TYÖKYVYN HUOLTOON uutta draivia! TYÖTERVEYSPALVELUJA myös etänä Kuntoutus pitää KIINNI TYÖSSÄ ÄLÄ TUIJOTA VAMMAA Ykkösenä osaaminen Miksi vakava tapaturma USEIN SATTUU KONKARILLE. TREENI MUUTTUU iän mukaan Ekstra TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 4/2017 | 15 € www.tttlehti.fi
Kansainväliset tehtävät vievät Rea Konttisen eri puolille maailmaa. Kun liikut ikäsi ja kuntosi mukaan, hoidat samalla työkykyäsi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 2 SISÄLLYS 4/2017 5 Päätoimittajalta 8 Ota mallia! Turvapuisto Kuopiossa starttasi 10 Digi tuli myös työterveys huoltoon KANNESSA 12 Lukijoilta 14 Työterveyshuollon kilpailutus on pitkä prosessi 16 Lukuvinkit Työ 18 Tärkeintä on osaaminen KANNESSA Rea Konttinen auttaa kehitys yhteistyönä vammaisia työllis tymään 22 Arvotyötä tehdään yksin ja yhdessä Kaikki työntekijät haluttiin mukaan, kun Kopiosto uudisti arvonsa Terveys 26 Uutta draivia työkyvyn hallintaan KANNESSA Työkykyä pitää johtaa: Veho Oy Ab luo siihen uusia käytäntöjä 30 Kuntoutus pitää kiinni työssä KANNESSA KIILA ja muut Kelan kuntoukset työssä jatkamisen tueksi 35 Työntekijät tarvitsevat tukea sotemuutoksessa Epävarmuus ja muutokset koettelevat sotehenkilöstön jaksamista 36 20, 30, 40, 50, ja 60vuotias Treeni iän mukaan KANNESSA Liikkumisen painopisteet muut tuvat iän myötä Turvallisuus 40 Vakavimmat tapaturmat sattuvat konkareille KANNESSA Eläkeiän nousu voi lisätä vakavien työtaturmien riskiä 42 Miksi Nollis. K U V A K A T JA V IS /A B IL IS FO U N D A T IO N K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S 38 Äänestä parasta 49 Tilauskortti 50 Vapaalla Frisbeegolf liikuttaa ja ren touttaa Joonas Hyttiä 51 Ensi numerossa On hienoa, että pääsin kuntoutukseen." LASTENHOITAJA SARI PURHO, S. 30.. Vastaajina Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikat 44 Viemärisaneeraaja: iho peittoon epoksilta Putkien pinnoitustyö vaatii huo lellista suojautumista 46 Aisapari Kylpylähotelli Haikon kartanon työhyvinvointipäällikkö ja työ suojeluvaltuutettu 48 Tapaturmainen kuolema Kuljetuslavetin ajoramppi vei huoltomieheltä hengen TEEMU MAUNULAN KANTEEN KUVASI JARKKO MIKKONEN
Tosi helppoa ja huoletonta – turvallisuudesta tinkimättä. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Sievi Roller+ S3 Sievi Roller –tuoteperhe tarjoaa nopean, helpon ja mukavan ratkaisun. Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen kestävää nahkaa ja mikrokuitua • Hengittävä 3D-dry ® -vuorimateriaali • Kevyt, metalliton varvassuoja • Metalliton, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty Kiristysmekanismi • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa Sievi Roller – nopeat pukea, helpot säätää Uudistunut SUOMI_SIEVI_ROLLER_TTT_220x280+5_040817.indd 1 14.8.2017 16.11. Boa ® –kiristysmekanismilla ja raikkailla väreillä varustetut Sievi Roller –jalkineet ovat oikea valinta, kun jalkineilta vaaditaan ehdotonta turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Pelkällä rullan pyöräytyksellä jalkineet kiristetään ja istuvuus säädetään sopivan jämäkäksi. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Nopea ja entistäkin kestävämpi Boa ® L6-rullamekanismi on perinteisiä kiinnitystapoja varmempi vaihtoehto ja uuden muotoilun ansiosta pitää kiinnityksen tilanteessa kuin tilanteessa. Puh
Myös hyvä esimiestyö tukee omalta osaltaan hen kilöstön hyvinvointia, erityisesti silloin, kun työssä tarvitaan joustoa erilaisten elämäntilanteiden vuoksi. TYÖELÄMÄPALVELUT. KUN ELÄMÄ VAATII, JOUSTAAKO TYÖ. Lue lisää mehilainen.fi/uusisuunta Ota yhteyttä Mehiläisen Työelämäpalveluiden myyntiin: p. Mehiläinen tarjoaa palveluita myös esimiesten tueksi. Mehiläisen työterveysja hyvinvointipalvelui den avulla pidetään huolta henkilöstön terveydestä ja jaksamisesta vuoden jokaise na päivänä. 010 414 0112 tai myynti@mehilainen.fi PIDÄ YRITYKSESI TÄRKEIN RESURSSI 100 % KUNNOSSA
Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Eikä työkyky ole oikeasti töissä vain yksilön vastuulla, ja sen fiksuimmat työnantajat ovat oivaltaneet. Jalka lipeää helpommin, kun tasapaino vähitellen heikkenee. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. PITÄÄKÖ KOTIJOUKKOJEN ja työkavereiden siis huolestua joka kerta, kun keski-ikäinen mies astuu ovesta ulos. Miehiä, jotka ovat aina osanneet hommansa ja aiemmin selviytyneet työ hönsä liittyneistä vaaranpaikoista eh jin nahoin. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Tässä numerossa on tavallistakin enemmän työkykyasiaa. Kunto ja työkyky koostuvat yksilöllisistä ominaisuuksista, ja niihin voi vaikuttaa missä iässä tahansa. Paraneminen ja palautuminenkin vievät aina vain vähän kauemmin. Kun vuosikausia seuraa kuolemaan johtaneiden työpaikkaonnettomuuksien ja työtapaturmien raportteja, herää väistämättä ihmettelemään, miksi uhrit ovat usein päälle 55vuo tiaita kokeneita ammattilaisia. Nykyisten 20?30-vuotiaiden työurat ne vasta pitkiä ovatkin. 57-vuotias koneenhoitaja puristui infrakuivaimen ja koneen runkopalkin väliin paperitehtaalla. KUN TÄTÄ kirjoitan, mietin, teenkö karhunpalveluksen kaikille keskiikäisille, jotka voivat kohdata ikäsyrjintää jo nytkin. Määrällisesti eniten työtapaturmia sattuu 20?24-vuotiaille. 59-vuotias työntekijä jäi maansortuman alle rivitalon viemäritöissä. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2017. Jotta he jaksavat ja pysyvät mahdollisimman terveinä, heidänkin työolojensa pitää olla mahdollisimman riskittömiä ja terveyttä yl läpitäviä – niin henkisesti kuin fyy sisesti. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Fyysinen toimintakykymme kulkee toiseen suuntaan. Luottamus: työyhteisö auttaa. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. 55-vuotias huoltomies kuoli kuljetuslavetin ajorampin kaaduttua hänen päälleen (tässä lehdessä sivulla 48). Viisikymppisen lihasmassa on pienentynyt jo 10 prosenttia parhaista päivistä. TOIVON, että meistä jokainen oppii pitämään itsestään huolta. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA 30.8.2017 Pidä itsestäsi huolta 61 -vuotias urakoitsija hukkui, kun hän putosi paalutuskoneensa mukana siltatyömaalta mereen. Nuoren työntekijän riski joutua työtapaturmaan on kuitenkin 50 prosenttia suurempi kuin vanhemmalla ja kokeneemmalla kollegallaan. Se pätee jo alle 50-vuotiaisiin. Kun kurottaa käpäläänsä täpärässä paikassa niin kuin on kurottanut aina ennenkin, eräänä päivänä voi sitten mätkähtää maahan. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Myös kyky havaita yhtäkkinen uhkatilanne ja reaktionopeus heikkenevät hiljalleen. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 47. Meidän jokaisen eläkeikä nousee ja työurien on määrä jatkua yhä pidempään. Ehkä pitää – ja ehkä ennen kaikkea keski-ikäisen (miehen) pitää itse havahtua. Turha siis kaivaa taistelupoteroita eri-ikäisten välille. Tukea ja välittää voi niin monella tavalla. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Mukavia ja kannustavia lukuhetkiä!
0400 811 624 Valikoimassamme sekä näyttöpäätetyössä käytettävät erityistyölasit, että suojalasit omilla voimakkuuksilla. 3008_Specs_B2B_Suojalasit_TyoTervjaTurv_220x280.indd 1 28/07/2017 15.55. Jotta yrityksesi näkisi kirkkaammin Lue lisää: specsavers.fi/naonhuolto/tyonako Specsaversin luotettava ja vaivaton Työnäönhuoltopalvelu Lisätietoja: jannika.ehrling@specsavers.com / puh
Siellä kävijät voivat tutustua työturvallisuuteen monipuolisesti ja käytännön tilanteissa. Elementti kaatuu, koska purkupaikka on kalteva ja kuljetustuki on irrotettu ennen nosturiin kiinnittämistä. Harjoitusalueen rasteilla esitellään sekä hyviä että huonoja tapoja hoitaa työturvallisuutta. Hänellä ei ole valjaita, kuten kuvasta näkyy. Hiljattain julkaistun Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan turvapuistokierroksella on myönteinen vaikutus työpaikan turvallisuusilmapiiriin ja -asenteisiin. Onneksi nyt ei puhuta oikeasta työmaasta vaan Kuopioon juuri avatusta Työturvallisuuden harjoitusalueesta. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 TYÖMAALLA VALMISTELLAAN TAVARAN vastaanottoa parvekkeen kautta sisätiloihin. Samalla kävijät voivat miettiä omia toimintatapojaan. (Työterveyslaitos, 2017. Työntekijä on siirtämässä suojakaidetta sivuun, kun hän horjahtaa ja putoaa parvekkeelta neljä metriä maahan. Verkkojulkaisuna: www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Kirjat) KUOPIOON AVATTIIN UUSI TURVAPUISTO T E K ST I JA K U V A M A R JA A N A A N T T IL A Ajassa Aiheesta lisää seuraavalla aukeamalla.. Elementtejä vastaanottamassa ollut toinen työntekijä jää maahan kaatuneen elementin alle puristuksiin. LISÄÄ AIHEESTA: Turvapuistot työturvallisuuskoulutuksen oppimisympäristöinä, loppuraportti
