Työ Terveys Turvallisuus 2/2024

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MISTÄ TUNNISTAA MUISTISAIRAUDEN. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2 / 2024 20 € Säännöt KÄNNYKÄN KÄYTÖLLE KUKA SAIKUTTAA JA MIKSI. UHKATILANTEET OVAT KASVUSSA VANKILOISSA + PALOKUNTANUORESTA PIKAVAUHTIA YLITARKASTAJAKSI Rebekka Bwanga-Koba Odotus päättyi onnellisesti
Aina rinnallasi Huolehdimme ensiapukumppaninasi, että työpaikkasi on varautunut tuotteilla ja ratkaisuilla, jotka hoitavat, suojelevat ja pelastavat elämiä. CFA-Ad-220x280mm-Tyo-Terveys-Turvallisuus-FI.indd 1 CFA-Ad-220x280mm-Tyo-Terveys-Turvallisuus-FI.indd 1 2024-03-06 15:51 2024-03-06 15:51. cederroth.com/fi Vietä turvallisempi työpäivä. Meillä olet hyvissä käsissä. Ensiapuvälineitämme voivat käyttää kaikki, eikä niitä varten tarvita ennakkotietoja tai koulutusta
TERVEYS 22 Mahtuuko työelämään lapsihaaveita. Tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta. K Kun muisti takkuaa ja aivosumu vaivaa. Joogaohjaus kuuluu työsuojelu valtuutettu Taina Parmin työpäivään muiden töiden ohessa. 36 Liikunta ja kielikylpy pitävät aivot virkeinä Toimistotyössä pidetään huolta ergonomiasta ja psyykkisestä hyvinvoinnista. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 2/2024 KANNESSA REBEKKA BWANGA-KOBA KUVA MIKKO KÄKELÄ = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Muistin varassa 8 Kaikki hyötyvät, kun töissä on hyvä olla Työturvallisuuskeskuksen uusi johtaja hakee turvallisuustyöltä vaikuttavuutta. 10 Iltavirkuille on tiedossa hankalia herätyksiä Kesäaikaan siirrytään taas 31.3. 26 Ohimenevä ongelma vai alkava muistisairaus. 40 Jalkineen pitoa kannattaa testata Suomalainen suosii varsikenkää. TURVALLISUUS 32 Turvallisuus vankilassa vaatii pelisilmää K Vartijoiden läsnäolo rauhoittaa. 28 Iloa ja liikettä 20 vuotta Reumaliiton jumppa liikuttaa. 16 Lain mukaan Työnantajan pattitilanne 18 Täyskielto kännykälle ei työpaikalla toimi K Vuorovaikutus kärsii, kun kahvitauolla vetäydytään kännykän taa. 42 Urapolulla K Palokuntanuoresta ylitarkastajaksi Näin työterveystutkijan näkökulmasta pidän sairauspoissaolon omavastuupäivää arveluttavana. TYÖ 12 Saikuttaja rikkoo luottamuksen K Mielipaha ei oikeuta sairauslomaan. 32 36 KU VA TE EM U H EI KK IL Ä KU VA SU VI -T U U LI KA N KA AN PÄ Ä K. Riihimäen vankilan apulaisjohtaja, työ turvallisuuspäällikkö Mikko Halvari kaipaa yhteistä toiminta mallia uhkatilanteiden havainnointiin. K Lapsettomuushoidot voivat vaatia joustoa työpaikalta
Käyttäjä kirjautuu Lehtikierto.fi-palveluun organisaation omilla tunnuksilla, jotka ovat vapaasti valittavissa palvelua aloitettaessa. Pysyvät, itse valitut käyttäjätunnus ja salasana helpottavat niiden muistamista. KATSO! www.tttlehti.fi/kirjautumisohjeet Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. Tämä juttu tilaajille vain verkossa! Miltä kiirekypärä näyttäisi. – Välineitä tarvitaan myös henkisen kuormituksen hallintaan !. Huomaa, että tilausnumero ei ole sama kuin asiakasnumero. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi Uusi palvelu – Lukuoikeudet kaikille työntekijöille! Yhteiskäyttötunnukset ovat vaivaton tapa lukea näköislehti Lehtikierto.fi-palvelussa. Ota käyttöösi TTT-näköislehti ja kotisivujen tarjonta! TTT-lehti tarjoaa tilaajilleen lisää sisältöä verkossa. Tilaajalle tarjoamme TTT-lehden näköislehdet vuodesta 2015. 050 549 6751 (ark. Kirjautumiseen tarvitset tilausnumeron, joka löytyy laskusta tai printtilehden osoitekentästä. Palvelussa voi myös etsiä hakusanoilla artikkeleita aiemmin ilmestyneistä lehdistä
Toisaalta liialliset paineet taas kuormittavat ja voivat aiheuttaa muistin pätkimistä. Jos työ rasittaa aivoja, vapaalla niitä on hyvä lepuuttaa. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 54. Päätoimittajalta 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Muistin varassa K OKO LÄNSIMAAILMA seuraa parhaillaan eräänlaista pitkää työhaastattelua, jossa haetaan tekijää erittäin vaativaan, kokopäiväiseen tehtävään. Sopivasti haasteita tarjoava työ aktivoi aivoja. TYÖIKÄISTEN MUISTIONGELMAT ovat verraten harvoin merkki varsinaisesta muistisairaudesta. Ikääntyneet työskentelevät nuorempia enemmän osa-aikaisesti. Vuositilaus 118 euroa, kestotilaus 108 euroa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, vapaa-ajalla kannattaa antaa aivoille askarreltavaa. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) gointia. Entistä useampi ikääntynyt käy töissä, ja suuntauksen ennustetaan jatkuvan. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 27.3.2024 S. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Tiedetään, että ikääntymisen vaikutus muistiin ja ajatteluun näkyy erityisesti tilanteissa, joissa kysytään nopeaa reaToimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Muistiliitto neuvoo varaamaan vuoro kauden tunneista kolmanneksen levolle, kolmanneksen työlle ja loput mielekkäälle vapaa-ajalle. Suomessakin tällaisia yli 74-vuotiaita työelämässä olevia on liki 20 000. Kaksi todennäköisintä ehdokasta, Donald Trump ja istuva presidentti Joe Biden, ovat molemmat reilusti eläkeiän ylittäneitä. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Aiempi oppi voi kuitenkin auttaa heitä hahmottamaan monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Konkarit myös viihtyvät työssä. Luku ei tosin kerro koko totuutta ilmiöstä. Ei siis ole syytä huolestua, jos unohtaa edellisellä viikolla käymänsä keskustelun tai sen, kuka paraikaa hoitaa presidentin virkaa. Työllisiksi lasketaan kaikki, jotka ovat tutkimusviikolla tehneet työtä vähintään tunnin. Jos muisti pettää toistuvasti tai ajattelu takkuaa, on kuitenkin syytä tarkastella työkuormaansa ja elämäntilannettaan. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 105 euroa, kestotilaus 95 euroa. Yli 55-vuotiaiden kokemus omasta työhyvinvoinnista on parempi kuin nuoremmilla ikäluokilla, työn imu on heillä yleisempää ja työssä tylsistyminen vähäisempää, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Kun aivoja käyttää monipuolisesti läpi elämän, ne ovat valmiimmat kestämään ikääntymisen väistämättä tuomia muutoksia. 55 vuotta täyttäneitä on jo 23 prosenttia Suomen työllisistä. Sellaisia tilanteita vaalityö tuo väistämättä eteen. Jos intoa ja kysyntää riittää – eikä sairaus estä – voi sitten jatkaa töissä vielä kahdeksankymppisenäkin. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2024. 26 Muistin ongelmiin on lääkkeitä. Uusien asioiden opettelu vaatii iäkkäiltä enemmän keskittymistä ja kertaamista kuin nuorilta. KUMPIKIN AIEMMIN MAINITUISTA työnhakijoista on sekoillut sanoissaan
Iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia mielen hyvinvointiin. Lehti tarjoaa: Tee tilaus tunnejamieli.fi › tilaa lehti. Luotettavaa tietoa. Hetken kiireen keskelle. Koskettavia henkilöjuttuja, hyvän mielen vinkkejä ja tekemistä aivoille. Tilaa hyvää mieltä kevääseen! Iloksi itselle Tueksi työpaikalle Lahjaksi läheiselle Laadukasta lukemista. Pohdittavaa mielen ja kehon hyvinvoinnista, ihmissuhteista ja paremmasta arjesta. Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista
2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K ERITYISESTI ESIHENKILÖJA JOHTOTEHTÄVISSÄ OLEVIEN TYÖHYVINVOINTI ON HEIKENTYNYT. -seurantatutkimus helmikuussa. Näin kertoi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi. Esihenkilöja johtotehtävissä työskentelevät kokevat työssään aiempaa vähemmän pätevyyttä, menestymistä, oppimisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. 22 Motivaatio-ongelmat voivat johtaa aiheettomiin poissaoloihin. 2/2024 Pinnalla. Johtajia kuormittaa työntekijöitä enemmän myös liiallinen työmäärä, ja heidän irtisanoutumisaikeensa ovat lisääntyneet. S. – Työhyvinvoinnin heikentymisellä on monenlaisia kalliita kerrannaisvaikutuksia, joista myös työnantajien kannattaa olla kiinnostuneita, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta
On kiinnos Työturvallisuutta ja työkykyä pitää johtaa yhtä systemaattisesti kuin yrityksen muutakin toimintaa, sanoo Työturvallisuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Timo Koskinen. – Olen ollut näistä asioista innos tunut aina, ja pidän niitä työelämän keskeisinä elementteinä. Hänestä se on sosiaalisen vastuun kantamista. Hankkeen toteutusta johdetaan ja seurataan järjestelmällisesti. – Toivoisin näkeväni työkyvyn joh tamisen ja työturvallisuuden puolella yhtä systemaattista ja johdonmukaista toimintaa. – On hienoa huomata, että nykyisin nämä teemat ovat entistä näkyvämpiä. Näin arvioi Työturval lisuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Timo Koskinen, joka aloitti tehtäväs sään maaliskuun alussa. Ennen Työturvallisuuskeskukseen siirtymistään hän toimi henkilöstö johtajana Posti Groupissa ja sitä ennen VRYhtymässä. Koskiselle aihepiirit ovat tuttuja jo parinkymmenen vuoden ajalta. Yksi tällainen teema voisi ehkä olla aiemmin mainittu työkyvyn ja työtur vallisuuden johtaminen, joka nivoisi yhteen muuten helposti pirstaleiseksi jäävää kehittämistyötä. Kun päätetään saattaa tietty asia kuntoon, se on jatkuvasti agendalla. Se ei enää osta dieselautoja vaan kor vaa kaikki poistuvat ajoneuvot sähkö autoilla tiettyyn aikarajaan mennessä. Työturvallisuus, työkykyjohtaminen ja työhyvinvointi elävät melkeinpä renessanssiaikaa, niistä keskustellaan ja niihin kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen, hän sanoo. – Kehittämisen työkaluja voi olla pal jon, mutta jos työturvallisuutta tai työ. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Pinnalla S UOMESTA TUSKIN löy tyy enää yhtään työn antajaa, joka ei pitäisi sosiaa lista vastuulli suutta tärkeänä asiana työ elämässä. Koskinen toivoo voivansa vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni työnantaja johtaisi työturvallisuutta ja työkykyä yhtä määrätietoisesti kuin yrityksen muutakin toimintaa. Pelataan yhteiseen maaliin Työturvallisuuskeskus tarjoaa monen laisia työturvallisuuden ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisen palve luja. Järjestelmällistä kehittämistä Vaikka työturvallisuuden ja työhyvin voinnin merkitys työelämässä laajasti tunnustetaan, kehitettävääkin riittää. Se on Koskisen mukaan myös työn antajan menestyksen tae. Molemmissa yrityk sissä työturvallisuus, työkykyasiat ja työhyvinvointi kuuluivat kiinteästi henkilöstöjohtajan työnkuvaan. Toki aina on mahdollista miettiä kehit tämisen alueita, jotka voisivat palvella samanaikaisesti useita eri toimialoja, Timo Koskinen pohtii. – Tähän on hyvin vaikea vielä ottaa kantaa. Sosiaa linen vastuullisuus tarkoittaa yksinkertai simmillaan sitä, että työpaikalla työ turvallisuus on kunnossa ja henkilös töstä pidetään hyvää huolta. Resursoidaan, tehdään tarvittavia toi menpiteitä ja seurataan tuloksellisuutta. Tuleeko talon toimintaan uuden johtajan mukana uudenlaisia pai notuksia. Sen tiedän, että Työturvalli suuskeskus saa viiteryhmiltään ja asiak kailtaan todella hyvää palautetta. Ne eivät kuulu vain tiettyjen nimettyjen henkilöiden tai työsuojeluorganisaa tion tontille. Koskinen havainnollistaa johtami sen merkitystä ympäristövastuuta koskevan esimerkin kautta: Yritys päättää uusia kuljetus kalus toaan päästöjen vähentämiseksi. tavaa päästä tekemään töitä tämän teeman parissa nyt uudesta tulo kulmasta. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA MIKAEL AHLFORS Kaikki hyötyvät, kun töissä on hyvä olla On kiinnitettävä huomiota siihen, että teemme varmasti niitä asioita, joilla on suurin vaikutus
