TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 3/2017 | 15 € www.tttlehti.fi SE PAREMPI kesäduuniblues TULI TYÖSUOJELUTARKASTUS – JA KUINKA SIINÄ KÄVIKÄÄN. Älä paina vain LOMAN VARASSA PUHTAAMPAA ILMAA Hommat jatkuvat, Suoraa puhetta päihteistä KONEPAJAAN VAIKKA PIENTÄ KREMPPAA ONKO SULLA KANKKUNEN?
K U V A JU LI A H A N N U LA K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S K U V A M A Y E R /L A V E A M E D IA O Y/ K A LL E A H T I. Sanna Salosen (vas.) ja Elena Hellemaan työpaikalla Kansallisgalleriassa arvo pohdinnat ovat arkipäivää. 28 Työpaikan päih deohjelma kan nattaa päivittää tasaisin väliajoin. 12 Kasvikset maistuvat myös miehille 13 Lukijoilta 14 Lukuvinkit Terveys 24 Myönteistä vipinää Destialla KANNESSA Työnantaja voi tukea palau tumisessa ympäri vuoden 27 Ajassa: terveys 28 Onko sulla kankkunen. KANNESSA Kun tarkastaja tulee työpaikalle, tarjolla on yhteinen oppimisen paikka 46 Aisapari Mayerin Turun telakan työsuojelu valtuutettu ja työsuojelupäällikkö 35 Äänestä parasta 49 Tilauskortti 50 Vapaalla Satu LeskinenHyppösen puutarha kukkii toukokuusta syyskuuhun 51 Ensi numerossa OONA HIRVOSEN KANTEEN KUVASI ANNA DAMMERT. Työ 16 Uteliaalla asenteella ja hyvällä perehdytyksellä kiva kesäduuni KANNESSA Kauppa on tänäkin kesänä monen nuoren työpaikka 20 Työyhteisötaidot tuovat tulosta Kansallisgalleriassa halutaan osallistaa, arvostaa ja kuunnella 22 Ajassa: työ 20 46 Työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki (vas.) ja työsuojelupäällikkö Matti Tuimala työskentelevät kansainvälisellä yhteisellä työpaikalla. KANNESSA Työpaikoilla tarvitaan suoraa puhetta päihteistä 32 Tietoa + tukea = vähemmän sairauslomia KANNESSA Uusia keinoja kivun kanssa elämiseen, myös töissä Turvallisuus 38 Konepajassa ilmanvaihto, kotelointi ja huolto reilaan! KANNESSA Konepajan ilmanvaihto vaatii valppautta 41 Tapaturmainen kuolema Mekaanikko puristui trukin haarukan alle 42 Lihanleikkaaja: Haussa lämmin viiltosuojakäsine Broileritehtaan lihanleikkaajalle kylmyys on haaste 44 Työsuojelutarkastus – ja miten siinä kävikään. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 2 SISÄLLYS 3/2017 5 Päätoimittajalta 8 Töissä tarvitaan monenlaista sitoutumista 10 EU-palkinto Lujatalolle 11 Millaisia muistoja sinulla on työsuojelusta
Jalas ® 1618 s-sport s3 src Esittelemme nyt uuden JALAS ® S-Sport-turvajalkineen! SUUREMPI MUKAVUUS ILMAN SAUMOJA Uudet JALAS ® S-Sport-jalkineet on tarkoitettu työntekijöille, jotka arvostavat urheilullista, joustavaa ja käytössä mukavaa turvajalkinetta. www.youtube.com/jalasfootwear JALAs ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. www.jalas.com?|. Malli on ensimmäinen, jossa on käytössä ergonomisen käyttömukavuuden ja tinkimättömät suojausominaisuudet yhdistävä saumaton päällinen. info@ejendals.com | www.ejendals.com
Tilaa ilmainen kokeilu NYT! www.gymba kokeilu.fi Jakelu/ markkinointi: Turvallinen ja ergonominen työympäristö VAINTIETO OY MADE IN FINLAND Uusi 3M TM PELTOR TM WorkTunes TM Pro -kuulonsuojain on moderni ja sen tekniikka vastaa nykypäivän vaatimuksia. www.tttlehti.fi > Blogit Joko olet löytänyt TTT-lehden Facebookista. Kattava ja kehittyvä pilvipalvelu Riskinarviointi • Turvallisuushavainnot ja muut poikkeamat • Verkkokoulutus • Pätevyysrekisteri • Turvallisuuskierrokset • Auditoinnit • Aloitteet • Lainsääntö • Kaikilla päätelaitteilla http://www.3tratkaisut.fi/hseq-online Tuleehan sinulle TTT-lehden maksuton uutiskirje. Gymba sopii kaikille, sekä töissä että kotona. UUSI JA EDISTYKSELLINEN FM-RADIOKUULONSUOJAIN Lisätietoja: Suomen 3M Oy, PELTOR Kommunikaatiotuotteet, p. Uudet kaiuttimet ja uusi edistyksellinen elektroniikka ja äänentoisto tekevät musiikin kuuntelusta nautinnon. Se aktivoi koko kehoa, vahvistaa lihaksia ja vähentää selkäongelmia. Tämänkertaiset palkinnot näet sivulta 13.. Turvallisuutesi vuoksi musiikki ja ääni on aina rajoitettu 82 desibeliin. Hakusana: TTT-lehti Annathan palautetta! Kaikki painetusta lehdestä palautetta antavat ja myös verkkosivujen blogeja ja muita uutisia kommentoivat osallistuvat kulloinkin ajankohtaiseen arvontaan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 4 UUSI TAPA TYÖSKENNELLÄ Hanki elastinen Gymba aktivointilauta, sen avulla seisot aktiivisesti oikein. (09) 525 21 www.3M.fi/WorkTunesPro www.3M-kampanjat.fi/worktunespro www.youtube.com/3MpsdNordic UUTUUSTUOTTEET Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi Uutuustuote-esittelyt ovat mainoksia, joiden sisällöstä vastaavat ilmoittajat. Kuulonsuojainta on saatavana sekä päälakisankaisena että kypäräkiinnitteisenä versiona. Voit kuunnella radiota ja musiikkia työskentelysi lomassa ja samalla suojaat turvallisesti kuulosi. uusimmat oikeusratkaisut työturvallisuusrikoksista. TTT-uutiskirjeissä aina mm. www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje Seuraathan TTT-lehden blogeja. Uusimman blogin on kirjoittanut työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen. Sisäinen antenni, nopea digitaalinen kanavanhaku ja radiokanavien muistipaikat tekevät suojaimesta joustavan ja helppokäyttöisen
Naisen riskikäytön raja on 16 annosta viikossa: reilu 2 pulloa viiniä tai vähän yli puoli litraa viinaa. POHDIMME TAANNOIN kollegojen kanssa, minne suuret persoonallisuudet ovat kadonneet meidän työpaikoiltamme eli toimituksista. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2017. Joidenkin kohdalla ajattelen, että he olivat arvaamattomia, epäluotettavia, känkkäräkkiä tai väsähtäneitä. Montako annosta viikossa, entä kuukaudessa. SUOMALAISET ALKOHOLINKÄYTÖN riskirajat on asetettu terveen alle nelikymppisen mukaan. ”Kyllä se työnsä hoitaa”, on vanha sankarillinen sanontatapa, jolla olemme kai tottuneet mittaamaan alkoholinkäytön kohtuullisuutta. Joku muu täytti lehdessä ne sivut, joita tekemään työkaverista ei sillä kertaa ollut. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Rentouttavaa ja kaunista kesää! 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 47. Luottamus: työyhteisö auttaa. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Se tarkoittaa muun muassa lisääntynyttä erilaisten syöpien, verisairauksien, aivoverenvuodon, hormonihäiriöiden, kohonneen verenpaineen ja rytmihäiriöiden riskiä. Bailata ei jaksa kuten ennen. Minäkin olen monta kertaa vastannut työterveyshuollon kyselyihin, joissa tiedustellaan alkoholinkäyttöäni. Toisaalta jokainen meistä tuntee niitä, joiden työura on katkennut alkoholinkäytön takia. TYÖSSÄ KÄYVISTÄ suomalaisista 90 pro senttia käyttää alkoholia. Kun mies juo riskirajoilla 24 annosta viikossa, hän juo silloin 3,5 pulloa viiniä tai hieman alle litran 40-prosenttista viinaa. Karua kamaa. Ja jokin tolkku pitää työkuormassakin olla, jotta ei tarvitse juoda unohtaakseen. Tai oikeammin tarinoita kerrotaan kai eniten niistä, joilla oli esimerkiksi "pyyheliinapäivä" (kotona krapulassa) tai jotka mystisesti katosivat työmatkalla muutamiksi päiviksi. Työssä käyvistä 30 prosenttia juo niin, että se on vaaraksi terveydelle. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Ja joka kerta olen aloittanut vastaamisen miettimällä, että öö, mitä se annos käytännössä tarkoittaakaan. PÄÄTOIMITTAJALTA 17.5.2017 Jotta ei mentäisi riskirajoilla M oni meistä nollaa työviikon viinitai olutlasillisella, ehkä useammallakin. Riski rajan kertajuominki miehellä on 7 annosta: noin pullo viiniä tai 0,25 litraa viinaa. Nyt en tarkoita kyttäämistä enkä tuomitsemista vaan välittämistä. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Heitä ajatellessani tunnen surua: moni oli niin lahjakas, fiksu ja sivistynyt. Työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja työ ikäisistä naisista 20 prosenttia on alko holin riskikuluttajia. Kun nainen siemaisee kerralla 5 annosta eli vajaan viinipullon tai 2 desiä viinaa, mennään hälytysrajoille. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print Avoimuus: kaikesta voi puhua. Myös jokaisen läheisissä on ollut ja todennäköisesti on nytkin joku, jolla juominen lähtee välillä tai aina lapa sesta. Jäin miettimään, että iso osa on tainnut poistua alamme kuivumisen myötä. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. Joskus arki-iltana päivän härdellin jälkeen tekee mieli rentoutua yhdessä tai yksin lasillisen ääressä. Ja tuttua: onhan meitä yritetty valistaa. Juopon titteliä noilla juomatavoilla ei saa hankittua. EI OLE SAMANTEKEVÄÄ, miten työpaikoilla suhtaudutaan alkoholiin. Jos viisikymppinen tai sitä vanhempi kulauttelee noita määriä, sen tuntee kropassaan ja pääkopassaan
09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi Seuraava painettu TTT-lehti ilmestyy 30.8. Lukijoina liki 25 000 työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työterveyden ammattilaista. Suorapostitus Tehokas ja helppo sähköinen ilmoitusmahdollisuus TTT-uutiskirjeen osoitteistolla sovittuna päivänä yli 30 000 vastaanottajalle. Lue lisää: www.tttlehti.fi > Mediatiedot Pyydä ilmoitustarjous: Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi 1 Tutustu TTT-lehden verkkosivuihin: Siellä ovat blogit sekä käräjäja hovioikeuden ratkaisut työturvallisuusrikoksista. www.tttlehti.fi TTT-lehden verkkosivustolla yli 80 000 katselua vuodessa. Tavoitat liki 55 000 ammattilaista. KYSY ENSIN MEILTÄ | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 6 HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. Uutuustuotteet Kerro uusista tuotteistanne ja palveluistanne sekä painetussa TTT-lehdessä että sähköisenä suorapostituksena. Ilmoitusvaraukset viimeistään 8.8. www.sterisol.fi 010 322 7680. Seuraavat uutiskirjeet ilmestyvät viikoilla 23, 32 ja 35. www.tttlehti.fi 2 Tilaa maksuton uutiskirje: www.tttlehti.fi > Lehden tilaus > Tilaa uutiskirje 3 Anna palautetta tai vinkkaa hyvästä juttuaiheesta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta 4 Äänestä tämän numeron parasta juttua: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu 5 Seuraa Facebookissa: TTT-lehti 6 Seuraa päätoimittaja Merja Karjalaista Twitterissä: @merjattt Huom! L AITA MERKINTÄ K ALENTERIISI! Työterveyspäivät, Messukeskuksen kokoustamo, Helsinki 12. TTT-uutiskirje Yli 30 000 vastaanottajaa. 13.9.2017 ttl.fi/ttp @tyoterveyspaivat @ttpaivat ilmoitus ttt-lehteen 94x59.pdf 1 24.4.2017 14:34:44 Sterisol System, se ainoa säilöntäaineeton ihonhoitojärjestelmä. Pyydä ilmoitustarjous ja varaa paikkasi ajoissa
ASIAKASKESKEISTEN TIIMIIN SITOUTUJIEN motivaatio rakentuu asiakkaiden tarpeiden tukemiselle. (Tampereen yliopisto, työelämän tutkimuskeskus: Työraportteja 93/2017. 3. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 T E K ST I V E SA K E IN O N E N | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S 1. 2. 7. Häntä saatetaan arvostaa organisaation ulkopuolella jopa enemmän kuin sen sisällä. 4. Tiimi ei ole heille läheinen päivittäinen työyhteisö. LISÄÄ AIHEESTA Sitoutuminen ja tiedon jakaminen tietointensiivisissä yrityksissä. TÄRKEÄN ASIAN EDISTÄMISEEN SITOUTUJA voi siirtyä tietyn asian perässä työsuhteesta ja työpaikasta toiseen. Heille jo työelämässä mukana oleminen on tärkeää. URAN JATKUVUUTEEN SITOUTUJAT huolehtivat ensisijaisesti omasta urastaan. He työskentelevät itsenäisesti, osin myös asiakkaiden luona. 5. TIIMIIN MONIULOTTEISESTI SITOUTUVAT mieltävät tiiminsä toimivaksi ja siinä työskentelyn mukavaksi. He eivät useinkaan tee työtään tiiviisti asiakkaiden parissa. 8. Heille tiimi on merkittävä, mutta he kokevat myös toimivansa koko organisaation hyväksi. Työ tarjoaa joko laaja-alaisuutta tai mahdollisuuden toimia erikoisalan asiantuntijana. 6. Verkkojulkaisuna > www.tsr.fi > Tutkimustieto > Valmiit hankkeet, hankenumero 114333) 8 TAPAA SITOUTUA TYÖHÖN Ajassa. Asiakkaiden lisäksi he kokevat tiiminsä tärkeäksi. He kokevat myös vahvaa yhteenkuuluvuutta tiimin jäsenten kanssa. Aihe jatkuu seuraavalla aukeamalla. Asiakkaat ja sidosryhmät kuuluvat heidän mielestään työnantajalle eli ne eivät ole ”omia”. LAAJA-ALAISILLE SITOUTUJILLE sekä tiimi että koko organisaatio ovat tärkeitä sitoutumisen kohteita. JATKUVUUSSITOUTUJAT ovat usein työuransa alussa. ORGANISAATIOON SITOUTUJAT pitävät työnteosta omassa organisaatiossaan ja peilaavat työidentiteettiään sen kautta. LÄHIYHTEISÖÖN SITOUTUJAT työskentelevät esimerkiksi talousja henkilöstöhallinnossa
Mielekkyys tärkeää Asiakkaisiin sitoutuneet työntekijät tuovat organisaatioon osaamista muualta. Omaan uraansa sitoutunut työn tekijä voi Heiskasen mukaan olla työpaikalle myös mahdollisuus. Se innostaa minua ja tuo työhöni merkitystä. Sitoutumisen kokonaisuus Pitäisikö esimiesten huolestua, jos työ paikalla näyttäisi olevan vääränlaista sitoutumista. – Vahvasti tiimiin sitoutuneet työn tekijät pitävät huolen siitä, että asiat hoidetaan. Nykyajan työelämä voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia tuttuun tiimin si toutuneille. Heiskasen mielestä pelkoon ei ole syytä. TEKSTI JA KUVA VESA KEINONEN Monenlaista sitoutumista tarvitaan Työhön sitoutumisessa nähdään usein vain kaksi vaihtoehtoa: joko ollaan sitoutuneita tai sitten ei. Uudenlaisena tyyppinä työelämään ovat tulleet tärkeän asian edistäjät. Koska he oppivat asiakkailta, he saatta vat myös kokea olevansa velkaa näille. Heiskasen mukaan tällainen tyyppi tuo esimiehille haasteita. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 8 AJASSA M aailmalla on tehty pal jon sitoutumistutki musta. Heiskasen mukaan mikään sitoutu misen tyyppi ei ole täysin yksipuolinen, vaan luokittelua laadittaessa havaittiin myös monia yhdistäviä tekijöitä. Tiimit eivät säily ikuisesti Tutkituilla työpaikoilla työntekijät si toutuivat yleisimmin tiimiin. Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto. – Nykyisessä työssäni monitieteellisen yksikön tutkimusjohtajana saan toimia kapasiteettini ylärajoilla. Usein heidän työnsä liittyy organisaation perustason toimintoi hin, Heiskanen sanoo. Hän ei tunnustaudu uratyypiksi vaan mieltää työnsä enemmänkin palveluksi. He ovat sitoutuneet kiinnostavaksi ja merkittäväksi kokemaansa asiaan. Myös kohde vaihtelee: sitoutua voi tiimiin, organi saatioon tai asiakkaisiin. Hän on työskennellyt uransa aikana pääasiassa yliopistossa. Heiska sen mielestä oma tiimi on kotipesä, joka antaa työntekijälle tunnetta arjen jatkuvuudesta. Riskinä on, että he samais tuvat asiakkaisiin liiankin vahvasti. Se on myös keskeisin vuorovaikutuksen paikka. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus selvitti kolmen tieto valtaisen yrityksen työntekijöiden sitoutumista. Tai siellä ei ole juuri tietynlaista sitoutumista. – Meidän tulisi ymmärtää nykyistä paremmin, että organisaatioissa on eri tavalla sitoutuvia työntekijöitä. – Hän voi palata myöhemmin aiem paan työpaikkaansa entistä päteväm pänä, jos hän on saanut organisaa tiosta hyvän kuvan, Heiskanen sanoo. Uraihmiset saattavat synnyt tää organisaatiossa jännitteitä, sillä he voivat siirtyä lähtökuoppiin hy vinkin herkästi: työpaikan vaihto on hyvä tilaisuus oppia uutta ja hankkia asiakkaita. Jokaisel le on varmasti oma paikkansa kokonaisuudessa. Opin myös koko ajan uutta, Heiskanen sanoo. He ovat tehneet valintansa ja ovat valmii ta tiettyihin uhrauksiin: merkittävän asian ajaminen on palkkaa ja muita etuja tärkeämpää. Uudet ideat ja näkökulmat voivat kuitenkin olla organisaatiolle mahdollisuus – siitäkin huolimatta, että tiukasti yhteen asiaan keskittyvät työntekijät voidaan kokea työyhteisössä ulkopuolisiksi. Heiskanen arvioi itse sitoutuvansa tiiviisti työhönsä. Sitoutumisen eri tyyppejä on kui tenkin tutkittu hyvin vähän, kertoo tutkimusjohtaja Tuula Heiskanen Tampereen yliopistosta. – Olen sitoutunut luomaan puitteita yksikkömme tutkijoille. Uratyyppi voi myös palata Tutkimuksessa löytyi myös klassinen etenijätyyppi, joka sitoutuu omaan uraansa ja haluaa kehittää itseään jat kuvasti. Uudenlaisena tyyppinä työelämään ovat tulleet tärkeän asian edistäjät.. Tuloksista hahmottui kahdeksan tapaa sitoutua työhön. Samalla tiimit kin myllätään uusiksi: ei auta, vaikka olisi ollut kuinka kiva porukka. Ne vaihtele vat sitoutumisen ulottuvuuksien eli tunneperäisyyden, normatiivisuuden ja jatkuvuuden mukaan. Organisaatiot eivät enää tahdo pysyä ennallaan muutamaa kuukautta pidempään. Tuoreen tutkimuksen mukaan sitoutuminen on kuitenkin paljon monitahoisempaa. Tutkimuksessa havaitut kahdeksan sitoutumistyyppiä esitellään tämän lehden sivulla 7
Iso haaste johtamiselle Koskiranta arvelee, että työyhteisön sujuva toiminta perustuu pitkälti luot tamukseen ja yhteisen tyylin löytymi seen. Esimiehet kin tietävät, että minulle parasta kan nustusta on saada valmentaa, touhuta ja kehittää uusia asioita. – Olen työskennellyt Tampe reen ammattikorkeakoulussa kymme nisen vuotta, ja oppilaitos on antanut minun kehittyä koko ajan. Hän on sitoutunut etenkin opiskelijoihin. Uskon tämän näkemyksen yhdistävän koko lähitiimiäni. – Lähitiimini toimii ammattikorkea koulumme yrittäjyys ja innovaatio palveluihin keskittyvässä yksikössä. Pitäisikin aina miettiä, miksi tulin tänään töihin. Erilaiset sitoutumistyypit ovat myös haaste johtamiselle. – Lähden joka päivä töihin sillä asenteella, että kou lussamme opiskelevat nuoret ja aikui tapa tehdä töitä. Kannatan palvelevaa johtamista, jossa esimies mahdollistaa alaistensa työskentelyn. Tampereen ammattikorkeakoulu keskittyy tutkimuksessa ja kehitykses sä viiteen erikoisalaan, joita kutsu taan painoaloiksi. Koskiranta sanoo olevansa jouk kuepelaaja. Koskiranta vastaa yhdes tä painoalasta koko organisaa tion tasolla. Se tarkoittaa, että tekemiseen on sitouduttu samalla tasolla. "Meillä on yhteinen tapa tehdä töitä" – Työelämässä pitäisi puhua avoimemmin sitoutumisesta ja motivaatiosta. Yrittäjänäkin työskennellyt Koski ranta arvioi oman sitoutumisensa olevan vahvaa. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Tampereen ammattikorkea koulussa työskentelevä Tiina Koskiranta sanoo, että työ elämän erilaiset sitoutumis tyypit ovat haaste johtamiselle. Emme ole samanlaisia, mutta meillä on yhteinen T iina Koskiranta työskentelee lehtorina ja valmentajana Tam pereen ammattikorkeakou lussa. Muuten emme voi ymmärtää työkavereitamme, sanoo Tiina Koskiranta.. set saisivat parhaat mahdolliset eväät elämään. – Kun yksi työn tekijä panostaa omaan uraansa ja toi nen organisaatioon, heitä ei voi johtaa samalla tavalla. Lehtorivalmentaja on tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa ja tunnistaa erilaiset sitoutumistyypit. Koskiranta arvioi olevansa lujasti sitoutunut myös tiimiinsä ja työnanta jaansa. – Esimerkiksi lähitiimissäni on samantyyppisiä ihmisiä. Hän on varsin tyypillinen nyky ajan asiantuntija: vastuualueita riittää ja niiden myötä erilaisia tiimejä. – Työyhteisössä tarvitaan monenlaisia tyyppejä, mutta tiimiä kyllä hajottaa, jos joku sen jäsenistä on korostetusti yksilöpelaaja. On myös tärkeää, että viihdymme keskenämme. Muuten emme voi ymmär tää työkavereitamme. Tiimissä on neljä jäsentä. – Työelämässä pitäisi puhua paljon avoimemmin sitoutumisesta ja moti vaatiosta
