TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1/2020 15 € Vaikuttava VERKKOKOULUTUS TYÖNANTAJA TUKEE PAINONHALLINTAA TYÖSUHDEFILLARI POTKI LIIKKEELLE KUNNOSSAPITO KARSII TAPATURMIA Perehdytys + TASA-ARVOINEN KOHTELU ON osa esteettömyyttä KANNUSTI KYSYMÄÄN Mielen esteet työssä
VÄLTÄ RASITUSVAMMA CONTOURIN ROLLERMOUSELLA Rasitusvamma aiheuttaa sairauspoissaoloja yrityksissä. RollerMouse voi vähentää sairauspoissaoloja ja lisätä työntekijöiden tehokkuutta. Contour Design Suomi / Contour Design Nordic / Contour Design Europe KOKEILE MAKSUTTA 14 PÄIVÄÄ! TTT-Magazine_1_RSI_220x280+5mm.indd 1 23-01-2020 09:33:37
41 Turvallisuus ajassa 42 Hiukkassuodatin voi tukkeutua pakkasessa 44 Muoviyhdisteistä ihottumaa ja hengitystiesairauksia Akrylaattiallergiat yleistyvät. Hyvää dialogia ei voi korvata millään." TYÖTERVEYSLAITOKSEN KEHITTÄMIS PÄÄLLIKKÖ ESKO NUKARI VERKKO KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ. 48 Aisapari Kuntatyön kipukohdat rohkeasti esiin. 26 Työ ajassa Terveys 28 Lihatalo keventää modernein ottein KANNESSA Hyvinvointivalmennus toi tuloksia. 47 Tilauskortti 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa 14 34 Yrittäjä Marko Jääskeläinen on esteettömyyskonsultti. 30 Työsuhdepolkupyörä tuo potkua liikkumiseen KANNESSA 33 Terveys ajassa 34 Omalla esimerkillä tasaarvon puolesta KANNESSA Cpvammaisen elämä ei ole tavallista kummempaa. 23 Kolumni 24 Aivot eivät multitaskaa Keskeytykset altistavat virheille. KANNESSA KUVA LAURA VESA KU VA H EL IN Ä KU JA LA KU VA KA TI LE IN O N EN. 46 Tapaturmainen kuolema Kuljettaja putosi nosturin puomilta. Turvallisuus 38 Monta väylää ennakointiin KANNESSA Ratapihan kunto on keskeinen turvallisuustekijä. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 1/2020 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Mobiili työterveyspalvelu yleistyy 10 Kun työn aloitus tökkii, huijaa aivojasi! KANNESSA Työ 14 Osaaminen kehittyy uusin ja perinteisin keinoin Verkkokoulutus yleistyy. 18 Vaikuttava verkkokoulutus – tee se näin KANNESSA Ota oppijat mukaan suun nitteluun. Verkko-opiskelu on tuttua hammaslääkäri Martyna Zorawnalle (vas.) ja hammashoitaja Viivi Valtavainiolle. 20 Hyvä perehdytys kannustaa kysymään KANNESSA Valmennusohjelma opastaa perehdyttäjää
Yhdistelmäkoulutukset tuovat työ paikalle ajansäästöä ja joustavuutta, kun puolet kurssista voidaan suorittaa työn tekijälle sopivana hetkenä. Punainen Risti Ensiapu, koulutusohjelmat ensiaputodistus.fi MAINOS P unaisen Ristin ensiapukoulutus järjestelmä uudistui tämän vuoden alusta. Lähikoulutus keskittyy nyky aikaisin välinein ja opetuksen keinoin ensiavun kädentaitoihin, mikä tukee työ paikan ensiapuvalmiutta. Verkkoosuuden opiskelu onnistuu älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Yhdistelmä koulutusten järjestäjät löydät myös osoitteesta: ensiaputodistus.fi. Ensiapukurssin järjestänyt koulutus organisaatio vie kurssin päätyttyä hyväk sytyt kurssisuoritukset pätevyysrekis teriin. Uusi yhdistelmä koulutus tuo joustavuutta ja säästöjä kurssin toteutukseen. AIKAA TYÖLLE. Alkuvuonna 2020 tulee uusi mobiilikortti, joka korvaa sähköpostitodistuksen. Punainen Risti on kehittänyt perinteis ten, kokonaan lähikoulutuksena toteut tavien ensiapukoulutusten rinnalle uudet yhdistelmäkoulutukset. Ensiapukoulutukset siirtyvät myös verkkoon. Sähköinen pätevyysrekisteri, sertifioitu laadunvarmistus ja uudet verk kokoulutukset tukevat työpaikkojen ensi apuvalmiuden ylläpitoa ja kehittämistä. Punaisen Ristin ensiaputodistuksen ja pätevyysmerkinnän saa sitten, kun verk ko ja lähikoulutusosiot on hyväksytysti suoritettu. Vaikka muovinen todistuskortti katoaisi, mobiilikortti on aina todennettavissa helposti osoitteessa ensiaputodistus.fi. Järjestelmän käyttöönotto tukee jatkossa ensiapukurssien laadun hallintaa. Kysy Punaisen Ristin yhdistelmäkou lutuksia työpaikkanne ensiapukoulutuk sista vastaavalta taholta. Ensiaputodistus.fi – Ensiapu todistus ja laadukkaat ensiapu kurssit jatkossa samassa paikassa Punaisen Ristin ensiavun koulutusohjel mien mukaiset viralliset ensiapukurssit ovat 1.1.2020 alkaen sertifioituja koulu tuksia, joita hallinnoidaan nykyaikaisen, sähköisen pätevyyksienhallintajärjestel män avulla. Mobiilikortin lisäksi ensiaputodistus.fi osoitteesta löytyvät kumppaniverkoston kaikki Punaisen Ristin ensiavun koulutus ohjelmien mukaiset koulutukset, kuten Hätäensiapukurssi 4 t, Hätäensiapukurssi 8 t, Ensiapukurssi EA 1 ® 16 t ja Ensiapu kurssi EA 2 ® 16 t. Kurssilainen saa tämän jälkeen todistuksen omaan sähköpostiin sekä muovisen todistuskortin postissa kotiin. Yhteistyökumppanina ensiapukoulu tusjärjestelmän uudistuksessa ja jatko kehittämisessä on Kiwa Inspecta, joka on yksi maailman suurimmista testaus, tarkastus, sertifiointiyrityksistä. Joustavamman opiskeluajan ja yksilölli sen opiskelutahdin lisäksi koulutus hyö dyntää digitaalisia opetusmenetelmiä. Omaan yksi lölliseen tahtiin suoritettu teoriaosuus tuo ymmärrystä ja vaikuttavuutta omaan osaamiseen. AIKAA ELÄMÄLLE. Punaisen Ristin kansallisesti hyväksyt tyjä ensiapukursseja toteuttaa luotettava kumppaniverkosto. Yhdistelmä koulutukset on suunniteltu siten, että teoria osuus (50 %) kurssista toteutetaan ensin verkossa itselle sopivana ajankoh tana ja toinen (50 %) lähijaksona käy tännön kädentaitoja opetellen
Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTTlehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 49. Työ keskeytyy usein, on oltava tavoitettavissa. OLEN KUITENKIN SAANUT jäsennettyä itselleni kolme kehitystehtävää: karsi viestitulvaa, järjestä itselle (ja muille) keskeytyksetöntä työaikaa, ja luo työviikkoon selkeä rakenne. Työyhteisönäkin olemme päässeet alkuun. Osaa keinoista voin hyödyntää itse, ja osa on tarkoitettu koko työyhteisölle. Kommunikoimme erilaisin viestintävälinein lähes kaikissa töissä, ja käytämme useita järjestelmiä ja kanavia jatkuvasti. Siinä saattaa olla totuttelemista työkavereilla, mutta eniten varmasti itsellä. Teoksessa esiteltyihin menetelmiin aion palata. Seuraavaksi rajaan sähköpostin käytön muutamaan kertaan päivässä. Vuositilaus 97 euroa, kestotilaus 87 euroa. Tieto on hajallaan. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 47. Haaste tuntui isolta ja vaikeasti hahmotettavalta. Myös työn vaatimukset voivat olla epäselviä, mikä sekin rasittaa. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Siirsimme nopeaa viestintää sähköpostista Teamsiin ja Slackiin. OLIN JO LUKENUT AIHEESTA PALJON. Kolmanneksi perehdyin Järki töihin -kirjaan, jonka arvostelin TTT-lehdessä 6/2019. Parin työkaverin kanssa sovimme säännöllisistä kokouksista, joihin keräämme käsiteltävät asiat. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot KU VA JU H A SO M BY. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 87 euroa, kestotilaus 77 euroa. Työn järjestäminen on nimittäin pahasti kesken. PÄÄTOIMITTAJALTA 5.2.2020 Tietotyö hallittavaksi V IIME SYKSYNÄ TAJUSIN, että minun on muokattava työtäni siitä paremmin selvitäkseni. Oivallus syntyi, kun luin ties kuinka monetta artikkelia, blogitekstiä ja somekommenttia, jossa neuvottiin, miten käsitellä tietotulvaa ja kognitiivista kuormitusta. Verkkokurssin materiaalia pystyi myös tulostamaan ohjeiksi työpaikan seinälle tai yhteiseen keskusteluun. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Nyt oli saatava tukea ongelmanratkaisuun ja järjestettävä aikaa asian oppimiselle ja käytäntöön viemiselle. TYÖELÄMÄ PANEE AIVOMME TIUKILLE. Ilmoittauduin aivotyötä käsittelevälle verkkokurssille, joka auttoi jäsentämään ongelmia ja tarjosi konkreettisia neuvoja työn sujuvoittamiseksi. Työelämässä aivot ovat kuuma aihe. Miten ymmärtää aivotyön ja kognitiivisen kuormituksen kenttä, saati saada järjestettyä oma työ mallilleen. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Varsinkin, kun työni on juuri sitä tiedonmeressä surffausta ja työskentelytapani olivat ajautuneet osin melkoisen kaoottisiksi. Otin myös käyttööni selaimessa toimivan työhyvinvointisovelluksen, joka kysyy henkiseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja tarjoaa vastausten pohjalta ehdotuksia oman työn muokkaamiseen. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. Onkin kaikkien etu, että työpaikalla vähennetään turhaa aivokuormaa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2020. Työntekijöiden määrää on vähennetty, joten monen työ on aiempaa silppuisempaa ja tehtävät tulee hoitaa entistä lyhyemmässä ajassa. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Monet työn imuun ja oman työn tuunaamiseen liittyvät neuvot olivat ennestään tuttuja, mutta sovelluksen muistutukset auttoivat ottamaan asialle aikaa. Tämä kaikki hankaloittaa keskittymistä työhön ja heikentää työstä suoriutumista. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta
On haastetta molemmille, jos nuori esimies on suoraan koulunpenkiltä ja voisi olla ennemmin työntekijän lapsi kuin esimies. Loput äänet jakautuivat melko tasaisesti kansille 3–6. Se kertoi Pirkko Moisiosta, jonka sisäilmaoireilu johti ammatin vaihtoon. Aina voi jonkun saada liikkumaan enemmän tai yleensä liikkeelle. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI JA ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Sumun jälkeen uuteen suuntaan Sosiaalinen media on hyvä, kun sitä osaa käyttää Vuoden 2019 paras kansi on numero 2 TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2/2019 15 € SORTUMA VOI VIEDÄ HENGEN ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKO-OIKEUDET PSYYKENLÄÄKKEET TYÖSSÄ Mielenterveyttä + KANSAINVÄLINEN LÄPIMURTO askel kerrallaan Työyhteisö viestii digisti VIESTINTÄ TEHOSTUI KIINTEISTÖPALVELUISSA KANNATTAA VAHVISTAA Liikkuen KESTÄVYYSKUNTOA M ÄÄRÄAIKAAN 31.12.2019 mennessä annettiin 652 ääntä. Kerro se tai anna muuta palautetta. Kaikkialla on tärkeintä tuijottaa kännykkää ja somettaa. Julkiset tilat hajusteettomiksi. Ulkona liikkuminen vielä lisää muuta hyvinvointia. LUKIJOILTA 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 LUKIJOITA KIINNOSTI eniten lehdessä 6/2019 juttu Sumun jälkeen uuteen suuntaan. Sisäilmaongelmat lisääntyvät samoin tuoksuherkkyys. Parasta juttua voit äänestää verkossa 28.2. Kansi 2 sai 43 % ää nistä ja voitti kisan. Tietäähän sen, että vanhan työntekijän työura on silloin loppu. Firstbeatin Hyvinvointianalyysin voitti Marja-Leena Hyrynkangas-Kauppi, GetUpBall istuimen Jonny Smeds ja kalenterit Marianne Auvinen ja Erja Lindqvist. Itsekin taidan kokeilla tätä :) Paremmat työurat ratkaistaan työpaikoilla Esimiehet tarvitsevat tukea ja koulutusta, että pystyvät tukemaan ja kannustamaan työntekijöitä. Hyvä esimerkki siitä, että muutokses ta voi seurata myös jotakin hyvää. Pakarat vahvoiksi portaissa Mielestäni liikunnan hyödyistä kan nattaa kirjoittaa enemmän. Seuraavaksi tuli kansi 1, joka sai 15 % äänistä. Esteettö myys on myös tuoksuttomuutta! MUUT JUTUT: Sosiaalinen media on hyvä, kun sitä osaa käyttää Jotenkin tuntuu, että tuo some vai kuttaa aivan liikaa ihmisiin niin kotona, yhtä lailla kuin kaupassa ja jopa töis säkin. Itsekin tuoksuherkkänä tein kansalaisaloitteen: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5501. Arvomme vastanneiden kesken Con tourin kevyet ja ergonomiset RollerMouse Red plus ja RollerMouse Free3 -hiiriohjaimet. Onnit telut palkintojen voittajille ja kiitos kaikille äänestäneille! Voittokannen kuvan teki graafinen suunnittelija Sini Nihtilä, joka vastaa muutenkin lehden ulkoasusta.. Täytyy olla myös kokemus ta tai edes henkistä kypsyyttä nähdä työntekijä, ettei vedä joitakin työnte kijöitä heti uupumukseen vaatimalla vanhemmilta työntekijöiltä raatamista ja alentamalla ja kyseenalaistamalla heidän ammattitaitoaan ja terveyttään sekä korottamalla nuoria työntekijöitä huippusuorituksia tekeviksi ammattilai siksi ja syrjimällä vanhoja työntekijöitä. ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutis kirjeen jutuissa kiinnosti sinua eniten. Lukijoiden mielestä jutuissa Nosto turvallisuus on monen tekijän summa ja Teollisuushalli vaatii räätälöidyn ilmanvaihdon oli oikein hyödyllistä asiaa
1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 S UOMESSA SUURIN OSA, arviolta noin 70 prosenttia, työterveydenhuollossa asioivista käyttää yksityisten lääkärikeskusten palveluita. 8 Työterveyden etäpalvelut yleistyvät. Palveluntarjoajat uskovat myös videovastaanottojen suosioon.. Kyselyyn vastanneet toteavat erityisesti chatin ja sovellusten kautta annettavien palveluiden kasvaneen nopeasti. TTT-lehti kysyi tunnetuimmilta yksityisiltä terveyspalvelujen tuottajilta työterveyden etäpalveluista. mitattuna on Terveystalo (700 000 asiakasta), toiseksi suurin on Mehiläinen (410 000), kolmanneksi suurin on Pihlajalinna (180 000) ja neljänneksi suurin on Aava (80 000), kertoi Inderes kesän 2019 analyysissään työterveyden palveluista. Kunnallisten liikelaitosten asiakkaina on alle 20 prosenttia, ja loput asioivat työnantajan itse järjestämässä työterveyshuollossa tai terveyskeskuksissa. Suurimpana toimijana työterveyshuollon markkinoilla loppuasiakkaiden määrällä TYÖTERVEYSPALVELUT SIIRTYVÄT ENENEVÄSTI YKSITYISELLE SEKTORILLE TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Viime vuosina kunnat ovat myyneet omia työterveysyhtiöitään yksityiselle sektorille
Puhelin on silti edelleen yleisin yhteydenottoväline. Mobiili työterveyspalvelu yleistyy Lääkärille videon välityksellä, elämäntapaohjausta chatissa ja reseptien uusintaa kännykkäsovelluksella – työelämä muuttuu ja työterveyspalvelut sen mukana. Myös pieniä, vanhoja toimintamal leja ravistelevia yrityksiä on tullut alalle. Palvelua ajasta ja paikasta riippumatta Teknologia mahdollistaa uusia palve luiden muotoja, kuten videovastaan otot, chatit ja viestinnän mobiilisovel lukset. Suosion kehittymiseen vaikuttaa palveluntuottajien kyvyk kyys tarjota moniammatillista hoito työtä etänä, kertoo Kaisa Ojala. Neljällä paikkakunnalla toimiva Terppa! panostaa sairauksien ennal taehkäisyyn ja tuottaa palvelunsa 80prosenttisesti etänä. Vuonna 2013 perustetun Heltin palveluista liki sa ma osuus, 76 prosenttia, on mobiilina toteutettavaa. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK AJASSA. – Ihmiset ovat tottuneet etäpalvelu jen käyttöön. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 T YÖTERVEYSPALVELUT ovat viime vuosina keskittyneet entis tä enemmän suu riin yhtiöihin, joilta myös julkishallinnon työpaikat ostavat pal veluja. Ojalan titteli Heltissä on työterveyden ravis telija, ja hän vastaa työkykypalvelujen kehittämisestä ja terveyden edistämi sen palveluista
