MITEN huhuboksi PARANTAA TYÖFIILISTÄ?. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 2/2016 | 15 € www.tttlehti.fi EI KIVUTON MUTTA työkykyinen Turvapuistossa UUTTA OPPIMASSA Saa tuntea! Mentoroinnin Teatterin keinot auttavat muutoksessa monet muodot Pelottaako digi, RIITTÄVÄTKÖ TAIDOT
28 40 KU VA SI NI N IH TI LÄ 46 Työssä ja vapaalla Huoltoasentajan vapaaaikaan kuuluvat geokätköily, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, lampaat ja kanat 48 Lukuvinkit 49 Äänestä parasta 50 Tilauskortti 51 Ensi numerossa. 10 Tässä on TTT-lehden toimitusneuvosto 12 Lukijoilta 14 TTT-Henkilö KANNESSA Kipututkija Helena Miranda tuntee aiheensa myös omakohtaisesti työ 20 Luottamuksel lista pohdintaa KANNESSA Mentoroida voi monella tavalla 24 Pelottaako digi, riittävätkö taidot. KANNESSA Suomalaisuuden myytit: ahkeruus ja osaaminen 26 TTT-Blogisti: Naima Mohamud terveys 28 Fiktion avulla kohti ketterämpää työyhteisöä KANNESSA Teatteri toi tarinat ja tunteet pintaan työyhteisön muutostyössä 32 Terveydeksi Työuupumuksen itsehoito ja muita kirjavihjeitä turvallisuus 36 Turvallisuus edellä KANNESSA Arizona Chemical koulutti väkeään Pohjois-Suomen turvapuistossa 39 Uuden työsuojeluvaltuutetun muistilista Muutama vinkki tuoreen tehtävän tueksi 40 7 + 1 keinoa pyrkiä parempaan KANNESSA Pienet teot vievät turvallisuutta ja hyvinvointia eteenpäin 43 Tapaturmainen kuolema Maataloustyöntekijä puristui pienkuormaajan alle 44 Käytä oikein suojakypärää K U V A H E LS IN G IN K A U P U N K I/ K IM M O B R A N D T Katkaiseeko huhuboksi häiritseviltä puheilta siivet. HELENA MIRANDAN KUVASI KANTEEN ANNA DAMMERT. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 2 Sisällys 2/2016 3 Päätoimittajalta 5 Ajassa 9 Jopa 7 päivää pois omalla ilmoituksella. Helsingin kaupungin kaksi asiantuntijaosastoa kehitti toimin taansa yhdessä
Toistuessaan se lietsoo vähintään pelkoa. Tiedän olevani kohtuuton verratessani sivusta seuraamista natsien valtakuntaan. Ne luodaan yhdessä. / Tähän on löydyttävä jokin ratkaisu. Luvut löytyvät Työja elinkeino ministeriön Työolobarometrin ennakkotiedoista. 5.4.2016 Tutustu TTT-lehden toimitusneuvoston jäseniin. / Onneksi ei sattunut minulle. Jos siirrytään vaiheeseen, jossa kyse on selviytymisstrategioista, yhteisö muuttuu armottomaksi. TTT-lehden toimitusneuvoston kokouksessa Tapa turmavakuutuskeskuksen viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä sanoi: ”Unelmani on kokea vuosi, jonka aikana yksikään työntekijä ei kuolisi työpaikkatapaturmassa.” OMA UNELMANI on, että me kuulemme ja näemme. Pelisäännöt sovitaan. Välitämme ja tarvittaessa toimimme. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Maailman parasta aikaa 38 PROSENTTIA suomalaisista on havainnut työkaverin kiusaavan tai käyttäytyvän töissä epäasiallisesti. Kaikki tietävät, miten ongelmatilanteissa edetään. HELPOIMMALLA PÄÄSEE , kun vielä puhutaan toimintatavoista. Vai sittenkin: Ei noin saa tehdä kenellekään. Jokainen puolustautuu tavallaan: vetäytymällä, hyökkäämällä, liittoutumalla, pakenemalla. Pahimmillaan se lisää julmuutta ja välinpitämättömyyttä. Joku on uhri, joku on syyllinen, kaikki ovat osallisia. Prosentit tarkoittavat, että työpaikoilla sadattuhannet todistavat työkaverin tai kollegan kaltoin kohtelua, vähintään joskus. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 46. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt päätoimittajalta Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 50. Silloin keskustellaan töiden sujumisesta, yhteisistä tavoitteista, meistä porukkana. / En tiedä, mistä on kysymys. / Onhan se aika ärsyttävä. Välillä vierelle sattuu haastavia tyyppejä, ja välillä toimimme itse typerästi. / Tämä ei saa toistua. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Barometri valmistuu syksyyn mennessä. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. SUURIMMAN TAAKAN kantaa kiusaamisen uhri, mutta huonon kohtelun todistaminenkin vaurioittaa. Jos siihen ei puututa, se vääristää käsitystä oikeudenmukaisuudesta. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. TYÖHYVINVOINNIN ja -turvallisuuden kehittäminen ei ole vain suoraviivaista etenemistä. Meistä 25 prosenttia on huomannut esimiehen kiusaavan tai käyttäytyvän epäasiallisesti ja 33 prosenttia on havainnut asiakkaan törppöilevän työpaikalla. Sivu 10. Hitaaltakin vauhti voi tuntua, mutta etenemme kuitenkin. Unelmoidakin pitää. Mutta jokainen (työ)yhteisö on pieni valtakunta, jossa on valittavana erilaisia toimintatapoja: Ei kuulu minulle. / Ihan oikein sille. Tulemme kuulluiksi, nähdyiksi ja vakavasti otetuiksi. Kuten eläköitynyt avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja muistuttaa: elämme maailman parasta aikaa, mitataanpa sitä millä mittapuulla tahansa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2016. Välillä tulee takapakkia, pettymyksiä, virhearviointeja
rstaid.cederroth.com. Maailman pienin päivystys vastaanotto. Nyt myös palovammatuotteet. Meillä on sinulle hyvä uutinen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 4 PALOVAMMAOSASTO Onko työssäsi palovammojen riski. Tutustu maailman pienimpään päivystysvastaanottoon osoitteessa www.. Uusi Cederroth First Aid & Burn Station on varustettu Burn Gel Spray ja Burn Gel Dressing tuotteilla, jotka sekä viilentävät että lievittävät kipua lievissä palovammoissa. Uutuus! Soft Foam Bandage kätevässä automaatissa.
Pala pikku-Mattia taitaa asua meissä jokaisessa. Menet hämillesi, kun saat työparin, jota et ennestään tunne – tai kun sinua kehutaan julkisesti. Suomalaisten epämukavuusalueista on syntynyt Karoliina Korhosen sarjakuvakirja Suomalaisten painajaisia – Vähäsanaista vertaistukea (Atena, 2016). IHAN HYVÄ TYYPPI! ttt-ajassa 5 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Ajassa | 9 Jopa 7 päivää pois omalla ilmoituksella. Mutta esimerkiksi kiitoksen antamista ja vastaanottamista voi opetella. Hän ei höpötä turhia eikä kehu itseään. TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N , K U V A K A R O LI IN A K O R H O N E N MATTI ARVOSTAA rauhaa, hiljaisuutta ja pientä etäisyyttä muihin. | 10 TTT-lehden toimitusneuvosto 12 Lukijoilta | 14 Henkilö: Helena Miranda. Se tarkastelee lempeästi suomalaisuuteen liitettyjä piirteitä, esimerkiksi: Menet kipeänä töihin, jotta sinua ei luulla laiskaksi. Olet vaivautunut, kun sinulla on kysyttävää, mutta et halua huomion keskipisteeksi. Yksi tapa siitä löytyy tämän lehden sivulta 12
Monella kehitysvammaisella nuorella on ammatillinen koulutus. Toukokuun loppuun jatkuvalle kampanjalle on antanut kasvonsa 24-vuotias Rosa Hyvönen. Professori Anne Stenros Aalto-yliopistosta totesi Suomalaisen Työn Liiton työpajassa Work Goes Happy -tapahtumassa Helsingissä, että kaikilla ei voi olla iso ego eivätkä kaikki voi olla huippuja. Työpaikan löytämisessä heitä tukee työhönvalmentaja, joka auttaa myös työnantajia työllistämisen kaikissa vaiheissa. Otsoni on haitallista terveydelle, erityisesti suurina pitoisuuksina. Varsinainen työorganisaatio hajoaa organisaatioyksiköiden lukumäärän mukaisiksi "pikkutyöorganisaatioiksi", sanoo Tarkkonen. K U V A K E H IT Y S V A M M A LI IT TO K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S. Stenros näkee tulevaisuuden yhä enemmän humaanien brändien kulttuurina. Tarkkosella on 40 vuoden kokemus työsuojelun ja työhyvinvoinnin tehtävistä. Hän vertasi työyhteisöä valtameripurjehdukseen: kun kaikkien suorituskyky on 80 prosenttia, voidaan voittaa. Biosidit eivät rat kaise homeongelmia 80-prosenttisesti hyvä. Myös otsoni (O3) luokitellaan biosidiksi. Että on juuri siinä omassa yhteisössään hyvä ja osaava. Näin tylysti toteaa hiljattain väitellyt Juhani Tarkkonen. – Esimiesja organisaatioyksikkökeskeisyys aiheuttaa työorganisaation sisäistä hajontaa ja tuloksettomuutta. PALJON PUHUTAAN huipuista: huippuosaajista, -lahjakkuuksista, -tyypeistä. Mutta jospa riittää, että on 80-prosenttisesti hyvä. Ne eivät välttämättä edes tehoa homeisiin. LISÄÄ AIHEESTA: www.kehitysvammaliitto.fi/palkkaamut www.tyohonvalmentaja.fi SUOMALAINEN TYÖHYVINVOINTI ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti. Samassa tilaisuudessa Suomalaisen Työn Liiton ja perheyritys Kemppi Oy:n hallitusten puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama sanoi, että nuoret työntekijät eivät ole uskollisia yritykselle, mutta he ovat uskollisia ihmisille. TTL:n ja THL:n suositukset biosi dien käytöstä: www.ttl.fi > Työterveyslaitos > Kannanottomme ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN ”Olisi kiva päästä töihin” Kokonaisuus ei hanskassa. Biosidit ovat myrkyllisiä. B2B onkin H2H (human to human tai heart to heart): ihmiseltä ihmiselle, sydämestä sydämeen. Heistä alle 500 on oikeissa palkkatöissä. Kokonaishallinnan puute koskee kaikkia toimialoja. TYÖTERVEYSLAITOS sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittavat hometorjuntaan käytettävistä biosideista. Väitöskirjassaan hän perehtyy siihen, mitkä käsitykset ja ajattelutavat vaikeuttavat työturvallisuutta ja -hyvinvointia. Palvelu on työnantajalle maksutonta, ja työllistämiseen voi saada erilaisia tukia. Reaktio voi synnyttää uusia, jopa terveydelle haitallisia yhdisteitä. Hän on harjoitellut työelämätaitoja Aula-työkodissa Helsingissä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 6 KEHITYSVAMMALIITON Palkkaa mut -kampanja muistuttaa, että Suomessa on 25 000 työikäistä kehitysvammaista. – Ne saattavat jopa lisätä rakenteessa olevien mikrobikasvuston mikrobitoksiinien tuotantoa ja muuttaa mikrobistoa haitallisemmaksi, jos niitä käytetään suoraan homeiseen rakenteeseen, sanoo projektipäällikkö Kyösti Louhelainen Työterveyslaitoksesta
Tarkastuksia tehtiin pieniin ja suuriin toimistoihin yhteensä 58 ajalla 2013–2016. Työaikalain soveltamista koskevan toimintaohjeen sai lähes kolmasosa työnantajista. Jumppa piristää kehoa ja mieltä. Työntekijä kerää pisteitä ja pääsee etenemään seuraavalle tasolle. 7 h 30 m in työ ske nte ly 44 min työmatkat 1 h 20 min ruo kail ut 22 min asio intimatkat 3–5 h 30 min liikun ta 8 h 30 m in nu kk um ine n televisio/tieto kon e/m ob iili la itt ee t SUOSITUS: istu korkeintaan 6–8 tuntia vuorokaudessa. TYÖAIKALAKIA ei sovellettu joillakin työpaikoilla lakimiehiin. Lakimiehillä ja asianajajilla ei kuitenkaan yleensä ole sellaista johtamiseen rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa, että he jäisivät kokonaan työaikalain ulkopuolelle. Sovellus muistuttaa breikistä FAZERIN PÄÄKONTTORISSA Vantaalla kehityspäällikkö Annimaija Typpi käyttää työnantajansa hankkimaa taukoliikuntasovellusta päivittäin. Yritys kisaa puolestaan muiden yritysten kanssa. Sovellus tuo pientä ryhmä painetta, sanoo Typpi. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Liikuntasovellukset auttavat muistamaan, että on tauon paikka. Liki 16 tuntia peffan päällä. Sen 1–3 minuutin liikuntavideot auttavat nostamaan sykettä, vetreyttämään niskaja hartiaseutua sekä parantamaan keskittymistä. Fazerin pääkonttorin eri osastoilla on syntynyt joukkueita, jotka kisaavat keskenään. TYÖAIKAKIRJANPIDOSSA oli puutteita yli puolessa työpaikoista. Pyrin pitämään taukoja kolmesti päivässä. Kunnon lähtötasolla ei ole väliä, sillä harjoitteet kehittyvät työntekijän mukana. Monilla oli kuitenkin puutteita siinä, että työnantaja ei ollut tarpeeksi järjestelmällisesti ja kattavasti tunnistanut ja arvioinut psykososiaalisia kuormitustekijöitä. PSYKOSOSIAALINEN TYÖKUORMITUS oli valtaosassa toimistoja melko hyvin hallinnassa. Seuranta ei aina kuitenkaan täyttänyt työaikakirjanpidon vaatimuksia, esimerkiksi ylityötuntien kirjaamisen osalta. Fazerin käyttämä Cuckoo Workout -palvelu on suunniteltu aktivoimaan päätetyöläisiä. – Sovellus lähettää asettamani muistutukset työkalenteriini. Typpi myöntää, että tasoilla eteneminen on koukuttavaa. – On hauska seurata, kuka johtaa pisteissä. Lyhyen jumppa videon ohjeet voi vetää läpi yksin tai vaikka kokousporukalla. Kaavio: Fiksusti töihin – työmatkaliikkumisen viisaat valinnat -seminaari LAKIFIRMOISSA PETRATTAVAA ETELÄ-SUOMEN aluehallintoviraston alueella asianajoja lakiasiaintoimistoihin kohdistettu työsuojeluvalvonta löysi kohennettavaa. Selvitys ei ollut ajan tasalla tai psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei ollut riittävästi tunnistettu ja arvioitu. Aloitamme joskus myös osastokokouksen jumpalla. K U V A V E E R A LE H M O N E N. – Jumppaan videon mukana yleensä yksin omassa huoneessani. TYÖTERVEYSHUOLLON työpaikkaselvityksissä oli monilla puutteita. Kun kaikki keskittyvät liikkeisiin, jäävät pois kännyköiden selaus ja muu häiritsevä alkutohina. RAIJA LAHTINEN Annimaija Typpi tauottaa työpäiväänsä liikuntasovelluksen avulla. Kaikissa toimistoissa seurattiin lakimiesten työaikaa
Samaa suosittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.. Työterveyshenkilöstö laatii työpaikkaselvityksestä kirjallisen raportin, joka sisältää arviointien tulokset, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 8 K U V A IS K U Pöpöt karttavat kuparia BAKTEERIT JA VIRUKSET lymyävät ovenpainikkeissa, käsinojissa, pöytätasoilla, näppäimistöillä, valokatkaisijoissa, hanoissa ja ylipäätään siellä, missä liikkuu paljon väkeä. Voutilaisen mukaan mikrobien tuhoamiseen riittää, että materiaalin kuparipitoisuus on 60 prosenttia. Lisäksi kupari on materiaalina kestävä ja täysin kierrätettävä. Kaikkien taudinaiheuttajien tuhoutuminen voidaan taata kahdessa tunnissa, toteaa kuparintuottajien ja -valmistajien yhdistyksen, Scandinavian Copper Development Associationin toiminnanjohtaja Pia Voutilainen. Työterveyshuolto toteuttaa sen siinä laajuudessa kuin työpaikan tarpeet edellyttävät. Mikä se on, ja kuka sen tekee. Verrokkimateriaaleilla ne säilyivät tartuntakelpoisina jopa useita vuorokausia. Häggman haluaisi Suomen sijoittuvan keskieurooppalaiselle aikavyöhykkeelle. Pöpöjen leviämistä voidaan osaltaan estää kuparia sisältävillä materiaaleilla. Southamptonin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan muun muassa hengitystieinfektioita aiheuttavat koronavirukset tuhoutuivat kuparipinnoilla kahdessa tunnissa. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaaroja, haittoja, kuormitustekijöitä ja voimavaroja sekä niiden merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Moni nojaa päätään pulpettiin ja kittaa energiajuomaa. Siihen vaikuttavat kuitenkin monet seikat, kuten lämpötila. – Virukset ja bakteerit ovat kuolleet kuparipinnoilla eräissä tutkimuksissa jo kymmenessä minuutissa. Monitilatoimistoissa taudinaiheuttajat leviävät helposti työntekijöiden vaihtaessa paikkaa työpisteeltä toiselle. Pohjoisranskalaisessa Bezannes’n kaupungissa asennettiin hiljattain kuparia sisältävät ovenkahvat ja porraskaiteet kaupungintaloon, sosiaalihuollon t iloihin, kulttuurikeskukseen ja päiväkotiin. LISÄÄ AIHEESTA www.copperalliance.eu/fi RAIJA LAHTINEN Suomessa on kehitetty antimikrobinen kuparija messinkikalusteiden tuotesarja sekä hygieenisten tilojen kokonaiskonsepti Isku Interior Oy:n johdolla. Kupari ja sen seokset ehkäisevät tutkimusten mukaan monien virusten ja bakteerien sekä homeiden, sienten ja itiöiden kasvua ja leviämistä. Työpaikkaselvitykseen pyritään liittämään työnantajan vastuulla oleva, työturvallisuuslakiin perustuva työn vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi. Jotkut ovat hyperaktiivisia eivätkä jaksa keskittyä kunnolla mihinkään.” NÄIN SANOO tuntiopettaja Jyrki Häggman Opettaja-lehdessä 6/2016. "Oppilaita väsyttää. Tutustu muihin vastauksiin: tyopiste.ttl.fi TYÖPAIKKASELVITYS on prosessimaista toimintaa, jota työterveyshuolto tekee työpaikan kanssa. Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja ja tekee yleensä työpaikkakäynnin tai -käyntejä. Työterveyshuolto käynnistää työpaikkaselvityksen siinä vaiheessa, kun työnantaja on ottanut yhteyttä valitsemaansa työterveyshuoltopalvelun tuottajaan ja tekee sopimusneuvottelujen jälkeen työterveyshuoltosopimuksen. Työpaikkaselvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla. Vastaajana työterveyshuollon erikoistuva lääkäri Merja Sankila Työterveyslaitoksesta. Raportin on oltava työpaikalla työntekijöiden nähtävillä. Lain mukaan jokaiselta työpaikalta pitää löytyä työpaikkaselvitys. Duunitohtori Duunitohtori on Työterveyslaitoksen Työpisteverkkolehden kysymyspalsta. Hän on tehnyt kansalaisaloitteen, jotta Suomi luopuisi kellojen kääntelystä kesäja talviaikaan
Sairauden laatua ei ole rajattu. Suomessa lähes koko julkinen sektori ja kaksi kolmasosaa yksityisistä työpaikoista käyttää omailmoitusjärjestelmää. – Osa esimiehistä pelkäsi joutuvansa lääkärin rooliin arvioidessaan hoidon tarvetta ja poissaolon aiheellisuutta. Tutkijoiden mukaan hoitoon pääsy on syytä turvata omailmoitusajan piden ty essä yli kolmen päivän. Työhön paluun jälkeen käydään tarvittaessa työhyvinvointineuvottelu. Sanna Pesonen, Jaana I. Pisimmillään omalla ilmoituksella voi olla pois jopa 7 päivää. Vapaaehtoisen sairaanhoidon osuus on 30 prosenttia aiempaa enemmän. Sanna Pesonen, Jaana I. Kun työnantajalle riittää työntekijän ilmoitus sairauspoissaolosta, säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. Sen osuus on noussut 40 prosentista 70 prosenttiin. (www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Artikkelit, 2016.) Omailmoitus – ohje työpaikoille omailmoituksen käytöstä. Tutkimuksen mukaan omailmoitusta käytetään eniten vatsataudissa, flunssassa ja migreenissä. – Poissaolot lyhenevät työntekijän arvioidessa itse oman työkykynsä. Omailmoitus toimii sitä paremmin, mitä paremmin esimies tuntee alaisensa. Lääkärintodistusta ei tarvita. Työterveyslaitos tutki omailmoituskäytäntöä ja sen vaikutuksia 1–3 päivän sairauspoissaoloissa. – Jos esimies epäilee ilmoituksen tarpeellisuutta, hän voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon. – Meillä on nyt enemmän työterveyshuollon resursseja esimerkiksi osatyökykyisten tukemiseen, sisäilma-asioihin, työoloihin tutustumiseen sekä suunnitelmalliseen yhteydenpitoon esimiesten kanssa, toteaa Hihnala-Mäkelä. Esimies voi myöntää omailmoituksen perusteella sairauslomaa muutaman päivän kerrallaan. OMAILMOITUSKÄYTÄNNÖN onnistuminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja luottamusta. Halonen, Juha Liira. TYÖNANTAJAT SÄÄSTIVÄT rahaa ja työntekijät vaivaa, sillä työterveyshuollon lääkärikäynnit vähenivät tutkimuksessa 20– 40 prosenttia. HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN työntekijät ovat vuodesta 2013 lähtien voineet pitää sairauslomaa omalla ilmoituksellaan 7 päivää. Hän korostaa tiedottamisen tärkeyttä. (Verkkojulkaisu: www.ttl.fi > Aihealueet > Työterveyshuolto > Työkyvyn tuki > Sairauspoissaolo > Ohje työpaikoille oma ilmoituksen käytöstä). Halonen, Juha Liira, Kari-Pekka Martimo. Omailmoitus voi olla rajoitettu tiettyihin sairauksiin tai olla rajoittamaton. Kaupungin työntekijät ilmoittavat sairastumisestaan henkilökohtaisesti esimiehelle; sähköpostitai tekstiviestejä ei hyväksytä. Esimiehet tarvitsevat koulutusta sekä työterveyshuollon ja henkilöstöasiantuntijoiden tukea. Flunssa, vatsavaivat ja migreeni menevät yleensä ohi ilman lääkäriäkin. Tutkimuksessa tätä ei seurattu. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, vaikka suoraa yhteyttä uuteen käytäntöön ei ole pystytty selkeästi osoittamaan. Jos lääkäri kirjoittaa 3 sairauslomapäivää, ne yleensä pidetään, vaikka kunto sallisi paluun töihin jo aiemmin, sanoo erikoistutkija Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta. Kaikkien poissaolojen kokonaismäärä pysyi kuitenkin ennallaan. Työntekijä arvioi itse sairauslomansa tarpeen. On määriteltävä selkeästi, milloin ja miten omailmoitusta käytetään, sanoo Jaana Halonen. . Poissaolot kestivät omailmoituksella keskimäärin 1,6 päivää mutta lääkärintodistuksella 2 päivää. Tutkimuksessa huomattiin, että luottamus jopa lisääntyi järjestelmän ansiosta. Hämeenlinnan malli sallii jopa 7 päivän poissaolon. Säästyneet resurssit voidaan käyttää ennaltaehkäisevään toimintaan, jos niin halutaan. Mukana oli 6 organisaatiota teollisuudesta sekä palvelu-, kuntaja media-aloilta. Tarkoitus on kuitenkin, että esimies ottaa vain vastaan omailmoituksen. Työterveyslääkärin sairausvastaanotolle pääsee aikaisintaan kahdeksantena päivänä. LYHYET POISSAOLOT lyhenivät entisestään, kun tutkimukseen osallistuneet organisaatiot alkoivat käyttää omailmoitusjärjestelmää. Vapautuneet resurssit ja syntyneet säästöt on kohdistettu ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 kova juttu Jopa 7 päivää pois OMALLA ILMOITUKSELLA. LISÄÄ AIHEESTA Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Vaikka poissaolot lyhenivät, niitä oli hieman aiempaa useammin. – Omailmoitus on lisännyt työntekijöiden ja esimiesten välistä luottamusta ja avointa keskustelua, toteaa työhyvinvointipäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä. Mallit vaihtelevat. – Tarvitaan hyvä valmistelu. TEKSTI RAIJA LAHTINEN | KUVA THINKSTOCKPHOTOS O MAILMOITUKSELLA työntekijä voi ilmoittaa esimiehelleen äkillisestä ja lyhyestä sairauspoissaolosta työpaikalla sovitun mallin mukaan. Niissä työskenteli yli 67 000 henkeä
