Työ Terveys Turvallisuus 2/2022

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2/2022 15 € TYÖKYKY KESKIÖSSÄ KIINTEISTÖTÖISSÄ TYÖJÄRJESTELYJÄ VAI TUKEA YKSILÖLLE. Psykososiaalista + PURKUKESKUSTELU keventää poliisin mieltä KUORMAA KEVYEMMÄKSI Keltaisen nauhan JUMPPA. MILLAINEN ON PITKITTYNYT COVID-19
Hätä Ukrainassa on valtava. Sinä voit auttaa.. • Lähetä viesti SPR20 numeroon 16499 (20 €) • Lahjoita MobilePayllä numeroon 10900 • Soita 0600 12220 (20,28 € + pvm/mpm) • punainenristi.fi/lahjoita Keräyslupa: RA/2020/1407 & ÅLR 2021/8473
22 Nopea tuki auttaa, kun jaksaminen tökkii Siilinjärvi tarjoaa keskusteluapua työntekijöilleen. 50 Urapolulla 51 Ensi numerossa 30 Näkövammainen Alessandro Iannacone joutui työttömäksi. Nyt hän on työkokeilussa. 25 Työ ajassa Terveys 28 Pitkittynyt koronatauti vaatii yksilöllistä hoitoa K Asiantuntijat luovat toivoa sairastuneille. Poliisi kohtaa tämän työarjessaan.. TYÖELÄKEYHTIÖ VARMAN JOHTAVA ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI KIRSI KARVALA. KANNESSA HEIDI LAKANEN KUVA MIKKO KÄKELÄ KU VA PA AV O M AL IN EN JA SE ID I SA LO N EN KU VA KA RO LI S KA VO LE LI S / SH U TT ER ST O C K Sisällys K = kannessa 2/2022 16 Vaikka Suomessa esimerkiksi henkirikoset eivät ole pitkällä aikavälillä lisääntyneet, pieni joukko syyllistyy entistä useampiin rikoksiin. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Jottei masennus veisi ennenaikaiselle eläkkeelle K 10 Tauon paikka 12 Tuntosarvet koholla työyhteisössä 14 Kognitiivisen kuormituksen hallinta – kenen vastuulla. 20 Jutteluhetki ehkäisee monta ongelmaa Stressi heikentää kykyä asettua toisen asemaan. 42 Esimiestyön paineet esiin ja tarkasteluun K Pandemia on tuonut lisätyötä esihenkilöille. Työ 16 Poliisin työ menee tunteisiin K Komisario Hannu Väänänen irrottautuu työstään ratsailla. 47 Asiantuntijalta Katse inhimilliseen tekijään 48 Tapaturmainen kuolema Teräsputket putosivat kuljettajan päälle. 30 Työura voi jatkua näkövammasta huolimatta Näkövammainen koneenkäyttäjä siirtyi uusiin tehtäviin. Työyhteisön kehittäminen jää yksilölähtöisen tuen jalkoihin. 33 Istujan jumppa Selkärankaa rullaten 34 Keltaisen nauhan jumppa K Lisää energiaa liikkeestä 36 Terveys ajassa Turvallisuus 38 Välittäminen sallittu! K Turvallisuushavainnot ovat etuviisautta
Kuinka pysyä motivoituneena muutoksen keskellä. Luvassa asiaa aidosta työelämästä! TYOHYVINVOINTIM ESSUT.FI # T Y O H Y V I N VO I N T I M E S S U T 13.–15.9.2022 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS ErgoFinlandin tuotteet löytyvät verkkokaupastamme. Hyvällä ergonomialla voidaan paran taa hyvinvointia ja ennaltaehkäistä tukija liikuntaelinvaivoja sekä sairauspoissaoloja. Lisäksi tuotteita voi hankkia jälleenmyyjiltämme kautta maan. Miten johtaa itseään, saati muita, yhteistä arvopohjaa noudattaen. Kuinka pitää yllä yhteisön työkykyä sekä omaa terveyttä työuran päätyyn asti. Myös testaaminen onnistuu ErgoFinlandin tiloissa Helsingissä. Ergonomisia ratkaisuja voi toteuttaa sen mukaan, millainen kotiympäristösi on.. Kuinka motivoida organisaatio samaan. Työ on murroksessa. Tuotteiden käyttöön ja valintaan saa opastusta ottamalla yhteyttä ErgoFinlandiin. SAMAAN AIKAAN 13.–15.9.2022 14.–15.9.2022 VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU. ERGONOMISIA RATKAISUJA ETÄJA HYBRIDITYÖHÖN WWW.ERGOFINLAND.FI Mikäli teet paljon töitä kotoa käsin, on syytä huolehtia hyvästä työasennosta
Usein ihminen myös tuntee oman työnsä tarkemmin kuin vierestä seuraaja. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 88 euroa, kestotilaus 78 euroa. Liiallisen puuttumisen taustalla voi myös olla se, etteivät esi henkilön kyvyt riitä kokonaisuuden hallitsemiseen tai ettei hän ole täysin ymmärtänyt tehtäväänsä. Jokainen haluaa itse vaikuttaa teke miseensä. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Se on hauskempaa ja hyödyllisempää kaikille! Kirsi Väisänen Lue esimiestyön psykososiaalisesta kuormituksesta sivulta 42. Paino PunaMusta Forssa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E. Hän ei selvästi uskaltanut tulla alas vaan katseli empien alikulkuun johtavaa mäkeä. Vastuu ja vapaus toimia pa rantavat lopputulosta. Liian lähelle ei kuitenkaan pidä mennä. Migromanageeraus johtaa helposti työntekijöiden turhautumi seen. Se tekee ongelmasta vaikean ratkaista. Mikromanageri on ehkä erityisen tunnollinen tai järjestystä ihannoi va ihminen. On hyvä, että esihenkilö Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 26. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot on valpas ja kiinnostunut siitä, mitä ja miten alaiset tekevät ja tarvitsevatko he ehkä apua jossain. PÄÄTOIMITTAJALTA 16.3.2022 Anna ihmeessä tehdä itse! M E RADANVARRESSA asuvat tiedämme, että asema laiturit hioutuvat hyvin liukkaiksi talvi aikaan. Saatuani myöntävän vas tauksen ja luvan auttaa, istahdin rol laattorin ritsille ja pyysin miestä tart tumaan ohjaimiin. Meitä nauratti! Uskon, että tapaus oli molemmille paitsi hauskempi myös kaikin puolin turvallisempi kuin jos olisin lähtenyt taluttamaan avun tarvitsijaa käsi varresta, samalla rollaattorin kanssa kamppaillen. Syytä olisi. Kiitin taas kerran kuluneita nastakenkiäni jäisellä alus talla, kun mieleeni palautui tapaus vii den vuoden takaa. Kunnioitus on säilytettävä. Epäluottamus hankaloittaa vuorovaikutusta ja asioiden hoitamista. MIKROMANAGEERAUS on johtamisen tyyli, jossa alaisiin ei luoteta, vaan hei dän tekemisiään seurataan yksityis kohtaisesti ja niitä korjataan. Oli pakkasaamu. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2021. Menin kysymään, oliko miehen tar koitus siirtyä asemalaitureille vieville hisseille. Minullahan ei ollut – toi sin kuin kaverilla – kokemusta moisen menopelin ohjaamisesta. Jatkoin matkaa Tikkurilan asemalta alitunnelin kaut ta, kun huomasin luiskan yläpäässä rollaattoriin nojaavan, iäkkään mie hen. ANNETAAN SIIS työntekijän olla oman työnsä ohjaimissa. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) KU VA JU HA SO MB Y AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. TAPAUKSESTA VOI ottaa oppia myös johtamiseen. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Usein vain johdettavat tunnistavat ongelman, esihenkilö itse ei. Vuositilaus 98 euroa, kestotilaus 88 euroa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 52. Sitten jarruttelin liukkaan mäen alas nastakengilläni, ja mies luotsasi kädensijoista perässä. Kuljin vielä silloin töihin junalla
PALAUTETTA NETTISIVUJEN JUTUISTA Tartuntatautipäivärahan saanti helpottuu – vaatimuksena labora toriotesti ja terveydenhuollon toimijan todistus Ajankohtainen aihe. Artikkeli avasi mahdollisuuksia. ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutis kirjeessämme kiinnosti sinua eniten. KIITOS KAIKILLE palautetta antaneille! Kirjapalkinnot on arvottu ja toimitettu voittajille. Vaiettu aihe, joten tärkeä nosto. LUKIJOILTA 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 NUMEROSSA 1/2022 lukijoita kiinnosti eniten juttu, jossa haastateltiin terveys alan johtajaa Petja Orrea ja työntekijä kokemuksen asiantuntijaa Visa Myllyntausta. Klikkaa lehden kansikuvaa, niin pääset rekisteröitymään digilehden lukijaksi. Inhimillinen ja ihmiset huomioon ottava johtamiskulttuuri on tärkein. Tämä työkulttuurin muutoksen tarve pitäisi ymmärtää, jotta työvoimaa riit täisi töihin jatkossakin. Osaajista käydään jo nyt kovaa kilpai lua työpaikoilla, tulevaisuudessa vielä enemmän. Koskettava juttu, josta jokainen varmasti löytää tarttumapintaa. Monet ihmiset kaipaavat enemmän joustoa työaikoihin ja tapoihin tehdä asioita. Miten työajan enimmäismäärää kuu luu seurata: työneuvosto otti kantaa uuden työaikalain tulkintaan Tämä koskee suoraan omaa työtäni. tttlehti.fi/ digilehti. Arvomme palautetta antaneiden kesken työelämää käsitteleviä kirjoja. Konkretiaa koulun turvallisuuteen Kiva lukea todella konkreettisesta turvallisuuden edistämisestä ja hienoa innovointia Säppiturvalukitsemis välineessä! Takamuksen työvuoro – lantionnosto saa pakarat, alaselän ja takareidet ahkeroimaan Hyvä saada näitä muistutuksia ajoit tain. Mene nettisivullemme tttlehti.fi/digilehti. Lantiotreeni sopii hyvin etäpäivän taukojumpaksi. Kilpailukykyinen palkka (jota se ei vielä ole) ei yksistään riitä pitämään työvoimaa palkkalistoilla. Kerro se tai anna muuta palautetta. Kun lounaskutsut ja puheenvuorot jäävät saamatta – yksinäisyys on yleinen ongelma, joka näkyy myös työelämässä Koskettava ja varmasti tänä päivänä monessa työpaikassa tuttua ja tunnis tettua ja eritoten valitettavaa toimintaa. Työvoimapula on alkanut näkyä jo esimerkiksi yksityisillä palvelualoilla. Mikäli ollaan kaavoihin kangis tuneita, ei myöskään uusille ideoille löy dy tilaa. Joten se, miten työntekijät kokevat työnantajan ja puhuvat työpai kastaan ulospäin, on erittäin merkityk sellistä. Moni on väliin putoaja, kun ei ole kotitestin perusteella saanut mistään rahaa. Parasta juttua voit äänestää verkossa 25.4. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Työvoimapula ratkesi purkamalla hierarkiaa KU VA M IK KO KÄ KE LÄ Hei, tilaaja! Tiesithän, että voit lukea aiempien lehtien juttuja digiarkistostamme
Mielenterveyden tuen työkalupakki tarjoaa erinomaisen tietopankin työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön, sanoo työeläkeyhtiö Varman johtava asiantuntijalääkäri Kirsi Karvala. Se käsittelee toimia, jotka edistävät työssä suoriutumista ja mahdollisuuksia pysyä työssä mielenterveysongelmista huolimatta. S. Konkreettisia toimia tarvitaan, että siirtymistä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle voidaan ehkäistä. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 H ALLITUKSEN Työelämän mielenterveysohjelma julkaisi yhdeksän maksutonta digityökalua organisaatioiden käyttöön viime syksynä. 8 Ettei masennus veisi eläkkeelle. Mielenterveyden tuen työkalupakkiin kuuluvat muun muassa Aivotyöpeli, Palautumislaskuri ja Muutosvalmius-työkalusarja. Lue lisää: hyvatyo.ttl.fi/mielityo/etusivu EVÄITÄ MIELENTERVEYSONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYYN TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Työkaluja voi hyödyntää yksitellen täsmätukena tai pitkäjänteisenä arjen tukena työyhteisössä. Seuraavalla aukeamalla Karvala kertoo hollantilaisen tutkimusryhmän raportista
TEKSTI KIRSI KARVALA KUVA KIRSI KARVALAN KOTIALBUMI JOTTEI MASENNUS VEISI ennenaikaiselle eläkkeelle Teksti on muokattu versio Varman verkko sivuilla 2.2.2022 julkaistusta blogitekstistä. Tutkimusryhmä päätti tehdä ensin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, joka vastaa kysymykseen, mikä saa yleisistä mielenterveysongelmista kärsivän pysy mään töissä. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 M ITÄ PITÄISI TEHDÄ , jottei masen nus veisi joka päivä kymmentä suomalaista määräaikaiselle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläk keelle, kuten tilastojen mu kaan viime vuosina on käynyt. Se vetää ennalta määritetyin kriteerein yhteen tiettyyn kysy mykseen liittyvän korkealaatuisen ja oleellisen todis tusaineiston jo aiemmin tuotetusta tiedosta. Laaja-alainen tutkimus pohjana tarkastelulle Arvostettu työterveysalan tieteellinen lehti Scandinavian Journal of Work Environment and Health julkaisi joulu kuussa 2021 hollantilaisen tutkimusryhmän ra portin, joka pyrkii antamaan vastauksia poikkeuksel lisen kunnianhimoisella tavalla. Se tiedetään, että ilmiö on mo nisyinen ja vaatii laajan keino valikoiman. Hollantilaisryhmä meni vielä harppauksen pidem mälle ja laajensi tutkimusmenetelmiään rakentamalla mallin, joka pyrki vastaamaan kysymyksiin mikä toi mii, kenelle, missä olosuhteissa ja miten. Systemaattinen katsaus on todistusarvol taan painavampi kuin yksittäinen tutkimus. Hän pohtii tekstissään, mitkä olisivat vaikuttavia keinoja pysyä työssä mielenterveysongelmista huolimatta. Kirsi Karvala on työeläkeyhtiö Varman johtava asiantuntijalääkäri. Tarvitsemme tutkimustietoa vaikuttavis ta toimenpiteistä, ettemme jäisi vain taivastelemaan asiaa tai tekemään jotain hedelmätöntä. AJASSA
