YRITYSLÄHESTYMISKIELTO ON VALMISTELUSSA + PROSENTTI TYÖAJASTA TURVALLISUUTEEN Emil Johannessen Varaudu talvisäähän. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1 / 2025 Taas jumpataan! OSA-AIKATYÖ ON HOLLANNISSA TAVALLISTA TARVITAANKO VIELÄ KEHITYSKESKUSTELUJA
Jotta työstä tulisi turvallisempaa! • Noin 100 erilaista turvaveistä ja 150 erilaista terää • Saksalainen tekniikka • Kaikki tuotteet saatavilla Suomessa. Säästä kustannuksia! Pyydä suomenkielinen luettelo suoraan yhteyshenkilöltäsi: melanie.endrejat@martor.de | T +49 212 73870-120 | M +49 172 2055946 | www.martor.com Miksi. MARTOR TURVAVEITSET IHANTEELLINEN KAIKKIIN LEIKKUUTÖIHIN Vähentää leikkausonnettomuuksien ja vahingoittuneiden tavaroiden määrää
12 32. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 1/2025 KANNESSA EMIL JOHANNESSEN KUVA ANTTI SIHLMAN = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Etätyö muutti yhteiskunnan rakenteita 8 Apua, olen työtön! Ensireaktio voi olla sekä järkytys että helpotus. TYÖ 12 Hollantilaisilla on aikaa perheelle Molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä neljän lapsen amsterdamilais perheessä. Uraohjauspsykologi Julia Järvinen neuvoo työttömäksi joutunutta. 26 Lain mukaan Työntekijäkin vastaa turvallisuudesta 28 Voimaa ja liikkuvuutta jumpalla Myös fyysisen työn tekijän kannattaa vahvistaa lihaksia. KU VA PE TR I JA U H IA IN EN KU VA JU SS I PU IK KO N EN K Perheellinen psykologi Elsbeth Vermeulen tekee työtä 32 tuntia viikossa. 15 Osa-aikatyö – Suomi vs Hollanti K EU:n sääntely pidensi isyysvapaita myös Hollannissa. 40 Kattotyömaalla säällä kuin säällä K Viiltosuojakäsineiden talvimallit vaatisivat vielä kehittelyä. TERVEYS 22 Vaatii valppautta löytää ammattitauti Ammattitautikorvauksilla ei rikastu, mutta kaikki sairauden kulut maksaa vakuutus. 29 Ryhtivoimaa: Nojaa eteen! K TURVALLISUUS 32 Riesana häiritsevät asiakkaat K Ahdistus väkivallan uhasta seuraa kotiin. Kauppias Joonas Manninen toivoo yrityslähestymiskiellon tulevan pian voimaan. 42 Urapolulla Pätkäinen tutkijan työ Keskity siihen, mihin voit itse vaikuttaa. 36 Mittarit tuovat ryhtiä turvallisuustyöhön K Ei yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa viiteen vuoteen. 18 Jokaisella on oikeus kehityskeskusteluun K Ryhmäkehityskeskustelu poistaa urakehityksen painetta
Treston ErgoID™ -ergonomia-arviointipalvelun avulla autamme yrityksiä hyödyntämään ergonomiaa työkyvyn ja työn tuottavuuden edistämiseksi. Tunnista työtehtäväsi fyysinen kuormitus tekoälyä hyödyntävän ergonomiaarviointipalvelumme avulla. Hyödynnämme huippuluokan AI-tekoälyohjelmistoa, jolla analysoimme työn vaiheita ja tunnistamme mahdollisia TULE-ongelmien syitä. “Ergonomisten teollisuuskalusteiden valmistajana olemme sitoutuneet edistämään työkykyä auttamalla asiakkaitamme hallitsemaan fyysistä työtaakkaa. Menesty. Tunnistamalla haitalliset työasennot ja kouluttamalla ergonomisempaa työskentelytapaa voimme yhdessä ehkäistä työhön liittyviä TULE-ongelmia nyt ja tulevaisuudessa.” Jonna Patama, ergonomi treston.fi/ergoid Katso miten palvelu toimii, ja laske ErgoSavings-laskurillamme säästösi ergonomiselle investoinnille! WORKSPACES FOR HAPPIER WORKFACES. Treston ErgoID™ Tunnista. Kehitä
AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Monet palvelut, kuten työterveys huolto ja koulutukset, ovat siirty neet verkkoon. Työyhteisön siteet löyhtyvät, kun työntekijät tapaavat toisiaan enää har voin. Se on edellyttänyt palvelun tarjoajilta digitaalisia ratkai suja ja kaikilta sopeutumista uusiin toimintatapoihin. Vuositilaus 121 euroa, kestotilaus 111 euroa. Juu ri nyt eivät asunnotkaan käy kaupaksi. Perehdytys etätyöntekijöiden kesken on hankalaa. Työmatka ja varsinkin työasia liikenne on vähentynyt. Myös työnantajan näkökulmasta suuntauksessa on huonot puolensa. Etätyön vaikutukset näkyvät palve luissa, jotka ovat perinteisesti olleet si doksissa toimistotyöhön ja työpaikka keskittymiin. Kun joukko liikenteen matkustajamäärät ovat pienentyneet, vuorotiheyttä on vä hennetty erityisesti ruuhkaaikoina. Lipputulojen ehtyminen on johtanut tarpeeseen korottaa lippujen hintoja. ETÄTYÖN YLEISTYMINEN on muuttanut työnteon tapaa ja yhteiskuntaa jopa niin, että paluu entiseen on mahdo tonta, vaikka siihen olisi halujakin. Kouluikäiset lapset eivät halua jättää tuttua elinympäristöä ja kavereita. Etätyöntekijä etääntyy työpaikasta ja yhteisöstä paitsi maan tieteellisesti myös kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Kun tilan tarve on vähentynyt, yri tykset ovat karsineet kulujaan siirty mällä pienempiin tai muunneltavam piin tiloihin. Osa on voinut tehdä koronaaikana ratkai suja, jotka edelleen vaikuttavat haluun tehdä etätöitä. Ideointi sak kaa, ja kehitys taantuu. Heikko työyhteisö ei tue hyvinvointia. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 12.2.2025 S. Projektitutkija Marko Ikävalko Labo resta kirjoitti oivaltavasti blogissaan, että etätyössä katoaa muutakin kuin vain työmatka. Uusien työntekijöiden on vaikea löytää paikkaansa ja oppia työpaikan kulttuuria. ON OSOITTAUTUNUT VAIKEAKSI hou kutella väki takaisin toimistoihin. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2025. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Työpaikkaruokaloita on suljettu ja niiden tarjontaa supistettu tai auki oloaikoja lyhennetty, koska päivittäi nen kysyntä on tyrehtynyt. Jos perhe silloin muutti etäälle työpaikkakeskittymästä isom pien neliöiden perässä, aikaavieviin työmatkoihin ei löydy intoa palata. Työhön ja työnantajaan sitoutuminen vähenee. Muutos on pakottanut organisaatiot etsimään uusia asiakas Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) ryhmiä tai kehittämään entistä jousta vampia malleja toteuttaa palveluitaan. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. 20 Työrauha voisi houkutella toimistolle. Päätoimittajalta 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Etätyö muutti yhteiskunnan rakenteita T ILASTOKESKUKSEN työolo tutkimuksen mukaan vähän reilu kolmannes palkan saajista teki etätyötä vuonna 2023, kun osuus ennen pan demiaa vuonna 2018 oli noin viidennes
Niin hyviä huomioita jargonista, joka liittyy muutoksen tekemiseen organisaatiossa. Kun vielä osaisi käyttää ääntään paremmin, taloudellisemmin, kuhunkin tilanteeseen sopivasti. Jopa huvitti lukiessa! YT-aikana hyvä muistutus muutoksen johtamiseen. Lähetin jutun masennuksesta kärsivälle ystävälleni. Ihanaa kun sanoitetaan ääneen (heh) asioita, joista on myös vaikea puhua työympäristössä. Työhyvinvoinnin puute näkyy ja tuntuu. Aihe koskettaa meitä kaikkia, joko omakohtaisesti tai läheisen kautta. Kolahti. Ei todellakaan ole hyvä jäädä yksin. Mielenkiintoinen artikkeli, joka paljasti, että vieläkin on työpaikkoja, joissa ei välitetä työntekijöiden työturvallisuudesta. Sovittiin, että lähdetään edes pienelle kävelylenkille joka päivä. Tärkeä aihe, todella monen puhetapa ärsyttää, ja toivoisin että hekin lukisivat tämän jutun ajatuksella. Tunnistan jutussa esiteltyjä ongelmia. Muut jutut Muutos kaipaa ihan muuta kuin jargonia Elämme jatkuvassa muutoksessa ja puhumme jalkauttamisesta ja osallistamisesta, joka ei ole parasta mahdollista muutoksen johtamista. Aina ei tarvita hillitöntä hikiliikuntaa terveysvaikutuksien aikaansaamiseksi. Työssä jaksaminen on koko työyhteisön ja johdon vastuulla. Ihmiset ja heidän hyvinvointinsa työelämässä on jätetty huomioimatta uudistuksia tehdessä. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Lukijoilta LEHDEN 6/2024 JA UUTISKIRJEEN lukijoita kiinnosti eniten juttu Kun tekniikka on hallussa, puhe kulkee / Vakuuta äänelläsi – puhetapa voi myös ärsyttää Ääni on kovassa käytössä töissä ja melutaso korkea, joten vaikuttaa myös äänen käyttöön. Avautuminen vakavasta sairaudesta teki vain hyvää Tarttuva otsikko, joka kutsui lukemaan jutun ja tallettamaan sen viestin mieleensä. Töiden epävarmuus näkyy työssä jaksamisessa. Lähellä omaa toimintaa työsuojelutehtävissä. Verkkosivulta tttlehti.fi Vakavimmat työturvallisuuspuutteet työvälineissä ja koneissa Artikkeli vahvistaa havaintojani, koska pätee hyvin omalla alallani. Kiitos! Tämä on todella tärkeä artikkeli. Asiasta on hyvä puhua. Lisää kävelyä ja muuta liikuntaa vähennät masennusriskiä Artikkeli rohkaisee liikkumaan ja aloittamaan pienestäkin. On hyvä lukea, että sairaudesta puhuminen ei ole enää tabu työyhteisössä. Työkyvyn heikentyminen hälyttää sote-alalla Hyvää faktaa soten tilanteesta. Kun tekniikka on hallussa, puhe kulkee Onnittelut voittajalle! Aistisiimes-tuotepalkinnon voitti Satu Herttua Hyvinkäältä.. KU VA AD O BE ST O C K Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikki palautetta antaneet sekä uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat vuorokauden kahden hengen kylpylälomasen arvontaan! Seuraava arvonta on toukokuussa 2025. Hyviä nostoja lehdessä aina ylipäätään. Juttu vahvisti omaa käsitystäni ja loi hyvää fiilistä. Teksti herätti ajatuksia myös siitä, kuinka "terveenä" voi tukea työkaveria
Pääkaupunkiseudun asukkaista on ulkomaalaistaustaisia jo useampi kuin joka viides. Suomeen muualta muuttaneiden tilanne työmarkkinoilla on keskimäärin heikompi kuin suomalaistaustaisilla. 1/2025 Pinnalla TYÖLLISTEN MÄÄRÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KASVAA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN ANSIOSTA. 8 Jouduitko työttömäksi. Siivousalalla osuus on jo kaksi kolmasosaa alan työllisistä. Silti viime vuosina tapahtunut työllisten määrän kasvu perustuu miltei täysin alueen ulkomaalaistaustaisiin. Lähde: Helsingin kaupunginkanslia. Monissa ammattiryhmissä Suomeen muuttaneiden työpanos on korvaamaton. Miten hakea töitä. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K S
8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Pinnalla E NSIMMÄINEN REAKTIO työttömäksi jäämiseen voi olla yhtä hyvin järkytys kuin helpotuskin. Jos puhuminen ei tunnu luontevalta, itselle mielekäs tekeminen, kuten liikunta, maalaaminen tai kirjoittaminen, saattaa auttaa. Jaettu kokemus helpottaa tilannetta. Vaikka työnhaussa koetut pettymykset lannistaisivat, katse kannattaa suunnata asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. TEKSTI TIINA KOMI KUVA ADOBE STOCK APUA, OLEN TYÖTÖN!. Syömisestä, nukkumisesta ja muista arkirutiineista kannattaa pitää huolta, samoin sosiaalisista suhteista. Mieli yrittää etsiä syitä siihen, miksi minulle kävi näin. Silti tilanteeseen voi liittyä raskaita tunteita ja ajatuksia. Ensireaktio riippuu osin siitä, oletko irtisanoutunut itse vai onko sinut irtisanottu, ja onko samassa rytäkässä irtisanottu muitakin. Työn menettämiseen voi liittyä myös surua ja pettymystä – vihaakin, jos kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Ota ikävät asiat rohkeasti vastaan, vaikka se tuntuu raskaalta, Järvinen neuvoo. Työttömyys kriisinä Työttömyys herättää usein pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Keskusteleminen jonkun luotettavan ihmisen kanssa auttaa käsittelemään tunteita ja ajatuksia. Vaikka työttömäksi jääminen aiheuttaisi kriisin, siitä on mahdollista toipua kuten muistakin elämänkriiseistä. Arkisten asioiden tekeminen auttaa selviytymisessä. Jos työolot ovat olleet huonot tai töitä ja vaatimuksia on ollut liikaa omaan jaksamiseen nähden, irtisanotuksi tuleminen voi tuntua helpotukselta. Irtisanomiseen johtavat tilanteet ovat moninaisia, kertoo Tampereen kaupungin työllisyysja kasvupalvelujen uraohjauspsykologi Julia Järvinen. Työttömäksi jäädessä epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta vievät voimavaroja. – On tärkeä antaa tunteille ja ajatuksille tilaa niiden välttelemisen sijaan, sillä se edistää toipumisprosessia