Katse on tulevaisuudessa, työn kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Valvonta kohdistetaan pääasiassa riskiperusteisesti niille toimialoille, joilla esiintyy merkittävimpiä työturvallisuusriskejä. Valvonnan painopisteet ovat nousseet esiin työsuojeluhallinnon toimiympäristöanalyysin perusteella. K U V A S K A N S K A Työterveyslaitos, pääjohtaja ANTTI KOIVULA Miten digitalisaatio muuttaa työterveyshuoltoa ja työturvallisuutta – vai muuttaako. SUOMALAISET ELÄVÄT entistä pidempään, joten on loogista, että myös työssä vietettyjen vuosien määrä kasvaa. TYÖPAIKOILLA YMMÄRRETÄÄN ja hyväksytään turvallisen tekemisen tavoite. K U V A T TL Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet/ työsuojelun vastuualueiden yhteisen viestinnän koordinaattori, ylitarkastaja LASSE KYTÖMÄKI Mihin ongelmiin työsuojeluvalvonta lähivuosina erityisesti pureutuu ja miksi. Erityisesti pureudutaan psykososiaaliseen kuormitukseen ja työpaikkojen mahdollisuuteen hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta kuormituksen arvioinnissa. Eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria, ja se tehdään yhtäältä nostamalla eläkeikää ylöspäin ja toisaalta taloudellisilla kannustimilla. Helppoja voittoja olisi tarjolla, kun työpaikoilla pysähdyttäisiin, kartoitettaisiin ja puitaisiin säännöllisesti työn vaarat läpi ja sovittaisiin yhteiset toimintatavat. Digitalisaatio, kuten muutkin työelämän suuret muutokset, punnitsevat luottamuspääoman. Se murtaa perinteisiä toimintamalleja ja luo uusia mahdollisuuksia. DIGITALISAATIO MUUTTAA työelämää – ja samalla työterveyshuoltoa ja -turvallisuutta – radikaalisti. Ne organisaatiot, joissa johdon ja henkilöstön välinen luottamus on vahva, selviävät uudistuksista parhaiten. Niissä uudet mahdollisuudet osataan nähdä, ja niihin uskalletaan tarttua – ja oppia matkan varrella. K U V A JO R M A U K K O LA K U V A E TK Tässä on TTT-lehden toimitusneuvosto TTT-lehden toimitusneuvosto aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Mikään laki, pakko tai raha ei kuitenkaan auta, jos ihminen ei kerta kaikkiaan halua käydä töissä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 10 Työsuojelupäälliköt ry, varapuheen johtaja ANTTI LEINO Millainen on työpaikkojemme turvallisuuskulttuuri: mikä on hyvin, missä on kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, miten ja missä työtä tehdään ja millaista osaamista työntekijät tarvitsevat. TYÖSUOJELUVALVONNAN keskiössä on tukea työpaikan omaa turvallisuustoimintaa sekä vähentää työtapaturmia, työn aiheuttamaa kuormitusta, ammattitauteja ja harmaata taloutta. Kun töitä tehdään entistä kauemmin, työhyvinvoinnin merkitys kasvaa vielä entisestään. Näin syntyisi kuin itsestään myös työpaikan riskien arviointi, joka vielä puuttuu 90 prosentilta työpaikoista! Eläketurvakeskus, viestintä johtaja KATI KALLIOMÄKI Miten työhyvinvointi ja eläkeuudistus liittyvät toisiinsa. KOONNUT MERJA KARJALAINEN. Sen vuoksi on tavattoman tärkeää voida työssä hyvin. Turhan usein turvallisuuden kehittäminen on yksittäisten aktivistien tekemisen varassa. Katkos näkyy vielä tavoitteen ja käytännön toimien välillä
Apuna ovat esimerkiksi Työterveyslaitoksen Suojainasiantuntija-koulutus ja STYL ry:n interaktiivinen sovelluspohjainen Suojainpassi-koulutus. K U V A TV K K U V A JA R K K O Ö V E S TI /T O S IK U V A O Y K U V A K U V A TE K S TI TE E M U JÄ R V E N TI E O Y/ TE E M U JÄ R V E N TI E TYÖPAIKAN ”KOSTEUSONGELMIEN” ehkäisy vaatii käytännön taitoja, varautumista ja nopeaa puuttumista. Tietoa suojainten käyttöajan rajoituksista sekä niiden huoltamista ja säilytystä pystymme koulutuksella vielä selvästi parantamaan. Päivitä tietosi alkoholi-, huumeja lääkeriskien hallinnasta työpaikalla avoimissa Huugo-koulutuksissa: Jyväskylä: 14.4.2016, Sokos Hotel Alexandra Helsinki: 21.4.2016, Kongressikeskus Paasitorni Lisätiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen: www.huugo.fi, alasivu Ajankohtaista Työpaikan päihdeyhdyshenkilö voi olla tärkeä resurssi ongelmien osuessa kohdalle. Työturvallisuuteen halutaan kiinnittää huomiota. Meillä sattuu kuolemaan johtavia työtapaturmia työtä tekevien määrään suhteutettuna vähän Euroopan keskiarvotasoon verrattuna: vuonna 2013 Euroopassa luku oli 1,8 ja Suomessa 0,9 sataa tuhatta henkilöä kohden. Kaikkiaan Suomessa sattuu työtapaturmia enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Käyttäjän tulee aina huolehtia suojaimen oikeasta käytöstä, huollosta ja säilytyksestä. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että meillä on tehokas rekisteröintijärjestelmä – ja pohjoinen ilmasto liukkaine vuodenaikoineen. TYÖTAPATURMATILASTOJEN vertailu eri maiden välillä on vaikeaa, määritelmissä ja tiedonkeruutavoissa on eroja. NÄKISIN, ETTÄ suojainten oikea käyttö on suurimpia haasteitamme. sekä 21.9.2016, Tampere Työsyrjinn ästä tuli sakot Länsi-Uudenma an käräjäoikeus tuomitsi yksityisen palvelukotitoimintaa harjoittavan säätiön toiminnanjohtaj an ja siivoustyönjoht ajan 15 päiväsakkoon työsyrjinTTT-lehden uutiskirjeessä aina myös tuoreet oikeustapaukset. Tapaturmavakuutus keskus, viestintä päällikkö SANNA SINKKILÄ Miten Suomen työpaikkatapaturmien määrä sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa. Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö HARRI HELLSTÉN Millä tasolla ovat pk-yrittäjien ja pk-yrityksissä työskentelevien työhyvinvointi ja työturvallisuus. TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖN Työolobarometrin mukaan työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä hyvällä tasolla. Kaksi kolmasosaa yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi, kun asiaa kysyttiin keväällä 2014 julkaistua Työhyvinvointibarometriä varten. Alakohtaisia vaihteluita toki on. kysy ensin meiltä. Suomen Työsuojelu alan Yritysten Liitto, varapuheen johtaja ESA KIVISOJA Mitkä ovat henkilönsuojainten käytön suurimmat haasteet työpaikoilla, ja mitä asialle on tehtävissä. Tilaa maksuton uutiskirje: www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje Tuleehan sinulle TTT-lehden uutiskirje. Molemmat voi suorittaa verkossa, moduulimuotoisina kokonaisuuksina, kuten hengityksen suojaus, kuulonsuojaus ja niin edelleen. Yrittäjät jaksavat töissä aika hyvin, vaikka työviikot ovat paljon pidempiä kuin palkansaajilla ja lomaa on huomattavasti vähemmän. Päihdeyhdyshenkilökoulutus 25.-26.5
Erilaiset tilat sopivat erityyppisen töiden tekemiseen ja rytmittävät työpäivää hyvällä tavalla. Tekee, mitä lupaa, ja on kannustava auttaja ja kuuntelija!” ”Hannele on hyvä pomo, joka antaa vastuuta, luottaa ja osaa olla tarvittaessa napakka. Arvomme kaksi nippua, kussakin on 10 Smartum-seteliä. K U V A JA A N A K O IV IS TO. Hyvä kirjoitus!” ”Saan apua aina, kun sitä tarvitsen.” ”Sauli on taidokas, tunnollinen tiimiläinen.” ”Henna on aina ihanan tohkeissaan.” ”Irene on täydellinen luottoystävä ja kaveri. Kerro se, ja voit voittaa Smartumin kulttuurija liikuntaseteleitä. Palkinnot menivät Marja Pesolalle, Tanja Rajalalle ja Kaija Visurille. Uskallus ottaa vastuuta omasta työstään ja käyttää osaamistaan toteutuu nykyisin vain osittain. Yhtä kaikki: Kehu työkaveria tai kerro, mikä teillä töissä toimii! Monitilatoimistosta: ”Mukava lukea ideoita siitä, miten työntekijä saa vaihtelua ja joustavuutta päiväänsä erilaisista työtilaratkaisuista. Niin totta!” ”Muutos on jatkuvaa, ja siksi johtajuudenkin on muututtava. Vuosikertojen voittajat ovat Pirjo Hyvärinen Vantaalta ja Leena Lehtonen Helsingistä. Yksi antaa palautteen nimettömänä, toinen nimellä. Johtajuus-kolumnista kommentoitua: ”Juttu kolahti työpaikkani ajankohtaiseen ongelmaan, kun ns. Äänestä parasta, s. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Arvonnoissa voittaneita WGH-tapahtumassa lehden osastolla kilpailuun osallistuneiden kesken arvotAnna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. johtajuus puuttuu niin esimieheltä kuin ammattitaitoisilta työntekijöiltä. Johtajuus on myös itsensä johtamista, ja eri-ikäiset mieltävät sen eri tavalla. Joku totesi, että moisen palautteenantotaulun voi pystyttää omalle työpaikalle vaikka kahvihuoneeseen. Toimen nainen.” ”Työkaverien tuki ja huumori auttavat jaksamaan huononakin päivänä, kiitos!” SIINÄ ON MUUTAMIA poimintoja kymmenistä viesteistä, joita kävijät kirjasivat liimalapuille TTT-lehden osastolla Work Goes Happy -työhyvinvointitapahtumassa Helsingissä Wanhassa Satamassa 15. Äänestää voit sivun 49 kupongilla tai verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. 49! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Värityskirjat lähtivät Hilve Laukkaselle Ylöjärvelle ja Tuula Hyytiäiselle Espooseen. Organisaatioiden pitäisi rohkeasti miettiä ja arvioida, onko perinteinen ’koppitoimisto’ oikeasti paras ja tuottavin ratkaisu juuri sille työyhteisölle!” PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin Työterveyslaitoksen kirjoja. Yhden palkintonipun arvo on 50 euroa. Tarja Hilvonen ja Olli Hovi kirjoittivat lapuille omat kiitosviestinsä TTT-lehden osastolla työhyvinvointitapahtumassa Helsingissä. Sama pyyntö on yhä TTT-lehden verkkosivuilla: www.tttlehti > Ota yhteyttä > Ota kantaa TTT-lehden tulevissa numeroissa esittelemme niitä työyhteisöjä, joita omat porukat ovat kiitelleet. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 12 PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 1/2016 TYÖKAVEREITA KEHUTTIIN WORK GOES HAPPY -TAPAHTUMASSA KIINNOSTAVIMMAT JUTUT TTT-lehdessä 1/2016 lukijoiden mukaan olivat Monitila toimistosta on moneksi ja Jukka Saksin kolumni Johtajuus kuuluu kaikille. TTT-lehden verkkosivujen kautta osallistuneiden kesken arvotut värityskirjat voittivat Päivi Sorri ja Tero Kyrkkö. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info lukijoilta tiin TTT-lehden kaksi vuosikertaa sekä Positiivareiden kaksi Aikuisten väritys kirjaa. maaliskuuta. On turhauttavaa ja harmillista, kuinka paljon hyvää ammatillista tietotaitoa valuu hukkaan. Samalla vaihtelu lisää energisyyttä, luovuutta ja työyhteisön sosiaalisuutta, kun naapuritkin välillä vaihtuvat. Jutussa oli lause: ’jotta ihmisistä saa parhaan potentiaalin esiin, heidän tulisi saada loistaa osaamisensa kautta’
He myös tiesivät melko hyvin, miten heidän pitäisi parantaa työaikaista syömistään. Haastatteluaineistosta hahmottui kolme miestyyppiä. Laita viesti: toimitus@tttlehti.fi Työmieskin haluaa syödä terveellisesti. Noin viidesosa työmiehistä kävi ruokalassa säännöllisesti ja vajaa puolet satunnaisesti. He halusivat syödä kevyesti, ja osa jopa vältti itsepalvelulinjastoa, jotta annokset pysyivät kohtuullisina. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Lukijan vinkkelistä SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN rahoittamassa Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen ruokailu paremmaksi -pilottihankkeessa on mukana kolme teollisuusalan yritystä ja yksi kuljetusalan yritys. Haastateltavina oli esimiehiä, työterveys hoitajia ja ruokailupalvelujen tuottajia sekä 44 työmiestä. MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN hankkeessa työmiehet eivät ole ainoastaan kohderyhmä vaan heidät otetaan mukaan työaikaisen ruokailun kehittämiseen. Miehet toivoivat monipuolisempaa valikoimaa, esimerkiksi keittoja ja kasviksia. Hinta oli tärkeä tekijä niin työmiehille ruoan valinnassa kuin yrityksille ruokapalvelujen hankinnassa – jopa tärkeämpi kuin laatu ja ravitsemussuositukset. Vain yhden tehtaan ruokala oli avoinna iltavuoron aikana. Osalla matka ruokalaan ja takaisin työpaikalle vei puolet ruokatauosta. Osaa miehistä ei kiinnostanut tarkkailla syömistään, koska heillä ei ollut terveysongelmia tai he eivät välittäneet niistä. Paula Mäkeläinen Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori ja terveysalan laitoksen yliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Toisen ryhmän miehet olivat kiinnostuneita terveellisestä syömisestä ja tiesivät siitä paljon. LISÄÄ AIHEESTA Työmiesten työaikaiset ruokapalvelut ja syöminen työaikana, Riitta Tuikkanen ja Paula Mäkeläinen. Tärkeintä oli saada vatsa täyteen edullisesti: eväät ja muu työaikainen syöminen olivat ”mättöä vaan”. Kolmannella ryhmällä oli todettu sairauksia tai esimerkiksi korkea aikuistyypin diabeteksen riski. Tulokset kertovat jo, että suurin osa miehistä haluaa syödä terveellisesti. Miehet kävivät ruokalassa, jos heillä oli aikaa, ruoka oli mieluista tai heillä ei ollut eväitä. Tähän ryhmään kuului myös miehiä, jotka eivät syöneet työpaikalla ollenkaan. Kuljetusalan työntekijät käyttävät myös muita ruokapalveluja. Työmiehet esittivätkin useita ehdotuksia, ja niitä on viety eteenpäin yrityskohtaisesti, koska palvelujen kehittämistarpeet ovat erilaisia. He valikoivat tarkkaan niin eväänsä kuin ateriansa ruokalassa. Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2015: Tutkimuksia ja raportteja A 103. Lisäksi on kaksi muuta miestyyppiä: osa ei ole kiinnostunut ruoan laadusta, ja osan on pakko kiinnittää siihen huomiota terveyssyistä. Elämäntapamuutokset olivat välttämättömiä: he joutuivat tekemään valintoja ja miettimään, miten syödä terveellisesti työelämän arjessa. Niillä on joko oma ruokala tai niiden työntekijät voivat käyttää toisen yrityksen ruokalaa. Mikkelin ammattikorkeakoulussa selvitetään työmiesten ruokailutottumuksia. He tarkkailivat syömistään, koska he liikkuivat paljon tai olivat muuten kiinnostuneita terveydestään. Osa myönsi suoraan syövänsä huonosti: he eivät jaksaneet tai viitsineet panostaa ruoan terveellisyyteen esimerkiksi ottamalla salaattia lisukkeeksi. MIEHET TIESIVÄT, miten syödä terveellisesti, vaikka se ei kaikkia kiinnostanutkaan. Suurimmissa tehtaissa oli lounasja päivällistarjoilun lisäksi välipalaja juoma-automaatteja sekä vitriinejä, joissa oli myynnissä välipaloja. Haastatelluista työmiehistä 61 prosenttia söi omia eväitä: pääasiassa voileipiä, jogurttia ja muita välipalatuotteita mutta myös lämmitettäviä valmisruokia ja kotiruokaa. Mistä oman alasi tai työpaikkasi edistysaskelista sinä haluaisit kertoa TTT-lehden lukijoille. Kaikissa yrityksissä oli taukotila, mutta sen koko ja varustetaso vaihtelivat. He myös antoivat työkavereilleen vinkkejä hyvistä välipaloista ja eväistä. MIEHET OLIVAT PÄÄOSIN TYYTYVÄISIÄ ruokapalveluihin mutta toivoivat riittävän pitkiä ruokataukoja. Vuonna 2014 alkanut hanke päättyy tänä vuonna. Aukioloajat suosivat päivätyöläisiä. Automaatteja käytettiin pääasiassa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Hankkeen tavoitteena on kehittää miesten hyviä, terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia työaikana kokeilemalla ja arvioimalla eri menetelmiä
Kipua enemmän jaksamiseen voivat vaikuttaa kipuun liittyvä voimattomuus ja väsymys. Työyhteisökin voi tarvita kiputietoutta, jotta osaa suhtautua kipujen kanssa elävään työkaveriin. Esimies voi pyytää työterveyshuoltoa kertomaan työpaikalla kivusta ja työkyvystä. Helena Mirandan kuulokkeissa soivat usein lattarirytmit ja metallimusiikki.. Sopiva työ aiheuttaa harvoin pysyviä vaurioita. Myönteinen palaute vahvistaa kipupotilaan itsetuntoa ja työidentiteettiä ja tukee näin selviytymistä työssä. Työn keventämisen keinoja ovat esimerkiksi päivätyöhön siirtyminen, työkierto, lisätauotus, työaikojen liukumat, osa-aikatyö. 14 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 Musiikki vaimentaa kipua ja nostaa mielialaa. Esimiehen kannattaa miettiä keinoja yhdessä työntekijän ja työterveys huollon kanssa. Helena Mirandan neuvot ESIMIES VOI TUKEA KIPUKROONIKKOA Työ voi ylläpitää terveyttä paremmin kuin pitkittynyt sairausloma
