Eläinkaveri tuo sekä iloa että vastuuta AIKUISEN YKSINÄISYYS Miksi se tuntuu yhä niin kipeältä. Näin puhut nuorelle päihteistä HAAVEILETKO LEMMIKISTÄ. 6/2023 FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA MIELI VAPAAKSI Mistä riippuvuudet syntyvät. SEAN RICKS Juoksin pitkään täydellisyyden perässä” ” LUKEMISTA TALVEEN! Parhaat hyvän mielen kirjat. Voiko omaa juomistaan kohtuullistaa
UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. tilaa uutiskirje TILAA NYT. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA tunnejamieli.fi
Osaammeko kuunnella. V uodenvaihteen aikaan tekee mieli alkaa katsoa jo uuteen vuoteen ja kevääseen. Lapsettomuudesta ja keskenmenoista tekemäni juttu on hyvä muistutus siitä, että siellä missä on vaikeuksia, on myös valoa. Kiitos kaikille vuoden aikana tarinansa jakaneille & lukijoillemme. Siksi yritämme Tunne & Mielen jutuissakin muistaa, ettemme paketoi ihmisten tarinoita näteiksi selviytymistarinoiksi. Mitä olen saanut ja mitä ehkä antanut. Mielenterveysongelmia itse kokeneiden ääntä on kuunneltava. Missä masennus tai ahdistus tuntuu. P Ä Ä K I R J O I T U S MERI NYKÄNEN MERI.NYKANEN@TUNNEJAMIELI.FI Toimittajalta PINJA BERKAN Tunnen syvää kiitollisuutta aina, kun elämänkriisinsä rohkeasti avaava haastateltava luottaa tarinansa käsiini. Olenko oppinut jotain. Apuun tulevat myös kuvantamiset ja laboratoriokokeet. Kenellä on aikaa kuunnella, kun ihminen yrittää kertoa siitä. Tällaista kysymistä ja kuuntelua pitäisi olla enemmän myös terveydenhuollossa. Vaikka aiheet ovat kipeitä, päällimmäisenä mieleen jää toivo. Valoisia hetkiä talveen! . Mutta asiat ihmisten elämässä ovat usein keskeneräisiä, ei ole kirkasta alkua, ratkaisua ja loppua. Kun ihmisellä on fyysistä kipua, hän voi kertoa yksityiskohtaisesti, missä se sijaitsee. Vain sillä tavalla voi yrittää ymmärtää, mitä toisen mielessä liikkuu ja miltä hänestä tuntuu. Vain oikeaa hoitoa ja palveluja saamalla ihminen voi tuntea tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi, olevansa osa yhteiskuntaa. Itse olen oppinut, tai vähintäänkin saanut vahvistusta ajatukselle, että muita ihmisiä kannattaa kuunnella. 3 TUNNE & MIELI 6/2023. Mutkikkaat asiat, joihin ei löydykään heti suuntaa muuttavaa ohjetta, voivat olla vaikeita kohdata. Vuoroin itkettiin ja vuoroin naurettiin, koko ajan rakastavassa ilmapiirissä. Houkutus alkaa neuvoa ja tarjota toiselle pikaisia ratkaisuja on inhimillinen. Entä missä vaikea masennus tai päivittäinen ahdistus tuntuu. Sen sijaan kysymme, miltä arki sairauden tai muiden elämässä eteen tulevien haasteiden kanssa tuntuu. Haastattelutilanteessa Roosan ja Veeran välinen kiintymys nousi vahvasti esiin. Mutta sitä ennen on hyvä vilkaista myös taaksepäin: Millainen vuosi on ollut. Kenellä on aikaa kuunnella, kun ihminen yrittää kertoa siitä
Tässä numerossa 06/23 10 SEAN RICKS Halu menestyä ja onnistua kaikessa uuvutti tv-toimittaja Sean Ricksin. 30 LEENA VALMU Kun alkoholinkäyttö karkasi hallinnasta, päämääräksi tuli pitäytyä kohtuudessa. 24 RIIPPUVUUS JA TUNTEET Päihdetai peliongelman takana on usein tarve saada helpotusta hankaliin tunteisiin. Olin mestari analysoimaan muita ja saarnaamaan muille armollisuutta itseään kohtaan, mutta en pystynyt siihen omalla kohdallani.” SEAN RICKS 4 TUNNE & MIELI 6/2023. ”Terapiassa uskalsin viimein kysyä itseltäni, onko tapani elää ja toimia kestävällä pohjalla
040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 6 Kirjat Talven parhaat hyvän mielen kirjat. 30 Kohtuuden polulla Leena Valmulla on alkoholinkäyttöönsä tarkat säännöt, joista yksi kieltää pahaan oloon juomisen. 58 Voimaa arkeen Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen kertoo, millaiset asiat tuovat hänelle iloa. Kannen kuva: Marjaana Malkamäki Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Päätoimittaja Meri Nykänen p. 52 Kysy asiantuntijalta Mistä apua yksinäisyyteen. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 22 ”Siskon tuki kantoi pettymysten hetkillä” Kun Roosa Niemisen elämässä oli keskenmenoja ja lapsettomuutta, sisko Veera Jäminki pysyi tukena. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 9.2. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 36 Suoraa puhetta päihteistä Somelääkäri Atte Virolainen puhuu nuorille päihteistä rehellisesti ja tietoon nojaten. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. En tiedä, mikä on muuttunut. ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Olen oppinut elämään vähemmän valoisien aikojen kanssa. 40 Alas ja ylös Kirsti Kajanne sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka pahenee keväisin. 29 Ihan(an) pimeetä! Soili Pohjalaisen kolumni. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. KANSSAKULKIJAT 10 ”Juoksin pitkään täydellisyyden perässä” Sean Ricks oivalsi romahduksen jälkeen ja terapian avulla, ettei itseään kohtaan saa olla niin armoton. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) ALUKSI 3 Pääkirjoitus Täydellisistä tarinoista. ILMIÖ & TIETO 16 Mitä riippuvuuksien takaa löytyy. Ehkä se, että tätä nykyä tiedän jo kaikenlaisten aikojen kuluvan vinhaa vauhtia.” SOILI POHJALAINEN www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Rakkautta & rapsutuksia Karvakaveri tuo monen elämään iloa, rytmiä ja mielekkyyttä. Aikakausmedia ry:n jäsen 5 TUNNE & MIELI 6/2023. Alkoholista, pelaamisesta tai vaikka somettamisesta voi tulla ongelma, jos se valtaa yhä enemmän tilaa muulta elämältä
K I R J A T KOONNU T MERI NYKÄNEN 1 Katja Kettu: Erään kissan tutkimuksia (Otava 2023) Katja Ketun romaani liikkuu paitsi nykypäivässä myös yli sadan vuoden takaisissa tapahtumissa. Se tekee hänestä yhteisönsä silmissä huonon tytön. Kirsi Väisänen 2 Ella-Maria Nutti: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana (Johnny Kniga 2023) Pohjoisessa Ruotsissa asuva Agneta on kuolemansairas. Kirjailija saa keskenmenon, pettyy, menettää työkykynsä ja pakenee saaressa olevaan taloon, jossa jo kirjailijan isoisoäiti on elänyt. Lukemisen taikaa talveen Mikä voisikaan olla leppoisampi tapa viettää pitkiä pimeitä iltoja kuin vetää villasukat jalkaan ja antautua tarinan vietäväksi. Kirjailija kuvaa henkilöitään vähäeleisesti, kauniisti ja arvostaen. Hän ilmoittaa äidilleen, ettei ole muslimi ja haluaa elää ilman huivia. Kettu kuvaa naisten lomittuvia kokemuksia. Tytär on kaupunkilaistunut ja vaivaantuu äidin odotuksista. N A I S E N E L Ä M Ä Ä kirjaa iltojen iloksi 19 6 TUNNE & MIELI 6/2023. Mukana seikkailee myös kissa, joka on lähetetty paikalle tuonilmaisista raportoimaan tapahtumia. Agneta haluaisi nimittäin tyttären ottavan kotitalon haltuunsa. Saara viedään vanhempiensa kotimaahan Irakiin ja naitetaan vastoin tytön omaa tahtoa serkulleen. Syntyy kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva tarina pakkoavioliiton uhriksi joutuvasta nuoresta naisesta. Kirsi Väisänen 3 Sara Al Husaini: Huono tyttö (Like 2023) Irakilaiseen perheeseen syntynyt Saara kasvaa Suomessa eikä lakkaa ihmettelemästä, miksi hänellä on eri säännöt kuin yhteisönsä pojilla. Äidin ja tyttären kohtaamisessa on kankeutta puolin ja toisin. Mielen päällä olevat asiat jäävät sanomatta. Kirjassa on juurevaa kieltä, ihmiskohtaloita ja mystiikkaa. Hän matkustaa parikymppisen tyttärensä luo Tukholmaan, mutta ei saa kerrotuksi sairastavansa syöpää
Siellä on aikaa miettiä, mitä elämässä tekisi seuraavaksi. Reissaamisen jälkeen paku parkkeeraa Huilajan lapsuudenmaisemiin Lappiin. Pääosassa on Hildurin neulova kollega Jaakob, jolla on käynnissä vaikea huoltajuuskiista norjalaisen eksänsä kanssa. John Mandel: Lasihotelli (Tammi 2023) Haluatko lukea omaperäisen tarinan, jossa mikään ei ole sitä, miltä aluksi näyttää. Kirjassa seikkaillaan myös erämaiden historiaan ja pohditaan, mitä voisimme ottaa opiksi alueilla asuneilta saamelaisilta. P O H J O I S E E N K A I P A AV I L L E 4 Satu Rämö: Jakob (WSOY 2023) Dekkarisarjan kolmas osa vie tuttuihin maisemiin Islantiin, mutta tällä kertaa myös Suomen Lappiin. Mukana on suuri määrä henkilöhahmoja, joita seurataan aikavälillä 1994-2018. Lasihotelli sijoittuu osin kaukaiseen luksushotelliin, jossa työskentelee nainen nimeltä Vincent. Siinä seikkailivat julkkisterapeutti ja tämän aviomies, joita vastaan nuori Ira todisti oikeudessa. J Ä N N I T Y S TÄ TA LV E E N 1 2 3 4 5 6 7 8 7 TUNNE & MIELI 6/2023. Pimeys ja kylmä eivät pidä Hilduria poissa rakkaan harrastuksensa surffauksen parista. Hänen elämänsä muuttuu, kun hotelliin astelee sen rikas omistaja, sijoittaja Jonathan. 8 Aino Huilaja: Paluumatkalla (Otava 2023) Aino Huilaja jätti viitisen vuotta sitten uransa uutisankkurina, osti pakettiauton ja lähti puolisonsa kanssa tien päälle. Välillä hiljennytään maiseman äärelle, muistellaan menneitä, nauretaan – ja jatketaan taas kulkemista. Kokemuksista syntyi sekä kirja että tv-sarja. Kirjassaan hän kertoo, millaisia luontoelämyksiä parivaljakkoa vastaan tulee ja mitä eroja nuoren sekä vähän vanhemman kulkijan liikkeissä näkyy. Tunnelma on alusta asti pahaenteinen: Missä menee hyvän ja pahan raja. 5 Martta Kaukonen: Hengissä (WSOY 2023) Hengissä on itsenäinen jatko-osa Terapiassa-trillerille. 7 Tomi Kontio: Erämailla (Avain 2023) Kokenut vaeltaja Tomi Kontio on saanut poikansa mukaan kiertämään Lapin kaksitoista erämaata. 6 Emily St. Nyt Ira työskentelee Helsingin Aviisin rikostoimituksessa ja alkaa epäillä, että kaupungissa kulkee sarjamurhaaja. Kuvat kirjaan on ottanut Huilajan puoliso Jerry Ylkänen. Menneisyyden tapahtumat ja taakat seuraavat Iraa sekä murhia tutkivaa rikosylikomisariota Kerttua – kirjan tunnelma on piinaava myös lukijalle. Atlantin aallokosta löytyy rauhaa. Siinä sivussa ratkotaan tietysti myös outoja ja väkivaltaisia murhia, joille ei meinaa löytyä selitystä. Vieläkö jatkaa vapaata reissuelämää, vai pitäisikö tarttua tarjottuihin työmahdollisuuksiin ja jäädä vaihteeksi paikalleen. Kuka huijaa ketä
Hän kertoo hakevansa kirjoista elämän, itsensä ja ihmissuhteiden ymmärrystä. Mihin suuntaan ne meitä ohjaavat, kun pysähdymme oikeasti ja rauhassa kuuntelemaan. Lukija pääsee mukaan tälle matkalle. Olisiko juurisyiden pohtimisesta apua myös kestävien ratkaisujen löytämiseen. kirjaa iltojen iloksi 19 12 Kirsi Piha: Levoton lukija (WSOY 2023) Kirjat ovat Kirsi Pihalle enemmän kuin viihdettä tai rentoutumista. Romaanin kertoja päättää listata asioita, jotka tekevät hänelle hyvää. Siinä tapauksessa kannattaa panna luurit korville ja kuunnella Pekka Saurin kirjaa, jonka hän lukee itse. Kirjassa onnea lähestytään kaipauksen näkökulmasta. 13 Elina Hirvonen: Rakkauksien lokikirja (WSOY 2023) Mitä tehdä, kun aiemmin koettu masennus hiipii takaisin elämään. 10 Juhani Mattila: Onnea etsimässä (Kirjapaja 2023) Mistä onni löytyy. Kirjan ideana on antaa välineitä itsetuntemukseen ja omien kaipausten tunnistamiseen. Samalla saa pohdittavakseen, kuinka voisi itse säilyttää uskon tulevaan ja paremman mielen, vaikka ympärillä ei aina hyvältä näytäkään. Pohdinnan avulla voi löytää sen suunnan, josta onnellisuus löytyy, ja myös tunnistaa mahdolliset esteet. Välillä käydään syvällä synkissä ajatuksissa maailman tilasta, sitten taas kevennetään arkisilla kohtaamisilla ja valonpilkahduksilla: maailmasta löytyy rakkautta. Kohtaaminen johtaa yllättäviin käänteisiin ja sekoiluun kaikkien kolmen elämässä. Millaisia asioita kaipauksemme kertovat meistä itsestämme. Toimittaja ja kirjailija Johann Hari lähestyy aihetta pohtimalla, miksi keskittyminen on meille nykyään niin vaikeaa. Suureksi kysymykseksi muodostuu menneisyyden taakka ja sen kanssa eläminen. Synkkien maailmantapahtumien keskellä tekee hyvää kuulla toiveikkaita ajatuksia siitä, kuinka ihmiskunnan parhaat vuodet ovat vielä edessä. L E V O T T O M I L L E S I E L U I L L E 9 Johann Hari: Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023) Keskittymiskyvystä puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta ratkaisua kadonneen kyvyn palauttamiseksi on vaikea löytää. Hän muistelee tapaamisiaan ja käymiään keskusteluja ihmisten kanssa eri puolilla maailmaa ja alkaa kirjoittaa huomioitaan ylös. 14 Antti Ritvanen: Hyvää jatkoa, Homo sapiens! (Otava 2023) Romaanin alkuasetelma on herkullinen: julkkisterapeutin ja televisiosta tutun Henrik Granlundin menestyksen keskelle alkaa tulla säröjä ja synkkiä sävyjä. Rakkaimpia ovat muun muassa Virginia Woolf, Tove Jansson, Hannu Mäkelä ja Fernando Pessoa. Piha kertoo itselleen tärkeistä kirjailijoista ja kirjoista sekä siitä, mitä ne ovat hänelle merkinneet missäkin elämänvaiheessa. Lukija saa sekä kiusaantua että huvittua hahmojen seurassa. Kaikki alkaa, kun hänen vastaanotolleen tulee pariskunta, Kaari ja Said. 11 Pekka Sauri: Mielenrauha levottomassa maailmassa (Minerva 2023) Kaipaatko rauhoittavaa iltasatua. Hari menee syihin syvemmälle kuin syyttämällä digitalisaatiota ja antamalla heppoisia vinkkejä. H Y VÄ Ä M I E L E L L E 9 10 11 12 13 14 8 TUNNE & MIELI 6/2023. Kaikkien suhteiden, murheiden ja ilojen rinnalla on koko ajan kulkenut lukeminen
