Oma suunta löytyy hiljaisuudesta Ruokavalio vaikuttaa myös mieleen 6 / 2 2 4 VALOA TALVEN KESKELLE FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA VUOKKO HOVATTA ”Suru ja ilo kulkevat elämässäni rinnakkain” HYVÄN MIELEN KIRJAA 17 PÄÄSTÄ IRTI! Tavaran karsiminen keventää mieltä ÄITI JA TYTÄR KERTOVAT ”Kiusaamisen aiheuttama häpeä ei unohdu”. Voiko ajattelun joustavuutta harjoitella
UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA KIRJE SIVUILLAMME! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje
Mikäli tie vie joululomalla pääkaupunkiseudulle, kannattaa poiketa HAM Helsingin taidemuseoon Tennispalatsiin. Inspiroiva Tove PARASTA JUURI NYT 3 TUNNE & MIELI 6/2024. Syke jatkoi laskemistaan, kun lautta lähti rauhalliselle reitilleen kohti määränpäätä, pysähteli pienissä saarissa ja keikkui loppusyksyn aallokossa. Saaristomerellä sijaitseva Utö osoittautui täydelliseksi paikaksi harjoitella hiljaisuutta. Reissu kohti hiljaisuutta alkoi jo kotoa, josta piti ensin ajaa yli kolme tuntia lauttarantaan. Ymmärsin, että tällaista pysähtymistä ja oman mielen kuuntelua olin kaivannut jo pitkään. Sivulta 34 löydät jutun Mari Vainiosta, joka ohjaa hiljaisuuden retriittejä. Kun vauhti tuttuun tapaan kiihtyy joulun lähestyessä, yritän vaalia kaiken keskellä myös sisäistä hiljaisuutta. En ollut ihan varma, mistä tämä tarpeeni tuolloin kumpusi, mutta päätin ottaa siitä selvää ja lähteä hiljaisuuden retriittiin. Kun päästää irti tekemisestä, mieleen alkaa tulvia kaikenlaisia ajatuksia: menneitä muistoja, kaihertavia juttuja, uusia unelmia. Tuijotin ja kuuntelin merta neljä päivää. Kun olin purkanut huoneessani tavarani, sain tiputtaa kaikki vaatimukset ja vain olla. MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Meri Pääkirjoitus M uutama vuosi sitten toteutin haaveeni ja matkustin kaukaiseen saareen olemaan neljä päivää hiljaa. Vaikken olekaan kaukaisella saarella meren keskellä, voin hiljentää tahtia ja vähentää vaatimuksia arjessa. Mukana on myös muita teoksia, valokuvia sekä kuvituksia lehtien kansiin. Töistä huokuu sellaista elämäniloa ja mielikuvitusta, että näyttelyn jälkeen maailma tuntuu taas vähän kauniimmalta paikalta. Ihan vain olla ja kuulostella. Rauhallista joulukuuta & iloa uuteen vuoteen! . Hän kertoo, miksi jokaisen kannattaa välillä hiljentyä kuuntelemaan sisintään. Siellä on esillä suurnäyttely Tove Janssonin julkisiin tiloihin toteuttamista töistä. Mahtuuko arkeen hiljaisuutta. Yhtenä kirkkaana yönä taivaalla loimotti punaisena superkuu, ja vaikka aaltoja ei nähnyt, ne kyllä kuuluivat. Tai jouduin tiputtamaan, sillä touhuamisen lopettaminen ei ole ihan yksinkertaista ja helppoa. Puin lämpimän takin päälle, vedin hupun suojaksi ja istahdin aina vähän eri kivelle katsomaan vaahtopäitä
Äiti ja tytär. Se tekee hyvää paitsi silmille myös mielelle. Suru ja ilo kulkevat käsi kädessä, ja elämä jatkuu. VUOKKO HOVATTA 20 24 /0 6 10 Voimaa hiljaisuudesta. Suru aaltoilee. Tässä numerossa On ihanaa mennä johonkin korkeaan paikkaan, vaikka kalliolle, ja katsoa kauas. Kiusaamisen kokemukset näkyvät edelleen Minna Pietarisen ja hänen tyttärensä Kirsikka Inkeroisen elämässä. Mari Vainio ohjaa hiljaisuuden retriittejä ja tietää, miksi jokaisen meistä kannattaisi välillä pysähtyä. 34 22 4 TUNNE & MIELI 6/2024. Vuokko Hovatta on kokenut elämässään suuria menetyksiä
42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 6/2024. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 7.2. 28 Parempaa mieltä ruokapöydästä Terveyttä tukeva syöminen tekee hyvää myös mielelle. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. Laadukas ruokavalio voi jopa vähentää masennusoireilua. ALUKSI 3 Pääkirjoitus Aikaa hiljaisuudelle. 44 Järjestystä kotiin ja mieleen Tavaran karsiminen keventää kaappien lisäksi mieltä. 22 ”Kiusaamisen aiheuttama häpeä ei unohdu” Kun Kirsikka Inkeroinen kertoi äidilleen koulukiusaamisesta, itsekin kiusatuksi joutunut Minna Pietarinen järkyttyi. HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. Suru tulee yhä aaltoillen. KANSSAKULKIJAT 10 ”Surun kanssa voi oppia elämään” Vuokko Hovatta on kokenut äkillisesti sekä oman lapsen että puolison kuoleman. 6 Lukemista lomalle Talven parhaat kirjat. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 50 Voimaa arkeen Näyttelijä Pihla Penttinen saa voimaa elämäänsä taiteesta ja mustasta huumorista. ILMIÖ & TIETO 16 Mielen joustavuus auttaa vaikeuksien yli Mieltään voi treenata joustavaksi. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 34 Hiljaisuuden vaalija Mari Vainio on ohjannut satoja hiljaisuuden retriittejä ja löytää oman hiljaisuuden paikkansa muun muassa syvästä meditaatiosta. Järjestäminen kannattaa aloittaa yksi asia kerrallaan. 33 Pieniä, isoja iloja Soili Pohjalaisen kolumni. Silloin jokainen elämässä vastaan tuleva vaikea tilanne ei suista raiteiltaan
Hän on somea tutkinut sosiaalipsykologian tohtori, joka tunnetaan myös nimellä sometohtori. Kirsi Piha lähestyy aihetta eri näkökulmista ja myös henkilökohtaisesti. A J AT U K S I A Y M P Ä R Ö I VÄ S TÄ M A A I L M A S TA 17 hyvän mielen kirjaa 6 TUNNE & MIELI 6/2024. Naisten kautta avautuu varmasti monelle vieras ajatusmaailma, joka on päähenkilöille kuitenkin looginen ja totta. (Tammi) Somen synkkä puoli on lähempänä meidän kaikkien arkea kuin uskommekaan, sanoo Suvi Uski kirjassaan. Somesta on paljon iloa, mutta paljon on myös uhkia, kuten koukuttavuus ja rikollisuus. Lukemisen iloa talveen Lomapäivinä ja pitkinä pimeinä iltoina on ihan parasta vetäytyä viltin alle ja antautua tarinan vietäväksi. Kirja toimii hienosti kuunneltuna, ja lukijana on kirjailija itse. Hän kertoo, miksi jätti vuosikymmeniä kestäneen jäsenyytensä kokoomuksessa ja millaiselta tämän päivän politiikka näyttää entisen poliitikon silmin. Entä miten meistä tuli ihmisiä, joilla on oltava mustavalkoinen ja mahdollisimman nopea mielipide ihan kaikesta. Romaanissa ei jaella yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. K U VA : SH U T T ER ST O C K K I R J A T KOONNU T MERI NYKÄNEN 1 Kirsi Piha: Muukalaisia (WSOY) Kirjan alaotsikko kertoo, mistä teoksessa on kyse: kuinka toisen ymmärtämisestä tuli niin vaikeaa. 3 Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa (Otava) Romaani vie lukijan Israeliin: Jerusalemiin, Tel Aviviin ja Länsirannalle maaliskuussa 2023. 2 Suvi Uski: Mitä some tekee meille. Jokaisen on hyvä tiedostaa myös somen tuomat ikävät puolet. Israelin valtion tukemista perustellaan siis kristillisellä uskolla. He ovat molemmat syvästi uskossa ja pitävät Israelia maana, jolle on Raamatussa määritelty rajat. Kirjassa kerrotaan, miten eri tavoin nämä uhat näyttäytyvät somessa ja vaikuttavat sekä yksilöihin että laajemmin yhteiskuntaamme. Tarina kulkee kahden suomalaisen naisen, Susannan ja Anun, matkassa
Nyt on vuorossa Rakel eli kirjojen päähenkilön, surffaavan rikosetsivä Hildurin äiti. Voisinko minäkin olla välillä hymyilevän myötäilijän sijaan ärsyttävä ja provosoiva. 7 Tuija Pehkonen: Ei enää kiltti tyttö (Gummerus) Toimittaja ja juontaja Tuija Pehkonen kertoo kirjassaan, miten hän on vastannut urallaan kiltisti ja tunnollisesti kaikenlaisiin odotuksiin sekä vaatimuksiin – kunnes ymmärsi, että niitä alkoi kasaantua kohtuuttomasti. Kirsi Väisänen 5 Satu Rämö: Rakel (WSOY) Mikäli Islannin maisemat ja neulominen ovat lähellä sydäntäsi, Satu Rämön dekkarit ovat sinua varten. Kokemuksistaan kertovat myös muut tunnetut naiset, kuten Sointu Borg, Natalia Kallio ja Kiira Korpi. Miellyttäjän ei ehkä ole helppoa kuulla Pohjolan suoria sanoja: liika miellyttäminen on itsekästä, epäaitoa ja haitallista ihmissuhteille sekä hyvinvoinnille. Ideana on, että jokaisessa osassa syvennytään vähän enemmän yhden henkilöhahmon menneisyyteen. Sarjan lumo perustuu ennemmin kiinnostavien hahmojen kuin ratkottavien rikosten ympärille. I R T I R O O L E I S T A Miten meistä tuli ihmisiä, joilla on oltava mustavalkoinen ja mahdollisimman nopea mielipide ihan kaikesta. Kymmeniä vuosia aiemmin saarella on kuollut taiteilijan nuori vaimo, ja Havas innostuu selvittämään tapausta true crime -podcastiinsa. Elina Backman on taitava kuvaamaan paitsi ihmissuhteita myös tapahtumapaikkoja. Miellyttäminen on usein ihmisen tiedostamaton suojakeino. Pohjola käy esimerkkien kautta läpi, millaisten syiden takia miellyttäjäksi kasvetaan ja millaisin tavoin miellyttäminen voi tulla näkyviin. Niissä on edetty jo neljänteen osaan, ja samat hahmot seikkailevat kirjasta toiseen. Pian huomataan, että kuolema liittyy tuoreisiin murhatapauksiin. 3 1 2 4 5 6 7 4 Elina Backman: Kuinka kuolema kohdataan (Otava) Saana Havas -sarjan neljäs osa vie lukijan Kotkan Kaunissaareen. D E K K A R I E N Y S T Ä V I L L E 6 Johanna Pohjola: Vapaaksi miellyttämisestä (Gummerus) Miellyttäminen ei ole mikään supervoima – vaan jopa tuhoisa käyttäytymismalli. Pehkonen pohtii kirjassaan, miksi erityisesti naiset kasvatetaan kilteiksi ja ahkeriksi ja miten näistä rooleista voi opetella eroon. Näin sanoo Johanna Pohjola, joka kuvailee itseään toipuvaksi miellyttäjäksi. Dekkari on yhtä koukuttava kuin kolme edeltäjäänsä, joiden tapahtumat sijoittuvat Hartolaan, Helsingin Lammassaareen ja Lappiin Angelin kylään. 7 TUNNE & MIELI 6/2024
10 Pihla Hintikka: Äidin oma (Otava) Tarina alkaa, kun psykiatri Eva näkee naisen hyppäävän metron alle ja tunnistaa tämän entiseksi asiakkaakseen. K O S K E T TAVA S T I VA N H E M M U U D E S TA 12 Riikka Pulkkinen: Viimeinen yhteinen leikki (Otava) Romaanin juonitaso alkaa, kun perheenisä Eelis kertoo lähtevänsä huimauksen takia sairaalan päivystykseen. Ovelle ilmestyy tuntematon nainen, jonka kautta Eeliksen tausta alkaa avautua. Henkilöiden kautta käsitellään isoja asioita: Milloin on kyse mielen sairaudesta ja milloin ihan vain elämästä. Kaikilla kirjan äideillä on sama kysymys: milloin on aika päästää irti itselleen rakkaasta ihmisestä. Miten kirous vaikuttaa henkilöhahmojen elämään ja unelmiin tarttumiseen. 8 Jonas Hassen Khemiri: Siskokset (Otava) Haluatko lukea oikein vetävän romaanin, joka sukeltaa henkilöidensä elämään ja perheisiin kymmenien vuosien ajaksi. Tarkat havainnot, aidot tunteet ja pienet hetket tulevat niin lähelle lukijaa, että voi tosiaan kuvitella ymmärtävänsä, mitä vanhemmat käyvät läpi. 17 hyvän mielen kirjaa 8 TUNNE & MIELI 6/2024. 11 Harry Salmenniemi: Sydänhämärä (Siltala) Romaani kertoo, millaiseksi arki muuttuu, kun lapsi sairastuu vakavasti. Tapahtuman seurauksena raskaana oleva Eva ajautuu kriisiin ja menettää lapsensa. Voiko ja tarvitseeko kaikkea ylipäänsä parantaa. Taustalla heillä kaikilla painaa vanha kirous: menetät kaiken, mitä rakastat. Mies katoaa eikä vaimo Mai ymmärrä, mistä on kyse. 9 Hannu Väisänen: Viisikko (Siltala) Ranskassa asuva kirjailija sijoittaa uusimman kirjansa Viisikon tapahtumat osin kotimaahansa. He ovat kaikki äitejä, ja heidän elämänsä kietoutuvat toisiinsa. Siskolta löytyy yllättävää kerrottavaa, mikä vie Anteron lopulta myös matkalle Suomeen. Siskokset kertoo Ina, Evelyn ja Anastasia Mikkolasta, joiden isä on suomenruotsalainen ja äiti tunisialainen. Romaanin Anterolla on syntymäpäivät, ja hän kutsuu jo harmaantuneet sisaruksensa juhlimaan vanhaan pappilaan. Romaanissa liikutaan välillä hyvinkin synkissä vanhenemista kuvaavissa tunnelmissa. Romaani kertoo lapsuudesta, vanhemmuudesta ja ihmismielestä. 9 8 10 11 12 S I S A R U S T E N VÄ L I S I S TÄ S U H T E I S TA Miten kirous vaikuttaa henkilöhahmojen elämään ja unelmiin tarttumiseen. Toinen lapsi on syntymässä samoihin aikoihin, ja elämä täyttyy sairaalakäynneistä. Lapsuuden naapurissa asuu Jonas, joka kohtaa siskoksia ja ajattelee heitä vuosien varrella. Asiat vain tapahtuvat ja vievät mennessään, millekään muulle ei ole elämässä aikaa tai energiaa. Ja kuten odottaa saattaa, aletaan kaivella vanhoja asioita ja muistoja. Romaanin muut naiset ovat lastenhoitaja Nadia ja nimetön kätilö, joilla on kullakin omanlaisensa elämä. Jossain näkyy kuitenkin myös toivoa ja lämpöä, sellaistakin on vielä luvassa
