Tu rva llis uu s & Ris kie nh alli nta 5/2 019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Ilmastonmuutos pakottaa innovoimaan ÄLYKKÄITÄ KIINTEISTÖRATKAISUJA Turvallisuus tiedolla johtaminen HELIKOPTERI PERSPEKTIIVISTÄ Turvallisuus toimijoiden osaamisessa vakavia puutteita 70% turvallisuus yrityksistä uskoo KASVUUN TUTKIMUS: Turvallisuustiedon hyödyntämisessä kehitettävää 5 / 2019 • MARRASKUU TEKNOLOGIA | PALVELUT | TIETOTURVALLISUUS | PALONTORJUNTA | TYÖTURVALLISUUS | LAINSÄÄDÄNTÖ Turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen: Meidän on aivan pakko Tu rva llis uu s & Ris kie nh alli nta 5/2 019 Suurraportit FinnSecja Kiinteistö 2019 -messuilta UUDISTUA
Syväoppiva algoritmi, erittäin tarkka tunnistus ja videosisällön analyysi tehostavat hälytyskäsittelyä ja vähentävät manuaalista valvontaa. Saatavana IP-pohjaisissa ja analogisissa tuotelinjoissa. Värikuvaa ympäri vuorokauden edistyksellisillä linsseillä, super-aukolla, herkillä antureilla ja heijastamattomilla lisävalaistuksilla. pienille ja keskisuurille yrityksille. TU RV A LL IS UU S & RI SK IE N HA LL IN TA HIKVISIONIN ACUSENSE & COLORVU TECHNOLOGIAT Hikvisionin ColorVuja AcuSense-teknologiat tarjoavat edistyksellisiä valvontaratkaisuja ja nostavat turvallisuuden uudelle tasolle, säästäen aikaa ja kustannuksia mm. Hikvision Europe Dirk Storklaan 3 2132 PX Hoofddorp The Netherlands T +31 23 5542770 info.eu@hikvision.com @HikvisionEurope @HikvisionEurope HIKVISION Europe www.hikvision.com JOHTAVA INNOVAATIO PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MENESTYMISEN TUKEMISEKSI. Se tarjoaa selkeää videokuvaa myös erittäin hämärässä ympäristössä
P.S. Pitää osata katsoa laajasti koko systeemin tasolle, eikä enää vain yksittäiseen osaan, kuten artikkelissa mainitaan. Enää ei riitä, että palveluita ja tuotteita myydään asiakkaiden turvallisuusja kiinteistöpäälliköille. On osattava porautua myös perinteisiä rajapintoja syvemmälle. Samaan aikaan on kehitettävä uudenlaista liiketoimintaa. On kehitettävä nykyistä älykkäämpiä ratkaisuja – sellaisia, joita ei vielä ole olemassakaan. Myös turvallisuustoimijoiden kannattaa miettiä jaettuja hyötyjä, voittoja ja riskejä. Esimerkki uudesta liiketoimintamallista on jaetut hyödyt, voitot ja riskit – yhdessä monien toimijoiden kanssa. Projekteissa mukana olevien työntekijöiden onkin tunnettava kumppaniensa ja asiakkaidensa maailmaa merkittävästi nykyistä paremmin. Tästä lehdestä sivulta 58 löydät Kimmo Areniuksen laatimasta ajankohtaiskatsauksesta kiinnostavan lauseen, joka kannattaa laittaa mieleen. Työ kantaa hedelmää, sillä yrityksen liikevaihto hätyyttelee jo 17 miljoonan euron rajaa. Tässä lehdessä sivulla 22 on esimerkki uudenlaisesta liiketoiminta-ajattelusta, joka saattaa pian olla arkea rakennetussa ympäristössämme. Se tarkoittaa, että johtamisenkin on muututtava. Timo Lahtinen päätoimittaja Uudistuminen liiketoiminnoissakin saattaa pian olla välttämätöntä PÄÄKIRJOITUS Tieto ansaitsee tulla esiin! K aikilta messuilta löytyy joka kerta runsaasti kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä innovaatioita”, FSM Groupin toimitusjohtaja Harri af Hällström mainitsi tapaamisessamme joitakin vuosia sitten. Hän reissaa työnsä puolesta ahkerasti ympäri maailman ja käy monilla eri messuilla etsimässä innovaatioita, joita voisi tuoda Suomeen. Tämä asettaa haasteita osaamiselle!. TU RV A LL IS UU S & RI SK IE N HA LL IN TA K okonaisvaltaisissa kiinteistö-, turvallisuusja it-projekteissa pyritään nykyään tuottamaan samaan aikaan aiempaa merkittävästi enemmän erilaisia hyötyjä, joista kaikki osapuolet hyötyvät. Kärkiammattilaiset tietävät, mistä puhuvat. Suomessa lokakuussa pidetyt FinnSecja Kiinteistö 2019 -messut olivat loistava esimerkki siitä, että kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä innovaatioita ja puheenvuoroja löytyy runsaasti kotimaastakin. Mistä puhui esimerkiksi Tieto Oyj:n turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen huikeassa esityksessään (sivut 10–17). Kahdessa päivässä halleissa vieraili 11 600 messukävijää. Entä Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen (sivut 18–22). Turvallisuusammattilaisten työparit asiakkaiden parissa ovat jatkossa aiempaa useammin it-väkeä. Uudet, aiempaa syvemmälle porautuvat toimintatavat tarkoittavat, että on osattava myös uudistua. Myös näytteilleasettajat kiittelivät messuja hyviksi. Tästä lehdestä löydät sivuilta 10–44 useita erityyppisiä messuraporttejamme. Kyse ei ole pienestä toimialasta, sillä rakennetun ympäristömme arvo on peräti 83 prosenttia koko Suomen kansallisvarallisuudesta. Paula Koskivirta sisällöntuottaja Messujen after work yllätti valtavalla väenpaljoudellaan, esiintymislavalla oli Vesala. Ilman messuja turvallisuusammattilaisten olisi miltei mahdotonta pysyä ajan tasalla. Artikkelit ravistelevat monella tavalla
Suhdanne näyttää positiiviselta. Sivut 18–22 Tieto Oyj:n turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen tuo vakuuttavasti esille, että turvallisuusammattilaiset eivät pärjää, jos eivät pysy teknologioiden kehityksessä mukana. 27 Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat FinnSec-messuilla työpajan, jossa messuyleisö sai pohtia, onko digitalisaatio uhka vai mahdollisuus. Lukituksen uudet ratkaisut ........38 Selvitimme RCO Securitylta, Rollock Oy:ltä, iLoq Oy:ltä ja Abloy Oy:ltä yhtiöiden uusimpien lukitusratkaisujen hienouksia. ...................................34 Teknisen turvallisuuden konsultti Anne Ruokonen kertoo, miten asiakkaiden haasteisiin voi todella vastata ja millaisiin epäkohtiin hän on asiakaskohteissa törmännyt. TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuustiedolla johtaminen ”helikopteriperspektiivistä” .......30 FinnSec-messuilla Certego Oy:n asiakkuusja turvallisuusjohtaja Reijo Tiilikainen paneutui turvallisuusjohtamiseen – ja nimenomaan tiedolla johtamiseen. Turvallisuuteen liittyvän tiedon hyödyntämissä paljon kehitettävää ....................................46 Tampereen yliopiston tutkijat, tekniikan tohtorit Aki Jääskeläinen ja Sari Tappura sekä tekniikan kandidaatti Julius Pirhonen ovat tutkineet neljän suomalaisen suuryrityksen työturvallisuuteen liittyvän mittaamisen tilaa. 3 Uutiset ................................................ Tuttua, uutta ja turvallista .......... TUTKIMUKSET 70 prosenttia turvallisuusyrityksistä uskoo kasvuun ........................................... 42 Kauppatieteiden maisteri, konsultti Arto Kangas on tutkinut turvallisuusalan suhdannenäkymiä ja toteuttanut Finnsecurity ry:n perinteisen suhdannekatsauksen. Monton rohkea valinta näyttää esimerkkiä muillekin ammatinvaihtajille. 6 Tieto Oyj:n turvallisuusjohtajan Jari Pirhosen vahva puheenvuoro FinnSec-messuilla käsitteli digitalisaation vaikutusta turvallisuuteen. On todella monta asiaa, jotka on aivan pakko osata huomioida. Yleisö innostui vastaamaan peräti 117 kertaa ............................. Sivut 10–17 4 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA SISÄLTÖ 5/2019. Finnsecurity ry ..............................56 Toiminnanjohtaja Joona Vuorenpää tuo esiin ajankohtaisia asioita. Missä menet, tekninen turvallisuus. YHDISTYKSET Turvaurakoitsijat ry ......................54 Puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman on seurannut, miten valelukkoseppien määrä kasvaa Ruotsissa. 6 Suurin uhkamme on ilmastonmuutos, ja se pakottaa innovoimaan uusia älykkäitä kiinteistöratkaisuja. VAKIOT Pääkirjoitukset ................................ Turvallisuustoimijoilla on peiliin katsomisen paikka. Älyn on lisäännyttävä rakennetussa ympäristössä .......18 Suomen Rakennusinsinöörien liiton toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen porautuu Kiinteistö 2019 -messupuheenvuorossaan suoraan syihin, miksi älyn on lisäännyttävä rakennetussa ympäristössä ja miltä tulevaisuuden älykiinteistöt näyttävät. Hän tarjosi runsaasti tuoretta tietoa. TEKNOLOGIA ”Meidän on aivan pakko uudistua” ........................................... Älyn on lisäännyttävä koko rakennetussa ympäristössämme. Turvallisuusmuseo Kannatusyhdistys ry ....................55 Hallituksen jäsen Markku Vuorela naurattaa kertomalla kaksi 1970luvun tositapausta. PALVELUT Kirjanpitäjästä vartijaksi ............50 34 vuotta kirjanpitäjänä toiminut ja edelleen Taloushallinnon ammattilaiset ry:n puheenjohtajana työskentelevä 55-vuotias, pienikokoinen Jaana Monto kouluttautui vartijaksi, eikä ole katunut päivääkään. Älykäs kiinteistö tuo säästöjä ...36 Kysyimme Tansec Oy:n toimitusjohtajalta Vesa Kaaroselta ja liiketoimintajohtajalta Jussi Aaltojärveltä Caverion Oy:ltä älykkäistä kiinteistöistä ja missä kehityksen vaiheessa mennään. 24 Raportti Finnsec-messuilta näytteilleasettajien osastoilta. Turva-alan yrittäjät ry ..................58 Toimitusjohtaja Kimmo Arenius raportoi Turvapätevyyspäivästä
Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Sivut 30–33 Lue hauska tarina siitä, kun vartija laittoi kerralla kuusi rosvoa maahan. ISSN 1799-697X 34. Vartijan koiraa sietikin pelätä. Kustantajan vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Sivut 34–35 Certego Oy:n asiakkuusja turvallisuusjohtaja Reijo Tiilikainen tarjoaa runsaasti tuoretta turvallisuusjohtamiseen liittyvää tietoa. TILAAJAPALVELU • SUBSCRIBER SERVICE Marianne Ylitalo, (03) 424 65340 (Jaicom Oy) tilaajapalvelu@turvallisuus.com YHDISTYSTILAUKSET Finnsecurity ry Joona Vuorenpää, 050 5987 063 toimisto@finnsecurity.fi Tietoja viestintätekniikan ammattilaiset, TIVIA ry 020 741 9888, jasenasiat@tivia.fi Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry, Ona Gardemeister, 044 7333 114 ona@lukkoliikkeet.fi Turva-alan yrittäjät ry, Kimmo Arenius, (09) 5476 1421 kimmo.arenius@turva-alanyrittajat.fi Irtonumeromyynti turvallisuus.com lehtiluukku.fi Tilaushinnat 12 kk, määräaikainen 78 € (sis. Sivut 24–26 Teknisen turvallisuuden konsultti, Turvallisuustaito Oy:n toimitusjohtaja Anne Ruokonen on huolissaan siitä, miten turvallisuustoteutuksia on hoidettu asiakaskohteissa. alv) kestotilaus 73 € (sis. Sivu 55 Kauppatieteiden maisteri Arto Kangas on tutkinut turvallisuusalan suhdannenäkymiä ja kirjoittaa niiden olevan positiivisia. alv) TIETOSUOJA Lehden tilaajat ovat kustantajan asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. PAINOPAIKKA Osastokierroksellamme FinnSec-messuilla Secrow Oy:n osastolla ahertaneet Erkki Väätäinen (vas) ja Rauno Varis olivat tyytyväisiä. lakko, tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, kustantaja ei vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. vuosikerta, 6 numeroa vuodessa ILMESTYMISAIKATAULU • Nro 1/2019 28.2.2019 • Nro 2/2019 30.4.2019 • Nro 3/2019 17.6.2019 • Nro 4/2019 19.9.2019 • Nro 5/2019 4.11.2019 • Nro 6/2019 17.12.2019 KUSTANTAJA • PUBLISHER Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T&RH) Tietopalvelu Oy, www.turvallisuus.com TOIMITUS • OFFICE Business Center Colosseum, PL 44 Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa Toimitusjohtaja / Tuottaja • CEO / Producer Paula Koskivirta, 040 584 0212 paula.koskivirta@turvallisuus.com Päätoimittaja • Editor-in-Chief Timo Lahtinen, 050 594 2718 timo.lahtinen@turvallisuus.com Taitto • Layout / Design Sam Muldia / Printall ILMOITUKSET • ADVERTISEMENTS Mediakonsultti • Media Consult Kia Kangas, 040 843 9595 kia.kangas@turvallisuus.com Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai toiminnallisista syistä, esim. Sivut 42–44 SISÄLTÖ 5/2019 | 5 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA SISÄLTÖ 5/2019. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan
Hän on aiemmin toiminut AM Security Oy:ssä. Finnish Information Security Cluster (FISC) ry FISC ry:n ensimmäiseksi kokoaikaiseksi toiminnanjohtajaksi on nimitetty valtiotieteiden maisteri Mika Susi. Luvatonta toimintaa alueelta on saatu merkittävästi vähennettyä”, kommentoi Paimion kaupungin tekninen johtaja Markku Kylen. ”Olemme saavuttaneet valvonnalla niitä tavoitteita, joita varten valvonta on tilattu. Palvelu mahdollistaa laajojenkin alueiden valvomisen kattavasti ja kustannustehokkaasti. Hän on aiemmin toiminut muun muassa G4S:llä ja Secon Oy:ssä. Aiemmin Susi on työskennellyt erilaisissa vaativissa tehtävissä turvallisuusviranomaisten palveluksessa. n AJANKOHTAISTA Nämä ja paljon lisää uutisia löydät verkkosivuiltamme www.turvallisuus.com NIMITYKSIÄ Jyrki Lahtinen Palmia Oy Turvallisuuspalvelujen toimialapäälliköksi on nimitetty Jyrki Lahtinen. Niko Malmi Tuomas Pitkänen Turvaexpertit Oy Järjestelmäasiantuntijaksi Texa-teamiin on nimitetty Niko Malmi. Juha Kosonen Sicutec Oy Ovija porttiautomatiikan asiantuntijaksi on nimitetty Juha Kososen. ”Mika Susi on turvallisuusalan vahva vaikuttaja, ja nyt on hienoa saada hänet mukaan yhteiseen työhömme Suomen kyberalan hyväksi”, toteaa FISC:n hallituksen puheenjohtaja ja F-Secure Oyj:n toimitusjohtaja Samu Konttinen. FISC keskittyy toiminnassaan kyberalan yritysten toimintaympäristön ja mahdollisuuksien parantamiseen Suomessa ja kansainvälisesti. ”Uusi palvelumme on räätälöitävissä erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Paimio on palvelun käyttäjä ”Paimion kaupunki on kokenut uuden valvonnan toimivaksi Saari-Nummensuon noin 60 hehtaarin pohjavesialueella. Aiemmin hän on toiminut Certego Oy:n palveluksessa. UUTISET Securitas valvoo isoja ulkoalueita drooneilla Drooneilla toteuttava valvonta on Securitaksen uusi palvelukonsepti. Palvelua tuotetaan aina parhaiten soveltuvalla laitteistolla, joka vaihtelee vartijan manuaalisesti lennätettävistä drooneista täysin autonomisiin järjestelmiin, joissa monitorointi toteutetaan valvomostamme”, kertoo Securitaksen drooni-palveluista vastaava myyntipäällikkö Mika Aro. Mika Susi 6 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET. Certego Oy Tuomas Pitkänen on nimitetty Certego Oy:n Keski-Suomen aluejohtajaksi. Mika Susi siirtyy Finnish Information Security Cluster ry:n eli FISC:n toiminnanjohtajaksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtavan asiantuntijan tehtävästä, jossa hän on vastannut yritysturvallisuuden, turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan edunvalvonnasta
Suomen ja Pohjoismaiden suurimpaan kauppakeskukseen kuuluu kokonaisuutena muitakin tiloja: asuntoja, toimistoja, hotelli, pysäköintilaitos sekä Pasilan uusi asema. Rollockin tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Schneider Electricin myyntijohtaja Jouni Kekäläinen nostaa hankkeen erityispiirteeksi myös korkean rakentamisen Triplan torneissa. n Rollock yhteistyöhön Iivo Niskasen kanssa Älylukitusyritys Rollock Oy on solminut yhteistyösopimuksen olympiavoittajan Iivo Niskasen kanssa. ”Myös nousukuiluissa kiinnitetään erityistä huomiota paloturvallisuuteen. Palokuorma sähkönjakelun osalta saadaan minimoitua käyttämällä nousuissa virtakiskoja kaapeleiden sijaan.” Sähkönjakeluverkon sekä paloturvallisuustekniikan toteuttamisen Triplassa tekivät Schneider Electricin kumppanit Aro Systems Oy, Avarn Security, Are Oy, Laiho Group, LSK Talotekniikka Oy, Norelco Oy, Sähkömies Oy sekä Sähkösuomilammi Oy. Myös Rollockilla on takanaan pitkä, määrätietoinen ja monivaiheinen kehitysprosessi. Järjestelmällä hallitaan myös suurta määrää erilaisia ohjauksia, jotta kiinteistön muut palotekniset järjestelmät toimivat tulipalon sattuessa oikein”, kertoo paloja turvapuolen myyntijohtaja Ismo Salonen Schneider Electriciltä. ”On mahtava tehdä yhteistyötä lähialueen ja kainuulaisen yrityksen kanssa. n 5/2019 | 7 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET. Niskanen on kotoisin Kajaanin naapurikunnasta Vieremältä. Yrityksen kotipaikka on Kajaanissa, missä sijaitsee myös yhtiön tehdas. Täältä löytyy upeita kasvutarinoita”, Mikko Haapala muistuttaa. Kuvassa yhtiön toimitusjohtaja Risto Palkama. Rollock-älylukitusjärjestelmä on mielenkiintoinen ja käytännöllinen konsepti. ”Tältä alueelta on ennenkin ponnistettu yhdessä maailmalle. Paloilmoitinjärjestelmässä älykkäät yhdistelmäja savuilmaisimet antavat ilmoituksen alkavasta palosta aiempaa nopeammin ja luotettavammin. Niskasen avulla brändimme on mahdollista kasvattaa tunnettuuttaan Suomen rajojen ulkopuolella, etenkin Pohjoismaissa”, kertoo Mikko Haapala, yksi Rollockin omistajista. Triplassa älykäs paloilmoitin järjestelmä antaa aikaa reagoida Schneider Electric varmistaa Helsingin Pasilaan avautuneen uuden kauppakeskus Triplan sähkönjakelun ja paloturvallisuuden yhdessä kumppaneidensa kanssa. Kuva: YIT Kaso juhlisti 75-vuotista taivaltaan Kassakaappien ja rakenteellisen suojauksen osaaja Kaso Oy vietti 75-vuotisjuhliaan syyskuun 5.päivä Helsingissä Musiikkiklubi G Livelabissa. Triplan paloilmoitinjärjestelmänä on Schneider Electricin Esmi Sense FDP -paloilmoitinjärjestelmä, joka on palkittu muun muassa Detektorja Red Dot design award -palkinnoilla. ”Varhainen hälytys antaa aikaa pelastautua ja minimoi mahdolliset vahingot. Lisäksi paloilmoittimen graafinen käyttöliittymä antaa selkeät ilmoitukset ja toimintaohjeet. n Olympiakultamitalisti Iivo Niskanen ja Rollock ovat aloittaneet yhteistyön. Kaksinkertaisen olympiavoittajan ja maailmanmestarin Iivo Niskasen tie huipulle on vaatinut tavoitteellista ja määrätietoista otetta ja kovaa treeniä. n Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan kansallisella yhteistyöllä Sisäministeriö haluaa vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä laaja-alaisen yhteistyön keinoin. ”Rollock toimii tällä hetkellä pääsääntöisesti kotimaan markkinalla, mutta kansainvälistyminen on näköpiirissä jo lähivuosina. Yhteistyön perusta on yhteinen arvopohja, joka näyttäytyy muun muassa aitona omistautumisena menestyksen eteen. Tavoitetta tukemaan on asetettu sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä, jonka tehtävä on yhtenäistää lainsäädännön ja valtakunnallisten sopimusten tulkintoja sekä valmistella toimintaohjelma sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi. Ryhmä myös analysoi sopimuspalokuntajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia ja tekee esityksiä tarpeellisista kehityshankkeista. Voin avata oven vaikkapa lenkiltä esimerkiksi kaverille, joka tulee kylään, ennen kuin ehdin itse kotiin”, Iivo Niskanen toteaa. Triplan paloilmoitinjärjestelmä on suurin kauppakeskukseen toteutettu kokonaisuus Pohjoismaissa. Täpötäydellä klubilla vieraita viihdytti juontajana Nicke Lignell ja illusionisti Robert Jägerhorn, sekä dj:t
Kyberturvallisuusyritys Sentor laajentaa liiketoimintaansa Suomeen Ruotsalainen Sentor keskittyy tietojärjestelmien tietoturvallisuuden hallintapalveluihin sekä teknisen ja hallinnollisen tietoturvan konsultointipalveluiden tuottamiseen. Securitas Mall of Triplan turvallisuuskumppaniksi Mall of Tripla Helsingin Pasilassa on valinnut turvallisuuskumppanikseen Securitaksen, joka toimittaa kauppakeskukseen vartiointija järjestyksenvalvontapalvelut, turvallisuusasiantuntijanpalvelut ja vastaanottopalvelut. n Haluatko lukea lisää uutisia. Savuteknologia karkottaa murtovarkaat kodeista Turvallisuusyritys Verisure tuo tiettävästi ensimmäisenä Suomessa koteihin ja yrityksiin savulla murtovarkaat karkottavan turvateknologian, joka on liitetty ympärivuorokautiseen hälytyskeskuksen valvontaan. Kun hälytyskeskuspäivystäjä on vahvistanut tunkeutumisyrityksen, hän aktivoi savunäköesteen ja ilmoittaa murtoyrityksestä poliisille ja vartijalle”, kuvailee Verisuren tuotantojohtaja Kimmo Valkeapää. Tiimiin kuuluu kauppakeskuksen johdosta alkaen järjestyksenvalvojat, kiinteistönhoitajat, siivoojat, pysäköintioperaattorin henkilöstö ja vielä pullohuoneen hoitajatkin, vain osan mainitakseni.” Lokakuussa 2019 avauttu Mall of Tripla on kaupunkikeskus, joka tarjoaa myymäläja ravintolapalveluiden lisäksi paljon uudenlaista kulttuuritoimintaa ja elämyksiä. ”Asuntoja yritysmurtojen ammattimaistuttua tarvitaan uudenlaista suojaa”, sanoo Suomen Verisuren toimitusjohtaja Alexander Gräsbeck. Lisää itsesi Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden täysin ilmaisen uutiskirjeen jakeluun osoitteessa uutiskirje.turvallisuus.com 8 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET. ”Olemme luomassa Triplaan toimintakulttuuria ja Tripla-tiimiä, jossa jokaisella on omat roolit ja vastuut. Kyse on uudenlaisesta turvaratkaisusta Suomessa. ZeroVision-näköesteen käytöstä huolehtii aina koulutettu hälytyskeskuspäivystäjä. n Vasemmalla Securitaksen asiakkuusjohtaja Janne Tanttu, asiakkuuspäällikkö Sami Kuusemaa, Mall of Triplan kiinteistöpäällikkö Sakari Meriläinen ja Securitaksen Etelä-Suomen aluejohtaja Petri Mönkkönen. ”Ensimmäisistä neuvotteluista alkaen painotimme henkilövalintojen tärkeyttä osana prosessia ja pyysimme palveluntarjoajia etsimään keskuudestaan henkilöitä, jotka ovat itse halukkaita siirtymään ja ottamaan vastuun Triplan tulevaisuuden turvallisuuskulttuurista. ”Vastaamme myös 24/7 kauppakeskuksen valvomon toiminnasta, johon sisältyy kulunvalvontaja avainhallintatehtäviä”, kertoo Securitaksen Etelä-Suomen aluejohtaja Petri Mönkkönen. Kyseessä on tiettävästi ainutlaatuinen turvaratkaisu, sillä tähän asti Suomessa koteihin ja pienyrityksiin saatavilla olevat turvapalvelut ovat keskittyneet murtojen ennaltaehkäisyyn ja havainnointiin, eivät murtoyrityksen suoraan keskeyttämiseen ja tunkeutujan karkottamiseen. Henkilövalinnat, ja niissä onnistuminen mitataan monta kertaa tulevina vuosina”, muistuttaa Triplan kiinteistöpäällikkö Sakari Meriläinen. Hänellä on useita tietoturvallisuuden auditointiin ja hallintaan liittyviä sertifiointeja ja hän on suorittanut huomattavan määrän vaatimuksenmukaisuustarkastuksia ja konsultointiprojekteja maailmanlaajuisesti suurten organisaatioiden ja rahoituslaitosten toimeksiannosta. Mall of Tripla on 250 liikkeellään Suomen suurin kauppakeskus, joka sijaitsee Triplan sydämessä. ZeroVision-näköeste päästää huoneeseen sankkaa myrkytöntä savua, joka peittää näkyvyyden alle 60 sekunnissa ja pakottaa tunkeutujan poistumaan paikalta. Suomen sivukonttoria johtaa Nicolas Gabriel-Robez, jolla on kahden vuosikymmenen tietoturva-alan kokemus. n Nicolas Gabriel-Robez ryhtyy kehittämään yhtiön Suomen palveluita. Koteja ja pienyrityksiä suojaavan Verisuren kehittämä ZeroVision-näköeste keskeyttää tiheällä savulla murtoyrityksen ja karkottaa tunkeutujat paikalta. ”Hälytyksen sattuessa hälytyskeskuksemme toimii välittömästi ja todentaa hälytyksen syyn kameran kuvista
To rp an ka tu 28 , P L 23 0, 05 80 1 H Y V IN K Ä Ä , pu h. lokakuuta, ja lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. 01 9 87 11 1, in fo @ pe re l.fi , w w w .p er el .fi Valvomopöydät • sähkösäätö ja ergonominen muotoilu • monipuoliset säädöt monitoreille • suojatut kaapelireitit • runsaasti tilaa laitteille Meiltä myös suunnittelu-, ja asennuspalvelu. Kartta-aineisto ladataan puhelimen muistiin, ja se toimii heikoissakin puhelinja datayhteyksissä. FinnHemsillä on kuusi tukikohtaa Suomessa, joista pohjoisin on Rovaniemellä ja eteläisin Vantaalla. ”Korkeat mastot, sekä voimaja sähkölinjat hälyttävät päätelaitteen tai puhelimen näytöllä siinä vaiheessa, kun niitä lähestytään. n FinnHemsin lääkärihelikopterit paikantavat potilaat entistä tarkemmin FinnHemsin lääkärija lääkintähelikoptereiden kiireellinen toiminta ja paikannustarkkuus tehostuvat, sillä rovaniemeläinen ohjelmistotoimisto Mapitare Oy on räätälöinyt helikoptereille reaaliaikaisen järjestelmän, joka nopeuttaa avunsaantia. Päätöksen opintojen keskeyttämisestä tekee Pelastusopiston rehtori. ”Näitä tietoja lääkärija lääkintähelikoptereissa hyödynnetään päivittäin, kun henkilöstö suunnittelee lentoreittejä ja laskeutumispaikkoja. Uusia perusteita olisivat jatkossa varusmiespalvelus, siviilipalvelus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus sekä äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Ohjelma suunnittelee parhaan mahdollisen reitin oikeaan osoitteeseen.” n TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA UUTISET. Vastaava ensihoitaja Tero Karvinen FinnHems 51:stä Rovaniemeltä on aloittanut oman työuransa lääkintähelikopterissa aikana, jolloin paikannus perustui vielä paperikarttoihin ja kompassiin. Karttaohjelmaan on merkitty myös omat laskupaikat, P-paikat ja levähdyspaikat, joista tiedetään, että ne ovat myös talvella aurattuna”, Tero Karvinen kuvailee. Tutustu tuotteisiin: www.perel.fi/valvomo Valvomotuolit • 5 vuoden takuu 24/7 käytössä! • erittäin monipuoliset säädöt • kangasja nahkaverhoilu Pelastus opistolakiin esitetään muutoksia Pelastusopistoa koskevaan lakiin on tarkoitus lisätä uusia perusteita, joilla opiskeluoikeuden voi keskeyttää. Mapitaren järjestelmällä apu saadaan aiempaa tarkemmin ja nopeammin. Hallituksen esitys lain muuttamisesta on annettu eduskunnalle 10. Tavoite on, että 70 prosenttia suomalaisista saisi avun puolessa tunnissa hälytyksen antamisesta. Opinnot voisi keskeyttää väliaikaisesti myös muusta perustellusta syystä. Lentoturvallisuus on kohentunut erityisesti huonoissa olosuhteissa ja silloin, kun lennetään matalalla. Nykyisin Pelastusopisto voi lain mukaan omasta aloitteestaan tai opiskelijan hakemuksesta keskeyttää ammatillisessa peruskoulutuksessa olevan opiskelijan opiskeluoikeuden kerrallaan enintään yhden vuoden määräajaksi pitkäaikaisen sairauden tai raskauden ja synnytyksen vuoksi. Reaaliaikainen järjestelmä perustuu tarkkaan karttateknologiaan, jota on testattu laajasti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Karvisen mukaan Mapitare on toistaiseksi toimivin järjestelmä, johon on merkitty kaikki helikoptereita palvelevat tiedot
