Työ, terveys, turvallisuus 1/2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 1/2016 | 15 € www.tttlehti.fi AVARA JA NOTKEA monitilatoimisto Käytä suojaimia oikein Uusi sarja! Johtajuus KUULUU KAIKILLE! Ennakointi hillitsee VÄKIVALLAN RISKIÄ Joustaako työ, KUN OMAINEN SAIRASTAA. Olisiko aika keskustella: KANNABIS & TYÖELÄMÄ
34 Liikettä niveliin Kuminauha venyy ja vetreyttää rakennustyömaallakin turvallisuus 38 Ennakointi ehkäisee uhkaa KANNESSA Väkivalta kuuluu esimerkiksi sosiaalialan riskeihin 42 Käytä oikein turvajalkineita KANNESSA Uudessa sarjassa perehdytään eri suojainten käyttöön, ensim mäiseksi turvajalkineisiin 45 Tapaturmainen kuolema Rikkivetykaasu surmasi kaivos alueen kenttäoperaattorin 46 Työssä ja vapaalla Avannossa työpaineet huuhtoutuvat ja pää nollautuu 48 Lukuvinkit 49 Äänestä parasta 50 Tilauskortti 51 Ensi numerossa Uskon, että avannos sa stressin sietokyky nousee." s.46 Salla Hanhisen työpiste ehtii vaihtua moneen kertaan päivän aikana. SALLA HANHISEN KUVASI KANTEEN RAMI MARJAMÄKI. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 2 Sisällys 1/2016 3 Päätoimittajalta 5 Ajassa 9 Tule hyvä fuusio! 10 Lukijoilta 12 TTT Henkilö KANNESSA Työnsä ohessa miestään hoitavan Tarja Palkeisen arki on tasapainoilua työ 18 Monitilatoimistosta on moneksi KANNESSA Monitilatoimiston suunnit telussa tarvitaan usean alan asiantuntemusta ja yhteis työtä 22 Myytit kumoon! Suomalaisen työn murros haastaa uskomuk semme 24 Työttömän nuoren monet kasvot Vantaalaiset nuoret käsitte livät sanoin ja kuvin koke muksiaan työttömyydestä 27 TTT-Blogisti: Jukka Saksi KANNESSA terveys 30 Pöllyssä töissä KANNESSA Asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat aiempaa vapaampia – vaikuttaako se työelämään. 30 18 Uusi palsta! “ Kannabiksen käyttö lisääntyy. Pitäisikö siihen varautua työpaikoilla?. 33 6 kysymystä seisomisesta Seisoa pitäisi istumisen sijaan mutta millaisella alustalla ja millaisessa asennossa
TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Luottamus: työyhteisö auttaa. Jos itse ei tiedä tai osaa, joku muu tietää ja auttaa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantaja palvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTTlehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirasto jen työsuojelun vastuualueet Petri Moisio/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 46. s. päätoimittajalta Lähes 700 000 suomalaista hoivaa työnsä ohessa läheistään. Jokainen työntekijä tuntee kuuluvansa työyhteisöön ja tähän porukkaan, jossa saa olla oma itsensä. Julistus kehottaa katsomaan, mikä on hyvin ja missä onnistuimme viime vuonna. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2016. VARMAA ON, että arkipäivän vastoinkäymiset jatkuvat, mutta monet asiat ovat myös hyvin. Työnilonjulistus lähti Mankan johdolla Tampereelta koko maahan kymmenennen kerran. Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Ilmoitusmyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 50. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Erilaisuus on meillä rikkaus. Kun tulee mokattua, ei kannata laittaa päätä pensaaseen, vaan pitää selvittää, miten virhe ei toistu. TYÖNILOA ON ONNEKSI monessa paikassa ilman julistuksiakin. Olen usein ihmetellyt, miten paljon luovuutta mahtuu tähän työyhteisöön.” Näin kirjoitti TTT-lehden uutiskirjeen lukija, joka vastasi verkkosivuillamme olevaan toiveeseen: kehu työkaveria tai kerro, mikä teillä toimii. Sama toive on verkkosivuillamme yhä: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Ota kantaa TTT-LEHDEN ARVOT olen muotoillut näin: Avoimuus: kaikesta voi puhua. ”Yksikössämme hersyy nauru kahvihuoneessa. Tarja Palkeinen on yksi heistä. Ja toden totta: kun (eri alojen) ammattilaiset kohtaavat, syntyy parempaa, jopa huippujälkeä! Ja hauskemmin. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. 12 A N N A D A M M E R T. Eri alojen asiantuntijat istuvat samassa pöydässä ja keskustelevat päivänpolttavista puheenaiheista. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Uskon, että avannos sa stressin sietokyky nousee." s.46 Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 2.2.2016 Yhdessä syntyy parempaa K IRJAILIJA Matti Mäkelä kirjoitti tammikuun Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liitteessä ennustuksia vuodelle 2016: ”Ainoa varma asia, joka alkaneena vuotena sinulle tapahtuu, on, että arkipäivän pienet vastoinkäymiset jatkuvat.” ”Toinen varma totuus: käytät ener gi astasi suurimman osan turhaan murehtimiseen, sinä onneton.” ”HAASTAMME KAIKKI työpaikat mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen, koska talouskriisit, jatkuvat organisaatiomuutokset, epävarmuus ja kiire saattavat johtaa tunteeseen, ettemme voi vaikuttaa asioihimme.” Näin vetosi puolestaan työhyvinvoinnin asiantuntija MarjaLiisa Manka tammikuussa. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Mitä pitää kehittää, sen voi ottaa puheeksi, koska kaikkeen löytyy aina lopulta ratkaisu. Ilmapiiri on vapaa ja mukaansatempaava. Tarvitsemme kaikenlaisia osaajia, ja kaikkiin töihin sisältyy hiljaista tietoa. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa
Kakkossijalle suositussa äänestyksessä tuli TTT 2/2015:n kansi, jossa soittaa Turmion Kätilöiden basisti Master Bates eli Hannu Voutilainen. Arvontapalkinnot eli kaksi Positiivareiden Aikuisten väri tyskirjaa menivät Petteri Kulmalalle Poriin ja Carita OlsioKujanpäälle Nokialle. Tilaa maksuton uutis kirje sähkö postiisi: www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje KKI-HANKETUKI Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2016 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Kansi vie Kolin kansallispuiston maisemiin, joissa matkailijoille ohjelmapalveluja tuottaa Katariina Pennanen. Tiedustelut: Hankevalmistelija Elina Tarkiainen puh. Kuvan oli ottanut Taina Värri. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstö hallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Viime vuoden suosikkikansi oli TTT 1/2015! LUKIJOIDEN SELVÄ ENEMMISTÖ valitsi TTTlehden vuoden 2015 kansista mieleisekseen talvisen ykkösnumeron. Hänet oli kuvannut Jani Lehtimäki. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. 050 441 4025, elina.tarkiainen@likes.fi www.kkiohjelma.fi Hae taloudellista tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen liikunnan avulla. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.3.2016. Vähintään 14 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje pitää sinut ajan tasalla printtilehtien välissäkin. KANSIÄÄNESTYS OLI TTT-LEHDEN joulukuun uutiskirjeessä
Työhyvinvointi paranee järjestelemällä työtä ja lepoa uudelleen, kohentamalla nukkumisolosuhteita ja muuttamalla elintapoja. Työtä tehdään vuoroviikoin: joka toinen viikko töissä ja joka toinen vapaalla. Finnpilot luo henkilöstön kanssa kullekin luotsausalueelle ja -asemalle toimintamalleja työn ja levon uudelleen järjestämiseksi. Finnpilot Pilotage Oy:n ja Työterveyslaitoksen Yö väylällä -tutkimuksessa selvisi, että eniten luotsauksessa kuormittavat yöllä työskentely, työn epäsäännöllisyys ja työtehtävän odottelu. Lepoaika on kymmenen tuntia vuorokaudessa, ja sitä voidaan lyhentää. Viikon vapaa ei aina riitä palautumiseen. Vuoteet ovat ergonomiset, ja makuuhuoneet on pimennetty. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.3.2016. Luotseja ja luotsikutterinhoitajia on yhteensä noin 300. Aseman käytävien melua on vaimennettu akustiikkalevyillä ja matolla. Hän on kehittänyt oman asemansa nukkumisoloja työfysioterapeutin kanssa. Tiedustelut: Hankevalmistelija Elina Tarkiainen puh. LISÄÄ AIHEESTA www.finnpilot.fi > Uutiset > Uutta tietoa yötyön vaikutuksista luotsauksessa 5 Ajassa | 9 Tule hyvä fuusio! | 10 Lukijoilta | 12 Henkilö: Tarja Palkeinen TE K S TI S A R I TU R K K IL A K U V A S A M I R A A N TI , FI N N P IL O T KKI-HANKETUKI Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2016 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. – Myös ruokailu ja liikunta vaikuttavat unen laatuun ja sitä kautta palautumiseen, toteaa Selkämeren alueen työsuojeluvaltuutettu, luotsi Kari Suomalainen. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 ttt-ajassa LUOTSI PAINAA PITKÄÄ PÄIVÄÄ. Yö väylällä -hanke toteutettiin yhteistyössä Luotsiliiton, Suomen Laivanpäällystöliiton, Suomen Konepäällystöliiton, Terveystalon, Ilmarisen ja Työsuojelurahaston kanssa. Luotsit ovat töissä kaikkina vuorokaudenja vuodenaikoina. Rankinta on palauttavan unen riittämättömyys ja siitä johtuva väsymyksen kertyminen jopa riskirajaan saakka. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Yhteistyötä tehYÖTYÖ KUORMITTAA LUOTSIAKIN dään liittojen ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. 050 441 4025, elina.tarkiainen@likes.fi www.kkiohjelma.fi Hae taloudellista tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen liikunnan avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstö hallinnon ja työterveyshuollon kanssa
– Ohjaamme kysymykset kunkin aihepiirin erityisasiantuntijalle. – Työkavereilta saadun tuen ulkomaa laistaustaiset arvioivat vähäisemmäksi kuin suomenkieliset. www.tepalvelut.fi > Työnhakijalle > Löydä töitä > Vuorotteluvapaa Asbestin purkutyöt ja terveyshaittojen ehkäiseminen. Näin tarjoamme asiakkaille asiantuntevaa palvelua koko maassa, kertoo puhe linneuvontaa koordinoiva ylitarkastaja Eerik Tarnaala EteläSuomen aluehal lintovirastosta. Pohja kuvio kulkee moneen suuntaan, se on sivusta avoin, ja sen sy vyys on 5–8 millimetriä. Suo menkielisillä palkansaajilla vastaava osuus oli 82 prosenttia, kertoo vanhempi tutkija Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta. Vuodenvaihde toi muutoksia: Työtapaturmaja ammattitautilaki. 43. www.finlex.fi > 459/2015 (TTTlehti 3/2015, s. 44. Viime vuonna tulleet pakolaiset eivät olleet tutkimuksessa mukana. Pitävän ulkokengän pohja on peh meä ja taipuisa. www.finlex.fi > 684/2015 ja 798/2015 TYÖSUOJELUVIRANOMAISTEN VALTAkunnallinen puhelinneuvonta käynnistyi 1. Ulkomaalaistaustai sista 66 prosenttia koki saavansa erittäin tai melko paljon tukea työtovereilta. Työsuojelun vastuualueet ovat vas taanottaneet noin 40 000 päivystyspu helua vuosittain. Neuvontaan voi myös tehdä valvon tapyyntöjä. Silti tilastot kertovat tällaista: Joulukuusta maaliskuuhun Suomes sa sattuu 15 000–22 000 liukastumista paturmaa kuukaudessa. Yhden kaatumista paturman hinta on 6 000 euroa. Ulko maalaistaustaisten naisten työllisyys oli vain 56 prosenttia, miesten 74. Yhteydenotot ovat luotta muksellisia, ja halutessaan soittaja voi jättää henkilöllisyytensä kertomatta. pysypystyssa.fi, paakallokelit.fi, TTTlehti 1/2015, s. NOIN 150 000 ULKOMAALAISTAUSTAISTA työntekijää työskentelee suomalaisilla työpaikoilla. Kaikkialta Suomesta voi soittaa arkipäivisin kello 8–16.15 nume roon 0295 016 620. 11.) Vuorotteluvapaan ehdot. LISÄÄ AIHEESTA: Tässä lehdessä s. Neuvonta pyrkii antamaan työnteki jöille ja työnantajille ohjausta, miten asiat saadaan kuntoon työpaikalla. Ulkomaalaistaustaisten 20–64vuo tiaiden työllisyysaste oli vuonna 2014 noin kymmenen prosenttia matalampi kuin suomalaistaustaisten (74 %). Vuonna 2014 Suomessa asui vakinai sesti 241 000 iältään 15–64vuotiasta, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, Tilastokeskuksen ja THL:n yhteisestä tutki muksesta. Liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat yli 32 000 työta paturmaa vuodessa. Heistä 63 prosenttia kokee saavansa hyvin tukea esimieheltään ja 78 prosenttia tuntee tulevansa kohdel luksi töissä tasapuolisesti. Pitoa lisää saa kenkiin kiinnitettävillä CEmerkityillä liu kuesteillä tai nastoitetuilla jalkineilla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 6 Pitoa kengän pohjiin Työsuojelu palvelee Tukea kaikille työkavereille TALVEN PITÄISI OLLA TUTTU juttu meille suomalaisille. Koron takareuna on viis to ja kuvioitu. ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT SINI NIHTILÄ, THINKSTOCKPHOTOS JA AKI UOTILA 0295 016 620 Huom! Työsuojeluvaalien jälkeen nimet rekisteriin: www.ttk.fi/tyosuojeluhenkilorekisteri. helmikuuta. Neuvonta on jaettu neljään aihe piiriin: häirintä, syrjintä ja psykoso si aalinen kuormitus, työsuhdeasiat, työ ympäristöön eli fyysiseen työtur vallisuuteen liittyvät kysymykset sekä rakennusalan työympäristöasiat
Miten jaat tärkeimmät työt tiimiläisten kes ken tasapuolisesti. – Nyt heikennetään järjestelmällisesti koko sisäisen turvallisuuden palveluketjua hätäkeskuspäivystäjästä poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten kautta täytäntöönpanoon. Muuten uhkaa poliisipula. Miten se näkyy toiminnassasi. Miten varmistat, että tunnollisimmat tai osaavimmat työntekijät eivät ylikuormitu. Esitutkintaan niitä on vielä toistaiseksi riittänyt – entä tulevaisuudessa, kysyy Jonne Rinne. Siinä pomo ei ole vastausautomaatti, vaan hän haastaa ja päästää työntekijät oivalta maan, kehittymään ja kehittämään. Syksyllä alkanut Kaiku-projekti tuo uusia työkaluja työhyvinvoinnin lisäämiseen. RAIJA LAHTINEN – Poliisi tarvitsee riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen ja lisää koulutuspaikkoja, toteaa työsuojeluvaltuutettu Jonne Rinne. Työ on myös monipuolistunut vieraista kulttuureista tulleiden turvapaikanhakijoiden myötä, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Jonne Rinne Jyväskylän poliisiasemalta. Tilastojen valossa kyse on vain murto-osasta hälytystehtäviä. – Meillä on oltava resurssit saattaa jutut syyteharkintaan. Kun tilanne on kuumentunut, siihen on puututtava työturvallisuus huomioiden. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on näkynyt poliisin työssä niin vastaanottokeskusten sisäisinä kahinoina kuin kantasuomalaisten tuhotöinä ja mielenosoituksina. – Kahinatilanteessa poliisi ei voi tietää, kuka on oikeassa tai väärässä. Myös poliisien kielelliset valmiudet ja kulttuurien tuntemus vähentävät työn kuormittavuutta. Tämän kysymyksen esittävät Minna Kurttila ja Pia Aalto viime vuoden lopulla ilmes tyneessä kirjassaan Pomon parhaat ratkaisut (Kauppakamari, 2015). Malleja etsitään asiantuntijoiden avustuksella, koulutuksen ja johtamisen keinoin. Esimies voi kysyä itseltään: olenko kiin nostunut muista ihmisistä ja heidän onnistumi sestaan. Millaisia työtehtäviä toivot. Tarvetta esimiestyön kehittämiselle myös on, sen tietävät johtajat ja johdettavat. Jos tukipartiota ei saada paikalle, tehtävästä saatetaan joutua luopumaan. Millaista hyvä johtaminen on sinun näkö kulmastasi, ja mitä sinä toivot omalta esi mieheltäsi. TYÖNTEKIJÄLLE: Mitä haluaisit esimiehesi tietävän sinusta. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Poliisilla on takanaan suuria organisaatio muutoksia, ja henkilöstöä ja oppilas paikkoja on vähennetty. Kurttila ja Aalto kannattavat valmentavaa joh tamista. Poliisit tiukilla – POLIISIN TEHTÄVÄMÄÄRÄT ovat lisääntyneet resurssien pienentyessä. J ohtamisesta kirjoitetaan ja puhutaan nyt paljon. Valmennuksella kukoistukseen. Mitä pidät merkkinä siitä, että johtaminen on tasapuolista. Vastaanottokeskuksiin liittyvät häiriöt korostuvat Rinteen mielestä julkisuudessa, koska ilmiö on uusi. Hän toimii Sisä-Suomen poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettuna. Pohdittavaa kirja tarjoaa sekä esimiehelle että työntekijälle, tässä yhdet poiminnat molemmille: ESIMIEHELLE: Luotatko joihinkin työntekijöihin enemmän kuin toisiin. Mistä asioista muut huomaavat, että arvostat myös erityyppisiä työntekijöitä kuin itse olet. Rinteen mukaan toimien turvaaminen on heikentynyt ja työn kuormittavuus lisääntynyt
