TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 3/2016 | 15 € www.tttlehti.fi LISÄÄ LUOTTAMUSTA, VAPAUTTA & intohimoa SIISTEYS: turvatakuu ja käyntikortti Ihana loma Myötätunto – JA AIVOT NARIKKAAN. TUOTTAA TULOSTA Sisäilmaviestinnässä Sähköpyöräilijä REHELLISYYS PUNNITAAN EI HYYDY YLÄMÄKEEN! Lukijatutkimus: VASTAA, VAIKUTA JA VOITA!
Uusi sarja! 42 Siisteys ja turvallisuus kulkevat käsikynkkää KANNESSA Uusi sarjamme esittelee Nolla tapaturmaa foorumin työ paikkoja, ensimmäiseksi ISS Palvelut Oy:n 44 Käytä oikein kuulonsuojaimia 46 Tapaturmainen kuolema Valimotyöntekijä jäi kaavaus kehän alle 48 Työssä ja vapaalla Vintagesta tuli työ ja harrastus 50 Äänestä parasta 51 Ensi numerossa Selkeät merkinnät pitävät tarvikkeet järjestyksessä Parman tehtaalla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 2 Sisällys 3/2016 4 Vastaa lukijatutkimukseen! KANNESSA 5 Päätoimittajalta 6 Tilauskortti 7 Ajassa 11 Liiallinen kuormitus voidaan kokea häirintänä 12 Lukijoilta 14 TTT-Henkilö KANNESSA Aki Ahlroth on paremman työelämän asialla työ 20 Olet tärkeä KANNESSA Myötätuntoinen johtaminen on tätä päivää 24 Pelko pois ja kohti uudistuksia Suomalaisuuden myytit: virheiden pelko ja uudistusinto 26 TTT-Blogisti: Laura Pulkkinen terveys 28 Aina myötätuulessa: 7 kysymystä sähköpyöräilystä KANNESSA Sähköavusteisia polkupyöriä tulee liikenteeseen joka kevät hieman enemmän 30 Sisäilmaviestinnässä rehellisyys punnitaan KANNESSA Avoimuus auttaa luotta muksen syntymisessä ja säilymisessä 34 Lomalle – ja aivot narikkaan. 38 Rikkaruohojen kitkeminenkin tarjoaa tutkija Minna Huotilaisen mukaan aivolepoa. 34. KANNESSA Aivotutkija Minna Huotilaisen vinkit voimia antavaan lomaan turvallisuus 38 Järjestys se olla pitää! KANNESSA Siisteys on työpaikan turva keino ja käyntikortti K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S K U V A A N T TI H A N N U N IE M I AKI AHLROTHIN KUVASI KANTEEN ANNA DAMMERT
Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Tutustu fiilismittariin ja muihin työhyvinvointia parantaviin palveluihimme. Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. MIKÄ FIILIS TEILLÄ TÖISSÄ. Elon fiilismittari on työntekijöiden käyttöön tarkoitettu kätevä älypuhelinsovellus, joka auttaa johtamaan paremmin. Katso lisää www.elo.fi.. Ota käyttöön Elon fiilismittari – tiedät aina, mikä on yrityksesi vireystila. Tutustu palveluun elo.fi/fiilismittari Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Palautteen antaminen on helppoa ja epämuodollista. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Siksi johdolla on parhaimmillaan ajantasainen tieto yrityksen sisäisestä tilasta
Miten TTT-lehti voisi palvella entistä paremmin sinua ja työyhteisöäsi. Vastaathan 31.5.2016 mennessä, kiitos! Mielipiteesi on meille tärkeä. Seuraatko myös TTT-lehden uutiskirjettä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 4. Vastaa, vaikuta ja voita Vastaa 31.5.2016 mennessä TTTlehden lukija tutkimukseen osoitteessa: www.webropolsurveys.com/ttt.net Sivulla kysytään salasanaa, joka on vuosiluku: 2016 Arvomme palkintona 5 x 50 euron lahjakortteja! Osallistu TTT-LEHDEN LUKIJA TUTKIMUKSEEN! Mitä mieltä sinä olet TTT-lehdestä. Arvomme vastaajien kesken viisi 50 euron arvoista lahjakorttia, jotka voi käyttää Sryhmän liikkeissä ympäri Suomen. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 3/2016 | 15 € www.tttlehti.fi LISÄÄ LUOTTAMUSTA, VAPAUTTA & intohimoa SIISTEYS: turvatakuu ja käyntikortti Ihana loma Myötätunto – JA AIVOT NARIKKAAN. Millaista tietoa sinä työssäsi tarvitset. TUOTTAA TULOSTA Sisäilmaviestinnässä Sähköpyöräilijä REHELLISYYS PUNNITAAN EI HYYDY YLÄMÄKEEN! Lukijatutkimus: VASTAA, VAIKUTA JA VOITA! Osallistu lukijatutkimukseemme ja vaikuta
Stock mannin ännät voivat saada toimittajan sydämen läpättämään, mutta toisissa töissä on hengenlähtö lähellä ja tapa turmavaara kulman takana. Ilman heitä Suomi pysähtyisi – ja työpaikat ukkoutuisi vat ja akkautuisivat. Silti mietin, mikä on luotta muksen ja heitteillejätön ero. Niin mekin muistamme oman uramme suunnan näyttäjät ja mahdollistajat. Juniorit muistavat, ketkä heitä aut toivat ja heihin uskoivat. JOKAISESSA TYÖSSÄ ja työpaikassa on omat ammattitaidon ja ammattiylpey den mittarinsa. Se sitouttaa tulokasta ja helpot taa hänen asettumistaan taloksi. Muistan luottamuksen, rohkaisun, kannustuk sen, mahdollisuuden lunastaa paikka ni kokeneiden rinnalla. ”Tuhkasta noustaan”, sanoi vanha päätoimitta ja, kun syväluotaava haastattelukeik ka ei ollut mennyt kuten olin toi vonut. Voimia antavaa kesää toivottaen P.S. Opittavaa riittää puolin ja toisin. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantaja palvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTTlehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirasto jen työsuojelun vastuualueet Petri Moisio/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 46. Tällaisessa ”uimakoulussa” löysin muinoin sen, mitä haluan työk seni tehdä. He ovat ainutlaatuisia tyyppejä jo nyt ja osaavat sellaista, mistä me olemme pihalla/kujalla (vai mikä lie neekään ajantasainen ilmaisu). Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 6. KONKAREILLA ON UPEA MAHDOLLISUUS piirtyä ikiajoiksi kesätyöntekijän ja uraansa aloittavan untuvikon mieleen ja sydämeen. Tämän päivän junioreista tulee tule vaisuuden osaajia, verkostojemme jäse niä, kollegojamme, ehkä esimiehiäm mekin. Mutta jokainen vaikuttaa siihen, millainen käsitys työelämästä ja kustakin työpai kasta nuorelle tulee: jelpataanko, tsem pataanko, hyväksytäänkö, välitetäänkö, huolehditaanko terveydestä ja turval lisuudesta, halutaanko minun tulevan joskus tänne takaisin. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. Kun konkari opetti vierihoidossa kesätoimittajalle huolelli suutta, jollakin toisella työpaikalla ope tellaan kädestä pitäen havainnoimaan ja varomaan vaaroja ja riskejä. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt päätoimittajalta 17.5.2016 Kesätyö jättää pysyvät jäljet T YÖPAIKKOJEN ju niorit, kesätyöntekijät, ovat parhaillaan aloit tamassa omaa urak kaansa. ”Stockmannissa on muuten kaksi nkirjainta”, muistutti kokenut toimitussihteeri. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Muistan myös kiitollisuuteni: joku oli pysähtynyt koh dalleni ja uskonut, että ehkä se jotain osaa tai ainakin oppii. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2016. Täytyy myöntää, että muistan myös tilanteita, joissa minut on paiskattu ve teen ja katsottu, osaanko uida. Hän istutti kesätoimit tajat viereensä katsomaan, miten hän muokkasi tekstejämme ja mitä tuli teh tyä – virheitä mutta myös onnistumisia. Untuvik ko kirjaa ihmettelyn aiheet ja kysymyk set ja käy ne esimiehen kanssa yhdessä lävitse. Lisäksi se voi saada pomon ja koko työyhteisön katsomaan, olisiko aika muuttaa joitakin ”näin meillä on aina tehty” käytäntöjä. Perehdyttämisestä ja myös eri ikäisten rinnakkaiselosta työpaikalla oli TTTlehdessä 3/2015, sivut 19–25.. Pereh dyttäminen on jäänyt tekniikan tasolle, kokeneemmat ovat sujahtaneet lomil le, ja jälkikäteen on sitten arvioitu, mi ten meni. Vaikka kesätyöntekijän tehtävä ei ole muuttaa koko maailmaa eikä ehkä py syvästi edes kesätyöpaikkaansa, häntä kannattaa kuunnella. Kesätyö jättää pysyvät jäljet. Ja kun joskus saa seura ta oman alansa löytäneen nuoren nou sua siivilleen, se lämmittää konkarinkin mieltä. Toki työnantajalla on aina suurin vastuu perehdyttämisestäkin. JOTKUT ESIMIEHET antavat tulokkaalle tehtäväksi havainnoida muutaman vii kon ajan työpaikalla kaikkea
TH IN K ST O C K P H O TO S. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 6 Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot iO Kustantajapalvelut Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2016 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Sc an st oc kp ho to TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Lehden saa vain tilaamalla. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa minuun yhteyttä. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Voit tilata myös osoitteessa: www.tttlehti.fi ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” TTT-lehden lukijatutkimus kevät 2014, vastaajia 762
Myös yhteiskunnan kiihtyneeseen rytmiin on so peuduttava. Lisäksi tarvitaan projektitason aika taulu. Oman kalenterin hallinnasta on tullut ”kovaa duunii”. Asiantuntijatyö koostuu useista palasista: kokouksista, puheluista, sähköposteista, työmat koista, keskusteluista, lukemisesta ja kirjoittami sesta. Lähteenä Työterveyslaitoksen tiedote. ASIANTUNTIJAN RANKKA DUUNI Kansainvälisissä yrityksissä tahtia antaa yhteis työkumppani maapallon toisella puolella. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 ttt-ajassa ”MUTTA SE LINJA, että pitää opetella tekemään vähemmän ja huonommin. Tai artikkelia.” Näin kertoo julkisella sektorilla työsken televä nainen, jota on haastateltu Työterveyslaitok sen Aikajärjestys asiantuntijatyössä hankkeessa. – Monella työpaikalla vuosikellot rytmittävät suunnittelua. On vaikeaa tehdä asiantuntijatyötä, jos ei ole enää asiantuntija, kun ei ole lukenut yhtään kirjaa kolmeen vuoteen. Vaikka aikatauluttaminen on olennainen osa asiantuntijan työtä ja osaamista, organisaatiolla ja esimiehellä on tärkeä rooli. Asiantuntijan sanoin ”päivä laitetaan takaraivossa nopeasti uuteen järjestykseen”, kun äkilliset jutut sotkevat priorisoinnin. Näillä voidaan luoda yhteisiä synkronoit uja aikarakenteita ja ajanhallinnan pelisääntöjä, sa noo erikoistutkija Merja Turpeinen Työterveys laitoksesta. Aikaa uutta luovaan ajattelutyöhön ei tahdo löytyä. Lisää aiheesta: Aikamatriiseja asiantuntijatyössä. Heinäkuussa saa ehkä vielä pysäh tyä, ellei työtä rytmitä EU, joka lomailee elokuussa. Esimiehen tehtävä on antaa toiminnalle kirkas suunta ja pitää huolta siitä, etteivät esimerkiksi ylityöt muutu vaivihkaa vallitsevaksi käytännöksi. Artikkeli Työelämän tutkimus -lehdessä 1/2016. www.tyopiste.fi > Priorisoi työtehtäviäsi, mutta älä poimi rusinoita pullasta 7 Ajassa | 11 Liiallinen kuormitus voidaan kokea häirintänä 12 Lukijoilta | 14 Henkilö: Aki Ahlroth TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S. Työt ovat kietoutuneet muiden aikatauluihin. Se ei ole omasta mie lestäni enää asiantuntijatyötä
Seuraa ohjelmatarjontaa: www.eurosafety.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Joko teidän työpaikkanne on saanut työhyvinvointitartunnan. Työn tulokset para nevat ja kustannukset pienenevät. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 8 TYÖPAIKAT HYÖTYVÄT perhemyönteisestä kulttuurista. seminaariin, jonka TTTlehti järjes tää yhteistyökumppaneidensa kanssa. Kuiten kin alle puolet työpaikoista tiedottaa jous tavista käytännöistä riittävästi esimiehille ja henkilöstölle. Tulostamisessa vapautuu nanohiuk kasia. – Niin kauan kuin poissaolot perhesyistä kasautuvat pääosin naisille, käytäntöjen ke hittämiseen ei suhtauduta työpaikoilla riit tävän vakavasti, sanoo johtava asiantunti ja Salla ToppinenTanner TTL:sta. Kansainvälisen tutkimuskatsauksen mukaan onkin heikosti näyttöä siitä, miten hyvin suojavarusteet tepsivät, kun työskennellään vaarallisiin tarttuviin tau teihin sairastuneiden potilaiden parissa. – Pöytämallisisissa printtereissä käy tetyt muovinauhat ovat noin 20 kertaa kalliimpia kuin teollisuuden käyttämä bulkkitavara. Yksilölliset joustot, esimiehen tuki ja myönteinen suhtautuminen vähentä vät työn ja muun elämän välistä ristiriitaa ja parantavat hyvinvointia. Vähennä altistusta: Hanki koteloitu tulostin, jonka suunnittelussa päästö jen hallinta on huomioitu. Näin kertoo Työterveyslaitoksen, Aaltoyliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimus. – Muki printataan elintarvikemuovis ta ja koru sellaisesta, jonka tiedetään olevan ihokontaktissa turvallista, sanoo tutkija Kirsi Kukko Aaltoyliopistosta. Ole tarkkana tulostus materiaalien kanssa: käytä vain kuhun kin käyttötarkoitukseen suunniteltuja muoveja. Ajatus halvemman ma teriaalin tilaamisesta verkosta houkut telee, mutta kannattaa muistaa, ettei materiaalin sisällöstä ole välttämättä mitään takeita, korostaa tutkimusjohta ja Jukka Tuomi Aaltoyliopistosta. EBOLAEPIDEMIAN AIKAAN monia avus tusjärjestöjen työntekijöitä sairastui, vaikka he olivat suojanneet hyvin kas vonsa, kätensä ja koko vartalonsa. HYVÄ ILMANVAIHTO on tärkeää, kun käytetään pöytämallisia 3Dtulostimia. Osallis tu 15.9. Sijoita tulos tin tilaan, jossa ei oles kella jatkuvasti ja jonka ilmanvaihto toimii hyvin. Johda päästöt mahdollisimman lähelle pois toilmakanavia. Miesvaltaisista työpaikoista 60 prosenttia hoitaa tiedottamisen heikosti. ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN Isät perhe vapaille! Ilmanvaihtoa 3Dtulostukseen Parempaa suojaa epidemiatyöhön K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S MUISTA! 13.–15.9. Satunnainen tulostaminen ei ole kovin haitallista, mutta päivittäistä al tistumista pitää välttää. Työterveyslaitoksen (TTL) selvityksen mukaan kolmella neljäsosalla suomalaisista työpaikoista työn ja muun elämän yhteen sovittaminen onnistuu hyvin, naisvaltaisilla työpaikoilla miesvaltaisia paremmin. EuroSafety ja Työhyvinvointi 2016 -messut Tampereella Tuleeko kannabis myös töihin. Henkilösuojaimia täytyy kehittää nykyistä turvallisemmiksi terveydenhuol tohenkilöstölle, sanoo tutkijaryhmän joh taja Jos Verbeek Cochrane Work kat sausryhmästä Työterveyslaitoksesta. . Blogeja osoitteessa: www.wgh.fi/tyohyvinvointitartunta Twitterissä: #Työhyvinvointitartunta. Terveydenhuoltohenkilökunnan riski sai rastua vakavaan infektiotautiin, ebolaan tai SARS:iin, voi olla jopa sata kertaa suu rempi kuin väestön keskimäärin
Kesäkuussa on aika keskustel la kuumassa työskentelystä: juo vettä, ruokaile, suo jaudu auringolta. Joka kolmas kuljettaja tuntee itsensä usein väsy neeksi työvuorojensa aikana. (Standar dien selitykset löytyvät TTTlehdestä 1/2016, s. Jätteenkeruussa sattuu hieman alle 300 työpaikkatapaturmaa vuodessa. Jo siinä ajassa uusia materiaaleja on kehitetty ja toisaal ta luotettavat perusmateriaalit ovat pysyneet. Yli 40 prosenttia kuljettajista kertoo, että jäte astian siirtäminen aiheuttaa vaaratilanteen viikoittain tai useammin. TAMMIKU U HEL MIK UU M AA LIS K U U H U H TI KU U TO UK OK UU KES ÄK UU HE IN ÄK UU EL OK UU SY YS K U U LO K AK U U MA RR AS KU U JOU LUKUU Ergonomia Työhyvinvointi Ilmoita turvallisuushavainnoistasi Kiireen hallinta Toimiminen uhkaja hätätilanteessa Tervetuloa uudet työntekijät Pysy hyvässä työvireessä Työskentely kuumassa Turvallisesti kippipaikalla Syksyn pimeys ja liukkaus Turvallinen ohjaamo Jätehuoltomääräysten mukainen keräyspaikka KUV A TY ÖT ER VE YS LA IT O S. 42–43.) Jalastuotemerkin työ ja turvajalkineessa saattaa olla noin 50 osaa ja valmistusprosessissa yli sata työvaihetta. Johanna Torvelan vastuulla Jalaksen tehtaalla on muun muassa jalkineiden kosteudenkestävyyden testaaminen. Työterveyslaitos on tehnyt vuosikellon, jonka avulla varsinkin esimiehet voivat kehittää työpaikan turvallisuuskulttuuria. Moni käyttää turvakenkiä jo vapaaajallakin. Kestävyys varmistetaan 80 minuutin vesitestillä laboratoriossa standardiolosuhteissa. Toukokuun teemana on työvire, varsinkin tauot ja säännöllinen ruokailu. Jokipiissä valmistus alkoi nahkurinliikkeessä sata vuotta sit ten. – Tuotekehityksessä mennään koko ajan eteenpäin: tulee li sää keveyttä, mukavuutta, urheilullisuutta, värejä, älyteknologiaa. Jäteautonkuljettajan arjessa on siis paljon petrat tavaa. Ruotsalaisomistuksessa tehdas on ollut vuodesta 2008. Yli puolet jättää ainakin joka viikko kahvi tai ruokatauon pitämättä. Kiire joh taa helposti myös ergonomiapuutteisiin. Yli 70 prosenttia jäteauton kuljettajista kokee muiden tienkäyttäjien hidastavan työtään ja kohtaa esteitä jäteastian siirtoreitillä vähintään viikoittain. Jokaisen kuukauden kohdal ta löytyy ajankohtainen aihe, jonka voi ottaa puheeksi turvallisuusvartissa ja kuljettajatapaamisissa. Molempia testataan säännöllisesti tehtaan omassa laboratoriossa. – Olen tekstiili ja vaatetustekniikkaa opiskellut insinööri, joka on kiinnostunut kokonaisuudesta. Uutta asetusta noudatetaan arviointilaitoksissa 21.10.2016 alkaen, ja muilta osin siihen siirrytään 21.4.2018 alkaen. Hen kilökuntaa Jokipiissä on noin 100, Suomessa noin 130 ja Ejen dalskonsernissa lähes 350. Haastavinta onkin pysyä selvil lä kaikesta aiheeseen liittyvästä. Reilu neljännes Työter veyslaitoksen tutkimukseen osallistuneista kuljet tajista kertoi joutuneensa yhteen tai useampaan työtapaturmaan kolmen viime vuoden aikana. 100 vuoden kokemuksella TOSIN TORVELAA työllistävät yhä enemmän henkilönsuojaimiin liittyvän lainsäädännön, standardien ja myös uuden suojainasetuk sen seuraaminen. Ejendals Suomi Oy valmistaa vuosit tain liki miljoona kenkäparia, joista vientiin menee 80 prosenttia. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 – Rikon kenkiä, naurahtaa testausinsinööri Johanna Torvela, kun häneltä kysyy, mitä hän tekee työkseen Ejendalsin tehtaalla Etelä Pohjanmaalla. Tyyppitarkastetuissa työjalkineissa on merkintä CE EN ISO 20347:2012 ja turvajalkineissa CE EN ISO 20345:2011. K U V A M E R JA K A R JA LA IN E N Turvallisempi vuosi jätealalle TYÖVUORONSA AIKANA jäteautonkuljettaja tyhjen tää jopa 350 jäteastiaa ja kipuaa yli 100 kertaa jäte autoon ja sieltä pois. Kenkäparin tekemiseen kuluu keskimäärin noin tunti. Heinäkuussa teemana on kippipai kan turvallisuus: ilman tukea olevan peräportin alle ei saa mennä! Vuosikello ja työpaikan käyttöön ladattavat materiaalit: www.ttl.fi/ymparistohuolto Lisää aiheesta myös seuraavassa TTTlehdessä 4/2016. Torvelan työura Ejendalsilla on nyt noin kuuden vuoden mit tainen