”Vaativin vaihe: askel tuntemattomaan” Jari Pirhonen alustaa esitystään viittaamalla määritelmään kirjassa Digitalisaatio – Yritysjohdon käsikirja. Korkeatasoinen ja hyvin rakennettu puheenvuoro tarjosi tuutin täydeltä oivalluksia, tietoa ja valtavasti ajateltavaa. ”On myös erittäin tärkeää ymmärtää ja sisäistää käsite eksponentiaalinen kasvu. Kuka on julistautunut kvanttiherruuteen ja millä huikeilla saavutuksilla. Jos eksponentiaalisen kasvun syntymekanismia ja räjähtävää ’voimaa’ ei ymmärrä, on jopa mahdotonta pysyä kehityksessä, mahdollisuuksissa ja riskien hallinnassa mukana.” Siirrytään ensin Jari Pirhosen esityksen alkuun, jotta saamme käsityksen, mihin hän tarkemmin viittaa. Esimerkiksi näistä asioista – ja paljosta muusta – kertoo Tieto Oyj:n arvostettu turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen. Tieto Oyj:n turvallisuusjohtajan Jari Pirhosen vahva puheenvuoro: ”Meidän on aivan pakko uudistua” TEKNOLOGIA Mitä seuraa askelista tuntemattomaan. ”Siinä digitalisaatiosta keskusteltaessa ei pidä rajoittua teknologiaan, vaan huomioida myös teknologioiden aiheuttamat merkittävät muutokset. Miten kehityspolku voi toteutua, kun maalista ei ole tietoakaan. Esimerkiksi, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu, miten muutetaan markkinoiden dynamiikkaa ja Teksti Paula Koskivirta ja Timo Lahtinen Tieto Oyj:n turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen piti huikean esitelmän siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa turvallisuuteen nyt ja myöhemmin. Mitä tapahtuu, kun yhtäkkiä tapahtuu aivan hirveästi. Turvallisuusteknologia ja jääkiekkomailamalli liittyvät vahvasti yhteen. Kuva: Messukeskus 10 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. ”Joka ikisen turvallisuusammattilaisen on aivan pakko ymmärtää teknologian kehitystä ja siihen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia”, Pirhonen korosti useamman kerran. Mitä jättiyritykselle tapahtui, kun sen koko it-infra kaapattiin ja lukittiin. F innSec-messuvieraille oli poikkeuksellisen palkitsevaa päästä kuuntelemaan entisen koodarin, tietoturvakonsultin, tietoturvapäällikön ja nyt Tieto Oyj:n turvallisuusjohtajana työskentelevän Jari Pirhosen huippuesitystä, joka käsitteli digitalisaation vaikutusta turvallisuuteen
Yksi TEU tulee sanoista Twenty Foot Equivalent Unit, ja se tarkoittaa tavallista konttia. Vaatimukset muuttuvat vauhdilla. Lukijalle on kerrattava, mikä on Maersk. n 5/2019 | 11 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. Palvelusatamia on 343. ”Avain” onnistumiseen on se, että teknologian kehittymistä seurataan ja dataa käsitellään oikein. Samalla puhutaan jatkuvasta oppimisesta. Tehdään projekteja lyhyinä, muutaman viikon jaksoina eli sprintteinä. Kokeilu. ”Tässä puhutaan esimerkiksi palvelumuotoilusta. Joillekin yrityksille dataa voi verrata ilmaan, mitä hengitetään. Halutaan kokeilla erilaisia asioita ja hyväksytään epäonnistumiset. Tämä ei ole merkittävä muutos. Mitä se tarkoittaa meille. Data on uusiutuva ”luonnonvara”, ja voimme luoda sitä itse. Uusi data tulee olemaan elinehto. Mutta kolmannessa ja tulevaisuutta ajatellen tärkeimmässä vaiheessa kehitetään täysin uudenlaista ja vielä tuntematonta liiketoimintaa ja haetaan uudenlaisia asiakkuuksia. Ensin mietitään käyttäjien ja asiakkaiden kanssa yhdessä, mitä he haluavat, mistä olisi hyötyä ja tehdään asioita heti oikeaan suuntaan. Teknologiaprojektit eivät enää lähde siitä, että pelkästään tekniset asiantuntijat ratkaisisivat ongelmaa, minkä jälkeen kysyttäisiin käyttäjiltä, mitä tykkäätte. Merkittävimpiä listattuja asioita ovat: Nopeus. Se on vuonna 1904 perustettu ja tiettävästi maailman suurin rahtilaivavarustamo laivaston koolla ja TEU-määrällä mitattuna. Toisessa vaiheessa vanhoja toimintamalleja uudistetaan uuden teknologian avulla. Digitalisaatiossa on kolme muutosvaihetta, mutta kaikki vaiheet eivät ole yhtä merkityksellisiä. Osaaminen. Teknologia. Sen koko on 20 jalkaa pitkä, 8 jalkaa leveää ja 8,5 jalkaa korkea. ”Nämä kaikki haasteet ovat todella isoja meille turvallisuusammattilaisille. Data. Asiakasymmärrys. ”Uutta ajattelua on, että epäonnistuminen voi olla hyvä asia, siitä opitaan”, Pirhonen muistuttaa. ”Vuonna 2017 Maerskille tapahtui järkyttävä onnettomuus”, Jari Pirhonen sanoo. Oleellista olisi saada turvallisuusajattelu mukaan jo palvelumuotoiluvaiheessa”, Jari Pirhonen mainitsee esimerkin. Mitä nämä tärkeät elementit tarkoittavat myös liiketoiminnallemme”, Pirhonen peräänkuuluttaa pohtimaan. miten tietoisesti muutetaan yritysten ydintoimintoja”, Pirhonen kuvailee. ”Kiristyshaittaohjelman seurauksena yhtiö menetti kaikki it-palvelunsa.” ”17 minuutissa siitä, kun haittaohjelma saastutti ensimmäisen tietokoneen, jo 16 maata oli poissa pelistä. ”Se on vaativin vaihe. Se on iso askel tuntemattomaan”, Pirhonen korostaa. Se vaatii osaamista. ”Digitalisaatiota on mietittävä pidemmällä aikajänteellä: mitä kaikkea koko ajan uusiutuvalla teknologialla voi tulevaisuudessa tehdä.” ”Jättiyrityksen it-palvelut romahtivat hetkessä” Jari Pirhonen jatkaa alustustaan kertomalla tositapauksen, joka liittyy Maersk-nimiseen jättiyritykseen. Koko ajan on omaksuttava uutta teknologiaa. Miten kummassa nyt voitaisiin odottaa, että vanhat ratkaisut toimisivat uudessa IoT-maailmassa, jossa laitteitta on ihan julmetusti enemmän. Ensimmäisessä vaiheessa organisaatiot tehostavat digitalisaatiolla nykyisiä toimintamallejaan perinteisin menetelmin. Sitä riittää. Maerskin toimintaverkosto kattaa yli 300 satamaa 121 maassa. Tämä on se todella merkittävä muutos. ”Erittäin tärkeätä on, että turvallisuus on listattuna mukaan”, Pirhonen alleviivaa. Yhtiö menetti Digitalisaation tärkeitä elementtejä Jari Pirhonen nostaa esiin Yritys johdon digitalisaation käsikirjassa listattuja merkittävimpiä asioita, jotka liittyvät digitalisaatioon. Miten uutta teknologiaa voi hyödyntää. Se tarkoittaa esimerkiksi ketterää kehitystä. Lopullisesta maalista ei ole tietoa, mutta on jokin suunta, jota kohti pyritään. Liikevaihdolla mitattuna Maersk on Tanskan suurin yritys, valtava korporaatio. 5g, tekoäly, droonit, lohkoketjut. Sekään ei ole kovin merkittävä muutos
”Jos teillä on tärkeä osaaja tietyssä maassa, ja häneen pitäisi saada nopeasti yhteys, kuka muistaa ulkoa tärkeiden osaajien puhelinnumerot. Teknologiat ovat kuvassa satunnaisessa järjestyksessä, ja on erittäin tärkeä pystyä arvioimaan ajoissa, mikä teknologioista ampaisee seuraavaksi eksponentiaaliseen kasvuun. Jatkossa mukautumisen merkitys vain korostuu turvallisuusammattilaisen työssä. Miettikää hetki asiaa omalta kohdaltanne”, Pirhonen kehottaa kuulijoitaan. Mitä nopeammin uudet teknologiat kehittyvät, sen suuremmaksi riskit kasvavat. Turvallisuus ratkaisut eivät pysy teknologioiden kehityksen perässä. ”Yhtiöllä on käytössä lähes 300 000 kylmäkonttia, joihin he olivat asentaneet konttien lämpötilaa seuraavat lämpötila-anturit. ”Peräti 15 prosenttia maailman kaupasta pysähtyi hetkeksi. Kuva 2. Asia on tärkeä tiedostaa. Hän jatkaa, että kun yhtiö lähti toipumaan valtavasta katastrofistaan, alkutilanne oli masentava. Hankala tilanne lähteä liikkeelle akuutissa kriisissä.” Pirhosen mukaan Maerskin katastrofin seuraukset olivat valtavat. Kuva 3. Tämän jälkeen työntekijän tarvitsi vain istua valvomossa ja käydä pelkästään ongelmatilanteissa konteissa”, Pirhonen kertoo. Heillä oli myös laivoilla työntekijöitä, jotka säännöllisesti kiersivät tarkastamassa, että konttien lämpötilat pysyivät oikeina.” ”Eräänä päivänä yhtiössä keksittiin, että konttien lämpötila-anturit voisivatkin lähettää lämpötilatiedot keskitettyyn valvomoon laivalla. ”Yhtiöllä oli toki kännykät, mutta puhelinnumeroita ei ollut, koska puhelinnumerot olivat pääosin it-järjestelmissä, jotka olivat siis kaatuneet. Tämä on jo tätä päivää. 12 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. ”Meillä oli käytössä vain kynä, paperia ja teepannu”, Pirhonen mainitsee Maerskin tietoturvajohtajan kertoneen eräässä tilaisuudessa. Näin oli myös Maerskilla. ”Seuraavassa kehitysvaiheessa he huomasivat, että anturien keräämällä datalla voisi olla arvoa muuallakin. nopeasti lähes 50 000:n työasemansa, yli 2 000:n sovelluksensa, kaikkien printteriensä ja kaikkien levyjakojensa hallinnan”, Pirhonen kertoo. Kriisillä oli siis todella, todella isoja vaikutuksia.” ”Kolme uutta innovaatiota” Digitalisaatiossa riskit voivat siis olla merkittäviä, mutta niin voivat olla mahdollisuudetkin. He ryhtyivät lähettämään satelliittien avulla kylmädaKuva 1
Hiljalleen teknologian kehitys tuplaantuu, ja taas tuplaantuu – kuten Mooren laki esittää. Koska joka päivä levän määrä tuplaantuu, eli kun levän määrän tiedetään 48. Kriittinen piste on kuvassa piirretty keltaisella tähtimerkillä. päivänä olevan niin suuri, että järvi on jo täynnä levää, niin 47. ”Yhtäkkiä tapahtuu ihan hirveästi” Jari Pirhonen siirtyy kuitenkin ensin Mooren lakiin, joka on hänen mukaansa edelleen voimassa – sekin nimittäin liittyy eksponentiaaliseen kasvuun. ”Nykyään älypuhelimilla otetaan yhdessä minuutissa valokuvia saman verran kuin koko 1800-luvulla yhteensä.” 5/2019 | 13 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. Kuvassa esimerkkeinä eksponentiaalisesti kasvavista teknologioista ovat tällä hetkellä muun muassa datan määrä ja lennokkiteknologia eli droonit. Yhtäkkiä hyvä teknologia on valtavassa eksponentiaalisessa kasvussa, ollaan siis mailan lavassa.” Seuraavaksi Jari Pirhonen pysäyttää ajattelemaan: ”Turvallisuusammattilaisten pitäisi jo hyvissä ajoin ennen jyrkkää käännettä, siis mailan lapaa, pystyä arvioimaan, mitä kaikkea on tulossa ja miten tulossa oleva uusi teknologia tulee vaikuttamaan meihin. Tämä 18 kuukauden väite on peräisin Mooren kollegalta David Houselta, joka huomioi laskelmissaan asiat jonkin verran eri tavoin. ”Kehityksen ydin on jääkiekkomaila-malli” Miksi turvallisuusammattilaisten on sitten poikkeuksellisen tärkeä ymmärtää eksponentiaalinen kasvun periaate ja merkitys. Petokset liittyivät siihen, kun vaikkapa banaanilasti saapui satamaan, niin asiakas väitti banaanien pilaantuneen. taansa toimistoilleen myös maihin.” ”Seuraavaksi he keksivät, että kerätyllä datalla voisi olla arvoa asiakkaillekin. Tuplaantumisen aikaväliksi Moore esitti aluksi yhtä vuotta, mutta korjasi ennustuksensa kahdeksi vuodeksi vuonna 1975. Siinä lukee: Järvessä kasvaa levää. Ihmisvoimin kasvavaa datamäärää ja järjestelmien kompleksisuutta ei pysty mitenkään hallitsemaan.” ”Jos turvallisuusammattilaiset eivät pysy tärkeiden teknologioiden kehityksissä mukana, heidän on erittäin vaikea jatkossa pärjätä tehtävissään”, Pirhonen ennustaa. Jos selvitämme uuden teknologian vaikutuksia vasta, kun kasvu on jo eksponentiaalista, olemme jo myöhässä”, Pirhonen painottaa. Jos ette ole kuulleet sanaa kvintiljoona, en ihmettele, sillä kvintiljoonassa on 18 nollaa.” ”Datan määrä tarkoittaa sitä, että meidän on aivan pakko ottaa enemmän, ja enemmän, tekoälyä ja automatiikkaa käyttöön. Yhtiö keksi ryhtyä myymään asiakkailleen täysin uudenlaista digipalvelua, joka varmistaa koko kylmäketjun toimivuuden matkan alusta loppuun.” ”Lopulta Marskin kehittämä uusi liiketoiminta tuotti alennuksia myös vakuutusmaksuihin, ja lisäksi yhtiö pääsi eroon kiusallisista petoksista, joiden uhri se tuon tuosta oli. Miten voimme tietää, milloin jokin teknologia on kääntymässä maltillisesta kasvusta eksponentiaaliseen kasvuun. Kauanko kestää, että puolet järvestä on levän peitossa?” Vain yksi seminaarin kuulijoista nostaa kätensä ja huudahtaa: 47 päivää. Eksponentiaalisessa kasvussa yhden ainoan päivän aikana järvi täyttyi puolesta välin levää täyteen levää. Silti puhutaan edelleen Mooren laista. ”Miettikääs tätä” Jari Pirhosen esitys jatkuu teemalla eksponentiaalinen kasvu. Joka päivä levälautan määrä tuplaantuu. ”Hidasta kehitystä tapahtuu pitkän aikaa. Digitalisaatiossa on voimassa sama periaate!” ”Logiikan ymmärtäminen aiheuttaa meille turvallisuusammattilaisille isoja haasteita! Miten huomaamme ajoissa, että nyt täällä on jo 5g, tekoäly, lohkoketjut ja paljon muuta. Se on mailanvarren aikajanalla hetki, jolloin jokin teknologia ampaisee eksponentiaaliseen kasvuun. On ennustettu, että ensi vuoden lopussa verkossa on 30 miljardia IoT-laitetta, ja kuuden vuoden päästä 80 miljardia laitetta.” ”Erään arvion mukaan Iot-laiteet tuottavat dataa useita kvintiljoonia tavuja joka päivä. ”Miten tämä esimerkki sitten liittyy digitalisaatioon”, Pirhonen kysyy. Pirhonen heijastaa seinälle paljon puhuvan kalvon (kuva 1 sivulla 20). päivänä järven täytyy olla puolillaan levää. Kestää 48 päivää, ennen kuin koko järvi on levän peitossa. 5g:llä saamme kytkettyä kaikki laitteet verkkoon. ”Kun teknologian kehitys on aikajanalla mailan varren kohdalla, kehitys on hidasta”, Jari Pirhonen selvittää kuvaa. ”Idea on vähän sama kuin järven levänkasvussa. On sanottu, että 5g on jopa isompi asia kuin internetin tulo aikoinaan. ”Yhdessä minuutissa valokuvia kuin 1800-luvulla yhteensä” ”Esimerkiksi 5g-verkon mahdollisuudet on ymmärrettävä. Mitä se tarkoittaa. Kasvuperiaatteet ovat samat.” ”Eksponentiaalinen kasvu on käsitteenä hankala ymmärtää ja varsinkin huomata arjessa, mutta se on poikkeuksellisen tärkeä asia ymmärtää.” Pian selviää, miksi se on tärkeä ymmärtää. Konteissa oli kuulemma ollut väärä lämpötila.” ”Uudella innovaatiollaan Maersk pystyi todistamaan, että kylmäketju oli oikea koko matkan ajan.” Jari Pirhonen painottaa, että tapaus on yksinkertainen esimerkki siitä, miten tuotekehityksessä lähdetään liikkeelle tilanteesta, jonka alkuvaiheessa ei edes ymmärretä, mitä mahdollisuuksia teknologia ja digitalisaatio voivat tarjota. Ylös osoittava mailan lapa puolestaan kuvaa kasvun voimakkuutta. Pääroolissa on kuvan alaosassa oleva jääkiekkomaila, jonka varsi ja lapa esittävät aikajanaa. Se on se piste, mihin mailan varsi loppuu ja josta mailan lapa alkaa. ”Joka 18 kuukauden eli joka puolentoista vuoden välein prosessoriteho siis tuplaantuu”, Jari Pirhonen painottaa. ”Eksponentiaalinen kasvu kuvaa teknologian ja digitalisaation kasvua, joka myös kasvaa räjähdysmäisesti. ”Tarjoan teille aivojumppaa. Miettikääs tätä”, Pirhonen sanoo ja heijastaa kalvon seinälle. Pitkään aikaan ei tapahdu mitään näkyvää, ja sitten yhtäkkiä hetkessä tapahtuu ihan hirveästi. Miksi se on äärimmäisen tärkeä ymmärtää myös turvallisuusalalla. Näitä arvioitavia teknologioita on todella paljon”, Pirhonen korostaa. ”Oikein”, Pirhonen vastaa. Jos vertaamme, miten järvi täyttyy eksponentiaalisesti levästä, huomaamme digitalisaatiossa saman. Mailan varsi ja lapa toimivat apuvälineinä havainnollistettaessa eri teknologioiden, kuten kvanttiteknologian, tekoälyn, ääniohjauksen, 5g:n, pilvikapasiteettien, 3d-tulostuksen, nanoteknologian ja monien muiden teknologioiden kehittymisen kaarta ja kehityksen eri vaiheita. Miten oikea vastaus voi olla 47 päivää. Jari Pirhonen havainnollistaa datan määrän kasvua vielä valokuvilla. Monesti aikavälin sanotaan olevan myös 18 kuukautta. Jotta lukija pysyy aivojumpassa mukana, laskutoimitus liittyy eksponentiaaliseen kasvuun. Mailan varressa on lisäksi kriittinen piste. Mooren laki tarkoittaa Intelin entisen toimitusjohtajan Gordon Mooren vuonna 1965 – siis jo lähes 55 vuotta sitten – esittämää ennustusta komponenttimäärien tuplaantumisesta kustannustehokkaasti tuotetuissa mikropiireissä
Kuva 4. Kun uutta teknologiaa innovoidaan, siinä ei välttämättä kunnolla mietitä turvallisuutta.” Tämän artikkelin lukijakin huomaa kuvaa katsoessaan, että keltaisella oleva riskit-alue kasvaa ja levenee koko ajan sitä mukaa, kun aika etenee. Se ei siis välttämättä ole ongelma. Euroopan tietosuojaneuvosto on hereillä: Koska videovalvontadataa kerätään niin paljon, on pohdittava, mitä kaikkea tekoälyn avulla datalle voi jo nyt tehdä – saati tehdä tulevaisuudessa. Liiketoiminta hakee koko ajan uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintoja ja haluaa tehdä voittoa käyttämällä nimenomaan uutta teknologiaa”, Pirhonen vakuuttaa. ”IoT-laitteiden tekijät kertovat seminaareissa aina saman tarinan: he huomioivat tietoturvan alusta pitäen, siis jo siitä asti, kun laitetta lähdetään suunnittelemaan, ja varmistavat, että laitteeseen saadaan päivitykset nopeasti ja oletusarvot ovat turvalliset.” ”Vastaukseni heille on ollut, että nämä ovat hyviä periaatteita, mutta näitä ratkaisuja on yritetty jo 20 vuotta tietokoneissa, läppäreissä ja puhelimissa, eivätkä ne ole toimineet toivotusti.” Pirhonen ihmettelee, miten kummassa nyt voitaisiin odottaa, että nämä vanhat periaatteet toimisivat uudessa IoT-maailmassa, jossa laitteita on ihan julmetusti enemmän. ”Drooneja pidetään myös turvallisuusuhkana”, Jari Pirhonen sanoo. ”Todennäköisesti jo muutaman vuoden päästä laitteita ohjataan enemmän äänellä kuin näppäimistöllä. ”Kun kysyn osallistujilta, monellako teistä on myös tietoturvavastuu, yleensä pari kättä nousee. Silti hän haluaa painottaa: ”Tilanne voi olla ok. Viranomaiset joutuvat luonnollisesti miettimään estokeinoja, mutta lainsäädäntö tulee paljon tosielämän perässä. Siellä on robottipappi, joka paitsi neuvoo temppelin jäseniä ja temppeliin tulevia asiakkaita, hoitaa myös esimerkiksi hautajaisjärjestelyt. ”Mitä tarkoittaa, jos niitä pörrää ikkunan takana. Meidän on aivan pakko keksiä jotakin uutta.” Jari Pirhonen korostaa vielä yhtä asiaa: kun jonkun teknologian kohdalla puhutaan eksponentiaalisesta kasvusta, kukaan ei tule sanomaan: hiljentäkääpä kehityksen vauhtia. ”Kysynkin, kannattaisiko sittenkin olla kiinnostunut myös tietoturvasta, koska tietoturva kehittyy valtavaa vauhtia. Jatkuu sivulla 16 14 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. Kun kysyn, moniko teistä haluaisi myös tietoturvan vastuulleen, kuuluu naurun hörähdyksiä.” Pirhosen mukaan naurun hörähdys kuvastaa sitä, että osallistujat eivät vielä todella ymmärrä, miten ”eri maailmat” ovat jo törmänneet toisiinsa. ”Mitä se tarkoittaa, jos…” Drooneista puhutaan ja mietitään, miten niillä voi hoitaa esimerkiksi logistiikkaa, mittauksia ja turvallisuustehtäviä. ”Mitä se tarkoittaa, jos 3d-laitteelle voi hakea verkosta aseentulostusmallin”, Pirhonen pysäyttää miettimään. ”Eivät ne ole toimineet toivotusti” Turvallisuusjohtajana Pirhonen sanoo olevansa huolestunut uuden teknologian turvallisuudesta. ”Vanhat tekniset ratkaisut eivät toimi enää uudessa maailmassa. Virtuaalisen maailman tapahtumat vaikuttavat jo reaalimaailmaan”, Pirhonen painottaa. ”Liiketoiminta ei jää odottamaan, että turvallisuusihmiset tutkisivat ja selvittäisivät uusien teknologioiden riskit ja suojauskeinot ja antaisivat sen jälkeen liiketoiminnalle luvan käyttää jotakin teknologiaa. Lainsäädäntö tulee kaukana perässä. ”Digitaalinen maailma on jo kohdannut analogisen maailman, ja bitit ovat jo törmänneet atomeihin. Kuka voisi kuvitella – siis toistaiseksi – että sielunpaimenen työtä hoitaa robotti! ”Kioton robotti ei ole edes kovin älykäs – siinä ei ole vielä tekoälyä”, Pirhonen mainitsee. Mutta tilanne pitää ymmärtää.” ”Yrityksen menestymisen kannalta tämä vaatii, että turvallisuusihmiset osaavat kommunikoida liiketoimintajohdolle.” ”Kuuluu naurun röhähdyksiä” Jari Pirhonen on vetänyt myös noin kymmenen vuoden ajan Aalto Pron turvallisuusjohdon koulutuksessa tietoturvakursseja. ”Nämä mitä se tarkoittaa jos -kysymykset ovat erittäin tärkeä ottaa vakavasti.” ”Uusi teknologia tuo täysin uudenlaisia ongelmia, joita emme ole ennen joutuneet edes miettimään.” Sitten on 3d-tulostus. (Kuva 2 sivulla 12) ”Kuten havaita voi, turvallisuusratkaisuja ei innovoida samalla vauhdilla kuin teknologioita. ”Valitettavasti kokemukseni on, että turvallisuusratkaisut eivät pysy teknologioiden kehityksen vauhdissa.” Hän näyttää kuvaa, jossa pystyjana kuvaa innovaatioiden vauhtia. Tämä on meille iso asia ymmärtää. ”Tämänkin on tärkeä tiedostaa ja ymmärtää.” ”Liiketoiminta juoksee kovempaa” Miten turvallisuusjohtaja Pirhonen näkee teknologian vaikutuksen yritysten liiketoimintaan. Ääniohjaus tulee yleistymään. Tietosuojaneuvosto on luonnostellut tiukkoja uusia ohjeistuksia. Jo nyt on tulostettu kokonaisia taloja ja esimerkiksi aseita. Onko kyseessä vahinko, vai onko drooni ’toimittaja’, joka yrittää tehdä meistä lööppejä, vai yrittääkö joku oikeasti vakoilla”, Pirhonen sanoo. Mitä se tarkoittaa, jos näin tulee käymään?” ”On tulossa isoja muutoksia.” Jari Pirhosen mukaan teknologian kehitys ja tekoäly tuovat tullessaan sellaisia innovaatioita ja käyttökohteita, joita emme tänä päivänä voi kuvitellakaan. ”Vaikka miten panostamme päivittäin turvallisuuteen ja haemme uusia turvallisuusratkaisuja, liiketoiminta juoksee meitä kovempaa ja riskit kasvavat”, Pirhonen summaa. Tietoturva-alalla lisäksi kehitetään koko ajan uusia juttuja, joista myös liiketoimintajohto on todella kiinnostunut.” Pirhosen mukaan on turvallisuusammattilaisen osaamisesta kiinni, miten hän saa liiketoimintajohdon kiinnostumaan kokonaisturvallisuudesta; ehkä väylä siihen voi olla tietoturvan kautta. Yksi huikea esimerkki uudesta eriskummallisesta käyttökohteesta on esimerkiksi Japanin Kiotossa 400 vuotta vanhassa temppelissä
NOTECROW™ Kaikki turvallisuusohjeet ja -lomakkeet käytössä yhdellä ikonin painalluksella kaikissa laitteissa! https://tag.notecrow.com/tag/58840a11 https://notecrow.fi 0400-441487 info@notecrow.fi Notecrow mukana Neste Rallissa
Jotkut puhuvat ot-turvallisuudesta varsinkin, jos puhuvat tehdasjärjestelmien turvallisuudesta.” Pirhonen näkee, että ihminen menee sekaisin termiviidakossa ja merkityksissä. Meillä on todella hyviä alan yrityksiä, mutta niitä on muillakin mailla.” Pirhonen sanoo, että taas palaamme ydinasiaan: teknologioiden kehittymiseen ja uuden maailman innovaatioihin. Ehkä myös vanhan tiedon aktiivista unohtamista!” ”Pian ei voida valvoa vanhaan malliin” Entä videovalvonta, voiko sillä jatkossa valvoa, kuten aina ennekin. ”Vanha kokemus on jopa vaarallista” Jari Pirhonen viittaa edelleen kuvaan 2 sivulla 12, jossa riskien määrä kasvaa, kun innovaatioiden määrä kasvaa. ”Erityisesti on mietittävä teknologioiden hyödyntämistä ja uuteen maailmaan soveltuvia uusia ratkaisuja.” ”Jokaisen turvallisuusammattilaisen ei tarvitse olla kyberturvallisuuden asiantuntija, mutta kyberturvallisuudesta täytyy ymmärtää semmoinen siivu, miten se vaikuttaa nyt ja kohta omaan toimintaan, omaan työnantajaan ja omiin tuotteisiin.” ”Se voi olla melkoinen herätys” Sovelluskoodien määrä on jo aivan valtava, koska kaikki laitteet alkavat olla älykkäitä. Joku on keksinyt sille termin kyberturvallisuus. Kuva 5 havainnollistaa nykyaikaista autoa, jossa on useita prosessoreita ja kymmeniä metrejä verkkokaapelia peltien alla. Mistä me oikein puhumme?” ”Termit ovat haaste. Vaikuttaa siltä, että joudumme Suomessakin arvioimaan uudestaan nykyiset videovalvonnan käyttötavat.” Jari Pirhonen näyttää myös kuvan kasvontunnistuksesta (kuva 4 sivulla 14). ”Kysykää huviksenne, mitä ohjelmistoja he autohuollossa päivittävät. Jatkoa sivulta 14 16 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. ”Esimerkiksi F-22-hävittäjässä on kahdesta kolmeen miljoonaa riviä koodia. ”Uudet termit, puhummeko edes samasta asiasta?” Turvallisuusjohtaja Jari Pirhosta on askarruttanut uuteen maailmaan liittyvät termit. Ennustan, että turvallisuus ja tietoturvallisuus sulautuvat yhteen. Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä kiinalaiset tunnistuskuville tekevät. ”Mikä tämä maailma oikein on, kun tietoturva ja normaali turvallisuus törmäävät yhteen. Globaalisti Suomi on sijalla 20. Vanha tieto ja kokemus ovat hyväksi, mutta ne ovat monesti myös vaarallisia.” ”Jos vanhaa kokemusta yrittää soveltaa huomisen ratkaisuksi, se todennäköisesti menee pieleen.” Pirhonen painottaa, että turvallisuusammattilaisen pitää mukautua uudenlaiseen kokeilukulttuuriin, nopeuteen, ketteryyteen, epävarmuuteen, riskien sietoon, avoimuuteen ja asiakaslähtöiseen jatkuvaan muutokseen (kuva 3 sivulla 12). ”Mutta kesällä ilmestyi kansainvälisen telekommunikaatiounionin ITU:n tutkimus eri maiden kyberturvallisuuskyvykkyyksistä. Sovelluskoodit ohjaavat sitä, mitä ”raudan” pitäisi tehdä. Toinen puhuu digitaalisesta turvallisuudesta. Meidän on vain pysyttävä sopeutumaan sen lainalaisuuksiin! Sopeutuminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja vanhan ajattelun muokkaamista uuteen maailmaan. Ehkä joku keksii uuden hienon yhteisen terminkin kuvaamaan tätä yhteistä kokonaisuutta.” ”Suomi ei ole kärkeä” Seuraavaksi nousee esiin sanahirviö lisää: kyberturvallisuuskyvykkyys. Kun he vastaavat paikkailevansa jarrujen toimintaa tai vaihteistoa, se voi olla teille melkoinen herätys”, Jari Pirhonen mainitsee. Jotkut puhuvat tietoturvasta. ”Ne liittyvät uuteen digitaaliseen maailmaan. ” ”Voitte tietenkin jäädä istumaan ja hokemaan, että olette tehneet näitä töitä 20 vuotta. Pirhosen mukaan muutoksia on luvassa, sillä Euroopan tietosuojaneuvosto on äskettäin julkaissut luonnoksen uudesta ohjeesta videovalvontaan ja videovalvontadatan käsittelyyn. ”Teidän on aivan pakko sopeutua tähän kaikkeen uudessa maailmassa. ”Kun minä puhun kyberturvasta, sinä digitaalisesta turvallisuudesta ja hän kyberresilienssistä, puhummeko edes samasta asiasta. Miksi tällaista maailmaa oikein pitäisi kutsua. Esimerkiksi Kiinassa on jo yleistä, että videokamerat tunnistavat kenen vain kansalaisen kasvot katuvilinässä. Jotkut käyttävät termiä it-turva tai tekninen turva. Emme voi tuudittautua siihen, että olisimme jotenkin erityisen erinomaisia kyberosaajia ja kyvykkäitä. EU:ssa Suomi on sijalla kymmenen. Arvailuja riittää. ”Neuvosto on miettinyt sitä, kun videovalvontadataa kerätään niin paljon, mitä kaikkea tekoälyn avulla datalle voi jo nyt tehdä – saati tehdä tulevaisuudessa.” ”Voisimme esimerkiksi tunnistaa ihmisiä kävelytyylistä, tai kun lähestymme toimistoa, ovet voisivat avautua automaattisesti, kun järjestelmä tunnistaa meidät.” ”Teknologian nopea kehitys on syy, miksi Euroopan tietosuojaneuvoston julkaiseman videovalvonnan uuden ohjeistuksen luonnos oli niin tiukka. (Mitähän se siis todella tarkoittaa?) Suomalaiset pitävät itseään kyberturvallisuudessa edelläkävijöinä. Ettei teidän tarvitse enää oppia uutta, koska tiedätte jo kaiken ja sovellatte vanhaa.” ”Mutta todennäköisesti parin vuoden päästä ette ole enää yhtä hyödyllisiä yrityksellenne kuin saatatte kuvitella
