Työ Terveys Turvallisuus 2/2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2/2019 15 € SORTUMA VOI VIEDÄ HENGEN ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKO-OIKEUDET PSYYKENLÄÄKKEET TYÖSSÄ Mielenterveyttä + KANSAINVÄLINEN LÄPIMURTO askel kerrallaan Työyhteisö viestii digisti VIESTINTÄ TEHOSTUI KIINTEISTÖPALVELUISSA KANNATTAA VAHVISTAA Liikkuen KESTÄVYYSKUNTOA
Käyttöturvallisuustiedotteet . Kemikaaliluettelot KEMIKAALIENHALLINTAJÄRJESTELMÄ. Turvaohjeet . ! ! VOIT LADATA OMALLE KONEELLE TAI TULOSTAA VIRANOMAISVAATIMUKSET TÄYTTÄVÄT JA AINA AJAN TASALLA OLEVAT:
KANSI SINI NIHTILÄ KU VA H EL IN Ä KU JA LA KU VA VE ER A KO RH O N EN 16. 48 Tapaturmainen kuolema Asentajat putosivat hissin nostokorista. 23 Rohkeasti kansainvälisille urille KANNESSA Liikkumisen sovellus tähtää kansainväliseen läpimurtoon. 23 MaaS Globalin perustaja ja toimitusjohtaja Sampo Hietanen kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. 35 Terveys ajassa Turvallisuus 38 Mitä on oven takana. RAISION-RUSKON SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUJEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU JUHA JOKELA KOTIHOITOTYÖSTÄ. 30 Avanne ei estä työntekoa Jukka Tiitinen toimii vertais tukena ibdsairauksista kärsiville. 26 Työ ajassa Terveys 28 Hyvä kestävyyskunto on arjen valintoja KANNESSA Fyysinen kunto ennustaa työkykyä. 14 Tilauskortti 22 Äänestä parasta 50 Työmatkalla Kikka Jelisejeff tekee töitä junassa matkallaan työpaikalle. 42 Stoppi sortumille kaivannoissa KANNESSA Sortuva sokkelikaivanto voi viedä hengen. 32 Kun mieli tarvitsee lääkitystä KANNESSA Masennuslääkkeet korjaavat välittäjäainetasapainoa. 45 Turvallisuus ajassa 46 Aisapari KANNESSA Asiakkaiden tiloissa työsken tely tuo haasteita turvallisuus työhön. Kotihoidon vaaratilanteet tulisi aina raportoida. Palvelumestari Johanna Räsänen viestii työkavereilleen Yammer-sovelluksella. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 2/2019 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Rajattomassa työssä piilee vaara 10 Ulkomaisen työvoiman käyttö vaatii tarkkuutta Työ 16 Avoin viestintä pitää työyhteisön tiiviinä KANNESSA Digivälineet lisäävät vuoro vaikutusta. Väkivaltaja uhkatilanteet ovat kasvussa. 18 Voimavaroja arjen kriiseihin KANNESSA Hyvinvoinnin lähettiläät auttavat ahdingossa
Voit helposti vaihtaa käden asentoa jakaaksesi kuormitusta lihaksissa ja jänteissä välttäen staattisista asennoista johtuvia rasitusvammoja. Siksi suunnittelimme Unimousen neljällä portaattomasti säädettävällä saranalla, jotta löytäisit kädellesi sopivan asennon optimaalisella tuella. Kolmiakselinen peukalotuki tukee kättä leveyssuunnassa ja mahdollistaa kämmenen rentouttamisen jokaisessa asennossa, huolimatta kätesi koosta tai muodosta. Säädettävä peukalotuki 35 70 asteen kallistus 6 Ohjelmoitavaa painiketta 35 70 astetta portaatonta säätöä. Suunniteltu Sinua ajatellen Työasennon vaihteleminen on ergonomian kannalta erittäin tärkeää. Vallankumouksellinen peukalotuki. Patentoitu kallistuksensäädön sarana mahdollistaa portaattoman säädön 35 ja 70 asteen välillä. 35 o 70 o Osta Unimouse tänään ja saat yhden vuoden Bullguard Internet Security lisenssin samaan 74 Euron hintaan* *) Tarjous voimassa rajoitetulle erälle Saatavilla: April 2018 April 2018 Contour-Bullguard_TTT-Magazine_220x280+5mm.indd 1 01-03-2019 10:20:08. Saranan ansiosta kallistuskulman säätäminen on yksinkertaista, mutta pitää kulman tukevasti halutussa asennossa
HOITOTYÖ ON MUUTTUNUT yhä enem män aivotyöksi, jossa käsitellään tietoa ja joka vaatii paljon ajattelulta. Keskeytykset ja puhehäly haittaavat muistamista ja keskittymistä, muis tettavaa on paljon ja ohjeet ovat risti riitaisia. Työ pysyy puolen tunnin päässä muusta elämästä, muun maailman viestit ehtii lukea kotona. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Kun toimistotyöntekijä jää kotiin kirjoitta maan keskittymistä vaativaa raporttia, hoitaja tekee raportin työnsä ohessa alttiina keskeytyksille ja häiriöille. HYVÄÄ HOITAJAN TYÖSSÄ on, ettei sii nä tarvitse olla saavutettavissa työajan ulkopuolella, niin kuin monissa töissä nykyään. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Hoitajien työpäivään kuuluu var sinaisen hoitotyön lisäksi lukemista, kirjoittamista ja ongelmien ratkaisua. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 14. Vuositilaus 95 euroa, kestotilaus 93 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Jotkut osaavat siis vielä elää hetkessä ja ilman kännykän välittämää viihdy kettä. Vuosien aikana väki on vähentynyt ja hallinnollinen työ lisääntynyt ystäväni työpaikalla. Tietotulvaa on ihan mahdollista hallita omilla toimilla. Hän aikoi vaihtaa työpaikkaa 26 vuoden jälkeen. Edellyte tään erilaisia suunnitelmia ja raporttien kirjoittamista, mikä turhauttaa ystä vääni. Ammatti ei vaihtunut, ja raportoin nista ystäväni tuskin pääsee uudessa kaan työpaikassa. Työssä on kiirettä, keskeytyksiä ja useita saman aikaisia tehtäviä. Yllättäen tiedollisten vaati musten huomattiin rasittavan hoito työssä enemmän kuin hallintotyössä toimistossa. Hoidettavia on entistä enemmän yhtä hoitajaa kohti. Jatkuvan kiireen keskellä runsas raportointi tuntuu toisarvoiselta. HYVÄ TYÖYHTEISÖ PITI ystäväni vuosia samassa työpaikassa. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Kouluille 49 euroa: www.aikakausmedia.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Toivottavasti viiden minuutin kävelymatka riittää orien toitumiseen työhön mennessä ja pa lautumiseen kotiin astellessa. Ne altistavat kuormittumiselle ja työhyvinvoinnin ongelmille. Tuo puolituntinen on ollut hänelle todellinen siirtymäriitti kotoa työpaikalle ja takaisin. TYÖPÄIVÄ VOI OLLA RASKAS , mutta onneksi ystäväni on osannut rentou tua työmatkallaan. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2019. Ajatuksia työpai kan vaihdosta oli jo aiemmin, mutta lopullinen syy lähtöön oli hänen mu kaansa johdon vieraantuminen käy tännön työstä. Havainnot tuotiin esille hoitajien työn kuormittavuutta tarkastelleessa Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Työ terveyslaitoksen kehittämishankkees sa, jonka tulokset valmistuivat viime vuonna. Infoähky liitetään turhan usein vain tietokoneen ja puhelimen ääressä työnsä tekeviin. PÄÄTOIMITTAJALTA 20.3.2019 Ero tuli H YVÄ YSTÄVÄNI PAMAUTTI jättiuutisen vuoden alussa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTTlehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print KU VA JU H A SO M BY 4041 0428 AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. Toisaalta hoitotyö sitoo työntekijän työpaikkaan, hoitaa ei voi etänä. Bussissa työpai kalle ja takaisin hän ei ole avannut kännykkäänsä vaan katsellut ulos ik kunasta. Olin uskonut liki elämänmittaiseen liittoon hoitajaystäväni ja hänen työ paikkansa välillä. Uutinen oli verratta vissa yllättäviin avioeroilmoituksiin. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 85 euroa, kestotilaus 75 euroa. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista
LUKIJOILTA LUKIJAT VALITSIVAT vuoden ensimmäisen lehden kiinnostavimmaksi Katja Paavilaisesta kertovan jutun Poikkeama tilastokeskuksessa, joka aloitti sarjan työelämän selviytyjistä. Työmatkalle maailmalle. Tunne & Mieli on mielen hyvinvoinnin erikoislehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Ja samalla työpaikka löytänyt juuri sopivan työntekijän tietenkin. MUUT JUTUT: Juttu opintovapaasta Aihe kiinnostaa henkilökohtaisesti, ja sain jutusta paljon tietoa ja hyödyllisiä linkkejä. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin Ruissalo Span vuorokauden miniloma, jonka voitti Saara Raatikainen Tikkalasta ja Gymban aktivointilauta, jonka voitti Tarja Hand Iistä. Työn tauottamista pomodoro-tekniikalla aion kokeilla. saakka, hyödynnä myös ryhmäalennus! www.ttl.fi/nollis-19 Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Tunne & Mieli -lehden vuosikerran. Siis hyvistä aiheista lehdessä 1/2019. Mielenkiintoinen juttu harvoin käsitellystä aiheesta. Kiva juttu. Kun työeläkejärjestelmän teemana on työurien pidentäminen ja puhutaan erilaisen osaamisen hyödyntämisestä, juttu on hyvä esimerkki, että sairauden kanssa voi selvitä työelämässä ja edetä erilaisiin mielenkiintoisiin tehtäviin. Kiitos siitä. Artikkelissa oli käsitelty työmatkailua monelta eri näkökantilta: työntekijän, perheen, työnantajan, kohdemaan, elintapojen jne. Parasta juttua voit äänestää sivun 14 lipukkeella tai verkossa 11.4. Siitä sai intoa omille suunnitelmille sekä myös rohkeutta alkaa toteuttaa omia haaveita. Kun työntekijöitä on peräti 4 500 ja 70 eri maasta, niin se on jo suuri hatun noston aihe. Early bird -hinta 15.4. Lisäksi ihmisten tarinat ovat aina kiinnostavia ja tuovat jutut lähelle lukijaa konkretian ja tunteen kautta. Arvomme kaksi palkintoa. Onnittelut voittajille ja kiitos äänestäneille! MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Samoin artikkelista sai vinkkejä työja vapaa-ajan matkustamiseen: turvallisuuteen, mistä voi selvittää tietoja kohdemaan tilanteesta yms. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Äänestä parasta & anna palautetta! Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari 21.-22.5.2019 Kuopio TURVALLISUUS ON TEKOJA Asiantuntijaluentoja, tuumaustunteja, työpaikkavierailuja, verkostoitumista. Työmatkaliikunta lisää virkeyttä ja antaa hyvän olon koko kropalle. En muista ainakaan itse nähneeni aihetta käsiteltävän tältä kannalta. Ulkomaille suuntautuvat työmatkat ovat tosiaan nykyisin todella yleisiä, joten juttu tuli varmasti monille tarpeeseen. Aina ihanaa lukea, kun ihminen on löytänyt juuri itselleen sopivan työpaikan, jossa hän voi loistaa ja jossa hän on hyvä kaikkine ominaisuuksineen. Työpaikkakulttuuria johdetaan rinnalla kulkien Toivon, että jokaisessa seurakunnassa olisi tuollainen kirkkoherra. Ja tulipa taas kerran ajatuksiin opintovapaa, jota en ole vielä koskaan kokeillut! Poikkeama Tilastokeskuksessa RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Kävely on parasta Koen samaistuvani henkilön kertomukseen, sillä itsekin pyöräilen tai kävelen työmatkani ja vain satunnaisesti olosuhteiden pakosta käytän julkista liikennettä työmatkoihini. Lähipiirissä on muutama adhddiagnoosin saanut, artikkeli auttoi ymmär tämään heitäkin. Vahva kasvu haastaa turvallisuuden Kiitos taas onnistumisesta
Älyllisesti suuntautunut selviytyjä kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii ja yrittää löytää uusia näkökulmia ongelmaan. MITEN SINÄ TOIMIT KOHDATESSASI VAIKEUKSIA. Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä näyttää tunteensa, kertoo niistä muille ja käyttää tunteiden ilmaisuun myös ei-kielellisiä keinoja, kuten piirtämistä, soittamista ja tanssimista. 8 Mikä työelämässä koettelee mielenterveyttä?. Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa. Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä hakee voimaa selviytymiseen fyysisestä toiminnasta, kuten liikunnasta. Hän yrittää rentoutua sekä syö ja nukkuu paljon. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa I HMISILLÄ ON YKSILÖLLISIÄ KEINOJA selvitä vaikeista elämäntilanteista. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen, antaa myös itse tukea muille ja käsittelee vaikeuksia yhdessä toisten kanssa. Psykoterapeutti Ofra Ayalon esittelee erilaisia selviytyjäyyppejä Suomen Mielenterveysseuran sivuilla. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja miettii, mitä voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää. Henkisesti suuntautunut selviytyjä saa tukea ja merkitystä elämään uskonnosta, sosiaalisesta vastuunkannosta, arvojärjestelmästä tai ideologiasta. Lähde: www.mielenterveysseura.fi S. Useaa erilaista lähestymistapaa on mahdollista käyttää samanaikaisesti
Nyt työ on monin tavoin rajatonta ja loppumatonta. Voi pikemminkin olla, että ihmissuhdeammateissa toimivat ja korkeammin koulutetut vain hakeutuvat herkemmin hoidon piiriin. Työ siirtyi nettiin ja toimistoihin Sekä yhteiskunta ja työelämä että työtä tekevä ihminen ja työtehtävät ovat muuttuneet. Aiemmin monessa työssä oli myös selvemmin alku ja loppu ja sen tulos oli selvemmin nähtävissä. Tehovaatimus ja sidoksisuus lisääntyivät. Psyykenlääkkeiden käyttö ei kuitenkaan kerro suoraan mielenterveyshäiriöiden yleisyydestä kyseisissä ryhmissä. Yhtenä osana työhön kuuluu oman hyvinvoinnin johtaminen. Ketkä oireilevat. Mielialalääkkeisiin turvautuvat hieman muita helpommin ihmissuhdetyötä tekevät. – Alettiin vaatia kovempia tuloksia ja tietotyöosaamista. AJASSA 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 E NSINNÄKÄÄN EI OLE olemassa yhtä työelämää. PITKÄT SAIRAUS LOMAT KASVUSSA TYÖSTÄ JÄÄDÄÄN pitkille sairauslomil le entistä enemmän mielenterveyden häiriöiden takia. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan väistä näitä aloja. Mielenterveyden näkökulmasta rajattomuudessa piilee vaara.. Heillä riski joutua sairaalahoitoon psykiatristen häiriöiden takia on 20–40 prosenttia korkeampi ylempiin toimihenkilöihin verrattuna. Työssä on nykyisin paljon valintoja ja vastuuta verkostojen ylläpitämisestä ja aikatauluista. Tuki ja liikuntaelinsairaudet ovat pitkään olleet sairauslomatilastoissa ykkösenä, mutta pian mielenterveyden häiriöt näyttäisivät menevän niiden edelle, jos kehitys jatkuu samansuun taisena lähivuosina. Saman koulutustason ammateissa, joissa ei tehdä niin kiinteästi työtä ihmisten kanssa, masennuslääkkeiden käyttö on vähäisempää. Varsinkin asiantuntijatyössä monet tehtävät ovat kiinni verkostojen aikatauluista. Kaikki ei ole omissa käsissä, mikä aiheuttaa stressiä ja painetta. Niiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kahdessa vuodessa kasvanut neljän neksen. Eri alojen työntekijöillä on myös toisistaan poikkeavia selviytymisja ratkaisukeinoja mielenterveyden ongelmiinsa. Lähde: Kela TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN johtamista, palautetta tulee niukasti. Sairauspäivärahaa sai yhdeksän prosenttia eieläkkeellä olevasta työikäisestä, ja heistä neljännes sai sitä juuri mielenterveyden häiriön takia. Psyykkiseen haavoittuvuuteen ja työkykyyn perehtynyt Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen ei halua tarjota helppoja vastauksia. Väänäsen mukaan on kuitenkin nähtävissä merkkejä, että nuorten ja nimenomaan tyttöjen henkinen pahoinvointi on kasvussa, mikä vaikuttanee myös tulevaisuuden työelämään. Väänänen havainnollistaa asiaa vakuutusmyyjän työllä: Ennen vakuutusmyyjä ajeli omalla autollaan pitkin maaseutua ja eri paikkakunnilla, tapasi ihmisiä ja myi heille vakuutuksia. Vaaditaan itsensä RAJATTOMASSA TYÖSSÄ piilee vaara Mikä nykyisessä työelämässä koettelee mielenterveyttä. Väänänen arvelee tyttöjen mielen ongelmien johtuvan osin sosiaalisen median välittämistä ideaaleista, jotka ruokkivat vertailua ja vaatimuksia, joihin on vaikea yltää. Tilastot kertovat, että työikäisistä nelikymppiset naiset sairastavat eniten masennusta. Vuonna 2018 heitä oli 74 300. Miesja työntekijävaltaisilla kuljetusalalla ja rakennusteollisuudessa taas ei depressiolääkkeitä juuri käytetä. Suurimmista ammattiryhmistä kuljetusalalla ja rakennusteollisuudessa tehdään eniten itsemurhia. Vaikka moni asia on paremmin kuin ennen, muutosten mukana työstä on myös poistunut monia siihen hyvinvointia tuoneita elementtejä. Vakavia psyyken ongelmia on jonkin verran enemmän työntekijöillä kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Sitten työ siirtyi toimistoihin. Autonomia rapautui, ja uudenlainen stressaavuus nousi esiin, Väänänen selvittää. Työ oli itsenäistä ja muista riippumatonta. Lääkkeiden käyttäjiä on huomattu olevan muun muassa sosiaalityöntekijöissä ja kodinhoitajissa. Väänäsen mukaan työelämän sisällä on monta työelämää ja erilaisissa ammateissa rasitustekijät eroavat toisistaan
Myös kuntasek torin sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat sekä sosiaali työntekijät joutuvat keskimääräistä enemmän toimimaan omien arvojen sa vastaisesti. Kunta10tutkimuksessa todettiin vasta, että kuntaalalla työskentele vistä perus ja lähihoitajista ja vanhus tenhoidon työntekijöistä vähintään joka kolmas kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssään. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9. Jaksamis tai muita työhön liittyviä ongelmia tulee pyrkiä ratkomaan työkaverei den ja esimiehen kanssa. Jos ei ole edellytyksiä tehdä työtä hyvin, eettinen kuormitus kasvaa. Psyykkisissä ongelmissa työntekijän ei kannata jäädä yksin vaan ottaa asia puheeksi työterveyshuollossa. Aiemmin sillä viitattiin arkipuheessa lähinnä vakaviin mielen terveysongelmiin, nyt se käsittää li säksi monia uusia oireita ja psyykkisiä rasitustiloja. Myös mielenterveys käsitteenä on laventunut. LISÄÄ AIHEESTA TTT 2/2018: Mielen hyvinvointi puheeksi työpaikalla Hei, mitä kuuluu. Työn tulisi tarjota haasteita, mutta epämukavuus ei saisi kasvaa liian suureksi mahdottomien aikataulujen tai liiallisten vaatimusten takia, Vää nänen korostaa. Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työ synnyttää mielenterveyttä, kun se on ihmiselle sopiva. Ennen 1980lukua työterveyslääkärille ei juuri tultu kertomaan masennuk sesta, sillä masennus ei kuulunut ylei sesti käytettyyn sanastoon. Psyykkinen työsuojelu tuli lainsää däntöön 1980luvun lopulla. Kuitenkin työnantajalla on lainsäädännöllinen velvollisuus huolehtia työntekijästä ja hänen hyvinvoinnistaan sekä tarttua ennaltaehkäisevästi asioihin, jotka aiheuttavat psyykkisiä vaaroja työssä, Väänänen muistuttaa. – Työntekijä voi myös itse huolehtia psyykkisestä työkyvystä ylläpitämällä kiinnostusta ja osaamista. – Hyvässä työssä keskeistä on se, että työtehtävät sopivat yhteen oman osaamisen ja motivaation kanssa. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Omien arvojen vastainen työ kuormittaa Yksi viime aikoina puhuttaneista haasteista työssä on se, ettei työtä pys ty tekemään omien arvojen mukai sesti. Kulttuurin muuttumisen myötä myös asenteet mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat höllentyneet niin, että ongelmista uskalletaan puhua aiem paa enemmän. Sanat työuupumus, stres si ja masennus ovat siirtyneet muiden kin kuin asiantuntijoiden käyttöön. Työ hyvinvoinnin asiantuntijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti sieltä asti. Puhe mielenterveydestä on yleistynyt Koska yhteiskunnallinen ja kulttuu rin muutos on niin suuri, on vaikea sanoa, onko työelämässä enemmän tai vähemmän mielenterveyden ongel mista kärsiviä tai sairastuttaako nykyi nen työelämä. Tämä näkyy muun muassa hoitajien työssä