Kaikkeen ei kuitenkaan voi vaikuttaa, kuten esimerkiksi hakijoiden määrään. Pyydä haastattelun jälkeen palautetta. Niitä ovat muun muassa Duunitori, LinkedIn, Jobly, rekrytointifirmojen sometilit, Työmarkkinatori ja työllisyysalueiden verkkosivut. Työttömyys voi pitkittyä, mikä on raskasta. Ole aito oma itsesi. Mieti, onko sinulla riittävästi osaamista ja olisiko lisäopiskelusta apua oman markkina-arvon lisäämiseksi. Tosin ne voivat sijaita kaukana ja palveluissa on ruuhkaa. Silloinkin on tärkeää, ettei jää yksin. Ota yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin verkossa Työmarkkinatorin kautta. Unelmoi rohkeasti, ja tuo haaveitasi esiin. Vuodenvaihteessa TE-toimistot lakkautettiin ja vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi kuntien muodostamille työllisyysalueille. Järvinen patistelee hakemaan apua terveydenhuollosta, jos toimintakyky ei palaudu levätessä tai olo tuntuu toivottomalta. Profiiliteksti on ansioluettelon alussa oleva tiivistelmä sinusta työhakijana: kuka olet, missä olet ollut, mitä olet saanut aikaan ja mihin tähtäät. – Työmarkkinat ovat aaltoliikkeessä. Sen tavoite on herättää lukijan mielenkiinto. Se auttaa sinua ymmärtämään syitä, miksi et tullut valituksi, ja mahdollisesti muuttamaan jotain seuraavalla kerralla. Kelasta ja sosiaalitoimesta voi saada apua taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Ensimmäinen askel töiden hakemiseksi on työnhakuun liittyvien asiakirjojen saattaminen ajan tasalle. Usein paras video löytyy ensimmäisistä otoista. Myös puhelimessa asiointi ja paikan päällä oman työllisyysalueen palvelupisteessä käynti onnistuvat. Kerro CV:ssä ja LinkedInissä ytimekkäästi, mitä teet ja mitä osaat. Korosta paikkoja hakiessasi motivaatiotasi työn tekemiseen ja uuden oppimiseen. – Keskity siihen, mihin voit itse vaikuttaa. Voit asettaa hakuvahdin, joka ilmoittaa itselle sopivasta paikasta. Kun jäät työttömäksi Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, jotta voit hakea työttömyysturvaa. Jos aina tulee hylsy Jos kutsuja haastatteluun ei tule tai et ole haastatteluista huolimatta tullut valituksi, tarkista työnhakudokumenttisi. Ota yhteyttä vanhoihin opiskeluja työkavereihin. Tunnista omat vahvuutesi ja oma osaamisesi ja nosta niitä esille. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Seuraa ilmoittelua avoimista työpaikoista eri kanavista. Kerro etsiväsi töitä. Jos teet esittelyvideon itsestäsi, harjoittele esiintymistä, mutta älä liikaa. Työmarkkinatilanne on tällä hetkellä huono: monella alalla on enemmän hakijoita kuin työpaikkoja. Pohdi, voitko laajentaa hakua uusille aloille. Työttömyysturvan muotoja ovat ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Tutki työnantajia, etsi yrityksistä tietoa, seuraa niitä somessa. Kerro myös, mikä sinua motivoi ja mihin suuntaan haluat itseäsi jatkossa kehittää. Oletko esimerkiksi soittanut potentiaaliselle työantajalle hakuprosessin aikana. Käytä verkostojasi piilotyöpaikkojen löytämiseksi. Voit tehdä sen heti, kun tiedät työsi päättymispäivän. Hyödynnä sosiaalista mediaa, kuten Instagramia, Facebookia ja etenkin LinkedIniä. Käy alasi tapahtumissa ja messuilla. Asiantuntijana psykologikonsultti Anna-Liisa Liski HRS Advisor Oy:stä. Osoita hakukirjeessä motivaatiosi paikkaa kohtaan. Päivitä ansioluettelosi eli CV. Pohdi, voitko tehdä jotain toisin. Ole oma itsesi myös haastatteluissa, älä yritä esittää ideaalityöntekijää. Kysymyksiin vastatessasi älä rönsyile, vaan pysy aiheessa. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tilanteen hyväksyminen vapauttaa energiaa itselle tärkeisiin asioihin ja suojelee katkeroitumiselta sekä masennukselta. Sieltä voi saada arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, millaisia palveluja on saatavana. Näin haet töitä. Pohdi, millaista some-näkyvyyttä rakennat. Lisätietoa löytyy tyomarkkinatori.fisivuilta. Tutustu, millaisia työpaikkoja on haussa, jotta saat käsityksen siitä, mitä alallasi on tarjolla, mitä niihin vaaditaan ja miten pystyt vastaamaan näihin vaatimuksiin. Järvinen kannustaa osoittamaan kiinnostusta, soittamaan ja kysymään sellaisia lisätietoja työpaikasta, jotka eivät löydy ilmoituksesta. – Syynä voi olla esimerkiksi se, että CV:stä puuttuu profiiliteksti, jolloin et saa ääntäsi kuuluville monen hakijan joukossa, Julia Järvinen sanoo. Innostus, kiinnostus ja motivaatio näkyvät ulospäin. Julia Järvisen mielestä ei kannata miettiä liikaa hakijoiden määrää tai antaa sen lamaannuttaa. Työttömyysturvan maksaa joko työttömyyskassa tai Kela. Myös yritysten omilla verkkosivuilla kerrotaan avoimista paikoista. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä enemmän resilienssiä eli henkistä joustavuutta vaaditaan. Järvinen kannustaa pyytämään apua rohkeasti oman alueen työllisyyspalveluista. Pidä katse kamerassa. Kerro konkreettisia esimerkkejä aikaansaannoksistasi. Lähetä avoimia hakemuksia kiinnostaviin yrityksiin. Toisaalta kovin uupuneena voi olla vaikea tehdä mitään. Tilanne ei pysy ikuisesti samanlaisena, vaan muuttuu paremmaksi, uraohjauspsykologi Julia Järvinen vakuuttaa
Tutustu ja varaa! VANDERNET SAFETY www.vandernet.com/koulutus vandernet_108x138.indd 1 vandernet_108x138.indd 1 29.1.2025 11.26 29.1.2025 11.26. Lisää käyttömukavuutta ergonomisilla hiirillä ja näppäimistöillä, jotka on suunniteltu helpottamaan työpäiviäsi. WAVE KEYS ERGO M575 MX ERGO ERGO K860 LIFT myö s vasen k ät is i l le Nyt mastotyökoulutukset myös sisätiloissa! Tule koulutukseen! Järjestämme putoamissuojainkoulutuksia, joissa pääset kokeilemaan suojaimia käytännössä. Kun ammattilainen tarvitsee apua yhden luukun työturvallisuuskumppanisi KOULUTUKSET • SELVITYKSET • OHJEET • LAKISEURANTA • HENKILÖNSUOJAIMET www.tapaturva.fi Messu ilm.indd 1 Messu ilm.indd 1 2.10.2024 8.02 2.10.2024 8.02 Ergo-sarjan avulla voit paremmin
Elokuussa 2022 isille kiintiöity jakso piteni lähes neljään kuukauteen. Tässä numerossa 12 Hollantilaisilla on aikaa perheelle 15 Osa-aikatyö – Suomi vs Hollanti 18 Jokaisella on oikeus kehityskeskusteluun 20 Lyhyet S. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI AN N EL I M IE TT IN EN työ / terveys / turvallisuus EU SÄÄNTELEE MYÖS TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISTA. Suomessa isät saivat käyttöönsä vanhempainvapaisiin kiintiöidyn niin sanotun isäkuukauden ensimmäistä kertaa jo 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen kiintiötä on asteittain pidennetty ja käyttöä joustavoitettu. Työ. EU:n työelämän tasapainodirektiivi vuodelta 2019 velvoittaa jäsenmaita edistämään työn ja perheen yhteensovitusta ja sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuuden jakamisessa. 12 Hollantilaiset tekevät eniten osa-aikatyötä Euroopassa
HOLLANTILAISILLA on aikaa perheelle TEKSTI TIINA KOMI KUVAT JUSSI PUIKKONEN Amsterdamissa asuvalla perheellä on auto, mutta sitä ei ole järkevää käyttää kaupungissa. Osa-aikatyö mahdollistaa van hempien osallistumisen lasten koulunkäyntiin ja keventää arkea. Pyörällä pääsee ketterämmin.. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Hollantilaiset tekevät eniten osa-aikatyötä Euroopassa
Kotoamme on lyhyt matka puistoi hin, joissa järjestään kivoja tapahtumia ja festareita. Koulujen käytännöt tässä vaihtelevat. Kouluruokaa ei ole, vaan lapset syövät omia eväi tään, lähinnä voileipää. – Tarvitsisimme enemmän tilaa, mutta emme ha luaisi muuttaa pois keskustasta, Hinze sanoo. Silloin Elsbeth Vermeulen hakee heidät koulusta ja viettää lasten kanssa loppupäivän.. Vaikka Hollanti on tunnettu monikult tuurisuudestaan ja suvaitsevaisuudestaan, toisinajat telijoiden joukko on kasvanut. Päivähoitomaksut ovat korkeita Äitiyslomaa Vermeulenilla oli 3–4 kuukautta. Ystävämme asuvat lähellä, samoin lasten kaverit, Vermeulen jatkaa. Kaikkein pienituloisimmille hyvitetään 90 prosenttia hoitomaksusta. Meistä on tärkeää, että meillä on oikeasti aikaa lapsille. He saattavat esimerkiksi pohtia, onko normaalia, ettei vanhemmuus tunnu aina kivalta tai mitä tehdä, kun rahat ovat vähissä, Vermeulen kertoo. Ensimmäisen lapsen hoitopaikka on kallein, seuraavan vähän edullisempi. Oscar Hinze työskentelee opetta jana peruskoulussa neljä päivää viikossa ja suorittaa työn ohessa opettajan tutkintoon liittyviä opintoja. Hän pitää maanantait vapaina. Päivähoito on kallista, mutta pienituloiset van hem mat saavat päivähoitomaksut osittain takaisin. Hollannissa asunnot ovat kalliita. Oppivelvollisuus alkaa viisi vuotiaana. Hintapyyntö noin 60 neliön asunnosta on 600 000 euroa. Vanhemmat tekevät osansa Lapset saavat mennä kouluun neljävuotiaana, ja lähes kaikki lapset aloittavat koulun saman kuukauden ai kana, kun täyttävät neljä. Kalliis ta hoitomaksusta huolimatta hän on halunnut käydä töissä kotiäitiyden sijaan, jotta urakehitys ei katkea. Pojat, seitsemänvuotias Bedu ja neljä vuo tiaat kaksoset Pax ja Duco, ovat matkalla leikkipuistoon. – Neljävuotiaat saavat jäädä vapaasti koulusta lo mille, viisivuotiailla ei tätä oikeutta enää ole, Hinze kertoo. Lucy ei enää tänä vuonna tarvitse hoitoa. Lasten koulu alkaa ja päättyy kaikilla samaan aikaan. Jotkut työnantajat tarjoavat kuukau den isyysloman 70 prosentin palkalla. Perheen lapset käyvät niin sanottua kieliystävällistä koulua, jossa voi vapaasti puhua kaikkia kieliä, joita lasten kotona puhutaan. Pojat ovat koulun jälkeen maksullisessa iltapäivähoi dossa niinä päivinä, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. – Lasten koulu on lähellä ja Lucy voi kulkea sinne jo yksin pyörällään. Isyys lomaa Hinzellä oli aluksi kaksi palkallista päivää, myö hemmin viikko. Tosin hän hoitaa vanhempainpuhelinta ylläpitävän yhdis tyksen asioita usein iltaisinkin. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Perhe asuu pienessä, kaksikerroksisessa asunnos sa ydinkeskustassa. Lapset aloittavat päivähoidossa jo kolmen neljän kuukauden ikäisinä ja jatkavat iltapäivähoidossa vielä koulussa olleessaankin. Valtakunnallisen vanhempainpuhelimen johtajana työskentelevä psykologi Elsbeth Vermeulen tekee ly hennettyä työpäivää viitenä päivänä viikossa. Perheen tytär, kymmenvuotias Lucy, on menossa omiin harrastuksiinsa. Osa lapsista istuu pyörän takana olevassa laatikossa. Vanhemmat tun tevat toisensa ja muodostavat keskenään mukavan yhteisön. – Vanhemmat soittavat meille mitä moninaisim missa asioissa pienistä huolista suuriin ongelmiin. Hollannissa vanhemmat osallistuvat lasten koulun käyntiin muun muassa lähtemällä valvojiksi retkille sekä toimimalla apuna luokassa. K UUSIHENKINEN PERHE viilettää pyö rillään pitkin Amsterdamin vilkkai ta katuja. Perheen vanhemmat haaveilevat viereisen asunnon ostosta. Vermeulen kertoo maksaneensa viime vuonna neljän lapsen päivähoidosta 1 400 euroa kuukaudessa. Keskiviikkoisin koulu loppuu jo puoliltapäivin. Molemmat vanhemmat työskentelevät osaaikaises ti 32 tuntia viikossa
Eli minimipalkka 32 tunnin työstä on 437,76 viikossa ja 1 751 euroa neljässä viikossa. Vermeulen ja Hinze kertovat tulevansa riittävän hyvin toimeen osa-aikatyöllä. Palkansaajan keskiansio on 42 236 euroa vuodessa. Pyörällä pääsee paljon nopeammin ja ketterämmin, Hinze sanoo. Perhe on vuokrannut pienen rantatalon merenrannalta Amsterdamin läheltä. Psykologi Elsbeth Vermeulen tekee osa-aikatyötä viitenä päivänä viikossa. Perheen yhteisestä päivällisestä ei mielellään tingitä. Työnantajat hyväksyvät melko hyvin nelipäiväisen työviikon tekemisen, kolmepäiväisen työsopimuksen tekeminen on jo vaikeampaa. – Meistä on tärkeää, että meillä on oikeasti aikaa lapsille. Hollantilainen elämäntyyli on rentoa ja mutkatonta. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Osa-aikatyö on sopiva ratkaisu Oscar Hinzen mielestä työn ja perheen yhdistäminen onnistuu heiltä hyvin. Joissain toimistoissa on kokeiltu toimiston pitämistä kiinni perjantaisin. Pariskunta voi saada yhteensä 1 870 euroa toimeentulotukea. Mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä on rekrytointikeino. Kokoaikainen työviikko kävisi myös raskaaksi, Vermeulen arvelee. Työssä käyvistä naisista 70 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia tekee osa-aikatyötä. Hollannissa on pakollinen terveysvakuutus, joka on otettava itse. Hänen puolisonsa Oscar Hinze opiskelee työn ohessa ja pitää maanantait vapaina.. Kokoaikaisena ansaitsisi paremmin, mutta vastaavasti lastenhoidosta pitäisi maksaa nykyistä enemmän. Kaikki aika menee joko lasten, kotitöiden tai omien harrastusten parissa. Sitä paitsi, koska meillä on neljä lasta, aina jossain luokassa tarvitaan apua, joku lapsista on vietävä hammaslääkäriin tai muuta. Jos oikeutta työttömyyskorvaukseen ei ole, yksinasuva voi saada toimeentulotukea 1 280 euroa kuukaudessa, jos hänellä ei ole muita tuloja. Sinne he kulkevat autolla. – Meillä on auto, mutta sitä ei ole järkevää käyttää Amsterdamissa. Pienituloiset lapsiperheet voivat saada lisätukea. Yli 21-vuotiaiden työssäkäyvien minimipalkka on 13,68 euroa tunnilta. Lapsilisä maksetaan joka kolmas kuukausi, ja sen suuruus riippuu lapsen iästä. Alle kuusivuotiaat saavat 282 euroa, 6–11-vuotiaat 342 euroa ja 12–17-vuotiaat 402 euroa kolmelta kuukaudelta. Emme pystyisi tähän kaikkeen, jos meillä olisi kokoaikatyöt. Osa-aikatyötä tekee tuoreimman tiedon mukaan 4 741 000 henkilöä ja kokoaikatyötä 5 081 000 henkilöä. Lähde: Kansallinen tilastokeskus CBS olleet onnellisia tästä. Pienituloiset voivat saada tukea myös siihen. Ylimääräistä vapaa-aikaa ei kummallakaan vanhemmalla ole. Miesten osa-aikatyön tekeminen lisääntyy. Työteho on pysynyt samana, ja ne työntekijät, joilla on lapsia, ovat TYÖELÄMÄSTÄ HOLLANNISSA NUMEROINA Keskimääräinen viikkotyöaika Hollanissa on tällä hetkellä 32 tuntia. Jokainen hoitotunti maksaa. Osa-aikatyötä tekevät myös muut kuin pienten lasten vanhemmat. Maassa on 18 miljoonaa asukasta. Vermeulen tekee kotitöistä suurimman osan, Hinze vie lapsia harrastuksiin ja leikkipuistoihin. Työajasta pidetään ehkä tarkemmin kiinni kuin Suomessa, ja vapaa-aikaa sekä perheen kanssa vietettävää aikaa arvostetaan paljon. Työttömyyskorvausta saa 70 prosenttia viimeisestä palkasta mutta enintään 274 euroa päivässä edellyttäen, että on käynyt ansiotöissä työttömyyttä edeltävät 26 viikkoa