Työturvallisuuskeskuksen toimisto sijaitsee Helsingin Kalasatamassa, jon ne Koskinen matkaa kotoaan Kirkko nummelta junalla ja metrolla. – Kulmakivinä ovat dialogi, avoimuus ja luottamus, hän toteaa.. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 kykyä ei johdeta, pelkistä työkaluista ei ole hyötyä. Työturvallisuuskeskus edistää työturvallisuutta työpaikoilla ja tukee työsuojelun yhteistoimintaa tarjoaa työpaikoille koulutusta, tietoa ja kehittämispalveluja sekä ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä toimii työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnoimana saa noin puolet rahoituksestaan työtapaturmavakuutusmaksuista Työsuojelurahaston kautta ja puolet koulutusja korttitoiminnasta (Työturvallisuuskortti ja Työhyvinvointikortti) työllistää vakituisesti 36 henkeä. – Esimerkiksi rautateillä toiminta oli vahvasti lailla säänneltyä. Joukkoa täydentää koira. Työturvallisuuskeskusta hallinnoi vat työmarkkinakeskusjärjestöt, joi den välillä on parhaillaan poliittisia jännitteitä. Säänte lyn merkitys jatkuvasti kasvaa, mutta eiväthän työelämä ja sen kehittämi nen ole yksinomaan juridiikkaa ja pykälien noudattamista, vaan mukana on vahvasti inhimillinenkin puoli. Johtajana Timo Koskinen sanoo nojaavansa selkeyteen ja maanläheisyyteen ennemmin kuin tiettyihin “ismeihin” ja johtamisoppeihin. Mutta täytyy myös muistaa, että Työturvallisuuskeskuksen resurs sit ovat rajalliset, niin kuin muidenkin toimijoiden. Tämä tausta ja henkilöstöjohtajan kokemus on hänestä ollut hyvä selkänoja omalla työuralla. – Sellainen iäkäs Ranskan vesikoira, joka vanhenee isäntänsä kanssa sa maan tahtiin ja jonka kanssa tuolla ulkona laahustamme, Koskinen nau rahtaa. Treenejä on kalenterissa edelleen useita kertoja viikossa. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kolme lasta, joista nuorinkin on pian täysi ikäinen. Perhe-elämää ja jääkiekkoa Timo Koskisella on juristin koulutus ja hän on arvoltaan varatuomari. – Yhtälö on niin yksinkertainen ja selkeä: menestyvät työnantajat ja yri tykset tarvitsevat hyvinvoivia työn tekijöitä, jotka voivat tehdä työtään turvallisesti. Koskinen toteaa työsuo jelun olevan sellaista aluetta, jossa kaikilla osapuolilla on yhteinen maali. Siitä on vaikea löytää eripuraa tai vastakkainasettelua. On kiinnitettävä huomio ta siihen, että teemme varmasti niitä asioita, joilla on suurin vaikutus. Vauhdikkaampaa menoa tarjoaa jääkiekko, jota 56vuotias Koskinen kertoo pelanneensa lapsesta asti
Illalla on hyvä pyrkiä rentou tumaan ja rauhoittumaan viimeis tään tuntia ennen kuin haluaisi unen tulevan. Silti ainakin säännöllistä työtä tekevillä herätys hälyttää samaan aikaan kuin ennenkin. Mitään hyötyä kellonsiirrosta ei tut kimusprofessorin mukaan ole havait tu olevan, vaan päinvastoin haittaa. Stressaavat huoliajatukset voi kirjoittaa paperille jo aiemmin illalla ja sopia itsensä kanssa, että pa laa niihin vasta seuraavana päivänä, Partonen vinkkaa. Se syntyy siitä, kun arkipäivien ja vapaa päivien nukkumis ja heräämisajat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Muutos vaikuttaa unirytmiin, jonka normalisoituminen vie aikaa etenkin iltavirkuilla. Tämä näkyy Partosen mukaan niin sanottuna päivärytmiväsymyksenä eli sosiaalisena aikaerorasituksena. Vie aikansa, ennen kuin se mukautuu ulkoisen kellon aika tauluun. Jo lisääntyvä valoisuuskin saattaa keväisin vaikeuttaa nukkumista. Jos ihminen on tottunut menemään nukkumaan kymmeneltä illalla ja heräämään kuudelta aamulla, kesä aikaan siirryttyä uni tulee silmään eh kä vasta puoltayötä lähestyttäessä. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK Lisääntyvä valoisuus voi häiritä Osalla iltavirkuista uni saattaa häiriin tyä pahimmillaan niin, etteivät he saa uudesta rytmistä kunnolla kiinni koko sinä aikana, kun kesäaikaa käytetään. EU:ssa on suunniteltu kellonsiirroista luopumista, mutta asia ei ole edennyt lopullisiin päätöksiin asti. Aamuvirkut saavat yleensä uudesta rytmistä kiinni jo ensimmäisen viikon kuluessa, koska he ovat muita iltauni sempia ja koska heidän sisäinen vuo rokautensa on muita lyhyempi. Untaan kannattaa vaalia esimerkik si hankkimalla makuuhuoneeseen pimennysverhot tai käyttämällä uni maskia. Aamuherätys voi tämän jälkeen tuntua taval listakin vaikeammalta, sillä tunnin menetys vuorokaudes ta sekoittaa sisäistä kelloamme. Iltavirkuille on tiedossa hankalia herätyksiä. Siirrymme jälleen kesäaikaan, ja kelloa siirretään tunnilla eteenpäin kello kolme sunnuntaiyönä 31. – Iltavirkut ihmiset kärsivät kevään kellonsiirrosta eniten. maaliskuuta. – Siinä voi auttaa esimerkiksi hengi tysharjoitus, lihasrentoutus tai miel lyttävän musiikin tai äänimaiseman kuuntelu. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Pinnalla K UN KELLOA SIIRRETÄÄN tunnilla eteenpäin, va loisa aika pitenee ker ta hyppäyksellä illasta. Siten aamun valoisuus pääsee tahdistamaan sisäisen kellon vuorokausirytmit, päivärytmin ja unirytmin. Heillä unen normalisoituminen voi kestää kaksi tai kolmekin viikkoa, sanoo tutkimus professori Timo Partonen THL:stä
– Vain ihminen itse voi arvioida, miten vaikeita hänen oireensa ovat. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA työ / terveys / turvallisuus NENÄ VUOTAA JA KURKKUA KUTITTAA – PITÄISIKÖ JÄÄDÄ KOTIIN LEPÄÄMÄÄN. Työpaikalle ei silti kannata lähteä, jos on riski sairastuttaa muita tai pahentaa omaa oloaan. Jos tuntuu siltä, ettei voimia ole, silloin pitää levätä, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta. 12 Saikutus Suomessa on harvinaista. Sairausloman tarvetta voi olla alkuvaiheessa hankala arvioida. Tässä numerossa 12 Saikuttaja rikkoo luottamuksen 16 Lain mukaan: Työnantajan pattitilanne 18 Täyskielto kännykälle ei työpaikalla toimi 20 Lyhyet S. Työ. Moni pyrkii paikkaamaan poissaoloaan tekemällä ainakin jonkin verran töitä etänä. Olisiko järkevämpää vain levätä. Joillekin jo pieni lämpö saattaa olla hyvin invalidisoiva, ja toinen jaksaa siitä huolimatta hyvinkin
Aiheettoman sairauspoissaolon takana voi olla motivaatioja työkykyongelmia, joihin työpaikalla on syytä puuttua. – Tiedetään, että joskus lyhyitä sairauspoissaoloja käytetään kuormituksen hallintaan ja myös motivaatiosyistä. Lisäksi jonkin verran on niitä, jotka joutuvat olemaan pitkään poissa työstä esimerkiksi syövän tai muun pitkäaikaisen sairauden vuoksi. Saikutetaanko suomalaisilla työpaikoilla. Flunssaa poteva tai jalkavammasta toipuva ei voi lähteä työpaikalle, mutta kotona hän saattaa ahkeroida lähes samaan tapaan kuin normaalistikin.. – Kyllä se varmasti on yksittäisten henkilöiden käyttämä tapa joillain työpaikoilla, mutta mistään isosta ilmiöstä ei voi puhua, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta. Keskustelupalstoilla purnataan toisinaan siitä, miten jotkut saikuttavat eli ottavat sairauslomaa ilman syytä. Suurin osa suomalaisista tekee kuitenkin töitään tunnollisesti – aika usein sairaanakin. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 O NHAN NOITA saikuttajia, vapaa-ajalla kyllä jaksavat mennä ja touhuta, eikä mikään vaivaa. Etätyön yleistyminen on hämärtänyt sairastamisen ja työnteon välistä rajaa. Jokin asia työpaikalla harmittaa, ja ihminen ajattelee, että okei, en mene tänään töihin, koska päätäkin särkee. Toisinaan esitetyt arvelut siitä, että lyhyitä sairauspoissaoloja olisi eniten viikonlopun yhteydessä perjantaisin ja maanantaisin, eivät myöskään saaneet tutkimuskatsauksesta vahvistusta. Ropposen mukaan näyttöä ei löytynyt siitä, että Väsyttää, potuttaa, ja on parempaakin tekemistä. Mutta näin toimivien joukko on huomattavan vähäinen, Ropponen arvioi. Mutta onko ilmiölle pohjaa todellisuudessa. Toisaalta tilastotiedot kertovat, että osalla työntekijöistä on vain vähän tai ei lainkaan sairauspoissaoloja. Saikutus todennäköisesti liittyy päivän parin poissaoloihin, joihin useimmilla työpaikoilla riittää oma ilmoitus sairastumisesta. Työterveyslaitos kävi viime syksynä läpi tutkimustietoa aiheettomista sairauspoissaoloista hallitusohjelman taustaselvityksiä varten. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK SAIKUTTAJA RIKKOO LUOTTAMUKSEN kyse olisi konkreettisesta ongelmasta
Tilaisuus tekee varkaan. Tätä voi kuitenkin selittää se, että nuoriin ikäluokkiin kuuluu pienten lasten vanhempia, jotka altistuvat päiväkodeissa ja kouluissa kiertäville flunssaja vatsatautiepidemioille. Kun joku käyttää mahdollisuutta hyväkseen eikä jää siitä kiinni, työkaverikin tekee samoin. – Kaikki sairaudet eivät näy ulospäin, ja sairaana ollessakin toimintakyky voi vaihdella. – Jonkin verran on näyttöä siitä, että jos työntekijän alkoholinkäyttö on riskitasoista, syntyy lyhyiden sairauspoissaolojen piikkejä. Puuttumisen raja-arvoiksi voidaan sopia esimerkiksi kolme 1–3 päivän sairauspoissaoloa kolmen kuukauden aikana. Ovatko he nuoria vai vanhempia työntekijöitä. Jos yksittäiset työntekijät saikuttavat, mitä heistä tiedetään. Omailmoituskäytäntö on myös osoitus siitä, että työnantaja lähtökohtaisesti luottaa henkilöstöönsä. Ropponen arvelee, että joillain työpaikoilla saikutus saattaa olla työkulttuuriin pesiytynyt tapa. ANNINA ROPPONEN KU VA N IN A KA RL SS O N. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Kuka saikuttaa ja miksi. Sen sijaan elintavat voivat selittää ilmiötä joiltain osin. Toiseksi tiedetään, että lyhyet sairauspoissaolot ovat yleisempiä palvelusektorilla ja teollisuudessa eli tehtävissä, joissa tehdään läsnätyötä. Poissaoloille voi olla täysin pätevä syy, mutta joskus kyse voi myös olla työkykyongelmista, päihteiden käytöstä tai vaikka työyhteisön ristiriidoista. Jos tarkastellaan lyhyitä sairauspoissaoloja yleisesti, niitä on enemmän nuorilla kuin vanhemmilla ikäluokilla, Annina Ropponen kertoo. Työpaikalla on hyvä luoda selkeät pelisäännöt sairauspoissaoloja koskeviin käytäntöihin. Toistuvat päivän parin sairauspoissaolot ovat hälytysmerkki, johon esihenkilön pitää reagoida varhaisen tuen mallin mukaisesti. Toisaalta on hyvä muistaa, ettei työkaverin sairauspoissaolon syytä voi tietää, ellei tämä itse sitä kerro. Joskus lyhyitä sairauspoissaoloja käytetään kuormituksen hallintaan ja myös motivaatiosyistä. Alkoholin riskikäyttö koskettaa kuitenkin vain hyvin pientä osaa työssäkäyvistä, se on harvinainen ongelma. Flunssaa, vatsatautia tai vaikka migreeniä potevalle on suuri helpotus, jos hänen ei tarvitse vääntäytyä työterveyshuoltoon tai terveysasemalle sairauslomatodistuksen takia. Millä aloilla he työskentelevät. Sekään ei välttämättä kerro mitään saikutuksesta
Käytännössä muutos koskisi ainakin toistaiseksi vain pientä joukkoa, sillä valtaosa työntekijöistä on jonkin työehtosopimuksen piirissä. Suurin osa lyhyistä sairauspoissaoloista johtuu flunssasta ja muista hengityselinsairauksista. Parasta väärinkäytösten ennaltaeh käisyä tutkimusprofessorin mukaan on, että työntekijä kokee olonsa työ yhteisössään niin turvalliseksi, että hän uskaltaa kertoa mahdollisista ongelmistaan ja kuormituksistaan. Jos esimerkiksi yrityksen saama iso tila us pakottaa henkilöstöä venymään työssään tavallista enemmän, on muistettava keskustella heidän kans saan siitä, milloin tilanne helpottaa. Tuolloin havaittiin, ettei vät sairauspoissaolot ainakaan kun taalalla lisääntyneet, kun käytäntö laajeni koskemaan enintään viiden päivän sairauspoissaoloa aiemman kolmen päivän sijaan. Jos työpaikalla epäillään työntekijöi den saikuttavan, Annina Ropponen ei heti luopuisi omailmoituskäytän nöstä. Jos työntekijä haluaa välttää palkanmenetyksen ja tulee töihin puolikuntoisena, pahimmassa tapauksessa tauti pitkittyy ja leviää. – Kenenkään elämä ei ole tasaista, eikä työelämäkään. Jos esihenkilöl tä tai työyhteisöltä ei saa hankalissa tilanteissa tukea, on ehkä helpompi tarttua luuriin ja ilmoittaa olevansa poissa. TILAA UUTISKIRJE, OSALLISTUT KYLPYLÄLOMAN ARVONTAAN! Tilaa Uusiouutiset itsellesi: • Printti + näköislehti kestotilauksena 108 euroa / 6 nroa • Näköislehti 95 euroa / 6 nroa tilaukset@uusiouutiset.fi Puh. Ainakaan itselleni ei ole avautunut, mitä sillä voitettaisiin. klo 10–15) Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Vähähiilisyys, vastuullisuus ja resurssiviisaus muuttavat osaamista, liiketoimintaa ja kuluttamista. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset auttaa kestävyyssiirtymässä. Mitä etäisempi pomo ja huonompi työilmapiiri, sitä suuremmaksi vää rinkäytösten riski kasvaa. Siihen voi olla esi merkiksi taloudellinen syy: hoitoalalla työskentelevä ilmoittautuu sairaaksi työpaikallaan mutta meneekin teke mään päiväksi keikkatyötä, josta saa paremman palkan. – Ilmoituskanavana on yleensä säh köposti, tekstiviesti, whatsapp tai pu helu. Jos työnantajalla on epäilyksiä väärinkäytöksistä, puhelinsoitto lie nee silloin paras ilmoitustapa. Se ei ole kenenkään etu. Jos työntekijä saikuttaa, hän käyttää luottamusta väärin. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Työterveyslaitos selvitti vuonna 2016 omailmoituskäytännöstä kertyneitä kokemuksia. Sairausloman omavastuu arveluttaa H ALLITUS AIKOO MUUTTAA sairausajan palkkaa niin, että työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä, ellei työehtotai työsopimuksessa ole toisin sovittu. – Näin työterveystutkijan näkökulmasta pidän sairauspoissaolon omavastuupäivää arveluttavana. Kenenkään elämä ei ole tasaista, eikä työelämäkään. – Jos työntekijä toimii näin, jostain se kyseisessä työyhteisössä kertoo, ja sitä pitäisi päästä purkamaan. Vielä ei ole tutkit tua tietoa, että näin tapahtuisi, mutta Ropponen on nähnyt mediassa tämän suuntaista arvelua. Sote sektorin työntekijät ovat tosi kovilla eikä palkka ole kovin kummoinen, joten voi olla, että tilaisuus tekee var kaan. Ropponen kiinnittäisi huomio ta myös kuormitushuippuihin. Se on aika inhimillistä, vaikkei olekaan oikein, Ropponen pohtii. – Uskon, että suomalaiset työssäkä vijät ovat voittopuolisesti niin fiksuja ja tunnollisia, että työpaikoilla kyllä löytyy ratkaisuja myös väärinkäytös ten torjumiseen. Jos sairaus poissaolot huolettavat, kannattaakin ensimmäiseksi katsoa, olisiko työ hyvinvoinnissa parannettavaa. – Tämä kertoo siitä, että työntekijät käyttäytyivät vastuullisesti ja hyödyn sivät tätä mahdollisuutta sillä tavoin, kuin oli tarkoitettukin, Ropponen sanoo. 050 549 6751 (ark. Sen sijaan hän miettisi uudel leen, millä tavoin sairastumisesta ilmoi tetaan. Lisäksi muutos vaikuttaisi eniten niihin, jotka tekevät läsnätyötä esimerkiksi palvelusektorin naisvoittoisilla matalapalkka-aloilla, hän sanoo. Miten estää väärinkäytöksiä. Jos tutkimusprofessori Annina Ropponen saisi päättää, hän jättäisi uudistuksen tekemättä. Tilaajalahjaksi Vaatelaastareita! Pidennä lempivaatteidesi elinikää FabPatch Oy:n Vaatelaastaripaketilla! Arvo 12,90 € Kiertotaloutta arkeen ja työhön! UU24_220x138.indd 1 UU24_220x138.indd 1 14.3.2024 11.40 14.3.2024 11.40. Tai jos työntekijällä on käytössään tietokone, voidaan edellyttää videoyhteyttäkin. Muuten se voi tuntua ylitsepääse mättömältä. Omavastuupäivä ei koske viiden vuorokauden tai sitä pidempiä sairauslomia, ja myös työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvat sairauspoissaolot on rajattu ulkopuolelle
