Työ, terveys, turvallisuus 2/2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KUN TILAAJA VAATII, urakoitsijan työ turvallisuus kohenee Uuteen ammattiin viisikymppisenä Kähmintää ja roisia puheita SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ SATUTTAA. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 2/2017 | 15 € www.tttlehti.fi TYÖSUOJELUVALTUUTETTU JA PÄÄLLIKKÖ: Oiva aisapari LUKIJAN KIRJE: MIKSI TYÖN ILO SÄRKYY
Katri Rauanjoen omat kokemukset seksuaalisesta häirinnästä päätyivät hänen romaaniinsa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 2 SISÄLLYS 2/2017 5 Päätoimittajalta 8 Monitilatoimisto vaatii totuttelua Miten minimoidaan stressin aiheet uusissa tiloissa. 38 26 Turvallisuuskoordinaattori työmaakierroksella: Rejlers Finlandin projekti-insinööri Taneli Vihanto tarkasti Carunan maakaapelointityömaan. Monissa ammateissa voi altistua säteilylle 47 Ajassa: turvallisuus 48 Tapaturmainen kuolema Maansortuma surmasi viemäritöissä 49 Tilauskortti 50 Vapaalla Virpi Siira purkaa virkkaamalla työpäivän stressin 51 Ensi numerossa MARJU VROMANIN JA PETTERI POKKISEN KUVASI KANTEEN PEKKA LEINO. 10 Terveyden ja työkyvyn säilyttävä kaikissa töissä Työterveyslaitos otti kantaa työaikalain uudistukseen 11 Kun työn ilo särkyy KANNESSA 13 Lukijoilta Työ 16 Uuteen ammattiin viisi kymppisenä: "Paras aika on edessä" KANNESSA Esa Nurmelan kuudes ammatti on aluillaan 19 Ajassa: työ 20 Työyhteisötaidot muutoksessa – alaisesta oman itsensä pomoksi Millainen on oman aikamme hyvä työntekijä. Tamro kokeili koulutusta ajanja mielenhallintaan Turvallisuus 36 Aisapari KANNESSA Työsuojeluvaltuutetun ja päällikön yhteistyötä raumalaisittain 38 Tavoitteena nolla tapaturmaa myös urakoitsijoille KANNESSA Caruna vaatii työturvallisuutta alihankkijoiltaankin K U V A R E JL E R S FI N LA N D O Y K U V A A T E N A K U ST A N N U S O Y Uusi sarja! 42 Tehoosaston hoitaja: huolellisesti tartuntoja vastaan Teho-osastolla tarvitaan monipuolisia varotoimia 44 Säteilyä töissä. Stressaako monitilatoimisto. TUTKIJA ANNU HAAPAKANKAAN VASTAUKSET SIVULTA 7 ALKAEN.. 22 Hyveistä syntyy hyvää työtä Hoas kehittää toimintaansa hyveiden kautta Terveys 26 Näpit irti, suu poikki! KANNESSA Seksuaalinen häirintä satuttaa 29 Ajassa: terveys 30 Toisiko mindfulness mielenrauhaa töihin
Missä tahansa. Tutustu sarjaan osoitteessa www.. Uuden kestävän mallin, näkyvillä olevien tuotteiden ja selkeiden kuvallisten ohjeiden ansiosta jokainen osaa antaa ensiapua. rstaid.cederroth.com/. Patentoitu laastariautomaatti Uudet Cederroth First Aid Kits -pakit ovat innovatiivisimmat ensiapupakkimme. Uutuus! Tuotteet, joilla jokainen osaa antaa ensiapua.
Lue lisää mehilainen.fi/uusisuunta UNIVAJE ON VAJE MYÖS TULOKSESSA. Paras teho syntyy kun työ, lepo ja vapaa-aika ovat 100 % tasapainossa.. Pidä yrityksesi tärkein resurssi 100?% kunnossa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 4 Hyvässä kunnossa, parempi tulos. Kiinnostuitko: mehilainen.fi/ uusisuunta TYÖELÄMÄPALVELUT Kokonaisvaltaisten työterveysja hyvinvointipalveluiden avulla pidetään huolta henkilöstön terveydestä ja jaksamisesta vuoden jokaisena päivänä niin töissä kuin vapaa-ajalla. Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa yrityksen menestyksen tiukassakin liiketoimintaympäristössä
2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 PÄÄTOIMITTAJALTA Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Vuosien vieriessä olen monta kertaa ajatellut viivasuuta ymmärtävästi. Myös ympäris tön tilan ja aineellisen elintason kehitys näyttää pessimisteille synkältä. Kun töissä luottamus murtuu, mitkä ovat vaihto ehdot. Voiko luottamus rakentua uudestaan. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Luottamus: työyhteisö auttaa. HUOLI LUOTTAMUKSEN MURENEMISESTA kuuluu myös tuoreen Nuoriso barometrin tulkinnoissa. Luottamuksensa menettäneissä on enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia ja poikkeuksellisen paljon maa hanmuuttajataustaisia. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Työ Terveys Turvallisuus lehden arvot 22.3.2017 Viivasuorien suiden maa. Tai irtisanoutuminen, jotta ei kyynistyisi. Voimme kaikki sitä paremmin, mitä vähemmän ympärillämme on välin pitämättömyyttä, vihaa, epäluuloa, epätasaarvoa, ilkeitä puheita ja törkeitä tekoja. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Olin urani alussa ja matkalla parantamaan maailmaa. Toisiin ihmisiin kyynisesti suhtau tuvat nuoret eivät usko Suomen olevan vastaisuudessa nykyistä tasaarvoisem pi ja turvallisempi maa. Vai onko edessä kyynis ty minen. Kun viisi kymppisten viivasuoria suita on ehkä jopa saatu kääntymään kohti korvia, osa nuoristamme kulkee varjojen maassa. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. ”Nuoret seuraavat aikaansa ja rea goivat yhteiskunnan ongelmiin”, kom mentoi Nuorisobarometrin tuloksia Val tion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Hilkka Kemppi. Koke nut työkaveri tiesi jo, että vääryys ei pois tu maailmasta ja ihmiset osaavat olla vä linpitämättömiä ja katalia. MITEN TÄSSÄ NÄIN KÄVI. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Myön teisesti Suomen tulevaisuuteen suhtau tuu (vain) 55 prosenttia vastanneista. Omakin hymyni on hyytynyt monesti – vaikka joskus töissä ennustettiin, että jos nauru pidentää ikää, elän vähintään satavuotiaaksi. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 47. Viivasuu työkaveri tuli mieleeni myös lukiessani Nina NoresSyväsen koke musta työuupumuksestaan. Nina Nores Syväsen kirje Kun työn ilo särkyy alkaa tämän lehden sivulta 11. Barometrin mukaan 15–29vuo tiaiden luottamus toisiin ihmisiin on parissa vuodessa selvästi heikenty nyt. Mistä tietää, milloin on vielä toivoa ja milloin on vain pelastau duttava tavalla tai toisella. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2017. Testaa omat ajatuksesi: www.tietoanuorista.fi > Suuri tule vaisuuskysely. Vai luuletko, että ihmiset yrittäisivät olla reiluja?” Asteikolla 0–10 nuorten vastausten keskiarvo oli vuonna 2016 vain 6,4 (vuoden 2014 luku oli 7,1). Mitä lähem pänä nollaa ollaan, sitä vähemmän on luottamusta. Tutkijat ar vioivat, että kykenemättömyys luottaa toisiin ihmisiin lisää tyytymättömyyttä omaa elämää kohtaan ja pahimmillaan sysää kierteeseen, jossa pettymykset ja takapakit seuraavat toisiaan. Pystyn vieläkin palaut tamaan mieleeni viisikymppisen kol legan viivasuoran suun ja päivittäisen nyreän ilmeen. ”Oletko sitä mieltä, että useimmat ihmiset tilaisuuden tullen yrittäisivät käyttää sinua hyväkseen. Kun luottaa, voi pettyä, ja kun varautuu pahimpaan, pettyy vähemmän. Millainen on sinun tulevaisuutesi Suomi. P äälle parikymppisenä toimit tajanalkuna ajattelin, että ai nakaan tuollaiseksi kyynisek si hapannaamaksi en halua tulla
Raasepori Pe 9.6. Tampere To 11.5. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Iisalmi Ti 30.5. Porvoo Ti 6.6. Imatra Ke 3.5. Siilinjärvi Ke 31.5. Lappeenranta To 4.5. Helsinki Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. Lappeenranta Pe 5.5. Jyväskylä To 18.5. Hamina Ti 25.4. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 6 Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille huhtikuu Ma 24.4. Kuopio Pe 2.6. Vaasa Ke 24.5. Hämeenlinna Ke 10.5. Äänekoski Ti 16.5. Kouvola toukoKUu Ti 2.5. Kotka Ke 26.4. Tampere Pe 12.5. Kuopio matka hyvään kuntoon -kiertue 2017 kesäKUU To 1.6. Karhula To 27.4. Tampere Ma 15.5. Forssa Ti 9.5. Seinäjoki Ma 29.5. Kouvola Pe 28.4. Jyväskylä Ma 22.5. Keuruu Ke 17.5. Vaasa Ti 23.5. Seinäjoki Pe 26.5. Hyvinkää To 8.6. Kuopio Ma 5.6. Järvenpää Ke 7.6. Jyväskylä La 20.5. Lappeenranta Ma 8.5. Jyväskylä Pe 19.5. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.fi
Lappeenranta Pe 5.5. Hyvinkää To 8.6. Imatra Ke 3.5. Keskustelkaa kokemuksista yhdessä. Hämeenlinna Ke 10.5. Mitä parannuksia muutoksella tavoitellaan. Lappeenranta Ma 8.5. Seinäjoki Pe 26.5. Siilinjärvi Ke 31.5. Niitä ovat esimerkiksi eväiden syöminen työpisteellä, hiljaisten tilojen työrauhan kunnioittaminen ja työpisteen siisteydestä huolehtiminen käytön jälkeen. Tampere To 11.5. Monitilatoimistossa työskentelyä helpottaa paperittoman työtavan opettelu pikkuhiljaa jo ennen muuttoa. T E K ST I V E SA K E IN O N E N | K U V A T M A R T T I KO M U LA IN E N JA T H IN K ST O C K P H O T O S Annu Haapakangas Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille huhtikuu Ma 24.4. Karhula To 27.4. Stressin aiheita kannattaa miettiä ja ehkäistä jo ennakkoon. Sopikaa pelisäännöt helpottamaan yhteisten työtilojen käyttöä. Työpisteen vaihtaminen ja työvälineiden siirtäminen on helpompaa, kun päivän töitä suunnittelee jonkin verran etukäteen. Pelisäännöt eivät kuitenkaan saa rajoittaa toimintaa liikaa. On hyvä sopia yhdessä esimerkiksi siitä, millaisessa tilanteessa tiettyä tilaa on tarkoitus käyttää ja voiko tiloja varata. Kuopio Ma 5.6. Keuruu Ke 17.5. Suhtautukaa ymmärtäväisesti erilaisiin työtapoihin. Vaasa Ke 24.5. Porvoo Ti 6.6. Hamina Ti 25.4. Helsinki Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. Kuopio matka hyvään kuntoon -kiertue 2017 kesäKUU To 1.6. Lappeenranta To 4.5. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.fi. Ongelmatilanteet kannattaa ottaa puheeksi ennen kuin asiat paisuvat suuremmiksi. Pyytäkää ergonomista neuvontaa esimerkiksi työfysioterapeutilta. Kokeilkaa muuton jälkeen rohkeasti tilojen käyttöä ja uudenlaisia työskentelytapoja. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Ajassa STRESSAAKO MONITILATOIMISTO. Kouvola Pe 28.4. Niin opitte toisiltanne, ja pelisääntöjä voidaan päivittää samalla tarkoituksenmukaisemmiksi. Tampere Ma 15.5. Esimerkiksi yhteinen viikoittainen kahvihetki voi olla tärkeä kokoontuminen työpaikoilla, joilla ihmiset työskentelevät paljon toimiston ulkopuolella. Pelisääntöjä sovitaan usein myös tilanteisiin, jotka saattavat häiritä toisia. Järvenpää Ke 7.6. Pohtikaa, miten pidätte yllä yhteisöllisyyttä ja hyvää yhteishenkeä. Jyväskylä La 20.5. Äänekoski Ti 16.5. Seinäjoki Ma 29.5. Miettikää jo vanhoissa tiloissa, mitä mahdollisuuksia monitilatoimisto tarjoaa työnne tekemiseen. Monitilatoimistossa työskentely ei useinkaan tarkoita sitä, että työpistettä vaihdetaan jatkuvasti, vaan ihmiset työskentelevät eri tavalla. Forssa Ti 9.5. Kouvola toukoKUu Ti 2.5. Kuopio Pe 2.6. Vinkit antoi psykologi ja tutkija Annu Haapakangas Turun ammattikorkeakoulusta. Raasepori Pe 9.6. TUORE TUTKIMUS VAHVISTAA, että monitilatoimisto ei sinänsä lisää tai vähennä siellä työskentelevien stressiä. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Tampere Pe 12.5. Jyväskylä To 18.5. Jyväskylä Ma 22.5. Hankkikaa kalusteita, joiden säätäminen on nopeaa ja helppoa. Jyväskylä Pe 19.5. Kotka Ke 26.4. Vaasa Ti 23.5. Iisalmi Ti 30.5
Ei riitä, että niitä on vain tietyssä osas sa rakennusta. – Työrauha ja yhteistyö nähdään usein toisistaan riippumattomina. suunnitteluun jäävät usein melko pin nallisiksi. Haapakankaan mukaan stressiä syn tyy, jos ongelmaa helpottavaa toimin tatapaa ei löydy tai monitilatoimiston haitat tuntuvat hyötyjä suuremmilta. Suomessa monitilatoimistossa voi olla myös omia työpisteitä. Yleisiä turhautumisen aiheita ovat keskeytykset ja työrauhaan liittyvät ongelmat. – Se ei välttämättä tarkoita, että näi den asioiden merkitystä ei ymmärretä. Muutokset aloitettava ajoissa Monitilatoimiston toteutus voi myös epäonnistua. – Rauhoitetut työtilat pitää suunni tella lähelle muita työskentelytiloja. Tilojen räätälöinti eri työtehtävien vaatimuksiin ja työn tekijöiden mahdollisuudet osallistua Monitilatoimisto vaatii totuttelua Monitilatoimistojen valtti on mahdollisuus yhteistyöhön, mutta pieleen mennyt toteutus voi viedä keskittymisrauhan ja muuttaa työkaverit inhokeiksi. Työntekijän on voitava tarkastaa helposti, onko sopivia tiloja vapaana, Haapakangas sanoo. Stressi kui tenkin helpottaa ajan myötä, Haapa kangas toteaa. Henkilöstön ottaminen mukaan suun nitteluun ja erilaisten tarpeiden muun taminen konkreettisiksi tilaratkaisuiksi on aidosti vaikeaa. Erilaisten tilojen sujuva käyttö edel lyttää paperittoman työskentelyn ja sähköisten työvälineiden hallintaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 8 AJASSA M onitilatoimisto ei vielä kerro kovinkaan paljoa työympäristön stressaa vuudesta. Työn tekemisen tavat muuttuvat siinä samalla. – Työtapojen muutos voi olla suuri ja kuormittaa jo sinänsä. Esimerkiksi eräässä hollantilaisessa selvitykses sä tyytyväisten osuus vaihteli noin 20 prosentista yli 80 prosenttiin, sanoo Turun ammattikorkeakoulun tutkija, psykologi Annu Haapakangas. LISÄÄ AIHEESTA Työsuojelurahaston rahoittamassa Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksessa seurattiin kahden asiantuntijaorganisaation muuttoa huonetoimistoista monitilatoimistoon: www.turkuamk.fi > Tutkimus, kehitys ja innovaatiot > Projektit > MONITOI – Monitilatoimistot ja työntekijöiden hyvinvointi www.ttl.fi > Turvallinen työympäristö > Työtilojen suunnittelu > Monitilatoimisto työympäristönä TEKSTI JA KUVA VESA KEINONEN. Keskittymistä vaativien työvaihei den lisäksi monitilatoimistossa työs kentelevillä on usein tarvetta siirtyä nopeasti toiseen tilaan esimerkiksi puhumaan puhelua. Monitilatoimistossa on yleensä paljon avotilaa mutta myös erillisiä tiloja tai rauhallisia alueita. AVOTOIMISTOSSA työtiloja on huomattavasti rajallisemmin: omalla työpisteellä tehdään lähes kaikki työt kokouksia lukuun ottamatta. – Näitä muutoksia pitäisi tehdä jo hyvissä ajoin, jotta työntekijöillä on pa remmat valmiudet työskennellä uudes sa ympäristössä. Tilojen on joustettava työtehtävien mukaan, ja hiljaisia kolkkia on oltava riittävästi. Kokemus yhteistyön tehokkuudesta ja miellyttävyydestä kuitenkin laskee, jos keskittymisen mahdollisuudet heik kenevät selvästi monitilatoimistoon siirtymisen myötä. Ajatellaan, että työrauhan ongelmat ovat pieni hinta paremmasta yhteis työstä, Haapakangas sanoo. Muutos kuormittaa Monitilatoimiston aiheuttama stressi johtuu Haapakankaan mukaan usein työn ja tilojen yhteensopivuuden on gelmista. Silloin ei jää aikaa vapaa muotoisempaan vuorovaikutukseen. Muuten monitilatoimistoilla tavoiteltu yhteistyö kärsii. – Monitilatoimistossa häiriötekijät liittyvät pitkälti toisten ihmisten toi mintaan, joten pahimmassa tapaukses sa työkaverit aletaan kokea kielteisesti. Hiljaisuutta vaativalle yksin työsken telylle pitää antaa mahdollisuuksia. Yksittäiset asiat saattavat turhauttaa tai tuntua hankalilta, mutta se ei vält tämättä tarkoita, että työntekijät olisi vat aiempaa stressaantuneempia. Haapakangas korostaa, että monitila toimistoon siirtyminen on kokonaisval tainen prosessi. Hiljaisia tiloja on oltava riittä västi, ja niihin pitää päästä helposti. Myös esimiehet tarvitsevat vetäytymistiloja luotta muksellisten asioiden hoitoon. Hiljaisiin tiloihin panostettava Etenkin hiljaisilla tiloilla on merkittä vä vaikutus työntekijöiden tyytyväisyy teen. MONITILATOIMISTOSSA tilat ovat monipuolisemmat ja työtavat liikkuvampia kuin avotoimistossa. Se voi johtua mo nesta syystä – esimerkiksi siitä, että työt kasaantuvat, jos työpisteellä on vaikea keskittyä. Myös työvälineiden säilyttä minen ja kuljettaminen sekä sopivan työpisteen etsiminen voivat rasittaa
Loukkolan mielestä huolellinen suunnittelu ja yhdessä tekeminen olivat keskeisiä muutoksessa. Uuteen sopeutuminen on ottanut oman aikansa. Aluksi hän koki uusissa monitoimitiloissa jonkin ver ran stressiä. – Käytän itsekin niitä aina toimisto päivinä. – Siihen vaikutti muun muassa ta lon suuruus. – Sopeutumiseen vaikuttavat muun muassa henkilöstömäärä ja työtehtä vät. – Toimitilat ja työtavat onkin koettu tilaa. Työturvallisuusasiantuntija pitää hiljaisia tiloja erittäin tärkeinä työn sujuvuuden kannalta. Silläkin on merkitystä, millaisista toimitiloista vaihdetaan uusiin. Hiljaisia tiloja on aina vapaana OP Vakuutuksen työturvallisuusasian tuntija Mika Santonen työskentelee Vallilan toimitiloissa. Teen vaativaa asiantuntija työtä ja tarvitsen keskittymisrauhaa. Uutta työtapaa pidet tiin parhaana asiana, kun henkilöstö etumme tutkittiin syksyllä 2015. – Yli 3 000 työntekijän muutto oli meille mittava muutosjohtamisen har joitus. – Niissä pystyy työskentelemään täy sin rauhassa. Myönteistä on sekin, että täällä työntekijöille on varattu riittävästi A ri Loukkola työskentelee fi nanssiryhmässä henkilöstön ja organisaation kehittämistoi minnoissa. Santonen painottaa, että uuteen sopeutuminen vaatii aina aikaa. Myös vetäytymistiloja on tarpeeksi.. Olen nähnyt paljon ahtaitakin monitilatoimistoja. Samalla työtapammekin arvioi tiin uudelleen. Loukkolan mukaan työntekijät olivat vahvasti mukana myös uusien työtapojen suunnittelussa. Usean työpisteen hiljai sia tiloja en sen sijaan pidä toimivana ratkaisuna. onnistuneiksi. Kaikki OP Vallilan hiljaiset tilat ovat yhden hengen huoneita. . – Työskentely on helpompaa ja viih tyisämpää kuin aiemmassa avokontto rissa. Kun talo ja sen toiminnot tulivat vähitellen tutuiksi, uusi työympäristö alkoi tuntua Santosesta erittäin onnis tuneelta. Teimme muun muassa mallityöpisteet eri tiloihimme. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Ari Loukkola (vas.) ja Mika Santonen viihtyvät työpaikallaan: tilat joustavat riittävästi ja tukevat liikkuvaa työtä. Meillä on pidetty huolta siitä, että hil jaisia tiloja on aina vapaana. Niin jokainen pääsi näkemään tulevan työpisteensä ja kaappinsa koon. – Siinä korostuivat hyvä viestintä ja mahdollisimman konkreettiset ohjeet henkilöstölle. Hän oli mukana suunnit telemassa uusiin tiloihin siirtymistä. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 ”Muutto oli muutosjohtamisen harjoitus” OP Ryhmän komeat toimitilat Helsingin Vallilassa otettiin käyttöön syyskuussa 2015. Oli esimerkiksi vaikeaa löytää oikeaan neuvotteluhuoneeseen oikeaan aikaan
Etätyöstä on syytä säätää työaika laissa. Tutkimustieto osoittaa, että mikä tahansa työ käy terveyden päälle, jos tunteja kertyy älyttömästi eikä riittävä palautuminen onnistu. Rajat koskevat kaikkea työaikalain piirin kuuluvaa työtä, myös joustavaa työtä ja vuoro työtä. Tästä on kyse K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S TEKSTI MERJA KARJALAINEN. Asiantuntijoita ei saa sulkea työaikalain ulkopuolelle, vaan tietotyön haasteet on otettava nykyistä paremmin huomioon työaikalainsää dännössä. Työaikojen paikallista sopi mista tulee edistää. Jaksotyössä työajan pituus voidaan määrittää yleistyöaikaa lyhyemmissä, yleensä kahden tai kolmen viikon jak soissa. Työterveyslaitoksen mielestä kaikki työtehtäviin käytetty aika on luettava työntekijän kokonaistyöaikaan, jotta työnantaja saa käsityksen todellisesta työkuormituksesta. Jaksotyönä tehtävä vuorotyö on lisääntynyt palvelualojen kasvun myö tä. Asiantuntijatyön kannal ta on oleellista, että työaikalaissa sää detään etätyöstä, matkatyöstä ja työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormitusta voidaan hallita myös digitalisoituvassa työelämässä. Nykyinen työaikalaki ei ota riit tävästi huomioon asiantuntijatyötä, jota voidaan tehdä joustavasti muualla kuin työnantajan tiloissa ja vuoro kau den eri aikoina. Kannan oton mukaan työn tekijän terveyden ja työkyvyn säilyminen on varmistettava kaikissa töissä ja kaikilla toimialoilla. Jaksotyötä tehdään esimerkik si poliisilaitoksessa, tullissa, postissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kulje tusalalla, vartiointityössä, meijereissä, hotelleissa ja ravintoloissa. On pe rusteltua rinnastaa etätyö kiinteällä työpaikalla tehtävään työhön. Lisäksi jaksotyössä voidaan ajoittain tehdä hyvinkin pitkiä työvuoroja. Paikallisten sopi musten on kuitenkin oltava EU:n työaikadirektiivissä määriteltyjen työaikaan ja palautumiseen liittyvien vähimmäisvaatimusten mukaisia. Vuoro kaudessa on oltava vähintään 11 tuntia yhtäjaksoista lepoaikaa. Liikkuva työ on määriteltävä ja otettava huomioon nykyistä parem min. T yöterveyslaitos (TTL) otti helmikuussa kan taa valmisteilla olevaan työaikalakiin. Työaikalaissa tulisi säätää myös työn tekijän tavoitettavuudesta varsinaisen työajan ulkopuolella. Matkaaika tulee lukea joko kokonaisaikaan tai siihen liittyviin työaikahyvityksiin, jos työtä voidaan tehdä liikkuvasti työpäivän aikana tai siihen kuuluu paljon matkustamista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 10 3. Teknologisen kehityksen myö tä etätyötä tekevä asiantuntija on käytän nössä työnantajan tavoitetta vissa ja työnantajalla on mahdollisuus valvoa työhön käytettyä aikaa. Työaikojen yksilöllistä hallintaa tulee helpottaa, ja eri toimialo jen ja työpaikkojen tarpeet on otettava entistä paremmin huomioon työ aikojen säätelyssä. TTL toteaa kannan otossaan näin: 1. Oleellista on, että työaikalaki velvoittaa työpaikat sopi maan tavoitettavuuden pelisäännöistä. Jaksotyö on usein erittäin epäsään nöllistä ja palautuminen jää vähäisek si, jos vuorovälit ovat lyhyet. 4. Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996 ja perustuu menneiden vuosikymmenien lainsäädäntöön ja elinkeinorakenteeseen. Työterveyslaitoksen kanta työaikalakiin: Terveyden ja työkyvyn säilyttävä kaikissa töissä Työaikalakia uudistetaan TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖN asettaman työryhmän ehdotuksen uudeksi työaikalaiksi on määrä valmistua kesäkuussa 2017. Työaikadirektiivi määrittelee keski määräiseksi viikkotyöajaksi 40 tuntia ja keskimääräiseksi enimmäistyö ajaksi ylitöineen 48 tuntia viikossa. Se edellyttää EU:n työaikadirektiivin vähimmäisvaatimusten noudatta mista. 2. Jaksotyönä tehtävää vuoro työtä ei tule lisätä, ja jaksotyöhön liit tyviä terveyshaittoja pitää vähentää rajoittamalla etenkin alle 11 tuntia kestävien vuorovälien määrää. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Ajankohtaista > Kannanotot AJASSA Ajasta ja paikasta riippumaton työ, tietotyö, matkatyö, etätyö, digitaalisuus, mobiililaitteet, kansainvälisyys, verkostomaisuus… Onko työajan mittaaminen men neisyyden jäänne. Työaikojen seuranta yleisellä tasolla on perustelua myös joustavassa työssä. . Työaikalakia on täs mennettävä niin, että ajan ja paikan vaihtelu huomioidaan
