Työ, terveys, turvallisuus 4/2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Turvadata talteen MOBIILISTI 6 × jätteet fiksummin Kiitos palautteesta, HYVÄT LUKIJAT!. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 4/2016 | 15 € www.tttlehti.fi FIKSU TYÖNANTAJA KASVATTAA ITSE nuoret osaajat AINA VAIN TARKKANA asbestin kanssa VUOROTYÖN STRESSI VÄHENEE DIGI, DIGI! Ihminen silti aina ensin Kun saa itse vaikuttaa, Mikä ihmeen ELÄKEUUDISTUS 2017
KANNESSA Pitkä elinikä, pitkä työura – ja kauan eläkkeelläkin 28 Muutos alkaa ymmärryksestä Myyttejäkö: haluaako jokainen tehdä parhaansa, onko muutos vaikeaa. 34 Mitä ensi vuonna toteutuva eläkeuudistus meille itse kullekin tarkoittaa. terveys 34 Hyvinvointia vuoro työhön KANNESSA Hoitoja tehdastyön kuormaa on saatu kuriin Kouvolassa ja Pietarsaaressa turvallisuus 42 Aina vain asbesti KANNESSA Asbesti voi yhä yllättää kaivoksissa ja remonteissa 45 6 x jätteet fiksummin KANNESSA Auta jäteauton kuljettajaa työssään 46 Turvallisuus tulee ensin Oulun Energia Urakointi Oy on Nolla tapaturmaa -foorumissa 48 Turvatiedot talteen mobiilisti KANNESSA Mobiilit sovellukset turvatyön tukena K U V A E TK MARIA HAAVISTON JA JARNO REINIKAISEN KUVASI KANTEEN MIKKO LEHTIMÄKI. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 2 Sisällys 4/2016 5 Päätoimittajalta 7 Ajassa 11 Dieseltupruttelut kuriin! 12 Kiitos palautteesta! KANNESSA 14 TTT-Henkilö KANNESSA Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula: digitalisaatio myllää työn uusiksi työ 20 Katse eteenpäin KANNESSA Nuoren voi ottaa töihin ”kasvamaan” 24 Eläkeuudistus 2017 – mitä se minulle kuuluu. 50 Käytä oikein silmiensuojaimia 53 Tapaturmainen kuolema Puutuoteteollisuuden työntekijä jäi tuotenippujen väliin ”Nuorten avulla voit kehittää yrityksesi toimintaa.” OPISKELUALANSA TÖITÄ KESÄN TEHNYT JARNO REINIKAINEN, S. Lähihoitaja Petra Kaijanmäellä on hetki aikaa Kerttu Tähtisen mieliharrastukselle, tanssille. 19. 24 K U V A M A R JA S E P P Ä LÄ 55 Äänestä parasta 56 Työssä ja vapaalla Merelle miehen mieli 58 Tilauskortti 59 Ensi numerossa
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Tervetuloa tutustumaan syksyn uutuuksiin osastolle 3A110. Puh. Kokonaisvaltaista jalkojen hyvinvointia VIPER_ROLLER_SUOMI_TTT_220x280+5_290616.indd 1 29.6.2016 10.46. Kaikissa pohjaratkaisuissamme on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep ® -materiaalia. SIEVI VIPER ROLLER Edelläkävijän valinta Olemme mukana EuroSafetymessuilla Tampereella 13.–15.9.2016. Sievi Viper vie käyttömukavuuden uudelle tasolle! Messuosastolla myös uusi SieviSCANNER. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista se on virtaviivainen, erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Viper-tuoteperheestä löydät myös jalkineet perinteisellä nauhatai tarrakiinnityksellä Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen hengittävää ja vedenpitävää mikrokuitua • Saumaton päällisrakenne • Hengittävä 3D-dry ® -vuorimateriaali • Kevyt ja tilava varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty Huippusuosittu Viper Roller on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry ® vuori
Nivala Ti 27.9. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Vantaa Ke 31.8. Espoo Ma 5.9. Lahti Pe 23.9. Kemi Ti 23.8. Turku Ke 5.10. Kokkola Ke 28.9. Oulu Pe 26.8. Ylivieska To 29.9. Kannus matka hyvään kuntoon -kiertue 2016 LOKAKUU Ma 3.10. Joensuu Ma 12.9. Savonlinna Ti 13.9. Uusikaupunki Ma 10.10. Pori To 13.10. Outokumpu Ti 6.9. Mikkeli Ke 14.9. Heinola Ma 26.9. Hollola Ti 20.9. Harjavalta Pe 14.10. Turku Pe 7.10. Mikkeli To 15.9. Rauma Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. Pori Ke 12.10. Vantaa Pe 2.9. Joensuu Pe 9.9. Raisio Ti 4.10. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 4 Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille ELOKUU Ma 22.8. Helsinki SyysKUu To 1.9. Kajaani Ma 29.8. Joensuu Ke 7.9. Joensuu To 8.9. Lahti To 22.9. Mikkeli Pe 16.9. Helsinki Ti 30.8. Pieksämäki Ma 19.9. Oulu To 25.8. Rovaniemi Ke 24.8. Pietarsaari Pe 30.9. Turku To 6.10. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.?. Lahti Ke 21.9. Pori Ti 11.10
Lahti Ke 21.9. Olette olleet mukana tekemässä myös lehtihistoriaa: mahdollistaneet laveasti ilmaiseksi jaetun lehden jäämisen henkiin maksullisenakin. Pusi-pusi-myönteisyys voi johtaa hyssyttelyyn ja utopiakuplan rakentamiseen niin lehdessä kuin työpaikalla. Kemi Ti 23.8. Espoo Ma 5.9. Mikkeli Pe 16.9. Turku Ke 5.10. Uusikaupunki Ma 10.10. Nivala Ti 27.9. Ilman johdonmukaisuutta monipuolisuudesta tulee sekasotkua. & Esimies ja Henkilöstö 2016 Helsingissä 21.–22.9.. Harjavalta Pe 14.10. Ja toisaalta: kehittämiseen tarvitaan myönteisyyttä ja myös uskoa itseen. Turku Pe 7.10. Ystävällistä palvelua, turvallista liikkumista ja majoittumista. Rauma Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. P.S.2. Savonlinna Ti 13.9. Olemme taittaja Sini Nihtilän kanssa muokanneet hieman jo tähän numeroon TTT-lehden ulkoasua. Hollola Ti 20.9. Joensuu Ke 7.9. Pori Ti 11.10. 23.8.2016 PÄÄTOIMITTAJALTA TTT-LEHTI ON MUKANA: EuroSafety ja Työhyvinvointi 2016 Tampereella 13.–15.9. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.. Heinola Ma 26.9. Juttutoiveiden joukossa olivat myös yt-neuvottelut. Kokkola Ke 28.9. Ilman teitä ja kanssalukijoitanne vuonna 1971 perustettu lehti olisi vain osa työsuojeluhistoriaa. Mietinnässä ovat myös monet toivomanne aiheet muun muassa sosiaali-, hoitoja terveysalalta, seurakunnista, toimistoja teollisuustöistä, kaupan alalta, osatyökykyisistä, monikulttuurisuudesta, kansainvälistymisestä, johtamisesta. Ilman silmän pilkettä tiukka asiallisuus muuttuu tylsyydeksi ja ajankohtaisuus uutissilpuksi. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Joensuu Ma 12.9. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille ELOKUU Ma 22.8. ”Hyvä saada kuvaa myös muiden alojen riskeistä, niin pystyy vähän suhteuttamaan oman alan ongelmia.” Ja uskallusta: ”Lisää juttuja myös niistä työpaikoista, joissa ei ole mennyt ihan niin hyvin.” VALMIIKSI EI TULE maailma eikä lehtikään. Käytitte arvokasta aikaanne – ja tuotitte roppakaupalla kehittämisideoita ja myös hyvää mieltä. Joensuu To 8.9. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2016. Ulkomaanuutisia seuratessa Suomea arvostaa yhä enemmän. Lehden verkkosivut uusitaan tänä syksynä, jotta teidän on helpompi antaa palautetta, lähettää kysymyksiä, käydä keskustelua, löytää uutisia ja seurata blogeja. Ylivieska To 29.9. Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 58. Rovaniemi Ke 24.8. Raisio Ti 4.10. Mikkeli To 15.9. Joensuu Pe 9.9. Lahti To 22.9. Outokumpu Ti 6.9. Vantaa Ke 31.8. ”Jokaisen numeron lukemisen jälkeen olen parempi ihminen, työntekijä ja työkaveri.” Tarvitaan myös uteliaisuutta. Pori Ke 12.10. Ei ihan tavallinen tarina. Pietarsaari Pe 30.9. Helsinki Ti 30.8. Joku totesi: ”Osa jutuista kiinnostaa, osa on utopiaa.” Lehden tekemiseen pätee sama kuin meihin ihmisiinkin: äärimmilleen pingotettuina vahvuudet voivat kääntyä heikkouksiksi. Pori To 13.10. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Turku To 6.10. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. Oulu To 25.8. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Vantaa Pe 2.9. Helsinki SyysKUu To 1.9. Idän ja lännen, pohjoisen ja etelän kulttuurisia erilaisuuksia – tänä kesänä turistina omassa maassa oli upea kokemus. Kannus matka hyvään kuntoon -kiertue 2016 LOKAKUU Ma 3.10. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 46. Lahti Pe 23.9. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt Parempi ihminen, työntekijä ja työkaveri V ILPITÖN KIITOS teille, jotka osallistuitte kesän korvalla TTT-lehden lukijatutkimukseen! Vastaajia oli 767, enemmän kuin koskaan ennen. VAPAAMUOTOISTA palautetta antoi noin 670 lukijaa, hyvin moni kiitoksia: asiallisuudesta, monipuolisuudesta, ajankohtaisuudesta, hyödyllisyydestä ja selkeydestä. Kajaani Ma 29.8. Niistä kirjoitimme TTT 5/2015:ssä sivuilla 19–23. Turvallista ja virkistävää syksyä toivottaen P.S.1. Pieksämäki Ma 19.9. Mikkeli Ke 14.9. Oulu Pe 26.8. TTT-lehden tehtävä on eri kanavien kautta palvella ja auttaa teitä työturvallisuusja työhyvinvointityössänne
0400 811 624 2308_Specs_B2B-Perus_TyoTervTurv_220x280.indd 1 27.7.2016 11.07. Jotta yrityksesi näkisi kirkkaammin Lue lisää: specsavers.fi/naonhuolto/tyonako Specsaversin yksinkertainen ja vaivaton Työnäönhuoltopalvelu Lisätietoja: jannika.ehrling@specsavers.com / puh
29–32 (myös verkkosivuilla www.tttlehti.fi). Kannussaaren mukaan pitäisi olla. T E K S T I M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A T H IN K S TO C K P H O TO S. Keskustelua vetää kirjailija Rosa Meriläinen. Mitä sinä haluaisit tietää kannabiksen vaikutuksista työelämään. Kerro se TTT-lehden Facebook-sivulla tai lähetä kysymyksesi sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi OSALLISTU KANNABIS JA TYÖ -KESKUSTELUUN! Keskustelemme aiheesta Tampereella EuroSafetyja Työhyvinvointi 2016 -messuilla 15. Ovatko kannabis ja muut huumeet mukana työpaikan päihdeohjelmassa. Voisiko kannabikseen suhtautua kuin alkoholiin. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Ajassa Jotta yrityksesi näkisi kirkkaammin Lue lisää: specsavers.fi/naonhuolto/tyonako Specsaversin yksinkertainen ja vaivaton Työnäönhuoltopalvelu Lisätietoja: jannika.ehrling@specsavers.com / puh. Vai pidämmekö heidät mukana työelämässä puhuttelulla ja hoitoonohjauksella. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet. 0400 811 624 2308_Specs_B2B-Perus_TyoTervTurv_220x280.indd 1 27.7.2016 11.07 TUOREEN RAPORTIN mukaan lähes puolet 25– 34-vuotiaista suomalaisista miehistä ja kolmannes naisista on kokeillut kannabista. AIHEESTA LISÄÄ Pöllyssä töissä?, TTT-lehti 1/2016, s. syyskuuta klo 12–14 messukeskuksessa (Ilmailunkatu 20, Blenheim). Miksi kannabiksesta pitäisi keskustella töissä. Seminaarin järjestävät TTT-lehti ja Ehyt ry. THL-raportti 2/2016 (myös verkkojulkaisuna). Keskustelemassa ovat muiden muassa Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola, johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä, puheenjohtaja Otto Arola Sakki ry:stä, asiantuntija Kim Kannussaari Ehyt ry:stä ja työterveyshoitaja Mari Laukkanen Työterveyspalvelu Viisarista. Hän vetää Miten puhua kannabiksesta -hanketta Ehyt ry:ssä. – Nuorten asenteet kannabista kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi, ja se näkyy tulevaisuudessa myös työpaikoilla, vastaa asiantuntija Kim Kannussaari. – Ovatko kannabista kokeilleet tai sitä käyttävät lainrikkojia. Sitä kokeillaan ja pössytellään satunnaisesti vapaa-ajalla
Työsuojeluviranomainen myöntää pätevyyskirjoja tehosteräjäyttäjille, nuoremmille ja vanhemmille panostajille, ylipanostajille ja räjäytystyön vastuuhenkilöille. Suun ja hampaiden hoidon puutteita oli havainnut 80 prosenttia ja vanhuksen kovakouraista käsittelyä 63 prosenttia vastaajista. Tämä epäsuhta kasvoi työuran edetessä. Tieturva 1 -kortti on 280 000:lla ja tieturva 2 -kortti 24 500:lla. Ja toisinpäin: kun hoitaja voi hyvin, hän kohtelee vanhuksia hyvin. – Osaamisen lisäksi tulisi varmistaa henkilöstön sopivuus vanhustyöhön esimerkiksi hyödyntämällä koeaikaa nykyistä paremmin ja kehittämällä rekrytointia, Sipiläinen sanoo. Yhteinen keskustelu ratkaisee, miten päästään eteenpäin, sanoo Nolla tapaturmaa -foorumin johtaja Tommi Alanko. Kurssin pituus ja vaadittu työkokemus vaihtelevat haetun pätevyyskirjan mukaan. Yläikäraja on 68 vuotta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 8 Selkeyttä korttipeliin Työturvallisuuskortin suorittaneita on yli 1,1 miljoonaa ja tulityökortin suorittaneita yli 1,5 miljoonaa. Työpaikkojen henkilöstön yhteisenä haasteena on käydä keskustelua terveen ja epäterveen sitoutumisen rajoista. Myös henkilökunnan kouluttaminen ja ohjeistaminen ehkäisevät kaltoinkohtelua. Muistisairaat vanhukset olivat muita alttiimpia kaltoinkohtelulle, varsinkin jos heillä oli käytösoireita. Panostajan työssä tarvitaan pätevyyskirja, jonka saaminen edellyttää terveydellistä ja muuta sopivuutta, kuten todistettua hyvämaineisuutta. – Seurantatutkimuksen aikana ylisitoutuneisuus kehittyi työntekijöillä yhä pysyvämmäksi työasenteeksi, tutkimuksen vastuuhenkilö Feldt sanoo. Ylisitoutunut ylikuormittuu Työlleen omistautunut puurtaja voi ajautua ylikuormituksen noidankehään. Pätevyyskirjaa varten on suoritettava panostajan kurssi ja siihen liittyvä kuulustelu sekä hankittava tarvittava työkokemus. Ylisitoutumista ei missään nimessä tule ihannoida, sanoo Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Yli 40 prosenttia oli huomannut, että vanhuksen liikkumista rajoitettiin perusteettomasti ja rauhoittavia lääkkeitä käytettiin tarpeettomasti. Mitä ylisitoutuneempia työntekijät olivat, sitä useammin he kokivat, että heidän saamansa palkkiot eivät olleet suhteessa heidän ponnisteluihinsa. Psykologian laitoksen kahdeksan vuoden seurantatutkimuksessa oli mukana 747 toimihenkilöä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa alle 36-vuotiaita. Näin toteaa terveystieteiden maisteri Heidi Sipiläinen väitöstutkimuksessaan, johon vastasi liki 700 ympärivuorokautisen vanhustenhoidon työntekijää 50 yksiköstä eri puolilta maata. Hoitajan hyvinvointi kitkee kaltoinkohtelua VANHUKSET ALTISTUVAT kaltoinkohtelulle, kun hoitohenkilökuntaa on liian vähän, työyhteisössä on ristiriitoja ja työympäristössä puutteita ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ovat suuria. Myös vanhuksen seksuaalisuuden pilkkaamista tai sille naureskelua oli havaittu. Työterveyslaitoksen koordinoima Nolla tapaturmaa -foorumi kutsuu lokakuussa koolle turvallisuuskorttien myöntäjiä ja työpaikkojen edustajia. Ylisitoutuneisuus ennusti lisääntyvää epävarmuutta työssä sekä tyytymättömyyttä palkkaukseen ja saatuun arvostukseen. Ylisitoutuneisuus oli yhteydessä siihen, että työntekijät ponnistelivat yhä enemmän ja kokivat ponnistelunsa erittäin kuormittavina. KUVA THINK STO CK PH OT OS K U V A TH IN K S TO C K P H O TO TS KOONNUT MERJA KARJALAINEN AJASSA. Se näkyy esimerkiksi vaikeutena päästää irti työasioista vapaa-ajalla, ja sosiaaliset suhteetkin kärsivät kohtuuttomasta työnteosta. Panostajan pätevyys tarkentuu Syyskuun alussa voimaan tuleva panostajalaki tarkentaa räjäytystyötä tekevien sopivuusvaatimuksia. Lompakossa voi olla muitakin hyviä kortteja, joiden hankkiminen ja uusiminen maksavat. – Epäterve työsitoutuminen olisi tärkeää ottaa puheeksi työnohjauksessa, esimiestyössä ja kehityskeskusteluissa. – Voidaanko kortteja yhdistää tai koulutus suorittaa nykyistä nopeammin. Pätevyyskirja voidaan myöntää 20 vuotta täyttäneelle viideksi vuodeksi kerrallaan
Sähkösavuke rinnastetaan perinteiseen tupakkaan.. PÄIVÄ alkaen työnantajan on uuden tupakkalain mukaan kiellettävä tupakointi henkilö-, pakettija kuorma-auton sekä trukin, nosturin tai vastaavan työkoneen ohjaamossa tai hytissä. Kolmivuotisen EU-rahoitteisen hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia työpaikoilla verkostoyhteistyöllä. Verkoston jäseneksi voivat liittyä kaikki työterveydestä, työturvallisuudesta tai työhyvinvoinnista kiinnostuneet. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Verkosto kehittää työhyvinvointia Valtakunnallisen työhyvinvointiverkoston toiminta on avointa ja maksutonta kaikille kiinnostuneille. Hänen pitää myös valvoa, että tupakointikieltoa noudatetaan. www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje Siivoustyötä tutkitaan I TÄ-SUOMEN YLIOPISTON ympäristöja biotieteiden laitoksella Kuopiossa tutkitaan siivoojien työtä uimahalleissa ja kylpylöissä eri puolilla Suomea. Tule sinäkin mukaan! T YHYVERKOSTO JÄRJESTÄÄ 16 paikkakunnalla muun muassa tapaamisia ja työpajoja, joissa kehitetään työhyvinvointia. Vuoteen 2018 jatkuvassa tutkimuksessa tarkastellaan altisteita, kuten trihalometaania, VOC-yhdisteitä ja hiukkasia, sekä lämpö tilaa, kosteutta, ilman vaihtoa ja muita työolosuhteita. – Tyhyverkostolla on meneillään lähes 30 alueellista kehittämisprosessia, joista osa on vasta käynnistymässä, kertoo Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitoksesta. Äärimmäisenä oi kealla verkostohankkeen koordinaattori Jaana Lerssi-Uskelin. Tyhyverkosto on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Tyhy verkostoX-hanketta. Pohjois-Karjalassa kehitetään työterveyspalvelujen hankintaa ja tarjontaa yhdessä paikallisten pk-yritysten kanssa. Jo aiemmin on todettu, että ylläpitosiivoukseen liittyy kiirettä ja stressiä ja perussiivoukseen merkittävää altistumista pölylle ja kemikaaleille. Huom! 1 Tutustu TTT-lehden verkko sivuihin: www.tttlehti.fi Siellä ovat myös blogit, uu sim pana Työterveyslaitoksen erityis asiantuntijan Anne Salmen blogi. Nyt haetaan uutta tietoa työntekijöiden oireilun yhteydestä esimerkiksi kemiallisiin tekijöihin, työympäristöön ja henkiseen kuormittumiseen. Liittymislomake ja toimintaperiaatteet löytyvät Tyhyverkoston sivulta. Esimerkiksi Satakunnan alueverkostossa parannetaan työyhteisötaitoja. 2 Tilaa maksuton TTT-uutiskirje, jossa aina myös tuoreet oikeusratkaisut työturvallisuusrikoksista. – Osallistujat pääsevät verkostoitumaan, kehittämään ja jakamaan omaa osaamistaan. K U V A TU U LA TÖ R H Ö N E N 3 Tykkää, anna palautetta ja postaa kiinnostavia uutisia Facebookissa: TTT-lehti 4 Seuraa päätoimittaja Merja Karjalaista Twitterissä: @merjattt KUV A M AU R I H E LE N IU S Tupakkalaki vaikuttaa kuljetusalaan ELOKUUN 15. Verkostossa saa asiantuntijaja vertaistukea alueellisesti, läheltä työpaikan arkea. Työnantajan on käsiteltävä asia työpaikalla työntekijöiden kanssa ja laitettava tupakoinnin kieltävät merkit näkyvästi esille. RAIJA LAHTINEN LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Tutkimus > Tutkimushankkeet > Työhyvinvointi > TyhyverkostoX > Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto www.facebook.com > Tyhyverkosto Alueellisissa työpajoissa mietitään muun muassa, miten esimiestyötä voitaisiin tukea ja kehittää verkoston avulla. Posiolla parannetaan kunnan ja yrittäjien yhteistyötä, ja Inarissa kehitetään osatyökykyisten työkokeilutoimintaa
Mallia pitäisi Laitisen mukaan kuitenkin yhä kehittää. He altistuvat naftaleeneille, pyreeneille ja bentseenille sammutuspaikalla, jälkiraivaustöissä ja palatessaan varusteissaan paloasemalle sekä varusteiden jälkihuollossa ja säilytystiloissa. Palomiehillä syöpäriski S YÖPÄÄ AIHEUTTAVAT PAH-YHDISTEET eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt uhkaavat savusukeltavien palomiesten terveyttä. Myös viikoittaisen vireysindeksin kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Mobiilipalvelun avulla henkilökunta on saanut esimerkiksi ravintovinkkejä ja uutta tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Malli vähentää sekä kokonaisaltistumista että käsien kautta altistumista. Mukaan lähti 71 prosenttia henkilöstöstä. MILKA MANTSINEN Kiva porukka! Ilmianna oma hyvä työyhteisösi: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Ota kantaa K U V A H E LI JO K IN E N Hanna-Mari Sallinen (vas.) ja Oili Kettunen tietävät, että liikunta voi parantaa työhyvinvointia merkittävästi. Kaikki Vierumäki-yhtiöiden työntekijät eivät ole kovia liikkumaan, joskin joukossa on olympiaja SM-tason urheilijoita. Mukaan mahtuu myös ravintolatyöntekijöitä, liikuntapaikanhoitajia, opettajia ja myyjiä. – Alussa työntekijät jaettiin joukkueisiin ja aktiivisuutta seurattiin tiimikohtaisesti. On myös luotava suositukset kalustonhuollon suojautumisja puhdistustehokkuudelle sen mukaan, missä paloluokassa varusteet ovat kontaminoituneet. TYÖTERVEYSLAITOS YLLÄPITÄÄ ASA-REKISTERIÄ työntekijöistä, jotka altistuvat ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille. VIERUMÄELLÄ TYÖNTEKIJÖIDEN käytössä on muun muassa ryh mäliikuntapalveluja, kuntosali ja uimahalli. Myös työntekijöiden tulee olla valmiita ottamaan vastuu omasta työkyvystään. Nyt rekisteriin on ilmoitettu vain yksittäisiä palomiehiä. RUOTSISSA KEHITETYSSÄ SKELLEFTEÅ-MALLISSA likaiset varusteet ja työkalut eristetään, jotta ne voidaan kuljettaa asemalle puhdistettaviksi. HR-asiantuntija Hanna-Mari Sallisen mukaan henkilöstö käyttää palvelua innokkaasti. K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S Väkivallan uhka on yleistynyt hoitohenkilöstön arjessa erityisesti koti hoidossa." Ylitarkastaja Ulla Arvo Motiivi-lehden verkkouutisen mukaan. – Palomiehet olisi ilmoitettava ASA-rekisteriin ja heidän terveydentilaansa tulisi seurata tehostetusti. – Palopaikoille on määriteltävä suoja-alueet ja ohjeistettava, miten niissä suojaudutaan. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen sanoo, että palomiehiä ja heidän esimiehiään tulisi kouluttaa oikeisiin toimintatapoihin ja suojautumiseen. – Poikkeuksellisiin altistumistilanteisiin täytyy luoda toimintaohjeet sekä perustaa altistumistili, johon altistuminen rekisteröidään tunnin tarkkuudella. – Tammikuussa lanseerattiin työhyvinvoinnin Happy Healthy People at Work -mobiilipalvelu. Myös stressitaso ja koettu työkyky selvitetään, kertoo Vierumäki-yhtiöiden työsuojelupäällikkö Oili Kettunen. Myös työterveyshuollolla on tärkeä rooli altistumisen ehkäisyssä. Vierumäki-yhtiöissä työskentelee yhteensä noin 300 henkeä. – Merkittävää on johdon sitoutuminen siihen, että henkilöstö voi hyvin. Alkukysely kartoittaa lähtötason, ja sen perusteella jokainen saa kestävyyskuntoa parantavan liikuntaohjelman. ALTISTUS YLITTÄÄ toimenpideraja-arvot ja on sammutuspaikalla jopa suurempaa kuin savusukelluksen aikana, koska suojavarusteet ovat usein riittämättömät. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 10 Yhdessä liikkuminen lisää työhyvinvointia Vierumäki-yhtiöissä henkilöstön hyvinvointiin satsataan tarjoamalla kuntoilumahdollisuuksia. Kettunen korostaa, että henkilöstön hyvinvointia kohennettaessa on tärkeää kuunnella työntekijöiden omia tarpeita ja toiveita. Kannustimena oli rahapalkinto
