Työ Terveys Turvallisuus 3/2018

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

UGANDAN MATKA kasvatti työintoa Muistisairaus vei ENNENAIKAISELLE ELÄKKEELLE Työhyvinvoinnin NETTITESTIT Myös seurakunnissa KIUSATAAN SUOJAA kädet viilloilta TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttlehti.fi NRO 3/2018 | 15 € METSÄNPOLTTO VAATII huolellista suunnittelua
Siirry sivustoon JALAS.COM. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengi ävyys tu uun tinkimä ömään suojaukseen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 2 Esi elemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odo avat jalkineiltaan enemmän. Tietyissä malleissa on eri äin helppokäy öinen ja suosi u Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle
34 Selkävoitto kivusta pitää kiinni työelämässä Oikea-aikainen kuntoutus lyhentää sairauslomia. 47 Ajassa: Turvallisuus SISÄLLYS 3/2018 48 Aisapari Kemikaalit vaativat jatkuvaa tarkkailua Porvoon jalostamolla. K U V A H E LI N Ä K U JA LA K U V A SH U T T E R ST O C K KANNESSA SUVI SALONIEMI KUVA SARA PIHLAJA. ”Työpaikalla tehdään parempaa tulosta, kun kaikki ideat eivät tule samaa ikäpolvea ja koulutustaustaa edustavilta ihmisiltä.” ERITYISASIANTUNTIJA SIRPA LAAKSO NUORISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ. 30 Kun Alzheimer asettui taloksi KANNESSA Sirpa Neittamo joutui luopumaan työstään muistisairauden vuoksi. 30 Muistisairaus ei estä Sirpa Neittamon kirjoittamisharrastusta. Vastaus löytyy ehkä netistä. 51 Ensi numerossa 42 Mekaanisilta vaaroilta suojaavia käsineitä käytetään esimerkiksi elintarvike-, auto-, muovi-, metalli-, lasija elektroniikkateollisuudessa ja rakennusalalla. 24 Tilauskortti 33 Äänestä parasta 50 Vapaalla Antti Rönkkö nauttii maisemasta ja nähtävyyksistä juosten. 42 Vältä haavat ja viillot KANNESSA Viiltosuojakäsineiden sormituntuma on parantunut. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3 5 Päätoimittajalta 8 Kesätyökausi lähestyy – jee! 10 Pakohuonepelissä oppii leikiten 12 Lukijoilta Työ 14 Nettiin hyvinvointia testaamaan KANNESSA Oletko työn imussa. Terveys 26 Kiusaaminen ei lopu toista poskea kääntämällä KANNESSA Myös seurakuntien työpaikoissa esiintyy kiusaamista. 45 Tapaturmainen kuolema Kunnossapitotyöntekijä menehtyi voimalinjasta saatuun sähköiskuun. 18 Työn imussa Ugandaan KANNESSA Varainhankkija haki intoa työlleen tutustumalla avustettaviin. Turvallisuus 38 Antaa palaa! KANNESSA Metsää on paras polttaa alkukesästä. 29 Blogi: Onni tulee eläen Marja-Liisa Manka löysi onnen kriteerit. 22 Luottamus kantaa muu toksissa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella sovitaan paikallisesti. Stressaatko
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 4 SINÄ RIITÄT. Tutustu palveluihimme: mehilainen.fi/uusisuunta Pidä elämäsi tärkein resurssi 100% kunnossa. TYÖELÄMÄPALVELUT. Hyvinvoiva ihminen on kokonaisuus – hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla ei voi erottaa toisistaan. Muista pysähtyä tarvittaessa, sillä sinä olet oman jaksamisesi paras asiantuntija. Jos työstä ei palaudu vapaa-ajalla tai työssä mieltä vaivaavat henkilökohtaiset asiat, voi syntyä riittämättömyyden tunne, joka saattaa uuvuttaa. Me Mehiläisen Työelämäpalveluissa tuemme terveyttäsi ja hyvinvointiasi vuoden jokaisena päivänä
En ole jäänyt ilman ruokaa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Jonkinlaisen siirtymäriitin tarjoaa nousu kolmannen kerroksen työhuo neeseen, mutta kesän tullessa voisin innostua jopa pienestä aamulenkistä. Luottamus: työyhteisö auttaa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Yksi ennakoimaton seikka aiheuttaa päänvaivaa: Joukkoliikenteen käyttä jänä ja pyöräilijänä keräsin aiemmin kohtuullisen määrän askelia ja kilo metrejä. Nyt arkiliikunta jää kotipäi vinä hyvin vähälle. Hyvinvoiva ihminen on kokonaisuus – hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla ei voi erottaa toisistaan. Päiväkohtainen töiden suun nittelu ryhdistää ja auttaa rajaamaan työhön kuluvaa aikaa. Työ Terveys Turvallisuus lehden arvot 4041 0428 K U V A JU H A SO M B Y SINÄ RIITÄT. Infoissa ja seminaareissa tapaan myös uusia ihmisiä. Olematon työmatka säästää tietysti aikaa aamusta ja iltapäivästä. Tapaamiset ystävien kanssa houkuttavat aiempaa enemmän. Vuositilaus 93 euroa, kestotilaus 83 euroa. Muista pysähtyä tarvittaessa, sillä sinä olet oman jaksamisesi paras asiantuntija. Ullakon työhuoneeseen kapuaminen ei muuten riitä taukojumpaksi, siihen on varattava oma aikansa. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Hänen kokemuksensa aiemmista, kertaviikkoisista etätyöpäivistäni oli sellainen. Etätyömahdollisuus toi toivot tua joustoa päivään. Tutustu palveluihimme: mehilainen.fi/uusisuunta Pidä elämäsi tärkein resurssi 100% kunnossa. Perheemme ruokataloudesta vastaa van mieheni huolenpito lämmitti: – No, mites mä jatkossa järjestän sun päiväruokailut. Tyhjen nän tehokkaasti tähderuoat jääkaapis ta, jos en ole tuulettumassa tiedotus tilaisuuksissa ja nauttimassa niiden tarjoiluista. nuorempi tyttäreni huolestui. perheen sosiaalisin tapaus, 17vuotias tyttäreni, äimisteli. Työstä irrottautuminen iltapäivästä on helpompaa, kun lähtee liikkeelle harrastuksiin tai asioille. Minunlaisiani päivittäin etätyötä tekeviä on vielä melko vähän, kolme palkansaajaa sadasta. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 S ÄÄNNÖLLISESTI ETÄTYÖTÄ tekee noin viidennes työn tekijöistä, kertoo uusin työ olobarometri. TYÖELÄMÄPALVELUT. Kieltämättä ikävä ajatus yksinäisistä lounas ja kahvi tauoista käväisi mielessä minullakin. Jos työstä ei palaudu vapaa-ajalla tai työssä mieltä vaivaavat henkilökohtaiset asiat, voi syntyä riittämättömyyden tunne, joka saattaa uuvuttaa. PARIN KUUKAUDEN KOKEMUS koto na työskentelystä on osoittanut, että läheiset kiinnittivät huomiota ihan olennaisiin seikkoihin. Saatoin myös kuskata tyttären tallille tai tavata hänen opet tajansa. Pilatestunnit ja juoksukoulu tuovat ryhtiä minun viikkoohjelmaani. Aina ei kuitenkaan jaksa olla menos sa. Silloin perhe voi tarjota tukeaan ja ilmoittaa työt siltä päivältä päättyneiksi. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Ettei etätyöläinen unohdu ullakolle. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print Avoimuus: kaikesta voi puhua. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Me Mehiläisen Työelämäpalveluissa tuemme terveyttäsi ja hyvinvointiasi vuoden jokaisena päivänä. – Teetkö sä sitten aina töitä iltamyö hään. Useimmiten syynä iltaan jatkunee seen työskentelyyn oli se, että työ päivän lomassa piipahdin asioilla tai pesin pyykkiä. – Miten sä voit jättää sun työkaverit. Kun maaliskuussa kerroin perheel leni, että aloitan työskentelyn koti toimistossa, kunkin perheenjäsenen mielenkiinto kohdistui eri asiaan. . Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 83 euroa, kestotilaus 73 euroa. Myös kotona työskentelevän on pidettävä huolta ergonomiasta, ei pidä jumiutua läppäri sylissä sohvan nurkkaan. ITSESÄÄTELYÄKIN TARVITAAN, jotta työ ei lavene täyttämään koko päivää. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2018. Seu raa huomaan kaipaavani työpäivän jälkeen. On hyvä luoda siirtymiä ja rajoja teke miselle. Säätöpöydän tarve on käynyt ilmei seksi. KIRSI VÄISÄNEN 16.5.2018 Terveiset ullakolta PÄÄTOIMITTAJALTA 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Myyntipäällikkö Seija Kuoksa Puhelin 040 933 1147 seija.kuoksa@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49
Uudistunut hiiri joka on tehty sinua varten, eikä päinvastoin. HUIPPUUUTUUS EXCEL LIGHT -SARJA Huippukevyt urheilullinen turvakenkä. Kokeile miltä terveellinen työskentely tuntuu www.hiirikokeilu.fi U U TU U S! HSEQ Online -palvelussa taas uutta! Koulutusja pätevyysrekisteri Sisäiset auditoinnit EcoOnline Archive kemikaalirekisteri integroituna! HSEQ Online sisältää mm: riskinarviointi, vaaratilanteet, tapaturmat, laatuja ympäristö, tarkastukset, yli 100 e-kurssia, valmisraportit ja O365 AD-integraatio. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 6 UUTUUSTUOTTEET Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi Uutuustuote-esittelyt ovat mainoksia, joiden sisällöstä vastaavat ilmoittajat. 010 2310 340 myynti@3tratkaisut.. 3T Ratkaisut Oy – EcoOnline Group puh. www.3tratkaisut.. Näillä jalkasi jaksavat koko työpäivän.. Tutustu tarkemmin skydda.fi ja kysy lähin jälleenmyyjäsi skydda@skydda.fi SKYDDA – kun haluat kaikki työturvallisuuteen liittyvät tuotteet ja palvelut yhdestä paikasta
Lue miten nuoret otetaan mukaan kehittämään työyhteisöä sivulta 8.. Työturvallisuuslain mukaan alle 16-vuotiaalla ei saa teettää vaarallisia töitä, jossa nuorta työntekijää itseään tai hänen työnsä takia muuta henkilöä saattaa uhata erityinen tapaturman tai terveyden menettämisen vaara. Yötyö on alle 18-vuotiailta kielletty. Lista löytyy Finlexin sivuilta finlex.fi/fi/ laki/alkup/2012/20120188. Lisäksi on määritelty erityisen haitallisia töitä, joita alle 18-vuotiaat eivät saa tehdä ollenkaan. Vaarallisista töistä on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A SH U T T E R ST O C K Ajassa NUOREN TYÖNTEKIJÄN TYÖSUOJELU KESÄTYÖKAUDEN LÄHESTYESSÄ työnantajien on hyvä selvittää, millaisia töitä nuorilla voi teettää. 16–17-vuotiaalla saa teettää sosiaalija terveysministeriön vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa mainittuja töitä, jos työn turvallisuudesta on huolehdittu riittävästi
Konkareiden ja noviisien rinnak kaiselosta voi kehittyä paljon uutta, kun kokemus ja tuoreet näkökulmat haastavat toisiaan. Käsitteiden rajaus vaihtelee, mutta tavallisimmin milleniaaleilla tarkoi tetaan vuosina 1982–2000 syntyneitä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 8 K esätyön aloitta minen on nuorelle usein jännittävä paikka. Heitä nuorempiakin alkaa jo kovaa vauhtia pyrkiä työelämään. Jos eriikäisten johtamista tarkas tellaan tutkimusten valossa, nuoret tarvitsevat työssään tukea, koska heidän asiantuntemuksensa on vähäisempää kuin kokeneemmilla. Nuoret sukupolvet on jaoteltu Y ja Zsukupolviksi, joista nykyisin käy tetään usein nimitystä milleniaalit. – Työhön sitoutumisessa ei tutki musten mukaan ole eroa nuorten ja KESÄTYÖKAUSI LÄHESTYY – jee! AJASSA. Mutta miten työ paikalla päästään hedelmälliseen yhteistyöhön. Keskiikäisillä taas vahvistuu tarve vaikuttaa omaan työhönsä ja muo kata sitä niin, että omaa osaamista voi hyödyntää mahdollisimman laajasti. Haasteen edessä ovat myös esimiehet: miten tulokkaat oppivat tehtävänsä, kuin ka he sopeutuvat työyhteisöön, millaista johtamista he toivovat ja tarvitsevat. Kun nuoret otetaan mukaan kehittämiseen, eri-ikäisten yhteistyö hyödyttää koko organisaatiota. – Arvostamalla eri ikäisiä ihmisiä, vastaa Työterveyslaitoksen erityis asiantuntija Sirpa Laakso, joka on Kesätyöntekijät tulevat pian – joko teillä ollaan valmiita. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK paneutunut etenkin ikäjohtamisen ja työkyvyn johtamisen kysymyksiin
Kalenteriikä ei ole koko totuus Ikäjohtaminen tarkoittaa sitä, että työpaikalla otetaan huomioon työn tekijän elämäntilanteeseen ja työuran vaiheisiin liittyviä tarpeita. Ja tietenkin hoitamaan työnsä niin hyvin kuin mahdollista. Paljon tietoa – sekä ääneen lausut tua että hiljaista – välittyy myös, kun työpaikalla luodaan mahdollisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen. Laakso kertoo, että tämän oletuksen ovat myös hänen työssään kohtaa mansa nuoret itse kyseenalaistaneet. Se saattaa vaatia vaivannäköä. Ohjei siin kuului muun muassa muistutus siitä, että suihkussa käydään päivittäin. Voi olla jopa kriisin paikka huomata, että onkin taas noviisi omassa työssään. Perehdytystä tarvitaan paitsi työteh täviin myös työpaikan käytäntöihin ja työkulttuuriin. – Ei ole yhtään hassumpaa, että oh jeistukset viedään tälle tasolle. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Toimiva työyhteisö > Ikäjohtaminen TTT-lehti 2/2018: Luottamus on tarttuvaa TTT-lehti 3/2017: Uteliaalla asenteella ja hyvällä perehdytyksellä kiva kesäduuni Mentorointi on usein toimiva tapa jakaa tietoa sekä kokeneelta tulokkaalle että päinvastoin.. – Jos osaa käyttää älypuhelinta ja pelata pelejä, se ei tarkoita, että osaa exceliä, wordia tai powerpointia, hän huomauttaa. Laakso kertoo esimerkin eräästä kau pallisen alan yrityksestä, jossa työelä mään tutustuvat koululaiset saivat talon tapoihin ohjaavan opaskirjasen. Se tuo työhön diversiteettiä, moni muotoisuutta, joka on oiva alusta työn kehittämiselle. – Työpaikalla tehdään parempaa tu losta, kun kaikki ideat eivät tule samaa ikäpolvea ja koulutustaustaa edusta vilta ihmisiltä. Nuori saa omalle työidentiteetil leen rakennusaineita jo ensimmäi sistä työsuhteistaan. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 varttuneiden välillä, vaikka niin usein luullaan. Siksi isoilla organisaa tioilla on monimuotoisuusohjelmia – ne ovat huomanneet, että luovuus ja innovaatiot syntyvät monenlaisista ihmisistä. Laakso kannus taa ottamaan tulokkaat myös mu kaan porukkaan ja keskusteluihin. Hyväkuntoinen viisi kymppinen voi olla biologiselta iäl tään yhtä vanha kuin huonokuntoi nen kaksikymppinen. He arvostavat vapaaaikaa enemmän kuin vanhempansa, ja heidän arvoissaan korostuvat myös työtyytyväisyys ja yksilökeskeisyys. paa ihmistä, oli hän minkä ikäinen tahansa. Hän huomauttaa, että ikä on muuttuva tekijä, joka voi pohjautua muuhunkin kuin elettyjen vuosien lukumäärään. Se, että osaaminen ei aina ole täyttä prii maa, ei tee kenestäkään huonom tai oma sairastuminen voi lisätä jous ton tarvetta työssä, Laakso sanoo. – Tämä herätti hiljattain aika paljon keskustelua myös Työterveyslaitoksen sisäisessä, esimiehille suunnatussa työkyvyn johtamisen koulutuksessa, Laakso mainitsee. Tarvitaan panostusta ja kommunikointikykyä, jotta eriikäiset tutustuvat toisiinsa. Esimerkiksi ikääntyvien vanhempien hoitaminen – Jos on tottunut kannattelemaan ja neuvomaan muita, se rooli on aika vahva osa omaa työidentiteettiä. Jos yri tyksessä hyvä hygienia on asiakaskoke muksen kannalta tärkeä standardi, se on hyvä kertoa. Nuoret saattavat kiilata edelle tuoreine oppeineen, mikä voi koetella itsetuntoa. Konkaristakin voi tulla noviisi Kokenut työntekijäkin on silti muut tuvassa työelämässä usein tilantees sa, jossa vanhoilla taidoilla ei enää pärjää. Nykyään ikäjohtami sen asiantuntijat puhuvatkin mie luummin työurajohtamisesta. Työantajan teh tävänä on saada nuori tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja perehdyttää hänet hyvin työhön. Sosiaalinen ikä liittyy odotuksiin ja mielikuviin siitä, mitä meidän missäkin elämän vai heessa ”kuuluisi” tehdä. Silloin ei jää epäsel väksi, mihin aikaan töihin on tultava, milloin voi pitää taukoja, voiko työ paikalla käyttää kännykkää ja millaista pukeutumista työssä edellytetään. Samalla tuulettu vat myös tietyn ikäisiin ja näköisiin liitetyt ennakkooletukset, joita meil lä itse kullakin usein on. Esimerkik si keskiikäinen voi huomata, että goottihenkinen nuori lävistyksineen ja tatuointeineen on ”ihan tolkun ih minen”, kuten Laakso kertoo erään mentorin todenneen ohjattavastaan. – Työn ja muun elämän yhteensovit tamisen haasteita voi olla muulloin kin kuin ruuhkavuosina. Ne eivät aina ole sidoksissa kalenteriikään, vaan esimerkiksi terveys ja työkyky voivat vaihdella missä työuran vai heessa tahansa. Hänen mielestään työelämässä on vain siedettävä, että maailma muut tuu ja taitoja on uusittava. . Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtä työkeskeisiä kuin vanhemmat suku polvet. – Saman ikäluokan ihmiset hakeu tuvat helposti yhteen, koska yhteiset kokemukset ja kiinnostuksen kohteet lähentävät. Esimerkiksi milleniaaleja pidetään diginatiiveina, jotka ottavat käden käänteessä haltuun ohjelmat ja so vellukset ja opettavat ne siinä sivus sa vanhemmille työkavereilleenkin. Nuoria hän kehottaa lähtemään innokkaana työelämään, olemaan aktiivisia, kyselemään ja ihmettele mään. Työ on sekä nuorille että iäkkäämmille tärkeä osa elämää, Laakso toteaa. Eroa ei ole myöskään siinä, miten merkitykselliseksi työ koetaan. Mentorointi on usein toimiva tapa jakaa tietoa sekä kokeneelta tulokkaal le että päinvastoin. Psykologinen ikä taas kertoo siitä, minkä ikäiseksi itsemme koemme. Mahdollisuuksia vuoro vaikutukselle Laakson mukaan työnantajan kan nattaa suunnitella kesätyöntekijöi den työpolku huolellisesti mietti mällä asioita nuorten näkökulmasta