Koin työnantajan pi tävän tilannettani välttämättömänä pahana, joka piti saada pois päivä järjestyksestä. Yöunet alkoivat olla katkonaisia. Pahin epäasiallinen käytös saa tiin loppumaan, mutta työkuormaan ei tullut muutosta. Neuvottelussa työsuojeluvaltuutettu muistutti työnantajaa työturvallisuus lain velvoitteista, mutta työnantaja ei muuttanut kantaansa. HELMIKUUSSA 2013 minulla todet tiin vakava työuupumus. Sairastelin jatkuvasti, ja poissa oloja kertyi. Pelkäsin, että vastuu alueeni palautettaisiin pian uupumus ta edeltäneelle tasolle. Se ei herättänyt kiinnostusta, vaikka työhyvinvoinnin edistäminen on kaikkien etu. Pelkäsin, että alkaisin huutaa työtoverille tai asiak kaalle. Katselin täriseviä käsiäni. Ajattelin, että voisin päästä urallani eteenpäin uudessa työ paikassa. Toiveenani oli löytää uuden tutkinnon mukainen työ. Olin kuvitellut, että työn antajani arvostaisi tällaista aloitteelli suutta. Sairausloman pitkittyessä koin, että minut suljettiin KIRJE LUKIJALTA O LIN TÄYNNÄ INTOA ja uteliaisuutta, kun aloitin työt uudella alalla vuonna 2011. Koin jopa työn imua. Syksyllä 2015 sain Työhyvinvointi kortin koulutuksen päätteeksi. Aloin lamaantua, kun kiireelliset tehtävät ja niiden mukana keskeytykset lisääntyivät. Huonoa käytöstä selitel tiin ”temperamenttisuudella”. Työkuormaani luvattiin vastahakoi sesti pienentää. Sanoin joskus työstäni: ”Levitköön koko paska.” Koin syylli syyttä, koska halusin luoda myönteis tä ilmapiiriä. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Kun työn ilo särkyy ”Työuupumuksen kierteessäni ei ollut raskainta itse uupumus. Tein työpaikkaani koskevan tehtävän, josta kerroin esimiehille ja henkilöstöhal linnolle. Lääkäri antoi lyhyen sai rausloman ja kirjoitti lausunnon, jossa suositeltiin työkuorman vähentämistä. En ymmärtänyt, että kyse oli kyynisyydestä, joka on työ uupumuksen oire. Uudessa työpaikassa vastuutani alet tiin kuitenkin laajentaa liian nopeasti, vaikka työ oli muutenkin vaativaa. Työkuormaani ei kuitenkaan vähennetty, joten hain apua työterveys huollosta. Syksyn hoidin työt pakko painaa periaatteella. Stressioireet palasivat, ja jouduin taas sairauslomalle. Jäin opintovapaalle. Minulle sanottiin myös, että voisin tulla juttelemaan, jos työ alkaisi kuormittaa liikaa. Työterveys neuvottelussa esimiehet suhtautuivat nihkeästi ehdotuksiini työn muok kauksesta. Tiesin kuitenkin, että työterveyshuollolla ja työsuojelulla oli ollut huolta työkuormastamme. Otin ongelmat puheeksi, kun jou duin jäämään sairauslomalle kesällä 2012. Sai rauslomia ja vaihtuvuutta oli paljon. Silti työkuormani paisui entisestään, ja jouduin sairauslomalle, jota jouduttiin jatkamaan samasta syystä. K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S. Lamaannuin toistuvasti työni ää rellä. Se ei kuitenkaan onnistunut. Myös vastuualuettani lisättiin, ja teh tävien määrä kasvoi yhdessä päivässä sa doilla. SAIN TAAS STRESSIOIREITA ja otin ne puheeksi. Luvattiin, ettei työ saisi vaarantaa terveyttä. Olin myös aloittanut ylem pään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot. Aloin miettiä työpaikkani kehittämistarpeita. Nyt annettiinkin ymmärtää, että työkuorman vaihteluihin oli sopeudut tava. UUDESSA TIIMISSÄ koin hallitseva ni työni. Eräässä palaverissa vastuualueeni pää tettiin tuplata, enkä voinut vaikuttaa päätökseen, koska olin vuosilomalla. Lomalta palattuani yritin opetella työtäni virheitä ja moitteita peläten. Lääkäri totesi ongelmani työperäiseksi, mutta työnantaja haki syytä opinnoistani. Työterveysneuvottelussa työnantaja väitti, etteivät tiimin muut jäsenet stres saantuneet työstään. Siihen ei suostuttu. Kävin työpaikan vessassa itkemässä. Opintojen päätyttyä palasin töihin hel mikuussa 2015. Kysyin työnantajaltani, voisinko osallis tua työhyvinvointia koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi olin kiinnostunut työ hyvinvointiin liittyvistä asioista. Raskainta oli työnantajan vähättelevä suhtautu minen terveyteeni, kuormituksen kokemukseeni ja uratoiveisiini.” Näin kirjoittaa Nina NoresSyvänen. Tiuskiminen ja huutaminen näytti vät olevan yleisesti hyväksyttyjä tapoja työpaikalla. Uusia työntekijöitä rekry toitiin, mutta prosessi kesti pitkään, ja uusien perehdyttäminen toi viivettä. Esimiehet olivat vaihtuneet, ja työterveysneuvotte luissa minulle ehdotettiin siirtymis tä tiimiin, jossa työ olisi selkeämmin rajattua. Opinnot eteni vät hyvin, ja toivuin työuupumuksesta. Työntekijöitä oli siirretty tiimistäni toiseen työryhmään, ja yhä useampi läh ti muihin tehtäviin samalle tai toiselle työnantajalle
Työuupumus syntyy työn vaati musten ja voimavarojen epätasa painosta. Koettelemustesi keskellä olet tuu nannut työtäsi ja uraasi hakemalla uusia polkuja ja mahdollisuuksia, koska haluat tehdä mielekästä työtä ja kehittyä siinä. Työuupumus kehittyy yleensä voimavarojen ehtyessä vuosien ku luessa. TYÖUUPUMUKSEN KIERTEESSÄNI ei ollut raskainta itse uupumus. Mieleeni tulee urhea feenikslintu, joka nousee aina uudelleen tuhkasta – tässä tapauksessa loppuunpalamisen tuhkasta. Yleensä kuormituksen kasvaessa tsempataan töissä entistä enemmän pois työyhteisöstäni. Lukijan kirjeeseen vastaa Työ terveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologi Jari Hakanen. Ihminen voi kestää suuria työmää riä ja vastuita ja jopa nauttia niistä, jos hän saa vastapainoksi riittävästi arvostusta, kuulluksi ja nähdyksi tu lemisen kokemuksia sekä mahdolli suuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää sitä. Parin kuukauden tauon jälkeen palasin työelämään keikka työläisenä ja aloitin myös psykotera pian opinnot. Työnteko oli raskasta, koska ko kemusteni perusteella suhtauduin työantajaani ja työhöni jo syvän kyynisesti. KERTOMUKSESI PERUSTEELLA toi mit mielestäni oikein ja viisaasti kes tämättömäksi käyneen työtilanteesi korjaamiseksi. Aloin myös harkita psykoterapian opin toja. Aloin kerätä tutkimustietoa ja kir joittaa työuupumuksesta. Oli vastenmielistä lukea yltiöposi tiivisia tiedotteita, joissa työhyvin vointi kuitattiin haastamalla työn tekijöitä harrastamaan liikuntaa. Myötätuntoa kärsimyksestä, jota olet joutunut kokemaan. Koin olevani pelkkä numero ja kertakäyttötavara. Nina NoresSyvänen. Pettymystä siitä, että työntekijää ei edelleenkään aina kuunnella eikä hänen rajojaan kunnioiteta työelämässä. Työuupumusta ei kuitenkaan pidä typistää yksilön ongelmaksi, vaan sitä on katsottava laajemmasta näkökul masta. Työuupumus ei syn ny yksityiselämän murheista mutta voi aiheuttaa niitä. Jos uu pumisen aavistaisi, olisi helpompaa tehdä päätös työpaikan jättämisestä aiemmin. Pelkäsin romahtavani henkisesti. Koin olevani umpikujassa. Iloa rohkeu destasi jakaa kokemuksesi. Jos näin olisi käynyt, en olisi ehkä päässyt takaisin työelämään. Silti kerrot, ettei työuupumukses sa ollut pahinta työkuorma eikä itse uupumus. Aloin pelätä, että opintoni ja yrityk seni päästä uralla eteenpäin valuisivat hukkaan. Hakasen tutkimusaiheita ovat muun muassa työhyvinvointi, työn imu ja työuupumus. Raskainta oli työnantajan vähät televä suhtautuminen terveytee ni, kuormituksen kokemukseeni ja uratoiveisiini. Siihen ei suos tuttu, joten irtisanouduin ilman tietoa uudesta työstä. Uusi esimies yritti pa lauttaa luottamusta ja vähensi työ kuormaani. Pahinta oli työnantajan suhtautuminen. Niinpä työuupumuksen ensi merkit voivat kin näkyä aluksi muussa elämässä: vapaalla ei enää riitä voimia kotitöi hin eikä ihmissuhteisiin, kuten erään pitkän aikavälin tutkimuksemme tu lokset osoittivat. Viisaat johtajat ja esimiehet ymmär tävätkin, että ainoa vaihtoehto on pa nostaa työn mielekkyyttä ja työn imua synnyttäviin asioihin, jos työntekijöi den halutaan selviytyvän rehkimisestä – vieläpä laadukkaasti ja samalla uu siutuen. Sinunkin vastuutasi jopa tuplattiin ja töitä lisättiin eri vaiheis sa. Tulevaisuu den uudet suunnitelmat toivat valoa tunnelin päähän. Lisäksi käsitin, että työ kuormaa pienennettäisiin vain väli aikaisesti. Sen sanotaan tulevan apuun aina, kun joku sitä kipeästi kaipaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 12 Kohti nollaa työuupumusta jokaisella suomalaisella työpaikalla ja tingitään tauoista ja vapaaajasta tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvin harva työuupunut on tiennyt lopulta uupuvansa. PANIN AKTIIVISUUTESI merkille, koska työuupumuksesta syytetään edelleenkin valitettavan usein työn tekijää itseään. KUN PALASIN TÖIHIN , esimieheni oli vaihtunut. Koin arvotto muutta. Työn ilo oli särkynyt. Tiimillä oli kovat tulosta voitteet. Toisaalta kukaan ei ole niin hyvä syyllistämään itseään kuin työuupu nut. Kirjoittaminen toi takaisin ammatillista itsetuntoa. Hän tarvitsee työyhteisöltään ja läheisiltään myötätuntoa ja armeliai suutta, jotta voisi suoda niitä itsel leen. Työterveys lääkärin lausunnon ansiosta vältyin karenssilta. Aiemminkin oli luvattu, ettei työ saisi vaarantaa terveyttä. En jaksanut enää hakea uu sia töitä, koska voimavarani kuluivat turhauttavaan väittelyyn työnantajan kanssa. Luottamus oli kuitenkin särkynyt liian pahasti. Ehdotin neljän päivän työviikkoa alennetulla palkalla. Hyvä Nina TARINASI HERÄTTÄÄ myötätuntoa, pettymystä ja iloa. Valitettavasti et saanut apua esimie hiltäsi, mutta hait itse tukea, koulu tusta ja uusia näkökulmia työhösi. Psykoterapiassa pohdimme, mitä voisin tehdä sairauslomani aikana
Se voi olla pelottelua tai työn tulosten aiheetonta arvostelua. Siitäkin huolimatta, että työhyvinvoinnista on saatavilla valta vasti tietoa ja koulutusta ja esimies ten tulisi vaalia työpaikan arvokkainta pääomaa: ihmisiä. Sen sijaan on yhä enemmän tutkimustietoa siitä, että ihmisläh töinen, kuunteleva ja empaattinen johtaminen ehkäisee työuupumusta, synnyttää työn imua ja saa työntekijät sitoutumaan työnantajaan. 1/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2017 29 28 TEKSTI MERJA KARJALAINEN JA TIMO LUHTANEN KUVAT MERJA KARJALAINEN Kiusaaminen kielletty! Joka päivä 100 000 suomalaista joutuu työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Esimiehen vastuu selvittää asia. Työpaikan käytäntöjen ja ajattelu tapojen muuttaminen. Myös työnteon tuloksia on voitava seurata ja tarvittaessa on selvitettävä, miksi työt eivät ehkä suju asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa laadittiin muun muassa ohjeet nollatoleranssin saavuttamiseksi. Lyhyesti asiat. Epäasiallista kohtelua ovat esimerkiksi selän takana puhuminen, supattelu, ulkopuolelle jättäminen, tiedon panttaaminen, vähättely ja tiuskiminen sekä loukkaavat eleet, ilmeet ja viestit. KESKUSTELIT ESIMIESTESI kanssa, hait apua työterveyshuollosta, otit työ suojeluvaltuutetun mukaan keskuste luihin, koulutit itseäsi, halusit osallis tua työpaikkasi kehittämiseen ja kävit psykoterapiassa. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 SAAN ITSEKIN AJOITTAIN kirjeitä työuupuneilta, ja useimmiten niissä kerrotaan lannistavasta johtamisesta. Herätys! Epäasialliseen toimintaan puuttuminen on jokaisen asia. Seuraavaksi tunnistetaan kiusaa minen ja myönnetään ongelman ole massaolo. Ihan kuin asiantuntijoiden erikoistehtävät eivät yhtäkkiä olekaan olleet tärkeitä firman taloudelle tai saavutuksille. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Cederroth First Aid Kit Medium -ensiapulaukun. Minä törmään tähän liian usein omassa työssäni!” – Työterveyshoitaja MUUTA PALAUTETTA Nestoreilta noviiseille eli hiljaisen tietämyksen siirtämisestä jatkajille: ”Tätä olen yrittänyt tuoda varmaankin vuosikymmenen ajan esille. Vastuullinen työkäyttäytyminen tar koittaa esimerkiksi muiden auttamis ta ja neuvomista tarvittaessa, kaikkien tervehtimistä, myönteisen ja raken tavan palautteen antamista suoraan asianosaiselle, oman toimintatavan arviointia, työtehtävien hoitamista ja vastuun ottamista. Se voi näkyä kyttäämisenä eli jon kun työnteon ylimitoitettuna seuraa misena. Kiusaaja voi olla työkaveri tai esi mies – tai toistu vasti epäasiallisesti käyttäytyvä asiakas. Näytät olevan hyvällä toipumisen tiellä: olet tehnyt rohkeita uravalin toja, joihin ei uupuneena ole voimia. LÄHTEENÄ JA LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Toimiva työyhteisö > Työpaikkakiusaaminen > Tätä tutkimme > Kohti sopuisaa työyhteisöä – Epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen työpaikalla www.ttl.fi > Toimiva työyhteisö > Työpaikkakiusaaminen Jo riittää – Irti kiusaamisesta ja kiusaajista. Esimiehen on puututtava epäasial liseen kohteluun ja vastuuttomaan työkäyttäytymiseen. Kaikkien yt-neuvotteluiden jälkeen lähtee 30–40 vuotta talossa olleita ja niin vauhdilla, ettei mitään tietoa jää jäljelle heidän erikoistyöstään. OSA TYÖPAIKOISTA on taantunut ihmisten johtamisessa kovenevan kil pailun myötä. Kiusaaja voi olla työkaveri tai esi mies – tai toistuvasti epäasiallisesti käyttäytyvä asiakas. Kirjat menivät Anita Nurttilalle ja Anne Latonummelle ja liikuntaja kulttuurisetelit Helena Eskolalle. Työtehtäviäkin voidaan muuttaa tai turvautua kurinpidollisiin toimen piteisiin, kun perustelut ovat pätevät ja työntekijän kanssa ensin keskustel laan asiasta. Käytäntöjä on tarpeen tutkailla ja muuttaa niitä tarvittaessa. Kohti so puisaa työyhteisöä hankkeen ryhmä haastatteluissa kävi ilmi, että monella työpaikalla sekä esimiehet että työnte kijät sallivat epäasiallisen käyttäytymi sen ja selittelevät sitä: hän nyt vain on sen tyylinen ihminen. Parasta juttua voit äänestää sivun 46 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Muukin palaute tulee perille verkko sivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi. TOISAALTA KIUSAAMISTA EI OLE työpaikan tai organisaation ongel mien käsittely, vaikka se voi jostakusta tuntua epämiellyttävältä. Kiusaamisen riskien tunnistaminen. Ehkä se on tarina kasvusta ja työn ilon uudelleen löytämisestä. Käyttämiesi keinojen tulisi totta vie riittää ja mahdollistaa samassa työpaikassa jatkaminen. Epäasiallista kohtelua kokevia ja sitä työyhteisössään havaitsevia pitää rohkaista ottamaan asia puheeksi ja ilmoittamaan siitä myös esimiehelle. Toiset taas ovat opetel leet innostavan, palvelevan johtami sen käytäntöjä. Ehkä tarinasi ei lopulta ollutkaan kertomus työn ilon särkymisestä. Työssä kiusaaminen voi tarkoittaa kohtuuttoman työmäärän tai koh tuuttomien aikataulujen järjestämistä jollekulle työyhteisön jäsenelle. Koetun ja havaitun epäasiallisen kohtelun puheeksi ottaminen. Jossain vaiheessa sitten ihmetellään, miten tai kuka jonkin asian tekikään, mutta silloin se on useimmiten myöhäistä. Kiusaaminen voi olla sanallista loukkaamista, naurunalaiseksi teke mistä tai perättömien puheiden levit tämistä. Sitä kommentoitiin esimerkiksi näin: ”On lohduttavaa lukea kiusaamisen kokeneen työntekijän selviytymisestä elämässä eteenpäin. Se voi olla tiedonkulun ulkopuo lelle sulkemista ja työhön liittyvien kokousten pitämistä niin, että joku ”unohtuu” kutsumatta. Työhyvinvointi on myös yhä vahvempi bränditekijä työnanta jille. Ensin pitää selvittää, millaiset piir teet ja toimintatavat ovat yhteydessä kiusaamisen ilmenemiseen, sen pu heeksi ottamiseen ja siihen puuttu miseen. Lämpimin terveisin Jari Hakanen LUKIJOILTA KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 1/2017 oli lukijapalautteen mukaan juttukokonaisuus Kiusaaminen kielletty! ja ”Kiusatun työ päivä ei pääty koskaan”. Kiusaamista on yllättävän paljon riippumatta työstä, ammatista, iästä tai sukupuolesta. Kanadalaisessa tutkimuksessa selvi tettiin työuupumuksesta toipumista. Uusia noviiseja tulee uusine ideoineen, ja aina he ovat keksimässä pyörää uudestaan. Se voi tarkoittaa epätasaarvoista kohtelua, kun työpaikalla jaetaan jo tain periaatteessa kaikille kuuluvaa: etuuksia, palkkioita, koulutusmah dollisuuksia, ehkä jopa työsuhteeseen liittyviä normaaleja oikeuksia. Kiusaamista ei myöskään ole se, että asioista ja tulkinnoista ollaan eri miel tä – vaikka sekin voi tuntua jostakusta keljulta. Yhden palkinnon arvo on noin 42 euroa. Työpaikan vaihtamisen ei pitäi si olla ainoa mahdollinen ratkaisu. Töissä liki joka toinen on havainnut kiusaamista. Toisaalta se voi tarkoittaa fyy sistä tai psyykkistä eristämistä. Se voi ilmetä myös aiempien työtehtävien katoamisena tai radikaalina muuttu misena – esimerkiksi siirtona aiempaa vaatimattomampiin tehtäviin. K iusaaminen on jatku vaa ja järjestelmällis tä kielteistä kohtelua, loukkaamista, alista mista ja mitätöintiä. Satu Kaski ja Vesa Nevalainen. Se voi näyttäytyä välinpitämättö myytenä tai ylimielisyytenä: mieli piteiden mitätöintinä ja jopa koko ihmisen ohittamisena. Vahingoista ei viisastuta, kun ne on jo tehty mutta ei ole systemaattista seurantaa.” Hyvin istuu!, vinkkejä työtuolin valintaan: "Istujan muistilista on hyvä. (Kirja paja, 2017.) Kiusaamista ilmenee usein työpai koissa, joissa on työn tekemiseen ja työyhteisön toimintaan liittyviä on gelmia, kuten huonoa tiedonkulkua, jatkuvaa aikapainetta, epävarmuutta ja suuria muutoksia. Sen todettiin kestäneen 1–3 vuotta ja edenneen kuudessa vaiheessa: on gelman hyväksyminen, etäisyyden ottaminen työhön, terveyden palaut taminen, aiempien arvojen kyseen alaistaminen, työmahdollisuuksien tutkailu ja selkeiden muutosten teke minen. Tulevaisuus on kirjoittamaton. Lisäksi vallitsee suuri, kaikkia yhdistävä kaipuu inhimillisempään ja myötätuntoisempaan työelämään. Yhtäkään yritystä ei tiettävästi ole pelastettu ajamalla työntekijöitä lop puun. Kahdestakymmenestä haasta tellusta vain yksi palasi täsmälleen sa maan tehtävään ja samaan yhteisöön. Työntekijöiden hyvinvoinnin johta minen on yhä merkittävämpi menes tystekijä, eikä samoja ratkaisuja voi tarjota mekaanisesti kaikille. Uskon kannustavan johtamisen yleistyvän siitäkin syystä, että pitkällä aikavälillä vain työnsä merkitykselli seksi ja mielekkääksi kokeva, hyvin voiva ihminen voi vastata työelämän haasteisiin. Epäasiallisen kohtelun tunnis taminen. Huoneentaulu eli ohjeita työpaikoille on hyvä vinkki. Olen pohtinut, mistä mitätöivä joh taminen voi johtua: ehkäpä osin tie don puutteesta, osaamattomuudes ta, välinpitämättömyydestä, vallasta oman edun tavoittelun välineenä ja usein varmasti myös johdon omis ta paineista. Helppo pistää teksti vaikka omaan intraan." KAIKKIEN PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin kaksi Jarmo Liukkosen Psyykkinen vahvuus – Mielen taitojen harjoituskirjaa ja kymmenen kappaletta Smartum-liikuntaja kulttuuriseteleitä. Se voi saada monenlai sia muotoja: rajana lie nee vain mielikuvitus. JOULUKUUSSA PÄÄTTYNEEN Työter veyslaitoksen Kohti sopuisaa työyhteisöä hankkeen tavoitteena oli auttaa työyhteisöjä luomaan kulttuuria, jossa ei hyväksytä epäasiallista käytöstä eikä kiusaamista. Äänestä parasta & anna palautetta! MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Myönteisen ja vastuullisen käyttäy tymisen tukeminen
