TEATTERIN TURVATYÖHÖN TULI uutta ryhtiä TOIMITILAN REMONTTI vaimensi melun MITEN TORJUA putoamisturmat. Säästä selkää & NOSTA OIKEIN ERILAISET OPPIJAT osaksi työyhteisöä Supermies – TUNNISTA UUPUMISEN MERKIT TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttlehti.fi NRO 2/2018 | 15 €
Siksi Cederroth Eye Wash on silmälääkäreiden suosittelema 2 . Lue lisää www.cederroth.com 1) Vaikutus on yleensä tehokkaampi emäksiin kuin happoihin. Cederrothin neutraloiva silmänhuuhteluneste lisää mahdollisuuksia pelastaa silmät. NEUTRALOI – ei pelkästään huuhtele! ei pelkästään huuhtele!. Sen lisäksi, että se laimentaa ja huuhtelee, se on myös todistetusti tehokkaampi emäsja happoroiskeissa 1 . | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 2 On olemassa parempikin ratkaisu. 2) Rihawi et al. Graefe’s Arch Clin Exp Ophthalmol (2006) 244: 845-854 Vaihda keittosuolaliuos tehokkaampaan ennen kuin vahinko tapahtuu
43 Tapaturmainen kuolema Levyseppä jäi puristuksiin teräs kappaleen ja työtason väliin. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3 SISÄLLYS 2/2018 5 Päätoimittajalta 8 Supermies ei tajua kulkevansa höyryillä KANNESSA 10 Mielen hyvinvointi puheeksi työpaikalla – Hei, mitä kuuluu. 30 Tarkkuutta vaativa työ tuntuu käsissä Jomotusta, puutumista – mikä syynä yläraajakipuun. 12 Lukijoilta Työ 14 Oppimisvaikeudet voi selättää KANNESSA Arki käy raskaaksi, jos oppimis vaikeuksia on peiteltävä töissä. 18 K U V A JU LI A H A N N U LA K U V A SH U T T E R ST O C K Turvallisuus 35 Teatteri teki turvallisuuden ryhtiliikkeen KANNESSA Helsingin Kaupunginteatteri taklaa riskit ennakolta. Terveys 24 Äijäjooga päihittää työn jumit ja stressin Lihakset ja mieli rentoutuvat, kun SYKE:n miehet joogaavat työpäivän päätteeksi. 46 Palomies pelastaa ja altistuu Kemikaaleista koituu sairausriski. 44 Aisapari Kiire ja muutokset haastavat Postin työsuojelutoimintaa. 17 Ajassa: Työ 18 Luottamus on tarttuvaa Avoin vuorovaikutus luo pohjaa luottamukselle jo uran alussa. 6 Tilauskortti 34 Äänestä parasta 49 Ensi numerossa 50 Vapaalla Matti Airola opetteli letittämään. 20 Melu veks! KANNESSA Swagelokin remontissa löytyi rat kaisuja työrauhan parantamiseen. 23 Sara Boddy (vas.) ja Sari Gherab pohtivat luottamuksen merkitystä työssä. Hyvä ergonomia ja liikunta auttavat pitämään krempat kurissa. 40 Vain vakaa työtaso on turvallinen KANNESSA Matalalta pudotessakin voi käydä pahasti. Uusi sarja! 28 Taakkaa nostaessa reidet ja pakarat töihin KANNESSA Työsuojelu ennen ja nyt sarjassa aiheena nostotekniikka. 32 Nauhatreeni tuo hartiavoimaa Keltaisella nauhalla kyytiä niska ja hartiajumeille. Äitiä ei ole ennen ollut töissä ikävä, mutta siellä meinasi tulla." YLIPALOMIES, SAVUSUKELTAJA PETRI HURU KEMIKAALITEHTAAN SUUR PALON SAMMUTUKSESTA. KANNESSA HEIKKI RANTA | KUVA HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI/TAPIO VANHATALO
Testaa viikko veloituksetta www.ixolift.fi 4 LO GO + TA GL IN E LOGO AND TAGLINE “ Lifting lives” is the brand tagline. It can be used in the two different ways presented here. SAFETY AREA Safety area can be controlled by using the other half of the X-symbol as a measure. Kumman valitset. 0207 300 980 Hätäsuihkuvalmistajana tunnemme säädökset Silmäja hätäsuihkut kaikkiin olosuhteisiin T arvekartoitus N euvonta V uokraus M yynti – Turvallisuutta riskialttiisiin ympäristöihin – TILAA MAKSUTON KOKEILU NYT! www.hiirikokeilu.fi Mutka vai tutka. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 4 UUTUUSTUOTTEET Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi Uutuustuoteesittelyt ovat mainoksia, joiden sisällöstä vastaavat ilmoittajat. Both white and blue backgrounds are accepted. TAPATURMAA TIKKAILLA JOKA PÄIVÄ.* 3 SIINÄ ON 3 LIIKAA. Optapad keskihiiri Täysin uudella tutkatekniikkalla! Lue lisää www.hiirikokeilu.fi. * Perustuu tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoon Suomessa. IXOLIFT-TTT1403-94x122.indd 1 16/02/2018 12.09 Krusman Hätäsuihkut Oy www.krusmanhätäsuihkut.fi puh. The tagline is locked up and cannot be used in any other ways. It should not be resized either
vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print Avoimuus: kaikesta voi puhua. – Hyvä tiimi henki parantaa yhteistyön laatua, kiteyttää eteralainen Tapio Puukka. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Autonomia tarkoittaa sitä, että ihmi nen voi tehdä valintoja, jotka pohjau tuvat omilta tuntuviin arvoihin ja pää määriin. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA 4041 0428 A KAVAN OPISKELIJOIDEN raati myönsi viime vuonna Suomen parhaan kesätyöpaikan palkinnon Eteralle, joka yhdistyi vuodenvaih teessa Ilmarisen kanssa. Koke neempi varmistaa ja tukee tarvittaessa. Kyvykkyyden ja hallinnan tunnetta synnytetään sillä, että annetaan vas tuuta sopivasti ja että osaamisen kas vaessa tehtävät vaikeutuvat. He kertoivat, miten työyhteisön hyvä vastaanotto auttoi rakentamaan luottamusta. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 14.3.2018 Hyvän työyhteisön pilarit 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Myyntipäällikkö Seija Kuoksa Puhelin 040 933 1147 seija.kuoksa@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2018. Filosofi, tutkijatohtori Frank Martela tarjoaa merkityksellisen elämän tekijöiksi neljää peruspilaria: autonomiaa, kyvykkyyttä, läheisyyttä ja hyväntekemistä. – Dialogisuus lisää lehden kiinnosta vuutta ja sitoutu mista sen sisältöi hin, hän uskoo.. Frank Martela esittää vuorovaiku tuksen olevan nykyisin keskeistä työelämässä menestymisessä: – Pal velu ja asiantuntijatyössä ihminen on töissään koko persoonallaan. Luottamus: työyhteisö auttaa. Viimeinen tekijä, pyrkimys tehdä hyvää, kietoutuu autonomian tarpee seen, siihen että työtä tehdessä voi edistää jotakin suurempaa kuin pelk kää rahanansaintaa ja toimeentuloa. Sen varmistamiseksi työntekijän on usein ymmärrettävä olevansa osa kokonaisuutta. sosiaalisen median avulla. Työyhteisö on toivottanut lämpimästi tervetulleeksi ja tarjonnut tukeaan, mikä on paitsi tuntunut tosi hyvältä, myös lisännyt hallinnan ja kyvykkyy den tunnetta. Työ on iso osa elämää, ja siksi onnel lisen elämän tekijöiden täytyisi löytyä myös työstä. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 83 euroa, kestotilaus 73 euroa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa työ ja aikuis kasvatustieteitä ja työskennellyt aiem min ProAgriassa, Työteho seurassa sekä aikuiskoulutuksen parissa. Ja mikä voisi motivoida enemmän kuin mahdollisuus vaikut taa ihmisten hyvinvointiin! KIRSI VÄISÄNEN K U V A JU H A SO M B Y TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS leh den uusi päätoimittaja Kirsi Väisänen toimi aiemmin Koti ja maaseutu lehden toimituspäällikkönä. Tunteillaan, toiveillaan, merkityksen etsinnällään. Tässä lehdessä on haastateltu Eterassa työskennelleitä nuoria. Tunne kyvykkyydestä syntyy osaamisesta ja hallinnan tunteesta. TYÖNTEKIJÄT OPPIVAT tekemällä. Vuositilaus 93 euroa, kestotilaus 83 euroa. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Läheisyyttä on yhteys ihmisiin, joista välitämme ja jotka välittävät meistä. Hän on kokenut journalisti, joka tuntee jo entuudestaan TTTlehden toimialaa. Toisista välittämisen tiedetään tu kevan työn tekemistä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Kirsi Väisänen/TTTlehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Uusi päätoimittaja haluaa koota leh den lukijat ja muut työhyvinvoinnin ja turvallisuuden toimijat verkostoksi mm. Innostuksellaan tai tur hautumisellaan. Ihmisellä on myös tarve tehdä hyvää, niin että hänen toimintansa tuottaa hyvää muille. ALOITAN LUOTTAVAISENA TTTleh den päätoimittajan työt Martelan ku vaamassa hyvän elämän kehyksessä. Ilmapiiri vai kuttaa keskeisesti sekä työn tulokseen että työtyytyväisyyteen. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa
Voit tilata edul lisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Ytunnus ”Juttuja näkö kulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTTlehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767.. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Määräaikainen vuositilaus 93 euroa. TILAUSHINNAT 2018 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 83 euroa. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 73 euroa/vuosikerta. Tilaan TTTlehden vuositilauksena 93 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Tilaa lehti nyt! Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi Tilaan TTTlehden kestotilauksena 83 €/vsk. Tilaa TTTlehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Määräaikainen vuositilaus 83 euroa. TTTlehden ilmaisjakelu on päättynyt. (Laskutusväli 12 kk). SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen
Olen huomannut, että kaksi kolme kertaa päivässä toistetulla harjoituksella on merkittävä osuus psykofyysisen mielen rauhoittamisessa. Harjoitus on helppo tehdä vaikka työmatkalla bussissa istuessa tai kesken työpäivänkin. Kutsumme sitä minitauoksi tai 30 sekunnin harjoitukseksi. Lyhyen, palauttavan har joituksen voi tehdä myös hyvin tietoisesti. T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A SH U T T E R ST O C K Lue lisää mielen hyvinvoinnista työssä sivulta 10.. – Tavoitteena on tehdä Suomi tunnetuksi ITtaitojen huippumaana eli ihmissuhde ja itsetuntemustaitojen osaajana, Dunderfelt sanoo. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Ajassa PSYKOLOGI TONY DUNDERFELT työryhmineen on kehittänyt 12osaisen valmennusohjelman Mielen hyvin vointitreenit työelämässä (MHTT). – Itse suosin lämpöharjoituksia eli oman lämmön koke misen löytämistä. Yksi perustaidoista on rentoutusrefleksiä aktivoiva menetelmä. Ihminen etsiytyy luonnostaan työpäivän aikana vaikkapa pienelle tauolle. Hyvinvointia voi Dunderfeltin mukaan parantaa myös opettelemalla eroon ”päälle jääneistä” negatiivisista tunteista ja ajatuksista, joita ihminen toistuvasti kelaa mielessään. Työsuojelurahasto on tukenut valmennusohjelman kehittämistä. Meillä kaikilla on psykofyysinen lämpö kehossamme, ja siihen voi tietoisesti laskeutua. Ohjelma on suunniteltu noin kymmenen hengen ryhmille, jotka opettelevat 12 perustaitoa mielen huoltamiseen. MIELTÄ VOI TREENATA SIINÄ MISSÄ KEHOAKIN MINITAUKO VOI OLLA esimerkiksi hengitysharjoitus, jossa keskitytään hetkeksi havainnoimaan hengityksen kulkua sisään ja ulos. Lisäksi tärkeä perustaito on ratkaisukeskeinen ajattelutapa, jonka avulla siirrytään ongelmista ratkaisuihin niin ajatuksissa, tunteissa kuin teoissakin. – Meillä kaikilla on sisäänrakennettuna psykofyysinen rentoutusrefleksi
He vain eivät huomanneet asiaa itse. Vaikka Raitolampi ei puoleen vuo teen saanut nukuttua neljää tuntia pidempiä yöunia, hän ei havainnut uupumuksen merkkejä – ennen kuin hänen työkykynsä romahti kokonaan. Se tarkoittaa, että ihmisen kyky arvioida omaa tilaansa hämärtyy, kun stressin määrä nousee liian korkeaksi. Vasta 12 vuotta myöhemmin Rai tolammelle valkeni, mitä hänelle oli tapahtunut. Yrittäjien työkunto ei pudonnut TEKSTI HILKKA VÄHÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK hyvästä nollaan hetkessä, vaan se oli ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Nuorten naisten tauti Raitolampi nimesi löytämänsä ilmiön supermiesefektiksi. Sen sijaan ihminen uskottelee itselleen, että työskente lemällä vielä vähän kovemmin pystyy kääntämään tuottamattoman yrityk sen tuottavaksi. Ajatukset siitä, mikä oli mennyt väärin ja mitä tulisi muuttaa, pyörivät päässä yötä päivää. Aloin ymmärtää, miten tilanne etenee, ja samalla myös käsitin, miten minun itseni oli käynyt, Raitolampi muistelee. – Kun on jo uhrannut paljon rahaa, aikaa ja psykologista energiaa, ei ole rohkeutta myöntää, että yrityksen idea ei toimi. – Käydessäni läpi aiheeseen liitty vää dataa ja mittareita iski tajuamisen hetki. 2000 luvun alussa Wille Raitolampi raken si ravintolakonsepteja menestyvänä yrittäjänä. Kyse on supermiesefektistä, joka uhkaa etenkin esimiehiä ja yrittäjiä. Kun erikoiskahveja ja me diaa yhdistävä uusi projekti takerteli, Raitolampi yritti kehittää ideaansa kahta kovemmin. AJASSA. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 8 SUPERMIES EI TAJUA KULKEVANSA HÖYRYILLÄ Ihminen paahtaa täysillä tehdäkseen tulosta, kunnes eräänä päivänä työkyky romahtaa. Mies teki töitä täysillä, mutta hä nen ei onnistunut tehdä hankkeesta kannattavaa. Sarjayrittäjä, työelämä valmentaja ja nykyinen VIKTOR WorkLife Metrics Oy:n tutkimus johtaja sai tehtävänannokseen selvit tää, miksi ihmisen työkyky katoaa jos kus täydellisesti lyhyessä ajassa, jopa muutamassa viikossa
Tutta valla oli joka viikonloppu niin raskas etappi, että perjantaina piti ostaa 35 vanukaspurkkia ja sunnuntaina 50 purkkia viikolla syötäväksi. – Tulosten puutetta aletaan kom pensoida touhuamisella. Kaasu oli pohjassa, mutta vaihteena kakkonen. On vai keaa mutta välttämätöntä arvioida oman työn todellista tuloksellisuutta ja päästää tarvittaessa irti, vaikka olisi nähnyt kuinka paljon vaivaa. Jos tekee sitä tavakseen eikä vaivannäkö silti näy tuloksissa, kan nattaa pitää silmällä supermiesefek tistä kertovia oireita. Samalla vapaaajan käyt tö passivoituu. Niin huonot kuin hyvät tavat voimis tuvat: kriittisestä tulee kärsimätön, säästäväisestä pihi, urheilullisesta himoliikkuja. – Ihminen voi tuntea olevansa te hokkaassa ja innovatiivisessa tilassa ja saavansa paljon aikaan, mutta kynt tilää ei kannata polttaa molemmista päistä. Lähestyvää romahdusta ennustava tekijä on myös hiilihydraattien suh teellisen osuuden kasvaminen ruoka valiossa. Lopulta painetaan eteenpäin pelkillä höyryil lä, vaikka tankki olisi jo tyhjä. Lisäksi on tärkeää hyväksyä se, että oma tapa käyttäytyä ei toimi. Heikosti pärjäävien tiimien jäsenten arvio omasta työkyvystään on 9,50. Oireisiin kuuluvat huonot yöunet, työasioiden pyöriminen mielessä kai ken aikaa sekä kohtuuden käsitteen hämärtyminen kaikessa tekemisessä. Wille Raitolampi kertoi supermies efektistä ja sen torjunnasta terveyden huollon ja laboratoriolääketieteen Labquality Days tapahtumassa, joka järjestettiin Helsingin Messukeskuk sessa helmikuussa. Kun stressi ja uupumus kasautu vat riittävästi, ihminen alkaa kuvitella olevansa kaikkivoipainen supermies tai nainen. Luottoihmisen tehtävä ei tosin ole helppo. Kaikkein altteimpia supermies efektille ovat Raitolammen mukaan nuoret naiset. Etsi luotettava silmäpari Wille Raitolammella on antaa myös vinkkejä siihen, kuinka aloittaa palau tuminen ennen kuin puhti vaihtuu työkyvyttömyydeksi. – Vaikka näkisi, että toisella ei taida olla asiat aivan kunnossa, vaatii paljon uskallusta alkaa ystävää tästä kohtaa maan. Supermiesefektin pauloihin jou tuneen täytyy myös ottaa uudelleen vastuu itsestään. Työn ulko puolella ei jaksa tehdä mi tään, eivätkä perheen tai ystävien asiat kiinnosta. Oireisiin kuulu vat huonot yöunet, työasioiden pyö riminen mielessä sekä kohtuuden hämärtyminen. – Vaikka tuntuu, että mielen kuuluu kin olla täynnä niitä omasta mielestä tärkeimpiä juttuja eli työasioita, ei saa tinkiä ravinnosta, levosta, liikunnasta eikä etenkään sosiaalisista suhteista, Raitolampi tähdentää. Jollain tasolla uupunut tajuaa, kuinka nau rettavaa tuo on, mutta ei silti kykene käsittämään, kuinka äärimmäiseksi oma tilanne on mennyt.. He uskovat olevansa elämän sä kunnossa, vaikka todellisuus on aivan toinen. Ennakoiva mittari Supermiesefekti näkyy etenkin siellä, missä tulokset ovat heikkoja. Ylenpalttisen intensiivistä työ taakkaa ei kuitenkaan ole mahdollis ta pitää yllä pitkiä aikoja ilman, että seurauksena on vajoaminen työ uupumukseen. Itselleni olisi ollut todella arvokasta, jos olisi ollut joku, joka olisi nähnyt minut. Raitolampi on tunnista nut saman asian myös esimiehissä. Tutkija on vakuuttunut, että kuvitel ma moitteettomasta päätöksenteko kyvystä on osa supermiesefektin mukanaan tuomaa harhaa. – Olen nähnyt tämän läheltä. Tämä tekee ilmiöstä hyvän mittarin ennakoimaan tulevaa työ kyvyttömyyttä ja auttaa tunnistamaan uupumuksen ennen kuin se pääsee liian pitkälle. Sen sijaan että esimies tunnistaisi, että oma johtamistyyli ei toimi, tämä yrittää korjata tilanteen tekemällä liikaa töitä ja ottaa usein hoitaakseen myös alaistensa hommat. Toinen kuitenkin näkee tilan teen aivan eri kulmasta. Tämä perustuu kuiten kin uupuneiden omaan ilmoitukseen. Potentiaalista taipu musta supermieskuvitelmiin ennus tavat myös tunnollisuus ja intro verttius. – Supermiesefekti siis tulee vasta lähellä loppua, ennen täyttä romah dusta. Vapaaajasta luovutaan työn takia, ja ihmisen fyy sinen kunto ja työstä palautuminen kärsivät. – Hanki itsellesi luotettava silmä pari. – Maailma menee sotkuiseksi, ja tehdäkseen siitä hallittavamman ih minen puurtaa kahta kauheammin, Raitolampi kuvailee. . – Kun ihmisiä pyydetään arvioi maan omaa työkykyä asteikolla yh destä kymmeneen, keskiarvovastaus on 8,45. Tarkkaile oireita Raitolampi on havainnut tilastoistaan, että työkyvyttömyyteen ajautuvilta yrittäjiltä katoaa viimeisenä kyky teh dä päätöksiä. Heikommin pärjäävien tii mien ja niiden vetäjien työkyky alkaa rapistua. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Ilmiö ei kuitenkaan koske ainoas taan yrittäjiä. Väitetyn työkyvyn ja todellisen työkyvyn välinen ero kasvaa, kunnes seinä tulee vastaan
