Lisäksi arvostetaan johtamiskokemusta. n Liedon keskustaan rakennettavassa aluehankkeessa on viisi 5-kerroksista asuinkerrostaloa, josta osa on jo valmiina. Liedon keskustaan rakennettavassa aluehankkeessa on kaikkiaan viisi 5-kerroksista asuinkerrostaloa sekä parkkihalli. Tarvasjoen yhdistykset vetoavat kuntaan laajalla rintamalla LIETO RAULI ALA-KARVIA Tarvasjoen kylän yhdistykset vetoavat kotikuntansa päättäjiin aloitteella, jossa kannetaan huolta sopeuttamistoimien vaikutuksista Tarvasjoen palveluihin. Toimialajohtajan virka täytetään sisäisellä haulla. Erityisen ilahtuneita olemme siitä, miten nopeasti olemme yhdessä pystyneet tarjoamaan laadukasta asumista keskeisten palveluiden ulottuville, Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala sanoo. Liedon Säästöpankille rakennettavan As Oy Liedon Kyöstinkartano III:n rakennuslupa jätetään vielä tässä kuussa. Toimialajohtaja vastaa omalta osaltaan kunnan toimialojen välisestä yhteistyöstä sekä sidosryhmäja oppilaitosyhteistyöstä. Toimialajohtajan tehtävänä on myös valvoa toimialansa toimintaa ja huolehtia toiminnan, organisaation ja talouden kehittämisestä sekä tulosalueen, vastuualueiden ja tulosyksiköiden välisestä yhteistyöstä sekä vastata asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. 4 Oppilaat muistavat Mauno Koiviston koulun Vahdolla s. As Oy Kyöstinkartano I:ssa on yhteensä 38 asuntoa ja Liedon Rauhassa 28 asuntoa. Kuntalaisaloite haluaa palauttaa uuteen käsittelyyn toimet, jotka kohdistuvat Tarvasjoen liikuntatilaan, yläkouluun, uimahalliin ja hyvinvointikeskukseen. Virkaa haki myös Liedon Lämmön toimitusjohtaja Anne Ahtiainen. Asiasta sivulla 17.. n Marko Tähtinen. Liedon keskusta täydentyy kahdella uudella kerrostalolla LIETO Pohjola Rakennus Oy Suomi on allekirjoittanut sopimukset Liedon Säästöpankin ja Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n kanssa kahden kerrostalon rakentamisesta Lietoon. Rakenteilla oleva kortteli sijaitsee entisen säästöpankin ja torin tienoilla. Soveltuvuusarvioon lähtevät nykyinen kiinteistöpäällikkö Jouko Jortikka ja toimitilapäällikkö Marko Tähtinen. Jokihelmen rakentaminen alkoi joulukuussa, ja asunnot ovat muuttovalmiita joulukuussa 2020. Rakennustyöt ovat valmiit kesällä 2021. Kaavoituksen ja teknisten palvelujen toimialajohtaja vastaa toimialan johtamisesta ja kehittämisestä sekä toimii teknisen lautakunnan ja kaavoituslautakunnan esittelijänä. n Aloitteessa vaaditaan muun muassa, että Tarvasjoen uimahalli tulee säilyttää. —Liedon Jokihelmi tuo monipuolisuutta asumisvaihtoehtoihin tähän kortteliin, Maria Aspala Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:lta sanoo. Ruskotalolla. Sisäiseen hakuun päädyttiin, koska kunnassa on käynnissä yhteistoimintamenettely henkilöstön vähentämiseksi enintään yhdeksällä henkilöllä. Toimialajohtajan tehtävää on viime vuodet hoitanut Ari Blomroos. —Moni säästökohteista keskittyy kuntalaisten liikkumiseen. Ruskolla soi harmonikka Ruskon Harmonikkakerho valmistautuu Elina Ukkosen luotsaamana 10-vuotisjuhlakonserttiin, joka pidetään 2.2. —Olemme olleet innolla mukana kehittämässä Liedon keskustaa yhteistyössä kunnan ja Pohjola Rakennus Oy Suomen kanssa. Aloitteen ovat allekirjoittaneet Eläkeliiton Tarvasjoen yhdistys, Kotiseutuyhdistys Tarvaiset, Lions Club Tarvasjoki, MLL Tarvasjoen paikallisyhdistys, MTK-Tarvasjoki, Suurilan Kyläyhdistys, Tarvasjoen Nuorisoseura, Tarvasjoen Urheilijat, Tarvasjoen Vanhempainyhdistys, Tarvasjoen Martat ja Tarvasjoen Maataloustuottajanaiset. VUOSIKERTA Nro 4 LIETO MAARIA PAATTINEN RUSKO VAHTO TARVASJOKI TORSTAI 23.1.2020 Tähtinen tai Jortikka toimialajohtajaksi LIETO Kunnanhallitus päätti lähettää kaksi kaavoituksen ja teknisten palvelujen toimialajohtajan virkaa hakenutta johtamistaidon ja esimiestyön soveltuvuusarviointiin. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:lle rakennettavaan Liedon Jokihelmeen tulee yhteensä 28 asuntoa. Ensimmäiset kaksi kerrostaloa, Liedon Säästöpankille rakennettu As Oy Liedon Kyöstinkartano I valmistui toukokuussa 2019 ja Pohjola Rakennuksen omaa asuntotuotantoa oleva As Oy Liedon Rauha elokuussa 2019. Rakentamisen on tarkoitus alkaa parkkihallin valmistumisen jälkeen huhtikuussa. —Kunnan erinomaisella asioiden edistämisellä olemme saaneet kehitettyä yhden Liedon hienoimman asuinympäristön, toteaa Pohjola Rakennuksen hankejohtaja Antti Saarinen. Se on pitkällä aikavälillä järjettömin säästökohde ja kääntäen, liikunnan lisääminen kaikkien ikäryhmien osalta on potentiaalisin säästökohde, aloitteessa todetaan. Kyöstinkartano III:ssa on 33 asuntoa, joiden keskipinta on noin 46 neliömetriä. Kunnanhallitus lähetti aloitteen hallintopalvelujen valmisteltavaksi siten, että asianomaisten toimialojen toimialajohtajilta pyydetään lausunnot esille tuleviin asioihin sekä nostetaan esille aloitteen johdosta tai muussa yhteydessä jo aloitetut toimenpiteet. Aloitteessa todetaan, että ehdotukset sopeutuksista keskittyvät lähinnä lyhyen aikavälin säästöihin. Aurahovin Senioripalveluille rakennettava 38-asuntoinen seniorikoti valmistuu kesällä 2020. n Jouko Jortikka. 9 66. Toimialajohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto sekä riittävä työkokemus alalta. TURUN TIENOO Lietolaisyrittäjä suuntaa toimimaan myös Espanjaan s
klo 18 Liedon valtuustosalissa Siirtoväen kansakoulukysymyksestä sotavuosien Suomessa. ilmaisia tapahtumia Liedossa, Tarvasjoella, Paattisilla, Ruskolla, Vahdolla ja Maariassa oleviin tilaisuuksiin. Toimita julkisista kaikille avoimista maksuttomista tapahtumista tammikuun tapahtumapalstalle viimeistään TIISTAINA 28.1. Tehtäväkohtainen palkka on 1.983 euroa kuukaudessa. Eila Ruusunen Ilm. Tekoäly alkaa seurata lietolaisten hyvinvointia LIETO Liedon kunnan sosiaalija terveyspalvelut on yhteistyössä Predicell Oy:n kanssa käynnistänyt Kauko-projektin, jossa asiakkaalle luovutetaan valittuja sensoreita hyvinvoinnin seurantaan ja tieto analysoidaan Predicell Oy:n kehittämässä tekoälypalvelussa. (02) 489 5900 Surun kohdatessa olemme palveluksessa Kaikki hautauspalvelut myös kivet HAUTAUSPALVELU TÄHTINEN Hyvättyläntie 4, Lieto p. Liedon veteraaniperinnetoimikunta VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! TURUN TIENOO Elotie 26, 21360 Lieto as Puh. ILKKA VIRTA LUENNOI tänään 23.1. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden mukaan lautakunta on päätöksenteossaan käyttänyt asiantuntevia selvityksiä. HELMIKUUN TAPAHTUMAPALSTA ILMESTYY TO 30.1. Hakijan selvityksen mukaan rakennus toimii jo nyt varastokäytössä. Rakennus ei täytä asuinrakennuksen vaatimuksia teknisesti eikä toiminnallisesti. Virkojen perustaminen on osa Turun talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Nyt odotamme Kauko-palvelun tuomia hyötyjä, kun etenemme kohti arvoperusteisia sosiaalija terveydenhuollon toimintamalleja, toteaa Liedon kunnan avopalvelujen esimies Sari Pihlaja Predicell Oy:n tiedotteessa. Nykyisillä maksullisuusvyöhykkeillä ja aikarajoituksilla on tarvetta kahdelle uudelle pysäköinnintarkastajalle. Kaupunki perustaakin neljä uutta pysäköinnintarkastajan virkaa helmikuun alussa. Toimialajohtajan päätöksen mukaan rakentaminen täyttää suunnittelutarvealueen erityiset rakennusluvan myöntämisedellytykset. Sensorit voivat olla puettava ja asiakkaan mukana kulkeva älykello sekä vuodesensori. Kutsu Tervetuloa 80 v. Rakennusjärjestyksen mukainen talousrakennuksen sallittu enimmäisrakennusoikeus ylittyy 31 neliömetrillä. 26.1. Jakelupäivystys: 02 269 3434 ma–pe klo 06.00–16.30 la–su 06.00–12.00 Ranka-, nivelja lihasvaivojen hoitoa ja fysioterapiaa myös ilman lääkärin lähetettä Krouvilaituri 3, Lieto Puh. —Olemme kiitollisia Liedon kunnan näkemyksellisyydestä ohjata sosiaalija terveydenhuollon palveluja datalla ohjatusti. 044 9855 335 avoinna: ma, ti, to ja pe klo 9–17 / sopimuksen mukaan www.hautauspalvelutahtinen.fi BINGO TARVASHOVISSA TÄNÄÄN 23.1. Omakotitalosta talousrakennus PAATTINEN Vanhan asuinrakennuksen saa muuttaa talousrakennukseksi Paattisten Törmäistentiellä. Turkuun tulee lisää pysäköinnintarkastajia TURKU Yksi pysäköinnintarkastaja tuo kaupungille nettotuloa vajaat 150.000 euroa vuodessa. Predicell on viime lokakuussa kaupparekisteriin merkitty yritys, jonka päätoimialat ovat IT-konsultointi, IT-palvelut sekä ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. (02) 4877 928 tai nettiajanvaraus liedonfysioterapia.fi Kaupungin avustuksia Paattisille ja Maariaan PAATTINEN/MAARIA Kaupunginhallitus on jakanut yleishyödyllisten yhdistysten toiminta-avustuksia. Syntynyttä tietoa hyödynnetään Liedon avoterveydenhuollon, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja kotikuntoutuksen palveluissa. Avustusta saivat Järvijoen pienviljelijäin yhdistys 400 euroa, Paattisten seura 700, Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta 2.100 ja Turun Kivikerho 500 euroa. 10 % ILMOITUSHINNAT Etusivu 1,63 €/pmm Tekstin edellä ja tekstissä 1,30 €/pmm Tekstin jälkeen 1,24/pmm Takasivu 1,40 €/pmm Kuolinilmoitukset 1,00 €/pmm Hintoihin lisätään alv. (02) 489 5900 Fax 489 5911 Hanhenkaari 3, LIETO Avoinna ma–pe 8.30–19.30 la 9.00–15.00 TERVEYSPISTE: ajanvaraus ja tiedustelut p. klo 12 mennessä osoitteeseen eija.lepisto@turuntienoo.fi tai postita Turun Tienoo, Elotie 26, 21360 Lieto as. Asianajajan ammattinimikettä saavat käyttää ainoastaan viralliseen asianajajaluetteloon merkityt asianajajat. TURUN TIENOO 2 23.1.2020 Asianajajia Asianajaja on oikeustieteellisen loppututkinnon ja erillisen asianajajatutkinnon suorittanut lakimies, jonka Suomen Asianajajaliitto on hyväksynyt jäsenekseen. Asiakkaalle Kauko-palveluun liittyminen on vapaaehtoista. Turulla on nyt 13 pysäköinnintarkastajaa. Hallinto-oikeuden päätös jää voimaan, eli asia on käsiteltävä uudelleen. —Meillä on kokemusta tietämyksen roolista kotihoidon alueelta jo aiemmasta. 24 % ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT keskiviikkoon klo 11 mennessä KUSTANTAJA Turun Seutu Oy PAINOPAIKKA Alma-Manu Oy Tampereen painotalo JAKELU Lounais-Suomen Tietojakelu 02 269 3434 SEURAA MEITÄ www.turuntienoo.fi JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. Asianajotoimisto Kailiala & Palo Oy Tuureporinkatu 6, 20100 TURKU Puh. syntymäpäiväkahville la 8.2.2020 klo 16-18 Vahdon seurakuntatalolle (Kanttorilantie 1, Vahto). mennessä tekstiviestillä Vesa Ruusunen 040 589 0053. (02) 284 3400 www.kplaw.fi Asianajaja, varatuomari Jari Kailiala Asianajaja, varatuomari Antti Palo Varatuomari Eva-Niina Jänne www.liedonapteekki.fi Puh. klo 18.30 JAHTI 2500 5-bingojahti 650,KIRJAN HINTA 7/6/3/3 TAPAHTUMAPALSTA Kerran kuussa ilmestyvään tapahtumapalstaan voivat laittaa kaikki yhdistykset, järjestöt ym. —Koska jätehuoltolautakunnan selvityksissä ja kuljetusyrittäjien teettämässä selvityksessä on kuitenkin päädytty vastakkaisiin johtopäätöksiin jätelaissa asetettujen vaatimusten täyttymisestä, edellyttää kuljetusjärjestelmästä päättäminen näiden selvitysten vertaamista ja uusien päätelmien tekemistä, sanotaan perusteluissa. Asianajaja on kokenut ja sidonnaisuuksista vapaa oikeudellinen asiantuntija, joka noudattaa toiminnassa hyvää asianajotapaa. Päätös jätteiden kuljetuksesta uudelleen valmisteluun TIENOO Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti toukokuussa 2017, että sen toimialueella siirrytään kiinteistöjen järjestämästä sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vaiheittain 1.1.2021—31.12.2024. Ehtona on, että asuinrakennuksen käyttötarkoitus muutetaan talousrakennukseksi eikä rakennusta saa käyttää asumiseen. Lautakunnan päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeudelle, joka kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Sopeuttamistoimenpiteinä tulevaisuudessa laajennetaan pysäköinnin maksullisia alueita ja maksullista aikaa. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen sillä perusteella, että asiaa ei ole selvitetty riittävällä tavalla. 02 489 200 Ilmestyy torstaisin Sanomalehtien Liiton jäsen SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@ turuntienoo.fi KONTTORI AVOINNA ma–to klo 9.00–16.30 pe 9.00–14.00 TOIMITUS toimitus@turuntienoo.fi Päätoimittaja Rauli Ala-Karvia 02 489 2012 0500 326 440 Toimittajat Matti Lehtonen 02 489 2013 Pekka Remes 02 489 2014 Maria Suomi 02 489 2015 la–su toimittaja 050 3722 641 ILMOITUKSET JA TILAUKSET Toimitusjohtaja Timo Kuukasjärvi 02 489 2010 0500 224 060 Ilmoitusmyynti ja valmistus Eija Lepistö 02 489 2016 Päivi Teerimäki 02 489 2011 TILAUSHINNAT PAPERILEHTI Kestotilaus 89 € 12 kk 96 € 6 kk 52 € 3 kk 30 € DIGILEHTI Kestotilaus 59 € 12 kk 70 € 6 kk 40 € 3 kk 25 € Hinnat sisältävät alv. Hallinto-oikeuden päätöksestä tehtiin kaksi valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on hylännyt valitukset. Menetelmä mahdollistaa palvelujen suunnittelun asiakaskeskeisesti ja mahdollistaa yksilölliset tarpeet parhaalla tavalla huomioivan hoidon ja palvelun ennakoiden, sanoo Predicell Oy:n toimitusjohtaja Aki Kuivalainen. Päätös koski muun muassa Lietoa, Ruskolla Ruskon kunnanosaa sekä Turun alueita
TURUN TIENOO 23.1.2020 3 Hyvättyläntie 2, 21420 LIETO, puh. 02 4893 400, kimmo.lahtinen@k-supermarket.fi Palvelemme arkisin 7-21, la 8-21, su 10-21 L I E T O R I Hin nat voi ma ssa TO– SU 23. elle i toi sin ma ini ta. –26 .1. 14 99 KG ERÄ! VIIKONLOPPUNA SYÖDÄÄN KUNNOLLA Tuore suomalainen ruodoton D-trimmattu KIRJOLOHIFILEE Voimassa to-la -38% PLUSSA-KORTILLA Ilman korttia 1,45 pkt Vastuullisesti pyydetty TONNIKALAN FILEEPIHVIT pakastevarastoitu Vietnam 24 95 Tuore suomalainen MADE kokonaisena säävaraus KG 15 99 Naudan suomalainen ULKOFILEEPALA noin kilon palaa 24 99 14 99 3 99 KG Karin HAVUPUUUUTEJUOMA 600 ml (8,33/l) Yksittäin 6,99/plo KG ERÄ! Ihana KATKARAPUKIMARA (24,90/kg) Voimassa to-la 2 49 100 G ERÄ! ERÄ! Tuore Viro KUHAFILEE säävaraus 6 99 3 99 Leroy SUSHI LAJITELMA 10 palaa 275-290 g Voimassa to-su 9 99 RS ERÄ! ERÄ! Tuore kokonainen KIRJOLOHI Suomi / Ruotsi Max 2/talous Takuumureat suomalaiset NAUDAN ULKOFILEEPIHVIT Takuumureat suomalaiset ohuet NAUDAN LEHTIPIHVIT fileestä grillimaustevoilla ERÄ! Tuoreet elävät SINISIMPUKAT 1 kg:n rasia MSC, Tanska Voimassa to-la KG KG Liedon parhaalta kalatiskiltä Liedon parhaalta kalatiskiltä ERÄ! ERÄ! KG Hot Chicken Texas Pete WINGS KG ABBA SILLIHERKKU chili-aioli MSC 220 g (2,27/kg) Max 10 prk/talous Seuraavat 3,09/prk 1 00 ERÄ! PRK 2 ERÄ! 10 00 PLO 2 “Essi” Esa Keskinen puodissa pe klo 12–17 19 99 KG ERÄ! Piipanojan KYLMÄSAVULOHISIIVUT (49,90/kg) Voimassa to-la 4 99 100 G ERÄ! ERÄ! 19 95 KG Kalatarjoukset Kalatarjoukset voimassa to-la voimassa to-la