www.tttlehti.fi TTT-lehden verkkosivustolla yli 80 000 katselua vuodessa. Lue lisää: www.tttlehti.fi > Mediatiedot Pyydä ilmoitustarjous: Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi 1 Tutustu TTT-lehden verkkosivuihin: Siellä ovat blogit sekä käräjäja hovioikeuden ratkaisut työturvallisuusrikoksista. Tavoitat liki 55 000 ammattilaista. Ilmoitusvaraukset viimeistään 25.4. TTT-uutiskirje Yli 30 000 vastaanottajaa. Lukijoina liki 25 000 työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työterveyden ammattilaista. Suorapostitus Tehokas ja helppo sähköinen ilmoitusmahdollisuus TTT-uutiskirjeen osoitteistolla sovittuna päivänä yli 30 000 vastaanottajalle. www.tttlehti.fi 2 Tilaa maksuton uutiskirje: www.tttlehti.fi > Lehden tilaus > Tilaa uutiskirje 3 Anna palautetta tai vinkkaa hyvästä juttuaiheesta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta 4 Äänestä tämän numeron parasta juttua: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu 5 Seuraa Facebookissa: TTT-lehti 6 Seuraa päätoimittaja Merja Karjalaista Twitterissä: @merjattt Huom! KYSY ENSIN MEILTÄ. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi Kiertotalouden erikoislehti www.uusiouutiset.fi TURVALLISUUS ON VÄLITTÄMISTÄ 16.–17.5.2017 Lahti Nolla tapaturmaa -foorumin -kevätseminaari www.nollis.fi/seminaari Ilm oit tau du ny t! Seuraava painettu TTT-lehti ilmestyy 17.5. Pyydä ilmoitustarjous ja varaa paikkasi ajoissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 14 KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa! www.kemia-lehti.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. Uutuustuotteet Kerro uusista tuotteistanne ja palveluistanne sekä painetussa TTT-lehdessä että sähköisenä suorapostituksena. Seuraavat uutiskirjeet ilmestyvät viikoilla 17, 20 ja 23
Se on hänen kuudes ammattinsa. Puheista tekoihin on siirtynyt pudasjärveläinen Esa Nur mela, joka päälle viisikymppisenä valmistuu sahateollisuuden prosessinhoitajaksi. Mitä taitoja töissä nyt tarvitaan, sitä tutkijat pohtivat sivuilla 20–21. Ja vaikka meistä itse kukin trimmaisi henkisen ja fyysisen työkuntonsa huippuunsa, jäämme ennemmin tai myöhemmin huutamaan yksin tuuleen, ellei kehittäminen kuulu työ yhteisön kulttuuriin. Aiheesta lisää alkaen sivulta 22. Rakennuttajainsinööri Laura Pääkkösen mukaan hänen työnantajansa Hoasin hyveet ovat normaalia hyvää käytöstä ja monille tuttuja jo kotikasvatuksesta. – Töitä voi etsiä, mutta aktiivisuudesta ei ole apua, jos ikä on työnantajalle ongelma, sanoo Esa Nurmela. Esa Nurmelan tarina alkaa sivulta 16. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Työhyvinvointi, tuottavuus ja kilpailukyky perustuvat Työterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan työntekijälähtöiseen kulttuuriin. HYVEITÄ JA HYVÄÄ TYÖTÄ TYÖELÄMÄN MURROKSESSA puhutaan paljon muun muassa itsensä kehittämisestä ja itsensä johtamisesta. Ennen puhuttiin esimiesja alaistaidoista, sitten työyhteisötaidoista ja nyt työntekijälähtöisistä käytännöistä. Työ T E K ST I M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A T H E LI H IR V E LÄ , E E V A V Ä N SK Ä JA T T L SIVUT 16–18 SIVUT 20–21 SIVUT 22–24. Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiö Hoas otti hyveet avuksi ja nojautuu työyhteisönä arvostukseen, avuliaisuuteen, joustavuuteen, keskusteluun, rohkeuteen ja vastuullisuuteen
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 16 E sa Nurmelan, 53, elämä ilmentää työelämän muutosta: mies on vaihtanut alaa viisi ker taa. Digimurros söi kannattavuu den. Nurmelan mukaan häntä ei pidetty vaikeasti työl TEKSTI JA KUVA EEVA VÄNSKÄ PIIRROSKUVAT THINKSTOCKPHOTOS PARAS AIKA ON EDESSÄ MAANVILJELIJÄ kolmekymppiseksi. Esa Nurmelan monivaiheinen ura. Työnantajilla on ikäongelma Vuonna 2014 malmiyhtiöstä ei löytynyt enää töitä. Irtisa notti in tuota nnoll isista ja talou dellis ista syistä . Olin aiemmin ajatellut hakea työvoimahallinnon järjestä mään koulutukseen, mutta se ei onnistunut, koska kou lutus oli tarkoitettu vain ”vaikeasti työllistettäville”. VALOKUV AAMOALA N YRITTÄJÄ kymmenen vuoden ajan. Niin myös kävi. Nurmela aloitti työuransa maanviljelijänä. Isä ja setä opastivat töissä, jotka tuntuivat omilta. Malmiyhtiön määräaikainen yhdeksän kuukauden työsopimus lop pui, ja työt jatkuivat samassa yrityksessä vielä parissa pätkässä. Se on hänen kuudes urapolkunsa. – Otin itse yhteyttä työvoimaviranomaisiin ja kerroin haluavani opiskella. Kyllästyin, kun eräässä työpaikassa käskettiin laitta maan ikä selkeästi hakemuksen etusivulle. Nurmela alkoi miettiä uutta reittiä työmarkkinoille. Saattaa olla myös sukuperintöä. Sen jälkeen en lähettänyt yhtään työhakemusta. Ennen opiskelujen alkua hän ehti olla neljä kuukautta työttömänä. Isällä ja isoisällä oli päättäväinen luonne. Hän sanoo, että vaihto on onnistunut, koska on ollut pakko. – Ehkä olen ihminen, joka ei jää tuleen makaamaan. ammattiin viisikymppisenä Uuteen 1 2 3 Pudasjärveläinen Esa Nurmela on valmistumassa prosessin hoitajaksi sahateollisuuteen. Sain päätöksen koulutustuesta alle viikossa. Nur mela alkoi kysellä uutta työpaikkaa ja lähetti useita työ hakemuksia, mutta hänen ikänsä tuntui olevan ongelma. – Eräs viisas lääkäri sanoi, että oireet saadaan pois, jos vaihdan ammattia ajoissa. Sen jälkeen Nurmela työskenteli kaupan alalla, valo kuvaamoalan yrittäjänä ja kaivosalalla. Reaktio oli myönteinen, jopa yllät tynyt. – Haaveilin aina maanviljelijän ammatista. Maanviljely ja eläinten pito piti lopettaa, kun sairastuin astmaan. – Kun ikää on yli 50 vuotta, työnantajat sanovat, että lähetä vain hakemus, mutta vastausta ei koskaan kuulu. Se oli ol lut hänen toiveammattinsa lapsuudesta saakka, mutta hyvin alkanut ura piti lopettaa allergioiden ja astman takia. Agrologin tutkinto. MAA TALO USK AUP AN MYY JÄ neljä n vuod en ajan. Voisiko onnistumisen taustalla olla muutakin
Lopullisen päätöksen opiskelemaan lähtemisestä tein autolla ajaessani. Koulutusta vastaava työ odottaa. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 listettävänä, koska hän haki itse töitä aktiivisesti ja oli myös ollut useissa lyhyissä työsuhteissa. Uusi tie työmarkkinoille Nurmela sai tuttavaltaan vinkin, että Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä oli mielenkiin toisia opiskelumahdollisuuksia. – Töitä voi etsiä, mutta aktiivisuudesta ei ole apua, jos ikä on työnantajille ongelma. Nurmelasta tuntui, että opiskelu uuteen ammattiin oli ainoa tie työmarkkinoille. Kukaan ei pärjää ilman toisten tukea.. 5 6 4 Suomi tarvitsee Esa Nurmelan mukaan myönteisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. – Uskon, että nykyään haetaan sopivia tyyppejä eli pelkkä pätevyys ei välttämättä riitä. – Oikea asennoituminen koulutukseen auttaa: perheenisäkin pystyy opiskelemaan, ja aikuisenakin voi oppia uutta. MÄÄR ÄAIKA ISIA TYÖSO PIMUK SIA MALM IYHTI ÖSSÄ . Kauppa lopetettiin. Nurmela uskoo, että kukaan ei olisi kertonut hänel le koulutusmahdollisuudesta, jos hän ei olisi itse sel vittänyt asiaa ja hakenut tietoa. Pysäytin tien reu naan, soitin oppilaitokseen ja sovin käynnistä, Nur mela kertoo. Hän oli lähettänyt tulok setta lukuisia työhakemuksia, käynyt yrityksissä kysele mässä töitä ja soitellut työnantajille. – Sahateollisuuden prosessinhoitajan koulutuksen li säksi harkitsin kaivosalan ja metsäkonealan opiskelua, koska ne olivat minulle jossakin määrin entuudestaan tuttuja aloja. Hän ei kuitenkaan usko, että pelkkä koulutus takaa työpai kan. OPISKELEE SAHATEOLLISU UDEN PROSESSINHOIT AJAKSI Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä. Nyt Nurmelan prosessinhoitajan kolmivuotinen tutkinto on muutamaa näyttöä vaille valmis. Koulutuksen lisäk si tarvitaan tietynlainen persoonallisuus ja aktiivinen luonne. RAUTAKA UPAN TYÖNTEK IJÄ yhdeksän kuukauden ajan
2 . – Koulutuksessa pärjään paremmin kuin pelkällä päivärahalla, koska saan verotonta ylläpitokorvausta. Miten aikuisopiskelija pärjää taloudellisesti. – Asiat ovat enemmän kuin hyvin, jos joutuu kiel täytymään työstä. Viimeiset kymme nen vuotta on pidetty turhan paljon haloota kiel teisistä asioista. Ole rohkea. Millainen viisikymppinen on työntekijänä. Käytännön kautta oppimista Peruskoulupohjaisen prosessinhoitajan ammatin opis kelu on ollut käytännönläheistä, käsien kautta oppi mista. – Tiesin, että koulutusta voi nykyään räätälöidä omiin tarpeisiin. Opimme asioi ta myös toisiltamme. – Olen sanonut nuorille, että menkää kokeilemaan käytännössä, miltä teitä kiinnostava ala tuntuu. Hän huomasi koulutuksen aikana, että sähköalan opinnoista voisi olla hyötyä eli niitä kannattaisi sisäl lyttää sahateollisuuden prosessinhoitajan tutkintoon. – Minulla ei aiemmin ollut minkäänlaista käsitystä esimerkiksi teollisuuden sahalinjastosta eikä lämmön tuotannosta suuressa laitoksessa. Hän suoritti hiljattain palokunnan savusukel lustestit ja sai SuomiMieskuntotestissä kolmekymp pisen tulokset. Tänä vuonna opintonsa aloittavat eivät sitä enää kui tenkaan saa, koska ylläpitokorvaus poistui lakimuu toksen myötä. – Negatiivisuus ruokkii itseään. Mieti, mitä osaat ja mitä olet aiemmin tehnyt. Kannattaisiko vahvistaa omaa osaamista. Onnistumisistakin pitää puhua Nurmela on ollut nuorten kanssa tekemisissä oppi laitoksensa lisäksi harrastuksiinsa kuuluvassa vapaa palokunnassa. Nurmelan tuleva työ on keskeytymättömän proses sin hoitamista, ja siihen kuuluu myös huoltotehtäviä. Räätälöityä koulutusta Esa Nurmela on ollut työharjoittelussa Kontion hirsi tehtaalla ja Pudasjärven lämpölaitoksella. 3 . – Tässä iässä on monenlaista elämän tuomaa koke musta ja laajaa näkemystä ammatillisiin asioihin. Silti minulle oli yllätys, miten hyvin kaikki toimii. Uutta asiaa on riittänyt. Nyt olen saanut tu tustua molempiin, Nurmela kertoo. Tuntuu siltä, että elämän paras aika on edessä. Hän on osallistunut sähköasentajan perustutkinnon kursseille ajatuksella ”käyn niin paljon kuin kerkiän, saa nähdä, saanko vielä keväällä paperit”. Nurmela haluaa pitää huolta kunnostaan astmankin takia. Muut opis kelijat ovat kyllä huomattavasti nuorempia kuin minä, mutta mielestäni se on kaikille rikkaus. Itse teen parhaani, jaan tietoa ja pidän kiinni sovituista asioista. Kokeile eri aloja. Ole päättäväinen.. Silloin turhat mielikuvat karisevat ja saatte selville, pidättekö alasta vai ei. – Ajattelin myös, että saan vähän jalkaa oven väliin, kun opiskeluun kuuluu työssäoppimisjaksoja eri pai koissa. Toivon, että pystyn kehittämään omaa osaamistani uusille alueille. Sama koskee kaikkia työnhakijoita iästä riippumatta. Esa Nurmelan VINKIT ALAN VAIHTOON: 1 . Työ voi olla ajoittain fyysisesti raskasta, ja tarvittaessa on pystyttävä ratkaisemaan nopeasti suuriakin pro sessin ongelmia. Minulla on säännölliset elämäntavat mutta varmasti myös huumorintajua ja idearikkautta. Nurmelalla on jo työpaikka tiedossa valmistumisen jälkeen. Toistakin tarjottiin. Mitä se tarkoittaa. – Ehkä liiankin tunnollinen. – Olen myös saanut paljon uusia ystäviä. Miksi ei puhuta onnistumisista ja työllistymisistä. Nurmelan mielestä nykyaikaa vaivaa ”negatiivisuus pöhö”. Millainen persoona olet. . Miksi puhutaan vain potkuista ja ytneuvotteluista
Samat ohjeet jaetaan kaikille – ei vain erityisryhmille. (THL, 2016.) Näin ajattelen, toivon ja tunnen JOS POHDIT suunnanmuutosta ja mietit, minkä polun valitset, tässä on yksi harjoitus tueksi. Täydennä kukin lause sanoilla, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleen. www.ehyt.fi > Uutinen > Ilmoittaudu mukaan Työelämä pelissä -koulutukseen HUOM! Riskipelaajia töissä. ESIMIEHILLE, TYÖSUOJELUN ja henkilöstöhallinnon toimijoille ja luottamusmiehille tarkoitetut ilmaiset rahapeliongelmia käsittelevät koulutukset Tampereella 26.4. ” Minut yllätettiin tänään kysymällä: Miten sinä voit. Kun myös työohjeet laaditaan selkokielellä, ne tavoittavat jokaisen. YLI 50 PROSENTTIA rahapeliongelman vuoksi hoitoon hakeutuvista käy töissä. Haluaisin, että… avoimuus (töissä) toteutuisi paremmin. Selkeän kielen ansiosta oirei den määrä vähenee ja paraneminen nopeutuu, kertoo Satakunnan sairaanhoitopiirin selkokielen koordinaattori Riikka Törnroos (kuvassa). ja Kuopiossa 23.5. – TERVEYDENHUOLLOSSA käytettävää kieltä pidetään lakitekstin ohella kaikkein vaikeimpana. Olen sellainen ihminen, joka… haluaa viedä asioita eteenpäin. Suomessa selkokieltä tarvitsee tai siitä hyötyy joka neljäs. Tutkimusten mukaan selkeä ohjaus kuitenkin vähentää ahdistusta ja pelkoa ja lisää tyytyväisyyttä. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Selkokielestä hyötyvät kaikki 15 PROSENTTIA suomalaisista pelaa rahapelejä riskitasolla. Voi, kun työpaikoilla ei säästeltäisi näissä.” @RiittaHyppanen Twitterissä Selkokieli on suomen kielen muoto, jota on yleiskieltä helpompi lukea ja ymmärtää. Hyvä selkokieli palvelee jokaista. Minulle tuo iloa… yhteinen nauru. K U V A JA A N A T E R Ä V Ä IN E N /K V T L K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S KOONNUT MERJA KARJALAINEN TYÖ AJASSA. Lämmittää vieläkin. Selkokielestä on hyötyä maahanmuuttajille ja muille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Lähteenä: Työelämä pelissä – Tietoa raha pelihaittojen tunnistamisesta ja ehkäise misestä työyhteisössä. TIINA JÄPPINEN, VATES-SÄÄTIÖ Satakunnan sairaanhoitopiirissä potilas ohjeita on alettu laatia selko kielellä. Selkokielestä keskusteltiin Esteetön kieli työelämässä -seminaarissa maaliskuussa Tampereella. Kolme voimasanaa . Usein pelkään… Salaa haaveilen… Tällä hetkellä… Uskon… Olen oppinut, että… Minulle on tärkeää, että… Minua ärsyttää… Kaipaan… Olen ylpeä itsestäni, kun… Ystäväni sanovat, että… Osaan erityisen hyvin… Tulevaisuudessa… Tehtävä on Leena Ståhlbergin ja Marjaana Herlevin kirjasta Omannä köinen elämä – Näin teet hyviä valintoja (PSkustannus, 2016). Ole mahdollisimman rehellinen itsellesi äläkä kontrolloi vastauksiasi. 124 000 SUOMALAISELLA on rahapeliongelma. Tarpeen syynä voi olla esimerkiksi aivohalvaus, muistisairaus, lukuvaikeus, ADHD tai kehitysvamma. KOHONNUT RISKI rahapeliongelman kehittymiseen on rahapelialalla kuljetusalalla tehtävissä, joissa samassa tilassa on rahapelejä vuorotyössä matkustusta vaativissa tehtävissä
Silloin työn tekijästä tulee enemmän oman työnsä subjekti kuin objekti, johon kohdiste taan erilaisia toimenpiteitä. Työntekijä ei vain odota käskyjä vaan on aktiivinen ja kiinnostunut organisaation kehittä misestä, Janhonen sanoo. Viime aikoina hän on perehtynyt työn sujuvuuteen kasvu yrityksissä yhdessä tutkija Tiina Taipa leen kanssa. – Itseohjautuvuus tarkoittaa oma aloitteisuutta sekä kykyä ja halua ottaa vastuuta omasta työstä. Objektista subjektiksi Janhosen ja Taipaleen mukaan nyky päivän työelämässä on olennaista itse ohjautuvuus eli kyky johtaa itseään. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 20 Alaisesta oman itsensä pomoksi Hyvä työntekijä ottaa vastuuta työstään ja on kiinnostunut sen kehittä misestä. Mutta millainen on hyvä työntekijä. Se ei tar koita, että työntekijän pitäisi olla eri tyisen ekstrovertti eli ulospäin suun. Se edellyttää, että työpaikalla ajatel laan työntekijälähtöisesti eli esimies työn lähtökohtana on auttaa työn tekijöitä suoriutumaan tehtävistään mahdollisimman hyvin. Janhosen ja Taipaleen mielestä esi mies ja alaistaidoista puhuminen ei ole kovin hedelmällistä, koska työ yhteisön jäsenillä tulisi olla yhteiset tavoitteet ja toimintatavat asemasta riippumatta. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Minna Janhonen teki väitöskirjansa tiimityöstä. Mistä siis puhumme, kun puhum me hyvästä työntekijästä. Työyhteisötaidotkin lii tetään usein vain työntekijöihin. Mitä häneltä voi odottaa. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TYÖTERVEYSLAITOS T y ö y h t e isöt ai dot mu u t ok se ss a M onella on vankka käsitys siitä, millai nen on hyvä esimies. – Lisäksi on tärkeää jakaa omaa osaamista ja kommunikoida. Työyhtei sön johtami seen on tarjolla kou lutusta ja esimiestyön oppaita, ja netti on pullollaan johtamista käsitteleviä blogikirjoituksia. Se onnistuu, jos työpaikalla annetaan tilaa itsensä johtamiselle
Osaaminen on keskeistä nopeasti muuttuvassa toi mintaympäristössä. Jos työpaikan toimintakulttuuri pe rustuu vahvaan hierarkiaan, aloitteelli sella ja itseohjautuvalla työntekijällä on pian seinä vastassa. Työntekijää ei jätetä yksin, mutta hänen vastuullaan on ottaa asia puheeksi. Silloin työntekijä voi tuoda roh keammin esiin myös työnsä tai työ yhteisönsä ongelmia. Taipaleen mukaan se johtaa helposti noidankehään, joka aiheuttaa työntekijöissä ahdistusta ja epävarmuutta. Yhteisenä lähtökohtana on, että työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Lähteenä: Johtotähti – Työntekijälähtöisen kulttuurin luotsaajan opas. Tervehtimättä jättämi nen, tiuskiminen ja murjottaminen ovat huonoa käytöstä, jonka ei pitäisi kuulua työpaikalle. Mokista otetaan yhdessä opiksi. Opasta voi käyttää oman työpaikan tilanteen kartoittamiseen tai yhteisen kehittämisen työkaluna.). Jatkuva sparraus tai mentorointi täydentää kehityskeskusteluja tai korvaa ne. Palautteen pyytäminen ja antaminen ovat arkipäivää myös työntekijöiden kesken. – Suomalainen työelämä on perin teisesti aika hierarkkinen, ja uusien käytäntöjen oppiminen on iso urakka. Miten itse tekisit tämän. Itseohjautuvaan toimintatapaan sopeutuminen voi olla vaikeaa, jos työntekijä on tottunut siihen, että po mo kertoo, miten hommat hoidetaan. Koulutuksen antia jaetaan muille esimerkiksi intranetin kautta. Esimieheltä toivotaan val mentavaa otetta, ja hänen odotetaan kuuntelevan ja kunnioittavan työn tekijöitä. – Hyvä vastaus on kysyä, miten itse tekisit tämän. Ideoiden keräämisessä ja jalostamisessa hyödynnetään yhteisiä verkkoalustoja. Palkitseminen on läpinäkyvää, ja sen perusteet on sovittu yhdessä. Taipaleen mukaan hyvän työkult tuurin kulmakiviä ovat avoimuus, luottamus ja toisten arvostava koh telu. Myös aidon läsnä olon puutteena tai sooloiluna ilme nevä välinpitämättömyys voi kertoa vuorovaikutuksen ongelmista. Omasta työstä on kuitenkin pystyttävä keskustelemaan ja esittä mään esimerkiksi kehittämiskohteita, Taipale jatkaa. Myös johto kehittää omaa toimintaansa ja taitojaan ihmisten johtamisessa. He ar vostavat joustavuutta, oppimista ja ke hittymistä. Itseohjautuvuutta voi tutkijoiden mukaan edistää yksinkertaisillakin asioilla. Ne ovat tärkeitä yhdessä tekemisen suunnannäyttäjiä, Janho nen sanoo. Sellaisessa työpai kassa on tuskin suotavaa kehittää omaa työtä tai kyseenalaistaa johdon ideoita. Hyvästä työstä kiitetään ja isoja ponnistuksia juhlistetaan. – Negatiivinen muutoskierre kuor mittaa myös esimiestä. Niiden kautta koko organisaatio voi oppia, Janhonen sanoo. Ketteryys on kykyä reagoida tilan teisiin ja muuttua nopeasti toiminta ympäristön tai asiakkaiden tarpeiden mukaan. Työntekijä voi vaikuttaa työaikoihinsa ja työskentelytapoihinsa niin paljon kuin tehtävät sallivat. (Työterveyslaitos, 2017.) tynyt työhönsä, häntä kuunnellaan herkällä korvalla ja mietitään yhdessä, mitä asialle voi tehdä. Usein pelätään virheitä, mutta yksi kantava ajatus on, että kokeilut ja erehtymiset ovat sallit tuja. – Johdon pitää rohkaista työntekijöi tä ottamaan vastuuta. Kauppatietei den tohtori Susanna Kultalahti tutki vuonna 2015 julkaistua väitöskirjaansa varten, mitä Ysukupolvi odottaa työ elämältä. Hänen pitäisi toteuttaa strategiaa, huolehtia työn tekijöiden suorituksista ja työhyvin voinnista ja suoriutua itsekin työs tään, Taipale huomauttaa. – Työntekijälähtöisyydessä on etuna jatkuva kehittäminen. Kaikki alkaa oppimisesta Janhonen ja Taipale tutkivat työnteki jälähtöisesti toimivia yrityksiä äsket täin päättyneessä KetteräHRhank keessa, jossa haettiin ratkaisuja kasvuyritysten henkilöstöjohtamisen tueksi. Liikkeelle voi lähteä askel kerral laan, esimerkiksi yhden yksikön joh dolla. Tutkimuksen haastateltavat olivat syntyneet vuosina 1979–1995. Vahva hierarkia jarruttaa Myös uudet sukupolvet haastavat työ elämää muutokseen. Onneksi on myös ketteriä, työnteki jälähtöisiä yrityksiä, joista monet me nestyvät hyvin parhaita työpaikkoja valittaessa. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi/johtotahti (Johtotähti – johtamisen karttakirja on pelin tapaan toimiva maksuton verkkosivusto, josta saa tietoa työntekijälähtöiseen kehittämiseen. Seuraavaksi ratkaisuja etsitään perinteisissä organisaatioissa. Näitä ominaisuuksia itseo h jautuva työntekijä tarvitsee tuekseen. Jos työyhteisöä johdetaan kovin manageroivasti, ih miset eivät opi eivätkä kehity, Taipale sanoo. Hanke kestää vuoden 2019 lopulle. Palautteen antaminen on työntekijä lähtöisessä työyhteisössä entistäkin tärkeämpää, koska sen avulla toimin taa ohjataan toivottuun suuntaan. Oiva tilaisuus on esimerkiksi silloin, kun työntekijä kysyy, miten jokin työ tai asia hoidetaan. – Jos joku on esimerkiksi leipään Esimerkkejä työntekijälähtöisistä käytännöistä Työntekijä saa käyttää työaikaansa osaamisen, työtapojen ja työympäristön kehittämiseen. Manageroivassa johtamisessa korostuvat hallinnointi, valvonta, tehokkuuden vaatimukset ja työs tä raportointi. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 tautunut. Johdon kokoukset ovat avoimia tai niistä saa ainakin tietoa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat työ yhteisössä tärkeitä jokaiselle asemasta riippumatta. Esimerkiksi digitalisaation kehitys vaatii valppautta alalla kuin alalla.