LISÄÄ AIHEESTA www.mielenterveysseura.fi > Kehittämis toiminta > Mielenterveysosaaminen > Työelämän mielenterveyden ensiapu AJASSA Lue myös juttu Mieltä voi treenata siinä missä kehoakin sivulta 7. Sen jälkeen käsitellään tunteita ja vuorovaikutusta työyhteisössä, työ elämän muutoksia, kriiseistä selviy tymistä ja työn voimavaroja. Mutta työ voi myös kuormittaa mieltä. Tiedot perustuvat barometriin, jonka Mielen terveyden keskusliitto teki viime vuoden lopulla. Ihminen ei esimer kiksi hae töitä tai nykyistä vaativampia tehtäviä, koska hän olettaa, ettei tule niitä saamaan. Parkkosen mukaan leimautumisen pelko heijastuu myös työelämään. Ryhmäkeskusteluja ja muita vuoro vaikutuksellisia menetelmiä hyödyn tävä koulutus on maksullinen, ja sen vetäjinä toimivat Suomen mielen terveysseuran kouluttamat ohjaajat. Tilanne vaikeutuu, jos työpaikalla on myös heikkoa johtamista ja viestintää. Niin usein käykin: lähes viidennes suomalaisis ta pelkää mielenterveyskuntoutujia eikä haluaisi heitä naapureikseen. MIELENTERVEYDESTÄ puhuttaessa olisi Parkkosen mukaan hyvä päästä eroon mustavalkoisesta jaottelusta sairaisiin ja terveisiin. Tähän tarpeeseen Suomen mielenterveysseura on kehittänyt työ paikoille suunnatun mielenterveyden ensiapukoulutuksen. Työpaikoilla tarvitaan taitoa tunnistaa ongelmat ja puuttua niihin. Jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä haasteita, jotka koettelevat mielenterveyttä. – Täytyy muistaa sekin, että kukaan meistä ei pysty jättämään kotielämässä ja vapaaaikana tapahtuvia asioita ko konaan työpaikan oven ulkopuolelle. NOIN 40 PROSENTTIA mielen terveyskuntoutujista on sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi saa stigman, kielteisen leiman. Vaikka asia on yleisesti tiedossa, työelämässä ongelmiin ei usein osata puuttua en nakoivasti. Silloin siitä on helpompi puhua myös vaikeina aikoina. Siinä keskitytään mielenterveyden häiriöihin, niihin puuttumiseen ja niissä tukemiseen, kertoo projektipäällikkö Johannes Parkkonen Suomen mielenterveys seurasta. Mielenterveyttä vahvistavalla työpaikalla • YLLÄPIDETÄÄN myönteistä ja kannus tavaa työyhteisökulttuuria • VÄHENNETÄÄN johtamisella stressi tekijöitä, kuten kohtuutonta työ kuormaa, epävarmuutta sekä huonoa viestintää ja vuorovaikutusta • KÄYTETÄÄN varhaisen tuen mallia • TUETAAN mielenterveyden häiriöön sairastuneita • KIINNITETÄÄN erityistä huomiota työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen • KOHDELLAAN jokaista oikeuden mukaisesti ja reilusti. Esimerkiksi liian suuri työmäärä tai epämiellyttävät, yksitoikkoiset tehtä vät voivat kerryttää taakkaa. Työn tiedetään tukevan mielen terveyttä, koska se voi muun muassa vahvistaa osallisuuden ja mer kityksellisyyden kokemusta. Koulutuk sen ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi perusasioita, kuten mielentervey den vahvistamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. – On tärkeää tunnistaa se, että mielenterveys on paljon laajempi ja moni muotoisempi käsite kuin sairau den puute. Lähde: Suomen mielenterveysseura joudumme käsittelemään myös töissä, Parkkonen huomauttaa. . Hänen mukaansa moni on kuiten kin huomannut, että kun ongelmis taan on rohkaistunut kertomaan, ympäristön suhtautuminen onkin ollut kuviteltua myönteisempää. Kurssi jakautuu moduuleihin, joiden kokonaiskesto on 14 tuntia. Niihin liittyviä tunteita ja ajatuksia Mielen hyvinvointi puheeksi työpaikalla Hei, mitä kuuluu. – Yksi kurssin keskeisistä tavoitteista on ottaa mielenterveys puheeksi työ paikalla jo ennen kuin ongelmia edes on, hyvien olosuhteiden vallitessa. – Stigman kokeminen alistaa, eristää ja saattaa johtaa taitojen alikäyttöön tai poissaoloihin. Kuormit tumisen vaaraa aiheuttavat myös kokemukset arvostuksen puutteesta tai epäoikeudenmukaisuudesta sekä henkilösuhteiden ongelmat. TEKSTI HELINÄ KUJALA. Myös hoitoon hakeu tuminen voi viivästyä. – Viimeinen moduuli on kohden nettu erityisesti esimiehille, HRhen kilöstölle, työsuojeluihmisille ja luot tamushenkilöille. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 10 M ielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet yleisimpiä syitä työ kyvyttömyyseläkkei siin ja pitkiin sairaus poissaoloihin. Hän kertoi koulutuksesta Tutkimus tutuksi tilaisuudessa, jonka hanketta rahoittanut Työsuojelurahasto järjesti helmikuussa Helsingissä
Jos se jatkuu, toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. 2. Koulutus. Jos joku kokee joutuneen sa häirinnän kohteeksi, keskustele asianomaisten kanssa pikimmiten. Tutustu työpaikkasi linjauksiin seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirintään puuttumiseksi niin, että tunnet oikeutesi ja voit turvallisin mielin ilmoittaa asiasta. SELKEÄ EI SEKSUAALISELLE HÄIRINNÄLLE K U V A T U U K K A K IV IR A N T A K U V A SH U T T E R ST O C K Yhteisvastuuverkosto FIBS ja konsulttiyritys Ekvalita ovat laatineet oppaan seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän torjumiseksi.. Estä häirinnän jatkuminen. Nopea toiminta osoittaa, että työpaikal la on nollatoleranssi häirintää kohtaan. – HUOLEHDIN YHTEISHENGESTÄ ja työhyvinvoinnista, kertoo seinäjokelai nen toimistosihteeri Elisa Lahdenmaa, jota Rauhala Yhtiöissä tituleerataan tunnelmajohtajaksi. Jos vastaan sanominen jännittää, voit miettiä valmiiksi yhden lauseen, jota voit toistaa, vaikka häi ritsijä yrittäisi vähätellä toimintaansa. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Opas verkossa: fibsry.fi > Palvelut > julkaisut > Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle AJASSA KOONNUT HELINÄ KUJALA Mitä tekee tunnelmajohtaja. Sano vastaan. Selvitä. Sano malla vastaan edistät työpaikallasi keskustelua siitä, mikä on hyväksyttä vää ja mikä ei. Samantyyppiset työnkuvat ovat lisääntyneet, kuulee puhuttavan esimerkiksi toimistomummoista. Autan kaikkia mahdol lisuuksien mukaan ja välitän tietoa työ hyvinvoinnista. Dokumentoi tapahtuma. Järjestän tapahtumia, kuten taukoliikuntaa ja mindfulnessia. Tee se heti, jos käytös selvästi täytti häirinnän merkit. Seuraa tilannetta. Kirjoita muistiin, mitä tapahtui ja milloin. Monipuolisuus, työkaverit ja työpäivien vaihtelevaisuus. Miten työskennellään. Harkitse lisätoimenpiteitä. Varmista, että häirintä on loppunut. Että yhtei selo olisi sujuvaa, avointa, positiivista ja välillä jopa hauskaakin. 3. Että välitämme toisistamme. Säästä viestit, kuvat, videot ja muu aineisto, joka voi vahvistaa kerto mustasi, kun teet asiasta ilmoituksen. Jos saat selvitettyä, että häirintää on todella esiintynyt, ryhdy välittömästi toimen piteisiin työpaikan rutiinien mukaisesti. Kysyntä. Tuo ohjeistus kaikkien tietoon. 4. Tunnelmajohtajuus muo toutui vähitellen oman persoonani ympärille. Lue. Jos paikalla oli muita, puhu heidän kans saan. Ihmisis tä välittämistä, tasapuolista kohtelua, kuuntelemisen taitoa, kekseliäisyyttä ja vaivannäköä. Pyrin siihen, että kai killa olisi täällä mukava olla. Lahdenmaa on valittu neljästi työpaikkansa positiivi simmaksi työntekijäksi. Otan vieraat vastaan, hoidan vaihdetta, avustan markkinoinnissa, hoidan kokouksia ja juoksevia asioita. Mitä edellyttää tekijältään. Ellei häi rintä lopu, kerro siitä esimie hellesi. 3. Jos häirintään on syyllistynyt työn antaja tai jos työnantajasi ei ryhdy riittäviin toi miin, ilmoita asiasta ammatti liitolle tai tasaarvovaltuutetulle (www.tasaarvo.fi). 2. Kerro esimiehellesi. Jokainen määrittää itse asiallisen käytöksen rajat. Tunnelma syntyy jo yhteisillä aamu kahveilla, ja kerran kuussa laitan run saamman aamupalan. Ohjeet häirintää kokeneelle työntekijälle 1. Työn tavoite. Työterveys laitoksen työhyvinvointiverkostosta saan vinkkejä uusista trendeistä. Arvos tus on lisääntynyt! Parasta työssä. Työsuojeluvaltuutetun tehtä västä on apua – suoritin juuri työhyvin vointikorttikoulutuksen. Torju aktiivisesti kaiken tyyppistä syrjintää, myös seksuaalista ja suku puoleen perustuvaa häirintää, ja laadi sitä koskevat ohjeet ja rutiinit. RAIJA LAHTINEN Ohjeet työnantajalle häirintään puuttumiseksi 1. Työnkuva on laaja ja työ itsenäistä. 4. Joulun alla keitin seitsemän litraa puuroa ja kiisseliä. Ehkäise
KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 1/2018 lukijapalaut teen mukaan oli Mariliinu Ahlströmin haastattelu Suru seuraa mukana töihinkin. Konkreettiset vinkit ja ohjeistuk set ovat tarpeellisia, ja tässä jutussa niitä oli annettu. Perehdytys vaatii perehdyttäjältä motivaatiota ja halua jakaa tietoa toisille, mutta se myös palkitsee, kun huomaa kaverin tekevän, kuten olen opastanut. Parasta juttua voit äänestää sivun 34 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi www.ttl.fi/nollis18 Turvallisuus on oivalluksia -seminaari 15.-16.5.2018 Turku KISS MY SAFETY IL MO IT TA UD U NY T! Asiantuntijaluentoja | Työpaikkavierailuja | Verkostoitumista RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 mitettuja juttuja äärimmäisen kiinnosta vista asioista.” KAIKKIEN VIIME NUMEROSTA palautetta antaneiden kesken arvottiin Sievin turvajalkineet ja 10 kappaletta Smartumin kulttuuri ja liikuntaseteleitä. Ja työsuojeluasiat mukaan heti!” Niska rennoksi somejumpalla: ”Erittäin hupaisa artikkeli, joka pistää liikettä niveliin mutta myös naurulihasryh män liikkeelle. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Cederroth First Aid Kit Medium ensiapulaukun (arvo noin 42 euroa) tai 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä (arvo 50 euroa). Omakohtaisten kokemusten julkituominen on rohkea teko.” ”Hyviä vinkkejä omaan esimiestyö höni siitä, kuinka voin tukea surevaa työkaveria tai työntekijää. Turvajalkineet voitti Anita Nurttila ja Smartumsetelit Minna Isberg.. Kiitos asian esiin nostamisesta!” ”Tämä artikkeli herätti minut tarkkai lemaan ruokavaliotani ja omaa tervey dentilaani.” MUUTA PALAUTETTA: Uusia osaajia oppisopimuksella: ”Voi kun kaikki työnantajat sitoutuisivat asiaan! Saataisiin helposti koulutettua ja hyvin perehdytettyä työvoimaa, kun selvästi monella alalla on työvoima pula. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. ”Tämä on työpaikoilla varmastikin hieman vaiettu aihe, sillä terveydentilaan ja diagnooseihin liittyvää keskustelua ei kovin rohkeasti käydä ja toisaalta syys täkin. Erittäin hyvin toi LUKIJOILTA Suru seuraa mukana töihinkin K U V A JA R K K O M IK K O N E N Mikä oli paras juttu. Jostain kumman syystä yleensä mainitaan vain lastentarhanopettajat.” ”Koko lehti oli taas perusteellisesti mutusteltava paketti. ”Aivan huikea juttu hyvin vaikeasta, arasta ja äärimmäisen vähän käsitel lystä asiasta. Näin pääsemme porras portaalta eteenpäin, vaikka se ei aina näyttäisikään mene tyksen jälkeen siltä.” Stoppi diabetekselle jutusta pidet tiin myös. Kyllä meitä hoitajiakin väkivaltatilanteisiin joutuu. Välittäminen on todella iso asia kaikille meille. Suurkiitos fysioterapeutti Tinja Saarelalle artikkelista. Siitä jokaisella on taatusti opittavaa.” ”Vaikea asia, jota erittäin harvoin käsi tellään. Yhä yleistyvän sairauden huomioi minen työelämässä on kuitenkin erittäin tärkeää. Näitä lisää.” Väkivaltaa ei pidä sietää päiväkodissakaan: ”Taas kerran artikkelissa kirjoitetaan enimmäkseen lastentarhanopettajista
2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Työ 14 Oppimisvaikeudet voi selättää 17 Työ ajassa 18 Luottamus on tarttuvaa 20 Melu veks! Tässä NUMEROSSA SUOMALAISTEN KOKEMUKSET TYÖELÄMÄSTÄ ovat kehittyneet aiempaa myönteisempään suuntaan. Muutokset ovat arkipäivää monessa organisaatiossa, ja useimmiten ne kohdistuvat tehtävänjakoon. LISÄÄ AIHEESTA tem.fi/tyoolobarometri T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A SH U T T E R ST O C K. Näin voi päätellä Työ ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2017 tutkimuksen ennakkotiedoista. VALOISIA NÄKYMIÄ TYÖELÄMÄSSÄ Lähes 60 prosenttia palkansaajista käyttää työssään vir tuaalisia työvälineitä, kuten sähköisiä työtiloja tai sähköisiä pikaviestimiä. Kolme neljästä koki, että esimiehet suhtautuvat rakentavasti muutosehdo tuksiin ja että työpaikalla kannustetaan kokeilemaan uutta. Yhä useampi palkansaaja ar vioi työn ja työnteon mielekkyyden kehittyvän myönteisesti. Heidän osuutensa on kasvanut kahdessa vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä. Lisäksi runsas viidennes palkansaajista oli havainnut ja liki 10 prosenttia itse kokenut työpaikallaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Sosiaalista mediaa käyt tää työssään jo useampi kuin joka neljäs. Myös etätyö on yleistynyt: sitä tekee säännöllisesti noin viidennes palkan saajista. Myös arviot kehittymis ja vaikutusmahdollisuuksista ovat aiempaa optimisempia. Kaikilla osaalueilla ei ole menty eteenpäin, sillä työpai koilla kohdataan yhä syrjintää ja kiusaamista. Työssä on entistä enemmän mahdollisuuksia oppia ja osallistua työpaikan toiminnan kehittä miseen, mutta vaikutusmahdollisuudet työtahtiin, työtehtäviin ja työnjakoon eivät ole lisääntyneet
Oppimishäiriö voi heijastua myös ihmisen ”markkina arvoon”. Hän ottaa esimerkin oman ammatti liittonsa alalta. Samalla työkaveritkin uskal tavat helpommin kertoa omista oppimisvaikeuksistaan.. Työskennellään jopa omalla ajalla, jotta kaikki hommat varmasti tulisivat tehdyiksi. – Kun tilanteen sanoo ääneen, työpaikalla voidaan al kaa etsiä ratkaisuja yhdessä. – Liitännäisoireina voi aiheutua väsymystä, ahdis tuneisuutta ja jopa masennusta, Nurmi kertoo. Hänelle saattaa sil ti tulla joskus eteen tilanteita, jolloin kompastellaan. Heijastuu koko elämään Usein oppimisvaikeudet mielletään kuuluvaksi koulu ympäristöön. Toiset taas käyttävät työhön muita enemmän aikaa. Nyt työpaikoilla on otettu käyttöön esimerkiksi eri laisia tuotannonohjausjärjestelmiä. – Joskus niillä, joilla ei ole kovin hyvä luku ja kirjoitus taito, onkin hyvä muisti. – Moni pelkää joutuvansa seuraavissa ytneuvotte luissa lomautetuksi, mikäli ei pysty keskittymään tai lu keminen takkuaa. – Vaikkapa lukemis tai kirjoitusvaikeuksista kärsivä voi pärjätä työelämässä ihan hyvin. Ongelmat eivät kuitenkaan poistu, kun ihminen aikuistuu ja tulee työelämään. Nurmi muistuttaa, että työelämä on viime vuosi kymmeninä muuttunut paljon ja vaatimukset ovat uudistu neet. – Ennen riitti, kun hitsaaja osa si hitsata. Häntä ei kannata leimata työn välttelijäksi, sillä hän saattaa kärsiä oppimisvaikeuksista. Esimerkiksi raportin tai tiedotteen laatimisessa voidaan pyytää työkaveria apuun. Kilpailu työmarkkinoilla on nykyään todella kovaa. A rviolta jopa 20–25 prosen tilla aikuisista on oppimis vaikeuksia, jos mukaan las ketaan kaikki mahdolliset oppimisen hankaluudet. Lukemista ja kirjoittamista edellytetään eri tavoin kuin en nen. Hitsarinkin työn ohjeistukset tulevat digitaalisessa muodossa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 14 VOI SELÄTTÄÄ Onko työpaikallasi henkilö, joka ei mielellään tee kirjallisia töitä tai pyytää niissä työkaverin apua. Jotkut kehittelevät keinoja, joi den avulla he pystyvät välttämään hankalia tilanteita. – Mutta tämä uuvuttaa ihmistä pidemmän päälle. Oppimisvaikeudet saattavat heikentää elämänhallin taa ja vaikuttaa siten muuhunkin elämään. Teollisuusliiton Murik kaopiston erityisopettaja Marjo Nurmi korostaa, että kyseessä ovat normaali älykkään ihmisen vaikeudet, jotka voivat ilmetä hyvin erilaisissa asioissa. Erilaisia selviytymiskonsteja on Marjo Nurmen mu kaan yhtä monta kuin ihmisiäkin. Ongelmia voi olla esimer kiksi lukemisessa, kirjoit tamisessa, keskittymisessä tai tilan hahmottamisessa. Työnantajilta ja esimiehiltä vaaditaan asennemuu tosta, jotta oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileva voi unohtaa pelkonsa ja nostaa kissan rohkeasti pöydälle. TEKSTI JA KUVA VESA KEINONEN Pitäisi ymmärtää, että ihmisellä on työelämässä paljon annet tavaa, vaikka hänellä olisikin erityisvaikeuksia." Oppimisvaikeudet Hukattu lahjakkuusreservi Marjo Nurmen mukaan ideaalitilanteessa kenenkään ei tarvitsisi peitellä vaikeuksiaan, vaan niistä voitaisiin pu hua avoimesti ja ongelmiin tarjottaisiin apua
Käytämmekö esimerkiksi suomenkielisiä tietokoneohjelmia, ja ovat ko kaikki ohjeistuksemme varmasti ymmärrettäviä. – Kolmas mahdollisuus on se, että työpaikalla kiinni tetään huomiota erilaisiin järjestelmiin. Hämeenkyrössä toimiva Kyrel Oy on OPPI-VA-hankkeen kehityskumppani. Hankepäällikön mielestä aikuisten oppimisvaikeu det ovat edelleen pitkälti tabu. – Teemaa on käsitelty paljon opiskelun kannalta mutta ei työelämään liittyvänä ilmiönä. – Emme tässä hankkeessakaan nosta esiin yksilöitä, vaan tarjoamme ratkaisuja, joista on apua kaikille koko työyhteisössä. Työntekijä ei välttämättä us kalla ottaa asiaa esille. Mervi Ylitalo painottaa sitä, että työpaikoilla oppi misvaikeuksia on käsiteltävä hienotunteisesti. Meidän näkö kulmamme on erilainen: oppimisvaikeudet näkyvät työpaikoilla esimerkiksi työtehtävien sujumisessa tai niistä selviytymisessä, Ylitalo kertoo. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Nurmen viesti työnantajille ja koko yhteiskunnalle on, että oppimisvaikeuksien kanssa elävät ihmiset ovat hukattu lahjakkuusreservi. Oppimisvaikeudet ovat myös työhyvinvointi ja työ suojelukysymys. – Ilmiötä ei oikein tunneta, ja siitä on myös aivan vääränlaisia mielikuvia. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15. Ihmisiä voidaan kouluttaa, tai käyttöön voidaan ottaa erilaisia apuvälineitä. Tällai nen palvelee kaikkia työntekijöitä, ei vain niitä, joilla on oppimisvaikeus. Ongel masta kärsivien näkyvä kaiveleminen framille ei ole viisas taktiikka. Pitäisi ym märtää, että ihmisellä on työelämässä paljon annetta vaa, vaikka hänellä olisikin tällaisia erityisvaikeuksia. Kuvassa tiiminvetäjät Riina Puska (vas.), Anniina Lisma ja Jaana Harju. Asia koskee koko työyhteisöä. Tästä ajatuksesta pitää päästä eroon. Hänen vetämänsä OPPIVAhanke (Oppimisvaikeuk sista työpaikan osaamisvalmiuksiin) tekee ilmiötä tunnetuksi ja etsii ongelmiin käytännön ratkaisuja. – Työpaikan johto ja esimiehet vastaavat siitä, että työ on sujuvaa ja tuottavaa ja että ihmiset pystyvät anta maan oman työpanoksensa ilman turhia kitkatekijöitä. – Meillä vallitsee yhä kulttuurinen ajatus siitä, että kaikki suomalaiset osaavat ongelmitta lukea ja kirjoit taa. – Siinä kehitetään työpaikkaa ja työtä niin, että toi mintajärjestelmät, tietotekniset ohjelmat ja ohjeistuk set eivät kuormita tarpeettomasti käyttäjiään. Tätä kutsutaan kognitiiviseksi ergonomiaksi. Oppimisvaikeuksia voi ratkoa monenlaisin konstein. Piilevä potentiaali käyttöön Hankepäällikkö Mervi Ylitalo on keskeisellä paikalla tuomassa työelämän oppimisvaikeuksia valokeilaan. Työväen Sivistysliiton (TSL) koordinoimassa ESRhankkeessa on mukana laajasti erilaisia toimijoi ta ammattiliitoista yksityisiin yrityksiin
