Työ Terveys Turvallisuus 3/2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 3/2019 15 € 5 KYSYMYSTÄ sairauslomista MITEN LASKETAAN TAPATURMATAAJUUS. MEIJERISSÄ KULUU SUOJAIMIA PITÄÄKÖ LOMALLA OLLA TAVOITETTAVISSA. Osaamisella + TYÖILMAPIIRIN JOHTAMINEN ei vaadi ihmetekoja EUROOPAN PARHAAKSI Työterveys ehkäisee vaivoja
Turvaohjeet . ! ! VOIT LADATA OMALLE KONEELLE TAI TULOSTAA VIRANOMAISVAATIMUKSET TÄYTTÄVÄT JA AINA AJAN TASALLA OLEVAT: . Käyttöturvallisuustiedotteet . Kemikaaliluettelot KEMIKAALIENHALLINTAJÄRJESTELMÄ
42 Lupsakkaasti, vaan ei lepsusti KANNESSA Osuuskunta Maitomaassa turvallisuushavainnot ovat kasvussa. 22 Vähemmän kremppaa & lisää työkykyä KANNESSA Suora pääsy työfysioterapeutille vähentää sairauslomapäiviä. Kanttori Minna Jokinen kulkee työmatkat mieluusti moottoripyörällä. 14 Tilauskortti 25 Äänestä parasta 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa 20 50 Pia Hytönen ja Jaana Humalto rakentavat FinFamista unelmien työpaikkaa. 45 Turvallisuus ajassa 46 Aisapari Heittelyä, nostelua ja pakkaamista koko työpäivä. 26 Työ ajassa Terveys 28 Unelma-ammatissa – tai ainakin melkein Ihmisen potentiaali ei aina näy päällepäin. KANNESSA MARGITA KLEMETTI KUVA VEERA KORHONEN KU VA H EL IN Ä KU JA LA KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA JU LI A H AN N U LA Tutkija Vilma-Lotta Lehtokari työskentelee Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Turvallisuus 38 Tilastointi tukee tapaturmien ehkäisyä KANNESSA Tapaturmataajuuslukujen vertailu edellyttää yhdenmukaista tilastointia. 40 Monta vaaraa maatilalla Dieselpakokaasu on uusi riski maataloudessa. 28. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 3/2019 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Työ voi olla onnen lähde 11 5 kysymystä sairauslomista KANNESSA 12 Voimaliiveistä puhtia vanhustenhoitoon. 18 Toimiva työyhteisö vetää puoleensa KANNESSA Viikkokokousten kuulumis kierros lisää keskinäistä luottamusta. 31 Terveys ajassa 32 Palauttavaa lomaa! KANNESSA Miten irrottautua työstä lomalle. Työ 16 Yhdessä Euroopan parhaaksi KANNESSA Toteutuuko Työelämä 2020 -hankkeen visio. 48 Tapaturmainen kuolema Huoltomies puristui pientyökoneen alle. 34 Lisää lihasvoimaa, kiitos! Harvan työ kuormittaa lihaksia, ainakaan monipuolisesti
Hyvinvoiva ihminen tekee työnsä paremmin. Riittävä lepo on yksi keskeinen palautumistekijä liikunnan, tasapainoisen ravinnon ja vapaa-ajan lisäksi. Tutustu palveluihimme ja nosta yrityksesi työterveys ja henkilöstösi hyvinvointi uudelle tasolle. Jaksaminen työelämässä vaatii inhimillisyyttä. mehilainen.fi/uusisuunta #työterveydenuusisuunta TÄSSÄ TEHDÄÄN HUIPPUTULOSTA. Mehiläisen työterveyden palvelut auttavat rakentamaan hyvinvoivaa työelämää, löytämään tasapainon ja pitämään yrityksesi tärkeimmän voimavaran kunnossa
Olisiko tämä meidän miehemme. Voisiko silloin antaa myös toisen mahdollisuuden. Vaikka erityisesti nuorten ja osatyökykyisten on ollut vaikea työllistyä viime vuosina, tilanne on muuttunut. Viime aikoina sen toimitusjohtaja on valitellut eräänkin kerran työvoiman saatavuutta. AIEMPINA VUOSINA tuohon seuraamaani metallialan yritykseen tuli useita hakemuksia myyntija tuotantoinsinööreiltä. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Osa töistä on sellaisia, että työn voi oppia työpaikalla eikä alan ammattikoulutusta välttämättä tarvita. Työelämään tulevat tai sieltä tauolla olleet eivät välttämättä heti loista taidoillaan tai ymmärrä työpaikan pelisääntöjä. Nyt tarjotaan samaa mahdollisuutta miehen kaverille, toki koeajalla. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 85 euroa, kestotilaus 75 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot. Nyt yksittäisestä, melko kokemattomastakin tekijästä innostutaan. Oli varaa valita. Oppisopimus taas on suunnitteilla tekevän oloiselle 17-vuotiaalle nuorelle, joka opiskelee Suomessa ammattikoulussa ja jolla on jo työkokemusta kotitilaltaan Virossa. PÄÄTOIMITTAJALTA 8.5.2019 Liian kranttu jää vaille tekijää S EURAAN VIERESTÄ YHDEN parikymmentä henkeä työllistävän eteläsuomalaisen konepajan toimintaa. Pulaa näyttää olevan erityisesti siivoojista, lääkäreistä ja hoitajista. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2019. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Tänä päivänä useimmat hakijat saavat mahdollisuuden, myös nuori nainen, joka monen yrittäjän mielestä voisi olla iso riski mah dollisen perheellistymisen vuoksi. Ratkaisuiksi on esitetty työperäisen maahanmuuton lisäämistä, perhevapaauudistusta ja syrjäytymisen ehkäisyä. Hakijoissa on toki naisiakin, usein virolaisia, mutta koulutus ja työkokemus on heillä vähäistä. Ihmiset ansaitsevat mahdollisuuden osoittaa työkykyisyytensä. TYÖPAIKOILLA ALETAAN OPPIA , että työvoiman kanssa ei ole varaa nirsoilla. Osa edellyttää ammattiosaamista ja kokemusta alalta. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Välillä yrittäjä saa yllättyä iloisesti. Työministeriö perää työelämän laadun ja tuottavuuden parantamista. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Milloin on myynti-insinöörin tarve, milloin tarvittaisiin särmääjää tai koneenkäyttäjiä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Finnsafe ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Viimeksi yritys palkkasi muutaman vuoden työelämästä sivussa olleen nuoren miehen, joka on osoittautunut kelpo työntekijäksi. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Pakon edessä palkattu ja ehkä erityisjärjestelyjä vaatinut tai kokematon ihminen onkin osoittautunut sitoutuneeksi ja motivoituneeksi työntekijäksi. Visiota Euroopan parhaasta työelämästä on toteuttanut työministeriön hallinnoima Työelämä 2020 -hanke, josta olemme saaneet lukea tämänkin lehden sivuilta. Samaan aikaan huoli työikäisen väen vähenemisestä kasvaa. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 26. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. TYÖVOIMAPULAN SELÄTTÄMISEEN tarvitsemme kärsivällisyyttä ja erilaisuuden sietoa. HYVÄ TALOUSTILANNE on lisännyt työvoiman kysyntää vähän kaikilla aloilla. Vuositilaus 95 euroa, kestotilaus 93 euroa. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print KU VA JU H A SO M BY 4041 0428 AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. TE-toimistot ennustavat rekrytointitarpeiden kasvavan muun muassa ravintolatyöntekijöiden, kodinhoitajien, rakennusmaalarien ja maansiirtokoneiden kuljettajien ammateissa
Jutussa oli pohdiskeleva ote, mikä miellytti. Rohkeasti kansainvälisille urille Kansainvälisyys on aina kiinnostanut minua, ja on hieno asia, että työpaikoilla on edustettuna nykyään niin monia eri kansallisuuksia. MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Erilaiset ihmiset ja erilai set kulttuurit tuovat uusia näkökantoja tuttuihin asioihin ja tekevät työkulttuu rista ja työntekijöistä avarakatseisempia. Aihe on läheinen esimiehenä, työ suojelupäällikkönä ja asiantuntijana. Nykyajan työelämä kun tuntuu vaativan työnteki jältä kaiken ajan. Rajattomassa työssä piilee vaara juttu kiinnosti minua eniten. Mielenterveys ja yleensäkin hyvin vointi työpaikoilla kiinnostaa. Ero tuli Ajankohtainen, hetkeen sopiva, hyvin kirjoitettu. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 Rajattomassa työssä piilee vaara Kun mieli tarvitsee lääkitystä Verkkovalmennuksiemme eväitä työelämään Aika & fokus Esimiesten työturvallisuus Työ, tekoäly ja ihminen Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi Virtaa palautumisesta Nosta osaaminen uudelle tasolle W W W.TTL.FI/OPIVERKOSSA ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x59 mm.indd 1 24.4.2019 11.00.28 RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ. MUUT JUTUT: Voimavaroja arjen kriiseihin Nyt ja tulevaisuudessa ajankohtainen aihe ja loistavaa matalan kynnyksen toi mintaa mielenterveyden edistämiseksi. Voittajat olivat Aila Känsälä ja Leila Korpilahti Seinä joelta. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin kaksi Tunne & Mieli lehden vuosikertaa. Mielenterveyden häiriöt koskettavat lähes jokaista työssäkäyvää, jollei itseä niin läheistä tai työkaveria. Meillä SOK:lla on Workplace by Facebook ja sen käytöstä paljon hyötyä. Ei nämä ole niin yksioikoisia asioita, mikä vaikuttaa mihinkin. Parasta juttua voit äänestää sivun 25 lipukkeella tai verkossa 2.8. Kerro se tai anna muuta palautetta. LUKIJOILTA LUKIJOITA KIINNOSTI viime lehdessä eniten Työterveyslaitoksen asiantuntija professori Ari Väänäsen haastattelun pohjalta tehty juttu Rajattomassa työssä piilee vaara. Kun mieli tarvitsee lääkitystä Aivan liian vähän käsitelty aihe, vaikka mielenterveysongelmat ovat suuri syy sairauspoissaoloihin ja näkyvät muu tenkin ihmisten arjessa – joko itsen tai läheisen kautta. Minua kiinnostaisivat myös erilaiset esittelyt kirjoista, joista saisi tsemppiä jaksamiseen ja työelämän ihmissuhdepulmiin. Avoin viestintä pitää työyhteisön tiiviinä Alkon Yammerjalkautus mielenkiin toinen. Arvomme vastanneiden kesken kimmoisan ja litistymättömän Familon Feel Aerelle -tyynyn, arvo 37 €, ja 2 kpl Punaisen Ristin Joka kodin ensiapulaukkuja, arvo 30 €. Mikä oli paras juttu. Juttu oli tosi positiivinen ja siitä sai ideoita omankin työyhteisön viestintään
Hae hakusanoilla ”How to DeStress in 5 Min or Less”. Lopuksi laske kahdeksaan hengittäessäsi ulos. 1. HENGITÄ STRESSI POIS Y HDYSVALTALAINEN ONNELLISUUSTUTKIJA Emma Seppälä uskoo hengitysharjoitusten voimaan stressin purkamisessa. Seppälä on julkaissut ohjeensa videossa, jonka voi katsoa Youtubessa. 2. 4. 3. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KE RT TU VÄ H ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Helpon hengitysharjoi tuksen voi tehdä useita kertoja työpäivän aikana. Toista muutaman kerran. Laske neljään pidättäen henkeä. !. 8 Millaisen onnen tavoittelu vähentää stressiä. Laske neljään hengittäessäsi sisään
Useimpien työpäivään kuuluvat erottamattomana osana pienet hetket, jotka saa jakaa kollegoiden kanssa. Hänen mukaansa asenteet ovat USA:ssa muuttumassa. Motivaattorina voi toimia myös raha eli palkankorotus. – Ihmisen tarve sosiaalisiin kontak teihin on yksi sisäsyntyisimmistä ja vanhimmista tarpeistamme. Muutosten päämäärä on, että työntekijät kokevat tuottamansa työpanoksen olevan osa jotakin itseään isompaa ja tärkeämpää. Jos työ ei selkeästä viestistä huolimatta tunnu ihmisistä merkityk selliseltä, työnantaja voi muokata työn sisältöä tai työtapoja. Keskeistä on vastavuoroinen sosiaa lisuus. – Toinen asia, jolla on tutkitusti suuri merkitys työssä viihtymiselle, on hyvät suhteet työkavereihin, psykologi kertoo. Jälkikäteen tuntuu hyvältä, että saatoit auttaa. – Kannattaa siis tarjota auttava käsi myös kollegalle. Työpaikan ilmapiirillä iso vaikutus Tärkeä on myös työpaikan ilmapiiri, johon jokainen voi vaikuttaa. Työnantaja, korosta työn merkitystä Nimestään huolimatta Emma Seppälä ei puhu suomea. Jopa puuduttavan toisteinen tai stressaavan haastava työ lisää onnea, jos se tuntuu itsestä merkitykselliseltä. Hänen mielestään työnantajan tulisi ennen kaikkea viestittää työntekijöille, mikä näiden työn ja työpaikan mer kitys on. Työnteki jöitä houkutellaan tai motivoidaan tarjoamalla heille materiaalisia etuja, kuten hierontakäyntejä tai säkkituo leja taukotiloihin. – Ihmisen täytyy tietysti huolehtia omasta jaksamisestaan. Jos kokee, että työpaikalla saa tarvittaessa tukea ja toisaalta pystyy itse olemaan hyödyksi muille, viihtyy työssä kuin työssä. Tilanne näkyy eri tavoin. TYÖ VOI OLLA onnen lähde TEKSTI JA KUVA KERTTU VÄHÄNEN – Näistä asioista voi olla hyötyä, mutta ne eivät kuitenkaan ole paras tapa, jolla työnantaja voi tehdä työn tekijöistään onnellisia, Seppälä sanoo. Työn ei hänen mielestään pidä tun tua suossa tarpomiselta eikä välttämät tömältä pahalta, joka täytyy hoitaa alta pois ennen kuin pääsee tekemään sitä, mistä on oikeasti kiinnostunut. Hyvä suhde työkavereihin kantaa Seppälän mukaan miltei mikä tahansa työ voi saada ihmisen onnelliseksi, kunhan siihen liittyy päämäärän saa vuttamisen tunne. Tyydy tystä voi saada työstä sinänsä. Hänen isoisänsä oli suomalainen diplomaatti, mutta pojantytär kasvoi Ranskassa ja asuu nykyään Yhdysvalloissa. Tutkimustulos ei häntä yllättänyt. – Hyvän työympäristön ilmapiiri on anteeksiantava, myötätuntoinen, inhimillinen ja altruistinen eli epä itsekäs, Seppälä listaa ja palaa työ kaverien keskinäiseen avunantoon. Muita auttava ihminen elää keskimäärin pidempään ja onnellisempana. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 AJASSA T YÖ EI PELKÄSTÄÄN tarjoa ihmiselle toimeentuloa, vaan se voi tehdä hänes tä myös onnellisen. Kun elämän perustarpeet on tyydy tetty, yksi varmimmista onnellisuuden tekijöistä on altruismi. – Työ voi lisätä yksilön onnellisuutta, ja toivottavasti monilla näin onkin, vietämmehän ison osan päivästämme työpaikalla, Seppälä sanoo. – Monet työnantajat ovat pikkuhiljaa hyväksyneet ajatuksen, että työntekijöi den hyvinvointi on heille kannattavaa. Se tulee heti ruoan ja turvallisen lepopaikan jälkeen. Työviihtyvyyttä parantavat eniten tunne työn merkityksellisyydestä ja töissä solmitut ihmissuhteet, sanoo yhdysvaltalainen tutkija Emma Seppälä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet kerran toisensa jälkeen, että onnellisimpia olemme silloin, kun autamme toisia pyyteettömästi. – Kun kaveri tulee luoksesi ja kertoo vaikkapa tarvitsevansa kiireesti apuasi, omat huolesi unohtuvat. Jo pienillä eleillä voi parantaa työkaverin päivää, ja samalla yleensä parantaa myös omaa mieli alaansa.. Näin kuuluu psyko logian tohtorin ja onnellisuustutkijan Emma Seppälän teesi. Siksi Seppälä tuntee parhaiten amerikkalaisen työ kulttuurin ja työpaikat. Stanfordin yliopiston tutkimus johtajana työskentelevä Seppälä vie raili Suomessa luennoimassa Work Goes Happy tapahtumassa, joka järjestettiin Helsingissä maaliskuussa. Jos työkaveri jonakin aamuna saapuu pai kalle tavallista myöhemmin ja kertoo pyörän ketjujen katkenneen tai lem mikin kadonneen, asia vaikuttaa mei hin enemmän kuin tajuammekaan
Jo lyhyt hengitysharjoitus alentaa sykettä. Uusien tavaroiden haikailu ja hamstraaminen antavat kuitenkin onnea vain hetkellisesti. Tutkija Emma Seppälän ykkösneuvo stressin alenta miseen ja siitä palautumiseen on oikea hengit täminen. Seppälän tutkimukseen osallistuneet yhdysvalta laiset sotilaat kävivät lyhyen hengityskurssin. Hedonistista onnea suosivan ve ressä on stressihormoneja yhtä paljon kuin sotaalueella asuvalla. Olen kuitenkin tutkinut hengitysharjoitusten vaikutuksia sekä sodasta palanneisiin veteraaneihin että yliopistoopiske lijoihin, ja tulokset olivat paremmat kuin osasimme edes kuvitella, Seppälä kertoo. Eudaimo ninen onni sen sijaan rauhoittaa ja vähentää stressiä. – Neuvo voi kuulostaa liiankin yksinkertaiselta. Hei dän tilanteensa tutkittiin kuukausi kurssin jälkeen ja vielä uudelleen vuoden kuluttua. Liian tiheän pulssin voi pudottaa normaalilukemiin minuuteissa. Hengitysharjoitukset ehkäisi vät posttraumaattista stressiä tehokkaammin kuin lääkitys tai mikään muu tutkittu keino. Hengittäminen auttaa palautumaan S TRESSAAVASSAKIN TYÖSSÄ PÄRJÄÄ, kun opettelee vähentämään paineitaan. Hedo nistinen onnellisuus perustuu aistien nautintoihin, kun taas eudaimoninen hyvinvointi syntyy tunteesta, että elä mällä on merkitystä ja että on osa jota kin itseään isompaa. – Mainokset lupaavat, että kun ostat tuotteemme, tulet varmasti onnelli seksi, Seppälä kuvailee. Onnea onkin kahdenlaista. Emma Seppälä vieraili Work goes happy -tapahtumassa Oopperatalossa maaliskuussa.. – Pidemmän päälle seurauksena on tyytymättömyyden tunne, kun jatku vasti pitäisi saada lisää ja parempaa. Se, kumpaa onnea lähtee tavoitte lemaan, näkyy jopa solutasolla. – Hedonistinen onni ei alenna stressi tasoa vaan vaikuttaa päinvas toin. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Oikea onnellisuus rauhoittaa Mainonnan kyllästämässä maailmassa onnellisuutta tuputetaan joka suun nasta koko ajan. Harjoituksilla on myös pitkäaikaisia vaikutuksia. – Kävi ilmi, että heillä ei ollut traumaperäisen stressihäiriön oireita