Rakennusalalla taas ongelmana ovat pitkät alihankinta ketjut, joiden takia yritysten valvonta on hankalaa. Työn tulee olla tilapäistä hankinta tai alihankin tatyötä. Aina ulkomaisella työn tekijällä ei myöskään ole ollut työn tekooikeutta Suomessa. Suo messa tehtävässä työssä on nouda tettava Suomen työlainsäädäntöä ja yleissitovien työehtosopimusten vaa timuksia. Silloin työntekijä tulee Suomeen toisesta EU tai ETAmaasta lähetettynä työntekijänä. Rakennustyömailta tulee viikoittain kysymyksiä AVIin siitä, onko työntekijöillä työn tekooikeutta, sanoo Rajamäki. Työskentelyaika saa olla korkeintaan kolme kuukautta puolen vuoden ai kana. Aluehallintovirastot valvovat paitsi työntekooikeutta myös työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista. Esimerkiksi siivousala työllistää paljon turvapaikanhakijoita, ja se on kansainvälisissä tutkimuksissakin tun nistettu työperäisen hyväksikäytön riskitoimialaksi. Poikkeussäännön perusteella tehtä vällä työlle on rajoituksia. – Esimerkiksi puolalaiset ja virolaiset yritykset lähettävät ukrainalaisia työn tekijöitä Suomeen. Oleskelulupa vaaditaan Työnantaja voi varmistua oikeudesta selvittämällä aluksi kansalaisuuden ja toiseksi kysymällä työntekijältä Suo mesta myönnettyä työntekoon oikeut tavaa oleskelulupaa. Poikkeussäännös oikeuttaa työhön ilman oleskelulupaa Vaikka EU ja ETAalueen ulkopuolelta tulevalla olisi työntekoon oikeuttava oleskelulupa esimerkiksi Virossa, hän ei sen perusteella ole pääsääntöisesti oikeutettu työntekoon Suomessa. Luvan myöntämisestä päättää Maahanmuuttovirasto. Myöskään veronumero ei ole tae siitä, että työntekijällä on työn tekooikeus Suomessa. Työ ja elinkeinotoimisto selvittää myös, takaako työ hakijan toi meentulon. – Työntekooikeuden osalta puut teita on ollut eniten turvapaikan hakijoiden ja toisen EUmaan luvalla työskentelevien kohdalla. Lisäksi kyseessä tulee olla yrityksen vakituinen työntekijä. Mitä työnantajan on huomattava palkatessaan työntekijöitä tai käyttäessään ulkomaista yritystä alihankkijana. Sosiaaliturvaan kuulumisesta kerto va A1todistus, verokortti tai ajokort ti eivät käy todistukseksi työnteko oikeudesta. EU:n jäsenvaltioiden sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset saavat tehdä rajoituksetto masti työtä Suomessa. Työsuhteen vä himmäisehdoissa puutteita löytyy yh täläisesti muistakin ryhmistä, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki ulkomaa laisen työvoiman valvonnan yksiköstä EteläSuomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Yleistä on myös työskentely väärälle toimialalle myönnetyllä luvalla. Työntekijän oleskelulupa edellyttää työsopimusta tai sitovaa työtarjousta. Muiden maiden kansalaisilla on lähtökohtaisesti oltava Suomesta myönnetty työntekoon oi keuttava lupa. Jos on tiedossa, että urakka kes tää yli kuusi kuukautta, työntekijöiden tulee hakea työntekijän oleskelulupaa Suomesta ennen työn aloittamista. Työntekijällä kuuluu olla lähettävässä valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat Erityisesti rakennusalalla, kuljetuksessa, kiinteistöpalveluissa sekä matkailuja ravitsemisalalla käytetään runsaasti ulkomaista työvoimaa. Oleskelulupaan liittyy saatavuushar kinta, jossa arvioidaan, onko kysei seen tehtävään saatavilla kohtuullises sa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ ETAalueelta. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 AJASSA U LKOMAISEN TYÖVOIMAN käyttö on johtanut osin väärinkäytöksiin, ja työntekijöitä on voitu kohdella eriarvoi sesti työn ehtoja huonon tamalla ja maksamalla alhaisempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa on määritelty. EU ja ETAalueen ulkopuolelta tu levalla työntekijällä voi kuitenkin olla oikeus tehdä töitä Suomessa ulkomaa laislaissa olevan poikkeussäännön perusteella. Ulkomaisen työvoiman käyttö vaatii tarkkuutta TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK. Luvan myöntää Maahanmuuttovirasto Oleskelulupahakemus jätetään Suo messa poliisille ja ulkomailla Suomen edustustoon
Lähde: Aluehallintoviraston info ulkomaisen työvoiman käytöstä ja tilaajavastuu laista 14.2.2019 Ulkomaalaisia työntekijöitä on paljon muun muassa ravitsemisalalla.. Tarvittaessa varmistuksen saa alueelliselta työsuojeluviranomaiselta. Rakennustyömaan pääurakoitsija voi varmistua ilmoittamisesta kysymällä lähettävältä yritykseltä ko pion lähettämisilmoituksesta ja sen vastaanottokuittauksesta. Suomessa toimivan päätoteuttajan tulee varmistua jokaisen alihankintaketjussa olevan ulkomaisen yrityksen työntekijöiden työnteko-oikeudesta. Turvapaikanhakijan työlupa selviää Maahanmuuttovirastosta Turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä Suomessa töitä, kun he ovat oleskelleet Suomessa vähintään kolme kuukautta, jos heillä on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Ilmoitus tehdään sähköisesti työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa. Jos turvapaikanhakijan työntekooikeus arveluttaa, tietoa voi kysyä Maahanmuuttovirastosta soittamalla tai sähköpostitse. Työnantaja oli erehdyttänyt työntekijöitä ja asettanut työntekijät heidän kansalaisuutensa ja etnisen alkuperänsä vuoksi huomattavan epäedulliseen asemaan. Työntekijöillä oli aluksi ollut kahden viikon palkaton harjoittelu. Työtä ei tosiasiassa ollut tarjolla niin paljon kuin työsopimuksessa oli sovittu. Jos alihankkija taas on palkannut työntekijänsä suoraan Suomesta, lakisääteistä velvoitetta ei ole. Esimerkki kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä T YÖNANTAJAN JA ULKOMAALAISTEN työntekijöiden välillä oli solmittu kokoaikaiset työsopimukset, joissa oli sovittu myös työehtosopimuksen vaatimukset täyttävän palkan maksamisesta. LISÄÄ AIHEESTA Maahanmuuttovirasto www.migri.fi/ hakijan-tyonteko-oikeus, Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu www.tyosuojelu.fi Työntekijän oleskelulupa edellyttää työsopimusta tai sitovaa työtarjousta. Työ ei myöskään ollut vastannut sovittua. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 luvat, jotka ovat voimassa lähtömaassa Suomessa työskentelyn päättymisen jälkeen. Työntekijöillä oli heikko kielitaito, eivätkä he olleet tietoisia Suomen lainsäädännöstä tai työehtosopimuksen määräyksistä. Työvoimaa lähettävän yrityksen tulee tehdä ilmoitus lähetettävästä työntekijästä. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä maksu. Jos matkustusasiakirjaa ei ole, työnteko-oikeus alkaa kuuden kuukauden jälkeen. Pääurakoitsijan voi olla vaikea pysyä selvillä ulkomaalaisten työntekijöiden työluvista. Palkka oli ollut niin pieni, että se oli tuskin edes riittänyt elinkustannuksiin Suomessa. Lähettävä yritys tekee ilmoituksen Rakennustyömailla alihankintaketjut voivat aiheuttaa päänvaivaa
Tarvitset sitä, kun kirjaudut ensimmäisen kerran lukemaan digilehteä. Tunnuksilla pääset lukemaan kaikki lehden jutut ilman rajoituksia. Ota talteen 5-numeroinen tilaustunnuksesi takakannen osoitekentästä. Tilaajatunnus on henkilökohtainen, eikä sitä voi kierrättää organisaatiossa. Yksi tilaajatunnus mahdollistaa yhden henkilön pääsyn digiarkistoon. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 Työ Terveys Turvallisuus verkossa OLEMME MUKANA WORK GOES HAPPY -MESSUILLA Tutustu TTT-lehden verkkotarjontaan osoitteessa www.tttlehti.fi. Huom. Nettisivun kautta löydät myös lehden näköisversiot vuosilta 2015–2018. Löydä tuoreimmat uutiset ja lue ajankohtaisia blogeja! Tilaaja, lue uudistunut TTT-digilehti! Vuoden 2019 alusta uudistunut digilehti skaalautuu nyt helposti luettavaksi myös kännykällä ja tabletilla. Löydät digilehdet ja kirjautumisohjeet klikkaamalla oheista näkymää TTT-lehden nettisivulla www.tttlehti.fi tai suoraan www.tttlehti.fi/digilehti. Oopperatalo Helsinki 26.3.2019 Tule tapaamaan meitä Työ Terveys Turvallisuus -lehden messuosastolle nro 2!
Mittalaitteet ja perusrakennustyökalut tavallisesta porakoneesta timanttiporaan sekä henkilökohtaiset suojaimet. Finnsafe järjestää erilaisia koulutuksia ja yritysvierailuja. Yhdistystoiminta on hyvää vastapainoa perusarkeen ja on myös hauskaa. Työsuojelu päälliköt on nyt Finnsafe Mitä tekee kuntotutkija. Heillä on joskus hätä – yleensä sisäilma koetaan ongelmaksi, kun meiltä haetaan apua. Teen ilmanvuototutkimuksia merkkiaineita apuna käyttäen. Jatkuva oppiminen. Mittaan rakenteiden kosteuspitoisuuksia. Jakamalla itse osaamistaan saa myös paljon itse. Se on tuonut mielenkiintoisia tuttavuuksia ja hyviä keskusteluja. Seuraavaksi suunnitelmissa on rakennusterveysasiantuntijan pätevyys. Henkilöjäseniä on tällä hetkellä reilut 500. Selvittää kiinteistöjen sisäilman terveellisyys ja rakennusten altistumisolosuhteita laaja-alaisilla kuntotutkimuksilla. RAIJA LAHTINEN TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK AJASSA Antti Leino KU VA SK AN SK A. Otan materiaalinäytteitä rakenteista tai kohdista, joissa arvellaan olevan vaurioituneita materiaaleja tai haitta-aineita, kuten asbestia. Leino työskentelee Skanskan Suomen toiminnoissa ja johtaa siellä rakennustöiden turvallisuuden ja terveellisyyden kehittämistä. – Asiantuntija on pääsääntöisesti yksin tehtävässään työpaikalla. Tarkkuutta. Kannatusjäseniä ovat keskeiset työsuojelualan yritykset. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 K U VA A NN E N I E M I TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖT RY ON MUUTTANUT nimensä Finnsafe ry:ksi. Hän vaihtoi alaa ja ryhtyi ympäristökonsultiksi, mutta palasi rakennetun ympäristön puolelle. Jo useamman vuoden käytössä ollut nimi Finnsafe hyväksyttiin Patenttija rekisterihallituksessa maaliskuun alussa. Koulutus. Kysyntä. Tavoite. Meneillään on asbestija haitta-aineasiantuntijan koulutus. – Mukanaolo yhdistyksen toiminnassa on kehittänyt ammatillisesti, lisännyt ymmärrystä eri toimialoilta ja tuonut kontakteja tutkimusmaailmaan ja viranomaisiin. Insinööri (AMK), rakenteiden kosteudenmittaaja (Eurofins) ja pari sertifikaattia ympäristönäytteenoton puolelta. Yhdistys tarjoaa samanhenkisten ja samojen asioiden kanssa työskentelevien ihmisten verkoston. – Uusi nimi kuvaa paremmin sitä, että kuka tahansa työnantajan nimeämä turvallisuusasioiden kehittäjä voi olla jäsen, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Leino , joka on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa vuodesta 2004. Kohteissa työskentelen yleensä työparin kanssa. Kaikki täytyy tarkistaa ja dokumentoida, ja on osattava hakea tietoa. Tosin kohta jään isyysvapaalle, jotta saadaan kotona arki luistamaan. Työsuojelupäälliköt ry perustettiin vuonna 1970 edistämään työturvallisuusalan kysymyksiä. Niitä mukana on kolmisenkymmentä. Laaja osaaminen rakennusalalta on hyödyksi. Mitä edellyttää tekijältään. Viihtyisä työpaikka – aamulla on hyvä fiilis lähteä töihin. Leino kannustaakin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ammattilaisia mukaan toimintaan. Loppuvuonna järjestetään yhdistyksen koulutuspäivät, joihin osallistuu myös lukuisia työsuojelualan yrityksiä. Puolet työajasta menee asiakaskontakteissa, puolet konttorilla raportteja laatien. Ihmiset pitää kohdata luontevasti. Osaajien tarve kasvaa. Teen sisäilman laatu-, paine-eroja olosuhdemittauksia ja mittaan pölyn kuitupituisuuksia. Kartoitan mahdollisia riskirakenteita julkisissa kiinteistöissä. Ala kehittyy, koko ajan löytyy lisää tutkittavaa. TAMPERELAINEN Jani Niemi työskenteli ensin kosteuskartoittajana. Nyt hän tekee sisäilmaja kosteusteknisiä kunto tutkimuksia Sirate Group Oy:ssä. Parasta. Perinteisesti maaliskuussa toteutetaan Työterveysja turvallisuusalan koulutuspäivät yhteistyössä työterveyshoitajien, työterveyslääkäreiden, työhygieenikkojen ja työfysioterapeuttien kanssa. Työkalut. Opetuskulttuurista ja laadukkaasta tekemisestä on pidettävä huolta. Miten työskennellään. Ihmisten auttaminen
Lehden saa vain tilaamalla. VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 85 €/vsk. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 2016, VASTAAJIA 767. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 7 5 euroa/vuosikerta. Määräaikainen vuositilaus 85 euroa. TILAUSHINNAT 2019 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 8 5 euroa. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. (Laskutusväli 12 kk). SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Määräaikainen vuositilaus 9 5 euroa. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Tilaa LEHTI NYT!. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 95 €/vsk. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370
Työterveyslaitos tutki taukoliikuntasovelluksen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Yksi tapa lisätä yhteisöllisyyttä on järjestää yhteisiä liikuntahetkiä työn lomassa. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS Y HTEISÖLLISYYTTÄ TYÖPAIKALLA rakennetaan vuorovaikutuksessa. Myös yhteinen tekeminen lähentää ja voi parhaassa tapauksessa tuoda huumoria työpäivään. On huomattu, että jos työyhteisössä on vain vähän sosiaalista pääomaa eli luottamusta, vastavuoroisuutta, sosiaalisia suhteita, osallistumista sekä yhteisiä arvoja ja normeja, sairastumisen riski kasvaa. Hilpeä yhdessä liikkuminen paitsi vähensi istumista ja paransi palautumista myös lisäsi yhteisöllisyyden tunnetta. 16 Lue Alkon sisäisestä viestinnästä.. Vaikka fyysistä kanssakäymistä on nykytyöelämässä ehkä vähemmän kuin aiemmin, uudet sähköiset tavat viestiä helpottavat tutustumista toisiin ja sitä kautta luottamuksen ilmapiirin rakentumista. YHTEISÖ HOITAA MIELTÄ 16 Avoin viestintä pitää työyhteisön tiiviinä 18 Voimavaroja arjen kriiseihin 23 Rohkeasti kansainvälisille urille 26 Työ ajassa Tässä numerossa S
Hän toimii kahden myymälän palve lupäällikkönä Helsingin keskustassa. Pelisäännöt selviksi Avoin ja mutkaton vuorovaikutus ei synny hetkessä, vaikka välineitä sii hen olisikin. Sekä sitä että Aulaksi ni mettyä intraa voi seurata mobiililait teistakin. Ennen en ollut edes tavannut suurinta osaa kollegoista, mutta nyt voin keskustella ja sparrailla esimer kiksi Lapin alueen päälliköiden kans sa, hän jatkaa. – Kun tulin taloon reilut kymmenen vuotta sitten, pääasialliset yhteyden pitomuodot olivat puhelin, sähkö posti, fyysinen kirje ja kokous. Myyjät voivat myös käyttää kahvi tauoillaan viisi ylimääräistä minuuttia kanavien seuraamiseen. Jos esimerkiksi myyjällä on jokin on gelma, hän saattaa kysyä neuvoa Kysy mitä vain palstalla. Yli 500 keskusteluryhmää Yrityksen sisäistä vuorovaikutusta on vilkastuttanut etenkin Yammerin käyttöönotto. Organisaa tion päätieto, kuten uutiset ja ohjeet, julkaistaan intrassa, joka uudistettiin viime syksynä. Parhaimmillaan vastaus tulee alle minuutissa, Karhu kertoo. Mutta entä sitten, kun työntekijöitä on yli 2 500 ja toimipisteitäkin yli 350 ympäri Suomen. Sieltä voi etsiä tuote tietoa ja lukea postauksia, jos muut työt sen sallivat, kertoo Mira Karhu. Uudet yhteydenpitotavat ovat tuoneet työhön tekemisen meininkiä, kun jokaisen on entistä helpompi tuoda ideoitaan esiin. sekä osallistua etäyhteydellä kokouk siin ja koulutuksiin. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 Avoin viestintä pitää työyhteisön tiiviinä Viestit viuhuvat aktiivisesti Alkon sisäisessä somekanavassa. Kommentointiin, kysy myksiin ja keskusteluun on valjastettu Yammer, joka on Facebookin kaltai nen foorumi työyhteisöille. Kaikkiaan keskusteluryhmiä on yli 500. Näin varmis tetaan, että kaikki pääsevät tiedon läh teille ainakin kahdesti päivässä. Skypellä taas voi soittaa, lähettää pikaviestejä – Meillä on myymälöissä toimisto koneet, ja myyjät voivat käyttää myös työkännykkää. Alkon sisäisen viestin nän asiantuntijan Tina Lassin mu kaan henkilöstön piti alkuun totutella uusiin viestintämuotoihin. – Yammer on tosi aktiivinen kanava. Jokaisella myymäläryhmällä on Yammerissa oma keskustelurinkinsä, mutta henkilöstö jakaa ajatuksia mo nista muistakin aiheista, vaikkapa hyvistä kokkausvinkeistä. Alko on viime vuosina kehittänyt si säistä viestintäänsä ottamalla digitaa liset kanavat tehokäyttöön. TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA T IEDONKULUSTA ON helppo huolehtia pienessä työyh teisössä. – Myös Skype on tuonut meitä yh teen. Helsingin Kampin myymälän palvelupäällikkö Mira Karhu (vas.) ja palvelumestari Johanna Räsänen käyttävät sisäistä somekanavaa viestintävälineenä useita kertoja päivässä.. Ne tulivat käyttöön vuonna 2014, kun talossa tehtiin muutenkin isoja tietoteknisiä uudistuksia. Hyppy tähän päivään on ollut ihan miele tön, summaa yhtiön viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho
Johdon ja henkilöstön yhteyksien tiivistämiseen on etsitty uusia keinoja myös pelimaailmasta. Alkossakin ilmiö on havaittu. – Se on tapa ymmärtää, mitä ken tällä tapahtuu. Tina Lassi kertoo, että aiemmin työntekijät saattoivat välillä kokea jäävänsä ilman tietoa. Suu ri viestien ja ärsykkeiden määrä voi kuormittaa ja hankaloittaa olennaisen tiedon löytämistä. Saimme niitä 2 277, IsoAho kertoo. Johtoa ja henkilöstöä lähentää myös se, että pääkonttorin väki toimitus johtajaa myöten käy tekemässä vuo sittain muutaman työpäivän kentäl lä. – Meillä on myös pelisäännöt siihen, mitkä ovat intran, Yammerin, Skypen ja sähköpostin roolit. Kun viimeksi päivitim me strategiaa, jokaisella alkolaisella oli mahdollisuus antaa siihen oma idean sa. Toisia taas ruokkii viestien runsaus ja monipuoli suus, hän huomauttaa. Viestinnän asiantuntija Tina Lassi (vas.), palvelupäällikkö Mira Karhu ja viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho taustallaan yrityksen esimiespäivillä syntynyt teos. – Haluamme osallistaa ihmisiä ke hittämiseen. Hän sanoo yhtiön painottavan sisäi sessä viestinnässään avoimuuden ja monikanavaisuuden lisäksi yhteisölli syyttä. Työhön on tullut yhdes sä tekemisen meininki, joka ulottuu johtoryhmään asti. – Jos vaikkapa myyjä Nuorgamissa miettii, että jonkin asian voisi tehdä paljon nykyistä helpommin, hän myös uskaltaa sanoa sen ääneen, Karhu toteaa. Nykyisin palautetta voi tulla siitä, että kaikkea ei ehdi havaita ja lukea.. Se on maalattu ryhmätyönä yli 50 osasta. – Ihmiset ovat erilaisia. Siitä, että jokainen voi hel posti tuoda esiin ajatuksiaan, ei silti haluta tinkiä. Keskusteluun on laadittu pelisään nöt, joita Lassin mukaan noudatetaan erittäin hyvin. Esimerkiksi IsoAho palveli viime vuonna asiakkaita kahdessa myymä lässä ja teki myös joulusesongissa yö vuoron hyllyttäjänä. Viestintää pyritään yhtiössä edel leen selkeyttämään käytäntöjä kirkas tamalla. Mira Karhu palasi hoitovapaalta töihin puolitoista vuotta sitten, ja hänestä jo senkin jäl keen on ehtinyt tapahtua iso muutos. Runsaan viestinnän kääntöpuoli on infoähky, joka on tuttua monelle so siaalisen mediankin seuraajalle. – Yhteisöllisyyden kasvu on ollut ihan huikeaa. Nykyisin palautetta voi tulla sii tä, että kaikkea ei ehdi havaita ja lukea. Neljäs periaate on ajankohtai suus, mikä tarkoittaa muun muassa si tä, että oma väki informoidaan asioista aina ennen tiedottamista ulospäin. Niitä ruokkimalla kanava saatiin herää mään, ja vuoden parin jälkeen se eli jo ihan omaa elämäänsä, Lassi kertoo. Toimistoväki lähtee kentälle Tiedonkulun avoimuus heijastuu myös työhyvinvointiin. Miten hallitaan infoähky. Vielä vaatii hie man kehittämistä, että kaikki muista vat, mihin mitäkin kanavaa käytetään, viestintäjohtaja IsoAho mainitsee. Työpajaryhmis sä pelattava My Alko lautapeli teki tutuksi yhtiön strategiaa sekä haastoi osallistujia pohdintaan ja keskuste luun. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 – Yammer oli aluksi näiden muutos ten tukiverkosto, ja keksimme sille heti lukuisia käyttötarkoituksia. Yrityksessä on huomat tu, että myymälöistä tulevat kysymyk set ja keskustelunavaukset haastavat pääkonttorin asiantuntijoitakin uu della tavalla kehittämään työtä. Esimerkiksi kritiikkiä saa mielellään esittää, kunhan sen te kee rakentavasti. Niin pystymme entis tä paremmin kehittämään toimin taamme
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT WÄRTSILÄ FINLAND OY. Siellä käsiteltiin tosi syvällisiäkin asioita. Wärtsilässä Vaasassa taitoja on harjoiteltu myös mielenterveyden vahvistamiseksi. Lisäksi hän on yksi talon 20 työhyvinvointilähettiläästä, jotka oman työnsä ohessa seuraavat työyhteisön arjen sujuvuutta ja tuovat esiin kehittämisen kohteita. Tultaisiin hymyillen töihin ja lähdettäisiin hymyillen pois, sanoo Wärtsilän Vaasan-tehtaassa työskentelevä sähköasentaja Jarkko Nyholm. Voimavaroja ARJEN KRIISEIHIN lapsuuden ja nuoruuden tapahtumat voivat vaikuttaa elämässä edelleen, Nyholm kertoo. Puskaradio on toiminut tehokkaasti Koko henkilöstölle avoin mielenterveyden ensiapukurssi on Wärtsilässä Jarkko Nyholm Kuvassa Wärtsilän työhyvin voinnista vastaava Tarja KujaPanula (takana oik.) sekä työhyvinvointilähettiläinä toimivat Sara Koskiniemi (vas.), Cilla Lönnvik, Tina Björkman, Veronica Norrgård ja Sami Tuominen. Oppi huomaamaan, miten paljon esimerkiksi Ensiaputaidoista on hyötyä työssä kuin työssä. Tämä oli hänelle yksi syy osallistua työnantajan henkilöstölle järjestämälle mielenterveyden ensiapukurssille viime vuonna. Nyholmin kiinnostus kurssia kohtaan johtui siitäkin, että hän toimii varsinaisen työnsä ohella työsuojeluasiamiehenä. Kurssi on Suomen Mielenterveysseuran kehittämä ja rekisteröimä koulutuspaketti, jonka tavoitteena on vahvistaa voimavaroja arjen kriiseistä selviämiseksi. Lisäksi pyrkimyksenä on helpottaa vaikeiden elämäntilanteiden puheeksi ottamista ja avun tarjoamista muille. – Kurssilla oli hyvä vetäjä, ja ryhmään syntyi luottamuksellinen henki. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 H ALUAISIN, ETTÄ IHMISET VOISIVAT työpaikalla paremmin
Lumijärven mukaan työpaikoilla kaivataan työ kaluja muun muassa ongelmien tunnistamiseen ja haastavien aihei den puheeksiottoon. – Koulutuksia on kahtena viime vuonna levitet ty erityisesti työyhteisöihin. – Ihmiset kaipaavat tänä päivänä foorumeita, joilla voi keskustella henkisistä asioista, pohtia niitä yhdessä ja saada vertaistukea, Kuja-Panula toteaa. Lisäksi suunnitelmissa Mielenterveysosaamista työelämän tarpeisiin M IELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE, ja sitä voi vahvistaa siinä missä fyysistä terveyttäkin. Vaikeuksia ei tarvitse piilotella Koulutus antoi paljon myös Ralf Holmlundille, joka on työskennellyt yhtiön palveluksessa yli 30 vuotta. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 järjestetty jo seitsemän kertaa, ja koulutukseen on osallistunut 130 henkeä. Kaikki saivat puhua elämänsä kiputilanteista ja myönteisistäkin kokemuksista, jotka ovat vieneet eteenpäin, Holmlund kertoo. Ralf Holmlund. Neljä kursseista on ollut suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä. Mielentervey destä puhuminen ei ole vielä kovin tuttua eikä itsestään selvää, Kuja-Panula sanoo. – Etenkin tietotyön tekijöiltä odotetaan itse ohjautuvuutta ja kykyä tehdä päätöksiä nopeasti. Tämä on keskeinen ajatus Suomen Mielenter veysseuran kehittämässä mielenterveyden ensi apukoulutuksessa, joka on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista. Joka kurssilla usealla suulla on tullut tyytyväistä palautetta siitä, että työnantaja tarjoaa tällaisen mahdollisuuden. TÄNÄ VUONNA Mielenterveysseura alkaa tar jota myös koulutusta, joka kytkeytyy entistä vahvemmin työelämään. Koulutukseen on kahden viime vuoden aikana osallistunut lähes 20 000 ihmistä, ja sitä on järjestetty paitsi työpaikoilla myös kansalaisopistoissa ja järjestöissä. – Esiin tuli erittäin rankkojakin asioita. – Menin kurssille työni viemänä, ikään kuin sivusta katsomaan, mitä siellä tapahtuu. – Hyvinvointiin ja mielenterveyden edistämi seen panostavilla työpaikoilla on mahdollisuus saada Hyvän mielen työpaikka merkki, Lumijärvi kertoo. – Pyysin seuraa esittelemään toimintaansa hyvinvointitapahtumaamme, ja siitä yhteistyömme alkoi, kertoo Wärtsilässä työhyvinvoinnista vastaava Tarja Kuja-Panula. Siinä huomasi, että näistä asioistahan voi puhua eikä niitä tarvitse piilotella. Tämän jälkeen yritykset ja organisaatiot voivat testata, missä kunnossa niiden mielenterveyden peruspilarit ovat. Sosiaali ja terveysministeriön ja Työterveys laitoksen kanssa toteutettava hanke valmistuu keväällä 2020. Moni toivoo myös, että kiireen keskellä olisi aikaa pysähtyä ja keskustel la työelämän muutoksiin liittyvistä ilmiöistä. Koulutuksessa paneudutaan näihinkin taitoihin. Myös mielenterveyden ensiapukoulutusta on tarkoitus jatkaa tänä keväänä kakkoskurssilla, jonka teemat painottuvat siihen, miten tarjota apua työ tovereille tai alaisille. Yrityksessä aloittaa tänä keväänä myös keskusteluryhmä, jonka vetäjä tulee Mielenterveysseurasta. Kurssin aikana kokoonnutaan viisi kertaa, kahdeksi ja puoleksi tunniksi kerrallaan. Sitten huomasinkin, että se oli todella silmiä avaavaa. – Koulutusta on kiitelty, ja se on markkinoinut puskaradion kautta itse itseään. Ensimmäisten kurssien osallistujajoukko oli naisvaltainen, mutta vähitellen miehetkin ovat innostuneet mukaan. Lisäksi yksi kurssi on pidetty englanniksi, joka on kansainvälisesti toimivan yrityksen työkieli. Kouluttajana on ollut Mielenterveysseuran paikallisseura, Pohjanmaan kriisikeskus Valo. Se meni todella ihon alle – siellä vuodatettiin kyyneleitä ja myös naurettiin, hän jatkaa. Kun sana on kiirinyt, kysyntä on kasvanut, kertoo Mielenterveysseuran aikuistyön yksikön päällikkö Tiina Lumijärvi. Ryhmässä käsitellään muun muassa työuupumusta ja muita työelämään liittyviä teemoja. Mielenterveyden ensiapu 1 kurssi painottuu mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten tunnetaitoihin, stressinsäätelyyn ja vuorovaiku tustaitoihin. Hän toimii toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Ylipäätään työelämä vaatii nykyisin joustavuutta, resilienssiä. Mielenterveysseura on myös mukana tuoreessa hankkeessa, jossa luodaan kriteerit ja työkaluja mielenterveyden vahvistamiseen työpaikoilla. Mielenterveyden ensiapu 2 kurssi antaa tietoa mielenterveyden häiriöistä, avun antamisesta ja hoitoon ohjaamisesta. Tavoitteena on rohkaista huolehti maan omasta ja läheisten mielenterveydestä sekä lisätä taitoja selvitä vastoinkäymisistä
Kiire näkyy pahoinvointina Mielenterveyden häiriöt ovat tukija liikuntaelinvaivojen ohella suurimpia työkyvyttömyyden aiheuttajia. TEHOKAS TURVALLINEN ASIANTUNTIJA Olemme mukana Työterveysja työturvallisuusalan koulutus päivillä Tampereella 21.–22.3. Mutta kuten valtakunnallisestikin, myös meillä niissä on tapahtunut kasvua viime vuosina, Kuja-Panula sanoo. 2019 TIESITHÄN. Heitä koulutetaan esimerkiksi siihen, miten toimia hankalissa tilanteissa ja ottaa puheeksi työkykyongelmat tai muut haastavat aiheet. Malli on meillä tehokkaassa käytössä, Kuja-Panula kertoo. He toimivat silminä ja korvina sekä minulle että esimiehelleen. Toki tähän ongelmaan on tullut paljon työkaluja, mutta tuntuu siltä, että mikään ei riitä. Uudistettu EN 388 standardi muutti viiltosuojakäsineiden merkintätapaa. Tämä ei ole yksittäisestä yrityksestä kiinni, vaan koko yhteiskunnan pitäisi muuttua, Holmlund pohtii. – Lähettiläät voivat olla työpaikalta keitä vain, joiden toivotaan vievän omalla innollaan asioita eteenpäin. Myös esimiehiä valmennetaan Kuja-Panulan mukaan aktiivisesti. Uusi testausmenetelmä antaa enemmän tietoa käsineiden suorituskyvystä. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 on uusi, entistä tiiviimmin työelämään nivoutuva mielentervey den ensiapukurssi ensi syksyksi. koida ongelmia ja antaa tukea itsestään huolehtimiseen ja itsensä johtamiseen. Tämä näkyy Kuja-Panulan mukaan myös Wärtsilän tilastoissa. Kolmannes kaikista työtapaturmista kohdistuu käsiin. Jaamme ideoita ja mietimme, miten asioita voisi parantaa yhdessä. Henkilöstömäärä noin 3 500, joista Vaasassa työskentelee noin 2 600. – Tulevaisuudessakin painotamme työhyvinvoinnin edistämisessä henkistä puolta, mutta haluamme tiimit entistä enemmän mukaan. – Nykyinen hektisyys aiheuttaa sen, että uupumuksia tulee yllättäen. Myös stressinhallintaa ja mindfulnessia on tehty työpaikalla tutuiksi. – Se, että meillä tarjotaan valmennusta, ei johdu siitä, että meillä olisi mielenterveysongelmista aiheutuvia sairauspoissaoloja enemmän kuin muualla. – Paljon puhutaan työhyvinvoinnista, mutta usein jää se viimeinen askel ottamatta. Koulutukset tuottavat parhaiten hedelmää, kun siinä ovat kaikki mukana ja tukemassa toinen tosiaan, Kuja-Panula suunnittelee. – Meillä on ollut työkyvyn varhaisen tuen malli jo yli kymmenen vuotta, ja kolme vuotta sitten saimme siihen sähköisen järjestelmän. Lisäksi omista työntekijöistä on koulutettu päihdetukihenkilöitä, jotka ohjaavat tarvittaessa kollegoitaan avun piiriin. Voit edelleen käyttää vanhalla testausmenetelmällä merkittyjä käsineitä. Valmistaa merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisuja, kuten laivamoottoreita, koneistoja ja -laitteistoja sekä voimalaitoksia. Tehtävää hoidetaan oman työn ohessa ilman erillistä palkkiota. Pappi käy säännöllisesti Tehtaassa käy viikoittain myös työpaikkapappi, joka kiertää tapaamassa ihmisiä ja jolta voi varata keskusteluaikaa. Jarkko Nyholmin mielestä työhyvinvoinnin edistämiseksi voisi tehdä vielä enemmänkin. Myös Ralf Holmlund pitää työelämän kiireisyyttä valitettavana. Edellytyksenä on kiinnostus työhyvinvointia kohtaan. Tutustu tarkemmin tai kysy lisää skydda.fi | skydda@skydda.fi RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ. Henkilöstöstä 87 % toimihenkilöitä ja 13 % työntekijöitä. Se, että panostettaisiin vielä enemmän siihen, että ihmiset voisivat paremmin työpaikalla. Työhyvinvointilähettiläät apuna Työhyvinvointilähettiläiden nimeäminen ja kouluttaminen ovat yksi keino päästä ajoissa kiinni ongelmiin. Koulutusten ja valmennusten tavoitteena on ennaWÄRTSILÄ FINLAND OY Wärtsilä-konsernin suurin tytäryhtiö, joka toimii Helsingissä, Vaasassa ja Turussa. Kuja-Panula toivoo noin vuoden ajan toimineen joukon edelleen kasvavan. Hänen mukaansa keskeisiä kuormitustekijöitä ovat kiireinen työtahti ja yhden ihmisen vastuulle kertyvä suuri työmäärä
Muk ana myö s nob elis tit Ada E. klo 15.0 0–15 .30 Opi työ turv allis uut ta verk oss a Turv allis uus päiv ä to 28.3 . 00 Mite n vara udu mm e turv auh kiin . Yht eist yös sä Pohjoismaiden johtava tapahtuma. Parh aita kon takt eja: Bre llaa ja verk osto idu! Koh taam isty öka lu Bre lla aut taa sinu a sop ima an par haa t tap aam iset tap aht uma an. klo 9.30 –15. Yon ath , Sir J.Fr ase Sto dda rt ja K. Katso koko ohjelma ja rekisteröidy maksutta: chembiofinland.fi #chembiofinland2019 27.– 28.3.2019 MESSUKESKUS HELSINKI Kemian ja bioalan tärkein kohtaamispaikka Tap ahtu mas sa on huik eaa ohje lma a: Kem ian Päiv ien luen toja ja bioa lan sem inaa reja , Ura tori ja Sta rtup -alu e, CVklin ikoi ta ja palj on muu ta. Paikalla yli 100 alan yritystä. OHJ ELM ATÄ RPP EJÄ TYÖ TUR VAL LISU USAIH EIST A. TEE MAT : Kier tota lous | Ym pär istö kem ia | Elin tarv ikek emi a | Ene rgia | Terv eys tekn olog ia | Turv allis uus | Tek oäly | Muo vit TEE MAALU EET : Ura tori | Sta rtup alue Ke 27.3 . Bar ry Sha rple ss
asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi Äänestä parasta Ki in no st av in ju tt u TT Tle hd es sä 2/ 20 19 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La ita ra st i, jo s ha lu at sä hk öp os tia TT Tle hd es tä . 09 566 0920 ppo@ppo-elektroniikka.fi • www.ppo-elektroniikka.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme kaksi Tunne & Mieli -lehden vuosikertaa.. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au slä he ty s Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n Aktivoi itsesi työpäivän aikana elastisella Gymba aktivointilaudalla Tilaa ilmainen kokeilu NYT! gymbakokeilu.fi Gymban avulla: Verenkierto vilkastuu Koko keho aktivoituu Poltat kaloreita Liikut monipuolisemmin Työviihtyvyys paranee Ryhti paranee Voit paremmin töissä UUTUUSTUOTTEET Tanskalaisen kirurgin kehittämä ergonominen värivalaistus luo optimaalisen toimintaympäristön kaikille toimenpidetilassa työskenteleville. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnos tavin. Halutessasi voit perustella valintasi. Voit äänestää myös verkkosivulla 11.4. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. • Parantaa näkyvyyttä, vähentää uupumusta, lisää turvallisuutta ja potilastyytyväisyyttä sekä vaikuttaa myönteisesti työilmapiiriin. • Käytössä vuodesta 2006 Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa – käyttäjätyytyväisyys 97 %. Ergonominen valaistusratkaisu toimenpidetiloihin KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ: PPO-Elektroniikka Oy, Kaarelantie 21,00430 Helsinki • puh
2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 Rohkeasti kansainvälisille urille TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT VEERA KORHONEN Helsinkiläinen kasvuyritys MaaS Global työstää kansainvälistä liikkumisen vallankumousta kehittämänsä sovelluksen avulla. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23. Henkilöstöä johdetaan kohti läpimurtoa vaihe vaiheelta ja askel kerrallaan
– Ne ovat miljoonapulloja, kertoo Sampo Hietanen, MaaS Globa lin toimitusjohtaja ja perustaja. Kolmas miljoona on jo mennyt rikki, joten ilmeisesti pian taas pok sahtaa. Neukkarin sivupöydällä on sentään pari tyhjää samppanjapulloa, mistä onkin hyvä aloittaa keskustelu. – Ei tällaista alaa kukaan yksin tule dominoimaan, emmekä mekään kuvittele niin tekevämme. Sampo Hietasen mukaan rento ilmapiiri ja hurtti huumori auttavat osaltaan sietämään kasvuyrityksen kovia tavoitteita ja pioneerin rooliin liittyvää painetta. Toivotta vasti voimme silti olla edelläkävijä ja näyttää mallia. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 H ISSIN OVET au keavat viidennes sä kerroksessa suoraan avaraan, suurehkoon avo toimistoon, jossa meidät otetaan vastaan iloisesti tervehtien – eng lanniksi. Maailman muuttaminen vaikuttaa rauhallisemmalta kuin mitä ajattelin. Sovellus yhdistää kulkumuodot Whimsovelluksen käyttäjät voivat yhdellä kuukausimaksulla hyödyntää eri liikkumismuotoja, kuten julkista liikennettä, kaupunkipyöriä, takseja, yhteiskäyttöautoja ja vuokraautoja. Miljoonilla hän viittaa mat kojen määrään, joita yhtiön ke hittämän Whimsovelluksen kautta on tehty. – Jos Facebook tienaa kuukaudessa muutaman dollarin käyttäjää koh den, liikkumispalveluissa puhutaan sadoista dollareista per käyttäjä, Hie tanen sanoo. Aika harvassa työpaikassa on mahdollisuus sekä pelastaa maailma että tehdä isoa bisnestä.". Keittiön ja jäätelöaltaan ohi löydämme tiemme rennon mukavaan neuvottelutilaan, jonka lasiseinien tuolla puolen pöytärivi toisensa pe rään tarjoaa työskentelytilaa vallan kumouksellisille. Jos se tarkoittaa vaikka 10–20 prosentin osuutta vuosittaisesta noin 10 000 miljardin dollarin globaa lista markkinasta, niin olkoon sitten niin, hän jatkaa hymyillen. Riina Hakalan mielestä työskentely Suomessa on rennompaa ja stressittömämpää kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa
– En osaa vielä sanoa, kuinka kauan tulen Suomessa olemaan, mutta yksi syy paluuseen oli se, että halusin saada kokemusta myös kotimaassa työskentelystä. Testasimme sitä pienellä rahalla ja totesimme, että oli mahdollista. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Ilmapiiri Suomessa on kymmenessä vuodessa kansainvälistynyt paljon. Eivätkä he ole ainoita. Tavoitteen palastelu auttaa suuntaamaan energian oikeisiin asioihin. Muuten saattaa pudota kehityksen kelkasta. Esimerkiksi huippukoodaajista moni jättää mieluummin jälkensä sovellukseen, joka tekee kaupungeista viihtyisämpiä paikkoja elää, kuin vaikka johonkin peliin tai verkkokauppatoteutukseen. Työntekijät edustavat yli 15:tä eri kansalaisuutta, ja yrityksen virallinen kieli on englanti. Hakala tykästyi MaaS Globalin konseptiin ja sen globaaleihin kasvutavoitteisiin. Kielitaidon vaatimus voi olla este Yksi Hietasen kehumista huippuosaajista on suomalaissyntyinen, mutta koko MaaS Globalia edeltäneen työuransa ulkomailla tehnyt Riina Hakala. – Jos aloitat rekrytoimalla kymmenen suomalaista ja sitten otat mukaan muutaman ulkomaalaisen, niin loppu tuloksena on suomalainen työyhteisö. Häntä puhutteli myös tarjolla ollut rooli kasvuyrityksen henkilöstöhallinnossa. Helsingin ohella toimipisteitä on Alankomaissa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa ja Singaporessa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Sekin oli mahdollista. Tämä on ihan mieletön kokemus. Hänen suunnitelmissaan oli palata Suomeen vuonna 2020 kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen, mutta suotuisan elämäntilanteen ja houkuttavan työmahdollisuuden vuoksi hän oli valmis nopeuttamaan paluupäätöstään. – Pala palalta ja vaihe kerrallaan. Sitten katsoimme, voisiko tämä toimia muuallakin, ja totesimme, että kyllä voi, Hietanen avaa. Miten ihmisiä johdetaan kohti tuollaista tavoitetta. Seuraavassa vaiheessa katsoimme, olisiko tätä mahdollista myydä ihmisille. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hän yllättyi siitä, että hakiessaan töitä Suomesta monissa isoissakin yrityksissä korostettiin suomen kielen taitoa, vaikka työkielen kerrottiinkin olevan englanti. Aito kansainvälisyys houkuttaa Yhtiötä on sen perustamisesta asti johdettu kansainvälisenä yrityksenä, mikä on näkynyt myös rekrytoinneissa. Siksi lähdimme alusta asti hankkimaan osaajia myös muualta, Hietanen kertoo. – Eihän maailmasta koskaan tiedä, mihin suuntaan se lopulta kehittyy, mutta askel kerrallaan todistamme itsellemme ja muulle maailmalle, että etenemme kohti tavoitetta. Suomen kielen taidon edellyttäminen on iso rajoite kansainvälisille osaajille, jotka voisivat muuten olla kiinnostuneita työskentelemään täällä. – Kun minulle sanottiin, että kiva, kun puhut suomea, tuli vähän sellainen olo, että ei tänne haluta ihan ketä tahansa. Jos Hietanen ryhtyisi henkilöstön viikkoinfoissa puhumaan vuoden 2023 tavoitteista, hän saisi kuulijakunnassa aikaan lähinnä hengenahdistusta. – Suomalaisten osaaminen on hyvää, mitä osaltaan selittää hyvä koulutustausta. Toisaalta jos kaikki valmistuvat samasta, suomalaisesta koulutusmuotista, näkökulma voi jäädä suppeaksi, Hakala toteaa. Ei varaa kapeakatseisuuteen Hakala katsoo työelämää kansainvälisten linssien läpi ja muistuttaa, että Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa olla kapeakatseinen. – Minusta on ihanaa, että saan jättää oman kädenjälkeni tähän yritykseen kehittämällä sen henkilöstöasioita ja laittamalla asioita järjestykseen. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi Miten läpimurtoa johdetaan. – Aika harvassa työpaikassa on mahdollisuus sekä pelastaa maailma että tehdä isoa bisnestä. Meidän kohdallamme ensimmäinen vaihe oli selvittää, onko tämä ylipäätään mahdollista. MaaS Global on perustettu vuonna 2015. Hietasen kokemuksen mukaan ihmiset ovat valmiita jättämään paremmin palkatun työn, jos tarjolla on merkityksellisempää tekemistä. – Onneksi pienessä maassa muutokset, kuten kansainvälistyminen ja näkökulmien laajentaminen, tapahtuvat isoja maita nopeammin. Näin asia on ainakin MaaS Globalilla. Yrityksen väki työskentelee kohti kansainvälistä läpimurtoa mielessään yksi ajatus: joku läpimurron tekee kuitenkin, miksi emme me. Hakala on tehnyt aina töitä englanniksi. Osaavaa työvoimaa on riittänyt siinä määrin, että asiakaspalvelusta vastaavat henkilötkin ovat korkeakoulun käyneitä. Neljässä vuodessa se on kerännyt investointirahoitusta kymmeniä miljoonia ja kasvanut yritykseksi, joka työllistää yli 50 kovan luokan ammattilaista sekä parikymmentä itsenäistä konsulttia. Työn merkityksellisyys tärkeää Sekä Hakalaa että Hietasta motivoi se, että he voivat työnsä kautta olla tekemässä maailmasta parempaa paikkaa ja kaupungeista vihreämpiä. MAAS GLOBAL OY kehit tää liikkumisen mallia, jossa kuluttaja saa kuukausimaksun maksettuaan käyttää julkista liikennettä, kaupunkipyöriä, taksikyytejä ja autonvuok rausta sovitun mukaisesti.. Me halusimme kansainvälisen yrityksen ja kansainvälisen tuotteen
Työllisyys ja sosiaalipalveluissa, kuntoutuksessa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa sitä käytetään palvelu tarpeiden arvioinnissa ja selvitettäessä kokonaisvaltaisesti henkilön elämän tilannetta. HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA KUNNIOITTAA TYÖNTEKIJÖITÄÄN tarjoavan MPSYhtiöt Oy:n tuoreessa tutkimuksessa. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista oli työ suhteessa, neljännes oli työttömänä. Mit taus perustuu itsearviointiin. Lähteet: Työssäkäynti tilasto, Työvoimatutki mus 2017, Tilastokeskus S UOMALAISET TYÖSKENTELEVÄT yleisimmin myyjinä, lähihoitajina ja siivoojina. Hän myös tuntee voivansa hyvin, arvostaa itseään ja suhtautuu realistisen luottavaisesti tulevaisuuteen ja ympäröivään maailmaan. Yleissihteerien määrä vähe nee ja talonrakentajien kasvaa. Naisten ammateista kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat vähe nevät, kun taas sosiaalialan ohjaajien ja neuvojien määrä kasvaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mikä saa sitoutumaan työnantajaan. Heistä suurin osa oli korkeasti koulutettuja ja toimi johto, esimies tai asiantuntijatehtävissä. Suurimpana nousijana miesten kymmenen yleisimmän ammatin joukossa on sovellussuunnittelija. Kykyviisariin vastanneista 89 prosenttia on työttömiä, joista puo lella työttömyys on kestänyt yli kolme vuotta. Kokeile vastaamista: www.kykyviisari.fi. Kykyviisaria voi käyttää kuka tahansa, vastaaminen kestää pari kymmentä minuuttia. Psyykkisen työkyvyn mittaaminen ei ole helppoa MYYJÄ ON YLEISIN AMMATTI TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN JA HELINÄ KUJALA. Työpaikan kulttuurilla on iso mer kitys työntekijöille ja työnhakijoille, ja sen tärkein osatekijä on ihmisten kunnioitus. Toistettuna mittaus antaa kuvan koetusta työ ja toimintakyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Osaaikatyötä tekevien määrä on kasvussa. Myös työnteon itsenäisyys, joustavuus ja yhteisöllisyys ovat monelle tärkeitä asioita, joilla on painoarvoa myös työpaikkaa valitessa. Kykyviisari mittaa koettua työkykyä. Psyykkisen työkykyisyyden mittaami nen ei ole ihan yksinkertaista. Naiset työskentelevät yleisimmin hoitajina, myyjinä, siivoojina, yleis sihteereinä, ammattikeittiöissä, so siaalialalla, kodinhoitajina ja ala koulun opettajina. Vuonna 2017 työllisistä kokoaikai sista palkansaajista melkein kaksi kolmesta työskenteli jatkuvassa työsuhteessa, määräaikaisessa joka kymmenes. Miehistä melkein puolet työsken telee työntekijäammateissa, eniten autonkuljettajina, myyjinä ja myynti edustajina, varastotyöntekijöinä, asentajina ja korjaajina sekä kiinteis töhuollossa. TYÖ AJASSA 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 T YÖPAIKAN KULTTUURI vaikut taa siihen, miten houkuttele vaksi työntekijät ja työnhakijat yrityksen kokevat. Työterveyslaitos on kehittänyt Kykyviisarin, jolla voi arvioida henkilön yleistä työ ja toimintakykyä sekä erik seen viittä toimintakyvyn osaaluetta: henkistä hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta, fyysistä toimintakykyä, osaamista ja arjen sujuvuutta. Nämä tekijät nousivat esiin johtami sen konsultointia ja rekrytointipalvelua T ERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSEN määritelmän mukaan psyykkisesti toimintakykyinen luottaa kykyynsä selviytyä arjen tilan teista ja pystyy tekemään harkittuja päätöksiä. Yritys selvitti yli 1 200 ihmisen näkemyksiä työnhausta ja työ elämästä. Kykyviisari on jo erilaisten palveluorganisaatioiden käytössä. Väestö tutkimuksissa käytetään psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn mittareita, mutta monet niistä kartoittavat lähinnä psyykkisen toimintakyvyn vajeita. Vakinaisessa työsuhtees sa heistä oli yhdeksän prosenttia ja määräaikaisessa neljä prosenttia vuonna 2017. Mittaria käyttäviä tahoja on tällä hetkellä 270. Kun kulttuuri näkyy tekoina arjessa, se heijastuu myös hen kilöstön sitoutumiseen. Vastauksissa korostuivat hyvä työyhtei sö, mahdollisuus kehittyä työssä, työn ja muun elämän välinen tasapaino sekä mahdollisuus vaikuttaa organisaation suuntaan
28 Lisää arki liikuntaa ja jaksat paremmin työssä.. Jos mittaaminen kiinnostaa, testejä voi kysellä omasta työterveyshuollosta tai liikuntakeskuksista. Kuntoa ei voi varastoida, vaan harjoittelun on oltava säännöllistä. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 P ERUSKUNTO KEHITTYY pitkäkestoisessa kestävyysliikunnassa, jossa käytetään suuria lihasryhmiä. Lähde: Duodecim KUNTOILE KESTÄVYYTTÄ TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA T SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 28 Hyvä kestävyyskunto on arjen valintoja 30 Avanne ei estä työntekoa 32 Kun mieli tarvitsee lääkitystä 35 Terveys ajassa S. Kestävyyttä kehittäviä lajeja ovat muun muassa reipas kävely, juoksu, uinti, pyöräily ja hiihto. Kestävyyskunnon mittari on maksimihapenottokyky, jota yleisimmin testataan polkupyöräergometrillä. Hyvät vaikutukset alkavat kadota jo muutaman viikon harjoittelemattomuuden jälkeen
Se on hyväk si myös mielenterveydelle ja henkiselle hy vinvoinnille, sillä liian vähäinen liikunta on yhteydessä huonoon unen laa tuun, päiväaikaiseen väsymykseen ja matalaan stressinsietokykyyn. Tästä ei kannata lannistua, vaan edetä vähitellen ja miettiä, voisiko liikuntaa lisätä työ ja asiointimatkoi hin tai vaikka lasten harrastusten yhteyteen. Sen ylläpitämiseen ja kohentamiseen ei tarvita sykemittareita tai puolimaratoneja, vaan viisaat valinnat arjessa riittävät. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 K ESTÄVYYSKUNTO-SANA VOI TUODA mieleen lannistavia muistoja koulu liikunnasta tai sen jo unohtuneen tam mikuisen lupauksen käydä lenkillä vä hintään pari kertaa viikossa. Hyvä kestävyyskunto on arjen valintoja TEKSTI TERHI TAIKAVAARA KUVAT SHUTTERSTOCK Uusi sarja! KUNTOILLEN TYÖKUNTOON. Kestävyysliikuntaa harraste taan useimmiten ulkona, joten bonuksena saa ulkoilman ja luon non hyvää tekevät vaikutukset. Heti ei tarvitse ajatella lenkille tai uimahallil le lähtöä, jos päiviin saa sisällytettyä tarpeeksi työmatka ja arkiliikuntaa. Sydämen, verenkierron ja keuh kojen tehtävänä on kuljettaa happea lihaksil le ja muualle elimistöön – mitä enemmän happea lihakset kykenevät käyttämään, sitä parempi kunto on. – Perusajatuksena on, että päivään tuodaan lisää lii kettä. Muutaman viikon päästä vas tassa voi olla ikä vä totuus, kun hyvät päätökset eivät olekaan pitäneet. Tut kimusten mukaan Kestävyyskunto suojaa monelta vaivalta ja sairaudelta. Näin saa daan todennäköisemmin aikaan pysyviä muutoksia. Säännöllinen liikunta muun muas sa pienentää riskiä sairastua sydän ja veri suonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen sekä auttaa pitämään painon kurissa. Alkuvuodesta moni päättää aloittaa säännöl lisen liikunnan ja tavoittelee ehkä samalla terveel lisempää ruokava liota ja riittävää unta. Kestävyyskunnon kohentaminen liit tyy usein muihin elintapamuutoksiin. Liikuntakertojen li sääminenkin voi onnistua helpommin, kun aktiivisuutta ja kuntopohjaa on ensin ko hentanut arkisella liikkumisella, toteaa Kunnossa kaiken ikää ohjelman ohjelma johtaja, dosentti Jyrki Komulainen. Liikunta luonnossa tuplaa hyödyt Kestävyyskunnolla tarkoitetaan verenkierto ja hengi tyselimistön kuntoa. Se ei välttämättä ole kieli vyön alla puurta mista, vaan yksinkertaisia asioita, kuten pyöräily töihin tai kaupassakäynti kävellen. Huoli pois, sillä kestävyyskuntoa voi kehittää vaivattomamminkin
Liikunnan lisäämistä aloitellessa kan nattaa valita helpoimmin toteutettavissa olevat ja vähiten niveliä rasittavat lajit, etenkin jos edellisestä liikuntakerrasta on vierähtänyt tovi. lä liikuntaan käytettävää aikaa tai lisäämällä kertoja. Yhdistettynä kestävyys liikunnan monipuolisiin terveysvaikutuksiin kyseessä on lyömätön resepti monen sairauden ja vaivan ehkäisyyn. LISÄÄ AIHEESTA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi naisista ja Usein Silloin tällöin Melko harvoin Ei juuri koskaan Mitä parempi fyysinen kunto, sitä paremmaksi sekä miehet että naiset arvioivat työkykynsä ja sitä vähemmän kokevat uupumusta. Positiivisia vaikutuksia saadakseen ei tarvitse lähteä viikoksi erämaahan, vaan jo lyhyet käynnit puistossa tai vaikkapa työmatkan taittaminen metsäpolun kautta vaikuttavat myönteisesti. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 luonto vaikuttaa hyvinvointiimme esimerkiksi laske malla verenpainetta, lievittämällä stressiä ja kohenta malla mielialaa. Kuormitusta voi kasvattaa vähitellen pidentämäl Kohenna kuntoa, kohennat myös työkykyä HYVÄ FYYSINEN KUNTO on selvässä yhteydessä parempaan työkykyyn ja työssä jaksamiseen. 50% miehistä kokee kohtuutonta uupumusta työpäivän jälkeen vähintään silloin tällöin. Ei siis ole ihme, että kävely on suo malaisten tavallisin liikuntamuoto. Miten suunnistaa lajiviidakossa. – Olennaista on keskittyä arjen valintoihin, eikä sii hen tarvita sykemittareita tai personal traineria. Tiedot perustuvat KKI-ohjelman vuosina 2016–2017 toteuttamien Matka hyvään kuntoon -kiertueiden kyselyja mittausaineistoon. Mitä parempi fyysinen kunto on, sitä paremmaksi sekä miehet että naiset arvioivat työkykynsä ja sitä vähemmän he kokevat uupumusta. Milloin mikäkin laji tai liikunta muoto on tehokkain, milloin tulisi liikkua pit kään matalalla sykkeellä tai sittenkin harjoittaa reippaita intervalliharjoituksia parhaan lop putuloksen saavuttaakseen. Kannustavaa on, että jo pienikin lii kunnan lisäys vaikuttaa ja myönteiset muutokset voivat näkyä nopeasti. Myös pyöräily on tehokas ja nivelille ystävällinen liikuntalaji, jota voi harrastaa ympäri vuoden, kunhan muistaa talvella oikeanlaisen kerrospukeutumisen ja nastarenkaat. Tärkeintä on kuitenkin ylipäätään lähteä liikkeelle – ja tehdä se säännöllisesti. 40 % 36% 41% 18% 9% 37% 32% 14% 13% ITSE ARVIOITU KOHTUUTON UUPUMUS. Kestävyyskunnon ylläpitämiseen ja kohottamiseen oi via keinoja ovat esimerkiksi uinnin ja hiihdon kaltaiset perinteiset lajit. Seuraa itseäsi, älä muita Nykyään on tarjolla paljon liikkumista kos kevia ohjeita. Huonokuntoisilla naisilla on kolminkertainen ja miehillä nelinkertainen riski menettää työkykynsä ennenaikaisesti heikon fyysisen kunnon vuoksi. Tärkeintä on kuitenkin löytää itselle mieluisa tapa liikkua, jotta liikunta tuntuu miellyttävältä ja liikkeen lisääminen arkeen luonnistuu ilman suurempaa pon nistelua. Toki aktiivisuusrannekkeet, askelmittarit ja muut apuväli neet voivat auttaa liikunnan lisäämisessä, mutta pää asia ne eivät ole, hän muistuttaa. Voisitko tänään tehdä arjen viisaita valintoja ja vaik kapa sisällyttää kävelyä tai pyöräilyä edes osaksi työ matkaasi. Näin kunto kohenee kuin huomaamatta. Jyrki Komulainen kehot taa unohtamaan muoti villitykset ja seuraamaan omia tuntemuksia. Esimerkiksi kävely ja sauvakävely ovat loistavaa kes tävyysliikuntaa
Ei juuri rajoitteita Tiitinen muutti työn perässä Imatralle ja on tyytyväi nen työhönsä. Leikkaus ja avanne mahdollistavat työnteon ja täysipainoisen elämän. Siksi ruokailuun menee häneltä hel posti tuplaaika muihin verrattuna. Työ Delight Packaging Oy:ssä on fyysistä: siinä kä sitellään tuotteen raakaaineita, lisä tään massoja koneen työstettäväksi, pakataan ja liikutaan koneiden välillä. Toiset käyttävät saman ajan tupakkatauoil laan, ja tupakoimattomana Tiitinen ei vietä aikaa tauoilla enempää kuin muutkaan. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT J UKKA TIITINEN työskentelee ruiskuvalu operaattorina Imatralla. Kaikkea voi syödä, mutta ruokaa ei voi hotkia. Liikunnallinen elä mäntapa pitää miehen terveenä ja hyväkuntoisena. Jukka Tiitinen, 52, sairastui kolmikymppisenä haavaiseen paksusuolentulehdukseen. Kun Tiitinen aloitti edellisessä työpaikassaan, hä nelle kerrottiin, että ruokatauot ovat 20 minuutin pi tuisia. Kun työpaikka omistajavaihdoksen myötä siirtyi Lah desta Imatralle, tehtaassa alettiin tehdä kahta 12tuntis ta vuoroa kolmivuorotyön sijaan. Osa työn tekijöistä matkaa vapaapäiviksi takaisin kotiin Lahteen. Nykyisin hän toimii vertaistukihenkilönä IBD:tä sairastaville.. Kuullessaan toiveen pidemmästä ruokatauosta esimies totesi, että Tiitinen voi hyvin syödä 40 mi nuuttia. Toimitusjohtajan ja kuusi ruiskuvalu operaattoria työllistävässä tehtaassa syntyy kartonkisia ruokaastioita. Avanteen takia Tiitisen on pureskeltava ruokansa erityisen hyvin. Iän myötä yötyö alkoi tuntua liian raskaalta ja pa lautuminen työstä hidastui, joten työnantaja myöntyi toiveeseen päivätyöstä. Hän tekee nykyisin pelkkää päivävuo roa. Työaika on nyt kello 7–19 tai 19–7, ja työpäiviä on kolme viikossa. Avanne ei estä työntekoa TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA MARI-ANNA ROSSI TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT Hyväksyttyään sairautensa Jukka Tiitinen on halunnut auttaa ja tukea saman kokeneita. Sairautensa vuoksi Tiitinen ei sen sijaan tarvit se muuta erityiskohtelua kuin normaalia pidemmät ruoka tauot