Elämä on täyttä myös yksin, se ei ole jatkuvaa haaveilua parisuhteesta tai perheelämästä. 15 Iida Turpeinen: Elolliset (S&S 2023) Kuvittele Beringinmeri vuonna 1741. Kirsi Väisänen 16 Lina Nordquist: Minne ikinä menetkin (S&S 2023) Ruotsissa suuren yleisön suosikiksi noussut sukupolviromaani sijoittuu sekä 1900-luvun alkuun että elämään 70 vuotta myöhemmin. Uudessa kirjassaan hän väittää, että melankolia, suru ja kaipaus kuuluvat ihmisyyteen – ne ovat arvokkaita tunteita, jotka tuovat merkityksellisyyttä ja syvyyttä elämään. Kieli on kaunista, niukkaa ja täsmällistä. Stereotypiat elävät sitkeästi, ja media sekä viihde usein vielä vahvistavat ajatusta siitä, että yksinolo on vain pakollinen välivaihe elämässä. 19 Susan Cain: Tunne Melankolian eheyttävä voima (Viisas elämä 2023) Tarkoittaako hyvä elämä jatkuvaa hymyä ja onnen huumaa. 17 Kjell Westö: Molly & Henry (Otava 2023) Sota tulee lähelle, kun Kjell Westö kuvaa talvija jatkosodan aikaisia tapahtumia Helsingissä ja toisen päähenkilönsä kautta rintamalla. Turpeinen ottaa kirjallaan vahvasti kantaa luontokatoon ja lajien sukupuuttoon. Sotakirjeenvaihtaja Henry ja näyttelijä Molly ovat rakastavaisia, joiden elämää sota järisyttää. Iida Turpeisen esikoisteos kertoo sukupuuttoon metsästetyn stellerinmerilehmän ja siihen kolmella vuosisadalla kytkeytyvien ihmisten tarinat. 15 16 17 18 19 9 TUNNE & MIELI 6/2023. Tarinan alussa Roar on pikkupoika, jonka on lähdettävä äitinsä kanssa kotikylästään Norjasta Ruotsin puolelle pieneen torppaan. Ei, jos kysytään amerikkalaiselta Susan Cainilta, joka on aiemmin kirjoittanut menestyskirjoja introverttien maailmasta. Romaanin Helsinki on kaunis ja eläväinen nuorille ihmisille, mutta kaiken päällä leijuu suru ja huoli tulevasta. Omakohtaisessa kirjassa kirjailija kertoo, miksi yksin eläminen ja oleminen voivat ihan oikeasti olla mukavia asioita. Lukiessa ei voi olla miettimättä ihmisiä, jotka elävät parhaillaankin sodan keskellä. O M A S S A R A U H A S S A Elämä on täyttä myös yksin, se ei ole jatkuvaa haaveilua pari suhteesta tai perhe-elämästä. Salaisuudet alkavat aueta pikkuhiljaa. Näin alkaa seikkailu, joka irrottaa arjesta, sivistää ja lumoaa. S U K E L L U S H I S T O R I A A N 18 Marika Riikonen: Yksin, kiitos (Hertta Kustannus 2023) Vaikka ihminen viihtyisi mainiosti yksin, se on usein ympäristölle ongelma, joka pitää jotenkin ratkaista. Kun hyväksyy itsessään ja muissa tämän puolen, se voi olla myös yhdistävä tekijä. Pelkkää seikkailua Elolliset ei kuitenkaan ole. Myöhemmin jälkipolvi alkaa selvittää, mitä vuosikymmenten aikana oikein tapahtuikaan
TEKSTI MIRJA AARNIO KU VAT MARJAANA MALKAMÄKI ”Juoksin pitkään täydellisyyden perässä” 10 TUNNE & MIELI 6/2023. Vasta romahduksen jälkeen ja terapian avulla hän oivalsi, ettei itseään kohtaan saa olla niin armoton. K A N S S A K U L K I J A S E A N R I C K S Vuosikausia Sean Ricks rääkkäsi itseään syömättömyydellä, liiallisella treenaamisella ja täydellisyyden tavoittelulla
11 TUNNE & MIELI 6/2023. Sean Ricksillä oli pitkään suuri halu tulla samanlaiseksi kuin isänsä, jonka oli menettänyt nelivuotiaana. Se teki hänestä itseään kohtaan vaativan
Se alkoi oireilla alaasteella, mutta juuret juontuvat vielä varhaisempaan aikaan. Ricks pääsi kuntoutusterapiaan, jossa hän alkoi ensimmäisen kerran elämässään hahmottaa käyttäytymismallejaan ja niiden syitä. Ajattelin, että itseäni hallitsemalla minusta tulee parempi ja menestyneempi ihminen. Mikään ei tuntunut olevan itselleni tarpeeksi, koin vain jatkuvaa riittämättömyyttä. Ihminen oppii kertomaan itsestään tietynlaista tarinaa, jota ei enää uskalla kyseenalaistaa. Tajusin juoksun aikana, että olin aina ajatellut olevani luovuttaja – se, ”Ajattelin, että itseäni hallitsemalla minusta tulee parempi ja menestyneempi ihminen. Siitä lähtien Ricksin tavoitteeksi tuli olla samanlainen kuin isä oli ollut: ahkera, liikunnallinen, vahva ja menestynyt. Kun en pystynytkään siihen, inhosin itseäni entistä enemmän. Ricks oli vain nelivuotias, kun hänen isänsä, amerikkalainen Vietnamin sodan veteraani, kuoli syöpään. Ricks huomasi jokaisen heijastuksensa ja arvioi, näyttääkö hahmo hoikalta. . Ensimmäisen kerran Ricks uupui jo toisena opiskeluvuotenaan. Koska isää ei enää ollut, päähäni jäi elämään kuva täydellisestä ihmisestä, joka onnistui kaikessa. Opintopisteitäkin piti suorittaa tuplavauhdilla. Kun itku ja ahdistus viimein ryöpsähtivät ulos, Ricks ajatteli, että tilanne täytyy vain nopeasti korjata. Hänellä oli edessään yli viidenkymmenen kilometrin ultrajuoksu. Kun palasin illalla luennoilta pieneen yksiööni, päässäni pyöri rutiininomaisesti ajatus, että et saa syödä mitään. Tärkeä kysymys itselle Neljä vuotta sitten Sean Ricks kirjoitti Ylelle blogitekstin, jossa hän kertoi mielenterveytensä ja työkykynsä romahtaneen hiljattain. Juoksumatolla hän veti monta Cooperin testiä peräkkäin, yksi ei riittänyt. Opinnotkin lakkasivat kiinnostamasta. Vietin illat nälkäisenä sarjoja katsellen ja olin koko ajan todella väsynyt. Blogia edeltävänä vuonna Ricksin elämässä oli tapahtunut suuria muutoksia, kuten ero hänen kahden tyttärensä äidistä. Sellainen myös Sean Ricks halusi olla. . Oli 2000-luvun alku, jolloin mediassa ihannoitiin laihoja, rasvattomia ja nollakokoisia ihmisiä. Oli sellainen olo, että päälläni on paksu peitto, joka painaa minua alaspäin. Isän täydellisyyttä etsimässä Syömishäiriö kulki nyt 39-vuotiaan Sean Ricksin mukana pitkälle kolmekymppiseksi. Kuntosalille oli mentävä päivittäin, lenkillä juostava täysillä. Minulla on aina ollut tarve ylianalysoida kaikkea, jopa liiallisuuksiin asti. Minulla ei ollut tarpeeksi elämänkokemusta kohdata sitä kaikkea. Jos ei, hän ahdistui ja päätti olla syömättä seuraavat kaksi päivää. Vetäydyin, enkä jaksanut enää nähdä kavereita ja pitää hauskaa. Kun onnistuin olemaan kaksi päivää lähes syömättä, uskalsin viimein punnita itseni. Kun en pystynytkään siihen, inhosin itseäni entistä enemmän.” 12 TUNNE & MIELI 6/2023. . Oivalluksia juoksupolulla Lokakuussa 2022 Sean Ricks seisoi lähtöviivalla Lapin Saariselällä. Terapiassa uskalsin viimein kysyä itseltäni, onko tapani elää ja toimia kestävällä pohjalla. Hän halusi tuoda esiin, kuinka yleisiä mielenterveysongelmat ovat ja kuinka puhuminen voi auttaa muita ymmärtämään, ettei kukaan ole yksin ongelmiensa kanssa. Se oli jatkuva oravanpyörä, itsensä hakkaamisen kierre, jota pidin ihan normaalina. Jos vaa’an lukema oli tarpeeksi pieni, tunsin oloni hyväksi. Romahduksen juuret olivat kuitenkin kauempana – niissä samoissa isän kuolemaan liittyvissä menneisyyden kipukohdissa, jotka olivat saaneet hänet rääkkäämään, nälkiinnyttämään ja uuvuttamaan itsensä kerta toisensa jälkeen. . Olin mestari analysoimaan muita ja saarnaamaan muille armollisuutta itseään kohtaan, mutta en ollut pystynyt siihen omalla kohdallani. Juokseminen oli toki tuttua, sillä hän oli käynyt yliopistovuosistaan lähtien lenkkipolulla tuhoamassa syömiään kaloreita. Täydellisyyden tavoittelu ja pakkomielle onnistua kaikessa ajoi Ricksin jo opiskeluaikoina tekemään jatkuvasti kaikkea liikaa. . En kuitenkaan silloin vielä tajunnut, mistä ahdistuksessani oli kyse. . Muutamaa vuotta aiemmin hän ei olisi voinut kuvitella, että menisi niin rikki. Eräänä iltana luentopäivän jälkeen, pienen yksiönsä keittiössä, hän purskahti itkuun, joka ei ollut loppua. Hyvä olo kesti vain pienen hetken – sitten sama ajatuskela alkoi uudelleen: mene salille, lähde juoksemaan, ole syömättä. Mihinkään ultrajuoksun kaltaiseen suoritukseen hän ei ollut uskonut pystyvänsä. P arikymppisen Sean Ricksin kuva heijastui Tampereen keskustan myymälöiden isoista ikkunoista.
Juokseminen on Sean Ricksille tärkeä tapa pysähtyä omien ajatusten äärelle. 13 TUNNE & MIELI 6/2023. Enää hänellä ei ole tarvetta juosta koko ajan täysillä
Lopulta syntyi syksyllä 2023 ilmestynyt kirja Elämäni juoksu. . Aina kun mahdollista, pysähdyn silittelemään vastaantulevia koiria. Ricksillä on ollut aina ollut hyvin läheinen suhde oman äitinsä kanssa. . Siksi en myöskään ollut riittänyt itselleni koskaan. Tämän Sean Ricks sanoo oivaltaneensa viime vuosina. Siksi pyrin nykyään järjestämään yhteistä aikaa aina, kun mahdollista. Tosiasiassa jatkuva uutisvirta saa ihmisen ylivirittyneeseen tilaan.” ”Olin mestari analysoimaan muita ja saarnaamaan muille armollisuutta itseään kohtaan, mutta en ollut pystynyt siihen omalla kohdallani.” 14 TUNNE & MIELI 6/2023. Vielä meillä ei ole omaa koiraa, mutta tulevaisuudessa sellainen on varmasti.” UUTISPIMENTO ”Olen poistanut puhelimesta lähes kaikki somesovellukset. Kahden kouluikäisen tyttären isänä Ricks kokee tärkeäksi sanoittaa myös lapsille sitä, kuinka jokainen on riittävä juuri sellaisena kuin on, eikä kenenkään tarvitse onnistua kaikessa. . Hän ei ole koskaan ajatellut, että hänen ongelmansa esimerkiksi kehonkuvan kanssa johtuisivat jostain, mitä äiti on tehnyt tai ollut tekemättä. Olen sille tietyllä tavalla altis todennäköisesti loppuelämäni. Kokemus synnytti ajatuksen, että ehkäpä tästä kaikesta voisi kirjoittaa – jotakin, jonnekin. En voinut ymmärtää, että joku voi tuosta vain syödä ison annoksen ruokaa lounaaksi, itse kun join usein vain kahvia. Aina ei voi onnistua Oman mielen ja ajatusten muuttaminen vaatii pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Äiti on tehnyt fantastisen työn vanhempana ja toiminut niillä eväillä, joita hänellä on ollut. Toimittajana olen aiemmin ajatellut, että kaikista maailman tapahtumista pitäisi olla tietoinen. . Ricks kertoo tyttärilleen usein, kuinka ihania he ovat juuri sellaisina kuin ovat – ihan sama, millaisia koearvosanoja he ovat saaneet tai onko tullut herkuteltua paljon karkkia ja pitsaa viime aikoina. . Se oli mullistava asia ymmärtää. Se sai hänet nurinkurisesti ajattelemaan, ettei mitään ongelmaa olekaan. Itsekin olen kahden lapsen isänä ihan tavallinen jätkä, joka on välillä pihalla kaikesta. En myöskään tee ylipitkiä työpäiviä todistaakseni itselleni ja muille olevani vakavasti otettava toimittaja, kuten ennen tein. En enää käy vaa’alla enkä arvioi peilistä kehoani. N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i YSTÄVÄT ”Ystävät lisäävät hyvinvointiani. Lapset ja nuoret kyllä huomaavat, miten muut katsovat itseään. Mutta hän on oppinut suhtautumaan siihen ajatuksena, joka tulee ja menee. Käymme pubivisassa ja avannossa tai juttelemme tuntikausia oluen äärellä. Tietysti pitää elää niin kuin opettaa. . Ricks pääsi kuin pääsikin maaliin seitsemän tunnin juoksemisen jälkeen. Kukaan läheinen tai ystävä ei huomannut Ricksin syömishäiriötä, sillä hän ei laihtunut muiden silmissä liikaa. Juokseminen on hänelle nykyään tärkeä tapa pysähtyä omien ajatusten äärelle. Tosiasiassa pidin toistakymmentä vuotta elämästäni ihan normaalina sitä, että mietin jatkuvasti syömistä ja syömättömyyttä. Ulkomailla asuviin pidän yhteyttä videopuheluilla.” HOITOKOIRAT ”Otamme kumppanini kanssa usein hoitokoiria, viime viikollakin meillä oli ihana villakoira. Muutosta ei voi aikatauluttaa, ja joskus se vaatii paljon aikaa. joka ei koskaan pääse maaliin vaikka kuinka yrittäisi. Itsekään ei voi oikein tehdä muuta kuin hakea apua ja puhua asioista ääneen. Ei kaikki voi mennä kenelläkään putkeen, se on elämää. Edelleen Sean Ricks huomaa joskus ajattelevansa, kuinkahan paljon lenkillä kuluttaa kaloreita tai pitäisikö ryhtyä dieetille. Syömishäiriössä on kyse vaikeasta riippuvuudesta, jonka pohjalla on vääristynyt minäkuva, mielihyvän tavoittelu ja voimakas palkintorangaistusjärjestelmä
