TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1/2022 15 € Koululuokan TURVAVÄLINEET LISÄÄ VASTUUTA TUKIPALVELUTÖIHIN PITÄISIKÖ RADON MITATA MYÖS ETÄTYÖPAIKALLA. VÄSYMYS VOI KERTOA ESIDIABETEKSESTA Uusia ratkaisuja + LUOVA TYÖSKENTELY AVASI vuorovaikutuksen lukkoja TYÖVOIMAPULAAN Kotitaloustyön verotus keveni
Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Tuodaan työ näkyväksi
42 Työturvallisuutta luovalla otteella K Bussiyhtiö innostui taide lähtöisestä työskentelystä. Puunjalostusyritys halusi tunnistaa entistä herkemmin työkyvyn muutoksen merkit. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukuvinkit 8 Syö vireyttä työpäivääsi 10 Lukijoilta 12 Kotitaloustyön teettäjän verotus kevenee K 14 Tauon paikka Työ 16 Työvoimapula ratkesi purkamalla hierarkiaa K Virheiden pelko ylläpitää terveydenhuollon hierarkioita. 26 Työ ajassa Terveys 28 Perheyritys tuntee työntekijänsä Koskisella työterveyshuolto toimii tehdasalueella. 36 Väsymys voi kieliä esidiabeteksesta K Alttius sokeriaineenvaihdunnan häiriöille kulkee perimässä. MEHILÄISEN JA PÄIJÄTHÄMEEN HYVIN VOINTIYRITYKSEN, HARJUN TERVEYDEN, TOIMITUSJOHTAJA PETJA ORRE. 35 Istujan jumppa Takamuksen työvuoro. 46 Onko työpaikallasi jo tehty lakisääteinen radonmittaus. 48 Tapaturmainen kuolema Lakaisukonetta huoltanut kuljettaja sai surmansa. 50 Urapolulla 51 Ensi numerossa 28 32 Keuhkoahtaumatautia sairastava Heli Salo pukee happiviikset liikkeelle lähtiessään. 24 Arvostava kohtaaminen luo yhteisöllisyyttä Työyhteisön säännöt on hyvä luoda yhdessä. 20 Työpaikalla kipunoi – kokeilu käänsi suunnan Itseohjautuvuus paransi työilmapiiriä. KANNESSA PETJA ORRE KUVA MIKKO KÄKELÄ KU VA AI N O -K AI SA LO N KA KU VA O TT O KO IV U LA H TI Sisällys K = kannessa 1/2022. 38 Terveys ajassa Turvallisuus 40 Konkretiaa koulun turvallisuuteen K Rehtorien kehittämä turva kaappi ja salpa halutaan jo käyttöön Jyväskylässä. Esimiehet saivat siihen varhaisen tuen valmennusta. Hyvää johtajuutta mystifioidaan liikaa. 32 Hapesta puutetta Keuhkoahtaumatautia häpeillään. K Radonkaasua voi ilmetä sisäilmassa sekä työpaikalla että kotona
Sivulla 29 voisi olla samaa sarjaa oleva imagomainos, koska tulosten lukeminen voi houkutella tilaamaan lehden. Sama asettelu verkko-osoitteessa ja logossa kuin viimeksi takakannessa, toimi mielestäni hyvin. Ei kuitenkaan ole pelkästään jouluinen, vaikka siinä onkin paketti. Tekstiä muokkaan sitten kuvan mukaan. TAKAKANSI + SIVU 29 PYSTY Oma imagomainos Mietin, voisiko olla sama kuva kuin viimeksi takakannessa. Ehdotuksia mainoksen pääotsikkoon: Kohti kevyempää mieltä! Kevyempää oloa keholle ja mielelle! FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Tutustu & tee tilaus www.tunnejamieli.fi Kohti kevyempää mieltä! Tilaa hyvän mielen paketti tueksi työpaikalle, iloksi itselle, lahjaksi läheiselle. Toki jos löytyy jokin yhtä herkullinen symbolinen kuva, joka kuvaa parempaa/kevyempää mieltä ja sopii uuteen helmikuiseen kanteen, niin voi testailla. Ilmapallo on aika kiva idea
Siihen kuuluu mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää itseään. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Laadukkaaseen, ihmisläheiseen hoitotyöhön ja perehdyttämiseen tulisi olla riittävästi aikaa. Orren resepti on purkaa hierarkiaa ja toteuttaa palvelevaa johtamistapaa. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Miten lisättiin tukipalvelutyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Hän on samaa mieltä kuin Jaakkola: johtajiksi on nostettu ennemmin virkaiän kuin johtamishalujen ja -kykyjen perusteella. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 52. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 88 euroa, kestotilaus 78 euroa. Hän on tehnyt vastikään selvityksen hyvinvointialueiden johtamisesta sekä viime keväänä hoitotyön kehittämistä kartoittavan kyselyn hoitajille. Hyviäkin työpaikkoja alalla siis on, ja kokeneena työntekijänä Jaakkolalla on paljon valmiuksia edistää hyvää työkulttuuria. 20. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2022. s. Johtajiksi on ajautunut substanssiosaajia, joilta puuttuu koulutus johtamiseen. TÄHÄN LEHTEEN haastateltiin myös Päijät-Hämeen kuntien ja Mehiläisen yhteisyrityksen, Harjun terveyden, toimitusjohtajaa Petja Orrea. PÄÄTOIMITTAJALTA 2.2.2022 Yhtä mieltä muutoksen tarpeesta T AMMIKUUN ALUEVAALIT nostivat esiin taas sote-aloja vaivaavan työvoimapulan. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) KU VA JU HA SO MB Y AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Pääkirjoitustani varten keskustelin aiheesta Anu Jaakkolan kanssa, joka on työskennellyt liki 30 vuotta sairaanhoitajana sekä yksityisellä että julkisella puolella, nyt Sairaala Novassa Jyväskylässä. Työnantajansa tukemana hän opiskelee terveydenhuollon hallintoa ja johtamista ammattikorkeakoulussa. Työvoimapula pakottaa johtamiskulttuurin uudistumaan, sanoo viestintäja arvovalmentaja Jukka Saksi. Muutoskykyä ja uudenlaista ajattelua tarvitaan kaikkialla organisaatiossa. Myös arvostuksen ja vaikuttamismahdollisuuksien puute lisää halua poistua alalta. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Sote-ala kaipaa kuitenkin myös ulkopuolisia johtajia, jotka tuovat uusia näkemyksiä ja osaavat esimerkiksi viestinnän, liiketoiminnan ja palvelumuotoilun, esittää Jukka Saksi. Hän kertoi terveydenhuollon johtamisen olleen pitkään – ja osin edelleen – hierarkkista ja ammattitaidotonta. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Vuositilaus 98 euroa, kestotilaus 88 euroa. Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Lääkäriksi alun perin valmistunut Orre on yksi terveydenhuollon ammattijohtajista, joita tarvittaisiin lisää. Työn kuormittavuus suhteessa palkkaan ajaa hoitajat pohtimaan alanvaihtoa. Kulttuurin murtaminen voi tarkoittaa myös sitä, että lääkärin työtapoja muokataan tukemaan hoitajien työn tehokkuutta. ANU JAAKKOLA PITÄÄ hyvin paljon työstään hoitajana ja esimiehenä eikä ole vaihtamassa alaa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot KYSELYN TULOKSET kertovat, että hoitajat pitävät paremman palkan lisäksi tärkeimpänä hoitotyön kehittämisen tavoitteena johdonmukaista ja oikeudenmukaista esimiestyötä
Omakohtaisessa teoksessaan Irtiotto – tarina toisesta mahdollisuudesta yritysjohtaja Petteri Kilpinen pohtii arvojaan sekä perheen, aseman ja saa vutusten merkitystä. Miestä vaivaa boreout, työhön tylsistyminen. Erkko halusi ymmärtää yleistynyttä ilmiötä ja kirjoitti aiheesta kirjan. Vertaistarinoiden ja asiantuntijoiden pohdintojen vuoropuhelu rytmittää tiukkaa asiaa tehden kirjasta kevyen lukea. PS-kustannus 2021. Suorittaminen päättyi työterveys huollon käyntiin. Kati BoijerSpoof Heikinheimo ja Riikka Ilmivalta. Moni asiaan havahtunut on kehittänyt itsel leen jaksamista tukevia rutiineja ja pannut ergonomian kuntoon etätyöpisteessään. Tai että sävelkorva puuttuu, ja siksi soittamisen oppiminen on mahdotonta. Etätyöaika on rasittanut heitä sekä henkisesti että fyysisesti. Entisenlaiseen ei voinut palata. Yhteisö, aivot, keho ja ravitsemus ovat saaneet omat lukunsa. Mutta voiko kiinnostusta kehittää, ja voiko lahjakkuutta oppia. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 LUKUVINKIT Vaivaton kirja raskaasta aiheesta Vinkkejä terveempään etätyöarkeen Pukumies kokee boreoutin Kun ilo katosi. Kiin nostus kohdistuu nyt kehon ja mielen kehittämiseen. ANNI ERKKO sinnit teli vaativassa työssä Kauppalehti Faktan toimituspäällikkönä. Kovasta juoksutavoitteesta tulee seu raava suoritus, jolla määrittää arvoaan ja käsitellä identiteettikriisiään. Hän irti sanoutuu hyvin palkatusta ja etuoikeuksia tarjoavasta työstä, mutta ei tunnu löytä vän tyydytystä uudessakaan työpaikassa. Jotkut uskovat, ettei heillä ole kieli tai matikkapäätä. Atena 2021. Yksilön synnynnäiset ominaisuudet eivät takaa menestystä Kasvun asenne oppimisessa. Tuuma 2021. Yksilön onnistumisten taustalla piilee aina muita ihmisiä, poliittisia päätöksiä, tietoja ja teknologiaa, joita kukaan ei olisi yksin kyennyt rakentamaan.. Miten jaksaisimme työelämässä paremmin. Erinomaisesti toimitettu teos! Etätyön hyvinvointiopas. Aivoillamme on kyky oppia uutta koko elinikämme ajan, ja kiinnostusta tylsiksi koke miinsa asioihin voi ruokkia. Miaon mukaan oppimisessa on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutukses ta. Kilpisen juoksu tuo tuloksia. Uupumus myös tarttuu. ERITTÄIN KUNNIANHIMOINEN ja tavoitteita asetta maan tottunut keskiikäinen liikemies kyllästyy itseensä ja tekemisiinsä. Kirjan lopussa mies oivaltaa, mitä hän työelä mässä haluaa tehdä. Työuupumukseen sairastuvat useammin kunnianhimoiset ja tunnol liset, mutta asiantuntijat korostavat työn rakenteiden merkitystä työuupu muksen aiheuttajana. Koska uudet tavat juurtuvat hitaasti, teoksen lopussa pohditaan lyhyesti myös rutiinien muodostumisen psykologiaa. Lahjakaskaan ei välty harjoittelulta. Kirjassaan Kasvun asenne oppimisessa psykologi ja valmentaja Minna Miao todistaa, että rajoittavat uskomukset Irtiotto – tarina toisesta mahdollisuudesta. Yllättävin havainto oli, että jokainen työuupumuksesta toipunut ajatteli sai rastumisen olleen yksi elämän parhais ta kokemuksista. Se pakotti tutkimaan omaa tekemisen tapaa. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN syövät oppimisen iloa ja heikentävät motivaatiota. Lukijan silmissä vilisevät paitsi kilo metrit ja maratonkaupunkien näkymät myös ylellisen elämän tunnukset: hienot ravintolat, matkat ja merkkivaatteet sekä julkisuuden henkilöt, joita Kilpinen on työssään tavannut. Ratkaisu löytyy lopulta juoksemisesta. Egon pönkittämi nen ei enää tunnu niin tärkeältä. Hyödyllisten haasteiden käyttöopas. ETÄTYÖN HAASTEET työntekijöi den hyvinvoin nille ovat tulleet ilmi kahden pan demiavuoden ai kana. Tuloksia ei välttämättä synny yksin ahertaen. MONELLA ON KÄSITYS , että synnyn näinen lahjakkuus ja äly määrittävät pitkälti menestyksemme elämässä. Epäterveet työn tekemisen tavat juontavat juurensa työyhteisöjen normistoista, jotka oh jaavat omistautumaan työlle. Bazar 2021. Moni huomasi, että omia tunteiden tarkastelu on tärkeää ja mielihyvä on lääkettä uupumiseen. Hän haastatteli sitä varten yhdeksää työ uupumuksen läpikäynyttä ihmistä sekä useita työhyvinvoinnin asiantuntijoita. Petteri Kilpinen. Anni Erkko. Joustava asenne oppimi seen kantaisi paremmin: voin oppia, vaikka lähtisinkin takamatkalta. Tässä kirjassa kaksi hyvinvoinnin, liikunnan ja työhyvinvoinnin ammatti laista, Kati Boijer-Spoof Heikinheimo ja Riikka Ilmivalta, tarjoavat tietoa parempien valintojen tueksi ja käytän nönläheisiä vinkkejä työarkeen. Minna Miao. Kaikille siirtymä ja uuden oppiminen ei ole ollut niin helppoa. Työuupumuksen hoito alkoi heti. Työstä irtaantuminen viikonloppulevon ajaksi ei onnistunut kahden lapsen äidiltä, vaan hän koki työviikon alkaessa olevansa yhtä ärtynyt, väsynyt ja toivoton kuin perjantaina kin
Helsingin Sanomat kirjoitti vuoden 2021 lopulla Kainuussa ja Keski-Uudellamaalla toteutetuista hankkeista, joiden tavoitteena on ollut purkaa terveyskeskusjonoja. Etäpalvelu on kaikkiaan lisääntynyt Suomen terveysasemilla korona-aikana. Terveysasemien uudistukset eivät ole sujuneet täysin kivuttomasti; sekä hoitajia että lääkäreitä on irtisanoutunut. TERVEYDENHUOLLON TIIMIT PURKAVAT JONOJA TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. 18 Miten houkutella työvoimaa alalle?. Kuntalaiset saavat oman hoitovastaavan, ja palvelut annetaan pääosin puhelimitse. S. Omat nimetyt asiakkaat tekevät työstä myös aiempaa itsenäisempää. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 P ERUSTERVEYDENHUOLTO KÄRSII resurssien riittämättömyydestä koko maassa. Samantyyppisessä mallissa Keusotessa Keski-Uudellamaalla etähoidon osuus on parin vuoden aikana vakiintunut 50–70 prosenttiin, eikä korkeampaa tasoa enää tavoitella. Työskentely tapahtuu tiimeissä, joissa vetovastuu vaihtuu ja lääkäri on tukena vaikka ei aina keskusteluyhteydessä potilaaseen. Niistä on helppo seurata, kuinka monta asiakasta hoitovastaavalla on ja kuinka suuri osuus kontakteista hoidetaan etänä. Kainuun terveysasemilla jonottomuus saavutettiin luopumalla vanhasta jaottelusta akuuttiin ja kiireettömään hoitoon. Artikkelin mukaan osa työntekijöistä pitää kuitenkin muutosta hyvänä. Numerot piirtävät työn ja ponnistelut näkyviksi. Painetta nopeamman palveluun tavoitteluun luo hallituksen päätös tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään vuonna 2023
Hän on tutkimusprofessori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Työterveyslaitoksesta.. Jos aamupala jää toistuvasti syömättä, kannattaa tarkastella omaa jaksamista ja keskittymiskykyä heti aamusta. Ensimmäisen pulman ja vastauksen näet viereisellä palstalla. KRISTA KORPELA-KOSONEN . Harva jaksaa tehdä täysipainoi sesti töitä, jos on pitkiä aikoja ravinnotta. En ole päivän ensimmäisinä työtunteina kovin tehokas, sillä tuntuu, että ajatukset ovat ihan jumissa. Joskus aamulla voi olla niin kiire, ettei aamiaiselle tahdo löytyä aikaa. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 A TERIARYTMI JA RUOKAVALINNAT ovat työssä jaksamisen kannalta yhtä tärkeitä asioita, kertoo tutkimusprofessori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta. – On hyvä tunnistaa, mitä ammatti ja työn tekeminen vaativat ja miettiä omaa käyttäytymistä suhteessa siihen, Laitinen toteaa. AJASSA S ÄÄNNÖLLINEN SYÖMISEN rytmi edistää työssä jaksamista. Kannattaisiko minun muuttaa ruokatottumuksiani. Kysyimme Jaana Laitiselta neuvoa, miten työvireyttä ja työssä jaksamista voisi parhaiten tukea ruokatottumuksilla. Mitä ja milloin tulisi syödä, että vire säilyisi koko pitkän päivän. Aamupala ei välttämättä maistu kaikille ihmisille heti heräämisen jälkeen. Joskus syy aamun huonolle ruokahalulle löytyy illan tottumuksista. Valtaosa ihmisistä hyötyy monipuolisesta ja perusterveellisestä ruokavaliosta, mutta lisäksi on tärkeää huomioida, millaisia erityistarpeita oma ammatti ja työ asettavat ruokailulle ja ruokatottumuksille. Hyvä ratkaisu voi olla se, että ottaa aamupalaeväät töihin mukaan. Fyysisesti raskas työ ja istumiseen painottuva toimistotyö tarkoittavat erilaisia tarpeita muun muassa energian saannissa ja nestetasapainon ylläpidossa. Sekä aivomme että lihaksemme tarvitsevat säännöl lisesti polttoainetta. Iltaruokailujen keventäminen voi auttaa painottamaan ruokarytmiä aiempaa enemmän aamuun. Toisaalta sekään ei edistä työkykyä, jos syö tunnin välein mutta tekee jatkuvasti epäterveellisiä ruokavalintoja. Ota käyttöön Jaana Laitisen vinkit. TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUVA SHUTTERSTOCK SYÖ VIREYTTÄ työpäivääsi Syö vireyttä työpäivääsi Kuittaan aamu palan yleensä kupillisella kahvia ja yritän pärjätä sillä lounaaseen asti. Jos on syönyt illan mittaan runsaasti, ruoka ei ehkä heti aamusta vielä maistu. Työ kyky ei pysy pitkään hyvänä, vaikka söisi ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa, jos ruokailukertoja on liian harvoin. Moni pitää tauon työssä myös aamupäivällä, jolloin ruoka saattaa maistua paremmin kuin varhain aamulla. Joissakin ammateissa on paljon henkistä kuormitusta, mikä saattaa altistaa stressija tunnesyömiselle. – Terveellinen ruoka sopivin ja säännöllisin väliajoin nautittuna on parasta toimintakyvyn kannalta, Laitinen sanoo. Ruokailu antaa energiaa työn tekemiseen ja työstä palautumiseen. Sarja jatkuu koko vuoden. Jos tilanne on huono, voi olla tarpeen miettiä, miten aamiaisen saisi aamuun mukaan
Ota käyttöön psykologi Virpi Kalakosken vinkit työnteon suju voittamiseen. tttlehti.fi/ digilehti. Kuitenkin huomaan keikkuvani ylhäällä vielä puoliltaöin. Klikkaa lehden kansikuvaa, niin pääset rekisteröitymään digilehden lukijaksi. Hei, tilaaja! Tiesithän, että voit lukea aiempien lehtien juttuja digiarkistostamme. Nukkumaanmenoa voi myös aikaistaa vähitellen, vaikka varttitunti kerrallaan, ja katsoa, miten se vaikuttaa olotilaan. HELINÄ KUJALA Lisää keskittymistä työhösi Saatko töissä vähemmän aikaan kuin etukäteen arvioit. Tästäkin kokeilusta kannattaa laittaa itselleen muistutus, kunnes siitä tulee uusi rutiini. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Joka päivä päätän, että tänään menen ajoissa nukkumaan. T OIMINNANOHJAUS JA prospektiivinen eli eteenpäin suuntaava muisti vievät melko paljon kapasiteettiamme. Univaje syö työtehoani seuraavana päivänä. Jos tavoitteena on olla unessa iltakymmeneltä, kellon voisi laittaa soimaan jo seitsemäksi muistuttamaan siitä, että vähitellen on syytä ryhtyä iltavalmisteluihin. Mene nettisivullemme tttlehti.fi/digilehti. Tämä voi estää sen, että illan tunnit humpsahtavat kuin huomaamatta ohi. Siksi kestää usein jonkin aikaa, ennen kuin uudet rutiinit syntyvät. Apukeinona voi kokeilla esimerkiksi unikelloa samaan tapaan, kun herätessämme käytämme herätyskelloa. Harmit tavatko keskeytykset, pät kiikö muisti