– Jokainen työyhteisö tarvitsee näitä hyveitä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 22 TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT HELI HIRVELÄ listuivat kaikki työntekijät: noin 70 asiakaspalvelun, rakennuttamisen, isännöinnin ja taloushallinnon am mattilaista. – Oli mielenkiintoista tutustua tällaiseen ajatusmaa ilmaan. Kehittämis työn avuksi otettiin Hyveet työssä prosessi. Niis tä on hyötyä etenkin silloin, kun on tu lossa paljon muutoksia ja epävar muus herättää pelkoa. Pääkkö sen mielestä ne ovat kaikki todella osuvia. Kehittämiseen osal Hyveistä syntyy hyvää työtä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiö Hoas haluaa tarjota mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista. Hoasin Maakaari 6:ssa on meneillään viihtyvyyskorjaus. Porukka oli selvästi innostunutta ja täysillä mukana, kertoo raken nuttajainsinööri Laura Pääkkönen. Hyveitä tunnistettiin kuusi: arvostus, avuliaisuus, joustavuus, keskustelu, rohkeus ja vastuullisuus. Toissa vuonna strategiaansa uudistaneessa Hoasis sa arvot ohjaavat päätöksentekoa ja toimintaa. Varsinkin ensimmäisen jakson jälkeen työpai kalla oli nähtävissä positiivista värinää. Kuvassa Consti Korjausurakointi Oy:n työmaainsinööri Mikko Hell ja Hoasin rakennuttajainsinööri Laura Pääkkönen.. Se on päättänyt panostaa työyhteisön kehittämiseen ja vahvistaa samalla valmiutta muutosten kohtaamiseen. Hoas toteutti kolmen kuukauden pituisen Hyveet työssä prosessin viime vuonna. Ne liit tyvät pääasiassa ulkoisiin sidosryhmiin, kun taas hy veet ohjaavat työyhteisön toimintaa sekä työntekijöitä omassa työssään ja osana yhteisöä. Ne antavat paremmat valmiudet muutok T TOIMIVASSA YHTEISÖSSÄ arvot ja hyveet täydentä vät toisiaan. Ensin pohdittiin ja määritettiin työyhteisön hyveitä
2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 sen kohtaamiseen ja siihen osallistumiseen. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. – Kaikki tehdään itse: työyhteisö valitsee ja määrittelee hyveensä ja kertoo kyselyssä, miten hyvin mielestään toimii niiden mukaan. – Muillakin on huomattavasti mukavampi olla, kun sisäistämme hyveet ja käyttäydymme niiden mukai sesti töissä ja kotona. Työn hyveet voidaan jakaa yhteisön, työnteon ja johtamisen hyveisiin. – Tavoitteenamme on luoda palvelukulttuuri, jossa saavutamme strategian tavoitteet, otamme asiakkai den tarpeet entistä paremmin huomioon ja paran namme määrätietoisesti sisäistä yhteistyötä, tiivistää HRpäällikkö Riitta Sorjonen. Hyveet työssä -verkosto on Työelämä 2020 -hankkeen kumppani. – Koskaan ei voi kiittää liikaa, jos joku auttaa tai han kalaan tilanteeseen löydetään yhdessä ratkaisu, Pääk könen sanoo. Se oli hyvä ta pa selventää yhteistä näkemystä toimintakulttuurista. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi. Osaksi arkea Hyveistä on tullut osa Hoasin arkea, ja niitä pidetään jatkuvasti esillä. Jos taas yksikin puuttuu, mikään ei tahdo onnistua. Sattumal ta ne peilaavat hyvin myös säätiön arvoja. Yhteisö myös vastaa omasta kehityksestään, Kylliäinen sanoo. – Yhteisö ja yksilö voivat ja toimivat paremmin, kun hyveitä kehitetään ja vahvistetaan, kertoo Hyveet työssä -prosessin kehittäjä Antti Kylliäinen. Se luo yhteistä hyvää, auttaa jaksamaan ja parantaa työkykyä. Osallistavaa kehittämistä Hoasin käyttämässä prosessissa työyhteisöä ja työn te kemistä kehitettiin vahvuuksien kautta. He olivat myös yh teisönä ja yksilöinä vastuussa hyveiden kehittämisestä. Kaikki hyvä löytyy yhteisöstä itsestään. Tajusin, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä suoruutta samalla tavalla. Hyveet ovat hyvää käytöstä Pääkkönen uskoo, että hyveiden pohtiminen sai työn tekijät kiinnittämään huomiota käyttäytymiseensä – esimerkiksi siihen, miten toisille puhutaan ja miten toimitaan yhdessä. Niin lopputulos on joka tapauksessa lähtötilannetta parempi. Prosessi sai hänet kuitenkin ajattelemaan esimerkiksi sitä, miten hän ilmaisee itseään ja miten muut kokevat hänen ilmaisutyylinsä. Työntekijät valitsivat hyveet ja määrittivät, mitä ne käytännössä tarkoittavat." Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Pääkkösen mielestä Hoasin hyveet ovat normaalia hyvää käytöstä ja monille tuttuja jo kotikasvatuksesta. Työntekijät valitsivat hyveet ja määrittivät, mitä ne käytännössä tarkoittavat. – Prosessi vahvistaa yhteisöstä jo löytyvää hyvää. Hyvälle työlle ja hyvinvoinnille on kaikki edellytykset, jos kaikki kolme hyveiden lajia ovat voimissaan. Kun on hyvä fiilis, vaikeista tilanteista ja tehtävistä pääsee paljon hel pommin yli, Pääkkönen pohtii. – Prosessin vahvuus oli siinä, että koko henkilöstö oli mukana. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. – Olen aika suorapuheinen. – On ollut kiva huomata, että esimerkiksi vuosittain Kaikki hyvä löytyy yhteisöstä itsestään HYVEET OVAT OMINAISUUKSIA ja luonteenpiirteitä, jotka tekevät ihmisestä hyvän ja ovat hyviä myös ihmisen itsensä kannalta. – Sehän on tosi tärkeää, kun tehdään yhteistyötä asukkaiden ja kumppanien kanssa ja myös työkaverei den kesken. Myös muistutus kiitoksen tärkeydestä oli tarpeen. Ihannetilanteessa hyveet ohjaavat omaa toimintaa myös työajan ulkopuolella. Hyveprosessi käytiin läpi työyhteisön, työn tekemi sen ja johtamisen sekä esimiestyön osalta. – On tärkeää, että kaikkien muutosten keskellä teemme talon sisällä asioita, joilla todella on merki tystä työntekijöidemme ja työyhteisömme hyvinvoin nille, Sorjonen sanoo. – Ne tekevät meistä hyviä työtovereita, työntekijöitä, esimiehiä ja johtajia. Joku voi kokea sen epäkohteliaaksi tai tylyksi, vaikka en olisi sitä missään nimessä niin tarkoittanut
www.hoas.fi LISÄÄ AIHEESTA www.hyveettyossa.fi www.youtube.com > Antti Kylliäinen: Hyveet työhön – mitä ja miksi. Se aktivoi koko kehoa, vahvistaa lihaksia ja vähentää selkäongelmia. Työntekijöitä on noin 70, ja liikevaihto oli noin 65 miljoonaa euroa vuonna 2016. Hyveiden käytännön merkitys on oi keasti tiedostettu, kun kuulee jonkun sanovan kaiken kiireen keskellä, että tuo ei ollut ihan meidän hyvei demme mukaista. UUTUUSTUOTTEET Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi Uutuustuote-esittelyt ovat mainoksia, joiden sisällöstä vastaavat ilmoittajat. Kysy lisätietoja jälleenmyyjältäsi. Gymba sopii kaikille, sekä töissä että kotona. 3M ™ PELTOR ™ Mikrofonit Versaflo ™ M-300-kypäriin Uutuus! Uusi ja innovatiivinen ratkaisu, kun haluat yhdistää 3M™ Versaflo™ moottoroituun hengityksensuojaimeen kommunikaatiokuulonsuojaimet. (09) 525 21 www.3m.fi/suojaimet UUSI TAPA TYÖSKENNELLÄ Hanki elastinen Gymba aktivointilauta, sen avulla seisot aktiivisesti oikein. Hyveitä pidetään esillä myös viestinnässä, ja työ yhteisön hyveet on jopa printattu uusien kahvikup pien kylkiin. Hän saa myös kertoa, kenen mietteitä aiheesta haluaa kuulla seu raavassa kirjeessä, Sorjonen kertoo. Saatavana kaksi eri mikrofonia, joita voi yhdistää Versaflo™ M-300 -sarjan kypäriin käytettäväksi eri 3M™ Versaflo™ moottoroitujen puhaltimien ja suodattimien kanssa. Suomen 3M Oy Työsuojelutuotteet p. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas vuokraa, ylläpitää ja rakennuttaa opiskelija-asuntoja pääkaupunkiseudulla. vaihtuva huvitoimikuntamme on järjestänyt tem pauksia, joissa innostetaan tekemään hyveistä entistä näkyvämpiä. Mikrofonin käyttö tekee työskentelystä paitsi turvallisempaa, myös huomattavasti miellyttävämpää. – Niitä on tuotu esiin myös intranetissä, ja parin kuukauden välein ilmestyvässä henkilöstökirjeessä haastatellaan aina työntekijää hyveistä. Mikrofonit soveltuvat käytettäväksi Versaflo™ M-300 -sarjan kypärien kanssa. Tilaa ilmainen kokeilu NYT! www.gymba kokeilu.fi Jakelu/ markkinointi: Turvallinen ja ergonominen työympäristö VAINTIETO OY MADE IN FINLAND winner 2017 Laura Pääkkösen mielestä kiitos-sanaa ei voi töissäkään koskaan käyttää liikaa..
Se luo uhkaavan, viha mielisen ja halventavan ilmapiirin. Sen kohteeksi olivat joutuneet etenkin 15–34-vuotiaat naiset. Parasta on, että asia käsitellään työpaikalla eli siellä, missä häirintää on tapahtunut. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentin Kaisa Kauppisen neuvot työpaikoille: 1 . Asiakirjoista on käytävä ilmi, mitä on tapahtunut, missä ja milloin. 2 . Sen mukaan noin joka kolmas naisista ja joka kuudes miehistä oli kokenut seksuaalista häirintää. Myös mahdolliset epäoikeudenmukaisuuden kokemukset on kirjattava. Nykyajan työelämässä kukaan ei voi enää vedota siihen, ettei tiedä häirinnän olevan kiellettyä. 26 Näpit irti, suu poikki! 29 Terveys ajassa 30 Toisiko mindfulness mielenrauhaa töihin. Tilanteen käsittelyssä voi käyttää apuna työterveyshuollon asiantuntemusta. Aiheesta lisää sivuilla 26–28. Jokaisen tulee tunnistaa seksuaalinen häirintä. Häiritsijä oli yleensä naiselle ennestään tuntematon. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 Terveys SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ SATUTTAA TASA-ARVOLAIN MUKAAN seksuaalinen häirintä on sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka loukkaa henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Tässä NUMEROSSA T E K ST I K A IS A IN T O | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S. Tasa-arvobarometri on vuodelta 2012. Yleisimmin häirintä oli ollut kaksimielisiä vitsejä, härskejä puheita ja muita asiattomia huomautuksia. Häirintätapausten käsittely on kirjattava. 3
Tilanteen teki vaikeaksi se, että häirit sijänä oli hänen esimiehensä, koulun rehtori. Rehtori lukitsee itsensä 15 vuotta nuoremman Kertun kanssa naistenvessaan ja vih jailee ällöttävillä käsimerkeillä tämän ”tarvitsevan munaa”. Rauanjoen tuorein romaani Jonain keväänä herään (Atena, 2016) kertoo koulusta, jossa nuori opettaja joutuu epämiellyttävien vihjailujen ja lopulta päällekarkauksen uhriksi. – Kirjassa kuvattu kohtaus on yhdis telmä tilanteita, jotka olen oikeasti ko kenut, kirjailija kertoo. Viaton flirtti voi piristää päivää työpaikalla, mutta alistava käytös on rikoslaissakin tuomittavaa seksuaalista häirintää. Kaikki opettajat ovat asian Ronskeja juttuja. Vastuutonta valtaa Rauanjoki koki seksuaalista häirintää koulussa, jossa hän työskenteli vuo sia sitten määräaikaisena opettajana. – Koulu on siinä mielessä poikkeuk sellinen työyhteisö, että hierarkiaa ei juuri ole. Työntekijät ovat naut tineet viiniä, ja tunnelma on vapau tunut, jopa vähän riehakas. Aina työpaikan tilanteet eivät kui tenkaan ole menneet niin kuin pitäisi. NÄPIT IRTI, tuntijoina samalla tasolla, ja rehtori on ainoa pomoportaan edustaja, Rauan joki sanoo. Jos rehtori käyttää asemaansa vää rin, tilanteeseen voi olla vaikea puut tua. TEKSTI KAISA INTO KUVAT ATENA KUSTANNUS OY JA THINKSTOCKPHOTOS O ulussa Pate niemen luki on äidinkie len opettajana työskentelevä kirjailija Katri Rauanjoki, 44, on iloinen ja sanavalmis nainen. Niin sanotut poi kien jutut eivät saa hänen korviaan punoittamaan, vaan hän pystyy tar vittaessa antamaan takaisin samalla mitalla. 26 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 suu poikki!. Nipistyksiä. Rauanjoki ei uskaltanut aluksi puhua asiasta, koska hän ei halunnut vaarantaa työsuhdettaan. Taputtelua. Suudelmia, joista vain toinen nauttii. Romaanissa ahdistelu tapahtuu kou lun iltajuhlissa. Tungettelevaa tivaamista. Lopuksi rehtori suutelee Kerttua väkisin
Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään, (Atena, 2016). Ilmoita häirinnästä esimerkiksi työsuojeluvaltuutetulle, vaikka kyseessä onkin oma työpaikkasi tai pelkäät, että sinua ei uskota. Sanoin myös, että hänen juttunsa ovat kamalia enkä halua kuulla niitä. Olinko liian naurava ja rä väkkä. Rauanjoki kokee, että humalassa käytyjä keskusteluja on muutenkin ikävä lähteä ruotimaan jälkeen päin. Suomalaisessakin työelä mässä on asioita, joihin täytyy voida puuttua. Asian käsittely toi Rauanjoelle lisää rohkeutta. Joskus häirintä ja epäasiallinen koh telu voivat järkyttää niin, että asiaa jou tuu käymään läpi terapiassa. Työpaikalla esimiehen asiattomat puheet ja alistava käytös uhkaavat alai sen itsemääräämisoikeutta. Kätkiessään inhottavan kokemuksen sisälleen hän tuntee ”risahtelevansa täyteen pieniä halkeamia”. Sanoin varovasti, että ihan hyvää. Katri Rauanjoen neuvot seksuaalista häirintää kokeneelle 1 . Seksuaalinen häirintä loukkaa aina, vaikka olisit luonteeltasi ronskimpi. Olet ihminen etkä esine! Kuka tahansa ei saa tulla lääppimään tai suutelemaan sinua. Ässä oli pehmeä ja hymy kova. Aikaa tapahtumien ja vali tuksen välillä oli ehtinyt kulua puoli toista vuotta. Annoinko ymmärtää jotain, mitä en tarkoittanut. Kun Rauanjoki oli saanut uuden työpaikan, hän keräsi rohkeutensa ja teki kaupungille virallisen valituksen kokemastaan häirinnästä. Oikeus koskemattomuuteen Joskus epäasiallinen käytös voi kohdis tua vain yhteen työntekijään, mutta Rauanjoen entisessä työpaikassa rehto ri ahdisteli useita naisia. Minulle tuli hyvä olo siitä, että uskalsin lähteä hakemaan oikeutta itselleni. – Kuule, tulepas tänne, niin parannetaan sultakin ne voivottelujen aiheet. – Ihmettelin, voiko minulle tehdä mitä vain. Hän kertoi myös ahdistelijalleen, mitä mieltä oli tämän käytöksestä. Hän puhui hankalasta tilanteesta ko tona ja lähimpien työkavereiden kans sa. M itäs meidän Kerttulille kuuluu. Ja vaikka olenkin luon teeltani avoin ja räväkkä, se ei tarkoita, että minua saisi tulla puristelemaan, Rauanjoki puuskahtaa. – Uskoni suomalaisen päätöksen teon avoimuuteen koki ison kolauksen, mutta feministinen ajattelutapani vain vahvistui. Siksi Rauanjoki ei kokenut oloaan erityisen uhatuksi. 2 . 27 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |. – Minulle riitti läheisille puhuminen, vaikka he eivät osanneetkaan tarjota muuta kuin kuunteluapua. Rauanjoki koki häirintätilanteissa muun muassa inhotusta, ahdistusta ja mitätöintiä. Masennusta muka. – Sanoin suoraan, että en halua tulla kohdelluksi sillä tavalla. 3 . Paikalla olleiden muistikuvat ja tulkin nat tapahtumista voivat vaihdella. Asiaan puuttuminen on tärkeää koko yhteiskunnalle. Vaikka asiaa tutkittiin, ahdistelija ei saanut rangais tusta teoistaan, koska "asiaa oli vaikea todistaa". Ei taida olla kuin munan puutetta. Rohkeus ja roisius eivät tarkoita, että sinua saisi kohdella miten tahansa. Lisäksi ne voivat saada ahdistellun epäilemään, onko hän arvokas ja rakastamisen ar voinen. Sain puret tua asian sisältäni. Hän ojensi kätensä lantioni korkeudelle kämmen ylöspäin ja nosti vähän keskisormeaan niin, että se näytti tunkeutuvan näkymättömän naisen sisään. – Ahdisteltu pelkää silloin itse ai heuttaneensa väärältä tuntuneen tilanteen. Kirjassa Kerttu kokee asian vielä vahvemmin. Älä syytä itseäsi. Viesti ei kuitenkaan mennyt perille. Kirjailija kertoo, että alkoholilla oli osuutta hänenkin kokemassaan tilan teessa. Jokaisen ihmisen koskemat tomuus on tärkeä asia, eikä esimies saa sitä loukata
Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin vuonna 2014. T asa-arvolaissa on määritelty erikseen sukupuoleen perustuva häirintä. Jos ahdistelijana on esimies, Kauppinen kehottaa ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon ja tarvittaessa työsuojelupiiriin. Kauppinen kertoo, että Euroopassa häirintää on kokenut tutkimusten mukaan 1–2 prosenttia työssä käyvistä. – Se voi tuntua pieneltä prosentilta, mutta työntekijöiden määräksi muutettuna se on aika paljon, Kauppinen sanoo. Myös syytetyn täytyy saada tietää, mistä häntä tarkalleen ottaen syytetään. Työpaikan pitää pyrkiä luomaan ilmapiiri, jossa asiakkaatkin käyttäytyvät kunnolla. PAM-liitto painottaakin kyselyn tulosten yhteydessä, että millään alalla ei tarvitse sietää epäasiallista käytöstä tai seksuaalista häirintää. – Asiaa ei voi muutenkaan vähätellä lukujen valossa, sillä se on työilmapiiriä heikentävä ongelma ahdistellun kannalta ja laajemminkin. Hyvällä työpaikalla ei ole häirintää. Kauppisen mukaan seksuaalinen häirintä tulisi käsitellä mahdollisimman suoraan. Työturvallisuuslaissa ei suoraan puhuta seksuaalisesta häirinnästä, mutta 28. – Silloin on tärkeää, että kaikki keskustelut kirjataan ja kummankin osapuolen kannat käyvät ilmi. – Palvelualojen työntekijät ovat erityisen alttiita häirinnälle, sillä heidän työnsä painottuu iltoihin ja viikonloppuihin ja siihen liittyy usein alkoholitarjoilua, Kauppinen toteaa. Vastaajista 53 prosenttia ei pitänyt seksuaalista häirintää loukkaavana, mikä hämmästytti kyselyn teettäjiä. – Tärkeintä on, että asiaan liittyvästä salamyhkäisyydestä päästäisiin eroon. . – Kirjo on laaja. Niukasti tutkimustietoa Viime vuosina seksuaalista häirintää on tutkittu suomalaisilla työpaikoilla melko vähän. – Kouluyhteisössä häiritsijöinä saattavat olla myös vanhemmat oppilaat tai oppilaiden vanhemmat, Kaisa Kauppi nen huomauttaa. Kyselyyn vastasi 580 ammattiliiton jäsentä. Vuoden 2009 katsauksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana seksuaalista häirintää kertoi kokeneensa 3 prosenttia työssä käyvistä naisista ja 1 prosentti miehistä: noin 31 000 naista ja 12 000 miestä. Ammattien välillä oli selviä eroja: baarityöntekijöistä peräti 82 prosenttia ja parturi-kampaamoalan työntekijöistä 56 prosenttia oli joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. pykälässä todetaan, että työnantajan on ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi, jos työntekijää häiritään tai kohdellaan epäasiallisesti. Jos häiritsijä on esimies, kuten Katri Rauanjoen tapauksessa, asiaa voi olla hankala viedä eteenpäin. Rikoslain perusteella on sittemmin annettu muutamia tuomioita seksuaalisesta ahdistelusta. Ahdistelija voi myös olla samaa sukupuolta, mutta se on harvinaisempaa. Jos siitä ei ole apua, asia etenee työsuojeluorganisaation tai työterveyshuollon kautta. Asiakirjojen pitää olla molempien hyväksymiä. 28 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017. Se on sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista mutta loukkaa henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Myös omaan ammattiliittoon voi olla yhteydessä, hän neuvoo. Kauppinen tähdentää, että häirintää kokeneen pitää ottaa asia esille häiritsijän kanssa omalta kannaltaan tavalla tai toisella. Ahdistelija on yleensä mies ja ahdisteltava nainen, mutta miehetkin kohtaavat epäasiallista käytöstä. Seksuaalinen häirintä voi olla esimer kiksi sanoja, koskettelua, katseita tai seksuaalisesti väritty neitä sähköposteja, sanoo Helsingin yliopiston sosiaali psykologian dosentti Kaisa Kauppinen. Tulosten mukaan 45 prosenttia palvelualoilla työskentelevistä naisista ja 16 prosenttia miehistä oli kokenut seksuaalista häirintää, jossa ahdistelijana oli ollut asiakas. – Suurissa työpaikoissa on usein myös työhyvinvointija tasa-arvosuunnitelmat, joista voi tarkistaa, mitä tehdä, jos on tullut ahdistelluksi. Suomessa seksuaalista häirintää on sivuttu sosiaalija terveysministeriön Tasaarvobarometrissä viimeksi vuonna 2012 sekä Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa -katsauksessa. TEKSTI KAISA INTO | KUVA THINKSTOCKPHOTOS Seksuaalinen häirintä pitää tunnistaa ja kirjata LISÄÄ AIHEESTA www.tyosuojelu.fi > Työolot > Epäasiallinen kohtelu Professori Seppo Koskinen: Seksuaa linen häirintä päättämisperusteena on vapaa verkkoartikkeli: www.edilex.fi/uutiset/49373 ”Monesti kaupan päälle pyydetään suukkoa.” Seksuaalinen häirintä palvelualoilla -kyselyn tuloksia PAMin tiedotteessa 3.6.2015. Asioista pitää pystyä puhumaan: mitä tapahtui ja miltä se tuntui toisesta osapuolesta. Palvelualoilla yllättävän yleistä Palvelualojen ammattiliitto PAM teetti kyselyn seksuaalisesta häirinnästä vuonna 2015. Kaisa Kauppinen on samoilla linjoilla: – Häirintää ei voi hyväksyä missään työssä. Yleisimmin sek suaalinen häirintä oli ollut sanallista, mutta tarjoilijoita kosketeltiin muita enemmän