ONNEA ARVONNAN VOITTAJILLE! GetUpSit-aktiivituoli Tarja Harberg, Seinäjoki S-ryhmän 50 euron arvoiset lahjakortit Pia Hirvonen, Tampere Mari Vänskä-Ruotsalainen, Lehmo Jari Haapala, Vuorela Finnkinon kahden leffalipun paketit Marja-Liisa Länsimäki, Karkkila Hannu Kaskinen, Tampere Anne Pensola, Helsinki. Saat palvelua, joka on tehty sinulle. ainoa työterveyshoitajien edunvalvontaan keskittynyt liitto valvomme etujasi ammatillisissa, koulutuksellisissa ja taloudellisissa kysymyksissä neuvottelemme sinun työehtosopimuksesi luottamusmiehen tuki työpaikallasi vastuuja oikeusturvavakuutus työttömyysturva tarjoamme alan tärkeimmät täydennyskoulutukset omassa ammattiliitossasi sinun äänesi kuuluu omien joukossa vertaistuki on vailla vertaa Liity omiesi joukkoon. Työterveyshoitajaliiton tavoitteet ja työolojen kehittämisen pääpaino lähtee sinun ammattisi kehittämistarpeista, siksi oma ammattiliitto on aina paras. www.tttlehti.fi > Tilaa lehti > Tilaa uutiskirje KIITOS TTT-LEHDEN UUTISKIRJEKYSELYYN VASTANNEILLE! Kyselyyn vastanneita oli yli 2 000. Työterveyshoitajaliitto tuntee parhaiten kaikki ne seikat, mitkä liittyvät työterveyshoitajien työehtoihin, palkkaukseen ja työoloihin. Liity nyt osoitteessa: www.stthl.fi Tilaa maksuton UUTISKIRJEEMME! Saat ajankohtaiset työhyvinvoinnin uutiset suoraan sähköpostiisi. Tuloksista kerromme tarkemmin 13.6. uutiskirjeessämme. Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf TYÖTERVEYSHOITAJA Aikavälillä 1.1-31.5.2019 jäseneksi liittyneet sekä jäsenyyttä heille suositelleet saavat 50 euron arvoisen SuperLahjakortin. Miksi Työterveyshoitajaliitto on oikea valinta Ammattiliitot ovat perehtyneet aina oman alansa palkansaajien etujen kehittämiseen ja turvaamiseen
Missä tilanteessa voi hyödyntää osasairaus päivärahaa. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2019 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin. Käytännössä omavastuu koskee työntekijöitä, joille on kertynyt lomanmääräytymisvuoden aikana yli 24 lomapäivää. Tarvittaessa työ kyvystä ja tukitoimista voidaan järjestää työnantajan, työntekijän ja työterveys huollon yhteinen neuvottelu. Asiasta on keskusteltava työterveyslääkärin kanssa, joka antaa arvion työkyvystä Kelan ohjeiden mukaisesti Blausun nolla. Ennen sairausloman päättymistä työntekijä ja esimies keskustelevat siitä, miten paluuta mahdollisesti helpottai siin esimerkiksi työtehtäviä, työvälineitä tai työaikaa mukauttamalla. Jos työntekijä sairastuu loman jo alet tua, hänellä on oikeus siirtää lomaansa kuuden omavastuupäivän jälkeen. Sairausloma ja työssä käyminen eivät välttämättä sulje pois toisiaan. Tänä keväänä voimaan tullut vuosi lomalain muutos pidentää aikaa, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siir retty vuosiloma on annettava. Työantaja arvioi lääkärintodistuksen perusteella, onko työntekijälle tarjottavissa tehtävä, joka ei vaaranna toipumista. JOS TYÖNTEKIJÄ ei pysty sairauden vuoksi tekemään omaa työtään, mutta on halukas tulemaan töihin, työnantajan kanssa voi neuvotella mahdollisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Vuosiloman siirtoa tulee pyytää työn antajalta viipymättä. Lähteet: Johda terveyttä. Työpaikalla on syytä laatia korvaa vasta työstä pelisäännöt, joita nouda tetaan johdonmukaisesti ja jotka ovat työpaikalla mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen mukaisia. Tiina Alahautala ja HennaRiikka Huhta. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 Voinko siirtää lomapäiviäni, jos sairastun vuosilomalla. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK 3 4 1 5 2 5 kysymystä SAIRAUSLOMISTA AJASSA 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11. Työntekijän on myös työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Työntekijä on myös perehdytettävä tehtävään. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta nel jän viikon vuosilomaan. OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN aikana työntekijä on osin töissä ja osin sairauslomalla. Entä miten käy, jos tulen kipeäksi kesälomalla. Sen sijaan esimerkiksi viisaudenhampaan poisto hammaslääketieteellisin perus tein ja sairauden hoitamiseksi oikeuttaa sairausajan palkkaan. Miten sopia korvaavasta työstä. Sen tarkoitus on madaltaa kokoaikatyötä tehneen työn tekijän kynnystä palata työhön pitkältä sairauslomalta. Osaaikatyö ei saa vaarantaa työntekijän toipumista. Työterveyshuolto arvioi työkykyä ja ehdottaa toimenpiteitä työhön paluun tukemiseksi ja myös seuraa työkykyä työhön paluun jälkeen. Sen jälkeen työntekijällä on oikeus palata entiseen kokoaikaiseen työhön vanhoin ehdoin. Järjestely on vapaaehtoinen ja edellyttää kirjallista sopimista. EI-LÄÄKETIETEELLISET toimenpiteet eivät kuulu palkallisen sairausloman piiriin, elleivät ne samalla ole osa sairau den hoitoa. Miten valmistautua työhön paluuseen. Plastiikkakirurgisten leik kausten lisäksi tämä koskee esimerkiksi taittovirheiden korjausleikkauksia. Työnantajan opas. JOS TYÖNTEKIJÄ on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön loman alkaessa, loman voi työntekijän pyyn nöstä siirtää myöhempään ajankohtaan. Olen ollut pitkällä sairaus lomalla. Järjestelyssä työajan on lyhennyttävä 40–60 prosenttia. TYÖHÖN PALUUTA on helpointa suun nitella, kun esimies on pitänyt työnte kijään aktiivisesti yhteyttä sairausloman aikana. Osasairauspäivä rahakauden tulee kestää vähintään 12 ja enimmillään 120 arkipäivää. Saanko palkallista sairauslomaa, jos olen töistä poissa kauneusleikkauksen takia. (Alma Talent, 2018.) ja Työja elinkeinoministeriö, www.tem.fi. Sairausloma ei myöskään ole aina palkallista
– Kun hoitajilta kysytään, millaista uutta teknologiaa he hartaimmin kaipaavat, vastaus on aina, että helpotusta työn fyysiseen kuormitukseen, kertoo tutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistosta. Noin puolet näki, että he voisivat käyttää voimaliivejä myös työpaikalla, kun taas toinen puoli arvioi, ettei turvautuisi liiveihin. Inga Pöntiö ja Markus Mäkelä demonstroivat nostotilannetta. Ne perustuvat kaasujousiteknologiaan ja painavat 2,3 kiloa. – Jotkut kokivat saavansa liiveistä lisävoimia potilaan avustamiseen, toiset taas eivät. TEKSTI JA KUVAT HILKKA VÄHÄNEN Tredun opettaja Inga Pöntiö esittelee hollantilaisia Laevo-voimaliivejä. AJASSA 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 rasitusta potilaita nostettaessa ja tuettaessa. V ANHUSTEN HOIDOSSA työskentelevät eivät haikaile avukseen tekoälyä tai etäohjattavuutta. Testiliivit pienentävät alaselän rasitusta noin 40 prosenttia. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun hoitoalan opiskelijat ovat kokeilleet, miltä tuntuu avustaa vanhus sängystä pyörätuoliin liivit yllä. Tehokkaimpia voimaliivejä ovat moottoroidut liivit, mutta ne painavat yleensä vähintään 10 kiloa. – Ainakin teoriassa tämänkaltainen uusi teknologia voisi helpottaa hoitoalan fyysistä kuormittavuutta ja luoda sitä kautta uutta imua alalle, Turja sanoo. Asenne ratkaisee. Pohjoismaiden ensimmäisessä pilottitutkimuksessa selvitetään parhaillaan, kuinka hoitajan voimaliivit käytännössä toimivat. Tampereella kokeiltavat hollantilaiset Laevo-liivit ovat niin sanotut passiiviset voimaliivit. – Tämä tarkoittaa robotiikan sovelluksia, jotka yhdistävät koneen voimat ja ihmisen joustavan älykkyyden. Jo alustavista tuloksista on saatu kiinnostavaa tietoa. Juuri sellainen sovellus ovat voimaliivit eli pienimuotoinen ulkoinen tukiranka, jonka hoitaja pukee ylleen kuin valjaat. Voimaliivit vähentävät potilasta nostavan hoitajan alaselän rasitusta noin 40 prosenttia. VOIMALIIVEISTÄ PUHTIA vanhustenhoitoon. Liivien idea on antaa käyttäjälleen lisävoimia ja keventää etenkin selkään kohdistuvaa Tampereella tutkitaan robottiliivien hyödyntämistä hoitotyössä. Potilaan roolissa on Anna-Maija Palonen.
Eniten käyttöhalukkuus riippui kuitenkin siitä, kuinka paljon opiskelija tunsi oman ergonomiansa ja suorituksensa paranevan liivien ansiosta. Tavoitteena on saada mahdollisimman joustavasti laadukasta työvoimaa teollisuuteen, muun muassa Valmet Automotivelle sekä Meyerin Turun-telakalle ja niiden suurille yritysverkostoille. Kehittää ja ottaa käyttöön uusia työvoimaja osaamistarpeisiin vastaavia toimintamalleja ja käytänteitä ammatillisessa koulutuksessa. – Pelkona on, että liiallinen robotiikka haastaa hoitajan ja asiakkaan välisen herkän vuorovaikutussuhteen. Parasta. Tampereen tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa liivimalleja kehittäville yrityksille. Saatan samana päivänä tutustua pieneen start up -yritykseen ja mennä telakalle, jossa tarvitaan vuosittain tuhansia uusia työntekijöitä. Koehenkilöön liivit valoivat turvallisuuden tunnetta. Hän ei saanut hoitajista ”robottifiilistä”. Oikeasti Anna-Maija on tanssikunnossa, Turja naurahtaa. Uusia oppimisympäristöjä on luotu esimerkiksi niin, että yritykset ovat sisustaneet oppilaitoksen luokkahuoneisiin omat tilansa. Vanhana kettuna opin uusia asioita itsekin! Mitä edellyttää tekijältään. – Mitä vähemmän opiskelijalla oli työkokemusta, sitä todennäköisemmin hän katsoi liiveistä olevan hyötyä. Hoitajat eivät esimerkiksi halua näyttää roboteilta. Hoitaja ei halua robotiksi Maailmalla voimaliivejä hyödynnetään jo muun muassa logistiikkatyössä. Toivon, että vuoden lopussa päättyvän hankkeen tulokset vakiinnutetaan. – Liivit vaativat vielä hiomista. Yllättävän isoon rooliin nousi silti asenneilmapiiri. Liivien muotoilu nimenomaan hoitoalaa varten on vielä kesken. PORE tarkoittaa positiivisen rakennemuutoksen tukemista koulutuksen keinoin. – Kun totuus paljastettiin, opiskelijat menivät aivan hämilleen, mutta kehuivat sitten vuolaasti Anna-Maijan näyttelijänlahjoja. HARRI VAARA etsii ratkaisuja yritysten työvoimapulaan Lounais-Suomen Hyvä PORE -hankkeessa. Toimin kollegani kanssa siltana yrittäjien, Turun ammatti-instituutin ja oppilaiden välillä. Verkostoituminen ja työn monipuolisuus. – Lisäksi varsinkin dementoituneilla potilailla on usein refleksinä tarttua heitä nostavaan hoitajaan. Juuri tämä asia osoittautui merkittäväksi. – Liike tuntui myös kepeämmältä. Tavoite. Vastaavanlaisia tiloja on rakennettu myös yrityksiin. – En ollenkaan kokenut asiaa niin. Minulla on yli 30 vuoden kokemus työelämästä, olen työskennellyt sekä yrittäjänä että suurissa kansainvälisissä firmoissa. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Osalla tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista oli jo kokemusta alan töistä, osalla ei. Suunnittelemme yhdessä yritysten kanssa, miten työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutuisi uudella tavalla, tarvitaanko uudenlaisia oppimisympäristöjä tai miten työvoimatarpeita voitaisiin helpottaa työntekijöiden yksilöllisillä koulutuksilla. Opiskelijoiden mielestä työyhteisön yleinen asenne ratkaisisi sen, käytettäisiinkö apuvälinettä työpaikalla vai ei. RAIJA LAHTINEN K U VA M IK K O K A N K AI N E N. Nykyiset voimaliivit saattavat jopa näyttää kahvoilta. Koulutus. Tämä ei ollut ongelma vielä testitilanteessa, jossa koehenkilönä nostettu Anna-Maija Palonen on hyvissä hengen ja ruumiin voimissa – itse asiassa paremmissa kuin opiskelijat osasivat arvatakaan. Parhaillaan opiskelen työn ohella konetekniikan diplomi-insinööriksi. "Liike tuntui kepeämmältä" Tutkimus selvittää myös potilaiden kokemuksia voimaliivivahvistetusta nostamisesta. Ekstroverttiyttä, sosiaalista ja henkistä älykkyyttä, kuuntelutaitoa. Tutkija ei uskalla ennustaa, milloin voimaliiveistä voisi tulla osa hoitotyön arkea. Liivithän ovat niin kevyet. – Opiskelijoille kerrottiin, että koepotilaan jalkojen toiminta on rajallinen. Mitä tekee työelämäagentti. Siksi yleinen toive on, että liivit mahtuisivat vaatteiden alle, Turja kertoo. Kysyntä. Ne ovat jo aika helppokäyttöiset ja nopeat pukea, mutta palautteessa niistä on toivottu vielä helpompia, Turja toteaa. Oikein ajattelin, että nytpä minä nousen tästä, Palonen kuvailee. Työelämäagentit on saatava mukaan ammatilliseen koulutukseen. Ne eivät siksi sovellu kaikkiin asiakastilanteisiin. Tapaan nuoria kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia sekä opettajia, joista osa on nuoria ja innostuneita, osa jäämässä eläkkeelle. Turjan mukaan vaikuttaa siltä, että jos hoitajalla on mahdollisuus tutustua voimaliiveihin jo osana opintojaan, hän myös ottaa ne käyttöön työssään. Tuotantotalouden diplomi-insinööri, teknologiayrittäjyys pääaineena. Miten työskennellään. Käsitystä vahvistaa se, että liivejä jo ennen testitilannetta kokeilleet opiskelijat suhtautuivat niihin luontevammin ja positiivisemmin kuin ne, jotka näkivät uutuuden ensi kertaa
Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Tilaa LEHTI NYT!. TILAUSHINNAT 2019 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 8 5 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Lehden saa vain tilaamalla. Määräaikainen vuositilaus 9 5 euroa. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 85 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). Määräaikainen vuositilaus 85 euroa. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 7 5 euroa/vuosikerta. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 95 €/vsk. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 2016, VASTAAJIA 767
16 Työelämä 2020 -hanke on nyt loppusuoralla. AMMATIT KATOAVAT, IDENTITEETTI PYSYY. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Yhdessä Euroopan parhaaksi 20 Toimiva työyhteisö vetää puoleensa 22 Vähemmän kremppaa & lisää työkykyä 26 Työ ajassa Tässä numerossa S. Hän totesi, ettei identiteettiä kannata rakentaa ammatin varaan, sillä ammatit katoavat. Itse sanoisin, että esimerkiksi opettaja on kirkastaja. Minä koen olevani jäsentäjä. Sen sijaan tulee miettiä, miksi tekee juuri sitä, mitä tekee, ja mitkä ovat omat into himot ja vahvuudet. Karsin, tiivistän, havainnollistan ja muokkaan ymmärrettävämmäksi. Keksijä, futuristi, säveltäjä ja yrittäjä Perttu Pölönen antoi huolestuneille neuvon Työelämä 2020 -hankkeen juhlaseminaarissa. Oletko sinä kommunikoija, yhdistäjä, kampanjoija vai jokin muu. Miten varmistan asemani työelämässä. Pölönen kysyy. Y HTEISKUNNAN MUUTOKSET, digitalisaatio ja tekoälyn tuleminen arveluttavat monia. – Mieti, miten kuvaisit yhdellä sanalla sitä, mikä sinä olet. Poimin, kokoan ja yhdistän tietoa. Tarvitaanko osaamistani tulevaisuudessa. Tulos näkyy tässä lehdessä
16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 Valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen viimeinen toimintavuosi on parhaillaan käynnissä. Yhdessä EUROOPAN PARHAAKSI TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT VEERA KORHONEN Hankejohtaja Margita Klemetti on tyytyväinen onnistumisiin, joita Työelämä 2020 -hankkeen aikana on yhteistyössä aikaansaatu. Annetaan hankejohtaja Margita Klemetin kertoa. Mistä se tullaan muistamaan. Toteutuuko visio Euroopan parhaasta työelämästä. Miten työelämän kehittämistä on syytä jatkaa. Yksi niistä on suomalaisen työelämän arvopohja, joka syntyi osallistavasti työelämän sidosryhmien kanssa.