Pakohuonepelin avulla TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA VEIKKAUS / ARI RÄSÄNEN Pakohuonepelissä oppii leikiten Uusi tapa kouluttaa työntekijöitä on haastaa heidät ongelmanratkaisuun. – Peliongelmien ehkäiseminen on todella tärkeä asia, josta pitää kan taa vastuuta. Pelaaja voi kontrolloida toimintaansa muun muassa asettamal la pelaamiselle rajoja tai sulkemalla pelitilinsä määräajaksi. – Vastuullisuuden opiskelun pitää olla hauskaa ja innostavaa, ja henkilös tön pitää päästä tutustumaan vastuul lisuuteen omakohtaisesti. – Maailmalla pakopelejä on käytetty muutamien vuosien ajan koulutus ja yrityskäytössä, ja nyt tämä aalto on saapumassa Suomeen, Huttunen kertoo. Se vastaa reilua kolmea prosenttia 15–74vuo tiaasta väestöstä. . Resepti on peräisin Veikkaukselta, joka teetti pakohuonepelin pääkont toriinsa Helsinkiin henkilöstön kou luttamista varten. Pakohuonepelissä osallistujat ratkovat tehtäviä vihjeiden avulla päästäkseen tietyssä ajassa tilasta pois. Hallinnan työ kaluihin kuuluvat myös muistutukset nettipelaamiseen käy tetystä ajasta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 10 M iten saada henki löstö sisäistämään työnantajan tärkeäk si kokema tavoite. Pakohuonepeli on osa Veikkauksen vuoden alussa aloittamaa Pelaa mal tilla kampanjaa, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi rahapelaamisen hallinnan välineitä. Veikkaus on hänen mukaansa ensim mäinen suomalaisyritys, jonka tiloissa toimii pysyvä, sisäiseen koulutukseen käytettävä pakopeliratkaisu. Koska pelaami nen on hauskaa, se on tehokas työkalu koulutus ja esittelykäytössä, toteaa yrityksen projektipäällikkö, konseptisuunnittelija Inna Huttunen. teemme vastuullista rahapelaamista tutuksi henkilöstöllemme ja aikanaan varmasti myös sidosryhmillemme, kertoo Veikkauksen yhteiskunta vastuupäällikkö Jaana Korkiakoski. HRD-päällikkö Elvira Vainio (vas.) ja yhteiskuntavastuupäällikkö Jaana Korkiakoski Veikkauksesta sekä konseptisuunnittelija Inna Huttunen InsideOut Escape Gamesista pako huoneen peliympäristössä. Laittamalla heidät pe laamaan pakohuone peliä, jonka avulla asiat tulevat tutuik si elämyksellisen ongelmanratkaisun ja tiimityön siivellä. AJASSA. Palaute on ollut palkitsevaa, Jaana Korkiakoski iloitsee. – Pakohuonepeli ei ole vain viihde tuote, vaan monipuolinen alusta uusil le mahdollisuuksille. Veikkauksen tuotoista yli 40 prosent tia tulee verkossa tapahtuvan pelaami sen kautta. Pakohuoneita yrityskäyttöön Veikkauksen pakohuonepelin on suunnitellut InsideOut Escape Games yritys. Tähän men nessä pakohuonepelistä on tullut ulos iloisia ja innostuneita veikkauslaisia. Veikkauksella pakohuonepeli kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdy tysohjelmaan. Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan raha pelaaminen tuottaa Suomessa ongel mia noin 124 000 ihmiselle. Tässä pelissä ratkaisu jen avaimet liittyvät rahapelaamisen hallintaan
Alan voimakas sääntely lisää kustannuksia. Lähde: Työolobarometri 2017. Työn tavoite. Sosiaalija terveysministeriö järjestää Kuntoutussäätiön ja yhteistyötahojen kanssa täydennyskoulutusta ammattilaisille, jotka työskentelevät esimerkiksi työterveyshuollossa, TE-palveluissa, oppilaitoksissa, yhdistyksissä tai HR-tehtävissä. Vastedes pyrimme käymään jumpassa joka viikko, ja jossain vaiheessa nuori kykenee menemään sinne yksinkin. RAIJA LAHTINEN. Toiminta lähtee aina nuoren tarpeista. Koulutus. • Miltei puolet voi ainakin jossain määrin päättää, mihin aikaan vuorokaudesta työskentelee. Etätyö ja joustot yleistyvät Esimerkkejä uusista, kiinnostavista markkinoille tulevista ja vasta tulleista tuotteista: kudoksia tunnistava älyneula mm. Hyvinvointituotteissa ei sääntelyä samalla tavalla ole, mutta niissä taas on runsaasti kilpailua. • Säännöllisesti etätyötä palkansaajista tekee noin viidennes, satunnaisesti 14 prosenttia. Itse olen taustaltani liikunnanohjaaja ja kuntoutuksen ohjaaja. Viennin kasvu on jatkunut jo parikymmentä vuotta. selkäydinnesteen näytteenottoon, Injeq Oy kotikäyttöön muistiongelmaisille kehitetty lääkeannostelurobotti, Evondos videopeli Rehaboo, jota ohjataan olkapään kuntoutukseen tarkoitetuilla liikkeillä, kehittäjä Metropolia AMK ja Health Innovation Village at GE vauvaa heijaten nukuttava patja, Lullame Lähde: Terveysteknologian vienti -tiedotustilaisuus 18.4.2018 T erveysteknologiatuotteiden liikevaihto oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa, ja siitä tuoteviennin arvo oli lähelle 90 %. Ratkaisukeskeisyyttä, palvelujärjestelmän tuntemista ja kykyä verkostoitua. Eilen olin erään nuoren kanssa ryhmäjumpassa, iloisin mielin sieltä lähdettiin. Ennakkotiedot. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 3/2018 TERVEYSTEKNOLOGIAN VIENNIN KASVU JATKUI K U V A K IM M O SI N IL U O T O K U V A K IR SI V Ä IS Ä N E N KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN AJASSA KUVA S H U T TER S TO C K Tampereen seudun työllistämisyhdistyksessä toimiva Taru Järvinen auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa muun muassa liikunnan ja luontoelämysten avulla. Ala kehittyy voimakkaasti, 10 % liikevaihdosta käytetään tuotekehitykseen. Suurin osa viennistä on lääkintäja potilasvalvontalaitteita, mutta Suomesta viedään myös esimerkiksi leikkaussalipöytiä ja erikoisvalmisteisia sairaalavaatteita. Parasta työssä. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Mitä tekee työkykykoordinaattori. Taustalla voi olla koulukiusaamista, sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai terveysongelmia. • Liki joka kymmenes pystyy kertomansa mukaan itsenäisesti päättämään, mihin vuorokaudenaikaan työtä tekee. Löytää räätälöityjä ratkaisuja työllistymiseen ja selvittää, mikä estää nuoria kouluttautumasta tai työllistymästä. Voimaannutamme heitä löytämään jatkopolun työelämään. • Miehistä 60 ja naisista 71 prosenttia ei tee lainkaan etätöitä. Mitä edellyttää tekijältään. Se synnyttää välillä kylmiä väreitä. Terveysteknologia työllistää Suomessa 11 400 ammattilaista. Aitoa kiinnostusta nuoriin. Miten työskennellään. Tavoitteena ovat onnistumisen kokemukset. Kun näen, että asiakas oivaltaa itsestään jotain ja voimaantuu toimimaan itse. Ensin rakennetaan luottamussuhde, jotta nuoret uskaltavat puhua asioistaan. Monipuolista koulutusta ja työkokemusta sekä elämänkokemusta
Meteliä voi olla vaikka kovaääninen ilmastointi. Meluisassa työympäristössä työskentely on yllättävän uuvuttavaa.” ”Minua on vanhemmiten ruvennut häiritsemään turha meteli. Parasta juttua voit äänestää sivun 33 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi K U V A SH U T T E R ST O C K. Jutussa ennakoivien mittareiden eli oireiden esille tuominen oli hyvä juttu.” MUUTA PALAUTETTA: Melu veks! ”Jutussa esiteltiin monia tapoja vähentää työpaikan taustamelua ja kerrottiin kokemuksista, kiitettävästi oli työntekijöiden mielipiteitä kuunneltu. Todella kiva lukea, että tähän asiaan pyritään saamaan muutosta myös työelämässä ja hyödynnetään jokaisen ihmisen omia vahvuuksia ja annetaan apua vaikeuksiin!” ”Tapausselostukset kiinnostavat aina, ja työtasojen vakaus oli taas tärkeä muistutus. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Koko lehti on niin luettavaa ja ilolla sen teenkin, kun kirjoittajat ovat taitavia toimittajia, jotka käyttävät huolella kunnollista suomen kieltä. Liian usein tällaiset ihmiset leimataan vielä nykypäivänäkin tyhmiksi ja laiskoiksi. Ensiapulaukun voitti Teemu Mäki ja Smartum-setelit Päivi Hakala. Mieluummin ottaisin itsekin sellaiset kuin vastamelukuulokkeet.” Äijäjooga päihittää työn jumit ja stressin ”Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, saattaa myös madaltaa muiden miesten kynnystä osallistua vastaaviin!” Teatteri teki turvallisuuden ryhtiliikkeen ”Mielenkiintoinen näkökulma: käyn itse paljon teatterissa, mutta harvoin tulee ajateltua sen olevan oikeasti työpaikka joillekin työsuojelullisine haasteineen.” Tarkkuutta vaativa työ tuntuu käsissä ”Selkeä ja ytimekäs opastus yläraajan tyypillisiin työperäisiin oireisiin.” Oppimisvaikeudet voi selättää ”Oppimisvaikeudet ja erilaiset keskittymisen ja hahmottamisen vaikeudet koskettavat todella monia ihmisiä mutta ne ovat silti hävettyjä ja vaiettuja asioita. Jutusta sai vinkkejä tilanteeseen puuttumiseksi ennen totaalista romahdusta.” ”Ylisuorittaminen ja siitä seuraava työtason romahdus on yleinen vaiva, joka on varmasti monessa työyhteisössä. Tässä jutussa esiteltiin kauniit äänenvaimennuslevyt. Kiitos taas kerran!” KAIKKIEN PALAUTETTA antaneiden kesken arvottiin Cederroth First Kit Medium -ensiapulaukku ja 10 kappaletta Smartumin kulttuurija liikuntaseteleitä. Supermies ei tajua kulkevansa höyryillä Mikä oli paras juttu. Kerro se tai anna muuta palautetta, arvomme palautetta antaneiden kesken 5 x 2 kpl Finnkinon elo kuvalippuja ja 2 kpl Manka & Manka: Työhyvinvointi (2016) -julkaisua. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 ttl.fi/ttp LUKIJOILTA KIINNOSTAVIN JUTTU TTT-lehdessä 2/2018 lukijapalautteen perusteella oli Supermies ei tajua kulkevansa höyryillä. ”Juttu auttaa hahmottamaan vaanivaa ongelmaa ajoissa.” ”Tunnollisena ihmisenä olen käynyt läpi tämän ja taistellut senkin jälkeen asian kanssa. Ilmiö oli monelle tuttu. Onkin tärkeää, että asia tiedostetaan ja uskalletaan ottaa esille
Työ 14 Nettiin työhyvinvointia testaamaan 18 Työn imussa Ugandaan 22 Luottamus kantaa muutoksissa Tässä NUMEROSSA T E K ST I K IR SI V Ä IS Ä N E N | K U V A SH U T T E R ST O C K. Ne tarjoavat esimerkiksi pienille työpaikoille mahdollisuuden saada viitteitä työpaikan kehittämiskohteista ilman erityisiä kustannuksia. Seuraavalta sivulta alkavaan juttuun on kerätty testejä, jotka on kehitetty erilaisissa työhyvinvoinnin projekteissa. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 TYÖHYVINVOINTIA VOI TESTATA NETISSÄ KAIKKI NETTITESTIT eivät ole pelkkää huuhaata
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 14 TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT SHUTTERSTOCK Tuntuuko siltä, että jokin mättää työssäsi. Verkkotesti on nopea tapa saada osviittaa omasta tai työyhteisön hyvinvoinnista. TYÖHYVINVOINTIA TESTAAMAAN Nettiin | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 14. Vaivaako stressi, onko tyytyväisyys työhön hukassa
Sivustolla todetaan, ettei testi korvaa ammattilaisen arviota. Tämä on useammin kuin keskimääräisellä vertailuryhmämme edustajalla. Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka (Talentum pro, 2016). STRESSI NÄKYVÄKSI TYÖTERVEYSLAITOKSEN SIVUSTOLLA on stressitesti, joka on tarkoitettu tukemaan työntekijän omaa pohdintaa. • Sopiiko etätyö sinulle. Se kehottaa pitämään huolta levosta ja harrastuksista, jotka antavat työlle vastapainoa. • Nuoret velttoilijat ja vanhat jäärät. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunneja motivaatiotilaa työssä, jota luonnehtivat tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset. Testi paljastaa työn kokemuksen merkityksellisyyden sekä työhön liittyvän innostuksen ja ilon. Voit esimerkiksi selvittää, millainen työhyvinvoinnin kylväjä olet työyhteisössäsi, tai testata, millainen pomo sinulla on. Osaan testeistä pitää kirjautua. Testin voi tehdä kuka vain, ja siitä saa lopuksi palautteen. • Työn imu -testi • Ikäskanneri: Testaa organisaatiosi ikäjohtamisen tila • Millainen pomo sinulla on. Testi saattaa vastata näin: ”Koet työn imua muutaman kerran viikossa. Tähän juttuun kootut testit on etupäässä kehitetty eri laisissa työhyvinvoinnin kehittämisprojekteissa. Testaa, oletko ikärasisti! ttl.fi/testit Oletko työn imussa. Testi muistuttaa palautumisen merkityksestä ja listaa linkein lisätietoja aiheesta. Luultavasti työssäsi on työhyvinvointia tukevia voimavaratekijöitä. Testin lopussa on aiheeseen liittyviä hyödyllisiä linkkejä. Ne tar joavat esimerkiksi pienille työpaikoille mahdolli suuden saada viitteitä työpaikan kehittämiskohteista ilman erityisiä kustannuksia. TYÖTERVEYSLAITOKSEN TYÖN IMU -testillä voidaan arvioida tämänhetkistä työhyvinvointia. Testit eivät ole huuhaata, vaan niiden luotettavuus on testattu ja tulokset raportoitu. Jos oma jaksaminen huolestuttaa tai siitä haluaa keskustella, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai työsuojeluvaltuutettuun. Työterveyslaitoksen sivuilla on useita muitakin testejä. Mainio lähde työhyvinvoinnin kehittämistes teihin on työhyvinvoinnin tutkijan, dosentti MarjaLiisa Mankan sekä tutkija, kouluttaja Marjut Mankan pari vuotta sitten ilmestynyt Työhyvinvointiteos. Testejä löytyy kehittämisprojektien verkkosivuilta sekä Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen sivuilta. Lisäksi testi antaa vinkkejä ja kehottaa esimerkiksi pohtimaan, voisiko työyhteisössä tehdä työstä vielä innostavampaa. Testi saattaa kertoa, että olet tarkkaileva työmehiläinen, jolla stressaantumisen merkkejä on ilmassa. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 I nternetissä on runsaasti maksuttomia testejä, joilla voi leikkimielisestikin selvittää omaa työhyvinvoin tiaan tai joita voi hyödyntää työpaikan yhteisessä kehittämisessä. Testit kertovat työhyvinvoinnin tilan, ja usein tuloksia voi verrata laajempiin aineistoihin. Esimies puolestaan voi selvittää, onko hän työssään käskyttäjä vai luotsi.. • Testaa, millainen työhyvinvoinnin kylväjä olet • Kuinka stressaantunut olet. Tällaisia työn voimavaroja voivat olla riittävä vaihtelevuus työtehtävissä, itsenäisyys ja vaikuttamismahdollisuudet, työtovereilta tai esimieheltä saatu tuki ja arvostus sekä vastuu ja kehittymismahdollisuudet.” Jos uppoudut työhösi ja nautit siitä, olet toki onnekas, mutta testin tekijät muistuttavat myös säännöllisten taukojen pitämisestä ja siitä, että työpäivien pituus on hyvä pitää kohtuullisena. Luottamushenkilöt ja työsuojelupäälliköt voivat helposti etsiä työpaikan tar peisiin soveltuvan testin, löytää korjaustarpeet ja seu rata kehitystä. LISÄÄ AIHEESTA Työhyvinvointi. Työterveyslaitoksen testit: • Johtotähti – Testaa oletko menneen ajan käskyttäjä vai ketterä luotsi
