Työ Terveys Turvallisuus 2/2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2 / 2025 SUOJAA some häirintään TEKNOLOGIASTA APUA SOTE-TÖIHIN UNETTOMUUS VEI TYÖKYVYN YHTEISÖSAKOT EIVÄT HILLITSE TAPATURMIA + TYÖSUOJELUVALTUUTETTU JA ULTRATRIATHLONISTI Työkaverina on robotti Taru Palomäen
– Seurauksena kuolemanpelkoa ja leikkeleraivoa Tämä juttu tilaajille vain verkossa!. Tilaajalle tarjoamme TTT-lehden näköislehdet vuodesta 2015. Huomaa, että tilausnumero ei ole sama kuin asiakasnumero. Käyttäjä kirjautuu Lehtikierto.fi-palveluun organisaation omilla tunnuksilla, jotka ovat vapaasti valittavissa palvelua aloitettaessa. Kysy tarjous asiakaspalvelustamme, p. Palvelussa voi myös etsiä hakusanoilla artikkeleita aiemmin ilmestyneistä lehdistä. Pysyvät, itse valitut käyttäjätunnus ja salasana helpottavat niiden muistamista. 050 549 6751 (ark. Ota käyttöösi TTT-näköislehti ja kotisivujen tarjonta! TTT-lehti tarjoaa tilaajilleen lisää sisältöä verkossa. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi UUSI PALVELU – Lukuoikeudet kaikille työntekijöille! Yhteiskäyttötunnukset ovat vaivaton tapa lukea näköislehti Lehtikierto.fi-palvelussa. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi ! Sairastuttaako terveyspuhe. Kirjautumiseen tarvitset tilausnumeron, joka löytyy laskusta tai printtilehden osoitekentästä. KATSO! www.tttlehti.fi/kirjautumisohjeet Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. 050 549 6751 (ark
Hän ajaa pyörällä työmatkat kesät talvet. 24. 38 KU VA KA RL VI LH JÁ LM SS O N KU VA H AN N A KA N KA AN PÄ Ä K Kirsi Keräsen valvominen alkoi riittämättömyyden tunteesta, joka johti uupumiseen. TYÖ 12 Robotti säästää työaikaa ja ranteita K Lääkerobotti oli kannattava investointi. 20 Henkilöstöpaneeli voi löytää kultahipun Vaikka säästöjä haettiin, osallistujilta ei edellytetty talousosaamista. 38 Hyvällä sykkeellä uuteen päivään K Työsuojelu, laatutyö ja EU-hankehallinto edellyttävät monipuolista osaamista. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 2/2025 KANNESSA TARU PALOMÄKI KUVA JUSSI PARTANEN = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Automaatio on jo kaikkialla työelämässä 8 Vastaamattomuus ei mainetta paranna Uudet kanavat hämmentävät viestisoppaa. Ylitarkastaja Sampo Pelkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta. 10 Lain mukaan Lentopalloturmako työsuojeluasia. TERVEYS 24 Uneton Sievissä K Unilääkkeiden haittoina tulivat painajaiset. Hallintokoordinaattori ja työsuojeluvaltuutettu Nuppu Hepo-oja tykkää liikkua. Yleensä isoilla teollisuusyhtiöillä syynä laimin lyönteihin on tuotannon tulos. 18 Kun kiusaaja iskee verkossa K Kerää todisteet talteen, ja tee ilmianto. 27 Ryhtivoimaa: Voimista takalinjaa! 28 Rasvamaksa on salakavala kaveri Osalla sairaus etenee fibroosiksi ja kirroosiksi. TURVALLISUUS 32 Tavoitteena Suomen turvallisin yhtiö Pienet teot voivat säästää loukkaantumiselta. 16 Uusi teknologia tuo apua sote-töihin K Hoitajat odottavat helpotusta fyysisesti kuormittaviin tehtäviin. 42 Urapolulla Kylmätyö vaatii kehonhuoltoa. 36 AVIn ylitarkastaja: Yhteisösakot liian pieniä K Sampo Pelkonen arvioi yritysten työturvallisuuskulttuuria
Alkuun pääset käyttämällä Työmatkaliikenteen työkirjaa. MAINOS K un liikenneturvallisuus on osa työpaikan työsuojeluja työhyvinvointitoimintaa, se on myös kiinteä osa työpaikan kulttuuria. Arvonta suoritetaan 31.5.2025. Työliikenteen turvallisuuden Itse arvioinnilla saat käsityksen, mitkä asiat ovat hyvin ja missä on kehitettävää. Käytännönläheisestä oppaasta saat konkreettisia vinkkejä, kuten toimenpidesuunnitelmapohjan, apua tavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen. TÄHTÄIMESSÄ Matkailulehden uutiskirje tuo sähköpostiisi ihania vinkkejä kotimaanmatkailun helmistä. Kokkolan kaupunki ja Lapin ELY ovat jo kunniamaininnan ansainneet, onko nyt sinun työpaikkasi vuoro. ML_220x138.indd 1 ML_220x138.indd 1 13.3.2025 15.02 13.3.2025 15.02. Tunnustuksen jakaa Liikenneturva. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Se on palkinto pitkäjänteisestä työstä, jota työyhteisö on tehnyt työliikenneturvallisuuden eteen. Mikä on Liikenneturvallinen työpaikka. Lue lisää Liikenneturvallinen työpaikka -tunnustuksesta ja hae: Liikenneturvallisia työpaikkoja haetaan jälleen. Itsearviointia käytetään myös Liikenneturvallinen työpaikka -tunnustuksen arvioinnissa. LIIKENNETURVALLINEN TYÖPAIKKA. Työnantajan velvollisuudet ja vastuut on tärkeää saattaa kuntoon, mutta yhtä lailla olennaista on tukea työntekijöitä kohti turvallisempia valintoja. Saat uutiskirjeen noin 14 kertaa vuodessa ja silloin tällöin matkailun erikoistarjouksia kumppaneiltamme. Arvomme uusien tilaajien kesken hemmotteluvuorokauden kahdelle Ruissalon kylpylässä! TILAA MATKAILULEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE Osallistut kylpylävuorokauden arvontaan! Tee tilaus osoitteessa parastasuomessa.fi > tilaa uutiskirje
Robotisaatio voi myös palauttaa tuotantoa lähemmäs kotimaata. Chat botit vastaavat asiakkaiden yleisiin kysymyksiin. Ihminen tekee nyt ja tulevaisuudes sa sitä, mihin kone ei kykene. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 26.3.2025 S. Asiantuntijoiden mukaan kokonaisen ammattikunnan täydel linen häviäminen onkin epätoden näköistä – pikemminkin työnkuvat mukautuvat uuteen aikaan . Työn tekemisen tavat ja sisällöt uudis tuvat vauhdilla. Vuositilaus 121 euroa, kestotilaus 111 euroa. Tekoäly analysoi dataa ja tulkitsee vaikkapa asiakaspalautetta. Teollisuudessa raskaat ja toistuvat tuotantotyöt on yhä useammin auto matisoitu: robotit hitsaavat, maalaavat ja kokoavat tuotteita. Ihmisel le ominaiset taidot – luovuus, empa tia, kriittinen ajattelu – korostuvat, kun rutiinit automatisoituvat. Kenties työn mielekkyys jopa lisääntyy, jos yksitoikkoiset vaiheet jäävät koneille. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2025. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Varastoissa hu ristelee automaattisia trukkeja. Kun ihmistyön kustannusten merki tys vähenee, yritykset voivat sijoittaa tehtaitaan sinne, missä on esimerkiksi parempi teknologiainfrastruktuuri tai missä asiakkaat ovat. 12 Lääkeautomaatio saapui sairaaloihin. Jotkin perinteiset ammatit vähenevät automaation myötä. Älykkäät algoritmit ja itsenäisesti toi mivat robotit muuttavat työtä tehdas halleissa, toimistoissa ja sairaaloissa. TEKNOLOGIAN VYÖRYESSÄ työelä mään nousee usein huoli: viekö teko äly työt ihmisiltä. Se on myös lisännyt tasaarvoi sia mahdollisuuksia osallistua työ elämään – edellyttäen että yhteiskunta on sopeutunut muutokseen koulutuk sen ja sosiaalipolitiikan keinoin. Päätoimittajalta 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Automaatio on jo kaikkialla työelämässä T EKOÄLY JA ROBOTIT OVAT nopeasti tulleet osaksi työn arkea, monin paikoin huo maamattomasti taustal la prosesseja tehostaen. Tehtävät, joissa työ on hyvin rutiininomaista ja toistuvaa, korvau tuvat koneilla. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) kokonaan. LOHDULLISTA ON, ETTÄ teknologinen kehitys on perinteisesti kohottanut elintasoa ja synnyttänyt enemmän uu sia työmahdollisuuksia kuin poistanut niitä. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. Yli neljäsosa suomalaisista palkan saajista kertoi vuoden 2023 lopulla, että heidän työpaikallaan on käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa – esimerkiksi virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta tai konenäköä . Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. Oleellista on, että emme antaudu kohtalon vietäviksi, vaan ohjaamme kehitystä: panostamme koulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja tutkimuk seen, jotta työntekijät voivat menestyä uuden teknologian rinnalla. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Samalla kuitenkin monissa tehtävis sä tekoäly ja robotiikka tukevat ihmis työtä sen sijaan, että syrjäyttäisivät sen Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti
Työssä kehittyminen on keskeistä henkilön kuin työnantajankin näkö kulmasta – siksi kehityskeskustelun käyminen olisi hyödyllistä molemmille. Seuraava arvonta on toukokuussa 2025. Kriisistä saadaan myös muutostarina, mikäli ihminen niin haluaa. Kuitenkin käytäntöjen pitäisi olla mahdollisimman tasapuoliset ja eriävät säännöt pitäisi pystyä perustelemaan. Toivottavasti Suomessakin tulevaisuudessa on niin, että ihminen voi oikeasti tulla toimeen sillä ilman jat kuvaa sinnittelyä. Hyvät kuvat ja selostukset, näki mitä pitää tehdä. Hyvän asian esiin tuominen huonossa tilanteessa. Toimistotyöläisen on pidettävä huolta kunnostaan. Yritysten johto ponnistelee saadak seen työntekijät takaisin toimistoille. Käyn paraikaa kehityskeskusteluja oman tiimini kanssa, joten aihe oli varsin osuva ja ajankohtainen. Käsitärinää pitää ehkäistä Huonosti tunnistettava oire ja harvoin ennakoidaan riittävän ajoissa. Niitämme koronaajan satoa ja vie läkin etätyön käytännöissä on hiotta vaa ja muutostarpeita. Voimaa tarvitaan, jotta vanhana pärjää. Hollantilaiset tekevät eniten osa-aikatyötä Euroopassa Osaaikainen työnteko kiinnostaa sekä työni että henkilökohtaisen elämä ni puolesta ja uskon, että sen mahdolli suuksia parannetaan. Kiinnosti, miten artikkelissa otettiin kantaa kehityskeskusteluihin osana johtamisen laatujärjestelmää. KU VA AD O BE ST O C K KU VA AD O BE ST O C K Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikki palautetta antaneet sekä uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat vuorokauden kahden hengen kylpylälomasen arvontaan. On haastavaa sopia säännöistä, kun on monenlaisia työtehtäviä ja toimenkuvia. Kaikille ei tosin yhtäaikaisiin toimistopäiviin riitä työtiloja, työtilojen varausjärjestelmä ajettiin alas viime syksynä, joten tästä asiasta on riittänyt parranpauketta ja HR on saanut kuulla kunniansa moneen kertaan. Muut jutut Työttömäksi jääminen voi aiheuttaa kriisin – ensireaktio voi olla muutakin kuin järkytys Hoitoalan työntekijänä tulee luettua empatiaa herättäviä ja ihmisyyteen liittyviä juttuja. Kerrottiin, mihin lihaksiin vaikuttaa ja että auttaa ryhtiin. Se on haastavaa, sillä monet, etenkin nuoret, edellyttävät etätyön mahdolli suutta. Lemppareitani ovat selviytymistarinat tai sellaiset, joissa annetaan selkeitä neuvoja ja toivoa. Todennäköisesti jonkinasteinen hybridityön vaihtoehto säilyy, muuten uutta porukkaa on vaikea saada. Jokaisella on oikeus kehityskeskusteluun Apua, olen työtön!. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Lukijoilta LEHDEN 1/2025 JA UUTISKIRJEIDEN lukijoita kiinnosti eniten juttu Jokaisella on oikeus kehityskeskusteluun. Etätyö muutti yhteiskunnan rakenteita Yrityksessä, jossa työskentelen, on käynnissä hanke saada etätyöläiset palaamaan viitenä päivänä kuukaudessa toimistolle. Mietin välillä hyötyä. Etunojalankku tuo voimaa moniin ryhtilihaksiin Jumppaohjeet hyviä, voi vaikka tulostaa työkavereillekin. Itselläni on tulossa vielä tänä keväänä kehityskeskustelu
Työnantajat käyttävät lähes kaksi täyttä työviikkoa yhteen työ tehtävään tulleiden työhakemusten läpikäymiseen. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K TEKOÄLY SEKÄ KIRJOITTAA ETTÄ LUKEE TYÖHAKEMUKSET. S. Asia käy ilmi Remoten maailmanlaajuisesta tutkimuksesta, johon haastateltiin yli 4 000:ta yritysjohtajaa kymmenestä maasta. Työhakemuksia tehtaillaan entistä enemmän tekoälyn avustamana. Tekoäly saattaa myös tuottaa vääriä tietoja, ja tuloksena on epäpäteviä hakemuksia. Neljännes vastaajista kertoo hyödyntävänsä tekoälyä myös sopivien työnhakijoiden seulomiseen hakutulvasta. 2/2025 Pinnalla. Hakemusten lisääntynyt määrä kuormittaa työn antajia. 8 Viesti jää yhä useammin vaille vastausta
Työkaveri tietää paljon samasta asias ta, mutta häntäkään ei tunnu tavoittavan mistään. Vastaamattomuus ja muut viestin nän ongelmat jarruttavat työpaikko jen toimintaa. Onko kyseessä tiedoksianto, vai sisältääkö se jonkin kysymyksen. Lassila & Tikanojalla ei ole ohjeistettu työntekijöitä siitä, kuinka monen päivän kuluessa sähköposteihin tulisi vastata. Sisäisessä viestinnässä käytetään enemmän Teamsia sekä Viva Engagea. Niillä hoituvat tavallista moni mutkaisemmat asiat, jotka vaa tivat sparraamista. Sovitut pelisäännöt helpottavat viestinnän sujumista. Jotkin asiat saatta vat olla tiimeille itsestään selviä, eikä niitä hoksata jakaa muille, vaikka asia voisi olla kiinnostava koko organisaa tionkin näkökulmasta. TEKSTI VESA KEINONEN KUVA ADOBE STOCK Vastaamattomuus ei mainetta paranna. – Käsikirjassa käydään läpi muun muassa sitä, mikä eri viestintäkana vien rooli on ja miten kussakin kanavassa ylipäätään on hyvä toimia. Väkevä arvioi, että ulkoisia sidos ryhmiä koskevassa viestinnässä sähkö postiviestit pitävät edelleen pintansa. Slack, Teams, WhatsApp ja muut pikavies timet ovat yleistyneet ja sähköpos tit jääneet vähemmälle huomiolle. Ulkopuolisen on vaikea tietää, mitä kanavaa organisaation työntekijät suosivat. Toista ei tavoitella huvikseen Heidi Väkevä kertoo, että heidän yrityksensä sisäinen päivittäinen vies tintä kehittyi paljon, kun he muuta ma vuosi sitten ottivat käyttöön Viva Engagen. Hankaluutta lisää se, että uusia viestintävälineitä ja tapoja tulee käyttöön koko ajan. Teknologinen kehitys on tehnyt työelämän viestinnästä entistä ketterämpää, mutta samalla myös monimutkaisempaa. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Pinnalla P ROJEKTILLA ON KIIRE, ja keskeinen sidosryhmän edustaja on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Myös perinteiset puhelut ja Teams puhelut ovat Lassila & Tikan ojalla käy tössä. Monet työntekijät saavat päivittäin kymmeniä tai jopa satoja viestejä, mikä johtaa valikointiin ja viivästy misiin vastaamisessa. Kehityskohteitakin ison yrityksen viestinnästä löytyy. Yritys on kehittänyt käytäntöjä parantamaan sisäistä viestintää. Käsikirja linjaa viestintää Lassila & Tikanoja Oyj on kiertotalous ja kiinteistöpalvelujen tuottamiseen keskittynyt monipalveluyhtiö, joka työllistää noin 7 500 henkilöä. Viestintä päällikkö Heidi Väkevä ker too, että heillä on käytössä henkilöstöä varten digityön käsikirja. – Muutos teki sisäisestä viestinnästä ketterämpää ja auttoi siinä, että entis tä suurempi joukko rohkaistui viesti mään aiempaa aktiivisemmin. – Vastaaminen riippuu niin paljon mailistakin