Se on edellyttänyt asennemuutosta niin työntekijöiltä kuin esimiehiltä. Työtehtäviä myös muokataan ja työntekijöitä koulutetaan uudelleen, jos työkyvyn muutokset niin vaativat. Kaikki tekevät turvallisuus havaintoja Asennemuutosta on tapahtunut myös työturvallisuuskulttuurissa. Tämä on saanut meidätkin kehittämään keinoja ikääntyvien ihmisten työkyvyn ylläpitämiseksi, toteaa Lujatalon työhyvinvointipäällikkö Sari Tiainen. Kaksivuotiskausittain järjestettävän kilpailun palkinnot jaettiin Maltalla huhtikuussa. Tuomaristo painotti valinnassaan erityisesti Lujatalon kehittämiä keinoja työkykyongelmien varhaiseen tunnistamiseen. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 10 Euroopan työterveysja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) järjestää Terveellinen työ -kampanjan yhteistyössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja puheenjohtajavaltion kanssa. – Järjestelyt ovat kaikkien osapuolten etu. Palkintoa vastaanottamassa Maltalla olivat Lujatalon työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen (vas.), työ hyvinvointipäällikkö Sari Tiainen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Laitinen. – Kansainvälisesti osaamistamme mittaamalla saamme viestin, että teemme oikeita asioita, Sari Tiainen sanoo. Lisää aiheesta: TTT-lehti 6/2016, Työhyvinvoinnin kehittäminen ei aina vaadi isoja investointeja, s. Tunnustus työkyvyn tukemisesta EU-palkinto LUJATALOLLE TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVA LUJATALO osaamisemme arvioimisessa. Oireilu alkaa yleensä jo alle 50-vuotiaana. Tärkeintä on se, että ihminen pystyy jatkamaan työkykyään vastaavassa työssä normaaliin eläkeikään saakka. Tämä ei ensi ajattelemalta kuulosta kovin helpolta rakennusalalla. Lujatalon kehittämä TurvaApp-sovellus kulkee nyt jokaisella työntekijällä puhelimessa mukana. Kampanjoihin liittyy tunnustuksen antaminen työterveyden ja työturvallisuuden merkittävästä ja innovatiivisesta edistämisestä. Sen avulla kaikki voivat tehdä turvallisuushavaintoja. kun ongelmiin on puututtu ajoissa. Tästä on kyse. Yritys tekee yhteistyötä eläkevakuutusyhtiön ja työterveyshuollon kanssa. Myös sairauslomat ovat vähentyneet, Terveenä eläkkeelle Lujatalosta -toiminta toi yritykselle voiton Euroopan työterveysja turvallisuusviraston kilpailussa. Vuosien 2016–2017 kampajan aiheena on terveellinen työ elämän eri vaiheissa. Rakennustyötä tekevät kärsivät usein tukija liikuntaelinvaivoista. 28–31. Kilpailun osallistujat arvioitiin ensin kansallisella tasolla. Lujatalossa vanhuuseläkkeelle jäävien määrä on koko ajan lisääntynyt, ja vain muutamia joutuu jäämään vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle, kertoo Sari Tiainen. Vastavuoroisesti saamme erinomaisia ideoi ta toimivista käytännöistä ja toisaalta taas ymmärryksen siitä, mihin ei kannata panostaa, sanoo työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen. Siihen liittyvässä kilpailussa tunnustukset annettiin yrityksille ja organisaatioille, jotka ovat vahvasti sitoutuneet työvoiman ikääntymisen hallintaan. Palkitun Lujatalon lisäksi EUOSHA:n kansainvälinen tuomaristo myönsi kunniamaininnan Teknologiateollisuus ry:n Strategisella työhyvinvoinnilla pitkiä työuria -toimintatavalle. Sen jälkeen Euroopan raati valitsi lopulliset voittajat. Neljä vuotta sitten Lujatalo sai EU-kilpailussa kunniamaininnan. Työkyvystä huolehtiminen on koko työuran mittainen asia. Turvallisuushavaintojen määrät ovatkin selkeästi kasvaneet: omakohtaisuus ja osallistuminen lisäävät kiinnostusta epäkohtien korjaamiseen. Työnjohtotehtävät kuormittavat puolestaan henkisesti. Kilpailuun osallistuminen vaatii tarkkaa omien prosessien tarkastelua ja johdonmukaista toimintaa. – Kansainvälisiin kilpailuihin osallistuminen on hyvä mittari oman E läkeuudistus on lisännyt painetta työssä jatkamisen tukemiseen erityisesti rakennusalalla. Lujatalo käyttää muun muassa osasairauspäivärahaa ja työkokeiluja, jotka toimivat kevennetyn työhön paluun keinoina. Teknologiateollisuus ry on yhdessä työntekijäliittojen kanssa kehittänyt yrityksille työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen keskittyvän Työkaari kantaa -hankkeen
”1950-luvulta työsuojelua, jota piti olla mutta ei ollut.” Näin aloittaa kansakoulun ja elämän opettama entinen metsuri ruutupaperille käsin kirjoittamansa tarinan. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 11 Lauha sää oli tehnyt niin sanotun terämiehen jalkojen alle paannejää möykyn. SKS:n tutkijoiden analysointityö on vasta alussa, mutta tässä on jo muuta mia poimintoja keruun tuottamasta aineistosta. Koko tarkastusseurueen ihailevasti katsel lessa tarkastaja ja vankilanjohtaja pyö rähtivät salissa. Tellenin aineisto on nyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Vankilan tilat kierrettiin ja lopulta päädyttiin isoon ja valoisaan palloi luhalliin. Sähköpostia voit lähettää osoitteella: keruu@finlit.fi Myös työsuojeluhallinto kerää ja julkaisee tarinoita: www.tyosuojelu.fi > Tietoa meistä > Työsuojelunäyttely > Tarinoita työsuojelusta HUOM! AJASSA. Todettiin yhteisesti, että uudehkossa vankilassa vangeilla on sentään hyvät liikuntatilat. Hänen jalkansa lipesi paannemöy kyltä, vartalo liikutti vipua ja mies tart tui pöytään, joka vei miehen terään.” VANKILOIHIN KOHDISTUNUT tarkastushanke oli menossa, ja tällä kerralla tarkastusvuorossa oli EteläSuomessa sijaitseva suhteellisen uusi vankila. Ker tomusten pituus vaihtelee yh destä sivusta 33 sivuun. Terämies kurot tui sahauspöydälle poistamaan purua ja lunta, että pöytä olisi aamulla aloitet taessa puhtaampi. Niin minäkin, sanoi sanavalmis nais puolinen tarkastaja. Ja siitä oli hurjasti pyörivä terä kim monnut vikasuuntaan ja jalkaan.” TYÖSUOJELUN KOULUTTAJA kertoi pohjoisen työmaasta, jossa siirrettävän kenttäsahan urak kaporukka teki pitkospuita halkaise malla keloja, kuivajaisia ja hirsitukkia. Tarkastus tehtiin pari tarkastuksena, ja päivän mittaan oli ehditty käsitellä monenlaisia vankein hoitotyön työsuojeluasioita. Hän kurottui pöydän ylle. ”Olin Tampella-yhtiön hakkuutöissä propsinteossa. Vankilanjohtaja oli heti tilanteen tasalla ja pyysi tar kastajaa tanssimaan kanssaan. TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVA RAILI TELLENIN ARKISTO Kuvassa Raili Tellen on ainoa nainen ammattientarkastajien – nykytermein työsuojelutarkastajien – neuvottelupäivillä. Tarkastuksen tunnel ma keveni kertaheitolla.” S uomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) työsuojeluaihei nen muistitiedon keruu tuotti tarinoita 13 kirjoittajalta. Vankilan johtaja kertoi, että avaraa hallia voi henkilökuntakin käyttää vapaaaika naan, ja hiljattain oli hallissa järjestet ty suosittu tanssiilta. Vankilanjohtaja kehaisi olevansa innokas tanssija. Johtopäätök senä oli, että mies oli mennyt poikki sahaukseen huolimattomasti huis taisten, kun puu oli ollut niin pieni. Haavaa oli sidottu jo metsässä, ja lääkäri korjasi sitten. Paikalle kutsuttiin työsuojelu tarkastaja, ja niinpä löydettiin miehen ranteen vahvuinen pöllipuun kanto, jossa sahausjälki näkyi. Muisteluiden keruu päättyi huhtikuun lopussa, ja se aloitettiin viime syyskuussa. NUORI METSURI sahasi jalka teräänsä ja ontui vaivoin palstal taan muiden apua hakien. Raili Tellen lähetti oman kertomuksensa TTT-lehden toimitukseen otsikolla ”Muistoja Nokian kauppalan ammattientarkastuksesta 1960ja 1970-luvuilta”. Metsätyönjohtaja varoitti: Älä lyö kirveellä jalkaasi, äläkä petkeleelläkään.” Millaisia muistoja sinulla on työsuojelusta. Huomau tuksia ja toimintaohjeita oli kertynyt kohtuullisen paljon. Porukka oli lopettelemassa illalla työ tä, kun sirkkeliltä kuului outo ääni ja liikkuva sahauspöytä pudotti maahan miehen puolikkaat. Terämies käytti vaakavipua, joka lähetti sahauspöydän tukkeineen liik kumaan kohti terää. Jos sinulla on työsuojeluun liittyviä kuvia tai tarinoita, ota yhteyttä SKS:n arkistoon, puhelin 0201 131 240. Tapaus ilmoitet tiin työsuojelupiirin, josta kiirehdit tiin onnettomuuspaikalle kuvaamaan ja keräämään tietoa siitä, mikä oli ai heuttanut kauhean onnettomuuden
Riitta Tuikkanen ja Paula Mäkeläinen. Puoli kiloa päivässä pilotin tavoit teena oli lisätä kasvisten käyttöä työntekijöiden omissa eväissä. Kasvisten osuus lisääntyi osallis tujien ruokavaliossa. Myös myönteisten puolien korostaminen sai kiitosta. Mikkelin ammattikorkeakoulun Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen ruokailu paremmaksi hankkeessa ko keiltiin uusia tapoja kannustaa miehiä syömään entistä terveellisemmin. Pilottihanke oli miesten mielestä ”tosi hyvä kokemus” ja kannusti kas visten käyttöön. 13. Hankkeessa käytettiin sosiaalisen markkinoinnin menetelmää. S UOSITUSTEN MUKAAN aikuis ten tulisi syödä puoli kiloa eli 5–6 annosta juu reksia, marjoja, hedel miä tai sieniä päivässä. Yksi annos tarkoittaa yhtä keskikokois ta hedelmää, yhtä desilit raa marjoja tai puoltatoista desilitraa salaattia tai raastetta. He sitoutuivat syömään kuu kauden ajan työpäivinä eli viisi kertaa viikossa puoli kiloa kasviksia, jotka toi mitettiin työpaikalle kasvispusseissa. Kasviskokeilussa tukea tuli kaveriporukalta. Siksi se oli hauska ja mieleenpainuva kokemus. Tutkimukset osoittavat, että työn tekijöiden omissa eväissä ei yleensä ole riittävästi kasviksia mutta työ paikkaruokalassa he syövät enemmän suositusten mukaisesti. Miehet kertoivat, että heitä oli kehotettu työterveys huollossa muuttamaan elintapojaan mutta opastus oli tuntunut painostuk selta. PAULA MÄKELÄINEN Paula Mäkeläinen työskentelee yliopettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan koulutusyksikössä. Elämäntaparemontti vaatii usein vain pieniä muutoksia päivittäisissä rutiineissa, mutta ilman tukea ne voi vat jäädä tekemättä. PILOTTI KESTI neljä viikkoa. Pilotissa he pääsivät porukalla ko keilemaan kasviksia ilman ulkopuo lista painostusta. Sitä voitaisiin käyttää myös muussa markkinoinnissa, jonka tavoitteena on esimerkiksi työpaikkaruokalan käytön lisääminen. He kyllä tiesivät, miten heidän olisi pitänyt muuttaa tottumuksiaan, koska tietoa on tarjolla runsaasti. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 12 PILOTTIIN OSALLISTUI kahdeksan vapaaehtoista miestä yhdestä yrityk sestä. Sen aika na suurin osa miehistä havaitsi muu toksia hyvinvoinnissaan. Yksi kertoi energiansaantinsa pysyneen aiempaa tasaisempana, ja hän jaksoi paremmin harrastuksissa työpäivän jälkeen. Jokaiselle viikolle suunniteltiin erilainen kasvispussi, joka sisälsi hel posti syötäviä tuotteita, kuten salaat tiannoksia, pirtelöitä, nektareita, tuoremehuja, mehukeittoja, hedel miä, hedelmäsäilykkeitä tai lasten hedelmä soseita. Se herätti kiinnostusta myös muissa työkave reissa ja sen myötä keskustelua. Kasvikset maistuvat myös miehille LUKIJAN VINKKELISTÄ. Sen avulla pyrittiin vaikuttamaan arki käyttäytymiseen korostamalla hyötyjä ja positiivisia puolia. TTT-lehti 2/2016, Työmieskin haluaa syödä terveellisesti, s. LISÄÄ AIHEESTA www.theseus.fi > Ammattikorkeakoulut > Mikkelin ammattikorkeakoulu > Muut julkaisut > Mistä koostuvat tosimiehen eväät. Mikkelissä kokeiltiin uusia tapoja kannustaa miehiä syömään entistä terveellisemmin. Osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä kasvispussin sisältöön, mutta vauvojen hedelmäsoseet, hedelmäsäilykkeet ja retiisit jakoivat mielipiteitä. Positiivisiin puoliin keskittyvä sosiaa linen markkinointi toimi hyvin. 2016. Pussissa oli myös tietolehtinen tuotteista ja hankkeesta sekä käsipyyhepaperia ja kertakäyt töinen lusikka, veitsi tai vastaava. Miehet söivät pussin sisällön yleensä vähitellen taukojen aikana työpäivän kuluessa. Erityisesti Pilttisoseiden syöminen herätti hil peyttä. K U V A T T H IN K ST O C K P H O T O S Kaveriporukan tuki on tärkeää elämäntapamuutoksessa. Alku haastatteluissa miehet kertoivat, että kasvikset, marjat ja hedelmät jäävät eväistä helposti pois. Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut yhdistyivät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi vuoden 2017 alussa
Tämä juttu toi asiaa rohkeasti esille, tosin työnantajan näkemys olisi ollut myös mielenkiintoista kuulla. Miten se sattui ja miten se olisi voitu välttää. Aina kannattaa tehdä riskinarviointi, eikä pitäisi työskennellä yksin. Työuupumisesta ja siitä, miten työpai koilla pitäisi toimia niin, että jaksaisim me ja tuottaisimme työantajalle parhaan mahdollisen tuoton, on puhuttu todella paljon. ”Selkeä ja karu esimerkki työtapa turmasta. Kaikkea hyvää Ninalle!” ”Henkinen työturvallisuus on vielä monesti vaiettu asia työpaikoilla. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. LUKIJOILTA 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 2/2017 lukijapalaut teen mukaan oli lukijan Nina NoresSyväsen kirje Kun työn ilo särkyy. Pelkkä rahan takominen tappaa työyhteisön motivoi tumista, työhyvinvointia ja lamauttaa toimintaa. Vaikuttaa siltä, että hän alkaa kuitenkin toipua, mikä on hienoa. Henkinen työturvallisuus on erittäin tärkeää, ja asioihin on puututtava no peasti. Ehkä kuvatut työolosuhteet alkavat jo muistuttaa jossakin määrin robotisoitumista.” ”Olen monesti miettinyt tätä samaa ongelmaa. Työnantajan taholta työntekijän arvostus ja työmotivaation säilyttäminen muutostilanteissa on erittäin tärkeää, varsinkin niille työntekijöille, jotka ovat itse valmiita panostamaan paljon työhön. Sitä kommentoitiin näin: ”Järkyttävää luettavaa mutta var masti niin totta tänä päivänä. Erittäin motivoituneelta ja työtä kehit tävältä työntekijältäkin voidaan tappaa työn ilo ja työmotivaatio osaamattomalla johtamisella. Jos on ongelmia johtamisen kans sa, olen aina neuvonut työyhteisöjä toimimaan näin: kehukaa esimiehiä mahdollisimman paljon joka paikassa, näin nopeutatte heidän pääsyään uralla eteenpäin. Mihin on kadonnut ihmistä arvostava ja kannustava johtaminen. Jokainen tun tee sen eri tavalla. Surullista.” KAIKKIEN PALAUTETTA ANTANEIDEN kesken arvottiin kolme Cederrothin ensi apulaukkua. Kouluttamassa on ollut korkeasti koulutettuja eri alojen tutkijoita ja lääkä reitä, mutta tuntuu siltä, että koko ajan on samat ongelmat. Viime aikoina on kuultu useita tällaisia työtilanteiden kuvauksia. Lisää tämän kaltaisia selkeitä esimerkkitapauksia lehteen.” ”Aina meitä varoitetaan kapeista ja sy vistä kaivannoista. Muistaa ko työnantaja aina huomioida yksilöl liset voimavarat ja vaatimukset siten, että suhde olisi tasapainossa.” ”Herättävä tarina, erityisesti esi miehille! Asiantuntija vastaa viisaasti, muun muassa näin: Ihminen voi kestää suuria työmääriä ja vastuita ja jopa nauttia niistä, jos hän saa vastapainoksi riittävästi arvostusta, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää sitä.” KOMMENTTEJA TULI MYÖS TTT-LEHDEN VERKKOSIVUILLE www.tttlehti.fi > Blogit ”Oliko työnantajalla kykyä ajatella, käytännössä ymmärtää, kykyä aset tua työntekijän asemaan kuvatuissa työ tilanteissa, kuulla työntekijän/ työterveys huollon viestit siitä, miten työnantajan toimenpiteet vaikuttivat työntekijän työhön ja terveyteen. Ne menivät Mirja Jussilalle, Pekka Mäntylälle ja TTTlehden verkko sivuilla blogikommentointiin osallistu neelle Tuula Hällfors-Laaksoselle. Löytyikö työnantajalta vuorovaikutus taitoista keskustelua työntekijän kanssa vai menikö sanelun puolelle. Hienoa, että Nina on jakanut kokemuksensa lukijoiden kanssa. Olen todennut, ettei esimies tä tai johtoasemassa olevaa saa muuten pois kuin ylöspäin siirtämällä.” MYÖS TAPATURMAINEN KUOLEMA, jonka aiheena oli maansortuma viemäri töissä, nousi suosikkien joukkoon. Olen ollut kymmeniä vuosia ay ja työsuojelutoiminnassa mukana ja käynyt monessa koulutustilaisuudessa. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Cederroth First Aid Kit Medium ensiapulaukun, arvo noin 42 eu roa, tai 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä, arvo 50 euroa. Ilmapiirin voi helposti yksikin henkilö pilata täysin, mikäli hänellä on valtaa. Näiden asioiden ratkaiseminen on todellakin haaste työturvallisuudes sa ja työterveydessä.” ”Työ ja sen vaatimukset ovat kasva neet monissa organisaatiossa. Stressin ja uupumisen tunne on aina totta, sitä ei tulisi koskaan väheksyä. Parasta juttua voit äänestää sivun 35 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkki ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi K U V A T H IN KS TO C K P H OT O S. Mikä oli paras juttu