4 Yksilölliset hallintakeinot (coping) Hallintakeinojen ja kognitiivisten strategioiden parantamiseen tähtäävä psykologin ohjaus edistää työssä pysymistä ja työssä suoriutumista. Näin saatiin mukaan usein viimeiseen asti työssään sinnittelijät, joiden vaikeuksista työnantaja tai työterveyshuolto ei välttämättä tiedä. Työterveyshuollon osallistumista ja osaamista työyhteisötason kehittämiseen on varaa lisätä. Sairausja oirelähtöisellä tutkimuksella ei saada riittäviä vastauksia kysymykseen, mitä yhteiskunnassa pitäisi ensisijaisesti tehdä, kun pyritään parantamaan mielenterveyttä. Tarjolla on kuitenkin paljon mielekästä työpaikkatason ennaltaehkäisevää ja reagoivaa toimintaa, joka tukee työntekijöiden mielenterveyttä. Niiden avulla menemme oikeaan suuntaan matkalla kohti maailman parasta työelämää. 3 Koetut työn piirteet Hallittavissa oleva työkuormitus ja työaika sekä työn muokkaukset parantavat mahdollisuuksia pysyä työssä. Niille on hollantilaiskatsauksenkin mukaan paikkansa, etenkin jos luotamme siihen, että terapia kohdentuu oikein, eli sitä tarjotaan siihen soveltuville ja sen tarpeessa oleville henkilöille. Näin on siitä huolimatta, että. Psykoterapia ja lääkehoito edistävät työssä pysymistä. Yksilön tuelle tulee olemaan jatkossakin tarvetta. Työpaikalla kohdataan myös sellaisia haasteita, joihin työpaikan keinoin ei pystytä vastaamaan. Keinoiksi ei välttämättä valita vaikuttavimpia, vaan niitä, jotka on helpointa ottaa käyttöön. Esimiehet ovat etulinjassa ja tarvitsevat koulutusta. Mutta vaikka työympäristö olisi niin ihanteellinen kuin kuvitella saattaa, työntekijät kaikkine piirteineen ja murheineen ovat osa sitä. Tuloksissa yksilöön kohdistuvat toimet korostuvat. Rajallisten resurssien maailmassa ei voi kuitenkaan muuta kuin olla huolissaan siitä, että työyhteisön kehittäminen jää entistä enemmän yksilölähtöisen tuen jalkoihin. 5 Terveydentila Työssä pysymistä edistää hyväksi koettu terveys ja heikentää samanaikaiset muut sairaudet. Kaikkea ei työpaikalla ratkaista Laajentamalla näkökulmaa sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ulottuvuuksiin päästäneen ilmiön juurisyihin. Stressin vähentämiseen suunnatut harjoitusohjelmat, oireiden hallintaa parantavat interventiot ja psykoterapia edistävät työssä suoriutumista. Tarvitaan työyhteisöönkin kohdistuvia toimia Mitä vastauksia hollantilaistutkijoiden katsaus meille antaa. Vaikka esille tuli tuttuja asioita, voimme ainakin päätellä, että tarvitsemme yhtä lailla niin työyhteisöön kohdistuvia kuin yksilölle räätälöityjäkin toimia. Painopiste pitäisi olla työtä ja työyhteisöä kehittävässä ennaltaehkäisevässä työssä niin organisaatiokuin tiimitasollakin. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 4/2019, Takaisin pinnalle syvän masennuksen jälkeen TTT-lehti 2/2019, Rajattomassa työssä piilee vaara 1 Työilmapiiri Työssä pysymistä edistää avoin työilmapiiri sekä luottamuksellinen suhde esihenkilöön. Tulokset vahvistavat työpaikan roolia ja samalla vastuuta sekä tukea työntekijää että kehittää työympäristöä hyvää mielenterveyttä edistävään suuntaan. 6 Elämäntilanne Esimerkiksi yrittäjyys ja aviossa olo lisäävät mahdollisuuksia pysyä työssä. Tutkimustieto on vinoutunutta siksi, että yksilöön kohdistuvia toimia on tutkittu enemmän kuin työyhteisöön kohdistuvia. Valinta ei siis ole ”joko tai” vaan ”sekä että”. 2 Sosiaalinen tuki Sekä työssä suoriutumista että pysymistä edistävät riittävä ja oikea-aikainen tuki erityisesti esihenkilöltä, mutta myös työkavereilta. Ongelmat työn ulkopuolella voivat johtaa sairauspoissaoloihin. Näin voi tapahtuakin, jos työpaikoille siitä koituva hyöty tulisi näkyväksi. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Monta tapaa edistää työssä pysymistä Katsaukseen sisällytettiin tutkimukset, joissa oli mukana mielialaoireita kyselyssä raportoineita henkilöitä tai masennustai ahdistusdiagnoosin saaneita. Työterveyshuolto mukaan Työterveyshuollon rooli työpaikan kumppanina tulee vahvasti esille. Viime aikoina keskustelua ja myös kriittisiä äänenpainoja on herättänyt voimakkaasti lisääntynyt lyhytterapiapalvelujen tarjoaminen työpaikoille. Osa on jopa tieteellisesti vaikuttavaksi osoitettua. Tutkimuksen tuloksena eri aihealueilta löytyi tukku tekijöitä ja toimia, jotka edistävät joko työssä suoriutumista tai mahdollisuuksia pysyä työssä mielenterveysongelmista huolimatta: laaja tutkimusnäyttö on osoittanut työhön liittyvät syyt merkittäviksi, kun on tutkittu niiden vaikutusta työhön osallistumiseen. Työpaikoille ja työterveyshuolloille erinomaisen tieto pankin tarjoaa Mielenterveyden tuen työkalupakki, johon Työterveyslaitos on koonnut keinoja mielenterveydestä huolehtimiseen ennaltaehkäisevästi
10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 TEKSTI JA KUVA PETRI HÄNNINEN Tauon paikka Vielä viime kuussa työtä tehtiin tiukalla minuuttiaikataululla. Anna vinkki: toimitus@tttlehti.fi Salon entiseen sairaanhoito-oppilaitokseen perustetussa koronarokotuspisteessä asiakkaiden virta on helmikuussa 2022 rauhoittunut. Nyt työrupeamat tuovat vaihtelua tauon pitämiseen. Kuvasarja kertoo siitä, mitä työtauoilla tapahtuu. Sairaanhoitaja Jussi Valkonen vietti iltapäivän kahvitaukoa kollegoidensa Leena Paganuksen (vas.), Merja-Leena Rouvarin ja Tiina Micklinin kanssa.. Onko teidän työpaikallanne keksitty hyviä keinoja irrottautua työstä
Valmis kohderyhmä – yli 12 000 uutiskirjetilaajaa, joita kiinnostavat työhyvinvointi ja työturvallisuus ttt322_108x138.indd 1 ttt322_108x138.indd 1 2.3.2022 12.36 2.3.2022 12.36 Täyttä asiaa monipuolisesti eri ammattialoista VUODEN 2022 TEEMAT 1 / Työntekijäkokemus 2 / Psykososiaalinen kuormitus 3 / Työsuojelun abc 4 / Messunumero 5 / Työterveysyhteistyö 6 / Altisteet työssä TTL.FI/NOLLIS22 #NOLLIS22 Tampereella 3.–4.5.2022 Nolla tapaturmaa -foorumi TURVALLISUUS ON YHTEINEN MATKA ttt-lehti pikkuilmoitus nollis 108x138 mm nro 2-2022.indd 1 ttt-lehti pikkuilmoitus nollis 108x138 mm nro 2-2022.indd 1 2.3.2022 15.49.10 2.3.2022 15.49.10. tttlehti.fi/mediatiedot/onnistu-rekrytoinnissa Ota yhteyttä: Jaana Koivisto, p. TTT-lehti on hyvän työelämän puolella Oletko rekrytoimassa. 040 770 3043, jaana.koivisto@tttlehti.fi TTT-lehden uutiskirje ja räätälöity suorapostitus tavoittavat tehokkaasti alan kokeneet osaajat
Ihmiselle ovat jääneet työt, jotka vaativat inhimillistä taitoa. Tunnetta ja kokemusta ei voida sivuuttaa. Se tuo parhaan esiin jokaisesta. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 C HAPLININ NYKYAIKA-ELOKUVAN teh taassa pärjäsi, kun pysyi liukuhih nan tahdissa kiertämässä ruuvia uudelleen ja uudelleen. Viestijän tärkein läksy on oppia kuulemaan ja aistimaan, mitä työpaikan ilmapiirissä tapahtuu. Jämäkkyyttä ja selkeyttä Viestijän tulee hahmottaa, milloin työntekijät on otet tava mukaan keskusteluun ja milloin pelkkä tiedotta minen riittää. Hyvä työ ilmapiiri on uusien innovaatioiden paras kasvualusta. Hyvinvoiva työntekijä on valmiimpi antamaan työ hön koko kyvykkyytensä, ja työntekijän tunne heijas tuu myös asiakkaan kokemukseen. Organisaation kil pailuetu voi syntyä näistä inhimillisistä lisistä. Työn arvo rakentuu sil loin ajattelun laadusta. Lannistavassa ilma piirissä sen sijaan moni kehityskelpoinen ajatus Työyhteisön sisäisellä viestinnällä välitetään tietoa, rakennetaan yhteisöllisyyttä ja vahvistetaan luottamusta. TEKSTI MAARIT SEELING KUVA SHUTTERSTOCK jää turhan arastelun vuoksi toteuttamatta. AJASSA. Kun työntekijä tuntee olonsa arvostetuksi ja turval liseksi, hän uskaltaa tuoda esiin myös keskeneräisiä työn kehittämiseen liittyviä ideoita. Nyt työ on pitkälle automatisoitu, ja liki jokai sen työ on muuttunut ainakin osin tietotyöksi. Siksi työpaikan viestinnän, vuorovaikutuksen ja tunneilmapiirin merkitys korostuu. Asiataso ei riitä, kun viestitään isoista tai monimutkaisista asioista, kuten vaikka organisaa tiomuutoksesta. Kun keskustellaan vaikeista ja hanka lista asioista, ihmistä täytyy kohdella kunnioittavasti. Työyhteisö viestinnällä tarkoitetaan kaikkea työpaikan sisäistä viestintää, kirjallista ja suullista. Keskustelussa on varmistettava, että kaikki pääsevät TUNTOSARVET KOHOLLA työyhteisössä Juttua varten on haastateltu psykologi, työ yhteisövalmentaja Iida Mäkikalliota
Kehitä omaa viestintääsi 1 Kehitä tunnetaitojasi. Monille tulee jossain vaiheessa ongelmia jaksamisessa, sillä työpäivän aikainen palautuminen on tosi tärkeää. Jos toistuvasti kokee, että työtä on liikaa eikä ruokataukojen pitäminen onnistu, esihenkilön kanssa on tarpeen keskustella työmäärän kohtuullistamisesta. Syön nopeasti jotakin läppärin ääressä samalla, kun luen sähköposteja. Havainnoi itselle tyypillisiä tapoja reagoida paineen alaisessa tilanteessa. O SA IHMISISTÄ on työssään niin tunnollisia, että he unohtavat itsensä yrittäessään vastata valtavaan työmäärään. Kysymällä luot tilaa epävarmuudelle ja osoitat, että arvostat heitä, et ole kaikkitietävä ja haluat oppia uutta. Töissä on niin kiire, etten ehdi pitää kunnollista lounastaukoa. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 osallistumaan. Mitä erilaisia kokemuksia viestin vastaanottaminen saattaisi herättää, ja kuinka huomioin tämän viestinnässäni. Jos koko päivän puskee läpi liian kevyellä syömisellä ilman palauttavia taukoja, päivän päätteeksi voi olla niin nälkäinen ja väsynyt, että tulee syötyä epäterveellisesti ja liikaa. Elinvoimaisten ihmissuhteiden salaisuus on kyky tuoda esiin pienetkin jutut siitä huolimatta, että niistä kertominen tuntuu kiusalliselta.. Vaikka ruokaja kahvitauot on työehtosopimuksen mukaisesti oikeus pitää, nekin saatetaan käyttää töiden tekemiseen. Avoin dialogi, arvostuksen ilmapiiri ja turvallisuuden kokemus — yhdessä nämä tekijät luovat pohjan jatkuvalle oppimiselle, kehittymiselle ja töissä viihtymiselle. Viestijän pitää uskaltaa olla tarvittaessa jämäkkä ja selkeä siinä, millainen käytös on sopivaa ja millainen ei. 3 Tuo esiin pieneltäkin tuntuvia asioita, jotka ovat jääneet vaivaamaan. Päivittäiset pienet valinnat vaikuttavat siihen, miten organisaatio toimii. Ota käyttöön Jaana Laitisen vinkit. Tilanteen korjaaminen alkaa siitä, että mietitään työpäivän aikaisen ruokailun ja taukojen merkitystä ja etsitään keinot niiden onnistumiseen. Jos emme tunnista, mistä tunteet kertovat, menetämme mahdollisuuden korjata tilanne. Kovaäänisimmät jyräävät helposti työelämässä, mutta kaikenlaista käytöstä ei tarvitse sietää. Hän on tutkimusprofessori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Työterveyslaitoksesta. Epämääräisyys ja ympäripyöreys tekee vaikeasta asiasta vielä vaikeamman. Siitä huolimatta tuntuu, etten saa työpäivän mittaan riittävästi aikaan. 2 Ota huomioon tunteiden ja kokemusten taso asiasisällön rinnalla. Harjoittele hyväksyvää suhtautumistapaa epämukaviin tunteisiin sen sijaan, että työntäisit tunteen syrjään. Tunteet kertovat meille taustalla olevista tarpeistamme. . 3 Ole selkeä ja jämäkkä, jos tuot esiin vaikeaa asiaa. Se voi johtaa paino-ongelmiin. KRISTA KORPELA-KOSONEN Syö vireyttä työpäivääsi Mitä ja milloin tulisi syödä, että vire säilyisi koko pitkän päivän. Konkreettiset esimerkit helpottavat ymmärtämistä. Millainen fiilis teillä on?” 2 Kysy toisten apua ja näkemystä. Kysy ja keskustele 1 Puhu ääneen tiimissä havaitsemistasi tunnetiloista: “Huomaan, että yhteinen keskusteluaika on jäänyt vähälle, kun on viety projektia eteenpäin. Se ei ole pitkän päälle kestävää
Tehdään kuormituksen hallinnasta työpaikan yhteinen asia, johon jokainen vaikuttaa omasta roolistaan käsin. Sen jälkeen kehitetään yhteisiä toimintatapoja työn sujuvoitta miseksi ja tarpeettoman aivokuorman vähentämiseksi. Pandemiaaika on tuonut tietotyöläisten kuormituksen näkyviin mo nella tavalla. Kuormitusta hallitaan nimenomaan yhdessä. Kognitiivinen kuormitus on sellaista henkistä rasitusta, joka vaikeut taa aivotyötehtävien hoitamista. Pidetään huolta hyvinvoinnistamme – sekä omin että työ yhteisön toimin! Tiina Heusala Tiina Heusala työskentelee Työterveys laitoksessa kehittämispäällikkönä ja Pohjois Suomen aluevastaavana. i Miten karsimme jatkuvia keskeytyksiä ja rauhoitamme työtilaa ja -aikaa keskittymistä vaativalle työlle. Työyhteisössä on mahdollista sopia uusia toimintatapoja, jotka kos kevat esimerkiksi eri viestintäkanavien käyttötarkoitusta tai työtilojen käytön pelisääntöjä. Työnantajalla on tärkeä hyvinvoinnin mahdollis tajan rooli. T YÖPAIKAT HERÄSIVÄT jo muutama vuosi sitten pohtimaan ja kehittämään tietotyöläisten kuormituksen hallintaa. Kuormituksen hallinnassa saadaan paljon enemmän vaikutuksia, kun yksittäisen työntekijän lisäksi koko työyhteisö puhal taa hiileen yhdessä. Kognitiivista kuormitus ta hallitsemalla viedään strategiaa käytäntöön. Aivotyö vaatii keskittymistä, ja esimer kiksi jatkuvat keskeytykset häiritsevät työtä. MUTTA EI LOPETETA TÄHÄN! Käydään läpi myös, missä asioissa kuor mituksen hallintaa ja kognitiivisen hyvinvoinnin kehittämistä voi huomioida työpaikan rakenteissa. Aivotyötä kannattaa myös ehdottomasti tu kea johtamisen keinoin. Eräs Aivotyövalmennuksemme osallistuja kommentoi pa lautteessaan: ”Toivottavasti jatkossa kognitiivinen kuormitus olisi yhtä selkeä ja hyvin huomioitu kuin fyysinen kuormitus”. Lue lisää: www.ttl.fi/potkipitkalle. Miten karsimme jatkuvia keskeytyksiä ja rauhoi tamme työtilaa ja aikaa keskittymistä vaativalle työlle. Työpaikoilla tuodaan kognitiivista hyvinvointia tukevaa sisältöä esimerkiksi kehityskeskusteluihin ja työ suojeluriskien arviointiin. MITEN SITTEN EDETÄ. Näkö kulma on kuitenkin ollut paljon yksilössä. Toimintaympäristössä, organisaatiossa ja työtiloissa tapahtuvat muutokset tarjoavat hyvän mah dollisuuden uudistaa toimintatapoja niin, että ne tukevat aivotyötä. Olisiko nyt aika ottaa seuraava askel ja siirtää perspektiivi koko työ yhteisöön ja työpaikan rakenteisiin. Ensin työyhteisössä tunnistetaan kuormittavat tekijät. Jokainen edistää niitä toimia, jotka ovat hänen vastuullaan ja vallassaan. Mukaan kannattaa ottaa johto, HR, työsuojelu, työterveyshuolto ja viestintä. Konkreettisia vinkkejä saa Työterveyslaitoksen Pötki pitkälle suosituksista. Tämä osallistujan toive viitoittaa tietä työelämälle, jossa kuormituksen hallinta on tär keä ja luonteva osa jokaisen organisaation toimintaa sekä mikro että makrotasolla. On hienoa, että yhä useampi organisaatio nostaa hyvinvoinnin edis tämisen organisaation strategiaan saakka. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 KOLUMNI K U V A TU U LI N IK K I Kognitiivisen kuormituksen hallinta – kenen vastuulla. Hän valmentaa työpaikkoja muun muassa johtamisen ja kuormituksen hallinnan aiheista
16 Tunnetyöstä voi olla vaikea irtautua työpäivän jälkeen. He saivat työkaluja erilaisiin kuormittaviin vuorovaikutustilanteisiin ja omien tuntemusten tunnistamiseen. University of Eastern Finland Joensuu 2021 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Poliisin työ menee tunteisiin 20 Jutteluhetki ehkäisee monta ongelmaa 22 Nopea tuki auttaa, kun jaksaminen tökkii 25 Työ ajassa S. Ohjelmaan osallistuneet kertoivat tehneensä muutoksia työkalenteriin ja kiinnittäneensä aiempaa enemmän huomiota uneen, liikkumiseen ja vapaa-ajan viettämiseen. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 I TÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIJARYHMÄ halusi tutkia tunnetaitojen, hyvinvoinnin ja palautumisen välisiä yhteyksiä. Vuorovaikutustilanteissa esihenkilö oli toiminut tavallista rauhallisemmin eikä ollut reagoinut heti tunteella. Tuloksista havaittiin, että tunnetaidot ovat yhteydessä korkeampaan resilienssiin ja työn imuun, parempaan itsearvioituun työkykyyn kahden vuoden kuluttua sekä parempiin työstä palautumisen kokemuksiin. Osa osallistujista kertoi antaneensa aiempaa enemmän tilaa keskusteluille ja kuuntelulle. Tässä numerossa TUNNETAITOJEN OHJELMA TOI VÄLINEITÄ VUOROVAIKUTUKSEEN JA HYVINVOINTIIN. S. Tutkijat kehittivät ohjelman, jossa opetettiin tunnetaitoja, ja seurasivat sen vaikutuksia työhyvinvointiin. Lähde: Hyvinvointia, työkykyä ja palautumista edistäviä tunnetaitoja työelämään: ohjelma esihenkilöille, rehtoreille ja urheiluvalmentajille. Kohderyhmänä olivat esihenkilöt, rehtorit ja urheiluvalmentajat, jotka työssään tukevat muita