Jos kaivattua henkilöä ei kohtuullisessa ajassa mil lään tavoita, asiat eivät etene. Hämeenlinnan viestintä ja markki nointipäällikkö uskoo, että jokainen organisaatio voi omilla toimillaankin saada viestinnän sujumaan paremmin. Infotulva voi pahimmillaan lähes la maannuttaa organisaation. Kuitenkin jokaisella kaupungin työntekijällä pi tää olla olemassa ymmärrys siitä, että olemme ihmisiä varten. Tavoittamattomuus harmittaa Mirja Tuure on tehnyt saman havain non kuin moni muukin. – Jos on vaihtoehtoja, en itsekään mielellään työelämässä toimi sellaisen henkilön kanssa, jota ei viesteillä normaalisti tavoita. Harvoin kukaan työelämässä toista tavoittelee hu vikseen. – Minulla on tapana merkitä tuollainen maili virtuaaliselle to do listalleni. Palaan siihen sitten myöhemmin. Sähkö postia käytetään erityisesti ulkoiseen viestintään. 4 Kerro, mitä odotat vastaajalta. – Sisäisessä viestinnässä käytämme koko konsernin sisällä pääasiassa Teamsia. Hänen mukaansa esimerkiksi jaettu sähköpostilaatikko on hyvä käytäntö, jos viestejä tulee paljon. Hänestä yhtiön pääpaikka Saksa tu lee jälkijunassa lähes kaikessa tieto tekniikkaan liittyvässä. Muistuta ystävällisesti, mutta jämäkästi. On itse huo lehdittava siitä, että on tavoitettavissa, Hällström sanoo. – Suomalaistenkin pitää toimia hei dän ehdoillaan, ja vähän joudumme siitä kärsimään. Nopeuta vastaamista antamalla vaihtoehtoja. Pelisäännöt helpottavat työtä Hämeenlinnan kokoinen kaupunki saa valtavasti viestejä kuntalaisilta ja muiltakin. 8 Sovi viestikäytännöistä. – Mailia usein lähetetään silloinkin, jos halutaan tavoittaa ihminen, joka työskentelee meillä, mutta eri yksikössä. 7 Älä oleta pahaa tahtoa – vastaanottaja on voinut unohtaa. – Viestintäympäristömme on moni tahoinen. 3 Pidä viesti lyhyenä, tuo olennainen alkuun. Kaupungin työntekijöistä esimer kiksi hallinnon väki on lähes jatku vasti erilaisten digilaitteiden ääressä. – Ei yksittäinen työntekijä pysty koko aikaa vastaamaan viesteihin, jos hänel lä on kädet täynnä työtä. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Helpota viestitulvaa – saat vastauksen varmemmin 1 Viesti vain aiheesta. Jos minun pitää ky syä jotakin vaikka ruotsa laiselta kollegaltani, niin Teamsilla otan yhteyttä. 9 Älä lisää infoähkyä. Markkinointipäällikkö Mirja Tuure näkee sähköpostin roolin korostuvan erityisesti ulkoisessa viestinnässä. 5 Valitse kanava kiireellisyyden mukaan: puhelu, pikaviestin vai sähköposti. Käytä vastaa kaikille -toimintoa vain tarpeen mukaan. Väkevä pitää turhauttavana, jos lähe tettyyn viestiin ei saa vastausta kohtuullisessa ajassa. Toistuva tavoittamattomuus har mittaa eikä ainakaan paranna ihmisen mainetta omassa työyhteisössä tai sidosryhmien keskuudessa. – Työelämässäkin pätee se, että kan nattaa itse toimia siten, kuin toivoisi muiden toimivan. 2 Käytä konkreettista ja toimintaa ohjaavaa otsikkoa. Tuure pitää hyvänä käytäntönä viestin kuit taamista, vaikka heti ei pystyisi antamaan laajem paa vastausta mahdolliseen kysymykseen. – Jos ihmisellä on kokemus siitä, et tä viestintä on yhtä kaaosta, se vaikut taa työhyvinvointiinkin. Käytä viesteissäsi tunnisteita, esimerkiksi kiireellinen. – Olisi hyvä pohtia huolella sitä, mitkä ovat viestintämme keskeiset pe riaatteet. Ei ole olemassa yhtä tapaa, miten meidän työntekijämme parhai ten tavoittaa. Kaupungilla on kaikkiaan 1 800 työntekijää hyvin mo nenlaisissa tehtävissä. Pelisäännöt tuovat hallinnan tunnetta ja siten helpottavat kaikkien työtä. Hällström kertoo, että Hämeen linnan kaupungin sisälläkin Teams on noussut merkittävään rooliin. Tuuren mukaan yri tyksessä pyritään nou dattamaan sellaista tapaa, että maileihin vastataan mahdolli simman nopeasti. Varhaiskasvatuksen tai kunnossa pidon työntekijät taas toimivat hyvin erilaisessa ympäristössä myös viestin nällisesti. Kirsi Väisänen. 6 Tapaa tärkeissä asioissa kasvokkain. Hällström toivoo, että viestien virta pysyisi jatkossakin hallinnassa, vaikka uutta viestintäteknologiaa syntyy koko ajan. Tuure on globaalin yrityksen palkkalistoilla ja pääsee näin teke mään mielenkiintoisia havaintoja eri maiden eroista viestinnän suhteen. Viestin lyhytkin kuittaus tärkeää PERI Suomi Ltd Oy on osa kansainvä listä konsernia, joka on yksi maailman suurimmista muotti ja telinevalmista jista. Myynnin henkilöt usein myös soittavat viestin lähettäjälle. Tehtävä vaikuttaa viestikanavaan Hämeenlinnan kaupungin viestintä ja markkinointipäällikkö Mia Hällströmin vastuualue on laaja. Kaikille ei ole mahdollista vastata välittömästi
Vai keita vammoja ovat myös ruumiinjäsenen menetys, raajan lyhentymä tai esimerkiksi aivovamma, josta on jäänyt lievääkin haittaa. Vastaavasti työsuojeluviranomaisen tietoon tullut työtapaturma on tutkittava kiireellisesti. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. AKI ERIKSSON VASTAA TYÖNANTAJAN ON VIIPYMÄTTÄ ilmoitettava poliisille ja aluehallintovirastolle työtapa turma ja ammattitautilaissa tarkoitetusta työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman. Työtapaturmalla tarkoite taan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella ja jopa sen ulkopuolella. Kyseisestä korkeimman oikeuden ratkaisusta huo mataan, että työtapaturma ja ammattitautilain työ tapaturman käsite on laaja. Vaikeiksi vammoiksi on tyypillisesti katsottu pitkien luiden murtumat tai murtumat, jotka voivat vaatia leikkaushoitoa, vaikeahko selkärangan murtuma, kas voluiden murtumat, kylkiluiden monimurtumat ja veririnta sekä vaikeahko pääkallon avomurtuma. Kuuluuko tapaturma ilmoittaa myös työsuojeluviranomaiselle. Tutkinnan päämäärä kuitenkin on, että työ paikan ymmärrys vaarojen järjestelmällisestä selvittä misestä, työturvallisuutta parantavista toimista ja lain vaatimuksista lisääntyy. Työsuojelu viranomaisen tapaturmatutkinta taas tähtää vastaa van tapaturman ehkäisyyn jatkossa. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Puheen, näön tai kuulon menettäminen tai pysyvä heikentyminen, samoin kuin ihonsiirtoja vaativat palo ja ihovauriot, laajat palovammat tai paleltumat on niin ikään katsottu vakaviksi tapaturmiksi. Uskon kui tenkin, ettei työpaikan virkistyslentopallo ole jatkossa kaan tarkastajan luupin alla. Lentopalloturmako työsuojeluasia. Kyllä ilmoituksen vastaan ottava tarkastaja neuvoo ilmoituksentekijää. Työsuojelutarkas tajan kuuluu toki selvittää myös tapaturmaan johtanut tapahtumainkulku ja mahdolliset työnantajan laimin lyönnit. Tutkimuksessa on selvitettävä tapahtumien kulku ja tapaturmaan johtaneet syyt sekä mahdollisuudet estää samankaltaisten tapaturmien toistuminen. Nautitaan liikunnasta! KU VA AV I 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025. SÄÄNNÖKSEN TARKOITUSTA ON SYYTÄ ajatella kah desta näkökulmasta: Ilmoitus poliisille palvelee tapa turmamekanismin ja olosuhteiden ensikäden sekä vahingon korvattavuuden selvittämistä. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. KOSKA TAVOITE ON, että työsuojelutarkastus aina hyö dyttää tarkastuskohdetta, ei haittaa, vaikka ilmoittaisi liian lievän tapaturman. Korkein oikeus katsoi, että virkistystapahtumassa työajan ulkopuolella sattunut lentopallo tapaturma on työtapaturma, koska tilaisuuden pääasiallinen tarkoitus oli työnantajan etujen mukainen yhteisöllisyyden edistäminen
12 Robotti on kannattava investointi. Työ. Kotihoidossa käytettävät lääkerobotit vähentävät hoitajien tarvetta jakaa lääkkeet henkilökohtaisesti. Etäläsnäolon robotit mahdollistavat vuorovaikutuksen ilman fyysistä läsnäoloa. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus ROBOTIIKKA JA TEKOÄLYN SOVELLUKSET TUKEVAT JA TEHOSTAVAT HOITOTYÖTÄ. Tekoälypohjaiset työkalut taas helpottavat potilastietojen käsittelyä ja vähentävät hoitajien hallinnollista kuormaa vapauttaen aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Tässä numerossa 12 Robotti säästää työaikaa ja ranteita 16 Uusi teknologia tuo apua sote-töihin 18 Kun kiusaaja iskee verkossa 20 Henkilöstöpaneeli osallistaa työntekijät 22 Lyhyet S. Fyysisesti kuormittavissa työtehtävissä, kuten potilaiden nostamisessa, voidaan hyödyntää eksoluurankoja. Työkaluja on jo käytössä, mutta mahdollisuuksia olisi paljon enempään, uskovat asiantuntijat Pasi Hänninen ja Tuuli Turja, joita on haastateltu seuraavien sivujen juttuihin
Hän on ollut mukana usean robotin käyttöönottovaiheessa. Se ei väsy ravistamaan lääkepulloa. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT JUSSI PARTANEN ROBOTTI SÄÄSTÄÄ työaikaa ja ranteita Lääketyöntekijä Taru Palomäen työssä on nyt enemmän vaihtelua, kun robotti tekee mekaanisen ja raskaan työn.. Aiheen hyvin tunteva Palmgren asuu Seinäjoella ja työskentelee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sairaala-apteekkarina. Nykyisin työn tekee jo useassa Suomen sairaalassa robotti. – Nyt niitä taitaa olla kahdeksassa sairaalassa, sanoo farmasian tohtori Joni Palmgren. Ensimmäisenä ehti Kuopion yliopistosairaala, jonka hankkima robotti oli jopa maailman mittakaavassa harvinaisuus. Tuotos on tasalaatuista. Antibioottilääkkeiden valmistus on ollut raskasta käsityötä. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 S UONENSISÄISIÄ ANTIBIOOTTILÄÄKKEITÄ valmistavat robotit tulivat Suomen sairaaloihin kymmenen vuotta sitten
2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Antibioottirobotin hyötyjen lista on pitkä. – Robotti toimii standardisoidusti, sen voi laittaa ravistamaan pulloa esimerkiksi 50 kertaa. Lisäksi manuaalisesti tehtävään työhön liittyy riski liiallisesta altistumisesta antibiooteille. – Tilat robottia varten oli suunniteltu valmiiksi vuonna 2019, koska hankkiminen oli aikeissa jo uusien tilojen suunnitteluvaiheessa, kertoo sairaalaapteekkari, farmasian tohtori Eeva Suvikas-Peltonen. Robotti korvaa toisen lääketyöntekijän työn, kertoo apteekkari, farmasian tohtori Eeva Suvikas-Peltonen.. Laitteen testaamiseen kului runsaasti aikaa; oli varmistettava muun muassa se, että se toimi Euroopan unionin lääkevalmistusstandardien mukaisesti. – Robotti tekee 60 000–70 000 pulloa vuodessa, mikä vapauttaa melkoisesti henkilöstön työaikaa verrattuna siihen tilanteeseen, että lääkkeiden laimennus tehdään käsin sairaala-apteekissa. Kaiken kaikkiaan toiminta robotin kanssa on ihan eri tasolla kuin jos lääkkeitä tehdään osastolla tiskialtaan vieressä, Palmgren toteaa. Robotti on sijoitettuna puhdastilassa olevaan suojakaappiin. Näin lääkevalmistetta voidaan suojata mikrobeilta ja työntekijää antibioottijäämiltä. Käyttöönotto vei runsaasti aikaa Porissa sijaitseva Satasairaala on Satakunnan hyvinvointialueen keskussairaala. Yksi puhdastilan seinä piti irrottaa, ja tilan pystyttänyt firma tuli tekemään sen. Laite kiikutettiin sisään, sitten seinä pantiin takaisin paikalleen ja tiivistettiin. Ja etuihin kuuluu sekin, että lääkkeestä tulee robotin tekemänä tasalaatuista. – Lääkepullon sisällä on kuiva-ainetta, sellaista jauhetta, ja kumikorkki täytyy lävistää neulalla, jonka avulla 50 millilitraa liuotinta ruiskutetaan pulloon. Robotti tekee raskaimman työn Lääketyöntekijä Taru Palomäki muistaa hyvin, millaista käsityönä tehty antibioottilääkkeiden laimennus oli. – Validointivaiheessa vaadittiin paljon henkilöstöresursseja, ja varmaan pari kolme kuukautta siinä kesti, ennen kuin saatiin robotti lopulta tuotantokäyttöön. Ennen robottia antibioottilääkkeitä valmisti kaksi työntekijää. Lisäksi volyymit ovat selvästi suuremmat. Kun se hankki antibioottirobotin vuonna 2021, hankintaa edelsi huolellinen ennakkovalmistelu. Puhdastilat olivat kokonaisuudessaan pois käytöstä yhden päivän, ja seuraavana päivänä pystyttiin tekemään töitä muissa tiloissa paitsi tässä laboratoriossa, johon robotti oli tuotu. Tärkeimmäksi Palmgren nostaa työajan säästön. Sitten kuiva-aine ja liuotin sekoitetaan ravistamalla pulloa, ja näin syntyvä lääkeannos annetaan potilaalle suoneen. Laite säästää myös hoitajien käsiä, sillä kun lääkkeitä valmistetaan käsin suuria määriä, ranteet ovat kovilla. Ihmisen jäljiltä lääkkeessä on aina jonkin verran vaihtelevuutta. – Se oli kyllä aika massiivinen projekti