Olin varma, että minä olin ainoa, kenelle hän oli koskaan lähettänyt kaveripyynnön tuntematta ihmistä entuudestaan. Toisen ihmisen läheisyys voi olla erinomainen lääke unettomuuteen, mutta voiko ihmissuhteen muovailla itselleen mieluisaksi samalla tavalla kuin veistoksen. Olin ottanut tavakseni käydä säännöllisesti katsomassa hänen kaverilistaansa, ja huomasin heti, kun sinne oli tullut joku uusi ihminen. Syyniin joutuvat sekä ihmiset että sosiaalinen media – eivätkä aina niin kauniissa valossa. Samaan aikaan museovalvoja istuu penkillään ja tarkkailee kävijöitä. Köngäksellä on taito tuoda lukijan eteen kuvia ja kohtauksia, jotka jäävät mieleen elämään. Hän on saanut kutsun kirjallisuusfestivaaleille, ja samassa paneelikeskustelussa istuu hänelle kaksi kiusallista tyyppiä. Intensiivinen yhdenpäivänromaani eräästä taidemuseosta – ja valvomisesta "Koska olin hyväksynyt Peterin kaveripyynnön, näin yhtäkkiä kaikki hänen kuvansa ja päivityksensä. Tarina alkaa Pohjanmaalla Suomen itsenäistymisen aikoihin, kun Alina kohtaa komean Jalmarin. S O T K U I S I A S U H T E I TA 15 Nina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaa (Gummerus) Kulttuurieliitin maailmaan sukeltava romaani kertoo keski-ikäisestä kirjailijasta Knutista, jonka edellisestä menestysromaanista on kulunut jo 20 vuotta. Yksinkertainen toteutus, joka toimii hienosti. Lukija ihmettelee, kuinka eri tavalla päähenkilöt Bea ja Niklas kokevat yhteisen arkensa. Marnie on eronnut kustannustoimittaja, ja opettajana työskentelevän Michaelin vaimo on lähtenyt. Vuodet vierivät, syntyy lapsia, ja avioliitto laimenee. 1982, Alavus) on Helsingissä asuva kirjailija ja filosofian maisteri. Kirjailijalla on kuitenkin lämmin ote – turhaa ilkeilyä ei ole kenenkään suuntaan. Ihmettelin, missä Peter oikein tutustui heihin, sillä hänhän vietti valtaosan ajastaan joko töissä tai minun kanssani. 13 Moa Herngren: Ruotsalainen avioero (Gummerus) Keski-ikäinen ja ulospäin hyvää elämää viettävä pari on ollut yhdessä yli kolmekymmentä vuotta, kun pienen riidan päätteeksi toinen lähtee eikä tule takaisin. 17 David Nicholls: Melkein perillä (Otava) Kaikille Sinä päivänä -sarjan ja David Nichollsin romaanien ystäville on tarjolla oikeaa herkkua. Hänen esikoisromaaninsa Holly (2021) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Uusia ihmisiä tuntui tulevan jatkuvasti. Elämän potkimat ja koteihinsa yksin jämähtäneet Marnie ja Michael päätyvät erinäisten sattumusten jälkeen patikoimaan Englannin halki. Elämään tulee ajan myötä rakkauden lisäksi muitakin tunteita ja epätoivoa. Molemmilla tasoilla pohditaan, millä tavalla ihminen muovautuu ja voiko toisia muokata omia tarpeitaan varten. Samanpituinen on ihmissuhde, jota museovalvoja käy nyt mielessään läpi. Maisku Myllymäki (s. 13 14 15 16 17 S U U N TA A P O H T I V I L L E Molemmilla tasoilla pohditaan, millä tavalla ihminen muovautuu ja voiko toisia muokata omia tarpeitaan varten. Va l v o v o j a Va lvo ja Taidemuseossa avataan veistosnäyttely, jonka jokainen teos kuvaa ihmistä. Näyttely on esillä kahdeksan kuukauden ajan. 16 Maisku Myllymäki: Valvoja (WSOY) Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota taidenäyttelyn nurkassa istuvaan valvojaan. Voiko ihmistä – itseä ja toista – valvoa samalla tavalla kuin taideteosta. Niiden seuraaminen vei paljon aikaani. Lukija pääsee mukaan patikointi reissulle, jolla jaetaan kokemuksia, tutustutaan ja haetaan lohtua. Festarireissu menee alusta alkaen sekoiluksi, ja lukija saa nauraa hyvin todentuntuisille kirjallisuupiirien kuvioille. Maisku Myllymäen romaanissa pääsemme yhden valvojan matkaan, kun hän tarkkailee osuvasti veistosnäyttelyn kävijöitä. Lapset kasvavat, ja uusi sota vie jälkikasvua rintamalle. Samalla kaikki tuntuu todelta: kukapa lopulta voi tietää, mitä toisen päässä liikkuu, vaikka kuinka yrittäisi arvailla. Peter on järkevä ihminen, eivätkä järkevät ihmiset tee sellaista." Kansi Anna Makkonen Kuva Tomi Reunanen ISBN 978-951-0-50141-2 84.2 www.wsoy.fi 9 789510 501412 14 Heidi Köngäs: Tango Frisk (Otava) Kaikille Heidi Köngäs -faneille on luvassa tuttua laatulukemista: historiaa, rakkautta ja syvälle meneviä tunteita. 9 TUNNE & MIELI 6/2024. Romaani sijoittuu yhdellä tasolla näyttelyn viimeiseen päivään ja toisella valvoja-Maian rakkaussuhteeseen. Romaani näyttää yhden avioeron kahden osapuolen näkökulmasta
”Surun kanssa voi oppia elämään” Vuokko Hovatta on elämässään kokenut äkillisesti sekä oman lapsen että puolison kuoleman. Hän on halunnut jatkaa elämää, jossa suru ja ilo kulkevat käsi kädessä. TEKSTI MIRJA AARNIO KU VAT SUSANNA KEKKONEN Kanssakulkija VUOKKO HOVATTA 10 TUNNE & MIELI 6/2024
– Minulle on tärkeää rauhoittaa arkiaamut. Se on hänelle tuttu ympäristö. 11 TUNNE & MIELI 6/2024. Vuokko Hovatta kuvattiin Helsingin kaupunginteatterin päätalossa. Harjoitukset teatterilla alkavat kello 11, ja iltaisin on esityksiä
Toisen lapsen odotusaika oli vaikea, sillä vaikka hänen ja vauvan vointia seurattiin tavallista tiheämmin, jatkuva varmistelu oli myös uuvuttavaa ja pelko piti otteessaan. Nuoria naisnäyttelijöitä peloteltiin, ettei keski-ikäisille ehkä olekaan enää töitä tarjolla. Äidille pystyi soittamaan aina, kun oli tarvetta saada vastauksia: Miksi näin tapahtui. Suomessa vauvan kuolema synnytyksessä on hyvin harvinaista, eikä Hovatan lapsen kuolemalle löytynyt virallista selitystä. – Kyse on enemmänkin siitä, että pystyy käsittelemään menetykset ja vaikeat tunteet niin, että kykenee nousemaan yleisön eteen. Kipinä näyttelemiseen syttyi koulun musiikkiteatterituotannoissa, ja Teatterikorkeakoulun ovet aukesivat ensi yrittämällä. Parin vuoden opintojen jälkeen Hovatta sai ensimmäisen roolinsa Helsingin kaupunginteatterissa. Aiemmin tahoillaan kiireistä elämää viettäneet tytär ja äiti lähentyivät menetyksen jälkeen. Menestyksen myllyssä Vuokko Hovatta on näyttelijä sekä ensi kesänä paluun tekevän Ultra Bra -yhtyeen solisti. Koulu oli täynnä voimakkaita persoonia, samoin suuri yhtyeemme. Hovatalle tuli vahva tunne, että hirveän surun keskeltä elämään ja normaaliin arkeen palaaminen olisi hänen kohdallaan oikea ratkaisu. Hovatalle niitä on kyllä piisannut, mistä hän sanoo olevansa onnellinen. Vuokko Hovatta oli tuolloin 29-vuotias, ja hetki tuntui luontevalta perheen perustamiseen. Pari kuukautta tapahtuneen jälkeen teatterinjohtaja ehdotti, että mitä jos Hovatta palaisi jo töihin. – Siellä ei tapahdu sellaisia yllättäviä asioita, joita elämässä voi tapahtua. Hieman myöhemmin samana vuonna hän kuuli, että Ultra Bra, tuolloin vielä melko tuntematon yhtye, etsii uutta solistia. Alle vuoden päästä menetyksestä Hovatta tuli uudelleen raskaaksi. ”Kun kokemukset eivät enää muserra alleen, niitä on mahdollista käyttää myös voimavarana näyttämöllä – ja elämässä ylipäätään.” 12 TUNNE & MIELI 6/2024. Pääsin aika lailla valmiiseen pöytään. Kävin koelaulamassa, ja sitten olinkin jo mukana keikoilla. Suruaikana tukena oli etenkin oma äiti, hedelmällisyystutkimukseen erikoistunut lääkäri Outi Hovatta. Eikä sitäkään voi tietää etukäteen, kuinka musertavalta suru tuntuu. Hovatta sanoo keikkamyyjän joutuneen aina tuskaisesti odottamaan häneltä vastauksia aikatauluihin. Kun kokemukset eivät enää muserra alleen, niitä on mahdollista käyttää myös voimavarana näyttämöllä – ja elämässä ylipäätään. Se ei silti tarkoita, että pitäisi kovettaa itsensä tefloniksi. – Hän yritti löytää vastauksia loputtomiin kysymyksiini. Hovatta ajatteli, että kaikkiin töihin kannattaa vastata myöntävästi, kun niitä kerran tarjotaan. – Ystäväni oli jäämässä yhtyeestä pois ja ehdotti minua tilalleen bändiin. Näyttämölle palaaminen menetysten jälkeen on auttanut häntä oivaltamaan, että vaikka suru ei koskaan katoa, sen kanssa voi elää. Lukion jälkeen hän alkoi opiskella SibeliusAkatemiassa musiikkikasvatusta. Näyttämölle nouseminen on ollut Hovatalle myös pelastus elämän raskaimpina hetkinä. Muistikuvat ajasta ovat sumuisia ja hataria. Siinä on jotain hyvin rauhoittavaa ja lohdullista, Hovatta sanoo. T urvakapseli. – Teatterikoulutus yhdistettynä bändin menestykseen oli melkoinen mylly. Raskaus alkoi nopeasti mutta päättyi pahimmalla mahdollisella tavalla. Näyttämö on hänelle yksi turvallisimmista paikoista maailmassa, sillä siellä kaikki on ennalta suunniteltua ja toisen ohjaamaa. Silloin kun hänen lapsensa menehtyi synnytyksessä, ja silloin, kun hänen puolisonsa kuoli äkillisesti. En tiedä, mitä olisin tehnyt ilman häntä. Surun sumuisuutta Kiireisiä vuosia Ultra Bran kanssa jatkui vuoteen 2001, jolloin yhtye lopetti. Vauva kuoli synnytyksessä, vaikka mikään ei ollut raskauden aikana viitannut siihen, että niin voisi käydä. Neljä seuraavaa vuotta kalenteri täyttyi opiskelusta, keikkailusta, teatterinäytöksistä ja studioäänityksistä. – Eihän niin hirvittävään asiaan voi kukaan valmistautua ja ajatella, että sellainen voisi osua omalle kohdalle. Vaikka se oli välillä raskasta, pystyin myös nauttimaan niistä hetkistä. Vauvan kuoleman jälkeisiä kuukausia Hovatta kuvailee surutuubiksi. Miten selviän. Musiikki oli iso osa jo hänen lapsuudenperheensä elämää: kaikki neljä lasta kävivät musiikkiopistoa, ja Vuokko aloitti laulamisen kahdeksanvuotiaana Tapiolan kuorossa. Hovatta sanoo, että resilienssi eli psyykkinen selviytymiskyky ja joustavuus on osa näyttelijän ammattitaitoa. Sellaiseksi Vuokko Hovatta kutsuu teatterin näyttämöä