Aiemmin kieltä ei ole tarvinnut käyttää, joten sanat ovat unohtuneet ja puhuminen nolostuttaa. Artikkeli avasi kuitenkin haasteen nimien muokkaamisessa, tämä ei niin helposti ja yksiselitteisesti muutu. Se, että titteleiden perässä on sana mies, ei määritä minua vähemmäksi kuin olen. Tai että halutaan erottaa esihenkilö jos tain muusta elollisesta esiasiasta; nyt siis puhutaan ihmisestä! Erittäin epäonnis tunut. Naurettavaa. Itse olen aina uskaltanut puhua vierasta kieltä, vaikka muutaman sanan. Palautetta jutusta annettiin lomakkeella ja suoraan juttua kommen toimalla. Pelkästään yksi virke tilaisuuden alussa voi siis mahdollistaa paljon. Otan aiheen esille seuraavassa työsuojelutoimi kunnan kokouksessa. Miksi ei voi suosia ytimekästä suomalaista sanaa pomo. Tästä jutusta sain vinkkejä ja rohkaisua, miten kehittää omaa kielitaitoani. Ulla, vielä luottamusMIES: Kannatan täysin sukupuolineutraaleja ammatti nimikkeitä! Ammattinimikkeet ovat muu tenkin muokkaantuneet ajan saatossa, miksi nyt pitäisi jökähtää vanhaan. Yksinkertaista, mutta ei helppoa, ja siksi olikin hyvä, että tähän oli tarjolla ihan käytännön vinkkejä. Esihenkilö on terminä keinotekoinen ja syvältä. Olen nainen, virkamies ja esimies. Työpaikoilla suunnataan kohti neutraalia kieltä On hienoa, että ammattinimikkeitä ollaan muuttamassa nykyaikaisemmiksi. Teen tuntitöitä luennoitsijana, ja opin totuokioiden alussa kehotan kuulijoita hyödyntämään käytössä olevaa tilaa si ten, että voi aina halutessaan liikuskella. Lupaan luopua sanasta esimies/ virkamies, kunhan tilalle keksitään jokin luonteva sana ilman ”henkilöitä”. JUTTU SUKUPUOLINEUTRAALEISTA ammattinimikkeistä puhutti useita luki joitamme. Miksei päällikkö. Kannatan pystypöytien lisäämistä erilaisiin luentosaleihin ja kokous tiloihin. Esihenkilösana on kauhistuttava. Juttu sisältää kokeilemisen arvoisia vinkkejä kielitaidon kohenta miseen. On uskomatonta, että vaikka kaikki istumisen haitat tiedetään, ei muutoksia tunnu tapahtuvan. Jutusta paljastuu kaikki olennainen: hymy auttaa, jos sanasto tai kieli oppisääntö on hukassa, mutta ne – ja esiintymisen rohkeus – palautuvat puhumalla. LUKIJOILTA 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 NUMEROSSA 6/2021 lukijoita kiinnosti eniten juttu, jossa valmistuksen suun nittelija Katri Ojala kertoi rohkaistu neensa käyttämään englantia työssään. Tai että sanoilla korostetaan eroja. Onneksi työpaikoilla alkaa olla sähköpöytiä. Annika, aikoinaan "mittarityttö": Ehdottomasti nimikkeistön tulee uu distua ja elää ajassa. Se ei ole vaikuttanut hakeutumiseeni alalle, joka ei todellakaan ole enää vuo sikymmeniin ollut yksistään miehinen. Rohkaiseva ja kannustava teksti. Itse seison koulutuksissa ja seminaareissa aina salin takaosassa, koska en miten kään jaksa istua pitkiä aikoja. Työnteon uskottavuus ei ole kiinni istumisesta – näin saat liikettä kokoukseen Yrityksessäni moni tekee seiso viltaan töitä omalla paikallaan, koska kokouksissa istutaan. Minusta pelleily nimikkeiden kanssa liittyy ylenpalttiseen anteeksipyytelyyn, joka on yhteiskunnassa mennyt ihan liiallisuuksiin ja naurettavuuteen asti. Artikkeli käsitteli henkilön omakohtai sia kokemuksia, joiden kautta on helppo samaistua tilanteisiin, joissa kielitaidot tomuus on korostunut tai aiheuttanut päävaivaa. Kielitaito kehittyy puhumalla Työpaikoilla suunnataan kohti neutraalia kieltä KU VA ER KK I M AK KO N EN KUVA HELINÄ KUJALA. Lisäksi kuunnellessa einatii vin kieltä joutuu pinnistelemään. Esihenkilö tuo mieleeni jostain syystä aina ensimmäisenä sanan esinahka. Komppaan ehdottomasti ajatusta, että ”lievä kömpelyys on pienempi ongelma kuin se, että sanat sulkevat ihmisiä ulos”. Jos ei muuta ongelmaa ole työelä mässä niin hyvinpä on asiat… Itse olen toiminut 40 vuotta mittamiehenä, eikä asia ole kyllä häirinnyt pätkääkään. Mutta on aika raskasta, kun palaverit käydään ja muistiot kirjoitetaan vieraal la kielellä. Työssäni valtakunnallisena asian tuntijana olisi hyötyä osata puhua ruotsia. Vaikka yksittäinen naisesimies ei kokisikaan miespäät teestä ongelmaa, tuota tunnetta ei voi yleistää. Se kuulostaa etäiseltä, ja sitähän tehtä vänkuva ja työntekijä ei saa olla. Johtaja on liian hieno kaikkeen esimiestoimintaan… tosin johtajat ovat nykyisin jo presidenttejä, niin miksei… LUKIJAMME INNOSTUIVAT myös antamaan vinkkejä istumisen vähen tämiseksi
Parasta juttua voit äänestää verkossa 7.3. Vuoden ensimmäinen lehti kiri kisassa kolmanneksi. Tai ainakin uskaltaisi katsoa. Voimaannuttava valokuvaus tekee näkyväksi Jokainen haluaisi, että joku näkisi minut sellaisena kuin olen. 1/2021 Hyvä kansiot sikko, suosikki värini ja valloit tava hymy! 5/2021 Onnistunut graafinen kokonaisuus ja värimaailma! 2/2021 Paras asettelu! 6/2021 Keltainen väri luo energistä vaikutelmaa pimeään loppuvuoteen. Tulin hyvälle mielelle, ja hymy kasvoilla on tarttuva. Oli hyviä käytännön ohjeita, tietoa ja kannustettiin toimimaan. Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautetta antaneille ja kansikuvakisassa äänestäneille!. Lepotauot auttavat jaksamaan työssä Hyvä kirjoitus siitä, kuinka työntekijä on huomioitu ihmisenä työyhteisössä. Tietotyötä tekevät hakeutuvat haasteellisiin tehtäviin kokeakseen työn imua Motivaatio on kiinnostava asia, josta puhutaan turhan usein itsestäänselvyy tenä. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutis kirjeessämme kiinnosti sinua eniten. Taukoliikkujan tapaturmavakuutus kaipaa tarkastelua Ilmeni ihan uusi juttu minulle: mahdollisuus keskipäivän liukumaan. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Voittajakansi Seminaareissa juontaja kehottaa heti alkupuheessa kuulijoita antamaan kiitos aplodit seisten! Helppo tapa tau ottaa pitkäkestoista istumista. Kerro se tai anna muuta palautetta. MUUT JUTUT Naisten ja miesten töistä kaikkien töihin Napakka kirjoitus aina ajankohtaisesta aiheesta. Kansi sai 38 prosenttia annetuista äänistä. Liki yhtä paljon ääniä sai juhlanumero 5:n kansi, 34 prosenttia äänistä. Se koostuu monista eri asioista ja vaihtelee. LUKIJAKILPAILUN ARVONNASSA Mousetrapper Alpha -hiiriohjaimen voitti Tiina Jokio ja TopCousins Hima Big Lifter -seisomatyötason Jussi Kruus. Millainen etätyöntekijän tapaturma oikeuttaa korvaukseen. Tästä asiasta todella tarvitaan lisää tietoa. Arvomme palautetta antaneiden kes ken työelämää käsitteleviä kirjoja. 3/2021 Mukava nähdä välillä mies kansikuvassa! Virkeä ja vihreä kansi. Virpi Aittokosken hymy ihastutti SUOSITUIN VUODEN 2021 TTTlehden kansista oli numero 4, jossa hymyili iloisesti projektipäällikkö Virpi Aittokoski
TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK KOTITALOUSTYÖN TEETTÄJÄN verotus kevenee senttia ja enimmäismäärä on 2 250 euroa. Maksimivähennyksen verotettava saa käyttäessään palveluja 6 000 euron edestä. Vuoden alusta lähtien kotitalous-, hoivaja hoitotyöt ovat työn teettäjälle aiempia vuosia edullisempia. Muutos koskee vuosia 2022–2027. Kotitalousvähennyksen saa paitsi omassa asunnossa myös vanhempien luona ja vapaa-ajan asunnolla tehdyistä tavanomaisista kotitaloustöistä. AJASSA. Omavastuu on 100 euroa vuodessa henkeä kohti, joten jos vähennettävä euromäärä jää yhteensä alle 3 500 euron, puolisoista toisen kannattaa tehdä kotitalousvähennys. Verokorttihakemuksella ei voi pelkästään ilmoittaa vähennystä, vaan samalla pitää ilmoittaa arvio vuoden tuloista. Entä mitä tulee tietää, jos itse palkkaa työntekijän. Muutos koskee vuosia 2022–2023. Kotitalousvähennyksen voi saada vain käyttäessään sellaisen yrityksen palvelua, joka on ilmoitettu ennakkoperintärekisteriin. Ilmoitus tehdään omavero.fi-palvelussa kohdassa Verokortit ja ennakkovero. Kotitalousvähennys tehdään suoraan verosta Koska kotitalousvähennysraja lasketaan verotettavaa henkilöä kohti, kahden hengen taloudessa rajat ovat kaksinkertaiset. Jos palvelun arvo viime vuonna oli sama 4 000 euroa, vuoden 2021 siivoukset maksoivat verotettavalle 800 euroa enemmän eli 2 500 euroa. Lastenhoito ja vanhusten ja vammaisten hoivaja hoitotyökin kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Tammikuussa maksettavaan palkkaan käytettiin vielä vuoden 2021 verokorttia, joten muutoksia veroprosenttiin ehtii hyvin hakea alkuvuodesta. Vähennyksen voi huomioida ennakkoperinnässä Uudet verokortit ovat jo saapuneet. Osa vähennyksistä pysyy ennallaan Remonttitöiden vähennykset eivät juuri muuttuneet edellisiin vuosiin verrattuna. Huomaa, että vähennykset tehdään aina kyseisen vuoden verotuksessa. Kotitalousvähennys tehdään suoraan verosta, jolloin sen vaikutus on suurempi kuin useimpien muiden verovähennysten. Määrä nousi nyt 3 500 euroon, ja vähentää saa peräti 60 prosenttia työn osuudesta. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 H ELPOTTAISIKO ARKEA, jos osan kodin siivouksesta ulkoistaisi. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa, jolloin työstä jää verovähennyksen jälkeen maksettavaksi 4 000 – 2 300 = 1 700 euroa. Esimerkiksi jos henkilö teettää tänä vuonna siivoustyötä 4 000 euron edestä, hän vähentää 60 prosenttia, joka on 2 400 euroa. Vielä viime vuoden verotuksessa yritykseltä ostetun työn osuudesta sai vähentää 40 prosenttia ja vähennyksen määrä oli henkeä kohti korkeintaan 2 250 euroa. Uuteen veroprosenttiin vaikuttavat henkilön ansiotulot ja teetetyn työn arvo. Kunnossapitoja peruskunnostustöistä vähennys on 40 pro Vuosi 2022 toi määräaikaisia muutoksia kotitalousvähennykseen. Kun haet jälkikäteen veroilmoituksessa vähennyksiä viime vuonna teetetyistä töistä, laskelmassa käytetään vuoden 2021 vähennyslukuja. Kotitalous-, hoivaja hoitotyötä teettävä ja öljylämmityksestä luopuva hyötyvät muutoksesta. Omille vanhemmille voisi myös hankkia apua ja vaikka tietokoneen tai digiboksin asennuksen. Tällöin kotitalousvähennys voidaan ottaa huomioon jo ennakkoperinnässä, jolloin veroprosentti laskee. Kotitalousvähennyksestä voi tehdä ennakkoilmoituksen samalla, kun tekee uuden verokorttihakemuksen tai hakee uutta ennakkoveroa. Silloin omavastuu maksetaan vain yhden kerran. Vain öljylämmityksestä muuhun lämmitysmuotoon siirtyvän remonttia tuetaan runsaammin kuin ennen (60 prosenttia ja 3 500 euroa). Jos kotitalousvähennystä aikoo hyödyntää, verotettavan kannattaa ilmoittaa suunnitellusta työstä ennakkoon. Artikkelin tiedot tarkisti Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen. Ilmoitusta varten työn tekevän yrityksen ja arvion kustannuksista tulisi olla selvillä
Jos palkkaat itse työntekijän, sinun täytyy myös vakuuttaa hänet. Työttömyysvakuutusmaksuissa neuvoo Työllisyysrahasto. Maksut suoritetaan Verohallinnon pankkitilille. Työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Ostettaessa yrityksen työtä ei tarvitse huolehtia vakuutuksista. Palkka ilmoitetaan Verohallinnon ylläpitämään tulorekisteriin, ja ennakonpidätys palkasta tehdään vero kortin mukaan. Työnantaja huolehtii myös työttömyysvakuutusmaksuista silloin, kun kotitalouden kalenterivuoden aikana maksamat palkat ylittävät 1 300 euroa. Työnantajan pakollisia vakuutuksia ovat työeläkevakuutus sekä työtapaturmaja ammattitautivakuutus. Kun työsuhde on määräaikainen, työnantaja voi hoitaa työeläkevakuutusmaksut ilman vakuutussopimusta. Vuosina 2022–23 kotitalousja hoivatyön osalta saa vähentää 30 prosenttia palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Samat edut saa ensi vuonna öljylämmityksestä luopuva remontin teettäjä vuoteen 2027 asti. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta, vähennystä ei saa esimer kiksi remonttityöhön liittyvistä mate riaaleista tai siivouksessa käytettävistä aineista ja välineistä. Lisätietoja työeläkevakuutuksesta antavat työeläkeyhtiöt. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Kun palkkaat työntekijän Jos itse palkkaa työntekijän työsuhteeseen, on huolehdittava työnantajavelvoitteista. – Lasku johtuu ennen kaikkea siitä, että haetun kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ja työn osuudesta vähennettävä prosenttiosuus laskivat vuoden 2020 alusta, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta kertoo. Silloin työnantaja voi valita eläkevakuutusyhtiön tulorekisterissä tai Palkka.fipalvelussa. Työnantajan tehtävä on huolehtia myös sairausvakuutusmaksun maksamisesta. Vakuutusmaksun määrään vaikuttaa se, mitä työtä teetetään ja millainen tapaturmariski työssä on. Työtapaturmaja ammattitautivakuutus on otettava, jos kotitalous maksaa työntekijöillensä palkkaa kalenterivuoden aikana yhteensä yli 1 300 euroa. Vuonna 2020 työstä vähennettävä osuus laski 50 prosentista 40 pro senttiin. VEROHALLINTO MYÖNSI vuonna 2020 kotitalousvähennyksiä 19 prosenttia vuotta 2019 vähemmän. Muiden remonttitöiden osalta kotitalousvähennys pysyy samana kuin viime vuonna eli vähennys on 15 prosenttia. Kotitalousvähen nyksen prosentti on vaihdellut viime vuosina. Työn teettäjä saa tiedot vahinkovakuutusyhtiöstä
Kahvila myymälässä työskentelevä Charlotte Aarnio on melko uusi työntekijä yrityksessä. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 TEKSTI JA KUVA PETRI HÄNNINEN Tauon paikka Taukoja pidetään silloin, kun keritään. Hän kokeili tuolia ensimmäistä kertaa. Yrityksessä huolehditaan siitä, että kaikki pääsevät välillä hengähtämään. Kuvasarja kertoo siitä, mitä työtauoilla tapahtuu. Onko teidän työpaikallanne keksitty hyviä keinoja irrottautua työstä. Anna vinkki: toimitus@tttlehti.fi. Uotilan leipomon taukotiloissa Pälkäneellä henkilöstön käytössä on hierova nojatuoli
KYSYTÄÄN TYÖNTEKIJÖILTÄ ITSELTÄÄN! TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Työvoimapula ratkesi purkamalla hierarkiaa 20 Työpaikalla kipunoi – kokeilu käänsi suunnan 24 Arvostava kohtaaminen luo yhteisöllisyyttä 26 Työ ajassa S. S. Koulutuspaikat pisteytetään kyselyn perusteella, ja arviot ovat nähtävillä Nuorten Lääkärien Yhdistyksen sivuilla nly.fi. Liian kuormittavassa koulutuspaikassa tähän ei ole resursseja. 16 Miten lääkärit saatiin viihtymään terveyskeskustyössä. Lääkärilehti (2021) julkaisi kyselyn tulosten pohjalta arvion ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevien lääkärien halukkuudesta suositella koulutuspaikkaansa. Tässä numerossa. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi koulutuspaikan arvioinnis sa nousi systemaattinen ote koulutuksen toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaajalle määritellään osaamis tavoitteet aloittaessa ja hän saa säännöllisesti palautetta toiminnastaan. Se edellytti mahdollisuutta työajan puitteissa etsiä vastauksia kohdattuihin ongelmiin. Suositeltavuuslistauksen tarkoitus on motivoida työ paikkoja kiinnittämään huomiota työoloihin ja kannustaa uudistuksiin. Eniten suositeltiin paikkoja, joissa työn kuormittavuus mahdollisti oppimisen. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 N UORTEN LÄÄKÄRIEN YHDISTYS ja Suomen Lääkäri liitto järjestävät vuosittain koulutuspaikkakyselyn erikoistuville lääkäreille. Kysely kartoittaa lääkä rien saamaa koulutusta ja ohjausta sekä työoloja ja työn kuormittavuutta heidän sen hetkisessä terveydenhuollon koulutuspaikassaan
Joustoa, tukea ja mahdollisuus kehittyä Keravan terveyskeskus tarjosi työntekijöille mahdollisuutta työskennellä osa-aikaisesti sekä pitää halutessaan vapaata ja lähteä vaikka reppureissaamaan pariksi kuukaudeksi, kunhan siitä sovitaan yhdessä. – Terveyskeskuslääkärin työ on vaikeaa ja pahimmillaan uuvuttavaa. Tilannetta ratkomaan palkattiin terveydenhuollon erikoislääkäri Petja Orre, joka nosti terveyskeskuksen nopeasti jaloilleen. Terveyskeskukseen saatiin riittävästi lääkäreitä ja heitä palkattiin hieman enemmän kuin tarvittiin, jotta joustot onnistuvat. Tämä kulttuuri kukoistaa silloinkin, kun virheet eivät vaaranna potilaiden turvallisuutta. Orre on pohtinut, mistä hierarkia johtuu, ja nostaa yhdeksi syyksi virheiden pelon. Usein puhutaan Suomen huonosta terveydenhuollon johtamisesta. Pandemia on kuormittanut sitä lisää. Toinen tekijä on vahva mallioppiminen. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 K ERAVAN terveyskeskuksella oli kriisi ja pula lääkäreistä. Virheiden pelko ylläpitää hierarkiaa Keravan terveyspalveluja kaksi ja puoli vuotta johtanut Petja Orre korostaa, ettei hän tehnyt Keravan ihmettä yksin vaan yhdessä sosiaalija terveyspalvelujen toimialajohtaja Markus Paanasen ja muiden esihenkilöiden kanssa. Me saimme kuitenkin nuoria innostumaan yleislääkäriksi erikoistumisesta, Orre sanoo. Työkuorma muuttui siedettäväksi. Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta opiskella ja kehittää itseään. Koska lääkäreitä on liian vähän, työnantajan on houkuteltava heitä. Hän ei hoida potilaita vaan hänen tehtävänsä on mahdollistaa se, että muut ammattilaiset voivat tehdä työtään. Lääkäreiden integriteetti eli koskemattomuus on hyvin vahva. Raha ei kuitenkaan yksin riitä motivaattoriksi silloin, kun työntekijällä on mahdollisuus valita, missä hän työskentelee. Orre muistuttaa, että suurin osa ihmisistä käy töissä saadakseen palkkaa. Puhutaan Keravan ihmeestä. Rekrytointi on neuvottelua siitä, mitä työnantajalla on tarjota. Työnantajan on tehtävä itsestään houkutteleva muilla keinoin. Lääkäripula hellitti Keravalla työskentelykulttuuria ja asenteita muuttamalla sekä henkilöstön tarpeita kuuntelemalla. Lääkäreiden rekrytoiminen on ammattilaisista kilpailemista. Orre pitää yhtenä syynä sitä, että johtaviin asemiin nostetaan ennemmin virkaiän kuin johtamishalujen ja -kykyjen perusteella lääkäreitä, joille johtajan pesti on pakkopullaa. TEKSTI TIINA KOMI KUVAT MIKKO KÄKELÄ TYÖVOIMAPULA RATKESI purkamalla hierarkiaa. Orre siirtyi tämän vuoden alussa Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyrityksen, Harjun terveyden, toimitusjohtajaksi. Olisiko toimintamallista apua myös muilla työvoimapulasta kärsivillä aloilla. – Meillä on vahvat hierarkkiset rakenteet, joita itse ylläpidämme. Talossa oli pitkäaikaisia, työhönsä sitoutuneita sairaanhoitajia, jotka antoivat tukensa työharjoittelua tekemään tuleville nuorille lääkäreille. Hallitsemattomuuden tunne aiheuttaa stressiä. Kliinisessä työssä pyritään välttämättään virheitä, ja tällaista kulttuuria on helppo hallita ohjesäännöillä ja hierarkialla. Työtyytyväisyys kasvoi. Työn kuormittavuus väheni, ja positiivinen kulttuuri voimistui
1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Työntekijällä täytyy olla aamuisin muitakin syitä tulla töihin kuin palkka, sanoo Harjun terveyden toimitusjohtaja Pekka Orre, joka teki ihmeitä aiemmassa työpaikassaan.