2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 ttt-henkilö KUTSUMUKSENA kivun kesyttäminen ÄÄKETIETEEN TOHTORI ja työterveyden dosentti Helena Miranda, 47, on suosittu luennoitsija, joka tuntee aiheensa läpikotaisin. Miranda tietää, että aina ei ole realistista pyrkiä kivuttomuuteen. Tieto on ollut kuitenkin hajallaan ja sirpaleista, eikä meillä sitä ole huomioitu kivunhoidossa yhtä hyvin kuin muualla, Miranda sanoo. – Uutta ja mullistavaa tietoa on saatu kymmenen viime vuoden aikana paljon aivotutkimuksen puolelta. En silti koe olevani sairas, eikä kipupotilas ole uusi identiteettini. – Vastavalmistuneena lääkärinä keskellä syvintä lamaa 1994 päädyin töihin mielenterveystoimistoon ja terveys– Oli iso askel, kun hyväksyin olevani kroonista kipua poteva ihminen. En silti koe olevani sairas, sanoo kipututkija ja työterveyslääkäri Helena Miranda. Ei vain leikaten ja lääkiten Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys puskee läpi Mirandan kirjasta, ja sitä hän soveltaa myös työssään lääkärinä. Olen käynyt läpi monenlaiset tunnemyllerrykset, ennen kuin olen alkanut ymmärtää omaa kipuani. Hän kertoo seuraavansa tutkimustuloksia hyvin kriittisesti. Hän toivoo, että jokainen kipupotilas löytäisi omat oloaan helpottavat työkalunsa. Aivotutkimus vahvistaa, että lääkkeettömiäkin keinoja on nyt enemmän kuin koskaan. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT ANNA DAMMERT. Jokaisesta kerrotaan, miten ja miksi työkalu toimii tutkimusten perusteella, mitkä ovat kirjoittajan omat kokemukset ja miten lukija voi perehtyä aiheeseen tarkemmin. – Itselleni oli iso askel, kun hyväksyin olevani kroonista kipua poteva ihminen. Kirjan käytännönläheisyydestä on kiittäminen Itä-Helsingin kotipalvelun lähihoitajia, joiden työ on monin tavoin raskasta ja joiden kipuja Miranda on hoitanut työterveyslääkärinä. Olen odotellut, että kivut häviäisivät, turvautunut vain lääkkeisiin ja leikkaushoitoon ja ihmetellyt, miksi kivut eivät lakkaa. Omakohtaisessa kivunhallinnan opettelussa hän myöntää käyneensä pitkän tien. Hän käy kirjassaan läpi 18 erilaista kivunhallinnan työkalua. Mirandan oma peruskipu on noin viiden vuoden ajan ollut iskiasvaiva, joka ei ole hellittänyt leikkauksen jälkeen. Hänen kirjoittamansa Ota kipu haltuun -kirja ilmestyi tämän vuoden alussa. Pitkäaikaista kipua voi kuitenkin opetella hallitsemaan eri keinoin, ja elämä voi kivusta huolimatta olla rikasta ja mielekästä. – Lääkärinä en tietenkään hakeutunut ajoissa avun piiriin. Hän on pitkään tutkinut tukija liikuntaelimistön kipua, kehittää kivunhoitoa Työterveys Helsingissä ja levittää kiputietoa myös sosiaalisessa mediassa. Kolme vuosikymmentä mukana kulkenut migreenisärky tulee lisäksi viikoittain, ja nivelkulumat muistuttavat itsestään säännöllisesti. Kirjaan hän kelpuutti vain ne kivunhallintakeinot, joista on riittävän tasokasta tutkimusnäyttöä. Silti alun perin Mirandasta piti tulla ortopedi, joka hoitaa tukija liikuntaelinsairauksia kirurgin veitsellä. Kirjansa hän haluaa omistaa juuri heille. Ne ovat perusasioita, kuten oikean tiedon hankinta, tunteiden ilmaiseminen, ravinto, liikunta, rentoutuminen, työnteko, kulttuuriharrastukset ja lääkehoito
Selän magneettikuvista sitä ei luotettavasti voi sanoa. Ymmärrys tästä muuttaa myös kivunhoitoa vähitellen laajakatseisemmaksi. – Se, että kipukokemuksen todellisuus pystytään näin konkreettisesti osoittamaan, on auttanut monia kroonisesta kivusta kärsiviä. Kroonisen kivun hoidossa kannattaa kokeilla kipukynnys-, epilepsiatai masennuslääkkeitä. Sisäinen kuormitus johLääke ei aina auta Myös lääkkeet ovat kivunhoidossa ajoittain välttämättömiä. Kivun vaikutukset aivoissa näkyvät esimerkiksi harmaan aivomassan ”kulumisena”. Kipuun ja pelkoihin vaikuttavat myös unettomuus ja masennus. – Akuutissa kivussa tulehduskipulääke ja parasetamoli auttavat usein yhdessä paremmin kuin yksinään. Aivot voi huijata ennakoimaan pahinta mutta myös luottamaan parempaan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 16 keskukseen. Samalla tavoin yksilöllisiä ovat ne tekijät, jotka auttavat selviytymään kivun kanssa. Miranda on potilastyössä huomannut, että tukahdutetut tunteet, kuten rakkauden kaipuu tai katkeruus, ilmenevät usein laaja-alaisina vaikeina kiputiloina. Tunteet ja ajatukset ovat kiputuntemusten lailla sähköisiä hermoimpulsseja. Hyvin usein kipupotilas pelkää: miten vakavaa kipu on, entä tapahtuuko jotain korjaamatonta, jos liikun. Aivoja kuvaamalla voidaan ennustaa sekin, kroonistuuko esimerkiksi selkäkipu. Välillä kivut notkauttavat hänenkin työkykyään. Miranda varoittaa liian vahvojen lääkkeiden, kuten keskushermostoon vaikuttavien opioidien, käytöstä tavanomaisiin kipuihin. Oivalsin, että kipukokemus on aina aivojen tuottamaa ja että kipukokemus pystytään kuvantamaan aivoista. Vastaavasta aivojen tuottamasta kipuoireesta on kyse amputoidun jalan aavesäryssä. Uutta on myös tieto pitkittyneestä kivusta, joka ei enää ole merkki kudosvauriosta, vaan se voi johtua keskushermoston häiriötilasta. Vastaavasti vähitellen on saatu näyttöä siitäkin, että muun muassa jooga ja mietiskely saattavat ehkäistä ja jopa korjata aivojen muutoksia. – Sain 2000-luvun alussa käsiini tutkimusartikkelin, joka oli minulle käänteentekevä. – Suomessa kuolee vuosittain satoja ihmisiä yöllä hengityslamaan, joka aiheutuu reseptillä saaduista opioideista. Helena Mirandan mukaan on kuitenkin hyvä tietää, että tutkimusten mukaan joka toinen kroonista kipua poteva ei hyödy lääkehoidosta mitenkään. Mutta siitäkin on jo viitettä, että myös aivojen rakenne itsessään voi altistaa kivulle. Tunnista tunnetilat, kevennä, liiku sopivasti Helena Miranda on kokenut, miten vahva työn imu häivyttää kipuja mutta myös ylikuormittaa helposti. Heidän kiputuntemuksiaan on aikaisemmin usein vähätelty, jos esimerkiksi särkevän nivelen magneettikuvissa syytä ei ole löydetty. Kipu voi jäädä häiriötilaksi aivoihin Kipu näkyy magneettikuvauksessa aivokuorella sitä laajempana aktiivisena alueena, mitä isommasta kivusta on kysymys. Nuori lääkäri näki, että hoidot vaatisivat pidempää paneutumista ja monipuolisempia keinoja kuin, mitä käytössä oli. Ahdistuneisuus herkistää kivulle. – Kun nämä yhteydet tajutaan, on selvää, että on mahdotonta erottaa henkinen ja fyysinen puoli toisistaan. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lapsuuden aikainen kaltoinkohtelu on voinut vaikuttaa aivoihin. Näin jää paremmin aikaa hoitaa myös terveyttä. Alan tutkimustyö alkoi kiinnostaa, ja hänen väitöskirjansa aiheeksi valikoituivat suomalaiset metsäteollisuuden työntekijät ja heidän kipuoireensa. Miranda opetteli akupunktiota ja sai kivusta uutta ymmärrystä kuunnellessaan potilaitaan. Kipu voi jäädä päälle, vaikka alkuperäinen syy, kudosvaurio, on poistunut ja parantunut. Vasta aivot tulkitsevat elimistöstä tulleet signaalit kivuksi. Kipu ja tunteet ovat vahva pari. En hakeudu esimiestöihin, vaikka ne kiinnostavatkin. Sen jälkeen hän jatkoi työterveyshuollossa ja hoiti siellä muun muassa kipupotilaita. – Kipu voi siis muuttaa aivoja. Jo vahva kivun odotus madaltaa kipukynnystä, ja vastaavasti usko lääkkeen apuun nostaa kipukynnystä. – Olen keventänyt työtä siten, että perjantaina kirjoitan tai luen kotona. Kipu on yksilöllistä. Hän kertoo, että Kelan lääkekorvaustilastojen mukaan 400 000 suomalaista käyttää opioideja, ja vain neljä prosenttia näistä lääkkeistä on määrätty syöpähoitoon. Ne voivat aiheuttaa myös väsymystä ja masennusta. Niillä tehostetaan omien kivunsäätelyjärjestelmien toimintaa, eikä niistä hyötyäkseen tarvitse olla masentunut tai epileptikko. Elämää rajoittaessaan kipu aiheuttaa pelkoa, luopumisen tuskaa, surua ja vihaa. Vuosien myötä hän on oppinut myöntämään, että liika on liikaa, ja hakemaan urallaan kompromisseja. Psykofyysisestä yhteydestä kertovat esimerkiksi plaseboeli lumelääketyyppiset tutkimukset. Tästä ei mielestäni puhuta riittävästi.. ”Kuhinan” aivokuorella aiheuttavat sähköiset hermoimpulssit, jota kipukin on. Lievitystä aivoja huijaamalla Miranda kertoo, että monet kivunhallinnan lääkkeettömät keinot pyrkivät tasoittamaan aivojen yliviritystilaa ja vahvistamaan rauhoittavan hermoston ja oman kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa. Toinen kokee ”saman” kivun voimakkaampana, toinen heikompana, mutta kokemus on aina yhtä aito. Se avasi silmät: ahdistusta ja huonoa oloa ei saa pois pelkästään leikkaamalla ja lääkkeillä. Samantapaisia yhteyksiä on masennuksella, Helena Miranda kertoo
Tutkitusti lempimusiikki saattaa vähentää kipua 25 prosenttia, kun lääkityksen vaikutus on 30 prosenttia. Krooninen kipu on opettanut Mirandaa etsimään ammatillisia kompromisseja.. Kipukroonikoiden nettivertaistukiryhmässä tehdyn suomalaisen opinnäytetyön mukaan yli puolet vastaajista kertoi kulttuurija taideharrastusten auttavan heitä jaksamaan. Entinen maajoukkuetason käsipalloilija on joutunut luopumaan rakkaista palloilulajeista ja tehnyt myös surutyönsä sen takia. – Kosketus ja halaus vähentävät kipua myös mielihyvää tuottavan oksitosiini-hormonin avulla. TTT-lehti 4/2015, s. Vasta vanhemmiten ja vakuuttavia kipututkimuksia luettuani minäkin olen opetellut hakeutumaan parantavan kosketuksen luokse, Miranda kertoo. Muutokset on voitu todentaa aivokuvissa, kertoo Miranda. Eniten kuntoaan nostaneiden kivunsietokyky myös parani eniten. – Vauhdikkuutta saan lisättyä mielikuvaharjoitusten ja musiikin avulla. Liikunta ei suojaa kivuilta, mutta se on yksi keinoista, joka auttaa selviämään oireiden kanssa. Musiikkia, kosketusta, vertaistukea Kulttuuriharrastukset eivät ainoastaan siirrä ajatuksia ja huomiota pois kivusta, vaan ne vaikuttavat ihmiseen myös laajemmin. (Otava, 2016.) Töissä kivusta huolimatta. Helena Miranda. Kosketus on tunnettu kivunlievitystapa. Hän on hakenut nivelille sopivampia lajeja ja löytänyt kuntopyöräilyn, vesijuoksun ja pilateksen. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 taa elimistön pitkittyneeseen kiihtymystilaan ja syö voimia. Terveen kohdan hieronta virkistää aivojen kipua jarruttavia mekanismeja, ja samalla lievittyvät ahdistus ja masennus. Kun kipu rajoittaa liikkumista, niinä jaksoina netti ja sosiaalinen media tarjoavat väylän samanhenkisten yhteisöihin ja kulttuuriinkin. – Minä pystyn muuttamaan tunteitani musiikin avulla. Se on antanut minulle enemmän terveyttä kuin yksikään jumppaliike tai lääkehoito. Musiikki kohottaa mielialaa, ja siitä on hyötyä kivun kanssa elämisessä, joka on aikamoista vuoristorataa. – Olen opetellut tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitani. Musiikki tehostaa elimistön kivunhallintamekanismeja, ja myös hyvän olon hormonien tuotanto kiihtyy. . Miranda viittaa esimerkiksi australialaiseen kipututkimukseen, jossa seurattiin tavallisia kuntoilun aloittaneita opiskelijoita. Halvin liikuntamuoto, kävely, vaikuttaa krooniseen kipuun parhaimmillaan yhtä lievittävästi kuin kipulääkkeet. LISÄÄ AIHEESTA Ota kipu haltuun. (Musiikin myönteisistä vaikutuksista kerrottiin TTT-lehden numerossa 1/2015, sivut 27–30.) – Pystyvyyden tunne lisääntyy ja tukahdutettuja tunteita saa käsiteltyä. 27–31. – Liikunta koukuttaa nopeasti, jo kahdessa viikossa, kunhan ei aloita sitä hampaat irvessä ja uupuen. Lievähkö kipu vaimenee esimerkiksi metallimusiikilla tai lattarirytmeillä
Tuleeko kannabis myös töihin. MELKEIN VIIDESOSA 15–69-vuotiaista suomalaisista on kokeillut kannabista. Aiheesta kirjoitettiin TTT-lehdessä 1/2016. Ovatko työpaikkojen päihdeohjelmat ajan tasalla. + Varaa osastopaikkasi nyt www.eurosafety.fi/osasto ..tai soita 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali 0207 701 233 / Jukka Järvinen +. Nuorista aikuisista eli alle 35-vuotiaista kannabista on kokeillut liki 40 prosenttia. kerran » Tilaa uutiskirje: eurosafety.fi/uutiskirje Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työsuojelu Työhyvinvointi • Ensiapu • Ympäristöturvallisuus Väestönsuojelu • Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut Järjestäjä: Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi 13.–15.9.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.eurosafety.fi + Työhyvinvointiin kuuluvat paitsi ergonomia ja turvallisuus myös hyvä johtaminen, yhdenvertaisuus, ilmapiiri ja ammattitaito. Miten työpaikoilla ja työterveyshuollossa suhtaudutaan lisääntyneisiin kannabiskokeiluihin. Työhyvinvointi-messut Logistiikka-messut Näytteilleasettajaksi. Tule Tampereelle 13.–15.9.2016 työ tur valli suu salan ja työhyvinvoinnin ammatti tapahtumaan kuulemaan ja keskus telemaan aiheesta. EuroSafety ja Työhyvinvointi 2016 -messujen semiaariohjelma päivittyy verkkosivuille: www.eurosafety.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Tampereen turvallisuusalan ammattimessut jo 15. Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattilaisille suunnatut Logistiikka-messut järjestetään Tampereella nyt kolmatta kertaa
Tiur, ab id quia int quiscidisque voluptatatus modit quatur sae sam quatist quam, volor audam eveliqu iatius nonecea qui dolupturi corum audae et, ab in parum nonem volor arciis evel iumque re nim ex ea iur. Lue mentoroinnista seuraavilta sivuilta!. Est plabore cuptio. 26 TTT-Blogisti VTT:n työsuhdepäällikkö Sami Pulkkinen kiittelee vertaismentorointiryhmänsä rentoa ja luottamuksellista ilmapiiriä. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 työ/terveys/turvallisuus XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXX Iquatur, ipsapediti consendit quiam a nes es volorro videndero qui tecteni cus. Nem faccus. Cab ipsam ratur. Rectur, ut rerum eri rest volupta tempossit pra volupit quidunt. Olipa mentorin tai aktorin roolissa, tärkeää on luottamus ja avoimuus. Necea et, sum explabo. Maio. Ut fugia volorum ipsus. Ovit eos et eos ullacite voloribus pori dolore reptas et deliquae iliquos volecat veles eicaborrum eaquam, con reperum fugia dolluptur. TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N K U V A TA IN A V Ä R R I MENTOROINNISTA TUKEA UUSI NÄKÖKULMA TYÖHÖN ja uraan voi löytyä mentoroinnin avulla. 20 Luottamuksellista pohdintaa | 24 Pelottaako digi, riittävätkö taidot. Enet aligend antibus diost dollaboribus ut estrum reptibus am autempo runtendus doluptam et a ped ut illorest, ium faccullupta siti beribus acium dolorro videssequis idelenimi, se nonsequis eum ipicianda volorib eatatur sam, tet ut maior simaionet fuga. Perinteisen konkarilta noviisille -mallin lisäksi vaihtoehtoja on muitakin, kuten ryhmä-, vertaisja käänteismentorointi. Keskusteluista ei huudella ulkopuolisille, ja epäonnistumisistakin saa ja oikeastaan pitääkin puhua
Jos omasta työyhteisöstä ei löydy kollegoita, vertaismentorointiryhmä voidaan koota eri yrityksistä.. Työsuhdejuridiikka yhdistää VTT:n Sami Pulkkista (vas.), Aalto-yliopiston Tanja Vuolletta ja Ylen Sami Toiviaista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 20 TEKSTI MARJAANA ANTTILA | KUVA TAINA VÄRRI Luottamuksellista pohdintaa Mentoroinnissa saa istahtaa ihmettelemään työasioita ihan luvan kanssa
Vastaavasti aktori eli mentoroitava ei välttämättä ole enää keltanokka työelämässä, mutta hän saattaa kaivata keskusteluapua esimerkiksi uudenlaisessa tilanteessa. Syksyllä 2014 alkaneen mentorointiohjelman aikana ryhmä kokoontui vuorotellen kunkin osallistujan työpaikalla. – He auttoivat meidät alkuun ja antoivat valmiin konseptin. Alussa sovitut tavoitteet tuovat ryhtiä toimintaan. Joskus aktori voi ehdottaa itselleen sopivaa mentoria. Jos omalla työpaikalla ei ole mentorointiohjelmaa, Kupias neuvoo kysymään ohjelmia omasta ammattiliitosta tai jäsenjärjestöstä. Mentori ei ole enää guru, joka jakaa tietoaan oppilaalle, hän kertoo. He myös hankkivat mentorit, järjestivät kokoontumispaikan ja antoivat asiarungon ensimmäiselle tapaamiselle, kertoo VTT:n työsuhdepäällikkö Sami Pulkkinen, 45. Onko yrityksestänne jäämässä pian eläkkeelle asiantuntija, jonka tiedon ja kokemuksen pitäisi pysyä firman sisällä. Yritys voi esimerkiksi haluta rakentaa Liekö juristihuumorin ansiota, että Yleisradion, VTT:n ja Aalto-yliopiston mentorointiporukka kokoontuu edelleen, vaikka mentorointiohjelma päättyi jo kauan sitten. Esimies ja alainen eivät voi olla mentorointipari. Pulkkisen mukaan ryhmän henkilökemiat loksahtivat heti paikoilleen. Jos mentoreita on vähemmän kuin aktoreita, mentorointia voidaan antaa pienryhmissä tai mentoreita haetaan lisää. Meidän oli helppo sopia tapaamisista, ja tunnelmasta tuli rento, Pulkkinen kertoo. Keskustelu pysyi ennalta määrätyissä aiheissa, mikä säästi kiireisten ihmisten aikaa. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 LOITITKO JUURI TYÖT esimiehenä ja mietit, miten hommaa pitäisi lähteä vetämään. Useimmiten ohjelmiin järjestetään haku, jossa mentorit ja aktorit kertovat itsestään. Myös työttömät voivat päästä mukaan mentorointiohjelmiin. Ei mikään pönötyspaikka Mentorointiparien yhdistäminen on tärkeä osa prosessia. Parin tunnin tapaamisilla oli ennalta sovittu aihe, josta isäntä tai emäntä valmisti alustuksen. Lupa pysähtyä ja pohtia Vapaamuotoisia mentorointisuhteita syntyy työpaikoilla jatkuvasti. – Ohjelmien tavoitteet on hyvä viestittää osallistujille. Hän muistuttaa, että vertaismentorointiin ei kannata tuhlata aikaa väkisin, jos tapaamisista tuntuu olevan enemmän riesaa kuin hyötyä. verkostoja yli yksikkörajojen, vahvistaa esimiestyötä tai tukea uusien työntekijöiden perehdyttämistä. – Suhteesta on tullut aiempaa tasavertaisempi. Tällainen suhde saattaa kestää pitkänkin ajan työkaveruuden puitteissa. – Perinteisesti mentoroinnissa kokeneempi mentori tukee kokemattomampaa aktoria jakamalla osaamistaan ja tietoaan, selvittää kauppatieteiden maisteri, mentorointiohjelmien valmentaja Päivi Kupias Tevere Oy:stä. Vuolle uskoo, että samanlainen huumorintaju on ollut yksi syy tapaamisten jatkumiseen. Parit muodostetaan hakijoiden osaamisen ja toiveiden perusteella. Kolmikon työnantajat ovat samantapaisia, ja työsuhdejuridiikkaa hoitaa kussakin organisaatiossa vain yksi henkilö. Ohjelman jälkeen porukka on pitänyt yhteyttä sähköpostitse ja järjestänyt tapaamisia työajan ulkopuolella. – Juristeina tiedämme, mistä saamme ja mistä emme saa puhua keskenämme. Kaikissa noissa tapauksissa mentorointi voisi olla sinun juttusi. – Aluksi olimme vähän varautuneita mutta annoimme toisillemme tilaa ja rauhaa. Tässä vaiheessa on hyvä mainita, jos haluaa samaa sukupuolta olevan mentorin. Luottamuksellisuus oli itsestään selvää. Perusasetelma on kuitenkin muuttumassa: Kupiaksen mukaan mentorointi on nykyisin pikemmin ohjaamista kuin opettamista. Kupiaksen mukaan sukupuolella ei yleensä ole väliä. Yleensä mentorointisuhde kestää vuoden. Ylen työsuhdeasioiden päällikkö Sami Toiviainen, 47, arvostaakin juuri ryhmässä saamaansa vertaistukea: kolmikko painii tahoillaan varsin samanlaisten ongelmien kanssa. Ne ovat mentorointiparin omien tavoitteiden perusta, Kupias sanoo. Kolmen työsuhdejuristin vertaismentorointiryhmä luotiin henkilöstön kehittäjien tuella. Ohjelmasta on sekin hyöty, että mentorointipari saa luvan kanssa istua keskustelemaan työajalla. Lisäksi mentoroitava kertoo, millaisia asioita hän haluaa käsitellä ja millaista kokemusta hän toivoo mentorilla olevan. – Vertaismentoroinnissa jokaisen täytyy miettiä erityisen tarkasti, mitä hakee ja haluaa, jotta saa tarvitsemansa, Toiviainen toteaa. Aalto-yliopiston vanhempi lakimies Tanja Vuolle, 47, pitää tärkeänä, että teemat oli sovittu etukäteen. Konkari voi toimia luotettavana neuvonantajana ja opastajana nuoremmalle työntekijälle. Vai haluaisitko päästä sisälle parikymppisen tulevaisuudentekijän maailmaan. – Täytyy olla tarpeeksi etäisyyttä, jotta voi syntyä luotVertaistukea toiselta työpaikalta. – Voi myös olla helpompi saada mentoreita, kun hankkeella on selkeä alku ja loppu eli mentorit tietävät, kuinka pitkäksi aikaa sitoutuvat. Organisaatioiden sisäiset mentorointiohjelmat ovat tavoitteellisempia