Väänäsen vastuualueeseen kuuluu muun muassa nuorten rikollisuuden tutkinta. Edelleen työssä on silti kohdattava ikäviä, välillä traagisiakin, asioita. Tehtäviä pystyy osittain suunnittelemaan etukäteen, mutta välillä tulee akuutteja avunpyyntöjä esimerkiksi koulujen kuraattoreilta ja rehtoreilta. Poliisi selvittää työssään rikoksia ja onnettomuuksia ja kohtaa niiden nostamia tunteita. Taivaalta tulee vettä ja pinnat ovat erittäin liukkaita, jopa jäisiä, kun lähdette ulos. Viestien sävy saattaa olla leppoisa, mutta sitä itse työ ei useinkaan ole. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 H UOMENTA Länsi-Uudenmaan poliisin yleisjohdosta. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS, SHUTTERSTOCK. Yön aikana hoidettu noin 50 hälytystehtävää, muun muassa rattiksia, häiriöitä ulkona ja kotikeikkaa.” Komisario Hannu Väänänen kertoo aika ajoin Twitterissä, miltä arki näyttää hänen työpaikallaan Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella. Vaikeista tilanteista palautumisessa auttavat ohjatut keskustelut työyhteisössä ja vapaa-ajan tuoma vastapaino. Komisariona hän ei enää liiku kentällä samaan tapaan kuin aiemmin urallaan, vaan tehtävät liittyvät pääosin rikosten tutkintaan, sidosryhmäyhteyksiin etenkin lastensuojelun ja sosiaalihuollon kanssa sekä operatiiviseen johtamiseen. Ja hälytystoiminta voi muuttaa päivän ohjelmaa nopeastikin, Väänänen kertoo. POLIISIN TYÖ menee tunteisiin – Esimerkiksi tänään olen ottanut kantaa nuorisorikostutkinnan asioihin ja tehnyt ennaltaehkäisevän toiminnan linjauksia
– Polisin työ liikkuu ihmisten huonon olon, epä onnen ja rikoksen maailmassa, ja se valitettavasti myös jättää meihin jälkemme, Väänänen sanoo. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Kentällä liikkuessaan poliisin on oltava valppaana ja varuillaan, mistä voi olla hankala päästä irti vapaa-aikana. Kun Väänänen aloitti poliisin uraansa viisitoista vuotta sitten, purkukeskustelujen käytäntöä vasta ra kennettiin hänen työpaikallaan. Debriefing taas on pidempi jälkipuintiistunto, joka järjestetään tarvittaessa päivä tai pari myöhemmin. Defusing on lyhyehkö purkukes kustelu, joka käydään pian keikan jälkeen. Purkukeskustelu kuuluu työhön Jäljet voivat Väänäsen mielestä näkyä turtumisena ja kyynistymisenä. Lisäksi työntekijä voi saada apua työterveyshuollosta. Siinä ti lanteessa olimme kaikki hetken aikaa sanattomia ja neuvottomia miehiä. Kovimpina paikkoina omalla urallaan Väänänen pi tää kollegan menehtymistä ja toisen vahingoittumista virkatehtävässä sekä lapsiin kohdistuneita väkivallan tekoja. Komisario Hannu Väänänen viihtyy työssään, johon liittyy paitsi raskaita kokemuksia myös hyviä hetkiä. Vaikka ajatteli simme, että ne eivät ole mitään verrattuna siihen, mitä näemme työssämme, heille ne ovat isoja asioita. Vaikeiden tilanteiden purkamisessa auttavat defusing ja debriefingkeskustelut, joita Väänäsen työpaikalla järjestetään psyykkisesti kuormittavien ta pahtumien jälkeen. Jälkimmäisiä tuottavat muun muassa rikosten selviämiset ja hyvä työilmapiiri.. Työssä nähtyjen surullisten ihmiskoh taloiden jälkeen pienemmät vastoinkäymiset tuntuvat helposti vähäpätöisiltä. – Tämän kanssa joudumme joskus tekemään töitä, jotta emme tiedostamattakaan jossain porukassa vä heksyisi muiden kertomia ongelmia. Väänäsen työpaikalla keskustelujen ohjaajat ovat menetelmiin koulutettuja kollegoita, muita koulutuk sen saaneita henkilöitä omasta organisaatiosta tai tar vittaessa ulkopuolisia ammattilaisia. Sittemmin siitä on tullut vakiintunut ja hyväksi koettu toimintatapa. – Muistan erään tapauksen, jossa meitä oli kaksi po liisia, kaksi pappia ja kaksi vainajankuljetusfirman edustajaa pienen vainajan sängyn ympärillä
Kaikille ammatti ei kuitenkaan sovi siitä syystä, että rankat kokemukset alkavat vaikuttaa liiaksi omaan elämään. Työasiat unohtuvat siellä tehokkaasti, kun on keskityttävä vain hevoseen ja opettajan ohjaukseen. Siitä pitää pyrkiä irti, vaikka toisaalta meillä on velvollisuuskin olla aina valmiina, jos poliisin apua tarvitaan, Väänänen sanoo. Hän on huolissaan siitä, että väkivalta nuorten keskuudessa on raaistunut ja sekä uhkailun että väkivallan käytön kynnys on madaltunut. Ennen poliisiuraansa Väänänen työskenteli insinöörin ammatissa, mutta nykyinen työ on hänestä monipuolisempaa ja ihmisläheisempää. Väänäsen mukaan jotkut huomaavat tämän jo koulutusvaiheessa, toiset ehkä myöhemmin. Hän itse saa vastapainoa työlle harrastuksista, joihin kuuluu muun muassa vanhojen autojen rakentelu sekä ratsastus, jonka hän aloitti omien lasten mentyä aikoinaan heppakouluun. Tai että tunneongelmia hoidettaisiin alkoholilla. – Sitten voi vaihtaa toiselle alalle tai toiseen työhön poliisilla, mikä on ihan tervettä ja järkevää. Tappelua, näpistyksiä, vahingontekoja, muutama kolari, häiriöitä ulkona ja asunnoissa, virka-aputehtäviä yms. Se on aina meille kaikille kotiin päin. Enää ei ajatella niin, että olisi vain kestettävä. Se syntyy siitä, kun toivoisi voivansa vaikuttaa asioihin enemmän kuin pystyy. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Nuorten väkivalta huolettaa Kun Hannu Väänänen pohtii työssään kokemiaan tunteita, hän mainitsee ensimmäiseksi voimattomuuden. Poliisina se ei aina ole helppoa, koska valppaus jää helposti päälle siviilielämässäkin. Ja niillä uhataan toista lasta tappamisella ja viedään omaisuutta, joka saattaa olla vain limpparipullo ja sipsipussi. – Rouva osti minulle syntymäpäivälahjaksi yhden ratsastustunnin. Sekin tuo hyvää mieltä, kun työvuorossa on hyvä porukka ja ilmapiiri. Kiirepäivä, partioilla töitä molemmille käsille.” Poliisin työ liikkuu ihmisten huonon olon, epäonnen ja rikoksen maailmassa, ja se valitettavasti myös jättää meihin jälkemme.” KU VA H AR RY H YK KO / SH U TT ER ST O C K. – Varsinkin nuorten keskuudessa tällainen ilmiö on ollut muutaman vuoden. Lisäksi vakavat rikokset herättävät surua ja toisinaan myös epäuskoa. – Epäuskoa siitä, että pystyykö ihminen todella tekemään toiselle ihmiselle tällaista – tekoja, joita ei näe edes elokuvissa, Väänänen selventää. Ratsastus irrottaa hyvin työstä Työstä on myös tärkeää osata irrottautua. Ja varmasti moni kokee tyytyväisyyttä myös silloin, kun kollega onnistuu tehtävässään. – Tykkään hoitaa asioita ihmisten kanssa, se on tämän työn suola. – Ja totta kai aina kun poliisi saa rosvon kiinni ja rikos selviää, niin onhan se palkinto ja iloa tuottava asia. Rikoksen selviäminen tuo hyvän mielen Ilon tunteita Väänänen kertoo kokevansa työssään silloin, kun joku toistuvasti rikoksia tehnyt henkilö on saanut asioitaan järjestykseen tai kun rikoksilla oireilevan nuoren elämässä tapahtuu käänne parempaan. Onhan se jotenkin hurjaa. Usein taustalla on vakavaa syrjäytymistä. Tosin nykyisessä toimenkuvassa olen enemmän vain täällä lasikuution sisällä, hän sanoo viitaten omaan toimipisteeseensä eli Espoon pääpoliisiasemaan. – Välillä huomaan vaikka kaupassa käydessäni, että ympäristöä tulee tarkkailtua samalla tavoin kuin töissä ollessa. Pelkäsin hevosia kuin syötävä, mutta oli hyvä opettaja ja hyvä hevonen, ja siitä lähtien olen tunnilla käynyt. Tapahtumia silti ympärillä riittää, kuten Väänäsen uusi twiitti osoittaa: ”Länsi-Uudenmaan poliisin alueella tämän päivän aikana noin 80 hälytystehtävää. Vaikka Suomessa esimerkiksi henkirikokset eivät ole pitkällä aikavälillä lisääntyneet, pieni joukko syyllistyy entistä useampiin rikoksiin. Puukkoja, erilaisia astaloita ja asejäljitelmiä kannetaan mukana
TAKAKANSI + SIVU 29 PYSTY Oma imagomainos Mietin, voisiko olla sama kuva kuin viimeksi takakannessa. Ei kuitenkaan ole pelkästään jouluinen, vaikka siinä onkin paketti. Ilmapallo on aika kiva idea. Ehdotuksia mainoksen pääotsikkoon: Kohti kevyempää mieltä! Kevyempää oloa keholle ja mielelle! FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Tutustu & tee tilaus www.tunnejamieli.fi Kohti kevyempää mieltä! Tilaa hyvän mielen paketti tueksi työpaikalle, iloksi itselle, lahjaksi läheiselle. Toki jos löytyy jokin yhtä herkullinen symbolinen kuva, joka kuvaa parempaa/kevyempää mieltä ja sopii uuteen helmikuiseen kanteen, niin voi testailla. Sivulla 29 voisi olla samaa sarjaa oleva imagomainos, koska tulosten lukeminen voi houkutella tilaamaan lehden. Tekstiä muokkaan sitten kuvan mukaan. Sama asettelu verkko-osoitteessa ja logossa kuin viimeksi takakannessa, toimi mielestäni hyvin
Tähän erityisesti esihenkilöiden kannattaa kiinnittää huomiota. Jos työyhteisössä ei ole mahdollisuuksia keskusteluun, huhut ja huolet lähtevät helposti laukalle. Jutteluhetket ovat tärkeitä jännittei den purkamisessa. Työterveys psykologi, organisaa tiokonsultti Katriina Pullin mukaan kuulluksi tulemisen puute voi olla merkittävä kuormitustekijä työnteki jöille ja työyhteisöille. Voi myös käydä niin, että työyhteisö alkaa luovuttaa ja tehdä kaikessa hiljaisuudessa niin kuin huvittaa. Pulli suosittelee, että esihenkilöt ja työyhteisöt pohtisivat yhdessä, millai set sovitut rakenteet mahdollistaisivat keskustelun. – Tätä kokemusta tosiaan on paljon. – Kun ihminen tulee kuulluksi, hän tulee myös kohdatuksi ja nähdyksi. Pulli kehottaa työyhteisöjä opettele maan yhdessä pysähtymistä ja toisten kuuntelemista kiireen keskellä, vaik kei se helppoa olekaan. – Stressi ja jännitteet voivat lähteä kasvamaan. Huutaminen vielä osoittaa, että välitetään työstä ja siitä, mitä esihenkilö tai johto ajattelevat, Pulli toteaa. Jos paikkoja siihen ei ole, kes kustellaan pienemmissä porukoissa "nurkan takana", mikä ei ole hyväksi ilmapiirille tai asioiden etenemiselle. Ehkä tavallisin este liittyy siihen, että esihenkilöiden työ on kiireistä ja sir palemaista. Hän muistuttaa, että keskustelul la on tärkeä, hyvinvointia vahvistava tehtävä ja että kaikki tarvitsevat kuul luksi tulemista. Ja yksinäisyyden sijaan ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön, jossa saa myös tukea. – Tästä ristiriidasta voi muodostua merkittävä kuormitustekijä myös esi henkilölle itselleen. – Puutteellinen kyky asettua toisen asemaan voi näkyä vakuuttuneisuu tena omista ja toisen mielentiloista ja vääristyneinä automaattisina ole tuksina. Tulee se kokemus, että joku ymmärtää sen todellisuuden, jossa minä elän. Syy on selvä. On opittava pysähtymään Katriina Pulli nostaa esille mentalisaa tion käsitteen, joka tarkoittaa taitoa pohtia omaa ja toisen ihmisen näkö kulmaa ja kokemusta. – Työyhteisön keskinäinen ystävälli syys ja ilmapiiri ennustavat hyvinvoin tia ja terveyttä enemmän kuin mikään muu tekijä työpaikalla, hän tiivistää. Näkyvää vastarintaa ei ole, mutta yhteys on jo vaarallisel la tavalla poikki. Onko yhteys poikki. Stressi, ylipään sä voimakkaat tunnereaktiot, alenta vat mentalisaatiokykyä. – Kannattaa ensin miettiä, miten olemassa olevat rakenteet palvelevat kuulluksi tulemista. Pimeässä huhut kasvavat ja huolet ja pelot lähtevät liikkeelle. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 FIKSUSTI TÖISSÄ M ONET KERTOVAT turhautuvansa siihen, ettei keskusteluille enää jää aikaa työ elämässä. Valitettavasti alaisten koh taamiseen jää yhä vähemmän aikaa, Pulli sanoo. Kiireenkin keskellä tarvitsemme pysähtymistä, muiden kohtaamista ja kuulluksi tulemista. Mitä kriittisempi tilanne, sitä selkeämmät rakenteet tarvitaan, jotta ajatukset ja huhut eivät lähde laukalle. Jos itsellä on jo vakaa käsitys siitä, että minulla on oikea käsitys asiasta, ei synny halua kohdata toinen aidosti. Puhumattomuus aiheuttaa turhaa vastakkainasettelua. Ja sitten pian jo huudetaan, Pulli varoittaa. Hänen mukaansa erityisesti lähi esihenkilöt ovat ristipaineessa. Pullin mukaan yhteisten keskuste luiden järjestämiseen kannattaa kiin nittää huomiota, koska työyhteisön tarve puhua kanavoituu yleensä jon nekin. Jos ei kuulla, voi käydä niin, että esimies nostaa volyymiä omassa viestissään. TEKSTI MIKKO LUUKKAINEN KUVA SHUTTERSTOCK JUTTELUHETKI EHKÄISEE monta ongelmaa. He voivat olla sietämättömän valinnan edessä: hoidanko annetut tehtävät määräajassa, vai kuulenko työyhteisöä