Hovatta jännitti joka kerta teatterille mennessään, että kuka tällä kertaa tarrautuu odottamatta halaamaan. Uusi päivä oli silti edessä. – Ja vaikka somekirjoitukset olisivat pääasiassa positiivisia, ihmiset julkaisevat kuolleesta henkilöstä myös aika harkitsemattomasti tarkistamattomia tietoja. Suru on yksityinen asia Zarkus Poussa oli julkisuudesta tuttu, joten myös surusta tuli julkista. Hovatta toivoo, että läheisten surua ja yksityisyyttä osattaisiin kunnioittaa. Siksi myös toipuminen oli erilaista. – Se kesä oli ihmeellinen ja valoisa, täynnä iloa ja onnea. Suru ei poistunut, mutta suuri rakkaus omaa lastaan kohtaan voi myös korjata paljon. Olen selvinnyt jo jostain niin hirveästä kuin oman lapsen kuolemasta, niin selviän myös tästä. Surevat läheiset eivät millään jaksa olla niitä jatkuvasti oikaisemassa. Uusi menetys oli Hovatalle järkytys. – Loputtomat kävelylenkit ystävien kanssa auttoivat kestämään surua, yksi askel kerrallaan. Silloin voisi vain olla ja huolehtia enemmän myös omasta hyvinvoinnistaan. – Jossain sisälläni minulla oli tieto, että jonain päivänä voin päästä eteenpäin tästäkin. Sitä ennen he ehtivät olla ystäviä 16 vuotta. Että sureva saisi surra omalla tavallaan ja määritellä rajat, kuinka paljon tarvitsee tilaa ja kuka saa koskea. Samaan aikaan tilanne oli täysin eri kuin edellisellä kerralla: nyt kyseessä oli oma puoliso ja aikuinen ihminen, ei vauva, jota hän oli kantanut. 13 TUNNE & MIELI 6/2024. Hovatta oli tuolloin 12-vuotiaan lapsen äiti ja seurustellut kaksi ja puoli vuotta Poussan kanssa. "Tästäkin voin selvitä" Kun lapsen menetyksestä oli kulunut 13 vuotta, Vuokko Hovattaa kohtasi toinen suuri suru. Vuokko Hovatta rakastaa työtään ja haaveilee samalla siitä, että omaa aikaa olisi enemmän. Sain elää vauvan kanssa arkea, johon olin valmistautunut kauan aikaa sitten. Hänen puolisonsa, muusikko Zarkus Poussa, sai yllättäen sairauskohtauksen ja kuoli vain 40-vuotiaana. Ystävät tulivat laittamaan ruokaa ja veivät hänet ulos kävelemään. Kun lapsi syntyi keväällä 2004, pelko toisenkin lapsen menettämisestä alkoi viimein väistyä. Aamuisin Hovatasta tuntui, ettei hän pääse sängystä ylös. Puolitutut saattoivat kapsahtaa yllättäen kaulaan keskellä katua, ja somevirta täyttyi muistokirjoituksista
Rakastan yleisökontaktia, ja minulle on tärkeää, että säästössä on rahaa. Ulkonäkökin pohdituttaa, vaikka kuinka yrittäisi olla itselleen armollinen. Mutta olen oppinut elämään sen kanssa. Nuorena häntä vaivasi usein tunne, ettei hän voi jäädä pois jostain tapahtumasta tai keikalta. 14 TUNNE & MIELI 6/2024. – Pidän itsestäni vanhempana, mutta en ihan kaikesta. Pyöräilen esimerkiksi siirtolapuutarhamökkini ja kotini välillä. – Suru on aaltomaista, eikä sitä oikein voi hallita. Hovatta opiskelee kulttuurituottajan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, ja monena iltana opiskelu jatkuu vielä näytösten jälkeen. Ensi syksyn stadionkonsertteja Hovatta ei vielä stressaa, mutta lavalle nouseminen vuosien jälkeen mietityttää: miltähän tuntuu olla suuren yleisön katseiden kohteena, kun ei ole enää parikymppinen vaan viisikymppinen. Arvostan runoilijoitamme, kuten Aulikki Oksasta, jonka kanssa esiinnyn yhteisissä konserteissa.” Näin huollan mieltäni ”Jossain sisälläni minulla oli tieto, että jonain päivänä voin päästä eteenpäin tästäkin. Toisinaan kuusipäiväiset viikot tuntuvat kuitenkin kuormittavilta. – Toisaalta työt ovat palkitsevia. Tiedän, miten ohuen langan varassa elämä on. Silloin tuntui, että jää paitsi jostain tärkeästä. Toisinaan, kun älypuhelin pukkaa pyytämättä kuvamuistoja, suru saattaa ryöpsähtää odottamatta. Kun näen kauas, saan perspektiiviä – minä olenkin aivan pieni palanen tätä maailmaa.” PYÖRÄILY ”Kun ajan pyörällä, koen itseni vapaaksi. Aikaa olla. Arki täyttyy harjoituksista ja näytöksistä – sekä jälleen opiskelusta. Sitä pitkin kulkee hänen reittinsä kotoa Helsingin kaupunginteatterille. Olen onnellinen niinä hetkinä, kun voin rauhassa puhua itselleni. KAUAS KATSOMINEN ”On ihanaa mennä johonkin korkeaan paikkaan, vaikka kalliolle, ja katsoa kauas. – Minulla on kiva koti ja mökki, mukava puoliso ja lapsi puolisoineen. Olen selvinnyt jo jostain niin hirveästä kuin oman lapsen kuolemasta, niin selviän myös tästä.” Kahdeksan vuotta puolison kuoleman jälkeen Hovatta tuntee yhä surun hetkiä ja kaipausta, mutta ne eivät enää hallitse elämää. Hovatta on asunut Kalliossa vuodesta 2001 lähtien ja asuu siellä nyt kahdestaan puolisonsa kanssa. Olisi ihanaa tehdä tulevaisuudessa vähän vähemmän töitä ja saada aikaa itselleen. Pyöräillessä vauhti on riittävän kova, että maisemat vaihtuvat, mutta sellainen, että ehdin nauttia niistä. Parikymppinen lapsi asuu jo omillaan. Ja se on ekologista.” RUNOUS ”Minulla on usein jokin runokirja yöpöydällä. . Runoudessa viehättää erityisesti se, että siinä on suuria ajatuksia tiivistetyssä muodossa. Se auttaa hahmottamaan, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat. Jos päivä on ollut kovin pimeä, iltaisin syttyvät kaupungin valot muuttavat sen sävyä. Arki on jatkunut, ja rinnalle on löytynyt uusi rakkaus. Mutta olen miettinyt sitäkin, onko tässä järkeä. Pimeään iltaan syttyvät valot Harjoituksista, näytöksistä ja opiskelusta täyttyvää kalenteria Vuokko Hovatta on aina sietänyt sen avulla, että hän tietää, milloin on minkäkin etapin deadline. Tiedän, että myös Zarkus halusi minun elävän ja olevan onnellinen. Nykyään rauha ja onni tulevat ihan eri asioista. – Pienestä meditaatiosta ja iltakävelyistä. Vaihdevuodet ovat tuoneet keskivartalooni lisää massaa. Se tekee hyvää paitsi silmille myös mielelle. Harjoituksia, näytöksiä, opintoja Viime kuukaudet Vuokko Hovatta on kulkenut vilkasta Hämeentietä edestakaisin. Hovatta sanoo ymmärtävänsä, että juuri nyt hänellä on liikaa töitä eikä aikaa jää tarpeeksi itsestä huolehtimiseen
Ääninäyttelijänä elokuvassa Niko ja myrskyporojen arvoitus. Lukee Nobel-kirjailija Han Kangin kahta teosta äänikirjaksi. Ultra Bra tekee paluun pitkän tauon jälkeen. 15 TUNNE & MIELI 6/2024. Perheeseen kuuluvat avopuoliso sekä omilleen muuttanut aikuinen lapsi puolisoineen. Esiintyy tällä hetkellä muun muassa Helsingin kaupunginteatterin näytelmissä Yllätysvieras, Sinun, Margot ja Forever Young. Lavalle nouseminen mietityttää Vuokko Hovattaa. VUOKKO HOVATTA Syntynyt 1972 Espoossa, asuu Helsingissä. Miltä se tuntuu, kun ei ole enää parikymppinen vaan viisikymppinen. Näyttelijä ja laulaja. Ultra Bra -yhtyeen solisti ensi vuoden konserteissa
Mielen joustavuus auttaa vaikeuksien yli 16 TUNNE & MIELI 6/2024
TEKSTI EVE RISTO KU VI TUS MARIA VILJA E lämässä tulee vastaan käänteitä, jotka koettelevat hyvinvointia. Psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen uskoo, että jokainen hyötyisi ongelmatilanteissa psykologisen joustavuuden harjoittamisesta. Mistä saisi ensiapua jaksamiseen kriisin tai haastavan arjen keskellä. Kyllä voi – mielen joustavuus on harjoiteltavissa oleva kyky, joka auttaa kohtaamaan omat ajatukset ja tunteet fiksusti. Sotkuinen ero, rahahuolet, terveyden reistailu tai läheisen menettäminen kuluttavat väistämättä ihmisen voimavarat vähiin. Voiko mieltään treenata niin, ettei jokainen elämässä vastaan tuleva vaikea tilanne suista raiteiltaan. 17 TUNNE & MIELI 6/2024
Harjoittele avoimuutta, läsnäoloa ja arvojen tunnistamista RESILIENSSI JA PSYKOLOGINEN joustavuus liittyvät toisiinsa, mutta täysin samasta asiasta ei ole kysymys. Omien arvojen tunnistaminen taas on tärkeää siksi, että ne toimivat kompassina elämänvalinnoissa. Myös turvallinen lapsuus luo sen kasvattamiselle hyvää pohjaa. Se on kyky kohdata ajatukset ja tunteet siten, että arjessa on mahdollista tehdä valintoja omien arvojen pohjalta, Pietikäinen summaa. Miten omaa mieltään siis voisi treenata joustavammaksi. Silloin hän pystyy kuuntelemaan paremmin arvokompassiaan, Pietikäinen sanoo. – Avoimuus tarkoittaa kykyä kohdata vaikeatkin ajatukset ja tunteet. Psykologinen joustavuus on nippu taitoja, joita kehittämällä voi parantaa elämänlaatuaan. OIVALLUS 1 – Psykologinen joustavuus tarkoittaa joustavuutta suhteessa omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Resilienssi merkitsee palautumiskykyä elämän kolhuista, ja sitä tuntuu olevan synnynnäisesti joillain enemmän kuin toisilla. Oma mielemme on täynnä ajatusja tunnekoukkuja. Siihen kuuluu kolme osa-aluetta: avoimuus omia tunteita ja ajatuksia kohtaan, läsnäolon taidot sekä omien arvojen tunnistaminen ja vaaliminen teoilla. Jokainen tietää, miltä tuntuu, kun inhottava ajatus nousee mieleen eikä jätä rauhaan. 18 TUNNE & MIELI 6/2024. Ääni ei katoa, vaikka sitä yrittäisi tukahduttaa, vältellä tai järkeillä hiljaiseksi, ja se voi sysätä meidät hetkessä kiertämään kehää vanhoihin, huonoihin käyttäytymismalleihin. – Kun ihmisellä on psykologista joustavuutta, näillä koukuilla ei ole häneen liikaa valtaa. Resilienssin kehittäminen aikuisiällä saattaa olla hankalaa, mutta psykologisen joustavuuden työstäminen sen sijaan on kenen tahansa ulottuvilla. Joku ärhentelee puolisolleen, toinen avaa somen ja kolmas viinipullon, vaikka tietää, ettei ongelma ratkea sillä. Läsnäolon taidoilla tarkoitetaan kykyä kohdistaa huomio nykyhetkeen sen sijaan, että uppoutuisimme huoliin tai ajatuksiin menneisyydestä
Ensimmäinen askel on tehdä ero selväksi: kyse on pelkästä ajatuksesta, ei faktasta, Pietikäinen sanoo. Tieto siitä, että parisuhde on korkealla omassa tärkeysjärjestyksessä, antaa helpottavaa perspektiiviä asioihin. Arvot ovat kompassi, joka ohjaa meitä tekemään suuria ja pieniä valintoja. Päässä pyörivät ajatukset eivät ole totta OIVALLUS 2 ONNELLISUUS JA MERKITYKSELLISYYDEN tunne liittyvät läheisesti siihen, että ihminen elää omien arvojensa mukaista elämää. 19 TUNNE & MIELI 6/2024. Ajatuksiin voi oppia ottamaan etäisyyttä, ja silloin ne eivät saa liikaa valtaa. Pietikäinen mainitsee esimerkikkinä ihmisen, joka on tutkinut arvojaan ja tunnistanut, että läheisyys on hänelle tärkeää. Mukavuusalueella joutuu kohtaamaan vähemmän hankalia tunteita, mutta elämä on siellä myös yksitoikkoisempaa. Niiden kohtaaminen ennustaa parhaiten kriisistä toipumista. Varsinaisen tilanteen päälle kasaantuu ylimääräistä kuormaa ajatuksista, joiden kauhukuvat voivat tuottaa jopa enemmän harmia kuin varsinainen työttömäksi jääminen. Hän ei anna pelon hylätyksi tulemisesta ohjata itseään. Ongelma on siinä, että emme usein erota ajatuksia tosiasioista. Usein se vie meidät ulos mukavuusalueeltamme. Selkeistä arvoista on apua myös vaikeiden tunteiden kohtaamisessa. Ikävä kyllä kyky ajatella tuo ihmiselämään myös tarpeettoman paljon kuormaa. Elämänmullistuksen keskellä pyöriskelevän mieli on täynnä asioita. On järjesteltävä arki uusiksi ja vauhdilla. – Ajatukset tuntuvat välillä pelottavilta, kuin ne tapahtuisivat oikeasti. – Silloin hän on valmis ottamaan vastaan myös vaikeat tunteet, joita uuden kumppanin etsimiseen liittyy, vaikka menneisyydestä löytyisi pettymyksiä ja huonoa kohtelua. Miten arvot sitten liittyvät tunteiden käsittelyyn. Pelkkä arvojen tunnistaminen ei vielä tee onnelliseksi, sillä vasta teot muuttavat elämää. Esimerkiksi työpaikkansa menettänyttä kalvaa muuttunut rahatilanne. Silloin takaiskut treffimaailmassa eivät tunnu ylitsepääsemättömiltä. Ikävä kyllä juuri silloin mieli alkaa usein tehtailla katastrofiajatuksia. Uskomme ne kyseenalaistamatta, vaikka ne eivät perustuisi millekään todelliselle. – Siinä on kaksi asiaa, jotka tuottavat kärsimystä: työpaikan menettäminen ja sitä koskevat huoliajatukset. Kun kiusaava ajatus nousee esiin, kuten ”en koskaan onnistu”, se kannattaa palauttaa omalle paikalleen ja vaihtaa tilalle: ”Minulla on ajatus, etten koskaan onnistu.” Tämä yksinkertainen kikka asettaa meidät tarkkailijan rooliin, emmekä jää vain ajatusten sinne tänne heiteltäväksi. Selkeät arvot auttavat kohtaamaan hankalia tunteita OIVALLUS 3 Etenkin elämänkriiseissä on tärkeää ottaa käsittelyyn myös vaikeat tunteet ja ajatukset. MIELI TUOTTAA AJATUKSIA väsymättömällä höyryllä. Tunteiden avoin kohtaaminen on yksi tärkeimmistä psykologisen joustavuuden pilareista, Pietikäinen vahvistaa