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 22 KONE Hissit Oy:n asiakaskokemusjohtaja Anna Tiri, 37, oli mentoroitavana vuoden ajan syksystä 2014 alkaen. Tiri on ollut mentoroitavana kahdesti. – Oikeastihan se ei ole mitään kemiaa, vaan taustalla vaikuttavat erilaiset arvot, toiveet ja tavat hahmottaa asioita. Mentori käsitteli asioita puhtaasti asioina, sillä hänellä ei ollut henkilöiden tuntemisen aiheuttamaa kuormaa. Mentoroinnin suola on, että voi puhua luottamuksellisesti ja ihmetellä ääneen. Näin sain kahdenkeskistä aikaa jokaisen tiimiläisen kanssa, Tiri kertoo. Entäpä jos henkilökemiat eivät kohtaa. Simon Thomas on yhtiön liiketoiminnan johtaja Hollannissa. – Ihmiset aliarvioivat työkokemustaan ja mahdollisuuksiaan auttaa muita, Simon Thomas huomauttaa. – Pitää tajuta, ettei mentorointi ole pönötyspaikka. – Olen sanonut koulutuksissa, että olkaa tosi iloisia, jos saatte 80-prosenttisesti sopivan mentorin, ja 60-prosenttisesti sopivakin on aika hyvä. – Tällä hetkellä tuen toisessa maassa työskentelevää mentoroitavaa uran muutoksessa. Voi olla vaikka vähän hölmökin, Kupias naurahtaa. Myös mentorilta vaaditaan oikeaa asennetta. Hän on laittanut hyvän kiertämään. Mentoroinnin aikana he soittivat toisilleen kuukausittain. Tavoite ei ole esittää mahdollisimman fiksua, vaan molempien pitäisi pystyä ihmettelemään asioita. Mentoroinnissa ei tarvitse olla mikään kiiltokuva, vaan kumpikin voi olla oma, epätäydellinen itsensä ja silti antaa todella paljon toiselle. Kupias tähdentää luottamuksellisuutta: mentoroinnissa esiin nousseista asioista ei huudella muille. Välimatkasta huolimatta Tiri koki voivansa luottaa mentoriinsa täysin. – Mentoroinnin alussa kävin Hollannissa ja vietin päivän Carolinen kanssa, Tiri kertoo. Silloin pitää miettiä, mitä taustalla on ja voiko sille tehdä jotain. Hänen täytyy pystyä kuuntelemaan, kysymään, ottamaan huomioon ja olemaan vuorovaikutuksessa. Näin varmistetaan, että mentoroitava on saanut tuotua keskusteluun haluamiaan asioita. Mentorin kannattaa tuoda esiin myös epäonnistumisensa. Mentoroitava teki sovitut välitehtävät tunnollisesti ja sovelsi oppimaansa heti käytäntöön. Mentorointi oli osa yrityksen johtamisen koulutusohjelmaa. Hän rohkaisee mentoreiksi aikovia. Hän etsi työpaikalta rauhallisen sopen ja soitti Hollantiin Caroline Simon Thomasille, 51. – Omien kehitystarpeiden tunnistaminen on tärkeää. – Caroline jakoi kokemuksiaan tiimin ohjaamisesta ja johtamisesta. Hän kertoo, että Tiri oli erittäin motivoitunut ja kiinnostunut mentorinsa työkokemuksesta. Aktiivista vuorovaikutusta Miten aktori saa parhaan hyödyn mentoroinnista. Molemmille oli tärkeää tavata kasvokkain heti mentoroinnin alussa. Välillä kannattaa kerrata, mitä on puhuttu. – Ensisijaista on aktorin kehittyminen, Kupias korostaa. Hänen täytyy pistää itsensä täysillä peliin: olla oma itsensä, otMentori puhelinsoiton päässä taa vastuuta kehityksestään sekä tuoda esille ideoitaan ja tuntemuksiaan. Mentorin täytyy olla myös kärsivällinen, aulis jakamaan osaamistaan ja halukas oppimaan uutta. Jos suhde ei ala toimia, Kupiaksen mukaan on parempi keskeyttää mentorointi kuin jättää asiaa roikkumaan. Anna Tiri Caroline Simon Thomas K U V A K O N E O Y J K U V A K O N E O Y J. Vaikka mentorointi keskittyi tiukasti työasioihin, siinä sivuttiin myös työn ja perheen yhteensovittamista sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Kaikkihan me haluaisimme olla työssämme aina tosi hyviä, mutta osaamisessamme voi olla puutteita, joita emme haluaisi myöntää itsellemme. – Kerroin hänelle avoimesti asioista ja toin esiin ongelmia, joihin kaipasin ulkopuolista näkökulmaa. Caroline Simon Thomas on kokenut mentori. Kupiaksen mukaan mentori ei voi koskaan olla täydellisen sopiva. Tirin mukaan suurin haaste on uskaltaa heittäytyä mentorointiin. Luottamuksellinen suhde on onnistuneen mentoroinnin edellytys. tamuksellinen suhde. Otin itsekin käyttöön viikkopalaverit tiimissäni. Hän työskenteli tuolloin yhtiön markkinointija viestintäpäällikkönä. Hän on opastanut mentoroitavia sekä kotimaassaan että kansainvälisesti
Käänteismentoroinnissa osat vaihtuvat: konkari hyötyy itseään nuoremman mentorin kokemuksista ja näkemyksistä. Toimii, jos osaamisalueet ja oppimistarpeet menevät sopivasti limittäin. Osapuolet toimivat vuorollaan mentoreina ja aktoreina. Ilmoita työpaikaltasi joukkue Kilometrikisaan! Samalla voitte tehdä hyvää lahjoittamalla Punaisen Ristin Ketjureaktio-keräykseen. Ketjureaktiossa joukkue lahjoittaa poljettujen kilometrien mukaan varoja Punaisen Ristin avustustyöhön. – Vertaismentoroinnissa on tärkeää, että osapuolten kokemukset täydentävät toisiaan. – Kun perinteinen mentorointisuhde toimii, siihen kuuluu parhaimmillaan myös vertaisja käänteismentorointia. Kokemattomampi toimii mentorina konkarille. Kokeneempi mentori neuvoo kokemattomampaa aktoria. Toimii, kun mentoroitavaksi haluavia on enemmän kuin mentoreita. LISÄÄ AIHEESTA Mentorointi 4.0. Miksi. Tuo uutta näkemystä ja tietoa konkarille ja päästää tulokkaan sisälle organisaatioon. Jos kokemukset ovat liian samanlaisia, homma menee hymistelyksi, Kupias sanoo. Miksi. Päivi Kupias ja Matti Salo. Enemmän pyöräilyä – enemmän tukea avustustyölle! Hyvää vointia ja iloista mieltä Ketjureaktioon osallistuneet pyöräilijät keräsivät vuonna 2015 yli 75 000 ¤ Polkemalla voit auttaa Oletko innokas hyötyliikkuja. . (Kauppakamari, 2014.) Lue lisää tai ota yhteyttä: punainenristi.fi/ketjureaktio eeva.arrajoki@punainenristi.fi tai 020 701 2274 Poliisihallituksen lupa POL-2015-8798/30.11.2015. Taitatko työmatkasi pyöräillen. Miksi. Moni mentori onkin sanonut, että hänelle avautui aktorin ajatusten kautta aivan uudenlainen maailma, Kupias kertoo. Yksi mentori ohjaa pienryhmää. VERTAISMENTOROINTI Miten. KÄÄNTEISMENTOROINTI Miten. Helpottaa luottamuksellisen suhteen syntymistä ja käytännön järjestelyjä. Mentoroinnin monet muodot PERINTEINEN PARIMENTOROINTI Miten. (Talentum, 2014.) Jokainen tarvitsee mentorin. Vesa Ristikangas, David Clutterback ja Jarmo Manner. RYHMÄMENTOROINTI Miten. Jokainen matka lasketaan Kilometrikisassa tulokseen saa merkitä myös vapaa-ajalla ajetut kilometrit. Edullista valmennusta Mentorointi on Kupiaksen mukaan kustannuksiinsa nähden tehokas valmennusmuoto, joka lisää työyhteisön sisäistä aktiivisuutta. Kilometrikisan laskuriin voitte merkitä poljetut kilometrit ja seurata joukkueen menestystä. Toimi näin: 1 Ilmoita joukkueesi Kilometrikisaan osoitteessa kilometrikisa.fi. Perinteistä mentorointia täydentää nykyisin vertaismentorointi, jossa vertaiset vaihtelevat mentorin ja aktorin rooleja. Miksi. TÄMÄN HELPOMMAKSI AUTTAMINEN EI TULE!. Ryhmässä tapahtuu myös vertaismentorointia. 2 Ilmoita samalla joukkue Ketjureaktioon. Lahjoituksen maksaa joko työnantaja tai joukkue itse
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 24 MYYTIT KUMOON! Pelottaako digi, riittävätkö taidot. SITTEN 2000-LUVUN ALUN asiakkaiden toiminta on muuttunut paljon. Sitä ennen hän toimi useita vuosia tutkijana ja opettajana Teknillisessä korkeakoulussa. laisia eivätkä välttämättä ollenkaan samoilla aloilla kuin entiset. Sen myötä tapa tehdä töitä on muuttunut hurjasti. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI Myytti 1: Digitalisaatio luo uutta työtä. Uudet työtehtävät vain ovat hyvin eriLiisa Halme on vakuutusyhtiö If:n pääluottamusmies ja Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja. TEKNISTEN VALMIUKSIEN luomisessa Suomi on onnistunut hyvin ja kuluttajat ovat halukkaita hyödyntämään digitaalisia palveluja. – Pankkija vakuutusalalla digitalisaatio on ollut läsnä jo vuosia. Entä miten käy osaamisemme. Yritysten digitaalisissa valmiuksissa hajontaa on enemmän. Digitalisaatio luo ammatteja, joita ei aikaisemmin ole ollut olemassakaan. – Kasvuhakuiset yritykset hyödyntävät digitalisaatiota, mutta varsin iso osa yrityskentästä vielä epäilee. Tämä kävi ilmi Elisan viime syksynä pk-yrityksille tekemästä kyselystä. – Digitaalisten pankkija vakuutuspalvelujen käyttämisessä suomalaiset ovat valtavasti edellä muita pohjoismaalaisia, kertoo Halme. Entä pystyvätkö samat ihmiset tekemään uusia töitä. Halme viittaa Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen löydöksiin. Syntyykö uusia työpaikkoja saman verran kuin digitalisaation myötä häviää. Muuttuvan maailman ja muuttuvien Merja Ranta-aho on Elisan henkilöstö johtaja. – Tutkimuksen mukaan teknologian hyödyntäminen on 140 vuoden aikana luonut enemmän työpaikkoja kuin vienyt niitä. Kynnys lähteä liikkeelle on korkea, varsinkin jos työ ei ole tietopainotteista, toteaa Ranta-aho. Halme on toiminut vakuutusalalla 30 vuotta. PALVELUMUOTOILIJA, WEB-ANALYYTIKKO, data scientist, digi tal developer. Osana muutosta tietynlaiset tehtävät ovat lisääntyneet ja uusia nimikkeitä on syntynyt, toteaa Liisa Halme . Hän on työskennellyt Elisan ja Radiolinjan henkilöstön kehittämistehtävissä 15 viime vuotta. Automatisointi ja digitalisaatio ovat toisaalta myös hävittäneet työtehtäviä. Liitto oli mukana viime vuonna päättyneessä kaksivuotisessa Hyvinvoiva finanssiala -hankkeessa, jonka tavoitteena oli finanssialan työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen. Ranta-aho viittaa englantilaiseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin teknologian vaikutuksia työpaikkojen määrään pitkällä aikavälillä. Merja Ranta-aho liittää digitalisaation vaikutuksiin kaksi keskeistä kysymystä: Syntyykö uusia työpaikkoja saman verran kuin digitalisaation myötä häviää. K U V A E LIS A K U V A S U V I LA IN E /S TU D IO FO TO N O K K A. Nähtäväksi jää, jatkaako digitalisaatio samaa kehitystä
Halua kouluttautua on varmasti. Halme ihmettelee, kuinka vähän yritykset ainakin vakuutusalalla ovat hyödyntäneet verohelpotusta, jota yhteiskunta koulutukseen tarjoaa. KUN MUUTOS on päivittäistä, on tärkeää olla utelias ja kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Mieluummin pitäisi kysyä, miten tämä olisi mahdollista. Tarvittaisiin enemmän kokeiluja ja vähemmän kuuliaisuutta. Sitä kautta syntyy uusia liiketoimintamalleja ja uutta työtä, päättää Ranta-aho. Hän visioi ennakoivaa ammatinvaihtokoulutusta tilanteisiin, joissa työntekijän nykyinen työtehtävä uhkaa loppua kokonaan. Koulutöitä tehdään ja tietoa haetaan yhdessä. – Vaarallisinta on jäädä lepäämään laakereilleen. • Noin 7 % suomalaisista käyttää taitojaan vajavaisesti. Ranta-aho mainitsee esineiden internetin ( Internet of Things), joka tuo suuria mahdollisuuksia työn tehokkuudelle, asiakaskokemukselle ja mielekkyydellekin. – Jos olosuhteet suinkin sallivat, tällaisessa tilanteessa kannattaa ilman muuta kouluttautua uudelleen. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 asiakastarpeiden mukana on pysyttävä. Nuorilla on valmiutta kokeilla, haastaa ja suoraviivaistaa olemassa olevia liiketoimintamalleja, uskoo Ranta-aho ja kiittelee oppilaitosten yrittäjyysopintojen yleistymistä. Vakuutusväen liiton viimeisimmän jäsenkyselyn tuloksissa huolenaiheiksi nousivat työtahdin hektisyys ja jaksaminen. – Voisiko vastuullinen yritys tukea työntekijää, jotta tämä voisi opiskella uuden ammatin työnsä ohessa, ilman veroseuraamuksia. Ranta-aho lohduttaa teinien vanhempia, jotka tuskailevat puhelimien ja tietokoneiden näytöissä kasvot kiinni notkuvaa jälkikasvuaan. – SUOMALAINEN OSAAMINEN on ainakin ollut huippua, mutta huipulla pysyminen vaatii työtä, korostaa Halme. Kasvattaako koulutusjärjestelmämme enemmän sääntöjen noudattamiseen kuin niiden haastamiseen. Oppimisen täytyy ylittää myös valtion rajat. Rantaahon mielestä kyllä. – Meidän pitää osata hyödyntää sitä, mitä maailmalla keksitään, ja rakentaa sen päälle uutta. Hyvän yhteistyön ja vastuullisuuden merkitystä korostaa myös Ranta-aho. Työelämän muutoksia pystyttäisiin ennakoimaan paremmin, jos kaikkea uuteen työhön valmistavaa koulutusta kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavalla – siis riippumatta siitä, onko maksaja ja tuleva työnantaja sama, pohtii Ranta-aho. – Sijaintitieto auttaa keskittymään käsillä olevaan työhön laitteiden etsimisen sijaan. Vain Ruotsissa luku on Suomea pienempi. – Yritysjohdon pitäisi reilusti ja hyvissä ajoin kertoa työntekijöille, mitä esimerkiksi digitaalinen tulevaisuus tarkoittaa juuri meillä. Esimerkiksi Elisa on toteuttanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille sisätilapaikannuksen, jonka avulla voidaan reaaliaikaisesti seurata lääkintälaitteiden sijaintia sairaaloiden alueella. Yhä useampi asiakas voi haluta palvelua vaikkapa lauantaina iltapäivällä. Lähde: Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008–2013.. Vastuu osaamisesta on sekä yksilöillä että yrityksillä. – Nuoret totuttelevat samalla monikanavaiseen tulevaisuuden työhön. LISÄÄ AIHEESTA Yle TV1:n Kahdeksan myyttiä työstä -sarja, joka on katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2016 ajan. – Suomen nuorisoon suhtaudun toiveikkaasti. • Lähes 50 % töistä Suomessa vaatii korkeaa osaamista. Myytti 2: Suomalainen osaaminen on huippua. Se auttaa myös näkemään isompia ilmiöitä kertyvää sijaintitietoa analysoimalla, Ranta-aho hahmottelee. Myös keski-ikäistyvän työntekijän kannattaa suhtautua muutokseen ja uuden oppimiseen avoimesti, jos digitalisaatio uhkaa viedä nykyisen työtehtävän mennessään. – Esimerkiksi työaikojen joustavuutta tarvitaan, myös työntekijöiden puolelta. Osaamistaan pitää päivittää koko ajan, ja siihen pitää olla työpaikalla mahdollisuus, pohtii Halme. ROHKEA YRITTÄMINEN ja vastuu omasta tekemisestä, niillä pääsee työelämässä pitkälle nyt ja tulevaisuudessa. – Meillä kysytään aika helposti, onkohan tämä nyt sallittua. . YLEISSIVISTYKSEN TASO on Suomessa korkea, mutta asenteissa voi olla kehitettävää. • Alle 5 %:lla suomalaisista on puutteelliset taidot työn vaativuuteen nähden. Työuraa voi olla jäljellä vielä parikymmentä vuotta, laskeskelee Ranta-aho. He näyttävät olevan yksin koneella, mutta he ovat itse asiassa erittäin sosiaalisia. Näin jokaisella olisi mahdollisuus itse todeta, miltä osin omaa osaamista pitää päivittää, pohtii Halme. Osuus on Suomea suurempi ainoastaan Belgian Flanderissa. – Työntekijöiden osaamisen on vastattava muuttuvan työn vaatimuksia. Mutta jos resurssit ajetaan minimiin, uuden oppimiselle ei riitä aikaa, jatkaa Halme
Se auttaa kasvamaan niin ihmisenä kuin työntekijänä. Hän on ohjannut palkittuja lyhytelokuvia ja valmistelee ensimmäistä pitkää elokuvaansa. Turvallisuuden tarve ei katoa mihinkään, ja se seuraa ihmistä elämän jokaisella osa-alueella. . Kun työntekijä kokee olevansa arvostettu, se lisää tutkimustenkin mukaan motivaatiota ja tuottavuutta. Naima Mohamudin haastattelu oli TTT-lehdessä 5/2015, sivut 14–17: Tyttö, jonka nimeksi sopisi Sisu. Hyvä työpaikka kannustaa työntekijäänsä myös voittamaan pelkonsa ja haastaa häntä tekemään työnsä paremmin, ilman riskiä. Vaikka virheitä ja tapaturmia sattuu, niiden ei ole pakko olla väistämättömiä. Vai tarvitaanko ensin asennemuutos. Joko teillä on tarvittavat työkalut käytössä. Niiden kehittämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Maslow’n mukaan ihminen pyrkii tyydyttämään perustarpeensa ennen mitään muuta. Nolla tapaturmaafoorumi haastaa juuri tällaiseen ajatteluun: yksikään tapaturma ei ole hyväksyttävä, vahinko tai sattumaa. Turvallisuuden tarve seuraa ihmistä elämän jokaisella osa-alueella.” “ Lisää blogi tekstejä: tttlehti.fi. Työturvallisuuslaki edellyttää työpaikkoja perehdyttämään työntekijät työpaikan haittaja vaaratekijöihin sekä käyttämään turvallisia työtapoja. Työkin toteuttaa perustarpeita Naima Mohamud on helsinkiläinen käsikirjoittajaohjaaja. Nollatoleranssista on hyvä aloittaa. Silloin se myös viestii olevansa kiinnostunut henkilöstönsä hyvinvoinnista ja turvallisesta työympäristöstä. Liiallinen varovaisuus voi jossain määrin olla ilmaus pelosta, ja liiallinen pelko voi altistaa virheille. Työ itsessään ei siis ole tärkeää, vaan sillä toteutetaan ihmisen perustarpeita. Siksi työhyvinvointi ja -turvallisuus eivät ole vain korusanoja tai tyhjiä termejä. TYÖYMPÄRISTÖSSÄ TURVALLISUUDEN tarve korostuu, sillä työpaikka mahdollistaa monelle sen, että fysiologiset tarpeet täyttyvät. Samalla tavalla kuin Maslow’n hierarkia laajenee lopulta itsensä kehittämisen tarpeeksi, myös yrityksillä on runsaasti kasvun varaa. Amerikkalaispsykologi Abraham Maslow’n kuuluisassa tarpeiden hierarkiassa turvallisuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Kun työpaikka kehittää työturvallisuuttaan, se kehittää samalla toimintakulttuuriaan ja tapaa tehdä työtä. Se tulee heti fysiologisten tarpeiden – kuten ruoan, juoman ja unen – jälkeen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 26 KU V A AN N A D A M M E R T ttt-blogisti I HMISELLÄ ON SYNTYMÄSTÄÄN SAAKKA luontainen tarve saada tuntea ja kokea turvallisuutta. TURVALLISUUTEEN työelämässä kuuluvat myös pelon voittamisen sekä vaihtelun tarpeet. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei työpaikalla ole työkaluja työntekijöidensä tukemiseen sekä turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Nämä ovat kuitenkin vasta perusedellytyksiä
Uusia mahdollisuuksia tarjoaa taidelähtöisyys, erityisesti esittävä taide ja tarinallisuus. Tässä unohtuu kuitenkin se, että tieto ei siirry ihmiseltä toiselle sellaisenaan kuin kauppatavara. Siinä tunteet ja henkilökohtaiset motiivit ovat tärkeä osatekijä. – Oppimisen keinovalikoimaan pitäisi kuulua laaja-alaisempia menetelmiä, joissa ihminen huomioidaan kokonaisuutena tunteineen päivineen. Jansson katsoo, että työn muutoksessa ihmiset rakentavat suhdetta työhön uudella tavalla. – Toivoisin, että organisaatiot vielä rohkeammin uskaltautuisivat testaamaan niitä. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 TAIDE JA TUNTEET MUUTOKSEN TUEKSI TYÖYHTEISÖVALMENTAJA SATU-MARI JANSSON löytää hyviä syitä, miksi taidelähtöisiä keinoja kannattaa hyödyntää työpaikoilla. Hän on vuonna 2015 valmistuneessa väitöskirjassaan tutkinut teatteria ja draamaa työn oppimismuotoina. – Organisaatioiden kehittämisessä ihmisen ajattelu ja tunne-elämä pidetään usein toisistaan erillään. TE K S TI P Ä IV I H A A V IS TO K U V A H E LS IN G IN K A U P U N K I/ K IM M O B R A N D T työ/ terveys/turvallisuus Lue aiheesta lisää seuraavilta sivuilta! 28 Fiktion avulla kohti ketterämpää työyhteisöä | 32 Terveydeksi Lupa heittäytyä ja tehdä toisin! Helsingin kaupungin kahden asiantuntijaosaston työhyvinvointihankkeeseen osallistuivat Aleksi Salonen (vas.), Anu Mänttäri, Gunnar Suikki ja Taina Nurmela.