mennessä, osallistut 40 euron Adlibris-lahjakortin arvontaan. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset auttaa kestävyyssiirtymässä. 40€ TILAA UUTISKIRJE, OSALLISTUT KYLPYLÄLOMAN ARVONTAAN! Tilaa Uusiouutiset itsellesi: • Printti + näköislehti kestotilauksena 108 euroa / 6 nroa • Näköislehti 95 euroa / 6 nroa tilaukset@uusiouutiset.fi Puh. 050 549 6751 (ark. Kysy lisää. ttl.fi/opiverkossa Verkkovalmennukset joka tarpeeseen Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! toimitus@tttlehti.fi Kun annat palautetta 26.4. klo 10–15) Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Vähähiilisyys, vastuullisuus ja resurssiviisaus muuttavat osaamista, liiketoimintaa ja kuluttamista. Mikro-oppiminen on joustava digitaalinen tapa kehittää osaamista oikea-aikaisesti, pieniä, aiheeseen herätteleviä sisältökokonaisuuksia hyödyntäen ja opittua käytäntöön nopeasti soveltaen. Tehosta ryhmävalmennusta valmentajan tuella. Verkkovalmennuksiimme voit osallistua itseopiskellen tai ryhmänä työyhteisön kanssa. Tilaajalahjaksi Vaatelaastareita! Pidennä lempivaatteidesi elinikää FabPatch Oy:n Vaatelaastaripaketilla! Arvo 12,90 € Kiertotaloutta arkeen ja työhön! UU24_220x138.indd 1 UU24_220x138.indd 1 14.3.2024 11.40 14.3.2024 11.40. Mikro-oppimisen sisältöjä voi myös hyödyntää työyhteisön yhteisen oppimisen tukena. OLETKO KUULLUT MIKRO-OPPIMISESTA
Kuitenkin rangaistus on toistuvasti jätetty tuomitsematta, koska työnantajalla ei ole ollut järkevää mahdollisuutta toimia toisin. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. On tapauksia, joissa työntekijöiden edustaja on riitauttanut irtisanomisen, ja oikeus on tuominnut työnantajan korvauksiin menettelyvirheen takia. Työnantajalla on tarve irtisanoa hänet tällä perusteella. Mikä neuvoksi. Neuvoni tällaisissa tapauksissa on, että työnantajan kannattaa kertoa työntekijöille, joita työntekijä edustaa, että työnantaja harkitsee henkilön irtisanomista työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä säädetyllä perusteella. Lainsäädännössä ei ole annettu mahdollisuutta olla kuulematta työntekijöitä. Työsuojeluvaltuutetun korotettua työsuhdeturvaa takaava säännös taas on ehdoton. Säännöksen mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka ilman laissa säädettyä tai työtai virkaehtosopimuksessa määrättyä perustetta irtisanoo, muuten erottaa tai lomauttaa työntekijöiden edustajan, on tuomittava sakkoon työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamisesta. TYÖSUOJELUVALTUUTETTU ON MENETTÄNYT pysyvästi työkykynsä tapaturmassa. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Kun tapahtunutta on käsitelty rikosasiana, työnantajan on pääsääntöisesti todettu syyllistyneen rikokseen. Säännöksillä on ensisijaisesti merkitystä siviilioikeudellisissa irtisanomisriidoissa, mutta viimesijaisesti työntekijöiden edustajien asemaa turvaa rikoslain 47 luvun 6 §:n rangaistussäännös. Tilanne on työnantajan näkökulmasta hankala, koska hän ei voi rikkomatta yksityisyydensuojaa kertoa työntekijän terveydentilasta, eikä siis hänen työkyvyttömyydestään, muille työntekijöille. Työnantajan kuulemisvelvollisuus on asetettu siksi, että työntekijöiden edustaja, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu, voisi puolustaa työntekijöiden oikeuksia ilman pelkoa irtisanomisesta. KU VA AV I 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024. Hänellä on velvoite kuulla asiassa työntekijöitä, mutta työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja ei ole lupa paljastaa muille. Työnantajan on hyvä todeta, että asia on arkaluontoinen ja siksi työntekijöiden pitäisi kysyä asiasta suoraan työsuojeluvaltuutetulta. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Eriksson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Jos irtisanominen johtuu luottamustehtävien hoitamisesta, katsotaan teko työsyrjinnäksi. Työnantajan on katsottu päättäneen työsuhteen perusteettomasti, koska työntekijöitä ei ole kuultu. Työnantajan pattitilanne AKI ERIKSSON VASTAA TYÖNANTAJA SAA IRTISANOA henkilöstön edustajan niin sanotulla henkilöön liittyvällä perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita henkilöstön edustaja edustaa, antaa siihen suostumuksensa
1 Tutustu tietoisesti. Inhimillisempään työkulttuuriin Osa ihmisistä kaipaa yhteisiin kahvi huoneisiin ja haikailee entisiä aikoja, jolloin kokoonnuttiin koko henkilöstön kanssa yhteisiin tilaisuuksiin. Nyt kysytään digitaalisten virtuaalityökalujen ja fasilitoinnin osaamista eri viestintä kanavilla, kertoo psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitoksesta. Lisäksi tutustut itse kokeillen muutamiin virtuaalifasilitoinnin menetelmiin. Työkavereiden kanssa voi olla kivaa, vaikka nyt yhtey denpito hoidetaan toisin. Kolmen webinaarin sarjassa saat käytännön työkaluja oman työpaikkasi viestinnän ja yhteistyön kehittämiseen. MITEN RAKENNAT INHIMILLISTÄ TYÖKULTTUURIA DIGIAIKANA. Uusiin digitaitoihin kuuluukin osata sekä rajata viestitulvaa työaikana että jättää työviestit, kun siirrytään vapaa ajan viettoon. Työterveyslaitos tukee organisaatioita työn murroksessa järjestämällä Hybridityö haltuun -koulutuksen. Uudet työn tekemisen tavat tehos tavat työtä ja mahdollistavat kiireisestä työarjesta selviytymisen. H ybridityössä sekä esihenkilöt että asiantuntijat tarvitsevat aivan uudenlaisia taitoja osallis taa ja motivoida ihmisiä – paikan päällä tai verkon yli. Tunnista oman työsi kannalta tärkeät ihmiset ja verkos tot. Järjestä tutustumisen tilaisuuksia virtuaalisesti tai kohtaamalla kasvokkain. Nyt työpaikoilla mietitään kuumeisesti, miten johtaa hybridityötä. – Ennen piti osata kymmensormi järjestelmä ja käyttää kopiokonetta. 3 Hyödynnä tunnedigiä ja reagoi tunteilla. Myös kirjallisessa ilmaisussa on hyvä huomioida inhimillisyys. TUTUSTU KOULUTUKSIIMME www.ttl.fi/koulutus MAINOS Ku va Ty öt er ve ys la it os / A nn uk ka Pa ka rin en. Ajan hengen mukaan hän tarjoaa kohtaamisiin kolme vinkkiä. Ajanhallintakin edellyttää työpaikalla yhteistä sopimista siitä, mitä viestimiä käytetään missäkin asiassa, kuinka no 2 Varaa aikaa sosiaaliseen vuoro vaikutukseen. peasti viesteihin vastataan, milloin ollaan tavoitettavissa ja mikä aika pyhitetään keskittymistä vaativaan työhön. Huokoista kokouksia tarjoamalla aikaa muuhunkin kuin pää töksentekoon. Koulutuksen tavoitteena on, että pystyt kehittämään monipaikkaisen työyhteisön toimintatapoja sekä työn sujuvuutta että työhyvinvointia parantavaan suuntaan. Muistuttamalla aiemmista kohtaa misistamme luomme yhteistä tarinaa ja yhteisöllisyyttä, neuvoo Puskala. Viestintävälineiden kuva merkit eli emojit auttavat välittämään tunne reaktioita ja lujittavat yhteenkuu luvuutta. – Yhteisöllisyyttä voi kuitenkin raken taa uusillakin työtavoilla. Resursoi ja kalenteroi ai kaa vapaamuotoiseen kommunikointiin. Digiaika hajautti työyhteisöt. Inhimillisempi työkulttuuri rakentuu, kun kiinnitämme muihin huomiota yksi löinä. Fiksut työtavat mahdollistavat sen, että voi iltapäivällä irrottautua työkoneesta ja lähteä vaikka ystävän kanssa kahville tai koiran kanssa pitkälle lenkille. Ilman hymyä, kädenpuristusta ja katsetta viesti voi tuntua liian suoralta ja tylyltä. Työsi kannalta olennaiset ihmiset eivät välttämättä löydy samalta osastolta. – Työ on nykyisin kovin intensiivistä, ja vastapainoksi tarvitaan muutakin elämää, Puskala toteaa
Tasapainoilua tarvitaan, koska liian tiukka tai liian lepsu lähestymistapa voi vaikuttaa negatiivi sesti työilmapiiriin ja työntekijöiden motivaatioon. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK TÄYSKIELTO KÄNNYKÄLLE ei työpaikalla toimi. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Fiksusti töissä Työnantajan edustajana on tärkeää käsitellä työntekijöiden kännykän käyttöä hienotunteisesti ja harkiten
E2raportti suosittaa, että älylaitteiden käytöstä työpäivän aikana kannattaa puhua ää neen ja sopia selkeät, yhteiset säännöt. Nuoret vetäytyvät ruudun taa Tilaisuudessa esitellyn E2tutkimuk sen mukaan nuorten ja varttuneiden käsitykset soveliaasta kännykän käy töstä työpaikoilla poikkeavat toi sistaan. – En syyllistäisi puhelimen käytöstä työntekijöitä, mutta tarvitaan selkeät pelisäännöt ja ymmärrys siitä, että asia kas tai potilastilanteisiin se ei kuulu. Etenkin tauoilla he saattavat keskittyä kännyköihin, jolloin sosiaa linen kanssakäyminen toisten työn tekijöiden kanssa kärsii. Laitinen ja Tanner puhuivat aihees ta joulukuussa Tulevaisuuden Suomen tekijät hankkeen tilaisuudessa Suomi ikääntyy. – Logistiikkaalalla ei tarvitse paljon miettiä sitä, millaisia vaaratilanteita voisi syntyä. Miten sitten suhtautua työnantajan edustajana siihen, että työntekijät käyttävät kännykkää omien asioiden sa hoitamiseen sekä somen selailuun työpaikalla ja osin myös työajalla. Tämä aiheuttaa hämmennystä. Sitä ei suosittele myöskään johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä. Kerro, miksi tiettyjä sääntöjä on asetettu. Suurempi ongelma tuntuu ole van jäsenistössämme se, että työajan ulkopuolella tulee puheluita ja viestejä työsuhdekännykään, jotka haittaa vat työstä palautumista ja vapaaajan viettoa. Kännykän kieltäminen kokonaan on äärimmäinen ratkaisu, joka voi lietsoa vastakkainasettelua. Työn tekijöiden käsitykset ren touttavasta tauosta voivat erota kuitenkin melkoi sesti. Luukkanen ei halua syyllistää nuo ria, vaan korostaa työpaikkojen vas tuuta. Yli viisikymppiset näyttävät kaipaa van enemmän kasvokkaista vuorovai kutusta. – Yhteydenottojen perusteella tilan teet ovat niin harvinaisia, että liitolla ei ole ollut tarvetta ottaa kantaa kän nykän käyttöön työpäivän aikana, ker too työympäristö ja tasaarvoasian tuntija Tanja Luukkanen ammattiliitto Prosta. L YHYET TAUOT JA RENTOUTUMISHETKET ovat osa tuottavaa työpäivää. Kännykän käyttö työpaikoilla oli si hyvä ottaa tarkasteluun, koska se voi aiheuttaa jännitteitä. