Tunne & Mieli 6/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LÄMPÖÄ JA MYÖNTEISYYTTÄ Lapsen käytöshäiriö vaatii hyvää hoitoa FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA NÄYTTELIJÄ KIRSI YLIJOKI Päästä irti jatkuvasta hulinasta, karsi kalenteria ja löydä oma hiljaisuuden paikkasi RENNOSTI Otetaan. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 6/2021 ”Koti keskellä luontoa auttaa jaksamaan” PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ ”Rituaalit rajoittavat elämääni” PARISKUNTA KERTOO Miten arki toimii, kun molemmilla on ADHD
Työhyvinvoinnin erikoislehti 50 vuotta Tule TTT-lehden uutiskirjeen tilaajaksi! ttt_uutisk_220x280.indd 1 ttt_uutisk_220x280.indd 1 10.11.2021 13.54 10.11.2021 13.54 Tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje ja olet perillä ajankohtaisista työelämään ja työhyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä! Työ Terveys Työ Terveys Turvallisuus Turvallisuus -lehti keventää -lehti keventää kuormaasi kuormaasi TTTLEHTI.FI/ TILAAUUTISKIRJE Julkaisemme faktaan perustuvia juttuja, joissa on haastateltu työpaikkojen asiantuntijoita ja alan tutkijoita ja kehittäjiä. Työhyvinvoinnin erikoislehti 50 vuotta Tule TTT-lehden uutiskirjeen tilaajaksi! ttt_uutisk_220x280.indd 1 ttt_uutisk_220x280.indd 1 10.11.2021 13.54 10.11.2021 13.54 Tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje ja olet perillä ajankohtaisista työelämään ja työhyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä! Työ Terveys Työ Terveys Turvallisuus Turvallisuus -lehti keventää -lehti keventää kuormaasi kuormaasi TTTLEHTI.FI/ TILAAUUTISKIRJE Julkaisemme faktaan perustuvia juttuja, joissa on haastateltu työpaikkojen asiantuntijoita ja alan tutkijoita ja kehittäjiä. Jutut ovat yleistajuisia ja tarjoavat käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja työelämän ongelmiin. Tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje ja olet perillä ajankohtaisista työelämään ja työhyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä! Työ Terveys Työ Terveys Turvallisuus Turvallisuus -lehti keventää -lehti keventää kuormaasi kuormaasi TTTLEHTI.FI/ TILAAUUTISKIRJE Julkaisemme faktaan perustuvia juttuja, joissa on haastateltu työpaikkojen asiantuntijoita ja alan tutkijoita ja kehittäjiä. Jutut ovat yleistajuisia ja tarjoavat käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja työelämän ongelmiin. Työhyvinvoinnin erikoislehti 50 vuotta Tule TTT-lehden uutiskirjeen tilaajaksi! ttt_uutisk_220x280.indd 1 ttt_uutisk_220x280.indd 1 10.11.2021 13.54 10.11.2021 13.54. Jutut ovat yleistajuisia ja tarjoavat käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja työelämän ongelmiin
Korkeimmille palleille vie mielen vahvuus. Yllätys oli, että suurin työ tehdään treenien ulkopuolella, jolloin ”enhän mä osaa, pysty ja kykene” -ajatukset ottavat helposti vallan. Mutta ei se helppoa ole! Silloin voin nimittäin jäädä jostain paitsi. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Menin ulos, katselin merta. Ja toisinaan se kyllä onkin. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. Päätin, että annan lepoa sekä puhelimelleni että itselleni sen vahtaamisesta. Anni Turpeinen TOIMITTAJALTA PÄÄKIRJOITUS ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Mitä tapahtui. Yhtä hyvin puhelin voisi olla äänettömällä. Koettelin itsehillintääni viettämällä hiljattain neljä päivää Suomen kauimmaisella asutulla saarella, jonne lauttamatka mantereelta kestää neljä tuntia. Meri Nykänen PÄ ÄTOIMI T TAJA Rauhan paikka ”Kukaan ei vaadi, että joutilaana hetkenä pitää selvittää, mitä joku muu tekee juuri nyt tai ovatko uutisotsikot päivittyneet.” TUNNE & MIELI 6/2021 3. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Henkilökuvia tehdessä on mielenkiintoista päästä kurkistamaan ihmisen pinnan alle, roolien taakse. Kukaan ei vaadi, että joutilaana hetkenä pitää selvittää, mitä joku muu tekee juuri nyt tai ovatko uutisotsikot päivittyneet. Tähän lehteen haastattelin entistä kilpaurheilijaa, pikaluistelija Mika Poutalaa. Luulin, että kilpaurheilu on kurinalaista fyysistä rääkkiä. Kesti hetken ymmärtää, että saan tosiaan vain olla hiljaisuudessa. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. Koskaan ei ole tällaista tapahtunut, mutta voisi hyvin tapahtua. Suoraan sanoen: ei mitään. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. Säätilastakin pysyin hyvin kartalla, vaikken kyttäillyt sitä ruudulta. Siispä hengitin syvään ja jatkoin tyrskyävien vaahtopäiden seuraamista. Se tuntui uskomattomalta luksukselta, oma rauhan paikka. Somessa ei havaittu poissaoloani, uutisille riitti muita lukijoita, läheiset säilyivät hengissä. Kling kling! No, ei tälläkään kertaa mitään, mikä vaatisi reagointia. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Saarella ei ole autoja eikä paljon muutakaan, pelkkää kohisevaa avomerta ympärillä. Päätoimittaja Meri Nykänen p. Tai pahimmassa tapauksessa keskityn kirjan lukemiseen juuri silloin, kun jollain on sekunnin sisällä reagointia vaativa hätätilanne. Palauttavia hetkiä pimeän keskelle! . Kerro ideasi ja osallistu lehden tekemiseen: toimitus@tunnejamieli.fi K ling! Kukas se siellä ilmoittelee itsestään, työt seis! Jaahas, joku lapsen harrastukseen liittyvässä vanhempien ryhmässä – jossa on muuten noin 40 vanhempaa
Liikkuminen hoitaa tehokkaasti mieltä. ”Ikäkriisi viisikymppisenä on minulle ihan outo ajatus. 30 ”Identiteetti ei voi perustua vain urheiluun” Pikaluistelija Mika Poutalan suurin tavoite oli voittaa olympiakultaa. 22 ”Erilaisuutemme tuo suhteeseen tasapainoa” Millaista on yhteinen arki, kun sekä itsellä että kumppanilla on ADHD. Hän viritti sitä kohti koko elämänsä, mutta tähtäin ei koskaan toteutunut. KANSSAKULKIJAT 10 ”Kaavojen rikkominen on kiehtovaa” Näyttelijä Kirsi Ylijoki elää viisikymppisenä uudenlaista itsenäistä elämää. 29 Yhteen etäilyn jälkeen Aurora Airaskorven kolumni. 08 Kirjat Mistä tunnistaa lempikirjailijansa. TÄSSÄ NUMEROSSA 06 2021 10 4 TUNNE & MIELI 6/2021. Ainakin ymmärrystä riittää puolin ja toisin. 06 Mitä uutta. Sen sijaan ajatus, että saatan elää vielä vaikka 40 vuotta, on aivan mieletön.” ALUKSI 03 Pääkirjoitus Palautumista pimeän keskelle. 40 Rituaalit rajoittavat arkea Elämä pakko-oireisen häiriön kanssa on rajoittunutta ja tylsempää kuin haluaisi, sanoo nelikymppinen Tuukka Liukkonen
PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko 30 Mika Poutala kokee saaneensa urheilu-uraltaan paljon, vaikka suurin unelma jäikin saavuttamatta. 22 Heini Jalkanen (vas.) ja Ina Hurskainen ovat olleet yhdessä teini-iästä asti. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. KANNEN KUVA: SUSANNA KEKKONEN 16 10 22 36 40 TUNNE & MIELI 6/2021 5. 36 Käytöshäiriö vaatii hyvää hoitoa Psykologian tohtori ja oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo kertoo, mistä tunnistaa lapsen käytöshäiriön. 16 Jos kiire kuormittaa, palautumiselle kannattaa tehdä ajoissa tilaa. ADHD heittää välillä haasteita arjen yhteiseloon. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Loihdi sukusi tarina esiin Arkisten teemojen kautta voi löytää uusia puolia edeltäneistä sukupolvista. Rajaamalla tekemisiä pääset alkuun kestävän hyvinvoinnin tiellä. Uupumistaan ei aina itse huomaa. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. ILMIÖ & TIETO 16 Löydä oma rauhan paikkasi Onko arkesi jatkuvaa hulinaa ja hälinää. 52 Elokuvaillan eväät Lempielokuvan aikana herkutellaan tuoreilla pitaleivillä. 58 Voimaa arkeen Kirjailija Anja Erämaja karaisee itseään kylmällä vedellä
KOONNU T Meri Nykänen L eppoisa hiihtolenkki, aamu-uinti tai painojen nostelu. – Usko perinteisiin keskusteluhoitoihin on vahva, ja esimerkiksi psykoterapian vaikuttavuudesta on paljon tutkimustakin. Sekä luonnossa liikkuminen että liikunta ovat suomalaisille helppoja ja luontevia tapoja hoitaa mieltä. Poikkeusoloissa luonnossa liikkuminen on noussut entistä suurempaan suosioon, ja sen merkitystä mielenterveyden tukena olisikin hyvä analysoida enemmän, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Janne Jalava. Se voi olla yhtä hyvin rauhallista kävelyä luonnossa kuin hikijumppaa salilla – pääasia, että laji sopii itselle ja omaan elämäntilanteeseen. Liikunta ja luonnossa liikkuminen ovat toimivia keinoja hoitaa mielenterveysongelmia – varsinkin mielenterveysalan ammattilaisten ja mielenterveysongelmia itse kokeneiden mielestä. Lähteet: Mielenterveyden keskusliitto, UKK-instituutti Liikkuminen hoitaa mieltä KU VA : SH U TT ER ST O C K 6 TUNNE & MIELI 6/2021. Seuraavina listalla tulevat liikunta, luonnossa liikkuminen ja lääkehoito. Mielenterveysbarometri 2021 selvitti käsityksiä siitä, miten hyvin erilaiset palvelut ja hoitomuodot sopivat mielenterveysongelmien hoitamiseen. Mielenterveysalan ammattilaiset, psykiatrit ja psykologit, arvottavat liikunnan ja luonnossa liikkumisen käytännössä yhtä sopiviksi hoitomuodoiksi kuin lääkkeet. Molemmat menevät heillä myös lääkehoidon edelle. Liikunta lievittää ahdistuneisuutta jo suorituksen aikana ja muutama tunti sen jälkeen. Pitkäaikainen vaikutus saadaan, kun liikuntaa harrastaa säännöllisesti. MITÄ UUTTA. Ykköseksi nousi keskusteluhoito, kuten psykoterapia. Jos liikunnasta haluaa osan elämäntapaa, on tärkeää löytää liikuntamuoto, joka on itselle mielekäs ja sopiva. Mielenterveysongelmia itse kokeneiden mielestä luonnossa liikkuminen on aavistuksen toimivampi hoitomuoto kuin liikuntaharrastus
Osa tuoleista korvataan pysty pöydillä, ja osallistujia kannustetaan välillä seisomaan. Ulos tai taukotilaan rakennetaan polku, jonka varrella on päivän teemaan liittyvää katseltavaa tai luettavaa. Liikkuminen virkistää mieltä ja luovuutta. Ilmenee talvikuukausina makeannälkänä, lihomisena, väsymyksenä ja liikaunisuutena. Unohdetaan ajatus, jonka mukaan uskottava kokous pidetään istuen pitkään samalla paikalla. tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Ruoka nautitaan pystypöytien äärellä seisen. Voisiko asian tehdä toisin, jotta selkä ja mieli jaksavat pitkän päivän. SANASELITYS UUTISKIRJE LUKU KAAMOSRASITUS HYVÄN MIELEN KIRJE Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista. Luentojen lomaan ripotellaan aktivoivia osuuksia, jolloin osallistujat vaihtavat paikkaa tai kävelevät ideaseinän luokse. Kaamosoireilua on noin 10–30 prosentilla väestöstä, varsinaista kaamosmasennusta noin yhdellä prosentilla. . Onko pakko istua. TUNNE & MIELI 6/2021 7. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa ja voimaa arjen keskelle. Lähde: Mielenterveysbarometri 2021 Kaamosoireilua ilman varsinaista masennustilaa. Osallistujia ohjataan hissin sijaan käyttämään portaita. Tilaa maksuton uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Lähde: Työterveyslaitos Koukoustiloihin tuodaan erilaisia välineitä, kuten jumppapalloja tai tasapainolautoja, jotka kannustavat liikkumaan kokouksen aikana. Vaikka näin: 81 % suomalaisista on sitä mieltä, että mielenterveyskuntoutuja voi elää normaalia elämää lääkehoidon, terapian tai muun tuen avulla. ”Turvallinen lapsuus ja nuoruus, arvokas vanhuus, fyysinen koskemattomuus ja mielenterveyttä tukeva ympäristö sekä läheissuhteiden hyvinvoinnin tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että mielenterveys ihmisoikeutena toteutuu.” Mielenterveyspoolin kannanotto K asvokkain järjestettävät palaverit ja seminaarit noudattavat usein tuttua kaavaa: istutaan porukalla alas, myös lounaalla
Iästä viis, tämä on Kilvelle aina tärkeä teema. Se on varmaan onnea!” ”On otettava vastaan kaikki se mikä on tulollaan ja paljon muuta mitä ei edes aavista. Valkoinen muistikirja ei kuitenkaan ole pelkkää surumielistä pohdintaa. 8 TUNNE & MIELI 6/2021. Vaikka kirjan koko on pieni ja tekstiasettelu väljää, lukeminen ei ole nopeaa. Kilpi on hänen esikuvansa luonnonsuojelijana. Kauppinen kirjoittaa olevansa eevalainen eli ihminen, joka ei vähättele tunteitaan, kertoo mitä näkee eikä lähde ihmisvihan tielle. Kilpi kirjoittaa: ”Heillä on selitys kaikkeen, näillä ihmisillä, ja he tarjoilevat sitä niin, että tekee mieli juosta pakoon.” En ole muistaakseni lukenut yhtään Kilven kirjaa, jossa hän ei kirjoittaisi parisuhteista ja seksistä. Valkoinen muistikirja sijoittuu vuosituhannen vaihteeseen, siis noin 20 vuoden päähän. Ainakin siitä, että tekstiä lukiessa välittömästi rentoutuu ja tuntee olevansa kuin kotonaan. Aiemmin ovat ilmestyneet Punainen muistikirja ja Sininen muistikirja. Kaikkea ei voi selittää – sellaiseen pyrkiminen jopa ärsyttää kirjailijaa. Viimeisessä luvussa hän kirjoittaa Eeva Kilvestä, kutsuu tätä luonnonvoimaksi ja kautta aikojen yhdeksi tärkeimmistä luonnosuojelijoista. Vähän kuin hyvän ja turvallisen ystävän seurassa, tai lempiruoan ääressä. Kirjaa tekee mieli nautiskella ja sulatella hitaasti sivu kerrallaan kuin parhaita suklaakonvehteja. Muistikirjat ovat pienikokoisia teoksia, joihin on koottu nimensä mukaisesti muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä. Kilpi jatkaa tuttujen teemojensa käsittelyä: ihmissuhteita, vanhemmuutta, surua, luopumista, luontoa ja evakkokarjalaisuutta. Tänä syksynä häneltä ilmestyi kolmas osa muistikirjojen sarjaan, Valkoinen muistikirja. Viimeinen tosin jää vähemmälle näissä muistiinpanoissa, vaikka – kuten Kilpi on itsekin todennut – evakkous kulkee ikuisesti hänen mukanaan esimerkiksi melankoliana ja muista huolehtimisena. Syksyllä ilmestyneessä hienossa tietokirjassa Heräämisiä (Siltala 2021) nelikymppinen Juha Kauppinen kirjoittaa omasta heräämisestään luonnonsuojelijaksi. Lohtua pimeän keskelle KIRJAT KOONNU T Meri Nykänen Eeva Kilpi: Valkoinen muistikirja Eeva Kilpi Kolme sitaattia kirjasta ”Motiivi elämiseen tulee vasta toisista ihmisistä, lähimmäisistä, joihin kuuluvat myös eläimet, velvoitteista, siitä että on vastuu toisista, ja myös iloa toisista.” ”Elämä on antanut minulle lapset pyytämättäni, kyselemättä. Sitä on elämä: tuntemattoman kohtaamista.” 03 02 01 M istä tunnistaa lempikirjailijansa. Itselleni – ja aika monelle muullekin – tällainen kirjailija on Eeva Kilpi. Eeva Kilpi on myös luonnonsuojelija: hän on kirjoittanut vuosikymmenien ajan eläinten ja luonnon puolesta. Eeva Kilven tekstit tuovat lohtua ja myös innoittavat ajattelemaan rohkeasti. Osa Kilven tekstien viehättävyyttä on juuri huumori ja se, ettei hän paasaa tai ohjeista