Työn merkittävimpinä tuloksina syntyivät Viking-asuinalueet Varsovaan sekä lukuisia päiväkotija muita kohteita Saksaan. Kuntien kanssa neuvotellaan rahoitusosuudesta erikseen. Vankilateatterin esitys on Taittuu ry:n, Turun kaupunginteatterin ja Käyrän vankilan yhteistuotanto. Uudet toimistotilat aukeavat pian Fuengirolan ydinkeskustaan, ja sote-toiminnan johtajaa etsimme parhaillaan. —Kyse on laajemminkin Aurinkorannikon alueesta, josta Fuengirola on vain osa. Alueeseen lasketaan Välimeren rannikko Gatanniemen ja Gibraltarinsalmen välissä. Ruskon kunnanhallitus päätti kuitenkin syksyllä 2018, että kevyenliikenteen väylän rakentamisen kustannukset selvitetään vuoden 2019 aikana. Tie on Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ylläpitämä, joten kunta ei ole hankkeessa varsinaisesti vetovastuussa. Kaharintieltä ja Hujalantieltä on tehty toistuvasti kuntalaisaloitteita kevyen liikenteen väylän saamisesta kyseisille väylille. Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä, Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa. Vanhan kansan ihmiset pelkäävät, että tällä menolla hiihtäminen on nouseville polville ihan tuntematon kansalaistaito. Rastas on osakkaana lämpötekniikkayhtiö Gebwellissä, jolla on lämmönsiirrintehdas Gdyniassa. —Katsotaan siitä sitten, miten etenee, Jari Rastas sanoo. Käyrän vankilan apulaisjohtaja Maarit Salonen pitää vankilateatteriesitystä ja siihen valmistautumista vangeille monella tapaa merkityksellisenä prosessina. Ruskon kunnan alueella ehdotetut kohteet olivat Moisio— Kirkonristeys ja Kirkonristeys—Hujalantie kevyen liikenteen väylät. —Kodinhoidon operointi on ensimmäinen suuntaus. Hankkeet etenevät MAL-työryhmässä. Rauli Ala-Karvia. Ja nyt sitten australialainen tuomioistuin veti maton Trivago-tädin jalkojen alta. Rastas on henkilökohtaisesti vahvasti mukana. —Toimimme investorina, rakennuttajana sekä sote-sektorin operoijana. Keskitymme nyt ensin Benalmadenan, Mijaksen ja Fuengirolan alueelle. Sillä sektorilla Andacare on ollut tunnettu, mutta toiminta on vielä pientä. Kesän piteneminen koskee parhaiten Lounais-Suomea, jossa tämän vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi jää tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi. Ensin saamme lukea värikuvalehdestä, että Munamies ja Trivago-täti avioeroavat. Jos kaikki menee hyvin, yhtiö aloittaa ennakkomarkkinoinnin jo syksyllä. Produktioiden keskiössä ovat vangit, jotka ohjaajan avustuksella käsikirjoittavat ja esittävät näytelmän yleisölle. Rastas kertoi tässä kuussa Fuengirola.fi-uutissivustolle, että tontti ensimmäiselle kohteelle on nyt hankittu ja arkkitehtisuunnittelu alkaa pian. Australian kuluttajaviranomaisen mukaan Trivago ei nostanutkaan hakutuloksissa ylimmäksi edullisimpia majapaikkoja, vaan hotelleja, jotka maksoivat palvelulle eniten. Hän on tottunut satsaamaan kotimaan lisäksi ulkomaille. Jari Rastas korostaa, etteivät Priima-yhtiöt ole menossa rakentamaan itse. Koko väylän kustannukset Liukolantien ja Päällistönmäen välillä ovat 1,5 miljoonaa euroa. Tammikuun kuuden asteen lämpötilassa toiset kaipaavat talvea, toiset odottavat jo kesää. Puhe siitä, että ilmastonmuutos on hölynpölyä, alkaa vuosi vuodelta menettää uskottavuuttaan. Priima-Yhtiöiden toimintaan kuuluu kiinteistöjen rakennuttaminen ja hankevalvonta, tekninen konsultointi, rakennusurakointi, kiinteistökehitys ja -sijoittaminen sekä kiinteistöhankkeiden rahoitusjärjestelyt. Ely-keskus pyysi kunnilta lausuntoa joulukuussa vuosien 2020—2023 MAL-hankkeista. Tässä vaiheessa ensimmäisten vuosien budjettivisio on 15—20 miljoonaa. Ilmastoalan julkaisun International Journal of Climatology -lehden mukaan terminen kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4—5 päivää vuosikymmenessä. —Viitisen vuotta tätä taustatyötä on tehty suhteellisen intensiivisesti. Vaikka tekisimme mitä toimia, ne vain hidastavat — eivät torju — muutoksen vaikutuksia. Kustannuksia nostaa Ruskonjoen yli tehtävä kevyenliikenteen silta. Rastas sanoo, että tavoitteena on rakentaa suomalaisia palvelevaa senioriasumista hoivapalveluineen Aurinkorannikolle. Vankilateatteri on Taittuu ry:n vetämä ja Rikosseuraamuslaitoksen rahoittama projekti. Suomalaisia alueella asuu noin 5.000 TIENOO RAULI ALA-KARVIA Lietolaisen Jari Rastaan Priima-Yhtiöt ovat ulottamassa toimintaansa Espanjan Aurinkorannikolle. Hotelli, Trivago! Voi kurjuuksien tammikuuta. Rauli Ala-Karvia Osaammeko iloita kesien pidentymisestä. Rastas toimi Suomen Ulkomaankauppaliiton yhteisvientihankkeen johtajana Puolassa ja Saksassa. TURUN TIENOO TURUN TIENOO 4 n PÄÄKIRJOITUS n SIVUHUOMAUTUS Rastaan yhtiöt Aurinkorannikolle Suunnitteilla senioriasumista hoivapalveluineen Aurinkorannikko Aurinkorannikko, espanjaksi Costa del Sol, on alue Andalusiassa, Málagan maakunnassa Espanjassa. Lumenaurausurakoitsijat eivät pääse tienaamaan, urheiluvälinekauppiaalla jää suksia ja luistimia varastoon, hiihtoniilot itkevät tekemättömien latujen perään. On siis syytä varautua siihen, että syksy alkaa lokakuun alussa ja jatkuu maaliskuun loppuun. Tekniset palvelut on toimittanut aloitteet ja palautteet Ely-keskukselle, joka on lisännyt kohteet MAL-listalle. Terminen kevät alkaa joka kolmas vuosi vähintään 10 vuorokautta etuajassa. Hän sanoo olevansa paikalla suunnilleen joka kuukausi viikon tai kaksi. Priima-Yhtiöt on markkinointinimi, joka yhdistää saman omistajataustan kiinteistöja rakennusalalla toimivaa yritysryhmää. Tekninen lautakunta asetti etusijalle Kirkonristeys— Hujalantie välin. —Olemme ostaneet sieltä Andacare-nimisen pienen toimijan Priima-Yhtiöitten sikäläisen tytäryhtiön omistukseen. Aurinkorannikolle meneminen ei ole hetken pälkähdys. Termiseksi kesäksi luetaan se aika vuodesta, kun vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta ja termiseksi talveksi aika, kun keskilämpötila on pakkasella. Andacare tulee myös toimimaan rakennettavien Priima-seniorikohteiden palveluntuottajana Ensimmäisen seniorikohteen suunnitteluryhmää kasataan parhaillaan. Kohta kai kerrotaan, ettei joulupukkiakaan ole olemassa. Rusko odottaa Ely-keskukselta kantaa kävelyja pyöräteihin RUSKO RAULI ALA-KARVIA Kunnanhallitus päätti jäädä odottamaan jatkoneuvotteluja Ely-keskuksen kanssa siitä, miten, milloin ja kenen rahoilla Kaharintien ja Hujalantien kevyen liikenteen väylät voidaan rakentaa. Kaupunginteatterin ja Käyrän vankilan yhteistyönä näytelmä TIENOO Turun Kaupunginteatterissa nähdään maaliskuussa vankien valmistama ja esittämä näytelmä Yksinäisten vallankumous, joka pohjautuu George Orwellin Eläinten vallankumous -teokseen. Tuon ulkopuolista aikaa voidaan sitten kutsua kevääksi ja kesäksi. Hankkeet pyydettiin priorisoimaan
Kaavan valmistelu kestää noin vuoden. Osallistumisja arviointisuunnitelma lähetetään osallisille. Huolta aiheuttaa hinnalle asetettu suuri painoarvo sekä se, että hoito-, hoivaja kuntoutushenkilöstölle on asetettu alhainen vähimmäismitoitus. Kaava valmistellaan vaikutuksiltaan vähäisenä. Puuntuotannon lisäksi tukea maksettiin alueen luonnonhoitohankkeille ja ympäristötukena yhteensä 424.000 euroa. TURUN TIENOO TORSTAI 23.1.2020 5 n Lietolainen Jari Rastas suunnittelee yhtiöidensä kautta mittavaa suomenja ruotsinkielistä senioriasumista ja hoivapalveluja tarjoavaa konseptia Espanjan Aurinkorannikolle. Valtaosa Kemera-tuesta käytettiin nuorten metsien hoitoon: Varsinais-Suomessa 1,3 miljoonaa euroa. Sen hyväksyy kaupunkiympäristölautakunta. Moisiossa Loimaankadulla rakentamaton rivitalotontti muutetaan omakotitalojen korttelialueeksi. Ohjauskirje on lähetetty kuntien kirjaamojen kautta perusturvalautakunnille ja -johtajille sekä mielenterveysja päihdekuntoutujien asumispalvelujen järjestämisestä vastaaville viranhaltijoille. Viime vuonna vakavia ongelmia Vuonna 2019 useassa toimintayksikössä on ollut vakavia asiakasturvallisuutta vaarantavia epäkohtia ja palvelun laadun ongelmia. Loimaankadun kaavan muutos etenee MAARIA Kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt Loimaankatu 4:n asemakaavan muutoksen tavoitteet. —Taimikon varhaishoito on yleensä tarpeen noin viiden vuoden kuluttua taimikon perustamisesta. Lautakunta merkitsi tiedokseen osallistumisja arviointisuunnitelman. Valtakunnallisesti Kemera-tukea maksettiin kaikkiaan yli 50 miljoonaa euroa. (Kuva: fuengirola.fi) Kuntia ohjataan mielenterveysja päihdekuntoutujien asumispalveluissa Lounais-Suomen aluehallintovirasto on lähettänyt kunnille ohjauskirjeen, jossa se muistuttaa, että hinta ei saa liiaksi ohjata mielenterveysja päihdekuntoutujien asumispalveluista tehtävää päätöksentekoa. Tavoitteena on saada alueelle kolme omakotitonttia. Omatoimikirjastot palvelevat huomennakin normaalisti kello 7—21. Puutuotannon Kemera-tuen kokonaiskäyttö oli Varsinais-Suomessa 1,6 miljoonaa. Kolari Tyllissä TARVASJOKI Pienehkö liikenneonnettomuus sattui perjantaiaamuna 10-tiellä Tyllin teollisuusalueen kohdalla. Luku kasvoi edellisvuoteen verrattuna Varsinais-Suomen osalta 17 prosenttia. Ohjauskirjeen taustalla on Lounais-Suomen aluehallintoviraston saamat yhteydenotot sosiaalialan palvelujen tuottajilta. Kaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitetaan kuulutuksella. Ne ovat tuoneen esiin huolensa kuntien mielenterveysja päihdeasumispalveluiden kilpailutuskriteereistä ja kilpailutuksen painotuksista. Nuoren metsän hoidon ja taimikonhoidon hankkeiden määrät kasvoivat. Taimikoiden varhaishoitojen määrä pitäisi edelleen kaksinkertaistaa, kertoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.. Lisäksi aluehallintovirastossa ollaan huolissaan siitä, että viime vuosina epäkohtailmoitusten ja kantelujen määrä on näiden palvelujen osalta moninkertaistunut. Kilpailuttamisessa kuntien on huomioitava kuntoutujien erilaiset palvelutarpeet. Kirjastoauto ei palvele huomenna MAARIA/PAATTINEN Turun kaupunginkirjaston lähikirjastojen henkilökunnalla on kehittämispäivä huomenna perjantaina, jolloin kirjastoautot eivät liikennöi. Ajamatta jäävät muun muassa Tortinmäen, Jäkärlän ja Saramäen pysäkit. Lisäystä parin vuoden takaisiin lukemiin on lähes 20 prosenttia. Lainoja voi tarvittaessa uusia Vaski-verkkokirjastossa tai soittamalla pääkirjaston vastaanottoon. Pelkkä hinta ei saa ratkaista, mistä palvelu hankitaan Kestävään metsätalouteen miljoonia Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 Varsinais-Suomen ja Satakunnan metsänomistajille yli 3,1 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden rahoitustukea (Kemera) puuntuotantoon. Pelastuslaitos hälytettiin paikalle varttia vaille kymmenen. Varsinais-Suomessa hankkeita toteutettiin 5.200 hehtaaria
Mikäli Tarvasjoelta loppuisi yläkoulu, saattaisi se vaikuttaa nuokkarinkin toimintaan, Herjo pohtii. Tarvasjoen nuokkarilla käy tavallisesti 10—20 nuorta illassa. Se saattaa rajoittaa nuokkarilla käymistä. Pääasiassa kävijät ovat vakikasvoja, toisella asteella opiskelevia. Ovet ovat auki tiistaisin kello 17—21 ja torstaisin kello 14—18. —Nuoret ottivat muutoksen hyvin. Siirto kouluun tuntuu aluksi hieman oudolta. Siksi oma ulko-ovi oli valmiina, Herjo kertoo. —Tärkeää on, että Tarvasjoella säilyy edes joku paikka nuorille, Anu Herjo alleviivaa. Siellä nuokkarin tilat olivat isommat, joten pingistäkin mahtui pelaamaan. Nuorempien kohdalla nuokkarilla käynnin ongelmaksi voi koitua Tarvasjoen pitkät välimatkat, tuumii nuoriso-ohjaaja Irma Ilomäki. —Siksi ehdottomasti kaivattaisiin tänne myös uutta nuorempaa väkeä, Herjo kannustaa. —Torstaisin nuokkari saisi olla auki myöhempään, sen pitäisi olla auki illalla. Kun nuokkari siirtyi tänne, tuli monella mieleen muistoja. Onneksi pelko osoittautui turhaksi. —Nuoremmat ovat aina kyydin varassa. —Jos tulee jotain sanomista, siitä sanotaan. TURUN TIENOO 6 23.1.2020 Nuokkari sopeutunut hyvin koululle Auki saisi olla useamminkin TARVASJOKI MARIA SUOMI Olihan siinä ensin totuttelemista. Tarvasjoella nuokkari on auki kahdesti viikossa. n Santtu Nieminen, Jami Lehtonen ja Joel Haaranen hiomassa biljarditaitojaan. Mutta hauskaa on ihan vaan tulla istuskelemaan ja juttelemaan. n Guitar Hero on ahkerassa käytössä. Liedon kunta on pohtinut yläkoulujen yhdistämistä. n Viime torstaina Tarvasjoen nuokkarilla päivystivät nuoriso-ohjaajat Anu Herjo (oik.) ja Irma Ilomäki. —Ilmeisesti tässä on ollut aikanaan koulun keittiötiloja. Ensin jännitettiin, tulisiko koulumiljöötä yliannostus. —Osa meidän nuokkarilaisista on käynyt koulua näissä tiloissa. —Mutta oikeastaan nuokkari voi olla missä vain. Nuokkarilla on tosi hyvä meininki, kuvailee Santtu Nieminen, 15. Nuokkaritilojen yhteydessä on vessa ja sisälle pääsee oman ulko-oven kautta. Jos suunnitelmat toteutuvat, tarvasjokelaiset käyvät tulevaisuudessa 7.—9. On se silti nuokkari. Mutta jos tarvitaan rajoja, niitäkin ohjaajilta kuulemma löytyy. Haluaisivatko nuoret siis koulupäivän jälkeen palata illalla taas takaisin koulun tiloihin. Aina on, kun tulee isoja muutoksia. Yläkoululaisten koulumatka pitenisi, joten voi olla, että he siirtyisivät meiltä Lemppariin. Se on ihan ymmärrettävää, Nieminen lisää. Nauru ei lopu. Liedon kunta pani entisen postirakennuksen myyntiin, joten viime syksynä Tarvasjoen nuorisotalo siirrettiin koulun yhteyteen. Torstain aikaista aukioloaikaa hyödyntävät erityisesti koulun odotustuntilaiset. Yläkoulun lakkautus ehkä vaikuttaisi Kaiken kaikkiaan Tarvasjoen nuokkari elää ja voi hyvin. Tarvasjoen nuorisotalolla on mahdollisuus monenlaisiin aktiviteetteihin. Pelaamassa Miska Veijo (vas.) ja Juho Asikainen. Niemisen suosikki on biljardi, joskus tulee pelattua lautapelejä ja Pleikkarilla. Vielä kahden aikaan ei oikeen kukaan ole keskustassa, hän perustelee.. Postilinnassa oli omat puolensa. TARVASJOKI MARIA SUOMI —Tulee kyllä käytyä aika usein. luokat Liedon keskustassa. Huoneiden väliin puhkaistiin ikkuna, jotta niistä on pieni näköyhteys toisiinsa. Tavallisesti Herjon aisaparina Tarvasjoella on Riikka Helenius. Mukavasti he siirtyivät Postilinnasta koululle, kuvailee nuoriso-ohjaaja Anu Herjo. —Silloin kannattaisi suunnata nuokkaria nuoremmille. Enemmänkin saisi olla — ja nimenomaan ilta-aikaan, Santtu Nieminen sanoo. Nuokkari rakennettiin kahteen entiseen luokkahuoneeseen. —Ohjaajilta (Anu Herjo ja Riikka Helenius) lentää hyvää läppää