ttk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Työkalut > Yksilötutka Kehittämispolulle yhteisvoimin TYÖELÄMÄ 2020 -HANKE TARJOAA Kehittämispolku-testin, jolla arvioidaan työpaikan tilaa yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa. Tulosten selvittyä kehittämiskohteiksi voidaan valita työpaikan vahvuusalueita, joita halutaan entisestään voimistaa, tai alueita, jotka toimivat huonosti tai joihin ei aiemmin ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota. Palvelu tarjoaa myös runsaasti tietoa muutoksen tueksi. Pääkäyttäjä voi tilata linkin omaan sähköpostiinsa ja jakaa testin työpaikalla täytettäväksi. Testi tarkastelee työhyvinvointia terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen, arvojen, asenteiden ja motivaation näkökulmasta. Kehittäminen on kesken, mutta palvelu on jo käytettävissä netissä. Tämänkin testin vastauksia voidaan käyttää työpaikalla kehittämisen pohjana. Sen avulla voi tunnistaa hyvinvointiin liittyviä tarpeitaan sekä henkilökohtaisia vahvuuksiaan ja haasteitaan muutosten toteuttamisessa. Profiili esittää myös henkilökohtaiset valmiudet ja kehitystarpeet mm. Yksilötutkan kysymyssarjaa tutkittiin hankkeen aikana tieteellisesti, ja se todettiin toimivaksi. Sen väittämät liittyvät neljään työpaikan kehittämisen painopisteeseen: luottamukseen ja yhteistyöhön, terveyteen ja hyvinvointiin, osaavaan työvoimaan sekä innovointiin ja tuottavuuteen. KIRSI VÄISÄNEN OMAPROFIILI.FI omaehtoiseen ELINTAPAMUUTOSTEN TOTEUTTAMISEEN VTT:N LUOMA OMAPROFIILI.FI-PALVELU voi olla apuna elintapamuutoksissa. Omaprofiili.fi-palvelu muodostaa erilaisia hyvinvointiin liittyviä profiileja käyttäjän täyttämien kyselyiden perusteella. Yksilötutka perustuu professori Juhani Ilmarisen kehittämään työkykytalo-malliin, jota kehitettiin muun muassa Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton Hyvä työ – Pidempi työura -kehittämishankkeessa. Materiaali ja kysely ovat saatavilla Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla. Tällä hetkellä profiilit voi muodostaa painonja stressinhallintaan.. Hankkeessa saatiin hyviä tuloksia, joten sen työkalut ja hyvät käytännöt siirrettiin muidenkin alojen käyttöön, kaikkien hyödynnettäväksi. Siitä, miten työyhteisö etenee kehittämisen polulla, saa viitteitä toistamalla testi esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden välein ja vertaamalla uusia tuloksia aiempiin. Testi edellyttää rekisteröitymistä. arvotyöskentelyyn, rentoutumiseen ja liikuntaan. Lisäksi huomiota kiinnitetään niin työhön, työoloihin ja johtamiseen kuin perheeseen ja lähiyhteisöönkin. Työelämätoimijoiden laatima testi auttaa johtoa ja työntekijöitä löytämään yhdessä työpaikan tärkeimmät kehittämiskohteet. tyoelama2020.fi > Työpaikoille > Kehittämis polku-testi Kun jaksaa täyttää kysymyksiä liittyen elintapoihin, hyvinvointiin ja yksilöllisiin ominaisuuksiin, saa palkakseen mm. Pienillä, alle viiden hengen työpaikoilla voi tulostaa kyselylomakkeet. Testiin voi lisätä muutaman oman kysymyksen. Testi pohjautuu ajatukseen, että työelämän laatua ja tuottavuutta voidaan parantaa yhtäaikaisesti. . mittarin osoittaman lukeman koetusta stressistä ja työstä palautumisen tarpeesta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 16 YKSILÖTUTKA ARVIOI TYÖKYKYÄ YKSILÖTUTKA ON TYÖHYVINVOINTIKYSELY , joka kartoittaa työntekijän arvion omasta työhyvinvoinnistaan ja työkyvystään
3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 18. Hänen haaveenaan on nähdä mahdollisimman paljon maailmaa ja tutustua erilaisiin kulttuureihin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 18 TEKSTI TARJA KOLJONEN KUVAT SARA PIHLAJA Suvi Saloniemi on aina ollut kiinnostunut kehitysmaiden asioista
Opintomatkalla Saloniemi pääsi itse näkemään ne asiat ja ongelmat, joista hän työssään puhuu. Perhesuunnittelu tuntui heistä hassulta ajatukselta, ja ehkäisystä oli monenlaisia mielipiteitä – yleisin oli se, että miehis tä tuntui häpeälliseltä hakea kondomeja paikalliselta terveysasemalta. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 V iime aikoina Suvi Saloniemen, 30, on ollut harvinaisen helppo innostua työstään. Opintomatkalla Saloniemi pääsi itse näkemään ne asiat ja ongelmat, joista hän työssään puhuu suomalais ten kummien kanssa. Meneekö apu oikeasti perille. Kun soittaminen on mukavaa ja flow löytyy, tulee myös tulosta, Saloniemi miettii. Varainhankkijalla pitää olla mahdollisimman varma olo aiheesta, josta hän aikoo keskustella. Hieman ihmetytti se, miten alkukantaisia ihmisten näkemykset ehkäi systä ja perhesuunnittelusta olivat. – Kyläläiset kysyivät meiltä neuvoja siihen, kuinka he saisivat elinolonsa paranemaan. Toimisto on perustettu vuon na 2010 auttamaan järjestöjä varainhankinnassa, vies tinnässä ja koulutuksessa. – Työmotivaatio syntyy siitä, että asiat, joiden puolesta tehdään töitä, ovat tärkeitä ja omien arvojen mukaisia. – Kestää pitkään ennen kuin kokonaisten sukupol vien näkemys näitä asioita kohtaan saadaan muuttu maan. Kummien antamien lahjoitusten avulla lapset pääsevät kouluun ja vievät tietoa yhteisöön ja omille vanhemmilleen. Työn imussa. UGANDAAN Televarainhankkija Suvi Saloniemi pääsi palkintomatkalle Ugandaan hankittuaan eniten kummeja World Visionille. Saa tehdä työ tä, jonka kokee merkitykselliseksi. Innostusta tarvittiin kuitenkin jo aiemmin, sillä Saloniemi voit ti matkan työpaikkansa kilpailussa hankkimalla eniten kummeja World Visionille. Saloniemi aloitti työn Suomen Varainhankintatoimis tossa kaksi vuotta sitten. Tutustuminen paikallisiin oloihin lisäsi entisestään intoa ja motivaatiota omaan työhön. Silloin voi keskittyä oman tyylin löytämiseen. Arvostus omaa työtä kohtaan välittyy puheluissa, joita Saloniemi soittaa mahdollisille tuleville kummeille tai jo kummina oleville. Terveysasema voi lahjoittaa niitä synnyttämään tulleille äideille. Koko alku vuoden hän ompeli retrokan kaista kestokasseja otettavak si mukaan tuliaisiksi matkalle Ugandaan. Ongelmat tulivat näkyviksi Ompelemansa kassit Saloniemi antoi Kirewan terveys aseman kätilölle Esther Polly Awidille. Ugan dassa teiniraskaudet ovat yleisiä ja yli puolet naisista saa ensimmäisen lapsensa alle 18vuotiaana. Työhön kuuluu kohtaamisia kadulla, ovilla ja puhelimessa. Työmotivaatio on helppo löytää silloin, kun työn antajan ja työntekijän arvot kohtaavat
Hyvä televarainhankkija on luova, ja hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot. – Paljon on toki kiinni myös siitä, että osaa olla itsel leen armollinen eikä lannistu päivistä, jolloin lahjoit tajia ei ole tullut tavoitteen mukaisesti. Saloniemi kuulee myös epäileviä kysymyksiä siitä, meneekö raha oikeasti perille kohteeseen. Hän osaa lopulta luopua kirjoitetusta spiikistä ja kertoa asian omin sanoin – pahinta mitä televarainhankkija voi tehdä, on lukea suoraan paperista. – Tuollaiset kysymykset ovat oikeastaan helpoimpia vastata, sillä World Vision on ulkoministeriön kump panuusjärjestö. 4 Millainen on hyvä esimies. Esimiehen täytyy olla kannustava ja tukena silloin, kun tulee kysymyksiä tai jos oma spiikki ei lähde käyntiin. Armollisuutta itseä kohtaan Nuoren varainhankkijan innostunut ote työhön huo mattiin, ja Saloniemestä tuli nopeasti televarainhan kinnan koordinaattori osastolleen. Hän muistaa aina kehua hyvästä tuloksesta – ja toisaalta tsempata, jos päivä on ollut alavireinen. Nyrkkisääntönä pi dän sitä, että kun tekee parhaansa, se riittää. Harvoin tulee kielteistä palautetta. Kerron kuka olen, mistä soitan ja millä asialla olen. Työ on totta kai tulostavoitteellista, joten paine on aina olemassa – kyse on siitä, kuinka siihen suhtautuu. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 20 NELJÄ KYSYMYSTÄ VARAINHANKINNASTA SUVI SALONIEMELLE 1 Miten motivoitua työhön, kun yleinen kuva puhelinmyynnistä on kielteinen. Koska työ saattaa olla henkisesti raskasta, on erityisen tärkeä, ettei varainhankkija jää yksin ongelmien kanssa. Saloniemi pyrkii löytämään työstä kuin työstä sen parhaimmat puolet, mutta pettymyksiäkin pitää kestää. – Työni on kovin vaihtelevaa ja monipuolista. – Tietysti myös palkan täytyy olla hyvä ja kannustava. Se ei myöskään takaa, että työn jälki olisi mahdollisimman laadukasta. 3 Miten puhelu yleensä etenee. Varainhankkijoiden tehtävä on omalta osaltaan myös tarjota tietoa. Luon keskustelua muun muassa erilaisilla kysymyksillä tai toteamuksilla. Tiedustelen henkilöltä, tunteeko hän asiaa tai tahoa, josta soitan. Onneksi pääsen lähes päi vittäin töissä käyttämään luovuuttani – joko kirjoitan varainhankinnassa käytettäviä skriptejä ja mietin jos sain kampanjassa käytettävää spiikkiä tai pohdin kol legojen kanssa tapoja saavuttaa parempia tuloksia työssämme. Työ varainhankintatoimistossa ei ole aivan tavan omaista puhelinmyyntityötä, sillä myytävänä ei ole ta varaa tai palvelua. Nyt osaan entistä paremmin vas tata kysymyksiin, kun olen nähnyt omin silmin, miten hyvin rahoja paikan päällä käytetään. Jooga ja kuvataide ovat Saloniemelle keinoja päästä nollaamaan ajatukset. Varainhankintaan suhtaudutaan yleensä melko positiivisesti tai neutraalisti. Toki vastaan saattaa tulla henkilöitä, jotka eivät spiikin aikana oikeastaan reagoi mihinkään mutta kertovat lopuksi lähtevänsä mielellään mukaan. Hän on nyt pie nen tiimin esimies ja saa innostaa ja motivoida myös muita. Jos asia ei ole tuttu, kerron lyhyesti, mistä on kyse. Saloniemi pyrkii löytämään työstä kuin työstä sen parhaimmat puolet. 2 Millainen on hyvä televarainhankkija. Omassa työpaikassani ei esimerkiksi ole käytössä pro visiopalkkausta, sillä se koetaan epäreiluksi ja eriar voistavaksi. Vuorovaikutussuhteen tulee olla molemminpuolista, jotta tavoitteeseen päästään. Toiminta on valvottua, avointa ja läpi näkyvää. – Itseni toteuttaminen on aina ollut tärkeää minulle, ja siksi on harmi, kun kuvataideharrastus on viime ai koina jäänyt vähemmälle. ?. Tarkoituksena on monipuolisen vuorovaikutuksen kautta johdatella henkilö kohti lahjoittamista. Esimiehen kanssa selvitellään, mistä ongelmat voisivat johtua. Ihminen tekee lahjoituksen tunteella ja perus telee sen järjellä. Hän osaa käsitellä aihetta moniulotteisesti, ja hänellä on kyky soveltaa tekstiä. Pää sen kohtaamaan uusia mahdollisia kummeja, mutta saan myös kouluttaa uusia varainhankkijoitamme te kemään hyvää työtä. Olen aina kokenut, että minulla on kaikki oikeus soittaa ihmiselle, joka elää Suomessa ja kellä oletettavasti on katto päänsä päällä sekä elämän perusedellytykset kunnossa. Työ eroaa Saloniemen mukaan pu helinmyynnistä siinä, että tarpeen luomisen sijaan vedotaan ihmisen tunteisiin ja käydään arvokeskus teluja. En siis ota itseeni henkilöistä, joilla ei ole tarpeeksi tietoa ymmärtääkseen, kuinka tärkeällä asialla olemme
Tutkimusten mukaan työmotivaatiota lisää se, jos työstä ja sen tekemisen tavoista voi edes jossain määrin päättää itse. Nykyisen työn tekeminen uudella tavalla voi avata uusia näkökulmia. Naiset ovat perustaneet World Visionin tuella omia säästöryhmiä, joista voi nostaa lainaa elinkeinon perustamiseen. Palkan takia tietenkin, mutta se ei saa olla ainoa syy. Kuitenkin vain vähän yli puolet tytöistä suorittaa peruskoulunsa loppuun.. Suomalaisten kummien avulla jo yli 80 prosenttia Kirewan lapsista käy koulua ainakin joitakin vuosia. 3 Tiedätkö, miksi teet työtäsi. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 LÖYDÄ TYÖMOTIVAATIOSI HYVÄ ESIMIES JA RENTO TYÖILMAPIIRI ovat keskeisiä asioita työmotivaation säilymiselle. Hän uskoo, että kaikkia töitä voi muokata itselle sopiviksi pienillä ratkaisuilla, oman tehtävänkuvan rajoissa. 2 Voiko työhön lisätä itsenäisyyttä. Yksi pyykkäsi, toinen myi vanhoja vaatteita, kolmas kasvatti ja myi vihanneksia. Televarainhankinnan koordinaattorin Suvi Saloniemen mielestä tärkein motivaatio syntyy kuitenkin oman pään sisällä. Tässä hänen vinkkinsä: 1 Mieti, mihin kaikkeen voit työssäsi vaikuttaa itse. Omaan elintasoon vaikuttaminen on tuonut hallinnan tunnetta koko elämään, ryhmän naiset kertoivat. 4 Pidä kiire ja stressi hallinnassa myöntämällä itsellesi palautumishetkiä myös työpäivän aikana. Kirkasta työn tarkoitus mielessäsi, merkityksellisessä työssä yksitoikkoisetkin työvaiheet sujuvat leikiten. Käy kahvilla työkavereiden kanssa, tai järjestäkää yhteinen taukojumppa
– Senhän pitää olla järkähtämätön, toteaa palomies Jari Torvi ammatti kuntansa suhteesta luottamukseen. – Sunnuntain työvuoro saattoi olla työntekijälle monta sataa euroa keski viikon vuoroa arvokkaampi, Lintunen valottaa. Siitä seurasi se, että perustyövuorojen ulkopuolella suori tettavia tehtäviä, kuten harjoituksia, tehtiin ylitöinä vapaapäivinä. – Siitä aiheutui tietokatkoksia, se kaannuksia ja päällekkäisiä toimin toja. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT JULIA HANNULA Kaveria ei jätetä arjen työssä eikä uudistuksissa, tuumivat pelastusalan ammattilaiset Jarkko Purhonen (vas.), Markus Kallio, Petteri Pekari, Jari Torvi ja Sampsa Lintunen.. – Käytännössä se tarkoitti sitä, että ennen viikonloppuna tultiin töihin Luottamus kantaa muutoksissa Palomiehen työssä luottamus on läsnä kaikessa toiminnassa. Aiemmassa työvuorojärjestelmässä oltiin yleensä yksi vuorokausi töissä ja kolme vapaalla. Kun pu hutaan hallinnollisista tehtävistä, rahasta ja henkilöstöasioista, luotta mus näyttäytyy ennen muuta äärim mäisenä rehellisyytenä. Haasteita lisäsi myös eri päi ville osuvien työvuorojen keskinäinen eriarvoisuus. Jos et puhu totta ja ole täysin vilpitön, seuraavalla neuvottelukerralla sanomisiltasi on pohja pois, Lintunen sanoo. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella sitä tarvittiin etenkin uudistuksissa, jotka toivat työpaikalle paikallisen sopimisen ja keskitetyn työaikasuunnittelun. Oli aika keskittää työaikasuunnittelu yh teen pisteeseen, Lintunen kertoo. Siitä huolehdittiin paloasemakohtaisesti ja vieläpä työ vuoroittain. Ilman työntekijöiden ja hallinnon välistä luottamusta tuskin olisi saavutettu hyviä tuloksia – pu humattakaan Sitran työelämäpalkin nosta, jonka pelastuslaitos sai vuonna 2017. – Palomiehen pitää pystyä luotta maan täydellisesti esimerkiksi va rusteisiin ja työkavereihin. Hajanaisesta keskitettyyn EteläKarjalan pelastuslaitoksen työaikasuunnittelu oli aiemmin pirstaloitunutta. Tästä aiheutui hallitsemattomia kustan nuksia. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 22 E teläKarjalan pelas tuslaitoksella paikal linen sopiminen ja työaikasuunnittelun keskittäminen ovat lisänneet sekä tehoa että työtyytyväisyyttä. Henkilöstöhallinnosta vastaava palo mestari Sampsa Lintunen on työsken nellyt aiemmin itsekin palomiehenä. Kun ympärivuorokautiseen valmiuteen vielä lisättiin kaksi uutta paloasemaa, tarve selkeyttää ja tehos taa toimintaa kasvoi entisestään
Työnantajan subjektiivista oikeutta päättää työvuo roista on luovutettu työntekijöille pai kallisesti sopimalla. Uudet käytännöt ovat tuoneet sääs töjä kustannuksiin. Aiemmin ylityönä työvuoro jen välissä hoidetut tehtävät tehdään nyt niin, että yksi 24 tunnin työvuo ro pilkotaan pienempiin osiin, jotka sijoitellaan perustyövuorojen väliin, Lintunen selventää. Molemminpuolinen jousto, jos mikä, on tehokasta. – Ennen oli ihan herran hallussa, kuinka paljon ylitöitä sattui milloinkin tulemaan, Lintunen toteaa. Sekään ei ole käynyt toteen. – Samaa infoa kerrataan neljä viik koa, jotta tieto tavoittaa kaikki vuorot. . Ratkaisuksi on kehitetty joka maa nantai klo 13 pidettävä resurssitoimis ton videoinfo pelkästään henkilöstö asioista. Myös keskitetty työ aikasuunnittelu ja joustavuus työhön tulemisessa ovat pitäneet kustannuk set aisoissa, Lintunen arvioi. Satsaukset työyhteisön tehokkuuteen, toimivuuteen ja palkkaukseen houkut tavat myös uusia tekijöitä taloon. kysyy Torvi, ja muut myötäilevät. – En missään nimessä haluaisi van haa systeemiä takaisin. Lintunen uskoo tiedottamisen olevan monen vuorotyöorganisaation haaste, varsinkin, kun johtoa keskitetään. – Tulevan kahden viikon työvuoroja ei koskaan muuteta kysymättä tai an tamatta työntekijöille mahdollisuutta vaikuttaa niihin. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi Jokaisen työpäivän jokainen tunti on saman hintainen, tekee sen sitten maanantaiaamuna tai joulupäiväyönä.. Videoinfo maanantaisin Pelastuslaitoksella on ymmärretty avoimen ja toimivan tiedonkulun Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa pelastuslainsäädännön mukaisten tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella. Lappeenrannan, Imatran ja Länsi-Saimaan palvelualueilla on yhteensä 36 paloasemaa, joista neljä on ympärivuorokautisessa valmiudessa. – Meillä on edelleen neljä työpistet tä, joissa on neljä työvuoroa ja 16 työ yksikköä, jotka ovat töissä eri päivinä eivätkä näe toisiaan. – Varsinaisen palkan päälle mak setaan 41 prosenttia lisää joka kuu kausi riippumatta siitä, minä päivänä olet töissä tai oletko vuosi tai sairaus lomalla. – Jos tiedotuskanavat eivät ole kun nossa, tieto kulkee välikäsien kautta ja vääristyy matkan varrella. Näistä lähtökohdista ryhdyttiin luo maan joustavaa työaika ja palkkaus järjestelmää, jossa palomiesvahvuus olisi joka päivä mahdollisimman tasai nen. Jotakin tehdään meillä hyvin tai muualla huonosti, Lintunen summaa. Joustoa puolin ja toisin Joustavuuteen on EteläKarjalan pe lastuslaitoksella satsattu. Lintunen suostui uuden resurssi toimiston vetäjäksi sillä ehdolla, että kokonaispalkkatasosta päästään sopi mukseen henkilöstön kanssa. – Toki aina löytyy joku, joka ei tyk kää, mutta sanoisin, että yli 90pro senttisesti henkilökunta on tyyty väinen kokonaispalkkaukseen, Torvi sanoo. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. – Yksi pelko oli se, että viikonloppu poissaolot olisivat lisääntyneet, mutta sellaista en ole havainnut, Lintunen sanoo. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Asioista pyritään viestimään työnteki jälähtöisesti. Kiitetty kokonaispalkkaus EteläKarjalassa käyttöön otettu ko konaispalkkaus tarkoittaa kahta asiaa. Se summa, mikä lauan taista tai pyhätyöstä maksettiin, oli vaan niin hirveän iso, Torvi lisää. Ensinnäkin jokaisen työpäivän jokai nen tunti on saman hintainen, tekee sen sitten maanantaiaamuna tai jou lupäiväyönä. – Meille on tullut kymmeniä työ kyselyjä sekä valmistuvilta että toisaal la töissä olevilta palomiehiltä tässä pa rin kuukauden aikana. Myös vuosittaisten kustannusten ennakointi onnistuu aiempaa paremmin. – Jos tulee yllättäviä muutoksia, saamme melkein poikkeuksetta jon kun työntekijän töihin lyhyellä va roitusajalla. Jopa niin, että työnteki jät järjestelevät omia menojaan, jotta pääsevät töihin. Työntekijät olivat jo odottaneet kokonaispalkkaukseen siirtymistä. Kun olemme lojaa leja työntekijöiden suuntaan, huomi oimme toiveet ja yritämme järjestää vuorot parhain päin, se toimii myös toiseen suuntaan, Lintunen sanoo. – Tiedotukseen panostaminen on lisännyt luottamusta työnantajaa koh taan, tuumaa ylipalomies Petteri Pekari. Tieto poikkeustilanteista kulkee WhatsAppringissä. Tämä on vaan niin helppoa, ja aina tietää, minkä verran liksaa tulee kuukaudessa, palomies Markus Kallio lisää. Muutokseen liittyneet pelot eivät ole toteutuneet. Lisäksi info taltioidaan ja jaetaan hen kilöstölle viikoittain, Lintunen kertoo. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 kipeänäkin. – Uskotteko, että kaikki tämä perus tuu meillä vallitsevaan luottamukseen. merkitys luottamuksen rakentajana. – Se ei ole pelkästään kokonaispalk kauksen ansiota. Pelastuslaitoksella on 120 työntekijää. – Pari viikkoa sitten tuli aamupäiväl lä resurssitoimistosta rinkiin viesti: Yhtä miestä huutaa tänään töihin, yhteys ASAP. Ongelma oli ratkaistu ja tuuraa ja löydetty klo 10.22, palomies Jarkko Purhonen kertoo. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Se on haaste tiedonkululle. Toinen pelko liittyi kustannusten karkaamiseen
Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Lehden saa vain tilaamalla. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Määräaikainen vuositilaus 93 euroa. Määräaikainen vuositilaus 83 euroa. (Laskutusväli 12 kk). | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 24 TILAUSHINNAT 2018 PAINETUN TTTLEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 83 euroa. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 93 €/vsk. Tilaa lehti nyt! Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 83 €/vsk. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkö kulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767.. TTTLEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 73 euroa/vuosikerta. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl
Lähde: www.ttl.fi > Toimiva työyhteisö > Työpaikkakiusaaminen 26 Kiusaaminen ei lopu toista poskea kääntämällä 29 Blogi: Onni tulee eläen 30 Kun Alzheimer asettui taloksi 34 Selkävoitto kivusta pitää kiinni työelämässä Tässä NUMEROSSA T E K ST I K IR SI V Ä IS Ä N E N | K U V A SH U T T E R ST O C K. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 Terveys TUNNISTA TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN – SE ILMENEE MUUN MUASSA NÄIN: • kohtuuttoman työmäärän vaatiminen liian lyhyessä ajassa • mielipiteiden ohittaminen ja huomioimattomuus • kohtuuton työn ja tekemisen valvonta • tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen • perusteeton työtehtävien pois ottaminen tai aiempaa vaatimattomampien työtehtävien antaminen • painostaminen olemaan vaatimatta työntekijän nor maaleja työsuhteisia oikeuksia • eriarvoinen kohtelu • loukkaavien kommenttien esittäminen • mustamaalaaminen • huutaminen, solvaaminen ja haukkuminen • aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen
Selvien pelisääntöjen puute antaa eväät sooloiluun ja epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Hänen tehtäviinsä Helsingin hiippakunnassa kuuluu muun muassa työyhteisöjen kehittäminen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 26 Kiusaaminen ei lopu TOISTA POSKEA KÄÄNTÄMÄLLÄ Seurakunnissa on töissä ihan tavallisia ihmisiä, joilla on samanlaisia heikkouksia kuin muillakin kuolevaisilla. Toisen kunnioittaminen tärkeää Evankelisluterilaisessa kirkossa riittää erilaisia näke myksiä. Yhtä lailla seurakunta työssä on hankalaa, jos ei pysty kohtaamaan toisen va kaumusta tai ymmärrä toisen työidentiteettiä, Räntilä toteaa. – Luku vaikuttaa uskottavalta, sanoo am mattiliitto Kirkon alat ry:n toiminnanjohtaja Paula Aaltonen. Ei puututa eikä ote ta kantaa, sanoo hiippakuntasihteeri Jaana Räntilä. – Työpaikkakiusaaminen tuntuu meillä Suomessa olevan muutenkin vallitseva tapa: Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan yli 100 000 suomalaista kokee päi vittäin olevansa kiusaamisen kohteena. Siksi myös siellä kiusataan. Hengellisyys taas tukee asennetta, että pitää ymmärtää ja sietää – myös kiusaamista. Hiippakuntasihteeri Jaana Räntilän työhön kuuluu mm. TEKSTI MERJA RÄTY KUVAT MARKKU PIHLAJA JA CHANTHY NYBERGH ulkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa vuo delta 2016 oli hyviä ja huonoja uutisia. – Kirkko on totuusyhteisö: kun ajatellaan, että itsellä on opillinen totuus, yleensä leiriydytään erilaisiin klik keihin ja keskustelu on vaikeaa. työyhteisöjen kehittäminen.. Virkamiesorganisaatio tuo mukanaan jäykkyyttä, asiantuntijaorganisaatiossa taas tehdään usein töitä omalla persoonalla ja vähillä säännöillä. Liittoon tulee noin kaksi kiusaamiseen liittyvää yhteydenottoa kuukausittain. – Meitä vaivaa liiallinen kiltteys. Kirkon alat ry:ssä on 5 500 jäsentä evankelisluteri laisesta kirkosta, kristillisistä järjestöistä ja ortodoksi sesta kirkosta. Kirkon alan työpaikoissa ilo ja innostus oli lisääntynyt, mutta kiusaaminen piti pintansa: haastatel luista joka neljäs oli kokenut työpaikkakiusaa mista edeltävän vuoden aikana. – Työpaikkakiusaamisen kitkemisen kannalta on haasteellista, että seurakunta on yhtä aikaa sekä vir kamies että asiantuntijaorganisaatio ja että mukana on myös hengellinen aspekti, Aaltonen sanoo. Liiallinen kiltteys ongelmana Vaikka seurakunta on toisaalta tavallinen työpaikka, sillä on myös omat erityspiirteensä
Mitä määräajan jälkeen tapahtuu, sitä ei tiedä vielä kukaan. Räntilä kertoo, että kirkossa on hiottu kunnioittavan keskustelun pelisääntöjä. Esimies ei voi pestä tällaisesta asiasta käsiään ja jättää sitä pelkästään työnohjauksen ja työterveyshuollon kontolle, Aaltonen sanoo. Kaiken kaikkiaan työyhteisössä oli ihan eri säännöt kuin muualla seurakunnassa. Hänen mukaansa työpaikkakiusaamista katsotaan seurakunnissa hyvin pitkään, mutta kun alkaa tapah tua, tapahtuu paljon. Jää dään odottelemaan, jos vaikka aika hoitaisi ongelman. Työyhteisötaitoihin kuuluu työtoverin ja hänen työnsä kunnioittaminen. Yksi esimiehen strategioista oli kerätä tietoa. Kostoa pelättiin. Sekä Aaltonen että Räntilä puhuvat kunnioittami sesta. Kiusaamiseen pitää puuttua aina ja heti, ja se on esimiehen asia. Esimies pompotti alaisiaan, soitteli perään ja tuli kuuntelemaan, osaako alainen pitää hartauden. Koulutuspäivistäkin kitsasteltiin. Yli 100 000 suomalaista kokee päivittäin olevansa kiusaamisen kohteena. Ei johtamista opita parilla kurssilla. Toiminnanjohtaja Paula Aaltosen lääke kiusaamisen kitkemiseen on johtamiskoulutus. Työpaikka ei ole viihtymiskeskus, eikä töissä voi piiloutua vakau muksen taakse, saati lyödä sillä toista, Aaltonen na pauttaa. Työyhteisön arkeen kuului se, että esimies arvosteli alaisiaan toisten kuullen. Jaana Räntilä kertoo, että johtamiskoulutukseen on kiinnitetty kirkossa huomiota. Ja mistä silloin repäistään ne taidot. HUUTAMISTA, POMPOTTAMISTA JA KYTTÄÄMISTÄ PÄIVI KATSELI AIKANSA , miten ison seurakunnan yhdessä tiimissä esimies kiusasi alaisiaan. Siinä sai helposti kerättyä lisää lyömäaseita. – Selän takana oli helppo puhua, mutta kun olisi ollut aika sanoa ääneen, ei sanottu enää mitään. Haukkuja ei säästelty, vaikka kuulemassa olisi ollut seurakuntalaisiakin. Työpaikkakiusaaminen on ongelma, josta mieluum min vaietaan ja jolle ei oikein haluta tehdä mitään. Johta ja ei voi aina olla kiva, eivätkä kaikki hoidettavat asiat ole kivoja. Tähän kehitetään välinei tä, esimerkiksi työnohjausta käytetään kirkon piirissä paljon. – Seurakunnissa on paljon pehmojohtamista. Räntilän mukaan Helsingin hiip pakunnassa ei ole kirkkoherraa, joka ei saisi tukea teh täväänsä työnsä alkuvaiheessa.. Hänen mukaansa tilanteen sietäminen johtui kiltteydestä ja puhumattomuudesta. – Vaikka ei kaksikymppisenä ajattelisikaan pääty vänsä esimieheksi, sellainen tilanne voi tulla eteen. – Kirkkoherra tarttui toimeen vasta sitten, kun yksi papeista kävi puhumassa samasta asiasta. Päivin nimi on muutettu. – Aikuisella pitää olla aikuisen työmoraali. Kävin useamman kerran puhumassa asiasta kirkkoherralle, jonka oli vaikea uskoa asiaa, koska kyseinen pappi näytti hänelle ihan toisenlaiset kasvot, Päivi kertoo. Aaltosen lääke työpaikkakiusaamisen kitkemiseen seurakunnista on johtamiskoulutus. Ehkä tilanteen jatkumiseen oli syynä sekin, että hierarkkisuus on niin vahvaa: papit pitävät pappien puolta. – Hän kehotti uusia ihmisiä kertomaan, jos oli jotain ristiriitoja. Ikävä kyllä seurakuntien työyhteisöjä vaivaa usein juuri dialogin puute. – Niin kauan kuin on dialogia, on mahdollisuus so pia asioita. Pelkällä hyvällä saarnalla ei voi enää edetä kirkkoherraksi, jos ei ole vaadittua johtamiskoulutusta. – Sitä jatkui vuosia, ja ovi kävi ahkeraan, kun väki vaihtui. Tilanne rauhoittui ainakin väliaikaisesti, kun kyseinen pappi siirrettiin toisiin tehtäviin määräajaksi. Kiusatusta syntipukki. – Ei ole tavatonta, että kiusatusta tehdään syyllinen ja hän saa käteensä irtisanomisilmoituksen ilman mitään kuulemista tai ennakkovaroitusta. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 Työpaikka on silti työpaikka, oli vakaumus mikä ta hansa
– Jos työyhteisössä on syntipukki, johtajan pitäisi pystyä tutkimaan, mitä ryhmässä tapahtuu. Tukitahoja ovat • johto • työsuojeluhenkilöstö • luottamusmies • henkilöstöhallinto • työterveyshuolto • työsuojeluviranomainen • ammattiliitto. Usein käy niin, että kun hyvä tyyppi nostetaan johtajaksi, menetetään hy vä asiantuntija ja saadaan huono johtaja. Toinen tyypillinen tilanne on, että jotakuta tiimin jä sentä aletaan sulkea pois yhteisöstä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 28 Aaltonen ei silti haluaisi lykätä johtamisopintoja esimiestyön kynnykselle. – Seurakunta on työpaikka siinä missä muutkin. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 1/2017, Kiusaaminen kielletty, s.28–31. • Miten muutetaan työtä, niin että työolot ehkäisevät kiusaamista. • Kiusaaminen määritellään, samoin kuin toivottu työkäyttäytyminen. Seurakunnat ovat aika työntekijäkeskeisiä työyhteisöjä. Kirkon alat ry:lle tulevissa tapauksissa konflikti on tavallisimmin kirkkoherran ja työntekijän välinen. – Tuollainen tapahtumaketju rapauttaa koko työ yhteisöä, siitä kärsivät kaikki. MITEN EHKÄISTÄ TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA. • Johto ilmaisee selkeästi, että epäasiallista kohtelua, häirintää ja kiusaamista ei hyväksytä. Jumala ei pelasta itsensä kohtaamiselta. Aaltonen huomauttaa myös, että asiat harvemmin ratkeavat, vaikka oletettu syntipukki saataisiinkin kangettua työyhteisöstä pois. – Aina ensin koetetaan selvittää asiaa työpaikalla, sillä oikeusprosessi on viimeinen keino, Aaltonen sa noo. • Henkilöstö on selvillä tukitahoista ja niiden roolista. . – Hankalat asiat on pöyhittävä pintaan, niistä pitää puhua, ja niihin pitää puuttua. • Käytössä on kiusaamiskokemuksen selvittämisessä käytettävä etenemismalli sekä selkeä ohjeistus • kiusaamista kokevalle • sitä havaitsevalle • kiusaamisesta syytetylle sekä • esimiehelle. Kiusaamisjutuissa mennään tarvittaessa oikeuteen kin asti. Uudet tuulet tervetulleita Paula Aaltonen ja Jaana Räntilä eivät näe tilannetta kuitenkaan toivottomana. Koska työyhteisöt ovat isoja, asioita voi jäädä piiloon, var sinkin kun vallalla on enemmän vaikenemisen kuin puhumisen kulttuuri, Räntilä toteaa. TYÖYHTEISÖ MUKAAN KESKUSTELUUN • Minkälaiset tilanteet tai käyttäytyminen koetaan yhteisössä epäasiallisena. • Tehdään tunnetuksi epäasiallista kohtelua koskeva lainsäädäntö: johdon, esimiesten ja työntekijöiden vastuut ja velvoitteet sekä mahdolliset seuraamukset. • Mitkä työn ja työolojen piirteet tai tilanteet altistavat epäasialliselle kohtelulle ja kiusaamiselle. Kiusaamisen kova hinta Olisi mukava ajatella, että kirkon piirissä työskentele vät olisivat hyviä ja armollisia. Aaltonen uskoo kirkon brändiin. – Minusta on käsittämätöntä, että teologian opin noissa ei ole johtamiskoulutusta. Aaltonen on tehnyt samanlaisen huomion. Hänen mukaansa prosessista kertyvä taakka jää työntekijälle: vaikka oikeusjutun voittaisi, seurakun nan töihin on enää vaikea päästä. Kirkolla on niin mer kittävä rooli yhteiskunnassa, ettei se tule häviämään. – Tarvitaan enemmän yhteisiä foorumeita, joissa kaikkien on mahdollista tulla kuulluiksi. Hänestä seurakunnista tuntuu usein puuttuvan avoin kes kustelu ja rehellinen ilmapiiri. Olisi hyväksi, jos saisimme raikkaita tuulahduksia seurakuntalais ten piiristä – se toisi ehkä mukanaan myös uuteen kat somista, jota kirkossa tarvitaan, Räntilä pohtii. Jokaisella meistä on varjonsa, ja ne pitäisi pystyä tunnistamaan, Räntilä sanoo. Ja huonon johtamisen hintalappu on äärimmäisen suuri. Huonon johtamisen hinta lappu on äärimmäisen suuri." Lähde: www.ttl.fi > Toimiva työyhteisö > Työpaikkakiusaaminen