– Vinkkinä muille työpaikoille voisin kehottaa kaikkia pyrki mään tasaarvoisuuteen ammatista ja asemasta riippumat ta, Kansonen tuumii. Usein huumori kukkii ja nauru hersyy, kertoo työterveyssihteeri Päivi Sorri Lahdenyksiköstä. www.osha.europa.eu/fi Kuvassa wellamolaisia vasemmalta edestä alkaen Päivi Andelin-Patja, Johanna Wirta, Johanna Pirhonen, Jyrki Männistö, Satu Väihkönen, Pertti Kansonen ja Päivi Vilenius.. Euroopan työterveys ja työturvallisuusvirasto. Vuonna 2014 työpaikkatapaturmissa sai tämän hetken tiedon mukaan surmansa 22 ja työmatkatapaturmissa 9 palkansaajaa. Vuosi 2015 Vuosi 2014 Vuosi 2013 Teollisuus 33 34 33 Rakentaminen 63 62 63 Vähittäisja tukkukauppa 30 30 29 Kuljetus ja varastointi 45 43 46 Hallintoja tukipalvelu 53 52 52 Kuntasektori 24 23 24 Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus päätoimialoilla 35 kuollutta Työpaikkatapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 10 palkansaajaa TVK:n ennakko arvion mukaan vuonna 2015. Keskeinen arvo on ILO: innostus, luottamus ja osaaminen. Se on Lahden kaupungin tytäryhtiö ja aloitti toimintansa toukokuussa 2010. Reilusta pelistä työpai kalla on sovittu yhdessä kirjallisesti. Työmatkatapaturmien määrä nousi peräti 26 prosent tia edellisvuodesta, jolloin luku oli poikkeuksellisen pieni. Eri alojen asiantuntijat istuvat samassa pöydässä ja keskustelevat asioista yhdessä. Vuonna 2014 luku oli 29,2. Kuntasektorilla taajuus on hieman noussut pitkän ajan tarkastelussa. MILKA MANTSINEN Kiva porukka! Ilmianna oma hyvä työyhteisösi: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Ota kantaa K U V A P E R T TI K A N S O N E N 123 000 työtapaturmaa VAKUUTUSLAITOKSET KORVASIVAT vuonna 2015 noin 123 000 työtapaturmaa, jotka sattuivat palkansaajille. Työpaikkatapaturmien määrä nousi noin 2 prosenttia vuodesta 2014. VUOSINA 2016–2017 Euroopassa kampanjoidaan teemalla Terveellinen työ elämän eri vaiheissa. – Yhteishenki syntyi jo heti yhtiön perustamisen jälkeen ja on pysynyt hyvänä. Työterveys Wellamo on päijäthämäläisten kuntien se kä PäijätHämeen sosiaali ja terveyskuntayhtymän, Päijät Hämeen koulutuskuntayhtymän, Myrskylän, Iitin ja Pukkilan omistama osakeyhtiö. Hallintopäällikkö Pertti Kansosen mukaan wellamolaisten hyvän yhteishengen taustalla on muun muassa se, että yhtiössä järjestettiin heti alussa paljon tilaisuuksia työnteki jöille. – Ihmiset ja tavat ovat persoonallisia, ja erilaisuus on rikkaus. Vähit täis ja tukkukaupan alalla taajuus on pysynyt kymmenen viime vuotta melko muuttumattomana. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 10 Tasa-arvoisuus tukee Wellamossa Työterveys Wellamon henkilöstöllä on monta syytä olla tyytyväinen työyhteisöönsä. Luvut perustuvat Tapa turmavakuutuskeskuksen (TVK) ennakkoarvioon vuoden 2015 tilastoista. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli noin 29,8 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työ tuntia kohti. Uudet työntekijät antavat siitä jatkuvasti hyvää palautetta, Kansonen sanoo. – ILMAPIIRI ON VAPAA ja mukaansatempaava. Vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille korvat tiin noin 6 500 työtapaturmaa. – Emme ole hyvä porukka siksi, että olemme työterveys huollon ammattilaisia, vaan siksi, että kunnioitamme toi si amme ja pidämme toisiamme arvokkaina. Pertti Kansosen mukaan ammattiylpeys on koko henkilös töä yhdistävä tekijä. Korvatuista palkansaajien tapaturmista oli työpaikka tapaturmia noin 101 000 ja työn ja kodin välisillä matkoilla sattuneita työmatkatapaturmia noin 22 000. Keskeinen arvo on ILO: innostus, luotta mus ja osaaminen. Taajuuden suunta on pitkällä aikavälillä ollut selvästi laskeva varsinkin rakentamisessa ja teollisuudessa. Päivi Sorrin mukaan jokainen työntekijä tuntee kuuluvansa työyhteisöön, jossa saa olla oma itsensä. Työnantaja antaa kannustepalkkioita ryhmille tai yksittäi sille työntekijöille kahdesti vuodessa. Työpaikka ja työmatkatapaturmien määrät palaavat nyt vuoden 2013 tasolle
Joskus yhteydenottaja haluaa tarkistaa, onko asiassa menetelty oikein. – Kun esimerkiksi työjärjestelyissä on pitkään ongelmia, syntyy ristiriitoja, jot ka koetaan epäasiallisena kohteluna tai häirintänä. Neuvoa kannattaa kysyä ennen kuin tilanne kärjistyy. Työnantaja saattaa saada toimintaohjeen tai kehotuksen tilanteen korjaamiseksi. www.finlex.fi (23.8.2002/738) Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta 0295 016 620 arkisin klo 8–16.15. Laakson mukaan työpaikoilla on yleensä selvitetty fyysiset riskit mutta psykososiaalisia riskejä ei ole aina kir jattu järjestelmällisesti. Työnantajan pitää aina selvit tää ja arvioida myös työn psykososiaali set kuormitustekijät ja ryhtyä tarvittaes sa toimiin niiden poistamiseksi, sanoo työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Ete läSuomen aluehallintovirastosta. 3 tapauksessa tehtiin ilmoitus poliisille epäillystä työturvallisuusrikoksesta.. Työn sisältöön liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi työn sirpaleisuus, liiallinen tietomäärä ja jatkuvat keskeytykset. Satunnaisesti yhteyttä ot tavat myös työntekijät, joiden epäasialli sesta käytöksestä on tehty ilmoitus. Työsuojeluviranomainen harkitsee myös, onko todennäköisiä perusteita epäillä rikosta. 93 tapauksessa asiakas täytti valvonta pyyntölomakkeen, jolloin asia tuli vireille. kova juttu Liiallinen kuormitus voidaan kokea häirintänä Työsuojeluun otetaan usein yhteyttä häirintätapauksissa, joiden takaa paljastuukin psykososiaalista kuormitusta. Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn sisältöön, työjärjestelyihin ja työyhteisön sosiaali seen toimivuuteen. 19 tarkastuksessa työnantajalle annet tiin toimintaohje tai kehotus asian kor jaamiseksi. Työnantaja saattaa syyllistyä työtur vallisuusrikokseen, jos häirintään ei puu tuta. YHTEYDENOTTOJEN TAUSTALLA on usein pikemminkin psykososiallinen kuormitus kuin varsinainen työturvallisuuslain tar koittama häirintä. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 E PÄASIALLISESTA KOHTELUSTA tai häirinnästä tuli EteläSuomen aluehallintovirastolle (ESAVI) viime vuonna 719 yhteydenottoa. Viraston valvonnan piiriin kuuluu noin puolet koko maan työpaikoista ja työn tekijöistä. Useimmiten jo aluehallintoviraston alkuneuvonta auttaa. Jos siitä ei ole apua, asiakas voi ottaa uudelleen yh teyttä, jolloin häntä opastetaan laitta maan asia vireille. Työnantajan velvollisuus on puuttua kaikenlaiseen häirintään. Yhteyttä otetaan yleensä silloin, kun asian käsittely ei ole edennyt työpaikalla. Esitutkintailmoitus polii sille tehdään yleensä silloin, kun työn antaja ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin häirinnän tai epäasiallisen kohtelun selvittämiseksi ja lopettamiseksi. TEKSTI RAIJA LAHTINEN Häirinnän valvonta ESAVI:n alueella 2015: 719 yhteydenottoa häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. . Useim miten yhteyttä ottavat työntekijät mutta melko usein myös luottamusmiehet tai työsuojeluvaltuutetut. LISÄÄ AIHEESTA www.tyosuojelu.fi > Epäasiallinen kohtelu www.tyosuojelu.fi > Työolot > Psyko sosiaalinen kuormitus www.ttl.fi > Sopuisa työyhteisö Työturvallisuuslaki (28 §): Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. – Työnantajien yhteydenotot ovat lisääntyneet hieman. HÄIRINTÄ ON uhkailua, pelottelua, il keitä ja vihjailevia viestejä, väheksyviä ja pilkkaavia puheita, työnteon jatkuvaa perusteetonta arvostelua ja vaikeutta mista, maineen tai aseman kyseenalais tamista, työyhteisöstä eristämistä, sek suaalista häirintää ja työnjohto oikeuden väärinkäyttöä. 53 tarkastusta yhteydenottojen perus teella. Työjärjestelyihin liittyviä tekijöitä ovat muun muassa liian suuri tai pieni työ määrä, kohtuuttomat aikataulut, epäsel vät tehtävänkuvat ja epäselvä työnjako. Helmikuussa käynnistyneeseen työ suojelun valtakunnalliseen puhelinneu vontaan voi soittaa kuka tahansa, myös nimettömänä. 47 tapauksessa vireille tullut asia ei anta nut aihetta valvontaan, ja siitä tehtiin käsittelyratkaisu. Useimmiten he kysyvät, mistä pitäisi lähteä liikkeel le, kun häirintäilmoitus on tehty, kertoo EteläSuomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Eerik Tarnaala. Työyhteisön sosiaalista toimivuutta voi haitata esimerkiksi yksin työskentely, sosiaalinen ja fyysinen eristäminen, huo no tiedonkulku, toimimaton yhteistyö ja puutteellinen tuki. Työnantajilta, työsuojelupäälliköiltä ja ammattiliitoilta tulee jonkin verran yh teydenottoja
Tilat ja valaistus olivat pääosin kun nossa. Laita viesti: toimitus@tttlehti.fi lukijoilta VIISI ETELÄSAVOLAISTA maaseudun ruoka ja matkailupalvelualan yritys tä osallistuu Mikkelin ammattikorkea koulun PETRAhankkeeseen. Yrittä jät pystyivät tekemään päivän aikana monipuolisesti erilaisia töitä. Lisäksi yrittäjät käyttivät sykemittareita. Seisomatyössä työjalkineiden valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. PETRAhank keessa haetaan ratkaisuja pkyrittäjien työhyvin voinnin haasteisiin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 12 Lukijan vinkkelistä Mistä oman alasi tai työpaikkasi edistysaskelista sinä haluaisit kertoa TTT-lehden lukijoille. Keittiö, toimisto ja asiakas palvelutilat käytiin läpi myös ergonomian osalta. Sitä aiheuttivat vastuu yrityksestä, pit kät työpäivät, kiire ja yksityiselämän huolet. Viime vuoden toukokuun alussa käynnistynyt hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Analyysin tulok set kertovat kehon reaktioista arjen tilan teissa. Useimmiten he kuitenkin kiinnitti vät huomiota nostotekniikkaan se kä käyttivät tasovaunuja ja mui ta apuvälineitä, jotka helpottivat taakkojen siirtämistä ja toimivat tarvittaessa aputasoina. Tänä keväänä yrittäjille järjestettiin työpaja, jossa käsiteltiin muun muassa työhyvinvointia ja sen kehittämistä. Työn aiheuttama paine ja stressi rasittavat, ja jatkuva seisominen ja raskai den taakkojen nostelu kuluttavat. Palautuminen oli heikkoa myös päiväl lä. Sykemittaukset tehtiin neljältä vuorokaudelta, joista yksi oli vapaapäivä. Työ oli yleensä raskasta: yrittä jät nostelivat raskaita taakkoja ja teki vät paljon seisomatyötä. Heidän kanssaan keskusteltiin myös työn ergonomiaa ja riskejä koskevista havain noista ja korjausehdotuksista, ja heille jaettiin aiheeseen liittyvää aineistoa. Hankkeeseen osallistuvilta yrittäjiltä kerättiin hyvinvointiin liittyvää tietoa ke sällä 2015 tekemällä havaintoja työn ris keistä paikan päällä ja haastattelemalla yrittäjiä. Yhtenäinen mittausaika oli vähintään 24 tuntia. Seurantamittaukset tehdään kesällä 2016, ja samalla havainnoidaan yrittä jien työtä ja työoloja. Sykemittausanalyysin tulokset käytiin läpi henkilökohtaisesti yrittäjien kanssa. Hanke aut taa löytämään ratkaisuja pkyrittäjien toi mintaan ja työhyvinvointiin liittyviin on gelmiin. Hankkeen koko nimi ilmentää myös sen tavoittei ta: Ruokai lupalveluyritysten prosesseja petraamalla työhyvinvointia. Fysioterapeutti laati mittaustulos ten ja yrittäjien pitämien seurantapäivä kirjojen perusteella raportin. Ergonomiaa koskevassa tiedon keruussa oli mukana fysioterapeutti. Henkinen kuormittuminen oli yleistä. Matkailu ja ruokapalvelualan yrittäjän työ on kiireistä ja sirpaleista, ja tekemistä on paljon. Pienyrittäjäkin tarvitsee taukoja työpäiväänsä TYÖN FYYSINEN KUORMITUS näkyi syke analyysissa huonona yönaikaisena pa lautumisena. LISÄÄ AIHEESTA www.mamk.fi/petra K U V A TH IN K S TO C K P H O TO TS. SYKEMITTAUSTEN TULOKSET analysoitiin Firstbeatmenetelmällä. Merkittävä huomio oli, että pienelläkin rentoutukseksi nautitulla alkoholimää rällä oli päinvastainen vaikutus: elimistö kävi ylikierroksilla vielä jonkin aikaa nuk kumaanmenon jälkeen. Siksi ruoka ja kahvitaukojen pitämi nen työpäivän aikana on tärkeää, vaikka tauot jäisivätkin lyhyiksi. Merja Ylönen Kirjoittaja työskentelee projektipäällik könä Mikkelin ammattikorkeakoulun matkailuja ravitsemisalan laitoksella. TYÖN VAIHTELEVUUS ja moni puolisuus vähensivät työn tois toja ja fyysistä rasitusta. Sitä rahoittavat Eu roopan sosi aalirahasto, EteläSavon ELYkeskus ja EteläSavon Työterveys sekä hankkeen yhteistyökumppanit Hotelli RinssiEversti, Vanamolan ma jatalo, Löydön kartano, Hotelli Ruusu Hovi ja Pitopalvelu Ambrosia
Moni nojaa päätään pulpettiin ja kittaa energiajuomaa. – Omailmoitus on lisännyt työntekijöi den ja esimiesten välistä luottamusta ja avointa keskustelua, toteaa työhyvinvoin tipäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä. Häggman haluaisi Suomen sijoittuvan keskieurooppalaiselle aikavyöhykkeelle. Äänestä parasta, s. Lain mukaan jokaiselta työpaikalta pitää löytyä työpaikkaselvitys. Tässä muutamia poimintoja. – Meillä on nyt enemmän työterveys huollon resursseja esimerkiksi osatyö kykyisten tukemiseen, sisäilmaasioihin, työoloihin tutustumiseen sekä suunni telmalliseen yhteydenpitoon esimiesten kanssa, toteaa HihnalaMäkelä. Raportin on oltava työpaikalla työntekijöiden nähtävillä. Omakohtaisessa kivunhallinnan opettelussa hän myöntää käyneensä pitkän tien. (Kirjan esittely oli TTTlehdessä 2/2016, s. Lääkärintodistusta ei tarvita. On määri teltävä selkeästi, milloin ja miten omail moitusta käytetään, sanoo Jaana Halonen. Työpaikka selvitykseen pyritään liittämään työnantajan vastuul la oleva, työturvallisuuslakiin perustuva työn vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi. TEKSTI RAIJA LAHTINEN | KUVA THINKSTOCKPHOTOS O MAILMOITUKSELLA työnte kijä voi ilmoittaa esimiehel leen äkillisestä ja lyhyestä sairauspoissaolosta työpai kalla sovitun mallin mukaan. Säästyneet resurssit voidaan käyttää ennaltaehkäisevään toimintaan, jos niin halutaan. Mikä se on, ja kuka sen tekee. Southamptonin yliopiston tuoreen tutkimuksen mu kaan muun muassa hengitystieinfektioita aiheuttavat koronavirukset tuhoutuivat kuparipinnoilla kahdessa tunnissa. Tutustu muihin vastauksiin: tyopiste.ttl.fi TYÖPAIKKASELVITYS on prosessimaista toimintaa, jota työterveyshuolto tekee työpaikan kanssa. Lisäksi kupari on materiaalina kestävä ja täysin kierrätettävä. PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 2/2016 KAKSI KIINNOSTAVINTA JUTTUA TTTleh dessä 2/2016 lukijoiden mukaan olivat sairauslomakäytäntöjä käsitellyt Jopa 7 päivää omalla ilmoituksella. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, vaikka suoraa yhteyt tä uuteen käytäntöön ei ole pystytty sel keästi osoittamaan. Jotkut ovat hyperaktiivisia eivätkä jaksa keskittyä kunnolla mihinkään.” NÄIN SANOO tuntiopettaja Jyrki Häggman Opettajalehdessä 6/2016. Sairauden laatua ei ole rajattu. Kommentteja sairausloman omailmoituskäytännöstä: ”Sain hyvät perustelut sille, miksi omailmoituskäytäntö on hyödyllinen työ paikoilla. Jos lää käri kirjoittaa 3 sairauslomapäivää, ne yleensä pidetään, vaikka kunto sallisi pa luun töihin jo aiemmin, sanoo erikoistut kija Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta. Työhön paluun jälkeen käydään tarvittaessa työhyvinvointineuvottelu. TYÖNANTAJAT SÄÄSTIVÄT rahaa ja työn tekijät vaivaa, sillä työterveyshuollon lää kärikäynnit vähenivät tutkimuksessa 20– 40 prosenttia. Pohjoisranskalaisessa Bezannes’n kaupungissa asen nettiin hiljattain kuparia sisältävät ovenkahvat ja por raskaiteet kaupungintaloon, sosiaalihuollon t iloihin, kulttuurikeskukseen ja päiväkotiin. Niissä työskenteli yli 67 000 henkeä. Työterveyshuolto toteuttaa sen siinä laajuu dessa kuin työpaikan tarpeet edellyttävät. Mallit vaihtelevat. Miranda tietää, että aina ei ole realistista pyrkiä kivuttomuuteen. Aivotutkimus vahvistaa, että lääkkeettömiäkin keinoja on nyt enemmän kuin koskaan. Sanna Pesonen, Jaana I. Esimiehen kannattaa miettiä keinoja yhdessä työntekijän ja työterveys huollon kanssa. Sanna Pesonen, Jaana I. Kun työnantajalle riittää työntekijän ilmoitus sairauspoissaolosta, säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. Tarkoitus on kuitenkin, että esimies ottaa vain vastaan omailmoituksen. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTTlehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info asiaan. – Jos esimies epäilee ilmoituksen tar peellisuutta, hän voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon. Halonen, Juha Liira. Esimerkiksi allekirjoitusjonon lii kennevaloilla eli muovitaskun väreillä määritellään kiireellisyys. Vapautuneet resurssit ja syntyneet säästöt on kohdistettu ennaltaehkäise vään työterveyshuoltoon. "Oppilaita väsyttää. Hän kertoo seuraavansa tutkimustuloksia hyvin kriittisesti. Kaupungin työntekijät ilmoittavat sai rastumisestaan henkilökohtaisesti esimie helle; sähköposti tai tekstiviestejä ei hy väksytä. Olen odotellut, että kivut häviäisivät, turvautunut vain lääkkeisiin ja leikkaushoitoon ja ihmetellyt, miksi kivut eivät lakkaa. Flunssa, vatsavaivat ja migreeni menevät yleensä ohi ilman lääkäriäkin. OMAILMOITUSKÄYTÄNNÖN onnistuminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja luotta musta. Työterveyslaitos tutki omailmoituskäy täntöä ja sen vaikutuksia 1–3 päivän sai rauspoissaoloissa. LISÄÄ AIHEESTA www.copperalliance.eu/fi RAIJA LAHTINEN Suomessa on kehitetty antimikrobinen kuparija messinkikalusteiden tuotesarja sekä hygieenisten tilojen kokonaiskonsepti Isku Interior Oy:n johdolla. – Poissaolot lyhenevät työntekijän ar vioidessa itse oman työkykynsä. Myönteinen palaute vahvistaa kipupotilaan itsetuntoa ja työidentiteettiä ja tukee näin selviytymistä työssä. – Virukset ja bakteerit ovat kuolleet kuparipinnoilla eräissä tutkimuksissa jo kymmenessä minuutissa. Samaa suosittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Omailmoitus toimii sitä paremmin, mitä paremmin esimies tuntee alaisensa. Mutta antaako se mahdollisuuden olla pois, vaikka ei enää tarvitsisikaan ja olisi jo parantunut. . – Lääkärinä en tietenkään hakeutunut ajoissa avun piiriin. Kirjoitus vah visti nykyistä omaakin ajatustani, että mentorointi ei saa olla pönötystä.” Käytä oikein suojakypärää: ”Kaikki kypärää harvoin tarvitsevat toimihenkilöt eivät tiedä tai välitä suo jakypärän käyttöohjeista. Kutsumuksena kivun kesyttäminen. Kirjoitus antoi uusia näkymiä kyseiseen Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. – Itselleni oli iso askel, kun hyväksyin olevani kroonista kipua poteva ihminen. En silti koe olevani sairas, sanoo kipututkija ja työterveyslääkäri Helena Miranda. Sen osuus on noussut 40 prosentista 70 prosenttiin. Käytetäänkö sitä väärin. – Tarvitaan hyvä valmistelu. Pöpöjen leviämistä voidaan osaltaan estää kuparia sisältävillä materiaaleilla. Kehitystyötä käyn nistetään huomioiden pohjalta." | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 8 9 K U V A IS K U Pöpöt karttavat kuparia BAKTEERIT JA VIRUKSET lymyävät ovenpainikkeissa, käsinojissa, pöytätasoilla, näppäimistöillä, valokatkaisi joissa, hanoissa ja ylipäätään siellä, missä liikkuu paljon väkeä. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT ANNA DAMMERT 14 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 Musiikki vaimentaa kipua ja nostaa mielialaa. Kymmenen setelin niput me nivät Anneli Suomelle ja Anssi Saarelle. 32.) Äänestää voit sivun 50 kupongilla tai verkkosivuil la: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. – Uutta ja mullistavaa tietoa on saatu kymmenen viime vuoden aikana paljon aivotutkimuksen puolelta. Kipua enemmän jaksamiseen voivat vaikuttaa kipuun liittyvä voimattomuus ja väsymys. Helena Mirandan kuulokkeissa soivat usein lattarirytmit ja metallimusiikki. Tutkimuksessa tätä ei seurattu. Jokaisesta kerrotaan, miten ja miksi työkalu toimii tutkimusten perusteella, mitkä ovat kirjoittajan omat kokemukset ja miten lukija voi perehtyä aiheeseen tarkemmin. Silti alun perin Mirandasta piti tulla ortopedi, joka hoitaa tukija liikuntaelinsairauksia kirurgin veitsellä. Omailmoitus voi ol la rajoitettu tiettyihin sairauksiin tai olla rajoittamaton. Alkuun otin tehtävän liian ’kirjai mellisesti’ ja syytin hieman itseäni, kun en mielestäni ollut paneutunut tapaa miseen riittävän hyvin. Työsuojelu on kuitenkin pal jon enemmän. Työsuojeluhenkilöstön on hyvä seurata yleistä keskustelua tur vallisuuspuolella ja miettiä jatkuvaa ke hittämistä pykälien yli. Työterveyslääkärin sairausvastaanotolle pääsee aikaisin taan kahdeksantena päivänä. Hänen kirjoittamansa Ota kipu haltuun -kirja ilmestyi tämän vuoden alussa. Esimies voi pyytää työterveyshuoltoa kertomaan työpaikalla kivusta ja työkyvystä. Lait antavat minimivaa Kipututkijan haastattelusta: ”Rohkeaa ja tärkeää asiaa, josta liian vähän puhutaan.” ”On hyvä, että keskustellaan myös kivun lääkkeettömästä lievittämisestä.” MUUTAKIN LUKIJAPALAUTETTA tuli. Kupari ja sen seokset ehkäisevät tutkimusten mu kaan monien virusten ja bakteerien sekä homeiden, sienten ja itiöiden kasvua ja leviämistä. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työstä, työ ympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaa roja, haittoja, kuormitustekijöitä ja voimavaroja sekä niiden merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työ kyvylle. Poissaolot kestivät omailmoituksella keskimäärin 1,6 päivää mutta lääkärintodistuksella 2 päivää. Työyhteisökin voi tarvita kiputietoutta, jotta osaa suhtautua kipujen kanssa elävään työkaveriin. Työn keventämisen keinoja ovat esimerkiksi päivätyöhön siirtyminen, työkierto, lisätauotus, työaikojen liukumat, osa-aikatyö. Tutkimuksessa huomattiin, että luottamus jopa lisääntyi järjestelmän ansiosta. timukset. Kaikkien taudinaiheuttajien tuhoutuminen voi daan taata kahdessa tunnissa, toteaa kuparintuotta jien ja valmistajien yhdistyksen, Scandinavian Copper Development Associationin toiminnanjohtaja Pia Voutilainen. 7 + 1 keinoa pyrkiä parempaan, turvalli suus ja työhyvinvointivinkkejä Nolla ta paturmaa foorumin jäsentyöpaikoilta: ”Pienillä asioilla saadaan ’suuria’ ai kaan. ja kipututkija Helena Mirandan haastattelu Kutsumuksena kivun kesyttäminen. Kirjaan hän kelpuutti vain ne kivunhallintakeinot, joista on riittävän tasokasta tutkimusnäyttöä. Ei vain leikaten ja lääkiten Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys puskee läpi Mirandan kirjasta, ja sitä hän soveltaa myös työssään lääkärinä. Tutkimuksen mukaan omailmoitusta käytetään eniten vatsataudissa, flunssas sa ja migreenissä. Toki hyvä asia, et tä sairaan ei tarvitse varata aikaa terveys keskukseen, kun sitä ei tahdo edes saa da. Hauskaa, mutta niin tehokasta!” Luottamuksellista pohdintaa, asiaa mentoroinnista: ”Olen ollut mentorina kohta vuoden. Oli todella hyvää asiaa esitettä väksi työnantajalle.” ”Poissaolo omalla ilmoituksella jakaa hieman mielipidettäni. Monitilatoimistoissa taudinaiheuttajat leviävät helposti työntekijöiden vaihtaessa paikkaa työpisteel tä toiselle. Hän on tehnyt kansalaisaloitteen, jotta Suomi luopui si kellojen kääntelystä kesä ja talviaikaan. – Vastavalmistuneena lääkärinä keskellä syvintä lamaa 1994 päädyin töihin mielenterveystoimistoon ja terveys– Oli iso askel, kun hyväksyin olevani kroonista kipua poteva ihminen. Jopa 7 päivää pois omalla ilmoituksella. Tieto on ollut kuitenkin hajallaan ja sirpaleista, eikä meillä sitä ole huomioitu kivunhoidossa yhtä hyvin kuin muualla, Miranda sanoo. Verrokkimateriaaleilla ne säilyivät tartunta kelpoisina jopa useita vuorokausia. – Osa esimiehistä pelkäsi joutuvan sa lääkärin rooliin arvioidessaan hoidon tarvetta ja poissaolon aiheellisuutta. Halonen, Juha Liira, KariPekka Martimo. HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN työnte kijät ovat vuodesta 2013 lähtien voi neet pitää sairauslomaa omalla ilmoi tuksellaan 7 päivää. LISÄÄ AIHEESTA Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. ttt-henkilö KUTSUMUKSENA kivun kesyttäminen ÄÄKETIETEEN TOHTORI ja työterveyden dosentti Helena Miranda, 47, on suosittu luennoitsija, joka tuntee aiheensa läpikotaisin. 50! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. (www.julkari.fi > Työ terveyslaitos TTL > Artikkelit, 2016.) Omailmoitus – ohje työpaikoille omailmoituksen käytöstä. Kerro se, ja voit voittaa Heli Nurmen kirjan Työuupumuksen itsehoito (Duodecim, 2016). Vaikka poissaolot lyhenivät, niitä oli hieman aiempaa useammin. Pisimmillään omalla ilmoi tuksella voi olla pois jopa 7 päivää. Kaikkien poissaolojen kokonaismäärä pysyi kui tenkin ennallaan. Vastaajana työterveyshuollon erikoistuva lääkäri Merja Sankila Työterveyslaitoksesta. Hän korostaa tiedottamisen tärkeyttä. Voutilaisen mukaan mikrobien tuhoamiseen riittää, että materiaalin kuparipitoisuus on 60 prosenttia. Käytännön kokemusten jakaminen oli kiinnostavaa luettavaa.” ”Herätti miettimään omaa toimintaa, ja kuinka tekee niitä omia pieniä teko ja työssä.” Fiktion avulla kohti ketterämpää työyhteisöä: ”Pienillä muutoksilla tekemiseen saa ryhtiä. Suomessa lähes koko julkinen sektori ja kaksi kolmasosaa yksityisistä työpaikoista käyttää omailmoitusjärjestelmää. Pitkäaikaista kipua voi kuitenkin opetella hallitsemaan eri keinoin, ja elämä voi kivusta huolimatta olla rikasta ja mielekästä. Siinä ohessa tulee sitten var maankin katsottua myös muut sinne ilmoitettavat tiedot.” Powernet Oy:n ylempien toimihenkilöi den työsuojeluvaltuutettu Esa Salonen: ”Hyvät pointit omasta kiinnostuksesta ja avoimuudesta. Sopiva työ aiheuttaa harvoin pysyviä vaurioita. (Verkkojulkaisu: www.ttl.fi > Aihealueet > Työterveyshuolto > Työkyvyn tuki > Sairauspoissaolo > Ohje työpaikoille oma ilmoituksen käytöstä) Duunitohtori Duunitohtori on Työterveyslaitoksen Työpisteverkkolehden kysymyspalsta. LYHYET POISSAOLOT lyhenivät entises tään, kun tutkimukseen osallistuneet or ganisaatiot alkoivat käyttää omailmoi tusjärjestelmää. Työ paikkaselvityksen teettäminen on työnantajan vas tuulla. Työntekijä arvioi itse sairauslomansa tarpeen. On otettava huo SOMESTA POIMITTUA mioon oman edustuksellisen alueensa erityispiirteet, jotka ei vät välttämättä ole tarkkaan ku vattu laissa. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 2/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Helena Mirandan neuvot ESIMIES VOI TUKEA KIPUKROONIKKOA Työ voi ylläpitää terveyttä paremmin kuin pitkittynyt sairausloma. En silti koe olevani sairas, eikä kipupotilas ole uusi identiteettini. Kirjansa hän haluaa omistaa juuri heille. Hän toivoo, että jokainen kipupotilas löytäisi omat oloaan helpottavat työkalunsa. Tutkijoiden mukaan hoitoon pääsy on syytä turvata omailmoitusajan piden ty essä yli kolmen päivän. Hän käy kirjassaan läpi 18 erilaista kivunhallinnan työkalua. Vapaaehtoisen sairaanhoidon osuus on 30 prosenttia aiempaa enemmän. Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja ja tekee yleensä työpaikkakäynnin tai käyntejä. Hän on pitkään tutkinut tukija liikuntaelimistön kipua, kehittää kivunhoitoa Työterveys Helsingissä ja levittää kiputietoa myös sosiaalisessa mediassa. Mukana oli 6 orga nisaatiota teollisuudesta sekä palvelu, kunta ja mediaaloilta. Kypärä lienee joillekin heistä välttämätön asuste por tista sisään pääsemisekseen.” PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin Smartumin liikunta ja kulttuu riseteleitä. Esimiehet tarvitsevat koulutusta sekä työterveyshuollon ja henkilöstöasiantun tijoiden tukea. Siihen vaikuttavat kuitenkin monet seikat, kuten läm pötila. Alaisen ja esimiehen välinen luottamus lisääntyy, resursseja säästyy ja säästöt voi kohdentaa ennaltaehkäise vään työhön.” ”Tämä asia on TOSI pinnalla työpaikal lamme. Esimies voi myöntää omailmoituk sen perusteella sairauslomaa muutaman päivän kerrallaan. Työterveyshuolto käynnistää työpaikkaselvityksen siinä vaiheessa, kun työnantaja on ottanut yhteyttä valitsemaansa työterveyshuoltopalvelun tuottajaan ja tekee sopimusneuvottelujen jälkeen työterveys huoltosopimuksen. Kirjan käytännönläheisyydestä on kiittäminen Itä-Helsingin kotipalvelun lähihoitajia, joiden työ on monin tavoin raskasta ja joiden kipuja Miranda on hoitanut työterveyslääkärinä. Ne ovat perusasioita, kuten oikean tiedon hankinta, tunteiden ilmaiseminen, ravinto, liikunta, rentoutuminen, työnteko, kulttuuriharrastukset ja lääkehoito. Hämeenlinnan malli sallii jopa 7 päivän poissaolon. Olen käynyt läpi monenlaiset tunnemyllerrykset, ennen kuin olen alkanut ymmärtää omaa kipuani. Kannatan TTK:n kuvausta työsuojelu valtuutetun tehtävistä. Työterveyshenkilöstö laatii työpaikkaselvityksestä kirjallisen raportin, joka sisältää arviointien tulokset, johtopäätökset ja toimenpideehdotukset. Herätti mo nenlaisia ajatuksia, puolesta ja vastaan.” TTT-LEHDEN Uuden työsuojeluvaltuutetun muistilista synnytti keskustelua Lin kedInin Varmuus, turvallisuus & johtaminen ryhmässä. Yhden kir jan arvo on 36 euroa. 7 päivää on pitkä aika! Sairaspoissaolon omailmoitus vaatii kyllä tosiaan hyvän käytännön/pelisäännöt ja luottamusta, niin kuin jutussa sanotaan. Mirandan oma peruskipu on noin viiden vuoden ajan ollut iskiasvaiva, joka ei ole hellittänyt leikkauksen jälkeen. Kolme vuosikymmentä mukana kulkenut migreenisärky tulee lisäksi viikoittain, ja nivelkulumat muistuttavat itsestään säännöllisesti. Näiden pohjal ta esitetään kehityskohteita ja johdetaan päivittäistä toimintaa omissa yhteisöis sä. kova juttu Jopa 7 päivää pois OMALLA ILMOITUKSELLA. Sosiaali ja terveysministeriön työ suojeluosaston päällikkö, ylijohtaja Leo Suomaa: ”Lisäisin yhden itsestään selvyyden: Tarkista, vaikkapa kysymäl lä työsuojelupäälliköltä tai muulta työn antajan edustajalta, että työnantaja on ilmoittanut työsuojeluhenkilöstörekis teriin ajan tasalla olevat tiedot ainakin työsuojeluvaltuutetusta ja varavaltuu tetuista
Lopulta kaikki työt päätyivät ennemmin tai myöhemmin Ahlrothin pöydälle. – On parempi kertoa, että nyt olisi tällainen tehtävä, ja kukin työntekijä tai tiimi saa päättää kei noista, joilla tavoitteisiin päästään, Ahlroth ehdottaa. Pekka ei pysty ottamaan vastuu ta, jos pomo päättää asiat hänen puolestaan. Jos sen sijaan kyttään Pekkaa ko ko ajan, suuri osa hänen kyvyis tään jää käyttämättä. Ole rohkea, päästä irti Käsitysten ja toimintatapojen muuttaminen vaatii roh keutta kaikilta osapuolilta. Hänen intohimonsa on kehittää suomalaista työelämää ja saada meidät janoamaan muutosta. Mittarina myös pärstäkerroin.” Ahlroth työskenteli pitkään henkilöstöhal linnossa, muun muas sa henkilöstöjohtajana ja yrityskulttuurin kehittäjänä ITalalla. Esimiehillä on oltava rohkeutta luopua pilkunviilauk sen ja pikkutarkan valvonnan tarpeesta. Ahlrothin mu kaan työntekijät eivät pysty antamaan parastaan, jos esi Paremman työelämän PUOLESTA mies pitää langoista kiinni ja kertoo alaisilleen, miten näiden pitää toimia. – Voittajat löytyvät sieltä, missä ihmiset toimivat intohimoisesti, sanoo Aki Ahlroth. Kol me päivää työviikosta kuluu kon sulttina asiakasyrityksessä. Ahlroth sanoo itsekin aikoinaan esimiehenä usko neensa, että hän hoitaa asiat omaa tiimiään paremmin ja nopeammin. Esimiehen ihmiskäsitykseen pitäisi kiinnittää huo miota jo häntä palkattaessa: pitääkö hän työntekijöitä luottamuksen arvoisina vai ajat teleeko hän, että työntekijä alkaa laiskotella heti, kun silmä välttää. Pääosa tästä työstä on henkilöstöjohdon sparrausta. Remonttiin joutavat niin johta minen, henkilöstöhallinto kuin esimies ja alaissuhteet. Nykyään hän on yrittäjä. Siellä hän rakentaa yritysten uuteen kasvuun tähtäävää palvelukon septia ja etsii sosiaalisen median kautta asiakkaita. – Pekasta tulee järjestelmän uhri. – Jos annan Pekalle enemmän siimaa ja luotan siihen, että hän pärjää, Pekalle on luultavasti kun niaasia hoitaa työnsä kunnolla. Loput viikosta hän kirjoittaa kirjaa työelämän uudistamisesta sekä hoitaa muita asiakkaitaan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 14 yöelämän kliseet saavat kyytiä Aki Ahlrothin, 37, blogissa ja twiiteissä: ” Työntekijät laitetaan kilpailemaan keskenään – olet joko tähti, tavis tai tahtia hidastava läski, josta on päästävä eroon. TEKSTI RAIJA LAHTINEN | KUVAT ANNA DAMMERT ttt-henkilö. Hän on saattanut olla taloon tullessaan aloitteellinen ja vastuullinen mut ta ajautuu tilanteeseen, jossa hän ei anna itsestään yh tään enempää kuin pomo antaa hänelle
Sitoudun, motivoidun, voimaannun tai oivallan, jos itse haluan tai pystyn. Kaltaisiani ihmisiä on työelämässä yhä enemmän.” Aki Ahlroth blogissaan 15.4.2016. Raha ei saa minua valitsemaan työpaikkaa, johon en tunne muista syistä vetoa. Eikä liioin voimaannuttaa tai oivalluttaa. 15 TEHDÄÄN NYT HETI selväksi, että minua ei voi sitouttaa. www.jarkytaavoimuudella.com 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15. Haluan itse päättää, mitä teen. En ota vastaan firman kustantamaa eMBA-koulutusta ja lupaa sitä vastaan sitoutua organisaatioon kahdeksi kolmeksi vuodeksi. Olen tiimipelaaja, mutta näissä asioissa haluan toimia omilla ehdoillani. Tai motivoida. Houkuttelevakaan kannustejärjestelmä ei saa minua hakkaamaan päätäni seinään epäterveessä yrityskulttuurissa. Se ei myöskään saa minua jäämään organisaatioon, jossa voin huonosti tai jossa joudun pitämään kynttilää vakan alla
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 16 – Minusta tuli pullonkaula. – Ei esimerkiksi käsketä Pekkaa jakamaan enem män tietoa vaan luodaan jokin konkreettinen käytäntö. – Ihmiset eivät välttämättä edes vastusta uuteen siir tymistä. Esimiehet olisivat voineet keskittyä bisneksen tekemiseen. Esimiehen tehtävä on poistaa estei tä ja luoda edellytyksiä vastuunottoon. Kirjan on määrä ilmestyä ensi vuonna. – Muut tekivätkin asiat minua paremmin. Miksi organisaatio hyväksyy tällais ta kulttuuria. Uudenlainen johtaminen on kantavana teemana myös Aki Ahlrothin kirjassa, jota hän parhaillaan kirjoittaa. 4 Esimiehiä valittaessa on kiinnitettävä huomiota ihmiskäsitykseen. Luottamus vaatii rohkeutta luopua turhan tarkasta valvonnasta. Muutos on usein kiin ni vain viitseliäisyydestä: kuinka paljon organisaatio ha luaa kartoittaa henkilöstön kykyjä ja halukkuutta uusiin tehtäviin, Ahlroth sanoo. Ahlroth suosittelee läh temään liikkeelle konkreettisista asioista. 2 Päätösvaltaa on siirrettävä sinne, missä varsinainen työ tehdään – usein lähelle asiakasta. Vapauta luova potentiaali Ahlrothia harmittaa, ettei työpaikoilla edelleenkään nähdä ihmisten kaikkia kykyjä ja mahdollisuuksia. – Ehdotin avuksi mentoreita ja valmentajia, jotka ot taisivat osaltaan vastuuta lähiesimiestyöstä. Usein pohditaan sitä, miten työntekijät saataisiin op pimaan uutta. Muutostarpeen oivaltaminen oli Ahlrothille merkittä vä oppimisprosessi. – Pitäisi ymmärtää, että työntekijät osaavat muutakin kuin työkuvassa määritellyt asiat. Työelämän epävarmuuden vuoksi yhteinen etu ei enää mene henkilökohtaisen edun edelle. Näetkö työntekijät luottamuksen arvoisina aikuisina vai lapsina, jotka laiskottelevat tai luistavat säännöistä tilaisuuden tullen?. Työn tekijä on usein tehtävänsä vanki. – Syntyy epätervettä kulttuuria, kun pidetään kiinni omasta paikasta ja pihdataan tärkeää tietoa, jotta ei tul taisi itse saneeratuksi. Hyvän työelämän huoneentaulu 1 Luottamuksen on syrjäytettävä vastakkainasettelu yhteiskunnan kaikilla tasoil la. Niin saadaan jaettua hiljaista tietoa. 3 Yksilölle on annettava enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja motivaatiostaan. Avuksi arjen työkaluja Tulevaisuuden johtajuus on Ahlrothin mielestä pitkälti vallasta luopumista, eikä vallasta luopuminen ole help poa. Löyhien oh jeiden laatimisen sijaan hän kehottaa luomaan arjen työkaluja. Kun hän uskalsi lopulta päästää irti, tulos yllätti. Olin pitä nyt heidän potentiaaliaan piilossa ja kuvitellut, että olin korvaamaton ja minun piti puuttua joka asiaan. Silloin ihmiset uskalta vat antaa enemmän itsestään. Vallan pois vieminen tuottaa valtavasti tuskaa. Ajan mittaan se on vaarallista paitsi yksi lön myös liiketoiminnan kannalta. Ihmiset eivät tehneet enää priimaa vaan laittoivat työt puolivalmiina minulle, koska tiesivät minun vielä hinkkaavan niitä. Järjestetään vaikka jokaisen projektin päätteeksi kaikille mahdollisuus kertoa, mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Sen hän huomasi etsiessään henkilöstöjohtajana ratkaisua tilanteeseen, jossa esimiehillä oli selvästi liikaa alaisia – joillakin jopa 80 suoraa alaista. He kokevat, että heitä painostetaan. Tämä motivoi ja lisää tunnetta työn merkityksellisyydestä. Ahlrothin mielestä olisi tärkeämpää miet tiä, miten heidän kykynsä ja luovuutensa saadaan vapau tettua ja miten heidät saadaan oppimaan pois vanhoista malleista. He kui tenkin vastustivat, vaikka tiesivät, etteivät pystyneet hoi tamaan kaikkia tehtäviään. He vastustavat sitä, että he eivät voi tehdä omia johtopäätöksiään. Muutosten onnistuminen edellyttää, että työpaikalle luodaan turvallinen ilmapiiri. Annetaan tiimin kehittää itse omaa työtään, sillä se ymmärtää parhaiten työnsä luonteen ja vaatimukset
3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 Työpaikoilla puhutaan usein parhaista käytännöistä, joita halutaan levittää. – En usko, että on edes olemassa parhaita käytäntöjä. – Osaamisesta leijonanosa on työyhteisötaitoja: miten me kohtelem me toisiamme, miten toimimme tiimissä ja sanommeko huomenta, kiitos ja anteeksi. Henkilöstöhallinto tehostaa omaa toimintaansa, kun tiukat säännöt vähentävät sen töitä. Myös perinteistä jakoa esimiehiin ja alaisiin kan nattaisi tarkastella. Kysyessään aikoinaan kahdelta suurin piirtein samaa työtä tekevältä ihmiseltä, mitä he tekevät, Ahlroth sai kovin erilaiset vastaukset. Työntekijää kannustetaan kokeilemaan uutta, ja jos se ei toimi, tilannetta katsotaan uudelleen. Se edellyttää oikeita olosuhteita: vastuuta, vapautta ja mahdollisuutta muovata itse työtään mahdollisimman järkeväksi. On hyviä käytäntöjä, joista tulee parhaita omassa asia yhteydessään. Annetaan tiimin luoda parhaat käytännöt itse. – Valmennus ja keskustelu voivat auttaa ihmistä näke mään työnsä merkityksellisyyden, mutta lopulta hänen täytyy oivaltaa se itse, toteaa Ahlroth. – Voittajat löytyvät sieltä, missä ihmiset toimivat into himoisesti. Uutta käytäntöä lähdetään kokeilemaan muu tokseen avoimesti ja innostuneesti suhtautuvien kanssa. Kun homma toimii, muut seuraavat perässä. Jos uusi tapa ei toimi, tiimin on katsottava pei liin ja mietittävä, miten toimintaa voidaan kehittää. Erityisen tärkeää on kokemus työn merkityk sellisyydestä. Jos joku ei tervehdi, syy siihen on selvitettävä. Tarvitaan rinnalla kulkijoita, kunnes toiminta alkaa oh jautua itsestään. Toinen kertoi ohjelmoivan sa koodinpätkää. Ahlroth on huo mannut, että ensin kannattaa etsiä oikeat mielipidevai kuttajat. . Toimitusjohtaja ja rivi työntekijä voivat jutella vaikkapa palautteen antamisesta toisilleen, Ahlroth sanoo. Se tapahtuu keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta. Sitä kautta syntyy myös luottamusta, sanoo Aki Ahlroth.. Mutta pomokin tarvit see palautetta tullakseen paremmaksi esi mieheksi. Nurkkaan ahdistamisen sijaan Ahlroth neuvoo anta maan hetken aikaa uusien asioiden ja tilanteiden sulat teluun. – Nykyään henkilöstöhallinnon tehtävänä on estää väärinkäytökset, ja usein se tehdään tiukentamalla sään töjä. Jokainen voi löytää työstään merkitykselli syyden ja tuntea työstään ylpeyttä. Tue työyhteisötaitoja E simies ja alaistaitojen sijaan Aki Ahlroth puhuu työyhteisötaidoista. – Prosesseja suunnittelemassa ja sääntöjä laatimassa pitäisi olla ihmisiä, jotka tekevät varsinaisen päivittäisen työn ja tuntevat sen eri puolet. Muutos voi jopa herättää vähän kateutta: miten noilla on noin kivaa ja miksi ne saavat tehdä noin mielenkiintoisia jut tuja. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. Toinen kertoi luovansa järjestelmää, jonka kautta maanviljelijät saavat miljardeja tukieuroja vuodessa. Henkilöstöhallinnosta on tullut valvontakoneisto, vaikka sen pitäisi palvella ja aut taa työntekijöitä. Yhteisten arvojen noudattamisessa pitäi si Ahlrothin mielestä olla tiukkana. – Niin saadaan muut janoamaan muutosta. – Ihmiset voi laittaa esimerkiksi koulutuk sissa sekaryhmiin. – Uskon, että vaikka digitalisaatio mullistaa työelämää, ihmiset haluavat tulla tulevaisuudessakin kohdatuiksi kasvotusten. Intohimoa työhön Ahlroth on vahvasti sitä mieltä, että parhaaseen talou delliseenkin tulokseen päästään siirtymällä intohimon kulttuuriin. Niin vältettäisiin uhriu tuminen. Luottamus ka toaa, eikä henkilöstöhallinnolle enää kerrota asioista. Tiukat säännöt tukahduttavat Ahlrothin mielestä johtamisen ongelmana on usein sääntöjä ja ohjeita luova henkilöstöhallinto. Ahlroth näkee tässä henkilöstöhallin non tulevaisuuden tehtävän. Muutosta voi janota Muutostilanteissa työntekijöitä pitäisi tukea johtamaan itseään. Ketään ei kuitenkaan saa jättää pakertamaan yksin. Hyvätkin säännöt koetaan helposti sanelupolitiikaksi. – Työntekijät valittavat usein, ettei po mo anna palautetta