Eniten työperäistä syöpää aiheuttaa asbesti, jolle altistuminen 20–30 vuotta sitten näkyy nyt sairaus tilastoissa. Mitä parempi fyysinen kunto, sitä paremmaksi naiset ja miehet arvioivat työkykynsä ja sitä vähemmän he kokevat uupumusta. Lähteenä: Työperäi nen syöpä on ehkäistävissä seminaari 6.3.2017. K U VA T H IN K ST O C K PH O T O S TEKSTI MERJA KARJALAINEN. Tukeudu kädellä ja vartalolla häkkiä vasten. Vastaajina 8 673 työssäkäyvää 18–64-vuotiasta, joista naisia 5 375 ja miehiä 3 298. Jännitä vatsalihakset tukemaan selkää. – Esimiesten koulutus sekä töiden uudelleen organisointi voivat olla kei noja, joilla työstressiä voidaan vähentää ja johtamisen oikeudenmukaisuutta edistää, sanoo akatemiatutkija, dosentti Tea Lallukka Työterveyslaitoksesta. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Ergonomia osaksi kaupan arkea Kun huonekaluketju IKEA Suomen myymälöissä alettiin kolme vuotta sitten kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ergonomiaan, tuki ja liikuntaelinsairauksista aiheutuvat sairauspoissaolot kääntyivät laskuun. Työntekijöistä ja myös esimiehistä 60 prosenttia on naisia ja 40 prosenttia miehiä. Ergokummeja on kussakin tavaratalossa vähintään 2–3. Lähteenä: matkahyvaankuntoon.fi Oman kokemuksen mukaan kohtuuttomasti uupunut työpäivän jälkeen Usein Silloin tällöin Melko harvoin Ei juuri koskaan N A IS ET M IE H ET 14% 8% 36% 32% 36% 41% 19% 14% Paremmat työolot, parempi uni Aikuisista jopa 30 prosenttia kärsii unettomuudesta vähin tään kolmena yönä viikossa. SUOMALAISTEN, TANSKALAISTEN ja norjalaisten yhteiseen tutkimukseen osallistui liki 25 000 kuntatyöntekijää vuosina 2000–2012. Kun työstressi pahenee ja johtaminen on epäoikeuden mukaista, pahenevat myös uniongelmat. Ergokummi on työfysioterapeutin kouluttama työntekijä, joka omien tehtäviensä ohessa opastaa kollegoitaan ja perehdyttää uudet työntekijät huolehtimaan terveellisistä ja turvallisista työasennoista. Sen jälkeen M-diagnoosien osuus on ollut noin neljänneksen luokkaa kaikista sairauspoissaoloista, kertoo IKEA Suomen rekrytointija työhyvinvointipäällikkö Jessica Lehtinen. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan kunta-alan työntekijöiden uni on vuosien 2000–2012 aikana lyhentynyt kolmella minuutilla. – ENNEN ERGONOMIAOPASTA ja ergokummeja tukija liikuntaelinsairauksiin liittyvät M-diagnoosit muodostivat kolmanneksen työntekijöiden sairauslomista. Oppaassa on työfysioterapeutin laatimat perusteelliset ohjeet kuvien kera kassa-, varasto-, keittiö-, K U VA ER G O N O M IA O PA S/ IK EA Kevyissä nostoissa jalan ojennus taakse auttaa pitämään selän suorassa. IKEA työllistää Suomessa noin 1 500 henkeä. Kun tarkasteluun otetaan yli 250 000 suomalaisen unitiedot vuosilta 1972– 2005, reilussa 30 vuodessa suomalaisten unen pituus on lyhentynyt 18 minuuttia. Ergonomiaopas tarkoittaa IKEAn omaa, Suomessa laadittua pienikokoista yli 30-sivuista kierrevihkoa, jota voi kuljettaa mukana tai jonka voi laittaa työpisteen viereen. ravintolaja toimistotöihin: miten nostat selkää säästäen, miten vältät kurottelua ja kiertyneitä asentoja – ja myös miten käytät tikkaita turvallisesti ja venyttelet selkää, käsiä ja jalkoja pitkin työpäivää. – Tutkimustuloksemme antavat lisänäyttöä sille, että unihäiriöitä voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota työtehtävien vaativuuteen ja hallittavuuteen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikalla, kertoo erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta. Syövistä 5,3–8,4 % on Suomessa työperäisiä. TERVEYS AJASSA 50 % naisista kokee kohtuutonta uu pumusta työpäivän jälkeen vähintään silloin tällöin
TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT TAMRO JA THINKSTOCKPHOTOS mindfulness Tamron henkilöstöjohtaja Jenni Kosonen (keskellä) etsii kännykkäsovelluksesta harjoituksen aamun mindfulness-hetkeen. T amron henkilöstöjohtaja Jenni Kosonen kertoo, että yrityksessä haettiin hieman erilaista oman työn johtamisen ja ajan hallinnan valmennustapaa. Tammikuun loppu kokouksessa osallistujat kertoivat saaneensa keinoja oman työhässäkkänsä hallintaan. työhyvinvointia ja sitä kautta myös työn tulosta, Koso nen sanoo. Sen jälkeen osallistujat käyttivät puhe limeen ladattavaa sovellusta, jossa on ohjattuja kym menen minuutin perusharjoituksia. Tamro on lääkkeiden ja terveystuotteiden jakelija ja palveluntarjoaja. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 30 TOISIKO MIELENRAUHAA TÖIHIN. Vierellä Minnamari Talvitie ja Oskar Burjam.. Koulutus alkoi tiiviillä parin kuukauden alkuval mennuksella. – Muutosten toteuttaminen on yleensä vaikeaa, eikä tämä malli sovi kaikille, mutta kokemukset hankkees ta olivat hyvin myönteisiä. Niitä käytettiin sekä henkilökohtaisessa harjoittelussa että yhteisissä aamutapaamisissa. – Silloin jokainen on itse kuskin paikalla eikä vain ryntäi le muualta tulleiden impulssien perässä. Tieto on levinnyt, ja alustavasti suunniteltuun seuraavaan valmennus ryhmään on tullut jo ilmoittautumisia. Kaikilla oli mahdollisuus miettiä omia toimintamallejaan. Osallistujat halusivat jatkaa yhteisiä aamuharjoi tuksia myös tammikuussa päättyneen hankkeen jäl keen. Koulutukseen osallistui 12 toimihen kilöä ostoista, viestinnästä, talousosastolta, asiakaspal velusta ja hallinnosta. Neljä kuu kautta kestäneessä hankkeessa pyrittiin siihen, että ihmisillä olisi aikaa pysähtyä ja kehittää toimin taansa ja että he voisivat keskittyä tärkeisiin asioihin omaa työtään organisoimalla. Oman työn johtaminen aloitettiin oman mielen johtamisesta. Koulutus sai itse kunkin tarkastelemaan omia toimintamallejaan uusin silmin. Tämä voi parantaa Tamrossa toteutettiin oman työn johtamisen pilottikoulutus, joka perustuu mindfulnessin oppeihin
Luovuus tarvitsee aikaa. Kirjoita selkeitä viestejä, vältä tunnepitoisuutta. Mieti, miten voit olla hyödyksi. Muista myös rakentava palaute. Se on ollut minulle tärkeä oivallus myös työelämän ulko puolella. 4 ASETA TAVOITTEET. Sulje muistutukset ja varaa aika, jolloin keskityt posteihin. Hän pitää val mennuksen tärkeimpänä oppina sitä, miten olla läs nä ja kuunnella aidosti palaverissa. – Tietoisella läsnäololla on suuri vaikutus. Toivonen on myös alkanut kiinnittää tietoisesti huo miota siihen, mihin hän voi vaikuttaa ja mihin ei. Varaa aika tehtävien suunnittelulle. Se kannattaa käyttää tär keimpiin työasioihin. Siksi uusia käytäntöjä helposti arkaillaan. Kulloiseenkin tehtävään kes kittyminen antaa aikaa muuhunkin, eikä työpäivä veny. 3 KUUNTELE JA PUHU TIETOISESTI. Lyhyt rentoutus kokouksen alussa puhdistaa mielen hälystä. – On turhaa murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa. 8 HUOMAA MUUTOSVASTARINTA. Itse olen huomannut, että lyhyet tauot päivän aikana laskevat sykettä. Harjoituksessa tullaan kokoustilaan, istahdetaan, suljetaan silmät hetkeksi, hengitellään rauhallisesti ja havainnoidaan kehon tuntemuksia. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 Tamrolla oli jo aiemmin laadittu sähköpostin ja ko kouskäytännön periaatteet, joista muistutettiin myös valmennuksen aikana. Kokousta edeltäneet asiakaspuhelut ja muut asiat jäävät taakse jo viidessä minuutissa. 5 LAITA TYÖT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. 2 OLE AIDOSTI LÄSNÄ PALAVEREISSA. Teimme esi merkiksi harjoituksen, jossa toinen kertoi tarinan ja minä kuulijana olin vain hiljaa läsnä ja tarkkailin. Nykyään katson sähköpostit tiettyinä aikoina päivästä ja rauhoitan ai kaa muulle tekemiselle. – Olen luonteeltani suorittaja. Keskittyminen TEHOSTAA RUTIINEJA 7 LAITA ALITAJUNTA TÖIHIN. Mieli seuraa tehokkaimmin selkeitä, yksityiskohtaisia ja myönteisiä tavoitteita. Muutosvastarinnan tiedostaminen ja hyväksyminen auttaa. mindfulness 1 LUO OHJEET SÄHKÖPOSTIN KÄYTTÖÖN. On turhaa murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa.". Älä säntäile niiden perässä. Palaveriin rauhoittuneena – Olen ottanut tavakseni rauhoittaa ajatukset ennen kokousta, sanoo Tamrossa asiakaspalvelutiimin esi miehenä työskentelevä Jaana Oksa. Hän halusi myös oppia raivaa maan aikaa pidemmille töille, kuten raporttien kir joittamiselle. – Monet mieltävät sähköpostin puhelimen kaltaiseksi nopeaksi välineeksi. Olen huomannut, että viestintä tiimin kanssa on parantu nut, Oksa kertoo. Varaa kalenteriin tietoisesti aikaa myös unirauhalle. 6 SUUNNITTELE. Muotoile itsellesi selkeä kysymys ja anna asian unohtua joksikin aikaa. Valmennuksen avul la olen pystynyt hillitsemään vauhtia. Pysähdy ja hengitä: sinulla on vapaus valita. Esimerkiksi perheen joulukiireet voi vain todeta ennakolta, eikä niitä tarvitse jäädä kau histelemaan. Kiireisinä aikoina hän on tehnyt harjoituksia koko tiimin kanssa. Keskity toiseen, ole läsnä. Sulje viestit ja sähköpostit. Sähköpostille rajat Laatupäällikkö Katja Toivonen lähti valmennukseen, koska kaipasi työkaluja työtehtävien tärkeysjärjestyk sen hahmottamiseen. Tee työlistat ja päivitä ne. Minultakin ne ovat vaatineet opettelemista. Minulle se oli haasteellista. Pystyt reagoimaan rakentavasti. Karsi häiriöt tietoisesti. – Puhuimme myös siitä, että aamu on useimmille työpäivän parasta aikaa. – Olin jo aiemmin poistanut toiminnon, joka ilmoit taa ruudulla uudesta sähköpostista
Itsekin mietiskelyä pitkään harrastaneena hän toivoo, että huomiota kiinnitettäisiin myös siihen, miten eri tavalla ihmiset voivat kokea mindfulnessin. – Työpäivä voi venyä iltakuuteen, ja työasiat pyörivät mielessä sen jälkeenkin. HUOM! Omien tapojen ja toimintamallien tarkkailu oli Toi voselle uutta. Myös Ilmari Kortelainen muistuttaa, että työelämän rakenteelliset ongelmat eivät saisi jäädä yksilökeskeisen menetelmän varjoon. Hän on vastuuhenkilönä muun muassa Hankenin seurantatutkimuksessa, jossa tarkastellaan tietoisuustaitoja ja työn muuttuvia rajoja vaativassa tietotyössä. Liika työ ei vähene hengittämällä Mindfulnessbuumin myötä myös tutkijat ovat kiinnostuneet valmen nuksesta ja sen vaikutuksista yrityk sissä. – Menetelmä ei sovi kaikille, sillä mietiskelyn yhteydessä saattaa tulla yllättäviä tai ahdistavia tietoisuuden tiloja. Hänestä on mielenkiintoista, miten sujuvasti mindfulnessin alku peräiset tavoitteet on muunnettu yritysmaailman tarpeisiin. Ilmari Kortelainen aloitti työelämän mindfulnessiin liittyvän tutkimuksen Suomen Akatemian WORKBOD-hankkeessa vuonna 2011 ja jatkoi sitä Työsuojelurahaston rahoituksella 2015–2016. Hän kertoo tulleensa valmennuksessa entistä tietoisemmaksi luonteensa haasteellisista ja hyvistä puolista. Asioita val mistellaan ja niistä sovitaan, ja asiasta toiseen siirry tään nopeasti. Mira Karjalainen tutkii tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa. Mäntylälle on tärkeää, että valmennuksen taustalla on tutkimustietoa harjoitusten vaikutuksista ja aivo jen toiminnasta. Työelämän ongelmista ei saa tehdä yksilön ongelmia, muistuttavat dosentti Mira Karjalainen ja medi ta tiivisten kulttuurien tutkija Ilmari Kortelainen . Elämää hidastavat ja parantavat vaikutukset on yhdistetty aivan toisenlaisiin tavoitteisiin, kuten työntekijän tuloksellisuuteen, päämääriin ja oman käytöksen valvontaan. Nyt teen kotiin päästyäni kymmenen minuutin harjoituksen. Sen jälkeen pys tyn olemaan taas läsnä perheelleni. – Valmennus on auttanut minua keskittymään käsillä olevaan asiaan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 32 Nyt teen kotiin päästyäni kym menen minuutin harjoituksen. Aiemmin perhe joutui usein kyselemään: kuunteletko sinä ollenkaan. Kortelainen tutkii parhaillaan, miten tämä uusi yhteys muuttaa kokemusta harjoituksista. Myös työn ja vapaaajan tasapainottaminen on hel pottunut. . Harjoitukset olivat myönteinen yllätys. Mäntylä tekee kymmenen minuutin keskittymis ja tietoisuusharjoitukset yleensä kotona, koska yhteiset aamuajat eivät sovi hänen aikatauluunsa. Ihmismielen teoriaan tutustuminen on ollut mielenkiintoista. Mutta myös tietohallinnon kokonai suuden ajattelulle pitää jäädä aikaa. Vaatii toki itsekuria harjoitella säännöllisesti. Vaikka keinot tuntuivat pehmeiltä, ne ovat oikeasti te honneet. M ira Karjalainen kehottaa valppauteen sen suhteen, millaisessa tilanteessa mindfulnessista haetaan apua. Jos työtä on jatkuvasti liikaa tai se on muuten liian kuormittavaa, ratkaisua tulisi etsiä ensin työn organisoinnista, ammatillisesta koulutuksesta ja henkilöstömäärästä. Sen jälkeen pystyn olemaan taas läsnä perheelleni." Tietoisesti perheen pariin Tietohallintojohtaja Jouko Mäntylä kertoo istuvansa työpäivän aikana lukuisissa palavereissa. – Piintyneitä toimintamalleja on päässyt syntymään, ja muutokset kannattaa tehdä vähän kerrallaan, hän sanoo.. Oli pakko vastata rehellisesti, että en. Mielenrauhaa tavoittelevat harjoitukset voivat jopa lisätä stressiä, jos ongelmat ovat työn rakenteissa
Harjoituksista ja strategioista saatuja valmiuksia sovelletaan käytännön työtapoihin, kuten sähköpostin käyttöön, kokouk siin, työn tavoitteiden määrittelyyn ja K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S. Aivotutkimus antaa tukea Tasapainoinen mieli on rentoutunut, keskittynyt ja selkeä. Mindfulness voi kuulostaa henki sen kasvun muotiilmiöltä. Se tarkoittaa laadukasta ajattelua, keskittymistä ja tietoisuutta. Häiriötekijät voitava valita Valmennuksissaan Kalajo puhuu myös mielen ja aivojen toimintaperi aatteista. Maltatko olla lukematta uusia sähköposteja. Tulevien töiden suunnitte lu voi viedä yöunet ja jat kuva muutos imeä voimat. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 Tavoitteena tasapaino Olet varannut tunnin aamun parasta työaikaa tärkeän raportin kirjoittamiseen. – Se johtuu siitä, että välitön pa laute saa aikaan dopamiinisysäyk sen aivoissa. Rasmus Hougaard ja Teetta Kalajo. Tutkimusten mukaan myös keho hyötyy keskittymisharjoituksista: pulssi ja verenpaine laskevat ja immu niteettijärjestelmä vahvistuu. Mieli on etenkin tietotyö läisen tärkein työkalu. Sitten niistä päästetään irti ja palataan hengitykseen. – Sitä käytetään yhä enemmän keskittymiskyvyn, päätöksenteon, luovuuden ja yleensäkin suorituksen parantamiseen. Hengitystä voi myös laskea yhdestä kymmeneen ja takaisin niin, että yksi sisään ja uloshengitys on kokonaisuus. – Hyvä asiakaspalvelu ja yrityksen muut tavoitteet eivät toteudu, jos huono keskittyminen ja automaatti ohjauksella toimiminen ovat osa työ kulttuuria. LISÄÄ AIHEESTA Tilaa ajatella. Kalajon mukaan yhteys yrityksen tavoitteisiin syntyy luontevasti. Keskittymis ja tietoisuusharjoi tusten lisäksi mindfulness perustuu mielen strategioiden valintaan. Tarkoituksenmukainen toiminta edellyttää usein sekunniksi pysähty mistä, rauhallista hengittämistä ja reaktion tietoista valintaa. Häiriötekijät voi punnita ja valita tietoisesti ne, joi den antaa keskeyttää työnsä, ja sanoa muille ei. Tehosta työtäsi mindful nessin avulla. Se auttaa kuulijaa ymmärtä mään omaa käyttäytymistään. Esimerkiksi kymmenen minuuttia päivässä riittää. – Harjoitusten avulla puututaan tietoisesti aivojen toimintaan. Myös lyhyet, muutaman hengityksen mittaiset tauot hiljentävät ajatusmyl läkän, kun rauhoittumisen rutiini on opittu. Mielenhallinnan opeille ja huomio kyvyn harjoittamiselle on työelämäs sä yhä enemmän kysyntää. Dopamiini on keskus hermoston välittäjäaine ja aiheuttaa mielihyvän kokemuksia. Keskeyttävätkö työkaverien tai pomon kysymykset työsi. päivittäisen tärkeysjärjestyksen asetta miseen sekä tietoiseen suunnitteluun ja viestintään. Silloin on helpompi keskittyä va litsemaansa asiaan ja pitää tehtävien tärkeysjärjestys mielessä. – Oma reaktio hälvenee ja asioita voi tarkastella neutraalisti, kun panee tietoisesti merkille asiat, jotka hou kuttelevat tai herättävät vastustusta, Kalajo sanoo. Ajatukset tai ulkoiset äänet havai taan tietoisesti, kun ne pyrkivät häirit semään. Niitä ovat esimerkiksi läsnäolo, kärsivälli syys, ilo ja tasapaino. (PS-kustannus, 2016.) TEKSTI PÄIVI HAAVISTO S ÄHKÖPOSTI VOI HÄIRITÄ ja palaverisuma stressata. Siksi esimer kiksi kansainvälisten suuryritysten mind fulnessohjelmissa puhutaan mieluummin huomion keskittämi sestä, keskittymisestä, muutoksen tai ajan hallinnasta, tehokkaasta mieles tä ja itsensä johtamisesta. Kalajo kertoo, miksi on niin houkuttelevaa säntäillä ärsykkeiden perässä ja yrittää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa. Sanana se saattaa jopa ärsyttää. Keskittymis ja tietoisuusharjoitus ten ei tarvitse olla pitkiä. Mindfulnessohjaaja ja valmenta ja Teetta Kalajo kertoo, että mind fulnessista haetaan nykyään apua muuhunkin kuin stressinhallintaan ja tasapainon löytämiseen. Tavallisessa harjoituksessa keskity tään hengityksen seuraamiseen, pal lean liikkeeseen tai ilman kulkuun sie raimissa. Havahdutko siihen, että olet netissä selaamassa tuoreimpia uutisia. Toisto luo hermoratoja, jotka auttavat toimi maan entistä tarkoituksenmukaisem min eteen tulevissa tilanteissa, Kalajo kuvailee. Mielen tasapainoa voi kehittää ole malla tietoinen omista reaktioistaan. Mindfulness läh tee ikiaikaisista mielenrauhan tavoit teista, joita täydentävät aivotutkimuk sen tuoreimmat tulokset. Ne selittävät, miksi esimerkiksi harjoittelun pitää olla säännöllistä ja miksi tuloksia ei tule lyhyessä ajassa