"JOKAISTA ON KOHDELTAVA eri tavalla. HUOM! Savuton Suomi päivä 31.5., lue tästä lehdestä s. Alma Talent, 2017, 339 sivua, 98 euroa. LIIAN VÄHÄN LIIKUNTAA, liian pal jon painoa. Tupakointia tarkastellaan myös muun muassa raskauden, psykiatrisen sairau den ja leikkaukseen valmistautumisen näkökulmasta. Niin kirja lupaa. Mikä estää sinua liikkumasta. Miten tunnistetaan tupakka ja nikotiiniriippu vuus, miten motivoidaan tupakoinnin lopettamiseen ja miten hoidetaan riip puvuutta, tarvittaessa myös lääkkein. Kauppakamari, 2017, 300 sivua, 52 euroa. TEKSTI MERJA KARJALAINEN Päivitetty vastuuopas Työsuojeluvastuuopas, Harri Hietala, Mikko Hurmalainen ja Keijo Kaivanto. KIRJA KUULUU kustantajan Hyvä hoito sarjaan, jonka kirjat on suun nattu etenkin hoitotyön ammattilai sille, opettajille ja opiskelijoille. painos. Oletko tietoisesti läsnä, kun syöt ja liikut – aistitko jokaisen suu palan, tunnetko maan jalkojesi alla. Kun elämä on omannäköistä, myös motivaatio muutokseen löytyy. JÄLLEEN YKSI KIRJA muistutta massa, että metsässä stressi vähenee, verenpaine laskee ja syke tasaantuu. Miten ruoka vaikuttaa tunteisiisi. Mutta kun me suoma laiset menemme metsään usein yksin, amerikkalaiselle luonto on parhaimmil laan jaettuna. Jos kohtelee kaikkia samalla tavalla, kyse ei ole vuorovaikutuksesta vaan automaatiosta." "Jos ei ole aikaa saada ihmisiä mukaan, homma jää sii hen." "Arvostus on tärkein motivaattori työn ilon ohella." "Tunneälyllä on suora yhteys sekä henkilökohtaiseen menestymiseen että tuloslaskelman viimeiselle riville." "Hyvä johtaja ei tarvitse karismaa vaan hyvää vuorovaikutusta." "Ihmisosaaminen alkaa itsetuntemuksesta." "Suurin syy työpai kan vaihtoon on esimiehen toiminta." "Keskity toiminnan yksinkertaistami seen. Amerikkalainen tietokirjailija kirjoit taa siitä, minkä me suomalaiset olemme aina tienneet. Se on kansalaistaito, oppimis taito ja työelämätaito. Kirja yhdistelee suomalaisia, ruotsalaisia, japanilaisia, eteläkorealaisia, skotlantilai sia ja yhdysvaltalaisia tutkimuksia. Minerva Kus tannus, 2017, 340 sivua, 32,50 euroa. Keskittymis kyky ja tarkkaavaisuus ko henevat, muisti ja luovuus vetreytyvät. Perinteisen tupakan lisäksi käsittelyssä ovat sähkösavukkeet ja nuuska. Kirjassa on paljon harjoituksia: Millainen käsitys sinulla on itsestäsi. Vaikka kirja on suunnattu opettajille, se tarjoaa hyödyllistä tietoa kenelle tahansa verkostoihin kuuluvalle ja vir tuaalisia työkaluja kaipaavalle. Vinkkejä ja välineitä löytyy yhteydenpitoon, muistiinpanojen tekoon, tiedon tallen tamiseen, suunnitteluun, projektinhal lintaan, visuaalisiin esityksiin, videoihin, kieltenopiskeluun – vaikka mihin! Tueksi tupakka riippuvuuden hoitoon Tupakka ja nikotiiniriippuvuus, toimittaneet Antero Heloma, Kalervo Kiianmaa, Tellervo Korhonen ja Klas Winell. Someoppia jokaiselle Open somekirja – Sosiaalisen median oppi misympäristöt ja menetelmät, Harto Pönkä. Duodecim, 2017, 229 sivua, 52 euroa. Tieto ei auta, kun tunteet ja mieli pitävät kiinni totutuissa tavoissa. KIRJAN KIRJOITTAJA toteaa, että so siaalisen median osaaminen kuuluu yleis sivistykseen. Monenlaisten ihmisten johtamista Erilaisten ihmisten johtaminen, Marjatta Jabe. Kehittämisen sijaan tulisi ensin ottaa pois turha työ." Kokeneen kirjoittajan teos on täynnä johtamisen viisauksia, joista osa on pe räisin kirjaan haastatelluilta johtajilta. Docendo, 2017, 255 sivua, 34,90 euroa. Psykologi haluaa auttaa elämäntapa muutosta työstäviä lukijoitaan saavut tamaan tavoitteensa. LUKUVINKIT | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 14 Metsä rentouttaa Metsän parantava voima, Florence Williams, suomennos Jere Saarainen. 27.. TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELUN ja työturvallisuuden perusteos uudistet tuna ja päivitettynä, nyt jo 11. Tapojensa orja muutoksen tielle Tavoitteesta tavaksi – Tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia, Anu Kangasniemi. Ja sellaista, mitä ei osaa, ei voi opettaa eikä hyödyntää. Kirjapaja, 2017, 135 sivua, hinta 31,90 euroa
HUOLEHDI työsopimuksesta ja työtodistuksesta. KOHTELE tasavertaisesti. Kesätyöntekijä saa kohtuullista palkkaa työn vaatimusten ja työntekijän kokemuksen mukaan. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Työ Kansallisgallerian Sanna Salonen (vas.) ja Elena Hellemaa kertovat, että heidän työpaikallaan on viime vuosina paljonkin mietitty, miten arvot toteutuvat arjessa. Vastuullinen kesäduuni kampanjan työnantajat työllistävät tänä vuonna yli 55 000 nuorta. Moni heistä ottaa ensi aske leitaan työelämässä. Työsopi mus tehdään kirjallisesti. Kun työsuhde päättyy, nuori saa työtodistuksen ja hänen kanssaan käydään palautekeskustelu. TARJOA mielekästä työtä. Lisätietoa kampanjasta: kesaduuni.org SIVUT 16–19 Tänäkin kesänä Oona Hirvosen työpaikkana on Helsingin T apaninkylän Alepa.. MAKSA kohtuullista palkkaa. Perehdyttämisestä vastaa erikseen nimetty vastuuhenkilö. Myös ilman paikkaa jääneille ilmoitetaan asiasta. Nämä periaatteet ovat hyvä ohjenuora kaikille nuoria ja vähän vanhempiakin työllistäville: TEE työnhausta hyvä kokemus. Nuori otetaan työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, ja hän saa tukea koko yhteisöltä. PEREHDYTÄ kunnolla. VASTUULLISESTI KESÄTÖIHIN T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A T A N N A D A M M E R T JA JU LI A H A N N U LA SIVUT 20–21 VASTUULLINEN KESÄDUUNI -KAMPANJAAN osallistuvat työnantajat sitoutuvat periaatteisiin, joiden tavoitteena on tehdä kesätyöstä myönteinen kokemus sekä työntekijälle että työnantajalle. Työ vastaa nuoren taitoja ja on sopivan haasteellista. Pelisäännöt ja käytöstavat tehdään selviksi ja työtä ohjataan antamalla palautetta. Työnhakijalle kerrotaan rek rytoinnin etenemisestä. Lue, millaisia neuvoja entinen kesätyön tekijä Oona Hirvonen heille antaa sivuilla 16–19. Tehtävät ja vastuut ovat selkeitä
Kassalla oli aluksi kokeneempi työntekijä selän takana varmistamassa, että kaikki menee oikein, hän kertoo. Nuorten kannattaa olla myös itse aktiivisia ja kysellä mahdollisimman paljon. – Sosiaalisuudella ja oma-aloitteisuudella pääsee pitkälle. Myös kesätyöntekijät osallistuvat koulutukseen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 16 L auantai on alkanut vilkkaasti Helsingin Tapaninkylän Alepassa. Kannattaa lähteä työhön avoimin mielin ja sillä asenteella, että haluaa oppia, Hirvonen kannustaa. Työsuhde alkaa kolmen päivän koulutuksella pääkonttorin koulutuskeskuksessa Skolessa. Sen jälkeen hän on työskennellyt myymälässä 20 tuntia viikossa. Ensimmäinen päivä kului opetellessa, kuten muillakin uusilla työntekijöillä. Hirvonen oli kaupassa kesätöissä vuonna 2015 ja myös seuraavana kesänä, kun hän oli saanut lähihoitajan opintonsa päätökseen. Hirvosella on vain hyvää sanottavaa omasta työpaikastaan, mutta kaveripiirissä on toisenlaisiakin kokemuksia. Uudelle työntekijälle on saatettu tiuskia ja hänen kysymyksiinsä on suhtauduttu alentuvasti ja epäystävällisesti. Oona Hirvosen työvuoro alkoi tunti sitten. Toisin oli kaksi vuotta sitten, kun hän aloitti kesätyöntekijänä. Vakityöntekijöitä hän kehottaa perehdyttämään nuoret perusteellisesti. Kassajonojen purku ja muut tehtävät sujuvat häneltä jo tottuneesti. – Aika nopeasti työhön pääsi kuitenkin sisälle, kun sai hyvän perehdytyksen. Kunnon perehdytys maksaa vaivan Alepa-ketju kuuluu HOK-Elantoon, jossa on reilun vuoden ajan ollut käytössä uusi perehdytysjärjestelmä. – Viime keväänä etsin myös lähihoitajan töitä, mutta mieleisiä paikkoja ei ollut tarjolla, hän sanoo. – Neuvot eivät välttämättä riitä, jos asioita ei näytetä käytännössä. Poikkeuksena ovat työelämään tutustuvat nuoret, jotka TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT ANNA DAMMERT Kysy, ole aktiivinen ja tartu töihin oma-aloitteisesti. Sen jälkeen tehtäviin opastetaan varsinaisessa työssä omassa toimipaikassa. Uteliaalla asenteella ja hyvällä perehdytyksellä Kiva kesäduuni Kesätyöstä tuli Oona Hirvoselle pysyvä pesti.. Mitä tarvitaan, että kesätyöstä tulee hyvä kokemus. Avoin asenne puolin ja toisin Tänäkin kesänä työpaikoille saapuu kokemattomia tulokkaita. Ovi käy, käytävillä kulkee asiakkaita ostoskoreineen ja kassoille alkaa kertyä jonoa. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan: kaikkea tietoa on mahdotonta omaksua hetkessä. Siinä 20-vuotiaan Oona Hirvosen neuvot kesätyössään aloittaville nuorille
– Jotkut kyselevät paljon, toiset taas vähemmän. – Viestit ovat liittyneet tapauksiin, joissa olen itse tarjonnut apuani. Tapaninkylän alueella asuu paljon lapsiperheitä ja myös vanhuksia, jotka arvostavat hyvää juttukaveria. Hyllytys ja tavaroiden järjestely kuuluvat myyjän työpäivään.. – Tässä työssä ei voi olla tuppisuuna. Ohjattavia riittää ympäri vuoden, koska kauppa on suosittu harjoittelupaikka. Texmex-mausteet löytyvät nopeasti Hirvosen avulla toiselta käytävältä. Tälläkin viikolla myymälässä on työskennellyt kaksi kaupallisen alan opiskelijaa, jotka saivat päätökseen kahden ja puolen kuukauden harjoittelujaksonsa. Hirvosella on juuri oikea ote asiakaspalveluun: hän on avulias, iloinen ja sosiaalinen. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 tulevat töihin vain pariksi viikoksi. Koortin mielestä Hirvosella on juuri oikea ote asiakaspalveluun: hän on avulias, iloinen ja sosiaalinen. Koko ajan tulee kuitenkin lisää rohkeutta ja itsevarmuutta, vaikka aluksi olisikin vähän ujo, Hirvonen toteaa. Hyvä palaute palkitsee – Voinko olla avuksi. Heitä opastetaan työpaikalla. Hyvää palautetta on tullut asiakkailta jopa sähköpostitse. Tässä myymälässä tulokkaiden luotsaamisesta vastaa apulaismyymäläpäällikkö Edgar Koort. Hänen tavoitteenaan on, että nuoret haluavat jatkaa saman työnantajan palveluksessa myöhemminkin. Teen niin silloin, kun se näyttää sopivan tilanteeseen, Hirvonen kertoo. Hiljattain myymälässä on aloittanut myös kaksi uutta vakituista työntekijää. – Kun uusi työntekijä aloittaa, tehtävät käydään läpi hyllytyksestä kassatyöhön. Asiakaspalvelu on olennainen osa myyjän työtä, joten kesätyöntekijöiltäkin odotetaan myönteistä asennetta ja taitoa tulla toimeen ihmisten kanssa. – Paras kiitos perehdytyksestä on, että työssä ei ole enää korjattavaa ja voi ryhtyä taas opastamaan uutta työntekijää, Koort sanoo. Kassatyöhön opastamisessa Koort käyttää ”tsekkilistaa”, jonka työvaiheet käydään läpi yhdessä kohta kohdalta. Tuntuu siltä, että nuoret ovat nykyään jonkin verran vilkkaampia ja innokkaampia oppimaan kuin ennen, hän sanoo. Tuotteiden tilausjärjestelmien käyttöön opastetaan vähitellen ajan kanssa, Koort kertoo. Sen jälkeen palataan tarvittaessa asioihin, joita työntekijä ei koe vielä osaavansa. hyllyttämään ryhtynyt Oona Hirvonen kysyy asiakkaalta, joka näyttää etsivän jotakin kuivatuotteiden hyllystä
Kerran humalainen mies alkoi huutaa ja kiroilla viereisellä kassalla, koska hänelle ei myyty olutta. Asiakaskunta on tällä alueella onneksi rauhallista, Edgar Koort sanoo. Tietää, että on tehnyt asioita oikein. Hyviä ja huonoja päiviä Myymälässä kuuluu merkkiääni: jonojen purkamiseen tarvitaan apua. Kesätyöntekijät eivät koskaan jää yksin iltavuoroon, vaan paikalla on aina myös kokenut vuorovastaava. – En ole yhtään aamuihminen. Pää kylmänä uhkatilanteissa Aina vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ei suju kitkattomasti. Työvuoron saa tarvittaessa helposti vaihdettua. Myymälässä on kirjallinen ohjeistus uhkaavien tilanteiden varalle, ja se käydään läpi myös kesätyöntekijöiden kanssa. Suurin osa työntekijöistä on alle kolmekymppisiä. Myös ”läpänheitto” lisää viihtyvyyttä. 18 Somessa vapaa-ajalla Tapaninkylän Alepassa on kymmenen vakituista myyjää. Koortin mukaan myöhäinen aukiolo ei ole aiheuttanut järjestysongelmia. Kaupassa riittää työtä myös varaston puolella. Iltavuoroissa on koko ajan paljon tekemistä ja aika kuluu nopeasti. Myös Hirvonen sai osansa purkauksesta, ennen kuin vartija ennätti paikalle. Hirvonen kertoo viihtyvänsä parhaiten juuri iltavuorossa. Kaikki tekevät tasapuolisesti kaikkia tehtäviä. – Työkaverit ovat reiluja ja joustavia. Vakituisena myyjänä Hirvonen on osallistunut työnantajan järjestämään Turvapassi-koulutukseen, jossa oli väkivallan uhkaa käsittelevä osio. Hirvonen lopettaa talouspaperihyllyn järjestelyn ja siirtyy kassalle. Asiakkaan kanssa ei kannata ryhtyä väittelemään. Hirvo nen ja Koort kehuvat työpaikan ilmapiiriä – mutta miten hyvä henki näkyy käytännössä. Hyvä porukkahenki näkyy Hirvosen mukaan myös siinä, että työkaverin puolta pidetään esimerkiksi silloin, jos asiakas ei suostu näyttämään henkilöllisyystodistustaan. Moni jättää puhelimensa takahuoneeseen, ja niitä käytetään vain tauoilla, kuten pelisääntöihin kuuluu. Kenenkään ei tarvitse olla liian pitkään kassalla, hyllyttämässä tai siistimässä paikkoja, vaan aina kysytään, että vaihdetaanko, Hirvonen sanoo. – Me nuoret juttelemme paljon sosiaalisessa mediassa vapaa-ajalla. Oona Hirvo nen ja apulaismyymäläpäällikkö Edgar Koort huolehtivat pullo automaatista.. Tänä vuonna palkataan kolme kesätyöntekijää. Hankalassa tilanteessa pitää pysyä rauhallisena ja käyttäytyä mahdollisimman neutraalisti. Koortin mukaan nuoria työntekijöitä ei ole tarvinnut huomauttaa sosiaalisen median käytöstä työaikana. Tällä hetkellä suunnittelemme läksiäisiä työkaverille, Hirvonen kertoo. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 18 – Hyvästä palautteesta tulee onnistumisen tunne. Myymälä on auki yhteentoista joka ilta. – Uhkaavia tilanteita on ollut tosi harvoin, eikä vakavia tapauksia ole sattunut
Viime vuonna HOK-Elannon toimipaikoissa sattui yhteensä 187 työtapaturmaa. TTT-lehti 3/2015, Ei yksin työ tekijäänsä opeta!, s. Työterveyshuollossa annetaan tarvittava jälkihoito. Nuorten tapaturmat vähäisiä Uusien työntekijöiden kolmen päivän koulutuksessa opetellaan työtehtäviä ja HOK Elannon päätyösuojeluvaltuutetun Pauli Purmosen mukaan öinen aukiolo ei ole lisännyt työntekijöiden kokemaa väkivallan uhkaa. Suunnitelmissa on kouluttautua ensihoita jaksi ja jatkaa työntekoa opiskelun ohessa. – Virheistä oppii, Hirvonen vahvistaa. Niin ei Hirvoselle enää juu ri käy, mutta ensimmäisenä kesänä pieniä poikkeamia tuli muutaman kerran. 19–23. Kärsivällisyys on silloin tarpeen – sekä kesätyönteki jälle että perehdyttäjälle. Lisäksi osallistujat suorittavat verkkokurssin, johon kuuluu turvallisuutta käsittelevä osio. Yöt sujuvat myymälöissä yleensä rauhallisesti. Vielä ei tiedä, millainen päivästä on tulossa. Asiakkaaseen ei saa käydä kiinni, vaikka niinkin joskus tapahtuu. käydään läpi työturvallisuuteen liittyviä asioita. HOK-Elannon myymälöissä kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 88 tapausta, jotka liittyivät asiakkaan häiriökäyttäytymiseen. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 4/2016, Katse eteenpäin, s.19–23. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokenutta työntekijää ei Purmosen mukaan jätetä yksin. Purmosen mukaan kesätyöntekijät ovat säästyneet onnettomuuksilta varsin hyvin. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Hän aikoo jatkaa kaupassa, vaikka hoitoalakin vetää puoleensa. Ne olivat näpistyksiä ja tavaran sieppauksia sekä tilanteita, joihin liittyi väkivaltaa. Huonona päivänä käytävillä on siivoamista, ih misiä tulee ovista ja ikkunoista ja kassoilla on hirveät jonot, Hirvonen kuvailee. www.tyosuojelu.fi > Työsuhde > Nuori työntekijä www.ttk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Julkaisut > Digijulkaisut > Perehdyttäminen ja työnopastus – ennakoivaa työsuojelua Yövuoro ei lisännyt levottomuutta P ÄÄKAUPUNKISEUDULLA ja sen lähikunnissa toimivalla HOK-Elannolla on 181 päivittäistavarakauppaa, joista kymmenen on avoinna ympäri vuorokauden. Uuden oppimisessa köm mähdyksetkin kuuluvat asiaan. Pahimmassa tapauksessa kassalaskelma ei täsmää huonon päivän päätteeksi. – Suurin osa työtapaturmistamme on sen tyyppisiä, että käteen tulee haava tai sormet jäävät puristuksiin. Vakavimmat tapaukset ovat yleensä työmatkalla sattuneita onnettomuuksia, kuten liukastumisia tai pyörällä kaatumisia. Tällaisia tapauksia on yllättävän paljon etenkin vilkkaissa liikepaikoissa, Purmonen kertoo. – Jos asiakas yrittää poistua kassan ohi maksamatta, työntekijä pyytää häntä maksamaan ostokset. Tänään töitä on kuitenkin paiskittava iltaan asti. – Häiriökäyttäytymistä on myymälöissämme enemmän aamuisin ja aamupäivisin, Pauli Purmonen toteaa. Tavallisesti väkivaltatilanne syntyy siitä, että työntekijä loukkaa itsensä yrittäessään estää varasta poistumasta. – Hyvänä työpäivänä riittää tekemistä, kaikki hom mat saadaan hoidettua ja kaupassa käy mukavia asiak kaita. Piccoloksi kutsutun laitteen avulla seurataan myyntiä ja hallitaan tilauksia.. – Pakenemista yrittävät asiakkaat ovat yleensä päihteiden vaikutuksen alaisia, ja heidän on saatava rahaa tai tavaraa jostakin
Kokemusten jakaminen on tärkeä osa prosessia, sillä se auttaa vakiinnuttamaan opittuja asioita osaksi omaa ja koko työyhteisön toimintaa. Kansallisgalleria osallistui hankkeeseen vuonna 2015 kahdella tutkimusryhmällä ja kahdella verrokkiryhmällä. Samalla kulttuurin uudistaminen tuli ajankohtaiseksi. – Emme tee tätä siksi, että voisimme koko ajan puhua omista tunteistamluentoja, mutta unohdamme helposti niiden opit heti luentojen päätyttyä. Tunnetaidot haltuun Syksyllä 2016 Kansallisgalleriassa käynnistyi Suomen tähän asti laajin työelämän tunnetaitovalmennus. Tukea kehittämiseen on tarjonnut Helsingin yliopiston poikkitieteellinen CoPassion-tutkimushanke, jossa tutkittiin, miten myötätunto ilmenee työelämässä, miten sitä voi vahvistaa ja miten se vaikuttaa tuloksellisuuteen. Työyhteisötaidot tuovat tulosta On hienoa, kun ihmiset uskaltavat tuoda esille ajatuksiaan ja antavat kuoren vähän murtua." – Jossain vaiheessa teemana oli syväkiittäminen. Ei vain tunteilua, myös tuloksia Hyvää fiilistä on riittänyt, mutta pelkästä tunteilusta ei ole kyse. Se koostui kuudesta kerran kuukaudessa järjestetystä luennosta, vaihtuvin teemoin. Valmennus on Hellemaan mielestä vahvistanut yhdessä tekemisen meininkiä. – Yksi tällainen tehtävä oli arvostuksen osoittaminen toiselle ihmiselle. – Teimme tehtävät koko tiimin voimin testaillen, kuulostellen ja keskustellen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 20 K ansallisgalleria on Suomen suurin taidemuseo-organisaatio ja kansallinen kulttuurilaitos, joka tuo taiteen kaikkien ulottuville Helsingissä Ateneumin taidemuseossa, Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Silloin kiittelimme toisiamme ihan jatkuvasti, ja se nauratti kaikkia ihan hirveästi, hän hymyilee. Luennolla itsestään selviltä tuntuneet asiat ovat yhteisissä keskusteluissa saaneet uusia sävyjä ja nostaneet työkavereista esiin uusia puolia. Jälkeenpäin kävimme yhdessä läpi sitä, miten toinen reagoi ja miltä se itsestä tuntui, kertoo Salonen. Tällä tavalla olemme löytäneet kivoja, vähän yllättäviäkin keskustelunaiheita. – On hienoa, kun ihmiset uskaltavat tuoda esille omia ajatuksiaan, antavat kuoren vähän murtua ja laittavat herkkyyttäänkin peliin, Hellemaa sanoo. – Muutaman vuoden takaisen strate giaprosessin jälkeen olemme kiinnittäneet kaikessa tekemisessä huomiota siihen, miten arvot toteutuvat arjessamme, kertoo Salonen. Kansallisgalleria muuttui Valtion taidemuseosta säätiöksi vuoden 2014 alussa. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA JULIA HANNULA Kansallisgalleriassa halutaan osallistaa, arvostaa ja kuunnella. – Aiheita ovat olleet esimerkiksi positiivisten tunteiden herättäminen ja negatiivisten tunteiden käsittely. Hellemaan mielestä luennot ja tehtävät toimivat hyvin yhdessä. Yhdessä tekemisen meininkiä Yksi valmennukseen osallistuneista on kiinteistöassistentti Elena Helle. Meidän yksikkömme on aika miesvoittoinen. Lupasimmekin, että tutkimuksen päätyttyä valmennamme koko henkilöstöä samoilla teemoilla. Valmennuksen tärkein tavoite liittyy Kansallisgallerian ydintoimintaan. – Valtion viraston aikaiset prosessit eivät enää istuneet tapaamme johtaa ja tehdä töitä, sanoo henkilöstöpäällikkö Sanna Salonen. Kansallisgallerian arvoja ovat yhdessä, avoimesti ja asiantuntevasti. Väliharjoitukset tähtäävät siihen, että asiat jäisivät mieleen ja ne osattaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi työyhteisön ristiriitatilanteessa, haastavassa asiakastilanteessa tai kun iloitaan kollegan onnistumisesta. Luentojen välillä osallistujat saivat tehtäviä, joiden avulla he saattoivat kokeilla oppeja omassa arjessaan – töissä tai vapaalla. – Olemme hyviä kuuntelemaan maa. Arvojen mukaista kulttuuria on vahvistettu kehittämällä työyhteisötaitoja. Hänen yksikössään kiinteistöhallinnossa välitehtäviin pureuduttiin yhteisesti viikkopalaverin yhteydessä. – Tutkimusryhmien jäsenet kokivat hankkeessa saamaansa valmennuksen todella hyödylliseksi