He osaavat lohduttaa itseään eivätkä jää kiinni ikäviin ajatuksiin.” 20 TUNNE & MIELI 6/2024. Nämä tuntemukset kuuluvat tähän kriisiin. Negatiivisen ajatuksen mukana saattaa tulla kaupan päälle inhottava tunne siitä, että tämäkin meni pieleen. Lopulta ajatukset kuitenkin pompahtavat takaisin pintaan kuin rantapallo, jota pidellään veden alla. Vai onko. Itsemyötätunnon kasvattaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettelee juttelemaan itselleen kuin rakkaalle ystävälle: Ei ihme, että tuntuu pahalta tässä tilanteessa. OIVALLUS 4 Vahvista ennemmin itsemyötätuntoa kuin itsetuntoa YKSI POPULÄÄRIPSYKOLOGIAN myyteistä, jonka Arto Pietikäinen haluaisi kumota, on sinnikäs uskomus itsetunnon voimaan. Väärien ajatusten pois sulkeminen saattaa toimia jonkin aikaa, jos mielensä pitää kiireisenä. Sen sijaan meidän tulisi satsata itsemyötätuntoon. Ei oikeastaan, sanoo tutkimusnäyttö. OIVALLUS 5 ”Avioeroistakin toipuvat parhaiten ihmiset, jotka osaavat kohdella itseään lempeästi eivätkä syyttele itseään. Itsetunnon buustaamisen hyödyistä taas ei ole juurikaan näyttöä, Pietikäinen kertoo. Ainahan on hyödyllistä keskittyä hieman enemmän asioihin, jotka menevät putkeen. Se on itsetunnon pönkittämistä pehmeämpi tapa olla itsensä paras tsemppari. – Sillä voi olla jopa haitallisia vaikutuksia, jos yritämme opetella ajattelemaan positiivisesti, jotta pääsisimme eroon negatiivisista ajatuksista. – Avioeroistakin toipuvat parhaiten ihmiset, jotka osaavat kohdella itseään lempeästi eivätkä syyttele itseään. Se voi lisätä ikävien ajatusten voimaa, Arto Pietikäinen sanoo. – Positiivisen näkökulman hakeminen voi olla hyödyllistä, mutta se ei ole hyvää ensihoitoa vaikeaan elämäntilanteeseen. Itsemyötätunto kohenee, kun hyväksymme itsemme kaikkine heikkouksinemme. Enhän osaa edes valita ajatuksiani! Etenkin elämänkriiseissä on tärkeää ottaa käsittelyyn myös vaikeat tunteet ja ajatukset. Ihminen ei voi opetella ajattelemaan oikeanlaisia ajatuksia, sillä ajatteleminen on niin automaattista. Hyvinvointi ei hänen mukaansa kukoista siten, että opettelemme näkemään itsemme mahdollisimman arvokkaana ja hyvänä. Niiden kohtaaminen ennustaa parhaiten kriisistä toipumista. He osaavat lohduttaa itseään eivätkä jää kiinni ikäviin ajatuksiin. Positiivinen ajattelu saattaa voimistaa ikäviä ajatuksia POSITIIVISELLA AJATTELULLA on hyvä maine
Yleensä ihmisiltä tulee mittava lista testattuja konsteja. Maadoittumistai mindfulnesstekniikoilla tähdätään aitoon läsnäoloon. OIVALLUS 6 Harjoittele! MAADOITTUMISEN TAIKA Psykologisen joustavuuden peruspilari on kyky maadoittua. Parasta olisi muistaa, että ajatukset ovat pelkkiä ajatuksia, eivät faktoja maailmasta tai meistä, ja ettei kaikista ajatuksista ole meille iloa. Minkälaisia ajatuksia mielessä herää. Miltä kropassa tuntuu. Kun olemme läsnä, pystymme havainnoimaan kehomme tuntemuksia ja ajatuksiamme emmekä jättäydy niiden vietäväksi. Huomion kohdistamista voi harjoitella esimerkiksi sulkemalla silmät ja tarkkailemalla hengitystään tai tekemällä jotain hyvin arkista tietoisesti siihen keskittyen. Olennaista onkin pohtia, miten hyvin ne ovat toimineet. 21 TUNNE & MIELI 6/2024. – Huomaan tämän vastaanotollani, kun kysyn uudelta asiakkaalta, minkälaisia keinoja hän on aiemmin kokeillut esimerkiksi päästäkseen eroon ahdistuksesta tai alakulosta. Kirjoita sivun toiseen reunaan ”minulla on ajatus, että” ja sen perään ajatuksesi. Onneksi omiin ajatuksiinsa voi opetella suhtautumaan uteliaasti ja tyynesti. Vastaus on yleensä ei. Esimerkiksi hampaiden harjaaminen voi olla läsnäolon harjoittelulle omistettu hetki, jolloin voi keskittyä olemaan tietoinen pienimmästäkin asiasta. Some pursuaa nopeita keinoja, joiden avulla tasapainon ja onnen tulisi löytyä. Etäisyyttä ajatuksiinsa voi saada esimerkiksi pitämällä ajatuspäiväkirjaa. Luotettava mittari sille, onko jokin konsti toiminut, on oma kokemus. – Mieli neuvoo meitä usein käyttämään keinoja, jotka tuovat nopean helpotuksen mutta eivät poista ongelmaa. Oikotie tasapainoon voi viedä harhaan VINKKEJÄ HYVINVOINTIIN on runsaasti tarjolla. Joskus keinoista nimittäin tulee osa ongelmaa. Kiireisenä pysyttely ja vaikean fiiliksen välttely eivät kuitenkaan poista ongelmaa. VÄLIMATKAA AJATUKSIIN Mieli tuottaa meille jatkuvalla syötöllä ajatuksia, ja jos uskomme ne aina mukisematta, niistä aiheutuu meille valtavasti kuormaa. Pikakonsteissa on se vika, että ne voivat toimia yhdelle loistavasti mutta toiselle eivät lainkaan, Pietikäinen toteaa. Esimerkiksi yritykset kontrolloida tunteita menevät yleensä metsään. Selkeä erottelu paperilla auttaa tutkimaan ajatuksia tarkkailijana. Ihminen saattaa uskoa, että toimii oikein haudatessaan vaikean tunteen töihin tai liikuntaharrastukseen. Päinvastoin, kuoppa vain syvenee. Jokaisen hankalalta tuntuvan ajatuksen kohdalla voi myös kysyä itseltään, onko tästä ajatuksesta minulle jotain hyötyä. Jos esimerkiksi meditaatio on henkireikäsi, kysy itseltäsi rehellisesti: onko siitä ollut hyötyä pitkällä aikavälillä.
Kiusaamisen jäljet näkyvät edelleen äidin ja tyttären elämässä, mutta puhumisesta on tullut perheen supervoima. TEKSTI PINJA BERKAN KU VAT EEVA ANUNDI Kanssakulkijat KIRSIKKA INKEROINEN JA MINNA PIETARINEN 22 TUNNE & MIELI 6/2024. ”Kiusaamisen aiheuttama häpeä ei unohdu” Kun Kirsikka Inkeroinen kertoi äidilleen koulukiusaamisesta, itsekin kiusatuksi joutunut Minna Pietarinen järkyttyi
23 TUNNE & MIELI 6/2024
Asuu Helsingissä. Saa arkeensa voimaa perheestä, ystävistä ja opinnoista. 24 TUNNE & MIELI 6/2024. Siitä ajatusmaailmasta yritän edelleen oppia pois. – Kiusaaminen teki koulusta ahdistavan paikan, jossa opin tuntemaan oloni arvottomaksi. Opiskelee sisustusartesaaniksi. KIRSIKKA INKEROINEN 25-vuotias. Perheeseen kuuluvat 3-vuotias poika, äiti, viisi sisarusta ja isä
Hän tykkää yhä antaa vähän turhankin paljon neuvoja. Paritöitä tehtäessä kiusaajat nauroivat, miten hirveää olisi olla Kirsikan pari. Aloin käyttää päihteitä ja tutustuin vanhempiin aineita käyttäviin kavereihin. Kun kaverit varoittivat minun kuolevan, vastasin, että se olisi hyvä. Aloitin muutaman muunkin koulun, mutta nekin lopetin masennuksen takia. Etenen pienin askelin – kaiken ei tarvitse tapahtua tässä ja nyt.” Kirsikka Inkeroinen ”Minua oli kohdeltu niin pitkään huonosti, että aloin kohdella muita samoin.” 25 TUNNE & MIELI 6/2024. Nyt tiedän, että kontrolloimalla syömisiäni hän yritti auttaa, jottei minua kiusattaisi ylipainon takia. Yritin olla mahdollisimman näkymätön ja sulkeuduin huoneeseeni. Lestadiolaisessa liikkeessä ei hyväksytä avioeroja, joten samalla erosimme lestadiolaisuudesta. Viiltelin, ja aloin ahmia ja oksennella. Se johtui siitä, ettei äiti tiennyt ongelmistani. Kävin äidin luona joka toinen viikonloppu. Meistä on tullut äidin kanssa läheisiä. Kun toiset leikkivät Barbie-elokuvan hahmoja, jäin ulkopuolelle. Koulussa haukuttiin läskiksi, ja vanhempanikin puhuivat siitä, mitä syömiselleni pitäisi tehdä. Se on ollut melko helppoa, sillä raittius mahdollistaa onnellisen elämän. Minua oli kohdeltu niin pitkään huonosti, että aloin kohdella muita samoin. Olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että edes yhtenä päivänä viikossa voin katsoa itseäni peilistä hyvillä mielin. Olin päiviä poissa ja tulin poliisikyydillä kotiin äidin luokse, jossa asuin edelleen. Kotonakin oli vaikeaa, sillä äiti ja isä riitelivät paljon. Ennen olin ollut hiljainen ja ujo, mutta se vaihtui vihaksi. Ala-asteen lopussa itsearvostuksestani ei ollut mitään jäljellä. Täysi-ikäisenä vedin sekaisin kaikkea, mitä käsiini sain, ja yliannostusten jälkeenkin lähdin hakemaan huumeita. Meillä on tiivis porukka, olemme kasvaneet yhteen. Kävin kerran viikossa istumassa hiljaa nuorisopsykiatrian poliklinikalla, ja kotona äidin kanssa keskustelu oli tulenarkaa. Hoitoon kuului läheiskohtaaminen, jossa perheeni kertoi, miten päihteiden käyttöni on heihin vaikuttanut. Se on ainoa kerta, kun minua on puolustettu. Olin masentunut. Ysiluokan alussa muutin äidin luokse, koska itsetuhoista käytöstä oli helpompi jatkaa hänen luonaan. Minulla on yhä ongelmia syömisen kanssa. Vanhemmilla meni niin huonosti keskenään, etten halunnut lisätä konflikteja. Kun olin 12-vuotias, vanhempani erosivat ja äiti muutti pois. KUN LOPULTA MAKASIN sängyssä aamusta iltaan, äiti haki apua. YLÄASTEELLA KIUSAAMISESTA tuli jokapäiväistä. OLEN KÄSITELLYT kiusaamista psykoterapiassa, mikä on keventänyt mieltäni. Tajusin, miten paljon huolta ja surua päihteet ovat läheisilleni aiheuttaneet. Haukuin häntä. Olin päättänyt, ettei kukaan enää koskaan hauku minua läskiksi. Kun köksäntunnilla kaulin taikinaa, kiusaaja naureskeli, että läskinä kaulin itseni pöydästä läpi. Olen antanut anteeksi kiusaajille. Vanhempani eivät olleet puheväleissä. Pääosin pystyn olemaan armollinen. Aloin oireilla syömällä. Minulla on ihana kolmevuotias poika, jolle äitini on hyvä mummi. Ilman sitä ei olisi opiskelupaikkaa tai hyviä välejä perheeseen. Ystäväni sanoi, että sellainen puhe ei ole kivaa. Näemme vähintään parin viikon välein, ja usein paikalla on sisaruksiakin. P idin aluksi koulunkäynnistä, mutta kolmannella luokalla minua alettiin kiusata. Viimeisin reissu oli vuonna 2020. Peruskoulun jälkeen menin lukioon, jonka lopetin kuukauden päästä. Toivon heidän silti ymmärtävän, mitä he ovat tehneet ja mitä seurauksia teoilla on. Silloin isä vei minut Minnesota-malliseen päihdehoitoon, jonka hän ja äiti olivat järjestäneet. Lestadiolaisina perheessämme ei katsottu telkkaria. Opettaja kuuli mutta ei reagoinut mitenkään. Olen ollut nyt neljä vuotta raittiina