Robotin tekemänä liuos on aina tasalaatuista.. Keskivertokansalaisille näkyvin tekoälyn ilmiö ovat asiakaspalveluun tarkoitetut chatbotit, jotka kyselevät päivystykseen soittavalta tämän oireita. Tietoturvasta huolehtiminen olisi tietenkin ehdoton edellytys sille, että Hännisen kuvailemat tekoälysovellukset voitaisiin ottaa käyttöön. – Aika paljon sai työntää, että neula meni korkista läpi. Nyt yleisenä ongelmana on, että ihmisten terveystiedot ovat hajallaan eri rekistereissä ja tietokannoissa, jotka eivät keskustele toistensa kanssa. – Jos varaa puhelimessa aikaa vaikka hammaslääkärille, tekoäly voisi muuttaa keskustelun suoraan tekstiksi. Ne ovat myös toteutuneet. Minimivaatimus olisi, että Koska toistoja tuli paljon, työ oli fyysisesti rasittavaa. – Ennen minulla kuului työhön paljon samojen vaiheiden toistoja, nyt on enemmän vaihtelua. Välillä asettelen lääkeaineella täytettyjä injektiopulloja paletille, kun olen ensin desinfioinut ne etanolisumutteella. Välillä teen sinetöintiä tai etiketöintiä, tai vaihdan keittosuolapulloja koneelle. Vastausten perusteella ne kehottavat joko tarkkailemaan tilannetta ja ottamaan yhteyttä oireiden jatkuessa tai joskus tuovat linjoille oikean ihmisen tai lupaavat takaisinsoiton. Nykyään robotti tekee lävistykset, täyttää ja sekoittaa pullot. Sillä aikaa Palomäki voi liimata etikettejä valmiisiin pulloihin sekä sinetöidä korkkeja – nämä tehtävät ovat edelleenkin ihmisen vastuulla, kuten myös materiaalitarjoilu robotille. Jos on vaikka 500 pullon erä, niitä kuluu noin 25. Lääkkeiden laimennus tehtiin aiemmin käsin sairaala-apteekissa. Tällaisia vanhoja tietoja ei ehkä enää näy siinä rekisterissä, joka hoitotilanteessa on käytössä, vaikka ne olisivat hyödyllisiä. – Onko ollut korkeaa verenpainetta, onko kolesteroli ollut koholla kymmenen vuotta sitten. Käsin tekemisen taito halutaan säilyttää Tavoitteiksi robotin hankinnalle asetettiin ergonomian parannus ja resurssisäästöt. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Tekoäly voi parantaa sekä hoidon laatua että potilaskokemusta T ekoälypohjaiset ratkaisut ovat yleistyneet kaikkialla yhteiskunnassa. Ja kun lääkeannoksia teki 300 tai 400, kyllä siinä alkoi jo loppua kohden väsyä. Mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon enempään, uskoo tietotekniikan ja tekoälyn asiantuntija Pasi Hänninen. Näin on tapahtunut myös sosiaalija terveydenhuollossa, vaikka mistään vallankumouk sesta ei vielä voi puhua. Yksi asia, jossa tekoäly voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa, olisivat automatisoidut potilaskirjaukset. Myös niin sanottu ”hoitajakuiskaaja” säästäisi lääkärien aikaa ja mahdollistaisi keskittymisen potilaaseen. Ihmisen jäljiltä lääkkeessä on aina jonkin verran vaihtelevuutta, mutta robotti toimii standardisoidusti. Tämä on jo nyt teknisesti toteutettavissa, ja julkisen hallinnon digitalisaatiota edistävä DigiFinland Oy julkisti sen yhtenä esimerkkihankkeena keväällä 2024, Hänninen kertoo. Hoitajakuiskaaja hakisi tiedot saman tien. Ideana olisi, että se yhdistelisi potilashistoriaa eri lähteistä ja tuottaisi nopeasti yhteenvedon lääkärin nähtäväksi. – Täytyy nähdä tosi paljon vaivaa, että saataisiin mahdollisimman turvalliset ratkaisut
– Antibioottirobotti merkitsee satojen tuhansien eurojen investointia, Joni Palmgren sanoo. Lisäksi hän on opettajana avoimessa yliopistossa muun muassa robotiikkaan, tekoälyä, kyberturvallisuutta ja tiedustelua käsittelevillä kursseilla. Niiden käyttöönoton esteenä on monesti vanhojen – Ennen robottia antibioottilääkkeiden valmistukseen tarvittiin kerralla kaksi työntekijää. Kuten teknisissä laitteissa yleensä, myös antibioottirobotissa on toisinaan toimintahäiriöitä. Ne kuuluvat laajakirjoisiin antibiootteihin, mikä tarkoittaa, että niillä on kyky tappaa useita erilaisia bakteereja ja ne tepsivät monenlaisiin infektioihin. Nyt pärjätään yhdellä, Eeva Suvikas-Peltonen sanoo. – Varsinkin alkuvaiheessa meillä oli käynnistysvaikeuksia ennen kuin saatiin kaikki toimimaan hyvin. Esimerkiksi Paro-hyljerobotti on Hännisen mukaan ollut hyvin vastaanotettu hoivarobotti, koska se ei herätä negatiivisia tunteita. Valmistettavat antibiootit ovat kefuroksiimi ja piperasilliini-tatsobaktaami. Erilaiset logistiikkarobotit voivat sairaalaympäristössä vähentää ihmisten työtaakkaa merkittävästi. Chatbottien lisäksi terveydenhuollossa käytetään myös fyysisiä robotteja. Vuodessa Satasairaalan apteekki saattaa käyttökuntoon robottiavusteisesti hieman yli 70 000 lääkeannosta. – Se parantaisi myös hoidon laatua ja potilaskokemusta. Investointi maksaa itsensä takaisin Miksi suonensisäisiä antibioottilääkkeitä sekoitetaan jossain vielä käsityönä, kun robotti on siinä työssä selkeästi ihmistä tehokkaampi. Lääkkeiden valmistuksen lisäksi automaatiota hyödynnetään annostelussa ja jakelussa sekä sairaaloissa, apteekeissa että ihmisten kodeissa. – Ne vaativat yleensä aika paljon tilaa ympärilleen. Syy on tietenkin raha, joka etenkin julkisen puolen terveydenhuollossa on tiukassa. Niistä median otsikoihin ovat nousseet muun muassa eläinrobotit, joita on käytetty vanhustenhoidossa. KUV A VII S AS EL Ä M Ä O Y. Sen takaisinmaksuaika on silloin noin neljä vuotta, Palmgren laskee. sairaalarakennusten ahtaus. Hän on kirjoittanut yleistajuisia tietokirjoja; tänä vuonna häneltä on julkaistu teokset nimeltä Tieto tekniikka ja koulumaailmaan liittyvä Kesytä levoton mieli Keskittymisen käsikirja sekä vuonna 2022 Robotiikka ja tekoäly. Täyttömäärien ja lävistysnopeuden säätäminen kohdalleen vei aikansa, jossain vaiheessa robotti irrotti kumikorkista palasia lääkeaineliuokseen. Pumppukin on välillä mennyt rikki ja jouduttu vaihtamaan, SuvikasPeltonen kertoo. – Keskikokoisessa sairaalassa antibioottirobotti korvaa vuositasolla ehkä kymmenen hoitajan vuosipanoksen. Ongelmat ovat olleet hallittavissa ja korjattavissa. Kuitenkin Porissa on tahdottu säilyttää myös vanha manuaalinen osaaminen sellaista tilannetta varten, jolloin robotti ei esimerkiksi huoltokatkon takia tai jostain muusta syystä olekaan käytettävissä. – Jos käytettäisiin kissatai koirarobottia, osa ihmisistä saattaisi vierastaa niitä juuri sen takia, ettei itse välitä kissoista tai koirista. Hänninen korostaa, että fiksusti käytettynä tekoäly ei toisi ainoastaan säästöjä ja tehokkuutta, joita etenkin julkisen sektorin sote-toiminnoissa nyt kuumeisesti haetaan. Jo suunnitteluvaiheessa pitäisi miettiä, millä alueilla robotti voi turvallisesti liikkua. Harvempi ihminen kokee samoin hylkeiden suhteen. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 Pasi Hänninen (s. 1980) toimii Jyväskylän yliopistossa tieto tekniikan opettajana sekä uskonnonopettajana lukiossa ja peruskou lussa. palvelimet olisivat Suomessa ja turvallisessa paikassa. Pitkällä aikavälillä robotin hankinta on silti kannattavaa, vaikka asiaa tarkastelisi vain taloudellisesta näkökulmasta, eurot edellä
Hoitaja on avannut yhteyden ja tiedustelee asiakkaan vointia. Työpaikoilla pitäisi palata aina peruskysymykseen, että mihin työntekijä oikeasti tarvitsisi uutta teknologiaa avuksi, Turja sanoo. Niiden avulla hoitaja pystyy navigoimaan asiakkaan asunnossa. Erityisen. He kokevat, että sosiaalisten asiakaspalvelurobottien käyttö on toistaiseksi lähempänä leikkimistä kuin vähemmän kuormittavan työtavan kehittämistä. – Sote-alalla ammattietiikka säätelee ja vaikuttaa työhön perustavalla tavalla. tukeeko robotti työtä, voidaanko sitä todella hyödyntää. Hän näkee, että sote-alalla fyysisesti kuormittavaan työhön kaivattaisiin enemmän apua kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Keskeistä on ottaa hoitajat mukaan suunnittelemaan uutta teknologiaa. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Y HTEISKUNTATIETEIDEN TOHTORI Tuuli Turja Tampereen yliopistosta on tutkinut robotiikan tuloa sotealan työtehtäviin. Hoitajat punnitsevat, Roboteista ja tekoäly sovelluksista odotetaan helpotusta kuormittuneelle ja työvoimavaltaiselle sote-alalle. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ANTTI TAMMELA UUSI TEKNOLOGIA tuo apua sote-töihin Double-robotti avustaa kotihoidon etäkäynnillä. Etäläsnäolorobotissa on kaksi kameraa, kasvokamera ja lattiakamera. Sote-robottien käytössä korostuvat erityisesti potilasturvallisuus ja eettiset kysymykset
Perusterveydenhuollossa robottien avulla on voitu vähentää kotihoidon käyntejä. Tällä voitaisiin Sitran mukaan saavuttaa jopa 770 miljoonan euron vuotuiset säästöt sosiaalija terveydenhuollossa sekä vapauttaa 5 000 hoitajan ja 1 300 lääkärin työaikaa hoitotyöhön. Kirjauksia voidaan tehdä jatkuvasti työvuoron aikana sopivissa hetkissä ja paikoissa. Suomen sairaaloissa on käytössä erilaisia robotteja erityisesti logistisissa tehtävissä. Näiden tuoma hyöty on tällä hetkellä melko marginaalista. Työntekijät tarvitaan mukaan keskusteluun ja hankinnan suunnitteluun. Palvelu hyödyntää puheentunnistusta ja tekoälyä, jotka yhdessä muuntavat puheen tekstiksi ja luokittelevat hoitajien tekemät kirjaukset automaattisesti. Esimerkiksi pitkäaikaishoidossa olevilla potilailla saattaa jo nyt olla liian vähän vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa. Tekoäly vaatii luotettavaa dataa Yhtenä haasteena tekoälyn kehityksessä on terveydenhuollon datan saatavuus. Jonkin verran ihmismäisiä robotteja käytetään sairaaloissa ja sosiaalialan laitoksissa esimerkiksi jumppaohjaajina, kuljettamassa ruokaa tai tavaroita tai neuvomassa asiakkaita. Tätä kutsutaan myös robolukutaidoksi. – Se parantaa emotionaalista hyvinvointia. – Lähihoitajat tuntevat jo kotihoidossa käytettävää teknologiaa. On havaittu, että se rauhoittaa esimerkiksi muistisairaita ja autistisia potilaita. Lääkärilehti kertoi vuonna 2020, että Seinäjoen keskussairaalassa toimiva robotti pystyy kuljettamaan turvallisesti jopa 500 kilon kuormia ahtaissa käytävissä ja osaa kiertää esteet ja ihmiset. Koronakaranteenit vauhdittivat kehitystä Korona-aika vauhditti etämonitoroinnin ja siinä hyödynnettävien robottien käyttöönottoa sairaaloissa. Tekoäly hoitajien tukena Peräti puolet lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden työajasta kuluu potilasja asiakastietojen kirjaamiseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Aikamittaushankkeen tekemä kysely. Robotiikan sovellukset ovat erilaisia. Perusja käyttökoulutusta kaivataan Tuuli Turjan mukaan työntekijöiden koulutukseen on syytä lisätä robottitietämystä. Ainakin kokeilussa on ollut myös pyörillä liikkuva, kameralla ja näytöllä varustettu liikkuva robotti. Kotihoidossa on käytössä lääkeannostelurobotteja, jotka muistuttavat lääkkeen otosta ja annostelevat lääkkeen. Sote-roboteiksi voidaan laskea myös tekoälyä hyödyntävät sovellukset ja mekaaniset tai robottiset ulkoiset tukirangat eli eksoluurangot. Mahdollisuus sanella sujuvoittaa kirjaamista ja vähentää kirjoittamistyön kuormaa ja keventää hoitajien muistissa pidettävien asioiden määrää sekä stressiä. Se on hyvä työväline, Turja sanoo. Robotiikan käyttöönotto vaatii työntekijöiltä sekä teknistä osaamista että kykyä arvioida robottien eettisiä ja käytännöllisiä vaikutuksia. Lisäksi puettavaa robotiikkaa käytetään fysioterapiassa. Myös työpaikkakohtaista perehdytystä ja digitaitojen kehittämistä tarvitaan. Robotiikan ja tekoälyn sovellukset Sote-alalla robotit voidaan karkeasti jakaa logistisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin robotteihin. Jo pitkään Suomessakin käytössä ollut hoivahylje Paro on Turjan mukaan hyödyllisimmästä päästä sosiaalisia robotteja. Hoitajat ja omaiset voivat seurata lääkkeenottoa etäyhteyden kautta. Pehmokaveri oppii nimensä ja pystyy vuorovaikutukseen ja reagoi puheeseen. Robotin käyttö edellyttää kodilta jonkinmoista esteettömyyttä. Hoivapalveluita tuottava Attendo uutisoi vastikään tekoälyratkaisusta, jota on kehitetty yhteistyössä hoitajien kanssa. Aidosti hyödyllinen keskusteleva tekoäly vaatii kattavat autenttiset aineistot, mutta tietosuojakysymykset ovat hidastaneet kehitystyötä. Dementiapotilailla on voitu vähentää lääkitystä, kun ahdistusta on saatu vähenemään. Erityisen tärkeää on varmistaa, että robottien käyttö ei vähennä ihmiskontakteja liikaa.. Puheentunnistusteknologiaa hyödyntävän ratkaisun luvataan vähentävän hoitohenkilökunnan työkuormitusta, parantavan kirjaamisen laatua sekä edistävän työtyytyväisyyttä. Ne kuljettavat leikkausvälineitä, hoitotarvikkeita ja ruokaa. Sen sijaan sosiaaliset robotit, kuten ihmistä muistuttavat humanoidirobotit, ovat vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Se on ollut heillä selvästi pitkään käytössä jo koulutuksessa. Tukirankoja on ollut kokeilussa hoitajilla. – Kun tehdään koneinvestointi, on koulutettava henkilöstö – tai vähintään pääkäyttäjä – käyttämään laitetta. Sitä voidaan ohjata etänä esimerkiksi tarkastelemaan, onko kotihoidon potilas syönyt ruokansa ja ottanut lääkkeensä. Pandemia myös nopeutti uusien toimintatapojen omaksumista, vähensi digitalisaatioon liittyvää muutosvastarintaa ja teki etänä toimitettavista palveluista aiempaa hyväksyttävämpiä. Logistiset robotit, kuten lääkkeiden ja pyykin kuljetukseen tarkoitetut laitteet, toimivat yleensä taustalla. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 tärkeää on varmistaa, että robottien käyttö ei vähennä ihmiskontakteja liikaa. Paro on Japanissa kehitetty terapiarobotti, joka muistuttaa hylkeenpoikasta. Sitra suosittelee, että sosiaalija terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulisi parantaa, ihmisten tulisi päästä henkilökohtaiseen dataansa nykyistä helpommin käsiksi ja että lainsäädännön tulisi mahdollistaa ja velvoittaa tekoälyn käyttöä sote-alalla. Sen sijaan sairaanhoitajat ja lääkärit tarvitsisivat enemmän koulutusta aiheesta