Hankalat asiat kannattaa hoitaa, kun vireys on parhaimmil laan. tarja.raty@ttk.fi LISÄÄ AIHEESTA: Psykososiaalisen työkuormituksen hallinta -koulutus: www.ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/koulutukset Tilauskoulutus -valikko & Avoin koulutus > Siirry koulutuskalenteriin! Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Huolien pyörittelemisen ja murehtimisen sijaan voi pyrkiä tunnistamaan myönteisiä puolia ja löytämään kannustavia aja tuksia. Myönteinen vire kannat telee vaati vissakin tilanteissa. Positiivisia ajatuksia voi löytää esimerkiksi kir jaamalla kolmen kuukauden ajan asioita, joista on kiitollinen. Työlistaa voi lyhentää tekemällä nopeat ja hel pot asiat alta pois – yksi kerrallaan. Tiukkaa keskittymistä vaativat työt kannattaa jakaa pie nempiin osiin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 34 Parempi työ Työturvallisuuskeskuksen Tarja Räty: Stressi hallintaan Stressin eli psykososiaalisen kuormi tuksen hallin taan voidaan vaikuttaa työpaikan kaikilla tasoilla. Positiiviset sanat ja hyvän puhuminen sekä aito ja arvos tava läsnäolo mahdollistavat yhteiset uudet oivallukset. Lisäksi on tärkeää tarkastella onnistumisia ja hyödyntää ih misten erilaisuutta arvokkaana voimavarana. Palautu misesta tulee huolehtia sekä työpäivän aikana että sen jälkeen. Positiivista työkulttuuria luovat avoin tiedottaminen, arvos tavat kohtaamiset ja aito vuorovaikutus sekä tavoitteiden palastelu pienempiin osiin mahdollisuuksien perusteella. Lyhytkin tauko nostaa vi reystilaa. Ne myös helpottavat oppimista ja muistamista. Toimivia keinoja ovat esimerkiksi ennaltaehkäisy, hyvä johtaminen, oman ajattelun hallinta ja hyvin voinnista huolehtiminen. Stressaa vissa tilanteissa ne antavat mahdollisuuden tarkastella uusia toimintatapoja. Tietoisuustaidot auttavat keskittymään ja hallitsemaan tunnetiloja. Tarja Räty on Työturvallisuuskeskus TTK:n työelämän kehittämisen asiantuntija. Työturvallisuuslaki velvoittaa työn antajia selvittämään työn kuormitus tekijät ja vähentämään niihin liittyviä ter veyshaittoja. Toimenpiteet kannattaa suunnata työn rakenteiden, käy täntöjen ja organisoinnin kehittämiseen. Kuormitustekijät kannattaa arvioida yhdessä työterveys huollon kanssa, jolloin riskienarviointi voidaan yh distää työpaikkaselvitykseen. Arkinen ystävällisyys työpaikalla lisää turvallisuuden tun netta. Nopea palautuminen vähentää kuormituksen haittoja. Työhuolia voi myös peilailla työnohjaajan tai valmen tajan avulla. Hyvinvoinnista kannattaa huolehtia ottamalla aikaa itselleen, harrastamalla liikuntaa, syömällä terveellisesti, pitämällä yllä rikastavia ihmissuhteita ja elämällä muutenkin terveellisesti. Ulkopuolinen voi auttaa hahmottamaan uusia ajattelu tapoja. Sujuva työ, työasioi den hoitamisen helppous ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön vähentävät stressiä. Niin varmistetaan tiedon jaka minen ja saadaan ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. 09 616261 K U V A SA M I K U LJ U. Työpäivien suunnittelu auttaa myös taukojen pitämisessä. Jokainen voi löytää työstään keinoja stressin taltuttami seen ja päättää, onko stressi uhka vai ystävä. Huomio kannat taa keskittää asioihin, joihin voi oikeasti vaikuttaa tai joita voi muuttaa
Työpaikalla tekijät voivat vaihtua, mutta kehittämisen pitäisi jatkua katkeamatta. Ratkaisevinta on se, miten työpaikalla oma porukka toimii – ja millaisella asenteella. Hän sai työsuojelun vastuulleen vuoden 2016 alussa ja alkoi osallistua alan koulutuksiin. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 PITKÄJÄNTEISYYTTÄ KEHITTÄMISEEN TYÖTURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN kehittäminen on pitkäjänteistä yhteistyötä. Kun HSEQ-päällikkö Marju Vroman (kuvassa) aloitti tehtävässään raumalaisessa Fredman Operations Oy:ssä vuonna 2015, työsuojeluasiat olivat hänelle uusia. Turvallisuus T E K ST I M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A P E K K A LE IN O 36 Aisapari 38 Tavoitteena nolla tapaturmaa myös urakoitsijoille 42 Teho-osaston hoitaja: huolellisesti tartuntoja vastaan 44 Säteilyä työpaikalla. Vromanin aisapari on pitkäaikainen ja kokenut työsuojeluvaltuutettu Petteri Pokkinen, joka Marjun sanojen mukaan on ”mies paikallaan”. 47 Turvallisuus Ajassa 48 Tapaturmainen kuolema: Maansortuma surmasi viemäritöissä Tässä NUMEROSSA. Vromanin ja Pokkisen yhteistyöstä voit lukea seuraavalta aukeamalta
Riskinarvioinnissa olivat minun lisäkseni mukana tuotantopäällikkö, työsuojelupäällikkö, koneenkäyttäjät ja kunnossapidon edustaja. Lisäksi keskusteluyhteys työn antajan ja työntekijöiden välillä toi mii hyvin. Jos antaisin kympin, meillä ei olisi enää mitään parannettavaa, mutta eihän tämä työ tule koskaan valmiiksi.” “ T ULIN TALOON vuonna 2001. Siksi pidämme huolta kuulonsuojauksesta. Ensimmäinen kauteni alkoi syksyllä 2003, ja sillä tiellä ollaan. Teemme työtä yleensä kahdessa ja tarvittaessa kol messa vuorossa. Työtilat ovat puhtaat, sillä teemme ruokatuotteita. Tuotannossa syntyy melua, joka ylittää 85 desibeliä. Elmukelmun valmistajille ergonomia on tärkeää, mutta myös henkinen työhyvinvointi pitää ottaa huomioon. Asioita on käyty entistä tarkemmin läpi nykyisen työsuojelupäällikön ai kana. VIIME VUONNA TEIMME riskinar vioinnin lähes kahdestakymmenestä kohteesta. Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Ne ovat nyt työn alla, ja teke mistä riittää tulevaisuudessakin. Asioista voidaan keskustel la ja esittää parannuksia. TYÖTERVEYSHUOLTO on meillä hyvä. Valmistamme suodatinpusse ja, leivinpaperia, tuorekelmua, foliota, siivousliinoja ja karton kivuokia. Olem TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT PEKKA LEINO me hankkineet myös alumiinisia työskentelytasoja. Työporukassa nämä asiat koetaan tär keiksi ja niistä keskustellaan yhdessä. Suostuin, kun minua pyydettiin. Esimerkiksi tapaturmat käsitel lään heti perusteellisesti. Parin vuoden kuluttua tarjou tui mahdollisuus työsuojelu tehtäviin, kun edellinen työsuojelu valtuutettu halusi lopettaa. Käsinpakkauk sen tehtävissä on paljon toistoa, joten työnkiertoa tarvitaan. Antaisin työpaikkamme työsuoje lulle arvosanaksi kahdeksan asteikol la yhdestä kymmeneen. Niiden ei tarvitse olla kovin korkeita: jo 30senttisestä tasosta on apua. Vuorokier rossa tehdään viisi päivää samaa vuoroa ja viikonloput ovat vapaita. Tapaturmia sattuu hyvin harvoin. En pidä mitään erityistä työsuojelun aluetta muita tärkeämpänä. Aiemmin oli paljon viiltohaavoja jostakin syystä, ehkä kiireen takia, mutta nykyään niitä ei tule. MEILLÄ ON eripituisia työntekijöitä pakkaus työssä, joten olemme hankkineet korkeussää dettäviä pöytiä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 36 PETTERI POKKINEN, 38, KONEENHOITAJA, TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Keskusteluyhteys toimii AISAPARI Työsuojeluasiat ovat aina kiinnos taneet minua, ja minulle on helppoa ottaa asioita puheeksi. Tuotannon asioiden pitää tietysti olla kunnossa. Antaisin työ paikkamme työ suojelulle arvo sanaksi kahdeksan asteikolla yhdestä kymmeneen.. Eikä ole tullut kertaakaan mieleen, että lopettaisin tämän homman. Suuria ongelmia ei paljas tunut, mutta koneenkäyttäjät toivat esiin puutteita ja ehdottivat paran nuksia. Ensimmäisenä ovat vuorossa työsuojeluvaltuutettu Petteri Pokkinen ja HSEQ-päällikkö Marju Vroman Fredman Operations Oy:stä. Olen käynyt työsuojelun peruskurssin ja joitakin päivän koulutuksia. Joissakin koh teissa ergonomiaa täytyy vielä kehittää, vaikka sitä on viime vuosina pyritty parantamaan
Kokemuksensa ansiosta hän tuntee tuotantosalin läpikotaisin ja on varsinainen tietopankki. Asioiden säätäminen ylhäältä päin ei toimi. Toimistotyössä henkinen hyvin vointi on työsuojelun tärkein alue. Lisäksi olemme viime aikoina pohtineet perehdytyk seen liittyviä asioita ja aloitimme pe rehdyttäjäkoulutuksen syksyllä. Siinä on vielä tekemistä. Kaikki alkaa kulttuurista. Toivottavasti ihmisten työkyky säi lyy vastakin. Perusasiat olivat meillä jo kunnossa, ja teimme vain pieniä muutoksia toi mintatapoihin. Työ on yhä kuor mittavampaa, ja työntekijöitä rasit tavat myös kiire, stressi ja työtapojen nopea muutos. Asiat ovat periaatteessa hyvin, eikä meillä ole ollut vakavia ta paturmia, mutta aina on jotain paran nettavaa.” . Sen jälkeen olen osallistunut moniin koulutuksiin. Rauman Lapissa sijaitsevassa tehtaassa on 46 tuotantotyöntekijää ja 22 toimihenkilöä. Mielestäni yhdessä te keminen onkin tämän työn parhaita FREDMAN OPERATIONS OY on osa Fredman Groupia, joka valmistaa keittiöalan tuotteita ammattilaiskeittiöihin ja koteihin. Hän on tuonut uutta näkökantaa. Yksi haasteista on saada kaikki ilmoittamaan turval lisuushavainnoistaan. “ viime vuonna eläkkeelle rouva, joka oli työskennellyt tuotannossa 41 vuot ta. Nautin myös siitä, että saan kehitellä kaikkea uutta. HALUAN OTTAA TYÖNTEKIJÖITÄ yhä enemmän mukaan työsuojelu asioiden pohtimiseen ja uudistami seen. Meillä ei ole ollut tarvet ta vähentää henkilöstöä, mutta kiireen tuntu on lisääntynyt ja tavoit teet kiristyvät koko ajan. Toisaalta on tosi palkitsevaa, jos epäi lijän mieli muuttuu. Tuotannon puolella olemme painot taneet ergonomiaa, jotta toistotyö ei aiheuttaisi rasitusvammoja. Työsuojeluasiat olivat minulle uusia, kun hain tätä paikkaa keväällä 2015. 37 MARJU VROMAN, 36, HSEQPÄÄLLIKKÖ Kaikki alkaa kulttuurista V ASTAAN TERVEYTEEN, tur vallisuuteen, ympäristöön ja laatuun liittyvistä asioista. Loppuvuoden olinkin työsuojelutoi mikunnassa kuunteluoppilaana ja kävin viikon pituisen työsuojelutyön peruskurssin. Aloite tuli asiak kailtamme: he halusivat virallisen todistuksen siitä, että työterveys ja turvallisuusasiat ovat meillä kohdal laan. Myös henkinen jaksaminen on otettu huomioon. Antaisin työsuojeluasioiden tilalle yrityksessämme arvosanaksi kahdek san ja puoli. Vuoden 2016 alussa sain virallises ti vastuulleni myös työsuojeluasiat. SAIMME VIIME VUONNA työterveys ja työturvallisuusjohtamisen OHSAS 18001 sertifikaatin. Vaikeinta on motivoiminen, sillä ihmisten innostuksen taso vaihtelee. Marjun kanssa on helppo tehdä yhteistyötä: hän keskustelee ja kuuntelee, mitä sanottavaa toisella on.” puolia. Tarjoam me työterveyshuollon kanssa puolen vuoden tukipaketin niille, jotka halua vat eroon tupakasta. Viime syyskuun alusta alkaen olem me olleet savuton työpaikka. Toiminta lähtee hyvään suuntaan, jos asenne ja ajatukset suunnataan työ turvallisuuteen. Sieltä toivon saavani uusia eväitä työhöni. Yksi parhaista on ol lut Työturvallisuuskeskuksen kurssi työturvallisuuskulttuurin luomisesta työpaikalle. Valmistelu vei reilun vuoden. OLEN MYÖS MENOSSA työhyvin vointikoulutukseen, jonka järjestää Työterveyslaitos. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |. Meiltä jäi MARJU PETTERISTÄ: ”Mies paikallaan. Perheyrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1937, jolloin perustettiin Euran Paperi Oy. Meillä ei ole onneksi ollut jaksamiseen liittyviä ongelmia, mutta haluan pystyä ehkäisemään niitä jo ennalta. Hän on myös valmis tuomaan esiin sekä epäkohtia että hyviä puolia.” PETTERI MARJUSTA: ”Marjun aikana työsuojeluasioita on käyty aiempaa tarkemmin läpi. Hän on todella hyvä aisapari tässä työssä
TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT CARUNA JA REJLERS FINLAND OY | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 38. Myös koulutukseen, perehdytykseen ja poikkeamien käsittelyyn on panostettu. Caruna on tehostanut urakoitsijoiden tapa turmien ja työtuntien raportointia. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 38 TAVOITTEENA nolla tapaturmaa MYÖS URAKOITSIJOILLE Turvallisuus kohenee, kun tilaaja sitä vaatii. Sähköalalla työn riskit ovat isot ja turvallisuuden on oltava aina osa työprosessia
Alihankkijamme ovat olleet kotimaisia, joten työkieli ei ole aiheuttanut ongelmia. Paavilaisen mukaan asenteet ovat muuttuneet viime vuosina entistä myönteisemmiksi, eikä turvallisuus asioita pidetä enää pakollisena pahana. – Kiinnitämme erityistä huomiota vakaviin tapatur miin. Sähköasemapalvelujen päällikkö Jani Gratschev kertoo, että Infratek seuraa alihankkijoiden turvallisuuskäytäntöjä työmailla hyvin tarkasti. Häkkisen mukaan Carunan urakoitsijoiden tapatur mataajuus on nyt toimialan keskiarvoa parempi. Voimatel suunnittelee ja rakentaa sähkö ja tieto verkkoja. Koulutusta verkossa ja kentällä Toissa vuonna Caruna päivitti kaksi urakoitsijoille tar koitettua verkkopohjaista työturvallisuuden perehdy tyskurssia. Särkyneen juomalasin siru tosin ai heutti pienen tapaturman ruokalas sa vuonna 2015, mutta se ei johtanut poissaoloon. Ikävät tapahtumat johtuvat Gratschevin mukaan useimmiten siitä, että kaikkia ohjeita ja mää räyksiä ei ole noudatettu. Meille ilmoitetaan yksittäiset tapaturmat, läheltä piti tilanteet ja turvallisuushavainnot mah dollisimman ajantasaisesti koko alihankintaketjussa, Häkkinen kertoo. Siksi haluamme kehittää erityisesti aliurakoitsijoiden turvallisuutta ku luvana vuonna. He ovat myös rohkaistuneet antamaan kehitysvinkkejä, jos ovat esimerkiksi huo manneet puutteita työmaaohjeissa. – Suurimmat haasteemme ovat urakoitsijoiden turvallisuuden parantamisessa. Olem me tehostaneet urakoitsijoiden tapaturmataajuuden seurantaa ja työtuntien raportointia järjestelmällises ti vuodesta 2011 alkaen, sanoo Carunan HSEpäällikkö Piia Häkkinen. Tuloksia on alkanut tulla: vuonna 2016 urakoitsijoi den tapaturmataajuus oli 5,2. Infratekin koulutukset perustuvat mahdollisimman pitkälti käytännön esimerkkeihin. Vuonna 2016 niitä sattui kolme, mutta ne eivät onneksi johtaneet pysyvään työkyvyttömyyteen. Ne koskevat työn eri alueita, kuten sähkötyön turvalli suutta tai suurhäiriöiden hoitoa, Häkkinen kertoo. Työsuojeluvaltuutettu Arto Paavilainen ker too, että yritys seuraa tänä vuonna erityisen tarkasti alihankkijoiden työn turvallisuutta. S ähkönsiirtoyritys Carunan palve luksessa on lähes 300 asiantuntijaa. – Viime aikoina olemme satsanneet myös laitteita ja huoltoa koskeviin teknisiin koulutuksiin, joissa tur vallisuusasiat käydään läpi osana oikeaa työsuoritusta, hän sanoo. Carunan urakoitsijoille sattuu vähintään 30 päivän poissaoloon johtavia tapaturmia pari kolme vuodessa. Mikko huomasi virheellisesti kytketyn kaapelin muuntamon käyttöönotossa ennen kuin se ehti aiheuttaa vahinkoa, ja Taneli kehittää jatkuvasti toimintatapoja yhteistyössä Carunan ja urakoitsijoiden kanssa. Kumppanitkin kehittävät turvallisuutta Sähköasemaurakoitsija Infratek on Carunan yhteis työkumppaneita. Pitkiä luentoja vältetään, jotta työntekijöiden mielen kiinto säilyy. – Lisäksi turvallisuutta käsitellään yhteistyökump paneille tarkoitetuissa perinteisissä koulutuksissa. Kolmea vuotta aiemmin se oli lähes nelinkertainen: 19,7. Sähköturvallisuutta koskevaa kurssia puolestaan suo sitellaan kaikille työmailla työskenteleville ja etenkin työntekijöille, jotka eivät ole sähköalan ammattilaisia. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 CARUNA KANNUSTAA KUMPPANEITAAN jakamalla vuosittain turvallisuuspalkinnot hyvistä käytännöistä. Gratschev kertoo, että työntekijöiltä on tullut hyvää palautetta koulutuksesta. Vakavien tapaturmien määrä on toinen tärkeä mittari. Vakiintuneet kumppanit tuntevat myös loppuasiakkaiden vaati mukset. Esimerkkitapausten avulla pohditaan, mitkä tekijät johtivat lopputulokseen: miksi onnistuttiin tai epä onnistuttiin. Myös Carunan urakoitsijat järjestävät koulutusta työntekijöilleen. Henkilökohtaisen turvallisuuspalkinnon saivat Voimatelin asentaja Mikko IsoRäsy ja Rejlers Finlandin projektinvalvoja Taneli Vihanto. Yritys on saavuttanut nollan tapa turman tavoitteen jo useana vuonna. Pakollisen turvallisuus ja ympäristökurssin on tähän mennessä suorittanut yli 1 500 työntekijää. – Pettymyksiä ei ole tullut pitkään aikaan. – Seuraamme tapaturmataajuuden kehitystä kuu kausittain. Kiitosta kumppaneille Asenteet ovat muuttuneet viime vuosina entistä myönteisemmiksi, eikä turvallisuusasioita pidetä enää pakollisena pahana.. – Tavoitteena on, että jokainen kuulija ymmärtää, mitä asia merkitsee omassa tai työryhmän työssä, Gratschev tiivistää. Toimiva viestin tä on tärkeää, kun turvallisuutta koskevien suunnitel mien ja asiakirjojen määrä kasvaa jatkuvasti etenkin suurilla työmailla, Gratschev sanoo. Viime vuonna yrityssarjan voitti Infratek Finland, joka sai kiitosta ennakoivasta turvallisuuskulttuurista, läheltä piti -tilanteiden avoimesta käsittelystä ja työntekijöiden koulutuksesta. Kaksi sattui pääurakoitsijan alihankkijalle. Tapaturmataajuus tar koittaa vähintään yhden päivän poissaoloon johtanei den tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohti
Hän seuraa yleistä turval lisuutta, johon kuuluvat esimerkiksi työmaan kyltit, suo jaukset, työmenetelmät, liikennejärjestelyt ja siisteys. Päätoteuttaja eli pääurakoitsija vastaa työturvalli suudesta rakentamisen aikana. Koordinaattori hoitaa osan tehtävistään työmaapala vereissa ja osan turvallisuuskierroksilla, joita hän tekee vähintään kerran kuukaudessa kussakin projektissa. Suhtaudun asioihin raken tavasti ja kyselen työntekijöiltä, miten heidän mieles tään pitäisi toimia. – Tarkistan, että työntekijät ovat suorittaneet pereh dytyskurssin ja heidän työturvallisuus, tulityö ja ensi Caruna luo turvallisuusasennetta palkitsemalla yhteistyökumppaneita hyvistä käytännöistä seuraamalla poikkeamia tarkasti puuttumalla epäkohtiin järjestämällä pakollista turvallisuuskoulutusta seuraamalla urakoitsijoiden tapaturmataajuutta järjestämällä turvallisuuskäyntejä työmaille auditoimalla palveluntoimittajia Rejlers Finlandin projektiinsinööri Taneli Vihanto (vas.) tarkasti Kaarinassa Carunan maakaapelointityömaan. Vä lillä turvallisuuskierroksilla on mukana myös Carunan edustaja. Koordinaattori seuraa esimerkiksi pääurakoitsijan turvallisuussuunnitelman toteuttamista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 40. Puutteista huutaminen ei vie pitkälle. Hän myös tarkastaa, että suunnitelmassa on kiinnitetty riittä västi huomiota kaikkiin tehtäviin, kuten vaikkapa kai vutöihin merenpohjassa. – Paljon on kiinni siitä, miten asiat esittää. Turvallisuusketjun lujat lenkit Työmaakäynneillään koordinaattori tapaa useimmiten asentajia ja koneenkuljettajia. Tehtäviini kuuluu myös varmistaa, että pääurakoitsija päivittää suunnitelmaa, jos jokin ympäristötekijä muuttuu hankkeen kuluessa, Vihanto kertoo. – Joskus olemme vielä muokanneet suunnitelmaa urakoitsijan kanssa esimerkiksi asentajan tai työnjoh tajan työn osalta. Rejlersin sähköverkkoyksikön projektiinsinööri Taneli Vihanto on ollut turvallisuuskoordinaattorina monella Carunan sähkörakennustyömaalla. Hän pyr kii luomaan työssään oikeaa asennetta sen sijaan, että luettelisi rajoituksia. Tilaajan nimeämä tur vallisuuskoordinaattori puolestaan varmistaa, että pääurakoitsija huolehtii velvoitteistaan. Kuvassa myös työnjohtaja Toni Kukkonen ja asentaja Jani Järvinen TLT-Group Oy:stä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 40 Valvontaa työmaalla Lakisääteisellä turvallisuuskoordinaattorilla on raken nustyömailla tärkeä tehtävä: hän on kolmas osapuoli, joka valvoo työmaata urakoitsijoiden tarkastusten ja rakennuttajan turvallisuuskierrosten ohella