Osa-aika työ on Hollannissa yleistä sekä isillä mutta varsinkin äideillä. Lasten hoivan tasavertaiseen jakamiseen vanhempien kesken on vielä matkaa kummassakin maassa – huolimatta siitä, että hollantilaisisät ovat muita eurooppalaisia isiä valmiimpia tinkimään työajastaan perheen hyväksi. Sekä suomalaisten että hollantilaisten mielestä yhteensovittamista vaikeuttivat ennen kaikkea kokemus työn vaativuudesta mutta myös työajan ennakoimattomuus tai sen sijoittuminen hankalaan ajankohtaan. Voi olla, että kummankin vanhemman kokopäivätyö on hollantilaisvanhemmille sula mahdottomuus korkeiden päivähoitokustannusten vuoksi tai siksi, että kokoaikaista päivähoitoa ei ole tarjolla. Eurostatin tilastojen mukaan lähes puolet niistä suomalaisista ja hollantilaisista työntekijöistä, joilla oli lapsia, koki työn ja perheen yhteensovittamisen hankalaksi. HOLLANNISSA ISILLE OLI PITKÄÄN TARJOLLA vain noin viikon mittainen palkallinen isyysvapaa, ja vasta parin viime vuoden ajan hollantilaisisät ovat voineet pitää yhdeksän viikkoa ansiosidonnaista vanhempainvapaata. ANNELI MIETTINEN. Anneli Miettinen Asiantuntijalta Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen on perehtynyt erityisesti Pohjoismaiden perhe vapaamalleihin. Suomi peittoaa Hollannin sen sijaan selvästi lasten päivähoidon järjestämisessä: kun hollantilaisperhe maksoi neljän lapsen päivähoidosta ja iltapäivähoidosta yhteensä 1 400 euroa kuukaudessa, maksaa neljän lapsen kokoaikainen päivähoito Suomessa perheelle i KU VA enimmillään noin 560 euroa kuukaudessa. Varhaiskasvatusmaksuja on meillä myös merkittävästi alennettu viime vuosina, mikä on näkynyt varsinkin keskituloisten perheiden kukkarossa. Enemmistö hollantilaisäideistä tekee osa-aikatyötä, Suomessa osaaikatyötä tekevien äitien osuus kaikista työssäkäyvistä äideistä jää alle viidesosaan. Osa-aikatyössä tehdyt tuntimäärät ovat Suomessa myös usein keskimäärin suurempia kuin muualla Euroopassa. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 Osa-aikatyö – Suomi vs Hollanti S IINÄ MISSÄ HOLLANTI on leimallisesti osaaikatyökulttuurin maa, Suomessa lapsiperheiden vanhemmat ovat tavallisesti kumpikin kokoaikatyössä. Hollannissa päivähoidon hinta ja saatavuus vaihtelevat lisäksi suuresti kuntien välillä eikä päivähoitoa välttämättä ole tarjolla viitenä päivänä viikossa. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi ja Hollanti pitävät tässä kärkisijaa Ranskan jälkeen. Hieman yllättäen lähes yhtä suuri osa työssäkäyvistä lapsiperheiden vanhemmista sekä Suomessa että Hollannissa kokee kuitenkin vaikeuksia sovittaa yhteen työtään ja perhe-elämää. Työajan lyhentäminen ei kuitenkaan houkuttele joko taloudellisista syistä tai siksi, että työmäärän ei uskota vähenevän samassa suhteessa kuin tulojen. Suomessa kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus koko päiväiseen paikkaan varhaiskasvatuksessa ja maksuista säädetään laissa. Kokoaikaisen palkansaajan keskimääräisissä ansiotuloissa ei kuitenkaan ole juuri eroa maiden välillä. Toisaalta jatkuva kiire ja uupumus näyttävät Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vaivaavan suomalaisvanhempia useammin kuin vanhempia muissa maissa. Se, miten kumpikin maa pärjää tässä ”maaottelussa”, riippuu näkökulmasta. Äidit käyttävät silti edelleen valtaosan perhevapaista niin Suomessa kuin Hollannissakin
Koulutusta, konsultointia ja vertaisoppi mista yhdistävä tapahtuma antaa monipuoliset eväät työ turvallisuuden edistämiseen. Koulutusta, konsultointia ja vertaisoppimista yhdistävä koulutusmuoto soveltuu muun muassa työsuojelupäälliköille, HSEQ-päälliköille ja esihenkilöille – kaikille niille, jotka voivat esimerkillään ja johtamisellaan edistää työpaikkansa turvallisuuskulttuuria. Kumpikin heistä toimii päätyökseen HSEQkonsultteina. Esimerkiksi HSEQ-päällikön tehtävässä tämän kaltaista tukea on harvoin saatavilla. Etenkin pienissä yrityksissä apua kaivataan heidän mukaansa esimerkiksi työturvallisuuden johtamiseen ja vastuiden selkeyttämiseen. Rambollin työturvallisuus klinikalla ratkotaan työhön liittyviä pulmatilanteita yh den päivän ajan. Haasteita voi olla esimerkiksi riskien arvioinnissa ja suojainten käytössä, Heittola toteaa. Klinikalla pääsee kuulemaan ja oppimaan, millaisten murheiden kanssa muut painivat ja miten he ovat niitä ratkaisseet. – Vaikka perusasiat ovat varmasti kunnossa hyvin monessa paikassa, myös niiden vahvistamiseen saatetaan kaivata tukea. Ramboll järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa uudentyyppisen koulutuspäivän, Työturvallisuusklinikan. Arkityössämme olemme huomanneet, että haasteet ovat usein hyvin samanlaisia eri työpaikoilla, sanoo Rambollin kouluttaja, konsultti Tarja Niemelin. Luottamuksellista keskustelua Ensimmäinen Työturvallisuusklinikka järjestetään huhtikuussa Espoossa ja toinen marraskuussa Tampereella. Tavoitteena on, että osallistujat löytävät päivän aikana avaimia omassa työssään kohdatun ongelman ratkomiseen. aipaatko apua työturvallisuuden johtamiseen liittyvään ongelmaan, johon et ole löytänyt ratkaisua omalla työ paikallasi. Niemelin vetää klinikkaa yhdessä kollegansa Petri Heittolan kanssa. TYÖTURVALLISUUSKLINIKKA SPARRAA ONGELMISTA ETEENPÄIN. – Ryhmäkoko halutaan pitää hallittuna, jotta kaikki saavat äänensä kuuluviin ja asioita voidaan käsitellä luottamukselMAINOS Työturvallisuusklini kalla toimivat koulut tajina Petri Heittola ja Tarja Niemelin. – Se on aika yksinäinen rooli, jossa ollaan kuitenkin paljon vartijoina. Kumpaankin koulutuspäivään otetaan kymmenen osallistujaa
Toki me Rambollillakin haluamme tukea asioiden hoitoa ja kehitystä, Petri Heittola sanoo. Koulutukseen osallistuvien ennakkotehtävänä on pohtia, minkä case-esimerkin omasta työstään he haluavat tuoda ratkottavaksi klinikalle, ja lähettää case klinikan asiantuntijoille etukäteen läpikäytäväksi. Kaikille avoimien koulutusten lisäksi Ramboll tarjoaa yrityskohtaisia koulutuksia, ja saatavilla on lisäksi itsenäisesti opiskeltavia verkkokoulutuspaketteja. – Parhaimmillaan keskustelu ei hyydy yhteen päivään. – Silläkin saralla on paljon tekemistä ja haastetta. Vaikka ryhmä on koolla vain päivän ajan, osallistujat voivat halutessaan verkostoitua ja jatkaa ajatustenvaihtoa myös koulutuksen jälkeen. klo 8.30–15.00, Rambollin Tampereen toimisto Lisätiedot ja ilmoittautuminen:. – Harvoin tulee sellaisia koulutustarpeita vastaan, joihin emme pystyisi vastaamaan. Näin kouluttajat voivat valmistautua sparraukseen jo ennakolta. lisessa ilmapiirissä, kertoo HSEQ-konsultti Petra Lattunen, joka toimii klinikan koulutusvastaavana. Tukea moninaiseen tehtävään HSEQ-päälliköiden tehtäväpaletti on laaja, koska työsuojelun lisäksi on oltava perillä myös ympäristöja laatuasioista. Luottamuksen vaalimiseksi tapahtuma järjestetään lähikoulutuksena, ilman etäyhteyttä. Tarja Niemelin kertoo auttaneensa viime aikoina asiakkaitaan muun muassa kemikaaliturvallisuuden kysymyksissä, kuten kemikaaliriskien arvioinnissa. klo 8.30–15.00, Rambollin Espoon toimisto Torstai 6.11. Joillain työpaikoilla sama henkilö saattaa lisäksi huolehtia esimerkiksi henkilöstöhallinnollista tehtävistä. – Osallistuja tuo koulutuspäivään ratkottavaksi todennäköisesti jonkin pitkäaikaisen solmutilanteen, jonka selvittäminen työpaikalla on jämähtänyt. Jos tämä koulutusmuoto herättää toivottua kiinnostusta, tulevaisuudessa Ramboll saattaa järjestää omat klinikkapäivänsä esimerkiksi ympäristöja laatuasioiden haasteiden käsittelyyn. Tähän vaikuttaa ryhmän aktiivisuus ja se, millaisia oppeja sieltä kukin voi itselleen ottaa. Työturvallisuusklinikalla osallistujilla on päivän aikana kaksi asiantuntijaa käytettävissään. Tarja Niemelin uskoo, että yhden päivän varaaminen ongelman käsittelyyn ryhmässä voi olla paljon tehokkaampaa kuin se, että yksi henkilö yrittää hoitaa samaa murhetta kaiken muun työn ohessa usean kuukauden ajan. Muuten asiakkaamme ovat laidasta laitaan eri aloilta, usein pieniä tai keskikokoisia yrityksiä. Koulutusta eri tarpeisiin Ramboll tarjoaa muutenkin runsaasti koulutuksia työturvallisuus-, ympäristöja laatuasioiden johtamiseen työpaikoilla. Kun asioita työstetään kasvotusten paikan päällä, keskusteluun on mahdollista syventyä paremmin kuin etäällä ruudun ääressä, jossa sähköposti ja muut juoksevat asiat helposti kaappaavat huomion. Kunnianhimoinen tavoite on vastata kaikkiin yritysten HSEQ-tarpeisiin, missä apuna on oman talon monipuolinen asiantuntemus. Kun sille otetaan kunnolla aikaa, saadaan uusi, hyvä startti kunkin työturvallisuusasian kehittämiseen, Lattunen arvioi. Uudenlainen koulutustapahtuma innostaa myös kouluttajia. Eikä kukaan voi ollakaan kaikkien teemojen huippuasiantuntija, mutta sitä kuitenkin odotetaan. – Moni painii samojen ongelmien kanssa ja on ehkä jo ratkaissutkin asioita fiksusti. Työturvallisuus on yhteinen asia – ei kukaan ole näiden asioiden kanssa yksin, kollega Heittola summaa. Työturvallisuusklinikallekin ovat tervetulleita kaikenlaisten työpaikkojen edustajat toimialasta ja organisaation koosta riippumatta. RAMBOLLIN TYÖTURVALLISUUS KLINIKKA 2025 Torstai 3.4. Se on tosi haastava rooli, Petra Lattunen sanoo. – HSEQ-päälliköksi päädytään usein työturvallisuusalan taustakokemuksen ja koulutuksen kautta, eivätkä kaikki välttämättä ole kotonaan kaikkien teemojen kanssa. Meillä on 2 500 työkaveria, joten jos omasta tiimistämme ei löydy osaajaa johonkin spesifiin koulutustarpeeseen, se yleensä löytyy työkavereistamme, Petra Lattunen toteaa
Kehityskeskustelu kuuluu kaikille Vaikka kehityskeskustelussa keskitytään ennen kaikkea työntekijään, myös esihenkilö hyötyy yhteisestä hetkestä. – Joissain organisaatioissa myös ajatellaan, että jatkuva vuoropuhelu on nykyaikaa ja kehityskeskustelu kerran Kehityskeskusteluilla on tärkeä paikkansa työn kehittämisessä, kunhan osapuolilla on tahtoa aitoon vuoropuheluun. Hän oppii tuntemaan tiiminsä jäsenet entistä paremmin, mikä helpottaa johtamista. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Fiksusti töissä M ISTÄ SAAN INTOA ja energiaa työssäni – entä mikä mahdollisesti vie sitä. Toisilla työpaikoilla keskusteluja ei ole vielä aloitettukaan. Kehityskeskustelu antaa mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan omaa työtä ja siinä kehittymistä. – On tärkeä tunnistaa, mihin suuntaan työntekijä on motivoitunut itseään kehittämään. Mitä minulta odotetaan, ja mitä itse odotan työltäni tulevaisuudessa. Ne ovat yleensä kehityskeskusteluja lyhyempiä kahdenkeskisiä sparraushetkiä, joissa tyypillisesti keskitytään ajankohtaisiin asioihin, ei niinkään pitkäjänteisiin tavoitteisiin. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK JOKAISELLA ON OIKEUS kehityskeskusteluun vuodessa on vanhanaikaista ja jäykkää, sanoo organisaatioiden kehittämisen asiantuntija Irina Kuoksa. Työyhteisössä saatetaan käydä esimerkiksi niin kutsuttuja one to one -keskusteluja useita kertoja vuodessa. Joillain työpaikoilla nämä työntekijän ja esihenkilön väliset keskustelut rullaavat säännöllisesti ja vakiintuneesti esimerkiksi puolivuosittain tai vuosittain. Onko työssä tai työympäristössäni tapahtunut muutoksia, joihin pitäisi reagoida. Sitä kautta. Parhaimmillaan esiin nousee ideoita, joista hyötyy koko työyhteisö. Parhaimmillaan ne avaavat näkökulmia siihen, miten työntekijä voi hyödyntää vahvuuksiaan, oppia uutta sekä jakaa tietojaan ja taitojaan työyhteisössä muillekin. Kuoksa kannustaa myös säännöllisiin kehityskeskusteluihin