Loppuvuonna lehti ilmestyy myös 4.10. Ilmoitusvaraukset viimeistään 1.8. Yli 100 000 lukijaa! Pyydä ilmoitustarjous ja varaa paikka ajoissa. Kokeile! Lisätietoja lehdestä, lukijoista sekä ilmoitusvaihtoehdoista: www.tttlehti.fi Pyydä ilmoitustarjous: Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puh. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 18 kysy ensin meiltä Laatujukka TURVALLISUUSKOULUTUS -tietoa ja asennettaTyöturvallisuuskortit Tulityökortit Alkusammutus www.laatujukka.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa! www.kemia-lehti.fi NOSTOKORIT TRUKKEIHIN Meijeritie 1, 29810 Siikainen Puh. 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi www.ttl.fi/ttp @ttpaivat Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu! Mediamyynti: Jaana Koivisto • puh. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi Kiertotalouden erikoislehti www.uusiouutiset.fi Seuraava TTT-lehti ilmestyy 23.8. Eurosafety-messujen ykkösmedia. ja 22.11. 02 5501 200 info@satateras.fi Nostolaitteita isoon ja pieneen tarpeeseen kokemuksella www.satateras.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. Uutiskirje Uutiskirjeet ilmestyvät viikoilla 23, 31, 34, 40, 43, 47 ja 50. 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi. • Yli 30 000 lukijaa • Useita ilmoitusvaihtoehtoja Suorapostitus Nopea, helppo ja tehokas sähköinen ilmoitusmahdollisuus uutiskirjeen osoitteistolla sovittuna päivänä
(Tietoisuus) 2. Tee jotain! (Toiminta) 19 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |. Päätä, että haluat kohdata hänet. Samalla asiakassuhde todennäköisesti vahvistuu. Myötätuntoisesti porukkaansa suhtautuva työnantaja saa sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä. Kun kohtaa asiakkaan ym märtävästi ja huomioi hänen tunteensa ja kokemuk sensa, vuorovaikutus tuottaa hyvää mieltä molemmil le. (Tunne) 3. työ/terveys/turvallisuus 20 Olet tärkeä | 24 Pelko pois ja kohti uudistuksia! | 26 TTT-Blogisti TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N P II R R O S TI M O LE P P Ä N E N /C O P A S S IO N H A N K E Seuraavilla sivuilla on asiaa myötätuntojohtamisesta. Huomaa se toinen siinä lähelläsi. MYÖTÄTUNTOA TÖIHIN Myötätuntoinen johtaminen on sukua palvelevalle johtamiselle, jonka määritelmän mukaan esimies on aidosti kiinnostunut työntekijöistä, edistää heidän kehittymistään ja tukee heidän hyvinvointiaan työs sä. Entä mitä tarkoittaa itsemyötätunto. Pikaohje myötätuntoisempaan työ ympä ristöön (mukaeltu versio CoPassionhankkeen ohjeesta): 1. Helsingin yliopistossa meneillään olevassa CoPassiontutkimushankkeessa on mukana teologian, kauppatieteen, filosofian, erityispedagogiikan, valtio tieteiden ja psykologian asiantuntijoita. Kansainvälinen tutkimus vahvistaa, että myönteinen työilmapiiri luo pohjan innovaatioille. Yhtä kaikki: niin hyvä johtaminen kuin työkave ruus sisältää sen, että välittää. SUOMESSAKIN ON HERÄTTY puhumaan työn yhteydessä myötätunnosta ja myötätuntojohta misesta
Seuraavana päivänä yrityksen toimitusjohtaja soittaa, esittää pahoittelunsa ja kehottaa miestä laittamaan perheensä työasioiden edelle. Työelämässä on otettu käyttöön sellaisia rakenteita ja johta mismalleja, joissa niille ei jää tilaa. Etenkin | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 20. Paakkanen huomauttaa, että nyky päivän työelämässä sitoutuminen on monelle vaikeaa. Itsemyötätunnossa on samat kolme osaaluetta kuin myötätunnossa: Ensiksi pitää opetella kohtelemaan itseään kuin ystävää. Kun työntekijä kukoistaa, myös organisaatio menestyy ja voi hyvin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 20 S uuressa yritykses sä asiantuntijana työskentelevän miehen vaimo sai rastuu vakavasti. Mies kertoo tilan teesta esimiehel leen. Kulje rinnalla Paakkanen korostaa, että myötätunto ei ole tunne vaan asenne ja ajattelu tapa, jossa kuljetaan toisen rinnalla ilossa ja vaikeuksissa. – Myötätunto tuo työhön merkityk sellisyyttä ja tekee näkyväksi niitä arvo ja, jotka herättävät ja vahvistavat sitoutumisen halua. – Tunteet ja läsnäolo on ehkä tahat tomastikin unohdettu tehokkuusajat telun myötä. Toista ei kuitenkaan pysty tuke maan, ennen kuin on opetellut suh tautumaan itseensä myötätuntoisesti. – Myötätuntoisessa johtamisessa ihmi nen nähdään kokonaisena, tuntevana ja kokevana olentona, sanoo myötätun totutkija ja valmentaja Miia Paakkanen Helsingin yliopistosta. Jokainen kaipaa lohdutusta, kannustus ta ja huolenpitoa. TEKSTI MARJAANA ANTTILA | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS – Työntekijän hyvinvointi on itseis arvo. Työpaikalla myötätunto on esimer kiksi sitä, että jokainen tulee huoma tuksi ja saa kertoa sekä hyvistä että vai keista asioista. Olet tärkeä Myötätuntoinen johtaja näkee työntekijän tuntevana ja kokevana ihmisenä. Myötätuntoinen johtaja ymmär tää, että myös organisaatio kukoistaa, kun työntekijöille annetaan mahdolli suus kukoistaa
– Tunteet tekevät meistä haavoittu vaisia. INHO Tee tehtäviä, joissa asioita on tarkasteltava erityisen kriittisesti. Silloin virheistä myös ottaa vastuun ja niistä oppii. Paakkasen mukaan se so pii erittäin hyvin. Paakkanen huomauttaa, etteivät kielteiset tunteet sinänsä ole huonoja, mutta ne on osattava kohdata ja käsitellä rakentavasti. Luo turvaa Miten myötätuntoinen johtaminen sopii tähän aikaan, jossa rahaa ja ta loudellista tulosta pidetään kaiken mittareina. (Talentum Pro, 2016.) epä onnistumisen hetkellä on helppo sortua itsensä soimaamiseen ja tuomit semiseen. KATEUS Positiivinen kateus saa asettamaan tavoitteet entistä kor keammalle ja pääsemään parempiin tuloksiin. – Myötätunto on motivoivampaa kuin keppi ja porkkana. Olemme niin sosiaalisia olen toja, että menemme mielellämme mukaan siihen, mikä on ympäristös sämme sallittua. Johtaja voi esimerkiksi kysyä alaisel taan, ketä tämä on tänään auttanut. Lähteenä: Negatiiviset tunteet, positiivinen bisnes. Välillä se voi olla ikäväkin asia, Paakkanen sanoo. Rohkeus näyttää tunteita ja halu ottaa vastuuta heräävät, kun myötätunnon merkitys tiedostetaan yhdessä. LISÄÄ AIHEESTA Myötätunnon mullistava voima tutkimushankkeen verkkosivut: blogs.helsinki.fi/copassion. Emme saavuta näitä tavoitteita, jos emme toi mi niiden mukaisesti! Se kasvaa, mihin kiinnitetään huomiota, hän korostaa. Näytä esimerkkiä Myötätuntoinen johtaminen on Paak kasen mukaan työyhteisön jokaisen jäsenen asia, mutta johtajan tärkeänä tehtävänä on näyttää esimerkkiä. Viha laskee ajat telun tasoa, mutta se motivoi toi mimaan, sillä se antaa energiaa ja voimaa sekä vahvistaa hallinnan tunnetta. Lisäksi käsittelet tietoa tarkemmin ja kriittisemmin, kun mie lialasi on surullinen. Kunnioittava toiminta eli toisten arvostaminen on lisääntynyt, ja se näyttäisi ruokkivan muun muassa työn imua ja sitoutuneisuutta. Johtaja näyttää mallia siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä. Myötätuntoa on Paakkasen mukaan jokaisessa työyhteisössä, jopa pelolla johdetussa, ja työntekijä voi itsenäises tikin päättää toimia myötätuntoisesti työkavereitaan kohtaan. Turvallisessa ilmapiirissä uskallamme yrittää, epäonnistua ja ottaa vastuun tekemisistämme. VIHA Keskity mieluummin toimin taan kuin ajatteluun. Silti koko työyhteisön tietoinen pää tös toimia myötätuntoisesti olisi tärkeä. Kysymys ilmaisee, että työpaikalla ar vostetaan auttamista ja siellä saa myös käyttää työaikaa toisten auttamiseen. Hankkeessa mu kana olevissa yrityksissä on järjestetty myötätuntokoulutuksia, ja ensimmäiset tulokset niiden vaikutuksista ovat Paak kasen mukaan olleet rohkaisevia. Toiseksi pitää muistaa, ettei ole vai keallakaan hetkellä yksin. Paakkanen huomauttaa, että etäisyyden myötä on helpompi myöntää virheet ja elää nii den kanssa. – Itsensä tuntee helposti muita huonommaksi, kun on mokannut ja hävettää, ja ajatukset jäävät kiertämään samaa rataa. Tärkeää on myös tarkastella työ yhteisön rakenteita: sallitaanko myö tätuntoinen toiminta vai onko se jopa säännöillä estetty. – Johtajaa seurataan: mihin hän kiin nittää huomiota, mistä asioista kysyy ja mistä on kiinnostunut. Myötätunto on sitä, mikä on ajan myötä hyväksi. Helsingin yliopistossa alkoi viime vuoden alussa Myötätunnon mullistava voima ( CoPassion) tutkimushanke, jossa selvitetään myötätuntoisen joh tamisen vaikutuksia. – Uskallus näyttää myötätuntoa on kasvanut. Positiivisessa kateudessa ei ole pahansuopuutta eikä vihamieli syyttä. – Haluamme luovuutta ja ihmisten hyvinvointia, koska tiedämme niiden luovan myönteistä ilmapiiriä ja tuovan yrityksille kasvua ja menestystä. Myötätuntoisen johtamisen luoma turvallinen ilmapiiri on Paakkasen mukaan edellytys innovatiivisuudelle. Kolmanneksi on tärkeää, ettei sa maistu ongelmiin tai kielteisiin tuntei siin vaan näkee ne itsestään erillisinä ja ottaa niihin etäisyyttä. Tutkimusten mukaan myönteiset tunteet laajentavat ajattelukapasiteet tia, koska ne auttavat näkemään mah dollisuuksia. Myös silloin pitää muistaa, että tämä on osa normaalia elämää en kä ole yksin. Harri Jalonen, Maiju Vuolle ja Laura Heinonen. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 Käännä kielteinen tunne voimaksi, myös töissä SURU Kun olet alakuloinen, tuotta masi viestit ovat tavallista paremmin perusteltuja. Lisäksi myötätunto parantaa palvelun laatua ja saa työn tekijät sitoutumaan entistä vahvemmin työyhteisöön. Se ei ole pelk kää myötäkarvaan silittelyä, vaikka niin usein ajatellaan. Tunne taidot ja usko omiin tunnetaitoihin ovat lisääntyneet, kuten myös palveleva johtajuus ja sisäistä motivaatiota ruok kiva johtajuus, joka tukee autonomiaa ja yhteenkuuluvuutta. TYLSISTYMINEN Ota ylimääräisiä haasteita tai vastuita, auta työkaveria tai etsi uudenlaisia näkökulmia ja suo ritustapoja työhösi. On hirmuisen rank kaa mennä vastavirtaan, Paakkanen huomauttaa
Opeista on ollut apua myös työajan ulkopuolella. Hiltunen on yhdentoista asiantunti jan esimies. Logistiikka-messut näyttävät miten. Koulutus auttoi häntä ym märtämään, että esimiehen pitäisi pys tyä johtamaan myös omia tunteitaan: tunnistamaan, mistä mikäkin tunnetila johtuu ja miten siihen voi vaikuttaa. Hetket voi vat kestää vain muutamia minuutteja, mutta niiden aikana pystyn vaikutta maan merkittävästi ihmisten tunneti laan ja suoriutumiseen. TURVALLISUUSALAN ammattimessut Tampereella LUE LISÄÄ: logistiikkamessut.fi eurosafety.fi • tyohyvinvointimessut.fi 13.–15.9.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyö kumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry 4 KOVAA: Työhyvinvointi EuroSafety Logistiikka Työterveyspäiv ät JO 15. Hän myöntää suhtautu neensa ensin vähän epäluuloisesti aja tukseen myötätuntoisesta johtamisesta. Hiltunen on myös oppinut ymmär tämään, miten omia ja toisten tunteita tulisi käsitellä vaikeissa kohtaamisissa Epäluulosta oivalluksiin LähiTapiolassa on koulutuksen avulla opeteltu sekä myötätuntoista johtamista että itsemyötätuntoa. Hän kuvailee myötätuntoisen johta misen tapahtuvan arjen ”mikrohetkissä”. – Sain paljon oivalluksia ja työkaluja päivittäiseen henkilöjohtamiseen. Ennen kaikkea opin ymmärtämään, miten val tavasti eri tunnetiloja on. “. KER RAN L ähiTapiolan palvelujohtajalla Ari Hiltusella on takanaan pitkä esi miesura. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 22 Sain paljon työkaluja päivittäiseen henkilöjohtamiseen." Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työhyvinvointi Ensiapu • Ympäristöturvallisuus • Väestönsuojelu Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet Sisälogistiikka • Materiaalinkäsittely • Logistiikkaketjun hallinta Varastonkierto • ICT-järjestelmät • Logistiikan ulkoistaminen eCommerce • Mobiiliteknologia • Trukit ja lisälaitteet Toimiva logistiikka on kilpailuetu. Työyhteisön ilmapiiri vai kuttaa suuresti siihen, ovatko työnteki jät asenteeltaan rohkeita, tavoitteelli sia, innovatiivisia ja vastuuta kantavia. Oivalsin myös, että pystyn aidosti vaikuttamaan tois tenkin tunteisiin, Hiltunen kertoo. Myötätuntoisesta johtamisesta on taloudellistakin hyötyä. Niin on helpompi löytää ratkaisuja myönteisessä hengessä. Aiemmin luonteeltaan kul mikas mies katselee nyt asioita eri ta valla ja osaa pohtia, mistä mikäkin tun ne voi johtua. Olen pyrkinyt ole maan enemmän läsnä näissä hetkissä ja osoittamaan arvostusta ja kiinnos tusta ihmisiä ja heidän asioitaan koh taan, vaikka olisin kiireinen. Aihe tuntui kuitenkin virkistävän erilai selta, joten hän päätti hypätä hetkek si pois mukavuusalueeltaan ja osallistua koulutukseen. – Yleensähän esimiehen luo tullaan, kun on ongelmia. Kun ilmapiiri on positiivinen, tavoitteet ja vastuut selkeät ja työntekijöillä vapaus ja rohkeus toimia, tuloksetkin ovat hyviä. ja miten kohtaamisiin voi valmistau tua. – Työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara
Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työhyvinvointi Ensiapu • Ympäristöturvallisuus • Väestönsuojelu Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet Sisälogistiikka • Materiaalinkäsittely • Logistiikkaketjun hallinta Varastonkierto • ICT-järjestelmät • Logistiikan ulkoistaminen eCommerce • Mobiiliteknologia • Trukit ja lisälaitteet Toimiva logistiikka on kilpailuetu. Asiakas saa parempaa palvelua, eikä työ ole niin kuormittavaa kuin aiemmin, hän sanoo. – Itsemyötätunto tarkoittaa oman it sensä ja kyseisen hetken hyväksymistä, Hänninen kiteyttää. Logistiikka-messut näyttävät miten. Tunteeseen ei voi kuitenkaan lähteä lii kaa mukaan, vaan tilanteisiin on suhtau duttava ammattimaisesti. Anna vaikean tun teen tulla, hyväksy se ja päästä sitten menemään. Hännisen työtehtävät vaihtuvat nopeaan tahtiin. – Pysähdy hetkeksi. Asiakkaan lemmikin kuo lema tai vakava loukkaantuminen ovat rankkoja asioita myös korvausneuvojalle. Hänninen osallistui LähiTapiolan asia kaspalvelijoille järjestettyyn itsemyötä tuntokoulutukseen. TURVALLISUUSALAN ammattimessut Tampereella LUE LISÄÄ: logistiikkamessut.fi eurosafety.fi • tyohyvinvointimessut.fi 13.–15.9.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyö kumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry 4 KOVAA: Työhyvinvointi EuroSafety Logistiikka Työterveyspäiv ät JO 15. Oman mielen kuohunnat eivät saa välittyä asiakkaalle. hyviä. – Välillä asiakkailla on hyvinkin surul lisia tapauksia. Tunteet hallintaan E läinkorvauksiin erikoistunut kor vausneuvoja Hanna Hänninen koh taa työssään voimakkaita tunne tiloja. Lisäksi oivalsin, että epäonnistumisen tunteet ovat ihan Myötätuntoa voi harjoitella ja vahvistaa – myös itseään kohtaan. – Itsekritiikkini ei ole enää yhtä ehdo tonta kuin aiemmin. Koulutuksessa hän oppi, että itse myötätunto on myös taito, jota voi tie toisesti harjoitella ja vahvistaa. Hänninen kannustaa pitämään vai kealla hetkellä mikrotauon. – Enää en anna edellisen asiakkaan asioiden kuormittaa seuraavaa tapausta, vaan päästän irti. Niin voin keskittyä pa remmin kuhunkin asiakkaaseen. KER RAN. Niitä saa tuntea, mutta olen myös harjoitellut päästämään niistä irti.
Teknologiayritys Goforen kulttuu rista ja osaamisesta vastaava Erkki Salminen näkee suomalaisessa kult tuurissa tiettyä pyrkimystä virheet tömyyteen. VIRHEITÄ PELKÄÄMÄTTÖMÄN asenteen pohja luodaan jo lapsuudessa. Uudenlaista ajattelua on Salmisen mielestä nähtävissä. Osaa misemme voi kuitenkin jäädä hyödyntämättä, jos pelkäämme virheitä. Onnistuminen antaa voimaa ja auttaa jatkamaan, mutta sen voi tehdä myös epäonnistuminen. Tuotetaan nopeasti jotain kelvol lista, jota voidaan sitten kehittää. VALTAKUNNANSOVITTELIJA Minna Helle kannustaa suomalaisia kyseenalaista maan päätöksiä, olemaan kriittisiä ja ajattelemaan omilla aivoilla. Olisiko siinä toimiva kasvuresepti Suomelle. Myytti 1: Suomalaiset pelkäävät virheitä. Ja ennen kaikkea ottamaan riskejä. Ympäröivä maailma muuttuu kuitenkin entistä nopeammin. Tarvitaan myös rohkeutta myöntää virheet ja epäonnis tuneet kokeilut. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI Erkki Salminen J ohtaja Erkki Salminen vastaa Goforen kulttuurista ja osaamisista; yhtiön pal veluksessa hän aloitti vuonna 2007. – Tarvitsemme kipeästi kykyä tehdä asioita uudella tavalla. – Esimerkiksi ITalalla ketterät me netelmät ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa. Epäonnistumisen pelon voittaminen on elintärkeää, jotta Suomi saadaan käännettyä jälleen kasvuun. KOKEILUKULTTUURI EI TARKOITA sitä, että asioita tehtäisiin suin päin suunnittele matta tai satunnaisesti. – Jos itse epäonnistun, ruoskin ensin itseäni. – Mietimme ihan liikaa sitä, mitä muut ajattelevat. – On tärkeää kiinnittää huomiota Pelko pois ja kohti uudistuksia MYYTIT KUMOO N! KUVA PETER KR ON ST R Ö M 24 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016. – Meillä on jo yrityksiä, joissa suoras taan juhlitaan silloin tällöin sattuvia epäonnistumisia, koska niistä voi oppia, sanoo Minna Helle. Pitkät suunnittelu putket eivät toimi kiivastahtisessa maa ilmassa, Salminen sanoo. Miten voi olla luova, jos pelkää koko ajan. – On ihan ymmärrettävää, että asiat halutaan suunnitella ja valmistella mahdollisimman hyvin ennen kuin ne esitellään. Sen ideana on saada mahdolli simman varhain palautetta, oppia siitä ja parantaa jatkuvasti. – Yritämme oppia asiat vähän liiankin hyvin ennen kuin uskal lamme kokeilla niitä käytännössä. – Tekeminen voi kokeilukulttuuris sakin olla kurinalaista ja suunnitelmal lista. Hänellä on pitkä kokemus teknisenä asiantuntijana asiakkaiden parissa. Pelkäämme, että sa nomme jotain väärin tai tulemme nola tuiksi, Helle sanoo. Rohkea riskinotto ja yhteinen, innostava tavoite. Kokeilukulttuuri elää jo vahvasti joillakin toimialoilla. Sitten alan pohtia, mitä voin oppia epäonnistumisesta ja mitä teen seuraavalla kerralla toisin. PIENESSÄ, KORKEASTI koulute tussa kansakunnassamme riittää taitoa ja lahjakkuutta. Epä onnistumisiakin sattuu, mutta niiden jälkeen jatketaan nopeasti eteenpäin