3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Onni tulee eläen Suomiko maailman onnellisin maa. Toki kunnon kohentamisesta emme keskustelleet. Filosofi Bertrand Russell pohti tätä vuonna 1930 ilmestyneessä kirjassaan Onnen valloittaminen. Onnea ei siis lasketa hymyjen määrästä, vaan ottamalla huomioon bruttokansantuote asukasta kohti, yhteisöllisyys eli saako tukea toisilta, terveen eliniän odote, vapaus päättää omaa elämää koskevista asioista kuten koulutuksesta, anteliaisuus ja korrup toituneisuuden vähäisyys. Hän sanoi olevansa kuin Kylli täti muinoin kiertäen maata apurahan turvin kertoen ja piirtäen satuja. Ristiriidat ja häm mennys tarjoavat meille kasvualustan, joka pakottaa liikkeelle ja antaa uudis tumisen mahdollisuuksia. Anteliaisuus: Hän jakoi omastaan ja halusi helpottaa ihmisten elämää. Aktiivisuus: Hän kiersi ja liikkui matkustaen. Päivittäinen oppiminen: hän oli opetellut vieraan kielen yli 70 vuoden ikäisenä tutustuakseen alkuperäis kielellä espanjalaisiin. Eikä hän mi tään tuttuja tarinoita kertonut, vaan oli käännättänyt 100 etnistä satua matkojaan varten. Rahalla on sen sijaan merkitystä vain tiettyyn rajaan saakka. 1. Lii kunta pitää sovittaa omaan kuntotasoon ja sen tulee olla sellaista, mistä tykkää. Kun raja on ylitetty, tilalle on saatava muuta, joka ei voi olla huvitusten perässä BLOGI K U V A E LI SE K U LM A LA. Viisautta on tunnistaa se, mitä ei voi muuttaa. MarjaLiisa Manka Työhyvinvoinnin dosentti T örmäsin itse ensim mäisen kerran onnel lisuusraportointiin Oulunjunassa. On siedettävä yksitoikkoista pakertamista: työ ei voi olla ainaista juhlaa eikä huippusuoritusta – niin kuin ei elämäkään. Onni on siis valloitettava ponnis teluilla. Kiihottavia kokemuksia täynnä oleva elämä uuvuttaa, koska tarvitaan yhä väkevämpiä ärsykkei tä uusien väristysten kokemiseksi. Mutta riittävätkö pelkät puitteet vai pitääkö onnea tavoitella. Sattumalta hän oli tavannut onnellisuustutkija John Helliwellin. 5. Russellin mukaan onnellisuutta estävät paitsi liika työnteko, huolien kantaminen ja kateus myös narsis mi, vallanhalu ja suuruudenhulluus. Kuudennen YK:n asiantuntijoiden onnellisuusraportin tulos teilattiin tylysti: ei pidä paikkaansa. Hän nosti esille kolme onnen ehtoa: kiinnostus asioita ja ih misiä kohtaan, rakastetuksi tuleminen ja työnteko, joka estää pitkästymistä ja antaa merkityksellisyyden tunnetta. Miehen kuoltua pari vuotta sitten hän oli opetellut espan jan kielen ja matkustellut. 4. Myönteinen asenne: Junaystävä ei valittanut, vaan nautti elämästä, vaikka olikin kokenut kovia niin mie hensä hoitajana kuin erityisopettaja nakin. Sosiaalisuus: Rouva alkoi keskus tella innokkaasti ventovieraan kanssa ja oli löytänyt ystäviä ympäri maail maa. Raportti tuli ja sisälsi onnen ohjeet viiden kriteerin muodossa. Hän hymyili, kehui lukemattomia tut tujaan ja lähetti minulle myöhemmin kin mielenkiintoisia artikkeleita. Erityisopettajan työstä eläköidyt tyään junaystävä oli ollut syöpäsairaan miehensä omaishoitajana toistakym mentä vuotta. Ne kiteytyivät junatuttavassani. Hän oli kiinnostunut tunteis ta, kuvittanut jopa pari tunteista kertovaa kirjaa. Russellin mielestä keskeistä on oppia sietämään tavanomaista elämää, jopa ikävystymistä. Tältä junaystävä oli saanut onnellisuuskonferenssin ra portin, jonka hän lupasi lähettää myös minulle. . Tärkeimmäksi onnen lähteeksi hän kuitenkin mainitsi sen, että hän ajat teli itseään yhä vähemmän. juoksemista. Ja minä kun en oikein siedä näi tä ”viisi avainta” juttuja! Tarkempi silmäily osoitti kuitenkin, että kyse ei varsinaisesti ole onnesta, vaan sen edellytyksistä, hyvinvoinnin puit teista. MUTTA MITKÄ OLIVAT ne viisi as kelta onneen. Vie ressäni istui iloa pur suava rouva keikalta tulossa. Filosofi totesi saavuttaneensa itse onnellisuuden luopumalla mahdot tomiksi havaitsemistaan tavoitteista. 2. Olkoon menneeksi. 3. Hän koki edelleen tekevänsä merkityksellistä työtä. Ja siihen pitäisi totuttaa jo nuorena
Alzheimer. Siitä lähtien hän on totutellut elämään muistisairauden kanssa. Sirpa Neittamo ei arastele kertoa sairaudestaan. Puhuminen auttaa itseänikin ja pitää kiinni elämässä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 30 TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA KUN ASETTUI TALOKSI Syksyllä 2016 selvisi, miksi erikoissairaanhoitaja Sirpa Neittamo ei enää pärjännyt työssään kuten ennen
– Surulle on jätettävä tilaa, koska se auttaa hiljentymään, vakavoitumaan ja miettimään, mitä omaan elämäänsä haluaa sisällyttää. Aivot myös kuormittuvat hel pommin kuin ennen, ja siksi samalle päivälle ei voi sopia liikaa ohjelmaa. Neittamo aloitti lääkehoidon ja jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta sai luvan käydä osastolla tapaamas sa työkavereitaan. Myös kirjoittaminen on Sirpa Neitta molle tärkeää. Vaikka kaikkea ei aina muistaisikaan, silti voi olla tyylikäs, hän sanoo nau raen ja myöntää, että huumorintajua sairaus ei ole saanut nujerrettua. Töihin hän pyöräili 20 Tuntuu siltä, että pystyn nauttimaan pie nemmistä asioista kuin ennen.". – Tavallaan diagnoosin saaminen oli myös helpotus. Meitä yhdistää se, että olemme kaikki sairastuneet työiässä. Siinä vaiheessa olin jo hyvin väsynyt kaikesta selvittelystä ja peloissani tilanteestani, hän sanoo. kilometrin matkan lähes säässä kuin säässä. – Se tuntui kurjalta, koska olin aina pitänyt työstäni. Työikäisillä sairaus ei välttämättä aina vaikuta ensimmäi seksi muistiin, mikä myös voi hidastaa diagnosointia. – Aamut aloitamme nykyisin aina venyttelyllä, mistä tulee todella hyvä olo. Selvää oli myös, että Neittamon oli jätettävä työnsä. Sirpa Neittamolla sairaus ilmenee hahmottamisen vaikeutena: esimer kiksi tietokoneen näppäimistöä hän ei enää osaa käyttää. – Se oli ihan ihmeellinen juttu. Se on ollut minulle hyväkin asia, koska olen aina ollut niin kova menemään ja harrastamaan. Liikkeessä edelleen Suomessa on arviolta 7 000 työikäis tä, jolla on etenevä muistisairaus, yleisimmin Alzheimerin tauti. Mutta en halua lietsoa vihaa mihinkään suuntaan, vaan yritän purkaa sen heti. Kokemukset kirjaksi. – Pallopeleihin koordinaationi ei enää taivu, mutta käyn paljon lenkkei lemässä kumppanini kanssa. Kirjoituksessa hän käsittelee ajatuk siaan ja tunteitaan – esimerkiksi surua ja pelkoa, joita elämänmuutos on tuo nut tulleessaan. Olisi hienoa, jos voisin vielä kirjoittaa kirjan, Neittamo sanoo ja näyttää luo van kirjoittamisen kurssilla syntynyttä tekstiään. Lopulta Neittamo sai lähetteen neu rologille. Hiljattain keksin takaperinkävelyn, ja se oli aika mielenkiintoista. – Tässä tekstissä olen vähän vihainen kin siitä, miksi minulle on käynyt näin. Hän kirjoittaa päivittäin päiväkirjaa ja muitakin tekstejä, kuten on tehnyt 9vuotiaasta asti. Työkaveritkin olivat itku silmässä, että kyllä me Sirpalle jotain keksitään. Ei pelkkä Alzheimerpotilas Kahden viikon välein Neittamo osallis tuu paikallisen muistiyhdistyksen jär jestämään vertaisryhmään, johon kuu luu kymmenkunta 50–60vuotiasta. Työterveyshuollossa tehtiin lukui sia tutkimuksia, mutta oireiluun ei tullut selvyyttä. Aluksi mietittiin, onko minulla jokin suru tai ongelma, joka kuormit taa, Neittamo kertoo. Toivon, että en menetä sitä lahjaa, mutta niinhän voi käydä yllättäenkin sairauden edetessä. Laitamme päällemme pikku mekot ja jalkaamme kauniit kengät. Uusi ympäristö tuntui vieraalta, koska hän oli tottunut hoitamaan vauvoja – pie nimmät heistä olivat 400grammaisia keskosia. Neittamo huomasi myös, että hänen piti aika ajoin varmistaa kollegoiltaan asioita, jotka ennen olivat su juneet 30 työvuoden tuomal la rutiinilla. Niin hän tekikin joitakin kertoja, kunnes totesi, että on turha jäädä roikkumaan mennee seen. Mutta eihän sellaista virkaa ole, jossa voisi noin vain huu hailla, varsinkaan niin tarkassa työssä. Aiemmin se oli mennyt kirkkaasti läpi, mutta nyt tentti ei onnistunut uusintayrityksis säkään. – Ensi viikollakin olen menossa Ateneumiin erään entisen työkaverini kanssa. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 S irpa Neittamo, 58, työskenteli Helsingin Nais tenklinikalla vastasyntyneiden tehoosastolla. Sitä harrastaessa on kyllä oltava aina kaveri mukana, hän sanoo hymyillen. Hän kertoo olleen sa lapsesta asti kova juoksemaan ja kokeilleensa aina innokkaasti uusia urheilulajeja. Vertaistuesta saa paljon voimaa. Sai raus heikentää muistin lisäksi muun muassa hahmottamista, päätöksen tekoa, kommunikaatiota, tarkkaa vaisuutta ja oppimista. Tuntuu siltä, että pystyn nautti maan pienemmistä asioista kuin en nen – niistä on tullut itselleni aiempaa suurempia ja merkityksellisempiä. Koko työyhteisö oli ongel mista ymmällään. Hoitajien piti suorittaa sään nöllisin väliajoin lääkelaskutentti, ja yllätyksekseen Neittamo ei onnistu nut läpäisemään koetta. Hän oli arvellut ongelmien johtuvan vain jostain väliaikaisesta sairaudesta, joka väsytti ja teki työstä hankalaa. Työkokeilua jatkettiin toises sakin yksikössä, mutta asiat eivät vain ottaneet sujuakseen. Sairastuttuaan Neittamo luopui kodistaan Vantaalla ja muutti kump paninsa luokse Espooseen. Työelämä jäi taakse Diagnoosi ei jättänyt varaa jossittelul le, sillä neurologin mukaan sairauden merkit olivat selvät. – Käyn joka ainoassa kokouksessa, ne ovat minulle oikein kohokohtia. Oireita saatetaan helposti pitää esimerkiksi työuupumuksena tai ma sennuksena. – Kirjoittaminen on auttanut minua aina, ihan kaikessa. Diagnoosi, alkava Alzhei merin tauti, oli hänelle järkytys. Saattoihan hän silti pitää yh teyttä työ kavereihinsa, joista monet olivat tulleet läheisiksi ystäviksi. Tutusta ympäristöstä lähteminen on sekin vaa tinut oman surutyönsä. Toisinaan hänen on vaikea ilmaista itseään, koska asia tai oikeat sanat saattavat kadota mie lestä. Neittamo siirrettiin vastasyntyneiden osastolta yksikköön, jossa potilaina oli isompia lapsia. Liikkumista sairaus ei ainakaan vie lä ole hankaloittanut, ja siitä Neitta mo on hyvillään
Päiväkirja kulkee Sirpa Neittamon mukana aina ja kaikkialle. YLEISIN SYY on se, että aivoissa ei ole kapasiteettia painaa mieleen kaikkia asioita, vaan jotain aina myös unohtuu. Diagnoosin saamisesta on kulunut nyt puolitoista vuotta. 3 Mistä voi erottaa, onko kyse muistisairaudesta vai ohimene västä muistin kuormittumisesta. – En halua ajatella, että olen vain Alzheimerpotilas, eipä tässä mitään enää kannata teh dä. . | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 32 Unohteluun voi olla monta syytä Moni työikäinen saattaa huolestua huomatessaan muistinsa pätkivän ja ajatuksensa karkailevan. Huoleen voi olla aihetta, jos arjen hallinnassa tapahtuu selvä muutos: esimerkiksi ennen jämpti ihminen toistuvasti unohtaa avaimensa kotiin tai jättää laskunsa maksamatta. Nämä ovat toki vakavia mutta korjattavissa olevia asioita. ASIAA EI KANNATA pähkäillä itse, sillä muistisairauden diagnosointi vaatii aina tarkkoja selvityksiä. Lääkäriin menemistä ei kannata jännittää. Tulevaisuuteen liittyvistä peloista huolimatta Neittamo kokee sopeutuneensa tilanteeseen. Aivoja saattavat kuormittaa esimerkiksi pitkittyneet univaikeudet, kova stressi tai liiallinen alkoholinkäyttö. Totta kai välillä on mustiakin päiviä, mutta sehän on normaalia. ON MONENLAISIA muistisairauksia, esimerkiksi Alzheimerin tauti, Lewyn kappale -tauti ja verisuoniperäiset muistisairaudet. Siten voi syntyä hyviä keskusteluja ja jopa uusia ystävyyksiä. Mieluummin nostan pää ni ja katson, mitä minulla on edessä. Joskus oireiden syyksi saattaa paljastua esimerkiksi vitamiinin puutos tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Neittamon mukaan elämään tuo rikkautta myös se, että hän ei peittele sairauttaan vaan puhuu siitä avoimesti – vaikka bussissa istuvalle vierustoverilleen. TYYPILLISTÄ ON KOKEMUS siitä, että muisti pätkii ja asiat unohtuvat mielestä. Työikäisten sairauksissa perimä vaikuttaa kuitenkin useammin kuin ikäihmisten sairauksissa. 2 Miksi unohtelemme asioita. Olen hir veän iloinen harrastuksistani ja lähei sistä ihmisistä. ENSIN PITÄÄ SELVITTÄÄ, haluaako hän käydä töissä, sallivatko tehtävät sen ja mikä työnantajan näkemys on. 1 Millaisia muistiongelmia työikäisillä tyypillisesti on. Välttämättä kyse ei kuitenkaan ole muistin vaan tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmista. Läheisistä läheisimpiä ovat eten kin jo omillaan asuvat lapset Leimu, 25, ja Aku, 22 sekä laaja ystäväpiiri. 5 Voiko työikäisenä muistisairau teen sairastunut jatkaa työssään. Lohdullista on, että unohtaminenkin kuuluu muistiprosessiin – ei meidän kuulukaan muistaa jokaista eteen tulevaa asiaa. 4 Mistä muistisairaudet johtuvat. – Ajattelen niin, että mitä enemmän pystyn olemaan sairauden kanssa si nut, sitä paremmin pystyn elämään. Hyvät elämäntavat pienentävät sairausriskiä, mutta muistisairauden voi myös saada, vaikka eläisi kuinka terveellisesti. Työikäisillä hyvin harvoin kyse on muistisairaudesta, mutta varhainen toteaminen on eduksi myös sen hoitamisessa. Neittamo on mukana myös Muisti liiton organisoimassa muistiaktiivien toiminnassa. Perintötekijöillä on muistisairauksissa pienempi merkitys kuin elämäntapatekijöillä. Eläkkeelle siirtymisen ei pitäisi olla mikään itsestään selvä vaihtoehto, mutta toki jokaisella muistisairaalla ihmisellä pitäisi olla siihen oikeus. Muistiaktiivien tehtävä nä on tuoda esiin näkemyksiä muisti sairaiden ihmisten ja heidän läheisten sä kannalta tärkeistä asioista ja auttaa heitä verkostoitumaan. Yksittäinen lääkärin tekemä muistitesti ei riitä, vaan verikokeiden lisäksi asiaa tutkitaan ehkä ottamalla selkäydinnäyte ja kuvaamalla aivot. LISÄÄ AIHEESTA Tarinoita muistisairaudesta on koottu Muistiliiton kampanjasivustolle www.muistini.fi. Terveet elämäntavat voivat silloinkin lykätä taudin alkamista useilla vuosilla. Hajamielisyyden syynä on kuitenkin harvoin muistisairaus. Nykypäivänä työja muukin elämä vaativat paljon aivoiltamme, ja aina omat resurssit eivät kohtaa vaatimusten kanssa. Kysymyksiin vastasi Muistiliiton viestintäkoordinaattori Heidi Härmä.. Syynä voi olla myös se, että emme kertaa asioita tarpeeksi
Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työasennolla on oleellinen merkitys. Keskitetty hiiri, kuten Contourin RollerMouse, vähentää tietokoneella työskentelyn kuormittavuutta, jolloin energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään. Meille Contour Designissa on tärkeää kehittää ja suunnitella ergonomisia hiiriä, jotka lisäävät päivittäisen työskentelysi tuottavuutta. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme 5 x 2 kpl Finnkinon elokuvalippuja ja 2 kpl Manka & Manka: Työhyvinvointi (2016) -julkaisua. ÄÄNESTÄ PARASTA Ki in no st av in ju tt u T T Tle hd es sä 3/ 20 18 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a T T Tle hd es tä . Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n. Halutessasi voit perustella valintasi. Tutustu koko RollerMouse-valikoimaamme osoitteessa www.contourdesign.fi. *) Tutkimuslaitoksen Userneedsin Contour Designin tekemän tutkimuksen mukaan 93% vastaajista koki lisääntyneen fyysisen hyvinvoinnin keskitetyn hiiren käytön kautta. Kokeile maksutta 14 päivää! Contourin RollerMousen avulla energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään… TTT-Magazine_3_RollerMouse-Red-Wireless_220x138+5mm.indd 1 17-04-2018 13:43:31 KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin
Fysioterapeutti laati hänelle kuntosali ohjelman ja kotiharjoitukset. Näin on käynyt Keski-Suomessa käynnissä olevassa hankkeessa. Ratkaisevaa oli Kalliokosken mukaan fysioterapeutin antama PENShoito, jossa akupunktioneuloja stimuloi daan sähköllä. TEKSTI JA KUVAT IITA KETTUNEN Selkävoitto kivusta PITÄÄ KIINNI TYÖELÄMÄSSÄ Kun selkäpotilaat pääsevät oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntou tukseen, sairauspoissaolot voivat lyhentyä jopa 40 prosenttia. Ensim mäiseksi hän sai lähetteen fysioterapiaan, jossa kävi kerran viikossa. Nykytiedon mukaan hoito on todettu te hokkaimmaksi kivunhoidoksi selkäpotilailla. Sitten Kalliokoski pääsi mukaan osatyökykyisten hoi toa ja kuntoutusta kehittävään hankkeeseen. Noin vuosi sitten Kalliokoski pääsi selkäleikkaukseen. Kalliokoski on aina tehnyt fyysistä työtä pääasiassa teollisuudessa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 34 S elkäkivut olivat Petri Kalliokosken, 38, riesana siitä asti, kun hänellä todet tiin välilevyn pullistuma vuonna 2004. Suositte len lämpimästi, Kalliokoski sanoo. Minun piti nukkuakin kovalla lattialla. Kerrottuaan työn antajalle selkävaivoistaan hän oli saanut kevennettyä työtä koneenhoitajana. Mutta kun kivut äityivät kestä mättömiksi, hän pystyi käymään töissä vain vahvojen kipulääkkeiden avulla. Kalliokoski oli aloittanut leikkauksen jälkeen uuden työn erään tehtaan tuotannossa. Vähitellen selkävaivat al koivat helpottaa. – Sen jälkeen meni tosi hyvin ja aloin toipua pikku hiljaa, mutta muutaman viikon kuluttua kivut alkoivat entistä voimakkaampina. Silloin tällöin hän kävi hoidattamassa selkäänsä yksityisellä fysioterapeutilla. – En pystynyt istumaan, seisomaan enkä myöskään makaamaan sängyssä. Kivun äityessä pahaksi hän turvau tui kipulääkkeisiin, mutta joutui siitä huolimatta vä lillä pitkille sairauslomille ja joskus jopa vaihtamaan työpaikkaa. Petri Kalliokoski on kiitollinen, kun selkäkivut saatiin vihdoin kuriin ja hän pääsee kuntoutustuella opiskelemaan uutta ammattia.. Urhei leva ja aktiivinen mies hoiti vai vaansa liikunnalla ja kuntosalilla.