Vielä ei tiedetä, mitä vaikutuksia työterveyspalveluihin tuo vuoden alusta voimaan tullut Kelan korvaus käytännön muutos, joka painottaa sairauksia ehkäisevää toimintaa ja työkyvyn tukemista. Osa työpäivästä hoidetaan tieto koneen välityksellä kuulokkeet korvilla etäyhteyksillä. – Etävastaanotot auttavat poista maan fyysisestä sijainnista johtuvia kysynnän ja tarjonnan eroja ja mah dollistavat laadukkaiden palveluiden tarjoamisen yhä laajemmalle asiakas kunnalle, kertoo liiketoimintajohta ja Hilkka Jakola Lääkärikeskus Aavan Luotsietähoitopalvelusta. – Palveluissamme on matala yhtey denottokynnys, ja työntekijöiden hoitokontaktien määrä keskimäärin kolminkertaistuu, kun he siirtyvät palvelujemme piiriin, kertoo Heltin Kaisa Ojala. Lääkärichat 24/7 ja Hoitajachat 24/7 palvelevat molem mat ilman ajanvarausta ja viiveettä ympäri vuorokauden, kertoo Terveys talon ylilääkäri Unto Palonen. Mehiläisellä on käytössä etävastaan ottoja varten OmaMehiläinensovel lus sekä verkkopalvelussa toimiva Digiklinikka, jossa vuodenvaihteessa on aloitettu myös videovastaanotot. – Etävastaanoton suosio on kasvanut voimakkaasti, ja sen odotetaan edel leen jatkavan vahvaa kasvuaan. Lisäksi on joitakin palveluja, joita ei voida tällä hetkellä järjestää etänä. Koska korvausprosentti työnantajalle vapaaehtoisesta sairau denhoitopalvelusta pieneni vuoden alussa, se vaikuttaa ehkä työnantajien kiinnostukseen rahoittaa palvelun järjestämistä. Kaikki työterveyspalvelut eivät kui tenkaan sovellu mobiilina toteutet taviksi. Digi klinikasta on tullut suurin yksittäinen yksikkö lääkärikäyntejä mitattaessa, eli etävastaanotolla oli lääkärikäyntejä enemmän kuin yhdessäkään yksittäi sessä Mehiläisen lääkärikeskuksessa, kertoo Digiklinikan vastaava lääkäri Essi Kainonen. – Vaikka etäpalvelut pääosin säästä vät aikaa, raportointi voi lisätä työtä sitä kautta, että keskustelu käydään kirjallisesti, jos esimerkiksi joutuu se littämään potilaalle paljon. Työterveysammattilaisten työ on muutoksessa Työterveyslaitoksen Leino toteaa, että digitalisaatio on muuttanut paljon mo nien terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Hyviä Mobiilipalvelun ansiosta asiakkaita voidaan kohdella tasa-arvoisesti huolimatta heidän asuinpaikastaan.. Potilaat toivovat nykyisin sujuvia ja helppoja kanavia palveluille, Palonen lisää. Mehiläinen tarjoaa työterveysasiak kailleen matalan kynnyksen Huoli kulmachatin ja digivalmennusta elä mäntapamuutoksiin sovelluksessaan. – Tärkein pointti etäpalvelujen järjestämisessä on se, että asiasta on sovittu työnantajan ja työterveyshuol lon kesken ja tämä kirjataan työter veyshuollon toimintasuunnitelmaan, toteaa tarkastaja Johanna Pulkkinen Aluehallintoviraston työsuojelun vas tuualueelta. Terveystalo tarjoaa kaikkien asian tuntijoidensa palvelua myös videon välityksellä, osaa jopa ilman ajan varausta. kokemuksia on jo pitkältä ajalta Mie lenterveystalon ryhmätoiminnasta ja terapioista. Tämä on käytän nössä haasteellista eikä aina toteudu. Leino mainitsee esimerkkeinä työ hyvinvoinnin valmennukset, joissa hoidetaan muun muassa työhön liit tyvää stressiä ja unettomuutta. Työntekijät osaavat niitä myös hyödyntää, kun asiointi hoituu mutkattomasti. Mehiläisen työterveyden lääkärikäyn neistä jo arviolta kymmenesosa hoi detaan Digiklinikan kautta. – Etävastaanotto on mahdollista it selle sopivaan aikaan. Elämäntapaohjausta ja tukea mielenterveyteen Erilaiset sovellukset tarjoavat näp pärän tavan myös terveyden ja elin tapojen seurantaan. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 – Chatin kautta pääsee sekä yleis lääkärin, työterveyslääkärin että hoi tajan vastaanotolle. – Tällaisissa tapauksissa etätyö selvityksellä olisi paikkansa. Työnantaja voi tarjota työntekijöil leen vain lakisääteisen ennaltaehkäi sevän työterveyshuollon tai laajat palvelut. Toisaalta dokumentti käynnistä on joka tapauk sessa jäätävä. – Psykologin konsultaatiot ja seu rantakäynnit sujuvat hyvin etänä. Pulkkinen muistuttaa, että palvelua annettaessa on pohdittava tapauskoh taisesti, soveltuuko se etäpalveluna tuotettavaksi. Etäpalvelua tietyin edellytyksin Konsultaation ja seurannan lisäksi etävastaanotolla hoidetaan vaivoja, yleisimmin hengitystieoireita, erilai sia tulehduksia ja ihottumia, pieniä tapaturmia sekä mielenterveyden ongelmia. Kaikki eivät myöskään halua palvelua etänä. Asiakkaal le on luontevampaa puhua näistä turvallisessa ympäristössä, kotonaan, vahvistaa Finla Työterveyden asiakas palvelun palveluvastaava Jessica Blomberg-Niemelä. Digitalisaatio ei kuiten kaan aina tehosta työtä. On vielä keskustelun alla, voisiko työpaikkasel vityksen tehdä tietyin ehdoin etänä, sa noo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino, joka toimii Työterveyshuollon laatuverkoston puheenjohtajana. Mobiilipalvelun ansiosta asiakkaita voidaan kohdella tasaarvoisesti huolimatta heidän asuinpaikastaan. Etäpalveluiden tuotta minen edellyttää myös siihen kou lutettua henkilöstöä ja tietoturvasta huolehtimista. Työpaikkaselvitys tehdään yleensä aina työpaikalla, myös kotitoimistossa tai liikkuvassa työssä. Videoaikoja varataan enenevässä määrin jaksamisasioissa. Kattavat terveyspalvelut näyttävät kuitenkin olevan eduksi kilpailussa hyvistä työntekijöistä. Se mahdollistaa myös tutun terveydenhuollon am mattilaisen tavoittamisen esimerkik si ulkomailta käsin
Luonnostele alustava aikataulu: mikä tehtävä tai osio täytyy saada valmiiksi, ennen kuin toinen voi edetä. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 AJASSA KUN TYÖN ALOITUS TÖKKII, huijaa aivojasi! Aivot ovat kärsimättömät ja haluavat palkkionsa nopeasti. Palastele pienemmäksi, aloita reunasta Aloittamisen hankaluus voi liittyä tehtävän ja erityisesti sen tavoitteen epämääräisyyteen. Päätä, että kirjoitat raportista yhden lauseen, jonka kieliopin korjaat lou naan jälkeen. Limbinen järjestelmä täytyy siis suostutella odottamaan. Ja sitten sinne kahville. Aikatauluta. Palastele tehtävä ja vaihda työpistettä. Esimerkiksi tutkimusja selvitysprojektien alussa lopputulemaa ja mahdollisesti myös keinoja sen saavuttamiseksi voi olla vaikea hahmottaa. Pienellä jallituksella on kuitenkin mahdollista madaltaa töihin ryhtymisen kynnystä. Ja ennen kaikkea huomioi kotviminen eli tauko, jota tehtävät tarvitsevat valmistuakseen tai edetäkseen. Sormet jäätyvät näppikselle ja epämääräinen sumu peittää aivot. Tämä johtuu aivojen rakenteesta: tunteita ja haluja hallinnoiva, pikaisia palk kioita halajava limbinen järjestelmä ja tulevaisuuteen kurkottava, järkevä ja päätöksiä sekä ajattelua ohjaava etu aivolohko ovat keskenään ristiriidassa. TEKSTI JONNA PULKKINEN KUVAT SHUTTERSTOCK. Viikkojen, kenties kuukausienkin päässä häämöttävä deadline kuiskii, että eihän tässä vielä mikään kiire ole. 1 2 Anna itsellesi helppo tehtävä Työn aloittaminen voi olla hankalaa, vaikka suoritetta va tehtävä olisi kuinka selvä. Pitkä projekti, jonka valmistuminen häämöttää jopa parin vuoden päässä, voi hämmentää: Mitä työllä oikein tavoitellaan. Valitse siis ensimmäiseksi tehtäväksi niin pieni ja helppo tehtävä, että suo riudut siitä alle kymmenessä minuutis sa. Järkevä etuaivolohko polkee jalkaa, että kyllä nyt kannattaisi keskittyä työntekoon eikä miettiä seuraavaa Instagrampäivitystä. Jos tavallisesti työskentelet tietokoneella, ota muistivihko ja kynä ja mene vaikka kirjastoon tai työpaikan taukopisteelle työskentelemään. Uuden aloittamiseen liittyy muutos, joka voi pelottaa, ahdistaa ja aiheut taa riittämättömyyden tunteita. Limbinen jär jestelmä miettii suu vettyen, olisiko lounaalla herkkulasagnea ja pitäisikö oikeastaan juoda kahvit ennen sitä. Piirrä ajatuskartta, jossa hahmottelet projektin eri osa-alueet, ja jaa ne pienempiin osiin. Lopulta: aloita reunasta. Limbinen järjestelmä yrittää totta kai jälleen sabotoida tekemistä, mutta mitä jos etuaivolohkokin on sen verran hämillään, että motivaatiosta huolimatta työ ei etene. Se tapahtuu tekemällä aloitus niin helpoksi, että siinä on mahdotonta epäonnistua
Ihminen ajautuu vitkuttelemaan, koska uskoo työpanoksensa olevan riittämätön. Multitaskaus – se kuuluisa sotkuinen työpöytä ja jatkuvasti kilahtelevat viestija tehtäväsovellukset – on Sähköposteihin vastaaminen, raporttien oikoluku ja laajan yhteen vedon kirjoitta minen ovat kaikki hyvin erilaisia työtehtäviä kes kenään. Uskalla laskea rimaa Aloittamisen vaikeus voi liittyä myös perfektionismin paineeseen. Kulttuuriantropologiasta lainattu termi tarkoittaa eri vaiheiden välissä olemista. Kummassakin tapauksessa työntekijä välttyy siltä, että suuresta panostuksesta huolimatta tulos olisi keskinkertainen. Aivoilla menee hetki sopeutua uudentyyppiseen tehtävään. Sulje siis sähköposti ja poista ilmoitusäänet laitteista, kun keskityt kirjoittamiseen, siirrä taustamateriaalit syrjään, kun vastaat sähköpostiin, ja yksinkertaisesti kieltäydy hoitamasta sen seitsemää asiaa yhtä aikaa. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 Unohda multitaskaus Tee tilaa siirtymille tehokkaan näköistä, mutta todellisuudessa aivot huutavat moisessa tempoilussa apua. tehtävien välillä, ei kannata huolestua. Siirtymä voi saada jopa riitinomaisia piirteitä: joku siivoaa työpöytänsä, toinen polttaa suitsukkeita. 3 Multitaskaus ei tarkoita monen asian tekemistä yhtä aikaa, vaan fokuksen nopeaa vaihtoa monen asian välillä. Erilaisten tehtävien välillä sukkulointi on kuitenkin mahdollista, kun varaat nii den vaihtoon aikaa. Silloin kannattaa sanoa itselleen: "Nyt minä kirjoitan maailman surkeimman raportin!" Ja huomata, että siitä tuli sittenkin ihan hyvä. Siirtymään kannattaa varata aikaa, mutta pääasia on, että tehtävien välillä tekee hetken jotain täysin edellisestä ja seuraavasta tehtävästä poikkeavaa. Perfektionismin takia vetkutteleva ihminen ajattelee, että on parempi olla tekemättä mitään, koska korkealle asetettua rimaa on joka tapauksessa mahdotonta ylittää. Aivotutkijat ovat osoittaneet, että muinoin tehokkuuden merkkinä pidetty multitaskaus on myytti: Ihminen pystyy keskittymään kunnolla vain yhteen asiaan kerrallaan. Aina ei voi jyvittää aikaansa niin, että yhtenä päivänä ihanteellisesti keskittyisi vain yhdenlaisiin tehtäviin. Seuraa lamaantuminen ja motivaation puute. Tai työn suoritus jää niin viime tippaan, että hutaistu työtulos selittyy liian vähäisellä työajalla. Täydellisyyden tavoittelija suorastaan halvaantuu tavoitteen edessä ja alkaa pelätä kritiikkiä. Olet vain liminaalitilassa. Sen avulla voi siirtyä erilaisiin työrooleihin: tunnin sähköpostilou hinnan jälkeen ei voi vaatia, että ensi viikon webinaarin sisältö alkaisi syntyä noin vain seuraavan minuutin aikana. 15. Nopea ja jatkuva fokuksen vaihto syö aivojen tarvitsemaa glukoosia, jota ne käyttävät myös keskittymiseen. Jos huomaat unohtuneesi kahvin ääreen 5 4 Lue lisää aivojen toiminnasta sivulta 24
Yhteistyössä tiimin ja asiakkaiden kanssa. Se voi olla pienikin asia, vaikka tietokoneohjelman toimiminen. Olen humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineena kognitiotiede. Oopperatalo Turvallisuus on onnistumisia -seminaari 5.–6.5. Eri lähteistä saatavan raakadatan siivoaminen ja muokkaaminen vievät paljon aikaa. Logomo, Turku, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry sekä Liikkuva aikuinen -ohjelma Work goes happy 2020 Helsinki 24.3. Sara Väätäjä aloitti syksyllä junior data-analyytikkona Lääketietokeskuksessa Helsingissä. Hoidan päivittäistä asiakaspalvelua, kuten tukipyyntöihin vastaamista. Kysyntä. Suoritin viime kesänä Academic Workin datan ja analytiikan intensiivikoulutuksen, joka kesti kolme kuukautta. Tunnen onnistuneeni, kun saan ratkaistua ongelman. Minulle kaikki on vielä uutta. Suurimmat haasteet. Asiakkaat ovat lääkeyrityksiä, apteekkeja ja muita lääkealan toimijoita sekä kumppaneitamme terveydenhoitoalalta. AJASSA 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Sisäilmastoseminaari 10.3. Liike toimintaymmärryksestäkin on hyötyä. Parasta. Loogista päättelykykyä, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyökykyä ja hyvää tiedon omaksumiskykyä. Päätehtävät. Käytän apuna visualisointityökaluja ja taulukkolaskentaohjelmia. Tai suurempi – esimerkiksi se, kun saadaan kumppaneiden kanssa sovittua projektista ja se lähtee rullaamaan. Myös mielikuvitusta ja luovuutta – on pystyttävä ajattelemaan ”boksin ulkopuolelta”. Kasvaa. Tavoitteena on antaa asiakkaille kattava kuva Suomen lääkemarkkinoista. Koulutus. RAIJA LAHTINEN KU V A T EE M U IT KO N EN K UV A S H UT TE RS TO C K ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x59 mm.indd 2 12.11.2019 15.06.07. Päivitän esimerkiksi lääkealan toimijoita kiinnostavaa lääkemarkkinadataa, joka kertoo lääkkeiden myynnistä. Miten työskennellään. Tampere-talo, Nolla tapaturmaa -foorumi Työhyvinvointi-messut ja EuroSafety-messut 8.–10.9. Täällä on kova innovaatiokulttuuri. Mitä edellyttää tekijältään. Tampereen messuja urheilukeskus TTT-LEHTI ON MUKANA työhyvinvoinnin tapahtumissa 2020 Mitä tekee data-analyytikko. Saan myös olla mukana, kun lääkealan toimijoille kehitetään uusia palveluja. Autan myös asiakkaita kasaamaan raportteja myynnin muuttumisesta tai luon heille sellaisen. Tekijöistä voi olla jopa pulaa – intensiivikoulutus jo kertoo siitä. Kerään, tallennan, visualisoin ja analysoin tietoa. Messukeskuksen Siipi, Helsinki, Sisäilmayhdistys Kunnon päivät 2020 – Luovuutta liikkeellä 18.–19.3. Tieto voi koskea vaikkapa lääkkeen luokittelua tai sitä, kuinka paljon lääkettä on myyty sairaanhoitopiirin alueelle
1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 TE KS TI JA KU VA H EL IN Ä KU JA LA Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 14 Osaaminen kehittyy uusin ja perinteisin keinoin 18 Vaikuttava verkkokoulutus – tee se näin! 20 Hyvä perehdytys kannustaa kysymään 23 Kolumni: Mieli tarvitsee tavoitteen, jolla on merkitystä 24 Aivot eivät multitaskaa 26 Työ ajassa S. Helsingin Kampin toimipisteen päällikkö Titta Villanen pitää myönteisenä sitä, että työnantaja tukee osaamisen kehittämistä ja tuo koulutusmahdollisuuksia esiin entistä näkyvämmin. Tässä numerossa – Meillä on myös esimiehille suunnattua valmennusta, ja lisäksi voimme osallistua kaikille yhteisiin koulutuksiin, Titta Villanen kertoo. 14 Liki kaikkea voi opettaa verkkoympäristöissä. – Se on osoitus sekä henkilöstön että asiakkaiden arvostamisesta. O RAL HAMMASLÄÄKÄRIT OYJ on satsannut viime aikoina entistä vahvemmin henkilöstökoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Yhtiön henkilöstöjohtajan Sara Mäki-Kalan mielestä koulutukseen satsaaminen on yritykselle myös rekrytointivaltti, joka auttaa erottautumaan kilpailussa osaavasta työvoimasta. Yhä suuremmassa roolissa on verkon kautta tapahtuva koulutus. HENKILÖSTÖKOULUTUS LAAJENEE VERKKOON. Osaamisen kehittäminen näkyy laadussa ja asiakaskokemuksessa, hän sanoo
Osa siitä perustuu lakiin ja alan suosituksiin, osa on vapaaehtoista Oralin tarjoamaa osaamisen kehittämistä. Oralin hammaslääkäreistä suuri osa on itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka sovittelevat koulutukset oman vastaanottotyönsä lomaan. Yritys keskitti henkilöstökoulutuksensa aiempaa tiiviimmäksi kokonaisuudeksi, Oral Akatemiaksi, runsas vuosi sitten. Keräsen arvion mukaan yhä useampi organisaatio on oivaltanut henkilöstökoulutuksen kilpailuvaltiksi, jossa verkon hyödyntämisellä on kasvava merkitys. Yritys tuottaa koulutussisällöt suurelta osin itse, mutta yhteistyökumppani suunnittelee käytännön toteutukset verkko-oppimisen ympäristöön. Hän työskentelee ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja toimi sitä ennen Virtuaaliammattikorkeakouluverkoston vetäjänä. Häviääkö hiljainen tieto. Tampereen ammattikorkeakoulun lehtorilla Marja Keräsellä on pitkä kokemus verkko-opetuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Molemmat pitävät työpaikan koulutustarjontaa hyvänä. Kumppani vie sisällöt verkkoon Oralin verkko-oppimisympäristönä toimii Moodle, joka on käytössä myös monissa oppilaitoksissa. – Meillä oli toki ollut paljon koulutustarjontaa ja valmennuskokonaisuuksia ennenkin, mutta halusimme paketoida ja konseptoida ne uudella tavalla. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 V ERKKO-OPISKELU ON TUTTUA hammaslääkäri Martyna Zorawnalle ja hammashoitaja Viivi Valtavainiolle, jotka työskentelevät Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimipisteessä Helsingin Kampissa. Se vaatii vähän järjestelyä, mutta koulutukset tehdään kuitenkin työajan puitteissa. Verkko on tärkeä kanava perinteisten koulutusmuotojen rinnalla myös suun terveydenhuollossa. Yritys työllistää noin 1 600 ihmistä yhteensä 67 toimipisteessä eri puolilta maata. Hoitajilla koulutukseen osallistuminen huomioidaan työvuoroissa niin, että kollega tulee avustamaan siksi ajaksi. Valtavainio sanoo osallistuvansa pian Kanta-järjestelmää koskevaan verkkokoulutukseen, joka jatkuu myöhemmin webinaarina. Samalla mietimme myös uusia sisällöllisiä avauksia eri ammatti ryhmillemme, kertoo yhtiön henkilöstöjohtaja Sara Mäki-Kala. Hänen on vaikea keksiä asiaa, jota ei voisi opettaa verkossa. – Meillä on Moodlessa muun muassa tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät koulutuspaketit, ja sinne on tuotu myös potilastietojärjestelmään liittyvä valmennuskokonaisuus. Koulutusta tarjotaan kaikille yrityksen henkilöstöryhmille hammaslääkäreistä, -hoitajista ja suuhygienisteistä palveluneuvojiin sekä hallinnon työntekijöihin. Lääkehuollostakin on verkossa erittäin laaja mutta sopivalla tavalla palasteltu koulutuskokonaisuus, Mäki-Kala kertoo. OSAAMINEN kehittyy uusin ja perinteisin keinoin TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA. – Viimeksi suoritin kuvantamisen röntgensäteilyä käsittelevän koulutuksen, joka oli helppo tehdä verkossa, Zorawna kertoo. Kun työpaikalla on monipuolista henkilöstökoulutusta, siitä hyötyvät niin työnantaja ja työntekijät kuin asiakkaatkin
Ohjaaja voi tarjota henkistä, näkymätöntä tietoa ja myös tsemppausta ehkä eri tavoin kuin vaikkapa opetusvideo.". Tämä on henkilöstöjohtaja Mäki-Kalan mukaan tärkeää juuri työn käsityömäisen luonteen vuoksi, mutta muutenkin. Henkilöstölle järjestetään yhä esimerkiksi ”hands on” -työpajoja, joissa luentojen lisäksi on käytännön harjoituksia. – Webinaarien etu on, että niistä saadaan tallenteet, joista muodostuu ikään kuin kirjasto. Myös Oralissa halutaan säilyttää perinteisempi koulutus verkkokoulutuksen rinnalla. Lähes joka kuukausi meillä on työpajatyyppistä tai muuta niin sanottua luokkamuotoista koulutusta tarjolla jollekin ammattiryhmistämme. Hän suositteleekin, että webinaarissa on esiintyjän lisäksi fasilitaattori, joka seuraa kysymyksiä ja Hammaslääkäri Martyna Zorawna (vas.) ja hammashoitaja Viivi Valtavainio valmistautuvat vastaanottamaan päivän ensimmäisen asiakkaan. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 – Ehkä sellaisia ovat hyvin käytännönläheiset työt, jossa kouluttajan on tärkeää seurata läheltä esimerkiksi käsien asentoa. – Tämän kaltaisessa asiantuntijatyöyhteisössä ihmisten kohtaaminen on arvo sinänsä. Toisaalta videonkin voi toki tehdä kannustavaksi, Keränen huomauttaa. Aiheina ovat olleet muun muassa työergonomia eri ammattiryhmille, aivotyö ja palautuminen sekä suun terveydenhuollon tulevaisuus. – Ohjaaja voi tarjota henkistä, näkymätöntä tietoa ja myös tsemppausta ehkä eri tavoin kuin vaikkapa opetusvideo. Webinaareja ja verkkokursseja Skypen eli nykyisen Teamsin kautta järjestettyjä webinaareja Oralissa on pidetty viime keväästä lähtien. Marja Keräsen mielestä webinaari on tehokas koulutusmuoto varsinkin silloin, kun siinä aktivoidaan yleisöä. Tähänkin on tosin jo välineitä, jossa oppija on autenttisessa ympäristössä ja ohjaaja toimii verkossa. Jos aihe on aina ajankohtainen, niitä voi hyödyntää myöhemminkin, Sara Mäki-Kala toteaa. Sen sijaan hiljainen tieto ei verkossa välttämättä välity, toisin kuin suorassa kontaktissa ja etenkin kisälli– oppipoika-tyyppisten työparien välillä. Esimerkiksi hitsausta voi opetella näin