Uudistamishankkeita Suomessa riittää niin työpaikoilla kuin valtionhallinnos sakin. 25 siihen, miten kotona ja koulussa kan nustetaan yrittämään ja miten suhtau dutaan siihen, että aina ei voi onnistua, muistuttaa Helle. PITÄÄ PAIKKANSA – ainakin, jos tarkas telee Suomen lähihistoriaa. Helle on samoilla linjoilla. Suomalaiset eivät osaa palvella. Nyt tarvi taan rohkeutta ja valmiutta hypätä mu kaan uusiin juttuihin, Helle arvioi. Uudistumiskykyä tukee osallistumaan kannustava työkulttuuri. Nyt kaivataan lisää rohkeutta. KU VA AL EK SI M AL IN EN TÄMÄ SUOMALAISEEN työelämään liittyviä uskomuksia käsittelevä juttusarja on tuo tettu yhteistyössä Työelämä 2020 hank keen kanssa. heinäkuuta keskustellaan otsikolla Erehtyminen kielletty & muita työelämän myyttejä. Myytti 2: Suomalaiset ovat innokkaita uudistajia. Työkaverit voivat rohkaista toisiaan tuomaan esille omia ajatuksi aan ja kokeilemaan uutta. – Työelämä vaatii yksilöiltä ja tiimeiltä yhä enemmän aloitteellisuutta. Yhdessä tekeminen ja yhteinen tavoite sitouttavat. Yli 50-vuotiaat eivät saa töitä. Mukautumiskyky ja epävarmuuden sietäminen toistuvat myös Salmisen puheessa. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi HUOM! Porissa SuomiAreenalla 11.–15. Sarjassa aiemmin käsitellyt myytit TTT-LEHTI 1/2016: Suomalaiset eivät ole ahkeria. Minna Helle V altakunnansovittelija Minna Helle on työskennellyt aiemmin STTK:n edun valvontajohtajana. . – Yritysten ja organisaatioiden on ke hityttävä jatkuvasti, mutta myös yksilön pitää ottaa vastuu omasta kehittymises tään. MUUTTUVASSA MAAILMASSA voi helposti harhautua ajattelemaan, että asioiden pysyminen ennallaan luo turvaa. – Tosi iso merkitys on tietysti myös esimiehen suhtautumisella uusien ide oiden heittämiseen, pohtii Helle. ( Oikaisu: Painetussa TTT 2/2016:ssa oli tässä kohdassa virhe, jossa näkyviin oli jäänyt edellisen numeron ensimmäinen myytti. UUDISTAMINEN VAATII yhteistä tahtoa ja uudistuksen konkreettisen tavoitteen ymmärtämistä. Sitä ennen hän teki töitä työmarkkinaasioiden parissa muun muassa Journalistiliitossa, Tehyssä, Akavassa ja Telassa. Kun toimistomme muuttaa, uudet tilat sisus tetaan porukalla, Salminen luettelee. Työnteki jöiden ja työnantajan täytyy olla samassa veneessä. Kun porukka haluaa teh dä asioita yhdessä, johtamisen tehtävä nä on antaa siihen mahdollisuuksia. Suomessa rakenteet ja olosuhteet ovat kunnossa. – Tarvitaan tulevaisuudennäkymä, johon ihmiset sitoutuvat ja jota he ha luavat tavoitella. kysyy Minna Helle. Niiden tulokset vaihtelevat. – Turvaa ei luo muuttumattomuus vaan muutokseen sopeutuminen. Hanketta koordinoi työ ja elinkeinoministeriö. – Meillä organisaatiomuutosta on mietitty porukalla. Hanke kannustaa työpaik koja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Muuten käy helposti niin, että mikään ei oikeasti muutu. LISÄÄ AIHEESTA Yle TV1:n Kahdeksan myyttiä työstä sarja, joka on katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2016 ajan. Johta mistakin tarvitaan, mutta sen rooli on muuttumassa. TTT-LEHTI 2/2016: Digitalisaatio luo uutta työtä. Elä mää ei kannata käsikirjoittaa. – Työntekijöiden täytyy kokea, että joustaminen ja uudistuminen tuovat hyvää myös heille. Ei voi jättäytyä sen varaan, että yksi tutkinto on suoritettu. KYKY UUDISTUA on yksi Goforen me nestystekijöistä. Kannustava ilmapiiri on tärkeä myös työpaikoilla. – Kuinka moni hanke lopulta johtaa siihen, että uskalletaan oikeasti kyseen alaistaa vanhaa ja uudistua. – Se vaati kovaa työtä mutta myös uudenlaista ajattelua, joten kyllä me osaamme uudistaa. Kokonaan toinen asia on, onko meillä siihen intoa, miettii Erkki Salminen. Köyhästä maasta kehittyi muutamassa vuosikym menessä pohjoismainen hyvinvointi valtio. Selkeä visio siitä, että muutoksesta seuraa hyvää, sanoo Helle. Hän vierastaa työntekijän ja työnanta jan välistä vastakkainasettelua ja kaipaa yhteistä tavoitetta myös julkiseen kes kusteluun. – Korkea koulutustaso, vahva sopi misen kulttuuri, pitkälle viety tasaarvo ja työelämän matalat hierarkiat luovat meille loistavat edellytykset olla uudis tajia, Helle toteaa. Pahoittelut!) Suomalainen osaaminen on huippua. Yrityksen logo ja värimaailma uudistettiin yhdessä. Sosiaalisessa mediassa ta pahtuman hashtag on: #tottavaitarua 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
Vuosia sitten aloitin työt pienehkössä työyhteisössä. Alan jo oppia, mitä tarvi taan hyvään alkuun uudessa työpaikassa. MITEN UUDESSA TYÖPAIKASSA pitäisi käyttäytyä. VIIME AJOILTA MINULLA on myös mukava kokemus. Hän paloi loppuun aiemmassa am matissaan juristina ja päät ti vaihtaa alaa. Silti kirjoittelin jo sijaisena ideoita sähköpostitse esimiehelle ja esitin kehitysajatuksiani milloin missäkin yhteydessä. Laura Pulk kisen haastattelu julkaistiin TTTlehdessä 5/2014. Ajattelin, että rivityöntekijäksi ei ehkä valita sitä kriittisintä ja kehitysintoisinta hakijaa. En myöskään loukkaannu, jos ke hittämisehdotuksiani pidetään turhina tai ideoitani toteuttamiskelvot tomina. Aloitetaan dymosta, kohokirjoittimesta. OLEN EDELLEEN KOEAJALLA tätä kirjoittaessani. Jos en yritä olla mitään muuta kuin oikeasti olen, tulen kuulluksi enkä irtisanotuksi. Jälkeenpäin pohdin, että vähempikin rehellisyys olisi riittänyt, ja aloin pelätä, ettei minua valittaisikaan. Alusta saakka oli selvää, että haluan sinne vaki tuiseksi. Olen jatkanut kehitys ideoiden viljelemistä. Olen valmis muuttamaan mielipiteeni heti, jos jollakulla on tarjota parempi. Välineet kuntoon, nimi oveen ja töihin!” “ Lisää blogi tekstejä: tttlehti.fi Ilkka Rahkonen. Minut kutsuttiin alle kirjoittamaan jo etukäteen pätkätyötä varten työsopimus, jotta tarvitta vat tunnukset ja avaimet saatiin hankittua ajoissa ja pystyin aloittamaan varsinaiseen työhön perehtymisen heti työsuhteen alussa. Nykyisessä työpaikassa ni olin ensin sijaisena. Työhaastattelukin meni vähän niin ja näin. Ensimmäisestä työpäivästä on jäänyt mieleen vain se, kuinka hyväksytyksi tunsin itseni, kun työhuoneeni ovenpieleen oli tulostettu dymolla nimeni ja työteh täväni. Olin tapani mukaan suorapuheinen: kerroin rehellisesti mielipitee ni niin työn tekemisen mahdollisuuksista, haasteista kuin kehittämis tarpeistakin. Tiesin, että paikkoja tulisi auki, ja työ tuntui omalta. Olin jo antanut näytteitä siitä, minkälaisen työntekijän minusta saa, joten en osannut käyttäytyä niin kuin haastattelussa yleensä käyttäydytään. Eräällä työkaverilla oli tällainen tapa toivottaa uusi työntekijä tervetulleeksi taloon. Että moro vaan, taidankin sitten tästä lähteä. Näin ne hommat hoidetaan tehokkaasti: välineet kuntoon, nimi oveen ja töihin! Siitähän minulle maksetaan. Minusta on itsetutkiskelun myötä kehittynyt yliavoin ihminen, ja pal jastan yleensä heti kaikki korttini. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 26 K U V A R A IS A K Y L LI KK I RA N T A ttt-blogisti O LEN HILJATTAIN SOPEUTUNUT uuteen työyhteisöön: sain vakituisen työpaikan valmistuttuani geronomiksi. Useimmiten ensimmäisenä päivänä ryhdytään etsimään työpistettä, tietokonetta, puhelinta, käyttäjätunnuksia, avaimia, kulku lätkiä ja pahimmassa tapauksessa myös perehdyttäjää. Taka na on muutaman työpaikan pituinen ura juristina ja monenlaista kokemusta harjoittelusta, kouluprojekteis ta, kesätöistä ja sijaisuuksista. Olen tosin jaellut vain työni parhaita hedelmiä, jotta säilyttäisin uskottavuuteni wannabekehittäjänä. Ehdotukset on ni mittäin pystyttävä myös perustelemaan. . Kerran olen kuunnellut oven takaa purkausta, kun aloittamiseni oli tullut ”yllätyksenä” ja perehdyttäjällä oli kiire. Tervetuloa meille töihin Laura Pulkkinen valmis tui geronomiksi joulukuus sa 2015 ja tekee nyt vanhus työtä Vantaalla. Olen kokenut toisenlaisiakin alkuja ja kuunnellut myös tuttavien kokemuksia
Jos kaipaan liikuntaa, kytken vain moottorin pois. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 TE K S TI V E S A K E IN O N E N K U V A T K K I O H JE LM A /S TU D IO V A LO IS A N A U R IS työ/ terveys/turvallisuus 28 Aina myötätuulessa – 7 kysymystä sähköpyöräilystä 30 Sisäilmaviestinnässä rehellisyys punnitaan | 34 Lomalle – ja aivot narikkaan. Myös sähköavusteisen pyörän joustavuus miel lyttää. – Sivulaukuissa kulkevat vaikkapa kauppatavarat kätevästi, sanoo Ilkka Rahkonen. Hyviä puolia tulee mieleen sitäkin enemmän. – Sähköllä voin polkea hikoilematta vaikka puku päällä. – Sähköpyörällä voi polkea jopa 60–80 kilometriä päivässä. Sähköpyörään saa lisävarusteita samalla tavalla kuin tavalliseen polkupyörään. Sähköavusteiselle pyörälle tämä matka ei sen sijaan ole ongelma. Rahkonen on varautunut kunnon lukoilla. Minun pyörääni asennettiin tehokas 20 ampeeritunnin akku. – Akku on kuitenkin aika helppo varastaa. Rahkonen asuu Kangasalla, ja hänen työpaik kansa on Tampereella. Myönteinen kokemus innosti Rahkosen päivittä mään vanhan polkupyöränsä sähköpyöräksi muun nossarjan avulla. ILKKA RAHKONEN sai viime vuonna testattavakseen sähköpyörän Valpastin Oy:n Kokeilupyörähankkeen kautta. SÄHKÖPYÖRÄLLÄ MATKA TAITTUU JOUSTAVASTI Rahkonen ei löydä sähköpyöräilystä juurikaan hait toja. Tavallisella pyörällä matka jää paljon ly hyemmäksi. Pyöriä varastetaan Suomessa paljon. – Kun kilometrejä kertyy paljon, on tärkeää, että palvelun tarjonnut kumppani on luotetta va ja apua saa tarvittaessa. Voin sen ottaa mukaan, mutta se painaa monta kiloa. – Olen aina pitänyt tavallisestakin pyöräilystä, mut ta nykyinen suuntaansa 30 kilometrin työmatkani on siihen liian pitkä. – Hintaan sisältyy akku. Työn teki kotipaikkakunnan pyöräily ja ulkoiluvälineliike. LISÄÄ AIHEESTA SEURAAVALLA AUKEAMALLA www.valpastin.fi www.kokeilupyora.fi Ilkka Rahkonen. Rahkosen mukaan muunnossarja töineen maksaa noin 700–1 000 euroa
PYÖRÄILIJÄ VOI ITSE säätää, kuinka pal jon avustusta haluaa pyörän polkemi seen. Laatuun kannattaa panostaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 28 1 Miksi hankkisin sähkö avusteisen polku pyörän. Sillä voi tehdä samoja matkoja kuin tavallisella pyörällä mutta helpommin ja sujuvammin. Hyvän arkikäyttöön sopivan pyörän saa noin 1 500– 2 000 eurolla. Tutkimusten ja kokeilujen tulokset osoit tavat, että sähköavusteinen pyörä kan nattaa hankkia, jos haluaa pyöräillä en tistä enemmän. Lisäksi esi merkiksi kuormasähköpyörällä tai perä vaunulla on helppo kuljettaa perheen pienim piä tai tavaraa. AINA MYÖTÄTUULESSA 7 kysymystä sähköpyöräilystä Sähköavusteisia polkupyöriä tulee liikenteeseen joka kevät hieman enemmän. KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS. SÄHKÖAVUSTEISELLA PYÖRÄLLÄ mat kanteko on mukavampaa kuin tavallisel la polkupyörällä. Sähköavusteista pyörää kannattaa harkita, jos haluaa pyöräillä entistä su juvammin ja nopeammin ja hikoilla vä hemmän. Sähköavusteisella pyörällä voi kun toilla ja käydä töissä, ostoksilla ja retkil lä. 3 Miten käy kuntoilun. Joillakin matkoilla sillä voi korvata auton. Yleensä sähköavusteisen pyörän hankinta vähintään kaksinker taistaa pyöräilymäärät, eli pyöräily ja sen terveys hyödyt lisääntyvät. Moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy pois 25 kilometrin tunti no peudessa. SÄHKÖAVUSTEINEN PYÖRÄILY sopii kai kille. Sähköfillari kelpaa autonkin haastajaksi. Hintaa ei kannata verrata tavallisen polkupyörän hintaan vaan esimerkiksi auton hintaan tai ku luihin, sillä sähköavusteista polkupyörää käytetään usein lyhyillä matkoilla auton sijaan. 4 Millaisille matkoille sähköpyörä sopii. Se sopii erinomaisesti myös pitkille ja mäkisille matkoille. Esimerkiksi Posti käyttää sähköavusteisia pyöriä yhä useammin postinjakelussa. Malleja on kaikkiin tarpeisiin, eli kannattaa miettiä, millai silla matkoilla pyörää pääasiassa käyt tää ja mitkä ovat omat ajomieltymykset. SÄHKÖAVUSTEINEN POLKUPYÖRÄ mak saa yleensä 1 000–4 000 euroa. 2 Kuinka paljon sähkö pyörä maksaa. Suomessa tehdyn markkinaselvityk sen mukaan sähköpolkupyöriä ostavat eniten aivan tavalliset työikäiset ihmiset. Muista koeajaa pyörä ennen ostoa. Laadu kas sähköavusteinen pyörä rullaa pa remmin ja on kestävämpi, ja siitä on iloa vuosiksi eteenpäin
SÄHKÖAVUSTEISELLA PYÖRÄLLÄ ajami nen ei juurikaan eroa tavallisesta pyöräi lystä. Nopeus voi het kellisesti olla suurempi esimerkiksi ala mäissä, mutta sähköpyörän avustus kytkeytyy pois päältä 25 kilometrin tuntivauhdissa. Hyvin huollettu pyörä on turvallinen, toi miva ja kestävä. Motiva edistää kestävää liikku mista Liikenneviraston toimeksiannosta. Niitä ovat esimerkiksi lamput ja heijastimet. Muista käyttää pyöräilykypärää. Niillä ajetaan myös useammin, koska esimerkiksi vastatuuli tai mäkinen maasto vaikuttaa ajoon tavallista vä hemmän. Liikkeelle lähteminen on hieman nopeampaa, ja ajonopeudet ovat suu rempia esimerkiksi ylämäissä. LISÄÄ AIHEESTA www.motiva.fi > Liikenne > Kävely ja pyöräily > Sähköpolkupyörä www.liikenneturva.fi > Liikenteessä > Pyöräilijät > Sähköpyöräily Sähköavusteisten polkupyörien tiekartta. vallisella pyörällä ajettaessa. Huollosta kannattaa kysyä jo pyörää ostaessaan. . Sähköavusteisilla maastopyörillä voi mennä jopa paikkoihin, joihin tavallisel la pyörällä ei välttämättä pääse. Ne toi mivat täysin ilman polkemista. Koska keskinopeuskin on suurempi, myös ohi tuksia voi olla hieman enemmän kuin ta 7 Kuinka paljon Suomessa on sähköpyöräilijöitä. Pakolliset varusteet on määrätty laissa. Akun voi yleensä ladata tavallisesta sähköpistokkeesta. SUOMESSA MYYDYISTÄ pyöristä arviolta noin prosentti on sähköpyöriä, mutta vii me aikoina on saatu merkkejä myynnin kasvusta. Yleensä akku on irrotettavissa, ja se voidaan ladata erikseen sisätiloissa. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Käyttäjätutkimusten mukaan sähkö avusteisilla pyörillä ajetaan keskimäärin pidempiä matkoja kuin tavallisilla polku pyörillä. toukokuuta, pääteemana sähköavusteinen pyöräily: www.poljin.fi > Toiminta > Pyöräily viikko. Huoltokulut ja uudet osat ovat edullisia auton huoltoon ver rattuna. Tavallisiin polkupyöriin asen nettavien muunnossarjojen myyntiä on vaikea arvioida, koska sarjat tilataan usein ulkomailta. SÄHKÖAVUSTEISTEN PYÖRIEN huolto on kalliimpaa kuin tavallisten pyörien, mut ta yleensä niillä myös ajetaan enemmän. (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 10/2015.) Valtakunnallista pyöräilyviikkoa vie tettiin 7.–15. Yhdellä latauksella ajaa noin 40–100 kilometriä. Sähkö avusteiset polkupyörät saattavat myös lisätä talvipyöräilyä Suomessa. Moottorin akku on vaih dettava neljän tai viiden vuoden välein. Pyörän sähkömoottori käynnistyy poljettaessa ja sammuu automaattisesti 25 kilometrin tuntivauhdissa. Ajomatka vaihtelee pyörän mallin ja avustuksen käytön mukaan. Pyöräily edistää terveyttä. Moottoroi tuihin pyöriin vaaditaan liikennevakuutus. Melkein kuin tavallinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä painaa akkuineen noin 6–8 kiloa enemmän kuin tavallinen polkupyörä. Sähköavusteisella pyörällä kulkevaa koskevat samat liikenne ja väistämis säännöt kuin pyöräilijää. Perinteisestä polkupyörästä saa säh köavusteisen pyörän erillisen muunnos sarjan avulla. Vastaajana kestävän liikkumisen asiantuntija Helena Suomela Motiva Oy:stä. Selvitysten mukaan suurin osa uusista sähköpolkupyörien käyttäjistä on entisiä autoilijoita. Kypä rän käyttöä suositellaan. Tämä on ilahduttava kehitys suunta. Ohjeet esimerkiksi: www.liikenneturva.fi > Liikenteessä> Pyöräilijät > Pyöräilykypärä HUOM! Sähköavusteisten polkupyöri en lisäksi on olemassa sähkökäyttöisiä pyöriä, joiden moottorin teho on yli 250 wattia mutta alle yksi kilowattia. Uusi akku maksaa noin 500–800 euroa. Vakuuttamisesta lisää Liikenteen turvalli suusviraston ja Liikennevakuutuskeskuk sen sivuilta hakusanoilla moottoroitu polkupyörä: www.trafi.fi ja www.lkv.fi 6 Miten sähköpyörän kanssa toimitaan liikenteessä. Esimerkiksi Hollannissa myydyistä pyöristä noin 20 prosenttia on sähköpyöriä. Tieliikennelain mukaan polkupyörä on ajoneuvo, jonka nopeus on enintään 25 kilometriä tunnissa. Myös yhteiskunta ja ympäristö hyötyisivät, jos yhä useampi autoilija vaihtaisi kulkuväli neensä sähköpyörään. Niiden on vastattava mopon teknisiä vaa timuksia, mutta rekisteröidä ei tarvitse. Sähköavusteiselle pyörälle on tehtävä perushuollot, ja lisäksi järjestelmä pitää välillä päivittää. 5 Miten sähköpyörää pitää huoltaa
Tutkimus • Mitä tutkitaan. • Mihin toimiin on ryhdytty tai ryhdytään. • Kehen voi ottaa yhteyttä. Luottamus lähtee avoimuudesta: kannattaa kertoa myös se, että kaikkea ei vielä tiedetä. • Mistä ongelmat johtuvat. – Sisäisellä viestinnällä palautettiin henkilökunnan ja opiskelijoiden luottamus siihen, että ongelmat on tie dostettu ja ne ratkaistaan parhaalla mahdollisella taval la, Tiuraniemi jatkaa. Yksi viestinnän tehtävistä onkin välittää tietoa siitä, että on toimittu hyvin, Lemminkäinen sanoo. 2. Suunnittelu • Mitä ja miten korjataan. • Mistä ja milloin saa lisätietoja. – Yliopiston sisäilmaongelmia koskeva julkinen kes kustelu saatiin oikeille urille avoimella ja tosiasioihin perustuvalla, suunnitelmallisella viestinnällä, vahvistaa Lapin yliopiston viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemi . Tiuraniemi johti Lapin yliopistossa Työsuojelurahaston tukemaa Yliopistoviestintä 2.0 hanketta, johon Lemmin käinen ja Kevi Consulting osallistuivat. Lemminkäisen mukaan taiteiden tiedekunnassa kiin teistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy vies ti alusta alkaen, että ongelmat haluttiin hoitaa kerralla rehellisyys punnitaan Sisäilmaongelmien selvittäminen voi olla mutkikasta ja pitkällistä. Luottamus syntyy ajan mittaan hyvin hoidettujen ti lanteiden pohjalta. • Mihin toimiin ryhdytään. – Hyvä viestintä perustuu avoimuuteen ja luottamuk seen. 3.. • Miten korjaukset vaikuttavat omaan arkeen. Havainnot • Mistä on kyse. Henkilöstö ei saa lukea lehdestä, että työ paikalla on sisäilmaongelmia, sanoo johtava konsultti ja viestinnän ammattilainen Helena Lemminkäinen Kevi Consulting Oy:stä. TEKSTI KATJA PULKKINEN Sisäilmaviestinnässä Suomen Yliopistokiin teistöjen tarpeisiin ke hitetty seitsenvaihei nen sisäilmaongelmien viestintämalli kertoo, mihin kysymyksiin on hyvä vastata prosessin missäkin vaiheessa. • Kauanko kestää. Lapin yliopistossa luotiin uusi malli sisäilmaviestintään. Luottamus syntyy vähitellen Sisäilmaongelmat herättävät huolta terveydestä, talou desta ja muutoksista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 30 IESTINNÄN TÄYTYY OLLA kiin teä osa prosessia heti sisäil maongelman havaitsemisesta aina korjattujen tilojen käyt töönottoon asti. • Kuka selvittää asiaa. • Miten varmistetaan korjausten onnistuminen. • Mitä on havaittu. • Aiheuttaako terveysriskejä. 1. Seitsenvaiheinen sisäilmaongelmien viestintämalli kehitettiin, kun taitei den tiedekunta oli evakossa sisäilmaongelmien vuoksi ja palaamassa korjattuihin tiloihin