Aiemmat turvapuistot ovat Rudus Turvapuisto Espoossa ja Pohjois-Suomen Turvapuisto Oulussa. Itäja Keski-Suomen alueelle haluttiin oma turvapuisto, sillä olemassa olevat sijaitsevat kaukana, projektipäällikkö Maarit Manninen kertoo. Ne ovat myös turvapuiston pääkäyttäjiä. Kumppaneita otetaan lisää Juuri avatun turvapuiston harjoituskohteita oli rakentamassa yli 30 sopimuskumppania. Tavoitteena on, että kävijät omaksuvat turvalliset työskentelytavat, asenteet työturvallisuutta kohtaan kehittyvät myönteisemmiksi ja työtapaturmat vähenevät. Mannisen mukaan Kuopion turvapuistossa on paljon samantyyppisiä kohteita kuin Espoossa ja Oulussa. Kuopiossa erityistä ovat teollisuuden lohkolle rakennetut suljetuissa tiloissa ja kemikaalikohteissa työskentelemisen rastit, joiden toteutuksesta vastasivat Kuopiossa ja sen lähialueilla toimivat Yara Suomi, Kuopion Energia ja Kuopion Vesi Liikelaitos. Tässä on lähdetty yritysten tarpeista. Harjoituskohteet on jaettu lohkoihin, jotka ovat yleinen lohko, johtaminen, teollisuus, rakentaminen, infrarakentaminen ja kaivostoiminta, sähkö ja energia sekä kauppa, palvelut ja vapaa-aika. AJASSA. Esimerkiksi rakentamisen rasteja on sijoitettu rauniotaloon, jossa on aiemmin pidetty kylmäsavuharjoituksia ja viranomaisten yhteisharjoituksia. Vuosimaksu on 2 500 euroa. S uomeen saatiin kolmas työturvallisuuden kehittämiseen tarkoitettu turvapuisto, kun Kuopioon avattiin elokuun lopulla Työturvallisuuden harjoitusalue. – Aloite kolmannen turvapuiston perustamiseen tuli rakennusteollisuudelta. Alueella on myös luokkaja ruokailutilat, joita koulutukseen tulevat voivat käyttää tarpeen mukaan. Turvapuistoissa voidaan kouluttaa ja harjoitella työturvallisuustaitoja käytännönläheisesti. Pölyntorjuntaa parantaa se, että koneet voidaan yhdis tää rakennus tai keskus pölynimuriin. Pelastusopiston alueelle Työturvallisuuden harjoitusalueen valmistelu aloitettiin pari vuotta sitten. Alue rakennettiin Pelastusopiston harjoittelualueen yhteyteen, joten siellä voitiin hyödyntää olemassa olleita rakenteita. Sopimuskumppanit voivat kouluttaa alueella henkilöstöään ja opiskelijoitaan sekä pitää siellä harjoituksia ja esittelyjä. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 8 TEKSTI JA KUVAT MARJAANA ANTTILA Ota mallia! Kuopioon avattu Työturvallisuuden harjoitusalue pistää miettimään turvallisia työskentelytapoja. Jo ennen avajaisia puistossa pidettiin useita tilaisuuksia ja työturvallisuuskorttikoulutuksia, jotka keräsivät osallistujia eri puolilta Itäja KeskiSuomea. – Suljetuissa tiloissa työskentely on prosessiteollisuuden tarpeisiin suunniteltu rasti, mutta sitä voidaan käytPölyntorjunta ja ergo nomia harjoituskohteessa esitellään, miten koneet vähentävät työntekijän ke hoon kohdistuvaa rasitusta. Uusia sopimuskumppaneita haetaan edelleen harjoitusalueen käyttäjiksi ja harjoituskohteiden rakentajiksi. Manninen uskoo, että turvapuiston käyttäjille on hyötyä myös siitä, että pelastustoiminnan näkökulmia on otettu huomioon usealla rastilla. Kokonaisuutta koordinoi Pelastusopisto. Niiden rasteja voidaan käydä läpi kunkin koulutusryhmän tarpeen mukaan
Elementtien varastointialueen täytyy olla vakaa ja mielellään rajattu. Työturvallisuuden harjoitusalueen toimintaa rahoittavat Euroopan so siaalirahasto, EteläSavon ELYkeskus, sopimuskumppanit ja Pelastusopisto. Turvapuistoa voivat käyttää myös muut kuin sopimuskumppanit. Muilta käyttäjiltä peritään erillinen korvaus. Manninen pitääkin tärkeänä, että työturvallisuuden merkitys selviää opiskelijoille jo ennen kuin he siirtyvät työelämään. Työterveyslaitos on tutkinut tur vapuistojen merkitystä työturvall i suuden oppimisympäristöinä. Lähes kaikki tutkimushaastatteluun osallistuneet pitivät puistoa hyödylli senä etenkin opiskelijoille ja hyvänä perehdytyspaikkana. Havainnointia ja keskustelua Tyypillinen koulutus kestää muuta masta tunnista kokonaiseen päivään. LISÄÄ AIHEESTA www.ttha.fi – Luukkuvahti, lukituksen varmistus, hen kilökohtaiset suojaimet ja henkilö kohtainen kaasumittari ovat tärkeitä, jotta työskentely suljetussa tilassa on turvallista, kertoo projektipäällikkö Maarit Manninen. Vast ikään julkaistun raportin mukaan eniten oppimista turvapuistoissa tukevat havainnolliset työnkuvauk set, onnettomuuksien demonstrointi ja ongelmien selkeä esittäminen sekä suojautuminen. Puistokierroksel la arveltiin olevan vaikutusta myös tur vallisuusilmapiiriin ja asenteisiin. Lisäksi osa rasteista on kont titiloissa, joihin ei mahdu kovin suuria ryhmiä, Manninen sanoo. Epävakaat elementtipukit voivat kaatua.. Rasteilla kiertävissä ryhmissä tulisi olla enintään 15 osallistujaa, jotta kou lutus on tehokasta ja tarkoituksenmu kaista. Liian suurissa ryhmissä keskustelu ei onnistu. Tärkeä myös opiskelijoille Yritysten lisäksi Työturvallisuuden harjoitusalueen sopimuskumppa neina on oppilaitoksia. Varaukset tehdään sähköiseen kalen teriin, ja rasteilla kierretään koulut tajien ohjauksessa. – Se on myös yritysten etu, jotta he saavat oppilaitoksista työturvallisuu den tärkeyden ymmärtäviä työnteki jöitä, hän huomauttaa. Sopimuskumppanien vuosimaksu sisältää kouluttajakoulutuksen, joka koostuu verkkokurssista, lähiope tuspäivästä ja näytöstä. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 tää myös muissa koulutuksissa, sillä onhan säiliöitä ja kaivoja esimerkik si rakennustyömailla ja maatiloilla, Manninen huomauttaa. Tällä hetkellä kouluttajakoulutuksessa on muka na noin 60 sopimuskumppaneiden edustajaa. – Oppiminen perustuu yhdessä havainnoimiseen ja keskusteluun. Kohteissa kiinnitetään erityistä huomiota työn suunnitteluun ja riski tarkasteluun sekä työn turvalliseen toteutukseen esimerkiksi kemikaaleja sisältäviä putkistoja korjattaessa
Työterveyshuollon etäpalveluissa voi kysyä neuvoa ammattilaisilta, uusia reseptejä ja nähdä tutkimustulokset sekä saada suoran keskusteluyhteyden. Yleisimpiä yhteydenottojen aiheita ovat reseptien uusiminen, lääkityksen sopivuus tai annostuksen muuttaminen sekä ihottumat, virtsatietulehdukset, silmätulehdukset, migreenin hoito ja allergiaoireet. Niitä ovat esimerkiksi virtsatietulehdus, migreeni ja flunssa. Palvelua varten tarvitaan aina asianmukaiset tilat ja laitteet sekä koulutettu henkilöstö. Pihlajalinna on samoilla linjoilla. Jääkö potilaan ja hoitajan tai lääkärin suhteesta pois jotain olennaista etävastaanotolla. Yksityisyyden suoja on taattava. Aikaa ja rahaakin säästyy Etäpalvelu säästää aikaa ja vaivaa: työntekijän ei tarvitse lähteä vastaanotolle, kun olo on surkea tai matka pitkä. Sen kautta potilaat voivat asioida yleisja työterveyslääkäreiden kanssa tekoälyavusteisella, chat-pohjaisella etävastaanotolla. Uusia palveluja syntyy Kehitys etenee kovaa vauhtia. Työntekijä voi chattailla jo nyt etänä lääkärin, työkykyvalmentajan ja työterveyspsykologin kanssa. Syksyn kuluessa kehitetään työkaluja työterveyshuollolle. TYÖTERVEYSLAITOS JA KELA ovat laatineet sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta ohjeet työterveyshuollon ehkäisevien etäpalvelujen lisäämiseksi: Etäpalvelun käyttö edellyttää aina työterveyshuollon palveluntuottajan tai itsenäisen ammatinharjoittajan arviota siitä, soveltuuko annettu palvelu etä palveluksi. D igitaalisuus tarkoittaa tietojen vaihtoa teksti-, äänitai kuvatiedostoina tai videon välityksellä internetin kautta. Silloin voidaan tarttua ongelmiin varhemmin tai seurata potilaan tilaa tiheämmin esimerkiksi kuntoutuksessa, Komulainen sanoo. Entä hoitosuhde. – Etäpalvelut sopivat ensimmäiseksi yhteydenotoksi yleislääkäri tasoisten, akuuttien mutta ei kriittisten vaivojen hoidossa. Digitaalisten etäpalvelujen käyttö lisääntyy ja moni puolistuu työterveyshuollossa. Terveystalolta on tulossa sairaanhoitaja-chat muun muassa hoitotarpeen arviointiin sekä erikoislääkäri-chat. DIGI TULI MYÖS työterveyshuoltoon TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVA THINKSTOCKPHOTOS Kela on korvannut ehkäisevän työter veyshuollon etäpalveluja tämän vuoden alusta. Terveystalon mukaan ne eivät sovi esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin: Vakavien sairastumisten hoito. Työnantaja puolestaan säästää kustannuksia, kun asiointi helpottuu ja turhilta käynneiltä vältytään. Ei sovi ihan kaikkeen Aina etäpalveluja ei voi käyttää. Lisäksi etäpalveluja voidaan käyttää tarvittaessa jatkoyhteytenä oman lääkärin kanssa pitkäaikaissairauksien hoidossa, sanoo kehitys johtaja, ylilääkäri Wille Komulainen Pihlajalinnan ePalvelusta. Chat-vastaanotolla voidaan tarvittaessa kirjoittaa päivän tai parin poissaolo sairauden alkaessa, jos työnantaja on hyväksynyt käytännön. Jos asiakas ei koe palvelutapaa omakseen tai hänellä ei ole riittävää digiosaamista tai tarvittavia laitteita. Matkatöissä ja lomalla etäpalvelusta voi olla tavallistakin enemmän hyötyä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja ammattieettiset periaatteet. Ilman suostumusta palvelu pitää järjestää paikan päällä tapahtuvana työpaikkakäyntinä tai tapaamisena. Jos on syytä epäillä, että palvelua käytetään väärin. MILLOIN KELA KORVAA. Yhä useampi palvelu toimii sovelluksen avulla myös kännykässä. Poikkeuksena on työpaikka selvitykseen kuuluva työpaikka käynti, joka on tehtävä fyysisenä käyntinä työpaikalla. Niiden pilotointiin etsitään parhaillaan asiakasyrityksiä. Korvatulehdukseen tai poskiontelotulehdukseen tarvittavien antibioottien määrääminen. Tietojärjestelmien tietosuojan ja tietoturvan on oltava kunnossa. Pihlajalinna lanseerasi huhtikuussa etälääkärisovelluksen työterveyshuollon asiakasyritysten työntekijöille. Palvelun järjestämisestä sovitaan aina kirjallisesti työterveyshuollon palveluntuottajan ja työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Esimerkiksi Terveystalon lääkäriin saa chat-yhteyden ympäri vuorokauden. – Etävastaanotolla kynnys ottaa yhteyttä on tavallista matalampi. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 10 Unitai psyykenlääkkeiden tai vahvojen särkylääkkeiden määrää minen. Uusia työkaluja kehitetään jatkuvasti. TYÖKYKYÄ!. Palveluun tarvitaan asiak kaan suullinen tai kirjallinen suostumus
– Kiinnostuneiden yritysten kannat taa ottaa minuun yhteyttä. Puolet annoksesta on kasviksia (salaattia, juureksia), neljännes pääruokaa (lihaa, kalaa, munaa tai kasvisruokaa, joka sisältää palkokasveja, siemeniä tai pähkinöitä) ja neljännes lisäkettä (perunaa, täysjyväpastaa, riisiä). Muista myös Sydänmerkki-tuotteet. Tutustuimme toisiimme ja pääsimme käymään avointa keskustelua, sanoo Kemppi Oy:n henkilöstöohjaaja Jukka Mandelin. Lepo laskee verenpainetta, suojaa verisuonia ja hellii aivoja. Lahden tapaamisessa ohjelmassa oli myös keppijumppaa. Muistat ja keskityt paremmin. Verkostoihin voi edelleen ilmoit tautua mukaan. – Tilaisuus oli oikein onnistunut. – Verkoston yritykset isännöivät tapaamisia vuorotellen. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyokaari.fi VESA KEINONEN TYÖKAARI KANTAA -HANKE on perustanut kolme Työkaariverkostoa eri puolille maata. SYYSKUUTA Finnsec Helsingissä Messukeskuksessa TTTlehden osastolla 6 b 70 voit tutustua myös Työterveyslaitoksen ja Nolla tapaturmaa foorumin toimintaan. Tunnista ilon lähteesi ja anna niille aikaa. Tilaisuutta isännöi Kemppi Oy. Työkaari kantaa on teknologiateol lisuuden työnantajien ja työntekijäliit tojen yhteishanke, jossa panostetaan työhyvinvointiin. Ne jakavat ja jalostavat hyviä käytäntöjä ja antavat sparrausapua. 3 ÄLÄ ISTU LIIKAA Jo 7 tunnin istuminen päivässä on terveysriski. Myös työnantajan asioista pitää olla perillä. Noin 8,5 tuntia on riittävä määrä unta. Päätä, miten katkaiset pitkän istumisajan. AJASSA 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Kesäloman jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään, miten suunnata syksyyn. Seiso, kävele, venyttele, jumppaa – nukkuminenkin on parempi vaihtoehto. Tässä viisi vinkkiä voimaan nuttavaan syksyyn: 1 NUKU RIITTÄVÄSTI Uni tekee kehollesi uskomattoman hyvää. Tapaamisiin osallistuu työnantajan ja henkilöstön edustaja eli kaksi edustajaa jokaisesta mukana olevasta yrityksestä, kertoo projektipäällikkö Kirsi Mäkelä. Tapaamisissa tutustutaan mahdol lisuuksien mukaan myös isännöivän yrityksen tuotantoon. 2 NAUTI HYVÄSTÄ RUUASTA Lautasmalli toimii edelleen. LISÄÄ AIHEESTA: www.yksielama.fi TIINA JÄPPINEN, VATES-SÄÄTIÖ – Vastineeksi yritys ja sen työnte kijät saavat muilta hyviä vinkkejä työ hyvinvoinnin kehittämiseen. Oikealla vetäjä Jari Kiljunen, hänestä vasemmalle Kemppi Oy:n Päivi Hacklin, Darekon Oy:n Sari Kinisjärvi ja Rauli Nikander sekä Juha Kaleva TK-Työkalutiimi Oy:stä ja Tuulia Saario Kone Oyj:stä.. Ilo parantaa aina vointia. Verkosto edellyttää aktiivista osallis tumista. 5 TANKKAA KULTTUURIA JA TAIDETTA Moni tykkää rentoutua liikunnan parissa, mutta myös kulttuurielämykset saavat aikaan hyviä fysiologisia muutoksia kehossa. EteläSuomen Työkaariverkoston ensimmäinen tapaaminen pidettiin Lah dessa toukokuussa. Ne voivat liittyä jo toimiviin alueellisiin verkos toihin, tai sitten perustetaan uusia tarpeen mukaan, Mäkelä sanoo. LOKAKUUTA A+A-messut Düsseldorfissa Mukana myös suomalaisia suojainten ja ergonomiatuotteiden valmistajia. Uni auttaa kehoasi elpymään päivän rasituksista. Olet paremmalla tuulella, ja näläntunne vähenee. 17.?20. Teholiikunta illalla ei riitä. Liikkuminen, metsän äänet ja tuoksut tekevät hyvää. K U V A K IR SI M Ä K E LÄ VINKKIÄ SYKSYYN KOONNUT MERJA KARJALAINEN Työkaari-verkostot rakentavat yhteistyötä yritysten kesken K U V A T T H IN K ST O C K P H O T O S 26.?27. Pienillä päätöksillä voi olla suuria vaikutuksia. Osallistu vien yritysten sisäinen tiedonkulku voi myös parantua, Mandelin sanoo. 4 MENE METSÄÄN Jo viisi minuuttia metsässä kohentaa mielialaa ja 20 minuutin oleskelu laskee verenpainetta