Tätä tilannetta haluttiin parantaa, Piitulainen kertoo. – Siinä kävi ilmi, että työkyvyn palauttamisen ongel mana oli muun muassa viivästynyt kuntou tukseen pääsy. Hanketta edelsi selvitys selkäpotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen pääsystä KeskiSuomessa. Lisäksi kohderyhmänä ovat fysiatrian poli klinikalle konsultaatioon lähetetyt, konservatiivi sesti hoidettavat alaselkä ja iskiaspotilaat, joiden hoi to ei ole tuottanut tulosta ja jotka ovat oireiden takia edelleen sairauslomalla. Kaikki hankkeeseen osallistuvat saivat fysioterapeutille kymmenen kerran hoitojakson. Tavoitteena on myös tiivistää työterveyshuollon yh teistyötä erikoissairaanhoidon ja muun perustervey denhuollon kanssa. – Hankkeessa kerätään terveydentilaa koskevia tie toja työssä käyviltä, kun työhön paluun jälkeen potilas on ollut töissä kolme kuukautta. Sama tehdään työttö mälle kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun hänet on todettu työkykyiseksi. Sitä varten palkattiin puolipäiväinen terveyskeskusfysio Potilaalle on tärkeää järjestää oikea aikaisesti fysioterapeutin ja muut työkykyä tukevat palvelut. Selkeyden vuoksi hankkeen kohderyhmäksi valittiin Jyväskylän keskussairaalassa välilevytyrän vuoksi lei katut potilaat. Ei enää pitkiä sairauslomia Hankkeen aikana leikatut potilaat saivat vain kak si viikkoa sairauslomaa, kun tavallisesti onnistuneen leikkauksen jälkeen sairausloma on kolmesta neljään viikkoon. Hankkeeseen rekrytoitiin työssä käyvien lisäksi 30 työtöntä, jotka saavat samanlaiset lakisääteiset työ terveyspalvelut kuin työlliset. Potilaalle on Piitulaisen mukaan tärkeää järjestää oikeaaikaisesti fysioterapeutin ja muut työkykyä tu kevat palvelut. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 Myös työttömät mukaan Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle hanke on yksi viime vuonna alkaneista kokeiluista, jotka liittyvät hallituksen OTE eli Osatyökykyisille tie työelämään kärkihankkeeseen. Mukana olevista työttömistä iäkkäin on noin 60 vuotias. Tarkoituksena on tutkia, millaisia tuloksia tällaisilla käytännöillä saadaan aikaan työttömien kanssa. Työttömien potilaiden tueksi tiivistettiin TEtoimiston ja työterveyshuollon yhteyttä siten, että TEtoimiston työkykykoordinaat tori osallistuu asiakkaan ensimmäiseen tapaamiseen työterveyshoitajan kanssa ja myös hankkeen yhteis työryhmään. Jo kahden viikon sisällä leikkauksesta potilas kutsuttiin ensimmäiselle käynnille työterveyslääkärille työkyvyn arviointiin. Projektikoordinaattori Kirsi Piitulaisen mukaan suunnitelmissa on seuraavaksi ottaa hankkeeseen mukaan myös masennusja olkapääpotilaat.. Hanketta hallin noi KeskiSuomen sairaanhoitopiiri, jossa työskente lee myös hankkeen projektikoordinaattori Kirsi Piitu lainen
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 36 terapeutti, ja fysioterapiaa ostettiin myös yksityiseltä puolelta. Työterveyslääkäri oli jo aiemmin suositellut uudelleenkoulutusta, sillä hä nen mielestään Kalliokoski ei pysty enää tekemään fyysisiä töitä. Hän löysi paikan itse ja saa työeläkeyhtiöltä kuntoutustukea myös työkokeiluajalta. – Valmistuttuani ammattikorkeakoulusta pääsen kevyempiin töihin eikä tarvitse jäädä kotiin sairaus lomalle tai työttömäksi, Kalliokoski iloitsee. – Ratkaisevaa hyvien tulosten kannalta on työter veyshoitajan kokonaiskoordinaation lisäksi se, että asiakas pääsee kaikkiin palveluihin oikeaaikaisesti ja erityisesti fysioterapiaan ilman viiveitä, Piitulai nen lisää. – Ohjaan potilaan tarvittaessa myös työfysioterapeu tin tai muiden asiantuntijoiden arvioitavaksi. Ilman hankkeen tukea hän ei mahdollisesti olisi pystynyt myöskään hakeutumaan uudelleenkoulutukseen. Kohti uutta ammattia Kun Petri Kalliokoski alkoi palautua työkykyiseksi, hän ryhtyi miettimään tulevaisuutta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) ja Jyväskylän kaupungin Työterveys Aallon lisäksi kokeiluun osallistuu viisi yksityistä työterveyshuoltoa. Kuntoutusohjaajan kanssa päädyttiin amktasoiseen koulutukseen, johon lääkäri kirjoitti puoltavan lau sunnon. Nyt Kalliokoski valmistautuu liikennealan ammatti korkeakoulun pääsykokeisiin hankkiakseen neljännen tutkinnon. Kalliokoski on parhaillaan työkokeilussa avustaja na Jyväskylän kaupunkirakenteen liikenne ja viher aluetoimialalla, jotta hän saisi tuntumaa valitsemaan sa alaan. Neljä vuotta kestävän koulutuksen ajalta hän saa kuntoutustukea työeläkeyhtiöltään.. Kalliokoskella oli jo ammatilliset perus tutkinnot sähköalalta, logistiikasta ja lentokonealalta. Kalliokoski kiittelee hanketta, jossa sai kattavat työ terveyshuollon palvelut, nopean ja perusteellisen fy sioterapian sekä kivunhoidon, joita ei olisi pystynyt itse kustantamaan. Merkittävää on, että työikäisten työkyky on palautunut entistä nopeam min ja sairauspoissaolot hoidon jälkeen ovat lyhen tyneet 40 prosenttia. Entistä tiiviimpää yhteistyötä Potilaan asioista kokonaisuudessaan huolehtii hänel le osoitettu oma työterveyshoitaja. Sen tavoitteena on tukea selkäpotilaiden kuntoutusta, työllistymistä ja työkykyä. Lisäksi pyrkimyksenä on tiivistää työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa siten, että työterveyshuolto toimii vastuullisena palveluohjaajana. Yhteistyö perustervey denhuollon ja erikois sairaan hoidon kanssa on tiivistynyt ja tiedon kulku sujuvoitunut. Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEESSA Osatyökykyisille tie työelämään (OTE7) on kuusi projektia, joissa etsitään uusia keinoja osatyökykyisten työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille ja heidän työssä pysymisekseen. Sen jälkeen työterveyshoitaja ottaa potilaaseen yhteyttä. Hankkeessa ovat mukana myös Kela ja TE-toimisto sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajat. – Asiakkaat ovat olleet iloisia, kun olen ollut heihin yhteydessä jo niin pian ja heidän asioitaan on alettu heti viedä eteenpäin. Työterveyshuolto neuvottelee työnantajan kanssa muistakin tukitoimista, kuten esimerkiksi kevenne tystä tai osaaikaisesta työstä sekä työn ergonomisista järjestelyistä. Yksi projekteista on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoima Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku. . Jyväskylän Terveys talolla työskentelevä työterveyshoitaja Minna Heikkilä kertoo, että hankkeen aikana esimerkiksi keskussairaa lassa leikatusta potilaasta tulee tieto työterveyshuollon yhdyshenkilölle aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Heikkilän mukaan leikatulle potilaalle ei enää kirjoi teta automaattisesti pitkää sairauslomaa, vaan työter veyslääkäri arvioi sairausloman jatkon tarpeen huo mioiden potilaan terveydentilan sekä työtehtävät, joihin hän olisi palaamassa. Hankkeen suurin anti työterveyshuollon näkökul masta on Heikkilän mukaan se, että yhteistyö perus terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa on tiivistynyt ja tiedonkulku sujuvoitunut. Projektikoordinaattori Kirsi Piitulaisen mukaan hyviä tuloksia on hankkeen aikana saatu myös uu denlaisesta yhteistyöstä muun muassa TEtoimiston, Kelan, työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Työtä on voitu toki muokata jo aiemmin, jos potilaalla on ollut pidempään selkäongelmia
3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 METSÄNPOLTOLLA MONINAISUUTTA ELIN YMPÄRISTÖÖN AMMATTILAISET PUHUVAT metsän polttamisesta, kun tarkoitetaan luonnonhoidollista tulen käyttöä. 38 Antaa palaa! 42 Vältä haavat ja viillot 46 Turvallisuus ajassa 47 Tapaturmainen kuolema: Työntekijä menehtyi sähköiskuun 48 Aisapari: Työsuojeluvaltuutettu Mirka Paaso ja työsuojelupäällikkö Ilkka Vaara Tässä NUMEROSSA T E K ST I E E V A V Ä N SK Ä | K U V A E E V A V Ä N SK Ä JA SC A N ST O C K P H O T O Turvallisuus. Mutta miksi metsiä pitää polttaa. Kulottaminen terminä viittaa talousmetsiin tai yksityismailla tapahtuvaan maanpinnan polttamiseen. Lajisto tarvitsee palanutta maata. Suojelubiologi Panu Kuokkanen Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista vastaa: – Se on nopein ja tehokkain tapa ennallistaa metsiä. Metsäpaloilla ja järeäpuustoisten metsien ennallistamispoltoilla on suuri merkitys etenkin metsien hyönteislajistolle. Suomalaiset metsät kuuluvat pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, jolle metsäpalot ovat aina kuuluneet. – Nykyään luonnolliset palot ovat vähentyneet, mikä uhkaa metsien monimuotoisuutta. Myös useat kääpälajit hyötyvät paloista ja poltoista, todetaan Metsähallituksen julkaisemassa Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon oppaassa
Kun metsä palaa, tuli on renki, jolle on pantava selvät rajat. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 38 TEKSTI EEVA VÄNSKÄ Antaa palaa! Suomen luonnonsuojelualueilla poltetaan hallitusti metsää 50–100 hehtaaria vuodessa. Metsän polttoon voi ryhtyä vai parina päivänä vuodessa Liekit liikkuvat hitaasti vastatuuleen. K U V A T U O M A S H A A PA LE H T O /M E T SÄ H A LL IT U S. Tuulen kääntymiseen varaudutaan kastelemalla reunametsiä
Jos ei ole, sitä tuo daan paikalle. Hyödyllisintä on polt taa rakennepiirteiltään yksipuolinen entinen talous metsä, jolloin luontoarvoja saadaan luotua nopeasti. Joko urakka kilpailutetaan, tai pyy detään suoraan aiemmin polttoja toteuttaneita ryhmiä. – Maaston pitää olla kuivaa, mutta se ei tarkoita sitä, että teemme polttoja turvallisuuden kustannuksella. – Sytyttäjiä on kaksi. Polttoa johtaa käytännön työ hön perehtynyt metsäammattilainen. – Alueellamme poltetaan vuosittain kolme tai neljä metsäkohdetta, jotka ovat kooltaan keskimäärin viidestä kymmeneen hehtaaria. Metsiä voi ennallistaa myös lahopuulisäyksillä, pien aukotuksilla ja puustorakennetta monipuolistavilla hakkuilla. – Mukana on aina kolme pumppua, joista kaksi toimii ja yksi on varalla. Parhaat sääolot alkukesästä Polttojen määrä vaihtelee sään mukaan, koska se on so piva vain muutamana päivänä vuodessa. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 M etsähallituksen suojelubiologi Pa nu Kuokkanen vastaa tiiminsä kans sa noin 400 Naturaalueesta Sisä Suo messa eli KeskiSuomessa, Pirkan maalla, Hämeessä ja YläSa takunnassa. Kaikki huipentuu sytyttämiseen, johon käytetään ”toho ja”, kaasupolttimia. Käytännössä puhutaan 200 000 hehtaarista. Yleensä parhaat sääolot ovat touko–kesäkuun vaihteessa, kun metsäpalovaroitus on päällä ja vallitsee korkeapaine, Kuokkanen kertoo. Lisäksi letkua on paljon, ehkä kilo metrin verran. – Kun polttopäivä on päätetty, ilmoitetaan paloviran omaiselle ja viedään kalusto eli pumput ja letkut maas toon valmiiksi odottamaan sytytystä. Tuli sytytetään toholla. He lähtevät tekemään tohoilla hevosenkengän muotoa paloalueen ympäri vastatuu leen. Muu työ ostetaan ulkoa, esimerkiksi seuroilta, yhdistyksiltä tai metsäpalveluyrityksiltä. Kukin alue on jollain tapaa selkeä rajainen, esimerkiksi soiden tai vesistöjen ympä röimä tai selkeällä palokäytävällä rajattu. Polttoalueen lähellä on aina vettä. Myös apuhenki löiksi pyritään etsimään poltoissa mukana olleita hen kilöitä, Kuokkanen mainitsee. – Usein suunniteltu poltto jää toteuttamatta kelien vuoksi. Päinvastoin, kaikki on mietitty tarkkaan etukäteen. Polton toimenpidesuunnitelmassa määritellään ta voitteet, vaikutukset luontotyyppeihin ja lajistoon sekä kustannusarvio. Siinähän metsä poltetaan pystyyn, mutta kaikki puut eivät suin kaan kuole. Toimenpidesuunnitelma lähetetään tiedoksi ELYkeskukselle, ja Metsähallituksessa luon nonsuojelupäällikkö hyväksyy suunnitelman. Työntekijöitä tarvitaan kaikkiaan noin tusinan verran. – On tärkeää, että saadaan kokenut porukka mukaan. Sillä varmistetaan, että tuli etenee hitaasti. Lain mukaan polton johtajalla on oltava metsäalan koulutus. Lahopuuta on tehty kaatamalla puita eli li säämällä lahoavan puun määrää metsässä. Silloin kaikki tietävät mitä tehdä eikä aika mene tur haan haahuiluun. Luonnonsuojelualueiden poltoissa tavoitteena on vain luonnonsuojelullinen hyöty. Mukaan tulee muutamia perä kärryjä, pumput, letkua, suuttimia ja sytytysväli neet. – Lahopuulisäyksistä olemme käytännössä luopu neet, sillä lahopuuta syntyy riittävästi muutenkin ajan myötä, mutta erityisesti metsän poltossa. Polton lähestyessä tehdään työkohdesuunnitelma, jossa määritellään tarkasti muun muassa palokäytävät ja poistettava puusto, pumppujen paikat ja kulkuurat. SisäSuomen luonnonsuojelutiimiin kuuluu noin kymmenen luontoalan ammattilaista suojelubiolo geista suunnittelijoihin ja luontokartoittajiin. Syntyy metsä, jossa on erikuntoista ja laa tuista puustoa sopivaksi elinympäristöksi monille la jeille. K U V A T U O M A S H A A PA LE H T O /M E T SÄ H A LL IT U S. – Metsähallituksesta on mukana polton johtaja ja muutama apuhenkilö. Letkuilla ympäröidään poltettava alue niin, että joka paikkaan saa helposti vettä. Poltossa käytetään yleensä Metsähallituksen omaa tai urakoitsijan kalustoa. Tuulen suuntaa seurattava Haastavinta valmistelussa on se, että saadaan yhteen sovitettua kaikki osatekijät: ihmiset, kalusto ja niiden lisäksi vielä sää. Suunnittelu on voitu aloittaa monta vuotta aiemmin
On erittäin tärkeää, että työntekijät eivät mene paloalueen sisälle. Joskus paikalle tulee katsojia savupatsaan houkutta mina. Palokäytävän on oltava riittävän kokoinen, keskimäärin viidestä kah deksaan metriä. Lintujen pesät huolettavat Kun metsäalue poltetaan, media ja tavalliset kansalai set ovat aiheesta yleensä kiinnostuneita. Lisäksi pyrimme valitsemaan poltettavan alueen niin, että se ei ole esimerkiksi yksityisten maiden vieressä, Kuokkanen selvittää. Maisema on ihan eri, ollaan vähän kuin nollapisteessä, Kuokkanen kuvailee. – Meillä on koko ajan vartiointi. Opas verkossa: julkaisut.metsa.fi Jollei paloalueella ole vettä luonnostaan, sitä tuodaan paikalle. Tarkistamme aina paloalueen, jotta ei tuhoutuisi jotain sellaista, joka voidaan säästää, Kuokkanen kertoo. Lisäksi runsaalla kastelulla voidaan yrittää suojata myös alueen sisältä löytyvän pesän ympäristöä. – On myös tärkeää osata sulkea rengas oikeaan ai kaan, jolloin palo vaihtuu niin sanotuksi latvapaloksi. Eli kun aloitetaan polttaminen vastatuuleen, syntyy jo pala nut alue. 2011. Ja palon jälkeen muutos on suuri aloitustilanteeseen verrattuna. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 40 Myötätuuleen ei saa polttaa. – On hieno nähdä, kun tuli lähtee liikkeelle: mitä ääniä, hajuja ja värejä syntyy, ja miten liekit etenevät. Heitä opastetaan pysymään riittävän etäällä sa vusta ja kuumuudesta. Ongelma voi olla se, että tuulen suunta kääntyy. LISÄÄ AIHEESTA Maarit Similä ja Kaisa Junninen (toim.): Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon opas. – Siksi on tärkeää, että on poltettu turvaalue. Viidestä kymmeneen hehtaarin polttaminen val misteluineen kestää nelisen tuntia, ja päälle tu lee jälkivartiointi seuraavaan sateeseen asti. Polton johtaja lukee tulen käyttäytymistä koko polt tamisen ajan: miten nopeasti ja missä suhteessa tuulen suuntaan palo etenee. Palolajisto on uhanalaista. Yksi henkilöstötiimi pystyy polttamaan vain muutaman koh teen vuodessa. – Ekologinen vaikuttavuus tulee kuitenkin talous metsistä, joiden kulottaminen on romahtanut. Kuokkasen mukaan suojelualueilla olisi hyvä säilyt tää nykyinen polttomäärä. Jos tässä kiirehtii, latvapalosta voi tulla liian voima kas. Siinä on riskinä, että tuli karkaa. Yksi yleisim mistä huolenaiheista ovat lintujen pesät. Jos taas suojelualueilla haluttaisiin lisätä polttomää riä, tarvittaisiin nykyistä enemmän panostusta. Kuva Komiolta. Pyrkimyksenä on, että latvapalo alkaa vasta, kun alueen viimeinen nurkka on polttamatta. – Jos maastoon jää palamatonta materiaalia ja tuuli kääntyy, tuli voi edetä ”väärään suuntaan”. Palokäytävä on kuo rittu paljaaksi, sitä kastellaan ympäröivän metsän lisäk si. Johtaja tarkkana Polton johtajan pitää pystyä tunnistamaan paikat, jois sa tuli voi lähteä takaisinpäin. Tuli sytytetään yleensä iltapäivällä, illalla paikalle jää var tioimaan enää muutama henkilö. – On totta, että joitakin pikkulinnunpesiä voi jäädä polttoalueelle, mutta kyse on muutamista pesistä. Esi merkiksi kanalintujen maassa olevat pesät kartoitam me ennen polttoa, ja suojaamme alueen kastelemalla. Näin tuulen alle muodostuu runsaasti turva aluetta. Haasteena voivat olla kipinät, jotka lentävät paloku jan yli. Metsiä pitäisi kulottaa paljon enemmän, sillä palonvaatijalajit ovat sopeutuneet siihen, että paloalueita on maisemas sa aina olemassa. – Alueen reunalla polttoalueen rajausta voidaan muuttaa sytyttämällä sisempää ja kastelemalla. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja B 157. Tällöin pienialainen märkä alue jää palamatta, vaikka palo kulkee siitä ohi. K U V A T U O M A S H A A PA LE H T O /M E T SÄ H A LL IT U S
