Tekoälyn hyödyntäminen riskienhallinnassa KUKA JOUTUU VANKILAAN. – TUTKIMUS VANKIEN TAUSTOJEN MUUTOKSESTA VIIME VUOSIKYMMENINÄ. Kriminologian professori Mikko Aaltonen 1/2025 Järjestäytynyt rikollisuus yritystoiminnassa EXIT-toiminta – rikollisryhmistä irtautumisen tukeminen Tiedustelu oikeusvaltiossa – kuka vahtii vahteja
6 NUMEROA VUODESSA TILAA LEHTI: Soita 03 424 65340 tilaajapalvelu@turvallisuus.com Työnantajan vastuut ja velvoitteet työturvallisuuden riskienhallinnassa Työterveys ja työturvallisuus kuntoon standardin avulla Koneasetus tuo digitaalisuuden mukaan koneiden turvallisuuteen Työturvallisuusvalvonnan kehittäminen HUVIPUISTOSSA TURVALLISUUS TAKAA LEPPOISAN TUNNELMAN Särkänniemen huvipuiston toimitusjohtaja Miikka Seppälä 4-5/2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS 10.–12.9.2024 Kalle Arola otti vastaan vuoden turvallisuusyrityspalkinnon 6/2024 Kyberturvallisuuspalveluiden sääntelyn kehittämistarpeet Laadukkaampaa työturvallisuuskoulutusta standardin avulla Positiivinen luottotietorekisteri – työkalu riskienhallintaan Turvallisuus ja riskienhallinta sammutusvaahtojen muutoksessa ISÄLTÄ POJILLE – ELEKTRO-AROLA OY JUHLI 50-VUOTISTA TAIVALTAAN Turvallisuuspalkinnot jaettiin Ritarihuoneella Nesteen Jaakko Valtonen – 35 vuotta oikealla puolella turvallisuutta PALOTURVALLISUUS 3/2023 Pelastuslakiuudistus Kriittisille toimijoille uusia velvoitteita Säteilyturvallisuuden monipuolista valvontaa Maastopalot Sähkölaitteiston lämpökuvaus Maailman ensimmäiset tekoälyä koskevat säännökset tulevat EU:sta Kiristyshaittaohjelmatapausten tutkintaa – case Akira Vastaamon tapaus osoittaa, että lainsäädäntö kaipaa päivittämistä Standardien hyödyntämisestä kyberturvallisuuden riskienhallinnassa TEKOÄLY, ROBOTISAATIO, KYBERRIKOLLISUUS JA EPÄVAKAA GLOBAALI GEOPOLIITTINEN TILANNE Digija väestötietoviraston VAHTI-johtoryhmän pääsihteeri Kimmo Rousku – VAHTI-verkosto kehittää digiturvallisuutta 3/2024 Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko on valittu Naton teollisuusryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi 2/2024 Suomen ja Naton puolustussuunnittelun yhteensovittaminen Tukesin uusi prosessiturvallisuusjärjestelmä Monipuolinen yhteistyöverkosto on turvallisuusalan koulutuksen elinehto Mirasys – suomalaista VMS-osaamista maailmalla NATO-JÄSENYYS AVAA MAHDOLLISUUKSIA ELINKEINOELÄMÄLLE Jensen Hughesin Samuli Heikkilä – yhteistyötä ja riskilähtöisyyttä tarvitaan lisää turvallisuussuunnitteluun 1/2024 Kybervakoilu on kasvava uhka Suomelle Omaisuusvakuuttamisen turvavaje Turvallisuus ennen ja jälkeen onnettomuuden Talousrikokset: uhka vai mahdollisuus. arvonlisäveron ja postituksen Suomeen. Turvallisuuspalkinnot jaettiin. Turvallisuuden megatrendit 2024 TURVALLISUUSSUUNNITTELU Herrasmieshakkereiden vieraana Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves TURVALLISUUSTEKNOLOGIA 4-5/2023 Turvallisuusalan digitaalinen tulevaisuus Turvallisuusalan valvomo-ohjelmistot muutoksessa Supertietokone LUMI Tekoälyn hyödyntäminen rikollisessa toiminnassa 11.–12.10.2023 Helsingin Messukeskus Messuliite Anna Katariina Wisakanto – tekoälyn hyödyntäminen johtamisessa ja päätöksenteossa TURVALLISUUSJOHTAMINEN 6/2023 Digitaalinen kaksonen johtamisen tukena tulkitsemassa todellisuutta ja hallitsemassa riskejä Turvallisuustilannekuva johtamisen tukena Turvallisuusjohdon koulutusohjelma jo yli 30 vuotta Rick Rescorla – miten turvallisuusuhkien ennakointi ja mielikuvituksen käyttö säästi 2 687 henkeä. 90 € 1 vuosi Sis. Ulkomaan tilauksien postituskulut lisätään hintaan. Tilaajalahjana saat kaupan päälle Yksityisen turvallisuusalan historia -teoksen. Hinta 90 €/vuosi sis. Tilaa lehti ja varmista, että saat tuoreimmat uutiset, analyysit ja asiantuntijanäkemykset turvallisuudesta ja riskienhallinnasta – kuusi kertaa vuodessa. Painetun lehden lisäksi saat käyttöösi myös digilehden arkiston vuodesta 2017 alkaen. TURVALLISUUDEN PULSSILLA JO 40 VUOTTA Jo neljän vuosikymmenen ajan Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti on pitänyt huolen siitä, että alan ammattilaiset ja asiasta kiinnostuneet pysyvät ajan tasalla. Lehti on verovähennyskelpoinen ammattijulkaisu. printtilehden ja digitaalisen näköislehden. Mihin suuntaan riskienhallinta kehittyy. Lisäksi tulemme järjestämään ajankohtaisia luentoja ja seminaareja yhdessä alan toimijoiden kanssa juhlavuoden aikana. Näin teemme jatkossakin! Juhlavuoden kunniaksi tulemme julkaisemaan juhlanumeron kesällä, jossa käydään läpi alan merkittäviä tapahtumia vuosikymmenien ajalta
Suomalaisen yrityskentän on säilyttävä avoimena ja luotettavana. Järjestäytyneellä rikollisuudella on jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta vaatii tehokasta rikosprosessia, riittäviä resursseja viranomaisille ja toimivaa kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa riskitekijöitä, jotka altistavat yksilöitä rikollisuudelle. Tutkimus auttaa myös ymmärtämään, miten rikolliset muun muassa hyödyntävät teknologiaa ja verkostoitumista toimintansa tehostamiseksi. Tämä tieto on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää tehokkaita torjuntakeinoja ja kohdentaa resursseja oikein. Yrityksiin kohdistuvan luottamuksen mureneminen heijastuu suoraan talouden toimivuuteen, markkinoiden avoimuuteen ja kilpailuun. Samalla järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää heikosti valvottuja toimialoja ja yhteiskunnallisia rakenteellisia ongelmia, kuten eriarvoisuutta ja työttömyyttä, houkutellakseen uusia jäseniä. Tärkeää olisi pystyä puuttumaan myös rikollisuuden juurisyihin, kuten sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja syrjäytymiseen, jotta nuoret eivät ajautuisi rikollisuuden pariin. Vaikka perinteiset rikollisuuden muodot, kuten huumekauppa, ovat yhä merkittäviä, digitaalinen aikakausi on tuonut mukanaan uusia haasteita erityisesti kyberrikollisuuden myötä. Ylipäätään koko rikosprosessia on uudistettava vastaamaan järjestäytyneen rikollisuuden muuttuneisiin muotoihin. Tämä vaatii päättäjiltä rohkeutta ja johdonmukaisuutta puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Korruptio ja rahanpesu heikentävät yhteiskuntien vakautta ja luottamusta instituutioihin. Järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät laillista liiketoimintaa peitteenä toiminnalleen, mikä vaikeuttaa niiden tunnistamista ja torjumista. Tämä ei ole vain rikosoikeudellinen kysymys, vaan myös laajempi yhteiskunnallinen haaste. PÄÄKIRJOITUS 1/2025 3 Jyri Paasonen PÄÄTOIMITTAJA Järjestäytyneellä rikollisuudella on jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Järjestäytynyt rikollisuus on muuttunut globalisaation ja teknologian myötä entistä monimuotoisemmaksi ja vaikeammin torjuttavaksi. JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN LAAJA VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutukset ulottuvat taloudellisiin ja poliittisiin rakenteisiin. Tutkimus on myös keskeisessä roolissa rikollisuuden torjunnassa, sillä se tarjoaa tietoa rikollisuuden taustatekijöistä ja kehityssuunnista
28 Tekoälyn ennusteet vuodelle 2025 32 Riskienhallintayhdistys 34 SFS 36 Turvaurakoitsijat 38 Suomen Yksityisetsivä ja Lakitoimistoliitto 40 Turvallisuusmuseo 42 Tietoturva ry 46 Turva-alan yrittäjät ry 48 Finnsecurity 50 Arkiston kätköistä 52 TURVAVISA 54 Turvallisuuspolitiikka 55 1/ 20 25 ISSN 1799-697X 41. – Tutkimus vankien 8 taustojen muutoksesta viime vuosikymmeninä Järjestäytynyt rikollisuus yritystoiminnassa 12 Lasten ja nuorten osallistuminen rikollisiin 14 verkostoihin ja ampuma-aseväkivallan hallinta . PÄÄKIRJOITUS 03 Kriminologian professori Mikko Aaltonen 06 Itä-Suomen yliopisto 07 Kuka joutuu vankilaan. vuosikerta, 6 numeroa vuodessa ILMESTYMISAIKATAULU Nro 2/2025 2.5.2025 Nro 3/2025 20.6.2025 Nro 4-5/2025 3.10.2025 Nro 6/2025 19.12.2025 KUSTANTAJA Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T & Rh) Tietopalvelu Oy PÄÄTOIMITTAJA Jyri Paasonen, jyri.paasonen@turvallisuus.com, +358 45 257 3488 TAITTO & ULKOASU Juha Jukarainen, Murra Oy PAINO Printall. -syyt, seuraukset ja ratkaisut Ruotsissa Marseillen verinen jengisota 16 Grooming -jengiskandaali Britanniassa 18 Exit-toiminta -rikollisryhmistä irtautumisen 20 tukeminen Exit-toiminnan erityisasiantuntija 23 Sami Peltovuoma Turvallisuusoikeuden professuuri Vaasan yliopistoon 24 Tiedustelu oikeusvaltiossa – kuka vahtii vahteja
Tekoälyn ennusteet vuodelle 2025 Dan Karpati käsittelee jutussa tekoälyn nopeaa kehitystä ja sen vaikutuksia kyberturvallisuuteen, erityisesti energiankulutukseen, ohjelmistokehitykseen, rikollisten hyödyntämiin uhkiin sekä eettisiin ja sääntelyhaasteisiin. – Tutkimus vankien taustojen muutoksesta viime vuosikymmeninä Tutkimus selvittää vankien sosioekonomisen taustan muutoksia ja niiden syitä Suomessa. 32 EXIT-toiminta -rikollisryhmistä irtautumisen tukeminen Juttu käsittelee järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien vankien määrän kasvua ja rikollisryhmistä irtautumisen tukemista Suomessa. Järjestäytynyt rikollisuus yritystoiminnassa Verohallinto selvitti järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä suomalaiseen yritysmaailmaan, erityisesti harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen. 34 Tekoälyn hyödyntäminen riskienhallinnassa Tekoälyn rooli riskienhallinnassa korostuu sen kyvyssä tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä reaaliaikaisesti sekä optimoida päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista. 8 Kuka joutuu vankilaan. 12 20
Aaltonen toimii Itä-Suomen yliopiston kriminologian tutkimusryhmän vastuuhenkilönä.. Aaltonen väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2013. Tutkimuskohteina ovat esimerkiksi rikosseuraamukset ja niiden täytäntöönpano sekä rangaistuskäytäntö, kriminaalipolitiikan historiallinen analyysi sekä vaikutusten arviointi esimerkiksi lainsäädäntömuutosten ja vankeusajan kuntoutuksen osalta. Suomesta on tullut yksi rekisteritutkimuksen edelläkävijämaista, etenkin rekisterilinkkaustutkimuksen, jossa yhdistetään aineistoja eri tietolähteistä. Aaltonen on parhaillaan mukana ACElife-hankkeessa, joka on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama pitkä tutkimushanke. 6 1/2025 HENKILÖ KRIMINOLOGIAN PROFESSORI MIKKO AALTONEN Laura Paasonen M ikko Aaltonen on toiminut Itä-Suomen yliopiston kriminologian professorina vuodesta 2020. Aaltonen toimii Itä-Suomen yliopiston kriminologian tutkimusryhmän vastuuhenkilönä. Tutkimusryhmä harjoittaa myös kriminologista, kriminaalipoliittista ja rikosoikeudellista, erityisesti rekisterija asiakirja-aineistoihin perustuvaa määrällistä ja laadullista tutkimusta. Ennen nykyistä työtehtäväänsä hän työskenteli virkamiehenä oikeusministeriössä. Tutkimusryhmä vastaa kriminologian opetuksesta oikeustieteiden laitoksella ja ohjaa alaan liittyviä väitöskirjoja. Tutkimusryhmä tekee yliopiston sisällä oppiaineja tiedekuntarajat ylittävää yhteistyötä muun muassa oikeudellista ratkaisutoimintaa koskevassa empiirisessä tutkimuksessa, ja yliopiston puitteissa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat lääketieteen ja käyttäytymistieteiden asiantuntijat. Aaltosella on myös kansainvälisiä yhteistyöverkostoja, ja hän onkin kansainvälisesti arvostettu kriminologi, joka hyödyntää tutkimuksissaan laajoja rekisteriaineistoja. Aaltosen omassa tutkimuksessa vaikuttavuuden tutkiminen on kestoteema. Aaltonen on myös dosentti Turun ja Helsingin yliopistoissa. Hän toimii esihenkilönä rikosja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen oppiaineessa. Siinä tutkitaan lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia myöhempään elämään sekä rikosoikeudellisen että lastensuojelujärjestelmän kykyä vastata ongelmiin
Itä-Suomen yliopistossa on oikeustieteiden laitos, jossa on 1 300 perustutkinto-opiskelijaa, 150 väitöskirjatutkijaa ja 150 työntekijää. Tutkinto-opiskelijoita on 17 000 ja aikuisopiskelijoita 16 600. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Laura Paasonen ORGANISAATIO 1/2025 7 I tä-Suomen yliopisto (University of Eastern Finland, UEF) on monialainen tiedeyliopisto, joka tarjoaa opetusta lähes sadassa pääaineessa. Yliopiston kampukset sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa. Itä-Suomen yliopisto perustettiin vuonna 2010, jolloin Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät uudeksi Itä-Suomen yliopistoksi. Itä-Suomen yliopistossa työskentelee yli 3 000 tutkijaa, opettajaa ja asiantuntijaa, ja siellä on henkilöstöä 77 eri maasta. Vaikka kriminologian opetus liittyy läheisesti rikosja prosessioikeuteen, se käsittelee rikollisuutta laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä ja hyödyntää useiden tieteenalojen näkökulmia rikollisuuden ymmärtämiseksi ja ehkäisemiseksi.. Kriminologian opetus on osa oikeustieteiden laitoksen tarjontaa. Kriminologian perusopinnot (25 opintopistettä) sisältävät seuraavat opintojaksot: kriminologia, johdatus rikostaloustieteeseen, kriminologian menetelmät, rikollisuuden ja kontrollipolitiikan historia sekä kriminologian lukupiiri. Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kyseiset opinnot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden ymmärtää rikollisuutta laajana yhteiskunnallisena ilmiönä sekä perehtyä rikollisuuden syihin, tutkimusmenetelmiin ja rikoksentorjunnan keinoihin. Se sisältyy rikosja prosessioikeuden oppiaineeseen
– TUTKIMUS VANKIEN TAUSTOJEN MUUTOKSESTA VIIME VUOSIKYMMENINÄ Mikko Aaltonen RIKOLLISUUS. 8 1/2025 KUKA JOUTUU VANKILAAN
Vankeutta edeltäneen sosioekonomisen taustan mittaus perustui neljään muuttujaan: koulutustasoon, tuloihin, työssäkäyntiin ja toimeentulotuen saamiseen. Heinosen mukaan vielä 1980-luvulla valtaosa oli elämässään töitä tehneitä ja jopa alojensa ammattilaisia, kun nykyvangeista isolla osalla ei ole käytännössä mitään työkokemusta. 1/2025 9 V uonna 2016 silloinen Helsingin vankilan apulaisjohtaja Jyrki Heinonen kuvasi Ylen haastattelussa sitä, miten vankiloissa tehtävä työtoiminta ja sen edellytykset ovat hänen työuransa aikana muuttuneet. Haastattelun kiinnostavinta antia on kuvaus vankien ammattitaidon ja työmotivaation muutoksista viime vuosikymmeninä. Sosioekonomista taustaa mitattiin vankeustuomiota edeltäneeltä vuodelta, millä pyrittiin varmistamaan se, että esimerkiksi tutkintavankeus ei vaikuttaisi työssäkäyntihistorian mittaamiseen. Tilalle on tullut pelikonsolien taitajia. Neljä kertaa toistettu vankien terveystutkimus kertoo, että vankipopulaatiossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia 1980-luvun puolivälistä eteenpäin, mutta sosioekonomisen taustan muutoksia ei ollut aiemmin tarkasteltu systemaattisesti. Vankilanjohtajien näkemykset vankien taustojen muutoksista ovat tärkeitä myös pohdittaessa keinoja vaikuttaa uusintarikollisuuteen. Myös muiden kuin tuomittujen keskuudessa lasku oli huomattavaa, noin 17 prosenttiyksikköä.. Vertasimme näitä henkilöitä 16–64-vuotiaaseen väestöön ja lisäksi eräisiin muihin rikosseuraamuksiin tuomittuihin henkilöihin. Hyödynsimme tutkimuksessamme laajaa rekisteriaineistoa, joka sisälsi tiedot kaikista käräjäoikeudessa vankeuteen vuosina 1988–2019 tuomituista henkilöistä. Samassa haastattelussa Pelson vankilan silloinen johtaja Ville-Veikko Pohjola totesi, että yleisesti havaittu trendi on, että perinteisten käsityöammattien taitajat ovat vähentyneet ja taidot kadonneet. Suuret muutokset 1990-luvulla Ensimmäisenä keskeisenä havaintona tutkimus antaa tukea ajatukselle siitä, että 1990-luvun lama ja sitä seuranneet työvoiman kysynnän muutokset ovat ainakin osasyy siihen, että vankien työmarkkinakytkös on aikaisempaa heikompi. Jos uusintarikollisuuden riskiä pyritään vähentämään vankeuden jälkeisen työllistymisen mahdollisuuksia parantamalla, muuttuu tavoitteen vaikeuskerroin huomattavasti, jos vankiloista vapautuu enenevässä määrin ihmisiä, joilla ei ole merkittävää työhistoriaa tai koulutusta. Tutkimustietoa näistä muutoksista ei kuitenkaan ole juurikaan ollut saatavilla. Vuonna 1988 vankilaan tuomituista 46 prosenttia oli töissä tuomiota edeltäneenä vuonna, mutta vuoteen 1994 mennessä osuus oli laskenut alle 10 prosenttiin. Suomen Akatemian rahoittamassa CRIMCAR-hankkeessa (2018–2023) halusimme tarkastella kysymystä aiempaa perusteellisemmin
