Työ Terveys Turvallisuus 1/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1 / 2023 15 € UUSI KOLUMNISTI: Virpi Salmi KARSI JA KIRKASTA – SAAT VIESTIN PERILLE RIIDAT SYNTYVÄT VÄÄRISTÄ ODOTUKSISTA TEHDAS EI PIHTAILE TYÖTURVALLISUUDESSA Tarkastelussa VUOROTYÖ RIKKOO HELPOSTI UNI-VALVERYTMIN AIVOT JA TYÖ + Aivoverenvuoto vei osan työkyvystä
Lähetä yhteystietosi otsikolla PARASTASUOMESSA osoitteeseen tilaukset@matkailulehti.fi. Matkailulehdessä tapaamme kiinnostavia kotimaanmatkailijoita vinkkaamme monipuolisesti matkakohteita kannustamme uusiin lajeihin ja harrastuksiin ihastelemme luontoa ja maisemia Matkailulehti on ainoa kotimaanmatkailuun erikoistunut aikakausmedia, joka kertoo kotimaisen matkailun, kulttuurin sekä vapaaajan kohteista ja ilmiöistä. Tilausmaksu suoritetaan laskulla, jonka saat sähköpostiisi ensimmäisen lehtesi yhteydessä. TILAA Matkailulehti vuodeksi 25 eurolla! matkailu2_ttt123.indd 2 matkailu2_ttt123.indd 2 1.2.2023 14.40 1.2.2023 14.40. 35 euroa). Etuhinta koskee uusia kotimaantilauksia. Innostu ja inspiroidu kotimaanmatkailusta! Saat neljä upeaa numeroa tutustumishintaan (norm
22 Miksi työpaikoilla riidellään. K Konfliktit syntyvät, kun tavoitteista ja rooleista on epäselvyyttä. 47 Synkkä vuosi työpaikka kuolemissa Tapaukset kasautuivat erityisesti loppuvuoteen. 35 Ryhtivoimaa Kierrä rankaa kuin jousiampuja. 21 Asiantuntijalta Mistä sitoutumisen puute kertoo. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta Kestääkö mieli, sopeutuvatko aivot. 32 Satasairaala satsaa työntekijöihin Ryhmänohjauksen odotetaan vähentävän sairauspoissaoloja. Terveys 26 Aivoverenvuoto muutti elämän K ”Palasin liian nopeasti työelämään, enkä palautunut koskaan kunnolla.” 30 Turvaa työyhteisön mielen hyvinvointiin Tarvitaan tilaa vuorovaikutukselle. 48 Tilauskortti 50 Urapolulla Uuteen ammattiin viisikymppisenä 16 Anu Nurro ja Janne Ariluoto ovat kehittäneet aivotyön ergonomiaa Fenniassa. KANNESSA JONE PUPUTTI KUVA JUSSI PARTANEN KU VA AH LS TR O M KU VA M IK KO KÄ KE LÄ Sisällys 1/2023 = KANNESSA K 38 Ahlstrom Glassfibre Oy Karhulantehtaan vuoden 2022 tavoitteena oli 600 läheltä piti havaintoa.. 6 Lukijoilta 8 Tunne aivojen toiminta – saat viestisi paremmin perille K 10 Työkäytössä keittiökengät 11 Me ollaan kaikki luovaa luokkaa UUSI KOLUMNISTI 12 Verkosta apua vuorotyön uniongelmiin K Työ 16 Aivotkin kiittävät, kun työ sujuu K Modernin työn sivusto elää mukana muutoksissa. Turvallisuus 38 Työturvallisuus on asenne, joka tarttuu K Lasilankaa ei enää tehdä paljain käsin. 42 Työvuorossa Päiväkodin vilskeestä työoloja kehittämään UUSI SARJA 46 Tapaturmaraportti Työntekijät putosivat korkealta telineeltä
Kannessa Jaana Välimäki, kuva: Masi Järveläinen Pirteän raikas kansikuva sai eniten mainintoja kauniista väreistään. Kuvan poikkeavasta sommittelusta pidettiin, samoin kuin iloisesti hymyilevästä naisesta, "saa hyvälle tuulelle". Eniten ääniä sai messunumero 4/2022, jossa pintapelastaja Mikko Terho hymyilee helikopterilennolla. Lisäksi yhdessä kommentissa todettiin osuvasti: ”Hymyilevä kansikuvan henkilö vaikuttaa mukavalta ihmiseltä, jolla on fiksua sanottavaa. Vastaajista oli myös virkistävää nähdä aikuinen, harmaantunut nainen lehden kannessa. Myös pääotsikko sai paljon positiivisia mainintoja. Leveästi hymyilevä pelastaja voitti kansikuvakisan 2022 Harmoninen värimaailma ja tulevaisuuteen toiveikkaasti tähyilevä mies vetosivat vastaajiin. Kannessa Mikko Terho, kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Positiivinen, raikas ja kevyt. Sekä kuvan että aiheiden katsottiin sopivan hyvin vuoden ensimmäisen lehden kanteen. Kuva sopi lukijoiden mielestä hyvin TTT-lehden teemaan, ja sen rajaus toimi hienosti kannessa. Kannessa Seija Shemeikka, kuva: Senni Holstikko ja Nea Uusitalo Toiminnallisesta, aidosta ammattilaiskuvasta pidettiin. Moni vastaaja mainitsi siivoojan työn tärkeyden. Pääotsikon tärkeä viesti ja kannen vihreys vetosivat. Kannessa Heidi Lakanen, kuva: Mikko Käkelä Rauhoittavan levollisesta kuvasta ja hienostuneesta värimaailmasta pidettiin. Numero 2 sai seuraavaksi eniten ääniä, mutta ero kansiin 5 ja 6 jäi hyvin niukaksi.. Tämä kyllä pätee kaikkiin muihinkin kansikuvien henkilöihin.” Kannessa Hanna Sarkkinen, kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia 1 4 2 5 3 6 Kilpailu oli hyvin tasaväkinen. Pääotsikon ministeritasolta tullut viesti koettiin tär keänä. Kannessa Petja Orre, kuva: Mikko Käkelä Kuva leveästi hymyilevästä ammattilaisesta varusteineen ihastutti ja herätti monissa vastaajissa hyvän mielen
22 Miten ehkäistä työpaikan riitoja?. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) KU VA JU H A SO M BY AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Se tarkoittanee, että entistä systemaattisemmin pitäi Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 48. Kuinka tulkita ihmisten aikeita, jos vuorovaikutus jää kirjallisen ilmaisun tai kuvien varaan. Kestävä aivoterveys hankkeessa on paneuduttu muun muassa affektiivi seen ergonomiaan, joka tarkastelee tunteita, arvoja ja eettisiä käsityksiä sekä sitä, miten nuo kaikki vaikuttavat työn tekemiseen ja työhyvinvointiin. – Suurimman osan ajastamme apri koimme sitä, mitä muut ihmiset teke vät, mitä he aikovat, mitä he ajattelevat meistä ja voimmeko luottaa heihin, Hari kirjoittaa Duodecimlehdessä. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Päätoimittajalta 15.2.2023 Kestääkö mieli, sopeutuvatko aivot. Tunteet vaikuttavat paitsi mielialaan myös motivaatioon ja kognitioon. Vuositilaus 98 euroa, kestotilaus 88 euroa. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Hän antoi tälle puikot ja lankaa ja kehotti neulomaan tilkkuja torkku peittoa varten. Samaan aikaan so siaalinen media on saattanut laajentaa tuttavapiirin satakertaiseksi, ja aivojen pitäisi nyt saada jokin tolkku koko tuon verkoston jäsenten mielenilmauksista. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. L UIN JUTUN IÄKKÄÄSTÄ naises ta, jota muistisairaus ahdisti. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E S. Mieltä painavat asiat – murheet, huolet ja epäoikeudenmukainen kohtelu – heikentävät työssä suoriutumista. Eräänäkin päivänä muistisairas äiti oli ensin istunut rauhattoman oloi sena ruokapöydässä. Myös työuran jälkeen, kuten esimerkki osoittaa. Hari sanoo, että neurotiede yhteisössäkin ymmärrys aivojen toi minnasta etenee kiusallisen hitaasti. SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS on ai voille keskeistä, on todennut akatee mikko, emeritaprofessori, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Riitta Hari. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot si esimerkiksi parantaa työilmapiiriä, torjua häirintää ja selkeyttää työnjakoa. Ja kun tehokkuutta haetaan, aivoille tulisi antaa työrauha ja niiden toimin tatapaa tulisi ymmärtää paremmin. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2023. Tytär oli keksinyt oivan kei non rauhoittaa äitiään. Positiiviset tunteet näyttävät olevan voiman lähde työssä. Yhtäkkiä hän oli silmin nähden helpottunut, todennut, että nyt on jatkettava töitä ja palannut neulomuksensa pariin. Moni tapaa kuitenkin entistä har vemmin ihmisiä kasvokkain, töissä ja vapaaaikanakin. Luemme sanattomia viestejä eri tyisesti kasvoista. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 88 euroa, kestotilaus 78 euroa. Ei ihme, jos some ahdistaa! Miten aivot sitten reagoivat kehi tykseen. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Asiantuntijatkaan eivät taida tietää. Kognitiiviset kyvyt – havaitseminen, ajattelu ja muisti – olivat heikentyneet, mutta neulominen luontui naiselta entiseen tapaan. Työ voi tosiaan edistää mielenter veyttä. Osoitteenmuutokset tilaajapalvelu@atex.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 53. KÄÄNNETÄÄNPÄ ASETELMAA. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa
Hyvä lehti, uusi löytö minulle :) Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kun annat palautetta 10.3. Ei oo reilua! Pääkirjoituksessa kerrotaan hienosti, lyhyesti ja selkeästi yhden ammattikunnan työvaiheesta. Työelämään pääsemiseen ja siellä jaksamiseen kannattaa satsata. Asianhoitaja oli vaihtunut, ja hän vei asian käräjille. Syöpä verotti työkykyä mutta ei työhaluja Juttu puhuttelee sekä terveitä että sairastuneita. Joka euro tulee varmasti takaisin yksilön ja yhteisön hyvinvointina. Poliisilta tuli viesti, että asia on ok. Edelleen osa töistä on fyysisesti todella raskaita. Itselleni ajankohtainen juttu. Erittäin ajankohtaisena esimerkiksi syyhy. Hyvät konkretisoinnit esimerkkeinä. Muu palaute TTT-lehteä on aina ollut mukava lukea, juuri erilaisten aiheiden vuoksi. Jos itse on syövältä säästynyt, niin jokainen siihen sairastuneita kohtaa, jolloin voi soveltaa esihenkilölle annettuja ohjeita. Tämä luultavasti herättää ajatuksia monella. Työtapaturman käsittely vei kuitenkin paljon aikaa ja aiheutti henkisiä rasitteita useille henkilöille. Hän työskentelee Lounais-Suomen AVIn työsuojelun vastuualueella. Olen monesti ottanut aiheita käyttöön lehden innoittamana. Itse olen ollut kohta kolmetoista vuotta tekemässä työturvallisuustyötä suuressa teollisuuslaitoksessa. Olen työsuojelupäällikkö ja edustin työnantajaani käräjillä. Sekä läheisenä että potilaana on myös hyvä olla tietoinen kuntoutussuunnitelmasta, jotta osaa sellaista tarvittaessa vaatia. Valitettavasti itse myös kuulun näihin. Hakijoiden hyvä kohtelu lisää työpaikan vetovoimaa Aina relevantti muistettava asia. Olemme kaikki yksilöitä, jotka kohtaavat elämän aikana monenlaisia haasteita. Työelämä kaipaa lisää joustoa ja toleranssia Erittäin ajankohtainen aihe työelämässä; koskee kaikkia, nuorista vanhempiin. Vaikka rekrytointi tuntuu yksinkertaiselta asialta, sen takia voi saada aikaan pitkän kiistan työnantajan ja työnhakijan välillä. mennessä, osallistut arvontaan, jossa palkintoina ovat julkaisut Aivot tarvitsevat tauon ja Keskittymiskyvyn elvytysopas. Työnantaja ja työtapaturman kohteena olleen henkilön esimies eivät lopulta saaneet mitään tuomioita. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 LUKIJOITA KIINNOSTI TTT-lehdessä 6/2022 eniten juttu, johon haastateltiin lakimies Aki Erikssonia. Kun ei koskaan pysty ja osaa sanoa ei, se loppujen lopuksi kostautuu uupumisena. Kiitos kaikille palautetta antaneille ja äänestykseen osallistuneille!. Kun emme saaneet kirjallista päätöstä, kyselin poliisilta asiaa noin vuoden kuluttua. Muut jutut Ammattitauti vai ei. Harjoittele itsetuntemusta – nautit enemmän työstäsi Kyllä huomaa työpaikalla, että monilla on huono itsetunto ja ovat toisten vietävissä ja määräiltävissä. Työtapaturma ei ollut vakava, ja työsuojeluviranomaisen mukaan ei ollut aihetta jatkotoimenpiteille. Hyvä kooste aiheesta. KU VA AV I Lukijoilta Kun työtapaturma vie käräjille Onnittelut voittajille! GetUpDesk free -säädettävän pöytätason voitti Jenni Mäntysaari ja elämyslahjakortin Illallinen pimeässä kahdelle Birgitta Iskala
4. 8 Kirkasta ja tiivistä – viesti menee paremmin perille. 1. Kysyimme siltä, miten luoda hyvä työilmapiiri. Vastaus ta on siksi lyhennetty. Tekoälyllä näyttää olevan taipumus laverrella, mikä lienee tyypillistä monille ihmisammattilaisillekin. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7. 6. Tarjoa tukea ja neuvontaa. 3. TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Pinnalla 1/2023 TEKOÄLY VOI KORVATA OSAN TOIMITTAJAN TYÖTÄ. Huolehdi kommunikaatiosta. Kunnioita ja kuuntele työntekijöitä, osoita työn merkitys. Open AI -säätiön Chat GPT on chat-muotoon rakennettu tekoäly. Järjestä tapahtumia ja retkiä, ne luovat yhteishenkeä. Voit kysyä tätä tai muuta haluamaasi asiaa osoitteessa chat.openai.com. Varmista kaikkien osallistuminen. Varmista riittävät ja turvalliset työvälineet ja työympäristö. Huolehdi työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. S. 5. 2
Tiivistä, kirkasta ja toista Aivojen toimintaperiaatteiden tunteminen helpottaa viestin perille saamista. – Asian ymmärtäminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että sen muistaa myöhemmin. Aivot pystyvät omaksumaan vain rajallisen määrän tietoa kerrallaan. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 A IVOT KYKENEVÄT OTTAMAAN vastaan uutta tietoa yllättävän rajallisesti ottaen huomioon, miten älykäs ihminen on. Yleinen virhe palaveria tai koulutusta järjestettäessä on tunkea lyhyeen aikaan liikaa asiaa. Kerro puheenvuorosi alussa, mitkä ovat sanomasi tärkeimmät asiat. Siksi puhelimet ja sähköpostit kannattaa sulkea palavereissa. Mieti ennen omaa puheenvuoroasi, mitkä yksi tai kaksi ydinasiaa haluat välittää kuulijoille, ja kirkasta ne ensin itsellesi. Vain murto-osa uusista asioista painuu mieleen. Psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija Mona Moisala kertoo, että ihminen pystyy kyllä vastaanottamaan monimutkaisia ajatusketjuja, mutta pysyvään muistiin niistä suodattuu vain osa. Herkästi kuvittelemme, että ihmiset muistavat kaiken sen, minkä he ymmärtävät. Tämä voi kuulostaa kuulijoiden aliarvioimiselta, mutta se ei ole sitä vaan auttaa asian ymmärtämistä, Moisala sanoo. Tiivistäminen helpottaa ison asian hahmottamista. Ihminen ei pysty esimerkiksi samaan aikaan kuuntelemaan keskittyneesti ja kirjoittamaan viestiä. Keskity niihin, ja kertaa ne vielä lopussa. TEKSTI TIINA KOMI KUVAT SHUTTERSTOCK TUNNE AIVOJEN TOIMINTA – saat viestisi paremmin perille Pinnalla. Mieti etukäteen muutama pääasia, jotka haluat kuulijoiden muistavan puheenvuorostasi, esityksestäsi tai vaikka kehityskeskustelusta. Aivosi siivilöivät tietoa, kiinnittävät huomiota sinua kiinnostaviin asioihin ja tulkitsevat niitä omasta historiastasi, näkökulmastasi ja persoonastasi käsin. Varmista, että tilanne on niin rauhallinen, että kuulijat voivat keskittyä ja olla aidosti läsnä tilanteessa. Karsi pois kaikki ylimääräinen krumeluuri, koska se ei kuitenkaan jää kuulijoiden mieleen. – Tiivistä, kirkasta ja toista. Ison informaatiomäärän vastaanottaminen on aivoille haastavaa
Säästele työmuistiasi. Jos asia on tekninen, siihen voi ehkä kytkeä omakoh taisen tai jostain toisesta henkilöstä kertovan tarinan, josta herää tunteita. Jos halua luoda pysyvän, vahvan muistijäljen, viestiä kannattaa toistaa. Tarkista välillä, että kuulijat ovat samalla kartalla kans sasi. Visualisoi ja herätä tunteita Aivojen kuorikerroksesta suurin osa on omistettu näköinformaation käsittelemiseen. Tai ehkä keskustelua syntyisi pareittain tai pienryhmissä. Esimerkiksi monimutkaisten asioiden esittäminen graafisesti helpottaa niiden ymmärtämistä ja muistamis ta. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Rohkaise kysymään Tietoa ei voi kaataa ke nenkään päähän ja olettaa, että ihmiset vastaanotta vat sanoman sellaisenaan. – Tosin tunteet ovat kaksiteräinen miekka. Siksi pitkät pala verit kannattaa tauottaa ja rakentaa palaverin sisään vaihtelua sisältäviä elementtejä. Terästä keskittymistä Tauota. Selvennä ja tarkenna epäselviksi jääneitä kohtia, ja rohkaise ihmisiä tekemään kysymyksiä. Myös selkeyden vuoksi kertaus on usein paikallaan. Älä myöskään unohda tunteita! Muistamme nimittäin parhaiten asiat, jotka nostattavat tunteita. Osa ihmisistä tarvitsee muita enemmän aikaa uuden asian sisäistämiseen. Mutta silloin, kun asiaan kytkeytyy voi makkaita, epämiellyttäviä tunteita, huomio kapeutuu ja uutta tietoa on vaikea ottaa vastaan. Se on tärkeää etenkin silloin, kun asiaan ei liity tunteita, jotka vah vistaisivat muistijälkeä. Näkö on tärkein ais timme. Ne parantavat keskittymistä ja helpottavat muistamista. Tunteille kannattaa antaa tilaa silloin, kun ne nousevat pintaan. Tee muistiinpanot käsin. Tunteen toteaminen ääneen lievittää sitä. Esimerkiksi spontaanin ideariihen polkaiseminen pystyyn voi olla hitaalle prosessoijalle painajaismaista. Lisää aiheesta TTT-lehti 1/2020: Kun työn aloitus tökkii, huijaa aivojasi! TTT-lehti 1/2020: Aivot eivät multitaskaa.. Siksi suhtaudumme tuttuihin asioihin myöntei simmin kuin vieraisiin. Toki yllättävä ja tunteita herättävä uusi asia voi tallentua muistiin kertalaakista, mutta muisti jälki saattaa ajan mittaan haalistua. Tarjoa tilaisuus esittää kysymyksiä myös jälkikäteen. Silloin joudut tii vistämään ja poimimaan puheesta ydinasiat. Voit myös piirtää. Se täyttyy jo muu tamasta asiasta, mikä vaikeuttaa luovuutta, keskittymistä ja muistia. Esitä siis viestisi myös visuaalisesti, jos mahdol lista. Ihmisillä on taipumus tulkita etenkin mutkikkaat asiat omista lähtökohdistaan käsin. Jokainen voi vaikka kirjoittaa ylös kolme ydinasiaa ja jakaa ne vieruskave rinsa kanssa. Ihminen jaksaa keskittyä noin 20 minuuttia kerrallaan. Jos et pysty esittämään asiaa visuaalisesti, et ole ehkä ymmärtänyt sitä. Jo yhdestä asiasta keskusteleminen voi täyttää koko työmuistin kapasiteetin. Älä tee montaa asiaa yhtä aikaa, mutta kokeile oheistoimintaa, joka ei vaadi liian paljon huomiota. Unohda multitaskaus. Vahvista muistijälkeä kertaamalla Kertaus on tärkeää uutta oppiessa, sillä toistot jättävät muistijäljen ja vahvistavat aivoratoja. Esimerkiksi neulominen tai paperin reunaan piirtäminen auttavat, kun on keskityttävä kuuntelemaan. On myös hyvä muistaa, että kaikki eivät ole sa manlaisia kuin itse on. Näin voi käydä esimerkiksi puhuttaessa kollegan tai alaisen töissä suoriu tumisesta. Voit esimerkiksi sanoa ääneen, että huomaan sinun olevan huolestunut, tai kysyä, ärsyttääkö asia kuulijaa. Kannattaa tarjota mahdollisuutta pohtia asiaa ensin itsekseen vaikka vartin. Voit esimerkiksi kysyä joltakulta, miten hän ymmärsi kertomasi ja mikä siinä on hänestä oleellista, tai pyytää ihmisiä keskustele maan keskenään kuulemastaan. Heillä ei ole samaa tietotaitoa, eivätkä he tulkitse asioita samalla tavalla ja sulata nii tä samaan tahtiin. Muistiin tallentaminen vaatii uusien aivo yhteyksien syntymistä ja niiden vahvistamista