Työvuoronsa päätteek si tarjoilija huomaa somessa leviävän pilkallisen videon, jonka päähenkilök si hän on joutunut. – Tekijänä voi olla asiakas, mutta kyse voi olla myös esimerkiksi työpai kan sisäisestä konfliktista alkaneesta häirinnästä. Työpaikalla on tärkeä huolehtia siitä, ettei uhrin tarvitse selviytyä hyökkäyksestä yksin. Työhön liittyvä verkkohäirintä voi olla esimerkiksi työntekijää koskevan valheen tai halventavan kuvamateriaalin levittämistä somessa. Tyypilliset ongelmat koskevat yksityisen tiedon, halventa van kuvamateriaalin tai loukkaavien valheiden levittämistä verkossa tai joskus jopa uhkailua tai vainoamista. Jos ohjeet on jo laadittu, toimi mahdollisissa häirintä tilanteissa niiden mukaan. Ilmoita häirinnästä mahdollisimman pian työnantajallesi. Lisätietoa saat esimerkiksi Työ turvallisuuskeskuksen julkaisusta Some häirintä ja maalitta minen työssä.. Mukana oleva seura lainen kuvaa tilannetta kännykällään. Älä ryhdy vastahyökkäykseen, vaan pidä pää kylmänä. Kiusaaminen voi saada verkossa mo nenlaisia muotoja – se voi olla vaikka sitäkin, että kohteesta luodaan vale profiili esimerkiksi seuranhaku palveluun. Pidä huolta jaksamisestasi. Haavoittuvuus kasvaa, jos esimerkiksi asuin paikka ja perheenjäsenten nimet ovat helposti saatavilla. Kohteeksi voi silti joutua kuka vain. Kuvitteellinen esimerkki kertoo verkkohäirinnästä, jonka yksi muoto on halventavan videon tai muun ma teriaalin levitys sosiaalisessa mediassa. Rissanen johtaa yrityksessä häirin nän ensiapuyksiköksi nimettyä tiimiä, johon kuuluu juristien lisäksi psyko logeja ja sosiaalipsykologeja. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Fiksusti töissä T ARJOILIJA KIELTÄYTYY myymästä olutta päih tyneelle asiakkaalle, joka ryhtyy kipakkaan sananvaihtoon asiasta. Moni ammatillinen apu on tarpeen, sillä somehäirintä saattaa kuormittaa uh ria vielä enemmän kuin ”perinteinen” häirintä. Häirinnän riski on tavallista kor keampi esimerkiksi sosiaalityön tekijöiden, terveydenhuollon ammat tilaisten ja julkisuudessa esiintyvien työssä sekä asiakaspalvelutehtävissä. Jos sinusta levitetään loukkaavaa materiaalia, sinä et ole toiminut väärin – häiritsijä on. Käy koke mustasi läpi läheisten tai ammatti laisen kanssa. Verkossa volyymit kasvavat Rissanen työskentelee Someturva yrityksessä, joka auttaa työyhteisöjä ja organisaatioita suojautumaan sosiaa lisen median vaaroilta ja ratkomaan ongelmatilanteita. Tai siitä, että työntekijän expuoliso alkaa levittää netissä val heita ja ottaa soppaan mukaan myös työnantajan, sanoo juristi Kaisa Rissanen. Verkossa sisällöt leviävät nopeasti ja saavat paljon yleisöä. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK KUN KIUSAAJA iskee verkossa SUOJAKSI TYÖHÖN LIITTYVÄÄN VERKKOHÄIRINTÄÄN Jos työpaikallasi ei ole ohjeistusta verkkohäirinnän varalle, ehdota asian ottamista käsittelyyn. Harkitse, mitä yksi tyistietoja jaat itsestäsi verkossa. Muista, että verkkohäirinnän kohteek si voi joutua kuka vain. Kerää talteen todisteet, ja ilmianna sisältö some alustalle. Tee tarvittaessa rikosilmoitus
2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 voivat auttaa tekemällä oman ilmi antonsa. Loukkaava somesisältö kannattaa ottaa talteen, jotta todisteet jäävät, vaikka video tai postaus poistettaisiin. Suomessa Someturvalla ja muuta malla muulla toimijalla on Traficomin myöntämä luotetun ilmoittajan asema. Hän painottaa ennakoimisen ja avun saannin tärkeyttä myös koulu yhteisöissä. Työnantaja ja lähipiiri. Tutki muksissakin digitaalisella häirinnällä on havaittu yhteyksiä masennusoirei siin, ahdistuneisuuteen ja jopa itse tuhoisuuteen. Rissanen kehottaa ensimmäiseksi rauhoittamaan omat tunteet. – Asian käsittely helpottuu, kun työpaikalla on jo ennaltaehkäisevästi mietitty, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan. Se tarkoittaa, että niiden tekemät ilmoitukset laittomasta sisällöstä on käsiteltävä muita nopeammin. – Meiltä apua pyytävät kuvailevat usein, että asia pyörii jatkuvasti mieles sä ja vaikeuttaa nukkumista. Someturva on tehnyt paljon yhteis työtä muun muassa koulujen kanssa ja auttanut opettajia. Velvoite koskee myös tilanteita, jossa häiritsijä on työpaikan ulkopuolinen henkilö, kuten asiakas. Vaikka loukkaukseen tekisi mieli heti vasta ta samalla mitalla, se ei ole järkevää. Se auttaa vahinkojen minimoimisessa. Häirin nästä kertominen on kuitenkin tär keää, jotta työnantaja voi paremmin suojella työntekijöitään ja puuttua työ yhteisön ongelmiin. Viestintärauhan rikkomisesta tai jopa vainoamisesta saattaa olla kyse sil loin, jos häirikkö lähettää toistuvasti asiattomia tai uhkailevia viestejä koh teelleen. – Maailma on nykyään niin digitaali nen, että suuri osa ihmisistä on jollain tavoin näkyvillä netissä. – Emme voi sormia napauttamal la poistaa mitä vain sisältöä verkosta, mutta meillä on ohituskaista ilmoi tusten tekoon. Verkkohäirintä voi täyttää useam man rikoksen tunnusmerkistön. Hän kehottaa tekemään asiatto masta sisällöstä ilmiannon kyseisellä somealustalla. Ensimmäiset tärkeät tehtävät Miten pitäisi toimia, jos huomaa jou tuneensa somehäirinnän kohteeksi. Enää ei riitä, että estää sähköpostiviestit, koska piinaaminen voi jatkua sitten vaikka viestittelyllä Instagramin kautta. Jos tilanteeseen liittyy valheiden le vittämistä, voi väärät tiedot kuitenkin oikaista työnantajalle ja omalle lähi piirille. Se myös madaltaa kynnys tä ilmoittaa tapauksista työnantajalle, Kaisa Rissanen sanoo. Ennakoi, ohjeista ja auta Työturvallisuuslaki velvoittaa työn antajaa reagoimaan, jos työntekijä joutuu työssään terveyttä haittaavaan tai vaarantavan häirinnän kohteeksi. Rissasen mukaan tapaukset saadaan yleensä selvitettyä henkilöstöä ohjeistamalla ja nuorten kanssa keskustelemalla. – Kommenttien sekä tykkäysten ja muiden reaktioiden määräkin on hyvä saada mukaan. Samalla voidaan tunnistaa, jos joku yrittää ulkopuolel ta vaikuttaa työpaikkaan esimerkiksi maalittamalla työntekijöitä. Se vaikuttaa varmasti myös siihen, halutaanko työpaikassa tai koko alalla enää jatkaa. Nekin kertovat teon loukkaavuudesta, jos asiaa arvioidaan myöhemmin oikeudellisesti, Rissanen neuvoo. Häiritsijälle ei tarvitse vastata mitään. – Haastavasta työstä tulee entistä haastavampaa, jos arjen keskellä on ratkottava tilanteita, joissa itsestä on jaettu halventavaa sisältöä vaikka TikTokiin. Muutenkin häirinnästä on hyvä pu hua heti työpaikalla. Se on sitä helpompaa, mitä useamman kanavan kautta henkilön tavoittaa. Työntekijä saattaa syyllistää tapahtuneesta itseään, vaik kei hän olisi voinut sitä estää. Myös ajankohdan on hyvä näkyä kuva kaappauksissa tai muissa tallenteissa. Tästäkin syystä työntekijän on tärkeä kertoa myös verkossa tapahtu vasta häirinnästä. Halventavan materiaalin levittämi nen netissä voi olla kunnianloukkaus
TEKSTI JA KUVA KATJA SANTALAHTI Henkilöstöpaneeli voi löytää kultahipun Ratkaisuja ja uusia ideoita Puntaroiva paneeli on alun perin kehitetty kansalaisosallistumisen muodoksi, jossa laaja, satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia kansalaisia kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan etukäteen sovitusta aiheesta. – Toivon, että tästä ensimmäisestä henkilöstöpaneelista osallistujat vievät omiin tiimeihinsä kaiken sen hyvän, jota yhdessä loimme: hyvät säästöehdotukset ja avoimen keskustelun hengen. Keusoten paneelissa toimintatapaa sovellettiin ensimmäistä kertaa työyhteisössä. Lopputuloksena panelistit määrittelivät liudan konkreettisia ehdotuksia hyvinvointialueen johtoryhmälle. Hyvinvointialueen henkilöstö sai henkilöstöpaneelissa aikaa pysähtyä ja kohdata kollegojaan. – Aluksi osallistujat saattavat pohtia, onko heillä riittävästi annettavaa talouskysymysten ratkaisemiseen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 H YVINVOINTIALUEILLA työskennellään muutosten pyörteissä ja säästöpaineiden alla. Tätä varten henkilöstölle järjestettiin yhteistyössä Sitran kanssa niin sanottu puntaroiva henkilöstöpaneeli. Seuraava henkilöstöpaneeli järjestetään jo ensi syksynä, Antikainen lupaa. Jos järjestäisimme paneelin vain talousasiantuntijoille, emme saisi mitään uutta. Demokraattinen kanava Henkilöstöpaneelin ydin on Antikaisen mielestä siinä, että panelisteja aidosti kuullaan. Vaikka kaikille yhteinen aihe, talouden tasapainottaminen, on vaikea ja ikäväkin, syntyi yhdessä tekemisen meininki nopeasti. Henkilöstöpaneeliin osallistuminen ei kuitenkaan edellytä ennakko-osaamista. – Kerrankin ihmisillä oli aikaa pysähtyä juttelemaan kollegojen kanssa yli ammattija tiimirajojen. Keusoten henkilöstöpalvelujen erityisasiantuntija Jaakko Antikainen fasilitoi paneelin keskustelua. Loppulausuma on luovutettu Keusoten johtoryhmälle. Nyt meillä oli monia näkemyksiä eri puolelta organisaatiota, ja juuri niistä voi löytyä se kultahippu, jota tarvitsemme. Se tekee paneelista erinomaisen demokraattisen kanavan. Paneeliin kerättiin ilmoittautuneiden joukosta mahdollisimman laaja kattaus eri alojen ja yksiköiden edustajia. – OIemme itseohjautuva työyhteisö, ja on kaikkien vastuulla, että toimenpide-ehdotuksia viedään toteutukseen asti. Osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja saavat taustatietoa, ja keskustelut käydään fasilitoiduissa pienryhmissä. Keusotessa eli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella sohaistiin muurahaiskekoa ja kutsuttiin henkilöstö pohtimaan, millä keinoin tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Antikainen pitääkin henkilöstöpaneelia hyvänä tapana löytää ratkaisuja ja tuottaa uusia ideoita. Panelistien luoma loppulausuma sisältää konkreettisia toimenpideehdotuksia talouden tasapainottamiseksi. Aihe oli kaikille yhteinen ja tärkeä, ja ihmiset olivat tosi kiinnostuneita kuuntelemaan toistensa mielipiteitä, ymmärtämään toistensa näkökulmaa paremmin, Antikainen kertoo. Henkilöstöpalvelujen erityisasiantuntija Jaakko Antikainen pitää henkilöstöpaneelia erinomaisena demokratian toteuttajana.. On kuitenkin tärkeää, että niiden etenemisestä tiedotetaan koko henkilöstölle, mahdollistetaan muutos, Antikainen painottaa. Henkilöstöpaneeli on koettu Keusotessa niin toimivaksi osallisuuden ja vaikuttamisen tavaksi, että jatkoakin on tulossa
Tilaa hyvää mieltä kevääseen! Iloksi itselle Tueksi työpaikalle Lahjaksi läheiselle Laadukasta lukemista. Koskettavia henkilöjuttuja, hyvän mielen vinkkejä ja tekemistä aivoille. Hetken kiireen keskelle. Iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia mielen hyvinvointiin. Pohdittavaa mielen ja kehon hyvinvoinnista, ihmissuhteista ja paremmasta arjesta. Lehti tarjoaa: Tee tilaus tunnejamieli.fi › tilaa lehti. Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista. Luotettavaa tietoa
Se helpottaa myös vartijan työtä, sillä se vahvistaa luottamusta. Se hyödyttäisi sekä työntekijöitä että työnantajia. Esikuvana kokeilulle on siltatyömalli, jolla eläkkeellesiirtymisikä on noussut Singaporessa merkittävästi. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Lyhyet S AK:N TYÖOLOBAROMETRI vertailee nuorten ja vanhempien duunaritöissä olevien työn tekijöiden työelämäkokemuksia. Akavan esittämä kokeilu kartoittaisi työntekijän työkykyä, osaamista, osaamistarpeita ja urasuunnitelmia. Terveyskeskuslääkärin ei siis tarvitse enää kirjoittaa potilaalle pitkää sairauspoissaoloa, ja B-lausuntojen laatiminen Kelalle siirtyy monissa tapauksissa työterveyslääkärin tehtäväksi. Vastuun antaminen saattaisi lisätä sitoutumista työhön. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Painetta pois terveyskeskuksista Nuoret duunarit haluaisivat tehdä enemmän töitä ja ansaita lisää Urakatsauksella työurat pidemmiksi Kaikkia pitää kohdella oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti heidän taustastaan riippumatta. Malli voisi yhdistää Singaporen siltatyömallin elementit Suomen työmarkkinoiden tarpeisiin painottaen yksilön hyvinvointia ja pitkäjänteistä työuran hallintaa. Vanginvartija Vesagh Jaberi Motiivi-lehdessä 21.2.. Toimintamalli laajenee nyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Akava esittää omaa malliaan siltatyömallin Suomen-kokeiluun. He kokevat myös muita ikäryhmiä useammin, että työ sisältää uuden S UOMESSA SELVITETÄÄN parhaillaan järjestelyä, joka pyrkii pidentämään ikääntyneiden työntekijöiden työuria. Urakatsauksen lisäksi työuria voisi pidentää työaikajoustojen ja joustavien työnteon tapojen avulla sekä mestari-kisällimallin kaltaisilla mentorointijärjestelyillä, jotka tukisivat osaamisen siirtymistä työyhteisöissä. Tutkimus osoittaa, että alle 30-vuotiaat työntekijät haluavat lisätä työmääräänsä ja siten ansaita enemmän. Tavoitteena on, että työuraa voisi jatkaa kevennetyin ehdoin. Vaihtohalukkuus voi johtua siitä, että nuoret kokevat työtehtävänsä vanhempia ikäryhmiä useammin yksitoikkoisiksi. Potilas voidaan ohjata terveysasemalta työterveyshuoltoon, kun työ aiheuttaa tai pahentaa oireilua tai jos työssä suoriutuminen sairauden takia on vaikeaa. Työpaikan vaihtohalukkuus vähenee selvästi iän myötä. Luottamus taas auttaa ylläpitämään järjestystä oikeudenmukaisella tavalla. Vaikutuksia seurattaisiin työntekijöiden ja työnantajien kokemusten avulla sekä arvioimalla vaikutuksia esimerkiksi työllisyysasteeseen ja työnantajien kustannuksiin, sanoo johtava asiantuntija Katri Ojala Akavasta. KU VA AD O BE ST O C K oppimista ja että työnantaja tarjoaa tukea oppimiseen. J ULKISEN TERVEYDENHUOLLON ja työterveyshuollon yhteistyötä tehostava Työote-toimintamalli on käytössä erikoissairaanhoidossa kaikilla Suomen hyvinvointialueilla. Terveyskeskuksessa tehdään lähete työterveyshuoltoon, jossa potilaan työkykyä arvioidaan peilaten hänen työtehtäviinsä. Tämän jälkeen työtä muokataan tarvittaessa niin, että työ sujuu toipilaaltakin. Kuten olettaa sopii, he kokevat terveydentilansa keskimäärin paremmaksi kuin vanhemmat työntekijät. – Kokeilu toteutettaisiin eri sektoreilla ja kasvukeskuksissa, ja se kestäisi noin 2–3 vuotta. Tutkimuksen mukaan 37 prosenttia alle 30-vuotiaista haluaisi vaihtaa työpaikkaa, jos se olisi mahdollista. Muutos on merkittävä, koska työterveyshuollon sopimus ei kaikilla kata kaikkien sairauksien hoitoa ja käytännössä suuri osa työterveyshuollon asiakkaista asioi myös terveyskeskuksissa. Työote-mallin yhtenä tavoitteena on keventää julkisen terveydenhuollon henkilöstön työtä ja vapauttaa resurs seja sairauksien diagnosointiin ja hoitoon
2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN Terveys työ / terveys / turvallisuus ESSEEKOKOELMA TARJOAA VERTAISTUKEA UNIVAJEISILLE. Kirjoittajina on joukko kulttuurialan ammattilaisia. Kirjailija Esa Mäkijärven toimittama ja WSOY:n kustantama uutuus teos Yövartiossa – Esseitä unettomuudesta on kaunokirjallinen katsaus yleiseen ongelmaan. Tiesitkö esimerkiksi, että vähiten nukkuvia löytyy velvollisuudentuntoisten työntekijöiden maista: Japanista, Isosta-Britanniasta, Belgiasta ja Saksasta. Tässä numerossa 24 Uneton Sievissä 27 Voimista takalinjaa! 28 Rasvamaksa on salakavala kaveri 30 Lyhyet S. Toisaalta kirja opettaa, että ylivirittyminen vie unet, lapsuuden ja nuoruuden kokemukset painavat jälkensä nukkumisen kykyyn ja että unen riekaleetkin riittävät hengissä pysymiseen. Teos tarjoaa knoppitietoa unettomuudesta. 24 Unettomuus heikensi työsuoritusta.