Samaa kokemusta ei saa isoissa ryhmissä. Pulli suosittelee, että pienempien ryhmien etäkokouksissa käytettäisiin kuvallista videoyhteyttä. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 VOIKO ITSEOHJAUTUVUUS TORPATA VUOROVAIKUTUKSEN. ?. Pulli antaa esimerkin: Työyhteisö tuo jonkin ongelman rat kaistavaksi esihenkilölle. Ja auttaa ihmisiä keskittymään ja olemaan paremmin läsnä. – Se tekee kokemuksesta ihan toisenlaisen. – Valitettavasti moni kertoo isoista Teams-kokouksista, että asiaan on vaikea keskittyä ja tulee hommattua kaikkea pientä siinä sivussa. Kun kohtaaminen ja vuoro vaikutus alkavat vahvistua ryhmän sisällä, esihenkilöä ei enää tarvita niin paljon. Mutta valitettavasti siinä käy välillä päinvastoin. Se on ehdottomasti myrkkyä kohtaamiselle. Isoista Teams-kokouksista pienryhmiin Etätyöskentely on Pullin mukaan heikentänyt yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisöissä. – Tarvitaan hyviä kysymyksiä ja kannustavia vastauksia, rinnalla kulkemista, kunnes ryhmällä alkaa olla itseohjautuvan päätöksenteon taitoja riittävästi. Pullin mukaan siirtymävaiheessa tarvitaan enemmän vuoro vaikutusta kuin aiemmin. Koronarajoitukset ovat estäneet perinteisiä kohtaamisen tapoja, ja uusissa rakenteissa kohtaamista ei ehkä ole huomioitu riittävästi. Syvällisempi vuorovaikutus vaatisi pienempiä ryhmiä tai kahdenkeskisiä säännöllisiä kokouksia. Työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti Katriina Pulli muistuttaa, ettei itseohjautuvuuden pitäisi johtaa vuorovaiku tuksen vähenemiseen. – Itseohjautuvuuden tarkoitus on lisätä vaikuttamisen mah dollisuuksia työhön – ja myös vuorovaikutusta ihmisten välillä. Jos vastaus on, että päättäkää itse, syntyy helposti kokemus, ettei meitä kuunnella ja kohdata. Ei sellaisessa tilanteessa kukaan edes halua avata syvällisempää keskustelua. – Teamsissa vuorovaikutus on helposti asiakeskeistä ja yksisuuntaista, eikä siellä ole tilaa vapaalle ajatusten ja tunteiden jakamiselle. T YÖELÄMÄSSÄ PUHUTAAN nyt paljon itseohjautuvuu desta, jonka tarkoitus on purkaa työpaikkojen hierar kiaa, hajauttaa päätöksentekovaltaa ja lisätä työyhtei söjen, tiimien ja työntekijöiden autonomiaa
Hyväksi kakkoseksi tai paikoin jopa ykkössijalle ovat kirineet mielenterveysongelmat. TEKSTI TIINA KOMI KUVA SHUTTERSTOCK NOPEA TUKI AUTTAA, kun jaksaminen tökkii. – Yksityiselämän ongelmat vaikuttavat niin merkittävästi työssä jaksamiseen, että vastuullisen työnantajan kannattaa tarjota niihin tukea. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Y LEISIN SYY sairauslomalle jäämiseen on perinteisesti ollut tukija liikuntaelinsairaus. Kyse Kun työntekijän yksityiselämässä on työkykyä uhkaavia haasteita, hän voi hyötyä työnantajan tarjoamasta keskusteluavusta. Kunnalla on Varkauden kaupungin kanssa yhteinen kehittämishanke, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa ennalta ehkäisevää työkykyjohtamista. Hänen mukaansa yksityiselämän haasteet näkyvät työpaikoilla monin eri tavoin. Kun työtekijät pääsevät puhumaan mieltä hiertävistä asioista ajoissa, ongelmat eivät kasva niin suuriksi, että ne vaatisivat poissaoloa töistä. Niistä johtuvat poissalot töistä ovat lisääntyneet. Pilotista hyviä kokemuksia Viime vuonna Siilinjärven kunta kokeili pilottina hyvinvointiin keskittyvää Auntie-palvelua, joka tarjoaa työntekijöille psykologista keskustelutukea esimerkiksi stressiin, ylisuorittamiseen ja unettomuuteen liittyvissä ongelmissa sekä johtamisen haasteissa. Siilinjärven kunta tarttui ongelmaan ja järjesti työntekijöilleen mahdollisuuden saada keskusteluapua. Siilinjärven kunnassa matalan kynnyksen palvelusta on saatu lupaavia kokemuksia. Hankkeessa etsitään matalan kynnyksen psykososiaalisia tukimuotoja, jotka auttavat työntekijöitä paitsi työhön liittyvissä myös yksityiselämän vaikeuksissa, kertoo Siilinjärven työhyvinvointisuunnittelija, työsuojelupäällikkö Anne Lankinen
Sekä työterveyshuolto että esihenkilöt ohjaavat tarvittaessa työntekijöitä palvelun pariin, mutta esihenkilöt voivat hakeutua sinne myös itse. Kaikki kunnan työntekijät pääsevät vapaasti rekisteröitymään palveluun. – Tutustuin referensseihin ja tiedustelin kokemuksia Porvoosta, jossa oli hyödynnetty kyseistä palvelua. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 on yksilöllisestä keskusteluavusta, johon päästäkseen työntekijä ei tarvitse lähetettä eikä lupaa. Työterveyshuoltoon myös pääsee nopeasti. Auntien yksilöllinen valmennus täydentää sekä työterveyshuollon että terveyskeskuksen palveluja. Vastaajat kokivat stressinsä vähentyneen 31 prosenttia. – Valtaosa työntekijöiden mielenterveysongelmista on lieviä. Pilotin aikana palvelua käytti 17 henkeä, joista 13 vastasi kyselyyn. – Siilinjärveltä puuttuvat tällä hetkellä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Ihmiset kärsivät unettomuudesta, lievästä ahdistuksesta, lievästä masennuksesta ja akuutista stressistä. Täydennystä terveyspalveluihin Siilinjärvellä kunnan henkilöstöllä on ollut tähän asti käytössä työterveyshuollon palvelut: lääkärin, sairaanhoitajan ja työterveyspsykologin asiantuntemus. Yksityiselämän ongelmat vaikuttavat niin merkittävästi työssä jaksamiseen, että vastuullisen työn antajan kannattaa tarjota niihin tukea.”. Sen sijaan psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja työterveyshuollosta ei ole helposti saatavilla, vaan työntekijä on tarvittaessa ohjattu avopuolen mielenterveyspalveluihin. – Työntekijät saavat valita itselleen sopivan paketin useasta vaihtoehdosta sen mukaan, mihin apua tarvitsevat. Minulla ei ole tiedossa muita vastaavanlaisia palveluja, Lankinen sanoo. Ostimme Auntie-palvelun paikkaamaan tätä puutetta. Etenkin nuoret ovat tottuneet ratkomaan asioitaan keskustelemalla ja suhtautuvat luontevasti psykologiseen valmennukseen. Niihin on kuitenkin pitkät jonot, eikä tilanne välttämättä vaadi terapiamuotoista hoitoa. Jos niihin ei puututa, ne johtavat sairauslomiin ja vaikuttavat näin myös työnantajaan. – Palvelua käyttäneet työntekijät kokivat voimavarojensa lisääntyvän ja olivat tyytyväisiä palveluun. Tarve jäsentää kokemuksia Auntien palvelujen käytöstä ei tule potilasmerkintää, mikä Anne Lankisen arvion mukaan saattaa madaltaa kynnystä käyttää palvelua. Yksi paketti sisältää viisi 45 minuutin pituista etäkeskustelua tai -valmennusta. Palvelun käyttäjille tehtiin pilotin aluksi ja lopuksi kysely, jossa tiedusteltiin muu muassa työntekijän stressitasoa. Auntiepalvelu tarjoaa monipuolisesti erilaisia asiantuntijoita, Lankinen kertoo. Sama työntekijä voi tarvittaessa käyttää myös useamman paketin. Käyttäjien kokemukset olivat niin hyviä, että Siilinjärvi osti palvelupaketteja työntekijöilleen myös tälle vuodelle. Työtehokkuus lisääntyi 27 prosenttia, ja työhyvinvointi kasvoi 50 prosenttia
TTT-lehti 2/2019, Voimavaroja arjen kriiseihin. Esihenkilöiden keinot puuttua työn tekijöiden yksityiselämästä nouseviin ongelmiin ovat rajalliset. Hinnalla kilpailu puo lestaan arveluttaa. Kolmannen osapuolen näkemyk sestä on apua esimerkiksi työpaikan vuorovaikutusongelmissa. Keskustelua on käyty myös siitä, kuka varmistaa ulkopuolisten hyvinvointi asiantuntijoiden pätevyyden. Osa taas poh tii, pyrkiikö työnantaja trimmaamaan työntekijöitään toivotunlaisiksi valitse miensa palvelujen avulla. Eri keinot eri tilanteisiin Työntekijöiden puute ja muut resurs siongelmat näkyvät mielenterveyden haasteina etenkin kuntien naisvaltaisil la aloilla, kuten terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Tar vitaan ratkaisuja sekä resurssi pulaan että psykologisiin haasteisiin. Se kytkeytyy mielenterveyskysymys ten esille nousuun koko yhteiskun nassa sekä siihen, että suhtautuminen mielenterveys palvelujen käyttöä koh taan on muuttunut aiempaa myöntei semmäksi. Työntekijällä saattaa olla paljon tukea vaativa lapsi tai hän hoitaa iäkäs tä vanhempaansa. Mattila Holappa muistuttaa, ettei näitä ongelmia rat kaista psykologisilla toimintamalleilla, vaikka niilläkin on oma tehtävänsä. Hän suosittelee, että työntekijän ongelmasta keskustellaan työpaikal la silloin, kun sitä voidaan helpottaa työpaikan toimilla, esimerkiksi työjär jestelyin. Puolesta ja vastaan Milloin sitten mielen hyvinvointi on nimenomaan terveyskysymys – ja mil loin ei. Yksilöllisen avun kasvava tarve avaa tietä myös muille toimijoille, Mat tilaHolappa sanoo. – Palvelun tarjoajan on määriteltävä sopimusta tehtäessä selkeästi, mitä se tarjoaa ja mitä ei. Pauliina Mattila-Holappa suosittelee, että työntekijän ongelmasta keskustellaan työpaikalla silloin, kun sitä voidaan helpottaa työpaikan toimilla, esimerkiksi työjärjestelyin.. – Työnohjaus kuulostaa osin saman laiselta kuin Auntien tarjoama palvelu, joskin työntekijöille tarjotaan useam min ryhmätyönohjausta kuin yksilö ohjausta, MattilaHolappa sanoo. Ulkopuo linen henkilö tuo ikään kuin ilmaa ja etäisyyttä hankaliin asioihin. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Työterveyslaitoksen vanhempi asian tuntija Pauliina Mattila-Holappa ker too, että helposti saatavan keskustelu avun tarve on noussut selkeästi esiin sekä yksityisellä että julkisella puolella. – Työterveyshuollot ovat kehittäneet omia palvelujaan vastaamaan kysyn tään. Psykologinen lähestymistapa on yhä useammalle tuttu, ja työntekijät koke vat keskustelut työterveyspsykologin kanssa hyödyllisiksi. Kun työ ja toimintakyky liit tyvät henkilökohtaisiin asioihin, yksi löllisestä keskustelusta ammattilaisen kanssa on apua. – En halua asettaa eri keinoja tai tuki muotoja vastakkain siinä, miten mielenterveyskysymyksiä ratkotaan. Laki ei säätele esimerkiksi terapeuttinimik keen käyttöä, niinpä kuka tahansa voi nimittää itsensä jonkin alan terapeu tiksi. Osa terapeuteista, kuten psyko terapeutit, ovat toki Valviran hyväk symiä ja valvomia terveydenhuollon ammattilaisia. Kaikki eivät suhtaudu erilaisten psy kologisten ja valmennukseen keskitty vien palvelujen tarjoamiseen varauk settomasti. Osa ajattelee, että tarve heijastaa yhteisöllisyyden katoamista työelämästä. Yksityisen keskusteluavun tarjoaminen on yksi mahdollisuus vaikuttaa työkykyyn. Työntekijöiden mahdollisuus saada nopeasti apua ja tukea nähdään myön teisenä asiana. Tarvitaan niin työterveyshuoltoa, työn ohjausta kuin yksilöllistä jäsentelyapua kin, Pauliina MattilaHolappa toteaa. Työntekijöitä voi kuormittaa yksityis elämässä esimerkiksi läheisten hoita minen. Kaikki yksityisellä puolella hyvinvointipalveluja tarjoavat henkilöt eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia. On myös tärkeä tun nistaa tilanteet, joissa oma ammattitai to ei riitä, ja ohjata asiakas esimerkiksi työterveyshuoltoon. Tällainen ulkopuolinen asiantuntija voi olla esi merkiksi työnohjaaja. Työterveyslaitok sen haastattelututkimuksissa on tullut esiin ihmisten lisääntynyt tarve jäsen tää kokemuksiaan reflektoimalla niitä ammattilaisen kanssa. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 2/2020, Pidetään huolta luottamuksesta. Raja on Pauliina MattilaHola pan mukaan häilyvä. Onko oikein, että työn tekijöiden on itse etsittävä ratkaisut niin työhön kuin yksityiselämäänsä kin liittyviin ongelmiin
Tartuntatauti päiväraha korvaa ansiotulon menetyk sen täysimääräisenä. Kysymyksiä on herättänyt myös se, voiko seurantajakso ajoittua eri työntekijöillä eri kohtaan. Täsmätyökykyisen työ tai toimintakyvyssä voi olla joitakin rajoitteita, mutta sopivassa tehtävässä hän on työkykyinen. Työneuvosto katsoo lisäksi, että alle neljän kuukauden työsuhteissa seu rantajakso tulee suhteuttaa työsuh teen kestoon. Muutos turvaa niiden henkilöiden toimeentuloa, jotka jäävät palkatta pois ansiotyöstään koronatartunnan vuoksi mutta joita ei ole asetettu eristykseen. Tilaisuuteen voi ilmoittautua osoitteessa Tyosuo jelu.fi/live15. Korvausta voi saada myös alle 16vuotiaan lapsen huoltaja, jos lapsella on koronatartunta ja hän ei voi siksi mennä hoitoon tai kouluun. Osatyökykyisiä henkilöitä on kysytty työpaikoille jopa enemmän kuin pilo teilla on ollut heitä tarjota. Työsuojeluviranomainen järjestää 5. Työsuojeluviranomaisen aiempi tulkinta oli, että kyse saattoi olla joko kalenterikuukaudesta tai neljän viikon jaksosta. Pelkästään koronalle altistunut on oikeutettu tartuntapäivärahaan vain tartuntatauti lääkärin todistuksen perusteella. Työnantajien kiinnostus osatyö kykyisten rekrytointia kohtaan on näkynyt TEpalvelupiloteissa, jotka ovat osa hallituksen Työkykyohjelmaa. Työneuvoston tulkinnan mukaan seurannassa otetaan huomion yksinomaan työaikalain tarkoittama työaika. Miten työajan enimmäismäärä lasketaan. Tartuntatautipäivä rahan saanti helpottuu takykyyn liittyviä tarpeita tunniste taan paremmin kuin ennen. TYÖ AJASSA 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 K OTIIN JÄÄNYT koronapotilas voi saada jatkossa Kelan korvauk sen ilman tartuntatautilääkärin määräämää eristystä. Korvausta voi hakea myös takautuvasti. Aiemmin vaadittiin kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätös karanteenista tai eristyksestä. T YÖJA ELINKEINOMINISTERIÖN erityisasiantuntija Jenni Wess man kirjoittaa täsmätyökyvystä kolumnissaan ministeriön verkkosivuil la. Työpaikoilla on ollut epätietoisuutta siitä, miten enimmäismäärä lasketaan lyhyessä työsuhteessa ja miten poissa olot tulee huomioida. Säännökset ovat väliaikaisia, eli ne ovat voimassa vuoden alusta kesäkuun loppuun saakka. Aiem min laissa säänneltiin ylityön enimmäismäärä, mutta nykyi sen lain mukaan työntekijän työaika on enintään 48 tuntia viikossa keskimäärin neljän kuukauden jaksolla. Etuuden saaminen edellyttää lääkä rin, sairaanhoitajan tai terveydenhoita jan todistusta. huhtikuuta maksuttoman verkko seminaarin, jossa käsitellään työneu voston antamia vastauksia ja niiden soveltamista käytäntöön. Kyse on osatyökykyisistä ja heidän työllistymisestään. Sen mukaan työajan enim mäismäärää tulee seurata kalenteri kuukausittain. Työneuvosto on antanut työsuojelu viranomaisen pyynnöstä lausunnon aiheesta. Korvauksen saamiseen riittää laboratoriotestillä todettu tar tunta ja suositus jäädä kotiin. Näin ollen mitään poissaoloja ei otettaisi huomioon työajan enim mäismäärä laskettaessa. Osana Työkykyohjelmaa TEpalve luihin on viime vuonna palkattu lisää työkykykoordinaattoreita. Merkittävin tulkinta liittyy siihen, millä tavoin työajan enimmäismäärän seurannassa huomioidaan poissa olo työstä. Jos työntekijä saa palkan poissaoloajal ta, tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle. KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K U USI TYÖAIKALAKI on ollut voi massa vuodesta 2020. Wesmanin mukaan puhetavan ja näkö kulman muutos näkyy TEpalve luissa, jossa asiakkaiden työ ja toimin Täsmätyökykyiset töihin KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Uusi yt-asiamies.fi -sivusto tarjoaa kattavan tieto paketin yhteistoiminnasta työpaikoilla.
Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. 045 643 7001 Tai asiakaspalvelu p. (Laskutusväli 12 kk). SUURTILAUS ON EDULLISIN! Tilaa edullisemmin usean painetun tai digilehden paketti tai digilehti toimitettuna organisaationne intranetiin. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 98 €/vsk. Pyydä tarjous: Tytti Savolainen, tytti.savolainen@tttlehti.fi, p. 03 4246 5370, tilaukset@tttlehti.fi Hinnat sisältävät alv:n. Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot. Tilaa lehti nyt! Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 88 €/vsk. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Hyvin toimitettu lehti, jonka Hyvin toimitettu lehti, jonka tekijät ymmärtävät keille se tekijät ymmärtävät keille se on suunnattu." on suunnattu." Asiantuntevaa tekstiä, jota Asiantuntevaa tekstiä, jota voin hyödyntää työssäni.” voin hyödyntää työssäni.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 11/2020, VASTAAJIA 980. TILAUSHINNAT 2022 PAINETUN LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE kestotilaus 88 euroa määräaikainen vuositilaus 98 euroa TTT-DIGILEHTI kestotilaus 78 euroa määräaikainen vuositilaus 88 euroa Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen
Voiko sairaudesta kuntoutua. Aivosumua, jossa muisti ja keskittyminen takkuavat ja sanat katoavat. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 H ENGENAHDISTUSTA , väsymystä, lihasheikkoutta ja kipuja. TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS. Esimerkiksi tällaisia ovat oireet, joista osa ihmisistä kärsii vielä kuukausia sairastetun koronavirusinfektion jälkeen. S. Lääkäripäivillä luennoineet asiantuntijat loivat uskoa, että hoitokeinoja löytyy ja toipuminen taudista on mahdollista. TOIVOA KORONATAUTIIN SAIRASTUNEILLE TE KS TI KR IS TA KO R PE LA -K O SO N EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 28 Pitkittynyt koronatauti vaatii yksilöllistä hoitoa 30 Työura voi jatkua näkövammasta huolimatta 33 Selkärankaa rullaten 34 Keltaisen nauhan jumppa: Lisää energiaa liikkeestä 36 Terveys ajassa S. 28 Millainen on pitkittynyt COVID-19. Mitä pitkäkestoisesta koronataudista nyt tiedetään
Tyypillisiä yleisoireita ovat väsymys ja uupumus, lisäksi voi olla keuhkoja iho-oireita, sydänja verenkiertoelimistön oireita sekä neurologisia ja psykiatrisia oireita. Potilas hyötyy moniammatillisesta hoidosta, ja myös omahoidolla on toipumisessa tärkeä rooli.. – Pitkittyneen koronataudin oirekuvat ovat hyvin moninaisia. TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUVAT SHUTTERSTOCK Pitkittynyt koronatauti vaatii yksilöllistä hoitoa Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan pitkittyneestä koronataudista voidaan puhua silloin, kun vähintään kaksi kuukautta kestävät oireet ovat alkaneet kolmen kuukauden kuluessa varmistetun tai todennäköisen COVID19-infektion jälkeen eikä oireita voi selittää muilla syillä. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 TERVEENÄ TÖISSÄ P ITKITTYNEEN KORONATAUDIN eli niin sanotun long covidin oireita on raportoitu hyvin paljon, jopa yli 50 erilaista oiretta. Osa koronan sairastaneista kärsii pitkittyneistä oireista, joiden kirjo vaihtelee aivosumusta sydänoireisiin. Vaivat voivat alkaa sairastetun taudin jälkeen uutena kokonaisuutena, tai ne voivat olla jatkumoa taudin akuuttivaiheelle. Sairaus on erilainen eri ihmisillä, sanoo ylilääkäri Helena Liira HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalta. Liira puhui aiheesta Lääkäripäivillä tammikuussa
Arvioiden mukaan 10–20 prosentilla, mutta joidenkin tutkimusten mukaan jopa yli 50 prosentilla korovirusinfektion sairastaneista on puolen vuoden kuluttua sairastamisesta jäljellä vähintään yksi oire. Yksilöllinen hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa. Ne ovat ikään kuin jatkuvalla laukalla. Omahoito on toipumisessa tärkeässä roolissa. Liiran mukaan tätä käytetään hyödyksi pitkittyneen koronataudin oireiden hoidossa. Potilaita ei välttämättä kauheasti auta, että käydään läpi oireiden mekanismeja. Toivon luominen on tärkeää Pitkittyneen koronataudin hoitoon ei ole mitään tiettyä parantavaa hoitoa, vaan hoito on oireenmukaista, kuntouttavaa hoitoa. Lääkäripäivillä luennoineen Turun yliopiston keuhko sairausopin ja kliinisen allergologian professorin Tuula Vasankarin mukaan koronavirusinfektio on yleisinfektio, jossa oireita tulee hyvin moniin elimistön järjestelmiin. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireille on tyypillistä, että ne vaihtelevat. Se jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Keskustelua kannattaa käydä paitsi oireista myös työja toimintakyvystä, voimavaroista, unesta, elämänlaadusta sekä mahdollisesta ahdistuksesta ja masennuksesta. Potilaita kannustetaan seuraamaan, millainen toiminta vähentää oireita ja vahvistaa hyvää oloa. Säätelyjärjestelmän häiriön takia parasympaattinen hermosto ei pysty jarruttamaan ja rauhoittamaan oireilua, niin kuin normaalisti tulisi tapahtua. Pitkittynyt oireilu on naisilla yleisempää kuin miehillä. Oireita voivat selittää elinvauriot, tulehdukselliset häiriöt, immunologiset reaktiot, hormonaalinen epätasapaino ja autonomisen hermoston häiriötila. Autonomisen hermoston aktivaatio saa aikaan lukuisia eri elinjärjestelmien oireita. Oirekirjon moninaisuuden ja vaihtelevuuden vuoksi potilaat hyötyvät moniammatillisesta hoito-otteesta. Sen sijaan on hyvä kertoa, että tällaisia viruksen jälkeisiä oireyhtymiä on ollut aikaisemminkin. Helena Liira korostaa potilaiden kuuntelemisen tärkeyttä. Myös ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat hyviä kuntoutumismuotoja. Autonominen hermosto käy kierroksilla Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto osallistuu moniin elimistön säätelytoimintoihin. Potilaat hyötyvät moniammatillisesta hoito-otteesta. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 Naisilla yleisempi kuin miehillä Tarkkaa tietoa pitkittyneen koronataudin yleisyydestä ei tällä hetkellä ole. Vaikka virus on voinut vaurioittaa kehoa, nämä vauriot ovat todennäköisesti palautuvia. Tämä tieto on potilaista yleensä lohdullinen. – Paranemisen huomaa siitä, että oirejaksot lyhenevät ja hyvän voinnin jaksot pitenevät, Liira kuvailee. Väsymys ja uupumus ovat tyypillisiä yleis oireita, lisäksi tunnetaan lukuisia muita oireita. Autonomisen hermoston häiriötila eli dysautonomia on seurausta siitä, että virusinfektio kiihdyttää elimistön stressijärjestelmää. !. Myös pitkittyneiden oireiden taustalla olevien mekanismien arvellaan olevan moninaiset. Silloin tulee sympaattisen hermoston oireita, joita monet long covid -oireet ovat, Liira kuvailee. Oireet voivat välillä vähentyä, sitten taas palata ja vaikeutua. Moniammatillista tiimiä kannattaa hyödyntää myös työterveyshuollossa. Rentoutuminen on tärkeää, sillä se rauhoittaa ylivirittynyttä autonomista hermostoa. Se voi jopa luoda lisää ahdistusta ja pelkoja. Omahoito vahvistaa kuntoutumista Omahoito on tärkeässä roolissa toipumisen ja kuntoutumisen aikana. – Lisäksi oireilun taustalla voi olla sairastumisesta johtuvaa fyysistä ja psyykkistä ylikuormittuneisuutta, Vasankari sanoo. PITKITTYNYT KORONATAUTI Oireet alkavat kolmen kuukauden kuluessa infektion jälkeen. – Voimme hyvin lähteä siitä, että tämä on infektion jälkeinen oireyhtymä siinä missä muutkin. Vaivat saattoivat kestää hyvinkin pitkään, mutta seurantatutkimusten mukaan ne eivät silti yleensä jääneet pysyviksi. Elimistö korjaa itse itseään, Liira sanoo. Esimerkiksi meditaatio ja mindfulness voivat tuoda apua. – Toivon luominen on tärkeää. Toivoa toipumisesta on, Liira sanoo. Fyysistä aktiivisuutta lisätään vähitellen huomioiden sairastetun taudin vaikeusaste. HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla tiimiin kuuluu lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä. – Se voi saada aikaan sen, että aivoissa on jatkuva häly tystila päällä. Autonomisen hermoston häiriötilaa voi kuitenkin kuntouttaa parasympaattisen hermoston vahvistamisella. Tauti vaatii oireenmukaista, kuntouttavaa hoitoa. Liiran mukaan aikaisemmat SARSja MERS-epidemiat aiheuttivat samantyyppistä pitkäaikaisoireilua kuin COVID-19
30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT Kun Alessandro Iannacone joutui työttömäksi, hän löi vaimonsa kanssa vetoa siitä, että saa uuden työpaikan. Työura voi jatkua VAMMASTA HUOLIMATTA TEKSTI TIINA KOMI KUVA PAAVO MALINEN JA SEIDI SALONEN Näkövammasta on tullut Alessandro Iannaconelle yksi ominai suus muiden joukossa, eikä hän anna sen jar ruttaa unelmiensa toteuttamista.. Liki kuusikymppinen, näkövammainen ja vailla tutkintoa oleva Iannacone oli oikeassa: sinnikkyys ja optimismi kannattivat
Hän lähti Suomeen Kyyjärvelle metsu rin apulaiseksi. – Olin työskennellyt Par massa raudoittajana, elementtityöntekijänä, rau doituskoneen käyttäjänä ja näkövammaisena rau doituskoneen suunnittelijana. Työkykyneuvottelussa yhdessä työnantajan kanssa hänelle räätälöitiin uusi tehtävä: tuotanto koneiden ohjelmointityö, jota pystyi tekemään toimis tossa tietokoneella. Valtiotieteiden opinnot keskeytyivät, kun Iannacone jäi Suomeen. Mikään niistä ei ollut varsinaisesti unelmatyötäni, ja halusin tehdä vielä jotain muuta ennen eläkkeelle jäämistäni, nyt 59vuotias Iannacone kertoo. Iannacone työskenteli ko neenkäyttäjänä betoniraken tamiseen erikoistuneella Parmalla, kun hän huomasi näkönsä huonontuneen. Liikkumisnäkö on kohtuullinen: hän näkee eteenpäin ja päätä kääntämällä myös sivulle. Vaimo muistutti, ettei miehellä ole mitään tutkin toa. Silmäsairaus johti vähitellen näöntarkkuuden heikkenemiseen molemmissa silmissä. Hän käyttää elektronisia suurennus laitteita ja erilaisia optisia apuvälineitä, kuten suuren nuslasivalaisinta. Ongelmat ovat tarkan näön alueella, mikä vaikuttaa esimerkiksi katukylttien ja bussien numeroiden luke miseen. Päätarkoitus on auttaa maahanmuuttajia kotoutu misessa. Pian Iannacone tutustui suomalaiseen tyt töön, tulevaan vaimoonsa, muutti Tampereelle ja jäi py syvästi Suomeen. Tosin käytän nössä työ sisälsi erilaisia maa tilan hommia. Näin uutta työnkuvaa voitiin testata ilman työnantajan taloudellista riskiä. Iannaconen näkö alkoi heiketä silmäsairauden vuok si vuonna 2000. – Olin epätoivoinen. Halu tehdä jotain uutta Positiivisesti tulevaisuuteen suhtautunut Alessandro Ian nacone löi vaimonsa kanssa vetoa siitä, että hän löytää töitä. Työ räätälöitiin uusiksi Vuonna 2006 Alessandro Iannacone luokiteltiin nä kövammaiseksi. Päältäpäin vammaa ei huomaa. Työkokeilu onnistui, ja Iannacone jatkoi tehtävässään vuosia, kunnes jäi työttömäksi vuonna 2019 Parman sulkiessa Kangas alantehtaansa. Valtiotieteiden opiskelija ha lusi työskennellä ulkomailla ja tutustua ihmisiin. Yksi pelaajista on paikan avusta va ohjaaja Alessandro Iannacone. Silmäni ovat myös erittäin valonarat, joten joudun pitämään tehokkaita tummia laseja, hän kertoo. Ostin Tiimarista halpoja luku laseja ja yritin pärjätä, kunnes sain kunnolliset apu välineet. Hän ei tarvitse valkoista keppiä eikä opaskoiraa. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 T AMPEREELLA KOHTAAMISPAIKKA Mukanassa on meneillään kortti peli. Vakuutusyhtiö kustansi työkokeilun ja maksoi Ian naconen palkan kolme kuukautta kestäneen työkokei lun ajan. Hän käyttää pelikorttien tunnistamiseen suurennus lasia, sillä hän on näkövammainen. Koneenkäyttäjän työtä Iannacone ei pystynyt enää tekemään. Iannacone ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi. Alun perin PohjoisItaliasta, Genovasta, kotoisin oleva Alessandro Iannacone on asu nut Suomessa liki 35 vuotta. Paikka on maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille tarkoitettu tila, jossa ihmiset voivat rennosti tutustua toisiinsa. Hän haki yhdessä Näkövammaisten liiton työelämä asiantuntijan kanssa itselleen TEtoimen kustantaman työhönvalmentajan, joka etsi hänelle mahdollisia työ ja työkokeilupaikkoja. Iannacone kävi Kelan kustantamassa ammatillises sa kuntoutusselvityksessä, jossa kartoitettiin muun Mietin, että voisin ehkä työskennellä maahanmuutta jien kanssa, olenhan itsekin maahanmuuttaja.”. Hän on käynyt elementtityöntekijän perus kurssin ja opiskellut avoimes sa yliopistossa kiinnostavia aineita, kuten Suomen his toriaa, mutta hänellä ei ole koulutusta mihinkään am mattiin, mikä hankaloittaa työn saamista. Hän pys tyy liikkumaan melko hyvin mutta ei näe lähelle eikä pysty esimerkiksi lukemaan ilman apuvälineitä