Kirsikka on sanonut tiukasti, että äiti, älä selitä, en syyllistä sinua. Omaa kuvaani maalatessa itkin. O lin arka ja kiltti lapsi. En osannut puhua, joten aloin maalata. Voin antaa kiusaajille anteeksi, mutta joitain tekoja ei edes kuulu antaa anteeksi. Kukaan ei ole syyllistämässä ketään. Minua ei ollut olemassa enää kenellekään muulle, joten lakkasin olemasta itselleni. Hän on ollut samanlainen kuin minä: se hymyilevä, kiltti lapsi. . Viisitoista vuotta sitten uskaltauduin terapiaan. Koulupäivien jälkeen sukelsin luovuuteen. Löysin itseni kerta toisensa jälkeen suhteista, joissa voin huonosti. Häpeästä olen päästänyt irti, ja missioni on häpeän kuplien poksauttelu taiteen kautta. Oli ihanaa tuntea kuuluvansa joukkoon. Edelleen jos vastaan tulee koulukuvia, siirrän ne johonkin, mistä muut eivät niitä löydä. Vanhempana kokee tarvetta selittää, miksi jokin asia on tapahtunut. Jälkeenpäin kärsin tajutessani, että olen pahentanut tilannetta ohjaamalla hänen syömisiään. Viime kesänä löysin runojani tuolta ajalta. Välitunnitkin vietin yksin. Seiskaluokalla sain elämäni ensimmäisen ystävän. Jos koulussa katsottiin telkkaria, kuunneltiin musiikkia tai tanssittiin, minut siirrettiin sivuun. Kun liikuin koulun käytävällä, muut käänsivät päänsä pois. Olen silti kiitollinen kokemastani. Oman selviytymisensä ja kiitollisuuden myötä Kirsikan olemus on täynnä lämmintä rakkautta. Tein sen fyysisesti lopettamalla syömisen. Saduissa on hyvä ja paha ja lopulta hyvä aina voittaa. Oleskelin myös luonnossa ja ystävystyin perhosten ja leppäkerttujen kanssa. Se on perheemme supervoima. Kiusaamista käsittelevään Meidän lapset -taidenäyttelyyni maalasin ja kirjoitin kymmenen kiusatun tarinan. Lääkäri on sanonut, ettei Kirsikka olisi nähnyt seuraavaa kesää, jollei hän olisi raitistunut. Haluamme vain puhua, ja nykyään pystymme puhumaan kaikesta. Taidettani ja runojani ei olisi ilman tarinaani. Parasta on arkinen yhdessäolo, kun esimerkiksi Kirsikka tulee pieneen asuntooni yöksi poikansa kanssa. Maalasin itseni näkyväksi.” 26 TUNNE & MIELI 6/2024. KIUSAAMINEN VAIKUTTI SIIHEN, minkälaisiin ihmissuhteisiin tyydyin. Kirsikka selvisi, ja vuosi raitistumisen jälkeen hän antoi meille ihanan Ilias-pojan. Kun pyöristyin kolmannella luokalla, kiusaaminen alkoi. Perhonen on niin hauras ja herkkä, minun on ollut hirveän helppo samaistua siihen. Sain niistä toivoa. Avioliittoni Kirsikan isän kanssa ei ollut onnellinen, ja vaikeuksien takia Kirsikan ongelmat jäivät huomaamatta. Olen kirjoittanut elämän olevan turhaa. Kaverini kutsuessa minua kinkuksi hymyilin, vaikka sisäisesti itkin. En olisi tässä, jos minulla ei olisi ollut luovuutta. Olin surullinen, kun sain tietää Kirsikan joutuneen kiusatuksi. Maalasin, kirjoitin ja luin satuja. Kun koulukuvauksessa joku kommentoi, että Minna ei näy ryhmäkuvassa, poika vierelläni vastasi, että parempi niin. Se oli niin mieletön juttu, että lähdin opiskelemaan taideterapiaa. Minna Pietarinen ”En osannut puhua, joten aloin maalata. Ajattelin olevani niin ruma, että olen häpeäksi muillekin. Kiusaaminen herätti häpeää. KIRSIKAN TILANNE VALKENI minulle, kun hän muutti luokseni Helsinkiin ja alkoi käyttää päihteitä. Kasiluokalla toinen tyttö vei ystäväni, ja he alkoivat levitellä valheita. Aikaisemmin olin ollut näkymätön Ninni, ja nyt maalasin itseni näkyväksi. Lestadiolaistaustani toi mukanaan erilaisuuden kokemuksen. Olin hirveän huolissani ja pelkäsin hänen kuolevan yliannostukseen. Yritin suojella häntä, mutta hyvät aikeeni kääntyivät päälaelleen Kirsikan mielessä
Saa arkeensa voimaa lapsista ja luovuudesta. – Sain tietää Kirsikan kiusatuksi joutumisesta vasta, kun hän oli raitistunut. Surin, kun oivalsin, että olemme tietämättämme kokeneet niin samanlaisia asioita. MINNA PIETARINEN 46-vuotias taiteilija, taideterapiaohjaaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ja yrittäjä. 27 TUNNE & MIELI 6/2024. Perheeseen kuuluvat viisi lasta, kaksi lastenlasta ja villakoira. Asuu Helsingissä
Parempaa mieltä ruokapöydästä Mieli & tieto 28 TUNNE & MIELI 6/2024
– Kun painonnousu stressaa, ikävää oloa pyritään helpottamaan syömisellä. Ravinnon ja mielen hyvinvoinnin yhteys ei koske vain sitä, mitä syömme. Ruokaan ja ateriahetkiin kuuluva nautintokin on tärkeää. Niin kutsuttu Välimeren ruokavalio painottuu juuri edellä mainittuihin ruoka-aineisiin ja on samankaltainen kuin suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio. Kielteinen kierre voimistuu Ravinnon ja mielenterveyden fysiologinen yhteys pohjautuu lukuisiin biologisiin mekanismeihin. Ja vaikka terveellinen ruokavalio tuo lisäetua mielenterveyden hoitoon, se ei yksinään korvaa muuta hoitoa. Paha olo voi karkottaa ruokahalun niin, että syöminen yksinkertaisesti unohtuu. Terveyttä tukeva syöminen tekee hyvää paitsi keholle myös mielelle. Joku taas saattaa käsitellä vaikeita tunteita hakemalla hetkellistä mielihyvää suklaasta ja sipseistä. – Paljon on puhuttu siitä, että suolisto on ihmisen toiset aivot. Jos syömme epäsäännöllisesti ja ravintoarvoiltaan heikkoa ruokaa, olo saattaa olla väsynyt ja mieliala laskea. Keskeistä niissä on Roposen mukaan suoliston mikrobisto ja keskushermoston välittäjäaineiden tuotanto sekä elimistön matala-asteinen tulehdustila, jota epäterveellinen ruokavalio pahentaa. Ja kun mieli on maassa, ruokavalion terveellisyyteenkään ei jaksa kiinnittää huomiota. Masennuksen ja ruokavalion yhteyttä selvittäneet tutkimukset vahvistavat tämän. Niin sanottu tunnesyöminen voi kerryttää helposti kiloja – ja kierroksia noidankehään. Useammin kalaa, palkokasveja tai muuta proteiinipitoista kuin punaista lihaa. Siitä taas seuraa lisää painonnousua ja lisää stressiä, jota yritetään korjata tunnesyömisellä, Roponen kuvailee. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VA SHUTTERSTOCK R unsaasti marjoja, hedelmiä sekä kasviksia. Mielialaongelmia ja masennusta voivat toki aiheuttaa muutkin kuin ravitsemukseen liittyvät syyt, esimerkiksi erilaiset elämässä kohdatut haasteet. Tiedämme, mitä pitää syödä, jotta voisimme hyvin fyysisesti. Ruokavaliolla ei silloin välttämättä korjata tilannetta. – Lääkkeet, terapia ja elintapamuutokset ovat usein tarpeen, eikä niitä pidä sivuuttaa. – Myös hyvä ruokasuhde on tärkeää, ja siihen liittyy nautinnon lisäksi joustavuus. Keskity kasvattamaan hyvää Kun Johanna Roponen veti tutkimuksessaan masennusta sairastavien ravitsemusryhmiä, moni 29 TUNNE & MIELI 6/2024. Nämä kaikki tekijät yhdessä tukevat mielenterveyttä. Sokeripitoisia ja rasvaisia herkkuja vain harvakseltaan. Kun teemme niin, se on eduksi myös mielenterveydelle. Sitä tuovat maut, hyvät tuoksut ja parhaimmillaan myös saman pöydän ääreen kokoontuneet ihmiset. Laadukas ruokavalio voi jopa vähentää masennusoireilua ja edistää masennuksesta toipumista. – Välimeren ruokavaliota noudattavilla on noin kolmanneksen pienempi riski sairastua masennukseen. Täysjyväviljaa, ja pehmeää rasvaa kovan sijaan. Kun suoliston mikrobistoa ruokkii hyvin, se edistää kokonaisterveyttä, myös mielenterveyttä. Laadukkaan ruokavalion on havaittu myös edistävän masennuksesta toipumista ja vähentävän masennusoireilua, kertoo väitöskirjatutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Roponen
Kunnossa pysymiseksi on vain syötävä riittävästi marjoja ja muuta ”superruokaa”. Silloin kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti ja suosia kuituja proteiinipitoisia ruokia, jotka pitävät pitkään kylläisenä. MYYTTI Ruokavalio on helppo pitää terveellisenä, kun noudattaa aina samaa kaavaa. mukana ollut koki ahaa-elämyksen: päivittäinen olo kohenee, kun onnistuu parantamaan ruokavaliotaan edes hiukan. Kun tässä onnistuu, mielialakin kohenee. MYYTTI Yksittäisillä ruokaja ravintoaineilla voi vaikuttaa mielenterveyteen. Jos ruokavalioon kuuluu jo kasviksia, marjoja ja hedelmiä, niitä kannattaa lisätä vaikka joka aterialle. Ruokavalion ravintoaineilla on synergiaetuja, joita ravintolisät eivät voi täydellisesti jäljitellä. FAKTA Mielenterveyden ja ravitsemuksen yhteyden takana on monimutkaisia mekanismeja, eikä mikään yksittäinen ravintoaine ole ratkaiseva. – On helpompi kasvattaa hyvää kuin karsia ja kieltää itseltään jotain. FAKTA Painonnousu voi johtua esimerkiksi voimavarojen puutteesta ja lääkityksen aiheuttamasta ruokahalun kasvusta. MYYTTI Vaikka ihmisellä on mielenterveyden haasteita, hän voi aina vaikuttaa painonhallintaansa. Se oli hänelle erittäin hyvä kokemus, koska ruokailuun liittyi myös sosiaalisuutta. Roponen kehottaa keskittymään ensisijaisesti niihin asioihin, jotka ovat hyvällä tolalla. On myös tärkeää muistaa armollisuus itseä kohtaan. 30 TUNNE & MIELI 6/2024. Usein tavoittelemme kertaheitolla liian suurta harppausta ja petymme itseemme, kun emme siinä onnistu. Dieetin jälkeen palataan yleensä takaisin entisiin tapoihin, ja saavutukset murenevat nopeasti. Olennaista on monipuolisuus: kalasta saa omega-3-rasvahappoja, täysjyväviljasta kuituja, kasviksista folaattia. Eräs hyvin niukasti syönyt ryhmäläinen alkoi nauttia säännöllisesti aamupalan. Tai silloin, kun potee huonoa omaatuntoa satunnaisesta herkuttelusta. Pienet askeleet ovat hyväksi kenelle tahansa, joka haluaa parantaa ravintotottumuksiaan. Jos siitä lipsuu, takaisin on vaikea palata ja syyllisyyden tunteet vaivaavat. Se vaatii vain itsekuria. Laihtumistarkoituksessa aloitetut dieetit ovat tästä hyvä esimerkki. Syö edes jotain onkin Roposen neuvo niille, joiden voimavarat ovat koetuksella ja ruokahalu on kaikonnut. Tärkeintä on, että ruokavalio noudattaa pääosin suosituksia. Lääkitys voi olla välttämätön riippumatta siitä, kertyykö kiloja vai ei. Silloin usein syödään hyvin toisenlaisia ruoka-aineita kuin normaalisti. Tärkeämpää olisi tehdä pieniä muutoksia omaan, tuttuun ruokavalioon. Omaa ruokasuhdettaan kannattaa pohtia esimerkiksi silloin, jos illanistujaiset jäävät väliin tarjoiltavan ruoan vuoksi. FAKTA Terveellinen ruokasuhde sallii joustamisen, ellei kyse ole allergioista. Sitä tuovat maut, hyvät tuoksut ja parhaimmillaan myös saman pöydän ääreen kokoontuneet ihmiset. Ruokaan ja ateriahetkiin kuuluva nautintokin on tärkeää. – Toinen ryhmäläinen alkoi käydä kerran viikossa lounaalla ulkona, paikassa, jossa on muitakin ihmisiä
Kylläisyydestä viestivän leptiinin pitoisuus vähenee, ja nälästä viestivän greliinin pitoisuus lisääntyy. Kasvisten ja täysjyväviljan lisääminen voi saada vatsan toimimaan aiempaa paremmin. – Terveellinen ruokavalio sallii joustavuuden ja ruoasta nauttimisen. – Jos syö hyvin raskaita ja rasvaisia aterioita iltapainotteisesti, palauttavan eli syvän unen määrä vähenee. Terveellisestä ruokavaliosta voi saada itselleen stressin aiheen, jos siihen pyrkii liian ehdottomasti. Ateriarytmin kohentuminen taas vähentää päiväaikaisia väsymyspiikkejä, kun verensokeritasot pysyvät tasaisempina. Lupa joustaa ja nauttia Kun saa muutettua ruokavaliotaan ja ateriarytmiään suotuisaan suuntaan, hyviä vaikutuksia saattaa huomata jo ensimmäisten viikkojen aikana. Syömällä voi parantaa unta Nukuitko huonosti viime yönä. Omasta ruokasuhteesta on Roposen mukaan aihetta huolestua, jos syöminen stressaa kohtuuttomasti ja siitä katoaa ilo. Myös ravinnon ja unen yhteys on kehämäinen: ruokailutottumukset vaikuttavat unenlaatuun ja päinvastoin. – Ruokavaliomuutoksissa suurimmat hyödyt tulevat pitkällä aikavälillä, ja se tekee asian hieman hankalaksi. – Kun suoliston mikrobistoa ruokkii hyvin, se edistää kokonaisterveyttä, myös mielenterveyttä, Johanna Roponen sanoo. Etenkin syömisen painottuminen iltaan voi vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unenlaatua, jos päivän aikana syntynyttä energiavajetta täyttää kerralla liikaa. Ne voivat kadota, jos haluamme viimeistä murua myöten suunnitella, mitä, milloin ja missä syömme. Sillä usein pärjää, jos on syönyt päivän mittaan jo aamupalan, lounaan ja päivällisen sekä mahdollisesti pienen välipalan. Silloin tekee mieli nopeita herkkuja, joita väsyneenä on myös tavallista vaikeampaa vastustaa. . TUNNE & MIELI 6/2024 31. Olo on aiempaa virkeämpi, ja hyvää fiilistä kasvattaa myös onnistumisen tunne. Tekee väitöskirjaa ruokavalion laadun ja masennuksen yhteydestä ennaltaehkäisyn ja hoidon näkökulmasta. Saa vastapainoa työlleen lasten ja lapsenlasten kanssa puuhailusta, tutkimusprojektien harrastelusta sekä konserttireissuista ystävien kanssa. Hän valitsisi illalla helposti sulavaa mutta nälkää pitävää ruokaa, esimerkiksi voileivän ja täysmehun tai jugurttia ja mysliä. Pienetkin muutokset kannattaa panna merkille ja olla niistä ylpeä. JOHANNA ROPONEN Terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti, toimii projektitutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Ja jos nauttii illalla kofeiinia tai alkoholia, sekin toki vaikuttaa nukkumiseen, Roponen sanoo. Joskus syy unen heikentymiseen löytyy epäsäännöllisestä ateriarytmistä. Kun nukumme huonosti tai univajetta on kertynyt muista syistä, elimistössä ruokahalua säätelevien hormonien toiminta muuttuu. Olo tuntuu silloin raskaalta, ehkä närästääkin – ei siis ihme, että uni häiriintyy. Me ihmiset tietysti haluaisimme niitä heti, Johanna Roponen sanoo. – Ruokahalu kasvaa huonosti nukutun yön jälkeisenä päivänä, etenkin iltapäivällä ja illalla