Työnkuva muuttui, ja työmäärä lisääntyi koko ajan. Lääkkeiden sivuvaikutuksina tulivat painajaiset, mutta apua lääk Pitkäkestoinen unettomuus kasvattaa sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. TEKSTI TIINA KOMI KUVA HANNA KANKAANPÄÄ Uneton SIEVISSÄ Kehitysvammaisten henkilökohtaisena avustajana työskentelevän Kirsi Keräsen työkyky ei ehkä palaudu koskaan ennalleen pitkään jatkuneesta unettomuudesta. Unenpuute aiheutti aivosumua ja keskittymiskyvyn puutetta. Yövuoroista palautuminen oli surkeaa. Uni alkoi heiketä. Hän työskenteli PohjoisPohjanmaalla Nivalassa kehitysvammaisten toimintakes kuksessa työ ja päivätoiminnan ohjaajana. Mieliala laski. Kirsi Keränen on kamppaillut unettomuuden kanssa työuransa eri vaiheissa. Hän on oppinut hyväksymään sen, ettei pysty enää palaamaan unelmatyöhönsä.. Henkilöstömäärä pysyi samana. Muisti pätki, päätä ja niskaa särki. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Työelämän selviytyjä K IRSI KERÄSEN, 49, UNETTOMUUS alkoi yhdeksän vuotta sitten, kun hän uupui työssään. Keränen puri hampaita. Keränen oli nukkunut hyvin neli kymppiseksi asti. Keränen joutui luopumaan suuresti nauttimastaan liikunnasta. Apua hypnoosista Unettomuuteen yritettiin löytää ratkaisuja. – Minulla oli jatkuva riittämättömyyden tunne. Hän kävi säästöliekillä, kunnes romahti ja joutui neljän kuukauden sairauslomalle. Heräsin yöllä puoli kolmelta, enkä saa nut enää unta. Lopulta en nukkunut enää lainkaan vaan valvoin yöt läpi
Yleisiä syitä ovat fyysinen ja psyykkinen stressi, unirytmin epäsäännöllisyys, liiallinen alkoholin tai kofeiinin käyttö ja liikunnan niukkuus. Sievissä asuva Keränen siirtyi saman työnantajan palveluksessa toimintakeskukseen Ylivies kaan. Sain paniikki kohtauksia. Työkaverin neuvosta Keränen meni hypno terapiaan. Lapset olivat välillä aggressiivisia, heitä piti vahtia ko ko ajan, eikä hengähdystaukoja ollut. Hän oli osasairauspäivärahalla ja teki neljän tun nin työpäiviä. Keränen kokeili kirkasvalolamppua, mutta siitä ei ollut apua. Mittauksissa desibelejä oli yli 80 eli yli sallitun rajan. Toivoin, että minut haettaisiin ambulanssil la osastolle ja nukutettaisiin. Keränen kävi kolme kertaa hypnoterapiassa ja sai mukaansa kaksi äänitettä, joista toista hän kuunteli il taisin ja toista päivisin. Ajattelin, että kaikki olisi hyvin, kun vain saisin nukkua. Lähde: terveyskirjasto.fi keistä ei ollut. Vähitellen unettomuus helpotti, vaikka unet eivät pitkiä olleetkaan. Hän sai lähetteen psykiatrille, joka ehdotti masennuslääkettä. Herättyään hän laittoi sen uudelleen päälle. Soitin päivystykseen, mut ta he käskivät sinnitellä ja mennä työterveyshuoltoon. – Nukuin viiden tunnin yöunia ja jaksoin puolipäivä työn koululaisten iltapäivähoidossa, mutta paikka ei ollut minulle kuntouttava. Masennus lääkkeen tehoa nostettiin, mutta en tiedä, oliko siitä hyötyä. Rentoutusäänite auttoi häntä nukahtamaan aina hetkeksi. Lääkkeettömät psykologiset menetelmät ovat ensisijaisia. Sillä kertaa Keränen oli kahdeksan kuukautta sai rauslomalla. Joka kymmenes aikuinen on kärsinyt unettomuuden oireista pitkäkestoisesti vähintään kuukauden ajan. Unettomuus palasi Kahdeksan kuukauden työssäolon jälkeen unettomuus alkoi uudelleen samaan aikaan lokamarraskuun vaih teessa kuin ensimmäiselläkin kerralla. Keskeistä on ajanhallinta sekä ravitsemuksen ja liikunnan terveellisyys. Vasta sen jälkeen voi tehdä töitä. Siinä vaiheessa hän oli valvomisesta niin väsynyt, ettei nähnyt edes kännykän numeroita. Minulla oli yhä kova kiire kuntoutua ja palata töihin. Unettomuuden hoito on yksilöllistä. – En kokenut olevani masentunut, eikä lähipiirini kään huomannut jälkiä masennuksesta. Hän aloitti kolmevuotisen psykoterapian ja osallistui perus ja lähihoitajien työkykyä ylläpitävään Kelan ammatilli seen Kiilakuntoutukseen. Homeopatia ja vyöhyketerapiakaan eivät auttaneet. Työ oli välillä hy vin hoidollista, lasten hoidossa käytettiin muun muassa ruokapumppua, imulaitetta ja sähkökäyttöistä lääke sumutinta. – Olin valvonut monta yötä putkeen. Hänellä oli kiire takaisin työelämään ja halu saada itsensä kuntoon. Kevään korvalla hän alkoi nukkua. Ajattelin, että kaikki olisi hyvin, kun vain saisin nukkua. – Kuntoutuksessa parasta oli vertaistuki. Tiedoksi !. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 Unettomuuden hoito on yksilöllistä U NETTOMUUS TARKOITTAA kyvyttömyyttä nukkua, vaikka olosuhteet nukkumiselle olisivat hyvät. – Iltaäänite rauhoitti. Sen sijaan hypnoosista oli hyötyä. Akupunktio rentoutti ja toi yöunet hoi toa seuraavaksi yöksi mutta ei auttanut pidempään. Se piti kasassa paniikinomai sesti laukkaavat ajatukseni siitä, miten jaksan seuraa van päivän. Tein töitä vilkkaiden, ke hitysvammaisten lasten kanssa pienessä tilassa. Tiesin jo sinne mennessäni, että melutaso on minulle liikaa, mutta työnantajalla ei ollut tarjota muuta. Psykologi oli kuitenkin sitä mieltä, että ensin pitäisi saada unet kun toon ja selvitä arjesta kotona. Unettomuushäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, vaikeutena pysyä unessa, unen virkistävyyden heikentymisenä tai näiden oireiden erilaisina yhdistelminä
Ennen en osannut levähtää päiväsaikaan vaan tein koko ajan jotain.. – Sain kerralla ison annoksen rautaa, eikä mennyt kuin viikko ja rupesin nukkumaan 8–10 tunnin yöunia. – Työtoiminnanohjaus oli unelmatyöni, jossa saatoin hyödyntää koulutustani. Se, että päivän paahtaa täysillä ja illalla yrittää rauhoittua, ei toimi. Olin kuin eri ihminen. Hän ei harrasta iltaisin liikuntaa eikä käy saunassa. En ollut vuosiin nukkunut niin hyvin. Hän käy terveysalan oppilaitoksissa kertomassa opiskelijoille unettomuudesta ja on ollut mukana kehittämässä työkykyä ylläpitäviä tukipalveluja. He käyvät yhdessä kirkossa, kirjastossa ja konserteissa. Pidin työtäni äärettömän tärkeänä, ja minulle oli kova paikka luopua siitä. Se on fyysisesti kevyttä mutta ajoittain henkisesti raskasta työtä. Stressi laukaisi unettomuuden. Yksi asiakkaista näyttelee harrastajateatterissa, toinen käy keilaamassa. Unettomuus on madaltanut vaatimustasoani, ja itsemyötätuntoni on kehittynyt. Työkavereiden väliset ristiriidat rasittivat häntä, ja työilmapiiri oli kireä. Keränen auttaa kehitysvammaisia asiakkaitaan osallistumaan vapaa-ajan harrastuksiin. Hän halusi kokeilla rautainfuusiota, jossa rautaa annostellaan suoraan suoneen. Gynekologi arveli vaihdevuosien alkaneen. Keränen on opiskellut myös Suomen Unettomat ry:n kokemustoimijaksi ja kehittäjäasiakkaaksi. – Terapeuttini sanoi, että uupumiseni oli normaali reaktio siihen, että koin koko ajan riittämättömyyttä työssäni. – Ennen en osannut levähtää päiväsaikaan vaan tein koko ajan jotain. Huonoa työilmapiiriä hän ei kestä ollenkaan, koska herkkänä ihmisenä hän imee muiden tunteet itseensä. Hän on suorittanut myös kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja opiskellut perus hoitajaksi. Hän on koulutukseltaan artesaani ja tekstiilimuotoilija. Keränen joutui selviämään töissä yksin. Keränen työskenteli nelisen vuotta toimintakeskuksessa kotipaikkakunnallaan Sievissä, kunnes unettomuus palasi. Nyt osaan pitää rajoistani kiinni. Negatiiviset asiat jäävät helposti pyörimään mieleen. Vähintään yhtä tärkeää kuin iltojen rauhoittaminen on pienien taukojen pitäminen pitkin päivää. Keho jää ylikierrokselle, jos päivässä on paljon touhua ja menoa. Avuksi tulivat hormonilaastarit, jotka auttoivatkin. Rutiinit ovat unen kannalta tärkeitä. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Keräsen esihenkilö kävi kuntoutuksen viimeisessä vaiheessa paikan päällä ja alkoi ymmärtää paremmin tämän tilannetta. Keränen auttaa asiakkaitaan myös kotitöissä ja suihkussa käymisessä. Juoksu ja kahvakuulatreenit ovat vaihtuneet rauhalliseen liikuntaan, joka ei nostata sykettä. Työn on oltava stressitöntä Kirsi Keränen ei siedä melua eikä sitä, että ympärillä on paljon porukkaa. Työ henkilökohtaisena avustajana on itsenäistä, ja siinä on joustavat työajat. Hän varoo rasittamasta itseään liikaa sekä fyysisesti että psyykkisesti eikä katso iltaisin uutisia. Jos uni ei senkään jälkeen tule, hän saattaa kuunnella jotain podcastia, lukea, joogata tai purkaa stressiä TRE-menetelmällä. Sinnittelin liian pitkään vielä siinä vaiheessa, kun unettomuus alkoi. Iltaisin hän joogaa tunnin, purkaa kehosta stressiä TRE-tärinämenetelmän avulla ja meditoi. Rauta-arvot kuntoon Kirsi Keränen oli laihtunut reippaasti lyhyessä ajassa, ja vatsa oli jatkuvasti kuralla. Olen oppinut hidastamaan tahtia. Viime keväänä unettomuus iski jälleen. Syke nousi korkealle jopa levätessä. Keränen on kiitollinen siitä, että hän nukkuu nyt niinkin hyvin kuin nukkuu. Keränen on hyväksynyt sen, ettei kykene kokopäivätyöhön. Jos hän ei saa unta, hän nousee ylös, syö voileivän, juo lasillisen piimää ja kuuntelee rentoutusäänitteen. Kahdesta työkaverista toinen oli lomalla ja toinen sairastui. Syytä siihen, miksi rauta ei imeytynyt normaalisti, ei löytynyt. – Koen työni äärettömän merkityksellisenä ja mukavana. Tärkeät rutiinit Keränen käy joka ilta samaan aikaan nukkumaan ja nousee aamuisin samaan aikaan ylös. Rautaarvot ovat pysyneet sen jälkeen hyvinä. Hän on osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja tekee viisikymmenprosenttista työaikaa. En pystynyt tekemään, mitä minulta vaadittiin, koska en ole kone. – En todennäköisesti palaudu koskaan ennalleni, koska kehoni oli niin pitkään rääkätyssä ylivireystilassa. Keränen työskentelee yhä saman työnantajan palveluksessa, mutta ei enää toimintakeskuksessa vaan seitsemän kehitysvammaisen aikuisen henkilökohtaisena avustajana. Mutta tiedän, että minulla on ihmisarvoni, vaikken pystyisi tekemään töitä lainkaan. Välillä työ on hyvin hoidollista. Rauta-arvot olivat matalalla
Takalankku. 3 Vaikeuta liikettä suoristamalla jalat alkuasennossa. ! Pidennä aikaa, jonka pysyt asennossa, kun voimat kasvavat. 2 Nosta lantio ylös vaakatasoon, ja pidä asento hetken aikaa. Liikettä niveliin 1 Istu matolle, ja nojaa taakse käsivarsiin. 5 Tee 15–20 toistoa. Etuketjun liikkuvuus paranee, kun lonkankoukistajat ja rintalihakset saavat venytystä. Polvet ovat koukussa. 4 Nosta lantio ylös niin, että vartalo suoristuu käsien varassa. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN OHJEET MINJA JÄMSÄNEN, STUDIO PILATES HYVÄOLO Ryhtivoimaa VOIMISTA TAKALINJAA! Liike vahvistaa selän, pakaroiden ja takareisien lihaksia, jotka monilla ovat etupuolen lihaksia heikommat
– Maksan kannalta yksi alkoholiannos on vyötärölihavalle yhtä haitallinen kuin neljä alkoholiannosta hoikalle, Männistö havainnollistaa. Mitä pidemmälle rasvamaksa etenee, sitä huonompi on terveysennuste. Rasvamaksa voi edetessään johtaa maksan tulehtumiseen, arpeutumiseen eli fibroosiin ja Rasvamaksa on yleinen terveyshaitta, joka ei yleensä aiheuta oireita. Maksan kannalta on erityisen haitallista, jos ihmisellä on sekä metabolisia riskitekijöitä että runsasta alkoholinkäyttöä. Vyötärölihavuus on merkki rasvan kertymisestä vatsaonteloon ja sisäelimiin. TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUVA ADOBE STOCK RASVAMAKSA ON salakavala kaveri. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Fiksusti töissä M AKSAN RASVOITTUMISESTA ON TULLUT Suomessa yhä merkittävämpi kansanterveysongelma, sillä nykyään jo joka kolmannella aikuisella on rasvamaksa. Erityisesti ylipaino, vyötärölihavuus, metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes sekä runsas alkoholinkäyttö ovat rasvamaksalle altistavia riskitekijöitä. Gastroenterologian professori Ville Männistö Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että rasvamaksan yleistyminen huomattavaksi kansanterveyshaasteeksi heijastelee ylipainon, vyötärölihavuuden ja metabolisten häiriöiden yleisyyttä Suomessa. Rasvamaksalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yli viisi prosenttia maksasoluista on rasvoittuneita. Näiden lisäksi riskiin vaikuttavat perinnölliset tekijät. Metabolisista riskitekijöistä johtuva rasvamaksa toimii herkistäjänä alkoholin maksavaikutukselle, ja toisaalta metaboliset riskitekijät heikentävät alkoholinkäytöstä johtuvan rasvamaksan ennustetta. Rasvamaksa ei aiheuta oireita Maksan rasvoittuminen on usein merkki laajasta aineenvaihdunnan häiriöstä, joka altistaa tyypin 2 diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja muille sairauksille. Erityisesti runsaaseen alkoholinkäyttöön ja vyötärölihavuuteen on hyvä havahtua ajoissa. – Noin puolet suomalaisista aikuisista on vyötärölihavia. Mitä suurempi on vyötärönympärys, sitä suurempi on myös rasvamaksan riski, Männistö toteaa