– Kun on sataprosenttisesti läsnä, kaikki oheistoiminnot jäävät pois ja keskittyy yhteen asiaan kerralla ilman tietokonetta ja puhelinta, Hellemaa täydentää. Puolen vuoden valmennusjakso päättyy toukokuussa, mutta Kansallis galleriassa työ jatkuu saatuja oppeja hyödyntäen ja tekemisen tapaa juur ruttaen. Se on selkeästi tavoitteellisempaa kuin ennen, sanoo Hellemaa. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi LISÄÄ AIHEESTA CoPassion-tutkimushankkeesta TTT-lehdessä 3/2016, Myötätuntoa töihin ja Olet tärkeä, s.19–23.. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Ne löytyvät intrastamme, samoin kaik ki luentomateriaalit ja tehtävät. Tässä on kyse esimerkillä johtamisesta, pa lautteen antamisesta ja oikeansuun taisen toiminnan tukemisesta, päättää Sanna Salonen. Kansallisgallerian muodostavat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Työntekijöitä on noin 300. Kun rekrytoimme uusia ihmisiä, näin he kin pääsevät aiheeseen kiinni. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 me. Sitä kautta syntyy upeita näyt telyitä, jotka vetävät museot täyteen, tiivistää Salonen. Ensisijaisena tavoitteena on kehittää yhteistyötämme sujuvam maksi. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Kuvataiteen valtakunnallisena museona Kansallisgalleria vastaa taidehistoriallisista arkistoaineistoista ja kuvataiteen tietoaineistoista. – Kaikki luennot on videoitu. – Esimiesten valmennuksesta saama tuki näkyy heidän työskentelyssään. Työ on sujuvaa ja tuloksellista. – On tehokkaampaa olla 15 minuut tia todella läsnä hyvin valmistau tuneena ja käsillä olevaa tilannetta arvostaen kuin olla olevinaan läsnä puolitoista tuntia ja tehdä samalla kaikkea muuta, heittää Salonen. Hellemaa nä keekin, että moni esimies on hyöty nyt erittäin paljon työelämätaitojen kehittämisestä. Kun vielä ymmärretään läsnäolon merkitys – tunnetaito sekin – säästyy myös aikaa. Kun ihmiset kokevat tulevansa arvostetuiksi ja voivat olla juuri sellai sia kuin ovat, he ovat innovatiivisem pia ja myös yhteishenki paranee. Työkaluja ja juurtumista Salosen mukaan esimiehet ovat saaneet valmennuksessa tärkeitä työkaluja muun muassa ongelman ratkaisuun, ongelmien ehkäisyyn, palautteen antamiseen, kannustami seen ja motivointiin. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Tavoitteen täyttymiseksi työympä ristön on oltava henkisesti turvalli nen. Vuonna 2016 kokonaistuotto oli noin – Kansallisgallerian tavoitteena on tarjota asiakkailleen täydellisiä museokokemuksia, linjaavat Elena Hellemaa (vas.) ja Sanna Salonen
Urheilijan on pidettävä kiinni tavoitteistaan joskus hyvinkin itsekkäästi. – Huippu-urheilu on kuin vuorikiipeilyä. 12–15. Vuoren huipulla ollaan kuitenkin vain pieni hetki. Vuonna 2016 hän voitti EM-hopeaa ja sijoittui Rion paralympialaisissa neljänneksi. – Rakastan rutiineja, koska silloin ei tarvitse tehdä joka päivä uusia valintoja. Lilja suivaantui niin, että päätti ryhtyä urheilijaksi. TYÖELÄMÄSSÄ ON SIIRRYTTY jatkuvan kouluttautumisen ja digitalisoitumisen aikaan. – Odotan treenejä erittäin paljon. Esimerkiksi muistiinpanot voi puhua talteen älypuhelimen sovellusta käyttämällä. Kun hän sai sponsorin tuella juoksujousen, hän vaihtoi triathloniin. Se vaatii valmisteluja, ja matka on pitkä. Lukukeskus arvioi, että noin 370 000 aikuisella on vaikeuksia jatko-opinnoissa tai työhön sijoittumisessa. www.suomiareena.fi Paratriathlonisti Liisa Liljan mukaan menestyksen taustalla on tahto olla joka päivä entistä parempi. LIISA LILJAN URA alkoi uimarina. TIINA JÄPPINEN, VATES-SÄÄTIÖ Kun Liisa Lilja oli 14-vuotias, häntä pidettiin koulussa turvallisuusriskinä: jalkansa luusyövälle menettänyt tyttö ei saanut osallistua hiihtokilpailuihin. Vedän mieluummin överit kuin vajarit. Osaa Lilja rentoutuakin. (WSOY, 2017.). Silloin hän opettelee ruoanlaittoa. – Pyöräilyssä saa kokea vauhdin huumaa, mutta juoksu on paras laji. Kuitenkin ainakin 5–10 prosentilla suomalaisista on vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa. Ilman rutiineja en voisi olla huippu-urheilija. Nautin työstäni joka päivä ja matkasta siihen menestykseen, jota tavoittelen. Sairaan hyvät duunarit hommiin -keskustelu tiistaina SuomiAreenassa Porissa 11.7.2017 klo 13.30 Kauppakeskus Puuvillassa, järjestäjinä Suomen Reumaliitto, Psoriasisliitto ja Suomen Lyme Borrelioosi ry. Tiedän, mitä teen seuraavaksi ja miten etenen. kuin unelmia, ja motivaatio ruokkii tavoitteita. Urheilijalla on pikemmin tavoitteita K U V A JE N N Y SA LO Työpaikoille tukea oppimisvaikeuksiin KOONNUT MERJA KARJALAINEN "Mieluummin överit kuin vajarit" UUTUUSKIRJA TARJOAA VINKKEJÄ tietokoneen helppokäyttötoimintojen hyödyntämiseen, esteettömyysasetuksia hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle, tukea vieraisiin kieliin ja matematiikkaan ja myös perusasioita tietokoneesta. Oppia voi monenlaisilla keinoilla ja myös apuvälineiden avulla. Työväen Sivistysliiton vetämän hankkeen tarjoama valmennus ja kullekin työpaikalle räätälöity apuvälinepakki ovat osallistujille maksuttomia. Tietokone erilaisen oppijan apuvälineenä, toimittaneet Riitta Hämäläinen, Pauli Sarsama ja Jukka Liimatainen. OPPI-VA-hankkeen mukaan joka neljäs aikuinen kokee oppimisessa jonkinlaista hankaluutta. Tavoite ilman suunnitelmaa on pelkkä toive." Unelmahommissa – Tee itsellesi työ siitä, mistä pidät, Satu Rämö ja Hanne Valtari. paivi.vartiainen@tsl.fi Lisää aiheesta: TTT-lehti 6/2016, Lukivaikeuksista voittoon ja Lisää ymmärrystä aikuisten oppimisvaikeuksiin, s. Siihen syntyy riippuvuus, joka muuttuu matkan varrella nautinnollisesti tuskaksi, Lilja sanoo. Paratriathloniin kuuluu 750 metriä uintia, 20 kilometriä pyöräilyä ja 5 kilometriä juoksua. (Erilaisten oppijoiden liitto ry, 110 sivua, 12 euroa + postitusja käsittelykulut.) www.erilaistenoppijoiden liitto.fi > Myyntituotteet Tietokone avuksi oppimiseen HUOM! MITÄ OVAT TYÖELÄMÄN joustot, ovatko kyvyt ja osaamiset hyötykäytössä, millainen on työlämän ulkopuolelle jäävien asema. Verkkosivut: www.oppi-va.fi Hankepäällikkö Päivi Vartiainen, puhelin 040 763 9657. Tarjolla on ilmaista ohjausta, tukea ja valmennusta, joka räätälöidään kunkin työpaikan tarpeisiin. Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiineli OPPI-VA-hanke etsii parhaillaan oppimista helpottavista sovelluksista ja apuvälineistä kiinnostuneita työpaikkoja. TYÖ AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 22 OPPI-VA-hanke etsii työpaikkoja, jotka haluavat ottaa käyttöön uusia oppimisen apuvälineitä. Työ on todella rankkaa, jos matkasta ei nauti
Mutta miten unen saa laadukkaammaksi. Palautuminen onnistuu, kun elämäntavat ovat kun nossa: riittävästi laadukasta unta, terveelliset ja sään nöl liset ruokailutavat ja riittävästi liikuntaa ja lepoa. Palautu minen auttaa elimistöä uudistumaan ja toipumaan rasituksesta. Paino putosi 14 kiloa. 32 Tietoa + tukea = vähemmän sairauslomia Tässä NUMEROSSA T E K ST I R A IJ A LA H T IN E N | K U V A LA U R A H A P P O KESÄLOMAN LÄHESTYESSÄ moni sinnittelee viimeiset päivät sen ajatuksen voimalla, että akut ladataan lomalla. Vastausten löytämiseen tarvitaan usein apua. Se ei kuitenkaan riitä: palautumisesta tulisi huolehtia koko vuoden ajan. LISÄÄ VIRTAA! Terveys. Työporukka tsemppasi toisiaan, ja muutokseen mukaan lähteneen vaimonkin paino putosi. – Halusin paremman kunnon ja vireyttä elämään. Myös matkatyöstä toipuminen oli alkanut viedä yhä enemmän aikaa, Lehto kertoo. Millainen ruokailu on juuri itselle sopivaa. Silloin työntekijöiden elämänlaatu para nee, he jaksavat töissä entistä paremmin ja sairauspoissa oloja on vähemmän. Moni työnantaja kannustaa työntekijöitä terveellisiin elämäntapoihin. DESTIA RAIL OY:N ALUEPÄÄLLIKKÖ ARI LEHTO osallistui työnantajansa hyvinvointiohjelmaan. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 24 Myönteistä vipinää Destialla 27 Terveys ajassa 28 Onko sulla kankkunen. Millaista on palauttava liikunta. Aiheesta lisää sivuilla 24–26. Jos palautumisesta ei huolehdita, seurauksena voi olla työuupumuksen oireita, kuten jatkuvaa väsymystä ja kyy nisyyttä. Pitkittynyt kuormitus heikentää suorituskykyä, ja elimistön tasapainon horjuminen altistaa sairauksille. Se lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vireyttä. Ohjelma kannusti: Lehdon veren kolesteroli ja sokeriarvot paranivat, verenpaine laski ja unen määrä lisääntyi ja laatu parani
Destian työntekijät työskentelevät vaativissa oloissa muun muassa tunneleissa, radoilla ja liiken teen seassa. Angervo on tyytyväinen hyvinvointihankkeiden tulok siin. Yhtiö alkoi pari vuotta sitten suunnitella eläkevakuutusyhtiön kanssa työhyvinvoin tihanketta, jossa painotetaan ennaltaehkäisyä ja työn tekijöiden tarpeita. – Rakennamme hyvinvointia yhdessä niin, että se koskettaa koko työyhteisöä. – Esimerkiksi Länsimetron tunnelissa on pimeää, pölyistä ja meluisaa. Yleisimpiä vaivoja ovat tuki ja liikuntaelinsairau det ja etenkin selkävaivat. – Työntekijät ovat tehneet radikaalejakin elämän muutoksia. – Yhteinen hanke lisää yhteisöllisyyttä ja tuo positii vista vipinää. Työasennot ovat ergonomises ti vaativia, ja kädet altistuvat kovalle tärinälle, kertoo työhyvinvointiasiantuntija Satu Angervo. Suurin osa työntekijöistä on miehiä, ja heidän keski ikänsä on liki 50 vuotta. He ovat alkaneet syödä terveellisesti ja sään nöllisesti ja lisänneet liikuntaa. Myönteistä vipinää Destialla Monet Destian työntekijät tekevät vuorotyötä ja työs kentelevät vaativissa oloissa. Siihen päästään parantamalla työntekijän vireyt tä töissä ja vapaalla. Yksilölliset tavoitteet otetaan huomioon valmen Destia tukee työntekijöiden jaksamista ja palautumista ja kannustaa heitä pitämään itsestään hyvää huolta. Pienet tavoitteet tuovat pysyvim mät tulokset. Destialla on sairauspoissaoloja vain 2,9 pro senttia säännöllisestä työajasta. Työntekijät ovat tehneet radikaalejakin elämänmuutoksia." TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT LAURA HAPPO. Vireystaso on noussut, ja moni on kertonut särkyjen vähentyneen, mikä on mahtavaa! Tavoitteena hyvä arki Motivire ei järjestä liikuntakursseja, vaan yritykseltä ti lataan elämäntapojen muutoshankkeita. He ovat kiinnittäneet huomiota myös unen määrään ja laatuun ja vähen täneet alkoholinkäyttöä. Työntekijät jakavat koke muksiaan, sillä yhteisöllisyydessä on voimaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 24 DESTIA OY ON INFRAJA RAKENNUSALAN palvelu yhtiö. Kumppaniksi otettiin Motivire, jonka kanssa on meneillään seitsemäs puolen vuoden työhyvinvointi ohjelma. Avainasiakas päällikkö Markus Hytin mukaan tavoitteena on hyvä arki. Ohjelmiin on osallistunut Destian noin 1 500 työntekijästä lähes 200. Angervo on huomannut, että työntekijät innostuvat hyvinvoinnin edistämisestä, jos esimies kannustaa heitä siihen. Ketään ei kuitenkaan pakoteta mukaan. Miehet tykkäävät myös vertailla saavu tuksiaan. Moni tekee vuorotyötä ja asuu viikot työ maamajoituksessa
5 Muokkaa työtäsi. 4 Liiku monipuolisesti. Lisäksi lo miin liittyy usein tapoja, jotka on hyvä kyseenalaistaa myönteisessä hengessä. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 nuksessa. 2 Syö sopivasti. Hyvinvointiohjelmassa mitataan muun muassa li haksen ja rasvan suhde sekä sisäelinten ympärille ker tyvän rasvan määrä. Eikä mikään estä heiluttamasta kesällä kahvakuulaa vaik ka laiturin nokalla, Hytti ehdottaa. 10 Rauhoita ilta. – Hyvä arki on työtä, ruokailua, liikuntaa ja lepoa so pivassa suhteessa. HUOM! Testaa kuntosi: www.ttl.fi > Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon > Testaa itsesi kuntolaskurilla Hyvä arki sisältää työtä, lepoa, liikuntaa ja ruokailua sopivassa suhteessa. – Erityisen tärkeää on lisätä unen määrää ja parantaa sen laatua. Osaatko palautua työstä?. 6 Keskity olennaiseen. viikolla että pitkin vuotta. Henkilökohtainen kartoitus tehdään suojatussa digitaalisessa järjestelmässä työntekijän suostumuksella, yleensä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollolle ilmoitetaan, jos hälytysarvot ylit tyvät mittauksissa. Kun ne oppii rytmittämään oikein, palautuminenkin onnistuu. – Usein sanotaan, että raskas työ vaa tii raskaat huvit. 8 Harrasta. 11 Nuku riittävästi. – Vaikka mittaamme tarkasti esimerkiksi kehon koostumusta, muutosten hyödyt eivät ole numeroissa. Puhelimet ja muut laitteet on syytä sulkea ajoissa, ja muutenkin on hyvä rauhoittua ennen nuk kumaanmenoa. Muuten palautuminen voi olla vai keaa tai jopa mahdotonta, Hytti sanoo. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Omiin epäonnistumisiin kiinnitetään enem män huomiota kuin onnistumisiin, ja pienet repsah dukset otetaan turhan raskaasti. Joillakin ruuhkavuodet ovat voineet viedä parhaan terän, ja toisilla voi olla tavoitteena lähteä eläkkeelle mahdollisimman hyvässä kunnossa. Lisää huomiota onnistumisiin Hytin mukaan suomalaisten pitäisi olla armollisempia itselleen. 34–35. 9 Hoida ihmissuhteita. Hyvinvoinnista on pidettävä huolta sekä 1 Tauota työpäivää. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon > Palautuminen on tärkeä osa elämäntapamuutosta www.ttl.fi > Työkykyinen työntekijä > Uni ja palautuminen TTT-lehti 3/2016, Lomalle – ja aivot narikkaan?, s. Tulokset paranevat, kun elämäntavat muuttuvat. Se edellyttää, että elämä on järjestyksessä. Löytyisikö ravintola terassin siiderille vaihtoehto. Palautumista ei pidä jättää viikonloppujen tai kesä loman varaan. Osallistujien tarpeet ja tavoitteet selvitetään ja lähtö taso mitataan. 7 Erota työ vapaa-ajasta. 3 Juo riittävästi
Miehet punnittiin ja heiltä mitattiin kehonkoostumus. Etenkin sisäelinten ympärille kertynyt rasva havahdutti: miten jaksaa työelämässä vielä kymmenen vuotta. Myös matkatyöstä toipuminen oli alkanut viedä yhä enemmän aikaa, Lehto kertoo. Vähensin perunan, pastan, riisin ja leivän syöntiä. Työasennot ovat hankalia ja ruokailu epäsäännöllistä. – Sanoin, että tulkaa edes ensimmäiselle luennolle kuuntelemaan. Hänen vastuullaan on rautateiden kunnossapito väleillä Pieksämäki–Jyväskylä ja Tam pere–Pori–Rauma. Kaikki tietävät, että firmalle voi tulla huomattavat rangaistusmaksut jo ensimmäiseltä puolelta tunnilta, jos urakan aikataulussa ei pysytä. Syön nykyisin enemmän kalaa, keittoja ja salaatteja. Kaikille laadittiin henkilökohtainen ravintoja liikuntasuunnitelma, jonka etenemistä seurattiin kahdessa tapaamisessa. Pientä kilpailuhenkeä Lehdon mukaan porukka kiinnostui heti hankkeesta, vaikka yli viisikymppisiä piti vähän suostutella. – Porukassa kyselimme toisiltamme, ovatko askeleet täynnä. – Miehet kävelevät sepelin päällä raskaiden kantamusten kanssa. Mikään ei tuntunut vaikealta, vaan kaikki meni mukavasti. Hän käy kuntosalilla ohjatussa jumpassa. Lisäksi Lehto toimii valtakunnallisen Ari Lehto osallistui työnantajansa hyvinvointiohjelmaan. – Kiireen synnyttämä stressi rasittaa henkisesti. Hyvinvointiohjelma toi Lehdolle kaivatun potkun elämäntapamuutokseen. – Ostin höyrytyskattilan ja aloin syödä höyrytettyjä kasviksia kalan ja lihan kanssa. Ajomatkat ovat pitkiä, joten hän yöpyy usein hotelleissa. Hän pisti ruokailutottumuksensa heti uusiksi. D estian ratarakentamisen ja -kunnossapidon aluepäälliköllä Ari Lehdolla oli monta syytä lähteä mukaan työnantajan hyvinvointiohjelmaan: polvi oli leikattu, liikunta vähentynyt, kunto laskenut, paino noussut ja viisikymppiset vietetty. Liikunta auttoi palautumisessa Lehto ei voi astmansa vuoksi juosta, mutta hän alkoi tehdä pitkiä kävelylenkkejä. Pidin ennen työpuhelinta aina auki, mutta nykyään osaan sen jo sammuttaakin. Kaikki tulivat ja jatkoivat puoli vuotta kestäneen ohjelman loppuun. Apua tuli myös palautumiseen, joka jäi aiemmin viikonloppuihin ja lomiin. – Koko ryhmämme hyötyi ohjelmasta, sillä kaikkien arvot paranivat selvästi. Paino putosi 14 kiloa. Sisäelinten ympärille kerääntyneen rasvan määrä havahdutti Lehdon. TEKSTI RAIJA LAHTINEN Ari Lehto syö nyt aiempaa enemmän kalaa, kasviksia ja keittoja. Hyödyt olivat selkeät: veren kolesterolija sokeriarvot paranivat, verenpaine laski ja unen määrä lisääntyi ja laatu parani. Lisäksi kaikki saivat aktiivisuusmittarin, ja miesporukassa alkoikin heti innokas askelmäärien vertailu. – Liikunta auttoi selvästi palautumisessa. – Halusin paremman kunnon ja vireyttä elämään. Hitsaustöihin saattaa olla aikaa vain tunti, minkä jälkeen junat on taas päästettävä menemään. Kilojen pudottamisessa emme kuitenkaan kilpailleet. Työn jatkumista voidaan joutua odottelemaan autossa kolmekin tuntia, Lehto sanoo. Kiskohitsarin työ on usein yötyötä, koska silloin on vähemmän junaliikennettä. Vaimo lähti mukaan muutokseen, ja hänkin laihtui. Lomilla en seuraa enää sähköpostia, ja puhelimella minua tavoitellaan vain hätätapauksissa. Saattoi siinä pientä kilpailuakin tulla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 26 hitsausporukan päällikkönä. Ohjelma olisi tosin saanut kestää pidempään, Lehto toteaa. Porukalla eteenpäin. Hän päättikin houkutella parinkymmenen hengen hitsausporukkansa mukaan ohjelmaan