– Mikä sen parempaa kuin se, että on ihmisiä, jotka haluavat jakaa huippuosaamisensa työkavereilleen. Asiantuntemus jakoon kollegoille Henkilöstökoulutuksen uudistaminen on Sara MäkiKalan mukaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jota Oralissa on viety eteenpäin pala kerrallaan. – Mietimme lääketieteellisen tiimimme kanssa, mitä, kenelle ja millä hintalapulla koulutusta tarjotaan ja mikä on sopivin koulutusmuoto. Lisäksi yhden henkilön on hyvä tarkkailla tekniikan toimivuutta. Omaan väkeen kuuluva kouluttaja pystyy asettumaan oppijan asemaan ja tuntee talon toimintatavat paremmin kuin ulkopuolinen henkilö. Marja Keränen pitää sisäisen verkoston hyödyntämistä erinomaisena oivalluksena, josta koituu moninkertaista hyötyä. Kun mukana on hieman pelillisyyttä, oppija alkaa kilpailla itsensä kanssa. Sillä on myös heijastusvaikutuksia, koska mielestäni se lisää aina myös toisen työn arvostusta sekä ylpeyttä yhdessä tekemisestä ja omasta yhteisöstä, Mäki-Kala sanoo. Kaiken ei tarvitse maksaa – koulutusta voi tehdä myös kustannustehokkaasti, Mäki-Kala sanoo. Listalle on kertynyt jo yli 20 nimeä. Koulutuksen antia voisi käydä läpi vaikkapa työpareittain: mitä koulutus sisälsi, miten ymmärsin asiat, mitä opin. Oppimisessa myös reflektointi eli oman oppimisen arviointi ja pohdinta on Keräsen mukaan tärkeää. Oral on alkanut koota verkostoa oman talon ammattilaisista, jotka ovat halukkaita jakamaan osaamistaan kollegoille. Keränen itse suoritti työpaikallaan taannoin englannin verkkokurssin, joka oli hänestä hyvin koukuttava. Lisäksi kouluttaminen syventää aina entisestään myös kouluttajan omaa osaamista.. Ohjelma antoi palautetta oppimisesta ja tsemppasi eteenpäin. Yksi keino on hyödyntää talon sisäistä asiantuntemusta. Myös oppimisympäristöjen monipuolisuus ja houkuttelevuus ovat tärkeitä. Työ vaatii myös johdon vankkaa sitoutumista sekä hyviä ulkoisia ja sisäisiä verkostoja. – Pelkkä tekstin lukeminen, videoiden katsominen ja oppimistehtävien tekeminen voi olla aika puuduttavaa. Kun työpaikalla suunnitellaan verkkomuotoisia henkilöstökoulutuksia, muutama muukin seikka kannattaa Keräsen mukaan ottaa huomioon. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Martyna Zorawna käy verkkokoulutukset läpi itselleen sopivina hetkinä. HR:n kolmihenkisen tiimin lisäksi lääketieteellinen johto on ollut aktiivinen koulutussisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi hammaslääkäri Martyna Zorawna osallistui jokin aika sitten protetiikkaa käsittelevään koulutukseen, jossa kouluttajana oli oman talon erikoishammaslääkäri. Mikä sen parempaa kuin se, että on ihmisiä, jotka haluavat jakaa huippuosaamisensa työkavereilleen." kommentteja. – Oppimiseen pitää ensinnäkin löytyä aikaa, eli työnantajan on huolehdittava siitä, että opiskeluun voi käyttää työaikaa
VERKKOKOULUTUKSEN MERKITYS kasvaa SOLissa TILAA UUDISTUNUT TTT-lehden uutiskirje! Saat ajankohtaista ja punnittua tietoa työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta suoraan sähköpostiisi. Henkilöstö suorittaa kurssit työajalla itselle sopivana ajankohtana. – Lähikoulutuksiakin tarvitaan. Rahoitamme sisällön tuotannon mainoksilla, joten tilaajana saat myös mainostajien suorakirjeitä. TILAA OSOITTEESTA www.tttlehti.fi/ lehden-tilaus/ tilaa-uutiskirje ONNITTELUT, uusi työsuojeluvaltuutettu! Haluamme tukea sinua tärkeässä tehtävässäsi. – Reilusti yli puolet koulutuksestamme on edelleen lähiopetusta, mutta verkon merkitys on kasvanut ja varmasti kasvaa edelleen, kertoo henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja Merja Oljakka. Henkilöstö arvostaa sitä, että opiskelun voi sovittaa omiin aikatauluihin. SOL työllistää noin 14 000 ihmistä, joista Suomessa 10 000. Yrityksellä on käytössä erilliset verkko-oppimisympäristöt työntekijöille ja toimihenkilöille. Tärkeimmistä aiheista tuotetaan verkkokursseja joko omin voimin tai yhteistyökumppaneiden kanssa. UUDET TYÖNTEKIJÄT käyvät verkossa läpi alkuperehdytyksen, jota seuraavat lähiperehdytys ja kohteessa tapahtuva työnopastus. Toisaalta myös perinteisestä koulutuksesta pidetään. Asiakaskohteissa työskentelevien on tärkeää päästä verkko-ohjelmiin helposti matkapuhelimellaan. Kiinnostava koulutus, johon sisältyy lounastarjoilu, koetaan Oljakan mukaan palkitsemiseksi. Yksi kouluttajistamme suoritti erityisopettajan koulutuksen ja rakensi siihen liittyen siivoustekniikkaa käsittelevän monikanavaisen kurssin, Oljakka kertoo. Lehdestä saat ajantasaista tietoa työturvallisuudesta ja käytännön vinkkejä työhyvinvointiin. Tutustu myös www.tttlehti.fi. Vaikka työntekijäpuolella kurssien suorittaminen on Oljakan mukaan välillä haastavaa ja vaatii esimiehiltä seurantaa, suhtautuminen verkkokoulutuksiin on ollut myönteistä. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 V ERKOSTA ON TULLUT yhä tärkeämpi koulutuskanava myös SOL Palvelut Oy:lle. – Olemme tehneet selkokielistä materiaalia ja pyrkineet monikanavaisuuteen. Muun muassa joitakin lähikoulutuksia on yrityksessä korvattu webinaareilla. Tavoite tilamme on blended learning, johon sisältyvät sekä verkkoettä lähioppiminen. Yrityksen toimialoihin kuuluvat muun muassa siivous-, toimitila-, kiinteistöja turvallisuuspalvelut sekä lisäksi SOL Pesulapalvelut ja SOL Henkilöstöpalvelut omina yhtiöinään. Uutiskirje ilmestyy 14 kertaa vuodessa. Yritys työllistää paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, mikä pitää huomioida koulutuksissa
Koulutuksen suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan myös itse oppijat. Priorisoi opiskelua, merkitse opiskeluajat kalenteriisi ja pidä niistä kiinni. Digitaaliset koulutukset ja verkko mate riaalit ovat kaiken ikäisillä työn tekijöillä hyvin suosittu tapa kehittää osaamista. 2 Ole tavoitteellinen. Näin varmistetaan, että kurssin osaa mistavoitteet ovat käyttäjien tarpeen mukaiset ja koulutus varmasti kävi jöilleen hyödyllinen. Muutoin kurssin käyminen menee vain suorittamiseksi, Nukari sanoo. Varaa oppimiselle aikaa Verkkokoulutuksen toteuttamisessa suurimpana haasteena ovat häiriöt se kä oppijan ajankäyttö.. 4 Tee yhteistyötä. Aseta oma tavoitteesi sille, mitä haluat oppia. Mieti, miten voit hyödyntää oppimaasi työssäsi. Kurssin suunnittelussa täytyy huo mioida myös se, että käyttäjien osaa mistaso ja tavoitteet vaihtelevat. Siksi verkkokoulutuksesta kannattaa suunni tella modulaarinen paketti, jossa voi ol la sekä pakollisia että valinnaisia osioita. VAIKUTTAVA VERKKOKOULUTUS – tee se näin! TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVA SHUTTERSTOCK Vinkit opiskeluun työntekijälle 1 Varaa opiskelulle riittävästi aikaa. H YVÄ VERKKO KOULUTUS pohjau tuu huolelliseen suunnitteluun. – Silloin ei kannatta painottaa pakol lisuutta vaan kiinnittää huomio osaa miseen, jota koulutus tuo tullessaan. Sen sijaan motivaatio on merkittä vässä roolissa. Arvioi tekemiesi muutosten vaikutuksia. Käykää koulutus tiiminä ja keskustelkaa opiskeltavista asioista. – Kannattaa miettiä, onko itsellä tar vittavaa osaamista ja resursseja vai kan nattaako koulutuksen toteutus ostaa luotettavalta kumppanilta, hän sanoo. Siksi käyttäjien tekninen osaaminen on aiempaa harvemmin oppimisen esteenä. 5 Sovella, tee pieniä kokeiluja ja hyödynnä oppimaasi. Verkossa tapahtu van koulutuksen järjestäminen en simmäistä kertaa vaatii enemmän resursseja kuin perinteinen luokka huonekoulutus, toteaa kehittämis päällikkö Eero Nukari Työterveyslai toksen koulutusyksiköstä. Osa kursseista on pakol lisia kaikille, eikä jokaisen motivaatio ole yhtä korkea kouluttautumiseen. Valinnaista osioista kukin oppija voi va lita itselleen tarpeelliset ja sopivimmat. 3 Pilko oppimistasi pienempiin paloihin. Se helpottaa myös opitun kertaamista. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Käytäntöön nivoutuva verkkokoulutus on hyvä tapa huolehtia jatkuvasta oppimisesta työpaikalla. Nykyiset työ kalut ovat Nukarin mukaan helppo käyttöisiä ja ihmiset ovat tottuneita käyttämään verkkoympäristöjä. Suuntaa huomio hyötyihin Suunnitteluvaiheessa on huomioitava myös, millaiset valmiudet osallistujilla on verkkokoulutukseen. Yhdessä voitte samalla kehittää työtapoja. Nukari suosittelee ottamaan kurs sin käyttäjät mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
Opiskeluajat onkin hyvä varata kalenteriin ja pitää niistä kiinni. Kiinnostavaa kyllä, tilastojen mukaan valtio on ollut edelläkävijä verkkokoulutuksen kehittämisessä. Työelämässä eletään jatkuvan muutoksen keskellä, joten jatkuvaa oppimista tarvitaan. Apu na ovat osallistujilta kerätty palaute ja alustojen tarjoama analytiikka. Kurssin toteuttajan kannattaa sel vittää, miten kurssi onnistui ja millais ta parannettavaa siinä vielä olisi. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Joskus voi olla tarpeen irroittautua työpaikalta rauhallisempaan ympäristöön, jossa häiriöitä on vähemmän.. Tässä apuna ovat toiminnalliset oppimistehtävät, jotka nivoutuvat oppijan työhön ja jotka tehdään aidossa työympäristössä. On tärkeää priorisoida uuden oppimista. Verkkokoulutuksen järjestäminen on jatkuvaa parantamista ja kehitty mistä. Niitä voidaan käydä joko digitaalisessa ympäristössä tai järjestämällä kohtaamisia muiden op pijoiden kanssa. Millaiset syyt vaikuttivat kesken jättämiseen, ja voiko niihin tulevaisuudessa vaikuttaa. Älä unohda keskustelua Jotta oppiminen olisi tehokasta, oppi misympäristön pitäisi laajeta myös verkon ulkopuolelle. Nukari painottaa, että hyvässä verkko koulutuksessa on tilaa myös keskusteluille. Siksi kurssi kannattaa rakentaa pie nemmistä paloista ja aikatauluttaa nii den suorittaminen välipysäkeillä. Monessa paikassa osaamisen kehittämistä pidetään kuitenkin tärkeimpänä kilpailutekijänä ja jatkuvaan oppimiseen kannustetaan. – Se on kulttuurikysymys. Jous tavan itseopiskelun riskinä on, ettei oppimiseen tule otettua erikseen aikaa. KOULUTUS KASAUTUU KOULUTETUILLE – YHÄ USEAMPI KOKEE, että oma työpaikka on hyvä paikka oppia uutta, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Eero Nukari iloitsee. Kouluttajan kannattaa toteutus vaiheessa tarkastella, miten opin not etenevät: kiitellä opinnois saan edistyneitä ja kannustaa niitä, jotka etenevät hitaasti. Tee seuraavasta vielä parempi Kun opintojakso on päättynyt, on tärkeää havainnoida kurssin onnistu mista. Joissakin työpaikoissa oppiminen nähdään pakollisena kuluna. Nukari muistuttaa, että on tärkeää jutella myös niiden kanssa, joilta kurs si jäi kesken tai joiden osallistuminen oli passiivista. – Onhan se paradoksaalista, jos meillä on ajankäyttöön liittyvä koulu tus mutta ei aikaa kehittää työstä fik sumpaa, Nukari sanoo naurahtaen. – Yhteisiä ratkaisuja haettaessa hy vää dialogia ei voi korvata millään. Niin toimimalla voidaan Nu karin mukaan päästä vähintään yhtä hyviin oppimistuloksiin kuin perintei sessä luokkaopetuksessa. Oppijan kannalta merkityksel listä on, mitä hän on oppinut ja miten opittua sovelletaan työssä. Työpaikoilla tilanne on Nukarin mukaan kirjava. Esimerkiksi esimies opiskelee ensin teoriaa turvallisuuskierroksesta ja sen jälkeen koko tiimi tekee kierroksen omalla työpaikalla. Nukarin mukaan se toteutuu periaatteessa Suomessa hyvin, mutta kouluttautuminen kasautuu: korkeakoulutetut alemmat ja ylemmät toimihenkilöt kouluttautuvat sekä itsenäisesti että työpaikalla muita aktiivisemmin. Tämä käy ilmi esimerkiksi työja elinkeinoministeriön työolobarometristä vuodelta 2018. – Digitaaliset koulutukset ovat her kempiä häiriöille kuin luokassa tapah tuva oppiminen, Eero Nukari huo mauttaa
Kiinteistötekniikan ja teollisuuden palveluyritys Caverion Suomi Oy voittikin yli tuhat ihmistä työllistävien sarjan Vastuullinen kesäduuni -kilpailussa 2019. Viimeksi hän kouluttautui kylmälaiteasentajaksi. – Kaikki on perusteellisesti selvitetty, perehdytysoppaassa on monia sivuja, hän arvioi. Lisäksi verkkoperehdytyksestä sai selkeitä toimintaohjeita. Yritys sai nuorilta erinomaiset arviot perehdytyksestä. Perusteellista perehdytystä Valorinta kertoo yrityksen Tampereen-yksikön esimiehen perehdyttäneen hänet moninaisesti firman työtapoihin ja työturvallisuuteen. Kohteisiin perehdytetään erikseen. Hyvä perehdytys kannustaa kysymään Hyviksi harjoittelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdyttäjiksi tunnettuja yrityksiä yhdistää se, että työturvallisuudesta puhutaan laajasti. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli vahtikonemestariksi ja teki kolmisen vuotta laivatöitä moottorimiehenä ja toisena konemestarina. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 T AMPERELAINEN , 27, arvostaa perehdytystä, jonka hän sai kesätyöhönsä Caverion Suomi Oy:ssä. Myönteistä oli etenkin opastuksen laajuus: Valorinta laskee sen kestäneen verkkokurssit mukaan lukien viikon. Tärkeää on kysyä, kun jokin on epäselvää. Kun Valorinnasta tuli äiti, hän kouluttautui putkiasentajaksi ja teki niitä töitä puolisen vuotta. TEKSTI HANNU KASKINEN KUVAT LAURA VESA JA HENRI MIETTINEN työskentelee kylmä laite asentajana.. Varovaiseksi itseään luonnehtiva Valorinta on välttänyt tapaturmat. Hän kertoo, että perehdytys ei jäänyt harjoitteluajan alkuun, vaan yrityksessä järjestetään myös uusille työntekijöille perehdytyspäiviä. Yhdessä pohditaan muun muassa tapaturmien välttämistä. Opastus innosti kysymään vakinaista työpaikkaa, ja nyt Valorinta tekee kylmäasennuksia Pirkanmaalla
Lisäksi yhtiön kärkimiesvalmennuksissa työryhmän kokeneimpia kehotetaan ottamaan ryhmän uusimmat jäsenet erityisesti huomioon. Kysy, älä ota riskiä! Caverion Suomi Oy:n henkilöstöjohtaja Aimo Virtanen on mielissään yrityksen menestymisestä Vastuullinen kesäduuni -kilpailussa. Sekä Caverion että WSP työllistävät vain täysi-ikäisiä. Yritys on viime vuosina palkannut kesäksi keskimäärin 25 yliopistotai ammattikorkeakouluopiskelijaa. Työsuojelupäälliköltä ja -valtuutetulta voi vastaavasti selvittää työturvallisuutta. WSP:n henkilöstöasiantuntija Krista Leino arvelee, että perehdytyksen onnistumista selittää paljolti perehdyttäjäkummijärjestely. – Kerromme aina riskimme, jotta harjoittelija pystyy itse havainnoimaan vaaranpaikat, Virtanen sanoo. Hän arvostaa työnantajaa, joka ennakoi työturvallisuusriskit. Emme halua riskinottoa, Virtanen korostaa. Joissain yksiköissä työsuojeluvaltuutetut perehdyttävät yksikön kaikki kesätyöntekijät työturvallisuuteen. Yritys järjestää kesätyöntekijöille sekä yhteisiä että omaan työhön räätälöityjä perehdytystilaisuuksia. – Joissakin firmoissa työturvallisuus on totuttu likimain ohittamaan, Valorinta sanoo. Kilpailun tulokset perustuvat kesätyöntekijöiltä heinä–elokuussa kerättyihin arvioihin. Perehdyttäjäkummi on kesä työntekijälle aina läsnä oleva, työpaikan hyvin tunteva henkilö. Se on suunnattu työnantajille, jotka työllistävät 14–29-vuotiaita kesiksi. Hän muistaa laivalla siirtäneensä työkaverinsa kanssa 60-kiloista laitetta, eli molemmille tuli 30 kiloa kuljetettavaa. Yrityksessä tähdätään hänen mukaansa siihen, että työntekijä voi aina kysyä kaikkia työasioita esimieheltään. Perehdyttäjäkummi tukee Yhdyskuntarakentamisen asiantuntijayritys WSP Finland Oy voitti Vastuullinen kesäduuni -kisassa 500– 1 000 ihmistä työllistävien sarjan. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 Koko työuransa suurimmaksi työturvallisuusriskiksi Valorinta arvioi raskaat nostot. Viime vuonna kesätyöntekijät antoivat yhtiölle perehdytyksestä täydet pisteet. Kehut kertovat siitä, että kesätyöntekijät on otettu työyhteisössä hyvin vastaan. työvarusteisiin kuuluvat turvakengät ja huomio värillinen, heijastava työasu. Kysyminen ei osoita tyhmyyttä vaan viisautta. – Jos on epäselvää, silloin pitää kysyä. Hän avustaa uuden työntekijän esimiestä VASTUULLINEN KESÄDUUNI VASTUULLINEN KESÄDUUNI on Sanoma Media Finlandiin kuuluvan Oikotie Työpaikkojen kampanja. Muutamissa tilanteissa myös työturvallisuuspäällikkö ohjeistaa esimiehiä, Virtanen kertoo. i. Työkohteisiin hän varustau tuu turvakypärällä, kuulo suojaimilla, suojalaseilla ja viiltosuojahanskoilla. – Olemme kehittäneet valmennusohjelman, jossa esimiehiä opastetaan harjoittelijoiden ja nuorten työntekijöiden perehdyttämiseen