Kuole mantapauksissa yleisin syy oli työnantajan laiminlyön neistä johtuva putoaminen (58 %). TUTKITUISSA OIKEUSTAPAUKSISSA vammautui yhteen sä 131 henkilöä ja 12 henkilöä kuoli. Samana ajanjaksona 805 henkilöä sai käräjä ja hovioikeuksissa rangaistuksen työturvallisuusrikoksista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 8 9 Työturvallisuuden laiminlyönneistä tuomion yhä saa useammin yksilö kuin organisaatio. Uhreista 85 prosenttia oli miehiä. Yhteisöt harvoin tuomiolla työturvallisuus rikoksista VUOSINA 2010–2014 työturvallisuusrikoksesta tuomit tiin 154 yhteisösakkoa ja tuomion sai 161 yhteisöä. Hän työs kentelee Työterveyslaitoksessa ja Turun yliopistossa, joi den yhteistutkimukseen tiedot perustuvat. Uhreista 73 prosenttia oli tuomitun yrityksen omia työntekijöitä, 19 prosenttia ali hankkijan. 3 UUSIEN TYÖVÄLINEIDEN ja tietokoneohjelmien käyttöönottoon kannattaa varata riittävästi aikaa. Työturvallisuusrikoksista yhteisösakotkin ovat pieniä, keskimäärin 10 700 euroa. Ne vaikuttavat työhyvinvointiin, tarkkaavaisuuteen ja tehokkuuteen. Tuomituista yhteisöistä 94 prosenttia oli yksityisiä yri tyksiä ja 6 prosenttia muita yhteisöjä, kuten kaupunke ja, kuntayhtymiä ja valtionyhtiöitä. 9 AIVOTERVEYDESTÄ on huolehdittava: tupakointi, korkea verenpaine, kolesteroli, alkoholi ja aivovammat ovat riskitekijöitä. Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimus projekti tutkii yhteisöjen rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuusrikoksissa ajalla 2010–2014. Työajatuksista irrottavat tauot voivat auttaa, samoin työvuorojen pituuden ja vuorojärjestelmien muokkaaminen. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Tutkimus > Tutkimus ja ke hittämishankkeet > Yhteisövastuu ja työturvallisuusrikos muuttuvan työ elämän ja lainsäädännön käytännöissä TARKKAAVAISUUDEN JA IHMISEN muun tiedonkäsittelyn normaalit rajoitteet kannattaa tunnistaa. Aikaa tarvitaan vanhojen taitojen poisoppimiseen ja uusien automatisoitumiseen. YHTEISÖSAKKOTAPAUKSISSA tuomittiin yhteisöjen li säksi 288 henkilöä, tyypillisimmin 2 henkilöä yhteisös tään. 6 TYÖN IMU ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön vahvistavat motivaatiota, kiinnostusta ja jaksamista. TUOMITUISSA YHTEISÖISSÄ rikottiin useimmin työtur vallisuuslain pykälää 8 (työnantajan yleinen huolehtimis velvoite) sekä pykäliä 10 ja 14 (työn vaarojen selvittäminen ja arviointi sekä työntekijälle annettava opetus ja ohjaus). 7 LIIKUNTA, AIVOJEN monipuolinen käyttö, terveellinen ravinto ja riittävä uni ylläpitävät aivojen toimintakykyä. – Lievät yhteisösakot eivät riittävästi kuvasta työturvallisuusrikosten vakavuutta, sanoo vanhempi tutkija Anne Alvesalo-Kuusi. Keskimääräinen sakko oli 1 170 euroa/henkilö. 5 PALAUTUMINEN ja riittävä yhtäjaksoinen uni ovat tärkeitä vireydelle ja jaksamiselle. 4 MELUN, KUVAHÄLYN ja puheäänten aiheuttamia katkokset kannattaa minimoida. Lähes kaikki saivat sakkoja; vain yksi tuomittiin eh dolliseen vankeuteen. 8 TYÖUUPUMUKSEN, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden tuntemukset sekä päihteiden käyttö kannattaa ottaa varhain puheeksi työterveyshoitajan ja -lääkärin kanssa. LAIMINLYÖNTEIHIN LIITTYI usein koneiden tai laitteiden puutteellisuuksia sekä puutteita työtapojen valvonnassa tai perehdyttämisessä. Yhtei sösakkoja langetettiin vain noin joka neljännessä tapauk sessa. Vammat syntyivät usein kontaktis ta laitteen kanssa (32 %) tai putoamisesta (25 %). Tyypillisin yhteisösakko oli 5 000 euroa. 2 KIIRE, KESKEYTYKSET ja usean asian rinnakkainen tekeminen kuormittavat tarkkaavaisuutta ja lisäävät virheiden riskiä. 1 TARKKAAVAISUUDEN perustana ovat riittävä vireystila ja motivaatio sekä ajantasainen ammatillinen osaaminen. Eniten yhteisösakko ja tuomittiin teollisuuden (58 %) ja toiseksi eniten (27 %) rakentamisen alalla toimiville. PIENIN TUOMITTU yhteisösakko oli 500 euroa, vaikka lain määräämä minimi on 850 euroa. Yleisin vamma oli murtuma, murskautuminen tai amputoituminen. Suurin yksittäinen sakko oli 180 000 euroa, vaikka korkein mahdollinen olisi 850 000. Ainakin joka viidennessä tuomi tussa yrityksessä oli jo aiemmin sattunut työtapaturma tai läheltä piti tilanne. Lähteenä Työterveyslaitoksen uutuuskirja Työstä ja tarkkaavaisuudesta, kirjoittajina Pekka Kuikka ja Teemu Paajanen. Voit voittaa kirjan itsellesi, katso sivulta 49. Tuomituista 26 prosenttia oli ylintä johtoa, 38 prosenttia keskijohtoa ja 33 prosenttia työnjohtoa. Tuomioiden taustalla oli usein jopa vuosia kestänyt työturvallisuuden laiminlyönti. Työturvallisuusrikokset rikosoikeus järjestelmässä vuonna 2014: 1 225 poliisin kirjaamaa työturvalli suusrikosta 216 poliisin kirjaamaa rikosilmoitusta 159 työturvallisuusrikoksesta tuomittua henkilöä 128 tuomiota, joissa työturvalli suusrikos päärikoksena 37 tuomittua yhteisöä ohjetta tarkkaavaisuuteen
Vanhasta on ennen pitkää kuitenkin luovuttava, jotta uusi voi edetä tavoitteisiinsa. Muuttuuko oma asema. Ahdistuksesta tulee silloin keskeisempää kuin työsuorituksesta. Työntekijöiden on saatava ilmaista näkökantansa. 3. Reilusti kohdellut työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja. Uhkaa saatetaan lieventää ottamalla etäisyyttä työhön ja organisaatioon. . Marko Hakonen, Jukka Lipponen, Janne Kaltiainen, OlliJaakko Kupiainen, Sosiaali tieteiden laitoksen julkaisuja 2015/17. Mikä on perheen tulevaisuus. Sulautettavien organisaatioiden henkilöstöstä muodostuu yksi kokonaisuus. Työntekijöiden kokemus oikeudenmukai suudesta, uhkan hallinnasta ja luottamuksesta vaikuttaa ainakin epäsuorasti taloudellisiin tunnuslukuihin. Se on vahvasti yhteydessä tuloksellisuuteen. Varaa aikaa TUTTU VANHA organisaatio häviää fuusiossa ainakin osittain. On tuhoisaa järjestää työntekijöille mahdollisuuksia mielipiteiden ilmaisuun mutta jättää heidän näkemyksensä lopulta huomioimatta. Onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, syntyykö eri taustoista tuleville selkeä yhteenkuuluvuuden tunne eli samaistuvatko he fuusion tuloksena syntyvään uuteen organisaatioon. Kun työntekijä samaistuu organisaatioon, hän on motivoitunut ja tyytyväinen. Oikeudenmukaisuus lisää työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Yhteistyö sujuu yli vanhojen työyhteisörajojen, ja poissaoloja ja irtisanoutumisia on vähän. www.tsr.fi > Tutkimustietoa (Hae numerolla: 113090) TEKSTI RAIJA LAHTINEN K UV A TH IN KS TO CKP HOTO S. Koska muutos on suuri, henkilöstöllä pitää olla aikaa sopeutua. Tuleeko radikaaleja uudistuksia. Se on luonnollinen reaktio mahdolliseen elämänmuutokseen. Se voi esimerkiksi olla mahdollisuus oman työn tai toimenkuvan muokkaamiseen. Yleensä tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa ja markkina osuuksia, tehostaa toimintaa ja karsia päällekkäisiä toimintoja. Erityisen tärkeää on päätösprosessien ja kohtelun oikeudenmukaisuus. Keskinäisen kilpailun ja vastakkainasettelun välttämiseksi on huolehdittava ryhmäsuhteista. Tutkijat muistuttavat, ettei muutosvastarinta ole vanhakantaisten ja saavutetuista eduista kiinnipitävien työntekijöiden tapa kiusata johtoa. Vastustaminen voi perustua myös hyvin perusteltuihin näkemyksiin. Hieman epäedullisetkin päätökset hyväksytään helpommin, jos asianosaiset kokevat tulleensa kuulluiksi. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkijat selvittivät fuusioiden epäonnistumisten syitä ja laativat oppaan sudenkuoppien välttämiseksi. LISÄÄ AIHEESTA Fuusiot henkilöstön näkökulmasta – opas onnistuneeseen fuusioon ja case Helsingin kaupungin sosiaalija terveysvirasto. Kun fuusioprosessin uskotaan olevan osaavissa käsissä, muutos voidaan nähdä myönteisesti. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Fuusioista ja yritysostoista 50–80 prosenttia epäonnistuu taloudellisesti. Onnistuneissakin fuusioissa kestää usein vuoden tai pari, ennen kuin uusi organisaatio koetaan vanhaa paremmaksi. Lääke siihenkin on oikeudenmukainen johtaminen, uhkan kokemusten lievittäminen ja ylimmän johdon kyky ansaita työntekijöiden luottamus. Rakenna luottamusta MUUTOKSET TUOVAT tullessaan epävarmuutta ja uhkan tunnetta: Miten uudessa organisaatiossa pärjätään. 1. Yhteenkuuluvuutta voi rakentaa sallimalla vanhojen siteiden elää myös siirtymävaiheessa, esimerkiksi säilyttämällä vanhan organisaation symboleja ja toimintatapoja. Samalla syntyy taloudellista tulosta. Tutkijat varoittavat kuitenkin näennäisestä reiluudesta. Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto. Myönteisyyttä voi lisätä korostamalla fuusiokumppaneiden samankaltaisuutta tai uuden organisaation paremmuutta ja erityispiirteitä suhteessa muihin vastaaviin. Ole oikeudenmukainen TUTKIJOIDEN MUKAAN samaistumiseen tarvitaan kolme kulmakiveä: oikeudenmukaisuuden kokemus, uhkan kokemusten hallinta ja luottamus. Luottamus ylimpään johtoon on tärkeää. Opas pohjautuu kansainväliseen kirjallisuuskatsaukseen sekä kyselytutkimuksiin, joilla kartoitettiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen henkilöstöjen näkemyksiä fuusiostaan. kova juttu Tule hyvä fuusio! F UUSIO TARKOITTAA kahden tai useamman organisaation yhdistämistä. 2. He ovat ylpeitä siitä, että kuuluvat organisaatioon
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 10 PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 6/2015 KIINNOSTAVIN JUTTU TTTlehdessä 6/2015 lukijoiden mielestä oli Jos uni ei tule, syitä kannattaa etsiä edeltävästä päivästä. Tarinoita itsensä voittamisesta ja hyvän tekemisistä kirjaa. Sitä kommentoitiin muun muassa näin: ”Monipuolisia vinkkejä unen ja sen laa dun selvittämiseen. Ei sairauspoissaoloja tämän vuoksi.” ”Jutussa käytiin läpi käytännönläheises ti monille tuttu tilanne työstressin vaiku tuksista. TTTlehden osastolla 6 d 11 vieraillei den kesken arvottiin palkintoja. Auttaa työssä jaksamisessa päivittäin ja myös pidem mällä tähtäimellä.” PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin kolme Sisu. Aikuisten värityskirja: Soile Junno, Vantaa, ja Kirsi Airaksinen, Helsinki. Tiellä liikkuvat ammattiautoilijat eivät koskaan voi tietää, koska omalle kohdalle osuu "itsemurhais kijä". Hienoa, että hän pystyi jatkamaan työtään.” Muutakin palautetta tuli: Kirjaotteesta Mitä sisu sinulle tarkoittaa?: ”Juuri tällaista henkeä Suomen työ elämään tarvitaan.” Opi rentoutumaan pitkin päivää liikun taohjeista: ”Tämä on hyvä muistutus siitä, miten pienellä vaivalla voi tehdä hyvää. Tuttu asia, jota en ollut tullut noin ajatelleeksi. Messuarvonnan voittajat Nordic Health Technology & eHealth Fo rum 2016 tapahtuma järjestettiin 13.–15. Voittajat ovat Jouni Karppinen, Oulu, Kyösti Värri, Jyväskylä ja Niina Hyrylä, Porvoo. Arvomme kutakin kirjaa yhden kappaleen. Pitkään olen union gelmien tai unen vähyyden kanssa paini nut. On tosiaankin ruvettava puolustamaan omaa jaksamistani – ei vain työssä vaan koko elämässä!” ”Kyseisille vinkeille on tarvetta omassa elämässäni.” Myös Ammattikuljettajan raskain keikka kiinnosti: ”Kirjoitus oli koskettava. tammikuuta Helsingin Messukeskukses sa. Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Siinä ei satu pahasti vain alle ajaval le, vaan ammattiautoilijakin kärsii, joskus jopa menettämällä työkykynsä.” ”Juttu oli kaunistelematon kertomus ammattikuljettajaa vaanivasta vaaras ta. 49! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. TTTlehden vuosikerta: Marjut Stenberg, Röykkä, ja Kata Hovi, Nummi. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Jokai sen tiellä kulkevan pitäisi ajatella muita, ei vain itseään. Äänestää voit sivun 49 kupongilla tai verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTTlehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info Jos uni ei tule, syitä kannattaa etsiä edeltävästä päivästä Ammattikuljettajan raskain keikka. Jokaisen tienkäyttäjän tulisi huomioida, että raskas kalusto (rekat ja bussit) on hyödyksi kaikille ja niiden ohjaimissa istuu myös perheenisiä ja äitejä.” lukijoilta "Mielenkiintoista lukea asianomaisen silmin näin vakavavasta asiasta. Polar Loop 2 aktiivisuusrannekkeen voittajat: Laura Vuorinen, Kuopio, ja Annamari Taskinen, Louhi. Kerro se, ja voit voittaa Työterveyslaitoksen kirjan: Työturvallisuuden perusteet (arvo 32 euroa), Ulos oravanpyörästä – Työn kohtuullistamisen edut ja haitat (arvo 33 euroa) tai tänä keväänä julkaistavan Työstä ja tarkkaavaisuudesta (arvo 20 euroa). Äänestä parasta, s. Ei kes tä kauan eikä ole vaikeaa
Haastattelemani nuoret naisyrittäjät pitivät kuitenkin tär keänä, että aikaa jää myös muulle, eikä rakkaista harrastuksista tarvitse koko naan luopua. Eräs heistä kertoi, että seuraavana päi vänä ”ei saa mittään aikaiseksi”, jos on huonot yöunet takana. Kun on itse valinnut alansa, siihen suhtautuu ehkä liiankin intohimoisesti. Haastateltujen nuorten yrittäjä naisten vinkit tuleville yrittäjille: • Pidä itsestäsi huolta, syö hyvin, liiku ja nuku riittävästi. • Irtaudu työstäsi harrastusten tai lomien tai jopa minitaukojen avulla. Äitiys voi joillekin naisyrittäjille olla toivottu vedenjakaja, jonka jälkeen arki asettuu paremmin uomiinsa. Opinnäytetyötäni varten haastatte lin kuutta 22–33vuotiasta naisyrittä jää PohjoisPohjanmaalla, KeskiPohjan maalla ja Kainuussa. Toki yrittäjälle tulee vastaan tilanteita, jolloin joutuu joustamaan ja tekemään tavanomaista enemmän työtunteja. Elintapojen huomioiminen välillä kii reisessäkin arjessa on ajoittain haas teellista ja vaatii suunnitelmallisuutta toteutuakseen hyvin. Mistä oman alasi tai työpaikkasi edistysaskelista sinä haluaisit kertoa TTT-lehden lukijoille. Myös unen merkityksen yrittäjät huomioivat. Nuoret yrittäjänaiset tietävät myös, että tarvitaan muutakin kuin työntekoa: – Mielihyvää tuottavia asioita ei saa jättää työn takia pois, jotta poltto ainetta ei kulu enemmän kuin sitä tulee tankkiin. Mitä teen sitten, kun menee liian lujaa. • Valitse ala, joka on lähellä sydäntäsi. Laita viesti: toimitus@tttlehti.fi TH IN K S TO C K P H O TO S. • Tee yrityksellesi hyvät suunnitelmat. Vapaaajalta siis saa voi mavaroja arjen pyörittämiseen. Etukäteen pohdit tuna asiat eivät tule yllätyksenä, vaan niihin on jo valmiita ratkaisuja. Arjen byrokratiaa yrittäjät kohtaavat paljon. Sen sijaan erilaiset minilomat vaikka pa työmatkan yhteyteen suunniteltuina voivat onnistua useimmille. Asioiden pohtimi nen omassa rauhassa työmatkan aikana auttoi. VOI OLLA, ETTÄ YRITTÄJÄN TÄYTYY käy dä aika pohjalla, ennen kuin hän huomaa jaksamisen ongelmat. Toki yrityk sen toimiala ratkaisee, pääseekö myös pidemmälle lomalle. Lähtökohtaisesti haastateltavillani oli kuitenkin pyrkimys selkeisiin ja suhteel lisen säännöllisiin työaikoihin. LOMIEN MERKITYS KOROSTUI naisyrittä jien puheissa. Yleensä naisyrittäjät kertoivat, että puhuminen ja neuvojen kysyminen lä heisiltä tai kokeneemmilta kollegoilta on tärkeää, jotta asioita voi viedä eteen päin. Eräs yrittäjä sanoi, että hän ”halusi pe lastaa kaikki”. Loman ei aina tarvitse – eikä sen useinkaan ole mah dollistakaan – olla pitkäkestoinen yhtä mittainen ajanjakso. MEISTÄ USEIMMAT MIELTÄVÄT, että yrit täjä on töissä 24/7. Olen työskennellyt pienissä yrityksissä ja näh nyt hyvin läheltä, mitä yrittäjän arki on. HAASTATTELEMANI NUORET naisyrittäjät näkevät erityisesti ruokailun ja liikunnan selkeän yhteyden jaksamiseensa. • Huolehdi, että ympärilläsi on riittävä tukiverkosto. Ja vastaavasti: mitä teen heiken tyneessä tilanteessa. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Lukijan vinkkelistä OPISKELEN TERVEYSTIETEITÄ Jyväskylän yliopistossa pääaineenani terveyskas vatus. Aihe opinnäytetyölleni valikoitui omasta kiinnostuksestani nuoria yrittä jiä kohtaan. Alun innostus voi johtaa haalimaan liikaa työtä. Eräs heistä sanoi: ”Auttaa jaksamaan, kun tietää, että on tulossa jokin tämmöinen vapaa.” Yrittäjät pitivät tärkeänä, että työstä pääsee irtautumaan ja lomat budjetoi daan mukaan alusta asti. Suvussani on aina ollut yrittäjiä. Tuula Törhönen LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Tutkimus > Tutkimus ja kehittämishankkeet > Naiset työssä Yrittäjyys on yhä useammalle varteenotettava vaihtoehto. Yksi yrittäjistä kertoi kääntävän sä aivot työasioihin vasta matkalla töihin ja vastaavasti puivansa päivän työasiat matkalla kotiin. Tähänkin voisi auttaa hy vä suunnittelu jo yritystoimintaa aloit taessa. TÄYSIN YKSIN EI KUKAAN arkea pyörit tänyt, vaikka vastuu saattoikin olla yrit täjän itsensä harteilla. Aina ole helppoa löytää oikeaa tietoa, eikä kiireessä olisi aikaa oikein etsiäkään. Lisäksi Työterveyslaitoksen Naiset työssä ESRhankkeessa haluttiin saada lisätietoja juuri tästä kohderyhmästä. Yksi naisyrittäjä totesikin: ”Olin ajatellut, että se ensimmäinen vuo si on aika tiukka, mutta kyllä se ehkä silti yllätti.” Tähän tulisi tarjota tukea riittävän aikaisessa vaiheessa