Enimmillään vuonna 2007 mielenterveyssyistä eläköityi 12 ihmistä päivässä. Kielletään tupakointi työpaikan tiloissa ja ulkoalueilla. Niiden vuoksi eläkeellä on 41 000 suomalaista. Vuonna 2016 kaksi kolmesta masennusperusteisesta eläkkeestä myönnettiin naisille. 5 Ajattele mukavia. 4 Painele ohimoita. – ja ehkä sen jälkeenkin K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S Savuton Suomi -teemapäivä herättelee pohtimaan, pitäisikö oman työpaikan olla savuton – ja miksi pitäisi. Ohjataan tupakoivat työntekijät työterveyshuollon vastaanotolle. Kerrotaan, että työpaikalla tavoitellaan savuttomuutta. 2 Vilkuile 5 kertaa olan yli molempiin suuntiin. 45tai 52-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle. Heistä 64 000:lla eli noin 42 prosentilla taustalla ovat mielenterveyssyyt. 3 Pyörittele nilkkoja hartaasti. Mielenterveyssyistä eläkkeelle jääneiden keski-ikä on noin 45 vuotta, seitsemän vuotta keskiarvoa alhaisempi. Annetaan nikotiinikorvaushoidon lääkkeitä ilmaiseksi. Asennekampanjoilla ja tarjoamalla tietoa savuttomuuden hyödyistä. MITEN TYÖPAIKALLA mielestäsi voidaan parhaiten tukea tupakoimattomuutta. Kannustetaan terveiden elintapojen noudattamiseen. Onko kännykässäsi 112 Suomi -sovellus. Toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ovat tukija liikuntaelinsairaudet. Palkitaan tupakoinnin lopettaneita. Sovellus kertoo kulloisenkin sijaintisi koordinaatit sinulle itsellesi ja 112-hätänumeroon soittaessasi myös hätäkeskuspäivystäjälle. Ellet kuulu, lataa ilmainen 112 Suomi -sovellus älykännykkäsi sovelluskaupasta. Sellaisen voi saada, jos työkyky on alentunut mutta pärjää osa-aikatöissä ja aiempaa ke vyemmissä työtehtävissä. Ohjeet Yksi elämä -terveystalkoiden #Tuolijumppa-kortista. TERVEYS AJASSA 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 Savuton päivä 31.5. Istujan tuolijumppa Huom! K U V A T H I N K ST O C K PH O TO S. Tarjotaan työterveyshuollon vieroitusryhmän tukea työajalla. Vaihtoehdot on poimittu verkkosivuilta, joilla on myös tukimateriaalia työpaikoille: www.savutonsuomi.fi TEKSTI MERJA KARJALAINEN 1 Purista pakaroita yhteen 10 kertaa. 112 Suomi -sovellus palkittiin tänä keväänä puolustusministeriön yhteydessä toimivan Turvallisuuskomitean Timattiteko-palkinnolla. Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 800 henkilöä, keskimäärin 52 vuoden iässä. Miehet jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle verenkiertoelinten sairauksien sekä vammojen ja myrkytysten takia useammin kuin naiset. Vuonna 2016 masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi 2 900 suomalaista, kahdeksan ihmistä päivässä. TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä on Eläketurvakeskuksen mukaan 153 000 henkilöä. Naisilla tukija liikuntaelinsairaudet ovat miehiä yleisempi eläkeperuste. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeistä 28 pro senttia myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä. KUULUTKO NIIDEN 900 000 suomalaisen joukkoon, joiden älypyhelimessa on 112 Suomi -hätäpaikannus
Onnistuneimmillaan päihdeohjelma tarjoaa keinot välittää ja auttaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 28 TEKSTI KAISA INTO KUVAT THINKSTOCKPHOTOS – Päihdeohjelmalla ei todennäköisesti ole käytännön merkitystä, jos työntekijät eivät ole osallistuneet sen laadintaan, sanoo EHYT ry:n kouluttaja Timo Nerkko. Onko sulla kankkunen. Suoraa puhetta päihteistä
Silloin on hyvä kyPäihdeohjelma tulisi päivittää viimeistään viiden vuoden kuluttua sen laatimisesta.. Se voi olla yritykselle jopa imagoriski. 30 % työssä käyvistä juo alkoholia niin, että se on vaaraksi terveydelle. pykälän mukainen päihdeohjelma. Kannabis on mutkikkaampi asia, koska sen käyttö on laitonta. Päihteetön vai päihdehaitaton. Ohjelman pitäisi kuitenkin olla koko henkilöstön kannalta tasavertainen. Miksi siitä pitää puhua työpaikalla. – Jos työkaveri haiskahtaa aamulla vanhalle viinalle, päihdeohjelma antaa luvan kysyä, kuinka hän voi. Esimerkiksi vuonna 2012 työterveyshuoltolakiin ja sairausvakuutuslakiin tehtiin muutoksia, jotka JOKIN EI TÄSMÄÄ… 90 % työssä käyvistä suomalaisista käyttää alkoholia. Nerkko korostaa, että toimiva päihdeohjelma on laadittu yhdessä henkilöstön kanssa. KUITENKIN: 90 % alkoholia käyttävistä pitää juomatapaansa kohtuullisena. syä, onko ohjelma vielä ajan tasalla. Päihdeohjelman päivitys voi myös olla osa perehdytystä. Joku voi jopa toivoa, että hänen ongelmansa huomataan. Hyvin laadittu päihdeohjelma ilmentääkin Nerkon mukaan sitä tilaa, jota työpaikka tavoittelee. – Jos ohjelma päivitetään esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden välein, sen myötä voi nousta esiin uusia näkökohtia. Siihen kirjataan selkeät tavoitteet, joilla vahvistetaan työntekijöiden työterveyttä ja elämänhallintaa sekä haastetaan koko henkilöstö mukaan toteuttamaan ohjelmaa. Päihdeohjelma tulisi päivittää viimeistään viiden vuoden kuluttua sen laatimisesta. Yhdessä sovitut pelisäännöt pienentävät riskiä tulla töihin juovuksissa tai kankkusessa. Yhdessä parempi lopputulos Päihdeohjelma laaditaan yhteistyössä työpaikan johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Päihdeohjelmissa sanotaan usein, että työpaikka on päihteetön. Ohjelmaa laadittaessa ja päivitettäessä on hyvä ottaa huomioon myös laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), työturvallisuuslaki (738/2002), huumausainelaki (373/2008) ja tupakkalaki (549/2016). Hyvä päihdeohjelma kannustaa Nerkon mukaan pyytämään tarvittaessa apua. Miten työpaikka on kehittynyt. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 E ikö päihteidenkäyttö vapaa-ajalla ole jokaisen oma asia. Entä sopivatko sähkösavukkeet savuttomalle työpaikalle. Nerkon mukaan työpaikoilla pitäisi miettiä, mitä tehdä, jos kannabiksen käytöstä tulee ongelmia. Pitäisikö ohjelmassa mainita esimerkiksi kannabis tai lääkkeiden väärinkäyttö. Ohjelma ei tehoa, jos sen yhteydessä ei keskustella päihteisiin liittyvistä asioista, Nerkko sanoo. – Päihdeohjelmalla ei todennäköisesti ole käytännön merkitystä, jos työntekijät eivät ole osallistuneet sen laadintaan. 40 % työikäisistä miehistä ja 20 % työikäisistä naisista on alkoholin riskikuluttajia. Sääntöjen tulisi olla samat esimerkiksi toimistossa työskenteleville ja liikenteessä toimiville. Se on osoitus välittämisestä. Jos työntekijöille tai työnhakijoille aiotaan tehdä huumetestejä, työnantajalla on oltava työterveyshuoltolain (1383/2001) 11. Timo Nerkon mielestä päihdeohjelma on hyvä tapa lisätä keskustelua työpaikalla. Lisäksi työterveyshuollon ja päihdekuntoutuksen muutokset on otettava huomioon. Onko päihteiden käyttö muuttunut tuona aikana. Krapulainen työntekijä on merkittävä riski esimerkiksi lentoja bussiliikenteessä. Pikkujouluissa tai myynninedistämistilaisuuksissa saatetaan kuitenkin tarjota alkoholia. Tarvitaanko työpaikalla tukea esimerkiksi tupakasta vieroittautumiseen. Työpaikkakin hyötyy siitä, jos pätevä ammattilainen saadaan pidettyä työkykyisenä. – Päihdeohjelmassa voidaan sopia, että alkoholia käytetään kohtuullisesti. Laittomiin päihteisiin voi liittyä myös rikollisuutta. Työpaikoilla tapahtuu myös sisäisiä muutoksia: työntekijät vaihtuvat etenkin projektitöissä. Siinä tapauksessa päihdehaitaton työpaikka olisi osuvampi sanavalinta. Ohjelmassa on ohjeet ja mallit tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen toimintaan päihdeasioissa. – Päihteet heikentävät tarkkaavaisuutta. – Tärkein syy puhua on turvallisuus, sanoo kouluttaja Timo Nerkko Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä. Se ei ole vain lain vaatima asiakirja, jonka perusteella voidaan tarvittaessa tehdä huumetestejä
Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. TTT-lehti 5/2016, "Mitä se muille kuuluu, jos hiisaan omalla ajallani?", s. Kun ravintola-annokset muutetaan Koskenkorvaksi, riskiraja miehillä on noin litra ja naisilla puoli litraa viikossa. Siksi sitä pitää käsitellä yhdessä. Myös asenteet ovat muuttuneet entistä sallivammiksi, vaikka kannabiksen käyttö, myynti ja hallussapito on Suomessa laitonta. Vanhemmiten keho sietää alkoholia vähemmän, hän sanoo. LISÄÄ AIHEESTA www.huugo.fi > Työkalupakki > Työpaikan päihdeohjelma www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa, toimittanut Leena Kaila-Kangas. Nerkko tarjoaa ohjenuoraksi päihdehaittojen ehkäisyyn tarkoitetun HUUGO-ohjelman periaatetta: auta ja toimi ajoissa, niin haittoja ei synny. Kannabis on todettu riskitekijäksi etenkin liikenteessä. – Päihteettömien päivien merkitys työelämässä korostuu muutenkin, etenkin kiireessä. www.paihdelinkki.fi > Tietopankki > Pikatieto > Kannabis K ANNABIS ON HAMPPUKASVI , jota on käytetty lääkkeenä ja päihteenä tuhansia vuosia. Hyvin nukutun yön jälkeen jaksaa paremmin. (Työterveyslaitos, 2013.) www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Tee se näin – ohjeita päihdeohjelman kehittäjälle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 30 kenemisenä sekä passivoitumisena. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 1/2016, Tuleeko kannabis myös töihin, s. Nerkko kummastelee sitä, että vapaa-ajalla käytetyistä alkoholimääristä vaietaan, vaikka monista muista terveyteen liittyvistä asioista puhutaan hyvinkin avoimesti. 9. Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2014. Kannabis heikentää todennäköisesti sekä miesten että naisten hedelmällisyyttä. Sellainen määrä voi joillakin kulua lasi kerrallaan huomaamatta esimerkiksi stressin purkuun. – Päihteiden käyttö on myös työyhteisön asia. Yksityiselämä heijastuu kuitenkin töihin. Suurkulutuksen raja on naisilla noin kaksi punaviinipullollista viikossa. Sen käyttö on yleistynyt Suomessa. (Työterveyslaitos, 2016.) www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Päihdeohjelmaopas – ohje päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Aika rajut riskirajat Suomessa alkoholin riskikäytön rajat ovat melko korkeat. Se myös lisää muun muassa masennuksen, ahdistuksen ja mielialahäiriöiden sekä pahimmassa tapauksessa psykoosin ja skitsofrenian riskiä. Kannabiksen käyttö voi näkyä esimerkiksi aloitekyvyn ja luovuuden heikRiskikäytön rajoilla on käytännössä vaikea pysyä työkykyisenä. (Työterveyslaitos, 2013.) www.ttk.fi > Työhyvinvointi ja työsuojelu > Toiminta työpaikalla > Vastuut ja velvoitteet > Päihdeohjelma TTT-lehti 5/2016, Esimies, puutu päihdehaittoihin!, .s 32–33. 29–32. – Keski-ikäinen työntekijä ei voi käyttää alkoholia samalla tavalla kuin 30-vuotias. Pitkä aikainen käyttö rappeuttaa kognitiivisia kykyjä. Se säilyy elimistössä pitkään ja näkyy testeissä jopa viikkoja käytön jälkeen. www.youtube.com > TTT-lehti > Kannabis ja työ -seminaari: Kim Kannussaari / Katri Mannermaa / Kaarlo Simojoki / Otto Arola www.julkari.fi > Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL > Kirjat > Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet. Koko väestöstä liki 20 prosenttia on kokeillut kannabista. Riskikäytön rajoilla on käytännössä vaikea pysyä työkykyisenä. Kannabis mukaan päihdeohjelmaan Kannabiksen käytön riskejä ei tunneta eikä tiedosteta riittävästi. Jokailtainen viini tai konjakki alkaa verottaa voimia, koska maksa joutuu tekemään jatkuvasti töitä. Siksi siitä kannattaa keskustella työpaikalla ja huomioida se myös päihdeohjelmassa.. Nerkko muistuttaakin, että riskirajoissa pitäisi ottaa huomioon myös työntekijän ikä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 40 prosenttia 25–34-vuotiaista miehistä on kokeillut kannabista ainakin kerran elämässään. vaikuttivat työpaikan ja työterveyshuollon väliseen yhteistyöhön
Jos huumetestausta ei mainita päihdeohjelmassa, työn tekijä voi vedota yksityisyyden suojaan ja kieltäytyä testeistä. – Tulimme kuitenkin siihen tulok seen, että nykyinen linjaus on riittävä. – Meidän alallamme lääkkeistä voi tulla ongelma siksi, että niitä on niin helposti saatavilla. Ohjelmassamme lukee, että esimies voi lähettää työntekijän huumetestiin, jos hänellä herää epäily mahdollisesta huumausaineiden tai lääkkeiden vää rinkäytöstä, Mannermaa kertoo. Satakunnan sairaanhoitopiirissä pohdittiin päihdeohjelman päivittämistä viime syksynä. Hänen mielestään työn tekijän pitää ymmärtää oma vastuun sa esimerkiksi kuljetustehtävissä tai hoitotyössä. Erityi sesti silloin tarvitaan päihdeohjelmaa. Ohjelmaa päivitettiin vuonna 2009 lisäämällä siihen muun muassa varhainen puheeksiottomenettely. – Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että vaikeista asioista vaietaan. Lääkekaappien valvontaa on kuitenkin tiukennettu ja suurissa yksiköissä on nykyisin osasto farmaseutti, joka huolehtii lääkkeiden jakamisesta, Mannermaa kertoo. Testaamisen hyötyjä ja haittoja mietittiin tarkasti muun muassa siksi, että testit eivät ole ilmaisia. Mannermaan mukaan vaikeatkin asiat tulisi ottaa puheeksi potilasturvallisuu den takia, vaikka kyseessä olisi läheinen työkaveri. Tapaukset ovat kuitenkin yksittäisiä. Pahimmassa tapauksessa työntekijä tulee töihin päihtyneenä ja hänet jou dutaan poistamaan työpaikalta. Mannermaa kaipaakin työpaikoille reilua peliä. Vuonna 2015 ohjelmaa päivitettiin huumetestauksen osalta. Osa lääkekaapeista kuuluu kulunval vonnan piiriin, ja kameravalvontaakin on lisätty. Sairaanhoitopiirissä ilmenee jonkin verran lääkkeiden ja alkoholin sekakäyt töä. Päihdeohjelma kannattaa pitää ajan tasalla K U V A M E R JA K A R JA LA IN E N TEKSTI KAISA INTO. Virtahepo työ paikalla Satakunnan sairaanhoitopiirin päihde ohjelma on kaikkien työntekijöiden saa tavilla intranetissä, ja työterveys huollosta saa tarvittaessa tukea. Myös laki yksityisyyden suojasta liittyy päihdeohjelmaan. – Tehokkain keino olisi puhua ajoissa kaikenlaisista asioista, myös työpai neista. Apteekki seuraa keskushermos toon vaikuttavien lääkkeiden tilauksia ja käyttömääriä. Vanhan viinan kyllä haistaa, mutta lääkkeiden väärinkäyttö on hankalampi juttu, Mannermaa pohtii. Tilaisuus tekee väärinkäyttäjän Satakunnan sairaanhoitopiirissä päihde ohjelman päivittämistä pohtinut työryh mä selvitti, että joissakin työyhteisöissä esimerkiksi joka 15. Toisaalta työ ei saa olla niin stressaavaa ja kuormittavaa, että työntekijä tarvitsee päihteitä selvitäk seen paineista. Yhtenäiset linjaukset ovat tarpeen 3 700 työntekijän organisaatiossa. – Meillä on kuitenkin työpaikalla nollatoleranssi kaikille päihteille. Potilas turvallisuus on tärkeintä, Mannermaa sanoo. työntekijä testataan rekrytoinnin yhteydessä. Avoimuus on haasteellista myös aiheet tomien syytösten pelon vuoksi. Nämä toimenpiteet ovat vähentäneet väärinkäytösepäilyjä. Varhainen tuki on parasta en naltaehkäisyä. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensimmäinen päihdeohjelma laadittiin 2000luvun alussa työterveyshuollon kanssa. Myös työkaverin kannalta on parasta, että päihdeongelmaan puutu taan eikä teeskennellä, että kukaan ei huomaa virtahepoa työpaikalla. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 S ATAKUNNAN SAIRAAN HOITOPIIRIN työhyvinvoin tipäällikön Katri Mannermaan mukaan esimies alkaa miettiä päihteiden puheeksi ottamista yleensä siinä vaiheessa, kun työntekijän käyttäytymisessä on muutoksia, jotka vaikuttavat työhön ja joiden syynä saat taa olla päihteiden väärinkäyttö. Päihty neen työkaverin poistaminen työpai kalta herättää kuitenkin kysymyksiä. Syksyllä 2016 käytiin keskustelua testauksen lisää misestä esimerkiksi pistokokein. Mannermaa kuitenkin kaipaisi lisää keskustelua
Hankkeessa perehdyttiin etenkin alaselän, kyynärpään ja olkapään kipuja koskeviin uusiin tutkimuksiin. Vuoden 2016 lopussa päättynyt Kipu ja työkyky -hanke painottui monipuoliseen kivunhoitoon ja työkyvyttömyysriskin tunnistamiseen. 32 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 T yöterveys Helsinki vastaa Helsingin kaupungin työterveyshuollosta. Hankkeen myötä sairauspoissaolot vähenivät noin 11 000 päivällä vuonna 2016. Tukija liikuntaelinsairaudet aiheuttavat noin 200 000 sairauslomapäivää vuodessa. – Halusimme luoda yhtenäiset käytännöt, jotka perustuvat tuoreeseen tutkimustietoon. Yhtenäiset toimintatavat Tutkimusten mukaan suomalaislääkärit saavat vähemmän kipuun liittyvää koulutusta kuin eurooppalaiset kollegansa. Lisäksi selvitettiin, mitkä lääkehoidot ja lääkkeettömät hoitokeinot tehoavat todistetusti ja miten hoitoketjua voidaan uudistaa. Helsingin kaupunki säästi noin 2,7 miljoonaa euroa. VÄHEMMÄN SAIRAUSLOMIA Tietoa + tukea. Yksiköllä on 40 000 asiakasta, joista noin 15 000:lla on kroonisia kipuja. Työterveys Helsinki tutki, miten kipuoireiden hoitoa voitaisiin tehostaa. Lisäksi haimme vaihtoehtoja rutiininomaiselle sairauslomien kirjoittamiselle, kertoo projektikoordinaattori, työterveyden dosentti Helena Miranda. Hoitotulokset paranivat, sairauslomat vähenivät ja rahaa säästyi. He myös kirjoittavat pidempiä sairauslomia kuin eurooppalaiset lääkärit, ja niiden pituudet vaihteTEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Helsingin kaupungin työterveyshuolto alkoi tukea kipu potilaiden työkykyä entistä moni puoli semmin, ja sairauslomia koskevat ohjeet laitettiin uusiksi
Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota kipu oireisiin, sillä kipu on työkyvyttömyyden yleisin syy. Hankkeen aikana hoitajat saivat pienryhmissä koulu tusta ja mentorointia lääkkeettömään kivunhoitoon. Onnistunut kivunhoito edellyttää myös yhdessä sovittuja toimintatapoja hoidosta ja jatkotoimista. Kivun kokemiseen vaikuttavat kudosvaurion lisäksi muun muassa epäoikeudenmukainen kohtelu, syrjintä ja huono ilmapiiri sekä univaikeudet ja meneillään ole va kriisi. Ihmistä voi tukea ja auttaa, vaikka kipua ei kyettäisikään poistamaan. Työntekijän kokonaistilanne ja työ tehtävä haluttiin ottaa entistä paremmin huomioon. Ne voivat vai kuttaa niin, että esimerkiksi kipeää selkää ei uskalleta käyttää, vaikka selässä ei välttämättä ole vauriota. – On hälvennettävä pelkoja ja annettava oikeaa tie toa. Hankkeessa luotiin lääkäreille ja muulle hoitohenkilö kunnalle yhtenäiset, näyttöön perustuvat toiminta tavat työkyvyn arviointiin. Poissa oloihin liittyvät myös potilaan ja lääkärin asenteet ja toimintatavat, työpaikan kulttuuri, hoitoketjun toimi vuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Sairausloma päivä maksaa vähintään 400–500 euroa, kun mukaan lasketaan myös epäsuorat kustannukset. Kivusta kärsivää työntekijää voidaan kuitenkin aut taa monin tavoin. levat enemmän: pisimmät sairauslomat ovat jopa kah deksankertaisia lyhimpiin verrattuna. Uusien hoito Kroonisen kivun hoito voi olla työ terveyshuollossa innostavaa, motivoivaa ja palkitsevaa.. Niiden noudattaminen on tärkeää etenkin sai rausloman pitkittyessä. Kivunhoito palkitsee Välillä sairauslomaa todella tarvitaan, mutta kipuun liittyy myös vääriä uskomuksia ja pelkoja." Lääkäreille laadittiin suositukset alaselän, kyynär pään ja olkapään kivuista kärsivien potilaiden hoitoa varten. Lääketieteen tohtori, työterveyden dosentti Helena Miranda näkee asian toisin. Mirandan mukaan sairausloman kirjoittaminen on kalleimpia lääketieteellisiä toimenpiteitä. Mirandan mukaan masentunut kipupotilas voi olla lempipotilas. Esimies on keskeisessä asemassa työilmapiirin pa rantamisessa. Auttaminen onnistuu, kun sekä hoitohenkilökunnalla että asiakkaalla on riittävästi tietoa kivusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä sopivat keinot kivun hoitamiseen. Ainakin pitkiä sairauslomia tulisi välttää. Oikea tieto oireesta ja sen hoitokeinoista vähentää pel koa. Myyttejä vastaan Mirandan mukaan ihmiset ovat oppineet, että kipua hoidetaan lääkkeillä ja sairauslomalla. Apuna voivat olla perhe ja ystävät, harras tukset ja muu mielekäs tekeminen. Korostamme esimerkiksi tavallisen alaselkävaivan hoidossa normaalia liikkeellä olemista ja tavallisen elä män jatkamista. On hyvin yleistä, että potilas alkaa pelon vuoksi välttää kipeän selän tai raajan käyttämistä, vaikka pas siivisuus saattaa pahentaa vaivoja. Työtä voidaan myös tuunata työntekijäl le sopivaksi. Koulutus lisäsi hoitajien tunnetta omasta osaamisesta ja työn mielekkyydestä. Kivut kuriin Sairauspoissaoloja lisäävät esimerkiksi liian kovat vaa timukset, huono ilmapiiri ja heikko motivaatio. – Ei ole lääketieteellistä näyttöä siitä, että työssä jat kaminen hidastaisi selkäkipujen paranemista tai pit kittäisi selkäkipuja ja lisäisi komplikaatioiden riskiä, Miranda sanoo. On todella palkitsevaa, kun näkee, miten ihminen ottaa pitkäaikaista kipua paremmin hallintaansa, Miranda toteaa. – Potilasta pystytään tukemaan ja auttamaan. K roonisen kivun hoitoa pidetään usein vaikeana, turhauttavana ja jopa mahdottomana. Hankkeen tulosten mukaan sairausloman kirjoitta minen ei ole useinkaan välttämätöntä alaselän, kyy närpään ja olkapään kipujen hoidossa. Kipupotilas koetaan usein haasteelliseksi asiakkaaksi. – Välillä sairauslomaa todella tarvitaan, mutta kipuun liittyy myös vääriä uskomuksia ja pelkoja. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 tapojen omaksuminen vaatii asenteiden muuttamista. – Kirjallisen suosituksen voi antaa potilaallekin