Ulkona pitoisuudet ovat kuitenkin huomattavasti sisätiloja pienempiä. Sydäninfarktin ja rasitusrintakivun riski voi nousta sydänja verisuonitauteja sairastavilla. Työpaikoilla tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös pakokaasuille altistumisen seurantaan ja altistumisen vähentämiseen etenkin kaivoksissa ja tunnelityömailla. Miten haittoja voi ehkäistä ja miten niiltä suojaudutaan. Miten dieselpakokaasut vaikuttavat terveyteen. Ne voivat vaikuttaa myös keuhkojen toimintaan. Suositeltavaa on mitata etenkin dieselnokea ja typen oksideja. Altistumista voi vähentää huoltamalla moottorit säännöllisesti, välttämällä tarpeetonta tyhjäkäyntiä ja huolehtimalla työkoneiden hyttien tiiviydestä ja suodatinten kunnosta. Työterveyslaitoksen asettamia altistuksen tavoitetasoja on myös päivitetty. PÄÄSTÖJÄ ON MITATTAVA. DIESELPAKOKAASUJEN HAITTOJA ehkäisevät parhaiten ilmastoinnin tehostaminen ja entistä tehokkaampien suodattimien käyttö sekä moottoreiden ja polttotekniikan tehostaminen. Mitä tavoitetasot tarkoittavat. Suomalaiset asiantuntijat ovat vastikään laatineet pohjoismaisen ja hollantilaisen asiantuntijaryhmän kanssa katsauksen dieselpakokaasujen terveysvaikutuksista. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Missä työntekijä voi altistua haitallisille dieselpakokaasuille. Tutkimuksissa on saatu myös viitteitä vaikutuksista sydänja verenkiertoelimistöön. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Aihealueet > Työturvallisuus ja riskien hallinta > Riskien arviointi ja hallinta > Ohjearvot ja tavoitetasot työympäristön haittatekijöille > Tavoitetasot Dieseltupruttelut kuriin! Dieselpakokaasut ovat terveysriski, jota työpaikoilla ei huomioida tarpeeksi. Tämänhetkisen tiedon perusteella ei kuitenkaan pystytä tunnistamaan, minkä altistumistason alapuolella sairastumisen riskiä ei enää ole. Toistuva ja voimakas altistuminen voi aiheuttaa jopa keuhkosyövän. Voimakas, toistuva altistuminen on tutkimuksissa liitetty kohonneeseen keuhkosyöpäriskiin. ALTISTUMINEN VOI OLLA merkittävää esimerkiksi kaivoksissa, tunnelitöissä, tuotantotiloissa, varastohalleissa ja terminaaleissa, joissa käytetään dieselkoneita. Enimmäistasojen tarkoituksena on välttää selkeät terveysriskit, mutta tavoitetasolla terveysriskit ja muut haitat ovat vähäisiä tai olemattomia. . DIESELPAKOKAASUT ÄRSYTTÄVÄT silmiä ja hengitysteitä. Kysymyksiin vastasi vanhempi asiantuntija Tiina Santonen Työterveyslaitoksesta. Riskin on havaittu kasvavan esimerkiksi kaivosja tunnelitöissä melko pienilläkin arvoilla, jos altistuminen dieselpakokaasuille on pitkäaikaista. Pakoputkeen kiinnitettävä pakokaasuimuri on hyvä vaihtoehto esimerkiksi dieselkoneiden huoltotöissä. Siksi on tärkeää, että työhygieenikot mittaavat työntekijöiden altistumista dieselpakokaasuille. Pitoisuudet voivat nousta niissä hyvinkin suuriksi. Joissakin tapauksissa dieselkoneita voidaan korvata sähkötai kaasukäyttöisillä laitteilla. DIESELPAKOKAASUILLE ALTISTUMISEEN liittyviä terveysriskejä voidaan vähentää pyrkimällä Työterveyslaitoksen asettamiin tavoitetasoihin. Dieselpakokaasuille voi altistua myös ulkotöissä, lähinnä suurkaupungeissa. TEKSTI RAIJA LAHTINEN | KUVA THINKSTOCKPHOTOS KOVA JUTTU. Mistä altistumisen huomaa. Tavoitetasot ovat lakisääteisiä enimmäistasoja alhaisempia suosituksia, jotka tukevat hyvää ja viihtyisää työympäristöä. Umpinaiset tilat ovat ongelmallisimpia. Dieselin tupruille altistuu vuosittain 50 000 työntekijää. Mitä muuta työpaikoilla pitää tehdä. Dieselpakokaasuissa on satoja eri yhdisteitä. Uusien hiukkassuodattimilla ja katalysaattoreilla varustettujen dieselkoneiden päästöt ovat selvästi aiempaa pienempiä. Ilman epäpuhtaudet lisäävät sydänja verisuonitapahtumien riskiä. Pienetkin pitoisuudet voivat lisätä jopa syöpäriskiä, vaikka ne eivät esimerkiksi ärsyttäisi silmiä. AISTINVARAINEN HAVAINNOINTI ei riitä, eli altistumista ei välttämättä huomaa itse
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 12 Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työhyvinvointi Ensiapu • Ympäristöturvallisuus • Väestönsuojelu Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet TURVALLISUUSALAN ammattimessut Tampereella EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyö kumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry JO 15. ”Lehti on täynnä asiaa, jopa sellaista, mitä et ajatellut olevankaan.” 97 % on tyytyväinen TTT-lehteen ja 34 % erittäin tyytyväinen. ”Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” 29 %: lla työyhteisön koko on 200 henkeä tai enemmän, 26 % :lla 50–199 henkeä, 19 % :lla 20–49 ja 16 % :lla 10–19 henkeä. LUKIJOILTA Kiitos palautteesta, hyvät lukijat! 89% lukijatutkimukseen vastanneista pitää TTT-lehteä asiantuntevana. Olen vienyt lehden esimerkkejä yhteistyötoimikunnan tietoon.” ”Tukee työsuojelutehtävääni.” ”Tukee työterveyshoitajan työtäni.” ”Esimiestiimimme käsittelee lehden aihealueita kokouksissaan. ”Voidaan oppia toisilta. KER RAN Hyvinvointi työelämässä on koko Suomen etu. 72 % asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla. ”Ajankohtaista tietoa etenkin, kun ei itse toimi isossa organisaatiossa, jossa joku. 79 % toimii työsuojelutehtävissä, 14 % toimii henkilöstöhallinnossa. eurosafety.fi • tyohyvinvointimessut.fi #EuroSafety #Työhyvinvointi #ttpaivat #Logistiikka 13.–15.9.2016 NELJÄ TAPAHTUMAA EuroSafety, Työhyvinvointi, Logistiikka ja Työterveyspäivät Tampereen Messuja Urheilukeskus Arvomme 31.8. ”Omalla alallaan johtava lehti Suomessa.” 82 % :lle alan tärkein tieto lähde. Kiitos teille jokaiselle! Tässä on muutamia poimintoja tuloksista. TUOTTAA TULOSTA Sisäilmaviestinnässä Sähköpyöräilijä REHELLISYYS PUNNITAAN EI HYYDY YLÄMÄKEEN! Lukijatutkimus: VASTAA, VAIKUTA JA VOITA! TTT-lehden numerosta 3/2016 toteutettuun lukijatutkimuk seen vastasi 767, enemmän kuin koskaan aiemmin. mennessä rekisteröityneiden kesken henkilösuojainpaketin! Rekisteröidy kävijäksi heti osoitteessa: www.eurosafety.fi/register TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 3/2016 | 15 € www.tttlehti.fi LISÄÄ LUOTTAMUSTA, VAPAUTTA & intohimoa SIISTEYS: turvatakuu ja käyntikortti Ihana loma Myötätunto – JA AIVOT NARIKKAAN. Muita tyypillisiä mää ritelmiä lehdelle ovat ajankohtainen, monipuolinen, luotettava ja tarpeellinen. Lehti toimii hyvin keskustelun tukimateriaalina.” 57 % on saanut TTT-lehdestä apua toiminnan kehittämiseen työpaikalla
Poimin niistä parhaat myöhempää käyttöä varten.” 67 % lukee myös TTT-uutis kirjettä. TTT 3/2016:N PARASTA JUTTUA äänestäneiden kesken arvottiin kaksi TTT 3/2016:N NELJÄ KIINNOSTAVINTA JUTTUA TEKSTI MERJA KARJALAINEN kappaletta Heli Nurmen kirjaa Työuupumuksen itsehoito (Duodecim, 2016). ”Asiallisia juttuja, ei väkisin venytet tyjä. ”Kopioimme juttuja ja lähetämme työlistojen mukana työntekijöille, 120 hengelle.” ”Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita. mennessä rekisteröityneiden kesken henkilösuojainpaketin! Rekisteröidy kävijäksi heti osoitteessa: www.eurosafety.fi/register ’kertoo kaiken’ valmiiksi. Olet tärkeä: myötätuntojohtaminen 60 37 3 Sisäilmaviestinnässä rehellisyys punnitaan 59 34 7 Järjestys se olla pitää: työpaikan siisteys 55 40 5 Myytit kumoon: pelko pois ja kohti uudistuksia 51 45 4 hyvin kiinnostava jonkin verran kiinnostava ei kiinnostava Äänestä parasta, ohjeet s. Sopivan kokoinen lehti työajalla selattavaksi.” ”Ajankohtaista tietoa kompaktissa paketissa.” 2,5 kertaa kukin lukija lukee TTT-lehden yhtä numeroa. LUKIJATUTKIMUKSEEN VASTANNEIDEN kesken arvottiin viisi 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. 60 % säilyttää lukemansa TTT-lehden tai sen artikkeleja ja 35 % laittaa sen kiertoon työpaikalla. 55!. eurosafety.fi • tyohyvinvointimessut.fi #EuroSafety #Työhyvinvointi #ttpaivat #Logistiikka 13.–15.9.2016 NELJÄ TAPAHTUMAA EuroSafety, Työhyvinvointi, Logistiikka ja Työterveyspäivät Tampereen Messuja Urheilukeskus Arvomme 31.8. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työhyvinvointi Ensiapu • Ympäristöturvallisuus • Väestönsuojelu Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet TURVALLISUUSALAN ammattimessut Tampereella EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyö kumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry JO 15. Ne menivät Lea Pelkoselle ja Tenho Kellokankaalle. Voittajat ovat Leena Muotio Kauhajoelta, Hemmo Österman Naantalista, Sirkka Berglund-Palmo Raumalta, Seija Lamberg Äänekoskelta ja Janne Katajisto Västinniemeltä. 51 % lukee 15–29 minuuttia ja 29 % lukee 30 minuuttia tai enemmän lehden kutakin numeroa. 5 lukijaa on kullakin TTT-lehden numerolla. LUKIJATUTKIMUKSEN TOTEUTTI Focus Master Oy, joka on toteuttanut myös TTT-lehden lukijatutkimukset vuosina 2014, 2011 ja 2008. KER RAN Hyvinvointi työelämässä on koko Suomen etu. Työskentelemme periferiassa, joten kaikki tieto tarvitaan.” 70 % lukee TTT-lehteä työ ajalla, 7 % työmatkalla ja 38 % (myös) vapaa-ajalla
Paradoksi on kuitenkin edessämme: – Olemme niin kiinni vanhoissa työtavoissa, että emme edes ymmärrä, mikä se uusi tapa voisi olla. TEKSTI RAIJA LAHTINEN | KUVAT TYÖTERVEYSLAITOS TTT-HENKILÖ Antti Koivulan mukaan jokaisen pitäisi kysyä itseltään, kuinka paljon käyttää aikaa uuden kehittämiseen ja ennen kaikkea ymmärtämiseen.. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 14 Ihminen ensin – digimurroksessakin Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula uskoo, että teknologia ja digitalisaatio mahdollistavat nykyistä paljon nopeamman ja laadukkaamman tavan toimia. Eikä työaikaa lohkea uuden opetteluun
Yhdessä globalisaation kanssa se tulee mullistamaan työelämää todella paljon, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula . – Suurin haaste teknologian hyödyntämisessä on nähdä, miten asia tehdään fiksusti ja suoraviivaisesti ja miten poistetaan menneisyyden painolasti.. Tällainen ilmapiiri ei rohkaise tuomaan avoimesti esille oman työn kehittämistarpeita. Työpaikoilla pitäisi investoida ja rohkaista osaamisen kehittämiseen. – Olemme niin kiinni vanhoissa työtavoissa, että emme edes ymmärrä, mikä se tapa voisi olla. Lisäksi innovaatioista pitäisi saada uutta liiketoimintaa. – Meille saattaa syntyä illuusio digitaalisesta huippuosaamisesta, kun käytämme erilaisia sovelluksia älypuhelimissamme. – Digitalisaatio on maailmaan voimakkaimmin vaikuttava megatrendi. Nämä ovat myös Työterveyslaitoksen haasteita. Koivula on tutkinut johtamista ja työskennellyt muun muassa konsulttina ja start-up-yrittäjänä sekä strategisen muutoksen ja matkapuhelinten kehittämisen johtotehtävissä Nokiassa. Illuusion huomaa Koivulan mukaan esimerkiksi siitä, että moni ei hallitse vähänkään mutkikkaampia tehtäviä, kuten kaavojen tekemistä Excel-ohjelmassa. Osaamisen illuusio Suomi on teknologisten palvelujen ja rakenteiden kehittämisen kärkimaita. 1 2 3 4 Pääjohtaja Antti Koivulan neuvot: Rakenna luottamus ajoissa. – Työntekijät ovat tällä hetkellä aika kovilla. Nykyinen ilmapiiri ei siihen kuitenkaan kannusta. Työprosessit eivät myöskään aina etene suoraviivaisesti. – Vaikeinta tässä muutoksessa ovat ihmisprosessit, Koivula sanoo. – Jokaisen pitäisi kysyä itseltään, kuinka paljon käyttää aikaa uuden kehittämiseen ja ennen kaikkea ymmärtämiseen. Hän ottaa esimerkiksi työprosessit, joissa on usein menneisyyden jäänteitä: näin on tehty aina ennenkin. Pitäisi perehtyä uusiin mahdollisuuksiin ja päästä kokeilemaan niitä. Koivula näkee digimurroksessa kolme suurta haastetta. Ajattelutapamme on kuitenkin muututtava. – Teknologisen murroksen lisäksi haasteena on, että ihmisen pitäisi vapautua ja taipua ajattelemaan eri tavalla – ei murtua taakan alla. Työtekijä on oman työprosessinsa paras asiantuntija ja kehittäjä. Koivulakin näkee ristiriidan. Ennen nimitystään pääjohtajaksi hän työskenteli kolmisen vuotta Työterveyslaitoksen Asiakasratkaisut-toiminta-alueen johtajana. Jos luottamuksen kulttuuria ei ole ajan mittaan rakennettu, asiat eivät tule yhteisesti ymmärretyiksi, sanoo Koivula. Uusia palveluja ja rakenteita ei kuitenkaan hyödynnetä esimerkiksi liiketoiminnan uudistamisessa. Syy on voinut olla ihmisissä, jotka eivät ole tulleet toimeen keskenään. – Johtamisen haaste muutostilanteessa kiteytyy siihen, että luottamus on rakennettava aiemmin, jo ennen kriisiä. Teknologista murrosta ei voi kuitenkaan hyödyntää, ellei sitä ymmärrä. Tekniikan tohtorina Koivula on Työterveyslaitoksen 70-vuotisen historian ensimmäinen pääjohtaja, joka ei ole koulutukseltaan lääkäri. Hän aloitti tehtävässään vuosi sitten, ja toimikautta on jäljellä kuusi vuotta. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 D Koivulan mielestä on erityisen tärkeää rohkaista ihmisiä kertomaan työn ongelmista: kukaan ei pysty selvittelemään ja järkeistämään turhan mutkikkaita työprosesseja yhtä hyvin kuin työntekijä itse. Koivulan mukaan kaikki ongelmat ovat lopulta johtamisen ongelmia. Johtaja, katso peiliin: kaikki ongelmat ovat johtamisen ongelmia. Ratkaisu olisi luottamuksessa – mutta miten se saadaan aikaan. Digi ja ihminen Koivula on innostunut niistä lukemattomista mahdollisuuksista, joita teknologia tuo työskentelytapojen ja vuorovaikutuksen uudistamiseen ja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Panosta ja kannusta osaamisen kehittämiseen. Todellisuus on monella työpaikalla toisenlainen. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole digitaalisuuden kannalta huippuosaamista, koska sovellukset on hiottu mahdollisimman helpoiksi. – Olemme Suomessa hitaasti kärjistyvässä kierteessä, jossa yt-neuvottelut ovat päivän sana. Johdolta täytyy tulla tähän signaali. Koivulasta on ironista, että teknologian kehitys mahdollistaisi paljon fiksumman, nopeamman ja laadukkaamman tavan toimia. Vastuu uudistumiskyvystä on sekä johdolla että työntekijöillä. Eikä työaikaa lohkea uuden opetteluun. Silloin työyhteisö ei enää kykene keskustelemaan rakentavasti eikä käsittelemään tärkeitä asioita. Nyt tehdään tiukasti perustyötä. Jokin tilapäiseksi tarkoitettu erikoisjärjestely onkin jäänyt elämään. Se on riski työelämälle. Toimintatapojen muutostarpeeseen havahdutaan yleensä vasta sitten, kun tilanne on kriisiytynyt
Pihalla Espoossa on niitä kolme – uusi, keskivanha ja vanhempi. Miten. Viime aikoina hauskinta on ollut vanhemman tyttären ajo-opetus, ja kärsivällisyyskin on riittänyt. Miten työterveyshuolto uudistuu. – Meillä on hyvä tekemisen meininki. Tulevaisuus näyttää kuitenkin Koivulan mielestä jo paremmalta. Kesälomat ovat tuoneet kaikille tarpeellisen tauon ja tilaisuuden kerätä voimia. Työterveyshuoltoa aiotaan uudistaa sosiaalija terveyshuollon uudistuksen yhteydessä. – Hyödynnämme digitalisaation tuomia mahdollisuuksia uusien palvelujen kehittämiseen. – Joogasta tykkään nykyisin tosi paljon, koska se tuo tiettyä rauhallisuutta. – Ensin meidän pitää saada sote-muutos läpi ja perusterveydenhoito kuntoon. Hän korostaa, että Työterveyslaitoksella on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä tehtävä: työelämän kehittäminen ja työkyvystä huolehtiminen. Se on vielä arvailujen varassa. Jos epäonnistumme, Suomen talous sukeltaa yhä syvemmälle, sanoo Koivula. Sitten tulevat opiskelut ja poikaystävä. Asiakkaan valinnanvapautta sosiaalija terveydenhuollossa pohtinut työryhmä julkisti selvityksensä pian sen jälkeen, kun Työterveyslaitos oli esittänyt ehdotuksensa. Koivula vakuuttaa, ettei työ urien pidentäminen ole unohtunut. Palautetta on tullut runsaasti. Mieli rentoutuu myös autoja rassaamalla. Toisessa vaihtoehdossa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa laajennettaisiin ja vain työhön liittyvät sairaudet hoidettaisiin työterveyshuollossa. Työnantaja järjestäisi sekä ennaltaehkäisevät terveydenhuoltopalvelut että sairaanhoitopalvelut. – Työ uria voidaan pidentää Suomessa luottamuksen ja yhteistyön kautta. Keskustelu asiasta jatkuu, toteaa Koivula. Organisaatiokin on alkanut toimia paremmin, kun raskaasta matriisiorganisaatiosta siirryttiin suoraan linjaorganisaatioon. Sen jälkeen voimme arvioida työterveyshuoltokysymystä tarkemmin. Toimintaympäristön muutokset ja rajusti vähentynyt rahoitus ovat muuttaneet Työterveyslaitoksen toimintaa viime vuosina monella tavalla. Liikunnaksi käyvät kaikki lajit juoksusta sukeltamiseen ja lasketteluun; tosin hän on luvannut vaimolleen, ettei kokeile extremelajeja. Työterveyslaitoksen ensimmäisessä vaihtoehdossa työterveyshuolto toimisi työssäkäyvien perusterveydenhoitona. Rahoitus pysyisi erillään muusta terveydenhuollon rahoituksesta. Koivulan oma suosikki on kakkosmahdollisuus, mut ta hän varoo tässä vaiheessa sitoutumasta yhteen vaihtoehtoon. Eri vaihtoehdoista voi äänestää laitoksen verkkosivuilla. Sitä tämä organisaatio tarvitsee todella paljon, sanoo Koivula. Myös Koivula on päässyt nauttimaan lomasta. Nyt laitos keskittyy uudistamaan työterveyshuoltoa, kehittämään suomalaisten työkykyä ja tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Uuteen nousuun Valtionavun jättileikkausten vuoksi Koivulan pääjohtajakauden alkua ovat värittäneet kovat säästötoimet, irtisanomiset ja yleinen epävarmuus tulevasta. Se on meille kansakuntana yksi keskeisimmistä työelämäkysymyksistä. ?. Monet työnantajat tarjoavat vapaaehtoisesti paljon muutakin. Niiden varaan voimme rakentaa. Siksi työstämme työterveyshuollon tulevaisuuskuvaa osana laitoksemme perustehtäviä. Tehtävä ei ole helppo. Tarve kehittää työelämää on edelleen olemassa, ja meillä on siihen hyvää osaamista. Kolmas ratkaisu on pitää työterveyshuolto ennallaan. Hän lataa akkunsa perheen ja liikunnan parissa. Työnantajat rahoittaisivat työterveyshuollon ja maakunta työntekijöiden perussairaanhoidon. – Muutos voi tulla myös täysin ulkopuoliselta toimijalta, joka haastaa vanhat toimijat uudenlaisista lähtökohdista esimerkiksi teknologian avulla, pohtii Koivula. Työryhmä ehdotti, ettei työterveyshuoltoa koskevaan lainsäädäntöön ja rahoitukseen tehtäisi muutoksia sote-uudistuksen yhteydessä. Siksi strategiaa ja rakennetta on uudistettu, viimeksi tämän vuoden alussa. Työnantaja hoitaisi nykyiset lakisääteiset tehtävät ja voisi tarjota halutessaan sairaanhoitoa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 16 Työterveyslaitoksen uudet painotukset – Tarve kehittää työelämää on nyt suurempi kuin vuosikymmeniin. Nykyisen lainsäädännön mukaan työterveyshuoltoon kuuluvat työkyvyn ylläpito ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy. Toivon, että pääsemme uuteen nousuun syksyn aikana. Uusiakin on jo esitetty. – Yksinkertaistimme ja yhdenmukaistimme prosessejamme ja päivitimme niitä digitaalisiksi. Sen raportissa todettiin myös, että työterveyshuollon tulisi painottua entistä enemmän ennaltaehkäisyyn, joka on tärkein työterveyshuollolle laissa asetettu tavoite. Eilenkin ajelimme lähes tunnin, ja se oli ainutlaatuista, Koivula kertoo. On löytynyt uusia, hyviä rahoituslähteitä, kuten Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Haluamme olla vahva osaaja digimurrokseen liittyvän sosioteknisen muutoksen johtamisessa ja tutkimuksessa. Työterveyslaitos on osallistunut keskusteluun esittämällä kolme vaihtoehtoa työterveyshuollon järjestämiseksi Suomessa. – Kinaa ei ole juuri syntynyt, kun olen ajatellut tämän olevan todennäköisesti viimeinen kerta pitkään aikaan, kun ehdimme olla aidosti kaksin. Toiminnan rahoittaisivat työnantajat ja maakunnat tai valtio