Perheeseen kuuluvat kumppani ja kaksi kouluikäistä tytärtä aiemmasta avioliitosta. Hän on oppinut, ettei toimittajankaan tarvitse olla koko ajan analysoimassa kaikkia maailman tapahtumia – se kun ei tee hyvää hermostolle vaan saa ihmisen ylivirittyneeseen tilaan. Äiti suomalainen ja isä amerikkalainen. Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta. 15 TUNNE & MIELI 6/2023. SEAN RICKS Syntyi 1984 Saksassa ja asui varhaislapsuutensa New Yorkissa. Perhe asuu Tampereella. Yleisradion toimittaja Perjantaiajankohtaisohjelmassa. Esikoisteos Elämäni juoksu (Minerva) ilmestyi syksyllä 2023. Sean Ricks vetää Ylen suosittua Perjantai-ohjelmaa
16 TUNNE & MIELI 6/2023
Pian tiuskit puolisollesi, jos joudut hoitamaan kaupassakäynnin etkä ehdikään tänään salille. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VI TUS MARIA VILJA Mitä riippuvuuksien takaa löytyy. Se on keskeistä riippuvuuden hoidossa. – Kaikki riippuvuushäiriöt liittyvät tunteiden hallintaan. 17 TUNNE & MIELI 6/2023. Ongelman takana on usein tarve saada helpotusta hankaliin tunteisiin. L enkillä tai kuntosalilla hyvä olo valtaa kropan ja mielen. Haaste on siinä, että kun ihminen oppii hallitsemaan tunnetilaansa tietyllä tavalla – vaikka juomalla kuivaa valkoviiniä tai urheilemalla – muut tavat käsitellä ja hallita tunteita jäävät kakkoseksi, kuvailee päihdelääkäri Kaarlo Simojoki. – Kun stressaa, potuttaa tai pelottaa, hän pystyy käyttämään muitakin selviytymisen tapoja kuin urheilun tai pulloon tarttumisen. Tietystä toiminnosta tai aineesta tulee niin tärkeä, että se hallitsee yhä enemmän ajatuksia. Simojoki on johtanut A-klinikkaa ja toiminut Helsingin yliopiston päihdelääketieteen työelämäprofessorina. Et välitä pienistä vammoista, vaan treenaat silti. Nykyisin hän työskentelee päihdepalvelujen johtajana ja ylilääkärinä Mehiläisen työelämäpalveluissa. Alkoholista, pelaamisesta, urheilusta tai vaikka somettamisesta voi tulla ongelma, jos se valtaa yhä enemmän tilaa muulta elämältä. Lisäät harjoituskertoja, kunnes lopulta urheilet joka päivä. Simojoen kokemuksen mukaan ihminen pääsee riippuvuudesta eroon parhaiten silloin, kun hän löytää vanhan toimintakaavan tilalle toisenlaisia ratkaisuja. Ongelma ja siitä kehittyvä riippuvuushäiriö etenevät yksinkertaisesti kuvattuna näin, on riippuvuus sitten toiminnallisista tai päihteisiin liittyvää
Ja osa niistä, jotka ovat jo syvällä riippuvuudessa, haluavat vain unohtaa. Kaarlo Simojoen mukaan on melko tyypillistä, että jos ennen alkoholiongelmaa on ollut masennusta tai ahdistusta, juomisesta toivotaan hetken vapautusta. Simojoki huomauttaa näiden rajojen kertovan vain fyysisen terveyden riskeistä. Ostihan naapurikin eilen kaksitoista tölkkiä olutta! – Olen monesti kohdannut ihmisiä, jotka ovat vilpittömän hämmästyneitä: eivätkö kaikki juokaan yhtä mäyräkoiraa joka ilta. Somesta voi löytää kiinnostavia ajatuksia ja uusia ystäviä. Mistä tunnistaa sopivan ja liiallisen rajan. Riippuvuus voi syntyä myös siitä, jos hyvää mieltä ja hauskanpitoa toistuvasti vahvistetaan alkoholilla. Jos koukuttava asia vie niin paljon aikaa, että uni, ihmissuhteet ja muut tärkeät asiat kärsivät, on syytä havahtua. – Kohtuus on tärkeä sana, Kaarlo Simojoki sanoo ja toteaa heti, ettei sen määrittely ole ihan yksinkertaista. Lopulta olo kuitenkin vain pahenee. Liikuntaa pitää harrastaa – siihenhän meitä koko ajan patistetaan. Alkoholinkäytön vähäisen ja korkean riskin rajat on määritelty Käypä hoito -suosituksessa. Kohtuukäyttöön ei ole yhtä määrärajaa NETTITAI VIDEOPELIEN PELAAMINEN kehittää ajattelua, koordinaatiota ja sosiaalisia taitoja. Arki on silloin niin kauheaa, ettei sitä kestä kuin tunteita turruttamalla. Hetken helpotusta stressiin ja suorittamiseen AJATUS 2 18 TUNNE & MIELI 6/2023. – Nykyisin isona tekijänä on yhä enemmän myös stressi, joka toki sekin usein oireilee masennuksena ja ahdistuksena. Mikä on kohtuullista, mikä enää ei. Poimimme ympäristöstämme helposti ne viestit, jotka tukevat omaa mielikuvaamme. Elämä ehkä tuntuu suorittamiselta, ja siihen haetaan vapautusta. – Jos ihmisellä on vaikka mielenterveyden häiriö, somaattinen perussairaus tai stressaava elämäntilanne, kohtuuden tulisi olla paljon pienempi kuin sellaisella, jolla näitä rasitteita ei ole. Ne eivät ota huomioon alkoholinkäytön psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia eivätkä yksilöllistä elämäntilannetta. AJATUS 1 PELKOA, HUOLTA, EPÄVARMUUTTA TULEVAISUUDESTA. – Säännöllisyys ja määrät ratkaisevat, miten siinä käy. Jos hakee tällä tavoin iloa joka päivä, voi käydä huonosti. On yksilöllistä, millaisten tunteiden hallintaan ihminen hakee helpotusta päihteistä. Tai jos toiminnon väliin jättäminen tekee olon levottomaksi tai ärtyisäksi. Jos annosmäärät kasvavat, mieli helposti huijaa uskomaan, että käyttö on yhä kohtuullista
Kun riippuvuudesta kuntoutuminen alkaa, häpeän ja huonommuuden tunteiden lisäksi esiin voi nousta myös vihaa ja surua. Psyykkisen riippuvuuden syntymiseen vaikuttaa nykykäsityksen mukaan selvästi enemmän sosiaalinen ympäristö kuin esimerkiksi geenit. Ei – hän jatkaa sitä, jotta hän olisi toimintakykyinen ja tuntisi itsensä normaaliksi, Kaarlo Simojoki toteaa. Sitä ei helpota se, että etenkin päihdehäiriö leimaa ihmistä yhä voimakkaasti. – Jos pitäisi nimetä yksi päällimmäinen tunne, jonka olen kohdannut päihdepotilailla, se on häpeä. Kun toiminnasta tulee pakonomaista, kyse on enää vain tarpeen täyttämisestä. – Kannan huolta siitä, mitä tämä tarkoittaa niiden noin 130 000 lapsen kohdalla, jotka nyt Suomessa elävät köyhyysrajan alapuolella. Sosiaalisen ympäristön vaikutus alkaa Simojoen mukaan jo lapsuudesta eli perheen hyvinvoinnista ja vanhempien antamasta mallista. Tutkimustiedon mukaan lapsuusaikana koettu pitkäkestoinen stressi lisää riskiä sairastua päihdehäiriöön myöhemmin elämässä. Häpeä ja syyllisyys lisäävät tunnekuormaa RIIPPUVUUDEN KASVAESSA toiminnosta tai aineesta saatu helpotus tai mielihyvä jää taka-alalle. AJATUS 4 Jos annosmäärät kasvavat, mieli helposti huijaa uskomaan, että käyttö on yhä kohtuullista. Riippuvuushäiriöön sairastunut kantaa usein tuplataakkaa, sillä ahdistusta lisää syyllisyys omasta tilanteesta. Ostihan naapurikin eilen kaksitoista tölkkiä olutta! 19 TUNNE & MIELI 6/2023. Lapsiperheiden ja varhaisen vaiheen tuki olisi äärimmäisen tärkeää, ja sen puuttumisesta yhteiskunta maksaa kovaa hintaa. Kun käyttää tarpeeksi pitkään, elimistö tottuu aineeseen niin, että sen puute saa aikaan vieroitusoireita. Myöhemmin merkitystä on sillä, millaisissa kaveriporukoissa liikkuu. Häpeä ja syyllisyys eletystä elämästä: siitä, että on heikko, ja siitä, mitä on aiheuttanut muille. Tätä Simojoki on itsekin todistanut päihdelääkärinä, kun hän huomasi hoitoon tulevan 1990-luvun lamasta kärsineitä lapsia. AJATUS 3 Sosiaaliset ympyrät vaikuttavat enemmän kuin geenit KUKA TAHANSA VOI SAIRASTUA alkoholismiin tai muuhun riippuvuushäiriöön. Myös näköalattomuus ja huoli tulevaisuudesta synkistävät monen mieltä. – On leimaavaa sanoa, että ihminen, jolla on riippuvuusongelma, jatkaa aineen käyttöä tai tiettyä toimintoa, koska se tuntuu hänestä hyvältä tai hän saa siitä kiksejä. Fyysinen riippuvuus syntyy aineen säännöllisestä käytöstä, kuten vaikka kahvi koukuttaa ihmistä. Tällaisia tunteita voi tulla esimerkiksi, jos omilla vanhemmilla on ollut päihderiippuvuutta ja se koetaan oman ongelman juurisyyksi. – Vielä aikuisuudessakin oma vertaisryhmä vaikuttaa: käytetäänkö omassa porukassa paljon alkoholia vai ei, ja miten suhtaudutaan kannabikseen ja muihin huumeisiin
– Kun ihminen alkaa kuntoutua ja huomaa voivansa aiempaa paremmin, motivaatio alkaa kantaa itse itseään. Simojoesta olisikin tärkeää, että alaikäisten somen käyttöä saataisiin rajattua yhteiskunnallisin keinoin yhteistyössä kotien kanssa. Koukut löytyvät läheltä ja helposti MITÄ USEAMPI KOUKKU, sitä enemmän mahdollisuuksia koukuttua. OIVALLUS 6 20 TUNNE & MIELI 6/2023. Tämän aina sanon potilaille. Tunteista on Kaarlo Simojoen mukaan kyse siinäkin. Vie aikansa, ennen kuin motivaatio suuntautuu terveeseen suuntaan eikä siihen, miten saada päihdettä toimintakyvyn varmistamiseksi. Sovellusten algoritmit on suunniteltu niin koukuttaviksi, että moni saattaa saada jopa vieroitusoireita, jos kännykkä ei jonain päivänä olekaan ulottuvilla. Varsinkin hoidon alkuvaiheessa ammattilaisilla on tärkeä tehtävä motivaation tuottajina. Kun stressaa tai ahdistaa, alan helposti plärätä puhelimesta uutissivustoja, hän sanoo. Simojoen mielestä vaatimus on kohtuuton psyykkisesti ja fyysisesti haastavassa tilanteessa olevalle ihmiselle. – Itsessäni tunnistan jonkinlaisen ”uutisriippuvuuden”. – Päihdekäyttö ja varsinkin riippuvuus vaurioittavat ihmisen motivaatiojärjestelmää. Jos toiminto alkaa viedä entistä enemmän aikaa tai tykkäysten tai omien postausten määrästä tulee yhä tärkeämpää, voidaan jo puhua ongelmasta. Se vaikuttaa myös olevan kasvava ahdistuksen hallintakeino, joka yhä useammalla saa aikaan riippuvuuskäyttäytymistä, Simojoki sanoo. – Harva jäi ennen koukkuun johonkin paperiseen Jallu-lehteen, mutta nykyään porno on esillä netissä ja saatavilla älypuhelimella nuoresta iästä alkaen. Älypuhelimella voi shoppailla, pelata, somettaa tai katsoa pornoa mihin aikaan vuorokaudesta vain. Potilaan omaa motivaatiota pidetään usein edellytyksenä sille, että hän kykenee muutoksen työstämiseen. OIVALLUS 5 Motivaatiota voi kasvattaa myös ulkoapäin KUN IHMINEN HAKEUTUU AVUN PIIRIIN, Simojoen mielestä ei ole merkitystä sillä, tekeekö hän sen omasta aloitteestaan, työnantajan lähettämänä tai puolison pakottamana. Puhelin kulkee mukana kaikkialle, ja sen sisältöihin voi helposti uppoutua tuntikausiksi. – Suurin askel on se, jonka juuri otit tänne tullessasi. Sitä voidaan synnyttää, mutta Simojoen mukaan myös tappaa esimerkiksi liian ehdottomilla vaatimuksilla raittiudesta tai hoitoon liittyvillä ehdoilla. Osaavan ammattilaisen kanssa käyty avoin keskustelu voi saada hänet miettimään muutoksen mahdollisuutta – jos ei heti, ehkä myöhemmin
Se vaikuttaa myös olevan kasvava ahdistuksen hallintakeino. 21 TUNNE & MIELI 6/2023. Porno on saatavilla älypuhelimella nuoresta iästä alkaen. Päihdeneuvonta päivystää ympäri vuorokauden numerossa 0800 900 45. Riippuvuushäiriöön sairastunut saattaa myös pelätä, pääseekö hän koskaan eroon stigmasta vai määrittääkö se omaa identiteettiä loppuelämän. Riippuvuushäiriö on vain osa ihmistä OLEN TOIPUVA ALKOHOLISTI, päihderiippuvuudesta kuntoutuva saattaa todeta. Niin voi käydä esimerkiksi elämän kriisivaiheissa, jos entinen toimintamalli vaikeiden tunteiden hallintaan aktivoituu uudelleen. Hän ei ole se toipuva alkoholisti, lääkepilleristi tai skitsofreenikko vaan edelleen se Jaana, Kaarlo tai Veikko. OIVALLUS 6 M i s t ä v o i s a a d a a p u a . – Sama pelko voi liittyä kaikkiin mielenterveyden ongelmiin, vaikka ne ovat vain pieni siivu ihmisen persoonallisuutta. Sana toipuva kertoo siitä, että prosessi on kesken, niin kuin se onkin. – On surullista, että ihmiset joutuvat piilottelemaan retkahdustaan. Se ei ole häpeä, vaan mahdollisuus: näin kävi, mikä siihen johti, mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä toisin. Riippuvuuden voimakkuus ja kyky sen hallitaan ovat yksilöllisiä, ja siksi hoitomuodoissakin pitää olla vaihtoehtoja. Joku saattaa kuntoutua lievästä riippuvuudesta ilman ammattiapuakin, kunhan tukea saa läheisiltä tai vertaisilta. Vaikka ihminen Vaikka ihminen saisikin esimerkiksi juomisensa hallintaan, siirtyykö hän vain alkoholistin identiteetistä toipuvan alkoholistin identiteetin kantamiseen. Kaikissa päihdeja riippuvuusongelmissa voi ottaa yhteyttä esimerkiksi oman hyvinvointialueen terveysasemaan, omaan työterveyshuoltoon tai lähimpään A-klinikkaan. Piilottelemalla avun saanti viivästyy, ja eteenpäin pääseminen vaatii vielä isomman työn, Kaarlo Simojoki sanoo. Kaarlo Simojoen mukaan hyvää näyttöä on saatu esimerkiksi motivoivasta haastattelusta, kognitiivisesta terapiasta ja erilaisista yhteisövahvistusmenetelmistä. Riippuvuus on pitkäaikainen ja aaltoileva sairaus, joka saattaa joskus ottaa takapakkia. Lisätietoa muun muassa auttavista puhelimista ja nettipalveluista saa Päihdelinkin verkkosivuilta. Opiaattiriippuvuudessa taas korvaushoito on todettu toimivaksi menetelmäksi osana psykososiaalista kuntoutusta
K A N S S A K U L K I J A T R O O S A N I E M I N E N JA VE E R A JÄ M I N K I ”Siskon tuki kantoi pettymysten hetkillä” 22 TUNNE & MIELI 6/2023