Liittyykö niihin intohimoja ja taitoja, jotka voisivat olla hyödyksi vaikkapa työn tuunaamisessa. Kun keskustelulle on yhteinen alusta, työn tekijä voi myös etukäteen kom mentoida käsiteltäviä kysymyksiä niitä rauhassa harkiten. Työn kehittämisen ideat eivät aina löydy työstä, vaan joskus myös har rastuksista tai muista kiinnostuksen kohteista. Anti jää kuitenkin laihaksi, jos keskus telulomakkeen täyttäminen nousee pääasiaksi ja aito vuoropuhelu jää puuttumaan. Kehityskeskustelun voi mainiosti pitää vaikka kävelypalaverina tai sopia tapaaminen kahvilaan, jos se tuntuu luontevalta. – Usein työn arjessa käy niin, että jotkut keskustelevat esihenkilön kans sa enemmän kuin toiset tai suhde on muuten läheisempi. Seurannan tukena voi halutes saan käyttää digitaalisia työkaluja. Pahimmillaan kohtaa misesta tulee tekninen suoritus, joka ”nyt on vain pakko hoitaa”. Esihenkilönä työskennellessään hän järjesti toisinaan ensin ryhmäkehitys keskustelun koko tiimin kesken. Yhtenäiset toimintamallit tuovat keskusteluihin ryhtiä ja rakennetta, kunhan välttää liiallisen kaavamaisuuden. Siellä voidaan jutella esimerkiksi siitä, miten tiimiläiset voivat auttaa toisiaan eri tehtävissä sen mukaan, millaisia taitoja ja vahvuuksia kullakin on. Jos tähän asti painotus on ollut tulevaisuuden visioissa, puhukaa ensi kerralla yksi tyiskohdista: mikä on ensimmäinen mahdollinen edistysaskel, jonka nyt voisi ottaa. Se keventää pai neita saada kaikki haluamansa sano tuksi kasvotusten. Jos työntekijä toivoo vaikkapa saavansa koulutusta, voidaan sopia, että hän selvittää itse vaihtoehtoja ja palaa sitten asiaan. Sopikaa kuitenkin, miten päätökset kir jataan muistiin ja miten niiden toteutumista seurataan. Suurempi merkitys kuin millään teknisellä välineellä on sillä, kokeeko työntekijä tulevansa keskus telussa kuulluksi ja kohdatuksi. Tuletko kuulluksi ja kohdatuksi. Joskus yksilökeskusteluista saattaa syntyä vaikutelma, että työntekijän pitäisi aina tavoitella urakehitystä, vaikka hän olisi täysin tyytyväinen ny kyisiin tehtäviinsä. KOLME AJATUSTA KEHITYSKESKUSTELUIHIN KU VA VE N LA KÖ PP Ä. Kehityskeskusteluja voidaan Kuok san mukaan käydä onnistuneesti myös etänä. Yhtäkkiä hänen kanssaan onkin istut tava nokikkain kertomassa omista motivaation lähteistä ja urahaaveista. – Ryhmäkehityskeskustelussa ei tietenkään puhuta henkilökohtai simmista asioista, vaan esimerkiksi siitä, missä olemme tiiminä nyt, mitä kohti menemme seuraavaksi, mitkä rakenteet meillä toimivat ja millaiselle muutokselle on tarvetta. Hän huomauttaa, että kun kehitys keskustelut ovat osa työpaikan kult tuuria ja rakenteita, se kertoo myös oikeudenmukaisesta ja tasapuolises ta johtamisesta. Sitä seura sivat yksilökeskustelut kaikkien ha lukkaiden kanssa. Ryhmä poistaa paineita Kehityskeskustelun tueksi on hyvä rakentaa yhtenäinen teemarunko. 2 Rutiineja voi rikkoa. – Kohtaamisesta voi silloin tulla liian täyteen ladattu: tämä on nyt se hetki, jolloin pohditaan urapolkua ja henkilökohtaisia tavoitteita, arvioi daan suoriutumista, saadaan palau tetta. Lataus kasvaa entisestään, jos kehityskeskustelu on ainoa tilaisuus saada työstä sellaista palautetta, joka esimerkiksi vaikuttaa palkkaan. Jokaisella on oikeus hyvään kehityskeskusteluun. Ryhmäkehityskes kustelu voi poistaa tällaista painetta. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 1 Monta tapaa keskustella. Vinkit antoi organisaatioiden kehittämisen asiantuntija Irina Kuoksa. 3 Avaruutta katseeseen. Tuotko kehityskeskusteluissa esiin ideoitasi ja toiveitasi, mutta ne eivät ikinä johda mihinkään. – Mitä enemmän työpaikan toimin tamallit perustuvat tiimivetoi suuteen ja ryhmän auto nomiaan, sitä tärkeämpiä tällaiset yhteiset keskus telut ovat, Kuoksa huo mauttaa. Kehityskeskus teluissa jokainen saa tasapuolisesti oman aikansa. Kannat taakin selkeästi sopia, miten esiin tul leissa asioissa edetään. Jännitystä saattaa olla ilmassa myös silloin, jos työntekijä tapaa esihenki löään harvoin tai vain tiukasti agen dan mukaan johdetuissa palavereissa. Kuoksa kehottaa välttämään myös monen suuren teeman tuomista yhteen keskusteluun. voi löytyä vaikka mitä: uusia liiketoi mintaideoita tai uusia tapoja tuot taa palveluja tai vaikka verkostoitua muiden yritysten kanssa, Kuoksa sanoo. Kehityskeskusteluista tulee helposti pakkopullaa, jos työntekijä ei koskaan saa ajatuksilleen vastakaikua tai asiat jäävät ilmaan roikkumaan. – Se voi toteutua tai jäädä toteu tumatta, vaikka istuttaisiin saman pöydän ääressäkin. Kuoksa on toiminut HRjohtaja na ja sittemmin tehnyt yhteistyötä monenlaisten työpaikkojen kanssa
Teknologiset ratkaisut voivat vähentää näihin tehtäviin kuluvaa aikaa. Kaartisen mukaan tekoäly voisi esimerkiksi tuoda kulloinkin oleelliset potilastiedot automaattisesti ammattilaisen saataville havainnollisesti joko graafisen tai puhekäyttöliittymän kautta. – Ei lama pelkästään huono asia ole. Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työja elinkeinomisteriöstä on kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen. – Esimerkiksi saksalaisyritys TLGG on arvioinut, että oikein hyödynnettynä tekoäly voisi säästää yli 30 prosenttia hoitajien aikaa, jonka he voisivat käyttää arvokkaampaan asiaan – asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitotyöhön, sanoo erikoistutkija Jouni Kaartinen VTT:ltä. Avoimen tilan lisäksi on hyvä olla huoneita, joissa voi keskittyä työhön, puhua puheluita ja järjestää kokouksia. Tutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksen infossa 17.12.2024. Hänen mukaansa työntekijän on osattava tehdä kriittisiä arvioita ja toimia ikään kuin koneen esihenkilönä. Tämä voisi edistää oikean palvelun piiriin pääsemistä, vähentää uusintakäyntejä ja parantaa hoidon seurantaa. KU VA AD O BE ST O C K tokseen. – Ei ole kyse pelkästään työpisteen toimivuudesta, vaan myös ympäristönhallinnasta, statuksesta ja omasta reviiristä, sanoo johtava tutkija Annu Haapakangas Työterveyslaitoksesta. Monitilatoimistot eivät Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tarjoa työntekijöille riittävää työrauhaa. Se vauhdittaa kehitystä ja talouden tuotantorakenteen uusiutumista, hän sanoi Ylen haastattelussa. Haapakankaan mukaan kokemus hyvästä työrauhasta syntyy, kun työympäristön ärsykkeiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen määrä on sopiva ja niitä pystyy itse hallitsemaan. Osa avoimesta tilasta voidaan pitää hiljaisen työn alueena. Tekoäly voisi olla myös erinomainen apuri potilaiden ohjeistamisessa niin palveluihin hakeuduttaessa, sairaalassa ollessa kuin sairaalajakson päättymisen jälkeenkin. Työpaikat eivät välttämättä häviä, mutta työn luonne muuttuu. Jotkut eivät pidä siitä, että tilat ovat jaetussa käytössä. Ajan tasalla oleva varausjärjestelmä takaa, että työntekijä voi luottaa siihen, että työn luonteeseen sopiva työpiste on saatavilla tarvittavana aikana. Tarpeet ovat myös yksilöllisiä. Ne, jotka kokevat toimiston työrauhan huonoksi, tekevät enemmän etätyötä. Merkittävä osa sairaanhoitajien ja lähihoitajien työpäivästä kuluu erilaisiin digitaalisiin tehtäviin, kuten potilaskirjauksiin, potilastietoihin tutustumiseen, ohjeistuksiin perehtymiseen ja niiden antamiseen. Y KSI SYY ETÄTYÖHALUKKUUTEEN on, että työnantajan tarjoamiin työtiloihin ollaan tyytymättömiä. Työrauhaa voi luoda tilajärjestelyillä ja pelisäännöillä. Samalla tekoäly ja edelleen jatkuva digitalisaatio pakottavat työpaikat muuS OTE-SEKTORI KAMPPAILEE säästöpaineiden, työvoimapulan ja kasvavan palvelutarpeen ristiaallokossa. Näin hoitajat ehtisivät kohdata hoidettavat paremmin ja hoitajien kuormitus vähenisi. Samassa haastattelussa tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa Aalto yliopistosta kannusti ihmisiä oppimaan pois entisestä. Teknologia ei korvaa ihmistä kokonaan, mutta koneavusteisuus lisääntyy. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Työrauha voisi houkutella työntekijät takaisin toimistolle Suorittavat työt vähenevät, uuden teknologian työt lisääntyvät Tekoäly hoitajien apulaiseksi Koronapandemian jäljet näkyvät siinä, että lähes joka kolmas palkansaaja on ollut lomautettuna tai työttömänä kerran tai useamman kerran viiden vuoden aikana. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Lyhyet P ITKÄÄN JATKUNUT laskusuhdanne muokkaa elinkeinorakennetta. VTT tutkii PROFIT-hankkeessa, miten tekoäly voisi tukea hoitajien työtä
Esimerkiksi kierrätettävien materiaalien käsittely voi altistaa työntekijöitä biologisille, fysikaalisille ja kemiallisille vaaratekijöille. Tässä numerossa 22 Vaatii valppautta löytää ammattitauti 25 Lyhyet 26 Työntekijäkin vastaa turvallisuudesta 28 Voimaa ja liikkuvuutta jumpalla 29 Ryhtivoimaa: Nojaa eteen! S. Työtavat ja suojautuminen ovat kehittyneet, ja osa teollisuustöistä on siirtynyt pois Suomesta. Lääketieteen tohtori Heidi Furun mukaan ongelma ei ole vain sairauksien diagnosoinnissa, vaan siinä, ettei työperäistä syytä osata epäillä. Toisaalta on tullut uusia aloja ja töitä, ja niiden mukana uusia altisteita ja ammattitauteja. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN Terveys työ / terveys / turvallisuus SUOMESSA TODETAAN VUOSITTAIN TUHAT AMMATTITAUTIA. Lukumäärä ei kerro koko totuutta, sillä osa ammattitaudeista jää tunnistamatta. 22 Työterveyshuollon kenttä on kasvanut tehtaanlääkäreiden ajasta.. Tämä on vähentänyt joidenkin ammattitautien esiintymistä
Suomessa todetaan vuosittain noin tuhat ammattitautia. Voisiko oireilun syy löytyä työstä. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 K YNSITEKNIKON NENÄ ON jatkuvasti tukossa, putkiasentajan käsiin ilmaantuu ihottumaa, metallityöntekijä huomaa kuulonsa heikentyneen. Vaikka itse sairaus huomattaisiin ja sitä hoidettaisiin, sen kytköstä työhön ei aina havaita eikä selvitetä. Lukumäärä ei kerro koko totuutta, sillä osa ammattitaudeista jää tunnistamatta. Työntekijän terveyttä pitää seurata erityisen tarkasti, jos hän altistuu työssään vaarallisille tekijöille. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK VAATII VALPPAUTTA löytää ammattitauti Tilaaja, lue juttu verkkosivulta Käsitärinää pitää ehkäistä Tärinätauti on yksi alitunnistetuista ammattitaudeista.. Näin ei aina tapahdu, minkä vuoksi osa ammattitaudeista jää piiloon
Myös aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu ainakin ammattiastman, tärinätaudin sekä kampaajien työperäisten ihotautien olevan alidiagnosoituja. Tätä ei saisi unohtaa, Furu painottaa. Tätä ei tiedetä – eikä myöskään sitä, miten paljon ammattitautikorvauksia jää saamatta. Meillä on yhä paljon teollisuutta, rakentamista, maataloutta ja kampaamoita. – Ammattitautikorvaukset eivät ole Suomessa niin suuria, että niillä kukaan rikastuisi, mutta sairauteen liittyvät hoidot ja tutkimukset saa maksutta loppuelämänsä ajan. Tutkimus osoitti, että liuotinaivosairaus on alidiagnosoitu ammattitauti. Ammattitaudit saattavat tavallista useammin jäädä toteamatta myös ulkomailta tänne töihin tulleilla. – Kyse on löytämisen ongelmasta eli siitä, että ei osata epäillä ammattitaudin mahdollisuutta. Vuonna 2020 valmistuneessa väitöskirjassaan hän tutki altistelähtöisiä terveystarkastuksia ja ammattitautiseulontaa liuottimille altistuneilla työntekijöillä. Vaikka tarkastelu koski vain yhtä ja melko pienen joukon ammattitautia, tulokset kertovat Furun mukaan alitunnistamisen ongelmasta laajemminkin. Jos työntekijä altistuu työssään vaikkapa melulle, liuottimille tai KU VA M IK KO KÄ KE LÄ Kriteeristömme on ehkä maailman tiukimpia, esimerkiksi Ruotsissa se on selvästi väljempi. Ja myös kynsienhuollon kaltaisia uusiakin töitä, joissa voi altistua vaarallisille tekijöille. Tähän velvoittaa asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. – Olemme laajemminkin yhteiskunnassa tuudittautuneet sellaiseen ajatukseen, että kaikki tekevät nykyisin tietotyötä. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 muille vaaraa aiheuttaville altisteille, hänen terveydentilaansa pitää seurata erityisen tarkasti. Furu työskentelee työterveyshuollon ja työlääketieteen työelämäprofessorina Turun yliopistossa sekä johtavana asiantuntijana Ilmarisessa. Näinhän ei ole. Lääketieteen tohtori Heidi Furu työskentelee työelämä professorina Turun yliopistossa sekä johtavana asiantuntijana Ilmarisessa.. Korvausten piirin kuuluvat muun muassa sairaanhoito kulut, jotka ammattitautiin sairastuneelle maksetaan työnantajan ottamasta työtapaturmaja ammattitautivakuutuksesta. Joskus ammattitautidiagnoosin saaminen tyssää siihen, että sairastunut on yrittäjä, joka ei ole ottanut vakuutusta itselleen. Kyse on myös oikeusturvasta Miten paljon ammattitauteja jää diagnosoimatta. Nämä ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta joskus ne jyräävät alleen työhön liittyvät asiat, esimerkiksi lakisääteisiin terveystarkastuksiin liittyvän tehtävän. Kyse on siis myös sairastuneiden oikeusturvasta, Furu toteaa. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, mutta yrittäjälle itselleen se on vapaaehtoista. Kun epäily on noussut ja ihminen on päässyt ammat titautitutkimuksiin, siellä asian selvittely kyllä rullaa eteenpäin, arvioi lääketieteen tohtori Heidi Furu. Tällaisissa tehtävissä toimiville tehdään terveystarkastus yleensä 1–3 vuoden välein. Kaikki eivät tee tietotyötä Ammattitautien tunnistamisen pullonkaulana Heidi Furu pitää työterveyshuollon kasvanutta tehtäväkenttää, joka on nykyisin paljon laajempi kuin entisinä ”tehtaanlääkäreiden” aikoina. Vaikka ammattitaudit ovat Suomessa vähentyneet ja työolot yleisesti parantuneet, osa ihmisistä joutuu yhä kosketuksiin haitallisten aineiden kanssa eikä suojautuminen ole aina priimaa. Furun tutkimuksessa havaittiin, että suuressa osassa liuottimille altistuneiden terveystarkastuksista ei edes puhuttu liuottimista, vaan huomio oli muissa kysymyksissä. – Työterveyshuollon pitäisi pidentää työuria, huolehtia työkyvystä, kehittää työtä, ehkäistä kansantauteja ja hoitaa sairauksia
Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019–2020 -raporttiin. Furu kannustaa avoimeen ja rohkeaan kommunikointiin ilman syyllistämistä – on aina hyvä asia, ettei sairaus jää piiloon vaan sitä voidaan alkaa hoitaa. Ilmoitusten perusteella viranomainen arvioi, onko syytä selvittää, liittyykö sairastumiseen laiminlyöntejä tai muita epäkohtia työpaikalla. – Töitä, joissa altistutaan vaarallisille aineille, on entistä vähemmän, ja osa niistä on siirtynyt ulkomaille. Myös teollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut asiaan. Hyvä esimerkki tästä on vaikka kenkien valmistus, työelämäprofessori Heidi Furu sanoo. Nykyisin tapauksia todetaan alle kymmenen vuodessa. Ilmoituksia jää tekemättä Vaikka sairastunut olisi altistunut työssään ja hän pääsisi ammattitautitutkimuksiin, ammattitautidiagnoosin saaminen ei ole läheskään aina varmaa. Se on erittäin hankala allergia, joka yleensä estää kaikenlaiset epoksityöt jatkossa, Furu toteaa. Esiin saattaa putkahtaa jo unohdettuja ammattitauteja. Tavoitteena on ehkäistä vastaavien sairauksien syntymistä. Esimerkiksi vuonna 2020 työikäisten ammattitautija ammattitautiepäilyissä ilmoitus oli jäänyt tekemättä 75 prosentissa tapauksista. Jos niin sanottu syyosuus jää alle 50 prosentin, diagnoosia ei tule. Esimerkiksi geelija rakennekynsiä tekevien on tärkeä suojautua huolellisesti työssään, jotta akrylaateille altistumisesta ei seuraa ihotautia, nuhaa tai astmaa. Esimerkiksi epoksiallergiat lähtivät kasvuun putkimiehillä, kun epoksia ryhdyttiin käyttämään putkien sukituksessa. – Työterveyshuolto on avainasemassa välittämään tietoa altisteista ja suojautumisesta työpaikoille ja työntekijöille esimerkiksi työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten yhteydessä. TTT-lehti 3/2021: Taudinaiheuttajat riesana jätekeskustyössä TTT-lehti 1/2020: Muoviyhdisteistä ihottumaa ja hengitystiesairauksia. Siitäkin syystä ammattitauteihin liittyvää osaamista on tärkeä pitää yllä. Aineet ja työmenetelmät ovat kehittyneet, samoin suojautuminen. – Kriteeristömme on ehkä maailUusia ja vanhoja riskejä L iuotinaivosairaus on esimerkki ammattitaudeista, jotka on Suomessa saatu vähenemään takavuosista. Koska kenkätehtaat ovat vähentyneet, Suomessa ei enää altistuta nahankäsittelyaineille siinä määrin kuin ennen. – Vanhojakin aineita voidaan käyttää aivan uudella tavalla, joten valppaana on koko ajan oltava. Suurin ongelma on kuitenkin se, että ammattitauteja jää tunnistamatta ja ilmoittamatta, Furu sanoo. Epoksi aiheuttaa allergista kosketusihottumaa, joka on Suomessa työikäisten yleisimpiä ammattitauteja. Vahvistettujen ammattitautien tapauksista 60 prosenttia oli jäänyt ilmoittamatta. Yleisimpien ammattitautien joukkoon kuuluvat myös ärsytyskosketusihottuma, meluvammat, ammattiastma ja -nuha, asbestiplakkitauti, tärinätauti sekä tenniskyynärpää. Toisaalta syntyy uusia ammatteja, joissa voi altistua vaarallisille aineille. Nykyisin liuotinaivosairauden riski liittyy muun muassa tiettyihin maalaustöihin, veneenrakennukseen ja muihin lujitemuovitöihin, puun pintakäsittelyyn, metallin rasvanpoistoon sekä painotyöhön. Lisää aiheesta TTT-lehti 6/2022: Ammattitauti vai ei. Tutkimusten on osoitettava, että sairaus on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut jostain työhön liittyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Tiedon jakamista ja yhteistyötä Vaikka työterveyshuollolla on tärkeä rooli ammattitautien havaitsemisessa, Heidi Furu toivoo valppautta myös työnantajilta ja työntekijöiltä. man tiukimpia, esimerkiksi Ruotsissa se on selvästi väljempi. Jos lääkäri epäilee ammattitautia tai muuta työstä johtuvaa sairautta, hänen on tehtävä asiasta ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Myös työterveyshuollon ammattilaiset voivat ajatella onnistuneensa työssään, jos esiin tulee ammattitauti tai sen epäily. – Meille voi tulla töihin ihmisiä, jotka ovat aiemmissa töissään altistuneet sellaisille aineille ja menetelmille, joita meillä ei enää käytetä. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Suomalainen hoitojärjestelmä ei ehkä ole kaikille tuttu, eikä tutkimuksiin osata hakeutua. Silti tässä kuten muissakin työturvallisuusasioissa paras tulos syntyy vain yhteistyöllä. Sairaus kehittyy pitkäaikaisen liuotinaineille altistumisen seurauksena ja aiheuttaa pysyviä keskushermostomuutoksia, kuten muistin ja keskittymiskyvyn häiriöitä. Työvoiman liikkuvuus tuo ammattitautien tutkimiselle toisenkin haasteen, Furu huomauttaa. Joskus työntekijä saattaa pelätä oireilunsa esiin tuomista seurausten pelossa: olenko suojautunut huonosti, nouseeko nykyisessä työssä seinä vastaan, onko vaihdettava alaa. Esimerkiksi omassa työssäni olen törmännyt kivipölykeuhkoon, joka meillä on käynyt harvinaiseksi. – Silloin voi ajatella, että onpa hyvä, että tämä löytyi nyt
Hitsausyksikössä kehittämistoimia tehtiin vähemmän. Ergonomian edistäminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin hyötyihin ja parantaa samaan aikaan työntekijöiden työkykyä ja hyvinvointia, toteaa dosentti Arto Reiman Oulun yliopistosta.. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 Lyhyet E RGONOMIAA KEHITTÄMÄLLÄ voi parantaa merkittävästi sekä tuottavuutta että työhyvinvointia teollisuuden työpaikoilla. Kesällä auringon UVB-säteily tuottaa noin 15 minuutin kokovartaloaltistuksessa runsaasti D-vitamiinia: kahdesta kolmeen kertaa viikossa saatu UVB-annos koko vartalolle kohottaa veren D-vitamiinitason noin kahdessa viikossa tasolle yli 100 nmol/l. Kela maksaa työnantajille ja yrittäjille korvauksia työterveyshuollon kustannuksista. Tukija liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaTEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Saatko tarpeeksi D-vitamiinia. Fyysinen kuormitus ei merkittävästi vähentynyt, ja tuotot jäivät noin viidesosaan kokoonpanolinjaan verrattuna. T ERVEEN AIKUISEN D-vitamiinin saannin suositus on ollut pitkään 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Tulokset näkyivät tuottavuuden kasvuna ja sairauspoissaolojen vähenemisenä, mikä toi yritykselle yli 1,1 miljoonan euron taloudellisen tuoton. Etänä selvitys voidaan tehdä myös silloin, kun työn vaaroja, kuormitusja voimavaratekijöitä ei voi tai ei ole tarkoituksenmukaista aistinvaraisesti havainnoida tai mitata paikan päällä. D-vitamiinisuosituksesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. 100 nmol/l (nanomoolia litrassa) ylittävien pitoisuuksien on esitetty estävän syöpiä, hermoston KU VA AD O BE ST O C K kuormitusta ja haitallisia työasentoja. Lisätietoja: www.ttl.fi/teemat/ tyoterveys/tyoterveyshuolto/ tyoterveyshuollon-digitalisaatio rappeumatauteja, verenkiertotauteja ja diabetesta, mutta tutkimukset näiden hyötyjen osalta ovat kesken. Annoksen on epäilty olevan liian vähän pimeällä talvikaudella. Yli 75-vuotiaille, vähän ulkona oleskeleville sekä peitetysti pukeutuville ja tummaihoisille suositus on 20 mikrogrammaa vuorokaudessa läpi vuoden. D-vitamiini imeytyy parhaiten rasvaa sisältävän aterian yhteydessä nautittuna. Tablettien lisäksi D-vitamiinia saa D-vitaminoiduista maitotai kasvituotteista, kasviöljyistä ja rasvaisesta kalasta. Jotkin tahot ovat suositelleet huomattavasti yleistä suositusta korkeampia saantitasoja. Jatkossa Kela hyväksyy joissain tapauksissa myös etäpalveluna tehdyn työpaikkaselvityksen. Korvausten edellytyksenä on, että työpaikalle on tehty työpaikkaselvitys. Kokoonpanolinjalla tehdyt ergonomiaparannukset vähensivät fyysistä K ELA ON MUUTTANUT työterveyshuollon korvauskäytäntöään vuoden alusta. Uudistuksen myötä työterveyshuolto voi arvioida yhdessä työpaikan edustajan kanssa, onko hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen työpaikkaselvitys tarkoituksenmukaisinta toteuttaa fyysisenä käyntinä työpaikalla vai etäpalveluna. Työpaikkaselvitykseen liittyvä työpaikkakäynti voidaan toteuttaa etänä esimerkiksi silloin, kun työssä ei esiinny työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä tai muita terveyden ja työkyvyn kannalta oleellisia tekijöitä eikä työssä ole kiinteää fyysistä toimipistettä tai sitä tehdään pääosin muualla kuin työnantajan toimi tiloissa. Lisää tuottavuutta teollisuuteen ergonomiaa parantamalla Työpaikkaselvityksen voi tehdä nyt etänä olot kasvoivat, ja työn tuottavuus oli heikompaa. – Tulokset korostavat jatkuvien kehitystoimien ja tutkittuun tietoon pohjautuvien kehittämisratkaisujen merkitystä. Tämä tuli ilmi Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkimuksessa, joka tehtiin teollisuusyritys MSK Groupin tytäryrityksen kahdella osastolla vuosina 2018–2022
Vakavin seuraus työntekijälle voi olla terveyden menetys tai jopa kuolema, mutta rikosoikeudellisesti työntekijän laiminlyönnin seuraamukset ovat epämuodollisempia kuin työnantajan vastaavat. Varoituksen antaminen on suorastaan työnantajan velvollisuus, oli kysymys sitten suojaimen poistamisesta tai epäasiallisesta käytöksestä. Siitä tuomitaan nimittäin myös ”se, joka luvattomasti tai ilman pätevää syytä tahallaan tai huolimattomuudesta poistaa tai turmelee tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen taikka ohjetai varoitusmerkinnän”. Milloin voidaan katsoa, että syy onkin työntekijässä. Vahingonkorvausoikeudessa on vahva isännänvastuun periaate, eli työnantaja vastaa työntekijöidensä vahingoista. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Työntekijäkin vastaa turvallisuudesta AKI ERIKSSON VASTAA LAKI VELVOITTAA TYÖNTEKIJÄÄ sen mukaan, mikä on hänen kokemuksensa ja ammattitaitonsa sekä työnantajalta saatu opetus ja ohjaus, huolehtimaan käytettävissään olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Jos työntekijä toimii sopimukseen ja lakiin perustuvan velvollisuutensa vastaisesti, työn antaja saattaa olla oikeutettu irtisanomaan työntekijän. Yleisesti työrikoksiin voi syyllistyä vain työnantaja tai tämän edustaja, ja varsinainen rangaistusuhka voi kohdistua työntekijään vain työturvallisuusrikkomuksesta. Hänen on myös käytettävä suojaimia ja suojalaitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen osaava työntekijä osaltaan havainnoi ja puuttuu työturvallisuuspuutteisiin. Lisäksi työntekijän velvollisuus on ilmoittaa vioista ja puutteista ja poistaa ne silloin, kun se on mahdollista. Vaikka työntekijällä on vahingonkorvausvastuu silloin, kun työntekijän laiminlyönti tai teko on tahallinen, työturvallisuustapauksissa korvauksia ei kuitenkaan yleensä peritä. Tämä velvollisuus on jokaisella työntekijällä, vaikka tämä kokisikin niiden hidastavan työtä tai ne olisivat työntekijän käsityksen mukaan turhanpäiväisiä. Työnantajan velvollisuus on arvioida vaaroja ja riskiä, ehkäistä työtapaturmia ja varmistaa työturvalliset toimintatavat sekä valvoa niiden toteutumista. Usein kuulee sanottavan, että säädös on tyhjä, jos sen noudattamatta jättämisestä ei seuraa rangaistusta. KU VA AV I 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025. Terveyden menetyksen ohella todennäköisin vakava seuraus työturvallisuusrikkomuksissa on työsuhteen päättäminen. Entä missä kulkee työntekijän vastuun raja. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Yleisohje on toimia työnantajan määräysten ja ohjeiden mukaisesti ja käyttää annettuja välineitä. Jokaisen työntekijän on myös käyttäydyttävä töissä asiallisesti
Huonolla kuu lolla on yhteys muun muas sa tiedonkäsittelyyn, mielen hyvinvointiin, masennukseen ja muistisairauksien riskiin. Ongelmana työikäisten kuulotervey den edistämisessä ja melun haittojen vähentämisessä on sellaisten työpaikko jen melu, joka ei ylitä lainsäädännön rajaarvoja. Kuormitus tuntuu väsymyksenä, tiedonkäsittelyn vaikeuksina tai unihäi riöinä. Lisätietoa: www.kuuloliitto.fi MAINOS. Erityisesti avoimissa tiloissa puheääni koetaan hyvin häiritsevänä. Mitä meluisammassa tilassa työntekijä on, sitä suuremmalle kuormi tukselle aivot joutuvat. Esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa melutasot voivat nousta kor keahkoiksi sekä aiheuttaa riskin tervey delle, kuulolle ja työhyvinvoinnille. Kuuloliitosta saa vastauk sia työpaikkoja askarruttaviin kysymyksiin, työelämämateriaalia ja lisätietoja esimer kiksi kohtuullisista mukautuksista. Meluvamma eli melun aiheuttama kuulon pysyvä vaurio on edelleen yleisin ammattitauti. Kuulo on keskeisessä roolissa työ paikoilla. Pitkäkestoisena melun on todettu lisäävän stressihormonien erittymistä ja nostavan muun muassa sydän ja veri suonisairauksien sekä äänenkäytön häi riöiden riskiä. Toimistoon kuuluvat liikenteen äänet häiritsevät toista, kun taas kollega ei välttämättä edes kuule niitä. Melun aiheuttamien tutkittujen ter veysvaikutusten lisäksi ääniympäristön aistiminen ja kokeminen sekä melun häiritsevyys ovat yksilöllisiä kokemuksia. Osa ihmisistä on perimään liittyvien tekijöi den takia alttiimpia melun haitallisille vaikutuksille. Kuuloliitto työskentelee kuuloterveyden ja työ hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tarjoaa luotettavaa tietoa kuulosta, kuulon apuvälineistä, kuntoutuksesta sekä eri palveluista. Kuulo-ongelmat koskettavat joka kymmenettä työikäistä. Teksti: asiantuntija Tiina Hattunen ja kehittämis päällikkö Anniina Lavikainen K uv a: Jo el V irt an en Kuuloterveys on osa kokonaisvaltaista terveyden ja työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Kokemuk siin voi vaikuttaa myös työympäristö. Melu voi olla kuulolle haitallista, ja melualtistuksen seurauk sena kuulo voi heiketä tilapäisesti tai pysyvästi. Vamman syntyyn vaikut tavat melun voimakkuus ja melussa olemisen kesto. Melu määritellään eitoivotuksi ääneksi, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi. TYÖHYVINVOINNISSA HUOMIO KUULOTERVEYTEEN uulemisen kanssa pinnistely ja tinnitus kuormittavat työssä jaksamista. Kuuloliiton Kuule, muista ja voi hyvin toiminnassa edistetään työikäisten ja ikääntyneiden kuuloterveyttä sekä kuulon, muistin ja mielen hyvinvoinnin yhteyksien tunnistamista. Ole yhteydessä Kuuloliittoon missä tahansa kuuloon liittyvissä asioissa, kou lutustarpeissa tai vertaistuen etsinnässä. Sen avulla vastaanotetaan pait si puhetta myös muita ääniärsykkeitä. Eityypillisen melutyöpaikan tilois sa, kuten kouluissa, melua voi hallita myös yhteisesti sovituilla pelisäännöillä, peitto äänillä, erilaisilla akustisilla ratkai suilla ja tarvittaessa yksilöllisillä kuulon suojaimilla. Monilla työpaikoilla työympäristön ääni lähteet ovat lisääntyneet, mikä tuottaa melua
