Työ Terveys Turvallisuus 1/2018

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

16 KYSYMYSTÄ TYÖSUOJELUSTA Raimo Antilalle TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttlehti.fi NRO 1/2018 | 15 €. AMMATTITAITO HALTUUN työssä oppien Talvi toi TYKKYLUMET JA LUMIRAIVON DIABETES & työterveyshuolto Väkivalta kuormittaa PÄIVÄKODEISSAKIN Osaatko kohdata TYÖKAVERISI SURUN
22 Luottamus kasvaa vuoro vaikutuksesta Lignell & Piispasella ei pelätä jakaa vastuuta. 44 Pitääkö olla huolissaan nanohiukkasesta. 36 Niska rennoksi somejumpalla Pidä tauko ja ota selfie! Turvallisuus 37 16 kysymystä työsuojelusta Vastaajana työsuojeluhallinnon ylin virkamies Raimo Antila. Altisteet tarkkailuun työpaikalla. Hän toivoo, että työyhteisöissä olisi avoimuutta kohdata kuolema ja sen esiin tuomat tunteet. 34 Äänestä parasta 49 Tilauskortti 51 Ensi numerossa Uudet välineet ovat työn suola." NURMIJÄRVEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU KIRSI KIRVES SIVULLA 46. 46 Aisapari Nurmijärven kunnan työsuo jeluvaltuutettu ja turvallisuus päällikkö. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 2 SISÄLLYS 1/2018 3 Päätoimittajalta 6 Väkivaltaa ei pidä sietää päiväkodissakaan 8 Hidasta, hiekoita ja hanki nastat 9 Runsas lumi uhkaa työ turvallisuutta 10 Yhdessä syömään! 11 Ajassa 12 Lukuvinkit 14 Lukijoilta Työ 16 Uusia taitoja työssä oppien Oppisopimus on tuttu juttu Viessmannilla Porvoossa. MIRA KETTUSEN KANTEEN KUVASI ISMO HENTTONEN. 41 Ajassa: Turvallisuus 42 Opiskelijat mukaan turvallisuustyöhön TAOssa riskit arvioidaan yhdessä. 35 Taide tuo työhyvinvointia – ja säästöjä Taide tekee hyvää – myös työssä. 48 Tapaturmainen kuolema Timanttisahaaja menehtyi verenhukkaan. Petri Leimu (oik.) opettaa ja Tuomas Leppä opiskelee veneenrakennusta Turussa. K U V A JA R K K O M IK K O N E N K U V A M IK A O K K O. Terveys 26 Suru seuraa mukana töihinkin Kun työtoveria kohtaa suru, osaatko osoittaa välittämistä. Kun Mariliinu Ahlström menetti lapsensa yllättäen vuonna 2012, töihin ei ollut helppo palata. 20 Ammattikeittiössä prosessit kuntoon Ruoanlaitosta tuli entistä suju vampaa Mikkelissä. 32 Stoppi diabetekselle! Varhainen tunnistaminen auttaa sairauden torjunnassa
Kaikki vaihtoehdot lienevät yhtä mahdollisia, ja oman elämän ja työuran vaihe ratkaisee, minkä valitsee. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 83 euroa, kestotilaus 73 euroa. Toisaalta tuosta lähtien olen kohdannut upeita yhteistyökumppaneita enemmän kuin koskaan: luotettavia freelancetoimittajia ja -kuvaajia (lehdentekijöiden kielellä avustajia), työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin asiantuntijoita, monenlaisia työelämän kehittäjiä ja toimijoita. Oma arki voi jäädä kauas eturivin esimerkeistä, mutta toisilta voi oppia ja tavoitteet pitää mitoittaa itselle ja työyhteisölle sopiviksi ja mahdollisiksi. Kun olen käden ojentanut, joku toinen on siihen tarttunut. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Lehdessä ja sen verkkosivuilla on julkaistu teidän lukijoiden lukuisia tekstejä ja kommentteja. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Toimituksessa kanssakulkijoita tosin oli aiempaa vähemmän: kuuden hengen tekijäjoukosta siinä murroksessa jäljelle jäi vain yksi, minä. Luottamus: työyhteisö auttaa. Jokainen yhteydenotto on lämmittänyt ja lisännyt uskoa, että olemme tärkeiden asioiden äärellä, yhdessä. Tuossa tienhaarassa päätin etsiä lehdelle uuden kustantajan eli painaa härkäpäisesti tuttua tietä eteenpäin. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot. Kiittäen ja kaikkea hyvää toivottaen 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen (numeroon 1/2018 saakka) Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Silloinen kustantaja Työterveyslaitos halusi säästösyistä lakkauttaa laajalla jakelulla ilmaiseksi levitetyn lehden. Oma ratkaisuni on nyt kääntyä uudelle polulle ja kiittää teitä, hyvät TTT-lehden lukijat, kymmenestä yhteisestä vuodesta! Moni teistä on muistanut vuosien varrella palaut teilla, kiitoksilla ja juttuideoilla. Toivon, että pidätte leirinuotion loimuavana ja arvokas työnne työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseksi jatkuu! Meidänkin tiemme todennäköisesti kohtaavat joissakin muissa yhteyksissä samojen teemojen äärellä. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Avoimuus: kaikesta voi puhua. TTT-LEHDEN VUONNA 1971 alkanut taival oli katketa vuoden 2014 loppuun. Tämän lehden tehtävä on auttaa, tukea, tarjota vinkkejä, herätellä, luoda toivoa, saada työpaikoilla aikaiseksi keskustelua ja toimintaa. Myös moni asiantuntija on vastannut kysymyksiin, jotka ovat tulleet suoraan työpaikoilta ja käsitelleet konkreettisia työnteon ongelmia. LEIRINUOTIOLLA jaetaan tiedon ja kokemusten lisäksi yhteenkuuluvuutta, luottamusta, keskinäistä kunnioitusta ja joskus palavia tunteitakin. Vuositilaus 93 euroa, kestotilaus 83 euroa. TIEDOTUSVÄLINEITÄ voidaan verrata leirinuotioihin, joiden äärelle kokoonnutaan kertomaan ja kuulemaan tarinoita. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2018. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt PÄÄTOIMITTAJALTA 31.1.2018 Kiitos ja näkemiin! T yöelämässä, kuten elämässä muutenkin, tulee väistämättä vastaan tienhaaroja, joissa miettii, jatkaako tuttua väylää suoraan, kääntyykö risteävälle polulle vai raivaako kenties aivan uuden reitin risukkoon tai umpihankeen. Ja onneksi vuorovaikus toimii useaan suuntaan. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Usein olen kokenut olevani itseäni fiksummassa seurassa. TTT-lehden leirinuotio saa kipinänsä paremmasta työelämästä ja ehkä vähän paremmasta maailmastakin. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia
TEHOKAS TURVALLINEN ASIANTUNTIJA Autamme sinua löytämään oikeat tuotteet oikeaan paikkaan ja näin luomaan turvallisen työympäristön. Henkilöstön taidot ongelmien ratkaisussa ovat kehittyneet ja he ovat omaksuneet elintärkeää tietoa, milloin putoamis suojaimia tulee käyttää. Olemme päässeet erittäin positiivisiin loppu tuloksiin SKYDDAn kanssa yhteistyössä toteute tuilla korkean paikantyöskentelyn koulutuksilla. Kestotilaus TTT-lehden lukijoille vain 69 euroa! Tee tilauksesi: • sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.kemia-lehti.fi > tilausasiat ”Ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus 2016 / Focus Master Kaikki alkaa kemiasta Kiertotalous mullistaa elämäntapamme ”Tarinat vetävät puoleensa.” ”Hyvin kirjoitettuja juttuja mielenkiintoisista aiheista.” Lukijatutkimus 2017 / Focus Master. Koulutusten myötä työturvallisuus asiakaskoh teissamme on parantunut merkittävästi.” ERKKI VUORIO, PALVELUPÄÄLLIKKÖ, ARE OY • Laaja valikoima työturvallisuustuotteita laatubrändeiltä • Huippuluokan putoamissuojainkoulutuksia omissa koulutustiloissa • Koulutuksia ja opastusta kaikissa työturvallisuustuotteissa Tutustu ja kysy tarkemmin www.skydda.fi | skydda@skydda.fi Skydda_ilmoitus_TTT_nro_1_108x280mm_final.indd 1 18.1.2018 9.50 KEMIA Kemi Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Värikäs, monipuolinen ja yleistajuinen erikoislehti. SKYDDA on kumppanisi, kun kyseessä on työturvallisuuden kehittäminen
Myös SVAKonsultointi Oy ylläpitää vastaavaa palvelua Hel singissä, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Kuopiossa. TTTlehti 1/2015, Pehmeillä pohjilla pitävästi, s. Se julkaistaan muiden varoitusten yhteydessä. Hiekoitus on muistettava kotipihoilla, jalkakäytävillä ja työpaikan alueella. Jalankulkusää kannattaa huomioida Ilmatieteen laitoksen ennusteista. Viisi kaupunkia vastaavat kuluista kokonsa mukaisesti, ja käyttä jille palvelu on ilmainen. Hidas ja matala kävelytyyli auttaa, sillä kantapään luis taminen on liukastumisen yleinen syy. Palvelun kehittämises sä yhteistyökumppanina on YIT:n palvelukeskus PANU. Sisätilois sa liukuesteet on poistettava, sillä kovilla lattiapinnoilla ne ovat liukkaat. Varoitus lähetetään tekstiviestinä tai ekstranetpalveluna. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 ERITYISEN LIUKKAITA PÄIVIÄ on Suomessa vuosittain 5–15, eniten rannikkomaakunnissa. Liukuesteet tarvitaan kenkiin erittäin liukkailla. Lisätietoa palveluista: ilmatieteenlaitos.fi/liukkauspalvelu; ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset www.liukastumisvaroitus.fi LISÄÄ AIHEESTA www.kotitapaturma.fi/pysypystyssa TTTlehti 6/2016, Pidetään työpaikan piha turvallisena, s. Talvikengissä pehmeät pohjat pitävät parhaiten. Palveluun voi ilmoittautua känny källä verkkosivujen ohjeiden mukaan. 43. Kun ta voi ostaa palvelun asukkailleen tai yritys työntekijöilleen. Liukkausvaroituspalvelua tarjoaa Ilmatieteen laitos. Liukkainta on, kun jään päälle sataa lunta tai vettä tai kun lumi on tampattu tiu kaksi. LIUKKAASTI VAAN EI LIVETEN T E K ST I PÄ IV I H A A V IS T O | K U V A SH U T T E R ST O C K Lue Oulun Energian vinkit sivulta 8!. Pystyssä pysymiseen voi vaikuttaa monin tavoin. 44
Tämä on huomattu myös Nurmijärven kunnassa, joka palkkaa yhden päiväkotinsa esiopetusryhmään psykiatrisen sairaanhoitajan lastentarhanopettajan työpariksi. Ongelmaa on myös hankala myöntää ja ottaa puheeksi, koska se voidaan tulkita työssä epäonnistumiseksi, Länsikallio sanoo. – Haasteet ilmentyvät ryhmissä entistä vahvemmin, ja haluamme vahvistaa kasvattajahenkilöstöä, hän jatkaa. – Veimme ehdotuksen psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamisesta lautakuntaan, ja saimme myönteisen päätöksen. – Lapsista tulee yhä haastavampia. Aloitamme yhdestä päiväkodista ja kokemusten myötä jatkamme muissa. Hänen mukaansa myös lasten väkivallalle tulee olla nollatoleranssi, vaikka tilanne on haasteellinen. Lapsen pitää saada kunnasta viiveettömästi terveydenhuollon palvelut – varhaiskasvatukseen tulisikin järjestää oppilashuollon palvelut, kuten perusopetuksessa on, Länsikallio sanoo. 6 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 U seiden tutkimusten mukaan väkivaltatilanteet ovat yleistyneet opetusja kasvatusalalla, myös varhaiskasvatuksessa. Se on turvallisuusuhka ja kuormitustekijä sekä muille lapsille että työntekijöille. Lasten väkivalta voi olla lyömistä, raapimista, potkimista sekä tavaroiden heittelyä ja paikkojen rikkomista. Lastentarhanopettajia ei ole koulutettu kohtaamaan väkivaltaisia tilanteita, toteaa kunnan varhaiskasvatuksen päällikkö Leena Laine. Väkivaltaa ei pidä hyväksyä Myös OAJ:n työelämäasiamiehen Riina Länsikallion mukaan lasten väkivalta on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Myös lasten väkivallalle pitää olla nollatoleranssi. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloittaa työnsä ensi elokuussa. TEKSTI TUULA-MARIA AHONEN KUVA SHUTTERSTOCK AJASSA. – Nykyisessä tilanteessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, toteaa myös palvelupäällikkö Marita Käyhkö Nurmijärven varhaiskasvatuspalveluista. Laineen mukaan psyykkisistä ongelmista kärsivien lasten on entistä vaikeampaa päästä psykiatriseen laitoshoitoon ja tämä näkyy myös päivä kodeissa. – Haasteellisessa lapsiryhmässä tulee olla ensisijaisesti päteviä erityislastentarhanopettajia. – Moni nuori lastentarhanopettaja nostaa kätensä pystyyn, Laine sanoo. Hänen mukaansa väkivaltatilanteita ei kuitenkaan ratkaista lisäämällä kasvatushenkilöstön lisäksi hoitohenkilöstöä päiväkoteihin. Päiväkodin ja kodin arvot voivat olla vastakkaiset. Tämä koskee niitäkin lapsia, jotka eivät tarvitse erityistä tukea. Länsikallio huomauttaa, että työturvallisuuslaki velvoittaa Väkivaltaa ei pidä sietää päiväkodissakaan Lasten aggressiivinen käytös päiväkodeissa on lisääntynyt. Lasten keskinäiset tappelut ovat myös työturvallisuusuhka työntekijälle, jonka on aina mentävä väliin. – Isoin ongelma on, että alalla vallitsee ajattelua, jonka mukaan lasten väkivaltainen käyttäytyminen ”kuuluu työn negatiivisiin puoliin”. – On surullista, että jotkut vanhemmat kasvattavat lapsiaan yhä ”Näytä sille, lyö takaisin!”hengessä
– Pienemmät ryhmät mahdollistaisivat varhaisen puuttumisen ja tuottaisivat myös työterveyttä ja hyvinvointia. Kun puhe ei riitä – Lastentarhanopettajia on koulutettu hallitsemaan tilanteita puheensa avulla. Työnantajan velvollisuus on kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut tai johtaa. Lyhenne tulee sanoista Management of Actual or Potential Aggression. opettajilla on paljon sairauspoissaoloja, ja tiedetään, että työssä koettu väkivalta tuottaa lyhempiä ja pidempiä sairauspoissaoloja. – Jos tilanne jatkuu nykyisellään, henkilökunta väsyy ja turhautuu ja ammatin arvostus vähenee. Lomake toimitetaan sovitulle työnantajan edustajalle ja työsuojeluvaltuutetulle väkivaltaja työtapaturmatiedon koostamista varten. MAPAkoulutusohjelma sekä ehkäisee lapsen aggressiota että tarjoaa siihen hallintakeinoja. AVEKKI tarkoittaa aggression ja väkivallan ennakointia ja hallintaa. Koulutus laahaa jäljessä, Länsikallio toteaa. – Työntekijän on kuitenkin hyvä tietää, että väkivalta ei kuulu päiväkotityöhön ja työtapaturmien varalta työnantajalla on lakisääteinen vakuutus. LISÄÄ AIHEESTA Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodissa -hankkeen julkaisu verkossa: www.julkari.fi > Kirjoita hakukenttään: Stop väkivallalle Vaaratilanteet esiin ja käsittelyyn Työterveyslaitos ja OAJ ovat kehittäneet Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa! -menetelmän. Aikuisen huono tai huolimaton kuuntelu tai epäarvostava puheensävy voi kärjistää tilanteen väkivaltaiseksi. Tiedon avulla työpaikan yhteistoiminnassa kehitetään varhaiskasvatuksen työn suunnittelua, lapsiryhmien järjestelyjä ja esimerkiksi sovitaan henkilöstön täydennyskoulutuksesta. – Olemme saaneet myönteistä palautetta sekä MAPA-koulutukseen että myös vastaavaan AVEKKI-koulutukseen osallistuneilta, Länsikallio kertoo. Päiväkotityöntekijä käsittelee asiaa päiväkodin johtajan kanssa, ja johtaja täyttää omalta osaltaan lomakkeeseen toimintaa, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo. Jos lapsi aiheuttaa vahingon, on olemassa myös vahingonkorvausvelvollisuus. Lapsen kasvun kannalta on tärkeää, että väkivaltatilanteet tulevat järjestelmällisesti käsittellyiksi myös vanhempien kanssa. Jos joudutaan käyttämään fyysisesti rajoittavia toimenpiteitä, paikalla on aina oltava toinen henkilökunnan jäsen tarkkailijana. Ohjelma painottaa tehokasta ja empaattista kuuntelua. Toimintatapamalli sisältää kouluttamista, kehittämistä ja yhteiskuntaan integrointia. Tämän vuoksi puuttuu myös turvallisuutta ennakoivaa ajattelua ja S TOP VÄKIVALLALLE kouluissa ja päiväkodeissa! -menetelmään kuuluu lomake, jonka avulla työntekijä voi helposti ja nopeasti kirjata väkivaltatapahtuman ja ilmoittaa siitä työnantajalle. – Varhaiskasvatustyö on nykyi sissä suurissa lapsiryhmissä monessa mielessä kuormittavaa. 7 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 sovitut toimenpiteet. LISÄÄ AIHEESTA Turvallisuuskoulutuksista tietoa: suomenmapakeskus.fi www.turvallisuuskoulutus.fi/avekki.php. työntekijöitä ja esimiehiä ilmoittamaan havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden tai esimiesten turvallisuudelle tai terveydelle. Kerätty tieto on hyödyksi myös päättäjille. – Esimerkiksi lapsen vakava käyttäytymishäiriö voidaan tunnistaa jo hyvin varhain, Länsikallio toteaa. – Tällä hetkellä päiväkodeissa on aivan liian vähän työtapaturmien ja turvallisuuspuutteiden kirjaamista ja niistä keskustelua. Suuret ryhmät kuormittavat Riina Länsikallio kehottaa raportoimaan järjestelmällisesti kaikista väkivaltatilanteista, jotta tarpeelliset töiden uudelleenjärjestelyt, sijaisjärjestelyt ja lapsiryhmien kokoonpanoihin liittyvät järjestelyt toteutetaan. LastentarhanOn surullista, että jotkut vanhemmat kasvattavat lapsiaan yhä 'Näytä sille, lyö takaisin!' -hengessä." Yhä suuremmiksi kasvaneissa päiväkotiryhmissä lasten tunnetaidot eivät kehity riittävästi, mikä on omiaan tuottamaan väkivaltaa ja siirtämään ongelmia myös kouluihin. Jotkin päiväkodit tarjoavat työntekijöille koulutusta, jossa opitaan paitsi aggressiivisen käytöksen ehkäisemistä, myös kiinnipitotekniikoita. Nykylasten kanssa tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa aikuisen puhe ei riitä. Opettajat kokevat nämä tilanteet hyvin vaikeiksi
LISÄÄ AIHEESTA tvk.fi > TVK:n Julkaisusarjat > Työmatka tapaturmien tilastoanalyysi ttl.fi > Turvallinen työympäristö > Henkilön suojaimet > Suojainten käyttö ja valinta > Liukuesteet Marjo Hippi ja muut: Työmatkatapaturmien vähentäminen kelivaroitusmallia kehittä mällä. – Toki omilla toimipaikoillamme olemme satsanneet myös oikea-aikaiseen ja riittävään talvikunnossapitoon ja liukkauden torjuntaan. Tavallisimmin vahingoittuvat alaraa jat ja seuraavaksi yleisemmin yläraajat. Loukkaantuneista lähes 70 % on naisia, sillä he kulkevat työmatkansa miehiä useammin muuten kuin hen kilöautolla. – Liukkaat ja pimeät olosuhteet ovat meillä turvallisuusteemana aina loka– joulukuussa. Niitä on noin 75 % kaikista työmatkatapaturmis ta, ja yleisimmin ne sattuvat marras– maaliskuussa. Liukkailla pitäisi liikkua ”hiihtämällä” ja lyhyin askelin. Asentajat liikkuvat maastossa, kaukolämpötyömailla ja tienvarsilla. Julistekampanjoissa ja turvallisuusvarteissa muistutetaan pitävistä kengistä, liukastumissuojista ja hiekoituksesta. Oulun Energialla on tästä hyvät kokemukset. 400 työntekijän yhtiössä myös liukastumisiin liittyvät työpaikkatapaturmat on saatu loppumaan. Ohjeena on käyttää nastoitettuja turvajalkineita tai liukuesteitä liukkaissa oloissa. Silloin hiekoitukseenkaan ei voi täysin luottaa. Hidasta, hiekoita ja hanki nastat TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA OULUN ENERGIA Turvallisuus alkaa minusta 100 % TURVALLISUUS Valintani on joka hetki kaikkialla Liukastumis, kaatumis ja kompas tumistapaturmia sattuu työmatkoilla keskimäärin 15 000 vuosittain. Saattoi sataa vettä ja sitten aamulla pakastua muutamassa tunnissa. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2017: 3 Liukastumisten torjunnassa kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön hiekoituksesta liukkaan kelin varoituksiin. Turvallisuus 100 % on yhtiön uusi turvallisuustyön tunnuslause. Myös näistä tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot ovat selvästi vähentyneet. YRITYKSEN TYÖNTEKIJÖILLÄ on jo kolmen vuoden ajan ollut mahdollisuus liittyä liukkauden varoitusjärjestelmään, jota ylläpitää SVA-Konsultointi Oy. – Esimerkiksi viime vuoden loppupuolella oli hankalat säät. Asian tiedostaminen ja oma vastuu ovat tässä tärkeitä. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 8 O ULUN ENERGIASSA on saatu hyviä tuloksia kulkemiseen liittyvästä turvallisuustyöstä: vuodesta 2012 lähtien liukastumisista aiheutuneet työmatkatapaturmat ovat vähentyneet 4–5 tapaturmasta 0–2:een. Liukastumisten ja kompastumisten määrä alkaa kohota yli 40vuotiailla, ja lähes kolmannes niistä sattuu viisi kymppisille. – Paljon vaikuttaa myös oma kävelytyyli. Vuodesta 2012 vuoden 2017 lopulle meillä on ollut 19 erilaista turvallisuusteemaa tai kampanjaa niistä tai työmatkaturvallisuudesta yleensä, kertoo Oulun Energian turvallisuuspäällikkö Tuomo Räisänen. Räisänen uskoo, että palvelu on auttanut monia. Naiset liukastelevat eniten. Esimerkiksi vuonna 2012 sairauspoissaolopäiviä oli vielä 95, mutta vuonna 2017 niitä ei ollut yhtään. Järjestelmään on heiltä liittynyt joka vuosi uusia työntekijöitä. Välissä on ollut kaksi muutakin nollavuotta ja yksi poikkeus, 77 päivän vuosi. Keli on salakavala, jos jään päälle sataa lunta. – Edelliset kaksi liukastumistapaturmaa sattuivat 2013, jonka jälkeen uusi ohjeistus annettiin, Räisänen kertoo. Varoituksen saa tekstiviestillä. Vuoden 2017 marras?joulukuussa Oulun Energia korosti liikkumiseen liittyvässä teemassaan omaa vastuuta
Helpolla eivät pääse auraajatkaan, jotka ovat saaneet osansa lumiraivosta. Jos kuittia ei tule, on lähdettävä etsimään. – Karttaisin menemistä tykkylumiseen metsään. Auraajat tekevät parhaansa ja yrittävät saada kalustolla tiet kuntoon. T ykkylumi on katkonut ja taivuttanut puita aiheuttaen merkittäviä puustovahin koja ja sähkökatkoja etenkin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Runsas lumi uhkaa työturvallisuutta TEKSTI RAIJA LAHTINEN NYRKKIEN HERISTELYÄ JA LAPIOIDEN VISKONTAA POIKKEUKSELLISEN RUNSASLUMINEN talvi osassa Suomea on tiennyt rankkoja työpäiviä myös lumenauraajille. K U V A H A R R I T E G E LB E R G. Turvallisuus ennen kaikkea, työsuojeluasiantuntija Markku Varis painottaa. Metsäkone kaatoi puita suurjännitelinjan vieressä, kun kaadettavan puun latvus katkesi ja putosi suurjännitelinjan päälle. Henkistä kuormitusta ovat lisänneet raivostuneet asiakkaat. Auraajat ovat myös saaneet uhkauksia. Jos metsään on pakko mennä töihin, Varis kehottaa liikkumaan siellä työparin kanssa. Kainuun Ristijärvellä sattui tammikuussa onnettomuus, jossa sähkölinjojen kunnostusta seurannut mies sai pahoja palovammoja (HS 8.1.2018). – Etenkin korkealla vaarapäissä kosteus on tiivistynyt sähköpylväisiin ja -linjoihin sekä puun runkoihin ja oksiin. Markku Varis neuvoo välttämään liikkumista raivausja hakkuutyömailla silloin, kun kone on työssä. Hiljainen kuolema tulee helposti. Tykkylumi on osittain jäätä, joka sulaa vasta, kun lämpötila on vähintään plus viisi astetta viikon ajan. – Työparin kanssa kannattaa kulkea peräkkäin niin, että välimatkaa on noin 20 metriä. Linja putosi maahan, ja mies sai palovammoja, vaikka hän seisoi vaara-alueen ulkopuolella. 9 AJASSA 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Ulkopuoliset vaarassa Myös retkeilijät ja muut metsissä liikkujat ovat vaarassa tykkylumialueilla. Toinen auraaja koki uhkaavan tilanteen, kun kaksi miestä yritti tulla lapion kanssa hyttiin. Markku Variksen mukaan tilanne ei lähiviikkoina parane. Vahinkoja on korjattava, mutta työskentely metsässä on nyt hengenvaarallista. Takana tuleva tarkkailee tilannetta ja varoittaa edellä kulkevaa. Kaatuva puu ei pidä ääntä eikä katkennutta oksaa tai tippuvaa jääkimpaletta ehdi väistää. Yksin metsään lähtevän pitää kertoa sovitulle henkilölle etukäteen, minne menee ja mihin aikaan tulee takaisin, sekä kuitata tulonsa pois. Maan ollessa sula juuret eivät saa tukea, vaan puut katkeavat tai kaatuvat. Puu sietää painetta jonkin verran, mutta kun latvat taipuvat, painopiste siirtyy. – Ollaan vasta alkutalvessa. – Yritysten on syytä tarkistaa työturvallisuusohjeet tykkylumialueilla ja muuttaa niitä tarpeen mukaan, olipa työntekijä liikkeellä suksilla tai koneella. Savon Sanomien ja Pieksämäen Lehden mukaan auroja päin on heitetty joskus lumilapioilla ja -kolilla ja nyrkkejä on heristelty. Metsässä työskentely on hengenvaarallista tykkylumisilla alueilla. Kaatuvat puut, putoilevat oksat ja jääkimpaleet aiheuttavat suurta vaaraa. Raivon syynä on useimmiten se, että pihaliittymä on umpeutunut auran jäljiltä, tai se, ettei tuttua tienpätkää ole ehditty aurata. Eräälle aura-auton kuljettajalle soitettiin kotiin, ja hänet uhattiin ampua. Vettä satoi syksyllä runsaasti eikä maa ehtinyt jäätyä, kun alkoivat runsaat lumisateet. Aikaisintaan siis maaliskuussa. – Uhkailuihin pitää olla nollatoleranssi. Kun kuulee napsahduksen, on jo myöhäistä, sanoo työsuojeluasiantuntija Markku Varis Metsäalan asiantuntijat ry:stä. Maltti on valttia silloin, kun lunta tulee paljon. Puut voivat kaatua arvaamattomaan suuntaan, koska märkä, roudaton maa ei sido juuria. Poikkeuksellinen talvi Syy poikkeuksellisen laajaan ja hankalaan tykkylumitalveen on maan märkyydessä, ilman lämpötilassa ja tuulioloissa. Jos jotain sattuu, toinen hälyttää apua oikeaan paikkaan