Kun yhdessä on esimerkiksi sovittu, että kaikki kohtelevat toisiaan ystävällisesti ja tasapuolisesti, siitä ei livetä.. 7 Fyysinen ympäristö 8 Työvälineet Lähde: Työnantajabrändi ja työtekijäkokemus. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 Jotta hierarkkisia rakenteita pystyy purkamaan, ihmisten täytyy päättää tietoisesti, että he toimivat toisin kuin tähän asti. Orren ovi on aina auki, ja työntekijöille on matala kynnys tulla juttusille. Merkityksellisyyden kokemus on henkilökohtainen ja subjektiivinen. Hän haluaa olla palveleva johtaja, jonka tehtävä on mahdollistaa, että muut voivat onnistua työssään. Se syntyy sekä positiivisista että haastavista kokemuksista. Vaikka työntekijä olisi talon paras, hänelle ei sallita arvojen vastaista käytöstä, eikä sitä sallita esihenkilöillekään. Hyvää johtajuutta mystifioidaan Petja Orre ajattelee, että johtajan täytyy luottaa ihmisiin ja antaa heille vastuuta. Orre on pyrkinyt lounastamaan mahdollisimman usein lääkäreiden kanssa ja osallistumaan hoitajien kahvitunnille. Hyvät ihmissuhteet ovat ihmiselle välttämättömiä. Työntekijä voi tulla kuulluksi ja saada silti hyvin perustellun ei-vastauksen toiveisiinsa. 4 Hyvinvointi 5 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö sisältää työpaikan ihmissuhteet ja tunne-elämän sekä asiakassuhteet. (Alma Talent, 2021) – Ihmiset haluavat tulla arvostetuiksi, hyväksytyiksi ja aidosti kuulluiksi. Kulttuurilla tarkoitetaan jaettuja uskomuksia, arvoja ja toimintatapaa. Yhdessä sovittu pitää Petja Orre ei lupaa, että Keravan mallia toistamalla kaikkien kuntien ongelmat ratkeavat. Sen sijaan alan haasteena on johtaa terveydenhuollon järjestelmää niin, että lunastetaan julkisen terveydenhuollon lupaus kansalaisille ja saadaan rahat riittämään. Keravan terveyskeskuksessa pidetään kiinni esimerkiksi yhdessä sovituista arvoista ja hyvästä työilmapiiristä. Joskus pelätään, että työntekijöiden kuunteleminen johtaa kukkoiluun ja sooloiluun. 2 Kulttuuri Strategia ja kulttuuri ovat johtamisen tärkeimmät työkalut. 6 Työn ominaispiirteet Niitä ovat muun muassa työn moninaisuus, tehtävän työn laatu, haastavuus ja työn määrä sekä työntekijän suhde työhönsä ja sen tekemiseen. Terveyspalvelujen johtaminen ei eroa muiden asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. 3 Johtaminen Työntekijän suhde omaan esihenkilöönsä rakentaa tai heikentää työntekijäkokemusta. Muutos lähtee ennen kaikkea työskentelykulttuurista ja asenteista sekä työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden kohtaamisesta. Työntekijäkokemuksen osatekijät 1 Olemassaolon tarkoitus – merkityksellisyyden kaipuu Merkityksellisyys voi syntyä työn, työtehtävien, vuorovaikutuksen ja organisaation merkityksen yhdistelmänä. – Pyrimme tietoisesti poistamaan kaikkea, mikä vähentää vuoropuhelua työyhteisössä. Matala hierarkia lisää työssä viihtymistä. Se syntyy persoonista, kohtaamisista ja aidosta luottamuksesta, hän sanoo. Miika Huhta ja Visa Myllyntaus. Työnantajan on lunastettava joka päivä osuutensa sopimuksesta, jonka täytyy sisältää enemmän kuin sen, että työntekijä tulee töihin ja työnantaja maksaa palkan. Keravan terveyskeskuksessa on Orren mukaan matala hierarkia, koska esihenkilöt pyrkivät siihen aidosti. – Hyvää johtajuutta mystifioidaan liikaa
Niitä kehittämällä työnan taja voi tehdä itsestään entistä houkut televamman ja erottua kilpailijoistaan. Työntekijäkokemus on aina subjektiivi nen. Teoksen toinen kirjoittaja on Miikka Huhta. Sen jälkeen johto voi miettiä, millaisia työntekijöitä he haluaisivat palkata ja hyödyntää vielä haastattelutilanteita sen selvittämiseksi, mitä potentiaaliset työntekijät toivovat. Ihmiset haluavat nähdä, että heidän työllään on yhteys johonkin suurempaan hyvään. Usein ajatellaan, ettei julkisella sektorilla pystytä teke mään työntekijöiden houkuttelemiseksi samoja asioita kuin yksityisellä, mutta Myllyntaus muistuttaa, että julkisella puolella on omat vahvuutensa. Jos työntekijöitä on liian vä hän, työ käy raskaaksi ja ihmiset väsyvät ja sairastelevat. Työntekijäpula ei katoa. Työpaikan vaihtaminen on etätyö läiselle helppoa, koska ainut, mikä vaihtuu, on sähköpostiosoite. Työvoimasta kilpaillessa työpaikan houkuttelevuus on entistäkin tärkeämpää. Esimerkiksi taksikuskit haluavat työltään eri asioita kuin papit. Myllyntaus uskoo, että osaajista kilpaillaan jatkossa työvoimakokemuk sella. Esimer kiksi Helsingin kaupunki on onnistunut hyvin työantajabrändinsä rakentami sessa. Johtaminen on tukevaa ja valmentavaa. Mitä työntekijät toivovat. Työn antajan kannattaa kuunnella työnteki jöiden tarpeita ja pyrkiä vastaamaan niihin mahdollisuuksien mukaan tavalla tai toisella, yhteisöllisyyttä vaalien ja työntekijöitä sitouttaen. Osa ei ha lua palata vielä työpaikalle vaan haluaa jatkaa etätöissä pandemian jälkeenkin. Visa Myllyntaukselta ilmestyi viime vuonna kirja Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Jos alalla on työvoimapula, työpaikan houkuttelevuutta voi kartoittaa ensin nykyisten työntekijöiden avulla. Tämän muistaminen helpot taa olennaiseen keskittymistä. Parempi palkka houkuttelisi ihmisiä töihin, mutta se ei yksin riitä niin kauan kuin resursseista on pulaa. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Kaikissa asioissa, joita työpaikalla Yrityksen tai muun työnantajan veto voimaisuus riippuu paitsi organisaatios ta myös toimialasta. Rekry toinnin ja työnantajabrändin asiantun tija Visa Myllyntaus kertoo, että on vain vähän sellaisia kriteerejä, jotka houkut telisivat kaikkia työntekijöitä. Esimerkiksi pätevistä varhaiskasvatuk sen opettajista on pula. H OUKUTTELEVASSA TYÖPAIKASSA pidetään huolta työntekijöiden hyvinvoin nista ja kannustetaan heitä oppimaan. Perheellisen kriteerinä voi olla se, että työpaikka sijaitsee lähellä kotia. – Eri ammateissa toimivat arvioivat työpaikkoja eri tavalla. Kriteerit ja tarpeet vaihtuvat myös elämäntilanteen mukaan. KUV A ME E RI U TT I tapahtuu, ei ole kyse työntekijäkoke muksesta. Visa Myllyntaus määrittelee työn tekijäkokemuksen työnantajan ja työn tekijän vuorovaikutuksesta työnteki jässä herääviksi ajatuksiksi ja tunteiksi. Kysyä esimerkiksi, onko jotain, mitä he toivoi sivat työnantajaltaan ja miten asioita heidän mielestään kannattaisi kehittää. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Työntekijäkokemus ON TULEVAISUUDEN KILPAILUVALTTI Osaajista on pulaa monilla aloilla. Vetovoimatekijöillä voi erottua Työntekijäkokemus ja työnantajabrändi kuvastavat työpaikan sisäistä ja ulkoista vetovoimaa. – Työpaikan vaihtaminen on etä työläiselle helppoa, koska ainut, mikä vaihtuu, on sähköpostiosoite, Myllyn taus karrikoi. Osa taas kaipaa yhteisöllisyyttä. Melkein mikä tahansa organisaatio voi tehdä itsestään entistä houkutte levamman, mutta muutos vaatii aikaa. Rekry tointihaasteet tulevat olemaan nykyistä useammin kasvun esteinä. Etätyö on hyvä esimerkki. Tutkimusten mukaan nouseva trendi on työn mer kityksellisyys. Oravanpyörä jatkaa pyörimistään. Organisaatio voi voittaa kilpailussa kehittämällä työn tekijäkokemusta nyt, kun tilanne ei ole vielä niin paha kuin tulevaisuudessa.