– Ongelmallista on, että pitkällekin edennyt rasvamaksatauti voi pysyä pitkään oireettomana. Jos laskuri osoittaa isoa riskiä, on syytä tarkemmin selvittää, onko henkilölle kehittynyt jo edennyt tä fibroosia. Männistön mukaan rasvamaksan hoitoon on tulossa myös lääkkeitä, mutta kaikille niitä ei voi eikä kannata määrätä. Tee ravitsemussuositusten mukaisia ruokavalintoja. Se lisää myös maksasyövän ja kuole man riskiä. Maksalla on elimistössä lukuisia elintärkeitä tehtäviä. Painoa alas tarvittaessa Kun rasvamaksan syynä ovat ylipaino ja metaboliset riskitekijät, näitä tulisi hoitaa. – Osalla tauti etenee ja osalla jää vain rasvamaksaksi, mutta vieläkään ei täysin tiedetä miksi. Lopul ta maksa ei enää selviä päivittäisistä tehtävistään. Kun rasvamaksatauti etenee, yhä suurempi osuus toimivas ta maksakudoksesta arpeutuu. Laskuri auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on riski saada vaikea maksatauti seuraavan 15 vuoden aikana. Fibroosissa maksaan kehittyy side kudosta, joka vie tilaa toimivalta mak sakudokselta. Tärkeää on keskit tyä hoitamaan metaboliset riskitekijät hyvin ja mahdollisessa lihavuuden tai tyypin 2 diabeteksen hoidossa valita lääkevalmisteita, jotka vaikuttavat suotuisasti maksaan. Meillä on väes tötasolla paljon ihmisiä, joilla maksa sairaus on edennyt merkittäväksi fibroosiksi, mutta he eivät tiedä sitä. – Jos rasvamaksa johtuu alkoholin käytöstä, sen käyttö tulisi lopettaa. – Usein tämä tapahtuu valitettavan myöhään. Männistö toivoo, että Suomessa kehitetty maksariskilaskuri otettaisiin terveydenhuollossa laajasti käyttöön. – Laskuri olisi hyvä ottaa rutiini käyttöön esimerkiksi työterveys tarkastuksissa. Kun ihminen tulee tietoiseksi ris keistään, hänellä on usein enemmän motivaatiota muuttaa elintapojaan. Elin tavoilla on mahdollisuus vaikuttaa paljonkin omaan riskiin varsinkin, jos siihen saa apua. Jos rasvamaksataudin jäljil le päästäisiin ajoissa, sen etenemistä voisi vielä hidastaa ja parhaimmillaan osan haitallisista muutoksista saisi jopa korjaantumaan. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 i Huolehdi maksasta Käytä alkoholia vain vähän tai ei ollenkaan. Tupakointi kannattaa lopettaa myös maksan terveyden takia, sillä se on liitetty suurempaan sidekudoksen kehittymisen riskiin. Terveys kylän verkkosivuilta löytyvä laskuri huomioi muun muassa alkoholin käytön ja metabolisten riskitekijöiden yhteis vaikutukset sekä tupakoinnin. Ravitsemussuositusten mukaiset ruokatottumukset ovat suotuisia myös maksalle. Esimer kiksi sokeroitujen juomien mukana saadaan paljon sekä sokeria että yli määräistä energiaa, mikä voi vaikeut taa painonhallintaa. Liikunta vähentää maksan rasva pitoisuutta 20–30 prosenttia, vaikka paino ei putoaisikaan. – Aina kun maksarasitetta saadaan vähennettyä, ennuste paranee. Esimerkiksi mer kittävän päihdeongelman tai lihavuu den hoitoon tarvitaan yleensä tervey denhuollon apua. Tässä vaiheessa alkavat ilmaantua myös sairauden oireet. Lopeta mahdollinen tupakointi. lopulta parantumattomaan kirroosiin. Se esimerkik si tuottaa valkuaisaineita ja rasvoja, osallistuu sokeriaineenvaihduntaan, erittää sappinestettä ruoansulatuksen tarpeisiin sekä käsittelee alkoholia ja lääkeaineita. Erityisesti rasvan ja hiili hydraattien laatuun on hyvä kiin nittää huomiota. Alkoholi on voimakkain yksittäinen riskitekijä rasvamaksataudin etenemi selle, Männistö sanoo. Tyydyttyneen eli kovan rasvan sekä sokerin ja muiden vähäkuituisten hiilihydraattien runsas saanti on maksalle haitallista. Maksariskilaskuri käyttöön Mitä varhaisemmassa vaiheessa riski tekijöihin puututaan, sitä parempi on terveysennuste. Muun muassa tätä Männistö kolle goineen pyrkii selvittämään sekä kan sallisissa että kansainvälisissä tutki mushankkeissa. Elintavoilla ennuste voi parantua Rasvamaksa kehittyy fibroosiksi ja kirroosiksi yleensä vuosien kuluessa, joten ennusteeseen pystyy elintavoilla vaikuttamaan pitkän aikaa. hänellä on ylipainoa, tyypin 2 diabetes tai muita metabolisia riskitekijöitä. Lisää arkeen säännöllistä liikuntaa. Kymme nen prosentin laihduttaminen korjaa hyvin myös tulehdus ja sidekudos muutoksia, mikäli ne eivät ole vielä liian pitkälle edenneitä. Lähtöpainosta riippumatta jo viiden prosentin painonlasku vähen tää maksan rasvoittumista. Laihduta ylipaino, ja pyri pysyvään painonhallintaan. Metabolisen rasvamaksataudin hoi tamiseen ei ole tällä hetkellä Euroo passa lääkeviranomaisen hyväksymiä lääkevalmisteita. Sekä aerobinen että voimaharjoittelu on hyödyllistä. Sekä rasvamaksan kehittymiseen että sen etenemiseen voi vaikuttaa päivit täisillä elintavoilla. Männistön mukaan rasvamaksaa on syytä epäillä, jos hen kilö käyttää runsaasti alkoholia tai
Se tehostaa merkittävästi viranomaisyhteistyötä kuljetusyritysten valvonnassa. Terveydenhuollon erikoislääkäri Anna Aho Työterveyslääkäri-lehdessä 4/2024. Unen häiriintymisen katsotaan olevan yhteydessä muihinkin vuorotyöhön liitettyihin terveyshaittoihin. Henkilöstön osaaminen on yksi julkisen työn vahvuuksista, ja lähes 90 prosenttia työntekijöistä kokee osaamisensa vastaavan hyvin työnsä vaatimuksiin. Työterveyslaitos toteuttaa tammikuuhun 2027 kestävän tutkimushankkeen yhdessä Terveystalon ja HUS Työterveyden kanssa. Kevan Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus osoittaa, että aiempaa useampi työntekijä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Uuden analysointiohjelman avulla tiedot ajoja lepoaikavalvonnassa havaituista rikkomuksista siirtyvät reaaliaikaisesti Traficomille, joka käynnistää tarvittaessa yrityksen hyvämaineisuuden arviointiprosessin. Myös esihenkilöiden toimintaan ollaan aiempaa tyytyväisempiä. Reilussa kolmanneksessa tarkastuksista huomattiin, ettei ajopiirturissa käytetty kuljettajakorttia. Tutkimuksen T YÖHYVINVOINTI ON JULKISELLA alalla kehittynyt monin tavoin hyvään suuntaan. Julkisen alan työssä on monta voima varatekijää, jotka tukevat henkilöstön työssä jaksamista. Työterveyslaitos on käynnistänyt tutkimuksen, jonka tavoitteena on saada lisätietoa erityisesti sote-alan vuorotyöntekijöiden hyvän unen edistämisen keinoista ja unettomuuden hoidosta työterveyshuollossa. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Lyhyet L ÄHES JOKA TOINEN IHMINEN kärsii ainakin tilapäisistä univaikeuksista jossain vaiheessa elämäänsä. Unettomuutta tulisi nykyisin hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömästi, kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin. TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Ajoja lepoaikojen valvonta tehostuu merkittävästi Mistä apua vuorotyöläisen uniongelmiin. Vuorotyötä tekevillä unihäiriöt ovat tavallistakin yleisempiä. Aiemmin valvontatieto siirtyi manuaalisesti taulukkomuodossa, eikä sitä voitu hyödyntää tehokkaasti. Yhä useampi on myös valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Valvonnan tehostamiselle on siten nähty selvä tarve. Näitä ovat työyhteisön tuki, hyvä työilmapiiri ja luottamus. Vuonna 2024 työsuojeluviranomainen tarkasti 614 kuljetusalan yritystä. Julkissektorilla voidaan hyvin, mutta epävarmuus on lisääntynyt Jatkuva ärsyketulva on haitallista terveydelle, hyvinvoinnille ja työnteolle. Näistä 80 prosentissa havaittiin ajoja lepoaikarikkomuksia tai ajopiirturirikkomuksia. Valtaosa (yli 90 %) julkisen alan työntekijöistä arvioi aiempien vuosien tapaan työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työsuojeluviranomainen otti vuoden alussa käyttöön uuden ajopiirturitietojen analysointiohjelman. rauksena voi olla huomautus, varoitus tai luvan peruuttaminen. Prosessissa kuullaan yritystä, ja kuulemisen seuKU VA AD O BE ST O C K osallistujat tekevät yötyötä sisältävää vuorotyötä ja heillä on merkittäviä unettomuusoireita. Erityisesti hyvinvointialueiden ja valtion työntekijöiden kokemus on tältä osin heikentynyt, lukuun ottamatta valtion maanpuolustusta ja raja vartiointia. A JOJA LEPOAIKOJEN vakavat laiminlyönnit ovat todella yleisiä. Samanlaisia ongelmia voivat aiheuttaa myös työpaikkojen sisäiset somen kaltaiset viestintäkanavat. Myönteisestä kehityksestä huolimatta aiempaa useampi kunta-alan, hyvinvointialueiden ja valtion työntekijä kokee epävarmuutta työnsä jatkuvuudesta. Aiempaa useampi työntekijä kokee kuitenkin epävarmuutta työnsä jatkuvuudesta. Tyypillisesti kuljettajat menettelevät näin, koska salaavat ylipitkiä ajoaikoja ja riittämättömiä vuorokausija viikkolepojaan. Vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoitoon ei kuitenkaan ole vakiintuneita hoitokäytäntöjä
Pyysimme ylitarkastaja Sampo Pelkosta Itä-Suomen AVIsta arvioimaan työturvallisuuden tasoa teollisuusyrityksissä. 32 Peräti 3 000 turvallisuushavaintoa vuodessa Turvallisuus. Tämän jälkeen hovioikeus antoi tuomionsa Ruduksen Kiteen-tehtaalla vuonna 2021 sattuneesta työtapaturmasta. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus ISOISSAKIN YHTIÖISSÄ TAPAHTUU TYÖTURVALLISUUSRIKKOMUKSIA. Haastattelussa Heikkinen kertoi onnistumisten ohella parista työtapaturmasta, joista on otettu opiksi. Tässä numerossa 32 Tavoitteena Suomen turvallisin yhtiö 36 AVIn ylitarkastaja: Yhteisösakot liian pieniä 38 Hyvällä sykkeellä uuteen päivään 41 Lyhyet S. Kiteen-tehtaalla tapahtunutta onnettomuutta Rudukselta ei haluttu kommentoida. TTT-lehti haastatteli Rudus Oy:n Helsingin pääkonttorissa työskentelevää työturvallisuuspäällikkö Lasse Heikkistä juttuun, joka alkaa seuraavalta aukeamalta. Juttu alkaa sivulta 36. Heikkinen ei ole osallisena kyseisessä oikeustapauksessa
32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 TEKSTI TIINA KOMI KUVAT RUDUS OY TAVOITTEENA Suomen turvallisin yhtiö
Oleellista on, että työkaluilla ylipäänsä on määrätyt paikkansa. Kaikki tapaturmat ovat ennalta estettävissä. Toki ensin perehdyttämämme heidät ja opastamme, miten meillä toimitaan. Myös yhtiön työturvallisuuspäälliköt tekevät tarkastuskierroksia ja sisäistä auditointia. Tämän sisäistäminen helpottaa siisteyteen ja järjestykseen sitoutumista. Kaikki tapaturmat ovat estettävissä, kun työturvallisuus kuuluu tärkeänä osana päivittäiseen toimintaan. – Se on mielestämme ainoa oikea eettinen tavoite. Käytössä on yleinen Elmeri+ -työympäristön havaintomenetelmä. Vastuu on kaikilla Kompastumiset ja kaatumiset ovat yleisimpiä tapaturmia alalla. Pyrkimyksenä on saada joka päivä kaikki työntekijät terveinä kotiin. Rudus pyrkii varmistamaan koulutuksella, että jokainen työntekijä tuntee työhön ja eri olosuhteisiin liittyvät riskit. Siisteyttä valvotaan eri keinoin. Yritys kuuluu kansainväliseen CRH-konserniin, josta käsin myös ohjeistetaan turvallisiin toimintatapoihin. Vasta sen jälkeen puhutaan tuotannollisiin tavoitteisiin pääsemisestä. Ruduksen työturvallisuuspäällikkö Lasse Heikkisen mukaan puisto herättelee huomaamaan rakennusalan tyypillisiä vaaroja ja riskejä. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 K IVIPOHJAISIA RAKENNUSTUOTTEITA ja -materiaaleja valmistavan Rudus Oy:n tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Ne jäävät myös paremmin mieleen kuin luokkahuoneessa opetetut asiat. Rudus Oy:n turvapuistossa kävijää herätellään huomaamaan rakennusalan riskit ja vaarat. Työnantajan vastuulla on, että tavarat on helppo laittaa paikoilleen ja että jäteastiat ovat riittävän lähellä työpisteitä. – On tärkeää, että jokainen työntekijä tietää vastuunsa ja ymmärtää, miksi työkaluja tai jätteitä ei voi jättää kulkuväylälle. – Työkulttuuri ohjaa uusia työntekijöitä toimimaan oikein. Puisto on auki huhtikuusta lokakuulle lumitilanteen mukaan.. Suomessa Ruduksella työskentelee 660 henkeä, ja toimipisteitä on ympäri maata. Työntekijöiden perehdyttäminen on tärkeä osa työturvallisuuden varmistamista. Työturvallisuus rakentuu turvallisen työympäristön varaan. Heikkisen mukaan siisteys ja järjestys vähentävät tapaturmien riskiä merkittävästi. Pääkonttori sijaitsee Helsingin Pitäjämäessä. Espoon Ämmässuolla sijaitsevaan Rudus-turvapuistoon on lavastettu tapaturmia ja työtilanteita, joista kullekin kävijäryhmälle valitaan parhaiten sopivat rastit. Huolellisuus ja pienet teot voivat säästää työkaverin loukkaantumiselta. – Meillä työturvallisuus on aina ykkösenä kuukausikokousten asialistalla. Toimipisteiden vastuuhenkilöt tekevät turvallisuuskierroksia toimipisteillään. Koneiden ja laitteiden pitää olla turvallisia, ja työtiloissa on oltava riittävän siistiä. Turvallisuudesta keskustellaan paljon, jotta se muodostuu osaksi työtä. Ruduksen tavoitteena on olla oman alansa turvallisin työnantaja. Turvapuistoon lavastetut todenmukaiset tapaturmat tekevät kävijöihin vaikutuksen. Henkilöstöä koulutetaan muun muassa yhtiön omassa turvapuistossa Espoon Ämmässuolla, jossa sijaitsee Euroopan ensimmäinen rakennusalan työturvallisuuden koulutusrata. Työturvallisuuden on oltava Heikkisen mukaan osa arkipäivän tekemistä ja johtamista