Ei. Pesen kengät pyykkikoneessa hienopesuohjelmassa. Minulla on ollut myös nahkaisia keittiökenkiä. Työnantaja ostaa meille kengät parin vuoden välein. Työkäytössä on juttusarja välineistä, joita ammattilaiset käyttävät työssään. Onko värillä väliä. KUKA: Tuula Lehtonen KOULUTUS: ravintolakokki TYÖPAIKKA: Palvelukoti Sylvi, Espoo. Kengän olisi hyvä saada levätä välillä ja jalkateränkin olla vähän eri asennossa. Turvakengät ovat hyvät, kärjen on oltava vähintäänkin umpinainen. Jalalle voi pudota myös veitsi tai kuumaa vettä. Nämä punaiset ovat loistavat, mutta seuraavat voivat olla vaikka vihreät. Työkenkiä käytetään vain keittiössä ja ruokasalissa. Myös hyvä pito on tärkeä ominaisuus. Kenkä ei voi olla täysin avonainen takaa. Kun olen joskus vain pistäytynyt keittiössä vapaa-ajan tennareilla tai maihareilla, huomaa, miksi työkengän tulee olla luistamaton. Mistä hankit työjalkineesi. Tiedän kollegoita, joilla on murtunut varpaita, kun raskas ruoka-astia on pudonnut jalkaterän päälle. Ainakin ravintolakeittiön lattialla tuppaa aina olemaan rasvaa, joka luistaa kengän alla. Kolme vuotta on jo pitkä aika. Tuula Lehtonen on työskennellyt Palvelukoti Sylvin kokkina kesäkuusta 2020. Millaisia kenkiä itse suosit. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA VALTTERI SAARI TYÖKÄYTÖSSÄ keittiökengät Onko keittiökengille erityisvaatimuksia. Kuinka kauan samoja jalkineita voi käyttää. Takaremmi pitää jalkineen tukevasti jalassa. Nämä nykyiset ovat kankaiset, kevyet ja hengittävät hyvin. Mitä materiaalia jalkineet ovat. Meillä käy edustaja, jolle ilmoitamme kokotoiveet ja kiinnostavat kengät kuvastosta. Kun aiemmin työskentelin pitkiä päiviä ravintolassa, vaihdoin kenkiä työpäivän aikana. Jos hinta menee yli budjetin, väliraha on maksettava itse
Sitten unohdin luovan luokan, ja niin taisivat muutkin unohtaa. Vielä vuonna 2002 hän määritti luovan luokan jäseniä näin: he eivät pysy samassa yrityksessä koko ikäänsä, he identifioituvat enemmän ammattiin kuin yhtiöön, he kantavat ”perinteisiä työntekijöitä” suuremman vastuun työstään ja ovat aina töissä. Eikö meidän kaikkien työstä ole tullut ajattelua ja kehittämistä vaativia projekteja, joissa jokainen on oman osaamisensa johtaja (ja sihteeri). Olin pienipalkkainen, minulla ei ollut varaa matkustella saati harrastaa Michelin-ravintoloita, en todellakaan satsannut vaatteisiin, ja vapaa-aikana istuin halvassa baarissa samanlaisten kavereideni kanssa. KU VA H AN N AKA IS A H ÄM ÄL ÄI N EN Virpi Salmi on ilmiöihin, tasa-arvoasioihin ja huumoriin erikoistunut vapaa toimittaja. Teknisesti ottaen kuuluin itsekin trendikkään aikakauslehden työntekijänä luovaan luokkaan. Luovan työn tekijät halusivat Floridan mukaan elämäänsä trendikkäitä huvituksia ja urbaania säpinää, joten heidät piti ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa, jos maa tai alue halusi tulevaisuudessa menestyä. Florida on kaupunkitutkija, mutta loi luovan luokan käsitteen kuvaamaan työtä. Mietin, pitääkö minun pyrkiä omaksumaan tällainen luovaluokkainen elämäntapa, jotta voin säilyttää työni ja olla pätevä ammatissani. Hän erotteli luovista menestyjistä suorittavan työn tekijät, jotka eivät halua säpinää, vaan tylsää puolikuollutta lähiöelämää. Floridan ajatuksista kirjoitettiin asiantuntija-artikkeleita ja lehtijuttuja. keekoilu, oman työn merkityksen ylikorostaminen ja rasittavaa panostusta vaativa ulkonäkö. Näin mielessäni karikatyyrisiä luovan luokan edustajia, jotka eivät juuri eronneet paria vuosikymmentä aiemmin lanseeratuista työelämän uutuustulokkaista, jupeista. Hän laski siihen insinöörit, opettajat, tutkijat ja juristit, kaikki, jotka työssään ratkovat ongelmia tai ”ajattelevat itsenäisesti”. Hän väitti, että yhä useammat meistä tekevät luovaa työtä. Florida jäi mieleen siksi, että olin itse työurani alussa, kun Suomessa kohistiin luovasta luokasta – ja olin kauhuissani. Hän on vuoden 2023 kolumnistimme. Kuvaushan pätee meistä liki jokaiseen! Palvelualan työntekijästä vakuutusmyyjän kautta ohjelmistokehittäjään. Hänet kutsuttiin vuonna 2003 Sitran seminaariin puhumaan, kun hän oli maailmankiertueella, mutta hän perui tulonsa viime hetkillä. Molempiin liittyi itsekorostus, ylimielinen Suomessa kun on perinteisesti kasvettu varautumaan henkisesti siihen, että kohta tulee robotti, yt-neuvottelut tai työelämän murros ja työpaikka katoaa. TYÖELÄMÄN TULEVAISUUDEN tai työn murroksen visionäärejä on vuosikymmenten kuluessa riittänyt. Suomessa kun on perinteisesti kasvettu varautumaan henkisesti siihen, että vaikka reaalielämässä moni työpaikka pysyy samana vuosikymmeniä, kohta tulee robotti, yt-neuvottelut tai työelämän murros ja työpaikka katoaa. Elettiin Nokia-huumaa ja meistä oli tulossa tulevaisuuden hip ja cool -maa, kunhan juntit eivät pääse pilaamaan kehitystä. Me ollaan kaikki luovaa luokkaa M UISTATTEKO VIELÄ amerikkalaisen Richard Floridan, joka vuosituhannen alussa lanseerasi käsitteen luova luokka. Maailma ja työelämä menivät menojaan. Kuvauksissa lueteltuja elämäntapoja en kuitenkaan tunnistanut. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 Kolumni. Suomessa Floridaa melkein palvottiin. Tuli uusia ongelmia ja muutoksia. FLORIDA ITSE VETI myöhemmin käsitettään takaisin ja sanoi, ettei mitään luovaa luokkaa ollutkaan olemassa, vaan kuvailut koskivat etuoikeutettuja, hyväosaisia nuoria työntekijöitä
Tällaisessa järjestelmässä esimerkiksi kolmivuorotyössä aamuvuoroa seuraa iltavuoro ja tätä seuraa yövuoro. Esimerkiksi suuri osa suomalaisista sotealan työpaikoista hyödyntää työvuorosuunnitteluohjelmistoa, joka ottaa työaikojen kuormittavuuden Vuorotyö heikentää unen laatua ja työstä palautumista. Riskeistään huolimatta vuorotyötä tarvitaan ja monet työntekijät myös pitävät sen tarjoamista hyvistä puolista: arkivapaista, vaihtelevuudesta ja rahallisista lisäkorvauksista. Etenkin yövuorojen ja lyhyiden vuorovälien vähentämisen sekä eteenpäin kiertävän nopean työvuorojärjestelmän on todettu vähentävän väsymystä ja uniongelmia. Psykologian tohtori Heli Järnefelt työskentelee erikoistutkijana Työterveys laitoksessa.. Vireystila on yön ja varhaisaamun vuoroissa huonompi kuin päivävuoroissa, mikä muodostaa työturvallisuusriskin. Alentunut vireystaso voi olla myös työturvallisuusriski, ja siksi työnantajan tulee olla kiinnostunut työntekijänsä unesta. Noin viidesosa suomalaisista työntekijöistä tekee vuorotyötä, joka haastaa luontaista rytmiä. VERKOSTA APUA vuorotyön uniongelmiin Työnantaja vastaa siitä, että työajat ja muut työn järjestelyt mahdollistavat palautumisen työpäivien aikana ja niiden välissä. Yhden arvion mukaan lähes 40 prosentilla vuorotyöntekijöistä on merkittäviä unihäiriön oireita. Vuorotyö heikentää myös työstä palautumista, koska esimerkiksi yövuoron jälkeen aamulla unen määrä ja laatu ovat huonompia kuin yöllä nukutussa unessa. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 I HMISEN SISÄSYNTYINEN vuorokausirytmi suosii valveilla oloa päiväaikaan. Hyvä työvuorosuunnittelu vähentää riskejä Vuorotyön riskejä voidaan vähentää ja hallita hyvällä työvuorosuunnittelulla. Yöhön tai varhaiseen aamuun ajoittuvat työvuorot ovat erityinen vuorotyöhön liittyvä hankaluus, koska silloin on kaikkein vaikeinta pysyä valveilla. Vuorokausirytmin ja unen häiriintyminen ovat todennäköisesti keskeinen syy siihen, että vuorotyö lisää riskiä sairastua myös muihin kroonisiin sairauksiin, kuten sydänja verisuonitauteihin. Yhteistyöllä parempaan vireyteen Vieraskynä TEKSTI HELI JÄRNEFELT KUVA KIRSI VÄISÄNEN Työntekijän vastuulla on huolehtia palautumista tukevista elämäntavoista ja nukkumistottumuksista. Työterveyshuollon tehtävänä on tukea vuorotyötekijän terveyttä sekä havaita ajoissa työkykyyn vaikuttavat vireystilan ja unen ongelmat. Työvuorojen vireysvaikutusten arviointiin ja työaikojen kehittämiseen on tehty erilaisia verkkopohjaisia työkaluja
Nuku aamulla niin pitkään kuin nukuttaa tai on muuten mahdollista. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 arvioinnissa ja suunnittelussa huomioon hyvän työvuorosuunnittelun suositukset. Toimi näin myös viimeisen yövuoron jälkeen. Se vaikuttaa yhtä hyvin kuin vastaava kasvokkain tapahtuva hoito. Virkeänä vuorotyössä Miten pysyä virkeänä, kun vuorotyö tai pitkät vuorot häiritsevät unirytmiä. Työterveyslaitos tutkii parhaillaan vireyttä ja unta edistävien verkkopohjaisten menetelmien käyttöönottoa Vireyttä vuorotyöhön -hankkeessa. Menetelmän käyttö voi vaatia vuorosuunnittelijoilta lisätyötä. Illasta hän menee nukkumaan vastaavasti tavallista aikaisemmin. VIRE antaa kyllä tietoa työvuorojen vaikutuksista vireyteen ja sen käyttö on helppoa, mutta liikenneaikataulut ja työjärjestelyt eivät välttämättä taivu suoraan tähän työkaluun. Aikaiseen aamuun valmistautuva herää jo aamuvuoroa edeltävänä aamuna noin tuntia tavallista aikaisemmin. VIRE arvioi uneliaisuutta Yöhön ajoittuva työ altistaa kuljettajan onnettomuuksille alentuneen vireyden takia. Tämänkin valmennuksen testauksessa tuli esiin, että on tärkeää saada valita itse osallistumisen ajankohta ja tahti. Työntekijä voi itsekin vaikuttaa vireyteen Työntekijä voi parantaa untaan ja vireyttään myös yksilöllisin keinoin. Valmennus sisältää muun muassa tietoa uneen vaikuttavista tekijöistä ja keinoista edistää hyvää unta ja vireyttä elämäntapojen, nukkumistottumusten ja rentoutumiskeinojen avulla. Alustavien kyselytulosten mukaan kuljettajat kokivat verkkovalmennuksen varsin käyttökelpoiseksi. Jos teet vain yhden yövuoron, mene nukkumaan heti yövuoron jälkeen. Älä nuku päivän aikana uudestaan. Ota käyttöön Vireyttä vuorotyöhön -hankkeen tuottamat vinkit. Osalla kuljettajista oireita Tutkimuksessa kuljettajat vastasivat myös kyselyihin, joilla arvioitiin vireyteen ja uneen vaikuttavia terveydellisiä tekijöitä. Yövuorolainen nukkuu aamusta V IIVÄSTÄ NUKKUMAANMENOA noin tunti edeltävänä iltana ennen yövuorojen alkua. Jos yövuoroja on useampia, osalle sopii nukkuminen kahdessa jaksossa niiden välissä – aamulla heti kotiin päästyä ja uudelleen iltapäivällä tai illalla. Esimerkiksi unettomuuden nettiterapian on todettu olevan tehokas hoitokeino. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli tukea vuorotyöntekijöiden terveyttä sekä havaita ajoissa työkykyyn vaikuttavat vireystilan ja unen ongelmat. Hankkeessa on mukana kaksi linja-autoliikennöitsijää. Kuljettajat saivat tuloksistaan henkilökohtaiset palautteet, joissa merkittävistä oireista kärsiviä suositeltiin hakeutumaan työterveyshuollon arvioon. Verkkopohjaisia menetelmiä on kehitetty myös vuorotyöntekijöille. Niiden on todettu soveltuvan työaikojen epäsäännöllisyyden ja muiden erityispiirteiden vuoksi heille erityisen hyvin, koska käyttö ei useinkaan ole sidottu tiettyyn aikaan eikä paikkaan. TUTUSTU ttl.fi/oppimateriaalit/ vireyttavuorotyohon. He kertoivat hyötyneensä monipuolisesta ja käytännöllisestä tiedosta sekä vinkeistä. Tulokset viittaavat siihen, että osalla kuljettajista on hoitamattomia unija vireystilan häiriöiden oireita tai niiden riskitekijöitä. Vireyttä vuorotyöhön -hankkeessa kehitettiin nettivalmennus, jonka kuljettajat saivat halutessaan käyttöönsä. Yritysten vuorosuunnittelijat ovat testanneet VIRE-menetelmää kuljettajien työaikasuunnittelussa. Menetelmä kertoo uneliaisuuden riskistä eri työvuoroissa yleisellä tasolla liikennevalomallin avulla. VIRE ei myöskään huomioi kuljettajien henkilökohtaisia ominaisuuksia tai toiveita tehdä tiettyjä vuoroja. Alustavien tulosten mukaan menetelmä vaatii vielä kehittelyä
03 4246 5370 Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu tarjousjakson jälkeen voimassa olevaan hintaan, kunnes lopetat tilauksen. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset auttaa kestävyyssiirtymässä. • Uusin tieto ja tapahtumat • Tuleva lainsäädäntö • Kiertotaloustyön taitajat • Kiertotalouden bisnesmallit • Kierrätys ja uudelleenkäyttö Kiertotaloutta arkeen ja työhön! UU23_220x280.indd 1 UU23_220x280.indd 1 1.2.2023 20.14 1.2.2023 20.14. Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Vähähiilisyys, vastuullisuus ja resurssiviisaus muuttavat osaamista, liiketoimintaa ja kuluttamista. Tilaa Tilaa Uusiouutiset Uusiouutiset tutustumishintaan! tutustumishintaan! Uusiouutiset nyt tarjoushintaan: • Digitilaus 29 € / 6 numeroa alennuskoodilla UU23DI (Jatkuvan tilauksen normihinta on 79 €.) • Printtilehti + digitilaus 49 € / 6 numeroa alennuskoodilla UU23PR (Jatkuvan tilauksen normihinta on 89 €.) Tilaajalahjaksi Vaatelaastareita! Pidennä lempivaatteidesi elinikää Oikiat Design Oy:n Vaatelaastaripaketilla! Arvo 12,90€ ALK. 29 € Tilaukset: holvi.com/shop/uusiouutiset tilaukset@uusiouutiset.fi Puh. Tarjous on voimassa 30.4.2023 saakka
Tunnesäätely on erityisen vaikeaa silloin, kun työtilanne on paineinen tai stressiä on jatkunut jo pitkään. 22 Miksi työpaikoilla riidellään 24 Lyhyet työ / terveys / turvallisuus S. Esimerkiksi siitä, että kokee epäoikeudenmukaista kohtelua, voi seurata virhetilanteita, huonoja päätöksiä ja keskittymistä epäoleelliseen. 16 Aivotyö helpottuu käytännöistä sopimalla. Nykyinen työelämä edellyttää toiminnanohjauksen taitoja, aloitekykyä, oman toiminnan säätelyä, työmuistia ja tunnekontrollia, joihin affektiivisella ergonomialla voidaan vaikuttaa. Lähde: Kestävä aivoterveys -hanke TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ Tässä numerossa 16 Aivotkin kiittävät, kun työ sujuu 21 Mistä sitoutumisen puute johtuu. Negatiiviset tunteet heikentävät työntekijän motivaatiota ja vaikuttavat ajatteluun. AFFEKTIIVINEN ERGONOMIA TYÖELÄMÄSSÄ ON YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN MUUKIN ERGONOMIA. Se käsittää tunteet, arvot ja eettiset käsitykset sekä sen, miten nuo kaikki vaikuttavat työn tekemiseen ja työhyvinvointiin. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15. Ne voivat johtaa impulsiiviseen reaktioon ja vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista
Työpaikalla kannattaa etsiä yhdessä keinoja aivokuorman keventämiseen ja sopia työtä sujuvoittavista käytännöistä. Fenniassa tähän on jo ryhdytty. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 Keskeytykset, häiriöt ja multitaskaus ovat myrkkyä aivoillemme, mutta silti ne ovat arkea monelle tietotyöläiselle. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT MIKKO KÄKELÄ AIVOTKIN KIITTÄVÄT, kun työ sujuu
1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Korona-aika muutti työn tekemisen tapoja Fenniassakin, henkilöstöjohtaja Anu Nurro ja digitaalisesta työympäristöstä vastaava Janne Ariluoto kertovat.