12 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 Tarja Palkeinen on toi minut kolmisen vuotta miehensä Ari Palkeisen omaishoitajana oman työnsä ohessa.. Joustavuutta varsinkin työajoissa. Tarja Palkeisen toiveet Työpaikoille: Ymmärrystä omaishoi tajien tilanteelle. Hae apua ja tukea. Omaishoitajille: Ota kaikesta selvää heti alusta alkaen. Älä jää yksin. Toivottavasti sama oikeus palkalliseen poissaoloon ulot tuu jonain päivänä myös työssäkäyviin omaishoitajiin. Oma jaksamisesi on kaiken a ja o. Päättäjille: Alle 10vuotiaan lapsen sai rastuessa vanhemmalla on oikeus saada palkallista tilapäistä hoitovapaata enimmil lään neljä päivää lapsen hoidon järjestämi seksi tai tämän hoitamiseksi. On työnantajankin etu, jos työntekijä voi hyvin ja asiat ovat kotona järjestyksessä. Pidä huolta myös itsestäsi
Hän toteaa, että sopimus lyhennetystä työajasta on lakisääteinen mahdollisuus. Iltapäivällä Omaishoitajan arki on työtä ja hoivaa Apulaisosastonhoitaja Tarja Palkeinen on MS-tautia sairastavan puolisonsa työssäkäyvä omaishoitaja. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 elsinkiläisen Tarja Palkeisen , 52, puoliso sai kymmenen vuotta sitten diagnoosin MS-taudista. TEKSTI EIJA AATELA | KUVAT ANNA DAMMERT ttt-henkilö h Tarja Palkeinen työskentelee Helsingin kaupungin Auroran psykiatrisessa sairaalassa. Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti arvioivat omaishoidon tarpeen kotikäynnein. Teen itse työvuorolistoja, ja esimies sekä työkaverit suhtautuvat tähänkin asiaan ymmärtäväisesti. Kun Ari on osan päivää yksin, minulla on pieni huoli koko ajan takaraivossa, Tarja Palkeinen kertoo. MS-tauti on liikuntaja toimintakykyyn vaikuttava keskushermostosairaus, jolla on monta eri muotoa. Ari Palkeinen , 51, oli ensin pitkään sairauslomalla kehitysvammaisten hoitajan työstään mutta joutui lopulta jäämään pois työelämästä. Ari Palkeiselle se mahdollisti tukitoimet. – Aamuni helpottuivat, kun minulla ei ole enää tiettyjen Arin hoitorutiinien kanssa niin kiire. Omaishoitajan status mahdollisti Tarja Palkeiselle pienen rahallisen korvauksen omaishoitotyöstä. – Kun henkilökohtainen avustaja on Arin luona kello 12–15, saan olla sen ajan huoletta. – Työvuorosuunnitteluun pystyy työyksikössämme vaikuttamaan paljon. Yli 30 vuotta naimisissa ollut pariskunta asuu kahdestaan koillishelsinkiläisessä kerrostalossa. Hän pitää huolta myös äidistään ja anopistaan, jotka molemmat sairastavat Alzheimerin tautia. Joustavuus näkyy esimerkiksi siinä, että Palkeinen tekee nyt tavallista lyhyempää työpäivää, 35-tuntista työviikkoa. Palkeinen työskentelee kahdessa vuorossa, yleensä kuitenkin aamuvuorossa kello 8–15. – Esimerkiksi lähiesimieheni ymmärtää hyvin, mistä tilanteessani on kyse, ja hän on ollut hyvin joustava. Aikuiset lapset, poika ja tytär, ovat muuttaneet jo omilleen. Jos avustaja ei pääse töihin, kaupungin kotihoidon työntekijä käy kerran päivässä auttamassa häntä. Tarja Palkeinen toimii miehensä omaishoitajana oman työnsä ohessa. Työpaikalla joustava suhtautuminen Tarja Palkeisen työpaikalla on suhtauduttu ymmärtäväisesti hänen elämäntilanteeseensa. Aluksi hän sai liikkumisensa tueksi kepin, sitten rollaattorin ja pyörätuolin. Avun tarve kotona lisääntyi, kun hän alkoi tarvita päivittäistä hoitoa. Eniten sairaus on vaikuttanut hänen liikuntakykyynsä, mutta myös moneen muuhun asiaan, kuten motoriikkaan. Ari Palkeisen sairaus on tyypiltään hitaasti etenevä. Kolmisen vuotta sitten Tarja Palkeisesta tuli virallisesti miehensä omaishoitaja. Hän on apulaisosastonhoitaja Helsingin kaupungin Auroran psykiatrisessa sairaalassa. Hän sai oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan, joka käy auttamassa häntä keskimäärin kolme tuntia päivässä. M E R JA K A R JA LA IN E N
Tarja Palkeisen työviikko on 35tuntinen.. – Mennyt vuosi on ollut hyvin raskas, anopin kunnossa alkoi kova alamäki. Aviopuolison lääkärikäynnit tai apuvälinehankinnat ovat niitä asioita, jotka on pakko hoitaa virka-aikana. Ari Palkeinen on perheensä ainoa lapsi. Ensiksi kokeiltiin kotihoitoa ja sitten paikkaa senioritalossa. Muita konkreettisia joustoa vaativia tilanteita on syntynyt, kun kotona on sattunut työpäivän aikana jotain yllättävää. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 14 pääsen lähtemään jo kolmelta, jolloin liikenne ei vielä ole ruuhkaista. – Ne haaveet saa hylätä, kun toinen on työkyvyttömyyseläkkeellä ja toinen hoitoalalla. . Ari Palkeisen henkilökohtainen avustaja oli juuri tulossa päivittäiselle käynnilleen. Ilman avainta hän ei kuitenkaan päässyt sisään. Senioritalossa on ruokala, jossa hän saa ateriat. Turhaan puoliso ei työpaikalle soita. Viime vuonna selvisi, että hänkin sairastaa Alzheimerin tautia. Hän arvostaa sitä muun muassa vertaistukena. En ole kokenut, että se olisi aiheuttanut työyhteisössä minkäänlaista närää. Ehdotimme, että äiti muuttaisi Helsinkiin, jotta me aikuiset lapset voisimme olla apuna. Äiti muutti aluksi asumaan yksin. Hänen Sipoossa yksin asunut äitinsä oli aina ollut hyvin aktiivinen ja pärjäävä. Sairaus on edennyt hänellä ihan eri lailla kuin omalla äidilläni, jolla kaikki on tapahtunut pikku hiljaa. Työn ohessa opiskelu taas on mahdotonta, koska vapaa-aikani ei riittäisi siihen. Ensin sairastui äiti, sitten anoppi Tarja Palkeinen on lisäksi tukena ja apuna sekä omalle 80-vuotiaalle äidilleen että 82-vuotiaalle anopilleen. Myös sisareni asuu Helsingissä. Tarja Palkeinen järjesteli anopin asioita. Nyt tilanne on helpottunut, sillä anoppi sai Sipoosta paikan ympärivuorokautisesta hoivakodista. Aikaa kotona piipahdukseen kului tunti. Kaatumisesta ei seurannut vakavaa loukkaantumista, joten vaimo pääsi palaamaan työpaikalleen saman tien. – Edellisellä viikolla Ari soitti ja kertoi kaatuneensa vessassa, eikä hän päässyt ylös. Työn rinnalla tehtävä omaishoitajuus on laittanut rajat haaveille. Ryhdyttyään työnsä ohessa miehensä omaishoitajaksi Tarja Palkeinen liittyi myös Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistykseen (POLLI). Tämä omaishoitajuus ei ainakaan ole auttanut asiaa, koska välillä joudun hoitotilanteissa olemaan huonoissa asennoissa. Alzheimerin taudista oli kuitenkin jo ensioireita. – Työkaverit, muutkin kuin lähiesimies, ovat sanoneet ystävällisesti, että mene vain, ja hoitaneet kesken jäävät asiat. Poissalotuntinsa hän on tehnyt myöhemmin takaisin. Puolison oli lähdettävä hätiin. Nyt hän asuu omassa asunnossaan palvelutalossa noin korttelin päässä Palkeisten kodista. Tyttäremme käy siivoamassa, ja minä sekä sisareni autamme äitiä pesuissa ja pyykinpesussa. Aiemmin Tarja Palkeinen ajatteli opiskelevansa lisää hoitoja terveystieteitä, suorittavansa ehkä YAMK-tutkinnon tai maisterinopinnot yliopistossa. – Isä kuoli kuusi vuotta sitten, ja äiti oli kotona Mikkelissä aika avuton. Kokopäiväinen opiskelu ei onnistuisi taloudellisesti. Kumpikin sairastaa Alzheimerin tautia. Kaksi kertaa viikossa hän irtautuu kotoa pariksi tunniksi. – Äiti on fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta muisti ja arjen taidot ovat kadonneet. Välillä anoppi oli Porvoossa sairaalassa. Hän laulaa LaValla -kuorossa. Kun on tosi kyseessä Sairaalassa Tarja Palkeinen on saanut erikoisluvan, että hän voi tarvittaessa vastata miehensä puheluun. Myös silloin Tarja Palkeinen on pystynyt lähtemään töistä miehensä avuksi. Elämäntilanne laittoi rajat haaveille Kaikki ylimääräinen arjessa vaatii Tarja Palkeiselta tarkkaa suunnittelua. Jos puhelin soi, tosi on kyseessä. – Jumpassa käyn selkävaivojeni vuoksi. Henkilökohtainen avustaja jäi miehen tueksi. Harjoitustila on lähellä kotia. Palkeiset käyvät tervehtimässä häntä joka toinen viikonloppu
– Omaishoitoon liittyvien tilanteiden järjestäminen parantaa henkilöstön työhön sitoutumista ja jaksamista pit källä aikajänteellä. Yleisimmin omaishoi tajamiehet ovat eläkkeellä ja hoivaavat omaa puolisoaan. Työssäkäyvissä omaishoitajissa on vain vähän miehiä. Ikääntyvien omaisten hoitoon ei ole so vittu vastaavia käytäntöjä kuin esimer kiksi pienistä lapsista huolehtimiseen. Eräillä työpaikoilla on otettukin jo vas tuuta tällaisesta tiedonvälityksestä ja neuvonnasta. Työpaikoilla tilanne on uusi Suomi kulkee kärkijoukoissa väestön ikääntymisessä. – Vallalla on hiljainen suuntaus, että ikääntyvien hoito jää yhä enemmän koti painotteiseksi. LISÄÄ AIHEESTA www.omaishoitajat.fi > Materiaalipankki > Kirjoja ja oppaita www.mikkelinseudunomaishoitajat.fi > Materiaalit www.osol.fi. Tutkimuksesta selviää, että työssä käyvä omaishoitaja on useimmiten kes kiikäinen nainen. Monella työpaikalla omaishoivaan liit tyvä yhteensovittamisen tarve on uusi. Joustavuutta luovat liukuva työaika, työaikapankki, etätyö, lyhennetty työaika, vuorotteluvapaa ja mahdollisuus säästää vuosilomapäiviä. Se pakottaa työnantajatkin ottamaan huomioon omaishoidon haasteet työelä mälle, sanoo Työterveyslaitoksen Työ ja perhe-elämä ohjelman koordinaattori, tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner. Omaishoidon tarve lisään tyy. Nyt asioita järjes tellessään hoivaaja saattaa joutua soit tamaan lukuisia puheluita saadakseen asiansa selvitettyä. Heitä helpottavis ta ratkaisuista, kuten työaikapankin joustoista, hyötyvät työyhteisössä muutkin. Hoivaajat ovat työssä motivoituneita Salla ToppinenTanner pitää työelämän etuna, että ihmiset pystyvät elämään Omaishoidon tarve haastaa työelämän Lähes 700 000 suomalaista hoivaa työnsä ohessa omaistaan tai läheistään. Työ ja perheelämä hankkeen tapaa misissa ToppinenTanner kuuli monelta työssäkäyvältä omaishoitajalta toiveen, että jospa tarjolla olisi paikka, josta saisi keskitetysti yhden luukun periaatteel la tietoa ja palvelua. Työterveyslaitoksen tuore kysely työ paikkojen työsuojelupäälliköille ja val tuutetuille osoitti, että esimiehet tarvit sevat lisää tietoa työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Hoivaajat ovat erityisen motivoituneita teke mään työnsä hyvin, toteaa Kaisa Kauppinen. Tieto perustuu Työter veyslaitoksen tekemään Työ ja terveys kyselyyn vuodelta 2012. Tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen ja tutkijatohtori Mia Silfver-Kahilampi Hel singin yliopistosta julkaisivat loppuvuo desta 2015 tutkimuksen Työssäkäynti ja läheisja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Luku 700 000 tarkoittaa kolmannesta työssäkäyvistä. Omaishoitaja joutuu välillä hoitamaan asioita myös työpaikaltaan. Siksi työpaikal la kannattaa sopia puhelinetiketistä: mi ten, missä ja kuinka usein työntekijä voi puhelimessa hoitaa läheiseensä liittyviä asioita. Helpotusta tuo myös se, että äkillisistä poissaoloista ja niiden korvaamisesta voi sopia lähijoh don kanssa. Kaisa Kauppinen kertoo, että hoivays tävällinen työpaikka on joustava käytän nöissään. Kaisa Kauppinen muistuttaa, ettei vät työssäkäyvät omaishoitajat odo ta erityskohtelua. Jos hoidet tava on muistisairas, puheluja voi tulla päivän mittaan lukuisia. TEKSTI EIJA AATELA hyvää, kokonaista elämää ja että jous toja löytyy, kun niille on tarvetta. – Työ on monelle omaishoivaa teke välle henkireikä, jossa voi olla aikuis roolissa ja toteuttaa itseään ammatil lisen osaamisensa kautta. Osalla on hoitovelvoit teita sekä alenevassa että ylenevässä polvessa: kotona on vielä omia lapsia ja hoidettavana lisäksi isä, äiti, anoppi tai appi
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 16 18 Monitilatoimistosta on moneksi | 22 Myytit kumoon 24 Työttömän nuoren monet kasvot | 27 TTT-Blogisti Monitilaratkaisuilla hyvinvointia työhön Hyvin suunniteltu työympäristö vapauttaa resursseja ja innostaa luovuuteen, parantaen samalla yrityksen tulosta. Lue lisää: martela.fi/monitilaratkaisu. Martelan monitilaratkaisuilla työympäristöstä tulee viihtyisämpi ja tehokkaampi – toimialasta riippumatta
Puhelimiin valitaan hiljainen soittoääni. Vieraita tavataan neuvottelutiloissa. Sovitaan ajoista, jolloin työskennellään hiljaa. Ruokaillaan siihen sovituissa tiloissa. Vetäytymistiloja ei varata. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 työ/terveys/turvallisuus 18 Monitilatoimistosta on moneksi | 22 Myytit kumoon 24 Työttömän nuoren monet kasvot | 27 TTT-Blogisti TE K S TI R A IJ A LA H TI N E N , K U V A R A M I M A R JA M Ä K I MUUTTO KOPPIKONTTORISTA monitilatoimis toon edistää parhaimmillaan työntekoa, keski näistä oppimista, luovuutta, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja ongelmanratkaisua. Pitkät puhelinkeskustelut käydään niille suunnitelluissa tiloissa. Kynnystä madaltavat myös yhdessä laaditut pelisäännöt, esimerkiksi: Äänen taso pidetään normaalina, sermien yli ei huudella. Lähteinä muun muassa: www.tyopiste.ttl.fi > Kiristyykö pinna avotoimistossa www.tyoturva.fi (Avokonttorin etiketti) YHDESSÄ SYNTYY PARAS TOIMISTO Johdon assistentti Salla Hanhinen nautti iltapäivä kahvit Aukiotilassa Suomen Yliopistokiin teistöjen toimistossa Tampereella.. Seuraavilla sivuilla kokemuksia monitila toimistosta! Neuvottelut käydään neuvotteluhuoneessa. Puhelin otetaan mukaan työpisteestä poistuttaessa. Monitilatyöskentely vaatii usein totuttelua uusiin toimintatapoihin. Työpisteet pidetään siisteinä. Hyvin hoidettu viestintä sekä työyhteisön sitouttaminen ja osallistuminen suunnitteluun vähentävät muutokseen liittyvää epä varmuutta
Siirtyminen uusiin tiloihin kannattaa suunnitella hyvin. Tässä hän työskentelee Aukiolla.. TEKSTI VESA KEINONEN | KUVAT RAMI MARJAMÄKI | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 18 Salla Hanhisella ei ole pysy vää omaa työpistettä, kuten ei ole muillakaan hänen työkavereillaan. Monitilatoimistosta on moneksi – Minusta monitilatoimisto antaa enemmän kuin ottaa, sanoo Salla Hanhinen, kokemuksesta
Se sopii minulle parhaiten. Vieressä olisivat olleet myös puolapuut pientä jumppaa varten, mutta jätin ne väliin. – Se on muuntautuva tila, jota voi käyttää vaikka hiljaisena työtilana tai luentopaikkana. Meillä kaikilla on sähköisesti säädettä vät työpöydät. – Vetäytymiseen on muutama pieni huone sekä sylinterin muotoisia pesiä, jotka on sisustettu eri tarpeita ajatellen. Ennen kuin lähdin harrastuksiin menin Observatoriohuoneeseen, jossa voi levähtää. Vaihdoin pikaisesti kuulumisia työ kaverin kanssa. – Suunnitteluvaiheessa päätettiin, ettei saunaa tarvita. Keinutuolipesässä voi pitää puhelinpalaverin tai katsella webinaarin. Asemoiduin tietohallintoamme hoita van itkonsultin viereen. – Muutto uusiin tiloihin oli melko helppo, koska olimme jo aiemmin toimineet monitilatoimistossa. Lyhyen pikapalaverin voi pitää pesässä, jonka pöydän ääressä seisotaan. Iltapäiväkahvit join seisaaltaan Aukiolla eli kahvitilassa, johon kerään nymme porukalla hengähtämään. Tampereen-toimistossa on reilut kaksi kymmentä työntekijää. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 UOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY (SYK OY) muutti uuteen monitilatoimistoon Tampereen Hervannan Kampusareenalle viime syyskuussa. Iltapäivän aluksi valitsin työpisteen sellaiselta puolelta toimistoa, jossa on sallittua käydä pientä keskustelua. Ollaan vähän kuin lauteilla. Vastasin sähköpostei hin, laadin aikatauluja ja valmistelin aineistoja. Hieman ennen yhdeksää tyhjensin työpöydän ja vein langattoman näppäimistön ”näppisparkkiin”. Söin nopean lounaan toimiston kahvitilan kupeessa Kasinotilassa. Puheluita ja videoneuvotteluja varSalla Hanhisen työpäivä Nopean, työkavereiden kanssa vie tetyn yhteisen aamukahvituokion jälkeen valitsin työpisteen läheltä neuvotteluhuoneita. Sain hoi dettua hänen kanssaan muutaman asian muiden töiden lomassa. Kaverno-nimisen huoneen piti alun perin olla sauna. Otin kengät pois, asetuin mukavasti sohvalle ja söin eväitä. Sen periaatteet olivat kaikille tuttuja, kertoo Hanhinen, jolla on kokemusta myös ”koppitoimistoista” ja avokonttoreista. Hän käy meillä noin kerran viikossa. Näin meillä ei myöskään ole mitään syytä tuoda tänne lasten kuvia tai muitakaan omia esineitä. Tiloja joka lähtöön SYK:n toimitiloihin on luotu tiloja monenlaisiin tarpeisiin. Soitin iltapäivällä muiden töiden lomassa muutaman puhelun vetäyty miskopista, jota meillä kutsutaan Pesäksi. – Kenelläkään ei ole omaa nimikkopaikkaa. 8.00 9.00 12.00 12.20 14.00 16.00 Kaverno-tilan puupenkit varmistavat, että palaverit eivät veny liian pitkiksi.. Kun aulasta edetään pidemmälle, ääniä vaimentavan lattiamaton väri muuttuu harmaasta vihreäksi. Kävin läpi joh toryhmän kokouksen esityslistaa. Saapumisaulasta pääsee suoraan Big Room -alueelle. Johtoryhmän kokous alkoi. Johdon assistentti Salla Hanhinen koordinoi muuttoprojektia ja toimi sisustussuunnittelijan työparina. Lähes koko iltapäivän työskentelin seisaaltani. Vih re ällä vyöhykkeellä sijaitsee erilaisia työpisteitä ja vetäytymispaikkoja. Samalla kertyi kävelyaske leitakin. – Yhtiö tarjoaa kaikille välineet myös mobiiliin työskentelyyn. Heistä puolet tekee eriasteisesti liikkuvaa työtä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luona. Liikuteltavilla siirtolasiseinillä Big Roomin voi jakaa useaan osaan, sanoo Hanhinen. Muilla yliopistopaikkakunnilla työskentelee kymmenkunta. Kolme tuntia kului perinteisessä palaveri tilanteessa. Tilasta tehtiin vetäytymispaikka, jonka puisilla penkeillä voi ideoida vapaamuotoisemmin