Rikokset, joista tuomittava ehdoton vankeusrangaistus olisi pituudeltaan korkeintaan kahdeksan kuukautta, voidaan muiden edellytysten täyttyessä tuomita yhdyskuntapalveluna. Samanlaista kehitystä nähdään myös tulojen osalta. Tämä valikoitumista koskeva tulos osoittaa myös sen, että naiivit seuraamusten väliset uusintarikollisuusastetta koskevat vertailut eivät kerro mitään seuraamusten vaikuttavuudesta. Kokonaisratkaisun avulla valjastat eduksesi Abloyn mekaanisen ja elektronisen osaamisen parhaat puolet ja hallitset kulkuoikeuksia, lukkoja, kulkutunnisteita ja koko turvallisuuden infrastruktuuria yhdestä ja samasta selainpohjaisesta käyttöliittymästä. Parhaimmillaankin vangeista on ollut työssäkäyviä hieman alle 20 prosenttia. Koko väestössä työssäkäyntiaste palasi lähes 1980-luvun tasolle ennen 2008 alkanutta finanssikriisiä, mutta vankien sekä muihin rikosseuraamuksiin tuomittujen joukossa työssäkäyntiaste ei ole koskaan palannut tuolle tasolle. Lue lisää ja pyydä tarjous lähimmältä ABLOYvaltuutetulta lukkoliikkeeltäsi: abloy.?. Verrattain vakaa tilanne 2000-luvulla 2000-luvulla muutokset vankien taustoissa ovat olleet pienempiä. Analyysimme osoittaa, että korkeammin koulutetut ja paremmin toimeentulevat, erityisesti rattijuopumuksista tuomitut henkilöt, tuomittiin todennäköisemmin yhdyskuntapalveluun, kun seuraamus tuli huhtikuussa 1994 käyttöön koko maassa. Vastaavia havaintoja on tehty muun muassa Tanskassa. Matalampi riski korreloi myös vankien sosioekonomisen taustan kanssa. Tilastotietojen ja aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että tämän tutkimuksen seuranta-aikana sekä vankeuteen tuomittujen määrässä että vankiluvussa on tapahtunut kohtalaisen suuria muutoksia. Kokonaisratkaisu turvallisuuden ja kulkemisen hallintaan Vie organisaatiosi tehokkuus, kulkemisen hallinta ja turvallisuus uudelle tasolle ja hyödynnä koko potentiaalisi ABLOY OS -kulunvalvontaja PROTEC 2 CLIQ -lukitusratkaisulla. Tuomittujen väestöön suhteutettu määrä oli vuonna 2019 laskenut lähes kolmannekseen vuoden 1987 tasosta. Koska yhdyskuntapalvelusta suoriutumisen edellytyksiä arvioidaan Rikosseuraamuslaitoksen toimesta ennen tuomitsemista, ei ole yllättävää, että seuraamukseen tuomitut ovat keskimäärin matalamman uusimisriskin henkilöitä kuin vankeuteen tuomitut. Finanssikriisin jälkeen rikosseuraamuksiin tuomittujen työssäkäyntiaste on jälleen heikentynyt jonkin verran, mutta muutokset ovat toki selvästi 1990-luvun lamaa pienempiä. Koulutustason osalta havaitaan, että samaan aikaan kun koko väestön koulutusaste on kohentunut, vankeuteen tuomittujen koulutusaste (vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus) on jopa hieman laskenut. Laman lisäksi toinen tärkeä selitystekijä vankien taustojen muutokselle 1990-luvulla on yhdyskuntapalvelun käyttöönotto. Tulokset ovat pitkälti samankaltaisia myös vaihtoehtoisilla sosioekonomisen aseman mittareilla. Yhdyskuntapalvelu otettiin Suomessa vaiheittain käyttöön 1990luvun aikana, ja tähän seuraamukseen tuomittujen määrä oli suurimmillaan vuosituhannen taitteessa. 10 1/2025 Kokonaisuutena näyttää kuitenkin siltä, että muutokset olivat suurempia rikoksista tuomittujen parissa
Tällöin voisi ajatella, että vankeutta edeltävä heikko työmarkkinakytkös onkin pikemminkin seurausta rikollisesta elämäntavasta kuin toisin päin. Katvealueita ja jatkotutkimuksen tarpeita Tutkimuksemme kertoo osaltaan siitä, että tämän päivän vankien integroiminen työmarkkinoille on selvästi haastavampaa kuin aikaisemmin. Rikosseuraamusalan tiukassa resurssitilanteessa olisi suotavaa, että rahat käytettäisiin nimenomaan sellaisiin toimiin, joilla voidaan aidosti vähentää uusintarikollisuutta. (2024). Vankeustuomioon johtaneiden rikosten jakaumassa on tapahtunut joitakin muutoksia, ja esimerkiksi huumausainerikoksista tuomittujen osuus on kasvanut selvästi, kun taas varkauksista ja rattijuopumuksista tuomittujen osuus on laskenut. Tutkimuksemme eräänä puutteena on se, ettemme voi käytettävissä olevien aineistojen perusteella sanoa kovinkaan paljon siitä, millaisia muita laadullisia muutoksia vankipopulaatiossa on tänä aikana tapahtunut. Demographic Research, 51, 823-854.. Ulkomaalaisten vankien osuus on ollut kasvussa koko 2000luvun. Niin sanotuista valkokaulusrikoksista vankeuteen tuomitut muodostavat vankipopulaatiosta siinä määrin pienen osuuden, etteivät he vaikuta kokonaiskuvaan merkittävällä tavalla. Uusijoiden osuus on sen sijaan pysynyt melko lailla vakaana, ja vankeustuomio on varsin harvoin ensimmäinen tuomio. Näiden toimien vaikuttavuudesta nimenomaan suomalaisessa kontekstissa ja vankipopulaatiossa ei ole vakuuttavaa näyttöä. Kun vankien määrä on vähentynyt, ja samaan aikaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja rikollisverkostoihin kytkeytyvien vankien määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina, saattavat löydöksemme osaltaan heijastella ammattimaisemman rikollisuuden merkityksen kasvua. The changing socioeconomic composition of the Finnish prison population. Aaltonen, M., Pitkänen, J., Tyni, S., & Martikainen, P. Rajoituksena on lisäksi mainittava se, että huumausaineiden maahantuontia ja kauppaa tai niin sanottuja hit-and-runrikoksia tekevistä ulkomaalaisista tuomituista ja heidän sosioekonomisesta asemastaan ei rekisteritutkimuksella saa tietoa, koska he eivät ole asuneet Suomessa eikä heillä ole suomalaista henkilötunnusta. Vankiluvussa tapahtuneet muutokset ovat pienempiä, mikä johtuu siitä, että vankilukuun vaikuttavat enemmän pitkiä tuomioita suorittavat henkilöt. Samaan aikaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja rikollisverkostoihin kytkeytyvien vankien määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina. 1/2025 11 Samalla aineistolla tehty toinen analyysimme osoittaa, että vuonna 1962 syntyneistä miehistä noin 1,5 prosenttia tuomittiin vankeuteen 25 ikävuoteen mennessä, kun vastaava osuus vuonna 1993 syntyneillä on noin 0,5 prosenttia. Toisaalta aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että merkittävällä osalla vangeista on päihdeja mielenterveysongelmia, ja monella lähtökohdat elämään ovat olleet haastavat. Toisaalta voidaan ajatella, että tällä saralla on paljon voitettavaa, koska lähtötilanne on siinä määrin heikko. Jatkotutkimuksen osalta keskeisenä tarpeena on rikosseuraamuksia ja vankeuden aikaisia toimia (esimerkiksi työtoiminta, ohjelmatoiminta ja päihdekuntoutus) koskeva menetelmällisesti korkeatasoinen vaikuttavuustutkimus suhteessa sekä uusintarikollisuuteen että muihin vankeuden jälkeisiin myönteisiin lopputulemiin. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa joka tapauksessa selvältä, että 199v0-luvun muutokset liittyvät laman lisäksi myös vankien määrän laskuun ja valikoitumismekanismien muutokseen, mutta 2000-luvulla muutokset eivät ole yhtä systemaattisia
JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Laura Paasonen ja Jyri Paasonen RIKOLLISUUS. 12 1/2025 V erohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi vuoden 2024 lopussa selvityksen, jossa tutkittiin järjestäytynyttä rikollisuutta suomalaisessa yrityskentässä. Ennen selvitystä ei ollut olemassa tarkkaa kuvaa siitä, kuinka laajasti järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiot hyödyntävät yrityksiä ja minkälaisia järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä olevat yritykset ovat. Määritelmä sisältää viisi ehtoa järjestäytyneelle rikollisryhmälle: jäsenten lukumäärä, ajallinen kesto, organisoitunut rakenne, rikosten tekeminen yhdessä ja rikosten vakavuus. Suomessa järjestäytyneen rikollisuuden ilmenemismuodot ovat perinteisesti liittyneet moottoripyöräjengeihin, mutta nykyään ilmenemismuodot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet koskemaan myös esimerkiksi yritysmaailmassa tapahtuvaa talousrikollisuutta. Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan rikoslain mukaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Selvityksestä Selvityksessä tutkittiin järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä yritystoimintaan, jonka kautta rikollisuus hyödyntää laillisia rakenteita muun muassa rahanpesuun ja harmaan talouden ylläpitoon
Niillä on myös huomattavasti enemmän veroja ulosottovelkaa sekä ilmoituspuutteita kuin muilla yrityksillä. Yrityksistä tutkittiin esimerkiksi kyseisten henkilöiden yritysten liiketoiminnan laajuutta, velvoitteiden hoitoa ja taloutta. Näillä henkilöillä oli vuosina 2020–2022 nimenkirjoitusoikeudellinen vastuuasema suomalaisessa yrityksessä. 1/2025 13 Selvityksessä tutkittiin järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä olevien henkilöiden Verohallinnon rekistereissä olevia toimivia yrityksiä. Niissä kansainväliset Euroopan sisäiset ostot painottuvat enemmän palveluihin kuin muissa yrityksissä, mikä voi viitata mahdollisiin arvonlisäveropetoksiin, koska olemattomia palveluja on paljon helpompaa väärentää kuin tavaroita. rikollisuuteen, heikentävät markkinoiden luotettavuutta ja aiheuttavat merkittävää taloudellista haittaa yhteiskunnalle, sillä niiden aiheuttama lasku yhteiskunnalle on niiden määrään nähden huomattava. Nämä yritykset ovat usein pieniä ja uudehkoja. Tällaisia yrityksiä oli aineistossa yhteensä 2 407, joista 2 000 oli aktiivisia vuonna 2022. Autokaupan puolella on usein kyse rahanpesusta ja petoksista, kuten arvonlisäverokikkailusta. Näillä yrityksillä on kuitenkin useammin kytkös ulkomaankauppaan kuin muilla yrityksillä. Verrattaessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä olevien yritysten liikevaihtoa esimerkiksi Ruotsin vastaavaan voidaan havaita, että se on huomattavasti alhaisempi. Yritykset, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö, Järjestäytynyt rikollisuus suomalaisessa yrityskentässä. Merkittävä vaikutus yrityskenttään Järjestäytyneellä rikollisuudella on moninaiset vaikutukset suomalaiseen yrityskenttään. Selvitys perustui Keskusrikospoliisin tuottamaan tiedusteluaineistoon, joka sisälsi tiedot 1 872 henkilöstä, joilla on havaittu kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja jotka toimivat yritysten vastuuhenkilöinä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kuvailevia menetelmiä, esimerkiksi esittämällä tulosten keskiarvoja ja osuuksia taulukoiden avulla. Selvityksessä on todettu, että suomalaisella järjestäytyneellä rikollisuudella on selkeä jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä ja että järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa ei voida jättää näitä yrityksiä huomioimatta.. Selvityksen kohteena olleiden yritysten aiheuttaman vuosittaisen verovajeen arvioitiin olevan noin 65 miljoonaa euroa. Keskeisiä tuloksia Yritykset, joiden vastuuhenkilöllä on havaittu kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen, keskittyvät pääosin Uudellemaalle ja toimivat erityisesti rakennusja kiinteistöalalla sekä autokaupan alalla. Lisäksi näissä yrityksissä toimivat järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet henkilöt ovat nuorempia kuin henkilöt muissa yrityksissä. Suomessa liikevaihto oli vuonna 2022 kaikkiaan noin 1,5 miljardia euroa, kun taas Ruotsissa se oli 10–15 miljardia euroa. Selvityksen kohteena olleiden yritysten aiheuttaman vuosittaisen verovajeen arvioitiin olevan noin 65 miljoonaa euroa, joista 25 miljoonaa euroa on havaittu verotarkastuksissa ja 40 miljoonaa euroa jää niin sanotusti piiloon. Nämä yritykset eroavat sen verran paljon muista yrityksistä, että ne voidaan melko hyvin tunnistaa koneoppimismallilla niiden verotustietojen avulla. Järjestäytyneellä rikollisuudella on moninaiset vaikutukset suomalaiseen yrityskenttään. Kuvailevien tilastollisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin ennustavan analytiikan sekä kausaali-mallinnuksen menetelmiä. Niiden kannattavuus ja maksuvalmius ovat merkittävästi alhaisempia kuin muilla yrityksillä. Rakennusja kiinteistöalat ovat perinteisiä harmaan talouden toimialoja, joilla on paljon alihankintaa ja pimeää työvoimaa. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä olevat yritykset eivät ole laajasti kytkeytyneet toisiinsa yhteisten vastuuhenkilöiden kautta
Yksi keskeisistä tekijöistä on ampuma-aseiden helppo saatavuus laittomilla markkinoilla. Rikosten alhainen selvitysaste on myös merkittävä ongelma. – SYYT, SEURAUKSET JA RATKAISUT RUOTSISSA Laura Paasonen ja Jyri Paasonen. Raportissa suositellaan toiminnallista terapiaa, joka tukee riskiryhmään kuuluvia nuoria ja heidän perheitään, sekä nuorille suunnattuja koulutusja mentorointiohjelmia. Näiden ilmiöiden ymmärtäminen edellyttää niiden yhteiskunnallisten, taloudellisten ja kulttuuristen juuri syiden analysointia. Strategiat lasten suojelemiseksi ja ampuma-aseväkivallan vähentämiseksi Brottsförebyggande rådetin raportit tarjoavat useita ehdotuksia tilanteen hallitsemiseksi. Nuorten rekrytointi tapahtuu usein vanhempien nuorten kautta, jotka hyötyvät taloudellisesti alaistensa toiminnasta. Ampuma-aseväkivallasta Ruotsin ampuma-aseväkivalta on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti, mikä on herättänyt laajaa yhteiskunnallista huolta. Toiseksi monista haavoittuvista taustoista tulevat nuoret houkutellaan mukaan lupauksilla nopeasta rahasta. Lisäksi ampuma-aseväkivallalla on vahva yhteys nuorten rekrytointiin rikolliseen toimintaan. Rekrytointi nojaa sosiaalisiin siteisiin, taloudellisiin houkutuksiin ja manipulointiin, jolloin lapset ajautuvat rikollisuuden kierteeseen ymmärtämättä sen seurauksia. Ennaltaehkäisevät ohjelmat ovat ratkaisevia lasten ja nuorten suojelemiseksi rikollisuudelta. Ruotsin ampumaaseväkivalta on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti, mikä on herättänyt laajaa yhteiskunnallista huolta. Ilmiöiden yleistyminen käy ilmi Ruotsin Brottsförebyggande rådetin (suom. Näissä rakenteissa nuoret ja lapset sijoittuvat usein verkostojen alimmille tasoille, joissa he suorittavat korkean riskin tehtäviä, kuten huumeiden kuljetusta, aseiden siirtoa ja jopa väkivaltaisia rikoksia. Lisäksi lapset eivät aina täysin ymmärrä, mihin he ovat ryhtymässä. Aseiden salakuljetuksen torjuntaa tulee tehostaa kansainvälisen yhteistyön ja rajavalvonnan avulla. Ensinnäkin lapset kasvavat yhteisöissä, joissa rikollisuus on osa arkea. Seuraavassa tarkastellaan raporttien keskeisiä tuloksia. Tämä luo kulttuurin, jossa rikolliset toiminnot nähdään hyväksyttävinä. Rikolliset käyttävät salattuja viestipalveluita ja hajautettuja toimintatapoja, jotka vaikeuttavat viranomaisten mahdollisuuksia estää rikoksia. Lapset ovat rikollisille helppo kohderyhmä, koska heitä on helppo manipuloida ja heidän mahdollinen kiinnijäämisensä johtaa lievempiin seuraamuksiin kuin täysi-ikäisten. Tämä on erityisen houkuttelevaa, kun perheet elävät köyhyydessä. Rikollisten verkostojen toiminnan rajoittaminen edellyttää tiukempaa lainsäädäntöä. Rikolliset hyödyntävät kansainvälisiä verkostoja esimerkiksi aseiden salakuljetukseen, ja lainsäädännön porsaanreiät mahdollistavat aseiden tuomisen maahan osina. Tämä sisältää muun muassa viranomaisten toimivallan laajentamisen, kuten salattujen viestien analysoinnin ja salaisten pakkokeinojen käytön. LASTEN JA NUORTEN OSALLISTUMINEN RIKOLLISIIN VERKOSTOIHIN JA AMPUMAASEVÄKIVALLAN HALLINTA . Lainsäädäntöön tarvitaan uudistuksia, jotka vaikeuttavat aseiden osien tuomista ja kokoonpanoa laittomasti. Lasten haavoittuvuuden syyt Lasten päätyminen rikollisiin verkostoihin voidaan jakaa kolmeen pääasialliseen tekijään: sosiaaliset siteet, taloudelliset houkutukset sekä manipulointi ja pakottaminen. Rikollisverkostojen hierarkiat ja lasten roolit Rikolliset verkostot eroavat nuorisojengeistä selkeillä hierarkkisilla rakenteillaan. Rikolliset voivat käyttää uhkailua, velkaantumista ja muita painostuskeinoja pitääkseen nuoret mukana toiminnassa. rikoksentorjuntaneuvosto) tuoreista raporteista, jotka tarjoavat kattavasti tietoa lasten ja nuorten hyväksikäytöstä rikollisessa toiminnassa. RIKOLLISUUS 14 1/2025 L asten ja nuorten osallistuminen rikollisiin verkostoihin ja ampuma-aseväkivallan yleistyminen ovat nousseet suuriksi haasteiksi Ruotsissa ja muualla Euroopassa
Näitä ovat muun muassa: 1) Rikollisten verkostojen dynamiikan pitkittäistutkimukset: Tarvitaan syvempää ymmärrystä siitä, miten rikolliset verkostot sopeutuvat uusiin lainsäädäntötoimiin ja poliisin operatiivisiin strategioihin. Nuorten houkuttelua rikollisiin verkostoihin voidaan torjua tehokkaammin seuraavilla toimenpiteillä: sosiaalisen median kautta leviävän rikollisuuden romantisoinnin vastustaminen realistisilla tiedotuskampanjoilla sekä vahvempi panostus nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen turvallisissa ympäristöissä. Lasten ja nuorten osallistuminen rikollisiin verkostoihin sekä ampuma-aseväkivallan laajeneminen ovat monimutkaisia ilmiöitä, jotka heijastavat yhteiskunnan rakenteellisia ja kulttuurisia ongelmia. Yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen ja lasten suojeleminen rikollisuuden vaikutuksilta edellyttävät sekä paikallista että kansainvälistä yhteistyötä. Yhteiskunnan laajempien ongelmien, kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen, ratkaiseminen on olennainen osa rikollisuuden torjuntaa. 1/2025 15 Lapset kasvavat yhteisöissä, joissa rikollisuus on osa arkea. Lisäksi yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa voi parantaa viranomaisten kykyä kohdentaa toimiaan. 5) Syrjäytymisen ja taloudellisen eriarvoisuuden vaikutus: Rikollisuuden juurisyiden tutkiminen yhteiskunnallisella tasolla on edelleen puutteellista. Tämä voisi avata uusia mahdollisuuksia suunnitella yksilöllisiä ja kohdennettuja interventioita. 6) Nuorten subjektiiviset kokemukset: Tarvitaan laadullista tutkimusta nuorten kokemuksista rikollisissa verkostoissa, jotta heidän näkemyksiään ja motivaatioitaan voidaan ymmärtää paremmin. Tarvitaan tutkimusta siitä, miten teknologian kehitys vaikuttaa nuorten rekrytointiin ja rikollisuuden hallintaan. 2) Teknologian rooli rikollisuudessa: Salattujen viestipalveluiden ja sosiaalisen median käyttö rikollisessa toiminnassa kehittyy jatkuvasti. On myös tärkeää muistaa, että jokainen onnistuminen rikollisuuden ehkäisyssä ja lasten tukemisessa vahvistaa sekä yksilön että koko yhteiskunnan hyvinvointia.. Köyhyyden, koulutuksen puutteen ja asumisen laadun merkityksestä rikollisuuden syntymisessä tarvitaan lisää tietoa. Esimerkiksi Tukholman, Göteborgin ja Malmön erityispiirteiden tutkiminen voisi auttaa kohdentamaan alueellisia strategioita entistä tehokkaammin. Lisäselvitystä vaativat kysymykset Vaikka raporteissa on tehty useita havaintoja, jättää se avoimeksi useita kysymyksiä, jotka vaativat lisäselvitystä. 4) Rikollisuuden ennaltaehkäisevien ohjelmien vaikuttavuustutkimukset: Vaikka erilaisten ohjelmien tehokkuutta on tutkittu, tarvitaan laajempia vaikuttavuustutkimuksia, joissa arvioidaan näiden ohjelmien pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin. Poliisin, sosiaaliviranomaisten ja oikeuslaitoksen välinen tiedonvaihto on olennaista, jotta ongelmat tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Pitkittäistutkimukset voisivat auttaa kartoittamaan, miten nuoret siirtyvät verkostojen eri rooleihin ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän irtautumiseensa. 3) Kulttuuriset ja paikalliset erot: Rikollisuuden ilmenemismuodot ja dynamiikat vaihtelevat maantieteellisesti