”Julkaisussa kerrottiin, mitä Googlen uusi kvanttitietokone pystyy jo tekemään. Se oli verkossa hetken aikaa vahingossa, tarkoituksella tai tietovuodon seurauksena. Pillerit voivat olla vaikkapa älykkäitä kameroita.” ”Jos droonit ovat tulevaisuudessa yhtä pieniä kuin hyttyset, miten estämme sen, etteivät mini-mini-droonit pääse ovenraosta tai ilmastoinnista toimitiloihimme?” Jari Pirhosen mukaan on muistettava kehityksen kaaret: maailma muuttuu arvaamattomalla vauhdilla, teknologioiden eksponentiaalinen kasvu tarkoittaa valtavia muutoksia, laitteet tulevat koko ajan tehokkaammiksi, laitteiden koko kutistuu vauhdilla ja sovelluskoodit vyöryvät kaikkialle. On turvallisuus ammattilaisen osaamisesta kiinni, miten hän saa liike toiminta johdon kiinnostu maan kokonais turvallisuudesta. Tänä päivänä salausavainten purkamisessa menee vielä kymmeniä tuhansia vuosia. ”Jo hyvinkin pienillä muutoksilla liikennemerkki voidaan saada sellaiseksi, että auton tunnistin ymmärtää sen väärin. 5/2019 | 17 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. ”Windows Office 2013 -käyttöjärjestelmässä on noin 40 miljoonaa riviä koodia. Jos se tapahtuu, mitä se tarkoittaa turvallisuudelle. He julistautuivat kvanttiherruuteen. Aiemmin tietokone täytti koko huoneen, mutta nyt koko tietokone mahtuu taskuun. ”Ennusteen mukaan se, mitä meillä on nyt taskussa, voidaan tulevaisuudessa syöttää esimerkiksi hyvin pieninä ’pillereinä’ ihmisen kehoon. Kun he vastaavat paikkailevansa esimerkiksi jarrujen toimintaa tai vaihteistoa, se voi olla teille melkoinen herätys.” Pirhonen näyttää kuvaa autojen hakkerointitesteistä. Kvanttitietokoneet voisivat näyttää tältä. Vaikka kvanttitietokoneiden kehitys on edelleen alkutekijöissään – ainakin näin luullaan – niitä kehitetään kovaa vauhtia.” Pirhonen kertoo yllättyneensä melkoisesti, kun törmäsi netissä Googlen julkaisuun. Osa virheistä voi aiheuttaa turvallisuusongelmia. n Kuva 6. Pirhonen heijastaa seinälle esimerkinomaisesti kuvan nykyaikaisesta autosta (kuva 5 sivulla 16), jossa on useita prosessoreita ja kymmeniä metrejä verkkokaapelia peltien alla. Facebookissa on noin 70 miljoonaa koodiriviä. Boeing 787:ssa on 20 miljoonaa riviä koodia”, Jari Pirhonen sanoo ja korostaa, ettei osaa arvioida, onko koodirivien lukumäärä hyvä mittari, mutta ainakin luku kertoo sen, miten eri kokoisia sovelluksia on käytössä. Jari Pirhonen heijastaa seinälle kaksi vekotinta, jotka näyttävät katosta roikkuvilta oudoilta vempaimilta (kuva 6 tämän sivun yläosassa). Googlen kone laski tehtävän kolmessa minuutissa ja 20 sekunnissa!” Pirhonen sanoo. Macin käyttöjärjestelmässä on suurin piirtein sama määrä koodirivejä. ”Jatkossa tietokoneet voivat näyttää vaikkapa tällaisilta. ”Jokaisessa noin tuhannessa rivissä koodia on yleensä kymmenkunta virhettä. Miettikää taas kysymystä, mitä se tarkoittaa, jos…” ”He julistautuivat kvanttiherruuteen” Nyt palaamme tämän artikkelin alussa sivulla 10 mainittuun laskentatehoaiheeseen. Mikäli netissä hetken aikaa esillä ollut asiakirja on totta, Googlen kvanttitietokone suorittaisi jo nyt sellaisia laskentatehtäviä muutamassa minuutissa, joihin nykyinen supertietokone käyttää kymmeniä tuhansia vuosia. Jos jollakin toimijalla on koodia miljoonia rivejä, saatikka miljardeja rivejä, mukana voi olla paljon vakavia turvallisuusongelmia.” Mitä tavallisen kansalaisen pitäisi koodeista vähintäänkin ymmärtää. Googlen yhdeksässä eri palvelussa on yhteensä pari miljardia riviä koodeja”, Pirhonen sanoo ja kertoo nyrkkisäännön, jonka on kuullut. Mutta mitä, jos…” ”Pitää olla hereillä koko ajan ja seurata, mitä missäkin tapahtuu!” ”Jos mini-mini-droonit sujahtavat ovenraosta sisään” Jari Pirhonen mainitsee mikropiirien ja tietokoneiden kehityksestä lisää. ”Tämä on vain yksi esimerkki kysymyksestä, olemmeko jälleen jääkiekkomailan varren loppupäässä, ja mietimme, milloin tulee lapa vastaan ja alkaa kvanttitietokoneiden eksponentiaalinen kasvu. ”Kun auton huollossa kerrotaan ohjelmistopäivityksistä, kysykää huviksenne, mitä ohjelmistoja he päivittävät. ”Maailmalla kaverit ovat pystyneet ohjaamaan liikkeessä olevan auton ojaan.” Pirhonen mainitsee myös nopeuskylttien tunnistimet. Nykyaikaisessa autossa on sata miljoonaa riviä koodia. Myös Suomessa on ollut Teslan hakkerointitesti – tai kilpailu. Kaikkein järeimmänkin supertietokoneen arvioitaisiin käyttävän kyseiseen laskentatehtävään 10 000 vuotta. Nämä ovat kaksi kvanttitietokonetta, joista vasemmalla on IBM:n kvanttitietokone ja oikealla Googlen kvanttitietokone.” ”Kvanttitietokoneiden suuri lupaushan on, että ne pystyvät suorittamaan sellaisia laskentatehtäviä, että tällä hetkellä ne ovat täysin mahdottomia toteuttaa perinteisillä supertietokoneilla. Jos kvanttitietokoneet purkavat esimerkiksi salausavaimet hetkessä, se on shokeeraavaa. Ensimmäisen kerran kvanttitietokoneella pystyttiin tekemään laskentatehtävä, mikä ei nykypäivän supertietokoneella onnistuisi mitenkään
”Rakennuksissa, joissa ihmiset törmäävät toisiinsa, syntyy myös suurin osa huippuinnovaatioista. Tällä hetkellä Airaksinen on International Council for Research and Innovation in Building and Construction (CIB) Smart City -työryhmän vetäjä, ja myös EU:n asettaman Smart and Climate Neutral Cities Mission Assemblyn ainoa suomalainen jäsen. Se on jo täällä. Rakennuksia ja rakennettua ympäristöä onkin aivan pakko kehittää jatkossa entistä enemmän ja entistä älykkäämmillä ratkaisuilla. ”Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin varautua ilmastonmuutokseen – ja yrittää hillitä sitä ja selviytyä.” Varautuminen tarkoittaa Airaksisen mukaan jatkossa rakennetun ympäristön osalta aiempaa älykkäämpiä järjestelmiä, koska älyn lisääntyminen on yksi tehokkaimmista keinoista varautua ilmastomuutoksen tuomiin uhkiin. Lisäksi muun muassa lämpöaallot ovat vaarallisia vanhuksille, vauvoille ja riskiryhmään kuuluville”, Airaksinen mainitsee vain muutaman esimerkin ilmastonmuutoksen seurauksista, joiden vaikutuksia olemme jo saaneet kokea myös Suomessa. ”Tärkein syy on ilmastonmuutos. Älykkäitä kiinteistöjä ja kiinteistöjen tulevaisuutta pohti muun muassa huippuasiantuntija, Suomen Rakennusinsinöörien liitto (RIL) ry:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen. Kaupungistuminen on iso megatrendi Jotta Airaksisen esityksen tärkeydestä ja kiinteistöjen merkityksestä koko Suomessa asuvalle väestölle saa käsityksen, on syytä kerrata lukuja. Millainen on katseemme tulevaisuuteen. N äillä aloitussanoilla päätoimittaja Tapio Kivistö toivotti väen tervetulleeksi Rakennuslehden seminaariin Kiinteistö 2019 -messuilla lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa. Pelkästään rakennettujen rakennusten arvo on 46 prosenttia koko Suomen kansallisvarallisuudesta. Millaiset tulevat olemaan älykkäät kiinteistöt. Rakennukset, rakennettu ympäristö ja kaupungistuminen ovat myös iso megatrendi. Se on valtava luku. Kuva: Jeremy Goldberg / Unsplash 18 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistömessut 2019. Meillä tulee olemaan jatkossa yhä enemmän esimerkiksi rankkasateita ja tulvia. 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeissa”, Miimu Airaksinen alustaa. Miten Miimu Airaksinen näkee älykkäät kiinteistöt ja niiden tulevaisuuden. Ilmastonmuutos pakottaa kehittämään älykkäämpiä ratkaisuja Airaksinen porautuu syihin, jotka pakottavat kiinteistöt muuttumaan merkittävästi nykyistä älykkäämmiksi. Rakennusten ja rakennetun ympäristön – mukaan lukien siis infra – arvo koko Suomen kansallisvarallisuudesta on peräti 83 prosenttia. ”Älykkyys tulee näyttelemään kiinteistöissä todella merkittävää roolia. TEKNOLOGIA Teksti Paula Koskivirta Ilmastonmuutos pakottaa innovoimaan uusia ratkaisuja Älyn on lisäännyttävä rakennetussa ympäristössä Mihin suuntaan rakentaminen on menossa ja mihin kannattaa varautua. Mitkä ovat ajankohtaiset ja tulevaisuuteen katsomisen vaatimukset. Tarvitsemme ennakoivuutta, ja ennakoivuutta tukevia uusia ratkaisuja”, Airaksinen peräänkuuluttaa. Euroopassa jo nyt 80 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Aikaisemmin hän on toiminut VTT:llä ekotehokkaan rakennetun ympäristön tutkimusprofessorina, sekä esimerkiksi VTT:n Smart Cities -tuotekehitysprojektin vetäjänä, ja myös Suomen ilmastopaneelin jäsenenä. Ilmastonmuutos on suurin uhkamme, ja se pakottaa kiinteistöt muuttumaan merkittävästi nykyistä älykkäämmiksi, korostaa Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen
Kuva 1. Kuvassa villisti heiluva alin harmaa viiva kuvaa sitä, että meillä olisi verkossamme peräti 65 prosenttia lisää tuulivoimaa, mikä on kova tavoite. Voimme laittaa myös rakennusmateriaalien sisään 3d-printattuja antureita, jotka mittaavat materiaalien vaurioita sisältä päin. ”Energiamanageroinnin ja energian hoitamisen kuntoon saattamiseen liittyvillä innovaatioilla on valtavat potentiaalit ja markkinat – ja onnistuessaan ilmastohaittoja vähentävä vaikutus. Tarvitsemme siis varsin erilaista järjestelmää”, Airaksinen havainnollistaa. Sitä kautta meidän on saatava rakennetussa ympäristössämme ilmastoon vaikuttavia päästöjä alaspäin. Miten saamme datan valjastettua ja yhdistettyä niin, että saamme hyvän ja ’rikkaan’ tilannekuvan, ja mahdollisuuden kokonaisuuden optimointiin. Sininen käyrä kuvaa sähkötehon tarpeen vaihteluväliä Suomessa, ja tämä tarve vaihtelee noin kahden gigawatin (GW) tasolla. M2Mlukeminen tuo tullessaan vaatimuksia”, Airaksinen sanoo. ”Esimerkiksi puhumme yhden ainoan kiinteistön kohdalla jo kymmenistä tuhansista datapisteistä. ”Jatkossa energiajärjestelmämme tulee muuttumaan. Kuvassa sininen käyrä kuvastaa sitä tasoa, mihin nyt rakennetut energiajärjestelmämme on suunniteltu. Hän muistuttaa myös, että saamme koko ajan enemmän tietoa yksittäisistä tietojärjestelmistä, jotka kytkeytyvät toisiin järjestelmiin. Esimerkiksi eräässä ruotsalaisessa innovaatiossa algoritmien avulla voi parhaillaan saada jopa muutaman tuhat erilaista skenaariota muutamassa tunnissa. Tavoite on todella kova. ”Meidän onkin välttämätöntä keskustella siitä, mitä teemme tällä valtavalla datamäärällä. Kun lisäämme merkittävästi tuulienergiaa, vaihtelu voi olla jopa 25 gigawattia. Mutta tähän suuntaan Euroopassa ollaan menossa.” Energian kulutushuippuja voitava tasata Miimu Airaksinen korostaa, että kuvassa sininen ja harmaa käyrä kertovat siitäkin, että rakennuksien tarve ei enää määrää energiatuotannon tarvetta, vaan rakenÄlykkyydellä voimme vähentää merkittävästi ilmastoa vakavasti kuormittavia päästöjä. On siirryttävä asioiden tarkoitus -näkökulmiin Miimu Airaksisen mukaan enää ei pitäisi puhua internet of things -näkökulmista, vaan things of meaning -näkökulmista. Siihen suuntaan Euroopassa ollaan kuitenkin menossa. Pitää saada rakennettua parempia elinolosuhteita”, Airaksinen alleviivaa. ”Tähän vaihteluun perinteinen tuotantomme on siis tehty. Tuo kuvassa villisti heiluva alin harmaa viiva kuvaa sitä, että meillä olisi verkossamme peräti 65 prosenttia lisää tuulivoimaa. Suunnittelussa käytetään jo paljon tietomalleja ja algoritmeja. Tuulija aurinkoenergia asettavat haasteita Miimu Airaksisen mukaan energia on voimakas ajuri. Energiajärjestelmämme tulee muuttumaan. 5/2019 | 19 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistömessut 2019 | TEKNOLOGIA. ”Esimerkiksi sääjärjestelmä antaa informaatiota lämmitysjärjestelmälle ja valaistusjärjestelmälle. Se liittyy muun muassa datan käsittelyyn ja analysointiin. Toisin sanoen olisi puhuttava asioiden tarkoitus -näkökulmista. Pelkästään rakennusten energiamanageroinnin globaali markkina on jo 5,5 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuonna 2020, ja markkina kasvaa koko ajan.” Airaksinen korostaa, että uusien teknologioiden rooli tulee nimenomaan energian suhteen olemaan suuri, koska olemassa olevasta rakennetusta infrasta suurin osa on vanhaa rakennuskantaa, joka pitää päivittää. Sääjärjestelmä kertoo, miten muiden järjestelmien kannattaa optimaalisesti toimia, jotta parhaat olosuhteet saavutetaan”, Airaksinen havainnollistaa. ”Tähän uusiutumiseen tarvitsemme yhä enemmän älykkäitä innovaatioita.” Airaksinen heijastaa seinälle vaikeasti ymmärrettävän kuvan (kuva 1 tällä sivulla), joka perustuu VTT:llä tehtyyn väitöskirjaan. Se tarkoittaa, että tarvitaan M2M-lukemista (M2M eli Machine to Machine on sama asia kuin IoT:n kautta tulevan suuren tietomäärän koneellinen lukeminen ja prosessointi). Sen pitää sisältää entistä enemmän uusiutuvaa energiaa, tuulta ja aurinkoa, jotka jo nyt kytkeytyvät yhteen
”Energian tuotannon määrä on hyvin tärkeää. ”Perinteisesti on toimittu niin, että rakennuksiin lisätään eristystä. Tällaiset uudet turvallisuuttakin lisäävät innovaatiot tarkoittavat juuri tätä ennakoivaa ylläpitoa ja aikaisia varoituksia siihen, jos jotakin ei toivottua on pian tapahtumassa.” Kohta ohut eriste korvaa paksun eristeen Miimu Airaksisen mukaan vanhasta rakennuskannasta puhuttaessa ”kuuma peruna” on jo jonkin aikaa ollut korjausrakentaminen, ja siihen liittyy yleensä aina vahvasti lisäeristäminen, jonka avulla kiinteistöt siis säästävät energiaa. Se tarkoittaa, että tarvitsemme enemmän energian säätökapasiteettia, jotta voimme joustaa ja varastoida energiaa. Miimu Airaksinen sanoo, että myös moni muu rakennusmateriaali on kehittynyt harppauksin. Tässä analysoinnissakin meillä on valtava potentiaali”, Airaksinen näkee. Esimerkkinä erilaisista ja usein myös riitaisista tavoitteista hän mainitsee parkkipaikkojen määrän tarpeen eri vuorokauden aikana. ”Pitääkö pientä ruuhkahuippua varten investoida valtavaan pysäköintilaitokseen?” Tai energiantarve lämpimän aamusuihkun aikaan, ja samaan aikaan tapahtuva ilmanvaihto ja autonlämmitys ulkona. Tavoitteet voivat olla ristiriitaisia”, hän sanoo. Älykkyydellä voimme vähentää merkittävästi päästöjä ja ilmaston kuormittamista.” ”Kulutushuippujen aikaiset päästöt ovat ilmastolle kaikkein kuormittavimpia”, Airaksinen vielä korostaa. ”3d-tulostus mullistaa olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen tehokuutta. Hyvä esimerkiksi 3d-tulostuksesta on, että 3d:lla tulostetaan jo antureita ja vaikkapa aurinkosähköpaneeleita. Lisäksi johtamisen on muututtava”, Airaksinen näkee. ”Mutta lisäeristäminen on kallis vaihtoehto. Älyratkaisuilla tulee olemaan valtavat mahdollisuudet rakennetussa ympäristössä. Toisin sanoen pienet halkeamat menevät takaisin umpeen. ”Meillä on esimerkiksi jo betoneita, jotka pystyvät korjaamaan itse itseään. 3d mullistaa rakennuskannan ja tehokkuuden 3d-tulostus on jo arkipäivää. ”Energian kulutushuippuja pitää pystyä tasaamaan, jotta lämpöä riittää myös rakennuksiin kaikissa haastavissa tilanteissa. Optimoinnin vaikeus pakottaa kehittämään uusia liiketoimintamalleja Miimu Airaksinen korostaa, että rakennukset ja monet muut kaupungin järjestelmät kytkeytyvät toisiinsa ajasta ja paikasta riippumattomasti. Se tarkoittaa, että tarvitsemme uusia ekosysteemeitä ja liiketoimintamalleja. ”Järjestelmillä on myös optimoitavana monta tavoitetta yhtä aikaa. Tai onko rakenne tai elementti esimerkiksi pudonnut ja vaurioitunut rakennustyömaalla”, Airaksinen havainnollistaa. Koneet ovat hyviä apureita, analysoinnissa valtava potentiaali Miten rakennukset itse voivat sitten vähentää käyttämänsä energian tarvetta ja saada kulutushuippuja alemmaksi. Nimittäin, kun voimme tulostaa esimerkiksi antureita massatuotannolla, se laskee myös hintoja.” ”Voimme laittaa myös rakennusmateriaalien sisään jo 3d-printattuja antureita, jotka mittaavat materiaalien vaurioita sisältä päin ja esimerkiksi kosteuden kertymää. Kulutamme tai varastoimme energiaa siis silloin, kun sitä on paljon ja yritämme välttää kulutusta silloin, kun tuotantoa on vähän, kuten silloin, jos ei tuule tai aurinko paista. Voimme laittaa rakennusmateriaalien sisään 3d-printattuja antureita, jotka mittaavat materiaalien vaurioita sisältä päin ja esimerkiksi kosteuden kertymää. Tämmöinen korjausrakentaminen ja laajentaminen on hyvin kallista.” Miimu Airaksinen jatkaa, että tähänkin on nyt tulossa upeita älykkäitä keksintöjä. ”Lisäksi ilmanvaihdossa otetaan jo nyt lämpöä talteen ja käytetään sitä tarvittaessa myöhemmin. ”Suunnittelu ja operointi tehdään nykyään yhä enemmän järjestelmätasolla. Tulemme tarvitsemaan entistä enemmän aiempaa merkittävästi älykkäämpiä teknologioita”, Miimu Airaksinen korostaa. ”Miten investointi voitaisiin saada isolle huipputeholle kannattavaksi”, Airaksinen kysyy. Esimerkiksi eräässä ruotsalaisessa innovaatiossa algoritmien avulla voi parhaillaan saada jopa muutaman tuhat erilaista skenaariota muutamassa tunnissa. Silloin hyödynnämme energiavarastojamme”, Airaksinen selvittää. Hän mainitsee, että suunnittelussa käytetään jo paljon tietomalleja ja algoritmeja. Eristäminen luonnollisesti vähentää tarvetta lämmittää kiinteistöä ja vähentää sitä kautta päästöjä”, Airaksinen sanoo. nusten on toimittava myös osittain joustavina varastoina tai kulutettava enemmän silloin, kun on ylimääräistä energiaa. Nämä ovat tärkeitä keinoja jatkossakin, mutta ne eivät riitä alkuunkaan tulevaisuudessa. Tai onko rakenne tai elementti esimerkiksi pudonnut ja vaurioitunut rakennustyömaalla. ”Koneet ovat meille todella hyödyllisiä apureita skenaarioiden luomisessa, mutta tarvitsemme ihmisiä analysoimaan tuloksia. Älykkäillä järjestelmillä voimme varautua paremmin juuri energian kulutushuippuihin, ja saada kulutushuippuja katkaistua ja kulutusta laskettua. 20 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistömessut 2019. Jos puretaan julkisivua, ja eristeitä joudutaan lisäämään, yhtäkkiä meillä on niin paksuja seinärakenteita, että on pakko ruveta kasvattamaan myös vesikattojen kokoja ja vahvistamaan talon perustuksia
Voimalaitokset voivat saada kiinteistöjen energiankulutusta ja energiahuippuja laskettua. ”Se on hurja luku. Kinastellaan siitä, mihin optimointi pitäisi keskittää. Kuulostaa jo melkein liian hyvältä ollakseen totta”, Airaksinen naurahtaa. Sen sijaan aistimme lämpötilan muutoksen”, Airaksinen sanoo, ja mainitsee esimerkin kylmän ja kuuman tuntemuksistamme. Nyt on monta järjestelmää ja alijärjestelmiä, joilla kaikilla on erilaisia tavoitteita. Joillakin pelastuslaitoksilla on jo realistinen näkymä kiinteistöistä. Varavoiman laittaminen päälle muutaman huippupäivän ajaksi on lisäksi todella kallista.” ”Nämä innovaatiot paljastavat, että älyratkaisuilla tulee olemaan valtavat mahdollisuudet rakennetussa ympäristössä.” Lämpötila muuttuu tuntemusten mukaan Miimu Airaksinen kertoo toisen huikean esimerkin lämpötilan säädöistä. ”Nyt VTT on kehittänyt algoritmin, jossa ei säädetä enää kiinteistön sisälämpötilaa ulkolämpötilan mukaan, vaan tekoäly säätää kiinteistön ja huoneen lämpötilaa ihmisen lämpöaistimuksen mukaan. Toisin sanoen lämpötila säätyy automaattisesti ihmiselle miellyttäväksi sen mukaisesti, millaisen lämpötilan ihminen kokee miellyttäväksi. Esimerkki yksinkertaisesta ratkaisusta on, että vaihdetaan talojen patteriventtiilit. Hän näyttää kuvaa nanovakuumifoumieristeestä, joka näyttää juustohöylällä viipaloidulta keltaiselta juustonsiivulta. Hollannissa asuntojen liikennevalot ovat vähentäneet merkittävästi kuolemantapauksia. Innovaatiolla on pystytty säästämään 10–30 prosenttia energian tarpeesta. ”Tavoitteet ovat usein ristiriitaisia. ”Säällä ja käyttäytymisellämme on suora vaikutus esimerkiksi siihen, millaisia palveluita kannattaa tuottaa vaikkapa sateella, auringon paisteessa tai sumussa esimerkiksi kauppakeskuksissa, tai suunnitella esimerkiksi liikkumisreittejä.” ”Tällaisilla ennakoivilla älykkäillä ja elämänlaatuamme parantavilla ratkaisuilla pystymme samalla säästämään resursseja ja ohjaamaan niitä oikeisiin paikkoihin.” Optimointien riitaisat näkemykset haastavia päätöksenteon kannalta Miimu Airaksisen mukaan aikoinaan oli yksi rakennus ja yksi taloautomaatiojärjestelmä, joka oli helppo optimoida. ”Lisäksi kiinteistöjen nopeat lämpötilojen lämmitysmuutokset vievät energiaa, joka kuormittaa ilmastoa. Optimoinnillahan on aina merkitystä myös päätöksenteossa.” Mikä on sitten optimoinnissa järkevin päätöksenteon kriteeri. Innovaatiolla on pystytty säästämään 10–30 prosenttia energian tarpeesta”, Airaksinen sanoo. Kuinka ylipääTekoäly säätää kiinteistön ja huoneen lämpötilaa ihmisen lämpöaistimuksen mukaan. Automaattiset patteriventtiilit laskevat energian tarvetta Miimu Airaksisen mukaan kiinteistöjen lämpöpuolellakin on hienoja uusia innovaatioita. Tämä on huikea esimerkki innovaatiosta, jolla päästöt vähenevät.” Airaksisen mukaan älykkäällä lämmönsäädöllä voidaan estää peräti 40 prosenttia varavoiman käytöstä. ”Meillä ihmisillä ei oikeasti ole vakiintunutta omaa ’lämpötilaamme’. Tekoälyllä saadaan vaimennettua lämpötilan säätöä ja vähennettyä energian käytön tehopiikkejä. Käyttäytymistä ennustetaan sään pohjalta Miimu Airaksinen kertoo, että sää vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen todella paljon. ”Tämä ohut nanovakuumifoumi vastaa eristettävyydeltään noin 20 senttiä tavallista mineraalivillaa. Tässäkin älykkäillä ratkaisuilla saadaan ihmiskunnalle paljon annettavaa esimerkiksi siinä, miten käyttäydymme erilaisissa sääolosuhteissa vuorokauden eri aikoina. Se voi tarjota hämmästyttäviä mahdollisuuksia vanhan rakennuskannan korjaamiselle”, Airaksinen näkee. Se puolestaan tarkoittaa, että voimalaitokset pystyvät käyttämään energiakapasiteettiaan rakennuksiin ja talojen yksittäisiin huoneisiin aivan eri tavalla kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa, että talo pystyy reagoimaan jopa huonekohtaisesti lämpötilamuutoksiin. Aivan huikeaa. Toisin sanoen lämpötila säätyy automaattisesti ihmiselle miellyttäväksi sen mukaisesti, millaisen lämpötilan ihminen kokee miellyttäväksi.” ”Tällä innovaatiolla päästään häkellyttäviin tuloksiin, sillä usein tiloja lämmitetään liikaa tai liian vähän. 5/2019 | 21 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistömessut 2019 | TEKNOLOGIA. Tämä ei ole vielä massatuotannossa, mutta laboratorioissa tuotetta voidaan valmistaa jo joitakin neliösenttimetrejä kerrallaan.” ”Innovaatio on lähtenyt huimaa vauhtia eteenpäin. ”Patteriventtiileissä on patteri, joka pystyy sähkömoottorin avulla muuttamaan patterin asetuksia ja kommunikoimaan tekemistään asetusmuutoksista eteenpäin. Tuossa rakenteessa on kiinteistön sähköjohto, tuolta päästään sisään, ja täällä on kantavia seiniä