Kokolattiamatto sitoo ääntä. 2 Työpäivän voi kat kaista taukojumpalla. – Pitää vain ottaa rohkea askel eteenpäin ja nähdä muutos mahdollisuutena. Työn ilo vähentyisi, eikä tieto kulkisi niin hyvin kuin tällä hetkellä. – Se olisi todella surullista. – Ilmanvaihtoa manuaalisesti tehostamalla pesään saadaan peittoäänityyppinen ratkaisu: puhe ei kuulu työtiloihin. Akustiikkalevyt kiertävät seiniä ja kattoa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 20 ten on rakennettu omat tilansa. Monitilatoimisto perustuu ajatukseen langattomasta toimistosta. . – Lisäsimme myös alalistoja yhden neuvotteluhuoneen lasiseiniin, ja ovia tiivistettiin. Hanhisen mielestä muutokseen pakottaminen johdon taholta voisi aiheuttaa ongelmia. Ilmanvaihto on toteutettu niin, ettei se vuoda ääntä ulospäin. – Jos työpaikassa käytetään edelleen lankapuhelimia ja pöytätietokoneita, ei monitilatoimistoon käytännössä voi siirtyä. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Tutkimus > Tutkimusja kehittämishankkeet > Käyttäjälähtöiset toimistotilat, TOTI (Verkkojulkaisu) www.tekes.fi > Palvelut > Julkaisut > Käyttäjälähtöiset tilat – Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun (Verkkojulkaisu) Henkilökunta sitoutettava Harva muutos sujuu ilman kitkaa. – Henkilökunta täytyy sitouttaa oikeasti asiaan, ja siitä pitää saada myös omakohtaista kokemusta. Salla Hanhinen ei missään nimessä haluaisi enää palata vanhanaikaiseen toimistohuoneeseen. Myös monitilatoimisto sisältää useita mahdollisia sudenkuoppia. Hanhinen myöntää, että monitilatoimisto vaatii varsinkin alussa paljon itsensä haastamista. 3 Tiloja voidaan muunnella liikkuvien lasiseinien avulla. Äänet kuuluivat sieltä turhan kovaa läpi varsinkin, kun palaverissa innostuttiin. Kannattaa miettiä yhdessä, millaisia työskentelytiloja toimistoon halutaan tehdä ja mitä tarvitaan. Voisiko työnteolleni olla jopa eduksi, jos pystyisin samalla vaihtamaan ajatuksia työkaverin kanssa. – Työpisteellä saattaa olla radio päällä ja äänekäs printterikin louskuttaa vieressä. 1 3 2. Niiden akustiikkaa on parannettu erilaisilla sisustusratkaisuilla. 1 Tampereella Suo men Yliopistokiinteis töt Oy:n toimistossa on lokerot näppäi mistöille. Itseään pitää haastaa Hanhisen mukaan omia työtapojaankin kannattaa arvioida ennakkoluulottomasti. Koppitoimistosta ei Hanhisen mukaan kannata harpata suoraa päätä kovin radikaaliin ratkaisuun. Vaatiiko työ esimerkiksi täydellistä hiljaisuutta. Hanhinen muistuttaa myös infran vaatimuksista. Minusta monitilatoimisto antaa enemmän kuin ottaa. Salla Hanhinen ei missään nimessä haluaisi enää palata vanhanaikaiseen toimistohuoneeseen. – Voisi olla hyvä ajatus muuttaa ensin yksi osa toimitiloista monitilatoimistoksi ja vasta kokemuksen karttuessa muita tiloja
Myöskään kiinteitä koneita ja laitteita, paperimappeja tai kirjoja ei silloin tarvita. Mallia ei kannata kopioida Ruohomäki korostaa, että monitilaratkaisua ei kannata kopioida suoraan muualta. Omia työhuoneita ei yleensä ole lainkaan. Virpi Ruohomäki huomauttaa, että tutkimustuloksia aiheesta on vasta vähän. Yhteistyön tarpeet kannattaakin huomioida työpisteiden sijoittelussa. Näin yhteisistä asioista voidaan keskustella kasvokkain. – Monitilatoimisto soveltuu sellaiseen tietotyöhön, joka ei ole sidoksissa tiettyyn paikkaan ja aikaan. Sen toivotaan edistävän avointa työkulttuuria ja osaamisen jakamista. Seuranta ja uusien tilojen toimivuuden arviointi on hyvin tärkeää, sanoo Ruohomäki. – Myös henkilöstöhallinnon, tietohallinnon ja työterveyshuollon osallistuminen suunnitteluun on tarpeellista. – Tilojen kehittäminen ja uusien toimintatapojen oppiminen jatkuvat myös sen jälkeen. Monitilatoimistojen hyvinä puolina pidetään tiedonkulun ja yhteistyön paranemista. Organisaatiot lataavat monitilaratkaisuun paljon odotuksia. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 MONITILATOIMISTOLLA tarkoitetaan muunneltavaa ja joustavaa tilaratkaisua. – Tutustumiskäynnit, mallityöpisteet ja havainnollistavat kuvat konkretisoivat tulevaa työympäristöä henkilöstölle. Tutkimustuloksia vasta vähän Monitilatoimisto on syntynyt tietotyön murroksessa. Monitilatoimistojen suunnittelussa tarvitaan myös eri alojen asiantuntemusta ja yhteistyötä. Näin hiljaisen tiedon välittyminen saattoi jopa heiketä. Tilasuunnittelun pitää aina lähteä organisaation omista tavoitteista ja työn vaatimuksista. VESA KEINONEN Joustavuutta ja vaihtelevuutta Kasino-tilassa Salla Hanhinen valmistautuu seuraavaan palaveriin.. Ammattitaitoinen ja aktiivinen tiedottaminen prosessin eri vaiheissa on välttämätöntä. – Kasvokkain tapahtuva viestintä oli korvautunut sähköisellä viestinnällä. Tilahallinnon lisäksi mukana pitää olla käyttäjiä. Ne saattavat olla myös ristiriitaisia. Erään tutkimuksen mukaan suuressa monitilatoimistossa vaikeutena oli työkaverin löytäminen. Työntekijälle monitilatoimisto tarjoaa joustavuutta ja vaihtelevuutta. Siihen voi myös sisältyä sekä omia että yhteisessä käytössä olevia työpisteitä, sanoo vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta. – Samaa projektia tekevien olisi hyvä työskennellä lähekkäin. Jokainen voi valita sopivan paikan kulloisenkin tehtävän mukaan. Monitilatoimisto ei ole valmis vielä silloin, kun sinne muutetaan ja pidetään tupaantuliaiset. – Tilat ja niiden käyttötapa ovat koko työpaikan yhteinen projekti, jossa vaaditaan aktiivista muutosjohtamista. Se onkin Ruohomäen mukaan alun perin kehitetty monipaikkaisen ja liikkuvan työn tarpeisiin. – Monitilatoimistossa on esimerkiksi hiljaisia tiloja keskittymistä vaativiin tehtäviin, puhelinkoppeja, neuvottelutiloja ja kohtaamispaikkoja
Se on ihmisen kohtaamista ihmisenä. – Jos ei halua olla tiskin takana, pitää tiedostaa ja selvittää, mikä itseä motivoi ja mikä on oma tapa tehdä työtä ja Yrittäjä, konsultti ja tietokirjailija Maaretta Tukiainen ja liiketalouden professori Alf Rehn olivat mukana Yle TV1:ssä esitetyssä Kahdeksan myyttiä työstä -sarjassa, jossa testattiin työelämän yleisiä väittämiä ja uskomuksia. Ja tunnistaa myös ne asiat, joita tehdään vain siksi, että näin on aina tehty, Rehn sanoo. Sarjan jaksot näkyvät Yle Areenassa vuoden 2016 ajan. Kaikkihan olemme joskus samaistuneet jonkun toisen asemaan. TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin yhteen hiileen puhaltaen ja yhdessä ahkeroiden. Tässä meillä tuntuu olevan petrattavaa. – Ehkä voisimme opetella nauttimaan kaupankäynnistä. Alf Rehn näkee ahkeruuden sijaan ongelmia ajankäytössä. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT ILMARI FABRITIUS/YLE KUVAPALVELU Myytti 1: SUOMALAISET EIVÄT OLE AHKERIA. – En usko, että suomalaiset ovat laiskoja. – Ahkeruus on sitä, että välittää siitä, mitä tekee. – Parhaat johtajat miettivät koko ajan, miten he voivat auttaa työntekijöitään tekemään työnsä mahdollisimman tehokkaasti jäämättä tyhmän ahkeruuden loukkuun. HYVÄ PALVELU on samaistumista asiakkaan ongelmaan. Pitää vain päättää, mikä on oikeasti tärkeää ja keskittyä siihen. – Silloin todella olimme ahkera kansa. Sen voisi ottaa käyttöön palvelutilanteessa, toteaa Tukiainen. Jos työ motivoi vain ulkoisesti, merkityksen tunnetta ei synny. Kyse ei ole siitä, ettei suomalaisissa olisi juuri sitä herkkyyttä, mitä erinomainen palvelu edellyttää. Se on halua tehdä työ hyvin ja tarvittaessa venyä se pieni ylimääräinen askel. Työnteki jöillä on hyvät itsensä johtamisen taidot ja valtuudet toimia.. Se on sitä, että touhutaan hirveästi, mutta tulosta ei synny. 2 Luovat voimat ja ideat käyt töön kansalaisia osallistaen, yhdessä kehittäen. Rehn puhuu myös tyhmästä ahkeruudesta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 22 Myytit kumoon! Suomalainen työ on murroksessa, ja käsityksemme työelämästä kaipaa päivitystä. Myytti 2: SUOMALAISET EIVÄT OSAA PALVELLA. – Organisaatioiden toimintaa voi tehostaa vaikka kuinka paljon. Nyt suomalaista työelämää vaivaa hänen mielestään merkityksen kriisi. Aitoa ahkeruutta ei mitata vain taloudellisena tuloksena vaan myös merkityksellisyyden kautta. Me emme vain ole kovin hyviä suunnittelemaan töitämme. Maaretta Tukiainen 3 x kohti parempaa työelämää: 1 Tarvitaan avointa, rehellistä ja avaramielistä yhteiskunnallista keskustelua. Tuolta ajalta takaraivoomme on iskostunut kuvitelma, että olemme sitä samalla tavalla edelleen, pohtii Maaretta Tukiainen . 3 Edistykselliset organisaatiot ovat itseohjautuvia ja tuottavat markkinoiden tarvitsemaa merkitystä
Onko myös niin, että palvelun tarjoaminen voi olla Suomessa aika vaikeaa. Suomalainen asiakaspalvelija ei ole huono työssään. Ei riitä, että sanoo olevansa 55-vuotias ja siksi viisas, Rehn sanoo. Kaikilla pitkään työelämässä olleilla ei ole eväitä, joiden avulla muuntautua uuteen – uuden oppimisen, tiedon hankkimisen ja elämänhallinnan taitoja, Tukiainen sanoo. Sitä kautta voimme tulla paremmiksi asiakaspalvelijoiksi, Tukiainen jatkaa. Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi Alf Rehn 3 x kohti parempaa työelämää: 1 Johtaja, kysy itseltäsi: mahdollistan ko työntekijöilleni hyvän työelämän. – Disneylle on tärkeää, että kalliin sisäänpääsylipun maksavat perheet saavat vastineeksi wau-elämyksen. Kun kaksi kiistelee, niin vika ei koskaan ole vain toisessa. – Pitää olla mahdollisuus valita toisin, ja se voi edellyttää sitä, että joutuu hyväksymään tulotason hetkellisen tai pysyvämmän madaltumisen. – Raju kukoistaminen tapaa olla nuorempien heiniä, kun vanhemmat ovat yleensä jo löytäneet potentiaalinsa. Rehellinen, aito ja kaksisuuntainen keskustelukulttuuri työpaikoille. ?. Kun ni oi tamme kyllä sotaveteraaneja ja omia mummojamme mutta emme laajemmin vanhempaa väestöä, Rehn sanoo. Tätä valtuuttamista ei ehkä Suomessa ole johtotasolla ymmärretty riittävän syvällisesti. Jokaisella yksittäisellä työntekijällä on valtuudet toimia sen mukaisesti. – Me olemme asiakkaina vähän huonoja kommunikoimaan, milloin ja minkä tyyppistä palvelua haluamme, huomioi Rehn. Sanotaan suorat sanat, myös pomolle. Tukiainen nostaa esimerkiksi Disneyland-teemapuistot. Se, että pitkän uran vuorotyössä tehnyt, ikääntyvä ihminen haluaa päivätöihin, on Tukiaisen mielestä ymmärrettävää. 3 Radikaali kyseenalaistaminen. – Ostan kokonaan idean siitä, että kokemus, osaaminen ja viisaus ovat arvokasta pääomaa. Väliinputoajia murroksessa ovat yli 50-vuotiaat, jotka eivät löydä uutta työtä. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 Tämä suomalaiseen työelämään liittyvien uskomusten todenperäisyyttä käsittelevä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. On hyvä hyppiä oksalta toiselle myös sivusuunnassa. Tukiainen kääntää tässä asiassa katseensa niin yhteiskuntaan kuin yksilöönkin. KOKONAISIA TOIMIALOJA on kadonnut ja katoaa Suomesta digitalisaation, globalisaation ja ”palveluyhteiskuntaistumisen” myötä. – Minusta olemme aliarvioineet palvelutyön monimutkaisuutta ja siihen liittyviä ongelmia. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Tämä näkyy myös rekrytoinnissa, jos vastakkain ovat lupaava nuori ja todistetusti osaava, vanhempi henkilö. Tämä pätee myös ikääntyvien työllistymiseen. Myytti 3: YLI 50-VUOTIAAT EIVÄT SAA TÖITÄ. Ikärasismia on niin Suomessa kuin maailmalla. Työelämään ei kannata suhtautua optimointipelinä, jossa edetään vain ylöspäin. Tulokset ja tuotokset ovat ikää ja kokemusta kiinnostavampia. Mutta oma erinomaisuus ja osaaminen täytyy kyetä osoittamaan. palvella. – Miltei kaikki länsimaiset kulttuurit ihannoivat uutuutta ja nuoruutta. Hyvät asiakaspalvelijat ovat usein niitä, jotka ovat hyvin omakohtaisesti oppineet sen taidon. – Toimialojen katoaminen on uusi normi, ja tässä tilanteessa muuntokoulutukselle on huutava tarve. Tätä taitoa ei jaeta tarpeeksi laajasti, Rehn sanoo. 2 Dialogi by perkele. Käynnissä on kuin äärettömän varovainen flirtti, jossa molempien osapuolten pitäisi oppia vähän enemmän. Palvelua vain johdetaan ja opetetaan liian vähän. Osittain kyse on kulttuurisesta ilmiöstä. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Kysytään jokaisen kohdalla, onko tämä mielekästä, tehokasta tai arvokasta vai onko tästä aika luopua. Käydään vuosittain läpi prosessit, tuotteet, palvelut ja toimintatavat. Hyvin johdetussa organisaatiossa työntekijällä on myös valtuudet tehdä asiakkaan kokemuksesta paras mahdollinen. Usein nuoruuteen liittyvät mahdollisuudet nähdään pitkällä aikavälillä arvokkaampina kuin iän ja kokemuksen tuoma lisäarvo, Rehn sanoo
Nuoria kannustetaan myös julkaisemaan teoksiaan sosiaalisessa mediassa sekä sanomaja aikakauslehdissä. Mielestäni se on myös aikaa, jolloin voi miettiä tarkkaan, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 24 V antaan nuorten Viestintäja vuorovaikutuspajan piha on pimeä ja hiljainen. Tästä syystä nuorten kokemukset työttömyydestä ovat erilaisia, sanoo Nuorisotutkimusseura ry:n tutkija Helena Huhta . Toiset ovat juuri valmistuneet ammattiin. Toiset puhuvat tatuoinneista ja hiusten letittämisestä, toiset pysyvät hiljaa. He keittävät kahvia. Vantaalla työpajan nuoret opiskelivat luovaa kirjoittamista puolen vuoden ajan kerran viikossa. Työtön vai syrjäytynyt. Päivät tuntuvat pitkiltä ja merkityksettömiltä, kun hyödyllistä tekemistä ei ole. Toisaalta mukana on sellaisia nuoria, joilla työttömyys on kestänyt jopa vuosia. Viestintäja vuorovaikutuspajan nuoret osallistuivat syksyn 2015 aikana – Työttömyys on pahimmillaan kokoaikainen tekemättömyyden tila, joka passivoi. Joku syö voileivän. Kello on puoli yhdeksän. Samalla voi opiskella uusia asioita, käydä läpi erilaisia mahdollisuuksia ja suunnitella elämää. Hankkeessa tutkijat, pedagogit, taiteilijat ja journalistit järjestävät nuorten ryhmien kanssa taideprojekteja. Piirre, jota työnantaja arvostaisi. – Ryhmään kuuluu nuoria, jotka ovat vain muutaman kuukauden työttömänä ennen opintojen tai asepalveluksen alkua. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia, työttömyys. – Työttömyys tarkoittaa, että nuori on joutunut työelämän marginaaliin. M IIK A LA A K S O N E N Vantaan Viestintä ja vuorovaikutuspajan nuoret valokuvasivat omaan elämäänsä liityviä tunteita teemalla Minä olen nuori.. Työttömyys voi tuntua huonolta asialta, mutta se ei aina pidä paikkaansa. TEKSTI MAIJA PUSKA | KUVAT VANTAAN VIESTINTÄ JA VUORO VAIKUTUSPAJAN NUORET Työttömän nuoren MONET KASVOT | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 24 Tampereen yliopiston Nuoret estradille: toimijaksi monilukutaidolla -tutkimushankkeeseen. Kohta keittiön suuren pöydän ääressä istuu joukko nuoria. Näin toteaa Pyryprkl-nimimerkkiä käyttävä nuori. TTT-lehti toimi projektin kummilehtenä. Eteisen harmaalla sohvalla istuskelee nuori mies pipo puoliksi silmillään. – Konsta Työja elinkeinoministeriön mukaan nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2015 lopussa Suomessa yli 40 000. Tilastollisten laskentatapojen vuoksi joukossa voi olla jopa päätoimisia opiskelijoita. Hän osallistui Vantaalla nuorten työttömien työ pajaan, jonka kummilehtenä TTT-lehti toimi. Jos vain sellainen olisi. Hän on joka aamu ajoissa