Siihen kuuluu ajatustyötä ja tiedonkäsittelyä, kirjaamista ja muistamista, ongelman ratkaisua, päätöksentekoa sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista. – Jos kokouksessa ei itse tarvitse koko ajan olla aktiivinen, saattaa hel posti ajautua esimerkiksi vastaamaan sähköposteihin. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 K UN KOULUISSA on oppituntien välissä “välkkä”, miksei sellainen olisi työpaikal lakin. Hän on ollut mukana kehittämäs sä Fennian modernin työn sivustoa, joka sisältää henkilöstölle suunnattuja vinkkejä työn sujuvoittamiseksi. Edelleen yrityksessä teh dään paljon töitä etänä. Kun näin toimii muu taman kerran, tulee ahaaelämys ja huomaa, kuinka paljon säästyy aikaa, yrityksen digitaalisesta työympäristös tä vastaava Janne Ariluoto sanoo. – Meillä pääsee vaikuttamaan ja osallistumaan asioihin. Monesti se hoituu vaikkapa perustamalla asianosaisille oma chattiryhmä ja käymällä keskus telu siellä. Kevennystä aivokuormaan Kokouskäytäntöjen uudistaminen ja tauoista huolehtiminen kuulosta vat Tiina Heusalasta hyvältä. Multitaskaus voi kostautua Työterveyslaitos on tehnyt työpaikoil la Aivotyökyselyä, joiden perusteella monitekeminen, multitaskaus, on yksi kuormittavimmista tekijöistä aivo työssä. Ariluodon mukaan sivusto elää muutosten ja yrityksen kulttuurin mukana ja käyttäjiltä kerätään jatku vasti palautetta sen kehittämiseksi. Kun ennen palaverit kestivät lähtökohtaisesti tunnin tai puoli tun tia, nykyisin oletuksena ovat 50 tai 25 minuutin kokoukset. Hän on kognitiivisen ergonomian asiantuntija ja toimii kehittämispäällikkönä Työ terveyslaitoksessa. Periaatteena on, että töitä tehdään siellä, missä se sujuvimmin onnistuu. Kun ei kunnolla kes kity kirjoittamiseen, viestistä voi tulla epätarkka tai tyyliltään töksähtävä. Vakuutusyhtiön työt ovat tyypilli nen esimerkki aivotyöstä, joksi nyky aikaista tietotyötä kutsutaan. Ja jotta kalenteri ei täyty kokouksis ta, henkilöstöä kannustetaan hyödyn tämään muitakin tapoja keskustella ja sopia asioista. – Aina kannattaa miettiä, tarvitaan ko kokousta. Hyvä ergonomia keventää tarpeetonta aivokuormaa ja sujuvoittaa työtä. Se on Sharepointsivusto, joka toimii osana intraa. Kognitiivinen ergonomia taas liittyy siihen, miten työn olosuhteet tukevat suoriutumista työstä. Sivusto on myös vuorovaikutteinen, sillä siihen on liitetty organisaation sisäisen sosiaalisen median verkosto. Etätyö tuli jäädäkseen Fenniassa työtapojen kehittäminen on Nurron ja Ariluodon mukaan saanut vauhtia koronavuosina yleistyneestä etätyöstä. Tähän vaikut tavat kunkin työn tavoitteet sekä pal velutason, tietoturvan ja yhteistyön asettamat vaatimukset. Yrityksen modernin työn sivusto tu kee henkilöstöä uusien tapojen opet telussa. – Olemme opetelleet paitsi työväli neiden käyttöä myös sitä, miten yh teistyö hoidetaan, kun emme olekaan saman pöydän äärellä. Aivo työtä ei silti tehdä vain toimistoissa vaan kaikissa ammateissa, esimerkiksi hoitoalalla. – Terveessä työkulttuurissa ovat tasa painossa kaikki elementit: jär jestetyt palaverit, chatkeskustelut ja satunnaiset, arkiset kohtaamiset, lisää Fennian henkilöstöjohtaja Anu Nurro. – Chatissa asia tulee käsiteltyä var masti jo ennen kuin palaveri olisi ehditty pitää. Välillä ollaan haastavienkin tilanteiden edessä ja ratkaistaan ongelmia, mutta asenne on valoisa, pohtivat Anu Nurro ja Janne Ariluoto.. Palaverikäytännöt ovat yksi esi merkki vinkeistä. Vielä on silti paljon tehtävää siinä, että osaamme hyödyntää esimerkiksi kaikkia Team sin ominaisuuksia, Nurro sanoo. Joskus tosin viestittelykin saattaa venyä, jos asia on epäselvä ja se viedään aina eteenpäin seuraavalle ihmiselle, Heusala sanoo. Vakuutus yhtiö Fenniassa palaveriputkia katkaistaan huo lehtimalla siitä, että kokousten väliin jää hengähdys taukoja. Etenkin virtuaalikokousten aikana kiusaus tehdä useaa asiaa samanaikai sesti kasvaa
Selvät sävelet auttavat myös viesti tulvan hallinnassa. Kun valitsee paikan kulloisenkin tehtävän mukaan, päivään tulee myös liikettä ja vaihtelua. Tiina Heusala kannustaa hyödyntä mään työtiloja aktiivisesti: Keskitty mistä vaativat työt hoidetaan hiljaises sa tilassa, puhelut ja verkkopalaverit “puhelinkopeissa” sekä ryhmätyöt ja kokoukset niille varatuissa tiloissa. Melko yleistä Heusalan mukaan on, että säännöistä on sovittu, mutta niiden noudattamisen kanssa on niin ja näin. Saako luurit päässä olevaa työkaveria häiritä vai ei. Monitekemisen lisäksi jatkuvat keskeytykset ja häiriöt kuormittavat aivoja eivätkä tee hyvää työtehollekaan. – Kun säännöt ovat työtiloissa näky villä ja niistä keskustellaan ja niitä päi vitetäänkin aika ajoin, ne pysyvät mie lessä. Silloin voi keskittyä laajoihin kokonaisuuksiin eikä tarvitse niin paljon hypellä erilaisten tehtä vien välillä. – Tulkinnat eivät aina osu oikein, ja siksi tästäkin asiasta olisi hyvä keskus tella ja sopia yhdessä. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Aikaa ei silloin säästy, vaan päinvas toin asioita joutuu ehkä jälkeenpäin oikomaan, Tiina Heusala kuvailee. Työtilat tehtävän mukaan Moderneissa monitilatoimistoissa on erilaisia työskentelytiloja eri työvai heisiin, ja myös Fenniassa aiotaan muokata tiloja yhä enemmän tähän suuntaan. Silloin ne on myös helppo ottaa puheeksi työkaverin kanssa, Heusala sanoo. Jollekin ne ovat keino eristäytyä, toinen taas kuuntelee musiikkia eikä häntä häiritse, vaikka hä neltä tultaisiin kysymään jotain. – Siitäkin kannattaa puhua, kuinka nopeasti viesteihin vastataan. On turhauttavaa, jos esimerkiksi hiljaisessa tilassa kännykät piippaavat tai puhelinkoppi pysyy pit kään varattuna, vaikka tehtävät eivät sitä vaatisi. Selvät sävelet työyhteisössä Myös työtilojen käyttöön tarvitaan pelisäännöt. Lisäksi tarvitaan tiloja, joissa voi käy dä spontaanejakin keskusteluja. Monitekemistä kannattaa karsia myös siksi, että se heikentää työstä pa lautumista vielä työpäivän jälkeenkin. Chatissa asia tulee käsiteltyä varmasti jo ennen kuin palaveri olisi ehditty pitää.. Heusala pitää vastamelukuulokkei ta hyvänä apukeinona keskittymiseen. Silloin toimistossa ei ole omia työpisteitä vaan erityyppisiin tehtäviin soveltuvia tiloja. – Se on iso muutos, ja on inhimillis tä ja ymmärrettävää, että se herättää myös kysymyksiä. Organisaatiossa tähän voidaan vaikut taa huolehtimalla siitä, että työntekijät eivät työskentele useissa projekteissa samanaikaisesti. Pyrkimyksenä on lisätä videoviestintää asioista tiedottamisessa. Työ helpottuu, kun kaikki tietävät, mitä viestintäkana vaa työyhteisössä käytetään minkäkin tyyppisten asioiden hoitamiseen. Fenniassa tiedonkulun kanavia on pohdittu muun muassa organisaa tion sisäisen viestinnän näkökulmasta. Entä miten ottaa yhteyttä, kun on akuutti tarve tavoittaa työkaveri. Usein työpaikoilla kuitenkin keskustel laan siitä, miten kuulokkeiden käyttö pitää tulkita. Visuaalinen viesti jää hyvin mieleen, ja videon voi katsoa nopeasti, omien aikataulujen mukaan. Mutta olen ihan varma, että koska opimme koronan alettua hyppäämään lähes yhdessä päivässä etätyöhön, opimme myös tähän muutokseen liittyvät uudet työtavat, Anu Nurro sanoo. Missä ka navassa vaikka vuorokausi riittää. Janne Ariluoto kertoo huomanneen sa, että jotkut käyttävät ennemmin kuulokkeita häiriöiltä suojautumiseen kuin hakeutuvat hiljaiseen työtilaan. Lisäksi Heusala kannustaa työ yhteisöjä sopimaan yhdessä siitä, mi ten saada tilaa ja rauhaa keskittymistä vaativiin tehtäviin
Myös lyhyitä mikrotaukoja tarvitaan tehtävien välillä – voi nousta tuolista ja vaikka tehdä pari kyykkyä tai katsella hetken ulos ikkunasta. Usein nopean yhteyden saa parhaiten puhelimitse. Jos hiljaista tilaa ei ole, ottakaa käyttöön yhdessä sovitut merkit, joilla ilmaistaan keskittymisrauhan tarve. Jos työskentelet toimistossa, valitse työhön rauhallinen paikka. Silloin kohtaa niitä, joiden kanssa tekee töitä, mutta myös ihmisiä oman tiimin ulkopuolelta. Jos käytät Teamsia, hyödynnä sen tila-asetuksia asettamalla itsellesi tilaksi ”varattu” tai ”älä häiritse”. – Pyrkimyksenä on lisäksi, että ohjeistusten sisältö on Sharepointsivuina, ei erillisenä dokumenttina, jotta tieto pysyy ajantasaisena eikä ohjeista lähde liikkeelle kopioita, Ariluoto kertoo. Fenniassa koko henkilöstölle tarkoitetut ohjeet ovat tällä hetkellä intrassa hajautettuina niitä vastaaville sisältösivuille. Ohjeiden metsästäminen aiheuttaa työpaikoilla paljon turhautumista. Työasioista puhuminen ei ole silloin suotavaa mutta ei kokonaan kiellettyäkään. Sosiaalisessa työssä taas voi olla tarve vetäytyä hiljaisuuteen tai vaikka käydä lyhyellä kävelyllä ulkona. Etätyössä taukojen pitäminen saattaa helposti unohtua ja sosiaaliset kontaktitkin voivat jäädä vähiin. – Itse ajattelen, että on tärkeä välillä käydä toimistolla ja nähdä työkavereita. Keskustelkaa työyhteisössä pelisäännöistä, ja päivittäkää niitä tarpeen mukaan. Tiina Heusala kehottaa pitämään kiinni lounastauosta ja merkkaamaan sen myös kalenteriin. Vinkit antoi kehittämispäällik kö Tiina Heusala Työterveys laitoksesta.. Heusala kertoo, että monessa työyhteisössä nähdään jo ongelmaksi se, että etätöihin on tykästytty niin, ettei työpaikoille enää tullakaan. Missä se ohje nyt onkaan. – Ohjeiden metsästäminen aiheuttaa työpaikoilla paljon turhautumista, kun tehtävässä ei pääse eteenpäin. Jos kuuntelet työpisteelläsi kuulokkeilla luentoa ja ympärillä olevien keskustellessa äänitaso häiritsee, voit nostaa käden ylös merkiksi häiritsevyydestä. – On ihan eri asia, kun vaikkapa johtoryhmän vetäjä kertoo kokouksessa päätetyistä asioista arkisesti ja helposti lähestyttävästi videolla kuin lukea ne pöytäkirjasta, Janne Ariluoto huomauttaa. Jos työtä tekee enimmäkseen yksin, tauolla kaipaa ehkä työkavereiden seuraa. Tärkeimpiä asioita ei silti kannata jättää omaehtoisen opiskelun varaan, vaan esihenkilön on hyvä käydä oman tiiminsä kanssa läpi keskeiset ohjeet. Esimerkiksi hoitoalalla koronapandemian aikana oli todella tärkeää pysyä kärryillä ohjeistuksista, jotka vaihtuivat nopeassa tahdissa, Heusala mainitsee. Näin sekä aihealueet että niihin liittyvät ohjeistukset löytyvät samasta paikasta. Työyhteisössä on hyvä sopia, miten tavoitatte tarvittaessa toisenne näissäkin tilanteissa. Lisää aiheesta TTT-lehti 5/2020: Uudet tilat, uudet tavat. Ohjeiden tulisi olla yhdenmukaisia ja riittävän tarkkoja, jotta niiden avulla selviää tehtävästä itsenäisesti. Ensinnäkin ohjeiden pitäisi olla helposti löydettävissä. – Meillä on päivittäin Teamsissa yhteiset aamukahvit, joilla pyritään korvaamaan se, että nähtäisiin toisiamme kahvikoneen ääressä toimistolla. Niille ei ole aina keskitettyä paikkaa, vaan osa on ehkä sähköpostin liitteissä, osa Teamsissa ja osa intrassa, Tiina Heusala sanoo. Varaa tehtäville aika myös kalenteriin. Aivot kaipaavat lepoa ja seuraa Aivot tarvitsevat lepoa työstä, jo työpäivän aikanakin. Janne Ariluodon tiimissä vapaamuotoiselle juttelulle on varattu aikaa myös etäpäivinä. Niitä voivat olla vaikka työpöydälle asetettava merkki, Teamsin ”älä häiritse” -tila, vastamelukuulokkeet tai hoitotyössä huomioliivi. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 Näin karsit keskeytyksiä työssä Aikatauluta tehtäväsi niin, että voit tehdä yhtä tehtävää kerrallaan ja mielellään jo valmiiksi asti, jos mahdollista. – Kannattaa miettiä, millaiseen taukoon itsellä juuri nyt on tarvetta. – Tämä on erityisen tärkeää muutostilanteissa. Työterveyslaitoksen Aivotyökyselyn mukaan etenkin ohjeisiin liittyvät epäselvyydet ja puutteet ovat työpaikoilla yleinen harmaita hiuksia aiheuttava ongelma. Kun haluat keskittyä esimerkiksi kirjoitustyöhön, sulje sähköpostin ja pikaviestinten ilmoitukset
TULIN ITSE TYÖELÄMÄÄN 1990-luvun laman aikana. Vapaaehtoisesti työpaikalle haluavat harvat. Iso trendi työpaikoilla on tehostaminen ja tahdin kiihtyminen. Sen seurauksena työmarkkinoilla on kasvava joukko ihmisiä, jotka kokevat työpaikasta henkisesti irrallaan olemisen ainoaksi keinoksi selvitä työelämästä. Tutkimusten mukaan kokemukset työtahdin kiristymisestä ovat yhteydessä heikompaan työn imuun lähes kaikilla ammattialoilla. Anu Suutela-Vuorinen Asiantuntijalta Tänä vuonna Asiantuntijalta-palstan kirjoittajat ovat työeläkeyhtiöiden edustajia. Tämä ei ole vähäpätöinen asia. Siksi meidän pitää kysyä, mitä on quiet quitting -ilmiön takana ja miten siihen voidaan puuttua. Ei tule sitouduttua työpaikkaan. ANU SUUTELA-VUORINEN. Motivaatio ja työkyky kärsivät, kun mutteria puristetaan jatkuvasti. Jokaisen työntekijän tulisi ymmärtää oma tehtävänsä. Jokainen meistä voi myös vaikuttaa työelämän asenneilmapiiriin. Elämme nyt neljättä vuotta hybridityön arkea. Yhteisöllisyys työpaikoilla on rapautunut ja ehkä samalla myös se, miten nuoret työntekijät otetaan mukaan. Etenkin nuoria syytetään sitoutumisen puutteesta. H ILJAISESTA VETÄYTYMISESTÄ TYÖSTÄ eli quiet quittingistä puhutaan usein asenne ongelmana. Se vaikuttaa henkilöstöön. On tervettä, että työelämässä arvostetaan entistä enemmän horisontaalista etenemistä tehtävästä toiseen eikä uranousua pidetä ainoana tavoiteltavana asiana. Asiantuntijatyötä tekevä työntekijä ei enää suostu tekemään työnantajansa eteen ylimääräistä vaan priorisoi työn ulkopuolista elämää. Tiimeissä tulee vahvistaa ja vaalia psykologista turvallisuutta. Peräänkuulutan paluuta perusasioihin ja tehtävänkuvien kirkastamiseen. Jos näin on, asiaan on mahdollista vaikuttaa. Lama-aikana töiden syrjään päässyt nuori oli tähti. Yhtä ainoaa ratkaisua ei tietenkään ole, mutta pitkälle pääsee, jos nostaa hyvinvoinnin keskiöön, panostaa hyvään johtamiseen ja ihmisten sitouttamiseen sekä arvostaa työntekijöitä ja sanoo sen myös ääneen. Sitä ennen on tärkeää ymmärtää, miten kokonaisvaltaisesti työelämä on muuttunut. Meidän pitää varmistaa, että tämä puoli työelämästä näkyy kaikille meistä. Ensimmäisen tekstin kirjoittaja on työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen palvelujohtaja Anu Suutela-Vuorinen. Tämä myös vääristi suhtautumista työhön. Jos työ ei maita, sitä on liikaa tai sosiaalinen liima ei pidä työyhteisössä, on mahdollista hakeutua nopeasti muualle. Nykyiset nuoret astuvat työelämään aikana, jona kaikki on mahdollista. Sitoutumisen puute aiheuttaa merkittäviä tuottavuustappiota. Syntyi asenne, että työn eteen on tehtävä kaikki ja vähän ylikin, jotta sai pitää paikkansa. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 Mistä sitoutumisen puute kertoo. Ilmiön taustalla ovat työelämän pidemmän ajan muutokset. Nuorten lisäksi myös muut työntekijät vaihtavat hommia nykyään nopeaan tahtiin. Parhaimmillaan työ on hyvinvoinnin ja onnistumisten lähde. i KU VA JU KK A JA LK AN EN , EL O AJATTELEN, ETTÄ QUIET QUITTING -ilmiön taustalla on työkyky ja ihmisten tarve hakea tasapainoa hektisessä työelämässä