Friman kirjoittaa hauskasti ja suoraan. Upeat kuvat! Minna Jakosuo, Petteri Saario, Meeri Koutaniemi: Rakkauskirjeitä luonnolle (Readme.fi) Jos kuluttaminen mietityttää Vuodeksi irti verkosta ONKO TAPANASI lähteä ostamaan jotain kivaa, kun mieli on matalalla. Mitä tapahtuu, kun somevaikuttajan elämän kulissit kaatuvat. Syvempänä ideana on pohtia kuluttamista, tunteita, omia arvoja ja rahankäyttöä. Tästä ihmiskokeesta syntyi päiväkirjamainen teos Vuosi ilman nettiä. Kirjeenvaihtoa kahden luontoriippuvaisen, vaellusoppaan ja dokumentaristin, välillä. Laura Friman on himoshoppaaja, joka päättää pitää vuoden tauon vaatteiden ostamisesta. Laura Malmivaara: Vaiti (Otava) Luonnon ystävälle. Pari ensimmäistä kuukautta Karisto fiilistelee, kuinka arjessa on enemmän aikaa lukemiselle, kuntosalille ja lasten kuuntelemiselle. Puolisolle kasaantuu liikaa perheen yhteisiä asioita hoidettavaksi, pankissa jonottaminen hermostuttaa, eikä tietosanakirjoista löydä uusinta tietoa. VUODENVAIHTEEN LÄHESTYESSÄ tulee mieleen kaikenlaisia ideoita ja lupauksia. Kirja laajenee käsittelemään internetin syntyä sekä valtaa ja muistuttaa, että Suomessakin on satojatuhansia ihmisiä, jotka elävät ilman nettiä. Kirjassaan Kaikki kuluttamisesta Julia Thurén puolestaan pohtii, miten ihmeessä oppisimme kuluttamaan fiksusti. Ilkka Karisto: Vuosi ilman nettiä (WSOY 2021) Laura Friman: Tauko (Gummerus 2021) ”Internet on yhtä aikaa ihana ja kamala, hyödyllinen ja vaarallinen, asioiden selkeyttäjä ja niiden hämärtäjä, faktatiedon loputon kaivo, joka täyttyy yhä uudelleen ja uudelleen ja josta voi aina ammentaa uutta mutta jonka pohjalle on myös helppo pudota.” LUE MYÖS! Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta (Gummerus 2021) TUNNE & MIELI 6/2021 9. Tai no, on hänellä yksi suora ohjekin: älä osta mitään turhaa paskaa. Hanna-Riikka Kuisma: Syyllinen (Like 2021) Lämpimästi perheestä. Hän ei syyllistä tai ohjeista vaan antaa nimenomaan pohdittavaa tavaravuorten keskellä elävälle ihmiselle. Kuluttamisella ja mielellä on yhteys, jota voi pohtia lukemalla viime aikoina aiheesta ilmestyneitä kirjoja. Kokemuksestaan hän kertoo kirjassaan Tauko. Karisto luopui netistä kokonaan: somesta, uutisten googlailusta, suoratoistopalveluista, sähköpostista, verkkopankista ja niin edelleen. Toimittaja Ilkka Karisto sai pari vuotta sitten idean poistua internetistä kokonaiseksi vuodeksi. Elämä ilman nettiä kuulostaa siihen tottuneelle hankalalta. Miten verkosta oppisi hyödyntämään vain sen parhaat puolet. Mihin kaikkeen kuluttaminen lopulta liittyykään. Kun lähipiirissä on kriisi ja ystävät hylkäävät, aikuinen saa turvaa omista vanhemmistaan ja kesästä yhteisellä mökillä. Jännittävä tarina vie syvälle somen pimeään puoleen. Pelkkää auvoa ei kuitenkaan kestä tämän kauempaa. Toisaalta kukapa ei kaipaisi lisää keskittymiskykyä ja aikaa arkeensa. Kulissien takaa. Tulisiko arkeen lisää aikaa, jos lopettaisi turhan somessa roikkumisen
KANSSAKULKIJA Kirsi Ylijoki Kirsi Ylijoki asuu hirsitalossa luonnon keskellä poikansa ja kahden kissansa kanssa. Kissat liikkuvat hänen kanssaan vapaina lähimetsissä. Sylissä lepäilee Ipsu. 10 TUNNE & MIELI 6/2021
Näin ajattelee Kirsi Ylijoki, joka elää nyt uudenlaista itsenäistä elämää pitkän avioliiton, ruuhkaisten lapsiperhevuosien sekä työt lamauttaneen pandemian jälkeen. / TEKSTI Mirja Aarnio KU VAT Susanna Kekkonen TUNNE & MIELI 6/2021 11. ”Kaavojen rikkominen on kiehtovaa” Viisikymppisenä nainen voi parhaimmillaan olla ihan mitä haluaa
En ollut miettinyt etukäteen, mitä uusi elämä toisi tullessaan, vaan keskityin hetkeen. Etukäteen ei voi aina tietää, millaisia henkisiä voimavaroja koettelevia tai yhteisöön liittyvä haasteita näyttelijän työt tuovat eteen. Nuorempana Ylijoki kahmi töitä välillä liikaa. Kalenteri oli täynnä, mutta työtä ei saanut tehdä. Olen löytänyt järven kulkemalla vanhoja traktoriteitä ja haahuilemalla pitkin pieniä polkuja, joista osa on peurojen reittejä. Ylijoen rakkaus luontoon on peräisin lapsuudesta Raumalla, missä hän vietti paljon aikaa mummolassa keskellä maaseutua. Elämä meni uusiksi Talossa asuu nyt Kirsi Ylijoen kanssa hänen 20-vuotias poikansa Ilmari. . Päätös oli lopulta yhteinen ja molempien mielestä paras mahdollinen ratkaisu kaikille. Mieleni on hämmentävän lapsenomaiseksi virittynyt, sillä monet asiat tuntuvat nyt uusilta. Kun lapset alkoivat ottaa omaa tilaa ja puoliso oli paljon matkoilla, Ylijoen kodin täyttivät usein monenlaiset ja On ihanaa ajatella tunteita ja romantiikkaa ilman, että näköpiirissä olisi tarvetta ankkuroitua. . . . 22-vuotiaana hän muutti Helsinkiin päästessään Teatterikorkeakouluun. Olen tehnyt jo kaikki ne asiat, jotka määrittävät kumppanin hakemista, esimerkiksi perustanut perheen. Ylijoki oli kiinnitettynä tuleviin esityskausiin, kun pandemian odotettiin viimein väistyvän. Olen vienyt järvelle välillä ystäviänikin, mutta en ikinä esimerkiksi tägää paikkaa somessa, sillä en halua paljastaa julkisesti sen sijaintia, Ylijoki sanoo nauraen. Puoliso oli reissussa usein viikkoja ja jopa kuukausia putkeen. Ja jos jokin tuotanto menestyy, se saattaakin jatkua paljon pitempään kuin alun perin suunniteltiin. Pari oli yhdessä 23 vuotta mutta teki eroa pitkään. Viime kesänä eräänä iltana, kun Ylijoki oli tehnyt pihatöitä koko päivän, heittänyt piharukkaset naulaan ja heittäytynyt sohvalle, hänelle tuli yhtäkkiä pakottava tarve päästä järvelle ennen auringonlaskua. Nyt viisikymppisenä Ylijoella on herännyt uudenlainen uteliaisuus maailmaa ja ihmisiä kohtaan – siinä on jotain hyvin samankaltaista innokkuutta kuin teini-iässä. Hän rakennutti sen ex-puolisonsa kanssa silloin, kun perheessä oli yksi pieni lapsi ja toinen tulossa. . Aikuistumiseen ja arkeen liittyvän vastuun opettelu alkoi jo nuorena. Toisaalta olen aina elänyt aika itsenäisesti, joten minulle yksinolo ja vastuun kantaminen oli luontevaa. 12 TUNNE & MIELI 6/2021. Viisikymppiselle naiselle ei varsinaisesti tuputeta töitä niin, että yhtäkkiä sitä olisi viisi roolia päällä samanaikaisesti. Samoihin aikoihin eron kanssa iski koronapandemia. Varsinkin viime talvi oli vaikea. Siellä sai rajattomasti kulkea pitkin peltoja ja metsiä. K eskellä Sipoonkorven kansallispuistoa on pieni metsäjärvi. Oli aika hurjaa, että itsenäisen elämän alkutaipaleella lähtivät työt ja toimeentulo. Elettyä ja koettua elämää on kuitenkin takana jo paljon, eivätkä tietynlaiset normatiiviset odotukset määrittele vaikkapa kohtaamisia uusien ihmisten kanssa. Toisinaan Ylijoki käy järvellä joka ilta, etenkin vuodenaikoina, jolloin valoa riittää. Paikka, jossa järvi sijaitsee, ei ole mikään yleinen retkikohde. Aikoinaan Kirsi Ylijoki oli se, joka piti perheen korttipakkaa kasassa. Aikaa omille menoille tai palautumiselle ei tuolloin juuri ollut. On ihanaa ajatella tunteita ja romantiikkaa ilman, että näköpiirissä olisi tarvetta ankkuroitua. Olen onnekkaassa asemassa, että töitä riittää. Mutta kun niin ei käynytkään, esityksiä siirrettiin, moneen kertaan. Vanhempi poika, 23-vuotias Eelis, on muuttanut omilleen, ja keväällä 2020 avioeron myötä sieltä muutti pois myös lasten isä, muusikko Eicca Toppinen. . Pari halusi päästä asumaan lähelle luontoa. Ei tarvetta ankkuroitua Kirsi Ylijoki oli vain 16-vuotias, kun hän muutti kotoaan ja aloitti lukion Kuopiossa. Hän vaihtoi vaatteet, työnsi oluttölkin taskuunsa ja suuntasi metsään. Se on minulle ihan uusi asia. Se on minulle ihan uusi asia. Toisaalta tässä iässä on oppinut vetämään myös rajoja. Toki tämä on tuonut myös lisähaasteita, kun esimerkiksi lapsenvahdeilla ja ystävillä on pitänyt olla auto meille päästäkseen. Siellä pääsen katseilta suojaan ja palaudun. Luonnon keskellä eläminen on minulle luontevin olomuoto ja hyvinvoinnin lähde. Tai on niitä siellä useampikin, mutta yksi niistä on erityinen. Se järvi on näyttelijä Kirsi Ylijoen ystävä. Rannalle päästyään hän istahti kivelle ja avasi oluen. Tekemisen riemu oli valtava, kun Ylijoki pääsi yleisön eteen vihdoin viime kesänä. Kirsi Ylijoki, 52, on asunut Sipoonkorvessa sijaitsevassa talossaan jo kaksikymmentä vuotta
Näen myös monia tuntemiani ihmisiä ihan uudessa valossa. Kaikki kestää aikansa, nyt on tämä hetki. monen ikäiset ystäväporukat. . 2020-luvulla uusissa ihmissuhteissa kommunikoidaan nopeaan tahtiin. Koen valtavaa rakkautta montaa ystävääni kohtaan. Kirsi Ylijoki kokee yhdeksi vahvuudekseen kyvyn olla haikailematta liiaksi mennyttä tai tulevaa. . Itsenäinen aikuisen naisen elämäntilanne on syventänyt Ylijoen ystävyyssuhteita . Toisaalta ystäväporukassa yhden avioero saattaa myös herättää pelkoa muissa: uhkaako sama tulevaisuus minunkin suhdettani. Kun yhtäkkiä huomaa elävänsä samassa elämäntilanteessa jonkun kanssa, voi löytyä jotain maagisen yhdistävää ja yhteen liimaavaa. Kodin ovet olivat avoinna aina myös lasten kavereille. Jouluakin lähdettiin joskus viettämään ystäväperheiden kanssa ulkomaille, vaikkapa Meksikoon. Monta tapaa elää Oletko kiinnostunut vai et. TUNNE & MIELI 6/2021 13. nyt kun ystäville on aiempaa enemmän aikaa. Elämääni liittyvä jännitys on suorastaan aika punastuttavaa. Jos vastauksia ei ala kuulua heti, vastapuoli
Näin ei ollut Ylijoen nuoruudessa. Kesäisin teen ne ulkona pihallani. Kaikki kestää aikansa, nyt on tämä hetki. Hän ei ole halunnut roikkua pinttyneissä kaavoissa tai tavoissa vaan pysyä uteliaana uusille asioille ja kasvamiselle. Haluan ajatella, että on muitakin tapoja elää tätä elämää, olematta silti yksin. Ylijokea viehättää ajatus, että eroottinen suhde voi liittyä johonkin väljempään muotoon kuin parisuhteeseen. Sehän on melkein kuin toinen kokonainen elämä. Hän ei tekee heti omat johtopäätöksensä. Ylijoki sanoo olevansa impulsiivinen ja nopearytminen ihminen, mutta jos hänellä on ollut monta hektistä päivää putkeen, järvi, luonto ja pihatyöt kutsuvat rauhoittamaan levotonta mieltä. . . Ihmiskontaktien kaipuu on ollut välillä suuri, ja silloin on pitänyt olla tietoinen siitä, ettei ajaudu impulssiensa vietäväksi. Yhtenä vahvuutenaan Ylijoki pitää kykyään elää läsnä hetkessä. Olen valtavan kiitollinen siitä, että olen saanut tulla äidiksi ja olla äiti lapsilleni juuri niin kuin olen elänyt. Sen avulla voi peilata itseäni ja elämääni rauhassa suhteessa koko universumiin. Tämä hetki on kaikki Sipoolaisen metsäjärven äärellä Kirsi Ylijoki käy pohtimassa ja perkaamassa kaikkea sitä, mitä elämä on tuonut eteen. Olen ihan pihalla siitä, miten tässä pitäisi kommunikoida. Ylijoki sanoo, että pitkässä liitossa, jossa toinen on ollut paljon poissa, hänenkin on pitänyt tehdä itsensä kanssa sopimus pelisäännöistä. koskaan ylenpalttisesti haikaile mennyttä tai tulevaa. Mutta se on oikeastaan aika kiehtovaa. Toisaalta elämämme on ollut täyttä, eikä siinä ole kauheasti ehtinyt edes haikailla tai haaveilla. Yhteiskunnassamme on kuitenkin voimakas ja normatiivinen käsitys siitä, että kaikkien pitäisi pyrkiä parisuhteeseen. Ylijokea kiehtoo se, miten monia erilaisia lukuja yhden ihmisen elämässä voi olla. En silti ole koskaan haikaillut mitään lasten kasvaessa. Nykyään Kirsi Ylijoki on se, jonka pitää kysyä parikymppiseltä pojaltaan lupa, saako hän pitää bileitä tai kuunnella musiikkia täysillä. . Minun pitää olla valppaana, etten suorastaan vahingossa huljahda takaisin tuohon normiin. . Ikäkriisi viisikymppisenä on minulle ihan outo ajatus. Musiikki auttaa minua olemaan yhteydessä omaan sieluuni ja universumiin sekä tarjoaa turvapaikan herkälle mielelleni.” 14 TUNNE & MIELI 6/2021. Aikaa niihin menee vain noin seitsemän minuuttia, mutta ne maadoittavat ja valmistavat minut päivään.” Keikat ”Olen musiikin suurkuluttaja, etenkin rock, proge ja lattarimusiikki ovat minulle rakkaita. Nykyään hän on se, jonka pitää kysyä parikymppiseltä pojaltaan lupa, saako hän pitää bileitä tai kuunnella musiikkia täysillä. Nykyään ajatus perinteisten ihmissuhdenormien rikkomisesta kiehtoo häntä. Voisiko ystävyys toimia yhdessä erotiikan kanssa. Tällaisena herkästi ja vahvasti maailmaa kokevana ihmisenä musiikki antaa minulle turvapaikan. Hän tarvitsee paljon yksinoloa ja erakkona olemista esiintymisen ja ihmisten kohtaamisen vastapainoksi. Musiikin kuunteleminen on hänelle maadoittavaa dialogia itsen ja maailman kanssa. Ylijoki kokee olevansa juuri nyt turvassa ja hyvinvoiva. . . Näin huollan mieltäni Takkatuli ”Pimeään vuodenaikaan en aina ehdi metsään valoisaan aikaan, enkä halua lähteä sinne rämpimään ja eksymään otsalamppu päässäni. Silloin korvaan metsäretken takkatulella, en voisi elää ilman sitä.” Tiibetiläiset riitit ”Teen lähes joka aamupäivä viisi tiibetiläistä hengitysharjoitusta. Käyn keikoilla aina kun mahdollista. Sen sijaan ajatus, että saatan elää vielä vaikka 40 vuotta, on aivan mieletön. Etten vain löydä itseäni yhtäkkiä yhdistämässä väkisin saman katon alle kahden ihmisen elämää ja arvoja. Luonnon lisäksi musiikki on Ylijoen hyvinvoinnille tärkeää. Tai voiko olla intohimoisessa, mutta täysin platonisessa suhteessa. Tulevaisuudessa kaikki on vielä mysteeriä – ja niin saa näyttelijän mielestä ollakin
Kirsi Ylijoki y Syntynyt 1969 Raumalla. y Asuu Sipoossa nuoremman poikansa ja kahden maatiaiskissansa kanssa. TUNNE & MIELI 6/2021 15. y Näyttelee kaudella 2021?2022 Menopaussi-musikaalissa, jota esitetään Aleksanterin teatterissa, Riihimäen teatterissa ja Turun Linnateatterissa. KUKA. Näytellyt myös lukuisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. y Kaksi aikuista lasta ex-puoliso Eicca Toppisen kanssa. y Valmistunut näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 1995. y Freelancenäyttelijä, joka on esiintynyt teatteriurallaan muun muassa Suomen Kansallisteatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, Espoon teatterissa ja Komediateatteri Arenassa. Olen erittäin innokas puutarhuri, mutta en ole siinä kovin pedantti. Rakastan puuhastella pihallani ja tehdä jotain konkreettista käsilläni, niin että näen työn tulokset, vaikkei se aina niin suunnitelmallista olisikaan.