Joskus joudumme neuvottelemaan aiheesta, varsinkin jos kyseessä on uusi henkilö, jolle suunnitellut poltot eivät ole tuttuja. Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Juha Laitisen mukaan Kuokkasen kuvaamassa tilanteessa selviydytään ABEK-P3-suodattimella varustetulla TH3-luokan puhallinavusteisella hengityksensuojaimella. Metsähallituksella on ohjeet riskien huomioimisesta ja poistamisesta, ja niitä myös noudatetaan. Reunalla on yleensä helppoa ja turvallista olla, sanoo vastaava suojelubiologi Panu Kuokkanen Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista. Tämä tarkoittaa sitä, että kerrataan pelastuslain kirjaus siitä, että metsäammattilaiset saavat käyttää tulta myös palovaroituksen aikana. Polttohenkilöstö käyttää kuumuuden kestäviä jalkineita, ihon peittäviä ja huonosti syttyviä vaatteita, työhanskoja sekä tarvittaessa hengityksensuojaimia. Suunnitellussa polttamisessa palosta syntyy taivaalle imu, jossa savu nousee ylös." TURVALLISUUS AINA YKKÖSENÄ K U V A JO U N I E LO N E N /M E T SÄ H A LL IT U S. Paloviranomaisella on myös oikeus kieltää sytyttäminen. Tuli muodostaa imun, joka synnyttää selvärajaisen savupatsaan taivaalle. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 METSÄN POLTTAMISESSA turvallisuus varmistetaan huolellisella suunnittelulla ja ennakkovalmistelulla. – Koska kulotukset kestävät yleensä enemmän kuin kaksi tuntia, pelkästään suodattavaa suojainta ei suositella. Suunnitelmiin saadaan myös ELY-keskuksen kommentit, ennen kuin poltto voidaan aloittaa. Kuva Seitsemisen kansallispuistosta. – Poltossa ei oleskella savussa vaan paloalueen reunalla. Lisäksi mainitut suojaimet eivät anna suojaa hiilimonoksidialtistumiselta. Suunnitellussa polttamisessa palosta syntyy taivaalle imu, jossa savu nousee ylös. Siksi suosittelemme kulottajalle kannettavaa hiilimonoksididetektoria, joka varoittaa liian korkeista hiilimonoksidipitoisuuksista. ELY-keskus tarkistaa luonnonsuojeluun ja ympäristönsuojeluun liittyviä kysymyksiä ja kommentoi asioita esimerkiksi alueen lajistosta ja sen huomioimisesta. – Lisäksi tarvitaan Metsähallituksen viranomaisvastuuta kantavan luonnonsuojelupäällikön lupa. . MILLAISIA LUPIA TARVITAAN , ennen kuin tositoimet voivat alkaa. Panu Kuokkanen vastaa: – Paloviranomaisen täytyy antaa lupa. Itse poltossa siitä huolehditaan kastelulla, sytytyslinjojen sijoittelulla ja vartioinnilla sekä varaamalla paikalle riittävästi työntekijöitä
Esimerkiksi tylppäkärkinen puukko pienentää pistohaavojen mahdollisuutta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 42 K äsiin kohdistuneiden tapaturmien määrä tuplaantui Skanskassa vuon na 2016 edelliseen vuoteen verrattu na. Oikeat työtavat ja viiltosuojakäsineet auttaisivat.. Suurin osa käsitapaturmista sattui käytettäessä katko teräveistä tai puukkoa. Hanskoja luultiin viiltosuojatuiksi, vaikka ne olivat tavalliset työkäsineet. Skanskalla edellytetäänkin nyt 5luokan viilto suojakäsineitä puukkoa tai katkoteräveistä käytettäessä. Skanskan tapaturmaanalyysissä muistutetaan, että työvälineiden oikealla valinnalla voidaan vähentää viiltotapaturmia. Varsinkin aliurakoitsijat käyttivät käsineitä, joiden viiltosuojaominaisuudet ei vät olleet riittävät. Lisääntyneen rakentamisen myö tä tapahtunut kasvu ilmenee yhtiön turvaraporteistaan tekemästä analyy sistä, jonka se on julkaissut Rakennus teollisuuden verkkosivuilla. Tällaisia töitä ovat tyy pillisesti väliseinä , eristys , purku ja mattotyöt sekä ilman vaihtotyöt. Oikeat työtavat ja työkalut Yleinen syy lipsahduksiin ovat väärät työtavat, esimer kiksi sähkökaapelin kuorinta kämmentä vasten tai puukon käyttö ruuvimeisselinä tai piikkinä, jolla kai verretaan reikää sähkörasiaan. Pakkausten TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT SCANSTOCKPHOTO JA SHUTTERSTOCK Vältä haavat ja viillot Työpaikoilla sattuu vuosittain tuhansia viiltotapaturmia, jotka liittyvät käsiteltäviin materiaaleihin ja käsityökaluihin. Vähintään 3luokan viiltosuojakäsineitä yritys suo sittelee käytettäväksi esimerkiksi muotti ja raudoitus töissä, moottorisahan viilausta tehtäessä sekä pelti ja sähkötöissä
3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 avaamiseen voidaan käyttää turvaveistä, jossa on te rän palautusjousi. Tiaisen mukaan suojakäsineet ovat kehittyneet pal jon ja sormituntuma on parantunut. – Mikään viiltoturvakäsine ei tietenkään suojaa täy dellisesti, mutta pahimmassakin tapauksessa viilto jää pinnallisemmaksi ja tapaturma lievemmäksi kuin il man suojainta. Turvalli suuspäällikkö Mikko Tiainen kertoo, että viiltosuoja käsineiden käyttö on ollut yrityksessä pakollista jo useita vuosia. – Viillot ovat olleet suurin tapaturmaryhmä, ja kun työtä tehdään käsillä, myös työkyvyttömyysjaksoja tulee herkästi. Hän kertoo, että terävistä pelleistä tulee viiltoja työs sä, ja siksi yrityksessä käytetään myös viiltoturvahihaa, joka antaa suojan kyynärvarteen asti. Keittiössä haavoja teräs reunoista Viiltotapaturmien ehkäisyä joudutaan miettimään myös keittiötyössä. Joskus voidaan tarvita lisäksi viilloilta suojaavia irtohihoja. – Pelkkä vasaratunnus ei kerro paljoakaan siitä, miten suojaava käsine on. Käsinepakon myötä käsiviiltojen osuus kaikista työ tapaturmista on vähentynyt noin seitsemän prosenttia. – Työtapaa valitessa on hyvä tunnistaa, mikä kohta käsissä on altis viilloille. Moottorisahan terältä suojaavat käsineet on merkitty moottorisahakuvatunnuksella (EN 381-7).. Käsineiden kämmenosa on yleensä pinnoitettu muovilla tai kumilla, mikä parantaa pitoa. Mekaanisilta vaaroilta suojaavia käsineitä käytetään esimerkiksi elintarvike-, auto-, muovi-, metalli-, lasija elektroniikkateollisuudessa ja rakennusalalla. Hiha on tarpeen esimerkiksi ilmanvaihtokanavan puhdistuksessa. Numerosarjan toinen numero ilmoittaa viillonsuojauksen luokan, jonka pitäisi olla vähintään kolme, jotta suojaus on asianmukainen. Työt kattavat laajasti sähkö, putki ja ilmastointityöt, ja työntekijöitä on 2 800. Numeroin osoitettava viiltosuojaus testataan pyörivällä terällä, joka saattaa tylsyä testin aikana. Sähkökäyttöisiltä veitsiltä suojaavat käsineet on merkitty veitsitunnuksella (EN 1082). Ne ovat metalliverkkokäsineitä, tai niissä voi olla vahvisteena ohutta metallikuitua, ja niitä käytetään esimerkiksi teurastamotyössä tai kalateollisuudessa. Siksi standardi uusittiin vuonna 2016, ja käsineille, joiden materiaali tylsyttää terän, viiltosuojaus ilmoitetaan toisen testausmenetelmän perusteella. Silloin nelinumeroisen sarjan lisäksi käsineissä on kirjain (A–F). Tunnusta saa käyttää, jos tuote saa jostain neljästä ominaisuudesta alimman testaustuloksen eli ykkösen. – Viiltosuojakäsineiden huono puoli on se, että ta kertuessaan esimerkiksi pyörivään poran karaan ne eivät repeydy niin helposti kuin tavallinen käsine. Mitä suurempia numerot ovat, sitä tehokkaampia niiden testatut ominaisuudet ovat. Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino mainit see, että työtä tulisi kehittää siihen suuntaan, että puuk koja ja veitsiä ei tarvittaisi. – Ohuimmilla pystyy poimimaan vaikka luottokortin lompakosta, joten pikkumutterin vääntämistä varten käsinettä ei tarvitse ottaa pois. Länsi ja LounaisSuomessa toimi van Arkea Oy:n ruokapalveluissa työskentelee 700 hen kilöä, ja noin puolet kaikista keittiöissä sattuvista työ paikkatapaturmista on haavoja ja viiltotapaturmia. Tammela kertoo, että viiltosuojakäsineiden materiaaleissa käytetään nykyään esimerkiksi erittäin kestäviä muovikuituja, kuten termoplastista polyetyleeniä (kauppanimiä mm. Asteikot ovat yhdestä neljään paitsi viiltosuojauksessa, jossa se on yhdestä viiteen. Myös moni rakennus materiaali viiltää herkästi ihoa, Leino sanoo. Vanhempi asiantuntija Erja Tammela Työterveyslaitoksesta kehottaa olemaan tarkkana viiltosuojakäsineen valinnassa. F on tehokkain suojaavuudeltaan ja kertoo, että materiaaliin tulee 20 millimetrin viilto, kun siihen pudotetaan terä 30 newtonin voimalla. Tunnuksen jälkeen on neljä numeroa, joista ensimmäinen kuvaa hankauksenkestävyyttä, toinen viilloneli leikkauksenkestävyyttä, kolmas repäisylujuutta ja neljäs pistonkestävyyttä. – Vaikka veitsien käyttö ja leikkaaminen ovat suur keittiössä vähentyneet huomattavasti, tilalle on tullut Pelkkä vasaratunnus ei kerro paljoakaan siitä, miten suojaava käsine on." TARKISTA KÄSINEEN VIILLONKESTO VIILTOSUOJAUS ON YKSI ominaisuuksista, joita mekaanisilta vaaroilta suojaavilla käsineillä (EN 388) on. Käsineet on merkitty kuvatunnuksella, jossa on vasara. Spectra ja Dyneema). Hälyttävää on erityisesti, jos työssään joutuu puukolla käyttämään paljon voimaa. Viiltosuojakäsineet käyttöön Are Oy tekee talotekniikan urakointia, huoltoa ja mo dernisointia. Nykyään kaikki suojakäsineemme ovat viilto turvaluokiteltuja, vähintään kolmosluokan käsineitä
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 44 uusia vaarapaikkoja, kertoo yrityksen työsuojelukoor dinaattori Laura Mäkilä. Valtaosassa selvitään enintään kolmen päivän poissaololla. Myös isoja säilykepurkkeja käsitellään paljon, ja sii näkin on haavariski. Kolmosluokan viiltosuojaus on hänen mukaansa sopivin. Esimerkiksi vuonna 2016 niiden osuus oli 17 prosenttia eli tapauksia oli vajaat 17 000. Pikkuhaavoja aiheuttavat pahvi laatikot, kun niistä puretaan tavaraa. Yleisimmin vaaravyöhykkeessä ovat kädet ja käsivarret. Siksi niiden kanssa sattuu usein viiltohaavoja. Haavojen ja viiltojen suhteellinen osuus keittiötyön työpaikkatapaturmista ja läheltä piti tilanteista on kasvanut. Viiltoja ja pistoja tulee puukosta, mattoveitsestä, sahanterästä, meisselistä, taltasta ja poranterästä. Yläraajojen viiltovammoista lähes 90 prosenttia on haavoja ja pinnallisia vaurioita. Parhaillaan on myös kokeiltavana uusia viiltosuojakä sineitä. Työkalut ja materiaalit leikkaavat TAPATURMATILASTOISSA teräviin esineisiin kolhiminen ja astuminen on yleinen poikkeama, joka johtaa loukkaantumiseen työpaikalla. Sisäinen teema on ollut ”puukot pois”. Eniten näitä tapaturmia sattuu elintarvike-, puu-, metallija rakennusteollisuudessa. Lähes puolet käsien viiltotapaturmista sattuu esineitä, tuotteita ja materiaaleja käsitellessä: peltireuna raapaisee käsivarteen, metallinsiru uppoaa peukaloon, terävä lasi viiltää käteen. Teräsvuokien reunoista voi saada haavoja keittiötyössä.. Neljännes tapaturmista vaatii 4–14 päivän poissaolon. Myös isojen säilyke purkkien käsittelyssä on haavariski. Esimerkiksi pakkausten ja laatikoiden avaamisessa käytetään turvaleikkureita, joissa terä on suojassa. . Neljännes lipsahduksista sattuu käsikäyttöisten työkalujen kanssa. Toisaalta poissaolot niiden takia ovat lyhen tyneet; keskimääräinen poissaolotarve haavojen takia on 3–4 päivää. Niistä kiinnostavin on malli, jonka ranneosuus on tavallista pitempi. Mäkilä kertoo, että Arkea on viestittänyt vaarapai koista ja parannusehdotuksista tavarantoimittajille. – Patapesukoneiden, tiskialtaiden ja isojen teräsvuo kien reunojen viimeistely ei ole yhtä huolellista kuin ennen. – Syksyllä 2017 teimme päätöksen, että työvälinei den valintaan kiinnitetään erityistä huomiota kaikil la toimialoilla
TAPATURMAINEN KUOLEMA TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK Työntekijä menehtyi sähköiskuun Kunnossapitotyöntekijälle sattui sähkötapaturma, kun kuormaauton säiliö osui voimalinjaan. Voi malinjojen sijainti on selvitettävä etukäteen, ja varastointi ja lastaus paikat on sijoitettava riittävän etäälle niistä. Kuva havainnollistaa säiliön osumisen voimalinjaan. Miten vastaavat onnettomuudet estetään. Turvaetäisyyksiä on syytä noudattaa tarkasti. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasiantuntijoiden laatimasta tapaturmaraportista. VAROETÄISYYS: AVOJOHTO JOHDON JÄNNITE VAROETÄISYYS ALLA SIVULLA 20 KV 2 M 3 M 110 KV 3 M 5 M 220 KV 4 M 5 M 400 KV 5 M 5 M. Hyppäyksen pituuteen vaikuttavat johdon jännite ja osittain myös sääolosuhteet. Hän kuoli vammoihinsa noin viikko onnettomuuden jälkeen. Alueen yläpuolella kulki 20 kilovol tin voimalinja, jota työntekijät eivät olleet havainneet. Autoa ajoi kunnossapitotyöntekijä, joka peruutti ajoneuvon osoitettuun kohtaan purkupaikalla. He huomasivat säiliön osuneen voimalinjaan vasta, kun sähköautomatiikka pyrki palauttamaan linjaan jännitteen. Kunnossapitotyöntekijä kuoli sähköiskuun (Tapaturmaraportti 5/2017) i säiliön nostamista kipin käyttöohjai milla. Paikalla olleet siirsivät uhrin kauemmaksi ja jatkoivat elvytystä saamiensa ohjeiden mukaan. Raportit perustuvat pääasiassa tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Väliaikaisessa ja tuntematto massa työympäristössä töiden suunnittelu ja vaarojen arviointi vaativat erityistä huomiota. Kunnossapitotyöntekijä meni ajoneuvon sivulle ohjaamaan Paikalla olleet eivät havainneet voimalinjoja, mihin saattoivat vaikuttaa auringon suunta ja kirkkaus. Lisätietoja osoitteessa tyopaikkakuolemat.fi. Työpari ja työn tilaaja soittivat hätä keskukseen ja aloittivat elvytyksen. Ilmavälin pituuteen vai kuttavat johdon jännite ja osittain myös sääolot. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 K unnossapitotyöntekijä ja hänen työparinsa poistivat täyttöhiekkaa omakoti talon rakennustyömaalla. Sähköisku on mahdollista saada koskematta johtoon, koska sähkö voi hypätä ilmavälin yli. Kun säiliö oli jo lä hes pystyasennossa, se osui voimalin jaan. Työntekijä vietiin sairaalaan, mutta hän menehtyi saamiinsa vammoihin noin viikkoa myöhemmin. Todellisuudessa hallintalaitteet olivat ajoneuvon toisella puolella. Kun kunnos sapitotyöntekijä oli lyyhistynyt maahan, työpari ja työn tilaaja siirsivät hänet noin metrin päähän kuorma-autosta ja soittivat viipymättä hätäkeskukseen. Sähkövirta eteni kuormaauton rakenteista kipin käyttöohjaimia hal linneeseen kunnossapitotyöntekijään, joka lyyhistyi tajuttomana maahan. Taulukon turvaetäisyydet kertovat, millaista välimatkaa suurjännite linjoihin on pidettävä. On tärkeä muistaa, että sähkö voi hypätä sitä johtavaan materiaaliin ilmavälin yli. Se aiheutti surinaa ja auton renkaassa ajoittain näkyneen valokaaren. Ensiapuhenkilöstö ei päässyt suoraan paikalle, koska sen piti ensin odottaa, että suurjännitelinja saatiin suljettua. Toinen työntekijä lähti kuormaau ton taakse avaamaan säiliön takaluu kun lukkoja. Hiekkakuorma piti tyhjentää työn tilaajan osoittamaan purkupaikkaan metsänhakkuualueelle, jonne työn tekijät lähtivät viemään kuormaa. . He käyttivät suurtehoimuria, josta hiekka kulkeutui kuormaauton kuljetussäiliöön