– Meillä on todella paljon tuotteita ja niissä vielä eri laisia tuotevariantteja, joiden yksityiskohdat vaihtelevat, kertoo yrityksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskinen. Kyrel Oy:n tiiminvetäjät eivät ole vielä päässeet kokeilemaan oppimista helpottavia sovelluksia. Leimoja ei lyödä Avainasemassa Kyrel Oy:n tuotannossa ovat tiimin vetäjät. Toiset tarvitsevat aina välillä apua, vaikka työ tehtävät sinällään olisivat tuttuja, Lisma kertoo. Päämäärä on se, että työtehtävistä pystytään suoriu tumaan kunnialla, ja samalla tuottavuuskin lisääntyy. Nykyisin on esimerkiksi sovelluksia, jotka pystyvät kääntämään puhetta tekstimuotoon. Kirjallisten ohjeiden antaminen ei kaikkien osalta toimi. . • Turhien keskeytyksien vähentäminen hyödyttää kaikkia, erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviä. – Oppimisvaikeuksista puhuttaessa pitää huomioida se, että me jokainen olemme oppijoina yksilöitä. Niitä ei aina lueta, vaan osa työntekijöistä haluaa oppia asioita enemmänkin tekemisen kautta. Niiden kautta voisi löytyä uudenlaisia tapoja tehdä työtä, ja voisin myös oppia lisää itsestäni oppijana. Jos joku ei opi yhdellä tavalla, hänet perehdytetään tehtävään jol lakin toisella menetelmällä. – Meillä ei kuitenkaan lyödä leimoja, vaikka kaikki eivät omaksuisikaan asioita samalla tavoin. Työntekoon saattaisi tulla jopa uutta potkua, miettii tiiminvetäjä Riina Puska. – Mielelläni testaisin erilaisia apuvälineitä. Väkeä rekrytoidaan usein, ja on tärkeää pystyä opasta maan ihmiset nopeasti työhönsä. Min käänlaisia pelkoja uuden edessä ei kenelläkään ole. • Läheskään kaikki aikuiset eivät ole itsekään tie toisia omista oppimisvaikeuksistaan. Tulemme mielellämme esittelemään sovelluksia työpaikoille, Ylitalo kertoo. Koskisen mukaan jokaisessa organisaatiossa on oltava herkkyyttä tunnistaa ihmisten erilaisuus, joka heijas tuu myös oppimistapoihin. Lisäksi mukaan tulee koke mustarinoita, joissa ihmiset kertovat siitä, miten ovat oppimisvaikeuksista huolimatta selviytyneet työstään. Heille järjestettiin osana OPPIVAhanketta kolmen päivän täydennyskoulutus digitaidoista. Se, joka hallitsee hyvin tietokoneen käytön, ei välttämättä olekaan hyvä tuotteen kokoamisessa, ja päinvastoin. • Jos työympäristöä on mahdollista henkilökohtaistaa, sekä tehokkuus että työhyvinvointi lisääntyvät. Koskinen ei mielellään käytä sanaa oppimisvaikeus. Ylitalo muistuttaa, että oppimisvaikeuksien tunnis taminen ja niihin puuttuminen on lopulta kaikkien etu. Tammikuussa 2019 päättyvän OPPIVAhankkeen lopputuotteena syntyy erilaisia oppijoita työelämässä tukeva työkalupakki. Tutustu niihin ennakkoluulottomasti. Oppia pitää jatkuvasti Hämeenkyrössä toimiva Kyrel Oy on lähtenyt mukaan OPPIVAhankkeen kehityskumppaniksi. – Kyrelillä on lähes 200 työntekijää, ja he kaikki ovat erilaisia. • Mitä selkeämpää kieltä työohjeissa ja muissa dokumenteissa käytetään, sitä nopeampaa on sen haltuunotto – kaikille. • Oppimisvaikeudet eivät ole este pärjätä töissä, mutta ne vaativat yksilöltä joissain tilanteissa keskimääräistä enemmän ponnistelua. Elektroniikka alan yrityksessä myös rivityötekijöiden pitää omaksua paljon erilaista tietoa. Hänen mukaansa erilainen asioiden kirjaaminen on vuosien mittaan lisääntynyt selvästi. Siksi ne saatetaan tulkita väärin. – Esimiehellä pitää olla tuntosarvet herkkänä, jotta hän pystyy opettamaan jokaista juuri hänelle sopivalla tavalla, täydentää tiiminvetäjä Jaana Harju. – Älypuhelimeen tai tablettiin pystyy lataamaan täl laisia sovelluksia ilmaiseksi. Sen sijaan hän puhuu mieluummin erilaisista oppi joista. LISÄÄ AIHEESTA www.oppiva.fi www.erilaistenoppijoidenliitto.fi www.oppimisvaikeus.fi aikuisten oppimisvaikeuksista • Aikuisten oppimisvaikeudet voivat liittyä esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen sujuvuuteen, keskittymiseen ja tarkkaavuuteen, hahmottamiseen tai muistiin. HYVÄ TIETÄÄ. Tiiminvetäjä Anniina Lisma on työskennellyt yrityk sessä 11 vuotta. • Digitaaliset sovellukset ja apuvälineet auttavat monia. Ohjelma oppii myös tunnistamaan erikoistermejä ja jopa puhujan murretta. Ne ovat kehittyneet jo hyvinkin älykkäiksi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 16 Myös puheeksi ottamisen tyyli ja oikeanlainen dia logisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. – Työntekijöiden piilossa oleva potentiaali saadaan käyttöön, ja samalla heidän itsetuntonsa nousee. Apuvälineet auttavat Yksi konkreettinen OPPIVAhankkeen työpaikoille tuoma apu ovat erilaiset digitaaliset apuvälineet. – Suuria oppimisvaikeuksia en ole yrityksessämme huomannut, mutta oppimistavoissa on kyllä selviä eroja. – Kokoamme siihen kuvauksia tarjolla olevista apu välineistä ja sovelluksista. Samoin tiimiemme valmistamat tuotteet voivat vaihtua nopeasti. – Asia korostuu meillä, koska alamme luonteen ta kia meillä on paljon määräaikaisia työntekijöitä
Työntekijä loukkaa itsensä keittäessään tauolla kahvia keittiössä. ETÄTYÖLÄISILLE SATTUVIEN TURMIEN korvaa misessa on olennaista se, että tapaturma sattuu työnteon yhteydessä. Nähdään Konepajaja Nordic Welding Expo messuilla Tampereella 20.–23.3.2018 Tutustu ja kysy tarkemmin www.skydda.fi skydda@skydda.fi A 576 Osasto Suomalaiset jäivät työ eläkkeelle keskimäärin 61,2 vuoden iässä vuonna 2017. KU V A SH U T T E R S T O C K. Kahvilan tarjoilija kaataa vahingossa kuu maa vettä tietokonettaan naputtelevan etätyötekijän sormille. Lähde: www.tvk.fi TYÖPAIKAN PÄIHDETYÖ NÄKYY EUROISSA A LKOHOLINKÄYTÖSTÄ koituu suoma laisille työpaikoille vuosittain vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa miljardin euron kustannukset. Tapaturmavakuutus keskus konkretisoi asiaa esimerkein: EI KORVATA KORVATAAN Ennen etätyöpäivän aloittamista työntekijä vie lapset päiväkotiin. Lähde: Eläketurvakeskus KOONNUT HELINÄ KUJALA KIIREEN KINTEREILLÄ – KIIRE ON USEIN kulttuurinen asia ja leviää suoranaisena tartuntatau tina siellä, missä sitä viljellään. Se on jatkoa kolme vuotta sitten julkaistulle Pelolla johtaminen on perseestä kirjalle. Maury on yhdessä Jaana Tuomilan ja Tuomo Meretniemen kanssa kirjoittanut kirjan Hoppu on hanurista – 12 askelta kiireen kitkemiseen. Mauryn mukaan kiire voi syntyä paitsi ympä ristön vaatimuksista ja velvollisuuksien täyttä misestä myös huonosta organisoinnista. Valitse SKYDDA, kun haluat kaikki työturvallisuus tuotteet yhdestä paikasta. Se on noin kuukauden myö hemmin kuin edellisvuonna. – Tämä edellyttää, että työpaikkainterventio kattaa koko organisaation, saavuttaa alkoholin ongelmakäyttäjät ja viedään sitoutuneesti läpi. – Jos työpaikan päihdeohjelmalla uskotaan saavutettavan edes maltillisia tuloksia, siihen tai muihin vastaaviin terveyttä ylläpitäviin ja paranta viin toimiin sijoittaminen on perusteltua suurissa organisaatioissa jo pelkästään taloudellisesta näkökulmasta, toteaa toinen raportin kirjoittajista, apulaisprofessori Elias Rantapuska. Millaiset tapa turmat korvataan etätyössä. Tekijöiden mu kaan kirja sopii jokaiselle oppaaksi oman kiireen häätämiseen sekä johtajien ja organisaatioiden ohjenuoraksi. Matkalla hänelle sattuu tapaturma. Poistuttuaan tietokoneeltaan työntekijä törmää vessan oveen ja satuttaa itsensä. Jos 1 000 hengen organisaatio sijoittaa yhden euron vai kuttaakseen työntekijöidensä alkoholinkäyttöön, se voi saada takaisin 1–2 euroa muun muassa tuot tavuuden parantumisena ja sairauspoissaolojen vähentymisenä. Siitä on tullut tapa elää ja osoittaa omaa merkitystään ja tärkeyttään, sanoo muutosvalmentaja Maarika Maury, liik keenjohdon konsultointiin ja yritysvalmennukseen erikoistuneen Kissconsulting Oy:n toimitusjohtaja. Laskelma on Ehyt ry:n tilaamasta tutkimus raportista, jossa selvitettiin myös, onko työpaikan päihdetyö taloudellisesti kannattavaa. Joskus kiireen syynä on suunnan puute, mutta usein pahin aikavaras löytyy peiliin katsomalla, omia tottumuksiaan, asenteitaan ja pelkojaan tarkas telemalla. TYÖ AJASSA TEHOKAS TURVALLINEN ASIANTUNTIJA Autamme sinua löytämään oikeat tuotteet oikeaan paikkaan, jotta voit tehdä työsi turvallisesti. Töitä tehdessä tietokone putoaa jalan päälle aiheuttaen hius murtuman
Boddy aloitti harjoittelijana vuonna 2014. – Kysymyksiin vastaaminen kasvattaa luottamusta, joka puolestaan edistää yhteistyön tekemistä. Hän jatkoi harjoittelun jälkeen ensin kesätöissä ja sai seuraavana vuonna vakipaikan. Näin erilaiset näkemyk set ja osaamiset täydentävät toisiaan. Ihmisiin oli helppo tutustua, ja tunsin nopeasti olevani osa porukkaa. Toimiva yhteistyö taas lisää luottamusta. Perehdyttäjällä on iso rooli siinä, miten uusi tulokas sulautuu tiimiin. Lupaukset pitää lunastaa tekoina. – Meillä asiakaspalvelussa uusi tiimin jäsen vastaa asiakkaiden puheluihin jo aika pian aloitettuaan. Boddy ja Puukka ovat saaneet juurtua työhönsä kokeneiden Sari Gherabin ja Terhi Ojalan rinnalla. Yhdistymisen jälkeen Il marinen huolehtii yli 1,1 miljoonan suomalaisen eläketurvasta. Vastuuntunto kasvaa vastuulla Tekemällä oppiminen on tärkeää. Eteralle Suomen parhaan kesätyön antajan palkinnon myöntänyt Akavan opiskelijoiden raati vakuuttui siitä, että yrityksessä otetaan nuoret avo sylin osaksi työyhteisöä. Voin it sekin oppia uutta, kun tulokkaat esit tävät välillä kysymyksiä, joihin en tiedä vastauksia, pohtii Ojala, joka on työs kennellyt talossa 16 vuotta. Täällä työyhteisöön pääsi mu kaan tosi helposti, Puukka komppaa. Kokeneet ja nuoret rinnakkain Vakuutusalalle on tyypillistä, että jo pitkän uran tehneet ja työelämässä vasta aloittavat nuoret työskentelevät rinnakkain. Vuodenvaihteessa Etera yhdistyi Ilmariseen, joka puo lestaan nappasi hopeaa Vastuul linen kesäduuni 2017 kilpailun suurten yri tysten sarjassa. www.ilmarinen.fi. Jos ei uskalla kysyä, ei voi oikein oppiakaan, Ojala toteaa. Puukan mielestä kyse on positiivises ta kehästä, joka ruokkii itseään. – Sinä kyllä myös vastaat aina, kun si nulta jotain kysyy, Boddy huomauttaa. Vuonna 2017 hän teki gradunsa Eteran toimeksiannosta ja sai sen sii vittämänä vakituisen paikan työkyky ja eläkkeet toiminnon kehittämis tehtävissä. Luottamus kumpuaa pitkälti juuri turvallisuuden tunteesta. Tämän ovat käytännössä kokeneet Sara Boddy ja Tapio Puukka, jotka saivat Eterasta töi tä opintoihinsa kuuluvan harjoittelu jakson kautta. Gherabin mielestä se kuuluu luotta muksen rakentamiseen. – Vakuutusasiat ovat tärkeitä, mutta niitä voi silti hoitaa rennolla otteella. Luottamus on tarttuvaa Ota mukaan porukkaan, anna vastuuta, kuuntele ja jaa tietoa. Yhtiön markkinaosuus Suomen vakuutus maksutulosta on 37 prosenttia. Näin rakentuu luottamus työyhteisön uusien tulokkaiden ja konkareiden välille.. Aluksi heille oh jataan vain helpoimpia aiheita niin, että joku on vieressä ja auttaa tarvittaessa. Myös Gherab on huomannut pereh dyttämisen avaavan uusia näkökulmia omaan työhön. – Jos uudelle työntekijälle sanoo, että minulta voit kysyä ja apua on aina tar jolla, se ei saa olla pelkkää sanahelinää. Tekemällä oppii, ja avun saaminen kas TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA JULIA HANNULA Työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Etera yhdistyivät 1.1.2018. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 18 K un työuraansa aloit televa nuori saa sopivasti vastuuta, oppimiskokemuksia ja kehittymistä tu kevaa palautetta, luottamus itseen ja ympäristöön alkaa kasvaa. Myös työkyvyttömyyseläkeratkaisija na vuonna 2015 aloittaneelle Puukalle harjoittelujakso poiki kesätyön, jota seurasi osaaikainen etätyö opintojen ohessa. Tämä menestysresepti toi Ete ralle Suomen parhaan kesätyönantajan tittelin vuonna 2017. Hänen tavoitteenaan on, että nuoret voivat kokea olonsa hy väksi ja turvalliseksi uudessa työssään. – Ei luottamusta pääse syntymään, jos uusi työntekijä ei uskalla edes pu hua perehdyttäjälleen tai muille työ yhteisön jäsenille. Tilannetajua ja ihmistuntemusta pitää olla. Aika pian ihmisestä näkee, millaisia vit sejä kannattaa kertoa, Gherab neuvoo. – Otan heidät ikään kuin siipieni suojaan, hymyilee Gherab, jolla on ko kemusta vakuutusalalta jo yli 30 vuo den ajalta. – Substanssiosaamisen ohella harjoit telijat ovat työpaikoilla oppimassa myös työelämätaitoja. Se auttoi rakentamaan luottamusta, ei vain mi nua perehdyttäneeseen henkilöön vaan koko työyhteisöön, Boddy muistelee. – Koko vakuutuspalvelun asiakas palvelutiimi otti minut hyvin vastaan. – Pidän perehdyttämisestä
Oikeiden työtehtävien ja asiakas kontaktien ansiosta harjoittelijalle tai kesätyöntekijälle tulee nopeasti tun ne, että hänkin aidosti edustaa työn antajaansa. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi. – Todetaan, että nyt tuli tällainen moka. Se taas edistää työyhtei söön kotiutumista paremmin kuin jos istuisi yksin omassa työhuoneessaan. Samalla voi napata vinkkejä toisten työtavoista, Gherab kertoo. Avoin keskustelu ja epäkohtiin puuttuminen auttavat tekemään työn entistä paremmin. Ihmisiä tulee tervehdit tyä enemmän, ja kohtaamisia syntyy helpommin. – Se auttaa tosi paljon, kun ei jää pyörittelemään niitä omassa päässään, Gherab sanoo. Myös rakentava palaute on olen naista. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 vattaa luottamusta työkavereiden tu keen ja siihen, että hallitsee itse hom mansa, Gherab kertoo. – Hankalista työasioista keskustele minen on tärkeää, mutta niin on myös niistä irtautuminen. Joskus käsiteltävät vakuutusasiat tai asiakaskohtaamiset voivat olla vaikeita. Myös työtilat voivat tukea avoi muuden kulttuuria ja luottamuksen ilmapiiriä. – Puhelut käydään läpi ja analysoi daan. Avotilat toimivat tässä tarkoituksessa hyvin, Puukan mieles tä varsinkin työuraansa aloittelevan näkökulmasta. Kun puhutaan muustakin kuin työasioista, tiimi tulee tutummaksi ja taas keskinäinen luottamus kasvaa. Se, että kahvi huoneessa voi puhua jostain ihan muusta, auttaa palautumaan kuor mituksesta, Puukka lisää. Avoin tila, avoin henki Asiakaspalvelussa työtä kehitetään kuuntelemalla nauhoitettuja asiakas puheluja yhdessä keskustellen. Saamme ja annamme toisillem me palautetta. – Tuskin kukaan tahallaan virheitä tekee. Ei negatiiviseen sävyyn, vaan asiallisesti ja ohjaavasti, Boddy sanoo. – Kun kuulee sermin yli toisen rat kaisevan jotain ongelmaa, siitä voi op pia itsekin. – Lopulta kyse ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen vaan meidän kaik kien yhteisistä töistä. – Nauretaan ja heitetään hurttia huu moria. Kyse voi olla tietämättömyydes tä, ja silloin paras tapa korjata tilanne on lisätä tietoa, Ojala täydentää. Korjataan asia näin, ja jatkossa voit välttää sen näin, Puukka kuvailee. Luontevia kohtaamisia tarjoavat myös yhteiset kahvihetket ja lounas tauot. Hyvä tiimihenki paran taa yhteistyön laatua, Puukka pohtii. Hanke kannustaa työ paikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 hank keen kanssa. Tapio Puukka (vas.), Sara Boddy, Terhi Ojala ja Sari Gherab ovat tyytyväisiä työpaikkansa ilmapiiriin. – Vastuun saaminen kasvattaa vastuuntuntoa. Kollegalle avautuminen helpottaa kummasti. – Jos olisin tyrinyt täysin ja Sari tietäisi siitä, hän kyllä kertoisi sen minulle. Hanketta koordinoi työ ja elin keinoministeriö. Jos et jaa tietoa, et jaa myöskään vastuuta, Ojala jatkaa. Se toimii aina, Ojala päättää. Se on luottamuksen osoitus työnantajan puolelta, Puukka huomauttaa. – Kun tietää, että toinen on aidosti hyvä tyyppi, voi luottaa, että hän hoitaa työnsäkin hyvin
Lisäksi yritys halusi kohen taa asiakkaiden viihtyvyyttä odotus, neuvottelu ja koulutustiloissa. Palaute työntekijöiltä teki selväksi, etteivät ne yksin riittäneet. Tulostimien ja myyntityötä tekevien äänet kantau tuivat häiritsevästi myös aulan ympärillä oleviin työhuoneisiin. Aulassa kaikui voimakkaasti. Kaksi kerroksinen rakennus on teollisuushallin kaltai nen, ja sen alakertaan oli työntekijöiden määrän lisääntyessä sijoitettu lisää työpisteitä. Henkilökunnalta syntyi idea kuvata pak suihin levyihin yrityksen tuoteperheet, arvot ja strate giat. Tavoitteena on ollut parantaa työntekijöiden työ hyvinvointia, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Koivuhaassa, HelsinkiVantaan lentokentän läheisyydessä sijaitse vat toimitilat ovat parikymmentä vuotta vanhat. Remonttiin oli tarvetta myös siksi, että kasvavalle henkilökunnalle piti saada lisää työpisteitä. Varsinaisia melumittauksia ei tehty. Ennen remontin alkamista henkilökunnalle tehtiin kysely heidän kokemuksistaan ja toiveistaan. 1 2. Neljä metriä korkean aulatilan äänimaailmaa ryh dyttiin parantamaan kattoihin asennettavilla äänieris tyslevyillä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 20 T yöntekijämme ovat meille erittäin tärkeitä, toteaa Swagelok Helsingin toimitusjohtaja Pekka Vartiainen taustaksi sille, miksi yrityksessä ryh dyttiin tekemään remonttia etenkin äänieristyksen parantamiseksi. Remontin valmistelu otettiin Swagelokin strategiaan jo edellisenä vuonna eli 2016. Työntekijät ovat alusta lähtien olleet mukana remontin suunnittelussa. Henkilökuntaa kuunnellen Muutostyöt aloitettiin viime vuonna alakerrasta, ja ne jatkuvat parhaillaan yläkerrassa. Äänieristyslevyjä päätettiin laittaa myös seiniin. Henkilö kuntaa kuultiin myös remontin edetessä. Se ei ollut aivan yksinkertaista. TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT SWAGELOK HELSINKI JA RAIJA LAHTINEN MELU VEKS! Kaikuvat äänet pehmenivät ja työtiloista tuli entistä viihtyisämmät Swagelokin toimitiloissa Vantaalla