Rajaamalla tekemisiä ja laskemalla rimaa pääsee alkuun kestävän hyvinvoinnin tiellä. Onko arkesi jatkuvaa hulinaa ja hälinää. Tuntuuko siltä, että elämä täyttyy asioista, jotka ”pitäisi” tehdä. / TEKSTI Marja-Terttu Korppila KU VI TUS Maria Vilja LÖYDÄ OMA RAUHAN PAIKKASI 16 TUNNE & MIELI 6/2021
TUNNE & MIELI 6/2021 17
. Uusitalo-Arolan mukaan palautumisessa on kyse siitä, miten löytää tasapainoinen tila, josta sitten tarvittaessa pystyy vähän tahkoamaan ylimääräistä. Kestävää hyvinvointia voi tavoitella pohtimalla elämäänsä kahta kautta: Mitä voin tehdä hyvinvointini tukemiseksi. Usein omaa väsymystään ei huomaa, ennen kuin joku kysyy vointia ja vyyhti lähtee purkautumaan. Hän huomauttaa, että elämän ja työelämän tahti on nopeutunut. Ensinnäkin murehdimme, koska osaamme tehdä niin. Kenellekään tuskin tulee valmiina lautasella sellainen elämän kokonaisuus, ettei lepoa ja palautumista tarvitsisi yhtään ajatella. Yhteinen vastuu hyvinvoinnista Liisa Uusitalo-Arola kuulee usein saman tarinan. . . Lisäksi hän kehittää lyhytterapeuttisia menetelmiä ja itsehoidollisia keinoja uupumuksesta toipumiseen. . Kun 1800-luvulla alettiin puhua jostain uupumuksen kaltaisesta, ilmiö liitettiin sähkövaloon. Heistä käsien, silmien ja aivojen yhteistyö on lähempänä totuutta. Työturvallisuuslaissa lähtökohtana on, ettei työ saa vaarantaa fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Ihmiselle on iso haaste oppia säätelemään tekemisen määrää, kun pystyykin tekemään enemmän. Varaudumme ja valmistaudumme, jotta olisimme mahdollisimman valmiita tulevaan. Apua, ahdistaa! Miksi maanantain työt ahdistavat jo perjantaina. Kun tahti kiihtyi, useat projektit eri vaiheineen limittyivät ja lomittuivat. Emme ole vain aivot Monia kuormittaa kokemus siitä, että työ jää puolitiehen esimerkiksi liian vähäisten resurssien vuoksi. Osittain tämä ennakoinnin kyky on itsellemme haitaksi. Hän kouluttaa, ohjaa ja kirjoittaa uupumisesta ja palautumisesta. Hyvinvointia ei voi tehdä toiselle ihmiselle, vaikka kuinka yrittäisi. Kun hoitaja tai lääkäri kysyy kuulumisia, ihminen ratkeaa yllätyksekseen itkemään. Totta kai se kuormittaa ihan eri tavalla meitä ja aivojamme. Monelle onkin hirveän raskasta yrittää toimia vain aivojen varassa, ja vapaa-ajalla tekee mieli tehdä konkreettisia ja käytännöllisiä asioita. Koska täysi palautuneisuus on monelle niin vieras olotila, kuormittuneisuuden kierre syntyy helposti. . Katala kuormittuneisuuden kierre voi olla monen syyn summa. . . Entä mitä voin tehdä kuormitustekijöille, joita on aina jossain määrin. Jos emme olisi tietoisia seuraavasta viikosta, emme myöskään murehtisi, UusitaloArola sanoo. . Tästä kertoo jo se, että käsissä ja silmien ympärillä on valtava määrä hermopäätteitä. Varautumisja valmistautumissysteemi on käynnissä koko ajan, ja luonnollisia lepohetkiä on paljon vähemmän. Ehkä meillä on myötäsyntyinen taipumus tehdä niin paljon kuin mahdollista. Elämä heittää haasteita kaikille niin yksilöllisesti kuin kollektiivisestikin, eikä kaiken tarvitsekaan olla aina helppoa. Täysin stressittömään tilaan pyrkiminen tekisi elämästä kapeaa. K aikki joutuvat tekemään töitä tasapainoisen elämän rakentamisessa, sanoo työpsykologi ja psyko terapeutti Liisa UusitaloArola. Ennen asioita tehtiin ylipäänsä enemmän käsillä, nyt aivoilla. Vielä 1990-luvun alussa tehtiin yhtä projektia kerrallaan alusta loppuun. Se mahdollisti jopa ympärivuorokautisen työskentelyn, vähän kuten älyvempaimet nykyään. Toisaalta ei omaakaan vastuuta voi mitätöidä. Silti olemme yhä vahvasti kädellisiä. Kun akussa on 25 prosenttia, lähdetään vetämään jo täysillä, Uusitalo-Arola kuvaa. Voi luoda vain edellytyksiä siihen. Miksi stressaamme tulevista juhlapyhistä, putkiremonteista ja lainanlyhennyksistä. 18 TUNNE & MIELI 6/2021. Hän näkee kuormittumisen ja palautumisen laajemmassa viitekehyksessä. Koska haluamme tehdä työmme hyvin, revimme selkänahastamme kaiken mahdollisen. Hänen mielestään työelämässä vastuu hyvinvoinnista on työnantajan ja työntekijän yhteinen. Moni ei edes tiedä, millaista on olla täysin levännyt ja palautunut. Jotkut neurotutkijat ovat sitä mieltä, että ajatteluelin ei sijaitse vain kallon sisäpuolella. Sitten jossain vaiheessa ei enää jaksa, Uusitalo-Arola toteaa
Uusitalo-Arola muistaa lukeneensa jopa hotelleista, joissa asiakkaat jättävät tullessaan puhelimensa ja läppärinsä respaan. Kun tahti kiihtyi, useat projektit eri vaiheineen limittyivät ja lomittuivat. Korona-aika on näyttänyt, mitä se aiheuttaa, kun voimavaratekijät jäävät vähemmälle. Vaan sitä, ettei tarvitse jäädä raskaaseen avuttomuuden ja vaihtoehdottomuuden tilaan. Vastuu on siirtynyt itsellemme siitä, että osaamme antaa aikaa palautumiselle ja suojata itseämme kaikilta mahdollisuuksilta. Yhteiskunnankin taholta voi tulla paineita suorittamiseen. . Tämä on hyvä muistaa. Mutta samalla kun uudet mahdollisuudet helpottavat elämää ja tuovat jotain hyvää, ne saattavat myös viedä pois jotain oleellista. ottamasta kännykkänsä yöksi sängyn viereen. Tiedämme kyllä, mitä palautumiseen tarvitaan. Uusitalo-Arola sanoo, että esimerkiksi korkeakoulujen todistusvalinnalla on saattanut olla hyvä tarkoitus, mutta samalla se on tuonut monelle uusia paineita jo nuorena. Savupirttielämä on ollut raskasta ja riskaabelia. . . Kierroksilla olevan ihmisen fyysinen tila itsessään ruokkii tällaista ajattelua. Uusitalo-Arolan mielestä siinä oli puolensa, että elämässä oli tietty rytmi. Kuitenkin palautuminen voi jäädä kaiken muun jalkoihin. TUNNE & MIELI 6/2021 19. Aiemmin tehtiin yhtä projektia kerrallaan alusta loppuun. Syynä saattaa olla esimerkiksi uskomus, ettei ole lupaa lepoon. Silloin on ollut paljon asioita, joiden keskellä emme haluaisi tänä päivänä elää. Joudumme asettamaan rajoja itsellemme kuin vanhemmat lapsilleen, koska muuten meillä ei olisi rajoja lainkaan. Mallia savupirttielämästä Olipa kerran ajat, kun ruokakaupat olivat öisin kiinni eikä verkkokaupoista ollut tietoakaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen ahdistuneisuus on lisääntynyt. . Riittävän laadukasta unta riittävä määrä. Ei olekaan mikään ihme, ettemme ole siinä kauhean hyviä, hän sanoo. Duracell-puputkin palautuvat jossain vaiheessa omalla tyylillään tai sitten tippuvat, Uusitalo-Arola sanoo. Moni tekeekin itsensä kanssa sopimuksia, esimerkiksi rajoittaa someaikaansa tai jättää Elämän ja työelämän tahti on nopeutunut. Uusitalo-Arola viittaa kuntoutustutkimuksiin, joissa uupumuksesta toipuneet ovat kertoneet, mitä kokemuksesta jäi käteen: syvällisen tason ymmärrys siitä, että elämä ja hyvinvointi ovat tietyssä määrin omissa käsissä. Se ei tarkoita sitä, että kaikki on vain itsestä kiinni. Sen puntarointia, mitä elämästä täytyy karsia ja mitä lisätä. Kuten vaikkapa sanomalla ei vapaaehtoistyölle silloin, kun haluaa auttaa iäkästä vanhempaa tämän sairastuessa. Se vaatii erityistä huomiota. On sellainen pystyvyyden kokemus, että hei, mä pärjään kyllä. Noidankehä on katkaistava tietoisesti. Huomio palautumiseen Vaikka stressiherkkyydessä on eroja, kukaan ei pysy hengissä ilman palautumista. Sitä, että tekee jotain ihan muuta. Itseltä tai joltain toiselta tuleva kehotus höllätä ei vain mene perille. . Nyt voimme tehdä mitä vain, milloin vain. . Taukoja tekemiseen
20 TUNNE & MIELI 6/2021. Silloin säästyy turhalta ajattelemiselta. Oma vointi voi herättää huolta. . Hänen mielestään työtä ei ole kuitenkaan pakko erottaa muusta elämästä. Kuormittuneena huumori on sarkastista, jopa vihamielistä. Miten teet työsi. Uusitalo-Arolasta on huolestuttavaa, jos jollain on enemmän kuin puolet elämästä sitä, että ”pitäisi” jotain. Mitäpä jos painaisit pääsi tyynyyn tänään edes hieman aikaisemmin. Mitä se tarkoittaa juuri minulle, että suhtaudun itseeni ymmärtäväisesti ja inhimillisesti. Jos oireet jäävät noteeraamatta, äkkiromahdus voi yllättää. Ilo ja innostus katoavat. Odotukset eivät ole pelkästään päämme sisällä, mutta olemme kuka mistäkin syystä herkistyneet niille, UusitaloArola huomauttaa. Olemme erilaisia siinä, millainen työskentelytapa tukee parhaiten hyvinvointia ja aikaansaamista. . Kasi on riittävän hyvä Ihmiset kipuilevat valtavasti riittämättömyyden kokemustensa kanssa, Liisa Uusitalo-Arola huokaisee. Ja odotuksiahan piisaa. Myös huumorin sävy voi toimia hyvinvoinnin mittarina. Samalla, kun ihminen puskee viimeisillä stressihormonihöyryillään eteenpäin, tuntuma omaan olotilaan katoaa. . Uusitalo-Arola kannustaa pitämään kiinni mahdollisimman säännöllisestä vuorokausi-, viikkoja mielellään jopa vuosirytmistä lomineen päivineen. Ainakin siitä, jos kaikki tekeminen ja oleminen tuntuvat pelkältä suorittamiselta. Vetäytyminen on pyrkimys säädellä omaa olotilaa tunteiden heitellessä ja voimien karistessa, Uusitalo-Arola selittää. Silloin kannattaa miettiä, mistä pakot ja pitämiset tulevat ja mitä jää syrjään kaiken suorittamisen takia. Tyypillisesti kuormittunut ei osaa yhdistää oireitaan pitkäkestoiseen stressiin. Syytä haetaan jostain kehon sairaudesta, koska on vaikeaa uskoa, että ”pelkkä stressi” voisi vaikuttaa niin dramaattisesti. Toisinaan joku toinen ihminen huomaa kiukkuisuuden tai vetäytymisen. Uusitalo-Arola kuvailee tätä kuluneisuuden tunteeksi. Millainen vanhempi ja puoliso olet, ja miten hoidat muita läheisiä ihmissuhteitasi. Samalla sallivuutta on vaikea mieltää omakohtaisesti. Elämme odotusten pakkopaidassa, mistä on kauhean vaikea hellittää ja uskoa, että oikeasti kohtuus riittää. Hyvin monet saavat univaikeuksia melko varhaisessa vaiheessa. Tutkijoiden mukaan niin sanotut sulauttajat tekevät mielellään sekaisin töitä ja yksityiselämän asioita tai jotain käytännöllistä. Hän peräänkuuluttaa armollisuutta ja puhetta siitä, mitä kasin arvoinen suoritus käytännösOman suorituksen ei oikeasti tarvitse olla priimaa alusta loppuun millään elämän saralla, ja sitä kannattaa opetella sietämään. . Äkkiromahdus yllättää Mistä sitten tunnistaa hyvissä ajoin, että omat voimat hupenevat. Sen takia tippuminen kesken työpäivän tuntuu tulevan puskista, vaikka se olisi ollut nähtävissä jo aikoja sitten. Toivon, että koronan jälkeisessä maailmassa ihmiset voisivat yhdistää oman tyylinsä mukaan läsnäja etätyötä, jos vain työtehtävät sen sallivat. Toisille sopii selkeä erottelu. Ihminen saattaa reagoida itselleen vieraalla tavalla, kuten suuttua yllättäen tai saada itkukohtauksia. Oirelistan kärjessä on väsymys, joka ei helpotu levolla. Tulee tunne, ettei ole niin kuin ennen. Ei oikein muista asioita, ja tunteet heittelevät. Uupumus sinänsä oireilee monin tavoin, ja oireet voivat tulla eri järjestyksessä
Hakeudu luontoon palautuaksesi kuormituksesta. Mitä eläin tekisi. . Parhaita ovat liikkuvat, mutta hitaat asiat, kuten sula vesi tai tuli. Hidasta varovasti itsellesi sopivaan tyyliin, tauota tekemistä aiempaa enemmän ja tunnustele olemistasi: Mitä mielesi ja kehosi kertovat. Ja ei sille mitään voi, jos välillä tulee seiskakin. Siksi Uusitalo-Arola kannustaa tarkkailemaan sitä, mistä kukin tietää olevansa hyvällä kasin tasolla. Tämä stimuloi aivoja. On ymmärrettävää, ettemme halua joutua kritiikin kohteeksi tai tuntea häpeää. Ehkä metsä, ranta tai rauhallinen puisto. Jos ajattelet ihmistä eläinlajina, mikä on se luontainen ympäristö, josta ihminen hakisi rauhaa. Suuntaa katse horisonttiin Älypuhelimen kanssa katse kohdistuu lähelle, ja silmät tekevät jatkuvaa liikettä. Katseen suuntaaminen välillä kauemmas laskee kehosta kierroksia, rentouttaa ja rauhoittaa. Mikä työmäärä on sinulle sopiva. Eli tätä: Oman suorituksen ei oikeasti tarvitse olla priimaa alusta loppuun millään elämän saralla, ja sitä kannattaa opetella sietämään. Hae apua esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. . TUNNE & MIELI 6/2021 21. Käytkö ylikierroksilla. Kun itseapu ei riitä Oletko itkuinen. Kukaan ei oikeasti voi vetää kymppejä koko ajan, se ei ole realismia, Uusitalo-Arola lohduttaa. Suorittaminen on yritys välttää näitä hankalia tunteita, mutta jos ei höllää, hintana voi olla vakava uupuminen. sä tarkoittaa. Hieman pidemmällä toipumisessa olevien avulla näet, että toipuminen on mahdollista. Hidasta pikkuhiljaa Täyspysäys ei välttämättä ole hyvä, koska rallin jälkeen se voi tuntua shokilta. Mihin haluat aikaasi ja voimiasi käyttää, entä mitä karsia. Pelkäätkö, että kierrokset kasvavat entisestään tai että romahdat. Se on ok ja inhimillistä. Jos uuvut, pyri löytämään vertaistukea. Samalla voi nousta ajatuksia ja tunnetiloja, joilla saattaa olla tärkeä viesti.