– Asiaa ei käsitelty etsimällä syyllisiä vaan korostet tiin ratkaisua. – Yritän korostaa nimenomaan myönteisiä asioita. Se hankkii palvelunsa pääasiassa urakoitsijoilta, jotka kunnostavat, korjaavat, purkavat ja rakentavat sähköverkkoa. Työsuojeluval tuutettu saa havainnot nähtäväkseen kuukausittain. Koordinaattori tekee raportit mobiilivalvontajärjes telmään ja liittää niihin usein kuviakin. Carunan HSE-päällikkö Piia Häkkinen uskoo, että kaikki tapaturmat ovat vältettävissä. Työtä tehdään haastavissa oloissa, kuten metsissä ja pelloilla. Lisäksi varmistan, että heillä on kaapelinkuorintaa varten asianmukaiset suo jaimet, kuten turvakypärät ja viiltosuojakäsineet, Vi hanto kertoo. Maarakennuksessa on varottava kaivantojen sortumista ja metsien raivauksessa toisen puun varaan kaatuneita konkelopuita. Yrityksellä on lähes 300 työntekijää. – Kunkin osapuolen on pystyttävä ottamaan vastaan palautetta ja muuttamaan tarvittaessa omaa toimin taansa. – Turvallisuus on pitkälti kulttuurikysymys. Raportit me nevät myös tilaajalle, mutta ensin puutteet käydään lä pi työmaapalavereissa, ja päätoteuttajan vastuulla on korjata ne. Alihankkijoilta havaintoja tulee vielä vähän, ja usein kuulemme niistä silloin, kun teemme pääurakoit sijana viikoittaisen työturvallisuusmittauksen. apukorttinsa ovat ajan tasalla. Esimiehet käyvät kaikki turvallisuushavainnot kuukau sittain läpi tiimipalaverissa, ja niistä herää usein kes kustelua, Paavilainen sanoo. Kytkentäohjelman tarkistavat jatkossa varmasti muutkin, kun meillä on tällainen tieto sisäi sessä verkossa ja 300 asentajaa lukee sen. Työmaalla näkee helposti, ovatko asiat kunnossa, Häkkinen sanoo.. Turvallisuutta koskevien havaintojen ilmoittamista on tehostettu. “ C aruna on Suomen suurin sähkönsiirtoyritys. Lisäksi se työllistää noin 2 000 urakoitsijoiden ja muiden alihankkijoiden työntekijää sekä välillisesti noin 2 000 ihmistä. Viime vuonna Caruna palkitsi Voimatelin asentajan käytännön turvallisuusteosta. Tieto voi tulla esimerkiksi käyttö päälliköltä, aluepäälliköltä tai projektipäälliköltä. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Turvallisuus on pitkälti kulttuurikysymys” Rakennuttaja ja urakoitsijat luovat yhdessä työmaan turvallisuuskulttuurin. Kaikki kärsivät ja ovat entistä alttiimpia vaaroil le, jos joku yrittää luistaa tästä periaatteesta. Voimatelin asentajien työsuojeluvaltuutettu Arto Paavilainen pitää palkintoa hienona eleenä. Turvallisuushavainnot tilaajalle Caruna haluaa säännöllisesti tiedot työmailla havaituis ta poikkeamista. Yleisimpiä tapaturmia ovat kompastumiset ja liukastumiset, mutta isoimmat riskit liittyvät pylväsja sähkötöihin. Mikko IsoRäsy huomasi virheellisesti kytketyn kaapelin muuntamon käyttöön otossa ennen kuin se ehti aiheuttaa vahinkoa. . Infratekin Jani Gratschevin mukaan hyvät henkilös uhteet ovat tärkeitä työmailla. Arvomme ilmoittajien kesken tavara palkinnon, kun havaintojen määrä ylittää kuukausita voitteen. Haluamme, että omat työntekijämme ja yhteistyökumppanimme voivat työskennellä terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä. Paavilaisen mukaan turvallisuushavainnot ovat hyvä tapa viestiä ja vaikuttaa asioihin. – Usein myös suosittelen asentajille 112sovellusta, joka lähettää sijaintitiedot älypuhelimesta suoraan hä täkeskukseen, jos apua tarvitaan. Hän käy ne läpi, lisää omat kommenttinsa ja laittaa eteenpäin työsuojelupäällikölle. Meillä on ohjeet siitä, millaisista poikkea mista on tiedotettava välittömästi ja mitkä voi ilmoit taa kuukausittain. Lisäksi hyvä suunnittelu ja perehdytys ovat tärkeitä. Havainnot voi kirjata myös mobiilisti. Myös tiedonkulku on varmistettava yhteisellä työmaalla. – Sähköisten ilmoitusvälineiden käyttöä tehostetaan edelleen. Läheltä piti tilanteista ilmoitetaan mielellään kaikki tai ainakin ne, jotka liittyvät meihin tilaajana tai joista on hyvä tiedottaa myös muille ura koitsijoille, Häkkinen kertoo. Verkkoa on yleensä rakentamassa monen alan ammattilaisia: suunnittelijoita, asentajia, lapiomiehiä, kaivinkoneenkuljettajia, apumiehiä, kirvesmiehiä, metsureita, raudoittajia, työnjohtajia ja päälliköitä. Puutteet korjataan ja niistä otetaan opiksi, ja työmailta haetaan myös hyviä käytäntöjä. Virheel linen kytkentä olisi voinut jättää sähkön sinne, mistä se olisi töiden takia pitänyt katkaista. – Siksi edellytämme kaikilta ennakoivaa työtä, kuten vaarojen tarkkailua ja tunnistamista. – Kannustamme työntekijöitämme tekemään turval lisuushavaintoja. Urakoitsijat tekevät ilmoitukset sähköi sesti tai puhelimitse. – Tavoitteenamme on nolla tapaturmaa
Siksi lähihoidossa pitää usein suojautua. – Usein tuberkuloosihuoneeseen mentäessä suoja taan myös hiukset, vaikka sitä ei edellytetä, Ruottinen sanoo. Sitä tarvitaan esimerkiksi sil loin, kun potilaalla on tai epäillään olevan tuberkuloosi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 42 H TEHOOSASTON HOITAJA: Huolellisesti TARTUNTOJA VASTAAN Suojavaatetus ja muut varotoimet suojaavat tehoosaston sairaanhoitajaa tartuntavaaralta ja eriteroiskeilta ja estävät taudinaiheuttajien leviämisen potilaasta toiseen. – Onneksi niitä on myös herkkäihoisille, ja olemmekin joutuneet kokeilujen jälkeen palaamaan kalliimpiin desin fiointiaineisiin. Lisäksi se antaa munuaisvaurio ja munuaiskorvaushoitoa. Suojakäsineiden käyttöön voi liittyä huuhteita enemmän tartuntariskejä, jos saastuneita käsineitä ei riisuta nopeasti ja niillä kosketellaan esimerkiksi puhe linta tai tietokoneen näppäimistöä. Kun osastolle tulee uusi potilas, hoitaja pukee varo toimena päälleen suojakäsineet ja kertakäyttöisen esilii nan työasun suojaksi sekä suu ja nenäsuojuksen. Roiskevaaran vuoksi voidaan käyttää myös silmäsuojusta. Anttilan ja Ruottisen mukaan paras suoja mikrobeja vastaan on hoitajan terve iho, kun se pestään ja desinfioidaan oikein. – Käsienpesu on toinen hyvä käytäntö, mutta desin MILLAINEN TYÖ, SELLAINEN SUOJAUS HELSINGIN MEILAHDEN tornisairaalan teho ja teho valvontaosasto M1 hoitaa muiden muassa hengitys laitehoitoa tarvitsevia potilaita, infektiopotilaita, neurologisia potilaita ja elvytettyjä potilaita. Käsiä on myös rasvattava riittävän usein, vähintään aina työpäivän päätteeksi, Ruottinen kertoo. M1osastolla hoitajan tulisi käyttää käsidesiä 7,5 kertaa tunnissa päivävuo ron aikana. HEIKON KUNTONSA VUOKSI tehoosaston potilaat eivät pysty yskimään limaa pois tai huolehtimaan hy gieniastaan. Hoitaja tarvitsee suojakäsineitä, jos hänen on kosketet tava eritteitä tai likaista haavaa. Lisäksi käyte tään kertakäyttöistä suojatakkia tai hihallista suojaesiliinaa. Hengityksensuojainta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun influenssaa sairastavan potilaan alahengitysteistä imetään limaa. Muuten suojakäsineitä käytetään edelleen liikaa. Silloin hoitaja käyttää suodatti mella varustettua hengityksensuo jainta. Jos kädet ovat puh taat, käsineitä ei tarvita tutkittaessa potilasta, jonka iho on terve. – Jos potilaalla on ilmateitse tarttu va infektio, tarvitaan tiukempia suo jautumistoimia, kuten alipaineista eristyshuonetta. Suojakäsineiden käyttö ei vähennä desinfioinnin tarvetta, vaan kädet on desinfioitava ennen käsineiden tai muiden suo jainten pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Hoitohenkilö kunnan suu rimmat riskit liittyvät veri teitse tarttuviin viruksiin.. Silmäsuojuksia käytetään huomattavasti yleisemmin esi merkiksi Yhdysvalloissa, sanoo osastonylilääkäri VeliJukka Anttila HYKS:n infektiosairauksien yksiköstä. Lisäksi käytetään suoja takkia tai hihallista suojaesiliinaa, jos potilaalla on runsaasti erittäviä haavoja, kertoo sairaanhoitaja Nina Ruottinen, joka vastaa osaston hy gieniasta. Kädet desinfioidaan ennen potilaskosketusta ja sen jälkeen sekä en nen hoitoympäristöön menoa ja sieltä poistuttaessa. Osastolla hoidetaan pääasiassa päivystyspotilaita. Anttilan mukaan vielä ei ole ymmär retty, kuinka ylivoimaisen tehokkaita kä sihuuhteet ovat infektioiden torjunnas sa. – Ne riittävät useimmiten. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT MERJA KARJALAINEN – Silmät jäävät näissä tilanteissa helposti suojaamatta. ALKOHOLIPOHJAISTEN DESINFIOINTIAINEIDEN iho ystävällisyydessä on eroja, sen Ruottinen tietää kokemuk sesta
Steriilit, tehdaspuhtaat suojakäsineet voivat olla synteettisestä kumista valmistettuja nitriilikäsineitä, luonnonkumisia lateksikäsineitä tai muovisia vinyylikäsineitä. Työvaate vaihdetaan tarvittaessa puhtaaseen. fiointi on ensisijainen infektioiden torjuntakeino. Hiussuojus Hiussuojusta tarvitaan erityistä puhtautta vaativissa toimenpiteissä, kun esimerkiksi tehdään leikkauksia, hoidetaan suuria haavoja tai asetetaan kaulakatetri. Kevyet käsineet eivät suojaa pistotapaturmilta. Silmiensuojain Kertakäyttöiset silmiensuojaimet estävät verija eriteroiskeiden pääsyn silmiin. Myös turvamekanismeilla varustetuttuja neu loja ja kanyylejä käytetään yhä enemmän. Niiden on suojattava myös sivuilta. HOITOHENKILÖKUNNAN SUURIMMAT riskit liitty vät veriteitse tarttuviin viruksiin. Käyttäjän on varmistettava, että suojain istuu tiiviisti kasvoille. Kirurginen suu-nenäsuojus ei ole hengityksensuojain. Työpistekohtaisia asuja käytetään erityistä puhtautta vaativilla osastoilla, kuten leikkaussalissa, teho-osastolla ja päivystysosastolla. Suunenäsuojus Kertakäyttöinen suu-nenäsuojus suojaa hoitotilanteessa roiskeilta. Suojatakkia ja hihallista suojaesiliinaa käytetään, kun potilas on tartuntatai suojaeristyksessä tai kun lähihoidossa on roiskevaara. Lisäksi suojus tarvitaan potilasturvallisuuden vuoksi esimerkiksi leikkaussalissa, jotta potilaan haavaan ei pääse sylkeä ja sen mukana suun bakteereja. Anttilan mukaan nämä mikrobit eivät ole henkilökunnalle biologinen riski, sillä niitä on paljon myös sairaaloiden ulkopuolella. Hiussuojus suojaa hoitajaa myös verija eritepisaroilta. Suojavaate Kertakäyttöinen suojaesiliina estää työvaatteiden likaantumista ja kastumista. Huolellisen pesun jälkeen kädet pitää kuivata kunnolla ja sitten desinfioida. Kenkien valintaperusteita ovat hyvä puhdistettavuus ja käyttömukavuus sekä työturvallisuus, kuten staattisen sähkön poisto, iskunvaimen nus, nesteitä tyhjäävä pohjamateriaali ja pito. Ne aiheuttavat infektioriskin vain sairaille potilaille. Työpistekohtainen asu ja sukat vaihdetaan tarvittaessa ja aina päivittäin. Hyvä käsihygienia ehkäisee MRSAbakteerin ja muiden vastustuskykyisten mikrobien leviämistä henkilökunnan välityksellä. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 Työasu Työasu estää omien vaatteiden likaantumisen ja ehkäisee mikrobien siirtymisen kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin. Yhtenäisistä asuista potilas tietää, kuka kuuluu henkilökuntaan. Omat silmälasit eivät suojaa riittävästi. Käsineet ovat toimenpideja potilaskohtaisia, ja ne riisutaan nopeasti käytön jälkeen. Niin hiuksista ei pääse hiukkasia eikä mikrobeja hoitoalueelle. Harmitta van usein pesu tehdään puutteellisesti. Tärkein ehkäisykeino ovat oikeat työtavat ja työmene telmät. – Käytännössä se tarkoittaa neulanpiston tai muun veritapaturman välityksellä siirtyvää HIvirusta sekä B ja Chepatiittia, Anttila kertoo. Kädet pestään, kun ne ovat näkyvästi likaiset ja aina wckäynnin jälkeen. ?. Hengityksensuojain Ilmateitse leviävien tautien hoidossa käytetään kertakäyttöisesti FFP2tai FFP3-luokan suodatinsuojaimia. Kengät HYKS:n leikkaussaleissa ja tehoja kivunhoidon yksiköissä henkilöstö saa työnantajalta henkilökohtaiset työjalkineet. Ne suojaavat ilmassa leijailevilta pölyiltä, pisaroilta ja mikrobeilta. Käsineet Terveydenhuollossa tarvitaan paljon kertakäyttöisiä tutkimusja leikkauskäsineitä. Lisäksi jalkineita hankitaan eristysleikkauksiin ja vierailijoiden käyttöön
Annoksen kas vaessa satunnaisen haitan todennäköisyys kasvaa. Nykyään tavoitteena on pitää myös säteilyn sa tunnaiset haitat mahdollisimman pieninä. Luonnon säteily Ydinvoim a Teollisuu s Tutkimus ja koulutus Terveyde nhuolto | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 44 TEKSTI RIINA ALÉN | GRAFIIKKA SÄTEILYTURVA KESKUKSEN AINEISTOJEN POHJALTA Mitä yhteistä on materiaalitarkastajalla, laborantilla, siivoojalla, radiologilla ja lentäjällä. Alaikäisiä opiskelijoita ja harjoittelijoita suojel laan samoin perustein kuin säteilytyöluokkaan B kuu luvia työntekijöitä. Sen yksikkö on sievert (Sv). Säteilytyötä teettävän toi minnanharjoittajan on etukäteen selvitet tävä työntekijöiden säteilyaltistus ja otettava huomioon myös poikkeavasta tapahtumas ta mahdollisesti aiheutuva altistus. Lisäksi ne koskevat Säteilyturvakeskuksen määrittelemää sellaista toimintaa, joka altistaa luon nonsäteilylle. Annosrajat tietyin ehdoin Annosrajat koskevat työntekijöiden ja väestön altistus ta, joka aiheutuu ionisoivan säteilyn tai ydinenergian käytöstä. Ne johtuvat elimistön laajasta solutuhosta ja liittyvät hyvin suuriin kertaannoksiin, joita saadaan lähinnä vakavien on nettomuuksien yhteydessä. Satunnaisille hai toille ei ole altistuksen kynnysarvoa. Annosrajat suojaavat säteilyn haitallisilta vaikutuk silta. Satunnaisia haittoja ovat lisääntynyt syöpäriski ja pe rinnölliset vaikutukset jälkeläisissä. Annosrajat eivät koske altistusta, joka aiheutuu asun tojen hengitysilman radonista tai avaruussäteilystä maan pinnan tasolla. Annostarkkailussa olleiden työntekijöiden jakautuminen toimialoittain vuonna 2015. Luokkaan A kuuluvat ne työntekijät, joille työs tä aiheutuva efektiivinen annos vuodessa on tai voi olla suurempi kuin 6 millisievertiä, silmän mykiön ekvivalentti annos suurempi kuin 45 millisievertiä ja ihon, käsien ja jalkojen ekvivalenttiannos suurempi kuin 150 millisievertiä. Imetysaikana naista ei saa pitää työssä, jossa kehoon mahdollisesti joutu vat radioaktiiviset aineet voivat aiheuttaa altistuksen. Ne eivät myöskään koske luon nontilassa olevan maankuoren sisältämien tai ihmis kehossa luonnostaan olevien radioaktiivisten aineiden lähettämää säteilyä. Jos säteilytyö ei täytä luokan A määritelmiä, työntekijä kuuluu säteilytyöluokkaan B. S äteilytyöntekijä tekee ionisoivalle säteilylle altistavaa työtä. Säteilyasetuksen annosrajat noudattavat Kansain välisen säteilysuojelukomission suosituksia. Suoria haittavaikutuksia ovat säteilysairaus, säteily palovamma, harmaakaihi ja sikiövaurio. Tutkimus tiedon lisääntyessä annosrajoja on tiukennettu useita kertoja. Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydel listä haittaa tai säteilyn aiheuttaman satunnaisen hai tan riskiä. Niitä ei sovelleta säteilyn lääketie teelliseen käyttöön, kun työntekijä on potilaana tai omaisensa vapaaehtoisena avustajana. Kun säteilytyötä tekevä nainen on ilmoittanut ole vansa raskaana, hänen työnsä on järjestettävä niin, ettei sikiön ekvivalenttiannos jäljellä olevana raskausaikana ylitä väestölle säädettyä annosrajaa. Työntekijät luokitellaan kahteen säteilytyöluok kaan. Alle 18vuotiaat eivät saa tehdä säteilytyötä, mutta 16 vuotta täyttäneet opiskelijat ja harjoittelijat voivat osallistua ammatillisessa koulutuksessa säteilylähteiden käyt töön. Kaikki voivat altistua työssään säteilylle. Satunnaisesta hai tasta aiheutuvia riskejä arvioidaan efektiivisen annok sen avulla. SÄTEILYÄ töissä?. Säteilytyöntekijöiden lisäksi annosrajat koskevat 18 vuotta täyttäneitä opiskelijoita ja harjoittelijoita. Ekvivalenttiannos kuvaa kudokselle tai elimel le aiheutuvaa terveydellistä haittaa. 26% 38% 9% 4% 23% Säteilytyöluokkaan A kuuluville työntekijöille on järjestettävä henkilökohtainen annostarkkailu. Annos ilmoitetaan usein sievertin tuhannesosina eli millisieverteinä (mSv)