Työtöntä saatetaan syyttää laiskuudesta, vaikka Nuorten työpajat Ovat alle 29vuotiaille työttömille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja 270 kunnassa. Puolen vuoden pajajaksolta työ markkinatukea voi saada enintään 32,80 euroa päivässä. Työttömyys on myös epäreilua. Työelämän vaatimukset Työttömyys on turhauttavaa. Syrjäytymisellä taas viitataan siihen, että erilaiset marginaaliset asemat, osattomuus ja ulkopuolisuus kasautuvat yhden nuoren elämässä. Heillä on vähän työkokemusta, ja työsopimukset ovat usein määräaikaisia. Pahimmillaan syrjäytymispuhe voi toimia itseään toteuttavana ennustuksena, Huhta toteaa. On tärkeää huolehtia, ettei työttömyys aloita tai syvennä tällaista kehitystä. Tämä voisi olla yrityksille yhteiskuntavastuun kantamista, jota he voisivat hyödyntää myös mainonnassa. – Työyhteisöjen pitäisi sietää eri-ikäisiä, eri kulttuuritaustoista tulevia ja eri tavoilla toimintakykyisiä ihmisiä. Hän uskoo, että 3+2 -mallista voisi olla apua. Unelmia ja urheilua Haluan opiskelemaan tiettyyn kouluun ja tähtään sinne. – Yksittäinen työnantaja voi ottaa nuoria työkokeiluihin, koulujen tetjaksoille ja kesätöihin. – TE-toimiston palvelujen muuttuminen sähköisiksi ei auta nuoria työllistymisessä. Pitkään jatkunut työttömyys hankaloittaa itsenäistymistä. – Bikki – Nuoret ovat monella tavalla heikossa asemassa työmarkkinoilla. Tarvitsisi rahaa ja päiviksi jotain tekemistä, ja paineet kasvavat koko ajan. Kaikki työllistyneet ystäväni ovat saaneet paikkansa sukulaisen tai kaverin kautta. Tukevat nuorten aikuistumista, koulutuspolkujen suunnittelua, sosiaalisia taitoja, terveyttä ja elä mänhallintaa sekä tarjoavat mahdol lisuuden tutustua eri ammatteihin ja työelämään. – Maahan tulleet nuoret pitäisi ottaa heti mukaan esimerkiksi työpajoille ja -kokeiluihin, joissa tekemisen lisäksi tarjotaan tehokasta tukea ja mahdollisuutta suomen kielen opiskeluun. Tällä hetkellä haluan vain selvitä tästä talvesta ja keväästä. Heidi Halmin mukaan myös työnantajien asenteissa on parantamisen varaa. Vastavalmistuneiden on vaikeaa kiinnittyä työelämään, kun uusia ihmisiä ei palkata, Helena Huhta toteaa. Koulutuksen hankkineet pitäisi saada nopeasti töihin, jotta heidän osaamisensa ei vanhenisi. fakta on, että avoimia työpaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin työttömiä työnhakijoita. – Mikke42 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 K O N S TA M O K O U LI S A LL U M Ä K IL A A K S O E S S I P U T TO N E N. Vanhempien tulot vaikuttavat tuen määrään. – Ne, joilla ei ole tutkintoa, pitäisi saada opiskelemaan, koska ilman tutkintoa heidät sanotaan irti ensimmäisenä, kun työvoimaa vähennetään. Lisäksi haluaisin jatkaa urheilua, koska pidän siitä paljon. Työttömyys ei ole vain hauskaa lomaa, jolloin saa tehdä mitä haluaa, vaan stressaavaa aikaa. Tärkeää on, että nuorta ohjaa työpaikalla kokenut vanhempi työntekijä. – Innah Henkilökohtaista tukea työpajalta Vantaalla työpajatoiminnan palveluja käyttää vuosittain yli tuhat nuorta. Myös maahanmuuttajanuorten tilanne huolestuttaa Halmia. He ovat itse viestittäneet, että he tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja ihmisen, jonka kanssa voivat keskustella tilanteestaan, Vantaan työpajaesimies Heidi Halm sanoo. Se tarkoittaa viikossa kolmea päivää tekemistä ja kahta päivää kielen ja kulttuurin opiskelua
Samalla voi pitää yllä sosiaalista verkostoaan, oppia uusia taitoja, saada onnistumisen kokemuksia ja mielekästä tekemistä. Kukaan ei vitsaile julkkiksen tai oloneuvoksen ammateista. Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattilaisille suunnatut Logistiikka-messut järjestetään Tampereella nyt kolmatta kertaa. Ilot ja murheet jaetaan. Vantaan työpajalla ehditään yhden päivän aikana puhua sekä unelmista että pettymyksistä. + Varaa osastopaikkasi nyt www.eurosafety.fi/osasto ..tai soita 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali 0207 701 233 / Jukka Järvinen. Kursivoidut lainaukset ovat Vantaan Viestintä ja vuorovaikutuspajan luovan kirjoittamisen projektin aikana syntyneitä nuorten omia tekstejä. Aivan kuin hyvällä työpaikalla. Pajaohjaajat lohduttavat ja rutistavat kainaloon. Huhdan mukaan myös harrastusten merkitys voi korostua työttömän elämäntilanteessa. Joku haluaisi oman auton. He toivovat rakkautta, lemmikkieläimiä ja mahdollisuuksia matkustella. kerran » Tilaa uutiskirje: eurosafety.fi/uutiskirje Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työsuojelu Työhyvinvointi • Ensiapu • Ympäristöturvallisuus Väestönsuojelu • Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut Järjestäjä: Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi 13.–15.9.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.eurosafety.fi Samaan aikaan Työtervey päivä + Työhyvinvointiin kuuluvat paitsi ergonomia ja turvallisuus myös hyvä johtaminen, yhdenvertaisuus, ilmapiiri ja ammattitaito. Esimerkiksi liikunta on monille työttömille nuorille tärkeä tapa pitää itsestään huolta niin fyysisesti kuin henkisesti. – Harrastamisen avulla voi rytmittää arkea, josta puuttuvat työn tai koulun tuomat aikaraamit. Unelmat antavat energiaa ja helpottavat tavoitteiden asettamista. Työhyvinvointi-messut Logistiikka-messut Näytteilleasettajaksi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 26 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 Vantaan Viestintäja vuorovaikutuspajan nuorten unelmat ovat perinteisiä ja maanläheisiä. Eräs nuorista on juuri kuullut huonoja uutisia: hän ei saanut hakemaansa työpaikkaa, vaikka pääsi työhaastatteluihin asti. . Niitä lisää projektin blogissa: aanessa2015.blogspot.fi LISÄÄ AIHEESTA Tampereen yliopiston verkkosivuilla: www.uta.fi/cmt/tutkimus/nuoret_ estradille E S S I P U T TO N E N IN K A H U Y N G Tampereen turvallisuusalan ammattimessut jo 15
Parhaat talentit työskentelevät vain organisaatioissa, joissa johto osoittaa arvostavansa henkilöstöä ja antaa sille parhaat menestymisen eväät. Kun esimies osoittaa aidosti arvostavansa johdettavaansa, hänkin saa arvostusta osakseen. Päätökset tehtiin kabineteissa, ja johtajat verkostoituivat vain keskenään. Johtajuus kuuluu kaikille Kauppatieteiden tohtori Jukka Saksi valmentaa, luennoi ja kirjoittaa kirjaa teemasta Johtaja on Media! Johtaminen on auttamistehtävä, ja kaikki merkittävät tulokset saavutetaan joukolla.” “ Lisää blogi tekstejä: tttlehti.fi KU VA VI LJ A SO R MU N E N. Sellainen talo ei kaadu rajussakaan myrskyssä. NYKYMAAILMASSA VALTAA saa jakamalla tietoa, viestimällä avoimesti organisaationsa kulttuurista ja arvoista sekä nostamalla sidosryhmiensä itsetuntoa. Johtaminen on auttamistehtävä, ja kaikki merkittävät tulokset saavutetaan joukolla. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 ttt-blogisti J OHTAJUUS ON terminä mielenkiintoinen, koska sillä on yhtä monta tulkintaa kuin on tulkitsijaakin. Nykyisten kokeneiden johtajien nuoruudessa Suomi oli suljettu yhteiskunta, jossa valta pohjautui tietoon ja asemaan. Jotta ihmisistä saa parhaan potentiaalin esiin, heidän tulisi saada loistaa osaamisensa kautta. On hyvä kysyä itseltään, onko antanut esimiehelleen mahdollisuudet hyvään johtamiseen. Johtajuus on valtavassa murroksessa. Jokainen voi osoittaa johtajuutta työroolinsa kautta, esimerkiksi ottamalla vastuuta, tuomalla esille näkemyksiään ja jakamalla tietoa ammattitaitonsa kautta. Johtajuus on esimerkiksi suunnan näyttämistä, vastuun kantamista, luottamuksen rakentamista, näkemyksiä ja kykyä tehdä päätöksiä. Johtamisvastuuseen sisältyy myös aito arviointi siitä, olenko oikeassa tehtävässä vai pitäisikö minun hakeutua muualle. Johtajien odotetaan olevan kiinnostuneita ja tietoisia etulinjan tekemisestä. Nykyvalta perustuu siihen, että johtajan viestiä halutaan seurata vapaaehtoisesti. Moderni johtaja työskenteleekin jo avokonttorissa ja on tavoitettavissa sosiaalisten medioiden kautta kuten kuka tahansa. Se tarkoittaa myös, että työhyvinvointia tai motivaatiota ei voi ulkoistaa esimiehelleen, vaan jokainen on siitä itse vastuussa. Johtajuutta tarvitaan, jotta organisaatioita viedään oikeaan suuntaan, oikeaan aikaan ja oikealla nopeudella. Johtajilla oli paljon vallan symboleja, kuten kulmahuoneet, autonkuljettajat, omat hissit ja ruokalat. JOHTAJUUS EI OLE vain johtajien yksinoikeus, vaan se kuuluu kaikille. Esimiesten on tärkeä huomioida sekä oma että johdettaviensa jaksaminen. TERVEISSÄ ORGANISAATIOISSA valta jakautuu johtajuuden kautta laajalle. Jos joku on väärässä tehtävässä suhteessa osaamiseensa, muutokset tulee tehdä yksilöä arvostaen. Johtajuutta tarvitaan läpi organisaation, ja se edellyttää laaja-alaista kommunikointia. Maailmaa muuttava diginatiivisukupolvi onkin tuonut työympäristöihin uusia arvoja, jotka eivät kumartele perinteisiä valtarakenteita. Ideaalitilanteessa työyhteisössä vallitsee ilmapiiri, jossa myös jaksamisesta voidaan puhua avoimesti ja asian puheeksi ottamista arvostetaan. Tehkäämme vuodesta 2016 vahvan ja oikeudenmukaisen johtajuuden vuosi! . Silloin organisaatiolla on leveät hartiat. Kulmahuoneesta käskyttävä pomo ei saa johdettaviensa kunnioitusta vaan herättää myötähäpeää. Tavoitteiden ja resurssien tulee olla tasapainossa, jotta jokaisella on mahdollisuus onnistua työssään
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 28 Laatujukka TURVALLISUUSKOULUTUS -tietoa ja asennettaTyöturvallisuuskortit Tulityökortit Alkusammutus www.laatujukka.fi Otetta työntekoon suomalaisilla käsineillä. 02 5501 200 info@satateras.fi Nostolaitteita isoon ja pieneen tarpeeseen kokemuksella www.satateras.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. jokasafe.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa! www.kemia-lehti.fi Mediamyynti Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi www.tttlehti.fi NOSTOKORIT TRUKKEIHIN Meijeritie 1, 29810 Siikainen Puh. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi Oppaasi aktiiviseen elämään POLAR.COM/FI Kiertotalouden erikoislehti www.uusiouutiset.fi kysy ensin meiltä
Tilastojen mukaan rattijuopumuksista noin neljäsosa johtuu huumeista. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 työ/ terveys/turvallisuus Seuraavilla sivuilla: pitäisikö kannabiksesta keskustella työnkin näkökulmasta. Liikenneturvan kyselyssä viime vuonna joka kymmenes 15–20-vuotias kertoi kavereidensa ajaneen moottoriajoneuvoa kannabiksen vaikutuksen alaisena. | 33 6 kysymystä seisomisesta | 34 Liikettä niveliin TE K S TI M A R JA A N A A N T TI LA JA M E R JA K A R JA LA IN E N , K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S. Nuorista aikuisista lähes 40 prosenttia on kokeillut kannabista. MELKEIN VIIDESOSA 15–69-vuotiaista suomalaisista on kokeillut kannabista. Kannabiksen käytön yleistyminen näkyy myös liikenteessä. Jos kokeilee kannabista muutaman kerran, moni pitää sen aiheuttamaa terveysriskiä korkeintaan vähäisenä. Näin ajatteli puolet Suomen huumetilannetta selvittäneen kyselyn vastaajista. Selvä enemmistö, kolme neljästä, kuitenkin vastustaa kannabiksen käytön sallimista. Vielä vuonna 2010 osuus oli 15 prosenttia. Alle 35-vuotiaat käyttävät kannabista Suomessa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. 30 Pöllyssä töissä. TULEEKO KANNABIS MYÖS TÖIHIN
Kannabiksen käyttö lisääntyy. Pitäisikö siihen varautua myös työpaikoilla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 30 Pöllyssä töissä. TEKSTI MARJAANA ANTTILA | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS
Kannabis heikentää muun muassa ajan, paikan, nopeuden ja etäisyyden arvioin tia. Minulla ei ole sellaista kuvaa, että työtapaturmat meillä millään tavalla liittyisivät huumeisiin. Huumausaineena kannabiksen käyttö, kasvatus, myynti ja hallussapito on Suo messa kiellettyä. Jotkin Yhdysvaltojen osavaltiot ovat laillistaneet kannabiksen käytön. Yrityksen palkkalistoille pääsee vain huumetestauksen kautta. Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemaan raporttiin Suomen huumetilanteesta. – Meillä tutkitaan ja tarkastellaan työtapaturmia hyvin tarkasti. Samalla koordinaatio ja reaktio kyky heikkenevät. Kannabistuotteita ovat marihuana, hasis ja hasisöljy, ja niitä valmistetaan eri hamppukasvien lajikkeista. Alkoholi on sata kertaa suurempi ongelma tuotantopuolella, jossa riskit ovat suuremmat. Runsas kannabiksen käyttö altistaa mielenterveyden häiriöille. – Säännöt ovat hyvin yksiselitteiset: työskennellessä elimistössä ei saa olla mitään päihdettä tai huumausPöllyssä töissä. Tämä on iso kysymys Yhdysvalloissa, jossa keskustellaan myös lääkekäytöstä ja laillisuudesta. Kannabista käytetään polttamalla tai syömällä. – Jos näissä testeissä jää kiinni, henkilöä ei palkata. Usea työnantaja on USA:ssa päätynyt kieltämään työntekijöiltään kannabiksen käytön sekä työajalla että työajan ulkopuolella. Polttaminen aiheuttaa syöpäriskiä. Savoniuksen mukaan kannabiksen käyttöön voi kuitenkin liittyä sellaisia elämäntapoja, jotka lisäävät työtapaturmien riskejä. Osalla käyttäjistä pääl limmäinen tunne on kuitenkin ahdistus. Pirkola korostaa, että kannabiksen vaikutuksista pitäisi keskustella asiapohjalta, vaikka aihe herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Alle 35-vuotiaat käyttävät kannabista Suomessa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Lisäksi tehdään päihtymysepäilyihin liittyviä testejä, mutta niitäkin on Savoniuksen mukaan tarvinnut tehdä erittäin harvoin. Pitkäaikaises ti käytettynä aine heikentää tarkkaavai suutta ja muistia sekä saattaa passivoida. Toisaalta Tapaturmavakuutuskeskus ei ole tilastoinut yhtään kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, jossa kannabis olisi ollut osallisena. Lisäksi se voi aikaistaa skitsofrenian puh keamista osalla käyttäjistä. Bensaa ei jalosteta päissään Kannabiksen vaikutusta työturvallisuuteen ei ole Suomessa tutkittu. Turvallisuus tärkeintä VR:n ylilääkäri Otso Ervasti kertoo, että yhtiössä on nollatoleranssi päihteiden käytölle. Kannabis liittyy erityisesti nuoriin ikäluokkiin: 25–34-vuotiaiden keskuudessa sitä kokeilleita on lähes 40 prosenttia. 31 L IKI 20 PROSENTTIA suomalaisista on ainakin kerran kokeillut kannabista, miehet yleisemmin kuin naiset. Kiinni jääneitä on ollut joitakin, yleisin huume on ollut kannabis. Lääkekannabiksella hoidetaan Suomes sa noin pariasataa vakavasti sairasta, joi ta muut kipulääkkeet eivät ole auttaneet. Kannabis 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |. Siitä ei enää keskustella, Neste Oyj:n johtava työterveyslääkäri Bernt Savonius sanoo. – On järkevää miettiä, missä töissä kannabis on riski, kun sen käyttö näyttää arkipäiväistyneen. Haitallisinta kannabiksen käyttö on nuorille, joiden aivot vasta kehittyvät. Hän ei usko, että lisääntynyt kannabiksen käyttö on työturvallisuusongelma Suomessa. sanoo sosiaalipsykiatrian professori, psykiatri Sami Pirkola Tampereen yliopistosta. – Viime vuosien aikana on ollut aivan yksittäisiä tapauksia. Miten työnantajat suhtautuvat mahdollisuuteen, että ihmiset ovat psyykkisesti työ kyvyttömiä tekemään tiettyjä tehtäviä. Kannabis aiheuttaa keskushermosto laman, johon liittyy usein rentoutumisen ja mielihyvän tunne. Neste Oyj:n työntekijät muun muassa jalostavat tulenarkaa polttoainetta, kuljettavat sitä ja tankkaavat säiliöautoja, lentokoneita sekä laivoja. Päihdyt tävä ainesosa on rasvaliukoinen THC eli delta 9tetrahydrokannabinoli, jonka pi toisuus on jalostuksen ansiosta kasvanut muutamasta prosentista yli kymmeneen