Kun näkövammainen hakee työtä, oleellista on hänen substanssiosaami sensa ja ammattitaitonsa. 41% 21%. Näkövammaiset kehittävät usein itse itselleen erilaisia konsteja arkisista tilanteista selviytymiseen. Apua saa esimerkiksi työ terveyshuollosta, eläkevakuutusyhtiöstä, Kelasta ja Näkövammaisten liitosta. Työmatkoilla henkilökohtainen avusta ja toimii oppaana, joka auttaa liikkumaan vieraassa ympäristössä. Näkövammani ei vaikuta vuorovaikutukseen. Kun työtä järjestellään uudelleen, työnkuva kannattaa purkaa pieniksi tehtäviksi ja katsoa, miten eri tehtävistä voisi suoriutua. Näkövammaisella voi olla työssään tukena myös henkilökohtainen avustaja. TE-toimisto huolehti työkokeiluun tarvittavat rahat ja sopimukset. Jopa tuttujen ihmisten kasvojen tunnis taminen onnistuu silmälasien sankaan kiinnitettävän OrCamlaitteen avulla. Suurin kynnys työllistymiselle on rekrytointitilanne. Työnantaja on velvollinen tekemään kohtuullisia mukautuksia työn uudel leen räätälöintiin. Työhön kuuluu seurustelun lisäksi esimerkiksi suomenkielisten keskusteluryhmien vetämistä. Kun olosuh teet on laitettu kuntoon, hän pystyy keskittymään täysipäiväisesti omaan tehtäväänsä. Suomessa vesi on niin sameaa, etteivät muutkaan näe sen paremmin veden alla. Näkövammaiset ja heidän työnantajansa saavat kuitenkin tukea työssä tarvittavia apuvälineitä ja keinoja varten. muassa hänen lukuja kirjoitusnopeuttaan ja todettiin, etteivät ne riitä ammatillisten opintojen suorittamiseen suomen kielellä. Uudessa työpaikassa näkövammainen voi opetella näönkäytön ohjaajan kanssa kulkureitit, joita voi tarvittaessa merkitä esimerkiksi karhennetulla teipillä. Työnantajat arvelevat, että näkö vammaisen palkkaaminen tulee kalliiksi. Työnantaja voi saada jopa 1,5 vuodeksi korvausta siitä, että joutuu sitomaan työntekijän työpanosta avustajan tehtävän. Näkövammaisiin liittyy ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja syrjintää, jota on vaikea todentaa. Hän kertoo asiakkaille näkevänsä huonosti, ja he ovat suhtautuneet asiaan hyvin. Pystyn harrastamaan urheilua, jopa polkupyöräilyä hissun kissun. Iannacone sanoo pitävänsä itseään onnekkaana. Sinne voi olla yhteydessä esimerkiksi ikänäköön liit tyvissä asioissa. Olen sosiaalinen ja avoin. Puhelintakin voi käyttää apuvälineenä. Kuusitoista prosenttia näkövammaisista toimii yrit täjinä, esimerkiksi perinteisesti hieroji na, mutta näkövammaisia työskentelee laidasta laitaan kaikilla työelämän aloilla. – Totta kai on päiviä, jolloin toivoisin näkeväni paremmin, mutta olen tottunut tähän. Hiihdän, uin ja sukellan. Esimerkiksi tekstiä voi suurentaa tie tokoneeseen liitettävän hiiren avulla. Näkövammaisten liitosta saa maksu tonta tukea ja apua. – Ihmiset pitävät minusta, olemassaoloni tekee heidät tyytyväiseksi. Avustajana voi toimia myös työkaveri, jos siitä sovitaan työantajan kanssa. Sain ohjaajaltani Mukanan yhteystiedot, kirjoitin sinne sähköpostia, ja minut kutsuttiin haastatteluun. Tätä vaihtoehtoa kannattaa harkita, jos avun tarve liittyy työn aloitusvaiheeseen ikään kuin perehdytyksen jatkona. Yksinkertaisim millaan kyse on ihan pienistä asioista. Palkkatuki on rahallinen tuki, jolla TE-palvelut korvaa työnantajalle osan työttömän työnhakijan palkkakustannuksista. Jos se ei ole mah dollista tai ei riitä, työnantajalla on uudelleen sijoitusvelvollisuus. Näkövamma ei haittaa työntekoa – mitä nyt kahvinkeitossa on omat haasteensa, mutta siihenkin Iannaconella on omat keinonsa. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Näkövammaiset työllistyvät muita vammaisia useammin N ÄKÖVAMMAISTEN työllisty misaste on 41 prosenttia, kun kaikkien vammaisten työllistymisaste on 21 prosenttia. Hän toivoo voivansa jatkaa työssään kokeilun jälkeen palkkatuella. Onnekas mies Alessandro Iannacone viihtyy avustavana ohjaajana. – Mietin, että voisin ehkä työskennellä maahanmuuttajien kanssa, olenhan itsekin maahanmuuttaja. Iannacone oli harkinnut lähi hoitajan opintoja, koska hän pitää ihmisten kanssa työskentelystä. Ensimmäinen kokeilujakso oli viime syksynä, ja kokeilu jatkui saman tien toisella jaksolla, joka päättyy huhtikuussa. Työkaverista avustaja. Myös sopiva valaistus on tärkeä tekijä. Tarjolla on erilaisia apuvälineitä, kuten optisia lukulaitteita. Asiantuntijana työelämäasiantuntija Marina Baarman Näkövammaisten liitosta. Se antaa tasoitusta, hän sanoo. En kertonut sähköpostissa olevani näkövammainen, mutta haastattelussa kerroin, että minulla on tällainen ominaisuus, etten näe kunnolla. Haastattelutilanteessa näkövammai silta kannattaa kysyä avoimesti työssä selviytymiseen liittyvistä relevanteista asioista. Iannacone sai paikan. Jos henkilön näkö heikkenee työssä ollessa, hän on vain harvoin sellaisessa tilanteessa, ettei työssä voisi jatkaa
ISTUJAN J U M P P A 1 2 3 ! Kokeile myös: Jää venymään ala-asentoon vähäksi aikaa.. Toista liikettä 5–10 kertaa. Kumarru ensin niskasta alkaen, ja laskeudu siitä hitaasti nikama nikamalta alas. Selvitä ensin itsellesi liikkeen perusasento. Etene hitaasti rullaten niin, että pää nousee pystyyn viimeisenä. Älä nojaa taaksepäin, vaan pidä koko liikkeen ajan kehon painopiste hivenen edessä: 55 prosenttia päkiällä ja 45 prosenttia kantapäällä. Anna käsien roikkua edessä. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 LIIKETTÄ NIVELIIN S ELKÄÄ RENTOUTTAVAN ja liikkuvuutta lisäävän selkärankarullauksen voit tehdä missä vain. Seiso perusasennossa. Nouse takaisin aloittaen liike lantiosta. Selkä on pyöreänä ja asento rento. Voit koukistaa vähän polvia. Seiso rentona, mutta ryhdikkäänä. Rullaus rentouttaa selkää, vahvistaa keskivartaloa ja venyttää mukavasti reiden takaosaa. Selkärankaa rullaten TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN OHJEET MINJA JÄMSÄNEN, PILATES STUDIO HYVÄOLO SELKÄRANKARULLAUS 1. Käytä tukilihaksia. 2. Liike tehdään seisaaltaan, joten et tarvitse alustaa
Kallistu sivulle, vastakkainen jalka irtoaa maasta. Pidä kyljet pitkinä. Tahti voi olla rauhallinen tai niin reipas, että hengästyt. Liikuntahetki kannattaa pitää aina, kun mahdollista. Toista toisella puolella. Palauta liike lähtöasentoon. Toista liike toiselle puolelle.. Kuuntele kehoasi ja tee liikkeet itsellesi sopivaan tahtiin. Hae venytyksen tunnetta kylkeen. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 LIIKETTÄ NIVELIIN Tee liikkeitä 8–15 toistoa, 2–3 kierrosta. Lisää energiaa liikkeestä OHJEET KIRSI KAIPAINEN-PYYKKÖ KUVAT KIMMO BRANDT, COMPIC PHOTOS OY LIIKETTÄ NIVELIIN 1 2 TÄHTI Ota ote kuminauhasta molemmilla käsillä ja nosta kädet suorina ylös. Mallia näyttää Satu Silvo. Liikuntahetki virkistää kehoa ja mieltä. SIVUTAIVUTUS JA KÄDEN OJENNUS Pidä kuminauha selän takana. Tee kuitenkin liikkeet vähintään kaksi kertaa viikossa. Palauta liike keskiasentoon ja laske kädet alas. Pyri pitämään kyynärpäät lievästi koukistettuina, ranteet suorina ja hartiat alhaalla. Liikkeet voi tehdä istuen tai seisten. Reumaliiton Keltaisen nauhan päivä kannustaa aktiiviseen arkeen työssä ja vapaa-ajalla. Taivuta ylävartaloa sivulle ja ojenna toinen käsi ylös vartalon jatkeeksi
TAIVUTUS ETEEN Seiso lantionlevyisessä haara-asennossa. Aseta kuminauha toisen jalkaterän alle. Palauta liike lähtöasentoon. 3 5 6 4 PUNNERRUS Aseta kuminauha kainaloiden alta selän taakse, lapojen korkeudelle. Palkitse itsesi halauksella 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35. Aseta kuminauha jalkojen alle ja ota kuminauhan molemmista päistä tiukasti kiinni. YLÄVARTALON KIERTO Ota leveähkö ote kuminauhasta ja ojenna kädet eteen. Hae hyvä ryhti ja keskivartalon tuki. Ojenna jalka eteen ja vie takaisin koukkuun. Kädet ovat suorina vartaloa vasten. Pidä toinen käsi paikoillaan ja vie toinen käsi sivulle kiertäen rintakehää auki. JALAN OJENNUS ETEEN Ota kuminauhan molemmista päistä kiinni. Palauta liike rauhallisesti lähtöasentoon. Vie lantiota taakse ja kallista ylävartaloa hieman eteen kunnes tunnet pienen venytyksen takareisissä. Pyri pitämään lantio paikoillaan. Ojenna itsesi takaisin suoraksi. Seiso yhdellä jalalla ja koukista ilmassa oleva jalka. Ojenna kädet suoriksi, kuin punnertaisit seisten. Toista liike toiselle puolelle. Seuraa katseellasi liikkuvaa kättä
Vaaraa ennaltaehkäistään riskien arvioinnin avulla. Riskien arvioinnissa kaikki mahdol liset työhön liittyvät vaara ja haitta tekijät käydään läpi. Kuitenkin velvoite vaarojen selvittämi seen ja arviointiin koskee myös henkis tä kuormittumista ja asiantuntijatyötä. Vahva selkä podcastin neljä ensim mäistä jaksoa on julkaistu. Työsuojeluviranomaisen verkkosivulla on Työn psykososiaaliset kuormitustekijät kysely, jota työsuojelutarkastajat käyttävät valvonnassa. Uusia jaksoja on tulossa lisää kevään aikana. Raskauden aikainen altistuminen kemikaaliseoksille voi vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen ja kielen oppimi mus ja ateriarytmi, liikkeen lisääminen arkeen ja selkäkipu. Niiden aihei na ovat kipu ja kivun hallinta, ravitse Myös asiantuntijatyön riskit selvitettävä seen. Työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys ei kuitenkaan korvaa työnantajan työturvallisuuslain mukaista velvoitetta, vaan molemmat tulee toteuttaa. Tästä saatiin näyttöä kansain välisessä tutkimusprojektissa, jossa oli mukana myös THL. Tunnistettujen vaaratekijöiden merkitys työntekijöi den terveydelle arvioidaan, ja tämän perusteella määritellään toimenpiteet haitallisen työkuormituksen välttä miseksi. Työn psykososiaaliset tekijät voivat aiheuttaa vaaran terveydelle. Jos esi merkiksi työn määrä aiheuttaa merkit tävää terveysvaaraa, on selkeytettävä työprosessit, uudelleenmitoitettava työ tai varmistettava henkilöstöresurssit. Työpaikat voivat käyttää kyselyä myös itse kuormituksen ja työpaikalla esiintyvien haitallisten tekijöiden arvioinnissa.. Keskustelun vetäjinä ovat Selkäliiton toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio ja selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola. Jos kuormitustekijästä aiheutuva terveysvaara on merkittävä, tulee toi menpiteiden kohdistua syihin. V AHVA SELKÄ -PODCAST sarjassa käsitellään elintapojen merkitys tä selän terveydelle, selkäkipua ja sairauksia ja niiden hoitoa sekä tarjo taan keinoja selän itsehoitoon. Raskaus ja työn altisteet -opas on saatavilla Julkarissa. TERVEYS AJASSA 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Selkäliiton podcast tarjoaa tietoa ja tukea Uusi opas varmistaa turvalliset olosuhteet raskaana oleville KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K T YÖTERVEYSLAITOS ON julkais sut oppaan, jonka tarkoitus on mahdollistaa raskaana olevien osallistuminen työelämään. Työnantajan ei tarvitse käyttää riskien arvioinnissa tietyn mallin mu kaista menetelmää. KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN R ISKIEN ARVIOINTI on tuttua yri tyksille, joissa tehdään fyysisesti kuormittavia ja riskialttiita töitä. Opas auttaa työterveyshuoltoja, äitiysneuvoloita ja työsuojeluhenkilöitä varmistamaan turvalliset olosuhteet odottaville. Myös työympäristön biologiset, fysikaaliset ja fyysiset altisteet, esi merkkinä melu, voivat olla haitallisia raskauden tai imetyksen aikana. Asiantuntijavieraina jaksoissa ovat erikoispsykologi ja kipututkija Tage Orenius, ravitsemusterapeutti Jan Verho, liikunnallisen elämäntavan eri tyisasiantuntija Matleena Livson ja fy siatrian erikoislääkäri Harri Hämäläinen. Jaksot ovat kuunneltavissa Selkäliiton Selkäkanavalla, Spotifyssa, Suplassa ja Google Podcasteissa
Turvallisuushavainnot 2. Turvallisuuden verkkokurssit 9. 38 Ennakoiva työ toi tulosta. Turvallisuustekstiviestit 6. Turvallisuusinfot 4. Tässä numerossa 38 Välittäminen sallittu! 42 Esimiestyön paineet esiin ja tarkasteluun 47 Tiedolla työkykyä: Katse inhimilliseen tekijään 48 Tapaturmainen kuolema: Teräsputket putosivat kuljettajan päälle 1. Turvallisuusvartit 5. Turvakävelyt 3. Työkohtaiset riskiarviot 8. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus TE KS TI SA R I O KK O | KU VA AR E O Y S. S. Tapaturmien jälkeiset keskustelut 10. Turvallisuusvideot 7. Aktiivinen puuttuminen turvallisuuspoikkeamiin ARELLA ON MONTA TAPAA TAVOITELLA TURVALLISUUTTA TURVALLISUUSTOIMENPIDE x 10
38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 TEKSTI SARI OKKO KUVAT MIKKO KÄKELÄ Välittäminen sallittu! Työkykypäällikkö Heidi Lakanen ja turvallisuuspäällikkö Mikko Tiainen seisovat kuvassa strategia seinäkkeen takana. Seinäke on esillä Aren pääkonttorissa Vantaan Kaivokselassa.
Se on välittämistä ja huolenpitoa, Tiainen ja Lakanen tuumivat. Turvallisuus perustuu pitkiin työuriin tähtäävään välittämiseen ja huolenpitoon, jossa ennakointi on usein jälki viisautta fiksumpaa.. Puhumme kestävästä työstä ja suhtaudumme turvallisuuteen tunteella. Are Oy:ssä työturvallisuus ja työkyky ovat erottamaton pari, johon suhtaudutaan tunteella. Työkykypäällikkö Heidi Lakanen liittyi mukaan kestävän työn tiimiin pari vuotta sitten. Aressa turvallisuuden aisaparina kulkee työkyky. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 K IINTEISTÖJEN ELINKAAREN ratkaisuihin ja palveluihin erikoistuneessa Are Oy:ssä monet työt ovat fyysisesti keskiraskaita tai raskaita sekä kuormittavia. Tyypillisessä työasennossa ollaan kädet ylöspäin, ja töitä tehdään usein myös korkealla. Pyrimme pitkiin työuriin, joten haluamme varmistaa, että jokainen arelainen voi palata työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Turvallisuuspäällikkö Mikko Tiaisella on liki 15 vuoden kokemus Aren työturvallisuuden kehittämisestä ja koordinoinnista. – Työturvallisuus ja työkykyjohtaminen on nostettu meillä henkilöstöjohtamisen kärkeen
Ketterä kehitys juontaa juurensa vuoteen 2018, jolloin koko henkilöstöä alettiin palkita tapaturmattomuuden sijaan turvallisuushavainnoista. Viime vuonna ylitettiin myös kuuden ha vainnon tavoite työntekijää kohti, ja tälle vuodelle tavoite korotettiin seitsemään. Pöydän takana istuvat HR-koordinaattori Nita Pajunen ja turvallisuuspällikkö Mikko Tiainen.. Yritys tarjoaa ratkaisuja ja pal veluja kiinteistön koko elinkaa relle: uudiskohteiden talotek niikkaurakoinnista ylläpitoon ja huoltoon sekä modernisointiin ja korjausrakentamiseen. Vuonna 2020 luku oli 15,4 ja viime vuon na 7. Vuoden aikana tehtiin 16 300 tur vallisuushavaintoa, kun kolme vuotta sitten havaintoja kertyi 5 700. Tarkoituksena on saada mukaan nekin työntekijät, jotka eivät vielä ole havaintoja kirjanneet. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Kaikki tekemään havaintoja Yksi työturvallisuuden mittareista on tapaturmataajuus, joka Aressa kertoo nopeasta ja näyttävästä harppauksesta. Meillä ei ole varaa haaskata työvoimaa.” – Emme hyväksy ajatusta siitä, että rapatessa roiskuu, sanoo työkykypäällikkö Heidi Lakanen. Tehdyt havainnot voivat koitua isommaksikin iloksi: kun yrityksen työntekijä huomaa työkoh teessa puutteita esimerkiksi katto Are Oy Are on Suomen suurin talo tekniikkatalo ja Suomessa perustettu perheyritys, jolla on takanaan yli sadan vuoden historia. Vuosi 2021 oli ennätysvuosi, mikä näkyi suoraan työtapaturmien ja sairauspoissaolojen vähenemisenä, Mikko Tiainen kertoo. Käytössä on sähköinen palvelu, jon ka avulla havainto hoituu näppärästi vaikka kännykällä. Yhtiö työllistää Suomessa noin 2 700 työntekijää. – Turvallisuushavaintojen tekeminen innosti ennakoivaan työturvallisuus työhön