French Connection -verkoston teki tunnetuksi William Friedkinin samanniminen elokuva vuodelta 1971, jonka suomenkielinen nimi on ”Kovaotteiset miehet”. Se oli ensimmäinen parhaan elokuvan Oscar-palkinnon voittaja, joka on kielletty alle 17-vuotiailta Yhdysvalloissa.. RIKOLLISUUS 16 1/2025 MARSEILLEN VERINEN JENGISOTA Jyri Paasonen O lin viime vuonna tutkijavaihdossa Ranskassa ja mukana kansainvälisessä rikosseuraamusalan tutkimushankkeessa. Sataman myötä Marseillella on myös ollut merkittävä rooli ja pitkä historia huumekaupassa. Kaupunki on ollut 1930-luvulta lähtien tärkeä keskus French Connection -verkostossa, joka oli vuosikymmeniä maailman suurin heroiinin tuottajaja salakuljetusverkosto. Elokuvan pääosassa esiintyi Gene Hackman. Satama on toiminut antiikin ajoista saakka. Ranskassa on käyty paljon keskustelua jengirikollisuudesta, kun Marseillessa on ollut käynnissä verinen jengisota useamman vuoden ajan. Tärkeä satamakaupunki Marseille on Ranskan toiseksi suurin kaupunki, joka sijaitsee Rhône-joen suulla Etelä-Ranskassa Välimeren rannalla. Korsikalaistaustaisten mafiaryhmien johtama French Connection toi unikkokasveista uutetun morfiinin Lähiidästä ja Aasiasta Marseilleen, jossa sen laboratoriot tekivät siitä heroiinia vietäväksi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kaupungin yksi merkittävä nähtävyys on vanha satama, josta kaupunki on saanut alkunsa
Tämän seurauksena muun muassa Mohamed ”Mimo” Djeha pidätettiin Algeriassa viime vuonna. Poliisi on iskenyt kovaa jengien huumekauppapaikkoihin. Marseillessa on ollut käynnissä kahden jengin, Yodan ja DZ Mafian, välinen sota, kun he kilpailevat huumemarkkinoista kaupungin pahamaineisilla pohjoisilla alueilla. Lisäksi sivullisia on saanut surmansa jengien yhteenotoissa. Jengiläiset ovat jakaneet iskuja suorana Snapchatissa. Poliisi on ollut erityisen huolissaan siitä, että aiemmin huumekauppaan liittyvät henkirikokset koskivat alueen laajentamista tai toisen jengin alueen valtaamista. Poliisin strategia on ollut iskeä erityisesti jengien resursseihin ja vaikeuttaa näin toimintaa. He ovat pidättäneet yli tuhat henkilöä, takavarikoineet tuhansia aseita ja kymmenien miljoonien eurojen edestä rikollista omaisuutta. Jengeille henkirikosten tekijöiden värväämisestä on tullutkin arkipäivää, kun he houkuttelevat rahalla teini-ikäisiä tekemään henkirikoksia.. Pelkäämme mennä ulos yöllä, kaikki haluavat lähteä”, yksi Marseillen asukas kertoi presidentille vierailun aikana. Niiden kaupunginosien asukkaat, joissa jengit toimivat, ovat kertoneet medialle haluttomuudestaan tehdä yhteistyötä poliisin kanssa kostotoimien pelon ja etnisen syrjinnän vuoksi. Lisäksi henkirikosten tekijät ovat nyt nuorempia ja vähemmän ammattimaisia kuin aiemmin. Viime vuosien aikana jengien väliset henkirikokset ovat olleet enemmän terrorin kohdistamista kilpailijoihin. 1/2025 17 Poliisi on todennut, että kyseessä on paradigman muutos, kun jengiläiset tappavat nyt jo pelotellakseen. Presidentin mukaan toimenpiteet estäisivät nuorten värväämistä jengeihin. Myös muiden väkivaltaa edistävien tekijöiden, kuten sosioekonomisen eriarvoisuuden, näkymät ovat negatiiviset. Osa uhreista ja tekijöistä on teini-ikäisiä. Poliisin iskuista huolimatta jengisota on jatkunut, vaikka poliisi on raportoinut lisääntyneistä pidätyksistä ja takavarikoinneista. Käynnissä oleva jengisota Marseillen jengirikollisuus on pahentunut 1990-luvulta lähtien. Lisäksi he ovat kohdistaneet iskuja rahanpesuverkostoihin. Näillä alueilla on suuri väestö, joka tuntee itsensä etnisesti ja uskonnollisesti syrjäytyneeksi. Poliisi on todennut, että kyseessä on paradigman muutos, kun jengiläiset tappavat nyt jo pelotellakseen. Vieraillessaan Marseillessa presidentti Emmanuel Macron ilmoitti toimenpiteistä koulunkäynnin eriarvoisuutta vastaan. ”Olemme täällä panttivankeja. Poliisi iskenyt kovaa Poliisi lähetti erikoisyksikkönsä Marseilleen, jotta väkivalta saataisiin loppumaan. Rikollisuus on painottunut erityisesti huumeja väkivaltarikollisuuteen. Useita kymmeniä henkilöitä on tapettu kaupungin jengisodassa viime vuosien aikana. Hän on ollut vuosia yksi Ranskan johtavista huumekauppiaista
Tapaukset, joissa järjestäytyneet ryhmät ovat systemaattisesti houkutelleet ja hyväksikäyttäneet alaikäisiä tyttöjä, ovatkin nostaneet esiin vakavia kysymyksiä viranomaisten vastuusta, poliittisesta päätöksenteosta ja uhrien oikeuksien toteutumisesta. Viimeisen vuoden aikana Britanniassa on ollut useita oikeustapauksia, jotka liittyvät groomingjengeihin ja ovat herättäneet laajaa keskustelua. Tekijä voi aluksi esittää ystävällistä ja tukevansa uhria, mutta suhde muuttuu vähitellen painostavaksi ja hyväksikäyttöön tähtääväksi. Grooming on koettu kaunistelevaksi ja todellista ongelmaa peitteleväksi termiksi. Grooming-jengeillä on usein selkeä roolijako, ja heidän toimintansa voi sisältää myös muita rikollisia elementtejä, kuten uhrien kiristämistä, ihmiskauppaa ja huumausaineiden käyttöä kontrollikeinona. Tämä voi tapahtua kasvotusten, mutta yhä useammin se tapahtuu verkossa, esimerkiksi sosiaalisen median, pelialustojen tai viestipalveluiden kautta. 18 1/2025 RIKOLLISUUS GROOMING -JENGISKANDAALI BRITANNIASSA Jyri Paasonen G rooming tarkoittaa manipuloivaa prosessia, jossa aikuinen luo lapsen tai nuoren kanssa luottamuksellisen suhteen tarkoituksenaan valmistella häntä seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Tällaiset tapaukset ovat vakavia, mutta ne eivät välttämättä täytä järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkkejä. Huomiota on herättänyt se, että monissa tapauksissa, kuten Rotherhamissa ja Rochdalessa, tekijät olivat pakistanilaistaustaisia miehiä. Kun kyse on yksittäisestä hyväksikäyttäjästä, tekijä usein luo luottamussuhteen lapseen tai nuoreen omia tarkoitusperiään varten. Kritiikki on kohdistunut myös viranomaisiin, jotka epäonnistuivat estämään rikokset ajoissa, ja poliitikkoihin, jotka ovat vältelleet laajamittaisia selvityksiä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Grooming-jengejä koskevien tapausten tutkimuksissa on noussut esiin, että viranomaiset eivät puuttuneet tapauksiin ajoissa pelätessään rasismisyytöksiä. Vaikka useita jengin jäseniä on tuomittu vankeuteen, monet kokevat, että uhrien oikeudet ovat jääneet takaalalle. Vaikka useita jengin jäseniä on tuomittu vankeuteen, monet kokevat, että uhrien oikeudet ovat jääneet taka-alalle.. Grooming-jengiskandaalit ovat herättäneet valtavasti huomiota ja kritiikkiä Britanniassa Grooming-jengeihin liittyvät tapaukset alkoivat paljastua laajemmin 2010-luvulla, ja useita tapauksia, kuten Rotherhamin, Rochdalen ja Oxfordin skandaalit, pidetään Britannian historian vakavimpina hyväksikäyttötapauksina. Britanniassa on ruvettu puhumaan grooming-jengin sijasta ”mass rape and torture of young girls by gangs” tai ”mass rape gangs”. Näissä kaupungeissa järjestäytyneet ryhmät hyväksikäyttivät satoja, jopa tuhansia alaikäisiä tyttöjä. Näissä tapauksissa ryhmät toimivat koordinoidusti ja systemaattisesti hyväksikäyttäen useita uhreja pitkän ajan kuluessa. Toisaalta grooming-jengit, jotka ovat olleet laajasti esillä erityisesti Britanniassa, ovat esimerkki järjestäytyneestä rikollisuudesta. Groomingia voi esiintyä sekä yksittäisten tekijöiden että järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnassa. Tämä on saattanut antaa rikollisille mahdollisuuden toimia pidempään ilman pelkoa kiinnijäämisestä
Useat asiantuntijat ovat todenneet, että näin vakavaa ja laajalle levinnyttä rikollisuutta ei voida käsitellä pelkästään paikallisella tasolla. Heidän mukaansa vain kattava ja riippumaton selvitys voi tuoda esiin grooming-jengien toiminnan laajuuden ja sen, kuinka viranomaiset ovat epäonnistuneet tehtävissään. Tarve kansalliselle tutkinnalle Useat poliitikot, kansalaisjärjestöt, kansalaiset ja mediassa puhuneet uhrit ovat vaatineet kansallista tutkintaa. Kyse ei ole pelkästään tuomioiden koventamisesta, vaan siitä, että suurin osa rikollisista ei koskaan joudu oikeuden eteen ja rikosvastuuseen. Labour-puolueen mukaan kansallinen selvitys voisi viivästyttää konkreettisia toimia, kuten syytteiden nostamista ja uhrien tukemista. 1/2025 19 Grooming-jengeillä on usein selkeä roolijako. Grooming-jengiskandaali on yksi Britannian vakavimmista yhteiskunnallisista ja poliittisista kriiseistä. Sen sijaan Labour on ehdottanut, että grooming-jengeihin liittyviä tapauksia tulisi käsitellä paikallisesti. Hallituksen ja Labourin kanta Britannian hallitus on vastustanut kansallisen selvityksen järjestämistä ja perustellut kantaansa sillä, että uhrien tarpeet ja toiveet ovat tärkeämpiä kuin uusi tutkinta. Tämä kanta on herättänyt raivoa ja kritiikkiä erityisesti konservatiivien ja kansalaisten keskuudessa. Moni on kyseenalaistanut Labourin painopisteet ja ihmetellyt, miksi näin vakavaan asiaan ei suhtauduta vakavasti. Toiset ovat verranneet grooming-jengiskandaalin käsittelyä pienempiin poliittisiin skandaaleihin, kuten ”Partygateen”, jossa tutkittiin pääministeri Boris Johnsonin juhlintaa pandemian aikana. Kansallinen tutkinta voi olla välttämätön askel paitsi oikeuden toteutumiseksi myös julkisen luottamuksen palauttamiseksi Britannian oikeusjärjestelmään ja poliittiseen johtoon.. Britannian sisäministeri Yvette Cooper on ilmoittanut tiukemmista rangaistuksista lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa, mutta monet kokevat, että tämä ei riitä
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä toimintaympäristö on. Nykyään järjestäytyneellä rikollisuudella viitataan prosenttijengien lisäksi alueellisiin katujengeihin, ketterästi muokkautuviin rikollisverkostoihin (esimerkiksi Foxtrot), klaanirikollisuuteen (esimerkiksi albaanit), rikollisen toiminnan mahdollistajiin (esimerkiksi rahoittajat, hakkerit ja muut rikollisten palvelujen tuottajat), kansainvälisiin omaisuusrikoksiin keskittyviin ryhmiin sekä muihin erityisiin rikostyyppeihin liittyvään järjestäytyneeseen rikollisuuteen (esimerkiksi seksuaalirikollisuus ja terrorismin rahoittaminen). Nämä yhdistyivät vuonna 2010 United Brotherhoodiksi. Erityisesti niin sanottuihin katujengeihin ja kansainvälisiin rikollisverkostoihin kuuluvien vankien määrä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Myöhemmin mukaan tuli muita pelkästään rikolliseen toimintaan keskittyneitä ryhmiä, kuten Natural Born Killers, M.O.R.E ja Rogues Gallery. Sittemmin järjestäytyneen rikollisuuden käsitettä on jouduttu laajentamaan rikollisuuden kansainvälistymisen, ammattimaistumisen ja monimuotoistumisen vuoksi. Rikollisryhmistä irtautumisen tukemista toteuttaa Suomessa systemaattisesti ja tiiviissä yhteistyössä kolme toimijaa: Rikosseuraamuslaitos, Keskusrikospoliisi ja kymmenellä paikkakunnalla toimiva Aggredi. Perinteisiä järjestäytyneitä rikollisryhmiä voidaan kutsua myös ”prosenttijengeiksi”, koska kyseiset ryhmät identifioivat itsensä liiveissään salmiakkikuvion sisällä olevalla prosenttimerkillä lain ulkopuolella toimiviksi. 20 1/2025 RIKOLLISUUS EXIT-TOIMINTA -RIKOLLISRYHMISTÄ IRTAUTUMISEN TUKEMINEN Sami Peltovuoma V ankiloissa on tällä hetkellä noin 300 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittynyttä vankia. Järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisryhmät Vuosituhannen vaihteessa Suomessa käydyssä keskustelussa järjestäytyneellä rikollisuudella viitattiin rikollisiin moottoripyöräjengeihin, kuten Hells Angels, Bandidos ja Cannonball
Selvitysvaiheessa meidät yllätti se, ettei prosenttijengien jäseniin liittyvästä rikollisuudesta irrottautumisesta ollut juurikaan tutkimusta. Entisellä Cannonball -jäsenellä Miika Mehmetillä on ollut merkittävä rooli Aggredin irtautumisen tukemista koskevan työskentelymallin luomisessa. Aggredi on sittemmin palkannut entisiä irtautujia suunnittelemaan ja työskentelemään uusien asiakkaiden kanssa. Kansainvälisessä keskustelussa, esimerkiksi katujengeihin viitattaessa, käytetäänkin nykyään yleisemmin termiä ”criminal network” eli rikollisverkosto, koska myös katujengien toiminta on rajat ylittävää kansainvälistä rikollisuutta. Rikollisryhmästä irtautumisen tukeminen on niin sanotusti korjaavaa toimintaa, eli kohteena ovat ainoastaan syvällä rikollisessa alakulttuurissa toimineet henkilöt. Myös Aggredi aloitti irtautujatyön vuonna 2018 heidän muusta väkivaltatyöstään irrallisena toimintona. Tuolloin Suomenlinnan avovankilassa työskennellyt Petri Nurmi sai idean Tanskassa ja Ruotsissa harjoitetun EXIT-toiminnan kaltaisen työskentelymallin tuomisesta Suomeen. Työskentelyn päämääränä on asiakkaan tunnetasolla tapahtunut irtautuminen rikollisryhmästä, mihin liittyy muun muassa identiteetin ja sosiaalisten suhteiden rakentaminen uudelle pohjalle. Vuonna 2015 toiminta virallistettiin Rikosseuraamuslaitoksessa. 1/2025 21 siis muuttunut merkittävästi muun muassa ryhmien järjestäytymisen asteen ja sisäisen hierarkian suhteen. Rikollisryhmässä toimivan tai toimineen henkilön irtautumiseen kuuluu erityisiä haasteita muihin rikollisiin verrattuna. Muut samaan jengiin kuuluvat ovat veljiä, ja ryhmän etu tulee ennen kaikkea muuta, jopa ennen oikeaa perhettä. Viranomaisjohtoinen irtautumisen tukeminen on ensisijaisesti turvallisuustoimintaa. Ruotsissa oli myös havahduttu asiaan, kun Ingvar Nilssonin ja Eva Lundmarkin raportin ”Vänd dem inte ryggen – Socioekonomisk analys av destruktiva subkulturer” johtopäätelmänä oli, että yhden jengiläisen elinkaarikustannukset yhteiskunnalle ovat 23 miljoonaa kruunua ja jengiin kuuluvat tekivät rikoksia 3-5 kertaa muita rikollisia enemmän. Ryhdyimme kokeilemaan toimintaa Rikosseuraamuslaitoksessa epävirallisesti vuoden 2013 aikana. Kaikkien rikollisten moottoripyöräkerhojen jäsenten on osallistuttava tiettyihin ryhmäajoihin ja juhliin sekä hoidettava tietyt vaaditut säännölliset velvollisuudet jengin hyväksi. Jäsenyyteen liittyy sakraaleja piirteitä ja riittejä, kuten jengin värien ja liivien pyhyys: liivejä tulee suojella tarvittaessa omalla hengellään, eikä niitä saa häpäistä missään tilanteessa. Keskusrikospoliisi tuli mukaan vuotta myöhemmin. Tästä syystä rikollisryhmästä irtautuja joutuu usein väkivaltaisten kostotoimien uhriksi ja hänen sosiaalinen ympäristönsä pyritään ”myrkyttämään” mustamaalaamalla irtautujaa mahdollisimman kielteisillä tarinoilla hänen luonteestaan ja toiminnastaan. Vuonna 2012 selvitimme Rikosseuraamuslaitoksen erikoistutkija Sasu Tynin kanssa JR-vankien rikosten aitoa uusimista vapautumista seuraavien kolmen vuoden kuluessa. Irtautumisprosessiin liittyvä riskien hallinta ja turvallisuustekijöiden huomioiminen onkin ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden. Rikollisryhmät eivät pääsääntöisesti hyväksy irtautumista viranomaistuen avulla, ja jäsenen omaehtoinen jengistä eroaminen on myös brändin kannalta erittäin negatiiviseksi koettu ilmiö. Vierailimme yhdessä Keskusrikospoliisin edustajan kanssa Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2012, ja arvioimme vastaavalle työmuodolle olevan käyttöä myös Suomessa. Mitä irtautumisen tukeminen tarkoittaa. Tulosten perusteella oli selvää, että vuoden 2006 vankeuslakiuudistuksen jälkeen käytössä olleet kuntouttavat menetelmät eivät toimineet tähän vankiryhmään: JR-vangeista 83,5 prosenttia joutui kolmen edellisestä vapautumisesta seuranneen vuoden aikana takaisin vankilaan uusista rikoksista tuomittuina. Luku oli 24 prosenttiyksikköä suurempi kuin muulla vankipopulaatiolla. Työskentelyn tavoitteena on motivoida ja alentaa kynnystä rikollisryhmästä irtautumiseen, tukea irtautujaa rikollisryhmästä irtautumiseen liittyvässä identiteetin muutoksessa, tarjota psykososiaalista tukea irtautumisprosessin aikana ja vähentää irtautumiseen liittyviä uhkatekijöitä. Yleinen syy rikollisryhmästä irtautumiseen on ryhmän toimintaan pettyminen. Joissakin tapauksissa vankilassa tapahtuva irtautumisen tukeminen onkin jouduttu keskeyttämään tai. Työskentelyn keskiössä on irtautujan ja rikollisryhmän välinen suhde sekä siitä aiheutuvat riskitekijät irtautujan hyvinvoinnille. Irtautumistyön tausta Rikosseuraamuslaitoksessa havahduttiin 2010-luvun alussa järjestäytyneen rikollisuuden vankiloissa aiheuttamiin ongelmiin, minkä seurauksena järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvien vankien (JR-vanki) valvonnallisia olosuhteita kiristettiin, eikä heitä esimerkiksi enää sijoitettu avovankiloihin. Niissä on selkeä ja määritelty käskyvaltahierarkia: ylempiarvoisten upseerien käskyjä on aina toteltava rangaistuksen uhalla, vaikka käskyjen noudattaminen edellyttäisi rikollista toimintaa. Vaikka rikollinen toiminta on monilta osin entistä järjestäytyneempää, yksittäisistä järjestäytyneistä rikollisryhmistä tai katujengeistä puhuminen ei enää tavoita ilmiön monimuotoisuutta. Erityisesti prosenttijengien jäsenyyteen liittyy työsuhteeseen, perhesuhteeseen ja uskonnolliseen yhteisöön viittaavia piirteitä. Rikollisryhmästä irtautumiseen liittyy irtautujan näkökulmasta käytännössä aina merkittäviä henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskitekijöitä
Samalla on varottava, ettei uusi asuinpaikka sijaitse jonkin toisen katujengin toiminta-alueella, koska suhtautuminen toiseen jengiin liitettyyn henkilöön voi olla irtautumisesta huolimatta aggressiivista. Toiminnan vaikuttavuus ja motivaatio EXIT-toiminnan vaikuttavuutta ei ole Suomessa tutkittu. Rikosseuraamuslaitoksen tukemista irtautujista yli 80 prosenttia vaikuttaa lopettaneen vakavan rikollisuuden ja yhteistoiminnan järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Prosenttijengiläisen irtautuessa hänen on verrattain helppoa katkaista suhteet entiseen rikollisryhmäänsä ja leikata jengikontaktit ja potentiaaliset kohtaamiset pois nykyisestä elinpiiristä. Lisäksi salattujen viestintävälineiden haavoittuvuus ja jengirikollisten vaikutusvallan rajoittamistoimet vankiloissa nousevat selvästi rikollisryhmiin kuuluvien vankien irtautumismotivaation taustalla. Myös irtautujien perheet ja sukulaiset asuvat usein edelleen kyseisen jengin toiminta-alueella. Pahimmillaankin toiseen kaupunkiin muuttaminen yleensä riittää suhteiden katkaisemiseen. Huimasta onnistumisprosentista ei kuitenkaan voi suoraan päätellä toiminnan vaikuttavuutta, koska otanta on hyvin valikoitunut: asiakkuus edellyttää omaehtoista motivoitumista. Toinen keskeinen tekijä on ulkopuolisten asioiden, kuten perheen ja työelämän merkityksen kasvaminen: jengitoiminta vie paljon aikaa ja rahaa sekä altistaa pitkille vankeustuomioille, joten sen yhdistäminen normaaliin elämään on hyvin vaikeaa. Tästä syystä katujengistä irtautuminen on sosiaaliset tekijät huomioiden kokonaisuudessaan yleensä huomattavasti vaikeampi prosessi kuin prosenttijengistä lähteminen. Rikollisryhmästä irtautumiseen liittyy irtautujan näkökulmasta käytännössä aina merkittäviä henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskitekijöitä.. Tästä syystä eroaminen on usein luonnollinen prosessi eikä herätä ryhmässä samanlaisia vastareaktioita kuin prosenttijengistä irtautuminen. Toisaalta irtautumista tukeva viranomaislähtöinen toiminta mahdollistaa monelle jengistä lähtemisen. 22 1/2025 prosessia on ollut pakko siirtää turvallisuusriskien vuoksi. Kolmantena motivaatiotekijänä on selvästi noussut rikollisen toiminnan kasvanut kiinni jäämisen riski, ankarammat rangaistukset esimerkiksi huumausainerikoksissa ja erityisesti valvonnallisesti tiukentuneet vankilaolosuhteet. Sekä Rikosseuraamuslaitoksen että poliisin EXIT-toiminnassa työskennellään myös katujengeistä ja rikollisverkostoista irtautuvien henkilöiden kanssa, mutta meidän ja muista Pohjoismaista saatujen kokemusten perusteella sosiaalisista kontakteista irtautuminen aiheuttaa usein vakavan esteen katujengiläisen irtautumisen onnistumiselle. Epäonnistumiset ilmenevät yleensä prosessin alkuvaiheessa. Katujengit ovat prosenttijengejä löyhemmin organisoituneita, eikä niissä yleensä ole kirjoitettua säännöstöä, jossa ryhmästä eroamista säädeltäisiin. Toisaalta katujengit koostuvat pääosin yhteisöllisistä kulttuureista tulevista maahanmuuttajataustaisista henkilöistä, jotka ovat kasvaneet samalla alueella muiden samaan jengiin kuuluvien henkilöiden kanssa. Irtautumismotivaatiota arvioidaan alkuvaiheessa kolmesta näkökulmasta: mitkä ovat rikollisjärjestöstä pois työntävät tekijät, ulkopuolelta tulevat vetovoimatekijät ja rikollisryhmiin kiinnittävä ”liima”, joka vaikeuttaa irtautumispäätöksen tekemistä. Rikollisryhmien tarkoituksena on nostaa ryhmästä irtautumisen kynnystä ja aiheuttaa pelkoa. Tämä luonnollisesti helpottaa katujengistä irtautumista verrattuna prosenttijengistä lähtemiseen, jossa irtautuminen on tarkasti säänneltyä ja johtaa usein rankaisutoimiin prosenttijengin taholta. Katujengeistä irtautuminen Katujengiläisten tai rikollisverkostoissa toimivien irtautumisprosessi poikkeaa monilta osin prosenttijengiläisten vastaavasta. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että toiminta koetaan ammatillisesti uskottavaksi ja turvalliseksi. Tunnetason irtautuminen tapahtuu vasta ajan kuluessa: motivaatio irtautumiseen kasvaa samalla, kun uudet mahdollisuudet toteuttaa itseään ja saada arvostusta muualta lisääntyvät. Irtautumisen tukemista leimataan rikollisryhmien taholta usein ”vasikoinniksi”, vaikka irtautujilta ei pyydetä eikä edes oteta vastaan rikollisuutta koskevaa tiedustelutietoa. Katujengiläisen kohdalla jengiin sitovista sosiaalisista kontakteista irtautuminen sen sijaan edellyttäisi muuttamista pois vanhasta kasvuympäristöstä ja alueelta, jossa muu perhe, sukulaiset ja lapsuuden ystävät yleensä edelleen asuvat. Ilman tukea irtautumispäätöstä ei välttämättä uskallettaisi tehdä. Yleinen syy rikollisryhmästä irtautumiseen on ryhmän toimintaan pettyminen: irtautujat ovat lähes poikkeuksetta turhautuneita ja vihaisia ristiriidasta ryhmän ulospäin viestittämien veljeyteen liittyvien arvojen sekä todellisuudessa ilmenevän itsekkyyden ja muun hyväksi käyttämisen välillä. Tämä tapahtuu lopettamalla kerhon tapahtumissa ja juhlissa käyminen, katkaisemalla suhteet muihin jengiläisiin sosiaalisessa mediassa ja välttämällä jengitilojen ympäristössä ja tietyissä jengin suosimissa ravintoloissa liikkumista
Henkilöstön tehtäviin kuuluu esimerkiksi kaikkien järjestäytyneihin rikollisryhmiin kuuluvien vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kontaktoiminen sekä puhuttaminen irtautumisen näkökulmasta. Tehtävänäni on lisäksi kouluttaa Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöä järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumisen tukemiseen. Rikollisjärjestöistä irtautuminen on tietysti ennen kaikkea irtautuvan yksilön omien ponnistelujen seurausta, mutta myös häntä tukevalla ja irtautumisen mahdollistavalla työskentelyllä on oma tärkeä roolinsa. Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri Helsingin yliopistosta. Tehtävään kuuluu myös irtautujan tilanteen ja häneen kohdistuvien uhkien jatkuva seuranta ja analysointi sekä tilanteeseen puuttuminen tarvittaessa. Tehtävänäni on vastata irtautujien jatkuvasta arvioinnista ja irtautumisprosessin etenemisestä Rikosseuraamuslaitoksen asiakkuuden aikana. Tässäkin mielessä Puolustusvoimien slogan: ”Tee työtä, jolla on tarkoitus”, kuvaa ainakin omissa ajatuksissani aika hyvin myös omaa työtäni. Järjestäytynyt rikollisuus ja siihen linkittyvät henkilöt ovat mielenkiintoinen ja ammatillisesti haastava kokonaisuus. Sami Peltovuoma.. Sitä ennen työskentelin Rikosseuraamuslaitoksen sijoittajayksikössä ja arviointikeskuksessa esimiehenä sekä turvallisuudesta vastaavana erikoissuunnittelijana. Käytännössä työssäni tulee kyetä analysoimaan irtautumiseen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia sekä realisoimaan tilannetta irtautujalle. Ammatissani tulee ymmärtää syvällisesti rikollisjärjestöjen ja rikollisverkostojen toiminta sekä jäsenenä toimimiseen liittyvät syyja seuraussuhteet. Olen toiminut myös asiantuntijatodistajana useissa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvissä oikeudenkäynneissä. Työssäni tulee myös tarjota arvion perusteella irtautujalle juuri hänelle soveltuvaa tukea irtautumisprosessin aikana. Toinen itselleni arvokas piirre tässä työssä on mahdollisuus perehtyä syvällisesti erittäin mielenkiintoiseen ilmiöön ja siihen liittyviin poikkeuksellisiin persooniin. AMMATTINA TURVALLISUUS 1/2025 23 Järjestäytynyt rikollisuus ja siihen linkittyvät henkilöt ovat mielenkiintoinen ja ammatillisesti haastava kokonaisuus. Irtautumisen tukemiseen liittyvässä työssä parasta on suora ja välitön palaute oman työn tuloksellisuudesta. Varsinaisia rikollisryhmistä irtautuvia asiakkaita on kerrallaan 15–20. Erityishenkilöstö suorittaa myös irtautumista tukevaa työskentelyä vankien kanssa. EXIT-TOIMINNAN ERITYISASIANTUNTIJA SAMI PELTOVUOMA Sami Peltovuoma T yöskentelen erityisasiantuntijana Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen vastuualueen rikostorjuntatiimissä EXIT-toiminnan parissa. Rikosseuraamuslaitokseen menin ensimmäistä kertaa töihin Keravan vankilan opinto-ohjaajan virkaan vuonna 2001. Kolmanneksi tässä toimintaympäristössä työskentelyyn ei ole olemassa valmiita toimintamalleja, vaan kaikki on kehitettävä itse yhdessä eri organisaatioiden huippuammattilaisten kanssa. Tieto siitä, että omalla toiminnalla on voinut olla rikoksia ja sitä kautta potentiaalisia uhreja sekä yhteiskunnan kustannuksia vähentävä vaikutus, on äärimmäisen palkitseva. Aloitin vuonna 2017 Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä vastuualueenani EXIT-toiminta sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunta. Tapaan vuositasolla keskimäärin 30 uutta potentiaalista irtautujaa ja suunnittelen jatkotoimenpiteitä yhdessä heidän kanssaan. Noin kaksi kolmesta ensimmäistä kertaa tavattavasta henkilöstä on arvion mukaan ollut tosissaan irtautumisen suhteen, ja kolmannes on pyrkinyt harhauttamaan henkilökuntaa vapaampien olosuhteiden tai muiden peiteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Turvallisuuden osalta keskeistä on irtautujan henkilötietojen salassa pitäminen ja käytyjen keskustelujen luottamuksellisuudesta huolehtiminen sekä tapaamisjärjestelyjen ja muiden yhteydenpitotapojen toteuttaminen mahdollisimman turvallisesti ja hallitusti
Haasteina voidaan nähdä muun muassa, että tiukat vaatimukset voivat nostaa kustannuksia ja aiheuttaa haasteita erityisesti pienille yrityksille, jolloin markkinat keskittyvät. Kyseessä on ilmiö, jossa oikeuden, lakien ja viranomaisten rooli yhteiskunnassa korostuu, kun päätöksentekoa ohjaa aiempaa enemmän sääntely. Tämä vaatii sääntelyä, jotta riittävä riskienhallinta, turvallisuustaso ja oikeusturva voidaan varmistaa. Tämä vaatii erityisesti kansainvälistä sääntelyä ja sopimuksia, jotka pyrkivät harmonisoimaan turvallisuusnormeja. Myös valvonta tehostuu, kun viranomaisvalvonta lisääntyy sääntelyn noudattamisesta. Tämä heijastuu myös oikeuden kehitykseen, kun on tullut lisää sääntelyä tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyen. Standardisoinnilla on tässä myös merkittävä rooli. Kolikossa on kaksi puolta. Tätä kehitystä voi tarkastella esimerkiksi politiikan, talouden ja yksilön oikeuksien näkökulmasta. Lisäksi kansalaisten oikeudet vahvistuvat ja läpinäkyvyys lisääntyy. Mitä sääntöjä sovelletaan kansainvälisillä avaruusalueilla. Ylipäätään virtuaalinen todellisuus ja metaversumi luovat uusia oikeudellisia kysymyksiä, kuten kuka omistaa virtuaalikiinteistöt ja millaisia oikeuksia käyttäjien avatarilla on. Kuinka omistusoikeus avaruuden resursseihin määritellään. Turvallisuusvaatimukset siis oikeudellistuvat, kun riskit monimutkaistuvat digitalisaation myötä. TUTKIMUS 24 1/2025 TURVALLISUUSOIKEUDEN PROFESSUURI VAASAN YLIOPISTOON Jyri Paasonen Y hteiskuntamme oikeudellistuu entistä enemmän. Uudet oikeudenalat ovat nousseet keskiöön, kun lainsäätäjät ja juristit pyrkivät vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Lisäksi keinoälyoikeudelliset kysymykset ovat tärkeitä niin vastuukysymyksien kuin algoritmien läpinäkyvyyden osalta. Hyötyinä voidaan nähdä esimerkiksi, että selkeä sääntely tekee riskienhallinnasta ja turvallisuudesta johdonmukaisemman, kun vastuut ja velvoitteet lisääntyvät, sillä tällöin asioita käsitellään enemmän organisaatioiden johdossa ja hallituksessa. Alustatalous on synnyttänyt uusia oikeudellisia kysymyksiä esimerkiksi siitä, mikä on työntekijän ja yrittäjän raja. Turvallisuuden oikeudellistuminen Turvallisuuteen liittyvien vaatimuksien lisääntyminen näkyy työpaikoilla, kodeissa, liikenteessä ja digitaalisessa maailmassa, kun turvallisuutta säädellään yhä yksityiskohtaisemmin. Tämä ei ole sattumaa, sillä nyky-yhteiskunnan riskit ovat moninaisia, ja niiden hallintaan tarvitaan tiukkoja, oikeudellisesti sitovia normeja. Perinteiset oikeudenalat ovat myös jatkuvassa muutoksessa yhteiskunnan kehityksen, teknologian vallankumouksen ja globaalien ongelmien myötä. Avaruuden kaupallistuminen tuo myös aivan uusia oikeudellisia näkökulmia. Digitalisaatio on muuttanut tapaa, kuinka elämme ja työskentelemme
1/2025 25 Vaasan yliopisto.
Sääntelyviidakon monimutkaisuus lisääntyy ja voi tehdä sääntelyn noudattamisesta vaikeaa, jolloin oikeudelliset riskit lisääntyvät samalla kun tulee uusia hallinnollisia seuraamusmaksuja perinteisen rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän rinnalle. Vaikka sääntelyn tavoitteena on parantaa turvallisuutta, se herättää kysymyksiä sääntelyn tarpeesta ja erityisesti tehokkuudesta. Turvallisuuden oikeudellistuminen on osa laajempaa oikeudellistumisen ilmiötä. Lisäksi lisääntyvä sääntely voi jäykistää toimintaa ja hidastaa innovaatioita. Turvallisuusoikeuden entisestään eri toimialoilla isommille yrityksille. Maailmalla nämä teemat ovat kuitenkin vakiintuneempia osana tutkimusohjelmia ja -keskuksia. Oikeudellistuminen on välttämätöntä yliopisto-opetusta tai professuuria ei ole ollut Suomessa. Turvallisuusoikeus on oikeudenala, jossa yhdistyy perinteisten oikeudenalojen, kuten julkisoikeuden, rikosoikeuden, hallinto-oikeuden ja Oikeus ja turvallisuus kietoutuvat toisiinsa, ja tämä suhde on synnyttänyt uudenlaisia tutkimuksen ja opetuksen muotoja.. 26 1/2025 yhteiskunnan turvaamiseksi, mutta tasapainon löytäminen on avainasemassa riskienhallinnassa. Turvallisuusoikeus oikeudenalana Oikeus ja turvallisuus kietoutuvat toisiinsa, ja tämä suhde on synnyttänyt uudenlaisia tutkimuksen ja opetuksen muotoja
Foorumi käsittelee erityisesti Yhdysvaltain hallinnon politiikkaa, kuten kansallisen turvallisuuden strategioita, oikeuslaitoksen toimintaa, ulkopolitiikkaa ja ihmisoikeuslinjauksia. Tutkimuskeskuksessa on lukuisia tunnettuja asiantuntijoita, joilla on sekä akateeminen että käytännön työkokemus, kuten Samuel Rascoff. Se on laajasti lainattu ja käytetty lähde päätöksenteossa, tutkimuksessa ja mediassa. Ajankohtaisia aiheita voivat olla esimerkiksi presidentin toimeenpanomääräykset, lainsäädäntöuudistukset ja korkeimman oikeuden päätökset. Olen itse ollut viime vuodet Vaasan yliopistossa tutkijana ja käynyt rehtoraatin kanssa keskustelua, kun yliopiston strategiaa on uudistettu, kuinka turvallisuusoikeuden tutkimuksen ja opettamisen kehittäminen kiinnittyy vahvasti yliopiston uuteen strategiaan. Hän on toiminut aiemmin muun muassa New Yorkin kaupungin poliisilaitoksen tiedusteluosaston johtajana ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarina. Tästä esimerkkinä on Reiss Center on Law and Security -tutkimuskeskus, joka näyttää suuntaa sille, miten oikeuden keinoin voidaan vastata turvallisuuden kysymyksiin globaalissa maailmassa ja käydä avointa tutkimukseen perustuvaa keskustelua turvallisuuskysymyksistä. Just Security on erityisen arvostettu läpinäkyvyydestään ja korkeasta tieteellisestä sekä eettisestä tasostaan, mikä tekee siitä tärkeän niin oikeusalan ammattilaisille kuin suurelle yleisölle. Foorumi nostaa esiin kysymyksiä vallan käytöstä ja poliittisesta vastuusta. Just Security -foorumi Reiss Center on Law and Security -tutkimuskeskus ylläpitää Just Security -foorumia, joka perustettiin New Yorkin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteyteen vuonna 2013. Tällaiselle foorumille olisi Suomessakin tarvetta. Foorumi toimii merkittävänä tietolähteenä tutkijoille, päättäjille ja suurelle yleisölle, tarjoten syväluotaavaa analyysia monimutkaisista ja ajankohtaisista teemoista. Hänen tutkimuksensa ja opetuksensa keskittyvät erityisesti kansallisen turvallisuuden, tiedustelutoiminnan ja terrorismin torjunnan oikeudellisiin kysymyksiin. Just Security tarjoaa ajankohtaisia ja analyyttisia kirjoituksia kansallisesta turvallisuudesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista. 1/2025 27 kansainvälisen oikeuden, tarkastelua turvallisuuteen liittyvien kysymyksien osalta. Ihmisja perusoikeuskysymykset ovat myös tärkeä osa turvallisuusoikeutta. Turvallisuusoikeuteen voidaan katsoa kuuluvan perinteiset sisäisen turvallisuuden kysymykset, kuten turvallisuusviranomaistoiminta, yksityinen turvallisuusala, rikoksentorjunta ja kriisinhallinta. Esimerkiksi New Yorkin yliopiston yhteydessä toimiva Reiss Center on Law and Security on yksi merkittävimmistä tutkimuskeskuksista, joka keskittyy oikeuden ja turvallisuuden väliseen suhteeseen. Tämän osalta minulla oli kunnia aloittaa vuoden vaihteessa turvallisuusoikeuden apulaisprofessorina (tenure track) ja päästä näin kehittämään tutkimusta sekä opetusta. Turvallisuusoikeuden tarve korostuukin entisestään yhä monimutkaisemmaksi muuttuvassa digitalisoituvassa maailmassa, jossa uhkat ylittävät valtioiden rajat ja koskettavat entistä enemmän yksilöitä sekä organisaatioita. Just Security -foorumi analysoi ja kommentoi laajasti oikeuden ja turvallisuuden rajapinnassa tapahtuvaa päätöksentekoa ja poliittisia ilmiöitä. Se tarkastelee esimerkiksi hallinnon väärinkäytöksiä, korruptiota ja tiedustelutoiminnan valvontaa. Kansainvälisesti turvallisuusoikeuteen liittyviä opintoja ja erikoistumisohjelmia on tarjolla eri yliopistoissa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Turvallisuusoikeuden professuuri Suomeen Turvallisuusoikeus on kasvava tutkimusalue, joka yhdistää oikeustieteen ja turvallisuuskysymykset. Hän on New Yorkin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori ja yksi Reiss Center on Law and Security -tutkimuskeskuksen johtavista asiantuntijoista. Turvallisuuden oikeudellistuminen on osa laajempaa oikeudellistumisen ilmiötä.. Vaikka Just Security esittää kriittisiä arvioita erityisesti vallassa olevista hallituksista ja politiikoista, se pyrkii edistämään faktapohjaista ja analyyttista keskustelua. Kansainvälisen turvallisuuden kysymykset ovat myös keskeisiä kysymyksiä, kuten terrorismi, sotilaallinen turvallisuus ja kyberuhat