Lääkityksenä oli alkuun antibiootteja, tulehdusvaiheessa solunsalpaajia ja kortisonia. Työpaikalle voi saapua myöhemmin ja tehdä mene tetyn työajan takaisin jatkamalla työpäivää. Tällaisissa tapauksissa pääsy erilliseen omaan tilaan, kuten invavessaan, voi lievittää kiusaan tuneisuutta. Työstä poissaolon (joka ei ole osa lakisääteistä lomaa) salliminen näissä tapauksissa on tärkeää. Näistä murehtiminen on usein stressin aihe. Etätyöskentelyn mahdollisuus. Vessaan piti päästä tiheään. A VOIN KESKUSTELU AUTTAA löytämään parhaat keinot päästä asiassa eteenpäin. Kuinka tukea työntekijää, jolla on tulehduksellinen suolistosairaus. Lähde: www.ibd.fi Suolistosairautta sairastavien sekä heidän läheistensä etu järjestö Crohn ja Colitis ry tarjoaa vertaistukea sairastuneille. Ripulointi ja verentulo ei loppunut ollenkaan, Tiitinen kuvailee. – Kun opin toimimaan avanteen kanssa, pystyn nyt elämään kuin kuka tahansa. Pahasti tulehtunut paksusuoli poistettiin kokonaan elokuussa vuonna 2005 ja peräsuoli myöhemmin, kun tulehdus levisi sinne. Kun opin toimimaan avanteen kanssa, pystyn nyt elämään kuin kuka tahansa.". Toisaalta työttömyyden aikana oli aikaa työstää sairauden tuomia muutoksia elämässä ja hakea apua vertaisilta. Tukea vertaistoiminnasta Tiitinen palasi vielä töihin Unkariin ensimmäisen leikkauksen jälkeen, mutta joutui myöhemmin työttömäksi. Tiimin jäsenet tai työtoverit, jotka tukevat toisiaan, voivat parantaa tuottavuutta ja yhteishenkeä. Kunnolliset WC-tilat. Työpaikan vessojen yksi tyisyys ja ilmanvaihto saattavat olla puutteelliset. Leikkauksen myötä avanteesta tuli kaveri loppuiäksi. Kerran pari vuodessa toistuneet huonot jaksot veivät välillä sairaalaan, kun ravinto ei imeytynyt ja vointi meni heikoksi. Töissä minulla on housuhaalari, kun toisilla on housut ja takki. Hänellä itsellään ei ole ollut iho-ongelmia tai hankaluuksia sidoksen pysymisen kanssa. Jotkut joutuvat vaihtamaan sidosta jopa kerran päivässä, kun Tiitinen tekee sen kerran kaksi viikossa. Seuraavista järjestelyistä saattaa olla apua: Helppo pääsy WC-tiloihin. Sairastava työntekijä tuntee itse sairautensa. Itsellä meni kuitenkin vuoden päivät oppia hyväksymään, että sitä on pussikuskina loppuelämänsä. Sieltä tuli äkkilähtö kotimaahan, kun vaiva äityi oikein pahaksi. Tiitisen mukaan avanneongelmat voivat joissakin tapauksissa estää työnteon kokonaan. Raskaan työputken aiheuttama stressi saattoi vaikuttaa sairauden pahenemiseen, Tiitinen epäilee. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 Diagnoosi tuli kolmikymppisenä Tiitisen ensimmäiset oireet alkoivat kolmikymppisenä. Puolen vuoden työttömyysjakso leikkausten jälkeen veti mielen matalaksi. Diagnoosin haavaisesta paksusuolentulehduksesta hän sai vuosituhannen vaihteessa. Jos halusi mennä kauppaan, ei voinut syödä koko aamuna, koska ruokailun jälkeen piti käydä vessassa muutaman minuutin välein. – Oli hienoa nähdä, että moni sairastunut voi elämässään ihan hyvin. Kivuista mies ei juuri kärsinyt, mutta verinen ripuli säikäytti. Sairastavien pitää usein päästä nopeasti vessaan ilman suurempia ennakko varoituksia. Työntekijä saa tehdä ly hyempää työpäivää silloin, kun hän voi huonommin, ja korvata menetetyn ajan, kun kunto taas kohenee. Mahdollisuus tehdä etätyötä kotoa käsin voi vähentää väsymystä ja auttaa työntekijää tuntemaan, että hänestä huolehditaan – erityisesti silloin, kun vointi on huonompi. Työn tavoitteiden säätäminen. Alkoi normaali elämä. Myös tavaroita nostaessa tulee olla varovainen tyräriskin takia. Sopeutumisvalmennuskurssit Tiitinen koki erityisen arvokkaiksi vertaistuen ja esimerkin takia. Vasta silloin mieli alkoi työstää tapahtunutta. Joustavat työjärjestelyt. Työssä huomioi daan sairauspoissaolojen tai sairaudesta johtuvan uupumuksen vaikutus. Työyhteisön taholta Tiitinen ei ole kokenut ennakkoluuloja. Oli myös aikaa osallistua Kelan kustantamaan kuntoutukseen. Työpisteen järjestäminen lähelle WCtiloja voi auttaa. Lisätietoa: www.ibd.fi Vertaistukihenkilö Jukka Tiitinen, yhteydenotot: tikka@suomi24.fi Avanne ei estä työntekoa Leikkaus poisti vaivat Tiitinen työskenteli tuolloin FoxConn Oy:n palveluksessa, ja työ vei komennukselle Unkariin. Työhaastattelussakin hän on kertonut avoimesti sairaudestaan. Ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan hajuista ja äänistä, jotka voivat olla kiu sallisia. Lääkärija sairaalakäynnit. 65-kiloisesta viisikymmenkiloiseksi laihtunut mies päätyi leikkauspöydälle. Kannustava sosiaalinen työympäristö. Mahan kohdalta väljä haalari ei purista avannekohtaa. – Sairaus piti neljän seinän sisällä
Mielialalääkkeisiin kuuluvat SSRI-lääkkeet ovat selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä. Psykiatrin arvio tarvitaan myös kuntoutuspsykoterapiaan hakeuduttaessa ja sairausloman pitkittyessä. Esimerkiksi keskivaikea masennus on laaja diagnoosi, eivätkä kaikki siihen sairastuneet oireile samalla tavoin. Kun mieli TARVITSEE LÄÄKITYSTÄ TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK Monelle työllä on myös koossa pitävä ja kuntouttava merkitys.. Jotkut potilaat myös toivovat psykiatrin arviota lääkkeen tarpeellisuudesta, hän kertoo. Läheskään kaikki Vilénin potilaat eivät kuitenkaan ole sairauslomalla. – Käynnin syynä voi olla tarve varmistaa diagnoosi tai lääkityksessä ilmenneet ongelmat. Masennuslääkkeet korjaavat aivojen välittäjäainetasapainoa. Töissä sairaudesta huolimatta Vilén työskentelee konsultoivana psykiatrina kolmessa työterveyshuollon toimipisteessä yksityisissä lääkärikeskuksissa. – Vaikeaa masennusta sairastava ihminen on harvoin töissä, mutta ei sekään tavatonta ole. Toiseksi yleisin mielialalääke ovat SRNI-lääkkeet eli serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 K UN POTILAALLA todetaan masennus, lääkäri todennäköisesti keskustelee hänen kanssaan lääkehoidon aloittamisesta. Hänen vastaanotolleen tullaan työterveyslääkärin lähetteellä, ja usein potilas on saanut jo hoitoa työterveyshuollossa. Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkitys on psykoterapian ohella toimiva hoitomuoto lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa ja välttämätön vakavaa masennusta sairastavalle. – Masennus ja ahdistuneisuus ovat omalla vastaanotollani tyypillisimpiä diagnooseja, ja niiden hoidossa yleisimmin käytetty lääkeryhmä ovat SSRI-lääkkeet, kertoo psykiatrian ja työterveyshuollon erikoislääkäri Johanna Vilén. Muunlaisiakin lääkityksiä käytetään sen mukaan, millaiset oireet ovat ja miten lääke potilaalle sopii. Näitä asioita pohditaan usein myös työterveyshuollossa. Jos esimerkiksi ammattikuljettaja sairastuu masennukseen, millainen lääkitys sopii yhteen hänen työnsä kanssa. Aika hankalienkin häiriöiden kanssa ihmiset sinnittelevät töissä, Vilén sanoo
(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.) Suomessa noin joka kymmenes aikuinen käyttää säännöllisesti jotain psyykenlääkettä.. Sekä miehistä että naisista alle kymmenen prosenttia käyttää terveyspalveluja mielenterveysongelmien vuoksi. Naisista kahdeksalla prosentilla ja miehistä kuudella prosentilla oli viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut lääkärin toteama masennus, ja vastaava osuus naisista ja miehistä oli käyttänyt masennuslääkkeitä vuoden aikana. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 Mielenterveysongelmista ISO OSA JÄÄ HOITAMATTA U USIMMAN FINTERVEYS-TUTKIMUKSEN mukaan naisista 20 ja miehistä 15 prosenttia kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Vain osa mielenterveysongelmista kärsivistä hakeutuu hoitoon. Lähde: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Psyykkisesti kuormittuneista palveluiden käyttäjiä on lähes joka neljäs
Vilén mainitsee esimerkkinä kaksisuuntaista mieli alahäiriötä sairastavan potilaan, joka käy kolmen vii kon välein hakemassa työterveyshoitajalta lääkkeen pistoksena. Kaikki potilaat eivät myöskään halua lääkehoitoa. Unettomuus on usein oheisoire mielenterveyden häiriöissä, ja sitäkin on tärkeää hoitaa muiden oireiden ohessa. Vilén huomauttaa, että unet tomuus on usein myös oheisoi re mielenterveyden häiriöissä, ja sitäkin on tärkeää hoitaa mui den oireiden ohessa. Lisäksi lääkärin pitää punta roida, miten lääke vaikuttaa työssä selviytymiseen. – Kun nukkuu paremmin, se voi parantaa jaksamista, vaikka lääke väsyttäisikin. Vilénin kokemuksen mukaan psyykkisiä sairauksia hoidetaan yhä enem män työterveyshuollossa julkisen terveydenhuollon resurssi vajeen vuoksi. Sairauden vuoksi hän ei pystynyt käymään työpaikan ruokalassa, kuntosalilla eikä matkoilla. Aina lääke ei tehoa, tai sen haittavaikutukset ovat hyötyä suuremmat. – Jonkin verran seurannassani on myös potilaita, joil la on elämänsä varrella ollut toistuvia psykooseja. Pelkästään unettomuuteen apua hakevat harvoin päätyvät Vilénin vastaanotolle. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 Hän huomauttaa, että monel le työllä on myös koossa pitävä ja kuntouttava merkitys. Potilaalle aiemmin määrätyt kolmiolääkkeet saa järjestelmästä esiin yhdellä näppäimellä. Miehelle oli määrätty bentsodiatsepiinejä eli rauhoittavia lääkkei tä, joiden käyttö oli yhä runsaampaa. Jos lääke ei tunnu sopivan, kahta viik koa kauempaa sen kanssa ei kannata sinnitellä. Haittavaikutukset huomioon Lääkehoitoa harkittaessa on sel vitettävä, onko potilaalla aiem paa kokemusta kyseisestä lää keaineesta. Psykiatri Johanna Vilén ei ole nykyisessä työssään juurikaan havainnut psyykenlääkkeiden väärinkäyttöä. – E-resepti helpottaa tätä asiaa huomattavasti. Rauhoittavien syönti väheni Se, kuinka kattavasti sairautta hoidetaan työterveys huollossa, riippuu työnantajan kanssa tehdystä työ terveyshuoltosopimuksesta. Jo vuoden jälkeen lääkkeen käyttö oli vähentynyt alle neljäsosaan siitä, mitä se oli seurannan alussa. – Tässä asiassa korostuvat työ paikan asenne ja ilmapiiri. Vilénin mukaan moni psyy kenlääke saattaa aluksi aiheuttaa sivuvaikutuksia, esimerkiksi pa hoinvointia. taa ensisijaisesti unettomuuden lääkkeettömään hoitoon erikois tunut työterveyshoitaja yhdessä työterveyslääkärin kanssa. Esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen voidaan silloin määrätä mieli alalääke, jolla on myös väsyttävä vaikutus. Ne ovat haastavia ja vaativat seurantaa, mutta myös palkitse vat, Vilén toteaa. Jos sivuvaikutuksena on odotettavissa väsymystä ja hen kilö työskentelee vaikkapa kuljetusalalla, lääke voi olla turvallisuusriski. Taas se, onko lääkkeestä apua, selviää 1–2 kuukaudessa. Vilén ohjasi potilaan kuntoutuspsykoterapiaan, jos sa tämä kävi kaikkiaan kolme vuotta. Univaikeudet yleisiä Myös uni ja nukahduslääkkeet ovat psyykenlääkkeitä. Jos työssä on joustoa ja työpaikalla asiat kunnossa, helpommin käy dään töissä oireidenkin kanssa. Jot kut heistä työskentelevät varsin vaativissakin tehtävissä. Jos hä nellä on kielteinen kanta lääkityksiin, mietitään muita keinoja, Vilén toteaa. Mies voi selvästi parem min, hän oli tehnyt ulkomaanmatkan ja alkanut käydä kuntosalilla. Lyhytterapiasta tai pitkään hoitosuhteeseen pe rustuvasta psykoterapiasta on yleensä merkittävää hyötyä lää kehoidon rinnalla tai sen vaihto ehtona. Myös yhteisvaiku tukset mahdollisten muiden käy tössä olevien lääkkeiden kanssa on huomioitava. – Potilaan oma toive pitää ottaa huomioon jo siksi kin, että se vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen. Rohkaiseva esimerkki on myös muutama vuosi sit ten Vilénin vastaanotolle tullut keskiikäinen mies, joka oli kärsinyt vuosikymmeniä paniikkihäiriöstä. Hänen työpaikoillaan Aavassa, Mehiläisessä ja Finlassa univaikeuksia hoi K UVA L IIS A KA RL I N G. Vilén painottaa, että ylipää tään jokaista potilasta on hoi dettava yksilönä. Jos siitä on ennen koitunut haittoja, niitä on to dennäköisesti odotettavissa nyt kin. Vakavia psyykkisiä sairauksia hoidetaan tavallises ti erikoissairaanhoidossa, mutta poikkeuksiakin on. – Olemme tehneet vastaavanlaisia pitkäaikaisia vie rotuksia rauhoittavien lääkkeiden käytöstä. – Usein kirjoitan lääkehoidon alkuun 4–5 päivän sairausloman, vaikka potilas ei muuten haluaisi olla poissa työstä
(Esior Oy, 2017.) www.ibd.fi/vaikuttaminen/selvitykset/ S UOMESSA ON NOIN 50 000 tulehduksellista suolistosairautta eli IBD:tä sairastavaa, ja vuosittain yli 2 000 saa sairausdiagnoosin. – Ja vaikka IBD ei suoranaisesti vaikuttaisi työntekoon, siihen liittyvät liitännäissairaudet, kuten nivelkivut, voivat aiheuttaa haasteita työelämässä. Istumista on mahdollista vähentää ja tauottaa tehokkaasti. Meluvamma 2. Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, syitä on etsitty muun muassa ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta. Tutkimuksen tulosten perusteella taukoliikuntasovelluksen käytöstä oli hyötyä. Syytä sairastumiseen ei tiedetä. – IBD on yksilöllinen sairaus, eikä sen vaiheita voi yleensä ennakoida. Reumaja IBD-sairaudet vaikuttavat huomattavasti sairastavien tulonmuodostukseen ja siihen, miten he kokevat asemansa työelämässä. Aaltoileva taudinkuva on haastava, sillä välillä on pitkiä hyviä aikoja, mutta sitten sairaus aktivoituu. Samalla tarkasteltiin, miten nettiselaimessa toimiva sovellus otettiin käyttöön yrityksessä. Yleisimmät IBD-sairaudet ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti. LISÄÄ AIHEESTA Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -selvitys. Asbestiplakkitauti etsimään toisenlaisen työnkuvan, toteaa Crohn ja colitis ry:n viestintäpäällikkö Renja Nikula. Positiivisia vaikutuksia havaittiin niillä, jotka käyttivät sovellusta säännöllisesti ja riittävän usein. Lisäksi työnantajalta tarvitaan tukea ja edistymisen seurantaa kampanjoin ja mittauksin. Ärsytyskosketusihottuman aiheuttajista tavallisin on märkätyö, muita tavallisia aiheuttajia ovat pesuaineiden käsittely ja likainen työ. Taukoliikuntasovelluksen käyttö lisäsi myös jonkin verran yhteisöllisyyden tuntemuksia. Lähde: Työterveyslaitos TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN. Pelkkä sovelluksen tarjoaminen työntekijöille ei todennäköisesti riitä motivoimaan liikkumista alkuinnostusta pidemmälle. Ärsytyskosketusihottuma 3. Tyypillisesti tautiin sairastuvat rakennuksilla asbestille menneinä vuo sikymmeninä altistuneet. – Cuckoo-taukoliikuntasovellus motivoi pelillisellä ja hauskalla tavalla ihmisiä, jotka eivät ole tavallisesti niin aktiivisia ja jotka liikkuvat ehkä vähemmän vapaa-ajalla, kertoo toimitusjohtaja Veera Lehmonen Cuckoo Workoutista. TERVEYS AJASSA 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 SUOLISTOSAIRAUS HEIKENTÄÄ ASEMAA TYÖELÄMÄSSÄ YLEISIMMÄT TYÖIKÄISTEN AMMATTITAUDIT KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K 1. Sairastuneet pärjäävät töissä vaihtelevasti. Asbestiplakkitautia todetaan työikäisillä edelleen noin sata tapausta vuodessa. Näihin vaikuttavat työkyvyttömyyden lisäksi esimerkiksi vajaakuntoisena työskentely sekä työn valinta. Jotta sairastuneet voisivat osallistua paremmin työelämään, tarvittaisiin nykyistä kehittyneempää moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Oireita voivat olla muun muassa vatsakivut, ruokahaluttomuus, tarve päästä usein vessaan, verinen ripuli tai ummetus, väsymys, laihtuminen ja kuume. Sairauden takia voi joutua uudelleenkouluttautumaan tai P UOLI VUOTTA KESTÄNEESSÄ kokeilussa pelillisen taukoliikuntasovelluksen huomattiin vähentävän istumista ja lisäävän kevyttä liikkumista. – Istumisen tauottaminen tehosti työntekijöiden kokemaa työstä palautumista, lisäsi heidän tarmokkuuttaan, vähensi tukija liikuntaelinten rasittuneisuutta ja kipuoireita sekä koettua väsymystä ja muistamattomuutta, sanoo vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta. Taukoliikuntasovellus toi liikettä työpäivään AMMATTITAUTIEN, myös meluvammojen, määrä vähenee, mutta esimerkiksi kampaamoja kauneudenhoitoalalla sairastutaan ammattitauteihin yhä useammin. Työterveyslaitos selvitti taukoliikuntasovelluksen käytön vaikutuksia toimistotyöntekijöiden istumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen Nokiassa
Lehti mielen hyvinvoinnista Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lukupaketti sisältää • koskettavia kokemustarinoita • kiinnostavia kolumneja • hyvän mielen ja paremman arjen vinkkejä • herkullisen ruokamuiston + reseptin • jumppaa mielelle: sudokuja, ristikoita ja sanatehtäviä. Tutustu, ihastu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Tunne & Mieli käsittelee luotettavasti, asiantuntevasti ja ratkaisukeskeisesti mielen ilmiöitä, kehon ja mielen hyvinvoinnin yhteyksiä, ihmissuhteita, henkistä kasvua ja työhyvinvointia.. ”Lehden kirjoitukset ovat kannustavia ja ajatuksia herättäviä.” ”Artikkelit ovat monipuolisia, rohkeita ja asiantuntevia.” ”Asioista puhutaan avoimesti niiden oikeilla nimillä.” ”Saan paljon hyödyllistä tietoa työskennellessäni mielenterveyskuntoutujien parissa.” ”Toimii vertaistukena ja tiedon lähteenä.” Lukijatutkimus 2018 / JHelske Research Kuusi numeroa kestotilauksena nyt 57 €
Koska joissakin työtehtävissä on riski joutua uhkailun tai pahoinpitelyn kohteeksi, siihen tulee varautua ennalta. Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi > Työolot > Väkivallan uhka PELOTTAAKO TÖISSÄ. Keskimääräistä enemmän uhkaavia tilanteita ja väkivaltaa esiintyy terveydenhoitoalan potilastyössä sosiaalialan asiakastyössä turvallisuusalalla kasvatusja opetusalalla hotellija ravintola-alalla kaupan alalla kuljetusalalla. 38 Kotihoidon hoitaja kokee työssään uhkatilanteita. 38 Mitä on oven takana. Myös työturvallisuuslaki edellyttää, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta. Jo väkivallan uhka vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin. Tässä numerossa. 42 Stoppi sortumille kaivannoissa 45 Turvallisuus ajassa 46 Aisapari: Asiakkaiden tiloissa työskentely tuo haasteita turvallisuustyöhön 48 Tapaturmainen kuolema: Asentajat putosivat hissin nostokorista TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K S. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus K ENENKÄÄN EI PITÄISI joutua pelkäämään työssään