Yli 90 prosentilla kipu ohi kokonaan 2–3 kuukaudessa. Ylläpitääkö jokin työn ulkopuolinen tekijä tai harrastus kipua. Elinikämme on pidentynyt nopeasti, mutta geneettisesti emme ole kehittyneet samassa tahdissa. Säteileekö kipu tai puutuminen polven alapuolelle. Työn ja kuormituk sen jatkaminen nopeuttaa yleensä paranemista. Vähentämällä turhien tulehduskipulääkkeiden käyttöä vältytään myös niiden joskus voimakkailtakin sivuvaikutuksilta. Pitkiä lääkekuureja ei enää suositella, koska tulehduksesta ei ole merkittävää näyttöä esimer kiksi tenniskyynärpäässä. Onko työterveyshuolto ollut työ järjestelyistä yhteydessä esimieheen. Onko taustalla merkittävää selän vammaa tai aiempaa syöpätautia. Fyysisesti raskaassa työssä (nostot, taivutukset, kääntöliikkeet) työkyky voi olla alentunut enintään kaksi viikkoa. Passivoituminen voi pitkittää kipua. Onko potilaalla käytössään liikuntaa tai muita aktiivisia keinoja kivun hallin taan?. Tsekkauslista siltä varalta, että koettu työkyvyttömyys pitkittyy Diagnoosi: Onko tulehdussairauden mahdollisuus suljettu pois. Työ: Onko työtä muokattu: vähemmän toistuvaa nostamista, selän etukumaria ja kiertyneitä asentoja ja tärinää aiheut tavia työtehtäviä. Hyvin kuormittavissa töissä viikon tai kahden sairausloma voi olla Työterveys Helsingin Kipu ja työkyky -hankkeen suositukset alaselän kipuun Kivut lievittyvät yleensä muutamassa päivässä. – Ei ole näyttöä siitä, että lepo edistäisi tenniskyynärpään paranemista. Kipua kannattaa alkuun hoitaa riit tävällä annostuksella parasetamolia ja/tai tulehduskipulääkettä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 34 Monipuoliset keinot käyttöön Työterveys Helsingin ohjeissa korostetaan monipuolisia keinoja kivun lievittämisessä. Myös työhön voidaan tehdä aluksi muutoksia. Sen hoidossa ei välttämättä tarvita sairauslomaa, ainakaan pitkää poissaoloa. Hoito: Onko selvitetty, mistä hoitomuodosta potilas kokee hyötyvänsä ja mikä pahen taa kipua. Onko työfysioterapeutti käynyt työpaikalla opastamassa työn muok kauksessa. Onko potilas saanut työfysioterapeu tilta ohjeita omatoimiseen hoitoon. Viimeistään siinä vaiheessa käydään potilaan kanssa läpi nämä seikat: Kipua provosoivien tekijöiden tila päinen vähentäminen ja muokkaus on suositeltavaa. Fyysisesti kevyessä työssä työkyky voi olla alentunut enintään viikon. Potilasta kehotettava käyttämään selkää normaalisti. Niitä ovat esimerkiksi kylmähauteet, lääkegeelit, fysioterapia, akupunktio, TNS-sähköhoito, hieronta ja lihasten vahvistaminen. – Akuutti kipu on tärkeää saada hallintaan. Kivusta huolimatta työnteko ei ole vaarallista. Pitkittyneessä kivussa monipuoli set lääkkeettömät kivunhallintakei not ja kipukynnyslääkkeet vähentävät kipuherkkyyttä ja parantavat kivun sietämistä. Mirandan mukaan tukija liikuntaelinvaivat yleistyvät 40 ikävuoden jälkeen ja johtuvat usein rappeutumisesta. Ovatko potilas ja esimies keskustel leet potilaan työstä ja työkyvystä. Kivun pitkittyessä manipulaatiosta, hieronnasta tai akupunktiosta voi olla hyötyä. Tenniskyynärpää on kiusallinen vaiva, jonka paraneminen voi viedä jopa kolme vuotta. Mikään hoitomuoto ei ole osoittau tunut ylivertaiseksi. Yksilölliset tekijät: Onko työn ulkopuolisia kuormitus tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kivun kanssa pärjäämiseen. Vakavat selkäsairaudet voidaan sulkea pois yksinkertaisin menetelmin. Onko psykososiaalisia kuormitus tekijöitä kartoitettu ja korjattu
Tavoitteena ei ole nollatoleranssi Työterveys Helsingin uusilla ohjeilla ei tavoitella sairauslomien nollatoleranssia. Myös muulta hoitohenkilökunnalta on tullut hyvää palautetta. TTT-lehti 4/2015, Koskee koskee! Töissä kivusta huolimatta, s. Kantapään kipuoire kestää tutkimusten mukaan noin yhdeksän kuukautta, käyttipä jalkaa tai ei. 3 Sairauslomien kirjoituskäytännöt uudistettiin. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Ohjeet antavat lääkärille yleiskuvan siitä, mitä kivusta tiedetään ja millaisia hoitoja suositellaan. – Kroonisen kivun hoidossa toimivat pitkälti samat keinot kuin unettomuuden ja masennuksen hoidossa. Lähiaikoina on valmistumassa suosituksia niskan, kantapään ja polven kipujen hoitoon. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme Cederroth First Aid Kit Medium -ensiapulaukun, arvo noin 42 euroa, ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä, arvo 50 euroa. Entistä tarkemmin harkitut sairauslomat ovat potilailla pienentäneet pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. 27–31. paikallaan. 1 Sairauslomille haettiin vaihtoehtoja. Tarkoituksena ei myöskään ole määrittää ennalta sairausloman pituutta. 6 Järjestettiin pääsy fysioterapiaan ilman lääkärin lähetettä. 4 Kivun pitkittymistä ehkäistiin. Lääkärin ei tarvitse enää pähkäillä näitä asioita yksin, Miranda sanoo. Hoitohenkilöstölle on ollut iso oivallus, että ei tarvitse opetella mitään ihmeellistä pystyäkseen hoitamaan kroonista kipua. Työterveys Helsingin kehittämistä menetelmistä kiinnostuneet työterveyshuollot voivat olla yhteyksissä Helena Mirandaan: helena.miranda@hel.fi. Halutessasi voit perustella valintasi. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Työkykyinen työntekijä > Sairauspoissaolot TTT-lehti 2/2016, Kutsumuksena kivun kesyttäminen, s. Työterveys Helsinki aikoo jatkaa yhtenäisten ohjeiden laatimista. Potilaille, lääkäreille ja hoitajille tarjottiin koulutusta ja tietoa Kii nn os ta vin ju ttu T T Tle hd es sä 3/ 20 17 oli : Pe ru ste lu ni: M ikä ju ttu ei tä llä ke rta a in no sta nu t: N im i Lä hio so ite Po sti nu m ero ja -to im ip aik ka Sä hk öp os ti La ita ra sti , jo s et ha lu a sä hk öp os tia T T Tle hd es tä . 5 Perustettiin kivunhallintaryhmiä. 14–17. 2 Työkyvyttömyyden riski tunnistettiin. – Tavoitteena on kannustaa lääkäreitä pohtimaan potilaan kanssa tämän kokonaistilannetta ennen sairausloman kirjoittamista tai jatkamista. Lääkäreiltä saatu palaute on ollut myönteistä. He ovat pitäneet ohjeita helppokäyttöisinä ja hyödyllisinä. Ty ö Te rv ey s Tu rv all isu us -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 716 00 00 3 Va sta us läh et ys Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin
Kaikki asioita, jotka jokaisella kunnon työpaikalla pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin. Tämä hieno termi pitää sisällään ihan tavallisia tärkeitä asioita. Tärkeää on tehdä yhdessä, viedä hankkeita yhdessä maaliin asti ja saada yhdessä kehittämisestä positiivisia kokemuksia. Niissäkin systemaattiset toimintatavat ja arjen teot tuovat lisäarvoa yhteistyölle. Työsuojeluhallinto on valvontaohjeessaan tarkentanut, että psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä. Voidaan esimerkiksi sopia yhteisistä kahvihetkistä, joissa keskustellaan työturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Monilla, erityisesti toimistotyyppisillä työpaikoilla työsuojelussa korostuvat psykososiaaliset tekijät. LISÄÄ AIHEESTA: www.ttk.fi Työsuojelu on tärkeiden asioiden hoitamista yhdessä. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi sekä ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyden haittoja. Oli sitten työnantaja, esimies tai työntekijä. Kaiken yhteistyön onnistumisen pohjana kaikenkokoisilla työpaikoilla ovat yhdessä kehittämisen kulttuuri ja yhdessä kehittämisen taidot. Laissa säädetään tarkemmin esimerkiksi työpaikan ergonomiasta sekä fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta kuormittavuudesta. Ne kaikki ovat asioita, jotka luonnollisesti jokainen haluaa hallintaan omalla työpaikallaan. Rauno Hanhela on Työturvallisuuskeskus TTK:n toimitusjohtaja. Parempi työ Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Jo vähintään 10 työntekijän työpaikalla on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Sosiaalinen toimivuus voi koskea yksin työskentelyn haittoja, yhteistyön tai tiedonkulun toimivuutta tai syrjivän kohtelun välttämistä. Oli työpaikka iso tai pieni, kukaan ei pysty yksin laittamaan työturvallisuusasioita kuntoon. Se pitää sisällään tarkempia säännöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi työympäristöön, väkivallan uhkaan, häirintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun. Vaikka nämä toiminnot ovatkin laissa määriteltyjä, niitä ei pidä perustaa lain kirjainta varten vaan yhteistyön edistämiseksi ja kaikkea muutakin yhteistyötä tukemaan. Pienillä työpaikoilla, joilla laki ei edellytä kyseisiä organisaatioita, yhteistyötä tehdään muuten. Tällöin puhutaan osallistamisesta ja osallistavan johtamisen taidoista sekä työntekijöiden vastuullisen vaikuttamisen taidoista. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla laki edellyttää virallisia yhteistoimintaja työsuojeluorganisaatioita. K U V A SA M I K U LJ U Yhteistyö on hyvän työsuojelutoiminnan avain sana: työpaikalla kukaan ei pysty yksin laittamaan työturvallisuusasioita kuntoon. Onnistuneeseen yhteistyöhön liittyy kuunteleminen, mielipiteiden huomioiminen ja ennen kaikkea luottamus. Työturvallisuuslain määräykset tukevat työtä ja johtamista. 09 616261 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 36 Työturvallisuuskeskuksen Rauno Hanhela: Työpaikkojen työsuojelutoiminnan sisältö perustuu työturvallisuuslakiin. Myös työterveyshuolto on osa yhteistoimintaa. Eivätkö esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelma, työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, työn ja työympäristön suunnittelu, opetus ja ohjaus sekä yhteistoiminta kuulostakin asioilta, joita jokainen fiksu työnantaja ja organisaatio ilman muuta haluaa tehdä
Koneistajia on Suomessa noin 20 000. Yleisesti käytetään vettä, öljyä ja lisäaineita sisältäviä emulsioita. Monella NCja CNC-työstökoneiden parissa työskentelevällä koneistajalla on työperäistä hengitysteiden oireilua ja ihottumaa. Siksi ilmanvaihdon pitää olla riittävä ja nesteiden ja kanavistojen huollon pitää olla kunnossa. He valvovat ja ohjelmoivat automatisoituja koneita, joilla sorvataan ja jyrsitään metallista koneiden osia ja muita kappaleita. Työstönesteistä alkanoliamiinit on valittu indikaattoriaineiksi, joille on määritelty suositusluonteinen tavoitetaso. Joskus yksittäisen aineen määrä voi olla niin pieni, että sitä ei tarvitse ilmoittaa turvallisuustiedotteessa. 46 Aisapari: työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki ja työsuojelupäällikkö Matti Tuimala Mayerin Turun telakalta Tässä NUMEROSSA LASTUAMISNESTEISTÄ MUODOSTUU metallintyöstössä aerosolia, jossa on sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä. Oireet voivat olla nuhaa, yskää, hengenahdistusta ja astmaa sekä silmäoireita. Niissä voi olla synteettistä öljyä, mineraaliöljyä tai kasviöljyä. Siksi käytetään suosituksia, joilla ei ole lainvoimaa. Kaikissa työstökoneissa on emulsio sumua suodattava laitteisto. Puhdis tettu ilma palautetaan halliin.. Alkanoliamiineja, biosidejä ja muita lisäaineita tarvitaan estämään esimerkiksi hapettumista, ruostumista ja mikrobikasvua. PUHDASTA ILMAA KONEPAJOIHIN Turvallisuus T E K ST I PÄ IV I H A A V IS T O | K U V A A G C O P O W E R Kuva on sylinterikansien koneistuslin jalta Agco Powerin tehtaalta Nokian Linnavuorelta. Koneistajien lisäksi aerosoleille altistuvat muut samoissa tiloissa työskentelevät. Aiheesta lisää sivuilla 38–40. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 38 Konepajassa ilmanvaihto, kotelointi ja huolto reilaan! 41 Tapaturmainen kuolema: Mekaanikko puristui trukin haarukan alle 42 Lihanleikkaaja: haussa lämmin viiltosuojakäsine 44 Työsuojelutarkastus – ja miten siinä kävikään. TYÖSTÖNESTEIDEN JA NIIDEN valmistajien kirjo on laaja, ja uusia aineita tulee markkinoille jatkuvasti. Nykyiset, työstökoneisiin liitettävät ilmansuodatuslaitteet tehoavat hyvin hiukkasiin mutta eivät pysty poistamaan kaasumaisia yhdisteitä. Siisteyteen ja ilmanlaa tuun on kiinnitetty erityistä huomiota. – Kun jokin aineryhmä on paljon esillä esimerkiksi ympäristöongelmien takia, sille etsitään nopeasti korvaajia. Emulsiot koostuvat monesta ainesosasta. Tutkimuksen projektipäällikkö Arto Säämänen Työterveyslaitoksesta kertoo, että seoksille on hyvin harvoin määritetty haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia. Silloin tekniset ominaisuudet ovat ensisijaisia eikä terveysvaikutuksia ehditä selvittää yhtä nopeasti, sanoo työhygieenikko Ilpo Ahonen, joka osallistui Työterveyslaitoksen uusimpaan konepajatutkimukseen
Konepajojen työstökoneet on kyllä yleensä koteloitu ja niihin on liitetty myös jonkinlainen suodatinlaitteisto. Robotit lisäävät tehokkuutta ja työturvallisuutta. Kanavat on puhdistettava säännöllisesti, ja niihin tarvitaan esisuodatus vähentämään epäpuhtauksia. Siihen päädyttiin 2000-luvun alussa, kun laitoksen erityisasiantuntija Katri Suuronen tutki metallintyöstönesteiden aiheuttamia oireita. Konepajoissa on yleisenä tapana palauttaa työstökoneiden kohdepoistojen ilma suodatuksen jälkeen takaisin työtilaan. Metallin työstönesteistä syntyvän sumun pääsyä työilmaan voi vähentää riittävällä ilmanvaihdolla ja koteloinnilla sekä puhdistuslaitteiston ja nesteiden huollolla. Kanavat vuotavat, koska niihin ei synny riittävää alipainetta. Lisäksi kehitteillä on uusi kohdepoistoilman hallittu puhdistusmenetelmä, joka tehoaa myös kaasumaisiin epäpuhtauksiin. Työterveyslaitoksesta nyt jo eläköitynyt Ahonen on havainnut ongelman myös aiemmissa työpaikkojen palvelumittauksissa. Samasta syystä kanaviin kertyy öljyinen lika kerros, joka heikentää puhaltimen toimintaa ja lisää palovaaraa. Konepajassa TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT JANNE VIINANEN JA RAMI MARJAMÄKI. Työterveyslaitos suosittelee niille tiukkaa tavoitetasoa: 0,1 milligrammaa kuutiometrissä ilmaa. – Huonosti suodatetun ilman kierrättäminen likaa työilmaa, sanoo tutkimukseen osallistunut työhygieenikko Ilpo Ahonen. Konepajojen kohdepoistoselvityksessä mitatuista alkanoliamiinien kokonaispitoisuuksista 77 prosenttia ylitti suositellun tavoitetason. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 38 T yöstönesteissä käytettävät alkanoliamiinit aiheuttavat terveyshaittoja hyvinkin pieninä pitoisuuksina. Lisäksi on varmistettava, että puhaltimen rikkoutuminen havai taan heti. – Pääongelmana on huonon suodatuksen lisäksi se, että suodatinlaitteistojen ilmavirrat ovat riittämättömiä. Tutkimuksen mukaan riittävä ilmannopeus suodatuslaitteistoihin olisi 23–25 metriä sekunnissa. ILMANVAIHTO, KOTELOINTI JA HUOLTO REILAAN! Agco Powerin Nokian tehtaassa käytetään automaatiota kaikissa hammaspyörän valmistusvaiheissa
Samalla lämpö otetaan talteen. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 Puhdistuksen jälkeen ulos tai kiertoon Metallintyöstökeskusten suodatuslaitteistojen ilma voidaan johtaa suoraan ulos työtilasta. Hankkeessa selvitettiin myös ratkaisuja, joilla voidaan vähentää epäpuhtauksien pääsyä työtilan ilmaan. Kolme tulo-poistoilmalaitteistoa oli asennettu hallin kattoon. Siitä selvisi, että työstökoneiden epäpuhtauksista pölyt saatiin suodattamalla pois mutta aerosoleja ei. Tulokset valmistuivat vuonna 2016. LISÄÄ AIHEESTA www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Kirjat > Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta. TOINEN ONGELMA on ilmanvaihto. Huurut levisivät työtilaan, sillä suodatettu ilma palautettiin takaisin. Yrittäjän mukaan uuteen kaupungilta vuokrattuun halliin oli suunniteltu edullinen ilmanvaihto, joka ei soveltunut lainkaan konepajaan. Hankkeessa olivat mukana myös Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu. – Kierrätysilman käytössä saavutetaan paras puhtaus ja energiatehokkuus, kun työstökeskusten suodatusta parannetaan pidättämään myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia, Säämänen painottaa. Aktiivihiilisuodattimet pidättivät kaasumaisia epäpuhtauksia aluksi hyvin mutta kuormittuivat jo muutaman viikon kuluttua. – Silloin yleistä ilmanvaihtoa pitää kuitenkin lisätä huomattavasti, jotta suodatinlaitteistojen läpi kulkevat epäpuhtaudet laimenevat, sanoo konepajatutkimuksen projektipäällikkö Arto Säämänen Työterveyslaitoksesta. T YÖTERVEYSLAITOKSEN koordinoimassa tutkimuksessa seurattiin konepajoissa yleisesti käytettyjen suodatinlaitteiden toimintaa. Toimitusjohtajan mukaan vuoden kuluttua ongelmat olivat niin pahoja, että oli pakko toimia. Uusiin tiloihin muuttaneen konepajan ilmanvaihtoa on nyt korjattu useaan otteeseen, ja se rassaa. Toinen tapa on kierrättää suodatusyksikön läpi kulkenut ilma takaisin työtilaan. Tarkempaa tietoa keksinnöstä ei haluta vielä antaa, sillä sen tuotteistamista valmistellaan parhaillaan Tekesin rahoituksella ja sille haetaan myös kansainvälistä patenttia. Aiemmin käytössä olleilla leikkuunesteillä entisessä hallissa oireita ei ollut. Kokeiluja jatkettiin ja kuormittumista pystyttiin lopulta vähentämään uudenlaisella aerosolinerottimella. Uusi keksintö kaasujen poistoon Tuoreessa tutkimuksessa kokeiltiin kaasumaisten epäpuhtauksien hallintaa asentamalla suodatuslaitteistoon aktiivihiilisuodattimia normaalien HEPA-hiukkassuodattimien lisäksi. Tutkimuksessa se vähensi alkanoliamiinien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuksia 60–70 prosenttia. Alkanoliamiinit ovat orgaanisia emäksiä, joissa amiiniryhmään on liittyneenä yhdestä kolmeen alkoholiryhmää. – Innovaatio syntyi, kun keksittiin yhdistää tehokas esija jälkipuhdistin tavanomaisiin suodatustapoihin, kertoo LVI-lehtori Pirkko Pihlajamaa Tampereen PIENEHKÖ KONEPAJA siirtyi vastarakennettuun vuokrahalliin muutama vuosi sitten. Laimennus helpottaa ja tehostaa puhdistuslaitteistojen toimintaa. Kohdepoistojen HEPA-suodattimet pidättivät hyvin hiukkasmaisia epäpuhtauksia mutta päästivät läpi lähes kaikki kaasumaiset epäpuhtaudet, kuten alkanoliamiinit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC-yhdisteet. Pian muuton jälkeen alkoivat työntekijöiden oireet: nenän tukkoisuutta, poskiontelotulehduksia, hengenahdistusta. Valittuun ilmastointiratkaisuun kuului se, että lämpö otettiin talteen ja työstökoneiden suodatettu ilma palautettiin takaisin työtilaan. Omat CNC-koneet olivat melko uusia ja isot kohdepoistoimuritkin nykyaikaisia. Se ei ollut paras ammattikorkeakoulusta. Riittämätön ilmanvaihto toi ikävän yllätyksen Aina ei mene kerralla putkeen. Tutkimus käsitti 11 suodatuslaitteistoa neljässä metallien koneistusta tekevässä yrityksessä. Uuden tuotteen odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2018. Kaasumaisten epäpuhtauksien suodatus on metallintyöstön ongelmana kaikkialla maailmassa, joten tuotteella olisi laajat markkinat. Konepajaa luotsaava yrittäjä-toimitusjohtaja kritisoi sekä alati muuttuvia leikkuunesteitä että ilmanvaihtoa. Laimennusilman tilavuusvirran on oltava suurempi kuin suodatusyksikön poistoilmavirta, usein moninkertaisesti. Suunnittelussa oli ollut tieto esimerkiksi halliin tulevasta konekannasta. Hän manaa sitä, että uusia emulsioita tuodaan markkinoille ennen kuin tiedetään, miten ne vaikuttavat koneita käyttäviin ihmisiin. Firma tilasi ilmanlaatututkimuksen. Energiankulutus kuitenkin kasvaa