Valojen värit paljastavat, millaisia asukkaita kiinteistössä asuu. ”Kävi ilmi, että järjestelmän olivat kehittäneet miehet miesten kasvonluiden rakenteilla.” ”Tuotekehittäjät olivat ajatelleet, että kaikilla ihmisillä on kasvoissaan samat luiden rakenteet: otsa, silmät, nenä ja suu. Niitäkin voi olla monenlaisia.” Klassinen tosielämän esimerkki epätarkkuudesta on Airaksisen mukaan kiinteistön kasvojentunnistusmenetelmä, jonka tiedettiin toimivan ”täydellisesti” kaikissa olosuhteissa, kunnes…. Miimu Airaksinen mainitsee esimerkkinä pelastuslaitokset, joista jotkut jo saavat kiinteistöistä suoraan tietoa tietomalleihinsa. Menetelmä ei tunnistanut naisia”, Airaksinen kertoo käyttäjien hämmästelleen. Säällä ja käyttäytymisellämme on suora vaikutus siihen, millaisia palveluita kannattaa tuottaa vaikkapa sateella, auringon paisteessa tai sumussa esimerkiksi kauppakeskuksissa. ”Sen pitää osata huomioida monia eri toimijoita ja nähdä erityisesti systeemiselle tasolle, ei enää yksittäiseen osaan. Esimerkkinä uudesta liiketoimintamallista hän mainitsee olevan jaetut hyödyt sekä voittojen ja riskien jakamisen yhdessä monien toimijoiden kanssa. Toisaalta on tiedettävä, onko data oikeasti hyvälaatuista, jotta siellä ei ole esimerkiksi epätarkkuuksia. On tärkeämpää, että koko liikenne sujuu hyvin, kuin että yhden auton moottori on tehokas”, Airaksinen vertaa. Vihreän valon asunnossa asuu ihmisiä, jotka pystyvät esimerkiksi kuulemaan ja liikkumaan normaalisti. Keltaiselta juustoviipaleelta näyttävä ohut nanovakuumifoumi vastaa eristettävyydeltään noin 20 senttiä tavallista mineraalivillaa. Artikkelikokonaisuus jatkuu sivulla 36 22 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistömessut 2019. ”Järjestelmä vietiin käytäntöön, ja muutama nainen testasi sitä. ”Hollannissa on asuntoja, joissa on liikennevalot: vihreä, keltainen ja punainen liikennevalo. ”Data sinänsä ei ole hyvää tai pahaa, mutta dataa voidaan käyttää hyvin tai huonosti”, Airaksinen korostaa. Mutta kun kasvojentunnistusjärjestelmän piti tunnistaa ihmisen sukupuoli ja porautua yksityiskohtiin tarkemmin, järjestelmä tunnisti naisia huonosti. Miimu Airaksinen näkee, että tarvitsemme jatkossa uusia erilaisia liiketoimintamalleja ja ekosysteemeitä tukemaan näitä uusia liiketoimintamalleja. Kun innovaatio päätyy jonakin päivänä massatuotantoon, se voi tarjota hämmästyttäviä mahdollisuuksia vanhan rakennuskannan korjaamiselle. Naisilla on hieman erilaiset kasvonluurakenteet kuin miehillä.” ”Tämä on vain yksi esimerkki epätarkkuuksista, joita erilaiset kiinteistöissä käytettävät järjestelmät voivat tuottaa.” n Artikkeli pohjautuu Miimu Airaksisen esitelmään Kiinteistö 2019 messuilla ja lyhyeen lisähaastatteluun. ”Pelastuslaitokset voivat siis varautua jo ennen kohteeseen menoa, mikä siellä saattaa odottaa.” Miimu Airaksinen kertoo vielä aivan huikean innovaation Hollannista, jossa tulipaloja onnettomuuskuolemat on saatu merkittävästi alemmaksi. Keltaisten ja punaisten liikennevalojen asunnoissa asuu henkilöitä, joilla on rajoitteita: heillä saattaa olla liikkumisvaikeuksia, kuulovaurioita tai siellä voi asua esimerkiksi pieniä lapsia, jotka pelästyvät äkillisessä vaaratilanteessa ja piiloutuvat”, Airaksinen havainnollistaa. ”Joillakin pelastuslaitoksilla on jo realistinen näkymä kiinteistöistä. ”Pelastushenkilökunta tietää hälytyksen tultua välittömästi liikennevalojen perusteella, millaisia asukkaita kiinteistön kussakin asunnossa asuu, ja mihin pitää varautua, jotta evakuointi onnistuu parhaiten”, Airaksinen selvittää. ”Johtamisen ja päättämisen täytyy myös muuttua”, Airaksinen näkee. Hollannissa asuntojen liikennevalot vähentäneet kuolemantapauksia Entä miten kiinteistöjen älykästä dataa hyödynnetään turvallisuudessa. ”Jos jalostamme esimerkiksi raakadataa informaatioksi päätöksentekoon, saamme rikastettua tietoa ja tietomäärämme lisääntyy. tään osaamme tehdä järkeviä päätöksiä tulevaisuudessa. ”Esimerkiksi korjausrakentamisessa tahoja voivat olla perinteisen rakennusliikkeen lisäksi energiamanageroija, joka samalla investoi kiinteistöön ja saa tuottona esimerkiksi päästöoikeuksia tai säästettynä energiaa”, hän sanoo. ”Liikennevalon väri on helppo muuttaa sitä mukaa, kun asukkaat vaihtuvat.” ”Hollannissa on saatu aikaan huomattavia parannuksia onnettomuuksien kuolleisuustilastoihin.” ”Tällaisia hienoja parannuksia voidaan jo nyt tehdä älykkäillä talonohjausjärjestelmillä.” Epätarkkuudet voivat olla iso riski Miimu Airaksinen sivuaa myös kyberturvallisuutta, sillä jättimäinen rakennettu ympäristömme sisältää valtavasti dataa. Tuossa rakenteessa on kiinteistön sähköjohto, tuolta päästään sisään, ja täällä on kantavia seiniä”, Airaksinen havainnollistaa tietomallien näkymiä
Uusia näytteilleasettajia oli peräti 46. Varsinkin ensimmäistä messupäivää näytteilleasettajat kiittelivät kilvan; kävijöitä oli osastoilla tungokseen asti, peräti 7 000, ja toisenakin päivänä väkeä riitti noin 4 600 kävijän verran. Sammute soveltuu myös liikkuvaan kalustoon”, kertoo toimitusjohtaja Jyri Tolonen. ”FireProlla turvaat ympäristöystävällisesti yrityksesi liiketoiminnan kannalta avainasemassa olevat kohteet. Taustakuvassa oikealla näkyvä Inim Previdia Compact mahdollistaa taloyhtiöille osoitteellisen järjestelmän, johon voi kuulua savuilmaisimet, turvavalaistus, äänelliset ohjaustoiminnot, sammutustoiminnot ja hälytyskeskusyhteydet. FirePro Finland Oy:n osastolla esiteltiin muun muassa monikäyttöistä aerosolisammutetta, joka soveltuu kiinteistöjen eri kohteisiin. Inim Previdia Max on puolestaan kiinnostanut kuvassa oikealla olevaa Paratec Oy:n Jarkko Hautalaa. Kiersimme FinnSec-näytteilleasettajien osastoja ja kyselimme tarjonnasta ja messutunnelmasta. Se suojaa alueita, joilla luvatonta kulkua halutaan valvoa. Esimerkiksi Inim Previdia -paloilmoitintuoteperhe soveltuu moneksi. ”Hälytyskeskus saa taloyhtiöstä tiedon huonekohtaisesti, ja asukkaita ohjataan hälytyskeskuksesta äänija valaistusopasteilla. Lisäksi samaan aikaa halleissa oli Kiinteistö , AudioVisual Expo ja Cyber Security Nordic 2019 tapahtumat. Ratkaisu soveltuu kameroiden avulla myös työkaluksi etävalvontaan. Järjestelmään voi liittää myös langattomia ilmaisimia”, kertoi kuvassa vasemmalla oleva FSM:n paloturvatuotteiden tuotepäällikkö Juha Etula. FSM Groupin osastolla oli esillä runsaasti uutuuksia ja kiinnostavia tuotteita. Kaksipäiväisessä tapahtumassa vieraili 11 600 kävijää. Tuttua, uutta ja turvallista TEKNOLOGIA Koonnut Paula Koskivirta ja Timo Lahtinen FinnSecmessuilla näytteilleasettajia oli noin 115, eli viitisentoista näytteilleasettajaa enemmän kuin edellisillä FinnSecmessuilla vuonna 2017. 24 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsec 2019 -messuraportti. ”Hyvät messut, en muista aikoihin tällaista”, toistelivat lähes kaikki, joilta asiasta kysyimme. Kuvassa Siezan Key Account Manager Daniel Ngo sekä markkinointiassistentti Rosa Roslakka ja myyntineuvottelija Matti Pulkkanen. Oosom Oy on Siezan sertifioima yhteistyökumppani ja toimittaa aitavalvontajärjestelmää kaikkialle Suomeen. Hän kertoi, että yhtiö on toteuttanut järjestelmän Helsingin Ympyrätaloon. Järjestelmä on osoitteellinen ja antaa tiedon värähtelystä aitaa koskettaessa. Oosom Oy:n osastolta löytyi Peridect+ -aitavalvontajärjestelmä
Generics Finland Oy / Osaava esitteli uutta monikanavaista viestintäjärjestelmää organisaatioja kriisiviestintään. ”Yrityksen fokuksena on pyöröovien ja porttien integrointi kulunvalvontaan, videovalvontaan ja kassajärjestelmiin”, kertoi vasemmalla oleva Mel Trumberg. Kuvassa vasemmalla osastolla autellut Erkki Väätäinen ja toimitusjohtaja Rauno Varis. Vanderbilt Internationalin Suomen myyntipäällikkö Janne Saari esitteli ComNet-tietoliikennetuotteita ja yhtiön uusia pilvipalveluratkaisuja kulunvalvontaan, murtoilmaisuun ja ovipuhelimiin. Kuvassa toimitusjohtaja Janne Murtomäki ja osakas Jyri Paasonen. Ghost Intelligence Oy on Perco Global Security Systemsin virallinen maahantuoja ja jakelija. Kuvassa toimitusjohtaja Kari Aho. Secapp on kriittiseen käyttöön kehitetty varautumis-, hälytysja viestintäsovellus, jonka avulla voi välittää tietoa useita eri viestintäkanavia, tietoliikenneverkkoja ja päätelaitteita hyödyntäen nopeasti. Secrow Oy:n osastolla messuvieraat olivat erityisen innostuneita näkemään, miten helposti Notecrow-sovelluksella voi jalkauttaa turvallisuusohjeistukset, ja sen myötä nostaa yrityksen henkilöstön turvallisuustietämystä. Kriisija poikkeustilanneviestintäjärjestelmä Secapp oli esillä Secapp Oy:n osastolla. Hälytysviesti voi aktivoitua myös automaattisesti eri lähteestä tulevan datan perusteella, esimerkiksi kulunvalvonnasta tai paloilmaisimista. Notecrow Forms -sähköisten lomakkeiden monet käyttömahdollisuudet herättivät myös laajaa kiinnostusta. Asealan yrityksen Brownells Finlandin toimitusjohtaja Heikki Tanni esitteli yhtiön toimintaa, laajaa asevalikoimaa ja moni puolisia palveluita. Osaava voidaan liittää muihin käytössä oleviin avainjärjestelmiin, jolloin syntyy kattava viestinvälityskokonaisuus. 5/2019 | 25 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsec 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. Kuvassa uusi metallirunkoinen kulunvalvontalukija
Yritys esitteli ratkaisuja älykkääseen aluevalvontaan sekä työturvallisuuden automatisointiin. Messuille Reila oli lähtenyt tutustumaan potentiaalisiin uusiin työntekijöihin. Airbus Secure Land Communications (SLC) osallistui tapahtumaan ensi kertaa ja esitteli viestintäratkaisuaan Tactilon Agnetia, joka mahdollistaa salatun ryhmäviestinnän siirtymisen nykyisistä radioviestintäratkaisuista digitaaliseen ympäristöön ilman operatiivisia katkoksia tai laitekannan uusimista. MarshallAI on suomalainen tekoälyn ja konenäön erikoisosaaja, jonka palvelussa voidaan tunnistaa automaattisesti kaikki, minkä ihmissilmä erottaa. Yritys tarjoaa 30 vuoden kokemuksella laadukkaan ja monipuolisen valikoiman kestäviä 24/7-tuoleja, jollaisia käytetään hälytyskeskuksissa ja valvomoissa. Mitä olisivat turvallisuusmessut ilman Turvallisuus museo Kannatusyhdistys ry:n iloista väkeä. Reila on tuottanut käteisrahahuollon palveluja vuodesta 2000 alkaen, mutta turvallisuuspalvelujen tuottamisen yhtiö aloitti vasta tänä vuonna. Kuvassa yhteistyökumppanin tyttöjä. Ergotekniikka Oy Tuolitalosta löytyy turvalliset ratkaisut istumiseen. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa teollisuusyritykset, rakennusliikkeet ja älykaupungit sekä eri turvallisuusviranomaiset. Osastolla porukkaa vilisi, ja siellä esiteltiin myös Finanssiala ry:n ja Huoltovarmuuskeskuksen tuoretta toimintaa, sekä luonnollisesti menneitä aikoja. Kuvassa vasemmalta Oulusta Helsinkiin ”tuttuja tapaamaan” lentänyt Capitis Control Oy:n toimitusjohtaja Petri Tomperi, Keskusrikospoliisista eläkkeellä jäänyt Antero Kääpä, aikoinaan Poliisin neuvontatoimistossa työskennellyt Leila Rantala-Kivimäki ja museon kantaviin voimiin kuuluva, Vartioässät Oy:n toimitusjohtajana ja yrittäjänä työuransa tehnyt Markku Vuorela. Kuvassa Key Account Manager Ari Massa. ”Kiitos hienosta FinnSec 2019 -tapahtumasta!” iloitsi Joni Raudasmaa. 26 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsec 2019 -messuraportti. Reila Palvelut Oy, tutummin Reila, oli FinnSecissä ensimmäistä kertaa
Se oli opiskelijoille haaste, sillä messuprojekti toteutettiin vapaaehtoisten opiskelijoiden voimin. Opiskelijat halusivat herättää messuvieraat pohtimaan, onko digitalisaatio turvallisuudelle uhka vai mahdollisuus. Hän toimi myös projektipäällikön sijaisena. Toimeen piti tulla lähes nollalla eurolla. Sen sijaan muita tehtäviä, kuten ryhmän koolle kutsumiset, työpajojen valmistelut ja logistiikkaan liittyvät kysymykset siirrettiin ryhmän sihteeriksi valitulle, kolmannen vuoden opiskelijalle Simo Bisterille. Ryhmällä ei ollut omaa budjettia. Tärkeää oli selvittää nopeasti tarvittavat resurssit, määritellä tavoitteemme ja suunnitella toteutus ja aikataulu. Muut ryhmän opiskelijat olivat myös kolmannen tai toisen vuoden opiskelijoita. Tekstityöryhmä: Henri Jestoi, Jenna Suvela, Katariina Juuti, Marika Miettinen, Otto Heikkilä, Samuli Rytö, Sasu Halonen, Simo Bister ja Tarja Suomalainen Projektinjohtaja, opiskelija Otto Heikkilä kertoo, mistä työpaja koostuu. K errataan ensin, mistä Laurean turvallisuusja riskienhallinta-alan opiskelijoiden FinnSec-messuille tuotetussa työpajassa oli kyse, ja miten tätä uudenlaista messuprojektia lähdettiin toteuttamaan. Projekti käyntiin ja vastuut jakoon Messuprojektin ensimmäisellä suunnitteluviikolla opiskelijaryhmä nimesi kolmannen vuoden opiskelijan Otto Heikkilän messuprojektin päälliköksi. Halusimme osallistaa työhön muita opiskelijoita, jolloin päätös projektin johtamisen jakamisesta eri tehtäviin syntyi”, opiskelija, projektipäällikkö Otto Heikkilä kertoo. Alkuasetelmakin oli haastava: tiedossa oli vain Messukeskuksen verkkosivuillaan paistattelema teksti: Laurean turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijat fasilitoivat yleisölle workshopin aiheesta: Digitalisaation uhkat ja mahdollisuudet. Yleensä lavalla esitettyihin kysymyksiin yleisö vastaa harvakseltaan. Opiskelijat toteuttivat FinnSec-työpajan: Yleisö innostui vastaamaan peräti 117 kertaa TEKNOLOGIA Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusja riskienhallinta-alan opiskelijat toivat FinnSec-messuille aivan uudenlaisen ja huolella valmistellun työpajan, jollaisen toivoisi jatkuvan tulevillakin messuilla. 5/2019 | 27 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | opisKelijat | TEKNOLOGIA. Muut riskit liittyivät opiskelijoiden resursseihin ja tiedonkulkuun. ”Kirjasimme tehtävät ja vastuut projektisuunnitelmaamme”, Otto Heikkilä jatkaa. Opiskelijat ja lehtorit yhdessä. Kokonaisvastuu projektista säilytettiin kuitenkin päällikkönä toimineelle Heikkilälle itselleen. Haasteeseen vastattiin nimeämällä Marika Miettinen ja Katariina Juuti projektin viestintävastaaviksi. ”Arvioimme messuprojektiimme liittyvät keskeisimmät riskit ensimmäisen viikon aikana.” Heikkilän mukaan suurimmaksi riskiksi nousi haaste saada riittävästi yleisöä osallistumaan itse FinnSec-messujen työpajaan. Opiskelijat kuitenkin päättivät ottaa tehtävän tosissaan. Lähtöasetelma oli se, että messuprojektin suunnittelulle, toteutukselle ja sisällön suunnittelulle annettiin aikaa vain neljä viikkoa. ”Päätimme heti alussa laatia projektista kirjallisen projektisuunnitelman. Yleisö innostui vastaamaan kysymyksiin peräti 117 kertaa, mikä on erinomainen saavutus
”Kysymykseni liittyi siihen, onko ihminen tietoturvallisuuden heikoin lenkki, ja voiko käsityksemme asiasta muuttua tulevaisuudessa”, Jestoi kuvailee. ”Pyrimme herättelevillä kysymyksillä ja alustuksilla saamaan messuvieraita nimeämään mahdollisimman tarkasti yhden uhan ja yhden mahdollisuuden esittämiimme kysymyksiin”, ryhmä paljastaa. Suvelan kysymys nosti esille aiheen myös yrityksen tai organisaation maineesta. ”Osallistujat saivat vastata digitaalisesti omilla älypuhelimillaan.” ”Halusin herättää keskustelua datan hyödyntämisestä” Ensimmäisen kysymyksen esitti projektiryhmän sihteeri Simo Bister. Halusimme tuoda messutyöskentelyyn mukaan myös pedagogisen pelillistämisen kahoot!-tietovisojen muodossa”, opiskelijaryhmän jäsenet kertovat. ”Halusin kysyä siitä, koska koulutuksella Opiskelijat alustivat aiheet, kysyivät kysymykset, keräsivät yleisöltä vastaukset ja jaottelivat vastaukset. ”Voisiko ilmastotalkoisiin osallistuminen parantaa myös yrityksen kilpailukykyä ja toimia maineen kohentajana. Kuluttajat ovat nykyään entistä ympäristötietoisempia. ”Halusin herätellä yleisöä miettimään, voisiko digitalisaation avulla vähentää yritysten päästöjä ilman suurempia lisäkustannuksia”, Suvela kertoo. ”Halusin herättää keskustelua ihmisen roolista tietoturvan heikoimpana lenkkinä” Kolmanneksi lavalle nousi kolmannen vuoden opiskelija Henri Jestoi. Ryhmä teki myös arvonnan, jonka tarkoitus oli kerätä etukäteen dataa FinnSec-työpajaa varten ja herättää sosiaalisessa mediassa ihmisiä pohtimaan, onko digitalisaatio turvallisuudelle suurempi uhka vai mahdollisuus. Lisäksi yritykset ja asiakkaat etsivät entistä enemmän vastuullisia yhteistyökumppaneita”, Suvela korostaa. Kysymys liittyi datan keräämiseen ja sen hyödyntämiseen. 28 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsec 2019 -messuraportti. Halusin herätellä yleisössä ajatuksia siitä, millaisia uhkia ja millaisia mahdollisuuksia he näkevät datan keräämisessä ja hyödyntämissä erityisesti turvallisuuden ja liiketoiminnan näkökulmasta”, Bister toteaa. Opiskelijat käyttivät uutta teknologiaa kerätessään vastauksia. Hänen kysymyksensä liittyi digitalisaation hyödyntämiseen ilmastotalkoissa. ”Halusin herättää keskustelua ilmastotalkoista ja päästöjen vähentämisestä” Toisena lavalle nousi toisen vuoden opiskelija Jenna Suvela. ”Itseohjautuvana ryhmänä kuitenkin innovoimme ja iteroimme vaihtoehtoisia ratkaisuja omissa työpajoissamme ja hyödynsimme etenkin palvelumuotoilua. ”Pedagoginen pelillistäminen tuki myös projektille asettamiamme kokonaistavoitteita.” Opiskelija Jaakko Impiö valmisteli tietokilpailukysymykset, jotka liittyivät Laurean tutkintoon, riskienhallintaan, tietoturvallisuuteen, digitalisaatioon ja jatkuvuuden hallintaan. Neljä opiskelijaa, kukin vuorollaan, nousivat lavalle ja lähestyivät uhkia ja mahdollisuuksia valitsemastaan näkökulmasta. Bisterin kysymys juontui tosielämästä, sillä kesällä hän työskenteli turvatekniikkaa tarjoavan yrityksen Certego Oy:n kehittämishankkeessa projektityöntekijänä. Hän kysyi tietoturvasta, sillä on opinnoissaan erikoistunut nimenomaan tietoturvallisuuden hallintaan. Mukaan myös pedagogista pelillistämistä Projektiryhmä suunnitteli ja toteutti messuohjelman Laurean opettajista koostuvan ohjausryhmän tukemana. Lopulta messuilla yleisön edessä toteutetussa Digitalisaation uhkat ja mahdollisuudet -työpajassa ryhmä halusi nostaa esille datan, ympäristön, tietoturvallisuuden ja koulutukseen liittyvät teemat EK:n yritysturvallisuuden viitekehyksen mukaisesti. Hän keskittyi koulutuksen tarpeeseen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Kesän aikana Bister pääsi syventymään työnantajansa asiakkaiden näkemyksiin siitä, miten turvallisuustekniikan järjestelmistä saatavaa dataa voitaisiin hyödyntää entistä laajemmin turvallisuustoiminnan ja johtamisen tukena. ”Halusin herättää keskustelua koulutuksesta ja digitalisaatiosta” Neljänneksi kysymyksen esitti toisen vuoden opiskelija Sasu Halonen. ”Messuilla halusin ehdottomasti jatkaa tätä keskustelua. Hän halusi erityisesti haastaa yleisöä pohtimaan, voisiko tekoälyä hyödyntämällä viedä turvallisuuspolitiikan kiinteämmäksi osaksi yrityksen arkea, osaksi kaikkia toimintoja ja prosesseja
Miten henkilöstön valmiuksia voidaan kehittää simulaatiokoulutuksen avulla. ”Keskeisesti vastauksissa nousi esille esimerkiksi se, voiko digitalisaatiota hyödyntämällä parantaa ja kehittää yritysturvallisuutta, luoda parempia palveluita ja ratkaisuja, lisätä tuottavuutta, vähentää väärinkäytöksiä, parantaa päätöksenteon varmuutta, lisätä yleisesti ymmärrystä turvallisuusasioista ja laajentaa ihmisten osallistumista yritysturvallisuuden kehittämiseen”, opiskelijaryhmä selvittää. Kuva havainnollistaa miten paljon suurempana mahdollisuutena yleisö piti digitalisaatiota kuin uhkia. Yleisö toi esille 117 vastausta Opiskelijoiden herättämät kysymykset ja hyvin hoidettu tekninen toteutus saivat kuulijat myös osallistumaan. ”Uhkien osalta eniten vastauksissa toistuivat tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät asiat. Sasu Halonen halusi herättää keskustelua siitä, miten digitalisaatiota hyödyntämällä voisi saada aikaan laadukkaampaa ja yksilöllisempää turvallisuuskoulutusta. Lisäksi yleisö nosti esille jatkuvasti kasvavan osaamisen tarpeen ja ihmisen inhimilliset ominaisuudet.” Entä miten yleisö jakaantui opiskelijaryhmän työpajan otsikon, onko digitalisaatio turvallisuudelle suurempi uhka vai mahdollisuus näkemyksissä. ”Yleisö tarjosi vastauksiksi 59 mahdollisuutta ja 58 uhkaa”, opiskelijaryhmä iloitsee lukumäärästä. ”Samuli pystyi esittämään vastaukset livenä ja samalla suodattamaan vastaukset sanojen toistuvuuden perusteella. ”80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että digitalisaatio on turvallisuudelle suurempi mahdollisuus kuin uhka. n 17 esimerkkiä yleisön kokemista uhkista ja mahdollisuuksista Esittelemme tässä vain joitakin uhkia ja mahdollisuuksia. MAHDOLLISUUDET • Ajasta ja paikasta riippumaton, • Suojatut yhteydet, • bid data -analyysit, • työnteon tehostaminen ja helpottuminen, • kohdentaminen ja nopea reagointi, • tulevaisuuden suunnittelu, • reaaliaikainen tilannekuva, • turvallisuuden optimointi ja automaatio, • turvallisuusriskien hallinnan helpottuminen, • tehokkaampi ongelmien ennaltaehkäisy, • kehittyminen, • läpinäkyvyys, • uusia liiketoimintamahdollisuuksia, • vahinkoriskien ennakointi laajemmalla tietopohjalla, • nopea tiedonkäsittely, • päästöjen vähentämisen seuraaminen automaattisesti, • tekoälyn mahdollisuudet. Yleisö vahvasti mahdollisuuksien kannalla Opiskelijaryhmän mukaan yleisön vastauksissa toistuivat eniten toiminnan tehostamiseen ja optimointiin liittyvät sanat, sekä kyky reagoida tapahtumiin nopeasti. Työpajan teknisestä toteutuksesta ja it-ylläpidosta vastasi kolmannen vuoden opiskelija Samuli Rytö. Merkittävimpänä haasteena yleisö näki tiedon luotettavuuden, saatavuuden ja eheyden varmistamisen, identiteettivarkauksien torjunnan, tiedon väärinkäytösten ennaltaehkäisyn ja vaatimustenmukaisuuden esimerkiksi tietosuoja-asetusta noudattaen. Vain 20 prosenttia näki asian käänteisesti: digitalisaatio on suurempi uhka”, opiskelijat sanovat. 5/2019 | 29 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsec 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. ”Voimmeko luoda digitalisaatiota hyödyntämällä laadukkaampaa ja yksilöllisempää turvallisuuskoulutusta, optimoida resurssien käyttöä ja parantaa turvallisuuskulttuuria. Millaisia mahdollisuuksia digitaaliset toimintaympäristöt mahdollistavat paikkaan ja aikaan sitomatta. UHKAT • Sähköriippuvuus, • pörssikriisi, • tietoturva monella eri tavalla, • palvelunestohyökkäys, • tietämättömyys, • henkilötietojen väärinkäyttö, • eriarvoisuus, • tietojen leviäminen vääriin paikkoihin, • identiteettivarkaudet, • järjestelmien sirpaleisuus, • ei osata hyödyntää datamääriä, • lainsäädäntö, • muutosvastarinta, • ei sitouduta tavoitteisiin, • salasanat menettävät merkityksen, • pakko, • aidon kiinnostuksen puute. Hän muodosti vastauksista visuaalisen kuvan, jota yleisö pääsi tarkastelemaan”, ryhmä kommentoi. voidaan tunnetusti vaikuttaa yrityksen tai organisaation turvallisuuteen”, Halonen painottaa. Millaisia uhkia liittyy koulutuksen järjestämiseen digitaalisessa toimintaympäristössä motivaation ja oppimisen ilmapiirin näkökulmasta”, Halonen herätteli yleisöä pohtimaan
I stun yhden Suomen suurimmista turvallisuusalan yrityksistä, Certego Oy:n tietoiskulavalla FinnSec-messuilla, ja alkamassa on messujen ainut puheenvuoro, joka aidosti porautuu turvallisuusjohtamiseen ja varsinkin turvallisuustiedolla johtamiseen – helikopteriperspektiivistä katsottuna. Asiasta ryhtyy kertomaan Certegon kokenut asiakkuusja turvallisuusjohtaja Reijo Tiilikainen. ”Turvallisuusjohtaminen tarvitsee myös katkeamatta tietoa erilaisista järjestelmistä, ja sitä tietoa myös saadaan. TEKNOLOGIA ”Voisi sanoa, että turvallisuusjohtamisessa hyödynnetään alle 15 prosenttia siitä tiedosta, jota turvallisuusjärjestelmät tarjoavat. Pitää miettiä vakavasti myös, mitä asioita käyttämättömät tiedot turvallisuusjohtamiselle kertoisivat ja mikä merkitys niillä voisi olla. ”Sen avulla suojataan ja ohjataan ihmisiä, omaisuutta, tietoa, ympäristöä ja mainetta. • Mitä asiakkaat palveluntuottajilta juuri nyt odottavat. • Mikä tieto on kriittisen tärkeää. Ne osoittavat jatkuvaa kulkusuuntaa, joka siis koko ajan kiertää kehää ilman katkoksia. • Missä kehityksen vaiheessa elämme nyt. Turvallisuus tiedolla johtaminen ”helikopteriperspektiivistä” • Millaisella järjestelmädatalla on merkitystä. 30 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | turvallisuustiedolla johtaminen. Uloimmalla kaarella suuntaa näyttävät neljä tärkeää sanaa: arvioi, paranna, suunnittele, toteuta. • Miten eri turvallisuusjärjestelmistä saatavia tietoja voi yhdistää järkevästi. Tiedot liittyvät esimerkiksi henkilöstöön, pelastamiseen, varautumiseen, ympäristöön, työturvallisuuteen, väärinkäytöksiin, tuotanTeksti Paula Koskivirta Asiakkaat odottavat applikaatioilta tilannekuvien mahdollistamista, kertoo asiakkuusja turvallisuusjohtaja Reijo Tiilikainen. Hänellä on lähes 40 vuoden kokemus turvallisuusalalta. Yritysturvallisuus kiertää kehää katkeamatta Reijo Tiilikainen palauttaa ensi alkuun mieliin, mitä yritysturvallisuus on. Hän heijastaa seinälle tutun yritysturvallisuuden ”ympyrän”, jonka toiseksi uloin kaarre lähtee liikkeelle organisaatioiden strategioista, riskienhallinnasta ja turvallisuusjohtamisesta. Yritysturvallisuuden tehtävä on edistää kilpailukykyä ja kannattavuutta”, Tiilikainen painottaa. Kun järjestelmistä saatavan tiedon ja ihmisen turvallisuusosaamisen osaa yhdistää, se maksimoi päätöksentekokyvyn”, availee esitelmäänsä turvallisuusjohtaja Reijo Tiilikainen Certego Oy:stä