Muuten palautuminen voi olla vai keaa tai jopa mahdotonta, Hytti sanoo. Myönteistä vipinää Destialla HUOM! Testaa kuntosi: www.ttl.fi > Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon > Testaa itsesi kuntolaskurilla Monet Destian työntekijät tekevät vuorotyötä ja työs kentelevät vaativissa oloissa. Lisäksi selvitettiin, mitkä lääkehoidot ja lääkkeettömät hoitokeinot tehoavat todistetusti ja miten hoitoketjua voidaan uudistaa. – Potilasta pystytään tukemaan ja auttamaan. Mirandan mukaan masentunut kipupotilas voi olla lempipotilas. Angervo on huomannut, että työntekijät innostuvat hyvinvoinnin edistämisestä, jos esimies kannustaa heitä siihen. Moni tekee vuorotyötä ja asuu viikot työ maamajoituksessa. Hyvä työkaveri tu kee, auttaa ja ottaa kaverinsa tilanteen huomioon. Kiusaa minen ei riko luita mutta voi aiheuttaa elinikäisiä ongelmia kohteellensa. "Työpaikassani työhön sitoutuminen on ajankohtainen asia laadunhallinta järjestelmän päivittämisen takia. Työntekijät jakavat koke muksiaan, sillä yhteisöllisyydessä on voimaa. 2 Syö sopivasti. VÄHEMMÄN SAIRAUSLOMIA levat enemmän: pisimmät sairauslomat ovat jopa kahdeksankertaisia lyhimpiin verrattuna. Auttaminen onnistuu, kun sekä hoitohenkilökunnalla että asiakkaalla on riittävästi tietoa kivusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä sopivat keinot kivun hoitamiseen. "On vain niin ajankohtainen juttu työelämässä. Apuna voivat olla perhe ja ystävät, harrastukset ja muu mielekäs tekeminen. Löytyisikö ravintola terassin siiderille vaihtoehto. – Ei ole lääketieteellistä näyttöä siitä, että työssä jatkaminen hidastaisi selkäkipujen paranemista tai pitkittäisi selkäkipuja ja lisäisi komplikaatioiden riskiä, Miranda sanoo. – Kirjallisen suosituksen voi antaa potilaallekin. Yhtenäiset toimintatavat Tutkimusten mukaan suomalaislääkärit saavat vähemmän kipuun liittyvää koulutusta kuin eurooppalaiset kollegansa. Pienet tavoitteet tuovat pysyvim mät tulokset. Angervo on tyytyväinen hyvinvointihankkeiden nuksessa. "Nimenomaan tavoitteena hyvä työ ja arki, joiden on oltava tasapainossa. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 32 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 T yöterveys Helsinki vastaa Helsingin kaupungin työterveyshuollosta. "Psykososiaaliset haitat ovat lisään tyneet huimasti, samoin pelolla johtami nen, joka aiheuttaa paljon pahoinvointia." Jos olet epävarma siitä, miten asiassa tulee toimia, kannattaa kysyä neuvoa työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. 11 Nuku riittävästi. Hankkeen myötä sairauspoissaolot vähenivät noin 11 000 päivällä vuonna 2016. Kivunhoito palkitsee Tietoa + tukea Välillä sairauslomaa todella tarvitaan, mutta kipuun liittyy myös vääriä uskomuksia ja pelkoja." Lääkäreille laadittiin suositukset alaselän, kyynärpään ja olkapään kivuista kärsivien potilaiden hoitoa varten. Yleisimpiä vaivoja ovat tuki ja liikuntaelinsairau det ja etenkin selkävaivat. Ja sit ten ihmetellään, kun ei jakseta." "Työstä palautuminen on tärkeää. Omiin epäonnistumisiin kiinnitetään enem män huomiota kuin onnistumisiin, ja pienet repsah dukset otetaan turhan raskaasti. 3 Juo riittävästi. Joillakin ruuhkavuodet ovat voineet viedä parhaan terän, ja toisilla voi olla tavoitteena lähteä eläkkeelle mahdollisimman hyvässä kunnossa. – Työntekijät ovat tehneet radikaalejakin elämän muutoksia. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota kipuoireisiin, sillä kipu on työkyvyttömyyden yleisin syy. Pääsääntöisesti esimiehen kannat taa ensin selvittää keskustellen, ettei työntekijän käytöksen takana ole jotain muuta, esimerkiksi terveydellisiä tai hen kilökohtaiseen elämään liittyviä asioita. Työntekijän kokonaistilanne ja työtehtävä haluttiin ottaa entistä paremmin huomioon. tulok siin. Onnistunut kivunhoito edellyttää myös yhdessä sovittuja toimintatapoja hoidosta ja jatkotoimista. 