/ TEKSTI Marjo Hentunen KU VAT Eeva Anundi 22 TUNNE & MIELI 6/2021. Ina Hurskaisen levottomuus näkyy ulospäin, kun taas Heini Jalkasen hyperaktiivisuus on lähinnä mielensisäistä. Ymmärrystä riittää puolin ja toisin, jos roskapussi jää lojumaan viikoksi keittiöön. ”Erilaisuutemme tuo suhteeseen tasapainoa” KANSSAKULKIJAT Ina Hurskainen ja Heini Jalkanen Millaista on yhteinen arki, kun sekä itsellä että kumppanilla on ADHD
TUNNE & MIELI 6/2021 23
Saatan istua keittiöjakkaralla kyykyssä, koska silloin tiedän, missä menen. Heini puolestaan roikkuu ilmapallon narussa ja yrittää pitää sen maan pinnalla. Tämä kuvaa hyvin ADHD:mme eroja. – Minulla on aina ollut mustavalkoinen oikeudentaju. Kiihdyin herkästi, ja leikkiessä menin usein tolaltani. Jos innostumme samasta asiasta, olemme ihan liekeissä. Heini välttelee konflikteja, minä haluan selvittää asiat heti. Puut ovat lemppareitani, mutta joskus kauhistutan ihmisiä kiipeilemällä portaiden kaiteiden ulkoreunoilla. Saatoin tutkia tunnin muurahaisia. Nuorena minua ahdistivat sukupuoliroolien odotukset. Olimme yhdessä viitisen kuukautta, sitten puoli vuotta erossa. Eläimen kanssa en voinut hermostua. Heini puoles taan roikkuu ilmapallon na russa ja yrittää pitää sen maan pinnalla.” 24 TUNNE & MIELI 6/2021. Heini jurotti peiton alla, ja kun en saanut hänestä mitään irti, lähdin ovet paukkuen koiran kanssa lenkille. En omista yhtään sukkaparia, ja kävelen ilman kenkiä lähes ympäri vuoden. Joskus menin tunneille rystyset valkoisina ja kädet nyrkissä. Kun hän mainitsi, että olisi kiva lähteä jonnekin, totesin, että nyt lähdet. Olen aina kokenut, että olen erilainen kuin muut. Huijasimme vanhempiamme, että meillä on yhteinen kaveri, koska ei muuten voinut lähteä neljänsadan kilometrin päähän tapaamaan tuntematonta tyyppiä. Minut pelasti koira, jonka sain 12-vuotiaana. Minulle normit on tehty rikottaviksi. Se ei ole esteettisin vaihtoehto, mutta toimiva. Siinä missä Heini välttelee konflikteja, minä haluan selvittää asiat heti. Olen myös aistiyliherkkä. Siivoaminen meiltä ei suju vieläkään. Toinen ymmärtää, eikä tarvitse esittää tai keksiä tekosyitä, miksi roskat jäivät viemättä. Silloin molemmat pysähtyvät ja keskittyvät.” INA HURSKAINEN: . L apsena unentarpeeni oli vähäinen. Vireystila kuitenkin heittelee niin paljon, että se vaikuttaa kaikkeen. Jos minut istutti haalariin, jäin tutkimaan vetoketjua, koska se oli niin jännittävää. ”Olen ilmapallo, jolle maailma on ihana seikkailu. Kun pojat treenasivat lätkää ja tytöt kaunoluistelua, viskasin luistimet roskiin ja sanoin opettajalle, etten luistele senttiäkään, ennen kuin molemmat saavat tehdä kaikkea. Tunteet eivät kuitenkaan kadonneet, ja palasimme yhteen. Se ei ole ollut negatiivinen eikä positiivinen asia, vaan fakta. Olen ilmapallo, jolle maailma on ihana seikkailu. Heinin levottomuus purkautuu puheena, ja itse pyörin, hypin, pompin, näprään ja kiipeilen. Esimerkiksi roskapussia pidämme keittiön kaapin vetimessä. Olemme molemmat vähän huonoja ”aikuistelemaan”, mutta kummankaan ei tarvitse jäädä yksin ongelmineen. Alkuun riitelytapamme eivät kohdanneet ja pienet asiat kasvoivat isoiksi. Olen tuupannut Heiniä eteenpäin. Sitten Heiniltä saattoi tulla ”kilometrin” mittainen tekstiviesti. Meillä on aina kaapissa jotain helposti valmistuvaa ruokaa, kuten nuudeleita tai pakasteita. Toiminnanohjaukseni oli olematonta. Ylivireänä päässä taas on hirveä meteli – kuin olisin kaikuvassa hallissa. Olin 15-vuotias, kun tutustuimme Heinin kanssa netissä. Aluksi yritin ajatella, että ADHD on supervoima ja haasteet vain hidasteita. Hän lähtikin muutama vuosi sitten au pairiksi Uuteen-Seelantiin. Sain Asperger-diagnoosin ala-asteen lopulla ja ADHD-diagnoosin 18-vuotiaana. Asiat pitää tehdä reilusti, eikä ketään saa kohdella väärin. Pelaamme paljon lautapelejä ja katsomme telkkaria. Saatan joskus jumittaa sohvalla monta tuntia. Tasapainotamme toisiamme. Parisuhteemme on kaunistelematon. Heini on rauhallinen ja haluaa toimia oikein ja tunnollisesti. Koulussa tappelin opettajien kanssa, reagoin jokaiseen epäkohtaan ja inhottavaan kommenttiin. Herätin äidin usein aamuvarhain jollain älyttömällä kysymyksellä. Esimerkiksi nailonsukkahousujen kanssa en voi olla edes samassa tilassa. Heini taas on opettanut minulle, että tavallinen arki voi olla ihan hyvää
y Saa arkeensa voimaa Heinistä, lemmikeistä ja tuulitunnelilentämisestä. Ina Hurskainen y 26-vuotias koulunkäynnin ohjaaja, aikuislukion opiskelija ja ADHD-liiton kokemustoimija. Perheeseen kuuluvat puoliso Heini, kaksi kissaa, kaksi koiraa ja kani. y Asuu Porvoossa. KUKA. TUNNE & MIELI 6/2021 25
Perheeseen kuuluvat puoliso Ina, kaksi koiraa, kaksi kissaa ja kani. KUKA. 26 TUNNE & MIELI 6/2021. y Asuu Porvoossa. y Saa arkeensa voimaa Inasta, lemmikeistä, luonnosta ja metsästä, musiikista ja äänikirjoista. Heini Jalkanen y 26-vuotias nuoriso-ohjaaja
Kun yökyläilin lapsena kaverin luona, saatoin vain höpöttää, ja jossain kohtaa tajusin, ettei toinen ole enää hetkeen vastannut. Pohjalla on vain jokin tunne, joka purkautuu.” TUNNE & MIELI 6/2021 27. Aikakäsityksemme ovat erilaiset. Asioihin sitoutuminen ja pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen on helpottunut. Olen myös ADHD-nuorille ja nuorille aikuisille suunnatussa Oma väylä -kuntoutuksessa, johon kuuluu sekä yksilöettä ryhmäkäyntejä. Jos innostuin jostain, uppouduin siihen. Olen yrittänyt perustella, että sitten näemme, mitä siellä on. Kun otan lääkkeet, kuvanlaatuni muuttuu niin sanotusti teräväpiirtoiseksi. Luin kokeisiin vasta edellisenä iltana ja tein läksyt juuri ennen oppituntia. Ina lilluu määrittämättömässä aika-avaruudessa, jossa tunnilla ja kymmenellä minuutilla ei ole suurta eroa. Minulla on aiemmin ollut pärjääjäidentiteetti. Hän saattaa sanoa, että kiva, kun pyysit anteeksi, mutta tämä asia jäi edelleen harmittamaan. Diagnoosin jälkeen suhtautumiseni riitoihin muuttui: Annan itselleni anteeksi mahdollisia ylilyöntejä. Tarvitsen rutiineja, ja minulla on tarve tietää, mitä elämässä milloinkin tapahtuu. Ina taas panee heti tuulemaan. Sitoutuminen oli vaikeaa. Ina osaa antaa hyvää palautetta myös riitojen aikana. Saatoin aloittaa harrastuksia ja jättää kalliit ratsastuskortit käyttämättä. ADHD-lääkitys on helpottanut elämääni paljon. Ideoin paljon kaikkea. Jos en ole kotona, hän saattaa lähteä iltamyöhällä kotikaupunkiinsa Lahteen pirtelölle, vaikka aamulla on töitä. On ollut helpottavaa saada tukea ja selitys sille, miksi monet asiat ovat olleet niin vaikeita. ADHD näkyy monissa arjen asioissa. Sain ADHD-diagnoosin viime keväänä. Aloin helposti kaunistella asioita, jos joku kysyi, miten minulla menee. Lääkkeet helpottavat myös tunnesäätelyä. Välillä näperrän kynsiä tai heiluttelen varpaita, ja Ina saattaa kirjaimellisesti hyppiä, heilua tai kiipeillä. Välillä ärsyttää, kun koti ei ole siisti tai asiat eivät toimi. Joskus Ina lupaa viedä roskapussin, mutta unohtaa tehdä sen. O len aina ollut puhelias, ehkä rasittavuuteenkin asti. Olen aina tuntenut tiettyä ulkopuolisuutta, vaikka elämässäni on ollut läheisiä ihmisiä. Yläasteella kiinnostus koulunkäyntiin laimeni. HEINI JALKANEN: . Hän on hyvä tunteiden sanoittamisesta, mikä on jeesannut suhteessamme tosi paljon. Välillä luin tosi paljon. Kun syön lääkkeitä, ymmärrän, että tuolla on papereita ja tuolla vaatteita, ja asioista on tullut aiempaa jäsennellympiä. Olen pienestä asti yrittänyt sopia muottiin ja olla sitä, mitä muut odottavat. Aiemmin huoneen nurkassa saattoi olla vain epämääräinen kasa sotkua. Äiti on onneksi auttanut käytännön asioissa, kuten koulujutuissa. Oma hyperaktiivisuuteni on lähinnä mielensisäistä myllerrystä ja kaaosta. Kukaan ei ole sanomassa hänelle, että se on huono idea. Ina taas panee heti tuulemaan. Itse taas jumitan herkästi, jos olen yksin kotona. Kaipasin muutoksia, ja tykkäsin vaihtaa huoneeni järjestystä. Pohjalla on vain jokin tunne, joka purkautuu. – Ideoin paljon kaikkea ja mietin, että vitsit, kun olisi kiva tehdä vaikka mitä, mutta en saa itseäni toteuttamaan asioita. Siellä käydään läpi keinoja, joilla selviytyä arjen haasteista, esimerkiksi aikatauluista ja ruoanlaitosta. ”Diagnoosin jälkeen suhtautu miseni riitoihin muuttui: Annan itselleni anteeksi mahdollisia ylilyöntejä. Oli ihmeellistä, kun en turhautunutkaan, kun repun vetoketju ei mennyt kiinni. Olen oppinut sanoittamaan asioita, mistä kuuluu osittain kiitos Inalle. Meillä on keittiön kaapit aina selällään, mikä turhauttaa Inaa. Toinen ei kuitenkaan tahallaan jätä asioita tekemättä tai toimi tietyllä tavalla. Mietin, että vitsit, kun olisi kiva tehdä vaikka mitä, mutta en saa itseäni toteuttamaan asioita. Inan ansiosta olen alkanut hyväksyä omaa tarvitsevuuttani.” . Vapaapäivinäkään en halua nukkua liian pitkään, sillä pidän tasaisesta rytmistä
Olet mukana arvonnassa, kun tilaat uutiskirjeen 20.1.2022 mennessä.. Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirje – voit voittaa lehden vuosikerran! tunnejamieli.fi › tilaa uutiskirje Tilaa uutiskirje osoitteessa tunne & mieli Uusien uutiskirje tilaajien kesken arvotaan Tunne & Mieli lehden vuosikerta, jonka voi antaa myös lahjaksi. @tunnejamieli Haluatko lukea lisää mielen hyvinvoinnista. Facebook . www.facebook.com/tunnejamieli Instagram
tiimin rakenteen tulee tukea aitoa yhteistyötä . . Usein tiimissä ollaan epätietoisia sekä kokoonpanosta että yhteistyön tavoitteista. Miltä tuntuisikaan aloittaa uusi vuosi paikassa, jossa työskennellään yhteen eikä vain yhdessä. tiimin jäsenten on voitava tunnistaa, keitä tiimiin kuuluu . Parhaimmillaan pelkkä yhteen kerääntyminen on merkityksellistä, ryhmässä on osa jonkinlaista yhteisöä. heillä on oltava selkeä yhteinen suunta . Olenko aidosti osa tiimiä – ja mitä tiimiin kuuluminen oikeastaan tarkoittaa. Moderneissa avotoimistoissa työpaikalla ei aina ole edes omia työpisteitä, vaan oma paikka pitää etsiä joka aamu sieltä, missä on tyhjää – aivan kuten täälläkin. Hän on kiteyttänyt tutkimuksensa pohjalta viisi ominaisuutta, joista tunnistaa menestyksekkään tiimin: . Siksi co working-tilaa muistuttava etäinen työyhteisö ei toimi mihinkään muuhun kuin siihen, mihin se on luotu: odottamattomiin kohtaamisiin tuntemattomien kesken. Richard Hackman on tutkinut erilaisia tiimejä Yhteen etäilyn jälkeen KOLUMNI AURORA AIRASKORPI sinfoniaorkestereista lentokoneen ohjaamohenkilökuntaan. Olen tullut töihin coworking-tilaan hakemaan paitsi vaihtelua kotitoimistolle myös tunnelmaa työyhteisöstä, jota minulla ei yrittäjänä varsinaisesti ole. Tila muistuttaa yllättävän paljon tavallista työyhteisöä: yhteen kokoontuneita ihmisiä, joilla ei välttämättä ole päivän aikana muuta yhteistä kuin jokin palaveri. Lohtua saa myös siitä, että muidenkin kasvot näyttävät kaamoksessa harmailta. Yhdessä voi vaikka leikkimielisesti pohtia, kuinka moni tietää paikkansa, tehtävänsä ja työnsä päämäärän. Löyhästi kiinnittyneen työyhteisön huono puoli on yhteenkuuluvuuden puute. Ehkä vuosi 2022 voisi kaiken etäilyn jälkeen olla tiimityön vuosi. Harvardin yliopiston sosiaalija organisaatiopsykologian professori J. Miksi tulla, jos ei kukaan huomaa poissaoloani. Pyöreän pöydän ympärillä kaksi naista suunnittelee yhteistä työpajaa. Niissä tehdään myös vähemmän virheitä. Viereisessä huoneessa vietetään tiimipäivää ja puhutaan työterveydestä. tiimin on saatava ammattitaitoista ohjausta. ”Miksi vaivautua työpaikalle etätöiden sijaan, jos lopulta löytää itsensä nököttämästä yksin huoneennurkasta?” Aurora Airaskorpi on luovan viestinnän ammattilainen, tietokirjailija ja joogaopettaja. Hackmanin tutkimus osoittaa, että yhteennivoutuneet tiimit toimivat lähtökohtaisesti paremmin kuin paljon vaihtuvuutta sisältävät tiimirakenteet. Arkiset työn ongelmat tuntuvat pienemmiltä, kun on ainakin teoreettinen mahdollisuus kysyä apua vierustoverilta. Todellisuus tiimityöstä on usein oppikirjan kuvausta karumpi. Miksi vaivautua työpaikalle etätöiden sijaan, jos lopulta löytää itsensä nököttämästä yksin huoneennurkasta. L asiseinän takana mies nauraa puhelimeen. TUNNE & MIELI 6/2021 29. organisaation tulee tukea tiimityön onnistumista ja
Luistimilla pääsin sellaista vauhtia, jota en ollut koskaan ennen vain omien lihasteni voimalla päässyt. Mies näyttää tasapainoiselta ja hyvinvoivalta – ei sellaiselta, jonka elämän suurimman unelman tavoittelu on päättynyt pettymykseen. ”Identiteetti ei voi perustua vain urheiluun” Pikaluistelija Mika Poutalan suurin tavoite oli voittaa olympiakultaa. Kävin terapiassa, mutta mikään ei auttanut, Poutala aloittaa. Hän viritti sitä kohti koko kehonsa ja elämänsä, mutta tähtäin ei koskaan toteutunut. Hänen äitinsä ajatteli, että ehkä jokin urheiluharrastus auttaisi. KANSSAKULKIJA Mika Poutala 30 TUNNE & MIELI 6/2021. Äiti vei pojan isoveljineen Oulunkylän jääradalle Helsingissä. Poutalan uran ainoa päämäärä oli seistä olympialaisten palkintojenjaon korkeimmalla pallilla, mutta sen sijaan hän jäi pronssista parin sadasosasekunnin päähän. Poutala kertoo, kuinka hän siirtyi luistellessaan omaan kuplaansa. Näin kuitenkin kävi, jopa kaksi kertaa. Edessä voisi yhtä hyvin istua lasin pohjaa tuijottava katkeroitunut entinen urheilija, joka kelaa menetystään kerta toisensa jälkeen. Menestys ja menetys opettivat, ettei identiteetti voi perustua vain yhteen asiaan. Poutala ei tee niin. Miten ihmeessä tällaisista pettymyksistä noustaan jaloilleen ja pidetään mieli kasassa huippuurheilijan uran jälkeen. Poika saisi muuta ajateltavaa, ja liikunnan tuomat endorfiinit jylläisivät surua tuonnemmaksi. / TEKSTI Anni Turpeinen KU VAT Eeva Anundi E ntinen pikaluistelija Mika Poutala, 38, istahtaa sohvalle kotitalonsa olohuoneessa ja väläyttää täydellisen hammasrivistönsä. Tunsin itseni vapaaksi, ja rakastuin lajiin. – Jäällä kaikki muu unohtui. Olin ollut iloinen ja vilkas poika, mutta isän menetys kadotti ilon. Jokaisella teränviillolla oli merkitystä. Hän on päättänyt katsoa eteenpäin. ”Jäällä kaikki muu unohtui” – Isäni kuoli ollessani seitsemänvuotias. Siellä sai keskittyä vain itseensä, lihaksiinsa ja luistinradan kaarteisiin. Minusta tuli apaattinen ja masentunut