Vuoden lopussa jäljellä on noin 500 työntekijää. Tälle vuodelle osui rankin vähennys, kahdeksan miljoonaa euroa. Valtionapu on laskenut vuoden 2012 jälkeen 38 miljoonasta 25 miljoonaan euroon. – Luontaiset yhteistyöalueet voivat olla uusia, kuten big data eli suurten tietomassojen kerääminen ja analysointi. – Meillä on tätä nykyä aika vähän päällekkäisyyksiä, koska olemme ajaneet toimintojamme alas ja keskittyneet ydintoimintoihimme. Perinteistä ergonomiaa on vähennetty, mutta aivojen kuormittumiseen liittyvään kognitiiviseen ergonomiaan panostetaan. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 T YÖTERVEYSLAITOKSELLA ON EDESSÄÄN mittava haaste työelämän ja teknologian murroksessa. Koivula pitää keskustelua luonnollisena mutta ei näe yhdistymiseen mitään syytä. Koivula kertoo supistusten kohdistuvan lähinnä systeemibiologiseen tutkimukseen, sisäilmatutkimukseen ja työhygieniapalveluihin. – Olemme leikanneet kuluja hieman enemmän, koska valtionavun vähentyminen on heikentänyt myös kykyämme hankkia muuta rahoitusta, kertoo pääjohtaja Antti Koivula. KOIVULA USKOO, että Työterveyslaitoksessa on jo tapahtunut käänne parempaan. – Viime syksy rapisti ikävästi turvallisuuden tunnetta. Myös joissakin työelämään liittyvissä ongelmissa saatamme olla lähellä toisiamme, Koivula arvelee. Viestintä painottuu yhä enemmän sähköiseen. Jouduimme miettimään tekemisemme uusiksi, ja se tietysti kuormittaa, Koivula sanoo. Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen laitekehitystyötä vähennetään. Toimimme jokseenkin eri alueilla ja erilaiselta ammatilliselta osaamispohjalta. Antti Koivula johtaa nyt noin 500 hengen työyhteisöä. Työsuojelua ei ole unohdettu, mutta sitä kohdennetaan uudella tavalla, esimerkiksi työtapaturmien vähentämiseen. Iso käännös tehtiin reilussa puolessa vuodessa. Yhteistyötä silti tarvitaan. Aiemmin valtionapu kattoi noin puolet Työterveyslaitoksen kuluista. Hän arvioi laitoksen omien tuottojen olevan tänä vuonna selvästi valtionapua suuremmat. – Sopeuttamisen tarve oli totaalinen. Neljässä vuodessa on vähennetty noin 300 työntekijää. – Perinteistä ergonomiaa tarvitaan, mutta se ei enää ole painopistealueitamme, Koivula sanoo. Neuvottelut olivat olleet aiemminkin vaikeita, mutta nyt jouduimme lyömään kaiken palasiksi. Työtekijöitä on neljässä vuodessa vähennetty noin 300. Tämän vuoden yt-neuvotteluissa päädyttiin 156 henkilön vähennykseen. Työterveyslaitos turbulenssissa. Myös asiakaskuntamme ja ulkoisen vaikuttamisen kanavamme ovat erilaiset. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdistäminen nousee puheenaiheeksi aika ajoin. RAIJA LAHTINEN TOIMINTOJA ON KARSITTU kovalla kädellä. Se näkyy ja tuntuu Koivulan mukaan sekä talon sisällä että ulkopuolella. Kasvussa ovat esimerkiksi laboratoriopalvelut ja koulutus. Yhdistymisestä ei Koivulan mukaan syntyisi juurikaan synergiaa. Työterveyslaitoksen Turun sisäympäristön tutkimustoiminta myytiin liikkeenluovutuksena Turun ammattikorkeakoululle
Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 18 Kannattaa ilmoittaa! Laatujukka TURVALLISUUSKOULUTUS -tietoa ja asennettaTyöturvallisuuskortit Tulityökortit Alkusammutus www.laatujukka.fi NOSTOKORIT TRUKKEIHIN Meijeritie 1, 29810 Siikainen Puh. 02 5501 200 info@satateras.fi Nostolaitteita isoon ja pieneen tarpeeseen kokemuksella www.satateras.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. www.superliitto.fi TTT-lehti ilmestyy 4.10. Suorapostitus uutiskirjeen osoitteistolla, julkaisupäivä valittavissa. Sähköinen uutiskirje yli 30 000 lukijalle ilmestyy viikoilla 36, 40, 43, 47 ja 50. Kysy lisää ja varaa paikkasi: Jaana Koivisto, myyntipäällikkö, puh. 040 7703 043, jaana.koivisto@tttlehti.fi www.ttl.fi/ttp @ttpaivat Huippuseminaareja, osallistavaa keskustelua, uutuuksia näyttelyosastoilla ja verkostoitumista oman alan asiantuntijoiden kanssa! ILMOIT TAUDU NY T! KYSY ENSIN MEILTÄ. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi LÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. ja 22.11
Tässä ovat hänen vinkkinsä työpaikoille, jotka haluavat tavoittaa nuoret tekijät: 1 Satsaa näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Jarno Reinikainen on ollut tänä kesänä markkinointiharjoittelijana ABB:llä Vaasassa. Moni nuori unelmoi matkustamisesta ja puhuu sujuvasti useita kieliä. Heidän avullaan voit kehittää yrityksesi toimintaa. Reilu työnantaja ymmärtää harrastusten tai opintojen olevan nuorelle tärkeitä ja joustaa tarvittaessa. Paras esimies johdattaa omalla esimerkillään ja näyttää kädestä pitäen. Tarjoa tilaisuuksia verkostoitua, kehittyä ammatillisesti ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä. URA ALKUUN OPISKELUJEN OHESSA Työ 20 Katse eteenpäin | 24 Eläkeuudistus 2017 – mitä se minulle kuuluu. 2 Ole reilu. 4 Tarjoa mahdollisuuksia. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 JOILLAKIN TYÖNANTAJILLA on omat valmennusohjelmansa, joihin nuoret napataan jo opintojen aikana kasvamaan ja oppimaan talon tavoille. Tänä kesänä se onnistui Jarno Reinikaiselle. Pyri olemaan kärsivällinen ja helposti lähestyttävä – nuorella voi olla paljon kysymyksiä. 3 Kuuntele ja arvosta nuoren mielipiteitä ja osaamista. Nuorten elämään kuuluu paljon muutakin kuin työ. Nuoret haluavat antaa palautetta ja osallistua keskusteluihin. Ota selvää, mitä sosiaalisen median palveluja alan opiskelijat käyttävät yleisimmin. 5 Näytä esimerkkiä. Heillä on tietoa alan tuoreimmista tutkimuksista ja toimintatavoista. Jarno Reinikaisen kokemuksista lisää seuraavilla sivuilla.. Mene mukaan, osallistu keskusteluihin ja mainosta yritystäsi ja osaamistasi. Myös kesätöissä nuorelle syntyy mielikuva, kiinnostaako sama työnantaja valmistumisen jälkeen. 28 Muutos alkaa ymmärryksestä T E K S T I M A IJ A P U S K A | K U V A M IK K O LE H T IM Ä K I Jokainen opiskelija toivoo pääsevänsä palkalliseen harjoitteluun oman alansa työpaikkaan
Kokkolan yhteislyseon lukion jälkeen Reinikainen teki sekalaisia pätkätöitä, pelasi jalkapalloa ja matkusteli. Tukea opiskeluun Jarno Reinikainen on yksi ABB:n lähes 900:sta kesätyöntekijästä Suomessa. Palkallinen harjoittelujakso oman alan työpaikassa on jokaisen opiskelijan unelma, ja se toteutui Reinikaisella tänä kesänä. – Jarno on omaksunut hienosti roolinsa meidän tiimissämme, kehuu esimies Maria Haavisto . TEKSTI MAIJA PUSKA | KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI kiksi työntekijöidensä osallistumismaksun Vaasa-maratonille syyskuussa. Tarina on monelle nuorelle tuttu: omaa itseä ja ammatillisia mielenkiinnon kohteita etsitään välivuosien aikana. – ABB on huolehtiva työnantaja. – Hän oppii nopeasti ja tekee työt aikailematta mutta huolellisesti. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 20 K un Jarno Reinikainen , 26, aloitti kesätyön ABB:n markkinointiharjoittelijana toukokuussa, hän kiinnitti ensimmäiseksi huomiota ihmisten kasvoihin. – Mutrunaamoja ei näkynyt. Ensi vaikutelma oli, että tämä on mukava paikka tulla töihin, Reinikainen summaa. Hänelle esiteltiin työskentely tilat ja hätäpoistumistiet sekä alueet, joille ei saa mennä. Näkemys työnantajasta syventyi ensimmäisen kuukauden aikana. Urheilu onkin iso osa nuoren miehen elämää. Moni heistä palaa taas seuraavana Jarno Reinikaisen esimies Maria Haavisto kehaisee, että Jarno solahti nopeasti osaksi porukkaa.. Turvallisuusohjeiden noudattaminen on tärkeää, sillä markkinointitiimin toimistojen vieressä on teollisuuslinjasto. Selvästi halutaan, että kaikki tulevat terveinä töihin ja lähtevät terveinä pois. Hän on verkostoitunut hyvin: muutamassa päivässä hänet oli jo rekrytoitu firman sählyjoukkueeseenkin. Koulutus kestää kolme ja puoli vuotta, ja Reinikaisella alkaa nyt syksyllä opintojen kolmas vuosi. – ABB maksaa esimer| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 20 Katse eteenpäin Jotkut työnantajat haluavat omilla kasvatusja valmennusohjelmillaan varmistaa, että osaajia riittää tulevaisuudessakin. Lisäksi Reinikainen tutustui lähimpiin työtovereihinsa sekä työvälineisiinsä ja ABB:n ajankohtaisiin tuotteisiin. Maanantaisin ja keskiviikkoisin on ohjattua taukojumppaa. Heti Reinikaisen ensimmäisenä työpäivänä alkoi kokonaisvaltainen perehdytys. Työturvallisuuteen panostetaan ja työntekijöiden harrastuksia tuetaan. Kokkolan kasvatti muutti Vaasaan ja aloitti kansainvälisen markkinoinnin opinnot Vaasan ammattikorkeakoulussa. Reinikainen on huomannut, että työnantaja tukee myös työntekijöiden liikkumista. Esimerkiksi ABB satsaa nuoriin jo opiskeluvaiheessa
Kun palasin vanhempainvapaalta, markkinointitiimissä olikin sopivasti strate gisen markkinointipäällikön paikka auki. kesänä, ja osa jatkaa syksyllä tuntityöläisenä. 3 Asiantuntijaluennot. – Olen kokenut, että aina on tarjottu uusia haasteita, jopa ennen kuin olen ehtinyt itse edes pyytää, Haavisto sanoo. 5 Työharjoitteluja kesätyöpaikat sekä opinnäytemahdollisuudet. Isossa organisaatiossa voi edetä yrityksen sisällä. ABB:n asiantuntijat luennoivat tekniikan alan korkeakouluissa. Vuonna 2011 käynnistynyt ABB Talent -ohjelma on yliopisto-opiskelijoille suunnattu kasvatusohjelma, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoita ja tarjota heille yhteyksiä työelämään. Kaupallisella alalla kasvatusohjelmia on esimerkiksi S-ryhmällä, Keskolla ja Lidlillä. Joskus suuret yritykset jopa kilpailevat lupaavimmista nuorista huippu ammattilaisista.. He voivat myös tehdä opinnäytetyönsä ABB:lle, ja jokainen saa yrityksestä henkilökohtaisen mentorin. – Ensimmäinen ABB Talent -ryhmä aloitti keväällä 2011 ja toisessa aloitti viime keväänä 21 tekniikan alan opiskelijaa, Kakkuri kertoo. Yliopistosta valmistuttuaan Haavisto sai heti vakituisen työpaikan ABB:ltä. 7 ABB Ambassador -verkosto tukee yrityksen lähettiläinä toimivia työntekijöitä. Myös esimerkiksi Skanskalla on korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu kolmevuotinen harjoitteluohjelma, Skanska Oppiva. Yhteyksiä nuoriin ABB:n malliin: 1 Oppilaitosyhteistyö. ABB tukee yläkoululaisia ja lukiolaisia fysiikan stipendeillä, on mukana kummiluokkatoiminnassa ja järjestää koululaisille tehdasvierailuja. Yritys rekrytoi noin 200 uutta työntekijää vuosittain, ja työsuhde kestää keskimäärin 14 vuotta. – Vuonna 2011 aloittaneen ryhmän nuoret ovat nyt valmistuneet tai valmistumassa. ABB työllistää vuosittain 800–1 000 nuorta kesätyöntekijää ja yli 1 000 työharjoittelijaa. 4 Sosiaalinen media. Noin 200 opiskelijaa vuodessa tekee opinnäytetyön ABB:lle. Yritys on aktiivisesti esillä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rekrytointitapahtumissa. – Kyllähän nuorten palkkaaminen vaatii yritykseltä tiettyä sitoutumista, mutta nuorilta myös oppii paljon. 6 ABB Talent -ohjelma sitouttaa nuoria tekniikan alan osaajia yrityksen toimintaan jo opiskeluaikana. Suurin osa heistä on nykyään töissä ABB:llä. ABB Talent -ohjelmaan valituille nuorille tarjotaan kesätöitä ja mahdollisuuksia tutustua yrityksen eri yksiköihin. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 Maria Haavisto suoritti ammattikorkeakoulun työharjoittelujakson ABB:n HR Centerissä vuonna 2002. Työnantaja tarjoaa haasteita ABB:läisten keskimääräinen eläkeikä on 62,4 vuotta. Nuorten olisi hyvä tietää, että heihin uskotaan ja opiskelu kannattaa. Niiden tavoitteena on valmentaa vastavalmistuneita kaupallisen alan lupauksia tulevaisuuden avaintehtäviin. Sen jälkeen hän työskenteli yrityksen moottoritehtaalla Vaasassa ensin osa-aikaisesti opintojen ohessa ja myöhemmin kesätyöntekijänä. – Rekrytointivaiheessa pyrimme tietysti löytämään ihmisiä, jotka haluavat sitoutua ohjelmaan koko opiskeluajakseen, Kakkuri tarkentaa. Ohjelma ei sido nuoria, ja he voivat halutessaan keskeyttää sen. – Vaikka ABB Talent -ohjelmaan valitaan vain 21 nuorta kerrallaan, se toivottavasti kannustaa myös muita. Joskus suuret yritykset jopa kilpailevat lupaavimmista nuorista huippuammattilaisista, mutta asialla on toinenkin puoli. – Kun meille tuli perheenlisäystä vuonna 2010, ajattelin, että en enää pysty matkustamaan niin paljon kuin aiemmin myyntitehtävissä. Yrityksen Facebookja Instagram-markkinointi on suunnattu ensisijaisesti nuorille. Heillä on tuoreita näkökulmia, jotka he myös uskaltavat tuoda rohkeasti esiin, kertoo ABB:n rekrytointipäällikkö Johanna Kakkuri . Isoissa yrityksissä nuoriin työntekijöihin panostetaan. Sittemmin hän on edennyt esimiestehtäviin ja työnantaja on tarjonnut myös esimieskoulutusta. Myös ammattikorkeakoulun opinnäytetyö ja kauppatieteiden gradu syntyivät yhteistyössä yhtiön kanssa. – Nuoret ovat kuvailleet, että paino tippuu hartioilta, kun ei tarvitse stressata kesätyöstä tai harjoittelupaikasta, Kakkuri kertoo. Mentorit ovat kokeneita työntekijöitä, jotka tukevat nuoria esimerkiksi opiskeluun liittyvissä valinnoissa. 2 Rekrytointitapahtumat
Ambassador-verkoston jäsenille on järjestetty esiintymisvalmennusta ja somekoulutusta, Kakkuri kertoo. Monen muun nuoren tavoin Reinikainen unelmoi kansainvälisestä työurasta. Aiemmin olen työskennellyt rakennuksilla, ja tämä on kyllä ihan eri maailma. – Olen ensimmäistä kertaa toimistotyössä. Onneksi sain haastattelutilanteessa kerrottua kaikki asiat, jotka halusinkin. Mahdollisuuksien kesä Myös Jarno Reinikainen huomasi ABB:n työpaikkailmoituksen sosiaalisessa mediassa. Moni heistä ei varmaankaan tule ajatelleeksi, että täältä voisi löytyä heidänkin alansa töitä, Haavisto puolestaan tuumii. Itse työ on yllättänyt Reinikaisen. Haavisto poimi Reinikaisen hakemuksen yrityksen sisäisestä tietokannasta ja kutsui hakijan haastatteluun. Se ei ole nykyään enää itsestäänselvyys, kun kaikilla on omat työkiireensä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 22 Haaviston urakehitys on nuorille tekniikan ja kaupan alojen työntekijöille tyypillinen: opiskeluaikana tehdään pätkätöitä, ja onnekkaimmat etenevät valmistumisen jälkeen vakituiseen työsuhteeseen ja siitä eteenpäin. – Rakastan matkustamista. Meillä nuoret ovat esimerkiksi Facebookja Instagram-markkinoinnin ensisijainen kohderyhmä. Yritys on perustanut ABB Ambassador -verkoston, jonka kautta työntekijöitä kannustetaan toimimaan työnantajan lähettiläinä. – Facebookissa tuli vastaan mainos, jossa haettiin kesä työntekijöitä. Yritän esimiehenä panostaa kuuntelemiseen. – Maria kysyi aika vaikeita kysymyksiä, esimerkiksi miten tulen toimeen ihmisten kanssa. Kakkuri kertoo, että ABB tukee yläkouluja ja luki oita fysiikan stipendeillä. Kuuntelu on tärkeintä silloin, kun joku on epävarma jostain asiasta tai tarvitsee tukea muuten vain. – Näkyvyys sosiaalisessa mediassa on nuorille tärkeää. Haavisto on innostunut nuorten ohjaamisesta, joka kasvattaa myös esimiestaitoja. – Monet työntekijät tekevät esimerkiksi oppilaitosvierailuja. Työhaastattelu oli nuoren miehen elämän toinen. – Insinööriopiskelijoiden lisäksi voisimme panostaa entistä enemmän markkinoinnin ja kauppatieteiden opiskelijoihin. Koulutus: Opiskelija, International Business, Vaasan AMK Työ: Marketing Trainee, ABB Kotipaikka: Kokkola ja Vaasa Perhe: Vaasassa tyttöystävä ja koira, Kokkolassa vanhemmat, pikkuveli, ukki ja ystävät Harrastukset: Jalkapallo (FC Jukola), liikunta Jarno Reinikainen, 26 Yhteistyötä oppilaitosten kanssa Toisinaan Maria Haavisto vierailee oppilaitoksissa, pitää työnantajansa tiloissa esittelykierroksia tai osallistuu korkeakoulujen rekrytointimessuille. – Eniten nuoret kaipaavat tukea siinä konkreettisessa työssä, jota he tekevät. Lisäksi yhtiöllä on kummiluokat Helsingissä ja Vaasassa, ja yrityksen asiantuntijat käyvät toisinaan luennoimassa esimerkiksi yliopistolla. Unelmani olisi työskennellä jossain muualla kuin Suomessa. Haavisto on yksi verkoston aktiivijäsenistä. Monen muun nuoren tavoin Reinikainen unelmoi kansainvälisestä työurasta. – Olen saanut nuorilta hyviä kommentteja ja ehdotuksia monissa tilanteissa. Annoin mielestäni itsestäni rehellisen ja hyvän kuvan. Se oli avoin hakemus, en hakenut mitään erityistä paikkaa. – Oli sopivasti perhosia vatsanpohjassa, Reinikainen kuvailee. Ehkä se korostuu juuri täällä markkinointipuolella. Erityisen mukavaa on ollut päästä käyttämään englantia eri kulttuureita edustavien työkavereiden kanssa. Ja tietysti haluaisin edetä uralla ja saada vastuullisempia työtehtäviä.. En lupaillut liikoja. Nuorilla on paljon tietoa esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisestä ja digi talisaatiosta
Yritys on Suomen suurimpia teollisia työnantajia. ABB on sähkövoimaja automaatioteknologiayhtymä, jonka pääkonttori sijaitsee Sveitsin Zürichissä. Yhtiöllä on tehdaskeskittymät Haminassa, Helsingissä, Vaasassa ja Porvoossa, ja sillä on Suomessa noin 5 100 työntekijää. Koulutus: Tradenomi, KTM Työ: Marketing Channel Manager, ABB Kotipaikka: Vaasa Perhe: Mies, 6-vuotias poika ja 2,5vuotias tytär, koira Harrastukset: Juoksu, murtomaahiihto, lumilautailu Maria Haavisto, 35 Ennen kaikkea Reinikainen arvostaa mahdollisuutta saada kokemusta oman alan työstä. – Kaikki töitä saaneet nuoret varmasti ajattelevat, että heissä on nähty erityistä potentiaalia. ?. Siksi he myös haluavat antaa työnantajalle parastaan
Sen jälkeen maksettava lykkäyskorotus on eläkeiän alarajalta 0,4 prosenttia kuukaudessa eli vuodessa 4,8 prosenttia, jolla korotetaan ansaittua eläkettä. Kaikkien ennen vuotta 1983 syntyneiden vanhuuseläke kertyy 23 ikävuodesta alkaen, koska raja laski 18 ikävuoteen vuonna 2005. Nuoret samalle viivalle Uudistuksen myötä ansiotyö vaikuttaa eläkekertymään entistä tasavertaisemmin: eläkettä karttuu 17 vuoden iästä alkaen kaikenikäisille 1,5 prosenttia koko vuosipalkasta. Tätä sääntöä noudatetaan vuoden 2016 loppuun. Ammatilliseen perustutkintoon tai korkeakoulututkintoon johtavasta opiskelusta on kertynyt työeläkettä vuoden 2005 eläkeuudistuksesta alkaen, ja ikäraja säilyy 18 vuodessa. Pieneksi jääviä työeläkkeitä täydennetään edelleen Kelan maksamilla eläkkeillä. Siirtymäajalla vuoden 2025 loppuun asti 53–62-vuotiaille kertymää maksetaan 1,7 prosenttia vuodessa. Työeläketurva säilyy kokonaisuutena, jossa kertynyt eläke lasketaan yhteen ja hoidetaan yhdeltä luukulta riippumatta siitä, onko se ansaittu yksityisellä tai julkisella sektorilla tai yrittäjänä. Eläkettä karttuu tasavertaisesti myös nuorille, ja uusia eläkemuotoja otetaan käyttöön. Vuoden 2017 alussa voimaan tulevat muutokset vaikuttavat eläkeiän nousun osalta vain 1955 ja sen jälkeen syntyneisiin. Työeläkkeen perusidea säilyy Uudistus on vuonna 1962 voimaan tulleiden ensimmäisten yleisten työeläkelakien perusajatuksen mukainen. Lisäks i työstä maksetaan normaali kertymä eli 1,5 prosenttia vuodessa. Näin toteaa Eläketurvakeskuksen Kimmo Kontio, joka kokosi perusfaktat uudistuksesta. Sen sijaan esimerkiksi eläke alkaa kertyä uudistuksen mukaisesti kaikilla työssä olevilla tulevan vuoden alusta. Eläkekertymän ikärajan lasku 18 vuodesta 17 vuoteen parantaa nuorten asemaa entisestään. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva eläkeuudistus vakauttaa, tasapuolistaa ja jopa parantaa eläketurvaa. Eläkeiän nosto koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Ensi vuoden alussa eläkeikää aletaan nostaa vaiheittain kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkkeen alaikä raja on 65 vuotta. Työsuhteen kesto ei ole vaikuttanut eläkekertymään enää vuoden 2005 uudistuksen jälkeen, vaan työeläkkeeseen on laskettu kaikki vähintään 57,51 euron kuukausiansiot (vuoden 2016 indeksitasossa). Koska työeläkettä on viime vuosikymmeninä kehitetty entistä kattavammaksi, käytännössä vain pimeästä työstä ei enää kerry eläkettä. TEKSTI KIMMO KONTIO | GRAFIIKKA JA PIIRROKSET ELÄKETURVAKESKUS. Työkyvyttömyyseläkkeet ja perheeläkkeet säilyvät pääpiirteissään ennallaan, mutta työkyvyttömyyseläkkeen laskutapa muuttuu eläkkeensaajan kannalta paremmaksi. Nykyinen superkertymä 63 vuotta täyttäneille on 1,5 prosentin normaaliin kertymään verrattuna kolminkertainen: 4,5 prosenttia palkasta. Parempia kertymiä myös jatkossa Merkittävimmät muutokset ovat eläkeiän vaiheittainen nousu 65 ikävuoteen vuosina 2017–2027 ja kertymän muutos 1,5 prosenttiin vuosiansioista koko työuran ajalta. Työuran jatkamista tuetaan myös uudistuksen jälkeen: superkertymä eli korotettu eläkekertymä korvataan lykkäyskorotuksella. Jo maksussa olevat eläkkeet eivät muutu. Uusia eläkemuotoja Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön työuraeläke, joka voi oikeuttaa työnEläkeuudistus 2017 – mitä se minulle kuuluu. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 24 T TYÖELÄKE KERTYY vähitellen pitkältä ajalta
Uudistuksen myötä kokonaismaksu asettuu hieman yli 24 prosenttiin palkasta. Vanhempainpäivärahan ajalta kertyy eläkettä päivärahan perusteena olevan ansion mukaan vähintään 719 euroa kuukaudessa. Lisäksi otetaan käyttöön osittainen varhennettu vanhuuseläke 61 vuoden iästä alkaen. Eläkeikä kohoaa asteittain Koska työeläke kertyy vuosikymmenien kuluessa, uudistuksessa on pyritty välttämään suuria muutoksia ja se toteutetaan vaiheittain. Eläkemaksulla on väliä Työnantaja ja työntekijä maksavat yhdessä työntekijän työeläkemaksua. Sairausajalta kertyy työeläkettä sairausajan palkan ja ansiosidonnaisen päivärahan ansioperusteen mukaan. Työsuhteiden pituus ei ole enää vaikuttanut eläkkeen määräytymiseen kuten ennen vuotta 2005. Etu määräytyy syntymävuoden mukaan. Siksi työuran tauot vaikuttavat eläkekertymään. Poikkeuksena ovat 53–62-vuotiaat palkansaajat, joihin sovelletaan korotettua kertymää vuoden 2025 loppuun saakka. Kertymän perusteena oleva palkka on kuitenkin aiempaa suurempi, koska vuodesta 2017 alkaen Tämän vuoden loppuun saakka työeläkemaksu vaihtelee työntekijän iän mukaan, mutta ensi vuoden alusta alkaen se on useimmille työntekijöille samansuuruinen. Työsuhteen aikana suoritetuista opinnoista kertyy eläkettä aikuiskoulutustuen mukaan sekä suoritetun tutkinnon perusteella. Työntekijät maksavat korotetusta kertymästä tavallista suurempaa palkansaajan eläkemaksua. Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa nykyisen osa-aikaeläkkeen, johon ovat kuitenkin vielä oikeutettuja ennen vuotta 1956 syntyneet, jos hakevat sen vuoden 2016 aikana. Kotihoidon tukiajalla eläkekertymä lasketaan 719 euron kuukausitulosta (vuonna 2016). Eläkeikää nostetaan vuosiluokka kerrallaan kolmella kuukaudella vuoteen 2027, jolloin vuonna 1962 syntyneiden eläkeikä on 65 vuotta. Uudessa eläkemuodossa voi ottaa maksuun joko 25 prosenttia tai 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestä aikaisintaan 61-vuotiaana. Tällöin eläkkeestä vähennetään 0,4 prosenttia kuukaudessa alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien eläke on turvattu erityisehdoin. Sen jälkeen Työeläke on ansiosidonnainen etuus. palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä siitä palkasta, josta kertymä lasketaan. Eläke kertyy monin tavoin vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikää voidaan pidentää korkeintaan kaksi kuukautta kerrallaan toteutuneen ikäkehityksen mukaan. Työkyvyttömyyseläke perustuu vanhuuseläkeikään saakka laskettuun oletettuun kertymään, eli laskennassa työntekijän oletetaan jatkaneen työssään eläkeikään saakka. Työuraeläke on jonkin verran vastaavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä pienempi. Palkan ja eläkkeen yhdistelmää suositaan myös verotuksellisesti. Vuorotteluvapaa-ajan eläkekertymä on noin 50 prosenttia palkalliseen aikaan verrattuna. Työttömyysjaksoilta kertyy eläkettä ansiosidonnaisen päivärahan perusteena olevasta palkasta. Vuoden 2005 alusta työeläke on kertynyt vain vuosiansioiden perusteella. Aiemmin eläketurvassa saattoi olla huomattaviakin eroja sen mukaan, oliko työsuhteita useita vai oliko henkilöllä ollut yksi pitkä työsuhde. Heidän työeläkemaksunsa laskee muiden kanssa Nykyään naiset ennättävät olla eläkkeellä lähes 25 vuotta ja miehet 20 vuotta.. Eläkkeensaaja voi halutessaan myös siirtyä pois työelämästä, vaikka eläkemuodon oletuksena on jatkaa työssä osa-aikaisesti. Eläkettä kertyy 1,7 prosenttia palkas ta 53–62-vuotiaille siirtymäkaudella 2017–2025. Tutkinnon suorittamisesta kertyy eläkettä tutkinnon laajuuden mukaan kuin olisi töissä 719 euron kuukausipalkalla (vuonna 2016). 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 tekijän siirtymään eläkkeelle 63-vuotiaana, jos takana on pitkä työura raskaassa ja kuluttavassa työssä. Ensimmäiset työuraeläkkeet voidaan myöntää vuodesta 2018 alkaen 63-vuotiaille, joilla on vähentynyt työkyky ja vähintään 38 vuoden työura rasittavassa ja kuluttavassa työssä