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 SÄÄNNÖT KÄNNYKÄN KÄYTÖLLE Määrittele selkeät säännöt puhelimen käytöstä työaikana. Se on kansainvälisenkin tutki muksen mukaan vähentynyt nuorten keskuudessa. – Nuoret työntekijät arvostavat koke neempien työntekijöiden tukea erityisesti uusissa tilanteissa ja tehtä vissä. Tauolla käyttö on ihan ok. On hyvin alakohtaista, onko käyttö ongelma vai ei. Seuraa tilannetta ja arvioi sääntöjen toimivuutta. Pron tietoon tulleet harvat tapauk set ovat liittyneet useimmiten nuor ten kesätyöntekijöiden puhelimen käyttöön. On turha kauhistella nuorten osaamattomuutta ja huonoja käytös tapoja, jos työuran alussa olevia ei pe rehdytetä ja oteta mukaan porukkaan. Pidä keskustelu avoimena ja kannusta työntekijöitä jakamaan näkemyksiään. Totaalikielto kyllä ajaisi nuoret pois työpaikoilta. !. Se taas voi nä kyä muun muassa sosiaalisten tilan teiden jännittämisenä. Työpaikallakin on vastuunsa Kännykän käyttö ei vaikuttaisi olevan iso ongelma toimistotyöpaikoilla. Molemmat ikäryhmät esimerkiksi kokevat nuorten vetäytyvän keskus teluista ja työntekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta työpäivän aikana. Millaista on sukupolvien yhteistyö työelämässä. Kunnioittava ja avoin viestintä auttaa rakentamaan työilmapiirin, jossa työntekijät kokevat tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Sääntöjä sopiessa on tärkeää kuulla erilaisia näkemyksiä ja perustella valitut toimintatavat. Erityisesti nuoret työntekijät selaavat puhelinta, kun yli viisikymppiset haluaisivat jutella. Ammattiliitto Pro edustaa asiantun tijoita ja esihenkilöitä, joilla on usein työsuhdekännykkä käytettävissään. Digitaalisen kanssakäy misen on arveltu vaikuttavan myös kasvotusten tarvittavien sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Tarkastelluilla työpaikoilla nuoret ja varttuneet odottavat keski näiseltä kanssakäymiseltään osin eri asioita. Joskus heidän kännykän käyttönsä on haitannut työskentelyäkin. – Yksityispuheluita saattaa tulla työ päivän aikanakin kännykkään, mutta erittäin harvoin on tullut kyselyjä liit tyen kännykän käyttöön työpäivän ai kana. Jos huomaat, että tiukemmat tai väljemmät käytännöt voisivat olla parempia, ole valmis säätämään niitä tarvittaessa. Samassa paneelikes kustelussa keskusteltiin myös puheli men käytöstä kahvitauoilla sekä siitä, miten se heikentää työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Saat arvokasta palautetta siitä, miten säännöt voivat tukea työn tehokkuutta. Tärkeintä on olla avoin keskusteluille ja ottaa huomioon työn luonne sekä yksilölliset tarpeet. Puheenjohtaja Patrik Tanner Suo men Ammattiin Opiskelevien Liitosta (SAKKI ry) muistuttaa, että työturval lisuuden vuoksi kännykkää ei voi kaikenlaisissa työtehtävissä käyttää. Nuorta työntekijää ei pidä jättää yksin, vaan ohjata ja ohjeistaa työ elämän sääntöihin kannustavasti. Myöskään vastaantulevan työkaverin tervehtiminen käytävällä ei ollut vart tuneiden kokemuksen mukaan auto maattista
Aikuiskoulutustukea maksettiin vuonna 2022 yli 30 000 henkilölle. Näin ollen myöskään työaikalaki ei tule sovellettavaksi. Silloin ihmiselle jää vapaus määritellä, mitä ja miten hän asiasta kertoo. Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6. Jokainen voi valita, miten paljon elämästään avautuu esimerkiksi työyhteisössä. – Usein ajatellaan, että lapsettomat voivat joustaa helpommin kuin perheelliset ja siksi heille voi antaa sellaisia työvuoroja, jotka eivät muille sovi. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat ennen tuota määräaikaa. LinkedInissä.. Työsuojeluviranomainen aikoo hakea päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska se törmää valvonnassaan yhä useammin tapaukT YÖLLISYYSRAHASTO ON myöntänyt aikuiskoulutustukea työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Karkeimmillaan puheet voivat olla vinoilua tyyliin “pitääkö tulla neuvomaan, kuinka lapsia tehdään”. L APSETTOMIEN YHDISTYKSEN Simpukan kyselyssä osa vastaajista oli kokenut syrjintää työelämässä. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Lyhyet W OLTIN RUOKALÄHETTIEN TYÖ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä, päätti Hämeenlinnan hallinto-oikeus. – Nämä kommentit saisi jo jättää historiaan. KU VA SH U TT ER ST O C K siin, joissa se joutuu arvioimaan, onko kyse työsuhteesta vai yrittäjyydestä. – Onko sinulla lapsia -kysymyksen sijaan kannattaa kysyä, keitä sinun perheeseesi kuuluu. Asiantuntijapsykologi Simo Levanto 14.2. TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Lapsettomat kokevat syrjintää Työsuojeluviranomainen ei tyydy ruokalähettejä koskevaan päätökseen Aikuiskoulutustuki lakkaa ensi kesänä Koska ihminen tuppaa paineen alaisena turvautumaan kaikista tutuimpiin toimintamalleihinsa, väitän että jatkuvan paineen alla työskentelystä nauttiva on oikeasti vain turvallisuushakuinen eikä halua aidosti kehittyä. Perheestä tai lapsitoiveista ei lain mukaan saa kysyä työhaastattelussa. Muissakaan tilanteissa tällainen utelu ei ole korrektia, ellei ihminen itse ota asiaa puheeksi. Lapsitoive voi olla tosi kipeä asia myös niille miehille, jotka eivät ole parisuhteessa. Työsuojeluviranomainen teki päätöksen työsuhteisuudesta kokonaisarvioinnilla. Esimerkiksi lasten parissa töitä tekevälle saatetaan sanoa, ettei hän ei voi ymmärtää jotain työhön liittyvää asiaa, koska hänellä itsellään ei ole lapsia. Jotkut kohtaavat myös epäreilua ja asiatonta kommentointia. Aikuiskoulutustuki on tällä hetkellä ainoa työssäkäyville suunnattu opintoetuus. Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on perusteltu lähinnä julkisten menojen leikkauksilla ja työllisyyden parantamisella. Taustalla on työsuojeluviranomaisen vuoden 2021 päätös, jossa se katsoi Woltin ruokalähettien olevan työsuhteessa ja velvoitti Woltin työnantajana pitämään työtunneista työaikakirjanpitoa. Se katsoi, ettei lähettien työtä ole pidettävä työsuhteessa tehtynä. Tukea on voinut saada työuran aikana yhteensä 15 tukikuukauden ajan, ja sen avulla on voinut opiskella kokonaisia tutkintoja tai lyhyempiä koulutuksia. Sitä paitsi lapsettomuus ei ole yhtään helpompaa miehille kuin naisillekaan. Asiasta halutaan ennakkoratkaisu. Yhtä lailla lapsettomilla voi olla omassa elämässään sitoumuksia kuin perheellisilläkin, toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8. Se näkyi esimerkiksi työvuorojen ja loma-aikojen suunnittelussa. Tai oletetaan, että he ovat nopeasti työhön kutsuttavia. Tätä kokevat Savion mukaan erityisesti miehet. Hallitus on esittänyt lakkauttavansa aikuiskoulutustuen ensi kesänä
Esimerkiksi perheystävällisyydestä tunnustusta saaneessa DNAssa on tehty jo pitkään töitä mutkattomasti ajasta ja paikasta riippumatta. Aina perhehaaveet eivät kuitenkaan toteudu ilman apua, ja sekin heijastuu työelämään. Tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla ehkä pohditaan keinoja, miten helpottaa lapsettomuushoidoissa käyvän työntekijän arkea. 22 Tahaton lapsettomuus on vaikea puheenaihe työpaikalla.. Tämä koskee myös uusperheen tai adoption kautta isovanhemmiksi tulleita. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA Terveys työ / terveys / turvallisuus MITÄ JOUSTAVAMPI TYÖ, SITÄ HELPOMPI ON SOVITTAA YHTEEN TYÖSSÄKÄYNTI JA PERHE-ELÄMÄ. 26 Ohimenevä ongelma vai alkava muistisairaus. Yritys huomioi myös isovanhempia tarjoamalle heille viikon palkallisen vapaan yhdessä oloon lapsiperheen kanssa. Tässä numerossa 22 Mahtuuko työelämään lapsihaaveita. 28 Iloa ja liikettä 20 vuotta 30 Lyhyet S
Bwanga-Koba kertoi hoidoista silloiselle esihenkilölleen heti alkuvaiheessa. Työn ja perheen yhteensovittamista voi helpottaa esimerkiksi työaikajoustojen avulla. Kun hoito vaati koko päivän poissaolon, käytin lomapäiviä ja palkatonta vapaata siihen tarkoitukseen, Bwanga-Koba kertoo. Hoidot rytmittyivät paitsi oman kehon toiminnan myös sairaalan lapsettomuuspoliklinikan aikataulujen ja resurssien mukaan. Vastaanotto hieman jännitti, koska hän oli aloittanut työpaikassa vasta muutama kuukausi aiemmin. Siitä, miten tahattoman lapsettomuuden hoito ja työelämä sopivat yhteen, puhutaan paljon vähemmän kuin lapsiperhearjen ja työn yhteensovittamisesta. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Työelämän selviytyjä V EROSIHTEERI Rebekka Bwanga-Koba, 31, kävi lapsettomuushoidoissa runsaan kahden ja puolen vuoden ajan. – Nopeassa pikatsekkauksessa pystyin joskus käymään ruokatauolla. Työpaikalla suhtauduttiin hänen mukaansa joustotarpeisiin ymmärtäväisesti. Kaikkia käyntejä oli mahdotonta sovitella vapaa-ajalle. Hoitojen tarve tulee todennäköisesti yhä kasvamaan, sillä lapsia saadaan nykyisin paitsi entistä vähemmän myös aiempaa myöhemmässä iässä. Mahtuuko työelämään LAPSIHAAVEITA. Ne johtivat lähes 2 900 lapsen syntymiseen, mikä on arviolta reilut kuusi prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista. Bwanga-Koba työskentelee Verohallinnossa. Sanoin, että hoitojen aloittaminen on itselleni todella tärkeä asia, josta en halua juuri joustaa. Mutta millaista on sovittaa yhteen työssäkäynti ja perhehaaveet, kun lasta ei toiveista huolimatta kuulukaan. Eikä tämä ollut hänelle missään vaiheessa mikään ongelma, vaan kaikki saatiin aina sumplittua. Onneksi työpaikalta saattoi olla poissa silloin, kun hoito sitä edellytti. Lapsettomuushoito on yleistynyt Suomessa aloitetaan noin 15 000 hedelmöityshoitoa vuodessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto vuosilta 2021 ja 2022. Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtajan Piia Savion mielestä parannettavaa olisi esimerkiksi sairauslomakäytännöissä. Kaikista vuoden 2021 hedelmöityshoidoista alkoi noin 3 600 raskautta. – Ehkä kertomisen kynnystä madalsi se, että esihenkilökin on nainen ja hänellä itsellään on lapsia. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT MIKKO KÄKELÄ
2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 Rebekka Bwanga-Koban pitkä odotus päättyi, kun Marcel-poika syntyi viime keväänä.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta koki tahattoman lapsettomuuden vaikuttaneen työkykyynsä, ennen kaikkea työssä jaksamiseen. Yhdistyksen tiedossa on vain muutama yritys ja orga nisaatio, joiden omaan työehtosopimukseen on kirjat tu palkanmaksun jatkuvan myös lapsettomuushoidois ta koituvan poissaolon aikana. – Olimme yrittäneet lasta “luomusti” vasta muuta man kuukauden, kun oireyhtymä paljastui ultrasta ta vallisella gynekologikäynnillä. Tavallisempaa on, että poissaoloihin käytetään palkatonta vapaata. Tiedoksi !. Vain runsas neljännes 20–34-vuotiaista naisista on synnyttänyt. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 – Usein nähdään, että lapsettomuushoidot ovat itse aiheutettuja ja siksi niiden aiheuttaman työkyvyttö myyden ajalta ei makseta sairauslomaajan palkkaa. Kun se ei johtanut raskauteen, alkoivat inseminaatiot eli keinohedelmöitykset, joita yritettiin kolmesti. Kerroin esihenkilölleni, että nyt tärppäsi, ja hänkin taisi hieman liikuttua asiasta. Tahatonta lapsettomuutta on kokenut 16 % 30–74-vuotiaista naisista ja 11 % miehistä. Jos minun kropalleni oikea ajan kohta osuikin viikonloppuun tai poliklinikalla ei ollut riittävästi henkilökuntaa toimenpidettä varten, taas menetettiin yksi kuukausi. Noin 60 % tahatonta lapsettomuutta kokeneista on ollut asian vuoksi tutkimuksissa tai hoidoissa, ja heistä noin puolet on saanut lapsen hoitojen avulla. Kevyestä hoidosta vaativaan Rebekka BwangaKoba ja hänen puolisonsa aloittivat lapsettomuushoidot, kun Rebekka oli saanut tietää sairastavansa munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS). Odotus päättyi onnellisesti Marcel pojan syntymään viime huhtikuussa. Sitä varten tuolloin Seinäjoella asuneen pariskunnan oli käytävä TAYSin lapsettomuuspoli klinikalla Tampereella, mikä tiesi aina päivän poissa oloa työstä. Sekään ei ole ongelmatonta, koska palkatonta vapaata voi olla hankala työpaikalla pyytää kertomatta syytä. Hoito alkoi aluksi hormonitoimintaan vaikuttavana lääkehoitona. Eihän työnantajalle muutenkaan kerrota lapsen tekemisestä, Savio huomauttaa. Mutta se on myös henkilökohtainen ja valtavan kipeä asia, josta on usein vaikea puhua työyhteisössä. Lapsettomuuden tabu on kyllä vähitellen alkanut murtua, ja ihmiset puhuvat siitä entistä enemmän. Tämän jälkeen vuorossa oli IVF eli koeputki hedelmöitys. Toiveita ja pettymyksiä Lapsettomien yhdistys Simpukka selvitti tahattomas ti lapsettomien kokemuksia työelämästä vuonna 2021. Käytännöt ovat kirjavia ja vaihtelevat työpaikoittain. – Lapsettomuuden tabu on kyllä vähitellen alkanut murtua, ja ihmiset puhuvat siitä entistä enemmän. Gynekologi sanoi, että en todennäköisesti tulisi raskaaksi ilman ammattiapua ja kehotti ottamaan heti yhteyttä perhesuunnittelu neuvolaan. Kolmannella koeputkihedelmöityskerralla kaik ki meni lopulta nappiin. Kaksi viidestä oli joutunut jäämään sairauslomalle lapsettomuuden aiheuttaman psyykkisen kuormituksen vuoksi. – Kun sain tietää olevani raskaana, päällimmäinen tunne oli valtava helpotus. Mutta se on myös henkilökohtainen ja valtavan kipeä asia, josta on usein vaikea puhua työyhteisössä. Suuri osa tutkimukseen osallistuneista toivoisi lapsia. Hän toteaa myös, että lapsettomuushoidot eivät yleensä vaadi pitkiä poissaoloja, vaan usein kyse on yksittäisistä päivistä. Lapsettomuus on yleistynyt Y HÄ USEAMPI alle 35-vuotias nainen on lapseton, kertoo THL:n toteuttama Terve Suomi -tutkimus. Meidän mielestämme taas tahaton lapsettomuus ei ole koskaan itseaiheutettua, Savio sanoo. – IVF on vaativin toimenpide, joka myös kestää vä hän pidempään ja jossa aikataulujen on osuttava täs mällisesti yhteen. Se on hormonihäiriö, jota potee 5–15 prosenttia naisista ja joka voi aiheuttaa lapsettomuutta. Työkavereille kerroin ensimmäisen ultran jälkeen, BwangaKoba sanoo