Esimiehet ratkaisevat, miten työsuhteen osalta toimitaan, Forss-Latvala toteaa. – Olemme huomanneet, että joskus työkykyongelman taustalla on päihteiden käyttö. Näistä tes teistä alle kaksi prosenttia on positiivisia. Lisäksi huumetestejä tehdään aina liikenneturvallisuustyöntekijöille onnettomuusja vaaratilanteiden yhteydessä. Sen vuoksi en osaa sanoa tarkkoja määriä. Yhtiö teettää työhöntulotarkastuksessa huumetestin, ja muutamalla pyrkijällä tulos on ollut positiivinen. Niissä kiinni jääneiden määrää Ervasti ei halua kommentoida. HUUMETESTI VOIDAAN TEHDÄ töihintulotarkastuk sessa tai silloin, kun työnantajalla on perusteltu syy epäillä, että työntekijä työskentelee päihtyneenä. Kannabiksen käyttö näkyy testeissä paljon pidem pään kuin monen muun huumeen. Testauksia tehdään myös silloin, kun työntekijä käsittelee itsenäisesti ja valvomattomasti huumaus aineita tai huumeeksi soveltuvia lääkkeitä. Työsuhteen aikaisen positiivisen huumetestin seurauksista sovitaan työpaikan päihdeohjelmassa. Lain mukaan työntekijöitä saa testata sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 32 ainetta. LISÄÄ AIHEESTA www.thl.fi > Aiheet > Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet > Huumeet > Kannabis ja terveys Kannabis on yleisin löydös työpaikan huumetestissä Työpaikojen huumetestejä säätelee laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Kyllä niitä ilmenee aina silloin tällöin. – Olen vähän huolissani. Satunnaiskäyttä jän verinäytteessä kannabiksen vaikuttava aine THC näkyy kuudesta kahdeksaan tuntia. – Olen aika järkyttynyt niistä tilastoista. . Positiivinen testitulos voi johtua myös laillisesta lääkkeestä. Hänen mukaansa huumeena käytetyt lääkeaineet vaikuttavat olevan terveydenhuoltoalalla muita huumeita suurempi ongelma. Samoin testaus on mahdollista, kun työn tekeminen huumeiden vaikutuksen alaisena uhkaa muun muas sa työntekijän tai muiden työturvallisuutta tai liiken neturvallisuutta tai häneltä odotetaan erityistä luo tettavuutta. Oikeuskemisti, erikoistutkija Sirpa Mykkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, että töihintulotarkastuksen positiivinen huumetesti johtaa yleensä siihen, ettei työsuhdetta solmita. Otamme vuodessa kymmeniä huumetestejä, kertoo HUS:n johtava työterveyslääkäri Leena Forss-Latvala . Kannabiksen käyttöä ei pidä vähätellä, koska siitä voi seurata vakaviakin terveyshaittoja ja osa käyttäjistä siirtyy myöhemmin koviin huumeisiin. Päihdeongelmien tunnistamista ja hoitoonohjausta painotetaan, jotta hoitoa tarvitseva sitä myös saa. Jos kannabis tai jokin muu huume laillistetaan, meidän turvallisuuskriittisillä aloilla pitäisi pystyä varautumaan siihen etukäteen. Ilman muuta linjana on jatkossakin ehdoton päihteiden nollatoleranssi. Siksi päihteiden käytön ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, Forss-Latvala painottaa. HUS:n työterveyshuolto tekee nykyisin huumetestejä muun muassa työkykyongelmia selvittäessään. Satunnaiskäyttäjän virtsassa kannabiksen aineen vaihduntatuote THCC säilyy yhdestä viiteen päivää, päivittäiskäyttäjällä enimmillään kaksi viikkoa ja suurkäyttäjällä jopa kuukauden. Ervasti kiittää, että työntekijät ovat myös hyvin sitoutuneita siihen. Yli 22 000 työntekijän yhteisössä on myös paljon vuokraja keikkatyöntekijöitä, joten kaikkien testaaminen olisi vaikeaakin. Päihdeongelmien hoito on vaativaa eikä aina onnistu. – Huumeidenkäyttäjää ei voi katsoa terveydenhuoltoalalle sopivaksi. LISÄÄ AIHEESTA www.thl.fi > Aiheet > Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet > Päihdehoito > Päihde testaus > Työelämän huumetestaus Laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Ervasti seuraa aktiivisesti huumausaineiden laillistamisesta käytävää keskustelua. Käytännössä lain määrittelemiä piirteitä voi löytyä kaikista töistä. Matkustajaja tavaraliikenteessä turvallisuus on niin tärkeä asia, Ervasti toteaa. Yhtiön päihdeohjelma on tehty yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Silloin tarvitaan hoitavan lääkärin tulkinta siitä, että kyseessä ovat henkilölle määrätyt lääkkeet. (www.finlex.fi > 13.8.2004/759). – Huume-epäilyjä ja todettuja tapauksia on ilmennyt, mutta niistä ei pidetä erikseen tilastoa. Kymmeniä testejä vuodessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa ei ole käytössä säännönmukaista huumetestausta työhöntulon yhteydessä. Huumeet vievät työkyvyn Leena Forss-Latvala pitää huumeasenteiden lieventymistä huolestuttavana
EI LIIAN KOVA eikä liian pehmeä: sekä paljas lattia että syvään upottava matto rasittavat lopulta jalkoja ja selkää. Tietokoneen näytön yläreuna jää noin nenän korkeudelle, kuten istuessakin. EI VÄLTTÄMÄTTÄ, ei ainakaan pitkäkestoisesti. Tehtaissa materiaalin on kestettävä esimerkiksi kemikaaleja, iskuja, metallilastuja, turvakengillä tepastelua ja jopa kipinöitä. Tasapintainen vai nyppylöitä, paksuudeltaan 1,5vai 3-senttinen, vinyylivai kangaspinta. Omia tuntemuksiaan ja kehoaan kannattaa kuunnella. 3M SafetyWalk 5270E: sopii myös tehdaskäyttöön. Toisaalta 2–3 sentin korko on hyvä olla alla, koska liian tasainen kenkä vierittää liikaa painoa kantapäille. Päivään voi myös luoda rytmin: seiso aamulla kahvipaussiin saakka, käy sitten istumaan ja piristä itseäsi lounaan jälkeen seisomalla. TEKSTI MERJA KARJALAINEN | KUVA THINKSTOCKPHOTOS. Voitko hoitaa osan puheluista ja kokouksista kävellessäsi. Jalkineita voi myös vaihdella päivän aikana. Esteenä voivat olla rakenteelliset syyt, esimerkiksi jalkojen huomattava pituusero. Älä vedä polvia lukkoon äläkä siirrä painoasi pitkäksi ajaksi jommankumman lonkan päälle. Vaan millaisella alustalla ja millaisessa asennossa. TARVITAANKO TEHTAASSA ERILAINEN SEISONTAMATTO KUIN TOIMISTOSSA. Laita ensin työfysioterapeutin opastuksella perustyöasentosi istuen ja/tai seisoen kuntoon, sitten liikahtele ja jaloittele pitkin päivää. Maton pinta ei saa olla liukas jalan alla, eikä se saa myöskään luistaa holtittomasti lattialla. Ainakaan kovalla lattialla ei pidä seisoa ilman jalkineita. Työyhteisöön kannattaa hankkia ensin muutama matto kokeiltavaksi ja kierrätettäväksi kaverilta toiselle. . Toplux Stand Mat: nystyräpintainen. Kävelymattojakin on tarjolla (aiheesta oli TTT 3/2015:ssä sivulla 36). Jos alaselkäsi työntyy liikaa eteen, hae alaselän notko kallistamalla lantiota kevyesti taaksepäin. SOPIIKO SEISAALTAAN TYÖSKENTELY KAIKILLE. RYHDIKÄS JALKATERISTÄ päälakeen. 6 KYSYMYSTÄ SEISOMISESTA Sähkösäätöisen toimistopöydän ääressä tulee (toivottavasti) seisotuksi paljon, pelkän istumisen sijaan. Älä jähmety seisoessasikaan paikoillesi: levennä välillä haara-asentoa, asetu ”käyntiasentoon” eli siirrä toinen jalka hieman eteen, nouse varpaillesi, kipristele varpaitasi. KUINKA KAUAN VOI SEISOA YHTÄJAKSOISESTI. Seiso lähellä pöytää ja anna kyynärpäiden laskeutua rennosti 90 asteen kulmassa sen pinnalle. Seisomiseen voi totutella vähitellen, pätkissä. Entä puhdistettavuus. Jos sinulla on mittojesi mukaan teetetyt pohjalliset, käytä niitä seisontakengissäsi. Vaihtelua voi hakea myös keinuttelusta: jos sinulla on tasapainolauta, kokeile joskus sitä. Pidä paino tasaisesti molemmilla jaloilla. KENGÄT JALASSA VAI SUKKASILLAAN. Jos sinulla ei vielä ole kipuja, älä odota niiden ilmaantumista. Tauko kävellen tai istahtaen kannattaa pitää vähintään kerran tunnissa. Markkinoilla on myös toimistotyöhön kehitetty ”keinulauta.” MILLAINEN ALUSTAN PITÄÄ OLLA. Korkokengät kannattaa unohtaa. SE ON YKSILÖLLISTÄ. Stondis: pehmeä. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 MILLAINEN ON HYVÄ SEISONTA-ASENTO. Vastauksissa asiantuntijoina: Ergonomian erityisasiantuntija Mika Nyberg, Työterveyslaitos, ja työ fysioterapeutti Sari Ikävalko, Dextra Työterveys/Pieksämäki. Sopivasti pehmentävällä matolla pärjännee sukkasillaankin, ja matto hälventää mahdollista viileyden tuntua. Kenkä ei saa olla kantapäästä ahdas (noin puolen sentin ”käyntivara”), myös kärjen on oltava riittävän tilava. EHKÄ MAKUASIA. Säädä pöytätaso hieman kyynärpäitä korkeammalle. Jos samassa työpisteessä sekä seisotaan että istutaan, matto pitäisi saada siirrettyä helposti syrjään. Vaikka istumisen sanotaankin olevan hengenvaarallista, tärkeintä on tarkastella kokonaisuutta. TEHDASKÄYTTÖÖN SUUNNITELLUT matot saattavat sopia toimistoon, mutta toimistotyöpistematot voivat olla kestävyydeltään liian heppoisia teollisuustyöhön. Stondis Eco: jämäkkä kangaspintainen. Koekäytössä olleet työtilamatot/ -alustat: Gymbaaktiivilauta: mahdollistaa keinuttelun
4. Kierrä reippaassa tahdissa ylävartaloa puolelta toiselle. Toista liikkeet 10–20 kertaa, pari kertaa päivässä. Koukista toinen kyynär pää koukkuun, toinen käsi jää eteen. Vedä jalkasi alta tulevaa kumi nauhaa ylös ja alas. KYYKI Pujota jumppanauha molempien jalkojen alta, pidä nauhan päät molemmissa käsissäsi. Pidä vartalo suorana ja tiukkana! 1. Kyyki kuin olisit istahtamassa tuolille. 2. Se laittaa veren kiertämään, ja lihakset työskentelevät tehokkaasti. 3. AMMU JOUSELLA Nosta kädet olkapäiden tasolle eteen. Venytä samalla nauhaa pitkälle eteen. SOUDA Pystysoutu: tuo rystyset rinnan eteen yhteen, kyynärpäät osoittavat yläviis toon. Tinja Saarela. Nämä kumi nauhaliikkeet lisäävät kehonhallintaa ja elvyttävät lihaksia. KOHTI KATTOA Nosta vuorotellen käsi olkatasolta kohti kattoa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 34 liikettä niveliin Venyy, venyy! – Jokaiselta työmaalta löytyy jumppavälineitä, sanoo Reumaliiton Tinja Saarela. Tahti saa olla reipas. VOIT JUMPATA seisten, mutta monet liikkeet onnistuvat myös istuen
Liikunnallinen päivä korostaa tuki ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyä yksilön elämänlaatua ja työkykyä yllä pitävänä tekijänä. Sairauspoissaolojen vähentämi sellä ja työurien pidentämisellä on toki myös suuri kansantaloudellinen merkitys. 2. Etummai sen jalan polvi saa olla vähän koukus sa. TINJA SAARELA 1 2 Reumaliiton Keltaisen nauhan päivää vietetään tänä vuonna 16. Pohjana ovat työterveyshuollon tekemät työpaikka selvitykset, kertoo Skanskan työhyvin vointipäällikkö Helena Pekkanen. NYRKKEILE Anna jumppanauhan kulkea kainaloiden ja lapaluiden alta. Työkyvyttömyys eläkkeelle jäädään 6–7 vuotta myöhem min kuin rakennusalalla keskimäärin. Jumppaajina rakennusmies Harri Ahonen ja rakennusnainen Riikka Pekanpalo. 6. Seiso ”käyntiasennossa”, nauha kulkee etummaisen jalan alta, nauhan päät molemmissa käsissä. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 5. – Tavoitteemme ovat nolla tapaturmaa ja nolla työperäistä sairautta sekä työ kyvyn turvaaminen koko työuran ajan, sanoo henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä . Vedä kyynärpää voimakkaasti kohti kattoa, vartalo kiertyy mukana. maaliskuuta teemalla Liikkeestä hyvin vointia. Kiinnitämme paljon huomiota myös me lun, pölyn ja tärinän aiheuttamien ammat titautien ennaltaehkäisyyn. HYPPYYTÄ HARTIOITA Nosta hartiat ylös korviin ja päästä rennoiksi. Kysymys on hänen mukaansa ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnista ja jaksa misesta. – Pyrimme torjumaan erityisesti tuki ja liikuntaelinsairauksia, koska ne aiheut tavat suurimmat työkyvyttömyyden riskit. Skanskan työtapaturmien määrä on vähentynyt 90 prosenttia yhdeksän viime vuoden aikana. Pidä lantion levyinen haaraasen to, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana. Kuvaukset tehtiin Skanskan työmaalla Vantaan Kaivok selassa, kuvaajana Pekka Sipola, Compic Photos Oy 7. – Erityisesti työmailla toimivien työn johtajien, työturvallisuusasiantuntijoiden ja työterveyshuollon edustajien hyvä yh teistyö on avainasemassa työkykyriskien hallinnassa. SAHAA 1. Ohjeet on laatinut liikuntasuunnittelija Tinja Saarela Suomen Reumaliitosta. Nyrkkeile vuorotahtiin. Kampanjapäivän voi työpaikalla toteuttaa vaikkapa kävely kokouksena tai aamukahvi, kokous tai taukojumppana. – Olemme jo usean vuoden ajan siirtä neet työterveysstrategian painopistettä ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työterveystyöhön, Mettälä kertoo. Nojaa kämmenellä reiteen. Jatkoliike: koukussa oleva kyy närpää ojentuu suoraksi taakse. LISÄÄ AIHEESTA www.keltaisennauhanpaiva.fi www.reumaliitto.fi > Järjestöpalvelut > Järjestötoiminta > Liikunta (Uusi aineisto saatavilla helmikuun puolivälissä.) Skanska suitsii työkykyriskejä. – Työturvallisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä
Vedä kuminauha rinnan päälle, lapaluut yhteen: nosto. • Sairauspoissaolopäivien määrä työn tekijää kohden pieneni keskimääräisestä 8 päivästä 5,8 päivään vuodessa. Työnnä nauha yläviistoon ja sieltä takaisin alas kädet suorina. 8. • Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskiikä on noussut 59,2 vuodesta 59,4 vuoteen. Vie nauha pään taakse: kääntö. • Sairauspoissaolojen määrä on pudonnut 3,2 prosentista 2,3 prosenttiin. Pidä lantion levyinen haara asento, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana. • Vanhuuseläkkeelle jääneiden keskiikä on noussut 63,7 vuodesta 64,4 vuoteen. 1. 3. NOSTA, KÄÄNNÄ, TYÖNNÄ YLÖS Pitele jumppanauhaa kaksin kerroin käsissäsi vartalon edessä. 2. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 36 Skanskan EDISTYSASKELIA 2011–2014 • Työtapaturmataajuus (työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti) on pudonnut 11,9:stä 5,2:een. 2 1 3
JOS OLET tekemisissä väkivaltaiseksi arvioidun henkilön kanssa, pidä aina kulkutie auki pois tilanteesta. 5. TARKKAILE VASTAPUOLTASI: menevätkö hänellä kädet nyrkkiin, jän nittyvätkö lihakset, onko hänen puheensa aggressiivista, kiihtyykö hengityksen rytmi. TE K S TI JA K U V A M E R JA K A R JA LA IN E N Lähde: Työterveyslaitoksen www.ttl.fi-verkkosivujen ohjeet työväkivallan ennaltaehkäisyyn. 6. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 työ/terveys/ turvallisuus Lue aiheesta lisää seuraavilta sivuilta! VARAUDU VÄKIVALLAN UHKAAN SOSIAALIALA KUULUU niihin töihin, joissa väkivallan uhka on läsnä. 4. 3. Säilytä kännykkä aina samassa paikassa, testaa hälytyslaitteiden toimivuus säännöllisesti. 1. 38 Ennakointi ehkäisee uhkaa | 42 Käytä oikein turvajalkineita 45 Tapaturmainen kuolema. KIINNITÄ HUOMIO omaan sanattomaan viestintääsi: hallitse ilmeesi, puhu rauhallisesti, älä tee yllättäviä liikkeitä. JOS TILANNE tuntuu vaaralliselta, luota kokemukseesi: huolestumi sellesi on luultavasti hyvä syy. MIETI VAARATILANTEEN varalta etukäteen erilaisia toimintatapoja sekä käy läpi työympäristösi ja oma asiakaskuntasi. Jos sanallinen ja sana ton viestintä ovat ristiriidassa, sanaton viesti on vahvempi. ENNAKOI: ei kyniä rintataskuun, pidä huivit, hihnat ja korut pois kau lan ympäriltä sekä pitkät hiukset sidottuina, käytä kenkiä, jotka eivät jätä pulaan kiireessäkään. OLE VALPAS koko vuorovaikutuksen ajan: mikä on vastapuolesi mie lentila, onko hän kenties juopunut tai huumeiden vaikutuksen alainen. 2. 7
TEKSTI MILKA MANTSINEN | KUVAT MERJA KARJALAINEN soitua. Sosiaalityössä käsiteltävät raskaat ja vaikeat asiat saattavat altistaa uhkalle. – Merkitystä on myös sillä, miten työntekijä kokee asiakkaan reaktiot. Turpeinen korostaa, että työntekijän arvot, moraali ja asenne välittyvät asiakkaalle nimenomaan vuorovaikutuksessa. Sen rakentumiseen voi vaikuttaa. Tärkein työväline ihmissuhdetyössä on vuorovaikutuksen avulla syntyvä luottamus. Hyvin hoidettu työsuojelu luo turvalliset puitteet, joissa työntekijä voi hyödyntää omaa ihmistuntemustaan ja tilannetajuaan. Hän on kokenut työssään uhkaa hyvin harvoin. Kiperässä paikassa koetellaan vuoro vaikutustaitoja sekä asiakkaan ja työntekijän välistä luottamusta. Väkivaltaa ehkäisee myös kuunteleva ja kunnioittava suhtautuminen asiakkaaseen. Tunnelmaltaan kiristyvissä tilanteissa ei pidä provoENNAKOINTI ehkäisee uhkaa Kun työhön sisältyy riski kohdata väkivaltaa tai sen uhkaa, työyhteisön tuki on tärkeää. Lisäksi työyhteisön turvallisella ja avoimella ilmapiirillä on iso merkitys. Ennakoidakin pitää: sosiaalityössä kotikäynneille ja vaikeisiin asiakastilanteisiin kannattaa mennä kahden ammattilaisen voimin. Perhetyöntekijä Päivi Suhonen (vas.) ja sosiaalityöntekijä Anne Turpeinen tekevät kotikäyntejä työparina.. Huostaanotot vaikeimpia Vaaratilanteet ovat Pieksämäen lastensuojelutyössä yleensäkin harvinaisia. Hän toimii Pieksämäen sosiaalija terveyspalveluissa lastensuojelun tehtävissä. Esimerkiksi kiristyvään ilmapiiriin voi suhtautua luonnollisena asiana tai uhkana, toteaa Turpeinen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 38 H ankalissa tilanteissa esimerkiksi ilmapiiri saattaa muuttua kireäksi, puheen volyymi kohota ja äänensävy muuttua, kertoo sosiaalityöntekijä Anne Turpeinen . Turpeisen mukaan turvallisuuden tunteen löytäminen myös omasta itsestä on tärkeää