nity™ -suojakäsinemallistoon on äske äin lisä y kaksi CUT Bja neljä CUT D-luokan viiltosuojakäsine ä joissa on yhtiön kehi ämää viiltosuojakuitua (CRF). | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 46 TEGERA ® INFINITY™ CRF ® CUT D TEGERA ® INFINITY™ CRF ® CUT B TEGERA ® DYNEEMA ® DIAMOND TECHNOLOGY CUT B TEGERA ® CRF ® CUT D TEGERA ® CRF ® CUT B Ejendalsin kehi ämään uuteen TEGERA ® In. Lisätietoja www.ejendals.com. SUOJAA KÄSIÄSI VIILLOILTA I N F I N I T Y TM TEGERA ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Toisin sanoen mallistossa on nyt täydelliset ratkaisut vaativien amma ilaisten kaikkiin tarpeisiin
– Muistin nähneeni viereisen rakennuksen tenTURVALLISUUS AJASSA SYDÄNISKURI JOKA TYÖPAIKALLE Defibrillaattorin eli sydäniskurin hankinta tuo turvaa paitsi työyhteisölle myös asiakkaille. Sydäniskuri vahvistaa osaltaan turvallista työympäristöä sekä työntekijöiden että yrityksessä vierailevien asiakkaiden kannalta. Ulkona sijaitseva defibrillaattori on koko naapuruston saatavilla vuorokauden ympäri. Sairaalan ulkopuolisessa sydänpysähdyksessä näin nopeaan toimintaan ei käytännössä pystytä ilman paikan päällä olevan henkilön elvytystaitoja. Lämmitettävän defibrillaattorikaapin ansiosta defi on mahdollista sijoittaa ulos myös Suomen olosuhteissa, kertoo kehittämispäällikkö Mari BlekVehkaluoto Sydänliitosta. Sydänliitto on ollut vuodesta 2016 lähtien mukana #bongaadefi-kam panjassa, jonka kautta pyritään kasvattamaan defi.fi-rekisteriä sekä lisäämään yleisön tietoa defibril laattorista ja sen käytöstä. Rekisteröi yrityksesi sydäniskuri On erittäin tärkeää, että yrityksen hallussa oleva defibrillaattori löytyy julkisesta rekisteristä. Tuusulalainen Anssi Liukola joutui elvyttämään salibandykaverinsa, jolloin viereisessä tenniskeskuksessa sijaitseva defibrillaattori oli elintärkeä. Tutustu ja kysy lisää www.skydda.fi skydda@skydda.fi Meiltä esimerkiksi Hydrowear Multinorm -vaatteet, Guide ja Uvex viiltosuojakäsineet sekä paljon muuta.. Suomen Sydänliiton, Suomen Elvytysneuvoston ja Suomen Punaisen Ristin ylläpitämässä rekisterissä on tällä hetkellä 1638 defibril laattoria. Autettavan selviytymismahdollisuudet jopa kolminkertaistuvat, jos painelu-puhalluselvytys ja defibrillointi käynnistyvät 3–5 minuutissa sydänpysähdyksestä. LISÄÄ AIHEESTA sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/elamasekunneistakiinni TEKSTI OUTI KONTKANEN JA MARI BLEK-VEHKALUOTO K U V A SU O M E N SY D Ä N LI IT T O / O U T I K O N T K A N E N Laajin valikoima suojaimia rakennuksille ja teollisuuteen Autamme sinua luomaan turvallisen ja tehokkaan työympäristön. niskeskuksessa maallikkodefibrillaattorin, ja käskin yhtä kavereista hakemaan sen, Liukola kertaa tapahtumia. Sydäniskurin lisääminen defi.fi-rekisteriin vie ainoastaan muutaman minuutin. S ydäniskurin käyttäjän ei tarvitse osata mitään erityistä, koska laite opastaa auttajaa vaihe vaiheelta toimimaan oikein. Ulos lämmitettävä defibrillaattorikaappi Suomen Sydänliitto on hankkinut Helsingin Oulunkylässä sijaitsevaan keskustoimistoonsa kaksi sydäniskuria, joista toinen on sijoitettu sisätiloihin ja toinen ulos. – Kannustamme kaikkia pohtimaan tätä vaihtoehtoa. Kuka tahansa voi olla se työkaveri tai ohikulkija, joka pelastaa toisen hengen
Haasteita siis riittää, eikä Suomen vaihteleva ilmastokaan helpota yhtälön hoitoa. Myös joissain kohteis sa esiintyvät sisäilman laatuongelmat ovat varmasti kasvava haaste, joka pitää huomioida. MIRKA PAASO, 45, NESTEEN PORVOON JALOSTAMON TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Jokaisella on oikeus päästä terveenä kotiin VAARAT OVAT AINA LÄSNÄ tällä teollisuuden alalla, eikä niitä voida ko konaan poistaa. Toimintatapojen, ohjeiden ja kokonaisuuden saamisessa toimiviksi on ollut töitä riittämiin, ja työ jatkuu edelleen. HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JAKAMISEEN , ennakointiin ja tapahtumista oppimi seen pitää mielestäni käyttää entistä enemmän energiaa. Tämän tavoit teen eteen kannattaa tehdä töitä. Teemme yhteistyötä kaikessa, mikä liittyy työsuojeluyhteistyön edistämi seen. Lisäkseni työsuojeluvaltuutettuja on Naantalissa, logistiikan puolella ja tie tysti toimihenkilöillä. R EILUN 20 VUODEN kokemus tästä työympäristöstä on kas vattanut haluani olla mukana muokkaamassa siitä turvallisempaa. Yhtiöllä on Suomessa yksi öljynjalostamokokonaisuus, jolla on tuotantolinjat Porvoon ja Naantalin jalostamolla. Jat kuva työympäristön tarkkailu onkin meillä tärkeä osa perustyötä ja am mattitaitoa. Toimin aiemmin osaston luotta mus ja työsuojeluasiamiehenä, ja silloin vahvistui käsitys aiheen tär keydestä. Tämä on ollut suurin työsuojeluasioi hin työntävä voima. Olemme mielestäni onnistuneet työsuojelun perustehtävässä eli yhteis työn edistämisessä eri tahojen välillä. Meillä seurataankin tarkasti kaikkea alalla tapahtuvaa kehitystä. Riskien hallinnan kan nalta pidän erityisen tärkeänä kolmea kokonaisuutta: henkilö, prosessi ja kemikaaliturvallisuutta. Neste työllistää Suomessa noin 3 600 henkilöä, joista reilut 1 000 työskentelee Porvoon jalostamolla tuotannon ja logistiikan parissa.. Omiin tavoitteisiimme nähden olem me tyydyttävän ja hyvän rajoilla.” AISAPARI TEKSTI AINO PIETARINEN Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Lisäksi esimer kiksi digitalisaation hyödyntäminen työsuojelussakin on mielenkiintoinen kohde. Valtakunnallisesti vertaillen työsuoje lun tilamme on reilusti hyvän puolella. Nyt vuorossa ovat Nesteen Porvoon jalostamon työsuojelu valtuutettu Mirka Paaso ja Neste Oyj:n työsuojelupäällikkö Ilkka Vaara. Jokaisella meistä on oikeus päästä terveenä kotiin. 48 Kemikaaliturvallisuus on iso – mutta ei ainoa – koetinkivi Neste Oyj:n työsuojelulle. Aiheita nousee esiin työsuo jelutoimikunnan sekä suojain ja turvavälinetyöryhmän kautta. Lisäksi ympärillä on valtavat määrät palavia nesteitä, syttyviä kaasuja ja merkittävä määrä eri kemikaaleja yhdistettynä moni mutkaiseen prosessiin korkeine läm pötiloineen ja paineineen. Lisäksi työturval lisuus ja työsuojelu ovat kiinnostavia ja laajoja aiheita. Suomen valtio omistaa yhtiöstä 50,1 prosenttia. PARI VUOTTA SITTEN työsuojelum me organisoitui uudelleen paikallisis ta toimintamalleista koko maan kat tavaksi. kuten prosessiturvallisuuden var mistamisessa. Työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ongelmakohtien poistamiseen tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä tulevaisuudessa. Jatkossakin fokus on pi dettävä perustekemisessä, K U V A JU SS I H E LL ST E N NESTE OYJ ON ÖLJYNJALOSTUSja markkinointiyhtiö sekä maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja. Niistä jokainen on iso pala hallittavaksi näinkin isolla työmaalla ja yhteisellä työpaikalla. Toimin Nesteen Porvoon jalosta mon, terminaalien ja sataman työn tekijöiden työsuojeluvaltuutettuna. Toimintatonttia on Porvoossa noin 1 300 hehtaaria, on lukuisia palvelu toimittajia, tulitöitä, säiliötöitä ja kor kealla työskentelyä. Jokaisen työntekijän tulee tiedostaa kemikaalien läsnäolo, ymmärtää vaa rat ja suhtautua kaikkeen tekemiseen asiaan kuuluvalla vakavuudella
Esimerkiksi huoltamoket jun haasteet ovat toisenlaiset kuin ja lostamolla. "Olemme mielestäni onnistuneet yhtenäisten käytäntöjen luomisessa yhtiön eri toimintoihin." K U V A SI M O K O LE H M A IN E N. OLEMME MIELESTÄNI onnistuneet yhtenäisten käytäntöjen luomisessa Nesteen eri toimintoihin. SUURIMMAKSI HAASTEEKSI koen riskien tunnistamisen tai niiden huo miotta jättämisen. Toi mialueena on kuitenkin koko Suomi, ja toiminnot poikkeavat jonkin verran toisistaan. Myös työsuojeluasiamiesten tehtä vät ja heidän kauttaan esiin tulevat asiat edellyttävät jatkuvaa yhteistyötä. Niin on teh tävä myös jatkossa. Kiu saamistapauksia meillä on harvoin. TYÖSUOJELUVALTUUTETUN kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä etenkin suojaimiin liittyvissä asioissa, joihin meillä kiinnitetään erityistä huomiota. Riskien tunnistaminen huomioi daan jo työhön perehdytettäessä, ja lisää oppia saa koulutuksissa ja turval lisuuskeskusteluissa. ILKKA MIRKASTA: Mirkan kanssa on helppo työskennellä, ja näemme asiat samalla tavalla. Tiedän ainoastaan yhden tapauksen, ja siihenkin puututtiin heti tilanteen tultua ilmi. Jos työsuojelun tilaa arvioi puhtaasti yrityksemme kannalta, antaisin arvo sanaksi kahdeksan. Alun perin tulin Kilpi lahden alueelle töihin vuonna 1998 silloiseen Neste Engineering suun nittelutoimistoon, ja myöhemmin toimin muun muassa Neste Retailin HSEjohtajana. Aineiden ominaisuuksien tuntemi sen lisäksi on tärkeää tietää olosuhteet ja se, kuinka aineilta tulee suojautua. Toimintokohtai sille suojaimille on luotu minimivaa timukset yhteistyössä eri toimintojen kanssa. Ergonomiaan liittyvät asiat parannusehdotuksineen käydään meillä läpi säännöllisesti työpaikka selvityksen yhteydessä. Tässä kohtaa yhteistyömme korostuu. Tämä on meillä myös tunnistettu ja siihen on kiinni tetty erityistä huomiota. Jatkossa haasteena on se, miten saam me hyödynnettyä työsuojeluasiamies ten osaamista koko yhtiön laajuisesti. Omalla kohdalla haasteena ovat eri tyisesti syövälle altistavat aineet, koska aiemmin niihin suhtauduttiin joskus MIRKA ILKASTA: Ajatukset Ilkan kanssa ovat monesti kohdanneet. Arvostan hänen yhteistyökykyään ja -haluaan, rehellisyyttään ja vilpitöntä asennettaan. Pääkohdat noudattavat yhtiön toimintatapaa, mutta tuotannon sisällä asiat luon nollisesti poikkeavat toisistaan. Muut suomalais yritykset huomioon ottaen arvosana nousee yhdeksään ja puoleen.” . Meillä on viime vuosina hyväksytty Nesteen käyttöön tietyt suojainmallit erilaisiin tehtäviin. Myös viime hetken riskien arvioinnin merkitystä on korostettava. Hän suhtautuu työhönsä sen vaatimalla vakavuudella eikä jätä mitään puolitiehen. Tässä olemme kyllä menneet eteenpäin tie don lisäännyttyä ja suhtautumistavan muututtua, samalla kun kannettavat kaasunhaistajat ja hengityksensuo jaimet ovat kehittyneet. Jos epäonnistumisia hakee, sellai seksi koen sen, että asiat eivät aina etene niin nopeasti kuin toivoisi. 49 ILKKA VAARA, 59, NESTEEN TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Riskien tunnistaminen suurin haaste hieman välinpitämättömästi. Työsuojelupäällikön rooli on meillä mielenkiintoinen, koska Nesteellä on käytössä yhden työpaikan malli. Kiire kiusaa aika ajoin ja kuormit taa varmasti myös henkisesti, mutta onneksi se on aina ohimenevää. T ULIN HSE-ASIANTUNTIJAKSI ja Nesteen työsuojelupäälli köksi viimeisimmän ytneu vottelun mainingeissa vuoden 2014 loppupuolella. Suojaimet ja turvavälineet hyväksyy suojain ja turvavälinetyö ryhmä, jonka puheenjohtajana toimii työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu
Suo lantarpeeseen hän pakkaa merisuo laa filmipurkkeihin. . Keravalla parikymmentä vuotta asunut perhe ei omista autoa. Tuolloin hän juoksi ensimmäisen ultra matkansa, 102 kilometriä, Vuokatissa. Antti Rönkkö 47-vuotias historian ja yhteiskuntaopin opettaja yläkoulussa perhe: vaimo, tytär 13 ja poika 10 vuotta Pitkillä matkoilla tarvitaan malttia ja nöyryyttä juosta omaa vauhtia, vaikka toinen menisi edelle. Pidemmät matkat ja maastotapahtumat kiinnostavat har rastajia enemmän, Rönkkö kertoo. Antti Rönkön repussa on energiageelien lisäksi Snickerspatukoita ja lakritsia. – Maratonin suosio on vähentynyt. Hän keskittyy juok suun, katselee maisemia tai suunnittelee reitin jopa jonkin nähtävyyden perusteella. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 50. Kaikkiaan harjoit teluun menee toistakymmentä tuntia viikossa. Har joitteluun innostavat itsensä haas taminen ja kunnossa pysyminen, ei niinkään kunnianhimo juoksu menestykseen. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA HANNU KILPELÄINEN JA SHUTTERSTOCK Antti Rönkkö nauttii maisemasta ja nähtävyyksistä juosten. Oulan gan kansallispuistossa juostava matka on liki 170 kilometriä. Nyt hän on juossut jo kahdesti Vuokatissa ja harjoittelee paraikaa toukokuun lopul la juostavaan Nuts Karhunkierrokseen. Olen myös niin aamuuninen, että töi hin on päästävä ilman, että täytyy varata aikaa suihkussa käymiseen työpaikalla. – Juoksemiseen kuuden kilo metrin matka on liian lyhyt. Huoltopaikoilta saa vettä, mutta eväät juoksijoilla kulkevat mukana. ULTRAMATKOILLA aikaa kuluu puolesta vuorokaudes ta yli vuorokauteen. Kukin tankkaa hen kilökohtaisten mieltymystensä mukaan. Sitä odotan. – Hie nointa on juosta metsässä läpi kesäkuun alun yön, kun on valoisaa ja linnut laulavat. Tar vittaessa he vuokraavat auton loma matkoja tai juoksutapahtumiin osal listumista varten. – Myös lasten kanssa voi liikkua, vaikka pulkkamäes sä vetämällä heidät pulkassa mäen päälle. Yläkoulun opettaja Antti Rönkkö on harrastanut pit kien matkojen juoksua vuodesta 1994. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 50 VAPAALLA M onissa töissä häly ja tehtävien keskeyty minen kuormittavat mieltä. Juostessa moni kuuntelee musiikkia tai hakee seuraa lenkkikaverista, Antti Rönkkö ei. Pari vuotta sitten Rönkkö totesi, että 25 juostua ma ratonia riittävät. – Pitkät matkat koukuttavat. Perheellinen saa aikaa harjoitteluun, kun menee lenkille tai salille lasten ollessa omissa harrastuk sissaan. Pitäisikö virtauksen tunnetta hakea va paaajalta. Erityisesti Kainuun luonto kiehtoo Rönkköä. Rönkkö polkee työmatkan Hyrylään pyörällä. HITAIDEN LENKKIEN merkitystä korostavan juoksijan ohjelmaan kuuluvat sekä monen tunnin polkujuoksut metsässä että sauvalenkit kävellen. Aiemmin hän on pelannut myös salibandya, mutta keskittyy nykyisin pelkkään juoksuun ja sitä tukeviin kehonhuoltoon ja li hastreeniin. Flowtilan saavuttaminen on entistä vaikeampaa
– 1.11.2018 Oulu Työsuojelupäällikön perustieto 11. VIRKISTÄVÄÄ KESÄÄ! K U V A SH U T T E R ST O C K. – 5.9.2018 Helsinki 9. – 28.11.2018 Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 28.8.2018 – 21.4.2019 Tampere Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 28.9.2018 Helsinki, 31.10. 29.11.2018 Helsinki Toimiva työyhteisö Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 29.5.2018 Helsinki Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 5.10.2018 Helsinki Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 9. TERVEYS TTT-lehti 4/2018 ilmestyy 22.8. 22.11.2018 Helsinki Esimies konfliktitilanteiden ratkojana 9.10.2018 Tampere Esimies itsensä johtajana 6.11. – 30.8.2018 Helsinki 9. 11.10.2018 Kuopio 27. 10.10.2018 Helsinki Palaudu! 11.10.2018 Helsinki Työkykyinen työntekijä Riskien arviointi työpaikalla 27. – 13.6.2018 Helsinki 28. 030 4741 TYÖTERVEYSPÄIVÄT 11.-12.9.2018 Tampere ttl.fi/ttp Ensi numerossa Työhyvinvointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa TYÖ Älyä suojaimiin TURVALLISUUS Hälinä väsyttää. 3/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Henkisen ensiavun malli työpaikan turvallisuuspoikkeamissa 28.8.2018 Helsinki Esimies toiminnan uudistajana ja muutosjohtajana 25.9. 11.10.2018 Kuopio Työsuojeluvaltuutetun perustieto 3. Miten luoda hyvä ääniympäristö. Hiljainen työympäristö ei tarkoita äänettömyyttä
* X-sarjan kupusuojaimet myydään erikseen Pyydä lisätietoja alueesi3M-jälleenmyyjältä Lue lisää: www.3M.fi/XseriesBluetooth 3M™ PELTOR™ Bluetooth ® -lisälaite X-Sarjan kupusuojaimiin Työskentele älykkäämmin: Langaton Bluetooth ® -teknologia Ympäristöääniä suodattava mikrofoni 8 tunnin puheaika Nopea asennus, toiminnot yhden napin takana Soveltuu vaativiin käyttökohteisiin (IP54) UUTUUS!