• Vahvista keskivartaloa Keskivartalon lihakset tukevat selkärankaa ja parantavat ryhtiä, mikä on erityisen tärkeää raskaita taakkoja siirrettäessä. Kyykyt ja askelkyykyt ovat erinomaisia harjoitteita, jotka voi tehdä myös ilman lisäpainoja. Vahva kroppa vähentää loukkaantumisriskiä, kun työasennot eivät vaadi ylimääräistä ponnistusta. Hyvä tasapaino vähentää tapaturmariskiä ja auttaa pitämään kehon linjaukset oikeina. Tämä parantaa keskittymiskykyä ja jaksamista myös fyysisesti raskaassa työssä. Säännöllinen keskivartalon vahvistaminen myös vähentää alaselän rasitusta. Nämä liikkeet parantavat myös ryhtiä, mikä auttaa sekä seisoessa että raskaita esineitä nostettaessa.. • Lisää liikkuvuutta Hyvä liikkuvuus selässä ja lantiossa auttaa jakamaan kuormitusta tasaisemmin ja vähentää selkävammojen riskiä. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN OHJEET MINJA JÄMSÄNEN, PILATES HYVÄOLO Liikettä niveliin VOIMAA JA LIIKKUVUUTTA jumpalla Esittelemme vuoden 2025 jokaisessa lehdessä voimaa ja liikkuvuutta kehittävän harjoituksen. Hyvä liikkuvuus taas takaa oikeat työasennot. Monipuolinen voimaharjoittelu kannattaa, jotta työn voi tehdä turvallisesti. Näistä liikkeistä hyötyvät myös istumatyöläiset, joilla yläselkä usein jäykistyy. • Harjoita hartiaseutua Vahvat olkapäät ja yläselkä antavat tuen hyvälle nostotekniikalle ja hallituille liikeradoille. Ota jumppaliikkeet päivittäiseksi tavaksi, niin jaksat paremmin työssä. • Hengitys ja stressin hallinta Kiireinen työtahti voi aiheuttaa jännitystä ja stressiä, mutta rentouttavat liikkeet ja syvä hengitys auttavat parasympaattisen hermoston aktivoimisessa. Voit jumpata kotona työpäivän jälkeen tai tauottaa liikkeillä työpäivääsi, jos työ sen mahdollistaa. Lihakset tukevat niveliä muun muassa nostoissa. Esimerkiksi vartalon kiertoliikkeet ja hidas, rytminen hengitys rentouttavat lihaksia ja rauhoittavat mieltä. Säästät selkää, kun et nosta kumaralla selällä, vaan teet tarvittavan työn vahvoilla reisillä ja pakaroilla. Taukojumpassa voi tehdä esimerkiksi kylkitaivutuksia, lonkan kiertoja sekä selän pyöristystä ja ojennusta konttausasennossa. F YYSISTÄ TYÖTÄ TEKEVÄNKIN on hyvä harrastaa liikuntaa. Lapapunnerrukset ja hartioiden pyörittelyt aktivoivat tärkeitä tukilihaksia ja lisäävät alueen liikkuvuutta. Vahva keskivartalo keventää raajojen työtä ja tekee niiden liikkeistä hallitumpia ja tehokkaampia. Alaraajojen kestävyys parantaa myös tasapainoa ja tekee pitkään seisomisesta vähemmän rasittavaa. Vaikka työ vaatisi voimaa ja kasvattaisi lihaksia, työliikkeiden rasitus voi olla yksipuolista. • Voimaa alavartaloon Nosta jaloilla, älä selällä, kuuluu vanha viisaus. • Tasapainoa ja kehonhallintaa Tasapainoharjoitukset, kuten yhdellä jalalla seisominen tai varpaille nousu, auttavat hallitsemaan kehon liikkeitä erityisesti epätasaisilla alustoilla tai raskaita taakkoja kannettaessa
Kun voimat kasvavat, haasta itseäsi nostamalla vuorokättä sivulle. Käy polvillesi matolle, ja ojenna käsivarret suoriksi pitkälle eteen. 1. Nouse käsien varaan etunojaan, ja pidä asento hetken aikaa. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 Ryhtivoimaa Nojaa eteen! Liike vahvistaa ryhtiä ylläpitäviä ja hartialinjaa tukevia lihasryhmiä, kuten vatsaja rintalihaksia sekä lavan lihaksia. Palaa välissä alkuasentoon lepuuttamaan selkää ja ranteita.. ! Rullaa mattoa polvien alle pehmikkeeksi. 4. Tee 15–20 toistoa. Etunojalankku Tee sitkeästi jarruttaen edestakaisin, niin sekä syvät että pinnalliset lihakset ovat käytössä koko liikkeen ajan. Voit vaikeuttaa liikettä suoristamalla jalat, kun nouset käsien varaan etunojaan. 2. Lisäksi töissä ovat olkalihakset, lonkankoukistajat, reidet ja pakarat. 3. 5. 6. Palaa lähtöasentoon ja toista liikettä
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia ennaltaehkäisemään väkivaltaa työpaikalla riippumatta työpaikan koosta tai toimialasta. Aivan ensimmäiseksi on tunnistettava mahdolliset uhkaja väkivaltatilanteet. Työssä apuna kannattaa hyödyntää Työturvallisuuskeskuksen tuottamaa menettelytapaohjeen laatimisen työkalua, jonka saa veloituksetta käyttöön osoitteesta ttk.fi/tyopaikkavakivalta. Kun AVI teki tarkastuksia työpaikoille viime vuonna, kävi ilmi, että laiminlyönnit väkivallan uhan hallinnassa ovat yleisiä. Kun uhkatilanteet on tunnistettu, tulee niiden varalle laatia menettelytapaohjeet. Osaatko sanoa, kuinka tämä vaatimus toteutuu sinun työpaikallasi. Voit tilata Työturvallisuuskeskuksel ta asian tuntijan pitämään esimerkiksi tilauskoulutuk sen tai auditoinnin. LISÄÄ AIHEESTA: ttk.fi TYÖPAIKOILLA TULEE VARAUTUA VÄKIVALTAAN KU VA M IK AE L AH LF O RS MAINOS Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki info@ttk.fi • puh. Pyydä tarjous verkkosivuiltamme! Kun puhutaan työpaikkaväkivallasta, tulee ensimmäisenä mieleen fyysinen pahoinpitely. Kolmannes kaikista yli 500 tarkastetusta työpaikasta oli tehnyt uhkatekijöiden selvittämisen ja arvioinnin puutteellisesti. Tässä apuna voivat toimia esimerkiksi työpaikan vaarojen arvioinnin dokumentit, työpaikkaselvityksen toimenpidesuositukset, läheltä pitija työtapaturmadokumentit sekä toimialanne tyypillisimmät tiedossa olevat väkivaltaja uhkatilanteet. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Työturvallisuuskeskuksen Anssi Kaarnalehto Pelkkä väkivallan uhan mahdollisuus saattaa aiheuttaa työntekijöissä turvattomuuden tunnetta ja haitallista psyykkistä kuormitusta. 09 616261. Jos asia on työpaikallasi niin sanotusti retuperällä, ette ole yksin. Lähes yhtä monelta työpaikalta puuttuivat lisäksi menettelytapaohjeet väkivaltatilanteiden varalle. Todellisuudessa työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä tai hyvinvointia loukataan – myös esimerkiksi sanallisesti. Aluehallintoviraston mukaan työpaikkaväkivallan uhkaa esiintyy kaikilla toimialoilla. Anssi Kaarnalehto, erityisasiantuntija Kaivataanko teidän työpaikallanne apua työpaikka väkivallan hallintaan tai muuhun työturvallisuuden parantamiseen. Miten tilannetta kannattaa lähteä korjaamaan, eli kuinka väki vallan uhkaan varaudutaan oikeaoppisesti. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot puolestaan osoittavat, että sen esiintyvyys on kasvussa. Menettelytapaohjeen laadinnan jälkeen suurin työ onkin jo takana, ja voidaan keskittyä menettelytapojen kouluttamiseen henkilöstölle
1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 TE KS TI PI RJ O TI IH O N EN työ / terveys / turvallisuus OIKEUSMINISTERIÖ VALMISTELEE YRITYSLÄHESTYMISKIELTOA. Vielä ei siis tiedetä, koskisiko yrityslähestymiskielto myös joitain muita kuin yritysten julkisia tiloja. Lain on tarkoitus tulla voimaan kuluvalla hallituskaudella, sanoo kriminaalipolitiikkaja rikosoikeusosaston erityisasiantuntija Melinda Ahlfors oikeusministeriöstä. – Tämänhetkisen arvion mukaan hallituksen lakiesitys tultaisiin antamaan syksyllä 2026. Tässä numerossa 32 Riesana häiritsevät asiakkaat 36 Mittarit tuovat ryhtiä turvallisuustyöhön 39 Lyhyet 40 Kattotyömaalla säällä kuin säällä S. 32 Kaupan uhkatilanteet ovat kolminkertaistuneet viidessä vuodessa. Palvelualojen työntekijät kohtaavat usein asiakkailta tulevaa häirintää ja uhkailua. Ahlforsin mukaan yrityslähestymiskiellon sisällöstä ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa. Turvallisuus. Yrityslähestymiskielto tarjoaisi työnantajille keinon suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan tällaisilta tilanteilta
Kaupan alalla odotetaan kuumeisesti yrityslähestymiskieltoa avuksi. TEKSTI PIRJO TIIHONEN KUVAT PETRI JAUHIAINEN Riesana HÄIRITSEVÄT ASIAKKAAT – Jokainen uhkatilanne on liikaa, K-kauppias Joonas Manninen toteaa.. Työntekijöitä uhkaillaan väkivallalla, vähätellään ja epäillään ammatti taidottomuudesta. Myös muita asiakkaita pelotellaan ja häiritään. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Kaupan uhkatilanteet ovat kolminkertaistuneet viidessä vuodessa
1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 H ALUATKO TURPAAN!”, uhkasi päihtynyt asiakas kerran kuo piolaista Kkauppiasta Joonas Mannista, 28. Kerran eräs asiakas alkoi alkoholin myyntikiel lon jälkeen vainoamaan minua, äskettäin kauppiaana aloittanut Manninen kertoo. Manninen on toiminut kaupan alalla neljä vuotta. Usein uhkatilanne laukeaa vasta, kun vartijat saapu vat paikalle. Manninen oli joutunut eväämään alkoholin myynnin asiakkaalle ja ohjan nut tätä rauhallisesti poistu maan kaupasta. – Meillä on kaupoissa vartijan kutsunappi, ja heillä on Kuopion keskustassa yleensä vain alle viiden mi nuutin vasteaika. Tarvittaessa Kryhmässä turvaudutaan ammatti apuun.. Esimerkiksi jos kaupassa havaitaan päihtyneen asiakkaan tulevan ostamaan olutta, var tijakutsua painetaan jo ennakkoon. – Silloin asiakas voi suuttua ja alkaa häiriköidä ja ahdistella henkilökuntaa. Kun asiakas uhkaa verbaalisesti tai fyysisesti, Mannisen syke nousee ja tilanne voi aiheuttaa pelkoa. Jotkut työntekijät kokevat uhkatilanteet silti traumaattisina, ja ahdistus voi seurata mukana kotiin ja yöuniin. Työntekijää saattaa myös pelottaa tulla uudelleen töi hin. Mannisen mukaan keskusteluissa korostetaan, että tilanne ei ole ollut työntekijän syy ja että tämä on toiminut oikein. Hän voi myös häiritä muita asiakkaita, jolloin he eivät voi asioida rauhassa kau passa. Näin vartija tu lee rauhoittamaan tilannetta läsnäolollaan jo ennen uhkatilanteen syntymistä. Mannisen mukaan alkoholin myynnin kieltäminen on tyypil linen hetki, josta voi seurata uhkatilanne. Hän on nähnyt asiakkaan esimerkiksi syövän puolet kaupan sushipöydän tarjoiluista tai tunkeutuvan liian lähelle toista asiakasta. Kryhmällä on uhkatilanteiden varalle toiminta ohje ja malli. Henkilökunta koulutetaan ehkäise mään uhkatilanteita, varautumaan niihin ja selviä mään niistä. Joskus tilannetta joutuu pitkittä mään, ennen kuin vartija ehtii tulla ottamaan häiri köijän kiinni. Pelkoja ja jopa traumoja Kkaupoissa uhkaavia tilanteita käydään läpi työn tekijöiden ja esimiesten kanssa. Vartijaa odottaessa minuutit ovat kuitenkin pitkiä
Se saattaa olla häiriökäyttäytymistä, väkivallalla uhkailua, vainoamista, nimittelyä ja vähättelyä tai ulkoasun epäasiallista kommentointia. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia oli kohdannut työssään asiakkaiden taholta häirintää tai muuta epäasiallista käytöstä sen eri muodoissa. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry teki vuonna 2023 jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin muun muassa henkilökunnan kokemia uhkatilanteita. – Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuodesta 2021. Määrä kolminkertaistunut Kaupan liitossa ollaan huolissaan kaupan alan uhkatilanteiden voimakkaasta lisääntymisestä. Häirintää kokeneet suunnittelivat alan vaihtamista useammin kuin ne, jotka eivät sitä olleet kokeneet. On silti pieniä kauppoja, joissa on yksintyöskentelyä. – Jotkut työntekijät hakeutuvatkin töihin vain niihin kauppoihin, joissa on enemmän henkilökuntaa. Määrä kasvoi erityisen voimakkaasti koronan aikana, eikä kasvu ole sen jälkeen laantunut, vaan jatkuu, kertoo johtava asiantuntija Terhi KuljukkaRabb. Liitto on kaupan alan valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Siksi pidän viranomaiselta haettavaa yrityslähestymiskieltoa todella tärkeänä ja kiireellisenä. Siellä, missä liikkuu paljon ihmisiä, siellä myös tapahtuu. Se on tavallisinta kaupassa ja turvallisuusalalla. Tilanne voi eskaloitua, kun asiakas yrittää varastaa tavaraa ja on vaarassa jäädä kiinni. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Manninen pyrkii olemaan vetämissään kaupoissa mahdollisimman paljon paikalla, jottei henkilökunta joutuisi työskentelemään yksin. Tilanteet hyvä käydä läpi Uhkatilanteet ovat henkilökunnalle hyvin kuormittavia ja jopa pelottavia. – Uhkatilanne on aina sekä työturvallisuusettä asiakasturvallisuuskysymys, Kuljukka-Rabb toteaa. Joissain kaupoissa on päädytty pitämään ovet kiinni, joten asiakas pääsee ostoksille vain soittamalla ovikelloa. Kirjo sanallisia ja fyysisiä uhkia Tytöttely, vähättely, ammattitaidon epäily, epäasiallinen ulkonäön kommentointi – muun muassa näin PAM ry:n jäsenet kuvasivat kokemuksiaan. Vielä kukaan ei ole onneksi kuollut. Kauppias odottaa yrityslähestymiskieltoa avuksi. Kuljukka-Rabbin mukaan uhkatilanne voi olla sanallinen tai fyysinen tai molempia. – Tilanteet voivat muuttua salamannopeasti. Usein tilanteet vain näkyvät asiakkaille eniten ruokakaupoissa, joissa asioidaan päivittäin. Se saa uhkatilanteista tietoa jäseniltään eli päivittäistavaraja erikoistavarakaupoilta sekä tavara taloilta. On kuitenkin tapauksia, joissa on tarvittu lääkäriä. Se on auttanut uhkatilanteisiin, kertoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb.. Uhkatilanne on aina sekä työturvallisuusettä asiakasturvallisuuskysymys. – Uhkatilanteiden määrä on kolminkertaistunut viiden vuoden aikana. Uhkaja väkivaltatilanteiden määrä vaihtelee kauppakohtaisesti. KuljukkaRabbin mukaan uhkaa ei esiinny vain ruokakaupoissa, vaan myös esimerkiksi rautakaupoissa. Vastaajista seitsemän prosenttia kertoi kohdanneensa työssään häirintää työkavereidensa taholta. – Tällä hetkellä kauppiaan antamalla porttikiellolla ei ole vaikutusta. Mannisesta uhkatilanteet ovat ahdistavia myös muille asiakkaille. Pahimmillaan asiakas ei enää asioi siinä kaupassa, jossa on nähnyt uhkatilanteen tai joutunut itse sellaiseen. 35 prosenttia vastanneista oli kohdannut asiakastyössä seksuaalista häirintää. Silloin henkilökunta voi joutua pahimmillaan jopa hengenvaaraan