3/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2017 25 24 DESTIA OY ON INFRAJA RAKENNUSALAN palvelu yhtiö. Kivusta kärsivää työntekijää voidaan kuitenkin auttaa monin tavoin. Työtä voidaan myös tuunata työntekijälle sopivaksi. Hankkeessa luotiin lääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle yhtenäiset, näyttöön perustuvat toiminta tavat työkyvyn arviointiin. Työntekijät ovat tehneet radikaalejakin elämänmuutoksia." TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT LAURA HAPPO Osaatko palautua työstä. Tästä saamme uusinta tietoa erilaisista sitoutumis tyypeistä ja ideoita asian käsittelyyn." ONKO SINULLA KANKKUNEN. Hankkeessa perehdyttiin etenkin alaselän, kyynärpään ja olkapään kipuja koskeviin uusiin tutkimuksiin. Ainakin isommilla työpaikoilla sellaiset pitäisi olla. Yhtiö alkoi pari vuotta sitten suunnitella eläkevakuutusyhtiön kanssa työhyvinvoin tihanketta, jossa painotetaan ennaltaehkäisyä ja työn tekijöiden tarpeita. Hoitotulokset paranivat, sairauslomat vähenivät ja rahaa säästyi. Vireystaso on noussut, ja moni on kertonut särkyjen vähentyneen, mikä on mahtavaa! Tavoitteena hyvä arki Motivire ei järjestä liikuntakursseja, vaan yritykseltä ti lataan elämäntapojen muutoshankkeita. Tuppisuuna tai vaarateki jöihin puuttumatta hyväksyt ’muhivat’ ongelmat TYÖYHTEISÖSSÄSI." Blogiin tuli kysymys: Jos esimies kokee tulleensa työntekijän kiusaamaksi, kuinka pitää toimia. Usein ristiriitoja syntyy väärinkäsityk sistä, jotka saadaan ratkaistua keskuste lemalla. Täytyy myös muistuttaa meidän yritystämme, että päivitetään päihdeohjelma." TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEEN kanssa tuotettu, Kansallisgallerian arvoja esittellyt juttu Työyhteisötaidot tuovat tulosta antoi toivoa. Korostamme esimerkiksi tavallisen alaselkävaivan hoidossa normaalia liikkeellä olemista ja tavallisen elämän jatkamista. Henkilökohtainen kartoitus tehdään suojatussa digitaalisessa järjestelmässä työntekijän suostumuksella, yleensä työterveyshuollon kanssa. – Rakennamme hyvinvointia yhdessä niin, että se koskettaa koko työyhteisöä. Työasennot ovat ergonomises ti vaativia, ja kädet altistuvat kovalle tärinälle, kertoo työhyvinvointiasiantuntija Satu Angervo. Tukija liikuntaelinsairaudet aiheuttavat noin 200 000 sairauslomapäivää vuodessa. Avainasiakas päällikkö Markus Hytin mukaan tavoitteena on hyvä arki. MYÖNTEISTÄ VIPINÄÄ DESTIALLA PÄÄSI myös suosikkien joukkoon. He ovat kiinnittäneet huomiota myös unen määrään ja laatuun ja vähen täneet alkoholinkäyttöä. Ohjelmiin on osallistunut Destian noin 1 500 työntekijästä lähes 200. Sairauslomapäivä maksaa vähintään 400–500 euroa, kun mukaan lasketaan myös epäsuorat kustannukset. "Kiinnostava ja raikas. Poissaoloihin liittyvät myös potilaan ja lääkärin asenteet ja toimintatavat, työpaikan kulttuuri, hoitoketjun toimivuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Tietämättömyys esimerkiksi uu silla työntekijöillä työyhteisön hengestä (ilmapiiri, asenteet, kemiat) voi johtaa ongelmiin. Esimies on keskeisessä asemassa työilmapiirin parantamisessa. 34–35. Ne voivat vaikuttaa niin, että esimerkiksi kipeää selkää ei uskalleta käyttää, vaikka selässä ei välttämättä ole vauriota. Kipupotilas koetaan usein haasteelliseksi asiakkaaksi. Lisäksi haimme vaihtoehtoja rutiininomaiselle sairauslomien kirjoittamiselle, kertoo projektikoordinaattori, työterveyden dosentti Helena Miranda. Palautumista ei pidä jättää viikonloppujen tai kesä loman varaan. – Välillä sairauslomaa todella tarvitaan, mutta kipuun liittyy myös vääriä uskomuksia ja pelkoja. Mirandan mukaan sairausloman kirjoittaminen on kalleimpia lääketieteellisiä toimenpiteitä. K roonisen kivun hoitoa pidetään usein vaikeana, turhauttavana ja jopa mahdottomana. Kivut kuriin Sairauspoissaoloja lisäävät esimerkiksi liian kovat vaatimukset, huono ilmapiiri ja heikko motivaatio. He myös kirjoittavat pidempiä sairauslomia kuin eurooppalaiset lääkärit, ja niiden pituudet vaihtetapojen omaksuminen vaatii asenteiden muuttamista. Koulutus lisäsi hoitajien tunnetta omasta osaamisesta ja työn mielekkyydestä. Olisipa hienoa päästä itsekin joskus vakitöihin ja nauttia sellaisista eduista kuin työhyvin vointiohjelma!" Myönteistä vipinää Destialla Tietoa + tukea = vähemmän sairauslomia. Hyvä arki sisältää työtä, lepoa, liikuntaa ja ruokailua sopivassa suhteessa. Juttu sisälsi hy vää tutkimustietoa ja ennakkoluulotonta asennetta." TUORE TUTKIMUS ERILAISISTA työ hön sitoutumistavoista kolahti moneen. Niiden noudattaminen on tärkeää etenkin sairausloman pitkittyessä. Ketään ei kuitenkaan pakoteta mukaan. Perusasioita, jotka monen kohdalla eivät ole tasapainossa. Hyvinvointiohjelmassa mitataan muun muassa li haksen ja rasvan suhde sekä sisäelinten ympärille ker tyvän rasvan määrä. Lisäksi osallistuimme työhyvinvointihankkee seen, jossa asia tuli ilmi. – Esimerkiksi Länsimetron tunnelissa on pimeää, pölyistä ja meluisaa. Destian työntekijät työskentelevät vaativissa oloissa muun muassa tunneleissa, radoilla ja liiken teen seassa. – Usein sanotaan, että raskas työ vaa tii raskaat huvit. Suurin osa työntekijöistä on miehiä, ja heidän keski ikänsä on liki 50 vuotta. Osallistujien tarpeet ja tavoitteet selvitetään ja lähtö taso mitataan. Työn arjessa on tärkeintä, osaammeko palautua riittävästi. Puhelimet ja muut laitteet on syytä sulkea ajoissa, ja muutenkin on hyvä rauhoittua ennen nuk kumaanmenoa. 