Joissain tapauksissa lapset saattavat käyttäytyä aggressiivisesti. Oma suhtautuminen on todella merkittävässä roolissa. Kotihoidossa tulisi olla mahdollisuus parityöskentelyyn, mikä ei aina toteudu. Ei kannata ryhtyä puhumaan vaikeista asioista, jos asiakkaalla on jo valmiiksi paha olla tai hän vaikuttaa aggressiiviselta. Mutta ei siinä lenkkeily paljon auta, jos hankalia asioita ei pystytä purkamaan töissä. Monesti voi olla parasta lähteä pois, toteaa Suhonen. Siksi työpaikoilla ei ehkä ole ajantasaista tietoa väkivallan uhkasta ja todellisista tapahtumista. Fyysistä päälle käymistä huomattavasti tavallisempaa on esimerkiksi äänen korottaminen ja ilmapiirin kiristyminen. Siksi on tärkeää, että ongelmalliset ja vaikeat asiat puidaan ja puretaan työyhteisön sisällä niin pitkälle, etteivät ne jää vaivaamaan. Yksittäiset asiakkaat ovat alkaneet jopa vainota, mikä vaikuttaa työntekijän elämään kokonaisvaltaisesti. Suurin osa sosiaalityötä tekevistä työskentelee sydämellään. – Työntekijän on oltava skarppina ja ennakoitava tilanteita. Ne viedään aina poliisin käsiteltäviksi. – Asiakkaan elämän raskaita asioita koskevat päätökset henkilöityvät virkatyössä helposti päätöksentekijään, toteaa Turpeinen. Nämä ovat kuitenkin yksittäistapauksia, eivät arkipäivää työssämme, kertoo perhetyöntekijä Päivi Suhonen Pieksämäeltä. – Kirjaamista tarvitaan muun muassa siksi, että dokumenttien ja todellisten tilanteiden analysoinnin kautta voidaan tehdä tarvittavia muutoksia työsuojeluun ja turvallisuuteen. Kaikkiin tehtäviin ei saada koulutettua henkilökuntaa. – Ongelmana on myös henkilökunnan vaihtuvuus ja vähäisyys. Riskinä on, että asioita viedään kotiin ja ne ottavat mielessä liikaa valtaa vapaa-ajalla. – On tärkeää huomioida tilannetta ja tunnelmaa. Tällaiset seikat on aina pidettävä mielessä, he huomauttavat. – Jokaisella on hyvä olla myös omat keinot ongelmien käsittelemiseen. Esimerkiksi kotikäynneille perheisiin mennään aina työpareittain. Päivi Suhonen korostaa, että työyhteisön sisäisellä viestinnällä ja yhteishengellä on todella suuri merkitys jaksamiselle. Turpeisen ja Suhosen mukaan työntekijän on muistettava kotikäynneillä pitää huolta myös omaisuudestaan. Työsuojeluvalvonnalla ei voida suoraan vaikuttaa henkilöstön määrään, vaan asiaa voidaan käsitellä ainoastaan kuormittumisen näkökulmasta, toteaa Sari Roivainen. – Joillain asiakkailla saattaa olla aseita tai esimerkiksi aggressiivisia koiria. – Lastensuojeluun liittyvistä asioista ei voi puhua työn ulkopuolella edes omalle puolisolle. – Huostaanottotilanteissa on kuitenkin saattanut tulla joskus jopa tappouhkauksia. Roivaisen mukaan väkivallan uhkaa lisää sekin, ettei kotikäynneillä voi tietää, keitä muita asiakkaan luona on. Kotikäynneille työpareittain Parityöskentelyllä voidaan ennaltaehkäistä ongelmia ja auttaa toimimaan uhkan yllättäessä. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39. Tilanteet tulisi kirjata Valtakunnallisen työsuojelun kuntahankkeen koordinaattorin Sari Roivaisen mukaan kaikilla työpaikoilla ei välttämättä kirjata väkivaltatilanteita eikä varsinkaan niin sanottuja läheltä piti -tilanteita. Kuormittuminen lisää riskejä Aluehallintoviraston toteuttamassa työsuojeluhankkeessa havaittiin niin sanottujen moniongelmaisten asiakkaiden määrän kasvaminen. Asiakkailla saattaa olla esimerkiksi sekä päihdeettä mielenterveysongelmia
– Perehdyttäminen on kuitenkin ratkaisevan tärkeää sekä uhkatilanteiden ennaltaehkäisemisen että niissä toimimisen kannalta, painottavat Suhonen ja Turpeinen. Neuvottelut käydään joko virastossa tai käynnit tehdään työpareittain. . Niin sanottuihin riskiperheisiin ei tehdä kotikäyntejä ainakaan yksin. Sosiaalialan työpaikoista mukana olivat laitos ja avohuolto. Yleisimmät puutteet liittyivät toimenpiteisiin. Joskus neuvotteluja turvaa vartija tai poliisi. Sosiaalityöntekijöiden työhuoneissa on hätäpoistumistiet työntekijän selän takana. PARANTAMISEN VARAA ON. Virpi Fagerström ja Tuula Leino. Esimerkiksi ohjeita väkivallan ennaltaehkäisyyn ei ollut, tai työntekijät eivät olleet niistä tietoisia. Sosiaali ja terveysalan riskiprofiili. Tapaturmaraporttien tieto auttaa muun muassa uhkaja vaaratilanteiden ehkäisemisen suunnittelussa. Päivi Suhonen ja Anne Turpeinen painottavat, että työn kuormittavuutta ei voi sosiaalityössä mitata asiakasmäärillä, sillä yksikin tapaus voi viedä työntekijältä paljon aikaa ja energiaa. Työhuoneisiin on myös mahdollisuuksien mukaan asennettu hälytysjärjestelmät tietokoneille uhkaja vaaratilanteiden varalta. Hankkeen aikana tehtiin kaikkiaan 2 200 tar kastusta muille kuin sosiaalialalle, kuten terveys ja koulutusaloille sekä muun muassa henkilöstö ja laitosruokaloihin, ympäristö ja kiinteistöhuollon työpaikkoihin, museoihin ja kir jastoihin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 40 Valtakunnallisessa kuntaalan työsuojelun val vontahankkeessa valvottiin väkivallan uhkaa yli 800:lla sosiaalialan työpaikalla tammikuusta 2014 lokakuuhun 2015. (Talentum, 2015.) Työterveys ja-turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000luvulla. Puutteita oli myös turvallisuus tai hälytyslait teissa ja niiden toimivuudessa. Tavoitteena oli kuntaalan työ paikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvalli suuden hallinnan parantaminen. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Työturvallisuus ja riskien hallinta > Työväkivalta Haastavat asiakastilanteet – väkivalta työssä. Lasten kodeissa työskentelevät perheohjaajat ovat saaneet koulutusta turvallisuusalan ammattilaisilta. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 46. Ulkopuolisten si säänpääsyä ei ollut estetty ovien lukitsemisella tai muilla keinoilla. Väkivallan uhkan ehkäiseminen täytti lain vaatiman tason reilulla 70 prosentilla valvotuista työpaikoista. – Henkilöstön vaihtuvuus ja vähäisyys on valtakunnallinen ongelma, joka johtaa esimerkiksi siihen, etteivät kaikki saa tarvitsemaansa perehdytystä työturvallisuuteen. (Työsuojeluhallinto, 2013.) Väkivalta ja sen uhka kotihoitotyössä – työpaikkojen hyvät käytännöt ennaltaehkäisyssä. Perehdytys on ennaltaehkäisyä Päivi Suhonen ja Anne Turpeinen kertovat, että uhkatilanteiden jälkikäsittely hoidetaan työntekijän toiveen mukaan joko työterveyshuollossa, työnohjauksessa tai työyhteisön kesken. Annukka Parantainen ja Marjukka Laine. (Työterveyslaitos, 2014.) Työsuojeluhankkeessa valvottiin myös muita kuin sosiaalialan työpaikkoja. Lähde: Valtakunnallisen kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen koordinaattori Sari Roivainen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Turvallisuuskoulutusta ammattilaisilta Pieksämäen sosiaalija terveydenhuollon työsuojeluvaltuutettu Salme Vihavainen kertoo, että työturvallisuutta on pyritty parantamaan ennakoinnilla. Vihavainen pyrkii viemään työpaikoille viestiä raportoinnin tärkeydestä. – Työpaikoilla olisi hyvä keskustella raportoinnista ja korostaa asiallista suhtautumista, jotta raportointi ei jäisi tekemättä esimerkiksi sen vuoksi, että tunnetaan syyllisyyttä tapahtuneesta tai vähätellään tapahtumia. Tähän on syynä lakisääteinen velvoite, jonka mukaan esimerkiksi kymmenlapsisessa perheessä pitää tehdä kymmenen asiakassuunnitelmaa, Turpeinen ja Suhonen sanovat. Satu Ranta eskola, Jari Hyyti, Jaakko Kauppila ja Mari Koskelainen. Noin 65 prosenttia valvotuista työ paikoista oli hoitanut väkivallan uhan ehkäisemi seen liittyvät asiat lain vaatimalla tavalla. Myös monilapsisten perheiden asiat voivat olla lastensuojelutyössä aikaa vieviä ja kuormittavia. – Yhden asiakkaan asia saattaa viedä koko työajan pitkäkestoisesti. (Työterveyslaitos, 2010.) Väkivallan uhka työssä
– Myötätuntouupumus on eri asia kuin loppuunpalaminen eli burnout, sanoo ai hetta väitöskirjassaan tutkiva psykotera peutti Henna Palmunen. TYÖYHTEISÖN TUKI on merkittävä sai rastumista ennaltaehkäisevä tekijä. – Kun empatiakyky ylikuormittuu, työn mielekkyys katoaa ja asenteet saatta vat koventua. Hänen mukaansa myötätuntouupu muksen oireet tunnistetaan huonosti työterveyshuollossa. Hän voi yrittää vältel lä vaikeista asioista puhumista, minkä vuoksi hän saattaa johdatella keskuste lua asiakkaan kanssa virheelliseen suun taan. Palmusen mukaan esimerkiksi vuoden 2001 WTCiskujen jälkeisissä tutkimuk sissa todettiin, että pelastustöihin osal listuneiden työntekijöiden empatiakyky heikentyi ylikuormittumisen vuoksi. – Alalle hakeutuu usein hyväntahtoi sia ihmisiä, jotka ovat herkkiä vaistoa maan toisten ongelmia. Uupunut voi oireilla myös fyysises ti, ja kuormittuminen saattaa kasvattaa työturvallisuusriskejä. Onnistunut esimies–alaistoiminta ja työnohjaus voivat ennaltaehkäistä ja hoitaa myötätuntouupumusta. Ne ovat pitkälti sa manlaiset kuin traumaperäisessä stressi reaktiossa, kuten hätkähtely, ylivireys ja muut stressioireet. Siksikin on tär keää, että työntekijä ei jää yksin. – Omien ammatillisten rajojen tun nistaminen on myös hyödyksi. Se on Palmusen mukaan osoitettu kaikissa myötätuntouupumusta koskevissa tut kimuksissa. LUULTAVASTI JOKAINEN ihmissuhdetyö tä tekevä kokee joskus myötätuntostres siä. Palmunen painottaa, että myötätun to on ihmissuhdetyötä tekevälle erittäin tärkeä työväline. Esimerkiksi liian suuri työmäärä sekä asiakastyössä liian lähelle omaa elämää tulevat asiat lisäävät riskiä sairastua myötätuntouupumukseen. Palautuminen työstä ja sen aiheuttamasta stressistä omin keinoin sekä työyhteisön ja joskus myös keskustelun ja traumaterapian avulla ovat jaksamisen kannalta ratkai sevia, toteaa Palmunen. Ei ole olemassa superihmisiä, joille mikään asia työssä ei tuntuisi liian vaikealta kohdata. – Myötätuntouupumus ei ole hävet tävä tai salailtava asia. Työntekijä saattaa erakoitua, kyynis tyä ja vetäytyä. – Lastensuojeluun liittyvistä asiois ta ei voi puhua työn ulkopuolella. Ongelmaksi stressi muodostuu kroo nistuessaan, jolloin se vaikuttaa muun muassa ammatilliseen itsetuntoon. MILKA MANTSINEN Myötätunto voi uuvuttaa Myötätuntouupumus heikentää ihmissuhdetyötä tekevän työkykyä. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Ihmissuhdetyötä tekevän kyky tuntea empatiaa saattaa heikentyä ylikuormit tumisen seurauksena. Siksi on tärkeää, että vaikeat asiat puidaan työyhteisön sisällä niin pit källe, etteivät ne jää vaivaamaan, sanovat Anne Turpeinen (vas.) ja Päivi Suhonen.. Lopulta kyky tuntea myö tätuntoa häviää ja uupumus vaikuttaa työn tuloksellisuuteen. Diagnosoinnissa pää dytään usein virheellisesti burnoutiin
SUOJAUSLUOKKIEN OMINAISUUKSIA Turvajalkineet TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVA NCC RAKENNUS OY EN ISO 20345 Pohjan pito (perusominaisuus, SRA tai SRB) Varvassuoja 200 J/15 kN Naulanläpäisyvastus P Suljettu kantaosa; koron iskun vaimennus E Vettä hylkivä päällys WRU Antistaattinen A SB x x S1 x x * x x S2 x x x x x S3 x x x x x x S4 x x x x x S5 x x x x x x EN ISO 20347 Pohjan pito (perusominaisuus, SRA tai SRB) Naulanläpäisyvastus P Suljettu kantaosa; koron iskunvaimennus E Vettä hylkivä päällys WRU Antistaattinen A OB x O1 x x x O2 x x x x O3 x x x x x O4 x x x x O5 x x x x x Sievin Jalkine Oy:n myyntipäällikkö Markku Heikkilä kertoo, että samankin suojausluokan turvakengistä toinen malli voi toimia paremmin tietyssä työssä kuin toinen – esimerkiksi matala tai varrellinen kenkä sekä metallinen tai tekstiilinen naulaanastumissuoja. S3 ja S5luokissa on myös naulaanastumissuoja; kaikissa turvajalkineluokissa sitä ei ole. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 42 turvajalkineita 1) Tunne suojausluokat S Turvajalkineet, O Työjalkineet Eniten suojaominaisuuksia on S3luokan nahkajalkineil la ja S5luokan kumijalkineilla. Heikkilä muistuttaa, että myös tavallisten työjalkinei den ominaisuuksiin kannattaa paneutua. Merkintä II tarkoittaa, että valmistusaine on esimerkiksi kumia tai polyuretaania (PU). Merkintä I työ tai turva jalkineissa tarkoittaa, että jalkine on valmistettu nahasta tai tekstiilistä. Skirjain tarkoittaa turva jalkineita, joissa on vahva varvassuojus ja jotka sopivat esimerkiksi rakennustyöhön. Ammattijalkineiden pohjan pito testataan aina joko öljylle, SRB, tai pesuaineliuokselle, SRA. Kengissä voi olla lisäominaisuuksia, kuten kuuman eristävyys, HI, pohjan kuumuuden kesto, HRO, tai kylmyyden eristävyys, CI. * Myös S1P-sandaaleissa on naulaanastumissuoja, kenkiä käyttävät esimerkiksi maalarit rakennusten sisätöissä. Käytä oikein Työjalkineet. Kesäiset va paaajan jalkineet eivät kelpaa vaikkapa sairaalatyöhön, kun halutaan välttää liukastumisia ja staattisen sähkön aiheuttamia hankaussähköiskuja. Öljynkestävyys merkitään FO:lla. Työjalkineissa ei ole varvassuojaa
Suojaa nesteen tunkeutumiselta antaen kuitenkin käsien hengittää . Turval lisuuden lisäksi valintaan vaikuttavat hyvä istuvuus ja käyttömukavuus. Nilkkatuki estää nilkan nuljahduksia, mutta se voi hiostaa kesällä. Esimer kiksi solukumi ja polyuretaanipohjat pitävät märillä ja öljyisillä pinnoilla. Turvallinen ote kuivissa ja kosteissa olosuhteissa . 3) Ajankohtaista: Liukuesteistä lisäturvaa Ulkotöissä keli on liukkaimmillaan nollaasteen molemmin puolin ja sään muuttuessa nopeasti. Pitävä pohja on vain yksi keino liukastumista vastaan. Lisäk si pohjalta vaaditaan kitkaa, mutta pohjat eivät saa sot kea paikkoja. Talvikäyttöön on saatavilla polyuretaa nimateriaaleja, jotka eivät kovetu pikkupakkasellakaan. 2) Valitse kengät työn riskien mukaan Työpaikan riskinarvioinnissa löytyvät jalkineilta vaaditta vat ominaisuudet eri töihin. – Kengältä edellytetään myös keveyttä, hyvää sisä pohjaa ja sopivaa pohjan muotoilua. Työterveyslaitoksessa pitotestauksista vastaava tutkija Mikko Hirvonen neuvoo, että pohjan pehmeyden tuntee itsekin sormella painamalla. Saumaton malli on mukava ja joustava Cold Grip Plus 5 TM www.etra.. Pohjakuvion syvyydeksi suositellaan 3–5 ja talvijalki neissa 5–8 millimetriä. . Turvajalkineiden jokaiseen suojausluokkaan kuuluu varvassuoja mutta ei aina naulanläpäisyvastusta. Kun ohjeistus ja valintakri teerit ovat selvät, keikkamieskin pystyy tarvittaessa itse hankkimaan oikean suojausluokan työkengät. Liukastumista vastaan kengissä on oltava huokoiset ja pehmeät pohjat. Kävelijälle turvaa tuovat myös työympäristön siisteys, lumityöt ja hiekoitus, hyvä valaistus ja kävelytahdin mu kauttaminen keliin sopivaksi. Työterveyslaitos suo sittelee silloin lisäturvaksi kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä. Pohjan viisto takareuna antaa lisää kosketus pintaa, kun kanta osuu lattiaan tai maahan. . NCC Rakennus Oy:n johtaja Ilkka Forsell toteaa, että esimerkiksi rakentajien turvakengissä tarvitaan vahva varvassuojus ja metallinen naulaanastumissuoja. 01 -1 603 6 FI 01 /2 01 6 Talvikäsine tason 5 viiltosuojauksella Honeywellin Cold Grip Plus 5 TM -käsineet kehitettiin työntekijöille, joiden on suojauduttava viiltovaaroilta kylmissä olosuhteissa työskennellessään. Paras viiltosuoja kylmissä olosuhteissa työskentelyyn . Kun kengän pohjakuvioinnin sivut ovat auki, väliaine pääsee pois, olipa se loskaa tai pesu ainevettä. Rakentajan kengissä sekin tarvitaan.