Louhinnat kestävät kummassakin kohteessa viisi päivää. Terrawisen tarjouksen mukainen kokonaisurakkahinta oli noin 1,8 miljoonaa euroa. Kerättyjen tietojen ja metsärakenteen perusteella rajataan kartalle liitooravan lisääntymisja levähdyspaikat sekä laajempi elinpiiri, jota eläimet käyttävät. Samoin merkitään kartoille liito-oravan tarvitsemat kulkuyhteydet. Lisäksi kartalle merkitään liito-oravalle sopivat, mutta tällä hetkellä asumattomat metsiköt. Lisäksi tarkastetaan aiemmassa luontoselvityksessä löydettyjen arvokkaiden luontokohteiden tämänhetkinen tila sekä aikanaan annettujen maankäyttösuositusten ajanmukaisuus. MAARIA RAULI ALA-KARVIA Turun kaupunkiympäristötoimialan kaavoitustoimi on pyytänyt Koskennurmen asemakaava-alueen luontoselvityksen päivittämistä. Ilmoituksen mukaan tien ja sillan rakennusurakka päättyy ensi elokuun loppuun mennessä. MAARIA Pyhän Marian tien jatkeen ja Pyhän Marian sillan rakennustyöt ovat alkaneet Yli-Maariassa. Muiden luontoarvojen osalta maastotyöt tehdään toukokuussa 2020, jolloin kasvillisuus on jo riittävästi kehittynyt. Paalutukset kestäisivät noin kaksi kuukautta. Louhintaa on Pyhän Marian tiellä Paattistenjoen itärannan tuntumassa. Tam pere en valt atie Au va is m äe nt ie Paat tiste njok i Tal ola nka tu. Kaikki kaava-alueen metsät kartoitetaan etsimällä liito-oravan esiintymisestä kertovia merkkejä, kuten suurten haapojen ja kuusten tyvillä olevia papanoita ja puiden rungoilla olevia virtsaamisjälkiä. Lisäksi paikannetaan liito-oravan tarvitsemat olemassa olevat metsäyhteydet. Valmista pitäisi tulla elokuun loppuun mennessä. TURUN TIENOO 23.1.2020 7 Pyhän Marian silta valmistuu elokuussa n Pyhän Marian tien jatkeen ja sillan rakentaminen on alkanut Yli-Maariassa. Ne luokitellaan arvoluokkiin puuston ominaisuuksien, sijainnin ja koon perusteella. Jos papanoita on tätä runsaammin, arvioidaan niiden määrä. Työssä keskitytään selvittämään liito-oravan esiintyminen Koskennurmen asemakaava-alueella vuonna 2020 sekä arvioimaan alueen metsiä liito-oravan elinympäristöinä. Terrawise on jättänyt meluntorjuntailmoituksen koskien louhintaa, paalutusta ja kadunrakennustyötä. Lisäksi tarkoituksena on arvioida kaavan suhdetta alueen luontoarvoihin ja niiden huomioon ottamista kaavoituksessa. Samoin rajataan tärkeät ruokailualueet, mikäli niitä on selkeästi rajattavissa. Mikäli papanoita on korkeintaan kymmenen, lasketaan niiden tarkka määrä. Toinen kohde on pohjoisempana Pyhtymäentien varrella. Havaituista papanapuista merkitään muistiin puulaji, puun rinnankorkeusläpimitta, GPS-laitteella mitatut koordinaatit sekä arvioidaan papanoiden määrä. Päivityksen tekee vuonna 2006 aiemman selvityksen tehnyt lietolainen Envibio Oy. Liito-oravaselvityksen maastotyöt suoritetaan maaliskuussa 2020. Kaavan tavoitteena on pientaloalueen toteuttaminen Koskennurmen alueelle. Alueelta laaditaan kokonaan uusi liito-oravaselvitys, sillä liito-oravalle on tyypillistä, että kaikki sopivat elinympäristölaikut eivät ole jatkuvasti käytössä vaan ne voivat välillä tyhjentyä täyttyäkseen taas myöhemmin. Liito-oravan papanat lasketaan tarkasti Koskennurmen luontoselvitys päivitetään ajan tasalle n Koskennurmen alue on jatkoa Yli-Maarialle
Palkintotoimikuntaan ovat kuuluneet kirkkoherra Marianne Känä (pj.), toimitusjohtaja Tiina Tunturi, kulttuuritoimittaja Maarit Anttila, tutkija Heidi Jokinen sekä Ruskon kirkkoherra Pasi Salminen. Miljoonan varallisuutta pitää rikkaan määritelmänä 25 prosenttia suomalaisista. Säästämisen ja sijoittamisen jo aloittaneista 73 prosenttia on tyytyväisiä päätöksestään ryhtyä säästämään. 1990) kanssa. —Valtaosa vastaajista kertoi säästävänsä pahan päivän varalle. Nuorilla asunnon osto on selkeästi koko väestöä korkeammalla tasolla, Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala toteaa. Pyhän Henrikin säätiön hallitus päätti palkintotoimikunnan työn pohjalta myöntää Pyhän Henrikin säätiön kulttuuripalkinnon kirkkomuusikko, oopperalaulaja Nicholas Söderlundille. Tämä käy ilmi Säästöpankin teettämästä Säästämisbarometrista. Osakesijoituksia on nyt 18 %:lla suomalaisista. Säästämisbarometristä käy ilmi, että yrittäjät erottaa muusta väestöstä suunnitelmallisuus. Yrittäjillä oman talouden suunnittelujänne on pidempi kuin muilla.. Hän ratkoo työkseen yritysten ongelmia aina suurista muutoshankkeista pienempiin työskentelytapojen kehittämisprojekteihin. Rovaniemellä syntynyt Karoliina Mellanen on psykologi ja kauppatieteiden maisteri, jonka visio on saada ihmiset kukoistamaan. Sen sijaan vain 15 prosenttia suomalaisista ei säästä lainkaan, ja ei-säästävien osuus on ollut jo pari vuotta laskusuunnassa. Vuonna 2019 yli 400 euroa kuukaudessa säästävien osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä. TURUN TIENOO 8 23.1.2020 Kulttuuripalkinto Söderlundille Nuorta polvea on johdettava eri tavalla kuin ennen Vaikeasti johdettava, itsekeskeinen, laiska. Söderlundin erityisenä ansiona nähdään hänen tavoitteensa kehittää monipuolista kirkkomusiikkia. Tuotantotalouden diplomi-insinööri ja konsultti Atte Mellanen on nähnyt laajasti erilaisia organisaatioita ja toimintaympäristöjä työssään Ernst & Youngin tuotannon ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Söderlund on jokavuotinen vieras ja taiteellinen johtaja Suurilan oopperajuhlilla Tarvasjoella. Suomalaisista 21 prosenttia on sitä mieltä, että jo 500.000 euron nettovarallisuus riittää rikkaan titteliin. Sijoitustuotteiden tuntemisessa nuorilla korostuukin juuri ASP-tili, kun taas yrittäjät tuntevat sijoittamisen eri muodot selvästi muita suomalaisia paremmin. Hyvät, pahat ja millenniaalit kertoo, minkälaista johtamista millenniaalit tarvitsevat, miten heitä valmennetaan kohti täyttä heidän potentiaaliaan ja miten heidät sitoutetaan. Seuraavaksi suosituimmat sijoitusmuodot ovat omistusasunto (31 %) ja rahastot (27 %). Tänään julkaistavassa teoksessa johtamiseen liitettyjä toiveita ja tarpeita kuvataan millenniaalien näkökulmasta. Rikastuminen kiinnostaa aikaisempaa enemmän Suomalainen on rikas, kun hänen varallisuutensa on vähintään miljoona euroa. Tahto vaurastua näkyy myös säästöön ja sijoittamiseen menevissä summissa, sillä ne ovat kasvussa. Näitä työpaikkojen uusimpia tulokkaita on työvoimasta jo puolet, ja he määrittelevät työn tekemisen tavat seuraaviksi vuosikymmeniksi. Näin Suomen yritysjohdon eliitti kuvailee vuosina 1980— 2000 syntyneitä millenniaaleja. Tämän vision perässä hän on opiskellut myös joogaohjaajaksi, perustanut psykologista osaamista tarjoavan Youtube-kanavan ja työskentelee nykyään yritysvalmentajana ja konsulttina Generoi Developmentilla, jossa hän on yksi omistajista. Mellasten mukaan liiallisen vapauden tai mikrojohtamisen sijaan millenniaalit arvostavat yksilöllistä ja vuorovaikutteista johtamista. Seuraavaksi suosituimpia syitä ovat eläkepäiviä tai lomamatkaa varten säästäminen. Suomalaisten kiinnostus vaurastumiseen näkyy muun muassa siinä, että jopa 39 prosenttia suomalaisista ilmoitti lisäävänsä tai aloittavansa sijoittamisen tai säästämisen seuraavan vuoden aikana. Hänen intohimonsa löytyy ihmisten johtamisesta sekä työskentelytapojen kehittämisestä. heitä oikein tulisi johtaa. Tarvasjoella syntynyt Atte Mellanen (s.1990) on kirjoittanut tänään ilmestyvän kirjan milleniaaneista puolisonsa Karoliina Mellasen (s. Tämä teknologian vallankumoukseen, globalisaatioon ja kiihtyvään maailmaan kasvanut sukupolvi näyttää suunnan kohti tulevaisuuden työelämää. Tienoon alueella Söderlund tunnetaan ennen muuta Tarvasjoen Suurilan oopperajuhlien taiteellisena johtajana. Hän korostaa tasapainon säilymistä kirkollisen taidemusiikin ja gospel-musiikin välillä. Hän on tilannut ja esittänyt useita kirkkomusiikkiteoksia. Mutta miten n Atte ja Karoliina Mellasen kirja nuoren ikäpolven johtamisesta ilmestyy tänään. Söderlund toimii edelleen satunnaisesti Turun alueen seurakunnissa kanttorin tehtävissä. Suomalaisille tutuimmat säästämisen ja sijoittamisen kohteet ovat vanhat tutut, joista säästötili on kaikkein suosituin ja se on käytössä 46 %:lla suomalaisista. Heille työyhteisö sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat tärkeämpiä kuin suuri palkka ja hieno titteli. Pyhän Henrikin säätiön kulttuuripalkinnon, 5.000 euroa, tarkoituksena on antaa tunnustus taiteen tai muun kulttuurielämän alueella tehdystä työstä, joka on merkittävällä tavalla edistänyt kirkollisen kulttuuriperinnön vaalimista tai kehittänyt kirkollisen elämän ja kulttuurielämän vuorovaikutusta arkkihiippakunnassa. n Oopperalaulaja Nicholas Söderlund sai Pyhän Henrikin säätiön kulttuuripalkinnon. Millenniaalit haluavat kehittyä, he uskovat itseensä ja ovat keskimäärin koulutetumpia ja tavoitekeskeisempiä kuin aiemmat sukupolvet
VAHTO/NOUSIAINEN RAULI ALA-KARVIA Television ja radion Koivisto-ohjelmat nostivat monen Vahdolla Laukolan koulua 1950-luvun alussa käyneen mieleen sen turkulaisen pitkänhuiskean ylioppilaan, joka opetti Vahdolla kansakoululaisia vuosina 1952—1953. Vahdon aika oli sikälikin merkityksellinen, että Mauno ja Tellervo Koivisto menivät silloin naimisiin. Tilaisuuden juontaa pastori Saara Palmunen. Urkuja ja pianoa soittaa kanttori Virpi Vähäpassi. Tuleva tasavallan presidentti opetti vahtolaisia Laukolan koulussa. ja 7. —Koivisto oli jämpti opettaja. Sama kuva oli muuten Seura-lehden suuressa kuvareportaasissa, joka oli koottu Koivistojen kotialbumista. Teija Lehtisellä on kehystettynä luokkakuva, jossa ovat yhdistetyt 6. Maariassa tarjolla häämusiikkia Maarian kirkossa nautitaan häämusiikista lauantai-iltana 25. Kerrotaan erään pojan viettäneen rauhoittumisaikaa käsityöluokan kaapissa, kun käytös ei Koiviston tunnilla ollut ihan tip ja top. Muusikkoina ovat Anna ja Ulla Viljanen (viulu ja laulu), Aava Vähäpassi (viulu), Aada Ojala ja Aava Grönholm (laulu) sekä saksofonissa dir.mus. Teija Lehtinen muistaa Koiviston hahmon: —Pitkä mies seisoi ulkona kädet selän takana, ja samettihousujen lahkeet lepattivat. Hän oli Mauno Koivisto. Filosofian kandidaatiksi ja lisensiaatiksi Koivisto valmistui 1953 ja väitteli sosiologian alalta tohtoriksi vuonna 1956. Hän oli yliopiston kirjoilla Vahdolla työskennellessään. Kun hän sanoi, että “pulinat pois”, oppilaat kyllä tottelivat, sanoo yksi Koiviston koulua käyneistä, nykyisin Valpperissa asuva Teija Lehtinen, tuolloinen Teija Kuoppa. Luokkakuvassa tilapäisen opettajan kanssa olivat ainakin Aulis Laine, Aulis Hannula, Urpo Tiilikka, Jorma Tammi, Ilmo Puisto, Rauno Laine, Touko Junnila, Antti Ahtinen, Kauno Auvainen, Sirkka Ojaranta, Soile Palomäki, Aulikki Ojanen, Marjatta Heinonen, Leena-Maija Suomela, Teija Kuoppa, Marja-Liisa Satto, Aila Ahtinen, Arja Koimäki, Anja Nieminen, Aulikki Hannula, Raili Ahlfors, Terttu Markula, Marja Salonen, Eila Lattu, Arja Akkanen, Liisa Kohmo ja Sirkka Ellmén. Teija Lehtinen sanoo monen entisen oppilaan vuosien mittaan harmitelleen, miten vähän julkisuudessa on kerrottu Koiviston opettajan työstä. Eeva Paajanen. Sotaveteraani Mauno Koivisto oli ennen Vahdolle tuloaan valmistunut ylioppilaaksi vuonna 1949 iltaoppikoulusta. luokka. Presidenttinä ollessaan Koiviston tiedetään tehneen Naantalin Kultarannasta pyöräretken Vahdolle Laukolan koulun seutuvia katsomaan. Suosituimpia vihkivirsiä lauletaan yhdessä. tammikuuta. Heidät vihittiin Punkalaitumen kirkossa kesäkuussa 1952. Koivistoa on luonnehdittu opettajana pidetyksi, rauhalliseksi mutta tarkaksi. Vahdon opettajuuden jälkeen tuleva tasavallan presidentti työskenteli Turun kaupungin ammatinvalinnanohjaajana vuoteen 1957 saakka. n Koiviston entinen oppilas Teija Lehtinen on säästänyt vanhan luokkakuvan ja Seura-lehden kuvareportaasin Koivistosta. Ohjelmassa kuullaan perinteisimmät häämarssit, mutta mukana on myös paikallisväriä turkulaisilta säveltäjiltä, hieman elokuvamusiikkia sekä tujaus revittelevämpää häämusiikkia persoonallisiin häihin. Häämusiikki-illan ohjelmassa soitetaan inspiraatioksi niin perinteisiä häämarsseja uruilla kuin jousiyhtyeen esittämää häämusiikkiakin. TURUN TIENOO 23.1.2020 9 Entiset oppilaat muistavat hyvin Koiviston n Mauno Koivisto (oikeassa yläkulmassa) ja 6.—7.-luokkalaiset oppilaansa Laukolan koulun eli nykyisen Lastentalon edustalla. Kurinpitokin oli 1950-luvulla hieman nykyisestä poikkeavaa
—Turun asukasbudjettia rakennetaan yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus edellä. Toivottavasti mahdollisimman moni turkulainen osallistuu prosessiin, jotta moninaiset näkemykset hyvinvoinnista ja sen edistämisestä saadaan esille, kertoo kaupungin aluetyönkehittäjä Katri Arnivaara. Tuomariston mukaan Helsinki kannustaa asukkaitaan toiminnalliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä löytämään arkiaktiivisuuden mielekkyyden ja hyödyn. Kaikki ehdotukset tulee jättää huhtikuussa avautuvalle Asukasbudjetti-sivustolle. Asukkaat voivat ideoida myös itsenäisesti. Maarian ja Paattisten suuralueella asukkaiden päätettävissä olevaa rahaa on 100.000 euroa.. Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Matkan johtajina toimivat Kai Lagerström ja Matti Paloposki. Liedon vahvuuksina nousivat esiin erityisryhmien ja perheliikunnan huomioiminen sekä alueellinen yhteistyö Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Kunnilla on n Lietolaisten pöytää näytettiin televisiossakin. n Konfettisade kuului juhlaan. Finaalissa palkinnosta kilpailivat Helsingin lisäksi Heinola ja Lieto. — Kunnassa kumpuaa vahva yhteisöllisyys ja kuntalaisten oma-aloitteisuus, mitä tuetaan eri tavoin, sanottiin arviossa. TURUN TIENOO 10 23.1.2020 Helsinki meni Liedon ohi liikkuvimmaksi kunnaksi n Bussilla Helsinkiin matkusti urheiluseurojen edustajia, vertaisliikuttajia, senioriliikkujia ja yhdistysten edustajia. Haluamme huomioida kunnissa tehdyn arvokakkaan työ liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi, sanoo Uno-palkinnon jakanut Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen. Turun asukasbudjetti käynnistyy keväällä Maarian-Paattisten alueen päätösvallassa 100.000 euroa Turun kaupunginhallituksen hyväksymä osallistuvan budjetoinnin toimintamalli otetaan käyttöön kevään aikana. Kolmen finalistikunnan valinnassa painottui erityisesti se, miten kunta on onnistunut kokoamaan yhteen eri toimijoita ja edistää kaikkien kuntalaisten monipuolista liikkumista. Asukasbudjetiksi nimetty malli käynnistyy maaliskuussa suuralueilla järjestettävillä aluefoorumeilla. Itku ei lietolaisilta päässyt, vaikka Helsinki valittiin Liedon sijasta Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi viime viikon Urheilugaalassa. Lopullisen valinnan tärkeä rooli kuntalaisten arjen liikuntapalveluiden järjestäjänä. Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi teki Urheilugaalan suuri raati, johon kuuluu yli 300 yhteiskunnan eri alojen edustajaa ympäri Suomen. Paikan päällä Hartwall Areenalla oli iso joukko lietolaisia jännittämässä paitsi Liedon sijoitusta, myös Vuoden urheilijoiden valintaa. —Liikkuvimman kunnan palkinto on mielestäni yksi Urheilugaalan tärkeimmistä. Turkulaiset pääsevät siinä ehdottamaan, kehittämään ja lopulta äänestyksen kautta päättämään, miten miljoona euroa kaupungin budjetista käytetään. Niiden yhteydessä asukkaat pääsevät yhdessä pohtimaan oman alueensa tarpeita. n Toimialajohtaja sivistyspalveluista Laila Mäkelä (oik.), vastaava liikuntasihteeri Helinä Nuutinen, liikuntapaikkamestari Kai Lagerström ja hyvinvointiohjaaja Sari Lecklin pitivät Liedon lippua esillä. Lieto palvelukokonaisuus Liikkuvaa Lietoa luonnehdittiin kilpailun finaalivaiheessa monipuolisesti ja strategisesti rakennetuksi liikuntaan ja liikkeeseen liittyväksi palvelukokonaisuudeksi