Kestävä työ ei myöskään ole mikään projekti, vaan jatkuvaa tekemistä. – Tuskin kukaan suuttuu siitä, että kaverista välitetään ja pidetään toisista huolta. – Emme hyväksy riskinottoa omassa tai muiden työssä emmekä vanhaa ajatusmaailmaa, jonka mukaan rapatessa roiskuu. Se on välittämistä ja huolenpitoa.” Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen muodostama verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva edistäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Pienillä toimenpiteillä voi olla suuri merkitys tapaturmien ehkäisemisessä. Suhtaudumme turvallisuuteen tunteella. Aressa turvallisuushavaintoja pidetään etuviisautena, kun tapaturmista opittaessa voidaan puhua jälkiviisaudesta. Vaikka työturvallisuuden kehitys on ollut vauhdikasta, jokainen tapaturma on silti liikaa. Tavoitteen voi saavuttaa, kun asioita tehdään oikein. Kestävä työ syntyy monista tekijöistä – työvälineistä tahtotilaan ja tavoitteista asenteisiin. Niinpä työkaverille voi sanoa, että muistapa suojalasit tai tarkistetaanpas vielä valjaat myös selkäpuolelta. – Riskien ennakointi on tärkeää. – Aiemmin homma meni siten, että ensin tehtiin työturvallisuutta ja sitten töitä. Puhuminen on positiivista puuttumista, osa työkulttuuria ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämistä. Foorumi kokoaa yhteen työturvallisuuden parantamiseen ja nolla tapaturmaa -ajattelun toteuttamiseen sitoutuneita työpaikkoja ja yrityksiä. Emme voi kulkea tilanteiden ohi silmälaput silmillä, Tiainen sanoo. Kuunnellaan ja keskustellaan Tiainen ja Lakanen puhuvat fyysisen kuormittumisen ohella henkisestä kuormittumisesta. Kyse on aina myös työkaverin turvallisuudesta välittämisestä, Tiainen toteaa. Jokainen työntekijä on kuitenkin vastuussa työssä piilevistä riskeistä. Sitä ei voi ulkoistaa, vaan se on tehtävä itse. Toimintamalli otettiin erittäin hyvin vastaan, Lakanen kertoo. Heidi Lakanen lisää, että ennakointi on osa yrityksen kestävän työn ideologiaa ja tahtotilana on nolla tapaturmaa. Kestävä työ on tiimityötä, Lakanen sanoo hymyillen. Korona-aika on vauhdittanut myös uusien työvälineiden käyttöönottoa. Etuviisaus jälkiviisauden edelle Tutkimuksissa on osoitettu, että yhtä vakavaa työtapaturmaa kohti sattuu keskimäärin 600 vaaratilannetta. Esimerkiksi säännölliset turvallisuusinfot ovat nyt helposti kaikkien saavutettavissa paikasta riippumatta Teamsin välityksellä. – Kannustamme keskustelemaan matalan kynnyksen mentaliteetilla ammattilaisten kanssa. Kun opimme havaitsemaan vaaranpaikkoja päivittäisessä työssä, opimme välttämään niitä ja varautumaan entistä paremmin. Kestävä työ osana arkea Aressa tiedetään, että työturvallisuus muuttuu hitaasti eikä tule koskaan valmiiksi. Are Oy ollut foorumin jäsen lähes 15 vuotta. Tarjosimme mahdollisuutta käydä keskustelua omasta jaksamisesta ja työyhteisön johtamisesta. Nyt niitä ei voi erottaa toisistaan. Työkykyä seurataan ja tarvittaessa tehdään nopeita korjausliikkeitä. Korona-aika on tuonut omat mausteensa niin etäja läsnätyön tekemiseen kuin johtamiseenkin. Työpäivän aikana ei kannata tehdä porrastreeniä kymmeniä kertoja A-tikkaille nousten, vaan suositusten mukaisesti nostimella aina, kun se on mahdollista. – Teemme erilaisia kuormittavuusmittauksia yhdessä työterveyshuollon kanssa. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 4/2021, Mitä paljastuu työtapaturmien takaa. Nolla tapaturmaa -foorumi. Tai huikataan lähellä työskenteleville, että kohta sirklataan, joten nyt kuulonsuojaimet korville. Tämän päivän turvallinen paikka saattaa olla huomenna vaaranpaikka. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 varusteiden kunnossa, tieto kulkee taloyhtiön tekniselle isännöitsijälle ja sitä kautta korjattavaksi. – Meillä ei ole vakioriskejä, sillä työmaaolosuhteissa riskit muuttuvat jatkuvasti ja töitä tehdään päivittäin muuttuvissa työympäristöissä. Meillä ei ole varaa haaskata työvoimaa, vaan haluamme pitää huolta henkilöstömme työ kyvystä jokaisena päivänä työn lomassa, hän sanoo. Terveys on työyhteisön asia Aressa työkyvyttömyys ei ole yksilön asia, sillä se koskettaa koko työyhteisöä ja työntekijöiden perheitä. Viime vuonna kokeilimme uutena asiana työpsykologin soittoja esihenkilöille. Turvallisuus on osa liiketoimintaamme, Mikko Tiainen sanoo. Työfysioterapeutilla on kestävässä työssä merkittävä rooli ja hänen vastaanotolleen on helppo mennä, Heidi Lakanen sanoo
42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT SHUTTERSTOCK ESIMIESTYÖN PAINEET esiin ja tarkasteluun
Näin voidaan myös ehkäistä psykososiaalista kuormitusta. – Korona-pandemian vaikutuksia ei ole järjestelmällisesti kartoitettu, mutta työsuojelutarkastuksissa ne tulevat toistuvasti esiin. Keskeytykset lisäävät kuormitusta – Valvontakäynneillä on havaittu, että useat työn antajat eivät ole selvittäneet riittävästi esihenkilötyön kuormitusta. – Kannustamme työnantajaa huolehtimaan myös siitä, että työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ovat ajan tasalla esimiestyön osalta. Valvontakäynneillä on havaittu, että useat työnantajat eivät ole selvittäneet riittävästi esihenkilötyön kuormitusta.". Yksi esimerkki työterveyshuollon ja esihenkilöiden välisestä säännöllisestä yhteyden pidosta ovat Mitä kuuluu -puhelut, Lindeberg sanoo. Tukipalvelut ovat vähentyneet Sosiaalija terveysalan työpaikkojen valvonnassa on havaittu, että esihenkilöiden hallinnolliset tehtävät ovat lisääntyneet. Työjärjestelyjä voidaan muuttaa, lisätä osaamista, selkeyttää vastuita ja kehittää perehdytystä. Tehtävät ovat hyvin erilaisia kiinteistön kunnossapidosta vaativiin asiakastapaamisiin, Marjo Lindeberg toteaa. Työajan riittämättömyydestä ja isosta työmäärästä kertovat työn jatkuminen työajan ulkopuolella, pitämätTyösuojelutarkastukset kohdistuvat nyt esihenkilöiden psykososiaaliseen kuormitukseen, joka työpaikoilla jää usein selvittämättä. Esihenkilötyön psykososiaaliseen kuormitukseen kohdennetaan parhaillaan työsuojeluvalvontaa koko maassa ja eri toimialoilla. – Hyvä työterveysyhteistyö organisaation joka tasolla ylintä johtoa myöten edistää ja tukee esihenkilöiden työn hallintaa. Esimerkiksi työn määrä on kasvanut. – Työnantajat ja työterveyshuollot ovat vasta vähitellen alkaneet huomioida esihenkilöitä omana ammattiryhmänään ja tarkastella myös heidän työnsä psykososiaalisia kuormitustekijöitä, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Marjo Lindeberg. Heitä rasittavat muun muassa liiallinen työmäärä ja tuen puute. Työsuojelutarkastuksia on viime vuosina tehty muun muassa julkisella sektorilla, sosiaalija terveyspalveluissa, kaupan alalla ja kuluvasta vuodesta alkaen rakennusalalla ja teollisuudessa. Kuormitustekijät liittyvät hänen mukaansa työn järjestelyihin ja työn sisältöön, työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen ja työaikoihin. Parannukset voivat löytyä työtehtävien – kuten sijaisten hankinnan – uudelleen organisoinnista. Esihenkilö ei saa itse esimiestukea työssään. Sen myötä puuttuvat myös tarpeelliset toimet kuormituksen vähentämiseksi, Marjo Lindeberg sanoo. Hän kuitenkin painottaa, että korjauskeinoja on olemassa, kunhan kuormitusja voimavaratekijöihin sekä niiden terveysvaikutuksiin kiinnitetään riskien arvioinnissa huomiota. tömät liukumasaldotunnit ja lomapäivien siirtyminen. Tehtäväkohtainen perehdytys voi puuttua, tehtävänkuvat voivat olla epäselviä, ja työ saattaa keskeytyä jatkuvasti. Valvontaa suunnataan sekä lähiesihenkilöiden että ylemmän johdon työhön. Myös esihenkilötyön vertaistuki lisää voimavaroja. Työntekijäpulasta johtuvat sijaisten hankinnat voivat lohkaista esimerkiksi osastonhoitajan tai päiväkodinjohtajan työpäivästä ison osan. Koronatoimet lisäävät työmäärää, ja epäselvät ja muuttuvat ohjeistukset koetaan kuormittavina. – Sosiaalija terveysalalla esihenkilöt kokevat työnsä myös usein sirpaleisena. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 E SIMIESTYÖN KUORMITTAVUUS JÄÄ helposti huomiotta riskinarvioinneissa ja työpaikkaselvityksissä
Kauniaisissa psykososiaalinen kuormitus arvioidaan säännöllisesti työpaikkaselvityksen yhteydessä. – Myös hallintohenkilöstöllä eli esimerkiksi talouden ja juridiikan asiantuntijoilla haastavat asiakastilanteet ja työnkeskeytykset ovat lisääntyneet. Palmroos kehottaa karsimaan liiasta kiltteydestä, kun työpaine on kova. Jos esimerkiksi informaatioteknologian kehityksessä ei pysy mukana, asia hiertää jatkuvasti arjen työssä. Siksi esi merkiksi esimiesten yhteisissä tapaamisissa on vaikea päästä syvälliseen keskusteluun aiheesta. Esimerkiksi kau punginjohtaja pitää kehityskeskustelunsa kaupungin hallituksen puheenjohtajan kanssa. Aina ei voi myöskään olla tavoitettavissa. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Kuorman kasvu näkyy Kauniaisissa Kuntapuolella esimiestyön psykososiaalinen kuormitus on ajankohtainen aihe. Esihenkilön ovi ei voi olla aina auki työyhteisölle.” – Asema on rassaava, ja siksi esimiehen kannattaa aina pohtia myös sitä, onko hän oikealla paikalla ja oikeasti mieluisessa työssä vai olisiko hän mieluum min asiantuntijana. – Olen kannustanut priorisointiin, ja jos se ei onnistu, pyytämään siihen apua omalta esihenkilöltä, Ulla Palm roos sanoo. – Ehkä vahva työmoraali estää sen, tai ehkä pelätään sen heikentävän luottamusta johtamiskykyyn. Palmroos arvioi, että parin vuosikymmenen aikana kuntalaiset ja luottamushenkilöt ovat aktivoituneet tie donhankkijoina. Lisätietoja kysytään aiempaa herkem min ja otetaan yhteyttä viranhaltijoihin. – Esihenkilön ovi ei voi olla aina auki työyhteisölle. Työyhteisön tuki keventää kuormaa Ulla Palmroosin mukaan yksi tärkeimmistä keinoista hallita psykososiaalista kuormitusta on se, että työ yhteisö miettii yhdessä pelisääntöjä kuormituksen vähentämiseksi. Pandemiasta on koitunut lisätyötä Pandemian tuoma lisätyö näkyy Kauniaisissakin esi henkilöiden kuormituksessa. Kauniaisten henkilöstöjohtaja Ulla Palmroos kertoo, että esihenkilöiden kuorma on tiedostettu, mutta on gelmat ovat vaikeasti ratkaistavissa. Toki kuntasektorilla on pal jon töitä, joita ei voi tehdä etänä. Ulla Palmroos on nähnyt, että esihenkilöt eivät her kästi puhu omasta väsymisestään. He ovat yleensä päällikkö ja johtotehtävissä tai tekevät sihteerityyppis tä työtä. Priorisointi on entistä tärkeämpää Työtehtävien tärkeysjärjestykseen asettamisesta on tullut esimiehille entistä tärkeämpi taito. Työhön tulee uusia vaatimuksia koko ajan, ja samaan aikaan organisaatiot ovat ohentu neet ja henkilökuntaa on aiempaa vähemmän. Työterveyspsykologi on kertonut esimiehille palautumiskeinoista, työterveys huolto on tarjonnut apua ja esimiehiä on kannustettu puhumaan kuormituksesta omille esimiehilleen. – Jokaisella esimiehellä on esimies. – Moni työyhteisö on tuonut esiin, että työyhteisön sisäinen tuki on yksi parhaista kuormitusta vähentä vistä tekijöistä. Toisaalta näitä ohjeita ja suosituksia esihenkilö ei pysty aina seuraamaan. Esimerkiksi päiväkodin johtajan pitää voida välillä pis tää ovi kiinni ja paneutua kirjallisiin töihinsä ilman keskeytyksiä. – Koronaaltistumisten aikana on epärealistista olettaa, että päiväkodin johtaja pystyisi lähtemään ko tiin työajan loputtua ennen kuin seuraavan päivän si jaiset on varmistettu. Hän korostaa, että omasta jaksamisesta ja työkyvystä on pidettävä huolta vetämällä raja työn ja vapaaajan välille. Hoitoalan ja opetussektorin tehtävissä psykoso siaalinen kuormitus on viime vuosina selvästi kasvanut. Myös omasta osaamisesta huolehtiminen on tärkeää. – Olemme Kauniaisissa rohkaisseet käyttämään etä työpäiviä silloin, kun tarvitaan tilaa ja aikaa keskitty mistä vaativiin tehtäviin. Esimies on puun ja kuoren välissä, koska hän on vas tuussa alaisille, asiakkaille ja johdolle. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 1/2022, Työpaikalla kipunoi – kokeilu käänsi suunnan TTT-lehti 4/2020, Kuntajohtamisessa onnistuu luottamuksella. Silloin voidaan pohtia, millä keinoin työtä rajataan, miten toimitaan jatkuvien keskeytysten kanssa ja kuinka järjestetään rauhallista työaikaa. Selvitys tehdään kussakin työyksikössä neljän vuoden vä lein
Kuormitusvaakamenetelmä auttaa arvioimaan kunkin psykososiaalista kuormitusta. Yksilöllinen näkökulma esiin Kuormitusvaa´an kehittämistiimiin kuuluivat Seija Moilasen lisäksi Lasse Kammonen ja Jarna Savolainen. Kom mentteja saatiin alussa myös Työturval lisuuskeskuksen toimialaryhmistä ja eri toimialoja edustavilta työntekijöiltä. – Meidän tavoitteemme oli luoda työpaikoille ketterä ja nopea digitaa linen väline, jossa on mukana yksilön näkökulma. – Tässä elämänvaiheessa joustamiset ja muutokset työtilanteissa ja ajoissa so pivat hyvin ja kuuluvat voimavaratekijöi hini. Psykososiaalisen kuormi tuksen kokeminenhan on yksilöllistä, ja perinteinen riskienarviointi keskittyy ryhmätason tarkasteluun, Moilanen sanoo. Sama asia voi olla toiselle kuormitustekijä ja toiselle voimavara. Muutama vuosi sitten ne kuitenkin olisivat olleet kuormitustekijä läheiseni sairastamisen vuoksi, Moilanen sanoo. Tähän tarpeeseen Työturvallisuuskes kus kehitti psykososiaalisen kuormituk sen arviointivälineen, Kuormitusvaa’an, joka saatiin käyttöön vuonna 2020. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen havain nollistaa tätä käyttämällä itseään esimerkkinä: – Minulle itsenäisyys ja vaihtelu ovat tärkeitä ja toivottavia työn ominaisuuk sia. Verkkoselaimessa toimiva ja maksuton Kuormitusvaaka perustuu työsuojelu tarkastajien käyttämään psykososiaali sen kuormituksen kyselyyn. Hänen mukaansa psykososiaalisen kuormituksen hallinta tuottaa työpai koilla ongelmia monista syistä. Joku esimerkiksi uupuu ihmisten ympäröimänä, ja toinen saa yhdessä tekemisestä virtaa. Kysytään, miten kuormitukseen pääsee kiinni ja mitä kaikkea se sisältää. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45. – Aiheeseen liittyy paljon ihmetystä. T YÖ EI OLE YKSISTÄÄN rasittavaa, se myös antaa voimia. Tästäkin asiantuntijalla on omaa kokemusta. Asioiden sanoittaminen koetaan vaikeaksi, ja toisaalta aina ei edes luoteta siihen, että asioille olisi jotain tehtävissä. Mutta voi olla, että toista ihmistä nämä työn piirteet samassa tilanteessa kuormittavat. Työn rasittavuus voi myös muuttua esimerkiksi yksityiselämän vaikutuk sesta. Kuormitusvaaka punnitsee psykososiaalista rasitusta Työ kuormittaa meitä eri tavoin
– Lisäksi tämä ohjaa huomioimaan myös työn toisen puolen eli voimavara tekijät, jotka auttavat suojautumaan haitoilta. Toisaalta myös esimies voi olla aloit teellinen ja ehdottaa, että työntekijä katsoisi oman tilanteensa Kuormitus vaa´an avulla vaikkapa ennen kehityskes kustelua. Kuormitusvaakaa voi käyttää myös työsuojeluvaltuutettu tai työterveys huolto yhdessä työntekijän kanssa. Moilasen mukaan menetelmä sopii kehityskeskusteluun hyvin, koska rakenne on selkeä. – Kuormitusvaaka antaa palautetta, milloin on haettava muutosta ja esimer kiksi otettava yhteyttä työterveyshuol toon, esihenkilöön tai työsuojeluvaltuu tettuun. Kuormitusvaaka antaa palautetta, milloin on haettava muutosta ja esimerkiksi otettava yhteyttä työterveyshuoltoon, esihenkilöön tai työsuojeluvaltuutettuun." Lisätietoa: kuormitusvaaka.ttk.fi. Kuormitusta on mahdollista hallita sekä vähentämällä haitallisia kuormituksen lähteitä että vahvistamalla voimavaratekijöitä. Mittariin tulossa täydennystä Seija Moilasen mukaan menetelmä sopii yhtä hyvin isoihin ja pieniin yksiköihin. Erityisesti pienet ja keskisuuret työpai kat hyötyvät helppokäyttöisyydestä, koska niillä ei ole laajaa henkilöstöhallin toa tukenaan. Menetelmässä on myös kohta muistiinpanoille, jotka voidaan kirjata heti, jos esimerkiksi esihenkilön kanssa sovitaan vaikkapa jostain kokeilusta, Seija Moilanen sanoo. Joskus yksittäistä kuormitustekijää voi olla mahdotonta poistaa vaikkapa asiakastyössä. Värit ja pylväät kertovat tilanteen Kuormitusvaaka sisältää kolmetoista väittämää, joilla kuormitusta ja voima varoja mitataan. Kuormitusvaaka on saatavilla suo meksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely täytetään nimettömänä, ja käyttäjä ratkaisee, missä määrin hän antaa tiedot toisten käyttöön. – Voidaan miettiä uutta toimintamal lia, lisätä koulutusta, vahvistaa osaamis ta ja korjata työnjakoa niin, että sama työntekijä ei esimerkiksi kohtaa liian usein hankalia asiakastilanteita. Luottamuksellisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Väittämien aiheet koskevat muun muassa tehtävänkuvan selkeyttä, työajan ennakointia, työympä ristön turvallisuutta ja häiriöttömyyttä sekä työn vaatimusten ja osaamisen tasapainoa. Silloin pitäisi tunnistaa, mitkä ovat tukevia tekijöitä, joilla vaaka saataisiin tasapainoon. Vuoden 2022 aikana sitä kehitetään tuotta malla verkkopalveluun lisäaineistoa käytännön keinoista, joilla haitallista kuormitusta voidaan työpaikoilla eh käistä ja vähentää. – Parhaimmillaan tämä menetel mä täydentää muita mittareita, kuten hyvinvointikyselyä, työpaikkaselvitystä, riskien arviointia, poissaolotilastoja. Helppo käyttää yksin tai yhdessä Menetelmän helppokäyttöisyys mah dollistaa ennakoinnin, koska työntekijä voi käyttää sitä älypuhelimessaan tai tietokoneessaan itsenäisesti ja tehdä pikakatsauksen työhönsä vaikka useam man kerran vuodessa. 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 Kuormitusvaaka auttaa nimensä mu kaisesti hahmottamaan yksilön kuor mituksen ja voimavarojen tasapainoa työssä ja kohdentamaan toimia oikeisiin asioihin. Ohjelma ilmaisee värein ja pylväin, kun ollaan kuormituksen hälytysalueella tai voimavaraalueella