Iin ateriapalvelun keskuskeittiössä Mertassa kokkina työskentelevä Aija Ylisirniö oli ehtinyt olla kunnalla töissä vuoden verran, kun kokeilu alkoi. Työpaikalla kipunoi ja kipuiltiin. Meillä on sekä pitkän uran tehneitä ikääntyviä että nuoria tulokkaita. Pitkään kunnalla töissä olleet olivat tottuneet tekemään työnsä tietyllä tavalla, kun taas uudet halusivat hoitaa ne ihan eri lailla. Hän arvioi sen olevan monen tekijän summa. – Tänne töihin tullessani ajattelin, että moni asia ei toiminut kuten pitäisi. – Halusimme antaa työntekijöille valmiuksia toimia oman harkinnan mukaan ja esimiehille työkaluja itse ohjautuvuuden tukemiseen ja sitä kautta parantaa työmotivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Korona kärjisti ongelmia, kun esimiehet patistettiin etätöihin eivätkä voineet olla fyysisesti läsnä kannustamassa päätöksiin. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT IIN KUNTA TYÖPAIKALLA KIPUNOI – kokeilu käänsi suunnan Puhuimme asiat halki pienryhmä keskusteluissa, ja otimme keskus teluihin mukaan myös asiakkaan.. Uusi toimintatapa lisää työntekijän valinnanvapautta esimerkiksi töiden järjestelyissä mutta samalla myös vastuuta niiden tekemisestä, Hautamäki tiivistää. Uusien tapojen omaksuminen edellyttää asennemuutosta eikä siksi tapahdu noin vain. Tulokset ovat rohkaisevia. Ehdin päätellä, että tässä työpaikassa en kovin kauan vanhene, mutta jo kokeilun aikana tekemisen tavoissa tapahtui käänne parempaan, hän kertoo. Lisää vapautta mutta myös vastuuta Ateriaja puhtauspalvelut hoitavat siivouksen ja ruokatuotannon kunnan kouluissa, päiväkodeissa ja laitoksissa. Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla vastasi työhyvinvointiin liittyvin haasteisiin kehittämällä johtamistaan ja vahvistamalla työntekijöiden itseohjautuvuutta. Hautamäki toteaakin muutoksen läpiviemisen vaativan koko organisaatiolta maratoonarin kestävyyttä. Osa halusi enemmän päätösvaltaa omaan tekemiseen, kun taas toisille esimies–alais-asetelmat toivat rutiineihin tiettyä turvallisuutta, Iin kunnan ateriaja puhtauspalvelujohtaja Anne Hautamäki kuvailee lähtötilannetta. – Työntekijöiden välillä oli näkemyseroja siitä, miten asioiden pitäisi rullata. Osa työntekijöistä halusi parantaa sujuvuutta siirryttäessä vuorossa tehtävästä toiseen. Hankkeen tavoitteena oli parantaa työntekijöiden vastuunottoa työstään sekä esimiesten johtamistaitoja muuttuneessa ympäristössä. Itseohjautuvuus paransi työilmapiiriä Iin kunta haki ja pääsi mukaan Työsuojelurahaston tukemaan hankkeeseen, jossa tutkittiin työhyvinvointia ja kuormitustyöntekijöitä itseohjautuvassa organisaatiossa. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 P ARI VUOTTA SITTEN Iin kunnan työllistämissekä ateriaja puhtauspalveluissa työt eivät kaikkien mielestä sujuneet kuten olisi pitänyt. Itseohjautuvuudesta tuli välttämättömyys. Hankkeen jälkeen työskentely on Ylisirniön mielestä helpottunut huomattavasti ja samalla työilmapiiri on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi
Kun luottaa itseensä, tietää myös, että tekee oikeita valintoja. Tekemisessä on edelleen otettava muut huomioon. Käskyjen vastaanottaminen on siksi ehkä joillekin helpompaa. Toisaalta töiden uudelleenorganisointi asetti tehtävät järkevämpään tekojärjestykseen, mikä kevensi arjen työtaakkaa. Olennaista Hautamäen mukaan on, että jokainen työntekijä saa muutosprosessissa äänensä kuuluviin eikä loppupäätelmiä tehdä pelkästään kovaäänisimmän vaatijan ehdotuksista. Viime kädessä heidän tarpeensa kuitenkin ratkaisevat sen, missä järjestyksessä meillä tehdään työt, Anne Hautamäki selvittää. Seuranta kaiken a ja o Hankkeen aikana itseohjautuvuutta ajettiin sisään esimiehille ja työntekijöille suunnatuissa työpajoissa. – Itseohjautuvuus vaatii luottamusta omiin kykyihin. Alkuun ilmassa oli myös ”miksi pitäisi päättää, kun siitä ei makseta” -ajatuksia. Esimerkiksi kouluissa ja varhaiskasvatuksessa päivän rytmitys on todella tarkkaa ja toiminta häiriintyy pienistäkin poikkeamista. Ongelmia ratkoessa opimme puhaltamaan yhteen hiileen. Riittävä ammattitaito on Ylisirniön mielestä välttämätön, jotta itseohjautuvuutta ylipäänsä voidaan edellyttää. Keskustelujen kautta saatiin sovitettua yhteen kunnan siivousja ateriapalveluiden työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeet. Mahdolliset vastoinkäymisetkin on ollut helpompi kantaa, kun ei ole tulipalokiire. Hankkeen seurantaa ei Iin kunnan ateriaja puhtauspalveluissa on sekä pitkän uran tehneitä työntekijöitä että nuoria tulokkaita.. Työtä on kuitenkin vaikea kehittää, jos mistään ei tule ideoita siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Menetelmät olivat henkilöstöä aktivoivia, ja valmennuksissa otettiin huomioon toimialojen erityistarpeet. – Puhuimme asiat halki pienryhmäkeskusteluissa, ja otimme keskusteluihin mukaan myös asiakkaan. Itseohjautuvuutta ei tulekaan nähdä täydellisenä itsenäisyytenä oman työn järjestämisessä. Itse tosin nautin siitä, kun voin käyttää omaa harkintakykyäni ja vaikuttaa omaan työhöni. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 – Yhteisten koulutusten aikana työkavereihin oli aikaa tutustua paremmin kuin kiireisessä työssä
Aikaisemmin kukin Mertan neljästä kokista valmisti erityisruokavalioannokset muiden töiden ohella. Hankkeen tuloksia voi soveltaa vastaaville toimialoille erityisesti pienissä kunnissa. Uusien työaikajärjestelyjen ansiosta kukin voi nyt keskittyä siihen, mitä kulloinkin tekee. Uudistuksilla pitää olla kehittymisen mahdollisuus normaalissa arjessa, Hautamäki pohtii. Hanketta ei pidä tehdä vain hankkeen vuoksi. Tavoitteena oli lisätä henkilöstön itseohjautuvuutta ja vahvistaa esimiesten valmentavaa työotetta. Iso käytännön muutos entiseen verrattuna oli se, että uusin työaikajärjestelyin luotiin erillisen dieettikokin toimenkuva. Nyt kukin toimii tehtävässä vuorollaan. – Dieettikokin työ on haastavaa. Erikoistilanteenkin jaksaa, kun tietää niiden kestävän rajallisen ajan eikä niistä tarvitse vastata muiden töiden päälle. – Henkilöstömme on nykyään innostunut päivittämään osaamistaan. Suurimmat pelot liittyivät siihen, siirretäänkö esimiesvastuita työntekijöille ja kasvaako työn kuormitus sen takia. Myös siksi on hyvä, että työn varsinaisten tekijöiden mielipiteet otetaan huomioon. Ihmiset reagoivat eri asioihin eri tavoin, ja haaste on saada koko työpaikka muuttumaan, Anne Hauta maki toteaa. Ikääntyneitä on paljon: puhtausja ateriapalvelusta kolmasosa jää eläkkeelle viiden vuoden sisällä. Muutosvastarinnan kehä on murtunut. Iin kunnan esimerkki on saanut useita kuntia miettimään vastaavanlaisen hankkeen toteuttamista. Joidenkin ratkaisujen toimivuuden yksinkertaisesti vain näkee paremmin tehtävästä käsin. Muuten vaarana on, että kaikki opittu unohdetaan ja huomaamatta lipsutaan taas entisiin tapoihin. Aija Ylisirniö muistuttaa, että käytännön kokemusta ei voi kaikessa korvata teorioilla. Rahoituksesta vastasi Työsuojelurahasto. – On pötypuhetta, että joillain työpaikoilla ei olisi lainkaan muutosvastarintaa. Asenne uuden oppimiseen on hänen mukaansa muuttunut. Muutoksen vetäjänä toimi Filosofian Akatemia Oy. Valmennuksissa luotiin konkreettisia työkaluja jatkuvan kehittämistyön tueksi. Itseohjautuvuushanke toteutettiin kunnan työllistämispalveluissa sekä ateriaja puhtauspalveluissa tammi–joulukuussa 2020. Uskon, että valmius hyväksyä tekemisen uudet tavat auttaa meitä sopeutumaan myös sen edellyttämiin muutoksiin, Hautamäki summaa. Näkisin tämän arvona jo sinällään. Riesasta mahdollisuudeksi Anne Hautamäki arvioi, että olennaisin muutos koko prosessissa oli se, että hankkeessa mukana olleilla toimialoilla ei koeta toimintojen kehittämistä enää ylimääräiseksi riesaksi. Hautamäki uskoo itseohjautuvuudesta olevan eritoten hyötyä vuonna 2023, kun sote-uudistus astuu voimaan. – Sote koettelee juuri meidän toimialuettamme. Lisätyöt venyttivät usein päiviä yli normaalin työajan, ja kuormitus kysyi työntekijöiden pinnaa. Käytäntö ja teoriat eivät aina kohtaa Iissä törmättiin välillä muutosvastarintaan. On pötypuhetta, että joillain työpaikoilla ei olisi lainkaan muutosvastarintaa.. – Jotta varmistetaan prosessin eteneminen, on todella tärkeää seurata tuloksia ja vaikuttavuutta myös hankkeen jälkeen. – Suunnittelupöydällä asia voi näyttää helpolta ja yksinkertaiselta, mutta käytännössä se ei sitten olekaan. Se kuuluu prosessiin. Esimerkiksi Iissä itseohjautuvuuden kehitystä on varsinaisen hankkeen jälkeen seurattu teettämällä henkilöstön keskuudessa työtyytyväisyysmittaukset neljästi vuodessa. Rukkasimme vain hiukan toimenkuviamme, ja nyt arki toimii paremmin – tämä on sitä itseohjautuvuutta, Ylisirniö iloitsee. TYÖHYVINVOINTIA ITSEOHJAUTUVUUDESTA I ISSÄ ON 10 000 asukasta, ja kunnan palkkalistoilla on reilut 500 työntekijää. Hän jatkaa, että esimiestaitoihin kuuluu saada työyhteisöissä työntekijät ymmärtämään, miksi uudet toimintatavat ovat tarpeen. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 myöskään tule lopettaa virallisen osion päättymiseen. Hankkeella pyrittiin parantamaan henkilöstön työhyvinvointia. Siihen annettiin eväitä koulutuksella
Vastuullisena tapahtumajärjestäjänä me haluamme taata turvallisen messukokemuksen ihan jokaiselle, lupaa Sievola. S SYKSYN TYÖHYVINVOINTI-MESSUT JÄRJESTETÄÄN TERVEYSTURVALLISESTI MAINOS Syyskuun 13.–15. Kättelyjä ja lähikontakteja on hyvä välttää. Pandemian aikana järjestetyissä tapahtumissa tiloja on väljennetty entisestään ja käytävät ja ohjelma-alueet on pidetty avarina. ttt-lehti pikkuilmoituspohja 108x138 mm 2022.indd 1 ttt-lehti pikkuilmoituspohja 108x138 mm 2022.indd 1 19.1.2022 16.02.41 19.1.2022 16.02.41 Varmista ensiapuvalmius sähköalan työssä SPR Hätäensiapukurssi 4 t® verkkokoulutus sähköalan toimijoille sisältää myös sähköalan ensiapukoulutuksen aiheet sähkötyöturvallisuusstandardin SFS6002 mukaisesti ja antaa valmiudet toimia auttamistilanteessa. Messuhallit ovat jo valmiiksi suuria tiloja. Osallistujat käyttivät maskeja, käsien pesuun ja desinfiointiin ohjeistettiin ja pintoja puhdistettiin tihennetysti. päivä järjestettävien Työhyvinvointi-messujen valmistelu jatkuu vakaana. Tampereen Messut seuraa pandemiatilannetta ja ohjeistuksia, ja tiedottaa syksyn terveysturvallisuustoimista hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Tutustu lisää ja tilaa SPR ensiapukurssi henkilöstöllesi! ensiapukoulutus.fi. – Viime syksynä toteutimme jo muutaman messukokonaisuuden, joissa turvallisuus toteutui hienosti. Edellytämme kävijöiltä ja näytteilleasettajilta hyvää käsija yskimishygieniaa. Messuorganisaatio noudattaa tarkkaa omavalvontaohjelmaa taatakseen mahdollisimman turvallisen osallistumisen messutapahtumiin. Lattiatarrat muistuttivat turvaväleistä ja kulkusuunnista, projektipäällikkö Tuija Sievola Tampereen Messuilta kertoo. SAFE Asset Groupin kansainvälinen tutkimus luokitteli messut turvallisemmaksi paikaksi kuin esimerkiksi kauppakeskukset. Sisäänkäynneissä, halleissa ja ravintoloissa on automaatteja, jotka kannustavat huolehtimaan käsien desinfioinnista, jatkaa Sievola. Vain terveenä messuille – Messuille voi osallistua vain täysin oireettomana sekä rokotettuna tai testattuna. – Rokotuskattavuuden nousu lupaa hyvää tuleville messutapahtumille
Lukuvuoden alkaessa koulutusteemaksi nostetaan aina jokin käsitekartan tähden sakaroista. Näin toimien voidaan vaikuttaa vuorovaikutuksen ja yhteistyön onnistumiseen sekä yhteisöllisyyden ja työn imun syntyyn. Yhteistyö antaa voimaa Luokanopettaja Joonas Purojärvi kertoo, että yhteisten pohdintojen ansiosta jokainen voi tuoda esiin näkemyksiään asioista, joita pitää työyhteisössä tärkeinä. Purojärvi korostaa erityisesti yhteistyötä ja yhdessä tekemisen merkitystä päiväkotikoulussa. Tärkeitä taitoja ovat kuunteleminen, palautteen antaminen, erilaisuuden kunnioittaminen, toisiin luottaminen, omien virheiden myöntäminen ja omien ajatusten avaaminen. Arvopaketista kilpailuetua Joel Linna on hyödyntänyt työja organisaatiopsykologian opinnoissaan kokoamaansa käsitekarttaan liittyvää aineistoa myös rekrytoinnissa. Tein kartoituksen, ja kyllähän kaaviolle löytyi vankka pohja myös tutkimuksista. – Päiväkodin ja koulun tiivis yhteistyö tukee silloin, kun lapsi siirtyy aloittamaan koulupolkunsa. Lue juttu sivulta 40. – Näitä käsitellään vuodesta toiseen. Linna kertoo, että nekin, jotka eivät KUV A A KI TU L IK A RI Joel Linna Joel Linna on kiinnostunut myös koulujen turvallisuuden kehittämisestä. Pari vuotta sitten opintovapaallaan Linna haki tukea esimiestyöhönsä suorittamalla työja organisaatiopsykologian perusopinnot. – Olemme työyhteisössä toistemme peileinä ja vuorovaikutuksen kautta muokkaamme käsitystä itsestämme, rehtori Joel Linna sanoo. Kuvion keskellä olevan tähden sakarat viittaavat jokaisen työyhteisötaitoihin. – Olen saanut kollegoilta ideoita kuvataiteen ja musiikin opettamiseen, ja itse olen jakanut harjoitteita ja leikkejä, joita olen oppinut draamakasvatusopinnoissa ja teatteriharrastusten kautta. Tähänkin voi vaikuttaa arvostavan kohtaamisen kautta ja siten, että henkilöja asiajohtaminen ovat tasapainossa. Hän näkee, että turvallisuus syntyy vain konkreettisista teoista. Johtajaan on voitava luottaa Toista työyhteisöön keskeisesti vaikuttavaa asiaa Linna luonnehtii eettiseksi luottamusjohtamiseksi. Purojärvi pitää tätä isona voimavarana. Useimmat asiat liittyvät arvostavaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO PIIRROSKUVA SINI NIHTILÄ ARVOSTAVA KOHTAAMINEN lun avaaja esimerkiksi yksilöllisissä kehitys keskusteluissa ja vaikkapa ristiriitatilanteiden käsittelyssä yleisellä tasolla yhteisön kesken, hän sanoo. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 K ARTAN YDINKOHDAT vastaavat kysymyksiin siitä, mitä minä voin tehdä ja mitä tarvitsen, jotta työyhteisössä on hyvä työskennellä. Hänestä käsitekartan asioiden ja arvojen toteuttaminen – ja myös päivittäminen – on jokaisen yhteisön jäsenen oikeus ja velvollisuus. Kuvion taustalla ovat paitsi johtaminen myös ihmisen tärkeimmät tarpeet yhteisössään: hyväksytyksi tulemisen ja ryhmään kuulumisen tarve. Pienryhmissä pohditaan, miten nämä asiat meillä näkyvät ja mitä ne meillä tarkoittavat. – Kartta on ollut hyvä keskusteVesangan päiväkotikoulun opettajat ovat yhdessä vuosien kuluessa laatineet käsitekartan, joka kuvastaa toimivan työyhteisön edellytyksiä. – Olemme keskustelleet aineiston pohjalta työpaikkahaastatteluissa, ja valitulta olen kysynyt, haluaako hän olla tällaisessa yhteisössä mukana ja kannattaako hän näitä arvoja. ! luo yhteisöllisyyttä. – Halusin myös selvittää, tukeeko alan kirjallisuus käsitekarttaamme, joka on syntynyt omalla porukalla keittiöpsykologian keinoin. Voidakseen seurata johtajaa ryhmän on voitava luottaa, että johtaja toimii sen parhaaksi. Työyhteisön jäsenille on tarjottu tilaisuuksia ja aikaa jakaa toisilleen erityisosaamistaan, jota on kertynyt oman koulutuksen ja harrastuneisuuden kautta