Työpaikalta tulisi löytyä ainakin vesipiste, jääkaappi ja mikro tai uuni ruoan lämmittämiseen sekä tila, jossa ruoan voi nauttia rauhassa. Maukkaan salaatin saa koottua myös lähikaupan salaattibaarista. Juomme yhdessä myös aamu ja ilta päiväkahvit. Jos ei, niin otan mukaan aina kin jotain syötävää, vaikka pähkinöitä, smoothien tai banaanin, hän kertoo. Silloin on tärkeää suun nitella ruokailu jo edellisenä päivänä. LISÄÄ AIHEESTA www.evira.fi > Elintarvikkeet > Terveyttä edistävä ruokavalio www.elo-saatio.fi > Hankkeet > Syödään yhdessä. Tässä seurana on Niina Haavisto Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Oy:stä. Jos työpäivän lounas koostuu eväistä, niiden suunnitteluun ja valmistami seen kannattaa varata aikaa, jotta ateria ei jää yksipuoliseksi. Sen on huomannut myös yrittäjänä työskentelevä ympäristöja maisemasuunnittelija Minna Hänninen. Lounaan väliin jät täminen aiheuttaa väsymystä, keskit tymisen puutetta ja huonotuulisuutta. Etenkin pk ja yksinyrittäjillä on ruokailussaan paljon parannettavaa. Y HTEINEN RUOKAHETKI lisää virkeyttä, työtehoa ja yhteisöllisyyttä sekä edistää hiljaisen tiedon siirtymistä. – Saan yhteisistä hetkistä virtaa, ja ne irtaannuttavat vähäksi aikaa puurta misesta, Hänninen toteaa. – Lounastamme useimpina päivinä yhdessä lähialueen lounaspaikoissa. Yhdessä syömään! TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVA TYTTI NISSI Lounas maistuu paremmalta hyvässä seurassa. Gluteeniyliherkkyys rajoit taa hieman valikoimaa, mutta esimer kiksi läheisestä työpaikkaruokalasta saa pyytämällä aina jotain sopivaa. – Kuljen kesäaikaan tonteilla ja asiak kaiden luona. Myös yrittäjien omat yhdistykset järjestävät ajoittain lounastilaisuuksia, joissa voi verkos toitua. Silti Suo messa syödään yhdessä harvemmin kuin muissa Euroopan maissa. Terveellisiin aterioihin ja yhteisiin ruokahetkiin kannattaa satsata myös kotona. RUOKASEURAN MERKITYKSEN on huomannut myös oululainen ympäristö ja maisemasuunnittelija Minna Hänninen. Nälkä ei taltu silloin edes illalla, jolloin tulee helposti syötyä liikaa. Kolmen lapsen vielä asuessa kotona Hänninen piti kiinni perheen yhteisistä ruokaajoista. Yhdessä syöminen on meille edelleen tärkeää. Mietin, löytyykö lounaspaikka ajoreitin varrelta. Jos ruokaseuraa ei ole saatavilla, sitä saattaa löytyä muista yksin puurtajista tai lähityöpaikoilta. Varsinkin talvi aikaan hänen työpäivänsä kuluu omassa GreenDreamsyrityksessä toi mistossa suunnitelmia piirtäen. Onneksi kierteen voi katkaista ja ruokailutapoja korjata pieninkin keinoin. Lähes kai kista kaupoista saa valmiita tai oman valinnan mukaan koottuja salaatteja ja lämpimiä ruokia, jos eväiden rakentelu tuntuu hankalalta. Raskas, myöhäinen syöminen taas rasittaa unen laatua, mikä johtaa väsymyk seen ja ylipainon kertymiseen. Eväät voivat olla illallisen tähteitä tai varta vasten tehty salaatti. KUPPI KAHVIA JA VOILEIPÄ lou naaksi eivät riitä. Lounaan kanssa ne ryt mittävät hyvin päivää. Myös Minna Hänninen ottaa kiirei sinä päivinä mukaan eväät ja lämmit tää ne toimistoyhteisön keittiössä. Syynä voivat olla kiire tai ruokailu rytmin ja seuran puute. Tauoilla jutellaan joskus työ Yhdessä syöminen merkitsee paljon muutakin kuin vatsantäytettä. Suomalaista ruokakulttuu ria edistävän ELOsäätiön mukaan joukko ruokailussa on vielä hyödyn tämätöntä potentiaalia. Yhdessä syöminen on Hänniselle tärkeää myös sosiaalisten suhteiden vuoksi. Yksin työskennellessä lounas saattaisi jäädä väliin ilman samassa osoitteessa toi mivia arkkitehteja. Yrittäjä Minna Hänninen (oik.) lounastaa usein samassa toimisto yhteisössä työskentelevien arkkitehtien kanssa. – Nykyään laitamme illallisen usein mieheni kanssa – kiireettömästi ja hie man kevyemmin kuin lasten asuessa kotona. – Pyrin syömään lämpimän aterian päivittäin. Ongelmana voi olla myös se, että työpaikalla ei ole mahdollisuutta lämpimän aterian nauttimiseen. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 10 asioista, koska kaikki tekevät suun nittelutyötä. Useimmiten keskustelut koskevat kuitenkin harrastuksia tai perheasioita, sillä kaikki tuntevat hyvin toisensa
Koulutus. AJASSA 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 TALVIAUTOILIJAN ON VARATTAVA liikkeelle lähtemiseen tavallista enemmän aikaa. Tässä Liikenneturvan vinkit näkyvyyden varmistamiseksi talvikeleillä. Lisäksi monessa työpaikassa ei tehty riittävästi yhteistyötä työterveys huollon kanssa eikä hyödynnetty sen asiantuntemusta. Tämä ilmeni työsuojelun valvontahankkeessa, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteutti alueellaan viime vuonna. Hän määrittelee asiakkaan ja sidosryhmien kanssa tavoitteet ja mahdollisuudet ja muotoilee palveluprosessista mahdollisimman sujuvan. Myös taloudelliset näkökulmat on ymmärrettävä. Putsaa auto huolellisesti lumesta ja jäästä ennen lähtöä – myös peilit ja valot kirkkaiksi! – TARVE PALVELUMUOTOILIJOISTA on nyt niin kova, ettei tarpeisiin ehditä aina vastata, sanoo palvelumuotoilijana itsekin toimiva Lahden Muotoiluinstituutin lehtori, vastuuopettaja Sara Ikävalko. Työturvallisuudesta ja psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta alalla pidetään tarkastusten perusteella hyvää huolta. Varmista, että auton varsinaiset ajovalot ovat päällä. – Elokuva-alalla työ on hetkittäin hyvin intensiivistä ja työpäivät pitkiä. RAIJA LAHTINEN Ajatko autoa vai iglua. Selvitä optimisäädöt etukäteen ohjekirjasta. Työn tavoite. Se helpottaa lumien putsaamista ja ehkäisee lasien jäätymistä ja huurtumista. Mutta mitä nämä uudet ammattilaiset oikeastaan tekevät. Suuntaa lämmin, voimakas puhallus tuulilasille, jotta lasit eivät huurru. Ennakkoluulottomuutta, uteliaisuutta, empatiakykyä ja halua astua erilaisten ihmisten saappaisiin. Työterveyshuolto oli järjestämättä 12 työpaikalla. Parasta työssä. Työsuojelutarkastus tehtiin lähes 80 työpaikkaan, joista joka kolmannelta puuttui kokonaan työajan seuranta. Auto, jonka katon päällä on lumikerros ja ikkunoissa pienet kurkistusreiät, muistuttaa enemmän iglua kuin autoa ja on vaaraksi kaikille tiellä liikkuville. Miten työskennellään. Alalla puhuttanut seksuaalinen häirintä ei tarkastuksissa noussut erityisesti esiin. Monilla työpaikoilla oli puutteita myös ylitöiden kirjaamisessa. Työskentelen itse konsulttina oman yrityksen kautta yrityksille ja kaupungeille. Kenelle työskennellään. Esilämmitä auto. Näin sisätiloihin ei kerry niistä kosteutta. Teemme arkea entistä paremmaksi, autamme luomaan uusia palveluja ja löytämään uusia markkinoita. Valvontakohteina oli elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotantoon, jälkituotantoon tai levitykseen keskittyviä yrityksiä sekä äänistudioita ja musiikkituottajia. Palvelumuotoilijat toimivat usein konsultteina yksityisellä ja julkisella sektorilla. Silti monessa työpaikassa työntekijät kokivat, että työnantaja huolehtii heidän työhyvinvoinnistaan ja pyrkii ehkäisemään haitallista kuormitusta, työsuojelutarkastaja Pia Nivalainen kertoo. ELOKUVA-ALALLE SEKÄ RISUJA ETTÄ RUUSUJA KOONNUT HELINÄ KUJALA K U VA L A U R I R O T KO K U V A SH U T T E R ST O C K K U V A SC A N ST O C K P H O T O. Mitä edellyttää tekijältään. Katso myös video auton oikeaoppisesta putsaamisesta: www.liikenneturva.fi > Ajankohtaista > Liikennevinkit > Unohda igluautoilu – muista esilämmitys ja käytä lumiharjaa Mitä tekee palvelumuotoilija. Palvelumuotoilijat parantavat asiakaskokemusta. Työotteen on oltava ihmislähtöinen, sillä työ perustuu yhteissuunnitteluun. Ihmisten kanssa oleminen ja uuden kehittäminen on lumoavaa! Palvelun parantaminen ja ihmisten tarpeisiin vastaaminen palkitsevat. E lokuva-alalla on parannettavaa työajan seurannassa ja työterveyshuollon järjestämisessä. Pudistele lumet vaatteista ja kengistä ennen autoon istumista. Koulutusta antavat Aalto-yliopisto, Lapin yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu. Tuotamme taloudellista ja inhimillistä arvonnousua, joka voi ilmetä vaikka aiempaa parempina kohtaamisina, sujuvana palveluna tai toimivina uusina käyttöliittyminä. Palvelumuotoilija havainnoi ja analysoi organisaation toimintaa ja asiakkaan kokemuksia
Tähän teokseen ne on koottu. ttk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Julkaisut > Ladattavat julkaisut "RINNETTÄ YLÖS KÄVELLESSÄ jalka lipsahti ja hän kaatui mahalleen. ttk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Julkaisut > Verkkokauppa KUN HENKILÖSTÖ REISSAA paljon, miten huolehditaan työterveydestä ja -turvallisuudesta. Tässä oppaassa on käyty läpi iso osa lehdenjakajan työn vaaranpaikoista ja niihin varautumisista. Työturvallisuuskeskus, 2017. Miten otetaan huomioon työkulttuurien ja -ympäristöjen erilaisuus. Kirja on helppo laittaa yläkulmaan valmiiksi lävistetystä reiästään vaikka ilmoitustaululle roikkumaan. Hän kirjoittaa myös: "Jos yritys ei pysty luomaan kulttuuria, joka haastaa sen sisältä käsin, se haastetaan ulkoapäin, ja silloin on jo myöhäistä." "Entä jos meidän pitäisikin hymistelyn sijaan oppia kaivamaan verta nenästä?" Konflikti on ketteryyden ja muutosten välttämätön työkalu. Käsi jäi alle, ja hän löi hampaansa maahan. Tietosuoja-asetus tutuksi Osaava tietosuojavastaava, Ari Andreasson, Jaana Riikonen ja Arto Ylipartanen. Konfliktit kunniaan Konflikti päivässä — Kulttuuri ratkaisee yrityksen kohtalon, Kirsi Piha. Henkilötietojen turvallinen ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava käsittely on saatettava EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaatimalle tasolle 25. Julkaisu tarjoaa riskeihin liittyvää tietoa ja lainsäädäntöä turvallisuusalan ammattilaisille sekä esimiehille ja johtajille, jotka ovat vastuussa työmatkoja tekevästä henkilöstöstä. Työturvallisuuskeskus, 2017. Reissujen riskit minimiin Turvallisesti työmatkalla ulkomailla. Lait näkyville Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2018, toimittanut Kimmo Nieminen. Tietosanoma, 2017, 74 euroa. Petteri Kilpisen kirjaa on helppo uskoa: vain osallistava johtamistapa voi luoda yrityskulttuurin, jossa yrityksen tuotto on suurempi kuin sen osaamisten summa. toukokuuta mennessä! KOONNUT MERJA KARJALAINEN 6. Mitä se tarkoittaa erityisen vaarallisilla alueilla. Docendo, 2017, 34,90 euroa. KUN SUORITTAVA TYÖ automatisoituu, johtajien tehtävä on huolehtia ihmisistä ja heidän mahdollisuuksistaan luoda uutta. 2. TYÖELÄMÄN KESKEISET LAIT ja asetukset on oltava työpaikalla nähtävillä. 3. Mukana on erilaisia ulkomaantyön muotoja päivän työmatkasta kuukausia tai vuosia kestävään komennukseen. Lehdenjakajalle turvaa Jakajan työturvallisuus. Alma Talent, 2017, 45 euroa. Inspiroiville johtajille Inspiroitunut — miten johtaa ja menestyä muuttuvassa työelämässä, Petteri Kilpinen. Menestys on entistä enemmän kiinni siitä, kuinka hyvin johtajat kuuntelevat, ymmärtävät ja innostavat ihmisiä. Työntekijöille on tsekkauslistat: mitä pitää tehdä ennen lähtöä, ja miten ter vey destään voi huolehtia perillä. "TÄMÄ KIRJA ON OMISTETTU työpaikkojen 'hankalille tyypeille', joiden haastamisen motiivina on muuttaa asioita paremmiksi", kirjoittaa Kirsi Piha. 4. OVATHAN ORGANISAATIONNE tietosuojatiedot ja -taidot ajan tasalla. 5. Alma Talent, 2017, 74 euroa. Myös kuormituksen hallintaan on ohjeita. LUKUVINKIT | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 12 1. Yksi hammas katkesi.” Suurin osa jakajille sattuneista tapaturmista on liukastumisia, kompastumisia, putoamisia ja kaatumisia, joista aiheutuneet vammat kohdistuvat useimmiten nilkkoihin, jalkoihin ja selkään. Nyt ajankohtaista! 1 3 5 6 4 2
www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL TYÖTERVEYS(HUOLTO) ja työturvallisuus pälkähtävät pk-yrittäjän ja yksinyrittäjän päähän ehkä vasta sitten, kun ongelmia on jo ehtinyt ilmaantua. 19—22.) 11. AIVOIHIN LIITTYVÄÄ kirjallisuutta on viime aikoina ilmestynyt tiuhaan tahtiin: Ainutlaatuiset aivot (Bazar), Aivotaidot — Käytä päätäsi paremmin (Gummerus), Aivojen huoltokirja (Alma Talent) ja Tunne aivosi (Otava), jonka toinen kirjoittaja Minna Huotilainen on ollut tekemässä myös painotuoretta kirjaa Aivot työssä. (Aiheesta TTT-lehdessä 3/2016, Myötätuntoa töihin, s. Tutkimusja kehittämishankkeen loppuraportti, Annina Ropponen, Tarja Hakola ja Sampsa Puttonen. Tietäisit, että et ole työtovereillesi ja esimiehillesi vaihdettavissa oleva resurssi, vaan sinut nähdään kokonaisena ihmisenä, jolla on inhimilliset tunteet. Hän ei usko elämän olevan kohtalon sanelemaa. Mitattuja treenejä Treenaa tehokkaasti — Teknologia apuna kestävyysharjoittelussa, Janne Kallio. PS-kustannus, 45 euroa. Työn tauoittaminen kannattaa järjestää. Tämä opas muistuttaa yrittäjäkollegojenkin suulla, että asiat kannattaa hoitaa kuntoon yritystoiminnan alusta alkaen. Tolkullisia työaikoja Työaikojen kehittäminen matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluissa. Viikoittaisia toistuvia 11 tunnin ja etenkin alle 8 tunnin työvuorovälejä pitäisi välttää. 8. Näin kirjoittaa norjalainen mentaalivalmentaja, entinen upseeri, laskuvarjosotilas ja taloustieteilijä Erik Bertrand Larssen. Työterveyslaitos, 2017. Muut saattavat hengästyä. SISÄISESTI VAHVA IHMINEN ei luovu uskosta, että muuttuminen on mahdollista. 9. KIRJA SOPII DIGIAJAN intohimoiselle liikkujalle, joka nauttii suoritustensa mittaamisesta ja seuraa aktiivisesti fyysisen kestävyytensä kohenemista. 12. 10. Bazar, 2018, 24,90 euroa. Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa työvuorosuunnitteluun. Otava, 2018, 27,95 euroa. Kanttia ja kuntoa 7 9 10 11 8 12. Työterveyslaitos, 2017. Iltavuorojen fyysistä kuormitusta pitää tasata työjärjestelyillä ja/tai tehtäväkierroilla. Hän tietää, mikä on hänelle tärkeää. Perusfaktat yrittäjille Yrittäjän työterveyshuolto ja työturvallisuus, Auli Airila, Barbara Bergbom, Helena Palmgren ja Kristina Rajala. MILTÄ TUNTUISI TULLA työpaikalle tietäen, että sinusta välitetään siellä. Näin kysytään tämän kirjan takakannessa. Menestymisen kova ydin löytyy jo nyt, saati vastaisuudessa, taidoista, halusta ja teoista, joilla ylläpidetään välittämisen, arvostamisen ja auttamisen kulttuuria. Myötätuntoa töihin Myötätunnon mullistava voima, toimittaneet Anne Birgitta Pessi, Frank Martela ja Piia Paakkanen. Aivot pinnalla Aivot työssä, Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi. Hän nojaa omiin ja asiakkaidensa kokemuksiin, joista syntyy voimakas viesti: Olet vahvempi kuin luuletkaan. Aivot työssä ei jää vain yksilötasoisen aivohuollon ohjeisiin — toki mukana on vinkkejä: "Ota lasi vettä, avaa ikkuna ja tee pari kyykkyä." Se katsoo myös kokonaisuuksia: miten organsiaatio, työyhteisö ja tiimi toimivat niin, että aivokapasiteettimme on parhaassa mahdollisessa käytössä ja voimme hyvin. Täyttä elämää Vahva, Erik Bertrand Larssen, suomentanut Susanna Paarma. Hän keskittyy yhteen asiaan kerrallaan. Raportissa suositellaan, että yksittäisille työntekijöille ei saisi kasautua pitkiä työvuoroja tai lyhyitä työvuorovälejä. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 7. Fitra, 2017, 32,90 euroa. www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL MATKAILU-, RAVINTOLAJA VAPAAAJAN palvelutöissä on paljon kuormittavia tekijöitä. Hän katsoo kauas
"Todella mielenkiintoinen lopputulos, että sairauslomien määrä ja pituus on lyhentynyt, kun vastuuta on annettu työtekijä–esimiesakselille." "Omalle työpaikalle hyvin ajankohtai nen asia pohdittavaksi. Kiitos kaikille äänestykseen osal listuneille! Teitä oli niin paljon, että arvoimme luvattujen Silenta Suomi 100 kuulonsuojainten lisäksi yllätyspalkintoi na kaksi Cederrothin First Aid Kit Me dium ensiapulaukkua. KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 6/2017 lukijapalaut teen mukaan oli Jopa 9 päivää sairaus lomalla esimiehen luvalla. Sievin jalkineiden voittaja voi valita kahdesta mallista itselleen sopivimmat. Ennakkokäsityksestä huolimatta asiat voivatkin sujua paremmin kuin hyvin." KAIKKIEN VIIME NUMEROSTA palautetta antaneiden kesken arvottiin Gymbaaktivointilauta sekä kahdet Silenta Suomi 100 kuulonsuojaimet. Aktivointilaudan voitti Aki Pennanen ja kuulonsuojaimet Hillevi Lehmusjärvi ja Liisa Yrjämä-Huikuri. Toiseksi eniten ääniä sai 3/2017, johon valokuvaaja Anna Dammert oli kuvan nut Oona Hirvosen. LUKIJOILTA. Tuon Suomi 100 juhlanumeron kansikuvana oli vanha työsuojelujuliste, joka julkaistiin sosiaali ja terveysministeriön alaisen työsuojelu hallinnon ja Työsuojelunäyttelyn luvalla. Hienoa, että jos sain on rohkeasti lähdetty kokeilemaan käytäntöä yli kolmen päivän poissaololle ja tulokset ovat olleet varsin positiivisia." MEILLÄ MENEE HYVIN – ja petratta vaakin riittää kokosi kahdeksan asian tuntijan näkemykset siitä, missä tilassa suomalainen työelämä on ja miten sitä kehitetään edelleen. rohkeus, riskinotto, luottamus ja hyvinvointi." SUOSIKKIEN JOUKKOON kuuluivat myös: Yrittäjäkin tarvitsee työterveyshuollon! "Voi, kun tällainen juttu olisi kaikkien yrittäjien luettavissa!" Niska jumissa — syy kaularangassa. MIKÄ JUTTU tässä nume rossa kiinnosti sinua eniten. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 14 "Todella tärkeitä asioita nostettu esiin työelämän kehittymisestä: mm. Jokainen kansi löysi omat ystävänsä. Juttu kiinnosti monia. Kuulonsuojaimet voittivat Barbro Hult ja Samuli Kaleva ja ensiapulaukut Sini Soivanen-Halmetoja ja Antti Alhanko. Sporttisissa Racer Roller S3:ssa on erittäin pitävä kaksikerrospohja ja joustoelementti varmistaa maksimaalisen iskunvaimen nuksen. "Asia tulee huomioida omassa (toi misto)työssänikin." 10 kysymystä työhyvinvoinnista "Työhyvinvointia tulee johtaa kuten muitakin toimintoja." "Maahanmuuttajan hymy voi tarttua." "Erittäin hyvin tuotu esille, että moni kulttuurisuus voi olla työpaikalle rikkaus. Parasta juttua voit äänestää sivun 34 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi TTT-lehden viime vuoden kansista oli ylivoimainen 6/2017! LUKIJOIDEN MIELESTÄ Työ Terveys Turvallisuus lehden menneen vuoden paras kansi oli vuoden viimeisessä numerossa 6/2017. Roller High+ S3:ssa jalka on suojattu kevyellä komposiittivarvassuojal la ja teräksisellä naulaanastumissuojalla. "Monipuolinen kuvaus Suomen työ elämän nykyhetken tilasta." Jopa 9 päivää sairaus lomalla esimiehen luvalla Meillä menee hyvin ja petrattavaakin riittää Mikä oli paras juttu. Jalan muotoihin mukautuva nilkkasuoja vaimentaa nilkkaan kohdistuvia iskuja. Kerro se tai anna muuta pa lautetta, niin voit voittaa Sievin turvajalkineet, arvo 155—169 euroa, tai 10 kappaletta Smartumin kulttuurija liikuntaseteleitä (arvo 50 euroa)
Työpaikat ovat siinäkin keskeisessä roolissa, sillä tavoitteena on nivoa koulutusta entistä lähemmäs työelämää. 15 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A IS M O H E N T T O N E N UUSIA OSAAJIA OPPISOPIMUKSELLA NOIN 200 000 SUOMALAISTA on tällä vuosituhannella suorittanut ammatillisen tutkinnon oppisopimuksella. Oppisopimus vaatii työnantajalta kykyä ja halua panostaa työntekijä-opiskelijan ohjaamiseen sekä huolehtimista siitä, että työtehtävät vastaavat tutkinnon tavoitteita. Koulutus voi olla väylä ammattiin ja työelämään tai mahdollisuus vahvistaa tai uudistaa jo olevassa olevaa ammattitaitoa lisäkoulutuksen avulla. Koulutusmuodon valttina on se, että oppisopimusopiskelija on työsuhteessa, josta maksetaan palkkaa. Opiskelijalta kouluttautuminen edellyttää halua oppia asioita käytännössä ja toimia osana työyhteisöä. Oppisopimuksessa opiskelu yhdistyy työssä käyntiin, koska tarvittava osaaminen hankitaan pääosin käytännön työtehtävissä. Tämän vuoden alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus tekee opiskelusta aiempaa joustavampaa ja vaikuttaa eniten opiskeluun oppilaitoksissa. Vastalahjaksi työnantaja saa alan tuoreimman tiedon ja yrityksen tarpeiden mukaan kasvavan osaajan. 16 Uusia taitoja työssä oppien 20 Ammattikeittiössä prosessit kuntoon 22 Luottamus kasvaa vuorovaikutuksesta Tässä NUMEROSSA Lue aiheesta lisää seuraavilta sivuilta. Mira Kettunen opiskeli oppisopimuksella maalariksi työpaikallaan Viessmann Refrigeration Systems Oy:ssä Porvoossa.