Lisäksi seinille asennettiin kuvallisia äänieristyslevyjä. Melun haitat ovat myös salakavalia, sillä sen aiheuttama stressireaktio elimistössä on osin tie dostamaton. Siihen vaikutti osaltaan lattiaan asennettu kokolattiamatto. Salmenkaita huomasi, että remontti paransi ääni maailmaa neuvotteluhuoneessakin. MELUN HAITAT SALAKAVALIA MELULLA VOI OLLA moninaisia vaikutuksia: se esimerkiksi häiritsee keskittymistä ja vähentää viihtyi syyttä. – Käytämme etäneuvotteluissa virtuaalineuvottelu laitteistoa. – Äänet ja kaiku aiheuttivat jatkuvaa häiriötä, hän kertoo. Yksi jaettuun huoneeseen sijoitetuista on myyntiassistentti Maija Salmenkaita. Työhuoneiden kattoihin lisättiin äänieristystä, ja työpisteiden väliin asennettiin sermit. Salmen kaita valitsi kuvansa aiheeksi vaihtoehtoiset voimanlähteet. Sen pitkittyessä seurauksena voi olla haitallisia muutoksia rasva aineenvaihdunnassa, veren hyyty mistekijöiden pitoisuus voi nousta ja immuunijärjestelmä heiketä. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 – Kumppaniyritysten kanssa löysimme ratkaisun. Tulostimien äänikään ei enää kuulu aulan puolelta, Maija Salmenkaita sanoo. 3 4. Viihtyvyyden lisäämiseksi jokainen työntekijä sai valita itseään miellyttävän, asiakkaiden toimialaan liittyvän kuvan. 4. Se vähensi myös ympärillä oleviin työ huoneisiin kantautuneita ääniä. Uudistuneissa asiakastiloissa toimitusjohtaja Pekka Vartiainen (vas.) ja tekninen asiakaspalvelija Tristan Lumme. Huoneita oli jouduttu jaka maan, kun henkilöstöä oli palkattu lisää. Aulan seinien äänieristyslevyissä näkyvät yrityksen tuotteet: venttiilit, liittimet ja paineenalentimet. – Työrauha parani, ja taustamelu väheni selvästi. Valitsimme akustiikkalevyjä, joiden pinnat oli ensin maalattu, joten niihin voitiin tulostaa valokuvia, ker too markkinoinnista vastaava Pasi Rahikka. – Työrauha parani mer kittävästi remontissa. Nyt kaikua ei ole juuri lainkaan ja asiakkaan ääni kuuluu entistä pehmeämpänä. Kuvassa on aurinkopaneeleja, nurmea ja rauhoittava tunnelma. 1. 3. 2. Melua kantautui aiemmin aulankin puolelta muttei enää. Kaikua on vielä jonkin verran, mutta olemme saamassa vastamelukuulokkeet. Aulan työpisteet eristettiin puolikorkeilla äänieris tyssermeillä. Stressireaktio kiihdyt tää sykettä sekä kohottaa verenpai netta ja stressihormonipitoisuuksia. Työrauha parani Vaikka aulan äänimaailma parani, sen ympärillä ole vissa työhuoneissa myyntityötä tekevillä oli edelleen keskittymisvaikeuksia. Neuvotteluhuonetta elävöittävät puunrungot ja äänieristyslevyt, joihin on tulostettu koivumaisema
– Tilojen viihtyisyydellä on vaikutusta rekrytoin tiinkin, toimitusjohtaja Pekka Vartiainen arvelee. Alakerrassa jouduimme lisää mään niitä jälkikäteen, Rahikka sanoo. Turvallisuus huomioiden Varastossa ja asiakastiloissa parannettiin turvallisuutta ja viihtyisyyttä, niin työntekijät kuin asiakkaatkin huo mioon ottaen. Myös valaistusta on parannettu ja siinä on siirrytty ledtekniikkaan. Opimme esimerkiksi, että kattoon täytyy laittaa riittä västi äänieristyslevyjä. Koulutustilan akustiikan parantaminen helpottaa kuulemista ja säästää kouluttajan ääntä. Vaiheittain ja oppien Remontti jatkuu nyt yläkerrassa. Siellä sijaitsevat asiak kaiden koulutus ja ruokailutilat sekä johdon työtilat. Samal la asiakaskohtaamisten laatu parani, Rahikka kertoo. Jo sisääntulo on rauhoittava, kun näkee vä rejä sekä kuvat koivikosta, Pasi Rahikka kertoo. Nyt asiakkaat pysähtyvät palvelutiskille, juovat ehkä kupin kahvia odotustilassa eivätkä marssi suoraan varastoon. Henkilökunta ideoi neu votteluhuoneeseen suomalaishenkisen sisustuksen ulkomaista päämiestä ja asiakkaita varten. Yrityksellä on parikymmentä työntekijää. Ruokapöydän ja muiden vanhojen kalusteiden tilalle toivottiin nykyaikaisem pia kalusteita. – Rakensimme varaston eteen asiakaspalvelutiskin sekä odotustilan, jossa tuotteemme ovat esillä. Aulaan sijoitetut työpisteet suojattiin ääntä eristävillä sermeillä.. Yleisarvosana tilauudistukselle ja viihtyvyy delle oli 4,23 maksimipistemäärän ollessa viisi. Swagelok Helsinki Swagelok Helsinki myy yhdysvalta laisen päämiehensä valmistamia korkea laatuisia liittimiä, korkea ja alipaine liittimiä, venttiileitä, paineenalentimia, letkuja ja muita instrumentoinnin tuot teita teollisuuskäyttöön. Remontin yhteydessä on parannettu myös ilmas tointia. – Olemme havainneet, että keskustelut ovat uudessa Koivulehtoneuvotteluhuoneessamme entistä rauhal lisempia. Kun alakerta oli remontoitu, kokemukset haluttiin hyödyntää yläkerran remontissa. – Kaikkien mielestä nykyinen tilamme on nyky aikainen ja viihtyisä ja äänenvaimennus on aiempaa parempi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 22 Työntekijät osallistuivat aktiivisesti neuvottelu huoneen remontin suunnitteluun. Koulutuksissa käy vuosittain liki kaksisataa asiakasta. Yritys tarjoaa myös räätälöityjä laitekokonaisuuksia, joihin sisältyy suunnittelu, valmistus, testaus ja dokumentointi. Naapurin maalaamosta tuli ajoittain haju haittoja, eikä lentokentän läheisyydessä ilma muu toinkaan ole puhdasta. Varastossa tehdään kokoonpanotyötä, ja turvallisuus oli joskus koetuksella, kun asiakkaat kävelivät suoraan paikalle. – Remontoimme vaiheittain, työviihtyvyyttä seura ten ja alakerran remontista opittuja asioita soveltaen. Esimerkiksi lattiapinnoiksi haluttiin akus tiikkaa parantava kokolattiamatto muuallekin kuin neuvotteluhuoneeseen. Ilmastointikoneet huollettiin ja nuohottiin, ja niihin asennettiin entistä tehok kaammat aktiivihiilisuodattimet. Henkilöstölle tehtiin uusi kysely remontin vaikutuksista ja muutostarpeista. Tilaa laajennet tiin poistamalla väliseinä. Nyt vir tuaalineuvotteluissa näkyy tavallisten seinien sijasta koivunrunkoja ja äänieristyslevyihin tulostettua koi vikkomaisemaa. – Saimme myös hyviä kehitysajatuksia ja kom mentteja
Suuri merkitys on myös elintavoilla, sillä liikunnan puute, tupakointi ja ylipaino kasvattavat selkäkivun riskiä. Toimistotyössä säädettävät kalusteet pelastavat paljon, kunhan säätömahdollisuuksia myös hyödyntää. Liiallista kiirettä ja ylikuor mitustakin kannattaa tuki ja liikuntaelinten suojelemi seksi välttää. Aineen vaihduntatekijöillä, kuten ylipainolla ja diabeteksella, on lisäksi yhteys olkapääsairauksiin ja rannekanavaoireyhty mään. Ergomiset parannukset eivät aina vaadi suuria inves tointeja vaan sitä, että työasentoihin ja tapoihin kiinni tetään huomiota. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Työntekijä > Tuki ja liikuntaelinten terveys. Työn fyysisistä teki jöistä kremppoja aiheuttavat etenkin toistotyö, kumarat ja kiertyneet työasennot, suuri voimankäyttö, staattiset asennot sekä käsin tehtävät nostot ja siirrot. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 Terveys 24 Äijäjooga päihittää työn jumit ja stressin 28 Taakkaa nostaessa reidet ja pakarat töihin 30 Tarkkuutta vaativa työ tuntuu käsissä 32 Liikettä niveliin: Nauhatreeni tuo hartiavoimaa Tässä NUMEROSSA T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A SH U T T E R ST O C K Lue vinkit oikeaan nostotekniikkaan sekä käsivaivojen ja niskajumien ehkäisyyn sivuilta 28–33! SÄÄSTÄ JA KUORMITA KROPPAA – SOPIVASTI TUKIJA LIIKUNTAELINTEN VAIVAT ovat yleisin pitkien sairauspoissaolojen syy. Jos työhön esimerkiksi sisältyy paljon nostamista, selkää kannattaa säästää paitsi opettelemal la oikea nostotekniikka myös käyttämällä apu välineitä. Stressi johtaa usein unihäiriöihin, joiden tiedetään lisäävään tulekipujen ja sairauksien riskiä. Kela korvasi vuonna 2016 noin 14 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joista tulesai rauksien osuus oli lähes kolmannes. Joskus pienistäkin apuvälineistä voi silti olla suuri hyöty
Tulee hyvä olo näytön tuijottelun jälkeen. Ryhmissä lähdetään alusta, ja jokainen etenee omassa tahdissaan. Annetaan vain lihasten ja mielen rentoutua. Monet nuorethan pelaavat jalkapalloa tai lätkää, mutta niissä Äijäjooga on kevyttä, yksinkertaista ja rentouttavaa joogaa. TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT KARI LÅNGSJÖ. Osa porukasta on ollut mukana koko ajan, osa on liittynyt joukkoon matkan varrella. – Yllättävän paljon jäbäjoogassa on nuoriakin. Miesten joogaan ei kuulu mystiikka. Yleensä ryhmät kokevat saavansa joogasta helpotusta työhön. – Kun aloitin äijäjoogakurssit, kuvittelin, että porukka siirtyy aikaa myöten sekaryhmiin, mutta näin ei ole käynyt, Tarvainen kertoo. Ikääntymistä vastaan monipuolinen kevyt liikunta on välttämättömyys, muuten tunnen olevani puupökkelö.” Näin luonnehtivat äijäjoogan merkitystä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) joogaavat miehet. ÄIJÄJOOGA Äijäjooga PÄIHITTÄÄ TYÖN JUMIT JA STRESSIN Työhuolet unohtuvat ja kroppa rentoutuu, kun äijät joogaavat porukalla. – Miesten on helpompi keskittyä miesryhmässä, jos sa ei tule mitään notkeuskilpailua. Miesten omat ryhmät Äijäjooga on suunniteltu nimenomaan miesryhmille, sillä harva mies lähtee muuten joogaamaan. Olo vetreytyy ja piristyy. Tämä on mukava vastapaino työlle. Moni tuntee muu tenkin miesporukan omakseen. Yksi syy voi olla se, että naiset ovat notkeampia kuin miehet. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 24 I kää alkaa tulla ja istumatyö syö kroppaa. Kaikkien laji Äijäjooga sopii kaikille. Siinä ei ole mystiikkaa eikä uskonnollisuutta. – Täällä voi olla armollinen itseään ja muita kohtaan. Täällä ehtii runsaan tunnin keskittyä vain yhteen asiaan. Ei tarvitse olla akrobaatti eikä osata muutenkaan mitään. Ryhmä on kokoontunut kerran viikossa jo kymmen kunta vuotta. Siinä voi olla oma it sensä, notkeana tai pökkelönä. Tapaamisilla on Tarvaisen mukaan myös sosiaalinen merkitys, sillä samalla vaihdetaan kuulumiset. Siitä on myös riisuttu kaikki mys tiikka ja uskonnollisuus. Veikko Tarvai nen ohjaa myös yhtä tuoliäijäjoogaryhmää. Mies jättää joogan väliin, jos vieressä notkea nainen taivuttelee itsensä solmuun. Kaikille tarkoitetuissa joogaryhmissä on yleensä vain vähän miehiä, mutta omaan ryhmään on helpompi tulla. Äijäjoogan on kehittänyt ryhmää ohjaava Veikko Tarvainen, joka on vetänyt sitä monille muillekin työ paikkaryhmille, niin bussinkuljettajille, tutkijoille, opet tajille kuin toimitsijoillekin. Miesporukoille on siksi kysyntää. Kun ryhmät ovat vain miehille, niihin on helpompi tulla mukaan, kilpailua on vähemmän ja keskittyminen on helpompaa. Äijäjooga on siis matalan kynnyksen joogaa ja lisäksi kevyttä ja helppoa. Määritelmä on äijäjoogan suunnittelijan Veikko Tarvaisen
Jarmo Linjama on ollut mukana alusta asti. Veikko Tarvainen (yläkuvassa oik.) on vetänyt SYKE:n äijäjoogaryhmää kymmenisen vuotta. 25 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
WSOY 2016.. Omaan tekemiseen on helppo syventyä siksikin, että äijäjooga on ”kilpailuvapaata aluetta”. Moni väsyy, kun hengittää liian vähän. – Monen selkäkivut johtuvat yksitoikkoisista työasen noista. Monet liikkeet ovat tuttuja jumpasta tai fysiotera piasta. Tie parempaan uneen Äijäjooga on kehittäjänsä mukaan hyvin yksinkertaista. Kun keskittyy vain omaan kroppaansa ja hengittämiseen, työpäivän hektisyys unohtuu. Venyttelyt vetreyttävät ja stressi kaikkoaa, kun voi kiinnittää huomionsa vain yhteen asiaan. Monella työpaikalla harrastuksiin on vaikea löytää sopivaa tilaa. Äijäjooga on harrastajien mukaan auttanut heitä pa rempaan uneen. Päätteen ääressä vietetyn työpäivän jälkeen äijä joogalla saa rentoutettua sekä jäykistyneen kropan että kuormittuneen mielen. Jo pelkästään se, että keskittyy vähäksi aikaa vain hengittämään, saa nukahtamaan helposti. Kun sitten keskittyy vain omaan kroppaan sa ja hengittämiseen, työpäivän hektisyys unohtuu. Äijäjoogassa kiinnitetään siksi erityishuomiota hengitykseen. Tarvainen korostaa, että mielen ja kehon rauhoit tuminen tekee hyvää etenkin yksipuolista työtä teke ville. Äijäjoogaan tullaan usein heti töiden jälkeen pää vie lä suhisten. Hänen mukaansa joogan pienet ja kevyet liikkeet ta vallaan vapauttavat lihaksia. – Minä en käytä äijäjoogassa edes mitään musiikkia, sillä hiljaisuus auttaa keskittymään, Tarvainen kertoo. LISÄTIETOA ÄIJÄJOOGASTA: • yogobe.com/fi/videos/ (haku sanalla äijäjooga) • www.aijajooga.fi • Veikko Tarvainen – Timo Junttila: Äijäjooga. Hengitykseen keskittymisestä saattaa olla apua myös ahdistavissa ja jännittävissä tilanteissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 26 ei notkeus kehity. Äijäjooga helpottaa kipuja, väsymystä ja stressiä. Suomen ympäristökeskuksen miehet joogaavat kellarikerroksen liikuntatilassa. Joillekin urheilijanuorille tämä voi olla sopiva rentouttava lisä harjoitteluun. – Kerran eräs lääkäri lähetti selkäpotilaansa äijäjoo gaan, koska arvioi kevyiden liikkeiden ja venytysten auttavan jumiutumiin, Tarvainen kertoo
– Se on kustannustehokasta ja pitää ihmisen vetreä nä ja toimintakykyisenä pidempään. Linjaman työ on pitkälti päät teen ääressä istumista, mutta jonkin verran siihen sisältyy maastopäiviäkin. Väljä paita ja löysät housut ovat parhaat asut. Pienikin venyttely virkistää kiireen keskellä." TTT-Magazine_2_unimouse_220x138+5mm.indd 1 26-02-2018 12:51:02. Äijäjooga hidastaa rapistumista ja korppuuntumista, Linjama arvioi. – Huomasin viime vuonna, että äijäjoogan hengitys harjoituksista oli paljon hyötyä laulamisessa. – Liikkeet ovat helppoja, ja niitä voi tehdä oman not keuden mukaan. Äijäjoogan liikkeiden yksinkertaisuus on Tarvaisen mukaan tietoinen valinta. Suomen ympäristökeskuksessa ratkaisu on sen kellarikerroksessa sijaitseva pieni liikuntatila, johon mahtuu maksimissaan kymmenkunta joogaajaa. Sopii myös työn lomaan Suomen ympäristökeskuksen tutkimusinsinööri Jarmo Linjama on ollut mukana SYKE:n äijäjoogaryhmässä alusta asti. Työrupeaman keskeytys on lyhyt ja liki huo maamaton. Minuutinkin liike tai venytys laukaisee jumeja työpäivän kuluessa. Miehellä ei ole kertomansa mukaan mitään akuut teja vaivoja. Veikko Tarvainen ja Jarmo Linjama ovat molemmat sitä mieltä, että monia joogaliikkeitä voi tehdä hyvin myös töiden lomassa. Pienikin venyttely virkistää kiireen keskellä. Lattian kovuutta tarvitaan peh mentämään joogamatto, joka ei ole liian liukas. Joogaamisesta on ollut apua myös lauluharrastuk sessa. – Äijäjooga sopii niiden rinnalle mainiosti, sillä täällä kehittyvät joustavuus, liikkuvuus ja tasapaino. Hän harrastaa juoksua ja käy joskus salilla. Äijäjooga on Veikko Tarvaisen mukaan parasta sotea. Liikkeet ovat helppoja, ja niitä voi tehdä oman notkeuden mukaan. Ko koustilat on kalustettu kokouksia varten, joten niihin ei mahdu. Näin se tukee muitakin harrastuksia, Linjama toteaa. Työpaikoilla ongelmaksi saattavat tosin muodostua tilat. Sotea parhaimmillaan Tarvainen muistuttaa, että äijäjooga ei myöskään ole väline tai vaateurheilua. – Työpaikoilla on huonosti tilaa harrastuksiin
– Olennaista on kyykistyä kunnolla alas. Kyykkyyn mennessä voi ottaa mal lia mäkihyppääjistä. Mutta jos nostaessa ja kantaessa ergonomia on huono eivätkä lihakset ole aktiivisia, taakka moninkertaistaa selkärangalle ja sen kudoksille tulevan painon. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TYÖSUOJELUNÄYTTELYN ARKISTO JA SHUTTERSTOCK TYÖSUOJELU ENNEN JA NYT. Sen sijaan asentoon on kiinnitettävä tarkempaa huomiota kuin työmies kuvassa tekee. Se on silti hyvä muistutus siitä, että oikea tekniikka on tärkeää. TAAKKAA NOSTAESSA reidet ja pakarat töihin Kun nostat, älä kumarru vaan laskeudu alas polvista joustaen. Taakka on myös tur han kaukana vartalosta, luettelee sel käneuvonnan koordinaattori, fysiote rapeutti Maria Sihvola Selkäliitosta. Reisilihakset ja pakarat tekevät nostotyön, ja niiden apuna on hyvä keskivartalon tuki, Sihvola neuvoo. – Terve selkä kestää kaikenlaista lii kettä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 28 V iereisen julis teen teksti pitää paikkansa: jos esine on pai nava tai hanka lan muotoinen, se on järkevää nostaa yhdessä kaverin kanssa. Tiedossa ei ole, miltä vuodelta julis te on, eikä liioin se, onko kuvan tar koituskin esittää kehnoa nostotapaa. Silloin selkä ei pysy suorana eikä nos toon saa voimaa jaloista. – Hänellä on yläselkä pyöreänä, peppu liian ylhäällä ja polvissa liian pieni notkistus. TYYPILLINEN VIRHE NOSTAMISESSA on Sihvolan mukaan se, että ihminen kumartuu taakkaa kohti jalat suorina. Selkäranka kiittää, samoin hyvää treeniä saavat reisilihakset. On tärkeää, että takapuoli työntyy kunnolla taakse ja alaselässä säilyy luonnollinen notko