Talviolympialaiset järjestetään helmikuussa Kiinan Pekingissä, ja Mika Poutala selostaa pikaluistelua Ylen lähetyksissä. – Nauti, rentoudu ja luota itseesi. Mitä hän sanoisi ensimmäisiin olympialaisiin osallistuvalle urheilijalle. TUNNE & MIELI 6/2021 31. Kaikki on jo tehty, ja perussuoritus riittää
– Huippu-urheilijan on tehtävä arjessaan ja elämässään tiukkoja valintoja. Siellä oli mahdollista viettää yhdessä myös treenikaudet eikä kalenterissa ollut turhia kissanristiäisiä. – Ongelmaksi muodostuvat herkästi omat ja muiden odotukset – se, kun jatkuvasti odottaa itseltään jotain, mitä ei ehkä koskaan saavuta. Aamuisin Poutala heräsi aikaisin ja pyöräili jäähallille. Tuntui, ettei oma urheilu ja ura ollut toisilta pois. Poutalan mielestä huiput erottuvat muista kuitenkin siinä, miten he onnistuvat päänsisäisen kamppailunsa kanssa – se kun on urheilijana olemisessa vaikeinta. Poutala saattoi olla kolmasosan vuodesta poissa kotoa kisojen ja leirien takia. Päivän toinen treenituokio oli suunnilleen samanlainen kuin aamulla, ehkä hieman pidempi. Verrytteli, treenasi ja verrytteli taas. Arvot ja arki kohtasivat. – Vaimoni Sanni on entinen kilpavoimistelija. Tein virheen, ja se maksoi olympiamitalin. Huippuun viritetty kilpaurheilija treenaa yhteensä viidestä kahdeksaan tuntia päivässä. Ikävä oli kova molemmin puolin. Sellainen rapauttaa motivaatiota ja tuo epätoivoa. – Olin varma, että etenen valinnoillani kohti tavoitettani eli olympiakultaa. Tai ei kehitykään niin nopeasti, kuin oli toivonut. ”En voinut syyttää jäätä tai ketään muuta. Luistimen terä on millin levyinen, eikä arvokisojen suorituksiin mahdu pienintäkään virhettä. Parempi arki löytyi Kanadasta, jonne Poutalan mukana muutti koko perhe viimeisinä ammattilaisvuosina. Vaimo vastasi, ettei ymmärtäminen vähennä ikävää, Poutala kertoo. Urheilijan maailmassa tavoitetta kohti mennään, vaikka ei voisi osallistua veljen syntymäpäiville tai näkisi oman lapsensa ensiaskeleita. – Yhteistä aikaa oli keskellä päivääkin. Huiput erottuvat mielen voimalla Perheelliselle urheilijalle vaikeinta oli reissaaminen. Urheilijan on uskottava vankasti tavoitteeseensa. Poutala ymmärsi jo nuorena, että jos elämässään haluaa saavuttaa jotain suurta, on oltava itsekuria ja päättäväisyyttä. Pikaluistelun huippunopeus on parhaimmillaan yli 60 kilometriä tunnissa. En käsittänyt, mikä tarkoitus häviöllä oli.” 32 TUNNE & MIELI 6/2021. Ei se ole outoa tai tunnu uhraukselta, se vain on niin. Pyöräili kotiin, jossa lounasti perheensä kanssa, ja torkahti päiväunille. Sen hyväksyminen kesti kauan. Sanoin hänelle, että sinulla on helpompaa, kun ymmärrät, millaista huippu-urheilu on
Muuten kisoihin ei ole enää ikävä, Mika Poutala sanoo. TUNNE & MIELI 6/2021 33. – Kilpailuista kaipaan ystäviä ja hetkiä, joita koettiin yhdessä
Vaikka epäonnistuisin täydellisesti, en lopulta häviäisi mitään. Poutala ymmärsi, ettei urheilijan identiteetti voi perustua ainoastaan urheilulle. Onko tässä kuitenkaan kyse niin isoista asioista. Tein virheen, ja se maksoi olympiamitalin. – En voinut syyttää jäätä tai ketään muuta. Olympiamitali jäi kolmen sadasosasekunnin päähän, ja uransa viimeisissä arvokisoissaan Poutala tuli neljänneksi. Kaikki oli mennyt nappiin, jokainen kaarre ja potku. Pari tuntia ennen kilpailuja Poutala kävi läpi kaikki kaarteet ja pahat kohdat, joissa piti onnistua. . Vancouverin ja Pyeongchangin välissä oli kuitenkin tapahtunut paljon. Hän ajautui ylikuntoon ja joutui kuukauden treenitauolle kesken kauden. Viimeinen mahdollisuus saavuttaa olympiavoitto oli Pyeongchangin olympialaisissa vuonna 2018. Arvokisojen hyvät sijoitukset eivät tuntuneet enää miltään, sillä odotukset olivat aina voitossa. – Minuutti ennen suoritusta en miettinyt enää mitään. Jossain vaiheessa uraani ymmärsin, etteivät mielen epäilevät ajatukset ole faktaa. Ne ovat vain mielen tuotoksia. Hän tunsi olevansa voittamaton. Hän on samaa mieltä kuin jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlund, jonka mukaan urheilijan tärkein ominaisuus on itsetuntemus: se, miten hän motivoituu ja oppii käsittelemään pettymyksiään. ”Kun elämä muuttuu dramaattisesti urheilu-uran jälkeen ja hypetys lakkaa, moni kokee jäävänsä tyhjän päälle. Tavoite jäi saavuttamatta. Tästä alkoi pohdinta, joka on pelastanut paljolta. Mitä minä nyt olen. Hän ajatteli, ettei tule enää koskaan taistelemaan kilpakumppaneidensa kanssa mitaleista. Olympiamitali ei enää ollut Poutalan elämän tärkein asia, vaan se, mitä urheilu-ura oli hänelle antanut. Kun nimeni kuulutettiin, oli minun vuoroni nauttia. – On hämmästyttävää, miten nopeasti mieli lähtee epäilemään ja johdattaa pahimmillaan epätoivoon saakka. Pieni virhe maksoi mitalin Maailmancupin osakilpailun voittoa Mika Poutala pääsi tuulettamaan Calgaryssä vuonna 2009. Suoritus oli täydellinen, mitään ei olisi voinut tehdä paremmin. ” 34 TUNNE & MIELI 6/2021. Suurin opetus tästä tuli Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010, jossa hän johti 500 metrin kilpailua ensimmäisen luistelun jälkeen mutta sijoittuikin lopulta viidenneksi. Silloin sai ainoastaan levätä ja kävellä. Poutala tunsi olevansa maailman nopein luistelija. En käsittänyt, mikä tarkoitus häviöllä oli. Viikkoa ennen kilpailuja mietin, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua. Hänen olisi kuulunut voittaa. Silti muutaman kuukauden päästä hänestä tuntui, ettei hän ole mitään. Poutala kelasi tulevaa suoritusta yhä uudelleen. Irti onnistumisen pakosta Vancouverin pettymyksen jälkeen Poutala jatkoi harjoittelua. – Uran vaiheet muokkasivat elämänkatsomustani ja tekivät minusta sen, mikä nyt olen. Hän kävi kisaa läpi mielessään yhä uudelleen ja tiesi tehneensä pienen virheen toisen luistelun yhdessä kaarteessa. Oli vain voitettavaa. – Syy siihen, miksi jotkut entiset urheilijat menettävät elämänhallintansa, on se, että he ovat sataprosenttisesti urheilijoita. Kun lopulta sai taas treenata, sijoitukset kaukana kärjestä tuntuivat jälleen saavutuksilta. – Kommentti oli murskaavan tunnekuohun keskellä sanottu eikä tietenkään pidä paikkaansa, mutta se herätti. Poutalan mieli vapautui, kun onnistumisen pakkoa ei ollut. Kun elämä muuttuu dramaattisesti urheilu-uran jälkeen ja hypetys lakkaa, moni kokee jäävänsä tyhjän päälle. Oli selvää, ettei kärkikahinoihin ollut asiaa, mutta kehitys motivoi. On oltava muutakin. Sen hyväksyminen kesti kauan. Lopputuloksen epäreiluutta oli silti vaikea kestää. Mitä minä nyt olen. Haastattelussa heti kisan jälkeen Poutala totesi häviön tuntuvan pahemmalta kuin isän kuolema. Mielikuvaharjoittelu alkoi paljon ennen arvokisoja. Sain paljon, tarpeeksi. Poutala on saanut ajattelulleen tukea viisaiden urheiluvalmentajien sanoista. – Näin itseni luistelemassa hallissa ja kertasin mielessäni täydellistä suoritusta
Perhe ja oma yritys Driim ovat kiinnittäneet Mika Poutalan arkeen urheilu-uran jälkeen. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kymmenen-, seitsemänja yksivuotiaat lapset. TUNNE & MIELI 6/2021 35
/ TEKSTI Nelli Leppänen KU VA Shutterstock 36 TUNNE & MIELI 6/2021. MIELI & TIETO Käytöshäiriö VAATII HYVÄÄ HOITOA Lapsen tai nuoren poikkeuksellinen käyttäytyminen saattaa joskus osoittautua käytöshäiriöksi, joka tuo jännitteitä perhearkeen ja kouluun. Positiivisella kasvatuksella ja oikeanlaisella tuella käytöshäiriöstä voi kuitenkin toipua ja elää hyvää elämää aikuisena
Kun lapsi haastaa käytöksellään kerta toisensa jälkeen, vanhemmat saattavat ajautua rankaisemaan lasta – ja käyttämään jopa fyysistä kurinpitoa. Esimerkiksi alle nelivuotias lapsi vasta harjoittelee tunteiden säätelyä ja kavereiden kanssa olemista. – Koska diagnoosi käytöshäiriöstä kantaa mukanaan tietynlaista leimaa, lasta tai nuorta ei tulisi kohdella vain diagnoosin kautta. Tunnekylmä taas ei koe samalla lailla vaikkapa katumusta tai syyllisyyttä kuin tavallinen aikuinen. – Leikin tuoksinassa äkilliset tunnepuuskat voivat olla tavallisia. Jos oireilu jatkuu arvion ja ensimmäisten hoitotoimenpiteiden jälkeen, lapselle voidaan tehdä vielä diagnostinen arvio erikoissairaanhoidossa. Noin viidellä prosentilla suomalaisista lapsista ja nuorista ilmenee jonkinlainen käytöshäiriö. Lisäksi on tärkeää selvittää perin pohjin, mistä käytöksessä on oikeasti kyse: onko taustalla kenties traumaattinen kokemus tai jokin muu kuormittava elämäntilanne. Kaikissa lapsen kehitysympäristöissä onkin äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten lapsen vuorovaikutus-, tunneja ongelmanratkaisutaitoja voidaan kehittää. – Tällainen samanikäisistä lapsista tai nuorista poikkeava käytös aiheuttaa helposti ongelmia perhesuhteissa, kaveripiirissä ja koulussa, psykologian tohtori ja oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo kertoo. Tavallista uhmaa vai jotain muuta. Tunneelämä on pinnallista, eikä empatiakyky ole huipussaan, Laajasalo kuvailee. Hän on tutkinut lasten ja nuorten käytöshäiriöitä, joihin yhdistyy usein antisosiaalisuutta ja tunnekylmyyttä. – Vanhempien tukeminen on ensisijainen keino, kun perheessä on käytöshäiriön kanssa kamppaileva lapsi. Jos lapsen käytöksen ohjaaminen on toistuvasti hankalaa eri ympäristöissä, käytöshäiriöön kiinnittävät huomiota usein ensimmäisenä joko lapsen vanhemmat tai päiväkodin tai koulun työntekijät. Käytöshäiriöiden kirjo on kuitenkin moninainen, joten jokaisen yksilön oirekuva on aina omanlaisensa. Arvio käytöshäiriöstä on siis aina tehtävä huolellisesti eri menetelmillä. Niinpä hetkellinen aggressiivisuus ei ole varsinaisesti oire mistään, Laajasalo huomauttaa. Pojilla käytöshäiriöt ovat vähintään kaksi kertaa yleisempiä kuin tytöillä. P itkäkestoinen ja toistuva uhmakkuus, aggressiivisuus ja epäsosiaalisuus ovat lapsen tai nuoren käytöshäiriön merkkejä. Miten lapsen käytöshäiriön voi sitten tunnistaa ja erottaa tavallisesta uhmaiästä ja kiukuttelusta. – Mitä varhemmin käytöshäiriö huomataan ja siihen saa apua, sitä paremmin tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa. Etusijalla on lapsen ja vanhemman välinen positiivinen vuorovaikutus: pienetkin hetket, kun lapsi toimii toivotulla tavalla, ovat kehun arvoisia. Toivoa kannattaa pitää yllä, sillä käytöshäiriöihin voidaan vaikuttaa. Käytöshäiriöt ja niiden ehkäisy kytkeytyvät siis monin tavoin yhteiskunnassa esiintyvään väkivaltaan, Taina Laajasalo toteaa. Lapsen käytös on aina syytä suhteuttaa siihen, miten tietyn ikäinen lapsi tyypillisesti käyttäytyy ja millainen käytös liittyy lapsen normaaliin kehitykseen. Positiivinen vuorovaikutus ratkaisee Arki käytöshäiriöisen lapsen kanssa kiristää herkästi perheenjäsenten hermoja. TUNNE & MIELI 6/2021 37. Jos käytös poikkeaa merkittävästi ikätovereiden käytöksestä, kyseessä ei välttämättä ole vain ohimenevä kasvuvaihe. Alle kouluikäisen lapsen käytösoireita voidaan arvioida neuvolassa ja kouluikäisen lapsen perustason terveyspalveluissa. Ikävä kierre on valmis, ja lapsen käytös usein vain huononee. – Antisosiaalisesti käyttäytyvä yksilö ei välitä toisten oikeuksista tai turvallisuudesta. – Toisaalta väkivalta ja rankaiseva kasvatus lisäävät lapsen käytösoireilua, toisaalta taas vaikeat käytöshäiriöt madaltavat vanhemman kynnystä kohdella kaltoin lastaan. Tilanteen kehittymistä voi seurata jonkin aikaa, esimerkiksi muutaman kuukauden, mutta ei suinkaan vuosia, Laajasalo sanoo
Pelkästään yksilöterapialla saavutetaan harvoin yhtä merkittäviä hyötyjä kuin perhekeskeisissä interventioissa. Nykytutkimus osoittaa, että tietyt tekijät altistavat käytöshäiriöille ja tietyt tekijät suojaavat niiltä. Hoitamaton häiriö vie vaikeuksiin Taina Laajasalo näkee käytöshäiriön ikään kuin jatkumoksi. Ihminen, jolla on antisosiaalinen per38 TUNNE & MIELI 6/2021. Kun lapsi kasvaa nuoreksi, monimuotoinen perheterapia voi olla hyvä menetelmä käytöshäiriön hoitoon. Siksi käytöshäiriöihin voidaan vaikuttaa tehokkaasti. Lapsi tai nuori voi toipua siitä tuetussa ja turvallisessa ympäristössä täysin, tai käytöshäiriö voi edetä aikuisena antisosiaaliseksi persoonallisuushäiriöksi, jos siihen ei ole saanut ajoissa hoitoa. FAKTA Käytöshäiriöiden tunnistamisen tavat ja hoitomuodot ovat kehittyneet viimeaikaisen tutkimuksen ansiosta merkittävästi. Lapsen tilanteen mukaan myös yksilöterapialla voi olla paikkansa, etenkin jos käytöshäiriöön liittyy muutakin oireilua. MYYTIT JA FAKTAT Laajasalo kertoo, että positiivisen kasvatuksen menetelmistä, kuten Voimaperheet-toimintamallista, on erittäin hyviä tuloksia ja käytöshäiriöiden oireet on saatu vähenemään. Lapsen tai nuoren käytöshäiriön hoidossa on erityisen tärkeää tukea vanhempia sekä tarjota heille työkaluja positiiviseen kasvatuksen ja kannustavaan vuorovaikutuksen. Siinä otetaan huomioon vanhempien lisäksi muut nuoren läheiset sekä koulu – onhan nuoren elämänpiiri jo laajempi kuin pikkulapsen. MYYTTI FAKTA Käytöshäiriöiltä ei voi suojautua. MYYTTI FAKTA Käytöshäiriön hoidossa yksilö on keskiössä. Voimaperheet on Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimuskokonaisuus, jonka avulla alle kouluikäisten lasten käytöshäiriöitä tunnistetaan, ehkäistään ja hoidetaan. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ei siis ole vain käytöshäiriö, vaan silloin puhutaan jo aikuisen ihmisen pysyvästä käyttäytymisen ja tuntemisen tavasta. Mitä varhemmin käytöshäiriö huomataan, sitä todennäköisemmin se voidaan hoitaa ennen aikuisikää. Esimerkiksi myönteiset ja lämpimät ihmissuhteet voivat suojata lasta tai nuorta käytöshäiriöiltä. Ennaltaehkäiseviin toimiin kannattaa siis satsata ja tukea siten lapsen tai nuoren hyvinvointia. MYYTTI Käytöshäiriö säilyy ihmisellä läpi elämän. – Jos lapsella on jo alle kouluikäisenä jatkuvaa käytösoireilua ja tunnekylmyyden piirteitä, tutkimusten mukaan se voi ennustaa vaikeampia ongelmia aikuisena, Laajasalo sanoo. Laajasalo kuitenkin huomauttaa, ettei yksilöterapiassa päästä vaikuttamaan yhtä tehokkaasti lapsen kokonaistilanteeseen kuin yhdessä vanhempien kanssa. Malli on levinnyt jo laajasti Suomessa, ja siihen voidaan ohjata esimerkiksi nelivuotisneuvolan kautta