Vahvuudet brändiksi Syksyllä 2016 Työelämä 2020 hanke julkaisi työelämäbrändiä koskevan raportin, joka kuvaa suomalaisen työ elämän positiivista mainetta. SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä TYÖELÄMÄ 2020 -HANKE perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työ elämästrategiaan, jonka päämääriksi asetettiin työllisyysasteen työelämän laadun työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Yhteiset arvot – tarkoitus, luottamus, sinnikkyys ja rohkeus – ovat olleet kantava voima koko matkan ajan. – Aitoa kehittämistä tapahtuu vain, kun se on mielekästä. – Verkoston kautta olemme paitsi tavoittaneet työpaikkoja, myös saa neet kentältä hyviä ehdotuksia ke hittämisteemoista. – Työelämän kehittämisessä lähde tään usein ajatuksesta, että meillä on jokin epäkohta, joka pitää korjata. Koordinaatiovastuun brän dityön jatkamisesta ottaa Business Finland. Kehittämiseen syntyy positiivinen kierre, kun sitä lähestytään vahvuuksien ja voima varojen kautta. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 T YÖELÄMÄ 2020 -HANKE on pyrkinyt paranta maan työllisyysastetta, työelämän laatua, työ hyvinvointia ja työn tuottavuutta. Kunnianhimoista tavoitetta ei voisi saavuttaa ilman laajaa yhteistyötä. Näitä ominaisuuksia halusimme työ elämäbrändityön kautta tuoda esiin. Hanketta on toteutettu verkosto maisesti 84 työelämätoimijan, 15 alueverkoston sekä palkansaaja ja työnantajajärjestöjen yhteisten toimialaohjelmien kautta.. Suomalaisen työelämän yhteiset arvot – tarkoitus, luottamus, sinnikkyys ja rohkeus – ovat olleet kantava voima koko matkan ajan. Verkostomaisesti kohti visiota Työelämästrategian visiona oli kehit tää suomalaisesta työelämästä Euroo pan paras vuoteen 2020 mennessä. – Työelämän laadun ja tuottavuu den samanaikainen kehittäminen sekä työpaikkalähtöisyys ja henkilös tön osallistaminen ovat säilyneet läpi leikkaavina teemoina koko hankkeen ajan, linjaa hankejohtaja Margita Klemetti. Vapaaehtoisiin pajoihin kutsuttiin osallistujia kaikkien toi mijatahojen verkostoista. Rullaavan toimintasuunnitelman ansiosta muutoksiin on tarvittaessa voinut reagoida nopeastikin. Merkityksellinen ja innostava visio saikin liikkeelle koko hankkeeseen sitoutuneen laajan verkoston, jonka avulla on kannustettu ja aktivoitu työ paikkoja kehittämään itseään ja uudis tumaan omista lähtökohdistaan. Se on puhutteleva ja riittävän kaukainen, mutta ei silti mahdoton saavuttaa. Tehdyn brändityön tarkoituksena on tukea Suomen talouskasvua pitkällä aikavälil lä ja auttaa maatamme menestymään kansainvälisessä yhteistyössä. Suomalainen työelämäbrändi on hyvä esimerkki konsepteista, jotka jatkavat elämäänsä myös hankkeen päätyttyä. Se on onnistunut toteutta maan vuonna 2012 laaditun työelämä strategian ydintä ajassa, jossa sekä toimintaympäristö että työ ovat olleet suuressa muutoksessa. Tällaisessa lähestymistavassa unohtuu helposti se, että suomalaisessa työ elämässä on myös paljon vahvuuksia. – Tällaisessa verkostohankkeessa ei kukaan voi sanella, että nyt me teemme näin. Työelämä 2020 hankkeen ver kostomainen rakenne on edellyt tänyt vuorovaikutteisuutta ja riit tävän joustavaa toimintamallia. Brändi sisältää kolme suomalaisen työelämän keskeistä vahvuutta, jotka ovat osaami nen, yhteistyö ja turvallisuus. Siksi he sitoutuivat siihen, Klemetti toteaa. Asiat pitää osata muotoilla niin mielenkiintoisiksi ja tarpeellisiksi, että verkoston jäsenet innostuvat niistä. Näin laajaalai sessa työssä toimintasuunnitelman joustavuus on ollut äärimmäisen tärkeää, jotta toimijoiden mielen kiinto säilyy, Klemetti pohtii. Visio on ollut ää rimmäisen hyvä. – Pohdimme erilaisten työelämän sidosryhmien kanssa, millaisten arvojen varaan uskomme suoma laisen työelämän rakentuvan vuon na 2020. Arvot luovat perustaa Sitoutumista vahvistettiin yhteisellä työelämän arvopohjalla, joka syntyi keväällä 2013 pidettyjen arvopajojen pohjalta. Klemetti kannustaa kaikessa kehit tämisessä suuntaamaan katseet epä kohtien sijaan vahvuuksiin. Verkoston toi mijat halusivat tehdä töitä yhteisen vision hyväksi
Olemme halunneet viedä viestiä sinne, missä ihmiset muutenkin ovat, emmekä luottaa pelkästään siihen, että he hakevat itse tietoa hankkeen verkkosivuilta tai Suomi.fiportaalista. Osaamista kehitettävä Tulevaisuuden työelämän haasteeksi ja kehittämiskohteeksi Klemetti nostaa ennen muuta työn murroksen ja siihen liittyvän osaamisen kehittämisen. Näiden lukujen valossa, luottamuksen ilmapiirin vallitessa Klemetti pitää työelämän tulevaisuutta valoisana, mutta toteaa samalla, ettei kehittämisen tarve lopu koskaan. Hankkeessa on hyödynnetty monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -keinoja. – Työelämän arvopohja on jo muuttunut ja tulee yhä muuttumaan. Verkostoituminen ja muilta oppiminen ovat hyviä tapoja päästä eteenpäin, ja näissä myös kansallinen kehittämishanke voi olla avuksi. Työelämää ja työn murrosta käsittelevän Työlinjalla Pekka Sauri -podcast-sarjan jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa, Soundcloudissa ja iTunesissa, ja suomalaiset työpaikat ovat pääroolissa niissä lukuisissa työpaikkatarinoissa, joita voi yhä lukea hankkeen verkkosivuilla tyoelama2020.fi. – Digitalisaatioon ja teknologiseen murrokseen liittyvän osaamispääoman päivittäminen ja markkinakelpoisuuden säilyttäminen tulee olemaan keskeinen asia. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 Hankkeessa syntynyt Kehittämispolku-testi taas siirtyy Työturvallisuuskeskuksen työkalupakkiin. Testi auttaa työpaikkoja kehittämiskohteiden tunnistamisessa. – Ihmiset voivat olla työuransa aikana palkkasuhteissa, yrittäjiä ja kevytyrittäjiä. – Edelläkävijät kehittävät toimintaansa ilman minkäänlaista kansallista työelämähankettakin, mutta samaan aikaan suuri joukko työpaikkoja tarvitsee apua muutoksen kääntämisessä mahdollisuudeksi. Globalisaation, alustatalouden ja verkostoissa tapahtuvan työn kaltaiset ilmiöt tulevat haastamaan nykyiset johtamismallit, joten johtamisen kehittämiseen kannattaa satsata myös jatkossa. Välillä opiskellaan tai ollaan kenties työttömiä. Moni asia on jo parantunut Työelämä 2020 -hankkeen aikana suomalaisen työelämän laatu on pysynyt hyvänä ja kehittynytkin rakennemuutoksesta huolimatta. Johtaminenkin muutoksessa Klemetti toivoo, että myös johtamisen teema pysyy pinnalla suomalaisen työelämän kehittämisessä. – Sosiaalisen median strategia ei ollut arkipäivää vielä vuonna 2013, jolloin me sellaisen hankkeelle laadimme. Viestinviejinä ovat toimineet sekä verkosto että hanke itse. Oman haasteensa luo myös se, että työurat muuttuvat aiempaa mosaiikkimaisemmiksi. Parhaimmillaan johtaminen on muutosta mahdollistava moottori. Työelämän murros koskettaa kaikkia, eikä kukaan ole siltä suojassa. Hankkeen aikana syntyneet tv-sarjat 8 myyttiä työstä, Murroksessa ja Seniori työssä ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Johtajan tehtävä on aina ollut haasteellinen, mielenkiintoinen ja mahdollisuuksia luova, mutta siltäkin odotetaan uusia tuulia. Viestejä moneen kanavaan Työelämä 2020 -hankkeessa on ensimetreiltä asti satsattu vahvasti viestintään tekemällä näkyväksi hanketoimijoiden hyvää työtä ja välittämällä sitä työpaikoille. – Olemme tehneet esimerkiksi tv-ohjelmia ja podcasteja sekä osallistuneet Suomi Areenaan useana vuonna. Työllisyysaste on noussut yli neljä prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin, ja työurat ovat pidentyneet: vuonna 2018 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 61,3 vuotta, kun se vuonna 2010 oli 60,4 vuotta. Tämä haastaa sekä osaamisen kehittämistä että suomalaista koulutusjärjestelmää. Muutos haastaa eri toimialat eri tahtiin. Suomalaisessa työelämässä on myös luottamuspääomaa – hankkeen vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan 79 prosenttia vastaajista luottaa työpaikkaansa ja ihmisiin siellä. Työn pirstaloituminen haastaa osaa misen kehittämistä ja koulutusjärjestelmää, Margita Klemetti pohtii.. Parhaimmillaan johtaminen on muutosta mahdollistava moottori. Hankkeen aikana yhä useampi suomalainen työpaikka on tämän oivaltanut, mutta työtä on vielä tehtävänä
Uutuus. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti työpaikoille, joissa pienet haavat ovat arkipäivää. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri Soft laastari Haavapyyhkeet Kangaslaastari Muovilaastari Iso Kangaslaastari Tutustu tuotteeseen www.cederroth.com/. Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri siellä, missä laastareita tarvitaan. PIENIIN HAAVOIHIN. ISO UUTUUS
Sujuva arki ja isot unelmat ovat työhyvinvoinnin rakennusaineita FinFami ry:ssä. Järjestö haluaa olla työpaikka, jota myös sieltä lähteneet muistavat hyvällä. – Kutsumme esimerkiksi vuosittain järjestettäville hyvän mielen glögeille nykyisten ja perhevapailla olevien työntekijöiden lisäksi entiset työnteki jät. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Onkin luonnollista, että jär jestö haluaa myös keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten työntekijöiden voi van hyvin. Meidän pitää toimia esi merkkinä, sanoo järjestön toimin nanjohtaja Pia Hytönen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 M IELENTERVEYS OMAISTEN kes kusliitto Fin Fami ry tekee työtä mielenter veyskuntoutu jien omaisten ja omaishoitajien hyväksi. FinFamissa uskotaan kin, että työhyvinvointi vaikuttaa myös järjestön imagoon, talouteen ja kilpailukykyyn. Hyvinvoivassa työyhteisössä työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissa olot vähenevät. Se näkyy nyt hyvänä ilmapiirinä ja vähäisinä sairauspois saoloina, kuvailee seitsemän vuotta järjestön toiminnanjohtajana toi minut Hytönen. He ovat tärkeitä työelämä lähettiläitä, jotka kertovat järjestöstä eteenpäin. Haave on toteutunut, sillä nykyään saamme paljon avoimia hakemuksia. – Kun aloitin työni, haaveilin siitä, että meille halutaan töihin. Jos emme omassa työyhtei sössämme toimisi joustavasti ja työn tekijöistämme välittäen, tilanne olisi aika vaikea. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi Työhyvinvointia vah vistetaan pienillä arjen teoilla ja toimivalla vuoro vaikutuksella, uskovat FinFamin Jaana Humalto (vas.) ja Pia Hytönen.. – Ihmisten hyvinvoinnin ja jaksa misen edistäminen on järjestömme tehtävä. Toimiva työyhteisö vetää puoleensa TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA JULIA HANNULA Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Viestimme näin, että meille on hyvä tulla, meillä on hyvä olla ja meiltä on hyvä lähteä pois, Hytönen kertoo. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Toinen haaveeni oli se, että meillä halutaan pysyä töissä. – Omaisten ja omaishoitajien työ elämäjoustot on yksi edunvalvonta kärjistämme, joten haluamme toteut taa sitä myös työmme arjessa, lisää FinFamin järjestö ja henkilöstöasioi den asiantuntija Jaana Humalto. – Ja Lapsi mukaan töihin päivään kutsumme mukaan myös perhevapaal la olevat työntekijät, Humalto lisää. Entisetkin työntekijät tärkeitä FinFamissa on haluttu kiinnittää huo miota myös siihen, millainen käsitys järjestön entisillä työntekijöillä on työ paikastaan
Kivaa pitää olla, mutta se ei saa olla pois tuloksen tekemisestä. – Olemme osallistuneet valtakun nalliseen Unelmien työpäivä kampan jaan ja nostaneet sosiaalisessa mediassa esiin erilaisia työhyvinvoinnin teemo ja, kuten etätyö, kävelypalaverit ja yh teiset kahvihetket. FinFamilla yhteispalaverit aloitetaan kierroksella, jolla jokaiselta osallis tujalta kysytään: kuinka sinä voit. Unelmien pitää olla isoja Pia Hytönen on johtajana korkeiden tavoitteiden kannalla, mitä kuvastavat myös FinFamin henkilöstöstrategiaan kirjatut tavoitteet unelmien työpaikas ta ja maailman parhaasta työyhteisöstä. Osallistu misprosentti kertoo sekä kokoontu misen tarpeellisuudesta että suosios ta, Hytönen toteaa. Saamme jaettua hyviä käytäntöjä, ja samalla kiitokset tehdystä työstä menevät sinne, minne ne kuuluvat. Jokainen saa olla tähti Luottamuksen ilmapiirissä tiimityö kukoistaa, ihmiset auttavat toisiaan ja jakavat omaa osaamistaan. – Se on aivan ääretön pääoma, että työntekijät haluavat toistensa onnistu van. Se on tärkeä tilaisuus paitsi kehittymisen kannalta, myös siksi, että puheenjohtajat ja toiminnanjoh tajat saavat osakseen ansaitsemaansa arvostusta. – Lopulta kyse on yksinkertaisista, pienistä asioista, jotka tekevät arjes ta sujuvaa niin töissä kuin kotonakin. Työntekijäpäivien järjestämispaikka vaihtuu joka vuosi. Se taas tarkoittaa, että henkilön vaihtuessa hyvät käytännöt lähtevät hänen mukanaan. Hytösen johtamis filosofiassa kaikkien pitää saada olla välillä tähtiä, ja näin eri alueyhdistyk set pääsevät kukin vuorollaan parras valoihin. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää voida olla ylpeä omasta työstään. – Siellä on aina joku ulkopuolinen luennoitsija innostamassa ja johdat telemassa syvemmälle valittuun ai heeseen. !. – Pitää olla unelmia ja korkealle ase tettuja tavoitteita, joista ihmiset innos tuvat, hän linjaa. Jos haluaa sanoa vain, että ihan hyvää kuuluu, se riittää. – Viime syksynä lähes 90 prosenttia keskusliiton ja jäsenyhdistysten hen kilöstöstä kokoontui yhteisen, kaikkia koskettavan teeman ääreen. Asiaa ja tunnetta, kuten Hytönen idean tiivistää. Kaikki eivät halua jakaa asioitaan koko työ yhteisölle. Kun jokainen saa olla tähti, siitä ei tarvitse kilpailla eikä omaa osaamis taan tarvitse pimittää, vaan päinvas toin lisätä sitä, Hytönen summaa. – Tietyt asiat pitää viedä rakenne tasolle, koska muuten ne unohtuvat kiireessä tai ovat liian henkilöliitän näisiä. Se kertoo hyvin työyhteisömme kulttuurista ja siitä, miten oman osaamisen jaka minen ei ole itseltä pois, Humalto kiittää. Se lähentää ih misiä ja kasvattaa ymmärrystä puolin ja toisin, Hytönen kertoo. Kehittää ei voi, jos ei itse kehity. Silloin, kun on kivaa, tu losta vasta tuleekin. – Jokainen kertoo kuulumisiaan oman fiiliksen mukaan. Tämä pieni kierros auttaa lisäämään keskinäistä ymmärrystä ja välttämään vääriä tulkintoja työyhtei sön jäsenten välillä, Hytönen sanoo. LISÄÄ AIHEESTA www.tyoelama2020.fi FinFamin Huipputyönantaja-podcast-sarjan jaksot ovat kuunneltavissa osoitteessa: anchor.fm/finfami/ MIELENTERVEYSOMAISTEN KESKUSLIITTO FINFAMI RY on mielenterveyskuntoutujien omaisten ja omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntija organisaatio. Rakenteet johtamisen tukena Hytönen vannoo johtamisessa myös rakenteiden nimeen. Olemme halunneet kertoa käytännön esimerkkejä siitä, miten työhyvinvointia voi arjessa tu kea, Humalto sanoo. – Alueyhdistys saa mahdollisuuden esitellä omia kehittämistoimiaan. – Podcastien tekeminen oli Artolle tuttua, ja olen iloinen, että hän halusi jakaa osaamistaan minulle. Sarja liittyy henkilöstöstrategian jalkauttamiseen. Henkilöstöstrategiaa on työstetty järjestön yhteisissä tilaisuuksissa jäsen yhdistysten työntekijöiden, johdon ja luottamusmieshallinnon kesken. Tällaiset keskustelut edellyttävät luottamuksen ilmapiiriä. FinFamilla tällaisia johtamisen ra kenteita edustavat esimerkiksi joka syksy pidettävät kaksipäiväiset työn tekijäpäivät. – Hallituksen ja henkilöstön välit ovat tärkeät työn tekemisen ja ilma piirin kannalta. FinFamin keskusliiton hallitus ja työntekijät kokoontuvat kahdesti vuo dessa. – Ihmisten täytyy voida luottaa sii hen, että he voivat kertoa ongelmis taan ja saavat niihin tarvittaessa apua. Tietysti pitää olla mahdollisuus kes kustella myös kahden kesken. Mapissa pölyttyvä henkilöstöstrategia, josta kukaan ei tietäisi, olisi Hytöselle kauhistus. Huomion kiinnittäminen siihen, että kaikkia tervehditään, on hyvä esimerk ki pienestä, hyvää ilmapiiriä rakenta vasta teosta. Se on höpöhöpöä, että töissä ei saisi olla kivaa. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 Järjestö haluaa antaa oman panok sensa myös julkiseen keskusteluun. Siksi tietyistä raken teista kannattaa pitää kiinni. Kun on kivaa, syntyy tulosta Työntekijäpäiviin liittyy aina myös illanvietto. FinFamilla tämä on näkynyt esimerkiksi Huippu työnantajapodcastsarjana, jota Hu malto on työstänyt yhdessä kollegansa Arto Bäckströmin kanssa. Keskustelemme sovitusta teemasta, ideoimme ja tu tustumme toisiimme. Kuinka sinä voit. Hänestä työhyvinvoinnin ja työilmapiirin johtaminen vaatii tekoja, mutta ei ihmetekoja. Siksi järjestön keskusliiton ja jäsen yhdistysten puheenjohtajat ja toimin nanjohtajat tapaavat vuosittain joh tajafoorumissa. – Illanvietoissa vahvistetaan mehenkeä