Kun Ruduksella etsittiin ratkaisuja ja vaihtoehtoja turvallisuuden parantamiseksi, syntyi idea tapaturmien lavastamisesta oikeassa mittakaavassa. Tutkin ta on Heikkisen mukaan analyyttistä ja objektiivista. Toiselta työntekijältä murtui sormi kunnostus töitä tehdessä. Syntyi turvapuisto, jossa käy vuosittain noin 3 000 vierasta. Kolarit voidaan välttää liikenteen suunnittelulla.. Puisto on avoin kaikille. Työturvallisuuspäällikkö tutkii yhdessä toimipisteen vastuuhenkilön kanssa tapaturman. Tavoitteena on, että jokainen yrityksen työntekijä vierailee siellä vähintään kerran. Kaikille avoin turvapuisto Turvapuistossa kouluttaja kuljettaa ryhmää rastilta toiselle. Suurin kävijäryhmä ovat rakennusja teollisuusalan opiskelijat. Tunnetasolla koettu tieto jää mieleen ja helpottaa vaarojen välttämistä omassa työssä. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Esihenkilöille ja johtajille on omat koulutuksensa siitä, miten työturvalli suutta johdetaan. Yleensä taus talla vaikuttaa useampi osasyy. Riskit ja vaarat ovat usein samanlaisia eri teollisuuden aloilla. Ideana on tarkkailla tapahtuneita vahinkoja, keskustella niistä ja oppia estämään niitä ennalta. Tällä rastilla aiheena on toimipisteiden sisäinen liikenne, joka on yksi riskitekijöistä. Esimerkiksi viime vuonna pyöräkoneen kuljettaja liu kastui ja putosi koneensa rappusilta. – Ei johtaja voi johtaa tänään tuotan toa ja huomenna turvallisuutta, vaan työturvallisuus on osa kaikkea sitä, mitä tehdään joka päivä. Syyn selvittyä ryhdytään tekemään korjaavia toimenpiteitä, jotta sama ei toistu. Ihmishahmojen avulla lavastetut tapaturmatilanteet näyttävät oikeilta ja pelottaviltakin. Siellä on myös yhteistyökumppaneiden rakentamia rasteja. Tutkimuksessa hyödynnetään tapaturman vakavuu den mukaan sovellettavaa juurisyy menetelmää. Rudus järjestää uusille työntekijöille joka kevät perehdyttämispäivän, johon kuuluu turvapuistossa vierailu. Sen avulla selvitetään, mistä tapaturma johtui ja mitkä kaikki tekijät siihen vaikuttivat. Heikkinen korostaa, ettei turvallisuuden vaaliminen ole ir rallinen asia vaan osa työn tekemistä. Siitä ilmoitetaan työturvallisuuspäällikölle ja esihenki löille aina toimitusjohtajaan asti. Puistossa on käynyt ihmisiä esimerkiksi posliini-, metsäja elintarvike teollisuudesta. Työntekijä oli arvioinut irrottamansa osan painon väärin. Eräs työntekijöistä oli nähnyt ulkomailla toimiston takapihalla mallinuken lapion kanssa lavastetussa vaaratilanteessa. Turvapuistossa esitellään konkreettisia vaaratilanteita ja turvallisia työskentelytapoja. Tapaturmiakin sattuu Hyvistä pyrkimyksistä huolimatta tapaturmia sattuu. Häneltä murtui kantapää, ja hän jou tui jäämään sairauslomalle. Sen jälkeen yrityksen sisällä jaetaan kuvaus siitä, mitä tapahtui ja Työturvallisuutta voi harjoitella myös verkossa: turvapuisto.fi Rudus-turvapuisto perustettiin vuonna 2009. Jokainen tapaturma tutkitaan sa man kaavan mukaan
Parannusideoita voi ehdottaa siihen tarkoitukseen olevalla lomakkeella. – Olemme pyrkineet ottamaan sat tuneista tapaturmista oppia kaikilla toimipisteillä, jotta sama tapaturma ei toistuisi, ja pääsääntöisesti olemme onnistuneet tässä hyvin. Työturvallisuus paranee harjoittele malla, ennakoimalla ja oikealla asenteel la. Esi merkiksi, millaisia asioita toimipisteel lä on jatkossa tehtävä ja varmistettava. – Näillä toimilla Rudus on pitänyt paikkansa rakennusalan työturvalli suuden edelläkävijänä, sanoo Lasse Heikkinen. Turvallisuushavaintoja tehdään sekä vaaratilanteista että hyvin toimivista asioista ja käytänteistä. Huomioista voi kertoa myös työnjohtajille tai työsuojeluval tuutetuille, jotka vievät niitä eteenpäin. Jos idea on hyödyllinen ja se toteute taan, siitä voidaan maksaa ehdottajalle palkkio. Niihin suhtaudutaan oppimis mahdollisuuksina. Viime vuonna kaksi yhtiön tehdasta sai sarjavoiton. Toissa vuonna Ruduksen Oulun betonituotetehdas voitti kokonais sarjan. Työ turvallisuuden hyväksi on tuot tanut tulosta. Työturvallisuuteen liittyvä työ tehdään pääasiassa kentällä keskus tellen, kysyen ja kyseenalaistaen. Tapaturmataajuus on 0–1 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Toki samoja tapaturmia, kuten kompastumisia, kaatumisia ja liukastumisia, on sat tunut tästä huolimatta. Vasta sen jälkeen puhutaan tuotannollisiin tavoitteisiin pääsemisestä.. Turvallisuutta lisäävät kaiteet ja putoamissuojaimet. Viime vuonna sattui 15 vakavaa vaaratilan netta. Tuhansia havaintoja vuodessa Henkilökunta osallistuu aktiivises ti työturvallisuuden kehittämiseen. Meillä työturvallisuus on aina ykkösenä kuukausikokousten asialistalla. Vakavat vaaratilanteet arvioidaan yhtä tarkasti kuin tapaturmat. Auditoinnin tarkoituk sena on selvittää, täyttyvätkö turvalli suusvaatimukset. Pöly on betoni ja kivialalla merkittävä haaste. Myös urakoit sijat tekevät turvallisuushavaintoja. Perusteena oli muun muassa se, että tehtaassa oli panostettu työturval lisuuden lisäksi mittavasti pölyntorjun taan ja työergonomiaan. Ruduksen tapaturma taajuus laski merkittävästi 2000luvun alkupuolella. Havaintoja ker tyy noin 3 000 vuodessa. – Olemme kehittäneet pölyn hal lintaa vuosien varrella kiinnittämällä huomiota pölynpoistoon sekä tarvit taessa hengityksensuojaimiin. Korkealla työskentely on tunnistettu korkean riskin työksi. Kaikilla työntekijöillä on pääsy verk kopohjaiseen järjestelmään, jonne voi kirjautua mobiilisti tai tietokoneella ja jonka kautta voi kertoa turvallisuus havainnoista. Pölyntorjuntaa ja työergonomiaa Rudus on pärjännyt hyvin vuosittain järjestettävissä Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailuissa, joihin osallistuu kuutisenkymmentä tuotan tolaitosta. Heikkinen korostaa, ettei työturval lisuuden edistäminen ole salatiedettä vaan toimintaa, jolla säästetään jopa ihmishenkiä. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 mihin toimenpiteisiin se johtaa. Turvallisuushavaintojen lisäksi Lasse Heikkinen tekee kollegoidensa kanssa vuosittain tuhansia sisäisen au ditoinnin havaintoja käydessään toi mipisteillä tarkistamassa, että sääntöjä noudatetaan
Vaara oli ollut tiedossa Toimintaohjeen mukaan nostot oli pitänyt tehdä käytävän puolella vaara alueen ulkopuolella, jotta verkko Ylitarkastaja Sampo Pelkonen Itä-Suomen AVIsta on seurannut 20 vuotta työturvallisuusrikoksia. Työnantaja ilmoitti tapaturmasta poliisille, jota kautta se tuli aluehallin toviraston tietoon ja tarkasteltavaksi työsuojelurikoksena. Verkkojen takertuminen oli hänen kertomansa mukaan viikoittaista, ja sitä tapahtui myös muiden työn tekijöiden tehdessä kyseistä työtä. Ruduksen Kiteentehtaalla sattui lokakuussa 2021 seuraavaa: Työntekijä nosti raudoitusverkkoa kaukosäätimellä ohjattavalla nostu rilla niiden säilytystelineeltä. Tämän jälkeen tarkastaja selvitti tapahtunutta ja historiaa. Kertoman mukaan ratkaisu oli ollut käytössä liki 30 vuotta. Tällöin noin 500 kilon painoinen verkkopino kaatui hänen päälleen. Tapaturma aiheutti työntekijälle ruhjeita ja ihorikkoja. Jutussa hän arvioi muun muassa Rudus Oy:n Kiteen-tehtaalla sattunutta tapaturmaa ja sen oikeuskäsittelyä. Nostet tava metalliverkko takertui vaijeriin, ja työntekijän meni irrottamaan sitä. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 Fiksusti töissä I TÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMITSI alkuvuonna 2025 Rudus Oy:lle 80 000 euron yhteisösakon työ turvallisuusrikoksesta. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK AVIN YLITARKASTAJA: yhteisösakot liian pieniä Erikokoisia raudoitusverkkoja käytetään yleisesti betonirakenteiden vahvistamiseen.. Tehtaalla raudoitusverkkoja säily tettiin pystyssä Atolppien varassa. Työntekijä oli tehnyt kyseistä työtä päivittäin yli seitsemän vuoden ajan. Tehdaspäällik kö oli tiennyt kyseisen varastointi ja säilytystavan olleen käytössä muual lakin
Verkkojen kaatumisen estämiseen löytyi ratkaisu vasta onnettomuuden jälkeen. Lisäksi Pelkosen mukaan on tapauksia, joissa on toimittu tietämättömyyttään eikä työturvallisuusmääräyksiä tunneta. Tietoista piittaamattomuutta Usein ajatellaan, että turvallisuuspuutteet johtuvat tietämättömyydestä ja että isoissa yrityksissä asiat on yleisesti hoidettu hyvin. Näin ollen yhtiön menettely on ollut moitittavaa, totesi oikeus. Yhteisösakotkin ovat ylitarkastajan mielestä Suomessa liian pieniä hillitäkseen työturvallisuusrikoksia. Hän korostaa, että ei seuraavassa puhu Rudus Oy:stä vaan yleisesti. Myöskään nostettavan kohteen takertuessa ei ollut ollut vaihtoehtoja, vaara-alueelle oli ollut välttämätöntä mennä irrottamaan takertuma. Usein kuitenkin toimintaa ohjaa raha. Erikoisena Pelkonen pitää myös oikeudessa esiin tuotua asiaa, että työsuojeluvaltuutetulla ei ole ollut pääsyä yrityksen turvallisuusjärjestelmään. Seuraa oikeuden päätöksiä työturvallisuusrikoksista: TTT-uutiskirje ja tttlehti.fi. Mutta on myös hyvinkin suuria teollisuusyhtiöitä, joissa on äärimmäistä piittaamattomuutta. Sitä, kuinka takertumistilanteessa olisi tullut toimia toisin, ei ollut työntekijöille ohjeistettu. Vaara-alueelle meneminen oli ollut välttämätöntä työtehtävien hoitamiseksi. – On paljon työnantajia, jotka ottavat selvää ja tekevät parhaansa. – Työoikeuskäytäntöön nähden Ruduksen yhteisösakko, 80 000 euroa, on suuri, arvioi ylitarkastaja Sampo Pelkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Laiminlyönti oli katsottu vakavaksi, ja siksi sakko on tavanomaista suurempi. Yhteisösakon määrä tosin aleni käräjäoikeudessa määrätystä sakosta, joka oli 100 000 euroa. Tämän oli muiden ohella todennut oikeudessa myös syytettynä ollut tehdaspäällikkö. Hänen mukaansa työntekijät tiesivät tapaturmaa edeltäneistä läheltä piti -tilanteista koskien verkkojen kaatu misia. Aika nopeasti turvallisempi ratkaisu löydettiinkin työsuojelutarkastajan käynnin jälkeen. Yksi työntekijä oli kertonut tehneensä kirjallisen vaaratilanneilmoituksen, mutta valtuutettu ei tiennyt, oliko sitä kirjattu järjes telmään. – Yhtiöt esittävät aina käräjillä näyttöjä turvallisuustyöstä, hienoja käppyröitä, mutta itse katsoisin ennemmin sitä todistelua. Kuitenkin verkkojen nosto työ oli edellyttänyt vaara-alueella työskentelyä. Isoja ja pieniä. Suurin osa noudattaa sääntöjä, mutta tiedän käräjätuomioista, joissa laiminlyönti on katsottu tahalliseksi. Kalliitkaan tekniset suojaratkaisut eivät silloin merkitse, vaan vain se, jos ratkaisu hidastaa tuotantoa. Valitettavasti jotkin isot yhtiöt ovat kiinnostuneita vain yhtiön tuloksesta. Yksin työskentelyä ei ollut kielletty, eikä nostotyötä ollut ohjeistettu kahden tehtäväksi. Pelkonen on seurannut työturvallisuusrikosten oikeustapauksia 20 vuotta ja tuntee aiheen. Edelleen oikeus totesi yhtiön olleen pitkään tietoinen vaarasta, joten sillä on ollut velvollisuus huolehtia, että vaaratekijä poistetaan. Mutta on myös hyvinkin suuria teollisuusyhtiöitä, joissa on äärimmäistä piittaamattomuutta. – Syyteoikeus oli ehtinyt vanhentua työnantajan edustajia kohtaan. Näin olivat toimineet kaikki nostotyötä tekevät. Eli tieten ei ole haluttu korjata puutteita. Suunnitteluun on myös saatavilla asiantuntija-apua. Silloin työntekijän terveys ja turvallisuus jäävät toiseksi. – Yleensä isoilla teollisuusyhtiöillä syynä laiminlyönteihin on tuotannon tulos. Yhtiön edustajat olivat siis olleet tietoisia kyseisen koneen suojaamattomuudesta ja vaarallisuudesta ja siitä huolimatta jättäneet suojauksen toteuttamatta. Pelkosen mukaan laiminlyönti ei voinut johtua siitä, että metalliverkkojen säilytysratkaisun parantaminen olisi ollut merkittävän kallista. Sen sijaan työnantajayhtiö tuomittiin yhteisösakkoon, ja tuon yhteisösakon perusteluissa käräjäoikeus totesi tahallisuuden. – Metallirakenteiden suunnitteluun perehtyneitä asiantuntijoita on paljon. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 jen kaatuessa henkilöille ei aiheutuisi vaaraa. Tavallista suurempi sakko Yhteisösakon suuruus työturvallisuusrikoksissa vaihtelee tapauskohtaisesti, ja siihen vaikuttavat yrityksen koko, taloudellinen asema ja rikkomuksen vakavuus. Kuitenkaan hänen ja yhtiön puolustuksen mukaan tarvetta työturvallisuutta parantavalle ratkaisulle ei ollut, vaan ohje noudattaa varovaisuutta ja huolellisuutta vaaraalueella riitti ehkäisemään onnettomuuksia. Varautuminen oli riittämätöntä Oikeus katsoi, ettei tapaturmassa loukkaantunut työntekijä toiminut ohjeiden vastaisesti. Pelkosen yhdessä esimerkissä kuolemanvaaraa aiheuttanut vanerilevyjen lajittelukone oli jätetty muuttamatta turvalliseksi siksi, että työn tehokkuus olisi kärsinyt. On paljon työnantajia, jotka ottavat selvää ja tekevät parhaansa. Tehtaan työsuojeluvaltuutettua kuultiin oikeudessa tapausta käsiteltäessä
Toimistopäivinä Nuppu Hepo-oja taittaa työmatkansa pyöräillen. HSY:n päätoimipiste sijaitsee Helsingin Ilmalassa.. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 TEKSTI HELINÄ KUJALA Hyvällä sykkeellä uuteen päivään Työvuorossa Hallintokoordinaattori Nuppu Hepo-ojan työpäivään kuului hyviä keskusteluja, monipuolisia toimistotöitä ja työ turvallisuus kävely kierrätysasemalla. Tehokas suunnittelu auttaa erilaisten tehtävien yhteen sovitta misessa myös vapaaajan kilpaurheilussa