Työkaveria ei jätetä Työ Terveys Turvallisuus -lehti – hyvän työn puolella. Kilautetaan kollegalle, aloitetaan harrastekerho, käydään yksillä töiden jälkeen, sovitaan Teams-kahvit ja muistetaan merkkipäivät. Yksinäisyydellä on vakavia henkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyviä vaikutuksia. Kohdataan työkavereita ja edistetään yhteisöllisyyttä – myös hybridityössä. Lä hd e: H el si nk iM is si on Ty öe lä m än yk si nä is yy s -b ar om et ri 20 22 tttlehti.fi TUTUSTU LEHTEEN tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje Tilaa maksuton uutiskirje Joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työyhteisössään. Työpaikka voi tarjota yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvoinnin kannalta tärkeän yhteisön
. Kiperään ompeluhommaan keskittyessä pääkopalla on niin paljon mietittävää, ettei ehdi lainkaan murehtia mitään turhaa. Nautintojen nautinto siitä tulee, jos kirja on erityisen hyvä ja toisen käden ulottuvilla on lasillinen viiniä, juustoa ja keksejä. Tein pellillisen kakkua. Mitä hyvää voisin tehdä itselleni. Luultavasti mikään toiveista ei täyty. Hyvässä lykyssä siihen hetkeen on vielä vuosikymmeniä, mutta varmaa on, että jonain päivänä metsälenkkini ovat ohi. Ompeluhommiin ei kannata ryhtyä siksi, että saisi tehtyä nopeasti, helposti ja halvalla. Mutta niin vain videoita katsomalla, ompeluohjetta moneen kertaan tavaamalla ja eri ohjeiden oppeja yhdistelemällä sain aikaiseksi housut – vieläpä käyttökelpoiset sellaiset. Itseä ilahduttavien asioiden listalle laitan siis ompelun. Napinlävessä olisi toivomisen varaa, mutta ei nyt mennä siihen. Minä pääsin harjoittelemaan malttamista, ja tällä kertaa sain vielä rutkasti onnistumisen iloa sen päälle. Halusin panna itseni koetukselle, opetella ompelemaan taskut ja housujen vetoketjun paikalleen. Lisäksi huomasin, että kiperään ompeluhommaan Pieniä, isoja iloja keskittyessä pääkopalla on niin paljon mietittävää, ettei ehdi lainkaan murehtia mitään turhaa. Välillä lienee paikallaan kuitenkin miettiä ihan itsekkäästi vain sitä tyyppiä, jonka kanssa koko elämänsä viettää eli itseään. Siihen saakka yritän muistaa nauttia. Voin esimerkiksi kävellä metsässä. Huomaan helposti sen, mitä minulta puuttuu, kuten esimerkiksi huippukunto, kiinteä iho ja muutama miljoona euroa rahaa. Jonain päivänä en enää pysty siihen. Katsoin videota yhä uudelleen, pysäytin välillä, palasin taaksepäin ja katsoin taas. Miten meikäläistä voisi hemmotella. Päätin taannoin kokeilla, onnistuisinko ompelemaan itselleni housut. Ah! Ja nyt kun päästiin asian ytimeen eli herkutteluun, annan vielä yhden niksin itsensä hemmotteluun. Palkitsevampaa saattaisi olla katseen kääntäminen siihen, mitä minulla nyt on ja mikä kaikki tällä hetkellä on mahdollista. Pystyn kulkemaan poluilla ja nousemaan kallioille. Soili 33 TUNNE & MIELI 6/2024. Siistit taskut, toimiva vetoketju ja asialliset laskokset. Soili Pohjalainen on kirjailija, joka ilahtuu oivaltaessaan jotain uutta. Prosessi oli pitkä ja välillä pitkällä tauolla. Jos vain maltan, voin ilahduttaa itseäni käpertymällä sohvalle lukemaan kirjaa. Eräs housujen vetoketjun ompeluun opastava video keräsi ansiostani lukuisia uusia katselukertoja. Mikä minua ilahduttaa. Siitä riitti iloa ja hyvää mieltä paitsi itselle myös perheelle ja suvulle. Kolumni M uiden ilahduttaminen saa tunnetusti hymyn nousemaan myös omille kasvoille. Koska nykyään on olemassa ohjevideoita joka lähtöön, ammensin niistä oppia. Sain vinkin, että porkkanakakun taikinaan kannattaa lisätä chilijauhetta, jauhettua inkivääriä, jauhettua pomeranssinkuorta ja muskottipähkinää, noin teelusikallinen kutakin (minä sanoisin, että chiliä vähän vähemmän)
Ohjaajana olen huomannut, kuinka vaikeaa ihmisen on hyväksyä, että hän voi olla ihana tekemättä mitään, olemalla vain keskeneräinen oma itsensä. Utön retriitit kestävät neljä päivää, mikä on jo sellainen aika, että siinä ehtii antautua hiljaisuudelle kunnolla. Tilanne muuttui, kun tapasin kymmenen vuotta sitten nykyisen mieheni, jolla oli tuolloin neljä murrosikäistä lasta. Osallistujat saavat vain olla ja asettua ohjatusti omien ajatustensa äärelle, istua kivellä ja katsella merta. Se oli ollut hänelle mullistava asia. SUOMALAISILLE ON LUONNOLLISTA olla hiljaa yhdessä vaikka saunan lauteilla. Rajan vetäminen vaatii uskallusta. Mitä jaksan ja haluan. Asuin mökissä lopulta kymmenen vuotta. Elämässä ei tarvitsekaan vain puurtaa ja mennä väkisin eteenpäin, taistella! Pysähtymisen ja läsnäolon tärkeys on löydetty sen jälkeen, kun aloitin retriittien ohjaamisen. Se auttaa löytämään oman suunnan elämässä. Tein hirveästi töitä muun muassa julkaisupäällikkönä ja päätoimittajana. Mutta jos elämässä on kaikki melko normaalisti, se on vain itsestä kiinni. Tein muuttoni jälkeen vielä jonkin verran vanhoja töitäni, mutta olin jo alkanut suunnata ajatuksia myös toisaalle. OMA ELÄMÄNI suuntautui pikkuhiljaa kohti hiljaisuutta muuttoni ja töiden jättämisen myötä. Varsinkin meille naisille tekemisen lopettaminen voi olla suuri asia, sillä ajattelemme arvomme lähtevän toiminnasta: olen arvokas, kun teen ja suoritan asioita. Yksi elämän tärkeimmistä sanoista on mielestäni raja, ja hiljaisuus on rajan vetämistä. Kasvatin itse ruokani ja keräsin metsästä puut, joilla mökkiäni lämmitin. Mutta on eri asia olla hiljaa kuin olla hiljaisuudessa. Myös meillä ihmisillä on omat rajamme – joita emme kuitenkaan kunnioita tarpeeksi usein. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VAT EEVA ANUNDI Toki asioiden tekeminen on kivaa ja kannattaa, mutta se ei liity ihmisen arvoon. Näin jälkikäteen ajateltuna kyse oli tarpeesta pysähtyä ja kuunnella itseään, vaikka en tuolloin vielä käyttänyt sanaa hiljaisuus. Sain syödä vaikka viikon kaurapuuroa, jos niin halusin. Sain kerran palautteen osallistujalta, jolle olivat jääneet mieleen sanani elämästä saa myös iloita. Olen kouluttautunut kundaliinijoogaohjaajaksi, hiljaisuuden retriitin ohjaajaksi, ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja luovan kirjoittamisen ohjaajaksi. Hiljaisuuden äärelle voi asettua luonnossa tai kaupungin vilinässä – hiljaisuus on syvimmillään omasta 34 TUNNE & MIELI 6/2024. Omien rajojen vetämisestä tuli erilaista kuin yksin eläessä. Hiljaisuuden vaalija Minun mieleni Mari Vainio on ohjannut satoja hiljaisuuden retriittejä ja tietää, miksi jokaisen meistä kannattaisi välillä antautua hiljaisuudelle. Joskus ihmisillä voi olla niin vaikeita tilanteita, ettei rajojen asettaminen ole mahdollista. Sitten päätin jättää tämän kaiken, ja muutin pieneen mummonmökkiin Siuntioon. Se on ollut iso osa omaa työnkuvaani. O ma tieni hiljaisuuteen alkoi nelikymppisenä, kun halusin rauhoittaa elämäni tahtia eli downshiftasin, kuten silloin sanottiin. OLEN OHJANNUT hiljaisuuden retriittejä eri puolilla Suomea, pelkästään Utön saarella noin sata kertaa. Oman rajan pohtimiseen liittyy kysymys siitä, kuka minä olen ja mitä tarkoittaa olla minä. Kaikella on rajansa: maapallolla, talolla, pihalla ja huoneella. Elin silloin yksin eikä minulla ollut omia lapsia, joten elämä oli monella tavalla helppoa. Retriiteillä kaikki on valmiina: ruoka odottaa pöydässä, ja sauna on lämmitetty. Tuntuu kuitenkin edelleen siltä, että kiireisen ja jollain tavalla vaikean elämän ajatellaan olevan arvokkaampaa kuin helpon ja kevyen elämän. Hiljaisuudessa oleminen tarkoittaa hiljaisuuteen asettumista ja kaiken tekemisen lopettamista. Ajattelen, että näissä kaikissa on kyse samasta asiasta: ihmisten ohjaamisesta syvemmälle itseensä
”Ohjaajana olen huomannut, kuinka vaikeaa ihmisen on hyväksyä, että hän voi olla ihana tekemättä mitään, olemalla vain kesken eräinen oma itsensä.” 35 TUNNE & MIELI 6/2024
JOS EI KOSKAAN pysähdy kuuntelemaan itseään, omat unelmat jäävät kaiken alle. Ja jos ei ole unelmaa, ei ole tulevaisuutta. Porvoossa asuva Mari Vainio opettaa uusia ohjaajia hiljaisuuden ja luovuuden äärelle Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen kesäyliopistoissa. Takana ylhäällä näkyy vanha keskiaikainen kylä kirkkoineen, ja sen vasemmalta puolelta kävelee mies tietä pitkin alas. 36 TUNNE & MIELI 6/2024. Itselläni on ollut tämä rauhan kaipuu aina, ja se on varmasti ohjannut myös tähän työhön: ohjaamaan muitakin kohti sisintään. Jokaisella on lupa olla rauhassa ja ottaa omaa aikaa.” . Aikaa ja tilaa jää hiljaisuuteen vetäytymiselle. Uskon, että keho ja mieli ovat yhtä, eikä keho jaksa loputtomiin. Hän sanoo, jos jokin ei käy tai jos hän ei jaksa tehdä jotain. Kiireen keskellä elämän arvo voi jäädä näkemättä. Onko se yksinoloa vai rauhallisen hetken ottamista. Se on kuin kone, joka tarvitsee välillä lepoa. Unelmassani on talo Italian Umbriassa. Siellä on vain tarpeellinen, ei liikaa tavaraa tai huollettavaa. Ohjaan myös viisi kertaa viikossa kundaliinijoogaa. Itse seison pihalla sylissäni iso salaattikulho ja päälläni pellavamekko, odotan ihmisiä päivälliselle oliivipuiden alle. Olen kuitenkin saanut siitä askelia oikeaan suuntaan. Mies on, ja kirkko kertoo minulle tärkeästä ortodoksisuudesta. En usko, että talo Umbriassa toteutuu, mutta se ei olekaan tärkeää. sisimmästä nouseva, paikasta vapaa asia. Moni unelmassani on totta: teen ryhmien kanssa työtä, rakastan ruuanlaittoa ja juhlien järjestämisestä. Elämä on kuitenkin hieno asia, ja siinä on paljon koettavaa ja nähtävää. Ilmoitan vain vanhalle isälleni, ettei hän ihmettele, kun en vastaa. Kuva on kulkenut mukana elämäni eri kohdissa ja näyttänyt suuntaa. Se antaa mielen kertoa asioista, jotka ovat jääneet arjessa taka-alalle. Unelmat ovat tärkeitä suunnan näyttäjiä. Kokemusten ei tarvitse olla mitään mahtipontisia, ne voivat olla pienten asioiden huomaamista ja ihmettelyä. Jos huomaa kaipaavansa elämään rauhaa ja hiljaisuutta, kannattaa pysähtyä miettimään, mistä se kertoo. KUN IHMINEN osaa vetää rajansa, hän uskaltaa olla oma itsensä. Kasvimaa on tärkeä hiljaisuuden paikka itselleni. Täytin tänä vuonna 60 ja sama unelma on seurannut mukanani kolmekymppisestä asti. Mieli kyllä kertoo, kun lopettaa liian yrittämisen: mitä haluan elämääni lisää, ja mikä on aika jättää taakse. Hiljaisuudessa aistit avautuvat ja ihmettelen esimerkiksi auringonkukkien kasvua. Iso talo on nyt muuttunut mielessäni pieneksi mökiksi meren tai järven äärellä. Unelma voi olla ihan vain sekin, että saa olla rauhassa ja levätä. Itse löydän tällä hetkellä hiljaisuutta etenkin syvästä meditaatiosta. Se on myös tietyllä tavalla toteutunut, vaikka ei juuri sellaisena kuin sen olen nähnyt. Hiljaisuus auttaa pysähtymään unelmien äärelle. Mitä itselle tarkoittaa, että haluaa olla rauhassa. Ruuankin saatan tehdä valmiiksi, ja vain makoilen kissan kanssa, lueskelen vähän ja meditoin. Talossa on paljon ihmisiä lopettelemassa taidehistorian luentoa. Keho tuntuu rennolta, ja ihmisessä on ilo. Nautin myös, jos saan olla viikonlopun yksin kotona. Panen puhelimen kiinni enkä tee mitään