Tiedustelulainsäädännön tarpeellisuutta perusteltiin Suomen muuttuneella turvallisuusympäristöllä ja tarpeella kehittää Suomen kykyä vastata kyberja hybridiuhkiin. Perustuslain perusoikeuspykälän muuttamisen lisäksi vuoden 2019 tiedustelulainsäädännön oikeudellista merkitystä korostaa se, että siinä oli kyse ensimmäisestä varsinaisesta tiedustelulainsäädännöstä suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Joonas Widlund V uonna 2019 Suomessa tuli voimaan laaja tiedustelulainsäädännön kokonaisuus, joka sisälsi siviilitiedustelua, sotilastiedustelua, tietoliikennetiedustelua siviilitiedustelussa ja tiedustelun valvontaa koskevaa sääntelyä. Tiedustelun kehitys länsimaissa onkin kylmän sodan jälkeen kytkeytynyt vahvasti teknologian kehitykseen ja yksittäisiin tapahtumiin, erityisesti 2000-luvun alun terrori-iskuihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tutkimuksesta Tiedustelua koskevaa oikeudellista tutkimusta on tehty Suomessa vielä melko vähän, ja tiedustelulainsäädännön säätämisen myötä oikeudellisen tutkimuksen kentälle muodostui huomattava tutkimusaukko. Tämän muutoksen myötä kansallinen turvallisuus lisättiin luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan hyväksyttäväksi rajoitusperusteeksi. Tiedustelulainsäädännön kokonaisuuteen kuului myös olennaisena osana perustuslain yksityisyyden suojaa koskevan 10 §:n muuttaminen. Nämä ei-valtiollisten toimijoiden suorittamat tuhoisat iskut muuttivat käsitystä valtioiden turvallisuusympäristöstä ja turvallisuusympäristön toimijoista. Väitöskirjani ”Tiedustelu oikeusvaltiossa” syntyi osaltaan Joonas Widlund.. Samalla tiedusteluun kuitenkin sisältyy merkittäviä valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä liittyen perusja ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen vallanjakoon. 28 1/2025 TUTKIMUS TIEDUSTELU OIKEUSVALTIOSSA – KUKA VAHTII VAHTEJA. Kansallisen turvallisuuden uhkiin varautuminen ja niiden torjunta edellyttää usein onnistunutta ennakointia, ja tiedustelu on väline ennakkotiedon keräämiseksi valtion ylimmän johdon ja kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten päätöksenteon tueksi
Toisena keskeisenä tavoitteena oli analysoida tiedustelun keskeisiä oikeudellisia käsitteitä. Demokratiassakin on mahdollista hyväksyä tietty määrä salaisuutta hallinnossa, mikäli taustalla on hyväksyttävä peruste. Tiedustelu vaatii salaisuuden ohella myös turvallisuuden ja vapauden punnintaa. Tiedustelun demokratisoitumisessa on kyse tiedustelun yhteensovittamisesta demokraattisen oikeusvaltion kanssa. Tutkimukseen sisältyy myös oikeusvertailua: kohdemaina ovat olleet muut Pohjoismaat ja Saksa sekä pienessä mittakaavassa myös Yhdysvallat. Tutkimuksen perustana on tiedusteluun oikeusvaltiossa sisältyvä keskeinen jännite, joka vallitsee kansallisen turvallisuuden intressistä johdettavan valtion tiedontarpeen ja yksilön perusvapauksien välillä. Tutkimuksen menetelmissä painottuvat lainoppi ja oikeusfilosofinen oikeusvaltiotarkastelu. Taustaoletuksena on toiminut ajatus siitä, että tiedustelun ja oikeusvaltion välillä vallitsee luontainen epäyhteensopivuus, joka on ratkaistava. Väitöskirjani väitöstilaisuus pidettiin 28.11.2024 Vaasan yliopistossa. Tutkimukseni ensimmäisenä tavoitteena oli kartoittaa oikeudellistunutta tiedustelua ja selvittää, millä kriteerein tiedustelu saadaan yhteensopivaksi demokraattisen oikeusvaltion arvojen ja periaatteiden kanssa. Kyse on jatkuvassa liikkeessä olevasta prosessista, jossa myös taantuminen on mahdollista. Ristiriita tiedustelun ja oikeusvaltion välillä on siis ilmeinen. Kansallinen turvallisuus on juuriltaan poliittinen käsite ja sen poliittinen ulottuvuus on edelleen vahva. Demokratisoituminen on monivaiheinen prosessi, jonka päämääränä on tiedustelun demokraattinen kontrolli. 1/2025 29 paikkaamaan tätä tutkimusaukkoa sekä alustamaan myöhempää oikeudellista tiedustelun tutkimusta Suomessa. Suomen tiedustelulainsäädännön synty voidaan yhdistää länsimaiseen tiedustelun demokratisoitumiskehitykseen. Tiedustelun erityispiirteitä ovat salassa toimiminen, läpinäkyvyyden puute sekä vastuullisuuteen ja valvontaan liittyvät erityiset haasteet suhteessa muihin hallinnon osa-alueisiin. Historiallisesti tarkasteltuna tiedustelupalvelut olivat pitkään salassa toimivia salaisia organisaatioita, mutta tiedustelun muuttuminen sääntelyperusteiseksi toiminnoksi – tiedustelun oikeudellistuminen – muuntaa. Viimeistään tiedustelulainsäädännön myötä kansalliselle turvallisuudelle syntyi Suomessa myös oikeudellinen ulottuvuus. Kysymykseksi nousee tämän sallittavan salaisuuden kynnyksen määrittely. Tiedustelun hyväksyttävän salaisuuden taustalla on kansallinen turvallisuus. Tiedustelun demokratisoituminen Väitöskirjan johtopäätökset painottavat tiedustelun demokratisoitumisen merkitystä tiedustelun ja oikeusvaltion yhteensovittamisessa. Suomessa tiedustelulainsäädännön säätämiseen sisältyi aiemmin mainittu perustuslain 10 §:n muuttaminen, mikä tarkoitti käytännössä yksityisyyden suojan heikentämistä kansallisen turvallisuuden nojalla. Demokraattisen oikeusvaltion perusarvoihin kuuluvat avoimuus, ennakoitavuus ja vastuullisuus. Viidestä artikkelista ja yhteenveto-osasta koostuvassa väitöstutkimuksessani oli kaksi päätutkimuskysymystä: millaisia oikeudellisia kriteereitä demokraattisesti ja oikeusvaltiollisesti legitiimi tiedustelu vaatii ja miten Suomen voimassa oleva tiedustelulainsäädäntö turvaa perusja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen tiedustelutoiminnassa. Kansallisen turvallisuuden käsitteen keskiössä on valtion elintärkeiden etujen ja keskeisten arvojen suojaaminen
Tiedustelun valvonta on keskiössä, kun sovitetaan yhteen tiedustelua ja oikeusvaltiota. Tehokas sisäinen valvonta sekä oikeusvaltion ja demokratian näkökulmasta terve tiedustelukulttuuri tiedustelupalveluiden sisällä ovat tärkeitä tiedustelulle ominaisesta salaisuudesta johtuen. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että hyvä tiedustelun valvontajärjestelmä rakentuu useasta, toisiaan täydentävästä osasta. Myös yksilön oikeusturvatakeet kuuluvat laajempaan tiedustelun hallinnan kokonaisuuteen, ja ne ovat tärkeä osa tiedustelun legitimiteettiä oikeusvaltiossa. Parlamentaarisilla valvontaelimillä on taas etuna niiden parlamentaarisesta asemasta johdettava suora parlamentaarinen legitimiteetti. Sääntelyn puuttuminen ei Suomessakaan tarkoittanut sitä, että Suomessa ei olisi ollut tiedustelutoimintaa harjoittavia viranomaisia. Tehokkainkaan ulkoinen valvonta ei kykene täysin läpäisemään tiedustelun salaisuuden verhoa, joten sitoutuminen oikeusvaltion arvoihin ja periaatteisiin täytyy olla sisäänrakennettua tiedustelupalveluissa vallitsevaan toimintakulttuuriin. Tiedustelun valvonta Demokratisoitumisen peruspilareihin kuulu tiedustelun oikeudellistumisen ohella tiedustelun itsenäinen ja ulkoinen valvonta. Asiantuntijavalvontaelimet ovat usein toimintaedellytyksiltään vakaampia ja kykenevämpiä aktiivisempaan valvontaan kuin vaalisykliin sidotut parlamentaariset valvontaelimet. Tiedustelukulttuuri ja -yhteistyö Onnistunut tiedustelulainsäädäntö, tasapainoinen valvontamandaatti ja laajat resurssit ovat tehokkaan valvonnan edellytyksiä, mutta eivät vielä sen tae. Suomessa tiedustelun ulkoinen valvonta muodostuu tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittamasta laillisuusvalvonnasta sekä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan harjoittamasta parlamentaarisesta valvonnasta. Terveeseen tiedustelun valvontakulttuuriin kuuluu halukkuus ja kyky – niin toimivaltuuksien kuin riittävän asiantuntemuksen muodossa – valvoa tiedustelutoimintaa sekä valvontaelimien ja tiedustelupalvelujen välillä vallitseva yhteistyökykyinen ilmapiiri. Sääntelyperusta osoittaa tiedusteluviranomaiset ja niiden tiedusteluvaltuudet sekä niitä valvovat toimielimet. Valvonnan keskeisiä osa-alueita ovat laillisuusvalvonta, parlamentaarinen valvonta ja sisäinen valvonta. Molemmat valvontaelimet ovat itsenäisiä ulkoisia tiedustelun valvontaelimiä, ja niiden valvontatehtävissä on osittaista päällekkäisyyttä. Myös sisäisen valvonnan rooli tiedustelun valvonnassa on tärkeä, vaikka väitöskirjassani keskityinkin ulkoisen valvonnan arviointiin. Tiedustelun valvonnassa voidaan puhua valvontakulttuurista, peilaten tiedustelupalvelujen sisäisen tiedustelukulttuurin käsitettä. Viimeistään tiedustelulainsäädännön myötä kansalliselle turvallisuudelle syntyi Suomessa myös oikeudellinen ulottuvuus.. Demokraattisten valtioiden on säilytettävä kontrolli tiedustelupalveluistaan. Tämä ei tarkoita, etteikö näissä eurooppalaisissa kriteereissä itsessään olisi kehitettävää tai että Suomen tiedustelulainsäädäntö olisi täysin ongelmaton. Tiedustelun oikeudellistuminen luo samalla edellytykset turvallisuuden ja vapauden välisen punninnan suorittamiselle ja niiden välisen tasapainon säilyttämiselle sekä tiedustelun tehokkaalle valvonnalle. Kansainvälisen tiedusteluyhteistyön valvonnan erityisen haasteellisuuden Onnistunut tiedustelulainsäädäntö, tasapainoinen valvontamandaatti ja laajat resurssit ovat tehokkaan valvonnan edellytyksiä, mutta eivät vielä sen tae. Oikeusvaltiossa puuttuva tiedustelumenetelmien ja -toimivaltuuksien sääntelyperusta tarkoittaa, että tiedustelutoimintaa voidaan harjoittaa vain hyvin rajatusti, keskittyen muun muassa avoimien lähteiden tiedusteluun. Toinen vaihtoehto olisi täysin salassa tapahtuva perusja ihmisoikeuksia rajoittava tiedustelutoiminta, joka ei demokraattisen oikeusvaltion puitteissa olisi hyväksyttävä vaihtoehto. Tiedustelupalveluiden valvonta tulee järjestää tavalla, joka varmistaa tiedustelun lainmukaisuuden, suhteellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden toteutumisen heikentämättä tiedustelutoiminnan tarkoitusta ja tehokkuutta. 30 1/2025 tiedustelun näkyväksi osaksi hallintoa. Suurimpana kehityskohteena valvonnan osalta voidaan pitää kansainvälisen tiedusteluyhteistyön valvontaa. Tiedustelun valvontaa voidaan myös luokitella sen ajankohdan perusteella ennakolliseen valvontaan, reaaliaikaiseen valvontaan ja jälkikäteiseen valvontaan. Valvonta kytkeytyy läheisesti oikeudellistumiseen, sillä tiedustelun lakiperustan luomiseen kuuluu valvontajärjestelmästä säätäminen. Vapaassa yhteiskunnassa kansalaisten tulee kyetä tietää, mitkä viranomaiset harjoittavat tiedustelutoimintaa ja millaisin valtuuksin. Väitöskirjan johtopäätöksissä olen todennut Suomen tiedustelulainsäädännön, valvonta mukaan lukien, olevan eurooppalaisten kriteerien mukainen. Suomen tiedustelun valvontajärjestelmän päämääränä on luoda uskottava ja tehokas ulkoisen valvonnan kokonaisuus, jossa valvontaelimet myös kommunikoivat keskenään
Tällainen kehityskulku voitiin havaita esimerkiksi Yhdysvalloissa 9/11 -terrori-iskujen jälkeen ja niitä seuranneissa lainsäädäntötoimenpiteissä, joihin sisältyi lukuisia yksityisyyden suojan kannalta ongelmallisia osa-alueita. 1/2025 31 takana voidaan tunnistaa olevan tiedonvaihdon luottamusperiaate sekä vielä kehittymättömällä tasolla oleva tiedustelun valvonnan kansainvälinen yhteistyö. Niinpä turvallisuuden ja vapauden välinen suhde ei ole nollasummapeli, mutta turvallisuuden ja vapauden on oltava tasapainossa ja tätä tasapainoa on aktiivisesti pidettävä yllä. Akuutit turvallisuusintressit saattavat johtaa painottamaan subjektiivisen turvallisuuden kokemuksia ja järkyttää tätä tasapainoa. Turvallisuutta kehitettäessä on pidettävä mielessä, mitä ollaan turvaamassa. gardasikring.no puomitek.fi teknoinfra.fi perimeterprotection.fi Suomen johtavat alueja toimitilaturvalliSuuStuotteiden toimittajat. Joonas Widlund, Tiedustelu oikeusvaltiossa. Jaottelu, jossa turvallisuus on kovaa realismia ja perusja ihmisoikeudet pehmeää idealismia, on fiktiivinen ja oikeusvaltion kannalta vaarallinen. Niinpä kansainvälisen tiedusteluyhteistyön osalta valvonta nojaa edelleen vahvasti ilmiantajiin (whistleblower) tiedusteluyhteisön sisältä sekä median ja kansalaisjärjestöjen suorittamaan valvontaan. Tämä ei tarkoita, etteikö esimerkiksi kansallisen turvallisuuden työkaluja tule kehittää vastaamaan alati kehittyvää turvallisuusympäristöä. Turvallisuus ja vapaus ovat erillisiä arvoja, mutta demokraattisessa oikeusvaltiossa turvallisuuden suojaamisintresseihin tulee kuulua oikeusvaltion arvot ja periaatteet, perusja ihmisoikeuksista alkaen. Tätä tilannetta ei voi pitää oikeusvaltion kannalta hyväksyttävänä. Tutkimustuloksien valossa tiedustelun yhteensovittaminen oikeusvaltion kanssa perustuu turvallisuuden ja vapauden välisen suhteen oikeanlaiseen hahmottamiseen, tiedustelun demokratisoitumisen pitkälle toteutuneeseen tasoon ja sen ylläpitämiseen, kansallisen turvallisuuden käsitteen oikeudellisen ulottuvuuden mahdollisimman täsmälliseen määrittelyyn sekä kattavaan tiedustelun valvontaan. Turvallisuuden voimistaminen, joka saavutetaan oikeusvaltiota murentaen, ei ole tavoittelemisen arvoista. Yhteensovittaminen on tasapainoilua Tutkimukseni tuloksissa korostuu turvallisuuden ja vapauden välinen jännitteinen, mutta myös toisiaan täydentävä suhde
Tekoälyn käytön lisääntyminen tuo laajoja vaikutuksia muun muassa energiankulutukseen, ohjelmistokehitykseen sekä eettisiin ja oikeudellisiin viitekehyksiin. Tämä räjähdysmäinen kasvu ei rajoitu vain ChatGPT:hen; myös muut tekoälymallit, kuten Claude, Gemini ja Midjourney, ovat saavuttaneet laajaa suosiota. Esimerkiksi ChatGPT saavutti 100 miljoonan käyttäjän rajan vain 60 päivässä lanseerauksensa jälkeen ja houkuttelee nykyään yli kolme miljardia kuukausittaista käyttäjää. Näen useita keskeisiä kehityskulkuja, jotka tulevat vaikuttamaan digitaaliseen maailmaamme. Tekoälyräjähdys Tekoälyteknologioiden käyttöönotto kiihtyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Deloitten ennusteiden mukaan niiden energiankulutus kasvaa 508 TWh:sta vuonna 2024 huimaan 1 580 TWh:iin vuoteen 2034 mennessä – mikä vastaa koko Intian vuotuista energiankulutusta. Datakeskukset kuluttavat maata, energiaa ja vettä – kolme jo ennestään niukkaa resurssia, joiden tarve kasvaa tekoälyn myötä. Lisäksi kyberrikolliset ja valtiolliset toimijat hyödyntävät tekoälyteknologioita uusien ja vaikeasti torjuttavien uhkien luomisessa. Deloitten mukaan nykyinen järjestelmä on nopeasti käymässä kestämättömäksi. Financial Times -lehden mukaan 92 prosenttia Fortune 500 -yrityksistä oli ottanut käyttöön generatiivista tekoälyä työprosesseissaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Dimension Market Research ennustaa, että laajojen kielimallien (LLM) globaali markkina-arvo nousee 140,8 miljardiin dollariin vuoteen 2033 mennessä. 32 1/2025 KYBERTURVALLISUUS TEKOÄLYN ENNUSTEET VUODELLE 2025 Dan Karpati T ekoälyn nopea kehitys muuttaa merkittävästi kyberturvallisuuden kenttää. Goldman Sachs Research arvioi, että datakeskusten Dan Karpati, VP of AI Technologies, Check Point Software Technologies.. Tekoälyteknologiat vaativat valtavia määriä laskentatehoa, ja niiden nopea käyttöönotto lisää jo nyt merkittävästi maankäyttöön, veteen ja energiaan kohdistuvaa kuormitusta. Vuonna 2025 tämä tekoälyn aiheuttama rasitus luonnonvaroille tulee näkymään entistä selvemmin. Tekoälyn toiminnan peruspilareina toimivat datakeskukset lisääntyvät nopeasti. Energiankulutus ja tehokkuusinnovaatiot Tekoälyn leviäminen aiheuttaa valtavaa painetta globaalille energiantuotannolle. McKinseyn mukaan datakeskusten määrä kaksinkertaistui vuoden 2015 3 500:sta 7 000:een vuoteen 2024 mennessä