Jos se ei onnistu, on hulevedet johdettava kunnan hulevesijärjestelmään. Yksi tällainen piilovero on jätehuollon perusmaksu. Nyt yhdistyksellä on 220 jäsentä. Turkulaisten omakotiasukkaiden kannalta huonoa on se, että kaupunki on kaavoittamassa kerrostaloja eri puolille perinteisiä omakotialueita. MAARIA PEKKA REMES Jäkärlä-Paimala Pientalot ry vietti 40-vuotisjuhlaansa Maarian Mahdin urheilutalolla sunnuntaina. TURUN TIENOO 23.1.2020 11 Seppo Lehtinen Maariassa: Kiinteistöjen omistajat maksavat piiloveroja n Juhlassa oli väkeä Mahdin urheilutalon täydeltä. Jäkärlä-Paimala Pientalot on yhdessä alueen muiden yhdistysten kanssa saanut paljon näkyvää aikaa. Juhlassa esiintyi Turun Eläkeläisten Laulukuoro Kööri, muusikko Erkki Välilä ja taikuri Slava.. 1990-luvun alussa oltiin huolissaan huonosta maineesta. Yhdistys valvoo alueen etuja, toimii asukkaiden yhdyssiteenä ja tukee heidän harrastuksiaan. Aluetta on siistitty talkoilla. Puheessaan hän toi esille asuntokohtaiset vuosimaksut, joita hän pitää piiloveroina, vaikka kiinteistöjen omistajat maksavat jo muutenkin kiinteistöveroa. —Turku on puistojen kaupunki, mutta puistot ovat omakotiväen omistuksessa, Lehtinen tähdensi. Alussa jäsentalouksia oli 133. Esimerkkeinä käyvät Paimalan kevyen liikenteen väylä, Jäkärlän uimapaikka, Kivikaudenpolku sekä terveysaseman säilyminen alueella. Yhdistys osallistui myös partiointiryhmiin. Vahvat kannanototkaan eivät aina auta. Nuorisotilan jatkosta päätetään puolivuosittain. Hulevesiä koskevat määräykset ovat maankäyttöja rakennuslaissa. Yhdistyksen toiminta on seurannut alueen kehitystä. Lain mukaan hulevedet ensisijaisesti imeytetään kiinteistöllä. Kukkaset saivat Helisa Helin, Ritva Kumpulainen, Jarmo Kumpulainen, Lea Kuusela, Hilkka Lehtinen ja Jorma Vieno. Alueelle alkoi muuttaa lapsiperheitä. Ensimmäiset rivija kerrostalot valmistuivat vuonna 1979. Yhdistyksen huvitoimikunta järjestää ja toteuttaa harrastetoimintaa. Juhlaan tervehdyksen toi Turun Pientalojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Seppo Lehtinen. Alueen yhdistykset olivat mukana kehityshankkeissa. ELY-keskuksen mukaan kaupungin pitää järjestää vesihuolto muun muassa Paimalassa, Auvainen-Tekkalassa sekä Viikkala-Joenperällä. Kirjasto siirtyi Yli-Maarian puolelle Ypsiloniin. Myöhemmin toimintansa aloitti Terve kaupunki -projekti. 1990-luvun lopulla Turussa kokeiltiin aluehallintoa. Turun Pientalojen Keskusjärjestön vuosikirjan ja kukat saivat Matti Kuusela, Osmo Lehtinen, Lasse Lindholm ja Merja Nurmio. Kukitettuina Timo Nurmio, Marjatta Saarinen, Antti Suominen, Erkki Oksanen ja Jukka Ranta. Perustajajäsenet kukitettiin Juhlassa kukitettiin paikalle päässeet perustajajäsenet Timo Nurmio, Erik Oksanen, Jukka Ranta, Marjatta Saarinen ja Antti Suominen. Yhdysside ja edunvalvoja Jäkärlä-Paimala Pientalojen puheenjohtaja Merja Nurmio kertasi yhdistyksen historiaa avauspuheessaan. Myös omakotitaloja alettiin rakentaa kaavoitetuille vuokratonteille. Yhdistys perusti imagotyöryhmän kertomaan alueen viihtyisyydestä ja toimivuudesta. Yhdistykset ovatkin pontevasti puhuneet paikallisten palvelujen puolesta. Omakotiyhdistyksen perustamiselle olikin selvä tarve. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi Maaria-Paattinen aluetoimikunta. n Juhlassa perustajajäsenet saivat kukat, jotka ojensivat (vasemmalta) Turun Pientalojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Seppo Lehtinen ja Jäkärlä-Paimala Pientalojen puheenjohtaja Merja Nurmio. Lehtisen mielestä kyseessä ovat tiiviit asuntoalueet, joten ELY-keskus on oikeassa. Turun Pientalojen Keskusjärjestö onkin ottanut kantaa kaavoitukseen eri puolilla kaupunkia. Yhdistysrekisteriin nimeksi ilmoitettiin Jäkärlä-Paimala Pientalot. Lehtinen peräänkuuluttikin oikeudenmukaista järjestelmää. Maariaan alettiin rakentaa satelliittikaupunginosaa 1970-luvulla. Yhdistyksen viirin saivat Sirkka Aho, Pirkko Hvitfelt, Pertti Jokinen, Timo Kolattu, Timo Laine, Liisa Nurmi, Seppo Tuomisto ja Anneli Widqvist. Turussa myös hulevedet ovat aiheuttaneet keskustelua. Lehtinen toi esille myös Turun ja ELY-keskuksen välisen riidan
Väitöskirjani tarkastettiin Turun yliopistossa toukokuussa 2001. (Arkistokuva) LIETO Auranlaakson kansalaisopiston rehtori, kasvatustieteen tohtori, lietolainen Ilkka Virta esitelmöi siirtoväen kansakoulukysymyksestä sotavuosien Suomessa. Tarinoita Paattisilta Virike-lehteä toimitettiin usean vuosikymmenen ajan. Ensimmäinen lehti on päivätty heinäkuulle 1917. —Kasvatustieteilijänä olen ollut kiinnostunut kouluhistoriasta ja aikoinaan yllättäen havaitsin, ettei näinkin tärkeää aihetta ollut kukaan varsinaisesti tutkinut, Virta kertoo aihevalinnastaan. Kokoelman viimeinen lehti on loppuvuodelta 1944. Minulla ei ole kytköksiä nuorisoseuraan. Muissa yhteyksissä olin siis noita karjalaisasioita jo eri arkistoissakin penkonut. Toimituksen ajatukset olivat kuitenkin rauhassa ja tulevaisuudessa. Vilppu teki työtä käskettyä ja laittoi lehdet piirongin laatikkoon, jossa ne ovat olleet kaikki nämä vuodet. —Välirauhan ja jatkosodan aikana koulut toimivat niin normaalisesti kuin se vain oli niissä oloissa mahdollista. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Samalla myös kesken jäänyt nuorisoseuran pöytäkirjavihko tuli Vilpulle. —En tiedä, miksi hän antoi ne minulle. TURUN TIENOO 12 23.1.2020 PAATTINEN PEKKA REMES Paattisten Nuorisoseura julkaisi vuodesta 1917 alkaen Virike-nimistä seuralehteä, jota luettiin iltamissa sekä seuran kokouksissa. Väitöskirjassa nousi esille kolme teemaa: virkapaikkojen järjestäminen yli 1.700 kansakoulunopettajalle, noin 54.000 siirtoväkeen kuuluvan kansakoululapsen koulunkäynnin turvaaminen sekä kansakoululaitoksen osallistuminen siirtoväen huoltoon sotavuosina. Virike olikin oman aikansa “podcast” tai äänilehti. Pulpettija muuta kalustopulaa helpotettiin muun muassa Kanta-Suomessa järjestetyin keräyksin. Kansakouluja ryhdyttiin laittamaan kovalla vauhdilla käyntiin myös takaisin vallatussa Karjalassa heti siirtoväen paluumuuton myötä. Se on alaotsikkonsa mukaan Paattisten Nuorisoseuran keskustelukokousten seuralehti. Koulunpitoa hankaloittivat kuitenkin monet seikat, kuten miesopettajien rintamalla olo, naisopettajien osallistuminen kotirintamalle ja lottatehtäviin, koulujen ottaminen puolustusvoimien käyttöön tai siirtoväen majoitukseen, monien koulutalojen tuhoutuminen sekä vihollisen lentopommitukset. Tosin Lapin sota oli käynnissä vielä seuraavan vuoden huhtikuulle saakka. Jalkineita yritettiin ensihätään valmistaa jopa tuohesta. Jutut kirjoitettiin musteella siistillä käsialalla. Lehdissä oli kirjoitukSeppo Vilppu sai kassillisen Paattisten Nuorisoseuran Virike-lehtiä “Velvoitan sinut säilyttämään nämä lehdet” Ilkka Virta esitelmöi siirtoväen kansakoulukysymyksestä n Auranlaakson kansalaisopiston rehtori, kasvatustieteen tohtori Ilkka Virta esitelmöi aiheesta siirtoväen kansakoulukysymys sotavuosien Suomessa. Esitelmä on tänään Liedon kunnantalolla. Karjalaislapsilta puuttui muun muassa kenkiä, joten monet olivat talvipakkasillakin pelkät kesäjalkineet jaloissaan. Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Älä anna niitä kenellekään, Vilppu muistelee. —Asian teki kiinnostavaksi sekin, että omat juureni johtavat luovutettuun Karjalaan ja varsinkin Viipuriin, jossa äitini ja isoisäni ovat syntyneet. Esitelmä on tänään illalla Liedon kunnantalon valtuustosalissa. Sukulaiset saivat kuitenkin ottaa jäämistöstä pois henkilökohtaiset asiapaperit. Kokoelma täydentyi Paattisten Nuorisoseuran keskustelukokouksen pöytäkirjalla, joka on vuodelta 1917. Kuvat väritettiin. Myös siellä kohdattiin monia ongelmia. Se oli kuulunut Annikki Heikkilän jäämistöön, joka oli testamentattu syöpäyhdistykselle. —Koulutaloista, kalustosta ja oppikirjoista oli huutavaa pulaa, ja vaatehuoltokin oli huonolla tolalla. Syksystä 1941 kevääseen 1944 mennessä palasi noin 282.000 henkilöä, mikä oli noin 70 prosenttia vuoden 1939 asukkaista. —Noin kolme vuosikymmentä sitten Ahti Jussila tuli pihalle mukanaan kassillinen lehtiä. Tosin oli vuosia, jolloin lehteä ei julkaistu. Esitelmän järjestää Liedon Rotaryklubi.. Paattislainen Seppo Vilppu on säilyttänyt Virike-lehtiä jo usean vuoden ajan. Lehti oli käsityötä. Hän antoi kassin minulle sanoen, että velvoitan sinut säilyttämään nämä lehdet. Lehdessä mainitaan sodan päättyneen
Lopulta talo purettiin ja hirret vietiin muualle. Esimerkiksi näin: “Ilmoituksia. Laajennus jäi kuitenkin kesken. Vaikka Ahti Jussila aikanaan vannotti, että Virike-lehtiä ei saa antaa pois, Vilpun mielestä ne olisi syytä luovuttaa eteenpäin asianmukaiseen arkistoon, jolloin ne olisivat tutkijoiden ja laajemman yleisön käytettävissä. Loppuun munineita 9-vuotiaita Leghorn-merkkisinä kanoja. Yksi mahdollinen paikka voisi olla Kansallisarkiston Turun toimipaikka. Nuorisoseuralla oli tarkoitus laajentaa taloaan niin, että siellä olisi alettu pitää tansseja. t.l. Vaihdetaan myös tarvikkeisiin. Ensimmäinen numero on vuodelta 1917. —Paattisten nuorisoseura piti suuret laulujuhlat vuosina 1931 ja 1961. Syntyneet: Eräänä elokuun iltana vietetyn iltaman yhteydessä syntyi tässä välissä terve ja elinvoimainen rakkaus erään nuorukaisen ja erään neitosen ollessa isänä ja äitinä.” Oli myös myynti-ilmoituksia: “Myytävänä. n Seppo Vilppu ja Kai Kaituri tutkimassa lehtiä. Niitä esitellään yleisölle myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.. n Seppo Vilppu sai kassillisen Paattisten Nuorisoseuran Virike-lehtiä kolme vuosikymmentä sitten. Sitten sen toiminta hiipui ja talkoovoimat siirtyivät Pamaukseen, kertoo Paattisten historiaa tunteva Kai Kaituri. Vilppu ja Kaituri esittelevät Virike-lehtiä yleisölle myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. TURUN TIENOO 23.1.2020 13 Seppo Vilppu sai kassillisen Paattisten Nuorisoseuran Virike-lehtiä “Velvoitan sinut säilyttämään nämä lehdet” sia eri aiheista. Paattisten Nuorisoseura löytyy yhä yhdistysrekisteristä, joten täysin kuopattu se ei ole. konttoriin nimimerkillä Kanan hoitoon kyllästynyt.” Virike-lehtiä esitellään yleisölle Paattisten Nuorisoseuralla oli oma talo, jonka paikalla on nykyään päiväkoti. Vast. Nyt lukien niissä on suoraa muistitietoa yli sadan vuoden takaa. Puolityhjässä rakennuksessa alkoi olla ilkivaltaa. Oli myös pieniä “seurapiiriuutisia”, joilla on täytetty sivujen alaosia
—Minua yllätti se, että leirillä oli sellaisia, jotka osasivat tekniikan todella hyvin, mutta myös sellaisia, jotka eivät osanneet. n Muun muassa nämä sukat lämmittävät jalkoja nyt Kroatiassa, Liettuassa ja Espanjassa. —Seuravalmentaja on niin lähellä pelaajia, että on hyvä, että pelaajaa katsotaan myös ulkopuolisen silmin ja nähdään alueet, joissa on kehittämistä, Kaunonen sanoo. Saimme lahjoitettavaksi uskomattoman määrän yksilöllisiä villasukkia! kiitteli Liedon lukion liikunnan ja terveystiedon lehtori Riina Kolkkala. Pisteiden teossa on kunnostautunut 14-vuotias littoislainen yleispelaaja Iiris Huttunen. Nyt tammikuun 14.—21. Nuoret ryntäsivät tutkimaan toinen toistaan upeampia sukkia eikä aikaakaan, kun mieleiset parit olivat löytyneet ja sukat sujautettu jalkoihin. Sukat ovat lietolaisten neulomia. Leireillä haetaan siis erilaisia urheilijatyyppejä. LTU:n valmentaja Mari Kaunonen kertoo, että nuorten leirillä maajoukkuevalmentajat katsovat tulevaisuuteen. Lisäksi alkavat haastajaleirit, joilta on mahdollisuus haastaa maajoukkueleiriläisiä. Se voi olla esimerkiksi pituus tai urheilullisuus. U15-ikäluokan ensimmäiset EM-karsinnat ovat tammikuussa 2021. Villasukat olivat lietolaisten neulomia, ja Liedon lukio lahjoitti ne espanjalaisille, kroatialaisille ja liettualaisille vierailleen yllätyksenä Cultural Evening -illanvietossa. Leirille kutsutuilla on jokin ominaisuus, josta on hyötyä joukkueelle tulevaisuudessa. Seuravalmentajat saavat urheilijasta palautteen. Vierailuviikkoon kuului myös muun muassa senioritreenien järjestäminen Lietohallilla sekä Amazing Race -kisaamista Halssissa. Minä olin taidoiltani siinä puolivälissä, Huttunen arvioi. Maaliskuussa alkavat maajoukkueleirit, joita on noin kerran kuukaudessa. —Laitoin syksyllä viestin Lietolaiset-Facebook-palstalle. Liedon lukio on ollut mukana Erasmus+ Amazing Race -hankkeessa. päivä oli Liedon emännöintivuoro. Karsinnat ovat samalla Pohjois-Euroopan mestaruuskisat, joihin Suomen lisäksi osallistuvat Tanska, Norja, Ruotsi, Islanti ja Färsaaret.. Naisten 3-sarjan lisäksi hän pelaa LTU:n B-tytöissä sekä Maskun Katajan C-tytöissä. LIETO MARIA SUOMI Voi sitä innostunutta hihkuntaa! Viime torstaina Keskuskoulun ruokalaan oli ripustettu naruja ja naruille villasukkia. LTU:n Iiris Huttunen pääsi maajoukkueen katsastusleirille LITTOINEN PEKKA REMES Littoisten Työväen Urheilijoiden LTU Black -lentopallojoukkue on pelannut hyvän kauden naisten 3-sarjassa, kun muistaa, että joukkue koostuu nuorista pelaajista. Syyskuussa hän oli mukana C-tyttöjen aluejoukkueiden SM-turnauksessa Lounas 2 -joukkueessa. —Vierailu liittyi 2-vuotiseen projektiimme, jonka viimeinen tapaaminen oli nyt, Kolkkala lisää. Jokaiselle leirille kutsutaan yli 20 pelaajaa kerrallaan. TURUN TIENOO 14 23.1.2020 Ulkomaalaisvieraille lämpöiset matkamuistot n Nuoret esittelivät innolla saamiaan villasukkia. Katsastusleirillä harjoiteltiin perustekniikkaa ja lentopallon perustaitoja. U15-tyttöjen katsastusleirejä järjestettiin viime vuonna kaksi, kolmas leiri on tammikuussa. Huttunen saikin kutsun U15-tyttöjen maajoukkueen katsastusleirille, joka järjestettiin joulukuussa Kuortaneella. Alueellisen SM-turnausjärjestelmän tavoitteena on tarjota nuorille polku seurajoukkueesta aina maajoukkueeseen saakka