Kun raskaus vihdoin tärppäsi, päällimmäinen tunne oli suuri helpotus, Rebekka Bwanga-Koba kuvailee. – Työterveyshuollossa minulla todettiin keskivaikea masennus, minkä jälkeen jäin kuukaudeksi sairauslomalle. Töihin palatessani työnkuvaani muokattiin väliaikaisesti, ja näin varmistettiin jaksaminen. – Kun työelämä on ihmisen kokoista, myös työntekijä on silloin valmiimpi sitoutumaan työhönsä ja antamaan parhaan panoksensa, Piia Savio toteaa. Jotkut olivat kokeneet myös syrjintää työpaikallaan, kun koulutus tai uusi tehtävä oli mennyt ohi sillä perusteella, että “kohtahan sinä olet raskaana ja jäät vanhempainvapaalle”. Se helpotti oloa. Häntä haittasi etenkin väsymys, mutta sekään ei tuntunut niin pahalta kuin toiveiden ja pettymysten vuoristorataan liittyvä henkinen paine. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 Kuormitus kasvaa etenkin lapsettomuuden pitkittyessä ja voi johtaa esimerkiksi masennukseen. Jokaiselle tulee aika ajoin vastaan haasteita, eikä työkyky aina ole sataprosenttisessa tikissä. Raskaita hetkiä hän koki esimerkiksi silloin, kun inseminaatio oli jälleen osoittautunut tuloksettomaksi ja oli palattava jatkamaan työpäivää ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. On vaikea suunnitella tulevaisuutta tai hakeutua uusiin tehtäviin, kun ei tiedä, tärppääkö raskaus sittenkin pian tai miten mahdollinen hedelmöityshoito tai adoptioprosessi etenee. Rebekka Bwanga-Koba on palannut maaliskuussa töihin vanhempainvapaalta.. Ihmisen kokoista työelämää Simpukka-yhdistyksen kyselyssä puolet vastaajista koki tahattoman lapsettomuuden vaikuttaneen urakehitykseen. Hän kyllä suoriutui töistään, mutta työpäivän jälkeen voimat olivat loppu. Myös Rebekka Bwanga-Koba kertoo mielenterveytensä olleen koetuksella, kun hoidot olivat jatkuneet tuloksettomina vuoden. Lapsettomuushoitojen aiheuttamia fyysisiä sivuoireita Bwanga-Koba kuvailee melko samanlaisiksi kuin raskausoireet. Yksi osoitus siitä on, että hän pääsi osaksi Verohallinnon sometiimiä, mikä tuntui mielekkäältä ja innostavalta tehtävältä. Jotkut voivat Piia Savion mukaan pelätä, että masennusdiagnoosi vaikuttaa lapsettomuushoitojen saamiseen tai adoptio prosessiin pääsyyn. Rebekka Bwanga-Koba on työnantajalleen kiitollinen siitä, että hänen urakehitystään tahaton lapsettomuus ja työssä jaksamisen ongelmat eivät jarruttaneet. Simpukan toiminnanjohtaja toivoo, että työelämään mahtuisivat monenlaiset ihmiset erilaisine elämänkulkuineen, ovat he sitten lapsiperheellisiä, perheettömiä tai perhettä itselleen toivovia. Vielä hankalammaksi tilanne käy, jos mielenterveyden ongelmaan ei uskalla hakea apua
Alkava muistisairaus saattaa oireilla myös keskittymiseen ja hahmotta miseen tai muuhun tiedonkäsittelyyn liittyvinä ongelmina. Sen sijaan työ kaverit ja esihenkilöt saattavat ha vaita, että aikaisemmin rutiinilla hoi detut työtehtävät eivät enää sujukaan. Mahdollisia oireiden aiheuttajia voivat olla myös runsas alkoholinkäyttö sekä kilpi rauhasen toimintahäiriöt ja anemia. TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUVA SHUTTERSTOCK OHIMENEVÄ ONGELMA vai alkava muistisairaus. Fiksusti töissä Työikäisen muistiongelmien takaa paljastuu tavallisimmin työuupumus, huonounisuus tai masennus. Keskittymisessä, hahmottamisessa ja muistamisessa on haasteita. Luonne ja käytös muuttuvat poikkeavalla tavalla. Myös silmälasien ja avaimien sa tunnainen hukkaaminen on tavallinen ja arkinen muistipulma, josta ei tarvitse huolestua. Tutkimukset työterveyshuollossa ovat tarpeellisia, sillä eteneviä muistisairauksia tavataan myös alle 65-vuotiailla. Tuttu työ ei enää sujukaan Muistisairauksia esiintyy myös työ ikäisillä ihmisillä, joskin ne ovat melko harvinaisia. – Tavallisin syy työikäisen muisti ongelmiin on liiallinen työkuormi tus, työuupumus, huonounisuus tai masennus. J OKAISELLA MEISTÄ ON joskus muistiongelmia. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024. Solje sanoo, että takkuava muisti on työikäisellä ihmi sellä verraten harvoin merkki alka vasta muistisairaudesta. Kun on syytä epäillä etenevää muistisai rautta, tutkimukset jatkuvat erikois sairaanhoidossa, jossa voidaan tehdä muun muassa neuropsykologinen tutkimus, aivojen magneettikuvaus ja aivoselkäydinnestetutkimus. – Isoon osaan työikäisten alkavista muistisairauksista ei liity sairauden tuntoa, vaan ihminen voi kokea pärjäävänsä ihan hyvin. Luonteen ja käyttäytymisen muut tuminen korostuu oireena työikäisten muistisairauksissa. Arviolta joka kolmas työikäinen kokee jonkin laisia muistioireita. i MAHDOLLISIA MERKKEJÄ MUISTISAIRAUDESTA Tuttu työ ei enää suju entiseen tapaan. Suomessa arvioidaan ole van noin 7 000–10 000 ihmistä, joiden muistisairaus on alkanut työikäisenä eli alle 65vuotiaana. Työterveyshuollolla tärkeä rooli Työikäisen ihmisen muistin ja tiedon käsittelyn ongelmien tutkiminen alkaa usein työterveyshuollossa, jossa pysty tään neurologisen tutkimuksen, kyse lyiden ja laboratoriokokeiden keinoin selvittämään, selittyvätkö oireet mie lialaan, huonoon uneen tai työhön liit tyvillä kuormitustekijöillä. Usein ihmisellä itsellään voi olla kohtuuttomankin suuri huoli muististaan. – Työterveyshuollolla on keskeinen rooli tunnistaa oireiden muut syyt mahdollisista muistisairauksista. Muistin kapasi teetti on rajallinen, ja sitä heikentää kaikenlainen kuormitus, kertoo Aivo tutkimusyksikön johtaja, neurologian erikoislääkäri Eino Solje ItäSuomen yliopistosta. Jos nukkuu huonosti ja elämässä on paljon murheita, muistin reistailu on tavallista. Toisinaan muistin ongelmat voivat olla laadultaan sellaisia, että ne häi ritsevät työssä suoriutumista. On luonnollista, että muisti takkuaa, kun pitäisi muis taa pitkä kauppalista. Se voi näkyä esi merkiksi niin, että aiemmin hieno tunteisesti käyttäytynyt henkilö alkaa puhua karskisti
Tähän vaikuttavat ammatti ja työtehtävä. Voisiko työntekoa jatkaa. Muistisairas ja hänen läheisensä hyötyvät myös Kelan sopeutumisvalmennuskursseista sekä erilaisista ryhmätoiminnan muodoista, kuten vertaistukiryhmien toiminnasta, Pohjanvuori sanoo. Lisäksi alkoholin ja muiden päihteiden pitkäaikainen ja runsas käyttö, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet selittävät osan työikäisten muistisairauksista. Tulevaisuus näyttää siltä osin valoisalta, Solje rohkaisee. Isoon osaan työikäisten alkavista muistisairauksista ei liity sairaudentuntoa, vaan ihminen voi kokea pärjäävänsä ihan hyvin. Työikäisillä ihmisillä voi esiintyä myös etenevää muistisairautta lievem piä muistihäiriöitä eli lievää tiedonkäsittelyn heikkenemistä. – Päätös työssä jatkamisesta tehdään aina yksilöllisesti työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä, Pohjanvuori toteaa.. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 Työikäisillä esiintyviä muistisairauksia ovat erityisesti Alzheimerin tauti, otsa-ohimolohkorappeumat ja Lewyn kappale -tauti. Tätä mielestäni liian vähän hyödynnetään. Asiantuntija Anita Pohjanvuori Muisti liitosta kertoo, että kaikki muistisairaat iästä riippumatta ovat oikeutettuja kuntoutukseen, joka kohdentuu paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakyyn. Ne eivät hidasta taudin etenemistä, mutta lievittävät oireita. – Käynnissä on paljon lääketutkimuksia, ja muutaman vuoden kuluessa saadaan toivottavasti lääkkeitä, joilla voidaan jarruttaa muistisairauden kulkua. Jos työikäisen muistisairaus on todettu lievässä ja varhaisessa vaiheessa eikä se ole luonteeltaan nopeasti etenevä, sairastuneella saattaa olla vielä mahdollisuus jatkaa työssään. Työn muokkaus voi liittyä työtehtäviin, työaikaan, työjärjestelyihin, työympäristöön tai työn tekemisen tapoihin. Tiettyjen sairauksien osalta hoidossa voidaan hyödyntää Alzheimerin taudin hoitoon hyväksyttyjä lääkkeitä. Tila voi olla pysyvä, tai se voi korjaantua takaisin normaaliksi. – Mutta lisäksi on joukko ihmisiä, jotka haluaisivat vielä jonkin aikaa jatkaa työssä ja olisivat tarvittaessa valmiit vaihtamaan toiseen työtehtävään. Se voi olla myös ensimmäinen vaihe ennen varsinaiseen muistisairauteen sairastumista. – Vaikka sairaus on etenevä, arjen toimintakykyä voidaan tukea monin tavoin kuntoutuksella. Tutkimustietoa aiheesta kaivataan lisää, mutta Pohjanvuoren kokemuksen ja aikaisempien tutkimusten mukaan enemmistö muistisairausdiagnoosin saaneista ei halua jatkaa työssään vaan hakeutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. – Joidenkin arvioiden mukaan varsinaiseksi muistisairaudeksi etenee ajan mittaan alle puolet lievistä tiedonkäsittelyn häiriöistä, joissa on jo todettavissa poikkeavuuksia neuropsykologisessa tutkimuksessa. Uusia lääkkeitä lähivuosina Muistisairauksien hoitokeinot ovat tällä hetkellä rajalliset. Soljen mukaan työikäisillä korostuvat muistisairaudet, joille altistaa perimä. Siinä on vielä ikkuna ehkäisytoimille terveyttä edistävien elintapojen avulla, Solje mainitsee. Kuntoutus voi olla esimerkiksi fysioterapiaa tai toimintaterapiaa. Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2022 toteutetun Muisti ja työ -hankkeen mukaan työn muokkaus on tärkein työssä jatkamista tukeva toimenpide. Keskeistä on sovittaa työntekijän osaaminen ja jäljellä oleva työkyky yhteen työnteon tavoitteiden ja käytäntöjen kanssa
Ojenna toinen käsi eteen. Jatka nyrkkeilyä 20 toiston verran. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 TEKSTI KIRSI KAIPAINEN-PYYKKÖ KUVAT KIMMO BRANDT / COMPIC-PHOTOS OY LIIKKUJA TITA STRÖM Iloa ja liikettä 20 vuotta Reumaliiton Keltaisen nauhan päivä on viestinyt liikkumisen iloa ja liikkeen merkitystä työkyvyn tukena jo 20 vuotta. Kädet ovat koukussa, olkavarret vasten vartaloa. Hartioiden pyöritys Seiso hartioiden levyisessä haara-asennossa hyvässä ryhdissä. Liikettä niveliin Joustonyrkkeily Aseta nauha kainaloiden alta selän taakse, lapojen korkeudelle. Juhla vuoden kunniaksi liikutetaan niskaa ja hartiaa – ihan kuten alkuvuosina. Keltaisen Keltaisen nauhan nauhan jumppa jumppa 1 2. Nosta hartiat ensin korviin ja pyöräytä hartiat tämän jälkeen takakautta takaisin alas. Toista liike rauhallisesti 10–15 kertaa. Palauta käsi lähtöasentoon ja ojenna samalla toinen käsi eteen
Pidä kiinni nauhan molemmista päistä. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 Tavoita taivaita Aseta nauha selkäsi taakse kainaloiden alta. Palauta liike keskelle ja vaihda liikkeen suunta. Tee molemmille puolille 8–12 toistoa. Pyöräytä pää edestä toiselle puolelle alaviistoon. Palaa lähtö asentoon ja toista liike 8–12 kertaa. Loppuverryttely Kallista pää ensin sivulle kohti hartiaa. Palaa rauhallisesti lähtöasen toon ja tee toinen puoli. Aseta nauha kak sin kerroin takaraivollesi. Ojennusta niskaan Seiso kasvot seinään päin. Jos olkavarsi ei taivu ylös, tee liike ojenta malla käsi etuviistoon kasvojesi eteen. 3 6 5 4. Palaa lähtöasen toon ja toista liike 8–12 kertaa. Leuka pysyy koko ajan alhaalla. Tee liikettä 20 toistoa. Vedä päätä taaksepäin ja tunne kevyt jännitys niskassa. Sahausliike Seiso käyntiasennossa ja aseta nauhan toinen pää etummaisen jalan alle. Anna kat seen seurata kou kistuvaa kättä. Ota tukea etummaisen jalan reidestä saman puolen kädellä. Vie toinen kyynärpää taakse ja avaa rintakehää. Vaihda puolta. Nojaa kyynärvarsilla seinään. Nosta pää sivulle, korva kohti hartiaa. Vie tämän jälkeen leuka alaviistoon ja tunne kevyt venytys niskassa. Ojenna toinen käsi ylös läheltä korvaa