Lain on tarkoitus tulla voimaan kuluvalla hallituskaudella, Ahlfors toteaa. Kaupan liitto on laatinut PAM ry:n kanssa verkkokurssin vaikeiden asiakastilanteiden hallintaan ja ennakointiin. Yrityslähestymiskiellossa työnantaja, kauppias tai esimerkiksi myymäläpäällikkö hakisi toistuvasti uhkaavasti tai häiritsevästi käyttäytyvälle, samaa kauppaa piinaavalle asiakkaalle lakisääteisen porttikiellon tulla kauppaan. – Ilmiö on kuitenkin muistettava laittaa oikeaan perspektiiviin. Suurin osa asiakkaista käyttäytyy hyvin, ja kauppa on yhä hyvä työpaikka, Kuljukka-Rabb sanoo. – Lain säätämisellä on kiire. Esiselvitystä seuraa varsinainen valmistelu, jonka toteuttaa tarvittaessa asian tuntijoista koostuva työryhmä. Se on auttanut ongelmaan, sanoo johtava asian tuntija Terhi KuljukkaRabb Kaupan liitosta. Kurssilla opitaan tunnistamaan ja ennakoimaan mahdollisia uhkaja vaaratilanteita sekä toimimaan niissä. Myös työterveyshuollolla ja työterveyspsykologilla on tärkeä rooli uhkatilanteiden läpikäymisessä. Näin myös poliisilla olisi parempi mahdollisuus valvoa viranomaiskiellon noudattamista. – Yrityslähestymiskielto olisi pelote ja vahva viesti yhteis kunnalta, että häiriköintiä ei sallita. Ahlforsin mukaan yritys lähestymiskiellon sisällöstä ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa. Kriminaali politiikka ja rikos oikeusosaston erityi sasiantuntija Melinda Ahlforsin mukaan sen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2025. Yrityslähestymiskielto ei siis koskisi esimerkiksi suklaa patukoita näpisteleviä nuoria vaan kaikkein uhkaavimpia ja häiritsevimpiä asiakkaita. – Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi joutua pelkäämään työssään, Terhi Kuljukka-Rabb sanoo. Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuodes ta 2021. Mukana olivat muun muassa Elinkeinoelämänkeskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät. Voi toki olla tapauskohtaista, miten uhkatilanteeseen joutunut haluaa itse käydä tilannetta läpi. Kaupan alalla on yritysja myymäläkohtaisia koulutuksia siitä, kuinka tilanteista selvitään. Kielto haettaisiin laissa mainitulta viranomaiselta, eli kauppias ei sitä määräisi. Työturvallisuus on työnantajan vastuulla, mutta tällä hetkellä työnantajan työkalupakista puuttuu keino varsinkin toistuvien ja pahimpien uhka ja väkivaltatilanteiden varalle. Yrityslähestymiskielto olisi pelote ja vahva viesti yhteiskunnalta, että häiriköintiä ei sallita. K-kauppias Joonas Manninen odottaa yrityslähestymiskieltoa keinoksi uhkatilanteisiin.. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 YRITYSLÄHESTYMISKIELTO ON VALMISTELUSSA T yönantajan keinot puuttua pahimpiin uhkatilantei siin ovat tällä hetkellä vähissä. Oikeusministeriössä on käynnissä virkaval misteluna yrityslähes tymiskieltoa koskeva esiselvitys. Kaupan liitto on ajanut yrityslähestymiskieltoa jo toistakymmentä vuotta. Kiellon rikkomisesta saisi asianmukaisen rangaistuksen. Kaupan liitto vetosi vuonna 2024 yhdessä 11 muun järjestön kanssa päättäjiä kiirehtimään lain toteutumista. Vielä ei siis tiedetä, koskisiko yrityslähestymiskielto myös joitain muita julkisia tiloja. – Tämänhetkisen arvion mukaan hallituksen lakiesitys tultaisiin antamaan syksyllä 2026. Olisi hyvä, että hakemus menettely olisi mahdollisimman suoraviivainen. Yrityslähestymiskielto on kirjattu kuluvan hallituskauden ohjelmaan, KuljukkaRabb toteaa. Hän pitää työhön perehdyttämistä ja uhkatilanteiden varalle kouluttautumista ja varautumista tärkeänä keinona yllättävien tilanteiden varalle. Tapahtuneesta olisi hyvä puhua työpaikalla ainakin esihenkilön kanssa ja myös työkavereiden kanssa. – Uhkaavaa tai ahdistavaa tilannetta ei pidä jäädä yksin pohtimaan. Kaupan liitto ja PAM ovat myös julkaisseet yhdessä toimintaohjeistuksen häirinnän ja seksuaalisen häirinnän estämiseksi ja asiaan puuttumiseksi alan yrityksissä. – Ketään ei kuitenkaan rohkaista ryhtymään supersankariksi
Jani Takalon kehittämästä ideasta on tullut tärkeä johtotähti yrityksen turvallisuustyöhön, jota seurataan eri mittarein päivittäin. DS Smithin aaltopahvitehdas Suomessa sijaitsee Tampereen Lielahdessa. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT VILLE KALEVA JA VIIVI SIIVONEN Mittarit tuovat ryhtiä turvallisuustyöhön Työvuorossa Pakkaustehtaassa henkilöstöä kannustetaan käyttämään prosentti työajastaan turvallisuuteen. Jani Takalon ympärillä näkyy tehtaan jalostuskoneissa käytettäviä suuria stanssityökaluja.
klo 08:00 KÄYN TERVEYSTARKASTUKSESSA. Poistumisharjoitukset pitää järjestää, ja työsuojelutoimikun nan kokous on tulossa helmikuussa. Pääkonttori sijaitsee Lontoossa. Lähetän niitä koskevat muistutukset ja kutsut. Sitä hörppies säni luen sähköpostit. Henkilöstömäärä on noin 340. Kirjaamme barometriin menemisemme ja tulemisemme sekä myös oman hyvinvoinnin tilan. Näitä viestejä on tullut nytkin, ja selvittelen ongelmat. Ilmeni, että jostain syystä kyseinen putki oli jäänyt suojaamatta jo raken nusvaiheessa. Täytän vesipul loni, jonka pyrin tyhjentämään päivän aikana, ja haen kahvin. Työntekijälle ei käynyt kuinkaan, mutta putki katkesi. Kokoaikaisessa HSER Managerin työhön kuuluu laaja kirjo erilaisia tehtäviä. Suomessa DS Smith suunnittelee ja valmistaa aaltopahvista pakkauksia ja myynninedistämismateriaaleja. Työpaikalle palattuani tarkistan työ suojelun vuosikellosta tulevia hoidet tavia asioita. Koska vastaan myös ympäristöasioista, seuraan lisäk si energiankulutusta ja sähkön hintaa. Tiimimme barometri kertoo, että eilinen fiilis asteikolla yhdestä kym meneen on ollut kahdeksan – ihan hyvä siis. Niihin kuuluvat turvalli suushavaintojen lisäksi muun muassa vierailijoiden havainnot, joihin meillä on oma järjestelmänsä. Vaihtuvat teemat liittyvät aina johonkin turvallisuushavaintoon tai ta pahtumaan, johon haluamme kiinnit tää erityistä huomiota lähiviikkoina. ri näyttää toistuvasti punaista, siihen reagoidaan ja selvitetään mahdollista avun tarvetta. – Työtä on helpompi hallita, kun jokaiselle aihepiirille varaa kalenteriin tietyn aikavälin, Takalo sanoo. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 klo 7:20 SAAVUN TYÖPAIKALLE. Jani Takalo, 49, työskentelee HSER Managerina DS Smithin Suomentoiminnoissa. Tapaturmista yleisimpiä ovat liukas tumiset, kompastumiset ja kaatumiset sekä erilaiset kolahdukset ja osumat. Teemat linkittyvät 1 % for Safety periaatteeseen, jonka mukaan pyhi tämme yhden prosentin työajastam me turvallisuudelle. Tehtaita on Suomessa viisi, ja päätehdas sijaitsee Tampereella. Tässä yhteydessä myös toimistossa työskentelevillä oli mahdollisuus ter veystarkastukseen. Syksyllä tehtaan pihaalueella sattui läheltä piti tapaus, jossa trukki tör mäsi sadevesiputkeen. Meillä ei ole ollut yhtään poissa oloon johtanutta työtapaturmaa viiteen vuoteen, mutta henkilöstö ilmoittaa pienistäkin sattumuksis ta järjestelmään, mikä on hyvä asia. Turvallisuuden osalta käymme läpi uutta teemaa, joka koskee törmäys suojia. Takalo vastaa työsuojelupäällikön tehtävien lisäksi monista ympäristöasioista. Hän on toiminut tehtävässään vuodesta 2020. DS Smith -konserni työllistää noin 30 000 ihmistä yli 30 maassa. klo 09:30 PÄÄLLIKÖIDEN AAMUPALAVERI. Se on vapaaehtoista, mutta melkein kaikki tekevät sen. Jos jonkun osalta mitta Kuka. Tampereentehtaallamme tehtiin hiljattain työpaikkaselvitys, koska työ terveyspalvelujen tuottajamme vaih tui. Muuten henki löstöämme kutsutaan lainmukaisiin terveystarkastuksiin sillä perusteella, millaisia altisteita työssä on. Saan usein viestejä turvallisuus havaintojen järjestelmästä, kun ha vainnon tekijän tunnus on lukkiutu nut tai kirjaamisessa on ollut jokin muu ongelma. Valmistaudun päivän palavereihin keräämällä tietoja eri turvallisuus mittareista. Sama ajatus liittyy myös yrityksen 1 % for Safety -periaatteeseen.
Viime vuonna määrä kasvoi jo 7 300:aan, mikä tarkoittaa lähes kahta havaintoa per henkilö kuukaudessa. Idea syntyi aloitettuani tehtävässäni viisi vuotta sitten. Yksilöllisesti valettuja korvatulppia testasimme jokunen vuosi sitten, ja osa työntekijöistä piti niistä. Täällä oli jo vuosia ol lut hyvä työturvallisuuskulttuuri, mutta vastaan tuli myös roikkumaan jääneitä asioita. Minun vastuullani ovat etenkin turvallisuuteen liittyvät mittarit, joten käymme läpi havainnot, korjaavat toi menpiteet, riskiarviot ja poissaolojen määrän yksiköittäin. Lyhenne viittaa kriittisiin mittareihin ja niiden seuran taan. On hyvä, että lasten myötä on tullut tällaisia tehtäviä, jotka pakottavat lähtemään töistä ajallaan. Tässä yksi tär keimmistä mittareista on turvallisuus havaintojen määrä, joka on hyvä yleis mittari kaikilla osastoilla. Jani Takalo on toiminut työturvallisuusasioiden parissa jo ennen nykyistä tehtäväänsä sekä Suomessa että Ruotsissa, jossa hän asui 38 vuotta.. Vaihdamme tällaisia tietoja keske nämme pari kolme kertaa viikossa. Teen tuot teista tarjouspyynnön seuraavaa työ suojelutoimikunnan kokousta varten. klo 16:00 LOPETAN TYÖT, koska kohta on jo kiire viedä 6vuotias tytär ja 8vuotias poika uimatreeneihin. Kun saan englanninkieliset Power Pointit tehtyä, teen alustavaa luonnos ta mahdollisesta seuraavasta turvalli suusteemastamme. Huo menna on palaveri pohjoismaisten kollegoiden kanssa, ja esittelen siellä tutkinnan ja seuranneet parannukset. Tällä kertaa poikkeamia ei ole havaittavissa. klo 11:30 KÄYN LÄPI VIIMEISIMMÄN juurisyy tutkinnan ja kirjaan siitä seuranneet toimenpiteet. Nyt kyse oli läheltä piti tilanteesta, jossa trukki osui telineeseen aiheuttaen siihen lommon. Lautaselle päätyy perunaa, lihaa ja salaattia, jonka mää rässä en ihan yllä uusiin ravintosuosi tuksiin, vaikka olenkin yrittänyt lisätä reippaasti sen syömistä. Kun jokaisen odotetaan työtehtä västä riippumatta käyttävän prosentin työajastaan turvallisuuteen, kaikki saadaan osallistumaan. klo 12:30 SELVITTELEN KYSYMYSTÄ valettujen korvatulppien hankinnasta. Viisi vuotta sitten kertyi noin 1 300 havain toa vuodessa. Jos se ei ole korjaantunut, sovimme, miten asia saatetaan kun toon. klo 10:30 KPI-PALAVERI ALKAA. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 työssä se tarkoittaa viittä minuuttia päivässä ja noin puolta tuntia viikossa. Kahdelta siirryn kahvikuppini kans sa tuotannon johtoryhmän palaveriin, jossa käymme yhdessä läpi ajankohtai set ja tulevan viikon asiat. Teemme tutkinnan jo kaisesta tapaturmasta ja vakavammas ta läheltä piti tilanteesta, ja tutkinnan pitää aina myös johtaa toimiin tilan teen parantamiseksi. Meillä on kuulonsuojaimissa eri laisia vaihtoehtoja tehtävän mukaan, kuten kuppikuulokkeita ja tavallisia korvatulppia sekä radiopuhelinkuu lokkeita, jotka helpottavat kommuni kointia meluisassa työympäristössä. Muuten päivät saattaisivat venyä, kun työn imu vie menneessään. klo 11:10 HIRVEÄ NÄLKÄ – käyn syömässä lounas ravintolassamme. Käännän juurisyytutkinnan tiedot englanniksi safety sharea eli turvalli suustiedon jakamista varten. Turvallisuushavainnot ovatkin olleet huikeassa kasvussa viime vuosina. Usein syyksi sanottiin, ettei asiaa ollut ehditty hoitaa tai se oli unohtunut. Jos jossain mittarissa näkyy poikkea ma, katsomme tilannetta viikon päästä uudelleen. Meillä ei ole ollut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa viiteen vuoteen. Tässäkään tapauksessa ei sattunut henkilövahinkoja