– Täällä otettiin täysiveroisena vastaan, ja koko ajan olen saanut mielenkiintoisia projekteja. Siistiä!" Kummista tuli hyvä kaveri Avustava suunnittelija Henri Miettinen, 22, aloitti vii me maaliskuussa WSP:n toimistossa Espoon Leppävaa rassa. – Kesätyöntekijöille järjestetään Helsingin toimis tolla yhteinen kolmen tunnin verkostoitumistilaisuus. Hän muis telee oman perehdyttämisensä sujuneen, mutta eten kin perehdyttäjäkummius on ollut iso kehitysaskel. Työ si sältää pääosin joukkoliikenteen suunnittelua. Henri Miettinen kiittää työpaikkansa mutkatonta ilmapiiriä.. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 ja perehdyttää asialistan mukaisesti nuorta yrityksen työtavoille. Ainoaksi hankaluudeksi Miettinen löytää sen, että aina ei tiedä, mitä tekee huomenna. Siistiä! Miettinen kehuu, että firmassa oli hyvin mietitty, kuka vastaa pikkuasioihin. Hän itse on toiminut WSP:llä 16 vuotta. Leino arvioi itse perehdyttävänsä kutakin kesä työntekijää pari tuntia, ja kummi perehdyttää nelisen tuntia. He myös tapaavat toimitusjohtajan ja saavat kysyä. – Työkaverilta eli kummilta voi kysyä, mitä mieleen pälkähtää. Leino lupaa, että tulevana kesänä kesä työntekijät pääsevät perehdytyksessään ryhmätöihin. Olen myös tykännyt älyttömästi tästä työyhteisöstä. Työturvallisuusasiat painottuvat niissä tehtä vissä, joissa liikutaan asiakkaan työmailla. Tahti oli hyvä, ei vaadittu liikaa. – Olen aina tiennyt, että haluan tälle alalle. Se otettiin nelisen vuotta sitten. Oulun, Tampe reen ja Jyväskylän isoissa toimistoissa on oma pereh dyttäjänsä. – Järjestämme myös kesätyöntekijöille kehityskes kustelut, vaikka pääosa heistä palkataan määräajaksi. Miettistä perehdytti aluksi Krista Leino, sitten Miet tisen lähin esimies ja työkaveri. Hän kertoo opis kelukavereiltaan kuulleensa, että moni on kohdannut saman pulman: työtilanne voi nopeasti vaihtua kii reettömästä hyvin kiireiseen. Näin he verkostoituvat ja saavat kätevästi tietoa pro jekteistamme, Leino kertoo. Kesätyöntekijän lähin esimies käyttää pereh dyttämiseen eniten aikaa, sillä hän vastaa myös nuo ren kehityskeskusteluista heti alussa ja kuukauden jälkeen. Ennen kaikkea kummilta voi aina kysyä. Viime kesältä työntekijät toivoivat lisää osallistavuutta. Alalla kilpaillaan osaajista, joten toivomme, että he jat kavat tuntityöntekijöinä opiskelujensa ohessa ja val mistuttuaan palaavat meille, Leino taustoittaa. Miettinen arvostaa myös työpaikkansa matalaa hie rarkiaa: koskaan ei ole tarvinnut aristella vaikkapa sitä, kenen kanssa menisi syömään. Semmoisiakin kauhu tarinoita Miettinen toisinaan kuulee muualta. Työkaverilta eli kummilta voi kysyä, mitä mieleen pälkähtää. Viime vuoden pesti oli nuoren miehen ensimmäi nen toimistotyö. Yritys kerää kesätyöntekijöiltään palautetta pereh dyttämisestä. Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka ovat hänen tulevan maisterintutkintonsa pääaineet. Olen saanut tehdä huikeita juttuja, esimerkiksi kävin ke sällä Tukholmassa konferenssissa ja Oslossa messuilla, vaikka olin vasta toisen vuoden opiskelija, Miettinen kertoo. – Yhteisiä tilaisuuksiakin on kehitetty, jotta työn tekijät pääsevät verkostoitumaan. Kehityskeskustelut kesätyöntekijöillekin Krista Leino toimii WSP:n pääperehdyttäjänä pääkau punkiseudun lisäksi yhtiön pienimmissä toimistoissa joko paikan päällä tai Skypen kautta. Nyt Miettinen kes kittyy opiskeluihin Aaltoyliopistossa mutta tekee yhä yrityksessä kaksi työpäivää viikossa. WSP:n henkilöstön työympäristöjä ovat lähinnä toi mistot. Hän teki töitä kahtena päivänä viikossa, kunnes vaihtoi kesällä täyteen työviikkoon. – Sain hyvin aikaa perehtyä firman sisäisen tietover kon ohjeistuksiin, ja sain ikään kuin haeskella fiilistä. Kummista tuli nuorelle miehelle hyvä kaveri
Mieli tarvitsee tavoitteita, mutta ei mitä tahansa tavoitteita. Mieli pyrkii täyttämään tyhjiön. Sen sijaan tavoitteet kannattaa valita kunnioittamalla kahta kriteeriä: mitä itse haluaa tehdä, ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille. Pyrkimys varallisuuden kasvattamiseen tai laihduttamiseen vain siksi, että lehdissä lukee, että pitäisi olla rikas tai hoikka, voi johtaa entistä suurempaan ahdistukseen. Olennaista on asettaa tavoitteet niin, että niiden tavoittelu on innostavaa – ja että ne saavuttaessaan ratkoo todellisia ongelmia. i TTT-lehti julkaisee useita Lauri Järvilehdon blogitekstejä tänä vuonna.. Mieti sitten, miten voisit näiden aktiviteettien avulla tehdä hyvää. Kirjoita paperille allekkain, mistä kaikesta olet aidosti ja sisäisesti motivoidusti kiinnostunut: esimerkiksi kirjoittaminen, keskusteleminen, puutarhanhoito, laitteiden korjaaminen, rakentaminen, joukkueurheilu ja niin edelleen. Sama koskee arkielämää. Esimerkiksi Liisalla voi olla jano, mutta hän on oppinut kokemaan ongelman tarpeena juoda kokista – mistä seuraa paljon negatiivisiakin vaikutuksia. Jos päivät valuvat toinen toisensa jälkeen ilman merkitystä tai järkevää rakennetta, elämä muuttuu pian arkiseksi puurtamiseksi. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 KUV A MI K KO R AS K IN E N I HMISMIELI EI TOIMI TYHJIÖSSÄ. Hyvä työkalu omien kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen on kutsumuskartta. Vuonna 2015 määriteltyihin 17 päätavoitteeseen kuuluvat muun muassa absoluuttisen köyhyyden poistaminen, koulutuksen parantaminen, tasa-arvon lisääminen ja vesiongelman ratkaiseminen. Kolumni on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehdessä 6/2019. Tämän takia on tärkeää suunnata tarmo siihen, että omasta toiminnasta syntyy ratkaisuja todellisiin ongelmiin. Joidenkin kokeiden mukaan ihminen alkaa hallusinoida nopeimmillaan jo viidentoista minuutin kuluttua jouduttuaan tilaan, jossa aisti-informaatiota ei ole lainkaan. Mainio viitekehys maailman haasteiden ymmärtämiseen löytyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Lauri Järvilehto Mieli tarvitsee tavoitteen, jolla on merkitystä KOLUMNI Tavoitteet kannattaa valita kunnioittamalla kahta kriteeriä: mitä itse haluaa tehdä, ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille." Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämä professori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen. Jos voit suunnata kiinnostuksesi kohteet näiden tai näiden tyyppisten ongelmien ratkaisemiseen toimimalla yrityksessä tai organisaatiossa, tekemällä vapaaehtoistyötä tai vaikka perustamalla oman startupin, saat työskennellä mielenkiintoisten asioiden parissa tekemällä samalla hyvää maailmassa. Mieli tarvitsee tavoitteita, mutta ongelmana on, että jos tavoitteet asetetaan sattumanvaraisesti tai yhteiskunnan pinnallisten arvostusten mukaan, tulos voi olla entistä pahempi. Iso osa maailman ongelmista johtuu siitä, että ihmiset pyrkivät todellisten ongelmien sijaan ratkaisemaan koettuja ongelmia. Itse asiassa suurin syy ihmisten työperäiseen stressiin ei käsittääkseni ole niinkään työn määrä, vaan työn epämäärä – siis epäselvyys siitä, mitä ihmiseltä odotetaan ja miksi
AIVOT EIVÄT multitaskaa TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK. Vaikka kuinka haluaisimme, ihmisaivot eivät taivu moneen tehtävään yhtä aikaa. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Jos työympäristö on rauhaton, tehokkuus karisee ja virheiden mahdollisuus kasvaa
Työpaikalla voi kui tenkin olla toistuvasti tilanteita, joissa on esimerkiksi vastattava viesteihin tai puhelinsoittoihin, siedettävä ym päristön hälyä ja samalla yritettävä työskennellä keskittymistä vaativan tehtävän parissa. Itse kukin voi edistää palautumistaan tekemällä vapaaaikana asioita, jotka virkistävät ja tuovat voimia. – Aistimuistia voi verrata liukuhih naan, joka tuo jatkuvalla syötöllä nähtä vää, kuultavaa ja koettavaa. Suunnitte lussa pitäisi huomioida, kuinka paljon tarvitaan keskeytyksiltä rauhoitettua tilaa ja miten ihmiset saadaan myös yhteen ja tapaamaan toisiaan. Virheiden ja tapaturmien riski kasvaa, jos ihminen ei koe hallitsevansa työ tään tai hänen muistinsa kuormittuu kohtuuttomasti. Usein saatetaan huomata, että ihmi sen huomiokyky on jostain syystä ollut toisaalla. – Usein ongelmana on se, että työ paikalla ei ole etukäteen mietitty, mitä työhön kuuluu ja millaisia vaatimuk sia se asettaa ympäristölle. K U VA H ELIN Ä K U JA LA. Keskittymi nen voi olla erityisen haastavaa niille, jotka ovat tottuneet omaan työhuo neeseen. Avokonttori tai muut yhteiset työs kentelytilat koettelevat hermoja, jos työrauhan tarvetta ei ole huomioitu riittävästi tilojen suunnittelussa ja työ yhteisön pelisäännöissä. Kuka kulkee käytävällä. Huotilainen on huomannut, että aivotutkija kutsutaan usein paikalle vasta silloin, kun työtilat ovat jo käy tössä ja ihmiset oireilevat. – Työturvallisuudessa puhutaan usein inhimillisestä tekijästä, jota pi detään virheen tai onnettomuuden syynä. Hallinnan tunne estää paniikin Jos työntekijä altistuu jatkuvasti ympäristön aistiärsykkeille ja joutuu toistuvasti tinkimään keskittymisestä, aivojemme kivikautinen tulkinta järjestelmä varautuu potentiaalisiin uhkiin ja saa ihmisen varpailleen. Aivot tarvitsevat myös palautumista. Aistimuisti kerää taukoamatta infor maatiota ympäristöstä: Mistä työkave rit juttelevat. Hän kertoi aivojen ja työturvallisuuden yhteyksistä työja kemikaaliturvallisuuden ohjelmistoja kehittävän EcoOnline Oy:n seminaarissa Helsingissä. Silloin ihminen on oman työnsä asiantuntija, joka pystyy hoi tamaan tilanteita, tekemään hätiköi mättömiä päätöksiä ja myös innos tumaan työstään. Mikä viesti tuli puhelimeeni. (Otava, 2018) Minna Huotilainen ja Mona Moisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas. – Työmuisti on silloin kärsimätön, mikä johtaa nopeisiin – eikä aina par haisiin – päätöksiin. Työmuisti häiriintyy helposti Muisti voidaan jakaa karkeasti kol meen eri järjestelmään: aistimuistiin, työmuistiin ja pitkäkestoiseen muis tiin. Se tarkoittaa hänen mukaansa vä hintäänkin sitä, että työntekijä ehtii pitää lounastauon ja nauttia myös kahvitauosta muualla kuin kiireessä työpisteen ääressä. Silloin on tärkeää perata, miksi niin tapahtui, sanoo aivotutkija, professori Minna Huotilainen. Luonnol lisesti myös riittävä uni, liikunta ja terveelliset ruokatottumukset huolta vat aivoja seuraavaa päivää varten. Pinna kireällä avokonttorissa. Se tarkoittaa sitä, että ihmisen aivokapasiteetti on pettänyt. Huotilainen perää hallinnan tun netta, jota jokaisen pitäisi voida kokea työssään. Tuoksuuko täällä kahvi. Jos aistimuisti kippaa pöydälle valtavasti turhaa informaatiota, työmuistin toiminta häiriintyy. Hänestä on tärkeää, että työtilat mah dollistavat myös keskinäisen ajatus tenvaihdon ja sparrailun. – Kun ihminen yrittää multitaskata, aivot siirtävät suurella vaivalla tark kaavaisuutta tehtävien välillä, mikä on hyvin kuluttava ja virheille altis tapa tehdä töitä, Huotilainen toteaa. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 K UN TYÖPAIKALLA pohditaan keinoja työturvallisuuden ja työn tehokkuuden parantamiseksi, oppia kannattaa ammentaa myös aivotutkimuksesta. (Tuuma-kustannus, 2018) Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja. Huotilainen ei hai kaile takaisin niitä aikoja, jolloin toimis toissa oli rivi yhden hengen huoneita pit kän käytävän varrella. Hätäiset päätök set perustuvat ensivaikutelmaan, eivät tietoon ja oppimiseen. Tietoinen tarkkaavaisuus voi kohdis tua vain yhteen asiaan kerrallaan, ja siksi aivot eivät kykene multitaskauk seen eli monen tehtävän tekemiseen samanaikaisesti. Silloin toiminta ohjautuu taistele tai pakene tilaan. – Työmuisti on kuin pienikokoinen työtaso, jolle voi ottaa käsiteltäväksi vain noin neljä tavaraa kerrallaan. Emme pys ty millään ottamaan kaikkea vastaan, vaikka aivot säilyttävätkin informaatio ta pienen hetken siltä varalta, että tieto olisi tärkeä, Huotilainen kertoo. Ja kun päästään kiinni inhi millisen tekijän juurisyihin, samankal taiset virheet voidaan vastedes välttää. (Otava, 2020) Keskeytykset ja kuormitukset altistavat virheille. LISÄÄ AIHEESTA Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi: Aivot työssä. Pitkäkestoisen muistin kapasiteet ti taas on käytännössä rajaton – sinne tallentuvat kaikki oppimamme tie dot ja taidot. Lisäksi rauhalliset, turvalliset työolot luovat pohjan oppimiselle ja kehittämiselle. Minna Huotilainen työskentelee kasvatustieteen professorina Helsingin yliopistossa ja on kirjoittanut useita aivotutkimukseen perustuvia kirjoja. – Vapaaajalla on iso merkitys, mutta myös työpäivän aikana pitää olla mah dollisuus palautumiseen, Huotilainen muistuttaa. Ne ovat kapasiteetiltaan ja toi minnaltaan hyvin erilaisia. Sen sijaan työmuisti on muistijärjestelmämme heikoin lenkki
Myös eläkkeelle jäännin ja töissä olon välinen raja on hämärtynyt. 65 vuotta täyttäneiden työ l listen lukumäärä on kasvanut samana ai kana reilusta 7 000:sta noin 25 000:een. Osaaminen on tärkeää työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta. Joillekin eläkeläisille palkka oli mer kittävä tulon lähde, sillä reilut 10 000 eläkeläistä ansaitsi palkkatuloja yli 30 000 euroa vuodessa. Tutkimuksesta selviää, että hammaslääkärit osallistuvat koulutuksiin keskimäärin noin seitsemän päivää vuodessa. Eläkkeellä olevista joka viides ansaitsi palkka tai yrittäjätuloa vuonna 2017. Yli 70vuo tiaita tulonsaajia oli 130 000, ja 80 vuotta täyttäneistäkin tuloja sai lähes 30 000 henkilöä. TYÖ AJASSA 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 H AMMASLÄÄKÄRILIITTO muis tuttaa, että jatkuva kouluttau tuminen kuuluu olennaisena osana hammaslääkärin ammattiin ja että ajantasainen tietotaito on korkea tasoisen ja turvallisen hoidon perusta. Laki terveydenhuollon ammattihen kilöistä velvoittaa ammattihenkilöt kehittämään ammattitaitoaan ja pereh tymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Sujuva työ tuo myös kustannussäästöjä. – Valitettavasti Hammaslääkäriliittoon tulee koko ajan entistä useammasta työpaikasta viestiä, että koulutukseen pääsyä on kiristetty. Lue lisää työllisten ikärakentees ta tilastopäällikkö Antti Kataisen blogitekstistä: www.tttlehti.fi/ tyouratjatkuvataiempaapidempaan T ÖIDEN TEKOA JATKETAAN aiempaa vanhemmaksi. Lisätietoa: Hammaslääkärin ammatillisen osaamisen suunnitelmallinen kehittämi nen suositus: www.hammaslaakari liitto.fi/ammatillinenosaaminen jääneet nimittäin jatkavat työsken telyä eläkkeellä ollessaan. Hammaslääkäriliiton vuoden 2019 työmarkkinatutkimukseen vastanneista lähes 30 % kokee saaneensa liian vähän täydennyskoulutusta. Kun vuonna 1987 työelämästä poistuttiin keskimäärin 57 ikävuoden jälkeen, nykyisin työurat päättyvät noin 62–63vuotiaina eikä naisten ja miesten työurien päätty misessä näy eroa. Vuonna 2017 60 vuotta täyttäneitä työllisiä oli 197 000, vuonna 1987 heitä oli 72 000. Eläkkeelle Työllisistä noin 8 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä vuonna 2017 KU VA SH U TT ER ST O C K Hammaslääkäriliitto haluaa turvata riittävän täydennyskoulutuksen TYÖURAT VENYVÄT LOPPUPÄÄSTÄ KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN ! 2 158 264 Suomessa syntyneet työl liset henkilöt 169 466 Ulkomailla syntyneet työlliset henkilöt, joista miehiä 56 % Lähde: Kototietokanta/Tilastokeskus (2017) KUV A SH U T T E RS TO C K. Ikääntyneiden työntekijöiden määrä on lähes kolminkertaistunut 30 vuodes sa. Tämä on hyvin lyhytnäköistä, toteaa Hammaslääkäri liiton asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo. Tämän lisäksi osaamis ta kehitetään myös muulla tavoin, kuten lukemalla ammattikirjallisuutta. Hammaslääkäriliiton suosituksen mukaan hammaslääkärin tulisi kehit tää osaamistaan ainakin 8–9 päivää vuodessa, mikä perustuu peruskoulu tuksen pituuteen ja työn vaativuuteen – pohjana tälle on valtioneuvoston periaatepäätös. Työnantajan tulee mahdollistaa tämä
ATRIA TUKEE IKÄÄNTYVIEN TYÖNTEKIJÖIDENSÄ HYVINVOINTIA. Seniorina saa osallistua kerran vuodessa kahden päivän palkalliselle kuntoutusjaksolle. Yritys kannustaa erityisesti iäkkäitä työntekijöitään liikkumaan, ja 58-vuotiaana pääsee halutessaan senioriohjelmaan. Atrian henkilöstö osallistuu säännöllisesti kuntotesteihin. Kun sitoutuu noudattamaan kuntoutuskeskuksessa opittua ohjelmaa, saa yhden vapaapäivän täyttäessään 60 vuotta ja edelleen aina yhden lisäpäivän jokaisen uuden ikävuoden myötä. Esimerkiksi lihanleikkuu vaatii hyvää kuntoa. Atrian työterveyshuollolla on myös hyviä kokemuksia painonhallinnan ryhmistä, joita lähtee liikkeelle parin kuukauden välein ja joissa apuna on ulkopuolinen hyvinvointivalmennus. Paino tuppaa iän myötä nousemaan, jos elintapoihin ei kiinnitä huomiota. 28 Kännykkä kannustaa painonhallintaan. TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS A TRIAN NURMON-TEHTAAN TÖISTÄ osa on hyvin fyysisiä ja sisältää toistuvia, yksipuolisia työasentoja. Näyttöpäätteellä työskentelevillä taas liikkumattomuus aiheuttaa terveysriskin. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 28 Lihatalo keventää modernein ottein 30 Työsuhdepyörä tuo potkua liikkumiseen 33 Terveys ajassa 34 Omalla esimerkillä tasa-arvon puolesta S