– Vaikkapa peloton temperamentti, joka on perinnöllinen ja vaikuttaa toisinaan tunnekylmyyden taustalla, voi osoittautua oivaksi piirteeksi palomiehelle tai pelastussukeltajalle – sellaiselle ihmiselle, joka hakee elämäänsä jännitystä eikä hätkähdä pienestä, hän havainnollistaa. y Perehtynyt erityisesti lasten ja nuorten kaltoinkohteluun, väkivaltakäyttäytymisen eri muotoihin, käytöshäiriöihin, tunnekylmyyteen sekä antisosiaalisuuteen. Niinpä on mahdollista, että käytöshäiriöt ulottuvat aikuisikään asti entistä harvemmin. TUNNE & MIELI 6/2021 39. Nykyään käytöshäiriöihin voidaan vaikuttaa aiempaa tehokkaammin monipuolisilla hoitomuodoilla ja ehkäisevällä toiminnalla. Tavallisesti tällainen henkilö ei kiinnity työelämään vaan on tekemisissä säännöllisesti poliisin, oikeuslaitoksen ja terveyden huollon kanssa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsuuden käytösoireilu on yhteydessä jopa nelinkertaisiin kustannuksiin pitkällä aikavälillä verrattuna lapsiin, joilla ei ole käytöshäiriöitä. Laajasalo lisää, että joissain tutkimuksissa kuluero on ollut jopa kymmenkertainen. Taina Laajasalo y Psykologi, psykologian tohtori ja Helsingin yliopiston oikeuspsykologian dosentti. – Vaikka asioita pitää lähestyä aina inhimillisen ajattelun kautta ja yksilöä kuunnellen, yhteiskunnan kannalta kuluaspektikin on merkittävä. Mitä varhemmin käytöshäiriö huomataan ja siihen saa apua, sitä paremmin tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa. . y Työskentelee johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Esimerkiksi lämmin ilmapiiri kodissa, myönteinen suhde seurustelukumppanin kanssa ja riittävä uni voivat suojata nuorta psykopatian piirteiltä. Tämä on tärkeä viesti niin lapsille ja nuorille kuin heidän vanhemmilleenkin. Myös pelottomia ihmisiä tarvitaan Vaikka käytöshäiriö lisää esimerkiksi nuorten riskiä käyttäytyä väkivaltaisesti, käytöshäiriölle altistavat tekijät voivat johtaa myös hyvään. Laajasalon mukaan moni piirre ihmisessä voi lopulta näyttäytyä joko hyvänä tai huonona sen mukaan, miten siihen vaikutetaan ja miten se kanavoidaan. soonallisuushäiriö, lähtee helposti esimerkiksi rikosten teille ja käyttäytyy jatkuvasti yhteiskunnan normien vastaisesti. Hoitamattomana ja aikuisikään jatkuessaan käytöshäiriö voi aiheuttaa isoja kustannuksia yhteiskunnalle. – Ennen kaikkea lasta tai nuorta kannattaa kohdella turvallisesti ja ennakoivasti sekä panostaa myönteiseen vuorovaikutukseen, Laajasalo vahvistaa. Ihminen ei siis ole välttämättä tunnekylmä lopun ikäänsä
MINUN MIELENI RITUAALIT RAJOITTAVAT ARKEA 40 TUNNE & MIELI 6/2021
Yritän helpottaa oloani elintavoilla, jotka olen todennut hyviksi: ei alkoholia, säännölliset ruokaajat ja terveellinen ruoka, päivittäinen ulkoilu ja treenaaminen. Kun katastrofiajatus tulee esimerkiksi junassa, toistan mielessäni, että tämä on vain ajatus ja se menee ohi. Työelämässä haasteenani on asioiden tarkistelu ja täydellisyyden tavoittelu. Kun kerroin viiltelystäni aikuiselle, sain ohjeeksi vain rukoilla enemmän. ELÄMÄ PAKKO-OIREISEN HÄIRIÖN KANSSA on rajoittunutta ja tylsempää kuin haluaisin sen olevan. Pakko-oireinen häiriö eli OCD ilmenee pakonomaisina ajatusmalleina ja toimintoina. Uskon, että turvattomuus on ainakin osittain syynä pakko-oireisiini. Toisinaan olen itsevarma, toisinaan epätoivoinen ja väsynyt jatkuvasta ajattelusta sekä tarkistelusta. Minulla on lisäksi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja harvinainen lisämunuaissairaus Addisonin tauti. Sain lapsena paljon negatiivista huomiota: ulkonäköäni haukuttiin, eikä minulla ollut juuri kavereita. Perhettä en uskaltaisi perustaa, koska pelkään, että lapsia kiusattaisiin tai heille tapahtuisi jotain. Vaikka hän on löytänyt oloa helpottavia keinoja, häiriö vaikuttaa elämään joka päivä. Katastrofiajatusten takia en voi ajaa autoa, lentää tai matkustaa laivalla. Olen kuitenkin oppinut joitain keinoja ajatusten hallitsemiseen: kylmä suihku tai kasvojen upottaminen kylmään veteen, kunnon kahvakuulatreeni, tietoinen hengittäminen ja taiji auttavat. Se ei kuitenkaan ole pysäyttänyt pakko-oireitani. Olen ollut usein itsetuhoinenkin. Opettelen myös elämään omien arvojeni mukaan. Ajattelin, että muuten sydän valahtaa paikaltaan. Monilla ihmisillä on erilaisia tarkistelurutiineja, mutta häiriöstä puhutaan silloin, kun ajatukset tai toiminnot alkavat haitata jokapäiväistä elämää. / TEKSTI Meri Nykänen KU VA Paula Virta aiheuttaa suurta häpeää ja ahdistusta. Karkkipussi on ansaittava niin, että kulutan samana päivänä sen sisältämän kalorimäärän urheilemalla. Muut istuvat rauhallisina, mutta itselläni on tukala ja piinaava olo. Runojen kirjoittaminen ja musiikin tekeminen ovat tärkeitä. Haaveilen, että saisin julkaistua runokirjani ja voisin jatkaa mielekästä uraa viestinnän parissa.” . Kun katastrofiajatus tulee esimerkiksi junassa, toistan mielessäni, että tämä on vain ajatus ja se menee ohi. Jään myös helposti muistelemaan keskusteluja ja kääntelen niitä mielessäni. Tarkkailen painoani ja ulkonäköäni, enkä ole niihin koskaan tyytyväinen. Apua ei ollut tarjolla samalla tavalla kuin nykyään ehkä olisi. K un olin ala-asteikäinen, minun oli pakko nukkua aina oikealla kyljelläni. Se oli minulle todellinen pelko, joka johti uniongelmiin. Jos olen esimerkiksi junassa, joka seisahtuu asemien välillä, alan miettiä, miten pääsen ulos, mistä saan juomista tai pääsenkö vessaan. Pienikin virhe . TUNNE & MIELI 6/2021 41. Näyttelemisestä olen luopunut, koska häpeän vartaloani riippumatta siitä, miltä oikeasti näytän. Kun uhkatai katastrofiajatus aktivoituu, sitä on vaikea saada pysäytettyä. Oma häiriöni ilmenee pakkoajatuksina ja -toimintoina. Kotoa lähtiessä teen joka kerta samat tarkistelurituaalit eli katson, että ikkunat ja kodinkoneet ovat kiinni. Tällä hetkellä olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Välillä on ollut parempia ja välillä huonompia kausia. Minulla oli jo lapsena vahva sisäinen maailma, jossa elin. Elämä pakko-oireisen häiriön kanssa on rajoittunutta ja tylsempää kuin haluaisi, sanoo Tuukka Liukkonen, 40. Jossain vaiheessa rukoilin pakonomaisesti eikä kukaan tiennyt siitä. Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että tämä oli ensimmäisiä pakkoajatuksiani. OLEN KÄSITELLYT ASIOITANI terapiassa nuoresta lähtien. Välillä mietin, miksi juuri minä olen saanut nämä kaikki ja kaksi sisarustani ovat minua terveempiä. Turvallisuuden tunne puuttui, sillä en saanut kotonakaan riittävästi tukea tai myönteistä huomiota
Jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, liikenteen melu voi olla merkittävä dementian riskitekijä. Aiemmissa tutkimuksissa liikenteen päästöt ja etenkin pienhiukkaspäästöt on yhdistetty dementiariskiin, mutta tanskalaisten havainnot pitivät senkin jälkeen, kun ilmansaasteet huomioitiin analyysissa. Yhteys havaittiin tarkasteltaessa kymmenen vuoden keskimääräistä melualtistusta. Liikenteen melu vaikuttaa muistiin A utoliikenteen tai junien melulle kotonaan altistuvat saattavat sairastua dementiaan muita todennäköisemmin, tanskalaistutkimus osoittaa. Melu ja sen aiheuttama stressi sekä univaikeudet on yhdistetty myös muun muassa aivoverenkiertohäiriöihin. Kaikkiaan dementiaan sairastui hieman yli 100 000 osallistujaa seurannan aikana. Niiden mukaan liikenteen melulle altistuvat sairastuivat dementiaan 16–20 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät altistuneet melulle kotonaan. 42 TUNNE & MIELI 6/2021. Tutkimus on julkaistu BMJlehdessä. . TUTKITTUA TIETOA U U TISPALVELU DUODECIM KU VA : SH U TT ER ST O C K Suomalaisista noin 100 000 sairastaa lievää dementiaa ja melkein yhtä monella on pidemmälle edennyt dementia. Suuremmat melutasot liittyivät dementiariskiin kummassakin tapauksessa, mutta yhteys oli voimakkaampi, jos myös rakennuksen hiljaisin puoli oli meluisa. Tutkijat selvittivät melutasot asuinrakennuksen meluisimmalta ja hiljaisimmalta puolelta. Tulokset perustuvat 1,9 miljoonan yli 60-vuotiaan tietoihin vuosilta 2004–2017
Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden päiväannos oli keskimäärin 200 grammaa. Musiikkiterapia rentouttaa lapsia M usiikki ja laulu voivat helpottaa tehohoidossa olevien lapsipotilaiden oloa. Musiikki auttaa, vaikka potilas olisi nukutettu. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos ruokavalio oli monipuolinen ja sisälsi vähintään neljää eri kasvista. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa musiikkia soitettiin hengityskoneessa oleville alle kaksivuotiaille lapsille. Australialaistutkimuksessa masennusoireita ilmaantui viidenneksen harvemmin osallistujille, jotka söivät keskimäärin 300 grammaa kasviksia ja hedelmiä päivittäin. Kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyt ovat kuitenkin hyvin tunnettuja, joten kasvisten ja hedelmien lisääminen lautaselle on aina paikallaan. Äänitteillä ei ollut samanlaisia vaikutuksia. Tiedot käyvät ilmi brittitutkimuksesta, jossa 480 masennus potilasta satunnaistettiin joko jatkamaan tai vähitellen lopettamaan lääkityksensä. Masennukseen sairastuu noin 15 prosenttia ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä. Samat laulut äänitteeltä toistettuna eivät tehoa yhtä hyvin. Kun potilaita seurattiin vuoden ajan, masennusoireet uusiutuivat 40 prosentilla lääkitystä jatkaneista ja 55 prosentilla lääkityksen lopettaneista. . Kasvikset tekevät hyvää mielelle RUNSAASTI KASVIKSIA JA HEDELMIÄ päivittäin nauttivat saattavat säästyä masennukselta muita todennäköisemmin. Tutkimus on julkaistu European Journal of Nutrition lehdessä. Myös lasten hengitys hidastui ja verenpaine laski, mutta näiltä osin tulokset olivat epäselvempiä. Musiikkiesitys hidasti sydämen sykettä välittömästi, ja vaikutus näkyi vielä tunti esityksen jälkeen. Tutkimus on julkaistu New England Journal of Medicine lehdessä. Varsinkin keltaiset, oranssit ja punaiset kasvikset sekä vihreät lehtivihannekset liittyivät pienempään masennusoireiden riskiin. Kaikki osallistujat olivat olleet masennuslääkityksellä ainakin kaksi vuotta ja uskoivat jo pärjäävänsä ilman sitä. Tämä havaitaan perusterveydenhuollon potilailla, jotka kokevat vointinsa niin hyväksi, että pärjäisivät ilman lääkkeitä. Ruokavalion lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, joten ennen lisätutkimuksia niitä kannattaa tulkita varoen. . KU VA : SH U TT ER ST O C K TUNNE & MIELI 6/2021 43. Lääkityksen lopettaneilla oli myös enemmän ahdistusja vieroitusoireita kuin verrokeilla. Tutkimus on julkaistu American Journal of Critical Care lehdessä. Aikuisilla musiikin on havaittu muun muassa lievittävän leikkauspotilaiden kipuja ja ahdistusta. Vaikutukset nähdään, kun musiikkiterapeutti laulaa ja soittaa sairaalavuoteen vieressä. Uutta tietoa masennuslääkityksen lopettamisesta PITKÄÄN MASENNUSLÄÄKITYKSELLÄ olleiden potilaiden masennusoireet uusiutuvat todennäköisemmin, jos heidän lääkityksensä vähitellen lopetetaan. Musiikkiterapeutti lauloi kehtolauluja ja säesti itseään kitaralla joko lasten vuoteiden äärellä tai äänitteeltä. Lasten huoltajat olivat paikalla, ja heitä kannustettiin liittymään lauluun. Tutkimuksen päättyessä lääkityksen lopettaneista 40 prosenttia oli palannut lääkehoitoon.
Vaasahiihtoon osallistuneet elivät muutenkin terveellisesti ja esimerkiksi tupakoivat verrokkeja harvemmin. KU VA : SH U TT ER ST O C K Borrelioosi voi sairastuttaa myös mielen BORRELIOOSIIN SAIRASTUNEET saattavat sairastua moniin mielenterveyden häiriöihin muita todennäköisemmin, tanskalaistutkimus vihjaa. Mielenterveysongelmien riski oli suurimmillaan borrelioosidiagnoosia seuraavan puolen vuoden aikana. Tutkijat eivät myöskään tiedä, johtuuko merkkiaineiden pitoisuuksien kasvu painottomuudesta, lähdön tai laskeutumisen aiheuttamasta stressistä vai jostain muusta syystä. . Vielä ei tiedetä, ovatko mahdolliset muutokset pysyviä tai ovatko ne riski avaruudessa olleiden terveydelle. Tutkijat korostavat, että havaitut riskit ovat yksilötasolla todennäköisesti hyvin pieniä, mutta ne on silti hyvä huomioida borrelioosipotilaiden hoidossa. Heitä verrattiin yhtä moneen samanikäiseen, jotka eivät olleet osallistuneet kisaan. Borrelioosipotilaiden riski sairastaa masennusta tai muita mielenterveyden häiriöitä oli noin kolmanneksen suurempi kuin muun väestön. Tutkimus on julkaistu Frontiers in Psychiatry lehdessä. . Tuloksia kannattaa kuitenkin tulkita varoen ennen lisätutkimuksia. Tutkimus on julkaistu JAMA Neurology lehdessä. Havainnot kannattaisi varmistaa lisätutkimuksissa. Ilmiön syytä ei vielä tiedetä, mutta viitteitä aivovaurioista nähdään pitkiä aikoja avaruudessa viettäneiden veressä. Seurannan perusteella hiihdon harrastajat sairastuivat ahdistuneisuushäiriöön noin 60 prosenttia epätodennäköisemmin kuin verrokit. Yhteys oli voimakkain potilailla, jotka olivat sairastuneet borrelioosiin usean kerran. . Osallistujia seurattiin pisimmillään 21 vuoden ajan. Tutkimuksessa seurattiin lähes 200 000:ta ruotsalaista, jotka olivat osallistuneet Vasaloppet-hiihtokilpailuun vuosina 1989–2010. Kestävyysliikunta saattaa auttaa ahdistukseen RUOTSALAISTUTKIMUKSEN mukaan kestävyysliikuntaa harrastavat saattavat säästyä ahdistuneisuushäiriöiltä muuta väestöä todennäköisemmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden venäläisen kosmonautin verinäytteitä. Tutkimus on julkaistu American Journal of Psychiatry lehdessä. Infektio hoituu lähes aina antibiooteilla, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa muun muassa iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihastai silmäoireita. Havainto vahvistaa näyttöä liikunnan suotuisista terveysvaikutuksista. Mukana oli tietoja 6,9 miljoonasta henkilöstä, joista 12 000 oli sairastunut borrelioosiin. Borrelioosi on infektiotauti, jota levittävät puutiaiset eli punkit. Tutkimus perustuu kaikkien vuosina 1994–2016 Tanskassa asuneiden rekisteritietoihin. Borrelioosin ja mielenterveysongelmien yhteyksiä on selvitetty aiemminkin, ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. 44 TUNNE & MIELI 6/2021. Kun paluun jälkeen otettuja verinäytteitä verrattiin ennen lähtöä otettuihin, tutkijat havaitsivat kolmen aivovaurioihin viittaavan merkkiaineen pitoisuuksien suurentuneen. Avaruusmatkat näkyvät aivoissa A varuusmatkailuun saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan liittyä aivovaurioiden vaara