Roosa Nieminen (vas.) ja Veera Jäminki asuvat naapurikaupungeissa ja pitävät tiiviisti yhteyttä. Vaikeuksien myötä sisarusten luja suhde on vain vahvistunut. TEKSTI PINJA BERKAN KU VAT MARJAANA MALKAMÄKI 23 TUNNE & MIELI 6/2023. Kun keskenmenot ja lapsettomuus pakottivat Roosa Niemisen kohtaamaan karulla tavalla elämän arvaamattomuuden, sisko Veera Jäminki oli korvaamaton tuki
Läheisten seurassa tuntui, etten pysty antamaan itsestäni tarpeeksi. Se oli paras hetki elämässäni – vauva oli ihana pieni paketti ja tuntui heti omalta. Huonoina aikoina kadotin yhteyden siihen puoleen. Näen entistä lempeämmin itseni ja muut ihmiset vaikeuksineen, ja vaikeudet ovat tehneet minusta vahvemman. Kun kahdeksan kuukautta myöhemmin tein taas positiivisen raskaustestin, ajattelin, että tämän lapsen on pakko olla tarkoitettu meille. A loimme avopuolisoni kanssa yrittää lasta elokuussa vuonna 2020. Pikkusiskoni Veera odotti toista lastaan, ja olimme iloinneet siitä, että saisimme samoihin aikoihin vauvat. Odotat vaunuasi, mutta sitä ei kuulu, etkä tiedä, kauanko joudut odottamaan. Ei ole montakaan asiaa, josta en usko selviäväni.” Roosa Nieminen: ”Olin pitänyt itseäni määrätietoisena unelmien toteuttajana. Meimi on päivänsäteemme. Vertaistukikin oli pelastusrengas. Nykyään kuulun raskaudenaikaisen menetyksen kokeneiden Tähti ry:n hallitukseen. Keskeytys oli kivulias, mutta olin helpottunut. Veeran tyttären syntymä oli ristiriitainen hetki. Veera oli ainoa, johon en kokenut tarvetta ottaa etäisyyttä. Mietin, että tämän pitäisi olla maailman luonnollisin asia. Huonoina aikoina kadotin yhteyden siihen puoleen. Ajattelin, että tällainenko minusta on tullut ja tällaiseksiko jään. Olen kokenut elämän yllätyksellisyyden karulla tavalla. Toisaalta myötätuntoisuuteni on vahvistunut, mikä psykiatrisen sairaanhoitajan työssä on positiivinen asia. Olin pitänyt itseäni määrätietoisena unelmien toteuttajana. Tarinani sai onnellisen päätöksen. Psykologi Mirka Paavilainen kuvaa lapsettomuutta niin, että on kuin seisoisi junalaiturilla, jossa junat on täytetty unelmilla. Kolmannen keskenmenon jälkeinen vuosi oli epätoivon värittämä. Kerta toisensa jälkeen katselet, kun muut astuvat vaunuun ja jatkavat kohti unelmiensa täyttymystä. En saanut iloa mistään. Aina, jos jokin asia mietityttää, kysyn ensimmäisenä Veeralta, jolta olen saanut hyviä neuvoja. Muut elivät vauva-arkea – elämää, josta haaveilin. Menin osastolle viimeisillään raskaana olevien sekaan. Hän jaksoi aina kuunnella. Odotusaulassa katselin järkyttyneenä, kun viereinen pariskunta silitteli raskausmasua. Toki vauva-arki on raskastakin. Rakkaat harrastukset, maalaaminen, kuntosalitreeni ja pyöräily, jäivät. Kaikesta kamalasta voi seurata jotain merkityksellistä, omien kokemusten myötä voin auttaa muita. Välttelin ystäviä, jotka olivat raskaana, enkä pystynyt onnittelemaan, kun joku sai lapsen. Varhaisultrassa kohdussa todettiin elävä pikkuinen. Keho sai päätökseen sen, mikä oli väistämätöntä. Yöksi sain onneksi yksityishuoneen. Sain tyttäreni syliini toukokuussa 2023. Tulin keskenmenon jälkeen heti raskaaksi, mutta raskaus osoittautui kohdunulkoiseksi. Sitten oireet vähenivät, ja yhtenä aamuna heräsin tunteeseen, että pikkuinen ei enää elä. Yllätykseksemme meillä tärppäsi heti, mutta kuudennella raskausviikolla sain keskenmenon. Raskausoireet pahoinvointeineen olivat voimakkaampia kuin aikaisemmissa raskauksissa, sekin antoi toivoa. Olin onnellinen siskon puolesta mutta surullinen ajatellessani, että meillä voisi olla samanikäiset lapset. Mietin, mitä muuta elämälläni tekisin, ja katkeruus pelotti. Olin kahdennellatoista raskausviikolla ja ajatellut kertovani ilouutiset muillekin. En voinut vaikuttaa siihen, mitä kehossani tapahtuu, ja epävarmuus perhehaaveiden toteutumisesta vaikutti minäkuvaan. Keskenmenojen aikaan sain Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kautta tukea muilta saman kokeneilta. Kun raskauteni päättyi, surimme yhdessä. En voinut vaikuttaa siihen, mitä kehossani tapahtuu, ja epävarmuus perhehaaveiden toteutumisesta vaikutti minäkuvaan.” 24 TUNNE & MIELI 6/2023. Selvisi, että samana aamuna lapsi oli menehtynyt kohtuun. Olin vihainen ja pettynyt kehooni
Asuu Ylöjärvellä. Perheeseen kuuluvat avopuoliso ja vauva. – Meitä yhdistää Veeran kanssa herkkyys ja samanlainen arvomaailma. 25 TUNNE & MIELI 6/2023. Raskaudenaikaisen menetyksen kokeneet Tähti ry:n hallituksen jäsen. Saa arkeensa voimaa metsäkävelyistä ja monen päivän patikointiretkistä. ROOSA NIEMINEN 33-vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja. Perhe on aina tärkein, ja ajatuksemme lastenkasvatuksesta osuvat yksiin
Tietoa keskenmenoista olisi hyvä lisätä. Asuu Nokialla. Perheeseen kuuluvat aviopuoliso, kaksi lasta ja kaksi kissaa. VEERA JÄMINKI 31-vuotias lähihoitaja. 26 TUNNE & MIELI 6/2023. Työskentelee vanhusten palveluasumisen lyhytaikaisosastolla. Saa arkeensa voimaa lasten kanssa puuhailusta. – On hienoa, että Roosa toimii vertaistukena muille
Iloitsin raskaudestani, mutta samalla tuntui pahalta toisen puolesta. Mietin, mitä kannattaa sanoa. Heti sen jälkeen lapsivesi tuli, ja aloimme järjestää kyytiä sairaalaan. Olemme todellakin olleet läsnä toistemme elämän suurissa hetkissä.” . Tärkeintä on kuitenkin perusarjen pyörittäminen ja läsnäolo tässä hetkessä. Roosa on saanut keskenmenojen jälkeen kommenttia, että ei muuta kuin yrittämään uudestaan. Yritin pysyä positiivisena, mutta lopulta en enää tuonut jatkuvasti esiin toiveikkuutta. Kaiken kokemansa jälkeen hän puhuu avoimesti tapahtuneesta. Roosa puhui itsesyytöksistä, ja sanoin, että keskenmenot eivät ole hänen syytään. Vältimme ikävän tilanteen niin, että hän ja ystäväni osallistuivat juhliin eri aikaan. Sanoin, etten oikein tiedä, mitä sanoisin, mutta kuuntelen aina.” 27 TUNNE & MIELI 6/2023. Mitään tunnetta ei tarvitse peittää. Roosan vaikeudet ovat vahvistaneet suhdettamme, ja meillä on ihania yhteisiä muistoja. Toisen keskenmenon jälkeen Roosassa tapahtui muutos. Kun perhe oli kotiutunut sairaalasta, vein Roosalle ja hänen avopuolisolleen sushit. Kun Roosa laittoi kolmannen keskenmenon jälkeen viestiä, mieheni sitten vuorostaan lohdutti minua. Erityinen hetki oli, kun Roosa oli käymässä luonani tyttäreni synnytyksen käynnistyessä. Kun Roosa sai tyttärensä, olin onnellinen hänen puolestaan. Se vaihe ei kuitenkaan kestänyt kauan. Kun ystäväni oli viimeisillään raskaana, Roosa sanoi, ettei hän pysty olemaan poikani syntymäpäivillä samaan aikaan ystävän kanssa. Asumme naapurikaupungeissa ja kyläilemme toistemme luona aina aikataulujen osuessa yksiin. Parasta Roosassa onkin rohkeus. Laskettu aika oli seuraavana päivänä. Jos tunteista ei puhu, ne patoutuvat. Sanoin, etten oikein tiedä, mitä sanoisin, mutta kuuntelen aina. Jos ei ole kokenut sellaista menetystä, sitä ei pysty ymmärtämään, mutta tärkeintä on olla läsnä. Se ei varmasti auta siinä kohtaa mitään. Tiedän kokemuksesta, millaista vauva-arki on, ja autan arjessa. En halunnut levitellä onneani ja tuoda esiin asioita, jotka toisivat menetyksiä pintaan. Huonot uutiset eivät ole vaikuttaneet jaksamiseeni, mutta olen murehtinut niitä. Olemme itkeneet – ja välillä myös nauraneet – yhdessä. Hän ihan rehellisesti sanoi, ettei näe toivoa. Terveydenhoitokin voi olla kylmäkiskoista. O dotin toista lastani, kun Roosa sai ensimmäiset keskenmenonsa. Kyllä hän sen varmasti itsekin tiedosti, mutta eihän se tunnetta pois vie. Olemme aina viestitelleet tiiviisti WhatsAppissa, ja niin teimme myös vaikeina aikoina. Olen tiennyt heti negatiivisista ja positiivisista raskaustesteistä, ultraäänitutkimuksista ja keskenmenoista. Tulevaisuudessa olisi kiva käydä kahdestaan reissussa, kun lapset ovat isompia. Ei pitäisi olla niin, että raskaudenkeskeytyksen jälkeen lähetetään ovesta ulos ja henkinen puoli jää hoitamatta. Ei ole asiaa, josta en voisi siskolleni puhua. Toivoin, että Roosa saisi kokea sen ilon, jota lapset ovat itselleni tuoneet. Roosa on lempeä ja rakastava äiti, joka osaa pohdiskelevana luonteena tunnistaa vauvan tunnetiloja. Sanoin, että pitelen vauvaa, niin saatte syödä rauhassa. Tapaamisemme on rentoa yhdessäoloa kotona lasten kanssa. Istuimme sohvalla ja selitin, ettei synnytyksen käynnistymisestä näy mitään merkkejä. Tuntui epäreilulta, että Roosalle lapsen saaminen oli niin vaikeaa. Olen sanonut, että aina saa kysyä, jos on jotain mielen päällä. Veera Jäminki: ”Jos ei ole kokenut sellaista menetystä, sitä ei pysty ymmärtämään, mutta tärkeintä on olla läsnä. Kun näin vauvan ensimmäistä kertaa, otin hänet syliin, ja vaikeuksien jälkeen tuntui ekstrahyvältä olla täti. Koetin vain olla tukena
Työpaikka voi tarjota yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvoinnin kannalta tärkeän yhteisön. Työkaveria ei jätetä Työ Terveys Turvallisuus -lehti – hyvän työn puolella. Yksinäisyydellä on vakavia henkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyviä vaikutuksia. Lä hd e: H el si nk iM is si on Ty öe lä m än yk si nä is yy s -b ar om et ri 20 22 tttlehti.fi TUTUSTU LEHTEEN tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje Tilaa maksuton uutiskirje Joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työyhteisössään. Kohdataan työkavereita ja edistetään yhteisöllisyyttä – myös hybridityössä. Kilautetaan kollegalle, aloitetaan harrastekerho, käydään yksillä töiden jälkeen, sovitaan Teams-kahvit ja muistetaan merkkipäivät
Raapustin pienen kirjeen isälle. Ne veivät ajatukset lapsuuteen, suolla kulkemiseen isän kanssa, siihen miten suuren vaikutuksen minuun teki isän taito matkia teeren suhinaa. Nehän käyvät marraskuussa talviunille syötyään sitä ennen vatsansa täyteen kuusenneulasia ja heräävät vasta kevään ensimmäisenä päivänä. Huomasin suopursut. Vierailin taannoin joogaretriitissä ohjaamassa kirjoitusharjoituksen, johon liittyi luonnon ja omien ajatusten tarkkailua. Luonto oli vetäytymässä talven pimeään ja kylmään. Taisi sataa tihuttaakin. Tehtävänä oli havainnoida ympäristöä, panna merkille, mihin oma huomio kiinnittyy, ja kuulostella mieleen nousevia ajatuksia ja tunteita. He alkoivat kirjoittaa. Valoisien tuntien vähetessä oma innostus ja jaksaminen ehkä vähenevät, mutta pimeässä on myös puolensa. Yhtenä iltana lämmitetään ne ensimmäiset mukilliset glögiä. Retkeltä palattuamme ohjeistin retriitin osallistujille harjoituksen seuraavan vaiheen. En tiedä, mikä on muuttunut. Enää pimeä vuodenaika ei ota päähän. Kuljetin koiria ja täysiä koirankakkapusseja otsalampun valossa tienviertä. Vaikka olisin voinut vain kävellä joukon mukana, harjoitus vei minutkin mennessään. Syksyn tullen kaivan taas neulepuikot esiin ja saatan sytyttää aamulla kynttilän. Miten hienoa! Sehän tarkoittaa, että mennään taas valoa kohti! K O L U M N I 29 TUNNE & MIELI 6/2023. joulukuuta, talvipäivänseisaus ja tämän vuoden pimein päivä. Käärin paperin rullalle ja sujautin käärön sisään metsästä mukaan ottamani suopursun pätkän, joka tuoksui yhteisiltä metsäretkiltämme. Vuosien ja iän myötä moni asia muuttuu. Eikä aikaakaan, kun on 22. Ehkä se, että tätä nykyä tiedän jo kaikenlaisten aikojen kuluvan vinhaa vauhtia. Oli pimeää ja märkää. En erityisemmin odota pimeneviä iltoja, enkä suinkaan sure talven taittumista kevääseen, mutta olen oppinut elämään vähemmän valoisien aikojen kanssa. Joskus pimeys tuntui raskaalta. O li varhainen marraskuun ensimmäinen aamu. Eikä aikaakaan, kun on talvipäivänseisaus ja tämän vuoden pimein päivä. Puisella sillalla kurkistin kaiteen yli. Kohta minäkin otin kynän käteeni. Tumman veden jäätyneestä pinnasta näkyvä peilikuvani oli suurpiirteinen ja epätarkka. Aikuisuushan on sitä, että aika rientää ja koko ajan on joko joulu tai juhannus. Lähdin ryhmän mukana veden äärelle metsään. Miten hienoa! Sehän tarkoittaa, että mennään taas valoa kohti! Ihan(an) pimeetä! Soili Pohjalainen on kirjailija ja kaikkien vuodenaikojen ystävä. Oltiin suomalaisen syksyn – joku saattaisi sanoa, että ankeuden – ytimessä. . Luonnosta piti myös poimia mukaan jotain. Myös minun mielessäni olivat kaikki ajat läsnä: nykyhetki, mennyt ja tuleva. Oli aikoja, jolloin olisin tahtonut elää muumien elämää. Jokainen vuodenaika on hyvä aika pistäytyä metsään, tarkkailla luontoa ja pysähtyä kuulemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Toisaalta samanaikaisesti ympärillä oli läsnä mennyt kesä ja jossain piilossa seuraavan kesän ainekset. Minun kohdallani on muuttunut muun muassa suhde syksyn ja talven pimeyteen