”Tiedon kerääminen on haastavaa varsinkin, jos tiedostot eivät keskustele keskenään. Miten kerätystä tiedosta muodostetaan turvallisuuden tilannekuva, joka on elintärkeä tieto organisaatiolle hengissä pysymisen kannalta. ”Dokumenttien ajantasaisuus on kriittisen tärkeää, ja kerättävän tiedon pitää olla päätöksiä tehtäessä ajantasaista.” ”Ostaisitteko esimerkiksi käytetyn auton, jos ette saisi ajan tasalla olevaa huoltovihkoa?” hän vertaa. Tieto on näkymätöntä, bittimuotoista, sitä on kaikkialla, ja tieto on vankasti piuhoilla kiinni toisissaan. Seuraavaksi hän heijastaa seinälle johtoja ja kaapeleita, jotka säihkyvät sähkönsinisinä. Mutta onnistuminen vaatii, että meillä on entistä kehittyneempää teknologiaa myös analysoimaan ja käsittelemään tietoa, sekä ammattitaitoisia ihmisiä tekemässä päätöksiä.” Kolme tärkeää sanaa: analysoi, muokkaa, murskaa Tiilikainen korostaa, että tieto ei tule järjestelmistä ulos valmiina standardimalleina, vaan tietoa pitää yleensä analysoida, muokata ja murskata. ”Eikä kukaan taannut, että tieto oli milloinkaan ajantasaista”, Tiilikainen naurahtaa. ”Tämä kaikkialta saatavilla oleva tieto on lisännyt ihmisen kykyä älykkäisiin ratkaisuihin ja älykkääseen päätöksentekoon”, Tiilikainen uskoo. Ainakin toistaiseksi on syytä hieman ollakin vastakkainasettelua tunne ja inhimillisyys vastaan teknologia ja tekoäly, Reijo Tiilikainen toteaa. On erittäin tärkeää löytää ne tekijät tietomassoista, joilla on merkitystä nimenomaan turvallisuusjohtamiseen”, Tiilikainen painottaa. Siihen aikaan tiedon keräämiseen kului ”monta tupakkiaskia”. 5/2019 | 31 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | turvallisuustiedolla johtaminen | TEKNOLOGIA. ”Ajantasaisen tiedon avulla pystymme tekemään nopeampia ja tarkempia päätöksiä kuin ennen. Vasta sen jälkeen tietoa voi hyödyntää järkevästi. Vertaus: ostaisitteko esimerkiksi käytetyn auton, jos ette saisi ajan tasalla olevaa huoltovihkoa. Tiedon avulla tarkempia ja järkevämpiä päätöksiä Reijo Tiilikainen käsittelee tiedolla johtamista siten, että ajantasaista tietoa saadaan järjestelmien ja sovellusten avulla. Kerättyä tietoa käytetään johtamisen ja organisaation toiminnan tukena. ”Jonkun on aina ensin määritettävä, mitä tietoa tarvitaan, kuka tiedon omistaa, kuka tiedon luokittelee, kuka tiedon salaa”, Tiilikainen alleviivaa. toon ja esimerkiksi kyberturvallisuuteen”, Reijo Tiilikainen selvittää, ja alleviivaa vahvasti: ”Turvallisuustiedot ovat mahdollistajia!” Tiedon pysyttävä ajantasaisena kuin auton huoltovihon Millainen on turvallisuusjärjestelmistä saatava tärkeä tieto. Miten tietoa analysoidaan. Millaiseen muotoon tieto pitää saada. Miten realistisena ja ajantasaisena sellainen tieto edes pysyy?” Tiilikainen kysyy. ”Totta kai turvallisuusjohtamisessa pitää huomioida myös lainsäädäntö ja tietosuojakin, eli se, mitä tietoa voimme ylipäätään kerätä ja kuinka voimme kerättyä tietoa ylipäätään käsitellä.” Kaikkein tärkeintä: jonkun on ensiksi tehtävä määritykset Turvallisuuspalveluiden tuottajan näkökannalta Tiilikainen mainitsee tiedon ja analytiikan tarjoavan uusia mahdollisuuksia, mutta yksin ne eivät riitä. ”Tieto on nykyään järjestelmällisemmässä muodossa kuin ikinä aikaisemmin”, Tiilikainen sanoo ja heijastaa seinälle kuvan, joka esittää ”vanhan maailman” tuhansista papereista koostuvaa mappirivistöä. Mikä tieto on toimintamme kannalta kriittisen tärkeää tietoa. ”Palveluita kehitettäessä tällaiset asiat ovat vahvasti mukana.” ”On myös pohdittava, miten varmistetaan kerättävän tiedon eheys, luottamuksellisuus ja käytettävyys.” Certegon tietoiskulavalla oli ohjelmaa koko messujen ajan. Johdot ja kaapelit kuvaavat nykyajan ”arkistomappeja”. ”Mitä tietoa haluamme. Tietoa järjestelmiin tuottavat oma organisaatio, ulkopuoliset havainnoijat ja esimerkiksi kumppanit. Tai kukaan, eikä mikään analysoi tietoja
Onko esimerkiksi huolto laiminlyöty?” ”Sitten on kiinteistöistä kerättävät olosuhdetiedot: kosteus ja ilmanlaatu. Mikä on poikkeama. ”Kun osaa yhdistää tärkeiksi kokemiaan tietoja omiin tietoihinsa, tilannekuva saadaan parhaiten toteutettua. Poikkeamatieto voi olla myös esimerkiksi ihmisen käytös. Silläkin on merkitystä, miten tiloja käytetään. Nämä perusasiat kaikkien olisi hyvä ymmärtää. Lähes 90 prosenttia tiedoista jää hyödyntämättä”, Tiilikainen arvioi, ja alleviivaa voimakkaasti: ”Meillä onkin valtavasti isoja mahdollisuuksia käyttämättä.” Asiakkaat odottavat applikaatioilta tilannekuvien mahdollistamista Ajantasainen tilannekuva on kaikkien huulilla. Mutta ihmisen on aina tehtävä lopullinen päätös.” Turvallisuuspalveluiden on tuotettava lisäarvoa Koska turvallisuuspalveluiden kehittämisen pitää aina tähdätä asiakkaiden tarpeiden täyttämiseen, palveluntuottajien on aivan pakko ymmärtää asiakkaiden ydinAiemmin tietoa oli metrikaupalla mapeissa. ”Tai, jos tilaa ei ole käytetty yli puoleen vuoteen, mitä tieto silloin paljastaa”, Tiilikainen havainnollistaa. Vaikka tekoälyä on entistä enemmän, ja tekoälyä kehitetään vauhdilla, tekoäly ei tee kaikkea, ei ratkaise kaikkea, eikä saa ratkaista kaikkea. Reijo Tiilikainen sanoo, että ainakin toistaiseksi on syytä olla hieman vastakkainasettelua tunne ja inhimillisyys vastaan teknologia ja tekoäly. Ihmisillä on myös mahdollisuus tehdä ilmoituksia avoimiin lähteisiin ja näin vaikuttaa laajempaan tilannekuvaan”, Tiilikainen luettelee. Miten saamme tietojärjestelmistä tilannekuviin liittyvät tärkeät tiedot nopeasti käyttöön. Hän muistuttaa, että sisäisten järjestelmien lisäksi myös julkisista kanavista voi kerätä tietoa tiedolla johtamisensa tueksi. Tekoäly oppii pelkästään sitä mukaa, kun sitä opettaa ja sille syöttää tietoja. Jos kaikki viisi mittaria näyttävät vihreää, työntekijä jatkaa kotona aamutoimiaan. Kaikki tavarat ja ihmiset eivät ehkä ole kunnossa.” Lähes 90 prosenttia turvallisuusdatasta jää hyödyntämättä Turvallisuusjohtaja Reijo Tiilikainen korostaa, että yhteiskunta etenee kohti tietojärjestelmiä, joissa puhutaan yhä enemmän käyttöja tapahtumamääristä, jotka voivat liittyä vaikkapa kulunvalvonnan turvatapahtumiin, vikatiheystietoihin, huoltotikettien määriin, ja ovatko huollot tehty ajallaan. Järkevästi kerätyllä datalla tilanteiden kehittymistä voi ennalta seurata.” Miten tiloja käytetään, mitä olosuhdetiedot paljastavat, onko huollot tehty Tietojärjestelmätiedoilla näkee myös, miten esimerkiksi tiloja käytetään, ehkä kerran kuukaudessa tai hyvinkin harvoin. Mikä on poikkeaman vaikutus meille”, Tiilikainen luettelee huomioitavia asioita. Miten hyvä tilannekuva muodostetaan. Tutustu osoitteessa www.se.com/fi/ecostruxure-security-expert Esmikkoa vahvempi vahti Uusi, intergoituva turvaratkaisu EcoStruxure™ Security Expert • Kulunvalvonta, murtoilmaisu ja kameravalvonta yhdessä • Valmiit integraatiot kaikkiin kiinteistöjärjestelmiin • Turvallinen, standardoitu IP-infrastruktuuri • Skaalautuu pienistä suuriin kohteisiin • Nopea ja vaivaton asentaa 32 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | turvallisuustiedolla johtaminen. Hän mainitsee esimerkin Kuopiossa äskettäin tapahtuneesta ikävästä koulutragediasta. ”Tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut eivät tule ikinä tekemään kaikkea, mutta luonnollisesti ne nopeuttavat tiedon keräämistä, murskaavat tietoa ja analysoivat tietoa. ”Avoimista lähteistä esimerkiksi näet, miten lentokoneet lentelevät ja junat kulkevat, mikä on tulevien päivien sääolosuhteet. Kelikameroista saat tietoa liikenneolosuhteista ja -tilanteesta. Hän katsoo heti mittarien tulokset. ”Miten ajoissa tilanteita ennakoivat tiedot kerätään.” Tiilikainen muistuttaa, että poikkeamatieto voi olla myös esimerkiksi käytös. Kun olosuhdetieto saadaan ajoissa, se estää ihmisiä sairastumasta, koska turvallisuusjohdolla on aikaa puuttua ongelmaan ajoissa.” Tiilikainen jatkaa luetteloaan: ”Entä ovatko ihmiset ja tavarat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. ”Turvallisuustietojärjestelmistä saadaan valtavasti tietoa, mutta tiedoista hyödynnetään vasta kymmenestä viiteentoista prosenttia. ”Millaisessa tilanteessa tiedolla ohjataan, mitä ohjataan ja ketä ohjataan. Milloin ohjataan, mitä ohjataan, ketä ohjataan Reijo Tiilikaisen mukaan tilanteiden ennakoinnissa kerätyillä tiedoilla on merkittävä rooli. Turvallisuuden johtamisessa olosuhdetiedoista on ennakkoon hyötyä esimerkiksi siten, jos havaitaan ilman laadun huononevan. Hän mainitsee, että organisaatiolla ja palveluntuottajilla on yleensä valtavasti järjestelmäkohtaista tietoa vaikkapa kulkemisesta. ”Oliko normaalia käytöstä, että oppilas kantoi isoa, ehkä yli metrin pituista laukkua?” ”Tietojärjestelmistä kerätyillä tiedoilla saadaan hyvin merkityksellistä tietoa myös käyttäytymisten arvioinneissa, mikä auttaa turvallisuusjohtamisessa. Reijo Tiilikainen selvittää kehittyneempiä ratkaisuja: ”Työntekijä voi ottaa aamulla herättyään kännykkänsä, jossa on esimerkiksi viisi mittaria. Tätä ovea käytetään 10 000 kertaa päivässä.” ”Yksittäisen oven kannalta ei ehkä ole niin tärkeätä tietää, miten tiheään ovea käytetään, vaan että järjestelmästä saatava tieto paljastaa, onko lukko tai ovi turvaton. Nyt valtavat tietomäärät ovat näkymättöminä bittivirtoina kiinni verkossa ja toisissaan. Jos eivät ole, sekin pitäisi ennakoida, ja tieto näkyä järjestelmissä. Tilannehuone.fi -palvelusta pystyt näkemään onnettomuustilanteet lähes reaaliaikaisesti. ”Tuota ovea käytetään kerran vuodessa, tuota ovea kerran viidessä vuodessa. Hän näkee heti, mikä organisaatiossa on hätänä ja osaa toimia saman tien oikein.” ”Tällaista kehitystä ja tällaisia applikaatioita asiakkaat meiltä nyt odottavat: ajantasaista tilannekuvaa ja tilannekuvatiedon tehokasta hyödyntämistä”, Tiilikainen sanoo. Jos vaikkapa yksi viidestä mittarista on punaisella, työntekijä porautuu applikaatiossaan punaisen värin tietoihin syvemmälle. Silloin päätöksenteonkin pitäisi olla järkevällä pohjalla.” Tekoälyä kehitetään, mutta ihmiset tekevät lopulliset päätökset Tekoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettyjä ratkaisuja
Jos emme ymmärrä asiakkaan liiketoimintaa emmekä asiakkaan prosesseja, miten kummassa me voimme tuottaa heille lisäarvoa”, Tiilikainen kysyy. Tutustu osoitteessa www.se.com/fi/ecostruxure-security-expert Esmikkoa vahvempi vahti Uusi, intergoituva turvaratkaisu EcoStruxure™ Security Expert • Kulunvalvonta, murtoilmaisu ja kameravalvonta yhdessä • Valmiit integraatiot kaikkiin kiinteistöjärjestelmiin • Turvallinen, standardoitu IP-infrastruktuuri • Skaalautuu pienistä suuriin kohteisiin • Nopea ja vaivaton asentaa TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | turvallisuustiedolla johtaminen | TEKNOLOGIA. Kaikilla tiedoilla on aina vaikutusta johonkin”, Tiilikainen päättää. ”Meidän palveluntuottajien pitää ymmärtää, millaisia palveluita asiakkaat tarvitsevat, jotta heidän turvallisuustietonsa eivät jää irrallisiksi roikkumaan ’ei mihinkään’. liiketoiminta, toimintamalleja, organisaatioita ja resursseja. n Tilannekuvaa pitää pystyä tuottamaan ympäri vuorokauden vuoden kaikkina päivinä. ”Turvallisuuspalveluiden pitää olla lisäarvon tuottamista asiakkaalle. Jonkun on aina ensin määritettävä, mitä tietoa tarvitaan, kuka tiedon omistaa, kuka tiedon luokittelee, kuka tiedon salaa. ”Nykyään esimerkiksi ajantasaista tilannekuvaa ei voi tuottaa asiakkaille vain kello 8–16, vaan tilannekuvaa pitää pystyä tuottamaan ympäri vuorokauden, jotta se pysyy reaaliaikaisena
Asiakkaan tulee saada sitä, mitä hän tarvitsee nyt ja lähitulevaisuudessa lähtökohdat huomioiden. TEKNOLOGIA Turvallisuusteknologian konsultin työssäni törmään toistuvasti siihen, että kaikki turvallisuustoimijat eivät pysy oman alansa kehityksessä mukana. Suunnittelun tulee yhteen sovittaa kaikki vaatimukset ja huomioida myös järjestelmien helppo käytettävyys, laajennettavuus ja elinkaari. Olenkin huolestunut osaamistasosta myös suunnittelussa, myynnissä, projektinhoidossa ja toteutuksessa. Järjestelmät eivät muun muassa laisinkaan toimi asiakkaiden odotusten mukaisesti. Olen huomannut, että lopullisesOlen huolestunut osaamistasosta myös suunnittelussa, myynnissä, projektinhoidossa ja toteutuksessa. Turvallisuusteknistä suunnittelua ei voi irrottaa omaksi kokonaisuudekseen, ennen kuin turvallisuustoimija on ymmärtänyt asiakkaan liiketoiminnan, asiakkaan turvallisuuskulttuurin ja asiakkaan tavan toimia. Tekninen turvallisuus ei ole pelkästään rutiininomainen ratkaisu, vaan osa asiakkaan laajaa kokonaisturvallisuutta. Järjestelmät on joskus myös vain toimitettu asiakkaalle, ja sen jälkeen ne on jätetty oman onnensa nojaan. Suunnittelussa tulee lisäksi huomioida lait, asetukset, määräykset ja ohjeet. Asia on mietityttänyt minua pitkään ja huolestuneena päätin tarttua ”kynään”. Edes perusasiat eivät ole kaikilla toimijoilla hallinnassa, saati vaativimpien osuuksien osaaminen. Kuva: Shutterstock Kirjoittaja Anne Ruokonen on tekniikan konsultti ja Turvallisuustaito Oy:n toimitusjohtaja. Miten toteutetaan verkkojen, järjestelmien ja yksittäisten komponenttien suojaus, ulkoinen ja sisäinen dataliikenne, toimenpiteet ulkoisen ja sisäisen uhkan varalta, ja miten toimitaan, kun tietomurto on sattunut. Turvallisuustekninen ratkaisu pitää aina kuvata tarkasti. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | turvallisuusosaaminen. Pelkkä laiteluettelo ei kerro turvallisuudesta yhtään mitään. Miten järjestelmän tulee toimia ja mitä ominaisuuksia siltä vaaditaan. Kohtaan toistuvasti tilanteita, joissa asiakkaalle on toimitettu järjestelmiä – esimerkiksi kulunvalvonta-, kameravalvontatai muita teknisiä turvallisuusjärjestelmiä, jotka eivät toteutukseltaan vastaa asiakkaiden todellisia tarpeita. Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia turvallisuusalalle ja asiakkaille, toteaa tasiantuntijakirjoituksessaan turvallisuuskonsultti Anne Ruokonen. Mistä löytyy teknisen turvallisuuden pariin tietoturvallisuuden osaajia. Haasteita luovat myös järjestelmätoteutukset, joissa toimitettu järjestelmä ei ole suunnitelman mukainen. Toivon tämän pohdintani antavan turvallisuusalan toimijoille joitakin ajatuksia ja mietteitä itsetutkiskeluun nykytilasta ja pohjaa tulevaan, parempaan menestymiseen. Teksti Anne Ruokonen Missä menet, tekninen turvallisuus. M iten tekninen turvallisuusala on pystynyt ja pystyy jatkossa vastaamaan asiakkaidensa haasteisiin. Miten havaitaan tietomurto. Suunnittelu Suunnittelussa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota asiakkaan kokonaisturvallisuuden tarpeen ja asiakkaan riskien ymmärtämiseen. Nämäkin asiat pitää huomioida suunnittelussa ja toteutuksessa. Jos näitä ei huomioida jo suunnittelussa, suunnitelmasta tulee torso. Tietoturvallisuuden osaamista on myös korostettava. Pitää kiinnittää huomiota siihenkin, mitkä ovat asiakkaan mahdolliset myöhemmät tarpeet asiakkaan oman turvallisuuskulttuurin mukaisesti
Tämä koskee myös huoltoja ylläpitopalveluita. Prosesseja kannattaisi pohtia syvällisemmin. Loppuunsaattaminen Pienet työt projektien loppuvaiheessa ja dokumentointi ovat usein ”akilleen kantapää”. Pelkkä mekaaninen suorittaminen ei riitä, koska pitää ymmärtää myös muutokset toimintaympäristössä. Tämä näkemys tulisi jalkauttaa laajasti kaikille työntekijöille. Asiakkaan on tunnettava järjestelmä, jotta hän pystyy hyödyntämään sitä. Pienet lopputyöt viivästyttävät järjestelmien vastaanottoa ja luovutusta. Koska palvelusopimukset ovat kuitenkin arkea, ja kiinteistön omistaja, haltija ja myös kiinteistön asiakas luottavat palvelusopimukseen, on huolehdittava siitä, että esimerkiksi myös sovitut huoltolaajuudet ja teknisten turvallisuusjärjestelmien ylläpitoon liittyvät, palveluun sovitut asiat tulevat operatiivista työtä tekevän henkilöstön tietoon. n Turvallisuustekninen ratkaisu pitää aina kuvata tarkasti. Hyvä dokumentointi on tärkeää myös huollolle esimerkiksi ylläpidossa ja vian etsinnässä. 5/2019 | 35 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA turvallisuusosaaminen | TEKNOLOGIA. Myös arvopohjamme muuttuu edelleen omaa etua korostavaksi, ja tämäkin vaikuttaa turvallisuusalaan. On turhaa suunnitella asiakkaalle esimerkiksi kymmenen kappaleen ptz (Pantilt-zoom) -kameran kokonaisuutta, vaikka se olisi erinomainen ratkaisu, jos asiakas ei käytä tai tarvitse käännettäviä kameroita. Mitä huolellisemmin dokumentointi tehdään, sen parempi on palvelujen laajuuden määrittely ja palvelutasojen seuranta. Asiakkaalle dokumentointi on oleellisen tärkeä, jotta myöhemmin tehtävät muutokset ja laajennukset voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Sitä nopeammin viankorjaus onnistuu. Miten järjestelmän tulee toimia ja mitä ominaisuuksia siltä vaaditaan. Miten toteutetaan verkkojen, järjestelmien ja yksittäisten komponenttien suojaus, ulkoinen ja sisäinen dataliikenne, toimenpiteet ulkoisen ja sisäisen uhkan varalta. En voi olla korostamatta asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä, tapaa toimia, turvallisuus-kulttuurin ymmärtämistä ja suunnittelun lähtökohtia. Asiakas ei ole työnjohtaja, jonka pitää varmistaa asia. Nykyisin lähes kaikki turvallisuusjärjestelmät ovat ip-pohjaisia, ja järjestelmät liikennöivät moneen verkkoon, palveluväyliin. sa toteutuksessa turvallisuustekniikkaa on monesti myös vähän joka tarpeeseen, mutta kaiken tekniikan todellinen merkitys asiakkaan toimintaympäristössä saattaa olla mitäänsanomaton. Palvelun sisältö tulee saattaa organisaation jokaiselle tasolle, sekä luoda edellytykset palvelun toteuttamiseen ja palvelun seurantaan. Projektit muuttuvat usein matkan varrella. Asiakas luottaa yleensä turvallisuusalan yrityksen henkilöstön sanomaan, eikä luottamusta kannata haavoittaa. Palvelut Myös turvallisuustoimijat toimivat yhä enemmän palveluiden kautta. Usein kysyn, mitä palvelu sisältää ja saan ympäripyöreitä vastauksia – tai teknisen selostuksen. Lukijoita on ovissa, joissa niitä ei tarvita, ja toisaalta lukijoita puuttuu paikoista, joissa niitä tarvitaan. Asiakas ei läheskään aina osaa kertoa tarpeitaan tarkasti, jos ei ole turvallisuusalan asiantuntija. Kuitenkin sana ”palvelu” on aika abstraktinen sana, ainakin, jos katson asiaa konsultin näkökulmasta. Moraali ja etiikka Yhteiskunta siirtyy yksilöä itseään korostavaan suuntaan, jolloin omat edut ajavat usein yleisen edun ja asiakkaan edun edelle. Kun pyydän tarkentamaan, miten palvelu on yrityksessänne toteutettu, asia ei ole enää sitäkään vähää selvä. Suosittelen, että asiakkaan koulutus otetaan puheeksi jo ensimmäisessä projektikokouksessa, jotta koulutettavat ennättävät varautua koulutukseen hyvissä ajoin. Miten käytännössä toimitaan. On muistettava tehdä myös muutoksista dokumentit. Kun asiakkaille toimitetaan tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, lähtökohdan on oltava asiakkaan tarpeisiin vastaaminen, ei myynnin maksimointi, vaikka se kaupallisessa mielessä onkin houkuttelevaa. Toteutus Toteuttavalla operatiivisella henkilöstöllä tulee olla osaaminen ja ymmärrys siihen osuuteen, mitä on tekemässä, sekä projektin kokonaisvaltainen lukutaito, jotta hän osaa huomioida myös muut urakoitsijat ja yhteistyön heidän kanssaan. Luottamuksen menettäminen heijastuu koko turvallisuusalaan. Riskeihin varautuminen tulee tuoda asiakkaan tietoon. Lisäksi palvelut on hankittu palveluna verkon kautta. Huollossa ja ylläpidossa turvallisuustehtävien loppuunsaattaminen ja asiakkaan informointi projektin aloituksesta ja päättymisestä tulee aina muistaa. Turvallisuusalan yrityksissä moraalin, eettisen toiminnan ja eettisen ajattelun tulee olla osa yrityksen normaalia liiketoimintaa. Ilman toimintaprosessia, sen kuvausta ja noudattamista on hyvin haasteellista saada palveluista ja projekteista asiakasta tyydyttäviä ratkaisuja, saati turvallisuusalan toimijalle itselleen liiketoiminnallisesti kannattavia. Siten operatiivisen henkilöstön jatkuva ymmärrys kokonaisturvallisuudesta, laeista, määräyksistä ja ohjeista on erittäin tärkeää. Ammattilainen osaa ja uskaltaa nostaa kätensä pystyyn, jos hän huomaa toteutuksessa muutostarvetta. Toteutukseen liittyy myös asiakkaan koulutus, jota haluan korostaa entistä enemmän. Toimintaprosessit tuntuvat monesti olevan hukassa. Asiakas saattaa tarvita vain muutamaa kameraa pelkästään siihen, että voi jälkeenpäin tarkastella jotakin tilannetta, tai asiakkaan tarve on ollut saada rakenteeltaan huonosti toimivaan oveen lukitusratkaisu, ei välttämättä kulunvalvontaa. Vajaakäytöllä järjestelmä on harvoin investointinsa arvoinen. Kun yhdistetään vanhaa ja uutta teknologiaa, se vaatii suunnittelijalta ja ratkaisun toteuttajilta erityisen laajaa osaamista teknisesti, myös verkkoturvallisuudessa. Taloudelliset tekijät, moraali ja etiikka yhdessä saattavat aiheuttaa ristiriitatilanteita, mutta asiakkaiden todellisten tarpeiden on oltava etusijalla. Lisäksi palveluiden tuotteistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Se, mitä asiakas olisi oikeasti tarvinnut, on jäänyt toteutumatta, esimerkiksi paikallinen hallinnointi tai etähallinnointi, liitännät palveluntuottajalle, integraatioiden hyödyntäminen tai kameroiden puutteellinen sijoitussuunnittelu. Siksi suunnittelijan tärkeimpiä tehtäviä on saada asiakkaalta oleelliset tiedot ja suunnitella erilaisia vaihtoehtoja. Verkkoturvallisuuden tunteminen ja verkkoon liittyvät riskit ja haavoittuvuudet on osattava tunnistaa. Asiakkaan pitää saada sitä, mitä on tilannut ja mistä maksaa. Asiakkaan tulee voida luottaa suunnittelijansa osaamiseen ja siihen, että suunnittelija on ymmärtänyt asiakkaansa todellisen turvallisuustarpeen
Etähallinnan avulla päästään lisäksi käsiksi kameroiden säätöihin, kuten kohdistukseen.” Teknisesti etähallinta ja reititys on toteutettu vpn-tunnelien avulla palvelinten ja valvomoiden kesken. Järjestelmän käyttö sujuu keskitetysti läppäriltä käsin. ”Painopisteemme on erityisesti moderneissa ekologisissa ja energiaa säästävissä toimistojen ja kiinteistöjen toteutusratkaisuissa”, kertoo yhtiön liiketoimintapäällikkö Jussi Aaltojärvi. Caverionilta ennakoivaa huoltoa Caverionin kiinteistöhallintajärjestelmä Caverion Drive integroi yhteen rakennusautomaatio-, turva-, paloja muut kiinteistöjärjestelmät. Elisan tuoreen selvityksen mukaan lähes puolet suomalaisista yli 500 henkilön yrityksistä ja organisaatiosta hyödyntää jo älykkäitä IoT-ratkaisuja. Kun IoT-anturien avulla seurataan tosiajassa kiinteistön toimintaa, voidaan ennakoida häiriötilanteita. Järjestelmä on suunniteltu kaupunkien, kuntien, sairaanhoitopiirien, palvelutalojen, toimistojen ja kauppakeskusten tarpeisiin. ”Caverion Driven avulla kaikkia kiinteistöteknisiä järjestelmiä voidaan hallita keskitetysti yhden käyttöliittymän kautta. Älykkäiden kiinteistöratkaisujen avulla voidaan myös vähentää kiinteistön energiakustannuksia. ” IoT-tekniikan avulla toteutetut älykkäät kiinteistöt yleistyvät vauhdilla. ”Etähallinta on joustava ja turvallinen tapa hallita kiinteistöä, sillä etähallinta määritellään käyttäjäkohtaisesti. Kysyimme kahdelta yritykseltä, missä kehityksen vaiheessa tällä hetkellä mennään. ”Etähallinta mahdollistaa suuria kustannussäästöjä, koska enää ei tarvitse aina lähettää huoltomiestä paikanpäälle tekemään tarkistuksia ja säätöjä. Johdolla, käyttäjillä ja huoltoliikkeillä on omat käyttäjätunnukset, henkilökohtaiset oikeudet ja näkymät. Jatkoa sivulta 22 Seuraava Turvallisuus & Riskienhallinta-lehti 6/2019 ilmestyy 17. ABLOY® PULSE Helppo. Jos tulee hälytys, kameravalvonnasta voidaan tarkastaa nopeasti, vaatiiko tilanne vartijan lähettämisen paikalle. Näin esimerkiksi kylmätekniikkaa ei pääse säätämään kuin Teksti Pekka Tolonen ”Painopisteemme on erityisesti moderneissa ekologisissa ja energiaa säästävissä toimistojen ja kiinteistöjen toteutusratkaisuissa”, kertoo liiketoimintapäällikkö Jussi Aaltojärvi Caverion Oy:ltä. Toimintavarma. joulukuuta Ilmoitusvaraukset viimeistään 21.11.2019 Kia Kangas, kia.kangas@turvallisuus.com • puhelin 040 843 9595 • www.turvallisuus.com Ylimääräinen kohdistettu täsmäjakelu: • Oppilaitosten rehtorit ja johtajaopettajat • Suurten yritysten kiinteistöja it-päälliköt • Huoltovarmuuskriittiset organisaatiot • Kansanedustajat 36 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistömessut 2019. Etähallinnan ansiosta häiriöihin voidaan myös puuttua ennakkoon, ennen kuin mitään vakavampaa pääsee tapahtumaan”, tiivistää Tansec Oy:n toimitusjohtaja Vesa Kaaronen. PULSE on ainutlaatuinen digitaalinen lukitusjärjestelmä, jossa avain istuu lukkoon molemmin päin, eikä työntönopeudella ole väliä. Kiinteistöstä voidaan myös kerätä paljon dataa vaikkapa energiakäytön optimointia varten”, Kaaronen luettelee etuja. Anturien tiedot ja hälytykset voidaan vapaasti reitittää valvomoihin, viranomaisille ja hälytyskeskuksiin – tai vaikkapa pakastinyhtiölle. Esimerkiksi kauppaympäristössä kiinteistönhallinta voi tehdä päivitykset pullonpalautusautomaateille maanlaajuisesti yhdellä istunnolla”, Kaaronen havainnollistaa. ”Myös kiinteistön paloilmoittimien, murtohälyttimien ja kameravalvonnan tiedot saadaan reititettyä valvomoihin ja hälytyskeskuksiin. Samalla etähallintajärjestelmällä hallitaan myös paloja rikosilmoittimet, kameravalvonta, kulunhallinta ja sähköiset lukitusjärjestelmät”, Kaaronen selvittää. Älykkäiden kiinteistöjen etuina ovat laitteiden tosiaikainen valvonta, huollon ja ylläpidon tarpeiden ennakointi ja etähallinta. Tuo suuria säästöjä Tärkeimmäksi asiaksi Kaaronen nostaa kustannussäästöt. Huoleton. Kun mittarit ja kentät yhdennetään kiinteistön kaksosmalliin, koko kiinteistön tila tulee helpommaksi havainnoida ja hallita. Vapaasti reititettävää anturidataa Kaaronen korostaa etähallinnan monipuolisuutta. Jos esimerkiksi jokin anturiarvo poikkeaa normaalitilanteesta, se on mahdollista asettaa etähallinnan avulla kohdalleen.” ”Jos taas kysymyksessä on kiinteistössä tapahtunut laitevaurio, siitä voidaan välittää heti hälytys suoraan haluttuun paikkaan toimenpiteitä varten.” ”Palvelua tullaan laajentamaan kulutusmittausten avulla; kulutusmittaukset tarjoavat tosiaikaisen tilannekuvan kiinteistöstä. Tansec Oy:n kehittämä Telcont Secure -kiinteistön etähallintajärjestelmä toimii pilvipalveluna. ”Etähallinta kattaa kaikki verkkoon liitetyt kiinteistöautomaatiojärjestelmät, kuten valaistuksen, lämmityksen, kylmähuoneet ja pakastimet. Lisätietoja: abloy.fi/pulse Etähallinta ja hälytystietojen reititys yleistyvät Älykäs kiinteistö tuo säästöjä IoT-laitteet ja älykkäät kiinteistöratkaisut yleistyvät nopeasti