Vähemmän kremppaa & LISÄÄ TYÖKYKYÄ TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA Liike on toimiva lääke moneen vaivaan. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 Työterveys Helsinki on saanut tunnustusta laadukkaasta toiminnasta. – Jos työ on kuormittavaa, liikunta voi olla myös palauttavaa mielen ja kehon rauhoittamista, muistuttavat palvelupäällikkö Tuija Toikka (vas.) ja työfysioterapeutti Seija Männistö.. Sen johtoajatuksena on tarkastella asiakkaan terveyden ja työn yhteyttä kaikissa kohtaamisissa
Työterveys huollossa kysytään asiakkaalta, millaiseksi hän kokee oman työkykynsä. – Ideana on, että työterveyshuolto tarkastelee asiak kaan terveyttä työn näkökulmasta kaikissa kohtaami sissa, Pohjonen kertoo. – Oire voi olla missä päin kehoa tahansa selästä peu kaloon ja niskasta varpaaseen. Jos työkyky on hyvä, erityisiä toimenpiteitä ei tarvi ta. Jotkut saavat avun jo yhdestä käyntikerrasta, toiset tu levat vastaanotolle kahdesta kolmeen kertaan. Profiloinnissa tarkastellaan henkilön työssä pärjää mistä kolmeen luokkaan jakautuvan mallin mukaan. Toimintastrategi anamme on havaita varhain ihmisen työkyvyn riski, ja siihen suoravastaanotto on aivan loistava palvelu. Asiakasta rohkaistaan liikkumaan, sillä liikkumi sen välttäminen johtaa usein kipujen pitkittymiseen. – Jos vaikuttaa siltä, että oireilu vaatii laajempaa, moniammatillista selvittelyä, asiakas ohjataan omalle työterveyshoitajalle ja sitä kautta asia etenee omalle hoitopolulleen, Männistö sanoo. – Työterveyshuollollahan on kaksi asiakasta: työn tekijä, joka käyttää palveluja, ja työnantaja, joka mak saa ne. Tämä pe riaate on ollut punaisena lankana Työterveys Helsin gin kehitystyössä, jota toimitusjohtaja Tiina Pohjosen mukaan on tehty systemaattisesti jo useita vuosia. 2016 2015 2017 2018 95 47 4 87 65 7. Kipuun kiinni ennen kroonistumista Työterveys Helsinki vastaa Helsingin kaupungin hen kilöstön eli noin 40 000 työntekijän työterveyshuol losta. Asiakasprofilointi apuna Työterveyshuollon toiminta on vaikuttavaa, kun teh dään oikeita asioita asiakkaan tarpeisiin. Tarpeiden ennakoinnissa on apuna kolme vuotta sitten käyttöön otettu asiakasprofilointi. Viime syksynä työ palkittiin Työterveyslaitoksen laatu palkinnolla. Pohdimme, miten sitä voi hoitaa itse lääkkeettömin keinoin, kertoo työfysio terapeutti Seija Männistö. Vuonna 2018 mielenterveyden häiriöt ohittivat ensimmäistä kertaa tule-sairaudet yleisimpänä sairauspoissaolon syynä. – Ennen asiakkaat tulivat työfysioterapeutin vas taanotolle hieman liian myöhään. Jos työkyky on vaarassa heiketä, mietitään oikeaa TULE MT MUUT 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Työterveys Helsingistä kirjoitetut sairauspoissaolopäivät (kpl) 13 4 66 5 80 117 10 6 79 3 10 5 42 7 90 02 2 81 510 83 67 1 75 03 80 62 9 79 74 7 89 63 3 12 3 117 110 58 1 2014 Tukija liikuntaelinvaivoista johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet työntekijöillä selvästi viime vuosina. Oireilu hellittää työfysio terapeutin ohjeilla ja seurannassa niin, että kuljettaja pystyy jatka maan työssään. Joskus sovitaan myös puhelinseurannasta. Tavoitteena on eh käistä vaivojen kroonistumista. Siihen kuluu viidennes kokopäiväisten työfysioterapeuttien työajasta. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 R AITIOVAUNUNKULJETTAJAN olka pää on alkanut kipuilla. Vuonna 2016 aloitettu työfysioterapeutin suoravas taanotto on yksi keinoista, joilla Työterveys Helsinki on saanut vähennettyä tuki ja liikuntaelinvaivojen aiheuttamia sairauspoissaoloja. Suoravastaanotossa hoidetaan akuutteja, yleensä alle kolme kuukautta kestäneitä oireita. Asiakkaat ovat olleet siihen tosi tyytyväisiä, sanoo pal velupäällikkö Tuija Toikka. Kuljet taja ottaa yhteyttä työterveys hoitajaan, joka hoidon tarpeen arvioituaan ohjaa tämän työ fysioterapeutin suoravastaan otolle. Pyrimme hakemaan parasta hyötyä sekä työ paikalle että työntekijälle, Pohjonen sanoo. Viime vuonna työ terveyshuollon kirjoittamia, tuleongelmista johtuvia sairauspoissaolopäiviä kertyi reilun kolmanneksen vä hemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Kaikki tämä ta pahtuu ilman lääkäriä, lääkkeitä ja parhaassa tapauk sessa myös ilman sairauslomia. Hieman aiemmin Työterveys Hel sinki oli saanut Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon Kipu ja työkyky hankkeestaan, josta työfysioterapeut tien suoravastaanottokin sai alkunsa. Työfysioterapeutteja on yksitoista, ja heistä kymmenen toimii muiden tehtäviensä ohessa suora vastaanotossa
Lääkäriä ei tarvita välttämättä sairausloman määräämiseenkään, koska työfysioterapeutit voivat kirjoittaa sairausloman enintään seitsemäksi päiväksi. – Profilointi on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja tehokkaaksi. Työllistää 150 työterveyden ammattilaista.. Eli työkyky ei ole ikäkysymys, Pohjonen toteaa. Helsingin kaupunki ja työterveyshuolto ovat tarttuneet ongelmaan perustamalla työpaikoille nuorille työntekijöille tarkoitettuja ryhmiä tukemaan työelämään kiinnittymistä. TYÖTERVEYS HELSINKI Suomen suurimman työnantajan oma työterveysyksikkö, joka on toiminut vuodesta 1964. – Jos asiakas ottaa työterveyshuoltoon yhteyttä mielenterveyteen liittyvien oireiden vuoksi, psykiatriset sairaanhoitajamme kontaktoivat hänet muutaman päivän sisällä. Asiakkaat ovat hyvin kiitollisia siitä, että heitä on kuultu ja katsottu ja he ovat saaneet ohjeet oireen hoitamiseksi. Ja kun ohjeet saa nopeasti työfysioterapeutilta, kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin jos ihminen menisi ensin lääkärille ja sitten fysioterapeutille, palvelupäällikkö Tuija Toikka toteaa. Kelan tilastojen mukaan koko maassa vastaava summa oli 439 euroa vuonna 2017. Olemme havainneet, että se, mihin luokkaan työkyky sijoittuu, on enemmän yhteydessä sairauspoissaoloihin kuin asiakkaan ikään. – Tutkimusten mukaan työfysioterapeutit kirjoittavat selvästi vähemmän ja lyhyempiä sairauslomia kuin lääkärit. Sen sijaan mielenterveyden häiriöistä johtuvia sairauslomia kirjoitettiin viime vuonna enemmän kuin vuotta aiemmin, ja ensimmäistä kertaa niiden määrä ylitti tule-sairauksista johtuneet sairauspoissaolot. – Myös meillä nuorten mielenterveysongelmista aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa, Pohjonen kertoo. Mielenterveyden häiriöt kasvussa Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat vuosi vuodelta vähentyneet, mutta viime vuonna niiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla eli 4,6 prosentissa. Asiakkaina 40 000 työntekijää 800 eri ammatista. – Jos on kinkkinen tilanne, voin soittaa lääkärille tai hän voi tulla käymään paikan päällä. Tuija Toikka havainnollistaa, miltä välilevypullistuma näyttää. Jos työkyky on heikko, ratkaisuja etsitään moniammatillisesti ja esimerkiksi kuntoutuksen keinoin. Työfysioterapeutti Seija Männistön mielestä sairausloman tarpeen arviointi ei ole aina helppoa, mutta sitä helpottaa joustava yhteistyö lääkäreiden kanssa. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 palvelua ja tehdään työterveyssuunnitelma jatkotoimista yhdessä asiakkaan kanssa. Lähdemme etsimään ratkaisua heti, jotta asioita ei tarvitse kierrättää lääkärin kautta. Vastaa työterveyspalveluiden tuottamisesta Helsingin kaupungin toimialojen, liikelaitosten ja tytär yhtiöiden työntekijöille. Pohjonen kutsuu sitä työvoitoksi, sillä kaupungissa tehtiin iso organisaatiouudistus vuonna 2016 ja muutosmyllerrysten odotettiin lisäävän sairastelua. Lisäksi työterveyshuolto avaa nuorille suunnatun chatkanavan ja tarjoaa jo nyt kaikille työntekijöille matalan kynnyksen palvelua mielenterveyden kysymyksissä. Kun oiretta päästään hoitamaan varhain, kalliit kuvantamiset jäävät usein pois. Esimerkiksi työfysioterapeutin suoravastaanotto vähentää työterveyslääkärien vastaanottotyötä, mikä heijastuu myös rahanmenoon. Suuntaus on sama kuin valtakunnallisestikin. Säästöä kustannuksissa Helsingin kaupungilla työterveyshuollon kustannukset ovat keskimäärin 396 euroa työntekijää kohti. Alaselän vaivat ovat monelle tuttuja
KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnos tavin. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Ty ö Te rv ey s Tu rv alli su us -le hti Inf o: 77 14 Tu nn us: 50 20 716 00 00 3 Va sta usl äh ety s Va sta an ott aja m ak sa a po stim ak su n TYÖTERVEYS 2019 25.–26.9.2019 | Keilaranta 1 Business Park, Espoo Tulevaisuuden työ & tekoäly | Kustannusten karsiminen | Mielenterveysongelmat | Uudet ennaltaehkäisevät toimintatavat Hyödynnä lehden tilaajaetu ja ilmoittaudu mukaan: -120 € koodilla TTT professio.fi/tyoterveys/ttt KUN TYÖUUPUMUS EI JOHDUKAAN TYÖSTÄ Pippa Laukka MASENNUKSEN EHKÄISY – HYVÄ VAI HUONO INVESTOINTI . Halutessasi voit perustella valintasi. Voit äänestää myös verkkosivulla 2.8. Äänestä parasta Kiin no sta vin jut tu TT T leh de ssä 3/ 20 19 oli: Pe ru ste lun i: M ikä jut tu ei tä llä ke rta a inn os ta nu t: N im i Lä hio so ite Po stin um ero ja to im ip aik ka Sä hk öp os ti La ita ras ti, jo s ha lua t sä hk öp os tia TT T leh de stä . asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme Familon Feel Aerelle tyynyn ja kaksi Punaisen Ristin Joka kodin ensiapulaukkua. Sari Aalto-Matturi TEKEMÄTTÖMÄT TYÖT – LASKU 4 MRD. € Anneli Karhula OMAMITTAUS OPTIMOI TYÖHYVINVOINNIN Olli Sovijärvi Professio_ttt_220x138.indd 1 25/04/2019 9.05
TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK KESKIURAN TSEKKAUS AUTTAISI RISKIRYHMIÄ päivittämiseen ennen kuin ovat kriisissä. Omaa markkina-asemaansa voi vahvistaa hankkimalla osaamista. Kankaisen mielestä tarvittaisiin ennaltaehkäiseviä toimia, jotta voitaisiin tunnistaa riskiryhmät, joilla osaamisen puutteet voivat myöhemmin johtaa työkyvyttömyyteen. Korkeakoulutetut opiskelevat aikuis iässäkin. Työelämävalmiuksiltaan hyvät työntekijät hakeutuvat tutkimusten mukaan innokkaimmin koulutuksiin. Kokeiluun osallistui reilut tuhat insinööriä ja tradenomia pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta. TYÖ AJASSA 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 tusja eläkehakemusten sisällöissä. Lisäksi tutkijoita kiinnostaa selvittää kauppa-, finanssija vakuutusalan työntekijöiden työelämävalmiuksia ja niiden muuttumista valmennuksen avulla.. Kokeilua johtaneet tutkijat kiittävät testaamaansa valmennusmallia. Myös korkeakoulutukseen hakeutuminen lisääntyi. Kokemus siitä, ettei selviydy enää omasta työstään näkyy kuntouMoni turhautuu ja kokee kyvyttömyyttä, kun jatkuvassa muutoksessa oleva työelämä haastaa osaamista. – Parasta tässä mallissa on, että ihmiset voivat havahtua osaamisensa väärissä tehtävissä, sanoo ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta. Osa itselleen sopimattomassa tehtävässä kärvistelevä tarvitsisi tukea ja ohjausta ongelman ratkaisemiseksi. työuraansa vahvistuivat. Valmennuksissa osallistujat tekivät sekä itsenäisiä tehtäviä että osallistuivat kahteen neljän tunnin ryhmätapaamiseen. – Voidaan olettaa, että tsekkauksen ja valmennuksen seurauksena osa vaihtaa tehtäviä tai työpaikkaa ja pääsee näin lähemmäksi itselleen sopivaa työtä. Kokemus heikentää työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista. Ongelmaan tarjotaan apua ryhmävalmennuksesta. Valmiudet tunnistaa osaamistaan ja suunnitella K ESKI-IKÄISELLÄ on jotakuinkin parikymmentä vuotta työelämää jäljellä. Jos taas työtehtävissä kokee onnistumista ja työn tuntee merkitykselliseksi, siinä jaksaa pidempään. On paljon ihmisiä, jotka ovat Työelämävalmiuksiltaan hyvät työntekijät hakeutuvat tutkimusten mukaan innokkaimmin koulutuksiin. Työterveyslaitos ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ehdottavat kokeilua, jossa työuransa keskivaiheilla työskenteleville tarjottaisiin osaamisen kartoitusta ja osalle myös uravalmennusta. Mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu koulutukseen myöhemmin. Kokeilu lisäsi osaamista ja aktiivisuutta Työterveyslaitoksen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kokeilussa tutkittiin ryhmävalmennuksen vaikuttavuutta. Kokeilun perusteella ei vielä tiedetä, toimisiko malli alemman koulutustason työntekijöillä. Osaaminen on osa työkykyä Eläkeyhtiö Varman työkykyjohtaja Hanna Kankainen näkee työn murroksen aiheuttamat ongelmat läheltä. Yli 45-vuotiaiden osaaminen ei aina vastaa nykyajan vaatimuksia, ja se kasvattaa työkyvyttömyyseläkettä hakevien määrää. Tutkijat haluaisivatkin selvittää tätä. Osaamattomuus heikentää todennäköisyyttä selviytyä työssä eläkeikään asti. Silloin heillä on voimia tehdä asialle jotain, toisin kuin työttömyyden ollessa jo päällä, toteaa lehtori Niina Jallinoja Haaga-Heliasta. 40–50-vuotiaana olisikin hyvä tarkastella omaa osaamistaan ja mahdollisia muutoksia koskien tulevaisuuden uraa. Työnantajat kouluttavat erityisesti avainhenkilöitään, johtajia ja esimiestyötä tekeviä. Työntekijät eivät välttämättä itsekään välitä kouluttautua tai näe tarvetta sille. Apua ryhmävalmennuksesta Työntekijöiden osaaminen siis kasautuu. Yrityksissä voidaan myös ajatella, ettei ikääntyneiden työntekijöiden koulutukseen kannata panostaa. Kokeilulla oli hyviä vaikutuksia erityisesti osallistujiin, joiden työkyky arvioitiin alussa heikoksi
Tämän jälkeen työantaja laatii hakemuksen yhdessä työ terveyshuollon kanssa. Tällöin tuki on enintään 400 euroa kuukaudessa korkeintaan 1,5 vuoden ajan. 28 Vilma-Lotta Lehtokarin työpaikalla on tehty erityisjärjestelyjä. Lähde: www.tietyoelamaan.fi > Keinot työkyvyn tueksi > Työ elämässä > Toimeentulo ja etuudet > Työolosuhteiden järjestelytuki TYÖNANTAJALLE TUKEA TYÖOLOJEN JÄRJESTELYYN. T YÖNANTAJA VOI HAKEA työolosuhteiden järjestely tukea, jos osatyökykyisen työntekijän vamma tai sairaus edellyttää uusien työvälineiden tai kalusteiden hankki mista tai muutostöitä työpaikalla. Sen hakemiseksi tarvitaan työterveyslääkärin laatima Blausunto, josta selviää työntekijän työkyvyn alenema sekä mukautustoimenpiteen tarve ja mahdolliset hyödyt. Tukea haetaan TEtoimis tolta, ja sen enimmäismäärä on 4 000 euroa henkilöä kohden. Tuki on työnantajalle tarkoitettu harkinnanvarainen etuus. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 28 Unelma-ammatissa – tai ainakin melkein 31 Terveys ajassa 32 Palauttavaa lomaa! 34 Lisää lihasvoimaa, kiitos! S. Työolosuhteiden järjestelytukea voi saada myös toisen työntekijän antamaan apuun
Unelma ammatissa – TAI AINAKIN MELKEIN TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 Vilma-Lotta Lehtokarin työpaikka sijaitsee tutkimusja opetuskeskus Biomedicumin tiloissa Helsingin Meilahdessa.. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 Tutkija Vilma-Lotta Lehtokari on huomattavasti pienikokoisempi kuin ihmiset keskimäärin. Se ei ole estänyt häntä kouluttautumasta ja pyrkimästä itseään kiinnostavaan työhön