Näin arvioi monia työpaikkojen hankalia tilanteita ratkonut johdon valmentaja Jarmo Manner. Manner kertoo toisesta työpaikasta, jossa työntekijät saivat selkeyttää yh teistä suuntaa haastamalla toisiaan Fiksusti töissä. Mistä ihmeestä oikein johtuu, etteivät ihmiset tule toi meen keskenään. Manner nostaa ongelmalistan kär keen epäselvyydet rooleissa, tavoit teissa ja odotuksissa. – Yhdessä firmas sa konsultit kutsuttiin ratkomaan kolmen työntekijän välistä kiusaamista. TEKSTI MIKKO LUUKKAINEN KUVA SHUTTERSTOCK MIKSI TYÖPAIKOILLA riidellään. Selvisi, että työntekijöiden roolit olivat epäsel vät. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 Skismojen takana on usein epäselvyyksiä rooleista ja odotuksista. – Ei se toinen ole hullu, vaan hän katsoo asiaa omasta vinkkelistään. i RIIDAT PUHKEAVAT HELPOSTI, KUN tavoitteissa ja rooleissa on epäselvyyksiä huomio ei ole ydin tehtävässä keskusteluilmapiiri ei ole turvallinen. Riitely vie huomion pois työtehtävästä ja yhtei sistä tavoitteista. T YÖPAIKALLA RÄISKYY. Kiusaamiseksi äity nyt ahdistus kaikkosi, kun jokainen pystyi keskittymään ydintehtäväänsä. Kokonaisuutta pitää hahmottaa ajan kanssa, ei asioita voi ymmärtää keskustelematta. Kahden henkilön välillä tämä kär jistyi nokitteluksi siitä, mitä kunkin pitäisi tehdä. Usein ilmenee, että riidat kumpua vat työyhteisön rakenteellisista ongel mista. Keskusteluissa selvisi, että organi saation johtamisessa ja suunnittelussa oli ongelmia. Ja jos asioita ei tiedetä, kuvittelemme ne, ja kuvitelma alkaa ohjata toimintaa. Niihin tarvittiin muu toksia, joiden ansiosta voitiin selkeyt tää myös rooleja. Näistä keskustellaan työpaikoilla yllät tävän vähän. Jos työhön liittyvät rakenteelliset ongelmat jäävät ratkomatta, henkilökemiat menevät helposti solmuun. Epäselvyys johti nokitteluun Epäselvät roolit voivat johtaa virhe tulkintoihin ja vastakkain asetteluihin. – Ei tiedetä, mitä itseltä odotetaan, mitä toisilta odotetaan ja mitä pitäisi saada aikaan yhdessä. Sii tä roolista käsin, joka hänelle on orga nisaatiossa määritelty. Mikä on oma ja toisen rooli isossa kokonaisuudessa
Kes kustelujen pointti oli se, miten kehi tetään yhteistoimintaa ja yhdessä on nistumista. – Esimerkiksi kokouskäytännöt mahdollistavat usein vapaan jutus telun, mutta niissä ei aina ole raken netta, jossa määritellään, mitä pitää saada aikaan. Manner nostaa esiin pelon siitä, että toiset loukkaantuvat, jos asioista puhutaan. – Asiat kärjistyvät helposti mustaval koisiksi. Silloin asioita mietitään enemmän henkilökemioi den perusteella ja tilanne on herkem pi ristiriidoille. Tämä ei tarkoita sitä, että luodaan negatiivinen ilmapiiri, vaan sitä, että fokus on työssä. Voi esimerkiksi helpommin antaa pe riksi tunteille, jotka estävät keskuste lun. – Nämä ovat yleisiä tunteita asian tuntijoiden ja huippuosaajien keskuu dessa. Samat jännitteet toistuvat Jarmo Manner näkee, että organisaa tiot törmäävät toistuvasti samoihin jännitteisiin, jotka voivat aiheuttaa ristiriitoja yhä uudelleen. – Tähän on monia syitä – yhteisöl lisiä, kulttuurisia, yksilöpsykologisia, Jarmo Manner vastaa. Yksi yleisimmistä jännitteistä on Mannerin mukaan autonomian ja ohjauksen välinen suhde. Näin tilanne ratkesi. Tilanne koheni, kun uusi johtaja muutti ohjeistuksia ja antoi tiimille aiempaa vapaammat kädet. Ja onko keskustelukulttuuri niin turvallinen, että se tukee epäselvyyk sien selvittämistä. Manner pohtii, mennäänkö työpai koilla joskus liian pitkälle positiivisen tunneilmapiirin rakentamisessa. Ja onhan meillä kaikilla kiire. Toistuvia jännitteitä ovat esimerkiksi pysyvyy den ja muutoksen välinen suhde, laa dun ja määrän suhde sekä yksilön ja tiimin välinen suhde. puolia sekä sitä, miten yhdistää hyvät ja välttää huonot puolet. Hän myös lisäsi tiimin tavoitteita. Uskalletaanko työ yhteisössä esittää kysymyksiä ja näyt tää myös se, jos ei tiedä jotain. Sama autonomian ja ohjauksen jännite nousee esiin, kun työpaikoilla keskustellaan itseohjautuvuuden ja hierarkkisen johtamisen suhteesta. – Kiire on yleensä tekosyy. Kasvaneen auto nomian ansiosta työntekijät kokivat, että heillä oli valtuudet hoitaa tehtä vänsä kunnolla. Jotkut työntekijät eivät halunneet olla samoissa vuorois sa keskenään. Ongelmat henkilöityvät, kun pitäisi tarkastella systeemiä ja sitä, miten asioita kannattaisi tehdä. pitäisi saada aikaan yhdessä. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 Ei tiedetä, mitä itseltä odotetaan, Ei tiedetä, mitä itseltä odotetaan, mitä toisilta odotetaan ja mitä mitä toisilta odotetaan ja mitä pitäisi saada aikaan yhdessä. Silloin henkilö kemiat voivat nousta keskiöön. Ja pelon siitä, että oma osaamattomuus paljastuu, mikä voisi aiheuttaa häpeää. Hyvinvointi ja tulokset paranivat. – Pitäisikö keskittyä enemmän aikaansaamiseen ja ydintehtävään, vaikka se herättäisi epämiellyttäviä kin tunteita. Miksi monesti vaikuttaa siltä, ettei työpaikoilla kes kustella riittävästi. Tämä kärjistyi riitoihin esihenkilöi den kanssa. Hän kertoo esimerkin: Eräs tiimi voi huonosti, ja sen tulok set olivat heikkoja. Erään ittiimin tehtävä oli huoleh tia työpaikan järjestelmistä, mutta. vertaisten kehityskeskusteluun. Organisaation toiminta kärsi tämän takia. Hän varoit taa yksinkertaisten vastausten hake misesta monimutkaisiin kysymyksiin. Keskustelu vie aikaa muilta asioil ta, mutta niin kauan kuin mistään ei voi ottaa aikaa, mikään ei muutu. Sen var jolla voi välttää epämiellyttäviä asioita. Manner kertoo työpaikasta, jossa negatiiviset henkilökemiat ohjasivat vuorosuunnittelua. Voi kysyä, onko keskustelulle raken teita, sovittuja aikoja, joita noudate taan. Ohjeistukset teh täviin olivat hyvin tarkkoja, ja tiimiläi set kokivat, ettei heillä ollut tarpeeksi vapautta hoitaa asiakkaiden ongelmia. Keskustelu vaatii aikaa Keskustelu ja selkeyttäminen vaikut taisivat olevan keskeisiä keinoja kon fliktien ehkäisyssä. Tilannetta alettiin johtaa sopimalla tarkasti vies tinnän läpinäkyvyydestä, palavereista ja vasteajoista. Esihenkilöt taas halusivat vaihtaa ja irtisanoa tiimiläisiä, koska näitä pidettiin hankalina. Silloin on helpompi syyttää toisia. Huomio työhön ja ydintehtävään Jos rakenteissa ja johtamisessa on puutteita, työyhteisön ydintehtävä saattaa hämärtyä. Jännitetilanteissa Manner kannus taa työyhteisöjä pohtimaan molem pien näkökulmien hyviä ja huonoja keskeiseksi kysymykseksi muodostui se, kuka käyttää valtaa. Tehtiin äärikonkreet tisia toimenpiteitä, jotka suuntasivat huomion takaisin ydintehtävään. Tämä vähensi ristiriitoja ja kasvatti myönteistä ilmapiiriä. Esihenkilö ratkaisi asian niin, että kaikkien piti työskennellä kaikkien kanssa. Unohdamme helposti ammatillisuuden ja menemme ihmis suhteiden maailmaan
Laki uudistuksen tarkoituksena oli ottaa aiempaa paremmin huomioon moderni työelämä ja tietoyhteiskun nan tarpeet. Uudistus lisäsi työaikajoustoja – mutta osataanko niitä vielä käyttää. Ruoanjako siirtyi jo hoitohenkilökunnalta sairaala huoltajille. T OISEN ASTEEN TUTKINNON suorittaneet eivät ole työllis tyneet koulutustaan vastaaviin tehtäviin yhtä helposti kuin ennen 1990luvun lamaa. Korkeasti koulutetut myös jatkavat työssä useammin pidempään kuin matalam min koulutetut. Lue lisää tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoaika Pari vinkkiä niille, jotka yrittävät hoitajia rekry toida! Palkka kerrottu suo raan euroina. Hoitajat ovat kokeneet saavansa teh dä koulutustaan vastaavaa työtä. Kun amma tillisen koulutuksen suorittanut on siirtynyt pois työstä, hänet on usein korvattu korkeasti koulutetulla. Työntekijä ja työnantaja voivat so pia joustotyöajan käytöstä tehtävässä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työn tekopaikasta työntekijä voi itsenäises ti päättää. Asiantuntijatyön työaiko jen näkökulmasta keskeisimmät uudis tukset liittyivät lain soveltamisalaan, liukuvaan työaikaan, joustotyöaikaan ja työaikapankkiin. Ammattikorkean käynyt sai 3 773 ja ylemmän korkeakouluasteen suorittanut 4 942 euroa kuussa. Näitä ovat muun muassa tavaran ja hoito tarvikkeiden tilaukset ja varastointi, hoitovälineistön huolto ja sihteerityö. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 Lyhyet K ANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA Hämeenlinnassa selkeyttää työnjakoa eri am mattiryhmien välillä. Suomessa tosin ikä, jolloin työmarkkinoilta poistutaan, on noussut viime vuosina ja erot ryhmien välillä ovat kaventuneet. Vastaisuudessa myös muita tukipal velutehtäviä siirtyy välinehuoltajille, hoitologistikoille ja sihteereille. Ainakin yhden toimialan tarkas telun perusteella näyttää, etteivät työn antajat tunne uuden työaikalain säädöksiä. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN KU VA SH U TT ER ST O C K Korkeakoulutus kasvattaa palkkaa ja pidentää työuraa. Onko käytössä au tonominen listasuunnittelu. Vuonna Lisäaikaa hoitotyöhön Työnjaon uudistukset ovat lisänneet työpäivän sujuvuutta ja työnhallintaa. Näin aamutöiden keskeytyk set vähenivät ja hoitajat saivat keskittyä potilaiden hoitoon ja avustamiseen sekä lääkkeiden jakoon. Näin kertoo opetus ja kulttuuriministeriön tuore Sivistys katsaus 2023. U USI TYÖAIKALAKI ON ollut voimassa kolme vuotta. Työsuojeluviranomainen tarkasti liki 80 työpaikkaa tukku kaupan alalta, jossa on tyypillisesti käytössä joustavat työaikajärjestelyt. Korkeasti koulutetuilla ansiotaso nousee iän mukana, kun työtehtävät muuttuvat vaativammiksi. Toisen asteen koulutus ei samana aikana ole tuottanut myöskään juuri palkkahyötyä, kun verrataan vain perus koulun käyneisiin työssäkäyviin. Löytyykö parkkipaikkaa ja mitä se maksaa. Tämä johtuu työelämän kasvaneista osaamis vaatimuksista. Yhdessäkään ei ollut otettu käyttöön uuden työaikalain mahdollistamia joustavia työaikajärjestelyjä. Ei tarvitse sen kummempaa liirum laarumia! Raija @raija_ma Twitterissä 3.1.2023 2021 ammattitutkinnon suorittaneiden kokoaikaisten bruttokuukausiansiot olivat 3 116 euroa kuukaudessa, vain 111 euroa enemmän kuin peruskoulun käyneillä
Terveys AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖITÄ EI ESIINNY VAIN IÄKKÄILLÄ. Nuorista aivoinfarktin sairastaneista liki puolet ei ollut työelämässä viiden vuoden kuluttua infarktista. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aiheuttavat samankaltaisia oireita, kuten raajojen toispuoleisia toimintahäiriöitä, halvausoireita sekä puheentuoton vaikeuksia. Karoliina Aarnion väitöstutkimus vuodelta 2019 osoittaa, että heillä on suuri riski jäädä työelämän ulkopuolelle. TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 26 Aivoverenvuoto muutti elämän 30 Turvaa työyhteisön mielen hyvinvointiin 32 Satasairaala satsaa työntekijöihin 34 Kierrä rankaa kuin jousiampuja 35 Lyhyet S. Aivoinfarktiin sairastuneista noin kymmenen prosenttia on alle 50-vuotiaita. Oireiden ilmetessä on soitettava välittömästi hätänumeroon 112. työ / terveys / turvallisuus 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25. 26 Häiriö aivojen verenkierrossa voi vaikuttaa pysyvästi. Lyhytkestoisessa aivoverenkierron häiriössä eli TIA-kohtauksessa oireet ovat ohimeneviä
Porin kaupungilla talousasiantuntijana työskentelevä Jone Puputti on tyytyväinen siihen, että hän saa itse säädellä työpäiväänsä vointinsa ja jaksami sensa mukaan.. Kolmentoista vuoden takainen aivoveren kiertohäiriö vaikuttaa yhä elämään. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT Aivoverenvuoto MUUTTI ELÄMÄN TEKSTI TIINA KOMI KUVAT JUSSI PARTANEN Työelämän selviytyjä Talousasiantuntija Jone Puputti taiteilee jaksamisensa kanssa. Hän on oppinut tunnistamaan tauon paikat ja jarruttelemaan innostumistaan