Viessmannilla työskentelevä Mira Kettunen (vas.) valmistui oppisopimuskoulutuksesta viime vuonna, ja Linda Heino aloitti opiskelun vuodenvaihteessa. Työssä kouluttautumalla oppimisesta tulee usein yhteisöllinen kokemus. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT ISMO HENTTONEN Uusia taitoja työssä oppien Ammatillisen koulutuksen uudistus tiivistää opiskelun yhteyttä työelämään. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 16. Pintakäsittelijän työssä tarvitaan myös hiomakonetta. Oppisopimuksessa työssä oppimisella on jo vahva rooli. Etualalla yrityksen HR Partner Pirjo Hagman
Ja koulutuksen jälkeen on yleensä varma työpaikka, aiemmin lukion käynyt Kettunen sanoo. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 – OPPISOPIMUSKOULUTUS ON MONIPUOLISTA ja mielenkiintoista. Siinä pääsee itse näkemään, tekemään ja kokemaan, millaista työteko oikeasti on, summaa maalariksi valmistunut Mira Kettunen, 26. Oppisopimuskoulutuksesta on viime vuosina valmistunut Suomessa 12 000–13 000 opiskelijaa vuosittain. Siksi opiskelijan on päästävä työssään tekemään sellaisia tehtäviä, jotka kartuttavat tutkinnossa vaadittavia taitoja. Sen kautta saa myös sitoutettua nuoria työntekijöitä, joilla ei vielä ole tutkintoa, sanoo yrityksen HR Partner Pirjo Hagman. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu vipunen.fi Tyyskä, joka ehti siirtää osaamistaan eteenpäin ennen kuin jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa. – Oppisopimuskoulutuksen hyvä puoli on, että opiskelua varten ei tarvitse hankkia tukia, koska samaan aikaan on töissä ja saa palkan. Samalla ohjaaja ja koko työyhteisö oppivat uutta, kun opiskelijat toivat alan tuoreimman tiedon mukanaan oppilaitoksesta. Hän työskentelee Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksessa, joka toimii alueen oppisopimusten järjestäjänä. Opiskelu mahdollistaa sen, että voin jatkaa täällä töitä, Jämsä toteaa. Kettusen opinahjona oli Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnassa, jossa hän vietti keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa. – Olen aina sanonut, että jos tämä ala on metrin pituinen, siitä tietää itse vain kymmenen senttiä, Tyyskä toteaa. – Olemme kouluttaneet pintakäsittelijöiden lisäksi myynnin ammattilaisia, esimiehiä, kylmäasentajia ja -mestareita sekä tuotekehittäjiä. Hänen mukaansa oppisopimuksen onnistumisessa on olennaista se, että tutkinnon tavoite ja työnkuva vastaavat toisiaan. Tänä vuonna keskuksesta tuli osa Edupolia, joka kuuluu Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymään. – Tehtävänämme on hallinnoida oppisopimusta. Oppisopimuskoulutuksen alaikäraja on 15 vuotta. Edullista koulutusta Oppisopimus on valtion rahoittamaa koulutusta. Oppi laitokset saavat rahaa tietopuolisen koulutuksen antamisesta, ja työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuviin. Jos edellytykset täyttyvät, ostamme tietopuolisen koulutuksen oppilaitokselta. Toinen uusi opiskelija, Max Jämsä, puolestaan vaihtaa alaa talon sisällä. Se on hieman alle viidennes kaikista toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Hän on työskennellyt yrityksessä jo 11 vuotta ja tehnyt aiemmin metallitöitä tehtaan levyntyöstökeskuksessa. Tyyskä kehuu opiskelijoiden asennetta ja kovaa tiedonjanoa. Suurin osa opiskelijoista on yli 25-vuotiaita. Yhtiön Porvoonyksi kössä on lähes 400 työntekijää. Vuonna 2016 tutkinnon suorittaneista alle 25-vuotiaiden osuus oli alle 10 prosenttia. Yksi heistä on Linda Heino, josta tuli yrityksen vakituinen työntekijä vuokratyösuhteen jälkeen pari kuukautta sitten. Nyt hänen työtään jatkaa uusi työpaikkaohjaaja. Väylä uuteen osaamiseen Viessmann Refrigeration Systems Oy, aiemmin Norpe Oy, on reilussa kymmenessä vuodessa kouluttanut yli 140 työntekijää oppisopimuksella. Puolentoista vuoden kouluttautumisen jälkeen hän jatkaa maalarina samassa paikassa. Hänestä oli hienoa nähdä, että uusien tekijöiden mielenkiinto kasvoi sitä mukaa, kun entistä haastavampia tehtäviä tuli vastaan. – Heillä oli aina tukku kysymyksiä, ja kävimme pitkiä keskusteluja siitä, mihin toimintatavat perustuvat, Tyyskä kertoo. Lisäksi vuodenvaihteessa samaa tutkintoa alkoi opiskella kolme työntekijää. Opiskelusta noin 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla käytännön työtehtävissä ja noin 20 prosenttia tietopuolisena opiskeluna, useimmiten lähiopiskeluna oppilaitoksessa. Oppisopimuksessa opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä tekevät sopimuksen tutkinnon tai sen osien suorittamisesta. – Kun tehtävät vaihtuvat, pitää kouluttautua. Koko työyhteisön oppimista painottaa myös asiakasvastaava Petri Simander. Teemme yhteistyötä useiden kymmenien oppilaitosten kanssa, Simander kertoo. Yksi oppii – kaikki oppivat Työpaikalla opiskelijan oppimista tukee työpaikkaohjaaja, joka on kokenut ja tehtävään varta vasten nimetty työntekijä. – Koulutus kiinnostaa, koska haluan oppia uutta, Heino sanoo. Kettusen ja aiempienkin pintakäsittelyn opiskelijoiden työpaikkaohjaajana toimi Raimo OPPISOPIMUS NUMEROINA Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella lähes kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimus on koettu meillä hyväksi tavaksi kouluttaa henkilöstöä, kun tarvitaan uudenlaista osaamista. Toinenkin nuori työntekijä suoritti oppisopimuksella pintakäsittelyn perustutkinnon samaan aikaan Kettusen kanssa. Yritys on osa isoa kansainvälistä Viessmann Groupia, jossa työntekijöitä on yli 12 000. Porvoossa asuva Kettunen suoritti pintakäsittelyalan perustutkinnon työpaikallaan Viessmann Refrigeration Systems Oy:ssä, jossa valmistetaan kylmäkalusteita ja jäähdytysjärjestelmiä muun muassa ruokakauppoihin. Kun opiskelija hakeutuu oppisopimukseen, varmistamme, että tutkinto on mahdollista suorittaa kyseisellä työpaikalla
Jos oppi sopimuskoulutukseen ja samalla työsuhteeseen ote taan työtön henkilö, työnantaja voi hakea palkkatukea TEtoimistolta. Ensin asiat käy dään läpi koko taloa koskevalla yleisellä tasolla, minkä jälkeen esimies hoitaa perehdytyksen omassa yksikös sään. – Kerran eräs pintakäsittelyn opiskelija riisui tutkinto tilaisuudessa ensin haalarinsa yläosan ja vielä sen jäl keen maskin, vaikka työ oli vielä kesken. Koulutuskorvauksen suuruus vaihte lee ammatillisissa perustutkinnoissa alan ja tutkinto tavoitteen mukaan 50:stä 200 euroon kuukaudessa. Viessmannilla työntekijöiden perehdytys hoidetaan Hagmanin mukaan kolmivaiheisesti. Kun työntekijäopiskelija on lähiopetuksessa oppi laitoksessa, työnantajan ei tarvitse maksaa hänelle palkkaa niiltä päiviltä. Jos opinnot sujuvat ja motivaatiota riittää, Välkkynen kannustaa opiskelijoita kehittämään ammattitaitoaan eteenpäin. Esimerkiksi pintakäsittelyn perustutkinnon tutkinto vaatimuksiin kuuluvat työturvallisuuskorttia vastaavat tiedot ja taidot. – Meillä on paljon myös harjoittelijoita paikallisista oppilaitoksista, niin kone, metalli, sähkö kuin raken nusalaltakin. Kuten muissakin ammatillisissa tutkin noissa, pätevyys osoitetaan käytännössä ammattiosaa misen näyttönä. – Meillä on päätetty näin, jotta opiskeluun ei ole ke nelläkään taloudellista estettä. Jos opiskelija laiminlyö turvallisuutta tutkintotilaisuudessa, oppeja on vielä kerrattava. Yritykselle oppisopi muskoulutus on kuitenkin hyvin kokonaistaloudel lista, Pirjo Hagman sanoo. – Koulutuksessa avautui se, kuinka laaja ala pinta käsittely on. Nyt osaan siitä vasta pienen osan, joten lisä oppi kyllä kiinnostaa, hän sanoo. Viessmannilla työnantaja kustantaa majoituksen lähi opiskelujaksoilla. Muita opintososiaalisia etuja ovat matka ja majoituskorvaus. Tämän vuoksi esimerkiksi pinta käsittelyn tutkintoa suorittavien ei tarvitse matkustaa edestakaisin Porvoosta Hämeenlinnaan eikä käyttää koulutukseen omia varojaan. Työturvallisuus pitää hallita Kun työpaikka on myös oppimisympäristö, työturval lisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuk sen mukaista palkkaa koulutuksen ajalta. Näin tehdään aina, kun taloon tulee uusi työntekijä. Näistä sovitaan oppisopimusta solmittaessa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 18 kustannuksiin. Tutkintoa ei voitu silloin työturvallisuuden osalta hyväksyä, kertoo vastuukouluttaja Jari Välkkynen Ammattiopisto Tavas tiasta. Kun kokemusta on karttunut vielä lisää, ammattiosaamista voi syventää erikoisammatti tutkinnolla. Mira Kettunen uskoo, että hänen opintonsa jatkuvat vielä. Lopuksi tehtävään nimetty työnohjaaja kulkee rinnalla, neuvoo ja varmistaa, että työt hoituvat oikein. Työpisteissä on heitä varten työnopastaja, Hagman kertoo. Ansionmenetyksen korvauk sena opiskelija on oikeutettu hakemaan päivärahaa ja mahdollista perheavustusta. LISÄÄ AIHEESTA www.oppisopimus.fi Linda Heinon, Mira Kettusen ja Max Jämsän työyksikössä on yhteensä seitsemän työntekijää.. Urapolkua voi edetä suorittamalla perustut kinnon ja noin parin vuoden työkokemuksen jälkeen ammattitutkinnon
Lisäksi opiskelijalle on nimet tävä vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka on ”ammattitaidoltaan, kokemukseltaan tai koulutukseltaan pätevä” tehtävään. Toki sen edellytyksenä on, että työpaikoilla on tarve ja halu kouluttaa uusia osaajia. 11.4.2018 Helsinki Videoyhteydellä Tampere, Kuopio ja Oulu TYÖKYKY KUNTOON IL MO IT TA UD U NY T! RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971. Kun opiskelijan työllistymisestä tulee entistä tärkeäm pää, oppisopimuskoulutus saattaa PastilaEklundin mukaan yleistyä. ATKOSSA KOULUTUKSEN järjes täjien rahoituksesta osa muodos tuu opiskelijoiden työllistymisestä. Kun ennen ammatillisia tutkintoja oli 351, uudistuksen jälkeen niitä on 164. Paljon on kuitenkin työpaikkoja, joilla ei ole koskaan ollut ammatillisessa koulu tuksessa olevaa opiskelijaa. Siksi myös työvälineiden ja lait teiden on oltava tutkinnon vaatimusten mukaisia. Työyhteisöt, jotka systemaattisesti ottavat opiskelijoita työpaikoille, taas kokevat sen usein antoisaksi. Ammatillisen koulutuksen uudistus tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Osa oppimisesta tapahtuu oppi laitoksessa, osa esimerkiksi työpaikalla tai virtuaalisessa oppimisympäristössä. – Oppisopimusopiskelijoista 86 pro senttia jää siihen työpaikkaan, jossa on koulutuksen saanut. Ohjaa jat ovat usein rautaisia ammattilaisia omassa työssään. Ohjaus ja perehdytys ei ole vain yhden vastuuhen kilön tehtävä, vaan siihen osallistuu koko työyhteisö. Ihanteellista on, jos he ovat innokkaita kehittymään myös ohjaustehtävässään, PastilaEklund huomauttaa. LISÄÄ AIHEESTA Opetus ja kulttuuriministeriön tietopaketti ammatillisen koulutuksen reformista: minedu.fi/amisreformi www.ttl.fi/tthpaivat2018 Työterveysyhteistyön ajankohtaispäivät 10. Myös muut työntekijät ovat saattaneet innostua opiskelemaan esimerkin innoittamana. Työpaikoilla, joilla ei ole asiasta kokemusta, on usein sellainen ennakkoasenne, että kouluttaminen on vaikeaa ja raskasta. – Näiden työpaikkojen välillä menee selkeä jakolinja. OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA työssä oppiminen on ollut keskeisessä asemassa jo ennen ammatillisen kou lutuksen uudistustakin. Opiskelija voi valita tutkinnon osia entistä vapaammin, omien tavoitteiden ja tar peiden mukaan. OSA TYÖPAIKOISTA on PastilaEklun din mukaan jo pitkään tehnyt yhteis työtä koulutuksen järjestäjien kanssa. PastilaEklundin mukaan keskeistä on, että opiskelija pystyy hankkimaan käytännön työtehtävissä sellaista osaa mista, joka juuri hänelle on tarkoituksen mukaista. – Nämä ovat laissa säädettyjä edel lytyksiä. PastilaEklundin mukaan työpaikoilta on tullut myönteistä palautetta siitä, että koulutusyhteistyö antaa mahdolli suuden pohtia henkilöstön osaamisen kehittämistä laajemminkin. JOS TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVA oppiminen yleistyy, mitä se edellyttää työpaikoilta. Aiemmin ammatillinen peruskoulutus kesti yleensä kolme vuotta, vastedes jokainen opiskelee omaan tah tiinsa. Toki iso kysymys ohjauksen laadun kannalta on, onko työpaikka ohjaaja motivoitunut tehtävään. Uskon, että koulu tuksen järjestäjät kannustavat opiskeli joita tälle polulle, yhtenä vaihtoehtona ja mahdollisuuksien mukaan. MITEN UUDISTUS NÄKYY TYÖPAIKOILLA. – Tärkeää on myös se, että kun opis kelija tulee työpaikalle, työnantaja infor moi asiasta koko henkilöstöä. Ohjaukseen on myös oltava aikaa, mikä työnantajan pitää huomioida resurssien mitoittamisessa. – He ovat huomanneet, että enää ei tarvitsekaan jättäytyä pois työstä ja mennä oppilaitokseen opiskelemaan, vaan uutta osaamista ja pätevyyttä voi hankkia myös työtä tekemällä. Se varmasti kannustaa koulutuk sen järjestäjiä ainakin pohtimaan, miten opiskelijoita ohjattaisiin entistä enemmän työelämään, ar vioi opetusneuvos Mari Pastila-Eklund opetus ja kulttuuriministeriöstä
– Lienee aika yleistä, että hankitaan hienot laitteet mutta riittävästä käyttökoulutuksesta ei huolehdita. Tki tarkoittaa tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa. Digitaalisten uunien käytön opetteleminen on yksi Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hankkeen tuloksista. Siinä lasten suosikkiruokia Kalevankankaan koulussa Mikke lissä. Mikkelissä löydettiin hyviä vastauksia. – Pastalaatikot ovat yksi vaikeimmista ruokalajeista, sanoo Mikkelin ruokaja puhtauspalveluiden esimies Annukka Kiiskinen. Myös kypsennyksessä syntyvä ruokahävikki on pienentynyt ja astianpesu helpottunut, kun ruoka ei jämähdä paistuessaan kiinni vuoan reunoihin. Nyt hankaamista tarvitaan vain vähän, kertoo palvelutyöntekijä Päivi Paunonen. Iso porukka ei ehdi yhdellä koulutuskerralla omaksua kaikkea, ja työntekijät jätetään laitteiden kanssa yksin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 20 T onnikalapasta, kalapuikot, lihapullat, pinaattikeitto. Entä miten ohjelmoitavia uuneja käytetäänkään. Ammattikeittiössä prosessit kuntoon Kalevankankaan koulun palveluvastaava Jaana Valkonen kertoo, että vasta nyt ohjelmoitavia uuneja osataan käyttää tehokkaasti. TEKSTI JA KUVAT MERJA KARJALAINEN – Esimerkiksi paisto-ohjelmien tarvitsemat nestemäärät voi nyt varmistaa ohjekansiosta, sanovat Mikkelin kaupungin ruokaja puhtauspalveluiden esimies Annukka Kiiskinen (vas.) ja työhyvinvoinnin asiantuntija Marja-Liisa Laitinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.. – Ennen paistoastioita liotettiin ja hangattiin. Uunien ominaisuudet käyttöön Ohjelmoitavat uunit tulivat Kalevankankaan koulun keittiöön remontin yhteydessä vuonna 2011. Paisto-ohjelma huolehtii lämpötilasta, kosteudesta ja paistoajasta. Miten ammattikeittiössä vähennetään kiirettä, parannetaan ergonomiaa ja tehdään maukkaampaa ruokaa. Hanke alkoi neljässä mikkeliläisessä koulussa ja Pieksämäen kaupungin keskuskeittiössä keväällä 2016. Kun ruoka pitää saada ajoissa valmiiksi, palataan helposti siihen, miten ennenkin on tehty, toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) tki-asiantuntija Merja Ylönen. Siihen osallistuu Mikkelissä 16 ja Pieksämäellä 40 työntekijää. Ruoan valmistumista ei tarvitse enää vahtia uunin vieressä, joten aikaa jää muille töille. Vasta nyt niitä osataan käyttää oikein ja tehokkaasti. Testipaistamisten, -maistamisten ja noin kymmenen koerän jälkeen syntyi paisto-ohjelma, jossa pastan koostumus, suutuntuma ja ulkonäkö ovat kohdallaan. Ruokaa ei valmisteta alusta alkaen Kalevankankaalla, vaan se tulee kypsentämättömänä keskuskeittiöstä. Koulun keittiössä kehitettiin Kiiskisen ja projektipäällikkö Tiina Tuovisen johdolla kypsennysprosesseja ja opeteltiin käyttämään cooking centereitä eli ohjelmoitavia uuneja
Ruoan kuumentamisvuorossa oleva työntekijä ei enää kiirehdi salin puolelle asettelemaan salaattilinjastoa, vaan salivuorossa oleva hoitaa sen juomien ja muun kattamisen ohessa. Miksi esimerkiksi keräilykorissa astioita pitäisi järjestellä koko ajan. Työntekijät ovat itse miettineet, mitkä työvaiheet ovat turhia ja pitävät yllä ylimääräistä puuhakkuutta. Ergonomisesti oikealla korkeudella olevat vaunut helpottavat tarvikkeiden liikuttelua. Mikkelissä kehittämishankkeen yhteisen oivalluksen voi kiteyttää näin: Ruoka, ruoan parissa tehtävä työ sekä asiakkaat, joille ruoka valmistetaan, ovat tärkeitä. Laitinen lainaa aikuiskasvatuksen professorin Yrjö Engeströmin ajatusta, jonka mukaan häiriöt antavat mahdollisuuden tulkita ja avata työtä. Kuvassa Mirva Liukkonen. Ennen katsotiin, että olet laiska, jos et koko ajan tee jotakin. Kuvassa Mirva Liukkonen. Työterveyshuolto on osallistunut neuvontaan ja seurannut muutoksia kyselyin ja tilastoin. Ja miksi ihmeessä salista palautuvia laseja ja lautasia pitäisi järjestellä keräilykorissa vain siksi, että täytyy koko ajan näyttää puuhakkaalta. – Nyt voi vaikka istahtaa satulatuoliin lepuuttamaan jalkoja minuutiksi tai pariksi. Työtiloissa on myös mitattu valaistusta, melua ja lämpötiloja. Miksi esimerkiksi keräilykorissa astioita pitäisi järjestellä koko ajan. Työntekijät ovat voineet ulkopuolisen palautteen avulla arvioida ja kehittää työtapojaan. LISÄÄ AIHEESTA www.xamk.fi > Tutkimus ja kehitys > Tuottava ja tehokas ammattikeittiö — Satulatuoliin saa istahtaa lepuuttamaan jalkoja, iloitsee palvelutyöntekijä Maikki Viisterä. Omaan työhön saa vaikuttaa! Satulatuolia voi pitää yhdenlaisena muutoksen symbolina: se hankittiin työntekijöiden toiveesta. Hankkeen aikana Mikkelissä 16 työntekijästä kolme lopetti tupakoinnin ja painoa tipahti yhteensä kaksikymmentä kiloa. Erillistä salaattilautasista on luovuttu: tiskattavaa tulee vähemmän ja lapset kokoavat salaatin osaksi annostaan lautasmallin mukaisesti. Sillä tavalla he ovat itsekin huomanneet, että jotkin nostelut, kipittävät askeleet, astioiden siirtelyt ja puunaamiset ovatkin turhia. Ellei häiriöihin ja kuormituksiin päästä käsiksi, niistä voi kasvaa vuosien ja vuosikymmenien mittainen painolasti. Työntekijät ovat osallistuneet Firstbeat-mittauksiin, joista he ovat saaneet työhyvinvoinnin asiantuntijalta henkilökohtaista palautetta ja ohjeita eteenpäin. Tosin eri yksikköjen yhteiset palaverit ja osallistujien oma Facebook-ryhmä ovat tarjonneet koko ajan kanavia kokemusten ja oivallusten vaihtoon. Palvelutyöntekijä Mirva Liukkosen vaunussa on oppilaiden välipalatarjoilulta ylijääneet ruoat. Oman työn analysoinnissa on ollut apuna muun muassa häiriöpäiväkirja. Työntekijät ovat itse miettineet, mitkä työvaiheet ovat turhia ja pitävät yllä ylimääräistä puuhakkuutta. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 Nyt ollaan jo arviointija tiedonlevittämisvaiheessa. Palvelutyöntekijä Mirva Liukkosen vaunussa on oppilaiden välipalatarjoilulta ylijääneet ruoat.. Nyt esimerkiksi henkilönsuojaimia käytetään aiempaa ahkerammin. – Hankkeen aikana on kasvanut rohkeus ottaa kantaa ja kyseenalaistaa toistemme työtä: jokainen voi oikeasti vaikuttaa, kertoo hankkeessa mukana ollut työhyvinvoinnin asiantuntija Marja-Liisa Laitinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Turhasta työstä eroon Hankkeen aikana keittiötyön vaiheita on seurattu, valokuvattu ja videoitu. – Kiireen tekeminen loppui, sanoo palvelutyöntekijä Maikki Viisterä. Siivouksen ergonomia koheni ja puhdistus tehostui, kun käsissä pidettävät hankauspesimet vaihdettiin varrellisiin. Ergonomisesti oikealla korkeudella olevat vaunut helpottavat tarvikkeiden liikuttelua. Kun ruokailuvuoroja on kaksi, ruoatkin laitetaan uuniin porrastetusti kahdessa erässä. Nosteluja ja astioiden kuljettelua on saatu vähenemään ergonomisesti oikealla korkeudella olevien lisähyllyjen, -kaappien ja -vaunujen avulla
TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT MARKUS ASPEGREN Lignell & Piispasella vastuun jakaminen ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Mönkkösen esimies, tuotekehittäjä Eeva Koivisto kokee luottamuksen itseään ruokkivaksi kasvuprosessiksi. – Se on toimivan esimies–alaissuhLuottamus kasvaa vuorovaikutuksessa Yritys voi selvitä haastavista vaiheista ja suunnanmuutoksista kunnialla vain, jos henkilöstö on täysillä mukana. Korttitalon kokoaminen onnistuu yksinkin, mutta luottamuksen rakentamisessa auttavat yhdessä tekeminen ja avoimuus. Avainsanaksi uudistumisen tiellä sukeutui luottamus. Herkkyyttä ja avoimuutta Luottamus on herkkä laji. Kymmenisen vuotta sitten yrityksen kasvukiikarit suunnattiin kansainvälisille markkinoille. Se kysyy luottamusta. Yhtiö valmistaa alkoholijuomia sekä tuo maahan, myy ja markkinoi ulkomaisia alkoholituotteita. Lignell & Piispanen on Suomen kolmanneksi vanhimman edelleen toimivan perheyrityksen Oy Gust. – Osoitan luottamusta alaisiani kohtaan jakamalla vastuuta ja tekemällä päätöksiä yhdessä heidän kanssaan. Myös organisaatiomuutos teki tuloaan, ja uusi tehdaskin oli rakenteilla. Liikevaihto vuonna 2016 oli 5,1 miljoonaa euroa. – Kun minuun on luotettu, luottamus itseen on kasvanut, ja sitä kautta myös minä olen luottanut yhä enemmän ihmisiin ympärilläni. Perjantaina käymme uudelleen läpi, mitä viikon aikana teimme, mitä saimme valmiiksi ja menikö kaikki hyvin. Lignell & Piispaselle se merkitsi mahdollisuutta tuotevalikoiman laajentamiseen. Luottamuksen ilmapiirin vahvistaminen edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta. Kuvassa Mika Mönkkönen (vas.), Eeva Koivisto ja Harri Nylund.. Raninin markkinointi nimi. teen perusedellytys. Henkilöstöä yrityksessä on 23. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 22 K uopiolainen alko holijuomia valmistava Lignell & Piispanen on vaiheikkaan historiansa aikana käynyt läpi poikkeuk sellisen suuria toimintaympäristön muutoksia. Luottamus esimieheen antaa motivaatiota työhön, ja luottamuksen ilmapiirissä työt tulee hoidettua asiallisesti, kuvailee yrityksessä jo liki 30 vuotta työskennellyt, valmistuksesta vastaava Mika Mönkkönen. – Me pidämme Eevan kanssa maanantaiaamuisin keskustelutuokion siitä, mitä viikko tuo tullessaan. Äärimmäisiä esimerkkejä ovat valmistuksen estänyt kieltolaki vuosina 1919–1932 sekä Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995, jolloin alkoholin valmistukseen liittyvä valtion monopoli murtui. Sitä voi verrata korttitaloon, jonka rakentaminen vaatii tarkkuutta ja silti romahtaminen käy helposti. Jos jokin menee pieleen, korjausliikkeet tehdään syyllistämättä ketään, Koivisto kuvailee
Luottamus ja oikein jaetut vastuut ovat työpaikan viihtyisyyden ja tuottavuuden kulmakiviä. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi Avoimuutta ja vastuullisuutta TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEESSA on määritelty arvot, joilla suomalainen työelämä voi kehittyä Euroopan parhaaksi. – Olen omassa työssäni pyrkinyt antamaan erityisesti positiivista palautetta aina, kun mahdollista. Kun yhteisössä vallitsee luottamus, se on entistä valmiimpi kohtaamaan vaikeuksia ja kriisejä mutta myös ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmia. Työ sujuu, ja ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja antavat toisille työrauhan. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 dollisimman matalaan organisaatiomalliin. Luottamuksen rakentamisen peruselementtejä ovat yhteiset säännöt, jotka ovat kaikkien tiedossa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. – Tärkeitä piirteitä esimiehelle ovat empatiakyky ja läsnäolo, mutta myös jämäkkyys ja tasapuolisuus, Mönkkönen lisää. Tiedon jakaminen ja palautteen antaminen ovat tärkeitä. Lähde: www.ttk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Julkaisut > Digijulkaisut > Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa Pitkin viikkoa toki keskustellaan myös, Mönkkönen kertoo. IT-alalla toimivan Vincit Oy:n inspiroivan esimerkin kuultuaan toimitusjohtaja Harri Nylund alkoi pohtia, voisiko moderneilla asiantuntija-aloilla käytetty, esimiehistä riisuttu johtamismalli toimia perinteisessä, valmistavassa teollisuudessa. Yksi luottamusta kysynyt rohkea ratkaisu on ollut siirtyminen mahLUOTTAMUKSEN ARVOPOHJA. Päätöksen myötä yrityksessä ei ole enää muita esimiehiä kuin valmistuksen tiimiä johtava Koivisto. Ihmisen on koettava olonsa turvalliseksi voidakseen hyvin. – Me koemme olevamme tuotannollinen asiantuntijaorganisaatio. Toimivassa, tasaarvoisessa työyhteisössä jokainen haluaa olla luottamuksen arvoinen ja myös toimia yhteisössä sen mukaan. Yksi arvoista on luottamus, joka merkitsee työpaikoilla sitä, että jokainen yrittää parhaansa ja jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti hänen odotustensa mukaan. Yritykset mielletään usein joko tuotannollisiksi tai asiantuntijaorganisaatioiksi. Meidän työntekijämme ovat äärimmäisen kovia oman työnsä asiantuntijoita. Jos menettely tavat koetaan reiluiksi, työyhteisön on helpompi hyväksyä ratkaisut, vaikka ne eivät tuntuisikaan muuten hyviltä. VASTAVUOROISUUS Tasapainotettu vastavuoroisuus on samanarvoisten suoritteiden samanaikaista vaihtoa. Kun työpaikalla vallitsee luottamus, kaikilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Työyhteisön jäsenet arvostavat toisiaan, he keskustelevat avoimesti vaikeistakin asioista, kuuntelevat toisiaan ja ottavat toisensa huomioon. Rakenna luottamusta toimimalla näiden arvojen mukaan: OIKEUDENMUKAISUUS Menettelytapojen oikeudenmukaisuus on tärkeämpää kuin ratkaisujen oikeudenmukaisuus. LÄPINÄKYVYYS Ratkaisujen ja toimenpiteiden sekä niihin liittyvien perustelujen pitää olla yhteisesti tarkasteltavissa. Miksi emme lähtisi kokeilemaan uudenlaista organisoitumista, jossa he pääsevät näyttämään osaamisensa aiempaa paremmin, Nylund kertoo muutoksen taustoista. Kun pysytään sovitussa aikataulussa, se on kiitoksen paikka, ja kun työntekijät antavat parastaan, se pitää myös noteerata esimerkiksi huomioimalla lomatoiveet, Koivisto sanoo. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Luottamus ilmenee työpaikoilla myös vastuullisuutena: jokainen kantaa vastuunsa niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenäkin. JOHDONMUKAISUUS Sääntöjä pitää noudattaa johdonmukaisesti. Haastavatkin asiat käsitellään Lignell & Piispasella luottamus mahdollistaa sen, että myös haasteellisista asioista pystytään puhumaan avoimesti ja asiallisesti. Syntyy tilaa yhteisöllisyydelle, hyvälle yhteishengelle, tiedon kululle ja organisaation oppimiselle. Päätöksiä tehdään aidosti yhdessä ja niissä pysytään, kunnes päätetään jotain muuta. Luottamus lujittuu avoimuuden lisääntyessä. OSALLISTUMINEN Osallisuuden tunne tuottaa vastuuntunnetta. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Yleistynyt vastavuoroisuus taas on eriaikaista vaihtoa, joka perustuu odotukselle myöhemmästä tasoittumisesta
– Haluan oppia paljon uutta, ja tässä sitä oppia on tullut, Mönkkönen jatkaa. – Kun tuntee sydämessään, että muutos on hyväksi, siihen kyllä antaa oman panoksensa, Koivisto kuvaa. – Annamme työntekijöille enem män vastuuta ja uskomme, että hom ma toimii. Ole valmis oppimaan uutta ja ottamaan vastuuta. Voiton myötä tuli tun ne, että minäkin olen nyt maailman mestari. Ole luottamuksen arvoinen toimi malla kuten on sovittu. Anna palautetta, erityisesti myönteistä. 2. Me kaikki olemme. Muutoksista on käyty paljon keskustelua, ja Nylun din mielestä niin kuuluukin käydä. Se on luottamuksen osoitus työnantajan suunnalta, Nylund toteaa. – Saimme taas lisää uskoa omaan te kemiseemme ja kykyihimme, Nylund täydentää. Samalla päätöksen teko on nopeutunut, kun väliportaita on jäänyt pois, Nylund täydentää. Vuonna 2016 yri tyksen vienti kasvoi 48 prosenttia. Ihmiset haluavat tehdä töitä, kantaa vastuuta ja kokea työssään luottamusta ja arvostusta. Koivisto kokee työnsä helpottu neen, kun ympärillä on tiimi, joka kantaa osan vastuusta. Yhteinen muutos Tehdyt muutokset eivät olisi olleet mahdollisia, jos henkilöstö ei olisi seissyt niiden takana. 2. Vuonna 2017 kahdessa maailman arvostetuimpiin kuuluvassa alko holi kilpailussa tuli kultaa ja kunniaa, kun yhtiön kehittämät Gustavvodkat palkittiin kategorioidensa parhaina. – Olemme tehneet maailman par haan vodkan. Keskustele päätöksistä ja tee korjausliikkeet yhdessä, syyllistämättä. 20—21. Yhteen hiileen puhaltaminen on tuottanut tulosta. 3. – Se vain yksinkertaisesti toimii, että vastuuta jaetaan mahdollisimman monelle. C M Y CM MY CY CMY K wgh2018-hki_TTT-220x138mm.pdf 1 18.1.2018 15:52:57 ESIMIES 1. – Se on yksi palkinto työstä, jota me täällä yhdessä teemme, Koivisto jatkaa. Näin rakennat luottamusta. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 5/2017, Niin särkyvää!, s. TYÖNTEKIJÄ 1. Se on hieno asia, Mönkkönen iloitsee. Tee se, mitä sinulta toivotaan, sovitussa aikataulussa. 3. Tee työssä parhaasi. Päämäärän pitää olla jaettu, jotta sitä kohti voidaan yhdessä kulkea. – Koen, että työn mielekkyys on meillä lisääntynyt
Haluamme ottaa tapahtuneen hallintaan ja käydä läpi sitä yhä uudelleen. Sokkivaiheessa olomme on epätodellinen ja hajanainen – tapahtunutta on vaikea uskoa todeksi. Lähteenä Suomen Mielenterveysseuran verkkoesite: www.mielenterveysseura.fi > Materiaalit > Esitteet > Suru SURUTYÖ VAATII AIKAA Mariliinu Ahlström kertoo seuraavilla sivuilla traumaattisen surun kokeneiden työhön paluusta. Sopeutumisen jälkeenkin suru voi yhä vallata mielen esimerkiksi tapahtuman vuosipäivänä. Reaktiovaiheessa alamme ymmärtää, että menetys on totta. Käsittelyvaiheessa käymme läpi menetystä. Aihe on hänelle omakohtainen.. Menetys muuttuu muistoiksi, osaksi menneisyyttä, ja elämän ilo alkaa palata. Ne eivät aina seuraa johdonmukaisesti toisiaan vaan voivat ilmetä osin samanaikaisesti tai limittäin. Tapahtunut voi nostaa esiin aikaisempia vastoinkäymisiä, ja niitäkin on lupa surra. Voimme kokea paitsi syvää kaipausta myös vihaa, katkeruutta ja pelkoa. Menetyksestä toipuminen on yksilöllistä, eikä vaiheilla ole määräaikaa. Keskitymme käytännön asioiden hoitoon, eikä surumme välttämättä näy ulospäin. Sokki suojaa mieltäm me järkyttävältä asialta, koska kaikkea emme pysty ottamaan vastaan kerralla. Usein suruprosessissa on neljä vaihetta. Surressa kohtaamme ja käsittelemme tunteitamme. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 26 Suru seuraa mukana töihinkin 32 Stoppi diabetekselle! 35 Terveys ajassa 36 Liikettä niveliin: Niska rennoksi somejumpalla Tässä NUMEROSSA T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A JA R K K O M IK K O N E N KUN KOHTAAMME suuren menetyksen, kuten läheisen kuo leman, suru on luonnollinen reaktio. Sopeutumisvaiheessa löydämme vähitellen tasapainon
Oli vuosi 2003. – Toinen lapseni, tuolloin seitsemän ja puolen vuoden ikäinen, kuoli yllättäen. – Sain opiskelusta tukea. Siihen ei voi henkisesti valmistautua, ja se pakottaa psyyken poikkeustilaan. Suru seuraa mukana töihinkin TEKSTI ELINA VÄLIMÄKI KUVAT JARKKO MIKKONEN. Vuonna 2012 kaikki muuttui. – Minua hirvitti mennä sinne. Hänellä on tuosta ajasta yksittäisiä mielikuvia, mutta useiden kuukausien jakso on sumuinen. – Välillä oli pari kolmekin hyvää päivää, joina pystyin keskittymään ja työ imaisi mukaansa. Opiskeluaikanaan hän sai toisen lapsensa. Oireet voivat olla moninaisia: muistihäiriöitä, unettomuutta, paniikinomaista ahdistuneisuutta, eristäytymistä ja myös fyysisiä vaivoja. 26 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 ariliinu Ahlström opiskeli ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, kun hän sai vauvan. Kun työtoveri kokee suuren menetyksen, tarvitaan välittämistä. En halunnut enkä olisi jaksanut kohdata työympäristööni kuuluvia ihmisiä. – Vauva syntyi ja kuoli, hän eli vain kolme päivää. Traumaattisen kokemuksen työstäminen ja surutyö etenevät yksilöllisesti. Ahlström kävi toisinaan työpaikkansa vessassa itkemässä, mutta pääosin työpaikka toimi helpottavana, ”itkuvapaana” vyöhykkeenä. Nyt, reilut viisi vuotta toisen lapsensa kuoleman jälkeen, Ahlström pystyy selkeästi kertaamaan kokemaansa. On huomattavan raskasta palata esimerkiksi sosiaalitai terveydenhoitoalan tehtäviin, joissa sureva joutuu tekemisiin omaa elämänkriisiään läpikäyvien asiakkaiden kanssa. Hän kuitenkin pystyi edistämään opintojaan, sillä monimuotoisina ne sallivat omaan tahtiin etenemisen. Ahlströmin maailma rikkoontui. Nopea työhön paluu voi tukea ja edistää toipumista. Hän valmistui, siirtyi työelämään ja eli perhe-elämää. Hän ei muista esimerkiksi, miten on kulkenut työmatkansa. – Toisen menetykseni kohdalla surussani oli tuttuja, lapsen kuolemaan liittyviä elementtejä. Jos työpäivä olikin sujunut hyvin, jo kotimatkalla häntä alkoi itkettää. Itkeminen jatkui kotona, ja se vei voimat. Sureva äiti hän on toki edelleen. Uutta oli se, että kävin töissä, ja töihin piti mennä takaisin parin viikon sairausloman jälkeen, hän kertoo. Nopea työhön paluu kuormitti liikaa Traumaattinen suru kuormittaa mieltä erityisellä tavalla. Se oli ihan hirveä kaaos elämässäni, hän kertoo. Traumaattinen tapahtuma on äkillinen. Tähän ei työpaikoilla usein kyetä, osoittavat Mariliinu Ahlströmin kokemukset. Olin ihan rikki, mutta en pystynyt sanomaan sitä muille. Silloin olin työpaikastani todella onnellinen. Ahlström palasi sairauslomaltaan toimistotyöhön, entisiin tehtäviinsä. Työ oli kokoaikaista, ripeätahtista ja vaativaa. Minulla oli järkevää tekemistä, joka vei eteenpäin ja antoi muuta ajateltavaa. Toipumiseen vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, elämänkokemus, läheiset ja tukiverkostot. Ahlströmin mukaan hänen paikkansa ei tuolloin olisi ollut töissä. Mitään joustoja työnantaja ei tarjonnut, eikä Ahlström osannut sellaisia vaatia. Surun voimakkuus ja pitkäkestoisuus poikkeavat normaalista suremisesta, jota koemme luonnollisen ja ennustettavan menetyksen yhteydessä, vaikkapa iäkkään omaisen kuollessa. Trauma vaikuttaa yksilöllisesti Traumaattisesta kokemuksesta puhutaan, kun ihminen joutuu kohtaamaan esimerkiksi lapsensa kuoleman, läheisen itsemurhan tai henkirikoskuoleman. Toisaalta se voi kuormittaa surevaa kohtuuttomasti. Hän ei kuitenkaan pystynyt palautumaan
Suru kuitenkin muuttuu, kun aikaa kuluu ja sitä käsittelee. Unohda fraasit, kuten ”Kyllä se siitä” tai ”Kaikella on tarkoituksensa”. 27 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | Vinkkejä surevan työkaverille Osoita välittäväsi. Lähteet: Mariliinu Ahlström ja organisaatio sosiologi Camilla Reinboth – Surun kanssa joudun kärvistelemään koko loppuelämäni. Tarjoudu kuuntelemaan. Ole läsnä. Älä tyrkytä neuvojasi. Älä vähättele tai vertaile. Suosi pieniä eleitä. Tiedosta tunteesi ja käsittele niitä. Traumaattisen tapahtuman kokeneen kohtaaminen voi nostaa esiin voimakkaita tunteita. Sanoja ei aina tarvita. Sen kanssa oppii elämään rinta rinnan, Mariliinu Alhström sanoo.. Ne loukkaavat. Kosketus olkapäälle tai halaus kertovat myötätunnostasi
Vuorovaikutuksessa ja empatian osoittamisessa on kuitenkin mahdollista kehittyä. Näin asia voidaan siirtää sivuun ja keskittyä itse työtehtäviin. Kun työnantaja ja esimies näkevät työntekijän kokonaisena, tämän elämänkokemuksen esiintuomat inhimilliset piirteet näyttäytyvätkin vahvuuksina, eivät rasitteina. Haastateltavat kertoivat jopa työpaikkakiusaamisesta, joka kohdistui heihin traumaattisen kokemuksen vuoksi. Ei ottanut mitenkään. Pro gradu -tutkielmaansa varten hän haastatteli muita traumaattisen surun kokeneita näiden työhön paluusta. Palattuani töihin osa työkavereista ei reagoinut minuun mitenkään ja muutama kysyi, miten minulla menee. Hän olisi kuitenkin kaivannut tapahtuneen huo miointia ja kysymystä: Miten jaksat. Jännitin, miten lähijohtajani ottaa asian. Ahlström ei itse ollut kokenut mitään niin rajua. TYÖHÖN PALUUTA VOIDAAN pohjustaa joustoin ja työaikajärjestelyin. Hän on suorittanut Tampereen yliopiston työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman. Oudot oireet ja työterveyspsykologin sanat havahduttivat Ahlströmin huomaamaan ylikuormittumisensa. – Lähetin työpaikalleni viestin, että lapseni on nyt enkeli. Jos surevan työtehtäviä kevennetään, järjestelyä pitää välillä arvioida ja palata hiljalleen normaaliin käytäntöön. Hän huomauttaa, että traumaattisen tapahtuman ja surun näkyväksi tekeminen ei tarkoita asian yksityiskohtaista käsittelyä ja jauhamista. Hän ei enää palannut entiseen työpaikkaansa. Reinboth pitää riskinä myös surevan jäämistä yksin. Hän alkoi saada äkillisiä kuumekohtauksia. Poikkeusjärjestelyt saattavat aiheuttaa muissa työntekijöissä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, jopa kateutta. Jos ihminen ei tiedä, miten tulisi toimia, hän kavahtaa ja alkaa helposti vähätellä tai mitätöidä toisen kokemusta. Kun pääsee sinuiksi tunteidensa kanssa ja oppii käsittelemään niitä, tulee tilaa kohdata toinen ihminen ja hänen kokemuksensa. – Kateus on yksi kiusaamiseen stimuloiva tekijä. Inhimillistä lämpöä työyhteisöön Vertaishaastateltavat kertoivat Ahlströmille myös, etteivät työorganisaation johto ja henkilöstöosasto olleet millään tavoin osallisina surevien työhön paluussa. Reinboth muistuttaa työelämäkeskusteluun ilmaantuneista tunneälyä ja tunnetaitoja korostavista sävyistä. Esimiehen käyttäytyminen antaa mallia työntekijöille. – Pitää opetella tunnistamaan omia, vaikeiden tilanteiden nostattamia tunteita. Organisaatio oli iso, ja ihmisten ilmeistä päättelin, että he kyllä tiesivät tapahtuneesta. Esimiehen tulee kuunnella ja kunnioittaa surevan toiveita. Työyhteisön pitäisi osoittaa välittämistään pitkään. Kun työyhteisön jäsenelle on sattunut traumaattinen tapahtuma, olennaista on tehdä tapahtunut näkyväksi ja käsitellä se.. Pärjäätkö. Kohtaamisessa tärkeintä ovat kuuntelu ja avoin läsnäolo, Reinboth sanoo. Sureva ei saa odottaa työkaveriltaan terapeuttina toimimista. Tavallisesti juuri hän on yhteydessä työntekijään ennen tämän töihin paluuta. Koska tällä ei ole voimia pyrkiä työkavereiden yhteyteen, hänet herkästi jätetään työyhteisön ulkopuolelle. Eristäminenkin saattaa johtaa kiusaamiseen. Ahlström yllättyi huomioistaan. Työntekijää on alettu pitää psykofyysisenä ja -sosiaalisena kokonaisuutena. SUREVAN TYÖKAVERIN KOHTAAMISEEN liittyy keinottomuutta ja avuttomuuden tunteita. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 28 EMPATIAN OSOITTAMISESSA VOI KEHITTYÄ S UREVALLE VOI ENSIKOHTAAMISESSA sanoa muutaman sanan, kuten: ”Otan osaa. Jos työpaikka muuttuu terapialaitokseksi, koko työyhteisön työhyvinvointi voi kadota. Mitätöivä ja kylmä suhtautuminen surevaan työkaveriin osoittautui yllättävän yleiseksi. Kuuntelen mielelläni, jos haluat puhua.” Näin opastaa organisaatiososiologi, valmentaja Camilla Reinboth, jonka erityisalaa ovat hyviä vuorovaikutustaitoja vaativat, vaikeat tilanteet työpaikoilla. Hän jäi pitkälle sairauslomalle ja keskittyi itsensä hoitamiseen. Kyse on paitsi toisen ihmisen huomioinnista myös tapahtuneen asettamisesta viitekehykseensä. Ulkoilu metsässä ja lenkit koirien kanssa auttoivat toipumisessa. Esimiesten ja henkilöstön suhtautuminen oli sattumanvaraista. Hän esimerkiksi informoi tapahtuneesta työpaikalla siten, kuin sureva tahtoo. Traumaattisella surulla ei kuitenkaan ole määräaikaa. Ahlströmin haastateltavilla oli samanlaisia kokemuksia. Surevan huomiointi kaikkien etu Yksi Ahlströmin selviytymiskeinoista on ollut käsitellä traumaattista surua tiedon avulla. Jos joitakuita heistä työpaikalla vähän huomioitiinkin, se loppui viimeistään puolen vuoden jälkeen. Sekä tutkimuskirjallisuus että haastattelut tukivat hänen omaa kokemustaan