Valtaosa potilaista on 60–80-vuotiaita naisia. Myös ylimitoitettu liikuntasuoritus voi laukaista oireet. Tunne & Mieli -lehdessä tavoitat mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneen kohderyhmän. Tavoitteellisia tukikeskusteluja sekä matalan kynnyksen ystäväkahvilatoimintaa. tunne & mieli Tul peremmäl -hanke kaikille yksinäisyyttä kokeville 29–65-vuotiaille. Naisten suurempi alttius takotsubo-kohtauksille on tiedetty aiemminkin, ja tässäkin aineistossa valtaosa potilaista oli naisia. Aineiston perusteella oireyhtymä on yleistynyt sekä miehillä että naisilla, mutta naisilla muutos on ollut huomattavasti suurempi. Takotsubokardiomyopatia muistuttaa oireiltaan sydänkohtausta, mutta verisuonitukkeuman sijaan se johtuu mielenjärkytyksen aiheuttamasta tilapäisestä sydänlihaksen halvaantumisesta. KUVA: SHU TTE RS TO CK TUNNE & MIELI 6/2021 45. Suomessa takotsubo-kohtauksia sattuu noin 250 vuodessa. 50–74-vuotiaiden naisten ikäryhmässä tapaukset ovat yleistyneet jopa 6–10 kertaa enemmän verrattuna muihin. . Tutkimus perustuu tietoihin 135 000 tapauksesta, jotka sattuivat vuosina 2006–2017. Ota yhteyttä mainosmyyntiimme: Markku Karjalainen markku.karjalainen@tunnejamieli.fi 045 173 5102 Haluatko mainoksesi lehden sivuille. 040 8320732 elina.kaunismaki@porinhyvis.fi Facebook Tul peremmäl Särkyneen sydämen oireyhtymä on yleistynyt naisilla S ärkyneen sydämen oireyhtymä on sydänkohtauksen kaltainen vakava sairaus, jonka laukaisee usein vahva tunnepitoinen kokemus tai järkytys, kuten tieto läheisen äkillisestä menehtymisestä. Tutkimus on julkaistu Journal of the American Heart Association lehdessä. Kahvilatoiminta ma Harjavallan Haikussa klo 16–19, ti Kokemäen Kumussa klo 17–20 ja to Nakkilan Sosiaalikeskuksessa klo 16–19. Oireyhtymä on saanut nimensä japanilaisesta mustekalojen pyyntiruukusta (tako tsubo), jota sydämen vasen kammio muistuttaa ainakin sairauden alkuvaiheessa. Oireyhtymän virallinen nimi on takotsubokardiomyopatia, ja tuoreen tutkimuksen mukaan se on viime vuosikymmeninä yleistynyt erityisesti yli 50-vuotiailla naisilla. Tulokset kuitenkin ensimmäistä kertaa osoittavat sairastumisriskin suurentuneen vuosien varrella etenkin keskiikäisten ja vanhempien naisten parissa. Hankekoordinaattori Elina Kaunismäki p
VÄRITYSKUVA
Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Tutustu menneiden polvien tarinoihin (Loihdi sukusi tarina esiin!), nauti ruokamuistosta (Elokuvaillan eväät) ja inspiroidu runoilijan aikatauluttomasta haahuilusta (Voimaa arkeen).. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva, resepti)
/ TEKSTI Kaisa Pastila KU VAT Shutterstock Loihdi SUKUSI TARINA ESIIN! 48 TUNNE & MIELI 6/2021. Arkisten teemojen kautta voi löytää samaistumispintaa omiin vanhempiin ja heitä edeltäneisiin sukupolviin. Tietokirjailija Liisa Lauerma tykkää tutkia sukunsa vanhoja esineitä, tekstiilejä ja paikkoja
Hän esittelee kirjassaan Suvun jäljillä – Löydä oma tarinasi (Kirjapaja 2021) metodin, jolla omaa historiaansa voi lähestyä luovasti. Erityisesti suvun lapset ovat tykänneet tutkia kirjaa. Hän kiinnostui omista juuristaan vasta tultuaan äidiksi. – Teemallisen lähestymisen voima on siinä, että menneisyyden ihmiset tulevat usein lähemmäksi nykypäivää ja omaa elämää arkisten asioiden – esimerkiksi ruokien, asuntojen, ammattien tai kädentaitojen – kautta. Lauerma oivalsi, että vaikka isoäiti oli ollut etäinen hahmo perhepiirissä, hänessä oli myös toinen puoli. Viuhkasta voi valita jonkun, jonka pihalla haluaa kuvitteellisesti vierailla. T untuuko perinteinen sukututkimus liian työläältä aloittaa, mutta oman suvun tarinaan olisi silti kiva tutustua. Pystyin eläytymään hänen elämäänsä. Lauerma alkoi ahmia myös 1920–30-luvun Suomesta kertovia romaaneja. – Oma teema auttaa löytämään itselle mielekkäitä, uusia tarinoita. Silloin raskas tarina saattaa värittää suhdettamme edeltäviin polviin. Tämä teki uransa naistenvankilan opettajana. – Jokaisessa suvussa on ikäviä tarinoita. Teemallinen työskentely alkaa siitä, että valitsee itselleen kiinnostavan aiheen. Niitä ei ole syytä ohittaa, mutta rinnalle voi tuoda myös uusia. Hän löysikin Hämeenlinnan kaupunginarkistosta vanhoja koulupäiväkirjoja, joissa mainittiin isoäiti. Kirjailija antaa esimerkin. – Vähitellen huomasin eron itsessäni: pystyin liittymään omaan sukupolviketjuuni, kun olin saanut selvitettyä isoäidin muiston. Lauerman mukaan on tavallista, että hyvät sukutarinat saavat vähemmän tilaa kuin ikävät tarinat: loukkaukset, epäoikeudenmukaisuudet, menetykset ja konkurssit. Niissä vanhaa opettajaa kiitettiin tuesta ja lämmöstä. Tai kiinnostavatko sinua esimerkiksi suvun astiat. – Minua auttoi, kun sain sijoitettua isoäidin historialliseen ympäristöön. Vetämässään koulutuksessa hän pyysi ihmisiä kertomaan omista lapsuuden leikkipaikoistaan. Jos vanhoihin, suvussa paljon käytettyihin tarinoihin on vaikea liittyä, näistä tarinoista voi löytää rakennusaineita itselle. Silloin ihmisiin samastuu helpommin ja elämäntarinoista kiinnostuu uudella tavalla. – Teemallinen sukutyöskentely voisi olla sinun juttusi, vinkkaa historioitsija ja tietokirjailija Liisa Lauerma. Lauerma päätti alkaa selvittää, mikä naisten välillä hiersi: selittäisikö jokin seikka isoäidin historiassa hänen käytöstään. Lauerma on itse toteuttanut oman suvun kahvikuppikirjan. Samalla on mahdollisuus liudentaa omia ristiriitaisia tunteita sukua kohtaan. Kun kokoontuminen päättyi, eräs osallistuja sanoi: ”Tähän asti olen muistanut omat varhaisvuoteni lähinnä ikävien asioiden kautta, mutta tänään tajusin, että siellä oli myös paljon hyviä asioita.” Mitä kukkia isoäiti kasvatti. Sillä voi olla käänteentekevä vaikutus. Romaanit auttavat eläytymään Oman suvun tarina oli Liisa Lauermalle pitkään tuntematon, vaikka hän oli opiskellut historiaa. Viherpeukalo voi esimerkiksi miettiä sukulaisia pihojen ja puutarhojen kautta: Mitähän kukkia oli isoisovanhempien pihassa. Avuksi voi ottaa ”sukuviuhkan”, karkean sukutaulun, johon on merkinnyt omat vanhempansa, isovanhempansa ja isoisovanhempansa sekä kaikkien syntymäja kuolinvuodet. Erityisen tärkeäksi muodostui Marianne Peltomaan Skuggan, joka kertoo kommunistivangeista sisällissodan jälkeen. – Minua alkoi kiinnostaa suvun naisten ketju. Näkyykö vanhoista kuvista vinkkejä. Ideana on tutustua edesmenneisiin sukulaisiin valitun teeman kautta. Valokuvakirjaan hän yhdisteli luovasti itse ottamiaan kuvia perityistä ja muista astioista, vanhoja sukukuvia sekä esimerkiksi tarinoita juhlista. Samalla huomasin, että minua painoi muisto äitini ja isänäitini vaikeista väleistä. Myöhemmin Lauerma löysi vielä kirjeitä, joita isoäiti oli saanut vapautuneilta vangeilta. Vai oletko kuullut lapsesta asti vain ankeita sukutarinoita eikä juurien penkominen siksi inspiroi, vaikka toisaalta kaipaisit itsellesi jotain kivijalkaa. TUNNE & MIELI 6/2021 49. Oli varmasti kova paikka, kun hänen poikansa nai punaisten puolelta. Mitä kukkia laitettiin 1930-luvulla hääkimppuihin tai jonkun hautaseppeleeseen
Siellä hän haastattelee heitä, esimerkiksi: ”Kerro jokin eläinmuisto.” Mukana ovat niin oma äiti kuin isänäitikin – sulassa sovussa – mutta myös oma isä, muut isovanhemmat ja isoisovanhemmat. Joku on hoitanut hevosia sodassa, joku toinen omistanut koiran. Joku kertoo kotieläimistään, toinen metsästyksestä. Saan siitä valtavasti iloa. – Sukukahvila on oma mielensisäinen leikkini. Tee retkiä suvun paikkoihin. Vein kuppeja puutarhaan ja kuvasin niitä siellä. Tee kuvaesitys tai valokuvakirja Ota valokuvia jostain teemasta: kahvikupeista, leluista, tekstiileistä, käsitöistä. Entä mitä leikit kesämökillä. Mikä on ollut heidän kasvuympäristönsä. Oliko teillä tapana mennä metsään tai puistoon leikkimään. Käy suvun paikassa Selvittele, missä suku on asunut, käynyt töissä, ollut koulussa tai retkeillyt. Kävimme pulahtamassa läheisessä uimapaikassa Kokemäenjoessa. Sitä kautta historia alkaa herätä eloon, Liisa Lauerma sanoo. Tee niistä kuvaesitys. Välillä kuvittelen, että laitan sukulaiset bussiin ja lähden heidän kanssaan ajelulle eri paikkoihin. Lähde mielikuvitusmatkalle Kirjailijalla on tapana kutsua edesmenneitä polvia kuviteltuun sukukahvilaan. . Teki hyvää hullutella vanhoilla arvokkailla esineillä, Liisa Lauerma kertoo. Liitä kuviin muistoja, joita sinulle on kerrottu tai jotka muistat itse. Lauerma ei usko, että kaikkien olisi pakko tutustua omiin esivanhempiinsa niin tarkasti, kuin hän on itse tehnyt. – Vein perheeni katsomaan opettajaisoäitini ensimmäistä työpaikkaa Huittisissa. Luonnon kautta voi kokea voimakasta yhteyttä entisaikojen ihmisiin, Lauerma toteaa. Piirrä leikkipaikan kartta Tee mielikuvakartta paikoista, joissa tykkäsit leikkiä pienenä. – Kun tein kahvikuppi valo kuva kirjaa, olin luova kuvaamisessa. Jonkinlaista tilinpäätöstä hän suosittelee silti jokaiselle. Mitä enemmän tietää ja ymmärtää omasta historiastaan, sitä tietoisemmin voi valita, mitä ottaa omasta perinnöstään rakennusaineeksi ja mitä taas jättää pois. Jos vanhempasi tai isovanhempasi ovat elossa, voit kysyä heiltä apua. Hän oli kansakoulussa töissä. Minua puhutteli, että isoäiti oli uinut lähes sata vuotta aiemmin samassa paikassa. Pyydä toistakin tekemään oma karttansa omista lempipaikoistaan. Toisaalta kannattaa myös selvittää, miten omat vanhemmat on kasvatettu. Oliko sinulla leikkimökkiä. 01 02 03 Näin pääset alkuun 50 TUNNE & MIELI 6/2021. Mitä tykkäsit leikkiä omassa pihassa. – Uskon, että tekee hyvää selvittää omaa taustaansa sen verran, että tietää miten itseä on kasvatettu – minkälaiset asenteet ovat vaikuttaneet lapsuudenkodissa, mikä on ollut ilmapiiri. – Omaan sukuun tutustuminen kannattaa aloittaa omista lapsuusmuistoista. Kirjoita niistä muistoja tai kerro leikkipaikoista jollekin läheisellesi
Lotta Lehtikarin haastattelu kosketti. Irti analysoinnista. LUKIJOILTA VASTAA 20.1.2022 MENNESSÄ Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Monesti tulee havaittua lasten kautta asioita, joita ei normaalisti huomaisi. Lehden 5/21 arvonnassa Riittävän hyvä -kirjan voitti Sinikka Leino Virolahdelta. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Aurora Airaskorven kirjan Riittävän hyvä – Selviytymisopas työelämään (S&S). Hyvää uteliaisuutta Uteliaisuusjuttu puhutteli. Onnea voittajalle! Terveisiä Ullalle Hienosti on haastateltava pärjännyt elämässään autismistaan huolimatta. Ristikkovastaukset ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Palkinnon arvo on 30 euroa. Jutun kirjoitti Laura Pörsti. Mikä juttu sytytti. Ihan tavallinen Ulla oli lehden kiinnostavin juttu. Erilaisia sisaruksia Pidin jutusta Läheinen sisarus on lahja, jossa siskokset ovat hyvin läheisiä. Hän on oppinut tuntemaan omat rajoitteensa. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Ihan tavallinen Ulla, jossa Ulla Kaunto kertoi aikuisena saamastaan autismikirjon diagnoosista. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Itselläni on sisko, jonka kanssa emme ole lainkaan läheisiä – hän lähinnä arvostelee minua. Olen oppinut käsittelemään asioita analysoimalla ja älyllistämällä niitä, ja nyt heräsi toivo, että Rosen-terapia voisi ehkä auttaa minuakin.. Terve uteliaisuus on hyvä asia, se lisää ajattelun monimuotoisuutta ja herättelee aivoja
EVÄÄT RUOKAMUISTO Sohvapöytä tyhjäksi! Nyt katetaan olohuoneeseen. Lempielokuvan aikana herkutellaan tuoreilla pitaleivillä, jotka täytetään rapeilla ja mausteisilla tofukuutioilla. / RESEP TI, TEKSTI JA KU VA ELINA YLITERVO Elokuvaillan 52 TUNNE & MIELI 6/2021
* * * * * Hienonna sipulit ja inkivääri, leikkaa chili viipaleiksi. Pane liina päälle ja kohota vedottomassa paikassa 30 minuuttia. Ja koska raaka-aineet löytyvät luultavasti kaapista jo valmiiksi, kannattaa upottaa kädet taikinakulhoon. Täytä pitaleivät tofulla, salaatilla ja ranskankermalla. Vaivaa taikinaa käsin 5 minuuttia. Niitä me syötiin ja katsottiin kuvaputkitelkkarista leffaa tai Aliasta. Sekoita kuivahiiva ja vehnäjauhot, ja lisää seos muutamassa erässä kulhoon. I tse tehdyn ja kaupasta ostetun pitaleivän ero on huikea. ”Yksi ihanimmista ruokamuistoista on opiskeluaikojen sormiruokaillalliset poikaystävän kanssa. Lisää sokeri, soijat ja tofukuutiot ja kuumenna. Poikaystävästä tuli myöhemmin aviomies ja lasten isä, mutta leffaillat pitaleipien kanssa ovat jääneet.” Saija Ikola, Oulu Sekoita kulhossa oliiviöljy, suola ja reilusti kädenlämpöinen vesi. Lempeän tulinen tofutäyte on saanut innoituksensa keitto kirjailija ja kokki Yotam Ottolenghin reseptistä. * * * * * Kumoa taikina pöydälle. Paista tofukuutiot kullanruskeiksi ja rapeiksi muutamassa erässä. Lopputulos palkitsee varmasti. * * * * * Mausta ranskankerma limetillä ja suolalla ja revi salaatti palasiksi. Kaada paistinpannulle noin ½ cm rypsiöljyä ja kuumenna. Kun elämä oli taloudellisesti niukkaa ja arkisin eleltiin 1,5 euron koululounaiden ja halparuokien turvin, satunnaiset viikonloppuherkuttelut tuntuivat luksukselta. Kauli tai taputtele pallot ympyröiksi, joiden paksuus on ½ cm ja halkaisija 15 cm. Anna jäähtyä liinan alla. Nosta talouspaperin päälle valumaan. Leikkaa se 8 palaan ja pyörittele palloiksi. Kuumenna pannulla voi ja kuullota siinä sipulia, inkivääriä ja chiliä pehmeiksi 10 minuuttia. * * * * * Leikkaa tofu kuutioiksi ja pyörittele palat maissitärkkelyksessä lautasella. Pitaleipä: 2 rkl oliiviöljyä 1/2 tl suolaa 3 dl vettä 1 pss kuivahiivaa 6 dl vehnäjauhoja Tofu: 1 paketti kiinteää tofua 1 dl maissitärkkelystä rypsiöljyä paistamiseen 3 salottisipulia 3 valkosipulinkynttä 5 cm:n pätkä hienonnettua inkivääriä 2 punaista chiliä 1 rkl voita 1 rkl sokeria 2 rkl soijaa 2 rkl makeaa soijaa Lisäksi: ranskankermaa, limettiä, suolaa, salaattia AINESOSAT TULISET TOFU-PITALEIVÄT Kahdeksan leipää TUNNE & MIELI 6/2021 53. Maissitärkkelyksessä pyöritellyt tofupalat paistetaan ihanan rapeiksi, ja niiden seuraksi tehdään chilillä, inkiväärillä ja soijalla ryyditetty kastike. Olohuoneen matalalle pöydälle katettiin pienissä kipoissa täytteitä pitaleipiin ja tortilloihin. * * * * * Paista pitaleipiä 250-asteisessa uunissa 7–8 minuuttia, kunnes ne ovat pulleita ja saaneet väriä. Nostele pellille liinan alle ja kohota 10 minuuttia. Pitaleivän palalla voi kätevästi kaapia herkkukastikkeen rippeet pannun pohjalta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 16 1 11 1 2 16 5 2 5 2 2 7 1 1 11 6 6 17 9 7 2 7 1 2 7 12 7 20 12 2 3 16 3 1 2 2 7 14 12 11 12 5 20 19 12 15 3 5 22 15 18 7 4 15 17 9 1 3 2 3 7 25 17 6 6 14 12 19 7 6 5 9 7 7 23 7 20 1 2 8 5 5 13 1 17 1 23 25 25 16 1 3 2 15 21 23 23 17 1 1 19 12 7 5 17 23 7 22 1 5 6 14 20 5 4 7 7 12 12 11 7 7 14 1 6 5 8 14 2 7 9 2 14 6 18 14 5 17 5 7 10 7 6 11 1 7 14 19 2 1 12 19 1 1 15 5 21 7 4 16 11 16 11 24 19 6 1 2 5 16 3 2 6 5 7 8 9 7 15 1 7 7 3 25 8 5 5 10 5 7 3 5 13 24 8 3 11 14 17 2 1 7 1 12 19 17 17 8 12 19 12 2 3 7 12 1 7 7 7 1 7 9 7 1 7 6 19 12 5 12 5 5 17 7 16 2 7 7 1 1 6 11 14 12 18 1 5 5 2 19 7 7 12 10 9 5 12 17 ww w. fi. ris tik ko tu uli .fi ris tik ko tu uli .fi NIMI OSOITE KRYPTO PUUHAA AIVOILLE 54 TUNNE & MIELI 6/2021. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Ratkaisseiden kesken arvotaan kätevä KOURA Maskiaski + käsidesi. mennessä osoitteella Tunne & Mieli, Krypto, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Lähetä ratkaisusi 20.1. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti
1-2 Nadat 1-4 Karjalasta. VAIKEUSASTE ??. Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 2 5 3 4 9 8 5 1 6 7 2 1 8 4 6 1 7 9 4 5 1 8 4 6 3 9 3 8 6 4 2 4 5 7 3 9 1 2 9 6 7 4 2 3 9 5 7 6 2 4 8 2 1 9 5 6 2 3 5 1 4 6 8 9 1 5 1 7 3 5 8 9 6 3 2 4 5 8 1 9 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 6 5 4 7 8 4 3 3 5 1 5 9 8 7 5 3 2 4 7 5 8 1 2 9 6 3 9 5 1 4 2 4 6 3 8 5 1 8 7 9 2 4 9 6 4 7 8 2 7 6 5 9 3 1 8 3 6 9 3 5 8 4 2 9 8 7 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 9 4 3 8 1 3 1 7 8 3 2 6 7 7 1 4 9 2 9 2 8 3 2 1 4 7 5 7 1 4 3 2 8 6 1 2 2 7 1 8 6 5 9 4 5 4 5 7 3 2 1 8 TUNNE & MIELI 6/2021 55. ww w. VAIKEUSASTE ?. Ratkaisut seuraavalla aukeamalla. ris tik ko tu ul i.f i SANATEHTÄVÄ SUDOKU VAIKEUSASTE . 3-2 Huoneissa 3-4 “Humalatiloja” 5-4 Koiraita 5-7 -poika 6-7 Satuttaa 6-9 Puhaltimia 8-7 “Opettaja” 8-9 Juoksumatkoja 10-9 Sopimuksia 10-12 Oikukkaita 11-12 Avioissa 11-14 Jäät 13-12 Kelluvat 13-14 Asioilla 15-14 Tiheitä 15-17 Kalteva 16-17 Sujuvuus 16-19 Ketkuja 18-17 Pahantekijä 18-19 Paloja 20-19 Kontiot 20-22 Makea 21-22 Kisailu 21-24 Makea 23-22 Jokainen 23-24 Louhos 25-24 Liitos 25-27 Tansseja 26-27 Aseita 26-29 Lyöty 28-27 Kaupoissa 28-29 “Mennyt aika” 1 3 5 6 8 10 11 13 15 16 20 18 21 23 2 4 7 9 12 14 17 19 22 24 25 26 28 29 27 Sijoita alla annetuista vihjeistä tulevat 6-kirjaimiset sanat ruudukkoon pystyriveille numeroiden suuntaisesti
mennessä osoitteella Tunne & Mieli, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. NIMI OSOITE RISTIKKO 1 2 3 4 5 6 7 8 10 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ris tik ko tuu li.f i LEHTI ARMSTRONG AATESUUNTA HALLITSI RIITA KIERRENUOTAT VAARIT OKSA SUURENTAVA I S Ä KASVEJA ROIMAT -TUKKA ATKTERMI TUORE LEHTISEN OHJAUS -PENKKI HUUDETAAN SAHATAVARASTA POSTILLA VAIHTEITA RAHA ESTYMÄ HULINA VIULISTILLA HANKKIA SUMUISET EIVÄT MUIDEN LEINO JUONIKKAAT LENDL LIITTO HAADES OSAAVA LUNDELL HAMARA KAKSOISSUOLA PAKKELI TULIA KERTOO IÄSTÄ KANTOON VITRIINIT LABBART TURKKILAINEN AUTTAVAINEN 10x10 MELKO PIHI PUHIN KAVERI EERO PÄIVI AALTO MERLENE POIKIA NÄYTE LIRI SUMUJA PETTURIT SÄVELLYS KALA KASVATETTU RAVULLA HAJU MAKU VASTAA LÄNSILIITTO LINJAT OPUS KARKELO MAKEINEN -KESKUS 1 1 h h / T ( j YÖPUU TAITEKOHTIA 56 TUNNE & MIELI 6/2021. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli. SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 20.1. fi. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. ww w.ri stik kotu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + . Ratkaisseiden kesken arvotaan kätevä KOURA Maskiaski + käsidesi
VAIKEUSASTE ??. TEHTÄVIEN RATKAISUT Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty KOURA Maskiaski + käsidesi. K A H A H T A V A T A L I N A L A N E R U U T U L I I N A V E S A T I N A T A J A O S L S U P A S A H A T N U T T U I E L A K O N I N E N A A P E L I A M E N K O N K K A A T O N M U S T I K A T U S K O M E R Ä T U T A M I A T L A S L I I O I N R A S A T I A L N N A R V I K I U K A A T I K E E T E E D I T I T K U T U N T I J A O A A S I A M L A I T O N T U T I N A T U M A V P M O K A T E U L E S E K A S A I A S O I T E A L E P A V E I C L U S I K K A R E U N A L L A A L T I S R A A I N L O O M T U O T A V A N A V E T T A H I M K A U P C L V K A H A H T A V A T A L I N A L A N E R U U T U L I I N A V E S A T I N A T A J A O S L S U P A S A H A T N U T T U I E L A K O N I N E N A A P E L I A M E N K O N K K A A T O N M U S T I K A T U S K O M E R Ä T U T A M I A T L A S L I I O I N R A S A T I A L N N A R V I K I U K A A T I K E E T E E D I T I T K U T U N T I J A O A A S I A M L A I T O N T U T I N A T U M A V P M O K A T E U L E S E K A S A I A S O I T E A L E P A V E I C L U S I K K A R E U N A L L A A L T I S R A A I N L O O M T U O T A V A N A V E T T A H I M K A U P C L V H Ä M Ä R Ä O R A K S U A A I T E G P O R A K A S H U L Ä M L L H N V Ö J D O R S I N I S E T B Y C F O P T I M I E I Ä L Y K K Ö U V S Ä T E I L Y K E O S T E L U L D U S T I N U Ä O S T O V I R E I J D Y Y N I Ä I O T A N N A T O T V I K U R I T N O A T E E M A K S I I S A L M I L U T U I S U U S I L G D E M O I O S K O O L A T A L V E S I R O K O T Y O S Y L I K M O S Y Ö K S Y Ä O K O T I T A L O T C V A P I S T A O A F E T A T Y P I P O B G A A I A T B I L I S I O K O N O N E N E E T I I T U S T A S E C U A D O R A O S O I T U S K F P I I R U T M A I H S K P M D R L V L R K L K S R K E E O I A I O A I U O A E A A I A I I L L I I U I I I I R I I L T S N L K L V D S H K V S A Ä I K I A A T U K O A R T T A T T T O T I S T I 5/2021 5/2021 VAIKEUSASTE . Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! RISTIKKO KRYPTO SANATEHTÄVÄ SUDOKU Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 1 3 7 2 4 8 6 9 2 5 3 7 6 8 9 1 4 4 7 8 1 6 9 2 5 3 7 1 4 3 5 9 6 2 8 2 6 9 3 8 5 7 1 4 8 6 9 2 1 4 3 7 5 3 4 6 8 1 2 9 7 5 5 7 2 8 9 3 4 6 1 1 8 2 5 9 7 4 3 6 9 4 1 5 2 6 8 3 7 9 5 7 6 4 3 1 2 8 3 8 6 4 7 1 5 9 2 6 9 4 2 3 1 5 8 7 6 2 8 1 3 5 7 4 9 7 3 1 9 5 8 6 4 2 1 3 5 9 4 7 2 8 6 8 2 5 4 7 6 3 9 1 4 9 7 6 8 2 1 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 2 8 1 4 9 5 7 6 3 7 5 6 4 8 2 9 3 1 4 9 7 3 6 8 5 2 1 9 1 3 5 7 6 4 2 8 5 3 6 7 2 1 8 9 4 4 8 2 1 3 9 6 5 7 3 6 2 1 5 7 9 4 8 1 4 7 8 6 5 2 9 3 7 5 9 2 8 4 1 3 6 2 3 5 9 1 4 8 7 6 8 1 4 6 3 9 2 7 5 8 6 9 3 2 7 1 4 5 9 7 3 8 1 6 4 5 2 6 9 1 7 4 3 5 8 2 6 4 8 5 7 2 3 1 9 5 7 8 2 9 1 3 6 4 1 2 5 9 4 3 6 8 7 3 2 4 6 5 8 7 1 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 4 1 5 9 8 7 2 6 3 2 4 9 5 8 7 6 1 2 9 5 3 6 7 1 4 8 9 1 8 7 6 3 4 2 5 6 7 8 4 1 2 3 9 5 7 6 5 1 2 4 9 8 3 1 5 7 2 8 4 9 6 3 6 5 7 3 8 9 2 1 4 8 6 2 9 3 5 4 1 7 2 4 3 5 1 6 8 7 9 9 3 4 6 7 1 5 8 2 1 8 9 2 4 7 3 5 6 7 1 9 8 5 6 2 3 4 4 7 6 8 9 5 1 3 2 5 2 6 1 4 3 8 7 9 5 3 2 4 7 1 6 9 8 4 8 3 7 2 9 6 5 1 8 9 1 6 3 2 5 4 7 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 6 4 2 5 1 8 9 7 8 4 2 1 6 7 3 5 9 1 7 5 9 4 8 2 6 3 5 1 6 9 3 4 2 7 8 9 8 2 6 7 3 4 5 1 3 9 7 5 8 2 1 4 6 6 5 1 8 3 4 9 7 2 7 3 9 4 2 6 5 8 1 7 4 3 1 9 2 6 8 5 6 8 1 7 5 3 4 9 2 8 2 9 7 6 5 1 3 4 4 2 5 8 1 9 7 6 3 5 1 8 3 2 9 7 4 6 2 5 3 6 4 8 9 1 7 4 9 7 5 1 6 3 2 8 1 7 8 3 9 5 6 2 4 2 3 6 4 8 7 5 1 9 9 6 4 2 7 1 8 3 5 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 4 6 5 3 1 2 7 1 2 6 7 3 4 8 5 9 3 7 2 9 1 4 5 6 8 3 9 5 6 2 8 7 4 1 6 5 1 2 8 7 3 4 9 4 7 8 9 5 1 2 6 3 7 3 9 4 2 1 8 5 6 9 4 7 1 8 6 5 3 2 2 4 5 7 6 8 9 1 3 8 6 3 2 4 5 9 1 7 1 6 8 3 9 5 4 7 2 2 5 1 3 7 9 6 8 4 8 2 3 5 4 6 7 9 1 5 8 9 4 1 7 3 2 6 5 9 7 1 3 2 6 8 4 7 3 4 5 6 2 1 9 8 4 1 6 8 7 9 2 3 5 6 1 2 8 9 3 4 7 5 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 9 1 8 2 7 3 5 4 9 7 2 3 6 8 5 1 4 7 8 5 1 4 3 2 9 6 8 3 6 5 4 1 7 9 2 2 3 4 6 9 5 8 1 7 1 4 5 9 2 7 3 8 6 5 2 9 4 8 6 7 3 1 3 9 1 6 5 4 2 7 8 1 7 8 5 3 2 6 4 9 2 8 7 1 3 9 6 4 5 4 6 3 9 7 1 5 2 8 5 6 4 7 8 2 9 3 1 8 1 2 7 5 4 9 6 3 7 5 8 2 1 3 4 6 9 9 5 6 3 1 8 4 7 2 6 1 3 4 9 5 8 2 7 3 4 7 2 6 9 1 8 5 4 2 9 8 7 6 1 5 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 8 5 3 9 6 4 2 1 7 6 2 9 7 4 8 1 3 5 9 6 2 3 1 7 8 5 4 8 4 5 1 3 2 7 9 6 4 7 1 8 5 2 6 3 9 7 1 3 5 6 9 8 4 2 1 2 4 5 7 8 9 6 3 9 8 6 4 2 7 3 5 1 6 8 9 4 2 3 5 7 1 4 7 1 6 5 3 2 8 9 7 3 5 1 9 6 4 8 2 5 3 2 9 8 1 4 6 7 5 1 6 7 4 9 3 2 8 2 5 4 8 7 6 9 1 3 3 9 7 2 8 5 1 4 6 3 9 8 2 1 5 6 7 4 2 4 8 6 3 1 7 9 5 1 6 7 3 9 4 5 2 8 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 8 6 1 3 5 4 9 7 2 4 5 6 1 9 2 7 8 3 2 9 3 7 1 6 5 8 4 3 7 9 5 8 4 6 2 1 5 4 7 8 9 2 3 1 6 1 2 8 7 3 6 5 9 4 3 8 9 5 4 7 2 6 1 9 4 5 2 6 1 8 3 7 1 5 4 6 2 3 7 9 8 2 6 3 8 4 7 9 1 5 6 7 2 9 8 1 4 5 3 8 1 7 3 5 9 2 4 6 7 2 8 4 6 9 1 3 5 5 3 4 9 7 8 1 6 2 9 1 5 2 3 8 6 4 7 6 8 1 4 2 5 3 7 9 4 3 6 1 7 5 8 2 9 7 9 2 6 1 3 4 5 8 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 4 8 6 5 2 3 1 9 7 6 1 5 7 9 4 3 8 2 3 1 7 9 4 6 2 5 8 8 3 2 1 5 6 7 9 4 9 2 5 1 8 7 3 6 4 7 4 9 8 3 2 1 6 5 5 6 3 4 1 2 8 7 9 1 8 6 5 4 3 2 7 9 1 9 4 6 7 8 5 2 3 5 2 7 9 1 8 4 3 6 8 7 2 3 5 9 6 4 1 3 9 4 6 2 7 5 1 8 7 3 8 2 6 4 9 1 5 4 5 8 3 6 1 9 2 7 2 4 1 8 9 5 7 3 6 9 7 3 2 8 5 6 4 1 6 5 9 7 3 1 4 8 2 2 6 1 4 7 9 8 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 7 2 8 5 1 9 3 6 4 9 2 8 5 6 4 7 3 1 5 9 4 6 3 8 7 2 1 7 1 4 3 2 9 8 6 5 3 1 6 7 4 2 9 5 8 3 6 5 7 8 1 2 4 9 4 8 3 2 5 1 6 9 7 2 7 9 1 4 5 3 8 6 2 7 9 8 6 3 4 1 5 8 3 1 6 7 2 5 9 4 1 6 5 4 9 7 8 3 2 4 5 6 9 3 8 1 2 7 9 4 7 3 2 5 1 8 6 6 4 3 8 5 7 9 1 2 8 5 1 9 7 6 2 4 3 1 8 7 2 9 6 4 5 3 6 3 2 1 8 4 5 7 9 5 9 2 4 1 3 6 7 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 9 7 5 8 6 4 2 1 3 6 9 7 8 3 2 4 1 5 3 2 6 5 1 7 9 8 4 8 1 3 4 6 5 9 2 7 1 8 4 2 9 3 7 6 5 5 4 2 7 1 9 8 6 3 2 3 8 6 7 9 5 4 1 9 6 5 2 8 1 7 3 4 5 4 9 1 8 2 3 7 6 4 2 1 5 7 3 6 9 8 6 1 7 4 3 5 8 2 9 7 3 8 9 4 6 1 5 2 7 6 3 9 4 8 1 5 2 1 5 4 6 2 8 3 7 9 8 5 1 3 2 6 4 9 7 3 8 9 1 5 7 2 4 6 4 9 2 7 5 1 6 3 8 2 7 6 3 9 4 5 8 1 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 5 3 9 2 6 4 1 8 1 3 9 2 7 5 6 8 4 9 1 2 8 7 4 6 3 5 2 7 6 8 4 9 3 1 5 4 6 8 1 3 5 9 2 7 5 8 4 1 6 3 9 7 2 6 8 5 3 4 2 1 7 9 6 1 8 5 3 7 4 2 9 3 7 4 6 9 1 5 8 2 9 2 3 4 1 6 7 5 8 1 2 9 7 5 8 3 6 4 7 4 5 9 2 8 1 6 3 5 4 7 2 6 3 8 9 1 8 9 7 6 5 4 2 3 1 8 9 6 5 1 7 2 4 3 3 5 2 7 9 1 8 4 6 2 3 1 4 8 9 7 5 6 4 6 1 3 8 2 5 9 7 TUNNE & MIELI 6/2021 57. VAIKEUSASTE ?
Kylmät suihkut Olen alkanut karaista itseäni, ja suihkun päätteeksi käännän hanan aste asteelta viileämmälle. Ja jos suppisesiintymä osuu kohdalle, hihkun riemusta. KU V IT U SK U V A T: SH U TT ER ST O C K Tuoksut Hajuaistini on astmaan liittyvän polypoosin takia usein hukassa, mutta kun nenä toimii, iloitsen tuoksuista ja hajuista, kamalistakin. / TEKSTI Meri Nykänen KU VA Ulla-Maija Lähteenmäki Siivoaminen ja äänikirjat Sanovat, että multitaskaaminen on pahasta, mutta jos on oikein kiinnostava kirja, hellannupitkin tulee jynssättyä. VOIMAA ARKEEN Työmatka ”Lähde aamulla kävelemään”, kehottaa Jarno Pennasen mainio runo, ja minähän lähden. 58 TUNNE & MIELI 6/2021. Jälkeenpäin on eloisa, kerrassaan uudestisyntynyt olo. Olen hiljattain hoksannut, että voi tehdä työmatkan, vaikka palaisikin samaan osoitteeseen. Olen hankkinut muutaman pienen pullon eteerisiä oljyjä, niistä nuuhkaisen päivän päätteeksi tai aamun alkajaisiksi eukalyptusta, kardemummaa, sitruunaa ja appelsiinia, ah. Siivoamisen iloa varjostaa tuntu ajanhaaskuusta, lukemisen iloa murhe aikapulasta, pinot kasvavat. Viimeisin runoteos, Olen nyt täällä metsässä (WSOY), ilmestyi elokuussa. Iloitsen ylipäätään haistamisesta. Parhaiten oloa avartaa suopea, monilajinen metsä. Irtiotot Arki on hyvä asia, mutta niin on myös irtiotto arjesta, almanakasta vapaa huiniminen: haahuilu kirpputorilla, hiippailu hylätyssä rakennuksessa tai käveleskely joutomaalla, jota puisto-osasto tai rakennusvirasto ei ole ehtinyt valjastaa. Se kertoo paitsi metsästä ja mustikoista myös muistista, eksymisestä ja joukkoon kuulumisesta. Anja Erämaja on helsinkiläinen runoilija. Kylmät suihkut tai pulahdukset kylmään veteen ovat hirveitä mutta ihania. Parin, kolmen kilometrin aamukävely virittää päivään, ajatukset lähtevät liikkeelle, näkee luontoa ja ihmisiä, saa happea ja tuntuman säästä. Yhdistämisestä syntyy winwin -tilanne, oikeastaan winwinwin, sillä häärätessä kroppakin saa liikuntaa
tunne & mieli Facebook Instagram www.facebook.com/tunnejamieli @tunnejamieli Vuoden ensimmäinen numero tuo toivoa talven keskelle. Onko diagnoosi edelleen ihmistä leimaava, vai ovatko asenteet vihdoin muuttuneet parempaan suuntaan. Useimmilla meistä mieliala ja mielenterveys vaihtelevat elämän eri vaiheissa. Toiset saattavat tuntea sisimmissään yksinäisyyttä, vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Tie toipumiseen ja itsensä ymmärtämiseen vaatii usein ulkopuolista apua ja aikaa. MINUN MIELENI Miten traumakokemukset vaikuttavat mieleen. Entä milloin on aika hakea apua. Asiantuntija kertoo, miten diagnosointi on muuttunut vuosien mittaan, ja missä nyt mennään. TOIVOA Uuteen vuoteen KYSYMYKSIÄ MIELENTERVEYDESTÄ Miten mielenterveyden häiriö diagnosoidaan – ja mitä sen jälkeen tapahtuu. ENSI NUMEROSSA Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 4.2.2022. Terapia, itselle sopiva työtahti ja lisääntynyt ymmärrys omaa mieltä kohtaan auttavat pysymään kiinni arjessa. ELÄMÄÄ ADHD:N KANSSA Nelikymppinen Maija kertoo, millaista hänen elämänsä oli ennen ADHD-diagnoosia, ja miten se muuttui aikuisena saadun diagnoosin jälkeen. Miten jatkaa elämää kokemusten jälkeen. YKSINÄISYYDEN TUNTEET AIKUISENA Aikuisenakin voi tuntea yksinäisyyttä: ystävät eivät ehdi tavata, kumppania ei ole toiveista huolimatta löytynyt, tai etätyöt ovat vieneet tärkeän työyhteisön ympäriltä. Miten iloita hyvistä hetkistä ja pitää toivoa yllä huonoina päivinä
RENNOSTI Anna lahjaksi kevyempää mieltä FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti itselle tai läheiselle