Schleusingenissa majoituimme kukin viidestä oppilaasta omaan perheeseemme. Laitoimme myös merkille saksalaisen kouluruuan tason ja muistelimme lämmöllä oman koulumme keittäjiä, jotka joka arkipäivä valmistavat meille hyvän ja monipuolisen kouluruuan. Leirityksessä yhdistetään koulunkäynti ja päivittäinen urheilu. —Isosisko harrasti lentopalloa. Meillä oli myös liikuntatunti, jonka aikana kuvasimme kaikki työparimme kanssa jostakin lajista jonkin liikkeen, josta tekisimme ohjeet. Kulttuuria ja historiaa opimme mielenkiintoisella linnakierroksella. Katsastusleirien jälkeen tulevat maajoukkueleirit, joista ensimmäiselle valitaan noin 24 tyttöä. Liedon Keskuskoulun Erasmus+-projekti on rahoitettu Euroopan unionin Erasmus+-projektista. Päivän aikana oli myös kaksi biologian oppituntia, joissa käsiteltiin urheiluvammoja ja luuhun kiinnittyviä lihaksia. Se on joukkuepeli, jota on kiva pelata. Suomessa Erasmus+-ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa Erasmus+-ohjelman kansallinen toimisto opetushallituksessa. Illan vietimme isäntäperheidemme luona. Keskiviikkona aloitimme aamun samalla tavalla aivan liian aikaisin ja harjoittelimme käyttämään ohjelmia, joita tulisimme käyttämään projektin aikana. Saksassa koulu alkaa kello 7.30, ja matkoihin isäntäperheidemme luota meni kaikilla noin tunti, joten herääminen tapahtui hyvin varhain aamulla. TURUN TIENOO 23.1.2020 15 Erasmus+-matka Saksan Schleusingeniin marraskuussa Uusia ystäviä ja erilaista kulttuuria Liedon Keskuskoulu on mukana kaksivuotisessa Erasmus+-projektissa. Mitkä ovat urheilulliset tavoitteesi. Linnakierroksen jälkeen oli muutama tunti aikaa kierrellä kaupunkia ja tehdä ostoksia. Tiistaiaamuna heräsimme epäihmisten aikaan ja raahauduimme kouluun. Linna on hyvin suuri sekä vaikuttava ja se on rakennettu keskiajalla. Huttunen pelaa monessa joukkueessa, joten ottelujakin on runsaasti. Päivän lopuksi tutustuimme kaupunkiin pienen kilpailun avulla, jossa suunnistimme koordinaattien avulla ympäri kaupunkia. Saksassa ei oppilaille tarjota edes juotavaa lounaan yhteydessä, ja useat ottivatkin omat eväät mukaan. Olemme todella kiitollisia tästä mahdollisuudesta, joka meille tarjottiin. Juniorien turnauksissa samana päivänä pelataan useita pelejä, joten viikolle jää myös vapaapäiviä. Pallo on. Johanna Kaiti, Aleksey Kopylov, Adele Pelkonen, Pihla Perkkiö, Oliver Wahlsten Kirjoittajat ovat Liedon Keskuskoulun oppilaita n Coburgin linna on korkealla mäellä, jonne kavuttiin kaupungista kapeaa yksisuuntaista katua pitkin. Huttusella on harjoituksia neljästi viikossa ja lisäksi tulevat sarjapelit. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme kouluun ja projektissa käytettäviin sovelluksiin. n LTU Black -joukkueessa lentopallon naisten 3-sarjaa pelaava Iiris Huttunen kutsuttiin U15-maajoukkueen katsastusleirille joulukuussa. —Kun alkaa valmistautumisvaihe tammikuun 2021 EM-karsintoihin, on koossa 14—16 pelaajaa, joista lopullinen 12 pelaajan ryhmä valitaan. Saimme uusia ystäviä ja tutustuimme vieraaseen kulttuuriin. Kuvassa Adele Pelkonen, Johanna Kaiti, Pihla Perkkiö, Aleksey Kopylov ja Oliver Wahlsten. Syyskauden aikana niitä kertyi puolen sataa. n Koulu muistutti aamuhämärissä Harry Potter -kirjoista tuttua Tylypahkaa. Tyttöjen U15-maajoukkueen vastuuvalmentaja Pertti Honkanen kertoo, että katsastusleireille pelaajat valitaan alkuvaiheessa C-ikäisten alue-SM-turnauksen perusteella sekä alueiden päävalmentajien suosituksesta. Katsastuksen aloitusvaiheessa mukana on yhteensä noin 200 pelaajaa ikäluokista 2006 ja 2007 syntyneet. Pelasimme erilaisia pelejä ja söimme saksalaista perinneruokaa. Huttunen osallistuu myös yläkoululeiritykseen, joka on osa aluetoimintaa. Mukana on myös saksalainen Hennebergisches Gymnasium “Georg Ernst” Schleusingenista sekä Komáromi Jókai Gimnázium Unkarin Komaromista. Kaksivuotisen projektin aluksi viisi yhdeksäsluokkalaista oppilasta ja kaksi opettajaa Liedon Keskuskoulusta matkusti Saksan Schleusingeniin marraskuussa. Illalla kävimme kaikki yhdessä keilaamassa paikallisessa keilahallissa. Valmentaja Kaunonen kertoo kyllä huomanneensa, että esimerkiksi Suomen naisten maajoukkueen EM-pelejä oli katsottu ja peleistä oli otettu oppia omaan pelaamiseen. Keväällä olevan toisen Unkarissa järjestettävän osan aiheena on tanssi. Nuorella pelaajalla ei ole esikuvia, eikä hän aktiivisesti seuraa minkään joukkueen tai sarjan pelejä. Kouluruoka on maksullista. —Otetaan pallo mukaan kuvaa. Ohjeet pystyi katsomaan HP Reveal -nimisen sovelluksen avulla. Viikossa lentopalloa on tavalla tai toisella parikymmentä tuntia. Torstaina tutustuimme läheiseen Coburgin kaupunkiin. Koulupäivän jälkeen menimme kaikki projektin aikaisten työpariemme kanssa yhden isäntäperheen luo viettämään iltaa. Kolmiosaisen liikunta-aiheisen hankkeen ensimmäinen osa käsitteli liikehallintaa. —Pääsy maajoukkueeseen. Tähän päälle tulevat oheisharjoitteet. Vähitellen leiritettävien määrä pienenee syksyn kuluessa. Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin mielenkiintoinen ja antoisa. LTU:n Iiris Huttunen pääsi maajoukkueen katsastusleirille Isosiskon mukana pelaamaan Iiris Huttunen aloitti lentopallon 5-vuotiaana
Parhaimpina onnistumisinaan hän pitää mirrorglaze-kakkuaan ja macaron-leivoksiaan. (Kuva: MTV Oy, Anna K. Amanda Alilonttinen ei saa paljastaa, miten Koko Suomi leipoo -finaalimittelöissä kävi. Hän nautttii soittamisesta, kokeilee omia variaatioitaan, erilaisia tunnesävyjä, kertomuksia sävelin. Hänen suorituksensa ovat saaneet aina vain enemmän kehuja tuomareilta ja tekniset tehtävät onnistuneet kiitettävästi. Ehkä jotain voi kuitenkin paljastaa itse finaalijaksosta. Ensi maanantaina MTV:n ohjelmasta nähdään finaalijakso, jossa Alilonttinen kisaa Maija Anderssonin ja Bettina Gräsbeckin kanssa Suomen parhaan kotileipurin tittelistä. TURUN TIENOO 16 23.1.2020 Kakkutaituri leipoi itsensä finaaliin n —Opin kisan aikana paljon, kuten uusia tekniikoita ja uusia leivonnaisia, Amanda Alilonttinen kertoo. —Kakkujen teemana oli “enemmän on enemmän”, Alilonttinen paljastaa. Kun kahvitauko kuulutettiin, kukaan ei liikahtanutkaan. 10-vuotias Eva Marchal avasi juhlan osoittamalla harjoitelleensa ja kehittyneensä pianonsoitossa valtavasti. Serkkunsa, 13-vuotias Maxim Larionov on hetkessä hujahtanut miehen pituuteen, soittaen todellisen aikuisen taiteilijan lailla sekä viulua että pianoa. Vielä on muutama päivä jännitettävää. —Päivä oli tosi lämmin, mikä hankaloitti leipomista. Kerta kerran jälkeen juuri kuultu on huikein koskaan kuultu kotikonsertti. Myllyojan konsertit vain paranevat MAARIA Myllyojan konsertit aina vain paranevat — miten pitkälle se on mahdollista. —Alkukausi sujui huonommin, joten silloin en olisi uskonut, että pääsen finaaliin saakka, Alilonttinen toteaa. Keittiö tuli kisan edetessä tutuksi, joten se helpotti leipomista. Päivi Eskola n Myllyojan konsertin solistivieraana oli basso Pavel Shmulevich (toinen vasemmalta).. Ja niin oli nytkin! Tällä kertaa solistina kuultiin Pavel Shmulevichia, kansainvälisesti tunnettua ja palkittua bassolaulajaa. Pavel Shmulevich ja Larionovit tulevat Myllyojalle 23.toukokuuta. Oppia sai tuomareilta, muilta kilpailijoilta ja leivontakoordinaattorilta. Alilonttinen on ihastuttanut tv-katsojat erityisesti upeilla koristelutaidoillaan, kekseliäisyydellään, positiivisella asenteellaan ja suloisella Turun murteellaan. —Finaalipäivän tekninen tehtävä oli aika haastava, hän aloittaa. Vilauksessa talon nuori-isäntä Leon päästi sormensa tanssimaan flyygelin koskettimilla. —Kaiken kaikkiaan kisa oli huikea kokemus. Sanat eivät riitä, kun yritän kertoa miten onnistunut tämä konsertti oli — myös jokaisen muunkin esiintyjän kannalta. Hänen voimakas, vivahteikas, syvä äänensä sai luut ja ytimet resonoimaan laulunsa myötä samalla hivellen kuulohermoja Larionovien täydentäessä tätä uskomatonta äänten sinfoniaa. Vaikeaa kertoa, heidät täytyy kuulla! Kotikonserttien tunnelma on ihastuttavan läheinen, tauollakin istutaan yhdessä nauttien kahvista “senkin seitsemän sortin” kanssa. Viimeisenä taidonnäytetehtävänä leivotaan kakku, jonka reseptiikan ja koristelut kilpailijat ovat itse suunnitelleet. —Loppua kohden rentouduin. —Kisan aikana opin paljon uutta leipomisesta. Ehkä jonain päivänä hänkin antaa näyttöä musikaalisuudestaan yleisön edessä. Alilonttinen on ollut koko kisan tasaisen varma leipoja, mutta loppua kohti suunta on ollut vain ylöspäin. Hänenkin repertuaarinsa ja taitonsa ovat suuresti kasvaneet. Maria Kamchilina-Larionova ja puolisonsa Oleg Larionov esittivät valitsemansa musiikkikappaleet sellaisella taidolla, että kuulijan mieli karkaa sävelten mukana toisiin sfääreihin haluten jäädä sinne. Pikkuveli, 4-vuotias Timo Larionov taas kertoi harjoittelevansa kotona. Pääsi ylittämään itsensä monta kertaa ja tuli onnistumisia. Seuraava Larionovien konsertti pidetään 7. maaliskuuta, solisti ilmoitetaan myöhemmin. Greus) LIETO MARIA SUOMI Lietolainen Amanda Alilonttinen on edennyt Koko Suomi leipoo -televisiokisailussa kolmen parhaan joukkoon
Muistojen harmonikka -juhlakonsertti on maksullinen. Se on itsessään täyteläisesti soiva fiksu soitin, Ukkonen analysoi. helmikuuta. Elina Ukkonen on toiminut orkesterinjohtajana vuodesta 2013 alkaen. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla on myös kasvanut 3,7 prosenttia, ja on nyt yli 219 miljoonaa euroa. Mitä juhlakonsertissa on luvassa. TURUN TIENOO 23.1.2020 17 Ruskon Harmonikkakerho viettää 10-vuotisjuhliaan Juhlakonsertti helmikuussa Ruskotalolla RUSKO PEKKA REMES Ruskon Harmonikkakerho juhlii 10-vuotista taivaltaan juhlakonsertilla, joka on 2. Harjoittelutilana on Maskun kirjasto. Sillä voi soittaa melodiaa ja bassoa. Kuvassa myös konsertin solisteista Aulis Kotaviita ja Pertti Keihäs niin sanotusti siviilit päällä. Kerho harjoittelee kerran viikossa. —Luvut osoittavat, että Metsähallituksen Luontopalvelujen saama lisärahoitus tuottaa vahvasti yhteiskunnallista lisäarvoa, Jansson sanoo n Kurjenrahka sopii ympärivuotiseen retkeilyyn. —Toiminta alkoi työväenopiston ryhmänä, joka perusti Lounais-Suomen Harmonikkakerhon, kertoo kerhon puheenjohtaja Lauri Hintukainen. Kurjenrahkan suosio jatkaa kasvuaan Kurjenrahkan kansallispuiston käyntimäärä kasvoi hurjasti edellisvuodesta: 12 prosenttia. Kaikkiaan kerhossa on 18 soittajaa. Kerho tekee yhteistyötä Pentti Viherluoto -seuran kanssa, ja juhlakonsertissa esitetäänkin myös Pentti Viherluodon (1915—2004) sävellyksiä. —Luontomatkailun yleisen suosion kasvun lisäksi Kurjenrahkan vetovoimaa lisää Föli-joukkoliikenne, sijainti ison kaupungin lähellä ja onnistunut viestintä esimerkkinä kansallispuiston suositut Facebook-sivut. Viime vuonna Kurjenrahkassa vierailtiin 86.200 kertaa, kun vuonna 2017 kansallispuistossa vierailtiin 76.800 kertaa ja vuonna 2016 käyntejä oli 73.800. —Harmonikan soitto on hieno asia. Orkesterinjohtaja Ukkonen kiittelee ryhmän hyvää henkeä. Ruskolaisessa kerhossa on tietenkin myös ruskolaisia soittajia, joita ovat Lauri Hintukainen, Martti Hintukainen, Simo Valtanen ja Tapani Sundberg. Harmonikka on fiksu soitin Ruskon Harmonikkakerho konsertoi ahkerasti. Mikä harmonikassa kiinnostaa soittajia. Juhlakonsertti on Ruskotalolla 2. Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2019 noin 3,22 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kahden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kurjenrahka on myös monen ensikertalaisen retkeilijän kohde, sanoo aluejohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta. Kerhoa voi kuulla vaikkapa harmonikkaristeilyllä ensi viikonloppuna. —Yleensä tällaiset ryhmät pitävät kesälomaa, mutta nämä haluavat harjoitella myös kesällä. Esiintymässä on myös kerhon entinen johtaja Sari Jokela. Basistina on alkuaan ruskolainen, nykyään lietolainen Petri Niemi, puheenjohtaja Hintukainen luettelee. Kerhon kitaristina toimii ruskolainen Pasi Salminen. Juhlakonserttiin on koottu näistä parhaat palat, Ukkonen lupaa. Kerholaiset pukeutuneina sinisiin. n Ruskon Harmonikkakerho on 10-vuotias. —Myöhemmin nimi muuttui, ja lopulta kerho hyväksyttiin virallisesti yhdistykseksi noin seitsemän vuotta sitten. Kasvuprosentit ovat vaihdelleet eri vuosina, mutta nousutrendi on jatkunut jo yli 15 vuotta. Intoa piisaa. Tosin näin talvista ei puistossa ole ollut sitten viime vuoden.. —Nykyään kerholla on rumpali omasta takaa, hän on Leif Nordanberg. —Olemme järjestäneet aikaisemmin teemakonsertteja. —Harmonikka on monipuolinen soitin. Harmonikka soi säännöllisesti Maununkodissa. Konsertin laulusolistit ovat Tuija Saura, Pertti Keihäs, Aulis Kotaviita ja Juha Simola. Ruskon Harmonikkakerho esittää kappaleita 2—3-äänisesti. n Ruskon Harmonikkakerhon orkesterinjohtajana toimii Elina Ukkonen. helmikuuta Ruskotalolla