Työnantajalle kuuluvaa vastuuta ei tunnettu tarpeeksi hyvin. Tyypillisimmin uhri oli jäänyt raskaan taakan tai esineen alle. AVIn hanke jatkuu edelleen tänä vuonna. – Yleisimmät kehotukset ovat koskeneet koneiden vaara-alueiden suojaamista, terien suojausta ja työvälineiden toimintakunnon varmistamista, kertoo S UOMESSA 23 IHMISTÄ KUOLI työtapaturmassa vuonna 2023. Kehotusta lievempiä toimintaohjeita annettiin yhteensä lähes 1 900. TEKSTIT HELINÄ KUJALA Turvallisesti töissä hiihtokeskuksessa Koneissa ja välineissä pahimmat puutteet – tarkastukset työpaikoilla jatkuvat Älä sujuvoita työtä turvallisuuden kustannuksella Verkossa tapahtuva häirintä on yhtä kuormittavaa, ellei jopa kuormittavampaa, kuin sen ulkopuolella tapahtuva häirintä ja kiusaaminen. Hiihtokeskuksissa tyypillisimmät työtapaturmat liittyvät koneiden ja laitteiden käyttöön, mutta myös liukastumiset ja kaatumiset sekä kylmyyden aiheuttamat vammat ovat tavallisia. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 Lyhyet T YÖSUOJELUTARKASTAJAT tekivät vuonna 2024 noin 840 työpaikkatarkastusta tapaturmien torjuntaan tähtäävässä hankkeessaan. Useissa tapauksissa työtä oli pyritty sujuvoittamaan tinkimällä työturvallisuudesta. Tarkastuksissa havaittuja merkittävimpiä puutteita ovat olleet työvälineisiin ja koneisiin liittyvät vaarat. Suurissa yrityksissä tai yhteisillä työpaikoilla havaittiin ongelmia töiden koordinoinnissa ja tiedon välittämisessä. Julkaisu on tarkoitettu kaikille hiihtokeskuksessa työskenteleville – niin uusille työntekijöille kuin konkareillekin, joita kehotetaan kertaamaan ohjeet aina kauden alussa. Niihin liittyviä kehotuksia on annettu noin 250 kertaa. Hankkeen tavoitteena on löytää ja korjata vakavat puutteet ennen kuin ne johtavat onnettomuuksiin. Kaikki uhrit olivat miehiä, ja heidän keski-ikänsä oli 49 vuotta. Tutkinnan perusteella pienissä yrityksissä työturvallisuusosaamisessa oli puutteita toimialasta riippumatta. H ARVA LASKETTELIJA TULEE ehkä ajatelleeksi, miten moninaisista tehtävistä hiihtokeskuksen henkilöstön on huolehdittava taatakseen hyvät olosuhteet asiakkaille. Opas kattaa työturvallisuustyön vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista perehdytykseen ja työsuojelutyöhön. Tapaturmavakuutuskeskus on hiljattain julkaissut tutkinnasta animaatiovideon. Noin puolet vuoden 2023 työkuolemista tapahtui maaja metsätalousalalla. Yli puolet uhreista työskenteli tapaturman sattuessa yksin, ilmenee Onnettomuustutkintakeskuksen teematutkinnasta. verkkosivuillaan Hiihtokeskusalan työturvallisuus -oppaan avuksi turvallisuustyöhön. Työturvallisuuskeskus on julkaissut KU VA AD O BE ST O C K tarkastaja Emma Helenius AVIsta. Myös työturvallisuudesta on huolehdittava kaikissa työvaiheissa moottorikelkalla ajamisesta, lumetuksesta ja välinevuokraamon tehtävistä lähtien. Yhtenä suosituksenaan OTKES esittääkin, että yrittäjät saataisiin noudattamaan samanlaisia työturvallisuuskäytäntöjä, joita laki edellyttää työntekijöiden työsuojelulta. Lisäksi työpaikat ovat saaneet kehotuksia muun muassa työvälineiden määräaikaistarkastuksista, putoamisvaaroista, kuormalavahyllyistä sekä kulkuteiden turvallisuudesta. Turvallisuutta varmistavat työvaiheet oli ehkä jätetty tekemättä tai työvälineet ja varusteet käyttämättä. Uhri oli useimmiten tilan nykyinen tai eläkkeelle jäänyt yrittäjä tai perheenjäsen. Someturvan Kaisa Rissanen puhuessaan digitaalisesta työturvallisuudesta Työsuojelupäivillä 2025. Siinä kerrotaan myös muun muassa työvaatetuksesta, turvavarusteista ja siitä, miten liikkua turvallisesti rinnekoneilla ja moottorikelkoilla sekä huomioida lumetustyön riskit. Myös turvalaitteita oli ohitettu
Kesä ajalle alun perin ajateltu homma voi kin alkaa vasta ensimmäisten yöpak kasten aikaan. i. Ennakoi, varaudu, hallitse riskit Työturvallisuuskeskuksen erityis asiantuntija Eero Honka toteaa säähän varautumisen olevan kokonaisvaltais ta riskienhallintaa ja elimellinen osa rakentajien ammattitaitoa. Meidän työmme vuoro on viimeistelyvaiheessa. Syyskauden ensimmäiset liukastumistapaturmat Lahden Peltiurakointi Oy:n 16 asentajaa hoitavat vuoden aikana kymmenkunta isompaa työmaata, pienempiä kohteita kertyy jopa satoja. – Kelit eivät ainakaan parane, kun mennään talvea kohti. Varautumisessa tehdään aina riskiarvioita. – Kun työmaa viivästyy, meidän työ olosuhteemme saattavat muuttua hyvinkin paljon suunnitellusta. Jos työmaal la on kaide, ei yleensä käytetä valjaita. – Turvallisuuden pitää olla aina sa taprosenttisesti kunnossa. Se estää tavaroiden putoamisen. Rakentajat ymmärtävät esimer kiksi, millainen voima on tuulella tai mitä kovat pakkaset ja helteet tarkoittavat. En laske asentajiani työmaalle, jos näin ei ole. Itse työkohteen ja vallitsevan sääti lan lisäksi kiire ja viivästykset vaikutta vat työolosuhteisiin. – Keväällä kaivetaan monttu, ja siitä lähdetään ylöspäin. Kunniaasiana pidetään, että hom mat hoituvat aina ammattimaisesti ja turvallisesti. Erityisesti talviaikaan täytyy varautua nopeastikin muuttuvaan säähän ja ol la tarkkana. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 Fiksusti töissä P ELTIASENTAJIEN TYÖ alkaa, kun rakennuskohteet ovat valmistumassa. Esimerkiksi kattotyö mailla kiinteitä järjestelmiä ei usein kaan ole. Suurin osa peltiurakois ta tehdään ulkona lähes säällä kuin säällä. Työolosuhteet selvitetään huolellisesti, eikä päätäntävaltaa luovuteta kiireelle. – Viiltosuojahanskojen talvimallit eivät vaan ole kovinkaan toimivat ja kestävät. TEKSTI AINO POKELA KUVAT ANTTI SIHLMAN KATTOTYÖMAALLA säällä kuin säällä sattuvat tyypillisesti katolla, joka on kosteana, vaikka ei ole satanut, Pääk könen kuvailee. Johannessen kertoo yleensä vaati vansa verkon aidan vierelle. Kattotyöskentely aina vaarallista Organisaation toimintatavat ovat hioutuneet lähes 70 työvuoden aika na, ja työmaiden toimintamallit, sää dökset sekä aikataulut ovat henkilös tölle tuttuja. Ulkotyössä sääoloihin varautuminen on tärkeä osa turvallisuutta. Kokeneille porukoille sääolosuhtei siin varautuminen on ihan normaa lia. – On itsestään selvää, että Suomessa on talvella kylmää ja pakkasta, mutta silti se saattaa yllättää työmaallakin. Kiireellä on työn johtaja Emil Johannessenin mukaan tapana myös kumuloitua, mikä näkyy erityisesti urakan loppupäässä. Usein olemme samaan aikaan siivousporu kan kanssa työmaalla, kertoo Lahden Peltiurakoinnin toimitusjohtaja Seppo Pääkkönen. Normaa lin rakentamisen lisäksi esimerkiksi monissa huoltotöissä tai sähkölinjojen kanssa työskennellessä ollaan tavalli sesti sääolosuhteiden armoilla. Sään kanssa pelaaminen ENNAKOI OLOSUHTEET Sääja tuuliolosuhteet Työn riskit, luonne, kuormittavuus ja kesto sekä erityispiirteet Taukomahdollisuudet ja -olosuhteet Vaatetus ja mahdollinen vaatteiden vaihto Vinkit antoi Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Jussila. Asentajilla on sekä työkengissä että viiltosuojahanskoissa kesä ja talvi mallit. Niiden tuotesuunnittelussa olisi vielä tehtävää, Pääkkönen kom mentoi. Johannessen kertoo kattotyöskente lyn tapahtuvan tyypillisesti sääsuojan ulkopuolella
Erikoistutkija Kirsi Jussila Työterveyslaitokselta on samoilla linjoilla: Joka kerta kun mennään aloittamaan työpäivää, on tärkeää osata varautua esimerkiksi työolosuhteisiin ja suhteuttaa ne tehtävään työhön. – Sekä kylmässä että kuumassa työskennellessä myös tauotus on isossa roolissa. – Meillä on vain fiksua porukkaa töissä, ja kunniaasianamme on hoitaa työmaat aina laadukkaasti ja vastuullisesti kerralla kuntoon, Lahden Peltiurakoinnin Emil Johannessen sanoo. Esimerkiksi kylmiin oloihin suunnitellut työvaatteet ovat nykyään sekä lämpimämpiä että kevyempiä kuin ennen, joten työskentely vaativissakin olosuhteissa on miellyttävämpää. Suosituksena Jussilan mukaan kuitenkin pidetään, että +10 asteessa alkaa kylmätyöskentely, mikä olisi hyvä huomioida erityisesti kevyessä työssä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vain oikein käytetty työvaate suojaa kunnolla, ja vaatteiden vaihtamiseen, vähentämiseen ja lisäämiseen pitää varautua. Hongan mukaan erilaisiin sääoloihin varautuminen koostuu vähintään kolmesta osa-alueesta: ennakoinnista, riskien hallinnasta ja kokemuksesta. Asianmukaisen työvaatetuksen lisäksi erilaisissa sääoloissa työskennellessä on huomioitava työn kuormittavuus ja luonne. Ilmastonmuutos haastaa Varautumista sään ääriolosuhteisiin olisi Jussilan mukaan syytä miettiä laajemmin sekä pohtia, miten työtä ja työturvallisuutta kehitetään ja työympäristön muutoksiin varaudutaan. – Yksi mukavimpia työtehtäviäni on se, että minulle soitetaan ja kysytään neuvoa ja pystyn osoittamaan oikean suunnan, Honka sanoo. Tällöin työmailla tulee tyypillisesti paljon liukastumisia tai teknisissä laitteissa ilmenee vikoja, joita pitää huoltaa, Jussila kertoo. 1/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41. Suosituksena on, että tauot pystyttäisiin pitämään normaalilämpötilassa, Jussila sanoo. Työterveyslaitoksen tutkimuksissa näkyy jo ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen. Tärkeää on myös huomioida, miten sää ja miten ihmisen oma toiminta voivat vaikuttaa. on tavallista rakentajan työtä, Honka sanoo. Suojaa työvaatteesta Kirsi Jussilan mukaan suojainja työvaatekehitys on mennyt viime vuosina aimo harppauksin eteenpäin. – Oletus on, että sääolosuhteissa tapahtuvat muutokset tulevat jatkossa vain näkyvämmiksi. Työturvallisuuslaissa ei ole määritelty kylmän alarajaa, vaan työnantajan vastuulla ja tehtävänä on huolehtia, ettei työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle aiheudu haittaa. Eero Honka vinkkaa, että Työturvallisuuskeskukseen voi olla yhteydessä, jos on arjen ammattitaitoon ja ratkaisuihin liittyviä kysymyksiä. Säältä ei pidä suojata vain tuotetta, vaan suojautumiseen on aina otettava mukaan ihminen. Työkengän tulee suojata sekä säältä että kolhuilta. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvin nopeat sään vaihtelut, jolloin lumi sulaa ja jäätyy nopeasti. – Yllättäviin tilanteisiin pitää aina varautua
Hän pyysi siihen minua. KIRJOITIN VÄITÖSKIRJAA, ja hain sitä varten apurahoja, mutta sain kaikkiin hakemuksiini hylkäävän päätöksen. Ajattelin, että voisin palata siihen työhön. Tein usean vuoden ajan määräja osa-aikaisia töitä Tampereella, pääosin lastensuojelussa. V ALMISTUIN VUONNA 2008 sosionomiksi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kahden helsinkiläisen koulun kanssa, joten sain samalla syyn muuttaa Helsinkiin, jonne olen kovasti halunnut palata. Muutin Helsinkiin, ja sain seniorikeskuksesta sosiaaliohjaajan vakituisen ja kokoaikaisen paikan. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2025 URAPOLULLA nuorten seuran mukavana ja kiinnostavana. Syksyllä vähensin avustajan töitäni, kun sain oman alani työpaikan – nyt etänä Oulun yliopistoon. Vuonna 2020 valmistumisen aikoihin muutin takaisin Tampereelle ja olin kesän työttömänä. Olen siinä kokoaikaisena tutkijana. Uusi elämänvaihe tuntuu mahtavalta. Alassa tuntui heti olevan jotain freesiä. Siitä lähtien olen tehnyt pääasiassa nuorisotutkimusta. Kurssin vetäjä tarvitsi uuteen hankkeeseensa korkeakouluharjoittelijan. Vuoden tai parin jälkeen aloin kaivata jotain muuta. Oulun yliopiston hankkeen johtaja kysyi minua kahdeksi vuodeksi uuteen hankkeeseensa. KÄVI ONNEKAS KÄÄNNE. Sain myös vuokra-asunnon Helsingistä. Työ alkoi tammikuun 2025 alussa. Sainkin avustajan paikan huhtikuusta joulukuuhun. Sopivia tutkijan paikkojakaan ei ollut avoinna. Kun vuotta 2024 oli jäljellä enää kolme viikkoa, aloin huolestua. Molemmat määräaikaisuuteni olivat päättymässä vuodenvaihteessa. Olin jo lastensuojelussa työskennellessäni kokenut TEKSTI ELISA HELENIUS KUVA MAARIA HAARTMAN Pätkäinen tutkijan työ Maaria Haartman 42-vuotias tutkija työnantaja Oulun yliopisto asuu Helsingissä Urapolulla Molemmat määräaikaisuuteni olivat päättymässä.. Tampereelle muuttaessani olin toiminut jonkin aikaa henkilökohtaisena avustajana. Nuorten roolia yhteiskunnassa vähätellään, vaikka se on todella merkityksellinen. Olin 32-vuotias, kun pääsin opiskelemaan folkloristiikkaa Helsingin yliopistoon. Se päättyi tammikuussa 2024. Samalla minun täytyi saada rahaa muualtakin, joten keikkailin laulajana ja toimin myös järjestyksenvalvojana teatterissa. OPISKELUJEN AIKANA osallistuin Nuorisotutkimusseuran hankkeessa toteutetulle kenttätyökurssille, jolla tutkittiin breakdancen mahdollisuuksia ehkäistä koulukiusaamista. Sen jälkeen tein erilaisia määräaikaisia ja osaaikaisia nuorisotutkijan töitä ennen kuin minut palkattiin kokoaikaiseksi tutkijaksi kaksivuotiseen hankkeeseen. Tutkimus liippaa väitöskirjani aihetta, joten toivottavasti saan vähän edistettyä väitöskirjaanikin
TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Robotit työkavereina Maksa hyötyy elintapojen muutoksesta Turvallisuuskoulutusta puistossa UNETTOMUUS VIE VOIMAT Hieno hitsauskuva kipinöineen vei voiton Voittajakannessa maskin takana on tuotannon työntekijä, työsuojeluvaltuutettu Jesse Launia Retermiasta. Altisteisessa työssä on vaadittava suojavarustus, sopii TTT-lehteen. KU VA AD O BE ST O C K Ensi numerossa TTT-LEHTI 2/2025 ILMESTYY 26.3. Kuvan on ottanut Karl Vilhjálmsson. Hieno kipinäsuihkun ja savun luoma tunnelma! VUODEN 2024 KANSIKUVAKISA Lue lukijoiden palautteet sivulta tttlehti.fi/hienohitsauskuvakipinoineenvei-voiton. Vastaajat arvostivat kuvassa energistä tekemisen meininkiä ja sähäkkää värimaailmaa. 26.3
Sertifioitu pätevyys. Sertifioitu pätevyys. Helposti. Helposti. Ilmoittaudu jo tänään!