– Mentiin laatu eikä raha edellä. – Oman kokemukseni mukaan ongelmien aiheuttaja ei jää koskaan arvoitukseksi, jos tilanteet halutaan oikeas ti selvittää. • Miten väistö vaikuttaa toimintaan. • Kauanko kestää. • Mitä saa ottaa mukaan. Taiteiden tiedekunnan henkilöstö esimerkiksi oli huolissaan terveydestä, ja opiskelijoita kiinnosti erityisesti ongelmien vaikutus opiskelumah dollisuuksiin ja valmistumisaikoihin. Jos rakennuksessa oireillaan eikä aiheuttajaa löydy, kannattaa vaihtaa etsijää. • Miten muutto hoituu. – Pitää sanoa myös se, mitä ei tiedetä. Uuteen viestintämalliin on koottu kysymyksiä, joi hin tulisi vastata ongelmien selvittämisen eri vaiheissa. 5. Kysymykset auttavat tiedottajia jäsentämään monimut kaista ja usein sekavalta tuntuvaa prosessia. – Esimer kiksi kunnanjohtajia on ollut tiedottamassa koulujen sisäilmaongelmista, ja he ovat näyttäneet huo lestuneisuutensa. • Mitä saa ottaa mukaan. Koko yhteisö saadaan mukaan ratkai semaan ongelmia, kun viestinnästä välittyy, että tilanne otetaan vakavasti. Sisäilmaongelmat koskevat yleensä monia ryhmiä, ja prosessit voivat olla pitkiä. Monessa kohteessa korjataan vähän sieltä ja vähän täältä, mikä usein vain pitkittää ongelmia. Osatotuuksien kertominen on haitallista ja rapauttaa luottamusta ajan mittaan. Viestijällä ei voi olla kattavaa tietoa rakennuksen hai toista, koska sitä ei ole vielä kenelläkään. Paluumuuton aikana korjauksia koskeviin peruskysy myksiin ei tarvinnut enää palata. • Ollaanko aikatau lussa. – Esimerkiksi allergisoitumista ja homevastaaineita voitaisiin tutkia nykyistä enemmän. – Auttaa, kun hoksaa, mikä tieto on tärkeää missäkin vaiheessa, Lemminkäinen sanoo. Putuksen mielestä viestijä saa olla huolestunut. Väistö • Miksi muutetaan, minne ja milloin. Ratkaisuja ei löydetä eikä uusia sairastumisia ehkäistä sillä, että tehdään sup pea oirekysely, korostetaan psyykkistä puolta ja jäädään seuraamaan tilannetta. • Miten työ edistyy ja mitä työmaalla tapahtuu. 7. – ÄÄRIMMÄINEN REHELLISYYS ja nopea tiedottaminen ovat tehokkaimpia tapoja estää tilanteen kriisiytyminen, sanoo Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristö lääketieteen professori Tuula Putus. Putus harmittelee, että terveysongelmia vähätellään edelleen ja ne jäävät usein rakennusteknisten selvitys ten varjoon. • Millaisia seurantatuloksia on saatu. • Miten korjatuissa tiloissa pitää toimia. Hän on havainnut, että ihmiset pystyvät ottamaan vastaan hyvinkin huono ja uutisia rauhallisesti, kun viestintä on avointa. Kohderyhmien erilaisuus on tärkeää ottaa huomioon viestinnän sisällössä. Seuranta • Miten sisäilman tilaa ja korjausten toimivuutta seurataan. 6. Kohderyhmien erilaisuus pitää ottaa huomioon viestinnän sisällössä. • Jos tiloja käytetään, mitä pitää ottaa huomioon. 4. Paluu • Milloin palataan ja miten. Kierroksilla oli mukana ulkopuolinen laadunvarmistaja. • Miten toimia, jos huomaa korjatuissa tiloissa ongelmia. Korjaus • Mitä on tehty ja miten. Vähättely on varmin tie kriiseihin. Tiuraniemen mukaan jopa sisäilmaongelmille herkistyneet henkilöt ovat pys tyneet toimimaan korjatuissa tiloissa. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 kuntoon. Ratkai sut edellyttävät luottamuksen ilmapiiriä. • Miten toimia, jos tulee oire-kokemuksia. Viestijä voi joutua hankalaan välikäteen, jos rakennuk sen ongelmia ei kyetä todentamaan eikä terveysongel mia tutkita perusteellisesti. Opiskelijoille ja henkilöstölle järjestettiin korjausten aikana esimerkiksi työmaakäyntejä: ihmisille kerrottiin konkreettisesti, mitä tehdään ja miksi. Hyvä viestintä vas taa kaikenlaisiin huoliin. Kokonaisvaltaista viestintää Helena Lemminkäinen korostaa viestinnän suunni telmallisuuden tärkeyttä. Terveydelliset tutkimukset ovat edullisia rakennuksen tutkimisen, poissaolojen ja työte hon laskun aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna
Työsuojelulakimies Ariann Grandell EteläSuomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että työnantajalla on myös sisäilmaasioissa vastuu työntekijöiden tur vallisuudesta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 32 Kaikkea ei tarvitse tietää Sisäilmaongelmien terveyshaittojen aiheuttajia ei vie lä tunneta kattavasti. Niin syn tyvästä tietopankista asiat löytyvät helposti hakemiston avulla. Viestinnän pitää myös olla jatkuvaa. Sisäilmaongelmia koskevan viestinnän kehittäminen on vienyt Lapin yliopistossa vuosia, ja itse hankekin kesti reilun vuoden. Olli Tiuraniemi ja Helena Lemminkäinen. LISÄÄ AIHEESTA Yliopistoviestintä 2.0: Sisäilmaongelmaisen kiinteistön viestintä. Vaikka mitään uutta ei olisi tapahtunut, ihmisille pitää kertoa, mis sä mennään, jotta luottamus säilyy ja vuoropuhelu jatkuu. . Velvoitteita ei OIKEUDEN KANTA poistanut se, että työn antaja toimi vuokratiloissa. Kun raportti valmistui, yhdistyksen halli tuksen puheenjohtaja ei kertonut raportin sisällöstä työntekijöille. Esimerkiksi ulkopuolinen laadunvarmistaja voi laatia raporteista versiot, joissa havainnollistetaan, mi tä löydökset käytännössä tarkoittavat. Lemminkäisen mukaan kannattaa järjestää tilaisuuksia, joissa sisäilmaongelmis ta voi puhua vapaasti ja esittää mieltä askarruttavia kysy myksiä. ERÄÄN YHDISTYKSEN toimitiloissa tehtiin sisäilma kartoitus, koska työntekijä oli altistunut sisäilma ongelmille. – Usein ajatellaan, että kannattaa tiedottaa vain sil loin, kun asiasta tiedetään melkein kaikki. Tietoa voidaan koota vaikkapa intranetiin. – Helposti käy niin, että tietoa tulee tipoittain säh köpostitse. Helsingin käräjäoikeus totesi, että raportista olisi pi tänyt tiedottaa henkilöstölle, koska se sisälsi oleellis ta tietoa työpaikan terveysvaikutuksista ja turvallisuu desta. Silloin tietoa on lähes mahdotonta löytää, kun sitä tarvitsee. MERJA KARJALAINEN Työnantajan kerrottava sisä ilma tulokset ja toimittava. Myös raportit ja niiden selkoversiot tallenne taan tietopankkiin. Lähde: Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedote. Toimittaja Katja Pulkkinen on Homepakolaiset ry:n sih teeri ja yhdistyksen kolmivuotisen, RAY:n rahoittaman Ratkaisuja sisäilmasairaille hankkeen projektipäällikkö. Kehitetty malli on muuttanut yli opiston tapaa viestiä kiinteistöön ja sisäilmaan liittyvistä asioista. Tiedottaminen henkilöstölle ja terveysvaaran poistaminen kuuluvat työnantajan vastuisiin. Kuulluksi tulemisen kokemus Kasvokkain tapahtuva viestintä on välttämätöntä säh köisen tiedottamisen lisäksi. Tiuraniemi kertoo, että kiinnostus on herännyt muuallakin. Työolosuhteiden vaikutusta terveyteen pitää seurata tukeutumalla esimerkiksi työterveys huollon asiantuntemukseen. Tiedot samaan paikkaan Lemminkäinen suosittelee työpaikan sisäilmaongel miin liittyvien selvitysten, raporttien, uutisten ja muun faktan kokoamista yhteen paikkaan. Helsingin käräjäoikeus luki yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan syyksi työturvallisuusrikoksen sisäilma asiassa mutta ei langettanut hänelle ran gaistusta. Viestintä ei kuitenkaan edellytä täydellistä tietoa. – Mallia on esitelty muille yliopistoille sekä erilaisia kiinteistöjä hallinnoiville tahoille, hän sanoo. – Viestintä ei ole yksisuuntaista tiedon tuuppaamista vaan kuuntelua ja vuoropuhelua, Lemminkäinen tiivis tää. Mittausmenetelmät paranevat ja tietoa mikrobien ja kemikaalien vaikutuksista kertyy vähitellen. Hallituksen puheenjohtajan olisi myös pitänyt varmistaa työolosuhteiden turvallisuus. Siten saadaan myös käsitys huolenaiheista tule vaa tiedottamista varten. – Raportit eivät ole maallikolle yksiselitteistä luet tavaa. (Lapin yliopisto, 2015.) www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Artikkelit > Ohje työpaikkojen sisäilmastoongelmien selvittämiseen www.ttl.fi/tietokortit > Tietokortti 17: Sisäilmaongel mien ratkaisun toimintamalli www.ttl.fi > Aihealueet > Työympäristö > Sisäilma ja ympäristö www.homepakolaiset.fi/ratkaisujasisailmasairaille Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin hiljattain sisäilma-asiaa työturvallisuusrikoksena. Sen tarkoitukse na on kertoa, että ongelmia on havaittu ja niitä tutki taan ja selvitetään, sanoo Lemminkäinen
/voittajatarinat. Miten työympäristöstä tehdään yrityksen voimavara ja työntekijöiden kyvyt saadaan parhaiten käyttöön. Lue tarina www.martela. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 Voittavien yritysten menestyksen takana on onnelliset työntekijät
Miten liikut työssä ja arkena. Hyvän ja palauttavan loman ajankohta sovitaan työ porukan kanssa ilman kiukuttelua ja suurta draamaa. Jos mietit, miten työkaverit mahtavat pärjätä ilman sinua, saatat vilkuilla sähköposteja myös vapaalla. AIVOJEN HEMMOTTELUA: UNTA, RUOKAA JA LIIKUNTAA. TEKSTI MINNA HUOTILAINEN | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS lomaa. Myös ruokaan kannattaa satsata. Monipuoliset kasvikset, runsas rasvaisen kalan käyttö ja laadukkaat kasviöljyt ovat aivoille mannaa. Muuten voi olla vaikea rentoutua. Monet nukkuvat myöhään, kah vittelevat aamulla pitkään parvekkeella lehteä lueskellen ja hiippailevat yö puvussa hiukset sekaisin koko päivän. Jos lomailet kotona, anna aivoillesi uusia maisemia: kävele eri reittejä kuin H YVÄ LOMA ALKAA JO ENNEN LOMAA. Ovatko ne osa ar keasi. arkena ja vaihda ruokakauppaa ja lenk kimaastoa. Niiden pitäisi olla, etenkin lo malla. Lomalle – ja aivot narikkaan. Tutus tu uusiin ruokalajeihin ja hae tie toa herkuista, jotka tekevät hyvää aivoil le ja mielenterveydelle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 34 Loma alkaa pian, ja silloin on lupa nauttia! Tässä aivotutkijan vinkit voimat palauttavaan vapaaseen. Pari päivää ennen lomalle lähtöä on hyvä miettiä lomalta paluuta. Lomalla on hyvä panostaa unen laa tuun. Tee pieni lista niistä asioista, jotka jäävät kesken ennen lomaa: mihin vaiheeseen olet päässyt missäkin projektissa tai mitä tär keää muistettavaa on tullut juuri ennen Riittävä uni, hyvä ruoka ja mukava liikunta ovat tärkeimpiä aivojen hyvinvoinnille. Kerro toiveis tasi avoimesti ja kysy muidenkin toivei ta: kehittäkää yhdessä hyvä ja reilu tapa sopia lomista. Ehkäpä saat oivalluksen, joka aut taa nukkumaan paremmin arkenakin. Muista syödä tarpeeksi usein. CHILLAILUA VAI HETI KAUKOMAILLE. Näin vapautat aivosi rentoutu maan: muistettavat ja huolestuttavat asiat ovat lapulla eivätkä jää aivojen esitietoisiin kerroksiin häiritsemään rentoutumista ja yöunia. Mielemme on kovin sidottu paikkaan, ja paikkaa vaihtamalla pääset helpommin pois työroolista. Näin alat rentoutua nopeam min, jos pidät lomaa vain viikon tai pari kerralla. Sopikaa siis, kuinka hommat hoidetaan myös niissä projekteissa, jois sa olet mukana. Kaikkien kannalta on tärkeää, että työt hoituvat myös lomaaikana. Lomalla on hyvä siirtyä heti lomamoo diin. Riittävä uni, hyvä ruoka ja mukava liikunta ovat tärkeimpiä ai vojen hyvinvoinnille. Paikan tai arjen toimintatapojen vaihdos on hyvä alku varsinkin lyhyelle lomalle. Jos teet istumatyötä, tarvitset liikuntaa päivit | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 34 ttt-asiantuntija
Aivot tarvitse vat laadukkaan ja riittävän pit kän unen joka yö. Lomalta palatessa työtä pystyy katso maan kauempaa, ja silloin voi syntyä isojakin työn kehittämiseen liittyviä oivalluksia. Hänen ei tarvitse olla työnantajan käy tettävissä. Lataa puhelimeesi askelmittari motivoi maan itseäsi. Onko tiedonkulku töissä avointa. Joskus jokin pääkopan pohjalla pyörinyt ongelma ratkeaa lo LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Aihealueet > Työhyvinvointi > Elintavat ja hyvinvointi > Lepo ja palautuminen www.ttl.fi/unettomuus Personal brainer Treenaa aivosi vireiksi. Kaikissa ammateissa ei voi pitää kuukauden lomaa putkeen, mutta kun työntekijä päästetään lomalle, hänellä pitäisi olla oikeus rentoutua. Surauta grilliruuan seuraksi vihersmoothie tai gazpacho eli kylmä keitto tomaateista. Jos teet raskasta ruumiillista työtä, tarvitset kehoa huoltavia ja tukevia lii kuntamuotoja. Arkiaskareet, pihahommat ja koiranulkoilutus ovat oivallista liikah telua. Lomalla voit korjata tämänkin asian: kokeile uusia liikuntamuotoja ja panosta myös leppoisaan liikkumiseen, kuten koiran ulkoilutukseen, souteluun tai rikka ruohojen kitkemiseen. Mennään siis metsään! LOMAVAIHDE HALLINTAAN. Tiedänkö, mitä minulta odotetaan. Kokeile välillä vaikka kalavartaita. Kannattaisiko meidän muuttaa työtapojamme. Ota tavaksesi kävellä tai pyöräillä arjen matkoja aina, kun voit. Silloin on hyvä hetki tarkastella asioita ulkopuo lisen silmin. Asiat on järjestettävä muulla tavalla. Sienestys, marjastus, metsästys ja kalastus ovat oi vallista aivokuntoilua: leppoisaa liikun taa ja luonnonläheisyyttä. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 täin. Jos et jaksa liikkua arkena, työjär jestelyissä on jotain pielessä. Marjastus, sienestys, metsäs tys ja kalastus kunniaan! 4 Panosta harrastuksiin. malla kuin itsestään: heureka! Silloin loma on tehnyt tehtävänsä eli ajatus on saanut juosta vapaasti. Maastossa sa moilu parantaa tasapainoa, ympäristön havainnointi terästää näköä ja palk kiona on terveellisintä luomumuonaa. Myös vieraat arvostavat terveellisiä tarjottavia. Ovatko tavoit teemme selkeät. Miten tekisin työstäni entistäkin mukavampaa, sujuvampaa, laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Lomalla on aikaa myös isommille liikuntatempauksille, kuten pitkille kä velyreissuille tai vaelluksille. Muista, että yksikin päivittäinen alkoholiannos saa painon nousemaan. 6 Erikoisvinkiksi aivohuoltoon sopii musiikkiharrastus: liity kuoroon tai bändiin, käy konserteis sa ja tanssimassa.. Uusi tieto siirre tään silloin pitkäkestoiseen muistiin ja päivän tapahtumat puidaan vielä kerran yön aikana. Tämä kannattaa ottaa puheek si heti loman jälkeen. 2 Syö tarpeeksi usein ja suosi monipuolisesti kasviksia, kalaa ja kasviöljyä. Uusia ystäviä saa missä iässä tahansa. Loman loppumetreillä ja ensim mäisinä työpäivinä ennen pahimman tohinan alkua voi olla paras hetki teh dä omaan elämään muutoksia, jotka hidastavat oravanpyörää ja järkeistävät työtä. 5 Huolehdi sosiaalisista suhteista ja mene ihmisten seuraan. Paria viikkoa pidemmällä lomalla täytyy kiinnittää huomiota lomailun terveyspuoleen. Vältä pitkäaikaista istumista. . MIELI PALAILEE TÖIHIN. Suomaisilla työpaikoilla tarvitaan näitä oivalluksia! Työnjaossa on jotain pielessä, jos työkaverit soittelevat ja vaativat vastaa maan sähköposteihin lomalla häiriök si asti. Seuraa Twitterissä: #Työhyvinvointitartunta @minnahuoti Sienestys, marjastus, metsästys ja kalastus ovat oivallista aivokuntoilua. Ei kai alkoholia kulu joka päivä. Työ on monelle tärkeä osa minäkuvaa, ja työasioita saa miettiä lomalla. Loma on vain yksi palautumisen ja levon muoto, eikä se voi paikata su perstressaavaa ja päälle kaatuvaa arkea. Hänen into himonaan on työhyvinvointitartunta, jota hän pyrkii levittämään tuomalla uusimpia tieteellisen tutkimuksen tu loksia suomalaisille työpaikoille. Ehkäpä äijäjoogaa tai vatsatanssia. Leeni Peltonen. Grillaaminen on mukavaa ja grilli ruoka herkullista, mutta syöthän muu takin kuin makkaraa. Ehkäpä löydät liikuntamuodon, jonka parissa haluat jatkaa myös loman jälkeen. (WSOY, 2016.) Valvomo. Työpäivän aikana on oltava sopivasti taukoja, työ päivien välissä on saatava hyvät unet ja vapaapäivinäkin on päästävä palautu maan. LEVON JA TYÖN TASAPAINO. 3 Vietä liikkuvaa elämää. Niitä voi kokeilla lomalla lyhytkurssilla. Esimiehen kannattaa kuunnella alaisiaan erityisen tarkasti heti loman jälkeen. Aivotutkija Minna Huotilainen on kogni tiotieteen dosentti Helsingin yliopis tossa ja työskentelee Turun yliopiston FinnBrain-hankkeessa. (Otava, 2016.) Aivojen hyvin voinnin muistilista 1 Huolehdi unesta. Tiina Huttu ja Reidar Wasenius. Saanko ja annanko palau tetta onnistumisista. Pitkän loman lopulla ajatukset pa laavat väistämättä töihin. Vapaa ehtoistyö ja kiinnostavat, uuden oppimista sisältävät harrastukset piristävät aivoja
Kokeneemmat työntekijät toimivat nuorten työntekijöiden opastajina ja turvallisten työtapojen puolestapuhujina. Kokeneemmalla työntekijällä on myös varmasti tarinoita todellisuudesta ja hiljaista tietoa, joita hän voi hyödyntää opastuksessa. Nuori pääsee näin sisälle työyhteisön turvallisuuskulttuuriin ja hänellä on aina tarvittaessa joku, jonka puoleen kääntyä epäselvissä tilanteissa. Lait ja asetukset velvoittavat työnantajaa huolehtimaan nuoren työntekijän työn opastuksesta ja perehdyttämisestä. Työturvallisuuskeskuksen Vesa Kotaviita: Työturvallisuus on kaikenikäisten yhteinen tavoite Joka seitsemäs työtapaturma Suomessa sattuu alle 25-vuotiaalle. Työ ei saa vahingoittaa nuorten terveyttä. vesa.kotaviita@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Turvallisuuden asenteita on tarpeellista myös herättää, jotta riskin tunnistaminen ja ymmärrys syntyisivät. Miehillä on näyttämisen haluun perustuvaa käyttäytymistä (”olen hurja tyyppi”) enemmän kuin naisilla. 09 616261. Nuoret miehet joutuvat noin kolme kertaa naisia useammin työtapaturmaan. Kokeneen ja motivoituneen, omaan työhönsä ja työturvallisuuteen oikein suhtautuvan perehdyttäjän kanssa nuoren työntekijän on hyvä aloittaa työuraansa. Parikymppisten miesten riski joutua työtapaturmaan on selvästi suurempi kuin vanhempien ja kokeneiden työntekijöiden. • Työnopastuksen kirjalliseen tarkastuslistaan lisätään tietoa tekijöistä, jotka edellyttävät kokemusta ja ymmärrystä työympäristön erityisistä riskeistä. • Työpaikoilla olisi hyvä pohtia nuorten perehdyttämistä turvallisuuteen ja työn tekemiseen positiivisena erityiskohteluna. Perehdytyksessä pitäisi käydä läpi myös, kuinka häiriöja poikkeustilanteissa toimitaan. Tämän vuoksi kaikki keinot nuorten turvallisten työtapojen varmistamisessa ovat sallittuja. Vesa Kotaviita on Työturvallisuuskeskus TTK:n asiantuntija, vastuualueinaan autoja metallialat. Perehdytyksessä työympäristön keskeiset riskit käydään läpi. • Kukaan ei opi – jos ei opeteta. Turvallisuuden pelisäännöt tehdään selviksi ja nuoria opastetaan ilmoittamaan työympäristössä havaitsemistaan vioista ja vaaroista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 36 Parempi työ Sa m iK ul ju Lisää aiheesta: www.ttk.fi (Hae-toiminnon avulla: Käytä kysymyksiä – turvaa tulevaisuuttasi -tietokortti Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttäminen ja työnopastus -koulutus) Nuoren perehdyttäminen työpaikan turvallisuuskulttuuriin on erittäin tärkeää • Tietoa turvallisista työtavoista tulee saada ensimmäisestä päivästä alkaen. Työtapaturmien ja onnettomuuksien riski kasvaa, jos nuorta ei perehdytetä työn vaaroihin. Nuoret miehet ovat tapaturmaalttiimpia kuin ikäisensä naiset. Suomessa kattava lainsäädäntö suojelee nuoria työn haittavaikutuksilta. Erityisen tärkeää se on nuorille, koska heille ei vielä ole syntynyt käsitystä työympäristön eri tekijöiden vaikutuksista. Näin varmistetaan nuoren ja kokemattoman turvallinen ja oikea työskentely sekä terveyden säilyminen. Toisinaan se johtaa riskin ottamiseen tai vääränlaiseen toimintaan – kun ei vielä ole kykyä ymmärtää riskejä eikä kokemusta tunnistaa työssä esiintyviä riskejä ja vaaran paikkoja
Vuonna 2013 turvallisuusha vaintoja tehtiin 467. 4 Malli siististä työpaikasta on yhteinen. Turvallisuudesta ja siisteydestä pidetään huolta koko työpäivän ajan, eikä paikkoja siivota vain vasta päivän päätteeksi. Parman oppien mukaan siivous on helppoa ja järjestelmällistä: 1 Edetään alue kerrallaan. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 työ/terveys/ turvallisuus Monta näkökulmaa siisteyteen sivuilla 38–43. SIISTEYS ON TURVAKEINO JA KÄYNTIKORTTI Työnjohtaja Mika Sevón toteaa, että tehokas jätteenkeräys on osa hyvää järjestystä Parma Oy:n Nummelan tehtaalla. 5 Siivousvastuu on koko tiimillä. TE K S TI P Ä IV I H A A V IS TO K U V A A N T TI H A N N U N IE M I 37 Järjestys se olla pitää! | 42 Siisteys ja turvallisuus kulkevat käsikynkkää 44 Käytä oikein kuulonsuojaimia | 46 Tapaturmainen kuolema BETONIELEMENTTEJÄ VALMISTAVA Parma Oy on opetellut vuodesta 2014 entistä huolellisempaa siisteyskulttuuria Leanprosessijohtamismallin avul la. 2 Vain tarpeellinen jätetään. 6 Valvontaa ei saa lopettaa. 3 Hyllyjä ja roskiksia on tarpeeksi. Samalla tapaturmataajuus laski 34 tapaturmasta 13 tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohti. Leanprojekti näkyy päivittäisessä johtamisessa Parman 12 tehtaalla. Vuonna 2015 niitä oli 1 313. Metallinkeräyslavalla on betonielementtien tuotannossa yli jääneitä jännepunoksen pätkiä.