Elettiin vuotta 2009. Erityisen tärkeää on tehokas kuntoutus alkuvaiheessa, sillä varhain aloitettu kuntou tus takaa parhaan tuloksen. Verisuonien seinämästä löytyi pullistuma, aneurysma, joka oli revennyt. Kovan rasituksen jälkeen voi mennä päiviä ennen kuin Puputti on toimintakunnossa. – Ihmisten on vaikea ymmärtää tätä, koska sairauteni ei näy päälle päin. Mitä paremmin palautuu, sitä paremmin toipuu. Unen laatu on heikentynyt, mielialat heittelevät, ja stressinsietokyky on heikko. Lähde: aivoliitto.fi TIEDOKSI !. Päänsärky jatkui koko yön. Aivot eivät palaudu kunnon rasituksesta edes muutamassa yössä. Terveys tulee nyt kaikessa ensin. Jopa silmien lihakset väsyvät ja näkö voi heikentyä. Alun perin tradenomin tutkinnon suorittanut Puputti työskenteli Porin kaupungilla maanomistuksen digitalisoimisen parissa. Toipuminen on yhä kesken, samoin kuin hyväksymisprosessi, eikä hän tiedä, tuleeko prosessi koskaan täysin päätökseen. En tiennyt, mitä minun pitäisi tehdä, miten edetä. Aivojen toiminta vaikeutui Jone Puputti leikattiin ja pullistuma klipsattiin. Ajoin autolla pari kertaa kukkapenkkiin. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi ja yli puolet omatoimiseksi. Hän oli sairaalassa nelisen viikkoa. Liian nopea paluu töihin Puolen vuoden sairausloman jälkeen Jone Puputti palasi töihin kokopäiväisesti kuvitellen olevansa työkykyinen. Akuuttihoidolla voidaan rajoittaa vau rioita. – Joudun miettimään usein lepäämistäni ja palautumistani sekä taiteilemaan väsymyksen ja päänsärkyjen kanssa. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena voi ilmetä esimerkiksi motorisia, kielellisiä ja kognitiivisia eli tiedon käsittelyyn liittyviä vaikeuksia. SAV:n saaneista 40–50 prosenttia kuolee ensimmäisten kuukausien aikana. – Kotiuduttuani olin hyvin hämmentynyt. Arvomaailmani on mennyt päälaelleen. – Jouduin luopumaan monista asioista. Onneksi nykyisin on mahdollisuuksia palata töihin erilaisten työkokeilujen kautta. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 K OVA PAINEEN TUNTU iski päähän yllättäen. Muisti pätki, ajatteleminen oli vaikeaa, ja suuntavaistonikin oli olematon. Jos Puputilla olisi sama tieto ja kokemus kuin nyt, hän ei kiirehtisi niin nopeasti töihin. Töihin paluu aivoverenvuotoNopea hoito ja kuntoutus ratkaisevan tärkeitä AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN (AVH) aiheuttaman toimintahäiriön oireet vaihtelevat vaurioalueen sijainnin ja laajuuden mukaan. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto ovat aivoverenkiertohäiriöitä. Kohonnut verenpaine, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät SAV:n riskiä, mutta sairaus kulkee myös suvussa. Silloin autolla ajamista ei kielletty, kuten nykyisin. Puputti on kiitollinen läheisilleen tuesta ja rinnalla pysymisestä. Oireita ovat räjähtävä ja poikkeuksellisen voimakas päänsärky, johon liittyy usein tajunnantason laskua ja pahoinvointia. Kaikki vapaa-aika meni palautumiseen, joten hän jäi aluksi tuolloin vielä käytössä olleelle osa-aikalisälle. Mietin, mitä voin ja mitä kannattaa tehdä, mikä on tärkeintä. Talouteni kärsi. Puputti huomasi, ettei hän pystynyt enää leikkimään ja peuhaamaan poikansa kanssa kuten aiemmin. Kipu oli niin voimakas, että Jone Puputti arveli kuolevansa. Nukkuminen ei välttämättä auta. Noin 40 prosenttia AVH:n sairastaneista tarvitsee pitkäkestoista kuntoutushoitoa. Osin harrastuksista, osin työstä ja osin perheestäkin. AVHpotilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikeaasteinen. Työnteko osoittautui liian rankaksi. Rasituksesta palautuminen vie aikaa Jone Puputti korostaa, ettei väsymys ole sitä, että häntä vähän nukuttaa, vaan väsymyksen aikana koko keho menee tietynlaiseen tilaan. Puputilla todettiin lukinkalvon alainen verenvuoto, SAV. Hän väsyi herkästi, kun mitta tuli täyteen. Nyt hän on 51-vuotias ja toimii kaupungin talousja hallintoyksikössä talousasiantuntijana kiinteistöverotehtävissä. – Palasin liian nopeasti työelämään, enkä palautunut koskaan kunnolla. Silloinen vaimo patisteli miehen aamulla työterveyshuoltoon, josta hänet passitettiin nopeasti sairaalaan. Äänet, tekeminen ja jopa ajatteleminen rasittivat aivoja. Sairastuneiden keski-ikä on 55 vuotta. Silti harmittaa, että joudun välillä hyppäämään sivuun kesken kiinnostavan tekemisen. Mitä nopeammin sairastunut pääsee sairaalaan, sitä paremmat ovat tulokset. Laitoshoitoa tarvitsee joka seitsemäs
Hän pystyy liikkumaan normaalisti. He ovat sopineet, että Puputti voi päättää työajastaan melko itsenäisesti. Hän miettii, pitääkö hänen vielä mennä nykyvauhtiin mukaan, mutta tietää, ettei jaksa. Esikoinen muutti äskettäin kotoa, mutta kotona on vielä kaksi pientä lasta, mikä aiheuttaa painetta pysyä työelämässä. Puputti yritti toimia entiseen tapaan muttei pystynyt siihen. – Olisi kiva voida innostua aidosti asioista miettimättä, pystynkö tai jaksanko tätä. Hän suunnittelee työpäivänsä etukäteen voimiensa mukaan, vaikkei aina täysin tiedäkään, millainen vointi tulee olemaan. Nykyinen esihenkilö ymmärtää tilanteen ja tukee häntä. Puputti on aktiivisesti mukana Aivoliiton Satakunnan AVH-yhdistyksessä. Jone Puputti toivoo, että työterveyshuollon lisäksi työpaikoilla olisi henkilö, joka ottaisi kopin, kun työntekijä palaa pitkän sairausloman jälkeen töihin. Haluan pitää kiinni työelämästä. Toipuminen on tosin aina yksilöllistä. Puputti kannustaa työkavereita kysymään sairauslomalta töihin palaavalta, mitä tälle kuuluu ja miten hän voi. Siellä ei tarvitse selitellä kenellekään, jos sattuu olemaan vähän huonompi päivä. Ennen suorituskeskeinen mies teki liikaakin asioita samaan aikaan, nyt hän ei siihen pysty. Tällä hetkellä hän on tyytyväinen työnantajaansa Porin kaupunkiin. – Mietin välillä, kauanko jaksan sinnitellä työelämässä ja paljonko minulta jää energiaa perheelleni ja harrastuksilleni. Puputti yrittää keskittyä yhteen työtehtävään kerrallaan eikä mieti samaan aikaan muuta. – Pelkäsin myös, että sairauteni uusiutuu ja kuolen. Pelko vei paljon energiaa. Puputille on tehty vuosien varrella kaksi korjausleikkausta. Toipuminen jatkuu yhä Seuratessaan muiden kiireistä elämää ja työntekoa Jone Puputille tulee välillä ulkopuolinen olo. – Toisaalta en viihtyisi vielä eläkkeellä. Aivosairauksista ja niiden vaikutuksista kognitiivisiin taitoihin ei aina tiedetä työpaikoilla riittävästi. Aivoverenvuodosta on nyt yli kymmenen vuotta, mutta joillain tasoilla toipuminen jatkuu yhä. Hän tekee töitä enimmäkseen etänä. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 kohtauksen jälkeen oli aluksi vaikeaa, koska en ymmärtänyt omaa tilaani eikä esihenkilönikään ymmärtänyt, missä kunnossa olin. Työssä selviytymisessä on tärkeä olla rehellinen ja avoin myös itseään kohtaan. Vastuuta ei saisi jättää sairastuneelle itselleen. Lisää aiheesta TTT-lehti 3/2020: Epilepsia rajoittaa elämää vain vähän Jone Puputti tekee töitä enimmäkseen etänä. Hän aikoo hakeutua Aivoliiton järjestämälle työikäisten uupumuskurssille. Hänet saatetaan jopa sulkea työyhteisön ulkopuolelle, koska hän ei ole enää samalainen kuin ennen sairauskohtausta. Joskus väsymyksen keskellä hän harkitsee myös eläkkeelle jäämistä. Välillä innostunkin, mutta työn tekemiseni on jatkuvaa taiteilemista jaksamisen kanssa. Aivoverenkiertohäiriön saaneeseen suhtaudutaan usein arkaillen, eikä tiedetä, mitä sanoa. Jone Puputti on kiitollinen siitä, että hän jäi henkiin eikä aivoverenvuoto aiheuttanut hänelle fyysisiä rajoitteita. Hän saa tauottaa työpäivänsä jaksamisensa mukaan ja tehdä työt hyvinä päivinä. Elämään mahtuu paljon hyviä hetkiä, vaikka sairastuminen vaikutti pysyvästi aivoihin. Työ on melko yksinäistä – Puputti kaipaisi välillä enemmän säpinää ja yhteistyötä muiden kanssa. Työ on melko yksinäistä – hän kaipaisi välillä enemmän säpinää ja yhteistyötä muiden kanssa.. Esihenkilö tukee työntekoa Kuusi viime vuotta Jone Puputti on tehnyt 50–60-prosenttista työaikaa osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Toivon saavani kurssilta vertaistukea ja uusia keinoja jaksamiseen. Tämä auttaisi selvittämään, miten räätälöidä työkuvaa niin, että se tukee jaksamista. Esimerkiksi tietokoneruudun katsominen tuntui todella raskaalta
OLETKO KUULLUT MIKRO-OPPIMISESTA. Verkkovalmennuksiimme voit osallistua itseopiskellen tai ryhmänä työyhteisön kanssa. ttl.fi/opiverkossa Verkkovalmennukset joka tarpeeseen ttt-lehti PIKKUINEN koulutusilmoitus 108x138 helmikuu 2023.indd 1 ttt-lehti PIKKUINEN koulutusilmoitus 108x138 helmikuu 2023.indd 1 30.1.2023 11.44.57 30.1.2023 11.44.57 tttlehti.fi/tilaa-uutiskirje. Tehosta ryhmävalmennusta valmentajan tuella. Pyydä rohkeasti apua. Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin liian kuormittavasta taakasta. Neuroliiton Aivoturvamies jakaa nyt tietoa MS-tautia ja neurologisia harvinaissairauksia sairastavien työntekijöiden työn mukautusratkaisuista osoitteessa aivoturvamies.fi Sivuilta saat myös muuta hyödyllistä tietoa aivoturvallisen työelämän edistämiseksi sekä löydät Neuroliiton työelämäpalvelujen materiaaleja ja yhteystiedot. Mikro-oppiminen on joustava digitaalinen tapa kehittää osaamista oikea-aikaisesti, pieniä, aiheeseen herätteleviä sisältökokonaisuuksia hyödyntäen ja opittua käytäntöön nopeasti soveltaen. Neuroliiton työelämäpalvelut antaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa työelämän ratkaisuista MS-tautia ja neurologisia harvinaissairauksia sairastaville. Mikro-oppimisen sisältöjä voi myös hyödyntää työyhteisön yhteisen oppimisen tukena. Kysy lisää. Tilaa TTT-uutiskirje Kaikki uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat kylpyläloman arvontaan
Mukaan lähteviä työpaikkoja kannustetaan hakemaan itselleen Hyvän mielen työpaikka -merkki, jonka Mieli ry kehitti kaksi vuotta sitten osana laajempaa hanketta. Johdolla ja esihenkilöillä on Larivaaran mielestä ratkaiseva rooli siinä, miten mielenterveyden haasteisiin ylipäätään työpaikalla suhtaudutaan. Merkki on voimassa vuoden kerrallaan, ja tähän mennessä se on myönnetty hieman yli 60 työpaikalle. Hän kannustaa esimerVaikka mielenterveyden häiriöt heijastuvat yhä enemmän myös työelämään, niihin liittyy yhä paljon häpeää. Miten aiheesta puhutaan. Apu elämän kriisitilanteisiin > Osana työterveyttä suosituksena lyhytpsykoterapia (0–10 krt/ vuosi/työntekijä) tai vastaava matalan kynnyksen hoitopalvelu. Mieli ry on verkostossa mukana asiantuntijajärjestönä. Tukena verkoston vertaisryhmät, keskustelualus tat, webinaarit, koulutukset ja tapahtumat. Kelan mukaan mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saavien määrä on kasvanut jopa yli 60 prosenttia vuosina 2016–2021. – Järjestöllemme tärkein tavoite verkostossa on vaikuttaa asioihin työpaikoilla jo ennen kuin ihmiset oireilevat. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 O LISIKO SINUN HELPPO kertoa työpaikallasi, että olet joskus sairastanut mielenterveyden häiriön tai sairastat sitä parhaillaan. Haluamme vaikuttaa siihen, mitä työpaikalla tapahtuu, miten työt on organisoitu ja millä tavoin siellä työskennellään, kertoo johtaja, asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Mieli ry:stä. Melko monelle se on vaikeaa, vaikka Suomessa mielenterveysongelmista on tullut yleisin sairauspoissaolojen syy. Larivaaran mukaan työpaikoilla voidaan tehdä paljon ongelmien ehkäisemiseksi. Fiksusti töissä. Mielenturvaa-verkosto pyrkii lisäämään mielenterveyden näkyvyyttä työelämässä ja tuomaan mielenterveyden vahvistamisen osaksi työpaikkojen arkea ja johtamista. Jos esihenkilöillä herää huoli työntekijöistään, osaavatko he ottaa asian rakentavalla tavalla puheeksi. Työpaikoilla voitaisiin tehdä paljon stigman poistamiseksi ja mielenterveyden vahvistamiseksi, uskotaan Mielenturvaa-verkostossa. Lisäksi on kehitettävä työpaikan arkikäytäntöjä mielenterveyttä tukeviksi ja suunniteltava, kuinka työntekijöiden hyvinvointia tuetaan eri elämäntilanteissa. Tavoitteena on myös, että työntekijät pääsisivät helposti työterveyspsykologille tai tarvittaessa lyhytpsykoterapiaan. Verkosto järjestää jäsenilleen pääosin verkkopohjaisia tapaamisia ja koulutuksia. Onko puhe sallivaa vai yksilöitä leimaavaa ja syyllistävää. Merkki on kehittämistyön kannustin, jonka saamiseksi työpaikalla on suunnitelmallisesti johdettava mielenterveyden edistämistä. Verkosto tukee ja sparraa Mielenturvaa-verkoston perusti kymmenkunta yritystä ja organisaatiota, ja nyt siihen kuuluu 50 jäsentä. Matalan kynnyksen palvelut > Osana työterveyttä suositellaan työterveyspsykologin palveluja mielenterveyden vuosihuoltona (0–5 krt/vuosi/ työntekijä). TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK TURVAA TYÖYHTEISÖN mielen hyvinvointiin i MIELENTURVAAMALLIN VAIHEET Ennaltaehkäisy > Mielenter veyden vahvistaminen mukaan päivittäiseen johtamiseen ja työhön. Työpaikkaa suosi tellaan laatimaan Hyvän mielen työpaikka suunnitelma
Vuorovaikutukseen liittyy usein myös ihmisten tunteiden kohtaamista ja työstämistä, mikä edellyttäisi aikaa, tilaa ja keskittymisrauhaa. Ja monessa suorittavan tason työssäkin odotukset ovat kasvaneet – tekeehän esimerkiksi kaupan kassakin koko ajan vuorovaikutustyötä. Mielenterveysongelma ei aina ole vain haava ihmisen historiassa, vaan tekijä, joka on johtanut uuden kapasiteetin kasvuun, Meri Larivaara toteaa. Ja vaikka mie lenterveyden ongelmia tulisikin, hy vällä hoidolla on usein kauaskantoisia vaikutuksia, on hoito sitten esimer kiksi työnantajan tarjoamaa lyhytpsy koterapiaa tai Kelan tukemaa psyko terapiaa. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 kiksi tarttumaan aktiivisesti siihen anonyymiin tietoon, jota henkilöstön hyvinvoinnista kertyy työhyvinvointi kyselyistä ja työterveyshuollosta. – Se, että saa ohjata itseään ja suun nitella työtään, antaa usein suuren tyydytyksen ja autonomian koke muksen. Työstä on tullut intensiivistä Siihen, miksi mielenterveysongel mista johtuva työkyvyttömyys on yhä yleisempää, ei ole yhtä selitystä. – Esimerkiksi opettajalta odotetaan nykyisin paljon intensiivisempää vuo ropuhelua vanhempien kanssa kuin muutama vuosikymmen sitten. – Usein johto ja esihenkilöt teke vät paljon ratkaisujen löytämiseksi, mutta on hyvä ottaa koko henkilöstö mukaan tuottamaan ideoita ja tarken tamaan sitä, mikä olisi työyhteisölle hyödyksi. Valintojen tekeminen ja vastuun kantaminen alkavat silloin kuormittaa liikaa ihmisen mieltä. Moni tehtävä vaatii yhä enemmän myös itseohjautuvuutta, joka Larivaa ran mukaan on kaksiteräinen miekka. Lisää aiheesta mielenturvaa.fi hyvanmielentyopaikka.fi. Hyvä hoito kantaa pitkälle Parhaimmillaan työelämä antaa pal jon voimavaroja ja kannattelee ih mistä, vaikka hänellä olisi vaikeuksia muilla elämänalueilla. Meri Larivaara arvioi, että ilmiö selittyy ainakin osin työelämän intensiivisyy dellä. Moni työ vaatii paljon henkistä kapasiteettia: hyvää keskittymiskykyä, ongelmanratkaisutaitoa ja laadukasta vuorovaikutusta. – Mielenterveyden häiriöstä toipu nut ihminen on usein tehnyt ison työn itsensä ja oman itsetuntemuksensa kanssa ja saanut voimavaroja, jotka kantavat häntä elämässä eteenpäin. Mutta on myös tunnistet tu, että joissain asiantuntijatehtävissä itse ohjautuvuuden vaatimus saattaa mennä yli