Vuodet eivät ole samankaltaisia: niihin vaikuttavat ulkoiset olosuhteet, kaupungin strategiat ja päättäjien linjaukset, sanoo yksi hyvinvointihankkeen vastuuhenkilöistä, yritysasiamies Anu Mänttäri . TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT HELSINGIN KAUPUNKI/KIMMO BRANDT Fiktion avulla Lukijan toivoma aihe!. – Osa haasteista saattoi tuntua isoilta, mutta valitsimme ne, joihin pystyimme itse vaikuttamaan. Työtapoja ja vuorovaikutusta haluttiin parantaa. Lisäksi haluttiin luoda työskentelyja johtamiskulttuurille yhteiset pelisäännöt. Työyhteisöjen kumppaneina hankkeessa olivat kaupungin koulutusja kehityspalveluja tuottava Oiva Akatemia -liikelaitos, työyhteisöjen valmennusyritys Theatreworks ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc. Tavoitteeksi tuli ketterämpi työyhteisö. Myös esimiehillä oli muutama oma työpaja, joiden pohjalta he käynnistivät kokeiluja. Kehittämisessä huomioitiin työpaikan sisäinen asiakkuus, kohti ketterämpää työyhteisöä Kuvitteellinen Kipakkalan kaupunki toimi tapahtumien keskipisteenä, kun Helsingin keskushallinnon kaksi asiantuntijaosastoa kehitti työyhteisöään ja asiakaspalveluaan. Kaupunki on tyypillinen muutostyöpaikka. Tärkeimpiin menetelmiin kuuluivat nopeat kokeilut, joita tiimit käynnistivät kehitysideoidensa pohjalta. Osastoilla oli jo aiemmin tunnistettu kehittämiskohteita Kunta 10 -kyselyn pohjalta. Tehtävät osastoilla ovat moninaisia ja liittyvät esimerkiksi maahanmuuttajien neuvontaan, nuorisotyöllisyyden edistämiseen, markkinointiin, viestintään ja ict-palveluihin. Hän työskentelee elinkeino-osastolla kilpailukyvyn kehitys -yksikössä. Osiot etenivät rinnakkain. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 28 H ELSINGIN KAUPUNGIN elinkeino-osasto sekä tietotekniikkaja viestintäosasto käynnistivät syksyllä 2015 puolivuotisen yhteisen työhyvinvointihankkeen, jossa pureuduttiin muutoksenhallintaan uusin keinoin. Nopeita kokeiluja ja pieniä näytelmiä Työkaluina olivat muun muassa teematorit, joilla osastojen tiimit työskentelivät yksi kerrallaan kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Tietotekniikkaja viestintäjohtaja Jaakko Salavuon sanoin: – Osastot halusivat siirtyä sopeutujan roolista muutoksen ohjaajan ja tekijän rooliin. Niissä vetäjänä oli palvelumuotoilutoimisto Palmu. Pelisääntöjä koottiin ja muokattiin teatterin avulla. Ne koskivat ennen kaikkea asiakkuutta ja palvelua, kertoo Mänttäri. – Ketterä-sana sisältää ajatuksen muutoksesta. Kokeiluja syntyi kaikkiaan 22. Palmun tuella kehitettiin työprosesseja ja teatterin keinoin parannettiin vuorovaikutusta
Näytelmäkohtausten avulla konkretisoitiin sitä, mitä piti kehittää. Näitä tilanteita ja pelisääntöjen aihioita purettiin ja muokattiin ideapajoissa sekä tiimien kotitehtävissä. Ketterä työyhteisö -hankkeen vastuuhenkilöt olivat tiedottaja Aleksi Salonen (vas.), projektipäällikkö Taina Nurmela, yrityasiamies Anu Mänttäri ja erityissuunnittelija Gunnar Suikki.. Kokeilujen avulla tartuttiin työpajoissa havaittuihin ketteryyden esteisiin, esimerkiksi: nimenkirjoitusoikeus ei toiminut organisaatiossa tehokkaasti, oman työn merkitys suhteessa organisaatioon ei aina ollut selkeä, tai aikasyöppöjä oli paljon. Esimiesten kalentereissa on maanantaiaamuisin parituntinen, josta alaiset voivat varata vartin tapaamisia kiireellisten asioiden läpikäymiseen. – Palautteen antoa parantaaksemme järjestimme kuukauden mittaisen Kyllä-kampanjan, jossa haettiin Esimerkkejä nopeista kokeiluista 1 ALLEKIRJOITUSJONON ”LIIKENNEVALOT”. Tiimi tarkensi palaveriensa rakennetta ja lyhensi ne 1,5 tunnista 45 minuuttiin. – Etukäteen väki hieman pelkäsi sitä mutta osallistuikin sitten hyvin innokkaasti. Värin valitsee se, joka allekirjoitusta paperiinsa kaipaa. Lounasravintolan erilliseen sparrauspöytään voi istua kuka tahansa, kun hän haluaa pallotella uusia ideoita lounasseurassa. Tuttuja ja puhuttelevia asioita oli kaikissa käsikirjoituksissa ja esityksissä. Esimiesten vapaamuotoiset työaamukahvit, joiden aikana he tarjoavat toisilleen sparrausta ja mentorointia. 2 IDEAT LIIKKEELLE SPARRAAJAN AVULLA. Myöhemmin vuorovaikutustilanteita näyttelivät myös tiimiläiset itse. 6 ESIMIESTORI. Tiimit ottivat käyttöön tiedonkulkua parantavan yhteisen kalenterin. 4 TEHOA PALAVEREIHIN. 5 VAKIOAIKA ESIMIESTAPAAMISEEN. Ensimmäiset, näyttelijöiden esittämät kohtaukset nähtiin hankkeen käynnistystilaisuudessa. Ne perustuivat esimerkiksi ideapajatiimien ajatuksiin tai hankkeen vastuuhenkilöiden kommentteihin. Henkilöhahmot ja tarinat sijoitettiin kuvitteelliseen Kipakkalan kaupunkiin. 3 UUSI TYÖNTEKIJÄ NOPEASTI SISÄÄN. Pieni sävymuutos leviää muihinkin Teatterimenetelmiä vetänyt yhteisökehittäjä Satu-Mari Jansson sanoo, että draamaa olisi voitu käyttää enemmänkin. Uudistetulla käyttöoikeuslomakkeella voi ilmoittaa kerralla kaiken, mitä työvälineitä tulokas työnsä aloittamiseen tarvitsee. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 sillä omien työtapojen parantaminen sujuvoittaa muidenkin työntekoa. 7 SÄHKÖINEN KALENTERI. Toinen tiimi aloitti Kytkin-käytännön: jos kokouskeskustelu alkaa rönsyillä liikaa, sanotaan koodisana Kytkin, joka palauttaa aiheeseen. Muovitaskun väri kertoo allekirjoittajalle, kuinka kiireellisestä asiasta on kysymys
– Toimintatavat ja työprosessit ovat ihmisten luomia. . Positiivista asennetta painottaa Tiina Kivikantokin. Toimi nopeasti tai kerro, milloin palaat asiaan. Oli puhuttelevaa nähdä, millaista kieltä voi käyttää edistääkseen sujuvuutta työympäristössä. Rautio kiittelee, että näyteltyjä, hieman paisuteltuja ja komediallisiakin tilanteita jokainen saattoi seurata ilman häiritseviä tunnemyrskyjä. Myönteisyydessä yllättävää voimaa Pasi Rautio oli laatimassa työpaikan pelisääntöjä, jotka lopulta nimettiin työyhteisön hyveiksi. Myös uravalmentaja Tiina Kivikanto elinkeino-osaston maahanmuuttoja työllisyyspalveluista sanoo, että taideosion näytelmät jäivät mieleen. Parastahan on, jos kokeilukulttuuri rakentuu sisään työotteeseen. Ihmiset heittäytyivät mukaan täysillä. Puhu vaikeat asiat aina kasvokkain, ajattele palautteensaajaa. POSITIIVINEN ASENNE JA VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ: Huomioi työkaveri, pidä iloa yllä, anna muutoksille ja muiden ideoille mahdollisuus. Jokaisen työhön liittyy sellaista, josta toinen osasto tai samankaan osaston toinen yksikkö ei tiedä. – En ollut varma hyödyllisyydestä enkä siitä, saadaanko väki osallistumaan. Pyydä mukaan vain ne, joita kokous koskee. On lisäksi hyvä tietää palautteensaajan kulloisestakin tilanteesta ja työyhteisön tarpeesta. Tule ajoissa ja ole läsnä. Empatia sitoutti yhdessä työskentelyyn Tiina Kivikanto arvostaa sitä, että kahden menetelmän avulla linkitettiin työtapojen ja vuorovaikutuksen kehittäminen toisiinsa. Mänttäri kertoo, että niin onnistuneet kuin vähemmän onnistuneet kokeilut analysoitiin yhteenvetotilaisuudessa ja johdon kanssa. Miksi olla kiinni vanhassa, jos jokin uusi tapa vie asioita eteenpäin ja tuo sitä kautta mielekkyyttä omaan työhön. – Oli erikoista nähdä, miten yhden henkilön käyttäytymistä muuttamalla tilanteita voitiin muokata. Sekin oli tärkeää, että kokeiluilla oli lupa epäonnistua. Kokeilukulttuuriin elinkeino-osaston johto on Kivikannon mukaan kannustanut jo aikaisemminkin. – Yleensähän ongelmanratkaisutilanteissa, kuten juoruilun käsittelyssä, vastareaktiot ja tunteet olisivat voimakkaita. Kivikannon mielestä hanke lisäsi valmiutta katsoa omia työtapoja uusista kulmista. Toinen tärkeä hyve on palautteen oikeanlainen antaminen. Tee muistio valmiiksi heti kokouksen jälkeen. Persoonat ovat erilaisia, eikä kaikille sovi samanlainen tyyli. Nopeita kokeiluja Kivikanto kehuu. Kun negatiivisena kokoukseen tullut henkilö valitsi uusien ideoiden mitätöimisen sijaan myönteisemmän suhtautumistavan, kaikki muutkin muuttivat automaattisesti käyttäytymistään. – Myötätuntoisen eläytymisen kautta löydettiin halu sitoutua ja ymmärtää oma rooli työyhteisössä. Anu Mänttärin mukaan teatteri sitoutti yhdessä työskentelyyn. Hoida hommasi hyvin, hyväksy erilaiset persoonat. suuksia enemmän kuin rajoitteita. Näytelmälliset kohtaukset olivat hänestä kuitenkin yllättävän toimivia. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 30 myönteisempää suhtautumista toisten ideoihin. Se tarkoitti, että jokainen harjoitteli Kyllä, jos -kommentin käyttöä Ei, koska -kommentin sijaan. Niistä ykköseksi hän nostaa myönteisyyden: hän uskoo, että asenteissa ja vuorovaikutuksessa on aina parantamisen varaa. PÄÄTÄ JA SYDÄNTÄ: Ole läsnä, muista huumori, kunnioita toisten työtä. SÄHKÖISET VÄLINEET: Valitse sopiva viestintätapa, järjestä on-line-kokous, jos ei ole tarvetta tavata fyysisesti samassa tilassa. – Monessa kohdassa huomasin peilaavani tilannetta itseeni, työkavereihin tai omaan työyhteisöön. Viesti napakasti ja kohteliaasti, pyydä kuittaus selkeästi. Positiivinen ihminen voi olla myös kriittinen ja analyyttinen, mutta hän ei tyrmää uusia asioita heti. – Tämä liittyy asiakkuusajatteluunkin: miten voin auttaa muita menestymään tehtävissään entistä paremmin. Rautio korostaa sitä, että palautteenannossa huomioidaan myös palautteensaajan vastaanottokyky. KOKOUKSET: Tiedota kokouksen tavoite, tee selkeä asialista ja aikataulu. PALAUTTEEN ANTAMINEN: Anna rakentavaa kritiikkiä tai rohkaisua, kiitä aiheesta. – Tarkoitan positiivisuudella sitä, että näkee mahdolliJokainen harjoitteli Kyllä, jos -kommentin käyttöä Ei, koska -kommentin sijaan.” “. Kiitä, ole täsmällinen, älä kanna kaunaa. Ne onnistuvat työpaikan arjessa sitä paremmin, mitä sujuvampaa kanssakäyminen on. Työpaikan hyveet eli pelisäännöt – Myönteisyys näkyy esimerkiksi siinä, että osaa arvostaa toisten työtä – myös siltä osin kuin sitä ei voi suoraan nähdä. –Ajatus vain vahvistui. Ja silti katsoja saattoi tuntea terveellisen piston sydämessään. Kaupungin tietotekniikkaja viestintäosastolla työskentelevä suunnittelija Pasi Rautio vierasti etukäteen ajatusta teatterin keinoista. Arkiset kohtaukset palautteen annosta tai erilaisista persoonallisuustyypeistä kokoustilanteessa olivat selkeitä. – Uutta lähdettiin kokeilemaan saman tien ilman byrokratiaa ja erillisiä työryhmiä. Se oli tulos siinä, missä onnistuminenkin
Esimerkkinä oli ammattikorkeakoulun muutosjohtajuuden kehittäminen: strategia oli muuttumassa, ja myös opettajien työotteen piti muuttua. – Halutaan vahvistaa yhdessä luomista eli innovointia. Janssonin kokemuksen mukaan esimerkiksi esimiestyöhön kaivataan usein valmennuksia, joissa keskitytään vuorovaikutustaitoihin ja haastaviin tilanteisiin. Taide sopii tähän, koska se antaa luvan aistia enemmän, tehdä toisin, kokea syvemmin ja jopa altistua muutokselle. Petäjäjärvi kertoo, että asiakastyöpaikoilla on yleensä selkeä tavoite, esimerkiksi vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja luovuuden lisääminen. Esittävä taide on lajeista kuitenkin yleisin, koska vuoro vaikutus ja yhteistyö ovat siinä jo sisäänrakennettuina. Satu-Mari Jansson. Monesti esimies keskeyttää kohtauksen ja haluaa kokeilla pehmeämpää tai tiukempaa sävyä ja katsoa, mihin se johtaa. Hän työskentelee usein työparina liike-elämän konsultin kanssa. Valmentaja kerää työnohjaushaastattelujen kautta tietoa, jota hän käyttää kohtausten käsikirjoituksissa ja alaishahmojen luomisessa. Petäjäjärvi kertoo, että kuvatai valokuvaustaidetta sekä muitakin taiteen lajeja hyödynnetään. Näyttelijöiden kautta asiat, kuten puolueellisuus tai lahjonta, tulevat konkreettisiksi, ja niihin on helpompi tarttua. Urautumisesta pyritään pois. Petäjäjärvi on huomannut, että taiteen keinoja saatetaan työpaikalla ensin arastella. LISÄÄ AIHEESTA Teatteri ja draama työn oppimismuotoina. 31 1/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | M iten työnohjausta, kehittävää työntutkimusta ja teatterin keinoja yhdistämällä iso muutos voidaan käsitteellistää ja havainnollistaa sekä organisaation että henkilöstön kannalta. Lupa tehdä toisin Pro Soveltavan taiteen tila ry:n toiminnanjohtaja ja taitelija-kehittäjä Krista Petäjäjärvi käyttää työssään niin ikään teatterin keinoja. Hän toimii työyhteisövalmentajana Theatreworks-valmennusyrityksessä. – Se on tuntemattomaan astumista. Sitä Satu-Mari Jansson kokeili Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan tekemässään väitöskirjassa. Theatreworks on kouluttanut myös ministeriön virkamiehiä hyvään virkamieskäytäntöön. – Tämä on turvallisempi tapa harjoitella kuin todellinen tilanne. – Myöhemmin näiden keinojen käyttö on ollut itsestään selvää, sanoo Jansson. Helsinki 2015. – Perinteinen tapa olisi asiantuntijaluento ja antaa aineistot päälle. Ne antavat luvan aistia, kokea, tehdä toisin – ja jopa altistua muutokselle.. (Helsingin yliopisto. Verkkojulkaisu.) Pro Soveltavan taiteen tila ry: www.prostt.fi PÄIVI HAAVISTO Saa kokeilla ja tehdä toisin! Teatteri ja tarinallisuus tarjoavat uusia keinoja työyhteisön kehittämiseen. Mutta on soveltavan taiteilijan tai valmentajan ammattitaitoa, että hän luo sellaisen ilmapiirin, jossa kenen tahansa on helppo lähteä liikkeelle. Käyttäytymistieteiden laitos. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 262. Asia ei jää ulkokohtaiseksi, koska katsojassa syntyy tunteita ja oivalluksia: Tuota en tullut ajatelleeksi tai noin olen ollut vaarassa tehdä itsekin
Sanaristikoiden täyttäminen kangerteli, vaikka olen työkseni sanojen kanssa tekemisissä. Nauruni oli kadonnut. Metsäkustannus, 2015, 200 sivua, 32 euroa. Kirjasta ideaa M äi i S ir p a A rv o n e n K E H O N JA M IE L E N K U N T O S A L I M äi i M E T S Ä K U S T A N N U S K EHON JA MIELEN KUNTOS A L I ISBN 978-952-6612-55-3 t 17.3 t www.metsakustannus.. Onneksi uupumus on väliaikainen ilmiö. Ota tukea vastaan tarvittaessa. Kirja rohkaisee pelkojen ja itselle asetettujen vaatimusten kohtaamiseen sekä sivuaa eri-ikäisten unta – myös lasten ja murrosikäisten. Päästä irti menneistä, suuntaa katse tulevaisuuteen. Jokainen päivä pitäisi elää niin, että hyvät asiat pääsevät voitolle.” Uupunut ON TIENHAARASSA “. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 32 terveydeksi Rauhaa luonnosta SIRPA ARVOSEN toinen kirja jatkaa luonnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin yhdistämistä. Hyvää yötä – Apua univaikeuksiin, Soili Kajaste ja Juha Markkula. Mukana on harjoituksia mielen rauhoittamiseen ja testejä, joilla unihäiriöiden vakavuutta voi kartoittaa. Terve ihminen väsyy, kun kuormitus on liiallista ja liian pitkäaikaista. Se laittaa miettimään, minkä on muututtava, jotta uupumus ei uusiudu. Häneltä on julkaistu useita liikunnan, terveydenhoidon ja hyvinvoinnin aihepiiriin liittyviä kirjoja, muun muassa Metsämieli – luonnollinen menetelmä mielentaitoihin (2014). Työ on vain työtä. Väliin mahtuu paljon ravintotietoutta ja vinkkejä vireään päivään, esimerkiksi: Älä järjestä palaveria lounasaikaan, sen sijaan nauti lounas ja iltapäivällä pieni välipala. Älä murehdi niin paljon asioita, joihin et voi vaikuttaa. Kirja sisältää 55 harjoitusta, jotka parantavat fyysisen ja psyykkisen kunnon välistä yhteyttä. Pidä työpöydälläsi vettä, kasviksia ja hedelmiä – älä jemmaa laatikkoihin makeaa, napsit ne kuitenkin. Voimat ovat vähissä, joten kulkija pystyttää teltan ja leiriytyy. Metsässä tehtäviä harjoituksia on 55, ne vievät aikaa minuutista muutamaan tuntiin. Liki 300-sivuisen kirjan lopussa on lista, josta voi poimia itselleen parhaiten sopivat muistutukset, esimerkiksi: Kun stressin oireet pahenevat, hidasta vauhtia. Vireä päivä TOIMISTOTYÖTÄ tekevän ravintokirja alkaa hyvästä unesta ja päätyy armollisuuteen itseä kohtaan (on ok, kun 80 prosenttia ruoasta on terveellistä). Huolehdi mielekkäästä tekemisestä vapaa-ajalla. Kirjapaja, 2015 (uusittu painos), 210 sivua, 25 euroa. Sirpa Arvonen on espoolainen kasvatustieteiden maisteri ja pitkän linja ammattilainen liikunnanja hyvinvoinnin alalla. Syöpähoidoista toipuva Marika Kaipainen, Kotilääkäri-lehti 3/2016. SIRPA ARVONE N KOONNUT MERJA KARJALAINEN KUVA THINKSTOCKPHOTOS K AKSI VIIKKOA kesälomastani oli mennyt enemmän tai vähemmän nukkuessa. Metsämieli – Kehon ja mielen kuntosali, Sirpa Arvonen. Olin unohtanut ainakin kolme yksityisasioiden hoitoon liittyvää palaveria. Metsämielimenetelmä auttaa eri elämänvaiheiden ja terveiden elämäntapojen pohtimisessa sekä liikuntamotivaation vahvistamisessa. Mikään kodin siivoustai korjausprojekti ei edennyt, vaikka se oli ennen ollut minulle hyvää mieltä tuottavan loman mittari. Hän kerää voimia, jotta jaksaa ja osaa valita oikean tien. Tee vain omat työsi. Toimistotyöläisen ruokapäiväkirja, Reijo Laatikainen ja Henna Rannikko. Tuo kesäloma oli minulle uupumuksen tienhaara, josta psykologi ja psykoterapeutti Heli Nurmi kirjoittaa kirjassaan Työuupumuksen itsehoito (Duodecim, 2016). Katso ympärillesi ja mieti, mitkä asiat ovat hyvin. Keskity enemmän siihen, mihin voit vaikuttaa. t etukannen kuva: iStockphoto M etsä on monelle mieluinen liikuntapaikka kaikkina vuodenaikoina. Irrottaudu vaikeista asioista työssä. Metsämieli-menetelmässä luonnon, liikkumisen ja mielentaitoharjoitusten hyödyt yhdistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaksi ohjelmaksi. Talentum Pro, 2015, 271 sivua, 31 euroa. Hyvää yötä! KIRJA TARJOAA paljon faktaa unettomalle ja häntä hoitavalle. Omien vahvuuksien, ajatusten, tunteiden ja voimavarojen tunnistaminen tuo liikkumiseen uutta syvyyttä, merkitystä ja mielenkiintoa. Jos tiedät meneväsi illalliselle, syö silti päivän aikana ja vielä pieni välipala ennen töistä lähtöä – vältyt ahmimiselta. Nurmen kirja sopii herätyskelloksi väsyvälle ja tueksi toipuvalle. Rehkiminen ei ole pääosassa vaan rauhoittuminen