– Hän saa avukseen jokaiselta alueelta kaksi tai kolme työntekijää, jotka samalla oppivat menetelmän. Kuudes S viittaa työturvallisuuteen. Ne päätyvät kauimpana sijaitse Järjestys se olla pitää! Betonielementtejä valmistava Parma Oy käyttää Leanmallin järjestystyökalua, jota on se jalostanut omien vaatimus tensa mukaiseksi. 5Skirjaimet tulevat japanin salkuisista sanoista. Tehdas val mistaa betonipilareita, palkkeja ja laattoja sekä infra rakentamisen tuotteita. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT ANTTI HANNUNIEMI Parma Oy:n markkinointipäällikkö Petri Kähkönen esittelee Nummelan tehtaan työkaluseinää, jossa kaikenkokoisille työkaluille on oma paikkansa.. Se tarkoittaa, et tä turvallisuudesta ja siisteydestä pi detään huolta koko työpäivän ajan eikä paikkoja siivota vasta päivän päätteeksi, sanoo Leanpäällikkö Jani Ruuth . Mitä Leaniin kuuluva järjestystyökalu tarkoittaa esi merkiksi Nummelan monituotetehtaassa. Kuudenteen ässään liittyy tavoite siitä, että jokainen työntekijä alkaa vähitellen itse valvoa omaa työympäris töään myös työturvallisuuden osalta. Koska Parman eri tehtaat valmistavat erilaisia beto nielementtejä, jätettäkin syntyy eri tavalla ja siisteydes tä ja järjestyksestä huolehditaan eri tavalla eri tehtaissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 38 L eanprosessijohtamismalliin kuu luvan 5S:n käyttö aloitettiin Parma Oy:ssä työturvallisuusohjelman yh teydessä vuonna 2014. – Päivittäin käytettävät vihreät tavarat tulevat lavalle lähelle työpisteitä ja harvemmin käytettävät keltaiset vaikkapa läheiseen välivarastoon. Menetelmää ei oteta kerralla käyttöön koko tehtaas sa. Ruuth tulkitsee ne suomeksi: lajittele, järjestä, puhdis ta, vakioi, ylläpidä. Tavarat voidaan haluttaessa mer kitä esimerkiksi vihreällä, keltaisella ja punaisella väri tarralla. – Meillä puhutaan 5S:n sijaan 6Smenetelmästä. Yhden alueen sii vous voi viedä muutaman päivän ja joskus jopa kaksi viikkoa tilan koon ja siivoustarpeen mukaan. Siivouk seen osallistuville työntekijöille pidetään parinkymme nen minuutin koulutus ennen 6Sjärjestelyvaiheiden aloittamista. Suunnittelun ja aikataulutuksen aikana tuotantohal liin valitaan työntekijöistä yksi 6Svastaava. Hän on mu kana siivouksessa kaikilla saman hallin alueilla, ja sii vouksen jälkeen hän myös auditoi eli arvioi alueiden järjestystä. Puhdasta tulee alue kerrallaan, ja vastuu kuuluu jokaiselle. Nummelassakin hallit jaettiin alueisiin työkokonai suuksien mukaan. Punaisia tavaroita käy tetään tuskin koskaan. Siitä lähtien hanketta on viety järjestelmällisesti eteenpäin yrityksen 12 tehtaassa. Ruuth korostaa, että on tärkeää edetä alue kerral laan, koska menetelmä vaatii aikaa. – Järkevä aluejako helpottaa järjestyksenpidon vastuunjakoa, sanoo Ruuth. Alueelta käydään läpi joka kolkka sekä kaikki työvälineet ja tarvikkeet, jot ka lajitellaan lavoille. Ensin lajitellaan Ensimmäinen S tarkoittaa lajittelua. Esimerkiksi ontelolaattatehtaissa syntyy enemmän beto nijätettä ja joissakin tehtaissa taas puu, teräs, energia ja sekajätettä. Kokonaisuuksia olivat esimerkiksi va lu, raudoitus ja puutyöt
Tällaista ka maa jää yleensä nurkkiin tai hyllyihin lojumaan, kun ku kaan ei tarvitse sitä mutta ei raaski heittää poiskaan. Ruuth painottaa, että siisteyden ylläpitäminen on teh tävä mahdollisimman helpoksi. Tavaroiden löytäminen tehdään työntekijöille mahdollisimman helpoksi, joten niille järjestetään ja merkitään oma paikka. Yleensä kaikki haluavat työtiloihinsa järjestystä ja valoisampaa ilmettä. Jani Ruuth toteaa, että etsiminen vähenee huomatta vasti, kun työkaluja ja materiaaleja on oikea määrä oi keissa paikoissa mahdollisimman lähellä työpisteitä. Niin ne eivät vie ylimääräistä tilaa jo ennestään ahtaasta tuotantohallista. Siksi työympäristön jat kuva kehittäminen on tärkeää: työntekijöiden kanssa on yhdessä mietittävä, riittävätkö hyllyt ja kaapit, min ne tarvitaan pyörillä kulkevia työkaluseiniä, onko ros ka ja jäteastioita tarpeeksi ja onko siivoukseen oikeat välineet. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 ville lavoille. Myös materiaaleille määritetään omat paikat ja hallis sa varastoitavat määrät. kat siivotaan ja imuroidaan ja tarvittaessa myös seinät maalataan. – Lajittelun aikana Nummelan tehtaaltakin vietiin pois paljon romua, kuten rikkinäisiä työkaluja, muotin osia tai vanhanaikaisia elementtien erikoisosia. Työkalut ja ko neet putsataan, ja rikkinäiset työkalut viedään heti huol toon. Neljännen S:n tavoite onkin varmistaa, että järjestys pysyy. Samalla tehdään auditointi eli valvontasuunnitelma. Päivit täistä valvontaa tarvitaan yleensä noin kaksi kuukautta.. Esimerkiksi raudoi tuksen aikana syntyneille jäteteräspätkille pitää olla työ pisteen lähellä oma väliastia, josta ne voidaan päivän päätteeksi tyhjentää isompiin jäteastioihin. Ne voidaan merkitä värikoodeilla, tai seinälle voidaan maalata var jokuvia vasaroista, petkeleistä, harjoista, porakoneista ja leikkureista. Lopuksi 6Sstandardiin kirjataan, mihin ylimääräiset tavarat toimitetaan ja millä tavalla. Materiaaleja tarvitaan päivittäin, joten ne ovat tehdashallissa lähellä työpisteitä. Työkalut paikoilleen Toinen S tarkoittaa järjestämistä. Perusteellinen puhdistus Kolmas S on konkreettista puhdistamista. – Kolme ensimmäistä S:ää ovat ruumiillista työtä, ja ne on monesti yllättävän helppo toteuttaa. Raudoitteita, muovisia välikkeitä, teräsosia ja puisia muottiosia tuodaan Nummelan teh dashalleihin omille paikoilleen päivän tai enintään kah den päivän tarpeisiin. Perusteellisen 6Ssiivouksen yhteydessä kaikki pai Parman Nummelan tehtaan tarvikehylly köissä on selkeät mer kinnät työkaluille. Parmalla on sovittu, että 6Svastaava tekee auditointia päivittäin, kunnes paikat alkavat pysyä siisteinä. Päivittäistä valvontaa Haastavinta on hyvän järjestyksen ylläpito päivästä toi seen. Ruuth kertoo, että tässä vaiheessa luodaan yhdes sä työntekijöiden kanssa kirjoitettu ja kuvitettu malli eli 6Sstandardi siitä, miltä työalueen halutaan näyttävän. Jos punaisia tavaroita ei ole tarvittu pariin vuoteen, ne viedään pois alueelta, Ruuth kertoo
Jos alueella työskentelee useampi ihminen, vastuu on ko ko työryhmällä. Työnjohtajan tehtävänä on huolehtia, että vastuu kiertää tasaisesti. Elmeriä käyttä vissä metalliteollisuuden työpaikoissa lattioiden järjestys oli 40 prosentin luok kaa vuosituhannen vaihteen tienoilla. – Hyvä järjestys ja siisteys ovat kaik kien etu työpaikalla. Työt sujuvat, ja eri pura ja työkalujen etsiskely vähenevät. Tarkas telussa oli työpaikkoja kolmelta teolli suudenalalta: koneenrakennuksesta, metalliteollisuudesta ja elektroniikka teollisuudesta. Menetelmää on muokattu Elmeriä on kehitetty ajan mittaan. Kun menetelmää yksin kertaistettiin, syntyi 14 kohdan Elmeri+. Esimerkiksi kulkuteiden ja lattioiden järjestys arvioidaan liikkumisen, tava roiden siirron ja siivoamisen kannalta. Samalla tuottavuus, laatu ja vieraiden saama vaikutelma paranevat. LISÄÄ AIHEESTA Leanista työsuojelun apuna kerrottiin TTTlehdessä 6/2015 sivuilla 39–43. Menetelmällä pystyttiin selvästi en nustamaan onnettomuusriskiä mata Elmeri paljastaa tapaturmariskin Turvallisuuden havainnointiin tarkoitetulla Elmeri menetelmällä voi ennustaa työpaikan tapaturmariskiä. Pysyvyyttä koskee myös viides S eli ylläpito. Niin koko menetelmän soveltamista ei tarvitse aloittaa ihan alusta, jos siivoaminen on päässyt työntekijöiltä unohtumaan. – Ylläpitoon vaikuttaa auditointi ja se, että työnjohtajat tekevät korjaa vat toimet niiden kanssa, joiden alueet eivät ole kunnossa. Siitä on päivitetty teollisuusversio 3T Ratkaisut Oy:ssä. – Auditointia ei pidä koskaan lopettaa kokonaan, vaan sitä kannattaa jatkaa esimerkiksi kerran viikossa. Etenkin kulkuteiden epäjärjestys on vahva hälytysmerkki. Tuloksesta lasketaan turvallisuusindeksi, joka ilmaisee kun nossa olevien kohteiden määrän pro senttiosuutena. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 40 D osentti Heikki Laitisen mukaan järjestys on ehkä merkittävin yk sittäinen asia, joka kuvaa orga nisaation toiminnan laatua. Elementtityöntekijä Henri Hämäläinen siirtää metalli jätteet tuoreel taan keräysastiaan.. Laitisen mukaan siisteys ja järjestys ovat työpaikoilla parantuneet merkittä västi 30 vuoden aikana. Esimerkiksi valumiehet siistivät betoniroiskeet ja raudoittajat keräävät teräspala set omilta alueiltaan, eli jokainen siivoaa omat jälkensä. Lisäk si kulkuteiden ja lattioiden raken teesta arvioidaan, ovatko pinnat ehjät ja pitävät ja onko kulkutiet tarvitta essa merkitty ja henkilöliikenne erotettu. Vuonna 2013 Laitinen selvitti, miten havainnointiin perustuva Elmeri+ sopii työpaikan turvallisuusmittariksi. Laitinen on kehittänyt turvallisuuden havainnointiin tarkoitettua Elmerimene telmää työsuojeluviranomaisten ja teol lisuusyritysten kanssa Työterveyslaitok sessa 1990luvulla ja myöhemmin 3T Ratkaisut Oy:ssä. Vuonna 2015 lukema oli noussut jo 75 prosenttiin. – Lisäksi valikoimaan kuuluvat Elmerit varasto ja kuljetustöihin sekä toimisto työhön, Laitinen kertoo. – Nummelan tehtaassa vastuu siisteydestä ja järjestykses tä on mielestäni jakautunut hyvin. Lomakkeeseen merkitään, onko koh de kunnossa vai ei. Järjestyksen ja siisteyden lisäksi ha vainnoidaan työtapoja, ergonomiaa, työhygieniaa ja koneturvallisuutta sekä palo ja pelastusvalmiutta. Elmerimenetelmään kuuluvat vakioi tu tarkistuslista ja havainnoitavien asioi den hyväksymisperusteet. Kun roskille on riittävästi astioita, siivous helpottuu. Lisäksi siinä ohjeistetaan jakamaan työpaikka pie nempiin havaintoalueisiin. – Lisäksi hyvä järjestys pienentää ta paturmariskiä ainakin kahdella tavalla: kompastumis ja liukastumisvaara pie nenee ja epäjärjestyksen aiheuttama turha liikkuminen vähenee. Alku peräiseen Elmeriin kuuluu 28 havain noitavaa asiaa
3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 lamman turvallisuustason aloilla eli koneenrakennuksessa ja metalliteolli suudessa. Menetelmät tukevat toi siaan aika hyvin, Reponen sanoo. Siinä on myös 5S:n matriisi, johon tehdyt siivous toimet rastitetaan. – Jos tarkastellaan osaindeksien yh teyttä tapaturmariskiin, kulkuteiden jär jestyksellä oli erityisen suuri yhteys ta paturmiin, Laitinen sanoo. Elmeriä käyte tään 5S:n tukena ja tulosmittarina. TUTTAVA – Turvallisesti tuottavat työtavat. Heikki Laitinen, Marko Vuorinen, Antti Simola ja Erkki Yrjänheikki. – Yhdistimme Elmerin pisteytyksen ja 5S:n ylläpidon järjestelmällisyyden. Yhteistyötiimit koulutetaan laatimaan järjestyshavaintojen tarkistuslistansa, havainnoimaan kohteita viikoittain ja laatimaan yhteenvetoja järjestysindeksiin perustuvasta palautteesta kaikkien nähtäville. Loput teollisuu den Elmerin havaintokohteista jäävät sitten koskemaan hallikokonaisuutta, hän kertoo. Seurantavaiheessa havainnointikierroksia tehdään harvemmin, kuukausittain tai kerran kahdessa tai kolmessa kuukaudessa. SAFETY CHECK – ammattialakohtaiset tarkistuslistat pientyöpaikoille. Järjestykseen ja siisteyteen perustuva kehittämisohjelma oli 1980-luvulla ensimmäisiä laajalle levinneitä järjestyksen kohentamisen työkaluja Suomessa. Elektroniikkateollisuudessa lähtö taso oli työn luonteen vuoksi parempi kuin kahdella muulla vertailussa muka na olleella alalla. Työnteki jät voivat kirjoittaa ajankohtaisen asian esimerkiksi hallin fläppitaululle. Pinnat ovat uusia ja lattioidenkin värit vaaleita. Järjestyspuolella esimerkiksi lavoja on siirretty pois sähkökaapin edestä. – Olemme soveltaneet lomaket ta niin, että havaintokohteiden määrä on solukohtaisempi. Siksi tulokset eivät ol leet yhtä selviä, mutta ne olivat saman suuntaisia. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Aihealueet > Työturvallisuus ja riskien hal linta > Tapaturmien ehkäisy > Työturvallisuuden edistämiskeinoja +3 muuta menetelmää. – Pyrimme siihen, että paikat siisti tään työn ohessa sopivassa välissä. PÄIVI HAAVISTO LISÄÄ AIHEESTA Observation-based proactive OHS outcome indicators – Validity of the Elmeri+ method. Konepaja soveltaa Laitisen mukaan Elmeri sopii hyvin kap paletavaroita valmistavaan teollisuu teen. Työstöhankinta Reponen Oy Hä meenlinnassa on käyttänyt Elmeriä kymmenen vuotta. Kulkuteillä ei pidetä turhia lavoja tai materiaaleja liikkumista haittaamassa. TR-MITTARI kehitettiin 1990-luvun alussa rakennustyömaita varten. Syksyllä 2015 Työstöhankinta Repo sella otettiin käyttöön myös Leanin 5Smenetelmä, joka on edelleen kohen tanut konepajan ilmettä. Yritys valmistaa komponentteja esimerkiksi traktoreihin, ajoneuvoihin, nostimiin ja dieselmoot toreihin. Mittausten lisäksi ryhmät poistavat hyvän järjestyksen esteitä hankkimalla ja merkitsemällä eri työvälineille ja tarvikkeille asianmukaisia säilytystiloja ja järjestelemällä jätehuoltoa. Tietty havaintokohde voidaan tarkistaa muulloinkin tarpeen mukaan. Konepajan tilat ovat erityisen siistejä, sillä tuotantoa on automatisoitu ja yri tys muutti uusiin tiloihin vuonna 2012. Elmerin havainnot täytetään suoraan terveyden, turvalli suuden, ympäristöasioiden ja laadun HSEQhallintajärjestelmään, joka laskee indeksin. Työnjohtaja tekee Elmeriin liitty vät kierrokset solun työntekijän kans sa. Matalan Elmeriindeksin paikoissa menetettiin tapaturmiin kolme tai neljä kertaa enemmän työtunteja työntekijää kohti kuin niissä työpaikoissa, joissa in deksiluku oli hyvä eli yli 90 prosenttia. Safety Science 54 (2013) 69–79. Menetelmässä järjestys ja siisteys määritellään työpaikan henkilöstöryhmien yhteistyönä. Lomakkeessa käydään läpi työtavat, telineet, kulkusillat ja tikkaat, koneet ja välineet, putoamissuojaus, sähkö ja valaistus sekä järjestys ja jätehuolto. . Elmerin kierroksilla käydään läpi myös 5S:n kohdat. Raakaaineille, valmiille kappaleille ja pumppukärryille on omat paikkansa, kertoo tuotantoinsinööri Ville Reponen. – Kierros tehdään kerran kuussa. Jos Elmerin turvallisuusindek si oli suuri, tapaturmariski oli vähäinen. Mittauksessa työmaa kierretään ja valmiiseen lomakkeeseen merkitään oikein/väärin-havainnot. Reposen mukaan Elmeri on edistänyt työergonomiaa, kun nostoapuvälineitä on lisätty ja valaistusta parannettu. Se kehitettiin Työterveyslaitoksessa. Sen avulla havainnoidaan sekä järjestystä että muita työmaan keskeisiä tapaturmavaaroja. Tarkistuslistoissa on myös järjestys ja siisteys -osio. – Kuukausipalavereissa käydään läpi indeksit, havainnot, puutteet ja tarvit tavat korjaustoimet
Siisteys voi tarkoittaa, että toimis to on puhdas, kauppakeskus viihtyisä ja tehdas pölytön. Lähtökohta na on, että pidetään omat työt hallin nassa. Myös työntekijät osallistuvat suunnitteluun. Siksi varmistam me aina yhdessä asiakkaan kanssa, että työolot ovat turvalliset. Kiitä siivoojaa. Turvallisuus luo työhyvinvointia Vahinkoja sattuu kuitenkin silloin tällöin. Silloin on varmistet tava, että siivoamisesta on mahdollisim man vähän häiriötä. Myös raskaat taakat, pesuainerois keet ja putoavat esineet ovat tavallisia tapaturmien aiheuttajia. Siisteys ja turvallisuus KULKEVAT KÄSIKYNKKÄÄ Kun siivooja työskentelee yhteisellä työpaikalla: 1. On myös sellaista puhtautta, jota ei voi nähdä: joskus siisteydestä on huolehdittava mikro bitasollakin. – Kaikelle siisteydelle on yhteistä se, että poistetaan riskejä, jotta ei sattuisi tapaturmia tai muita vahinkoja, Suo malainen summaa. Taakkoja on osattava nostaa oikein, mutta on myös tiedettävä, miten vaik Nolla tapaturmaa Turvallisuus voi olla kiinni pienestä, esimerkiksi lattialle läikky neestä kahvista. Tapaturmat liittyvät usein liik kumiseen: kompastutaan esteeseen tai liukastutaan pihalla, kun viedään roskia ulos. Sen jälkeen perehdy tämme työntekijät työtehtäviin ja olo suhteisiin. – Siivooja ei saa aiheuttaa työllään asiakkaille vaaratilanteita. Niistä aiheu tuvat tapaturmat voidaan pitkälti estää ergonomisilla ja oikeanlaisilla työtavoil la. – Ammattilaisemme pitävät huolta siitä, että työpaikoilla on siistiä ja työn tekeminen on mukavaa, viihtyisää ja myös turvallista, Suomalainen sanoo. ”Siistiksi sisätyöksi” mielletyssä toi mistossakin on vaaroja ja terveysriskejä, jos paikkoja ei pidetä kunnossa: kom pastellaan ympäriinsä lojuviin tavaroi hin, ahdistutaan ilmassa pöllyävistä epäpuhtauksista tai liukastellaan hoita mattomilla pihoilla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 42 M eillä on tapa na sanoa, että vaikka siivoo jaa ei työpai kalla juuri huomata, hänen poissa olonsa kyllä huomataan, kiinteistö ja toimitilapal veluihin erikoistuneen ISS Palvelut Oy:n HS johtaja Vesa Suomalainen sa noo. Heillä on myös turvanaan ISSpuhelin ja suora yhteys tilannekeskukseen ym päri vuorokauden. – Kun töitä tehdään asiakasyritysten työpaikoilla, olosuhteet eivät ole vain meidän vallassamme. Riskit hallintaan Siisteys poistaa riskejä, mutta siivoo ja itse altistuu työssään monenlaisille riskeille. Huolehditaan esimerkiksi siitä, ettei kompastuta imurin johtoon tai liukastuta lattialle loiskahtaneeseen pesuainetilkkaan, Suomalainen toteaa. – Osaavat ammattilaisemme ovat vas tuussa omasta suorituksestaan. – Arvioimme kussakin työkohtees samme riskit yhteistyössä asiakkaan kanssa ja teemme yhdessä turvallisuus suunnitelmat. ISS:llä on selkeät ohjeet esimerkik si yksin työskentelyä ja yötyötä varten. 2. 3. Pidä työvälineet järjestyksessä, älä jätä ansoja. TEKSTI SARI OKKO | KUVA MATTI HIETALA. HS tulee sanoista health (terveys) ja safety (turvallisuus). Kerro työpaikan turvallisuusriskeistä. Siisteys on olennainen osa työturvallisuutta, sillä se vähentää tapaturmien ja muiden vahinkojen riskejä. Siivoojat suorittavat muun muassa en siapu ja turvallisuuskorttikoulutuksen. Kehitämme jat kuvasti henkilöstömme ammattitai toa, kuten välineiden, menetelmien ja konseptien hallintaa sekä turvalli suusosaamista. Sujuvaa siivousta Työpaikkoja siivotaan yhä useammin työpäivän aikana. Heillä on myös valtuudet päättää suoraan omaan työhönsä vaikuttavista asiois ta tilanteen mukaan. Me niin sanotusti integroimme palvelumme asiakkaan prosesseihin, Suomalainen kertoo
Kyse oli sormitapaturmasta. Sarja esittelee foorumin jäsen työpaikkoja, jotka ovat sitoutuneet työturval lisuuden jatkuvaan parantamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. kiin työhyvinvointia heikentäviin teki jöihin. Tämän tapaturman jälkeen olemme tarkentaneet jätepuristimiin liittyviä riskien arviointeja ja ohjeistuksia vält tääksemme vastaavat vahingot jatkossa. Tänä vuonna aiotaan pistää vielä paremmaksi ja moninkertaistaa määrä. – Jokainen tapaturma on työntekijän henkilökohtaiselta kannalta erittäin ikävä ja meille yhtiönä suuri takaisku. Kun sairauspoissaolotunnit suhteutetaan maksettuihin tunteihin, poissaoloprosentti oli viime vuonna 4,8. kapa pölyt poistetaan turvallisesti. Jokainen havainto korjaavine toimenpiteineen on tärkeä, eli pie nistäkin turvallisuuspuutteista pitää ilmoittaa. 1 = Tavoitteena on olla ykkönen omalla toimialalla. = Nolla työtapaturmaa. Välittämistä monella kielellä ISS:n työntekijät edustavat 80:tä eri kansalaisuutta. Tämä on alallamme hyvä tulos. Toukokuun alussa ISS sai Pirkan maan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa yhteisösakot työturvallisuus rikoksesta. – Jos sivuutamme havaitsemamme puutteet tai riskit, hyväksymme hiljai sesti sen, että voimme aiheuttaa haittaa joko itsellemme tai muille, Suomalai nen sanoo. = Nolla kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Se ei ole aina helppoa, mutta se on välittämistä. Yhtiössä pyritään puuttumaan kaik Tämä TTTlehdessä julkaistava juttusarja on tuotettu yhteistyössä Nolla tapaturmaa foo rumin kanssa. – Käsittelemme havaintoja tiimi palavereissa. – Hienoilla prosesseilla tai turvavart tien tukiaineistoilla ei ole merkitystä, ellei jokainen ymmärrä vastuutaan ja rooliaan oman työturvallisuutensa ja muiden turvallisuuden varmistamisessa, Suomalainen sanoo. www.nollis.fi info 100 ISS PALVELUT ON KITEYTTÄNYT TTT visionsa kolmeen numeroon, jotka kertovat sataprosenttises ta panostuksesta työterveyteen ja työtur vallisuuteen. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 Työturvallisuus on yhteistyötä. – Viime vuosina työntekijöiden vaih tuvuus ja sairauspoissaolot ovat vähenty neet, ja eläkkeelle jäädään entistä myö hemmin. Oikea asenne on tärkeintä ISS:n työntekijöillä on käytössään monia turvallisuutta edistäviä keinoja ja apu välineitä, kuten turvavarusteet, oikeat työtavat, säännölliset turvallisuusvartit, turvallisuushavainnot ja omien työtehtä vien riskinarviointi. Koska työyhteisö on monikulttuurinen, perehdytys ja työ turvallisuusaineistoja laaditaan monil la kielillä, kuten viroksi ja venäjäksi. Niistä ei kuitenkaan ole apua, jos asenne ei ole kohdallaan. Viime vuonna ISS:n työntekijät te kivät yli 6 000 turvallisuushavaintoa eli kolme kertaa enemmän kuin toissa vuonna. Panostamme tapaturmien tutkintaan, ennakoimme riskejä, otam me opiksi sattuneista tapaturmista ja kehitämme ratkaisuja yhdessä. ?. Viestintää tehostetaan havainnollisilla kuvilla ja käytännönläheisillä videoilla. HS johtaja Vesa Suomalainen, palveluohjaaja Taru Parviainen, siivooja Tiiu Alviste ja kohdepäällikkö Mariitta Nyqvist käyvät työturvallisuussuunnitelman läpi työpäivän alkajaisiksi kauppakeskus Jumbossa Vantaalla