– Fakta on, että väkivalta ja uhkatilanteet ovat kas vussa. Vaaratilanteista ja uhkailuista tulisi aina tehdä ilmoitus työpaikalla, sillä ilman tilastotietoja käytännöt eivät muutu. MITÄ ON OVEN TAKANA. Olkoonkin, että asiakas on iäkäs tai sairas. Siellä voi olla puhe kaveria odottava ikäihminen tai syvästi ahdistunut muisti sairas. – Kotihoidossa tilanteista pitäisi tehdä ilmoitus mo lempiin. Vaaratilanne ilmoitukset pitää tehdä, jotta työn ongelmiin pystytään puuttumaan. Älä vähättele, ilmoita eteenpäin ”Tämä nyt vain kuuluu tähän työhön”, on väärä päätel mä, jos hoitaja ahdistuu roisista kielenkäytöstä tai sii tä, että asiakas tarraa kiinni. – Vaara tai uhkatilanteesta keskustellaan, ja asialle pyritään heti tekemään jotain. Riskien arviointia täydenne tään ja toimintatapoja muutetaan tarvittaessa. Toki myös kiinni tarttuminen on yleistä. Hän työskentelee itsekin lähihoitajana kotihoidossa. Parityöskentely avuksi Myös osastonhoitaja Elina Porekari kertoo, että käytän nössä vaaratilanteista tullaan usein kertomaan suo raan esimiehille. Tärkeä ennalta ehkäise vä keino on esimerkiksi parityöskentely. Hoitopuolella on lisäksi HaiProjärjestelmä, johon ra portoidaan potilas ja työturvallisuutta vaarantavat ta pahtumat. Kotihoidon hoitaja kohtaa toisen ihmisen koko maailman jokaisella asiakaskäynnillään. Hän myöntää, että vaaratilanneilmoituksia pitäisi tehdä enemmän. Kun tilanne on rauhoittunut tai muuttunut parem paan suuntaan, parityöskentely puretaan. Päätin poistua, tilanne rat kesi, ja kyseinen henkilö lähti pois. Työolojen arviointi TYÖOLOJEN ARVIOINTI esimiehen ja työntekijöiden yhteistyönä. – Hoitajillakin saattaa olla siinä kynnys, osa ehkä ajattelee näiden tilanteiden kuuluvan hoitotyöhön. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT SHUTTERSTOCK Turvallisuuskulttuuri YLIN JOHTO määrittelee toimintalinjan. Eniten niitä on sanallisessa muodossa; muisti sairautta on paljon, ja siihen voi liittyä ruma kielen käyttö. – Ilmoitusten lisäksi kannustan aina ottamaan yh teyttä esimieheen, hän jatkaa. Juttelinkin hänen kanssaan, sillä tiesin hänet entuudestaan. Asiakas käynti voidaan muuttaa nopeasti niin sanotuksi paripaikaksi. – Yllätyksiin on varauduttava, toteaa lähihoitaja Johanna Hareja RaisionRuskon yhteistoimintaalueen kotihoidosta. Raisiolla on kaikkia kaupungin työntekijöitä koske va sähköinen vaara ja uhkatilannelomake, joka me nee työterveyshuoltoon, työsuojeluun ja esimiehille. Kaupungin yleisessä uhkatilannerekisterissä on kotihoidosta silti aika vähän ilmoituksia, enemmän niitä tehdään varmasti HaiProjärjestelmään, Jokela kertoo. ??. Työnteki jän ensimmäinen tapaaminen asiak kaan kanssa työparin kanssa asiakkaan kotona. Toimintaohjeiden ja raportoin tikäytäntöjen pitää olla selkeitä. Hän joutui kerran puntaroimaan sitä, us kaltaako tulla ulos muistisairaan asiakkaan asunnosta, jonne pyrki tämän lähestymiskiellossa oleva läheinen. – Iltavuorossa oli kiire ja arvelin, että silloin kukaan kollegoista ei ehdi avuksi. RaisionRuskon sosiaali ja terveyspalvelujen työ suojeluvaltuutettu Juha Jokela painottaa, että vasta luvut puhuvat päättäjille selvää kieltä. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 O VEN TAKANA VOI OLLA yksinäi syyttä, kipua, huonosti nukut tuja öitä. Tiedottamalla ja puheeksi ottamisella vaikutetaan asenteisiin ja karsitaan vä hättelyä. ?. Joskus siellä voi olla myös lähitienoon ryyppypo rukka, iso koira tai huumeita käyttävä lapsenlapsi
– Kun on arjen työssä muiden kanssa, näkee ja kuulee työoloista paljon ja pääsee valtuutettu nakin lähemmäksi ihmisiä, hän kertoo. Viimeksi hän oli Raision terveyskeskussairaalan kuntou tusosastolla. ENNAKOIDEN KIINNI UHKIIN Palvelusopimus TYÖN TERVEELLISEN TEKEMISEN edel lytykset tulisi kirjata myös palvelusopi mukseen. Jokela on toiminut työsuojeluvaltuutettuna vuoden 2018 alusta. Kotihoidossa hän on työs kennellyt vuodesta 2015, ja ennen hoitoalaa hän työskenteli vartijana Turun kaupunginsairaalassa. Koulutusta asiakastilanteisiin Porekari kertoo, että uhkaavissa tilanteissa hoitajaa on ohjeistettu poistumaan asiakkaan kodista heti. (Työterveyslaitos, 2014). Hän on sopinut, että hän voi työskennellä osan tästä ajasta muissakin sotepalvelujen yksiköissä lähihoitajana. Maaliskuussa Raision kaupunki järjestää haastavien ja tunnepitoisten asiakaspalvelutilanteiden hallintaa koskevan koulutuksen. Molemmat raportit luettavissa verkossa: www.julkari.fi. Esimies ESIMIES VASTAA työnarvioinnin lisäksi selkeistä kirjallisista menettelytapa ohjeista uhka ja väkivaltatilanteiden varalle, perehdyttämisestä ja työntekijöi den henkilötietojen salaamisesta tarvit taessa. Valtuutetun tehtäviin on varattu kolme päivää viikossa. ??. Jokela on RaisionRuskon sosiaali ja terveys palvelujen työsuojeluvaltuutettu ja kotihoidon lähihoitaja. Kotihoidon on lisäksi mahdollista saada konsultointiapua psykiatriselta sairaanhoitajalta. ?. Teen paljon yhteis työtä myös esimiesten kanssa työntekijöiden asioissa. – Koen olevani viestinviejä. Kannustan työpaikalla muitakin avoi meen keskusteluun ja ottamaan yhteyttä suoraan esimiehiin. Työolojen arviointi TYÖOLOJEN ARVIOINTI esimiehen ja työntekijöiden yhteistyönä. Turvallisuuskulttuuri YLIN JOHTO määrittelee toimintalinjan. Riskien arviointia täydenne tään ja toimintatapoja muutetaan tarvittaessa. (THL, päivitetty 2017.) Väkivaltatilanteet ja sen uhka kotihoitotyössä – työpaikkojen hyvät käytännöt ennaltaehkäisyssä. Ilmoitus velvollisuus väkivalta ja uhkatilanteesta. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 – Jos asiakas on kovin ahdistunut ja lyö, kotihoidon tiimin sairaanhoitaja vie tietoa myös hoitoja hoivayksikön geriatrian erikoislääkärille. Jos poistumaan ei pääse, soitto hätänumeroon tai kollegalle, jonka kanssa on sovittu turvakoodi. Työnteki jän ensimmäinen tapaaminen asiak kaan kanssa työparin kanssa asiakkaan kotona. Valtuutettu viestinviejänä S OSIAALIJA TERVEYSALAN työsuojelu valtuutettu Juha Jokela on kehittänyt itselleen sopivan tavan perehtyä työ oloihin myös oman työyksikkönsä ulkopuolella. Siinä voi huomioida esimer kiksi seuraavia asioita: ei epäasiallista käytöstä, työergonomian mahdollista minen esimerkiksi tavaroita vähentä mällä, kotieläinten kiinnipito kotikäyn nin aikana ja työntekijän poistuminen, jos asunnossa on päihtyneitä henkilöitä. Työsuojeluvaltuutettu Juha Jokela toivoo lisää nimenomaan hoitoalalle räätälöityä turvallisuuskoulutusta. Tiedottamalla ja puheeksi ottamisella vaikutetaan asenteisiin ja karsitaan vä hättelyä. Vaaratilanteiden hallinta ja ennaltaehkäisy pyritään huomioimaan myös koulutuksessa. LISÄÄ AIHEESTA Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen (esimerk kinä Vantaan kaupungin ohjeistus). Työntekijä UHKAAVASTA TILANTEESTA pitää poistua välittömästi. Virpi Fagerström ja Tuula Leino. – Itsepuolustustyyppistä koulutusta meillä on ollutkin. Toimintaohjeiden ja raportoin tikäytäntöjen pitää olla selkeitä. Hän huolehtii myös neuvottelujen järjestämisestä asiakkaan poiketessa sovituista käytännöistä, parityösken telyn järjestämisestä tarvittaessa sekä yhteydenpidon, avun hälyttämisen ja jälkipuinnin järjestämisestä. Olemme myös saamassa kotihoitoon toisen geriatrin kevään aikana. Helmikuussa 2019 hoitohenkilökunnalle oli lähi suhdeväkivaltaa käsittelevä koulutus. Kotihoidon työntekijöille suunnattua aggressiivisen asiakkaan kohtaamiskoulutusta järjestettiin syksyllä 2016
Kouluttaessa heille karttuu tietoa eri alojen käytännöistä ja yritysten tarpeista. Sh ut te rs to ck Tutustu palveluun www.smarthse.fi. Koulutus onnistuu haluttaessa myös palvelun kautta Suomen Ensiapukoulutuksen kursseja toteutetaan jatkossa paitsi lähiopiskeluna myös joustavasti verkossa. – SmartHSE-palvelu on syntynyt asiakkaiden tarpeesta. Palveluiden kehityksessä huomioidaan jatkuvasti myös asiakkailta tuleva arvokas palaute, muistuttaa Roivainen. Digipalvelussa kirjaaminen tehdään mobiilisti. Palvelun osa-alueet tulevat näin tutuksi koulutuspäivän aikana. Palveluun päivittyvät turvallisuusuutiset ja opastusvideot pitävät käyttäjän ajan tasalla. Se vapauttaa yrityksen resursseja, kun hajallaan oleva turvallisuustieto kerätään yhteen palveluun. Se tarjoaa kootusti kaikki, mitä työsuojelutehtävässä tarvitaan: turvallisuuskansion, jossa yrityksen kaikkia turvallisuusdokumentteja voi hallita keskitetysti, koulutukset ja pätevyyksien hallinnan, sähköiset koulutusmateriaalit, turvallisuusuutiset ajankohtaisista asioista ja HSE-lakiseurannan, jonka avulla on helppo pysyä ajan tasalla työsuojelulainsäädännön vaatimuksista ja muutoksista. Kehittämisessä on hyödynnetty kokeneiden työsuojelun ja työturvallisuuden kouluttajiemme ammattitaitoa, kertoo toimitusjohtaja Tero Roivainen Suomen Ensiapukoulutuksesta. Jos tehtävä on hoitamatta, vastuuhenkilö saa muistutuksen sähköpostiinsa. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun työkalupakki vastaa jo sinällään erityisesti pienten yritysten tarpeisiin. Ammattitaitoiset kouluttajat palvelun kehittäjinä Suomen Ensiapukoulutuksen kouluttajat ovat työturvallisuuden ammattilaisia. SmartHSE-palvelu vastaa tarpeeseen. Selaimen kautta SmartHSE on reaaliaikaisesti asiakkaan käytössä ja päivittyy automaattisesti. Koska digipalveluun on kätevä tallentaa turvallisuustietoa ja sen avulla on helppo havainnollistaa turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä työpaikoilla, Suomen Ensiapukoulutus hyödyntää digipalvelua laajasti jo koulutuksessa. Palvelu ohjaa tunnistamaan työpaikan vaarat ja auttaa arvioimaan riskit. Palvelun käyttö ei vaadi päivitettävän sovelluksen lataamista omalle laitteelle. Tehtävälista on myös näkyvillä palvelussa, mikä helpottaa tehtävien muistamista. Laajempi palvelu sisältää turvallisuusjohtamisen työkalut, kuten työn vaarojen ja riskienarvioinnin, turvallisuuskierrosten tiedon keräämisen, turvallisuushavainnot, tapaturmailmoitukset, turvallisuustuokiot sekä koneiden ja laitteiden riskien arvioinnit. MAINOS Päivitä työturvallisuuden hallinta digiaikaan – ei enää lomakkeiden ja exceleiden pyöritystä SmartHSE keskittää työturvallisuuden hallinnan yhteen palveluun MAINOS Työturvallisuuden digipalvelu ratkaisee yritysten työturvallisuuden hallinnan keskitetysti. Kurssimateriaalit tallennetaan digipalveluun, jolloin niihin voi palata ja niitä voi hyödyntää työpaikalla järjestettäSuomen Ensiapukoulutus Oy järjestää ensiavun, työsuojelun ja työturvallisuuden koulutuksia sadan kouluttajan voimin ympäri Suomen. Palvelu on helppo ottaa käyttöön SmartHSE-palvelun logiikka on useimmille työturvallisuusasioita hoitavalle tuttu riskienarvioinnista: tunnista, määritä korjaavat toimenpiteet ja raportoi. Kaikki yrityksen työturvallisuustieto on nyt yhdessä digitaalisessa palvelussa – Asiakkaat ovat usein tuoneet esille toiveen, että kaikki yrityksen turvallisuustieto löytyisi samasta paikasta, kertoo palvelun pääkehittäjä ja työsuojeluja työturvallisuusasiantuntija Jaana Kriikka. Se nostaa työturvallisuuden tasoa yrityksissä ja on kaikkien oikeudenhaltijoiden käytössä helposti millä tahansa mobiililaitteella. Työpaikan riskien arviointi hoituu helposti yhdellä palvelulla. Siksi palvelun käyttöönotto on tottuneille työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille helppoa. – Kyse ei kuitenkaan ole keskeneräisestä palvelusta. Turvakierrokset-palvelussa on valmiina seuraavat kierrokset: Elmeri+, TR, MVR ja Toimisto-Elmeri. Kirjauksen tekijä saa myöhemmin palautteen asian etenemisestä, kun tehtävään vastuutettu tekee korjaavat toimenpiteet. Korjaavat toimenpiteet on helppo vastuuttaa oikeille henkilöille. Palvelussa esimerkiksi pystyy helposti seuraamaan, kun on aika käydä uusimassa pätevyys työturvallisuuskorttikoulutuksessa. Palvelu myös ohjaa käyttäjäänsä, joten vässä koulutuksessa tai itseopiskelussa. Palvelua onkin tarkoitus kehittää edelleen tietoa hyödyntäen. SmartHSE on testattu jo useilla käyttäjillä, ja teknisen alustan tarjoavalla suomalaisyrityksellä on jo ennestään samankaltaista palvelua. Lisäksi monet yrityksen turvallisuuskäytännöt, kuten turvallisuustarkastuksilta ja auditoinneista kertyvän tiedon hallinta, työntekijöiden pätevyysrekisterin ylläpito ja turvallisuushavaintojen käsittely, voidaan järjestää keskitetysti SmartHSE:n avulla. erillisiä käyttöohjeita ei tarvita. Palvelu tehostaa ja selkeyttää turvallisuushavaintojen käsittelyä yrityksessä Poikkeamailmoitukset on perinteisesti kerätty paperilomakkeelle ja siirretty sieltä Exceliin. Palvellakseen asiakkaitaan kokonaisvaltaisemmin koulutusja asiantuntijaorganisaatio on kehittänyt digitaalisen SmartHSE-palvelun. Tieto siirtyy suoraan järjestelmään, on heti käytettävissä eikä huku matkalla. Palvelusta löytyy runsaasti työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvää tietoa, johon käyttäjä voi perehtyä itsenäisesti. Kaikki organisaation turvallisuuteen liittyvät dokumentit voidaan ladata Turvallisuuskansioon, jossa ne kulkevat helposti mukana ja ovat aina tarkastettavissa. Työsuojelun työkalupakki ja turvallisuusjohtamisen työkalut erilaisiin tarpeisiin Palvelussa on kaksi itsenäisesti käytettävää osiota
Palvelun käyttö ei vaadi päivitettävän sovelluksen lataamista omalle laitteelle. Kirjauksen tekijä saa myöhemmin palautteen asian etenemisestä, kun tehtävään vastuutettu tekee korjaavat toimenpiteet. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun työkalupakki vastaa jo sinällään erityisesti pienten yritysten tarpeisiin. Korjaavat toimenpiteet on helppo vastuuttaa oikeille henkilöille. Kehittämisessä on hyödynnetty kokeneiden työsuojelun ja työturvallisuuden kouluttajiemme ammattitaitoa, kertoo toimitusjohtaja Tero Roivainen Suomen Ensiapukoulutuksesta. Palvelu on helppo ottaa käyttöön SmartHSE-palvelun logiikka on useimmille työturvallisuusasioita hoitavalle tuttu riskienarvioinnista: tunnista, määritä korjaavat toimenpiteet ja raportoi. Kaikki yrityksen työturvallisuustieto on nyt yhdessä digitaalisessa palvelussa – Asiakkaat ovat usein tuoneet esille toiveen, että kaikki yrityksen turvallisuustieto löytyisi samasta paikasta, kertoo palvelun pääkehittäjä ja työsuojeluja työturvallisuusasiantuntija Jaana Kriikka. Ammattitaitoiset kouluttajat palvelun kehittäjinä Suomen Ensiapukoulutuksen kouluttajat ovat työturvallisuuden ammattilaisia. Palvelu myös ohjaa käyttäjäänsä, joten vässä koulutuksessa tai itseopiskelussa. Laajempi palvelu sisältää turvallisuusjohtamisen työkalut, kuten työn vaarojen ja riskienarvioinnin, turvallisuuskierrosten tiedon keräämisen, turvallisuushavainnot, tapaturmailmoitukset, turvallisuustuokiot sekä koneiden ja laitteiden riskien arvioinnit. erillisiä käyttöohjeita ei tarvita. Kouluttaessa heille karttuu tietoa eri alojen käytännöistä ja yritysten tarpeista. Työpaikan riskien arviointi hoituu helposti yhdellä palvelulla. Turvakierrokset-palvelussa on valmiina seuraavat kierrokset: Elmeri+, TR, MVR ja Toimisto-Elmeri. Tehtävälista on myös näkyvillä palvelussa, mikä helpottaa tehtävien muistamista. Koulutus onnistuu haluttaessa myös palvelun kautta Suomen Ensiapukoulutuksen kursseja toteutetaan jatkossa paitsi lähiopiskeluna myös joustavasti verkossa. Se nostaa työturvallisuuden tasoa yrityksissä ja on kaikkien oikeudenhaltijoiden käytössä helposti millä tahansa mobiililaitteella. Palvellakseen asiakkaitaan kokonaisvaltaisemmin koulutusja asiantuntijaorganisaatio on kehittänyt digitaalisen SmartHSE-palvelun. Tieto siirtyy suoraan järjestelmään, on heti käytettävissä eikä huku matkalla. Digipalvelussa kirjaaminen tehdään mobiilisti. Palvelua onkin tarkoitus kehittää edelleen tietoa hyödyntäen. Lisäksi monet yrityksen turvallisuuskäytännöt, kuten turvallisuustarkastuksilta ja auditoinneista kertyvän tiedon hallinta, työntekijöiden pätevyysrekisterin ylläpito ja turvallisuushavaintojen käsittely, voidaan järjestää keskitetysti SmartHSE:n avulla. SmartHSE-palvelu vastaa tarpeeseen. Palvelu tehostaa ja selkeyttää turvallisuushavaintojen käsittelyä yrityksessä Poikkeamailmoitukset on perinteisesti kerätty paperilomakkeelle ja siirretty sieltä Exceliin. Palvelu ohjaa tunnistamaan työpaikan vaarat ja auttaa arvioimaan riskit. Koska digipalveluun on kätevä tallentaa turvallisuustietoa ja sen avulla on helppo havainnollistaa turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä työpaikoilla, Suomen Ensiapukoulutus hyödyntää digipalvelua laajasti jo koulutuksessa. Se vapauttaa yrityksen resursseja, kun hajallaan oleva turvallisuustieto kerätään yhteen palveluun. Palveluun päivittyvät turvallisuusuutiset ja opastusvideot pitävät käyttäjän ajan tasalla. Sh ut te rs to ck Tutustu palveluun www.smarthse.fi. Siksi palvelun käyttöönotto on tottuneille työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille helppoa. Se tarjoaa kootusti kaikki, mitä työsuojelutehtävässä tarvitaan: turvallisuuskansion, jossa yrityksen kaikkia turvallisuusdokumentteja voi hallita keskitetysti, koulutukset ja pätevyyksien hallinnan, sähköiset koulutusmateriaalit, turvallisuusuutiset ajankohtaisista asioista ja HSE-lakiseurannan, jonka avulla on helppo pysyä ajan tasalla työsuojelulainsäädännön vaatimuksista ja muutoksista. Palvelussa esimerkiksi pystyy helposti seuraamaan, kun on aika käydä uusimassa pätevyys työturvallisuuskorttikoulutuksessa. Kurssimateriaalit tallennetaan digipalveluun, jolloin niihin voi palata ja niitä voi hyödyntää työpaikalla järjestettäSuomen Ensiapukoulutus Oy järjestää ensiavun, työsuojelun ja työturvallisuuden koulutuksia sadan kouluttajan voimin ympäri Suomen. Jos tehtävä on hoitamatta, vastuuhenkilö saa muistutuksen sähköpostiinsa. Palvelusta löytyy runsaasti työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvää tietoa, johon käyttäjä voi perehtyä itsenäisesti. – SmartHSE-palvelu on syntynyt asiakkaiden tarpeesta. MAINOS Päivitä työturvallisuuden hallinta digiaikaan – ei enää lomakkeiden ja exceleiden pyöritystä SmartHSE keskittää työturvallisuuden hallinnan yhteen palveluun MAINOS Työturvallisuuden digipalvelu ratkaisee yritysten työturvallisuuden hallinnan keskitetysti. – Kyse ei kuitenkaan ole keskeneräisestä palvelusta. Palveluiden kehityksessä huomioidaan jatkuvasti myös asiakkailta tuleva arvokas palaute, muistuttaa Roivainen. Selaimen kautta SmartHSE on reaaliaikaisesti asiakkaan käytössä ja päivittyy automaattisesti. Työsuojelun työkalupakki ja turvallisuusjohtamisen työkalut erilaisiin tarpeisiin Palvelussa on kaksi itsenäisesti käytettävää osiota. Kaikki organisaation turvallisuuteen liittyvät dokumentit voidaan ladata Turvallisuuskansioon, jossa ne kulkevat helposti mukana ja ovat aina tarkastettavissa. Palvelun osa-alueet tulevat näin tutuksi koulutuspäivän aikana. SmartHSE on testattu jo useilla käyttäjillä, ja teknisen alustan tarjoavalla suomalaisyrityksellä on jo ennestään samankaltaista palvelua
42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 Sarjassa esitellään kuvia van hoista työsuojeluaiheisista julisteista ja päivitetään niiden viesti nyky aikaan. Työsuojelunäyttelyn arkis toon kuuluvat julisteet julkaistaan sosiaali ja terveysministeriön alaisen työsuojeluhallinnon ja Työsuojelunäyttelyn luvalla.