Mikä auttaa onnistumaan työssä. 2/2022 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 ASIANTUNTIJALTA Katse inhimilliseen tekijään K ÄSITE inhimilliset tekijät turvallisuudessa on alkanut vakiintua työelämäkeskusteluun. Inhimilliset tekijät ovat onnistumisen edellytyksiä. INHIMILLINEN TEKIJÄ tarkoittaa laajempaa asiaa kuin vain ihmisen toimintaa tai sitä, että ihmisen toiminta olisi luupin alla. Tiedettä ja kansainvälistä verkottumista teemme, jotta emme käperry sisään päin. Aihetta tarkastellaan, jotta näkökulma sisäistyisi osaksi normaalia turvallisuustyötä. Keskeiset tavoitteet ovat, että tietoisuus turvallisen työn hyödyistä lisääntyy, osaajien määrä kasvaa ja työpaikoille luodaan konkreettisia työturvallisuuden välineitä ja malleja, joissa inhimillisten tekijöiden näkökulma on huomioitu. INHIMILLISEN TEKIJÄN näkökulma on hyvässä nosteessa. Niitä tulee ymmärtää, jotta toimintaa voidaan ohjata entistä turvallisemmaksi ja tuottavammaksi niin, että ihmiset pysyvät hyvinvoivina. VIIMEAIKAISISSA tutkimuksissamme olemme tuottaneet neljä opasta, joihin tutustumista suosittelemme. Kukin tutkimusprofessori esittelee oman tutkimusalueensa vuorollaan TTT-lehdessä. Anna-Maria Teperi ANNA-MARIA TEPERI i Neljä tutkimusprofessoria aloitti työrupeamansa Työterveyslaitoksessa kesäkuussa 2021. On aika keskustella inhimillisten tekijöiden vaikutuksesta turvallisuuteen. Mallit sopivat laajasti useille eri aloille: Inhimilliset tekijät turvallisuudessa: Onnistuneen kehittämisen elementtejä (julkari.fi) Työprosessin mallintaminen työn yhteisen kehittämisen välineenä (julkari.fi) Turvallisesti raiteilla: Opas inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden huomiointiin työssä (julkari.fi) Ihmisen toiminta turvallisuudessa ja inhimilliset tekijät | Työterveyslaitos (ttl.fi) TOIVON, ETTÄ suomalaiset työpaikat ottavat omakseen nykyaikaisen turvallisuusajattelun. Tarkoitus on ymmärtää niiden taustatekijöiden merkitys, jotka ihmisen kautta vaikuttavat työturvallisuuden toteutumiseen: Miten työt on järjestelty, miten niitä johdetaan, miten muutokset on hallittu, miten arjen toimintaa ymmärretään. Kapea-alaiset tulkinnat vievät pohjaa pois hedelmälliseltä kehittämiseltä. Oppaat kuvaavat aihetta hyvin käytännönläheisesti, silti teorioihin pohjaten. Jotta tämä on mahdollista, tulee ensin ymmärtää, millaisia piirteitä ihmisen toimintaan liittyy ja mitä tekemällä ihmisen toimintaa voidaan työpaikalla parhaiten tukea. Se on hyvä asia. Anna-Maria Teperi aloittaa sarjan kirjoittamalla työturvallisuudesta. Se kertoo, että jotain on tapahtumassa, tietoisuus inhimillisen tekijän vaikutuksesta työturvallisuuteen on kasvanut ja käsite selkiintynyt. Työterveyslaitokselle viime vuonna perustettu työturvallisuuden tutkimusprofessuuri huolehtii seitsemän vuoden tutkimusstrategian turvin siitä, että ihmislähtöinen turvallisuus pysyy otsikoissa ja työn alla. Miten omalla työpaikallasi voi kehittää työtä yhdessä. Jaana Laitinen jatkaa työterveydestä, Annina Ropponen työkuormituksen hallinnasta ja Tiina Santonen työtoksikologiasta seuraavissa numeroissa. On tärkeää hahmottaa aihepiiri kokonaisvaltaisesti ja ratkaisukeskeisesti. KU VA TY Ö TE RV EY SL AI TO S. Kyse on siitä, että toimintajärjestelmän tulee tukea ihmisen toimintaa
Ylimmän rivin putkia ei ollut kiilattu. Perillä kuljettaja ryhtyi purkutöihin kuormavaunun yhä ollessa käynnissä. Ensimmäinen putki osui kuljettajaan ja jatkoi vierimistään maassa muutaman metrin. Kuorma oli sidottu kolmella sidontaliinalla. Kuljettaja oli kuormannut lastin itse yhdessä varastomiehen kanssa edeltävänä iltana. K ULJETTAJA OLI siirtämässä teräsputkia ajoneuvoyhdistelmällä yrityksen tehtaalta toiselle. Ennen kuorman purkua ajoneuvo sammutetaan. Kuormassa oli erikokoisia putkia, joista suurimmat painoivat 1 800 kiloa ja olivat 12 metriä pitkiä. Turvallisuu den varmistamiseksi on myös tärkeää valita nostolaite niin, että sen kapasi Miten vastaava estetään. Hän avasi vaunun vasemman laidan ja irrotti liinat, minkä seurauksena kaksi putkea päällimmäisestä kerroksesta lähti liikkeelle. Toinen putki pysähtyi hänen päälleen. Teräsputket putosivat kuljettajan päälle Kuormasta pudonneet putket olivat tiettävästi irrallaan, eli putkia ei ollut kiilattu eikä tuettu muullakaan tavoin. Kiilojen on oltava oikean kokoisia, ja niitä tulee olla riittävästi. Kyseisen kaltaiset kuljetukset olivat yrityksessä kuitenkin melko harvinaisia. Hän oli mahdollisesti saanut surmansa jo ensimmäisen putken osumasta. Lisätietoja: tyopaikkakuolemat.fi > Kuljettaja jäi pudonneiden teräsputkien alle (Raportti 1/2017) Kuva havainnollistaa maaston kaltevuutta, jonka vuoksi ajoneuvo oli lievästi kallellaan.. Tapaturman uhri oli 60-vuotias, ja hänellä oli noin 20 vuoden kokemus yrityksen kuljetuksista. Paikalla oli myös kuormaajan kuljettaja, joka oli tapahtumahetkellä tekemässä tilaa putkille ja siirtämässä pihalla olleita materiaaleja pois tieltä. Tämä on pääteltävissä siitä, että kuormaajan nostokapasiteetilla niitä ei olisi saanut nostettua samanaikaisesti. Osa putkista oli kiinnitetty pareittain metalli sinkilöillä, mutta alas pudonnet kaksi ylimmän kerroksen putkea olivat irrallaan. On hyvä käyttää alustaa, jossa putket voi tukea myös pystytolppiin. Kuormaajan kuljettaja kutsui nopeasti apua paikalle, mutta autonkuljettajan pelastamiseksi ei ollut mitään tehtävissä. Kuorman purkupaikaksi valitaan tasainen alusta. Putkia ei ilmeisesti myöskään ollut kiinnitetty toisiinsa metallisinkilöillä. Kuljettaja kuoli jäätyään niiden alle. teetti riittää kuorman oikeaoppiseen purkuun. Raportit perustuvat pääosin tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Raskaan irrallisen tavaran kuljetuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kuorman sidontaan. TAPATURMAINEN KUOLEMA 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK i Autonkuljettaja oli purkamassa kuormaa tehtaan piha-alueella, kun kaksi putkea irtosi pinosta ja putosi maahan. Putket sido taan kiinni toisiinsa esimerkiksi pareit tain, ja kuorma sidotaan pitävästi. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasiantuntijoiden laatimasta työturvallisuusraportista. Lisäksi perävaunu oli hieman kallellaan purkusuuntaan päin piha-alueen lievän kaltevuuden vuoksi. Kuultuaan putkien kolinaa hän näki ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan makaavan maassa. Liukumisen estämiseksi putkien välissä oli lankkuja ja osa putkista oli kiinnitetty metallisinkilöillä kahden putken nippuihin. Koska ajoneuvo oli käynnissä, se on todennäköisesti aiheuttanut tärinää, joka myötävaikutti putkien putoamiseen
Miten toteutan kiertotaloutta työntekijänä. Ilahduta opettajaa. Miten kiertotalous auttaa taloutta pysymään planeetan rajoissa. Entä kuluttajana. Kuinka pysäytetään haitta-aineiden matka. Me lahjoitamme 50 % tilauksesi loppusummasta Pelastakaa Lapset ry:lle sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen. ”Lehti on monipuolinen aarreaitta.” kemia_ttt2_22.indd 1 kemia_ttt2_22.indd 1 3.3.2022 9.23 3.3.2022 9.23. Miten kiertotalous auttaa hiiliviisauteen. Tilaa nyt Uusiouutiset! Tilaa kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje UU_220x138.indd 1 UU_220x138.indd 1 20.1.2022 14.22 20.1.2022 14.22 ”Vien lehden aina työpaikalle, jossa sitä lukevat kiinnostuneina myös monet kollegat.” www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Voit tilata myös meilitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai soittamalla (03) 4246 5370. Kannusta koululaista tai opiskelijaa. Tilaus on määräaikainen ja päättyy automaattisesti. Miltä näyttää resurssiviisas työpaikka. Tartu tarjouksiin ja tee niin monta tilausta kuin haluat: Tilaa työpaikallesi, itsellesi tai lahjaksi. Kuusi numeroa 44 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 22 €. Mainitse tunnus UKRAINA2022. Lahjatilaus kouluun 18 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 9 €. Kuusi numeroa 66 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 33 €. Kohti kiertotaloutta. Millainen on kiertotalouden mukainen työvaate. TUTUSTU JA TILAA KEMIA Kemi Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi ja auta Ukrainaa! Saat kuusi laadukasta numeroa
Äitini paitsi ompeli, neuloi ja kirjoi myös värjäsi itse lankoja. Perheettömänä minun oli helppo lähteä. Siinä ajassa kotiuduin, ja Kiinassa vierähti lopulta kaksi ja puoli vuotta. Suomesta kuitenkin kerrottiin, että olisi aika tulla takaisin, jos haluan jatkaa Tamfeltilla Suomessa. Matkustelin muiden ekspatien eli ulkomaantyöntekijöiden kanssa Kiinassa ja muualla Aasiassa. Sittemmin olen tullut hyvinkin tutuksi kivenmurskainten kanssa. Ensimmäinen teollisen alan työpaikkani vei minut Pohjois-Savoon. Yt-prosessi oli rankkaa aikaa. Vuoden 2008 lama ei näkynyt Kiinassa. Etenin työnjohtajasta tuotannonsuunnittelijaksi, ja pääsin opettelemaan myös tuotekehitystä reilun vuoden verran. Opiskelin työn ohessa Kuopion muotoiluakatemiassa tekstiilialan amk-tutkintoa. K ASVOIN LUOVUUTTA ruokkivassa ympäristössä maatilalla Satakunnassa. Nyt lähtisin sinne tyttäreni kanssa. Sain vastikään toisenkin tuoteryhmän hoitaakseni. NYKYINEN TYÖNI tuotannonsuunnittelijana vaatii luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tamfeltin Juankosken-tehdas valmisti paperikoneissa käytettäviä kankaita, märkäviiroja. TAMPERE VETI puoleensa, ja neljän Savossa viettämäni vuoden jälkeen hakeuduin sinne takaisin, ensin laitosTEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ELSA LAMMENOJA Ikä: 48 vuotta Työpaikka: Metso Outotec Finland Harrastukset: teatteri ja taide näyttelyt Märkäviiroista kivenmurskaimiin Anna Lammenoja i KU VA T SH U TT ER ST O C K. Palasin vanhaan tehtävääni vuoden 2009 keväällä. Meiltä työntekijöiltä kysyttiin halukkuutta mennä käynnistämään tuotantoa Shanghaissa. Ensimmäiseen puoleen vuoteen en vieraillut Suomessa ollenkaan. Heitä on jäänyt ystäviksikin, mutta kiinalaisten työkavereideni kanssa en juuri pidä yhteyttä. Koneen osien saatavuus on heikentynyt korona-aikana, ja se tietää järjestelyjä, kun osat myöhästyvät. Olisin myös valmis lähtemään vielä maailmalle, jos tarjoutuisi tilaisuus. Sisällytin tutkintoon myös tuotantotalouden opintoja, koska tiesin, ettei taideteollisella alalla ollut juuri tarjontaa työpaikoista. Uuden tehtävän oppimiseen menee aina kaksi vuotta, vaikka siihen siirtyisi talon sisällä. Pidän kovasti työstäni ja siitä, että olen päässyt oppimaan uutta. Koin syyllisyyttä siitä, että sain jäädä. Kesti todella pitkään ennen kuin sopeuduin uuteen työkulttuuriin Metso Mineralsilla ja löysin paikkani. Peruskoulun jälkeen opiskelin ensin mallipukinevalmistajaksi ja sitten Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa tekstiiliteknikoksi. Kun alihankinta loppui, hoidin logistiikkaa eli järjestelin Tampereella koottujen koneiden lähetyksiä maailmalle. METSO OSTI Tamfeltin vuonna 2010 ja siirsi tekstiilituotannon Portugaliin ja Puolaan. 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2022 URAPOLULLA pesulan työnjohtajaksi ja myöhemmin Tamfeltin Tampereen-tehtaalle. Toisaalta silloin pysähdyin kunnolla miettimään, mitä haluan elämälläni tehdä. Alussa valvoin alihankintana tehtyjen koneiden valmistusta toimitusprojekti-insinöörin nimikkeellä. Vuorotyönjohtajana nautin pitkistä kuuden päivän vapaista, ja usein ajelin ystävieni ja vanhempieni luo Tampereelle ja Kokemäelle. Itsekin tein kaikenlaisia käsitöitä. Sitten Tamfelt avasi tehtaan Kiinassa
– 12.04.2022, etäkoulutus Esihenkilö mielenterveyden tukena 29.3. Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Unettomuuden hoidon käytäntö työterveyshuollossa 31.3. – 25.5.2022, etäkoulutus 14. 030 4741 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 2-2022.indd 1 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 2-2022.indd 1 2.3.2022 15.32.25 2.3.2022 15.32.25. – 25.4.2022, etäkoulutus Työhyvinvointia arjen teoilla 6. TTT-LEHTI 3/2022 ILMESTYY 11.5. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Parempia päätöksiä – vältä havaintovirheet ja väärät tulkinnat Migreeni ei ole vain päänsärkyä – se vaatii joustoa työnantajalta Työpaikoilla on entistä useammin varauduttava kuumaan kesään KU VA SH U TT ER ST O C K HUUMEETKO yksityis asia. – 16.6.2022, Helsinki Työsuojelun jatkokoulutus 31.5. – 16.9.2022, Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 9.5.2022 – 20.1.2023, Helsinki Onnistu sisäilmaviestinnässä 24.5.2022, etäkoulutus TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Hybridityö haltuun 29.03. – 30.3.2022, Helsinki 26. – 1.4.2022, etäkoulutus Psykososiaalisten tekijöiden terveydellisen merkityksen ja työkykyvaikutusten arviointi perusselvityksessä 26.4.2022, etäkoulutus Työterveyspsykologien ajankohtaispäivä 5.5.2022, etäkoulutus Ammatti-ihotaudit 24.5.2022, Helsinki TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 28. 11.5. – 1.6.2022, Tampere 15. – 20.4.2022, etäkoulutus Työhyvinvointikortti 5.5.2022, Helsinki Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutuskalenteri tai p. – 28.4.2022, Tampere 23
C M Y CM MY CY CMY K wgh-kirja_ttt-lehti_220x254mm.pdf 1 2.3.2022 10.36.14