Hälytystiedot kahdennettuna Jussi Aaltojärvi korostaa kiinteistöhallinnan tietoturvallisuutta ja datan siirron joustavuutta. Säädöt voidaan automatisoida rakennusautomaatioja turvajärjestelmien tietojen perusteella”, Aaltojärvi mainitsee. Vikojen ennakoinnin avulla saadaankin vähennettyä myös kustannuksia lisääviä vääriä hälytyksiä.” Lisää säästöjä saadaan Caverionin älykkään energiakeskuksen avulla. Toimintavarma. PULSE on ainutlaatuinen digitaalinen lukitusjärjestelmä, jossa avain istuu lukkoon molemmin päin, eikä työntönopeudella ole väliä. Huoleton. Siirtoteinä voidaan käyttää kiinteitä ja mobiileja liittymiä. n Telcont Secure on hälytyksensiirtoon, seurantaan, etähallintaan ja koneista kertyvän tiedon välittämiseen ja hyödyntämiseen kehitetty kokonaisuus. Lisätietoja: abloy.fi/pulse siihen oikeudet omaava henkilö”, Aaltojärvi kertoo. Palvelu sisältää laajat rajapinnat, joilla palvelu voidaan sovittaa rakennusautomaatioon, kulunhallintaan, lukitusjärjestelmiin, kameravalvontaan, paloja rikosilmoittimiin tai kiinteistön muihin IoT-antureihin. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistömessut 2019 | TEKNOLOGIA. ”Tämä säästää kustannuksia ja aikaa, kun ei aina tarvitse lähettää huoltomiestä paikalle”, Aaltojärvi toteaa, ja jatkaa: ”Säästöt ovat huomattavia, sillä tilastollisesti jopa 80 prosenttia talotekniikan huoltoja päivystyskäynneistä voidaan hoitaa etähallinnan avulla. Ratkaisu on myös operaattoririippumaton ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden kilpailuttaa yhteyksiä.” ”Hälytystenhallinta on joustavaa, ja palo-, murtoja vaikkapa pakastimen kosketintason hälytys voidaan ohjata aluehälytyskeskukseen, vartiointiliikkeelle tai kylmälaiteyhtiölle”, Aaltojärvi lisää. Caverion Drive toimii paikallisella serverillä tai web-pohjaisena pilvipalveluna. ”Sen avulla voidaan säätää energiankäyttöä, lämmitystä, jäähdytystä, valaistusta ja koneellista ilmanvaihtoa. ”Datan siirto IoT-anturien, valvomoiden ja hälytyskeskusten välillä tapahtuu kahdennetusti. Etänä tehtävät tarkastukset selvittävät myös laiteviat ja väärät säätöasetukset. Energiankulutuksen älykästä optimointia Jussi Aaltojärven mukaan Caverion Driven avulla hälytyksiin voidaan reagoida välittömästi, ja kiinteistön mahdolliset säätötoimenpiteet pystytään tekemään etäyhteydellä. ABLOY® PULSE Helppo
Tässä esittelemme muutamia: Suomen maajohtaja Petrus Ruuth ruotsalaisesta RCO Securitystä esittelee yhtiön uutta LockR-lukkosylinteriä. ”Tämä on elektromekaaninen offline-lukkosylinteri, jota ei tarvitse liittää johdoilla virtalähteeseen, eikä kulunvalvonnan tietojärjestelmään. Avaimenreikää ei ole. ”Lukkosylinterimme on helppo asentaa minkä tahansa umpioven lukkorunkoon, eikä mitään johdotusta tarvita. Kun tunnistelätkää käytetään järjestelmään liitetylle online-lukijalle, tieto kulkuoikeudesta siirtyy järjestelmän ja lätkän välillä: kenellä on lupa kulkea mistäkin ovesta ja mihin aikoihin”, Petrus Ruuth selittää. Pitkäikäiset paristot kestävät useita vuosia Ruuthin mukaan lukkosylinteri on helppo asentaa myös vanhoihin oviin, vaikka niihin ei ikinä olisi tarkoitettu liitettäväksi minkäänlaista elektronista järjestelmää. 38 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. M ekaaninen lukko on neljä vuosituhatta vanha keksintö. Huomasimme FinnSec-19-messuilla lokakuussa Helsingissä, että elämme kaikenlaisen lukituksen hiljaista vallankumousta. Silti se toimii mainiosti osana kiinteistön kulunvalvontajärjestelmää”, Petrus Ruuth kertoo. Nykyään yleistyvät sähköiset kulkutunnisteet. Suunnittelu ja valmistus ovat Ruotsissa, samoin hallinto, varastointi ja tekninen tuki. Jos lukkosylinteri kelpuuttaa tunnisteen, lukko napsahtaa auki”, Ruuth kertoo. Lätkä siirtää tietoa lukkojen ja järjestelmän välillä Mistä järjestelmään kytkemätön lukkosylinteri voi tietää kunkin tunnisteen eli ”lätkän” mahdollisen kulkuoikeuden. Mekaaninen lukkosylinteri telkineen ja avausmekanismeineen on kuitenkin edelleen välttämätön, mutta avaamisen keinot vaihtelevat. ”Tieto kulkuoikeuksista siirtyy kulunvalvontajärjestelmästä lukkosylinteriin juuri tämän ’lätkän’ välityksellä. Avaimen kierto avaimenreiässä, ja lukko aukeaa. Jos apua tarvitaan, olemme nopeita reagoimaan”, vakuuttaa maajohtaja Petrus Ruuth RCO Securitystä Vantaalta. Sylinterissä on tukevan metallirungon sisällä kulunvalvontatunnisteen sähköinen lukija, joka lukee Mifare-tunnisteen tiedot 2–4 sentin päästä 13,56 megahertsin taajuudella. Nyt tulevat perässä kodit; pienet ja isot talot. RCO Securityn järeä lukkosylinteri toimii ilman avaimenreikää ja johtoja ”LockR-tuotteidemme laatu on tosi kova, ja niillä on viiden vuoden takuu. Tunniste voi olla avaimen muovikahvassa, se voi olla kulkulupalätkässä, muovikortissa tai matkapuhelimessa. Sylinteriä saa sekä sisäettä ulkokäyttöön. TEKNOLOGIA Teksti Lauri Kotilainen Lukituksen uudet ratkaisut Autot ja useat työpaikat ovat pitkään avanneet ovensa ilman mekaanista avainta avaimenreiässä. FinnSec-messujen yhteydessä Lokakuussa Messukeskuksessa Helsingissä näimme useita tuoreita lukitusratkaisuja. Mekaaninen avain ei vieläkään katoa, mutta kehittyy
Sylinteri toimii useita vuosia kerrallaan kahdella CR2-litiumparistolla, jotka voi vaihtaa sylinteriin oven ulkopuolelta. Varsinkin kerrostaloissa ja erityisesti vuokrataloissa digitaalisesti hallittava avaimettomuus tuo turvallisuutta ja ajan oloon suuria kustannussäästöjä, vaikka älylukko on hankintavaiheessa hieman kalliimpi kuin perinteiset lukot. Rollockista kerrotaan, että uuden sukupolven älylukkoja on toimitettu kotimaahan kuluneen vuoden aikana satoja. Rollockin ratkaisussa avaimena toimii kulkulupalätkä eli tägi, lähiluettava muovikortti, tai kännykkä. Telki – eli lukon ”kieli” – ei liikukaan päittäin liukumalla, vaan pyörähtää lukkorungossa vastaraudan aukkoon. Käyttövirta pieliraudasta lukkoon – ei huoltotarvetta Älylukon elektroniikka toimii matalajännitteisellä 12 tai 24 voltin sähköllä. Hän kertoo, että lukkosylinterit on testattu Ruotsissa SSF 3522-turvastandardin mukaisesti. Paristoja ei tarvita, eikä huollon tarvetta ole. Ensi vuonna toimitusten odotetaan nousevan useisiin tuhansiin. Rollockista kerrotaan, että yhtiö keskittyy voimakkaasti avaimettoman asumisen ratkaisuihin. Avainten uudelleensarjoituksia ei tarvita, ja muukin huoltotarve on vähäinen. n Rollockin avaimeton älylukko avautuu kännykällä, tägillä, kortilla ja etänäkin Petrus Ruuthin mukaan RCO:n lukkosylinteri on helppo asentaa myös vanhoihin oviin. n 5/2019 | 39 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. Huokeat kiinteistön elinkaaren käyttökustannukset Jos henkilö muuttaa pois talosta tai tägi tai kännykkä katoaa, kulkuoikeudet saa kuoletetuksi hetkessä. Näin ovi sulkeutuu ja avautuu kevyesti. Järjestelmää hallitaan tarkoin salatuilla ratkaisuilla pilvipalvelussa. Rollockin älylukko avautuu kulkulupatägillä, lähiluettavalla muovikortilla tai kännykkäsovelluksella. Avaimen reikää ei ole, vaan lukko avautuu tägillä, kortilla ja kännykällä; myös etänä. Sähkökatkosten varalta järjestelmän voi haluttaessa varmistaa akuilla tai katkottoman virransyötön ups-laitteilla. Lukkosylinteri varoittaa hyvissä ajoin vilkkuvalla valolla, jos paristot pitää vaihtaa.” ”Käyttäjän ei tarvitse kiinnittää asiaan huomiota, sillä tavallisesti lukot asentanut yritys vaihtaa paristot parin vuoden välein, eikä huomautusvalo ehdi vilkkua”, Petrus Ruuth kertoo. Rollock Oy:n hallituksen jäsen ja osakas Mikko Haapala ihmettelee, että kun auton ovet avautuvat autoa lähestyessä, vaikka avain olisi vain taskussa, niin miksi kotiovessa avain pitää työntää lukkoon ja pyöräyttää. Sylinteri sopii perinteisen sylinterin tilalle sekä asuintaloihin että toimistoihin ja myös turvaoviin. Sitä voi käyttää teknisissä tiloissa, varastoissa ja jopa aseja lääkekaapeissa”, Petrus Ruuth luettelee. Ja esimerkiksi siivoojalle voi järjestää rajatun kulkuoikeuden tiettynä päivänä ja kellonaikana. Vahvarakenteinen sylinteri kestää salkulla kolhimiset Ruuthin mukaan RCO Security tutki markkinoilla olevia elektronisia lukkosylintereitä. FinnSec-messuilla esiteltiin Rollockin elektronisia älylukkoja, joiden patentoitu lukkorunko on edelleen omaa tekoa. Ulkokäyttöön tehty versio LockR 85 sijoittuu turvallisuusluokkaan 5. Miksi avaimeton avaus vain autossa eikä kotona. Koska likimain jokaisen oven pieleen kerrostaloissa ja toimistoissa tulee sähkövirta, niin se käy hyvin heikkovirtaisen lukon energialähteeksi. Pyörähtäessään sulkeutuva telki painaa lisäksi oven kunnolla kiinni tiivistettä vasten. Miksi digitaalinen, avaimeton avaaminen ei ole asumisessa yleistynyt. Jotkut niistä olivat arkoja; jopa ohikulkijan salkku saattoi rikkoa sylinterin ulkonevan osan. Sylinterin sisätiloihin tarkoitettu LockR 83 on turvaluokassa 3. Jos kulkulupa tai kännykkä katoaa, kulkuoikeuden voi kuolettaa turvallisesti pilvipalvelussa. Sähkö siirtyy lukkoon ilman mekaanista kosketusta, induktiivisesti pieliraudasta lukkorunkoon. ”LockR-lukkosylinterimme kestää kolhimiset, ja sillä on viiden vuoden takuu. Pilvipalvelu tekee mahdolliseksi myös etäavaamisen. ”Huoneen lämpötilassa paristot kestävät noin kolme vuotta, jos oven avauksia on keskimäärin kahdeksan päivässä. Sylinteri toimii useita vuosia kerrallaan kahdella CR2litiumparistolla. Virransyöttö ja tietoliikenne voidaan varsinkin uudis-, kerrosja toimistotaloissa toteuttaa myös PoE-kaapelilla (power over ethernet). Suomalainen Rollock Oy patentoi ja julkisti vuosikymmen sitten kirjaimellisesti käänteen tekevän lukon. Jos vaikka asunnon omistaja on ihan toisaalla, ja ystävä tarvitsee yösijaa, tilapäinen pääsy järjestyy etänäkin
Lukot, avaimet ja kulunvalvontalukijat keskustelevat keskenään aina ennen avauspäätöstä. Abloy Pulse -avain on symmetrisenä helppo käyttää Ohjelmoitavissa useaan lukostoon Symmetrinen avain toimii molemmin päin. Abloyn tuoteryhmäpäällikkö Kimmo Hirvonen kertoo, että uudet lukot sopivat asuntojen lisäksi myös toimistorakennuksiin, kouluihin ja vuokrataloyhtiöihin, joilla on suuriakin määriä usein vaihtuvia asukkaita. Vain vähän sähköä tarvitaan, jotta yhteys toimii. Sitten järjestelmä palauttaa päivittyneet tiedot hallintaohjelmistoon. n Toistasataa vuotta suomalaiset Abloylukot hallitsivat markkinoitamme mekaanisella avaimen jyrsinnällä ja lukostojen sarjoituksella. Aiemmin asennettujen pilottijärjestelmien lisäksi nyt syyskuussa on aloitettu järjestelmän kaupalliset toimitukset”, Toni Päivinen kertoo. Myyntijohtaja Toni Päivinen esitteli FinnSecmessuilla uutta S5 -pääsynhallinta järjestelmää: ”Uuteen S5-järjestelmään on otettu S10-järjestelmän toimivaksi havaittu mekaniikka, mutta elektroniikka on uusittu. Mukaan on saatu mahtavia uusia ominaisuuksia.” ”Esimerkiksi kaikki digitaaliset avaimet on nyt varustettu nfcja rfid-tunnisteilla, joten avaimen muovinen lehti toimii myös kulunvalvonnan sähköisenä kulkutunnisteena.” Avaimet ja lukot opettavat toinen toisiaan ”Aivan uutta on myös se, että käytämme nyt D2D eli Device to Device -kommunikointitapaa järjestelmän laitteiden välillä. Pari vuotta sitten Abloy Oy julkaisi digitaalisen Abloy Pulse -tuoteperheensä, jonka markkinointi on nyt täydessä vauhdissa, erityisesti asumisen kohderyhmään. Sarjoitusta ei tehdä enää perinteiseen tapaan mekaanisesti jyrsimällä, vaan koodaamalla avain ja lukko pelkästään digitaalisesti. Avaimen työntö lukkosylinteriin kehitti pienen sähköenergian, jolla sallittu avain tunnistettiin ja lukko avattiin. Samalla ohjelmistolla voi hallinnoida fyysisiä avaimia, avaimina toimivia matkapuhelimia sekä sähköisiä kulunvalvontatunnisteita.” ”S5 on aidosti laaja ratkaisu. On myös taloja, joissa alin kerros on liiketiloja ja ylemmät kerrokset asuntoja, ja silloinkin digitaalinen lukitus toimii hyvin. Nyt asiakkaat hakevat perinteisen lukituksen rinnalle joustavaa, digitaalista ratkaisua. Siihen voi liittää miljoona lukkoa ja kaksi miljoonaa avainta, joten rajat eivät heti tule vastaan. ”Pulse-avain on täysin digitaalinen. Lukija voidaan lisäksi kytkeä langattomasti verkkoon ovimoduulilla, jossa on 4g-tietoverkkoyhteys, sim-kortti, ja kaikki liitynnät valmiina. ”Hallintaohjelmisto on yhteensopiva aiemman S50-järjestelmän kanssa. Tieto kulkee koko ajan kaksisuuntaisesti laitteiden ja hallintaohjelmiston välillä”, kertoo Toni Päivinen. ”Säästää aikaa, rahaa ja isännöitsijän hermoja” Avaintenja pääsyoikeuksien hallinnan voi Hirvosen mukaan hoitaa perinteiseen tapaan lukkoliikkeen avulla, mutta esimerkiksi vuokrataloyhtiöt saattavat hoitaa hallintatehtävät itse. Kaikki avaimet olivat mekaanisesti samanlaisia, mutta ne ohjelmoitiin elektronisesti erilaisiksi vahvasti salatulla koodilla. Nykyään iLoqin lukot avautuvat myös ilman mekaanista avainta, monella vaihtoehtoisella tavalla. ”Avaimet ja lukot opettavat koko ajan toinen toisiaan. Lätkällä, kortilla, kännykällä tai näppäillen: iLoqin avaimessa on kulkutunniste itsessään 40 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TEKNOLOGIA | Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti. Hän jatkaa: ”Avaimet ja lukot opettavat koko ajan toinen toisiaan. Tieto kulkee koko ajan kaksisuuntaisesti laitteiden välillä.” Myös uusi monitoiminen kulunvalvontalukija Toni Päivinen kertoo, että numeronäppäimin varustettu kulunvalvonnan lukija on uusi ja toimii monella tavalla: rfid-tunnisteella, pin-koodin näppäillen, tai mobiilipuhelimella. Järjestelmä taipuu yhden oven ratkaisusta suuriinkin opiskelija-asuntoloihin ja muihin suurkiinteistöihin”, Hirvonen sanoo. Sähkövirtaa tai paristoja ei iLoqin lukossa tarvittu. Koko ajan välittyy tietoa esimerkiksi estetyistä avaimista, aikarajoitteista ja kulkuoikeuksista”, Päivinen kertoo. Nyt iLoq on kasvanut kansainväliseksi lukitusjärjestelmien toimittajaksi. ”Kulkuoikeudet ja niiden poisto tapahS5:n kaikki digitaaliset avaimet on varustettu nfcja rfid-tunnisteilla. Noin 12 vuotta sitten julkistettiin oululaisen iLoq Oy:n patentoima lukitusjärjestelmä, jossa avaimeen ei enää jyrsitty pykäliä
Mekaanisilla avaimilla uudelleen sarjoitus tuo kustannuksia. ”Esimerkiksi avaimissa on etätunniste vakiona. Mitä suurempi taloyhtiö tai kiinteistö on, sitä tärkeämpää on turvallinen avainhallinta, joka säästää aikaa, rahaa ja isännöitsijän hermoja”, Hirvonen korostaa. Symmetrinen avain on helppokäyttöinen Kimmo Hirvonen kertoo, että Abloy on saanut hyvää palautetta Pulsesta, ja myös esimerkiksi sen kiinnostavasta yksityiskohdasta: avain on symmetrinen. tuvat nopeasti pilvipalveluna millä tahansa tietokoneella ja mistä päin maailmaa tahansa. Täydellisesti hallittua kulkemista. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA Finnsecja Kiinteistö 2019 -messuraportti | TEKNOLOGIA. huoleton saaspalvelu ”Abloy Pulsen kulkuoikeudet ja niiden poisto tapahtuvat nopeasti pilvipalveluna, millä tahansa tietokoneella ja mistä päin maailmaa tahansa. Asukkaan avaimen voi ohjelmoida avaamaan kerrostalon ulko-oven, asunnon oven, häkkivaraston riippulukon ja pyöräkellarin oven”, Kimmo Hirvonen kuvailee. n EDELLÄKÄVIJÄN TURVALLISUUTTA | CERTEGO.FI | P. 010 700 701 ENEMMÄN TURVAA, VÄHEMMÄN HUOLTA Certegon kulunvalvonta palveluna sisältää yhdellä kuukausimaksulla kaiken tarvittavan nykyaikaisen kulunvalvonnan toteuttamiseen; palvelimen, ohjelmistot sekä järjestelmän pääkäytön. Avain toimii myös etätunnisteena, kuten kulunvalvontalätkä. Lisäarvo: Abloy Pulse -avaimen muovipää on haluttaessa myös kulkutunniste kulunvalvontajärjestelmään. Avain toimii myös etätunnisteena”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Kimmo Hirvonen. Saman avaimen voi haluttaessa ohjelmoida toimimaan useassa eri lukostossa. ”Järjestelmän etu vanhaan nähden on, että kadonneen avaimen voi kuolettaa nopeasti, eikä muita lukkoja tarvitse sarjoittaa uudelleen. ”Silloin avain on aina oikeinpäin kädessä, eikä avainta tarvitse käännellä.” Hirvonen kertoo, että Pulse-järjestelmä on tehty taipumaan pitkälle tulevaisuuden tarpeisiin. Sama avain voi silloin avata kodin oven, työpaikan kulunvalvotun oven ja vaikkapa kuntosalin oven”, Kimmo Hirvonen kertoo
Kasvuun uskoo lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista organisaatioista. Teksti Arto Kangas 70 prosenttia turvallisuusyrityksistä uskoo kasvuun Finnsecurity ry:n teettämän tuoreen turvallisuusalan suhdannekatsauksen mukaan turvallisuusalan liiketoimintanäkymät ovat myönteisiä. Myyjiä edustavista organisaatioista vastaukset saatiin 20,4 prosentilta ja ostajista 11,5 prosentilta. Hieman nykyistä suurempaa liikevaihtoa odotti lähes puolet vastaajista. Hän toimi myös Aalto-yliopiston markkinoinnin ja johtamisen laitoksella sivutoimisena tutkijana vuosina 2009–2012. Selkeä enemmistö eli yli 55 prosenttia vastaajista uskoi henkilöstönsä kasvavan Kuva: Stephan Henning / Unsplash 42 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TUTKIMUKSET | turvallisuusalan suhdanneKatsaus. TUTKIMUKSET Kirjoittaja Arto Kangas toimii päätyössään Netum Oy:ssä turvallisuuskonsulttina ja on toiminut Finnsecurity ry:n hallituksen puheenjohtajana vuodet 2014–2018. Tänä vuonna suhdannekatsauksessa pyrittiin minimoimaan muiden tutkimuslaitosten havaintoja Suomen suhdanteista, eli haluttiin keskittyä nimenomaan turvallisuusalan toimijoiden omiin näkemyksiin. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja arvioi liikevaihtonsa pienenevän lähiaikoina. Yhteensä liikevaihdon kasvuun uskoi siten jonkin verran alle 70 prosenttia vastaajista (kuva 1 sivulla 43). Vastaajat edustivat kuitenkin niin merkittäviä turvallisuustoimijoita, että kyselyn pohjalta voi tehdä melko luotettavia johtopäätöksiä turvallisuusalan näkymistä. Työpaikkoja syntyy ensi vuonna runsaasti lisää. Yhteensä vastauksia saatiin 43 organisaatiolta. 70 prosenttia uskoo liikevaihtonsa kasvavan Turvallisuuspalveluita tuottavista organisaatioista reilu parikymmentä prosenttia ilmoitti odottavansa liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna selvästi suuremmaksi kuin tänä vuonna. F innsecurity ry toteutti kesän 2019 aikana perinteisen suhdannekatsauksensa, jonka tällä kertaa toteutti turvallisuuskonsultti, kauppatieteitten maisteri Arto Kangas. Suhdannekatsaukseen liittyvä kysely lähetettiin kesällä 2019 pääasiassa 264:lle Finnsecurityn jäsenelle, joista 142 jäsentä edustivat turvallisuuspalveluita myyviä organisaatioita ja 122 turvallisuuspalveluita ostavia organisaatioita
Vain viitisen prosenttia uskoi henkilöstönsä määrän pienenevän. SUHDANNEKATSAUKSEN KYSELYN TAUSTATIEDOT • Toimeksiantaja Finnsecurity ry:n yritysryhmä, • toteuttaja, kauppatieteitten maisteri Arto Kangas, • toteutusaika kesä-heinäkuu 2019, • kysely lähetettiin yhteensä pääosin Finnsecurity ry:n jäsenistöstä valitulle 264 vastaanottajalle, joista 142 edusti turvallisuuspalveluita myyviä ja 122 turvallisuutta ostavia organisaatioita, • myyjien kyselyyn vastasi 20,4 prosenttia ja ostajien kyselyyn 11,5 prosenttia. 5/2019 | 43 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA turvallisuusalan suhdanneKatsaus | TUTKIMUKSET. ensi vuonna hieman tai selvästi. Kuva 3. Turvallisuuspalveluita hankkivien organisaatioiden näkemyksissä viisi ylinnä olevaa asiaa korostuvat arvostettavissa asioissa. Laadun ja maineen jälkeen vastaajien arvostuksessa tulevat muun muassa järjestelmien integroitavuus ja palveluiden saatavuus (kuva 2 tällä sivulla). Koko, sijainti ja kansainvälisyys sen sijaan sisältävät myös vähemmän tärkeänä arvostamisen näkökulmia, mutta silti kansainvälisyyskin niin kutsuttuna huonoimpana on noin puolelle vastaajista vähintään kohtalaista arvostettavuutta tarkoittava. Kuva 2. Noin 40 prosenttia arvioi henkilöstönsä määrän pysyvän nykyisellään. Tämän kyselyn mukaan kuitenkin vähemmän kuin joka kymmenes vastaajista piti kansainvälisyyttä erittäin tärkeänä tekijänä. Ostajat arvostavat palvelun laatua ja mainetta Turvallisuuspalveluita ostavat organisaatiot arvostavat vastausten perusteella erityisen paljon palvelun laatua. Turvallisuusalan palveluita tarjoavien organisaatioiden näkemys liikevaihdon ja henkilöstön määrän kehitysnäkymistä lyhyellä aikavälillä vuodesta 2019 vuoteen 2020. Maine ja aiemmat kokemukset palveluita tarjoavasta organisaatioista vaikuttavat lähes yhtä paljon. Liki kolmannes vastasi, että kansainvälisyys ei ole lainkaan tärkeää. Julkinen sektori korostuu selkeimmin turvallisuuspalveluita tuottavilta organisaatioilta kohderyhmäkiinnostuksia kysyttäessä. Kuva 1. Asiakkaille kansainvälisyys ei niin tärkeää Usein ajatellaan, että kansainvälisyys lisää yrityksen uskottavuutta asiakkaiden keskuudessa. Lukujen perusteella voi arvioida, että turvallisuusalan ja -asioiden parissa työskentely on houkuttelevaa lähitulevaisuudessa, ja ala tulee todennäköisesti tarjoamaan yhteiskuntaamme toivottua työllistymiskehitystä. On toki mahdollista, että kansainvälisyyden todelliset vaikutukset eivät näy kyselyssä suoraan, tai edes korostu kansallisessa palveluntarjonnassa turvallisuusTeollisuus nousi kolmanneksi tärkeimmäksi asiakaskohderyhmäksi
Turvallisuusalan palveluita hankkivien organisaatioiden näkemykset mahdollisista tietosuojaasetuksen soveltamisen johdosta tulleista lisäkustannuksista tai lisätoimenpiteistä. Esimerkiksi oppivat ohjelmistot ja tekoäly ovat jo nyt muuttaneet toimintaympäristöjä merkittävästi useamman vuoden ajan. Yleisesti on kuitenkin todettu – tämän kyselyn ulkopuolella – että tietosuoja-asetuksen toimeenpanemisella on ollut kustannusvaikutuksia. Tässä kyselyssä teollisuus nousi joukon kolmanneksi tärkeimmäksi asiakaskohderyhmäksi, kun laskettiin kriteerien ”erittäin tärkeä” ja ”melko tärkeä” vastaukset yhteen (kuva 3 sivulla 43). vuorenpaa@finnsecurity.fi. Lisäksi vastaajat kokivat energianhuollon tärkeäksi asiakaskohderyhmäksi, samoin kuin tietoliikenteen, mutta nämä yhteiskunnallisesti merkittävät toimialat eivät kuitenkaan nousseet vastauksissa kohderyhmäpotentiaalina niin sanottua keskikastia korkeammalle. Samoin yksityisyyden suojan ja tietosuojan merkitys korostuvat entisestään. Pohdittavaa ja mielipiteitä riittää. Yksi näkökulma, joka voi olla tärkeä huomioida, on kunkin asiakaskohderyhmän markkinan koko ja todellisen kysynnän laajuus ja muoto. Näkemyksiä julkiseen hankintamenettelyyn ei selvitetty Julkisen sektorin hankintamenettelyt puhuttavat vuosittain, mutta tämän vuoden suhdannekyselyssä ei selvitetty aiempien vuosien tapaan mielikuvia julkisen sektorin hankintamenettelyistä. Aiempien vuosien suhdannekatsaukset www.finnsecurity.fi Tutkijan kommentti Turvallisuusalan liiketoiminnasta (tuotteista ja palveluista) osa näyttää säilyvän muuttumattomina vuodesta toiseen, mutta digitaaliset palvelut muuttavat jatkuvasti esimerkiksi viestinnän, seurannan, valvonnan ja raportoinnin tehtäviä. 44 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TUTKIMUKSET | turvallisuusalan suhdanneKatsaus. Erityisteemana EU:n tietosuojaasetuksen vaikutukset Turvallisuuspalveluita ostavilta organisaatioilta kysyttiin myös näkemyksiä EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutuksista ja lisäkustannuksista, joita tietosuoja-asetus on mahdollisesti organisaatioille aiheuttanut. Teollisuus nousi valtion, kuntien ja rakentamisen rinnalle Kun turvallisuuspalveluiden tuottajilta kysytään tärkeimpiä asiakaskohderyhmiä, erityisesti valtio, kunnat ja rakennusala – nimenomaan tässä järjestyksessä – ovat jo vuosia olleet tärkeimmät asiakaskohderyhmät. Toimintaympäristöjen turvallisuuskeskusteluun liitetään yhä useammin etuliite kyber, jonka vuoksi turvallisuuden tuottamisessakin on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota tietojärjestelmien merkitykseen häiriötilanteiden hallinnassa ja niistä toipumisessa. Arto Kangas Kuva 4. Henkilöstön perehdytys tietosuojaan on myös ollut monille organisaatioille vääjäämätön kustannuksia tuottava lisätoimi. Palveluiden kehittäjiin kohdistuvien paineiden lisäksi myös ostajien tulee huolehtia ostamisosaamisestaan. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja arvioi liikevaihtonsa pienenevän lähiaikoina. Vastausten mukaan tietosuoja-asetuksen vaatimia uusia toimenpiteitä on pitänyt tehdä, mutta toimenpiteiden kustannusvaikutuksia ei ole tunnistettu tai kustannukset eivät ole suoraviivaisesti kohdistuneet kyselyyn vastanneiden henkilöiden vastuualueille (kuva 4 tällä sivulla). Perusteltua on silti varmasti edelleen kysyä, toimivatko julkisten hankintojen muodostamat markkinat ja esimerkiksi puitesopimukset pituuksineen, sitovuuksineen ja ”liikkuvuuksineen” halutulla ja tarkoitetulla tavalla valtakunnallisesti. Monessa organisaatiossa vaikutukset ovat ulottuneet ohjeiden laadintaan, päivityksiin ja jopa prosessien uudelleenkuvaamiseen. n Lisätietoa suhdannekatsauksesta Finnsecurity ry:n toiminnanjohtaja Joona Vuorenpää, joona. Jos taas tarkasteltiin pelkästään kriteeriä ”erittäin tärkeä”, kiinteistöja rakennusala koettiin yhtä tärkeäksi kuin teollisuus. Myös kyselyn ajankohdalla ja yleisillä suhdannevaihteluilla saattaa olla aiempaa enemmän merkitystä tämän vuoden kyselyssä. palveluita hankkiville asiakkaille, vaikka kansainvälisyydellä sinänsä olisi keskeinen merkitys tarjottaville ratkaisuille