Esimerkiksi oma esihenkilö ei välttä mättä ole ollut tiedossa etukäteen. Huolimatta suo jauksesta ja ohjauksesta moni on sairas tanut koronan, HaavistoAho kertoo. Kar keasti puolet henkilöstöstä on hoitajia, muita ammattiryhmiä ovat lääkärit, laitoshuoltajat, huollon työntekijät, hallinnon työntekijät, sosiaalityönteki jät ja muut, kuten farmaseutit ja osas tosihteerit. Koronaaika on lisännyt rasitusta. Hoito alan ammateissa näin on käynyt muuallakin. Palvelupäällikkö Heli Haavisto-Aho Länsirannikon Työterveydestä arvelee, että syynä on työntekijöiden pitkään kestänyt liialli nen kuormittuminen. Työn luonne lisää poissaoloja On totta, että Suomessa hoitajat sai rastavat enemmän kuin monet muut työntekijäryhmät. Hoitajien lisäksi niitä ovat koulun käyntiavustajat, laitoshuoltajat, kuljet tajat ja keittiötyöntekijät. Satasairaalan henkilöstön keskiikä on 45 vuotta, ja yli 50vuotiaita on jopa 40 prosenttia koko henkilöstöstä. Osa nuorista työn tekijöistä kokee, ettei työ ehkä olekaan sellaista, kuin on ajatellut sen olevan. Hoitajan työ on fyysistä, tuki ja lii kuntaelimistö rasittuvat, eikä työergo nomian hallintakaan aina riitä estä mään vammoja. Pienessä flunssassa voi tehdä fyysisesti kevyitä toimistotöitä mutta ei voi mennä fyysisesti raskaaseen hoi totyöhön tai olla vastuussa ihmisten terveydestä tai jopa hengestä. – Hengitystieinfektiot aiheuttavat paljon poissaoloja. Näissä am Vanhemmilla työntekijöillä oireet ilmenevät tukija liikuntaelinvaivoina, nuorilla oireilu on henkistä.. Heillä psykososiaalinen kuormitus on yleistynyt. Hoitotyön luonne vaatii useimmiten täyttä toiminta kykyä. – Hoitajat ovat uupuneita, kun on jouduttu työskentelemään vajaamie mateissa ollaan poissa sairauden takia keskimäärin 20–28 päivää vuodessa. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 S AIRAUSPOISSAOLOT OVAT lisään tyneet viime vuo sina Satakunnan sairaanhoito piirissä. Myös omas ta elämäntilanteesta voi löytyä kuor mittavia tekijöitä. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK SATASAIRAALA satsaa työntekijöihin hityksellä. Satasairaalassa erityisesti yli 55vuo tiaiden työntekijöiden on huomattu reagoivan työssä tapahtuviin jatkuviin muutoksiin. Myös hyvinvointialueen tulo on luo nut HaavistoAhon mukaan epävar muutta, mikä on heijastunut työn tekijöihin erityisesti tukipalveluissa. Tavoitteena on ehkäistä sairauspoissaoloja. Vuorotyö itsessään on kuormittavaa. Hän löytää eroja myös eri työntekijä ryhmien oireilussa. Sairauspoissaoloja on tullut enemmän, ja sijaisia on ollut vaikea saada. – Vanhemmilla työntekijöillä oireet ilmenevät tuki ja liikuntaelinvaivoina, nuorilla oireilu on henkistä. Mistä hoitoalan sairauspoissaolot sitten johtuvat. Vuonna 2021 sai rauspoissaolojen kärjessä olivat hoi toalan ammatit ja muut ammattiryh mät, joissa tehdään ruumiillista työtä. Satasairaala aktivoi työntekijöitä huolehtimaan omasta terveydestään ja työkyvystään. – Hoitajien perustyöhön muutos ei ehkä niin suuresti tule vaikuttamaan
Mukaan lähti lisäksi neljä ohjaus ryhmän jäsentä. Alun yhteisen osion jälkeen työter MIKÄ HANKE. Ketjureaktio – ennalta ehkäisevien palveluketjujen kehittäminen työterveys yhteistyössä TOTEUTTAJA: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOTEUTUS: 5/2020– 2/2022 ?. Arveltiin myös, että opettamalla tietoisuus taitoja ja tarjoamalla tietoa unesta ja palautumisesta voi vähentää työn tekijöiden kognitiivista kuormit tumista ja psykososiaalisten kuor mitustekijöiden vaikutusta. Tieto ei aina takaa toimintaa Kaikki pilottiin valitut osallistuivat stressinhallinnan valmennukseen. Näin ehkäistäisiin mielenterveyden on gelmista johtuvia sairauspoissaoloja. Idea oli, että hankkeessa luodut tukipalvelut auttaisivat yllä pitämään terveyttä ja toimintakykyä. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 Hanke ylläpitämään työkykyä Sairauspoissaolojen vähentämiseksi Satasairaala käynnisti vuonna 2020 hankkeen, jonka tavoitteena oli ak tivoida työntekijöitä huolehtimaan työkyvystään. Työterveyshuolto valitsi pilottiin kaksikymmentä työntekijää työläh töisen terveyskyselyn perusteella. Työnantaja katsoi, että useimmat sairauspoissaoloja aiheuttavista fyy sisistä oireista ja vammoista voitaisiin estää, jos työntekijöiden lihas ja kes tävyyskunto olisi parempi. Lisäksi he kuuntelivat webinaariluennot yleisestä hyvinvoin nista ja ravitsemuksesta. Mittauksiin sisältyi henkilökohtainen palaute. Heillä oli tukenaan myös hankkeen alussa luotu mielenjohtamisen verk kovalmennus. Firstbeat Hyvinvointianalyysi mittauksista oli hyviä kokemuksia jo aiem mista hankkeista
Moni osallistuja sanoo jo sen helpottavan, että sai puhua jollekin, Heli Haavisto-Aho kertoo. Ryhmämuotoinen työskentely ei sovi kaikille, joten työterveyshoitaja ohjaa tarvittaessa myös yksilövastaanotoille. Työterveyshoitaja ohjaa ja motivoi työntekijöitä osallistumaan ryhmiin. Esihenkilöt ovat pyrkineet järjestämään työvuorot niin, että ryhmäläiset pääsevät kokoontumisiin. Pelkkä kuunteleminenkin on arvokasta. Ryhmien aiheet olivat oman mielen johtaminen ja tietoisuustaidot, arjen aktiivisuuden edistäminen, hyvän ravitsemuksen edistäminen sekä unen ja palautumisen edistäminen. Vielä ei ole tietoa siitä, onko hankkeessa luotu malli vähentänyt sairauspoissaoloja. Työn tekijät voivat osallistua ergonomiakorttikoulutukseen ja saada työfysioterapeutin ohjausta. – Ylipäänsä mietitään asiakkaan kanssa, mikä hänen tilanteessaan palvelisi parhaiten. Kun tuetaan ja jaksetaan muistuttaa itsestä huolehtimisen tärkeydestä, voidaan saavuttaa tuloksia, sanoo Sata sairaalan työhyvinvointisuunnittelija Heidi Lehtonen. Tukea ja vahvistusta ryhmästä Hankkeessa luodut palvelut siirtyivät pilotin jälkeen työterveyshuollon, Länsirannikon Työterveyden, toteutettaviksi. Pilottiin osallistuneilla oli tapahtunut muutoksia parempaan erityisesti unen, henkisen hyvinvoinnin ja henkisen työkyvyn osa-alueilla. On syntynyt oivalluksia, ja moni kyselyyn vastanneista näyttää saaneen vahvistusta siihen, että omaa toimintaa on mahdollista ja hyödyllistä muuttaa. He voivat osallistua mielen johtamisen verkkovalmennukseen ja stressinhallinnan kokonaisuuteen. Osallistujat ovat kerätyn palautteen mukaan saaneet tukea luennoista ja vertaiskeskusteluista. – Löydetäänkö sen avulla ne, joilla on riski sairastua, ja saavutetaanko tavoitteet, joiden tarkoituksena oli aktivoida työntekijöitä huolehtimaan työkyvystään. Mitä hankkeesta opittiin. Lisäksi hankkeessa luotuun mielen johtamisen verkkovalmennukseen voi hakea tunnukset kuka tahansa Satasairaalan työntekijä. Osallistuminen on omalla ajalla iltapäivällä työpäivän päätteeksi. Jos työntekijä ei ole kovin kuormittunut, työterveyshoitajan tapaaminen ja tuki voivat riittää. Toiminta on jo keventynyt. Huomat tiin myös, että kaikki osallistujat eivät olisi tarvinneet niin intensiivistä ohjelmaa kuin pilotti tarjosi. Ongelmana kuitenkin on, etteivät työntekijät käytä tarjottuja etuja tai palveluja. Sairaala ylläpitää henkilöstön käyttöön tarkoitettuja kuntosaleja eri puolilla Satakuntaa ja on myös järjestänyt erilaisia liikuntatempauksia. Malli tavoittaa nyt vain pienen osan työntekijöitä. Tämän jälkeen työterveyshoitaja kysyy, pärjääkö henkilö saadulla tuella vai tarvitseeko hän lisää apua. Joillekin tärkeintä lienee ollut, että joku on ylipäänsä kiinnostunut työntekijän voinnista. – Tiedämme toki nämä asiat, mutta emme kuitenkaan aina toimi suositusten mukaan. Kaikki palveluketjuun ohjatut osallistuvat alkukartoitukseen ja -mittauksiin. Eri aiheita käsittelevät non stop -tyyppiset ohjaukset, johon voisi osallistua milloin vain, voisivat olla myös yksi vaihtoehto tulevaisuudessa, palvelupäällikkö Heli Haavisto-Aho pohtii. Heidi Lehtonen ymmärtää hyvin, että raskas hoitotyö vie voimia ja on työlästä huolehtia sen lisäksi omasta hyvinvoinnistaan. Se onkin alan paradoksi. Moni osallistuja sanoo jo sen helpottavan.. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa tai kahden viikon välein, kaikkiaan viitisen kertaa. Satasairaalan henkilöstöllä on käytössään Epassi, jolla voi hankkia liikuntaja hyvinvointipalveluja. Mutta eikö terveydenhuoltoalan väellä ole jo riittämiin tietoa hyvinvointiin liittyvistä asioista. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 veyshuolto jakoi osallistujat noin kymmenen hengen ryhmiin sen mukaan, millaisia haasteita ja tarpeita heillä oli. – Pelkkä kuunteleminenkin on arvokasta. Parin kuukauden päästä alkukartoituksesta selvitetään tilanne taas terveyskyselyn ja Firstbeat-mittauksen avulla
4. 3. 3. Käy selinmakuulle jalat koukussa ja jalkaterät yhdessä. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 Jousiampuja-liike vahvistaa vinoja vatsalihaksia ja käsivarsien lihaksia sekä lisää kehon liikkuvuutta. Ota käsipaino(t) toiseen käteen. Kierrä vartaloa niin, että käsivarret ja jalat menevät vastakkaisiin suuntiin. Keskity liikkeeseen, ja pidä jalkaterät tiiviisti yhdessä koko liikkeen ajan. KIERRÄ RANKAA KUIN JOUSIAMPUJA TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN OHJEET MINJA JÄMSÄNEN, PILATES STUDIO HYVÄOLO Tehosta liikettä 1. Selässä on vartalon normaali kaari. 2. Nosta jalat yksi kerrallaan 90 asteen kulmaan. Toista 10–15 kertaa kummallekin puolelle. Toista 10–15 kertaa koko ajan samalle puolelle. 4. Pidä jalkaterät tiukasti yhdessä niin, että lantio kiertyy liikkeen mukana. Nosta kädet hartia leveydelle kohtisuoraan ylös. 2. 5. 3. Ryhtivoimaa Liikettä niveliin ! Säilytä selän normaali kaari koko liikkeen ajan. 2. Seuraa käsien liikettä katseella. Käännä katse ja käsivarret vapaan käden suuntaan ja jalat vastakkaiseen suuntaan. Tuo raajat hallitusti keskelle, ja vie ne sitten päinvas taiseen suuntaan. +. 1. Vaihda sitten paino toiseen käteen, ja toista liike toiseen suuntaan 10–15 kertaa. Puolelta toiselle 1
Työterveyshuollon mukanaolo kehittämisessä ehkäisisi todennäköisesti työkyvyn heikkenemistä erityisesti mielenterveysongelmissa. Heidän näkemyksensä mukaan keskeinen rooli työkyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä työpaikalla on itse työllä – työyhteisöllä, työoloilla ja johtamisella. Perinteisen työmoraalin ammattilainen rasittuu taloushuolien, työmotivaation puutteen ja työn huonon arvostuksen takia. Näiden sairauksien hoito työterveyshuollossa vaikuttaa keskittyvän lääkäreille, kertoo tuore suomalaistutkimus. Riskitietoinen reflektoija tuntee riittämättömyyttä eikä säästä itseään hankkiessaan lisäosaamista. Hahmoja voi kuvailla näin: Ideaalinsa kadottava ammattilainen sinnittelee niukoin resurssein ja eettisten ideaalien puristuksessa. Tutkimuksessa mukana olleista vain kolmannes oli käynyt psykologilla ja fysioterapeutilla. Uusi näkökulma nuorten aikuisten työkykyyn KU VA SH U TT ER ST O C K T UTKIJAT HAASTATTELIVAT kuntien työntekijöitä ja loivat niiden perusteella seitsemän erilaista toimijahahmoa, jotka selittävät nuorten aikuisten mielenterveyden ja työkyvyn haasteita. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 Näyttääkö työuupumusriskisi punaista. Näitä voi toteuttaa lähitapaamisten lisäksi myös etänä ja verkkopalveluina. Puhumaton mies keventää mieltään päihteillä. Tiedetään, että ohjatusta omatoimisesta harjoittelusta ja mukautetusta työtoiminnasta on hyötyä tule-sairauksissa. Menetelmä ottaa huomioon neljä työuupumuksen oiretta: kroonisen väsymyksen, henkisen etääntymisen T UKIJA LIIKUNTAELINSAIRAUDET ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat valtaosan työterveyshuollon kustannuksista. Autonominen itsensä kehittäjä suorittaa ja kuormittuu töissä ja vapaa-ajalla. työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriintymisen. Muut kuin lääkäripal velut eivät kaikki kuulu työterveyshuollon korvattaviin palveluihin, mikä selittänee niiden vähäistä käyttöä. Nuoret, naiset ja vähemmän koulutetut uupuvat työssä vähän muita ryhmiä yleisemmin, mutta ero ei ole kovin suuri. Tämän niin sanotun liikennevalomallin mukaan joka neljäs työssäkäyvä suomalainen koki työuupumusoireilua kesäkuussa 2021. Psykoterapian on havaittu edistävän erityisesti työkyvyttömien nuorten kuntoutumista. Alisuoriutuvalla voi olla oppimisja tarkkaavaisuushäiriöitä. Lue juttu nettisivultamme tttlehti.fi > toimijahahmot TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Lyhyet. Ne sekä ehkäisevät vaivoja että nopeuttavat työhön paluuta. Sairauksien ehkäisyä ja varhaista ongelmiin puuttumista tulisikin vahvistaa ja korvausjärjestelmän pitäisi tukea näyttöön perustuvia ja vaikuttavia toimia, katsovat tutkijat. Sen mukaan työuupumus on kyvyttömyyttä ja siitä johtuvaa haluttomuutta panostaa työhön. Lähde: www.laakarilehti.fi/e34248 Terapioista olisi hyötyä työkyvylle Hauras ihmistyön ammattilainen kärsii huono-osaisuutensa vuoksi. Liikennevalomallin käsikirja ja arviointiin tarvittavat kyselyt ovat vapaasti saatavilla osoitteessa www.julkari.fi/ handle/10024/145527. T YÖTERVEYSLAITOS TUOTTI raja-arvot työuupumuksen riskistä ja todennäköisestä työuupumuksesta. Mielenterveyden häiriöissä hyötyä olisi erityisesti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvista interventioista ja tietoisuustaitojen opettelusta. Kohonnut riski koski 16,5:tä prosenttia suomalaisesta työväestöstä, ja todennäköisestä työuupumuksesta kärsi 7,4 prosenttia
Myös työsuojelun yhteistoiminnasta ja mahdollisesta työkyvyn alenemisesta on omat lukunsa. Työkirja on suomenkielinen, animaatio löytyy Työturvallisuuskeskuksen Youtube-kanavalta myös ruotsiksi ja englanniksi. Turvallisuus TYÖKIRJA JA ANIMAATIO KERTOVAT SIMPPELISTI TYÖTURVALLISUUDESTA. työ / terveys / turvallisuus 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37. Työturvallisuuskeskuksen Taunokin tekee turvallisesti -työkirja ja animaatio keskittyvät erityisesti perehdyttämisen ja työnopastamisen merkitykseen. Esihenkilö voi käyttää niitä tukenaan erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi toivottaessaan uuden työntekijän tervetulleeksi. Näitä ovat epäasiallinen käyttäytyminen ja päihteiden käyttö. 38 Lasikuitutehtaassa mittaukset ovat arkipäivää. TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 38 Työturvallisuus on asenne, joka tarttuu 42 Päiväkodin vilskeestä työoloja kehittämään 46 Tapaturmaraportti 49 Lyhyet S. Työkirja käsittelee videota laajemmin työturvallisuusasioita, kuten miten toimia pulmatilanteissa
Aktiivinen turvallisuustyö on myös tuottanut tulosta. TEKSTI SARI OKKO KUVAT AHLSTROM TYÖTURVALLISUUS ON ASENNE, joka tarttuu Työturvallisuustyö kehittyy aktiivisella tekemisellä. Nolla tapaturmaa on ehdoton tavoite, eikä se voi muuta ollakaan. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu -asenne ei kuulu Ahlstrom Glassfibre Oy Karhulan-tehtaan toimintakulttuuriin. Siihen tarvitaan jokaisen työntekijän panosta.