Hän polkaisi käyntiin vuoden mittaisen 30 TUNNE & MIELI 6/2023. Keho tuntui raskaalta viinin kittaamisen jäljiltä, ja miehenkin kanssa oli illalla ollut itkuista sanaharkkaa. Harmaa, sateinen marraskuun aamu vuonna 2016, jonkin aikaa 50-vuotisjuhlien jälkeen, oli yksi ikävimmistä. K A N S S A K U L K I J A LE E N A VA L M U Leena Valmu hukutti vuosien ajan murheitaan viinipulloon. Valmu pakeni häpeää ja ahdistusta pitkälle metsälenkille, ja istuessaan laholla puunrungolla litimärkänä hän päätti toimia. Monta kertaa herätys uuteen päivään on ollut edellisillan viinittelyn tahmaama ja mieltä on vaivannut, millä tavalla juhlissa tällä kertaa tuli sekoiltua. Puoliso oli jälleen kerran huomautellut liiasta juomisesta. Aina hänen aamunsa eivät ole olleet yhtä ihania ja kirkkaita. Nykyisin hänellä on alkoholinkäyttöönsä tarkat säännöt, joista yksi kieltää ehdottomasti pahaan oloon juomisen. TEKSTI MARJO JÄÄSKÄ KU VAT EEVA ANUNDI Kohtuuden polulla A amu-uinti, zen-hetki laiturilla ja rauhassa nautittu kahvikupillinen pulikoinnin jälkeen. Ne ovat nykyisin Leena Valmulle suuria nautintoja
31 TUNNE & MIELI 6/2023. Jasmiiniteen huumaava tuoksu vie ajatukset rakkaisiin muistoihin. 3375 Iltateestä on muodostunut tärkeä rutiini
Taustaltaan vanhoillislestadiolainen äiti ei jouluisia viinilasillisia lukuun ottamatta juonut ollenkaan, mutta isälle alkoholi maistui. ”Näen ympärilläni todella paljon liikaa juovia ihmisiä. Suhdetta alkoholiin ei helpottanut sekään, että uralla eteneminen toi mukanaan edustuspäivälliset ja raskaat matkapäivät. – Kun odotteli lentoa Atlantin yli, oli rankan työpäivän jälkeen helppo kitata ilmaista viinaa lentokentän loungessa. Painava syy kirjaprojektille ja julkiselle ulostulolle ongelmajuojana oli halu auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Muottiin sopimaton Kohtuullistamisvuosi oli kiistaton menestys. Pian yksityiset merkinnät muuttuivat blogiteksteiksi, ja tämän vuoden keväällä niiden pohjalta julkaistiin päiväkirjatyylinen teos Ulos baarikaapista. Saavutus on hämmästyttävä siitäkin syystä, että Valmu ei yrityksistään huolimatta saanut tukea terveydenhuollosta. Me todella tykätään järjestää juhlia, ja vaikkapa vappuina juominen jatkui koko päivän ajan. kokeilun, jonka tavoitteena oli kohtuullistaa kaukana riskirajojen tuolla puolen huitelevaa alkoholinkäyttöä. 32 TUNNE & MIELI 6/2023. – Ehkä tämä johtui siitä, etten sopinut alkoholiongelmaisen malliin. Vuoden mittainen ihmiskoe Biotieteilijän koulutuksen hankkinut Valmu työskenteli tuolloin kansainvälisen terveysteknologiayrityksen johtotehtävissä, joten juomisen hallintaakin oli luontevaa opetella bisnesmaailmasta tutun kvartaalijaon avulla. Valmu tapasi kolmikymppisenä nykyisen miehensä, ja pariskunnan isot ja iloiset ystäväpiirit yhdistyivät. – Tuolta ajalta ei ole tarkkaa statistiikka, mutta arvioisin, että helposti meni pullo viiniä päivässä, Valmu kertoo. Jos voisi vain vähentää ja siihen saisi tukea, ehkä monet kykenisivät siihen. Monet heistä myös tietävät juovansa paljon, mutta jos ainoa heille tarjottava malli on korkin sulkeminen kokonaan, he eivät edes myönnä ongelmaansa.” Pikkuhiljaa juominen alkoi lisääntyä ja viinipullon puoleen tuli käännyttyä yhä useammin myös silloin, kun oli paha olo ja paineet jyskyttivät päässä. – Näen ympärilläni todella paljon liikaa juovia ihmisiä. Toisen jakson aikana oli sallittua juoda kymmenen alkoholiannosta – siis alle kaksi viinipullollista – kuukaudessa, mutta yksin juominen ja väkevät olivat kiellettyjä. – Isä oli iloinen, sosiaalinen juoja. Hän kertoi alkoholiongelmastaan seitsemälle eri työterveysihmiselle, muun muassa psykologille ja lääkärille, mutta ainoa tuntuva apu oli työterveyshoitajan vinkkaama Drink Control -sovellus. Kaikki liikajuojat eivät ole sillan alle pudonneita. Hilpeydestä pahaan oloon Lapsuuden perheessään Leena Valmu sai aika tavallisen mallin alkoholinkäyttöön. Perheeseen syntyi pian myös kaksi lasta, mutta se ei hyydyttänyt hilpeää menoa ja meininkiä. Teini-ikäisenä tai nuorena aikuisenakaan alkoholilla ei vielä ollut merkittävää osaa Valmun elämässä, mutta vähitellen tilanne muuttui. – Olemme mieheni kanssa hyvin sosiaalisia, ja sosiaalisuus on aina ollut tosi alkoholikeskeistä. Hän loi kullekin vuosineljännekselle säännöt ja tavoitteet ja vahti niiden saavuttamista systemaattisesti. Alkoholi on pelottava aine, sillä jos sitä käyttää pahan olon puuduttamiseen, sitä tarvitsee koko ajan enemmän. Terveydenhuollossa pitäisi ymmärtää, että myös työnsä hyvin tekevä, menestyvä ja johtotehtävissä työskentelevä nainen voi olla alkoholisti. Toisin kuin suurin osa liikaa juovista, Valmu onnistui ottamaan alkoholinkäytön hallintaansa ilman korkin sulkemista kokonaan. Monet heistä myös tietävät juovansa paljon, mutta jos ainoa heille tarjottava malli on korkin sulkeminen kokonaan, he eivät edes myönnä ongelmaansa. Valmu on tottunut pienestä saakka jäsentämään ajatuksiaan kirjoittamalla, ja päiväkirjaan hän ryhtyi dokumentoimaan myös kohtuullistamisvuoden tapahtumia, tunteita ja ajatuksia. Esimerkiksi ensimmäisten kolmen kuukauden aikana alkoholia ei saanut nauttia ollenkaan. Hänen juomisestaan on vain hyviä muistoja
5. 2. – Olen tyytyväinen siihen, että voin katsella tilanteita sivusta. 1. Aina ei tarvitse olla päällepäsmäri tai tekemässä itsestään numeroa, kuten alkoholi-Leenalla oli ehkä tapana. Vaikeina aikoina Leena Valmu rentoutui virkkaamalla itselleen ”terapiatakin”, jossa on 77 erilaista palaa. Rakas polkupyörä on ostettu Hollannista, josta Leena Valmu polki sen Suomeen kolmen viikon aikana, juuri alkoholin kohtuullistamishankkeen päätyttyä. 3. 4. 1 3 2 4 5 33 TUNNE & MIELI 6/2023. Muistikirjat täyttyvät uusiin kirjoihin liittyvistä ideoista. Leena Valmu on pitänyt muistikirjaa koko elämänsä ajan
”Terveydenhuollossa pitäisi ymmärtää, että myös työnsä hyvin tekevä, menestyvä ja johtotehtävissä työskentelevä nainen voi olla alkoholisti.” Hankalat sosiaaliset tilanteet Helppoa alkoholinkäytön rajoittaminen ei silti missään nimessä ollut. – Kamalan kauan piilottelin asiaa. Salailun tarvetta lisäsi sekin, että Valmu oli työja kaveriporukoissa ollut todellinen ”party animal”, joka jaksoi bailata aamuun asti: tanssia, laulaa, hullutella – ja juoda. Hän on tosin vertaiskeskusteluissa huomannut, että alkoholiongelmansa kanssa pahaan tilanteeseen päätyneistä aika harva pystyy kohtuullistamiseen. Myös se on merkittävä muutosvaihe. Sattumalta juuri sinä tiistaina, kun Valmu ”hirveissä aamutiloissa” viestitteli ystävänsä kanssa, Helsingin päihdepoliklinikalla kokoontui matalan kynnyksen starttiryhmä. Se on helpompaa, jos liikajuomiseen herää jo aikaisemmassa vaiheessa. Kaksiossa itsekseen elellessä oli liian helppoa turvautua vaikeilla hetkillä viiniin, jota alkoi kulua koko ajan enemmän. He kaatoivat huomaamattomasti lasiin alkoholitonta, eikä kukaan tajunnut mitään. Kaikki alkoi koronasta, joka sulki ihmiset koteihinsa. – Jos miettii ihmisen elämänkaarta, kipeimmät kohdat liittyvät muutokseen. Rakas vanha rintamamiestalo Helsingin Maunulassa oli myyty ja puoliso muuttanut koiran kanssa Pelkosenniemelle perheen rakentamaan hirsitaloon. Vinkin sopivasta hoitotahosta antoi ystävä, jonka puoliso oli saanut alkoholiongelmaansa apua kunnalliselta päihdepoliklinikalta. Työyhteisöä ei enää ollut, oli vain yksinäisiä Teams-palavereja. – Infossa tuli heti eteen dia, jossa lueteltiin Helsingissä toimivat vertaistukiryhmät. Vertaistukea ja terapiaa Retkahdus tuntui tietysti suunnattomalta epäonnistumiselta, mutta siitä seurasi jotakin hyvää: Valmu sai vihdoin apua ja löysi tiensä muun muassa kullanarvoisiin vertaisryhmiin. Helsingin päihdepolin kautta Valmu pääsi työstämään riippuvuuttaan myös hyväksymisja omistautumisterapiaan (HOT). 34 TUNNE & MIELI 6/2023. Valmu sai tarpeekseen, irtisanoutui ja heittäytyi elokuussa 2021 vapaaksi kirjailijaksi. Muutosten määrä vain oli ylittänyt sietokyvyn rajan. En halunnut olla se tylsä absolutisti, jota ei haluta bileisiin. Pahan olon käsittely on edelleen vaikeaa, mutta terapiassa hän on oppinut tekniikoita, joilla ikäviä tunteita voi kohdata ilman alkoholin pehmentävää puskuria. Yhtenä vaikeana iltana Valmu haki kellarista miehensä sinne jättämän pullon väkevää ja joi sen. – Olen oppinut, että pahoja oloja ja tunteita tulee, mutta niiden kanssa pitää vain elää. Joskus Valmu jätti Tallinnan-risteilyn tapaisia kosteita menoja väliin, toisinaan hän vetosi varhaiseen aamuherätykseen tai yksinkertaisesti vain näytteli juovansa. Tuijotin listaa ja ajattelin, että siinä on nyt tieto, jota olen etsinyt kuusi vuotta mutta jota kukaan ei ole minulle kertonut. Pohjakosketus tuli puolitoista vuotta sitten keväällä. Ymmärrämme hirveän hyvin murrosikää ja aikuistumista, mutta paljon vähemmän puhumme murrosiälle käänteisestä ajasta, kun estrogeenit loppuvat, työ jää ja lapset lähtevät kotoa. Oma reaktio on oleellinen. Halusin kuulua porukkaan ja käyttäytyä kuten muut. Ei saa vastustaa, vaan vastaanottaa. Nuorempi lapsikin muutti lopulta omilleen. – Edustuspäivällisillä minulla oli diili tarjoilijoiden kanssa. Valmu asui kuitenkin edelleen osan ajastaan Helsingissä. Sinne Valmu iltapäivällä epätoivoisena lähti. Ratkaisu lisäsi ”mielen vapautta”, mutta taloudellinen pärjääminen stressasi, eikä kirjailijan roolikaan asettunut aivan luontevasti ylle. Henkistä kuormaa lisäsi yksinäisyys. Muutokset musersivat Kohtuullistamishankkeen jälkeen pari seuraavaakin vuotta sujuivat mukavasti, mutta sitten pinta muuttui jälleen kaltevaksi. Valmukin koki menettäneensä tärkeimmän työvälineensä ja motiivinsa työtekoon: ihanat työkaverit. Valmu kertoi hankkeestaan aluksi vain perheelleen, ja sosiaalisissa tilanteissa luoviminen ilman tavanomaista lasin kallistelua vaati kekseliäisyyttä ja pientä vilunkia. Loikka toisenlaiseen rooliin vaati henkistä työtä, eikä Valmu ollut valmis selittelemään. Valmu arvostaa Helsingin päihdepoliklinikkaa suuresti, sillä siellä jokainen saa asettaa omat tavoitteensa. Myös alkoholin kohtuukäyttöä harjoitteleva saa tukea
Nöyränä kohti tulevaa Leena Valmulla on edelleen tarkat raamit alkoholinkäytölle. Myös alkoholin pluspuolet painavat vaakakupissa. Valmu sanoo kuitenkin inhoavansa kaikenlaista fanatismia ja kulkevansa mieluummin kultaista keskitietä. 35 TUNNE & MIELI 6/2023. Olen silti aika nöyrä tämän suhteen. Täysin ehdoton sääntö on se, että pahaan oloon ei saa juoda. Leena Valmu ajattelee, että ikävätkin tunteet ovat kuin junia. – Kohtuullistaminen sallii sen, että pääsee kivaan tunnelmaan mutta ei tarvitse mennä idioottivaiheeseen saakka. Kun nyt sanon, että alkoholin kanssa menee hyvin, en voi tietää, meneekö koko loppuelämä. Joka viikon alussa Valmu pohtii tulevia päiviä ja sopii itsensä kanssa, mihin kohtaan aikoo sijoittaa sallitut lasilliset. Itsetuntemus kasvaa, ja onnistumiset tuovat hyvää mieltä. Ne ehkä pysähtyvät hetkeksi asemalle, mutta jatkavat ennen pitkää matkaansa. – Olen hirveän ylpeä itsestäni, kun tulen juhlista, jossa muut ovat juoneet perskännit ja itse olen ottanut vain kaksi lasillista. Viikon annosmäärä ei saa ylittää kuuttatoista, eikä kerralla saa juoda niin montaa annosta, että Drink Control -sovellus huutaa punaisella. Valmu pitää alkoholiin liittyvää sosiaalisuutta, kepeyttä ja rentoutta sen verran suuressa arvossa, ettei hän halua tavoitella absolutismia. . Kun kuuntelee Valmun sääntöjä, strategioita ja suunnitelmia, tulee väistämättä mieleen, eikö kokonaan lopettaminen olisi helpompaa
Hän kannustaa aikuisiakin avoimeen keskusteluun. TEKSTI MARJA-TERTTU KORPPILA KU VA SHUTTERSTOCK M I E L I & T I E T O 36 TUNNE & MIELI 6/2023. Silti viime kädessä päätöksen päihteistä tekee nuori itse. SUORAA PUHETTA PÄIHTEISTÄ Somelääkäri Atte Virolainen puhuu nuorille päihteistä rehellisesti, tietoon nojaten