Savukaasuista lähtevään ja täysin hajuttomaan häkään voi menehtyä muutamassa minuutissa. Tulipalo sai alkunsa sähköstä: lattialämmityskaapelien asennuksessa oli tehty virheitä, jotka aiheuttivat oikosulun ja sen myötä tulipalon. Älypalovaroittimia voi käyttää kaikkialla, missä käytetään sähköjä. Miten se toimii ja mihin reagoi. ”Lisäksi savu voi vaurioittaa huoneistossa olevat tuotteet ja pintamateriaalit niin, että niitä ei voi enää käyttää. Sähkökeskuk sen vikavirtasuojakin toimii aina henkilö suojana myös sähköiskuja vastaan. ”Kannattaa muistaa, että jo pelkkä savu ilman tultakin voi olla tuhoisa. Pariisin suuri ylpeys, 674 vuotta sitten valmistunut Notre Damen katedraali paloi myös huhtikuussa. Savun haju ei lähde millään pois.” Vakuutusyhtiön Turvapartneri Jere Putkisaari mainitsee myös vakuutusyhtiöiden näkökulman. Tämäkin palo sai alkunsa sähköstä ja oikosulusta. Erityisen tärkeä on suojata asumiseen liittyvät kohteet: keittiöt, kodinhoitohuoneet, saunat ja vastaavat, joista löytyy tyypillisiä sähköpalojen aiheuttajia. ”Loppukäyttäjälle hinta on sadan euron luokkaa mallista riippuen.” Tämä on älypalovaroitin Fidepro Älypalovaroitin on palkittu ja kansain väli sesti huomioitu suomalainen innovaatio. Sähköt palautuvat takaisin, kun vikavirtasuojan vipu nostetaan takai sin normaaliasentoon. Mitä älypalovaroitin maksaa. Esimerkiksi Fidepron älypalovaroitin reagoi savuun alle minuutissa”, Jere Putkisaari kertoo. Nopea savuun reagointi on elintärkeää.” Savu ilman tultakin on vaarallista Jere Putkisaaren mukaan älypalovaroittimista on etua myös omaa kotia ja kesämökkiä hankkiville ja remontoijille. Nerokas suomalaisinnovaatio saa kiitosta vakuutusyhtiöiltäkin Älypalovaroitin estää sähköpaloja leimahtamasta KYSY LISÄÄ! Yhteystiedot: SafetyBlox Oy Jere Putkisaari 020 7411 750 info@fidepro.com www.fidepro.fi www.alypalovaroitin.fi Nuku rauhassa, olitpa sitten kotona, mökillä tai muualla Fidepro valvoo puolestasi. Kun äly palo varoitin reagoi savuun, se laukai see sähkökeskuksessa olevan vika virta suojakytkimen, jolloin sähköt katkeavat ennalta valituissa kohteissa. ”Hälyttäessään älypalovaroitin katkaisee valituista kohteista sähköt automaattisesti. Valtaosa kaikista tulipaloista saa alkunsa sähköstä, josta johtuvien tulipalojen syttymistä voi onneksi ennalta ehkäistä tehokkaasti suomalaisella huippuinnovaatiolla: älypalovaroittimella. ”Sen jälkeen lämpötila kohoaa erittäin nopeasti; katonrajassa voi olla muutamassa minuutissa 800 asteen lämpö. ”Tulipalot ovat selkeästi suurin korvausryhmä ennen vesija murtovahinkoja. Mitä älypalovaroitin maksaa. Se hyö dyn tää rakennuk sessa jo olevaa sähköverkkoa. Nerokasta tässä on nimenomaan se, että älyvaroitin katkaisee paloa ruokkivan sähkön jo ennen kuin tuli pääsee edes leimahtamaan. Silti mikään ei korvaa inhimillisiä menetyksiä, eikä monesti edes itse vahinkoa täysimääräisenä.” Fidepron älypalovaroittimet ovatkin saaneet myös vakuutusyhtiöiltä hyvää palautetta. Levillä syttyi viime huhtikuussa tulipalo, joka johti traagisesti kolmen lapsen kuolemaan. Kannattaa myös muistaa, että älypalovaroittimen asennustyöt kodissa ja vapaa-ajan asunnolla liittyvät perusparannukseen ja ovat siten kotitalousvähennyksen piirissä. ”Esimerkiksi Vahinkovakuutusyhtiö If on ottanut Fidepron viralliseksi Turvapartnerikseen”, Putkisaari kiittelee. Lisäksi pienikin määrä häkää voi aiheuttaa voimakasta pahoinvointia ja sairaalareissun.” Putkisaari toteaa, että palo-onnettomuuksien uhrit eivät usein menehdy liekkeihin, vaan nimenomaan savukaasuihin. ILMOITUS. Kysyimme asiasta älypalovaroittimien asiantuntijalta, SafetyBlox Oy:n toimitusjohtajalta Jere Putkisaarelta. Hän mainitsee, että palo kytee keskimäärin viisitoista minuuttia ennen leimahtamista. M ikä on älypalovaroitin. ”Asennustyöt voi siis vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa”, Putkisaari vielä täsmentää
Uudella arviointimallilla arvioitiin yritysten toimintatapojen lisäksi yritysten tyytyväisyyttä jokaiseen kolmeen osa-alueeseen. Yritykset olivat kuitenkin panostaneet mittaustiedon keräämiseen, ja jokaiselta yritykseltä löytyi esimerkiksi mobiilisovellus turvallisuuspoikkeamien raportointiin. K yvykkäällä turvallisuusjohtamisella on tutkitusti pystytty saamaan taloudellisia hyötyjä esimerkiksi vahinkojen vähentymisinä. Turvallisuuden tilan mittaamiseen löytyy lukuisia turvallisuuskulttuuria mittaavia kypsyysmalleja, jotka perustuvat ajatukseen, että yrityksen turvallisuutta voi mitata suoraan henkilöstön ja johdon suhtautumisella turvallisuuteen. Kehitettävääkin löytyi. TUTKIMUKSET Artikkelin kirjoittaja, tekniikan tohtori Aki Jääskeläinen toimii Tampereen yliopistossa yliopistotutkijana, tekniikan tohtori Sari Tappura yliopisto-opettajana ja tekniikan kandidaatti Julius Pirhonen tutkimusapulaisena. Esimerkkinä tasolla 2 yrityksen henkilöstö voi olla tyytyväinen tilanteeseen, vaikka mittauskäytännöt eivät ole täysin kehittyneitä. Turvallisuusjohtamisella voi myös parantaa tuottavuutta ja saavuttaa kilpailuetua. Arviointimallissa kolme osa-aluetta Uudella arviointimallilla voitiin määrittää turvallisuussuorituskyvyn mittaaminen. Mittaamista tukevan kulttuurin ja mittaustiedon hyödyntämisen kehittämisen avulla voitiin kuitenkin saada vielä paljon nykyistä enemmän lisäarvoa yhtiöiden turvallisuustoimintaan. Lue lisää ja rekisteröi ilmainen kokeilujakso KOKEILE 2 VIIKKOA ILMAISEKSI! www.ecoonline.fi TRH_mainos_210x148_EcoOnlineOy_03092019.indd 1 3.9.2019 13.07.00 46 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TUTKIMUKSET | saFepotential. Tällaisessa tilanteessa ei aina ole välttämätöntä tehdä suuria investointeja mittaamisen kehittämiseen, ja organisaation toiminnan tukemiseen riittävät yksinkertaisemmatkin järjestelmät. Nämä ulottuvuudet muodostivat matriisin, jonka avulla organisaatioita profiloitiin (kuva 1 sivulla 47). Haasteina ovat kuitenkin mittareiden määrän kasvaminen, mittareiden irrallisuus toisistaan sekä mittareiden ja turvallisuuspoikkeamien välisen yhteyden määrittäminen. Kaikkien kolmen osa-alueen havaittiin korreloivan organisaation turvallisuuden tilan kanssa. Yritykset mittasivat vain suoria kustannuksia, mikä voi aiheuttaa haasteita esimerkiksi turvallisuusinvestointien kustannus-hyötyanalyysien tekemisessä. Kuvassa esitellään arviointimallin neljä eri kategoriaa. Tekstityöryhmä: Aki Jääskeläinen, Sari Tappura, Julius Pirhonen Helpoin tapa johtaa työturvallisuutta EcoOnline Safety Manager on kokonaisvaltainen ohjelmisto, joka tarjoaa kattavat työkalut työturvallisuuden ja -terveyden hallintaan. Turvallisuuden tilaa seurataan nykyään jo monien mittareiden avulla. Suhtautuminen turvallisuuteen ei kuitenkaan kunnolla huomioi numeerisen tiedon roolia turvallisuusjohtamisessa. Mittaustiedoilla enemmän lisäarvoa SafePotential-tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittujen neljän suomalaisen yrityksen, NRC Group Finlandin, Konecranesin, Pauligin ja Lassila & Tikanojan, turvallisuuden mittauskäytännöt olivat jo edistyneellä tasolla. Yritysten turvallisuuden tilan mittaamista varten kehitettiin myös uusi arviointimalli. Pääpaino yritysten mittaamisessa oli lisäksi ”lagging” -mittareissa, eli vahinkoja seurattiin enimmäkseen jälkijättöisesti. Projektin aikana kehitettiin myös uudenlainen turvallisuustason arviointityökalu. Tavoite oli kehittää entistä paremmiksi yritysten turvallisuuden mittaustietojen hyödyntämistä ja valjastaa mittaustiedot aiempaa tehokkaammin lisäarvoa tuottaviksi turvallisuustyökaluiksi. Turvallisuuteen liittyvien kustannusten laskeminen oli kaikille tutkituille yrityksille hankalaa. Turvallisuuteen liittyvän tiedon hyödyntämisessä paljon kehitettävää Tampereen yliopiston Turvallisuussuorituskyvyn mittaaminen: potentiaalin muuttaminen arvoksi eli SafePotentialprojektin ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin neljän suomalaisen suuryrityksen: NRC Group Finland Oy:n, Konecranes Oyj:n, Paulig Groupin ja Lassila & Tikanoja Oyj:n työturvallisuuteen liittyvän suorituskyvyn mittaamisen tilaa. Suunnittele, johda ja toteuta – kaikki samalla joustavalla ja työtäsi helpottavalla ratkaisulla. Seuraavaksi suurin merkitys turvallisuustasoon oli mittaustiedon hyödyntämisen käytännöillä. Arviointimalli muodostui kolmesta eri osa-alueesta: mittauskäytännöt, mittaamista tukeva kulttuuri ja mittaustiedon hyödyntäminen. Parhaalla tasolla mittaaminen, haasteita kustannusten laskennassa Uuden arviointimallin kolmesta osa-alueesta korkeimmalla tasolla olivat itse mittarit ja mittauskäytännöt. Suurin korrelaatio oli mittaamista tukevan kulttuurin ja turvallisuustason välillä
Tutkimuksessa kävi ilmi, että mittaamista tukevassa kulttuurissa kehitettävää olisi eniten työntekijöiden sitouttamisessa mittaamiseen. Se on Suomen suurin radanrakentaja ja yksi suurimmista infra-alan rakennusliikkeistä ja suunnittelutoimistoista. Konecranes on maailman johtava nostolaitevalmistaja sekä nostureiden ja työstökoneiden kunnossapitoa tarjoava pörssiyhtiö. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa konepajaja prosessiteollisuus, telakat, satamat ja terminaalit. Arviointimatriisin neljä eri kategoriaa Projektissa mukana olleet yritykset Paulig on Pohjois-Euroopan johtava ruokaja kahviyritys, joka tarjoaa kahvituotteita japalveluja, ruokakonsepteja, mausteita, kasvisperäisiä tuotteita ja snacks-tuotteita. Miten sitouttaa henkilöstö turvallisuusmittauksiin. Suunnittele, johda ja toteuta – kaikki samalla joustavalla ja työtäsi helpottavalla ratkaisulla. Työntekijät raportoivat kuitenkin myös lievistä turvallisuuspoikkeamista kohtuullisen hyvin. n Helpoin tapa johtaa työturvallisuutta EcoOnline Safety Manager on kokonaisvaltainen ohjelmisto, joka tarjoaa kattavat työkalut työturvallisuuden ja -terveyden hallintaan. Työntekijöiden kesken ei ollut laajaa kritiikkiä mittaamista kohtaan, mutta mittaamista ei koettu erityisen hyödylliseksi esimerkiksi tiedon puutteellisten hyödyntämistapojen vuoksi. Kuva 1. Resursseja tulisi silti lisätä, sillä tällä hetkellä resurssit riittivät nykyisten mittareiden raportoimiseen, mutta eivät tulosten systemaattiseen analysointiin, uusien mittareiden kehittämiseen tai mittaamiseen liittyvään kouluttamiseen. Lue lisää ja rekisteröi ilmainen kokeilujakso KOKEILE 2 VIIKKOA ILMAISEKSI! www.ecoonline.fi TRH_mainos_210x148_EcoOnlineOy_03092019.indd 1 3.9.2019 13.07.00 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA saFepotential | TUTKIMUKSET. Lassila & Tikanoja Oyj on ympäristöhuollon ja kiinteistöjen sekä laitosten tukipalvelujen tuottamiseen keskittynyt suuri palveluyrityskonserni. Ylin johto oli hyvin sitoutunut mittaamiseen. NRC Group ja VR Track yhdistyivät tammikuussa 2019, ja yhtiö on nyt NRC Group Finland Oy
Ensimmäinen vastausasteikko kuvasi kehittymättömintä tasoa ja viimeinen hyvin kehittynyttä tasoa. n Kuva 3. Yritysten pisteiden keskiarvot eri kategorioista ETSITKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISIA, YRITYKSIÄ, TOTEUTTAJIA, TUOTTEITA, PALVELUITA, RATKAISUJA. Projekti toteutetaan kokonaisuudessaan aikavälillä 1.12.2018–1.6.2021. 48 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA TUTKIMUKSET | saFepotential. Kuva 2. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA. Projekti kuuluu Euroopan laajuiseen Saf€ra-ohjelmaan, ja sen yhteistyöyliopistona on University of Belgrade (UoB). SafePontential-tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin NRC Group Finland Oy:n, Konecranes Oyj:n, Paulig Groupin ja Lassila & Tikanoja Oyj:n johdolle, keskijohdolle ja turvallisuusasiantuntijoille kohdennetulla kyselyllä kesällä 2019. Eri vastaajaryhmien sijoittuminen kypsyysmatriisiin Kuva 4. Tämä on SafePotentialprojekti SafePotential-projekti on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa Työkalupakki turvallisuussuorituskyvyn mittareiden potentiaalin lunastamiseksi -projektia, joka toteutetaan Tampereen yliopistossa. Kyselyssä mitattiin turvallisuuden mittauskäytäntöjä, turvallisuuskulttuuria ja mittaustiedon hyödyntämistä yhteensä 18 kysymyksellä, joissa kaikissa oli neliportainen vastausasteikko kirjallisilla selityksillä. Klikkaa www.turvallisuus.com ja löydä näppärästi heti etusivulta turvallisuusyritysten hakemistoportaalit yritysesittelyineen, sekä tuoteja palvelutarjonta hakusanoilla. Kypsyysmallin osa-alueet avattuna. Kuva 4 tällä sivulla avaa tarkemmin tutkimuksen osa-alueita. Projektin seuraavissa vaiheissa keskitytään kehittämään mittauskäytäntöjä yrityksissä sekä löytämään yhteyksiä turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden ja suorituskyvyn välille
Eniten kehitettävää mittaustietojen hyödyntämisessä Eniten kehitettävää yrityksillä oli mittaustiedon hyödyntämisessä. Muihin vastaajaryhmiin verrattuna ylin johto arvioi kaikki osa-alueet kehittyneemmiksi ja oli tyytyväisempi nykytilanteeseen. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA. ETSITKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISIA, YRITYKSIÄ, TOTEUTTAJIA, TUOTTEITA, PALVELUITA, RATKAISUJA. n Suhtautuminen turvallisuuteen ei kunnolla huomioi numeerisen tiedon roolia turvallisuusjohtamisessa. Tästä kategoriasta kaikki yritykset saivat heikoimmat tulokset. Jokaisen osa-alueen tyytyväisyyttä mitattiin viiden kohdan vastausasteikolla välillä ”erittäin tyytymätön” ja ”erittäin tyytyväinen”. Mittaustietoa käytettiin muun muassa riskien tunnistamiseen ja analysoimiseen sekä havaitsemaan kehityskohteita ja kehittämään työturvallisuutta. Ylin johto kokee mittausten tilan muita positiivisemmin Tutkimus vahvisti aikaisempia käsityksiä siitä, että näissäkin nyt tutkitussa neljässä yrityksessä ylimmällä johdolla oli muita organisaation ryhmiä positiivisempi kuva turvallisuuden mittaamisen tilasta. Käytäntöjen tilaa arvioitiin neliportaisella sanallisella vastausasteikolla, ja pisteitä jaettiin yhdestä neljään kustakin kysymyksestä riippuen siitä, kuinka kehittynyttä toiminta oli. Kuvassa 2 sivulla 48 on esitetty yritysten pisteiden keskiarvot jokaiselta osa-alueelta. Vastaajaryhmien väliset erot löytyvät kuvasta 3 sivulta 48. Kuvassa on mukana projektin varsinaisten case-yritysten lisäksi myös serbialainen verrokkiyritys energiantuotannon alalta. Mittaustietoa käytettiin myös palkitsemiseen, mutta palkitsemiselta ja työturvallisuustavoitteilta puuttui selkeä yhteys. TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA saFepotential | TUTKIMUKSET. Mittaustietoa käytettiin myös vertailuihin, mutta enimmäkseen oman yrityksen sisällä, jolloin suurin potentiaali vertailuista jäi hyödyntämättä. Myöskään alihankkijoiden työturvallisuutta ei seurattu säännöllisesti, vaikka sopimusvaiheessa työturvallisuustasoista oli yleensä sovittu. Klikkaa www.turvallisuus.com ja löydä näppärästi heti etusivulta turvallisuusyritysten hakemistoportaalit yritysesittelyineen, sekä tuoteja palvelutarjonta hakusanoilla. Mittaustiedon käyttö ei ollut systemaattista, eikä sitä käytetty apuna varsinaisessa toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa. X-akselilla on käytäntöjen tila, ja Y-akselilla on tyytyväisyys
Reunaehtoina oli valmistuminen vuodessa uuteen ammattiin, hyvä työllisyystilanne alalla ja kyynärpään kestäminen. Jaana käsitteli numeroita 34 vuotta Aikaisempi ja osittain nykyinenkin työ oli palkanlaskenta ja kirjanpito, 34 vuoden ajan. Tavallisesti työuralla pyritään siirtymään keveämpiin ja vähemmän raskaisiin töihin, jotta loppuvuodet työelämässä olisivat mukavampia. Jaana Monto on sporttinen ihminen: harrastaa sukeltamista, on kokeillut Naisten kymppiä, triathlonia, joukkuesoutua, laitesukellusta, moottoripyöräilyä ja boxingia. K un 55-vuotias Jaana Monto joutui vaihtamaan työtä tenniskyynärpään takia, hän sai apua sekä työvoimaviranomaisilta että eläkevakuutusyhtiöltä. Nyt kyynärpää on kunnossa, ja Jaana Monto pystyisi halutessaan palaamaan entiseen työhön. Hän kouluttautui kirjanpitäjästä vartijaksi, ja valinta onnistui. Kokopäiväinen yksitoikkoinen työasento rasitti erityisesti kyynärpäätä. Jatkuu sivulla 52 50 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA PALVELUT | onnistunut ammatinvaihto. Jaana Monton epätavallinen urakierto: Kirjan pitäjästä vartijaksi PALVELUT Ammatin vaihto kirjanpitäjän siististä sisätyöstä vartijaksi kaikenlaisten kelien armoille on ainutlaatuinen valinta. Jaana Monto valitsi epätavallisesti. Reilun vuoden sairausloman jälkeen uusi ura oli selvillä. Nykyään hän käy kuntosalilla ja remontoi sekä ulkoilee 1,5 vuotiaan Eco-koiran kanssa. Vaan hän ei halua, koska pitää uuden oppimisesta ja uudesta työstään. Opinnot loppuivat vuoden vaihteessa, ja Jaana aloitti samassa firmassa päätoimisena työntekijänä heti perään. Koulutuspaikka löytyi Hyriasta, ja työssä oppiminen tapahtui SOL Palvelut Oy:ssä, jonka yhtenä toimialana on turvallisuuspalvelu
n Jaana Monto, 55-vuotias, pituus 158 senttiä, alanvaihtaja kirjanpitäjästä vartijaksi, Taloushallinnon ammattilaiset ry:n puheenjohtaja, utelias matkailija, koiranomistaja. Opiskelun alussa valittiin suoritettaviksi viisi osiota. Vartijan on kuitenkin kirjoitettava raportteja, viestejä ja muita tekstejä.” ”Viimein sain myönteisen päätöksen. Sillä tavalla varmistettiin, että käsi kestää ajoittaisen tietokoneella työskentelyn. ”Myös valmentajani oli miettinyt paria omaa ehdotustaan. Niissä olinkin sitten yksin. Osaaminen osoitetaan näyttötutkinnoilla, joissa on sekä kirjallisia tehtäviä että työnäyte. Minulla taas oli ihan eri lähtökohta: jos tässä iässä saa vielä kouluttautua uuteen ammattiin – ja vieläpä täydellä palkalla, haluan todellakin uuden ammatin.” ”Nuorena olisin halunnut poliisiksi, mutta silloin alalle pyrkiville oli vielä pituusvaatimus. Mielipiteemme erosivat toisistaan aika lailla. 5/2019 | 51 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA onnistunut ammatinvaihto | PALVELUT. ”Vakuutusvirkailijat eivät tietenkään olleet vakuuttuneita siitä, että tämän ikäinen naispuolinen henkilö sopisi vartiointialalle.” ”Minulle määrättiin kuntotesti, josta suoriuduin helposti. Osio osiolta suoritin näyttöjä. KUKA ”Puhumalla täytyy selvitä. Enää puuttui opiskelupaikka, mutta sekin löytyi”, Jaana Monto kertoo. Lähipäiviä oli muutamia kuukaudessa. Tekniikka on aina kiinnostanut minua.” ”Kaupan turvallisuustoiminta -osio taas meni hylkyyn, myymälävartijaa minusta ei tulisi. Vaan en halua palata vanhaan. Koulusta saatiin lausunto, että vartijan ammattitutkinto olisi mahdollista suorittaa vuodessa. Tämä on vakuutusyhtiön maksimiaika palkalliselle koulutukselle yli 50-vuotiaana, jos henkilön ei tarvitse olla samaan aikaan töissä. Sain kotiläksyksi: ’mitä haluan tehdä työkseni tästä eteenpäin?’ Parin viikon kuluttua tapasimme uudestaan ja sain esittää toiveeni”, Jaana Monto muistaa. Vartijan työ olisi edes vähän sinne päin”, Jaana Monto hymyilee. Jaana Monto kertoo: ”Valitsin heti ensimmäiseksi teknisten turvallisuusjärjestelmien käyttö -osion. Työterveyslääkäri totesi, ettei nykyinen kirjanpitäjän työ tenniskyynärpään takia tällä hetkellä onnistu ja suositteli uudelleenkoulutusta. Lisäksi koulutukseen vaadittava työssäoppimispaikka löytyi nopeasti.” ”Kävin vielä parin kuukauden jakson työkokeilussa aulapalvelussa. Sain itselleni työuravalmentajan työeläkeyhtiön kustantamana.” ”Ensimmäisellä kerralla tavatessamme kävimme läpi nykytilanteeni. Toki vakuutusyhtiön määräämät palkattomat jaksot käytettiin kohteiden opetteluun, aina toisen jo ammatissa toimivan vartijan parina”, Jaana kertoo. Hänen mielestään minun kuuluisi kouluttautua johonkin, missä olisi hyötyä nykyisestä kirjanpitäjän ja palkanlaskijan taidoistani. Hyvinkääläisessä aikuisoppilaitoksessa Hyriassa oli alkamassa vuoden alussa vartijan ammattitutkintoon tähtäävä monimuotokoulutus. Teksti Anna-Liisa Aapro-Malinen Uusi ammatti ammatillisen kuntoutuksen avulla Henkien taistelu: Vakuutusyhtiön vai asiakkaan urasuunnitelma. Jaana Monto kertoo: ”Näin kävi myös minulle. Nyt olen ollut kokopäiväisenä alalla kohta vuoden enkä ole katunut ammatinvaihtoani.” ”Toki teen vielä kirjanpitäjän ja palkanlaskijan töitä yhdelle yritykselle, sillä haluan säilyttää myös sen alan ammattitaitoni”, Jaana Monto kertoo. n Jaana Monto kertoo, että ennen kuntoutusta alkoi taistelu vakuutusyhtiön kanssa. ”Kun viimeinen näyttö oli suoritettu ja koulutuskorvaus vakuutusyhtiöltä loppui, oli minulla jo vakituinen työpaikka sekä lähes kaikki työkohteet tuttuja. Työssäoppimispaikassani SOL Palvelut Oy:ssä sain aina tehtäviä, jotka palvelivat opintojani.” ”Pikku hiljaa palkattomat työssäoppimisvuorot muuttuivat palkallisiksi töiksi. Miten monimuotokoulutus toimii. Suurin osa oppimisesta tapahtui työtehtävissä. Myös hymy auttaa, työnihän on suurimmaksi osaksi asiakaspalvelua”, Jaana Monto tuumaa. Ei näin pieni (158 senttiä) pärjäisi fyysisesti käsiksi käymällä. Minun 158 senttiäni ei ihan riittänyt siihen. Jos nykyinen työ ei esimerkiksi sairauden takia enää onnistu, tulee työeläkeyhtiö avuksi
Jaanan uskotaan olevan ihan ikäisensä, 55 vuotias: ”Mihinkä näistä rypyistä pääsisi?” Asiakkaat arvostavat varttuneempaa vartijaa Jaana Monton työ on usein näkyvää valvontaa. ”Ehkä puolet nuorista ei tiedä, mitä tekisi aikuisena”, Jaana Monto arvioi. Jaana ei kanna näkyvästi käsirautoja tai pamppua, jotka monesti liitetään vartijan olemukseen. Ei näin pieni pärjäisi fyysisesti käsiksi käymällä. Luotetaan paljon”, Jaana sanoo. Monesti riittää, että vartija ilmaantuu paikalle provosoimatta – kävelee ohi tai järjestelee papereita. ”Puhumalla täytyy selvitä. Toisinaan tehtäviini kuuluvat myös poistumistarkastukset.” ”Toisissa kohteissa teen myös valvontakierroksia ilta-, yöja viikonloppuvuoroissa. Välillä olen valvomotyöntekijä tarkkailemassa valvontakameroita sekä huolehtimassa kulunvalvonnasta ja avainhallinnasta. Elämänkokemusta, pitkää pinnaa ja luotettavuutta arvostetaan. Jaana on tyytyväinen ammatin vaihtoon.” Nyt työ on vaihtelevaa päivästä toiseen”, hän kuvailee. Asiakkaat arvostavat varttuneempaa vartijaa. ”Hyvin minut on otettu vastaan. Lisäksi tulevat akuutit paikkaustilanteet esimerkiksi sairastumistapauksissa.” ”Silloin kohde saattaa vaihtua kesken päivän, jos muita sen kohteen osaajia ei ole saatavilla.” Aurinkoisena aulassa ja aistit valppaana kierroksilla Jaana Monto kertoo, että hänen työnkuvansa on todella monipuolinen: ”Olen välillä aurinkoinen aulapalveluhenkilö vastaanottamassa vieraita. Jatkoa sivulta 50 52 | 5/2019 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA PALVELUT | onnistunut ammatinvaihto. Miten sitten työpaikalla on suhtauduttu iäkkäämpään opiskelijaan. Pukukoodi on siisti business-asu: pikkutakki, kauluspaita ja ehkä solmio, tai yövuorossa reisitaskuhousut puhelinta, taskulamppua ja avaimia varten. Monet tekevät työtä rahoittaakseen opintonsa ja siirtyvät muihin tehtäviin nopeasti. Vartiointialaa pidetään läpikulkupaikkana nuorille. Vain firman logo kertoo vartijan työtehtävästä. Jaana kertoo: ”Työtehtävät nykyisessä työpaikassani ovat todella vaihtelevia. Hermostuneet rauhoittuvat, kun Jaana kysyy heiltä jotain asiallista. Kaikki poikkeava on havaittava ja raportoitava eteenpäin.” ”Haastavimpia tilanteita tähänastiJaana Monto teki epätavallisen valinnan. Oma valintani on ollut, etten tahdo omaa pysyvää kohdetta, vaan kierrän tuuraamassa ennalta tiedossa olevia lomia ja vapaapäiviä. Jotkut taas hankkivat lisäpisteitä esimerkiksi poliisikouluun pääsemiseksi. Välillä työskentelen hotellin respana kaikkine siihen liittyvine toimineen. Useissa aulakohteissa olen ensimmäinen ihminen, johon vieras törmää sisään tullessaan”, Jaana Monto tuumaa. Hän on työporukkansa vanhin, muilla vakituisilla on jo selvästi yli viiden vuoden kokemus alalta. Hyvin minut on otettu vastaan. Tällöin sekä kuulo-, näköettä hajuaisti joutuvat töihin. Luotetaan paljon. Vanhana uudelleen kouluun Jo opintoihin johtavassa haastattelussa opettaja kertoi, että alalla tarvitaan aikuisia ihmisiä. Myös hymy auttaa, työnihän on suurimmaksi osaksi asiakaspalvelua. Hän jätti kirjanpitäjän ”siistin sisätyön” ja kouluttautui vartijaksi