Jalat voivat olla haaraasennossa tai käyntiasennossa eli toinen hieman edempänä toista. Sen huomasin itsekin, kun tein muu ton muutama kuukausi sitten. – Myös välilevyjen repeämiä ja jopa välilevyjen pullistumia saattaa tulla. Se aiheuttaa ympäröi viin lihaksiin suojareaktion, joka kiris tää ne kramppiin. Ennen liikettä hengitetään keuhkot puolilleen ilmaa, ja noston aikana pidätetään hengitystä. Sarjassa esitellään kuvia van hoista työsuojeluaiheisista julisteista ja päivitetään niiden viesti nyky aikaan. Jos taakka on nostettava sivulle, liikkeen mukana kannattaa kääntää ko ko kroppa varpaita myöten. Silloin alaselkä saa tuek seen ikään kuin napakan, tiukan ilma tyynyn. Silloin kudoksissa on jo ollut rappeumaa ja pienestä, hieman huo Myös yläselkä pysyy linjassa: lavat ovat takana ja hartiat alhaalla, rintakehä on auki, ja katse suuntautuu eteenpäin. Polvet eivät saa kääntyä sisään päin, Sihvola varoittaa. Työsuojelunäyttelyn arkis toon kuuluvat julisteet julkaistaan sosiaali ja terveysministeriön alaisen työsuojeluhallinnon ja Työsuojelunäyttelyn luvalla. Sihvola kehottaa ottamaan nostami seen avuksi hengityksen. Ne eivät välttämättä ole suoraan seu rausta nostosta, vaan selässä on ehkä jo ennestään luonnollista, ikäänty miseen liittyvää rappeumaa, Sihvola sanoo. Myös tasapaino kärsii, mikä voi lisätä tapaturmariskiä. Parasta on, jos taakka mahtuu kantapäiden ja pä kiän väliselle alueelle. Niin saattaa käydä etenkin, jos nosto on hallitsematon ja nopea. – Kiertoliikkeet ovat normaalisti hyväksi, mutta kun mukana on taakan paino, ne voivat vahingoittaa selkää. KUROTTELU ON HAITALLISTA nos topuuhissa, joten nostettavan esineen on oltava lähellä vartaloa. Myös ylävartalon kiertoa on syytä välttää. Noi dannuolessa selän pehmytkudoksiin tulee venähdys. Painavia tai hankalan muo toisia esineitä liikuteltaessa on fiksua käyttää apuvälineitä, esimerkiksi kippikärryä. Ehkäise selkäkipu ja nosta oikein. Selkä liiton ohjeet ja opasvideo löytyvät osoitteesta selkakanava.fi/ nostaminen Nostotyö tehdään jaloilla, ei käsillä tai selällä. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 LIHASTEN JA NIVELSITEIDEN ve nähdykset ovat tyypillisiä nostoissa syntyviä vammoja. – Kun vedämme ilmaa sisään ja jänni tämme alavatsan lihaksia, vatsa ontelon paine kasvaa. – Polven ja jalkaterän tulee osoittaa samaan suuntaan, jotta polviin ei tule kiertoa. Kehon painon pitää jakautua tasaisesti niin, että puolet siitä on kantapäillä ja puolet päkiöillä. Selkäliiton neuvontapuhelimeen soittavat ovat usein satuttaneet sel känsä kovassa siivous tai muutto urakassa. – Jos alaselkä on pyöreänä, emme pääse riittävän alas. Mutta kun tekniikka on kunnossa, nostami nen ja tavaroiden kantaminen on hy vää hyötyliikuntaa ja tehokasta treeniä jaloille. Joskus seurauksena voi olla noidannuoli, joka on kivulias mutta paranee yleensä itsestään. – Jokaiseen nostoon täytyy keskittyä. Jalkoihin saa voimaa kyykistymällä tarpeeksi alas.. Sihvola muistuttaa, että nostoohjeet pätevät myös taakan laskemiseen: sekin pitää tehdä yhtä lailla hallitusti ja pol vista joustaen. limattomasta liikkeestä aiheutuu voi makas suojareaktio. – Joskus selkä on kipeytynyt siitä, että ihminen on nostanut hanskan lattialta. Usein vahinkoja sattuu myös, kun yritämme suoriutua nostamisesta liian nopeasti. . Silloin ajatus ei ehdi mukaan liikkeeseen
Käsi rasittuu useimmiten työ tehtävissä, joissa vaaditaan käden voi maa ja samalla toistuvaa liikettä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 30 Tarkkuutta vaativa työ tuntuu käsissä Käden rasitussairaudet vaivaavat yleensä työssä, jossa vaaditaan tarkkuutta, käden voimaa ja toistoja. Arviolta lähes kymmenen prosenttia työikäisistä on ilmoittanut kä siensä kipeytyneen tai rasittuneen edeltävän vuoden aikana, hän toteaa. Luvuissa ovat mukana myös epäilyt. TEKSTI STIINA KIIVERI KUVA SHUTTERSTOCK. Tällaisia töitä on erityi sesti elintarvike ja kokoonpanoteollisuudessa, kertoo ylilääkäri Esa-Pekka Takala Työterveyslaitoksesta. Riskitekijöitä ovat myös kylmä, tärinä ja työasennot, joissa ranteen pitää olla taivutettuna. Y läraajan rasitussairauksilla tarkoite taan kyynärvarren, ranteen ja käden liiallisesta kuormituksesta aiheutuvia kiputiloja. Vähentymiseen on vaikut tanut työelämän rakenteellinen muuttuminen. Tyypillinen esimerkki on teollisuusleipomon tuotanto työntekijä, joka tekee liukuhihnalla toistuvaa, tarkkuutta vaativaa työtä. – Jos ajatellaan yläraajaa kyynärvarresta alaspäin sor miin, näitä sairauksia on työikäisistä noin prosentilla, Takala toteaa. – Varsinaisten sairauksien lisäksi erilaisia kipuja ja rasitusta on huomattavasti useammalla. Onneksi vain pieni osa sairauksista kroonistuu. Takala kertoo, että ammattitautirekisterin mukaan yläraajan rasitussairaudet ovat vähentyneet huomatta vasti: Vuonna 2010 niiden esiintyvyys oli 600–700 vuo dessa, vuonna 2014 enää reilut 100 vuodessa. – Rasitussairaus sanoo jo nimenäkin paljon. Tyypillisiä sairauksia ovat rannekanavaoireyhtymä, jännetuppitulehdus ja epikondyliitti
Yölastasta voi olla apua. Hoitona on rasituksen vähentäminen ja mahdollisesti lasta. Ihminen jännittää kaikkia lihaksiaan säilyt tääkseen tarkan katsekontaktin, joten myös olkanivel, kyynärnivel, ranne, käsi ja sormet rasittuvat, Takala sel vittää. Nuk kuessa kannattaa pitää huoli siitä, etteivät kädet ainakaan roiku alaspäin. Käden rasitus sairaudet voivat olla osatekijänä mutta harvoin yksi nään syynä ammatilliseen kuntoutukseen. Myös isot näytöt helpottavat työskentelyä. Samassa tilassa ovat sormien jännetupet, jotka voivat rasituksen seu rauksena turvota ja siten puristaa hermoa. Oli kyse sitten toistotyöstä linjastolla tai toimistotyöstä, työntekijälle voidaan miettiä sopivia toimintatapoja ja työskentely aikoja, joissa huomioidaan lepoajat, Takala toteaa. Oireet ilme nevät tyypillisesti yöllä. Nyt ihmisen pitäisi olla pitkiä aikoja valmiusasennossa, kädet kannatettuina ja tuijot tamassa pientä ruutua. Kädet voivat silti kipeytyä ja rasittua tietokonetyössä. – Tietokonetyö kuormittaa ennen muuta niskahar tiaseutua. Käytä pikanäppäimiä, yleisimpiä käs kyjä ovat ctrl+c = kopioi, ctrl+x = leikkaa, ctrl+v = liitä. Tietokonetyön vaikutusta oireyhtymään on tutkittu, mutta tulokset ovat kiistanalaisia. Kyse on samasta kuin marssimurtumassa, jossa pitkäaikainen ja epätyy pillinen rasitus aiheuttaa ongelmia, Takala luonnehtii. – Kyynärpää ei enää kestä rasitusta. Tässä muutamia vinkkejä ongelmien ehkäisyyn: Ota rento työskentelyasento. Ongelma saattaa toistua, mutta vain pieni osa sairauksista kroonistuu. Harvoin kroonisia sairauksia Suurin osa yläraajan rasitussairauksista parantuu muutamassa viikossa. Kädet tarvitsevat myös rasitusta. Rannekanavaoireyhtymä oireilee öisin Rannekanavaoireyhtymässä peukalo, etusormi ja keski sormi puutuvat, kun keskihermo on puristuksissa käm meneen johtavassa rannekanavassa. Liikunta esimerkiksi kuntosalilla on hyväksi myös käsille. Sittemmin tietokonetyön ei ole havaittu aiheuttavan merkit tävästi yläraajojen rasitussairauksia. Näitä ovat tietyin edellytyksin jännetuppitulehdus, rannekanava oireyhtymä ja epikondyliitti. – Mikäli ongelmia ilmaantuu, työntekijän kannat taa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. – Jännetuppitulehdus ei toistu kovin usein. Liikettä käsille. Jännetuppi tulehduksessa on kipua ja mahdollisesti turvotusta jän netupessa ja sitä ympäröivässä kudoksessa. Oireisto voi kehittyä myös vamman jälkeen tai raskauden aikana, ja riski tekijöitä ovat myös muun muassa ylipaino, kilpirauhas sairaus, diabetes ja tupakointi. Hoitona huoleh ditaan sopivasta kipulääkityksestä, Takala selvittää. – On hyvä, jos työtehtäviä saadaan muokattua. Vuorottele näppäi mistön ja hiiren käyttöä. Jos näytöllä joutuu tarttumaan hyvin pieniin kohteisiin, suurenna näkymää. Rannekanavaoireyhtymää voidaan hoitaa myös leik kauksella. Tunnista tietokoneiden erot. Opettele käyttämään hiirtä molemmilla käsillä. Kädet eivät saa olla jatkuvassa jännitystilassa, vaan niiden on hyvä päästä lepäämään pöydälle. Ohimenevien kipujen ja vaivojen lisäksi on myös ammattitautilain perusteella korvattavaksi luokitelta via käden ja kyynärvarren rasitussairauksia. Jännetuppitulehdus kipuilee ja kuumottaa Käden ja ranteen alueella on jännetuppia. Syynä on usein nostoja ja puristusotteita vaativa työ. Kannettavan koneen kanssa voi joutua kannattelemaan käsiään. Tärkeää on saa da turvotusta pois. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 Valmiusasennossa tietokoneen ääressä Käsiin liittyviä vaivoja esiintyy myös esimerkiksi tieto konetyössä. Lähteet: www.kaypahoito.fi, www.terveyskirjasto.fi Epikondyliitti kipeyttää kyynärpään Epikondyliitissä kipukohta on kyynärpäässä. Rannekanavaoireyhtymä voi ai heutua töistä, joissa vaaditaan voimaa ja toistoa. Kipu tun tuu kyynärpäässä lihasten kiinnittymiskohdassa joko olkaluun sisäsivunastassa tai ulkosivunastassa, jolloin puhutaan niin sanotusta tenniskyynärpäästä. Y. Hoitona voi käyttää kipuvoiteita ja tarvit taessa särkylääkkeitä. Pidä taukoja, vaihtele työtapoja. Mutta mi käli tulehdus toistuu, on mietittävä, mikä työssä voi ai heuttaa sen ja miten työtehtäviä voisi muuttaa. Jännetuppitulehdus paranee tavallisesti viikossa tai kahdessa. Vinkiksi tietokonetyöhön LILÄÄKÄRI ESA-PEKKA TAKALAN mukaan tieto konetyön yleistyttyä parikymmentä vuotta sitten tutkittiin paljon niin sanotun hiirikäden ongelmia. Näiden välttäminen on osa hoitoa. Töihin palatessa kuormitusta voidaan lisätä vähitellen. – Akuutti tila kestää muutaman viikon. Liikkumattomuus on pahasta. Ottamalla asian esiin työpaikalla auttaa samalla myös muita työn tekijöitä, Takala muistuttaa. . Kädessä on selkeitä kipuja ja muita oireita, kuten tur votusta, ranteen liikkeen rajoittumista ja kuumotusta. Kannettavassa tieto koneessa on usein pöytäkonetta pienempi näyttö ja voimaa vaativampi näppäimistö. – Ihminen on rakenteellisesti samanlainen kuin kym menentuhatta vuotta sitten, jolloin hän oli korkeintaan muutamia minuutteja paikallaan tuijottamassa hyön teistä tai kalaa saaliiksi. Suurenna näkymää. Kortisoniruiskeita ei suositella, sillä ne saatta vat lisätä tulehduksen uusiutumista. Työn tekijä voi tarvita myös sairauslomaa tai osasairauslomaa sekä totuttelua työhön. Apuna voidaan käyttää paikallisia tulehduskipulääk keitä
• Tee liikkeet päivittäin sopivan tilaisuuden tullen. Vedä vuorotellen ylä ja alakädellä ylös ja alas. Pidä vartalon asento ryhdik käänä koko suorituksen ajan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 32 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 32 tuo hartiavoimaa Keltaisen Nauhan päivänä jumpataan jumeja pois niska-hartiaseudusta. Tahti saa olla reipas. LIIKETTÄ NIVELIIN YLÄSELÄN AVAUS JA LIIKKUVAT OLKAPÄÄT Vie toinen käsi alakautta selän taakse kämmenpuoli ulospäin. Ojenna kyljen vieressä oleva käsi suoraksi kohti kattoa. • Tehokkaan lihaskuntoharjoituksen saat, kun teet liikkeet lihasten väsymiseen asti vähintään 2 kertaa viikossa toistamalla liikkeet 8–15 kertaa, 2–3 sarjaa. JOUSTONYRKKEILY Nauha on selän takana ja kädet koukussa rinnan tasolla. • Hengitä rauhallisesti ja pidä keskivartalo tiukkana. Ojenna käsiä vuorotellen eteenpäin. Liikunta vahvistaa lihasvoimaa, kudosten kestävyyttä, niveliä ja nivel siteitä ja lisää kivun sietoa. Kuminauha tuo vastusta liikkeisiin ja vahvistaa taukojumpan vaikutusta. TEKSTI JA LIIKKEIDEN SUUNNITTELU TINJA SAARELA/REUMALIITTO KUVAT KIMMO BRANDT/COMPIC PHOTOS OY NISKAN JA HARTIOIDEN VAIVAT ovat yleisiä erityisesti toimisto töissä, joskaan tarkkaa syytä vaivoille ei yleensä pystytä osoittamaan. Kurkota kättä lapaluiden väliin. • Seiso tai istu ryhdikkäässä asennossa. TAVOITA TAIVAITA Jatka samassa asennossa kuin edellisessä liikkeessä, eli toinen käsi on koukussa vartalon takana ja toinen koukussa kiinni kyljessä. • Lihasten rentoutumiseen riittää, kun teet kutakin liikettä 6–10 kertaa. Voit ojentaa käden joko olkapään edessä tai sivulla. Toista sama kädet toisin päin. Vie toinen käsi ja vastuskumi nauha yläkautta selän taakse lapaluiden väliin. 1 2 3 Nauhatreeni. Ota kumi nauhasta kiinni ja yritä saada sormet mahdollisimman lähelle toisiaan. Tee sama toisella kädellä
MAAPALLO PYÖRII Lähde pyörittämään päätä piirtäen nenällä ympyrää kasvojesi eteen. OJENNUS NISKAAN Nauha on kaksin kerroin taka raivolla. Kuminauha on selän takana. Keskiasennossa katse tavoittelee taivaita. Jätä leuan ja rintakehän väliin kuitenkin noin tennispallon kokoinen kolo. Nojaa kyynärvarsilla seinään. Leuka jatkaa matkaa kohti saman puolen kainaloa, kunnes katse nostaa rauhalliseen tahtiin pään sivukautta keskelle. Keltaisen Nauhan päivä Reumaliitto on tempaissut terveys virityksellään Keltaisen Nauhan päivänä maaliskuun keskimmäisenä keskiviikkona jo vuodesta 2004 läh tien: www.keltaisennauhanpaiva.fi Käytä sosiaalisessa mediassa tunnis tetta #KNP2018 – näin jaat hyvän olon muillekin. Anna katseen painua nyt toisen puolen kainaloa kohti. Vaihda ympyrän suuntaa muutaman kierroksen jälkeen. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 ISO HALI Kädet ovat koukussa, ikään kuin siivet vartalon sivuilla, kyynärpäät lähellä kylkiä. Vedä päätä taaksepäin niin, että leuka pysyy koko ajan alhaalla. Pidä hartiat rentona ja niska hallittuna yläasennossakin. 6 5 & & Jumppaajana kuvissa Tuula Tikkanen.. Vie kädet yhteen edessä hartioiden korkeu delle ja tuo takaisin sivulle. Tuo ensin katse alaviistoon. Pidä kiinni nauhan molemmista päistä. 4 14.3. Älä irrota kyynärvarsia seinästä
Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestä neiden ja kaikkien palautetta antanei den kesken arvomme Cederroth First Aid Kit Medium ensiapulaukun (arvo noin 42 euroa) ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuri seteleitä (arvo 50 euroa). Ki in no st av in ju tt u T T T le hd es sä 2/ 20 18 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a T T T le hd es tä . Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Halutessasi voit perustella valintasi. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA KEMIA Kemi Kaikki alkaa kemiasta Kiertotalous mullistaa elämäntapamme ”Tarinat vetävät puoleensa.” ”Hyvin kirjoitettuja juttuja mielenkiintoisista aiheista.” Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Värikäs, monipuolinen ja yleistajuinen erikoislehti. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. Kestotilaus TTT-lehden lukijoille vain 69 euroa! Tee tilauksesi: • sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.kemia-lehti.fi > tilausasiat Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa ”Ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus 2016 / Focus Master
On oltava tarkkana, että astuu oikeisiin kohtiin eikä väännä polviaan tai nilkkojaan. Näyttämöllä on tilanteita, joissa lattian sisäosa ja ulko kehä pyörivät eri suuntiin. Kaikki ovat koko ajan hereillä, eikä asioita jätetä herran haltuun. Kulkureittien vaarapaikat erottaa pimeässäkin, koska ne on merkattu fosforiteipein. Roolihahmoon eläytyminen ei vaaranna turvallisuutta, koska läsnäolo tekee skarpiksi myös sen suhteen, mitä ym pärillä tapahtuu. Jos lattialle on pudonnut vaikka nappi, se pitää havaita ja nostaa pois niin, että illuusio ei rikkoudu.” 36 Teatteri teki turvallisuuden ryhtiliikkeen 40 Vain vakaa työtaso on turvallinen 43 Tapaturmainen kuolema: Teräskappaleen työstö johti onnettomuuteen 44 Aisapari: Työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäki ja työsuojelupäällikkö Jyri-Jukka Laitinen 46 Palomies pelastaa ja altistuu Tässä NUMEROSSA Heikki Ranta Lue lisää Helsingin Kaupunginteatterin työturvallisuudesta sivuilta 36–39. Näin vuosi sitten Teatterikor keakoulusta valmistunut Ranta kertoo työstään: M INUUN ON NUORENA näyttelijänä tehnyt vaikutuksen se, miten ammatti taitoisesti työntekijät suhtautuvat turvallisuuteen. Portaissa on kaiteet, ja tikkaille kiipeäminen varmistettiin moneen kertaan harjoituksissa. Rakastunut Shakespeare näytelmässä juoksen, kiipeän tikkaille ja kuljen portaissa. Nuorena ja innok kaana saattaisin ajatella, että kyllä tämä tästä sujuu – olen nopea ja ketterä ja pystyn kyllä tähän. Kestotilaus TTT-lehden lukijoille vain 69 euroa! Tee tilauksesi: • sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.kemia-lehti.fi > tilausasiat Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa ”Ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus 2016 / Focus Master. Aluksi kenkäni luistivat näyttämön ulkokehällä, mutta asia korjaantui, kun lattiaa karhennettiin. T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A T H E LS IN G IN K A U P U N G IN T E A T T E R I/ A R N O D E LA C H A P E LL E JA M IR K A K LE E M O LA KEMIA Kemi Kaikki alkaa kemiasta Kiertotalous mullistaa elämäntapamme ”Tarinat vetävät puoleensa.” ”Hyvin kirjoitettuja juttuja mielenkiintoisista aiheista.” Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Värikäs, monipuolinen ja yleistajuinen erikoislehti. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 Turvallisuus TEATTERITYÖSSÄ SKARPPINA JA LÄSNÄ NÄYTTELIJÄ HEIKKI RANTA , 31, esittää pääosaa Helsingin Kaupunginteatterin näytelmässä Rakas tunut Shakespeare. Turvallisuudesta keskustellaan välillä myös puvustajien kanssa. Jos näyttelijä huomaa olevansa vaaravyöhykkeessä, hän kertoo siitä heti ja tilanne korjataan
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 36 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI/ TAPIO VANHATALO JA HELINÄ KUJALA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 36 Rakastunut Shakespeare -näytelmän pyörteissä Kari Mattila (vas.), Ilkka Kokkonen ja Jyrki Kasper.