Valmennuksen opeilla tavoitellaan painonpudotuksen lisäksi muutakin. Kuitenkin valtaosa yrityksen yli neljästätuhannesta työntekijästä, samoin kuin pääkonttori, sijaitsevat Pohjanmaalla Nurmon Lihakylässä. Hän voi seurata viiden päivittäisen aterian toteutu mista ja energiankulutusta sekä aktii Ohjelman avulla opittu säännöllinen ateriarytmi ja kasvisvoittoiset ateriat helpottavat jatkossa painonhallintaa.. Kyse on ViaEscahyvinvointivalmen nuksesta, jonka kanssa Atria aloitti yhteistyön kaksi vuotta sitten. Saarela on kokenut kokkaaja ja ker too aina pitäneensä ruoanlaitosta. Saarela iloitsee siitä, että hän on saanut jo kansiollisen uusia, maukkai ta ruokaohjeita ja oppinut käyttämään aiempaa runsaammin kasviksia. Se on ollut luontevaa myös työuran takia. – Ohjelma on sopinut minulle eri tyisen hyvin. Eli ehkä minä en oikein kuulu ViaEscan kohderyhmään. – Moni kaipaa ruokailutottumuk siinsa muutosta jo vain saadakseen lisää energiaa ja apua palautumiseen sekä uneen, kertoo ViaEscan valmen taja Anna Tervo. Työter veyshuolto ohjaa valmennusryhmiin kaikenikäisiä työntekijöitä, joilla pai noindeksi kertoo runsaasta ylipainos ta tai joiden veren rasvaarvoissa on parantamista. Vaihtoehtona olisi ollut arki lounaiden nauttiminen ravintolassa. Kritiikkiäkin Saarela ohjelmalle an taa. Hän sanoo olevansa sen ikäinen ihminen, että on tottunut käyttämään liharuokia. – Alussa, kun minulla oli vaikeaa, työkaveri kannusti jatkamaan. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 A TRIAN KULUTTAJANEUVOJIEN esimie henä työskentelevä Raija Saarela on virkeän ja hyvin voivan näköinen kuusikymppinen. Nyt olen oppinut myös valmistamaan ruokaa vain itselleni, kun olen nykyisin yksineläjä. Myös ViaEscan valmentaja lähettää tsemppausviestejä. Meillä on toistemme tuki, hän kiittelee. Lieneekö energiseen olemukseen syy nä työnantajan tarjoama hyvinvointi valmennus, joka tähtää painon pudotukseen ja entistä parempiin ruokailutottumuksiin. Mobiilisovellusten avulla käyt täjä ja valmentaja seuraavat energian kulutusta ja nautittuja aterioita. Myös idea hyvinvointiohjelmasta lähti yhtiön tehtaalta Nurmosta, jossa siitä oli jo hyviä kokemuksia. Nykyisin se on tosin myös ruoka talo, jolla on myös kasvisruokia. LIHATALO KEVENTÄÄ modernein ottein TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN Sovellukset valmennuksen apuna Valmennusta varten työnantaja hank ki osallistujille aktiivisuusrannekkeet, älypuhelimet kaikilla osallistujilla jo olikin. Lihatalona tunnettu Atria hakee terveyttä ja työkykyä kannustamalla työntekijöitään painonpudotukseen. Ohjelma tarjoaa neljä ruoka valiovaihtoehtoa. Alku ei sujunut ongelmitta. Sovel lusten opettelu tuntui Saarelasta han kalalta, ja asiat piti opetella kahteen kertaan, kun ruokasovellukseen tuli iso päivitys. Uuden opettelua Helsingissä ohjelma aloitettiin viime vuoden elokuussa ravitsemuskoulu tuksella. ViaEscan resepteissä on kyllä kanaa, kalkkunaa ja naudanlihaa, mutta por saanlihasta Saarela ei muista jakson ajalta yhtään reseptiä. Saarela työskentelee Atrian kau pallisten toimintojen yksikössä Hel singissä. – Olen opiskellut aikoinaan lihatek nologiaa, ja Atria on perinteinen liha talo. Aseina ovat siinä tehokkaiksi osoittautuneet älypuhelin sovellukset sekä kasvisten lisääminen ruokavalioon. Samoin toisten onnistuminen on tsempan nut. – Sika kuitenkin kuuluu suomalai seen ruokavalioon. Aiemmin tein ruokaa suurperheelle. Saarela päätyi seka ruokavalioon, jossa hän valmistaa itse ateriat sovelluksen ehdottamista re septeistä. Saarelaa harmitti, kun vanhan sovelluksen hyvät ominaisuu det eivät siirtyneet uuteen
Hän ei kuitenkaan aio jatkaa ohjel maa. Aktiivisuus ranneke auttaa osaltaan lähettämällä muistutuksia. Kun ei ole sairauksia eikä kor keaa kolesterolia, ei ole syytä laihdut taa enempää. LISÄÄ AIHEESTA TTT 4/2019: Syö työpäivääsi lisää vireyttä Raija Saarela valmisti seuraavan päivän lounaat kotonaan sovelluksen ehdottamista resepteistä.. Vaikka Saarela ei kokenut suurem min tarvetta hoikistua, hänen odotuk sensa ohjelman tehosta olivat alussa turhan korkealla. Jos aterioihin tulee muutoksia, ne kirjataan. Käyttäjä näkee tämän lisäksi muut rannekkeen keräämät tiedot, kuten sykkeen, askeleet, liikuntasuo ritukset, stressitason ja unen määrän. Laihdutus ei ollut tärkein tulos – Meillä oli lähtöpunnitus, ja välissä yksi punnitus ja vielä ohjelman lopus sa viimeinen punnitus. Sen jälkeen voimme itse jatkaa ohjelmaa halutes samme, Saarela kertoo. Kuitenkin elimistölle on tärkeää nou dattaa ateriarytmiä. – Vähän petyinkin ensin itseeni, kun olin kuvitellut, että painoa lähtee ohjelman myötä enemmän. – Vaikka tiedän asioista, välillä olen jättänyt ruokatunnin pitämättä ja aja tellut, että saan tehtyä työt tehokkaasti. Keho on vähän kuin kone, joka tarvitsee poltto ainetta. Painoa putosi kuusi kiloa. Kun kiinnitän vielä enemmän huo miota ravintoon, saan pidettyä arvot hyvinä. Vaikka kävelen ja jumppaan vapaaaikanani, teen pitkiä päiviä ja istun työssäni koko päivän. Ohjelman avulla opittu säännöllinen ateriarytmi ja kasvisvoit toiset ateriat helpottavat jatkossa pai nonhallintaa. – Olemme kävelleet portaita. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 visuutta. Tärkeimpänä ohjelman oppina Saa rela pitää sitä, että hän on oppinut suositeltavan ateriarytmin ja syömään viisi ateriaa päivässä. Keskus teltuani asiasta ohjaajan kanssa ym märsin, että painoa pudottaakseni tarvitsisin runsaasti arkiliikuntaa joka päivä. En siten kuluta päivän mittaan kovin paljon. Lisäksi meillä on käytössä taukoliikuntaohjel ma, joka muistuttaa kerran tunnissa liikuntatauosta, Saarela kertoo. Jos ei se sitä saa, niin eihän se mitään jaksa tehdäkään. Hänkin nousee nykyisin kerran tunnissa tuolista jumppaamaan. Ohjelman aikana aktiivisuusran neke on ranteessa yötä päivää. Käyttä jä kuittaa sovelluksessa ateriat nauti tuiksi. Nyt Saarela on jo tyytyväinen val mennuksen tuloksiin. Tosin Saarela kertoo, ettei kulumien takia pysty seisomaan varttia pidempään. – Minulla on ollut sokeriarvot vähän koholla, ja nyt olen saanut ne alas. Ruokavaliomuutosten lisäksi atrialaiset ovat lisänneet tauko liikuntaa työpäivän aikana. Työpäivän aikainen liike lisääntyi Hyvinvointivalmennukseen ei kuulu varsinaisesti liikunnan ohjausta, mut ta omatoimiseen liikuntaan kannus tetaan ohjelman aikana. Sähköpöydän ansiosta myös seisten työskentely onnistuu
Projektiarkkitehti Saila Poikolainen kulkee työ suhdepyörällä ympäri vuoden. Kovilla pakkasilla bussit saattavat hyytyä, mutta fillari kulkee joka säällä. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 TEKSTI ANNAMAIJA MANNINEN KUVAT JIRI HALTTUNEN Työsuhdepyörä TUO POTKUA LIIKKUMISEEN Viidellä paikkakunnalla toimiva Arkkitehtipalvelu Oy on keksinyt useita tapoja pitää yllä työntekijöidensä terveyttä ja hyvinvointia. LIIKKUVA AIKUINEN. Yhtenä keinona ovat työsuhdepolkupyörät
Joilla kin on menossa jo kolmas kierros. Sitten se kuiten kin jätti tielle. Työmatkaliikuntaa lisäämällä olisi helppoa kuin huomaamatta päästä lähemmäs suositusta. Työntekijöiden hyvinvointi on toimitusjohtaja Juha Pakarisen mukaan yrityksen arvoissa korkealla sijalla. Tällä on tietenkin vaikutusta työyhteisön menestymiseen. Työntekijöiden kokemus siitä, että työnantaja tukee voimavaroja ja jaksamista, lisää myös heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan. Jokainen halukas valitsee tarpee seensa sopivan pyörämallin – osa on päätynyt sähkö pyörään, toiset maasto tai hybridifillariin. Työsuhdepolkupyörät ovat saaneet yrityksessä mel ko hyvän suosion: tällä hetkellä reilu kolmannes va kituisista työntekijöistä on käyttänyt etua hyväkseen ja pyöräilee töihin. – Työmatkaliikunta vähentää stressiä, ehkäisee sydänja verisuonisairauksia sekä syöpää, auttaa painonhallinnassa ja parantaa kestävyyskuntoa. Mahdollisuuksia näiden kulkumuotojen lisäämiseen on, sillä nykyisin lähes puolet työmatkalaisista käyttää henkilöautoa alle kahden kilometrin pituisilla matkoilla. Työikäisistä vain viidennes liikkuu kestävyysliikuntasuositusten mukaisesti. Hyväkuntoisella työntekijällä on vähemmän uupumusta, hän kestää stressitilanteita paremmin ja on lähes aina tyytyväisempi työhönsä, Onatsu luettelee. Sen koommin Poikolaisella ei ole ollut autoa, vaan hän pyöräilee kaikki matkansa kaupungissa. Neljännes autoilee jopa alle kilometrin työmatkansa. Keho ei tunnista, saako se päivittäisen liikuntamääränsä täyteen työmatkalla vai kuntosalilla, Onatsu toteaa.. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle noin kolmen miljardin euron vuotuiset kustannukset. Kypsyin koko touhuun ja päätin, etten tarvitse autoa. – Joskus aamulla väsyttää ja tuntuu, että nyt ei jaksa, mutta on vain mentävä. – Minulla oli isän vanha auto, ja olin juuri pannut aika paljon rahaa sen remonttiin. Kyse ei ole taloudellisesti ihan pienestä asiasta, muistuttaa Liikkuva aikuinen -ohjelman ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu . Työmatkaa kertyy Jyväskylässä vajaat seitsemän kilometriä suun taansa. Poikolaisen sitoutumista työmatkapyöräilyyn hel pottavat työnantajan tuki ja kannustus. Poi kolaisella se on 11vaihteinen hybridipyörä, jonka voi myös huollattaa kerran vuodessa työnantajan laskuun. Merkittävä ratkaisu ongelmiin on työmatkaliikunta, joka on mainio keino lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä työja toimintakykyä. Kyse ei ole isosta ponnistuksesta, mutta välillä siihen vaaditaan päättäväisyyttä. TYÖMATKALIIKUNTA lisää hyvinvointia ja säästää rahaa Työsuhdefillari joka kolmannella Arkkitehtipalvelu Oy:n palkkalistoilla on sata ihmistä. Liikuntaa tiimeissä Vuosien varrella yritys on ideoinut työmatkapyöräi lyn lisäksi muitakin keinoja saada väkensä liikkeelle. Tästä potista työikäisten piikkiin menee isoin osa eli 2,7 miljardia euroa. S OSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN laskelmien mukaan kahdesta kolmeen kertaan viikossa liikkuvalla työntekijällä on vuodessa 4,5 sairauspäivää vähemmän kuin henkilöllä, joka liikkuu enintään kerran viikossa. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 A RKKITEHTIPALVELU OY:N projekti arkkitehdin Saila Poikolaisen lo pullinen kipinä työmatka pyöräilyyn syttyi, kun hän sai tar peekseen autoilusta. – Kun työmatkan kulkee lihasvoimin, on tarvittava liikunta-annos helppo kerätä pitkin viikkoa. Hyväksi tavaksi on todettu liikuttaa porukkaa alle kymmenen hengen tiimeissä. – Kun on työpaikka, jossa ihmiset voivat hyvin, se näkyy työssä jaksamisessa ja myös työsuoritteessa eli tekemisemme laadussa. Arkkitehtipal velu Oy tukee työntekijöidensä liikuntaa ja hyvinvoin tia poikkeuksellisen monella tavalla, muun muassa tarjoamalla halukkaille työsuhdepolkupyörän. Vajaan viikon poissaolon hinta on joka tapauksessa nelinumeroinen. Jokaisella tiimillä on vuosittainen aika ja rahabudjetti työhyvinvointi tempauksiin. Edun arvo lasketaan kolmelle vuodelle, minkä jäl keen pyörän voi halutessaan lunastaa itselleen ja hankkia työsuhdemenopeliksi uuden pyörän. Liikuntatavoite täyttyy kuin huomaamatta Alle viidennes työmatkoista taitetaan nykyisin kävellen tai pyöräillen. – Kun työ on paljon paikallaan olemista, on ehdotto man hyvä juttu, että työnantaja kannustaa liikkumaan. Hyvien vaikutusten lista on pitkä ja vakuuttava. – Yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle satoja euroja, jopa tuhat, jos kyseessä on asiantuntijatyö
Laadi liikkumissuunnitelma itse tai konsultin tuella. Tietenkin tekee mieli uskoa, että liikkuva ihmi nen on lähtökohtaisesti terveempi, Pakarinen pohtii. Ymmärrystä myös autoilijoille Vaikka työnantaja tukee ja kannustaa liikkumaan työ matkat lihasvoimin, kaikki eivät asiasta innostu eivät kä tartu mahdollisuuteen. – En osaa sanoa emmekä ole tutkineet, ovatko sai rauspoissaolot vähentyneet juuri työsuhdepyöräilyn myötä. Viidellä paikkakunnalla toimiva yritys on hankkinut joka kaupungissa toimitilat keskeiseltä ja hyvin saa vutettavalta paikalta. Pyöräilijöille tärkeää ovat myös turvalliset ja sateensuojassa ole vat pyöräparkit sekä asianmukaiset sosiaalitilat, joissa vaihtaa kamppeita työmatkan jälkeen. Mahdollista turvallinen pyöriensäilytys mielellään suojassa sateelta. Samaan hengenvetoon hän täsmentää, ettei koe työkavereiden tai yrityksen johdon millään tavalla painostavan asiassa, vaan jokainen saa toimia par haaksi katsomallaan tavalla. – Joka vuosi kuulostelemme henkilökunnalta, mikä on ollut hyvää ja mitä pitäisi kehittää. – Totta kai koen, että minun pitäisi käyttää työ suhdepyörää, kun se minulla on, mutta minä taidan olla sellainen kauniiden kesäpäivien pyöräilijä, Smeds miettii. Työmatkapyöräilyn tukeminen on yritykselle tieten kin myös ympäristökysymys. Lisäksi tavoitteena on vä hentää sairauspoissaoloja. Haluamme näyttäytyä työn antajana, joka välittää näistä kysymyksistä, Pakarinen toteaa. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Tiimit päättävät itsenäisesti ja oman aikataulunsa mukaan, että nyt mennään vaikka seinäkiipeilemään tai lumikenkäilemään. Sisustusarkkitehti Jenna Smeds on hankkinut työ suhdepolkupyörän, mutta se on jäänyt käyttämättä. Matka töihin taittuu autolla mukavuus ja tottumis syistä. Tärkeintä hänen mielestään on valinnanvapaus. 2. Varmista, että työmatkaliikkujille on suihkut sekä tilat vaatteiden vaihtoon ja säilytykseen. Tekeminen ei saisi olla kenellekään väkinäistä. Sekin on yrityksessä hyväk syttävää ja ymmärrettävää. Vaihtelua ja lajikokeiluja on paljon, eikä mihinkään toimintaan jämähdetä. Asia elää koko ajan, Pakarinen kertoo. Aktiivisuusrannekkeetkin ovat olleet käytössä. Välillä käydään myös kulttuuri harrastuksissa. Toimitilat keskeisellä paikalla Miksi yritys on sitten päättänyt satsata näin paljon työntekijöidensä työmatkaliikkumiseen ja hyvinvoin tiin. Yhtä selitystä ei ole, vaan kyse on monen periaat teen summasta. KOLME VINKKIÄ työnantajalle ! 1. Tauko tilaan kello yhdeksän katettavan aamupalan lomassa on aikaa jutustella muustakin kuin arkkitehtuurista. Toimitusjohtaja Juha Pakarinenkin tunnustaa ole vansa työmatkaautoilija – sen sanelee lapsiarki kaik kine kuljetuksineen. – Liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin panosta minen on meille tärkeää. LISÄÄ VINKKEJÄ kestävän työ matkaliikkumisen edistämiseen Fiksusti töihin verkkosivuilta fiksustitoihin.fi. Toimitusjohtaja Juha Pakarisen mukaan Arkkitehtipalvelu Oy:ssä on ollut aina kiveen hakattuna periaate, että työtekijöiden hyvinvointia halutaan tukea.. 3. Myös tämä on merkittävä asia työntekijöille, jotka haluavat kulkea töihin pyöräillen, kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Työntekijöiden hyvinvointia ja samalla yhteisölli syyttä ylläpidetään myös yhteisillä aamiaisilla. Liikuntaa ja hyvinvointia tukemassa on välillä ollut myös ulkopuolinen yritys, joka on tehnyt kuntotestejä, opastanut lajeihin ja pitänyt terveysaiheisia luentoja. Lajikokeiluja ja tiimin lii kuntatempauksia Smeds pitää hyvinä ja innostavina. – Liikkumiseen kannustamisen ei pidä olla tuputta mista
Algoritmi perustuu lääketieteellisiin tutkimustuloksiin, sairauspoissaoloja työkyvyttömyystietoihin sekä terveyskyselyyn, jolla on kartoitettu vastaajan mahdollisia oireita, työhyvinvointia, aiempaa terveydentilaa ja elämäntapoja. Suurimmalla osalla käyttö on kohtuullista. Työkalu hyödyntää työpsykologian tietämystä työn imusta sekä työn voimavarojen ja vaatimusten ja työn tuunaamisen soveltamisesta työ arkeen. Asiantuntijoiden, lääkäreiden ja tutkijoiden luoma algoritmi ennustaa muun muassa tukija liikuntaelinsairauksien tai masennusoireiden aiheuttamaa työkykyriskiä. Näin Suomi juo -raportti (THL 2018) ja www.ehyt.fi. Sekä toimihenkilöistä että työntekijöistä joka neljäs juo itsensä humalaan usein. Ne aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä Suomessa kaikilla toimialoilla. Työterveyslaitos on julkaissut tietopankin sujuvan aivotyön tueksi. – Vastaavanlaista tutkimusta ei ole toteutettu missään päin maailmaa samassa mittakaavassa, ja se tarjoaa ainutlaatuisen työkalun työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Oikein laadittu ja analysoitu terveyskysely tarjoaa toimivan työkalun varhaiseen terveysriskien tunnistamiseen ja sairastavuuden sekä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn, dosentti Simo Taimela Evaluasta sanoo. Turha kuormittuminen laskee työn tehoa ja laatua. Nyt kehittämällämme algoritmilla voimme arvioida työikäisten sairastumisriskiä laajalti ja kauan ennen kuin mitkään merkittävämmät oireet edes alkavat, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen sanoo. Henkilökohtaisten vastausten lisäksi riskin laskemiseen vaikuttavat vastaajan ikä, aiemmat sairauspoissaolot ja työn laatu. Tietopankki tarjoaa konkreettisia keinoja parantaa työpaikan kog nitiivista ergonomiaa. Aina työolosuhteet ja -tavat eivät tue työtehtävissä onnistumista. Se keskittyy kolmeen aivotyön kuormitusteki jään: häiriöihin, keskeytyksiin ja tietotulvaan. Tietopankki on tarkoitettu kaikille aivotyötä tekeville, esimerkiksi asiantuntijoille, esimiehille ja muille tietotyöläisille. TERVEYS AJASSA APUA AIVOTYÖHÖN Näin työssä käyvät juovat KU VA SH U TT ER ST O C K KUVA SHUTTERSTOCK Y HDEKSÄN KYMMENESTÄ suomalaisesta työikäisestä käyttää alkoholia. Yksittäinen työntekijä voi käyttää sovellusta, mutta tehokkaampi se lienee työyhteisön yhteisenä työkaluna. Tietopankki löytyy osoitteesta www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/ aivotyo-sujuvaksi Emooter on selaimessa toimiva työhyvinvointisovellus, joka kysyy henkiseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja tarjoaa vastausten pohjalta ehdotuksia oman työn muokkaamiseen. Myös työn kehittäjät ja konsultit, työsuojeluja työhyvinvointitoimijat sekä työterveyshuollot voivat hyödynT UTKIMUSYRITYS EVALUA, Terveystalo ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet algoritmin, joka laskee riskin työterveyden asiakkaan sairauspoissaoloille ja pysyvälle työkyvyttömyydelle jopa kuuden vuoden päähän. Ehkäisevän päihdetyön järjestön (EHYT ry) muutaman vuoden takaisen tää tietopankkia erilaisissa kehittämisprosesseissaan. Algoritmi ennustaa sairauspoissaolotai työkyvyttömyysriskin kyselyn mukaan joka toisella suomalaisella oli kokemusta ainakin yhdestä työ kaverista, joka juo liikaa. KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33. – Pysyvä työkykyuhka harvoin aiheutuu yhdestä sairaudesta tai oireesta, vaan taustalla on usein monia sairauksia tai oireita sekä pahoinvointia työssä. Työkalu löytyy osoitteesta www.emooter.com H AITTAAVATKO TURHAT häiriöt, keskeytykset ja liiallinen tietotulva työtäsi