Ryhmä luo ohjelmistonsa itse ja laatii myös lavakoreografiat. Semmarit on toinen tärkeä yhteisö J OEL LINNA on työskennellyt lähes 30 vuotta Jyväskylän Vesangan päiväkotikoulussa, ensin opettajana ja sitten rehtorina. Tämä välittyy oppilaillekin. – Kehitystyöstä on kyse molemmissa: Haetaan uusia tapoja viedä eteenpäin oppilaitostyötä ja kuoromusiikkia. Yhteinen päämäärä ja tavoite Kerron ajatukseni, myönnän virheeni Huomaan, kuuntelen ja annan palautetta Puhun toisesta takanapäin hyvää Näen erilaisuuden vahvuutena Luotan siihen, että myös muut kantavat vastuuta Olenko minä arvoka s. Rasinen kiittää, että Linna on pystynyt taitavasti ja luovasti hyödyntämään käytännössä hyvän työyhteisön periaatteita. Myös henkilöstöltä tulee hyvää palautetta kannustavasta johtamisesta. Kuk a min ä olen . Olisi hyvä, että yhteiskuntana voisimme vaikuttaa tähän kokonaisvaltaisesti. Kokemus arvostuksesta tai sen puutteesta on läsnä jokaisessa sosiaalisessa tilanteessa. Hän sanoo olevansa vahvasti sitoutunut kyseiseen noin 300 oppilaan ja 40 työntekijän kouluun. Vuoden 2021 lopulla Jyväskylän kaupungin työsuojeluvaltuutettujen ryhmä palkitsi Vesangan päiväkotikoulun turvallisena työyhteisönä ”ilmiantojen” perusteella. – Arvostan kovasti hänen toimiaan työyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen kehittämiseksi. Arvostavaa kohtaamista Linna havainnollistaa niin, että silloin kenenkään ei tarvitse pelätä kasvojensa menettämistä eli noloon asemaan joutumista. Hän mainitsee kolmanneksi polttoaineekseen ja rakkauden kohteekseen Jyväskylän kaupungin Kasvun ja oppimisen turvallisuustyöryhmän. Lisäksi korona -ajan aiheuttama huono olo välittyy perheistä ja lapsista. Tähän lehteen käsitekartan piirsi Sini Nihtilä alkuperäisen kuvion pohjalta. Opettajista koostuva Semmarit on show-esityksillään saanut mainetta niin Suomessa kuin maailmallakin. Opettajia kun ollaan, myös koulujen kehityshankkeita visioidaan kuoroyhteisössä. – Kuormitus on kova kaikilla, rehtoreilla ja opettajilla. Hyvän työyhteisön käsitteet -kartta on nähtävissä opettajien sähköisellä ilmoitustaululla. Töihin halutaan tulla. Hän näkee, että juuri näin on mahdollista vaikuttaa organisaatiokulttuuriin. Työkuorma vain kasvaa Opettajiin kohdistuu Joel Linnan mukaan näinä aikoina käsittämättömän iso työkuorma. Palkallahan emme kouluympäristössä pysty kilpailemaan. YHTE ISÖ LLIS YY S VU O RO V A IK UTU S TY ÖN IM U YH TE IS TY Ö. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 ole tulleet valituiksi, ovat kiitelleet saamistaan ajatuksista jälkeenpäin. Kuka min uun usko o. Toinen Linnaa määrittävä yhteisö on jo kolme vuosikymmentä ollut Jyväskylässä perustettu Seminaarimäen mieslaulajat. Koulun työyhteisön kehuttuja taitoja olivat palautteenanto, epäkohtien käsittely, työn riskien tunnistaminen, arvostava keskustelu ja ristiriitojen rakentava käsittely. Työja organisaatiopsykologian opit sopivat yhtä lailla Semmareiden ryhmään. – Näistä puhutaan paljon, mutta ohessa unohtuu se, miten kohtaamme toisemme ihmisinä. Oppilaiden tuen tarve on kasvanut, ja koronakin tuo omat haasteensa. – Olen myös huomannut, että tämä arvopaketti on tuonut meille kilpailuetua silloin, kun hakija on valittu samaan aikaan useampaan paikkaan. Hän on siinä mukana rehtorien yhtenä edustajana. Opetussuunnitelmaan liittyviä hankkeita, mittauksia ja kyselyjä on jatkuvasti. Toiveikkuus on säilytettävä Toiveikkuuden säilyttämistä korostaa myös Linnan esimies, Jyväskylän perusopetuksen palvelujohtaja Tuija Rasinen. – Kun ihmiset saavat tukea toisiltaan, se auttaa. Mih in min ä kuu lun. Toiveikkuudesta on kaikin keinoin pidettävä kiinni, ja siinä auttavat mielekäs työ, hyvä työyhteisö ja elämänasenne. – Siellä löytää kiinnostavia asioita ja kuulee muiden työyhteisöjen ja kuntien hyvistä käytännöistä
V UODEN 2022 ALUSTA lähtien sosiaalija terveysalan työnantajilla on ollut velvolli suus varmistaa, että sen henkilöstön rokotesuoja on kunnossa. Se asettaisi näin työntekijäryhmät jo lähtökohtaisesti eri asemaan riippuen siitä, työskentelevätkö he valtiolla, kunnan työntekijöinä tai yksityisellä sektorilla. Sosiaalija terveydenhuollon työnantajat ovat saaneet oikeuden käsitellä työntekijöiden koronarokotussuojaa tai sairastettua koronatautia koskevia terveystietoja. Jatkossa lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin tulisivat kotona tai etätyöpaikalla työpäivän aikana tapahtuneet tapaturmat, mutta laajennus koskisi vain valtion työntekijöitä. Rokottamaton työntekijä voidaan siirtää sellaiseen työhön, jossa hän ei ole tekemisissä riskiryhmien kanssa. Tällä hetkellä etätyössä vahingot korvataan työnantajalle pakollisesta työtapaturmavakuutuksesta vain silloin, kun tapaturma sattuu työtä tehdessä tai työhön välittömästi liittyvässä toiminnassa – ei esimerkiksi tauoilla. Sääntelyä sovelletaan koko henkilöstöön, joka työskentelee riskiryhmien kanssa, myös viranhaltijoihin. Suunniteltu lakimuutos ei vaikuttaisi yleiseen työtapaturmalainsäädäntöön. Lähde: HS 12.1.2022 KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K. Alustavasti on kaavailtu, että päivärahan voisi vastedes saada myös muun kuin kunnan tartuntatautilääkärin lausunnon perusteella ja ilman karanteenia tai eristystä. Sama koskisi myös sellaisia tautiin altistuneita tai oireettomia henkilöitä, V ALTIOVARAINMINISTERIÖN asettama työryhmä valmistelee lakiehdotusta työtapaturmasuojan laajentamiseksi etätyössä. Valtion henkilöstön työtapaturmasuojan laajentamisen tarvetta perustellaan sillä, että valtio ei voi ottaa yksityisiä lisävakuutuksia. Lakimuutos turvaamaan tartuntatautipäivärahan saantia Laajennettu etätyön tapaturmasuoja valmisteilla, mutta vain valtion työntekijöille Rokotepakko hoitajille vuoden alusta TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN jotka eivät voi mennä lähitöihin tai tehdä etätöitä. Tartuntatautilakiin lisätyn säännöksen mukaan työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronatautia vastaan. TYÖ AJASSA 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 T YÖMARKKINAJÄRJESTÖT JA sosiaalija terveysministeriö valmistelevat lainmuutosta, joka turvaisi tartuntatautipäivärahan saannin koronatautiin sairastuneille työntekijöille tai heidän työnantajilleen. Säännös on voimassa koko vuoden 2022. Jos työntekijällä on lääketieteellinen syy sille, ettei hänen ole mahdollista ottaa koronarokotetta, hän voi työskennellä osoittamalla aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun covid-19-testin negatiivisen tuloksen. Tarkoituksena on suojella vanhuksia ja muita riskiryhmiä sairastumasta. Tapaturmavakuutuskeskuksen lakija lainsäädäntöasioista vastaava juristi Kirsi Pohjolainen pitää erikoisena, että työtapaturmaja ammattitautilakiin tulisi etätyöolosuhdetta koskevia pykäliä eri sisällöillä eri ryhmille. Työnantaja voi keskeyttää työsuhteen ja palkanmaksun, jos sellaista työtä ei ole tarjolla. Lue lisää työtapaturmavakuuttamisesta tttlehti.fi. Työnantajan velvollisuus on varmistaa palvelujen koronaturvallisuus
1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 P ITKÄKESTOINEN ISTUMINEN jäykistää. 35 Uusi sarja: Istujan jumppa TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS. Opettele liikkuvuutta ja voimaa lisäävät jumppaliikkeet, ja ota ne päivittäiseksi tavaksi! Esittelemme vuoden jokaisessa lehdessä uuden liikkeen variaatioineen. Tarvitset vain pehmeän alustan ja joustavat vaatteet. Harjoittelun edetessä vahvistut ja voit vaikeuttaa liikkeitä. S. VUONNA 2022 OPIMME TAUOTTAMAAN ISTUMISTA JUMPPALIIKKEIN TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 28 Perheyritys tuntee työntekijänsä 32 Hapesta puutetta 35 Istujan jumppa: Takamuksen työvuoro 36 Väsymys voi kieliä esidiabeteksesta 38 Terveys ajassa S
Kansainvälisestikin tunnetussa puunjalostuksen perheyrityksessä vaihtuvuus on vähäistä ja työhyvinvointi aina agendalla. PERHEYRITYS TUNTEE työntekijänsä TEKSTI AINO POKELA KUVAT OTTO KOIVULAHTI Koskisen turvallisuuden ja työhyvinvoinnin asiantuntijat kokoontuivat yhteiskuvaan. Kuvassa vasemmalta alkaen työsuojeluvaltuutettu Hannu Ylioja, pääluottamusmies Jarkko Veck, prosessipäällikkö Marika Kärki ja henkilöstöja viestintäjohtaja Minna Luomalahti.. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 Järvelässä kaikki tuntevat yli satavuotiaan Koskisen
1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 J OKAINEN JÄRVELÄSSÄ tuntee jonkun, jo ka on tai on joskus ollut Koskisella töis sä tekemässä saha tavaraa ja jalosteita, vaneria, lastulevyä, ohutviilu vaneria tai viilua. Hän myös kannustaa käyttämään rohkeasti kumppaneita omaa tasoa nostettaessa. Luomalahden mukaan työhyvin vointi vaatii pitkäjänteistä ja syste maattista työtä, jota pitää johtaa koko ajan. Moni asia on kehittynyt vuosien reilusti parempaan suuntaan. Tulokset ovat jo nyt olleet rohkai sevia. Hänen mukaansa työhyvinvoin ti on yksinkertaistettuna tuottavuutta. Panostus työhyvinvointiin kannattaa Hannu Yliojan pitkä ura koskislaisena ei ole poikkeus. Se varmasti pitää ainakin osiltaan paikkansa, hän sanoo. Työ hyvinvointikyselyn mittarit ovat Luo malahden mukaan yksi tärkeimmistä johtamisen mittareista. Perheyritys työllis tää noin 900 henkeä, joista noin 700 Järvelässä. Ylioja on tänä aikana nähnyt hurjan kehityksen niin työturvallisuu dessa kuin työhyvinvoinnissakin. – Toiminta on nykyään paljon syste maattisempaa ja esimerkiksi tapatur miin suhtaudutaan tyystin eri tavalla, riskikartoitusten ja ennakoinnin kaut ta ennalta ehkäisten, Ylioja toteaa. – Olen kuullut sanottavan, että yksi euro työhyvinvointiin tuo kuusi eu roa takaisin. Kysely kartoittaa työhyvinvointia Koskisella on tuotantolaitokset Järve lässä ja Hirvensalmella sekä kansain välistä toimintaa. Perus asioista huolehtiminen ja työhyvin vointiin panostaminen vaikuttavat Yliojan mukaan paljon viihtyvyyteen ja vaihtuvuuteen. Pintaviilun lajittelu tehdään käsin. Viime vuonna 72 prosenttia henkilös töstä vastasi kyselyyn, tavoite on vähintään 80 prosenttia. Kyselyn tu lokset puretaan ja niistä keskustellaan esimiesvetoisesti yhdessä. Koskisen henkilöstö ja viestintäjoh taja Minna Luomalahti on samoilla lin joilla. Ylioja kertoo, että yrityksessä on panostettu työturvallisuuteen esimer kiksi luomalla tukijärjestelmiä sekä kannustamalla tekemään aloitteita ja turvallisuushavaintoja. Siihen, miten ihmiset voivat ja miten heitä voisi tukea entistä parem min, kiinnitetään paljon huomiota. Yrityksessä on tyypil lisesti pitkiä työuria ja yksiköitä, joissa vaihtuvuus on todella pientä. Työsuojeluvaltuutettu Hannu Ylioja on ollut talossa jo hieman yli 40 vuot ta, joista 25 vuoden ajan hän on toimi nut kokoaikaisena työsuojeluvaltuu tettuna. Yrityksellä on aktiivista yhteistyötä esimerkiksi työterveyshuol lon ja työeläkeyhtiöiden sekä ulkopuo listen valmennusyritysten kanssa. Vaikka yrityk sen virallinen nimi on Koskisen Oy, sitä kut sutaan nimellä Koskinen, ja näin myös yritys itse haluaa nimeä taivutettavan. – Meillä halutaan pitää työntekijöistä huolta ja auttaa heitä selviämään työs tään. Yrityksen tavoitteena on tehdä toimia, jotka parantavat niin kyselyn tuloksia kuin vastausprosenttiakin. Viilupinon korkeus on ergonomisesti optimaalinen.. Luomalahti toteaa, että teollisuudes sa unohdutaan helposti puhumaan määrästä, laadusta ja tehokkuudesta mutta työntekijöiden jaksaminen jää käsittelemättä. Koko henkilöstölle tehdään vuo sittain työhyvinvointikysely, jossa kysytään esimerkiksi jaksamiseen ja toimintakykyyn liittyviä asioita. Tavoitteena on herätellä ihmisiä pohtimaan työ hyvinvointiin liittyviä asioita, ja siten kyselyn purkutilaisuuksista saadaan entistä hedelmällisempiä
Esimieheksi kasvaminen ei ole tapahtunut yhdessä yössä, vaan se on vaatinut aikaa ja paneutumista. Kaikessa pitää myös nähdä ihminen kokonaisuutena. Viiluosastolla Kärjen alaisuudessa työskentelee 70 henkeä. Myös työhyvinvointi kysely ja sen tulosten purkaminen antavat hyviä eväitä esimiestyöhön. Puolentoista millin paksuiset koivuviilut ladotaan tilattuihin mittoihin ladontaasemalla. Työ pisteellä on käytössä työkierto, jossa latoja vaihtaa tunnin välein paikkaa puristimenhoitajan kanssa.. Kärki toteaakin hyötyneensä paljon esimiesvalmennuksista, joita järjestetään eri teemoista. Varhaisen tuen avulla vaikeistakin asioista pystytään keskustelemaan luontevasti ja tekemään toimia, Luomalahti kertoo. Työpaikoilla on hänen mukaansa tärkeää tunnistaa käytettävissä olevat keinot mahdollisimman laajasti. – Esimiehet ovat osanneet tämän jo iät ja ajat, mutta meillä on tahtotila kokonaiseen kulttuurinmuutokseen. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 – Työhyvinvointi pitää olla koko ajan agendalla, ei se tule itsestään. Iso haaste onkin saada kiinni ne, joilla on riski menettää työkyky, Luomalahti toteaa. – Näissä osallistujina tietysti ylikorostuvat jo valmiiksi aktiiviset ihmiset. Esimiestyöhön saa valmennusta Levyteollisuuden prosessipäällikkönä työskentelevä Marika Kärki on toiminut esimiestehtävissä kaksi vuotta. Työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista tuetaan muun muassa liikkumiseen kannustamalla. Monesti esimerkiksi työkykyneuvottelussa löydetään omasta talosta uusia tehtäviä tai räätälöidään olemassa olevia tehtäviä. Kärjen tiimi koostuu kolmesta osastosta, jotka työskentelevät neljässä vuorossa. Vaikeistakin asioista voi keskustella Viime syksynä Koskisella otettiin käyttöön varhaisen tuen valmennus, jossa esimiehiä opetetaan tunnistamaan hyvissä ajoin mahdollisia merkkejä työkyvyn muutoksista. Yrityksessä on vuosien varrella ollut erilaisia liikuntaryhmiä, joiden avulla on pyritty innostamaan ihmisiä eri lajien tai kuntosaliharjoittelun pariin. Myös kuntouttaminen uuteen tehtävään on mahdollista. Koko henkilöstölle on myös tarjottu kehon ikä -kartoitus. Jos ihmisemme eivät voi hyvin, kaikki kovatkin mittarit menevät huonoon suuntaan, Luomalahti toteaa. Esimerkiksi työntekijän käytös voi muuttua, hänelle alkaa tulla pieniä poissaoloja, tai hän ei enää selviydy työstään. Työhyvinvointikyselyn purkutilaisuuksia järjestetään siis yksistään hänen tiimissään kaksitoista, jotta Jos ihmisemme eivät voi hyvin, kaikki kovatkin mittarit menevät huonoon suuntaan
Koskisen pääluottamusmies Jarkko Veck tuntee vuorotyön vaikutukset. – Kun on vielä laaja työterveyspalvelu tehdasalueella, matalan kynnyksen apua on nopeasti lähellä, Veck kiittelee. Myös työsuojelun yhteistyö työterveyshuollon, henkilöstöpuolen ja johdon välillä on ollut avointa ja välitöntä. Paljon riippuu siitäkin, miten esimiestyö ja johtaminen hoituvat. – Täällä on pitkiä työsuhteita. Meillä on hyvät ohjeet ja toimintamallit sekä hyvä tuki ja yhteishenki. – Koen, että ihmisten kohtaaminen toteutuu meillä aika hyvin. Tämä puhuttaa kaikkia meitä alalla ja teollisuuden luottamusmiestehtävissä toimivia, Veck toteaa. Vanerin pintaviat ja halkeamat korjataan kittaamalla. Ennen luottamusmiespestiään hän ehti työskennellä vaneripuolella 25 vuotta. Esimiehet tuntevat hyvin työntekijänsä ja ovat selvillä tiimiensä tilanteista ja poissaoloista. Tärkeintä on, että työntekijät pääsisivät työpäivän jälkeen terveinä ja hyvinvoivina kotiin. Intraan luotu järjestelmä tukee jatkuvaa kehittämistä. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 vinkkiä TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 1. – Kaikki tilanteet eivät suinkaan ole olleet helppoja, mutta kaikesta on selvitty ja selvitään jatkossakin. Lindberg nostaa esiin myös työsuojelun toimivuuden: riskien arviointi ja työpaikkaselvitykset ovat hyvin hallussa. Hän pitää tärkeänä, että työntekijöillä on helppo pääsy vastaanotolle. 3 Vinkit antoi Koskisen henkilöstöja viestintäjohtaja Minna Luomalahti. kaikki pääsevät osallistumaan. Työterveyshuolto toimii tehdasalueella Järvelän tehdasalueella on paitsi yrityksen puunjalostuksen ja pääkonttoritoiminnot myös työterveyshuollon työpaikkavastaanotto, joka on järjestetty palveluntuottajan kautta. Ilmapiiri on avoin, voidaan keskustella vaikeistakin asioista, Kärki toteaa. Monille työpaikka tuntuu olevan toinen koti, ja osa asuukin ihan lähellä. 3. Lindbergin mukaan valmistavassa teollisuudessa työskentelevät hakeutuvat työterveyshuoltoon erityisesti tukija liikuntaelimistön vaivojen takia. Työterveyshoitaja on paikalla viitenä päivänä viikossa, lääkäri kolmena. Hän saa esimiestyöhönsä tukea valmennusten ja johdon lisäksi muilta esimieskollegoilta, HR-osastolta ja työterveyshuollosta – näiden kanssa jaetaan ajatuksia ja etsitään ratkaisuja. Kittauslinjalla painavat levyt kulkevat ja kääntyvät konevoimalla, itse kittaustyö tehdään käsin.. Työterveyshoitaja Katja Lindberg on oppinut tuntemaan Koskisen väen hyvin. Työporukka on mukavaa ja tuntevat toisensa hyvin, huumoria riittää, Lindberg pohtii. – Vuorotyössä on omat haasteensa, ja se heijastelee elämän kaikkiin osa-alueisiin. Muista, että työhyvinvoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. 2. Kysely avaa esimiehille työntekijöiden näkökulmia ja välittää palautetta, jota ei välttämättä tulisi annettua suoraan. Lisäksi vuorotyö tuo tyypillisesti uniongelmia ja muita jaksamisen haasteita. Käytä rohkeasti asiantuntija-apua yrityksen tason nostamiseen. Näe ihminen kokonaisuutena. Tämä vie aikaa, mutta on kuitenkin Kärjen mukaan kaikille osapuolille antoisaa. Työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita työhönsä – varmaan sen tähden ovat viihtyneetkin. Työsuojelu jatkuvaa kehittämistä Työterveyshoitaja Lindbergin mielestä Koskisella pidetään työntekijöistä hyvää huolta. Töistä pitää pystyä palautumaan, ja aikaa pitää jäädä kavereille ja perhe-elämälle. Järvelässä ja Hirvensalmella työskennellään kolmessa vuorossa. Vuorovaikutus on avointa, Lindberg toteaa. Lisäksi Järvelässä on työfysioterapeutin vastaanotto viikoittain. – Esimiestyöstä Koskisella on tullut aito välittämisen tunne. Varhaisen tuen malli on todettu toimivaksi. Veck kertoo esimiestasolla työskentelevien olevan valmennettuja pitämään huolta työntekijöistä
Keuhko ahtaumataudin oireita voi helpottaa ja sairauden etenemistä hidastaa liikkumalla säännöllisesti.. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA AINO-KAISA LONKA TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT Heli Salo käyttää happi viiksiä liikkeellä ollessaan ja kuntoillessaan