Tarvitset sitä, kun kirjaudut ensimmäisen kerran lukemaan digilehteä. Lue TTT-lehti myös diginä! TTT-lehden tilaajana pääset lukemaan lehden myös digiversiona. Yksi tilaajatunnus mahdollistaa yhden henkilön pääsyn digiarkistoon. Työ Terveys Turvallisuus verkossa Tutustu TTT-lehden verkkotarjontaan osoitteessa: www.tttlehti.fi • Tilaa TTT-lehden MAKSUTON UUTISKIRJE sähköpostiisi. Se pitää sinut ajan tasalla printtilehtien ilmestymisten välissäkin! Löydät digilehdet ja kirjautumisohjeet osoitteesta: www.tttlehti.fi Lehden näköisversiot löytyvät numerosta 1/2015 lähtien digilehtien arkistosta. Huom. Aina ajankohtaista luettavaa BLOGISSA www.tttlehti.fi. Voit lukea näköislehtiä missä ja milloin haluat, läppärillä, tabletilla tai älykännykällä. Tilaajatunnus on henkilökohtainen, eikä sitä voi kierrättää organisaatiossa. • Lue ajankohtaisia blogeja. • Anna palautetta. • Ota kantaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 44 Tilaa nyt uutiskirje: www.tttlehti.fi Tilausasiat Tilaa uutiskirje • Löydä tuoreimmat uutiset. Ota talteen 5-numeroinen tilaustunnuksesi takakannen osoitekentästä
Näytteenottokori oli pudonnut häneltä hallin ovelle, mutta hän oli pystynyt kävelemään vielä muutamia kymmeniä metrejä. • Anna palautetta. Suojaimien ja turvalaitteiden on aina oltava ensisijaisesti henkilökohtaisia. Hän lähti toiselle kierrokselle poikkeuksellisesti yksin, koska hänen työparinsa osallistui turvainfoon. Riskiarvioinneissa ei ollut otettu huomioon poikkeustilanteissa syntyvää voimakas ta kemiallista reaktiota. Se pitää sinut ajan tasalla printtilehtien ilmestymisten välissäkin! Löydät digilehdet ja kirjautumisohjeet osoitteesta: www.tttlehti.fi Lehden näköisversiot löytyvät numerosta 1/2015 lähtien digilehtien arkistosta. Halliin vievä kulkureitti 2. info alkoi valua kalkkikivilietettä, jota automaattinen kaivopumppu alkoi poistaa esineutraloinnin varastosäiliöön. 1. Tarvitset sitä, kun kirjaudut ensimmäisen kerran lukemaan digilehteä. Tilaajatunnus on henkilökohtainen, eikä sitä voi kierrättää organisaatiossa. PERUSMETALLEJA tuottaneen kaivosyrityksen alueella työskenteli noin sata yritystä ja tuhat työntekijää. Lue TTT-lehti myös diginä! TTT-lehden tilaajana pääset lukemaan lehden myös digiversiona. Aamuvuorossa olleet kalkkilaitoksen työntekijät yrittivät saada kalkkikivilietteestä prosessinäytteen, joka otettiin vain muutaman kerran kuukaudessa. . Näytteenottaja sai liikkua yksin vain poikkeustapauksissa. Työ Terveys Turvallisuus verkossa Tutustu TTT-lehden verkkotarjontaan osoitteessa: www.tttlehti.fi • Tilaa TTT-lehden MAKSUTON UUTISKIRJE sähköpostiisi. Hän oli tehnyt ensimmäisen näytekierroksen työparinsa kanssa seitsemältä, eikä sen aikana ollut havaittu rikkivetyä. Mittareita ei riittä nyt kaikille. TEKSTI TIMO LUHTANEN | KUVAT TVK Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutus keskuksen (TVK) yhteydessä toimivan työ paikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Kaasupilvi pysyi lähes paikallaan, koska alue oli suojainen ja sää poikkeuksellisen tyyni. Hänellä ei ollut hengityssuojainta, pelastautumislaitetta eikä monikaasumittaria. • Lue ajankohtaisia blogeja. Kaksi urakoitsijan työntekijää havaitsi kenttäoperaattorin maahan tuupertuneena halliin johtaneella kulkutiellä kello 9.20. Näytteenottoventtiili 1 Kenttäoperaattori löydettiin meneh tyneenä vasemmanpuoleiseen halliin johtavalta kulkureitiltä. Hänen kerrotaan ottaneen valvomossa käteensä monikaasumittarin, mutta siitä oli kuulunut kalibrointitarpeen merkkiääni. Metallien talteenottolaitoksella tehtiin töitä viidessä vuorossa. Työparilla oli oltava kannettava monikaasumittari sekä henkilökohtaiset pelastautumislaitteet ja hengityssuojaimet. Kenttäoperaattori ei ollut ottanut toiselle näytteenottokierrokselle monikaasu mittaria ilmeisesti siksi, että se olisi pitänyt ensin kalibroida. Se ei kuitenkaan onnistunut, koska näyteventtiili oli tukossa ja jäi ilmeisesti auki. Kukin vuoro otti ennalta määrätyt prosessinäytteet, jotka analysoitiin tehtaan laboratoriossa. Yksi tilaajatunnus mahdollistaa yhden henkilön pääsyn digiarkistoon. • Ota kantaa. Ensimmäinen kierros alkoi seitsemältä aamulla ja toinen yhdeksältä. Vastuut ja tehtävät on määriteltävä selkeästi, ja työntekijät on otettava mukaan riskien arviointiin. Kierrokset tehtiin jalan tai autolla. Tietojärjestelmän mukaan tukos aukeni itsestään kello 7.25. Niiden kuntoa on valvottava järjestelmällisesti eikä käyttöä saa laiminlyödä. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 tapaturmainen kuolema Näytteenottaja kuoli rikkivetyyn Kenttäoperaattori menehtyi näytteenottokierroksella, kun hän hengitti rikkivetykaasua esineutraloinnin varastosäiliötä ympäröineessä vallitilassa. Hallin lattialle Miten vastaava estetään. 2 Tapaturman aiheuttanut näytteen ottoventtiili tukkeutui helposti kalkki kivilietteestä. Riskinarviointi alueella oli nyt kesken. Huom. Vaaratilanteista ilmoittaminen esimiehille ei ollut järjestel mällistä, ja työntekijät kokivat, että ilmoittamisesta ei ollut hyötyä. Prosessisuunnittelussa ei ollut havaittu, että kalkkikivilietettä voisi päätyä lattiakaivon kautta varastosäiliöön. Kenttäoperaattoriin oltiin puhelinyhteydessä vielä kello 8.45. Ota talteen 5-numeroinen tilaustunnuksesi takakannen osoitekentästä. Aina ajankohtaista luettavaa BLOGISSA www.tttlehti.fi. Raportit osoitteessa: totti.tvk.fi Työntekijä kuoli rikkivetyyn kaivoksen metallien talteenottolaitoksella (TOT 3/12). Kenttäoperaattori menehtyi vajaan tunnin kuluttua tapaturmapaikalla. Voit lukea näköislehtiä missä ja milloin haluat, läppärillä, tabletilla tai älykännykällä. Yleensä samat työntekijät ottivat näytteet työpareina. Kenttäoperaattori oli tullut aamuvuoroon puoli kuudelta. Kaasumäärän lisääntyessä rikkivetyä ja hiilidioksidia alkoi purkautua ylivuotoputkesta vallitilaan. Tilaa nyt uutiskirje: www.tttlehti.fi Tilausasiat Tilaa uutiskirje • Löydä tuoreimmat uutiset
Jos minulle tulee avunpyyntö kahviaikaan, keitän kahvit itsekseni myöhemmin. Työpaikalla kierrän ensimmäiseksi kaikki 6–7 serveriä. 46 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016. Olen ehtinyt muutakin. Paras ta päivässä on kuitenkin, kun puhelin soi: Timppa, tuu kattoon! Painopinnanvalmistamisesta voisin vaikka luopua. Erweko te kee Oulussa ja Helsingissä kaikenlaisia painotöitä, esi merkiksi esitteitä, jäsenlehtiä ja vuosikertomuksia. Joskus eväät tulee syötyä omassa työpisteessä töitä tehdessä. TEKSTI MINNA KOLISTAJA | KUVAT TIMO VIINAMÄEN OMA ALBUMI 7.30 5.50 12.00 Timo Viinamäki ON EHTINYT työskennellä monessa ammatissa. Päivän mittaan hyväksytän vedoksia asiakkailla, tulostan painopeltejä ja vien niitä painokoneille. Ominta aluettani on ongelman ratkaisu. Ilmari Tuulen varustamon Meritarahtilaivalla tein 1980–1982 reissuja muun muas sa Venezuelaan. työssä ja vapaalla Kello soi kymmentä vaille kuusi. Lukion jälkeen kävin armeijan. Keitän aamuteen, luen aamun lehden. Isä ajoi yhtä hinausvuoroa, isän veli toista, minä olin sedällä apupoikana. Meitä on tietty porukka, joka käy kahvilla samaan ai kaan. Tuotannossa saattaa esimerkiksi jokin painokoneista hyytyä ja silloin puhelin soi: Timppa, kerkiätkö. Kesällä 60 vuotta täyttävä mies toimii tällä hetkellä järjestelmä asiantuntijana painotalo Erweko Oy:ssä. Graafisella alalla olen ollut yli 30 vuotta. HÄNELLÄ ON radiosähköttäjän koulutus sekä rannik kolaivurin ja automaatioelektroniikkaasentajan pä tevyys. On siinä haastetta ja vastuutakin, mutta sen rutiinin omaisuudesta en pidä. IISSÄ POHJOIS-POHJANMAALLA asuvan Viinamäen perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista lasta. Kymmentä vaille seitsemän lähden ajamaan Iin Illinsaaresta Ouluun. Joskus vieläkin iskee kaukokaipuu, kun näen laivan lähdössä Oulussa Oritkarin satamassa. Voi sanoa, että minulla on jonkinlainen kokemus painopinnan valmistuksessa tarvittavista ohjelmista. Työelämää aloin opetella 14vuotiaana uitossa ensin Kemijoella, sitten Iijoella. VIINAMÄKI HARRASTAA avantouintia, hiihtoa, sulka palloa, moottoripyöräilyä, rullaluistelua, tietokoneita sekä ruoanlaittoa, bravuurina pippuripihvit ja valkosipulipotut. Viikonloppuisin naapurin isäntä ehtii yleensä hakea ne ennen minua. Hiukan liioitellen voisi sanoa, että oikein toi von ongelmia. Olin radistina ja pää dyin sieltä radiosähköttäjäkouluun. Seuraavaksi hyppään omalle työpisteelleni, avaan sähköpostin ja katson, mitä sinne on ilmaantunut. Minulla on puolen tunnin ruokatauko ja kaksi kahvitau koa, ainakin periaatteessa. Työasiat jäävät avantoon Työssä Vapaalla Työssäni antoisinta on löytää ratkaisu ongelmiin. Työura alkoi 14kesäisenä uitossa. Lähimpien naapurien kanssa meillä on sopimus, että haen viikolla molempien sanomalehdet tienvar resta 150 metrin päästä. Tarvittaessa niitä ratkotaan vaikka etäyhteyden avulla, kuten silloin, kun olin koneen ääressä Oulussa ja asia kas Espanjassa. Katson, että siellä on kaikki kunnossa, jotta tuotanto painokoneilla lähtee käyntiin heti aamusta. Laivallakin olen ollut. Syön evääni kello 11–12 välillä, kun tulee sopiva tauko. Olin uitossa monena kesänä
Kun laiva myytiin alta, lähdin Tampereelle ammatilli seen kurssikeskuksen elektroniikkaasentajakurssille. 3 Timo Viinamäki ui avannossa myös kilpaa. Hiihtolomareissulla Jyväskylässä avantouintia kokeil lut vaimo hommasi avaimen Iin avantouintipaikalle ja totesi minulle, että sinustahan ei tähän ole. Perheen tuki oli siihen aikaan korvaamaton. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 Mutta merillä olo ei olisi ollut vanhemmiten eikä per heelliselle unelmaammatti. Kun omistajat laajensivat omistuspohjaa, otin lainaa ja ryhdyin osak kaaksi. Avantoon menin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Sen jälkeen on pakko käydä vielä kastautumassa. Uskon, että avannossa myös stres sinsietokyky nousee. Olin vähemmistöosakas mutta makselin silti vastuitani 9,5 vuotta. Töiden kyseleminen tuotti tulosta, ja muutin Iihin 1984. Kulloiseenkin työpaikkaani olen ajautunut sattuman kautta. Koska päivällä syön vain eväät, illalla pitää laittaa jo takin pientä syötävää. Avannossa aivot nollautuvat ja viikonlop pu alkaa. Ruokailun päälle otan 20–30 minuutin tupluurit, ruokalevot. Minua auttoi uuteen alkuun moottoripyörä: moottori pyöräilyn vuoksi tunsin muutamia ihmisiä kirjapaino Kalevasta. Talviuinnilla sanotaan olevan monenlaisia terveys vaikutuksia. Kymmeneltä kun panee nukkumaan, ehtii saada kah deksan tunnin yöunet. 17.30 22.00 16.45 1 Sivuvaunullinen moottoripyörä on kuljettanut Timo Viinamäkeä perheineen ulkomaillakin. Oulurepro valmisti painolaitoksille filmit ja vedokset. Mactietokoneet onneksi ovat pysyneet! Lähden töistä neljältä. Parasta uiminen on 10–15 asteen seisovalla pakkas ilmalla. Saatan käydä avannossa myös hiihtolenkin päälle. Avantoon mennessä havahdun aina siihen, kuinka helkkarin kylmää vesi on! Henki meinaa salpautua. Torstaiiltaisin pelaan kaksi tuntia sulkapalloa. Siihen kuuluvassa tulosvastuullisessa yksikössä olen ollut töissä vuodesta 2000. Sitten alkoi graafisen alan alamäki ja yritys meni konkurssiin. Myös unen laa tu on parantunut. Heidän kauttaan sain töitä Kalevakonsernis ta. Sitten jaksaa taas päivän vei vata. Graafisella alalla meni silloin vielä lujaa. Aina perjantaisin ajan töistä suoraan Iin talviuintipaikalle Vihkosaaren uimarantaan ja menen avantoon. 2 Myös ruoanlaitto on rakas harrastus. Pää on työviikon päätteeksi kuin ampiaispesä. Päätin kokeilla – ja jäin kerrasta koukkuun. Työ on paljolti samanlaista kuin 30 vuotta sitten Oulureprossa. Pääsin kumminkin käy mään pidemmällä kuin moni maakrapu, vaikka päivän tasaajaa en ylittänytkään. 2 1 3. Minä saan sieltä virtaa. Menestystä on tullut SMviesteissä. Silloin vesi tuntuu lämpimältä. Mutta on moni asia muuttunutkin: työn määrä on lisääntynyt, työ tehdään vähemmällä väellä ja aikataulut ovat kireämpiä. 1980luvulla olin aikeissa muuttaa Helsinkiin, mutta kotona käydessäni äiti kertoi Iihin perustetusta uudesta yrityksestä. Viikonlop puisin teen iltapäivällä kuuden kilometrin päiväkäve lyitä, joiden jälkeen käyn avannossa
Kirja on käytännönläheinen ja kieleltään selkeä. Uteliaisuus tulee tyydytetyksi varsinkin, jos hakee vertaiskokemuksia: millaista on olla pelolla johtamisen koh teena tai sivustakatsojana. Mistä olet kuulijoillesi kiitollisuudenvelassa. Auditorium, 2015, 279 sivua, 29,90 euroa. Miten voit puheellasi tehdä maailmasta paremman. 8. Kirjan avulla voi tarkastella organisaatiossa jo olevia asioita, kuten työsuojelun toimintaohjelmaa ja vuosikelloa. 2. Muutosta pidetään aina pahana.” Ovatko hyvä julkinen johtaminen ja hyvä yksityinen johtaminen sittenkään kovin kaukana toisistaan. 1 2 3. 7. Työsuojelupäällikkönä olen toiminut huhtikuusta 2015. 6. Niiden parissa työskentelen omassa organisaatiossani, näkökulmina roolien selkeyttäminen ja yhteistyö. Siihen Älykäs julkinen johtaminen tar joaa teoriaa ja keskustelun avauksia. Siinä on myös yhteenveto erilaisista työturvallisuuden ja raportoinnin mittareista (esimerkiksi ennakoivat ja reagoivat mittarit, vakioidut havaintomenetelmät). Muutaman kerran olen konsultoitunut työsuojelupäällikköä henkisen työsuojelun vaikeissa kysymyksissä. Kirjassa on uudelle työsuojelutoimijalle paljon hyödyllistä asiaa. Minkä omakohtaisen tarinan voisit kertoa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 48 lukuvinkit Käytännöllisesti työsuojelun perusteista PITKÄN ESIMIESURANI aikana olen tehnyt yhteistyötä alueeni työsuojeluvaltuutetun kanssa ja kehittänyt turvallisuusjohtamista. Esimiehet, johto, toimialat ja yksiköt haukkuvat ja arvos televat toisiaan. Jokaisessa uudessa tehtävässä tarvitaan perehdyttämistä ja perehtymistä. Otava, 2015, 207 sivua, noin 24 euroa. Se käsittelee työsuojeluorganisaation toimijoita, työterveyshuoltoa, turvallisuusjohtamista ja riskien arvioimista. Julkisten organisaatioiden kulttuurin muuttamiseen sen sijaan tar vitaan uudenlaista yhdessä johtamista. 3. Mitä itse pelkäät. 9. Kuvissa ja taulukoissa on esitetty konkreettisia apuvälineitä, esimerkiksi kemialliset varoitusmerkit ja työtilojen lämpötilasuositukset. Työsuojelun toimintamekanismi -osio rakentaa pohjan työsuojelutoiminnalle. Virve Mertasen Työturvallisuuden perusteet -kirja on laaja mutta tiivis tietopaketti. MK Pelolla johtaminen on perseestä, Maarika Maury, Tuomo Meretniemi ja Jaana Tuomila. Niiltä osin kirjan työkalupakki jää hieman vajaaksi. Osiossa on konkreettisia apuvälineitä, kuten kuvaus varhaisen tuen mallista. MK Puhevalta käyttöön, Juhana Torkki. Poliittinen johto ja vir kamiesjohto eivät tee yhteistyötä. Tässä kuitenkin tämän kirjan 9 kysymyksen tsekkauslista puhetta laativalle: 1. Tieto ei kulje, ja juorut ovat totuus. Tuskin, jos mittareina ovat yksittäisten johtajien ominaisuudet. ÄLYKKÄÄN JOHTAMISEN TEORIAA PENTTI SYDÄNMAALAKAN uu tuuskirja luettelee julkisen johtami sen ongelmia: “Johtoryhmät eivät tiedä, miksi ovat olemassa. Talentum Pro, 2015, 229 sivua, 69 euroa. Työturvallisuuden perus teet, Virve Mertanen. Esimiehelle kirja tarjoaa mahdollisuu den katsoa peiliin: toiminko noin, tuntuu ko porukastani kenties tältä: ”Kenkien kopinasta tiesimme, että kohta kuulem me kunniamme.” Miten pelko väistyy, miten voi pomona oppia uutta, miten toimintakulttuuria muutetaan. Kirjan dialogimainen esitystapa tun tuu hieman vieraalta, amerikkalaiselta, vaikka Torkki kertookin nimenomaan vie rastavansa amerikkalaisia puheoppaita sukkeline pikaohjeineen. Mistä olet viime aikoina ollut innostunut. Mitä kuulijasi pelkäävät. Minkä yhden lauseen toivot kuulijoiden muistavan. Työterveyslaitos, 2015, 160 sivua, 32 euroa. MK Älykäs julkinen johtaminen, Pentti Sydänmaalakka. Suosittelen! Kirjan luki työsuojelu päällikkö Tuula Suur koivu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kunta yhtymästä. Työsuojelun osa-alueet -osio antaa perustietojen lisäksi vinkkejä, miten henkiseen ja fyysiseen työympäristöön, henkilönsuojaimiin ja tapaturmiin liittyvää tietoutta voi syventää. MONTA TARINAA PELOSTA RÄVÄKKÄ NIMI Pelolla johtaminen on perseestä herättää ute liaisuuden. Miten väännät sanomasi rautalangasta. PAREMPIA PUHEITA JUHANA TORKIN kirja Puhevalta käyttöön! lupaa: näin valmistelet elämäsi parhaan puheen. Mistä kuulijasi tuntevat ylpeyttä. 5. 4
030 4741 Työhyvinvointikortti 16.2.2016 Oulu, 10.3.2016 Helsinki, 5.4.2016 Tampere Hankala työntekijä. – 11.5.2016 Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 25.4. – 17.3.2016 Oulu, 11. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. – 13.4.2016 Helsinki, 9. Halutessasi voit perustella valintasi. – 18.2.2016 Helsinki Työterveysneuvottelu 10.3.2016 Helsinki, 20.4.2016 Kuopio Aivojen hyvinvointi työssä 12.4.2016 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 16. Työtä haittaavan käyttäytymisen puheeksi ottaminen esimiestyönä 5. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. – 7.10.2016, Tampere POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Parempi työyhteisö Terveempi työntekijä Turvallisempi työympäristö Käytännöllisesti työsuojelun perusteista K iin no st av in ju tt u TT T le hd es sä 1/ 20 16 ol i: P er us te lu ni : M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te P os ti nu m er o ja t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a TT T le hd es tä . Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 3 V as ta us lä he ty s V as ta an ot ta ja m ak sa a po st im ak su n äänestä parasta Mikä juttu jäi mieleen. – 6.4.2016 Helsinki Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen hallintaan työpaikalla 26.5.2016 Helsinki Virtaa työterveysyhteistyöhön! Sähköiset palvelut työterveyshuollon tukena 17. – 25.5.2016 Turku Toimintaohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen 19.4.2016 Helsinki, 11.5.2016 Oulu Työsuojelupäällikön perustieto 15. -17.2.2016 Tampere, 24. Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja palautetta antaneiden kesken arvomme Työterveyslaitoksen kirjoja, yhden kappa leen kutakin: Työturvallisuuden perusteet (arvo 32 euroa), Ulos oravanpyörästä – Työn kohtuullistamisen edut ja haitat (arvo 33 eu roa) sekä tänä keväänä julkaistavan Työstä ja tarkkaavaisuudesta (arvo 20 euroa).. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu
Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot iO Kustantajapalvelut Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa minuun yhteyttä. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. TH IN K ST O C K P H O TO S. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Voit tilata myös osoitteessa: www.tttlehti.fi ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” TTT-lehden lukijatutkimus kevät 2014, vastaajia 762. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. (Laskutusväli 12 kk). | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2016 50 Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Sc an st oc kp ho to TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2016 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa
K U V A M IN N A K O LI S TA JA. 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 Konkari ja noviisi: MENTOROINNISTA OPPIVAT MOLEMMAT Kouluttamalla nollaan tapaturmaan Myötätunto tuottaa työhyvinvointia TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Ensi numerossa T T T-lehti 2/2016 ilmestyy 5.4. ”Tyhmä ahkeruus on sitä, että touhutaan hirveästi, mutta tulosta ei synny.” NÄIN LAUKOO ALF REHN TÄSSÄ NUMEROSSA SIVULLA 22
Sievi on ammattilaisen merkki. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Planar 1 S3 Viper Roller+ S3 S ta ti iv i Sievi on laatujohtajan merkki, joka kertoo tinkimättömästä työturvallisuudesta, jalkaan sopivuudesta ja käyttömukavuudesta. Sievi kertoo myös jatkuvasta parempien työjalkineiden kehittämisestä, uusimman teknologian sekä parhaiden materiaalien ja ominaisuuksien soveltamisesta. TUTUSTU SIEVI.COM SUOMALAISTA DESIGNIA JA TYÖTÄ SieviAir Roller XL S1P. Star Hiker XL+ S3 Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. SIEVI ON MERKKI AMMATTILAISUUDESTA UUSI KUVASTO 2016 ON ILMESTYNYT. Sievin laajasta valikoimasta löydät jalkineet työtehtävien ja olosuhteiden mukaan. Sievin päämääränä on valmistaa erilaisiin olosuhteisiin ja työtehtäviin sopivia jalkineita, jotka vaikuttavat merkittävästi työturvallisuuteen, työssä viihtyvyyteen ja tehokkuuteen