1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Ahlström huomauttaa, että työpai koilla pidetään asiasta kuin asiasta in formaatiotilaisuuksia. Se kun kui tenkin on vääjäämätön osa elämää. – Surun kanssa joudun kärvistelemään koko loppu elämäni. Toimintamalli auttaa vaikeassa tilanteessa Traumakokemus muuttaa ihmistä ja hänen elämän katsomustaan. – En tarkoita sitä, että työpaikalla kaiken pitäisi men nä surun ehdoilla, mutta toivon, että huomattaisiin se yksi ja muistettaisiin, mitä hän käy läpi. Olin kai kuin kävelevä vaara: tuolle on käynyt noin. Kokemus on jalostanut arvomaailmaa, mikä näkyy Ahlströmin mukaan myönteisesti myös hänen työnteossaan. LISÄÄ AIHEESTA www.mielenterveysseura.fi > Materiaalit > Esitteet > Uskalla kohdata sureva – miten tukea surevaa. Surevan toiveena onkin työskennellä samoin kuin aiemmin, vaikka hän itse kokeekin muut tuneensa. Mariliinu Ahlström arvioi olevansa entistäkin sitkeämpi. Suru kuitenkin muuttuu, kun aikaa kuluu ja sitä käsittelee. Espanjanmastiffi Javier on yksi Mariliinu Ahlströmin viidestä koirasta. Kun tilanne hoidetaan hyvin, se kertoo muille organisaation jäsenille, että noin minuakin kohdeltai siin, jos kävisi samoin. Hän pitää itseään ehkä aiempaakin parempana työn tekijänä. Sen kanssa oppii elämään rinta rinnan. Samalla ne auttavat surevaa surutyössä ja edistävät työkyvyn palautumista. Etu käteen suunnitellut käytänteet ja toimintamallit oh jeistavat vaikeassa tilanteessa johtoa, esimiestä ja koko työyhteisöä. Ahlström pitää harmillisena, että kuolema vaietaan yhteiskunnassamme ja myös työpaikoilla. – Oman lapsen kuolema on ihmiselämän pahin pel ko. Ahlström kaipaa työpaikoille avoimuutta kuoleman ja sen aiheuttamien tunteiden kohtaamiseen. Myös traumaatti sesta kokemuksesta, sen aiheuttamasta surusta ja kuormituksesta voitaisiin pi tää info, kun ne jotakuta työyhteisön jä sentä koskettavat. – Niinhän sanotaan, ettei surevan järjenjuoksussa ole mitään vikaa. Häntä eivät pienet asiat het kauta, eikä hän hössötä epäolennaisuuksien parissa. – Tämä antaa paljon mahdollisuuksia poiketa nor maaleista työyhteisösuhteista, kun niihin tuodaan vä hän inhimillistä lämpöä. Ahlström kaipaa työpaikoille avoimuutta kuoleman ja sen aiheuttamien tunteiden kohtaamiseen. Yhteiset lenkit luonnossa liikkuen ovat tärkeä voimavarojen lähde.. Sellainen kammottaa muita ja muistuttaa, että niin voi käydä kenelle tahansa. Kun Ahlström tarkasteli jälkeenpäin ensimmäisen, lyhyen sairauslomansa jälkeen suorittamiaan työteh täviä, hän hämmästyi niiden hyvästä laadusta. Hänen mukaansa yritykset voisivat sitouttaa työn tekijöitään osoittamalla, miten paljon he näistä välit tävät. Surevaa ei saa ajatella vain kulueränä
Pitkät sairauspoissaolot eivät palvele ketään – tukemalla toipumista systemaattisesti alusta asti niistä voidaan useimmiten päästä eroon, tiivistää Palonen. Jotta sairauspoissaolojen pitkittymistä voidaan välttää, täytyy tarvittavat tutkimukset ja hoito voida järjestää ilman odotusaikoja, alusta alkaen työntekijän toipumista suunnitellen. Työterveyden hoitoketjuun tulee usein kiinnittäneeksi huomiota vasta silloin, kun se ei syystä tai toisesta toimi kuten kuuluisi. Kun työterveystiimi on ajan tasalla ja toimii tehokkaasti toisistaan tietäen, ei työntekijäkään joudu odottelemaan turhan panttina, mitä seuraavaksi tapahtuu, painottaa Palonen. Kaikista kovimmin työnantajien kukkaroa kuitenkin verottaa pysyvä työkyvyttömyys. *) Lähde: Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017, www.terveystalo.com/tekematontyo Kuvaaja: Aki Rask. Kun työntekijä joutuu tapaturman tai sairauden takia lääkärin vastaanotolle, on nopean toiminnan paikka: palvelua on saatava pikaisesti, ellei halua sairauspoissaolon pitkittyvän syyttä suotta. Toimivasta hoitoketjusta koituvat säästöt ovat hoidon kokonaiskustannuksia suuremmat – siksi katkeamattomaan hoitoketjuun panostaminen on lopulta työnantajalle halvin mahdollinen vaihtoehto, summaa ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Lähteenmäki Terveystalosta. Seurannalla kuukautta lyhyempi poissaolo Potilaan pallottelu toimijalta toiselle hidastaa hoitoketjua. Jokaista olkapääpotilasta kohden saadaan lyhentyneiden sairauspoissaolojen myötä jopa 10 000 euron säästö. – Jotta työntekijän toimintakyky saadaan palautettua ja sairauspoissaolo pidettyä mahdollisimman lyhyenä, koko ketjun on tärkeää pelata saumattomasti yhteen. Kyseessä on todella merkittävä summa, jota voidaan parhaiten pienentää hoitoketjuun panostamalla ja sitä tehostamalla. SUJUVAAN HOITOKETJUUN PANOSTAMINEN ON TYÖNANTAJALLE KAIKISTA KANNATTAVIN VAIHTOEHTO. MAINOS www.terveystalo.com/tyoterveys aiheutuu usein odottelua, hoidon aloituksen viivästymistä ja jopa ylimääräisiä tai päällekkäisiä lääkärikäyntejä sekä tutkimuksia. Pitkät poissaolot ja odottelu toimenpiteiden välillä kasvattavat riskiä turhaan. Työntekijän tehokkaan toipumisen varmistamiseksi vastuun onkin tärkeää olla omalla työterveyshuollolla, toimii maksajana sitten työnantaja tai vakuutusyhtiö. – Hoitoketjun hyvä hallinta edellyttää, että työterveyden palvelut voidaan tuottaa saman katon alla aina diagnostiikasta ja kuvantamisesta kuntoutukseen. – Sujuvasta hoitoketjusta koituvat säästöt ovat hoidon kokonaiskustannuksia suuremmat, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Lähteenmäki. Nyt valtaosa tapaturmapotilaista tekee työterveyslääkärin kanssa toipumissuunnitelman, joka tukee takaisin työelämään paluuta. Terveystalossa olkapääleikkauksen jälkeiset sairauspoissaolot saatiin lyhenemään keskimäärin jopa kuukaudella, kun potilaiden seurantaan panostettiin. – Turha odottelu kasvattaa sairaudesta tai tapaturmasta koituvia kustannuksia. – Seurannan lisäksi aktiiviset tukitoimet, kuten korvaavan työn tai osa-aikatyön mahdollisuuksien kartoitus sekä ammatillinen kuntoutus otetaan nykyään käyttöön entistä varhaisemmassa vaiheessa. Suuremman osuuden kuluista nielevät sairauspoissaolot, joihin kuluu kustannuksista neljännes. Hidas hoitoketju tulee työnantajalle kalliiksi Tekemättömän työn vuosikatsaus* paljastaa työkyvyttömyyden maksaneen vuonna 2016 suomalaisyrityksille keskimäärin 6,17 prosenttia palkkasummasta. Tutkimusten mukaan pysyvän työkyvyttömyyden riski kasvaa huomattavasti hoidon tuloksesta huolimatta, mikäli työkyvyttömyyden yhteenlaskettu aika ylittää kolme kuukautta. Kun hoidon edistymistä voidaan seurata, saavutetaan merkittäviä säästöjä, sanoo Lähteenmäki. Pitkäaikainen työkyvyttömyys syntyy useimmiten hitaan tai toimimattoman hoitoketjun seurauksena. Tutkimusten ja hoidon hajauttamisesta eri palveluntuottajille MAINOS Sujuva hoitoketju säästää työnantajille selvää rahaa TYÖNTEKIJÖIDEN PITKITTYNEET SAIRAUSPOISSAOLOT JA PYSYVÄ TYÖKYVYTTÖMYYS MAKSAVAT TYÖNANTAJILLE VUOSITTAIN MILJARDEJA. Hoitoketjun hajanaisuudesta johtuva viivästyminen hidastaa työntekijän toipumisprosessia ja kasvattaa samalla kustannuksia. Kun hoitoketjun sujuvuudesta vastaa työterveyden asiantuntija, tavoitteena on yksittäisten toimenpiteiden suorittamisen sijaan alusta alkaen työntekijän kuntoutuminen. Työtapaturmien tai sairastumisen aiheuttamista kustannuksista itse hoitoon uppoaa todellisuudessa vain kuudesosa. Putosiko pallo. – Pysyvä työkyvyttömyys aiheuttaa keskimäärin jopa puolet kaikista työnantajalle koituvista työtapaturmien hoitokustannuksista Suomessa. Yhden luukun periaate toimii tässä parhaiten, toteaa työterveyshuollon erikoislääkäri, palvelujohtaja Unto Palonen Terveystalosta
Kaikista kovimmin työnantajien kukkaroa kuitenkin verottaa pysyvä työkyvyttömyys. Työtapaturmien tai sairastumisen aiheuttamista kustannuksista itse hoitoon uppoaa todellisuudessa vain kuudesosa. Kun hoidon edistymistä voidaan seurata, saavutetaan merkittäviä säästöjä, sanoo Lähteenmäki. Hoitoketjun hajanaisuudesta johtuva viivästyminen hidastaa työntekijän toipumisprosessia ja kasvattaa samalla kustannuksia. Yhden luukun periaate toimii tässä parhaiten, toteaa työterveyshuollon erikoislääkäri, palvelujohtaja Unto Palonen Terveystalosta. Jotta sairauspoissaolojen pitkittymistä voidaan välttää, täytyy tarvittavat tutkimukset ja hoito voida järjestää ilman odotusaikoja, alusta alkaen työntekijän toipumista suunnitellen. – Seurannan lisäksi aktiiviset tukitoimet, kuten korvaavan työn tai osa-aikatyön mahdollisuuksien kartoitus sekä ammatillinen kuntoutus otetaan nykyään käyttöön entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tutkimusten mukaan pysyvän työkyvyttömyyden riski kasvaa huomattavasti hoidon tuloksesta huolimatta, mikäli työkyvyttömyyden yhteenlaskettu aika ylittää kolme kuukautta. Kun työntekijä joutuu tapaturman tai sairauden takia lääkärin vastaanotolle, on nopean toiminnan paikka: palvelua on saatava pikaisesti, ellei halua sairauspoissaolon pitkittyvän syyttä suotta. Suuremman osuuden kuluista nielevät sairauspoissaolot, joihin kuluu kustannuksista neljännes. – Turha odottelu kasvattaa sairaudesta tai tapaturmasta koituvia kustannuksia. – Hoitoketjun hyvä hallinta edellyttää, että työterveyden palvelut voidaan tuottaa saman katon alla aina diagnostiikasta ja kuvantamisesta kuntoutukseen. Hidas hoitoketju tulee työnantajalle kalliiksi Tekemättömän työn vuosikatsaus* paljastaa työkyvyttömyyden maksaneen vuonna 2016 suomalaisyrityksille keskimäärin 6,17 prosenttia palkkasummasta. Työterveyden hoitoketjuun tulee usein kiinnittäneeksi huomiota vasta silloin, kun se ei syystä tai toisesta toimi kuten kuuluisi. Kun työterveystiimi on ajan tasalla ja toimii tehokkaasti toisistaan tietäen, ei työntekijäkään joudu odottelemaan turhan panttina, mitä seuraavaksi tapahtuu, painottaa Palonen. Tutkimusten ja hoidon hajauttamisesta eri palveluntuottajille MAINOS Sujuva hoitoketju säästää työnantajille selvää rahaa TYÖNTEKIJÖIDEN PITKITTYNEET SAIRAUSPOISSAOLOT JA PYSYVÄ TYÖKYVYTTÖMYYS MAKSAVAT TYÖNANTAJILLE VUOSITTAIN MILJARDEJA. Putosiko pallo. Toimivasta hoitoketjusta koituvat säästöt ovat hoidon kokonaiskustannuksia suuremmat – siksi katkeamattomaan hoitoketjuun panostaminen on lopulta työnantajalle halvin mahdollinen vaihtoehto, summaa ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Lähteenmäki Terveystalosta. Seurannalla kuukautta lyhyempi poissaolo Potilaan pallottelu toimijalta toiselle hidastaa hoitoketjua. Terveystalossa olkapääleikkauksen jälkeiset sairauspoissaolot saatiin lyhenemään keskimäärin jopa kuukaudella, kun potilaiden seurantaan panostettiin. Jokaista olkapääpotilasta kohden saadaan lyhentyneiden sairauspoissaolojen myötä jopa 10 000 euron säästö. Kyseessä on todella merkittävä summa, jota voidaan parhaiten pienentää hoitoketjuun panostamalla ja sitä tehostamalla. Pitkäaikainen työkyvyttömyys syntyy useimmiten hitaan tai toimimattoman hoitoketjun seurauksena. Kun hoitoketjun sujuvuudesta vastaa työterveyden asiantuntija, tavoitteena on yksittäisten toimenpiteiden suorittamisen sijaan alusta alkaen työntekijän kuntoutuminen. Pitkät sairauspoissaolot eivät palvele ketään – tukemalla toipumista systemaattisesti alusta asti niistä voidaan useimmiten päästä eroon, tiivistää Palonen. – Pysyvä työkyvyttömyys aiheuttaa keskimäärin jopa puolet kaikista työnantajalle koituvista työtapaturmien hoitokustannuksista Suomessa. Työntekijän tehokkaan toipumisen varmistamiseksi vastuun onkin tärkeää olla omalla työterveyshuollolla, toimii maksajana sitten työnantaja tai vakuutusyhtiö. *) Lähde: Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017, www.terveystalo.com/tekematontyo Kuvaaja: Aki Rask. SUJUVAAN HOITOKETJUUN PANOSTAMINEN ON TYÖNANTAJALLE KAIKISTA KANNATTAVIN VAIHTOEHTO. Pitkät poissaolot ja odottelu toimenpiteiden välillä kasvattavat riskiä turhaan. Nyt valtaosa tapaturmapotilaista tekee työterveyslääkärin kanssa toipumissuunnitelman, joka tukee takaisin työelämään paluuta. – Jotta työntekijän toimintakyky saadaan palautettua ja sairauspoissaolo pidettyä mahdollisimman lyhyenä, koko ketjun on tärkeää pelata saumattomasti yhteen. – Sujuvasta hoitoketjusta koituvat säästöt ovat hoidon kokonaiskustannuksia suuremmat, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Lähteenmäki. MAINOS www.terveystalo.com/tyoterveys aiheutuu usein odottelua, hoidon aloituksen viivästymistä ja jopa ylimääräisiä tai päällekkäisiä lääkärikäyntejä sekä tutkimuksia
Työterveyshuollon kannattaa seurata myös raskaus diabeteksen sairastaneita eli niitä, joilla veren sokeri pitoisuus on suurentunut odotusaikana. Ras kausdiabetes kasvattaa riskiä sairastua tyypin 2 dia betekseen. STOPPI DIABETEKSELLE! TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT SHUTTERSTOCK. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on noin 50 prosenttia, jos sairaus on toisella vanhemmista. Työterveyshuollolla on oiva mahdollisuus puuttua hälytysmerkkeihin jo varhain. Sairastumisen taustalla ovat rasvan kertymiselle ja haiman toimintahäiriöille altistavat perintötekijät. Jos sairaus ei ole hyvässä hallinnas sa, se voi uhata työkykyäkin, sanoo diabeteshoitaja ja kouluttaja Kati Hannukainen Diabetesliitosta. Sairaus voi olla pitkään vähäoireinen. Kiinni esidiabetekseen Työterveyshuolto voi tehdä paljon diabeteksen eh käisyssä, oireettomien seulonnassa ja varhaisessa hoi dossa, koska se tavoittaa hyvin työikäisiä ja voi tehdä riskitestejä kattavasti. Vuosien kuluessa insuliinin tuotanto voi ehtyä kokonaan. – Diabetes on vakava ja haastava sairaus, sillä sen hyvä hoito vaatii paljon tietoa ja osaamista sekä hoi toon sitou tumista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 32 TYYPIN 2 DIABETES on kansantautimme: sitä sai rastavia on Suomessa noin 300 000, ja lisäksi noin 150 000:n arvioidaan sairastavan diabetesta tietä mättään. – Energiaa hyvin varastoiva perimä on ollut tarpeel Moni sairastaa kakkostyypin diabetesta tietämättään. Jos esidiabetes todetaan, tarvitaan tehostettua oh jausta joko yksilöittäin tai ryhmässä. Esidia betes tarkoittaa, että verensokeri on kohonnut, mutta diabetesrajat eivät vielä täyty. – Työterveyshuollossa tulisi järjestää ryhmiä, joissa ihmiset voisivat pysähtyä asian äärelle ja saisivat toi siltaan tukea ja kipinää terveellisiin elämäntapoihin, Hannukainen sanoo. Jos sairaus on molemmilla vanhemmilla, riski kasvaa noin 70 prosenttiin. Perimällä suuri merkitys Niin diabetekseen sairastuminen kuin taudin hoitokin on yksilöllistä. Se voi ilmetä esimerkiksi väsymyksenä etenkin aterioiden jälkeen, jalkasärkyinä, lihaskouristeluina ja uupumuksena, johon uni ei auta. Tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksessa haima tuot taa insuliinia, mutta insuliini vaikuttaa heikosti tai sitä ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Verensokerin, verenpaineen ja ve ren rasvaarvojen kohoamisen lisäksi siihen liittyy kaukonäön heikkeneminen. Sairastumisriskissä oleville tehdään sokerirasitus koe, joka paljastaa esidiabetesta sairastavat