1/2025 33 energiantarve kasvaa 160 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja tekoäly tulee edustamaan noin 19 prosenttia datakeskusten energiantarpeesta vuoteen 2028 mennessä. Eettiset ja sääntelyyn liittyvät haasteet Tekoälyn yleistyessä kohtaamme kasvavia eettisiä ja sääntelyyn liittyviä haasteita. Tiivis yhteistyö kaupallisen sektorin, ohjelmistoja turvallisuusyritysten sekä hallitusten ja lainvalvontaviranomaisten välillä on välttämätöntä, jotta tämä voimakas ja nopeasti kehittyvä teknologia ei vaaranna digitaalista luottamusta tai fyysistä ympäristöämme. Vastuullisella tekoälyllä tarkoitetaan käytäntöjä, joissa tekoälytoimittajat rakentavat suojamekanismeja estääkseen laajojen kielimalliensa haitallisen käytön. Yhteenveto Vuosi 2025 tulee olemaan käänteentekevä tekoälyn ja kyberturvallisuuden kannalta. Ne ovat autonomisia järjestelmiä, jotka tekevät päätöksiä, suorittavat tehtäviä ja vuorovaikuttavat ympäristöjen kanssa usein ihmisen puolesta. Yhdysvalloissa uuden tekoälysääntelykehyksen odotetaan tulevan voimaan National Defense Authorization Actin (NDAA) ja muiden lakiesitysten kautta, keskeisten määräysten astuessa voimaan vuoden 2025 alussa. Esimerkiksi compute-in-memory (CIM) -arkkitehtuuri, joka vähentää energiankulutusta datan siirrossa muistin ja prosessorien välillä, tulee olemaan keskeinen innovaatio. Olemme siirtymässä yksinkertaisista koodintäydennystyökaluista, kuten GitHub Copilotista, täysimittaisiin koodinluontialustoihin, kuten CursorAI ja Replit.com. Kaksi merkittävää lakia tulee voimaan vuonna 2025. Tämä ennennäkemätön energiantarve edellyttää siirtymistä kestävämpiin energianlähteisiin sekä innovatiivisia jäähdytysratkaisuja raskaille tekoälykuormille. samanaikaisia hyökkäyksiä vastaan työskentelemällä yhdessä ja jakamalla reaaliaikaista uhkatietoa sekä koordinoimalla puolustustoimia tehokkaasti. Uusia vastuullisen tekoälyn kumppanuuksia ohjelmistoja kyberturvallisuusyritysten välillä tarvitaan varmistamaan LLM-mallien turvallisuus ja estämään niiden haitallinen käyttö. Tulevaisuus riippuu siitä, kuinka onnistumme navigoimaan tässä monimutkaisessa tekoälyohjatussa toimintaympäristössä. Vuonna 2025 alakohtaiset tekoälyä koskevat varmennuskehykset lisääntyvät, ja niiden tavoitteena on taata tekoälymallien luotettavuus, puolueettomuus ja turvallisuus. helmikuuta 2025, ja sen lisämääräykset seuraavat 2. Rikollisten kynnys aloittaa toimintansa katoaa, ja kyberrikollisuus muuttuu yhä kehittyneemmäksi ja laajamittaisemmaksi, mikä tekee digitaalisesta maailmastamme huomattavasti turvattomamman. elokuuta. Tämä uhka vauhdittaa vastuullisen tekoälyn kehittymistä. Moniagenttiset tekoälyjärjestelmät voivat puolustautua. Tällaiset ja muut mullistavat teknologiat auttavat hallitsemaan kasvavia laskentatarpeita entistä energiatehokkaammin. Ohjelmistokehittäjien ja kyberturvallisuusyritysten tulisi tehdä yhteistyötä vastuullisen tekoälyn edistämiseksi. Tekoälyn yleistyessä kohtaamme kasvavia eettisiä ja sääntelyyn liittyviä haasteita. Vaikka tekoäly tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kehitykselle, se tuo mukanaan merkittäviä haasteita. Penetraatiotestaajat, niin kutsutut ”valkohattuhakkerit” ja ”red teamit”, etsivät aktiivisesti ohjelmistojen haavoittuvuuksia ennen kuin hakkerit ehtivät hyödyntää niitä. Laskentateknologia itsessään tulee myös tehostumaan sirujen suunnittelun ja työkuormien optimoinnin edistysaskelilla. Kyberturvallisuusammattilaisten on pysyttävä kehityksen kärjessä ja mukautettava strategioitaan hyödyntääkseen tekoälyn mahdollisuudet samalla sen riskejä minimoiden. Nämä uudet lait pakottavat yritykset ottamaan tiukemman otteen tekoälysovellustensa hallinnasta. Hyökkääjät hyödyntävät näitä järjestelmiä koordinoiduissa ja vaikeasti havaittavissa hyökkäyksissä, kun taas puolustajat hyödyntävät niitä uhkien havaitsemiseen, reagointiin ja reaaliaikaiseen yhteistyöhön verkkojen ja laitteiden välillä. Moniagenttiset tekoälyjärjestelmät Vuonna 2025 moniagenttiset tekoälyjärjestelmät nousevat esiin sekä hyökkäyksissä että puolustuksessa. Tämä kehitys lupaa merkittäviä tuottavuushyötyjä, mutta tuo mukanaan myös huomattavia turvallisuusriskejä. Turvallisuusalan toimijat omaavat syvällistä asiantuntemusta hyökkääjien toimintatavoista ja voivat simuloida ja ennakoida uusia hyökkäystekniikoita. Samalla kehitetään uusia tekoälyn hallinta-alustoja, jotka vahvistavat luottamusta, läpinäkyvyyttä ja eettisiä periaatteita tekoälymalleissa. Vastuullinen tekoäly muuttaa ohjelmistokehitystä Tekoäly mullistaa ohjelmistokehityksen. Vaikka merkittävää kehitystä on jo saavutettu uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä, ydinenergiaa tullaan todennäköisesti hyödyntämään tekoälyyn liittyvän energiankulutuksen kasvun tukemiseksi. EU:n AI Act astuu voimaan 2. Ne toimivat vähäisellä ihmisen ohjauksella ja kommunikoivat muiden tekoälyagenttien, tietokantojen, antureiden, sovellusrajapintojen (API), sovellusten, verkkosivustojen ja sähköpostien kanssa sekä mukautuvat palautteen perusteella. Tekoäly mahdollistaa sen, että kuka tahansa kyberrikollinen voi luoda täysin toimivan haittaohjelman pelkällä yksinkertaisella kehotteella, mikä avaa ovet täysin uudenlaisten kyberuhkien aikakaudelle. Tekoälyagentit ovat seuraava kehitysaskel tekoälyavustajista (copiloteista)
Automaattiset päätöksentekojärjestelmät tukevat nopeaa ja tarkkaa toimintaa erityisesti poikkeamatilanteissa. Tekoälyn avulla voidaan tehdä myös erilaisia kvantitatiivisia analyyseja esimerkiksi kustannuksista, joita riskit voivat aiheuttaa. Tekoälyn avulla voidaan myös luoda visuaalisia tilannekuvia riskeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista, mikä tukee päätöksentekoa ja auttaa riskienhallinnan kehittämisessä. Riskienhallintaprosessin jatkuva parantaminen Riskienhallintaprosessin tehostaminen ja riskien priorisointi ovat myös tekoälyn vahvuuksia. Tekoälyn avulla resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin. Priorisointi auttaa organisaatioita keskittymään olennaisiin uhkiin ja varautumaan niihin paremmin. Automaattisen tiedonkeruun ja analyysin avulla organisaatiot voivat seurata esimerkiksi markkinatrendejä, toimitusketjujen tietoja tai kyberturvallisuushälytyksiä ja saada välittömiä varoituksia mahdollisista muutoksista normaaliin toimintaan verrattuna. Tekoälyn avulla voidaan analysoida suuria tietomääriä, tehdä tarkkoja ennusteita sekä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Reaaliaikainen riskien valvonta ja optimointi Reaaliaikainen riskien valvonta on yksi tekoälyn merkittävistä eduista. 34 1/2025 TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN RISKIENHALLINNASSA Jyri Paasonen T ekoäly on mullistanut tapaa, jolla organisaatiot voivat tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä. Tekoäly voi analysoida laajoja dokumenttija raporttimääriä, mikä nopeuttaa päätöksentekoa. Myös ympäristöriskien osalta tekoäly Reaaliaikainen riskien valvonta on yksi tekoälyn merkittävistä eduista.. Riskienhallinnan optimointi on toinen tekoälyn keskeinen etu. Lisäksi tekoäly mahdollistaa riskien vaikutusten tarkemman arvioinnin, sillä monimutkaiset skenaariotarkastelut ja simulaatiot tarjoavat syvällistä tietoa riskien mahdollisista vaikutuksista ja todennäköisyyksistä. Tekoäly tarjoaakin uusia mahdollisuuksia erityisesti riskien ennustamisessa ja tunnistamisessa, sillä se pystyy analysoimaan dataa ja tunnistamaan piileviä riskitekijöitä, jotka eivät ole ilmeisiä perinteisillä menetelmillä. Poikkeamien havaitsemisessa tekoäly voi tunnistaa epänormaaleja trendejä esimerkiksi talousdatan, tuotantoprosessien tai ihmisten käyttäytymisen perusteella, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin
Sen sijaan se toimii tehokkaana työkaluna, joka parantaa riskien tunnistamista, analysointia ja hallintaa.. Tekoäly auttaa myös arvioimaan, miten erilaiset ympäristöriskit voivat vaikuttaa toimintaympäristöön. Ilmastomallinnusten ja sääennusteiden avulla se voi ennustaa esimerkiksi myrskyjä, maanjäristyksiä tai tulvia. Lisäksi jatkuva tarkastus parantaa organisaation sisäistä valvontaa. Esimerkiksi sosiaalisen median analyysin avulla tekoäly voi seurata keskusteluja ja havaita mahdollisia maineeseen liittyviä riskejä. Maineenhallinta on tärkeä osa riskienhallintaa, ja tekoäly voi auttaa suojaamaan organisaation mainetta. Esimerkiksi interaktiiviset riskisimulaatiot mahdollistavat harjoittelun. Tukee koulutusta ja oppimista Tekoäly tukee koulutusta ja oppimista riskienhallinnassa. Petosten ja väärinkäytösten ehkäisyssä tekoäly on myös tehokas työkalu. Tekoäly voi analysoida ja tiivistää uusinta tieteellistä Petosten ja väärinkäytösten ehkäisyssä tekoäly on myös tehokas työkalu. Se analysoi finanssija liiketoimintadataa havaitakseen epäilyttävää toimintaa ja voi automatisoida tarkastusprosesseja, mikä vähentää inhimillisiä virheitä ja lisää prosessien tehokkuutta. 1/2025 35 on osoittanut kyvykkyytensä. Sentimenttianalyysin avulla se voi arvioida julkista mielipidettä ja varoittaa organisaatiota negatiivisista trendeistä, jolloin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Tekoäly tarjoaakin monia konkreettisia etuja riskienhallinnassa, mutta se ei poista inhimillisen arvioinnin ja päätöksenteon merkitystä. tutkimusta sekä parhaita käytäntöjä, jotka tukevat riskienhallinnan jatkuvaa parantamista
Standardi sisältäisi asian määrittelyä ja terminologiaa sekä ohjeistuksia esimerkiksi tilannekuvan luomisesta, yhteistyömallien kehittämisestä, uhkiin vastaamisesta sekä kriisinkestävyyden vahvistamisesta.. Lisäksi on hyvä huomioida, että Suomessa sijaitsee Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus (Hybrid CoE), joka on jo pitkään ollut aihealueen kansainvälisen yhteistyön keskiössä. Eurooppalainen standardi (EN) voisi luoda tarvittavaa viitekehystä eurooppalaisille. Tämä hyödyttäisi kaikkia jäsenmaita ja sen kansallisia sidosryhmiä ympäri Eurooppaa. 36 1/2025 SUOMI SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ HYBRIDIUHKIEN TORJUNNASSA Janne Kalli ja Jyri Paasonen H ybridiuhat ovat nousseet yhdeksi aikamme suurimmista turvallisuushaasteista, ja Suomi on ainutlaatuisessa asemassa niiden torjunnan edelläkävijänä. Eurooppalainen standardi hybridiuhkien hallinnan työkaluna Hybridiuhat eivät tunne valtioiden rajoja, ja siksi niiden torjunta vaatii tehokasta yhteistyötä ja yhtenäisiä käytäntöjä sekä ylipäätään asian laajasti jaettua ymmärrystä hyvinkin heterogeenisen ja monikansallisen sidosryhmän keskuudessa. Näytöiksi tästä voi nostaa päättäväisen toiminnan Suomenlahden merenpohjaa ja sen kaapeleita kyntäneen Eagle S -aluksen kanssa sekä kiistanalaisen rajalain laadinnan, jota lopulta päätyi puoltamaan liikuttavan yksimielisesti yli neljä viidesosa eduskunnan kansanedustajista
Twinturva_210x148mm.indd 1 Twinturva_210x148mm.indd 1 6.2.2025 9.25 6.2.2025 9.25. Aika näyttää, onko hankkeelle riittävää tarvetta ja kuka olisi valmis ottamaan johtajuuden asian edistämisestä ja nostaisi eurooppalaisen jaetun ymmärryksen hybridiuhista uudelle tasolle. Tämä on erityisen tärkeää Suomelle ja muille itäisen Euroopan maille, jotka ovat olleet toistuvasti Venäjän hybridivaikuttamisen kohteina. Lisäksi Venäjän ja muiden vastaavien maiden aktiivinen toiminta voisi luoda poliittista painetta asian ympärille. Samalla standardi tarjoaisi mahdollisuuden vahvistaa Suomen omaa kriisinkestävyyttä ja turvallisuutta. Suomen johtajuus hybridiuhkia käsittelevän eurooppalaisen standardin laadinnassa olisi luonnollista, vahvistaisi maan asemaa turvallisuuspolitiikan keskiössä sekä toisi merkittäviä hyötyjä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Mahdollisuudet ja haasteet standardointityössä Suomen asema hybridiuhkien asiantuntijana tekisi siitä luonnollisen johtajan tällaisessa standardointityössä. Lisäksi se avaisi liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, erityisesti kyberturvallisuuden ja riskienhallinnan aloilla. 1/2025 37 Eurooppalainen standardi ei vain tukisi jäsenvaltioiden resilienssiä, vaan myös lisäisi EU:n yhtenäisyyttä hybridivaikuttamisen torjunnassa. Hybridiuhkien nopeasti muuttuva luonne ja eri maiden näkemykselliset erot voivat tehdä hankkeesta haastavan. Kun toimintatavat ovat yhteiset, uhkien kohdistaminen yksittäisiin maihin vaikeutuu. Eurooppalainen standardi ei vain tukisi jäsenvaltioiden resilienssiä, vaan myös lisäisi EU:n yhtenäisyyttä hybridivaikuttamisen torjunnassa. Hybrid CoE:n kautta Suomella on käytössään ainutlaatuista asiantuntemusta ja verkostoja, mikä voi toimia standardoinnin perustana. Standardoinnin edistäminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta
1990-luvulla digitaalinen murros toi mukanaan muun muassa elektroniset kulunvalvontajärjestelmät ja valvontakamerateknologian kehityksen. 38 1/2025 TURVALLISUUDEN KEHITYKSEN ETURINTAMASSA JÄSENYRITYSTEN HYVÄKSI 55 VUODEN AJAN Ona Gardemeister T urvaurakoitsijat ry täyttää tänä vuonna 55 vuotta. Turvallisuusala nojasi mekaanisiin järjestelmiin ja perinteisiin toimintamalleihin, joissa lukitusja valvontaratkaisut olivat pitkälti manuaalisia. Kun järjestömme perustettiin, maailma oli täysin erilainen. Tänään turvallisuus ei enää tarkoita vain fyysisten rakenteiden suojaamista – se on kokonaisvaltainen digitaalinen ekosysteemi, jossa kyberturvallisuus ja fyysinen turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Älylukot, biometrinen tunnistus, pilvipohjaiset valvontajärjestelmät ja IoT-ratkaisut nousivat turvallisuusratkaisujen keskiöön. Kyberuhkien kasvu ja digitaalisten infrastruktuurien haavoittuvuus ovat tehneet turvallisuusalasta entistä. Teknologinen kehitys eteni asteittain, ja 1980-luvulla sähkömekaaniset lukitusratkaisut alkoivat yleistyä. 55 vuotta sitten turvallisuusalan ratkaisut perustuivat mekaanisiin lukitusjärjestelmiin ja analogiseen valvontaan. Tänään seisomme digitaalisen vallankumouksen keskellä, jossa kehittynyt teknologia, automaatio ja kyberturvallisuus ovat muodostuneet alan keskeisiksi kulmakiviksi. 2000-luvun alussa turvallisuusala koki merkittävän teknologisen loikan. Teknologian kehitys tuo mukanaan myös uusia haasteita
Tavoitteenamme on edistää innovaatioita, varmistaa alan korkeimmat turvallisuusstandardit ja tukea jäsenyrityksiämme jatkuvassa muutoksessa, joka muovaa turvallisuuden tulevaisuutta. Järjestömme on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä alan parhaita käytäntöjä ja tukemassa jäsenyrityksiämme muutoksessa. Millainen turvaurakoitsijoiden maailma onkaan tulevien vuosikymmenten kuluttua. Tekoäly ja koneoppiminen mahdollistavat uhkien ennakoivan tunnistamisen ja ehkäisyn, automaatio parantaa järjestelmien toimintavarmuutta, ja hajautetut tietoverkkoratkaisut tekevät kyberturvasta entistä kestävämpää. Juhlistakaamme yhdessä turvallisuuden ja teknologian kehitystä! Sigurd Wijkmanin 5.3.1970 lähettämässä perustettavan yhdistyksen kokouskutsussa päätettiin perustaa koko Suomen kattava liitto, jonka tarkoituksena oli valvoa ja suojella lukkoseppien yhteisiä etuja. Järjestömme jatkaa työtään alan kehityksen eturintamassa. Sertifiointi auttaa suojaamaan kriittisiä tietoja, dataa ja järjestelmiä, ja varmistaa sovellettavien säännösten noudattamisen Lue lisää: dnv.fi DNV:n palvelut ja koulutukset Tulevat tietoturvaja ITpalvelunhallinnan koulutukset: NIS2-direktiivi DNV voi auttaa NIS2 vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa tekemällä GAP analyysin yritykselle tai organisaatiolle Tietoturvaja tietosuoja ISO/IEC 27001:2022 Tietoturvajärjestelmän sisäinen auditointi Information Security Management System (ISMS) Awareness e-Leaning course 1,5 h ISO/IEC 42001 Artificial Intelligence Management System AIMS Foundation e-Learning course, 4 h Palveluita tietoturvan hallintaan:. Peruskivi on edelleen tallella, vaikka paljon on muuttunut noista päivistä. Tämä merkkivuosi ei ole vain katsaus menneeseen, vaan myös lupaus tulevasta. Avataan ovi yhdessä tulevaisuuteen. Älykkäät turvajärjestelmät tulevat olemaan entistä enemmän osa päivittäistä elämäämme, ja järjestömme rooli näiden ratkaisujen kehittämisessä ja standardoimisessa on merkittävä. Tulevaisuus tuo mukanaan entistä älykkäämpiä ja integroituneempia turvallisuusratkaisuja. Tämä merkkivuosi ei ole vain katsaus menneeseen, vaan myös lupaus tulevasta. Olemme investoineet koulutukseen, tutkimukseen ja yhteistyöhön varmistaaksemme, että turvallisuusala pystyy vastaamaan digitalisaation tuomiin haasteisiin ja hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia. Sen kertoo vain aika. Tietosuojalainsäädäntö ja kansalliset kyberturvallisuusohjelmat ovat määritelleet uusia standardeja alan toimijoille, mikä vaatii jatkuvaa sopeutumista ja ennakoivaa turvallisuusajattelua. Yhdessä voimme rakentaa turvallisemman ja teknologisesti kehittyneemmän yhteiskunnan – seuraavat vuosikymmenet tulevat olemaan vähintään yhtä innovatiivisia kuin menneet. Pienyrittäjinä he olivat yksinään voimattomia, mutta yhdessä he pystyivät vaikuttamaan ja kehittämään toimialaa. monimutkaisemman. Kiitos kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat olleet mukana tällä matkalla
Hän loi rikollisista kattavan tietokannan, johon sisältyi valokuvia, fyysisiä kuvauksia ja rikoshistoriaa. Hänestä tuli vankien ilmiantaja. Se tarjosi palveluja yrityksille ja yksityishenkilöille, keskittyen erityisesti petosten, varkauksien ja velanperinnän tapauksiin. 40 1/2025 EUGÈNE FRANÇOIS VIDOCQ – MAAILMAN ENSIMMÄISEN YKSITYISETSIVÄTOIMISTON PERUSTAJA JA MODERNIN KRIMINOLOGIAN ISÄ Jyri Paasonen R anskalainen Eugène François Vidocq (1775–1857) on yksi rikoshistorian kiehtovimmista hahmoista. Se oli rikostutkinnan varhainen identifiointimenetelmä, jota käytettiin rikollisten tunnistamiseen ja erotteluun. Rikolliselta uralta poliisin palvelukseen Vidocq syntyi Arrasissa Ranskassa vuonna 1775. Vidocq ja hänen tiiminsä soluttautuivat rikollisjärjestöihin kerätäkseen tietoa sisältä käsin. Hänen rikosrekisterinsä sisälsi varkauksia, petoksia ja jopa kaksintaisteluita. Vidocqin johtamana yksikkö menestyi erinomaisesti rikosten ehkäisyssä ja selvittämisessä Innovatiiviset rikostutkinnan menetelmät Vidocqin menetelmät olivat vallankumouksellisia aikakaudellaan. Hän toi rikostutkintaan uusia tekniikoita ja käytäntöjä, jotka olivat edellä aikaansa. Ensimmäisen yksityisetsivätoimiston perustaminen Vidocq perusti Le Bureau des Renseignements -nimisen yksityisetsivätoimiston vuonna 1833, joka oli maailman ensimmäinen yksityisetsivätoimisto. Hänet pidätettiin useita kertoja, mutta hän pakeni vankilasta toistuvasti, mikä teki hänestä kuuluisan rikollisen. Hän oli rikollinen, joka kääntyi lain puolelle ja loi urallaan pohjan nykyaikaiselle kriminologialle ja rikostutkinnalle. Nuoruudessaan hän oli kapinallinen ja ajautui rikolliselle tielle. Vidocqin elämäntarina on täynnä dramaattisia käänteitä, jotka tekevät hänestä legendaarisen henkilön. Vidocq käytti myös varhaisia käsialavertailuja. Hän tutki väärennöksiä ja kehitti uusia tapoja paljastaa ne kemiallisten analyysien avulla. Vidocqin elämä on muistutus siitä, että joskus juuri kaikkein epätodennäköisimmät henkilöt voivat jättää pysyvimmän jäljen historian kirjoihin.. Vidocqista tuli Brigade de Sûreté -yksikön johtaja vuonna 1811. Vidocqin järjestelmällinen tapa dokumentoida rikollisten fyysisiä ominaisuuksia oli varhainen esiaste Alphonse Bertillonin myöhemmin kehittämälle bertillonage-järjestelmälle. Vidocq tarjoutui työskentelemään Pariisin poliisille vuonna 1809. Tämä yksikkö oli ensimmäinen laatuaan ja toimi peitetehtävissä