Tutustu miten pidät yrityksesi tärkeimmän resurssin 100?% kunnossa. Kiinnostuitko. Sairauspoissaoloja 20 % vähemmän. Lue lisää mehilainen.fi/uusisuunta. Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa yrityksen menes tyksen tiukassakin liiketoimintaympäristössä. mehilainen.fi/ uusisuunta Kokonaisvaltaisten hyvinvointipalveluiden avulla pidetään huolta henkilös tön terveydestä, jaksamisesta ja hyvinvoinnista vuoden jokaisena päivänä niin töissä kuin kotona. 100?% KUNNOSSA. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 YRITYKSEN TÄRKEIN RESURSSI
02 5501 200 info@satateras.fi Nostolaitteita isoon ja pieneen tarpeeseen kokemuksella www.satateras.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 34 Laatujukka TURVALLISUUSKOULUTUS -tietoa ja asennettaTyöturvallisuuskortit Tulityökortit Alkusammutus www.laatujukka.fi Otetta työntekoon suomalaisilla käsineillä. jokasafe.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa! www.kemia-lehti.fi Mediamyynti Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi www.tttlehti.fi NOSTOKORIT TRUKKEIHIN Meijeritie 1, 29810 Siikainen Puh. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi Kiertotalouden erikoislehti www.uusiouutiset.fi KIRJAK AUPPA ON AINA AUKI verkkokauppa.ttl.fi Tu le ja tila a! kysy ensin meiltä
Sen toimintaa hallinnoi Pohjois-Suomen Turvapuisto ry. TE K S TI JA K U V A M IN N A K O LI S TA JA 36 Turvallisuus edellä | 39 Uuden työsuojeluvaltuutetun muistilista 40 7 +1 keinoa pyrkiä parempaan | 43 Tapaturmainen kuolema | 44 Käytä oikein suojakypärää Elisa Tuhkanen ja Asko Penttilä toimivat kouluttajina Arizona Chemicalin koulutuspäivässä PohjoisSuomen turvapuistossa Oulussa. Rudus Oy perusti Euroopan ensimmäisen rakennusalan turvapuiston Espooseen vuonna 2009. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 työ/terveys/ turvallisuus TURVAPUISTOJA ON KOHTA KOLME TURVAPUISTOSSA VOI TUTUSTUA konkreettisiin vaaratilanteisiin ja harjoitella turvallisia työtapoja. Siinä on jäseninä yli 70 yritystä, yhteisöä ja oppilaitosta, jotka haluavat kehittää työturvallisuutta. Turvapuisto Pohjois-Suomi perustettiin Ouluun vuonna 2014. Kolmannen turvapuiston rakentaminen alkaa Kuopiossa tänä vuonna. Seuraavilla sivuilla lisää Arizona Chemicalin koulutus päivästä.
Mäntyöljypohjaisia tuotteita käytetään muun muassa liimoissa, maaleissa, painoväreissä, puhdistusaineissa, kosmetiikassa, tiemerkinnöissä, autonrenkaissa, kattojen vedeneristyskalvoissa ja dieseliin lisättävissä voiteluaineissa.. Turvapuiston yli 20 rastikokonaisuudella on lavastettuja, konkreettisia esimerkkejä hyvistä työskentelytavoista ja myös todellisista vahinkotapahtumista. Kattoremonttia suunnitteli moni eri toimija, joiden suunnitelmat olivat keskenään ristiriitaisia, ja tiedonkulussa eri toimijoiden välillä oli puutteita. Automatisointi on melko pitkällä, ja prosessia pystyy ajamaan pitkälti valvomosta käsin. – Työntekijät haluavat ymmärtää koko tuotteen valmistusprosessin sielunelämän, Tuhkanen sanoo. – Talon ulkopuoliset urakoitsijat tietävät jo, että meille tullessaan he eivät pääse töihin heti aamuseitsemältä. Kaikkiin kunnossapitotöihin vaaditaan kirjallinen työlupa, jonka voi myöntää tehtävään koulutettu vuoromestari. Eri asia on, jos prosessilaitteistoon tulee vika, sanoo Tuhkanen. Koulutuksen pääpaino on turvallisuudessa, mutta jaossa on myös syvempää prosessiosaamista. Tehtaalla sattui vakava onnettomuus syksyllä 2010. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes kirjasi onnettomuudesta tekemäänsä tutkimusraporttiin useita turvallisuuspuutteita: Kemikaalien vaarallisuusluokitusta ei täysin tiedostettu. Vaarana kuumat kemikaalit Mäntyöljyn tislaamisessa ja hartsin jatkojalostuksessa työntekijä voi altistua kemikaaleille periaatteessa missä tahansa työvaiheessa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 36 M äntyöljyä Oulussa jalostavan Arizona Chemicalin kaikki työntekijät osallistuvat joka vuosi kuuteen koulutuspäivään, joissa pääpaino on turvallisuudessa. – Niissä on noussut esille hyviä kehittämisehdotuksia. Globaalin perehdyttämisohjelman lisäksi kullekin työntekijälle laaditaan henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma. Erityistä huomiota kiinnitetään kunnossapitotöihin, jotka tehdään tuotantoprosessin ollessa käynnissä. Turvallisuutta syvällisesti Kaikilla Arizona Chemicalin Ouluntehtaiden 85 työntekijällä on työturvallisuuskortti. Riskit on ensin puhuttava läpi, Tuhkanen sanoo. Kunnossapitotöitä viimeisteltiin hitsaamalla, kun säiliö räjähti. Kuumaa hartsia lastataan säiliöautoihin, ja mäntyöljyn tislaamon putkissa aine kulkee jopa 350-asteisena. Riskeihin varaudutaan Onnettomuuden jälkeen korjaustöiden käytäntöjä tiukennettiin. Erikoiskemikaaleja mäntyöljystä ARIZONA CHEMICAL OY:N tuotantolaitoksella Oulussa jalostetaan biopohjaisia erikoiskemikaaleja mäntyöljystä. Vuoden 2015 korttikoulutuksissa työntekijöitä koulutettiin Pohjois-Suomen turvapuistossa. TEKSTI JA KUVAT MINNA KOLISTAJA kohtaisia suojaimia ja asbestin haittoja, sanoo Elisa Tuhkanen. – Turvapuisto on melko rakennusteollisuuspainotteinen, mutta sieltä löytyy yllättävän paljon myös kemianteollisuuteen soveltuvia rasteja. Moni kaveri on alkanut miettiä tosissaan omaa työtään. Ne havainnollistavat mukavasti teollisuuden kunnossapitoa, esimerkiksi turvalukitusta, korkealla työskentelyä, henkilöTurvallisuus edellä Oulussa sijaitseva Arizona Chemical kouluttaa työntekijöitä kuusi päivää vuodessa, muun muassa Pohjois-Suomen turvapuistossa. Turvallisuusvalvonnan vastuut olivat epäselvät. Yksi ihminen kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti. Kansainvälisen yrityksen kaikissa toimipisteissä on käytössä amerikkalaisen emoyhtiön turvallisuuskoulutusohjelma. Työturvallisuuskoulutusten suurin hyöty koituu hänen mukaansa koulutuspäivien aikana syntyneistä keskusteluista. – Koulutusta tarvitaan, sillä yhtiön oma ohjeistus on tiukempi kuin Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes edellyttää ja suomalainen lainsäädäntö määrää, sanoo Oulun Nuottasaaren tehtaalla turvallisuusja ympäristöpäällikkönä toimiva Elisa Tuhkanen . – Tehtaalla työskennellään kuumien kemikaalien kanssa. Alihankkijan huoltomiehet korjasivat tärpättisäiliötä
Jani Saarimaa, Vili Suorsa ja Eino Ervasti tarkistivat, mitkä esillä olleista nostoliinoista kelpaavat vielä nostotyöhön ja mitkä liian huonokuntoisina menevät jo hylkyyn. 2 Turvapuisto Pohjois-Suomi Oulussa on Suomen toinen työturvallisuuden koulutusrata. 1 Yhdellä turvapuiston rasteista aiheena oli nostotyön suunnittelu. 3 Turvapuiston yli parillakymmenellä rastilla on lavastettuja esimerkkejä hyvistä työskentelytavoista ja todellisista vahinkotapahtumista. 1 2 3 37 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Aihealueet > Kemikaaliturvallisuus www.pohjois-suomenturvapuisto.fi www.turvapuisto.fi Sami Tauriainen ja Risto Niskanen tunnistivat turvapuiston rastilla nostotyön työskentely-ympäristöihin liittyviä vaaroja. – Jos säiliöön täytyy korjaustai huoltotyön takia mennä sisään, työvaihe suunnitellaan ja valmistellaan huolellisesti. Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita." “. – Kun työtä tehdään ympäristössä, jossa kuumia aineita kulkee putkissa, jokainen tietää ja ymmärtää työn vaarat ja sitoutuu työturvallisuudesta annettuun ohjeistukseen. Riskinarviointia tehdään säännöllisesti ja monella tasolla. Jyväskylän Messut Oy | PL 127, 40101 Jyväskylä puh. Yhtiön aloitejärjestelmässä parhaat työturvallisuutta parantavat ehdotukset palkitaan rahapalkkioin. Esimerkiksi säiliötyö on tiukasti luvanvaraista. – Kaikki sähkölaitteet lukitaan, jotta ne eivät voi mennä vahingossa päälle. Aloitteita tulee jatkuvasti, ja niiden avulla käytännöt ovat parantuneet. Kantava ajatus on, että jokainen pääsee työvuoron päätteeksi terveenä kotiin, toteaa turvallisuusja ympäristöpäällikkö Elisa Tuhkanen. – Kukin työntekijä arvioi oman työnsä riskit vuoromestarin kanssa, miettii suojaustason ja listaa parannusehdotuksia. Koko tuotantoprosessin riskinarviointia on tehty parin vuoden ajan, osa kerrallaan. Jokaisella on vastuu Arizona Chemicalissa työntekijöitä sitoutetaan työturvallisuusajatteluun ottamalla heidät mukaan työturvallisuuden kehittämiseen. Urakoitsijan kanssa tehdään riskinarvio sekä menetelmäkuvaus, johon kaikki vaiheet kirjataan askel askeleelta. – Eräs operaattoreistamme on laatinut ohjeistuksia kunnossapitotöiden turvalliseen tekemiseen vapaa-ajallaankin ja luonut merkittäviä osioita uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmaan. – Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, toteaa Tuhkanen. Joka säiliötyölle mietitään erikseen valmiiksi pelastussuunnitelma, ja säiliötyöstä ilmoitetaan Nuottasaaren tehdasalueen omalle palokunnalle, kertoo Tuhkanen. Hän on myös nostanut kokonaan uudelle tasolle nollaenergiatilaohjelman eli käytännöt, joilla koneet ja laitteet saatetaan turvalliseen tilaan ennen kuin niitä korjataan tai huolletaan. . Säiliö tyhjennetään ja puhdistetaan huolellisesti. Ajankohtaiset turvallisuusasiat kerrotaan työntekijöille valvomossa ja taukotilassa olevien inforuutujen avulla sekä kerran kuussa pidettävissä turvavarteissa. Tuhkanen kokoustaa kerran kuukaudessa työsuojeluvaltuutettujen, kunnossapidon ja tuotannon edustajien kanssa, ja käy läpi työntekijöiden tekemät riskinarvioinnit. Urakoitsijalla täytyy olla sekä tavanomainen työlupa että säiliötyölupa. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT JYVÄSKYLÄSSÄ 7.-9.9.2016 www.jklturvallisuusmessut.fi PÄÄTUOTERYHMÄT • Palo-japelastustoimi Ensihoito/-vaste • Kiinteistöjenturvallisuus • Yhteiskunnanturvallisuus • Vartiointiala Messuttarjoaalaajankatsauksenyritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudestavastaavillesekäpalo-japelastustoimessatyöskenteleville
Uuden työsuojeluvaltuutetun muistilista KOONNUT MERJA KARJALAINEN “ K U V A T H IN K S TO C K P H O TO S 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39. 3 Tutustu työpaikkaasi ja sen tilanteeseen laajasti niin, että voit muodostaa oman mielipiteesi tarvittavista toimenpiteistä. Työturvallisuusvastuu on aina linjaorganisaatiolla. 44–45. Vinkit antoivat asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta ja erityisasiantuntija, työsuojelupäällikkö Taru Lankinen Työterveyslaitoksesta. Perehdy työpaikkasi työsuojeluun liittyviin asiakirjoihin ja toimintamalleihin. kautensa aloittanut työsuojeluvaltuutettu, Altia, Helsinki LISÄÄ AIHEESTA Lainsäädäntö: www.finlex.fi (Esim. 2 Pyydä perehdytystä työpaikkanne työsuojelutoimintaan. 9 Pidä huolta, että pääset osallistumaan työpaikan työturvallisuutta ja työterveyttä koskevaan arviointiin, seurantaan, suunnitteluun ja kehittämiseen. Keskustele aiemman valtuutetun kanssa: hänellä on arvokasta taustatietoa. 11 Saat neuvoja pulmatilanteissa työsuojeluviranomaisilta (valtakunnallinen palvelunumero 0295 016 620), ammattiliitosta tai Työturvallisuuskeskuksesta. Vuoden alussa aloittaneet työsuojeluvaltuutetut ovat päässeet tehtävissään jo hyvään alkuun. 4 Selvitä, miten työturvallisuusvastuut on jaettu työpaikallasi. Olet työntekijöiden edustaja: edustat siis heitä, et itseäsi. Pääkonttorimme muuttaa, ja se työllistää nyt. (TLL, 2015.) (TTL:n muukin kirjallisuus: verkkokauppa.ttl.fi) Työturvallisuuskeskuksen julkaisut: www.tyoturva.fi > Julkaisut Työsuojelutoimikunta – kehityksen moottori vai paperitiikeri. Kun käy kurssit heti alussa, on helppo soittaa kavereille ja kysyä, miten teillä asiat on hoidettu. 1 Hanki työsuojeluun peruskoulutus. Olette tiimi, joka vie turvallisuutta yhdessä eteenpäin. Virve Mertanen. Työsuojelutoimikunta kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa, mutta keskustelemme muutenkin ja tuomme työsuojelupäällikön kanssa asioita esille.” Mikko Korpela, tammikuussa 2. (TTL, 2016.) Työturvallisuuden perusteet. Työsuojeluvaltuutetun ja -päällikön pitää olla kuin paita ja peppu, samalla puolella. Sovi, milloin ja millaiseen koulutukseen voit osallistua. Pienen ihmisen työssäolon turvaaminen kiinnostaa edelleen, ja työsuojeluvaltuutettuna yrityksenkin asioita katsoo eri silmin. Antti Janas, Jouni Kallio luoma, Vesa Ullakonoja ja Jarno Virtanen. 8 Ole aktiivinen ja aloitteellinen rakentavaan sävyyn. Turvallisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Se antoi varmuutta. Verkostoidu! 7 Huolehdi omasta jaksamisestasi. Ota se puheeksi esimiehesi ja työsuojelupäällikön kanssa. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44 ja Työturvallisuuslaki 23.8.2008/738.) Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu: www.tyosuojelu.fi > Työsuojelu työpaikalla Työsuojelutoimikunnan startti -webinaari: www.ttl.fi > Koulutus > Turvallisempi työympäristö -koulutus Uudelle toimikaudelle -verkko-opas: www.ttk.fi > Työsuojelun yhteistoiminta > Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö > Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelun valvonta. Kävin lisäksi ensiapu ykkösen, ja tänä vuonna on aikomus mennä ensiavun jatkokurssille. Kerro suunnitelmistasi sekä tavoitteistasi työpaikkasi henkilöstölle. Mitä on tehty aikaisemmin, mitä on menossa nyt, ja mitä on suunniteltu tehtävän. TTT-lehti 3/2015, s. Hyvissä väleissä on oltava myös Security-asioista vastaavan turvallisuuspäällikön kanssa.” Jukka Lehmussaari, turvallisuuskouluttaja, Kotka ”ETTÄ ON LIIKKEELLÄ AVOIMIN MIELIN ja ottaa selvää asioista, siitä kaikki lähtee. 6 Rakenna hyvät suhteet työpaikan johtoon, muihin työsuojelutehtävissä toimiviin sekä työterveyshuoltoon. Työsuojelupäällikkö tarvitsee täyden tuen organisaatiolta ja valtuutettu työsuojelupäälliköltä. 5 Varmista, että työntekijät tietävät, kuka on työsuojeluvaltuutettu. 10 Hakeudu täydennyskoulutukseen tarvittaessa. Kerro myös, milloin ja miten olet tavoitettavissa. Jos työsuojelutehtäviin sovittu aika ei riitä, ota asia puheeksi työsuojelupäällikön ja oman esimiehesi kanssa. Tässä on vielä muutama vinkki tueksi. Kävin jo ensimmäisenä vuonna 2014 Työterveyslaitoksen työsuojelun peruskurssin. ”TÄRKEINTÄ ON MOTIVAATIO JA INNOSTUS: että kävelee silmät auki ja katselee työsuojelun silmin. Keskustele työsuojelupäällikön kanssa: hän on tärkeä yhteistyökumppanisi. Työsuojeluorganisaatio on asiantuntijaorganisaatio, joka tukee linjaorganisaatiota