Ruotsissa Hagelberg pääsee tavoittelemaan EM-kisapaikkaa. Katseet kansainvälisiin kisoihin Seppälät edustavat Maskun Tempoa. —Väinö on vahva luonnostaan. Väinö Seppälä tuli viime vuonna nuorten suomenmestaruuskisoissa komeasti kolmanneksi. Judossa kiehtoo monipuolisuus. Etualalla valmentaja Elina Säteri. —Tosi hyvin meni kisat, kiteyttää tuoreeltaan valmentaja Elina Säteri. —Se ja nuorten SMpronssi. Tänä keväänä tähtäimessä on erityisesti kahdet kisat: nuorten SM helmikuussa Nummelassa ja PM-kisat huhtikuussa Islannin Reykjavikissa. Jalkapallot ja muut moiset eivät kiinnosta. Paikallinen kuntosali onkin tullut tutuksi ja siellä voimailun klassikkoliikkeet: maastaveto, kyykky, penkkipunnerrus ja leuanveto. RUSKO MARIA SUOMI Voimaa, sitä tarvitaan tässä vaiheessa lisää. Vuonna 1988 Seppälä voitti miehissä TUL:n mestaruuden. Pitkästä harrastusurasta huolimatta judo ei kyllästytä. Isoveli on samoilla linjoilla. Kilpailussa on mukana 10 naista. Isällä on antaa tarkempi vastaus: kansainväliset kisat. Tähtäimessä kenties olympialaiset. Kun puhutaan judosta, mitkä isä kokee jälkikasvunsa vahvuuksiksi. —Tähän astisista tähtihetki on ollut ehkä maajoukkuevalmennukseen pääsy, Otso Seppälä sanoo. —Päästään siis vähän hengähtämään. Tällä hetkellä keskitytään tuleviin kisoihin, mutta mitä haaveita on tulevaisuuden suhteen. Alkuvuosi on nyt poikkeuksellisen hektinen, Säteri toteaa. —Ruotsissa ja Virossa he ovat käyneet kisaamassa jo monta kertaa. Kun kotimaassa on ollut jo useamman vuoden ikäistensä kärkipäässä, kisakokemusta täytyy lähteä hakemaan valtiorajojen toiselle puolelle. TURUN TIENOO 18 23.1.2020 Judokaveljekset tähtäävät SM-mitaleille Judo ·Japanilaista alkuperää oleva kamppailulaji ·Maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji ·Olympialajina vuodesta 1964 asti ·Suomessa aktiiviharrastajia noin 12.500 ja seuroja yli 120 n Koti on kuulemma siltä osin judovapaata aluetta, että veljekset eivät treenaa keskenään. Se vaatii voimaa ja kestävyyttä sekä nopeutta ja ketteryyttä. Kovin kauaa PM-kultaa ei ehditä juhlimaan. Treenejä on Maskussa Hemmingin koulussa, mutta myös Turun Alfa Centerissä. Mahdollisuus kisapaikkaan on olemassa, mutta se vaatii todella hyvää onnistumista. Molemmissa mittelöissä tähdätään mitalisijoille. Jo parin viikon päästä ovat seuraavat isot kisat, joissa hallitseva Suomen mestari pääsee puolustamaan asemaansa. —Se on tosi kova tavoite, joten katsotaan, miten menee. —Parasta judossa on se, että saa heitellä toisia, Otso Seppälä veistelee. —Ensin oli tuttu vastus, kuin SM-ottelun uusinta. —Päätavoite on kuitenkin hiihtolomaviikolla, jolloin lähdetään Ruotsiin kisaamaan, Säteri kertoo. LIETO MARIA SUOMI Lietolainen Vilma Hagelberg, 13, on voittanut taekwondon Pohjoismaiden mestaruuden. Turussa alueen paikalliset judoseurat järjestävät yhteisharjoituksia. Väinö Seppälä (vas.) opiskelee Turun ammatti-instituutissa ensihoitoa, Otso Seppälä on Maunun koulun 9-luokkalainen. Taitavien judokien ottelut eivät ole pelkkää voimaa ja vääntämistä, tarvitaan myös pelillistä älyä. Väinö ja Otso Seppälä ovat yhtä mieltä, että samalla lajilla jatketaan. Ruotsin-kisojen jälkeen alkaa kotimaan liiga. Hagelbergin voittoputki jatkuu Nyt kultaa Oslosta n Liedon ja Auran taekwondoseuran Vilma Hagelberg voitti PM-kultaa. Mutta toisena oli norjalainen tyttö, aivan tuntematon vastustaja. —Totta kai, pojat naurahtavat. Otso on nopea ja ketterä, hänellä on älyä tekemisessä, Tommi Seppälä kiteyttää. Oli jännittävää, mutta hienosti sujui. —Näin harjoittelu on monipuolisempaa, kun harjoitusvastustajia saa muustakin kuin omasta seurasta, luonnehtii veljesten isä Tommi Seppälä. Ensimmäinen ottelu Hagelbergillä oli helsinkiläistä Janika Tattia vastaan. Seppälät harrastavat judoa, ovat harrastaneet yli 10 vuotta. Hän on harrastanut lajia yli 30 vuotta, valmentanut ja menestynytkin mukavasti. Ykköspalkinto on tonni rahaa ja kuvaussopimus Bike-lehden kanssa n Jenna Lehtimäki.. Hagelberg kisasi lauantaina Norjan Oslossa alle 55-kiloisten tyttöjen sarjassa. —Pari kertaa viikossa käydään salilla, tehdään voimaharjoittelua, kertovat ruskolaisveljekset Otso, 15, ja Väinö, 17, Seppälä. Tommi Seppälä on itsekin aktiivisesti mukana judotoiminnassa. Lehtimäki kilpailee Miss MP20:n tittelistä PAATTINEN Viime vuonna Seiskan tähtimalli -kilpailun voittanut paattislainen baarimikko Jenna Lehtimäki kilpailee kuun vaihteessa Helsingin Moottoripyörämessuilla ratkeavasta Miss MP20 -tittelistä. Siksi helmikuun SM-kisoista lähdetään totta kai hakemaan ensisijaisesti sitä kirkkainta mitalia
Juhlavuoden kunniaksi liitto haastaa jäsenensä myös ilmastonmuutoksen torjuntaan luontoliikunnallisen metsänistutushaasteen muodossa. Näistä kahdesta vaihtoehdosta tämä on tärkeämpi, koska kivimurskaamot sijaitsevat kyseisen tien varrella. Puuntaimien istutus symbolisoi upealla tavalla myös juhlavuotemme teemaa ”sukupolvien ketjussa”. Vinkin laati Jaana Itälä-Laine Valoniasta n Mitä tulee ilmastonmuutokseen — pitäisikö päivittää hoitosuunnitelmat tähän päivään, kysyy sorateistä kirjoittava.. Puoli vuosisataa perustamisensa jälkeen Eläkeliitto on kasvanut eläkeläisten etujärjestöksi, jonka ääni kuuluu ja sitä myös arvostetaan. Vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä ja palkokasveja tulisi käyttää kaksi kertaa nykyistä enemmän. Sorateiden asukkaat saavat kyllä alkaa jo nyt säästämään alinopeussakkoja varten, mikäli sorateiden kuntoon ei aleta ihan konkreettisesti panostaa joka puolella Suomea. Minulle on kerrottu myös että he tekevät parhaansa asian korjaamiseksi. Ruskon kunta on antanut keskukselle lausunnon, jonka mukaan kunta priorisoi Hujalantien eli Maskuun suuntautuvan tien varustamisen kevyen liikenteen väylällä. Tiet muodostavat yhden liikenteellisen kokonaisuuden. Pyysin viimeisimmällä kerralla soittaessani liikenteen asiakaspalveluun, että minulle soittaisi joku takaisin, jonka kanssa voisin keskustella siitä, mikä oikeasti mättää. Kunnalla on vahva tase (so. TURUN TIENOO 23.1.2020 19 Rusko tarvitsee kunnon kevyen liikenteen väylät n LUKIJOILTA Ruskon keskustaan rakennettu liikenneympyrä yhdistää kaksi tietä: idästä Moision suunnasta tulee Kaharintie, joka jatkuu kohti Maskua Hujalantienä. Ismo Söderling kunnanvaltuutettu (sd.) Sorateiden huono kunto rajoittaa maaseutujen elinvoimaa Kauppareissulle lähteminen tuntuu tällä hetkellä todella ärsyttävältä. Liikenne teillä on vilkastunut viime aikoina ratkaisevasti, kun Ruskon ja Maskun rajalla oleville kivimurskaamoille toimitetaan raskailla rekoilla kymmeniä lasteja päivässä. Käytäntö jatkukoon, eli se mitä Ely-keskus ei kustanna, siihen olkoon kunta valmis sijoittamaan omia varojaan. perusvarallisuus), joten esteitä rakentamiselle ei pitäisi olla. Lähes kaikkia myrkyttömiä siemeniä voi idättää: auringonkukansiemeniä, sinimailasta, sarviapilaa, herneitä, linssejä sekä useita papuja. Jos asut soratien varrella, tiedät varmaan sen tunteen, kun lähdet kotoa ajamaan ja mietit, että joko nyt jo olisi tie lanattu, ettei tarvitsisi seilata tietä laidasta laitaan ja väistellä kuoppia. Turvattomuus on liikenteen kasvun vuoksi lisääntynyt. Minulle soitettiinkin parin viikon kuluttua ja kerrottiin, että kunnostukseen hoitourakoissa on määrätty vuosittain tietty määrä rahaa ja mursketta, joita tietylle tielle käytetään. Mitä se tarkoittaa konkreettisesti ja miten se näkyy ihan tavallisille ihmisille. Mielestäni pitäisi kuitenkin voida sopeutua siihen tilanteeseen, mikä parhaillaan vallitsee. Oma kotitieni ei ole kuulemma prioriteettilistan kärjessä, koska liikennettä ei ole tarpeeksi. Tarja Helenius Ruskon demareiden pj. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, etteikö Kaharintiekin tarvitsisi oman kevyen liikenteen väylänsä. Tämän jälkeen idut vielä huuhdellaan hyvin ja asetetaan vuorokaudeksi vihertymään päivänvaloon, jolloin niihin muodostuu ravintorikasta lehtivihreää. Liittoon kuuluu 20 piiriä ja niihin 400 yhdistystä ja noin 125.000 jäsentä ympäri maata. Eläkeliitto Raimo Ikonen puheenjohtaja Anssi Kemppi toiminnanjohtaja Idättämällä saa terveellistä ruokaa n EKOVINKKI Idättäminen on vaivatonta ja edullista puuhaa. Idätys herättää eloon siemenessä piilevät ravintoarvot, jotka elimistö pystyy käyttämään täysipainoisesti hyväkseen helpommin sulavassa muodossa – samalla saamme hyödynnettyä kaikki sen sisältämät vitamiinit ja muut arvokkaat ainekset. Parhaimmillaan tai pahimmillaan Hujalan—Kaharintiellä näkyy porhaltavan viisikin kivirekkaa samanaikaisesti. Huuhtele ituja pari kertaa päivässä siihen asti, kunnes pienet alut tulevat näkyviin – yleensä siihen menee muutamia päiviä. Valmiit idut säilyvät jääkaapissa kannellisessa astiassa noin viikon, mutta ovat toki parhaimmillaan heti valmistumisen jälkeen. Aseta astia vinottain alassuin astiankuivauskaapin ritilälle, sillä idut tarvitsevat itääkseen pimeän paikan. Kotona kasvatetut idut ovat ekologista, energiatehokasta ja ennen kaikkea terveellistä ruokaa. Uskon, että sekä Elykeskus että urakoitsijat varmasti tekevät parhaansa. Piirit ja yhdistykset juhlivat Eläkeliittoa lukuisin tapahtumin pitkin vuotta. Mitä tulee ilmastonmuutokseen — pitäisikö päivittää hoitosuunnitelmat tähän päivään. Missä siis on vika. Otin kyllä hieman itseeni siitä, että minun kulkeminen täältä muualle tai yritykseni asiakkaiden tänne pääseminen ei ole niin tärkeää kuin esimerkiksi jollain sellaisilla ihmisillä, jotka asuvat sellaisen tien varressa, joka on prioriteettilistan kärjessä. Tien ylläpito ja rakentaminen kuuluu Ely-keskukselle. Välillä tilanne on myös niin paha, että väistäminen ei enää auta, on vain ajettava todella hiljaa. Idätetyt pavut ovat kypsennettyinäkin maukkaampia kuin tavalliset keitetyt pavut. Keskimääräinen liikennemäärä on 200 autoa vuorokaudessa. Eläkeliiton yhdistyksiä on haastettu siirtämään osaamistaan nuoremmille polville: Taito perinnöksi on Eläkeliiton 50-vuotisjuhlavuoden yhteistyökampanja koulujen ja päiväkotien kanssa. Idättäminen on hyvä keino lisätä palkokasvien määrää ruoanvalmistuksessa. Olen viime syksyn ja talven aikana soittanut lukemattomia kertoja liikenteen asiakaspalveluun Ely-keskukseen ja kertonut oman kotitieni kunnosta. Yhdistysten aktiivisen harrastustoiminnan lisäksi meille on tärkeää huolehtia heikoimmista: niistä, jotka eivät enää itse jaksa tai pysty osallistumaan harrastuksiin tai muuhun toimintaan. Tiedän, että perusväylänpitoon tehdään tasokorotuksia 300 miljoonan euron edestä tälle ja tuleville vuosille. Kesäkuussa 2020 astuukin voimaan laki, joka sakottaa alinopeudesta. Eläkeliitto rakentaa ikäystävällistä Suomea juhlavuoden teemalla ”sukupolvien ketjussa”. Ruskon kunta on viime aikoina panostanut hyvin liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Kotitieni ei ole mikään kinttupolku mielestäni. Mikä voisi olla arvokkaampi lahja seuraaville sukupolville kuin mahdollisimman hyvinvoiva luonto. Molemmat tiet ovat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vilkkaassa käytössä. Tämäkin on ymmärrettävää, eikä ihmisillä ole valtaa määrätä missä muodossa vesi taivaalta tulee. Idättäminen onnistuu huoneenlämmössä. Yhä edelleen liitto puolustaa eläkeläisten oikeuksia ja rakentaa ikäystävällistä Suomea. Liitto syntyi halusta toimia eläkeläisten taloudellisen aseman kohentamiseksi sekä ikäihmisten itsetunnon ja ihmisarvon vahvistamiseksi. Myös vedottiin siihen, että ilmastonmuutos aiheuttaa lumisten talvien puutetta, jolloin lumi tuleekin vetenä ja aiheuttaa sorateiden huonoa kuntoa entisestään. Useimmat idut sopivat syötäväksi sellaisenaan, mutta joidenkin papujen, kuten soijapavun ja kikherneen idut tarvitsevat nopean, 5—10 minuutin kiehautuksen. Siemeniä liotetaan ensin noin viisi tuntia (isompia siemeniä noin 12 tuntia), minkä jälkeen vesi kaadetaan pois. Sitä määrittelee liikenteen määrä, merkityksellisyys ja maankäyttö. Minulle on myös lukemattomat kerrat vastattu, että ”välitämme tiedon urakoitsijalle”. Jos tulevat talvet ovat jatkossa vähälumisia, eikä aurasta tai hiekoitusta tarvita samalla lailla kuin ennen, olisi mielestäni aika ajankohtaista miettiä uudelleen, miten hoidamme teitämme tulevaisuudessa, jotta maaseudulla voisi jatkossakin asua, elää ja yrittää. Hoitoluokitus myös määrittelee sitä, mikä tie on prioriteeteissä korkealla. Idättämällä voit hyödyntää siemenissä piilevät voimavarat, joita näin talven pimeinä kuukausina tarvitsemme erityisesti. Siksi olisi järkevää ja turvallisuuden maksimoimisen kannalta välttämätöntä, että koko tiekokonaisuus varustettaisiin asianmukaisella ja yhtenäisellä pyörätiellä. Idätysastian voi ostaa kaupasta, mutta hyvään tulokseen pääset lasipurkilla ja harsokankaalla, joka on kumilenkillä pingotettu purkin suulle. Henna Takatalo Keskustanuorten varapuheenjohtaja Lieto Heikoimmista huolehtiminen on yhteinen tehtävämme Suomen suurin eläkeläisjärjestö Eläkeliitto täyttää 50 vuotta
Mikäli määrärahoja ei olisi lisätty, olisivat sopeuttamistoimet iskeneet välittömästi kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Toisin kuin eräs luisteluvalmentaja, liikunnanopettajamme ei nolannut takarivin tallustajia. Toimituksella on oikeus tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. MÄKELÄ Myös pihan valaistusta parannettava Mikko Ryökäs haluaa osaltaan kommentoida Liedon kirkon parkkipaikkaa koskenutta uutista (TT 16.1.). Liedon sosiaalija terveydenhuollot menot todella ylittivät budjetissa suunnitellut menot. 489 2012 n LUKIJAN KUVA toimitus@turuntienoo.fi MEIDÄN TIENOO Toivottavaa on , että kaikki esiintyvät omalla nimellään. Olihan se, mutta keskityinkin lukuaineisiin. Toivon, että kaikki Moisiossa, Yli-Maariassa ja Jäkärlässä antaisivat Vuoden kaupunginosa-äänestyksessä äänensä Maarialle. Vaadin asiantuntemusta niiltä, jotka talousarvioita suunnittelevat ja hyväksyvät. Alibudjetoituun arvioon ei päästy, vaan kulut ylittyivät 340.000 euroa, joka kuitenkin selvästi alittaa sairaanhoitopiirin laskutuksen. Valitettavasti, kun katsotaan millaisia budjetteja laaditaan, nämä vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Kerro, mitä tienoolla tapahtuu. Samanaikaisesti he vaativat aloitteellaan arvokasta vanhenemista Liedossa. Mutta toisin kuin kirjoittajat hieman vihjaavat, virkamiehiä ei voi syyttää leveäperäisyydestä ainakaan Liedossa. Eniten muistelivat 1960-luvun koululaiset, mutta olihan siellä muutama oman ikäluokkanikin tarina. Tuokiokuva on kirjoitettu sieltä kuntolenkin eturivin näkökulmasta. Nuori ja kannustava liikunnanopettaja istutti kipinän, joka vei muistelijan Koululiikuntaliiton mestaruuskisoihin saakka. Kirjoitukset osoitteella toimitus@turuntienoo.fi tai postitse Toimitus/Turun Tienoo, Elotie 26, 21360 Lieto as. Keskikouluajoilta muisteltiin liikuntatunteja, koulun liikuntakerhoa ja urheilukilpailuja. Parkkipaikka on aika kuoppainen, ja lisäksi sen valaistuksessa olisi parannettavaa. Budjetissa näihin kuluihin oli annettu 500.000 euroa vähemmän kuin mitä sairaanhoitopiiri Lietoa näistä laskuttaa. —Timo Soinilla olisi anteeksi pyydettävää. Hänen kotiolonsa eivät olleet helpot, mutta kun koululääkäri kirjoitti 13-vuotiaan Virpin tietoihin sanat ”liikalihava, lättäjalat”, muuttui nuoren tytön minäkuva. Oppikoulun ekaluokan tarkastuksessa vaitonainen lääkäri murahti, että eikö tuollainen maha ole juostessa tiellä. Aikuisen ja varsinkin opettajan sanat jäävät koululaisen mieleen vuosiksi. Pienikin parannus omaan tasoon noteerattiin kehuin. . Saisi hävetä! Budjettikuri ja Liedon todellisuus Liedon Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä on vaatinut painokkaasti budjettikuria (TT 16.1.) kirjoituksessaan. Kuten he mainitsevat, kunnilla on ollut tapana alibudjetoida sote-menoja. Mäkinen muistutti, että jumppaajien lisäksi allasta käytetään kovin myös yleisöuintivuoroilla. Näkisin, että Liedon sote-sektorin viranhaltijat sekä työntekijät toimivat varsin vastuullisesti ja kehittävät toimintaansa jatkuvassa talouspaineessa. Molemmat kannatettavia asioita. —Joulun aikaan, kun oli paljon liikennettä, vaimo ihmetteli, etteikö siellä ole lainkaan valoja. Liikuntatunneilla olivat mukana myös rinnakkaisluokan pojat, joten ryhmässä oli noin 35 poikaa. Näistä huolimatta, kun verrataan sote-menoja vuosina 2018 ja 2019 tammikuun ja marraskuun välillä (koko vuoden tietoja ei vielä saatavilla), niin 2019 palvelujen tuottamiseen oli samassa ajassa kulunut yli 1.000.000 euroa vähemmän! Alibudjetoinnin selkeimpänä esimerkkinä voidaan pitää tehostetun palveluasumisen kustannuksia. Lähetettyjä julkaisemattomiakaan kirjoituksia ei palauteta. Lukijan kuvien tulee olla digitaalisia ja RGB-värillisessä jpeg-muodossa. Onhan Paattinenkin hyvä (TT 16.1. Entäpä me jonon hännillä hölkänneet. Mikko Koivumäki (ps.) sairaanhoitaja, terveystieteiden kandidaatti Maariaa kannattaa äänestää Suviruusu sekosi n Ruskolainen Marketta Pekkarinen-Kouki lähetti kuvan suviruususta, joka leudon talven vuoksi sekosi vuodenajoista ja puhkesi kukkaan joulukuussa Maskussa. Myös hänen mukaansa syytä jonkinlaiseen piharemonttiin olisi. Vasta aikuisena Hämeen-Anttila ymmärsi, että kalorien laskemisen sijaan pitää pyrkiä tasapainoiseen elämään. Lihavasta tuli lihavampi. Kirjoita, ota kantaa. Kannatan budjettikuria, mutta se on mahdollista ainoastaan silloin, kun talousarvio on laadittu toteuttamiskelpoiseksi. Mies Jäkärlästä Sana jonka muistat Me naiset – lehden haastattelussa (18.1.) kirjailija, tutkija Virpi Hämeen-Anttila kertoi vuosikymmenten laihdutuskierteestään. Viime vuonna Liedon sote-budjetti vaati kaksi lisämäärärahaa. Yksi sana voi vaikuttaa loppuelämän valintoihin, joko hyviin tai huonoihin.. Kukkia oli vain yhdessä oksassa, jossa oli myös kiulukka. Alkoi dieetti, joka kuitenkin johti ahmimiseen. Kiitos heille tästä. Sivuhuomautus), mutta Maaria on vielä parempi. Soinillakin anteeksipyydettävää Lietolainen mies pitää typeränä, että Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi vanhoja sketsejä. Hän osallistui ministerinä ulkomailla abortinvastaiseen mielenosoitukseen. Käyttäjiä on jatkuvasti Tarvasjokelainen Minna Mäkinen kommentoi Tienoon torstain juttua (TT 16.1.) Tarvasjoen uimahallista korostamalla, että on siellä käyttäjiä muutenkin kuin viikonloppuisin. Syyt tähän saattavat löytyä pitkään odotetusta sote-uudistuksesta ja siihen liittyvistä verovarojen uudelleenjaosta. Sanalla on voimaa. Tämä on saavutettu toteuttamalla terveyskeskuksen toiminnassa useita toimenpiteitä, joilla on pyritty vähentämään lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Budjetissa varoja oli tähän varattu noin 1 miljoona, mutta jo maaliskuussa arvioitiin, että kulut tulevat olemaan lähes kaksinkertaiset! Toinen alibudjetointi koski erikoissairaanhoidon kustannuksia. TURUN TIENOO 20 23.1.2020 n SATTUMAN SAAPPAISSA pekka.remes@turuntienoo.fi n HALOITA puh. Onhan siellä, mutta osa lampuista oli pimeänä ja loputkin taisivat olla elohopeahöyrylamppuja, jotka vanhetessaan kuulema menettävät tehostaan 80 prosenttia. Talouspaineet eivät kuitenkaan tule helpottumaan jatkossakaan, vaan tehostamista tarvitaan edelleen. Vanha oppikouluni purettiin viime vuonna. Omat uutiset -tekstin tulee olla napakka. Kun kunta päätti purkaa koulun, se päätti myös kustantaa kirjan oppilaiden koulumuistoista. —Olen laskenut, että uimahallissa on esimerkiksi yhdeksän vesijumpparyhmää ja jokaisessa noin 20 henkilöä. Koululääkärin kommentti on minullekin tuttu. Myös nimimerkin henkilötietojen tulee olla toimituksen tiedossa. Eivätkä ne käyttäjät ole kaikki Liedosta, vaan Tarvasjoen hyvään halliin tullaan kaikista ympäristökunnista ja kauempaakin
klo 9 Perhekerho – ma 27.1. – Toimintatorstai srk-talolla, klo 10: Ikäihmisten silmälasit, Katri ja Jan-Eric Breitholtz, klo 11.15 lounas (3€), klo 12 laulun siivillä kanttorin kanssa. Väkiluku kasvaa, mutta ei tasaisesti eri alueillamme. –Yleisöluistelua Tarvasjoen jäähallissa klo 14.30—15.30. Isä Meidän aamurukous Littoisten kirkossa klo 7.30. Ti 28.1. – Kelttiläinen messu Littoisten kyläkirkossa klo 17, pappina Mia Pusa, musiikki: Anna-Mari Satomaa, Siniliina Kaunisto, Anni Reinikainen. To 30.1. makelaeina@gmail.com – klo 16.30 Uusi kokkikerho, ilm. Ke 29.1. Vaatii ennakkoilmoittautumisen! Ilmoittautuminen www. Tarkoitukseen käytetään asemakaavoitukseen varattua määrärahaa.. Nuorten ilta klo 18— 21, Pilttipubissa. klo 11 Perhekirkko, Heikkinen, jonka jälkeen talvitapahtuma srk-talolla. Raunistulan srk-talo: la 25.1. – Olkkari Nuortentalolla klo 14 alk. Fakta on, että kunta voi päätöksillään ohjailla ihmisten sijoittumista eri taajamiin vain jonkin verran. Ketunluolan pohjakartta Suuntakartalta RUSKO Kunnanhallitus hyväksyi Suuntakartta Oy:n tarjouksen asemakaavan pohjakartan laatimisesta Ketunluolan asemakaavan laajennusta varten. Isä Meidän aamurukous Littoisten kirkossa klo 7.30. Lavan ystävä Ilmarinen • Liedon Maatalousnaiset os. Päiväkerho klo 13, päiväkerhon tiloissa. Niiniaho, Tuuli Lempa. KOULURUOKA . Maanantai: kebablihakastike, moniviljariisi, tuoresalaatti, quorn-currykastike. Varsinkin Tarvasjoen alueen tilanteesta on esitetty jyrkkiä mielipiteitä. klo 17.30 Perheiden musiikkipainotteinen ilta, aiheena talven ihmemaa – su 26.1. – Olkkari Nuortentalolla klo 14—20. Su 26.1. Ke 29.1. – klo 14 Seniorien keva-kerho HVK:n Heikkilässä talon asukkaille. Perhekerho srk-talolla klo 9.30. – Pappilan runoryhmä klo 18. emmi.saariaho@helsinki.fi Tarvasjoki To 23.1. Päiväkerho klo 13, päiväkerhon tiloissa. • Vasemmistoliiton Liedon kunnallisjärjestön avoin kokous tänään torstaina 23.1. Pohjakartta laaditaan 180 hehtaarin alueelle. La 25.1. – Perhekerho Mestarintuvassa klo 9.30— 11.30. Hopeakuoron harjoitukset klo 11.30, srk-keskuksen kokoustilassa. Eräs asukas havaitsi, että sokkelista oli jopa tuuletusaukon ruuveilla kiinni ollut metallisuojus irronnut “sattumalta”. Ma 27.1. Vaatii ennakkoilmoittautumisen! Ilmoittautuminen www.ruskonseurakunta.fi Kohtaamispaikka klo 13, srk-talolla. Vapaa pääsy, kirkkokahvit srk-talossa esityksen jälkeen. – Kirkonkylän, Eura I kinkerit klo 18 Pirkko Koskisella, Peltotie 1 as 1. klo 16 Palvelukeskus Ruskassa. ja tied. klo 18 Liedon kunnantalolla. Alueeseen kuuluu myös kunnan vuonna 2019 hankkimat maa-alueet. Perhekerho srk-talolla klo 9.30—11.30. – Jauholan, Hungerlan, Satopään, Paappalan ja Mellilän kylän kinkerit klo 13.30 Timo Laaksosella, Paappalantie 83. – Neuleilta Liedon kirkossa klo 18.30, omia käsitöitä ja kahvittelua. – Hiljaisuuden jooga Tammikallion srk-kodissa klo 19. Runosmäen srk-talo: ma 27.1. suvi.pulkkinen@ evl.fi Ke 29.1. Maanantai: jauhelihakastike, pasta, salaattibuffet. n LIETO Lieto To 23.1. klo 13 Sukkaset – klo 16.15 Ilmaisutaitokerho, ilm. Keskiviikko: puuro, kuningatarkeitto, juusto, reikäleipä. klo 13 Perhekerho – to 30.1. Kirkkokahvit. Kirkkokahvit. Kirkkonäytelmä Legenda kolmesta puusta klo 12, Vahdon kirkossa. – Ulkoiluja juttukaverit Loukinaisissa Ikipihlajan asukkaiden klo 14 kanssa. Kokoontuminen Maununtuvalla. Maksuton, ilm. klo 10-16 Seminaari Raamatun luonnosta, kasveista ja paimentolaiskultuurista, Ronit Maoz Israelista – ke 29.1. n RUSKO Rusko Pe 24.1. – Pappilan naistenpiiri klo 16. tied. Torstai: broileripastavuoka, salaattibuffet. – Nuorten Olkkarin iltahartaus klo 19 Mestarintuvassa. Pyhäkoulu klo 10, kerhotiloissa. klo 12—13 diakonian päivystys, klo 16 ja 17 perhemuskarit, klo 10 Seniorijumppa. Perhekerho klo 9.30, kerhotiloissa. – Ahkerat Eukot -neulepiiri Salikamarissa klo 11. Se oli iso muutos ajattelutapaan Tarvasjoella, jossa väki oli tottunut päättämään omat asiat omalla porukalla. klo 17 nuortenilta. Tällä tavoin eri taajamien tarjoamat mahdollisuudet pitää hyödyntää sellaiseen toimintaan, jolle on kysyntää ja tulevaisuutta. Kuolleet: Esko August Frantti 91v.; Asko Einari Saanisto 78v.; Kari Juhani Järvinen 66v. klo 9 Vauvaperhekahvila – klo 12.30 Tuolijumppa – ke 29.1. emmi.saariaho@ helsinki.fi La 25.1. milla.kristola@ evl.fi – ti 28.1. Su 26.1. Näitä halutaan edelleen tarjota samantasoisena eri puolilla Lietoa, myös Tarvasjoella. Mahdollisuuksia löytyy Liedossa joka taajamasta. klo 11 Ystäväntupa, kahvimaksu 2€. Kotimäen srk-talo: pe 24.1. klo 18 Käsityöilta – ti 28.1. – Ystävänkahvila Poukamassa klo 12— 13.30: Vieraina Mongolian kirkon presidentti Purevdorz Zamsran sekä lähetysyhdistys Kylväjän työntekijä Jarmo Mäki-Mikola. Nopeasti nouseva palvelutarve alkaneella vuosikymmenellä on erilaisissa vanhuspalveluissa. Ajat ja tarpeet muuttuvat. alkio@evl.fi tai tekstiviestitse 040 341 7453 – ke 29.1. tied.outi.tukia-takala@evl.fi Su 26.1. Puistotoiminta klo 9—11, Paulan puisto. • Liedon Neurologiset vertaiset kokoontuu ma 27.1. Vaatii ennakkoilmoittautumisen! Ilmoittautuminen www.ruskonseurakunta.fi Vahto Pe 24.1. ruskonseurakunta.fi Lähetys-Bingo klo 12, kokoustilassa. Ti 28.1. Jäkärlän, Turun Nuorten apu ry:n nuorisokahvila: pe klo 13 Jesari-ruuanjako. klo 9 Perhekerho – klo 11.30 Tuolijumppa. Messu Liedon kirkossa klo 10, uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen, Leppänen, Jääskeläinen ja avustajat. Hinta on 12.800 euroa. Messu srk-talolla klo 10. Pappila To 23.1. • Eläkeliiton Liedon yhdistyksen maanantaikerho kokoontuu Jokilaakson koululla ma 27.1. Keskiviikko: juusto-broilerkeitto, leipä, mandariini , herkkusienikeitto. Kastetut: Roope Taavi Juhani Björkbacka,Toivo Altti Juhani Saine. • Ruskon koulujen ruokalista 27.—31. Päiväkerho klo 13, päiväkerhon tiloissa. Kesällä maalaustalkoot pystyyn ja lavan seinille raikkaat värit. klo 12.30 Perhekerho – to 30.1. Tiistai: fish and chips, salaattibuffet. •Liedon koulujen ruokalista 27.—31. Ma 27.1. klo 9—13 perheiden olohuone, klo 13— 15 avoin vauvamuskari, klo 18 kirkkokuoro. klo 13 Messu, Sirén, Rainio – ma 27.1. Hepokullan srk-talo: su 26.1. Miesten piiri klo 14.15, Lähimmäisen kammarissa. Siksi poliittinen toimintakulttuuri ja Liedon painoarvo maakunnassa on kohentunut ja mennyt eteenpäin. 16.1.). – Iltakirkko klo 18 Liedon kirkossa, Ahola, Nuorten messubändi: nuorten veisuja. Peittopiiri klo 13, srk-talolla. Konfirmaatiomessu klo 10, Waltteri Hämäläinen ja Sauli Hannuksela. Onko hieman liian kovat paukut. klo 12 Lähetyspiiri, vieraana Marja Kalajoki – to 30.1. Kirjapiiri klo 13, viraston päässä. Ke 29.11. Ulkoiluja juttukaverit Valmakodin ja Valmankartanon asukkaiden kanssa klo 14. Perhekerho Aseman srk-kodissa klo 9.30—11.30. MUISTATKO, ETTÄ... To 30.1. Tarvasjoen kappeliseurakunnan kirkkodraamaryhmä esittää Inkeri Vyyryläisen ohjaaman tarinan, joka kertoo Jeesuksen elämästä, tarinan ihmisten unelmista ja miten käy, kun ne eivät toteudu. Samalla edellytykset muuttaa asumaan myös pienempiin taajamiin pidetään mahdollisena, sillä tontteja on saatavilla. Ma 27.1. klo 13 Ystäväntupa, kahvimaksu 2€ – ke 29.1. – Naisten raamattuja rukouspiiri srk-talolla klo 18.30. – Alikulman, Takamaan, Yliskulman kinkerit klo 16.30 Riitta ja Matti Säterillä, Alikulmantie 449. – Alakouluikäisten kokkikerho klo 18—19.30 Nuortentalolla. Matti Föhr kunnanhallituksen jäsen (vas.) Lieto Tyllissä jytisee Kun Tyllin alueen jatkoa nyt räjäytetään, talot tärisevät jopa 400 metrin päässä. Perhemuskari klo 10, päiväkerhon tiloissa. To 30.1. Tämä tuli hyvin esiin myös HVK:n hoitajien laatimassa mielipiteessä (TT 9.1.). Nykyinen 20.000 asukkaan Lieto on noussut Turun kehyskaupunkien joukkoon hyvin samalle viivalle Kaarinan ja Raision kanssa. tied. Liedon palvelutarjonnasta Liedossa on käyty viime aikoina kovaa keskustelua siitä, mitä eri taajamien tasapuolinen kohtelu tarkoittaa. Kardinaalinkatu 3 A: ti ja to klo 13 Haliskahvila-ruuanjako. Ke 29.1. Littoisten ikonipiiri klo 10—13 Tammikallion srk-kodissa. Liedossa keskustaajaman merkitys on noussut ja palveluiden keskittyminen sinne on siten osaltaan luonnollista, jos muualla väki vähenee. Eläkekerho srk-talolla klo 13.30. n PAATTINEN Paattisten kirkko Su 26.1. TURUN TIENOO 23.1.2020 21 SEURAKUNNAT . Iltapalatarjoilu. Route 67 klo 15—17, Pilttipubissa. Puistotoiminta klo 9—11, Päällistönmäen puisto. Yli-Maarian srk-talo: ma 27.1. Keskustelun juuret kumpuavat Liedon ja Tarvasjoen kuntaliitoksesta, jossa Tarvasjoen alue siirrettiin mukaan isompaan kokonaisuuteen. tammikuuta. Kastettu: Isabella Aava Elisabet Kavén. Ulkoilutus Jokituvalla klo 10.30. Ti 28.1. Huolestunut tylliläinen Lieto Pitkää ikää tanssilavalle Pitkää ikää Ilmaristen tanssilavalle! Musiikki ja tanssi ovat mielen piristystä. Taajamissa ehkä keskeisimpiä lähipalveluita ovat koulu ja päivähoito sekä erilaiset vapaa-ajanmahdollisuudet. paikan päällä. n MAARIA Maarian kirkko: su 26.1. – Toimintatorstai srk-talolla, klo 10 Viisasten kerho, Heikki Eitakari, klo 11.15 lounas (3€), klo 12 Ekumeenisen rukousviikon parissa. – Iltaehtoollinen Liedon kirkossa klo 18. Kaikki liikenevät hoitopaikat tarvitaan 2020-luvulla ja kiinteistö on uusi ja hyväkuntoinen. klo 15-17 Avoimet ovet, kahvila ja pappi paikalla, hartaushetki kirkkosalissa 16.30. Tiistai: kinkkukiusaus, lämmin kasvis, porkkanaraaste, linssi-kasviskiusaus. Avioliittoon kuulutetut: Marko Kaino Olavi Väänänen ja Soile Heidi Maarit Leinonen. Perjantai: hernekeitto, sipuli, sinappi, ruissämpylä, pannukakku ja hillo. Perjantai: jauheliha-kasvislasagnette, mandariinisalaatti, soija-kasvislasagnette. Runosmäen nuorisotalo: to klo 10 Vellikello-ruuanjako. Puistotoiminta klo 9—11, Kunnantalon puisto. – Kokkikerho alakouluikäisille Nuortentalolla klo 16—17.30. Kärsämäen kappeli: to 23.1. LUKIJOILTA . Päätös asuinpaikasta tehdään itse, ja syntyvyys on koko maassa matala. Ystäväpalveluryhmä klo 10.30, ulkoiluttaa Maunun palvelutalojen asukkaita. Torstai: lohipyörykät, kermaviilikastike, perunasose, punajuuri-coleslaw-salaatti, kasvispyörykät. klo 13 Perhekerho – klo 13 Askartelukerho. Perhekerho klo 9.30, aloitetaan varttikirkolla Vahdon kirkossa, jonka jälkeen jatkamme päiväkerhon tiloissa. Siksi olen monesti puhunut, että kuntaliitoksessa saatu moderni Tarvasjoen hyvinvointikeskus on Liedolle tarpeellinen. Kysy paikkoja: suvi.pulkkinen@evl.fi – Lapsikuoro Laululintusten harjoitukset klo 17.30 Mestarintuvassa. (Ilm. – Israelilaiset tanssit Mestarintuvassa klo 18. klo 15.15. Tied. Seurakuntatalo Ma 27.1. – Perhekerho Mestarintuvassa klo 9.30—11.30. klo 9 Vauvaperhekerho – klo 17 Perheruokailu, ilmoittautumiset anne. klo 11 Messu, Laaksonen, Rainio. Saara Kinnusen kirja Sovintoon elämän kanssa. tammikuuta. – Hiljaisuuden jooga Tammikallion srk-kodissa klo 19. ja tied. 1 kokoontuvat Palvelukeskus Ruskan kuntosalilla tiistaisin klo 18–19. klo 13 Päiväpiiri – ti 28.1. To 30.11. Monitaajamainen Lieto on haastava kokonaisuus palvelutuotannolle. klo 13 Lähetyspiiri, pastori Inkeri Puputti näyttää kuvia Israelista. Päiväkerho klo 13, päiväkerhon tiloissa. klo 10 Messu, Palmunen, Sirén, Niemi – klo 17 Johannesmessu, Puputti, Laurén. Perhekerhot Ilmaristen Ketunkololla ja Tammikallion srk-kodissa klo 9.30—11.30. Su 26.1