Maamassojen voimat ovat valtavat, ja siinä tilanteessa ihminen on aika heikko.". Liikennevirasto selvitti kaivantotyön turvallisuutta tutkimushankkeessaan vuonna 2013. Riskejä on Hokkasen mukaan eniten juuri pienillä työmailla, kuten kaukolämpö-, vesija viemäriverkostojen kaivutyössä sekä talonrakennuksen sokkelikaivannoissa. Jos sortuma saattaa aiheuttaa tapa turman, kaivannon seinämä on tuettava. – Viattoman näköisissäkin kaivannoissa voi olla isoja vaaroja. Erityisiin toimenpiteisiin sortumisen aiheuttaman tapaturman vaaran välttä miseksi on tarvittaessa ryhdyttävä sateen, kuivumisen tai roudan sulami sen johdosta jos kaivetaan eloperäisiä tai hieno rakeisia maalajeja tai kahta metriä syvempää kapeaa kaivantoa kun kaivannon yhteydessä tai läheisyy dessä suoritetaan tärinää aiheuttavaa työtä kun kaivantoon vaikuttaa raskas ajo liikenne. Valvonnan ulkopuolelle jää kuitenkin paljon työmaita, sillä pienistä rakennushankkeista ei tarvitse tehdä ennakKaivantotyö voi viedä hengen, jos seinämät jätetään jyrkiksi tai niitä ei tueta. Sortuma voi haudata alleen esimerkiksi kaivannon pohjalla putkiliitosta työstävän hitsaajan. Maamassojen voimat ovat valtavat, ja siinä tilanteessa ihminen on aika heikko. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 V AIKKA SORTUMAN aiheuttamia tapaturmia sattuu suhteellisen harvoin, työhön liittyviä vaaroja ja riskejä on edelleen runsaasti. Sortuma saattaa alkaa esimerkiksi roudan sulamisesta tai liikenteen aiheuttamasta tärinästä. – Kaivantotyö ei ole viime vuosina muuttunut yhtään turvallisemmaksi. Siihen mennessä 2000-luvulla oli sattunut seitsemän kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, jotka liittyivät kaivannon sortumiseen. Tukehtumisia ja sisäisiä verenvuotoja Aluehallintovirasto puuttuu arviolta 50–100 kaivantokohteeseen vuosittain. – Esimerkiksi asunto-osakeyhtiö uusii putkisaneerauksen yhteydessä liityntäviemärin. Siellä on yhä liian paljon potentiaalia vakaviin tapaturmiin, sanoo ylitarkastaja Janne Hokkanen Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Tehtäessä kaivutyötä rakennuksen tai muun rakennelman alla tai vieressä on ryhdyttävä ennalta riittäviin tukitoimen piteisiin sortumisen estämiseksi.” Lähde: Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 34 §: Kaivutyö ja kaivannon tuenta koilmoitusta työsuojeluviranomaiselle. Muutamia tapauksia on ollut tämän jälkeenkin. Eräässä toisessa tapauksessa maamassan alle jäänyt säästyi hapen puutteelta mutta sai niin pahat vauriot lantion ja alaraajojen alueelle, että menehtyi sisäisiin verenvuotoihin. Pari sataa litraa mitä tahansa maaainesta painaa yli 300 kiloa. Luotettavan selvityksen perusteella voi daan kaivannon työturvallisuus toteuttaa luiskaamalla tai porrastamalla kaivanto. Näin kävi aikoinaan eräässä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Stoppi sortumille kaivannoissa TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TYÖSUOJELUNÄYTTELYN ARKISTO TYÖSUOJELU ENNEN JA NYT NÄIN LAKI MÄÄRÄÄ K AIVUTYÖ ON TEHTÄVÄ turvallisesti ottaen huomioon maan geotekni set ominaisuudet, kaivannon sy vyys, luiskan kaltevuus ja kuormitus sekä vedestä ja liikenteen tärinästä aiheutuvat vaaratekijät. Työtä tehdään kapeassa, yli kaksi metriä syvässä kaivannossa, jossa ei ole millään tavalla huomioitu liikenteen eikä muidenkaan olosuhteiden vaikutusta, Hokkanen kuvailee tyypillistä riskitapausta
Lähde: Vaara vaanii kaivannossa. (AVI ja muut, 2013.) Maatai kallioankkuri Pohjaveden alennus PONTTISEINÄ TUENTAELEMENTTI 1 1 2 2 Teräspontti Pohjaveden alennus Alkukaivo, täyttö ennen työskentelyä. Toinen vaihtoehto on käyttää tuentaa, esimerkiksi ponttiseinää tai tuenta elementtiä. KAIVANNON TUKEMINEN KAIVANNON LUISKAAMINEN Esimerkkejä toteutustavoista Hyvään tuuriin luottamisessa voi olla kyse tiedon puutteesta ja osaa mattomuudesta, todennäköisesti myös rahasta. Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa settiseinä, porapaaluseinä, kaivantoseinä tai tuentaelementti. 2. Opas kaivannon turvalliseen toteuttamiseen. Tämä kaikki vaatii geoteknistä asian tuntemusta. Tuentaelementtiä käytettäessä elementin yläreunan tulee jäädä ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Esimerkki luiskaamisesta pehmeässä savessa. Kuten muussakin työssä, riskin hallinta lähtee hyvästä suunnittelusta. Lue rakennuttajan ja toteuttajan vastuista sivulta: www.tttlehti.fi/Rakennuttajavarmistu-kaivantotyonturvallisuudesta KU VA T SI N I N IH TI LÄ 3,5 m 1,5 m 2:1 2: 1 ka iv an no n sy vy ys m ax 2, m Tiivis siltti, tiivis hiekka, keskitiivis sora, keskitiivis moreeni 4,9 m Pehmeä savi 1,5 m ka iv an no n sy vy ys m ax 1,7 m 1:1 1:1 1. 2. Lisäksi on va rauduttava mahdollisen liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaan tärinään. Usein toimitaan kuiten kin rakennetyyppipoikkileikkauksilla ottamatta lainkaan huomioon paikal lisia ja eri syistä nopeastikin muuttuvia olosuhteita, Hokkanen sanoo. Niitä ei välttämättä ole kovin hyvin saatavilla kaan pienemmillä paikkakunnilla. – Tuentaelementit ovat viime vuo sina jonkin verran yleistyneet, mutta yhä niitä näkee liian harvoin. Mitä suuremmat riskit, sitä loivem miksi kaivannon reunat tulee kaivaa. Esimerkki tukemattoman kaivannon luiskaamisesta maaperän laatu huomioiden. Siihen velvoittaa lainsäädäntökin, Hokkanen huomauttaa. Sortumien varalta on selvitettävä maaperän laatu sekä esimerkiksi sateen, roudan tai sulamisen vaiku tukset maaainekseen. Säästämistä väärästä paikasta Liikenneviraston selvityksen mukaan infraalalla tarvittaisiin vastuiden ja roolien selkeyttämistä. Kaivanto on tuettu teräsponttiseinällä. Usein kaivan tojen turvallisuuden varmistaminen jää urakoitsijalle, koska rakennuttaja ei tilaa kaivantosuunnitelmia ennen toteutusta. 1. Rakennuttaja on avainroolissa antamaan tarjous pyynnöissä tietyt reunaehdot myös työskentelyn turvallisuuteen. – Toinen vaihtoehto on luiskata tai porrastaa kaivanto olosuhteisiin näh den riittävästi. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 Kaikki lähtee suunnittelusta Valtioneuvoston asetus rakennus työn turvallisuudesta määrää yksi selitteisesti, että kaivannon seinämä on tuettava, jos sortuma saattaa ai heuttaa tapaturman. – Urakat ovat monesti erittäin tiu kasti kilpailtuja
Kuitenkin tehdessään rakenteiden avauksia, ottaessaan materiaalinäytteitä tai työskennellessään ryömintätiloissa ja ullakoilla asiantuntija voi altistua suurillekin mikrobipitoisuuksille. Pesussa käytettävien pesukoneiden ja kuivausrumpujen poistoilmat on johdettava suoraan ulos suodattamisen jälkeen. Erityisesti voidaan mainita kemikaalinsuoja-asut, näkyvät liivit sekä kokoja puolinaamarit, jotka olivat asianmukaisessa kunnossa sataprosenttisesti, kertoo ylitarkastaja Reijo Kallio Länsija Sisä-Suomen AVIn työsuojelun vastuualueelta. Työterveyslaitos on julkaissut tarkistuslistan, johon on koottu keskeiset selvitystyöhön liittyvät riskit ja niihin liittyvät suojautumisohjeet sekä turvalliset työskentelytavat. – Puutteellisten tietojen johdosta tehty väärä suojainvalinta voi johtaa hengenvaarallisiin seurauksiin, Kallio muistuttaa. Muille aloille tehdyt työympäristön havainnointityökalut eivät sellaisenaan sovellu kosteusvauriorakennuksia tutkivien työn arviointiin. R AKENNUSTEN KOSTEUSVAURIOSELVITYKSIÄ tekevät rakennusalan asiantuntijat ja viranomaiset altistuvat työssään epäpuhtauksille ja joutuvat työskentelemään hankalissa asennoissa ahtaissa tiloissa. Tarkastukset tehtiin vuoden 2018 aikana suojaimia valmistavissa yrityksissä, Suomeen tuovissa sekä myyvissä erikoisliikkeissä, rautakaupoissa ja tavarataloissa. Kenttämittausten perusteella kosteusvaurioselvityksiä tekevien asiantuntijoiden altistuminen mikrobeille oli varsin vähäistä. Turvaa kosteusvauriorakennuksia tutkivien työhön Asbestikuidut irtoavat hyvin pesussa KU VA SH U TT ER ST O C K KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN. Lisätietoa: www.ttl.fi/tarkistuslista Työntekijöiden terveysja turvallisuu sriskit rakennusten kosteusvaurioselvityksissä. A SBESTIKUIDUT VOIVAT takertua esimerkiksi palomiesten ja kaivoksissa työskentelevien työvaatteisiin. Esipesuohjelman pitää olla tehokas, pääpesuja on oltava vähintään kolme ja huuhtelun oltava erittäin hyvä. Kokemusten taustalla voi olla suureen työkuormaan mutta myös työn sisältöön liittyviä paineita. Tutkittua tietoa kosteusvaurioselvityksiä tekevien työoloista ja hyvinvoinnista on erittäin vähän, vaikka heidän lukumääränsä on viime vuosina kasvanut. Käyttöohjeella on ratkaiseva merkitys oikean suojaimen valinnassa ja käyttötavassa. – Pelkästään asbestikuiduista likaantuneen pyykin pesuun erikoistuneiden pesuloiden käyttö olisi tavoitetilanne tulevaisuudessa, mutta se lisäisi varaasusteiden tarvetta merkittävästi. Hyvä pesulahygienia vaatii asbestikuituja sisältävän pyykin näkyvän merkkaamisen ja pyykin erottelun jo SUOJAIMISSA EI JUURI PUUTTEITA Hankkeeseen osallistui kymmenen tarkastajaa, jotka tarkastivat 145 myymälässä 156 suojainta. Tarkistuslista kehitettiin tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin kosteusvaurioselvityksiä tekevien työn biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä kenttämittausten ja kyselyiden avulla. – Pesulaa on aina informoitava, jos edes epäillään työvaatteiden likaantuneen asbestikuiduista, muistuttaa vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitoksesta. Kosteusvaurioselvitykset vaativat vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Työterveyslaitos 2019. Lisäksi asbestille ja teollisille mineraalikuiduille altistuminen on mahdollista. Stressin kokemuksia hankkeen osallistujat raportoivat enemmän kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Käyttöohjeissa oli jonkin verran puutteita. Tarkastetuista suojaimista 65 prosenttia oli täysin kunnossa. www.julkari.fi pesulan vastaanotossa. Myös pölypitoisuudet voivat olla suuria. Asbestikuiduista likaantuneet työvaatteet peseytyivät hyvin normaalissa vesipesussa, mutta pesulatyöntekijöiden ja varustehuoltajien on kuitenkin syytä käyttää suojaimia asbestikuituja sisältävää pyykkiä käsitellessään. TURVALLISUUS AJASSA 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 K AUPOISSA MYYTÄVIEN henkilönsuojainten merkinnöissä ja käyttöohjeissa ei ole paljoa vakavia puutteita. Tuotteiden merkinnät olivat asianmukaiset yhtä lukuun ottamatta. Kuormitusta lisää myös se, että asiantuntijat toimivat usein tilanteissa, joihin sisältyy ristiriitaisia odotuksia eri tahoilta ja tunnepitoisia vuorovaikutustilanteita huolestuneiden käyttäjien kanssa. Tärkeintä on, että asiakkaat tietävät vastuunsa lähettäessään pyykkiä ja pyykin vastaanottavassa pesulassa ollaan tietoisia pyykinkäsittelyn varotoimenpiteistä, Laitinen toteaa
Usein ongelmana on se, että kor jaavat toimet pitäisi tehdä asiakkaan tiloissa. Alueeni on laaja ja porukan työkoh teet ovat levällään, mutta työ on haas tavaa ja innostavaa. Alkuaikoi na ei työsuojeluasioista puhuttu juuri ollenkaan. AISAPARI 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 Nyt kaikki tärkeä tieto saadaan äly kännykkään, josta on luettavissa myös talon sähköposti. Huippuesimerkki tästä on se, että sisäpihalta pitää viedä lumet pois ovien ja porraskäytävien läpi. Tässä olisi vielä teh tävää. Suhtautuminen työsuoje luun on kehittynyt. Heistä noin 5 500 työskentelee siivouksessa, kiinteistöpalveluissa ja korjausrakentamisessa.. Perehdytyksessä on varmistettava, että työn aloittaja on ymmärtänyt asiat oikein ja tietää, miksi toimitaan juuri ohjeiden mukaan. Vinkkaa siitä meille osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi! LASSILA & TIKANOJA on kierto taloutta toteuttava palveluyritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. ÄLYKÄNNYKÖISTÄ ON APUA tiedon kulussa. Monta kertaahan lyk kääminen saattaa johtaa suurempiin kustannuksiin. Pitkään talossa olleena tiedän, että asenteissa on tapahtunut iso muutos. Tunnen alan hyvin kaikkine kompastuskivineen. OSALLISTUN VÄLINEIDEN TESTAAMISEEN . TOTEUTUS VÄLILLÄ MÄTTÄÄ , vaikka meillä on hyvät ohjeet, miten pitää toi mia. Siinä olikin melkoista vaihtelua. Meillä on valtavat valikoimat esimerkiksi suojakäsineitä. On tärkeää, että perehdyttäjä jonkin ajan kuluessa tarkistaa, onko kaikki ymmärretty. Yhtiön liikevaihto oli 802 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja henkilöstömäärä 8 600. Tekniikka on tullut tässä avuksi, sillä kiinteistönhoitaja ei voi lähteä kesken työn kuuntelemaan tietoiskua. Ajattelin, että minulla saattaisi olla tähän hommaan jotain annettavaa. Meillä Lassila & Tikanojan työsuo jeluvaltuutetuilla on joka toinen viikko Skypekokoontuminen, jossa vedetään porukalla yhteen ongelmia ja ratkaisuja. JUSSI PETERI, LASSILA & TIKANOJAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Älypuhelimilla tehoa tiedonkulkuun TEKSTI JA KUVAT AINO PIETARINEN Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Laittaisin arkkitehdit kiinteistön hoidon kurssille, sillä läheskään aina suunnittelussa ei ole mietitty, että ti loissa tehdään töitä. Se tuottaa tulosta, sillä moni on huomannut tie tyt uudet hanskat toimiviksi ja myös käyttää niitä. Samanlaista testausta on tehty suojalaseilla. Omat työnohjausjärjestelmät ovat hyvä apu, mutta monet valittavat, että niihin kirjautumiseen ja kuittaamiseen me nee liikaa aikaa. Ennen kaikki oli sen varassa, miten esimiehet veivät työsuojelu asioita kentälle. Asiakkaiden tiloissa työskentely tuo haasteita turvallisuustyöhön. Turvallisuustuokioissa käydään läpi riskipaikat, tapaturmat, aikalisä kortit, henkilökohtaisten suojain ten käyttö ja raportit, jotta voitai siin ehkäistä uusia onnettomuuksia. Erityisen iloinen olen siitä, että meillä on saatu joitakin työntekijöitä uudelleensijoitettua paremmin hei dän työkyvylleen sopiviin töihin. Niiden joukosta on etsitty sellaisia, joilla on myös helppo tehdä töitä. Meillä on oi keista työtavoista videoita ja muuta kuvallista materiaalia perehdytyksen tueksi. Kaikki tieto ei välity asiakkaalle asti, eikä asiakkaan korjaa vista toimista aina tule tietoa meille. Silloin työkaverit pyysivät minua ehdokkaaksi työsuo jeluvaltuutetun vaaliin. Välillä kännykkään lä hetetään tietoiskuja muistuttamaan esimerkiksi liukkaasta kelistä ja liuku esteiden käytöstä. Kun esimerkiksi kiinteistönhoitaja avaa puhelimen ja kuittaa työn, hän näkee samalla tärkeät viestit. Tehdäänkö teillä yhdessä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Haluan vaikuttaa näihin asioihin ja koen, että olen pystynyt vaikuttamaankin. Se taas harmittaa, että tulosvastuulliset joskus hieman nikottelevat hankin tojen kanssa. Toki raha voi ratkaista positiivisestikin, kun tehdään pikai sesti päätöksiä, joilla säästytään sai rauslomilta.” T YÖKOHDE, JOSSA OLIN työsken nellyt kymmenen vuotta, oli loppumassa