Sisäisen säteilyn osalta efektiivisen annoksen ker tymä lasketaan kehoon joutuneiden radioaktiivisten aineiden aktiivisuuksien ja annosmuuntokertoimien avulla. Tutkimustyössä suurin annos oli 4,2 millisievertiä, ja se kirjattiin avolähteitä käyttäneelle työntekijälle. Suurin muusta kuin röntgensäteilyn käytöstä aiheutunut annos oli 4,6 millisievertiä. Mitattua annosta verrataan säteilytyöntekijän vuo siannosrajaan. Tarkkailun tuloksilla arvioidaan henkilökohtaista annosta esimerkiksi silloin, kun an nosta ei saada luettua rikkoutuneesta henkilökohtai sesta annosmittarista. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava säteilytyö tä tekevien työntekijöiden säteilysuojelusta. Efektiivistä annosta ja ekvivalenttiannosta ei voida mitata suoraan. Annostarkkailussa oli vuonna 2015 yli 14 400 työntekijää, joista lähes 10 800 teki säteilytyötä. Useimmiten on tarkoituksenmukaista järjestää annostarkkailu myös luokkaan B kuuluville. Säteilyannosta on tarkkailtava Annostarkkailu tarkoittaa ulkoisen tai sisäisen säteilyn aiheuttaman henkilökohtaisen annoksen mittaamista, määrittämistä ja kirjaamista. Säteilytyötä tekevien suomalaisten kollektiivinen efektiivinen annos eli kokonaissäteilyannos oli 10,5 mansievertiä vuonna 2015. Työntekijöiden annostark kailun tulokset on ilmoitettava Säteilyturvakeskukseen. Toiminnanharjoittajan on käytettävä hyväksyttyä an nosmittauspalvelua ja säilytettävä työolojen tarkkailun ja annostarkkailun tulokset. (Vuoden 2016 tilastot valmistuvat kevään 2017 aikana.) Tulokset rekisteriin Työoloja on tarkkailtava kaikilla työpaikoilla, joilla tehdään säteilytyötä. Suurin ydinenergian käytöstä aiheutunut annos oli 8,1 millisievertiä.. Terveydenhuollon ja eläinlääkinnän röntgensäteilyn käytössä efektiivinen annos voidaan laskea työntekijän henkilökohtaisen säteilysuojaimen eli lyijykumiesiliinan päältä mitatusta syväannoksesta ottamalla huomioon suojaimen antama suoja. Toiminnanharjoittajan on säilytettävä työolojen tark kailumittausten tuloksia vähintään viiden vuoden ajan ja annostarkkailuun liittyviä tietoja niin kauan kuin työntekijän työsuhde kestää. Se kirjattiin röntgensäteilyä käyttäneelle eläintenhoitajalle. Annostarkkailussa olleista 38 prosenttia työskenteli terveydenhuollossa. Tarkkailujakso säteilytyö luokan A työntekijöillä on enintään yksi kuukausi ja luo kan B työntekijöillä enintään kolme kuukautta. Säteilyturvakeskuksen mukaan yhdenkään työnte kijän annos ei ylittänyt säteilyasetuksessa säädettyä vuosittaista eikä viiden vuoden annosrajaa vuonna 2015. Silmän mykiön ekvivalenttiannok sen annosraja on 150 millisievertiä, mutta se laskee 20 millisievertiin säteilylainsäädännön uudistuksen myö tä vuonna 2018. Terveydenhuollossa suurin suojan päältä mitattu annos oli 24,7 milliSäteilyä eniten lentotyössä Sisäilman radon Ulkoinen säteily: maaperä ja rakennusmateriaalit Kosminen säteily avaruudesta Luonnon radioaktiiviset aineet ravinnon ja hengitysilman kautta Röntgentutkimukset Isotooppitutkimukset Ydinasekokeet + Tšernobyl 50% 1% 1% 14% 10% 10% 14% sievertiä, mikä vastaa noin 0,8 millisievertin efektiivistä annosta. Säteilyasetuksen mukaan säteilytyöstä aiheutuva efektiivinen annos ei saa ylittää 20 millisievertin keski arvoa viiden vuoden aikana. Säteily työluokkaan A kuuluville työntekijöille on järjestettä vä henkilökohtainen annostarkkailu. Suomessa eniten altistuva työntekijäryhmä on lentohenkilöstö, joka altistuu kosmiselle säteilylle ja jonka keskimääräinen säteilyannos on noin 2,4 millisievertiä vuodessa. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 Väestön keskimääräinen säteilyannos Suomessa on 3,2 millisievertiä vuodessa. Suurin säteilyn käytöstä aiheutunut annos kirjattiin teollisuuden merkkiainekokeita tehneelle työntekijälle: 8,3 millisievertiä. Eläinlääkinnässä suurin suojan päältä mitattu annos oli 5,9 millisievertiä, joka vastaa noin 0,2 millisievertin efektiivistä annosta. Siitä 84 prosenttia aiheutui luonnonsäteilystä, 13 prosenttia ydinvoiman käytöstä ja 3 prosenttia säteilyn käytöstä terveydenhuollossa, teollisuudessa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Siksi ulkoista säteilyä mitattaessa käy tetään suureita syväannos ja pintaannos. Käsien, ihon ja jalkojen minkään koh dan ekvivalenttiannos ei saa olla yli 500 millisievertiä vuodessa. Työntekijäryhmistä yleisimmin altistuvat lentotyöntekijät. Sille altistui isotooppiosastolla työskentelevä röntgenhoitaja. Siitä puolet aiheutuu sisäilman radonista. Vuosittainen yläraja on 50 millisievertiä. Se kirjattiin kardiologille
Yhden palkinnon arvo on noin 42 euroa.. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja palautetta antaneiden kesken arvomme kaksi Cederroth First Aid Kit Medium -ensiapulaukkua. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON työsuojelun vastuualueella tehdään työpaikkojen radontarkastuksia tehostetusti huhtikuun viimeisellä viikolla kunnissa, joissa on korkeita radonpitoisuuksia: Askolassa, Hollolassa, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lopissa, Luumäellä, Myrskylässä, Pukkilassa, Pyhtäällä ja Taipalsaaressa. Työpaikkojen radonmittauksia valvotaan tehostetusti huhtikuussa. . Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään kansalliseen annosrekisteriin tallennetaan tiedot säteilytyönteki jästä, altistuksesta, säteilytyön laadusta ja altistuksen seurantamenetelmistä sekä altistukseen vaikuttavista tekijöistä. Mittaukset ovat työnantajan vastuulla. Halutessasi voit perustella valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Valvonta koskee maan tasalla tai kellarikerroksessa olevia työtiloja. Säteilyturvakeskus lähettää vuosittain toi minnanharjoittajille yhteenvedon annosrekisteristä tarkastettavaksi. Tarkastuksista ei ilmoiteta etukäteen. TIMO LUHTANEN Radon tehotarkkailussa Radon on maaperästä sisäilmaan kulkeutuva näkymätön ja hajuton radioaktiivinen kaasu, joka lisää keuhkosyövän riskiä. Työpaikan on esitettävä tarkastuksen yhteydessä radonmittausten tulokset ja työterveyshuoltosopimus. LISÄÄ AIHEESTA www.tyosuojelu.fi > Työolot > Työympäristö > Radon säteily www.stuk.fi > STUK valvoo > Säteilyn käyttäjälle www.finlex.fi > Lainsäädäntö > Ajantasainen lainsäädäntö > Vuosi 1991 > Säteilylaki (27.3.1991/592) www.finlex.fi > Lainsäädäntö > Ajantasainen lainsäädäntö > Vuosi 1991 > Säteilyasetus (20.12.1991/1512) Kansainvälinen säteilysuojelukomissio: International Commission on Radiological Protection > www.icrp.org www.stuk.fi > STUK valvoo > Luonnonsäteilylle altistava toiminta > Radon tavanomaisilla työpaikoilla www.stuk.fi > STUK valvoo > Luonnonsäteilylle altistava toiminta > Radon tavanomaisilla työpaikoilla > Kunnat joissa työpaikkojen radonmittaus on pakollinen www.julkari.fi > Säteilyturvakeskus STUK > STUKin esitteet ja muut julkaisut > Radonilta on helppo suojautua Ki in no st av in ju tt u T T Tle hd es sä 2/ 20 17 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a T T Tle hd es tä . Kirjoittaja Riina Alén työskentelee tarkastajana Säteily turvakeskuksessa. Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla kerrotaan, missä tapauksissa työpaikan radonpitoisuus on selvitettävä, missä kunnissa radonmittaus on pakollinen ja miten mittaus tehdään. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin
2005 2010 2015 Uusimaa 28,3 27,1 25,6 Varsinais-Suomi 35,8 31,5 31,5 Satakunta 39,1 36,3 33,7 Kanta-Häme 30,4 29,2 32,3 Pirkanmaa 33,3 29,1 27,8 Päijät-Häme 32,6 31,3 30,5 Kymenlaakso 37,3 32,7 29,0 Etelä-Karjala 32,5 28,3 29,4 Etelä-Savo 34,8 32,1 31,4 Pohjois-Savo 40,3 35,9 33,4 Pohjois-Karjala 32,9 33,0 33,4 Keski-Suomi 30,4 28,5 28,2 Etelä-Pohjanmaa 41,5 36,2 34,4 Pohjanmaa 33,7 28,7 26,2 Keski-Pohjanmaa 27,1 36,3 31,5 Pohjois-Pohjanmaa 30,0 30,3 27,3 Kainuu 27,0 32,4 32,8 Lappi 31,5 33,5 31,3 Ahvenanmaa 35,8 27,3 27,5 Työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. – Työsuojeluvalvonnalla päästään vain lain vaatimaan minimitasoon. Rautio lisää, että alueellisia eroja on myös turvallisuuskulttuurissa ja johtamisessa, Itä-Suomen tappioksi. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 Tapaturmien mustia maakuntia on yhä useita Vuonna 2015 palkansaajille sattui 117 908 työtapaturmaa, joista 97 431 työpaikalla tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Kun tapaturmataajuudet sijoitetaan kartalle aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden mukaisesti, pienimmät taajuusluvut löytyvät Etelä-Suomesta (26,8) ja korkeimmat Itä(32,9) ja Lounais-Suomesta (31,9). Sanomaa viemään eteenpäin tarvitaan Palkansaajien korvattujen työtapaturmien taajuus AVI:en työsuojelun vastuualueilla 2015 viranomaisten lisäksi koulutus, työterveyshuolto, kaikki. Alueelliset erot ovat yhä suuria. TURVALLISUUS AJASSA V akuutuslaitokset korvasivat vuonna 2015 yhden työpaikkatapaturman noin 22 palkansaajaa kohden. EteläSuomi 26,8 (41 305 tapaturmaa) Länsi ja SisäSuomi 28,8 (20 967 tapaturmaa) LounaisSuomi 31,9 (13 591 tapaturmaa) PohjoisSuomi 29,0 (10 903 tapaturmaa) ItäSuomi 32,9 (10 244 tapaturmaa) TEKSTI MERJA KARJALAINEN. Vuodesta 2014 työtapaturmien lukumäärä putosi alle prosentilla. Muualla Suomessa tehdään pääkaupunkiseutua enemmän suorittavaa työtä, jossa pitkiäkin sairauspoissaoloja vaativia tapaturmia sattuu enemmän kuin toimisto-, asiantuntijaja palvelutehtävissä. – Jos esimiehellä on teknisen alan koulutus, hänen opintoihinsa ei todennäköisesti ole paljon kuulunut työturvallisuutta. Työmatkatapaturmista yli 70 prosenttia on liukastumisia ja kaatumisia. (TVK, 2017.) esimerkiksi Etelä-Suomessa isolla viljelytilalla kuin karjatilalla Pohjois-Karjalassa, toteaa Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Mark ku Rautio. Työmatkatapaturmien määrään vaikuttavat erityisesti talvikuukausien keliolosuhteet. Entä kuinka moni pienyrittäjä ymmärtää syy-yhteyden kohonneiden tapaturmavakuutusmaksujen ja sattuneiden tapaturmien välillä. – Toimialojen sisälläkin on alueellisia eroja: työ ja tapaturmariskit ovat erilaisia Palkansaajien korvattujen työtapaturmien taajuus maakunnittain vuosina 2005, 2010 ja 2015 Koko maan tapaturmataajuus vuonna 2015 oli 28,8. PALKANSAAJIEN työmatkatapa turmia vuonna 2015 sattui 20 477, noin 16 prosenttia enemmän kuin 2014, jolloin työmatkatapaturmia oli poikkeuksellisen vähän. Etelä-Suomessa työntekijöitä on lukumääräisesti paljon ja monet työskentelevät pienen tapaturmariskin toimialoilla. Lähteenä: Tapaturmat – Tilastovuodet 2005–2015. Luvut perustuvat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastoihin. Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa työturvallisuus tulisi nostaa yhdeksi kriteeriksi. Tietoakin tarvittaisiin lisää. Pienyrityksissä ja kuntatyöpaikoilla ei välttämättä pidetä työturvallisuutta tärkeänä eikä sitä nähdä keinoksi kilpailla osaavasta työvoimasta. . Tapaturmataajuuksina ilmaistuna se tarkoittaa, että vuonna 2015 Suomessa sattui 28,8 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti
Kaivanto oli noin puoli metriä korkea ja metrin leveä. Alapohjarakenteen taloteknisten ratkaisujen huolto ja korjaus tulisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja esittää suunnitelmissa. Suurtehoimurin käyttäjien kanssa on käytävä läpi kohteen vaarat. Erityisen tärkeää on tunnistaa kohdekohtaiset vaarat. Onnettomuus sattui yhdeksän maissa. Suurtehoimuri oli ollut päällä koko tapahtuman ajan. Kokeneen 59vuotiaan työmie hen ja hänen työparinsa tehtävänä oli poistaa suurtehoimurilla maaainesta rivitalon maanvaraisen alapohjan alta, jotta viemäriputket saataisiin esille. Jos sortumavaaraa ei voida poistaa, on laadittava menettelytavat sortuman varalta. Sortumavaaraa lisäsi merkittävästi alapohjan porrastus, joka oli noin 900 millimetriä. Raportit osoitteessa: totti.tvk.fi Työntekijä jäi maansortuman alle paritalon viemäritöissä (TOT 1/16). Maaaines oli pääosin täyttöhiekkaa. Viisi vuotta aiemmin rinteeseen rakennetun rivi talon viemäriputket piti vaihtaa, koska niissä oli havaittu materiaalivika. Suunnittelussa on otettava huomioon, että hengitysilmaa on riittävästi ja työparilla on toisiinsa ainakin kuuloyhteys. Maa-aineksen alle jäämisen riski seinämän sortuessa oli merkittävä, koska maata ei otettu pois riittävän laajalta alueelta eikä kaivannon seinämiä ollut tuettu. Sitä poistettiin ajoneuvoon kytketyllä imurilla, jota ohjattiin haluttuun koh teeseen ryömimällä alapohjan alla. Heidän kanssaan on myös määritettävä, minkä kokoinen kaivanto tehdään ja miten sen seinämät tuetaan. i Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Se oli mahdollisesti poistanut hiekkaa jatkuvasti ja aiheut tanut entistä suuremman sortuman. Kaksikko oli työskennellyt kohtees sa noin viikon. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 48 Maansortuma surmasi viemäritöissä Työmies oli poistamassa täyttöhiekkaa suur tehoimurilla rivitalon maanvaraisen alapohjan alta. Työmies työskenteli kaivannossa, jonka korkeus oli noin puoli metriä ja leveys metri.. Ehkä siksi imutyötä tehtiin samalla tavalla kuin ennenkin eikä porrastuksen aiheuttamia riskejä osattu ottaa huomioon. Työmies oli poistanut täyttöhiekkaa suunnilleen rakennuksen puoliväliin asti eli reilun kymmenen metrin pää hän kaivannon suuaukosta. Työmies oli ollut poistamassa hiekkaa poikittaisen sokkelipalkin alta. Samanlaisia töitä oli tehty aiemmin alueen muissa rakennuksissa, mutta niiden alapohjat eivät olleet porrastettuja. Porrastetun alapohjan aiheuttama poikkeuksellisen suuri sortumavaara olisi voitu tunnistaa riskienarvioinnissa. Työmies teki työtä ryömintäasennossa noin puoli metriä korkeassa tilassa. Onnettomuuspäivän aamuna he olivat aloittaneet työt ta valliseen tapaan seitsemältä aamulla. Rivitalossa oli porrastett u alapohja Imuletku ja alapohjan alle vievä kulkuaukko 2 1 1. Mies menehtyi jäätyään puristuksiin maaaineksen alle. Rakenteen piirustuksia ei ollut käytettävissä työmaalla. Porrastuksen vuoksi paine oli aiempia työmaita suurempi ja maa alkoi sortua työntekijän suuntaan. Työmies oli poistanut täyttöhiekkaa kapealta alueelta. Porrastettu alapohja oli palkin toisella puolella vajaan metrin korkeammalla. Työmies oli onnettomuushetkellä yksin rakennuksen alla, eikä työparilla ollut häneen näköyhteyttä. 2. Viemäriputkien takuukorjauksen yhteydessä syntynyt kapea ja matala kaivanto sortui. Paakkuuntunut hiekka kaivannon ym pärillä oli lähtenyt liikkeelle ilmeisesti hiekan poistamisen seurauksena ja al kanut täyttää kaivantoa. Työmenetelmä oli yleisesti käytössä, ja työntekijät olivat itse arvioineet kaivannon turvallisuuden. Työmies jäi puristuksiin osittain mä rän hiekan alle eikä saanut happea. . TAPATURMAINEN KUOLEMA TEKSTI TIMO LUHTANEN KUVAT TVK R ivitalon korjaustyömaalla teh tiin viemäriputkien takuukor jausta. Miten vastaavat onnettomuudet estetään. Hän kuoli tapahtumapaikalla
• Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. Lehden saa vain tilaamalla. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Sc an sto ck ph ot o Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. (Laskutusväli 12 kk). Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2017 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt
– Rahaa minulla ei ole koskaan ollut paljon. Kirjoittanut kolme omA KOPPA -blogiinsa perustuvaa kädentaitokirjaa (WSOY), jotka julkaistiin vuosina 2014, 2015 ja 2016. Siira nauttii yksinolosta ja aikaansaannoksistaan. Virpi Marjaana Siira 47-vuotias kouluttaja, tietokirjailija ja taiteilija. Vastapainoksi teen samoja asioita yksin. Sen Siira uskoo näkyvän sekä töissään että kirjoittamiensa rivien välissä. Virpi Siiran blogi: omakoppa.blogspot.fi | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2017 50 O len vilkas ja tulinen, joten yritän löytää ta poja keskittyä, levätä ja rauhoittua. Siitä tulee tunne, että ollaan samanarvoisia ihmisiä ja käytettävissä aina tarvittaessa. TAITEILIJASIELU, SELLAISEKSI Siira itseään kutsuu. Mutta jos joku haluaa ryhtyä runsaskätisesti mesenaatikseni, uskon pystyväni käyttämään rahaa niin, että se tuo aitoa hyvin vointia myös ympärilläni oleville ihmisille. Siiran ollessa lapsi vanhemmat alkoivat huhuilla tyt tären perään, jos kotona tuli hiljaista, sillä kaikki hänen keksimänsä käsityöt eivät olleet sallittuja. Osaan myös ilah duttaa käsitöilläni toisia. Minusta tuntuu, että olen syntynyt käsityöihmiseksi. Päivit täiset keskustelut käsitöistä antavat oivalluksia ja innostavat. – Käsittelen asioita tekemällä käsitöitä. Haaveilee seuraavasta taidenäyttelystä. TEKSTI MILKA MANTSINEN KUVAT VIRPI SIIRAN KIRJAT JA OMA ALBUMI Käsillä tekeminen on Virpi Siiralle ajattelun apuväline. Ajatusten jakaminen sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Olen jakanut kuvia kirjantekomat koista ja myös epäonnistumisista. – Ideoin harjoitustöitä ja kannustan toisia. – Kuulumisten vaihtaminen riittää minulle. En ole koskaan sanonut, ettei minulla ole mitään tekemistä. – On tutkittu, että koko keho rauhoittuu vartissa sor menpäissä olevien hermojen kautta. Koti Helsingissä ja Kotkassa, kesämökki Punkaharjulla. . VAPAALLA Kantapään kautta -sukat omA KOPPA 365 -kirjasta.. – Kirjojen myötä olen aiempaa tyytyväisempi osaamiseeni ja jaksamiseeni. Arkea jaksaa, kun muistaa välillä juhlia, eikä juhlan aiheen tar vitse olla iso. Omien ajatusten ilmaise minen ja ymmärretyksi tuleminen vahvistavat. Pyrin löytämään omaa aikaa ja tilaa joka päivä, Virpi Siira kertoo. Pienikin nauru voi pelastaa päivän pahimman hetken. Tun teet vaihtelevat, ja etenkin huonot ajanjaksot saattavat vä lillä rasittaa läheisiä. Osaamme mieheni kanssa tehdä pieniä irtiottoja. Välineellä ei ole väliä: koukku tai kynä käy tai vaikka tiskiharja. Töiden jälkeen Siira virkkaa 15 minuuttia ja purkaa työpäivän rauhassa. SIIRAN VIRKKAUSAIHEINEN BLOGI on poikinut jo kol me kirjaa. Hän saattoi esi merkiksi leikellä viherkasvien lehtiä sahalaitaisiksi. PÄIVÄTYÖ TAIDERYHMÄN kouluttajana on toisten kuun telemista ja jatkuvaa läsnäoloa hetkessä. Ne naurattavat monia. Mikään ei tunnu niin hyvältä kuin tietää olevansa rakastettu. Naimisissa näyttelijä Jarkko Juhana Sarjasen kanssa. – RAKKAUS ON TÄRKEINTÄ. Silloin keskustelut koskevat harvoin kirjoittamista tai käsitöitä. Olen onnellinen, että olen löytänyt ihmisen, jota rakastan vilpittömästi. Myös huumori on tärkeä tapa keventää oloa. – Sitten keitän kahvia ja virkkaan lisää, jos siltä tuntuu, hän kertoo. Siira on niitä ihmisiä, jotka piirtävät ko kouksissa ja virkkaavat koulutuspäivillä. Käännösoikeuksia on myyty Viroon, Saksaan ja Koreaan. Siiran tehtävänsä on motivoida nuoria. Hän tapaa ystäviään ja tuttaviaan lähinnä viikonlop puisin
– 31.5.2017 Helsinki Toimiva työyhteisö Psykososiaalisten kuormituksen arviointi 4.4.2017 Helsinki, 3.10.2017 Tampere Työuupumus: tutkimusta ja käytäntöä 24.4.2017 Helsinki Työajat ja terveys – teollisuuden ja jaksotyön parhaat ratkaisut 4.5.2017 Helsinki Palaudu! 17.5.2017 Helsinki Työkykyinen työntekijä Monitilatoimistot työympäristönä 20.4.2017 Helsinki Inhimilliset tekijät työssä Sujuvaa ja turvallista työtä! 27.4.2017 Helsinki Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 3. K U VA T H IN K ST O C K PH O T O S. Päihdeohjelma ajan tasalle Älä elä vain loman varassa vaan puhdikkaasti pitkin vuotta Puhtaampaa ilmaa konepajaan LISÄÄ VIRTAA! TTT-lehti 3/2017 ilmestyy 17.5. – 4.5.2017 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 23. 030 4741 Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Millainen on hyvä kesätyöpaikka ja kesätyökaveri. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Ajankäyttö hallintaan 3.4.2017 Helsinki Työhyvinvointikortti 9.5.2017 Helsinki Henkilöstöjohtamisen myytinmurtajat 10.5.2017 Helsinki Kehityskeskustelua uudistamaan! yhteisöllisiä välineitä työuran tueksi 30. – 30.8.2017 Helsinki Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 24.5.2017 Turku, 29
Applied to life . Kommunikoit työtoverien kanssa, ja kuulet varoitusäänimerkit ja lähestyvät ajoneuvot. Suojaa kuulosi ja kommunikoi sujuvasti 3M TM PELTOR TM ProTac TM III 3M TM PELTOR TM ProTac TM III Slim Uutuus! Kuuleva kuulonsuojain ympäristöäänien kuunteluun Kuulonsuojaus ja ulkoinen audiotuloliitäntä. (09) 525 21/Työsuojelutuotteet Lue lisää: www.3m-kampanjat.fi/protacIII 3M TM PELTOR TM ProTac TM III -kuulonsuojaimet 3M TM PELTOR TM ProTac TM III -kuulonsuojain auttaa suojaamaan haitallisilta impulssiääniltä ja mahdollistaa 82 dB alittavien ympäristöäänien kuulemisen. TM Suomen 3M Oy, p. Saatavana kaksi kupukokoa. 3M Science