Mikä juttu sytytti. Entä mitä jäit kaipaamaan. Tai onko sinulla mielessäsi juttuidea ja kiinnostava haastateltava. Lue lisää www.aistisiimes.fi 37 TUNNE & MIELI 6/2024. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu. Jutun kirjoitti toimittaja Marjo Jääskä. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan Anna Pölkin haastattelu Kauneus tuo voimaa. Lehden 5/24 arvonnassa Roolivapaus-kirjan voitti Eveliina Mulenga Onnea voittajalle! Lukijoilta Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Mikä lehden juttu ilahdutti erityisesti. Kerro meille mielipiteesi ja ideasi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi tai lähettämällä alla oleva lomake postitse. Palkinnon arvo on noin 50 euroa. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken AistiSiimestuotepaketin, joka sisältää hyvinvointiteen, huonetuoksun sekä käsinkudotut villasukat haluamassasi koossa. SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten
Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Kun tutkijat vertasivat eniten kiitollisuutta kokevia sitä vähiten kokeviin, kiitollisten riski menehtyä seurannan aikana oli 9 prosenttia pienempi. Tutkittua tietoa Kiitollisuus voi auttaa elämään pitempään UUTISPALVELU DUODECIM KIITOLLISUUTTA TUNTEVAT ja siihen taipuvaiset ihmiset saattavat elää muita pitempään, tuore tutkimus osoittaa. Tutkijat selvittivät kiitollisuuden ja kuolleisuuden yhteyttä tarkastelemalla 49 000:ta yhdysvaltalaista naista, joita on seurattu vuodesta 1976 saakka osana laajaa terveystutkimusta. Seurannan päättyessä osallistujat olivat keskimäärin 79-vuotiaita. Kiitollisuus on aiemmin yhdistetty muun muassa hyvinvointiin ja tavallista pienempään masennusriskiin. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia, kuten ikä, sosiaaliset suhteet ja kanssakäyminen muiden kanssa, uskonnollisuus, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, elämäntavat ja kognitiivinen toimintakyky. KU VA : SH U TT ER ST O C K Kiitollisuus on hyvinvointia ja onnellisuutta vahvistava myönteinen tunnetila, jota voi tuntea monestakin syystä. Kiitollisuutta ja monia muita seikkoja on kyselty kahden vuoden välein koko seurannan ajan. 38 TUNNE & MIELI 6/2024. Toiset ovat luonnostaan taipuvaisempia kiitollisuuteen, mutta sitä voi myös vahvistaa erilaisilla harjoituksilla. Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä vaikka kiitollisuus ja kiitollinen elämänasenne on yhdistetty suotuisiin terveysvaikutuksiin, sen ei ole aiemmin osoitettu liittyvän pidempään elinikään
Tutkimus julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Myös lihavuus liittyi suurempaan oireilun todennäköisyyteen. KU VA : SH U T T ER S TO CK 39 TUNNE & MIELI 6/2024. Tähän riitti esimerkiksi viisi kupillista teetä päivässä sekä lasillinen viiniä tai kourallinen marjoja. Oireilu oli harvinaisempaa äideillä, jotka saivat vauvan syliinsä ja ihoaan vasten heti tai pian synnytyksen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 2 800 naista, jotka olivat synnyttäneet suunnitellulla keisarileikkauksella. Heistä 9 prosenttia kärsi traumaperäisen stressihäiriön oireista kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen ja hieman alle 2 prosenttia täytti traumaperäisen stressihäiriön diagnostiset kriteerit. Tulokset tukevat näyttöä flavonoidien terveyshyödyistä, mutta myös ruokavalion muut piirteet ovat voineet vaikuttaa osallistujien sairastumisriskeihin. Oireilu oli yleisempää nuorilla sekä afrikkalaistaustaisilla äideillä. Flavonoideja sisältävä ruokavalio hellii muistia RUNSAASTI FLAVONOIDEJA ruokavaliostaan saavat näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita harvemmin tai ainakin myöhemmin. Muita traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä olivat verenvuoto tai kovat kivut synnytyksen jälkeen sekä käynnistetyn synnytyksen jälkeen tehty keisarileikkaus. Myös masennusoireita ja korkeaa verenpainetta potevat näyttivät saavan suuremman hyödyn flavonoideista. Traumaperäinen stressihäiriö yleinen keisarileikkauksen jälkeen LÄHES JOKA KYMMENES äiti saattaa potea traumaperäistä stressihäiriötä keisarileikkauksen jälkeen, osoittaa Ranskassa tehty tutkimus. Traumaperäinen stressihäiriö kehittyy yleensä jonkin traagisen elämäntapahtuman seurauksena. Yksittäisistä flavonoidien lähteistä etenkin tee, marjat ja viini liittyivät pienentyneeseen dementiariskiin. Suomessa lähes viidennes kaikista ja neljännes ensisynnyttäjien synnytyksistä on keisarileikkauksia. Flavonoideja on paljon kasvisja hedelmäpainotteisessa ruokavaliossa, joka on monella muullakin tapaa hyväksi terveydelle ja pienentää lukuisten sairauksien vaaraa. Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, että myös suunnitellusti tehtyyn keisarileikkaukseen liittyy traumaperäisen stressihäiriön riski. Brittitutkimuksessa seurattiin yli 120 000:ta keskimäärin 56-vuotiasta henkilöä yhdeksän vuoden ajan. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos henkilöllä oli tavallista suurempi dementiariski geneettisen alttiuden vuoksi. Kun tutkijat yhdistivät tiedot todetuista dementioista osallistujien ruokavaliotietoihin, he havaitsivat eniten flavonoideja ruokavaliostaan saavien sairastuneen kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin niiden, joiden ruokavaliossa oli vähiten flavonoideja
Tämä havaittiin etenkin kuukauden sisällä liikuntajaksoista, mutta kolmessa tutkimuksessa hyödyt näkyivät vielä 6–12 kuukautta myöhemmin. KU VA : SH U TT ER ST O C K Tutkittua tietoa Suomessa noin 25 000 henkilöä sairastuu vuosittain johonkin aivoverenkiertohäiriöön. Aiemmissa tutkimuksissa aivoverenkiertohäiriöt on yhdistetty muun muassa uniapneaan ja unettomuuteen. Tuoreessa meta-analyysitutkimuksessa vaikutus ei ole kovin suuri, mutta liikunnalla on muitakin suotuisia vaikutuksia. Suuri osa potilaista toipuu niin hyvin, että he pärjäävät itsenäisesti arkitoimissaan, mutta noin 15–30 prosenttia vammautuu pysyvästi ja 20 prosenttia tarvitsee laitoshoitoa. AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN sairastaneet nukkuvat muita todennäköisemmin lyhyitä yöunia, mutta myös keskimääräistä pidemmät unet ovat heillä yleisempiä. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin potilaiden ikä, sukupuoli, paino, verenpaine ja muita tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet nukkuivat yli kahdeksantuntisia tai alle kuusituntisia yöunia noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin terveet verrokit, tuoreen tutkimuksen tulokset osoittivat. Tulosten perusteella tutkijat suosittavat liikuntaa syöpäpotilaille, jos potilaan vointi sen sallii. Analyysissä yhdistettiin 25:n satunnaistetun ja kontrolloidun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 1 900 syöpäpotilaan tiedoista. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Aiempien tutkimusten mukaan liikunta myös lievittää uupumusta ja parantaa syöpäpotilaiden kognitiivista toimintakykyä. Aivoverenkierto häiriö voi muuttaa yöunia 40 TUNNE & MIELI 6/2024. Liikuntaryhmiin satunnaistetut kokivat masennusoireidensa lievittyvän enemmän kuin vertailuryhmäläiset, jotka saivat vain tavanomaista hoitoa tai olivat odotuslistalla. Liikunta lievittää syöpäpotilaan masennusta MALTILLINEN AEROBINEN liikunta voi lievittää syöpää sairastavien masennusoireita
Tulosten perusteella paljon täysjyväviljoja syövät säästyivät verenpaineen kohoamiselta 65 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät niitä vain harvoin. 41 TUNNE & MIELI 6/2024. Suotuisat vaikutukset koskivat kaikenikäisiä, mutta eniten iäkkäitä ja ylipainoisia. HORMONAALISTA EHKÄISYÄ käyttävillä on joidenkin tutkimusten perusteella epäilty olevan tavallista suurempi itsemurhayrityksen riski, mutta suomalaistutkimuksen mukaan huoleen ei näyttäisi olevan aihetta. Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli lehteen tai sähköisiin kanaviimme. Tämä piti paikkansa riippumatta naisen siviilisäädystä, taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta, koulutus tasosta, pitkäaikaissairauksista, synnytyksistä, psykiatrisista sairauksista ja mahdollisesta psyykenlääkityksestä. Lisääkö hormonaalinen ehkäisy naisen itsemurhariskiä. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi KU VA : SH U TT ER ST O C K Täysjyvävilja pitää verenpaineen kurissa TÄYSJYVÄVILJOJEN lisääminen ruokavalioon saattaa ehkäistä verenpaineen kohoamista, tuore tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella hormonaalista ehkäisyä käyttävät eivät yrittäneet itse murhaa muita naisia todennäköisemmin. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutritionissa. Täysjyväviljojen terveyshyödyt on tiedetty pitkään, mutta kiinalaistutkijoiden tulokset lisäävät näyttöä entisestään. Tulokset julkaistiin European Journal of Epidemiology -lehdessä. Tulokset perustuvat suomalaisiin rekisteri aineistoihin ja lähes 600 000 naisen tietoihin. Tämä havaittiin seitsemän vuoden seurannassa. Osa hormonaalisista ehkäisyvalmisteista saattoi jopa liittyä pienempään itsemurha yritysten riskiin, mutta tämä koski vain naisia, joilla ei ollut psykiatrisia sairauksia. Yhteydet nähtiin osallistujilla, jotka söivät paljon täysjyvävehnää, -maissia tai -hirssiä. Vuosina 2018–2019 naisille kirjattiin 818 itsemurha yritystä
Värityskuva 42 TUNNE & MIELI 6/2024
HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : U N SP LA SH Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). 43 TUNNE & MIELI 6/2024. Lue, miten saat yksi askel kerrallaan kodin tavarakaaoksen kuriin (Järjestystä kotiin ja mieleen) sekä inspiroidu näyttelijä Pihla Penttisen arkeen iloa tuovista asioista (Voimaa arkeen)