Hänellä on monipuoliset käden taidot, neulomisesta ja leipomisesta puutarhanhoitoon ja rakentamiseen. Liikuntaharrastukset ovat olleet monipuolisia. Nykyään hän käy kuntosalilla ja remontoi sekä ulkoilee 1,5 vuotiaan Eco-koiran kanssa. Ota yhteyttä ja tule mukaan! Kia Kangas, puhelin 040 843 9595 kia.kangas@turvallisuus.com 5/2019 | 53 TURVALLISUUS & RISKIENHALLINTA onnistunut ammatinvaihto | PALVELUT. Nykyinen tavoite-eläkeikä Jaanalla on 68 vuotta. Hän on kokeillut Naisten kymppiä, triathlonia, joukkuesoutua, moottoripyöräilyä ja boxingia. VAATIVIEN KOHTEIDEN LUKITUSSUUNNITTELU EDELLYTTÄÄ OSAAVAA KUMPPANIA www.prosella.com Elektroniset ja mekaaniset lukot Etähallittavat lukitusjärjestelmät Asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt ratkaisut SINUN KUMPPANISI Tämänkin palstan näkevät yli 13 000 silmäparia. Kotimainen vaihtoehto on saarimökki, jossa riittää puuhaa, vesijuoksua ja saunomista. Hän matkustaa mielellään ulkomaille ystäviä tapaamaan sekä sukellusmatkoille lämpimiin vesiin. sen urani aikana on olleet lukuisat palohälytykset. Uralla on vielä ylenemismahdollisuuksia. Lomat oli pidettävä, kun työssä oli keveämpää. Suuren osan vapaa-ajasta vie Eco sekä ammattiyhdistys toiminta Ertossa, jonka jäsenyhdistyksen Talous hallinnon ammattilaiset ry:n puheenjohtaja hän on ollut jo monta vuotta. Kuinka löydän nimenomaan sen hälyttävän ilmaisimen isossa kiinteistössä, jossa palonilmaisimia on kymmeniä, jopa satoja. championdoor.com Rullapaloovet TURVAMARKKINAT Suomen Turvakilvet Oy turvakilvet.. Kohde on pakko löytää, jotta osaan opastaa palokunnan heti oikeaan paikkaan”, Jaana Monto sanoo. Kokemusta Kaikkien parhaaksi – SÄHKÖISIÄ TURVALLISUUSJÄRJESTELMIÄ TOIMITTAVANYRITYKSEN TUNNUS Huomio hankinnassa turvaurakoitsijan pätevyys! Li sätietoja: www.seti.fi TU-sertifioitujen yritysten rekisteri: https://setipro.seti.fi TU-SERTIFIKAATTI SETI Oy:n TU-turvaurakoitsijasertifiointi on FINASin akkreditoima (S041). Pari viikonloppua kuukaudessa on varattu kokouksiin. Monipuoliset harrastukset tukevat työtä Jaana Monto on koko työuransa ajan hakenut voimaa harrastuksista. n Puolitoistavuotias Eco pitää Jaanan jatkuvasti liikkeessä. Entisessä ammatissa Jaana tottui työn ruuhka-aikoihin
Osastollamme oli myös ensiesittelyssä lukitusja turvajärjestelmäasentajan työstä kertova video, joka herätti ansaittua kiinnostusta. Jotta pystymme pitämään paikkamme, se vaatii jatkossakin kovaa työtä. Kun lukkoseppä tuli paikalle, hänellä oli päällään aivan eri nimisen lukkoliikkeen vaatteet kuin mihin opiskelija oli soittanut. Ruotsin lukkoseppäliiton SLR:n puheenjohtaja Benny Jansson on sitä mieltä, että perusongelma on lukkosepän ammatilta puuttuva kansallinen auktorisointi. Viime viikkoina olen seurannut Ruotsia, joka usein on se maa, joka tuntuu olevan muutaman askeleen edellä monien alojen kehityksessä. Helposti pidämme hyvin tehtyä ja luotettavaa työtä itsestäänselvyytenä. Nyt vuonna 2019 Ruotsin lukkoseppäliiton Benny Jansson toteaa, että valelukkoseppien ongelma voidaan ratkaista lukkosepän ammatin kansallisella auktorisoinnilla, kuten Italiassa on tehty, ja alan luvanvaraisuudella, kuten Suomessa ja Irlannissa on tehty. Miten tietoisia olemme Suomessa siitä, missä turvaurakointialalla täällä mennään tällä hetkellä. Ruotsissa valelukkosepät ovat kasvava ongelma Kuvassa keskiviikon iskuryhmä. Meillä on esimerkiksi pakollinen turvasuojaajakortti, jonka saa vain luotettavaksi todettu henkilö, ja turvaurakoitsijoilta vaaditaan elinkeinolupa, jonka saaminen myös vaatii taustojen tarkistamista. Siksi järjestäytynyt rikollisuus tulisi hyvin mielellään alalle. Turvaurakoitsijat ry oli mukana lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen omalla osastollaan tuomassa näkyvyyttä uudelle nimelle ja visuaaliselle ilmeelle sekä jäsenyrityksillemme. Kuusi vuotta sitten olimme kutakuinkin vastaavassa tilanteessa kuin Ruotsi on nyt. Göteborgs-Posten-lehti kiinnitti valelukkoseppäongelmaan huomiota kirjoittaessaan opiskelijasta, joka joutui maksamaan tähtitieteellisen hinnan lukonvaihdosta. Opiskelija otti yhteyttä soittamaansa lukkoliikkeeseen, josta kiistettiin, että oven avauksen tehnyt henkilö olisi heillä töissä. Artikkelia lukiessani mietin, miten meillä ovat asiat Suomessa vuonna 2019. Y HD IS TY KS ET Turvaurakoitsijat pitkästä aikaa FinnSecissä Turvallisuusalan suurin kotimainen tapahtuma FinnSec järjestettiin 2.– 3.10.2019 Messukeskuksessa, toista kertaa kaksipäiväisenä tapahtumana. Mielestäni Suomi on kehityksen kärjessä, paalupaikalla. Turvaurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Ona Gardemeister (vasemmalla), ensimmäinen varapuheenjohtaja Ari-Matti Kesti, AMSecurity Oy ja toinen varapuheenjohtaja Katri Koskela, Itä-Helsingin Lukko Oy. Kun lukkoseppä oli vaihtanut opiskelijan kaksi lukkoa, lukkoseppä kertoi hinnan olevan 10 000 Ruotsin kruunua, eli noin 920 euroa, ja summa tulisi maksaa käteisellä. Pitää muistaa, että turvaurakointiyrityksillä on hallussaan paljon sensitiivistä tietoa muun muassa pankkien ja muiden yritysten turvajärjestelyistä. Ruotsalaisten vapaaehtoinen auktorisointi ei hänen mukaansa ole riittävä. Toki Ruotsissa lainsäädäntö on toisenlainen kuin meillä. Lukitusalan yritystoimintaa sai harjoittaa melkein kuka vain. Työ sai kuitenkin jatkua epämiellyttävästä tunteesta huolimatta. Tällä hetkellä Ruotsin sosiaalisessa mediassa levitetään kuitenkin varoituksia valelukkosepistä, jotka ovat ilmestyneet jokin aika sitten. Jo lakimuutoksilla Ruotsissa saataisiin paljon parannuksia aikaan. Meillä oli myös loistava tilaisuus mainostaa ensi vuoden isoa ELF-konventiota ja yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuotta. Kehitystyömme jatkuu. Joskus juhlapuheet voivat tuntua tyhjiltä sanoilta, mutta mielestäni ne pitävät vahvasti paikkansa. Tänä päivänä tilanne on onneksi merkittävästi parempi. Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että ongelma on pahentunut, eikä sitä ole saatu hillittyä, vaikka aluksi luultiin aivan toisin. Suomalaisten lakisääteistä turvasuojaajakorttia vastaavaa järjestelmää Ruotsissa ei ole, ja laki estää siellä taustojen tutkimisen. Sen sijaan Ruotsissa puhaltavat harmittavat tuulet: valelukkoseppien määrä kasvaa. n Monissa juhlapuheissa kuulee usein sanottavan, että Suomi on lukitusja turvallisuusalan edelläkävijämaa. Nämä huijariyritykset tarjoavat lukitusalan palveluita. n Artikkelin kirjoittaja, kansanedustaja Peter Östman on Turvaurakoitsijat ry:n hallituksen puheenjohtaja. ”Tänään voit päästä vapaaksi vankilasta Kumlassa ja laittaa kyltin esille ja kutsua itseäsi lukkosepäksi”, Benny Jansson kertoi Göteborgs-Posten-lehdelle. Tiivistettynä artikkeli kertoo siitä, miten opiskelija lukitsi itsensä vahingossa ulos asunnostaan ja otti yhteyttä lukkoliikkeeseen, jonka ajatteli tuntevansa jo entuudestaan. Kun ongelmavyyhtiä alettiin selvittää, alkoi paljastua, että ongelmaa esiintyi ensin pääasiassa Tukholman alueella ja hiljalleen muuallakin Ruotsissa. 54 | 5/2019. Vielä kuusi vuotta sitten Turvaurakoitsijat ry varoitti, että järjestäytyneen rikollisuuden on liian helppo iskeä alalle
He eivät yllättäen päässeetkään ajamaan enää nopeasti tiehensä viinalastinsa kanssa, vaan joutuivat hakemaan soraa, jotta takapyörät eivät sutineet tyhjää mutavellissä. Eräänä päivänä rosvot murtautuivat myös Finnairin pääalkoholivarastoon. Osa viinoista haettiin Varpaisjärveltä navetasta. Huonoksi onneksi viskilaatikot sisälsivät myös yhden annoksen pulloja. Kun varas oli otettu kiinni, vartija uskalsi antaa rosvolle pienen selkäsaunan ja toivotuksen, että ensi kerralla saat ”isommasti”. Niinpä he kaikessa rauhassa lastasivat pakettiautonsa täyteen viinaksia. Lopulta poliisi selvitti tapauksen omien tutkimustensa avulla. Seuraavana yönä olin itse koiran kanssa Finnairin varastossa lukkojen ja sinettien takana vartiovuorossa, koska seinässä olevaa aukkoa ei oltu pystytty paikkaamaan ”näin nopeasti”. Kun hälytyslaitteet hiljalleen yleistyivät, varkaita alkoi kiinnostaa myös vikkelämpi toiminta. Se oli tämänkertainen tarina. Poliisilla ei ollut avaimia Finnairin alkoholivarastoon, joten he tarkastivat vain ovet ja totesivat, että ovet olivat kunnossa ja lukittuja. Miten poliisin onnistui selvittää, ketkä oli juomat navettaan vieneet. Vartijalla oli mukanaan hyvin opetettu koira, jota sietikin pelätä. Vartijat tai varkaat eivät laisinkaan valittaneet vaivoistaan, eikä kumpikaan vaatinut vahingonkorvauksia, saati puhunut oikeuksistaan. Viinakset olivat noin kuution kokoisissa laatikoissa, eikä laatikoissa juuri ollut tunnistetietoja. Naapuritontilla sijaitsevan varaston talonmiehellä oli kaksi schäferiä, jotka ryhtyivät haukkumaan epäilyttää liikehdintää. Vantaalla 1970-luvun puoliväli oli mielenkiintoista ja opettavaista aikaa. Murtokeikkoja tehtiin erityisesti bensa-asemille, joissa autoja tuohon aikaan vielä huollettiin ahkerasti. Ajattelin tässä tarinassa kertoa kahdesta tapauksesta. Sinä yönä satoi, ja rosvojen pakettiauto oli liukkaalla nurmikolla. Isäntä kuitenkin ajoi schäferinsä takaisin sängyn alle nukkumaan. He kaasuttivat tiehensä. Poliisi ajoi pillit ulvoen heitä vastaan noin 200 metrin päässä ”rikospaikalta”, mutta poliisi ei tunnistanut rosvoja. Yhden kerran poliisipartionkin onnistui napata rosvot, koska partio oli tauolla huoltoaseman takana ja heräsi lasinrikkoutumiseen. Rosvot olivat tulleet avolavapakettiautolla, ja tarkoitus oli viedä bensa-aseman autonhuoltotyökalut, akut ja kaikki varaosat. Jos isäntä olisi katsonut ikkunasta ulos, hän olisi nähnyt viinalastin lastauksen olevan käynnissä. Riippui siitä, mitä tunnistamisessa tapahtui. Takana näkyy avolavapakettiauto, jolla rosvot tulivat, ja oikealla Saab-henkilöauton nokkaa. Vuonna 1977 Kesoiliin tehtiin peräti yksitoista murtoa, joista vartijat ottivat rosvot kiinni kymmenen kertaa. Ensi lehdessä on uudet tarinat! P.S Sinänsä meno varkaiden ja vartijoiden välillä oli 1970-luvulla nykyistä ”reilumpaa” puolin ja toisin. Y HD IS TY KS ET Kirjoittaja Markku Vuorela toimi työelämässä Vartioässät Oy:n toimitusjohtajana ja perustajana. Reijo Mäkelän tekemä kuva, jossa vartija pitää aloillaan kuutta murtovarasta Kuninkaanmäen Kesoilin pihassa. Mene siis muualle. He päättivät palata takaisin ja katsoa, mikä tilanne Finnairin varastolla olisi nyt. Erittäin haluttu murtokohde oli Vantaalla Kuninkaanmäen Kesoil (nykyisin Neste). Rosvot poistuivat nopeasti paikalta, kun puhelin alkoi kilistä. Bensa-asemille oli helppo murtautua, ja Finnairin viina varastokin kiinnosti… Turvallisuusmuseo Kannatusyhdistys ry Olen liikkunut vartijoiden mukana kentällä ahkerasti vuosina 1975–2002. Pakosalla tien päällä rosvot tulivat uusiin ajatuksiin. Pahaksi onneksi varastossa oli modernit hälytyslaitteet, ja robottipuhelin oli kytketty puhelimeen siten, että puhelin kilisi, kun se soitti poliisin numeroon. Se sijaitsi yksin keskellä metsää. Oli tavallista, että bensa-aseman pitäjä kävi tunnistamassa murtautujat ”maijan” perässä. Kun poliisi tuli paikalle, pari henkilöä oli juuri kaatamassa pikkupullojen sisältöjä isompiin pulloihin. Seinässä oli edelleen reikä, eikä ketään näkynyt missään. Joskus ”maija” heilui enemmän, joskus vähemmän. 1970-luvun puolivälistä muistan tapauksia, jotka edelleen hymyilyttävät. 5/2019 | 55. Rosvot viipyivät bensa-asemilla pitkään, eikä heillä ollut kiireen häivää: kiinnijäämisriski oli mitättömän pieni. Nykyään hän on eläkkeellä. n Tällä palstalla Turvallisuusmuseo Kannatusyhdistys ry:n jäsenet ja muut historiasta kiinnostuneet kirjoittavat tietoa ja tarinoita vuosien ja vuosikymmenten takaa. Kerran vuonna 1978 vartija piti Kesoililla yhdellä kertaa maassa rivissä peräti kuutta rosvoa. Poliisi nappasi kaatajat kiinni, itse teossa. He tekivät varaston seinään ison reiän
satamassa Silja Symphonyllä Yhdistyksen syyskokouskutsu lähtee jäsenistölle piakkoin. Sen lisäksi, että FinnSecissä oli nyt määrällisesti enemmän näytteilleasettajia kuin kaksi vuotta sitten, haastatellut Finnsecurityn yritysjäsenet kokivat tapahtuman ”vahvan plusmerkkiseksi”. n Parhaat opinnäytetyöt palkittiin FinnSecissä julkistettiin vuoden parhaat opinnäytetyöt. Käy katsomassa ja ryhdy käyttäjäksi! www.instagram.com/finnsecurity n Messuilla lähes 12 000 kävijää! FinnSec-, Kiinteistöja Avita AudioVisual Expo -tapahtumakokonaisuudessa vieraili peräti 11 596 kävijää lokakuun 2.–3. Yritysryhmän jäsenistä muodostunut tuomaristo päätti jakaa yhden tuhannen euron ykköspalkinnon ja kaksi jaettua kakkospalkintoa, kumpikin arvoiltaan 500 euroa. Turvallisuusala uskoo kasvuun Finnsecurityn jäsenyritysten tilaama toimialan suhdannekatsaus julkistettiin FinnSec-messujen ensimmäisenä päivänä. Se tulee olemaan poikkeuksellisen suuri alan messutapahtuma, jonne voi jo nyt ilmoittautua näytteilleasettajaksi. Yhteydenotot virpi.jokitalo@messukeskus.com. Onnittelut voittajille! n Yhdistyksen opiskelijaryhmä avasi Instagram-tilin Yhdistyksen opiskelijaryhmän aktiivit ovat avanneet Finnsecuritylle Instagram-sivut. Ne, jotka eivät osallistu kokouksen jälkeen alkavaan Yritysturvallisuusfoorumin risteilyyn, ehtivät poistua laivalta. Raportti kokonaisuudessaan on kenen tahansa saatavilla, kun seuraava suhdannekatsaus julkistetaan noin vuoden kuluttua. Katsauksesta on lyhennys tämän lehden sivuilla 42–44. Suhdannekatsauksen koko raportti on jaettu yhdistyksen yritysjäsenille, joille se on jäsenetu. 56 | 5/2019. Syyskokous järjestetään Silja Symphonyllä ennen Yritysturvallisuusfoorumia. 2. FinnSec-messuilla riitti väkeä, ja myös näytteilleasettajat olivat tyytyväisiä. Arto Kankaan toteuttaman selvityksen mukaan turvallisuusalan kasvunäkymät ovat positiivisemmat kuin yleiset talouskehityksen näkymät. Seuraava turvallisuusja suojelualan tapahtuma FinnSec järjestetään 6.–7.10.2021. 2. n Matti Helkamo ja Arto Kangas pohjustivat ja esittelivät suhdannekatsausta. päivänä. Kiira Hartonen: Häiriöiden vähentäminen kauppakeskuksissa. Voittajat olivat seuraavat: 1. Teemu Partanen: Uhkaja väkivaltatilanteiden hallinta Tampereen kaupungilla. Antti Hamari: Turvallisuustekniikan ja turvatarkastusvälineiden koulutuksen jalkauttaminen Rikosseuraamuslaitoksessa. Y HD IS TY KS ET Toiminnanjohtajan uutiskatsaus Joona Vuorenpää Finnsecurity ry Syyskokous 27.11
Yritystoiminnan jatkuvuuden yksi suurimmista riskeistä on tulipalo ja sen aiheuttamat vaikutukset liiketoimintaan. www.yritysturvallisuusfoorumi.fi n RIMPUILUA PUHEENJOHTAJAN PALSTA ”Olen huolissani perinnöstä, jonka jätämme seuraaville sukupolville” Nuori ruotsalainen henkilö on ollut otsikoissa enemmän kuin useimmat julkisuuteen pyrkivät tai siellä viihtyvät voivat edes uneksia. Yritysturvallisuusfoorumin järjestävät Finnsecurity ja Suomen Palopäällystöliitto yhteistyökumppaneinaan Suomen Paloinsinööriyhdistys ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Onko aihe liian arka tai liian vaikea hallittavaksi vai miksi aiheen sijasta keskitytään ”ampumaan sanansaattaja”, kuten vanha sanonta kuuluu. Toiminnanjohtajan uutiskatsaus Joona Vuorenpää Finnsecurity ry Yhdistyksen jouluoluet Vltavassa 12.12. Olen ymmälläni. Tiloihin mahtuu nelisenkymmentä jäsentä. Loppuvuoden ehdoton huipputapahtuma, Yritysturvallisuusfoorumi, lähestyy. Tapahtumassa aiheita käsittelevät muun muassa sisäministeri Maria Ohisalo, Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ja Fortumin turvallisuusjohtaja Juha Härkönen sekä usea muu alan asiantuntija työpajoineen. Ilmoittautumiset: joona.vuorenpaa@finnsecurity.fi n Yritys turvallisuus foorumi Silja Symphonylla 27.–29.11. Aikamoinen vastuu asetetaan nuorille harteille. Viimeisin puheenaihe tätä kirjoitettaessa on ollut hänen esiintymisensä YK:n ilmastokokouksessa. Asiaa – riskeihin varautumista, niiden välttämistä ja niistä oppimista – käsitellään monipuolisesti Yritysturvallisuusfoorumissa, joka on suoraa jatkoa jo yli 30 vuotta sitten aloitetuille paloturvallisuuden neuvottelupäiville. Ammattilaisina osaamme varmasti keskittyä olennaiseen, emme anna sivuseikkojen vaikuttaa arviointiimme ja teemme oman osamme ympäristömme hyvinvoinnin edistämiseksi. Kommenteissa on kritisoitu hänen puheensa sisältöä, koska siinä ei ollut ratkaisuja. Finnsecurityn hallituksen ideoimana uutena perinteenä yhdistys järjestää ”jouluoluet”-kokoontumisen ravintola Vltavan Havel-kabinetissa torstaina 12. Lähde mukaan kuulemaan uutta, keskustelemaan ajankohtaisista aiheista sekä verkostoitumaan! Vielä ehdit ilmoittautua. On kritisoitu hänen esiintymistään. Paikallaolleet valtiomiehet kannustivat häntä jatkamaan toimintaansa, hänen puhettaan on analysoitu sanasta sanaan, ja hänen persoonallisuudestaan on julkaistu lukuisia kommentteja. Olen pahoillani ja huolissani perinnöstä, jonka jätämme seuraavilla sukupolville. joulukuuta kello 18 alkaen (Elielinaukio 2, Helsinki). Minua ei varsinaisesti kiinnosta henkilön persoona, tyyli tai taustalla olevat tahot. Olemmeko me keski-ikäiset miehet, joita suurin osa päättäjistä ja kritisoijista on, niin saamattomia, että odotamme 16-vuotiaan ratkaisevan ilmastoongelmat sillä aikaa, kun me keskitymme syyttelemään toisiamme, vähättelemään vaikutuksia tai odottelemaan jonkun toisen ratkaisevan ongelman. n Juha Härkönen puheenjohtaja 5/2019 | 57. Mitenkö tämä liittyy turvallisuuteen
› Yli 90% tilaajista on tutkitusti lehteen tyytyväisiä › 93% lukijoista säilyttää tutkitusti kaikki lehdet, kiinnostavimmat lehdet, tai laittaa lehdet kiertoon. TILAUSTARJOUS Ensimmäinen vuosi puoleen hintaan, vain 36,50€ Sisältää printtilehden ja digitaalisen näköislehden Lehdestä: › Arvostettu auktoriteetti alalla jo yli 30 vuoden ajan. Päivän päätteeksi kuultiin uusista turvallisuusalan julkaisuista. Kameravalvontateknologioiden tulevaisuudesta kertoneen Axis Communications AB:n Key Account Manager Jouni Virta totesi, että kameratekniikka kehittyy valtavasti. Liskin mukaan digitaaliset alustat, analytiikka ja palvelut luovat uusia liiketoimintamalleja, jotka tähtäävät käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Järjestelmäintegraatiot lisääntyvät, ja siinä missä aiemmin keskusteltiin kulunvalvontajärjestelmistä kiinteistöja turvallisuuspäälliköiden kanssa, nykyään keskustellaan yhä enemmän yritysten it-vastaavien kanssa. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Sallinen puolestaan kertoi Kameravalvontaoppaasta, jonka päivitystä Turva-alan yrittäjät ry on parhaillaan tekemässä. Myöskään kulunvalvontajärjestelmiä ei enää nähdä erillisinä järjestelminä, vaan osana suurempaa kokonaisuutta. Seuraamme trendejä ja tulevaisuutta. Hieman erilaisista pilvipalveluista kuultiin Finanssiala ry:n johtajan Risto ”Joppe” Karhusen esityksessä, jossa Joppe käsitteli värikkääseen tyyliinsä muun muassa nettihuijauksia. Lisätietoa aiheesta löytyy tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta https://tietosuoja.fi/euroopan -tietosuojaneuvoston -ohjeet n Toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus Kimmo Arenius toimitusjohtaja TILAA LEHTI 6 NUMEROA VUODESSA Miksi tilata. Lisääntynyt suorituskyky mahdollistaa paremman kuvanlaadun ja kehittyneet hämäräja pimeäkuvausominaisuudet. Tilaajana saat myös 6 kertaa vuodessa ilmestyvät sähköiset turvallisuuden ja riskienhallinnan e-Uutisemme suoraan sähköpostiisi. Kehitämme lukijoidemme ammattiosaamista edelleen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Viime hetken haaste päivitykselle on Euroopan tietosuojaneuvoston (EDPB) tekeillä oleva ohje, jonka tarkoitus on selventää, miten viime vuonna sovellettavaksi tullutta EU:n yleistä tietosuoja-asetusta tulisi soveltaa henkilötietojen käsittelyyn kameravalvonnassa. Turva-alan yrittäjien varapuheenjohtaja, BLC Turva Oy:n palvelukehityspäällikkö Sampo Jokinen haastoi kuulijoita pohtimaan, voiko turvallisuutta tuottaa pilvipalveluiden avulla. Pilvipalvelut yleistyvät, ja euromääräisesti suurimmat odotukset kohdistuvat erilaisten kevyiden IoT-laitteiden kysynnän kasvuun. Myös mobiilisovellukset yleistyvät kulunvalvontajärjestelmien käytössä. Sisäministeriön poliisiosaston poliisiylitarkastaja Timo Kerttula kertoi suomalaisesta kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallista ja kuulijakuntaa erityisesti kiinnostaneesta aiheesta eli yksityisen turvallisuusalan lainsäädännön taustoista – olihan Kerttula vahvasti vaikuttamassa nykyisen LYTP:n syntyyn. Schneider Electric Finlandin Director EcoBuilding Solutions & Sales Tapani Perttula esitteli huolella valmisteltua, ja äskettäin julkaistua ja kokonaan uudistettua paloilmoitinohjeistoa ST-ohjeisto 1 Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito 2019. Päivän pääteemoiksi nousivat turvallisuustekniikan kehitysnäkymät, digitalisaatio ja pilvipalvelut. Kerromme hyvistä ratkaisuista ja miten vältät sudenkuopat. › Tekee yhteistyötä 20 Suomen merkittävimmän turvallisuuden ja riskienhallinnan yhdistyksen kanssa. Jokisen mukaan pilvipalvelu ei ole automaattisesti hyvää eikä huonoa, ja pääsääntöisesti samat tietoturvaa koskevat lainalaisuudet pätevät kaikkiin verkotettuihin ympäristöihin. Tehokkaammat analytiikkaohjelmat taas mahdollistavat esimerkiksi aiempaa tarkemman auton rekisterikilven tunnistuksen, ja kameroiden tuottamaa tietoa voidaan käyttää liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi kaupan asiakasvirtojen analysoimisessa. Vastaus saatiin: kyllä voi. Ohjeen julkinen kuulemismenettely on päättynyt syyskuussa, ja sitä ei vielä ole hyväksytty – eikä sitä myöskään voi ohittaa Kameravalvontaopasta päivitettäessä. Lisäksi hän painotti, että yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kannalta turvasuojaustoiminta on täysin oma lukunsa verrattuna vartioimisliikeja järjestyksenvalvojatoimintaan. Y HD IS TY KS ET Turvapätevyyspäivä tähyili tulevaisuuteen Turva-alan yrittäjät ry järjesti Turvapätevyyspäivän Messukeskuksen Siivessä 1.10.2019. Kerttula korosti lain merkitystä alan toimijoiden nuhteettomuuden varmistamisessa ja siinä, että toimijoilla on riittävä ymmärrys toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä. Schneider Electric Finland Oy:n Offer manager Anssi Liskin puheenvuorossa tulevaisuuden kulunvalvontaratkaisuissa viesti oli selkeä: muutos on väistämätön. Uutena sovelluksena esiteltiin kameravalvonnan ja audiojärjestelmän yhdistäminen asiakaskokemuksen parantamiseksi ja varkauksien estämiseksi kaupoissa. Hänen mukaansa turvallisuusalan kansainvälisten markkinoiden odotetaan kasvavan edelleen noin 10 prosenttia vuodessa ainakin vuoteen 2025 saakka. Perinteisen turvatekniikan, kuten kameraja kulunvalvontajärjestelmien, odotetaan käyvän jatkossakin hyvin kaupaksi, mutta samalla muuttavan myös muotoaan. T ilaisuuden avasi Turva-alan yrittäjät ry:n puheenjohtaja, Stanley Security Oy:n Pohjoismaiden toimintojen johtaja Kettil Stenberg. Pysyt ajan tasalla yritysturvallisuudesta: teknologiasta, palveluista, tietosuojasta, tietoturvasta, lainsäädännöstä, palontorjunnasta, riskienhallinnasta ja innovaatioista. Stenbergin mukaan IoT:n kasvuvauhti on kova, ja valtavien mahdollisuuksien lisäksi syntyy isoja tietoturvaan liittyviä riskejä. › Jakaa vuosittain Finnish Security Awards -turvallisuuspalkinnot yhteistyössä kumppaneidensa kanssa TILAA HELPOSTI Soita (03) 424 65340 Lähetä email tilaajapalvelu@turvallisuus.com Tilaa sivustolta www.turvallisuus.com Anssi Liski Kettil Stenberg Jouni Virta 58 | 5/2019
› Tekee yhteistyötä 20 Suomen merkittävimmän turvallisuuden ja riskienhallinnan yhdistyksen kanssa. › Jakaa vuosittain Finnish Security Awards -turvallisuuspalkinnot yhteistyössä kumppaneidensa kanssa TILAA HELPOSTI Soita (03) 424 65340 Lähetä email tilaajapalvelu@turvallisuus.com Tilaa sivustolta www.turvallisuus.com. Pysyt ajan tasalla yritysturvallisuudesta: teknologiasta, palveluista, tietosuojasta, tietoturvasta, lainsäädännöstä, palontorjunnasta, riskienhallinnasta ja innovaatioista. TILAUSTARJOUS Ensimmäinen vuosi puoleen hintaan, vain 36,50€ Sisältää printtilehden ja digitaalisen näköislehden Lehdestä: › Arvostettu auktoriteetti alalla jo yli 30 vuoden ajan. › Yli 90% tilaajista on tutkitusti lehteen tyytyväisiä › 93% lukijoista säilyttää tutkitusti kaikki lehdet, kiinnostavimmat lehdet, tai laittaa lehdet kiertoon. TILAA LEHTI 6 NUMEROA VUODESSA Miksi tilata. Tilaajana saat myös 6 kertaa vuodessa ilmestyvät sähköiset turvallisuuden ja riskienhallinnan e-Uutisemme suoraan sähköpostiisi. Kehitämme lukijoidemme ammattiosaamista edelleen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Seuraamme trendejä ja tulevaisuutta. Kerromme hyvistä ratkaisuista ja miten vältät sudenkuopat
FINNISH SECURITY AWARDS 2019 Lue palkintokooste 17.12.2019 ilmestyvästä lehdestä. Palkintojen sponsoreina toimivat: Palkintojen yhdistyskumppaneina toimivat: ASIS Finland ry, Finnsecurity ry, Pelastustieto-lehti, Suomen Palopäällystöliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, Suomen Riskienhallintayhdistys ry, Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry, Suomen Yksityisetsiväja Lakitoimistoliitto, Turvaalan Yrittäjät ry, Turva-XX, Turvallisuusmuseo kannatusyhdistys ry, Turvallisuusjärjestöjen Foorumi, Työsuojelupäälliköt ry, Yhteiskuntaturvallisuuden seura ry, Yrityssuojeluyhdistys ry Palkinnot myöntää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti yhdessä kumppaniensa kanssa