Master of Safety TM Pysy mukana työelämän kehityksen vauhdissa! Olemme tarjonneet turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen tutki ua tietoa ja käytännön asiantuntijuu a jo 15 vuoden ajan. Vidocqin elämäntarina teki myös yksityisetsivistä romantisoidun hahmon, mikä vaikutti myöhempään salapoliisikirjallisuuteen. 1/2025 41 Yksityisetsivätoimiston maine kasvoi nopeasti. Hänen elämänsä inspiroi myös Edgar Allan Poen luomaa hahmoa C. Esimerkiksi Honoré de Balzac ja Victor Hugo käyttivät häntä esikuvanaan rikostutkijoille ja rikollisille hahmoille teoksissaan. 0294 48 7355. Vidocqin asiakkaina oli monia merkittäviä liikemiehiä ja valtion viranomaisia. Tutustu ohjelmaan ja ilmoi audu mukaan! oulu.. Auguste Dupinia, joka esiintyi varhaisissa salapoliisitarinoissa. Seuraava koulutusohjelma alkaa syyskuussa 2025. Hänen työnsä loi perustan nykyaikaiselle rikostutkinnalle ja kriminologialle. /. Vidocqin vaikutus kriminologiaan ja kirjallisuuteen Vidocqin elämä on muistutus siitä, että joskus juuri kaikkein epätodennäköisimmät henkilöt voivat jättää pysyvimmän jäljen historian kirjoihin. /mai/koulutus tai puh. Hänen innovatiiviset menetelmänsä vaikuttivat tuleviin tutkijoihin ja poliisityön kehittymiseen
Grönholm alkoi perehtyä vartiointiin ja kävi tutustumassa Turun Vartiointikeskuksen toimintaan, jossa vartioimisliiketoiminta oli paljon kehittyneempää kuin Vaasassa. Runar oli perustanut vartioimisliikkeen jo vuonna 1941, kun kauppiassukuun kuuluva Lars Hartman pyysi häntä, koska silloin tarvittiin töitä erityisesti invalidisoituneille sotaveteraaneille. Klinkmann oli Viipurista kotoisin olleen Daine Klinkmannin perustama. 1960-luvun lopulla hän oli töissä kirjapainossa, kun hän alkoi seurustella Margareta Berglundin kanssa, josta tuli myöhemmin hänen vaimonsa. 42 1/2025 HEIKKI GRÖNHOLM – POHJANMAAN VARTIOIMISLIIKETOIMINTAA KEHITTÄMÄSSÄ Jyri Paasonen H eikki Grönholm syntyi Vaasassa vuonna 1943. Heitä työskentelikin vartioimisliikkeessä useita vuosikymmeniä. Lisäksi hän sopi tapaamisen Oy Klinkmann Ab:n kanssa Helsinkiin ja teki heidän kanssaan jälleenmyyntisopimuksen turvallisuustekniikasta. Berglund oli osakkaana ja töissä isänsä Runarin perustamassa Vaasan Vartioimistoimisto Oy:ssä
Hän muistaa, että ensimmäisen vuoden aikana asennettiin yli 80 kohteeseen Paramasterin rikosilmoitinjärjestelmiä. 1/2025 43 maahantuontiyritys, joka toi maahan lähinnä saksalaisia tuotteita. Silloin henkilökuntaa oli yli 600 ja liikevaihto oli yli 100 miljoonaa markkaa. Asentaja veti kaapelia kaktuksen vieressä varovasti, ja kun toisessa huoneessa toinen asentaja vetikin kaapelista, niin kaktus meni keskeltä poikki. Hän muistaa hyvin yhden tapauksen, kun heitä pyydettiin tekemään koeostotoimintaa, kun oli epäilty, että myymälöissä kassahenkilöstö tekee vilppiä. Hän toimi pitkään liiton hallituksessa. Yrityksessä oli kaksi osastoa, joista toinen toi maahan sähkömekaanisia komponentteja eli kaikenlaisia releitä, painikkeita ynnä muita ja toinen osasto edusti saksalaista Telefonbau & Normalzeitin yritystä, jolla oli puhelintekniikkaa, kelloja ja turvallisuustekniikkaa. 1970-luvulla perustettiin hälytyskeskukselle oma yhtiö Vaasan Hälytys Oy. Vartioimisliikkeellä oli laivavartiointia, jota huolitsija hoiti varustamoille. Hän ei kuitenkaan viihtynyt töissä, Piirivartiointi suoritettiin kävellen, ja lisäksi vartijoilla oli muutamia paikallisvartiointikohteita, kuten sairaala, sähköja puhelinyhtiö. Hän korostaa, että 80-luvulla ala kehittyi paljon, kun vartioimisliikelaki tuli voimaan. Lisäksi STV:lla ei ollut turvallisuustekniikkaa tarjolla. Grönholm työskenteli uuden omistajan palveluksessa aluepäällikkönä alueenaan Vaasa, Kokkola ja Tampere. Tämän jälkeen yrittäjä soitti, että nyt on pakko lopettaa toimeksianto, koska heiltä loppuvat työntekijät. Turvallisuustekniikkaa käytiin myös asentamassa ympäri Suomea, kun kolme asentajaa oli koko ajan asennusreissuilla. Silloin työntekijöitä oli noin 20. Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy (STV) yritti tulla kilpailemaan alueelle, mutta paikalliset yrittäjät halusivat toimia paikallisen vartioimisliikkeen kanssa. Vaasan alueella ei ollut varsinaisesti kilpailua. Hänen olisi pitänyt myydä vain paikallisvartiointia. Vartioimisliikkeen toimiston yhteyteen tehtiin myös hälytyskeskus. Hänen tehtäviinsä kuului kulunvalvonnan lisäksi lipun nostot ja laskut. Varusteena oli vain vartijan asu ja patukka. Liiton toiminta oli aktiivista, ja he tekivät muun muassa vartijan koulutukseen ensimmäisen oppikirjan, josta Grönholmilla on vielä tallella alkuperäinen luonnosversio 1980-luvun alusta. Silloin ei ollut mitään koulutusta, joten vanhempi vartija perehdytti nuorempansa työtehtäviin. Eläköityminen ja tapauksia vuosien varrelta Työuransa Grönholm päätti vuonna 2000 Engel Securityn palveluksessa, jossa hän toimi aluepäällikkönä ja vastaavana hoitajana. Vastaavanlainen tapaus oli elintarvikealan yrityksessä, kun hävikkiä oli niin paljon, että se näkyi jo kirjanpidossa. Grönholm muistelee, että silloin yhteistyö oli erittäin hyvää muiden vartioimisliikkeiden ja paikallisen poliisin kanssa. Ensimmäiset turvallisuustekniikan asennukset Pohjanmaalla Siihen aikaan Vaasassa ei ollut vielä missään kohteessa turvallisuustekniikkaa. Piirivartiointi suoritettiin kävellen, ja lisäksi vartijoilla oli muutamia paikallisvartiointikohteita, kuten sairaala, sähköja puhelinyhtiö. koska hän ei saanut myydä turvallisuustekniikkaa. Silloin tarvittiin töitä erityisesti invalidisoituneille sotaveteraaneille. Servi Turvapalveluihin ja sitten Lähivartiointiin Vaasan Vartioimistoimisto myytiin vuonna 1985, kun perustettiin Servi Turvapalvelu, joka kuului kiinteistöhuoltoa, vartiointia ja siivousta tarjonneeseen Servi-yhtiöiden konserniin. Siellä oli kolmemetrinen kaktus ja apteekkari useaan kertaan muistutti, että olkaa varovaisia kaktuksen kanssa. Laivavartijoina toimi useita entisiä vanhoja merimiehiä, jotka tulivat hyvin toimeen laivahenkilöstön kanssa. Tämän jälkeen toimeksianto peruttiin. Grönholm siirtyi Lähivartiointi Oy:lle, jossa hän oli käynnistämässä uuden yrityksen toimintaa Vaasan ja Tampereen alueella. Grönholm aloitti tämän jälkeen työt Vaasan Vartioimistoimistossa vuonna 1970. He ehtivät käydä viisi myymälää läpi, ja kaikissa havaittiin väärinkäytöksiä. He alkoivat tarkkailla toimintaa ja saivat lukuisia työntekijöitä kiinni. Servi-yhtiöt puolestaan kuului Fazer-konserniin. Grönholmille on turvallisuustekniikan asennuksista jäänyt mieleen erityisesti tapaus, kun he menivät asentamaan rikosilmoitinjärjestelmää apteekkiin. Lähivartiointi keskittyi pääasiassa turvallisuustekniikkaan. Tätä on jälkikäteen useampaan kertaan asennusporukassa naurettu, mutta apteekkaria ei silloin naurattanut.. Laivavartiointi oli suosittua henkilöstön keskuudessa, koska laivoilla oli aina hyvät ilmaiset ruuat tarjolla vartijoille. Grönholmille on jäänyt työuraltaan mieleen useita tapauksia. Servi Turvapalvelu ja STV fuusioituivat yhdeksi yhtiöksi 1990-luvun alussa. Grönholm rupesi myymään ja asentamaan tekniikkaa. Vaasan Vartioimistoimisto kasvoi ja henkilöstöä oli yli 80 henkilöä 1980-luvulla. Grönholm oli myös perustamassa Suomen Vartioliikkeitten Liittoa yhdessä kymmenen muun vartioimisliikkeen yrittäjän kanssa. Vartija oli laivassa aina maissaoloajan
Lisäksi tutkittiin EU-jäsenmaiden kansallisia erityispiirteitä ja vaatimuksia sekä EU:n virallisia linjauksia. Mallin pohjalta on rakennettu oppimisportaali, josta löytyy eri kohderyhmät huomioivaa sisältöä, kuten kyberturvatietoisuutta lisäävä peli, verkkokursseja kyberturvallisuudesta ja informaatioturvallisuudesta, artikkeleita ja visailuja. Tutkimustietoa kehittämisen tueksi Hanke alkoi tutkimuksella, jossa selvitettiin kyberturvallisuuden perustaitojen opettamisen sekä kouluttamisen tapojen, näkemyksien ja materiaalien nykytilaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Osassa maita ei ole selkeitä määrittelyjä siitä, mitä kyberkansalaistaidoilla tarkoitetaan, ja niissä maissa, joissa on virallisia määrittelyjä, ne ovat hyvin erilaisia.. Tutkimuksen mukaan EU-jäsenmaiden strategiset kyberturvallisuuteen liittyvät koulutuslinjaukset ovat melko tuoreita ja EU-jäsenmaissa ollaan vasta luomassa kyberturvallisuuskulttuuria. Erojakin löytyy EU-jäsenmaissa on eroja siinä, mitkä tiedot ja taidot ymmärretään kyberkansalaistaidoiksi. Niissä ollaan siirtymässä kyberturvallisuuden eriyttämisestä ammattilaisten vastuulta siihen, että digitaalisuus ja sen turvallisuus integroituvat lähes kaikkeen ihmisten, organisaatioiden ja yhteiskuntien toimintaan. Nämä taidot muuttuvat toimintaympäristön muutoksen mukana, ja jatkuvan oppimisasenteen merkitys korostuu. EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa ymmärretään yhä paremmin kybermaailman kompleksisuus, mikä korostaa kyberkansalaistaitojen jatkuvan oppimisen tärkeyttä sekä tietotaitojen kehittämisen laaja-alaisuutta. Kyberturvallisuusuhkien hallitsemiseksi on tärkeää luoda turvallisuuskulttuuria nykypäivän moninaiseen toimintaympäristöön, jossa on tärkeää parantaa kaikkien eurooppalaisten kyberturvallisuustietoja ja -taitoja Cyber Citizen -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää yhtenäistä kyberturvallisuuden perustaitojen koulutusta EU:n alueella kaikkia eurooppalaisia varten. Hanke on tuottanut kyberturvallisuuden oppimismallin, jolla vahvistetaan eurooppalaista kyberturvallisuutta ja luodaan yhteisiä toimintatapoja. Tutkimuksen tulokset julkaistiin tutkimusraportissa vuonna 2023. Liikenneja viestintäministeriön tilaama ja Aalto-yliopiston, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, toteuttama hanke on ollut EU:n rahoittama, vuosille 2022–2024 ajoitettu eurooppalaisten kyberturvallisuustaitoja parantava hanke. Raportissa määriteltiin myös tiedot ja taidot, joita eurooppalainen tarvitsee digitalisoituvassa arjessaan. 44 1/2025 PALKITTU CYBER CITIZEN -HANKE Laura Paasonen ja Jyri Paasonen K yberturvallisuushanke Cyber Citizen on Euroopan unionin laajuinen hanke, jossa on luotu EU-jäsenmaihin yhteinen kyberturvallisuuden kansalaistaitojen oppimismalli. Kyseinen hanke voitti vuoden 2024 tietoturvateko-palkinnon Finnish Security Awards -gaalassa
Kaikissa jäsenmaissa on kuitenkin luotu kyberturvallisuusstrategia, jossa kyberturvallisuutta tarkastellaan lähinnä kansallisesta näkökulmasta. Lisäksi määrittelyissä tarkoitetaan monesti samaa asiaa, mutta kansallisten ja kulttuuristen erojen takia ilmaisutavat saattavat olla hyvin erilaisia. Jäsenmaiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka vastuuta kyberkansalaistaitojen kouluttamisesta ja opettamisesta jaetaan ja osoitetaan. 1/2025 45 Tutkimuksen mukaan EU-jäsenmaiden strategiset kyberturvallisuuteen liittyvät koulutuslinjaukset ovat melko tuoreita ja EU-jäsenmaissa ollaan vasta luomassa kyberturvallisuuskulttuuria. Uudelle tutkimukselle onkin ollut tarvetta. Kyberturvallisuuden perusosaaminen ja kyberturvallisuuden yleinen taso myös vaihtelevat paljon jäsenmaissa. Vähän tutkimusta EU-jäsenvaltioista on tehty aiemmin vain vähän kyberkansalaistaitoihin liittyvää tutkimusta, ja se on keskittynyt yksilöiden digija kyberturvallisuustietoisuuteen ja käyttäytymiseen. Kyseiset taidot on nähtävä myös EU:n kilpailuvaatimuksena globaalissa teknologiakamppailussa. EU:n yhteiselle kyberturvallisuuskulttuurin kehittämiselle onkin selkeä tarve. Samoin jäsenmaissa on erilaisia näkemyksiä siitä, miten kyberturvallisuusosaamista ja kulttuuria tulisi kehittää. Eri ryhmien Marianne Lindroth ja Antti Orasvuo, Aalto yliopisto.. Kyberkansalaistaitoja opetettaessa on korostettava uhkapuheen sijasta mahdollistavaa näkökulmaa, eli sitä, miten kyberkansalaistaitojen oppiminen on ennen kaikkea mahdollistava asia yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnille. Suurin ero on siinä, missä määrin teknisenä ja/tai informatiivisena toimintaympäristönä kybertoimintaympäristö lähtökohtaisesti ymmärretään. Kyberkansalaistaidoissa tulisi huomioida eri ikäryhmät sekä ihmisten psyykkiset ja motoriset eroavaisuudet, koska kyberkansalaistaidot koskevat kaikkia ihmisiä. Osassa maita on selkeästi määritelty tahot, jotka kyberkoulutusmateriaalia tuottavat ja miten sitä jaetaan, kun taas osassa maita kyberkansalaistaitojen opettamista ei tapahdu koordinoidusti, vaan sitä hoitavat yksittäiset tahot ja organisaatiot
Hanke on herättänyt kiinnostusta myös laajasti EU-alueen ulkopuolella.. Tämä edistäisi digitaalisen suvereniteetin ja turvallisuusvalmiuden systemaattista kehittymistä kaikissa EU-jäsenmaissa. Niissä olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa osaamisen tasot niin, että peli muokkautuisi käyttäjälle sopivaksi. Cyber City Tycoon -kyberturvallisuuspeli on mobiililaitteilla tai portaalin kautta pelattava ilmainen peli, joka auttaa käyttäjiä tunnistamaan kyberuhkia viihdyttävällä tavalla. Hanke on myös osoitus Suomen korkeatasoisesta kansalaisten kyberturvaosaamisen ja opetusalan sovelluskehittämisestä. Opettajien ammattitaidon puute kyberturvallisuuteen liittyvissä asioissa on selkeä ongelma kyberturvallisuustaitojen opettamisessa. Tällöin voitaisiin tarjota tarkempaa ymmärrystä pelaajalle hänen omasta digiosaamisestaan ja kehittää tuota osaamista taitotasosta riippumatta, yksilökohtaisen tarpeeseen perustuen. Portaali auttaa ymmärtämään keskeisiä kyberuhkia ja tarjoaa keinoja niiltä suojautumiseen. Yhtenäisyyttä tarvitaan Kyberkansalaistaitojen osaamisen kehittämismalli olisi tärkeä kehitysaskel, johon tarvitaan EU-tason linjaus ja johon jäsenmaat sitoutuvat. Siinä hyödynnetään viihdepelien pelimekaniikkaa kyberturvallisuustietoisuuden kasvattamiseen, ja se soveltuu myös nuoremmille pelaajille. Kyberturvaosaamiselle tarvetta EU:ssa on tarvetta yhtenäiselle kyberkansalaistaitojen määrittelylle, opetukselle ja opetuksen koordinoinnille. Kyberkansalaistaitojen mittaamiseen olisi hyvä olla myös yhteiset, eurooppalaiset mittarit, sillä monet nykyisistä kyberkansalaistaitoja käsittelevistä mittareista on pääosin digitalisaation tasosta kertovia. EU:ssa on tarve myös kyberkansalaistaitojen kouluttajille ja tahoille, jotka pystyvät tarjoamaan täydennyskoulutusta esimerkiksi peruskoulun ja toisen asteen opettajille. Osaamisen kehittämisessä on myös huomioitava näiden taitojen jatkuva kehittäminen kybertoimintaympäristön muuttumisen takia. 46 1/2025 kyberturvallisuustaitojen huomioimisessa on vielä melko paljon vaihtelua eri jäsenmaiden välillä. Niistä puuttuu kyberturvallisuuden kansalaistaitoja tarkastelevat, tarkemmat osiot. Tutkimusraportissa todetaan, että Cyber Citizen -hankkeesta syntyvää ymmärrystä ja mallia tulisi hyödyntää EU:n tasolla kilpailukykyja informaatio-ohjauksessa ja sääntelykysymyksissä niiltä osin, kuin opetussuunnitelmien sisältöjä ohjataan kansallisesti. Tutkimusraportissa on mainittu, että kyberturvallisuuspelien sisällöt painottuvat turvallisuuden perustaitoihin, kriittiseen ajatteluun ja uhkatilanteiden havainnollistamiseen digitaalisessa toimintaympäristössä ja ne ovat melko yksinkertaisia ja lineaarisia. Cyber Citizen -hankkeessa julkaistiin Cyber City Tycoon -peli ja Secport-portaali Suomessa 31.10.2024. Secport -kyberturvallisuusportaali tarjoaa puolestaan monipuolisia kyberturvallisuustyökaluja, kuten verkkokursseja, artikkeleja, videoita, ohjeita ja sanaston. Cyber Citizen -hanke toimii loistavana väylänä kyberkansalaistaitojen parantamiselle niin Suomessa kuin EU:ssa, ja miksei muuallakin. Cyber City Tycoon -peli ja Secport-portaali Hankkeen tutkimuksessa on huomioitu se tosiasia, että pelit ovat vakiinnuttaneet asemansa sosiaalisen käyttäytymisen muotona ja ovat yhä keskeisempi oppimisen väline
Missä mennään nyt – ja mihin suuntaan tietoturvahaasteet kehittyvät. Lavalla kuullaan mm.: » Jarno Limnéll, kansanedustaja » Jarkko Saarimäki, pääjohtaja, Traficom » Jarna Hartikainen, yksikönjohtaja, Huoltovarmuuskeskus …ja monia muita huippuasiantuntijoita! Merkitse päivä kalenteriin ja varmista paikkasi! VA RA A PA IK KA SI! Tietoturvakatsaus SEMINAARI TULOSSA JÄLLEEN 8.5.2025, Helsinki Ilmoittaudu nyt tietoturva.fi. Tekoäly, robotisaatio, verkkorikollisuus, digitalisaatio ja globaali geopolitiikka jälleen keskiössä, kun alan huippuasiantuntijat astuvat lavalle Helsingissä! Tietoturva ry ja AWS kokoavat yhteen asiantuntijat ja ajankohtaisimmat näkökulmat Tietoturvakatsaus-seminaariin
Järjestelmän haltija huolehtii määräaikaistarkastusten tilauksista. Sähköinfon Severi-tietopalvelu sisältää paloilmoittimiin sekä poistumisvalaistukseen liittyvän ohjeistuksen ja asiakirjamateriaalin. Uudet pätevyystodistukset myönnetään toistaiseksi voimassa olevina ilman määräaikaisuutta. Vanhoja pätevyystodistuksia voidaan käyttää voimassaolonsa loppuun asti, minkä jälkeen uuden voi hakea ilman tutkinnon uusimista, jos edellytykset täyttyvät. Lakia täydentävät sisäministeriön asetukset paloilmoittimista ja automaattisista sammutuslaitteistoista (976/2024) sekä rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta (977/2024). Molemmissa tarkastuslajeissa voidaan määrätä uusintatarkastus, jos laitteistosta löytyy vakavia puutteita. 48 1/2025 PALOTURVALLISUUSLAITELAKI MUUTTUI Jyrki Laine P aloturvallisuuslaitteita koskeva lainsäädäntö muuttui, kun laki eräistä paloturvallisuuslaitteista (191/2024) ja siihen liittyvät asetukset tulivat voimaan 1.1.2025. ST-ohjeisto 1 Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito ja siinä kuvattu asiakirjakokonaisuus on tarkoitettu täyttämään lainsäädännön vaatimukset paloilmoittimen toiminnallisista vaatimuksista. Tarkastuslaitosten tekemien käyttöönottotarkastuksien nimi muuttuu varmennustarkastuksiksi, ja vastuu niiden tilaamisesta on asennusliikkeellä. Uuden lain mukaan asennusliikkeen vastuuhenkilön pätevyys osoitetaan teoriakokeella, jonka lisäksi edellytetään kolmen vuoden riittävää työkemusta laitteistojen parissa toimimisesta. Ensimmäinen määräaikaistarkastus laitteistolle tehdään 12–18 kuukauden kuluttua käyttöönotosta, jonka jälkeen tarkastusrytmi on kolme vuotta