Kupusuojainkaan ei kestä vuosikausia. Työntekijä sitoutuu paremmin suojaimen käyttöön, kun hän voi ker toa omat kokemuksensa ja vaikuttaa valintaan. Suojaimet otetaan helposti pois pääs tä, jos käyttäjä tuntee olevansa eristyksissä tai suojaimet ovat liian painavat. Niitä käyttää noin puolet työnte kijöistä. Outokummun Tornion terästehtaassa kuulonsuojain ten yksilöllinen valinta varmistetaan terveystarkastusten yhteydessä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 44 TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA OUTOKUMPU/HEIDI VANHAPIHA kuulonsuojaimia 1 Valinta on yksilöllinen KUULONSUOJAINTEN TYYPIN ja mallin valintaa ohjaa moni asia. Valintaan vaikuttavat myös käyttäjän yksilölliset omi naisuudet, kuten terveydentila tai pään ja korvakäytävän muoto. Suomen työsuojelualan yritysten liiton toiminnanjoh taja Jouni Ojala suosittaa yhdistelmäsuojaimia paketti na, jossa kaikkien osien sopivuus on varmistettu. Esimerkiksi tulppa suojain ei käy, jos käyttäjän kuulo on alentunut niin paljon, että kuuloluokka on neljä, tai jos korvakäytävät ovat ah taat tai tulehtuvat helposti. – Elektroniset, tasoriippuvat kuulonsuojaimet ovat yleis tyneet terästehtaalla. – Työterveyshoitaja keskustelee työntekijän kanssa suojainten käyttötavoista ja yhteiskäytöstä. Heli Koskinen kertoo, että vaimennus on heikentynyt, jos kupusuojai Käytä oikein Käyttöinsinööri Janne Koskenniska tarvitsee työssään Outokummun Tornion terästehtaassa monenlaisia suojaimia. Valinnassa on huomattava, että liiallinen vaimennus voi olla haitallista. Muotoillut tulppasuojaimet on noin kymmenesosalla työntekijöistä, Terho kertoo. Myös tavanomaisia, passiivi sia kupusuojaimia käytetään, jos muulle ei ole tarvet ta. Siihen pitää opastaa ja sitä pitää harjoitella, korostaa Ojala. 4 Muista huolto ja vaihto KORVATULPPIA PITÄÄ PUHDISTAA, koska esimerkiksi korvavaha vaikuttaa suojaustehoon. Kuuloluokassa neljä (IV) tarvitaan elektroniikkaa sisältä vä tasoriippuva kupukuulonsuojain. 3 Opettele asettamaan tulpat KUPUSUOJAIMET JA ETENKIN korvakäytävän muotoon valetut tulppasuojaimet ovat yhtä tehokkaita. – Ja joskus esimerkiksi terässulaton puolelle on han kittu niskasangallisia kupusuojaimia. Sama pätee, jos työ on erityi sen pölyistä ja likaista, sanoo tehtaanlääkäri Armi Terho. Terho kertoo, että työterveyshuolto saa ennen terveys tarkastusta esimiehiltä tiedot työn luonteesta ja kuulemi sen vaatimuksista. Silloin sanka me nee kypärän reunan alapuolelta, Armi Terho kertoo. Ojala myös muis tuttaa, että korvakäytävän muoto muuttuu. Kuulonsuojainten on istuttava tiiviisti. Heli Koskinen muistuttaa, että kupusuojaimia ja kypä rän leukahihnaa on harvoin testattu yhdessä, joten nii den yhteensopivuus tulee aina tarkistaa. – On esimerkiksi tiedettävä, pitääkö työssä keskustel la tai kuulla prosessin ääniä tai hälytysääniä, sanoo erityis asiantuntija Heli Koskinen Työterveyslaitoksesta. Yksilölliset, muotoon valetut korvatulpat pitää uusia noin neljän vuoden välein. – Terveys on tärkeä peruste suojaimen valinnassa, ja siinä työterveyshuolto on asiantuntija. Oikein asetettuina korvatulpat ovat kätevät ja sopivat hyvin muiden suojainten ja huppujen kanssa. Outokummun terästehtaalla kypärän mallia on joskus vaihdettu suojainten yhteiskäytön takia. Melutyön alkuvaiheessa kuulokäyrät otetaan kolmena vuotena peräkkäin. Siinä auttaa, kun suojalasien sanka on mahdollisimman kapea.. Esimerkiksi Bluetoothominaisuus mahdollistaa puhelimessa keskustelun. – Oikea asettaminen on haasteellista. Erityisesti tu lee välttää leukahihnan soljen jäämistä kuvun tiivisteen ja ihon väliin. 2 Varmista yhteensopivuus KUULONSUOJAINTA VALITTAESSA on oltava mukana kaikki pään alueella käytettävät suojaimet, jotta yhteen sopivuus voidaan varmistaa. Tulppasuojaimia käytetään usein kuitenkin huolimat tomasti
Paneelikeskusteluja Viidettä kertaa järjestettävässä tapahtumassa luvassa mm. Ratkaisuja . Uutuuksia . – Sadasta ohjelmasta vain neljä oli jokseenkin kelvollisia, joten kännyk kämittareiden tuloksiin ei pitäisi luottaa. Muo visanka kestää 3–4 vuotta. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 men tyyny ei palaudu painettaessa tai se on muuttu nut kovaksi. Inspiraatiota . – Aina pitää varmistaa, että suojain on CEmerkitty ja että mukana on käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Kohtaamisia . Koskinen kehottaa vertailemaan van haa ja uutta suojainta eron havaitsemiseksi. Ajan mittaan myös kupusuojainten sankojen jousi voima löystyy. Silloin tyyny pitää vaihtaa. Näytteilleasettajia . Melumittareissa on tavallisesti kolme taajuuspai notusta: A ja Cpainotus sekä lineaarinen paino tus. 5 Suojaudu myös vapaaajan melulta KORVA EI EROTTELE sitä, tuleeko melu työssä vai va paaajan harrastuksissa. Parhaiten kuuloa jäljittelee Apainotus, joten sitä käytetään, kun melua mitataan kuulemisen ja kuulovaurion kannalta. Kuulonsuojaimet pitää muis taa pukea ennen meluun menoa ja käyttää koko me lussa olon ajan. Verkostoitumista . . Varsinkin vapaaajan melusuojaukseen myydään hal poja suojaimia, joista merkinnät puuttuvat kokonaan, kertoo Ojala. Rajaarvot on annettu kahdeksan tunnin altis tuksena sekä impulssimelun huippuarvoina. . MUTKIKKUUTENSA TAKIA melumittaus vaatii asiantuntemusta. Pöly ja auringon ultra violettisäteily vanhentavat suojaimia. PÄÄSÄÄNTÖ ON, että kuulo on suojattava, jos työntekijä altistuu päivittäin yli 85 dB (A):n melulle. TAPAHTUMAKOKONAISUUS SISÄLTÄÄ Vuoden merkittävin ammattitapahtuma kaikille esimiestyön ja henkilöstöratkaisuiden parissa työskenteleville. Ojala suosit telee tiivisterenkaiden vaihtoa noin puolen vuoden tai vähintään vuoden välein. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Malliratkaisut > Riskienhallinnan malli ratkaisut > Henkilönsuojaimet www.finlex.fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 2006 > 85/2006 (Valtioneuvoston asetus työntekijöi den suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta) www.ttl.fi > Aihealueet > Työterveyshuolto > Ammatti taudit ja työperäiset sairaudet > Tavallisimpia ammatti tauteja > Meluvamma MELUMITTAUS VAATII OSAAMISTA MELULLE ON KOLMIPORTAINEN toimenpideluo kitus valtioneuvoston asetuksessa työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta. Heli Koskinen kertoo, että äly puhelimiin saatavista melunmittausohjelmista on tehty vertailututkimuksia. Siksi ne tulisi säilyttää puhtaissa kaapeissa. Seminaareja . MAKSUTON TAPAHTUMAKOKONAISUUS MESSUKESKUKSESSA TUTUSTU TAPAHTUMAAN: www.easyfairs.com/esimies
Poliisin mittausten mukaan pinon ja nosturin puomin väliin jäi vain kaksi sentti metriä. Nuoli osoittaa pudonnutta kehää. Tapahtumapaikka. Matalampi pino oli nosturin tulosuunnasta katsottuna korkeamman pinon takana. Kaavaajan virhearvio saattoi johtua valaistuksesta. Kaavaajan hengityssuojaimen naarmuinen visiiri heikensi muutenkin huonoa näky vyyttä. Kaavaaja ohjasi nosturin kehävarastoon ja siirtyi kahden kehä pinon viereen. TEKSTI TIMO LUHTANEN | KUVAT TVK Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutus keskuksen (TVK) yhteydessä toimivan työ paikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Ohjeistusta voidaan tarkentaa esimerkiksi maalauksilla tai muilla merkinnöillä, joilla osoitetaan turvallisen pinokorkeuden ja työskentelyalueiden rajat. Suojavälineiden osalta on varmistettava, ettei niiden käytöstä aiheudu uusia vaaroja. Nostopuomin lähestymissuunta 1. Korkeammassa pinossa kaa Miten vastaava estetään. Neljän metrin korkeudesta pudonnut kehä painoi 386 kiloa. Kaavaajan ohjaamaan nosturiin kiin nitetty puomi törmäsi korkeamman pi non päällimmäiseen kehään ja pudotti sen kaavaajan päälle. Malli oli jo osin varusteltu työvuoron alussa, mutta yhdestä muotista puuttui vielä noin kak si kertaa puolitoistametrinen kehä. Nosturia ohjattiin kiinteällä lan kaohjaimella. Korkea pino pakotti ohjaamaan puomia ahtaassa välissä, jolloin virhetoimintojen ja törmäyksen mahdollisuus kasvaa merkittävästi. 2. On mahdollista, että kaavaaja teki tahattoman ohjausvirheen kompuroidessaan ahtaassa tilassa kehien välissä. Toimintatavat pitää ohjeistaa selkeästi sekä kaavaajille että kehien kasaajille. Kaavaaja kuoli vammoihinsa tapahtumapaikalla. 1 Nostopuomi törmäsi korkean pinon (vasen nuoli) ylimpään kehään (keskim mäinen nuoli) ja pudotti sen kaavaajan päälle (oikea nuoli). Tutkinnassa havaittiin, että kaavaaja ei ollut nostanut puomia korkeimpaan mah dolliseen asentoon eli 20 senttimetriä suuremman pinon yläpuolelle. Työvälinee nä oli siltanosturi ja siihen kiinnitetty puomi. Varaston valaistus oli hä märä, ja katossa olleiden kirkkaiden valojen luoma kontrasti vaikeutti tarkkaa näkemistä. Raportit osoitteessa: totti.tvk.fi Valimotyöntekijä (kaavaaja) jäi pudonneen kaavauskehän alle (TOT 3/13). Väliä jäi vain kaksi senttimetriä, jolloin pienikin keinahdus johtaa törmäykseen. . Pelkkä kehotus välttää korkeita pinoja ja kielto työskennellä vaara-alueella eivät ole riittäviä työohjeita. Kaavaaja saattoi arvioida etäisyyden väärin. KAAVAAJANA TYÖSKENNELLYT valimo työntekijä oli varustelemassa valumuot tia metalliteollisuusyrityksen tuotan totilassa. Nosturia tulisi aina ohjata taakan tulosuunnan puolelta. Muottihiekka kaavattiin valukehiin, joita nostettiin tarvittava määrä valumallin päälle. Korkeampi pino oli kasattu suurim paan sallittuun korkeuteen. Pinottavien kehien turvalliset enimmäiskorkeudet on määriteltävä yksiselitteisesti riskinarviointien perusteella. info vaajan tarvitsema kehä oli päältäpäin kolmantena ja matalammassa pinossa päällimmäisenä. Kaavaaja lähti hakemaan kehää varas tosta seitsemältä aamulla. Työpaikalla tulee olla työn edellyttämä sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Kaavaaja oli aloittanut työt tavalliseen tapaan kuudelta aamulla. Taakan alla työskentely on kiellettävä ehdottomasti myös nosturia ohjattaessa. Ei ole varmaa tietoa siitä, kummasta pinosta kaavaaja ai koi nostaa kehän. Suuremman pinon korkeus oli 4,2 metriä. 2 Kehäpinojen väliin jäi vain 26 sent timetrin kulkuväylä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 46 tapaturmainen kuolema Valimotyöntekijä jäi kaavauskehän alle Siltanosturin puomi osui varastossa kehäpinoon ja pudotti lähes neljäsataakiloisen kaavauskehän valimotyöntekijän päälle
Miksi. Kun tämä yhdistetään käsineisiin puettuihin käsiin, on helppo ymmärtää, miksi hikiset kädet ovat ikivanha ongelma. Käden selkäpuolella on 200 hikirauhasta neliösentillä, kun taas kämmenissä niitä on peräti 370 neliösentillä. Nyt ikoninen MaxiFlex ® on entistä parempi ATG ® :n uuden AD-APT ® -tekniikan ansiosta. Keskimäärin ihossamme on 155 hikirauhasta neliösenttiä kohden. UUSI Patent Nr. Käsissämme on kuitenkin 83 prosenttia enemmän hikirauhasia neliösenttiä kohden kuin muussa kehossa. Nykyisin 97 prosenttia käsineiden käyttäjistä toteaa mukavuuden olevan tärkein asia käsineiden valinnassa ja keskeisen haasteen olevan hikiset kädet. Sopiva aika muutokselle. AD-APT ® saatavana MaxiFlex ® Ultimate ™ 42-874 Find out more: www.atg-glovesolutions.com PITÄÄ KUUMAT KÄDET VIILEINÄ, KUIVINA ja TEHOKKAINA kanssa +358 20 765 3026 www.etra.fi. ASIAKKAIDEN TARPEET JOTKA INNOSTIVAT MEITÄ KEHITTÄMÄÄN TÄTÄ TEKNOLOGIAA MaxiFlex ® on suunniteltu ja kehitetty hengittäväksi käsineeksi ja siitä on tullut vertailukohta tarkkuustöihin kuivissa ympäristöissä. EP1608808 Yksi toistuva vaatimus nousee esille kaikissa keskusteluissa, mukavuus. Iho, kehomme suurin elin, säätelee kehon lämpötilaa hikoilemalla. Me ATG ® :llä uskomme niin
Nykyajan vaate on usein yhtä kuin venyvä materiaali ja kaksi saumaa sivuilla. Mannila kouluttautui ompelijaartesaaniksi ja perusti Turkuun myymälän ja ompelimon. HÄN MYY pääasiassa 1950luvun ja 1960luvun vaatteita, kenkiä ja asusteita sekä ompelemiaan uusia vaatteita. Autan, jos asiakas haluaa apua. Vintagessa arvostan upeita yksityiskohtia, laadukkai ta kankaita ja taidokasta valmistusta. Persoonallisuus on tyylini kulma kivi. Valmistan myyntiin uniikkeja pukuja vintagekan kaista sekä itse suunnittelemaani, uusista kankaista ommeltua mallistoa. Töissä en juurikaan käytä aitoja vintagevaatteita, koska säälin niitä. VIISIKYMPPINEN Mannila innostui 1950luvun musiikista ja pukeutumisesta jo yläasteikäisenä 1970luvulla. Työ paikka on pyöräilymatkan päässä, mutta minun on mentävä autolla, koska aina on niin paljon tavaraa: kotona pesussa käyneitä vaatteita tai verkkokaupan asiakkaiden paketteja. Vanhoissa vaatteissa huolittelut on yleensä tehty käsin ja pesu kuluttaa saumanvaroja. Vaatetus oli supernaisellista 1950luvulla, estetiikan vuosikymmenellä. Pääosa putiikissa myynnissä olevasta tavarasta on aitoa vintagea. Lähden töihin yhtä matkaa mieheni kanssa. Sillä tarkoitetaan yleensä 1920– 1960lukujen vaatteita. Hän pitää myös verkkokauppaa. Hän kuuntelee yhä Elvistä, Buddy Hollya ja Gene Vincentiä sekä uudempaa rockabil lyä. Asiakaspalvelutyössä on mietittävä, minkä näköi senä lähtee töihin. Pistän radion heti kiinni. Hän vaihtoi alaa terveyssyistä työskenneltyään floristina lähes 25 vuotta. Osa asiakkaista on tutustunut vaatteisiin verkkokau passa ja tulee sovittamaan niitä paikan päälle. Ekologis ta sekin. Atelier Riitta Im mosen 1950luvun lopulla valmista ma silkkinen cock tailpuku ja pukuun sopiva teatteritak ki ovat Eija Manni lan kivijalkaputiikin aarteita.. Osa pitää vintagena myös 1970luvun vaatteita. Vanhoissa vaatteis sa saattaa olla runsaasti muotolaskoksia, hienoja koris teita ja päällystettyjä nappeja. Ei välttämättä käytännöllistä mutta kaunista. Muuten annan asiakkaiden katsella rauhassa. Nykyajan tekokuituisista halpatuontivaatteista ei jää mitään jälkipolville kierrätettäväksi. Avaan kaupan puolilta päivin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 48 Aamu ei käynnisty ilman kunnon aamiaista ja paria isoa mukillista kahvia. Mittatilausompelun olen lopet Vintage vei naisen TEKSTI MINNA KOLISTAJA | KUVAT EIJA MANNILAN OMA ALBUMI 9.00 7.00 12.00 Työssä Vapaalla työssä ja vapaalla | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2016 48 tanut kokonaan, mutta teen jonkin verran korjaus ompelua. Kierrättäminen on tärkeä osa putiikkini ideologiaa. Joskus joudun puuttumaan asiaan: vanhan vaatteen sauma tai kangas ratkeaa helposti. MYÖS AVIOMIES on vintageharrastaja. Aamun tunnit käytän ompelemiseen, kaavoittamiseen ja kuvaamiseen. Usein ihmiset kuvittelevat olevansa pienikokoisempia kuin oikeasti ovat. Moni on sanonut, että olen ihan kauppani nä köinen. – Nykymusiikki ei miellytä. Joskus joku ihailee vanhoja amerikkalaisia silmälasinkehyksiäni. Maija Vilkkumaa on minulle ihan kauhistus. Eija Mannila RAKKAASTA HARRASTUKSESTA tuli Eija Mannilalle työ vuonna 2008. Jotkut määrittelevät sen vie lä tiukemmin vain tiettyjen vuosikymmenten merk kivaatteiksi. Nettikaupan asiakkaille tilaukset lähtevät pakkauk sissa, jotka haen takapihan pahvirullakosta. Vanhoissa atel jeeompelimoissa ei säästelty aikaa vaatteiden valmis tuksessa
Usein jään kuitenkin vielä ompelemaan tai kuvaamaan. Etenkin ateljeeompeluna tehdyissä vaatteis sa on onneksi todella runsaat saumanvarat. Lisäksi on luetteloitava mahdolliset viat ja puutteet, kuten kel lastumat kainaloissa. Minulla on valtava määrä vanhoja kaavoja ja muotileh tiä ja pää täynnä ideoita mutta ei aikaa toteuttaa kaikkea. Peppu ja rinnat kyllä mahtuvat 1950luvun vaatteisiin, mutta vyötäröstä tekee usein tiukkaa. Siksi vaatteista saatetaan purkaa muotolaskoksia tai saumoja. Vanhat tädit tulevat toisinaan kysymään, ostaisinko ullakolla olevaa tavaraa. 2 VintagEija’s myy myös asusteita. Olen seurallinen ja puhelias, kuulemma hyvä myyjä. Hankin jonkin verran vaatteita ja asusteita Yhdys valloista. Sunnuntaisin saatan ehtiä kirpputoreille. teita, astioita ja koristetavaraa. Kellohameet ja pallokuosit yhdistetään 1950lukuun, mutta tuon ajan kankaat olivat yleensä ruudullisia, rai dallisia, kukallisia tai yksivärisiä. Rintamamiestalomme onkin täynnä 1940–1960lukujen tavaraa. Mies kerää levyjä, ja minä etsin vaat 18.00 23.50 20.00 1 Vintage on Eija Mannilan ja hänen miehensä Timo Luostarisen yhteinen harrastus. Valitettavan usein kuulen myös muisteluksia siitä, kuinka mummolaa tyhjennettiin ros kalavalle. Itse en koe olevani luonnostani asiakaspalvelija. Istun koneella lähes puoleen yöhön ennen kuin saan lähdetyksi nukkumaan. Nykynaisen vartalo ei ole 1950luvun tiimalasi. Yritän lähteä kotiin kuudelta, kun putiikki sulkeutuu. Minulla on ollut verkkokauppa vuodesta 2011. Ennen myyntiin laittamista jokainen vaate on korjatta va, pestävä, silitettävä, kuvattava ja mitattava. Yrittäjälle ei juurikaan jää vapaaaikaa. 1 2. Koke muksesta tiedän, että kauppa käy sitä paremmin, mitä enemmän jaksaa rummuttaa sosiaalisessa mediassa. Maaseudulla yleinen arkivaate oli edestä napitettava, vyöllä sidottava kotitakkimainen mekko. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 Suhtautumiseni asiakkaisiin on vähän ristiriitaista. Suomessa oli 1950luvulla pulaaika eikä esi merkiksi pukukoruja ollut saatavilla samalla tavalla kuin Jenkkilässä. Vintageharrastajat eivät osta pallomekkoja – eihän 1950luvulla heiluttu arkena tyllihelmamekoissa. Palkitsevinta työssä on kuitenkin tyytyväinen asiakas. Arkiasu oli kynähame ja jakku. Pallokankaisia kellohelmoja ostavat etupäässä pinupharrastajat sekä teemajuhliin kutsun saaneet. Se on minun ja mieheni yh teistä ajanvietettä. Toisaalta vintagepukeutujat ovat tottuneet siihen, että vaatteessa voi näkyä kaitale kangasta, jonka väri poikkeaa hiukan vaatteen muusta väristä. Kotona istahdan vielä tietokoneelle: vastailen sähköpos teihin ja Facebookin kautta tulleisiin kyselyihin ja laitan tavaraa myyntiin nettiin. On ajateltu jo alun perin, että ihminen ei pysy samoissa mitoissa ja vaatetta pitää joskus muokata
32.) Vastaathan TTT-lehden lukija tutkimukseen! Ohjeet löydät sivulta 4.. 030 4741 K iin no st av in ju tt u TT T le hd es sä 3/ 20 16 ol i: P er us te lu ni : M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te P os ti nu m er o ja t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a TT T le hd es tä . Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. 13.9.2016 Helsinki 11. – 31.8.2016 Oulu 3. – 30.11.2016 Oulu Henkilönsuojainten valinta ja käyttö 21.9.2016 Helsinki Työsuojelupäällikön perustieto 6. – 17.11.2016 Helsinki (3 päivää) Hankala työntekijä. – 8.6.2016 Helsinki 29. – 12.10.2016 Kuopio 29. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2016 50 Psykososiaalisten kuormituksen arviointi 1.6.2016 Helsinki, 27.10.2016 Tampere Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 5. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 3 V as ta us lä he ty s V as ta an ot ta ja m ak sa a po st im ak su n äänestä parasta Mikä juttu jäi mieleen. – 17.11.2016 Helsinki Parempi työyhteisö Terveempi työntekijä Riskien arviointi työpaikalla 24. (Kirjan esittely oli TTTlehdessä 2/2016, s. – 27.10.2016 Kuopio Turvallisempi työympäristö MUISTA MYÖS Työter veyspäivät 13.-14.9.2016 Tampere www.ttl.fi/ttp @ttpaivat LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 25.5.2016 Turku 12. Halutessasi voit perustella valintasi. Työtä haittaavan käyttäytymisen puheeksi ottaminen esimiestyönä 16. – 6.9.2016 Helsinki Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 9.9.2016 Helsinki POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen hallintaan työpaikalla 26.5.2016 Helsinki, 27.10.2016 Helsinki Esimiestyö ammattina 17.10. Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkko sivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja palautetta antaneiden kesken arvomme kaksi kappaletta Heli Nurmen kirjaa Työuupumuksen itsehoito (Duodecim, 2016). – 5.10.2016 Helsinki 25. Yhden kirjan arvo on 36 euroa
Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. EuroSafety ja Työhyvinvointi 2016 messut Helsingissä 21.–22.9. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Tampereella 13.–15.9. Esimies ja Henkilöstö 2016 ammattitapahtuma. TYÖ TERVEYS Eläkeuudistus + työhyvinvointi = PIDEMPI URA TURVALLISUUS Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot: Avoimuus: kaikesta voi puhua. 3/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 Ensi numerossa T T Tlehti 4/2016 ilmestyy 23.8. TURVALLISUUSKIN lähtee johtamisesta Virkistävää kesää! Elokuussa uudet aiheet Vuorotyössä, mutta millä rytmillä. Luottamus: työyhteisö auttaa
3M TM PELTOR TM LEP-100 Kuulevat korvatulpat – vaimentavat melun ja kuulet varoitusäänet 3M Työsuojelutuotteet Uudet ja ainutlaatuiset kuulevat korvatulpat, joilla voit paikantaa ympäristön äänet, kuulla puheen ja varoitussignaalit ilman korvatulppien poistoa. (09) 525 21 Lue lisää: www.3M-kampanjat.fi/LEP100. Tehokkaasti vaimentavat korvatulpat sopivat jokaiseen korvakäytävään. • Myötäkuuntelutoiminto mahdollistaa puheen ja varoitusäänien kuulemisen • Korvatulpat ovat kevyet, eivät haittaa päähineen käyttöä, ja ovat mukavat käyttää kuumissakin olosuhteissa • Vaimennus tai vahvistus on säädettävissä: –6 dB / dB / +10 dB • Säilytys kuivassa ja puhtaassa latauskotelossa, jossa ne on helppo ladata myös kenttäolosuhteissa. Lisätietoja: Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet Tuoteasiantuntijat: p. Korkeat äänet, melu ja impulssimelu vaimennetaan sekunnin murto-osassa suojaten kuulovaurioilta