Flunssat pitkittyivät ja kestivät aina vähintään kaksi viikkoa. Kun työnantajayrityksen omistaja vaihtui vuonna 2014, toimistotyöt ulkoistettiin ja Salo irtisanottiin taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Hengitystieja rasitusoireet lisääntyivät. Salon mukaan tämä johtui hänen iästään ja sukupuolestaan: ei työikäisellä ja naisella voi olla keuhkoahtaumatautia. Oireita ei otettu tosissaan Oireet olivat vaivanneet Saloa jo pitkään, mutta lääkärissä niitä ei kuitenkaan otettu vakavasti. Salo nukkui vähintään kymmenen tuntia yössä ja koki silti olevansa aina hyvin väsynyt. – Jouduin haukkomaan happea, ja astmaa sairastava ystävä oli hyvin huolissaan yskimisestäni. Stressikin saattoi siihen vaikuttaa, se on aina pahentanut oireita. Samoihin aikoihin hän alkoi kärsiä hengitystieoireista. Työ oli itsenäistä ja palkitsevaa, ja viihdyin hyvin. Hapesta PUUTETTA Keuhkoahtaumataudin osuuden artikkelista tarkisti professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.. Vuonna 2010 Salo työskenteli vuoden verran tiloissa, joissa todettiin homeongelma. PEF-puhalluskokeen tulos oli kyllä alakanttiin, mutta spirometriaa ei edes tehty. Oireilu alkoi homealtistumisen aikoihin Salo aloitti työt pienen yrityksen toimistosihteerinä vuonna 2007. Nyt hän hengästyi portaissa ja ylämäissä, ja syke kohosi ja rintaa puristi erityisesti, jos mukana oli vähänkään kantamusta. Ensisijaista on kuitenkin savuttomuus. Tehdyt tutkimukset olivat pintapuolisia. – Olin seitsemän vuotta tuossa yrityksessä. Salo huomasi myös, ettei jaksanut enää kuntoilla kuten ennen. Työpäivää tupakalla käynti tauotti Salon mielestä sopivasti. Ystävän kanssa käydyn vakavan keskustelun seurauksena Salo päätyi lopettamaan tupakoinnin. Työnantajani kannusti ja maksoi koulutuksen. Keuhkoahtaumatauti on yleinen, yleensä tupakoinnista johtuva sairaus, jonka tärkein hoitomuoto on liikunta. Lyhyitä, satunnaisia ajanjaksoja lukuun ottamatta hän oli ollut ilman tupakkaa vain kolme vuotta lasten saamisen aikoihin. – Röntgenkuvissa ja verikokeissa ei näkynyt mitään sairauteen viittaavaa. Oireet olivat jo vakavia. Päivän ensimmäinen savuke syttyi heti aamukahvin jälkeen. Töissä ollessani kouluttauduin taloushallinnon sihteeriksi. Hän oli ollut aktiivinen terveysliikkuja, harrastanut pesäpalloa, itsepuolustuslajeja sekä käynyt ryhmäliikuntatunneilla ja lihaskuntojumpissa. Kun hän lopullisesti sammutti savukkeensa kesäkuussa 2014, aloittamisesta oli kulunut 29 vuotta. Sairauden selvittämistä hankaloitti myös se, ettei Salolla ollut enää työterveyshuoltoa eikä sen tuomaa säännöllistä hoitosuhdetta. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 H ELI SALO , 50, aloitti tupakanpolton jo 14-vuotiaana
Ennen liikuntasuo ritusta hän ottaa avaavaa suihketta. Alalla on kuitenkin muutakin työ tä kuin piirivartiointia, ja tähtäsin aulapalvelutyöhön. Korkeavyötäröiset housut puristivat pallean kohdalta. Tajusin myös, ettei vartijan työ ole vaihtoehto, koska työ on fyysistä. Jouduin haukkomaan happea, ja astmaa sairastava ystävä oli hyvin huolissaan yskimisestäni.. Hannele Siltanen väitteli keuhkoahtaumataudin omahoidon ohjauksesta keväällä 2021. Liika kilot tulee laihduttaa, koska ylimääräinen vatsa rasva ei anna keuhkoille tilaa hengittää. Yksi vertainen vinkkasi pneumonia eli keuhko kuumerokotteen tärkeydestä. Keuhkoahtaumataudin diagnoosin hän sai syksyllä 2020. Myös ruokavalioon on kiinnittävä huomiota. Salo välttää gluteenia, hiivaa ja ylimääräistä sokeria, koska hänellä ne turvottavat suolistoa. Parhaillaan hän opiskelee kirjanpitoa ja palkan laskentaa. Keuhkoahtaumatau dista on kyse silloin, kun keuhkoputket eivät enää laajene, vaikka käytetään laajentavaa lääkitystä, ja hen genahdistus on jatkuvaa eikä kohtauksittaista, kuten astmassa. Salo on halunnut ottaa selvää sairaudesta ja ollut hyvin motivoitunut hoitoon – toi sin kuin monet, jotka häpeilevät itse aiheutettua sai rauttaan. Hän on toden nut, että syyllisyyden ja häpeän seurauksena sairauden oireita voidaan piilotella, mikä viivästyttää hoitoon ha keutumista ja hoidon aloittamista. Tärkeää on myös valistaa nuorisoa siitä, etteivät he edes aloittaisi tupakointia. Siksi hän on oi keutettu työvoimakoulutukseen korvauksen turvin. Tavoitteen rajallisuus auttoi selviämään savuttomasta päivästä. Sekä turvotus että lima hait taavat hengitystä. Siltanen painottaa jokaisen yhdenvertaista oikeutta saada hyvää hoitoa riippumatta siitä, mikä sairauden on aiheuttanut. Valmistuttuaan vuonna 2019 Salo teki ensin lyhyen aikaa vartijan töitä ja sitten määräaikaisen, puolitoista vuotta kestäneen sijaisuuden turvallisuusalan opet tajana. Sairastaessa ystävien ja vertaisten tuki on ollut tär keää. – Koska olen pienikokoinen ihminen, etenkin mie het ihmettelivät ja naureskelivat päätöstäni hakeutua turvallisuusalalle. Apua liikunnasta ja ruokavaliosta Keuhkoahtaumasta ei parane, mutta oireita voidaan helpottaa ja taudin etenemistä hidastaa liikunnalla, lääkehoidolla ja ruokavaliolla. Työterveyshuollossa hänet viimein tutkittiin perus teellisesti. Erityisesti alipainoinen tarvitsee ravintoonsa proteiinia lihaskadon ehkäisemiseksi. Löytyykö työpaikka, jossa on puhdas sisäilma tai mahdollisuus etätyöskentelyyn. Uusi ura ei auennutkaan Heli Salo työskenteli irtisanomisen jälkeen vuoden määräaikaisessa tehtävässä toimistoassistenttina, minkä jälkeen toimistotöitä ei enää Kotkan seudulta hänelle löytynyt. Lisäksi hän käyt tää keuhkoputkia avaavaa ja hoitavaa pitkävaikutteista suihkelääkettä aamuin illoin. Työttömyyttä kesti viisi vuotta. – Sain sieltä tietoa, vertaistukea ja hyviä neuvoja sai rauden hoitoon. Hengitystieinfektiot voisivat olla kohtalokkaita. ”Tänään en polta” Heli Salo on Hengitysliiton kouluttama kokemustoi mija ja toimii vertaistukena sairastuneille. Joka päivä hän totesi itselleen: tänään en polta. Edistääkseen työllistymistään hän suoritti turvalli suusalan tutkinnon. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 Spirometrialla tutkitaan, onko oireilevalla hengitys toiminnan vajausta ja johtuuko se keuhkoputkien ah tautumisesta keuhkoputkissa. Läsnäopiskelu luokassa on kui tenkin aiheuttanut ongelmia. Hän on myös huomannut, että maitotuotteet ja sitrushedelmät ker ryttävät limaa kurkkuun. Siksi tulevaisuus toimistotyössä arve luttaa. Tämän jälkeen Salo osallistui Kelan sopeutumisval mennuskurssille. Heli Salo hoitaakin itseään liikkumalla säännöllisesti. Sairautta hävetään Koronaaika on aiheuttanut Salolle ylimääräistä huolta. Hän on ottanut keuhkoahtaumaa sairastavalle suosi tellut influenssa, korona ja pneumokokkirokotteet. Kun Salo lopetti tupakoinnin, hänen oli hyvin vaikea ajatella loppuelämää ilman tupakkaa. Diagnoosi helpotti, kun pääsin pe rehtymään tautiin. Keuhko ahtaumapotilas käyttää hengittämiseen tavallista enemmän energiaa. Kertoisin heille, että kun nyt imette tupakkaa, seuraavaksi vedätte ilmaa happiviiksien kautta. – Voisin mennä puhumaan nuorisolle happitankki selässä. Joskus apu löytyy entsyymivalmis teista, jotka pilkkovat ruokaa helpommin sulavaan muotoon. Hajusteherkkyys on vai vannut Saloa lapsesta asti, ja sairaus on voimistanut sisäilmaoireita. Toinen suositteli Salolle hengitysfysioterapiaa, josta olikin suuri apu taudin oireiden hallinnassa. Salolla on nyt lääkärin kirjoit tama lausunto siitä, ettei hän pys ty vartijan työhön. – Ja jos ei pysty ajattelemaan kokonaista päivää, voi olla tupakoimatta tunnin kerrallaan, hän neuvoo. Hän uskoo, että hänellä on paljon annettavaa, koska hän on itse kokenut hankaluuksia avun ja hoidon löytymisessä. Jopa vartijan työssä käytetyt vaatteet tuntuivat haittaa van hengitystä
Nosta lantio ylös ja pidä ylhäällä liikkumatta. Lähtöasento on sama kuin edellä. 2. Laske alas ja toista liikettä 15–20 kertaa. Jos pakara on heikko, muille kehon lihaksille ja nivelille kohdistuu liikaa kuormaa, mikä voi johtaa lantion virheasentoon, ryhtiongelmiin ja selkäkipuihin. Aktivoi ensin pakaralihakset niitä puristamalla, ja nosta sitten lantio ylös. Säilytä selässä lantion normaali kaariasento. Silloin liike haastaa entistä enemmän takaosan lihaksia ja tasapainoa ylläpitäviä keskivartalon lihaksia. Pidä tukijalan pakara tiukasti töissä noston aikana. Takamuksen työvuoro TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN OHJEET MINJA JÄMSÄNEN, PILATES STUDIO HYVÄOLO LANTIONNOSTO 1. 1 1 2 2 Kokeile myös: kyykky, portaiden nousu ! IST UJAN J U M P P A. Kokeile liikettä myös rullaamalla jumppamatto jalkapohjien alle. 2. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 P AKARALIHAKSELLA ON TÄRKEÄ tehtävä ylläpitää asentoa ylös noustessa ja liikkuessa. Lihasta olisi hyvä herätellä ja voimistaa päivän mittaan, koska istuessa se lepää ja voi jäädä ikään kuin nukuksiin. LIIKETTÄ NIVELIIN JALANNOSTO 1. Asetu selällesi jalat koukussa. Laske lantio alas ja toista liikettä 15–20 kertaa. Nosta jalkaa vuorotellen ylös. Lantionnosto on tehokas liike pakaralle, alaselälle ja takareisille. Kun olet vahvistanut lihaksia perusliikkeellä, voit lisätä siihen jalannoston
Sillä tarkoite taan diabetesta edeltävää tilaa, jossa sokeriaineenvaihdunta on jo jossain määrin häiriintynyt, muttei kuiten kaan vielä niin paljon, että häiriön voisi diagnosoida diabetekseksi. Myös monien Häiriö sokeriaineenvaihdunnassa voi pysyä pitkään piilossa. Sokeriarvot seurantaan Häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta ei aiheuta esidia beteksessa välttämättä minkäänlaisia oireita, joten se voi pysyä pitkään piilossa. – Esidiabetes tarkoittaa normaalia korkeampaa ve rensokeria. Siksi sokeriaineenvaihdun nan häiriöiden seulominen on tärkeää myös työter veyshuollossa. Myös ruoka, liikunta ja nukkumistottumukset vaikuttavat. Sen perusteella voi hakeutua verensokerin mittaukseen tai sokerirasituskokeeseen. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 TERVEENÄ TÖISSÄ A RVIOLTA JOPA MILJOONALLA suoma laisella on esidiabetes. Keskeinen riskitekijä on lihavuuden ja TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUVAT SHUTTERSTOCK Väsymys voi kieliä esidiabeteksestä vyötärölle kertyvän ylipainon kehittyminen. Esidiabetes kehittyy altistavien geenien, ympäristö tekijöiden ja elintapojen monimutkaisessa vuorovai kutuksessa. Se käsittää sekä verensokerin kohonneen paastoarvon että heikentyneen sokerinsiedon, kertoo sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Suomen Diabetesliitosta. – Seulontaan voidaan käyttää tyypin 2 diabeteksen riskitestiä. Jos esidiabetesta ei hoideta elintapamuutoksilla, tilanne voi edetä diabetesdiagnoosiin saakka.. Mahdollisista oireista tyypillisin on li sääntynyt väsymys. Tupa kointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat sokeriaineenvaih dunnan häiriöille altistavia elintapoja
– Karkea arvio on, että 3–5 vuoden kuluessa 25 prosentilla esidiabeetikoista verensokeriarvot korjaantuvat normaalille tasolle, 50 prosentilla arvot pysyvät ennallaan ja noin 25 prosentilla esidiabetes etenee diabetekseksi. Proteiinia, kuitua ja pehmeää rasvaa Säännöllinen ruokarytmi tukee painonhallintaa, sillä se auttaa pitämään ateriakoot kohtuullisina. Vältä tupakointia.. Ne pienentävät aterianjälkeistä verensokerin nousua erityisesti siksi, että rasva hidastaa mahalaukun tyhjenemistä. Elintapamuutoksista on apua Tietoon sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä on syytä suhtautua vakavasti. Ilman ehkäiseviä toimia tilanne johtaa isolla osalla ihmisistä tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Jo kymmenen prosentin lasku painossa merkitsee verensokerin hallinnassa huomattavaa muutosta. Esidiabeteksessa verensokerin paastoarvo on välillä 6,1–6,9 (mmol/l eli millimoolia litrassa) ja sokerirasituksessa 2 tunnin arvo on heikentyneen sokerinsiedon alueella eli välillä 7,8– 11,0 (mmol/l). Mitä useamman verensokeriin vaikuttavan elintavan saa kuntoon, sitä parempi. Silloin sokeriarvo kannattaa mittauttaa aikuisiällä vähintään viiden vuoden välein tai tiheämminkin, jos tunnistaa elintavoissaan altistavia tekijöitä. Riittävästi liikuntaa ja unta Ruokatottumusten lisäksi on hyvä huomioida myös muut verensokeriin vaikuttavat elintavat. Kun ateriavälit eivät veny liian pitkiksi, nälkä ei pääse kasvamaan hallitsemattoman suureksi. Liiku säännöllisesti. – Verensokerin säätely vaatii, että ihminen on aktiivinen. Sopiva määrä proteiinia on oman kämmenen kokoinen annos esimerkiksi kalaa, kanaa tai tofua. Myös unella on sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä ratkaiseva roolinsa. Liikunta parantaa sekä insuliinin eritystä että insuliiniherkkyyttä elimistössä, Laatikainen kertoo. Aterialle kannattaa lisätä myös pehmeän rasvan lähteitä, kuten öljypohjaista salaatinkastiketta tai pähkinöitä ja siemeniä. Usein kokonaisuuteen liittyy laajempi aineenvaihdunnan häiriö, metabolinen oireyhtymä, jossa häiriöitä voidaan samanaikaisesti todeta verensokerissa, veren rasva-arvoissa ja verenpainetasossa. Huonosti nukuttu yö kasvattaa ruokahalua ja hiilihydraattien himoa, millä voi olla haitallisia seurauksia painonhallinnan kannalta. Kun esidiabetekseen liittyy ylipainoa tai lihavuutta, tärkein verensokerin hallintaa tukeva keino on laihdutus ja pysyvä painonhallinta. – Käytännössä se tarkoittaa, että runsaasti lisättyä sokeria sisältäviä ruokia ja niukasti kuitua sisältäviä ruokia käytetään vain harvakseltaan, Laatikainen opastaa. – Ihanteellisin näyttäisi olevan noin 7–8,5 tuntia kestävä yöuni, Laatikainen mainitsee. Tie esidiabeteksesta tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen ei ole väistämätön, jos tilanteeseen puuttuu aktiivisesti elintapamuutoksilla. Satsaa riittävään uneen. Lisäksi kannattaa lopettaa tupakointi ja vähentää runsasta alkoholin käyttöä. Käytä alkoholia vain kohtuullisesti. Se edistää kylläisyyttä, tehostaa insuliinin eritystä ja auttaa laihdutusvaiheessa säilyttämään lihaksia. – Jos omilla vanhemmilla tai sisaruksilla on todettu tyypin 2 diabetes, se kielii alttiudesta sokeriaineenvaihdunnan häiriöille. Käytännössä häiriöt sokeriaineenvaihdunnassa todetaan laboratoriotutkimuksilla. Ruokavalion laadullisista tavoitteista tärkein on pitää raffinoitujen eli nopeasti sokeroituvien hiilihydraattien saanti mahdollisimman vähäisenä. Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen esittelee vuonna 2020 ilmestyneessä tietokirjassaan Verensokeri hallintaan – eroon esidiabeteksesta runsaan valikoiman keinoja, joilla verensokerin voi saada parempaan hallintaan. EHKÄISE ESIDIABETESTA Pyri pysyvään painonhallintaan. Päivän pääaterioilla on hyvä syödä riittävästi proteiinia. Unenpuute heikentää insuliinin eritystä ja lisää insuliiniresistenssiä elimistössä. Sitä tulisi harrastaa mielellään 5–7 tuntia viikossa. Tämä riippuu pitkälti siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin ryhtyy, Ilanne-Parikka sanoo. Erityisen tärkeä osa verensokerin hallintaa on säännöllinen liikunta. Esidiabeteksen etenemistä voi estää Pirjo Ilanne-Parikan mukaan esidiabeteksen etenemistä voi estää laihduttamalla, liikkumalla, syömällä terveellisesti ja nukkumalla riittävästi. – Häiriöt lisäävät alttiutta sydänja verisuonisairauksille, erityisesti sydänveritulpalle, eteisvärinälle ja aivo verenkiertohäiriöille, Ilanne-Parikka kertoo. Panosta terveelliseen syömiseen. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 muiden sairauksien yhteydessä tutkitaan usein verensokeri, Ilanne-Parikka sanoo