Turvallisuusalan opettaja Markus Veijalaisen mukaan asennuspuoli on houkutellut turvallisuusalan perustutkinnon suorittajia toistaiseksi vartiointipuolen osaamista täydentäviä kursseja vähemmän. Turvajärjestelmäasentajan opiskelijastipendi Sähköalan koulutusja tutkimussäätiö myöntää oppilaitosten esitysten perusteella vuosittain 500 euron suuruisia turvajärjestelmäasentajan opiskelijastipendejä Turva-alan yrittäjät ry:n nimikkorahastosta henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai ovat loppusuoralla näissä opinnoissaan. ”Harjoitteluun kuului pääasiassa valvontakameroiden asennusta ja käyttöönottoa, mikä oli todella mielenkiintoista. Opintojen loppupuolen työharjoittelu Caverion Oyj:n turvatekniikkapuolella osoittautui niin ikään mukavaksi kokemukseksi. 1/2025 49 TURVAJÄRJESTELMÄASENTAJAN OPISKELIJASTIPENDI SAMULI PESOSELLE Mikko Arvinen T urvajärjestelmäasentajan opiskelijastipendi myönnetään hyvästä menestyksestä turvallisuusalan ammatillisissa opinnoissa. Alku oli vähän vaikeaa, mutta mitä enemmän oppi ja oppii, niin sitä kiinnostavammalta kaikki vaikuttaa”, Pesonen kertoo. Jos vain pääsen sinne taas töihin, niin menen kyllä mielelläni. Tällä hetkellä päivät kuluvat maaliskuun puoliväliin saakka sotilaspoliisikoulutuksessa Vekaranjärvellä ja vartiointitehtävissä Maavoimien esikunnassa Mikkelissä. Sanotaan yleisesti, että varsinkin isommat ja kalliimmat kamerat ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina ja ero halvempiin laitteisiin on kasvanut todella suureksi. Vapaavalintaisia asennuskursseja Keudassa 30 osaamispisteen laajuinen turvajärjestelmien asennus ja huolto -kokonaisuus on ollut tarjolla opintojen vapaavalintaisena osana syksystä 2023 alkaen. Kun minä lähdin koulusta, ei tekoäly ollut vielä näin hyvällä tasolla”, Pesonen toteaa. Varsinkin valvontakameroiden käyttöönottoja ohjelmointipuoleen kiinnostaisi perehtyä vielä syvällisemminkin”, Pesonen sanoo. Onneksi kolmantena vuotena alkaneet turvajärjestelmien asennuskurssit osoittautuivat todella mielenkiintoisiksi. ”Minä olen yrittänyt kannustaa kaikkia mukaan ja sanonut, ettei tekniikkaa kannata pelätä, mutta tottahan se on, että osa näistä opinnoista on kohtalaisen vaativia. Järvenpäässä myös sähköja automaatioalan perustutkinnon suorittajat voivat valita turvajärjestelmien asennuskurssit tutkinnon vapaavalintaiseksi osaksi. Keudan – ja kaikkien muidenkin ammatillisten oppilaitosten – syksyllä alkaviin opintoihin voi hakea 18.3.2025 päättyvässä yhteishaussa. Pesonen astui armeijan vihreisiin melkein heti valmistumisensa jälkeen. Ilman aitoa kiinnostusta ei kannata lähteä mukaan”, Veijalainen pohtii. Järvenpääläinen Samuli Pesonen vastaanotti Sähköalan koulutusja tutkimussäätiön Turvajärjestelmäasentajan opiskelijastipendin tammikuussa.. Stipendin keskeisenä perusteena on, että palkittava henkilö on osoittanut kiinnostusta sähköisiin turvallisuusjärjestelmiin. Keudan Järvenpään toimipisteestä viime keväänä turvallisuusvalvojaksi valmistunut Samuli Pesonen, 19, täyttää kriteerin täydellisesti. ”Opinnoista kaksi ensimmäistä vuotta olivat vartiointia ja järjestyksenvalvontaa, mutta se ei oikein motivoinut. Minä en tiedä, paljonko minä saan kertoa siitä, mutta ihan vakuuttavia laitteita siellä on. ”Hienoa että saan jatkaa turvajärjestelmiin tutustumista nyt myös armeijassa. Myös tekoälyn mahdollisuudet valvonnassa ovat kehittyneet yhtäkkiä todella suuriksi. Myös tekoälyn mahdollisuudet valvonnassa ovat kehittyneet yhtäkkiä todella suuriksi
Kokonaisuutta uudistetaan ja sisältöä kehitetään saadun palautteen perusteella yhteistyössä Messukeskuksen kanssa. 50 1/2025 F innsecurity ry ja Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti ovat luovuttaneet 17.1.2025 vuoden 2024 OHTO-palkinnon sisäministeriön tuottamalle varautumisoppaalle. FinnSec City -konseptia jatketaan 2026 Syksyn FinnBuild-messuilla 8.–10. 050 376 0835). Yritysturvallisuusfoorumi 2025 risteillään 5.–7.11.2025 M/S Viking Cinderellalla Meillä on jälleen hieno Yritysturvallisuusfoorumi tulossa ja tarjoamme tänäkin vuonna erinomaisen tilaisuuden myös yrityksellenne esitellä tuotteita ja palveluita. FinnSec-messut 8.–9.10.2025 Messukeskuksessa FinnSec-messut järjestetään ensi syksynä osana isompaa tapahtumakokonaisuutta Turvallisuusmessujen ja Kiinteistömessujen kanssa lokakuussa. Ilmoittautuminen avautuu toukokuussa, jolloin pääset varaamaan oman matkasi sekä halutessasi yrityksellesi loistavan paikan luoda uusia asiakaskontakteja. Vuonna 2023 OHTO-palkinnon sai WithSecure Oy:n Incident Response Retainer -palvelu. lokakuuta esillä ollut tapahtuma-alue FinnSec City on mukana myös vuoden 2026 messuilla. Parhaat messupaikat viedään nopeasti, joten ole yhteydessä Virpi Jokitaloon (puh. Käytännön varausjärjestelyistä huolehtii SPPL ry, näistä lisätietoja eri kanavissa. Järjestämme näytteilleasettajille myös infotilaisuudet verkossa, jossa pääset tutustumaan tarkemmin tapahtuman kulkuun ja käytännön järjestelyihin. OHTO-palkinnon saajana voi olla turvallisuutta parantava tuote, palvelu, idea/innovaatio tai ratkaisu, jonka on täytettävä jokin palkinnolle asetetuista, erillisistä kriteereistä. Sisäministeriön selvityksen mukaan peräti 60 prosenttia väestöstä on jo tietoinen oppaan olemassaolosta ja helposta saatavuudesta. OHTO (Oikein Hyvä TurvallisuusOivallus) on Finnsecurityn ja Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden yhteistyössä vuodesta 1997 asti vuosittain myöntämä palkinto. Eri toimijoiden keskeisen tiedon ja ohjeiden kokoaminen yhteen verkko-oppaaseen helpottaa kansalaisten näkökulmasta tiedon löytämistä. OHTO-PALKINTO 2024 VARAUTUMISOPPAALLE Joona Vuorenpää OHTO-palkintoa vastaanottamassa vasemmalta oppaan kokoamistyöstä vastannut sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola, sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen sekä palkintoa luovuttamassa Finnsecurityn puheenjohtaja Jere Peltonen ja Finnsecurityn hallituksen jäsen Juha Uskali.. Koko väestölle suunnatussa Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa on ansiokkaasti koottuna internetiin ohjeita erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta
Tarve kokea turvallisuutta ja pyrkiä hallitsemaan omaa tulevaisuudennäkymää on universaali ja perustavaa laatua oleva, ilmentyen eri konteksteissa eri tavoin. Verkostoituminen ei tarkoita sitä, että kaikkien yhteyksien pitäisi olla yhtä vahvoja, mutta lopputuloksen kannalta on olennaista, että tieto liikkuu, yhteistoiminta kehittyy ja ratkaisuja haetaan laajemmin kuin vain oman organisaation tai kapean toimialan sisällä. OHTO-PALKINTO 2024 VARAUTUMISOPPAALLE Joona Vuorenpää PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Jere Peltonen. Rajallisten resurssien todellisuudessa tämä tapahtuu parhaiten verkostoja luomalla ja niitä kehittämällä. Erityisesti yhteiskunnan näkökulmasta turvallisuus on koossa pitävä liima, jonka varaan kaikki muu rakentuu. Kun tulevaisuus on hahmotettavissa, voidaan suunnitella, varautua ja tehdä päätöksiä hallinnan tunteesta käsin. Elämme historiallista murrosvaihetta, jossa yhteenkietoutuneet monimutkaiset, monitasoiset ja monialaiset muutostekijät horjuttavat totuttuja, käytännöllisen aikajänteen ennustettavuuden mahdollistaneita puitteita. Erilaisten viitekehysten sulautumisella paitsi laajennetaan kaikkien osapuolten näkemystä ja tehostetaan yhteistoimintaa, myös säästetään tietyntyyppisen kilpailuasetelman vaatimia voimavaroja pitkällä juoksulla. Näiden raja-aitojen jatkuva haastaminen on kuitenkin tarpeellista, jotta turvallisuuskenttä voi toimia tehokkaasti. Vastaavasti turvallisuuden heikentyminen liittyy pitkälti siihen, että epävarmuus lisääntyy ja hallinnan koetaan karkaavan. Kyseessä on sinänsä luonnollinen piirre, koska erilaiset intressit kanavoituvat eri tavoin eikä oman osakokonaisuuden ulkopuolelle laajentamisen hyöty ole välttämättä suoraan nähtävissä. Politiikassa turvattomuuden kokemus voi olla jopa väline, jolla oikeutetaan valtaa, rajoituksia tai tiettyjä ideologisia linjauksia. Niinpä järjestäytyneen yhteiskunnan perustehtävä on tuottaa jäsenilleen turvallisuutta, siis suojaa pelkoa ja vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä sekä elinja toimintaympäristön eri aikajänteiden ennustettavuutta. On helppo ennustaa, että erilaisten psykologisten tekijöiden ymmärrys ja merkitys tulee turvallisuusalalla kasvamaan, samoin siihen liittyvän osaamisen kysyntä. Kuulumme kaikki verkostoihin, halusimmepa tai emme, joten kysymys on lopulta siitä, valitsemmeko olla aktiivisia vai passiivisia verkoston solmukohtia. Ammatillisesti verkostoituminen on tärkeää sekä kokonaisnäkemyksen kehittämisen että toimintaja vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Tämä tulee tietysti myös entisestään muokkaamaan turvallisuuden johtamisen keinovalikoimaa ja perusasennoitumista. Globaali suurvaltakamppailu liittolaisuuksineen, geopoliittiset jännitteet, infrastruktuurin ja kuljetusketjujen haavoittuvuudet, teknologian kiihtyvä kehitys, informaatioympäristön läpäisevyys ja sirpaloituminen, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyminen, taloudellinen epävarmuus sekä kotiplaneettamme tila ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka lisäävät turvattomuuden kokemusta – jossain määrin hyvinkin aiheellisesti. Nykyinen murros vaikuttaa lähestulkoon kaikkeen, joko suoraan tai välillisesti. Verkostot ovat tapa muuttaa hajanaiset tiedonmuruset kokonaiskuvaksi, erilliset toimijat yhteiseksi voimavaraksi ja epävarmuus hallittavaksi tulevaisuudeksi. Turvallisuuden ammattilaisille tämä tarkoittaa uuden oppimista ja sopeutumista – mutta se tietysti koskettaa myös yrityksiä, yhteisöjä, päättäjiä ja tavallisia kansalaisia. Mikään yksittäinen taho tai sektori ei pysty hallitsemaan nykymaailman monimutkaisia uhkakuvia, vaan tarvitaan laajaa yhteistoimintaa ja yhteensovittamista. Aktiivisuus vaatii panostusta, mutta on sen arvoista pitkällä jänteellä. Näiden uhkatekijöiden vaikutusmekanismi ei rajoitu vain konkreettisiin tapahtumiin, vaan jo pelkät uhkakuvat muokkaavat yksilöllisiä ja kollektiivisia käsityksiämme, ja sitä kautta todellisuutta. Turvallisuutta ei tehdä yksin. Tämä on olennaista asian ymmärtämiseksi: turvallisuus ilmiönä ei olekaan itse asiassa ensi sijassa faktoja ja dataa, vaan kokemuksia ja tulkintaa – siis psykologiaa, joka ohjaa päätöksentekoa ja käyttäytymistä, oli kyseessä sitten yksilö, yritys tai yhteiskunta. Inhimillisellä tasolla myös sosiaalisilla suhteilla on merkitystä. Samalla on tunnistettava realismina tietty nurkkakuntaisuus, jota kaikessa inhimillisessä toiminnassa väistämättä jossain määrin esiintyy. Turvallisuuden eri osa-alueilla toimivien perinteisten toimialojen lähentymiseen kannattaa panostaa. Ammatillisesti verkostoituminen on tärkeää sekä kokonaisnäkemyksen kehittämisen että toimintaja vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Mikäli luottamus turvallisuutta ylläpitävään toimintaan horjuu – tai sitä horjutetaan – on sillä vaikutuksia monenlaisiin asioihin. Tämä pätee niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisessa mittakaavassa: ihmiset kaipaavat ennustettavaa huomista, yritykset tarvitsevat kohtuullisesti ennakoitavaa toimintaympäristöä ja kansakuntien kohtalo riippuu niitä koossa pitävien tekijöiden uskottavuudesta koettelemusten edessä. 1/2025 51 JERE PELTONEN PUHEENJOHTAJAKSI 2025–2026 Joona Vuorenpää T urvallisuus on viime kädessä varmuuden tunnetta ja ennustettavuutta. Yhteistyörakenteiden kehittäminen vahvistaa organisaatioiden ja yksilöiden poikkiammatillista kanssakäymistä ja yhteistyötä, josta kaikki lopulta hyötyvät
a. poliisiksi 12. sotilaaksi b. Minkä niminen Suomen ja Saksan välinen tietoliikennekaapeli vaurioitui marraskuussa 2024. D, Ann e-n ukk e 5. Anne-nukke 5. Sininen d. C, Ira kin 4. 666 d. D, C-L ion 1 10. Siri d. Pekka Elo d. Minkä niminen on Amazonin puheentunnistukseen perustuva virtuaaliavustaja. Sipulitie b. Kaarina Huttunen 9. A, Sip ulit ie 3. a. Räntä c. a. Saara-nukke c. SFS-4 c. Finnair b. 54 1/2025 TIETOA & TAITOA! Turvavisassa joka kysymykseen on vaihtoehtoja, joista yksi on oikea. Mikä kirjain uudistui vuoden 2025 rekisterikilpiuudistuksessa. Reserviläisliitto c. Maija-nukke d. a. Minkä niminen ilmatyynyalus Suomen merivoimilla oli käytössä 2000-luvun alussa. Perunatie d. Chicagon b. O d. Minkä värinen passi Suomessa oli käytössä 1990-luvun alussa. a. D, Y 13. Vancouverin 11. B, 112 6. Magnus Mali Vas tau kse t: TURVAVISA 1. 000 b. Toronton c. Suomen Reserviupseeriliitto b. a. B, Res erv ilä isl iitt o 8. Somalian 4. Kuopiolainen Mirka Törhönen valittiin vuonna 2024 vuoden… a. Iskander-ohjuksen c. Loska 1. a. MiG-21-hävittäjän b. Vääpelikilta 8. D, Ale xa 15. a. E c. Irakin d. a. A, MiG -21 -hä vitt äjä n 14. C, Otta wa 11. Maanpuolustuskiltojenliitto d. TAT-1 b. Minkä maan Nato-operaatiosta Suomi ottaa vastuun vuonna 2026. Valkoinen 7. Cortana c. C, Sin ine n 7. palomieheksi c. Mikä on yleiseurooppalainen hätänumero. 112 c. Bixby b. Mikä on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. a. Kamov Ka-50 -helikopterin 14. A b. a. Tuuli d. Mikä yritys sai vuonna 2024 Suomen historian suurimmat tietosuojan seuraamusmaksun, 2,4 miljoonaa euroa. Tarja Jaakkola b. a. Erkki Hakapää c. Porkkanatie c. D, Pos ti 2. Kuka suomalainen nimitettiin vuonna 2024 Naton puolustusinvestointiosastosta vastaavaksi apulaispääsihteeriksi. Tytti-nukke b. Oikeat vastaukset löytyvät sivun alalaidasta. turvallisuuspäälliköksi d. Nokia d. C-Lion1 10. Minkä nimisen Tor-verkon huumekauppapaikan Tulli sulki lokakuussa 2024. Ottawan d. Minkä sodankäyntivälineen Nato-raportointinimi on Fishbed. Posti 2. AAE-1 d. a. a. Alexa 15. Tupolev Tu-22 -pommikoneen d. Myrsky b. Egyptin c. Libanonin b. Lanttutie 3. VR c. D, Pol iis iks i 12. Y 13. 911 6. A, Tar ja Jaa kko la 9. Vihreä c. C, Tuu li. Musta b. Millä naisen nimellä tunnetaan ensiavun opetuksessa käytetty nukke. Minkä kaupungin mukaan on nimetty jalkaväkimiinat kieltävä kansainvälinen sopimus
Turvallisuus on meille jokaiselle perustuslaillinen oikeus, mutta myös velvollisuus toimia kykyjensä mukaisesti turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavalla tavalla osana yhteiskuntaa. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuu tälläkin hetkellä moninaisia uhkia. Yksilön toiminta – arjet teot – korostuvat yhteisessä turvallisuudessamme. Suomesta on tullut Naton jäsen, Euroopan unioni vahvistaa turvallisuusulottuvuuttaan ja hybridivaikuttaminen luo arvaamattomuutta muun muassa itärajalla ja Itämerellä. Uutena kokonaisuutena varautumisen lisäksi strategiassa käsitellään häiriötilanteisiin ja kriiseihin vastaamista eli vastetta. Strategian tärkein viesti on mielestäni meitä jokaista koskeva – jokainen suomalainen on tärkeä turvallisuuden tekijä. Yksilöiden toimintakyky sekä turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne muodostavat kokonaisturvallisuuden perustan. Lisäksi hiljattain julkaistiin Suomen kyberturvallisuusstrategia ja historiamme ensimmäistä kyberpuolustusdoktriinia valmistellaan. Suomen tulee torjua, ehkäistä ja varautua näihin moninaisiin uhkiin. Turvallisuus on siis vastuullista asennetta, ja sitä tämä aika tarvitsee. Voimme jokainen vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista tunnetta ympärillemme arkipäivässä luomme. Siinä linjataan kokonaisturvallisuutemme periaatteet. Ne voivat olla ihmisten aiheuttamia, teknologisesta kehityksestä syntyneitä tai luonnosta aiheutuvia, Suomeen jatkuvasti kohdistuva hybridivaikuttaminen tai sotilaallinen voimankäyttö. Meiltä jokaiselta. Yksilö huolehtii kotivarasta ja fyysisestä kunnostaan, harkitsee mitä uskoo erilaista tietoa nähdessään, mitä asioita jakaa ja klikkaa verkossa sekä huolehtii naapuristaan. Tutkimuksien mukaan turvallisuuden tunteeseemme vaikuttaa kaikkein eniten oma lähipiiri, eli turvallisuuden tunne syntyy lähellä. 1/2025 55 TIETOA & TAITOA! TURVALLISUUSPOLITIIKKA S uomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin perään kysytään nyt kansainvälisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomessa julkaistiin tammikuun puolivälissä päivitetty, järjestyksessään viides, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. En ainakaan itse muista, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi näin paljon puhuttu turvallisuudesta ja varautumisesta kuin viime vuonna tehtiin. Luultavasti tänä vuonna puhutaan vielä enemmän, merkit ovat sellaiset. Suomi varautuu turvallisuusuhkiin määrätietoisesti ja linjauksia päivitetään. Päämääränä on minimoida toteutuneiden uhkien vaikutuksia, edistää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toipumista ja antaa perusteita varautumiselle. Tuoreessa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on paljon pysyvää, mutta myös uusia painotuksia. Turvallisuuden perusta on toisiamme kunnioittava ja ystävälliset käytöstavat – niin fyysisessä maailmassa kuin digitaalisessa toimintaympäristössä. Päivittäminen oli tarpeen, sillä Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Monessa länsimaisessa valtiossa pohditaan parhaillaan koko yhteiskunnan turvaamisen vahvistamista, eli suomalaisittain kokonaisturvallisuutta, jossa koko yhteiskunta ja kaikki sen toimijat saadaan mukaan turvallisuuden tuottamiseen. Suomella on tässä pitkä perinne. Esimerkiksi turvallisuuden tunne on asia, mihin jokainen voi vaikuttaa. Kansallisen omavaraisuuden ja kansallisen tekemisen ohella kansainvälisyys näkyy nyt aiempaa enemmän. JOKAINEN MEISTÄ ON KOKONAISTURVALLISUUDEN AVAINTEKIJÄ Jarno Limnéll. Muun muassa nyt keväällä eduskunnan käsittelyssä on puolustusselonteko, kriisitilanteiden johtamisrakenteita uudistetaan ja valmiuslakia päivitetään. Viesti on tärkeä tähän ajan hetkeen, jolloin turvallisuuden (tai usein paremminkin turvattomuuden) asiat ovat vahvasti läsnä. Kotona, kouluissa, työpaikoilla ja harrastuksissa