Joissakin tapauksissa elintavat ovat kunnossa, mutta sairaus puhkeaa perimän takia. HELINÄ KUJALA – Eikä aina tarvitse pyrkiä ihannepainoon, vaan jo pienelläkin painonpudotuksella on merkittävä vaikutus, Hannukainen huomauttaa. – Yksittäisten hakemusten kohdalla tulkinnan tekeminen voi toisinaan olla haastavaa. Hannukainen kuitenkin muistuttaa, että itsestä saa pitää huolta ja hyviä valintoja tehdään juuri itseä ja omaa hyvinvointia varten. Ruokailurytmillä sekä ruoan määrällä ja laadulla on merkitystä. – Silloin lohdutan, että hyvät elintavat ovat siirtäneet taudin puhkeamista, vaikuttavat nykytilanteeseen ja auttavat myös tulevaisuudessa. Painonhallinta onkin tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Sama pätee muuhunkin yleisterveyteen liittyvään ryhmätoimintaan, kuten laihdutuksen ja tupakasta vieroituksen ryhmiin. Ryhmissä keskusteltiin muun muassa elintavoista sekä jaettiin tietoa ja kokemuksia. Tällöinkin korvaamisen edellytyksenä on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisuus, eli toiminnan on oltava kiinteä osa työterveyshuollon prosessia, sanoo etuuspäällikkö Susanna Bruun Kelan Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskuksesta. – Tähän tarvitaan asiantuntevaa ohjausta ja tukea, varsinkin jos on kertynyt paljon ylipainoa. Myös terveelliset elämäntavat ovat tärkeä osa hoitoa. – Sote-uudistus saattaa tuoda asiaan ryhtiä, koska suunnitelmissa lienee maksaa jonkinlaista bonusta terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvistä aktiviteeteista, arvelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Jaana Lindström. – Ryhmät toimivat kokeiluluonteisesti, ja kokemukset olivat hyviä. Jos diabetes on puhjennut, tarvitaan yleensä lääkitystä, joka pitää verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin kurissa. Hän on havainnut, että usein diabeteksen puhkeamiseen liittyy syyllisyyttä. MIKSI KELA EI KORVAA RYHMÄTOIMINTAA?. – Pitkään jatkunut työstressi tai vaikea elämäntilanne voivat johtaa siihen, että itsestä huolehtimiseen ei jää aikaa eikä voimia. METSO-YHTIÖN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TAMPEREELLA on satsattu tavallista enemmän diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn. Elintavat pelastavat paljon Perimän vaikutuksesta huolimatta tyypin 2 diabetes on useimmissa tapauksissa ehkäistävissä elintavoilla. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 linen silloin, kun on ollut puutetta ruoasta. Työterveyshuolto järjesti muutaman vuoden ajan ryhmätoimintaa niille, joilla lääkäri oli todennut kohonneen tautiriskin. THL ON MUKANA StopDia-tutkimushankkeessa, jossa diabetesriskin tunnistamisesta ja elintapaohjauksesta on tehty perusterveydenhuollon jokapäiväistä toimintaa. Kelan tulee kuitenkin noudattaa lainsäädäntöä, joka ei nykyisellään mahdollista yleisterveyteen liittyvän ryhmätoiminnan korvaamista työterveyshuoltona, Bruun toteaa. – Aikaisemmista hankkeista tiedämme, että ryhmissä annettavalla elintapaohjauksella voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia osallistujien elintavoissa, joten toiminta on ehdottomasti suositeltavaa. Pitkäaikainen stressi ja kiire voivat vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Apukeinoina ovat ryhmätoiminta ja digisovellus. – Korvattavaa on esimerkiksi ryhmätoiminta, jossa työpaikalla samaa työtä tekeville annetaan ergonomisten työasentojen ja -tapojen ohjausta. Ruokavalion pitäisi sisältää runsaasti kuituja ja pehmeitä rasvoja, kun taas suolaa ja nopeasti verensokeria nostavaa syömistä tulee välttää. Julkisessa perusterveydenhuollossa diabeteksen hoitoon keskittyvää ryhmätoimintaa on tarjolla vaihtelevasti. Hanketta johtaa Itä-Suomen yliopisto, ja toiminta-alueena ovat PäijätHäme, Etelä-Karjala ja Pohjois-Savo. – Ainakin hankealueilla on asiaan innostusta, ja toivottavasti hyvä käytäntö jatkuu myös StopDian päättymisen jälkeen vuoden kuluttua, Lindström sanoo. Hänen mukaansa nopeasti muuttuva työelämä ja erilaiset työn tekemisen muodot haastavat hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. VAIKKA RYHMÄTOIMINTA Metson työterveyshuollossa päättyikin, diabetesriskiin kiinnitetään Tampereen yksikössä yhä kuitenkin tavallista tarkempaa huomiota. – Yksi työntekijöistämme on kouluttautunut diabeteshoitajaksi, joka antaa asiakkaille tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa, Nieminen kertoo. Kela ei kuitenkaan hyväksynyt toimintaa korvattavaksi, joten siitä luovuttiin, kertoo työterveyshoitaja Eeva Nieminen. Työterveyshuollon onkin hyvä myös selvitellä työoloja, jos työntekijä on selvästi stressaantunut ja kärsii univaikeuksista. Myös säännöllinen liikunta ja arkiaktiivisuus ovat tärkeitä. KELAN PERUSTEENA on se, että yleinen terveysja elämäntapaneuvonta on kansanterveystyötä eikä siksi kuulu korvattavan työterveyshuollon piiriin. Linjaus perustuu työterveyshuoltokäytännön periaatteita koskevaan valtioneuvoston asetukseen. Nyt ympäristö ja elintavat ovat muuttuneet ja tämä sama perimä on huono, Hannukainen huomauttaa. Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus, lisää sairastumisriskiä. Yöuni on häiriintynyt, mikä usein on yhteydessä lihomiseen. Kun lihoo ja väsyy, ei jaksa liikkua, ja siitä tulee noidankehä. Elintapojen muuttaminen ei ole aina helppoa
Halutessasi voit perustella valintasi. LISÄÄ AIHEESTA www.diabetes.fi > Diabetes > Tyypin 2 diabetes Testaa riskisi: www.diabetes.fi > Riskitesti StopDia-hanke: http://www.uef.fi/web/stopdia MITEN EHKÄISTÄ DIABETESTA?. – Samalla he varmasti kokevat myös voimattomuutta, kun työsarkaa on niin paljon. Työterveyshuolto: Riskissä olevien tunnistaminen ja ohjaus Terveellisiin elintapoihin motivoivien ryhmien järjestäminen Esidiabeteksen tunnistaminen ja tehostettu ohjaus Keskustelu työoloista, stressistä ja unesta Työpaikka: Terveellinen työpaikkaruokailu Työn tauotus ja mahdollisuus säännölliseen ruokailuun Työolot – stressin ja työpaineiden välttäminen Hyvä ja kannustava työilmapiiri sekä varhainen puut tuminen jaksamisen ongelmiin Työterveyshuollon ryhmätoiminnan tuki ja mahdollisuus osallistua ryhmiin työaikana Työntekijä: Oma asenne – hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on mahdollisuus Riittävä lepo ja yöuni Säännöllinen ruokailurytmi Runsaskuituinen ruoka ja pehmeiden rasvojen suosiminen Liikunta – treenaa kestävyyskuntoa 2,5 tuntia viikossa ja lihaskuntoa 2 kertaa viikossa Ryhmässä ryhtiä elämään Kolmenkymmenen vuoden ajan diabeteksen hoidon pa rissa työskennelleen Kati Hannukaisen mukaan työter veyshoitajat ja lääkärit ovat motivoituneita tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme Sievin turvajalkineet, arvo 155—169 euroa, tai 10 kappaletta Smartumin kulttuurija liikuntaseteleitä (arvo 50 euroa). Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. Miten saisi riskissä olevil le perille viestin, että omasta hyvinvoinnista huolehtimi nen on mahdollisuus ja investointi tulevaan terveyteen ja työkykyyn. Ki in no st av in ju tt u T T Tle hd es sä 1/ 20 18 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a T T Tle hd es tä . Sydän ja verisuonisairauksien riski kasvaa, ja mui denkin sairauksien, kuten infektiotautien ja tuki ja lii kuntaelinvaivojen, aiheuttama työkyvyttömyys voi kestää diabetesta sairastavalla normaalia pidempään. Työpaikalla onkin pidettävä huoli siitä, että työntekijöil lä on mahdollisuus säännölliseen ja terveelliseen ruokai luun ja riittäviin taukoihin. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että työtaakka säilyy jokaisella kohtuullisena. Sievin jalkineiden voittaja voi valita kahdesta mallista itselleen sopivimmat: Racer Roller S3 tai Roller High+ S3. Myös diabeteksen liitännäissairaudet uhkaavat työ kykyä. Esimerkiksi väsymys vie työtehoa ja voi olla tietyissä töissä myös vaarallista. Ennaltaehkäisyyn kannattaa tarttua työpaikalla, sillä liian korkea sokeritaso nakertaa työkykyä
– Esimiesten myönteinen suhtautu minen ja halu itse osallistua taidetoi mintaan innostavat työntekijätkin mu kaan, Houni vakuuttaa. Mitä pidempään taidetoiminta kestää, sitä paremmin se vaikuttaa. Dramaturgi voi auttaa käsittelemään draaman keinoin työyhteisölle keskeisiä teemoja ja haas teita moniammatillisissa työpajoissa. Taidetoimintaa kannattaa monipuolistaa, sillä se lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta. Toiminnan ei tarvitse olla suurisuuntaista. Taiteilijoita voi hyödyntää monin tavoin. T aidetoimintaa pitäisi hyö dyntää enemmän työpai koilla, todetaan tuoreessa ArtsEqualtoimenpide suosituksessa, jonka laa timiseen ovat osallistuneet Työter veyslaitoksen tutkijat. Yhteistyökumppaneina ovat Työterveyslaitos, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Lappeenrannan yliopisto.. Esimerkiksi kouluissa lapsille ja sairaaloissa asiakkaille kohdistettu toiminta on hyödyttänyt myös henki lökuntaa, kertoo suositusta tekemässä ollut Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Pia Houni. Kansainvälisistä ja kotimaisista tut kimuksista on selvinnyt, että taiteella on työhön lyhytkestoisen virkistysvai kutuksen lisäksi pitkäkestoisia vaiku tuksia. – Taidetoiminnalla on laajat vaiku tukset. Ruotsissa johtajilla ja esimiehillä, jotka osallistuivat kak Rajoittuuko taide teidän työpaikallanne pomon huoneen seinälle hankittuun maalaukseen. Työpaikan taidetoiminnalla voidaan lisätä luovuutta tukea työntekijöiden innovointia ja sosiaalista hyvinvointia päästä eroon tavanomaisista ratkaisuista löytää uusia näkökulmia työhön kehittää uusia työtapoja parantaa ilmapiiriä lisätä yhteistyötä vähentää stressiä ja työuupumusta saada välillisesti kustannussäästöjä. Lontoon Cityssä toimistotyönteki jöiden stressihormoni kortisolin pitoi suus ja koettu stressitaso laskivat, kun he vierailivat lounastauolla taidegalle riassa. Taide tuo työhyvinvointia – ja säästöjä TEKSTI JA KUVA RAIJA LAHTINEN Keravan Taideja museokeskus Sinkassa pääsi kesällä kokeilemaan graffitin tekoa digitaalisesti Rakkaudesta vapauteen -näyttelyn yhteydessä. Liettualaisessa sairaalassa työn tekijöiden väsymys väheni ja energia ja emotionaalinen hyvinvointi lisään tyivät työpäivän lomassa järjestetyillä maalaustuokioilla. Aiheita voidaan työstää työpajoissa. Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hän on myös teat teritaiteen tohtori ja dosentti. Suositus antaa tietoa ammattitaiteilijoiden toteutta man, osallistavan toiminnan tarjoa mista mahdollisuuksista työpaikoilla. Taidelähtöisellä kehittämisellä onkin havaittu olevan epäsuorasti suuriakin taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi sairauspoissa olojen vähetessä. Hyötyä työntekijöille ja pomoille Taidetoiminta vaikuttaa myöntei sesti organisaatiotaitoihin ja johta juuteen, ja taide auttaa työntekijöitä kehittämään itseään. Osallistu misen on oltava vapaaehtoista. Taideaktiviteetteja tulee tarjota työ paikoilla kaikille työntekijöille tasapuo lisesti, myös vuorotyöläisille. Taidelajeissa on valinnanvaraa Taidetoiminta työpaikalla voi olla kirjoitusharjoituksia, musiikillista työskentelyä, maalaushetkiä, liike ja tanssiharjoitteita tai eri taiteenlaje ja yhdistävää työskentelyä. Tanssi tuokiotkin rentouttavat, ja luottamus ja kontaktit vahvistuvat. Myös vapaaajan kulttuuriharras tukset ovat yhteydessä parempaan työhyvinvointiin, terveyteen ja elä mänlaatuun. Tyytyväisyys ei kestä, jos sitä ei pidetä yllä. Työnantajien kannattaa tukea myös työntekijöiden vapaaajan taide ja kulttuuriharrastuksia. Taidetoimintaan osallistuminen ko hentaa terveyttä. Ne ovat niin terveydellisiä kuin sosiaalisiakin. 35 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 AJASSA sivuotiseen taideperustaiseen kehit tämisohjelmaan, toiminta paransi enemmän ja pidempään henkistä hyvinvointia kuin niillä, jotka osal listuivat tavanomaiseen johtamis ohjelmaan. Kuvataiteilijan voi palkata muutaman kuukauden taidelähtöi seen projektiin kehittämään työtapoja ja näkökulmia työhön. Se voi olla myös vierailuja taidenäyttelyissä, kon serteissa tai elokuvissa. – Tempaisuista ei ole juuri hyötyä. Mutta miten saada työntekijät innostumaan
LOPPURUTISTUS Mutrista kasvosi niin ruttuun kuin saat. Avaa sitten silmät ja suu, minkä jälkeen päästä kasvojen lihakset täysin rennoiksi. Vedä päätä taaksepäin pidentäen takaraivoa, jolloin niska ojentuu. Kiinnitä erityistä huomiota leuan rentouttamiseen. Toista jokaista liikettä 6–10 kertaa. Vie kädet yhteen edessä hartioiden korkeudelle ja tuo takaisin sivulle lapaluita yhteen tuoden. SELFIEOJENNUS Ojenna käsiä vuo rotellen eteen, ylös, sivuille ja alas. LIIKETTÄ NIVELIIN. Kädet ovat ikään kuin siivet vartalon sivuilla. Somejumpan on laatinut liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Tinja Saarela Suomen Reumaliitosta. Ehkäise somekyttyrä ja rentouta lihakset helpoilla liikkeillä! Niska rennoksi somejumpalla TEKSTI TINJA SAARELA/REUMALIITTO KUVAT JENNY TENHUNEN/REUMALIITTO LEUANVETO Seiso tai istu ryhdik käänä vatsa aktivoi tuneena ja hartiat takana. SOUTUHALI Laita kätesi koukkuun kyynärpäät lähellä kylkiä. Leuka pysyy koko ajan alhaalla. Kak soisleuat esiin! Kuinka monta leukaa saat. Alaspäin kurottaes sasi kyykisty samalla – silloin joudut käyt tämään alaraajojen lihaksia ja niveliä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 36 Ahkera älypuhelimen käyttö heikentää ryhtiä ja kuormittaa selkärankaa
Uusissa työnteon muodoissa haasteena on ulottaa turvallisuusjohtamisen menettelyt koskemaan myös erilaisia tekemisen tapoja. 2 + 14 KYSYMYSTÄ TYÖSUOJELUSTA K O O N N U T M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A ST M Lisää kysymyksiä ja vastauksia sivuilla 38–40.. Tietojärjestelmien ansiosta tiedot ovat entistä paremmin hyödynnettävissä, ja myös viranomaisyhteistyön avulla riskityöpaikkoja pystytään entistä paremmin tunnistamaan. Voisiko työsuojeluvalvontaa kohdistaa nykyistä enemmän niihin työpaikkoihin, joissa asiat ovat oikeasti huonosti. MUUTTUVA TYÖELÄMÄ haastaa työsuojelun lisäksi laajasti työnantajia, töiden tilaajia ja koko yhteiskuntaa. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 38 14 kysymystä työsuojelusta 41 Turvallisuus ajassa 42 Pitääkö olla huolissaan nanohiukkasesta. Ilman niiden asianmukaista hallintaa riskien realisoituminen voi vaikuttaa työkykyyn ja pahimmillaan johtaa terveyden menettämiseen. VALVONTAA SUUNNATAAN riskiperusteisesti jo nyt toimialoittain ja toimintaympäristön analyysissa tunnistettujen riskien perusteella. Pyrimme koko ajan kohdentamaan valvontaa niin, että ongelmallisimmat työpaikat saataisiin valvonnan piiriin. 44 Opiskelijat mukaan turvallisuustyöhön 46 Aisapari: työsuojeluvaltuutettu Kirsi Kirves ja turvallisuuspäällikkö Tero Keitaanniemi 48 Tapaturmainen kuolema: Timanttisahan terä osui rakennustyömieheen Tässä NUMEROSSA TYÖSUOJELUHALLINNON ylin virkamies johtaa sosiaalija terveysministeriön Työ ja tasa-arvo -osastoa. Työsuojelun näkökulmasta uusissa työn tekemisen muodoissa on sekä mahdollisuuksia että riskejä. Muuttuva työelämä on jatkuva oppimisprosessi myös työsuojeluvalvonnalle, jota kehitetään muun muassa erilaisilla valvontahakkeilla. Tässä työssä organisaatioiden työsuojelutoiminnalla on varmasti paljon opittavaakin, mutta oppimisen jälkeen myös annettavaa. Tehtävää on joulukuun 2017 alusta lähtien hoitanut diplomi-insinööri Raimo Antila. Kun työnteon muodot muuttuvat, miten työsuojelu pysyy perässä. Hän vastaa ajankohtaisiin työsuojelua koskeviin kysymyksiin tällä ja seuraavilla sivuilla
Miten digi talisaation kehitys vaikuttaa valvontaan. Käytännössä tämä näkyy muun muassa sähköisen asioinnin lisääntymisenä. 3 Kun työturvallisuuteen tulee lakiuudistuksia, miten varmistetaan, että tieto on mennyt työpaikoilla perille. Viestintä on keskitetty niin, että se on osoitettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen valtakunnalliseksi erikoistumistehtäväksi. Vaikka muutos vaikuttaa hallinnolliselta, sen yhteydessä myös kehitetään työsuojeluvalvonnan prosesseja ja toimintatapoja. Silti työpaikalla tehtävä tarkastus on edelleen avainasemassa työolosuhteiden valvonnassa. Kun työsuojeluvalvonnan valintoja tehdään, sidosryhmäyhteistyö työelämän toimijoiden kanssa on avainasemassa. Kysymyksiin vastaa osastopäällikkö Raimo Antila. KESKEISIN MUUTOS työsuojeluvalvonnassa tapahtuu, kun viidestä alueellisesta työsuojeluviranomaisesta tulee yksi valtakunnallinen viranomainen osaksi Valtion lupaja valvontavirastoa vuonna 2020. Viimeksi asiaa arvioitiin laajasti nykyiselle suunnittelukaudelle valmistauduttaessa. TYÖSUOJELUVALVONNAN vaikuttavuus on ollut ja on kehittämisen kärkenä koko ajan. Digitalisaatio vaikuttaa toimintatapoihin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 38 1 Miten työsuojeluvalvonta muuttuu seuraavan viiden vuoden aikana. KYSYMYSTÄ TYÖSUOJELUSTA. Vaikuttavuus syntyy siitä, että valvotaan oikeita vaaroja oikeilla työpaikoilla ja tehdään sitä riittävästi. Myös yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on tärkeää. Eli vaikuttavuus ei perustu vain tarkastusmääriin vaan muihinkin tekijöihin, jotka on määritelty aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden tulossopimuksissa. Meillä on melko tuoreet verkko sivut (www.tyosuojelu.fi), ja julkaisemme ajankohtaisia tiedotteita muun KOONNUT MERJA KARJALAINEN KUVA STM Mitä työsuojeluhallinnon ylin virkamies ajat telee esimerkiksi psykososiaalisesta kuormituk sesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Keskeisiä tahoja ovat muun muassa työmarkkinajärjestöt sekä tutkimusja asiantuntijalaitokset. OLEMME VIIME AIKOINA panostaneet työsuojelun viestintään. Valvontakohteiden kautta työsuojelutarkastajilla on jatkuva kontakti työelämään, ja tietojärjestelmän ansiosta valvontatietoa myös voidaan yhä enemmän hyödyntää. 2 Miten varmistetaan se, että työsuojeluvalvonnalla on ai dosti vaikutusta työoloihin. Tavoitteena on tehdä toiminta entistä sujuvammaksi niin asiakkaalle kuin viranomaisellekin. Miten työsuojelu viranomaisten pitää kehittää vies tintäänsä
On huomattava, että psykososiaalinen kuormitus voi aiheutua erityyppisistä tekijöistä erilaisissa töissä. Yleensä häirintä on sitä helpommin ratkaistavissa, mitä aikaisemmassa vaiheessa siihen puututaan. Tärkeintä on kuitenkin, että työnantaja oma-aloitteisesti ryhtyy toimiin työn kuormittavuuden vähentämiseksi. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 muassa sosiaalisessa mediassa. TYÖSUOJELUN NÄKÖKULMASTA olennaista on vaikuttaa työn keskeisimpiin vaaratekijöihin. On toki totta, että keinovalikoimassa on kehitettävää, ja sitä kehitetäänkin. Periaatteet on kuvattu asiaa koskevassa valvontaohjeessa, joka on juuri päivitetty. Työsuojeluvalvonnan kehittämistä varten laadittiin valtakunnallinen työympäristöanalyysi, jossa tunnistettiin työn keskeiset vaaratekijät ja muutostrendit. Työnantajat korjaavat puutteet yleensä asianmukaisesti. Väkivallan uhkaa voi ilmetä hyvinkin erilaisilla toimialoilla ja toimialasta riippumatta myös erityyppisissä töissä. Asiaan liittyviä yhteydenottoja tulee melko vähän, ja työpaikkatarkastuksilla aihe nousee esiin vain harvoin. Annamme psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa velvoitteita toimivaltamme puitteissa. Keskeinen väline on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Analyysin perusteella työn vaarojen profiili muuttuu: henkinen kuormitus yleistyy, ja fyysinen kuormitus vähenee. 8 Näkyykö työväkivallan lisääntyminen työsuojeluviranomaisen seurannassa. Säädösmuutoksista tiedottamisessa hyödynnämme myös sidosryhmiämme, jotta tieto muutoksista tavoittaa oikeat tahot. Vanhoista vaaroista tapaturmariski on edelleen merkittävä, ja siihen vaikuttaa muun muassa toimialarakenteen muutos. On muistettava, että tarkastuksilla työpaikan edustajilla on mahdollisuus ja velvollisuus nostaa esiin mahdollisia ongelmia. Haasteena on, että informaatio-ohjauksen vaikuttavuus ei ulotu kaikkiin toimijoihin. Käyttökielto ja väliaikainen käyttökielto tulevat harvoin kysymykseen psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa. Kyse on johtamisesta ja työn organisoinnista. Siksi työsuojeluvalvonnassa on tehtävä valintoja esimerkiksi keskittymällä erityisesti työpaikan turvallisuuden hallintaan ja tiettyjen toimialojen vaaratekijöihin. TYÖSUOJELUN VASTUUALUEET valvovat väkivallan uhkaa omasta aloitteestaan niillä toimialoilla, joilla uhka on tunnistettu, ja asiakkaiden aloitteiden perusteella tarpeen vaatiessa. Kuormitushaittoja pitää ehkäistä ennakolta eikä vain reagoida seurauksiin. Työnantajan on aktiivisesti seurattava, esiintyykö työpaikalla häirintää, ja myös puuttuttava siihen johdonmukaisesti. PSYKOSOSIAALISTA KUORMITUSTA valvotaan läpileikkaavana teemana kaikilla keskeisillä toimialoilla. Olennaista on, että työpaikoilla tunnistetaan vaarat ja että niihin varaudutaan asianmukaisesti. Kuormitushaittoja pitää ehkäistä ennakolta eikä vain reagoida seurauksiin.". 7 Mitä mieltä olet väitteestä, jonka mukaan suomalainen työsuojelutarkastus on liian hampaaton ja lepsu. Informaatio-ohjauksen kehittäminen tulee jatkossakin olemaan painopisteenä, ja siksi viestintää kehitetään jatkuvasti. Työpaikkakierros on tietynlainen otos työpaikalta, ja siinäkin pitää keskittyä olennaisiin asioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskeiset työpaikan instrumentit, kuten vaarojen arviointi ja hallintakeinot sekä työpaikkaselvitys ja siitä johdetut toimenpiteet, ovat ajan tasalla. Lisäksi kehitämme jatkuvasti viestinnän yhteistoimintaa muiden työsuojelun toimijoiden kanssa. Jos työnantaja ei ole noudattanut hänelle lainsäädännössä asetettuja velvollisuuksia, tarkastaja antaa tarvittavat velvoitteet. Seksuaalinen häirintä työpaikoilla päätyy harvoin työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi. Kun aihe nousee keskusteluun esimerkiksi median esiin tuomana, se osaltaan ennaltaehkäisee ilmiötä. Työn muuttuessa myös sen aiheuttamat vaarat muuttuvat. Väkivaltaa koskevat yhteydenotot eivät ole kovin yleisiä, joskin niiden määrä on kasvussa. EN ALLEKIRJOITA hampaattomuutta ja lepsuutta. Työpaikkavalvontaan liittyy olennaisena osana myös työpaikkakierros, jossa puututaan havaittuihin puutteisiin. Työsuojeluviranomainen valvoo yli sataa säädöstä, ja valvontakohteita on noin 250 000. 6 Miten varmistetaan se, että niin sanottu perinteinen työturvallisuus pysyy ajan tasalla ja tapaturmat saataisiin vähenemään. Velvoitteita annetaan, ja työpaikat pääsääntöisesti korjaavat havaitut puutteet. Työsuojeluhallinnossa kehitetään parhaillaan psykososiaalisen kuormituksen arvioinnin työkaluja. 4 Mitä ajattelet siitä, että seksuaalinen häirintä vaikuttaa olevan työpaikoilla oletettua yleisempää, ainakin #metoo-kampanjan laajuuden perusteella. 5 Miten ja millaisin mittarein työpaikkojen psykososiaalista kuormitusta valvotaan ja mitataan. Tarkkoja tilastoja asiasta ei ole, sillä seksuaalisen häirinnän valvontahavaintoja ei tilastoida erikseen vaan yhdessä muun häirinnän kanssa. Valvontaa tehdään niin sanotulla suppealla valvontaotteella ja tarpeen vaatiessa laajemminkin. Uskomme vahvasti, että merkittävimmät vaaratekijät ovat hallinnassa, kun työpaikoilla turvallisuusjohtaminen on kunnossa. HÄIRINTÄ ON AINA huono asia. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita työpaikalla samalla tavalla kuin fyysisen työympäristön vaaroja. Vuonna 2015 valmistunut toimintaympäristöanalyysi on luettavissa osoitteessa www.tyosuojelu.fi