Terveyttä ja oireilua koskevien kysymysten käsittely kuuluu aina terveydenhuollon ammattilaiselle eikä ole esimerkiksi kuntotutkijan, sisäilmaasiantuntijan tai rakennusterveysasiantuntijan tehtävä. Ulkopuolinen rakennusterveysasiantuntija voi rakennuksen tutkimisen lisäksi laatia altistumisolosuhdearvion ja johtaa selvitysprosessia. !. Sen perusteella tehtyjen myönteisten sairauspäivärahapäätösten kuukausittainen määrä kuitenkin kasvoi vuoden aikana. Työterveyshuollon tehtävä on arvioida terveysnäkökulmaa ja antaa tietoa terveysvaikutuksista. Osalla ihmisistä sisäilmaan liitettyjen oireiden taustalla on ympäristöherkkyys, jolloin oireet ovat yleensä pitkittyneitä ja laaja-alaisia. Kiinteistön omistaja puolestaan huolehtii rakennuksen kunnosta ja ylläpidosta. Pelkästään oireita ja haittoja kysymällä ei voi tehdä päätelmiä rakennuksen kunnosta. Osalla oireet ovat olleet niin lieviä, etteivät ne ole estäneet työntekoa. Myös vastuut jakautuvat eri toimijoille. Kaikki tautitapauk set eivät kuitenkaan tule ilmi tilastoista, koska kaikki sairastuneet eivät ole hakeneet tai saaneet sairauspäivärahaa. Oireilua koetaan myös rakennuksissa, joissa olosuhteet ovat kunnossa. Tiedot perustuvat Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen. Tilojen käyttäjien vastuulla taas on ilmoittaa haitoista ja käyttää tiloja käyttötarkoituksen mukaisesti. Pitkäkestoisen COVID-19-taudin diagnoosi otettiin käyttöön vasta loppuvuonna 2020, joten siltä vuodelta saajia ei ole. – Huojentavaa potilaiden kannalta on se, että pääosalla niistä, joilla COVID-19 on todettu, työkyvyttömyysjakson pituus jää melko lyhyeksi, sanoo Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen. Sisäilmastokyselyn avulla saadaan tietoa käyttäjien sisäympäristöön liittämistä oireista ja haitoista. Työnantaja varmistaa, että tilojen käyttäjät tuntevat haittailmoitusmenettelyn ja keskeiset toimintatavat ongelmien ratkaisemisessa. Kaikilla sairastuneilla ei ole ollut diagnoosia. Työterveyslääkäri perehtyy työtiloja koskeviin altistumisolosuhdetietoihin. Tässä hän konsultoi rakennusterveysasiantuntijaa. Pitkäkestoinen koronatauti ei näy vielä sairauspäivärahoissa KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Sisäilmaoireilu on yleistä – ongelmia ratkotaan moniammatillisesti Lue koko juttu TTT-lehden nettisivulta. Sen ovat kirjoittaneet Titta Manninen ja Hanna Keränen Työterveyslaitoksesta. Myös työkyvyttömyyseläkehakemuksissa diagnoosi voi alkaa näkyä myöhemmin. Erityisesti Facebook, Snapchat ja TikTok liittyivät masennusoireisiin. Pitkäkestoinen koronatauti saattaa näkyä Kelan sairauspäivärahatilastoissa laajemmin vasta viipeellä, kun tautitapaukset edelleen yleistyvät ja diagnosointikäytännöt vakiintuvat. Sisäilmaongelmia tulisi olla selvittämässä ainakin kiinteistön omistajan, linjajohdon, tilojen käyttäjien, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat. Selvää ei ole, ovatko masennusoireet seurausta sosiaalisen median käytöstä vai käyttävätkö masennukseen taipuvaiset muita enemmän sosiaalista mediaa. Se varmistaa osaamisen ja lisää käyttäjien luottamusta ongelmien ratkaisemiseen. P ITKÄKESTOINEN COVID-19 ei ole toistaiseksi aiheuttanut kovin paljon työkyvyttömyyttä, jos tarkastellaan Kelan maksamia etuuksia. J OKA KOLMAS toimistotyöntekijä kokee jatkuvia olosuhdehaittoja työpaikan sisäilmastoon liittyen ja joka viides viikoittaisia oireita työympäristöön liittyen. Samansuuntaisia yhteyksiä on aiemmin havaittu nuoremmissa ikäluokissa. TERVEYS AJASSA 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 Somen käyttö yhteydessä myös viisikymppisten masennusoireisiin KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K S OSIAALISTA MEDIAA käyttävillä viisikymppisillä saattaa olla muita korkeampi riski saada masennusoireita. Vuoden 2021 aikana vain noin 350 henkilöä sai sairauspäivärahaa pitkäkestoisen koronataudin takia
Tässä numerossa 40 Konkretiaa koulun turvallisuuteen 42 Työturvallisuutta luovalla otteella 46 Onko työpaikallasi jo tehty lakisääteinen radonmittaus. 48 Tapaturmainen kuolema: Lakaisukonetta huoltanut kuljettaja sai surmansa. 40 Lue koulujen turvallisuutta parantavista ratkaisuista. S. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus U SEIN TURVALLISUUS KOULUISSA jää yhden asiasta innostuneen kontolle, kun tarkoituksenmukaisempaa olisi tehdä kehittämistyötä yhdessä. OPPILAITOKSISSA VÄKIVALLAN UHKAA ON TORJUTTAVA YHDESSÄ TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K S. Erityisesti kriisi tilanteissa johdon rooli on ratkaiseva esimerkiksi viestinnässä. Kouluissa on edistetty turvallisuutta esimerkiksi tekemällä lyhyitä videoita infotaululle toiminnasta tulipalossa laatimalla turvallisuusviestinnän vuosikello toteuttamalla turvallisuuskävely yhdessä henkilöstön kanssa pitämällä ”vanha kunnon työpaikkapalaveri” työturvallisuusteemasta. Työterveyslaitoksen kehittämässä Väkivallan uhan hallinta verkkovalmennuksessa paneudutaan siihen, miten työpaikal la edistetään väkivallan nollatoleranssia sekä ennakoidaan ja hallitaan väkivallan uhkaa. Esimerkit ovat Laurea ammattikorkeakoulun ja Työterveys laitoksen WAUhankkeesta (Viestivä, varautuva ja väkivallaton koulu)
TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT AKI TULIKARI KONKRETIAA koulun turvallisuuteen J YVÄSKYLÄLÄISEN VESANGAN päiväkotikoulun rehtori Joel Linna kuvaa turvakaappeja, hätäviestintäsovellusta ja harjoittelua turvakokonaisuudeksi, joka antaa toimintamallit hätätilanteiden, kuten tulipalon tai ulkopuolisen uhkaajan, varalle. Pääideoijana ja -toimijana on ollut Joel Linna, joka muistuttaa, että rehtorilla on vastuu koulunsa turvallisuusjohtamisesta. Samalla kokeiltiin älypuhelimen hätäviestintäsovellusta. Ensin syntyi yksinkertainen turvalukitusväline, jonka pystyy nopeasti työntämään ovenkahvaan ja joka pitää koulun ulkopuolisen tunkeutujan poissa luokasta. Kaapin lukon saa hätätilanteessa auki myös ilman avainta.. Hän painottaa, että turvallisuus tulee todelliseksi arvoksi vasta, kun se tehdään näkyväksi. Sen ympärille kehittyi turvakaappi, joka sisältää lukitsemislaitteen ohella muun muassa ensiapulaukun, hätä tilanteen toimintaohjeet ja patterivalaisimet sähkökatkon varalle. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 Kahden rehtorin kehittämän turvakaapin välineistö ja ohjeisto pääsivät testiin Vesankatalon evakuointiharjoituksessa. Varautuminen tuo varmuutta Turvallisuustoimien kokonaisuutta on kehitelty 300 oppilaan päiväkotikoulussa monen tahon yhteistyönä viime vuosina. – Toive on tietysti, että kaapin tarvikkeita ei koskaan tarvittaisi tositilanteessa. Mutta se, että ne on koottu hallitusti samaan näkyvään paikkaan, tuo harjoittelun ohella varmuutta henkilöstölle. Myös kasvatuksellisesti on tärkeää, että oppilaat oppivat tämän ajattelun. Sijainti on selkeä niin vakiopettajille kuin sijaisillekin, Linna sanoo. Turvakaappiin on keskitetysti ja näkyvästi koottu turvallisuusohjeet ja -välineet. Nyt ei tarvitse miettiä, millä hyllyllä tai missä komerossa mikin väline tai ohje on. Turvakaapista pleksilasin takaa löytyvät lisäksi ensiapuohjeet, poistumistiekartta ja kokoontumispaikan sijainnin kertova asemapiirros. Siellä on evakuointitilannetta varten huomioliivi ryhmänjohtajalle sekä ovimerkitsin, jolla ilmaistaan, että tila on tarkastettu ja tyhjä. – Luokkahuoneisiin sijoitetut turvakaapit osoittavat henkilöstölle, että turvallisuutta pidetään tässä yhteisössä arvokkaana
Myöhemmin rehtorit pohtivat, että turvallisuuskulttuurin kehittämisessä on kyse kokonaisuudesta, ei yhdestä välineestä. – Avun saaminen paikalle kestää aina jonkin aikaa, joten henkilökunnalla pitää olla edes yksi harjoiteltu toimintamalli. Joel Linna kertoo, että sovelluksen avulla saatiin nopeasti tieto kaikista paikalla olevista eri yksikköjen työntekijöistä. Linna mainitsee, että välineet sopivat koulujen lisäksi muillekin työpaikoille. Kokeilussa se on osoittautunut toimivaksi, ja soisin sen käytön myös laajenevan, Rasinen sanoo. Samalla selvisi myös tärkein eli se, onko joku oppilaista kateissa. Se työnnetään ovenkahvaan ja teljetään paikoilleen vahvalla metallipuikolla. Säppiä, Turvakaappia ja Secappin hätäviestintäsovellusta on pilotoitu muutamassa paikallisessa koulussa. Joel Linna kertoo, että kaapin sisällön suunnitteluun on hankittu myös viranomaisnäkökulmaa. Linna mainitsee, että laite tukee myös Poliisihallituksen ohjeistusta, joka koskee oppilaitosten sisälle suojautumista ulkoista uhkaa vastaan. Kehitystyö kesti pari vuotta, ja sen aikana saatiin hyödyllisiä kommentteja sisäasiainministeriön, aluehallintoviranomaisen, poliisin ja pelastuslaitoksen asiantuntijoilta. – Kokonaisturvallisuus edellyttää monenlaisia menetelmiä. Vieruskaveri Joel Linna innostui heti ideoimaan salpaa, joka työnnetään ovenkahvaan ja lukitaan paikoilleen vahvalla metallipuikolla. Siitä syntyi idea koululuokkaan sijoitettavasta tuotteesta eli Turvakaapista, johon kootaan kaikki turvallisuuteen liittyvä välineistö ja ohjeisto. Rehtoreiden kehittämää Turvakaappia pidän oivallisena, koska sen avulla ohjeistus ja turvavälineiden käyttö on helposti kaikkien omaksuttavissa. Muutaman kehitysversion jälkeen hän sai valmiiksi Säpin, jolle on sittemmin saatu patentti. Viestintäsovelluksessa korkeimman tason hälytys tuli läpi, vaikka puhelin oli äänettömällä. Kimmoke tuli kolme vuotta sitten turvallisuusluennolla. Sen jälkeen kahva ei liiku eikä ovesta pääse sisään. Hätäviestisovellus tavoittaa kaikki Koulun turvakokonaisuuteen tuli uutta sisältöä, kun viime marraskuussa toteutetussa evakuointiharjoituksessa kokeiltiin myös suomalaista Secapphätäviestintä sovellusta. – Normaali kuulutus keskusradion kautta on yhdensuuntaista viestintää eikä toimi, kun väki lähtee liikkeelle. Nyt rehtoreiden perustama Säppi Oy varustaa Woodi Oy:n valmistamia turvakaappeja ja markkinoi myös turvalukitsemislaitetta. Sen ansiosta kaappiin tuli lukkomekanismi, jonka saa auki hätätilanteessa ilman avainta tai työkaluja. Kommentteja myös viranomaisilta Turvakaappia rehtorit jalostivat kuopiolaisen puutyöyrityksen Woodi Oy:n kanssa. Saman tien älypuhelimen näytölle lävähtivät toimintaohjeet, joita Vesangalla oli laadittu noin viisi. Jyväskylän perusopetuksen palvelujohtaja Tuija Rasinen kertoo, että kaupunki suunnittelee hätäviestinnän tehostamista koulujen lisäksi työpaikoillaan laajemminkin. Säppi-turvalukitsemisväline on suunniteltu ulkoisen uhan tilanteisiin. Joel Linna Juhana Autio. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 Säppi suojaa tunkeutujalta Turvalukitusvälineen toinen ideoija on Tikan koulun rehtori Juhana Autio. Sillä pystyttiin tavoittamaan Vesankatalon koko väki: koulu, päiväkoti, kirjasto, kouluterveydenhuolto ja ruokahuolto. Autio mainitsi vieressä istuneelle kollegalleen, että luokka ei välttämättä ole turvassa, jos avaimet joutuvat vääriin käsiin
TYÖTURVALLISUUTTA luovalla otteella KU VA JO N E M AT IL AI N EN. Kuvat, musiikki ja muut luovat menetelmät lähensivät ihmisiä toisiinsa ja saivat keskustelemaan asioista, joista töissä ei ole aiemmin puhuttu. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 TEKSTI TUULEVI ASCHAN Bussiyhtiö innostui kehittämään toimintaansa taidelähtöisen työskentelyn keinoin
Yhdessä tekeminen lisää luottamusta ja madaltaa hyvää tarkoittavan puuttumisen kynnystä. Eteläsavolaisen LuovaNosteen Tarja Kyllönen, Raija Kallioinen, Paula Myöhänen ja Taru Tähti ovat luovan alan ja työelämän ammattilaisia, jotka ovat kehittäneet taidelähtöistä val mennusta. Tämä edistää työturvallisuutta. Erityisesti pureu duimme välittämisen kulttuurin ke hittämiseen, Raija Kallioinen kertoo. Siinä he arvioivat fyysisen ja teknisen, toiminnallisen, virtuaalisen ja psykososiaalisen työ ympäristön sekä työtapaturmien ja ammattitautien torjunnan tilaa yh tiössä. Kahdestatoista osallistujasta yhdeksän oli miehiä. – Käsittelimme omien voimavaro jen vahvistamista, luottamusta ja sen rakentamista, henkisen kuormituk sen tunnistamista, yhteisöllisyyttä ja palautumistaitoja. Kiinnostusta siivitti oma harrastus tausta. – Henkinen puoli vaikuttaa siihen, miten ihminen tekee työtään. – Koska olen soittanut bändissä ja laulanut kuorossa, tiedän, kuinka hy vää esimerkiksi musiikki ihmiselle te kee, Rajamäki kertoo. Mukana oli liikenne päälliköitä, hallinnon esihenkilöitä sekä työsuojelupäällikkö ja valtuu tettu. Tapaamisissa tietopuoliset val mennusteemat yhdistyivät luoviin menetelmiin. Yrityksen henkilöstöjohtaja Ari Rajamäki syttyi heti kuultuaan mahdollisuudesta ko keilla luovia menetelmiä työpaikalla. Äkkiseltään ei ehkä mi tään, mutta tarkemmin pohtien yhdistäviä tekijöitä löytyykin yllättävän paljon. KU VA LU O VA N O ST E. Valmennuksella vaikutetaan psyko sosiaalisen kuormituksen aiheutta maan turvallisuusriskiin. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 M ITÄ YHTEISTÄ on luovalla työskentelyllä ja työturval lisuudella. Tämä vaihe avasi ryhmälle sitä, miten psykososiaalinen kuormitus ja LuovaNoste on ryhmä työelämän kehittämisen ja luovan työskentelyn ammattilaisia. Kuvassa valmennusprosessin toteuttaneet Paula Myöhänen (vas.), Raija Kallioinen ja Tarja Kyllönen. Valmennukseen osallistui yhtiön johto ja päällikkötaso. muassa kognitiivisen ergonomian kei not sekä työjärjestelyjen ja työn sisäl töjen vaikutukset kuormitukseen. Mistä syntyy välittämisen kulttuuri. Hyvän mielen työn piirteet näkyviksi Ensimmäisessä työpajassa osallistu jat tekivät yhdessä työturvallisuuden alkukartoituksen. Osallistujille tulivat tutuiksi muun Juuri sitä näinä aikoina tarvitaan – hyviä kohtaamisia ihmisten välillä. Konsepti osoittautui toimivaksi, vaikka lähityöskentelyksi suunnitellut työpajat pidettiin lopulta kokonaan etänä Teamsin kautta. Se sai nimekseen Hyvän mielen työ. Kuor mittuneena vaaranpaikat voivat jäädä huomaamatta ja virheitä tulee hel pommin, Rajamäki toteaa. He valmistelivat pilotin, joka käsitteli työturvallisuutta proses simaisesti mielen hyvinvoinnin näkö kulmasta. Inhimilli set tekijät, kuten väsymys, henkisesti kuormittavat asiat ja voimakkaat tun teet, voivat heikentää tarkkaavaisuutta ja aiheuttaa vaaroja, vaikka työpaikalla työturvallisuus muuten olisi kunnossa. Katse inhimilliseen tekijään Pilottiin lähti mukaan mikkeliläinen kuljetusalan yritys Savonlinja Oy, joka työllistää noin 700 henkeä. Työpajat tarjosivat tilaisuuden kes kustella tärkeistä teemoista keskellä kiireistä arkea
Osallistujat arvioivat omaa työtur vallisuusjohtamistaan ja nimesivät sekä toimivia että kehitettäviä asioita. Sammal nukahtaa kaupungin kämmenelle. Viritimme ajatuksia näyttämällä piir retyn videon, ja kuvailimme hyvän mielen työtä valmiiden kuvien avulla, Tarja Kyllönen kertoo. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 Kokeile runorobottia tunteiden ilmaisussa RUNOROBOTTI AUTTAA alkuun runojen kirjoittamisessa. – Visualisoimme sisältöjä Jam boardiin valmiin mind mapin ja tee maa käsittelevän kuvan perusteella. Stressi kulkee varpaillaan.” www.yostaja.fi/runorobotti mielen hyvinvointi osaltaan vaikutta vat työturvallisuuteen. Lisäksi työpajoissa hyödyn nettiin digitaalisia luovia sovelluksia. Myös musiikki kuului ohjelmaan monella tavalla. Joka kerralla oli mukana useampi val mentaja, joko työpareina tai toisiaan täydentäen. Sen erityisalaa ovat japanilaiset tunteita ja luontotunnelmia yhdistävät haikurunot. KU VA JO N E M AT IL AI N EN. Osallistujat työskentelivät valo kuvien ja valmiiden kuvien kanssa, piirsivät ja kirjoittivat luontorunoja ja tarinoita. Tapaami sia yhdistivät välitehtävät. Hän itse ohjaa erityisesti osallistavan valokuvan menetelmien käyttöä työyhteisöissä. Osallistujat määrittelivät myös hyvän mielen työn piirteitä. Työpajaohjelman aluksi osanottajat vastasivat myös AVIn psykososiaalisen kuormituksen kyselyyn, jonka sisältö purettiin yhteisesti pajassa. Savonlinjalaiset soit Vinkki! Valmennusprosesseja voidaan toteuttaa sekä etänä että lähivalmennuksina, joissa menetelmätkin ovat hieman erilaisia. Valokuvia, voimabiisejä ja elämänlankoja Yhteensä työpajakertoja oli kuusi, ja ne toteutettiin puolen vuoden aikana. – Meillä kaikilla on omat vahvuusalu eemme, joiden mukaan jaoimme vas tuita, Paula Myöhänen kertoo. Jamboard on virtuaalinen kirjoi tusseinä, jota voi käyttää yhteiseen ideoin tiin toisten osallistujien kanssa. Valmentajat panivat ryhmäläiset miet timään sitä, kuinka jokaiselle kuuluva työsuojeluvastuu toteutuu arjessa, mi kä siinä toimii ja mitä olisi hyvä petrata