Tiedänkö edes, missä porukoissa hän liikkuu. Tietyllä tavalla se on riski, kun ei itse tiedä, mitä siinä tulee tapahtumaan. Nuoren päätyminen päihde piireihin pelottaa jokaista vanhempaa, A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen toteaa. Kaikki ovat kuulleet tarinan, jossa joku otti LSD:tä ja kuori sitten itsensä kuin appelsiinin. Kovaa elämä on kadulla, mut just näille jäbille mä haluun olla apuna. Kaverin poikaystävä saattaakin olla eri piireistä, ja päihteet voivat tulla sitä kautta tutuiksi. Haiseeko täällä pilvi. – Urbaanilegendojen kertominen nuorille ei hyödytä ketään, vaan vie pohjan kaikelta muulta pois. Päteekö porttiteoria. Eihän näin tietenkään ole. Näin Virolainen räppää Tiktok-videollaan valkoisessa takissaan päässään pipo, silmillään aurinkolasit ja kaulassaan näyttävä ketju. Kiusattu nuori saattaa päätyä päihdeporukkaan ja saada siellä ensimmäistä kertaa hyväksyntää. Älä osta kadult tabuja, ja älkää junnut vetäkö niit savuja. Se, miksi joku nuori päätyy käyttämään päihteitä ja toinen ei, on vaikea kysymys ja monen asian summa. Somessa hän on Lääkäri Atte, joka kertoo faktatietoa päihteiden haittavaikutuksista, välillä huumorin keinoin. Menneiden vuosien päihdevalistusta Virolainen pitää liioittelevana. Silti esimerkiksi urheileminen tai hyvä koulumenestys ei ole varma vakuutus päihdekokeiluja vastaan. Taustalla voi olla esimerkiksi koulukiusaamista. LSD ja muut psykedeelit ovat myös omiaan aiheuttamaan mielenterveyden ongelmia henkilöillä, joilla on niihin geneettistä taipumusta. Jos nuori viettää aikaa sellaisten nuorten kanssa, joilla menee hyvin, riski eksyä päihteiden pariin on pienempi. Kuluneena syksynä Virolainen on kiertänyt puhumassa päihteistä peruskouluissa. Päihteiden käyttäjiä on myös niin sanotuista hyvistä perheistä. – Tiedetään, että valtaosalla vaikeasti päihderiippuvaisista on lapsuudessaan kaltoinkohtelua ja hylkäämiskokemuksia. Mutta se ei missään tapauksessa ole aina niin. Mutta kyllä porttiteoriassa silti jokin perä on, Virolainen jatkaa. M itä jos teinini sammuu hankeen. – Voi tulla psykoottisuutta, mutta ei kaikille. Perättömien kauhutarinoiden sijaan Virolainen kertoo esimerkiksi, että LSD ei aiheuta riippuvuutta, mutta toisaalta se kohottaa onnettomuusriskiä aistiharhojen takia. Varsinkin, jos kokeilua tai käyttöä ei tee turvallisessa tilassa. 37 TUNNE & MIELI 6/2023. Useimmil elämä on menny raiteelt vahinkoina. – Itse puhun äärimmäisen rehellisesti, eli pyrin siihen, että perustan kaikki jutut joko tutkimustietoon tai kliiniseen kokemukseeni. – Sen ideana oli, että jos kokeilee kannabista, päätyy automaattisesti heroiinin käyttäjäksi. Aslingerin 1950-luvulla kehittämä teoria ei toimi. 1990-luvulla syntyneistä puolet ikäluokasta on kokeillut kannabista, eikä meillä ole samassa suhteessa heroiinin tai muiden opioidien käyttäjiä. Myöskään Virolaisen mielestä alkuperäinen yhdysvaltalaisen Harry J. Ensinnäkin se oli rasistinen afroamerikkalaista väestöä kohtaan ja tosi ehdoton, hän sanoo. Osa kannabista paljon käyttävistä siirtyy käyttämään muita päihteitä. Hän toteaa, ettei tiedä, millaista koulujen päihdevalistus tätä nykyä on. Nyt porttiteoriasta keskustellaan siksi, että kannabiksen laillistamista haluavien mielestä se on roskaa. Kaveripiirin vaikutus on merkittävä, Virolainen sanoo. Moni vanhempi muistaa kouluajoiltaan porttiteorian. Liioittelu ei hyödytä Linnas mä saan kuulla aikamoisii tarinoita
Genetiikalla on noin 50 prosentin vaikutus siihen, jääkö päihteestä riippuvaiseksi vai ei. MYYTTI Muut jäävät koukkuun, minä en. Voi olla myös niin päin, että ensin on mielenterveyden häiriö, kuten ahdistuneisuus tai masennus, ja nuori alkaa lievittää oireita päihteillä. 38 TUNNE & MIELI 6/2023. Virolainen huomauttaa, että nuorten päihteiden käytöstä puhuttaessa syntyy helposti vaikutelma, että nuoriso olisi jotenkin pilalla. Siinä on tutkittu eurooppalaisten 15–16-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöä ja rahapelaamista neljän vuoden välein. Uutena ilmiönä mukana tarkastelussa ovat niin sanotut muuntohuumeet. – Päihteen käyttö on erityisen vaarallista, jos sillä hoidetaan jotain ongelmaa, kuten ahdistuneisuutta. Seuraava ESPADaineisto kerätään keväällä 2024. Muiden huumeiden käyttö tässä ikäryhmässä on harvinaista, kun taas 17–19-vuotiailla muidenkin huumeiden käyttö on yleisempää, Virolainen kertoo. FAKTA Kannabis aiheuttaa riippuvuutta. Esimerkiksi kokaiini on työssäkäyvien yöelämässä yleinen päihde, Virolainen kertoo. FAKTA Koukkuun jäämisen riskiä ei aina tiedosta päihdettä kokeillessaan. Virolainen ennakoi näkevänsä tuloksissa lääkkeiden väärinkäytön lisääntymistä. Molemmissa tapauksissa tilanne ajautuu nopeasti siihen, että ongelmia on kaksi: sekä päihderiippuvuus että mielenterveyden häiriö. Ylipäänsä riippuvuutta aiheuttavien aineiden jatkuva käyttö on hänestä riskinottoa. Valtaosalla menee hyvin Mitä päihteitä nuoret sitten käyttävät. Hänestä kannattaa korostaa sitä, että valtaosalla nuorista menee hyvin. Epidemiologiset pitkäaikaistutkimukset näyttävät, että käytön aloittaminen nuorella iällä lisää riskiä käyttää myöhemmällä iällä muita huumausaineita. Kannabis on erityisen haitallista, jos sen käytön aloittaa alle 16-vuotiaana tai jos käyttäjällä tai hänen suvussaan on psykooseja. Silloin on tosi iso riski, että käyttö lähtee lapasesta. Se voi myös laukaista psykoosin, jos sille on alttius. – Järjestäytynyt rikollisuus tuuttaa katukauppaan ”loleja” eli Ksalol-nimistä valmistetta, joka on todella voimakasta riippuvuutta aiheuttava, rauhoittava lääke. Etukäteen ei voi tietää, kumpaan porukkaan kuuluu. MYYTTI Mielenterveys on eri asia. Ensinnäkin suomalaisten ysiluokkalaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt voimakkaasti vuosituhanteen vaihteesta lähtien, kertoo ESPAD-tutkimus. Aikuisten päihteiden käyttäjien keskuudessa se on ihan valtava ongelma. Suotuisilla geeneillä ei jää helposti koukkuun, ja päihteen käytön pystyy lopettamaan halutessaan. Etenkin paljon käyttävillä se kaksinkertaistaa skitsofreniariskin. Tilanne on niin hälyttävä, että Onnettomuustutkintakeskus tutkii parhaillaan alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemia. Kannabiksen suosio taas on lisääntynyt nuorten, erityisesti poikien, keskuudessa merkittävästi. Ensimmäinen tehtiin vuonna 1995, tuorein aineisto on vuodelta 2019. MYYTTI Kannabis on harmiton. FAKTA Jatkuva ja päivittäinen päihteiden käyttö altistaa mielenterveyden häiriöille. Silti lääkäriä huolestuttaa meneillään oleva kahtia jakautuminen: niillä, joilla menee hyvin, menee entistä paremmin – ja niillä, joilla menee huonosti, syrjäytymiskehitys on entistä rajumpaa. Nuoren kanssa kannattaa puhua päihteistä suoraan ja faktoihin nojaten, ei ylhäältä päin saarnaten. Niille, joiden geenit eivät ole yhtä suotuisat, voi taas kehittyä riippuvuus pahimmillaan loppuelämäksi
Virolaisen ja Margareeta Häkkisen yhdessä kirjoittama Lääkäri Atte – Selviytymisopas elämään -kirja ilmestyy keväällä 2024 (Otava). Niitä ei voi kukaan muu ulkoapäin sanella. Atte Virolaisesta nuoren kanssa kannattaa puhua päihteistä suoraan ja faktoihin nojaten, ei ylhäältä päin saarnaten. . – Nuorilla ja ihmisillä ylipäätään asiat menevät paremmin perille ja sitoutuminen on voimakkaampaa, jos oivaltaa itse jonkin jutun. Sitten jokainen tekee itse omaan elämäänsä liittyvät päätökset. Mutta se on hirvittävän tärkeää, että nuorilla on riittävästi tietoa päihteistä ja niiden riskeistä. Päihdelääketieteen yhdistys valitsi Virolaisen Vuoden 2023 päihdelääkäriksi. Jutun lähteenä on käytetty myös ESPAD-tutkimuksen tilastoraporttia vuodelta 2019 (THL). Videoillaan Lääkäri Atte jakaa tietoa päihteiden haittavaikutuksista ja kertoo Helsingin vankilan elämästä. – Päihteen käyttö on erityisen vaarallista, jos sillä hoidetaan jotain ongelmaa, kuten ahdistuneisuutta. Lue lisää! A-klinikkasäätiön Nuortenlinkki-verkkosivustolta saa kattavasti tietoa eri päihteistä: nuortenlinkki.fi/tietopiste/pikatieto TUNNE & MIELI 6/2023 39. Avoimessa keskustelussa on oltava molemminpuolinen luottamus. ATTE VIROLAINEN A-klinikkasäätiön somelääkäri, jolla on Instagramissa ja Tiktokissa yhteensä noin 122 000 seuraajaa. Nuoruuteen kuuluu impulsiivisuus, ja monesti päihteitä kokeillaan hetken mielijohteesta. Homma voitetaan tiedolla, hän sanoo. Eli samaan tapaan kuin Lääkäri Atte kertoo päihteiden haittavaikutuksista somessa, voi niitä tutkia yhdessä nuoren kanssa esimerkiksi A-klinikkasäätiön sivuilta. Suorittaa päihdelääketieteen erityispätevyyttä. Sen enempää emme oikeastaan voi tehdä, Virolainen huomauttaa. Silloin on tosi iso riski, että käyttö lähtee lapasesta, Atte Virolainen sanoo. Työskentelee myös lastensuojelussa ja vankilalääkärinä Helsingin vankilassa. – Kun joku tarjoaa nuorelle päihteitä, siellä ei ole isää, äitiä tai Lääkäri Attea kertomassa, että nyt ei kannata ottaa. Yhdessä tiedon äärelle Päihdekeskustelun käyminen voi tuntua aikuisesta vaikeimmalta tehtävältä ikinä. Totaalikieltäminen ilman mitään perusteluja on ehkä huonoin mahdollinen, mitä voi tehdä
M I N U N M I E L E N I TAAS JALOILLAAN Kirsti Kajanteelta ilmestyi syksyllä henkilökohtaisista kokemuksista kertova runokirja Hullulla on paksut sormet (Momentum). Saan kirjoittamisesta voimaa, se on hyvää terapiaa. Olen nyt julkinen hullu, joka on tullut kaapista. – Se kertoo muun muassa elämästä suljettujen ovien takana pakkohoitopotilaana ja luonnon parantavasta voimasta. 40 TUNNE & MIELI 6/2023
TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA ALEXANDER FARNSWORTH radiodokumentillani. Muutin Tukholmaan 1980-luvun alkupuolella Observerin ja Timesin kirjeenvaihtajana toimineen poikaystäväni luo. O lin 19-vuotias, kun jouduin ensimmäisen kerran Hesperian sairaalaan Helsingissä. Kun meille tuli ero, jouduin taas sairaalaan. Joskus olen mennyt sairaalaan vapaaehtoisesti, kun psykoosi on vaaninut ympärilläni. SAIRAUS ON VAIKUTTANUT elämääni monella tavalla. Työni ovat usein katkenneet sairauden takia. Täytän pian 70, mutta tunnen itseni viisikymppiseksi – vaikken ehkä näytäkään siltä. Ne päättyvät usein psykoosiin, jonka alkuvaiheessa saatan olla aggressiivinen ilmaisussani ja haukkua ihmiset lyttyyn. Silloin hoitokerrat ovat kestäneet vain viikon. Tein töitä puhelinvaihteessa, kunnes piristyin ja aloin lukea humanistisia aineita yliopistossa. Sairaalat ovat tulleet tutuiksi esimerkiksi Virossa, Tšekissä ja nykyisessä kotikaupungissani Tukholmassa. Jouduin sairaalaan myös Italian Bolognassa, missä kilpailin Prix Italia -palkinnosta Joskus olen mennyt sairaalaan vapaaehtoisesti, kun psykoosi on vaaninut ympärilläni. Minulla on Tukholmassa hyvä avolääkäri ja sairaanhoitaja, jotka soittavat säännöllisesti ja huolehtivat lääkityksestä. SAIRAALAJAKSOJEN JÄLKEEN olen useimmiten ponnahtanut kuin kissa takaisin tavalliseen elämään ja alkanut taas tehdä töitä. Tukholmassa olen saanut vahvoja lääkkeitä ja myös vastoin tahtoani sähköhoitoa. Kevät on minulle vaarallista aikaa, kun valon määrä lisääntyy. Sitä edelsi ikävien tapahtumien sarja: asuin kommuunissa Helsingissä, asuntomme paloi, ja poikaystäväni jätti minut kuin nallin kalliolle. Tunnen itseni kokonaiseksi ja energiseksi. Tätä ennen mieleni ei ollut oirehtinut millään tavalla, mutta nämä tapahtumat vain olivat liikaa. Tukholmaan asettunut Kirsti Kajanne sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. 41 TUNNE & MIELI 6/2023. Kirjoitan juttuja, maalaan ja teen dokumenttielokuvaa. Yritin taistella vastaan, sillä sähköhoito voi toimia masentuneilla, mutta ei psykoosipotilailla. Ihmisillä on ennakkoluuloja, ehkä he pelkäävät. Juuri nyt elämä hellii. Kuvasin hänen lehtiinsä, olin töissä radiossa ja toimin kirjeenvaihtajana suomalaisiin iltapäivälehtiin. Elämään on mahtunut lukuisia sairaalajaksoja, mutta hän sanoo ponnahtaneensa niiden jälkeen takaisin elämään kuin kissa. Seuraava kirjallinen työni on novellikokoelma. Masennuin, ja sairaalasta minun oli pakko muuttaa aluksi isäni luokse asumaan. Yksi ystäväni on pannut tämän takia välit poikki. Silloin minulla oli monta oireetonta vuotta. Yritän pitää itseni kunnossa kävelemällä, jumppaamalla ja juomalla vähemmän alkoholia. Olen sairastunut jo neljänä keväänä peräkkäin ja päätynyt sairaalaan. Minulla on ollut harvakseltaan masennuskausia, maniakaudet ovat olleet yleisempiä. Tästä syystä lähimuistini on kuin kapisen koiran, siitä kertoo myös runoni: Anna vielä toinen sähköshokki / että saan tämän päänuppini ojennukseen / En muista edes kukkivaa niittyä / enkä miten kevätpuro solisee / aivojeni tummenevissa uomissa / rytmittäen tajuntani palasiksi eetteeriin.