Jokaisesta kohdepoistosta johdettiin ilma suodatuksen jälkeen suoraan ulos. Jatkuva korjailu rassaa. Metso Mineralsin tekemistä kemikaaliturvallisuuden parannuksista kerrottiin TTT-lehdessä 5/2016. Niin yrittäjä kuin työntekijät ovat työlääntyneitä. TYÖSTÖKONEIDEN koteloinnin on oltava tiivis, ja siihen pitää liittää riittävä kohdepoisto, jotta epäpuhtaudet eivät pääse vuotamaan. 3. Tarinan opetus on ilmastoinnin tärkeys. Ei ole samantekevää, millainen ilmanvaihto konehalliin suunnitellaan. Tarkista nämä 4. Ilmanvaihtolaitteiden ja kanavis tojen kunnosta ja puhtaudesta on huolehdittava. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 40 ratkaisu työntekijöiden altistumisen kannalta. Myös endotoksiinit eli bakteerien hajoamisesta syntyvät myrkyt kannattaa mittauttaa nesteistä silloin tällöin. IHO pitää suojata leikkuunesteiltä, koska ne voi vat ärsyttää ja herkistää. ILMATASAPAINOSTA tuli seuraava haaste. Koneet tuottavat kuitenkin myös itsessään lämpöä, mikä auttaa muina aikoina. Terän läpi suihkuavan leikkuunesteen tehtävänä on jäähdyttää työstettävää kappaletta ja kuljettaa metallilastut pois. Ilmatasapaino on tär keä: poistetun ilman tilalle tarvitaan riittävästi puh dasta korvausilmaa. CNC-koneistaja Artturi Uuramo vaihtaa teräpalaa sorvaustyöstökeskuksessa Metso Mineralsin Tampereen yksikössä. Kosteusprosentti oli huikea 75. Pitkävartiset nitriili kumiset kemikaalisuojakäsineet soveltuvat metallintyös töön hyvin. Energiaa kuluu, mutta parempi sekin kuin huuruille altistuminen, ajattelee yrittäjä. Imureista huolimatta koneistajia neuvotaan odottamaan hetki ennen koteloidun koneen sisälle menoa, jotta huurut ehtivät haihtua. Kylmänä vuodenaikana lämmityskustannukset ovat nousseet selvästi. ILMANVAIHTOA kannattaa seurata ja pitää se kunnossa. 1. KOTELOINNIN luukut tulisi avata mahdolli simman lyhyeksi ajaksi osavaihdoksia tehtäessä. Yrittäjä kokee tehneensä jo paljon parannuksia, ja työntekijät ovat huolissaan terveydestään. Toimitusjohtaja halusi toteuttaa muutokset nopeasti. Kaikkiin puhdistinlaitteisiin laitettiin kaksinkertainen suodatus. Uudessa ilmanlaatututkimuksessa työstönesteiden alkanoliamiinija VOC-pitoisuudet olivat vähentyneet ilmassa noin kolmasosaan entisestä. Kosteusprosentti laski hallissa normaalilukemiin. Jälkeenpäin on avattu vielä uusia tuloilmareikiä, joista puhdas ilma johdetaan työpisteiden yläpuolelle ja joiden toivotaan nyt auttavan. PÄIVI HAAVISTO. Ilman johtaminen ulos aiheutti hallissa liiallisen alipaineen, jonka vuoksi tarvittiin useita tuuletusventtiilejä lisää. Jos endotoksiineja on päässyt laitteisiin, ne pitää puhdistaa perusteellisesti, jotta uudet nesteet eivät saastu. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttaa esimerkiksi työkoneiden lisäys. Siltikään ilmastointi ei tuntunut hallissa täysin toimivalta. 2. Ennen avausta kannattaa odottaa hetki, jotta työstön höyryt ehtivät mennä poistoputkeen. Isossa karusellisorvissa näkyy kivenmurskauskoneen ylärungon aihio. Pihalle alettiin puhaltaa tuhansia kuutioita lämmintä ilmaa tunnissa. Katonja lattianrajassa oli aivan omanlaisensa ilmakerros: lämpö nousi ylös. Suojakäsineitä ei voi korvata suojavoiteilla. Jälkeenpäin korjaaminen on aina mutkikkaampaa kuin kerralla valmis. LEIKKUUNESTEIDEN pH täytyy tarkistaa sään nöllisesti, jotta mikrobit eivät pääse lisääntymään. 2. Mikrobiologisesti huo nolaatuinen työstöneste on yhdistetty hengitystieoirei luihin ja kuumeiluun. 1. Niin saadaan selville, kestääkö nesteen mikrobiologinen laatu koko teknisen käyttöiän. 5
Viranomaisen selvityksen perusteella hänellä ei ollut riittävää ammattitaitoa trukin huoltamiseen. 2,5 M KORKEUS 32 CM TRIPODIN KORKEUS 35 CM 1 2. Jäähdyttämöllä ei ollut huoltoon sopivia tiloja, joten huoltopaikkana käytettiin matalaa parkkihallia. Hän ei puhunut eikä ymmärtänyt suomea. Trukin huoltoon ja työskentelyyn liittyvien työvaiheiden riskit on selvitettävä ja arvioitava, ja valmistajan antamia ohjeita työmene telmistä on noudatettava. Aiemmat huollot oli tehty kesällä rakennuksen ulkopuolella. Trukkeja huoltavien työntekijöi den pätevyys on varmistettava, ja koneiden turvalliseen huoltoon on oltava tarkoitukseen soveltuvat työtilat ja työvälineet. Hän oli työskennellyt jäähdyttämössä ainakin neljä vuotta, joten hänellä oli jo kokemusta työpaikan trukin huollosta. Työpaikalla ei kuitenkaan ollut tietoa hänen koulutuksestaan tai aiemmasta kokemuksestaan. Mekaanikko ei kuitenkaan puhunut eikä ymmärtä nyt suomea. Miten vastaavat onnettomuudet estetään. Muussa kuin viikoittaisessa huollossa on käytettävä asiantuntevaa huoltoyritystä. Vammoista päätellen mekaanikko oli menehtynyt välittömästi. Trukki oli otettu käyttöön vuonna 2003. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Mekaanikko oli huoltamassa trukin nosto haarukan kääntölaitetta kyljellään maaten, kun haarukkakelkka putosi yllättäen alas. Noin 200 kiloa painava haarukkakelk ka oli romahtanut alas, ja mekaani kon pää oli puristunut nostohaaru kan vasemmanpuoleisen piikin alle. Mekaanikko oli ilmeisesti irrottanut vahingossa osan trukin nostolaittees ta, jolloin hydrauliikkanesteet olivat suihkunneet ulos ja paine kadonnut. Trukin haarukka oli nostettu kor jauksen ajaksi noin 30 senttimetrin korkeuteen. Mekaanikon tehtävänä oli arvioi da, milloin trukki voitiin huoltaa itse ja milloin sen huolto edellytti ulkopuolisen huoltoyrityksen käyttöä. Mekaanikko työskenteli vasemmalla kyljellään maaten nosto haarukan alapuolella. Ulkona haarukka saatiin nostettua korkeam malle ja tuettua väliaikaisesti. Trukin haarukan alle ei saa mennä, jos sitä ei ole tuettu huollon ajaksi turvallisella tavalla. Koneistoa ei voitu hallissa nostaa niin korkealle, että tuet olisivat mahtuneet nostopiikkien alle. Vanhaa koneistoa on edelleen paljon käytössä, eivätkä koneiden sylinterei den letkurikkoventtiilit välttämättä toimi odotetusti. Selvitysten mukaan vastaavissa työvaiheissa on sattunut tapaturmia ja vaaratilanteita aiemmin. Jäähdytys laitoksella työsken nelleen mekaanikon tehtävänä oli huoltaa vastapainotrukin nostohaarukan kääntölaitetta. Tapaturmassa kuoli 62-vuotias virolainen mies, joka työskenteli virolaisen henkilöstövuokrausyrityksen kautta Suomessa. Siellä ei voitu nostaa haarukkakoneistoa niin korkealle, että hallissa olleet tuet olisivat mahtuneet nostopiikkien alle. Talvel la trukkia oli huollettava sisällä. 1. 2. Haarukkakoneiston tukemiseen huollon aikana käytetään usein esimerkiksi sahatavaraa tai kuormausliinoja. i TAPATURMAINEN KUOLEMA KUOLINSYY PAIKKA PÄÄHÄN KOH DISTUNUT ISKU MATALA AUTOHALLI MEKAANIKKO HELMIKUU 2016 ILTAPÄIVÄ 62 V SISÄTILOISSA, VALAISTUS RIITTÄVÄ AMMATTI IKÄ OLOSUHTEET AIKA HUONEEN KORKEUS N. Trukkia huollettiin talvella parkkihal lissa. O li helmikuinen ilta päivä. Lisätietoja osoitteessa: työpaikkakuolemat.fi Mekaanikko puristui nostohaarukan alle (Tapaturmaraportti 3/2016) Mekaanikko oli 62vuotias mies, joka työskenteli virolaisen henkilöstö vuokrausyrityksen kautta Suomessa. Haarukkakoneiston huollossa käytetyt menetelmät ja varmistuskeinot eivät olleet riittävän turvallisia. Mekaanikko puristui trukin haarukan alle Kuvaus on toimitettu Tapaturmavakuutus keskuksen (TVK) työturvallisuusasiantun tijoiden laatimasta tapaturmaraportista. Tapauksella ei ole silminnäkijöitä. Mekaanikon pää jäi nostohaarukan piikin alle. Haarukan tukemiseen ei ole vakiintuneita, standardoituja käytäntöjä. Niitä tapahtuu todennäköi sesti myös tulevaisuudessa, jos riskeihin ei kiinnitetä huomiota. TEKSTI TIMO LUHTANEN KUVA TVK Vanhaa kalustoa on käytettävä ja huollettava erityisen varovasti ja huolellisesti. Raportit perustuvat pääasiassa tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin
Kylmyys tuntuu ensin käsissä. Lihanleikkaajat pitävät viiden minuutin tauon joka tunti, jos samalle tunnille ei osu ruokatai kahvitaukoa. Uusi tehdas aloittaa tänä syksynä, ja kun se on avattu, toiminta Eurassa loppuu. TOISTAISEKSI EURASSA käytetään päällekkäin aluskäsinettä, viiltosuojakäsinettä ja ohutta vinyylikäsinettä. – Eurassa on käytössä tavallista pidempi ja leveämpi kauluri, jota on kehitetty yhdessä valmistajan kanssa. Broileritehtaan leikkuuosastolla työskennellään viileässä. – Löysimme yhden käsinemallin, jossa ei tarvita aluskäsinettä viiltokäsineen alla. Rauman tehtaan taukohuoneeseen tulee käsien lämmityspiste, jossa on todennäköisesti säteilylämmitin. Työ kiertää osastolla tunneittain eli tehtävät vaihtuvat tarkastamisesta ja leikkaamisesta liha-astioiden siirtoon. Uudessa tehtaassa tilanne kuitenkin korjaantuu. MILLAINEN TYÖ, SELLAINEN SUOJAUS | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 42 Aluskäsineiden yleisin materiaali on puuvilla, mutta se tuntuu kylmältä, kun käsineet hiostuvat. Käsiä lämmitetään taukojen aikana. Se saisi oikeastaan olla vieläkin pidempi ja ulottua lapaluihin asti, jotta hartianseutu pysyisi lämpimänä, Lähteenmäki tuumii. H KScanin Euran broileri tehtaan leikkuuja pak kaus osastolla työlämpö tila on 8–10 astetta. Eurassa mitattiin hiljattain kylmäkuormitusta uuden Rauman tehtaan suunnittelua varten. – Tulokset toki vaihtelivat jonkin verran työntekijän ja työpisteen mukaan. Pakkausosaston työpisteissä on myös lämpimiä tankoja, mutta leikkuuosastolle niitä ei voida asentaa hygieniasyistä. LIHANLEIKKAAJA: Haussa lämmin viiltosuojakäsine TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT JARI LÄHTEENMÄKI/ HKSCAN Kylmissä töissä tarvitaan kerros vaatetusta. Kerrosten välissä oleva ilma toimii eristeenä.. Tauon aikana kädet vetreytyvät helpoimmin lämpimässä vesipesussa. Käsiteltävät broilerinpalat ovat pieniä, joten kolme käsinettä päällekkäin verottaa sorminäppäryyttä. Kylmintä on lähettämössä, jossa lämpötila on kolme astetta. Alle neljä asteista lihaa leikataan sekä koneellisesti että käsin. Kaulurilla ja muilla lisävaatteilla saadaan apua esimerkiksi vedon tunteeseen ja toppaliivillä lisälämpöä paikallaan tehtävään työhön, Jussila sanoo. Sitä käytetään norjalaisissa kalankäsittelylaitoksissa, Jussila kertoo. Käsine tuntui miellyttävältä myös Euran tehtaan työsuojelupäällikön Jenni Forsellin mielestä. Hanskavalmistajilta toivotaankin lämpimiä ja hygieenisiä viiltosuojakäsineitä, joissa sorminäppäryys säilyy. HENKILÖSTÖKYSELYN MUKAAN 64 prosenttia Euran tehtaan työntekijöistä koki kokonaisvaatetuksen riittäväksi. Euran tehtaan työsuojeluvaltuutetun Jari Lähteenmäen mukaan ilmanvaihto tuntuu nykyisissä tiloissa helposti vetona, koska katto on matalalla. Koneen irrottamia paloja siistitään veitsellä tai saksilla. Tutkimusinsinööri Kirsi Jussila Työterveyslaitoksesta kertoo, että viileässä työskenneltäessä kädet jäähtyvät nopeimmin ja viiltosuojakäsineet tuntuvat kylmiltä. Käsineestä lähtee kuitenkin nukkaa, joten sitä ei voitu hyväksyä käyttöön. Villa ei sovi hygieniavaatimusten vuoksi, joten parhaita ovat tekokuituiset aluskäsineet
Lähteenmäki kertoo, että leikkuuosastolla seistään ritilän päällä. Niin varmistetaan hygieenisyys ja estetään vieraiden esineiden putoaminen tuotteisiin. Puuvillaa ei suosita. Takkivaihtoehtoja on kaksi; paksummassa on tuplahihat lisäämässä lämpöä. Seisomatasoa voi säätää 25 senttiä oman pituuden mukaan.. Päähine Myssy tai lippalakkimallisen pää hineen tulee peittää hiukset. Kuulonsuojaimet Broileritehtaan työntekijät käyttävät useimmiten kupusuojaimia, joissa on radio. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 Turvajalkineet Matalavartinen turvakenkä tai kärkivahvistettu nahkasaapas ovat yleisimmät jalkineet broileri tehtaassa. Suojajalkineisiin tarvitaan alussukan lisäksi villasukat. Paras materiaali on merino villa tai tekninen kuitu. Hihasuojia käytetään, jos hihat kastuvat helposti työvaiheessa. Työvaatteet on hankittu keskitetysti aiemminkin, mutta nyt käytäntöön siirrytään myös turvakenkien osalta. Työvaatetus Kylmissä ja viileissä töissä tarvitaan kerrosvaatetusta. Käsineitä vaihdetaan työn aikana, jos aluskäsine kostuu tai päällimmäinen käsine menee rikki. Esimerkiksi Eurassa työntekijät ovat viime vuosina hankkineet kerrastot itse perehdytyksessä annettujen neuvojen perusteella. Kuvassa leikkuuosaston työntekijä Teemu Salo HKScanin Euran tehtaalta. Myös kauluri suojaa hartioita. Turvakengät ovat yleensä leveälestisiä, mutta niiden lisäksi on hankittu myös kapeampia malleja. Teurastamon puolella käytetään turvakumisaappaita. Suojaesiliina Suojaesiliinaksi työntekijä voi valita kertakäyttöisen tai vahvemman essun, joka pestään välillä. Uusia kenkiä on testattu ja valikoimaa laajennettu, jotta erilaisille jaloille saadaan sopivia lestejä. Paikallaan tehtävässä työssä myös kerrosten välissä oleva ilma toimii eristeenä. Taskuja ei saa olla vyötärön alapuolella, ja kaikki taskut ovat vaatteen sisäpuolella. Päällä on elintarviketyöhön hyväksytty ker takäyttökäsine. – Keskittämällä ostot saamme neuvotteluvoimaa suojainten hankintaan, sanoo HKScanin työterveysja työturvallisuusjohtaja Mikko Välimaa. Aluskerraston hankinnassa HKSca nilla on paikkakuntakohtaisia eroja. Euran tuotantolaitoksessa yleisin suojavaateyhdis telmä on takki ja housut. Työntekijä saa halutessaan ritilälle kumimaton. Pohjien on oltava pitävät, sillä lattioilla on rasvaa ja kosteutta. Hygieniavaatimusten vuoksi kengät on käytettävä saapaspesurissa osastolta toiselle siirryttäessä. Sen alla käytetään lämmikkeenä ohutta pipoa, huivia tai pantaa. Ryhmä koostuu kunkin yksikön työsuojelupäälliköstä ja -valtuutetusta, tuoteturvallisuuden ja hankinnan työntekijöistä sekä suojaintoimittajan edustajasta. Välija alusvaatetus Välivaatteena voi tarpeen mukaan käyttää tikkitakkia, liiviä ja hou suja. Käytäntöä yhtenäistetään parhaillaan. Nyrkkisääntönä on, että esimer kiksi Mkoon käyttäjä valitsee kokonsa mukaiset alus ja välivaatteet ja yhtä kokoa suuremmat päällysvaatteet. Suojakäsineet Euran broileritehtaalla on käytössä vahvin eli viitosluokan viiltosuoja käsine ja sen alla lämpökäsine. HANKINTOJA YHTENÄISTETÄÄN HKScanin Suomen-yksikköjen suojainryhmässä. Samalla päätetään, kuinka usein työnantaja hankkii aluskerraston
Malleja toimintaohjeen laadintaan: www.tyosuojelu.fi > Työsuojelu työ paikalla > Työsuojelun toimintaohjelma www.ttk.fi > Työhyvinvointi ja työsuojelu > Toiminta työpaikalla > Vastuut ja vel voitteet > Työsuojelun toimintaohjelma Tarkastuskertomuksessa todetut puutteet 1 . Työsuojelun toimintaohjelmasta johdetut tavoitteet on otettava huomioon kehittämistoiminnassa. Erään toimihenkilöalan työpaikan työsuojelutarkastus Työsuojelutarkastaja otti yhteyttä työpaikkaan sähkö postitse 11.10.2016. Niitä on myös käsiteltävä työntekijöiden kanssa. Avuksi etätyön arviointiin lomake: www.ttk.fi > Julkaisut > Ladattavat julkaisut > Etätyön työolojen ja työ ympäristön kartoitus 3 . Työsuojeluvaltuutettua ei ole, työntekijöitä on alle 10. Kun tarkastaja tulee työpaikalle, tarjolla on mainio yhteisen oppimisen ja kehittämisen mahdollisuus. Tarkastuskertomus on päivätty 8.12.2016. TOIMINTAOHJE: työterveys huollon työpaikka selvitys nähtäville Työnantajan on huolehdittava, että kirjallinen työterveyshuollon työpaikkaselvitys on työntekijöiden nähtävillä. Työnantajan on toimitettava tarkastajalle työaika kirjanpito toimistolla tehtävän työn osalta ajalta 2.1.–31.1.2017. Työterveyshuollon työpaikkasel vitys on tehtävä toimintaa aloitettaessa, työnteon olosuhteiden olennaisesti muut tuessa, työterveyshuollon havain noiman tiedon perusteella tai työter veyshuollon toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin (yleensä 3–5 vuoden välein). Työsuojelutarkastus tehtiin 21.11.2016. Tarkastusilmoitus tuli postissa 1.11.2016. KEHOTUS: työaikakirjanpito on järjestettävä Työntekijä työskentelee sekä toimistossa että kotona etä töissä. TOIMINTAOHJE: työsuojelun toimintaohjelma on tehtävä Työnantajalla on oltava turvalli suuden ja terveellisyyden edistä miseksi ja työntekijöiden työkyvyn yllä pitämiseksi ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen ja työympäristön kehittämis tarpeet. Läsnä olivat pienkonsernin toimitusjohtaja ja kaksi työntekijää. Toimistolla tehtävään työhön sovelletaan työaika lakia. Työturvallisuuslaki 738/2002, 9 §. Työn antaja jakoi kertomuksen sähköpostitse työntekijöille 21.12.2016.. Työsuojelutarkastus – ja miten siinä kävikään. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis toiminnasta 44/2006, 4 § ja Työaikalaki 605/1996, 37 §. 0295 016 620 Valtakunnallinen työsuojeluviran omaisten palvelunumero ma–pe klo 8–16.15. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 44 TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS 2 . Toimitusjohtaja on työsuojelupäällikkö, koska päällikköä ei ole erikseen nimetty. Työnantajan on aina seurattava työn kuormittavuutta ja sitovuutta. Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 25 §