– Olen näiden viiden yhtiössä työskentelemäni vuoden aikana oppinut tuntemaan ihmisiä sen verran, että uskoin tämän työtavan toimivan. – Juuri sitä näinä aikoina tarvitaan – hyviä kohtaamisia ihmisten välillä, valmentajat korostavat. työ pajaohjelman aikana. Rajamäen mukaan kaikissa tilaisuuksissa oli hyvä henki ja prosessi käynnisti perinpohjaisia keskusteluja. He kertoivat toisilleen voimia vievistä asioista kirjoittamalla niistä tekstejä anonyymeille Jamboard-lapuille. Seuraavaan vaiheeseen osallistuvat loput esimiehet ja toimihenkilöt. KU VA TU U LE VI AS C H AN. Lopputulos ylitti myös valmentajien odotukset. Voimanlähteistä kertoivat lisäksi valokuvat, joissa näkyi niin ystävien yhteistä liikunnan riemua laskettelurinteessä kuin perheporukan maisemaretkiäkin. – Kun asioista avauduttiin ryhmässä, se sitoi johtoa ja esihenkilöitä yhteen. Ei meillä sellaisista asioista ole aikaisemmin töissä puhuttu. Savonlinja Oy:n henkilöstöjohtaja Ari Rajamäki selvittelee parhaillaan mahdollisuutta jatkaa luoviin menetelmiin perustuvaa työskentelyä aiempaa laajemman joukon kanssa. Valmentajat huomioivat tämän ja johdattelivat sisältöihin helposti lähestyttävillä menetelmillä, joissa ei ole osaamisvaatimuksia. Ei meillä sellaisista asioista ole aikaisemmin töissä puhuttu. Yhtiössä ymmärretään entistä paremmin, että oman mielen hyvinvoinnista on pidettävä huolta, jotta voi tukea myös muiden hyvinvointia. Samalla opittiin tuntemaan toisiamme. Esimerkiksi elämänlankojen tekemisessä ja kertomisessa oli melkein käsin kosketeltava fiilis. – Johan me johtoryhmän kanssa aiemmin piirsimme yrityskulttuurin bussin muotoon, hän mainitsee. Palautteen perusteella sekä johdon että esihenkilöiden suhtautuminen omaan jaksamiseen muuttui tivat jokaisessa tapaamisessa voimabiisejään sekä viettivät musiikkija luonto äänitaukoja. Kun työkavereita oppii tuntemaan, tunteistakin pystyy puhumaan töissä. Rajamäki oli oikeassa. Välittämisen kulttuurin toteutumista seurataan työpajaohjelman jälkeen. Kokemukset ylittivät odotukset Vaikka alun perin työpajat oli tarkoitus pitää lähityöskentelynä, etänä toteutettu konsepti osoittautui toimivaksi. Viimeisessä työpajassa koko ryhmä arvioi valmentajien kanssa toiminnan vaikuttavuutta ja suunnitteli yhteisesti jatkotoimia. Kohtaamiset ja avautumiset lähensivät Luovan työskentelyn ansiosta keskustelut aiheista ovat syvällisempiä kuin perinteisillä luennoilla. ”Homma toimi hyvin Teamsissa. Asioiden jatkotyöstökin on ollut helppoa työpajasarjan jälkeen. Yhteistyö saanee jatkoa Ennakkoon Ari Rajamäki kertoi osallistujille aiheesta mutta ei luovasta lähestymistavasta. Koska kiinnostusta olisi ollut enemmänkin, Rajamäki selvittelee myös jatkon mahdollisuuksia. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 Pajoissa oli myös paljon naurua, huumoria ja positiivista pöhinää. Työpajoista on tullut vain positiivista palautetta, vaikka osallistujista osa ei ollut koskaan kokeillut luovaa tai taidelähtöistä työskentelyä. Silloin herkemmin myös tunnistaa henkisen kuormittuneisuuden ja osaa tiukassa paikassa tukea kaveria. Aiemminkin savonlinjalaisten kanssa työskennellyt Tarja Kyllönen tosin tiesi ennestään, että yrityksessä on valmiuk sia luovaan työskentelyyn. Osallistujat pitivät konseptia mielenkiintoisena ja koko työpajasarjaa hienona kokemuksena. Jokainen teki oman elämänsä virstanpylväitä kuvaavan elämänlankakuvan ja esitteli sen muille osallistujille tarinan muodossa. Kokemus kannustaakin Savonlinjaa aiempaa monipuolisempaan Teamsin koulutusja valmennuskäyttöön, mikä helpottaa arkea monella paikkakunnalla toimivassa organisaatiossa. Ari Rajamäen mielestä luovat menetelmät uppoavat ja jäävät mieleen paremmin kuin luennot ja perusvalmennus. En osaa kuvitella, miten olisi voinut toimia paremmin livenä”, totesi eräs osallistuja palautteessaan
Sen voi tehdä helposti verkossa asiointikanavan kautta. Tavallisesti asunto mitataan kahdella purkilla, pieneen asuntoon riittää yksi purkki. Radonkaasun pitoisuuksia alennetaan esimerkiksi korjaamalla ilmanvaihtoa tai radonimurin tai -kaivon avulla. TURVALLISUUS AJASSA 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 Keväältä mittauksen ehtii tekemään vielä maaliskuun lopulta. Mittaukset tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Aina ei edes tarvita ilmanvaihdon korjauksia. Sen voi tehdä itse tilaamalla mittauspurkin, jonka hinta STUKissa on 62 euroa. Velvoite kohdistuu työpaikkoihin, joissa on toimintaa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa tai kellarikerroksessa. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK ONKO TYÖPAIKALLASI JO TEHTY lakisääteinen radonmittaus?. Valtaosa mittaustuloksista alittaa viitearvon 300 Becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Työnantajan on ilmoitettava tulokset STUKiin. STUKin hyväksymiä mittauspurkkeja saa myös kaupallisilta toimijoilta. STUK valvoo, että työpaikalla on tehty radonmittaukset ja mittaustulosten perusteella tarvittavat toimenpiteet. Työpaikan radon pitoisuus tulee mitata kaikissa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevissa työtiloissa postinumeroalueilla, joissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia ylittää arvon 300 Bq/m³ työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä soratai hiekkamuodostumilla koko maassa vesilaitoksilla, jotka käsittelevät pohjavettä, jos vesi pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa. Viime vuosina alle 10 prosenttia on osoittautunut sellaisiksi, että vaaditaan jatkotoimenpiteitä. Silloin pitoisuus saadaan mitattua mahdollisimman luotettavasti. Usein osoittautuu, että työaikainen radonpitoisuus ei olekaan niin korkea kuin pelkällä purkkimittauksella olisi pääteltävissä, Kojo sanoo. Radonin haitalliset vaikutukset kertyvät elimistöön koko elämän ajan. Työnantaja vastaa työpaikalla tehtävistä radon mittauksista myös silloin, kun työpaikka on vuokratiloissa. STUK valvoo työpaikkoja Säteilylaki velvoittaa työnantajat mittaamaan työpaikan sisäilman radonpitoisuuden, jos on perusteltua olettaa, että se voi olla laissa säädettyä radonpitoisuuden viitearvoa suurempi. Asuntojen radonpitoisuuksia valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen, kertoo ylitarkastaja Katja Kojo Säteilyturvakeskuksesta (STUK). Silloin voidaan tehdä lisämittauksena jatkuvatoiminen mittaus, joka kertoo ilmanvaihdon vaikutuksen radonpitoisuuteen. Radonkaasu aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuodessa. Myös kotona kannattaa mitata Radonkaasua voi esiintyä sisäilmassa sekä kotona että työpaikoilla. Mittauksen kesto on vähintään kaksi ja mieluummin kolme kuukautta. LISÄÄ AIHEESTA www.stuk.fi/stuk-valvoo/luonnonsateilyllealtistava-toiminta/radon-tyopaikoilla R ADON ON MAAPERÄSTÄ sisäilmaan kulkeutuva näkymätön ja hajuton radioaktiivinen kaasu, joka lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Myös työsuojelutarkastaja voi kysyä asiasta ja velvoittaa mittausten tekoon. Kotiin asti työnantajan velvoite ei ulotu, vaikka työntekijä tekisi jatkuvasti etätyötä. Siksi kaasulle altistumista kannattaa torjua lapsesta asti. – Vaikka työntekijä tekisi töitä etänä kotonaan, ei ole katsottu, että työnantajan tulisi tehdä mittaukset myös työntekijän kotona. Suomalaisten suurin radonaltistus tulee kodeissa, ja STUK kehottaakin tekemään mittauksen myös kotona. – Joskus syy viitearvon ylitykseen purkkimittauksella on, että työpaikalla on jaksotettu ilmanvaihto, eli ilmanvaihto ei ole päällä, kun ketään ei ole paikalla
?R RIIS ST T. Kuinka pysäytetään haitta-aineiden matka. . ¥ ¥ B BIIO O ¥ ¥ N NA AN NO O ¥ ¥ P PR RO OS SE ES SS SII Kemi KEMIA-LEHTI – kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille Koulutilaukset vain 19 €/vuosi www.kemia-lehti.fi/tilausasiat. Millainen on kiertotalouden mukainen työvaate. Tilaa nyt Uusiouutiset! Tilaa kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje UU_220x138.indd 1 UU_220x138.indd 1 20.1.2022 14.22 20.1.2022 14.22 KEMIA T TE EO OL LL LIIS SU UU US S ¥ ¥ T TU UT TK KIIM MU US S ¥ ¥ T TA AL LO OU US S ¥ ¥ K KO OU UL LU UT TU US S ¥ ¥ Y YM MP P. Miten kiertotalous auttaa taloutta pysymään planeetan rajoissa. Entä kuluttajana. Miten kiertotalous auttaa hiiliviisauteen. Miltä näyttää resurssiviisas työpaikka. Miten toteutan kiertotaloutta työntekijänä. Kohti kiertotaloutta
Opastukseen ja perehdytykseen ei kuitenkaan ollut ohjetta, joka varmistaisi, että kaikki asiat tulee käytyä läpi kattavasti. Kipin käyttövipua oli mahdollista painaa vahingossa kohti runkoa, minkä seurauksena säiliö laskeutui.. Hän oli mennyt vaara-alueelle, vaikka huoltotuki ei ollut paikallaan. Työntekijää oli opastettu työhönsä useana päivänä, ja opastusta olivat antaneet useat henkilöt. Työntekijä oli ryhtynyt kiinnittämään vesiletkua omatoimisesti. Tiedot perustuvat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) johtaman tutkimusryhmän laatimaan raporttiin. Huoltotuki vapautetaan painikkeella, joka saa vapauttimen nostamaan huoltotuen pois hahlosta. Lakaisukoneen huoltotuen toiminnasta ei työntekijälle ollut kerrottu, koska huoltotehtävät kuuluivat yrityksen omalle henkilöstölle. Lakaisukoneen säiliön alapuolella on huoltotuki, joka asettuu rungossa olevaan hahloon. Työntekijä painoi vahingossa reidellään kipin käyttövipua sisäänpäin, minkä seurauksena kippi laskeutui alas. K IINTEISTÖHUOLTOYRITYS oli aloittanut työt uudessa kohteessa, ja päivän aikana lakaisukoneen työn jäljessä havaittiin puutteita. Vikaantuneen huoltotuen vapautuskynsi esti huoltotukea asettumasta paikoilleen. Kippi nousee ylös vipua ulospäin vetämällä ja laskee rungon suuntaan painamalla. Hän jäi puristuksin lokasuojan ja säiliön väliin ja kuoli vammoihinsa. Lakaisukonetta huoltanut kuljettaja sai surmansa Kiinteistöhuoltoyritys oli tuonut ajoneuvon maahan ja rekisteröintikatsastus oli tehty noin kaksi viikkoa ennen onnettomuutta. Perehdytyksessä pitää kiinnittää erityistä huomiota toimintaan häiriöja poikkeustilanteissa. Lakaisukone oli hankittu käytettynä. Mahdolliset viat on korjattava ennen käyttöönottoa. Hän oli kokenut kuorma-auton kuljettaja mutta vasta perehtymässä lakaisukoneen käyttöön. Suomenkielistä käyttöohjetta ei ollut, eikä koneelle ollut tehty kattavaa käyttöönottotarkastusta. Miten vastaava estetään. Yrityksen huollon oli tarkoitus korjata vika ennen töiden aloitusta. Aamulla työntekijä ryhtyi kiinnittämään edellisenä päivänä korjattua vesiletkua kuorma-auton runkoon nippusiteellä. Hän käynnisti auton ja nosti kipin ylös. Auto siirrettiin pihaan odottamaan korjausta. TAPATURMAINEN KUOLEMA 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK i Kuljettaja ryhtyi omatoimisesti kiinnittämään vesiletkua korjausta odottavaan lakaisukoneeseen. Koska vapautin oli vikaantunut, huoltotuki ei kiinnittynyt hahloon kippiä nostettaessa. TOT 1/20. Hän nojasi auton runkoon kipin hallintalaitteiden kohdalla. Uusi työntekijä on usein oma-aloitteinen, joten opastuksessa on aluksi erikseen kiellettävä mahdollista vaaraa aiheuttava toiminta. Se oli rakennettu ja asennettu EU:n alueella, ja siinä oli CE-merkintä. KONEELLE ON hankintavaiheessa tehtävä kattava käyttöönottotarkastus, jossa kiinnitetään eritystä huomiota hallintaja turvalaitteiden toimintaan. Lakaisukoneen kipin käyttökytkimet on hyvä suojata, jotta niitä ei pysty käyttämään vahingossa. Sen säiliö tyhjennetään kippaamalla, kun hiekka ja muut epäpuhtaudet on imetty säiliöön. Vika johtui sivuharjan paineilmakäyttöisen nostosylinterin liittimen vuodosta. Kohteessa työskennellyt kuljettaja oli aloittanut työt kuukausi aiemmin vuokratyöyrityksen kautta. Hän jäi puristuksiin alas laskeutuneen säiliön ja takarenkaan väliin. Tarvittaessa tarkastus tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Raportit: totti.tvk.fi Kuljettaja puristui lakaisukoneen säiliön ja koneen rungon väliin. Kone oli rakennettu ja asennettu kuorma-auton alustalle. Vesiletkua kiinnittääkseen kuljettaja kurotteli kuorma-auton sivulla
Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa lehti nyt! VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Hyvin toimitettu lehti, jonka tekijät Hyvin toimitettu lehti, jonka tekijät ymmärtävät keille se on suunnattu." ymmärtävät keille se on suunnattu." Asiantuntevaa tekstiä, jota Asiantuntevaa tekstiä, jota voin hyödyntää työssäni.” voin hyödyntää työssäni.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 11/2020, VASTAAJIA 980. TILAUSHINNAT 2022 PAINETUN LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE kestotilaus 88 euroa määräaikainen vuositilaus 98 euroa TTT-DIGILEHTI kestotilaus 78 euroa määräaikainen vuositilaus 88 euroa Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. 03 4246 5370, tilaukset@tttlehti.fi Hinnat sisältävät alv:n. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 98 €/vsk. 1/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 49 Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 88 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). Pyydä tarjous: Tytti Savolainen, tytti.savolainen@tttlehti.fi, p. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Tilaa edullisemmin usean painetun tai digilehden paketti tai digilehti toimitettuna organisaationne intranetiin. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot. 045 643 7001 Tai asiakaspalvelu p
Ergonomia unohtuu, kun tahti on tiivis. nousta sängystä aamulla.. Oli kiire ansaita elantoa. Harri opetti myös toimimaan asiakkaiden kanssa. Onnekseni pääsin harjoittelemaan alan töihin parhaan ystäväni Harri Maunun yritykseen. Syy löytyy poikkeuksetta jäteautonkuljettajasta, jos jotain on mennyt rikki taloyhtiössä tai kadulla tai jos jätesäiliön pohjalle on kierroksella jäänyt jotain, vaikka sinne takertunut muovipussi. Jotenkin myös paloin loppuun. Arvokuljetuksessa työskennellessäni äitini ei pitänyt siitä, että kuljetin arvolastia. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ARI LESKINEN työ ja harrastus: web-kehitys ja valokuvaus asuinpaikka: Vantaa perhe: sairaanhoitajapuoliso ja kolme lasta Mörököllistä it-osaajaksi Ari Leskinen i Jotenkin myös paloin Jotenkin myös paloin loppuun. KUN TYÖNANTAJAYRITYS teki konkurssin, työkaverit olivat huolissaan työttömäksi jäämisestä. ALOITIN TYÖT jäteautonkuljettajana vuonna 2008. Minulla on nyt oma yritys, joka tarjoaa valokuvausta ja web-suunnittelua. Jätekuski saa näyttää omalta itseltään. Vauva valvotti, ja kun herätys töihin tuli kello 2–4, uni jäi vähiin. Oli vaikea loppuun. Nykyisin asiakaspalvelu on vahvuuteni. On hienoa kehittyä ja oppia joka päivä uutta. Vuoden opintovapaa ei silti riittänyt kaiken haluamani omaksumiseen. Oli vaikea nousta sängystä aamulla. Minusta oli nimittäin tullut jätealalla aika mörökölli. Sain perusteellisen koulutuksen ystävällisyyteen. Minulla on ollut nuoresta asti korvalehteä venyttävä lävistys, ja sitä kommentoitiin ensin ollessani työssä lentokentän turvatarkastuksessa, myöhemmin arvokuljetuksessa. Joskus joku juopunut tuli huutelemaan jotain. Minusta ei pitänyt tulla roskakuskia. Parasta on saada ratkaista heidän ongelmiaan. 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2022 URAPOLULLA Alan ongelma on arvostuksen puute. Ansiosidonnaisen turvin hakeuduin opiskelemaan datanomiksi, it-ala on aina kiinnostanut. Oli vaikea nousta sängystä aamulla. Kokopäiväisen työn aloitin heti armeijan käytyäni. Erityisesti polvet ja olkapäät ovat kovilla raskaassa työssä. Purin kiukkuani läheisiin. En olisi jaksanut pidempään. EHDIN TYÖSKENNELLÄ jäteautonkuljettajana 12 vuotta. Itse ajattelin vain, että onneksi tämä loppui. Vaihdoin jätefirmasta toiseen paremman palkan perässä. Aina otti pattiin, eikä mikään huvittanut. Tosiasiassa en kokenut mitään uhkaa. Ihmiset kaduilla valittavat, jos jäte auto seisoo tiellä. J O LUKIOAIKANA työskentelin puhelinmyynnissä ja Alepassa. Tulosvaatimukset ovat tiukat, pomot eivät arvosta, eikä hyvää palautetta saa. Siirtymistä seuraavaan työpaikkaan jouduttivat myös työhyvinvointiin liittyvät tekijät tai kehno työilmapiiri. Perheellisenä väsyin aikaisiin aamuihin. Ajauduin niihin hommiin oikeastaan siitä syystä, etten sietänyt ulkonäkööni käyvää arvostelua. Hänen mielestään se oli vaarallista. Samanaikaisesti opettelin itsenäisesti koodausta. Sain palautetta liikennekäyttäytymisestäni, ja lopulta huomasin siinä ongelman itsekin. Olen saanut hyvää palautetta erityisesti siitä, miten otan asiakkaat huomioon. Olisi pitänyt näyttää ”siistiltä”
– 10.6.2022, verkkovalmennus valmentajan tuella Esihenkilö mielenterveyden tukena 29.3. – 15.3.2022, Helsinki 31.5. 030 4741 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 1-2022.indd 1 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 1-2022.indd 1 19.1.2022 15.26.56 19.1.2022 15.26.56. – 30.3.2022, Helsinki 26 – 28.4.2022, Tampere 23. – 24.2.2022, etäkoulutus 28. 23.4.2022, etäkoulutus Unettomuuden hoidon käytäntö työterveyshuollossa 31.3. 16.3. 20.4.2022, etäkoulutus Työhyvinvointikortti 5.5.2022, Helsinki Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutuskalenteri tai p. TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 15.3. – 22.3.2022, Helsinki TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työhyvinvoinnin johtaminen-verkkovalmennus 11.3. – 25.4.2022, etäkoulutus Työhyvinvointia arjen teoilla 6. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Jännitteet kasvavat, jos keskusteluyhteys puuttuu Osalla koronatauti aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen Rakennustyökin voi kuormittaa mieltä KU VA SH U TT ER ST O C K Tunnetyö rasittaa poliisia TTT-LEHTI 2/2022 ILMESTYY 16.3. – 1.4.2022, etäkoulutus Psykososiaalisten tekijöiden terveydellisen merkityksen ja työkykyvaikutusten arviointi perusselvityksessä 26.4.2022, etäkoulutus TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 22. 1.6.2022, Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 9.5.2022 – 20.1.2023, Helsinki Onnistu sisäilmaviestinnässä 24.5.2022, etäkoulutus Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 21. – 25.5.2022, etäkoulutus Työsuojelun jatkokoulutus 14
Ota kohtalo haltuusi. Siksi niitä luetaan.. Aikakausmediat ovat pullollaan osaamista, joka auttaa onnistumaan