Jutunteon aikaan tehtaan viimeisestä tapaturmasta onkin jo vuosia. Jokaisen tapahtuman takana on syitä, ja kaikki tapaturmat voidaan estää ainakin ajan kanssa. Tuotannosta 98 prosenttia menee maailmalle. Ahlstrom Glassfibre Oy Karhulantehtaan vuoden 2022 tavoitteena oli 600 läheltä piti -havaintoa. Yritys on kuulunut Nolla tapaturmaa -foorumiin vuodesta 2018. Turvallisuus kuuluu kaikille. Näin ajatellaan myös Ahlstromilla. Eksoottinen toimiala ei näy kuluttajien elämässä, ellei tiedä, että huopaa löytyy muun muassa seinäja lattiamateriaaleista. Tapaturmia ei sallita Suomessa sattuu vuosittain 120 000 työtapaturmaa, mikä tarkoittaa 330:tä tapausta joka päivä. Tämä on myös ollut juuri sellainen paikka, jossa olisi voinut sattua se pahin työtapaturma, Ahonen kertoo. Työturvallisuus kehittyy osallistamalla. – Heikot kohdat löytyvät yleensä työntekijöiden ilmoitusten ansiosta. Kunnianhimoiset tavoitteet kertovat jatkuvasta parantamisesta, yhteisten turvakäytäntöjen kehittämisestä ja turvallisuustaidoista. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 A HLSTROM BUILDING materials -divisioonan Karhulan-tehtaassa valmistetaan lasikuituhuopaa ainoana Pohjoismaissa. Pulppereiden, mixereiden ja levittimien seasta voi löytyä vaaranpaikkoja, mutta niitä on aktiivisesti taklattu aina tarpeen mukaan, pienin tai vähän suuremmin toimin. Kierros tuotannossa turvallisuuspäällikkö Mikko Ahosen kanssa kertoo rauhallisesta toiminnasta: rullat rullaavat, ja tuotetta syntyy. Meillä on esimerkiksi ollut tuotantolinjalla paikka, jossa työtä on sujuvuuden takia joskus haluttu sujuvoittaa käsin. Kyse on ennaltaehkäisevistä toimista, turvallisuustarkastuksista, auditoinneista ja koulutuksista. – Työturvallisuus ei ole vain juhlapuheita, vaan aitoa välittämistä ja käytännön tekoja, Mikko Ahonen toteaa.. Kuten Nolla tapaturmaa -foorumi korostaa, tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumia
Tuolloin myös epoksihartsiallergiat yleistyivät. Nykyisin yritys on erikoistunut lasikuituhuovan tekoon vaahdotusmenetelmällä, jota ei ole käytössä missään muualla maailmassa. – Kolme vuosikymmentä sitten turvallisuudesta ei oikein edes puhuttu. Vielä 1990-luvulla töitä tehtiin hänen mukaansa haasteellisissa olosuhteissa paljain käsin. Vaikka kaikki viime vuosien tapaturmat ovat olleet muutaman päivän poissaoloja, niidenkin katsottiin olevan liikaa. Töitä tehtiin ennen paljain käsin Työturvallisuus on parantunut paitsi kehitystyön myös yritysmuutosten myötä. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 – Vuonna 2016 yksi työntekijä törmäsi trukilla pilariin, toinen sai viiltohaavan käteen ja kolmas kolhaisi hartiansa. 2000-luvulla työolot ovat muuttuneet aika tavalla. Tämän jälkeen meille on sattunut vain yksi rekisteröitävä tapaturma vuonna 2019, Mikko Ahonen sanoo. Työ oli alkutuotannossa fyysistä ja raskasta kuumissa ja kosteissa olosuhteissa, Heinonen muistelee. Kiire ei saa olla syy siihen, että oiotaan mutkia turvallisuudesta tinkien, jotta tuotantopalkkiot eivät kärsisi. – Tilanne muuttui, kun työturvallisuus teki tuloaan ja yrityksessä luovuttiin tapaturmia eniten aiheuttaneesta alkutuotannosta 2011. Jukka Heinosella on yrityksen toimintaan pitkä perspektiivi: 33 vuoden kokemus työntekijänä ja reilun 20 vuoden kokemus työsuojeluvaltuutettuna. – Nolla tapaturmaa on ehdoton tavoite. Lasilangan kuidutuksessa lasiuunista tuli ohuita ja teräviä kuituja, kuin lasipiikkejä, jotka tuottivat paljon käsija palovammoja sekä tapaturmia. Eihän kukaan voi sopia, että sallimme esimerkiksi kaksi tapaturmaa vuoteen, työsuojeluvaltuutettu Jukka Heinonen (vas.) ja turvallisuuspäällikkö Mikko Ahonen sanovat.. Tuolloin tehtaanjohtaja totesi, että näin ei voi jatkua. Toimiala on muuttunut paljon niistä ajoista, jolloin tehtiin nykyiseen verrattuna huomattavasti riskialttiimpia töitä lasilangan valmistuksessa. Ilmapiirikin muuttui siten, että asiakkaat ryhtyivät vaatimaan tuotannolta parempia työolosuhteita
Jokaisen työntekijän panos työturvallisuuteen on kaikkien etu. Nykyisin talossa tehdään toistasataa turvakierrosta vuodessa sekä havainnoidaan ja raportoidaan koko henkilökunnan voimin. Työturvallisuus näkyy kaikkialla, kuten ilmoitustauluilla sanoin ja kuvin. Tuolloin tehtaanjohtaja totesi, että näin ei voi jatkua.. Aiemmin käytetyt voimakkaat kemikaalit eivät ole enää rasitteena. Aina, kun yrityksessä tulee sata tapaturmatonta päivää täyteen, saavutuksesta palkitaan esimerkiksi lounastarjoilulla, Ahonen toteaa. Hän toteaa, että työpaikalla voi olla vaikka mitä ohjeita, kuvia ja kylttejä, mutta tärkeintä on löytää tahto noudattaa niitä. – Jos työturvallisuudesta koko ajan ja joka paikassa puhutaan, kyllä se väkisin tarttuu ja on koko ajan mielessä, kuten yksi työntekijämme joskus sanoi. Työvuoron aikana käytetään tarvittavia suojaimia, ja työvuoron jälkeen voi lähteä saunan kautta kotiin. – Teen joka aamu tehtaalla kierroksen, jonka aikana voi helposti sanoa, jos on jotain sanottavaa. Ahonen kertoo pari esimerkkiä. Tuotantohallit ja linjastot ovat selkeät ja siistit. Myös esimerkiksi omat alku sammutuskoulutuksen välineet on hankittu ja tuli työkurssit pidetty. Yleisimmät tapaturmat liittyvät kompastumisiin, käsiin kohdistuviin viiltoihin ja tuotantolinjan portailla tapahtuviin nilkkojen pyörähtämisiin. Turvallisuuden tekijät Tinkimätön asenne Johdon tuki Kaikki mukana Aktiiviset työntekijät Tarkat turvallisuusohjeet Turvallisuus kokousten ykkösaiheena Säännölliset turvallisuuskierrokset Aktiivinen läheltä piti -ilmoituskulttuuri Havainnoista palkitseminen Turvallisuusvarusteiden käyttäminen Avoin keskustelukulttuuri Välitön puuttuminen epäkohtiin Asenne näkyy kaikessa Työntekijöille tehdään tarvittaessa yksilölliset korvatulpat. Parannuksissa ei pihtailla Nykyään Karhulan-tehtaassa on itsestään selvää, että päivittäiset aamupalaverit starttaavat turvallisuusasioilla. Kaikilla on luonnollisesti suojalasit, viiltosuojahanskat ja turvakengät. Vuonna 2016 yksi työntekijä törmäsi trukilla pilariin, toinen sai viiltohaavan käteen ja kolmas kolhaisi hartiansa. – Voi sanoa, että meillä on fiksua porukkaa. Ahlstromilla ei pihtailla työturvallisuuteen liittyvistä resursseista. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 Turvallisuus aina mielessä Viisi vuotta alkutuotannon päättymisen jälkeen muutos alkoi näkyä konkreettisesti tapaturmaluvuissa, kiitos aktiivisen työturvallisuustyön. Keskustelukulttuuri on avoin: kun jotain pitää tehdä, se tehdään. Ja jos jokin työhön liittyvä toimenpide koetaan vaaraksi, se muutetaan. Työhygieeniset mittaukset teetetään Työterveyslaitoksessa. Merkittävä osa työturvallisuutta on myös työhygienia, jossa huomioidaan muun muassa formaldehydimittaukset, ilman epäorgaanisten pölyjen ja kuitujen pitoisuudet, sisäilman radonmittaukset sekä melumittaukset. Työturvallisuus on osa siisteyttä ja tuotannon toimivuutta. Näitäkään meillä ei ole ollut viime vuosina. – Kiire ei saa olla syy siihen, että oiotaan mutkia turvallisuudesta tinkien, jotta tuotantopalkkiot eivät kärsisi, Ahonen korostaa. – Tavarantoimittaja ilmoitti, että lastauslaiturilla katos on niin ahdas, ettei siellä pysty toimimaan turvallisuusohjeiden mukaan. Vaaranpaikkoja voidaan aina korjata, mutta lopulta kyse on asenteesta, Mikko Ahonen toteaa. Jos vaaranpaikkoja, kuten liukastumisriskejä, ilmenee, ne korjataan. Tuotantohallin ilmoitustaululla esitellään sattuneet tapaturmat, niiden juurisyyt ja vaikutukset työntekijään sekä välittömät toimenpiteet. Jos jotain sattuu, selvitetään tapahtumien kulku ja annettujen ohjeiden noudattaminen ja tehdään välittömät toimenpiteet. Matala kynnys puuttua ja siihen reagoiminen tuovat turvallisuudentunnetta. Ja kun havaittiin, että hallissa on liian kylmä, hankimme ovelle lämpöverhon. Otimme tästä vaarin, ja investoimme 30 000 euroa katoksen turvallisuuden parantamiseen
Työvuorossa Kuka. Luen myös läpi saapuneet työturvallisuusilmoitukset. Tillin vastuualueeseen kuuluvat kaupungin pohjoinen ja kakkoinen alue eli yhteensä noin 70 päiväkotia.. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 klo 08.00 ALOITAN AAMUN käynnillä päiväkodissa, jossa käymme moniammatillisen keskustelun yhden lapsiryhmän tilanteesta. Facebookiin on tullut kysymys työmatkasetelistä. SANNA TILLI, 42, aloitti Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen työsuojeluvaltuutettuna vuoden 2022 alusta. Myönteistä on, että ilmoituksia tehdään aiempaa enemmän, vaikka työntekijöiden ei ole helppo ehtiä tietokoneen ääreen työpäivän aikana. Ehdotan päiväkodin johtajalle yhteydenottoa kaupungin turvallisuusasiantuntijaan, joka kouluttaa henkilöstöä esimerkiksi väkivaltatilanteiden ennakoinnissa. Tällä kertaa siihen ei ollut tarvetta. Minulla on kaksi kollegaa, jotka myös aloittivat varhaiskasvatuksen Työsuojeluvaltuutettu Sanna Tillin työpäivä alkoi keskustelulla päiväkodissa ja päättyi turvaohjeiden kirjoittamiseen. Vantaan varhaiskasvatuksessa toimii kolme työsuojeluvaltuutettua. Tilanteet kärjistyvät etenkin silloin, kun henkilökuntaa on paikalla liian vähän eikä tukea tarvitsevien lasten rinnalla ole riittävästi aikuisia. Siitä on kysymys nytkin. Olenkin kannustanut hyödyntämään QR-koodia, jonka kautta ilmoituksen voi tehdä vaikka lasten lepohetken aikana työpuhelimella. Usein tällaiset keskustelut liittyvät aggressiivisesti käyttäytyvien lasten aiheuttamiin väkivaltaja uhkatilanteisiin, jotka ovat lisääntyneet kaupungin varhaiskasvatuksessa paljon. klo 09.30 SÄHKÖPOSTIN LUKEMISTA ja kalenterivarausten hyväksymistä toimistolla. Toiseksi eniten ilmoitetaan työtapaturmista, jotka ovat usein liukastumisia joko päiväkodissa tai työmatkalla. TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA Pohdimme yhdessä seuraavia askeleita, kuten mitä lastensuojelu ja eritysopettaja voivat päiväkodin tilanteelle tehdä. Vastaan siihen. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja työskenteli aiemmin erityisopettajana varhaiskasvatuksessa. Eniten ilmoituksia tulee väkivaltaja uhkatilanteista. Halusimme helpottaa yhteydenpitoa työntekijöiden kanssa ja tehdä työsuojelua näkyväksi. Muistutan myös mahdollisuudesta työnohjaukseen ja työterveyshuollon tarjoamasta avusta, esimerkiksi psykologipalveluista. Niitä tilanteita on usein, koska osaavasta, koulutetusta työvoimasta on kova pula. Päiväkodin vilskeestä työoloja kehittämään työsuojeluvaltuutettuina viime vuoden alusta. Väkivaltaja uhkatilanteet ovat lisääntyneet varhaiskasvatuksessa, mikä näkyy myös valtuutetun työssä. Loimme melko pian Facebookiin yhteisen työprofiilin. Väkivalta voi olla raapimista, lyömistä, potkimista, puremista, tavaroiden heittelyä ja sanallista haukkumista tai uhkauksia. Jos ilmoituksen perusteella vaikuttaa siltä, että työntekijän olisi syytä käydä lääkärissä, olen häneen heti yhteydessä
Sanna Tilli pyrki valtuutetuksi kollegan ehdotuksesta. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 Vantaan kaupungin työsuojeluvaltuutettujen toimisto sijaitsee Tikkurilassa, jonne Sanna Tillin kotoa on kävelymatka. Työturvallisuusjärjestelmään voi tehdä ilmoituksen QR-koodin kautta, mistä työsuojeluvaltuutettu on päiväkotien henkilöstöä muistuttanut. Tilli on nauttinut siitä, että hän voi sulkea oven kiinni perässään omaan työhuoneeseen ja tehdä myös etätyötä. Ilmoituksia tehdäänkin jo aiempaa aktiivisemmin.. Opettajana se ei ollut mahdollista
Samoihin aikoihin Teamsissa on menossa rakennushankepalaveri, jo hon osallistun vain puolella korvalla. Hänen yksikössään on ollut työhyvinvoinnin haasteita, mut ta tilanne on saatu hieman rauhoittu maan. Välillä työni on multitaskausta, jos ta kyllä pyrin pääsemään eroon. Kirjoittaessani mietin aamun palaveria ja aiempaa pu helua: auttaako tämä ohjeistus ketään, kun tilanteet ovat hallitsemattomia. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 klo 11.30 PUHUN PUHELIMESSA uuden päivä kodinjohtajan kanssa, lähinnä työn ohjauksesta. Mutta tiedän, ettei päiväkodissa ole helppo löytää sopivaa hetkeä soittami selle ja että yhteyden ottaminen työ suojeluvaltuutettuun voi joskus vaatia rohkeuttakin. klo 12.45 LOUNAAKSI NUUDELIANNOS. Mutta on myös päiviä, joina ka lenterissani ei ole yhtään merkintää ja voin keskittyä rauhassa tehtäviini siinä järjestyksessä, kuin parhaaksi näen. Päätän jäädä vielä miettimään teks tin julkaisua. Uutena työsuojeluvaltuutet tuna osallistun mielelläni webinaarei hin, jotta tiedot karttuvat. Mitä tarkemmin me valtuutetut tunnemme tilanteen ken tällä, sitä paremmin osaamme viedä tietoa eteenpäin. klo 16.00 JULKAISEN FACEBOOKISSA aiemmin päivällä kesken jääneen ohjeistuksen väkivalta ja uhkatilanteisiin työtur vallisuuden näkökulmasta. Työsuojeluvaltuutetulla on hyvin vähän ratkaisuja näihin on gelmiin, mikä välillä turhauttaa. Emme pysty vaikuttamaan henkilöstöpulaan tai siirtää väkivaltaisesti käyttäytyvää lasta pois päiväkodista. Hoidan myös muutamia sähköpos teja, ja katson taas saapuneita työtur vallisuusilmoituksia. Kehun häntä siitä, ja suun nittelemme, miten edelleen tukea henkilökunnan työssä jaksamista ja vahvistaa työyhteisön yhteishenkeä. Kun kuormitustekijöitä ei voi koko naan poistaa, pitää vahvistaa voima varatekijöitä. Vaikka työn arki on vielä hyvin muistissani, ajan kuluessa se saattaa unohtua. Mutta ainakin henkilökunta tietää, etteivät he ole yksin huolissaan tilanteesta. Sen jälkeen soitan vielä takaisin työntekijälle. Kun saan viimeisen pisteen paikalleen, on aika sulkea kone. Vaikka Suomen tuberkuloositilanne on vielä hyvä, tilanne voi muuttua, joten on hy vä tietää, milloin ja miten tarkastuksia tehdään. Juttelemme työnteki jän kanssa, ja soitan sen jälkeen vielä hänen esihenkilölleen. klo 14.00 OSALLISTUN WEBINAARIIN Tartuntatautilain mukaiset tuberkuloositarkastukset sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa. Tässä työssä oppii valtavasti paitsi työ suojelusta myös siitä, miten asiat kaupungin organisaatiossa etenevät.. Priorisoin puheluita, koska rakennus on jo valmis ja se sijaitsee kollegan vas tuualueella. Päiväkotien henkilöstön kuormitusta koskeviin ky symyksiin voi kuulua myös esimerkiksi tehtävänkuviin ja työvuoroihin liittyviä asioita, joissa vahvin osaaminen on edunvalvonnasta vastaavilla liittojen pääluottamusmiehillä. klo 12.00 KIRJOITAN OHJEISTUSTA lasten aggres siivisen käytöksen kohtaamiseen työ suojelun näkökulmasta. Voisin toki syödä lounaani rauhas sa ja palata puheluihin myöhemmin. Saan puhelun pääluottamusmiehel tä, jonka kanssa teemme tarpeen mu kaan tiivistä yhteistyötä. Työ innostaa, ja haluan kovasti edistää asioita. Soitot ja käynnit päiväkodeissa ovat tärkeitä. Syömi nen keskeytyy, kun vastaan puheluun, joka koskee eräässä työyhteisössä ole vaa ongelmaa. Päiväkodin johtajien työmäärä on kasvanut, ja haluan uu den johtajan tietävän, että olen hänen tukenaan työturvallisuuden johta misessa. Ohjeet käsittelevät fyysisestä turvallisuutta, ja myöhemmin aion laatia ohjeet myös henkiseen turvallisuuteen
Myös koulujen kemian ja fysiikan luokissa hätäsuihkut ovat käytössä. Haws-suihkuja on valmistettu jo 1950-luvulta lähtien. Se tulee varustaa näkyvällä hätäsuihkumerkillä. Projecta Oy on virallinen Haws-hätäsuihkujen ja tarvikkeiden maahantuoja Suomessa ja Virossa. Lisäksi suihkujen materiaaleihin löytyy vaihtoehtoja eri käyttöympäristöjen vaatimusten mukaisesti. Haws-suihkut voidaan varustella erilaisin hälyttimin, hälytysanturein, termostaattisekoittajin ja suihkutilojen lämmittimin. HAWS-HÄTÄSUIHKUT PELASTAVAT SILMÄJA IHOVAMMOILTA H ätäsuihkuja tarvitaan tiloissa, joissa on palon tai räjähdyksen vaara tai joissa käsitellään syövyttäviä tai myrkyllisiä kemikaaleja, jotka voivat päätyä silmiin tai vartalolle. Hätäsuihkut ovat tarpeen muun muassa laboratorioissa, prosessija kemianteollisuudessa ja kemikaalien lastausja purkupaikoilla. Suihkuun tulee päästä heti Nopea ja esteetön hätäsuihkuun pääsy ehkäisee vakavia silmäja ihovammoja. Niitä on saatavana sisäja ulkotiloihin. Hätäsuihkut ja komponentit ovat saatavilla myös ATEX-alueille hyväksyttyinä versioina. Mahdollisesta vaaranpaikasta suihku tulee olla saavutettavissa enintään 10 sekunnissa. MAINOS. Valikoimaan kuuluvat myös erilliset, lämmitettävät suihkutilat ja tankkisuihkut kohteisiin, joissa ei ole vedensyöttöä. Ulkosuihkut ovat pakkasenkestäviä. Voimaloissa, jalostamoissa ja pintakäsittelylaitoksissa on useita kohteita, jotka on varustettava hätäsuihkuilla. Suihkun tulee siis sijaita samassa tilassa, ei oven takana tai toisessa kerroksessa. Yhdistelmäsuihkuissa on sekä vartaloettä silmäsuihku