Työpaikalla on tehty jonkin verran esteettömyyttä lisääviä muutostöitä. Leikkaukset pelottavat Lyhytkasvuisena pidetään aikuista ihmistä, jonka pituus on alle 140–150 senttimetriä. Lisäksi hän on suorittanut kaksivuotisen ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin koulutuksen. Hänestä harvinaisten luustosairauksien hoito tulisi keskittää saman katon alle, pois pitkistä julkisen puolen jonoista. Nyt tilat on jo palautettu entiselleen, koska senioritutkijana en enää juuri tee laboratoriotyötä. Kahden oven alaosaan on lisätty kahva, ja joistakin ovista on tehty automaattisesti aukeavia. – Ylipäätään hoitoon pääsyn pitäisi olla vaikeavammaisille itsestään selvää. Samalla kun hukataan rahaa pitkiin prosesseihin hoidon saamiseksi, koetellaan myös heidän toimintakykyään ja mielenterveyttään. Muualta Suomesta maksusitoumus irtoaa helpommin. Eläkkeelle jääminen ei ollut hänelle vaihtoehto. Myös laboratoriossa on tehty muutoksia. Päätyönsä ohessa hän tekee sivutoimisesti ravitsemusohjaajan ja terapeutin töitä muun muassa syömishäiriötä sairastavien parissa. Kummastelu ei lannistanut lääketieteestä, luonnontieteistä ja psykologiasta kiinnostunutta Lehto karia. Hän kävi aluksi ammattikorkeakoulun ja valmistui bioja elintarviketekniikan insinööriksi. – Ensivaikutelman perusteella ei aina näe, mihin joku pystyy ja mihin ei.. Nyt Lehtokari on työskennellyt yli 15 vuotta tutkijana Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tiiviisti yhteen nivoutuneessa työporukassa on totuttu auttamaan toisiaan. Töissä hän jakaa työhuoneen kolmen kollegansa kanssa. Sairauteen voi olla lukuisia lääketieteellisiä syitä, esimerkiksi kromosomien sairaus tai kehityshäiriöoireyhtymä. Lehtokari on pituudeltaan reilut sata senttimetriä. Tutkijan työnsä ohessa Lehtokari kouluttautui vielä ravitsemustieteilijäksi ja valmistui elintarviketieteiden maisteriksi. Vilma-Lotta Lehtokari toivoo, että työelämässä nähtäisiin myös fyysisesti poikkeavien ihmisten potentiaali. Sen jälkeen hän opiskeli luonnontieteiden maisteriksi yliopistossa ja väitteli tohtoriksi erään harvinaisen lihassairauden molekyyligenetiikasta. – Aiemmin pystyin toimimaan laboratoriossa suhteellisen itsenäisesti, koska tiloja oli mukautettu tasoja madaltamalla. Lehtokarin mukaan HUS:n alueella on tätä nykyä todella vaikeaa saada maksusitoumusta sairaalaan, jossa olisi erityisalan paras osaaminen. Aikuisena on vaihdettu oikean puolen lonkkaja polvinivelet, hän kertoo. Parhaillaan pohdinnassa on toisen polven leikkaus, mutta ongelmana on harvinaisiin luustosairauksiin erikoistuneiden ortopedien puute. Yleensä työ on sitä vähemmän fyysistä, mitä pidemmälle on jaksanut opiskella. Hänen lyhytkasvuisuutensa johtuu perinnöllisestä luustosairaudesta, luustodysplasiasta, jonka seurauksena nivelet ovat epämuodostuneet ja kuluvat tavallista nopeammin. Automaattivaihteisessa Minissä on irrotettavat, pitkävartiset polkimet ja sähköisesti säädettävä penkki. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 M IKSI LÄHDET OPISKELEMAAN tällaiseen ammattiin, kun voisit jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle tai tehdä jotain itsellesi sopivampaa työtä. Työpöytä ja -tuoli ovat tavallista matalammalla, mutta muuten työpiste ei poikkea muista. – Koska olen tällainen rääpäle ja haastava tapaus, en halua riskeerata jäljellä olevaa toimintakykyäni menemällä muiden kuin pätevimpien ortopedien leikattavaksi, Lehtokari sanoo. Työympäristö mittojen mukaan Lehtokari käyttää kävellessään kainalosauvoja, mutta töihin Helsingin Meilahteen hän ajaa autolla. – Minulle on tehty varmaan noin 30 operaatiota, ja olin lapsena paljon sairaalassa leikkausten takia. Työporukassa hyvää huumoria Tarvittaessa Lehtokarin työkaveri nostaa kollegansa korkealle tuolille istumaan – kuten nyt valokuvausta varten, keskinäisen vitsailun kera. Tämän kysymyksen Vilma-Lotta Lehtokari, 43, sai kuulla useammin kuin kerran, kun hän aikoinaan selvitti opiskeluun liittyviä asioitaan eri virastoissa. Meitä lyhytkasvuisia on tutkijoiden lisäksi esimerkiksi pappeina ja opettajina, Lehtokari sanoo. – Toki on hyvä tiedostaa rajoitteensa, mutta monia töitä voi tehdä niistä huolimatta
Koulussakin hän sai olla oma vilkas itsensä, vaikka se johtikin aika usein jälkiistuntoon. Lehtokari sanoo olevansa onnekas, koska hänellä on ollut vahva tukiverkosto ja paljon läheisiä ihmisiä ympärillä. Heitä Lehtokarikin toisinaan kohtaa yleisillä paikoilla liikkuessaan. Jos Lehtokari olisi tervekinttuinen – kuten hän itse asian muotoilee – hän olisi todennäköisesti pyrkinyt opiskelemaan eläinlääkäriksi tai muuhun ammattiin, jossa saisi työskennellä eläinten parissa. Toki on hyvä tiedostaa rajoitteensa, mutta monia töitä voi tehdä niistä huolimatta." Kun Vilma-Lotta Lehtokari työskenteli laboratoriossa, työtasoa madallettiin hänen mitoilleen sopivammaksi.. – Meillä on niin hulvatonta sisäpiirihuumoria, että täällä meinaa ainakin kerran päivässä kuolla nauruun. Moni kohtaa syrjintää Lehtokari ei ole työelämässä törmännyt räikeän avoi miin ennakkoluuloihin. Mutta hyvin lähellä nuoruuden ihanneammattiaan hän sanoo ole vansa nytkin. Muuten hän tulee toimeen itsekseen sekä läheisten ja ystävien avustamana. Niin minusta on oltavakin – töissä ei saa olla ryppy otsaista. – Biotieteet ja ravitsemustieteet ovat toisiaan tukevia ja kiinnostavia tieteenaloja, joiden yhteyksiä psyykeen ja toimintakykyyn on mielenkiintoista pohtia. Eläinlääkäri unelma-ammatti Espoossa asuvan Lehtokarin luona käy avustaja hoita massa kotiaskareita, kuten siivousta ja kaupassakäyn tiä. Tutkimustyö vaatii paljon yhteistyötä sekä ajatusten ja ideoiden jakamista. Hän harrasti nuorena kilpauintia ja käy yhä uimassa tai allasjumpassa nelisen kertaa viikossa. Onneksi kohdalleni ei ole osunut niitä, jotka sanovat, että sinusta ei koskaan ole mihinkään. Lyhytkasvuisten Facebookryhmässä syrjintä on hä nen mukaansa yleinen puheenaihe. – Siellä jaettujen kokemusten mukaan jotkut ovat ko keneet ihan törkeää syrjintää ja kiusaamista työpaikal laan. – Jos voittaisin lotossa, tekisin varmasti ilmaiseksi töitä ja kävisin koko ajan kursseja ja oppisin lisää. – Minulla on sähkömopo sekä tallilla että kotona. Suuri osa va paaajasta kuuluu myös eläinten parissa: Lehtokarilla on kaksi mäyräkoiraa ja poni. Hyvät tukiverkostot Parhaillaan Lehtokarin työryhmässä on vireillä hanke, jossa on tarkoitus selvittää harvinaista lihassairautta, nemaliinimyopatiaa, sairastavien potilaiden ravitse muksen yhteyttä heidän toimintakykyynsä. Se on paradoksaalista, koska en ole koskaan ollut mikään hikipinko, mutta kylläkin utelias ja kiinnostunut mo nista asioista. Lapsena kuljin usein pyörällä ja talvisin hiihdin, mutta niitä la jeja nivelet eivät enää kestä. – Joskus olen kuullut todella hyökkääviä komment teja, aikuisiltakin. Kaikki nämä tieteenalat ovat linkittyneet toisiinsa. Voin tehdä sillä pitkiäkin retkiä koirien kanssa. Sen sijaan hän sanoo silloin tällöin huomanneensa vähättelevää suhtautumista, joka voi olla hyvin hienovaraista ja ehkä tiedostama tontakin. Hän kehuu kollegoitaan ja työpaikkansa ilmapiiriä. Mutta esimerkiksi kansainvälisissä kon ferensseissa olen törmännyt olettamukseen, että olen paikalla potilaana enkä asiantuntijana, Lehtokari kertoo. Heistä yksi tuo minulle myös lounaan ruokalasta sa malla, kun hakee ruoan itselleen. – Olen aina ollut kova liikkumaan ja tekemään. Se voi olla esimerkiksi huomiotta jättämistä ja ”ohi puhumista” sosiaalisissa tilanteissa. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 – Kun tulen aamulla parkkihalliin, joku työkavereis tani tulee avaamaan ovia ja kantaa kassini tänne ylös. – Tässä talossa kaikki jo tuntevat minut, ja minulla on hyvät verkostot. Ehdottomasti enemmistö ihmisistä on kuitenkin ihan tavallisia ja asiallisia. Ja kahvia he myös kiikuttavat, Lehtokari kertoo. Vaikka tekisi mieli tirvaista tai sanoa takaisin jotain nasevaa, yleensä siinä tilanteessa ei saa sanotuksi mitään. Kouluissa taas opot tai opettajat ovat saattaneet sanoa lyhytkasvuiselle oppilaalle, että sinusta ei ole kos kaan mihinkään tai luuletko jonkun palkkaavan sinut. Oma lukunsa ovat tuntemattomat ihmiset, jotka katsovat oikeudekseen laukoa kommentteja massasta poikkeavista ihmisistä
Lyhytkasvuisten toimintakyky ja haasteet esteettömyydessä ja yhdenvertaisuudessa. Lisäksi haastateltiin 14:ää lyhytkasvuista henkilöä. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemuksessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa lyhytkasvuisten ja verrokkiryhmän välillä. Työterveyslaitos, www.ttl.fi. Lähteet: Helsingin yliopiston tiedote 4.4., HS 8.4.2019 T YÖPAIKAN SISÄILMAAN liittyvä oireilu saattaa joillakin jatkua, vaikka sisäilman laatu tai mikään sairaus ei selitä oireita. Sisäilmasta vakavasti oireilevien määrästä antaa viitettä opettajien ammattijärjestön OAJ:n kysely koulujen rehtoreille. Tarve välttää tiettyjä ympäristöjä oli johtanut rajoituksiin useilla eri elämänalueilla, Vuokko sanoo. Lisätietoja: Malliratkaisu. Työterveyslaitos on laatinut suojautumiseen yksityiskohtaisen malliratkaisun, S UOMESSA ON LÄÄKETIETEELLISIN perustein määriteltynä arviolta tuhat lyhytkasvuista ihmistä. TERVEYS AJASSA 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 Torju MRSA-tartunta sikatilalla Y HÄ USEAMPI TUOTANTOSIKA kantaa MRSA-bakteeria, joten sikoja työkseen käsittelevien on suojauduttava tartunnalta. Tartunnan voi saada paitsi kosketuksesta myös hengittämällä pölyistä ilmaa tilassa, jossa on sikoja. Lisäksi hajusteita siedettiin huonosti ja osa KU VA SC AN ST O C KP H O TO KU VA SH U TT ER ST O C K SISÄILMAOIREILU VOI JATKUA, VAIKKA SYY ON POISTUNUT. Kyseinen ope tusalan sisäilmatutkimus kattoi kaikkiaan 9 500 opettajaa. www.julkari.fi LYHYTKASVUISET yhtä tyytyväisiä työhön kuin muutkin joka perustuu erittäin huolelliseen hygieniaan ja suojainten käyttöön. Kyselyn mukaan joka kymmenes opettaja oli sairauslomalla kahden viime vuoden aikana sisäilmaoireiden takia. Koulujen sisäilmaongelmat ovat olleet esillä julkisuudessa. Kokemuksia kartoitettiin kyselyllä, johon osallistui noin sata lyhytkasvuista ja noin 70 verrokkihenkilöä. Esimerkiksi leikkaukseen mennessään sikatilalla työskentelevän tulee kertoa työstään, jotta bakteeri testataan ja mahdollinen tartunta osataan ottaa huomioon hoidossa. – Pitkittyvässä toimintakykyä rajoittavassa oireiluherkkyydessä on tyypillistä, että oireilu jatkuu ja ilmenee tiloissa, joissa muut eivät oireile eikä sisäilman laadussa ole merkittäviä puutteita, Vuokko sanoo. Työssä käytettävät suojaimet, työvaatteet ja -jalkineet on myös pidettävä tarkasti erillään omista vaatteista ja varusteista. Ansiotyössä olevien lyhytkasvuisten henkilöiden työtyytyväisyys ei poikennut verokkiryhmän työtyytyväisyydestä. Tällaista oireilua ilman ajankohtaista selvää syytä sanotaan toiminnalliseksi häiriöksi. Tutkimus oli Invalidiliiton, Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry:n, Kehitysvammaliiton, HYKS Lasten klinikan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteishanke. – Useilla tutkituista esiintyi muita samanaikaisia sairauksia, jotka eivät kuitenkaan selittäneet heikentynyttä toimintakykyä, ja huolta terveyden menettämisestä sisäilman vuoksi. Lähes kaikilla tutkituilla oireiluherkkyys liittyi sisäilman homeisiin. Suojautuminen pölyltä ja mikrobeilta sikalassa ja sikoja käsiteltäessä. Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Aki Vuokko tutki väitöskirjassaan potilaita, joilla oli pitkittyneitä sisäilmaan liittyviä oireita ja työkyvyn heikentymistä. LISÄÄ AIHEESTA LYHTY. Tutkimukseen haastatelluista osa koki, ettei lyhytkasvuisuudella ollut merkitystä töissä. Oireet olivat jatkuneet huolimatta työpaikalla tehdyistä toimenpiteistä sisäilman parantamiseksi. Eroa ei ollut myöskään siinä, kuinka paljon henkilö pystyy tekemään töitä. Osalla lyhytkasvuisuus oli estänyt haaveammattiin pyrkimisen tai ura oli kärsinyt rajoitteista. TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN ilmoitti myös sähkömagneettisten kenttien aiheuttavan oireita. Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin heidän toimintakykyään sekä kokemuksiaan esteettömyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Lyhytkasvuiset kokivat kuitenkin muita useammin, että heitä syrjitään julkisissa palveluissa ja että heidän tarpeitaan aliarvioidaan terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Ihminen voi kantaa MRSA-bakteeria, ilman että se välttämättä aiheuttaa ongelmia
Lomaan pitäisi kuitenkin kuulua luppoaikaa, lepoa, aktiivisuutta ja uuden oppimista – kaikkea sopivassa suhteessa ja niin, että lomansa sisältöön saa itse vaikuttaa. Oma suhtautuminenkin ratkaisee paljon. Suorittamisen kulttuuri johtaa helposti myös lomien ohjelmointiin ja aikatauluttamiseen. Puttosen mukaan opettelemme edelleen digitalisoitumisen tuomia työkulttuurin muutoksia. Tutkimustiedon pohjalta kysymyksiin ei ole tarkkoja vastauksia. Irti suorittamisesta Jos kesäloma uhkaa tärvääntyä työasioiden märeh timiseen, on aiheellista hetkeksi pysähtyä ja punnita suhdettaan työhön. Se, että löytää hyvinvointia tukevia tapoja irrottautua työstä, alkaa mielestäni olla työntekijän kansalaistaito. – Keskeistä on, että saa tehdä itselle mieluisia asioita eli irrottautua arkirutiineista. – Monille työ on osa identiteettiä, ja he haluavat lomillaan hoitaa työasioita. Omaa irrottautumista pystyy jäsentä mään esimerkiksi erilaisilla ajankäyttöön, mindfulnes siin tai rentoutumiseen ohjaavilla sovelluksilla. – Työstä irrottautuminen ei ole pelkästään työnteon lopettamista. Lomailu myös ylläpitää työmotivaa tiota ja jaksamista ja vaikuttaa siten työ uriin. – Aktiivinen omien keinojen kehittäminen myös parantaa elämänhallintaa ja siinä mielessä tuottaa hyvinvointia. – Voi suunnata tarkkaavaisuuttaan muualle kuin työ hön, johonkin itseä kiinnostavaan, kuten kulttuuriin, harrastukseen tai uuden opetteluun, Puttonen kuvaa. – Jos kesälomasta on pitkä aika seuraavaan lomaan, olisi hyvä miettiä lomien rytmitystä. Lisäksi jokainen voi kehittää omia keinoja työasioista irti pääsemiseen. Palauttavaa LOMAA! L OMAN ALKAESSA ihminen kokee mieli alansa kohenevan, stressin vähenevän ja terveytensä paranevan. Haemme uusia sääntöjä ja rajoja siihen, milloin olemme tavoitettavissa ja miten siitä tulisi korvata. Nykyisin tällaisia piirteitä kuuluu fyysiseenkin työhön. Tietoisesti lomamoodiin Henkisen työn tekijällä työ ja vapaaaika tuppaavat sekoittumaan eivätkä ajatukset meinaa lomilla irrota työstä. Tällaisia hyö tyjä lomasta on tutkimuksissa havaittu olevan, kertoo Työterveyslaitoksen van hempi tutkija Sampsa Puttonen. Mutta kuinka pitkän lomaajan keho ja aivot vaa tivat. Innovatiivisuus ja luova ajattelukin kukkivat, kun aivot saavat välillä lepoa. Palautumi sessa auttavat luonnossa liikkuminen ja muu fyysinen aktiivisuus. Silloin se ei välttämättä. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 TEKSTI ELINA VÄLIMÄKI KUVA SHUTTERSTOCK Mitkä ovat sinulle parhaita tapoja irrottautua työstä. Silloin saattaa oivaltaa, mikä on pielessä, ja voi tehdä pieniä muutoksia kohti parem paa tasapainoa ja hyvinvointia. Irrottautumista voi vaikeuttaa lomailijan mukana kulkeva älypuhelin tai kesämökin laiturille asemoitu läppäri. On oleellista työpaikkakohtaisesti etukäteen sopia, pitääkö työpuheluihin vastata ja työasioita hoitaa kes ken loman. Hyvinvointia tukevia keinoja kannattaa pohtia, jotta loma rentouttaa ja lataa akut. Näitä tapoja kannattaisi miettiä yhdessä työpaikoilla, Puttonen sanoo. Se tiedetään, että lyhyetkin irtiotot työstä palauttavat, uudistavat sekä parantavat mielialaa ja jaksamista, Puttonen vinkkaa. Riittääkö palautumiseen kaksi vai kolme kesä lomaviikkoa
– Niitä on ihanaa muistella, ja saan puheenaiheita asiakkaiden kanssa jutusteluun, hän sanoo. Niitä kannattaa hyödyntää. Kotityöpisteessä työskentelevä av-kääntäjä alkaa kaivata omaa aikaa ja deadlineista vapaata tekemistä. Nimittäin jo pelkästään myönteis ten asioiden etukäteen miettiminen on meille hyväksi. Siten pääsee kiinni ratkaisuihin, Puttonen sanoo. Näin saa hyvinvointia tukevan harjoitteen. Hän viettää pidennettyjä viikonloppuja risteilyillä ja kylpylöissä. TÄYTYYKÖ LOMAILIJAN OLLA TAVOITETTAVISSA VUOSILOMALLAAN. Hän on sopinut työntekijöidensä kanssa, että sairaustapauksen tai tapaturman sat tuessa hänelle voi ja pitääkin soittaa. Sen sijaan työaikalain mukaan työntekijän ei tarvitse olla lomallaan tavoitettavissa. Silloin työpiste pysyisi riittävän pitkään pois näköpiiristä. Rentoutumismeditaation tai mielikuvaharjoittelun tapaan voi laittaa silmät kiinni, ajatella itsensä tule valle lomalle ja hakea siitä positiivisia puolia. Nämä saavat toivoa ja sopia keskenään loma-ajankohtansa. Hänen mukaansa on suotuisaa esimerkiksi kertailla menneeseen lomaan liittyviä myönteisiä ajatuksia ja hyviä hetkiä. Jos työntekijä haluaa hoitaa joitakin tehtäviä lomansa aikana, on oleellista sopia käytännöstä työpaikkakohtaisesti.” Vastauksen antoi Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto. – Kun työntekijäni voivat hyvin ja ovat motivoituneita, liikkeenikin voi hyvin. Kytö ammentaa lomamatkoistaan iloa pitkin vuotta. Kun Kytö lähtee miehensä kanssa asuntoautoreissuille, kännykkä kulkee mukana. ?. Ideaalina hän pitää pitkää, yhtenäistä kesälomaa. – Mielikuvilla on suuri stressiä estävä vaikutus. VOIDAANKO TÄSTÄ YLIPÄÄNSÄ SOPIA. Omaa lomailuaan tärkeämpänä yrittäjä pitää kuitenkin työntekijöidensä jaksamista. Kesäisin hän pitää muutamia viikon mittaisia lomapätkiä. Se on aina suhteessa johonkin muuhun – eli lomalta palataan ennemmin tai myöhemmin takaisin töihin. Ihmisellä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus suojata lomaansa. Hyvinvointikokemuksiin liittyvissä tutkimuksissa loman suurimpien vaikutusten on to dettu hiipuvan 4–6 viikossa. Hyödynnä mielikuvat Loma on muutosta ja vaihtelua. Hyvää mielialaa voi ylläpitää myös kyselemällä työ kavereiden lomakokemuksista ja tekemällä omia lo masuunnitelmia. Virtanen katkaisee työvuottaan lyhyillä matkoilla. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 tunnu kuormittavalta. Kannattaakin miettiä, mikä omassa arjessa on sellaista, joka vie loman hyvän vaikutuksen. ”Vuosilomalaista ei löydy vastausta siihen, pitääkö lomalla tarvittaessa hoitaa työasioita kesken loman. Freelancer Eija Virtanen tunnistaa lomantarpeensa kärsimättö myydestä ja jaksamisen heikentymisestä. – Kyllä arki ja rutiinit vievät helposti mukanaan. Liikkeen asioiden hoitumisen hän takaa delegoimalla etukäteen tehtäviään työntekijöilleen. Irtiottoja ja pätkälomia T AMPERELAINEN KAMPAAMOYRITTÄJÄ Anita Kytö panostaa virkistäytymiseen pitkin vuotta. Loman hyötyjä on vaikea mitata, ja niiden pitkä kestoisuus riippuu paitsi työtehtävistä ja toiminta malleista myös työntekijän terveydestä ja elämän tilanteesta