2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 klo 07.40 SAAVUN TOIMISTOLLE. Viime kesänä hän suoritti ensimmäisenä suomalaisena viisinkertaisen triathlonmatkan Ranskassa järjestetyssä kisassa. Jos kus menee pitkiäkin aikoja ilman yh teydenottoja, ja toisinaan jonkin asian käsittely saattaa vaatia useamman sparrauskerran. Puuron syömisen lomassa vaihdan työkuulumisia vesihuollon työsuojelu päällikön kanssa. Meillä on tulossa hieman hankala palaveri, jota varten on hyvä yhdessä prosessoida, miten asioita kannattaa lähestyä ja millaisia näkökulmia niihin liittyy. Meillä on täällä hyvä ja runsas aamupuurosetti, jolla pärjää hyvin lounaaseen asti. Työsuojeluvaltuutetulta pyydetään tukea hyvin erilaisiin tilanteisiin. Kolmantena tehtävänäni on hoitaa EUhankehallintoa. Tärkeintä liikenteessäkin on kuitenkin se, ettei ole liian kova kiire. Kuka. Kuljen 15 kilo metrin työmatkani yleensä pyöräillen, niin tänäänkin. Etenkin työturvallisuutta auditoin aina mielelläni, koska sitä kautta pää see oppimaan aiheesta yhdessä ja voi antaa monenlaisia kehitysideoita. Sen jälkeen soitan työntekijälle, joka on pyytänyt neuvontaa. Pyöräillessä ajatukset tuulettuvat, ja muutenkin tykkään liik kua paljon. Talvipyöräilyn riskejä vähennän nastarenkailla, kypärällä, valoilla, heijastinliivillä ja hyvällä vaatetuk sella. Se on hyvä tapa syventää osaamistaan. Esimerkiksi isot muu tokset voivat olla tunteita herättäviä tilanteita. Käytyäni läpi sähköpostin ja tsekat tuani kalenterin menen aamupalalle työpaikkamme ruokalaan. Niihin liittyy pal jon sääntöjä ja ohjeita, jotka täytyy Nuppu Hepo-oja hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävää päätyönsä ohessa ja voi käyttää siihen enintään 30 prosenttia työajastaan. Hepo-oja on toinen työpaikkansa työsuojeluvaltuutetuista ja edustaa yhteensä 360:tä asiantuntijaa ja esihenkilöä. HSY:llä on ympäristö työturvallisuus ja laatujohtamisen sertifikaatit, ja niihin liittyen teen pal jon laatutyötä. klo 08.15 VETÄYDYN AVOKONTTORITILOISTA neukkariin, jotten häiritse muita ja saan hoidettua asioita luottamuksel lisesti. Nuppu Hepo-oja, 45, työskentelee hallintokoordinaattorina Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ssä, joka tuottaa kunnallisia vesija jätehuollon palveluja. Kaikkiaan HSY:n palveluksessa on noin 800 työntekijää. klo 09.45 SIIRRYN TEKEMÄÄN TÖITÄNI avokont torin puolelle. Keskustelemme siitä, kuinka paljon eläköityvien työn tekijöiden määrä kasvaa meilläkin lähivuosina. Lisäksi toimin meillä sisäisenä pääauditoijana. Esimerkiksi viime vuonna luottamustehtävään kului noin neljännes työajasta.. Vapaaaikanaan Hepo-oja harrastaa ultra triathlonia. Soitan ensin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetulle, jonka kanssa käyn läpi alkuvuoden kalenteria ja ajankohtaisia asioita
Työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu osallistuu niihin enemmän kuin minä, mutta pyrin itsekin näyttäytymään kentällä eri paikoissa, sekä vesihuollon että jätehuollon toimipaikoissa. Iso merkitys on myös sillä, että työssään viihtyy ja kuormitus pysyy hallinnassa. klo 12.00 KIERRÄTYSASEMA ON hiljattain remontoitu, joten työturvallisuuskävelyllä teemana ovat etenkin uudistuksen jälkeiset tunnelmat. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 tuntea, jotta rahaa osataan hakea oikein ja säästytään yllätyksiltä. Lounaan jälkeen on aika valmistautua työturvallisuuskävelyyn, joka tehdään yhdellä kierrätysasemallamme. Viikoittain vaihtuvaan treeniohjelmaani kuuluu myös uintia, juoksua ja salitreeniä. Lähistöllä on myös muita kivoja lounaspaikkoja, ja käytössämme on Epassi, joten ruokapaikka tulee valittua fiiliksen ja aikataulujen mukaan. Sen lisäksi että pääosin pyöräilen työmatkat, treenaan myös päivittäin. Olen pitänyt työsuojeluvaltuutetun tehtävästä paljon, vaikken aluksi osannut sitä itselleni ajatella. Ja kun hallitsee kolme eri osa-aluetta, se tuo itselle myös resilienssiä. Työturvallisuuskävelyillä tutustuu ihmisiin ja heidän tehtäviinsä. klo 11.00 KÄYN LOUNAALLA työpaikkaravintolassa. Olen ilmoittanut olevani edelleen käytettävissä, kun nykyinen neljän vuoden toimikausi päättyy vuoden lopussa ja järjestetään vaalit. Kivalla säällä saa mukavan tauon, kun kävelee viereiseen rakennukseen. Meillä on monta toimipistettä, joten turvallisuuskävelyjäkin tehdään paljon. Työturvallisuuskävelyihin osallistuminen on helppo tapa toteuttaa työsuojelu valtuutetun tehtävää.. klo 14.00 PALUU TOIMISTOLLE , jossa jatkan omia töitäni hallinnollisten tehtävien parissa. Pyrin myös säännöllisesti viestimään intrassa ja muissa kanavissamme, jotta ihmiset muistavat, että puoleeni voi kääntyä. Koska maailma muuttuu niin hirveästi koko ajan, on hyvä, että on monipuolista osaamista. Ennen kotiinlähtöä ideoin vielä kollegan kanssa, miten hänen työssään ruuhkahuippuja saisi kevennettyä. Ja laitan ylös Tapaturmavakuutuskeskuksen uutiskirjeen, jossa vinkataan uudesta työturvallisuusanimaatiosta. Koska kävelyt järjestetään joka tapauksessa, niihin osallistuminen on helppo tapa toteuttaa työsuojeluvaltuutetun tehtävää. Tykkään työstäni – on kiva, että työpäivissä on vaihtelua. Kun kokonaisuuden suunnittelee ja ennakoi tarkkaan, kaiken saa kyllä sujumaan. Kierrätysasemilla on ollut myös henkilöja tehtävävaihdoksia, ja juttelemme siitä, miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet työhön. klo 15.15 SULJEN TIETOKONEEN , ja vaihdan pyöräilyvaatteet ylle. Haen itselleni varusteet: työtakin, suojalasit, hanskat, kitkaturvakengät, kypärän ja sen alle myssyn. Tänään teen vielä tehopyöräilytreenin sisällä. Tapaamisessa on mukana muidenkin Sortti-asemien esihenkilöitä, ja keskusteluissa tulee esiin hyviä vinkkejä siitä, miten tietyt asiat on milläkin asemalla järjestetty. Sinne voi rennosti tulla höpöttämään, jos joku haluaa kysyä vaikka jostain työsuojeluun liittyvästä. Kun edellinen valtuutettu sanoi, että olisin tässä tehtävässä hyvä, aloin itsekin ajatella, että ehkä tämä on minun juttuni. Meillä on hyvät pukuhuoneet, kuivauskaapit ja runkolukittavat pyörätelineet, joten on kiva lähteä polkemaan kotiin päin. Heidän animaationsa ovat hyviä, ja usein jaan niitä eteenpäin. Kisamatkoihin käytän lomapäiviäni. Olen kasvissyöjä, ja täällä on yleensä tarjolla hyvää kasvis ruokaa. Lisäksi tarvitsen avaimet yhteiskäyttöautoomme, jolla ajan paikan päälle eli Sorttiasemalle Konalaan. Liukuva työaika helpottaa työn, treenaamisen ja kotihommien yhdistämistä, samoin kuin mahdollisuus tehdä etätöitä. Jos työt ja aikataulut sallivat, teen usein töitä toimiston sohvanurkkauksessa. Tämä turvallisuuskävely on erityisen hyvä, ja annakin siitä lopuksi myönteistä palautetta kävelyä vetäneelle työturvallisuuskoordinaattorille
Muilla sektoreilla vastaava osuus oli 23 prosenttia. Generatiivinen tekoäly on tekoälyn muoto, joka keskittyy erityisesti datan ja sisällön luomiseen. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa. Yksityiset yritykset ovat julkista sektoria aktiivisempia tekoälyn käyttöönotossa. Kun suojainten tarve on riskinarvioinnissa tunnistettu, työntekijöiden on myös käytettävä työnantajan tarjoamia suojaimia. Jo yli 80 desibelin melualtistuksessa työntekijällä on oiKU VA AD O BE ST O C K tarkastuslistan, joka on laadittu avuksi telineiden rutiinitarkastuksiin. – Tulosten perusteella generatiivinen tekoäly työsuojelukysymyksenä tai ratkaisukeinona työturvallisuuden seuraamiseen on tällä hetkellä vähäistä. Telinetorstain teemapäivän ja aineiston ovat tuottaneet yhteistyössä Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto, Ammattiliitto Pro, Työturvallisuuskeskus ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Vaikka näissä kuulokkeissa olisi vastamelutoiminto, ne eivät ole lain edellyttämiä henkilönsuojaimia. M USIIKIN KUUNTELUUN tarkoitettuja vastamelukuulokkeita ei pidä käyttää kuulonsuojaimina. Teemapäivän tavoitteena on ehkäistä putoamisonnettomuuksia ja muistuttaa telinetyöskentelyn vaaroista. Telinetorstaina järjestettävän maksuttoman webinaarin aiheena on telinetarkistus Turvallisesti telineillä -opasta käyttäen. – Yksityisen sektorin vastaajista yli kolmannes arvioi oman työpaikkansa edelläkävijäksi tai seuraavan aktiivisesti kehitystä ja hyödyntävänsä teko älyä jonkin verran. keus kuulonsuojaimiin. Riskinarvioinnissa on tunnistettava tähänkin mahdollisesti liittyvät riskit, kuten keskittymisen herpaantuminen tai se, että työmaaliikenne jää huomaamatta. Työsuojelunäkökulma on ehkä ollut vahvemmin mukana muiden teko älyä hyödyntävien teknologioiden käyttöönotossa, esimerkiksi robo teissa, summaa erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta. TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Kuulokkeet eivät suojaa melulta Telinetorstaina 10.4. Näin arvioi 41 prosenttia työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselyn vastaajista. huomio putoamisturmien torjuntaan Tekoälyn hyödyntäminen on vasta alussa Alkoholi on osatekijänä noin 5 000:ssa ja enimmillään jopa yli 10 000 työtapa turmassa joka vuosi. Terveydenhuollon erikoislääkäri Kaarlo Simojoki Työterveyslääkäri lehdessä 4/2024 Lisätiedot ja aineistot: ttk.fi/julkaisu/ telinetorstai/. Päivitetty opas sisältää T YÖSUOJELUVÄKI USKOO oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Jos työ ei edellytä kuulon suojaamista eikä musiikin kuuntelusta ole haittaa, työnantaja voi sallia omien kuulokkeiden käytön. – Olemme törmänneet työpaikkatarkastuksissa toistuvasti tilanteeseen, jossa meluisassa työympäristössä työntekijät käyttävät omia musiikin kuunteluun tarkoitettuja kuulokkeita tai nappikuulokkeita kuulonsuojaimina. Myös telineturvallisuuden turvavarttimateriaali on tarkoitettu vapaasti työpaikkojen ja työmaiden hyödynnettäviksi. Kuulonsuojaimia on käytettävä työssä aina, kun melualtistus ylittää 85 desibeliä dB(A). huhtikuuta. Näin kuitenkin tapahtuu, kertoo tarkastaja Rami Laine Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. – Työpaikalla on hyvä keskustella ja miettiä yhteisiä pelisääntöjä tähänkin asiaa, Laine toteaa. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Suojainten valintaan vaikuttaa muun muassa se, onko työssä kommunikoitava ja kuuleeko työntekijä suojaimia käyttäessään mahdolliset hälytysja varoitusäänet. 2/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 Lyhyet T ELINETORSTAITA VIETETÄÄN jälleen 10. Suomessa sattuu vuosittain yli 3 000 putoamisiin liittyvää työtapaturmaa
Vuorottelin myyjänä kukkakaupassa ja kioskissa. Keskolla työskennellyt kaveri soitti, että heille haetaan työntekijöitä, ja kehotti tulemaan haastatteluun. Se oli hyvä kokemus. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2025 URAPOLULLA Luulin pääseväni töihin tuoretavara osastolle, jossa kaverini oli töissä, mut ta päädyin pakkasvarastoon. Lähdettyäni PohjoisKarjalasta maailmalle kokeilin sekalaisia töitä, kiinteistönhoitoa ja siivousta. Ajattelin, ettei siellä erkkikään pysty työskentelemään. Huollan itseäni kuntoillen. ENSIMMÄINEN LAPSI OLI TULOSSA, ja piti saada vakituinen työ. Ehkä vietän työurani viimeiset vuodet siellä. Toki kylmässä työs kentely ja toistuva tavaroiden nostelu tuntuvat olkapäissä ja ranteissa. Ehdim me pyörittää toimintaa kaverini kanssa Helsingissä noin vuoden, kun 1990luvun lama lopetti työt kuin seinään. Ei jäänyt velkaa, kun teimme johtopäätökset lopettamisesta ajoissa. Vaikka työssä tulee liikettä, se ei kor vaa varsinaista liikuntaa. Tai lukisin kirjaa, leipoisin ja soittaisin kitaraa. Teen alku viikon iltatyötä kylmävarastossa ja perjantaina seit semästä kolmeen vaatehuollossa.. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA JOOEL PYLKKÄNEN Kylmätyö vaatii kehonhuoltoa Markku Pylkkänen 55-vuotias keräilijä työpaikka Keskon pakastevarasto harrastaa kitaransoittoa ja juurileivontaa Urapolulla Haaveilen nelipäiväisestä työviikosta. Useimmat työkaverini ovat pari kolmekymppisiä, vain osa jaksaa varastossa minun ikäisenäni. En ota riskejä hosumal la, siinä riskinä on selän hajoaminen. Kylmä rasittaa myös hengitysteitä. Olen selvinnyt varastotyöstä suhteel lisen vähin vaivoin. Haaveilen nelipäiväises tä työviikosta. Mutta työ alkoi tuntua ihan kivalta – itsenäiseltä hommalta, jossa kukaan ei ole vieressä neuvomassa. Kesko on rakentamassa isoa logis tiikkakeskusta kotini lähelle Nurmi järvelle. Minulle oli jo silloin tarjolla työ Keskon varastossa, mutta se ei innos tanut. Kävisin lenkil lä, kuntosalilla tai uimassa. Olisin halunnut mieluummin työskennellä myyjänä, nähdä ihmisiä ja jutella asiakkaiden kanssa. A LOITIN TYÖT HETI perus koulun päätyttyä äitini yrityksessä. Huumorintaju auttaa jaksamaan yksi toikkoista hommaa. Lämpi mänä elokuun päivänä oli aikamoinen shokki mennä 25 asteen pakkaseen. Käyn myös kerran kuukau dessa hierojalla. Niinpä tein taas sekalaisia töitä myyjänä ja siivoojana, ja myös soitin keikoilla. OLEN ALKANUT ARVOSTAA yhä enem män aikaa, kun se tuntuu kuluvan niin nopeasti. Yksi päivä viikossa voisi olla kehonhuoltopäivä. Keikkahommat alalla rohkaisivat perustamaan siivousfirman. Kaikki eivät tosin kestäisi roustausta ja työporukan levottomia juttuja. OLEN OLLUT KESKON VARASTOLLA nyt yli 30 vuotta lukuun ottamatta isyysvapaita ja lyhyttä taukoa 2000luvun alkuvuosina. Yritän päästä ehjänä eläkkeelle
KU VA AD O BE ST O C K Ensi numerossa TTT-LEHTI 3/2025 ILMESTYY 14.5. Silmät ja näyttöpäätetyö Räjähteiden valmistus vaatii varovaisuutta www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Tilaa samalla maksuton uutiskirje: Poimi kiertotalouden mehevimmät mahdollisuudet Uusiouutisten uutissivuilta: WWW.UUSIOUUTISET.FI Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset tarjoaa helpon tavan ottaa kiertotalous osaksi arkea ja työtä. HEDELMÄT! HEDELMÄT! Nappaa matalalla roikkuvat HEDELMÄT! uu_108x210.indd 1 uu_108x210.indd 1 11.3.2025 9.41 11.3.2025 9.41 Kun ura jumittaa. 14.5. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Miten äijäkulttuuri näkyy työpaikoilla
Sertifioitu pätevyys. Sertifioitu pätevyys. Helposti. Helposti. Ilmoittaudu jo tänään!