Taakka kallistui, ja pellit Työntekijät putosivat korkealta telineeltä luisuivat pois lavalta. Lisäksi viime hetken riskienarvioinnilla varmistetaan ohjeistuksessa huomioidut asiat ja nostohetken olosuhteet. Lisäksi on suositeltavaa, että kuljettajalla on käytössään kameralaitteisto katvealueiden havaitsemiseksi. Jotta nosto onnistuisi näin, nipun ja kuormalavan pitäisi pysyä vaakasuorassa. Tapaturman taustatekijät PELTINIPUT OLI KIINNITETTY kuormalavoihin vain poikittaissunnassa. Nostotyöt suunnitellaan ennakkoon. Toisen yrityksen alihankkijayrityksen työntekijä oli tullut auttamaan häntä. Nostoja tehtiin kuorma-auton nosturilla, jota kuljettaja käytti kauko-ohjaimella auton ulkopuolelta. Molemmat työntekijät putosivat maahan. Kuormalavan päällä käytettävä kehikko estää peltinippujen liikkumisen. Työvaihe KOULURAKENNUKSEN tiilikatetta oltiin uusimassa. Nostotyötä ohjataan käsimerkein ja radiopuhelimella. Merkinantajalla on näköyhteys nosturin kuljettajaan ja nostokohtaan. Kaksi työntekijää oli nostamassa katemateriaalia katolle, minkä vuoksi sääsuojasta oli avattu joka toinen väli. Katolla oli työntekijöitä vastaanottamassa materiaaleja. Peltinippuja vastaanottanut työntekijä kuoli myöhemmin vammoihinsa, ja häntä avustamaan tullut työntekijä loukkaantui vakavasti. Toinen heistä menehtyi, ja toinen loukkaantui vakavasti. Tapahtumien kulku TOINEN TYÖNTEKIJÖISTÄ oli telineellä vastaanottamassa peltinippuja. Tarvittaessa käytetään kulmasuojia. TOT-tutkinta 2/20.. Niput sidotaan usealla vanteella pituusja leveyssuunnassa. Kuormalavat nostettiin kahdella kuormaliinalla, jotka oli kiinnitetty nosturin nostoraksiin. Merkinantajalla ei ollut suoraa näköyhteyttä sääsuojan katteen vaakapalkkiin. Tiedot perustuvat Tapaturmavakuutuskeskuksen johtaman tutkintaryhmän raporttiin. Hänen tehtävänään oli ohjata taakkaa kuormaliinalla. Hänellä oli ollut kohtalaisen hyvä näkyvyys nostokohteeseen, ja hän seurasi osin myös taakkaa eikä vain merkinantajaa. 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TVK Kaksi nostotyöhön osallistunutta työntekijää putosi maahan työtason irrottua kymmenen metrin korkeudessa. Peltinippu iskeytyi työtasoon ja osui telineen vaakatukeen. Silminnäkijän mukaan surmansa saanut työntekijä oli ennen taakan kallistumista riuhtaissut lavan ohjausliinasta, mutta sen vaikutuksesta tapahtumien kulkuun ei ole varmuutta. Yksi telineen seinäkiinnikkeistä irtosi ja vaakatuki vääntyi, minkä seurauksena työtasot irtosivat paikoiltaan. Nosturin kuljettaja ei saanut niin nopeasti tietoa taakan osumisesta sääsuojan runkoon, että hän olisi ehtinyt reagoida tilanteeseen. Kun yhtä peltinippua oltiin laskemassa työtasolle, se otti kiinni sääsuojan vaakatukeen. Vastaavasti peltiniput voi siirtää nostoa varten tehtyyn turvalliseen nostoapuvälineeseen. Rakennuksen ympärille oli pystytetty telinerakenne sääsuojaa varten. Kolmas kuormaliina oli kiinni kuormalavassa taakan ohjaamista varten. Tapaturmaraportti Vain telinerungon ylimmällä tasolla oli työtasot koko leveydeltä. Katolle oltiin nostamassa peltejä, jotka olivat kuormalavojen päällä poikittain vanteella sidottuina. Lisätiedot: totti.tvk.fi > Työntekijä putosi rakennustelineeltä maahan peltinipun pudottua telineen päälle. MITEN TEHDÄ TYÖ TURVALLISESTI. Merkinantaja ohjasi nostoa radiopuhelinyhteydellä telineeltä. He työskentelivät telineen työtasolla. Koneellisiin nostoihin otetaan kantaa jo turvallisuusasiakirjaa ja turvallisuussuunnitelmaa laadittaessa. Kaikki nostoon osallistuvat koulutetaan tehtäviinsä, ja heidän osaamisensa varmistetaan ennen työn aloittamista. Kahden välin työtasot irtosivat peltinipun aiheuttaman iskun seurauksena
Kuljettaja jäi pysäköidyn betoniauton alle, kun pakettiauto törmäsi betoni autoon. Maanrakennustyöntekijä jäi puristuksiin alaspäin pudonneen kauhan puomin ja kuormaajan rungon väliin. Suurin riski kuolla työpäivän aikana on kuljetuksessa ja varastoinnissa, rakentamisessa ja teollisuudessa, kertoi Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho TTT-lehdelle marraskuussa. Edellisinä vuosina tapauksia oli selvästi vähemmän: vuonna 2021 vain 12 ja sitä edellisenä vuonna 15 kappaletta. Työntekijä kuoli vesipiikkaustöissä ultrakorkeapainepesurin vesisuihkusta saamiinsa vammoihin. Työntekijä kuoli pudottuaan rakennus työmaalla mastolavalta. Hän joutui veden varaan ja hukkui. Kuljettaja jäi kuormaauton perävaunun nostettavan katon ja sivulaidan väliin. Betonipumppuauton kuljettaja kuoli päähän kohdistuneen iskun seurauksena. Luvussa ovat sellaiset tietoon tulleet tapaukset, jotka ovat sattuneet työssä työntekijöille tai yrittäjille. Rakennustyöntekijä putosi kuormaajan päältä ja kuoli päähän kohdistuneesta iskusta saamiinsa vammoihin. TYÖPAIKKAKUOLEMAT VUONNA 2022. väkivaltaisesti ja yksi kemikaalivuodon seurauksena. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA S HUTTERSTOCK Kuolemantapaukset kasautuivat erityisesti loppuvuoteen. Autonkuljettaja jäi kuorman purun yhteydessä perävaunun putkikuorman alle. Oletettavasti ensimmäisten koronavuosien rajoitukset ja lomautukset pudottivat työpaikkakuolemien määrää. Työntekijä kuoli kemikaalivuodosta aiheutuneisiin vammoihin onnetto muuden jälkeen. Kuorma-auton kuljettaja kuoli kuorman purun yhteydessä sattuneen työtapa turman seurauksena. Henkilökuntaan kuulunut sotilas loukkaantui prikaatin harjoituksissa ja kuoli onnettomuudessa saamiinsa vammoihin seuraavana päivänä. Puistotyöntekijä kuljetti polttopuita moottorikelkalla, ajoi sillan alla olevaan sulaan ja hukkui. Työntekijä jäi puristuksiin jyrsintä koneen liikkuvien osien väliin tuotanto laitoksella. Määrä palasi vuoden 2019 tasolle. Työntekijän päälle putosi hallin nostoovi. Mukana ei ole työmatkakuolemia eikä vapaaehtoisja talkootöissä sattuneita kuolemia. Useimmissa tapauksissa työntekijä on jäänyt puristuksiin tai tullut raskaan kuorman tai ajoneuvon tönäisemäksi. Yksinomaan marrasja joulukuun aikana peräti seitsemän ihmistä kuoli työn ääressä. Palomies oli jäätiellä pelastustehtävissä. Trukinkuljettaja jäi sahalla puristuksiin painavien tolppakasojen alle. Kahdessa tapauksessa kuolinsyy oli hukkuminen, yksi kuoli V IIME VUONNA Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tuli 22 työpaikkakuolemaa. Työntekijä teki radalla mittaustöitä ja jäi raiteilla liikkuneen junan alle. Työntekijä puristui betonielementin nostossa kaatuneen betonielementin alle. Työntekijä sai palkin päällensä tehtaan rakennustyömaalla. Hinausauton kuljettajana toiminut yrittäjä jäi henkilöauton yliajamaksi valtatien ajorampilla. Sataman työntekijä kuoli työtapa turmassa lastin nostotilanteessa. Vuonna 2019 työpaikkakuolemia sattui 23. Postinjakaja sai väkivallan seurauksena kuolemaan johtaneet vammat. SYNKKÄ VUOSI TYÖPAIKKAKUOLEMISSA Vuosi 2022 oli karu kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa. Tapaukset kasautuivat erityisesti loppuvuoteen
03 4246 5370, tilaukset@tttlehti.fi Hinnat sisältävät alv:n. Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot !. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Pyydä tarjous: Tytti Savolainen, tytti.savolainen@tttlehti.fi, Tai asiakaspalvelu p. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 98 €/vsk. TILAA LEHTI NYT! Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 88 €/vsk. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Tilaa edullisemmin usean painetun tai digilehden paketti tai digilehti toimitettuna organisaationne intranetiin. TILAUSHINNAT 2023 PAINETUN LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE kestotilaus 88 euroa määräaikainen vuositilaus 98 euroa TTT-DIGILEHTI kestotilaus 78 euroa määräaikainen vuositilaus 88 euroa Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 48 Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi Hyvin toimitettu lehti, jonka tekijät ymmärtävät keille se on suunnattu." Asiantuntevaa tekstiä, jota voin hyödyntää työssäni.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 11/2020, VASTAAJIA 980. (Laskutusväli 12 kk)
Häirintä koskee useissa ammateissa toimivia. Näitä ovat toimittajan työ, asiakaspalvelu tai hallintotehtävät, soteala, kaupan ala, opetus ja var haiskasvatusala, oikeus ja poliisihal Rakennustöissä pölyää kvartsi 3D-näyttämö visualisoi vaaranpaikat Tukea somehäirinnän torjumiseen KU VA SH U TT ER ST O C K TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN OTA KÄYTTÖÖN ttk.fi/julkaisu/ tapaturmatutka/. 1/2023 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 49 Lyhyet H IENOJAKOISEN KVARTSIPÖLYN hengittämisen on todet tu olevan yhteydessä useisiin ammattisairauksiin, kuten keuhkosyöpään ja silikoosiin. Viime hetken muutoksia voi tulla vielä ennen ensiiltaa, joten uusia tilanteita ei aina ehditä arvioida riskien näkökulmasta. Uusi julkaisu, Somehäirintä ja maalittaminen työssä, auttaa hallitsemaan ilmiöön liittyviä riskejä ja huolehti maan siitä, että häirinnän kohteeksi joutunut ei jää yksin asian kanssa. Lavalla on riski tekijöitä, eikä siellä voi esiintyä turva varusteissa. Näyttämöllä voi olla liikkuvia rakenteita ja eri korkeuksilla olevia tasoja. Maalittaminen on häirinnän ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi vihaviestein tai uhkailuna. Kohdevalot aiheuttavat häikäisyä. Lue lisää ttk.fi/julkaisu/somehairinta-jamaalittaminen-tyossa/ H ÄIRINNÄSTÄ ON KYSE silloin, kun henkilö on järjestelmäl lisesti, toistuvasti ja pitkä kestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena työhön liittyen ja tästä aiheu tuu hänelle terveyshaittaa. Se voi olla jopa vakava työ turvallisuusriski, joka uhkaa työn tekijän henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Havainnollinen virtuaalinäyttämö tuo muitakin hyötyjä. Työturvallisuutta parantaakseen Suo men Kansallisooppera ja baletti on ot tanut käyttöön 3Dvirtuaalinäyttämön, jonka avulla voidaan näyttämösuunnit telun lisäksi havainnollistaa vaaratilan teita ja oppia esimerkiksi läheltä piti tapauksista. Tämä on johtanut usein siihen, että työn vaaroihin ja riskeihin ei ole suhtauduttu riittävän vakavasti. Tapaturmatutka auttaa oppimaan työtapaturmista ja ehkäisemään niitä. On tärkeää ymmärtää, että häirintä voi vaarantaa työntekijän terveyden ja työkyvyn. Alan työtapaturma taajuus on keskivertoa korkeampi, vaikka viime vuosina tilanne on parantunut. Se parantaa näyttämötoimintojen suunnitelmia ja tuo ennakoitavuutta ja lisäaikaa sekä suunnitteluun että valmistukseen. Suurin riski on hiekkapuhal luksessa, julkisivuelementtien purkutyössä, timanttiporauksessa, välipohjien piikkauksissa ja porausvaunulla porauksessa. TAPATURMATUTKA on Työturvallisuuskeskuksen maksuton digisovellus, johon kirjaat työpaikan turvallisuushavainnot ja tapaturmat. Näyttämö rakennetaan erilaiseksi jokaiseen tuotantoon. Työkalua käytetään kunkin produktion perehdytyksessä. linto, tutkimus ja vaikuttamistyö. Julkaisu neuvoo myös laatimaan oman toimintamallin somehäirinnän varalle. – Kun vaaratilanteet voi havainnol listaa virtuaalitekniikan avulla, ne on helpompi ymmärtää, myös silloin, kun työryhmässä on monia eri kieliä äidin kielenään puhuvia, sanoo turvallisuus päällikkö Samuli Nuutinen. Kvartsipölylle altistutaan erityisesti rakennustyössä. Merkittä västi altistavia työtehtäviä ovat myös väliseinien tasoitus, raide sepelin levitys ja tienrakentaminen. T AIDEALOILLA ON TOTUTTU tiiviisiin aikatauluihin ja vaihte leviin tuotantoihin, joissa taide on etusijalla ja tekijät joustavat
Olen kiitollinen Suomen koulutusjärjestelmälle siitä, että vielä tässä iässä voi hankkia itselleen uuden ammatin. Niinpä opiskelin lastentarhanopettajaksi. Tämä nauratti puhumatonta poikaa, hän tarttui siihen ja toisti ”pitsahätä”. Aloin tehdä päiväkodin johtajan sijaisuuksia, kun niitä tarjottiin. NYT TOIMIN ALUEELLISENA konsultoivana erityisopettajana Turun kaupungilla. Tämä hänen ensimmäinen sanansa ilahdutti minua kovasti. Työ oli raskasta. Valmistuttuani työskentelin vielä jonkin aikaa johtajana. he menevät eteenpäin ja oppivat uutta. Nautin voidessani pysähtyä ja antautua vuorovaikutukseen. Teen erityisasiantuntijatyötä. Työnohjaus ja muiden erityisopettajien kollegiaalinen tuki on minulle tärkeää. Istuin lasten kanssa ruokailemassa, ja puhumaton lapsi istui vieressäni. ERÄÄSSÄ PÄIVÄKODISSA ON ollut nyt muutaman vuoden ajan lapsi, jolla on valikoiva puhumattomuus. Lyhyet täydennyskoulutukset raapaisivat vain pintaa. Konsultoin henkilöstöä tukea tarvitsevien lasten asioista, käymme yhdessä TEKSTI TIINA KOMI KUVA JUHA-MATTI SILLANPÄÄ Ikä: 58 vuotta Ammatti: varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kotipaikka: Raisio Uuteen ammattiin viisikymppisenä JUHA-MATTI SILLANPÄÄ . Lasten ongelmat vaihtelevat. Koin polttavani kynttilääni molemmista päistä. KOEN PYSTYVÄNI VAIKUTTAMAAN asioihin. Jos kaikki on hyvin, minuun ei oteta yhteyttä. Lapsella saattaa olla kommunikointiongelmia, joita voi helpotta erilaisten tukevien kuvien tai tukiviittomien avulla. Työssäni parasta ovat lasten onnistumiset. Työni on ongelmakeskeistä, mikä tekee siitä omalla tavallaan rankkaa. Sijaisia oli jo tuolloin vaikea saada. Olen myös nepsyeli neuropsykologinen valmentaja. Pyrin viettämään vähintään puolet työajastani lasten kanssa. 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2023 läpi vaihtoehtoja ja menetelmiä. Yhtäkkiä lapsi, joka ei ollut siihen asti puhunut mitään, iski nakinpalan väliimme ja tokaisi ”nakki”. Kaipasin lisää tietoa varhaiskasvatuksesta. Lapsi puhui kotona, mutta ei päiväkodissa. Iltapäivällä ulos lähtiessämme kysyin lapsilta, onko jollain ”pitsahätä”. Opastan henkilöstöä ja koulutan heitä jonkin verran. Asiakkainani on paljon maahanmuuttajaperheiden lapsia. Työ oli tulipalojen sammuttamista, vaikka siinä oli omat hyvät puolensa. Vuonna 2008 sain vakituisen johtajan paikan. On kiva katsoa, kuinka E RÄS OPETTAJANI KOULUSSA totesi, että olisin hyvä lasten kanssa. Niinpä opiskelin varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi ja valmistuin vuonna 2017. Nyt hän on esiopetuksessa. Pyrin viettämään vähintään puolet työajastani lasten kanssa. Huumorilla on suuri voima! Urapolulla KU VA T SH U TT ER ST O C K. Juttelin toisen lapsen kanssa siitä, onko syömämme keitto nakkivai makkarakeittoa. Työhöni kuuluu puuttua esimerkiksi lasten aggressiiviseen käytökseen ja luoda rauhoittumiskeinoja. Teen yhteistyötä myös vanhempien ja esimerkiksi kuraattoreiden ja neuvolatyöntekijöiden kanssa
TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Psykologinen palautuminen ja stressinsäätely työyhteisössä 14.3.?–?18.4.2023, etäkoulutus Työhyvinvointikortti® 28.3.2023, Helsinki Työhyvinvointia hybridityöhön 21.3.2023, etäkoulutus Esihenkilö mielenterveyden tukena 5.?–?19.4.2023, etäkoulutus TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 14.2.?–?14.3.2023, etäkoulutus Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 23.3.2023, Helsinki Lisääntymisterveys 30.3.2023, etäkoulutus Työterveysneuvottelu 15.5.2023, Helsinki Huumausainetestien käyttö ja tulkinta -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: ttl.fi/opiverkossa TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 21.?–?23.3.2023, Tampere 17.?–?19.4.2023, etäkoulutus 9.?–?11.5.2023, Helsinki 13.?–?15.6.2023, Oulu Työsuojelun jatkokoulutus 13.?–?14.3.2023, Helsinki 30.?–?31.5.2023, Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 14.3.?–?10.11.2023, Helsinki Työsuojelu työpaikalla -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: ttl.fi/opiverkossa Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutus kalenteri tai p. KU VA SH U TT ER ST O C K PELI KOUKUTTAA LIIKKUMAAN TTT-LEHTI 2/2023 ILMESTYY 29.3. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Uralla voi hypätä myös taaksepäin Nauha venyy – voima karttuu Toivejuttu: Mitä tekee työsuojelupäällikkö. 030 4741 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 helmikuu 2023.indd 1 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 helmikuu 2023.indd 1 30.1.2023 12.01.46 30.1.2023 12.01.46. 29.3
C M Y CM MY CY CMY K wgh_TTT-lehti_220x254.pdf 1 31.1.2023 13.00.37