Ideaa vielä jalostetaan, jotta esimerkiksi toimistohenkilökunta saisi nykyistä paremmin omaa työtään koskevia tiedotteita. Siihen kuuluu harjoitustehtävä ja -kysymyksiä sekä lopuksi tentti. Aluksi koulutettiin työnjohtoa. Tarra ilmaisee turvallisuusosaajan Skanska Oy kannustaa henkilöstöään suorittamaan työturvallisuuskursseja yrityksen verkkokoulussa. Aiheita ovat muun muassa korkealla työskentely, kaivannot, suljetut tilat ja nostotyöt. Kemppainen kertoo, että muovitaskuja tietoiskuineen kiinnitetään kaikkien toimipaikkojen kaikkiin vessoihin – jakelussa se tarkoittaa noin 320 kappaletta. – Nyt oman henkilökunnan lisäksi osa kursseista on avattu yhteistyökumppaneille, kuten aliurakoitsijoille ja tavarantoimittajille, Kiurula kertoo. Verkkokoulu avattiin vuonna 2011. – Loimme sitä varten myös turvallisuusosaajatarran, joka annetaan ahkeralle verkko-opiskelijalle ja joka tekee asian näkyväksi, kertoo turvallisuusasiantuntija Mari Kiurula . 7+1 Työ turvallisuus Hyvin toimittu! Kiitos! OSAAJA. Tiedotteet ovat kirjaimellisesti nenän edessä joko wc-eriössä tai käsipyyhetelineen kyljessä. Tiedotteissa on kerrottu myös, miten Hanasaaren voimalaitosalueen siivoojat pääsivät tuhanteen tapaturmattomaan päivään tai mitkä ovat Tapaturmaton Helen -projektissa käyttöön otetut turvallisuuden ehdottomat pelisäännöt. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 40 keinoa pyrkiä parempaan Kun työpaikalla on vallalla jatkuvan kehittämisen kulttuuri, siihen mahtuu myös pieniä tekoja: esimerkiksi turvallisuustiedotteita vessan seinillä ja huhuboksi tehdashallissa. – Idean saimme Nolla tapaturmaa -foorumin seminaarista, kertoo asiantuntija Sari Kemppainen Helenin työturvallisuuden kehittämisyksiköstä. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT SINI NIHTILÄ Pikkuvinkit jakoon Vessatiedote tavoittaa jokaisen Energia-alan yritys Helen Oy, entinen Helsingin Energia, hyödyntää turvallisuustiedottamisessaan toimipaikkojensa vessojakin. Sanomana voi olla esimerkiksi turvallisuushavaintojen tekeminen tai kännykän käyttökielto autoillessa. Yhden kurssin tekeminen kestää puoli tuntia. Sittemmin kohderyhmää laajennettiin. Verkkokoulussa on 30 työturvallisuuskurssia. Kurssisuorituksia on tähän mennessä kertynyt noin 35 000. – Palaute on ollut sekä myönteistä että kielteistä
Välimatkat ovat tehdasalueella pitkät ja keliongelmaakin tulee, kun kuljetaan ulkokautta. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Turvallisuustuokioista laajempi hyöty VR Track Oy:ssä turvallisuustuokioiden hyödyllisyys löytyi, kun niiden sisältö opittiin valitsemaan tilanteen mukaan. Mukana olivat aivan pienetkin tapaturmat, kuten ensiaputapaukset, jotka eivät johtaneet poissaoloihin. Vartin tuokioiden sisältö määräytyy kuulijakunnan, projektin ja tilanteen perusteella. NÄITÄ VINKKINSÄ KERTONEITA työpaikkoja yhdistää se, että ne kaikki kuuluvat Nolla tapaturmaa -foorumiin. Se on työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva parantaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. – Ryhmät muokkaavat turvallisuustuokiota sen mukaan, mikä on milloinkin ajankohtaista, kertoo turvallisuus-, laatuja ympäristöpäällikkö Heidi Kymäläinen . Nyt toimintamalli on omaksuttu. Niitä pidetään yli vuositavoitteiden, Kymäläinen sanoo. UPM:n turvallisuuspäällikkö Matti Jakonen on selvittänyt asiaa tarkemmin: – Olemme huomanneet, että ennakoivien turvallisuushavaintojen ja vaaratilanneilmoitusten jakautuminen tasaisesti henkilöiden kesken toimii tapaturmia vähentävänä tekijänä. Ratatyöntekijöiden turvallisuustuokiossa saatetaan käsitellä muun muassa tulevan työvaiheen sisältöä, turvallisuusriskejä ja suojaintarpeita. Aiheina voivat olla työhyvinvoinnin periaatteet, työnantajan tukema liikunta tai pelisäännöt työkavereiden huomioimisessa. Sama pätee pitkän matkan pyöräilyyn tai juoksuun: niissäkin jaksaa paremmin välitavoitteiden avulla. Todellisuudessa turvallisesti tekeminen ei juurikaan lisää työhön kuluvaa aikaa. Vertailun tulos oli: jos tiimin jäsenistä vähintään 70 prosenttia teki ilmoituksia, tiimille sattui tapaturmia selvästi vähemmän kuin jos tiimissä ilmoittajien osuus jäi alle 40 prosenitiin. Tiedot julkaistaan kuukausittain muun tiedon ohella tehtaan turvallisuuskoosteissa koko henkilöstölle. – Alkuaikoina turvallisuustuokioihin soveltuvista aiheista kyseltiin paljon. Kunnostettavat kuljettimet ovat usein taivasalla. – Jokaisen ryhmän on löydettävä sille sopiva keino ja tyyli viedä tapaturmattomuutta eteenpäin. – Viikkopalaverissa on helppo huudella, missä mennään ja mikä on tavoite, hän kertoo. – Pyrkimyksenämme on aktivoida. Tarpeet ovat erilaisia, sillä yrityksessä ratainfran suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon parissa työskentelee monia ammattiryhmiä. Viikkopalaveri aloitetaan aina turvallisuusasioilla. Ryhmät ja esimiehet ovat oivaltaneet turvallisuustuokioiden käyttötarkoituksen. Nykyään Kaukaan paperitehtaalla seurataan ilmoitusten lukumäärän lisäksi tiimien turvallisuushavaintojen ja vaaratilanteiden ilmoitusaktiivisuutta. Huoltoryhmä luottaa välitavoitteisiin Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehtaalla on massaosaston kunnossapitotyöryhmä, joka on tehnyt töitä ilman tapaturmia yli 10 vuotta. Elonsalo kiinnittää välitavoitelapun keltaisella teipillä omalle paikalleen kahvihuoneen pöytään. – Kunnianhimo nousee, eikä ryhmästä kukaan halua olla se, joka katkaisee putken. – Seuraava etappi meillä on marraskuun loppupuolella 2016, jolloin tulee täyteen 4 000 tapaturmatonta päivää, kertoo sähköasentaja ja työsuojeluasiamies Mika Elonsalo . Tavoite on, että jokainen tekee ilmoituksia havaitsemistaan asioista ja että ilmoiVaikka työt pitää tehdä tehokkaasti, aina korostetaan, että turvallisuus tulee ensin." “. Elonsalon mukaan massaosastolla työolot ovat vaativat. www.nollatapaturmaa-foorumi.fi Kaikki mukaan havainnoimaan Henkilöstön tekemien turvallisuushavaintojen ja vaaratilanneilmoitusten suuren määrän on tutkitusti todettu vähentävän tapaturmia. Vaikka työt pitää tehdä tehokkaasti, aina korostetaan, että turvallisuus tulee ensin. Siihen on päästy hyvän ryhmähengen ja välitavoitteiden avulla. Tämä ilmeni, kun Jakonen vertaili Kaukaan paperitehtaan eri tiimien turvallisuusilmoitusja tapaturmalukuja kahden vuoden ajalta. Ei kannata ajatella tavoitteita kahden vuoden päähän, vaan vuodenkin voi jakaa jaksoihin. Elonsalo sanoo, että turvallisuusasioihin tulee kiinnitettyä eri tavalla huomiota, kun juonesta saa kiinni. Tuokion nimeksi voi sopia myös ympäristötai työhyvinvointituokio. Kunnossapitoryhmässä on 4 automaatiosähköasentajaa, 3 mekaanista asentajaa ja 3 työnjohtajaa. Sisällä korjaustyöt tehdään korkealla putkien välissä. – On tehokkaampaa, että jokainen tekee edes yhden ilmoituksen kuin se, että puolet henkilöstöstä tekee 10 ilmoitusta. Kannustusta tulee myös työnjohdolta
Ideana on, että työkaverin, esimiehen tai alaisen turvallinen käyttäytyminen huomataan ja häntä kiitetään tai että tarvittaessa puututaan turvallisuuden vaarantavaan toimintaan. Ne koskevat tilanteita, joissa mitään ei ole sattunut ja joissa mahdollisuuksien mukaan henkilö omatoimisesti välittömästi korjaa huomaamansa turvallisuuspuutteen. Tästä työntekijä kiitti esimiestä ja kirjasi asian järjestelmään. Onko ilmapiiri muuttunut ja tiedonkulku parantunut, vai vähentääkö laatikon olemassaolo jo itsessään huhuja. Tänä vuonna Imatran tehtailla teemaksi on nostettu turvalliseen käyttäytymiseen liittyvät havainnot. Myös positiivisiin turvallisuushavaintoihin rohkaistaan. Toimitusjohtaja julkistaa voittajat, ja ylimmän johdon edustaja käy henkilökohtaisesti palkitsemassa Paras parantaja -arvonimen saaneen yksikön. Lisäksi tavanomaisia turvallisuusilmoituksia ja läheltä piti -ilmoituksia tehdään edelleen. Sillä osoitetaan johdonkin sitoutumista turvallisuuteen. Nykyään kysymyksiä tulee paljon vähemmän kuin aluksi. – Kukin asia käydään läpi, ja tieto oikaistaan tai varmistetaan, kertoo työnjohtaja ja toimihenkilöiden varatyösuojeluvaltuutettu Olli Isomäki . – Palkitsemiset ovat konsernissa iso tapahtuma. Paras parantaja (Best Improver) -palkinto jaetaan myös vuosittain tunnustuksena merkittävästä kehityksestä turvallisuudessa sekä turvallisuuteen liittyvissä toiminnoissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 42 tukset käsitellään asiallisesti sekä sovitut korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Yksiköissä ei saa olla sattunut vakavia tapaturmia ja yksikön turvallisuustulosten on oltava parempia kuin UPM:n tai kyseisen liiketoiminnan keskiarvon. Kukin kirjaa havaintonsa yhtiön turvallisuusjärjestelmään, josta pystytään seuraamaan, millaisia havaintoja on tehty. Periaatteisiin kuuluu myös se, että jokainen korjaa itse heti ne puutteet, jotka pystyy. Yksiköissä ei saa olla sattunut vakavia tapaturmia. Jokainen liiketoiminta-alue valitsee kriteerit täyttävistä yksiköistä parhaan parantajan. Isomäen mukaan varsinkin alussa kuulopuheita kulki muun muassa henkilöstöasioista. Etenkin ennakoivia turvallisuushavaintoja halutaan lisätä. Klubiin pääsevät tuotantoyksiköt, jotka alittavat UPM:n asettaman tapaturmataajuustavoitteen. Vuonna 2015 klubissa oli 21 tuotantoyksikköä tai organisaatiota eri puolilta maailmaa. – Turvalliseen käyttäytymiseen pyritään tässä myönteisen kautta. Vuoden 2016 parin ensimmäisen kuukauden aikana jo puolet turvallisuushavainnoista käsitteli positiivista käyttäytymistä, kertoo työturvallisuuspäällikkö Esko Paananen . Miten teillä vietetään työturvallisuuspäivää. Lähiesimiehet ottavat laatikkoon jätetyt huhut käsittelyyn viikkotai osastopalavereissa. . Kuulopuheet huhuboksiin Konecranesin Hämeenlinnan vaihdetehtaan hallissa olevaan postilaatikkoon voi pudottaa nimettömänä lapun, johon on kirjoittanut kuulemansa huhun. Tuore esimerkki: Esimies sekä muutamat työntekijät ja vieraat liikkuivat ryhmänä tehdasalueella. – Viime lappu koski palkka-asioita. – Yksi palkintoluokka on edelläkävijöiden klubi (Frontrunner Club), jonka jäsenyys myönnetään erinomaisesta yleisestä työturvallisuustasosta ja UPM:n tavoitetason saavuttamisesta, kertoo UPM:n turvallisuuspäällikkö Matti Jakonen . Kansainvälisen työjärjestön ILO:n organisoima työturvallisuuspäivä on jälleen 28. Liiketoimintojen omista voittajista valitaan kolme finalistia, ja johdon valitsema voittaja saa UPM parhaan parantajan arvonimen. – Kun jokainen on mukana turvallisuustyössä, turvallisuuden näkyvyys ja turvallisuuteen sitoutuminen paranevat. Samalla välitetään aidosti myös työkavereiden turvallisuudesta, Jakonen toteaa. Kiitos: hyvin toimittu! Stora Ensolla turvallisuushavaintojen tekeminen aloitettiin vuonna 2012. UPM juhlistaa työturvallisuuspäivää ja turvallisuusviikkoa jakamalla turvallisuuspalkinnot. Nykyään kysymyksiä tulee paljon vähemmän kuin aluksi." “. – Toistaiseksi ilmoituksia on tullut eniten esimiehiltä, jotka kyllä itsekin ovat saaneet palautetta turvallisesta toiminnasta. Huhuboksin idea tuli työntekijöiltä henkilöstötyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Käytävälle oli päässyt lunta liukastuttamaan kulkutietä, joten esimies otti harjan ja lakaisi 20 metrin matkan, ja porukka jatkoi matkaansa vasta sitten. huhtikuuta
Päältä ajettavat pienkoneet ovat yleistyneet nopeasti. Renkaanjälkien päätepiste 1 Poliisin ottama kuva kuormaajasta. Pienkuormaajan renkaanjäljet päättyivät painaumiin, ja pyöröpaali oli vierinyt rinnettä alas. On todennäköistä, että pienkuormaajan etupää pyörähti äkkipysähdyksen seurauksena yläkautta ympäri, kun kuormaaja peruutti traktorin takarenkaiden jättämiin painaumiin. Kypärä saattaa mahdollistaa hengityksen, vaikka kaatuneen koneen painoa tulee pään tai kaulan päälle. Ne ovat monikäyttöisiä ja helposti siirrettäviä, ja niitä voi käyttää pienissäkin tiloissa. Kuljettaja ei tiettävästi käyttänyt kypärää. Hän ei päässyt pois puristuksista eikä pystynyt hälyttämään apua. Se oli päältä ajettava pienkone, jossa ei ollut turvakaarta eikä kuljettajan turvavyötä. Työhön on valittava esimerkiksi sellainen kone, jossa on turvavyö sekä ohjaamo tai turvakaari. Ei ole tarkasti tiedossa, missä vaiheessa heinäpaali oli irronnut haarukasta. kiksi kuorman kokoa, painoa, sijaintia ja kiinnitystä. Päällystämättömässä luiskassa oli pehmeä kohta, jossa oli kaksi traktorin takarenkaiden painaumaa. MAATALOUSTYÖNTEKIJÄ oli tuomassa suurta pyöröpaalia varastosta. Kuormatun pienkoneen ajonopeus on pidettävä niin alhaisena, että esimerkiksi äkkipysähdys ei kaada konetta. 1. Päältä ajettavien pienkoneiden renkaat ovat lähellä toisiaan ja painopiste on korkealla ajon aikana. Käyttökoulutus ja hallinnan opettelu on aloitettava helpoissa olosuhteissa kiireettömästi. Koneen paino tukahdutti hänen hengityksensä. Tapaturman Miten vastaava estetään. . Kuljettaja oli tietoinen kaatumavaarasta. 2 Lähikuva kulkureitillä olleesta traktorin renkaan jättämästä painaumasta, jonka kohdalle pienkuormaajan renkaanjäljet päättyivät. Kuormaaja tapaturman jälkeen Päältä ajettavan pienkoneen käyttöä kaltevalla pinnalla tulee välttää. Maatilan omistaja oli kertonut koneen kaatuneen aiemmin useita kertoja, kun sillä oli kuljetettu paalia haarukka yläasennossa. Pienkuormaaja oli 15–20 vuotta vanha hydrauliikkakone, jossa oli nivelöity runko. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 tapaturmainen kuolema Maataloustyöntekijä puristui pienkuormaajan alle Pienkuormaaja pyörähti peruutettaessa yläkautta ympäri, kun työntekijä oli tuomassa heinäpaalia maatilan varastosta. Parikymmentä senttimetriä syvät painaumat olivat lähes poikittain pienkuormaajan kulkusuuntaan nähden. Siksi ne kaatuvat helposti kaltevalla alustalla. Työnantaja arvioi vaarat ja antaa ohjeet kypärän käytöstä. Kuormaajan penkki on irrotettu tapaturman jälkeen, jotta kuormaaja voitiin nostaa pystyyn. Lisäksi ne keventävät ja tehostavat työtä huomattavasti, ja niillä pääsee sellaisiinkin työkohteisiin, joihin isoilla koneilla ei pääse. Mönkijän kuljettajan on käytettävä suojakypärää. Kuljettajien on tutustuttava valmistajien ohjeisiin ja noudatettava niitä. Hän peruutti pienkuormaajalla ajoluiskaa pitkin alas. Päältä ajettaviin ruohonleikkureihin voidaan asentaa anturi, joka hälyttää tur vallisen kaltevuuden ylittyessä. Kuormaamisessa on otettava huomioon valmistajan antamat ohjeet ja varoitukset, jotka koskevat esimer. Pienkoneiden käyttö ja siirrot on suunniteltava ja koneiden soveltuvuus työhön ja olosuhteisiin on varmistettava. Kuljettaja jäi noin 700 kiloa painaneen pienkuormaajan alle. 2. Kuljettaja työskenteli yksin, eikä tapaturmalla ollut silminnäkijöitä. info jälkeen pienkuormaajan keula oli alarinnettä kohti ja haarukka oli alhaalla. TEKSTI TIMO LUHTANEN | KUVAT TVK Selostus on toimitettu Tapaturmakeskuksen (TVK) yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Raportit osoitteessa: totti.tvk.fi Kuljettajan on ymmärrettävä päältä ajettavan koneen kaatumisvaara, teematutkinta (TOT 4/12)