Ei ylärajaa eläkkeen määrälle. Poikkeuksina LEL ja yrittäjät. Kuten vuodesta 2005 alkaen, mutta myös palkansaajan eläkemaksun osuudesta kertyy eläkettä. Asepalveluksesta tai vastaavalta ajalta. Eläkettä kertyy myös ansiosidonnaisista päivärahoista. Alle 57,51 euron kuukausiansioista (vuoden 2016 indeksitasossa). Kertymää tarkistettu puoliväliindeksillä, josta on vähennetty palkansaajien eläkemaksu 1996 alkaen. Asepalveluksesta tai vastaavalta ajalta. Työsuhteista, jotka eivät täytä ehtoja (esim. KERTYMISIKÄ 23–65 (sen jälkeen eläkkeeseen lykkäyskorotus). Vanhuuseläkkeeseen mennes sä kertyneestä eläkkeestä lykkäyskorotusta 0,4 % kuukaudessa ikäluokan alimman eläkeiän jälkeen. Palkansaajan eläkemaksun osuudesta. MISTÄ EI KERRY ELÄKETTÄ. 18–68 (sen jälkeen eläkkeeseen lykkäyskorotus). Lisäksi esim. Kuten vuodesta 2005 alkaen mutta ei palkansaajamaksun vähen tävää vaikutusta. Palkkakerroin (parempi kuin puoliväli-indeksi), pois lukien palkansaajan eläkemaksu. ESIMERKKI PÄIVIN KERTYMÄSTÄ ERI VUOSILTA Kertynyt eläke euroa/kk 3 500 e – (3 500 x 0,045) = 3 343 Kertynyt eläke 3 343 e/kk x 19 v x 1,5 % = 953 e/kk Kertynyt eläke euroa/kk (4 000 e – (4 000 x 0,048)) x 1,5 % x 11 v = 628 e/kk Kertynyt eläke (4 200 e – (4 200 x 0,072)) x 1,9 % x 1 v = 74 e/kk Kertynyt eläke euroa/kk 4 500 e x 1,7 % x 9 v = 689 e/kk (vuoden 2025 loppuun asti 1,7 %) Kertynyt eläke 4 500 e x 1,5 % x 2 v = 135 e/kk (63 ja 65 ikävuosien välillä 1,5 %). | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 26 Näin eläkettä kertyy Työeläkkeen uudistumisen jälkeenkin aiemmat kertymät säilyvät ja vaikuttavat työeläkkeen määrään. VUONNA 2004 JA AIEMMIN VUOSINA 2005–2016 VUONNA 2017 JA MYÖHEMMIN ELÄKKEEN KERTYMISPROSENTTI 1,5 % (ja 2,5 % siitä vuodesta alkaen, jonka aikana työntekijä täyttää 60 vuotta), enintään 60 % suurimmasta palkasta. 17 ikävuodesta vakuuttamisvelvollisuuden ylärajalle (68–70). Asepalveluksesta tai vastaavalta ajalta. Peruskertymä 1,5 %, mutta iän mukaan: 1,9 % 53–62-vuotiaille ja 4,5 % 63–68-vuotiaille työssä jatkajille. MITKÄ ANSIOT KERRYTTÄVÄT ELÄKETTÄ. Elinaikakerrointa alettiin soveltaa vuonna 2010 ja sen jälkeen alkaviin eläkkeisiin. Julkisten alojen kertymät olivat pitkään yksityisen puolen kertymiä suurempia, mutta ne yhdenmukaistettiin vuodesta 1995 alkaen. Alarajalta lykkäyskorotus. Veronalaiset työansiot, alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen kotona ja tutkintoon johtava opiskelu. perhevapaat tietyin ehdoin. ELÄKEPALKAN LASKENTA Jokaisen työsuhteen loppuansiot. alle kuukauden työsuhteet ennen vuotta 1998). 1,5 % kaikille, paitsi 1,7 % siirtymäajalla 53–62-vuotiaille vuoden 2025 loppuun. Vuosiansiosta ilman ylärajaa. Veronalaiset työansiot (myös luontaisedut, kuten autoetu, työsuhdepuhelin tai lounas seteli mutta eivät päivärahat tai kilometrikorvaukset). Kuten vuodesta 2005 alkaen. Palkansaajan eläkemaksusta
Maksu on ollut keskimäärin 4,5 %. Eläkkeet rahoitetaan pääasiassa työeläkemaksuilla, ja osa kustannetaan rahastoista ja valtionosuuksista. Toisin sanoen puolet suomalaisista jää nykyisin eläkKertynyt eläke vuoden 2004 loppuun mennessä: 3 343 e/kk x 19 v x 1,5 % = 953 e/kk. Laskelmat on pyöristetty täysiin vuosiin ja euroihin eikä indeksejä ei ole otettu huomioon. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 ESIMERKKILASKELMAN Päivi on syntynyt 1962, eläkeikä 65 vuotta, palkat kuvitteelliset ja työuran myötä nousevat. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta. 953 e + 702 e + 824 e = 2 479 e/kk 65-vuotiaan Päivin eläke: 2 479 x 0,925 = 2 293 e/kk 1958 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 63?v 3?kk 63?v 6?kk 63?v 9?kk 64?v 64?v 3?kk 64v 6?kk 64?v 9?kk 65?v SYNTYMÄVUOSI ELÄKEIKÄ 2018 keelle ennen 63,1 vuoden ikää ja puolet sen jälkeen. Palkka keskimäärin 4 200 e/kk 53 ikävuoden jälkeen. Ne otetaan käyttöön vuonna 2017. 4 500 e x 1,7 % x 9 v = 689 e/kk (vuoden 2025 loppuun asti 1,7 % kertymä) 4 500 e x 1,5 % x 2 v = 135 e/kk (ikä vuosien 63 ja 65 välillä 1,5 %) Yhteensä: 824 e/kk Eri aikoina kertyneet eläkkeet lasketaan yhteen ja kerrotaan elinaikakertoimella, joka vuonna 1962 syntyneille on tämänhetkisen arvion mukaan 0,925. Vuosina 2005–2016 Palkka keskimäärin 4 000 e/kk 53 ikävuoteen saakka. Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan samalla periaatteella kuin elinajanodote, ja sitä käytetään virallisena mittarina, kun seurataan tavoitteiden toteutumista. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 51,9 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläkkeet alentavat keskimääräistä eläkeikää. Nykyään naiset ennättävät olla eläkkeellä lähes 25 vuotta ja miehet 20 vuotta. (4 000 e – (4 000 x 0,048)) x 1,5 % x 11 v = 628 e/kk (4 200 e – (4 200 x 0,072)) x 1,9 % x 1 v = 74 e/kk Yhteensä: 628 + 74 = 702 e/kk Vuosina 2017–2027 Palkka keskimäärin 4 500 e/kk. Väestöennusteiden mukaan kehitys jatkuu lähes samanlaisena seuraavina vuosikymmeninä. Vuonna 2050 sen ennustetaan olevan pojilla lähes 86 vuotta ja tytöillä 89 vuotta, eli keskimääräinen elinajanodote on yli kuusi vuotta nykyistä pidempi. Nykyisin se on keskimäärin 61,1 vuotta. Ikärajoja nostetaan 3 kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. samalle tasolle siirtymäajan jälkeen eli vuoden 2026 alussa. Eläkkeen perusteena oleva palkka on 3 500 e – (3 500 x 0,045) = 3 343 e/kk. LISÄÄ AIHEESTA www.elakeuudistus.fi ELÄKEIÄN SIIRTYMÄAJAT Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Työeläkemaksut keventävät työntajan ja työntekijän verotusta, koska ne vähennetään täysimääräisesti verotuksessa, kuten nytkin. Siitä vähennetään maksua keskimäärin 4,8 %. Tavoitteena on, että eläkkeelle siirtymisiän odote on 62,4 vuotta. Uudistuksen jälkeen palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä palkasta eläkettä laskettaessa eli kertymä kasvaa selvästi. Palkka keskimäärin 3 500 euroa/kk, josta vähennetään palkansaajan työeläkemaksun osuudet vuodesta 1996 alkaen. Jos pitenevä elinaika lisäisi vain vapaa-aikaa eikä lainkaan työssäoloaikaa, eläkemaksuja pitäisi korottaa tai eläkkeitä leikata. Palkansaajan maksua ei enää vähennetä eläkettä laskettaessa. Ensimmäinen tällainen ikäluokka on vuonna 1962 syntyneet.. Vähennyksen vuoksi todellinen kertymäprosentti ei ole tähän asti ollut 1,5 prosenttia vaan noin 1,4 prosenttia vuodessa. Jutun kirjoittajan, tiedottaja Kimmo Kontion lisäksi asiantuntijoina ovat toimineet kehityspäälliköt Marjukka Hietaniemi ja Jari Kannisto, kaikki Eläketurvakeskuksesta. Siitä vähennetään maksua 7,2 %. Jos pitenevästä elinajasta käytetään vaikkapa puolet työhön, tilanne on aivan toinen. ETK on edustettuna TTT-lehden toimitusneuvostossa. Eliniänodote pidentää työuria Viime vuosikymmeninä suomalaisten elinikä on pidentynyt kaksi vuotta kymmenessä vuodessa. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 60,7 vuotta ja mediaani-ikä 63,1 vuotta. . Vastasyntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote on nykyisin noin 78 vuotta ja tyttölasten 84 vuotta. Päivin ura vuosina 1985–2004 Kesätöitä ennen 23 vuoden ikää ja vakituinen työsuhde 23 vuoden iässä vuodesta 1985 alkaen, kertymäaikaa yhteensä noin 19 vuotta. Kolme keskeistä ikämittaria Eläkkeellesiirtymisikää mitataan kolmella eri keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odotteella, keskiarvoiällä ja mediaani -iällä
Tarvitaan ihmistietoista johtamista. Videman pohtii. MYYTIT KUMOON! että ihmiset eivät haluaisi antaa parastaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, Fazer-konsernin henkilöstöjohtaja Mika Videman korostaa yksilön vastuuta. – Tarjoillaanko meille nykyään kaikki niin helposti ja valmiina, että siitä seuraa henkistä laiskuutta. TYÖYHTEISÖSSÄ VOI OLLA VOIMAKASTA muutosvastarintaa tai niukasti halua kehittyä. Nopea muutos tuo haasteita. RUOTSISSA ON MEDARBETARSKAP ja englannissa employeeship. – Me kaikki haluamme onnistua ja tehdä työmme hyvin, sanoo Katja Lund berg Sovunrakentajat Oy:stä. Hän miettii, vaivaako meidän aikaamme itsekurin puute. Emmekö ymmärrä ja halua ottaa vastuuta. Kiihtyvässä muutostahdissa pitäisi kyetä oppimaan pois vanhasta. Yksilön tulisi tietää työroolinsa kuuluva vastuu sekä vastuun kantamisen ja siitä luistamisen vaikutukset. Hetkellistä luopumista tarvitaan, jotta tilalle voi tulla uusia mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia tuottavia tekijöitä. Hän kiirehtii lisäämään, että on paljon sellaisiakin ihmisiä, jotka pystyvät pitämään huolta itsestään ja ottavat vastuun elämästään niin töissä kuin vapaalla. Tällaisten asioiden tunnistaminen on tärkeää, jotta ne eivät estä uusien toimintatapojen oppimista. Kukaan muu ei tee ratkaisuja puolestamme. Myytti 1: Jokainen haluaa tehdä parhaansa. – Asiaa pitää tarkastella myös yksilötasolla, jotta voimme nähdä, mikä meitä liikuttaa ja mistä motivoidumme. Hänen erikoisalojaan ovat muutoksista aiheutuvan psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisy ja resilienssin eli muutosjoustavuuden kehittäminen. Katja Lundberg Sovunrakentajien toimitusjohtaja Katja Lundbergilla on vuosien kokemus suurten ja pienten muutosten läpiviennistä eri työtehtävissä. – Muutostilanteissa voimme joutua luopumaan sellaisista asioista, jotka ovat meille työssämme hyvin tärkeitä ja palkitsevia. Tällä hetkellä hän työskentelee valmentaja-konsulttina Sovunrakentajat Oy:ssä. – On tärkeää ymmärtää, että työssä ei ole kyse meistä itsestämme vaan siitä, kuinka toimimme osana kokonaisuutta, suhteessa yrityksen strategiaan ja tavoitteisiin, sanoo Lundberg. Muutos alkaa YMMÄRRYKSESTÄ Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin, eikä muutoskaan tunnu pelottavalta, jos sen syyt ja seuraukset ovat ymmärrettäviä. Meillä on kuitenkin vain yksi elämä, ja olemme siitä itse vastuussa. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI K U V A S O V U N R A K E N TA JA T 28 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016. Jos organisaatio sisäistää tämän, se on vahvoilla. TYÖYHTEISÖ ON JÄRJESTELMÄ, joka koostuu yksilöistä jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Käsitteet eivät käänny kovin hyvin suomeksi, mutta käytännössä sanat tarkoittavat, että jokainen haluaa olla hyvä työyhteisön jäsen: osallistua, ottaa vastuuta ja antaa palautetta työkavereille ja pomolle. – Tarvitsemme personal trainereita, konsultteja ja muita palveluntarjoajia katsomaan olan yli ja kertomaan, miten meidän pitäisi elää
www.easyfairs.com/esimies. Elämä on kokonaisuus, josta vain osa vietetään työpaikalla. KOLLEKTIIVISEEN VASTUUSEEN Lundberg ei usko. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Kun tähän lisätään vielä jatkuva, reaali aikainen palaute ja riittävästi empatiaa, ollaan oikealla tiellä. – Ihmistä ei pidä nähdä vain työnantajan resurssina. Mika Videman Henkilöstöjohtaja Mika Videman tuli Fazer-konserniin vuonna 2011. . Hänen mielestään jokaiselle tulisi tehdä selväksi oma roolinsa sekä tiimin että kokonaisuuden osana. Katja Lundberg TO 22.9. Se edellyttää yhteistä arvopohjaa, jonka on oltava oikeasti olemassa. Lundbergin mukaan muutosjohtamisen ytimessä on yhteisen todellisuuden luominen. ESIMIESLAVALLA KLO 9.30–10.15. Esimiehen tulee näyttää esimerkkiä – pitää lupauksensa ja kannustaa kokeilemaan. TÄMÄ SUOMALAISEEN työelämään liittyvien uskomusten todenperäisyyttä käsittelevä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. MITEN VIRHEISIIN SUHTAUDUTAAN – se on olennaista. SARJASSA AIEMMIN KÄSITELLYT MYYTIT TTT-LEHTI 1/2016: Suomalaiset eivät ole ahkeria. Helsingin messukeskuksessa. TTT-LEHTI 2/2016: Digitalisaatio luo uutta työtä. On myös ymmärrettävä, että johdon todellisuus on aina erilainen kuin työntekijöiden tai asiantuntijoiden todellisuus. Se sitoo organisaation jäsenet yhteen, luo pohjan muutoksen suunnalle ja synnyttää halun toteuttaa muutosta yhdessä muiden kanssa. – Nykymaailmassa vaaditaan venymistä ja valmiutta laittaa itsensä likoon. (Oikaisu: Painetussa TTT 2/2016:ssa oli jäänyt virheellisesti näkyviin edellisen numeron ensimmäinen myytti.) Suomalainen osaaminen on huippua. – Empaattinen johtaminen tarkoittaa kykyä asettua toisen asemaan. – Muutokset ovat kehittämishankkeita. Sitä ennen hän teki pitkän uran Nokian eri liiketoimintayksiköissä sekä oman konsulttiyrityksensä palveluksessa. Videman muistuttaa myös innostamisen tärkeydestä muutosjohtamisessa. Muuten halua muutokseen ei ole, vaikka muutosjohtaminen onnistuisikin muilta osin. Hän on alkanut pikkuhiljaa uskoa ruotsalaisille tyypilliseen diskuteeraamisen eli keskustelun voimaan. Niitä voidaan tarkastella joko ongelmina tai kehitysmahdollisuuksina, Lundberg jatkaa. Ruokkimalla rohkeutta, sanoo Lundberg. Ne antavat tilaisuuden miettiä yhdessä, mitä pitää muuttaa, jotta vastaavalta vältytään. Miten ihmiset saadaan mukaan kehittämään. Konkreettiset tavoitteet pitää esittää numeroina, mutta on myös tärkeää tuoda esiin se, miten tavoitteet näkyvät yrityksen kulttuurissa. – Tämän kanssa suomalaisessa työkulttuurissa on vielä aika paljon tekemistä. MUUTOS ON SEKÄ VÄLTTÄMÄTÖNTÄ että vaikeaa. Työnantajan täytyy pyrkiä ymmärtämään ja ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet. Käytännössä se on aitoa kiinnostusta ihmisiin. Kaikkien on ymmärrettävä, miksi muutosta tarvitaan. – On tärkeää saada ihmiset sitoutumaan muutokseen. – Kun yhteisymmärrys on ensin saavutettu, toteutus on paljon nopeampaa. TTT-LEHTI 3/2016: Suomalaiset pelkäävät virheitä. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Videman puhuu kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Ihmiset eivät ole vain muutosten vastaanottajia, vaan heidän on voitava olla mukana kehittämässä, Videman sanoo. Emme uskaltaudu epämukavuusalueelle oppimaan uutta, jos koemme, että mokaamisesta rangaistaan eikä virheistä saa rakentavaa palautetta. Videman kuitenkin korostaa, että yhtä vaikeaa on vastustaa väistämättömiä muutoksia. Virheitä ei saa alleviivata. SITOUTUMINEN YRITYKSEEN ja yhteisiin päämääriin vahvistuu, kun ihmiset kokevat, että heistä välitetään. Yli 50-vuotiaat eivät saa töitä. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi Myytti 2: Muutos on vaikeaa. Mika Videman KE 21.9. – Rohkeus alkaa kasvaa itsestään, kun organisaatiossa vallitsee luottamus ja jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon. – Virheet ovat mahdollisuuksia. HR-LAVALLA KLO 13–13.45. LISÄÄ AIHEESTA Yle TV1:n Kahdeksan myyttiä työstä -sarja, joka on katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2016 ajan. Sitä ei voi teeskennellä, Videman muistuttaa. Suomalaiset eivät osaa palvella. Hänellä on monipuolinen kokemus liiketoiminnasta ja muutosjohtamisesta. Suomalaiset ovat innokkaita uudistajia. Sama pätee yhteenottoihin ja muihin epätoivottuihin ilmiöihin. KUVA FAZER 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Huom! Mika Videman ja Katja Lundberg jatkavat keskustelua työelämän myyteistä Esimies ja Henkilöstö -tapahtumassa 21.–22.9. – Pitää pystyä luomaan visio, johon jokainen voi samaistua
Muutosten käyttöönotto sujuu parhaiten, kun esimiehet ja työntekijät suunnittelevat ja toteuttavat ne yhdessä. Rauno Hanhela on Työturvallisuuskeskus TTK:n toimitusjohtaja Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Nopean muutoksen olosuhteissa turvallisuusjohtaminen on jatkuva kehittämisprojekti, jossa ei ole alkua eikä loppua vaan välitavoitteita, jotka perustuvat edelliseen vaiheeseen ja tukevat seuraavaa. Niin myös yhteisen kehittämisen työtapa ja kulttuuri alkavat juurtua työpaikalle ja edistää kehittämistä pidemmälläkin ajalla. Tällainen jatkuva prosessi on suunniteltava ja aikataulutettava huolellisesti, jotta se toimii kitkatta. Siksi turvallisuuden kehittämisessä tulisi jatkuvasti ja järjestelmällisesti koota työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia ja luoda niiden avulla uusia, entistä fiksumpia työn kehittämisen ratkaisuja. Ohjausryhmä myös hyväksyy arviointija kehittämismenetelmät ja uudet toimintatavat. Johdon on oltava koko ajan tilanteen tasalla. Myös esimiehet on sitoutettava tukemaan uusia toimintatapoja. Turvallisuuden osalta tämä tarkoittaa, että muutosta hallitaan ottamalla riskit jatkuvasti uudelleen haltuun. Etenkin jatkuvassa muutoksessa on tärkeää, että ylin johto motivoi työntekijöitä jatkuvasti ja näkyvästi turvallisuuden edistämiseen. On tehtävä nopeita, täsmällisiä arviointeja, perehdytettävä uudet työntekijät ja sovittava menettelytavoista sitä mukaa kuin kumppanit vaihtuvat. 09 616261 Sa m i Ku lju. Parhaaseen tulokseen päästään, kun oma työporukka on mukana suunnittelemassa muutoksia, sitoutuu niihin ja osallistuu aktiivisesti niiden kokeiluun ja käyttöönottoon. Ohjausryhmänä voi toimia esimerkiksi työsuojelutoimikunta tai muu pysyvä ryhmä, tai se voidaan muodostaa tietyn kehittämisvaiheen tueksi. Muuttuvissa olosuhteissa toimiminen edellyttää johdolta nopeaa päätöksentekoa ja toteutusta. Uusien toimintamallien käyttöönotto ei onnistu ilman esimiesten mittavaa tukea. Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Käytännön toiminnan muuttaminen on aina vaikeaa. Turvallisuusjohtaminen on tilanteen jatkuvaa arviointia sekä uusien vaaratekijöiden tunnistamista ja poistamista ja niiden aiheuttamien riskien arviointia. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 30 Parempi työ Lisää aiheesta: www.ttk.fi Hae: Kehittämisprojekti – Johdon ja henkilöstön yhteistyön foorumi Työturvallisuuskeskuksen Rauno Hanhela: Nopea muutos tuo haasteita turvallisuuden johtamiseen Tilanteet työpaikoilla muuttuvat nykyään nopeasti. Johdon tukena on hyvä olla ohjausryhmä, joka osallistuu prosessin suunnitteluun ja päättää tavoitteista ja aikatauluista. Onnistunut turvallisuuden kehittämistyö edellyttää johdon vahvaa, näkyvää tukea ja esimerkkiä
0100 4131 • Maksuton bussikuljetus rautatieasemalta messuille kerran tunnissa. Aiemmin Turvallisuus-messuina tunnettu tapahtuma järjestetään nyt 15. Työterveyspäivät järjestää Työterveyslaitos. Logistiikka 2016 -messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyössä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen Trukkijaoston ja Suomen Ostoja Logistiikkayhdistyksen (LOGY) kanssa. Rekisteröidy kävijäksi: www.eurosafety.fi/register. info@tampereenmessut.fi www.tampereenmessut.fi EuroSafety 2016 -messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyössä Suomen Työsuojelualojen Yritysten Liiton (STYL) kanssa. Samaan aikaan myös Logistiikka-messut ja Työterveyslaitoksen järjestämät Työterveyspäivät. Työturvallisuus + työhyvinvointi = tuottavuus #EuroSafety #Työhyvinvointi #Logistiikka #Työterveyspäivät EuroSafety 2016 | Työhyvinvointi 2016 Tampereella 13.–15.9.2016 PAIKKA Tampereen Messuja Urheilukeskus (TESC), Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere. 8–16). 0207 701 222 (ark. Aikataulut: www.eurosafety.fi/bussikuljetus PYSÄKÖINTI 5 €/vrk SAMAAN AIKAAN A-halli: EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut www.eurosafety.fi www.tyohyvinvointimessut.fi C-halli: Logistiikka-messut www.logistiikkamessut.fi D-halli: Työterveyspäivät www.ttl.fi/tyoterveyspaivat TWITTERISSÄ #EuroSafety #Työhyvinvointi #ttpaivat #Logistiikka JÄRJESTÄJÄ Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere p. SAAPUMINEN www.eurosafety.fi/saapuminen Bussilinjat 14 ja 34, joukkoliikenne.tampere.fi • Taksi, p. kerran. Työhyvinvointi-messut on tarkoitettu sekä työnantajille että työntekijöille. Kun työhyvinvointi on kunnossa, työnteko on mielekästä ja turvallista. TUOTERYHMÄT EuroSafety ja Työhyvinvointi Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työhyvinvointi • Ensiapu • Ympäristöturvallisuus • Väestönsuojelu • Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet Logistiikka 3rd Party Logistics (3PL) • Informaatioteknologia • Koulutus • Lastauspaikat, lattiat, rakenteet • Materiaalinkäsittely • Pakkaus • Palvelut • Satamat • Siivouskoneet • Sisälogistiikka • Sähköinen kauppa • Tiedonsiirto ja mobiiliteknologia • Trukit • Trukkien lisälaitteet ja varaosat • Työpisteet ja kalusteet Turvallisuusalan ammattilaisten EuroSafety on monipuolinen messutapahtuma, jonka aihepiirejä ovat ympäristönsuojelu, työsuojelu, työhyvinvointi ja työturvallisuus. AVOINNA 13.–15.9.2016 ti–to klo 10–16 (Työterveyspäivät ti–ke) SISÄÄNPÄÄSY Rekisteröitymällä veloituksetta: www.eurosafety.fi/register Rekisteröitymättömille pääsylippu 20 €. Messuilta löydät erilaiset henkilönsuojaimet, kuten hengityksensuojaimet, kasvojensuojaimet, kuulonsuojaimet, silmiensuojaimet, päänsuojaimet, turvajalkineet, suojajalkineet ja työjalkineet, liukuesteet, putoamissuojaimet, sukelluspuvut, suojakäsineet, suojavaatteet, pelastusliivit ja kelluntavarusteet