Hänellä itsellään on lievä cp-vamma, joka vaikuttaa jonkin verran hänen liikkumiseensa. Myös Oulun yrittäjissä olin neljä ensimmäistä vuotta tiedottajana, mikä taas oli vapaaehtoistyötä. Pian hän kuitenkin huomasi aihepiirin olevan Suomessa vielä sen verran uusi ja vieras, ettei sen varaan voinut täysin rakentaa toimeentuloaan. Korkeakouluhanke veti puoleensa Viime vuosi toikin Jääskeläisen elämään kaivattua vaihtelua. Jääskeläinen on mielestään pystynyt toteuttamaan työelämään liittyviä haaveitaan ja tavoitteitaan, vaikka muutamia mutkiakin on matkalle sattunut. Yrittäjäksi ryhdyttyään hän meni mukaan myös Suomen Yrittäjien järjestötoimintaan. Jääskeläisellä on viestintäalan yritys, ja lisäksi hän konsultoi sekä yrityksiä että julkista sektoria esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asioissa. Opintojensa aikana hän oli harjoittelijana muun muassa EU-parlamentissa Brysselissä, ja gradunsakin hän teki EU-lobbauksesta. TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT. Reiluun vuoteen hän ei ole enää ollut mukana yrittäjien järjestötoiminnassa. – Aina ei ole helppoa löytää sitä omaa juttua – ja vielä sellaista, josta markkinoilla olisi kysyntää, hän sanoo viitaten etenkin uransa alkuvaiheisiin. – Olen pitänyt siitä paussia. Siksi hän valmistuttuaan haki ensin edunvalvontaan, yhteiskuntasuhteisiin ja pr-toimintaan liittyviä töitä, myöhemmin kyllä muunkinlaisia tehtäviä. – Sen jälkeen hoidin noin vuoden ajan viestintävastaavan tehtäviä samantyyppisessä ohjelmassa VTT:llä. – Pari vuotta meni enempi ja vähempi töitä hakiessa. Mutta kun olen kiinnostunut niin monista asioista, en osaa olla laittamatta lusikkaani muihinkin soppiin, sanoo oululainen Marko Jääskeläinen, 40. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT KATI LEINONEN Omalla esimerkillä tasa arvon puolesta Yrittäjä Marko Jääskeläisen tavoitteena on edistää yhteiskunnan esteettömyyttä ja tasavertaisuutta. Viestintää ja järjestötoimintaa Jääskeläinen valmistui kauppatieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2008. Seitsemän vuoden jälkeen aloin jo kaivata vaihtelua. Kun se ei tuntunut kantavan hedelmää, oli mietittävä muita vaihtoehtoja. Koulutus, työkokemus ja hyvät verkostot antavat työlle pohjaa, siinä missä oma liikuntavammakin. Osa tehtävistä oli luottamustoimia ja osaa hän hoiti liiketoimintanaan, kuten viestintävastaavan tehtäviä Business Kitchen -kasvuyrittäjyyskeskuksessa Oulussa. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Y RITTÄJYYS ON OLLUT itselleni tapa työllistyä. Kyse oli kolmivuotisesta OHO!-hankkeesta (Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa). Hän oli edellisvuonna eli vuoden 2018 alussa alkanut tarjota esteettömyyskonsultointia yrityksensä aputoiminimen Accessia Consultingin kautta. Keväällä 2018 Jääskeläinen törmäsi netissä opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaan hankkeeseen, jonka tavoitteena oli muun muassa edistää korkeakoulujen yhdenvertaisuutta. Jääskeläinen pitää yhtenä vahvuutenaan kirjoittamista, joten viestintään suuntautuminen tuntui luontevalta
. Vamma on pysyvä, mutta sen oireet vaihtelevat pienestä toimintahäiriöstä vaikeaan liikuntavammaan. Nykyisin puhumme sentään jo siitä, mitä tasa-arvo tarkoittaa työelämässä.". 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 CP-VAMMA JOHTUU sikiön tai pienen lapsen aivoille tapahtuneesta pysyvästä vauriosta. Vaurio on aivojen liikettä säätelevällä alueella ja vaikeuttaa asentoon asettumista ja asennon ylläpitämistä sekä tahdon alaisten liikkeiden suorittamista. Aiemmin puhuttiin vain portaista, luiskista ja siitä, kuinka korkeita kynnykset ovat. – Vammaisuus ei tarkoita sitä, että elämä olisi kovin erilaista, Marko Jääskeläinen sanoo. Lähde: Suomen CPliitto Mistä cp-vamma johtuu
Tällaista ajattelutavan muutosta haluaisin yhä edistää. Jos ruoka on itse haettava noutopöydästä, huomiota ei tarvitse kiinnittää siihen, miten annoksen kantaminen onnistuu. – Yläasteella kyllä koin jonkin verran kiusaamista luokkakavereiden taholta, mutta se jäi sille tielleen, kun menin lukioon. – Aiemmin puhuttiin vain portaista, luiskista ja siitä, kuinka korkeita kynnykset ovat. Hän sanoo myös mielellään sopivansa lounastreffit sellaiseen ravintolaan, jossa annokset tuodaan pöytään. Ei heidän elämänsä ole tavallista kummempaa – siihen kuuluvat lasten korvatulehdukset, asuntolainat ja farmarivolvot siinä missä muillakin. Hänestä vammaiset ihmiset nähdään yhteiskunnassamme edelleen enemmän hoivan ja hoidon kohteena kuin itsenäisinä toimijoina. Niistä ei vain voi asioiden keskeneräisyyden vuoksi vielä puhua. Omalla esimerkillään hän toivoo lisäävänsä ymmärrystä siitä, että ihmisillä on erilaisia valmiuksia tehdä asioita, liittyvätpä ne sitten opiskeluun, työntekoon tai vaikka juuri matkailuun. Kynnyksistä työelämän tasa-arvoon Jääskeläisen Accessia Consulting -yritys on konsultoinut esteettömyydestä muun muassa Metsähallitusta, jota Jääskeläinen pitää asiassa edelläkävijänä luontomatkailun alalla. – Järjestösektori oli hankkeessa isossa roolissa. Se ei silti tarkoita, että heidän elämänkulkunsa tarvitsisi olla erilainen, työelämässäkään. Syrjintä on siihen kuitenkin liian voimakas sana. Samanlaista elämää kuin muillakin Jääskeläinen istuu työkseen paljon tietokoneen ääressä, joten työn tauotuksesta ja ergonomiasta on tavallistakin tärkeämpää huolehtia lihasjumien ja väsymisen välttämiseksi. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020. Sen sijaan Jääskeläinen kokee joskus turhauttavaksi sen, että vamman vuoksi omaa pätevyyttä ja pystyvyyttä on eri yhteyksissä todisteltava. Vammaan liittyy hänellä myös hahmotushäiriöitä, jotka vaikuttavat työhön lähinnä tapaamisia sovittaessa. Työsuhde päättyi hankkeen loputtua, mutta uusiakin työkuvioita on Jääskeläisen mukaan jo vireillä. Jääskeläinen kokee joskus turhauttavaksi sen, että vamman vuoksi omaa pätevyyttä ja pystyvyyttä on eri yhteyksissä todisteltava. Jälkeenpäin minulle selvisi, että se oli suuri syy siihen, että minut haluttiin töihin. Hän vakuuttui toiminnan kiinnostavuudesta ja kysyi tapahtuman päätteeksi mahdollisuuksistaan päästä mukaan. Hän esimerkiksi järjesti koulutuswebinaareja ja oli mukana laatimassa kriteeristöä sille, mitä yhdenvertaisuus korkeakouluissa tarkoittaa. Nykyisin puhumme sentään jo siitä, mitä tasa-arvo tarkoittaa työelämässä. Asia eteni lopulta niin, että Jääskeläinen tuli palkatuksi hankkeeseen työsuhteeseen koko viime vuodeksi. Työt hoituivat pääosin verkkoyhteyksin kotitoimistosta. Minulla oli sellaista osaamista, jolle oli tarvetta, muun muassa Suomen CP-liiton toimintaan osallistuva Jääskeläinen kertoo. Jääskeläinen ei tarvitse kävellessään apuvälineitä, mutta askellus on hänen omien sanojensa mukaan hieman vaappuva. Jääskeläinen lähti käymään hankkeen seminaarissa Tampereella. – Kaveripiirissäni on ihmisiä, jotka ovat vastaavalla tavalla vammaisia kuin minä. – Jos sovin asiakkaan kanssa tapaamisen, huolehdin siitä, että olen itse paikalla ensimmäisenä. Syrjintää hän ei mielestään ole vammansa vuoksi joutunut kokemaan. Näin minun ei tarvitse huolehtia hänen tunnistamisestaan, vaan vastuu siitä siirtyy toiselle osapuolelle, Jääskeläinen kertoo naurahtaen
Siksi Työterveyslaitos on aloittanut tutkimuksen akrylaattien aiheuttamista ihottumista ja hengitystiesairauksista. Aiheuttajina ovat akryylija geelikynsimateriaalit sekä ripsiliimat. Allergioita esiintyy sekä alalla työskentelevillä että palvelujen käyttäjillä. AKRYLAATIT HERKISTÄVÄT KAUNEUSALALLA 38 Monta väylää ennakointiin 42 Hiukkassuodatin voi tukkeutua pakkasessa 44 Muoviyhdisteistä ihottumaa ja hengitystiesairauksia 46 Tapaturmainen kuolema: Kuljettaja putosi nosturin puomilta 48 Aisapari: Kuntatyön kipukohdat rohkeasti esiin TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa S. Tietoa altistumiseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää, jotta allergioita voidaan välttää. Suojautumisesta ei ole tällä hetkellä myöskään selviä ohjeita. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus A KRYLAATTIEN AIHEUTTAMAT HAITAT ovat lisääntyneet kauneudenhoitoalalla. Työntekijöiden tietämättömyys voi johtaa aineiden huolimattomaan käyttöön ja sitä kautta niille herkistymiseen. 44 Muoviyhdisteet altistavat allergioille ja astmalle.
TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT LASSE HENDRIKS JA PASI HANNULA 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Vaunut odottavat ratapihalla Hietasen satamassa Kotkassa.. Havaintojen tekemiseen kan nustetaan, ja siksi niitä saadaan vuo dessa paljon, kaksi per työntekijä. T URVALLISUUSHAVAINTOJEN kautta VR Rautatielogistiikan henkilökunta on näkyvästi mukana riskien ennakoin nissa. VR Rautatielogistiikan kaakkoisen alueen työsuojeluval tuutettuna toimiva Pasi Hannula seuraa TUTTIturvallisuus järjestelmään kirjattuja turvallisuushavaintoja päivittäin. Turvallisuus paranee, kun sitä kehitetään yhdessä. MONTA VÄYLÄÄ ennakointiin Riskinarviointi ja henkilöstön turvallisuushavainnot ovat VR Rautatielogistiikan keinoja ennakoida vaaratilanteita. Silloin lähiesimies ja nimetyt työopas tajat ohjaavat järjestelmän käyttöön ja siihen, miten turval lisuushavainnot ja raportoinnit tehdään. Jokainen työntekijä saa ensikoske tuksen konsernin turvallisuustieto järjestelmään jo perehdytyksessä
Arvioinnit koskevat esimerkiksi teknologiaa, työmenetelmiä, kuljetusketjuja tai uusia liikennepaikkoja. Esimies antaa havainnoista palautteen noin viikon sisällä ja kirjaa toimenpiteet. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 – Ne käytännössä ohjaavat työtäni ja auttavat, kun itse en ehdi ison toiminta-alueen joka kolkkaan. Vaihtotyönjohtaja irrottamassa vaunuja.. Hetken huolimattomuus tai huomion kiinnittyminen pois työtehtävästä aiheuttavat nekin läheltä piti -tapauksia. Esimerkiksi isoissa satamissa työmaa on sataman, Väyläviraston, kunnossapidon, asiakkaiden ja VR:n yhteinen. VR:n TUTTI-turvallisuustietojärjestelmä on monipuolinen tietopankki ja turvallisuusjohtamisen työkalu. Monesti havainnot koskevat ratapihan kuntoa ja kunnossapitoa. Havainnot helposti eteenpäin Turvallisuushavaintojen ilmoittaminen on helppoa VR:llä, sillä havainnot ja mahdolliset kuvat voidaan lähettää mobiilisti tai tabletin ratapihasovelluksen kautta. Siellä ovat myös raportit työsuojelukierroksista. Väylävirasto omistaa pääraiteet ja asiakkaat omistavat omat raiteensa. Havaintoja voidaan joskus hyödyntää myös riskinarvioinnin prosessissa. Lisäksi logistiikan riskejä lisäävät tasoristeyksissä ulkopuoliset liikkujat, autoilijat ja pyöräilijät. – Arvioinnin yhteydessä kirjatun vaaratilanteen yleisyydestä saadaan helposti tietoa vaikkapa eri puolella Suomea tehtyjen turvallisuushavaintojen kautta, kertoo VR Rautatielogistiikan riskienhallintapäällikkö Aki Tuominen. Työtehtävien haasteisiin verrattuna luvut ovat meillä hyvät." Veturi kulkee kauko-ohjatusti vaihtotyönjohtajan käsissä, kun hän kuljettaa tyhjiä vaunuja. Esimerkiksi läheltä piti -tilanteita tulee eniten liukastumisten ja kompastumisten, huonon työasennon tai liikkuvasta kalustosta laskeutumisen vuoksi. Järjestelmästä löytyvät paitsi turvallisuushavainnot, myös riskinarvioinnit, turvallisuusja prosessipoikkeamat, työtapaturmat, tilastot ja turvallisuustuokioiden aineistot. Toki teen säännöllisesti työsuojelukierroksia alueellisten esimiesten kanssa. Kumppaneita yhteisellä työpaikalla on paljon. Riskit arvioidaan ennen muutoksia Varsinaisia riskinarviointeja järjestetään aina muutostilanteissa sekä säännöllisesti riskinarviointisuunnitelmaan mukaan. – Hyvin usein rautatie-, työja ympäristöturvallisuutta tarkastellaan yhdessä, sillä ne vaikuttavat toisiinsa. Sitä käyttävät konsernin johto, esimiehet, henkilökunta sekä työsuojelun ja rautatieturvallisuuden asiantuntijat. Aki Tuomisen mukaan omia ja sidosryhmien kanssa yhdessä tehtyjä riskinarviointeja kertyy vuosittain kymmeniä
– Suurimmat riskit on saatu poimittua yksinkertaisella taulukkopohjalla kyllä hyvin. Toimenpiteet on kirjattu myös erilliselle lomakkeelle, ja niiden toteutumista on seurannut joko Tuominen tai kohteen päällikkö. Tapaturmataajuus on pienentynyt Aki Tuomisen mukaan turvallisuus on kehittynyt parempaan suuntaan 2010-luvulla. Turvallisuusohjelmistot tarkastelussa VR:llä on käytetty riskinarvioinnin Excel-lomaketta, johon on kirjattu vaaratilanteet, arvioitu riskien todennäköisyys ja suuruus kullekin vaaralle ja sovittu toimenpiteet, joilla riskeihin voidaan vaikuttaa. – Meillä on tarkka menettelytapaohje, jota seuraamme. Turvallisuutta on viime vuosina kehitetty esimerkiksi painottamalla turvallisuustuokioiden ja turvallisuushavaintojen tärkeyttä sekä osallistamalla henkilökuntaa muutenkin työn suunnittelussa ja riskinarvioinneissa. Logistiikan henkilöstömäärä on 1 248 henkeä, joista yli tuhat työskentelee raideliikenteessä ja loput maantiekuljetuksissa. Sitten esimiehistä, henkilöstöstä ja asiantuntijoista kootaan ryhmä, joka tekee arvioinnin, Tuominen kertoo. Vaihtotyönjohtaja tekee esimerkiksi liikennöintitarkastuksia, kuljettaa tai tuo vaunuja asiakkaalle tai toimii käyttömiehenä vaihtotöissä. Ratapihalla yleisin ammattiryhmä ovat vaihtotyönjohtajat. Ohjelman pitää Tuomisen mukaan pystyä yhdistelemään turvallisuushavainnot, auditoinnit ja riskinarviointi. VR:llä onkin viime aikoina kartoitettu turvallisuusohjelmistoja ja parhaillaan kokeillaan yhtä. Isossa konsernissa on myös paljon erityisalojen asiantuntijoita, jotka ovat mukana esimerkiksi kemikaaliturvallisuutta koskevissa arvioinneissa. – Ja käsin tehtävää työtä säästetään paljon siten, että ohjelmisto viestittää automaattisesti vastuuhenkilöille tekemättömästä toimenpiteestä, hän toteaa. Valmistautumiseen varataan joskus useita päiviä, hän kertoo. Esimerkiksi manuaalinen seuranta on turhan työlästä, Tuominen sanoo. Mutta menettelyssä on kehittämisen ja monipuolistamisen varaa. Yleensä arviointiryhmässä on 5–10 henkeä. Johtoa on kannustettu tekemään turvallisuuslupaus ja esimiehiä ja muuta henkilökuntaa on koulutettu huomaamaan inhimillisen tekijän osuus poikkeustilanteissa. Matriisi on sopinut myös asiakkaiden riskinhallinnan menetelmiin. Rautateillä kulkee tavaraa ja kemikaaleja lähes 40 miljoonaa tonnia ja maanteillä viisi miljoonaa tonnia vuosittain. Logistiikassa tapaturmataajuus oli 7,4 vuonna 2018 ja koko VR Groupissa 11,7. Toimenpiteille on määritelty vastuuhenkilö ja aikataulu. Jos on kyse muutoksesta, kuvataan nykytilanne ja uusi tilanne. Tämä helpottaa esimiesten kuormaa. Sen tulee myös soveltua monipuolisiin tilastoajoihin. VR Rautatielogistiikka VASTAA TAVARANKULJETUKSESTA VR RAUTATIELOGISTIIKAN TEHTÄVIIN kuuluvat tavarankuljetus, varastointi ja logistiikkaratkaisujen suunnittelu. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Tarkka menettelyohje ohjaa arviointia VR Rautatielogistiikka käyttää riskinarvioinnissa POA-menetelmää eli potentiaalisten ongelmien analyysiä. Ratapihatyöskentelystä hänellä on pitkä kokemus, sillä ennen valtuutetun tehtäviä hän toimi yli kymmenen vuotta vaihtotyönjohtajana. Työsuojeluvaltuutettu Pasi Hannula osallistuu arviointeihin usein työntekijöiden edustajana. Tuominen toteaa, että käytännön ymmärrys työkohteesta on olennaisen tärkeää. Käsin tehtävää työtä säästetään paljon siten, että ohjelmisto viestittää automaattisesti vastuuhenkilöille tekemättömästä toimenpiteestä.". Suurin osa sen henkilökunnasta työskentelee ratapihoilla ja satamissa. – Käyn tarvittaessa edeltäpäin katsastamassa työpisteen ja kyselemässä työntekijöiden näkökulmia. VR:n tapaturmataajuuteen lasketaan kaikki poissaolopäiviä aiheuttaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohti. Ensin määritellään arvioinnin kohde ja tavoite. – Työtehtävien haasteisiin verrattuna luvut ovat meillä hyvät