Kiipeilykypäristä tuttu nelipistekiinnitys on yleistynyt viime vuosina. Kypärän kuntoa voi testata vääntämällä sitä kaksin käsin: mahdollinen ritinä paljastaa muovin vanhenemisen. Käytä oikein Meyerin Turun-telakalla kypärämallin valinnassa painaa esimerkiksi se, että sisäosan niskasanka tulee riittävän alas. Hän toimii lisäksi Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton STYL ry:n hallituksessa. Toissijaisesti se suojaa myös iskuilta, puristumiselta, lämpösäteilyltä ja sulan metallin roiskeilta. Telakan suojainasiantuntija Juha-Matti Salminen kertoo, että telakan suojainkoulutuksessa painotetaan erityisesti kypärän kulumisen seurantaa ja vaihdon tärkeyttä. Läpäisynkestävyys testataan pudottamalla kolmekiloinen 60 asteen kartio metrin korkeudelta kypärän yläosaan – läpi se ei saa painua. Jos kypärään kohdistuu kova isku, se pitää vaihtaa uuteen, vaikka muoviin ei olisi jäänyt mitään jälkeä. Ruotsissa leukahihnan käyttö on pakollista mutta Suomessa ei. Teollisuuskypärän iskunvaimennus testataan pudottamalla viiden kilon paino metrin korkeudelta kypärän yläosaan. Silloin työpaikka voi määrätä käytön pakolliseksi. Ainakin telakka-, satama-, kaivos-, valimo-, metsä-, huolto-, pylväsja mastotyöt sekä palontorjuntatyöt edellyttävät kypärän käyttöä. Näin kypärä pysyy hyvin päässä ja sen voi helposti säätää itselle sopivaksi.. Hankittaessa kypärää siinä on oltava leukahihna tai sen kiinnityspisteet. Meillä monet työpaikat kuitenkin edellyttävät, että leukahihnaa käytetään, ja esimerkiksi Rakennusteollisuus RT ry suosittelee sitä jäsenyrityksilleen. Myös halkeamat ja värimuutokset kertovat vaihtotarpeesta. Vain rakennustyömaiden suojakypäräpakko on mainittu säädöksissä (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009), mutta riskinarvioinnin perusteella kypärä tarvitaan monissa muissakin töissä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 44 suojakypärää 1) Leukahihna lisää turvaa TEOLLISUUSKYPÄRÄ SUOJAA PÄÄLAKEA pääasiassa putoavilta työkaluilta ja muilta esineiltä. 2) Tarkista ja vaihda riittävän usein MEYERIN TURUN-TELAKALLA kypärän käyttö on pakollista. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVA MEYER TURKU OY – Leukahihna varmistaa, että kypärä pysyy paikoillaan myös kaatumisissa ja putoamisissa, sanoo Multisafen suojainmyyjä Mikko Reunanen . Tavallinen leukahihnan kiinnitystapa on kaksipisteinen eli v:n mallinen
Sisäosatkin vaimentavat iskua, joten myös hihnaston ja pääpannan kunto on tarkistettava säännöllisesti ja ne on tarvittaessa vaihdettava. www.jalas.com?|. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Joissakin kypärissä on uv-ilmaisin, joka väriä muuttaessaan kertoo, että kypärä on vaihdettava uuteen. Samasta syystä kuoren ja hihnaston väliin ei saa tunkea lämmittävää materiaalia tai muuta ylimääräistä. 4) Kolhupäähine ei ole suojakypärä KOLHUPÄÄHINE SUOJAA PÄÄTÄ, kun työskennellään ahtaissa tiloissa. Kypärä kannattaa säilyttää sisätiloissa tasaisessa huoneenlämmössä suojassa auringonvalolta ja kemikaalihöyryiltä. Lisätietoja. Kiipeilykengän pito. – Sopivuus on oleellista. Muovia kuluttavat kolhut, auringon ultraviolettisäteily, kosteus, pakkanen ja esimerkiksi liuottimet. Kypärän kuoressa pitää näkyä valmistusajankohta, jotta vanhenemista voi arvioida. Jos kypärä on kuulonsuojaimiin nähden liian leveä, kuulonsuojain ei tiivisty kunnolla, havainnollistaa Mikko Reunanen. Ilman valmistajan lupaa kypärän pintaan ei saa liimata mitään, sillä se voi haurastuttaa kuorta ja vähentää kimmoisuutta. info@ejendals.fi | www.ejendals.com tHe next steP, always. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. Kypärän käyttöikä tulee mainita käyttöohjeissa. 3) Varmista lisävarusteiden yhteensopivuus KYPÄRÄN KUOREEN KIINNITETTÄVIEN lisävarusteiden, kuten kuulonja silmiensuojaimien, on oltava kypäränvalmistajan hyväksymää mallia. Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Hirvonen korostaa, että joustavuus on suojaavuuden kannalta tärkeä ominaisuus. JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Vahvoja pesuaineita muovi ei kestä. Lisävarusteet myös testataan kypärän kanssa. . www.youtube.com/jalasfootwear Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Esimerkiksi kuulonsuojainvalmistajat ilmoittavat kypärämallit, joiden kanssa niiden suojaimet on testattu
Usein saan määräyksen vikakeikalle jo autoon. Kiinteistötekniikan parissa olen yhä. Hyvää on myös se, että työt pystyy jättämään työmaalle, ne eivät seuraa kotiin. Teen pääasiassa sähkötöitä, useimmiten yksin. Esimiestehtäviin minulla ei ole hinkua. Työpäivä alkaa kello 7.30 mutta ei välttämättä sellaisena, jollaiseksi se edellispäivänä on suunniteltu. Kaipaan työltäni vaihtelevuutta, ja sitä olen saanut. Caverionin Hämeenlinnan-yksikössä jokainen huoltoasentaja on pitkälti oman työnsä johtaja. Vaimokin oli haaveillut eläimistä. Toivottu piirre työntekijässä on itsenäinen vastuunotto. Kello pärähtää arkiaamuna ennen kuutta. TEKSTI MINNA KOLISTAJA | KUVAT SEPPO KULPAKON OMA ALBUMI 7.30 5.40 13.00 työssä ja vapaalla | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 46 1. Seitsemän aikaan lähden ajelemaan töihin. Kananmunien ja lihan osalta olemme olleet omavaraisia jo monta vuotta. Ensimmäinen työpaikkani oli 1990-luvulla kunnossapitoasentajana Nokian kaapelija tukiasematehtaalla. Minusta ei olisi liukuhihnatyöhön. Antoisinta on saada laitteessa ollut mystinen vika korjatuksi ja asiakas tyytyväiseksi. Määrittelemme aikataulun aika itsenäisesti, ja moni asiakaskontakti tulee suoraa meille asentajille, ei ”konttorin kautta”. Esimerkiksi suurtalouskeittiössä hommat saattavat seiGeokätköt odottavat löytäjäänsä Työssä Vapaalla soa uunin rikkoonnuttua tai kauppakeskuksessa reistailee jäähdytyslaite. Työpaikkaohjaajana kohtaan myös ammattiin opiskelevia. Laadusta pidetään kiinni: tehdään kerralla ja kunnolla, ei hutaisten. Olen täysin tyytyväinen työnkuvaani. Huollan, korjaan ja asennan lämmitys-, jäähdytysja ilmanvaihtolaitteita. Pistän kahvin tippumaan, nappaan kaksi koiraamme ja lähden ulos. Joskus parina saattaa olla putkitai kylmämies. Harraste-eläimiä pidän omaksi iloksi. Kun meille tulee uusi asentaja, opastan hänet firman tavoille. Otimme aluksi kaksi uuhta, seuraavana kesänä kaksi pässiä ja lisäksi kanoja. Ihmiset ovat kiitelleet, kun pitkästä aikaa on saatu maaseudun ääniä Lepaan kylälle. On työtehtävä vähäpätöinen tai suuri, jokainen on vastuussa työnsä jäljestä. Ennen töihin lähtöä menee 15–20 minuuttia navetassa: käyn ruokkimassa 12 lammasta ja kanat. En kykenisi ruuvaamaan kahdeksaa ruuvia yhteen levyyn ja toistamaan sitä päivästä toiseen. Opastan lisäksi harjoittelijoita, työssä oppijoita ja kesätyöntekijöitä. Lapsena minulla oli kanoja ja kesälampaita. Minulla on työpaikkaohjaajan koulutus. Asiakkaina on esimerkiksi kauppakeskuksia, sairaaloita ja teollisuuslaitoksia
Kun vaimon kanssa aloitimme sen vuonna 2009, geokätköjä oli nykyistä vähemmän mutta ne olivat hienompia. Niin kutsutun mysteerikätkön koordinaatit selvitetään ratkaisemalla sudoku, arvoitus tai salakirjoitus. Aloitin juuri Hämeenlinnan paikallistoimikunnan puheenjohtajana. Suomen vanhin kätkö on säilynyt kivenkolossa 15 vuotta. Muutoin geokätköilyn etiketti voi jäädä avautumatta. Saan myös itse paljon voidessani jakaa osaamistani. Mietitään, keitä tarvitaan ja minne. Etsimme kätköjä usein arki-iltaisin. VAPAA-AJALLAAN hän muun muassa etsii kätköjä GPS-satelliittipaikannuksen avulla eli geokätköilee. Vapepa järjestää esimerkiksi majoituksen, ruokaa ja vaatteet tulipalossa kotinsa menettäneelle perheelle. Samalla käydään puhelimessa työkavereiden kanssa muutenkin läpi päivän tapahtumia. Harrastuksen aloittamista miettiville vinkkaan: tutustu lajiin sitä jo harrastaneen kanssa. Sen jälkeen on tehty vähän turhankin paljon kätköjä tyyliin filmipurkki sillankaiteessa. Saatamme ajaa vaikka vajaan tunnin matkan Valkeakoskelle niiden perässä. Ensihuoltotehtäviä on yhä enemmän. Viimeiseksi suunnitellaan seuraavan aamun työt. Luen päivän uutisia netistä ja mahdollisesti suunnittelen kätköilyretkeä tai ratkon mysteerejä. Tavanomaisia tehtäviä ovat muistisairaiden marjastajien tai kotoaan muuten kadonneiden etsinnät. RAKKAUS KULJETTI Taivalkoskella varttuneen ja Oulussa työelämän aloittaneen miehen 11 vuotta sitten Hattulaan, Hämeenlinnan kupeeseen. Opaskoiratoiminnassa olen peesari: autan näkövammaista silloin, kun hän kouluttaa koiralleen kulkureittejä. Työpäivä päättyy kello 16. 38-VUOTIAS Kulpakko asuu kahdestaan puolisonsa kanssa, neljä ”lapsipuolta” ovat jo muuttaneet pois kotoa. Tekninen huolto ja kunnossapito ovat olleet Kulpakon alaa yli 17 vuotta. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 Ammattiin opiskellaan nykyisin pitkälti työssä, ja meilläkin on tiedostettu, että opastamiseen kannattaa satsata. Geokätköily on minulle syy lähteä liikkumaan. Jos ei nähdä, ainakin soitellaan. Puoli yhdentoista maissa korva osuu tyynyyn, ja melkein samanaikaisesti tulee yleensä unikin. Kätkö pitää aina yrittää etsiä niin, ettei sen sijainti paljastu ulkopuolisille. Yhteinen ruokatai kahvitauko ei useinkaan onnistu. 20.00 22.30 15.30 18.00 Seppo Kulpakko TYÖSKENTELEE huoltoasentajana Caverion Suomi Oy:ssä. 2 3 1 Lampaat ja kanat ovat Kulpakon kotieläimiä. Siten saamme aikanaan paremmin täytettyä eläkkeelle jäävien paikat ihmisillä, jotka ovat jo tottuneet talon tavoille. Käytän koirat iltapissalla. Päivä voi olla rikkonainen, mutta ainakin tämä yksi lyhyt sosiaalisen kanssakäymisen hetki on tarpeen. Kätköt olivat näkemisen arvoisia luontokohteita, sodanaikaisten tukikohtien jäänteitä tai vaikka vanhoja kultakaivoksia. Muutoin kätkö voi jäädä lyhytikäiseksi. Vapaaehtoista pelastuspalvelua (Vapepa) olen harrastanut kymmenkunta vuotta. Nollaus päivän päätteeksi on tarpeen jokaiselle. Kummassakin harrastuksessa palkitsee se, että autettavana on ihminen. Paikkoihin liittyi usein jokin tarina. 3 Vapepassa oppii muun muassa alkusammutusta.. Illalla kahdeksan jälkeen hoidan taas lampaat ja kanat. 2 Tässä Seppo Kulpakko tekee omaa geokätköä Hattulassa
Kirja on helppolukuinen, se ei pelottele, ei saarnaa. JOS DIGITAALISUUS tuntuu (vasta) kolkuttelevan yrityksen ovelle, Mika Ruokosen Biteistä bisnestä auttaa alkuun. Kirja Dialoginen johtaminen tiputtelee varsin lohduttomia lukuja: työntekijöistä vain 49 prosenttia kokee, että heidän ideoitaan hyödynnetään työn kehittämisessä, 39 prosenttia pitää työpaikan kokousilmapiiriä osallistavana, 44 prosenttia on osallistunut työpaikan päämäärien laatimiseen, 54 prosenttia kokee tiedonkulun avoimeksi… Paljon on vielä tehtävää, jotta avoin, osallistava, hierarkioita kumartamaton, luova ja yhdessä oppiva kulttuuri tavoittaa meidät kaikki! Dialoginen johtaminen – Avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen, Sirpa Syvänen, Kati Tikkamäki, Kaija Loppela, Sari Tappura, Antti Kasvio ja Timo Toikko. KOONNUT MERJA KARJALAINEN Työterveyshuollon tueksi vuodesta alkaen oltava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä. Asiakkaan ääni antaa suun nan. Laatuavain-opas auttaa yksikkökohtaisen laatujärjestelmän luomisessa. Riittää, että selviydyt riittävän hyvin siitä, mistä sinun on selviydyttävä.” Itseään voi altistaa, taitojaan kehittää, uskaltamista harjoitella, myös Tiirikaisen kirjan avulla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 48 lukuvinkit UJO JA SILTI ROHKEA UJOUTTA EI TARVITSE HÄVETÄ , ei edes peittää. (TTT-lehdessä 6/2015 käsiteltiin Lea nia työturvallisuuden kehittä misen apuna.) Lean asiantuntijatyön johtamisessa, Sari Torkkola. Tampere University Press, 2015, 316 sivua, 45 euroa. LEANIA ASIANTUNTIJATYÖHÖNKIN LEAN-AJATTELU tulee vastaan monelta suunnalta, ja mikäpä siinä, erinomaisia periaatteita: jatkuva parantaminen, kaikkien osallistuminen, häiriöttömyys, joustavuus, sujuvuus, keskittyminen olennaiseen. Biteistä bisnestä – Digitaalisen liiketoiminnan käsikirja, Mika Ruokonen. Laatuavain, toimittaneet Timo Leino, Maire Laaksonen ja Owe Österbacka. Työterveyslaitos, 2016, 61 sivua, 33 euroa. Yleisen työterveyshuollon periaatteiden lisäksi se muistuttaa maataloustyöhön liittyvistä erityisistä sairastumisja tapaturmariskeistä. Atena, 2016, 262 sivua, 31 euroa. Tärkeintä on, että ei jää ”so si aalisen epämukavuuden” vangiksi. Maatalousalan hyvä työterveyshuoltokäytäntö, Birgitta Kinnunen, Jalmari Heikkonen, Eljas Kotilainen, Jukka Mäittälä ja Anne Torpström. Päätökset tehdään tosiasioiden pohjalta. Oppimi nen on tärkeämpää kuin suorittami nen. Sari Torkkola kirjaa Lean asiantuntijatyön johtamisessa -teoksessaan periaatteet näin: Virtaus on päämäärä. Talentum Pro, 2015, 273 sivua, 53,60 euroa. 2 ASETUS hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä edellyttää, että jokaisessa työterveysyksikössä on tästä LISÄÄ DIALOGIA, KIITOS DIALOGISUUS voidaan määritellä näin: puhu suoraan, kuuntele, kunnioita ja odota eli malta perustella ja tavoitella yhteistä ymmärrystä. M A A T A L O U S A L A N HY VÄ TYÖTERVEYS H UO LTO K ÄY TÄ NTÖ BIRGITTA KINNUNEN JALMARI HEIKKONEN ELJAS KOTIL AINEN JUKK A MÄITTÄL Ä ANNE TORPSTRÖM. Docendo, 2016, 237 sivua, 31,90 euroa. Se on nimensä mukaisesti käsikirja: miten digitaalisuus muutetaan euroiksi, palvelukokemukseksi ja tuotekehitykseksi sekä miten digiosaajia johdetaan. Ihmisten kunnioittaminen on lähtökohta. 1 MAATALOUSALAN hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas on uusittu vastaamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Kati Tiirikaisen Ujon urakirjassa todetaan: ”Sinun ei tarvitse uskaltaa selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista jokaisessa eri maanosassa. JOKO DIGI ON TOTTA TEILLÄ. Työterveyslaitos, 2016, 125 sivua, 27 euroa. Ujon urakirja – Keinoja työelämä sosiaalisiin tilanteisiin, Kati Tiirikainen. Lukija voi miettiä, missä vaiheessa yrityksen ja työpaikan digitalisaatio on ja voisi olla
Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Kehitysvuoropuhelulla kohti uutta 11.12.5.2016 Helsinki Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen hallintaan työpaikalla 26.5.2016 Helsinki Pomohautomo 20.9. Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja palautetta antaneiden kesken arvomme Smartum-kulttuurija liikuntaseteleitä, jotka käyvät yli 8 000 harrastepaikkaan ympäri Suomen. – 11.5.2016 Tampere Toimintaohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen 19.4.2016 Helsinki, 11.5.2016 Oulu POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Parempi työyhteisö Terveempi työntekijä Turvallisempi työympäristö K iin no st av in ju tt u TT Tle hd es sä 2/ 20 16 ol i: P er us te lu ni : M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te P os ti nu m er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a TT Tle hd es tä . Arvomme kaksi palkintoa.. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. 030 4741 Hommat muutoksessa, mielekkyys hukassa. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 3 V as ta us lä he ty s V as ta an ot ta ja m ak sa a po st im ak su n äänestä parasta Mikä juttu jäi mieleen. – 8.6.2016 Helsinki Työsuojeluvaltuutetun perustieto 9. – 19.12.2016 Helsinki Työterveysneuvottelu 20.4.2016 Kuopio, 7.10.2016 Helsinki, 8.11.2016 Oulu Ammatti-ihotaudit 3.5.2016 Helsinki Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 24.5.2016 Oulu, 1.6.2016 Helsinki, 27.10.2016 Tampere Ohjauksen keinoin työkykyä ja terveyttä 19.5.2016 Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 25.4. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. – 7.10.2016 Tampere Työsuojelupäällikön perustieto 9. Yhden palkinnon arvo on 50 euroa, ja se sisältää 10 Smartum-seteliä. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 11.5.2016 Tampere, 6. Halutessasi voit perustella valintasi
Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2016 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. (Laskutusväli 12 kk). Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot iO Kustantajapalvelut Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa minuun yhteyttä. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. TH IN K ST O C K P H O TO S. Sc an st oc kp ho to TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 50 Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Lehden saa vain tilaamalla. Voit tilata myös osoitteessa: www.tttlehti.fi ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” TTT-lehden lukijatutkimus kevät 2014, vastaajia 762
AIHEESTA TÄSSÄ NUMEROSSA, S. On lukija tutkimuksen aika: OSALLISTU JA VAIKUTA! TYÖ TERVEYS NURKAT siisteiksi! TURVALLISUUS Vertais, ryhmä, käänteis vai pari mentorointia. Pomo välittää, PORUKKA HUOLEHTII Lomalle – ja aivot narikkaan. 20.. 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 Ensi numerossa T T T-lehti 3/2016 ilmestyy 17.5
• Erittäin kestävä huurtumisenestopinnoite • Linssivärit: kirkas, keltainen ja harmaa • Saatavana myös naamiomallisena suojalasina Tuote on CE-merkitty ja se täyttää EN 166:2001 Kja N-merkintöjen vaatimukset.. Huurtumisenestoteknologia. Pinnoite, jolla näet selvästi, pidempään. 3M TM Scotchgard TM huurtumisenestopinnoite on tarkoitettu työskentelyyn haastavissa olosuhteissa