Järjestäjä: Työ Terveys Turvallisuus -lehti ja Ehyt ry. 10.00–12.00 ja Terveellinen työ elämän eri vaiheissa | Sosiaalija terveysministeriö, Työterveyslaitos, 13.00–15.00 Suomen Työterveyshoitajaliitto | Seminaarikeskus, Tähtien sali 10.30–11.00 Miten voi varautua väkivaltaan työssä | Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hyvinvointialue, A-halli 10.30–11.30 Ajankohtaista työturvallisuuskortista | Työturvallisuuskeskus | Kokoustilakäytävä (2. EUROSAFETY 3T Ratkaisut Oy AIRTOX® International AJ Group Sp. 10.00–16.00 Parempi työ -seminaaripäivä | Työturvallisuuskeskus | Kokoustilakäytävä (2. Kiljavan opisto Konetyölehti Supermedia ADV Oy Leijona Group Oy Lemaitre Securité Lindström Oy LIS Group Oy Lyreco Finland Oy Mascot International AS Medical Care System MCS AB Metallityöväen Liitto ry Multisafe Oy Nal von minden B.V. NÄYTTEILLEASETTAJAT TIETOISKUJA Speakers’ Corner, A-halli Teknologialla turvallisuusjohtaminen ja lainsäädäntö hallintaan Co-Founder Timo Kronlöf, NordSafety • SE Manager, Partner Petri Blomberg, ENW Management Oy Rakentava vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen Vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinne, IMPROVment Oy Suojainpassi – vuorovaikutteinen henkilönsuojainkoulutus Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto STYL ry Asiantuntijan esiintyminen Taitovalmentaja Jani Turku, IMPROVment Oy Fastems Oy – EU-OSHA Terveellinen työ -voittajayritys HR Business Partner Timo Uusiprosi, Fastems Oy • HR and Administration Manager Torsti Tulenheimo, Fastems Oy, Johtava palvelupäällikkö Riikka Matilainen, Finla Työterveys Oy, Työterveyspsykologi Airi Hietakangas, Finla Työterveys Oy Ehkäisevän päihdetyön viikko 2016 Suunnittelija Kati Laitila, Suomen Punainen Risti Yrittäjän työkyky Työterveyshoitaja Eija Autio, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Imagollinen hyvä olo, mitä se on. 10.30–12.15 Paranna työhyvinvointia -seminaari 10.30–11.15 Mentaalivalmentaja Melina Niemi | Voittoisien Nuorten Leijonien taustajoukoissa 2016 oli mukana myös yrittäjä ja valmentaja Melina Niemi, joka vastasi joukkueen mentaalivalmennuksesta. AMT Hakemistot Oy Arbesko AB Aslemetals Oy ATS Oy ATEX-Workwear Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Avack Oy B&B Products Oy Skydda Suomi Blåkläder Oy BockMann Finland Oy Buff Finland B-Trade Ky DASSY Europe bvba Desperado Clothing Oy DL Software Oy Dräger Suomi Oy Ejendals Suomi Oy Elozo Oy ENW Management Oy Etra Oy Foxa Oy Golder Associates Oy Granberg AS Grolls Oy Honeywell Safety Products Nordic AB Hultafors Group Finland Oy Image Wear Oy Institute Bruno Schmaeling Consulting Group Isojoen Konehalli Oy IKH Iällä ei ole väliä – työhyvinvointihanke Tampereen ammattikorkeakoulu Jimexo Tech Oy Jokamuovi Oy Juha Rantanen Oy Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. 11.30–12.15 Työkaluja työhyvinvointiin – ole hyvä | dosentti Marja-Liisa Manka, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto | Seminaarikeskus, Tähtien Sali 13.00–14.00 Päivitä työpaikkasi biohakkeroinnin avulla | teknologia-asiantuntija Teemu Arina, ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja ja lääkäri Olli Sovijärvi | Seminaarikeskus, Tähtien Sali 13.00–15.00 Finnsafe-koulutus | Työsuojelupäälliköt ry | Seminaarikeskus, Mars 15.00–15.30 Maallikkodefibrillaattori osana työpaikan turvallisuutta | toimitusjohtaja Mikko Parviainen, Merplast Oy | Hyvinvointialue, A-halli Torstai 15.9. Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola, johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä, puheenjohtaja Otto Arola Sakki ry:stä, koulutussuunnittelija Kim Kannussaari Ehyt ry:stä ja työterveyshoitaja Mari Laukkanen Työterveyspalvelu Viisarista. | Kokoustilakäytävä (2. 11.00–12.00 Älä mene metsään vaan pilveen – HSEQ Online | Järjestäjä: 3T Ratkaisut Oy | Seminaarikeskus, Mars | Seminaari myös ke ja to. krs), Blenheim, Convair ja Douglas 10.30–10.45 Selkäongelmien ennaltaehkäisy ja kuntoutus | fysioterapeutti Marjukka Hilden, Hyvinvointituotteiden Palvelumyynti HP | Hyvinvointialue, A-halli | Luento myös ti ja to. 12.30–13.00 Hyvinvoinnissa onnistumisen salaperäinen kaava – ohjeet menestyksekkään hyvinvointimatkan aloittamiseen | toimitusjohtaja, kouluttaja ja hyvinvointivalmentaja Tuukka Nieminen, Motivire Oy | Hyvinvointialue, A-halli | Luento myös ke ja to. krs), Blenheim 14.30–15.00 Tositarkoituksella työstä | Työterveyslaitos | Hyvinvointialue, A-halli Luento myös ti ja ke. Paneelissa mukana mm. Keskustelua vetää kirjailija Rosa Meriläinen. Näyttötutkintomestari, yrittäjäkasvattaja, Stailamos-menetelmän kehittäjä Raija Marjamaa, Stailamos Oy (Päivitetty 9.8. z o.o. Katso ajantasainen näytteilleasettajaluettelo verkossa www.eurosafety.fi.). 13.00–13.45 Kun jokainen johtaa itseään – Case Vincit, Suomen parasta työhyvinvointia. Plan Brothers Oy Procurator Oy Ab Puuliitto Rautakesko Työväline ja Pienrauta Robustor AB S.Sareskoski Oy SafeAid Oy Safetycore Oy SAKKI ry Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sarlin Oy Ab Scott Health & Safety Oy Sievin Jalkine Oy Silmäasema Fennica Oy Smart Original Oy Sosiaalija terveysministeriö Työsuojeluhallinto Specsavers Finland Oy STYL Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry Sundström Safety AB Suojakäsine Oy Suojalaite Oy Suomen 3M Oy Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry Suomen Ensiturva Suomen Kuulosuojaus Oy Suomen Sterisol Oy Sähköalojen ammattiliitto ry Tammed Oy TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TECHNOAVIA SPB Tendek Ky TH-Teocon Oy Topsafe Oy Toyme Lab Oy Tranemo Workwear Finland Oy Ab TTT Kustannus Oy TTT-lehti, A918 Työsuojelupäälliköt ry Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus V Keskimäki Oy Vandernet Oy Visiolink Oy Würth Oy TYÖHYVINVOINTI Ahaa Vision Oy Ammattiliitto Pro Avire Oy Avominne Päihdeklinikka Back App Finland Biohacker Center BHC Oy Casada Finland Oy Dazzle Oy Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Ergo-Forum Oy Ergolift Oy Ab Fibion Oy Finla Työterveys Oy Finnlift Materiaalinkäsittely Oy Firstbeat Technologies Oy Fysioline Oy Grhealth Oy Haikon Kartano & Spa Heltti Oy Hexaplan Oy Hyvinvointija vapaa-ajankeskus Kunnonpaikka Hyvinvointituotteiden Palvelumyynti HP Härmän Kylpylä – Härmän Kuntokeskus IMPROVment Oy Kiipulan koulutusja kuntoutuskeskus Kiipula säätiö Kinnarps Oy Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kuntoutumisja liikuntasäätiö Peurunka Kuntoutumiskeskus Apila Kuntoutuskeskus Petrea Kuntoutussäätiö Kuortaneen Urheiluopisto Kylpylähotelli Päiväkumpu Laitosjalkine Oy MBT Footwear Suomi Oy Media Potentia Oy Merplast Oy Motivaatioverkko Oy Muistiliitto Muotoplate Oy Netmedi Oy Neuroliitto ry NIVA Oticon Oy Pauner Oy Pragmatic Oy Prevenia Health Oy PubliCo Ltd Stailamos Oy Suomen Huippukunto Oy Suomen Työhygienian Seura ry Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Tampereen Konttorikone Oy Tavara Trading TTR Oy Tehy ry Työyhteisösovittelu TySo UniqAir Oy Urheiluopistojen Yhdistys ry Varalan urheiluopisto Varalan Säätiö sr Verve Viabel Oy Vocatum Oy Welapro Oy OHJELMANOSTOJA (Tiedot 9.8.2016) Poimintoja ohjelmasta – katso koko ohjelma netistä: www.eurosafety.fi/ohjelma Tiistai 13.9. Nordic Trail NordSafety Oy Offire Oy Orelo Oy Orkla Care Oy / Cederroth First Aid Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paperiliitto r.y. | toimitusjohtaja Mikko Kuitunen, Vincit Oy | Hyvinvointialue, A-halli 13.00–15.00 Parempi työ -seminaari | Työturvallisuuskeskus | Seminaarikeskus, Mars Keskiviikko 14.9. krs), Blenheim, Convair ja Douglas 12.00–14.00 Tuleeko kannabis myös töihin
Lähihoitaja Petra Kaijanmäki tanssittaa Kerttu Tähtistä kouvolalaisessa asumispalveluyksikössä. Mikko Härmä ja muut. Myös unettomuus on yleistä. Menetelmä syntyi vuonna 2013 Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa, joka koski työaikojen kehittämistä kunta-alalla. Myös Tikka-arviointimenetelmässä on osio, jonka avulla voidaan arvioida työaikoihin liittyvät kuormitustekijät. Työntekijän opas vuorotyön hallintaan. Siitä vuorosuunnittelija tietää, että listaa pitää korjata. Kuormittavuuden arviointi on jo osa vuorosuunnittelua sosiaalija terveydenhuollossa julkisella sektorilla. Työterveyslaitoksen kehittämä kuormituksen arviointimenetelmä on liitetty Titania-ohjelmistoon, jota käytetään paljon sairaaloiden vuorosuunnittelussa. – Tavoitteena on löytää kuormittumisen ja palautumisen tasapaino, jotta kuormitusreaktiot eivät jäisi pysyviksi ja heikentäisi terveyttä ja tuottavuutta, sanoo vanhempi tutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta. Terveysriskejä voidaan todennäköisesti vähentää arvioimalla työaikojen kuormittavuutta. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Aihealueet > Työhyvinvointi > Työaika > Työaikojen kuormittavuuden arviointi cgi.fi > Tuoteratkaisut > Titania Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA. Kirsi Ahola ja muut. Hän toivookin, että muutkin vuorosuunnitteluohjelmistoja tuottavat yritykset hyödyntävät kehitettyä menetelmää. Työajat on mainittu työturvallisuuslaissa tekijänä, jonka vaarat tulisi selvittää. (Työterveyslaitos 2011.) T E K S T I P Ä IV I H A A V IS TO | K U V A M A R JA S E P P Ä LÄ 34 Hyvinvointia vuorotyöhön | 35 Kaikki mukana vuorosuunnittelussa 37 Nopea kierto keventää 12 tunnin järjestelmää Vuorotyö on hoitotyön arkea. (Työterveyslaitos, 2015.) Hyvinvointia vuorotyöhön. Tutkimukseen perustuva sähköinen liikennevalomalli näyttää punaista, jos työaikalistan kuormitus on liian kova. VUOROTYÖN TYÖAIKAKUORMITUS PITÄÄ ARVIOIDA Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Mikko Härmän mukaan arviointityökalu on helppo liittää työaikojen sähköiseen hallintajärjestelmään. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 PÄIVÄTYÖHÖN VERRATTUNA vuorotyö lisää esimerkiksi rintasyövän, ylipainon, aikuistyypin diabeteksen ja sepelvaltimotaudin esiintyvyyttä. Terveys Vuorotyöstä lisää seuraavilla sivuilla.
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisää hyvinvointia ja vähentää sairaudesta johtuvaa eläkkeelle jäämistä. Vuorotyö haittaa unta, ja työstressi voimistaa sen vaikutusta. Ravimiehentien asumispalveluiden työntekijät neuvottelevat vuorojen vaihdoista keskenään. Aamuvuorojen olisi hyvä alkaa vasta kuuden jälkeen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 34 V uorotyön järjestelyihin tarvitaan muutoksia, jos työntekijä ei käytännössä pysty säätelemään työaikaansa ja viikossa on keskimäärin 41–48 työtuntia ylitöineen. Kolmannes hoitajista potee univajetta. Yövuoroja ja muita hankalia vuoroja tulisi olla peräkkäin enintään kaksi, koska elimistö sopeutuu huonosti yövuoron rytmiin. Kuormittumista ja palautumista vuorokauden aikana on erityisen tärkeää arvioida epäsäännöllisessä työssä ja vuorotyössä. Kahden työvuoron välissä pitäisi olla vähintään 11 tuntia, ja yövuorojen jälkeen tulisi olla ainakin 28 tuntia vapaata. Riittävä uni, ergonominen työvuorosuunnittelu ja taaksepäin kiertävän vuorojärjestelmän välttäminen auttavat hoitotyöntekijöitä selviämään työkuormituksesta. – Työssä jaksaminen paranee, kun vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja työn sisältöön lisääntyvät, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Kati Karhula . Kaikkeen työhön 12 tunnin järjestelmä ei kuitenkaan sovellu. Univaikeudet Hyvinvointia VUOROTYÖHÖN TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ tarkoittavat esimerkiksi nukahtamisvaikeuksia iltavuoron jälkeen, heikkoa unen laatua ennen aamuvuoroa, liian vähäisiä päiväunia ennen yövuoroa ja alentunutta työvireyttä yövuorossa. Työvuorojen pituudesta on saatu uutta tutkimustietoa. Työterveyslaitoksen työvuorosuunnittelun suositukset ohjaavat, että sen jälkeen tarvitaan enemmän kuin päivä vapaata. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisää hyvinvointia ja vähentää sairaudesta johtuvaa eläkkeelle jäämistä. Peräkkäisiä työpäiviä on yleensä enintään kuusi. Myös työaikojen ennustettavuus ja vähäiset vuoromuutokset tukevat terveyttä. Karhula tutki vuonna 2015 julkaistussa väitöskirjassaan työstressin ja vuorotyön vaikutuksia hoitoalan ammattilaisten unen laatuun. Muutenkin yksittäisiä vapaapäiviä tulisi olla mahdollisimman vähän. Hoitoalalla on edelleen paljon käytäntöjä, joissa iltavuoroa seuraa välittömästi aamuvuoro. Oikein toteutettuina 12 tunnin vuorot eivät ole teollisuudessa muuta kolmivuorotyötä haitallisempia. Yleensä työvuoron enimmäispituutena on pidetty kymmentä tuntia. Työlistasuunnitelman äärellä sairaanhoitaja Satu Oivaranta (vas.), lähihoitaja Maija Jokivirta (kesk.) ja listavastavana toimiva lähihoitaja Petra Kaijanmäki.. Etenkin hankalat vuoroyhdistelmät aiheuttivat stressiä
Työntekijöiden toiveesta yövuorolaisia on nykyään kaksi: toinen yläkerroksissa ja toinen alhaalla. Työyhteisö sai Kouvolan työsuojelupalkinnon vuonna 2014. Samalla on pystytty ottamaan työkaverit aiempaa paremmin huomioon, Kaijanmäki sanoo. – Meillä kaikilla on omat vahvuutemme. Illasta otettiin yksi työntekijä yövuoroon, ja iltavuorossa on nyt viisi hoitajaa. – Asukaslähtöinen toiminta on vahvistunut entisestään. Vastuuhoitaja voi viedä asukkaan pesulle silloin, kun se parhaiten molemmille sopii. Olemme siirtyneet vastuuhoitajuuteen, eli kukin hoitaja on vastuussa tietyistä asukkaista, kertoo lähihoitaja ja varapääluottamusmies Petra Kaijanmäki . Kumpikin toimii kahdessa kerroksessa. Parhaillaan on käynnistymässä aamuvuoron joustokokeilu: osa työntekijöistä tulee työhön kahdeksaksi, koska asukkaat heräävät ja syövät aamupalan omaan tahtiinsa eikä kaikkien aamutoimia tarvitse aloittaa seitsemältä. Sairaanhoitaja Satu Oivaranta ja lähihoitaja Maija Joki virta valmistelevat potilassiirtoa.. Työyhteisö on jaettu kahdeksi tiimiksi, joita kutsutaan yläja alatiimeiksi. Vastuuhoitajuus on tuonut joustoa: asukkaiden omat rytmit ja tarpeet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon. Esimerkiksi yhteisistä kylpypäivistä on luovuttu. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät puoleen vuosina 2012–2015 ja työhyvinvointikyselyjen tulokset nousivat miinukselta selvästi plussan puolelle. Lisäksi työyhteisöön kuuluu esimies. Asukaslähtöinen toiminta on vahvistunut entisestään." “ Parityöskentely keven tää raskaita työvaiheita. Välivuorolainen päästää tauoille Hyppärivuorolaiset tulevat töihin aamuja iltavuoron välissä ja auttavat lounasaikaan ja iltatoimissa. Väki on sitoutunut työhönsä, kertoo hoivatyön esimies Leena Turkia . Yksi isoista muutoksista oli tiimityöhön siirtyminen vuonna 2011. Huomasin, että hartiani rentoutuivat, kun tulin ensimmäistä kertaa yövuoroon, jossa oli toinenkin hoitaja, Kaijanmäki kertoo. Kaikkea ei tarvitse tehdä täsmälleen samalla tavalla. Kokeilut ovat kannattaneet. Uudistusten ja kokeilujen ansiosta sairaus poissaolot ovat vähentyneet ja työ hyvinvointi on lisääntynyt. ajatellaan myös niin, että tarvikevarastoa täydennetään tarpeen mukaan. Onnistumiset ovat innostaneet. – Muutos on lähtenyt henkilökunnasta. Asukkaista huolehtii kaksi sairaanhoitajaa ja 18 lähihoitajaa. Heidän ansiostaan kaikki pääsevät vuorollaan tauolle. Jo kokeiltu työaika-autonomia eli itsenäinen työvuorolistojen suunnittelu alkoi sujua hyvin. Äänestysten ja yhteisten tiimisääntöjen avulla on päästy eteenpäin silloinkin, kun joku on työlästynyt ja julistanut, että ”kokeilut loppuvat tähän”. – Tiimit ovat olleet tosi hyvä juttu, ja niiden avulla työtä on kehitetty edelleen. Tukena on ollut työterveyshuollosta vastaava Kymijoen työterveys. Silloin seuraavalla työntekijällä on kaikki saatavilla. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 Kaikki mukana vuorosuunnittelussa Hoitajat osallistuvat työvuoro listan suunnitteluun muisti sairaiden asumispalveluyksikössä Kouvolassa. – Järjestely kevensi yksin työskentelyyn liittyvää vastuuta. Määrä on kasvanut, kun yövuorossa ei tarvitse enää olla yksin. Yövuorot ovat vapaaehtoisia, ja aiem min yötyöläisiä oli vain muutama. Asunnot on remontoitu vanhan kerrostalon neljään kerrokseen. Muukin työnkehittäminen lisääntyi. Tarvittaessa ne käyttävät toistensa työntekijöitä, mutta kenenkään ei enää tarvitse juosta neljän kerroksen väliä pitkin päivää. Työkaveria R avimiehentien asumispalveluyksikön parikymmentä työntekijää ovat viime vuosina kokeilujen avulla löytäneet uusia käytäntöjä vuorosuunnitteluun, tiimityöhön, työn rytmitykseen ja vastuunjakoon. Vastuuhoitajuus tuo joustoa Ravimiehentien vanhusten palveluasunnoissa on 31 muistisairasta
– Se on esimiehelle hyvänä tukena. Silloin väsymys alkaa painaa. Hän lyhentää liian pitkiä työrupeamia tarpeen mukaan. Työaika-autonomian ansiosta voin olla täysillä mukana lasten harrastuksissa, kuten jalkapalloa pelaavan tyttären huoltojoukoissa. – Vuoroergonomiaa ajatellaan jo suunnitteluvaiheessa. Saatan myös tyhjentää astianpesukoneet tai jutella hetken toisen yökön kanssa. Sitten se palaa vielä esimiehen hyväksyttäväksi. Kuntoa hoidan lenkkeilemällä. – Kouvolan kaupunki kyllä kehittää varahenkilöjärjestelmää, mutta se ei toimi viikonloppuisin. Hän kertoo, että työkaverin on esimiestä helpompi kysellä vuorotarpeita työn lomassa. Joku tekee mieluiten usean työvuoron peräkkäin ja pitää useita vapaita, toinen taas toivoo lyhyitä työputkia ja vapaita väliin. Sinä aikana henkilökunta lisää omat vuoronsa. Rankkoja ilta + aamu + ilta + aamu -yhdistelmiä vältetään. Kun on makuupäivä eli olen aamulla lopettanut valvomisen, laitan yleensä kellon soimaan kello 12. Yhteisen suunnitteluvaiheen jälkeen esimies alkaa työstää työvuorolistaa. Yövuorossa syön kevyesti: salaattia, hedelmiä, jogurttia, rahkaa tai viiliä. Kierto on välillä nopeaa ja välillä hidasta, ja toisinaan se menee taaksepäin. A VÄ A VA Y Y Y Y VA VA A A A VA I I A A VA VA P Y VA I I A VA VA VÄ A A A VA Y Y VA VA I VÄ Aamu klo 7–15.30 Pätkäaamu klo 7–12 Välivuoro klo 12–20 Ilta klo 13.30–21.30 Yö klo 21.15–7.15 “. Vaikeinta vuorosuunnittelussa on sijaisten järjestäminen. Juon teen tai kahvin tai käyn kesällä vissypullon kanssa parvekkeella. Tiimin kanssa toiveista pystytään keskustelemaan avoimesti.” Lähihoitaja Petra Kaijanmäen työjakso: 3 + 3 viikkoa Hoitoalan jaksotyö on epäsäännöllistä. Leena Turkia kertoo, että Kouvolassa käytetään vuorosuunnitteluohjelmistoa, johon kuuluu työaikojen arviointityökalu. Olemme alkaneet myös pelata naisporukalla kesällä jalkapalloa ja talvella sählyä. Jos teen pelkän yövuoron, voin ottaa päivällisen jälkeen tirsat ennen töihin lähtöä. Kolmen viikon jakso suunnitellaan seitsemässä viikossa. Yhteisessä suunnittelussa jokaisen on helppo ottaa oma jaksaminen huomioon. (Työterveyslaitos, 2011.) www.ttl.fi/verkkokirjat > Terveys ja työkyky YÖVUOROISSA AAMUYÖ kolmen ja viiden välillä on pahin aika. – Työaika-autonomian ansiosta moni tuntee pystyvänsä suunnittelemaan kotielämää paremmin kuin säännöllisessä vuorotyössä. Yöjuomani on kivennäisvesi. Kun esimies on tarkistanut vuorolistan, listavastaava laittaa sen muutoksineen nähtäväksi uudelleen. Ennen ensimmäistä yövuoroa syön ehkä täyden aterian kotona, mutta seuraavina öinä tulee kunnolla nälkä, joten otan mukaan ruokaisat salaatit. Sopivien sijaisten määrää rajoittaa se, että heillä pitää olla asianmukainen koulutus ja esimerkiksi lääkeluvat, Turkia sanoo. LISÄÄ AIHEESTA Työstressi ja uni hoitotyössä. Listapohja laitetaan listakansioon kolmeksi viikoksi. Kahta samanlaista kolmen viikon jaksoa ei tule peräkkäin. Listavastaava kerää toiveet Työvuorojakso on kolme viikkoa, ja sen pituus on tavallisesti 114 tuntia 45 minuuttia. Yöllä pestään pyykkiä ja tehdään usein kirjallisia töitä, kuten hoitotai palvelusuunnitelmia. Kaijanmäki on oman tiiminsä listavastaava. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 36 Ohjelma varoittaa heti, jos vaikkapa viikkolepo jää jonkun kohdalta vajaaksi, hän sanoo. Välillä menee karkkeja, vaikka yritän päästä niistä eroon. Kysyn varahenkilöä ensimmäiseksi kaupungilta, sitten Kuntarekrystä ja lopulta omasta ”sijaispankistani”. Autonomisessa eli itsenäisessä työvuorosuunnittelussa kahden hoitotiimin listavastaavat laativat tiimeilleen listapohjat. Vuorotyö kulkee elämän eikä elämä vuorotyön mukaan. Laitan huutomerkkejä ja kyselen, pystyykö joku tarvittaessa vaihtamaan vuoroja, Kaijanmäki kertoo. Jos me listavastaavat olemme yhtä aikaa yövuorossa, kokoamme silloin työvuorolistat yhteen. Yritän saada käännettyä rytmin heti normaaliksi, jotta saan illalla unta. Jos kolmen viikon jaksossa on jokin raskas kohta, se pyritään tasoittamaan jakson aikana. Kun tulen pätkäaamuvuorosta kotiin keskipäivän jälkeen, syön lounaan ja käyn nukkumaan pariksi tunniksi. Osa työntekijöistä ei tee lainkaan yövuoroja, ja osa haluaa niitä enemmän. – Käyn välillä varmistamassa, että koko työyhteisö tulee huomioiduksi. Jos teen usean yövuoron peräkkäin, siihen tulee oma rytminsä. Pätkäaamuvuoron ja yövuoron väliin jää yhdeksän tuntia ja vartti. Kati Karhula ja muut. Niitä aletaan täyttää sovittujen sääntöjen mukaisesti. Listavastaavat tekevät keskenään yhteistyötä ja tietävät toisen tiimin työtilanteen