Jos Suomen kesät muuttuvat entistä valoisammiksi ja talvet pimeämmäksi, masennus, ahdistuneisuus ja unihäi riöt saattavat tämän tutkimuksen pe rusteella lisääntyä talvella. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Lyhyet S UOMALAISTEN SISÄILMAN terveysvaikutuksiin liittyvät huolet ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Ammattitautien ja niiden epäilyjen laskutus ohjataan tapaturmavakuutus yhtiöön. Vuonna 2019 ammattitaudiksi vahvis tettuja syyhytapauksia oli 17 ja vuonna 2020 vastaava luku oli 16, kertoo ylilää käri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta. Vastaavasti ne voivat unihäiriöitä lukuun ottamat ta vähentyä entisestään kesäaikaan. Työntekijälle ammatti tautidiagnoosista olisi kuitenkin hyötyä, koska silloin työnantajan työ tapaturma ja ammattitautivakuutus korvaisi sairauden hoitokulut. Määrät ovat varsin pieniä verrattuna diagnosoitujen syyhytapausten koko naismäärään Suomessa, joka on viime vuosina hurjasti kasvanut. M ASENNUS-, AHDISTUNEISUUSJA UNIHÄIRIÖIHIN liittyviä sairauspoissaoloja on odotettua vähemmän valoisaan aikaan kesäsyyskuussa. Työperäisten sairauksien ja ammatti tautiepäilyjen selvittäminen kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon. – Mielenkiinnolla odotamme, heijas tuuko syyhydiagnoosien määrän kasvu seuraaviin ammattitautitilastoihin. Yhä useammat vastaajat pitivät työpaikkansa sisäilmaa hyvänä. Kaksisuuntaista mielialahäi riötä sairastavilla mieliala nousee silloin helposti ylikierroksille. KU VA SH U TT ER ST O C K TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Valoisuuden muutokset vaikuttavat sairauspoissaoloihin Sisäilmaan liittyvät terveyshuolet ovat vähentyneet Syyhykin voi olla ammattitauti Paikallisia epidemioita on ollut muun muassa päivä kodeissa ja hoitolaitoksissa eri puolella Suomea. Ylilääkäri Leif Lakoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotus tilaisuudessa syyhytilanteesta.. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti juuri tutkimuksen, jossa verrattiin vuosien 2018 ja 2022 kyselyiden tuloksia. Tutkimus paljasti myös, että kaksi suuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä maniajaksoja esiintyy odotettua enemmän keväällä ja kesällä ja odo tettua vähemmän pimeään aikaan talvella. Vuoden 2022 kyselyssä 16 prosenttia vastaajista kertoi oireilevansa työpaikan sisäilmasta. Työpaikan sisä ilmaan liittyvää oireilua raportoineiden osuus oli pudonnut viisi prosent tiyksikköä edelliseen kartoitukseen verrattuna. Koskela arvioi, että syyhytapauksia jää ammattitautitilastojen ulkopuolel le, vaikka tartunnat olisivat lähtöisin työpaikalta. Jos työterveyslääkäri toteaa syyhyn ja sen voidaan arvioida tarttuneen työssä, vakuutusasiat saadaan sitä kautta vireille. S YYHY VOIDAAN TODETA ammatti taudiksi, jos tartunta on saatu työstä. Toiminta tarmoa on runsaasti, mikä sitten muuttuu ahdistuneisuudeksi. – Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että osa ihmisistä potee pimeänä vuo denaikana niin sanottua kaamosmasen nusta, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tiedot perustuvat tutkimukseen, jossa tarkasteltiin mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen ajoit tumista vuodenajan mukaan. Loppusyksynä näitä sairauspoissaoloja on liki kaksi kertaa enemmän kesään verrattuna. Valon ja sen puutteen vaikutukset selittävät tuloksia ainakin osittain. Näin päästään myös selvittämään lähikontaktit ja hoitamaan heidätkin, jottei tauti pääsisi leviämään. Vuonna 2023 tapauksia oli THL:n tilaston mukaan jo noin 37 000. Taudin yleis tyminen ei vielä näy ammattitautien ja ammatti tautiepäilyjen tilastoissa, joiden tuoreimmat luvut ovat vuosilta 2019 ja 2020. – Alkukeväästä päivä pitenee hyvin nopeasti ja pilvisyyskin tyypillisesti väistyy. Sisäilmaan liittyvä oireilu on vähentynyt työpaikoilla
Kielikelloiksikin vankien keskuudessa kutsutut hännänheiluttajat ovat korvaamaton osa vankiloiden arkea. Näin kirjoittaa työturvallisuuspäällikkö Petri Nurmi RISEstä LinkedIn-postauksessaan. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus RIKOSSEURAAMUSLAITOS (RISE) ON MYÖS LUKUISTEN KOIRIEN TYÖPAIKKA. Jos vankilamaailma kiinnostaa, Nurmelta on julkaistu viime vuonna kirja, jossa hän kertoo sattumuksia työuransa varrelta. Aiemmin hän on kirjoittanut myös vankilaan sijoittuvan rikosromaanin. 32 Vartijan läsnäolo hillitsee väkivallan uhkaa vankilassa. Tässä numerossa 32 Turvallisuus vankilassa vaatii pelisilmää 36 Liikunta ja kielikylpy pitävät aivot virkeinä 39 Lyhyet 40 Jalkineen pitoa kannattaa testata S. Yhden koiran merkitys isonkin vankilan turvallisuuden ylläpitämisessä on merkittävä, sillä koiran läsnäolo ehkäisee ennalta luvattomien tavaroiden salakuljetusta ja säilytystä. Turvallisuus
Toisessa päihtynyt, vankilan ulkopuolelta kiinniotettu vanki oli tökännyt esi neellä vartijaa. Tähän lasketaan vangin loukkaava käytös sekä sanallinen väkivallalla uhkaaminen, jota oli kokenut joka kolmas vastaaja. Halvari kertoo, että Riihimäen vankilassa oli vuonna 2023 kaksi tapausta, joissa vartija koki fyysistä väkivaltaa. Osalla on mielenterveysongelmia, jotka aiheuttavat riskikäytöstä. Vartijoihin on kohdistunut myös vakavia väkivaltatilanteita – jopa heidän vapaaajal laan. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 V ARTIJAN TYÖ VAATII valppautta. Fyysisiä väkivalta tapauksia oli vuotta kohti reilut kymmenen, ja teot olivat useimmiten lieviä. – Kun ovet osastolla ovat auki, on jatkuva paine väkivallan riskistä ja valmiustila, että jotain voi tapah tua, sanoo Riihimäen vankilan apulaisjohtaja, työ turvallisuuspäällikkö Mikko Halvari. Tämä käy ilmi Jyri Paasosen ja Jesse Vainion tutkimusartikkelista Vankilaturvallisuus ja -väkivalta – vankilan henkilöstön kokema fyysinen ja henkinen väkivalta, joka on julkaistu Kriminologialehdessä vuonna 2022. Tutustuminen vankeihin ja toimiva vuorovaikutus ehkäisevät uhkatilanteita vankiloissa. Väkivallan uhka on lisääntynyt useilla aloilla, mikä näkyy myös Rikosseuraamuslaitoksessa. Paasosen ja Vainion kyselytutkimuksen mukaan henkinen väkivalta on yleistä, sillä yli puolet kyselyn vastaajista oli ko kenut jonkinlaista henkistä väkivaltaa. Vankien väliset kiistat ja valta taistelu pitävät henkilökunnan varpaillaan. – Aiempina vuosina on ollut enemmän va kavimpia tilanteita, joissa vanki on käynyt fyy sisesti henkilökunnan päälle. Kolmena viime vuonna vankiloissa ja muissa Rikos seuraamuslaitoksen yksiköissä tehtiin yhteensä vajaat sata uhkailmoitusta vuotta kohti. Toisessa vanki oli sylkäissyt varti jan päälle. Heillä voi olla taustallaan järjes täytynyttä rikollisuutta. Erityisesti näin on Riihimäen vankilassa, johon sijoitetaan Suomen vaarallisimmat vangit. Henkilöstön työssään kokema väkivalta ei ole tavallista – ainakaan ilmoitettujen ta pausten määrä ei ole kovin suuri. Väkivallan uhka on kasvanut Henkilöstöön kohdistuvat väkivalta ja uhka tilanteet ovat kuitenkin lisääntyneet Suomen vankiloissa viime vuosina. Vuonna 2023 onnistuttiin niiltä välttymään. Riihimäen van kilassa uhkailmoituksen kynnyksen ylittäviä tapauksia on vuositasolla kymmenkunta. Viiden viime vuo den aikana ne ovat jotakuinkin kaksinker taistuneet. – Yleensä kyse on niskuroinnista, eli vanki ei noudata saamiaan ohjeita. Väkivalta ja sen uhka vankiloissa kohdistuvat pää osin toisiin vankeihin. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT TEEMU HEIKKILÄ TURVALLISUUS VANKILASSA vaatii pelisilmää
2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 Rikosseuraamuslaitoksen lukuja henkilöstöä 2 700, joista 56 % miehiä vankiloita 28 yhdyskuntaseuraamustoimistoja 12 vankeja 3 050, joista 92 % miehiä yhdyskuntaseuraamusta suorittavia 3 500 YLEISIMMÄT VIRKANIMIKKEET Vartijoita 1 121 Rikosseuraamustyöntekijöitä 309 Rikosseuraamusesimiehiä 244 Ohjaajia 184 Työnjohtajia 126 i Riihimäen vankilan työsuojelupäällikkö Mikko Halvari kuvattiin porraskäytävässä. Korkeasta ikkunasta kalterien takaa näkee vankien oleskelupihalle.
Yleisintä oli tyrkkiminen ja töni minen sekä lyöminen ja potkiminen. Siihen osallistuu säännöllisesti nelisenkymmentä vankia, Mikko Halvari kertoo.. – Mitä matalammalla kynnyksellä huomaamme ja havainnoimme uhka tilanteita, sitä nopeammin reagoim me ongelmiin ja voimme viestiä, mikä on soveliasta käytöstä, hän perustelee. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Painostamisen, maalittamisen tai muita häirinnän kokemuksia oli reilulla viidenneksellä vastaajista. Halvarin mielestä havainnointiin olisikin hyvä määritellä yhteinen toimintamalli Suomen vankiloissa. Työturvallisuuspuutteiden käsit telyä helpottaa valtion laitosten Tii merityökaluun luotu järjestelmä, joka otettiin käyttöön kesällä 2023. Tyrkkimistä, tönimistä, lyömistä Vaikka ilmoitettujen tapausten valossa fyysinen väkivalta on harvinaista, Paa sosen ja Vainion kyselytutkimuksessa kahdeksan prosenttia vastaajista oli sitä kokenut edeltäneen kahden vuoden ai kana. Turvallisuus syntyy ennen kaikkea läsnäolon kautta. Turvallisuuteen liittyvät ongelmat käydään läpi osastokohtaisissa viikko palavereissa. Ruotsissa ja Norjassa uhka tilanteiden ilmoituksia tehdään selvästi enemmän, Suomessa ilmoit tamiskynnys on korkeampi. Tutkimuksen perusteella väkivallan uhka vankilassa näyttäisi olevan suu rempi ongelma, kuin mitä järjestel mään päätyvät harvat ilmoitukset siitä kertovat. Sähköisen työkalun avulla kirjataan muun muassa poikkeamia. Yksi esimerkki turvallisuuskävelyillä havaituista tai henkilökunnan havait semista puutteista ovat ovien lukituk set, joita huoltoyhtiö käy pyydettäes sä korjaamassa saman tien. Toisena yksittäisenä esimerkkinä Halvari mai nitsee rappukäytävän liian matalan Riihimäen vankilan kirkon tiloissa järjestetään erilaista hengellistä toimintaa yhtenä arki-iltana ja sunnuntaisin. Joihinkin löytyy ratkaisu nopeasti, toiset vaativat käsittelyä eri henkilöstöryhmien välisissä tai työ suojelutoimikunnan kokouksissa, joita järjestetään harvemmin. Havainnoista toimenpiteisiin Mikko Halvari aloitti työsuojelupääl likön tehtävässä vuonna 2022, kun aiemmin tehtävää hoitanut työnteki jä jäi eläkkeelle. Voidaan Kamerat ja hälyttimet ovat loppujen lopuksi aika pienessä roolissa. Eniten heille aiheuttaa huolta vankien keskinäinen väkivalta. Sitä varten hän pyrkii varmistamaan, että havainnot johtavat aina toimenpiteisiin ja viesti niistä kulkee myös havainnon teki jälle. esimerkiksi siirtää vanki toiselle osas tolle, Halvari sanoo. – Monesti väkivaltaisessa käytök sessäkin on ennusmerkkejä, joihin pystytään sitten reagoimaan. Ne koske vat usein vankien vuorovaikutusta ja vankien välisiä valtasuhteita. Tehtävässään hän on vienyt eteenpäin ajatusta siitä, että työturvallisuuden hyväksi tehtävä työ on merkityksellistä. Vankiloiden työntekijät eivät kui tenkaan koe uhasta suurta huolta
Vankilaväkivaltaa on havaittu olevan enemmän suljetuissa olosuhteissa, joissa vangeilla on vähän oikeuksia, ja vähemmän silloin, kun heillä on enemmän vapauksia. Vartijan täytyy ymmärtää myös vankien keskinäistä hierarkiaa, mutta siihen ei voi lähteä mukaan, sanoo erityisasiantuntija Jarmo Kuosmanen Rikosseuraamuslaitoksesta. Rajat luovat turvallisuutta sekä vartijoille että vangeille. Rajoista ja päiväjärjestyksestä on pidettävä kiinni. Niuvanniemessa ennakointi torjuu väkivallan uhkaa Väkivallan riskitilanteet vankiloissa F yysiseen väkivaltaan vangit turvautuvat useimmin eristystilanteissa. Silloin pienis täkin asioista tulee yllättävän isoja. Usein vangit rauhoittuvatkin selväs ti, kun vartijat tulevat paikalle. Vangit ra kentavat omaa identiteettiään ja koet tavat profiloitua sekä hakea eri tavoin omaa asemaansa yhteisössä. – Tyypillinen vakava uhkatilanne on sellainen, jossa vanki rikkoo selliään ja uhkaa tappavansa kaikki lähelle tulevat. Vankila on oma pienoisyhteiskuntansa, jossa haetaan omaa asemaa arvoasteikossa. Väkivaltaa esiintyy myös lääkkeiden jaon yhteydessä. Turvallisuus syntyy ennen kaikkea läsnäolon kautta. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 kaiteen, joka voimankäyttötilanteessa olisi aiheuttanut putoamisvaaran. Kokemattomia vartijoita myllyte tään. Vartijoilla yhteenkuuluvuuden tunne ja keski näinen luottamus kannattelevat ja luovat myös työhyvinvointia. Heitä ei jätetä pyörimään keskenään, Nurmi sanoo. – Vartija pyrkii ohjaamaan toimintaa, ja siinä valtaasetelma on selkeä. Vartijat ovat läsnä siellä, missä vankeja on. Vankiloiden välillä on myös liikuntaan liittyviä kilpailuja. Seuraavaksi eniten vartijoihin kohdistuu fyysistä väkivaltaa kuljetuksen tai saattovartioinnin aikana, vangin vastaanoton tai epämiellyttävän päätöksen yhteydessä. – Asioita, joihin voi itse vaikuttaa, on vangeilla tosi vähän. Työ on lähityötä, jossa nähdään vangeissa ta pahtuvaa kehitystä – vaikkakin usein melko pienin askelin. Viime kädessä operatiivisesta turvallisuudesta vastaa työvuorossa oleva esihenkilö. Tarvitaan arvostavaa, mutta jämäkkää suhtau tumista, ettei kukaan menetä kasvo jaan. Jos yksikin väkivaltarikos jää tekemättä tai jollekin lapselle ei myydä huumet ta, sillä on jo vaikutuksia yhteiskun taan, Taina Taipale toteaa. Var tija päättää, ja vanki tottelee. Läsnäolo luo turvallisuutta Vankilassa asiakkaat ovat erityisen vaativia. Kaikille ihmisille on tärkeää säilyt tää jonkinlainen päätäntävalta omiin asioihinsa ja tulla nähdyksi. – Uhkatilanteet tapahtuvat usein eristämisen yhteydessä tai kun toimi tetaan jokin ikävä uutinen. Rikosseuraamuslaitoksen työtur vallisuuspäällikkö Petri Nurmi uskoo turvallisuuden syntyvän toimivas ta vuorovaikutuksesta ja siitä, että opitaan tuntemaan vangit. Hän kertoo, että Riihimäen van kilassa vapaaajallakin harrastetaan yhdessä. Heillä on voimakkaita epäoikeuden mukaisuuden kokemuksia, ja siksi on oltava tasapuolinen. Luottamus kannattelee Työporukassa on tärkeää pystyä pur kamaan vaikeita tuntoja. Vartijat joutuvat turvautumaan ammattimaiseen voimankäyttöön, jotta vahingonteko saadaan loppumaan, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen työturvallisuuspäällikkö Petri Nurmi.. Vankilatyön merkityksen ymmärtää, kun tiedostaa sen vaikutukset. Hänen näkemyksensä mukaan henkilöstön aliresursointi on jo heikentänyt van kiloiden kokonaisturvallisuutta. – Kamerat ja hälyttimet ovat lop pujen lopuksi aika pienessä roolissa. Impulsiivinen ihminen saattaa reagoida rajusti, kun hän kokee tulleensa väärin kohdel luksi. Tilanteet ovat usein paineisia, ja ratkaisut täytyy tehdä nopeasti. Silloin kasvaa virhei denkin mahdollisuus. Jos säännöistä poi ketaan, se tuo ongelmia. On kiva tulla töihin juuri sen takia, että on hy vät työkaverit ja hyvä porukka, jonka kanssa pääsee tekemään työtä, Mikko Halvari sanoo. – Moni työntekijä on sanonutkin, että työyhteisö on voimavara. Vaikka vankien kanssa tehtävä työ on raskasta, se myös antaa. On oltava lupa myös epäonnistua. On helpompi työsken nellä, kun vangit tunnetaan ja heidän kanssaan pidetään yllä keskustelua. – Vankien elämässä ei usein ole ol lut turvallisia rajoja ja yleensä mitään struktuuria, johon voisi tukeutua ja joka pitäisi aina paikkansa. Vartijan roolina on myös toimia normaalin käyttäytymisen mallina, sanoo erityi sasiantuntija Taina Taipale Rikosseu raamuslaitoksesta. Vuorovaikutus on ammattitaitoa Ristiriitojen ratkaisu vankilayhteisös sä vaatii vartijoilta tilannetajua ja itsevarmuutta, joka syntyy psykologi sen turvallisuuden kautta. Rikollisessa elämässä he ovat tottuneet turvautumaan fyysiseen väkivaltaan ja manipulointiin. Silloin on tärkeää, että toimitaan sovitusti ja kommunikoidaan sekä työkaverin että vankien kanssa. Jos henki lökunta puuttuu esimerkiksi puhelin soittoaikoihin tai haluaa keskeyttää puhelun. Lisää aiheesta TTT-lehti 6/2020. Se aiheuttaa aggressiota, Nurmi sanoo. Työvuorosuunnittelussa onkin huomattava, että paikalla on aina ko keneitakin vartijoita. Esimerkiksi vaikka siitä, kuka ja milloin pääsee tupakalle tai kuka laittaa tiskit koneeseen, Jarmo Kuosmanen sanoo. – On iso asia, jos rikoksen sovitta nut henkilö pysyy päihteettömänä
Parm on titteliltään Sales Operation Specialist. MagiCAD Oy:n henkilöstössä on edustettuina parikymmentä kansallisuutta. Hän on työskennnellyt yrityksessä vuodesta 2016 ja toiminut päätyönsä ohessa työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2023. Meillä on joka tiistai Suomi-aamukahvit, joissa työkavereiden kesken puhutaan vain suomea, kun muuten yhteisenä kielenä on englanti. Kansainvälisen yrityksen työkielenä on englanti, mutta tiistaisin aamukahvit nautitaan suomen kielen kera. Kuka. Se selkeytti toimintaa ja omia roolejamme. Viime viikon sana oli pääkallokeli. Keskustelun jälkeen palaan varsinaisen työni pariin muokkaamaan ohjeistusta, joka koskee asiakastietoja ja niiden tallentamista.. klo 08.30 AAMUKAHVILLE TAUKOTILAAN. Kun aloitin työsuojeluvaltuutettuna, meillä vaihtui samaan aikaan myös työsuojelupäällikkö. Taina Parm, 44, työskentelee MagiCAD Group Oy:ssä. Teimme ohjeistuksia siitä, mitkä ovat yrityksen käytännöt tietyissä asioissa. Kokouksen jälkeen jään vielä neukkariin kartoittamaan projektin seuraavia askelia kollegani kanssa. klo 10.20 PÄIVÄN ENSIMMÄINEN työsuojeluasia. Yritys tarjoaa rakentamisen LVIS-suunnittelun ohjelmistoja, ja sillä on toimipisteet Espoossa, Turussa ja Raumalla. Samalla päätän varmistaa iltapäivän työsuojelupalaverissa, jäikö minulta jotain mainitsematta. Tulin töihin tavallista aikaisemmin, koska ennen aamun palaveria haluan katsoa Teams-viestit ja sähköpostit sekä vilkaista kalenteria. Nyt kerromme saamelaisten kansallispäivästä, koska kyseinen päivä on tänään. Viime vuosi menikin paljolti siihen, että mietimme työsuojelutehtävien ja niihin liittyvän viestinnän rakenteita. Toiselta ammatiltaan hän on joogaopettaja. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ Liikunta ja kielikylpy pitävät aivot virkeinä Työvuorossa Turkulaisen Taina Parmin työpäivään mahtui niin kokoustamista, viestinnän suunnittelua kuin joogaohjaustakin. Näin ulkomailta muuttaneet, suomea vasta opettelevat kollegat voivat harjoitella kieltä. Kerron hänelle sen, mitä prosesseistamme tiedän. klo 09.00 PROJEKTINOHJAUSRYHMÄN palaveri alkaa. Eräs kollega kysyy, onko meillä jokin prosessi työsuojeluasioiden käsittelyyn. Suomi-kahveilla meillä on tapana nostaa esiin jokin sana tai käsite. Projektissa integroimme uutta markkinoinnin prosessijärjestelmää asiakkuuden hallintaja toiminnanohjausjärjestelmäämme. klo 08.00 KÄVELIN TOIMISTOLLE pikkupakkasessa – liukkauden vuoksi nastakengät jalassa
Taina Parm ryhtyi työsuojeluvaltuutetuksi, kun tehtävää aiemmin hoitanut henkilö lähti uusiin töihin. Virtuaalisen joogan ohjaamiseen tarvitaan vain tietokone, joogamatto ja rauhallinen tila.. Esihenkilöni sanoi, että jos homma minua kiinnostaa, ilman muuta asia saadaan järjestymään. Hän voi tehdä töitä sekä toimistolla että etänä. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 Taina Parm nauttii asiantuntijatyöhön liittyvästä vaihtelusta. – Aluksi mietin, riittääkö aikani tähän. Kokoukset ja tehtävät rytmittävät muuten liukuvaa työaikaa
Kannustamme heitä kertomaan työ yhteisömme hyvinvointikanavalla vaik ka valokuvin, miten he ovat liikkuneet. Aihe onkin erityisen lähellä sydän täni, koska minulla on omaa koke musta työuupumuksesta aiemman työhistoriani ajalta. Tänään on vir tuaalisen joogan vuoro, eli siihen voi osallistua videoyhteydellä mistä vain. Tänään päiväni jatkuu vielä joogaopetuksen parissa. Meillä on esimerkiksi Whistle Blo wing ilmoituskanava, jossa työnteki jät voivat raportoida tarvittaessa ano nyymistikin huomatessaan työoloissa korjattavaa. Jälkkärinä onkin sitten turkkilaisen kollegan tuomaa herkullista baklavaa. Puhumme siitä, miten voisimme parantaa yhteis työtä sekä lisätä viestintää ja näkyvyyttä. klo 16.30 TYÖPÄIVÄ PÄÄTTYY, ja lähden jooga kouluun. Isossa yrityksessä on monia projekteja ja ihmiset tekevät paljon töitä etänä – miten varmistetaan, että kaikki tietävät, mitä on meneillään?. Meillä henkilöstö voi käyttää tun nin viikossa työaikaansa liikuntaan. Asetun neukkariin ja aloitan tunnin. Pyrimme inspiroimaan ihmisiä hyö dyntämään liikuntamahdollisuuden. Toimistotyössä suurimmat riskit liittyvät ergonomian lisäksi varmasti psyykkiseen hyvinvointiin. Päivän päätteeksi suunnittelen vielä viestintää päätuotteemme ohjelmisto päivityksestä, joka on pian tulossa. Kokouksessa juttelemme siitä, mil laista toimintaa kanavalla on näkynyt. klo 14.00 HYPPÄÄN SEURAAVAAN palaveriin, jo hon osallistuvat esihenkilöni sekä muu tama henkilö itosastolta. Palaverin jälkeen jään yhden osallis tujan kanssa keskustelemaan tulevas ta työpaikkaselvityksestä, joka koskee Raumantoimistoa. Ainoa rajoite on, ettei siihen saa lopettaa päivää, vaan sen jälkeen vielä jatketaan töitä. Keskustelemme videopuhelussa englanniksi, vaikka osaan ruotsiakin. klo 13.00 TYÖSUOJELUN KUUKAUSIPALAVERI . klo 12.00 KÄYN TERVEHTIMÄSSÄ turkkilaista kollegaa, joka on tullut käymään toi mistolla. klo 15.00 RUOTSALAINEN KOLLEGA kaipaa asiakastietohallintoa koskevaa apua. On turvallisempaa käyttää virallista työkieltä, jotta kaikki termit ovat varmasti oikein. Halusin sitä itse, jotta opin, mitä kaik kea työpaikkaselvitykseen kuuluu. Keskustelemme tunti liikuntaa viikos sa kokeilusta ja katsomme sitä koske vaa statistiikkaa. Toteamme, ettei muutoksille ole tar vetta, koska emme ole havainneet haasteita asioiden hoitamisessa. klo 12.15 SYÖN EVÄÄKSI ottamani keiton ja ruisleivän keittiössä. Mitä enemmän englantia olen työs säni käyttänyt, sitä luontevampaa siitä on tullut, vaikka alkuun se tuntui vä hän vaikealta. On kiva nähdä häntä, vaikka ehdimme vain nopeasti vaihtaa kuulumiset. Meillä sattuu hyvin vähän työtapa turmia. Tiedän, kuinka tärkeää on ehkäistä ongelmia ennalta. Sovimme, että minäkin hoidan osaltani tätä asiaa. Keskustelen myös toisen kollegan kanssa aamun palaverista ja projek teihin liittyvistä yksityiskohdista. Liikuntatunnin voi halutessaan pilkkoa pienemmiksi osiksi. Juttelemme myös ensiapukurssista. Sovimme, kuka hoitaa uuteen kurssiin liittyvät järjestelyt. Isossa yrityksessä on monia projekteja ja ihmiset tekevät paljon töitä etänä – miten varmistetaan, että kaikki tietävät, mitä on meneillään. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 klo 11.00 JOOGA ALKAA – MUKAVAA! Ohjaan henkilöstölle 45 minuutin joogan kak si kertaa kuukaudessa. Hän on aikoinaan opiskellut Suomessa mutta asuu ja työskente lee nyt kotimaassaan. Tykkään todella paljon siitä, että työympäristö on kansainvälinen. Ja kuinka huoleh ditaan siitä, että toiminta on tehokasta eikä siinä ole päällekkäisyyksiä. Syötyäni vastai len sähköposteihin ja hoidan muita yksittäisiä työtehtäviä. Tämä on vuoden mittainen kokeilu ja itselleni tärkeä hanke. Otan puheeksi aamulla saamani kysymyksen työsuojelun prosesseista. Aiemmat kurssisuoritukset alkavat jo vanhentua. Liikuntataukohan tut kitusti tekee hyvää aivotoiminnalle. Nykyisin saatan joskus ajatella ja nähdä uniakin englanniksi
Hankkeeseen osallistui kotihoidon työntekijöitä ja henkilökohtaisia avustajia. Meidän ratkaistavaksi sitten jää, miten tapauksen kanssa edetään. SafeKoti-hankkeessa laadittiin materiaali, joka sisältää perehdytyksessä ja riskinarvioinnissa käytettäviä koosteita ja tarkistuslistoja. Tieto on puutteellista esimerkiksi silloin, kun kohteessa työskentelee useampi henkilö ja turvallisuuteen liittyviä asioita ei kirjata. K UN TYÖPAIKALLA sattuu vakava työtapaturma, työnantajan on ilmoitettava siitä paitsi poliisille myös työsuojeluviranomaiselle. Toisen kotona suoritettavissa työtehtävissä vaarana ovat muun muassa sanallinen ja fyysinen väkivalta, altistuminen tartunnoille, kemikaalit, ihovauriot terävistä lääkinnällisistä laitteista sekä asiakkaan tupakointi. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tapaturmia, joista on seurauksena kuolema tai vaikea vamma, kertoo ylitarkastaja Sampo Pelkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta. – Silloin työnantaja ei ainakaan ole tullut laiminlyöneeksi velvollisuuttaan. Yhtiön johto voi myös määrätä, että asiasta vastaa tietty esihenkilö. Ei riitä, että tapaturma tulee työsuojeluviranomaisen tietoon jälkikäteen, esimerkiksi monen päivän päästä, Pelkonen sanoo. Poliisin ja työsuojelutarkastajan on tärkeää päästä tutkimaan tapausta ja sen olosuhteita tuoreeltaan, jotta syyt selviävät ja vaaroilta vastedes vältytään. mahdollista. Työturvallisuus jää herkästi vähemmälle huomiolle kuin vaikka potilasja lääketurvallisuus. Tampereen yliopiston SafeKotihanke kehitti toimintatapoja työn turvallisuuden edistämiseksi yksityishenkilöiden kotona. Työntekijä ei pysty varautumaan asiakaskäyntiin, jos hän ei saa ennakkotietoa vaaroista. Työn jatkuvien muutosten ai heuttama psykososiaalinen kuormitus on jonkin verran vähentynyt tutkimusjaksolla. Materiaali on vapaasti hyödynnettävissä SafeKotihankesivustolla. Ilmoituksen voi tehdä soittamalla työsuojeluhallinnon valtakunnalliseen puhelinneuvontaan tai täyttämällä netissä sähköinen Työtapaturmailmoitus työsuojeluviranomaiselle -lomake. TkT Rauno Pääkkönen on juuri julkaissut sivustolla kirjoituksen kuulonsuojainten historiasta. – Vakavaksi vamma katsotaan silloin, kun se jää pysyväksi ja haittaa ihmisen tavanomaisia toimintoja, hän toteaa. Sivut löydät osoitteesta www.sths.fi.. Työturvallisuuden varmistaminen asiakkaan kotona on hankalaa, koska mahdollisuudet vaikuttaa työympäristöön ovat rajalliset eikä asuntoja ole suunniteltu sote-alan työtehtäviin. S OTE-ALALLA YHÄ USEAMPI työskentelee toisen kodissa. Kuormitusta lisäävät myös liiallinen tiedon määrä ja jatkuva tavoitettavuus. Ilmoitus pitää kuitenkin tehdä aina erikseen myös Aluehallintovirastolle. Viidesosa vastaajista arvioi nyt omalla työpaikallaan esiintyvän koko ajan muutosten aiheuttamaa psykososiaalista kuormitusta. Osakeyhtiössä ilmoitusvelvollisuus kuuluu hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Kodin ja työpaikan välisiä työmatkatapaturmia ei tarvitse ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle. – Sellaisiakin tapauksia on jonkin verran, että työnantaja on ilmoittanut tapauksesta poliisille, mutta ei meille. – Työnantajan on siis tehtävä ilmoitus niin pian, kuin se on käytännössä KU VA AD O BE ST O C K TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Tapaturmaa ei saa pimittää Keskeytykset ja kova työtahti kuormittavat työpaikoilla Turvallisuutta asiakkaan kotona tehtävään työhön Oletko jo tutustunut Työhygienian historiaa Suomessa -sivustoon. Sen sijaan työaikana tehdyillä työmatkoilla sattuneet vakavat tapaturmat kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 Lyhyet T YÖSUOJELUHENKILÖSTÖLLE suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin mukaan joka kolmas arvioi keskeytyksiä esiintyvän omalla työpaikalla jatkuvasti, kun vuonna 2016 näin arvioi joka neljäs. Siihen perehdyttäminen on usein vähäistä. Jos vamman pysyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, Pelkonen kannustaa joka tapauksessa tekemään ilmoituksen