Kemikaalivirasto sai toimeksiannon Euroopan unionilta, joka haluaa patistaa teollisuutta korvaamaan haitallisia kemikaaleja turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Lisäksi tavoitteena on edistää tiedon avointa kulkua koko tuotantoketjussa aina kuluttajalle ja jätehuoltovaiheeseen asti. Tietokannan avulla halutaan varmistaa, ettei kiertotaloudessa uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen päädy ympäristömyrkkyjä tai syöpää aiheuttavia, hedelmällisyyttä haittaavia tai perimää vaurioittavia aineita. Huolta aiheuttavien niin kutsuttujen SVHC-aineiden lista perustuu REACH-asetukseen. Toimijoita valvoo todennäköisesti Tukes, joka muutenkin valvoo erityistä huolta aiheuttavia SVHC-aineita koskevia säännöksiä. Aineet on ilmoitettava esinetasolla, eli toimijoiden on kerrottava tuotteen merkki ja malli sekä missä osasessa tai komponentissa ainetta on, mitä vaarallista ainetta siinä on ja mikä on sen pitoisuus. TURVALLISUUS AJASSA 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 O SASSA KIERRÄTYKSEEN päätyvistä esineistä ja tuotteista on vaarallisia kemikaaleja, jotka kannattaisi ottaa pois kierrosta. Kemikaali lain suunniteltu muutos edellyttäisi, että REACH-asetuksessa määritellyt tiedot toimitetaan kemikaalivirastolle käyttäen niitä työkaluja, jotka kemikaalivirasto tarjoaa. Suomi tulee säätämään SCIP-tietokannasta kemikaalilaissa, jonka muutos etenee eduskunnassa yhtä aikaa jätelakimuutoksen esitysten kanssa. Tietokanta julkaistaneen lokakuussa. Lisätietoa: echa.europa.eu/ fi/scip-database C M Y CM MY CY CMY K wgh_ttt-lehti_220x138mm.pdf 1 21.1.2020 16:32:37 KU VA SC AN ST O C KP H O TO. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on julkaisemassa uuden tietokannan, johon toimitusketjun on ilmoitettava tuotteiden osien sisältämät huolta aiheuttavat aineet. Kandidaattilistalla on tällä hetkellä vähän yli 200 ainetta tai aineryhmää. Kemikaalivirasto julkaisee vaarallisten aineiden tietokannan TEKSTI ELINA SAARINEN Ensi vuoden alussa kaikilla esineiden valmistajilla, kokoajilla, markkinoille saattajilla, maahantuojilla ja myyjillä on velvollisuus ilmoittaa SCIP-tietokantaan, missä niiden tuotteissa ja esineissä on huolta aiheuttavia aineita vähintään 0,1 painoprosenttia
Jussilan mukaan käyttäjähaastatteluissa puhallinlaitteiden käyttö koettiin sopivaksi plusasteissa, mutta se alkoi tuntua epämiellyttävältä jo +5–0 asteessa ja sietämättömältä ilman kylmänsuojausta alle –10 asteessa.. Usein työ on fyysisesti raskasta, joten suojaimen kanssa on helpompi hengittää, jos siinä on puhallinlaite. Ongelmia sen sijaan tuottaa puhallinlaitteiden lisäämä kylmäntuntemus ja paleltumisriski. Hiukkassuodatin voi tukkeutua pakkasessa TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT SHUTTERSTOCK – Suojausteho siis säilyy, ellei suojaimen keräämä kosteus jäädy ja tuki suodatinta, hän sanoo. Oikeat suojauskeinot löydettävissä Suojanaamari, jossa ei ole puhallinlaitetta, suojaa kasvoja jäähtymiseltä kylmällä ilmalla. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 M ONILLA TYÖMAILLA, kuten kaivoksissa, terästehtaissa, maataloudessa ja rakennuksilla, joudutaan käyttämään hengityksensuojaimia pakkasella. Jos hengityksensuojainta käyttää pitkään kylmässä, suodattimen jäätymiseen ja kasvojen jäähtymiseen voi varautua vaihtosuojaimin ja suojahupuin. Erikoistutkija Kirsi Jussila kertoo, että Työterveyslaitoksen selvityksen perusteella 20 asteen pakkanenkaan ei heikennä puhaltimella varustettujen puolija kokonaamareiden tiiviyttä
LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Malliratkaisut > Hengityksensuojainten valinta kylmässä työskentelyyn. Tosin laitekohtaisia eroja voi olla, sillä ilmavirtauksen määrä vaikuttaa jäähtymiseen. www.julkari.fi > Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä. Siksi onkin erittäin tärkeää, että suojain etsitään testaamalla. – Suojain kannattaa muutenkin testata ennakkoon kaikissa käyttöoloissa työpaikalla. Heistä ainoastaan yhdelle sopivat kaikki suojaimet ja yhdelle valtaosa. Apu löytyy esimerkiksi hengitysrytmiin sopeutuvasta puhallinsuojaimesta, suojahupusta sekä vaihtosuojaimesta ja -suodattimesta. Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteestä vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä osallistui tiiviysmittaustulosten analysointiin ja raportointiin. Osasta testatuista suojaimista käyttäjät tunnistivat itse, että suojain vuotaa heidän kasvoillaan, ja osasta he eivät tunnistaneet, Jussila kertoo. Laboratoriossa 20 pakkasasteessa tehdyissä testeissä näiden suojainten sisällä ilma pysyi nollassa asteessa tai sen yläpuolella, kun muissa puhallinsuojaimissa ilman lämpötila oli noin –10 astetta. Ohutkin neuloshuppu vähentää ihon jäähtymistä. Tutkimus rajattiin hiukkassuodattimiin. Pahimmillaan se tukkii suojaimen. Kirsi Jussila toteaa, että hengitykseen mukautuvia suojaimia ei kuitenkaan vielä tunneta laajasti eikä niitä ole kaikilla valmistajillakaan. Suojahuppu ja vaihtosuojain avuksi Kun puhallinsuojaimen kasvo-osana on kypärä, huppu tai kasvosuojus, voidaan kasvojen ja pään kylmäsuojaukseen käyttää alushuppua. Yksi suojainmalli ei mitenkään riitä, vaikka siitä olisi useita kokovaihtoehtoja. TYÖTERVEYSLAITOS SELVITTI HANKETTA KOORDINOI Työterveyslaitoksen Oulun työryhmä, joka on erikoistunut kylmäolojen tutkimukseen. Hinnaltaan ne ovat suurin piirtein samaa tasoa kuin muutkin puhallinsuojaimet. Haastateltavat kertoivat, että tämän vuoksi työpaikoilla tehtiin kompromisseja: vaihdettiin jäätynyt puolinaamari kertakäyttöiseen ja heikennettiin suojausta. (Työterveyslaitos, 2019.) Pdf-tiedosto. Tiiviys testattava suojainta valittaessa Tutkimuksen tiiviystestit vahvistivat jälleen kerran, kuinka parta ja kasvojen yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat hengityksensuojaimen tiiviyteen. Suojain voi jäätyä myös, jos välillä käydään lämpimässä. Tutkimukset tehtiin laboratorio-oloissa, mutta jatkossa tavoitteena on tutkia suojainten käyttöä työmailla, missä kosteuden ja tuulen vaikutukset tulevat paremmin esiin. Kuvassa kylmä kypärä-visiirimallinen puhallinsuojain on puettu lämpimille kasvoille. – Kaikille käyttäjille kyllä löytyi lopuksi sopiva suojain. Puolinaamaria jatkuvasti puhaltavan puhallinsuojaimen osana ei suositella kylmään työhön, koska kasvot jäähtyvät liiaksi. Lisäksi suodattavien suojainten suodatin saattoi jäätyä kovalla pakkasella, jos työ kesti pitkään. Lisäksi työkohteeseen pitäisi ottaa mukaan vaihtosuojain ja -suodatin varsinkin, jos työ kestää pitkään, hän muistuttaa. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 Puhallinlaitetta käytettäessä paleltumariski oli –20 asteessa. Jussilan mukaan suojaustason voi kuitenkin säilyttää, kunhan hakee kylmää vastaan oikeat keinot. Hengitykseen mukautuva puhallinsuojain Hengitysrytmiin mukautuva suojain, joka ei puhalla koko ajan kylmää ilmaa, on puhaltavista suojaimista vähiten jäähdyttävä. – Hiukkastesteissä oli toistakymmentä hengityksensuojainta ja kymmenen koehenkilöä. Kirsi Jussila ja muut. – Kasvoille tiivistyvän suojanaamarin kanssa alushuppua ei sen sijaan pidä käyttää, koska maski ei silloin istu tiiviisti, Jussila neuvoo. Huurtuminen vähenisi, jos suojain puetaan hieman viileille kasvoille. – Ne eivät sovi joka paikkaan esimerkiksi suodattimen sijainnin vuoksi, mutta yksi hyvä vaihtoehto ne ovat. Toim. KU VA TY Ö TE RV EY SL AI TO S. Jussila vinkkaa, että kokonaamarin tai puhallinsuojaimen linssin tai visiirin huurtumista voi vähentää, jos suojain puetaan hieman viileille kasvoille. Hengityksensuojaimen sisään kertyy hengitysilman kosteutta, joka saattaa jäätyä venttiiliin tai suodattimeen. Työryhmä teki myös työpaikkahaastattelut sekä laboratoriomittaukset suojainten tiiviydestä, kasvojen lämpöfysiologiasta ja kylmän suojauksesta
44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 J ULKISUUDESSA ON ESIINTYNYT arvostelua valvovia viranomaisia kohtaan heidän tietämättömyydestään liittyen muoviyhdisteiden käsittelyn turvallisuuteen. Lisäksi väitteitä esittänyt lattia-asennusyrittäjä arvioi, että lattia-asentajan työ on niin raskasta, että hengityksensuojainten käyttö on käytännössä mahdotonta hengitysvastuksen sekä huurtumisen ja työntekijän hikoilun takia. Hän kertoo, että jo kymmenet vuodet Työterveyslaitoksella on ollut ohjeita epoksi-, uretaani-, akrylaattija lujitemuovikemikaalien käsittelyyn. Haittoja tutkitaan Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, henkilönsuojaimiin perehtynyt Erja Mäkelä, ei kritiikkiä niele. MUOVIYHDISTEISTÄ ihottumaa ja hengitystiesairauksia TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK lisuudesta vastaa päätoteuttaja, Lehtonen sanoo. Muovipinnoitteet tehdään yleensä kahdesta nestemäisestä komponentista: hartsiosasta ja kovetteesta. – Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntijuutta asiassa, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita työturvallisuuden varmistamisessa. Nestemäisessä muodossa, ennen kovettumista, nämä aineet aiheuttavat oireita joko kosketuksen tai hengitysilman kautta. Allergia epoksiyhdisteille saattaa kehittyä jo yhden kemikaaliroiskahduksen seurauksena. On väitetty, ettei Työterveyslaitos ole ollut halukas tutkimaan asiaa. Yhteisillä rakennustyömailla turvalEpoksit, akrylaatit, isosyanaatit ja lujitemuovit ovat kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa niitä käsitteleville työturvallisuusriskin. Ylitarkastaja Anette Lehtonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että lattia-asentajien työturvallisuutta on valvottu uudisja korjausrakentamiskohteissa osana työmaatarkastuksia. Muovipinnoitelattioiden asennus vaatii tarkkuutta ja työturvallisuuden huomioimista erityisesti, kun kemikaaleissa on useita komponentteja. Myös Työterveyslaitos on saanut osansa moitteista. Hän on tutkinut parikymmentä vuotta erilaisten kemikaalien käytön työturvallisuutta. Puhallinsuojaimia kuitenkin käytetään yleisesti tämänkaltaisissa töissä silloin, kun ilmanvaihto ei riitä poistamaan altistetta hengitysilmasta riittävästi. Yleisimmin muoviyhdisteille reagoidaan juuri kosketusihottumalla, vähemmän esiintyy astmaa ja nuhaa. Epoksilattioiden asennuksessa iho tulee suojata huolellisesti käsinein. Mäkelä muistuttaa, että työnantaja on vastuussa työntekijän turvallisuudesta ja että muovipinnoitteita asennettaessa on syytä noudattaa turvallista työtapaa ja käyttää tarvittaessa suojaimia. Lisäksi valvontaa on tehty yritystarkastuksissa. Ensisijaisesti on pyrittävä järjestämään sellaiset työskentelyolosuhteet, ettei suojaimia tarvittaisi. – Työterveyslaitos ei ole viranomainen, vaan tutkii työturvallisuutta yhteistyössä työpaikkojen kanssa sekä ohjaa ja kouluttaa turvallisiin työtapoihin. Työpaikoilla on syytä perehtyä oikeisiin työtapoihin ja suojaimiin. Työturvallisuutta valvoo AVIn työsuojelun vastuualue, ja kemikaalien valvonnasta taas vastaa Suomessa Turvallisuusja kemikaalivirasto eli Tukes, Mäkelä lisää. Viime vuosina ohjeita on uusittu. Varsinkin epoksiyhdisteiden aiheuttama iho-oireilu nousee esille aika ajoin, ja epoksit ovatkin suurin kosketusihottumia aiheuttava kemikaaliryhmä suomalaisilla työpaikoilla. Kosketusallergiaa ja hengitystieoireita Lattianpinnoitustyössä on kohonnut muovikemikaaliallergian riski. Polyuretaanipinnoitteissa käytetyt isosyanaatit ovat tunnettuja astman ja kosketusihottuman aiheuttajia.. On esitetty, etteivät viranomaiset tunne muovilattioiden asennuksen riskejä
Sen sijaan teollisuuden kokoonpano työntekijöiden akrylaattiihottu mia tiedetään esiintyvän runsaasti. Työterveyslaitos selvittää, miten akrylaattiyhdisteet leviävät työpaikan pinnoille, iholle ja ilmaan. Oireilu ja ammattitau dit vähenivät, kun ala kehitti työtapoja, joissa vältetään suoraa ihokosketusta. Kauneudenhoitoaineille altistumi sista ei siis tule Työterveyslaitoksen tutkijoiden tietoon kuin pieni osa. – Työntekijät saavat nimenomaan ihooireita suorasta kosketuksesta akrylaattituotteisiin. Allergian aiheuttajia ovat akryyli ja geelikynsi materiaalit sekä ripsiliimat. Hammashoidossa käytetyt akrylaatti yhdisteet aiheuttivat vielä 2000luvun alussa monille työntekijöille allergisia ammattitauteja. – Haittoja voidaan ehkäistä. Käyttömäärät ovat tilaan suhteutettuna usein pie niä, minkä takia hengitysteiden altis tumista ei todennäköisesti esiinny kokoonpanotyössä niin paljon, Suuro nen arvelee. – Tosin kauneudenhuollon yrittä jät eivät useinkaan päädy hoitoon ja tutkimuksiin. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 – Osa aineista, esimerkiksi auto maalit, voi ruiskutettaessa päätyä hengitysteihin ja aiheuttaa hengitys tiesairauksia, jos ei käytetä hengi tyksensuojaimia, kertoo vanhempi asiantuntija Katri Suuronen Työter veyslaitoksesta. Tiedon avulla kehi tetään terveyttä edistäviä työtapoja ja altistumisen torjuntaa. Tietoa tarvitaan lisää Tietoa altistumiseen vaikuttavista teki jöistä tarvitaan lisää, jotta allergioita voidaan välttää. Esimerkiksi kauneusalalla on raportoitu viime vuosina runsaasti akrylaateille herkistymistä. Akrylaattiallergiat yleistyneet Muoviyhdisteet aiheuttavat haitto ja myös muualla kuin rakentami sessa. Tehdashalleissa liimoista haihtuvat yhdisteet laimenevat eivätkä näin ai heuta yhtä paljon ongelmia kuin iho kosketus liimoihin. Polyuretaanilla tehdyissä lattiapinnoituksissa käyte tään kyllä usein paljon liuottimia, joil ta hengitystiet on suojattava. Tästä hyvä esimerkki on hammashoitohen kilöstöstä muutaman vuoden takaa, Suuronen kertoo. Yhteistyöverkostoon kuuluvat Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI), Teollisuusliitto ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Ammattikosmetiikan Tukkukauppiaat (Sat ry) ja Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). Siihen osallistuu viisi kokoonpanoyritystä ja viisi kauneudenhoitoyritystä Etelä-Suomesta. Kokoon panotyössä oireilua aiheutta vat pääosin anaerobiset liimat. – Lattiapinnoituksessa käytetään yleensä kovetteessa metyleenidifenyy lidiisosyanaattia (MDI), joka ei haih du helposti ilmaan. Siksi Työterveyslaitos on aloittanut tutkimuksen akrylaattien aiheuttamista ihottumista ja hengitys tiesairauksista. Mittauksia tehdään kauneudenhoitoalan ja ko koonpanoteollisuuden työpaikoissa EteläSuomessa. Hanketta rahoittavat Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto.. Toisaalta isosyanaatit voivat aiheuttaa astmaa myös hyvin matalissa pitoisuuksissa ja ovat lisäksi kosketusihottuman ai heuttajia, minkä takia myös huonosti haihtuvia isosyanaatteja täytyy käsitel lä erityisellä huolellisuudella. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/epoksiturvallinen-pinnoituskemikaalien-kaytto/ Työterveyslaitos SELVITTÄÄ AKRYLAATTIEN HAITTOJA AKRYLAATTIEN AIHEUTTAMIEN ihottumien ja hengitystiesairauksien ehkäisy kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa -tutkimus toteutetaan 2019–2022. Pienyrittäjät vaihtavat ammattia, kun eivät pysty enää käyt tämään akrylaatteja sisältäviä aineita, Suuronen toteaa. Allergioita esiintyy sekä kauneu denhoitoalalla työskentelevillä että palvelujen käyttäjillä
Siitä, miksi kuljettaja käveli puomin Kuljettaja putosi nosturin puomilta KYSEISEN NOSTURIN PUOMIN yläpinta on vain 40 senttimetriä leveää, osin kuperaa, maalattua teräspintaa. tava siitä, että tikkaiden käyttöpaikalla on tasainen maaperä. Raportit perustuvat pääosin tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Ennen työhön ryhtymistä nosturin puomia oli jouduttu pidentämään ristikkopuomilla nostokorkeuden kasvattamiseksi. Nosturin puomin päällä kulkemisen vaarat tunnetaan alalla yleisesti. Hän sai kovan iskun päähänsä ja menehtyi vammoihinsa seuraavana päivänä. Puomi ei ehkä ollut lukittunut kunnolla, ja kuljettaja oli saattanut ajan säästämiseksi ottaa riskin ja kävellä puomia pitkin kiinnityskohtaan. Vastaavien tapaturmien estämiseksi on tärkeää, että työhön valitaan kone sen käyttötarkoituksen perusteella ja noudatetaan valmistajan ohjeita. Niitä ei käytetty mahdollisesti siksi, että liitoskohdan alapuolella maaperä oli kalteva ja osittain jäinen. Nosturin avulla oli tarkoitus nostaa sääsuojan kattoristikot. Pidentäminen tapahtuu melko monen työvaiheen kautta niin, että varsinaisen puomin sivussa kiinteästi oleva ristikkopuomi käännetään varsinaisen puomin jatkeeksi ja tehdään vaadittavat kiinnitykset. Kyseistä nosturia normaalisti ajanut kuljettaja oli sairastunut, mutta häntä tuurasi toinen kuljettaja samasta yrityksestä. Räntäsateen vuoksi puomi oli myös märkä ja liukas, mikä lisäsi liukastumisen riskiä. Onnettomuuden sattuessa kuljettajalla ei ollut kypärää eikä turvavaljaita. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasiantuntijoiden laatimasta tapaturmaraportista. Kuljettaja oli alkanut tehdä jotain liitokseen liittyvää, mutta horjahti tai liukastui ja putosi maassa olleen nosto koukun päälle. Lisäksi on huolehditMiten vastaava estetään. Rakennustyömaan päätoteuttaja oli antanut kuljettajalle työmaaperehdytyksen ennen töiden aloittamista, ja siinä oli käyty läpi turvallisuusmääräykset ja ohjeet. Kävellessään puomin päällä hän putosi maahan ja sai kuolemaan johtaneen iskun päähänsä. Lisätietoja: tyopaikkakuolemat > Kuljettaja putosi ajoneuvonosturin puomin päältä (Tapaturmaraportti 3/2019) Tässä kuvassa näytetään turvallinen ja valmistajan ohjeiden mukainen työmenetelmä. päällä, ei ole varmaa tietoa. Tämä oli 66-vuotias ja työskennellyt vuosikymmeniä vastaavanlaisten nostureiden kanssa. P ERUSKORJATTAVAN koulurakennuksen työmaalla tarvittiin ajoneuvonosturia sääsuojan asentamista varten. Vaijeri oli kuitenkin vielä siirtämättä, kun kuljettaja oli tullut ulos ohjaamosta. Telineiden ja sääsuojan asentamisesta vastannut aliurakoitsija oli tilannut ajoneuvonosturin. Ennen työkohteeseen lähtöä on varmistettava, että nosturissa on kunnossa olevat tikkaat. TAPATURMAINEN KUOLEMA 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK i Kuljettaja valmisteli ajoneuvonosturin puomia kattoristikoiden nostamiseen. Hän oli noussut noin neljän metrin korkeudessa olevan puomin päälle ja kävellyt ristikkopuomin liitoskohtaan asti. Työohjeiden mukaan puomin päällä ei saa kulkea, vaan työ tulee tehdä maasta käsin A-tikkailla tai nojatikkailla, joissa on kiinnityskoukut. Kuva havainnollistaa kuljettajan sijainnin ennen putoamista.. Sen jälkeen vaijeri siirretään ristikkopuomin kärkipyörälle. Jos työssä on putoamisen vaara, tarvitaan valjaat, ellei putoamisen riskiä voida ei voida riittävästi pienentää rakenteellisin ratkaisuin. Ajoneuvonosturissa oli A-tikkaat vakiovarusteena. Kuljettaja oli telineasentajan avustuksella kääntänyt ristikkopuomin paikoilleen ja tehnyt tarvittavat lukitukset