Työn turvallinen tekeminen edellyttää käytännössä työturvallisuuslain mukaista toimintaa, vaikka työtä tekevä ei lain soveltamisalan piirissä olisikaan. 13 Miten suhtaudut siihen, että työpai koilla palkitaan työn tekijöitä ja tiimejä siitä, että tapaturmia ei satu. Ratkaisevaa on, järjestäänkö yhteistoiminta niin, että se tukee työpaikan työsuojelutoimintaa. Tapaturmien ehkäisy etätyössä on hankalampaa, ja työ tapaturma etätyössä korvataan vain, jos se on liittynyt kiinteästi työtehtävään. Jos työhön liittyy jatkuvaa tavoitettavissa oloa sekä riski työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen, henkinen kuormitus voi kasvaa. Esimerkiksi ihmisten kokemuksia ja oireita voidaan kartoittaa validoiduilla kyselyillä, kuten esimerkiksi Työterveyslaitoksen sisäilmakyselyllä. Raimo Antila työskentelee sosiaalija terveysministeriön työja tasaarvo-osaston osastopäällikkönä. Lähtökohtaisesti turvallisuusasioiden pitäminen esillä, tiedon lisääminen ja turvalliseen toimintaan kannustaminen ovat hyviä asioita. Yksittäisillä tarkastuksilla esimerkiksi ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä on syntynyt haasteellisia tilanteita, mutta yleisesti asia ei ole noussut esiin valvonnan osaamisen ongelmana. Myös muut toimijat, kuten Työterveyslaitos, panostavat pienyrityksiin. 10 Tarvitaanko työsuoje luvalvonnassa nykyistä enemmän eri kulttuu rien tuntemusta. Virkamiehistön osaamista kehitetään jatkuvasti, ja työsuojeluhallintoon valitaan valvonnan tarpeisiin parhaat osaajat. Keskeistä on, että turvallisuutta edistävä tieto ja palvelut, työsuojeluhallinnon palvelut mukaan lukien, ovat helposti saatavilla. Työpaikkatason työsuojelun tukena voi toki tapauskohtaisesti arvioiden käyttää kokemusperäistä tietoa. USKON, ETTÄ TAPATURMATTOMUUDESTA palkitseminen ja sopiva palkitsemisen tapa riippuvat työpaikan turvallisuuskulttuurista ja sen tasosta. Vaatimuksista käydään keskusteluja, mutta erityisiä painotuksia esimerkiksi rekrytointien suuntaamiseksi ei ole tehty. Monimuotoistuvan työelämän haasteiden ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi työsuojeluhallinto tekee kansainvälistä yhteistyötä ja on mukana muun muassa rajat ylittävän valvonnan hankkeissa. EN KOE YHTEISTOIMINNAN rakennetta ongelmalliseksi. Myös uusissa työn tekemisen muodoissa, kuten alustatyössä ja muussa verkostoissa tapahtuvassa työssä, on riskejä, jotka ilman suojelua voivat pahimmillaan johtaa terveyden menettämiseen. Työnantajan valvontavelvollisuutta on vaikea ulottaa työpaikan ulkopuolelle samaan tapaan, kuin mitä se toimipaikassa olisi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 40 9 Toimiiko vanha työsuojelun yhteis toiminnan rakenne työpaikoilla edelleen. TYÖSUOJELUVALVONNAN näkökulmasta etätyöhön liittyy haasteita. Kyselyihin pitää saada riittävä vastausprosentti, jotta tulokset ovat kattavat ja jotta niistä saadaan tukea työpaikan työsuojeluhaasteiden ratkaisemiseksi. Työsuojeluviranomaisen tavoittaa myös muun muassa valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta. Pitäisikö sen rinnalle saada jo jotain uutta. Jos hyvä tarkoitus johtaa ei-toivottuihin lieveilmiöihin, kuten mahdollisien tapaturmien peittelyyn, palkitsemiseen on suhtauduttava kriittisesti. Palveluiden tavoitettavuuden osalta tehdään jatkuvasti töitä eri hallinnonaloilla. 11 Miten voidaan huolehtia etätyön ja niin sanot tuun alustatalouteen ja virtuaalisiin verkostoihin perustuvan työn työsuojelusta. TYÖSUOJELUHALLINTO NOJAA toiminnassaan lainsäädäntöön, esimerkiksi työsuojeluvalvonnassa valvotaan voimassa olevaan lainsäädäntöä eikä työsuojelun sääntelyssä tunneta kokemusasiantuntijuutta. 14 Miten työsuojelu hal linnossa suhtaudutaan kokemus asiantunti juuteen esimerkiksi sisäilma ongelmien tai kemikaaliyliherk kyyden yhteydessä. Keskeistä on, että turvallisuutta edistävä tieto ja palvelut ovat helposti saatavilla.". Jos se on hyvä asia, mikä olisi sopivaa palkitsemista. Työsuojeluhallinto on ollut mukana muun muassa suomi.fi-palvelun toteuttamisessa. MONIKULTTUURISTEN JA -KIELISTEN työpaikkojen määrä kasvaa, ja työsuojeluvalvonnan pitää tuntea valvontakenttä. Työsuojeluhallinnon neuvonnan palveluja on keskitetty yhden luukun periaatteen mukaisesti www.tyosuojelu.fisivuille. SUURIN OSA SUOMEN YRITYKSISTÄ on pieniä tai enintään keskisuuria, ja yksinyrittäjien määrä on kasvanut. Tämä asettaa erinomaisen haasteen kaikille toimijoille aina työpaikan johdosta yhteistoimintaan osallistuvaan henkilöstöön: miten saada työsuojelu tukemaan työpaikan tuottavuutta ja muita tavoitteita eli osoittaa yhteistoiminta voimavaraksi. Yhteistoiminta pitää toki järjestää lain vaatimusten mukaisesti. 12 Miten työsuojelu hallinto voisi ny kyistä paremmin tukea pienyrityksiä ja yksinyrittäjiä. Työnantajan haasteena on huolehtia turvallisuusjohtamisesta myös uusissa työnteon muodoissa. Alustatyöhön liittyvät piirteet ovat yhteisiä muidenkin epätyypillisten työsuhteiden kanssa
Vastaajana vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta. Yleisimmin käytetty taloudellinen mittari on työterveyshuollon kustannukset. Työstä tulee vaarallista, jos pylväs on huonokuntoinen tai varusteiden käytössä on ongelmia. Moottoroitua puhallinsuojainta ei voi käyttää ulkona talvella eikä silloin, jos ilmassa on runsaasti myrkyllisiä aineita. Työturvallisuuskeskus on julkaissut koulutusaineiston, joka opastaa oikeanlaiseen pylvästyöskentelyyn. Monen kyselyyn vastanneen työpaikalla seurataan lisäksi riskinarvioinnin tuloksia ja keskustellaan henkilöstön kanssa työsuojelun tilasta, vaikka näissä asioissa ei olekaan käytössä varsinaista mittaria. Ensimmäinen osio keskittyy varusteiTyösuojeluvaltuutetut Turvallisuuskulttuurin taso tällä hetkellä (%) 5 45 53 11 33 3 44 5 1 Työsuojelupäälliköt erinomainen hyvä perustasolla alle perustason paljon kehitettävää KU VA SH U T T E R S T O C K. TYÖSUOJELUTYÖ VAATII TAVOITTEITA JA SITOUTUMISTA Parta ja hengityksen suojain sopivat huonosti yhteen M iten varmistaa se, että hengityksensuojain on tiivis, jos suojaimen käyttäjällä on parta. Työterveyshuollolla on myös tärkeä rooli tiedonlähteenä työsuojelutyön kehittämisessä. www.ttk.fi > Työhyvinvointi ja työsuojelu > Toimialakohtaista tietoa > Teollisuus > Sähköalat > Pylvästyöskentelyn turvallisuus -koulutusaineisto P YLVÄSTYÖSSÄ SATTUVAT tapaturmat johtavat usein vakavaan vammautumiseen tai kuolemaan. Parran ja hengityksensuojaimen huono yhteensopivuus tiedostetaankin hyvin ainakin osalla niistä työpaikoista, joissa altistumisriskit ovat suuria. TURVALLISUUS AJASSA 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 OHDON SITOUTUMINEN sekä organisoitu, tavoitteellinen työsuojelutoiminta ovat avaintekijöitä työsuojelun onnistumisessa. Vähiten seurataan työsuojelutyöhön käytettyjä henkilöresursseja. Jotta testi voidaan tehdä, henkilö, jolla on parta tai parransänki, ohjataan lähim mälle pesualtaalle ajamaan leukansa sileäksi ennen testausta. Useimmilla työpaikoilla työsuojelun vaikuttavuutta seurataan. Vahva ja hyvin pitkä parta saattaa vähentää näidenkin suojainten tehokkuutta. Aineistoon kuuluu sekä videoita että harjoitustehtäviä. Isossa-Britanniassa työskentelevä 3M-yhtiön tekninen asiantuntija Stewart Ayrey kertoi hengityksensuojainten käyttökoulutuksessa, että hänellä on testejä tehdessään aina mukanaan partavaahtoa ja kertakäyttöisiä partakoneen teriä. Hengityksensuojainten kasvoille tiivistyminen varmistetaan tiiviystestillä. KOONNUT HELINÄ KUJALA Pylvästyöstä turvallista siin, toinen puupylvään turvallisuuden varmistamiseen. – Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat löytäneet paikkansa työpaikkojen työsuojelutoiminnassa. Kolmannessa osiossa kerrotaan pylvääseen kiipeämisestä ja siellä työskentelystä, neljännessä pelastamistoimista. – Haluamme kannustaa työsuojelutoimijoita jatkamaan sitkeästi suunnitelmallista ja uudistavaa työsuojelutyötä työpaikoilla, toteaa erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta. – Aktiivinen, edustuksellinen työsuojelutoiminta on vaikuttavan ja kaikkia koskevan työsuojelun perusta. Lisäksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä ja aktiivisia työsuojelupäällikköjä ja -valtuutettuja. PARRAKKAALLE TYÖNTEKIJÄLLE soveltuvat lähinnä puhallinja paineilmalaitteiden mallit, joissa on huppu tai kypärä, sekä osa kasvosuojusmalleista. Tämä tuli esiin Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen Työsuojelupaneeli-kyselytutkimuksessa, johon vastasi yhteensä 290 työsuojelupäällikköä ja -valtuutettua. Turvallisuushavainnot ja niiden käsittely ovat nousseet merkittäväksi työsuojelun mittariksi perinteisten reagoivien mittareiden rinnalle, toteaa asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskuksesta. Kylmässä työskentelyyn ei tiettävästi ole olemassa hengityksensuojaimia, jotka soveltuvat parrakkaille. Siksi työssä, jossa voi hengitysteitse altistua vaarallisille aineille, on pidettävä leuka sileänä. Laadullisia mittareita seurataan enemmän kuin työsuojeluun käytettyjä euroja. Runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti työsuojelun mittariksi tapaturmien määrän, kun taas tapaturmien kustannuksia käytettiin mittarina harvemmin
– Oppilaat voivat tehdä tapaturmaraportteja ja läheltä piti -ilmoituksia Turun Ammattiopistosäätiö haki Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitusta ja pomppasi heti ykköstasolle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 42 TEKSTI SARI OKKO KUVAT MIKA OKKO T yöterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan veneenrakentaminen kuuluu vaarallisimpien töiden kärkeen kemikaalien aiheuttamien riskitekijöiden takia. Vain pieniä säikähdyksiä TAO on yksityinen, säätiön ylläpitämä ammattioppilaitos, joka järjestää käsityötaitoa vaativaa ammatillista peruskoulutusta ja aikuiskoulutusta. Hänen mukaansa sekä opiskeluun että työharjoitteluun liittyvät turvallisuusasiat käydään aina läpi käytännössä. Tässä oppilaitoksessa turvallisuustyöhön osallistuvat opiskelijatkin. – Vaikka ala mielletään vanhan kansan mielissä myrkylliseksi, sitä se ei enää ole, mistä kiitos kuuluu kehittyneelle työturvallisuustyölle, työsuojeluja ympäristöpäällikkö Petri Leimu Turun Ammattiopistosäätiöstä (TAO) kertoo. Oppilaitoksesta valmistuu veneen rakentajien lisäksi maalareita, pinta käsittelijöitä, lattianpäällystäjiä, sisustajia, verhoilijoita, rakennuspeltiseppiä ja kiinteistönhoitajia. TAOssa on vältytty vakavilta turmilta. Suurin muutos näkyy Leimun mukaan asenteissa. Oppilaitoksessamme kaikki käyttävät henkilökohtaisia turvallisuusvarusteita, kuten turvajalkineita, hengityksensuojaimia, viiltosuojahanskoja ja suojalaseja. Vuosikymmenten aikana ala on muuttunut paljon, eikä vähiten työturvallisuuden näkökulmasta. – Jos aiemmin suojaimia ei käytetty juuri lainkaan, tänä päivänä niiden käyttö on itsestäänselvyys. Turvatietoa monessa muodossa Turun Ammattiopistosäätiössä noudatetaan laatujärjestelmiä ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001, joista ensimmäinen on sertifioitu jo keväällä 1998. – Olemme aikamoisia konkareita alallamme. Tämä on Leimun mielestä hyvä asia, sillä usein opiskelijat näkevät asiat eri silmin kuin opettajat. Ulkopuolinen auditoija on positiivinen pelote, sillä se saa pitämään huolta työsuojeluasioista jatkuvasti. – Sertifiointi myös pakottaa dokumentoimaan, joten kaikki tarvittava löytyy helposti laatujärjestelmästä – olipa kyse työntekemisen tai opiskelun turvallisuudesta, ympäristönsuojelusta, pelastussuunnitelmista tai ensiapukaapin sisällöstä, Leimu sanoo. Sähköisen turvallisuustentin lisäksi opiskelijat suorittavat työturvallisuus-, tulityöja ensiapukortit. Opiskelijat mukaan TURVALLISUUSTYÖHÖN NOLLA TAPATURMAA Turun Ammattiopistosäätiössä turvallisuus tehdään yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden voimin.. Oppilailta tärkeitä havaintoja Turun Ammattiopistosäätiössä opiskelijat osallistuvat turvallisuustyöhön esimerkiksi kartoittamalla ja arvioimalla opiskeluun liittyviä riskejä. Pahin altistaja on styreeni, joka on väritön, öljymäinen, herkästi syttyvä ja terveydelle haitallinen aromaattinen hiilivety. Veneenrakennuksen lehtorina oppi laitoksessa toimivalla Leimulla on alalta yli 30 vuoden kokemus. Sertifioinnit uudistetaan kolmen vuoden välein, ja ylläpitokatselmukset tehdään vuosittain. Tyypillisiä pieniä työtapaturmia sattuu välillä: mattopuukko lipsahtaa kipsilevyä leikatessa, vasaralla lyödään sormeen, silmään osuu tinneriroiske, ulkotyökohteessa liukastutaan
Nollis ® -jäsentyöpaikat ovat sitoutuneet työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Tämä juttu on tuotettu yhteistyössä Nolla tapa turmaa -foorumin kanssa. www.nollis.fi Petri Leimu (oik.) on ylpeä oppilaitoksen pitkäjänteisestä turvallisuustyöstä. – Turvallisuustyön rohkaisemana haimme viime vuonna Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitusta. Oppilaitoksessa tehdään turvallisuuden kehittämiseksi paljon muutakin, kuten tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja koulupoliisin kanssa. – Kaikki lähtee talon tahtotilasta. Uusinta uutta on tänä vuonna perustettava Varsinais-Suomen ammatillisten oppilaitosten yhteinen turvallisuusverkosto, joka luo ja edistää hyviä yhteisiä käytäntöjä. Leimu nostaa esiin tuoreen havainnon, jossa pohdittiin sitä, että oppilaat eivät aina löydä opettajaa, joka on syystä tai toisesta joutunut poistumaan opetustilasta. Käytössä ovat nyt myös turvallisuushavainnot. Saimme heti ensi yrittämällä tason I eli Maailman kärjessä, mikä oli aikamoinen saavutus ja enemmän kuin uskalsimme edes toivoa, Leimu summaa. – Tämä on selkeä riski, johon etsimme nyt ratkaisua, hän toteaa. – Vuosikellon ansiosta tiedän helposti ja tarkalleen periodeittain, milloin pitää tehdä mitäkin turvallisuusrintamalla. LISÄÄ AIHEESTA www.tvk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Julkaisut > Ladattavat julkaisut > Työsuojelu osaajaksi oppilaitoksessa. Kun johto on mukana ja antaa mahdollisuuden kehittää, homma toimii. Opiskelija Tuomas Leppä hioo veneen pohjaa. Leimu vie opiskelijoilta saamansa raportit, ilmoitukset ja havainnot työsuojelutoimikuntaan ja sieltä johtoryhmälle. Kertaheitolla maailman kärkeen Leimu suosittelee kaikille työkaluksi turvallisuuden vuosikelloa, joka on ollut TAOssa käytössä vuodesta 2015. Jokainen raportti ja ilmoitus käsitellään ja siihen pohditaan ratkaisuehdotus, jotta vastaavalta vältytään jatkossa. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 TURVALLISUUDEN TOP 5 TAON TAPAAN 1 Turvallisuuden vuosikello 2 Johdon sitoutuneisuus 3 Opiskelijoiden osallistaminen 4 Sähköiset turvallisuushavainnot, tapaturmaraportit ja läheltä piti -ilmoitukset 5 TAO-turvallisuuskirjaset jokaiselle ammattialalle omatoimisesti www-käyttöliittymä Wilman kautta, josta ne tulevat suoraan minulle
Työpaikoilla nano hiukkasia tulee sivutuotteena varsinkin proses seissa, joissa esiintyy hienoa pölyä tai höyryjä tai joissa käytetään uuneja, poltto ja sähkömoottoreita tai lämmittimiä. Kun pölyjen ja huurujen torjunta on kunnossa, myös pienimmät hiukkaset pysyvät loitolla. MISSÄ TÖISSÄ NIITÄ ON ENITEN. NANO-SANA kuvaa hyvin pientä kokoa. Niitä syntyy sekä luonnollisista lähteistä että prosessien sivutuotteina, ja niitä myös valmistetaan tarkoituksella. Yksi nano metri (nm) on millimetrin miljoonasosa. Liikenteen ja teollisuuden päästöissä on paitsi pienhiukkasia myös nanohiukkasia. Kodeissa osa huonepölystä on nanohiukkasia ja niitä syntyy myös ruoanvalmistuksessa. Teollisesti nanohiukkasia tuotetaan, koska niiden avulla materiaaleihin saadaan uudenlaisia ominai suuksia, kuten sähkönjohtavuutta, vedenhylkivyyt tä tai peittävyyttä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 44 NANOHIUKKASESTA. Myös leipomoissa paistamisen yhtey dessä mitattiin melko isoja nanohiukkaspitoisuuksia. Luonnossa nanohiukkasia on aina – niitä muo dostuu esimerkiksi tulivuorenpurkauksissa, metsä paloissa ja merenkäynnissä, jossa ilmaan vapautuu merisuola kiteitä. Muilla työpaikoilla hiukkaset olivat pääosin orgaanisia eli eloperäisiä. Näissä töissä työtekijä voi altistua hiukkasille huomatta vasti enemmän kuin normaalioloissa vapaaaikanaan. Mittauksia tehtiin konepaja, elintarvike ja kalusteteollisuuden sekä palvelualan työpaikoilla. Metallipuolella mitatut nanohiukkaset sisälsivät terveydelle haitallisia metalleja, kuten mangaania ja nikkeliä. MIKÄ ON NANO. Eniten nanohiukkasia vapautui hitsauksessa ja me tallintyöstössä. Nano hiukkaset ovat läpimitaltaan alle sadan nanometrin hiukkasia. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK Pitääkö olla huolissaan. MISTÄ NANOHIUKKASET SYNTYVÄT. NANOHIUKKASIA on kaikkialla. Niitä käytetään esimerkiksi matka puhelimissa, maaleissa, tekstiileissä ja aurinkovoiteissa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ja Työterveyslaitos selvitti vät nanohiukkasille altistumista vuonna 2017 valmistu neessa tutkimuksessaan. Nanohiukkasia syntyy esimerkiksi hitsaamisessa, koneistamisessa ja leivän paistamisessa