Raviurheilun sosiaalisessa mediassa ja gaalapaikalla Koivusen kohtelua pidettiin suurena vääryytenä. Hevosen lietolainen omistaja-valmentaja Vesa Santanen harmitteli edellistä Vermon kilpailua ja sanoi silloin, että lainakuski Seppo Markkula ei noudattanut ohjetta ajaa keulasta. Lauantaina TarU pelaa kotihallissaan, jonne vieraaksi saapuu Uudenkaupungin Jää-Kotkat. Tarvasjoelle maaleja tekivät Braden Smith (3) ja Tuomas Tilkanen (2). Kakkostilan Koivusille toivat Gillian Comery ja Trot Kronos ja kolmannen sijan Joyride Luxi. Teivossa kylmäveristen avoimessa ryhmäajossa lietolaisen Matti Lautamäen Sheikki oli taas hyvässä vedossa, vaikka jäikin kolmanneksi Välähdyksen ja Koskelan Akselin taakse. n Kari Hämäläinen kuljetti Skodaa Lapin lumisilla teillä Tunturirallin kaikki erikoiskokeet läpi ja oli luokkansa kolmastoista. (Kuva: Taneli Niinimäki) Koivunen vahvana radalla mutta ei gaalassa TIENOO RAULI ALA-KARVIA Lietolaisen ravivalmentajan Harri Koivusen nimi nousi esiin monta kertaa lauantaina Teivon raveissa. Hänen valmentamistaan hevosista voittoihin juoksivat Shadow Of Brisbane ja Le Mirage, joita kumpaakin ohjasti Olli Koivunen. Varsinkin rallin päättäneellä Niskavaaran 19,97 kilometrin mittaisella erikoiskokeella Hämäläinen syttyi ajoon ja saavutti luokan 12. nopeimman tuloksen. TarU Hockeylle vierasvoitto TarU Hockeyn edustusjoukkue haki vierasvoiton Turun Kisa-Veikoista maalein 2—5 jääkiekon 3. Forssassa maanantaina nähtiin Ratu Royalen paluu voittokantaan. Aikaisempien vuosien Tunturin keskeytykset jäävät nyt historiaan, kun vuoden 2020 avausrallissa selvitettiin kaikki 10 pikataivalta. Kuskin pää kääntyili oikealle koko ajan, mutta rinnalle tuli vasta maalipaalun lähestyessä Olli Koivusen ajama SE-tamma Selene Lune. Forssassa Olli Koivunen ajoi voiton Kaisa Toivosen treenaamalla Laura Savagella, toiseksi tuli isä-Koivusen valmentama Heelys Andorra Seppo Markkula kyydissään. Iltapäivällä radalla meni loistavasti, mutta illalla Tamperetalon ravigaalassa ei. Lopputuloksissa Hämäläinen ja kartanlukijansa Risto Pietiläinen löytyvät SM1-luokasta sijalta 13. Luokan voitti Teemu Asunmaa, josta Hämäläinen jäi reilut 11 minuuttia. Viime viikon voittajia olivat lietolaisen Seppo Mäntyniemen Amazing Warrior Vermossa sekä Harri Koivusen tallin Prada Nights, Oilsheik ja Callela Einstein Porissa. Tienoon alueen kuskeista lietolainen Reijo Heikkilä joutui keskeyttämään Tunturirallin jo toisella erikoiskokeella tekniseen vikaan. Ratu Royale voitti ajalla 15,2a ja Selene Lune oli samalla ajalla kakkonen. Kokonaistuloksissa Hämäläinen oli 21:s. n Harri Koivunen voitti valmentajana ylivoimaisesti eniten ravilähtöjä viime vuonna, mutta se ei riittänyt vuoden valmentajan palkintoon.. —Arctic Rally oli kaiken kaikkiaan hieno kisa, ja ajokin alkoi kulkemaan, kun saatiin kilometrejä alle. TURUN TIENOO 22 23.1.2020 Kari Hämäläinen luokkansa kolmastoista Tunturirallissa Ruskolaisen Kari Hämäläisen ajo Lapin lumilla viikonlopun Tunturirallissa oli sikäli historiallinen, että hän suoriutui urakasta ensimmäisen kerran maaliin saakka. Nyt rattailla oli Santanen itse, ja kyyti oli ensimetreistä huimaa. divisioonassa. Eroa voiton vieneeseen Kalle Rovanperään kertyi 14 minuuttia ja 43,1 sekuntia. Vaikka Koivunen oli ylivoimaisesti voitokkain valmentaja vuonna 2019 yhteensä 177 ykköstilalla, palkinnon sai 78 voittoon yltänyt urjalalainen Markku Nieminen, jonka ansioksi katsottiin suurkilpailuissa pärjääminen ja jonkin verran isompi palkintopotti. Reilun parin viikon kuluttua SM-rallisarja jatkuu Mikkelissä. Auto, nuotti, huolto ja renkaat toimivat moitteetta, Hämäläinen totesi. Valintaraati ei myöskään noteerannut miinuksena Niemisen hevosen viime kesänä saamaa pitkää kilpailukieltoa ja valmentajan sakkoa lääkeainerikkomuksesta
Ahtonkaaren ja Länsi-Avantintien pohjoispuolelle on suunniteltu työpaikkatonttien laajennuksia Liedon ohikulkutievarauksen poistuttua. Kaavatyössä selvitetään myös yleiskaavan mukaisen kokoojakadun (Salimäentie) ja siihen tukeutuvan asuinrakentamisen toteuttamista uutena kaavana. 0500 812 792 www.metsätilat.fi Halutaan ostaa LIEDOSTA 3h+k Puh 0400 531 166 . Asemakaavalla muodostuu korttelit 44021,45074, 55002 (osa), 55010 (osa), 55009 (osa) ja 55014 sekä virkistysja katualuetta. Lieto on yhdeksän joukkueen sarjassa neljäntenä. Rauma Basketin Lieto voitti luvuin 70—6. 050 315 0395 tai kaavoitus@lieto.fi Liedossa 23. divisioonan turnaus pelattiin Liedon keskuskoululla. Valitusosoitus 10. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 45066, 45073, 55002, 55009 ja 55014 sekä virkistys-, katuja erityisaluetta. divisioonassa. Kokouksen päättäminen Allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Liedon seurakunnan kirkkoherranvirastossa 3.2.-4.3.2020 viraston aukioloaikoina ja ilmoitus tästä kirkkoherranviraston ilmoitustaululla 23.1.-4.3.2020. Kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi 21.1.2020. TURUN TIENOO 23.1.2020 23 Liedon Marttayhdistys ry:n VUOSIKOKOUS pidetään tiistaina 11.2.2020 klo 18 Palvelukeskus Ruskassa Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n määräämät asiat sekä sääntöuudistuksen hyväksyminen Tervetuloa! Kahvitarjoilu Hallitus . 30.1.2020 T. Metsäsuunnitelma vuosille 2019-2028 7. Yhdistys maksaa kuljetuksen Ilm. Mikrotytöt 10 2. HALUTAAN OSTAA Ostetaan henkilö-, pakettija asuntoautoja. Mahdolliset muistutukset asemakaavaja asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään toimittamaan kirjallisina ennen nähtävillä oloajan päättymistä viimeistään 21.2.2020 klo 15.00 mennessä osoitteella; kirjaamo@lieto.fi tai Liedon kunta, Kunnanhallitus, PL 24, 21421 Lieto. tammikuuta 2020 LIEDON KAAVOITUSJA RAKENNUSLAUTAKUNTA KOKOUSKUULUTUS Liedon seurakunnan kirkkovaltuuston kokous Kokouspaikka: Seurakuntatalo Kokousaika: 30.1.2020 klo 18 Käsiteltävät asiat: 1. Miesten edustusjoukkue voitti Salon Toverit luvuin 82—81 Läntisen alueen 2. Liedossa 22.1.2020 Minna Ylikännö Kunnanvaltuuston puheenjohtaja KUNNANVALTUUSTON KOKOUS KOKOUSKUTSU www.lieto.fi . Liedon kunta, sovittuaan asiasta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa, laatii tiesuunnitelmaa kantatielle 40 (E18 Turun kehätie). Kaavamuutos tulee voimaan tämän kuulutuksen päivämäärällä. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. divisioonassa. Tiesuunnitelmaluonnosta esitellään yleisölle, asianosaisille ja muille asiasta kiinnostuneille torstaina 23.1.2020 klo 17:00 alkaen Nukin Grillillä, osoitteessa Avantintie 29, 21420 Lieto. Lieto voitti forssalaisen Feeniks Basketin luvuin 68—29. Yhtenä tavoitteena on pyrkimys löytää kaavallinen ratkaisu alueen liito-oravakannan suotuisan suojelutason varmistamiseksi kunnanhallituksen 4.12.2017 ja 4.2.2019 päätösten mukaisesti. Myös vialliset. menn. divisioonassa. Kokousaika: 27.1.2020 klo 17.30 Kokouspaikka: Kunnanvaltuuston istuntosali Käsiteltävät asiat §-numero Asia 1 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 § Pöytäkirjan tarkastajat 3 § Työjärjestys 4 § Keskeneräiset valtuustoaloitteet 2019 5 § Kokoomuksen ja KD:n valtuustoryhmän aloite: Arvokas vanheneminen Liedossa 6 § Avantin eritasoliittymän asemakaava ja asemakaavan muutos 7 § Keskustan valtuustoaloite viranhaltijapäätösten hankintarajasta 8 § Kokoomuksen ja KD:n valtuustoaloite lukutaidon kehittämisestä 9 § Kisällin taksat 2020 10 § Maapoliittinen ohjelma 11 § Omistajapoliittinen ohjelma 12 § Tiedoksiannot ja muut asiat Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti sekä todetaan kokouksen kulun mukaiseksi ja on yleisesti nähtävänä 31.1.2020 klo 10.00 kunnan internetsivuilla. MY YTÄVÄNÄ Turvallinen metsän ammattilainen välittää Turku, Tortinmäki Metsätila 9,1 ha. YHDISTYKSILTÄ Maankäyttöja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti pidetään Ahtonkaaren asemakaavaja asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänä virka-aikana 23.1. Tapio 0400 822 921 tai Pekka 0400 777 110. Pöytäkirjan tarkastajat 4. divisioonassa Lieto voitti Salon Vilppaan kakkosjoukkueen pistein 104— 45. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 45066, 45073, 55002 (osa), 55009 (osa) ja 55014 sekä virkistysja katuja erityisaluetta. Kirjalliset tarjoukset viim. Työjärjestys 5. päivänä tammikuuta 2020 LIEDON KUNNANHALLITUS Littoinen / Loukinainen AHTONKAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS JULKISESTI NÄHTÄVÄNÄ www.lieto.fi Bea Kraama opetuslautakuntaan PAATTINEN Turun nuorisovaltuusto on valinnut paattislaisen Yli-Maarian koulun oppilaan Bea Kraaman edustajakseen Turun kasvatusja opetuslautakuntaan. divisioonassa Lieto voitto Tampereen Pyrintö Redin pistein 72—36.. 21.2.2020 Liedon kunnantalolla, osoitteessa Kirkkotie 13, kaavoitus ja tekniset palvelut kaavoitustoimi sekä kunnan Internet sivuilla www.lieto.fi. Liedon Pyhän Pietarin kirkon peruskorjaus 6. Maksan hyvin. Liedossa 23.1.2020 Seppo Mikkonen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maataloustuottajain Paattisten yhdistys järjestää matkan to 13.2.-20 eduskuntaan Esko Kivirannan vieraaksi sekä MTK:hon jossa isäntinä maatalousjohtaja Johan Åberg ja vilja-asiamies Max Schulman. Soita ja tarjoa! P. Vesterinen Puh. Miesten kakkosjoukkue hävisi Raision Palloseuralle luvuin 61—105 Läntisen alueen 4. Lieto-Koriksen joukkueet olivat voitokkaita viime viikonloppuna. VOIMAANTULOKUULUTUS KUULUTUKSIA www.lieto.fi Kaavoitusja rakennuslautakunta hyväksyi 12.12.2019 kokouksessaan seuraavan asemakaavamuutoksen: §125 Kasvihuonealueen asemakaavan muutos (Loukinainen) Asemakaavan muutos koskee kortteleita 43210 -17 sekä katu-, virkistysja maaja metsätalousaluetta. Linja-auto lähtee Tortinmäen lavalta klo 9 Paattisten tietä Kanervamäkeen. KOKOUKSIA Vahdon Metsämiehet Ry VUOSIKOKOUS su 16.2.2020 klo 17.00 Metsästysmajalla Esillä vuosikokoukselle kuuluvat asiat. 040 817 2446 / Jari Liedon Vanhalinnan Marttayhdistys ry:n VUOSIKOKOUS ti 11.2.2020 klo 18.00 Loukinaisten koululla Esillä vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kaavatyöllä selvitetään kaava-alueella kulkevan suurjännitelinjan mahdollinen siirtäminen ja olevan logistiikkatontin laajentaminen nykyisen linjan alueelle. Muut asiat 8. Vuosikokouksen jälkeen pidetään heti perään peura & hirvikokous Tervetuloa Hallitus Kantatien 40 (E18 Turun kehätie) parantaminen rakentamalla Avantin eritasoliittymä, Lieto ja Kaarina, tiesuunnitelma. Tarkempia tietoja kaavatyöstä saatte kunnan kaavoitustoimesta: kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. Kokouksen avaus ja alkuhartaus 2. Lieto-Koris nappasi voittoja n Mustassa asussa pelaava Lieto-Koriksen edustusjoukkue voitti Salon Toverit pistein 82—81 Läntisen alueen 2. Liedossa 23. Ilmoitusasiat 9. Kaavassa on mukana myös Nenämäen alueella pieni laajennus ja pieniä tarkistuksia. Tiesuunnitelma käsittää Turun kehätien parantamisen rakentamalla eritasoliittymä Avantin kohdalle sekä sekoittumiskaistat Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymien välille. 19-vuotiaiden poikien 1. 8.2. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 43211 -15 sekä katu-, virkistysja maaja metsätalousaluetta. Lisätietoja antavat: Ari Blomroos, Liedon kunta, ari.blomroos@lieto.fi, puhelin 0500 524 044 Vesa Virtanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, vesa.virtanen@ely-keskus.fi, puhelin 0295 022 844 Lauri Harjula, Finnmap Infra Oy lauri.harjula@finnmap-infra.fi, puhelin 09 8565 3832 Liedossa 15.1.2020 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi KUTSU YLEISÖTILAISUUTEEN 23.1.2020 KUTSU www.lieto.fi . 16-vuotiaiden poikien 2
Joukkue pelaa seuraavaksi Lapin Narvi-Palloa vastaan Littoisten monitoimitalolla lauantaina. Julkaisun hinta on 15 € sis. Latinalaistanssiparit tähtäävät katseensa nyt 1.2. Ruskon tehokkain oli Senja Saarimäki. Emme oikein päässeet kunnon pelifiilikseen, kertoo Ruskon valmentaja Matti Ellmén. Helsingissä kisattaviin latinalaistanssien SM-kilpailuihin. (Kuva: Jouni Lehtiranta) Raisiossa pidetyistä vakioja latinalaistanssien GP-kilpailuista tulivat Turun alueen parhaat tulokset odotetusti juniorisarjoista. —Pariin otteeseen näytti, että pääsemme rytmiin, mutta se jäi lopulta odottamaan seuraavia koitoksia. Turun Tienoo julkaisee vuonna 2019 syntyneiden vauvojen kuvat ja tiedot VAUVASIVUILLA torstaina 30.1.2020 Lähetä tiedot sähköpostiin: eija.lepisto@turuntienoo.fi paivi.teerimaki@turuntienoo.fi viimeistään ti 28.1. VUODEN 2019 VAUVAT Liitä mukaan lapsen tiedot: nimi, syntymäaika, syntymäpaino, pituus, vanhempien nimet sekä kotipaikkakunta. Seniorisarjan vakiotansseissa tanssivat järjestävää seuraa Boleroa edustava pari Juha ja Heidi Laiho. Liedon La Teamia edustavat juniorisarjalaiset eli 12—15-vuotiaiden ikäsarjassa tanssivat Elias Saastamoinen ja Emmiina Alimattila saavuttivat niin vakiokuin latinalaistansseissakin hopeiset pokaalit. Liitä mukaan myös laskutusosoite. Joukkueen seuraava ottelu on tänään Perniö Urheilijoita vastaan Ruskotalolla. Lisää pelejä alle, niin homma paranee. He selvittävät tiensä semifinaaliin ja siellä sijalle 12. TURUN TIENOO 24 23.1.2020 GP-kilpailuista tuplasti hopeaa n Juniorisarjan latinalaistanssien finalistit. Tienoon joukkueille voitto ja tappio 3-sarjassa Lentopallon naisten 3-sarjassa LTU Black otti ensimmäisen voittonsa ylemmässä jatkosarjassa, kun Loimaan Jankko kaatui erin 0—3 (18—25, 18—25, 11—25). klo 12 mennessä tai tuo lehden konttoriin Elotie 26 Lieto as.. Pääluokan eli aikuisten Champion-sarjan voitot menivät sekä vakioettä latinalaistansseissa myös TK Masterin parille Gleb Bannikov ja Ada Varstala. Myös latinalaistansseissa Saastamoinen-Johansson onnistui hienosti sijoittuen viidelle sijalle. alv. Toinen pari vasemmalta on Elias Saastamoinen ja Emmiina Alimattila. —Pitkän tauon jälkeen ensimmäinen peli ja kova vastus. Varsinaissuomalaisista pareista Kaarinan Fregolinaa edustava paattislainen Henrik Saastamoinen jäi parinsa Iida Johanssonin kanssa vakiotansseissa niukasti neljänneksi, vain yhden sijalukupisteen pronssitilasta. Ruskon Pallo -67 aloitti ylemmän jatkosarjan vierastappiolla Someron Pallolle erin 3—0 (25—20, 25—22, 25—17). La Teamin Santeri Tättäläinen ja Ruusu-Maria Kuivainen sijoittuivat vakiotansseissa kahdeksanneksi ja latinalaistansseissa sijalle 15. Molempien tanssimuotojen voitot menivät helsinkiläisen TK Masterin parille Stefan Kagadi ja Maria Soitonen. Eri ikäsarjoissa on odotettavissa jännittävät kilpailut, sillä aivan ylivoimisia pareja ei tällä hetkellä ole