Jos työnantajan asiantuntemus ei tähän rii tä, on käytettävä ulkopuolisia asiantunti joita, esimerkiksi työterveyshuoltoa. 20 prosentille annettiin velvoitteita työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin. TYÖSUOJELUTARKASTUKSESTA ei voi kieltäytyä. 4. Tarkastaja voi tehostaa velvoittavaa päätöstä uhkasakolla tai työn teettämis tai keskeyttämisuhalla.. POHDI, keiden muiden olisi hyvä osallistua tarkastukseen – esimerkiksi työterveyshuollosta ja henkilöstöosastolta. 5. TOIMINTAOHJE: työterveys huollon työpaikka selvitys kattavammaksi Työnantajan on huolehdittava, että työpaikkaselvityksessä on tunnis tettu ja arvioitu riittävästi myös työpai kan psykososiaaliset kuormitustekijät. 6. Tunnistettujen psykososiaalisten kuormitustekijöiden merkitys terveydelle on arvioitava. Valvotuilla 611 yksityisellä toimisto ja asiantuntijatyöpaikalla havaittiin 1 264 korjattavaa asiaa. Jos työnantaja ei noudata toimintaohjetta, työsuojelutarkastaja voi antaa kehotuksen tai työsuojelu viranomainen velvoittavan päätöksen tai molemmat. 2. 22 prosentille annettiin ohjeistusta psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. LISÄÄ AIHEESTA Tässä numerossa sivulla 36 TTK:n Rauno Hanhela: Työsuojelu on tärkeiden asioi den hoitamista yhdessä. Lisäksi valvottiin 223:a toimistohotellia. Selvityksen on sisällettävä johtopäätök set terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja toimenpideehdotukset. NOUDATA tarkastuksella annettuja velvoitteita. VARMISTA, että työntekijöiden edustaja on tarkastustilanteessa läsnä. www.tyosuojelu.fi > Tietoa meistä > Julkaisut > Vuosikertomukset MIKÄ ON KEHOTUS. www.tttlehti.fi > Blogit > Johanna Pulk kinen: Työsuojelutarkastaja – mörkö vai yhteistyökumppani. Seuraa ja kehitä työsuo jelua jatkuvasti. Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 12 §. Kehotukseen liittyy määräaika, johon mennessä työnantajan on laitettava asia kuntoon. 4 . Niissä valvottiin erityisesti psykososiaalisen kuormituksen ja työajan hallintaa. Käytännön ohjeita: www.ttl.fi > Työkykyinen työntekijä > Työterveys huolto > Työpaikkaselvitykset 5 . TOIMINTAOHJE: psykoso siaalisen kuormituksen uhka terveydelle on huomioitava Työnantajan on selvitettävä hai tallista kuormitusta aiheuttavat tekijät, jotka liittyvät työn sisältöön, järjeste lyihin ja työyhteisöön. ETSI ennen työsuojelutarkastusta valmiiksi asiakirjat: tapaturmavakuutus, työsuojelun toimintaohjelma tai muu vastaava ohjelma, työterveyshuolto sopimus, työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys, vaarojen selvittä miseen ja arviointiin liittyvät asiakirjat, työsopimukset tai muut kirjalliset työntekijöille annetut työnteon ehdot sekä työaikakirjanpito, josta ilme nevät työntekijöittäin tehdyt työtunnit, kertyneet ylityötunnit edelliseltä ja kuluvalta vuodelta ja liukuvan työajan saldokertymät. Valvontaa tehostettiin myös toimialoilla, joilla esiintyy keskimääräistä enemmän harmaata taloutta, joilla työskentelee paljon ulkomaalaisia ja joilla on paljon epätyypillisiä työsuhteita. Jos määräajan umpeuduttua lainvastainen tilanne jatkuu, työsuojelu viranomainen voi antaa velvoittavan päätöksen ja tehostaa sitä uhkasakolla tai työn teettämis tai keskeyttämisuhalla. Arvioinnin tueksi tietoa löytyy työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta: www.tyosuojelu.fi 3. TARKASTAJA antaa työnantajalle keho tuksen asiasta, joka rikkoo lakia ja josta koituva haitta on vähäistä suurempi tai vakava. Työsuojeluhallinnon vuosikertomus 2016. TOIMINTAOHJE on kehotusta lievem pi, mutta sekin puuttuu lainvastaiseen tilanteeseen. ARVIOI jo ennen tarkastusta työpaikan työsuojelutoimintaa. Psykosiaalisen kuormituksen opas: www.tyosuojelu.fi > Tietoa meistä > Julkaisut > Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla (Työsuojeluhallinnon julkai suja 2/2017) Työntekijälle Valmerikysely omien työolojen arviointiin: www.tyosuojelu.fi > Työsuojelu työpaikalla > Työolosuhde mittarit > Valmerikysely Tämä työsuojelutarkastus tehtiin EteläSuomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella. 18 prosentilta työaikakirjanpito puuttui kokonaan. MIKÄ ON TOIMINTAOHJE. Vuonna 2016 EteläSuomessa tehtiin toimisto ja asiantuntijatyö paikoille 611 työsuojelutarkastusta. Teettämisuhka tarkoittaa työn teettämistä laiminlyöjän kustannuksella. Työturvallisuuslaki 738/2002, 10 §. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 1. Valtioneuvoston asetus hyvän työ terveyshuoltokäytännön periaatteis ta, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013, 4 § ja 6 §. MUISTILISTA TYÖNANTAJALLE Vuonna 2016 28 325 työsuojeluviranomaisen tekemää työsuojelutarkastusta 62 689 toimintaohjetta 8 120 kehotusta Valvontaa kohdennettiin toimialoille, joilla on tapaturmauhkaa, psykososiaalista kuormitusta, fyysistä kuormitusta, kemi kaalivaaroja tai kosteus ja homeongelmia
Siksi antaisin työturvallisuudesta arvosanaksi kahdeksan. Kaikkien alihankkijoiden työturvallisuus ei ole yhtä korkealla tasolla kuin meillä. AISAPARI 46 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 Meillä on Matin kanssa pitkä yhtei nen historia. Ongelmat pyritään ratkaisemaan siellä, missä ne syntyvät. Haastetta on siinäkin, että kapasiteet tia pitäisi telakalla tuplata ja läpi meno ajat puolittaa. Vuonna 2000 minusta tuli päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoiminta on käytännön asioiden hoitoa. Parannetta vaa on, ja minusta olisi tärkeää, että kaikilla alihankkijoilla olisi yhtä hyvä työturvallisuuskulttuuri kuin omalla väellämme. Kun on yhdet säännöt ja yhdet oh jeet, yhteisellä työpaikalla ei mieles täni pitäisi ajaa kaksilla rattailla.” Ongelmat pyritään ratkaisemaan siellä, missä ne syntyvät. Nyt vuorossa ovat työsuojelu valtuutettu Ari Rajamäki ja työ suojelupäällikkö Matti Tuimala Mayerin Turun telakalta. Minut valittiin ensin työ suojeluasiamieheksi ja sitten varaval tuutetuksi. Eläköi tyvien tilalle pitää saada uutta osaamista. Aluksi tein 25 vuotta asen nustöitä. En koe olevani vasta peluri, vaan näissä hommissa potki taan palloa samaan suuntaan. Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Ne työllistävät muun muassa riskien arviointia. M INUSTA TULI työsuojeluval tuutettu sattumien kautta. Nyt meillä on positiivisia haasteita, sillä telakalle palkataan paljon uusia työntekijöitä. Jat kuva sovittelu alkoi jo kirvoittaa varsin värikästä kieltä, mutta lopulta tilanne selvisi. ARI RAJAMÄKI, 61, TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Haasteena monikielinen verkosto TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT MAYER/LAVEA MEDIA OY/KALLE AHTI OMA VÄKI HUOLEHTII työturvalli suudesta paremmin kuin koko tela kan porukka keskimäärin. Siinä tulee vastaan kai kenlaisia asioita. TYÖSUOJELUVALTUUTETUN tehtä vässä on erilaisia päiviä, joskus ikä viäkin: minun aikanani on sattunut kolme kuolemaan johtanutta työtapa turmaa. Joskus saatamme olla eri mieltä asioiden etenemisen tahdista, mutta kaikki sujuu kuitenkin mutkattomasti. Verkostotyön tekijät vaihtuvat usein, joten aina on uusia perehdytettäviä ja koulutetta via. Viime vuonna teimme 3 300 perehdytystä, joista puolet vie railla kielillä. Aina ei kaikki mene niin kuin Strömsössä. Kun viimeksi vaihdoim me haalarien toimittajaa, aluksi oli vaikeuksia saada oikean kokoisia, telakkatyöhön sopivia haalareita. Turun telakalla hiotaan kansain välisen yhteisen työpaikan turvallisuus kulttuuria.. Tätä työtä tehdään ni menomaan yhdessä. Meillä onkin palkattu väkeä hieman etuajassa. Vaikka puhun useampaa kieltä, äidin kielellä annettu perehdytys menee aina tehokkaimmin perille. Lisäksi minulla ja monella muul lakin työntekijällä alkaa olla jo viimeinen väri päässä. Sekin tuo lisää käytän nön haasteita ja johtamisen ongelmia. Kun entinen omistaja ei ihmeem min investoinut, nyt on koko ajan meneillään massiivisia investoin teja uusiin koneisiin ja laitteisiin laivojen rakentamisen lisäksi. Omalle porukalle antaisin jopa kiitettävän arvosanan. Oma työterveyshuolto tukee hyvin työturvallisuutta. MEILLÄ ON ASIALLISET SUHTEET ja samansuuntaiset nä kemykset työturvallisuuden parantamisesta. Myös välinpitämättömyyttä esiintyy. Jos itse saisin päättää, töitä teki sivät suomea puhuvat ammattilaiset
Monia asioita tehdään jo hyvin, mutta parannettavaa riittää esimerkiksi turvallisuushavaintojärjestelmässä. Se sujui hienosti, eli telakalla osataan toimia myös erikoistilanteissa. Suurella monikielisellä työpaikalla on omat haasteensa. OMA TYÖTERVEYSHUOLTO on hyvänä tukena. Taskulamppu pitää olla aina mukana. Esiin nousevat kysymykset pyritään ratkaisemaan mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.” MATTI TUIMALA, 38, TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Turvallisuuskulttuurista ei tingitä MEYER TURKU eli Turun telakka on kasvanut voimakkaasti uuden omistajan myötä. Erikseen nimetyillä valmiusryhmillä on omat tehtävänsä. KOKONAISUUTENA ANTAISIN Turun telakan työturvallisuudelle arvosanaksi kahdeksan ja puoli. Työturvallisuuskoulutusta annetaan suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, mutta sekään ei aina riitä. Jokai sen työntekijän on tunnettava kaksi erillistä poistumistietä. Nyt kiinnitämme erityistä huomiota suojavälineisiin. Yksi hankkeista oli telakkatoimialan työsuojeluopas. Välillä tar vitaan tulkkausta esimerkiksi puolaksi. Tukija liikuntaelinsairaudet ovat meilläkin kiusana, sillä työ on ajoittain raskasta ja kuluttavaa. Uudistamme parhaillaan turvallisuuskoulutustamme ja otamme monikielisyyden entistäkin paremmin huomioon. On osattava toimia oikein silloinkin, jos syttyy tulipalo tai valot sammuvat. Luvut ovat telakoilla yleensä kaksinkertaisia. PALOJA POISTUMISTURVALLISUUS on laivoilla erityisen tärkeää. Yksi ryhmä sulkee kaasut, ja toinen virittää nostokorit, jos niillä pitää pelastaa porukkaa. Meillä on kaksi lääkäriä, ja osastoittain nimetyt hoitajat ovat mukana riskinarvioinneissa ja välillä myös turvakierroksilla. Keväästä 2004 alkaen olen hoitanut päätoimisesti telakan turvallisuuteen liittyviä töitä, ja työsuojelupäällikkö minusta tuli vuonna 2006. Meillä on Arin kanssa yhteiset tavoitteet. Meillä on tavoitteena nolla tapaturmaa, joten tekemistä riittää. OLEMME PANOSTANEET työturvallisuuskoulutukseen. Työtapaturmien määrässä on tullut vähän takapakkia, mutta pidempiin poissaoloihin johtaneiden tapausten määrä on laskenut. 47 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | ARI MATISTA: ”Matti sopii luonteeltaan hyvin työsuojelutehtäviin: hän on rauhallinen, harkitseva ja helposti lähestyttävä. Saksalainen Meyerin perheyritys osti Turun telakan STX:ltä kolmisen vuotta sitten. Työturvallisuuslainsäädäntö muuttui samoihin aikoihin, joten päivitettävää riitti. Se on meille parempi ratkaisu kuin perinteinen työsuojelutoimikunta. Nyt Turkuun investoidaan, ja tilauskirjat ovat täynnä vuoteen 2024 asti. Hän on kokenut ja kielitaitoinen työsuojeluvaltuutettu, joka pystyy hoitamaan melkein asian kuin asian.” T ULIN TELAKALLE kesätöihin vuonna 2002 ja pääsin pian mukaan EU-projekteihin. Se on pakollinen kaikille aina alihankintaketjun päähän asti. Olemme kehittäneet oman työsuojelun yhteistoimintamallin. Eri kulttuureista tulevien työntekijöiden kouluttaminen tavoitetasolle on välillä haasteellista. Meillä oli hiljattain harjoitus: yli 1 500 työntekijää poistui laivasta kolmes satoista minuutissa. On tärkeää, että työterveyshuolto tuntee hyvin työolot ja työntekijät. Meillä on sertifioitu johtamisjärjestelmä, ja koulutamme kaikki uudet työntekijät. Hän perehtyy asioihin hyvin eikä provosoidu helposti.” MATTI ARISTA: ”Ari on osaava ja asiantunteva kaveri, joka pystyy viemään asioita eteenpäin. Työtapaturmataajuus oli viime vuonna 9,2. Telakalla on 1 700 työntekijää, ja uutta väkeä palkataan jatkuvasti.. Sen toimittajana pääsin syventymään työturvallisuusasioihin
Ne antavat lukijalleen keskimäärin kolmen vartin matkan rauhaisaan paikkaan – oman alan tiedon ja taidon äärelle. aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Sinä olet siellä. Ammattilehtiin syvennytään. Ne imaisevat lukijansa toiseen maailmaan. Ja virkeämpänä takaisin
Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Lehden saa vain tilaamalla. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2017 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Sc an sto ck ph ot o Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. (Laskutusväli 12 kk). Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin
– Talviharrastukset ovat viime vuosina jääneet ompeluun, sillä pari syksyä ja talvea on mennyt reumaa parannellessa. Saatan katsella puutarhaa pitkät tovit ikkunasta ja usein saan uusia ideoita siinä samalla. PARIKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN alkanut harrastus sai uuden ulottuvuuden, kun Leskinen-Hyppönen asui viitisen vuotta sitten vuorotteluvapaalla kerros talossa Helsingin keskustassa. Lopputulos voi olla yllätys. Se on kuin maalaamista, värien ja muotojen yhdistelyä. Kevät on parasta aikaa, kun linnut laulavat ja puutarhassa putkahtaa joka päivä jotain uutta kukkaan. Saan ideoita ja neuvoja muilta bloggareilta, ja on hauska vaihtaa ajatuksia samanhenkisten ihmisten kanssa. Tietysti myös bloggailen ja olen sitä kautta vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. – Puutarhahommissa ei tule mietittyä juuri muuta kuin kukkia. Jalkani on tulehtunut parina perättäisenä kesänä, hän kertoo. Puutarhassa voin tehdä ruumiillista työtä ja nähdä sen tulokset, kertoo Kukkaiselämää-blogia kirjoittava Satu Leskinen-Hyppönen. Mieli virkistyy, ja illalla on ihana rojahtaa petiin väsyneenä, kun päivän puuhastelu pihalla tuntuu koko kropassa. Hän haluaa oppia tekemään itselleen oman mielensä mukaisia vaatteita. Asuu Lappeenrannassa. – Kesällä en ehdi enkä halua harrastaa muuta kuin puutarhaa. PARINA VIIME TALVENA Leskinen-Hyppönen on harrastanut ompelua. Puutarhassa TEKSTI MILKA MANTSINEN KUVAT SATU LESKINEN-HYPPÖNEN Satu Leskinen-Hyppönen voi ajatella vain kukkia. Kesä on ihana, mutta syksyn kosteus ei tee hyvää reumalleni, hän kertoo. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 50 VAPAALLA T ykkään olla luonnossa ja pidän kaikesta kauniista. Minusta on mukavaa, että linnut, oravat ja perhoset viihtyvät pihallamme. AMMATIKSEEN Leskinen-Hyppönen opettaa ruotsia yläkoulussa. – Vapaalla tykkään hiljentyä ja touhuta pihalla. Kiehtovinta on nähdä omien ajatusten ja tekojen toteutuminen. Jos hän ei hoitaisi puutarhaa, hän luultavasti ulkoilisi koiran kanssa metsässä ja menisi taidekursseille. – Tajusin, miten paljon kaipaan puutarhaa. – Istutusten suunnittelu on luovaa puuhaa. Olin lukenut puutarhalehtiä ja blogeja koko pitkän talven, hän kertoo. Hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta perhe on tärkeä, samoin lemmikkikoira Mikki. – Joka kevät on arvoitus, mitä nousee ja mitä talvi on vienyt mennessään. Satu Leskinen-Hyppösen blogi: www.kukkaiselamaa.fi www.youtube.com > Satu Kukkaiselämää Satu LeskinenHyppönen Mikki-koira kuuluu olennaisena osana emäntänsä puutarhaan.. 49-vuotias opettaja. Hän rentoutuu ja virkistyy omassa puutarhassaan, joka kukkii toukokuusta syyskuuhun. Kun palasin Lappeenrantaan, mylläsin pihan perheen avustuksella ihan uusiksi. Perheeseen kuuluvat aviomiehen lisäksi 16-vuotiaat kaksoset, tyttö ja poika, sekä Mikki-koira. Työ teinien parissa pitää virkeänä. Kahta samanlaista päivää ei ole. – Tykkään nuorista ja työstäni. LESKINEN-HYPPÖNEN KASVATTAA myös hyötykasveja, mutta kukat ovat hänen juttunsa. – Bloggaaminen on tuonut todella kivan lisän puutarhaharrastukseen. Työni on hyvin sosiaalista, joten välillä on mukava olla hissukseen koiran kanssa pihatöissä raikkaassa ulkoilmassa
– 24.5.2017 Turku 29. – 30.8.2017 Helsinki 24. – 25.10.2017 Kuopio Työsuojelupäällikön perustieto 5. 24.8.2017 Helsinki 29. K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Kehityskeskustelua uudistamaan! yhteisöllisiä välineitä työuran tueksi 30. – 28.9.2017 Helsinki Työuran uurtaja® -valmentajan koulutus 07.09. 030 4741 ILMOITTAUDU NY T! Työterveyspäivät 12.-13.9.2017 Helsinki www.ttl.fi/ttp ELOKUUSSA JATKAMME: TYÖKYKYEKSTRA + IÄN VAIKUTUS TAPATURMIIN KESÄÄ!. – 7.6.2017 Helsinki 22. – 31.5.2017 Helsinki Henkisen ensiavun malli työpaikan turvallisuuspoikkeamissa 31.8.2017 Helsinki Työhyvinvoinnin johtaminen – esimies henkilöstön hyvinvoinnin edistäjänä 27. 15.12.2017 Helsinki Toimiva työyhteisö Ohjauksen keinoin työkykyä ja terveyttä 25.8.2017 Helsinki Työterveyshuollon perusteet 26.9.2017 Helsinki Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 3.10.2017 Tampere Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 7.10.2017 Helsinki Työkykyinen työntekijä Riskien arviointi työpaikalla 23. 31.8.2017 Oulu Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 05.09.2017 27.04.2018 Tampere Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. Ensi numerossa Rentouttavaa TTT-lehti 4/2017 ilmestyy 30.8
3M™ G3000 heijastava suojakypärä varmistaa näkyvyytesi erilaisissa työympäristöissä – Valitse helppokäyttöinen ja miellyttävä ruuvisäätöinen suojakypärä osaksi kokonaisvaltaista henkilönsuojaustasi. Kypärissä heijastava 3M Scotchlite™ -teippaus kahdeksassa värissä. Linsseissä joko Scotchgard™-huurtumisenestopinnoite tai kestävä (RAS) naarmuuntumisenestopinnoite. Lisävarusteena myös vaahtomuovinen sisäkehys, joka lisää käyttömukavuutta sekä lasien istuvuutta kasvoille. Saatavana kaksi kupukokoa. Heijastava Scotchlite™-materiaali lisää työntekijän näkyvyyttä ja turvallisuutta erilaisissa työympäristöissä ja valaistuksissa. Laaja valikoima eri linssivaihtoehtoja kirkaana, keltaisena tai harmaana. Katso lisätietoja uusimmista 3M-henkilönsuojaimista: www.3m-campaign.com/fi/sf600 www.3m-kampanjat.fi/protacIII Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet, Keilaranta 6, 02150 Espoo, p. Kokonaisvaltaista henkilönsuojausta – Uutta 3M-henkilönsuojaimissa 3M™ PELTOR™ Protac III™ kuulonsuojaimilla suojaat kuulosi ja kommunikoit sujuvasti – ProTac III kuulonsuojain suojaa haitallisilta impulssiääniltä ja mahdollistaa 82 dB alittavien ympäristöäänien kuulemisen. Pehmeä ja ja miellyttävä kasvotiiviste, joka varmistaa erinomaisen istuvuuden ja suojaimen tiiviyden ja vähentää suojalasien huurtumista. Nämä ominaisuudet takaavat entistä paremman käyttömukavuuden. Tummat linssisävyvaihtoehdot ja polarisoidut linssit täyttävät yleisemmät käyttötarpeet. (09) 525 21 (vaihde). Kommunikoit työtoverien kanssa, ja kuulet varoitusäänimerkit ja lähestyvät ajoneuvot. 3M™ SecureFit™ 600 -sarjan suojalasit soveltuvat suurimmalle osalle käyttäjistä Suojalaseissa yhdistyy maksimaalinen käyttömukavuus, istuvuus ja hyvä näkyvyys. 3M™ 8835+ hiukkassuojain tarjoaa käyttäjälleen maksimaalista käyttömukavuutta Uusi ja edistyksellinen muotoilu ja istuvuus