HIUKKASTEN MITTAUSTEKNIIKKAA kehitettiin Itä-Suomen yliopiston ja Työterveyslaitoksen hankkeessa samalla, kun selvitettiin altistumista nanokokoisille hiukkasille. Tutkimuksessa suunniteltiin ja valmistettiin esierotin, jota käytettiin yhdessä keräimen kanssa. Nanohiukkaset saattavat myös kuljettaa niiden pinnalle tarttuneita terveydelle haitallisia kaasumaisia yhdisteitä hengityselimiin. Ensimmäiseksi tutkitaan, voidaanko haitalliset aineet korvata tai prosesseja muuttaa. LISÄÄ AIHEESTA Nanohiukkasten monitorointi työntekijän hengitysvyöhykkeeltä altistumistasojen selvittämiseksi. Sen jälkeen selvitetään, mitä niille voidaan tehdä. Esimerkiksi hitsauksen riskit tunnetaan haitallisten metallihuurujen vuoksi, ja kun niiltä suojautuu asianmukaisesti, on suojassa myös nanohiukkasilta. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 Nanohiukkasia tiedetään vapautuvan myös osassa 3D-tulostustekniikoita. NIITÄ TORJUTAAN työpaikoilla samanlailla kuin muitakin pölyjä ja huuruja, ohjeistavat Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos laatimissaan toimenpidesuosituksissa. Tämä tarkoittaa työpäivän aikaista keskiarvoaltistumista ilman, että mukaan on laskettu altistumista vapaa-aikana. Tutkijoiden mukaan nanohiukkasten mittausstrategiat tulisi yleisesti yhdenmukaistaa, jotta pystytään tuottamaan nykyistä luotettavampaa tietoa altistumisesta. (Loppuraportti: www.tsr.fi > hankenumero 115172) Toimenpidesuositukset nanohiukkasaltistuksen vähentämiseksi: www.ttl.fi/nanoturvallisuus 3D-tulostuksen kemikaaliturvallisuus työpaikoilla -malliratkaisu: www.ttl.fi/malliratkaisut Ohjeita turvalliseen 3D-tulostamiseen -tietokortti: www.ttl.fi/tietokortit.. Entä voisiko päästölähteen eristää ja koteloida. Myös tavallisten laserkopioja tulostuslaitteiden käytössä hengitysilmaan voi päästä hiukkasia. MITEN NANOHIUKKASIA TORJUTAAN. Näistä ovat esimerkkinä hitsauksessa syntyvät huurut. Esierotin erotteli nanokokoiset ja niitä isommat hiukkaset. Turvallisuus pitäisi huomioida myös kirjastojen pientulostimien käytössä. TERVEYSPERUSTEISTA raja-arvoa hiukkasten lukumääräpitoisuudelle ei ole. MITEN NANOHIUKKASIA MITATAAN. ONKO NANOHIUKKASILLE RAJA-ARVOA. Altistumisen arviointi on tähän asti ollut rajoittunutta. Menetelmää ei ole kaupallistettu, mutta sitä voitaisiin jatkossa käyttää IOM-keräysten yhteydessä. Myös ilmanvaihtoa ja kohdepoistojen käyttöä voidaan tehostaa. Teollisesti tuotetuille nanohiukkasille Työterveyslaitos suosittaa varovaisuusperiaatteen mukaiseksi tavoitetasoksi alle 40 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä. 3D-tulostuksen työturvallisuuteen liittyy nanohiukkasten ohella myös muita, metallija muovikemikaaleihin perustuvia riskejä, jotka tulee kartoittaa. Kaikissa pienen mittakaavan töissä kunnollinen ilmanvaihto yleensä auttaa. Nykyisellä tekniikalla ei pystytä riittävän tarkasti mittaamaan hiukkasia, joiden massa on hyvin pieni. Niiden terveysvaikutukset määräytyvät pitoisuuden, kemiallisen koostumuksen, koon ja muodon mukaan. Kotiympäristössäkin hyvä ilmanvaihto vähentää tulostuksen tai ruoanlaiton yhteydessä vapautuvien nanohiukkasten pääsyä hengitysilmaan. Teolliset 3D-tulostimet ovat tavallisesti koteloituja, ja kun ilma johdetaan poiston avulla ulos työtiloista, päästöt torjutaan tehokkaasti. Juttuun on haastateltu Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoita Arto Säämästä, Anna-Kaisa Viitasta ja Mirella Miettistä. Myös altistumisajalla on merkitystä. Mirella Miettinen ja muut. Toimiston kopiokoneet kannattaa myös sijoittaa kauemmas työpisteistä. Yleisesti ajatellaan, että mitä pienempiä hiukkaset ovat, sitä haitallisempia ne ovat. Mittaukset tehtiin hengitysvyöhykkeeltä sekä mahdollisimman läheltä työpistettä. TUTKITTUA TIETOA terveysvaikutuksista on melko vähän. Altistumisen arviointia on heikentänyt myös se, että nanohiukkasia ei ole aiemmin juurikaan mitattu hengitysvyöhykkeeltä vaan ainoastaan kiinteästä pisteestä työympäristössä. Perinteisesti hiukkasia mitataan niin sanotulla IOM-keräyksellä, jossa ilma imetään pumpulla keräimessä olevan esipunnitun suodattimen läpi. Leipomoissa tiedetään, että jauhopöly aiheuttaa astmaja allergiavaaran, joten pölyhaittoja on aiheellista vähentää työtapojen, ilmanvaihdon ja puhdistusjärjestelmän avulla. OVATKO NANOHIUKKASET HAITALLISIA TERVEYDELLE. Nanohiukkaset eivät välttämättä tuo uutta torjuntatoimiin, mutta niiden vuoksi pölyntorjunta on entistäkin tärkeämpää. Ne tulisi koteloida tai sijoittaa erilliseen tilaan. Viimeinen keino on käyttää hengityksensuojaimia. NANOHIUKKASET ovat altisteita muiden joukossa, ja tutkijoiden mukaan olisi hyvä oppia tunnistamaan niiden päästölähteet riskinarvioinnissa. Nanohiukkasten arvellaan vaikuttavan esimerkiksi keuhkoja sydänsairauksien pahenemiseen. Itä-Suomen yliopisto, 2017. Tämä arvio pätee kuitenkin vain silloin, kun hiukkaset ovat samanlaisia kemialliselta koostumukseltaan. PITÄÄKÖ OMALLA TYÖPAIKALLA HUOLESTUA NANOHIUKKASISTA. Nanohiukkaset ovat hyvin epäyhtenäinen ryhmä
Olen ollut nuoresta asti kunnalla töissä ja usein pohtinut, miten työoloja voisi kehittää. Toki uutuuksiin tutustuminen vaatii perehtymistä, mutta niistä on myös valtavasti apua työsuojelun arjessa. Jos ongelmia onnistutaan ehkäisemään, se on aina parempi niin työntekijöille kuin työnantajallekin – ja myös taloudellisempaa. ÄÄNIERGONOMIA on uutena asiana noussut esille. Nyt tiedän jo paremmin, mitä työsuojeluvaltuutetun tehtävät sisältävät. On hyvä, että saimme sote-puolelle oman työsuojeluvaltuutetun. Olen aina kokenut tunteenpaloa työhyvinvointiasioita kohtaan. Myös ääntä eristäviä sermejä käytetään – saatavana on esimerkiksi värikkäitä pupusermejä. O LIN JO EDELLISVAALEISSA ehdolla työsuojeluvaltuutetuksi ja tulin ensimmäiseksi varajäseneksi. Sitten edessä ovat iso sote-muutos ja varhaiskasvatuksen muutokset. AISAPARI | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 46 Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Sotessa ongelmallisinta on nyt ehkä se, ettei kukaan osaa antaa vastauksia. Edeltäjäni jäi eläkkeelle kesken kauden, joten olen hoitanut työsuojeluvaltuutetun tehtävää elokuusta 2015. Omaa työtä pitää kehittää. Väittäisin, että kiitettävän puolella mennään. Meillä on myös meluliikennevaloja, jotka kertovat konkreettisesti melutason noususta. Tosin kaikkea ei vielä osata kysyäkään. Työsuojelutiimimme tavoitteena onkin päästä entistä enemmän keskittymään ennalta ehkäiseviin toimiin. Nyt minulla alkoi uusi nelivuotinen kausi. Nyt alkaa uusien työsuojelutoimijoiden perehdytys. Sisäilma-asiat sekä työyhteisöjen erilaiset haasteet, kuten ergonomia ja ristiriitatilanteet, työllistävät. Meidän haasteemme ovat varmaankin aika tavanomaisia. Ratkaisuina on kokeiltu pientyhmätoimintaa ja ulkoiluaikojen porrastamista. Tämä toimii hyvin myös kasvatuksellisena keinona. UUDET VÄLINEET JA MAHDOLLISUUDET ovat minulle työn suola. Nyt pääsen yhteistoiminnassa työntekijöiden ja työnantajan kanssa vaikuttamaan ja kehittämään työoloja. Päiväkodeissa onkin käyty tekemässä mittauksia ja kertomassa apuvälineistä. Tässä työssä on hienoa se, että jokainen päivä on erilainen ja koko ajan on mahdollista oppia uutta. Esimerkiksi päiväkodeissa äänitaso nousee helposti liian korkeaksi. Olen iloinen siitä, että meillä on työsuojelussa avoimuuden kulttuuri, yhteistyö sujuu hyvin ja sekä esimiehet että työntekijät ottavat meihin yhteyttä. Niitä voidaan lainata päiväkoteihin, jotta niin henkilökunta kuin lapsetkin havaitsisivat äänitason nousun. ISOJA MUUTOKSIA on tulossa. Minusta Nurmijärvellä on annettu työsuojelulle mahdollisuus ja saamme hyvin koulutusta. Olen järjestänyt työntekijöille minimessuja, joissa esittelen uusia ergonomian apuna käytettäviä välineitä. Mikä olisi arvosanani työsuojelun tilalle. Korvatulpistakin voi olla apua. Nyt vuorossa ovat Nurmijärven kunnasta työsuojeluvaltuutettu Kirsi Kirves ja turvallisuus päällikkö Tero Keitaanniemi, joka hoitaa myös työsuojelu päällikön tehtäviä. Liikennevaloihin asennetaan desibelirajat, ja valo näyttää niiden mukaan vihreää, keltaista tai punaista. Meillä on sitouduttu työsuojelun kehittämiseen. Toimimme hyvin tiiminä, ja yhteinen tavoitteemme on, että kaikki voivat hyvin.” KIRSI KIRVES, 45, NURMIJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Uudet apuvälineet innostavat TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT JUHANI OLENIUS Kunta-alalla työsuojelulle tuovat haasteita muun muassa sisäilmaja ergonomia-asiat sekä vaaraja väkivaltatilanteet.
MEILLÄ ON HYVÄ TIIMI , ja olen tyytyväinen työsuojelutoimintaan. Osa-aikainen valtuutettu on toiminut vuoden alusta lähtien hyvinvointitoimialan eli sote-alan työsuojeluvaltuutettuna. Ensimmäiset sovittelut ovat jo menossa, ja kuulemani mukaan onnistuneetkin. Myös työsuojelutoimikunnassa vaihtuu ihmisiä. Olemme saaneet hyviä valtuutettuja. Meillä tähän tehtävään kuuluvat myös työsuojelupäällikön työt. VAARAJA VÄKIVALTATILANTEET ovat lisääntyneet opetusja terveyspuolella. Kouluissa opettajat kohtaavat vaaratilanteita ja myös oppilaiden keskinäiset nahistelut ovat lisääntyneet. Olemme kuitenkin sitä kautta törmänneet muihinkin ongelmiin. Sitten ajauduin ohjaavaksi opettajaksi ja työturvallisuusvastaavaksi. Haasteita meillä riittää – esimerkiksi siinä, miten sote etenee. Opettajat ovat tässä vaikeassa tilanteessa, sillä heidän valtuutensa toimia väkivaltatilanteissa ovat melko rajalliset. Asiat on myös jalkautettu työkohteisiin. Täällä Nurmijärvellä aloitin turvallisuuspäällikkönä vuonna 2009. Silloin tällöin ilmenee työyhteisöklikkejä, joita sovittelijat ryhtyvät purkamaan. TERO KEITAANNIEMI, 52, NURMIJÄRVEN KUNNAN TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ Sote-muutos haastaa työsuojeluakin KIRSI TEROSTA: Teron kanssa on äärettömän helppo tehdä yhteistyötä. TERO KIRSISTÄ: Kirsi on luotettava ja ammattitaitoinen. Keväällä aiotaan kouluttaa vielä lisää sovittelijoita. Hänen kanssaan yhteistyö toimii aina saumattomasti, ja hän tekee työtään suurella sydämellä.. Siitä on helppo puhua. Tämä edellyttää muutosjohtamisen tukemista. Työyhteisöongelmia ratkomaan on koulutettu sovittelijoita. Olemme havainneet, että sisäilmasta puhuminen on joskus oire. Meillä on hyvät ohjeet epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen käsittelyyn. Nyt Kirsi jatkaa ja kaksi uutta valtuutettua aloittaa. Tämäkään ei ole ihan yksiselitteinen kysymys. SISÄILMA-ASIAT TYÖLLISTÄVÄT meitäkin, sillä kiinteistöt vanhenevat. Työsuojelun tarkoitushan olisi tehdä itsensä tarpeettomaksi. Nyt uuden kauden alettua työsuojeluvaltuutettujen resurssia on kasvatettu yhdellä päivällä. Aiemmin sosiaalija terveystoimi on kuulunut toiselle päätoimiselle valtuutetulle. Noin puolet työajastani menee työsuojeluasioiden hoitoon. Vanhusja laitoshoidossa on aggressiivisia vanhuksia. Koulutuksen on saanut kymmenkunta henkilöä eri työyhteisöistä sekä työsuojeluvaltuutetut. Nurmijärjen kunnalla on hieman yli 2 000 työntekijää. Tammikuun 2018 alusta tiimiin ovat kuuluneet työsuojelupäällikkö, kaksi päätoimista työsuojeluvaltuutettua ja yksi osa-aikainen valtuutettu. Pieniä onnistumisia on koko ajan, ja kokonaisturvallisuus kehittyy askel askeleelta. Viime vuosina kuntaan on muuttanut runsaasti lapsiperheitä. Muutenkin haluaisimme lisätä ehkäisevän toiminnan osuutta. Tosin usein nämä tehtäväalueet limittyvät. Se on asukasluvultaan Suomen suurin maalaiskunta. Tapamme tehdä työsuojelutyötä on toimia tiiminä, joka ratkoo asioita yhdessä. Hän on asiantunteva ja keskusteleva, tarvittaessa jämäkkäkin. 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 NURMIJÄRVEN KUNTA Nurmijärvi on 42 000 asukkaan kasvukunta noin puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Tiimin työskentelystä annan kiitettävän arvosanan. Aluksi työmme painottuukin koulutukseen ja perehdytykseen, sillä uusien ihmisten sisäänajo vie aikansa.” O LEN TAUSTALTANI teknisen työn opettaja. Työskennellessäni aikoinaan Vantaalla olin koulun työsuojeluasiamies. Näitäkin asioita kannattaa katsoa avoimesti. Valtuutetut eivät silti varsinaisesti sovittele, vaan he hoitavat tilanteita silloin, jos paikallinen sovittelu ei ole onnistunut
Konetta ohjataan kaukoohjaimella. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK i Käytössä ollut saha on niin tehokas, että sen aiheuttamaa takapotua ei pys ty käsivoimin hallitsemaan. Ennen työvaihetta on selvitettävä, millainen sahattava rakenne on ja sisältääkö se terästä. Aukosta oli tarkoitus tehdä kaksi metriä korkea ja puoli metriä leveä. Työt pitää kuitenkin ensisijaisesti suunnitella niin, että käsivaralta sa haamisen voi välttää.. Raportit perustuvat pääasiassa tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Käsikäyttöinen timanttisaha on yksi työmaiden vaarallisimmista laitteista. Kuvassa vasemmalla on havainnollistettu, miltä timanttisahaajan käyttämä työtapa näyttää. Terä osui vasempaan kai naloon aiheuttaen syvän avohaavan. Timanttisahaaja kuoli rakennustyömaalla (Tapaturmaraportti 3/2017) Rakennustyömies oli keski-ikäinen ja kokenut timanttisahaaja. Tapaturmaan on voinut osaltaan vaikuttaa se, että työvaihe on ollut päättymässä ja voimat ovat ehkä olleet lopussa, mikä on voinut heikentää tarkkaavaisuutta. Lisätietoja osoitteessa: tyopaikkakuolemat.fi. Laitteen irrottamiseksi sahaaja oli mahdollisesti painanut kaasua, jolloin kone oli potkaissut ja heilahtanut häntä päin. Hän sai syvän haavan ja kuoli verenhukkaan samana päivänä. Sahausta tehdään usein käsivaralta, vaikka työn tiedetään olevan riskialtista. Tapatur man jälkeen laitteelle tehdyssä tarkas tuksessa sahan todettiin olevan ehjä ja asianmukaisessa kunnossa. Onnettomuuden sattuessa aukko oli sahattu noin metrin korkeu teen asti. Oikealla sama työvaihe tehdään turvallisemmin kauko-ohjattavalla timanttisahalla, joka kiinnitetään seinään pultattavaan kiskoon. Juuri ennen onnettomuutta hän oli ilmeisesti sa hannut vaakaan lähellä lattianrajaa, joko polviltaan tai seisaaltaan. O ppilaitoksen työ maalla oli meneil lään toimitilojen perusparannus. Ennen töiden aloittamista on tar kistettava sahan terän kunto, sillä huonokuntoinen terä jää herkemmin kiinni. Koneen käyttöohjeen mukaan lattian rajassa vaakaan sahaaminen ei ole sallittua, koska se voi aiheuttaa henkilövahingon. Lisäksi on varmis tettava, että työntekijä osaa käyttää ko netta valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rakennustyömies sahasi käsivaralta sähkökäyttöisellä timanttisahalla auk koa noin kymmenen senttiä paksuun betoniseinään. Markkinoilla on myös timanttisahoja, jotka kiinnitetään seinään pultattavaan kiskoon. Tapaturmalla ei ole silminnäkijöitä, joten viranomaiset ja Tapaturma vakuutuskeskuksen asiantuntijat ovat päätelleet tapahtumien kulun todennäköisimpänä pitämien sä olettamien perusteella. Todennäköistä on, että ra kennustyömies oli sahannut ensin kaksi pystysaumaa ja sen jälkeen osia vaakasuunnassa. Jos sahataan käsivaralta, vaarana on, että leikattava osa kaatuu työntekijän Miten vastaavat onnettomuudet estetään. TAPATURMAINEN KUOLEMA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2018 48 Timanttisahaaja sahasi aukkoa betoniseinään. Hän oli luultavasti yrittänyt nojata sahaa päin, jotta terä purisi paremmin betoniin, ja silloin terä oli tarttunut kiinni vaa kasaumaan. Koneen takapotkun seurauksena pyörivä terä osui sahaajan ylävartaloon. Tärkeää on myös se, että timant tisahassa on takapotkukatkaisija. Tämän kaltaisessa työssä raskasta laitetta on kuitenkin vaikea pitää suorassa ja saada painettua seinää päin. Sahaaminen tapahtui osissa, jotta raskaita betonin palasia olisi helpom pi käsitellä. Timanttisahan terä osui rakennustyömieheen Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasiantuntijoiden laatimasta tapaturmaraportista. Tämän voi välttää pulttaamalla lankku aukon yli, jolloin leikattava osa ei pääse kaatumaan väärään suuntaan. päälle
SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Määräaikainen vuositilaus 83 euroa. TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. (Laskutusväli 12 kk). Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 83 €/vsk. Tilaa lehti nyt! TILAUSHINNAT 2018 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 83 euroa. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 93 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkö kulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767.. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 73 euroa/vuosikerta. Määräaikainen vuositilaus 93 euroa
Sinä olet siellä. Ja virkeämpänä takaisin. Ne antavat lukijalleen keskimäärin kolmen vartin matkan rauhaisaan paikkaan – oman alan tiedon ja taidon äärelle. aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Ammattilehtiin syvennytään. Ne imaisevat lukijansa toiseen maailmaan
– 13.4.2018 Helsinki, 28. – 11.4.2018 Helsinki, Tampere, Kuopio ja Oulu Työterveysneuvottelu 26.4.2018 Helsinki Huumausainetestien käyttö ja tulkinta työterveyshuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa 17.4.2018 Helsinki ja videolla Oulu, Kuopio ja Tampere Työkykyinen työntekijä Vahingoista oppiminen tapaturmien ja vaaratilanteiden tehokas selvittäminen 20.2.2018 Tampere, 3.5.2018 Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 20. – 21.3.2018 Tampere Riskien arviointi työpaikalla 12. – 28.3.2018 Helsinki Toimiva työyhteisö Työterveysyhteistyön ajankohtaispäivät 10. AIHEENA monenlaisten töiden ergonomia! Ensi numerossa Työpaikan tuki auttaa erilaista oppijaa Äijäjooga rentouttaa Älä putoa! TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS. – 24.5.2018 Turku Työsuojelun perustieto -jatkokoulutus 12. 030 4741 TTT-lehti 2/2018 ilmestyy 14.3. – 22.3.2018 Oulu, 22. – 28.2.2018 Helsinki, 20. – 29.5.2018 Tampere Työsuojelupäällikön perustieto 26. – 13.4.2018 Helsinki Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. 51 1/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Monitilatoimistot työympäristönä 14.3.2018 Oulu Työhyvinvointikortti® 23.4.2018 Helsinki, 24.5.2018 Tampere Esimies työhyvinvoinnin edistäjänä 27. – 22.3.2018 Oulu Työsuojeluvaltuutetun perustieto 20
Se soveltuu käytettäväksi töissä, kotona, mökillä tai vaikka matkoilla. Seisominen Gymballa tehostaa verenkiertoa ja virkistää oloa. Patentoitu elastisuus laudassa aktivoi selän ja vatsan syviä lihaksia. www.getupdesk.fi MADE IN FINLAND Kokeile Gymba Aktivointilautaa! Gymba laudalla seisominen vähentää vaaralliseksi todettua istumista, tee seisomisesta terveysliikuntaa. Gymba on helppo ja mukava käyttää ja sopii kaikille sekä toissä että kotona Jous tava Tilaa ilmainen kokeilu NYT! gymbakokeilu.fi. MADE IN FINLAND On kehitetty kannettavan tietokoneen käyttäjälle vähentämään istumista. Gymblla seisominen ei ole mistään pois, käytät sitä töitä tehdessä