Olennainen muutos on se, että toiminta perustuu ny kyisin turvallisuuden johtamiseen. R AKASTUNUT SHAKESPEARE näytelmän lavastetta siirret tiin näyttämöltä välivarastoon, kun toinen lavasteelementin lipputangoista juuttui kattoon. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 Teatteri teki turvallisuuden ryhtiliikkeen valittu teatterin tekniseksi johtajaksi, jolle kuuluvat myös työsuojelupäällikön tehtävät. Kyseinen rakenne oli koottu paikalleen näyttämöllä, joten korkeus pääsi yllättämään vasta ele menttiä siirrettäessä. Vahva välittämisen kulttuuri Rehtijärvi havahtui turvallisuuden parantamiseen vuo den 2015 lopulla, kun hän osallistui kahden työtoverinsa kanssa työsuojelukurssille. – Miten ihmeessä organisaatio oppii, jollei tapauksis ta ilmoiteta ja niitä käsitellä, hän toteaa. Antti Simolan ehdo tuksesta teatteriin perustettiin turvallisuuden johtoryh mä, johon kuuluu paitsi henkilöstön edustajia myös ylintä johtoa, muun muassa teatterinjohtaja Kari Arffman. Välittämi sen kulttuuri on tässä talossa todella vahva. Tanko katkesi ja oli pudotes saan vähällä osua näyttämö mieheen. Puutteita tuli esiin paljon, ja johtopäätöksenä oli, että teatterin on otettava työ turvallisuus keskeiseksi kehittämiskohteekseen. – Ennen emme saaneet mitään ilmoituksia läheltä piti tapauksista, eikä meillä ollut edes lomakkeita nii den kirjaamiseen. Teatterissa on keikkatyöntekijät mukaan lukien 350–400 työntekijää, joista 250 kuuluu vakitui seen henkilökuntaan. Tämä läheltä piti tapaus kir jautui Helsingin Kaupungin teatterin vaaratilanteiden seu rantajärjestelmään muutama kuukausi sitten. Vaikka turvallisuudesta huolehditaan talossa aiempaa järjes telmällisemmin, jokaista vaaratilannetta ei ole pystytty ennakoimaan. Ei vaaratilanteista, vaan niiden ra portoinnista, koska vain sitä kautta riskien juurisyihin pääsee kiinni. Hänet oli samana vuonna Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöllä riittää vauhtia, mutta vaaralliset tilanteet on karsittava enna kolta. – Turvallisuuden johtamisen periaatteet pätevät hyvin myös teatteriin, sillä periaatteet ovat samanlaisia joka paikassa. Työsuojelupäällikkö, tekninen johtaja Antti Rehtijärvi on silti hyvillään. Tämän tapauksen opetus oli se, että lavasteet eivät saa missään tilanteessa ylittää maksimikorkeutta eli 7,6:ta metriä. Kurssilla kolmikolle alkoi valjeta, miten laaja työsarka heillä olisi edessään. Simola tutustui työtiloihin ja tapoihin ja teki kattavan työturvallisuusanalyysin. – Siihen asti olimme seilanneet tuurilla ja myös sillä, että meillä on mielettömän hyvä henkilöstö. Siitä teatterissa huolehditaan nyt entistä tarkemmin. Turvallisuuden johtaminen tavaksi Mitä teatterin työsuojelutyössä on saatu kahdessa vuo dessa aikaan. Vuonna 2016 saimme 20 ilmoitusta ja viime vuonna jo lähes sata, Rehtijärvi kertoo. Hän pyysi turvallisuustyöhön avuksi 3T Ratkaisut Oy:n johtavan asiantuntijan Antti Simolan, työturval lisuuskurssilta tutuksi tulleen kouluttajan ja konsultin. Talossa ei ollut tehty järjestelmäl listä työsuojelutyötä, jonka kivijalkaa pitäisi ryhtyä ra kentamaan perusasioista, kuten lakisääteisistä riskin arvioinneista. Täällä pide tään kaverista huolta, Rehtijärvi huomauttaa. Ryhmä kokoontuu kolmesta neljään kertaa vuodessa ja koordinoi kattavasti talon turvallisuuden kehittämistä. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37. Johdon sitoutuminen on fraasi, mutta se on oikeasti tärkeää, Simola sanoo
Näyttämötekniikka uudistettiin perusteellisesti, ja kulissien taaksekin saatiin työturvallisuutta parantavia ratkaisuja. Niitä varten on laadit tu kirjalliset ohjeet, joiden noudattamista seurataan tarkkaan. Vakavia loukkaantumisia ei ole sattunut. TEATTERIN TURVALLISUUDEN A BC. • Riskialttiit työt tunnistetaan. Kehitystä on edistänyt myös se, että teatterin pää rakennuksen mittava, liki 70 miljoonaa euroa maksa nut peruskorjaus valmistui viime vuonna. – Tyypillinen tapaturma on, että liukastutaan tai as tutaan linttaan. Väistötiloissa teatteri joutui tosin jonkin verran karsimaan toimintaansa, mikä on voinut vaikuttaa tilastoihin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 38 – Meillä oli aiemmin vain työsuojelutoimikunta, jonka toimintaa voi kuvata sanalla ”väsynyt”. Riskinarvioinnista ei lipsuta Työturvallisuuden hyväksi tehty työ on jo tuottanut tuloksia, sillä tapaturmien määrä näyttää vähenevän. Helsingin Kaupunginteatterin tekninen johtaja Antti Rehtijärvi (vas.) kutsui turvallisuustyöhön apuun johtavan asiantuntijan Antti Simolan 3T Ratkaisut Oy:stä. Mekaniikkaan liittyviä vahinkoja ei juuri ole sattunut. Sen pääasial linen tehtävä oli käsitellä työterveyden korvausha kemuksia. • Työtilojen siisteydestä ja järjestyksestä pidetään entistä parempaa huolta. • Turvallisuuden johtamisen perusvaatimukset on kir jattu ohjaavaksi käsikirjaksi, joka velvoittaa kaikkia. • Kaikki turvallisuuteen liittyvät dokumentit ja pöytä kirjat ovat koko henkilöstön luettavissa intrassa. Esimerkiksi lavastamon materiaalien varas tointiin hankittiin paternosterhissi, joka säästää sekä tilaa että työntekijöiden selkiä, koska painavat tavarat saa otettua työstettäviksi seisomakorkeudelta. – Remontti onnistui hyvin, ja työntekijät ovat olleet tyytyväisiä hienoihin tiloihin, kertoo tekninen päällikkö Henri Sneck. Kaikki onnettomuudet pyritään taklaamaan riskinarvioinnilla, Sneck sanoo. Aiemmin niitä on sattunut noin 30 vuodessa, viime vuonna kymmenkunta. • Vuosikello muistuttaa ajankohtaisista turvallisuu teen liittyvistä tehtävistä. • Työturvallisuuden tietojärjestelmään (HSEQ Online) kootaan muun muassa riskinarvioinnit, vaaratilanteet, havainnoinnit ja korjaavat toimen piteet, joiden toteuttamista seurataan. Halusimme luoda uuden foorumin, jotta kaikille on selvää, että suhtautuminen asioihin on muuttunut, Rehtijärvi kertoo. • Turvallisuuden johtoryhmä päättää tärkeimmistä turvallisuuteen vaikuttavista asioista ja hankinnois ta sekä seuraa päätösten jämäkkää toteuttamista. • Riskinarvioinnit tehdään kaikista produktioista lakisääteisten arviointien lisäksi
Jatkuvan parantamisen filosofiaa on vielä vietävä eteenpäin niin, että se tulee osaksi jokaisen ”selkärankaa ja dna:ta”. Työ olisi hänen mielestään ollut vaikeaa ilman ulko puolista apua. Rehtijärvi on hyvillään myös siitä, että henkilöstö on suhtautunut myönteisesti turvallisuuden edistämiseen. Kulissien takana ahkeroidaan aiempaa valoisammissa ja käytännöllisemmissä tiloissa. Saman on huomannut myös Simola. Näyttämöosaston päällikön, työsuojeluvaltuutettu Kari Haakasen mukaan tällä kaudella haastavin näytel mä turvallisuuden näkökulmasta on Rakastunut Sha kespeare, joka tuli ensiiltaan tammikuussa. . – Riskinarviointiprosessi käydään aina läpi. Siinä Antti on ollut korvaamaton apu. Hän korostaa myös toistojen ja harjoittelun merki tystä. Sellaista näkee harvoin, hän kiittää. – Esimerkiksi Peppi Pitkätossu näytelmässä kiivetään monta kertaa katolle. Tarvitaan ihmisiä, joilla on kokemusta sekä ky kyä soveltaa tietoa käytäntöön ja jotka osaavat tuoda sitä esiin paloittain. Jos teollisuuden työpaikoilla kymmenen prosenttia on mukana ja muut panevat hanttiin, niin täällä asetelma on toisin päin. – Esityksessä on kohtauksia, joissa näyttämön keskus ta ja reunat pyörivät eri suuntiin. – Tämä on tuonut toimintaan ryhtiä. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 Teatterissa tehdään työkohteiden lakisääteiset ris kinarvioinnit, ja lisäksi jokaisen produktion riskit kar toitetaan erikseen. Ulkopuolinen apu tarpeen Antti Rehtijärven mukaan teatterin työturvallisuuteen on nyt saatu rakennettua perusta, mutta parannettavaa riittää vielä sekä riskien ennakoinnissa että vaaratilan teiden tutkinnassa. Toki katolla on myös valjaat. Jos jollekin henkilöstöryhmälle järjestetään koulutus, se herättää kiinnostusta äkkiä muissakin. Sen täytyy olla niin turvallista, että näyttelijä voi hoitaa roolinsa miettimättä putoamista. Antti Simola on istunut turvallisuuden johtoryhmän kokouksissa, sparrannut ja vetänyt kou lutuksia. Ompelija Sirpa Ahonen valmistaa pukua Mörköoopperaan. – Henki on ollut tosi positiivinen. Savuakin on, Haaka nen kuvailee. Teatterissa valmistuu vuosittain noin 20 näytelmää, musikaalia tai muuta produktiota. – Työtasojen korkeutta voi säätää, mutta tarvittaessa töitä tehdään näinkin, hän kertoo. On pimeää, lavasteet liikkuvat, ja näyttelijät juoksevat. Yksikään ohjaaja ei voi luistella siitä taiteen vuoksi tai siksi, että olisi kiire, Rehtijärvi vakuuttaa. Työturvallisuus on niin laaja alue, että sen kanssa joutuu äkkiä syvään päähän. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39. Uuden tekniikan ansiosta näyttelijä saatetaan hurjimmillaan lennättää halki ilmojen, joten jokainen liike ja tekninen yksityiskohta on suunnitel tava niin, että yllätyksille ei jää varaa
Atikkaat saattavat horjahtaa ja työpukilta voi astua ilmaan. – Ne poistetaan käytöstä tai edellytetään, että ne lai tetaan kuntoon. Siirreltäviä nojatikkaita ei saa käyttää työalustana vaan ainoastaan tilapäisinä kulkuteinä. Silloinkin tik kaat on tuettava alhaalta tai ylhäältä. Sitä edellyttää valtioneuvoston päätös tur vallisesta rakennustyöstä, ja syy on selvä. RT:n turvaryhmään kuuluva SRV Rakennus Oy:n turvallisuuspäällikkö Jari Korpisaari kertoo, että ohjeet laadittiin, koska putoamiset ovat alan vakavin tapa turmatyyppi. Yli kahden metrin korkeudessa työskennel täessä telineis sä on oltava suojakaiteet ja jalkalista. Näin kertoo SRV Rakennus Oy:n pääluottamusmies Aleksi Auer, joka työskenteli vuo den 2017 loppuun asti konser nin työsuojeluvaltuutettuna. – Muutenkin RT haluaa lisätä avoimuutta tapatur mista tiedottamisessa ja niiden analysoinnissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 40. Isojen rakennusyritysten kokoamiin ohjeisiin on otettu mukaan perusasiat, joita myös pienemmät yri tykset voivat hyödyntää. Työtasot mukana riskianalyysissä SRV tekee pääasiassa projektinjohtourakoita, joten ali hankkijoita käytetään paljon. – Kun koko päivän käyttää pukkia ja nousee ja las keutuu lukemattomia kertoja, voi jossain vaiheessa unohtaa, kumpi oli askelmien puoli. – Kaikkialle ne eivät käy, joten täyttä korvaajaa esi merkiksi Atikkaille niistä ei vielä ole. Pahat tikasturmat ovat yleensä seurausta siitä, että tikkaita ei ole kiinni tetty mitenkään, jolloin ne pääsevät luisumaan liuk kaalla tai kovalla alustalla. Kaltevuuskulman pitää olla jyrkkä, noin 70 astetta. Se toimitetaan meille perehdytyksen aikana, ja siinä on huomioitava myös työtasot. Turvallisuuskierroksilla tulee silti vastaan puutteita. Markkinoille on tullut myös kevyitä mekaanisia henkilönostimia. Auer pitää niitä hyvinä vaihtoehtoi na esimerkiksi isoissa halleissa työskenneltäessä. Pienessäkin pudotuksessa voi kuitenkin käydä hassusti. – Ykkösasia on, että yli met rin korkuisissa alumiinisissa Atikkaissa on oltava alatukipalkit, jotka vähentävät kaatumisvaaraa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 40 Vain vakaa työ taso ON TURVALLINEN Metrin, puolentoista korkeudella työskentely altistaa tapaturmille, sillä matalalla ei muisteta varoa. Myös työtason yläpuolinen putoamis suojakaari tarvitaan, Auer tähdentää. – Edellytämme, että jokainen toimija tekee omasta työkohteestaan riskianalyysin. Rakennusteollisuus laati tikasohjeet Rakennusteollisuuden turvaryhmä on tehnyt yksi tyiskohtaiset, havainnolliset tikasohjeet, jotka löytyvät myös RT:n nettisivuilta. Matalissa työpukeissa vaaditaan nousutie molem min puolin. Netti sivuille kootaan tietoa isojen rakennusyritysten koke muksista, läheltä piti tapaturmista ja tapaturmista, Korpisaari sanoo. Pidem piä ja raskaampia työvaiheita varten tarvitaan jo tukeva työtaso, teline tai henkilönostin. Silti on hienoa, että uusia innovaatioita saadaan. Jos tasotikkaalla tehdään voimaa vaativaa työtä, sen on täytettävä työpukin vakavuusvaatimukset. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK R akennustyömailla pudotaan usein matalalta. Aleksi Auer perehdytti valtuutettuna alihankkijoita esimerkiksi tornitaloalue Redin työmaalla Helsingin Kalasatamassa. Atikkaista voi puuttua alatukipalkkeja, työtasot voivat olla vääntyneet, tai pukeissa on askelmat vain toisella puolen
Nämä asiat tulevat esiin jo putoamissuojaussuunnitelmassa, joka rakennus kohteesta tulee muun suunnittelun ohella laatia. Eniten putoamisia sattuu rakentamisessa. Vaarassa ovat myös selän ja rinta kehän alue sekä olkapäät. 41. Helmi kuussa sattui vakava tapaturma, jossa kaksi työn tekijää putosi hissin nostokorista rakennus työmaalla Helsingissä. Putoamissuojain voidaan ankkuroida myös autoon tai puuhun; joissakin työskentelykohteissa tarvitaan köysi kahdelta puolen taloa. Putoamissuojaimia on kolmenlaisia. Kattoremonteissa, huol totöissä ja lumenpudotuksessa ongelmana on usein se, että katolta ei löydy kiinnityspisteitä eikä yhtenäisiä, turvallisia kulkuteitä. Vammoja tulee helposti useaan kohtaan kehoa. Kohteessa voi olla työvaiheita, joiden tieltä osa kaiteista joudutaan välillä purkamaan. Elementtitelineissä on kohdat, joihin valjaiden tar raimen koukku kiinnitetään. Toiseksi Auer korostaa, että korkealla työskentelys sä pitää huolehtia siitä, ettei työskennellä päällekkäin. LISÄÄ AIHEESTA Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta Vna 205/2009. Alhaalla ei voi tehdä töitä turvallisesti, jos suoraan ylä puolelta voi pudota tavaraa tai työkaluja. Yli yhdeksän metriä korkeassa rakennuksessa on ol tava kiinnitysrakenteet turvaköysille. www.rakennusteollisuus.fi > Tietoa alasta > Työturvallisuus > Oppaat, ohjeet, videot, julisteet, aineistot > Ohjeet Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 TTT 5/2016: Käytä oikein putoamissuojaimia Pitkät toipumisajat PUTOAMISESSA kehoon kohdistuvat voimat ovat isoja, joten vakavien turmien osuus on selvästi suu rempi kuin kaikissa palkansaajille sattuvissa tapa turmissa. Putoamistapaturmissa loukkaantuvat useimmiten jalat ja nilkat. Yli viidennes putoamisonnettomuuksista luokitellaan vakavimpaan ryhmään, jossa työkyvyt tömyys kestää yli 30 päivää. Pahin tilanne on, että työvaiheen jälkeen kaiteet kiinnitetään huonosti. Huolimattomasti kiinnitetty kaide on jopa vaarallisem pi kuin ei kaidetta ollenkaan. Turvaköysille vahva ankkuripiste Henkilökohtaisia putoamissuojaimia tarvitaan esimer kiksi rakennustelineiden kokoamisvaiheessa tai kun kaiteita on väliaikaisesti poistettu. Myös kuljetuksessa ja varastoinnissa pudotaan usein. Heistä toinen kuoli ja toinen vietiin vakavasti loukkaantuneena sairaalaan. Ilmanvaihtohormeihin tai savupiippuihin ei voi kiinnityspisteinä luottaa. Ne voivat joko pysäyttää putoamisen, tukea käyttäjää ja estää putoami sen tai estää vaaraalueelle joutumisen. Eri urakoitsijoiden tulee neuvotella työjärjestyksestä. Määrä on puolittunut vuodesta 2003. Kokemustensa perusteella Aleksi Auer haluaa muistut taa erityisesti kahdesta asiasta korkealla työskentelyssä. Vuonna 2015 putoamistapaturmia oli kaikkiaan vajaat 1 500. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Suojakaiteet aina kunnolla kiinni Yli kahden metrin korkeudessa työskenneltäessä telineis sä on oltava suojakaiteet ja jalkalista. Suositeltavin on kattosiltaan asennettu turvakisko, jol loin köyden irrotuskerrat vähenevät. Jos vanhan oma kotitalon katolta puuttuvat valmiit kiinnityspisteet, ne voidaan esimerkiksi harjakatolla ruuvata katto tuoleihin. – Putoamissuojauksen jälkivarmistus on äärimmäisen tärkeää. Tähän liittyviä läheltä piti tilanteita sattuu toisinaan. Rakenteisiin kiinnitettävän ankkuripisteen on kestet tävä minimissään 1 200 kilon paino. Kiinnitysrakenteena voivat toimia myös asianmukaisesti kiinnitetyt kat tosilta tai kattotikas. Myös kattoremon teissa ja lumenpudotuksessa pitää käyttää suojaimia