Pysynkö pystyssä liukkailla kaduilla, saanko hoidettua asiani, pystynkö osallistumaan yhteiskuntaan täysivaltaisena jäsenenä. Lihaskuntoaan kannattaa harjoittaa työja toimintakyvynkin vuoksi, vaikka vanhuusvuodet eivät vielä mielessä siintäisikään. Lihasvoiman katoavaisuutta kuvaa hyvin se, että jos työikäinen joutuu esimerkiksi viikon vuodelepoon, lihakset heikkenevät todella nopeasti. Lyhytkin harjoitus palkitsee, kunhan sen tekee säännöllisesti. Tukija liikuntaelinten sairaudet ovat suurin ennenaikaisen työkyvyttömyyden syy. Naisilla vauhti nopeampaa Etenkin naisilla lihasvoima heikkenee vauhdikkaammin vaihdevuosien hormonimuutosten sekä miehiä pienemmän lihasmassan vuoksi. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 K ESKI-IKÄISESTÄ VOI TUNTUA kaukaiselta ajatukselta miettiä, miten pärjää seniorina. Lisää lihasvoimaa, kiitos! TEKSTI TERHI TAIKAVAARA KUVAT SHUTTERSTOCK KUNTOILLEN TYÖKUNTOON Yhteistyössä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Onko arki sellaista, joka ylläpitää tai jopa lisää lihasvoimaa. Iän myötä lihaskudos korvautuu rasvalla ja sidekudoksella, kertoo Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela. Lihakset heikkenevät iän myötä, mutta treenaamalla voi hidastaa voimien hupenemista. Sen jälkeen lihasvoima hupenee noin prosentin vuodessa, ja vauhti kiihtyy eläkeiän kynnyksellä. Hieman yllättävästikin tähän kaikkeen vaikuttaa myös lihasvoima. Perusaktiivisen ihmisen lihasvoima kehittyy 25–30-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen se pysyy melko muuttumattomana noin 50-vuotiaaksi. – Lihasvoima alkaa vähentyä jo keski-ikäistä nuoremmillakin, jos sitä ylläpitävää aktiivisuutta ei arjessa ole. Kuuluuko siihen lihaksia kuormittavaa tekemistä, jos et harrasta mitään liikuntalajia. – Arkeaan kannattaa miettiä hieman kriittisesti. Aika harvalla on fyysistä voimaa vaativa työ, ja silloinkin lihakset saattavat kuormittua melko yksipuolisesti, Malvela toteaa
Myös työnantajan tuki on tärkeää motivaation ylläpitämisessä ja aikatauluhaasteiden selättämisessä. Jos salilla käy kahdesti viikossa, lihasmassaa voi saada lisää ensimmäisten kuukausien aikana peräti yhdestä kolmeen kiloa, Malvela sanoo. LISÄÄ AIHEESTA TTT 2/2019: Hyvä kestävyyskunto on arjen valintoja On tärkeää tehdä liikunnasta niin mielekästä, että tulee lähdettyä toistekin." Harjoittele säännöllisesti. Harjoittelu kaksi kertaa viikossa lisää lihasvoimaa, yksi kerta viikossa ylläpitää nykyistä voimatasoasi. – Aloittelijan kannattaa ehdottomasti kysyä salilta opastusta, etenkin jos ei hetkeen ole tullut liikuttua tai kärsii esimerkiksi tukija liikuntaelinten vaivoista. – Esimerkiksi yhdessä työterveyshuollon kanssa järjestetyt liikuntaryhmät, kuntosaliharjoittelu tai selkäneuvonta voi olla toimiva keino ehkäistä vaivoja ja kannustaa harjoitteluun. Motivaation säilymistä edistää se, että päällä on mukava sisäliikunta-asu ja harjoituspaikka on miellyttävä ja kannustava. – Etenkin jos liikunnallista taustaa on vähän ja on aloittelemassa säännöllistä lihaskuntoharjoittelua, on tärkeää tehdä liikunnasta niin mielekästä, että tulee lähdettyä toistekin, Malvela huomauttaa. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 lämmittely esimerkiksi kuntopyörällä valmistaa lihaksia harjoitteluun. Vaa’an lukemat eivät siis kuitenkaan ole paras mittari, sillä suurimmat muutokset tapahtuvat kehon sisällä, hän lisää. Laitteisiin ei kannata koskaan lähteä rehkimään kylmiltään, vaan alku. Tee 8–12 toistoa/liike, vatsaja selkälihasliikkeitä enemmän. Kutsuisiko kuntosali vaikka jo seuraavan työpäivän päätteeksi. – Kun aloittaa säännöllisen harjoittelun, ensimmäisen kolmen neljän kuukauden aikana tulokset näkyvät yleensä selvästi ja lihaskunto kohoaa vauhdilla. – Kehitys on toki hyvin yksilöllistä. Näin harjoittelu on alusta asti turvallista ja miellyttävää, kun liikkeet tulee tehtyä oikein. Tulokset näkyvät nopeasti Jos ei yksin saa itseään liikkeelle, kannattaa pyytää kaveriksi vaikka puolisoa tai työkaveria. Lisää painoja vähitellen. Sieltä aloittelija saa usein myös ohjausta ja opastusta laitteiden käyttöön. On hyvä muistaa, että lihasvoiman ylläpitämiseen riittää jo yksi harjoituskerta viikossa. Laitteilla harjoittelu on turvallista etenkin aloittelijoille. Lihakset luultavasti kipeytyvät aluksi, joten liian kova startti voi syödä motivaatiota. Lihaskuntoharjoittelun MUISTILISTA Säännöllisyys on tärkeintä Media pursuu tietoa siitä, miten harjoitella tehokkaasti, miten polttaa eniten rasvaa, miten saada piukemmat pakarat. Lihasvoiman ja toimintakyvyn kehittämiseksi ei kuitenkaan ole tarpeen hifistellä mahdollisimman monilla eri liikkeillä tai laskea maksimaalista voimantuottoa – tärkeintä on säännöllisyys. Mikä tukee motivaatiota. Harjoittelun tulisi myös olla nousujohteista, eli ohjelmaa muutetaan muutaman kuukauden välein, esimerkiksi lisäämällä maltillisesti painoja tai vaihtamalla samaa lihasryhmää kuormittavaa liikettä. Erilaiset jumpat, kahvakuulaharjoittelu, halkojen hakkaaminen ja lumityöt pitävät hyvin yllä lihaskuntoa, mutta lihasvoiman kehittämiseen kuntosali on yleensä paras paikka. – Terveyden ja toimintakyvyn kannalta harjoittelun säännöllisyys on ykkösjuttu, joten motivaation säilymiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Silloinkaan ei tarvitse huhkia salin jokaisessa laitteessa tuntitol kulla – muutaman liikkeen ohjelma ja parikymmentä minuuttia riittävät, jos aika on kortilla. Lisäksi monet kuntosalit tarjoavat yksinkertaisia aloitusohjelmia. Pidä kuormitustaso hieman rasittavana tai rasittavana. Syö riittävästi ja säännöllisesti monipuolista ruokaa, joka sisältää myös proteiinipitoisia aineksia, kuten lihaa, kalaa, kananmunaa tai palkokasveja. Säännöllinen harjoittelu on hyvä aloittaa rauhallisesti. Monilla kuntosaleilla järjestetään aloittelijoille myös harjoittelua pienryhmissä, ja silloin tukea ja tsemppausta saa muilta ryhmäläisiltä
Oivalsimme, että hyvä kysymys on osa vastausta. Keskustelumme rönsyili lounaan lomassa sinne tänne. Kun vahvistamme työn tarjoamia voimavaroja, luomme tervettä työtä. Se ottaa huomioon, että työkykymme vaihtelee – ja antaa myös mahdollisuuden hyviin juttutuokioihin. Silloin työterveys olisikin tervettä työtä. Entä voisiko organisaatiolta puuttua osa – kyky nähdä ne vaihtoehtoiset työt, joissa yksilö voi mainiosti menestyä. Entä miten itse voisit muokata työtäsi. Ja tässä tarvitaan hyvää johtamista. Usein ajattelemme, että osatyökykyisyys on yksilön ominaisuus. Mikä on työnantajan, työntekijän ja työyhteisön vastuulla. 09 616261 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 TTK:n Pirkko Mäkinen ja Seija Moilanen: Lohikeitosta tämä alkoi. Terve työ toteutuu yhteistyössä, kun jokainen hoitaa oman tonttinsa riittävän hyvin ja kun työnantaja noudattaa säädöksiä, huolehtii vaarojen arvioinnista ja ennakoinnista sekä seuraa muuttuvan työelämän tarpeita. LISÄÄ AIHEESTA: www.ttk.fi > Ajankohtaista > Teemat > Tuunaa työtä – kasvata työn imua ja motivaatiota TERVE TYÖ KU VA T SA M I KU LJ U Pirkko Mäkinen Seija Moilanen MAINOS. Työnantaja voi halutessaan hyödyntää Kela-korvauksen kattosumman kokonaan ennalta ehkäiseviin kuluihin. Jopa 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, ja heistä kolmannes kokee sen vaikuttavan työhön tai työmahdollisuuksiin. Oletko sinä pohtinut työsi voimavaroja. Parempi työ Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Ja toisin päin. Toivottavasti uudistus lennättää ennakointiloikkaa ottavan työpaikan uudelle metriluvulle. Työterveyshuollon kulujen korvausmuutos ohjaa osaltaan työpaikkoja ennakointiin. Lounaan jälkeen olimme virkistyneitä paitsi lohikeitosta myös oivasta juttutuokiosta. Terve työ mahdollistaa tällaisetkin hetket. Sosiaalija terveysministeriön (STM) tuoreet työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset painottavat ennaltaehkäisyä. Terve työ toteutuu yhteistyössä ja työoloissa, jotka edistävät terveyttä ja työkykyä. Kirjoittajat ovat Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoita. Terve työ ottaa huomioon, että työkykymme vaihtelee. Keitto jäähtyi, ja pohdintamme eteni. Seurannan tärkeydestä on esimerkkinä työelämäja tasa-arvovaliokunnan vaatimus, että uuden työaikalain työterveysja työturvallisuusvaikutuksia pitää seurata. Mitä pieniäkin muutostoiveita voisit ottaa puheeksi esimiehesi kanssa. Terve työ on voimavara. Kuinka tervettä työtä pitää huoltaa. Tosiasiassa meistä jokainen on osatyökykyinen suhteessa moniin työtehtäviin. Mietimme, mitä vuonna 2020 voimaan tuleva työterveyshuollon kulujen korvausmuutos tarkoittaa käytännössä. Voisiko sanat kääntää toisin päin. Meille kirjoittajille voimavaroja ovat merkityksellinen työ, työajan ja -paikan joustot sekä mukava työporukka. Teemasivultamme löydät vinkkejä pohdintasi tueksi. Työpaikoilla tulee suunnitella entistä paremmin työtä ja työoloja, niin että ne edistävät terveyttä ja työkykyä. Mieleen hiipi sanaleikki: Miksi työterveyttä pitää oikeastaan huoltaa
Lähde: Ruokavirasto 38 Tilastointi tukee tapaturmien ehkäisyä 40 Monta vaaraa maatilalla 42 Lupsakkaasti, vaan ei lepsusti 45 Turvallisuus ajassa 46 Aisapari: Heittelyä, nostelua ja pakkaamista koko työpäivä 48 Tapaturmainen kuolema: Huoltomies puristui pientyökoneen alle S. Tarvittaessa voidaan lisäksi käyttää esimerkiksi työtakkia, esiliinaa tai kenkäsuojia, jotka voivat olla myös kertakäyttöisiä. Vaatetus voi myös suojata valmistettavaa tuotetta. Suositeltavaan suojavaatetukseen kuuluvat useimmiten työpuku, päähine ja jalkineet. Henkilöllä, joka käsittelee helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita, tulee olla riittävä suojavaatetus, jota käytetään vain kyseisessä elintarvikehuoneistossa. Tässä numerossa. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K SUOJAA SEKÄ TYÖNTEKIJÄLLE ETTÄ TUOTTEELLE V AATETUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ suojaamaan työntekijää esimerkiksi roiskeilta, kipinöiltä, viilloilta tai vaikka kylmältä. Hygieniasyistä elintarviketyössä käytettävien työvaatteiden tulee olla helposti puhtaana pidettäviä ja kestää huoltoa. 42 Meijerissä on tarkat hygieniavaatimukset. Elintarviketyössä työvaatteiden tarkoitus on estää käsiteltävien elintarvikkeiden saastuminen
Yhden työntekijän vuositunneiksi arvioidaan keskimäärin 1 600 tuntia. Mutta lukujen vertailu edellyttää, että tilastointi tehdään samalla tavoin. Kun kaikista pienistäkin yrityksistä saadaan kootuksi tapaturmatieto, voidaan suunnata turvallisuustoimet asioihin, joiden korjaamisesta on suurin hyöty, kuvaa TVK:n tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho. Pienillä työpaikoilla taajuusluku heilahtelee Työpaikkatason vertailussa miljoona työtuntia ei ole kaikille hyvä suhteuttamisluku. Näin saadaan käyttöön yksinkertainen luku, joka havainnollistaa muutokset tai erot. Miljoonan työtunnin käyttö suhteuttamislukuna sopii hyvin valtakunnallisten ja toimialakohtaisten lukujen vertailuun. – Vertailtavuus tulee tilastoinnin kylkiäisenä. – Tilastoinnin tarkoituksena on tukea työturvallisuustyötä. Niitä voi verrata omiin todellisiin työtunteihin. Työtapaturmatilaston KAIKKIEN TOIMIALOJEN TAPATURMATAAJUUS SUOMESSA työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti Vuonna 1976 Vuonna 2017 50 40 30 20 10 29,4 43,2. Sysi-Aho toteaa, että pienten yritysten kannattaa omassa seurannassaan käyttää herkemmin reagoivaa mittaria eli laskea vuosittaiset toimintahäiriöt, poikkeamat tai ainakin läheltä piti -tilanteet. Taajuus lasketaan niin, että työpaikkatapaturmien määrä jaetaan samana aikana tehdyillä työtunneilla ja tulos kerrotaan miljoonalla. Oleellisinta on kuitenkin ylipäänsä seurata työturvallisuuden tilaa. Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohti Taajuuden laskemisessa on jo vuosikymmeniä sitten vakiintunut tapa suhteuttaa työtapaturmat miljoonaan työtuntiin. Kaikki korvatut tapaturmat TVK:n tilastoihin Työtapaturmaja ammattitautivakuutus on Suomessa lakisääteinen velvollisuus. Työtapaturmataajuuden laskeminen mahdollistaa toimialojen keskinäisen tai vaikkapa yrityksen ja oman toimialan vertailun. – Jos tapaturmia on vuodessa vain muutama, kannattaa kiinnittää huomio jo tapaturmaa ennakoiviin tapahtumiin ja kehittää omaa onnistumisen prosessia sillä tavoin. Käytäntö on yhteinen koko Euroopassa. Vertailu ei ole muutenkaan itseisarvo vaan se, miten toimintaa voidaan parantaa. Riskialttiillakin alalla se voi olla nolla – ja toisaalta Tapaturmataajuutta mitataan eri tavoin, ja siksi työpaikalla voi olla epävarmuutta siitä, miten laskea luvut. Se on vaikea mieltää varsinkin pienissä yrityksissä, joissa miljoona työtuntia ei tule vuodessa lähellekään täyteen. TILASTOINTI TUKEE tapaturmien ehkäisyä TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK yksittäinen tapaturma voi nostaa vertailuluvun tosi korkeaksi, Sysi-Aho sanoo. – Pienissä työpaikoissa taajuusluku heiluu kovasti. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 T YÖTAPATURMIEN LAKISÄÄTEINEN tiedonkerääjä on Tapaturmavakuutuskeskus (TVK)
Työmatkatapaturmat jätetään pois, koska niitä ei ole mielekästä suhteuttaa työtunteihin. – Tasoluokitusta varten me kysymme jäseniltä vähintään päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat sekä työtunnit vuodessa, foorumin tuotepäällikkö Tiina-Mari Monni kertoo. Poissaolon pituus määrittää vakavuuden TVK:n tilastoissa korvatusta tapaturmasta aiheutunut poissaolo ilmoitetaan työkyvyttömyyspäivinä, joihin sisältyvät myös vapaapäivät tai vapaat viikonloput. Julkisen sektorin työpaikat Suomessa käyttävät LTI 3:a, mikä perustuu käytäntöön ennen EU-aikaa. 3 Yhteisillä työpaikoilla suositellaan, että pääasiallista määräysvaltaa käyttävä yritys sisällyttää laskentaan muun muassa aliurakoitsijoidensa työt ja tapaturmat. Virallisiin työtapaturmatilastoihin tulevat siten kaikki tapaturmat, joissa vakuutusyhtiö on korvannut jotain työnantajan tapaturmavakuutuksesta. Varmuudeksi merkitse myös, onko kyse poissaolopäivistä vai kalenteripäivistä. Eurostatin tilastoihin on valittu LTI 4 -luku. Tämä tulee ilmoittaa myös LTI-luvun yhteydessä.. – Silti tärkeintä on, että työpaikalla seurataan tapaturmalukuja. Silloin korvausta on voitu saada vaikkapa ensiavun hoitokuluista. Jos niitä olisi neljä, taajuus hyppää jo 79,6:een. Taajuus lasketaan kaavasta (2:50250 työtuntia) x 1000000 = 39,8. Sysi-Aho toteaakin, että poissaolopäivien kirjaaminen palvelee kyllä yrityksen taloudenpitoa, mutta todellisten työkyvyttömyyspäivien käyttö laskennassa kuvaisi paremmin tapaturman vakavuutta. LISÄÄ AIHEESTA Työtapaturmaja ammattitautilaki (459/2015): www.finlex.fi Ohje työpaikoille tapaturmataajuuden laskentaan (pdf): www.tvk.fi Työtapaturmataajuuslaskuri: www.tvk.fi > Tietopalvelu ja julkaisut > Taajuuslaskuri ESIMERKKI 30 HENKILÖN TYÖPAIKALTA Yrityksessä sattuu vuoden aikana kaksi työpaikkatapaturmaa. TVK:n tilastoissa ovat mukana myös tapaukset, joista ei aiheudu sattumispäivän jälkeen yhtään poissaolopäivää. Työpaikkatapaturmien lukumäärän yhteydessä työpaikat käyttävät usein lyhennettä LTI (Lost-Time Injury). 2 Merkitse laskennassa käytetty mahdollinen vakavuusraja LTI-luvun yhteyteen. Nolla tapaturmaa -foorumi kysyy LTI 1 -työtapaturmat Nolla tapaturmaa -foorumi on päätynyt käyttämään LTI 1:tä. Mainitse, jos laskenta kattaa vain osan henkilöstöstä. Työtunteja on kertynyt samana aikana 50 250 (= 30 työntekijää x 1 675 työtuntia per henkilö). Jos työpaikalla lasketaan poissaoloihin vain työvuorolistan mukaiset työpäivät, määriä on hankala verrata esimerkiksi oman toimialan lukuihin, jotka saadaan TVK:n tilastoista. Lyhenteen yhteydessä oleva numero, esimerkiksi LTI 1 tai LTI 4, kertoo tapaturmien vakavuusrajan eli sen, miten monta työkyvyttömyyspäivää laskentaan mukaan otetuista työtapaturmista on vähintään aiheutunut. – Julkisten työpaikkojen tasoluokituksen kanssa meilläkin on haastetta, sillä ne ilmoittavat tapaturmat vakuutusyhtiöille LTI 3:n mukaan ja seuraavat itse joissakin tapauksissa aivan kaikkia tapaturmia eli myös 0-päivän tapaturmia. Monni sanoo, että monet yritykset laskevat myös tapaturmataajuuden miljoonaa työtuntia kohti. Työpaikoilla käytäntö saattaa vaihdella. KOSKA TYÖTAPATURMIEN SEURANNASSA on niin monia käytäntöjä, TVK ohjeistaa työpaikkoja laskemaan taajuusluvun näin: 1 Laske LTI-luku koko henkilöstön kaikista korvatuista työpaikkatapaturmista. Mittaaminen tekee turvallisuustilannetta näkyväksi. Työpaikoilla, myös Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoilla, on eriäviä käytäntöjä siinä, laskevatko ne omiin tapaturmatilastoihinsa alihankkijoille sattuneet tapaturmat. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 TVK suosittelee ilmoittamaan kaikki tiedot aineisto syntyy tavallaan vakuutustoiminnan sivutuotteena. Samaa käyttää TVK vakioraporteissaan. Jos tapaturmia olisi yksi, taajuus puolittuu. Yleisimmin käytetään lyhennettä LTI 1. – On kuitenkin selvää, että jos ison yrityksen alueella alihankkijalle sattuu esimerkiksi kuolemaan johtanut tapaturma, ei yritys voi päästä tasoluokituksessa ykköstasolle, Monni mainitsee