Brittitutkimuksessa hoitajien ohjaama vuoteessa olon rajoittaminen todettiin paremmaksi kuin tavallinen unineuvonta. Tavoitteena on edistää nukahtamista ja unta menemällä vuoteeseen vasta yöunille ryhdyttäessä. R Tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä Lancet-lehdessä. Se vaatii kuitenkin sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä eikä siksi välttämättä sovi kaikille. UNETTOMUUSOIREET NÄYTTÄVÄT lievittyvän rajoittamalla vuoteessa vietettyä aikaa. Hoitajat ohjasivat ja tukivat potilaita kerran viikossa neljän viikon ajan. Osalla potilaista myös masennusoireet vähenivät ja psyykkinen hyvinvointi parani. Tutkijat halusivatkin selvittää, miten tehokasta pelkkä vuoteessa olon rajoittaminen olisi. Sängystä on syytä nousta, jos uni ei tule noin 15 minuutissa, ja herätys on samaan aikaan joka aamu. Tiukkaa rytmiä pidetään yllä muutaman viikon ajan. Tutkimukseen osallistui 640 henkilöä, jotka potivat unettomuutta ja olivat keskimäärin 55-vuotiaita. 42 TUNNE & MIELI 6/2023. Potilaan unipäiväkirjan perusteella lasketaan unitehokkuus ja keskimääräinen nukkumisaika. Puolet heistä satunnaistettiin vuoteessa olon rajoittamiseen, ja puolet sai vain unihygieniasta kertovan lehtisen. Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että koulutettujen hoitajien johdolla tehty vuoteessa olon rajoittaminen on tehokas hoito unettomuuteen. Jos keskimääräistä unta on esimerkiksi 6 tuntia yössä ja herääminen olisi kello 7, vuoteeseen mennään vasta kello 1 yöllä. T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M KU VA T: SH U TT ER ST O C K Noustako ylös, jos uni ei tule. Puolen vuoden seurannan jälkeen vuoteessa oloaan rajoittaneet kokivat oireensa lievittyneen selvästi enemmän kuin verrokit. Vuoteessa olon rajoittaminen on usein osa uniongelmien hoidossa käytettävää kognitiivisbehavioraalista terapiaa, mutta kaikki eivät pääse terapiaan resurssipulan vuoksi
Eläkkeelle jääminen vaikuttaa muistiin Mielenterveyden häiriöön sairastuu noin puolet ihmisistä MUISTI JA MUUT KOGNITIIVISET mielentoiminnot saattavat hidastua nopeammin heti eläkkeelle jäämisen jälkeen, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Havainnot olisi hyvä varmistaa laajemmissa tutkimuksissa, joissa osallistujia seurataan pitempään. Tutkimusten perusteella esimerkiksi sosiaalinen ja monipuolisesti aktiivinen elämä ja harrastukset voivat ehkäistä tai lykätä muistisairauksia. Rahankeräyslupa RA/2020/1390 43 TUNNE & MIELI 6/2023. Testien tulokset olivat tasaisia työuran loppupuolella, mutta heikkenivät selvästi pian eläköitymisen jälkeen. 040 535 1626 / 045 841 6853 Etelän-SYLI ry syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Syömishäiriöstä on mahdollista toipua. TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. Suuri merkitys on myös elintavoilla. haluat kysyä hoidosta ja avun hakemisesta. Eläköitymisen jälkeen miesten kognitiiviset toiminnot hidastuivat selvästi nopeammin kuin naisten. Riski on suurentunut etenkin lapsuudessa, nuoruudessa Työn vaativuus ja monipuolisuus liittyi sekin parempiin tuloksiin työuran aikana, mutta ei näkynyt eläköitymisen jälkeisissä tuloksissa. Yhteys havaitaan etenkin miehillä ja korkeasti koulutetuilla. Naiset sairastavat useimmiten vakavaa masennusta tai erilaisia fobioita eli määräkohteisia pelkoja. Ota yhteyttä meihin, kun: olet huolissasi syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. ja varhaisaikuisuudessa. R Tulokset on julkaistu Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. TUOREEN SELVITYKSEN perusteella noin puolet ihmisistä sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön elämänsä aikana. Tutkimuksen mukaan 46 prosenttia miehistä ja 53 prosenttia naisista sairastuu yhteen tai useampaan mielenterveyshäiriöön 75 ikävuoteen mennessä. Miesten yleisimmät mielenterveyshäiriöt ovat alkoholin liikakäyttö sekä vakava masennus. epäilet, että läheisesi oireilee syömisellä tai sairastaa syömishäiriötä. Vakava masennus on yleisin mielenterveyshäiriö. R Tutkimus on julkaistu Lancet Psychiatry -lehdessä. Samoin valkoihoisten osallistujien testitulokset heikkenivät nopeammin kuin afroamerikkalaisten. Kognitiivisia toimintoja mitattiin ennen eläköitymistä ja sen jälkeen. Tulokset voivat hyvinkin tasoittua tai muuttua muilta osin. Korkea koulutustaso liittyi parempiin testituloksiin ennen eläköitymistä, mutta myös nopeampaan tulosten heikentymiseen eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tutkimuksessa seurattiin seitsemän vuoden ajan 2 200:aa eläkkeelle keskimäärin 64-vuotiaana jäänyttä. Suurin osa miehistä sairastuu keskimäärin 19-vuotiaana ja naisista 20-vuotiaana
Varsinkin masennusoireet ja traumaperäisen stressihäiriön oireet liittyivät närästykseen. . Muun muassa ruokavalion muutokset ja laihduttaminen voivat vähentää närästystä, mutta usein vaivoja hoidetaan lääkkeillä. Tähän verrattuna dementiariski oli yli puolet suurempi, jos henkilö istui keskimäärin 12 tuntia. Havainnot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan psykologiset seikat voivat vaikuttaa moniin suolisto-oireisiin – joissain tapauksissa jopa fyysisiä seikkoja enemmän. T U T K I T T U A T I E T O A Närästys tarkoittaa polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Potilaiden psykologiset oireet selittivät närästysoireiden voimakkuutta ja määrää paremmin kuin fysiologiset seikat. Löhöily ja istuminen dementian riskitekijöitä Närästys voi olla myös psyykkistä SUUREN OSAN VUOROKAUDESTA istuvat ja makoilevat saattavat sairastua dementiaan muita todennäköisemmin. niemikoti.fi Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta 4 o Koti ja tukea mielenterveystoipujille jo vuodesta 1983 lähtien Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta Osallistujat olivat fyysisesti passiivisia keskimäärin 9,5 tuntia vuorokaudesta. Tuoreen tutkimuksen havainnot olisi hyvä huomioida pitkäkestoista närästystä potevien hoidossa. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa lähes 50 000:n yli 60-vuotiaan britin fyysistä aktiivisuutta mitattiin aktiivisuusmittareilla. Osallistujat olivat terveitä tutkimuksen alkaessa, mutta keskimäärin seitsemänvuotisen seurannan aikana heistä runsaat 400 sairastui dementiaan. Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat fyysisen passiivisuuden liittyvän suurentuneeseen dementiariskiin. Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Fyysinen passiivisuus on aiemmin yhdistetty muun muassa sydänja verisuonitautien riskiin. R Tutkimus on julkaistu Gastroenterologylehdessä. Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen, ja joskus nieluun tuntuu nousevan hapanta. Riski sairastua dementiaan oli tasaisesti sitä suurempi, mitä isomman osan vuorokaudesta henkilö oli fyysisesti passiivinen. Riski kasvoi yli kolminkertaiseksi, jos istumista ja löhöilyä oli 15 tuntia vuorokaudesta. MASENNUS, STRESSIHÄIRIÖT JA MUUT psykologiset vaikeudet voivat olla jopa fyysisiä seikkoja tärkeämpiä närästysoireiden selittämisessä. R Tutkimus on julkaistu Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot 44 TUNNE & MIELI 6/2023. Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi närästyksen taustalla olisi vain psyykkisiä oireita, eikä sitä, että närästysoireiden ja psykologisten seikkojen yhteys on kausaalinen
Hyvä kunto nuorena voi suojata syövältä HYVÄ KESTÄVYYSKUNTO nuorena aikuisena voi ruotsalaistutkimuksen mukaan pienentää riskiä sairastua moniin syöpiin myöhemmin elämässä. Camera obscura pop up -mielikuvaseikkailu nuorille; edistämään mielenterveyttä, ehkäisevään päihdetyöhön ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Yhteys koski pään ja niskan alueen syöpiä sekä ruokatorvi-, vatsa-, maksa-, paksusuoli-, munuaisja keuhkosyöpiä. Tutkimuksessa hyödynnettiin yli miljoonan miehen kuntotestituloksia, jotka kerättiin osana varusmiespalvelusta vuosina 1968–2005. Tilaa paikkakunnallesi osoitteesta cameraobscura.fi Palvelu on valtakunnallinen ja maksuton. Analyysissa huomioitiin muun muassa osallistujien ikä, painoindeksi, vanhempien koulutustaso ja tupakointi, mutta nämä eivät muuttaneet tuloksia. Avaimet hyvään johtamiseen 22.01.?–?10.06.2024, MONIMUOTOKOULUTUS Esihenkilö muutoskyvyk kyyden mahdollistajana 12.02.?–?30.04.2024, MONIMUOTOKOULUTUS Psykologinen palautuminen ja stressin säätely työyhteisössä 07.02.?–?06.03.2024, ETÄKOULUTUS Henkisen ensiavun valmennus 09.04.2024, HELSINKI Taitoa digifasilitointiin verkkovalmennus jatkuva ilmoittautuminen: WWW.TTL.FI/OPIVERKOSSA Virtaa palautumisesta verkkovalmennus jatkuva ilmoittautuminen: WWW.TTL.FI/OPIVERKOSSA Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot verkkosivuiltamme tai puhelimitse 030 4741 POIMINTOJA KOULUTUSTARJONNASTAMME 45 TUNNE & MIELI 6/2023. Hyväkuntoiset toisaalta sairastuivat seitsemän prosenttia todennäköisemmin eturauhassyöpään ja 30 prosenttia todennäköisemmin ihosyöpään kuin miehet, joiden kestävyyskunto oli huono seurannan alkaessa. Keskimäärin 33-vuotisen seurannan aikana heistä 84 000 sairastui syöpään. Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan on osoitettu myös parantavan syöpään sairastuneiden ennustetta ja vähentävän syöpäkuolemia. Tulos vahvistaa näyttöä liikunnan ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan terveyshyödyistä. Miehet, joiden kestävyyskunto oli seurannan alkaessa hyvä, sairastuivat moniin syöpiin 20–40 prosenttia epätodennäköisemmin kuin miehet, joiden kunto oli huono. Yhteydet saattavat liittyä eturauhassyövän seulontojen yleistymiseen sekä paljon ulkoilevien suurempaan aurinkoja uv-altistukseen. R Tulokset on julkaistu British Journal of Sports Medicine -lehdessä
V Ä R I T Y S K U V A KU VA : SH U TT ER ST O C K 46 TUNNE & MIELI 6/2023
Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : SH U TT ER ST O C K 47 TUNNE & MIELI 6/2023. Koe antoisia hetkiä karvakaverin kanssa (Rakkautta & rapsutuksia), tutkaile yksinäisyyden tunnetta ja lue, mitkä asiat tuovat iloa elokuvaohjaaja Selma Vilhusen elämään (Voimaa arkeen). Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva)
Yhdessäolo eläimen kanssa on myös hyvää stressilääkettä. Paasonen järjestää omassa yrityksessään eläinavusteisen työn koulutuksia sosiaalija terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisille. Yritys tarjoaa myös erilaisia eläinavusteisia palveluja, ja asiakkaina on tällä hetkellä muun muassa erityisnuoria, mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia. – Fysiologinen vaikutus on esimerkiksi se, että eläimen katsominen ja koskettaminen lisäävät mielihyvähormoni oksitosiinia elimistössä, sanoo sosionomi, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja eläintenkouluttaja Tanja Paasonen. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VAT SHUTTERSTOCK M oni koiran tai muun lemmikin omistaja kutsuu karvaista kaveriaan tassuterapeutiksi. Karvakaveri tuo monen elämään iloa, rytmiä ja mielekkyyttä. Esimerkiksi koiran ja ihmisen välisen hyvän vuorovaikutuksen on todettu tukevan ihmisen aktiivisuutta, elämänhallintaa ja tunne-elämää sekä vahvistavan itsetuntoa. Terapeutti eläin ei sentään ole, mutta sen seura voi olla terapeuttista – eläimet tutkitusti vaikuttavat myönteisesti ihmisen hyvinvointiin. Jo eläimen läsnäolo ja silittäminen laskevat verenpainetta ja sykettä. Lemmikin läsnäolo voi lievittää levottomuutta ja ahdistusta – ei siis ihme, että ne voivat olla avuksi eläinavusteisessa työssäkin. Rakkautta rapsutuksia 48 TUNNE & MIELI 6/2023
Silloin asiakkaan kanssa aluksi katsellaan eläimiä kauempaa ja tutustutaan niihin pikkuhiljaa. Tanja Paasosen yrityksessä eläinavusteiseen toimintaan osallistuu työntekijöiden lisäksi neljä koiraa, kolme aasia sekä vierailevina tähtinä myös kissoja. Paasonen kertoo aasien antaneen rauhallisuutensa vuoksi hyvää siedätyshoitoa niille, jotka pitävät hevosta pelottavana tai vähintäänkin jännittävänä eläimenä. Kannattaakin kysellä tuttavapiiristä tai vaikka someryhmistä, löytyisikö sieltä tällaisia ”matcheja”, joissa toiveet kohtaisivat. Aina voi myös kysyä, pääsisikö tallille auttamaan hevosten hoidossa. Yleensä ei kestä kauan, kun niitä halutaan jo päästä rapsuttelemaan ja halailemaan. Esimerkiksi autismin kirjolla oleva nuori saattaa pysyä vaiti, kun työntekijä istuu hänen kanssaan toimistossa kahden, mutta kun he menevät puuhailemaan aasien tai koirien kanssa, juttu alkaa luistaa. Kokeile hoitokoiraa tai lintujen bongausta Ahdistunut tai masentunut voi saada eläimen hoitamisesta helpotusta oloonsa, kun omat ongelmat voi hetkeksi jättää taka-alalle. Eläinavusteissa toiminnassa voi harjoitella esimerkiksi tunteiden säätelyä, sosiaalisia taitoja ja kommunikointia. 49 TUNNE & MIELI 6/2023. Tanja Paasonen kannustaa kaikkia eläinten kanssa tekemisissä olevia muutenkin tutustumaan niiden kieleen ja käyttäytymiseen. Taustalla saattaa olla vaikkapa lapsuuden muisto siitä, kun koira on purrut tai hevonen hermostunut. Tosin pitää myös muistaa, ettei eläinavusteinen toiminta sovi kaikille. Entä löytyisikö lähistöltä hevostalli – ehkä innostuisit ratsastuksesta. Aika nopeasti pelko hälvenee, kun ihminen tajuaa, että eläin onkin ystävällinen ja haluaa hänelle hyvää. Joskus eläin voi herättää pelkoa. On myös hyvä muistaa, etteivät kaikki kotieläimet pidä ihmisen kosketuksesta, joten niitä voi vain hoitaa ja havainnoida. Eläintä hoitaessa voi samalla pohtia, miten itsestäänkin voisi huolehtia entistä paremmin. Jo eläimiä havainnoimallakin voi saada elämäänsä iloa, kysytään vaikka lintubongareilta. Eläin tuo turvaa ja luottamusta Pelko lievittyy tutustumalla Kaikki eivät voi tai halua sitoutua oman lemmikin pitämiseen mutta haluaisivat kuitenkin niiden seuraa. Moni lemmikin omistaja taas saattaa kaivata varahoitajaa omalle eläimelleen. Eläin ei arvostele eikä tuomitse, vaan hyväksyy ihmisen sellaisena kuin tämä on. – Eläinsuojeluyhdistyksissä tarvitaan vapaaehtoisia, joten niihinkin voi päästä vaikka huolehtimaan kissoista ja siivoamaan niiden tiloja, Paasonen vinkkaa. Tanja Paasosen mielestä koskettaminen ja helliminen ei ole eläinavusteisessa työssäkään välttämätöntä. – On ihan ymmärrettävää kokea pelkoa. Se voi tuoda turvaa ja rakentaa sillan asiakkaan ja työntekijän välille. Esimerkiksi eläinten laumakäyttäytymisen tarkkailun lomassa voi jutella siitä, miten itse toimii sosiaalisissa tilanteissa. – Luottamus syntyy paljon nopeammin silloin, kun eläin on läsnä. Tällaisia eläimiä ovat Paasosen mukaan muun muassa kanat ja alpakat. Eläinavusteisessa toiminnassa kokemusta käydään yhdessä läpi ja asiakkaalle selvitetään, mistä eläimen käytös on voinut johtua. Esimerkiksi koiran haukkuminen saatetaan tulkita vihaisuudeksi, vaikka oikeasti se ilmaisisi sillä epävarmuutta, innostusta tai jotain muuta tärkeää asiaa