Pahin tilanne on, jos ihminen riippuu valjaissa tajuttomana esimerkiksi sai rauskohtauksen tai putoamisessa aiheu tuneiden vammojen takia. Putoamismatkaa lyhentää ja heiluri liikettä vähentää myös se, että työn tekijä on liitosköyden kiinnityspisteen alapuolella. Se edellyttää, että liitosköyttä voi aktiivisesti säätää. Ihminen voi silloin seisoa välillä traumahihnan varassa, jolloin paino saadaan pois reisihihnoilta ja veri pääsee kiertämään alaraajoista ylöspäin. Liitosköyden säätömahdollisuus 5. Tajuttoman pelastamisella on kiire. Perehdytys 2. Työskentely liitosköyden alapuolella 6. – Työntekijät on opastettava ja perehdytettävä hyvin kokovaljaiden, turvakelan ja nykäystä vaimentavan liitosköyden käyttöön. Joissakin töissä toimiva ratkaisu ovat esimerkiksi ke lautuvat tarraimet. Ronkainen suosittelee, että traumahihnat ovat kiinteästi mukana valjaissa ja otetta vissa helposti käyttöön, jos joutuu suojaimen varaan. Jos heiluriliike on laaja, valjaiden varaan pudonnut voi iskeytyä rakenteisiin. Pelastamissuunnitelma rakenteiden lujuus sen sallii. Traumahihna 4. Iso merkitys on myös sillä, miten valjas kiinnitetään varmistusköyteen. Se voi syntyä, kun ihminen riippuu koko painollaan valjaiden varassa ja reisihihnat puristavat nivusista estäen laskimoveren paluun alaraajoista. Liitosköyden kiinnityspiste tulee etsiä suoraan yläpuolelta heti, kun okaisen korkealla työskentelevän on tiedostettava riskit, jotka liittyvät valjaan varaan putoamiseen. Putoamismatka on puolestaan mini moitava. Yksi putoamissuojaimiin liittyvä riski on kannatteluvamma. Omassa työssäni pelastus tehtävissä ja opetustilanteissa olen huomannut, että kiinnittämisessä tehdään helposti virheitä. . Pitkittyessään tilanne voi johtaa tajun nanmenetykseen ja jopa kuolemaan. LISÄÄ AIHEESTA Putoamissuojaus telinetyössä – Valjaan varaan pudonneen pelastaminen. Muistettava on myös leukahihnallisen kypärän käyttö, Niskanen neuvoo. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 42 Tunne kannatteluvamman riskit Putoamissuojaimen varaan putoaminen ei ole vaaratonta. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO Traumahihnat antavat lisäaikaa Traumahihnat putoamissuojai missa ehkäisevät verenkierron ongelmia ja antavat pelastus toimille lisäaikaa, kun henkilö on tajuissaan. Muista nämä: 1. – Valjaan varaan joutunut pitää pelas taa nopeasti, joten myös pelastamisen menettelytavat tulee miettiä ja harjoi tella etukäteen. Menettelytavat ovat osa työmaan turvallisuussuunnittelua. www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/ tapahtumat/2014/turvallisuusviikko/ telinetorstai_8_kohtaa.pdf Juho Reiniharju: Kannatteluvamman ehkäisy pelastustyössä. www.pelastusopisto.fi > TKI ja tietopalve lut > Kirjasto ja tietopalvelut > Opinnäyte työt > Alipäällystötutkinnon opinnäytetyöt Myös pelastamisen menettelytavat tulee miettiä ja harjoitella etukäteen." K U V A T E E M U P IE T IL Ä Juho Reiniharjun esittelemässä valjaassa traumahihnat on rakennettu sulkurenkaista.. Putoamissuojauksessa pitää siksi olla aina nykäyksenvaimen nin, joka jakaa putoamisenergian pitemmälle matkalle. Jos työ sallii, köyden on hyvä olla val jaan etupuolen ylemmässä lenkissä, jolloin valjaiden varaan joutunut voi itsekin auttaa pelastustöissä. – Kun laskimopaluu estyy, veri ei pääse takaisin keskeiseen verenkiertoon vaan lammikoituu alaraajoihin, kertoo Kuo pion pelastusopiston pelastustoiminnan opettaja Juha Ronkainen. Alipäällystökurssin kehittä mishanke, Kuopion pelastusopisto, 2017. Nykäyksenvaimennin 3. Myös pehmus teet valjaissa loiventavat jonkin verran jalkoihin kohdistuvia voimia. Näin sanoo asiamies Ahti Niskanen Talonrakennusteollisuus ry:stä. – Valjaan käyttöohjeisiin täytyy aina tutustua. Ensioireita ovat esimerkiksi huimaus, heikotus ja jalkojen tunnottomuus. Pienempiä verisuonivammoja, kuten laskimohyytymiä, voi tulla jo pelkästä putoamisesta
Hän oli jäänyt puris tuksiin yli kaksi tonnia painavan teräs kappaleen ja työtason väliin. Levyseppä seisoi selin eikä havainnut teräskappaleen liikkumista. Levyseppä oli toiminut vastoin työ ohjetta, kun hän ei ollut sammuttanut siltanosturin ohjainta ennen siirtymis tään toiselle työpisteelle. Levyseppä oli 58vuotias, ja hänellä oli noin 20 vuoden kokemus vastaavista töistä. Sairaalassa levysepän molemmat jalat amputoitiin, mutta hän kuoli vam moihinsa samana iltana. . Kuvasarja näyttää, miten onnettomuus tapahtui. Työntekijät on ohjeistettava radioohjaimen turvalliseen käyttöön, ja ohjeiden noudattamista on valvottava. Levyseppä puristui teräskappaleen alle (Tapaturmaraportti 4/2017) TAPATURMAINEN KUOLEMA TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK i edessä seissyt levyseppä oli puristunut reisistään työtason ja työkappaleen väliin. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 Teräskappaleen työstö johti onnettomuuteen Levyseppä menehtyi saatuaan vakavat vammat konepajassa sattuneessa työtapaturmassa. 1 3 5 2 4 6. Lisätietoja osoitteessa: tyopaikka kuolemat.fi. Luulta vasti vyö oli osunut kytkimeen ja pai nanut sitä niin, että siltanosturi oli lähtenyt hitaasti liikkumaan viereistä työtasoa kohti. L evyseppä työskenteli raskaa seen koneistukseen erikois tuneessa konepajassa. Levyseppä oli siirtänyt noin kuusi metriä pitkän ja yli kaksi tonnia paina van työkappaleen työpisteelle ja laske nut sen alas teräspalkkien päälle. Työpaikalla on oltava yksiselitteiset ohjeet siihen, miten viimeistelytyöt tehdään turvallisesti. Nosturin yhä liikkuessa hän oli raahautunut työtason yli ja pudonnut lattialle sen toiselle puolelle. Asiantuntijoiden mukaan kyseisen ohjaimen itsesammutusaikaa ei ole mahdollista muuttaa tai ohittaa. On mahdol lista, että hän oli luottanut ohjaimelle asetettuun itsesammumisaikaan. Tämän jälkeen hän oli laskenut ohjaimen lattialle ja mennyt viereiselle työtasolle. Hän oli tehnyt kappaleen viimeistelytöitä kulmahiomakoneella. Hän käytti moottoroitua hengityksensuojainta ja hitsausmaskia, jotka ovat välttämättö miä hitsaustyössä mutta jotka kaven tavat havainnointialuetta. Raportit perustuvat pääasiassa tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyk siin. Levyseppä ei ollut huomannut silta nosturin liikkeelle lähtemistä, koska hän seisoi siihen nähden selin. Kappale oli ol lut sidottuna siltanosturin koukussa olleisiin nostoliinoihin, koska sitä piti useita kertoja kääntää: nostaa hieman ylöspäin, kääntää parikymmentä sent tiä kerrallaan ja laskea takaisin. Levyseppä oli ilmeisesti kääntänyt työkappaletta ja laskenut sen teräs palkkien päälle. Paikalle tuli auttajia, kun toinen työntekijä oli kuullut levysepän avun huudot työkappaleen pysähdyttyä. Työstettävä kappale pitää irrottaa nostoliinoista työvaiheiden välillä, koska muuten työtapa on vaarallinen. Siltanosturin ollessa suurin piirtein levysepän yläpuolella kappale oli pu donnut alas teräspalkkien päältä ja heilahtanut kohti työtasoa. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuu tuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasian tuntijoiden laatimasta tapaturmaraportista. Onnettomuudella ei ollut silmin näkijöitä, joten tapaturman vaiheet ja siihen johtaneet tekijät perustuvat viranomaisten ja asiantuntijoiden to dennäköisimpänä pi tämään olettamaan. Työtason Miten vastaavat onnettomuudet estetään. Työssä on usein siirrettävä suuria, teräk sisiä kappaleita siltanos turilla työpisteeltä toiselle. Hänellä oli ohjeiden mukaisesti myös kuulon suojaimet. Siltanostu ria ohjataan kaukoohjattavalla radio ohjaimella. Työntekijöiden mukaan se on noin 30 sekuntia, käyttöohjeen mukaan yli kaksi minuuttia. Ohjaimessa on kiinnitysvyö, jolla laitteen voi sitoa vyötärölle
Kiinnitän huomiota psyko sosiaalisen stressin hallintaan ja seuraan tarkkaan ylityölukuja. JATKUVA MUUTOS näkyy työpai koilla kiireenä ja henkisenä kuor mittumisena. Nyt valmistelen huhtikuussa pidettävää työsuojeluasiamiesten kou lutuspäivää. JyriJukan kanssa työskentely on mutkatonta. Hyvän arvosanan meidän työsuojelu saa. Jakajan työhön vaikuttavat suoraan sään nopeat vaihtelut. Uusien palvelujen myötä työturvallisuuden kehittämisestä ja koulutuksesta on tullut entistä tärkeämpää. KOEN ONNISTUNEENI työssä, koska minut on valittu uudelleen ja minuun ollaan paljon yhteydessä. Vaikka minä olen Turussa ja työ suojelupäällikkö Vaasassa, siitä ei ole haittaa. Työntekijöitä on vä hennetty rajusti. MARKO KOIVUMÄKI, 49, POSTIN ALUEELLINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Postin rakennemuutos jatkuvaa AISAPARI "Koko ajan tulee uusia ohjeita, mikä on vaikeaa varsinkin vanhemman polven työntekijöille.". Aikaa vievät myös riskin arvioinnit, tapaamiset ja yhteistyö työterveyden kanssa. Olen nähnyt automaation tulon ja digitalisaation. Täsmätieto siitä olisi hyvää enna koivaa työsuojelua. Tehokkuus on kasva nut ja löysät otettu joka paikasta pois. Uudet tehtävät pitäisi myös resur soida kunnolla. Sähköpostit kulkevat, skypeä käytetään paljon, ja JyriJukka jalkau tuu tarvittaessa alueellekin. Kymmenen vuotta sitten oltiin mel koinen takapajula, mutta nykyjohto on nostanut työsuojelun arvostusta. Siellä ne asiat hoituvat. ALUEELLINEN työsuojeluryhmä ko koontuu muutaman kerran vuodessa. Kuukausittain järjestän myös vartin skypeinfon jostain ajankohtaisesta aiheesta esimiehille ja työsuojeluasia miehille. Koko ajan tulee uusia ohjeita, mikä on vaikeaa varsinkin vanhemman polven työntekijöille. Toisaal ta sosiaalisten taitojen käyttö saattaa jollekin olla juuri puuttuva pala, jolla työstä tulee mielekästä. Olemme tehneet myös tapaturmantutkintoja. Pidän sitä tärkeimpänä yhteistoimin nan muotona. Pirkanmaan ja Satakunnan alueen työsuojeluvaltuutettujen kanssa olen tehnyt turvavarttimateriaalia alueem me työpaikoille kuukausittain. Esimerkiksi hoivapuo len tehtävät eivät sovi kaikille. Toki me ym märrämme, että Postin pitää hankkia uusiakin tehtäviä, mutta onneksi ruo honleikkaus jäi pilotiksi. Postin rooli instituu tiona ja yhteiskunnallisena toimijana on muuttunut. Vaikka olisi kuinka hienot powerpointit, liukkauden tuntee par haiten, kun itse mätkähtää pyllylleen. Vuodesta 2009 olen toiminut päätoimisena Turun ja saariston tuotannon alueel lisena työsuojeluvaltuutettuna. Ilmatieteen laitoksen kanssa meillä on ollut jalan kulku sekä Täsmä Turvallisuus ja Tie dottaminen (TTT) projektit. Nyt vuorossa ovat Postin työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäki, jonka aluetta ovat Turku ympäristökuntineen, Vakka-Suomi ja Liedon lajittelukeskus, sekä Postin jakelun työsuojelupäällikkö Jyri-Jukka Laitinen. Myös esi miehet soittelevat ja kysyvät neuvoja. JyriJukan kanssa olemme olleet yhteisissä projekteissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 44 T YÖSUOJELUTEHTÄVISSÄ olen ollut vuosituhannen alusta, ensin jakelun työsuojeluasia mies, sitten varapääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu. Yksi osoitus on poru kalla käyntiin potkaistu työntekijöi den jalkineiden käyttötottumuksia kuvaava kysely. Nykyään on älylaitteet ja tietoa, jonkun vain pitäisi koota ne sopivaksi paketiksi. Joskus olen muistuttanut, että meillä on Turussa parempi jääkiek kojoukkue kuin heillä Vaasassa, mutta tästäkään ei enää tule kinaa.” TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT TOMMI TALVITIE JA MARKO KOIVUMÄEN ALBUMI Postin työntekijöitä kuormittavat kiire ja alituiset muutokset. Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Toki toivoisin, että ehtisin käydä enemmän työpaikoilla
Vuonna 2016 liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa ja työntekijöitä oli noin 20 500. SUOMEN VALTION OMISTAMA Postikonserni hoitaa postin, logis tiikan ja verkkokaupan palveluja. Kun minulle ehdotettiin työsuojelu päällikön tehtävää, vähän epäilin, mutta asioihin perehtymisen myötä olen kiinnostunut työsuojeluasioista. Meillä on nytkin menossa liukastumisten esto kampanja, jossa on mukana Ilmatie teen laitos. JYRI-JUKKA MARKOSTA: Marko on viimeisen päälle kentän asiantuntija ja avoin ja luotettava kumppani. Uusien mallien käyttöönotto perustuu henkilöstön vapaaehtoisuuteen. TYYTYVÄINENKIN VOIN OLLA. Nyt reitit ovat joiltakin osin pidentyneet, ja tämä kuormittaa eri lailla. Postissa ei ollut mie titty työturvallisuuskulttuuria, mutta tilanne on muuttunut todella paljon. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 MARKO JYRI-JUKASTA: JJ on hyvä ja ammattitaitoinen työ suojelupäällikkö. Kannustamme innovointiin ja rohkeaan eteenpäin katsomiseen. Markon kanssa olemme tehneet yhteistyötä, jotta työsuojeluasiat tule vat näkyväksi myös talon johdolle. Kun johto on edelläkävijä, kaikki on saatu mukaan. Ne vai kuttivat työhyvinvointiin negatiivisesti. KAATUMISISTA TULEE Suomessa miljardiluokan kulut, joten ennakoin tiin kannattaa satsata. Hän osaa tuoda asiat esiin rakentavasti ja tulee hyvin toimeen porukan kanssa. Joissakin asioissa pääsemme jopa yh deksikköön. Aluksi työsuojeluasiat olivat melko huonolla mallilla. Jakelussa liikutaan ulkona, ja liukkaus on jatkuva huolen aiheemme. HaagaHelian innovaatioopiskelijoil ta olemme saaneet hyviä, yllät täviäkin ehdotuksia. Uusien palvelujen myötä työturval lisuuden arviointi ja työntekijöiden kouluttaminen on koko ajan tärkeäm pää. Erityisesti nousua selittää toimitusjohtajan asenne. . Hän on ottanut minut mukaan projekteihin, ja meillä synkkaa kemiat muutenkin hyvin. Olemme mukana myös kevytkulku välineiden suunnittelussa. Se vaatii perehdytystä ja psykososiaa lisen kuormittavuuden tunnistamista. Uuden rahtiskootterin riskit on arvioitu, ja muutenkin uusien palvelujen riskien arviointi on oleellinen osa työnkuvaani. Viitosesta läh dettiin, nyt olemme seitsemän ja puolen tasossa. Meillä on hyvät työvaatteet ja työvälineet, ja työtapoja on kehitetty. Työsuojelun kouluarvosana on urani aikana noussut selvästi. Jakelun työsuojelupäällikkönä olen ollut vuodesta 2011. Työsuojelupäällikkö JyriJukka Laitisen tehtäväalueella postin tuo tannossa on noin 13 000 työntekijää, joista suurin osa perusjakelussa. Siinä olemme voineet hyödyntää yhteistyökumppa neiden tietoa ja tekniikkaa. YYTEET PERUSJAKELUSSA vuonna 2014 olivat iso juttu pitkään Postissa työskennelleelle henkilöstölle. "Työsuojelun koulu arvosana on urani aikana noussut selvästi.". Nykyään johto ottaa ne vakavasti. Luonnollinen kumppani on myös Liikenneturva, josta on ollut apua ajotapavalmennuksessa, kun olemme kouluttaneet omia kouluttajia. Linjajohto ymmärtää, että työsuojelun vastuu on sillä. Työstä eivät aina kaan haasteet lopu. Yksilöllinen työturvallisuuden oh jaaminen tapahtuu paljon tiimeissä. Olen hoitanut muun muassa henkilöstöasioita ja toiminut työhyvinvointipäällikkönä. Onneksi moni on kiinnostunut uudesta. JYRI-JUKKA LAITINEN, 54, POSTIN JAKELUN TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Paljon hyvää on saatu aikaan O LEN OLLUT PITKÄÄN Postis sa töissä. Meillä tuetaan porukkaa kouluttau tumaan uusiin tehtäviin, ettei väki jäisi tyhjän päälle. Jakajan työpäivä koostui aiemmin useammanlaisista tehtävistä. Hän halusi työturvallisuuden kuntoon, koska se vaikuttaa laatuun ja sitä kautta myös tulokseen