– Ammattitaudeista maa ja metsä taloudessa esiintyy paljon allergista nuhaa, astmaa ja homepölykeuhkoa. Pienhiukkaset aiheuttavat sekä hengityselinsairauksia että sydän ja verisuonisairauksia. Hän arvelee, että muidenkin suo jainten käyttö yleistyy alalla tulevai suudessa. Dieselpako kaasut luokitellaan myös syöpää aiheuttaviksi. – Vanhemmat maatalousyrittä jät ovat tottuneet tekemään asioita tietyillä tavoilla, joita on ehkä vaikea muuttaa. – Ennen ei ajettu traktorilla sisään navettaan. Terveyttä uhkaavat myös dieselpako kaaasut, joille altistutaan sisätiloissa. – Yksi tapaturmatyyppi, joka ei juu rikaan ole vähentynyt, on putoaminen alas traktorista laskeuduttaessa. Ilmaan tulee diesel pakokaasua, joka sisältää paljon pien hiukkasia. Pakokaasut uusi riski Maataloudessa on suojauduttava myös sairauksilta. Myös pihamailla tai käytävillä sattuvat liukastumiset ja kaatumiset ovat yleisiä. Suojakäsineiden lisäksi kuulonsuo jaimet ovat tarpeen monissa töissä. Karjataloudessa se on jopa 65–75 prosenttia ja kasvinviljelyssä noin 25 prosenttia. Maataloudessa sattuu työtapaturmia enemmän kuin useilla muilla aloilla. Julisteen on julkaissut Tapaturmantorjunta yhdistys, joka toimi Suo messa vuosina 1935–1971.. Proteiinia irtoaa etenkin lehmän pintakudok sesta sekä myös kasveista ja rehuista. – Maatalousyrittäjät käyttävät todel la hyvin kuulonsuojaimia. Valta osa kaikista maatalouden työtapatur mista on putoamisia, liukastumisia ja kaatumisia, joten siinä mielessä asiat eivät juuri ole muuttuneet. Mäittälä suosittelee hengityksen suojainta pölylle tai pakokaasuille altistavaan työhön. Uskon, että nuoremmassa sukupolvessa on enemmän toivoa tämän osalta. Työterveyshuolto kolmasosalla Päätoimisesti maataloudessa toimivat ovat enimmäkseen karjatilaa pyörittä viä maatalousyrittäjiä, joista osalla on palkattua työvoimaa. Nämäkin onnetto muudet liittyvät usein koneisiin, esi merkiksi traktoreihin ja puimureihin. Pitkähköön työ rupeamaan paras vaihtoehto on moottoroitu puhallinsuojain, jossa suodatettu ilma tulee letkua pitkin esimerkiksi kypärän tai huppumaisen päähineen sisään. – Tähän ryhmään kuuluvat esimer kiksi koneiden huoltaminen ja korjaa minen, tiestön ylläpitotyöt sekä met sätyöt ja polttopuiden teko, selvittää kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä, joka työskentelee maatalousyrittä jien työterveyshuollon kehittämis yksikössä Työterveyslaitoksessa. – Työterveyshuollon kattavuudessa on eri tuotantosuuntia edustavien maatalousyrittäjien kesken suurta vaihtelua. Toiseksi yleisimmin tapaturma sattuu maatilatalouden muissa töissä. – Fyysinen työ käy raskaaksi, jos on hengitettävä suodattimen läpi. Pitää tehdä riskinarviointi ja jär jestää työntekijöille työterveyshuolto, hankkia henkilönsuojaimet ja tieten kin perehdyttää työntekijät työhön ja sen riskeihin, Mäittälä toteaa. Putoamista ja kaatumista on yhä syytä varoa, samalla kun suojaudutaan uusilta riskeiltä. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 TYÖSUOJELU ENNEN JA NYT M AATALOUDESSA sattuu vuosittain yli 4 000 työtapaturmaa. Pölyä tulee eläimistä, rehuista ja jau hoista sekä kuivikkeista, Mäittälä kertoo. Kolmanneksi riskialttiimpia ovat maanviljelytyöt. Kuulonsuojaimet yleisiä Myös ihoa on tärkeä suojata ihosai rauksien, kuten proteiinikosketus ihottuman, välttämiseksi. Eniten riskejä on karjanhoitotyössä, jossa merkittävän osan tapaturmista aiheuttavat eläimet esimerkiksi puskemalla tai potkaise malla. Siksi kertakäyttöinen pölysuojain tai puoli naamari sopii parhaiten vain lyhyt aikaiseen työhön. Eniten harmia koituu pö lyistä, jotka aiheuttavat hengityselin ja ihosairauksia. Kasvinviljelijöis sä taas on paljon sivutoimisesti maa taloutta harjoittavia. Reilu kolmannes maatalousyrittä jistä on hankkinut työterveyshuollon myös itselleen, kun muista yrittäjistä työterveyshuolto on vain 15–20 pro sentilla. Monta vaaraa maatilalla TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TYÖSUOJELUNÄYTTELYN ARKISTO – Kun on palkattua työvoimaa, yrit täjällä on myös työnantajan velvoit teet. Nykyään isoihin tuotanto rakennuksiin voidaan ajaa traktorilla tai pienkuormaajalla jakamaan rehua ja kuiviketta. Suojaimiin saa radion ja kommunikaatiojärjes telmät, joten niiden käyttö koetaan luontevaksi, Mäittälä toteaa
Työsuojelunäyttelyn arkis toon kuuluvat julisteet julkaistaan sosiaali ja terveysministeriön alaisen työsuojeluhallinnon ja Työsuojelunäyttelyn luvalla.. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 Sarjassa esitellään kuvia van hoista työsuojeluaiheisista julisteista ja päivitetään niiden viesti nyky aikaan
Meijerissä myös kuljetaan paljon eri tasoilla, joten kunnolliset kaiteet ja NOLLA TAPATURMAA Kari Koikkalainen (vas.) ja Harri Valkonen kiittelevät työsuojelutoiminnan hyvää yhteishenkeä.. Pari vuotta sitten kaikki hankkivat työturvallisuuskortin. – Että kaikilla on silmät auki ja voi puuttua, jos huomaa joitain puutteita, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Harri Valkonen selventää. Turvallisuustyö ei toimi, jos työntekijät eivät lähde juttuun mukaan. Kaikesta päätellen maitomaalaiset eivät ole vain lupsakoita vaan myös ahkeria, sillä 80 työntekijän käsissä jalostuu vuosittain yli 80 miljoonaa litraa raakamaitoa. Työturvallisuutta pidetään yllä muun muassa koulutuksilla, kertoo työsuojelupäällikkö Kari Koikkalainen. Rasva liukastaa lattian Meijerin yleisimpiä työtapaturmia ovat liukastumiset sekä työmatkoilla että töissä. Tuotantotiloissa niitä aiheuttaa esimerkiksi voita valmistettaessa lattialle valunut rasvainen neste. Hän pitää tärkeänä, että esiin nostettuihin turvallisuuspuutteisiin reagoidaan heti. Lupsakkaasti, vaan ei lepsusti M AAILMAN LUPSAKKAIN MEIJERI” , Suonenjoella sijaitseva 104-vuotias Osuuskunta Maitomaa mainostaa itseään. Tänä vuonna huomio kohdistuu turvallisuuden parantamiseen yhteistyönä. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 TEKSTI JA KUVAT MARJAANA ANTTILA Koulutus, kunnon perehdytys ja hyvä suojautuminen ovat Osuuskunta Maitomaan resepti turvallisuustyöhön. Tavoitteena on kasvattaa yhä turvallisuushavaintojen määrää. Huomio yhteistyöhön Osuuskunnassa pidetään vuosittain esillä tiettyä turvallisuuden osa-aluetta, ja viime vuonna se oli kemikaaliturvallisuus. Viime aikoina on järjestetty ensiapusekä alkusammutuskoulutusta, ja pian alkaa uusi trukkikoulutus. Oman Suonenjoen-brändin ja sopimustuottajien nimissä maito myydään kaupan hyllyllä voina, raejuustona, palautumisjuomina, jogurttina ja maitopurkissa. – On annettava kiitosta kentälle. Meijerin tankkeja täytyy pestä usein, ja pesussa käytetään sekä vahvasti emäksisiä että vahvasti happamia pesuaineita. Kun työntekijä kokee voivansa osallistua turvallisuuden edistämiseen, hän on jatkossakin kiinnostunut pitämään silmänsä auki
Maitomaan työsuojelutoimikunta lähtee seuraavaksi tutustumaan yhden elintarvikealan edelläkävijän, Olvin, työsuojelutoimintaan. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 Viisi vuotta mukana Nolliksessa O SUUSKUNTA MAITOMAA liittyi Nolla tapaturmaa -foorumiin vuonna 2014. Lasse Levy kuljettaa voi paketit kylmään varastoon. Työsuojelupäällikkö Kari Koikkalainen pitää sitä erinomaisena yhteisönä, jossa eri alojen toimijoita yhdistää yhteinen asia. Harri Valkonen ja Kari Koik kalainen tarkistavat, että kaikki on kunnossa.. Ensiapuvälineiden pitäminen ajan tasalla on työsuojelu valtuutettujen vastuulla. – Hyviä vinkkejä ja kiinnostavia, täyttä asiaa olevia luentoja turvallisuusasioista, hän kuvailee foorumin antia. Nolliksen tuliaisina Maitomaalla on asetettu eri puolille tuotantotiloja opastekylttejä ohjaamaan, mistä hätätilanteessa löytää defibrillaattorin eli sydäniskurin. Tarvittaessa päälleen voi vetäistä toppatakin. – Uskon, että saamme sieltä vinkkejä esimerkiksi rekkaja trukkiliikenteen turvallisuuteen, Koikkalainen arvioi. Koikkalainen kiitteleekin, että omia hyviä käytäntöjä ei foorumissa salailla vaan jaetaan auliisti
Riskinarvioinnissa huomioidaan myös meijerityön hygieniavaatimuk set. Nykyisin laite toimii kote loituna ja teräspalkki estää sen sivujen avaamisen koneen ollessa käynnissä. Havaintonsa voi jättää joko paperil la kahvihuoneen postilaatikkoon tai sähköisesti. Edellinen ennätys oli 41 päivää. – Perehdytyksessä käymme tarkkaan läpi osaston tehtävissä tarvittavat suo jaimet. – Ja lisäksi suojaimet päässä. Työnantaja onkin panostanut henki lönsuojaimiin: Suojalasit saa tarvittaes sa vahvuuksilla, kaikilla on tuotanto tiloissa kuulonsuojaimet, ja joissakin pesutehtävissä käytetään suojamaske ja. Lisäksi työnantaja tarjoaa mahdolli suuden käyttää vuosittain usean sadan euron summan hyvinvointia edistäviin palveluihin, kuten hierontaan, liikun taan tai vaikkapa konserttilippuihin. Jalkineina on turvakärjelliset työ kengät. Vuonna 2017 havaintoja tai läheltä piti tilanteita kirjattiin 62, viime vuonna 80. Ennen maitopurkin aihioita vedel tiin koneesta käsin, vaikka riskinä oli käden tarttuminen ja rusentuminen koneeseen. Oman lisänsä tuo meneillään oleva laajennusosan rakentaminen, jonka vuoksi kulkemis ta meijerialueen yhdellä kulmalla on vältettävä. Esimerkiksi maidonpakkausko neella ergonomiaa on parannettu asettamalla koroke siten, että maito purkkien aihioiden paikalleen aset tamisessa ei tarvitse kurotella. Kyltit muistuttavat, että kemikaaleja pitää varoa. Lisäksi meijerin tuotantotiloissa on kova melu: hurinaa, kolinaa ja kirskun taa. Entäpä se lupsakkuus. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 jalan alla luistamattomat tasomate riaalit ovat tärkeitä. Meillä on sen verran vaaratekijöitä, että silmät ja korvat täytyy pitää auki, Koikkalainen sanoo. Siitä kertoo muun muassa tur vallisuushavaintojen määrän kasvu. Henkilönsuojainten lisäksi tuo tantotyössä käytetään suojavaatetusta, lakkia ja tarvittaessa partasuojaa. – Havaintoja voi tehdä näillä Nol la tapaturmaa foorumin älyttömän hyvillä vihkoilla, hän kertoo ja kaivaa vihkosen taskustaan. Hyvästä kehityksestä kertoo kahvi huoneen seinällä oleva näyttö: me neillään on 111. Tuki ja liikuntaelinten vaivoja py ritään välttämään työkierrolla. – Tavoite on, että jokainen tekisi ai nakin kaksi tai jopa kolmekin paran nusehdotusta tai havaintoa vuodessa. Pahimmillaan melutaso nousee yli sadan desibelin, joten kuulonsuojaimia tarvitaan koko ajan. Työkierto ehkäisee vaivoja Kari Koikkalainen pitää hyvää pereh dytystä ja työn ohjeistusta henkisen hyvinvoinnin tärkeimpänä tekijänä. tapaturmaton työ päivä. – Onhan täällä lupsakkaa, mutta kyllä työn tekemiseen pitää suhtau tua vakavasti eikä huumorimielellä. Tuo tantotiloissa lattialle suihkutetaan de sinfioivaa vaahtoa, joka estää epäpuh tauksien siirtymisen alueelta toiselle. Sitä kautta se turvallisuuden ennakointi tulee, Valkonen lisää. Kysymys saa miehet remahtamaan nauruun, mut ta sitten he vakavoituvat. – Olen ollut alalla 30 vuotta, ja kyllä hän turvallisuus on parantunut huo mattavasti, Koikkalainen huomauttaa. Meijerin pihassa, kahden tehdasrakennuksen välissä, kulkee sekä raakamaitoa tuova että ja losteita vievä liikenne. Varastoissa ja pihalla täytyy varoa trukkiliikennettä. Uudelle neuvotaan työskentely tavat ja työohjeet, Koikkalainen kertoo. Hygieniakin huomioitava Riskien vuoksi uusien työntekijöiden perehdytys on erittäin tärkeää. Tehdaspalveluhenkilöstöllä yleisim mät tapaturmat ovat haavat ja palo vammat. Riskinarvioinnissa tarkistetaan lisäk si valaistus, vetoisuus, ilmanpoisto, turvalaitteet, ensiapuvälineet sekä poistumistiekyltit. Työturvallisuutta parantavista eh dotuksista parhaat palkitaan vuosit tain rahalla. Tähän laitettiin putki, jottei kukaan iske päätään portaan teräviin kulmiin, Kari Koikkalainen esittelee.. Aihiot myös säilytetään lähellä, jotta pakettia ei tarvitse hakea kaukaa. Lisää turvallisuushavaintoja Työsuojelutehtävissä noin 15 vuotta toiminut Koikkalainen on huomannut myös asenteiden parantuneen tänä aikana. Tankit pestään vahvasti emäksisillä ja happamilla aineilla. Viime vuonna työfysioterapeutti kiersi työ pisteet ja antoi vinkkejä ergonomisiin työasentoihin
TURVALLISUUS AJASSA 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 T YÖTURVALLISUUSKESKUS julkaisi kymmenen animaatiota kemi kaalien varoitusmerkeistä ja niillä merkittyjen aineiden vaaroista käyt täjälle. Mikrobipölyiltä suojautumiseen löytyy keinoja. – Animaatiot tehtiin siksi, ettei varoitusmerkkejä vieläkään tunneta riittävästi työpaikoilla, sanoo Työtur vallisuuskeskuksen asiantuntija Petri Pakkanen. Viikko alkaa perinteisesti Monttu maanantailla 13. Ilman epäpuhtauksien hengittämi sestä voi maanmuokkaajille ja istuttajille RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSVIIKKO 13.–17.5. Epäpuhtauksille altistumista voi välttää esimerkiksi suojautumalla työkoneen ohjaamoon pitäen ikkunat ja ovi suljettuina, puhdistamalla ilmansuodattimet tiheästi ja työskentelemällä tuulen yläpuolella. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa todettiin hakkuutähteiden sisältävän runsaasti bakteereita ja homeita, joista aiheutui suuret epäpuhtaus pitoisuudet ilmaan maanmuokkauksen aikana. Ohjelmassa on työmaakäynti ja opas tettu MVRmittaus. Lisäksi on selvi tettävä, syntyykö työssä tai työproses seissa haitallisia kemiallisia altisteita. Animaatioissa kerrotaan merkittävistä aineista, niiden käyttökohteista, ainei den ominaisuuksista ja riskien hallinnas ta. Tänä vuonna Rakennusteollisuuden sivuilta voi haastaa yhteistyökump panit mukaan tekemään turvallisuus havaintoja. Kemikaalitietoa uudella tapaa KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Maanmuokkaus altistaa epäpuhtauksille V IISAAT KYPÄRÄT YHTEEN turvallisuusviikkoa viete tään totutusti toukokuun puolivälissä. Syyksi on arveltu syksyn ja talven hakkuista maahan jä tettyjä hakkuutähteitä, jotka pölisevät, kun niitä siirrellään maanmuokkauksen ja puuntaimien istutuksen tieltä. Lähde: Metsän maanmuokkaajien ja istuttajien mikrobialtistus työssään, Tietoa työstä, Työterveyslaitos 2019. Lisätietoa: www.rakennusteollisuus.fi/ sitoutuminen. Kuopiossa. Turvallisuusviikon tavoitteena on saada Rakennusteollisuuden jäsen yritysten, näiden aliurakoitsijoiden ja sidosryhmien henkilöstö sekä viranomaiset osallistumaan työtur vallisuutta edistävään toimintaan. Viikolla vieraillaan myös ostoskeskus Triplan työmaalla Helsingin Pasilassa. koitua terveyshaittaa, kuten kuumei lua ja hengityselinoireita. www.julkari.fi M AANMUOKKAAJIEN ja istut tajien sairastelu lisääntyy keväisin metsän uudistus alueilla. – Animaatioita voidaan käyttää muun muassa työpaikalla perehdytyk sen ja työnopastuksen tukena, sanoo Pakkanen. TTT-lehti on mukana Nollis-seminaarissa 21.–22.5. Jäsenyritykset voivat ladata nettisivulta veloituksetta myös verkkopohjaisen mobiilisovelluksen havaintojen tekoon. Koko raken nusalan yhteisellä turval lisuusviikolla järjestetään sekä yhteisiä että yritysten omia turvallisuustapah tumia. toukokuuta Espoossa. Ne löytyvät Työturvallisuuskeskuksen Youtubekanavalta. Kemikaaliturvallisuuden varmistami seksi työpaikalla on tiedettävä käytössä olevien kemikaalien ominaisuudet ja tunnistettava käyttöön liittyvät vaarat työ ja ainekohtaisesti. Turvallisuusviikon viimeinen tapahtuma on Kuopion tur vallisuusseminaari torstaina 16.5