Työntekijät pystyivät vaikuttamaan taukojen ajankohtiin. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT BILLERUDKORSNÄS/ KUVA YHTIÖ DU & VI/ KAROLINA ISAKSSON BillerudKorsnäsin Pietarsaaren pakkauspaperitehtaaseen massa saadaan viereisestä UPM:n sellutehtaasta. Tuore tutkimus kertoo, miten teollisuuden pitkät vuorot toteutetaan niin, että ne edistävät työhyvinvointia. Tilastotietojen perusteella 12 tunnin vuorojärjestelmään siirtyminen ei lisännyt poissaoloja vuosina 2008–2014. Paperiteollisuuden keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevistä työpaikoista arviolta kymmenesosa on 12 tunnin nopeassa kierrossa, 8 tunnin nopeaa kiertoa tekee noin puolet ja 8 tunnin hidasta kiertoa noin 40 prosenttia. Toisessa välivapaa puuttui ja yövuorojen jälkeen oli kuusi vapaapäivää. Kahdeksan tunnin vuorojärjestelmistä vertailussa oli sekä nopea että hidas kierto. Hitaassa kierrossa oli neljä aamuvuoroa, vapaapäivä, neljä iltavuoroa, vapaapäivä, neljä yövuoroa ja neljä vapaapäivää. Hankkeessa oli mukana yhdeksän tuotantoyksikköä kolmesta paperija kemianteollisuuden yrityksestä. Välillä tehtäviä on myös tehdashallissa. Vireystulokset selittyvät sillä, että tehtaissa oli hyviä käytäntöjä vireyden ylläpitämiseen. Työntekijäkyselyjä järjestettiin kaksi. BillerudKorsnäs-konsernin yksiköt Valkeakoskella ja Pietarsaaressa valmistavat pakkauspapereita. Toisessa kahden aamuvuoron ja kahden yövuoron välissä oli yksi vapaapäivä ja yövuorojen jälkeen viisi vapaapäivää. Työntekijät asettivat 12 tunnin järjestelmän ykkössijalle, kun heiltä kysyttiin työtyytyväisyydestä, unesta, vireydestä, terveydestä ja työssä suoriutumisesta. Prosessimies Tuomo Kujala huolehtii massan käsittelystä valvomossa. Nopea kierto keventää 12 tunnin järjestelmää 12 tunnin vuorojärjestelmiä on otettu käyttöön etenkin paperitehtaissa. Nopeassa kierrossa oli kaksi yövuoroa, kaksi iltavuoroa, kaksi yövuoroa ja neljä vapaapäivää. Aamuseitsemäksi, yöllä työkiertoa Hyvään unen laatuun 12 tunnin vuorokierroissa vaikutti moni asia: nopeassa kierrossa peräkkäisiä yövuoroja oli vain kaksi ja pitkä yhtäjaksoinen vapaa niiden jälkeen antoi riittävästi aikaa palautumiseen. Tietoa kerättiin haastattelemalla ja poissaolotilastoja tutkimalla. Selvityksessä oli mukana kaksi nopeaa versiota 12 tunnin vuorokierrosta. Aloite vuorokiertoa koskevaan hyvinvointija turvallisuustutkimukseen tuli tehtailta, joiden työntekijät olivat halunneet siirtyä 12 tunnin järjestelmään. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 T yytyväisyys 12 tunnin vuorojärjestelmään oli lähes sataprosenttista, kun Työterveyslaitoksen tutkimuksessa vertailtiin kolmea eteenpäin kiertävää vuorojärjestelmää: 12 tunnin nopeaa, 8 tunnin nopeaa ja 8 tunnin hidasta. Hitaassa kierrossa samoja vuoroja tehdään peräkkäin vähintään neljä ja nopeassa kierrossa enintään kolme. – Pieni yllätys oli se, että koettu keskimääräinen uneliaisuus oli vähäisempää 12-tuntisen yövuoron aikana kuin nopeassa 8-tuntisessa kierrossa. Voimakasta väsymystä kokeneiden osuus oli 12 tunnin järjestelmässä pienempi kuin 8 tunnin järjestelmässä, kertoo tutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta. Pitkien vuorojen hyvinvointivaikutuksista on tähän asti tiedetty hyvin vähän. Valkeakosken paperikoneen toiminta lakkautetaan syyskuun lopulla ja kone siirretään Skärblackan tehtaalle Ruotsiin.. Lisäksi 12 tunnin aamuvuorot alkoivat vasta seitsemältä kello kuuden sijaan, joten uni piteni hieman. Vastaukset olivat samansuuntaisia iästä riippumatta
Pietarsaaressa käytössä BillerudKorsnäsin Pietarsaaren pakkauspaperitehtaalla 12 tunnin vuorojärjestelmä on ollut käytössä puolitoista vuotta. Tervasaaressa lähestyttiin kesällä 2016 jo. Meillä tavoitteeksi on kirjattu myös tasapuolisuus. Karhula suosittelee, että 12 tunnin kiertoon siirtymiseen varataan riittävästi valmisteluja suunnitteluaikaa ja järjestetään vähintään vuoden kokeilu. Kesällä suunnistan, talvella hiihdän ja ulkoilen muutenkin.” Osassa tehtaita vaihdettiin työpistettä työvuoron viimeisiksi tunneiksi. Eväitä on otettava mukaan enemmän kuin 8 tunnin vuoroon. Ennen uuteen siirtymistä Pietarsaaren tehdas sai tutkittua tietoa ja kokemuksia yhtiön Tervasaaren tehtaalta. – Kahdeksan tunnin nopeasti eteenpäin kiertävää vuorojärjestelmää voidaan suositella fyysisesti kuormittaviin tehtäviin sekä tehtäviin, joissa pitää olla pitkään tarkkaavaisena. – Äänestykset vuorojärjestelmästä on tehtävä ajoissa, jotta henkilöstön kanssa ehditään laatia pelisäännöt ylitöiden ja seisokkien varalle ja sijaiskäytännöt saadaan kuntoon. Prosessimies Tuomo Kujala on tyytyväinen 12 tunnin työvuoroihin – Työnantaja hyväksyi heti työntekijöiden ehdotuksen ja kehotti äänestämään vuorojärjestelmän kokeilusta, kertoo prosessimies ja työsuojeluvaltuutettu Tuomo Kujala Pietarsaaren tehtaasta. Työvuoro päättyy seitsemältä aamulla, nukkumaan menen kahdeksalta ja nukun kuutisen tuntia. Valvomotiloissa on myös pienkeittiö, jossa voi jopa valmistaa ruoan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 38 2 aamuvuoroa klo 7–19 TÖIHIN MENO seitsemäksi on ollut iso parannus entiseen. Esimerkiksi paperikoneella miehitys kestää yhden henkilön sairauspoissaolon, joten sijaisia on tarvit tu hyvin harvoin. Aamulla ei tule samanlaista väsymyksen tunnetta kuin ennen. Siinä auttavat työnjohtaja, vuoropalaverit, raportointi ja sähköposti. Töissä on ruoka-automaatti, jonka annoksia voi lämmittää. Kotona syön iltapalan ja menen ajoissa nukkumaan. Ruokala toimittaa ateriat lämpöpakkauksessa valvomoon. BillerudKorsnäsin Suomen tehtailla käytetään vuorojärjestelmää, jossa kahden aamuja yövuoron välissä on vapaapäivä. Työpaikalla keitämme parit kahvit: työvuoron alku puolella, jos on rauhallista, ja sitten keskiyön jälkeen. Vaikka aamuvuorojen ja ensimmäisen yövuoron jälkeen ei tulekaan juuri kuntoiltua, muina päivinä liikunta onnistuu. Illalla pitkä päivä jo väsyttää. Ensimmäinen yö on aamuväsymyksen osalta toista yötä raskaampi, mutta sitä se on aina, lyhyessäkin yövuorossa. – Tiedossani ei ole, että 12-tuntiset vuorot aiheuttaisivat enemmän terveyshaittoja naisille kuin miehille. Mutta esimerkiksi samalla lailla fyysisesti kuormittava tehtävä on keskimäärin kuormittavampi naiselle. Kujala arvioi, että ylityöt ovat uudessa järjestelmässä melkeinpä vähentyneet. Jää vapaata aikaa hoitaa asioita. 1 välivapaa Välivapaapäivään olen erittäin tyytyväinen, koska se katkaisee vuorot sopivasti. Suomen tehtaiden henkilöstöpäällikön Juha Kauppilan mukaan työnantaja halusi varmistaa, että 12 tunnin vuorojärjestelmä ei haittaa tuottavuutta eikä vaaranna työhyvinvointia tai lisää tapaturmia. Uudella järjestelmällä ei myöskään ole ollut vaikutusta tapaturmiin. 5 vapaata Olen tehnyt vuorotyötä 17 vuotta. Vapaata tulee pitkä jakso 12 tunnin vuorojärjestelmässä. Aterian syön joko kotona tai töissä heti vuoron alussa. Myös tiedonkulku on varmistettava niin, että pitkältä vapaalta palaava pääsee kiinni työpaikan asioihin. Teemme ruokatilaukset, koska emme välttämättä voi irtautua työstä lounasaikaan. Vapaa osuu usein viikonlopuksi ja tuntuu silloin melkein tavalliselta viikonloppuvapaalta. Tosin toisen aamuvuoron jälkeen väsyttää vähemmän. Karhula sanoo, että miesvaltaisen työpaikan tutkimustuloksia ei voi yleistää naisvaltaisille aloille. Tykkään siitä, että työ on säännöllisen epäsäännöllistä. – Lisäksi oli tärkeää, että ylitöihin saadaan tarvittaessa väkeä vapaapäiviltä. Kaksi yövuoroa ovat ohi nopeasti, joten rytmi on helpompi kääntää takaisin normaaliin kuin aiemmassa järjestelmässä, jossa yövuoroja oli neljä peräkkäin. Karhula muistuttaa, että nopeasta 8 tunnin vuorojärjestelmästä on myös saatu hyviä kokemuksia. Vaikka sukupuoliroolit ovat lähentyneet toisiaan, vastuu perheen arjesta on edelleen käytännössä enemmän naisella kuin miehellä. 2 yövuoroa klo 19–7 Ennen ensimmäistä yövuoroa otan vartin tai puolen tunnin nokoset kotona iltapäivällä. Välipaloiksi otan sämpylää, hedelmiä ja salaatteja, joita on ruoka-automaatissakin. Tässä järjestelmässä ei voi jatkaa ylityöhön työvuorosta. Tervasaari osallistui Työterveyslaitoksen tutkimukseen ja kokeili uutta vuorojärjestelmää vuosina 2014 ja 2015. Kahdentoista tunnin vuorojärjestelmä sopii fyysisesti kevyisiin tehtäviin, joissa voi vaihtaa työpistettä tai työskentelyasentoa. Ennen toista yövuoroa en yleensä tarvitse torkkuja, koska herään vasta noin kello 14. Vuorotyön yhdistäminen perhe-elämään on aina haasteellista
Kauppilan mukaan suurin haaste on se, että päivätyötä tekevät insinöörit eivät välttämättä tapaa kaikkia työntekijöitä pitkään aikaan. LISÄÄ AIHEESTA 12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa. Muista pieni osa tekee kahta vuoroa ja loput päivätyötä. Paperimassan, kuivauksesta huolehtivien sylinterien ja valmiiden rullien osalta tehtäviä vaihdellaan. [Työterveyslaitos, 2016.] www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Artikkelit Kujala arvioi, että ylityöt ovat uudessa järjestelmässä melkeinpä vähentyneet.. Työterveyshuolto on antanut intranetissä ohjeistusta ja vinkkejä ruokavaliosta, ja työntekijät ovat kertoneet kokemuksiaan verkossa, Kauppila kertoo. Juha Kauppila kertoo, että 12 tunnin vuoron aikana voi pitää kymmenen minuutin ylimääräisen tauon fyysisesti raskaimmissa töissä, kuten pituusleikkurilla, paperivarastoissa ja uudelleenrullauskoneella. – Paperikoneella työ ei ole erityisen raskasta, paitsi katkosja häiriötilanteissa kuumissa olosuhteissa, joten työtä kierrätetään lähinnä vaihtelun vuoksi. – Olemme kiinnittäneet huomiota myös ruokailuun yövuoroissa. Pietarsaaressa työkiertoa ei ole erikseen kirjattu sopimukseen, mutta käytännössä töitä kierrätetään työvuoron aikana. Naisia on mukana 12-tuntisessa vuorojärjestelmässä neljä, heistä kolme uudelleenrullauskoneella ja yksi vuoromestarina. – Kokeilun jälkeen vain yksi työntekijä olisi halunnut palata vanhaan 8 tunnin hitaaseen vuorojärjestelmään, Kujala kertoo. Kati Karhula ja muut. Kokeilu vuonna tuli kehuja työhönlähtöjen vähyydestä ja vasta seitsemältä alkavasta aamuvuorosta. . • monipuoliset tykyja virkistyspäivät • räätälöidyt kuntoremonttikurssit • monipuoliset kunnon testaukset • asiantuntijaluennot • Personal Trainer -palvelut Hotelli Haikon Kartano & Spa · Porvoo · p. Minkälainen on oma työkykysi. Myös esimiehet seuraavat, että töitä vaihdellaan. Yhdessä vuorossa on 12 työntekijää. Kauppilan mukaan yhteispelin pitää sujua vuoron aikana. Pietarsaaressakin vuosi 2016 oli kesään asti sujunut tapaturmitta. 019 576 0360 · myynti@haikko.fi Työhyvinvointia Haikosta Palkittu kartanoja kongressihotelli tuhannetta päivää ilman tapaturmia. Valvomoihin on lisätty ilmoitustauluja. Tiedonkulusta on huolehdittava hyvin, kun vuorojärjestelmään kuuluu pitkä vapaajakso. Työntekijät äänestivät Pietarsaaressa äänestettiin ennen kokeilua ja sen lopussa. Paperikoneella työskentelevä prosessimies Kujala kertoo, että paperikoneella on paljon valvomotyötä, mutta sen ohella tehdään säännöllisiä kierroksia ja selvitetään häiriöitä. Haikon Kartano & Spa tarjoaa työyhteisöllesi mm. H a i k o s s a kokous onnistuu! • kokoukset • koulutukset • työhyvinvointi • juhlat Voidaanko sinun työpaikallasi hyvin. Lisäksi koneen henkilöstö tarkkailee käyttöä ja ottaa kokeita öisin ja viikonloppuisin, mutta muulloin niistä huolehtii laboratorion väki. Tehtaan noin sadasta työntekijästä 60 on mukana 12 tunnin järjestelmässä. Tieto kulkee myös sähköpostin, intranetin ja tekstiviestien välityksellä
Ne on myös pesty ennen pakkausta, jotta ne toimitettaisiin Öko-Tex ® -liiton serti. Käsineiden pinnoitteeseen integroitu AIRtech ® -tekniikka takaa niiden täydellisen hengittävyyden. CUTtech ® yhdistää toisiinsa erittäin kestävät langat ja kuidut, joten käsineiden viiltosuojaus on paras mahdollinen. Find out more: www.atg-glovesolutions.com SUUNNITELTU TOIMIMAAN PERUSTANA ATG ® :N TEKNOLOGISET INNOVAATIOT ENVIILTOSUOJA 5 TM ® +358 20 765 3026 www.etra.?. Kaikilla MaxiCut ® -käsineillä on Skin Health Alliancen myöntämä dermatologinen hyväksyntä osana HandCare ™ -ohjelmaamme. UUTUUS UUTUUS *EN 388:n mukaisesti Patent Nr. EP1608808 MaxiCut ® Ultra ™ -käsineet on suunniteltu kauttaaltaan hengittäviksi ja viillonkestäviksi, ja niissä yhdistyvät toisiinsa viiltosuojaus, mukavuus ja joustavuus kuivissa käyttöympäristöissä. Koska käsineiden pinnoitteessa hyödynnetään DURAtech ® teknologia-alustaa, pinnoite on paitsi ohut ja joustava, myös äärimmäisen kestävä. kaatin mukaisesti tuoreena pakkauksesta. Suunnittelun tärkeimpänä tausta-ajatuksena onkin ollut mahdollisimman suuri mukavuus ja käyttäjien tyytyväisyys. Tekniikan ansiosta sekä kämmenet että kämmenselät pysyvät kuivina
Kaikilla MaxiCut ® -käsineillä on Skin Health Alliancen myöntämä dermatologinen hyväksyntä osana HandCare ™ -ohjelmaamme. Tietoisuus kasvaa ja keskustelukulttuuri on muuttunut avoimemmaksi. Vuonna 2013 asbestitauteja diagnosoitiin kaikkiaan 721. ASBESTI PÖLYÄÄ EDELLEEN 42 Aina vain asbesti | 45 6 x jätteet fiksummin 46 Turvallisuus tulee ensin | 48 Turvatiedot talteen mobiilisti 50 Käytä oikein silmiensuojaimia | 53 Tapaturmainen kuolema UUTUUS UUTUUS *EN 388:n mukaisesti Patent Nr. Lisäksi 500:lla todettiin asbestin aiheuttamia keuhkopussin kiinnikkeitä tai paksuuntumia. Kaivosja louhintatyössä havaittiin 14 todettua tai epäiltyä asbestisairaustapausta 10 000 työllistä kohti vuonna 2013. Suunnittelun tärkeimpänä tausta-ajatuksena onkin ollut mahdollisimman suuri mukavuus ja käyttäjien tyytyväisyys. Käsineiden pinnoitteeseen integroitu AIRtech ® -tekniikka takaa niiden täydellisen hengittävyyden. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Turvallisuus – OSAAMINEN, ASENNE JA RAHA. Ne on myös pesty ennen pakkausta, jotta ne toimitettaisiin Öko-Tex ® -liiton serti. Kaivosten asbestiriskeistä lisää seuraavilla sivuilla.. Find out more: www.atg-glovesolutions.com SUUNNITELTU TOIMIMAAN PERUSTANA ATG ® :N TEKNOLOGISET INNOVAATIOT ENVIILTOSUOJA 5 TM ® +358 20 765 3026 www.etra.. Tekniikan ansiosta sekä kämmenet että kämmenselät pysyvät kuivina. – Onneksi nyt mennään parempaan suuntaan. Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan tapausten määrä oli korkeampi vain rakennustyössä. CUTtech ® yhdistää toisiinsa erittäin kestävät langat ja kuidut, joten käsineiden viiltosuojaus on paras mahdollinen. Asbestin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain 100–150 ihmistä. EP1608808 MaxiCut ® Ultra ™ -käsineet on suunniteltu kauttaaltaan hengittäviksi ja viillonkestäviksi, ja niissä yhdistyvät toisiinsa viiltosuojaus, mukavuus ja joustavuus kuivissa käyttöympäristöissä. Ne kaikki vaikuttavat siihen, onko kaivoksen asbestiosaaminen kunnossa, arvioi kaivosalaan erikoistunut Työterveyslaitoksen työhygieenikko Heli Kähkönen. kaatin mukaisesti tuoreena pakkauksesta. Koska käsineiden pinnoitteessa hyödynnetään DURAtech ® teknologia-alustaa, pinnoite on paitsi ohut ja joustava, myös äärimmäisen kestävä. Viimeisin kaivosbuumi kymmenisen vuotta sitten osoitti, että tiedot asbestille altistumisen riskeistä olivat joissakin kaivoksissa hataria ja paikoin mitattiin korkeitakin asbestipitoisuuksia. T E K S T I M A R JA A N A A N T T IL A | K U V A T T H IN K S TO C K P H O TO S Asbesti voi yllättää myös autoharrastajan. Asbestin aiheuttama tai sellaiseksi epäilty syöpä oli 132:lla ja asbestoosi 48:lla. Salaaminen ja vähättely eivät vie asioita eteenpäin, Kähkönen sanoo
Osalla onnistuu Ketolan mukaan kaivoksissa on eroja. TEKSTI MARJAANA ANTTILA | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 42. – Meidän on voitava luottaa siihen, että Tukes katsoo laitosten olevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia, sanoo ylitarkastaja Lasse Ketola Pohjois-Suomen aluehallintaviraston työsuojelun vastuualueelta. Etenkin suurissa kaivosyhtiöissä on sekä osaamista että halua hoitaa asbestiriski kuntoon ja toimia kansainvälisestikin edelläkävijöinä. – Kenenkään kannalta ei ole taloudellisesti järkevää, jos vasta rakennustyön valmistuttua huomataan, että laitos ei ole turvallinen työntekijöille. Se on huono lähtötilanne, Ketola huomauttaa. Luvanhakijalle ilmoitetaan jo lausuntovaiheessa, että suunnitelmissa on otettava huomioon prosessissa syntyvät kemialliset vaaraa aiheuttavat haitat. Tietoa riskienhallinnasta tarvitaan jo kaivoksen suunnitteluvaiheessa, jotta esimerkiksi laitevalinnat ovat tarkoituksenmukaisia. – Jokaisella kaivoksella on erilainen mineralogia, ja malmi voi olla sitoutunut epäpuhtauteen. Työsuojeluviranomainen taas valvoo työturvallisuutta jo toiminnassa olevilla kaivoksilla ja rikastamoilla. E nnakointi ja suunnittelu ovat erittäin tärkeitä, jotta estetään kaivosten työntekijöiden altistuminen syöpää aiheuttavalle asbestille. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes valvoo, että kaivos ja mahdollinen rikastamo rakennetaan turvallisiksi. Laskennat on tehtävä kunnolla, ja laitteisto on valittava niin, ettei työntekijöiden hengitysja työskentelyvyöhykkeelle pääse epäpuhtauksia, Ketola sanoo. – Kaikki kaivokset eivät kuitenkaan Aina vain asbesti Kaivosten asbestiriskien hallinta saatetaan tunaroida jo suunnittelijan työpöydällä
Jos kuituja on ilmassa, täytyy tehdä luvanvarainen asbestisiivous. Rakennettuun ympäristöön liittyvä hyvin vähäinen altistuminen ei nykytietämyksen mukaan lisää merkittävästi riskiä sairastua asbestin aiheuttamiin sairauksiin. LISÄÄ AIHEESTA www.tvk.fi > Uutiset > Oksa, TTL: Asbesti otettava vakavasti www.ttl.fi > Aihealueet > Toimialat > Rakennusala > Turvapakki > Eristeaineet > Asbesti > Asbestikuitujen löytyminen työtiloista: toimintaohje ja terveysvaarat www.tyosuojelu.fi > Työolot > Rakennusala > Asbesti > Säädösten soveltaminen > Usein kysyttyjä kysymyksiä asbestista Asbesti voi yllättää remontoijan ja autoharrastajan saa näitä asioita hoidettua. Seuraamme tilannetta, koska kuidut ajautuvat ennen pitkää rikastamoihin. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa kertoo, että yllättäviä asbestiriskejä liittyy myös vanhojen autojen jarruja kytkinhuoltoihin sekä puolustusvoimien venäläisiin panssariajoneuvoihin, sillä niissä on käytetty asbestipitoisia osia. Jos työpaikan pintatai ilmanäytteistä löytyy asbestikuituja, ne ovat useimmiten peräisin aiemmista, huolimattomasti tehdyistä purkutai korjaustöistä. Vaikka rikastamoiden työturvallisuudessa on ollut yllättävän paljon huomautettavaa, niiden työilmasta on löytynyt harvoin asbestia. – Kysymykset ovat pääasiassa koskeneet uusitun lainsäädännön soveltamista, kertoo ylitarkastaja Anette Lehtonen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Jos työpaikalta löytyy asbestikuituja, ajantasainen tiedottaminen työntekijöille on tärkeää, jotta säästytään turhalta pelolta. Silloin ohjaamme työnantajaa toimintaohjeilla, kehotuksilla ja uhkasakoilla muuttamaan prosessia turvallisemmaksi, Ketola sanoo. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 ASBESTIN KÄYTTÖ oli yleistä rakennustyössä 1920-luvulta 1990-luvun alkuun. Sen leviämistä voidaan rajoittaa tehokkaasti osastoimalla, kastelemalla ja huolehtimalla työkoneiden ohjaamoiden puhtaudesta. Jos kuituja löytyy, alamme selvittää ketjua taaksepäin tutkimalla, mistä ne ovat peräisin, Ketola kertoo. Keuhkoille vaarallinen kuitu Asbestikuidut aiheuttavat hengitettyinä syövän ja keuhkosairauksien vaaraa, jos ne ovat paksuudeltaan enintään kolme mikrometriä ja pituudeltaan vähintään viisi mikrometriä. Työpaikan sisäilmatutkimuksessa voi yllättäen löytyä myös asbestikuituja. Viive on yleensä 20–40 vuotta ja lyhimmilläänkin kymmenen vuotta. Kuitujen alkuperä täytyy selvittää ja leviäminen estää. Selvitys ennakkoon Asbestiesiintymät ovat Suomessa harvinaisia, pieniä ja paikallisia. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille on tullut runsaasti yhteydenottoja sen jälkeen, kun laki asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) ja valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Purkutyöt ovat luvanvaraisia, mutta asbestiriskiä ei aina tiedosteta etenkään omatoimiremonteissa. Siksi asbesti on suurin ongelma korjausja purkutyömailla. Ne ovat keuhkojen ulkopuolella eivätkä haittaa keuhkojen toimintaa. Asbestin sitova raja-arvo on 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa kahdeksan tunnin keskipitoisuutena. Tavallisimpia ovat plakit eli keuhkopussin hyvälaatuiset paksuuntumat. Kaivostoiminnassa pienetkin esiintymät voivat aiheuttaa merkittävää altistumista, sillä kuitumaista kiveä käsiteltäessä syntyy Vakavimpia asbestin aiheuttamia sairauksia ovat keuhkosyöpä, kurkunpään syöpä ja keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä.. – Pölyä kertyy paljon, ja se voi pölähtää ilmaan, jos rikastamoita ei siivota eli letkuteta aika ajoin puhtaaksi. Pintojen huolellinen siivous riittää, jos asbestia löytyy vain pintanäytteistä. Yhteydenottojen perusteella työsuojeluhallinto on julkaissut verkkosivuillaan vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Asbestin aiheuttamille sairauksille on yhteistä, että ne näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua altistumisesta. Rakennuksen ehjät asbestimateriaalit eivät ole vaarallisia terveydelle, mutta niistä voi ajan mittaan irrota kuituja haurastumisen myötä. Asbesti aiheuttaa monenlaisia sairauksia. Asbestia voi olla palonsuojaus-, akustiikkaja sementtilevyissä, eristeissä, maaleissa, liimoissa, pintaverhoiluissa tai kuituina tekstiileissä. Asbesti on suurin ongelma louhintaja murskausvaiheessa. Muitakin kuitumineraaleja kannattaa varoa, sillä niiden terveysvaikutuksia ei vielä tunneta tarkasti. Vakavimpia asbestin aiheuttamia sairauksia ovat keuhkosyöpä, kurkunpään syöpä ja keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä
Tupakka kannattaa tumpata heti: tupakointi monikymmenkertaistaa riskin sairastua asbestista johtuviin sairauksiin. – Kaivoksilla on riskinä myös esimerkiksi kvartsipöly, ja putoamisella on ihan akuutti tappava vaikutus. – Kaivoksissa pölyn leviämistä on hankalampaa hallita kuin esimerkiksi rakennustyömailla, joilla voidaan käyttää asbestisulkuja, Työterveyslaitok sen työhygieenikko Heli Kähkönen huomauttaa. Muutkin riskit huomioon Ketolan mukaan kaivosten työsuojelussa suhtaudutaan asbestiin vakavasti. Siksi on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia. Jos louhintaa laajennetaan, selvitys täytyy tehdä myös sellaisilla uusilla alueilla, jotka poikkeavat geologisesti aiemmin louhituista. Lisäksi asbestialueelle pitäisi päästää vain niitä, joiden on välttämättä työskenneltävä siellä. Arvioinnissa tehdään kolmivaiheinen asbestija kuituselvitys. – Yleensä tilanteeseen havahdutaan, kun tuotanto on jo käynnissä. Likaantuneet vaatteet ja kengät pitää ottaa pois ja puhdistaa ennen kuin pesee suihkussa hiuksensa ja ihonsa. LISÄÄ AIHEESTA julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Artikkelit > Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille Asbestista ei aina osata huolehtia etukäteen.. Moni muukin asia pitää hoitaa kondikseen, Ketola sanoo. Vaikka valvomoissa ja työkoneiden hyteissä ei käsitellä mursketta, lattialle kantautunut lieju alkaa pölytä, kun se kuivuu. Geologit ajattelevat asiaa ehkä enemmän tuotannon kuin työhygienian kannalta. Esiselvityksessä tutustutaan alueen asbestihistoriaan ja selvitetään asbestija kuitupotentiaalisten kivilajien esiintyminen sekä yleinen metamorfoosiaste. Keväällä julkaistussa Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille -oppaassa korostetaan, että asbestin esiintyminen täytyy arvioida ennen kuin kaivoksen tuotanto aloitetaan. Siisteys kunniaan Säännölliset työhygieeniset mittaukset ovat toiminnan aikana tärkeitä koko tuotantoketjussa. Puhtaat vaatteet on puettava puhtaassa tilassa, jotta pöly ei siirry vaatteissa esimerkiksi kotiin. Kolmannessa vaiheessa tutkitaan asbestikuitujen tai muiden mineraalikuitujen koko ja pitoisuudet sekä murskatusta kiviaineksesta että koemurskausvaiheen ilmasta. Toisessa vaiheessa tehdään geologinen kallioperäkartoitus ja tutkitaan kuitumineraalien esiintyminen kairasydännäytteistä. Hyvä henkilökohtainen työhygienia on tärkeää. Kähkösen mukaan asbestista ei aina osata huolehtia etukäteen. Nyt pölynhallinta ja suojaimet ovat paremmalla tasolla. Tilat on pidettävä siisteinä. – Sitä pidetään merkittävänä riskinä, jopa merkittävämpänä kuin se oikeasti on. Sillä on paha maine, mutta rajaarvot olivat ennen korkeammat. Minun valistunut arvaukseni on, että aiemmin altistuttiin suuremmille pitoisuuksille ja välillä ilman suojaimia. Kaikkea pölyä ei saada hallintaan teknisillä ratkaisuilla, vaikka ne ovatkin ensisijainen torjuntakeino. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 44 enemmän pölyä kuin ei-kuitumaisesta kivestä. . Työhygieenisissä selvityksissä ovat yleensä paikalla työhygieenikko, työnantajan ja työntekijöiden työsuojeluhenkilöt sekä työterveyshuollon edustaja. Työntekijä voi myös itse pienentää altistumisriskiä
Lyhytkin siirtomatka kertautuu, kun kuljettajan reitillä on satoja astioita. Odota rauhassa ja anna kuljettajalle työrauha. 4 Pidä reitit kunnossa Varmista esteetön reitti kaikkina vuodenaikoina. Älä laita astiaan liikaa jätettä: painava astia on kuljettajalle turvallisuusriski. Vinkkejä antoivat Työterveyslaitoksen erikoistutkija Pia Perttula, RenoNordenin henkilöstöja työsuojelupäällikkö Hanna Rissanen, Lassila & Tikanojan työturvalli suuspäällikkö Tommi Kajander ja jäte auton kuljettaja Tomi Liimatainen Lassila & Tikanojalta. Kysy kuljettajalta, miten voit helpottaa hänen työtään. Jätteenkuljettaja Tomi Liimatainen kirjaa ajoreitin aikana huomaamansa vaaran paikat sähköiseen turvallisuushavainnointijärjestelmään. Älä ohita jäteautoa varomattomasti: joku saattaa kävellä jäteauton takaa autosi eteen. Pidä jätekatoksessa vain jäteastioita. Meistä jokainen voi työpaikalla ja kotona sujuvoittaa kuljettajan työtä ja kohentaa hänen työturvallisuuttaan. Varmista, etteivät astiat ole jäätyneet kiinni eikä siirtoreitti ole liukas. 34 % kuljettajista kertoo, että astioissa on päivittäin vääränlaista jätettä. Ilmoitusten ansiosta saadaan joka vuosi korjattua tuhansia vaaran paikkoja. Paras paikka jäteastioille on maan tasalla lähellä toisiaan. Varmista, että kuljetusyrityksellä on tarvittavat osoiteja tyhjennystiedot. LISÄÄ AIHEESTA Tekstin kursivoidut kohdat viittaavat keväällä julkaistuun raporttiin: www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Kirjat > Työturvallisuuden ja työhyvin voinnin edistäminen jätteenkuljetuksissa 6 × jätteet fiksummin TEKSTI ELINA SAARINEN KUVAT ELINA SAARINEN, THINKSTOCKPHOTOS Jäteauton kuljettaja saattaa tyhjentää jopa 350 jäteastiaa työvuoronsa aikana. Kuljettaja tai hänen esimiehensä pyrkii kertomaan havainnoista kiinteistön haltijalle tai jätteen tuottajalle. 77 % kuljettajista kertoo, että muut tienkäyttäjät hidastavat heidän työtään viikoittain. Ohjeeksi jokaiselle: kerro kuljettajalle, jos huomaat reitillä vaaran paikkoja, ja pyri korjaamaan tilanne. Onko astioiden määrä ja koko mitoitettu jätemäärän mukaan. 2 Lajittele ja täytä oikein Laita kuhunkin jäteastiaan vain sinne kuuluvaa jätettä. Älä kiilaa jäteauton eteen tai pysäköi sen tielle. 45 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |. Onko astiassa pyörät, jotta sitä on kevyt liikutella. Sijoita astiat tasaiselle, kovalle alustalle. Älä laita jätteitä astioiden viereen. Varmista, että oviaukot ovat riittävän leveitä. 3 Sijoita astiat esteettömälle paikalle Valitse paikka niin, että iso jäteauto pääsee mahdollisimman lähelle jäteastiaa. Kuljettajalla tulisi olla oikeus jättää astia tyhjentämättä, jos tyhjentämisestä aiheutuu vaaraa. Jäteauton kuljettajat tekevät yleensä reitillään turvallisuushavaintoja: he kirjaavat vaaran paikat, läheltä piti -tilanteet, tapaturmat ja huomaamansa epäkohdat. Älä sijoita astioita monen oven taakse. Huolehdi lumitöistä, hiekoituksesta ja valaistuksesta. Yli puolet jätekuskeista joutuu käsittelemään liian painavia astioita viikoittain. Katso, ettei siirtomatkalla ole portaita, korkeita kynnyksiä tai jyrkkiä ramppeja. Pussita pölyävä jäte samalla tavalla kuin tuhka. Korvaa portaat mahdollisuuksien mukaan hissillä tai nosturilla. Joka neljäs jätteenkuljettajista joutuu käsittelemään epäkuntoisia astioita päivittäin. Älä huuda tai soita äänitorvea. Jos esimerkiksi astian kaulus on rikki, se saattaa tyhjennysvaiheessa pudota kuljettajan päälle. Kerro jätteenkuljettajalle poikkeavista järjestelyistä, kuten toimipisteen remontista tai astioiden siirrosta toiseen paikkaan. 6 Viesti ja ohjeista Työnantaja: huolehdi, että työpaikalla on jätteiden lajitteluohjeet. Lumessa tai liukkaalla jäteastiaa on hankala siirtää, ja kuljettaja voi kaatua tai hänelle voi sattua tapaturma. Tee toivotut parannukset. 1 Tarkista jäteastian kunto Onko jäteastia ehjä. Kauppojen tulisi varmistaa esteetön pääsy jäteastioille myös lastauslaitureilla. 5 Anna työrauha Joskus jäteauto tai jäteastiaa siirtävä kuljettaja voi hetkellisesti tukkia kulkuväylän. Viidennes kuljettajista pystyy ennakoimaan keräysreitillä olevia ongelmia. Laita opasteet jätekatokseen ja jäteastioihin. Voit tarvittaessa tilata ylimääräisen tyhjennyksen tai hankkia suuremman astian, jos jätettä syntyy paljon. Raivaa ylimääräiset tavarat pois tieltä
Turvallisuustyötä on kehitettävä koko ajan, sanoo turvallisuusasioista vastaava Reino Nygård. Vuodet 2013–2015 olivat jo pyöreän nollan vuosia: ei yhtään työpaikkatapaturmaa. “. Tapaturmatiheys eli LTAluku oli 53 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Hän nosti turvallisuuden ykkösasiaksi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 46 Turvallisuus tulee ensin Nolla tapaturmaa Viimeinen poissaoloon johtanut työpaikkatapaturma Oulun Energia Urakointi Oy:ssä on marraskuulta 2012. Työntekijät otettiin mukaan arvotyöskentelyyn, ja yrityksessä alettiin panostaa turvallisuusjohtamiseen täydellä teholla. Samaan konserniin kuuluva Oulun Energia Urakointi perustettiin vuonna 2011. Tuolloin sattui neljä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa ja seuraavana vuonna kaksi. Kovat turvallisuustavoitteet Muutos lähti liikkeelle, kun Juhani Järvelä aloitti konsernin toimitusjohtajana. Vuonna 2010 Oulun Energiassa sattui 28 poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. – Nyt näyttää hyvältä, mutta ei tässä voi jäädä paukuttelemaan henkseleitä. Työturvallisuus oli heikossa hapessa ja riski pahimmasta mahdollisesta koko ajan läsnä. – Siinä on koko homman ydin. Myös kovien tavoitteiden asettaminen, ennakoiva ja jatkuva turvallisuustyö, henkilökunnan osallistuminen ja avoin ja läpinäkyvä viestintä ovat tärkeitä, Nygård sanoo. Turvallisuusjohtamisessa korostuvat ennen kaikkea johdon sitoutuminen ja esimerkki. Niiden seurauksena menetettiin 225 työpäivää. – Viimeinen poissaoloon johtanut työpaikkatapaturmamme on marraskuulta 2012. Ei pidä kehuskella, mutta onhan se kova tulos, toteaa Oulun Energia Urakointi Oy:n yksikönpäällikkö ja turvallisuusasioista vastaava Reino Nygård . TEKSTI SARI OKKO | KUVAT OULUN ENERGIA V ielä kuusi vuotta sitten asiat olivat toisin
Yrityksessä pidetään turvavartteja, tehdään työmaiden turvakierroksia ja auditoidaan. Tärkeintä kuitenkin on, että ihmiset pysyvät terveinä, ovat motivoituneita ja tekevät työnsä turvallisesti ja laadukkaasti. Nykyään havainnot käsitellään kaikille avoimessa sähköisessä järjestelmässä. Nygård muistelee aikoja, jolloin havaintoja tehtiin kirjallisesti ja lappusia kertyi pöydälle pölyttymään. Turvallisuus kuuluu kaikille Tapaturmattomuus tuo yritykselle huikeat säästöt. 4 Positiivisen palautteen avulla kehittyminen. Turvallisuutta johdetaan laajalla rintamalla, sillä turvallisuus kuuluu kaikille, Nygård tiivistää. Esimerkiksi uutenavuotena muistutamme ilotulitusrakettien turvallisesta käytöstä jakamalla suojalaseja. Turvallisuudesta ei tingitä eikä voida ajatella, että aika parantaa haavat. Työajan ulkopuolella sattuneista tapaturmista saadaan tiedot palkanlaskennasta, jossa kaikki sairauspoissaolot kirjataan eri poissaolokoodeilla. . Kesäkuun alussa alkanut kampanja sai aikaan mukavasti vipinää jo ensimmäisellä viikolla. – Urakoinnissa yleisimpiä tapaturmia ovat käsien viiltohaavat, joita tulee kaapeleita kuorittaessa. Kaikki vaaratilanteet, läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat tutkitaan, ja joka tilanteesta otetaan opiksi. Varusteet viimeisen päälle Energiayhtiössä tehdään riskialttiita töitä välillä hyvinkin haasteellisissa olosuhteissa maastossa, myrskyissä, tunneleissa ja pylväissä. Kesälomien alla tarjoamme mökkien remonttireiskoille viiltosuojahanskoja, ja syksyn pimetessä jaamme heijastinliivejä. Uusinta uutta on turvallisuushavaintojen tekeminen myönteisistä asioista. Sarja esittelee foorumin jäsentyöpaikkoja, jotka ovat sitoutuneet työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. “. 5 Asenne: vaatiminen ja tinkimättömyys. – Miehemme ovat töissä silloinkin, kun kukaan ei laittaisi edes koiraansa ulos, Nygård tiivistää. Viime vuonna vapaa-ajan tapaturmia sattui seitsemän. Siihen kannustamme kaikkia työntekijöitämme. Myös Nygård teki heti useita positiivisia turvallisuushavaintoja kuvien kera muun muassa työmaan siisteydestä ja henkilönsuojainten esimerkillisestä käytöstä. – Turvallisuus on parantunut myös työn ulkopuolella. – Kampanjoimme ahkerasti ympäri vuoden. – Turvallisuushavainto ei jää ilmoittamatta, kun se on helppo tehdä kännykällä, tabletilla tai kannettavalla. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 Tapaturmat ovat kuin hyttysiä. – Emme etsi syyllisiä vaan perimmäisiä syitä. www.nollis.fi info – Johtaminen on haasteellista, mutta turvallisuusjohtaminen on vieläkin vaativampaa. Tapaturmia ehkäistään muun muassa pakollisilla henkilökohtaisilla turvavarusteilla. Kun turvallisuuteen aletaan kiinnittää huomiota, sen tarkkailusta tulee tapa. Keinot ovat monet. Vuonna 2011 koko konsernissa sattui 41 vapaa-ajan tapaturmaa, joista seurasi yhteensä 600 poissaolopäivää. Niitä ei kannata tappaa yksitellen, vaan kuivata suot, joissa niitä syntyy.” James Reason, psykologian professori, Manchesterin yliopisto 5 askelta turvallisuusjohtamiseen 1 Johdon selkeä tahtotila ja haasteelliset tavoitteet. 2 Näkyvä ja avoin turvallisuusviestintä. Myös kulkemiseen liittyy riskejä: esimerkiksi nilkan nyrjähtäminen on ollut yleistä. Jos ne ehti kirjata järjestelmään, sinne ne yleensä myös katosivat. Turvallisuus aina mielessä Oulun Energiassa työntekijöitä kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja niin töissä ja työmatkalla kuin vapaaajallakin. 3 Mobiili turvallisuushavainnointi. Kaikilla asentajilla on aina leukahihnalla ja suojavisiirillä varustettu suojakypärä ja palosuojattu työasu huomiovärein sekä viiltosuojahanskat ja turvajalkineet. Mitään ei jätetä sikseen, vaan kaikkeen tartutaan ja puututaan. Korjaavia toimenpiteitä seurataan ja niiden toteutumista valvotaan. Sähköön liittyviä tapaturmia meillä ei ole sattunut. Tämä TTT-lehdessä julkaistava juttusarja on tuotettu yhteistyössä Nolla tapaturmaa -foorumin kanssa. Positiiviset asiat esiin Mobiiliteknologia on vienyt turvallisuushavainnot aivan uudelle tasolle
Joenvuori arvostaa mobiilien laitteiden helppokäyttöisyyttä. Silloin ei ole kauheasti väliä sillä, missä itse olet. Uudet työntekijät käyvät vaativan koulutuksen tentteineen. Ohjelmaan merkitään omaan työhön, työympäristöön ja toimintatapoihin liittyvät havainnot, ulkopuolinen palaute sekä omat tai muiden havaitsemat poikkeamat. Lisäksi ohjelmaan kirjataan henkilökunnan aloitteet ja seurataan niiden edistymistä. Apuna ovat kännyköissä ja tableteissa toimivat mobiilit mittarit. – Tulevaisuudessa sinne on myös tarkoitus merkitä pienimmätkin läheltä piti -tilanteet ja niiden korjaavat toimenpiteet. – Mielestäni asioita kannattaa tehdä yhä enemmän mobiilisti ja etänä. Työsuojeluvaltuutettu Jaana Joenvuori kertoo, että Säteilyturvakeskuksessa on noin vuoden ajan käytetty Graniteohjelmaa, johon voidaan merkitä muun muassa turvallisuushavainnot. Helppoa, kun aina mukana Joenvuori on tyytyväinen kehitykseen. Myös muistitilaa laitteissa on oltava riittävästi. – Tietoturvaan meillä on todella tiukat säännöt, sillä käsittelemme paljon salassa pidettävää tietoa. Kännykän pieni näyttö tekee kuitenkin sovellusten käytön hieman kömpelöksi. Lisäksi meillä on kattavat ohjeet siitä, miten sähköisiä ja paperisia asiakirjoja käsitellään ja säilytetään, Joenvuori kertoo. Onneksi meillä on hyvät ja helposti tavoitettavat IT-gurut. – Kunhan ohjelmaa käytetään kattavasti, tarkastajat voivat kirjata havaintonsa järjestelmään, jolloin ne ovat reaaliaikaisesti muiden nähtävissä. – Sähköinen asianhallinta pitää huolen siitä, että kaikki asiakirjat eivät aukea kaikille tai niitä ei edes löydy, jos niiden käyttöön ei ole oikeuksia. Sujuvimmin ne toimivat tabletilla. Niiden käyttäjät kiittävät, että tiedot pysyvät ajan tasalla eikä paperisotaa tarvita. Se on kuitenkin tulevaisuutta. Siitä ongelmasta on nyt päästy, kun kännykät ovat kuin minitietokoneita, Joenvuori sanoo. . – Aluksi joidenkin sovellusten käyttö tökki, koska esimerkiksi kännykässä ei ollut tarpeeksi muistia pakollisille tietoturvaohjelmille. On tärkeää, että käyttökynnys on matala. Joskus laitteet hajoavat tai eivät suostu toimimaan. Silti tietoturva hieman huolettaa, vaikka siihen kiinnitetään nykyisin huomattavasti enemmän huomioita kuin muutama vuosikymmen sitten. – Mukana kulkevan mobiililaitteen rikkoutuminen tai akun tilttaaminen on tietenkin mahdollista. Laajaan käyttöön Joenvuori kertoo, että Granite-ohjelma on myös itsearvioinnin ja auditoinnin väline, joka aiotaan ottaa käyttöön monessa sosiaalija terveysministeriön alaisessa laitoksessa. Turvatiedot talteen mobiilisti Mobiilit sovellukset ovat tulleet turvallisuuden tueksi jo monella työpaikalla. Lehdistä on saanut lukea, että tosi uskottavillakin tahoilla on ollut ihmetystä herättäviä tapauksia. Hän kiittelee myös sitä, että laajan järjestelmän ansiosta kaikki tiedot löytyvät samasta paikasta. Myös tapaturmat voidaan kirjata, vaikka niistä tehdäänkin erilliset lakisääteiset ilmoitukset Valtiokontto riin, Joenvuori kertoo. – Aiemmin ne olivat sikin sokin erilaisilla alustoilla ja osa jopa omissa Excel-kyhäelmissä, Joenvuori naurahtaa. Säteilyn määrää reaaliaikaisesti seuraavat mittarit ovat edelleen niin suuria, että niiden jatkuva mukana kuljettaminen olisi epäkäytännöllistä. Ohjelma on selainpohjainen, ja se ohjaa käyttäjää täyttämään tarvittavat osiot. Työntekijöiden kumulatiivista eli kertyvää säteilylle altistumista mitataan henkilökohtaisilla dosimetreillä, joista tiedot puretaan jälkikäteen. – Kun laitteet kulkevat aina mukana, niitä tulee käytettyä. Ei ole sitä kynnystä, että pitää mennä työpaikalle ja käynnistää koneet, jotta saa kirjaukset tehtyä. Havainnoista lähtee heti tieto esimiehille tai muille vastuuhenkilöille sekä työsuojeluhenkilöstölle, Joenvuori kertoo. Lisäksi meillä on työmatkakäyttöön sopivia läppäreitä, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota tietoturvariskeihin ulkomailla. – Tietoturvamurtoja tuntuu tapahtuvan vähän väliä. Kaikki eivät pääse käsiksi tietoon, vaan käyttöoikeudet on rajattu tarkasti. Ohjelmaan kuuluvat myös riskienhallinta ja riskinarviointi sekä työsuojelupuolen työn vaarojen ja riskien havainnointi. TEKSTI MARJAANA ANTTILA K U V A N O R D S A FE TY. Nuori porukka käyttää uusia laitteita todella näppärästi, mutta kyllä vanhemmatkin porskuttavat hyvin perässä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 48 S SÄTEILYTURVAKESKUKSEN tarkastajat ja asiantuntijat valvovat muun muassa rakenteilla ja toiminnassa olevia ydinvoimaloita, ydinmateriaalin kuljetusta, säteilyn käyttöä lääketieteessä ja teollisuudessa sekä työpaikkojen radonpitoisuuksia. Tietoturva kuntoon Joenvuori myöntää, että mobiilisovelluksissa voi olla myös riskejä
EDUT: Erittäin helppokäyttöinen, tiedot aina ajan tasalla ja kaikkien käytettävissä, joustava, jatkuvaa kehittämistä ohjelmantoimittajan kanssa. EDUT: Nopeus, yksinkertaisuus, ilmoitukseen voi liittää kuvan, helppo raportoida reaaliaikaisesti turvallisuustilanteesta. MILLÄ KIRJAUKSET TEHDÄÄN: Kännykkä tai tabletti. Rekisteröidy kävijäksi ja katso lisätiedot 1 Turvallisuuspäällikkö Petri Käyhkö, Kesko: OHJELMA: Plan Brothersin mobiilityökalu incy.io, jonka kautta raportoidaan turvallisuuspoikkeamat. EDUT: Kätevä käyttää, ei tarvitse säilytellä papereita. 2 Työsuojelupäällikkö Tanja Lilja, Boliden Harjavalta: OHJELMA: NordSafetyn mobiilisovellukset, toisella raportoitu TR-mittaukset ja toisella turvallisuushavainnot, olleet koekäytössä vuosihuoltoseisokin aikana. MILLÄ KIRJAUKSET TEHDÄÄN: Kännykkä, tabletti, tarvittaessa myös paperi. HUOMIOITAVAA: Ohjelman toimittajan täytyy olla luotettava, jotta vain sähköisessä muodossa säilytettävät tiedot eivät katoa. HUOMIOITAVAA: Tietoturva pitää olla varmistettu ja raportoinnin pelisäännöt käyttäjillä tiedossa. HAE UUSIN ALAN TIETO JYVÄSKYLÄSTÄ. 3 Työmaainsinööri Jarkko Turunen, Lahden JP-palvelut: OHJELMA: Moveniumin perehdytyssovellus, joka on osa laajempaa työturvallisuussovellusta. HUOMIOITAVAA: QR-koodien linkkejä tehdessä on hyvä muistaa, että linkit ovat julkisia ja kuvaa voidaan levittää laajallekin. MITÄ KIRJATAAN: Rikoksiin liittyvät asiat, väkivaltaisuudet, häiriökäyttäytyminen, läheltä piti -tilanteet, kiinteistöjärjestelmien häiriöt, ensiaputilanteet. KUKA KÄYTTÄÄ: TR-mittauksissa turvallisuuskoordinaattorit ja osa asennusvalvojista, turvallisuushavainnoinnissa kaikki alueella työskentelevät. MILLÄ KIRJAUKSET TEHDÄÄN: Kännykkä, tabletti, tietokone. MITÄ KIRJATAAN: Kaikki perehdytyksessä käsitellyt aihepiirit, perehdytyksen kuittaus sähköisellä allekirjoituksella, kulkulupien hallinnointi. Kokemuksia kentältä 1 2 3 K U V A N O R D S A FE TY K U V A M O V E N IU M P LA N B R O T H E R S. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 www.jklturvallisuusmessut.fi Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä pelastustoimessa työskenteleville. KUKA KÄYTTÄÄ: Perehdyttäjät. KUKA KÄYTTÄÄ: Vartija, myymäläpäällikkö, tavaratalojohtaja tai muut nimetyt henkilöt. MITÄ KIRJATAAN: TR-mittaussovelluksessa tavanomaiset TR-kierroksen asiat, turvallisuushavainnot ohjautuvat QR-koodeilla suoraan oikealle työmaalle