– Pelastus laitos työskenteli kovassa paineessa ja hyvin vaikeissa oloissa, kuvailee tutkija Juha Laitinen Työterveys laitoksesta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 46 Palomies pelastaa ja altistuu Palomiehet altistuvat työssään vaarallisille aineille sekä palopaikoilla että puhdistaessaan ja huoltaessaan kalustoa paloasemalla. Titaanidioksiditehdas tulessa. TEKSTI JUHA GRANATH | KUVAT SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS JA JUHA GRANATH. Paloa sammutettiin samaan aikaan useassa kerroksessa. Kemikaalitehtaan suurpalo sammutettiin riskeistä huolimatta mallikelpoisesti
Uljas uusi PUHDAS PALOASEMA M ERI-PORIN 1970-LUVULTA peräisin ollut vanha, homeen runtelema paloasema jäi histo riaan, kun sen alkuvuodesta 2018 korvasi uusi Puhdas paloasema. Mallissa likaiset varusteet ja työkalut eristetään tehtävän jälkeen ja puhdiste taan vasta asemalla. tammikuuta 2017 kello 5.42 MeriPorin paloasemalle tuli hälytys: naapurissa sijaitseva titaanidiok siditehdas palaa. – Äitiä ei ole ennen ollut töissä ikävä, mutta siellä meinasi tulla. Jälkisammutuskin hoitui mallik kaasti, mutta palomiesten terveyden tilan seuranta jätti toivomisen varaa. – Ensin pitää tulla ymmärrys, vasta sen jälkeen muuttuvat asenteet, palo mies Juha Kangasniemi huomauttaa. Tällä kertaa kyse ei ollut harjoituk sesta vaan tositoimista. Pesuhallissa käsitellään myös vaaralli set kemikaalit ja puhdistetaan raskain kalusto. Olo oli hetkessä kuin uitetulla rotalla. – Pisimpään paloa sammuttaneita miehiä piti illan myötä hätistellä kotiin, palomestari muistelee. Tehtaan ulkopuolelle säi liöihin varastoitu nestekaasu aiheutti oman riskinsä. Kun aseman kolmihenkinen päivys tysporukka ehti paikalle, tehtaan sata metriä korkeasta piipusta leiskahti jo 30metrinen liekki. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 M AANANTAIAAMUNA 30. Ilmassa viuhui hehkuvia metalli ja lasikuitukappaleita. Paloasemalla sijaitseva pelastus laitoksen korkeapainekompressori ei kyennyt täyttämään savusukel tajien happipulloja riittävän nopeasti. Kokonais kuva palopaikasta oli heti hallussa. – Se oli yhtä helvettiä, Huru kiteyttää. – Vaarallisille kemikaaleille altis tuminen tapahtuu hengitysteiden, ihon ja ruuansulatuksen kautta. Lisäksi muokataan palomiesten asenteita turvallisen ja ter veellisen työympäristön saavuttamiseksi. Arkkitehtitoimisto Küttner Ky on ollut rakentamassa kolmeatoista Puh dasta paloasemaa eri puolille Suomea. Palomiehiä kuultiin, ja Palomiehen pelastus on uudenlainen Puhdas paloasema, joka vähentää kemikaalialtistusta. – Palomies palaa tehtävästään pesu halliin, jossa auto puretaan ja pestään. Myös Juha Kangasniemi sukelsi savu helvetissä tuntikausia. Henki pysyi Markku Rintalan mukaan hyvänä. Sammutustöitä ryhtyi johtamaan Satakunnan pelastuslaitoksen palo mestari Markku Rintala. Tulta taltutti parhaimmillaan 200 palomiestä. Sisätiloissa oli syttynyt kaikki palava materiaali, kuten sähkö kaapelit ja kuituputket. – Niskaan tuli sammutusveden seas sa väkevää rikkihappoa ja ties mitä muita kemikaaleja. Hän käytti palon kovimmassa vaiheessa viisi happipulloa peräkkäin. Liekit etenivät laitoksen katolla miehenkorkui sena rintamana. Laitos on tehnyt aiheesta tutkimuk sen, johon osallistui 24 vapaaehtoista palomiestä Helsingistä, Vantaalta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Pesun ja huollon jälkeen varusteet ja kalusto siirretään niille suunniteltuihin varastotiloihin ja ajoneuvot kalusto halliin. Työterveyshuoltomme olisi voinut selvittää, mille kemikaaleille sammuttajat altistuivat ja mitä kan nattaisi mitata, Kangasniemi sanoo. heidän ehdotuksensa otettiin huomioon. Yksi pidempi savusukellus altistaa palo miehen elimistöä yhtä paljon kuin tapaturmainen altistuminen, kertoo vanhempi tutkija Juha Laitinen Työ terveyslaitoksesta. – Palon jälkeen meistä ei mitattu mitään. Palopaikalta palatessaan hän tuo syövälle altistavat aineet mukanaan paloasemalle. Ensimmäisiä paikalle saapuneita oli ylipalomies, savusukeltaja Petri Huru. Puhdas paloasema malli kehitettiin Skellefteån paloasemalla Ruotsissa. – Sisällä paloi putkistoja, joita myö ten höyrystetty nestekaasu kulki käyt tölaitteille. MeriPorissa vaarallisille aineille altis tuminen estettiin jakamalla sisätilat eri toimintavyöhykkeisiin. Kun pullo tyhjenee reilussa 20 minuu tissa, se tarkoittaa, että mies sukelsi pari tuntia putkeen. Sellainen saatiin myös Poriin. – Tehdas on turvallisuusselvitys laitos, jossa on tehtävä suuronnetto muusharjoitus kolmen vuoden välein, Rintala kertoo. Kun raju palo roihusi laitoksen sisä tiloissa, räjähdykset tärisyttivät sen rakenteita. Työterveyslaitos tutkii Savusukeltaja imee elimistöönsä niin savua, nokea kuin kemikaalijäämiä kin. Ilmanvaihto on suunniteltu niin, että haitalliset aineet eivät leviä muihin tiloihin, kertoo projektinjohtaja Sebastian Küttner. Kaksikko antaa uudesta paloasemasta täydet pisteet kaupungille ja arkki tehtitoimistolle. Puolustusvoimat toimitti siksi palo pai kalle paineilmakontin, jossa oli kaksi kompressoria ja 105 paineilma pulloa. – Meidän vanhojen miesten tervey teen sillä ei enää ole vaikutusta, mutta nuoret hyötyvät siitä varmasti, 51vuo tias ylipalomies Petri Huru sanoo. – Ihmisten ja kaluston kulku on suun niteltu niin, että ristikkäistä liikennettä puhtaassa ja likaisessa osassa ei synny. Tutkimuk sessa analysoitiin näiden ihosta, verestä, virtsasta ja syljestä sekä pa lopaikan nokilaskeumasta kerättyjä näytteitä.
Nämä yhdessä saavat aikaan ikävän cocktailin, Lai tinen sanoo. – Alle 40vuotiaiden terveydentilaa pitäisi seurata kerran kolmessa vuo dessa, neli ja viisikymppisten kerran kahdessa vuodessa ja yli viisikymp pisten vuosittain, Laitinen opastaa. – Suuren tehdaspalon jälkeen saas tuneet varusteet vaativat erityiskoh telua. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 48 – Koulutimme palomiehet ottamaan itse näytteensä hälytystehtävän aikana ja heti siltä palattuaan. – Nopeasti vaikuttavia aineita ovat muun muassa syaanivety ja kloori vety. Työterveyslaitoksen suositusten mukaan pelastuslaitosten pitäisi il moittaa kaikki operatiivisessa työssä olevat palomiehet syöpävaarallisille aineille altistuvien työntekijöiden ASArekisteriin. Pitkän ajan kuluessa terveys ongelmia aiheuttavat esimerkiksi polysyk liset aromaattiset hiilivedyt, asbesti ja bentseeni. Laitisen mukaan palomiehille ai heuttavat syöpää todennäköisemmin monen vaarallisen aineen yhteisvai kutus ja hetkelliset suuret altistukset kuin jonkin yksittäisen aineen ai heuttama kuorma. Kun palomiehet palasivat tehdas palon jälkeen asemilleen, vaara ei ollut vielä ohi. Kansainvälinen syöväntutkimus järjestö IARC on arvioinut, että palo miehillä on kohonnut riski sairas tua kives ja eturauhassyöpään sekä nonhodgkinin lymfoomaan. – Lisäksi rekisterin tiedoista on hyötyä, jos joudutaan osoittamaan työntekijän sairastumisen syyksi työssä altistuminen. . Vuosittaisessa terveystarkastuk sessa palomiehiltä tutkitaan kuulo, näkö, verenkuva, kolesterolit ja sy dänfilmi. Vasta pitkän hank keen lopussa täytyi hieman nostattaa joukkue henkeä. Kun seuranta valmistuu, päätämme työntekijöiden ASArekiste röinnistä, palomestari Markku Rintala kertoo. Vuonna 2013 suomalaiset palomie het joutuivat lähtemään kemikaa leille altistaviin tehtäviin 29 000 kertaa. Asenne oli hyvin kohdallaan. Eläköityneillä yli 70vuotiailla palomiehillä on ko honnut riski saada myelooma eli luu ytimen syöpä, mesoteliooma eli keuhko pussin tai vatsaontelon kas vain sekä keuhkosyöpä. Satakunnan pelastuslaitoksessa teh dään kartoitusta alueen palomiesten al tistumisesta vaarallisille kemikaaleille. Kaksikon mieleen tulee heti puolen tusinaa työkaveria, jotka syöpä on vienyt. Pelastuslaitos kartoittaa Petri Huru ja Juha Kangasniemi kuuntelevat tutkimustuloksia huolestu neina. Kalustonhuolto on merkit tävä tekijä palomiesten kokonaisaltis tumisessa. Myös näitä varusteita huoltavien henkilöiden on varustauduttava pa remmin, jotta altistumiselta väl tytään, Laitinen muistuttaa. – Jokainen palomies kirjaa altistumi sensa ajat ja tapahtumapaikat omaan korttiinsa. Työterveyslaitoksen Juha Laitinen korostaa, että ASArekisteröinnin avulla palomiesten sairastumiset huo mataan työterveyshuollossa en tistä nopeammin. Savusukelluksen lisäksi palomiehet altistuvat palopaikan jälkiraivaus töissä sekä paloasemalla varusteiden jälkihuollossa ja varusteiden säilytys tiloissa. Petri Huru (vas.) ja Juha Kangasniemi ovat tyytyväisiä uuteen paloasemaan, johon he pääsivät tutustumaan jo viimeistelyvaiheessa.. Pohjoismaisessa tutkimuksessa on todettu 30–49vuotiailla palo miehillä kohonnut eturauhassyövän ja melanooman riski
POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Esimies työhyvinvoinnin edistäjänä 27. – 23.5.2018 Helsinki Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 29.5.2018 Helsinki Työkykyinen työntekijä Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteista 3. Ensi numerossa Työhyvinvointia mittaamassa: mitä testit kertovat. – 13.6.2018 Helsinki Työsuojeluvaltuutetun perustieto 22. 030 4741 TTT-lehti 3/2018 ilmestyy 16.5. – 11.4.2018 Helsinki, 22. – 28.3.2018 Helsinki Esimies konfliktitilanteiden ratkojana 8.5.2018 Helsinki, 9.10.2018 Tampere Työhyvinvointikortti® 23.4.2018 Helsinki, 24.5.2018 Tampere Työ@Elämä -esimiesvalmennuksen ohjaajakoulutus 25.4. – 2.10.2018 Helsinki Toimiva työyhteisö Huumausainetestien käyttö ja tulkinta työterveyshuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa 17.4.2018 Helsinki ja videolla Oulu, Kuopio ja Tampere Työterveysneuvottelu 26.4.2018 Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 22. – 24.5.2018 Turku, 3. – 5.9.2018 Helsinki Työsuojelun perustieto -jatkokoulutus 12. – 24.5.2018 Turku, 11. Näin vältät viillot ja kolhut työssä TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS. Miksi muisti pätkii – ja milloin on syytä huolestua. – 4.5.2018 Helsinki Henkilösuojainten valinnan perusteet 8.5.2018 Helsinki Työsuojelupäällikön perustieto 9. – 13.4.2018 Helsinki Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p
Blogi: www.lily.fi/blogit/isinjatyttojenhiushommat Matti Airola: Isin ja tyttöjen lettikirja (2015); Isin ja tyttöjen lettikirja – Bileet! (2016), Kustantamo S&S Yhteinen harrastus on vienyt Matti Airolan ja tyttäret Maisan (vas.) ja Kertun moneen mielenkiintoiseen tapahtumaan. TEKSTI MILKA MANTSINEN KUVAT KUSTANTAMO S&S/ANNA AUTIO, MATTI AIROLA JA SHUTTERSTOCK VAPAALLA Hiusten letitys on lempeää läsnäoloa. Työskentelee myymäläpäällikkönä LVIalalla. Hän opetteli ensin ranskalaisen letin, mutta innostus laajeni nopeasti. Se on sellaista pientä, luontevaa yhdessäoloa, hän sanoo. Muutamiin tyyleihin olen myös kehitellyt omia twistejä. Näin kertoo Matti Airola, jolle letittämisestä on tullut lämmin yhdessäolon tapa tytärten kanssa. Periaatteessa lähes kaik ki letit on jo kehitetty, joten olen saanut ideoita ja oppia muilta. – Ihmisten kanssa tulee oltua paljon tekemissä työssäkin. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä tyttäret Maisa (9) ja Kerttu (6). 50 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018. Samalla voin kysellä vaikka päiväkoti tai koulupäivän kuulumisia. – Vapaaaikaani täyttää aika paljon urhei lun seuraaminen. – Kirjoittamissani kirjoissa on yhteensä 50 erilaista lettiä, joten ideoita ja inspi raatiota on kerätty matkan varrelta muun muassa Instagramiin julkaistuis ta kuvista. Silti letittäminen tapahtumissa tai vaikka vain yksittäis ten tilauslettienkin tekeminen tuo mukavaa piristystä arkeen, hän toteaa. – Tykkään nauttia pienistä asioista, joita nähdään ja koe taan perheen kanssa. Olemme saaneet mahtavia kokemuksia erilai sista tapahtumista ja vierailuista. – Olemme tyttöjen kanssa tehneet aina paljon asioita yhdessä, mutta on tämä letityshomma tuonut uusiakin juttuja. Airola letitti aluksi omaksi ja tytärtensä iloksi noin vuo den ajan. LETITTÄMINEN ON Airolan mukaan täydellistä vasta painoa työlle. MATTI AIROLA TUUMAA , että hänelle tärkeintä elämässä on ehdottomasti yhdessäolo. – Toinen juttu, mikä tekee letittämisestä mukavaa, on kaunis kädenjälki. – Tyttärien hiuksia letittäessä mielekkäintä ja tär keintä on ehdottomasti yhdessäolo. Airola on jul kaissut letittämisestä myös kaksi kirjaa, joiden käännös oikeudet on myyty yhteensä viiteen maahan. Etenkin talvisin Rauman Lukon jääkiekkojoukkueen ja kesäisin Fe ran naisten Superpesiksen matkassa elän vahvasti mukana. Olen myös koko elämä ni pelannut enemmän ja vähemmän biljar dia. Hän toimii LVIalan myyntitehtävissä. – Instagramtilin perustamisen jälkeen kustantamosta otettiin yhteyttä, ja ryhdyimme tekemään kirjaa. K aikki alkoi hieman reilut neljä vuotta sitten, kun silloin 5vuotias tyttäreni Maisa pyysi toistuvasti, saisiko ranskalaisen letin hiuk siinsa. Matti Airola 36vuotias, asuu Raumalla. Lastenkin kanssa usein hyvin arkisista asioista saa iloa päi vään, hän sanoo. . Ystävien kanssa biljardin peluukin tuo mukavan breikin muuhun arkeen. Itsellenikin esimer kiksi erilaiset tvlähetykset ovat olleet hienoja, mutta voin vain kuvitella miten upeita kokemuksia ne ovat alle 10vuotiaille tytöille. Isin sydäntä särki, kun lähes joka päivä jouduin kieltämään tyttäreltäni niin pienen asian. Airola kertoo, että lettityylejä on yli sata, koska letittäessä vain mielikuvitus on ra jana. Letittäessä olen tyttären kanssa aidosti läsnä. Letittää voi myös esimerkiksi yhdessä leffaa katsellen. Niinpä päätin opetella. Pienellä vaivalla saa monelle iloa, kun letit ovat kauniita ja huolitellun näköisiä
Aikakausmedioihin uppoudutaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. 2/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 Sinä olet siellä. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Myös mainoksia. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella
4 . Oulu 10.-11. Tuula Oksanen Katso ohjelma ja ilmoittaudu w w w.ttl.fi/ tthpaivat 2018. Kuntoutuksen kokonaisuudistus ja työterveyshuolto työkyky kuntoon H e l s i n k i F i n l a n d i a t a l o Etäyhteydellä Tampere . Jorma Mäkitalo . Kaj Husman . SOTE-henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky Miten työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa. Kristiina Mukala . Kuopio . | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2018 52 T yö t e r veys y h t e i s t yö n a j a n ko h t a i s p ä i v ä t ohjelmassa Mitä muutoksia SOTE-uudistus tuo työterveyshuoltoon. 2018 Puhujina mm. Pauli Forma