Tulevia hankkeita on esimerkiksi rullakoiden kuntokartoitus. Itse olen töissä pakkaamossa. Aiemmin pudo tuspaikat olivat kulkuväylillä, nyt ne sijaitsevat syrjemmässä. Kehitämme välineitä ja menetelmiä koko ajan turvallisem miksi ja vähemmän rasittaviksi. Myös katto radan suojaverkot on uusittu lanka verkoista metallisiksi. Tartuntavaarallinen pyykki tulee meille keltaisissa eristyspusseissa, joi ta ei avata ollenkaan. Säkeissä on 50 kiloa puhdasta pyykkiä, ja ne pu dotetaan vaunuihin. Meillä on hyvä luottamus. Toiset työntekijät kään tyvät herkästi puoleeni ja käskevät ilmoittamaan, jos jokin kohta on hajallaan. Lisäksi käytetään suojakäsineitä. Välillä olin vara valtuutettuna ja nyt taas tästä vuodes ta alkaen työsuojeluvaltuutettuna. Kosteutta meillä ei ole, mutta vetoisuus ja lämpötila vaihtelut täytyy huomioida. Pesussa pyykki pussi liukenee, ja tekstiilit pestään vielä toisen kerran. Päivi: Pyritään pääsemään nollaan tapaturmaan vuodessa. Tulevan pyykin vastaanotossa on käytössä hengityksen, kuulon ja silmiensuojaimet. Siinäpä ovat tärkeim mät syyt, miksi olen työsuojeluval tuutettuna. MEILLÄ ON MONIA ajankohtaisia asioi ta: henkilöstö ja koulutussuunnitel mat sekä varhaisen tuen mallin ke hittäminen. Heittelyä, nostelua ja pakkaamista koko työpäivä PÄIVI BRUUN-KORHONEN, SAKUPE OY:N SIILINJÄRVEN TOIMIPISTEEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU "Pesulassa tehdään paljon toistotyötä" TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT MARJAANA ANTTILA, SAKUPE Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Rullakoi ta on hirveästi, ja niitä tarvitaan koko ajan. Siinä onkin pohtimista, miten saadaan rullakot korjattua niin, ettei tuotanto kärsi. Ennen ei aina syven nytty työsuojeluasioihin, mutta nyt asioi ta pyritään viemään heti eteenpäin eikä niiden toteumista jätetä oman onnensa nojaan. ILOITSEN SIITÄ, että asiat menevät posi tiiviseen suuntaan. PESEMME PALJON sairaaloista tulevaa pyykkiä. Minua kismittää se, ettei kaikkia pa rannuksia voi toteuttaa hetkessä. Monessa tehtävässä tarvitaan lisäksi turvajalki neita, jotka työnantaja maksaa. Tehdäänkö teillä yhdessä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toistoja tehdään niin monta kertaa, että saadaan homma kuntoon. Suojaimia tarvitaan myös melun ja tekstiilipölyn vuoksi. Mutta olisihan se mukava, jos asiat saisi jo huo menna valmiiksi eikä niiden suunnit teluun ja toteutumiseen menisi vuosia! Sen on kokemus kuitenkin osoittanut, että kyllä asiat ennen pitkää toteutetaan. Muut työntekijät motivoivat minua hakemaan paikkaa. Kyllä meillä vielä työtä piisaa.. Ensimmäinen pätkäni oli vuosina 2016–2017. Vinkkaa siitä meille osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi! Maria: Mitä tehdään seuraavaksi. Pesulassa tehdään paljon toisto työtä käsillä. VIIME AIKOINA meillä on uudistettu esimerkiksi puhtaalla puolella säkki radan pudotuspaikat. T YKKÄÄN HAASTEISTA ja haluan edistää työpaikkani työturval lisuutta. Säkit nostetaan säilytysradoil le ja avataan, ja tekstiilit lajitellaan hihnalta kaukaloihin pesua varten. Olen tehnyt näitä töitä jo 25 vuotta, ja var maan työn kuormittavuus on yksi osatekijä siinä, että olen ollut nivelvai vojen vuoksi pitkällä sairauslomalla. AISAPARI 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 Heittelyä ja nostelua on koko kahdek san tunnin työvuoron ajan, vaikkakin työtehtäviä vaihdetaan tunnin välein. Samoin pakkauspäässä liinavaate pinkat ja työasut pakataan rullakoihin käsivoimin. Oi keasti kyllä ymmärrän, ettei vaikkapa kymmeniä tuhansia euroja maksavaa investointia tuosta vain tehdä
Siitä iloitsen, että työsuojelutyöllä on yrityksen johdon tuki. MARIA ALARANTA, SAKUPE OY:N TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ "Haluamme tarttua ongelmiin ajoissa” SAKUPE OY on erikoistunut terveydenhuollon tekstiilien pesuun. Minusta tämä on onnistunut meillä hyvin. VÄLILLÄ HARMITTAA , ettei ideoita pysty toteuttamaan niin nopeasti kuin haluai si, koska teen tätä osana muuta toimen kuvaa. Etsimme ratkaisuja yhdessä työn tekijöiden kanssa. Työssä on paljon seisomista ja toistoa, mutta olemme pyrkineet edistämään jaksamista työkierrolla ja lisäämällä vaihtelevuutta. Tavoitteemme on, että työntekijä voi olla meillä töissä vanhuuseläkkeeseen saakka. Ei ole minkäänlaista kyräilyä, vaan meillä menee hyvin. Rehellisyy den nimissä sanon, että kehittäminen ei ole ollut aina helppoa, mutta nyt kaikki tuntuvat olevan työssä mukana. Toimipaikkoja on Siilinjärven lisäksi Jyväskylässä ja Joensuussa. Siilinjärvellä työntekijöitä on noin 120, ja heidän työnsä tuloksena puhdistuu viikoittain noin 88 000 kiloa tekstiilejä.. Siitähän se lähtee, että johto haluaa panostaa näihin asioihin. En todellakaan koe olevani yksin, vaan yhteistyö sujuu hyvin läpi koko organi saation. Työsuojelutoimikunnassa tämän vuoden teemoiksi on valittu henkilö suojainten käyttö sekä turvaverkkojen ja rullakoiden kunnon tarkistaminen. Olenkin yrittänyt rakentaa aja tusmaailmaa, että olemme samassa ve neessä ja teemme näitä asioita yhdessä. Päivi Mariasta: MARIAN KANSSA VOI KESKUSTELLA avoimesti mistä tahansa. Osa työvaiheista on myös tosi ras kaita. Viime vuosien haasteena on ollut myös työturvallisuuskulttuurin yhte näistäminen kaikissa kolmessa toimi pisteessämme. ERGONOMIA on pesulaalalla haaste. Haluan, että kaikissa kolmessa tuotan tolaitoksessa on Sakupen työturvalli suuskulttuuri. Jo kolmisen vuot ta sitten kaikki johtoryhmän jäsenet te kivät henkilökohtaisen työturvallisuus sitoumuksen. Työtur vallisuusasiat ovatkin olleet yksi mittari kannustinpalkkiojärjestelmässä. Näitä muutoksia ei voi jättää työuran viimeisiin vuosiin. Se näkyy esimerkiksi siinä, että turvallisuuskävelyillä työntekijät tulevat helposti kertomaan hänelle asioista. Aiemmin meillä jäi ihmisiä työ kyvyttömyyseläkkeelle tuki ja liikun taelinvaivojen vuoksi. Nyt pyrimme tarttumaan ongelmiin nopeasti räätä löimällä työnkuvia tarpeen mukaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Meillä on paljon automatiikkaa ja apuvälineitä, mutta kaikkeen sellai sia apuja ei löydy. T ULIN SIILINJÄRVEN toimipisteen tuotantopäälliköksi vuonna 2013, ja seuraavana vuonna minut nimettiin myös työsuojelupääl liköksi. TYÖHYVINVOINTIKYSELYT ovat osoitta neet, että työhyvinvointi onkin täällä koko ajan parantunut. 3/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 Maria Päivistä: PÄIVI ON HYVIN OMISTAUTUNUT, ja hänellä on aito halu tehdä työsuojeluasioita. Olen pähkäillyt paljon yleiseen työturvallisuuteen ja työterveyshuol toon liittyviä asioita, mutta erityi sen tärkeänä pidän henkistä hyvin vointia työpaikalla. Työturvallisuus on jatkuvaa ke hitystyötä. Esimerkiksi pakkaa mon hyllyköt on suunniteltu niin, että eniten käytetyt tekstiilit ovat parhaalla nostokorkeudella. Parina viime vuonna olemme tarkastelleet tulok sia tiimeittäin, jotta pääsisimme lä hemmäksi ongelmia ja kehittämään niihin ratkaisuja. Perehdyin jo opiskeluaikana työturvallisuusasioihin ja olen ollut alusta lähtien hyvin innostunut tästä aihepiiristä. Nykäisen häntä hihasta, pysähdymme siihen, ja asiat keskustellaan sekä kirjataan ylös. Hän nauttii työntekijöiden luottamusta. Olemme esimerkik si kouluttaneet esimiehiä palautteen antamisessa sekä epäkohtiin tarttu misessa, mikä näkyy parantuneena työilmapiirinä. Mielestäni se on oikeastaan kaiken perusta: kun työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kokemusta saadaan parannettua, on helpompi lähteä kehittämään kaikkea muutakin. Nyt yhtenäistämme työterveyskäytäntöjä sekä vaarojen tunnistamista ja riskinarviointia. Minulla on koko ajan miljoona ideaa siitä, mitä voitaisiin seuraavaksi tehdä. Koen, että kuljemme työsuojelun etujoukoissa pesulaalalla
Huoltomiehellä oli päivän aikana ollut huonovointisuutta ja sydänperäisiä oireita, mikä on osaltaan saattanut vaikuttaa onnettomuuteen. Tuossa kohdassa koneen maavara on vain runsaat 12 senttimetriä, joten suurin osa koneen 500 kilon painosta kohdistui sille alueelle. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutus keskuksen (TVK) työturvallisuusasiantun tijoiden laatimasta tapaturmaraportista. Raportit perustuvat pääosin tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. LISÄÄ AIHEESTA Ajettavien pientyökoneiden turvallisuus -opas. Kone tai perävaunu oli ehkä osunut kantoon ja siksi ajautunut alemmas rinteen jyrkempään osaan. Lisätietoja: tyopaikkakuolemat.fi > Huolto mies jäi pientyökoneen alle. Käyttö ohjeen ja koneessa olleen varoitus merkin mukaan koneella ei kuitenkaan saa työskennellä jyrkissä rinteissä. Työntekijöiden mukaan liukkaalla peräkärry saattaa puskea konetta ja yhdistelmä voi mennä linkkuun – näin olikin tapahtunut aiem min kyseisenä aamuna. Alueella tehtiin viheralueiden kunnostustöitä, ja kaadettujen kantojen poistamisesta syntyneet kuopat piti täyttää mullalla. Kuljettaja jäi koneen alle puristuksiin, mikä aiheutti kuolemaan johtaneet vammat. Kuvasarja havainnollistaa onnettomuuden. Oikeuslääkärin mukaan kuolinsyynä oli kuitenkin puristuminen. Huoltomies puristui pientyökoneen alle HUOLTOMIES OLI AJANUT konetta rinteessä luultavasti helpottaakseen alarinteen kuoppien täyttöä. Kaltevalla alustalla on syytä käyttää tarkoitukseen soveltuvia koneita. Jäljistä päätellen huoltomies oli ajanut pientyökonetta rinteessä hiekkatien suuntaisesti kymmeniä metrejä, jonka jälkeen työkone oli kaatunut. H AUTAUSMAAN HUOLTOMIES kuljetti multaa ja työkaluja pientyökoneella, johon oli liitetty peräkärry. Onnettomuuspäivinä nurmikko oli ollut kasteinen ja siksi luultavasti ainakin osittain liukas. Työnantaja on arvioitava riskit ja myös ohjeistettava, missä työtehtävissä on käytettävä kypärää. Kuljettaja oli ilmeisesti pudonnut tai hypännyt kyydistä ja jäänyt koneen alle. Ei kuitenkaan tiedetä, tapahtuiko niin onnettomuu den sattuessa. Kaatumisen jälkeen kone päätyi tielle niin, että perävaunu oli irronnut ja kulkuneuvon keula osoitti eteenpäin oletettuun ajosuuntaan. Huoltomiehen pää oli koneen takaakselin alla. Arvioinnin jälkeen työhön voi sopia parhaiten esimerkiksi kone, jossa on turvavyö sekä turvakaari tai -ohjaamo. PÄÄLTÄ AJETTAVIEN pienkoneiden käyttäjien on noudatettava koneen valmistajien ja työnantajan ohjeita. (Tapaturma raportti 6/2018) Häntä oli kehotettu hakeutumaan terveydenhuoltoon, mutta hän ei ilmeisesti pitänyt sitä tarpeellisena. Jostain syystä kone oli kaatunut rinteessä, kierähtänyt ympäri ja päätynyt hiekkatielle. Päältä ajettaviin ruoholeikkureihin voidaan myös asentaa anturi, joka Miten vastaava estetään. Työpaikalla oli myös ohjeistettu, että rinteissä ajaminen on lähtökohtaisesti kielletty, mutta tarvittaessa loivia rinteitä voi ajaa kohtisuoraan, ei kos kaan poikittain. mittaa kaltevuutta ja varoittaa turvallisten rajojen ylittyessä. Osa kuopista oli noin kaksimetrisen rinteen puolivälissä, hiekkatien vieressä. www.ttk.fi > Koulutus ja kehittäminen > Julkaisut > Ladattavat julkaisut. Puristuminen aiheutti vammat, jotka johtivat 56-vuotiaan huoltomiehen kuolemaan. TAPATURMAINEN KUOLEMA 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TVK i Huoltomiehen ajama pientyökone kaatui hautausmaan rinteessä. Huoltomies oli todennäköisesti ajanut työkonetta rinteen yläpäässä ja pysähtynyt täyttämään siellä olleita kuoppia. Toisin kuin kuvan henkilö, huoltomies ei käyttänyt kypärää. Työturvallisuuskeskus. Työntekijä toimi yksin, joten onnettomuudella ei ole silminnäkijöitä
UMEÅ – jalkaa tukeva, rakennustöihin erinomaisesti sopiva pitävällä pohjalla. Premium turvakengät ammattilaisille Skydda_ilmoitus_TTT_2019_nro_3_94x122mm_arbesko.indd 1 26.4.2019 12.11. HS2E Forum Europe 19.9.2019 Helsingissä Lisätietoa ja rekisteröityminen: www.hs2e-europe.com HS2E_Forum_Europe_Ad_220x138mm_RZ.indd 1 17.04.2019 17:25:01 Tutustu tarkemmin skydda.fi SKYDDA – kun haluat kaikki työturvallisuuteen liittyvät tuotteet ja palvelut yhdestä paikasta. OXELÖSUND – vahvat ja kuumuudenkestävät erittäin vaativiin olosuhteisiin. Tule kuulemaan mielenkiintoisia puhujia ja verkostoitumaan. UUTUUSTUOTTEET Aktivoi itsesi työpäivän aikana Getup-aktiivituotteilla Gymba GetUpSit GetUpBall GetUpDesk Light KOKEILE 14 PÄIVÄÄ ILMAISEKSI NIIN TIEDÄT! Gymba aktivointilaudan kokeilu: www.gymbakokeilu.fi Aktiivituotteiden kokeilu: www.getupdesk.fi Aktiivituotteiden avulla: • Verenkierto vilkastuu • Liikut monipuolisemmin • Voit paremmin töissä • Poltat kaloreita enemmän • Syvät vatsalihakset • aktivoituvat • Kyljet ja selkä saa liikettä istumatyössä • Ryhti paranee Kansainvälinen HSE-foorumi Suomessa
Työmatkani vaihtelevat päivittäin ja sisältävät usein siirtymiä paikasta toiseen. Matkalla uimakouluun auto tuli mutkassa vastaan väärää puolta, ja lensin törmäyksen voimasta kaares sa ojaan. Menimme kuoron kanssa esiintymään Dalhallan oopperajuhlil le Ruotsiin, ja tietenkin lähdin sinne prätkällä. Ikä on tehnyt tehtävänsä – enää en ole niin hurjapäinen. Yleensä liikun akselil la Järvenpää–Klaukkala–Tikkurila–Hel sinki–Porvoo. Toinen niistä sattui työmatkalla, kun olin 18vuotiaana Hausjärven kunnan kesäliikunnanohjaajana. Kulkuneuvon valintaan vaikuttavat sää ja se, mihin olen menossa. Moottoripyöräily on kuitenkin autossa istumista miellyt tävämpää, koska siinä keho on koko naisvaltaisesti mukana ja kädet ovat rennosti alaviistossa. OLEN AJANUT MOOTTORIPYÖRÄLLÄ 16vuotiaasta asti hankittuani aluksi kevytmoottoripyöräkortin. Tein vuonna 2014 maailmanympäri matkan, ja joka vuosi teen pienempiä ulkomaanreissuja. Käytän prät källä ajaessani töyssyjä vaimenta vaa kaulatukea. Myös tuolloin 9vuotiaalla pojallani oli rooli oopperassa, joten hän istui kyydissäni. Mielui ten käyttäisin työmatkoihin julkista liikennettä, ja junalla menenkin aina silloin, kun se on töiden puolesta mahdollista. 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3/2019 TYÖMATKALLA halusin muutenkin päästä liikkumaan paikasta toiseen. A SUN RIIHIMÄELLÄ ja työs kentelen kanttorina Hel singin ortodoksisessa seurakunnassa, joka toi mii laajalla alueella Uu dellamaalla. Jos pitäisi mennä vaikka hautajaisiin ja pamahtaisin paikalle likomärkänä ja vettä valuen, se voisi häiritä saattoväkeä. Saatoin esimerkiksi ajaa Riihimäeltä opiskelupaikkakunnalle Joensuuhun 400 kilometrin matkan, vaikka olisi ollut vain kaksi lämpöastetta. Nuorempana lähdin aina ajamaan keväisin heti, kun tiet olivat sulina. Olin juuri valmistu nut ortodoksikanttoriksi ja teologian maisteriksi, mutta tein siihen aikaan luokanopettajan töitä. MOTORISTIURALLANI minulle on sat tunut kaksi kolaria, joista molem mista selvisin lähes naarmuitta. Myös kovalla helteellä valitsen mie luummin ilmastoidun auton. MINULLA ON KAULARANGAN VÄLI LEVYSAIRAUS , joka on osittain seu rausta siitä, että ammattikuoronjohta jana olen joutunut pitämään paljon käsiä ja leukaa koholla. Poikani kulki moottoripyöräni kyy dissä myös, kun työskentelin pienes sä kyläkoulussa Lopella, jossa hän oli oppilaana. Siinä olisi voinut käydä todella huonosti, mutta suojelusenkeli oli mukana. Poikaystä väni asui hankalan matkan päässä, ja TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA MINNA JOKISEN ALBUMI MINNA JOKINEN Helsingin ortodoksisen seurakunnan kanttori 50-vuotias perhe: 27-vuotias poika Prätkän selässä kirkolle KU VA T SH U TT ER ST O C K. Lomalla ajan prätkällä paljonkin. Toinen törmäys auton kanssa sat tui kokoontumisajoissa Tšekeissä. Talvisin kuljen autolla, mutta kesällä käyn silloin tällöin töissä moottori pyörälläkin. Toukokuussa läh den käymään Virossa ja Venäjällä. Erikoisimman työmatkani tein ol lessani aikoinaan Savonlinnan oop pe rakuorossa
Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Huijari hakee omaa etua, töissäkin Töihin työuupumuksen jälkeen Psykososiaaliset riskit tehdasympäristössä KU VA SH U TT ER ST O C K Virkeää kesää! TTT-LEHTI 4/2019 ILMESTYY 4.9. – 12.9.2019 ja 10.3.2020 Helsinki Työhyvinvointikortti 31.10.2019 Tampere TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Altistelähtöinen työ terveysseuranta 17.5.2019 webinaari Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 22. – 8.5.2019 Helsinki 4. 030 4741 ttt-lehti koulutusilmoituspohja 108x280.indd 1 23.4.2019 15.00.25. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Esimies konfliktitilanteiden ratkojana 14.5.2019 Helsinki Henkisen ensiavun malli työpaikan turvallisuuspoikkeamissa 29.8.2019 Helsinki Työuramenetelmien valmentajakoulutus 11. – 12.6.2019 Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 17.9.2019 – 24.4.2020 Tampere Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutus kalenteri tai p. – 6.6.2019 Turku 26.27.8.2019 Helsinki Työsuojelun jatkokoulutus 11. – 23.5.2019 Helsinki Ammatti-ihotaudit 28.5.2019 Helsinki Maatalousalan henkisen hyvinvoinnin workshop 6.6.2019 Jyväskylä TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Vahingoista oppiminen – tapaturmien ja vaaratilanteiden tehokas selvittäminen 16.5.2019 Tampere Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 21. – 22.5.2019 Helsinki Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 6