Tilaa lehti nyt! VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi !. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 77 euroa/vuosikerta. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. (Laskutusväli 12 kk). Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Määräaikainen vuositilaus 97 euroa. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 82 euroa/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 77 euroa/kpl 10 kappaletta, kestotilaus 74 euroa/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 72 euroa/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 65 euroa/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 55 euroa/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 euroa/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 35 euroa/kpl Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 97 €/vsk. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS, VASTAAJIA 767. TILAUSHINNAT 2020 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 87 euroa. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 87 €/vsk. Määräaikainen vuositilaus 87 euroa. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen
Asiat vaihtelevat Kuntatyön kipukohdat rohkeasti esiin. Toivoisinkin, että tätä hyvää työtä ja näitä hienoja kehittäjiä arvos tettaisiin nykyistä enemmän. Yhteistyö työsuojeluvaltuutetun kanssa on hyvin tärkeää. Olemme laatineet yhdessä paljon ohjeistuksia ja oppaita henkilöstön ja esimiesten tueksi. Tuntuukin siltä, että meillä on aina jokin asia työn alla. Lisäksi työyhteisötaitoja koskeva osa on vielä tulossa. Yhteyshenkilö on esimiehen tukena esimerkiksi hen kilöstökyselyn purkamisessa sekä riskinarvioinnissa. Se vahvistaa yksiköissä ta pahtuvaa yhteistyötä ja kehittämistä. Otamme jatkuvasti käyttöön uusia välineitä, mikä vaatii kouluttautumis ta ja innostusta uuden oppimiseen. AISAPARI 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 i laidasta laitaan, koska tarkastelemme koko kuntaa ja kaikkia tehtäviä. Lisäksi työn tekijöitä on talous-, hallintoja henkilöstöprosesseissa. Samalla kehitimme yhteyshenkilö toimintaa, jossa yhteyshenkilö ja esi mies muodostavat työsuojeluparin. Työntekijämme ovat sitoutu neita, ja heillä on vahva sisäinen mo tivaatio. Asiakkaat osaavat vaatia hyvää palvelua kaik kialla, ja toimintatapoja pitää kehittää koko ajan, jotta pystytään vastaamaan näihin tarpeisiin. AULI NEVANTIE, LEMPÄÄLÄN KUNNAN HENKILÖSTÖJOHTAJA JA TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Muutoksen hallinta haastaa kunnatkin TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT NINA PRUSI Tässä juttusarjassa olemme esitelleet työpaikkojen työpareja numerosta 2/2017 alkaen. Yhteyshenkilö ja esimies tekevät käytännön työn, ja heitä myös kou lutetaan yhdessä. Henkilöstöjohtajana kohtaan päivittäin paljon työsuojeluun liittyviä asioita, joten työsuojelupäällikön vas tuut soveltuvat hyvin tehtävääni. Se työllistää noin 1 500 henkilöä, jotka toimivat hyvinvoinnin, sivistyksen ja yhdyskunnan palvelualueilla. Vuonna 2016 toimenkuvaani laajennettiin ja samal la nimike muutettiin henkilöstöjoh tajaksi. Työsuojelussa olemme osanneet miettiä asioita uusista näkökulmista ja nostaneet kipukohtia rohkeasti pöydälle. Olen iloinen kunnissa tehtävästä tärkeästä työstä. Vähitellen olemme oppineet ottamaan yhteisesti vastuuta työpai kasta ja kehittämään asioita eteen päin. Ja hie man voi työhyvinvointiohjelmaam me kehuakin, sillä se palkittiin valta kunnalli sessa Kuntekogaalassa. Ohjelma syntyi henkilöstön ideois ta, ja sen osana olemme laatineet muutoskäsikirjan ja edistäneet muutos tsempparitoimintaa. VIIME AIKOINA olemme kouluttaneet väkeä työsuojeluparitoimintaan. Useampi ihminen löytää aina helpommin ratkaisuja kuin yksi.” TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT ovat meillä perinteisesti kuuluneet henkilöstöpäällikölle. Vaikka sarja päättyy, toivomme edelleen vinkkejä työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämisestä osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi!. Valmistelemme työsuojeluvaltuu tettujen kanssa yhdessä asioita muun muassa lakisääteiseen työsuojeluryh mään, johon kuuluvat työsuojeluval tuutetut ja varavaltuutetut sekä työn antajan edustajat. Näin valtuutettu pys tyy keskittymään työsuojelutyöhön koko kunnan tasolla. Viime vuoden alussa aloitimme ILOA Lempäälään työhyvinvointi ohjelman. Tämä on osoittautunut hyväksi toimin tamalliksi. Olenkin iloinen, että kimpassa tekeminen on selvästi lisääntynyt. Ennen kunnassa oli valtuutettujen lisäksi työsuojeluasiamiehiä, mutta vuonna 2014 tehtiin iso ja hyväksi osoittautunut muutos, jossa työsuo jeluvaltuutetun tehtävä muutettiin päätoimiseksi. PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS näyt tää kasvavan monissa tehtävissä. ELÄMME HAASTAVAA AIKAA ja yritäm me hallita työelämän muutosta. Vuonna 1866 perustettu Lempäälä on yli 23 000 asuk kaan kunta Tampereen eteläpuolella. Niin meillä kuin muuallakin on siirrytty muutosten aikakauteen. Siinä tarkastellaan muutok sen johtamista sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia
Niissä käymme läpi työsuojelun ajankohtaisia asioita ja toimintaohjeita sekä kerromme tulevista kampanjoista. TYÖSUOJELUPARIT OVAT meidän kehittämäämme toimintaa, jota olemme tällä kaudella vahvistaneet ja josta olen todella innoissani. Olemme kiinnittäneetkin huomiota elämäntilannejohtamiseen. Esimerkiksi sote-keskustelun vellominen on aiheuttanut työntekijöissä huolta ja epävarmuutta. Parempi ja terveellisempi työpaikkahan tehdään työpaikalla, ei työsuojeluvaltuutetun tai -päällikön työhuoneessa.” MILENA KAIHARI-VIRTANEN, LEMPÄÄLÄN KUNNAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Työsuojeluparit parantavat tiedonkulkua Auli Milenasta: MILENA ON ÄÄRIMMÄISEN positiivinen ja ahkera eikä karta vaikeita asioita. PUHEEKSI OTTAMINEN koetaan vaikeaksi, mikä välillä surettaa. Yhteistyöhakuisena hän etsii aina uusia ratkaisuja. Nyt yksiköiden työsuojeluparit ovat yhdessä pohtineet, kuinka he avaavat työhyvinvointikyselyn tulokset. Uusien perehdyttäminenkin vie voimia. Työsuojeluasioihin tutustuin jo ollessani työsuojeluasiamies ja turvallisuusvastaava. Milena on aivan kultaa työsuojelu valtuutettuna. Nyt olemme pyrkineet vastaamaan tähän tarpeeseen. Plussa on, että kun viesti esimiehille lähtee henkilöstöjohtajalta, sillä on vahva vaikuttavuus. Iloa saan yksiköistä, joissa säännöllisesti tehdään oma-aloitteista riskinarviointia ja parannetaan työolosuhteita. Fyysiset ja henkiset kuormitukset ovat vanhastaan aina esillä, mutta nyt kuntien töissä näkyvät yhteiskunnallisetkin muutokset. Olemme alkaneet järjestää heille yhteistä koulutusta korostaaksemme parityön merkitystä. Milena Aulista: AULI ON HELPOSTI asioista innostuva ja kiinnostunut työsuojelusta. Muutokset ovat näkyneet esimerkiksi niin, että asiakaskontakteissa työntekijöiltä vaaditaan aiempaa enemmän ja eri sukupolvien työskentelytavat ovat erilaisia. Nyt olen toista kautta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna, ja tämän kauden alusta tukena on ollut toinen, osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Näin he voivat aktiivisesti miettiä, miten tulokset vaikuttavat juuri heidän yksikössään. Työsuojeluparien kautta leviää myös tieto työsuojelun merkityksestä osana arjen työtä. 1/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 49 OLEN KOULUTUKSELTANI sairaanhoitaja, ja ennen nykyistä tehtävääni työskentelin Lempäälän varhaiskasvatuksessa. Kahden työsuojeluvaltuutetun voimin ei ehdi aina käydä kaikissa yksiköissä, ja siksi toimiva tiedonkulku on tärkeää. Ollessani työsuojeluasiamiehenä kaipasin koottua infoa tärkeistä asioista. Jokaisen työntekijän vastuulla on kertoa huolista. Työntekijöille kertyy taakkaa myös siitä, ettemme aina saa sijaisia, kun heitä ei yksinkertaisesti ole. Työsuojeluparitoiminta on auttanut vahvistamaan puheeksi ottamisen merkitystä. Työsuojeluparitoiminta on auttanut vahvistamaan puheeksi ottamisen merkitystä.. Olen yrittänyt korostaa, että jos asioista ei työyhteisössä puhuta, niistä saattaa koitua isojakin ongelmia. Viime kaudella yksiköihin etsittiin vapaaehtoisia työsuojelun yhteyshenkilöitä, jotka sitten kootusti vievät tietoa eteenpäin. ILOA Lempäälä -työhyvinvointiohjelman puitteissa loimme jatkuvista muutoksista selviytymiseen muutoskäsikirjan, jota pidän oikein onnistuneena. Olemme ohjeistaneet, että yhteyshenkilö ja esimies olisivat aina työsuojeluparina mukana myös työsuojelutarkastuksissa. JATKUVAT MUUTOKSET ovat tulleet kuntiinkin. Arjen kiireessä ei aina ehtinyt miettiä, mistä mitäkin tietoa löytyy
Purkuporukkamme oli liikenteessä kahdella autolla, joten matka jatkui sitten sillä toisella kulkupelillä. Minulla taas hyppäsi sydän kurk kuun, vaikka tilanne oli muuten niin nopea, etten kerennyt edes jarrua pai naa. Jos ei ole, asiakas hoitaa meille muun katon pään päälle. Yrityk semme päävarasto on Orivedellä, joten Teiskon ja Oriveden väliä ajan pakettiautollani tuon tuostakin. Kiittelimme vuolaasti ja yritimme tarjota rahaa vaivanpalkaksi, mutta siitä veljekset kieltäytyivät jyrkästi. Onneksi paikalle sattui taksikuski minibussin ratissa. Harvoin joudun yksin matkaamaan. Kau kaisimmat kohteet ovat olleet Oulussa ja Rovaniemellä. Ajoin moottoritietä kohti Helsinkiä, kun äkkiä eteen hyppäsi kauris. O LEN KOKO AIKUISIKÄNI ollut osaaikaisesti töis sä perheyrityksessäm me, joka purkaa hotel leista ja ravintoloista niiden vanhoja kalustuksia ja kaup paa kalusteita eteenpäin. Purkutyöntekijänä olen päässyt yöpymään monissa Suomen hienoim missa ja kuuluisimmissa hotelleissa, mikä on jo itsessään ollut elämys. PITKIKSI VENYVÄT TYÖMATKAT tun tuvat lyhyemmiltä, kun saa jutustella työkaverien kanssa. Velipoika saapui traktorillaan ja nykäisi helposti automme ylös. REISSUN PÄÄLLÄ tietysti joskus sattuu ja tapahtuu. Joskus, jos työkalujen kuljetus ei ole minusta kiinni, menen junalla. Matkustan aina sinne, missä käynnistyy huone tai saliremontti. Kun molemmin puolin oli hirvi aidat, ei ollut käynyt mielessäkään, että tielle tulisi isompia eläimiä. On kyseessä sitten päivän tai viikon mittainen purku, se vaatii yleensä useamman tekijän. TOINEN TAPAUS kävi Iisalmella, jossa ajoin talvella suolaamattomalla tiellä ojaan. VALTAOSA TYÖMATKOISTANI suuntau tuu kuitenkin ympäri Suomea. TEKSTI HILKKA VÄHÄNEN KUVA TANJA MÄKELÄ ARTTU KAUSTARA purkutyöntekijä, Tmi Kari Kaustara 25-vuotias perhe: avovaimo ja koira nimeltä Reetu Autoillen ympäri Suomea KU VA T SI N I N IH TI LÄ JA SH U TT ER ST O C K. Sen jälkeen valuivat nesteet pihalle, ja auto oli hinauskunnossa. Toimenkuvani on laaja varastohom mista myyntiin, mutta ensisijaisesti olen purkutyöntekijä. Asun Tampereen Teiskossa. TYÖMATKALLA 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2020 Purkukeikat ovat mukavan vaihte levia. Pääkaupunkiseudul la olen tehnyt purkuja useasti, mutta olen käynyt myös Turussa, Imatralla, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja vaikka missä muualla. Paikka on joka kerta uusi, ja hommatkin loppupeleissä ovat aika erilaisia. Kerran olin ollut sairaus lomalla, ja työpäivä oli ensimmäinen kuukauteen. Hänkään ei saanut hinattua meitä takaisin tielle mutta soitti kilometrin päässä asuneelle vel jelleen. Työmatkojeni ainoana hait tapuolena pidän varhaista liikkeelle lähtöä. Kuljen työmatkat lähes aina omalla autolla. Suuria vaurioita kauris ei paritonni selle pakulle aiheuttanut, mutta osan auton etusäleiköstä se puski jäähdyt timeen. Vauhti ei ollut kova, eikä au toon tai matkustajiin tullut naarmua kaan, mutta omin voimin emme olisi millään päässeet ojasta pois. Työn ohessa opiskelen sähkötekniikkaa Tampereen yliopistossa. Yli päivän urakoissa majoitutaan ennen paluumatkaa yöksi tai useam maksi purkuhotelliin, jos se on re montin aikana osittain auki
– 14.5.2020 Turku Työsuojelun jatkokoulutus 17. Puhetyöläinen varjelee ääntään Turvallisuusjärjestelmät puntarissa Työ ei sido aina paikkaan TTT-LEHTI 2/2020 ILMESTYY 18.3. TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Mitä etätyösopimukseen. – 12.3.2020 Oulu 30.3. – 1.4.2020 Helsinki 12. – 20.2.2020 Tampere 10. 28.10.2020 Helsinki Toimintakulttuurimuutoksen johtaminen 23.4.2020 Helsinki Työhyvinvointikortti 28.4.2020 Helsinki Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi 14.5.2020 Helsinki TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Työterveysneuvottelu 3.3.2020 Helsinki Altistelähtöinen työterveysseuranta 3. – 17.3.2020 webinaarisarja Aivotyön kuormituksen hallinta kognitiivisella ergonomialla – työterveyshuollon moniammatillinen koulutus 9.3. – 20.10.2020 Helsinki 2.9.2020 – 23.4.2021 Tampere Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 25. – 29.4.2020 Tampere Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta. – 18.3.2020 Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 16.3. Ensi numerossa KU VA SH U TT ER ST O C K TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työuramenetelmien ohjaajakoulutus 25.3. – 8.6.2020 Helsinki tai verkkovälitteisesti Terveydenhuollon työtilat kehittämisen kohteena 11.3.2020 webinaari TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 18. – 26.3.2020 Tampere Riskien arviointi työpaikalla 28
03 4246 5370 www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uusiouutiset kertoo yhteiskunnan muutoksesta kohti kiertotaloutta. Hinta sisältää tunnukset digiarkistoon, josta löytyvät kaikki Uusiouutiset vuodesta 2017. KEMIA Kemi Saat kaupan päälle toisen lehden digilehtenä! ttt120_yhteismainos.indd 1 21.1.2020 16.13. • Seitsemän numeroa vuodessa. tilaukset@tttlehti.fi p. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 69 euroa. tilaukset@kemia-lehti.fi p. • Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa 14. 03 4246 5370 www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Tilaa loistavaa luettavaa etuhintaan Tilaa nyt Tunne & Mieli, Uusiouutiset, Työ Terveys Turvallisuus tai Kemia: • Saat lehden kampanjahintaan, ks. Lehti on resurssiviisauden, uusiokäytön, kestävän tuotannon ja vastuullisen kuluttamisen tärkein tietolähde. • Kuusi numeroa vuodessa. Lue, miten kemia mahdollistaa puhtaamman ympäristön ja ratkoo isoja ongelmia! • Seitsemän numeroa vuodessa. huhtikuuta asti. Hinta sisältää tunnukset näköislehtiarkistoon, josta löytyvät kaikki Kemialehdet vuodesta 2002. • Saat kaupan päälle toisen lehtemme digilehtenä vuosikerran ajaksi. 03 4246 5323 www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti TTT-lehti on työhyvinvoinnin erikoislehti, josta löydät luotettavaa tietoa ja vinkkejä turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen työpaikallasi. • Kestotilaus 59 euroa + tilaajalahjaksi Flow Cosmeticsin ihana kotimainen kasvoseerumi! tilaukset@tunnejamieli.fi p. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja päättyy vuoden kuluttua. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 69 euroa. Tilauksesi alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen kestotilauksena, kunnes lopetat tilauksen. • Mainitse lisätiedoissa tunnus ETU2020 ja kerro, minkä lehdistämme haluat kaupan päälle digilehtenä. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 75 euroa. tilaukset@uusiouutiset.fi p. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi > Tilaa lehti Kemia on lehti kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Tunne & Mieli on luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. alla lehtikohtaiset tiedot. Hinta sisältää tunnukset digiarkistoon, josta löytyvät kaikki TTT-lehdet vuodesta 2015. • Kuusi numeroa vuodessa. Joka numerossa on selviytymistarinoita, tietojuttuja, hyvän mielen vinkkejä ja jumppaa mielelle