Nitriilikumi sietää 300 asteen kuumuuden, sopii hyvin myös öljyisiin oloihin ja kestää kulutusta. Polyuretaani on hyvien ominaisuuksiensa ansiosta yleinen pohjamateriaali. Suojaluokka kertoo ominaisuudet. Hän on havainnut, että oman työpaikan suojausvaatimuksia ei läheskään aina tunneta. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK JALKINEEN PITOA kannattaa testata i MUISTA TURVAKENGÄN HANKINNASSA Riskinarviointi luo valinta kriteerit jalkineille. Jos ohjeistus ja valintakriteerit ovat selvät, keikkatyöntekijäkin pystyy tarvittaessa itse hankkimaan oikean suojausluokan turvajalkineet. – Pohjan pitoa voi kokeilla vedellä ja öljyllä, ja avuksi voi pyytää jälleenmyyjän tai valmistajan asiantuntijaa, kannustaa suojainasiantuntija Markku Heikkilä työsuojelualan yrityksiä edustavasta STYL ry:stä. Yleisimmin pohjat ovat nitriilikumia, polyuretaania tai TPU-materiaalia. Pohjan öljynkesto (FO) on uudessa standardissa siirtynyt lisäominaisuudeksi, vaikka useilla valmistajilla se onkin lähes kaikissa kengissä. Samoin lisäominaisuutena voidaan testauttaa pito keraamisella alustalla ja glyseroli väliaineena, mistä tulee SR-merkintä. Kantasalmi muistuttaa, että Testaus työpaikalla auttaa valitsemaan turvakengän, jossa on sopivin pohjamateriaali juuri omiin työskentelyoloihin. Pohjalliset ja huolto pidentävät käyttöikää.. – Jalkineisiin on tarjolla todella paljon ominaisuuksia, ja joskus niiden lisääminen saattaa vaikuttaa toiseen asiaan, kuten kengän kestävyyteen. Hyvä myyjä osaa kertoa, mitä on tarjolla ja miten ominaisuudet vaikuttavat, Kantasalmi sanoo. Riskinarviointi on tärkeä vaihe Työpaikan olosuhteiden selvittämistä korostaa myös suojaimiin perehtynyt johtava asiantuntija Ilkka Kantasalmi Työterveyslaitoksesta. Suojaa kolhuilta ja kosteudelta Turvajalkineisiin kuuluu varvaseli kolhusuoja, jonka iskunkestävyys on 200 J ja puristusvoiman kestävyys 15000 N. Tämä kuuluu kengän perusvaatimuksiin, joten sitä ei enää merkitä erikseen kirjaintunnuksella. Uusi standardi vaatii testit vain keraamisella alustalla ja saippualiuoksella. Vuoteen 2027 asti markkinoilla on sekä uuden että vanhan EN ISO -standardin mukaisia turvajalkineita, ja pieniä eroja on esimerkiksi pohjien pitotestauksessa. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 Fiksusti töissä V AIKKA TESTILAITOKSET ovat varmistaneet, että turvajalkineen pohjan pito täyttää standardin mukaiset vaatimukset, käytännön testi työmaan omilla lattiapinnoilla voi antaa tärkeää lisätietoa kenkien hankintaan. Teollisuudessa lattioiden liukkautta voivat lisätä valmistusprosessit, joissa käytetään esimerkiksi leikkuunesteitä tai irrotusaineita
Turvakengille lisää suojainluokkia Kun työpaikalla seuraavan kerran hankitaan turvakenkiä, kannattaa tarkistaa uuden standardin suojausluokat. Uudet pohjalliset kannattaa hankkia puolivuosittain. Teräs on seinämävahvuudeltaan ohuin kärkisuojien materiaali. Metallinen pistosuoja suojaa muita paremmin ohuilta nauloilta ja teräviltä siruilta. Esimerkiksi nahkakengän käyttöikää voi helposti pidentää käyttämällä lankkeja tai sellaisia spraysuojia, jotka eivät muodosta kengän pintaan hengittävyyttä estävää kalvoa. Saksa teki aikoinaan kantelun vanhasta standardista, koska se katsoi, että tekstiilikerrospohjan testaukseen käytetyn naulan paksuisia nauloja ei rakennuksilla käytetä. Varsikenkä myös suojaa nilkkaa kolhuilta ja roiskeilta. – Jos aikaisemmin on hankittu S3-luokan turvajalkineet, on huomattava, että uudessa luokituksessa esimerkiksi Goretex-kengät ovat siirtyneet kolmosesta luokkaan S7. Tutun turvajalkineen ominaisuudet säilyvät, vaikka turvaluokka olisi eri kuin ennen. Esimerkiksi Ruotsissa käytetään hänen kokemuksensa mukaan enemmän varrettomia kenkiä. Silloin pohjalliset voi vaihtaa esimerkiksi lounasaikaan ja siirtää käytetyt kaappiin pystyasentoon kuivahtamaan. Standardi vaatii saman vapaan tilan testissä, joten komposiitin seinämävahvuus tekee varvassuojasta hieman teräksistä laajemman. Vaihto on tärkeää paitsi hygieniasyistä myös siksi, että niiden vaimennusominaisuudet kuluvat käytössä. Suojausluokkien määrä on kaikkiaan lisääntynyt. Turvajalkineiden mukana seuraa aina huolto-ohje. Ammattijalkineissa kärkisuojaa ei ole. Vanhan standardin mukainen merkintä vettähylkivyydelle on WRU. Myös muita terästä keveämpiä materiaaleja on tarjolla; esimerkiksi alumiini on yleinen varvassuoja-aines. Uusi standardi tuo tärkeän muutoksen tekstiilisuojan puhkaisuvastuksen testaukseen ja luokitukseen. Heikkilä kertoo taustaksi, että testausta koskevaa muutosta on valmisteltu pitkään EN-standardeihin. Joskus kengän hankinnassa tiiviys ja vettähylkivyys sekoitetaan keskenään. Tekstiilinaulasuojan tunnukset ovat tämän mukaan PL ja PS. Vanhan standardin mukaisia suojausluokkia on kuusi, uuden standardin mukaisia 18. Ilkka Kantasalmi suosittelee, että kenkiin hankitaan heti uutena kahdet pohjalliset. Jalkineen vedenpitävyys eli tiiviys merkitään tunnuksella WR ja päällysmateriaalin vettähylkivyys tunnuksella WPA. Aiemmin kaikki pistosuojat testattiin halkaisijaltaan 4,5 millimetrin naulalla (Large), nyt tekstiilinaulasuojat testataan sen lisäksi halkaisijaltaan 3,0 millimetrin naulalla (Small). EN ISO 20345:2022 -TURVAJALKINE STANDARDI tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Siirtymäaikaa on vuoden 2027 loppuun, joten markkinoilla on vielä muutaman vuoden ajan myös vanhan EN ISO 20345:2011 -standardin mukaan sertifioituja turvajalkineita.. Komposiitti on kevyempää mutta hiukan paksumpaa ainetta. Pistosuoja sijaitsee pohjallisen alla olevalla pinkopohjan alueella. 2/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 varpaille voi pudota esine hyvin monenlaisissa töissä ja että jalan voi kolhaista vaikkapa varastotyössä. Testausnaulalle ohuempi kaveri Turvajalkineiden naulaanastumissuoja valmistetaan joko metallista tai muusta materiaalista, kuten tekstiilikerroksista. Muusta materiaalista tehty puhkaisunestosuoja taas on taipuisampi. Samaa jalkinetta on siirtymäaikana siis kahdessa luokassa, Heikkilä kertoo. Aiemmin kaikkien pistosuojien tunnus oli P. Suosiossa varrelliset mallit Markku Heikkilä on havainnut, että Suomessa käyttäjät suosivat nilkkaa tukevia turvajalkineita. Jos vaihtopohjallisia ei ole, pohjalliset pitää ottaa ulos kengistä viimeistään työpäivän jälkeen
VUONNA 2021 ALOITIN hallintotieteiden opinnot, jotka suoritin kokonaan etänä. Pelastusalan opiskelu on erilaista verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin. Kuukausi myöhemmin minut valittiin 36 hakijan joukosta pelastusylitarkastajaksi aluehallintovirastoon. Aiempi sopimuspalokuntakokemus joudutti opintoja, kun pääsin töihin, jotka hyväksyttiin harjoitteluiksi. 18-vuotiaana pääsin hälytystoimintaan mukaan. Olin aktiivinen, ja kävin kaikki sopimuspalokunnille suunnatut kurssit. En tullut valituksi. Pienessä yksikössä sai tehdä ydintehtävän lisäksi monenlaisia asiantuntijatehtäviä. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2024 URAPOLULLA Pelastusopistossa. Lukion jälkeen hain ensisijaisesti opiskelemaan pelastusalan päällystötutkintoa Kuopioon. Topi Puronhaara 30-vuotias pelastusylitarkastaja Kokkolasta työskentelee Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa perheeseen kuuluvat Jenni-puoliso ja kaksi poikaa. Kerhoa vetivät paikalliset palomiehet asuinpaikkakunnallani Soinissa. Toimin lähiesimiehenä palomiehille, ja suunnittelin heidän koulutustaan. Käytössä on koulupuvut, ja opiskelijat asuvat koulun asuntolassa. Paikan päällä ollaan kahdeksasta neljään. Olin sivutoiminen palomies, ja koulutin myös palokuntanuoria. Sain suoritettua tutkinnon kolmeen vuoteen opinnäytetöineen, ja valmistuin palopäällystö insinööriksi vuonna 2017. Vedin pelastuslaitoksen osaamisen kehittämisen työryhmää, ja olin mukana edistämässä tieja raideliikenteen turvallisuutta. Harrastan metsästystä ja kalastusta, ja kävin lukion ohessa riistanhoitajan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Puolet työstäni on pelastuslaitosten valvontaa ja puolet varautumisen tehtäviä, johon kuuluvat muun muassa valmiusharjoitusten järjestäminen ja alueelliset maanpuolustuskurssit. Silloin kursseille pääsi jo 16-vuotiaana. Ajattelin jo silloin, että pelastustoiminnasta voisi tulla minulle ammatti. Etenin 25-vuotiaana päivystäväksi palomestariksi. Käytännönläheinen koulu siivitti myös lukio-opintoja. Samalla aloitin itse avoimen yliopiston opinnot, ja suoritin myös johtamisen erikoisammattitutkinnon töiden ohessa. Seuraavalla hakukerralla onnistuin pääsykokeissa, ja aloitin opinnot TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA JENNI PURONHAARA Palokuntanuoresta ylitarkastajaksi Urapolulla Aiempi sopimus palokuntakokemus joudutti opintoja. Illat harrastin palokuntaa. Valmistuin viime keväänä. Pääsin palomestarin työhön kolmen sopimuspalokunnan asemavastaavaksi. Ne ovat täysin uutta tehtäväkenttää itselleni. KESÄT JA MUITAKIN LOMA-AIKOJA olin töissä pelastuslaitoksilla, ja vuoden 2016 kesällä pääsin jo sijaistamaan palomestaria. L IITYIN YLÄASTEIKÄISENÄ palokuntakerhoon. Olin saanut paikan sairaanhoitajaopintoihin Kajaaniin, mutta armeijavuoden takia siirsin paikan vastaanottoa
Sydänkohtaus rakennustyömaalla Maatilallinen työnantajana Karu kokemus sivutyöstä Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Esihenkilö mielenterveyden tukena 5.?–?19.4.2024, etäkoulutus Henkisen ensiavun valmennus 9.4.2024, Helsinki Esihenkilö muutoskyvykkyyden mahdollistajana 16.4.?–?30.6.2024, monimuotokoulutus Hybridityö haltuun 3.?–?17.5.2024, etäkoulutus Avaimet hyvään johtamiseen 19.8.2024?–?13.1.2025, monimuotokoulutus Taitoa digifasilitointiin -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Psykologinen palautuminen ja stressinsäätely työyhteisössä 1.?–?29.10.2024, etäkoulutus Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 7.?–?28.10.2024, etäkoulutus Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 13.?–?14.11.2024, Helsinki Unettomuuden arvioinnin ja hoidon käytäntö työterveyshuollossa 21.?–?22.11.2024, Helsinki Terveydellisen merkityksen ja työkykymerkityksen arviointi -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 16.?–?18.4.2024, Helsinki 7.?–?14.5.2024, etäkoulutus 11.?–?13.6.2024, Helsinki Työsuojelun jatkokoulutus 8.?–?9.4.2024, Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 23.4.2024?–?31.1.2025, Helsinki 3.9.2024?–?11.4.2025, Tampere Työsuojelu työpaikalla -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/ koulutuskalenteri tai p. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Toivotko turhaan palautetta. 030 4741.. 22.5. KU VA SH U TT ER ST O C K Ensi numerossa TTT-LEHTI 3/2024 ILMESTYY 22.5
Tuntuuko pätevyyskoulutusten organisointi. Kuormittaako jatkuva järjestely, koordinointi ja poissaoloista aiheutuva uudelleenjärjestely. Suo itsellesi helpoin tapa – kata tarjolle: PAKKOPULLALTA