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 50 TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SSAB silmiensuojaimia 1 Valitse ominaisuudet riskien mukaan SILMIENSUOJAIMIA on sekä sangallisia että umpinaisia naamiomallisia. Huurtumattomia linssejä tarvitaan, jos käyttäjä esimerkiksi käy trukilla ulkotiloissa monta kertaa päivässä. – Hitsaustöissä käytetään yleensä moottoroituja hengityksensuojaimia. – Ensin kartoitetaan riskit: tarvitaanko suojaa siruja, kuumia roiskeita, kipinöitä, kemikaaleja, pölyjä, kaasuja vai säteilyä vastaan. Kasvojensuojaimia ovat visiirit, hitsausmaskit ja huppusuojaimet. – Kun uusia suojalaseja tulee tarjolle, annamme ne ensin testikäyttöön tietyille tehtaan alueille. Suojainvalmistaja toteutti idean, ja nyt se on käytössä muuallakin. – Esimerkiksi kaasuhitsauksessa meillä käytetään naamiomallisiin eli umpisuojalaseihin kiinnitettävää tummennettua lasia. Optiselta säteilyltä suojaavat suodattimet on jaettu kolmeen luokkaan, joista ykkönen on paras. Vuonna 2015 sattui yksi silmätapaturma. Mekaaniselle lujuudelle on omat kirjaintunnukset. – Sama ohje koskee muitakin haluttuja ominaisuuksia, jotka voi tarkistaa suojaimen merkinnöistä. 2 Varmista suojaavuus ja istuvuus SSAB:N TEHTAALLE silmiensuojaimet toimittaa yritys, joka hankkii mallit eri valmistajilta. – On tärkeää valita EN 166 -standardin mukaiset suojasilmälasit. Suojainten ominaisuuksista ja käyttöalueista on tietoa linssien ja sankojen merkinnöissä ja käyttöohjeissa. Lisäksi pitää aina varmistaa, että suojaimessa on CE-merkintä, Sirelius ohjeistaa. Moni asentaja pitää niitä jatkuvasti mukana ja vaihtaa tavalliset suojalasit tarvittaessa naamiomallisiin. Johtava asiantuntija Helena Mäkinen Työterveyslaitoksesta painottaa, että silmienja kasvojensuojaimet pitää valita työn ja työolojen mukaan. Esimer kiksi tavallisen, mekaanisilta vaaroilta suojaavan suojalasin linssi on S-luokkaa. Aluemyyntijohtaja Leo Sirelius Honeywell Oy:stä kertoo, että suojalasien huurtumattomuus on yleinen toive työpaikoilla. SSAB:n Raahen terästehtaassa silmätapaturmat ovat vähentyneet suojalasipakon myötä. Tehtaalle on vähitellen vakiintunut oma mallivalikoima, jota täydennetään ja karsitaan tarvittaessa. K on naarmuuntumattomuuden merkki, ja R tarkoittaa lisättyä lämpösäteilyn heijastuvuutta. Myös suojalasin tummuusaste ilmaistaan numeroilla. Suojalasipakon ansiosta tehtaassa on pystytty ehkäisemään silmätapaturmat lähes kokonaan.. Käyttäjät arKäytä oikein SSAB:n Raahen terästehtaan työsuojelupäälliköllä Arto Nikulalla on naamiomalliset umpinaiset suojalasit. Silloin ne ovat läpäisseet lujuustestin viiden asteen pakkasessa ja huurtumattomuudesta on muutakin näyttöä kuin valmistajan N-merkillä antama tieto huurtumattomuuskäsittelystä. Esimerkiksi hitsauksessa tummuusaste määräytyy metallien ja hitsausmenetelmien mukaan. Idea irrallisesta tummennuslasista tuli omalta työntekijältä. Naamiomallisia suojalaseja tarvitaan päivittäin varsinkin kunnossapitotehtävissä. Huurtumattomuus on merkitty N-kirjaimella. Tehtaan työsuojelupäällikkö Arto Nikula kertoo, että naamiomalliset suojalasit ovat välttämättömät monissa töissä, kuten kipinäja hiontatöissä. F-luokan linssit antavat vahvemman suojan nopeasti lentäviä lastuja ja kappa leita vastaan
. 020 734 1810 Ota yhteyttä! www.icoy.fi • Vaarojen tunnistus ja riskien hallinta – prosessiteollisuus, voimalaitokset, kemian laitokset – koneturvallisuus – työturvallisuus – turva-automaatio • Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX) • Kylmälaitosten määräaikaistarkastusten korvaaminen painelaitteen seurannalla • Melumittaukset ja meluntorjuntaohjelma • Turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja ja pelastussuunnitelma (m. Linssejä ei saa puhdistaa liuotinaineilla eikä naarmuttavilla pyyhkeillä. Silloin seuraava lastu voi lentää sivulta silmään. Helena Mäkinen kehottaa suojainta valittaessa tarkistamaan, että se sopii muihin pään alueen suojaimiin. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 vioivat suojaavuuden, huurtumisen, naarmuuntumisen ja muut ominaisuudet. Mäkinen kertaa, että suojalasit säilytetään kotelossa ja naamiomalliset silmiensuojaimet ja kasvojensuojaimet suojainkaapissa. 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi. 3 Huolla kuin omia silmälaseja SUOJALASIT kestävät sitä kauemmin, mitä paremmin niistä huolehditaan. – Näkötarkkaa työtä tekevien silmälasien käyttäjien tulee valita oman optiikan mukaisiksi hiotut suojalasit, Mäkinen lisää. Myös Leo Sirelius painottaa, että kaikkien on saatava kokeilla eri vaihtoehtoja ja varmistaa suojalasien so pivuus ja suojaavuus ennen lopullista valintaa. Mitään suojainta ei oteta käyttöön testaamatta, kertoo Arto Nikula. www.icoy.fi p. Ne puhdistetaan linssinpuhdistusnesteellä tai saippuavedellä silmälasien tapaan. Käytön jälkeen tulisi aina tarkistaa, ettei linsseissä ole naarmuja eikä kiinni tarttuneita hiukkasia. Sireliuksen mukaan käyttäjän omilla vahvuuksilla valmistetut suojalasit ovat yleistyneet. – On oleellista, että ne eivät heikennä toistensa suojaavuutta. Työterveyslaitoksen vertailussa ilmeni, että optiikkaan hiotuilla linsseillä varustettujen suojalasien käyttöikä oli pisin, koska niitä käsiteltiin ja säilytettiin kuin omia silmälaseja. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi/malliratkaisut > Riskienhallinnan malliratkaisut > Henkilönsuojaimet Painelaitetarkastuksissa teemme yhteistyötä Insteam Oy:n kanssa. Yleisimmät linssimateriaalit ovat CR 39 -muovi ja polykarbonaatti. Aiemmin oli ongelmana, että kaarevaan linssiin ei pystytty laittamaan vahvuuksia. – Esimerkiksi kynällä voi helposti testata suojaavuuden joka kulmasta. Nykyään kehykset tehdään kaareviksi kuten urheilulaseissa mutta linssi on suora. Silmiensuojainta pitää myös muistaa käyttää koko altistusajan. sisäinen) Turvallisuutta ja käytettävyyttä lisääviä palveluita KYSY ENSIN MEILTÄ Mediamyynti: Jaana Koivisto puh. Yleensähän ihminen kääntää vaistomaisesti päätään, jos suojalasiin kimpoaa vaikkapa metallilastu
Tuote on CE-merkitty, ja se täyttää EN 166:2001 Kja N-merkintöjen vaatimukset. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 52 Huurtumisenestopinnoite, jolla näet selvästi pidempään 3M TM Scotchgard TM huurtumisenestopinnoite on tarkoitettu työskentelyyn haastavissa olosuhteissa: • Erittäin kestävä huurtumisenestopinnoite • Linssivärit: kirkas, keltainen ja harmaa • Saatavana myös naamiomallisena suojalasina. Lue lisää: www.3m-kampanjat.fi/scotchgard
Huurtumisenestopinnoite, jolla näet selvästi pidempään 3M TM Scotchgard TM huurtumisenestopinnoite on tarkoitettu työskentelyyn haastavissa olosuhteissa: • Erittäin kestävä huurtumisenestopinnoite • Linssivärit: kirkas, keltainen ja harmaa • Saatavana myös naamiomallisena suojalasina. 2 Työntekijä seisoi vasemmalla näkyvän matalan pinon edessä. Työntekijä oli jo siirtänyt neljä paketMiten vastaava estetään. Hän oli todennäköisesti laskenut viidennen paketin pinon päälle ja löysännyt samalla nostoliinoja. Nippu heilahti kohti työntekijää, joka seisoi kuvassa keskellä näkyvän matalamman pinon edessä. Työntekijä oli aloittanut työt tavalliseen tapaan kuudelta aamulla. Työnantajan on valvottava, että ohjeita noudatetaan myös käytännössä. Yksi niistä liukui pois pinon päältä ja heilahti kohti työntekijää, joka jäi pudonneen nipun ja takanaan olleen tuotepinon väliin. Pakkaajan tehtäviin ei ole ammattikoulutusta, joten tarvittavat taidot opitaan käytännön työssä. Sitten hän oli alkanut siirtää nosturia takaisin itseään kohti saadakseen koukut riittävän alas liinojen irrottamista varten. Tuotenipun putoamissuunta 1 Yli 14 metriä pitkä tuotenippu liukui pois 185 senttimetriä korkean pinon päältä. Riskinarvioinnissa ja työmenetelmien ja valvonnan suunnittelussa ei ilmeisesti ollut otettu huomioon, että työntekijä voi toimia työohjeen vastaisesti. Ohjeistusta voidaan täydentää esimerkiksi turvallisten alueiden rajat osoittavilla maalauksilla tai merkinnöillä. Häntä oltiin kouluttamassa pakkaajan töihin. Nippu oli kiinnitetty molemmista päistään nosturiin nelimetrisillä liinoilla. Tapahtumapaikka TAPATURMAINEN KUOLEMA. Vaaratilannetta ei olisi syntynyt, jos työntekijä ei olisi ollut vaara-alueella: hän ohjasi nosturia siirrettävän taakan edestä eli sen putoamissuunnasta. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 53 Työntekijä jäi tuotenippujen väliin Sorvaavan puutuoteteollisuuden työntekijä siirsi yli kolme tonnia painaneita tuotenippuja nosturilla. Pinon päältä pois liukunut paketti heilahti kohti työntekijää, joka jäi pudonneen paketin ja selkänsä takana olleen matalamman pinon väliin. Hän kuoli iskusta saamiinsa vammoihin tapaturmapaikalla. Hänen tehtävänään oli siirtää yli 14 metriä pitkiä ja yli metrin leveitä tuotepaketteja, jotka painoivat 3,2 tonnia. Vaaraaluetta ei ollut määritetty tarkasti ennen onnettomuutta eikä mainittu työntekijöille annetuissa ohjeissa. Hän oli aiemmin ohjannut nosturia taakan päistä mutta siirtynyt sitten vaara-alueelle eli taakan pitkälle sivulle. Ohjeiden vastaisiin työ tapoihin pitää puuttua välittömästi ja jämäkästi. Vaarojen arvioinnissa olisi otettava huomioon myös ennakoitavissa oleva työohjeiden vastainen toiminta. Paketti kiinnitettiin molemmista päistään neljän metrin liinoilla nosturiin. Työntekijän tarkoituksena oli irrottaa nostoapuvälineet ajamalla nosturia sivulle, kun liinat olivat löysällä. Se oli työpaikan yleinen toimintatapa. Pinojen välinen etäisyys oli noin neljä metriä. TEKSTI TIMO LUHTANEN | KUVAT TVK Selostus on toimitettu Tapaturmakeskuksen (TVK) yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. . info tia, joista oli syntynyt 185 senttimetriä korkea pino. TAPATURMA sattui puutuotteita valmistavan teollisuusyrityksen varastossa. Turvalliset työmenetelmät pitää määrittää perusteellisten työkohtaisten riskinarviointien pohjalta. Työntekijä käytti kauko-ohjattavaa siltanosturia noin kahdeksan metriä korkeassa varastotilassa. Tuote on CE-merkitty, ja se täyttää EN 166:2001 Kja N-merkintöjen vaatimukset. Raportit osoitteessa: totti.tvk.fi Puutuoteteollisuuden työntekijä jäi kahden tuotenipun väliin (TOT 4/13). Menetelmistä on laadittava selkeät ohjeet. 2. Nosturiin kiinnitetty paketti putosi, kun työntekijä ohjasi nosturia sivulle liian pitkälle. Pelkkä kokeneiden työntekijöiden tai esimiesten omaan työkokemukseen perustu va ohjeistus ei riitä. Lue lisää: www.3m-kampanjat.fi/scotchgard 1. Nipun putoamista liinojen irrotuksen yhteydessä ei ollut otettu huomioon riskinarvioinnissa eikä työmenetelmien suunnittelussa
ORECK Former United States Ambassador to Finland, Currently Executive in Residence at Aalto University MATO VALTONEN muusikko, yrittäjä, luovuuden asiamies, taiteen ja liike-elämän monitoimimies OLLI-PEKKA HEINONEN valtiosihteeri, Valtiovarainministeriö KIRSI LAINE työpsykologi, toimitusjohtaja, Master Suomi Oy & JOSE AHONEN mentalisti JUHA PAASO ideointikouluttaja, viestintäpäällikkö, Verkatehdas SINI JÄRVINEN lakimies, OTM, Helsingin seudun kauppakamari Sa m an aik ais es ti Organised by EASYFAIRS Organised by EASYFAIRS YHTEISTYÖSSÄ: E&H2016_TTT-lehti_220x280mm_23082016_vedos3.indd 1 8/2/2016 11:38:49 AM. YRITYSJOHTAJIEN JA –PÄÄTTÄJIEN KOHTAAMISPAIKKA TÄYNNÄ UUTUUKSIA Esimies & Henkilöstö –ammattitapahtuma avaa ovensa viidettä kertaa ja kokoaa yhteen eri toimialojen yritysjohtajat, esimiehet ja HR-päättäjät. Lämpimästi tervetuloa! MAKSUTON PÄÄSYLIPPUSI SYKSYN HUIPPUTAPAHTUMAAN! Vahvista osallistumisesi: www.easyfairs.com/ESIMIES BRUCE J. Kahden tehokkaan päivän aikana verkostoidutaan, tavataan uusia ja nykyisiä ratkaisutoimittajia ja kuullaan asiantuntijoita sekä seminaarilavoilla että osastoilla
Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja palautetta antaneiden kesken arvomme kahden hengen viikonlopun Haikon kylpylässä sekä kaksi kirjapakettia, joissa on Sirpa Arvosen Metsämieli-kirjat (Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin sekä Kehon ja mielen kuntosali; Metsä kustannus). LA HJ AK OR TT I ÄÄNESTÄ PARASTA. 27.10.2016 Kuopio Turvallisempi työympäristö ILMOITTAUDU NY T! Työter veyspäivät 13.-14.9.2016 Tampere www.ttl.fi/ttp LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 22.9.2016 Tampere Työsuojelupäällikön perustieto 29. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. – 5.10.2016 Helsinki 25. – 31.8.2016 Oulu 3. Kylpyläviikonlopun arvo on noin 3oo euroa ja yhden kirjapaketin arvo 64 euroa. – 9.11.2016 Helsinki POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Työhyvinvointikortti 11.10.2016 Helsinki, 15.11.2016 Tampere Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen hallintaan työpaikalla 27.10.2016 Helsinki Työterveyspalveluiden ostaminen ja työterveysyhteistyö – strategista työkyvyn johtamista 1.11.2016 Helsinki Parempi työyhteisö Terveempi työntekijä Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 21. Halutessasi voit perustella valintasi. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 55 Työterveysneuvottelu 7.10.2016 Helsinki, 8.11.2016 Oulu Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 27.10.2016 Tampere Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 8. 030 4741 HYÖDYNNÄ RYHMÄ ALE! K iin no st av in ju tt u TT Tle hd es sä 4 /2 16 ol i: P er us te lu ni : M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te P os ti nu m er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a TT Tle hd es tä . – 27.10.2016 Kuopio Työsuojeluvaltuutetun perustieto 25. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 3 V as ta us lä he ty s V as ta an ot ta ja m ak sa a po st im ak su n Mikä juttu jäi mieleen
Lounaan jälkeen vastailen sähköposteihin, tarkistan ostolaskuja, maksan matkalaskuja ja lisäilen henkilöitä järjestelmiin. Olen työpaikkani työsuojeluvaltuutettu ja varaluottamushenkilö. Työni liittyy liikematkoihin ja työsuhdeautoihin. Etätyö olisi mahdollista, mutta työnteko on minulle helpompaa työpaikalla. Enää ei välttämättä auteta muita yhteisen päämäärän hyväksi, vaan oma napa on lähimpänä. Valmistun toivottavasti vuodenvaihteessa. Merelle miehen mieli TEKSTI MINNA KOLISTAJA KUVAT MIKKO KORPELAN OMA ALBUMI 11.00 15.00 6.00 TYÖSSÄ JA VAPAALLA Työssä Vapaalla. Aikuisenakin voi näemmä oppia. Olen esimerkiksi ollut työntekijän tukena kiusaamisepäilyissä ja oppinut ensiapua. Työelämän muutos näkyy esimerkiksi itsekkyytenä. Avokonttorissa on ajoittain hälinää, eikä siellä voi aina keskittyä niin hyvin kuin haluaisi. Työ oli mieluisaa, mutta perheen kasva essa vaihdoin mielelläni iltaja viikonloppuduunin päivätyöhön. Pidämme yhteisen teehetken kahdeksalta. Korpela asuu Espoossa kerrostalossa, joka oli hänen kotitalonsa jo lapsuudessa. Usein samaa ruokaa, jota olen laittanut perheelle edellisenä päivänä. Pidän yhteyttä esimerkiksi matkatoimistoihin ja lentoyhtiöihin ja olen mukana tarkistamassa matkalaskuja. Toimitilassamme on kyllä puhelinkoppeja ja neuvottelutiloja sekä hiljainen huone ehdotonta keskittymistä tai rauhoittumista varten. Veneilykipinän sain jo lapsuudessa, jolloin perheeni kulki lähivesillä alumiinisella Buster-veneellä. Käyn parina iltana viikossa luennoilla sekä harjoittelemassa hierontaa koululla. Opiskelen työn ohella urheiluhierojaksi yksityisessä hierontakoulussa. Työyhteisössäni on jäseniä 5–10 eri kansallisuudesta. Maata on kiva kuopia kerrostalossakin. – Talvisin olen viettänyt sunnuntaiaamut uimahallilla jo 14 vuoden ajan, hän kertoo. Työskentelen 3–5 hengen tiimissä, ja olemme kaikki ”aikaisia lintuja”. Illat ovat yleensä aika täynnä ohjelmaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 56 Herättyäni vien koirat ulos ja syön kevyen aamupalan, ennen kuin lähden töihin varttia vaille seitsemän. Voi olla, että ryhdyn joskus päätoimiseksi hierojaksi. Kiire ja stressi tuntuvat silloin tällöin. Yhteisiä pihaalueita laitetaan kuntoon talkoilla tai omatoimisesti. VAPAA-AJALLAAN Korpela toimii vapaaehtoisena ohjaajana seurakunnan parisuhdeleireillä sekä nuorten uimavalmentajana. Tämä pitää monesti paikkansa. Hänen virallinen tittelinsä on Financial Specialist, Travel/Cars. Työskentelin melkein 15 vuotta ravintola-alalla: tarjoilijana, keittiöapulaisena, ravintolapäällikkönä ja baarimestarina. Harrastan matkaveneilyä, jossa edetään hitaasti ja rauhallisesti. Työkielemme ovat englanti ja ruotsi. Kotona laitan ruokaa ja kuljetan lapsia harrastuksiin. Lounaalla syön yleensä rehellistä kotiruokaa. Sitä voisi verrata vaikkapa hetken hiljentymiseen kirkonpenkillä. Saan tehtyä asioita rauhassa. Ajatukset tuulettuvat pyörämatkalla kotiin merenrantareittiä pitkin. Työmatka taittuu pyöräillen huhtikuusta alkaen, ja pyöräilykausi jatkuu marrastai joulukuulle. Eräs entinen esimieheni ravintola-alalta tuumasi, että kiire on ammattitaidon puutetta. Itsekkyys nousee pintaan viimeistään silloin, kun yrityksessä alkavat yt-neuvottelut. Työnantajan tar joamat englannin ja ruotsin kurssit olivat kiva lisä. Mikko Korpela TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Mikko Korpela, 42, työskentelee Altian pääkonttorissa Helsingin Ruoholahdessa. Sitä ennen olemme ehtineet tehdä töitä melkein tunnin. Korpelan harrastuksista eniten aikaa vie veneily, josta hän kirjoittaa blogissaan Yhden tähden tähden. Aamut ovat minulle tehokasta aikaa. PERHEESEEN KUULUU vaimo ja neljä lasta sekä kaksi lagotto-koiraa, jotka vainuavat hyvät kantarellija suppilovahveropaikat
Vene nostetaan vesiltä syyskuussa. Valitettavasti harrastuksetkin ovat monelle suorittamista. Vene esimerkiksi pestään kidesoodalla. Blogin kirjoittaminen on mieluisampaa kuin somettaminen. Ihmisestä näkee oikeastaan jo päälle päin, onko hänellä aina kiire seuraavaan paikkaan. Yleensä sen jälkeen tulee vielä pari harmittavan hyvää viikonloppua. Teemme perheen kesken ja kaveriperheiden kanssa paljon lyhyitä reissuja Saaristomerellä. Nykyisen Albatrossin ostin aikoinaan ystävältäni, joka menehtyi sittemmin syöpään. Oma periaatteeni on kuluttaa mahdollisimman vähän." “. Olen omistanut useita hitaita put put -veneitä. 22.30 Keväällä kymmenen astetta tuntuu kylmänä, syksyllä lämpimältä. Kerran kesässä teemme pidemmän, parin kolmen viikon mittaisen matkan. Samalla tulee tarkastettua veneen kunto, muisteltua menneitä reissuja ja haaveiltua tulevista. Minä saatan hämmästellä paljon polttoainetta kuluttavien veneiden omistajia. 3 Kerran kesässä, yleensä heinäkuussa, Korpelan perhe tekee pitkähkön purjehduksen Saaristomerellä. Joskus hyydyn jo ennen kymmentä. Minä saatan hämmästellä paljon polttoainetta kuluttavien veneiden omistajia. On näitä suorittajia muuallakin, esimerkiksi pyöräilijöissä. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 57 Moni katsoo hitaan veneen omistajia nenänvartta pitkin. Talvi-iltoina on aikaa hyvän kirjan lukemiseen ja teen maistelemiseen. Kevät on puunaamista ja nysväämistä. Luovumme Albatrossista, jossa on liikaa muistoja ystävästä. Ajatuksena oli kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä vain itselle, mutta homma karkasi vähän käsistä. 2 Veneilyn parhaita puolia ovat vapaus ja yhteisöllisyys, jota kokee merellä perheen tai kavereiden kanssa. 3 1 2 1 Veneilijän kevät on puunaamista ja nysväämistä. Vesille vene saadaan viimeistään äitienpäivänä, joskus jo ennen vappua. Oma periaatteeni on kuluttaa mahdollisimman vähän. Kaverin sairastuminen oli myös lopullinen sysäys veneilyaiheisen blogin perustamiseen. Neljäs vene on jo hankittu. Yritän aloittaa iltatoimet kymmenen uutisten jälkeen. Veneilijän vuosi alkaa helmikuussa venemessuilla. Kotona valikoimassa on peräti 14 teelaatua
Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Tilaa lehti nyt! Sc an st oc kp ho to Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Lehden saa vain tilaamalla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2016 58 Tilaushinnat 2016 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot iO Kustantajapalvelut Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767.. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. (Laskutusväli 12 kk)
Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa.. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Luottamus: työyhteisö auttaa. 4/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 59 Ensi numerossa T T T-lehti 5/2016 ilmestyy 4.10. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Työaika venyy ja paukkuu – JOTAIN RAJAA?! TYÖ Töihin yli vuoden SAIRAUSLOMAN JÄLKEEN TURVALLISUUS TERVEYS Osuvampi työterveyshuolto tietotyöläiselle ja rajavartijalle Konepajan KEMIKAALIT järjestykseen Käytä oikein putoamissuojaimia Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot Avoimuus: kaikesta voi puhua. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia
Kiipeilykengän pito. Nämä ja muut jalkineemme löydät EuroSafety –messuilla Ejendals Suomi Oy:n osastolta A851. The nexT sTep in safeTy fooTwear. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Tuoteperheen JAlAS ® Exalter 2 EasyRoll-jalkineiden Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. Tuoteperheen viimeisin lisäys on musta JAlAS ® 9568. Tervetuloa! Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. www.exalter2.com?|?www.jalas.com