VIESTINNÄN PARANTAMISEEN olemme satsanneet. Myös yrityksen sairauskassa ja pitkä aikainen työterveyshuoltokumppani tukevat mainiosti työsuojelutyötä. Uudet tekniset apuväli neet on otettu käyttöön. Lisäksi olen iloinen siitä, että tapaturmien määrä on vähentynyt joka vuosi. Lisäksi hän tarttuu töihin, kun huomaa korjattavaa.” T ULIN LASSILA & TIKANOJALLE yksikönpäälliköksi vuonna 2005. VIIME VUONNA TEIMME Kiinteistö palveluissa 14 330 turvallisuushavain toa. Kaiken tarkoituksena on tietää vaarapaikat, jotta osataan ehkäistä onnettomuuk sia ja juurruttaa oikeita toiminta tapoja. Koska siinä on mu kana myös toimialan johto, raadilla on valtuudet päättää heti esimerkiksi hankinnoista. Eli nämä meidän juttum me purevat. Vuonna 2012 yritykselle koottiin kes kitetty työturvallisuusorganisaatio. Tapaturmaraadit ovat olleet käytössä Kiinteistöpalveluissa vuodesta 2012. Kaikilla on ollut älypuhelin jo muutaman vuo den, ja meille on tulossa uusi info kanava, intranet, johon on pääsy kai killa. Samaan järjestelmään kirjataan myös kaikki tapaturmat sekä niiden tutkinta korjaustoimineen ja vastuu henkilöineen. Työsuojeluun panostaminen näkyy muun muassa siinä, että tapaturmien määrä on viidessä vuodessa pudonnut jo kolmannekseen. Vielä enemmän haluaisin kuitenkin tehdä ja myös kiertää kentällä. Lisäksi esimiesten turvallisuus kierroksia tallennettiin yhteensä 6 100 ja turvallisuustuokioita 5 152. TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖN ILON HETKIÄ on, kun huomaa jonkun työntekijän vihdoin sisäistäneen turvallisuus asian. Turvallisuusjärjestelmäämme saa daan kaikki turvallisuushavainnot, ja niihin voi liittää asiaa selventäviä valo kuvia. Sen myötä mietimme, miten voi simme kehittää työsuojelutoimintaa entistä systemaattisemmaksi ja työ turvallisuustyötä tukevaksi. Tyk kään tehdä töitä ihmisten kanssa." TUIJA HELSKY, LASSILA & TIKANOJAN TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Tapaturmien vähentyminen ilahduttaa Jussi: Miten työnjohtajamme saataisiin paremmin ymmärtämään vastuunsa työsuojelusta. Olemme ottaneet käyttöön myös WhatsAppviestit. Meillä työhyvinvoinnista ja työ kykytoiminnasta vastaa erillinen tii mi, joka on tehnyt erinomaista työtä. Vuodesta 2013 olen ollut työsuojelu päällikkö, jonka vastuualue on koko maan kiinteistöhuolto ja siivous palvelut sekä korjausrakentaminen. 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 Jussi Tuijasta: ”TYKKÄÄN TEHDÄ TUIJAN kanssa yhteistyötä. Nämä työllistävät noin 5 500 hen keä. Tuija: Tähän on luvassa parannusta, kun nyt organisaatio uudistuksen jälkeen kaikille anne taan puolen päivän työturvallisuus koulutus, jossa korostetaan vastuun ymmärtämistä.. Tällöin yksikönpäälliköt hoitivat työsuojelupäällikön tehtäviä. Pidän tärkeänä asenteiden juur ruttamista, koska onnettomuuksien taustalta usein ilmenee, ettei ole käy tetty suojainta tai on keksitty oma, muka parempi tapa tehdä työ. Näkemykseni saavat vastakaikua, ja toimimme samaan suuntaan.” Tuija Jussista: ”JUSSI ON MINULLE luotettava kumppani, joka toimii myös neuvonantajana. Suurimpana huolena työsuojelu päällikön tehtävässä onkin se, miten saadaan asenne kohdalleen. Meidän pitää koko ajan kasvattaa ymmärrys tä siitä, että suojaimet ja ohjeet eivät ole kiusantekoa vaan niillä suojataan työntekijää. Sähköisen viestin nän kehittäminen on työsuojelussa tärkeää, koska työntekijät ovat hajal laan eri puolilla Suomea. Vaikka esimerkiksi sen, että kemikaaleja käsi tellään asianmukaisilla hanskoilla, ei luulisi olevan liian vaikeaa. Tapaturmaraati on hyvä foorumi käsitellä asioita. Varsinainen asemapaikkani on Turussa
Tämän kaltaiseen työhön on syytä suunnitella toissijainen putoaMiten vastaava estetään. Asentajat putosivat hissin nostokorista TAVARAHISSI, ASENTAJAT ja kyydissä olleet mastoelementit kuormittivat koko painollaan puutteellisesti kiinnitettyä liitoskohtaa. Keskeneräisten liitoskohtien havaitseminen helpottuu, kun niihin kiinnitetään huomiolätkät. 29vuotias asentaja kuoli välittömästi, ja hänen työtoverinsa loukkaantui vakavasti. missuojaus. Kiinnitys oli saattanut jäädä kesken pulttien loppumisen vuoksi. Asentajien oli tarkoitus asentaa noin 20 mastoelementtiä, joista he olivat saaneet paikalleen 14. TAPATURMAINEN KUOLEMA 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK i Rakennustyömaalla tavarahissiä pystyttäneet asentajat putosivat hissin nostokorista 19 metrin korkeudesta. Asennusohjeen mukaan tavarahissin masto pystytetään hissin nostokorista liittämällä ristikkorakenteisia masto elementtejä toisiinsa neljällä kiinni tyspultilla. KESKEYTYSTÄ ENNEN ja sen jälkeen olisi hyvä käydä järjestelmällisesti läpi tehtävää koskevat asiat. TOT 1/18 Kuvassa hissikori on jo laskettuna maahan.. Kattava riskien arviointi auttaa havaitsemaan tehtävään liittyvät vaarat. Kun hissi ylitti kolmannentoista ja neljännentoista mastoelementin välisen liitoskohdan, nostokori ja ylin mastoelementti kip pasivat yllättäen 90 astetta. Pulteista kaksi kiinnitetään mastoelementin etupuoleisiin kulmiin ja kaksi peräkkäin taaimmaiseen kul maan. Ali urakoitsijan koneasentajat olivat pystyttämässä raken nusmateriaalien ja muiden tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua tavarahissiä. Asennusvirheen vuoksi kokonaiskuorman aiheuttama kaatomomentti kasvoi niin suureksi, että hissikori kippasi. Heillä ei ollut putoamissuojaimia, eikä nostokorissa olisi myöskään ollut val jaille kiinnityspaikkaa. Hissikorissa on kaiteet, mutta sitä ei ole suunniteltu henkilöiden kuljettamiseen. Tarkistuslistan avulla voi kerrata seuraavat työvaiheet, niihin liittyvät riskit ja turvalliset työtavat päivittäin jo ennen töiden aloittamista. Asentajista toinen oli 29 ja toinen 27vuotias, ja molemmat olivat koke neita tehtävässään. He olivat kiinnittäneet liitoksen puristuspuolen pultit, ajaneet hissin alas ja menneet lounastauolle. Asentajat olivat pitäneet työssään taukoa juuri ennen onnettomuutta. Vaihtoehtoisesti pultit voi värjätä huomiovärillä, jotta ne erottuvat harmaasta mastorakenteesta. Ylimmästä liitoskohdasta puuttuivat molemmat vetopuolen pultit. Selostus on toimitettu tutkintaraportista, jossa esitetään Tapaturmavakuutuskeskuksen johtaman TOT-työryhmän näkemys onnettomuustapauksesta. Työnantajan mukaan asentajia oli ohjeistettu kiinnittämään aina ensin kaksi takakulman kiinnityspulttia, koska hissin kuormasta rakenteelle syntyvä momentti aiheuttaa sinne suurimman vedon. Raportit osoitteessa totti.tvk.fi Kaksi asentajaa putosi tavarahissin korista sen pystytysvaiheessa. Pulttien sijaintia havainnollistavaan kuvaan on merkitty vihreällä kaksi puristuspuolen pulttia, jotka olivat kiinnitettyinä liitoksessa. Jos liitokseen kiin nitetään ensin puristuspuolen pultit, vetopuolella ei ole tukea ja riski hissi korin kippaamiseen kasvaa. Turvallisesti kiinnitetyt valjaat olisivat estäneet onnettomuuden tai ainakin lieventäneet sitä. Heistä toinen kuoli välittömästi ja toinen loukkaantui vakavasti. Palattuaan he olivat todennäköisesti unohtaneet asian ja ajaneet epähuomiossa nostokorin ylimmän liitoskohdan yli. Punaisella ja oranssilla on merkitty kohdat, joista pultit puuttuivat. Nostokori nousee sähkömootto rin avulla pystytyksen edetessä. T YÖMAALLA RAKENNETTIIN kahdeksankerroksista toimistorakennusta. Asentajat putosivat nostokorista ja iskeytyivät betoniholville
Puheeksi ottaminen ei aina ole helppoa, varsinkaan silloin, jos työpaikan kulttuuri ei sitä tue. Työpaikan johtamisen ja esimiestyön merkitys on suuri, mutta viime kädessä mielen tasapainoa edistävän työkulttuurin luomiseen tarvitaan koko työyhteisöä. Ajattelin rohkaistua näin maallikkona kirjoittamaan aiheesta, kokemuspohjalta. Tärkeää on, että saamme ajatukset välillä pois työasioista. Myös aivojen käyttäminen johonkin aivan muuhun kuin työhön on hyvää palautumista. Kiusaaja voi olla myös muu kuin oman työyhteisön jäsen: esimerkiksi lasten vanhemmat saattavat kiusata opettajia tai potilaat hoitohenkilökuntaa. Asiantuntijatyössä korostuu myös oma työn hallinta. Kiusaamista voi esiintyä sekä työkavereiden kesken että esimiesten ja työntekijöiden välillä. Työn raskaus suhteessa työkykyyn, työn vaatimukset suhteessa osaamiseen ja kaikki työn aiheuttamat paineet sinällään vaikuttavat vaakakupissa. Meillä suomalaisilla on tapana hautoa asioita mielessämme. Hiihtoladulla ajatus lepää. Miten pidämme mielen tasapainossa. Työtehtävien vaatimustaso kasvaa, työt pohjautuvat yhä enemmän tietoon ja tietotekniikkaan, sosiaalinen kanssakäyminen ja verkostoituminen lisääntyvät. Vaikka asiat olisivat muuten kunnossa, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu työssä voivat pilata kaiken. Rauno Hanhela on Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja. Lisäksi erittäin tärkeä asia on mahdollisuus perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseen. Parempi työ Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Yleensä onnistumisen takana ovat suunnitelmallisuus ja jämptit toimintatavat. Se on myös psyykkisen hyvinvoinnin kivijalka. Olipa kiusaaja kuka tahansa, työyhteisöllä ja etenkin työpaikan johdolla on oltava keinot puuttumiseen ja niitä on myös käytettävä. 09 616261 2/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 49 Rauno Hanhela Työturvallisuuskeskuksesta: Työssä tärkeää on työn sisältö, työjärjestelyt ja työyhteisön toimivuus. Yksilön näkökulmasta kuvaan astuvat myös henkilökohtaiset tekijät. Kaiken tämän myötä henkisen ylikuormituksen vaara kasvaa. Monilla työpaikoilla on hienosti onnistuttu tasapainottamaan kuormitusta. Asioista puhuminen on kuitenkin yleensä ainoa tie ongelmien ratkomiseksi. Perusasioita ovat selkeät tehtävänkuvat ja vastuut sekä sopiva määrä sopivan haasteellista työtä kaikille. Itselläni sellaisena on toiminut esimerkiksi pasuunan soiton opettelu. Jokai sella pitäisi olla keinoja informaatiokuorman tai muiden työpaineiden aiheuttaman stressin purkamiseen. Unen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Viimeinen silaus tehdään sitten omilla henkilökohtaisilla valinnoilla. LISÄÄ AIHEESTA: www.ttk.fi MIELEN TASAPAINO JA TYÖELÄMÄ KU VA SA M I KU LJ U. Iso merkitys on myös sillä, mitä teemme vapaa-ajalla. Uuden opettelu, myös vanhemmalla iällä, on hyvää stressin laukaisua. Huonosti nukuttu yö heijastuu vääjäämättä seuraavan päivän onnistumiseen. Työympäristön turvallisuus on niin ikään tärkeää. Liikunnan ja ulkoilun yhdistelmä on tehokas mielen puhdistaja
Työskentely oli paljon hankalampaa kuin junassa, ja jostain syystä bussissa minua alkoi nukuttaa. MONI ON KAUHISTELLUT työmatkaani ja kysellyt, miten sitä jaksaa. ETÄTÖITÄ TEEN TILANTEEN mukaan. Työni on vaihtelevaa ja monipuolista. Parhaimmillaan etätyöpäivät ovat mahdottoman tehokkaita. Puhelut hoidan mielelläni niin, että liikuskelen ympäriinsä, ja kotona se on tietysti helpompaa. MIEHENI ON TOTTUNUT siihen, että minulla on epäsäännölliset työajat. Kun pääsen työpaikalle, olen jo valmiiksi hyvässä työmoodissa. Olen tekstiilisuunnittelija ja muotoilija, ja haluan jo oman hyvinvointini vuoksi pitää yllä taitojani. TYÖHÖNI KUULUU TYÖMATKOJA esimerkiksi ympäri Suomea oleviin Taitoliiton yhdistyksiin. Aiemmin työni painottui iltaan ja viikonloppuihin, mutta nyt kun minulla on päivätyö, yhteistä vapaa-aikaakin on enemmän. En pidä työmatkaani mitenkään rasittavana. Kun aamulla herää, on ihanaa, kun tietää, että ei tarvitse lähteä mihinkään. A SUN HÄMEENLINNASSA, ja työpaikkani on Taitoliitossa Helsingin keskustassa. Harvoin olen niin TEKSTI MERJA RÄTY KUVA KIKKA JELISEJEFF KIKKA JELISEJEFF ikä 56 vuotta kehittämispäällikkö, Taitoliitto perhe: mies ja kaksi lasta Junassa on kätevää tehdä töitä KU VA T SH U TT ER ST O C K JA SI N I N IH TI LÄ. Kun teen työtä, nautin siitä, ja kun on vapaa-aikaa, nautin puolestaan siitä. Toisinaan on myös seminaareja ja näyttelyiden pystytyksiä. Toinen suunta työmatkastani lasketaan työajaksi, ja yleensä käytän työntekoon aamuisen matkan. HALUAN PITÄÄ HYVINVOINNISTANI ja työkunnostani huolta, joten kävelen matkat Helsingin rautatieaseman ja työpaikan välillä. Toivottavasti kaupunkipyörän käyttö on mahdollista myös tänä vuonna. Pyörällä hurautti näppärästi asemalta toimistoon ja taas asemalle. Tosin saattaisin ajatella toisin, jos pitäisi kulkea lähijunalla. TYÖMATKALLA 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2019 väsynyt, että vain torkkuisin. Myös lyhyet matkat kaupungin sisällä esimerkiksi kokouksiin hoituivat nopeasti. Osan vapaa-ajasta haukkaa huovuttaminen. Olen kokeillut myös bussia työmatkoihin, mutta se ei tuntunut mukavalta. Mieheni vie minut töihin mennessään asemalle, ja kun juna lähtee kello 7.49, avaan läppärini ja aloitan työt. Paluumatkalla katselen Yle Areenasta jotain, kuuntelen musiikkia tai vaikka neulon. Ehkä se on asennekysymys – monesta asiasta voi ottaa ilon irti. Meille kausilippulaisille on varattu junassa kiintiöpaikat, joten voin istua kaikessa rauhassa työskentelemässä kuin omassa pikku toimistossani. Se on mukava viidentoista minuutin siirtymä ja hyväksi istumatyötä tekevälle. Viime vuonna työnantaja tarjosi mahdollisuuden käyttää kaupunkipyörää, ja se oli mainio etu: helppo, halpa, nopea ja terveyttä edistävä. Se on hyvää, keskittynyttä työaikaa. Mukavaa on sekin, että kun tyttäremme tulee viikonlopuksi kotiin, voimme lähteä yhdessä kuntosalille ja uimaan – se on meidän naisten yhteistä aikaa
030 4741. – 8.5.2019 Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 18.3. – 4.4.2019 Tampere, 6. POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Esimies työhyvinvoinnin edistäjänä 27.3.2019 Helsinki Monitilatoimistot työympäristönä 3.4.2019 Helsinki Työuramenetelmien valmentajakoulutus 16. – 1.11.2019 Helsinki Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 23.5.2019 Helsinki Ammatti-ihotaudit 28.5.2019 Helsinki Työkykyinen työntekijä Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 26. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Työterveys Helsinki on alansa uudistaja Liikkuvuutta lisäämällä parempaan työasentoon Ovatko tapaturmaluvut vertailukelpoisia. – 13.2.2019 Helsinki, 12. – 17.4.2019 Helsinki Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 11. 17.4.2019 Helsinki sekä 29.10.2019 verkkotapaaminen Työhyvinvointikortti 25.4.2019 Helsinki Toimiva työyhteisö Työterveysneuvottelu 1.4.2019 Helsinki Sisäilmaongelmissa toiminnalliset oireet – toimintamalli työterveyshuoltoon 6.5.2019 ja 9.5.2019 webinaarit Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 22. KU VA SH U TT ER ST O C K Viestit tauolle, loma alkaa! TTT-LEHTI 3/2019 ILMESTYY 8.5. – 14.3.2019 Oulu 2. – 27.3.2019 Tampere Onnistunut sisäilmaprojekti 9.4.2019 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 16
0400 112 113 ensiapukoulutus.fi ensiaputuote.fi Ensiapu kurssit kesällä -20%. Kesällä on hyvää aikaa kouluttaa henkilöstöä