Tavaravirran pysäytys on ekologista, ja se säästää aikaa sekä rahaa. Ilana Aalto kutsuu tavaratyöksi kaikkea niihin liittyvää toimintaa, kuten ostosten tekemistä, pakettien noutamista, hyllytilan järjestämistä, rikkinäisten korjaamista – puunaamista ja pinoamista. Ja mikä silloin olisikaan sopiva hinta. – Fakta on, että toisen tavarat ovat aina roinaa, joka tukkii kodin säilytystilat, mutta omat esineet ovat hyvinkin tärkeitä, Aalto sanoo. V aatemytty sohvalla, astiaruuhka keittiön tasoilla, kengät sikin sokin eteisessä. Kodista tulee entistä turvallisempi, kun kamppeet eivät notku kulkuväylillä tai täytä saunan lauteita. Kodin epäjärjestys lisää kuormitusta monella tapaa: tavaroiden etsimiseen menee aikaa, koti tuntuu epäviihtyisältä eikä sinne huvita kutsua vieraita, mieltä painaa syyllisyys tekemättömästä työstä. Päivän tavoitteeksi voi ottaa esimerkiksi kylpyhuoneen kaapin yhden hyllyn raivauksen ja jatkaa järjestämistä taas seuravana päivänä tai sopivan tilaisuuden tullen. Hänestä meillä on tavaraa enemmän kuin mistä jaksamme huolehtia. Suomalaisissa kodeissa on kymmeniätuhansia tavaroita, joten ei ole ihme, että ne tuottavat meille päänvaivaa. Ammattijärjestäjä, neuropsykiatrinen valmentaja Ilana Aalto neuvoo taltuttamaan tavaratungosta pienin askelin. Älä ota ilmaiseksikaan vastaan sellaista, mitä ilman pärjäät. – Pieniä askelia ja lempeää lähestymistapaa tarvitaan etenkin silloin, jos elämäntilanne on kuormittava tai voimavarat ovat jostain muusta syystä kortilla, hän sanoo. – Kun ihmiseltä kysyy, miksi hän haluaa kotiinsa lisää järjestystä, tyypillinen vastaus on halu saada mielenrauhaa, Aalto sanoo. Oloa helpottaa, kun aloittaa järjestämisen yksi pieni asia kerrallaan. Jälkimmäinen on osin seurausta ensimmäisestä, sillä tavaramäärän kasvaessa säilytystila käy ahtaaksi. Tavaran karsiminen keventää kaappien lisäksi mieltä. Aiheuttaako kodin epäjärjestys stressiä. Aallon ensimmäinen ohje kuuluukin: Jos haluat kotisi järjestykseen, lopeta tavaran hankkiminen. Jos samassa taloudessa asuu muitakin, epäjärjestyksen aiheuttamat riidatkin vähenevät. Kodin epäjärjestykseen on usein kaksi juurisyytä: se, että siellä on tilaan nähden liikaa tavaraa, ja se, etteivät tavarat palaudu oikeille paikoilleen. Järjestelyyn ei tarvitse uhrata kuin vaikka viisitoista minuuttia kerrallaan. Kun lakkaat kerryttämästä kuormaa, se alkaa vähitellen keventyä luonnollisen poistuman myötä. Järjestystä kotiin ja mieleen TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VA SHUTTERSTOCK ASKEL 1 44 TUNNE & MIELI 6/2024. Hän pitää kursseja kodin järjestämisestä ja on kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa. Lopeta tavaran haaliminen Voiko lahjaksi saadun maljakon myydä kirpparilla, jos se ei itseä miellytä
Alkuun pääset vaikka näin: Ota esiin sukkalaatikko. Säilyttämisen kriteereitä pohdittaessa hän suosii kahta kysymystä: Onko tavara käytössä. Pois laitetulle tavaralle alkaa keksiä käyttöä, joka ei muuten olisi edes tullut mieleen. Aallon mukaan kyse on epävarmuudesta, jota kokee luopumisen hetkellä. Aloitko miettiä, jos sittenkin vielä joskus käyttäisit niitä punaisia pörrösukkia, joita et ole kertaakaan vetänyt jalkaasi. Parita jäljelle jääneet. Se myös palkitsee nopeammin kuin iso rysäytys, Aalto listaa taktiikan etuja. Poista joukosta parittomat ja rikkinäiset sekä ne sukat, joita et käytä. Siinä tilanteessa tein oikean päätöksen. Moni ajattelee jopa taikauskoisesti, että jos nyt luovun tästä esineestä, kohta kuitenkin tarvitsisin sitä. Se tulee nopeasti valmiiksi, ja siihen jaksaa keskittyä. Se tuo vastavoimaa kotihäpeälle, joka saa siivoamaan vimmaisesti ennen vieraiden tuloa tai kuvittelemaan, että keittiö pitää ehdottomasti rempata ennen esikoisen rippijuhlia. Onko se korvaamattoman rakas. Jos vastaus molempiin on ei, miksi sen antaisi viedä kodista kallisarvoista tilaa. Aallon sanoin luopumislihas vahvistuu. – Pieneen urakkaan ryhtyminen on mahdollista arkisen kiireen ja hässäkän keskellä. Järjestystä kotiin ja mieleen ASKEL 2 Ilana Aalto: Vartin voima (Atena 2024) ja Paikka kaikelle (Atena 2017) L u e l i s ä ä ! Uskalla luopua turhuuksista Tyrehtyikö raivaus luopumisen vaikeuteen. Pienten askelten taktiikalla hommaan ei väsy yhtä helposti kuin jos yrittäisi saada vaikkapa vaatekaapin ojennukseen kerralla. Kaikkia epäjärjestys ei myöskään rasita, eikä siihen silloin tarvitse puuttua. Se on helppo keskeyttää ja siivota pois. Jos sukkiinkin saattaa kiintyä, vielä hankalampaa on ratkaista hinnaltaan tai tunnearvoltaan arvokkaampien tavaroiden kohtaloa. Kun on harjoitellut luopumista sukkalaatikon tai täpötäyden astiakaapin äärellä, siitä tulee helpompaa muidenkin tavaroiden kanssa. Aloita vaikka sukkalaatikosta Mikään koti ei ole aina tiptop, ei edes se sisutuslehdessä esitelty avara kaksio, jonka jokaiselle esineelle näyttää löytyneen täydellinen paikka. Aalto nimittää kotipositiivisuudeksi sitä, että lakkaamme arvioimista kotia sen siisteyden, järjestyksen tai muodikkuuden perusteella. – Katumuksen hetkellä voi lohduttautua sillä, että valintaa tehdessäni perusteet olivat ihan hyvät. Kiitä itseäsi hyvin tehdystä työstä! Kun seuraavan kerran on aikaa ja intoa, etene alusvaatteisiin tai t-paitoihin. ASKEL 3 45 TUNNE & MIELI 6/2024. Mutta jos tavaratungos ja epäjärjestys kuormittavat, asialle kannattaa tehdä jotain. Huolehdi poistot asianmukaiseen kierrätykseen. Ilana Aalto kehottaa ajattelemaan ensisijaisesti sitä, mitä valitsee säilytettäväksi, ei sitä, mitä poistaa. Jos jonkin tavaran poistaminen jälkeenpäin kaduttaa, itselleen kannattaa olla lempeä
KRYPTO Puuhaa aivoille 46 TUNNE & MIELI 6/2024
PIILOLAUSE SUDOKU Ratkaisut seuraavalla aukeamalla Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. VAIKEA ??. 47 TUNNE & MIELI 6/2024. 1 Medium Sudoku-pelivihko #1 Tulosta ja pelaa lisää sudokuja osoitteessa www.livesudoku.com Sudoku Medium #666986 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #778117 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #986606 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #756818 Pelaa tätä sudokua netissä 1 Vaikea Sudoku-pelivihko #1 Tulosta ja pelaa lisää sudokuja osoitteessa www.livesudoku.com Sudoku Vaikea #1357915 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1482735 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1005883 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1178604 Pelaa tätä sudokua netissä 1 Helppo Sudoku-pelivihko #1 Tulosta ja pelaa lisää sudokuja osoitteessa www.livesudoku.com Sudoku Helppo #324790 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #84226 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #235020 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #457824 Pelaa tätä sudokua netissä HELPPO ??. Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta. KESKITASO ??
RISTIKKO 48 TUNNE & MIELI 6/2024
Katso ristikko ja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! SUDOKU KYRYPTO (5/2024) RISTIKKO (5/2024) Josef rakasti lailla tähden SANATEHTÄVÄN RATKAISU 49 TUNNE & MIELI 6/2024. KESKITASO ??. 16 Medium Sudoku-pelivihko #1 Ratkaisut Sudoku Medium #666986 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #778117 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #986606 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #756818 Pelaa tätä sudokua netissä 16 Vaikea Sudoku-pelivihko #1 Ratkaisut Sudoku Vaikea #1357915 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1482735 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1005883 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1178604 Pelaa tätä sudokua netissä 16 Helppo Sudoku-pelivihko #1 Ratkaisut Sudoku Helppo #324790 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #84226 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #235020 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #457824 Pelaa tätä sudokua netissä HELPPO ??. VAIKEA ??
Olen yrittänyt siirtää tätä uimahallirakkautta myös lapselleni. Kävimme mieheni kanssa läpi pitkät lapsettomuushoidot, ja läppä oli välillä todella mustaa. Samalla he antavat minulle mahdollisuuden tehdä asioita itsekseni ja kerätä voimavaroja. Taide ei aina ole miellyttävää tai kivaa, eikä kaiken taiteen kanssa tarvitse olla samaa mieltä. Mitä vaikeampaa elämässä, sen rankempaa huumoria tarvitaan. Olen selvinnyt sen avulla monesta vaikeasta tilanteesta. On mieletön onni, että tyttärellämme on ympärillään liuta ihmisiä, jotka pystyvät ja haluavat olla tiivis osa hänen elämäänsä. Sen vastapainoksi tarvitsen kuitenkin yksinoloa. Yksinolo ja joutilaisuus Työni on luonteeltaan sosiaalista, mikä on ihanaa. Lataan akkujani olemalla hiljaisuudessa ja jouten, ilman ärsykkeitä tai ulkoa tulevia impulsseja. Meillä on ihana kolmevuotias lapsi, ja hän tuo elämääni valtavan määrän iloa, onnea ja perspektiiviä. 50 TUNNE & MIELI 6/2024. Perhe ja läheiset Lapseni isovanhemmat ja muu lähiperhe mahdollistavat muun muassa sen, että saan olla välillä yksin. Elämän, ilmiöiden ja yhteiskunnan heijasteleminen taiteessa lisää ymmärrystä itseämme ja toisiamme kohtaan. Ymmärrys lisää yhteyttä, ja yhteys lisää hyvinvointia. Niissä on jotain juurevaa ja ikiaikaista. Voimaa arkeen TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA JULIA KENTTÄLÄ Näyttelijä Pihla Penttinen nähdään talven aikana Jälkeemme vedenpaisumus -elokuvassa sekä Ihan pienet luut -näytelmässä Teatteri Jurkassa. Sen voimin jaksoin sitten ne itkutkin itkeä. Uimahallit Rakastan uimahalleja. KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K Taide Taide on tärkeää itselleni sekä tekijänä että kokijana. Se on olennainen osa kulttuuriamme ja arvokasta sellaisenaan. Uimahalliin menoon liittyvät tietyt toistuvat rituaalit, joista saan turvan tunnetta. Huumori Huumori on elinehto. Tykkään lorvia hallilla ihan rauhassa ja liikkua vedessä suorittamatta
Miten nuoret pysyvät mukana. ERILAISET OPPIJAT Neurokirjon huomioiminen opinnoissa ja työpaikoilla on puhuttanut viime aikoina, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa. Usein toipumiseen tarvitaan muutoksia työpaikalla. Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun. UUPUMISEN JÄLKEEN Työuupumus vie ihmisiä sairauslomille enemmän kuin koskaan. Vuoden ensimmäisessä lehdessä pohditaan työtä ja mielenterveyttä. Mikä meitä uuvuttaa ja mikä auttaa jaksamaan. VOIMIA TYÖHÖN JA ARKEEN Ensi numerossa 51 TUNNE & MIELI 6/2024. Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : U N SP LA SH MIELELLÄÄN TÖISSÄ Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää, kun sitä pohditaan mielenterveyden näkökulmasta. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 7.2
Katso talven kampanjahinnat verkkosivuiltamme ja tee hyvän mielen tilaus: VERKOSSA tunnejamieli.fi » tilaa lehti FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA SÄHKÖPOSTILLA tilaukset@tunnejamieli.fi PUHELIMITSE 050 549 6751 UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen.. Anna itsellesi tai lahjaksi hyvän mielen oivalluksia! Kotiin kannettu lehti tuo iloa ja parempaa mieltä koko vuodeksi