Jotkin rodut ovat hyvin aktiivisia. Mutta jos eläin saa olla hyvissä oloissa ja onnellisena, videot voivat toki myös ilahduttaa ja opettaa ihmisiä, Paasonen sanoo. Moni pelokas eläin myös jähmettyy paikalleen, ja katsoja saattaa luulla sen vain olevan rauhallinen. On ymmärrettävää, että menetys voi aiheuttaa ison ja pitkän pelkoa ja epävarmuutta usein pienillä eleillä, kuten kääntämällä korvat taaksepäin. Sisätiloissakin koiran tai kissan ruoka kannattaa säännöllisesti piilottaa, jotta se pääsee etsimään ravintoa hajuaistinsa avulla. – Esimerkiksi koiraa hankkiessa helposti katsotaan ulkonäköä eikä sitä, millainen koira omaan elämään sopii. tia, onko aikaa harrastaa koiran kanssa tai käydä monta kertaa päivässä pitkällä lenkillä, Tanja Paasonen sanoo. . – Paljon näkee hassunhauskoja videoita, joissa eläin on oikeasti tosi stressaantunut, pelästynyt tai ahdistunut, ja ihmiset ajattelevat, että se on tosi hauskaa. Videot tuntemattomien kissojen ja muiden eläinten touhuista nostavat herkästi hymyn huulille. Asunnon koko ei ole surun, ovathan ne perheenjäseniä, Tanja Paasonen sanoo. Puntaroi lemmikin valintaa rehellisesti Luopuminen on osa elämää tärkein kriteeri vaan se, millaiseksi elinympäristö muokataan ja mitä eläimen kanssa tehdään. On ihmeen rentouttavaa nähdä varsan kirmaavan laitumella, kissan leikkivän pahvilaatikolla tai possun tonkivan pahnakasassa. Eläimet näyttävät Ennen lemmikin tai kotieläimen ottamista itseltään kannattaa kysyä ainakin nämä kysymykset: Millaiset olosuhteet voin eläimelle tarjota. 50 TUNNE & MIELI 6/2023. Pitää pohOmistajan arki muuttuu yhtäkkiä toisenlaiseksi, kun nelijalkainen tassuttelija on poissa. – Ja koiran pitäisi päästä säännöllisesti ulkoilemaan ja välillä myös juoksemaan vapaana. Eläin tarvitsee myös tilaa liikkua. Esimerkiksi sisäkissalle kannattaa järjestää korkeita kulkureittejä ja mahdollisuuksia kiipeilyyn. Kannattaako koukuttua kissavideoihin. Ihminen ei välttämättä näe hauskaksi kokemassaan videossa eläimen oikeaa tunnetilaa. On kohdattava menetyksen tuoma suru. Koiraa ulkoiluttaessa eläimen pitäisi saada käyttää nenäänsä ilman, että ihminen aina määrää tahdin. Onko minulla riittävästi aikaa ja rahaa eläimestä huolehtimiseen. On eläinkaveri minkälainen vain, yhteiseloon kuuluu aina vastuu sen hyvinvoinnista. – Tämäkin kuuluu eläimen omistajan elämään: eläimistä pitää pystyä luopumaan. Moni hankkii jonkin ajan kuluttua uuden lemmikin, mikä Paasosen mukaan onkin hyvä ratkaisu, jos eläimelle voi edelleen tarjota hyvät olosuhteet. Kosketusta eläinmaailmaan voi hakea videoistakin, kunhan niitä ei ole tehty eläinten hyvinvoinnin kustannuksella
SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten. Surujuttu yllätti Yllätyin itsekin, kun huomasin Suru kulkee mukana -jutun olevan tällä kertaa lehden kiinnostavin ja koskettavin. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I . Palkinnon arvo on noin 30 euroa. Arvostan ajatusta siitä, että elämä voi opettaa olemaan tuomitsematta toisia turhan herkästi. antoi itselleni uusia näkökulmia aiheeseen. Nuorten ääni kuuluviin Haluaisin lukea nuorten opiskelijoiden omia kokemuksia pahoinvoinnista ja ahdistuksesta. Juttu Miten tarttua roikkuviin hommiin. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Sain uudenlaista ajateltavaa, myös psykologian opintoihin liittyen. Sitten ne kuitenkin kaihertavat jossain mielen pohjalla. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Alina Tomnikovin haastattelu ”Kadotin itseni, kun pelkäsin muiden pettymystä”. Vitkuttelu kaihertaa Väsyneenä ja masentuneena haluan lykätä kaikkia vaikeita asioita tuonnemmaksi. Jutun kirjoitti toimittaja Mirja Aarnio. Juttu oli kirjoitettu neutraalisti, mutta haastateltavan kokemuksia arvostavasti. Katse lapsuuteen Alina Tomnikovista kertova artikkeli oli ihanan rehellinen. On tärkeää oppia huomaamaan asiat, jotka kumpuavat omasta varhaislapsuudesta. Onnea voittajalle! Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Anders Hansenin kirjan Aivoblues (Atena 2023). 51 TUNNE & MIELI 6/2023. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Lehden 5/23 arvonnassa Aivoblues-kirjan voitti Siiri Nurmela. L U K I J O I LT A Suhdesolmut auki Kun luin juttua traumojen käsittelystä, ymmärsin omienkin suhdesolmujeni johtuvan osin siitä, etten ole käsitellyt asioita loppuun asti. Mielen huoltamiseen liittyvät tehtävät ja vinkit kiinnostavat. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen
Itse asun yksin, eikä ole ketään, kenen kanssa vaihtaisin luontevasti henkilökohtaisia kuulumisia. Aikuisiällä uusiin ihmisiin tutustuminen ei todellakaan ole helppoa, vaikka monesti vinkataan vain menemään uusiin harrastuksiin. Olonsa voi tuntea yksinäiseksi, vaikka ympärillä olisi ihmisiä. Yksinäisyys on monitahoinen ilmiö, josta jokaisella on jonkinlaista kokemusta. 52 TUNNE & MIELI 6/2023. Talven ja pimeän tullen huomaan olevani yksinäinen. Tuntuu, että kaikki muut vetäytyvät perheidensä kanssa koteihinsa. Yleisintä yksinäisyyden kokeminen oli yksin asuvilla ja heti sen jälkeen yhden huoltajan perheissä. Puolison kanssa asuvista jopa 21 prosenttia koki yksinäisyyttä hyvin usein. Elinolotilaston mukaan vuonna 2022 lähes 30 prosenttia yli 16-vuotiaista koki yksinäisyyttä koko ajan tai suurimman osan ajasta. Ikä, sosiaalinen asema, ulkonäkö, perhemuoto tai sosiaalisten kontaktien määrä eivät siis suojaa yksinäisyydeltä. Useimmilla tuntuu jo olevan vakiintuneet piirinsä sekä kiireensä. K Y S Y A S I A N T U N T I J A LT A Kysyjä pohtii, mistä voisi saada helpotusta yksinäisyyteensä. Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija Reetta Syrjäkari ja asiantuntija Teri Kerman kehottavat huomaamaan pienetkin kohtaamiset. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA SHUTTERSTOCK KU VA : SH U TT ER ST O C K K uvailemasi tilanne on tuttu tunne monelle yksin asuvalle, mutta myös pariskunnille ja perheille. MISTÄ APUA YKSINÄISYYTEEN
Harrastus USEIN YKSINÄISYYDEN tai erillisyyden kokemus synnyttää turvattomuuden tunnetta. Voisimmeko olla säännöllisemmin yhteydessä. Aikuisena yksinäisyys koetaan usein pysyvämmäksi olotilaksi kuin nuorena ja sillä on myös suurempi vaikutus yksilön hyvinvointiin. Ihmissuhde voi olla myös väliaikainen ja johonkin elämänvaiheeseen liittyvä. Kerrothan rohkeasti tarpeistasi muille: Kaipaisin keskusteluseuraa. Pitkäaikaisella yksinäisyydellä sen sijaan voi olla merkittäviä vaikutuksia sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Pienikin kohtaaminen voi tuoda iloa elämään. TIIVIIMPIÄ YSTÄVYYSSUHTEITA muodostuu usein yhteisten mielenkiinnon kohteiden äärellä. . Mitä yksinäisyys merkitsee juuri sinun elämässäsi. Yksinäisyyden kokemuksessa on erotettavissa sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden käsitteet. Ihmissuhteita rakennetaan ajan kanssa, ja suhteet saavat mahdollisuuden syventyä, kun niihin panostaa. Osalle talveksi kotiin käpertyminen taas on oma ja tietoinen valinta. Yksinäisyyden kokemus kumpuaa usein siitä, että omat sosiaaliset suhteet eivät vastaa omia odotuksia ja tarpeita. Miten erotat yksinäisyyden yksinolosta. YKSINÄISYYTTÄ TUTKIVA kasvatuspsykologian professori Niina Junttila kuvaa yksinäisyyttä subjektiiviseksi kokemukseksi, jossa on eri tasoja. Millaisia ihmissuhteita sinulla on. Ilmaisemalla tarpeitasi annat toiselle mahdollisuuden vastata niihin. H a r j o i t t e l e ! 53 TUNNE & MIELI 6/2023. Sekin on normaalia, että ihmissuhteet päättyvät ja joskus elpyvät hiljaiselon jälkeen. suhteissa. Tai voisitko yrittää aktivoida jonkin vanhan ystävyyssuhteen esimerkiksi somen kautta. YKSINÄISYYTEEN LIITTYY monenlaisia kerroksia ja ulottuvuuksia, joiden kautta asiaa voi pohtia. Säännöllinen harrastus voi tuoda tunnetta joukkoon kuulumisesta, vaikka syvempiä suhteita ei syntyisikään. Voi olla, että vilkkaan kesän ja syksyn jälkeen on tarve olla itsekseen, eikä se välttämättä lisää yksinäisyyden kokemista. Omassa lähipiirissä kannattaa olla aktiivinen ja kiinnostunut muista: kysy kuulumisia, pyydä lenkille, kahville, syömään tai vaikka kaveriksi reissuun. Miten olemassa olevat ihmissuhteesi vastaavat näihin tarpeisiin ja odotuksiin. Huomaatko ihmisen kaupan kassajonossa tai naapurustossa. Myös eri järjestöt tarjoavat mahdollisuuksia uusien ihmissuhteiden luomiseen. On tärkeää erottaa yksin oleminen ja yksinäisyys toisistaan. Onkohan joku heistä yksinäinen. Keskustelupalstoilla ja sosiaalisesta mediastakin voi löytää samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Osa ihmissuhteista voi olla merkityksellisiä, vaikka ne jäisivät pinnallisiksi. Anna itsellesi ja toisille mahdollisuus tulla nähdyksi hymyn tai pienen rupattelun avulla. Onko elämäntilanteesi tai jokin ihmissuhteesi muuttunut lähiaikoina niin, että se on lisännyt yksinäisyyden tunnettasi. Siksi usein kuultu vinkki uuden harrastuksen aloittamisesta ei ole huono. Voisitko uusien kontaktien löytämisen lisäksi kokeilla käpertyä olemaan yksin ja antaa tilaa sellaisille ajatuksille, jotka vaativat rauhoittumista. Miten ihmissuhteesi vaikuttavat hyvinvointiisi. Mielenterveystalon verkkosivut: Yksinäisyyden omahoito voi olla mitä vain liikunnasta kulttuuriin. Joskus väliaikainen yksin oleminen voi tulla tarpeeseen. Toisten kanssa taas vaihdetaan säännöllisesti ja syvällisesti kuulumisia. Mitä ajatuksia ja tunteita tämä tuo sinussa esille. Tee paperille verkostokartta Ihmissuhteistasi, ja pohdi niiden merkitystä itsellesi: Mitä odotuksia ja tarpeita sinulla on ihmissuhteisiin liittyen. Muista, että yksikin merkityksellinen ihmissuhde on tärkeä. Sosiaalinen yksinäisyys kuvaa enemmän sosiaalisten suhteiden määrällistä puutetta tai ulkopuolelle jäämistä ja emotionaalinen yksinäisyys sosiaalisten suhteiden laadullista puolta, tunnetason kohtaamisen puutetta Opi lisää! Niina Junttila (2022): Yksinäisyyden monet kasvot Psykopodiaa-podcast, jaksot 11 ja 12. Emotionaalista yksinäisyyttä voisi kuvata läheisen ja syvän ihmissuhteen puutteena
P U U H A A A I V O I L L E KRYPTO 54 TUNNE & MIELI 6/2023
P U U H A A A I V O I L L E SANATEHTÄVÄ SUDOKU . K E S K I T A S O Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. . V A I K E A Ratkaisut seuraavalla aukeamalla . . . Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta. . Easy Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 5 7 4 9 8 6 5 9 8 2 1 6 5 8 5 1 9 4 6 5 1 9 7 7 9 3 2 4 5 3 2 7 2 1 6 5 8 6 9 1 2 8 5 9 4 1 3 6 1 2 3 1 2 6 7 5 2 5 2 4 6 9 8 9 1 4 7 8 3 6 3 7 5 2 9 4 8 6 7 3 Hard Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 2 3 7 5 6 1 4 4 8 8 1 2 7 4 9 4 9 3 5 9 3 1 4 8 6 7 1 8 3 2 1 7 9 6 1 3 4 5 9 3 8 5 6 9 8 2 6 8 4 7 2 1 Medium Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 4 9 1 6 8 7 8 6 2 6 9 5 9 8 4 7 5 3 2 1 5 3 8 1 9 7 9 4 2 1 6 5 4 6 7 4 3 3 5 8 8 2 5 9 6 4 3 5 5 6 7 6 9 3 7 5 4 9 6 4 3 9 2 9 1 6 55 TUNNE & MIELI 6/2023. H E L P P O . .
P U U H A A A I V O I L L E Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! RISTIKKO 56 TUNNE & MIELI 6/2023
Ohjaaja ja käsikirjoittaja Selma Vilhunen löytää iloa arkeensa juoksumatolta ja puolisonsa kanssa laulamisesta. Puuron sekaan laitan kaikenlaista: leseitä, hunajaa, marjoja, hernerouhetta. Aamupuuro Olen syönyt kaurapuuroa pian kahden vuoden ajan joka aamu. KU V AT : S H U TT E R ST O C K 58 TUNNE & MIELI 6/2023. Holman ääni korvissani tunnen kuin mukanani olisi hyvä ystäväni, joka ymmärtää tuskani ja auttaa minua näkemään murheeni oikeassa mittakaavassa – pienen ihmisen surkuhupaisana pyristelynä valtavan kosmoksen pyörteissä. Lähin kuntosali on sadan metrin päässä kotoani eli juuri ja juuri riittävän lähellä, jotta jaksan raahautua sinne kaksi kertaa viikossa. Saan usein kuunnella hänen soittoaan erilaisilla nostalgisilla kosketinsoittimilla, joissa on joko eteerisen kaunis tai hupaisan ruotsinlaivamainen soundi. Madonna Olen ollut Madonna-fani 11vuotiaasta saakka. Kävin äskettäin katsomassa Madonnan konsertin Tukholmassa hyvän ystäväni kanssa. K U V AT : SH U TT ER ST O CK Aurinko Elokuvantekijänä valo ja sen liikkeet ovat minulle jatkuva havainnoinnin ja inspiraation lähde. Hän on näyttänyt, miten nainenkin voi toteuttaa itseään vapaasti ja kokonaisvaltaisesti. Ajattelen, että ihminen on lähempänä kasveja ja puita kuin usein arvaakaan: mielenliikkeemme ja energiamme määräytyvät pitkälti sen mukaan, miten paljon ja millaista valoa saamme. Matolla juokseminen on minulle täydellinen tapa harrastaa liikuntaa. Hänen uusi elokuvansa Neljä pientä aikuista saa ensi-iltansa joulukuun lopussa. Konsertti oli ravisuttava ja miltei pyhä kokemus: Madonna esitti ikonisia kappaleitaan neljän vuosikymmenen ajalta, ja yleisö eli mukana oman elämänsä soundtrackia. Musisointi Puolisoni on taitava kotipianisti ja lisäksi sähköurkujen keräilijä. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA MITRO HÄRKÖNEN Antti Holman podcastit Antin koulumatka -podcastissa ei ole päätä eikä häntää, ja se juuri on parasta. Puuron keittäminen on oma pieni rutiinini, joka tuo hektiseen arkeen kaivattua säännöllisyyttä. On ihanaa syödä aamulla täyttävä ja lämmittävä ateria, joka tekee kaiken lisäksi hyvää vatsalle. Toisinaan avaamme toivelaulukirjan ja laulamme sekä soitamme yhdessä kunnon setin ikivihreitä tai virsiä. Hölkkään kolme kilometriä ja nautin, kun minun ei tarvitse ajatella koko suorituksen aikana oikeastaan mitään. Lauluääneni ei ole kummoinen, mutta rakastan laulamista. Auringonvalo on aina kaunista, ja toisaalta sen poissaolokin, eli taivaan tasainen harmaus, voi olla mielenkiintoista. Juoksumatto Pidän asioista, jotka ovat yksinkertaisia ja samalla haastavia. Antti Holmalla on ihmeellinen kyky yhdistää synkkämielinen raadollisuus höpsöttelevään pieruhuumoriin
K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 9.2. LIIKE KUULUU KAIKILLE Moni ylipainoinen arkailee uimahalliin tai kuntosalille lähtemistä. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. Tutkija kertoo, millaisia liikkumisen esteitä ihminen voi kokea. LIIKKUMISEN ILOA!. MENETYS YHDISTI Puolisonsa nuorina syövälle menettäneet Mia ja Teemu olivat aluksi toistensa lohduttajat, sitten heistä tuli pari. Helmikuun lehdessä heräillään kohti valoisaa aikaa ja liikutellaan kehoa sekä mieltä. Se herätti myös ristiriitaisia tunteita. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : EL LA KU U SE LA / U N SP LA SH SOHVALTA SALILLE Viisikymppinen Jani hurahti yllättäen ryhmäliikuntaan, vaikka aiemmin häntä ei saanut sohvalta ylös. Mitä oikein tapahtui ja miten arki muuttui
Voiko omaa juomistaan kohtuullistaa. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 5,90 6/2023 12,50 € MIELI VAPAAKSI Mistä riippuvuudet syntyvät. Juoksin pitkään täydellisyyden perässä” ” SEAN RICKS LUKEMISTA TALVEEN! Parhaat hyvän mielen kirjat FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TIETOA TARINOITA TUNNETTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Katso talven kampanjahinnat ja tilaa lehti osoitteessa Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä koko vuodeksi! UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen.. Näin puhut nuorelle päihteistä HAAVEILETKO LEMMIKISTÄ. Eläinkaveri tuo sekä iloa että vastuuta AIKUISEN YKSINÄISYYS Miksi se tuntuu yhä niin kipeältä