8 Harrasta. Kivun kokemiseen vaikuttavat kudosvaurion lisäksi muun muassa epäoikeudenmukainen kohtelu, syrjintä ja huono ilmapiiri sekä univaikeudet ja meneillään oleva kriisi. 6 Keskity olennaiseen. Ellei apua löydy työpaikalta, työsuo jeluviranomaisen puhelinneuvonnasta saat ohjeet siihen, miten tulisi toimia." Blogia kommentoitiin: "JOKAISELLE TYÖPAIKALLE on syytä laatia selkeät toimintaohjeet (pelisään nöt) työpaikkakiusaamisen ja myös syr jinnän osalta. Hänellä on tärkeä rooli puuttua työolo suhteisiin, jota myös häirintä on. Destialla on sairauspoissaoloja vain 2,9 pro senttia säännöllisestä työajasta. Kun ne oppii rytmittämään oikein, palautuminenkin onnistuu. Pelkästään pelisään töjen olemassaolo ei riitä, vaan ne on koulutet tava kaikille työyhteisössä oleville (tt, th, yth). – Halusimme luoda yhtenäiset käytännöt, jotka perustuvat tuoreeseen tutkimustietoon. Vuoden 2016 lopussa päättynyt Kipu ja työkyky -hanke painottui monipuoliseen kivunhoitoon ja työkyvyttömyysriskin tunnistamiseen. 9 Hoida ihmissuhteita. – Erityisen tärkeää on lisätä unen määrää ja parantaa sen laatua. – On hälvennettävä pelkoja ja annettava oikeaa tietoa. Myyttejä vastaan Mirandan mukaan ihmiset ovat oppineet, että kipua hoidetaan lääkkeillä ja sairauslomalla. Yksiköllä on 40 000 asiakasta, joista noin 15 000:lla on kroonisia kipuja. Etenkin jos työntekijän käytös on muut tunut tai jos työntekijän työssä suo LUKIJOILTA Verkosta poimittua www.tttlehti.fi > Blogit Työpaikkakiusaamiseen kannattaa hakea apua heti Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastaja Päivi Laakso kirjoitti elokuun alussa työpaikkakiusaamisesta TTT-lehden verkkosivuilla julkaistussa blogissa muun muassa näin: "Kiusaamisasioissa nopea reagointi on tärkeää. Jos sinulla on tunne, että työkaverisi tai esimiehesi käytös ei kuulu hyvään työpaikkakäyttäytymiseen, asia kannattaa ottaa puheeksi työpaikalla heti. 10 Rauhoita ilta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 12 KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 3/2017 lukijapalaut teen mukaan oli Tietoa + tukea = vähemmän sairauslomia. Yksilölliset tavoitteet otetaan huomioon valmen viikolla että pitkin vuotta. Lisäksi lo miin liittyy usein tapoja, jotka on hyvä kyseenalaistaa myönteisessä hengessä. Miehet tykkäävät myös vertailla saavu tuksiaan. Sitä kiitettiin ajankoh taisuudesta ja tarpeellisuudesta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Työntekijät ovat tehneet radikaalejakin elämänmuutoksia, jotka ovat hyväksi itse kullekin sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Hankkeen aikana hoitajat saivat pienryhmissä koulutusta ja mentorointia lääkkeettömään kivunhoitoon. Uusien hoitoKroonisen kivun hoito voi olla työ terveyshuollossa innostavaa, motivoivaa ja palkitsevaa. Ihmistä voi tukea ja auttaa, vaikka kipua ei kyettäisikään poistamaan. Lisää huomiota onnistumisiin Hytin mukaan suomalaisten pitäisi olla armollisempia itselleen. Ainakin pitkiä sairauslomia tulisi välttää. – Vaikka mittaamme tarkasti esimerkiksi kehon koostumusta, muutosten hyödyt eivät ole numeroissa. Työterveys Helsinki tutki, miten kipuoireiden hoitoa voitaisiin tehostaa. 4 Liiku monipuolisesti. Oikea tieto oireesta ja sen hoitokeinoista vähentää pelkoa. Työsuojelutarkastaja Päivi Laakson vastaus: "JOS ESIMIES KOKEE tuleensa työn tekijän kiusaamaksi, asia tulee ottaa heti puheeksi työntekijän kanssa. On todella palkitsevaa, kun näkee, miten ihminen ottaa pitkäaikaista kipua paremmin hallintaansa, Miranda toteaa. Kan nattaa aina myös tarkistaa, onko omalla työpaikalla laadittu toimintaohjeet epä asiallisen kohtelun tilanteisiin. Hankkeen tulosten mukaan sairausloman kirjoittaminen ei ole useinkaan välttämätöntä alaselän, kyynärpään ja olkapään kipujen hoidossa. 7 Erota työ vapaa-ajasta. Kun puutut, niin välität. käsit teli ikuisuusaihetta. Mikäli mahdollista, tukea tilanteen arvioimisek si kannattaa pyytää henkilöstöosastolta tai vaikka soittamalla työsuojeluviran omaisen puhelinneuvontaan. Helsingin kaupunki säästi noin 2,7 miljoonaa euroa. 5 Muokkaa työtäsi. Eikä mikään estä heiluttamasta kesällä kahvakuulaa vaik ka laiturin nokalla, Hytti ehdottaa. Kumppaniksi otettiin Motivire, jonka kanssa on meneillään seitsemäs puolen vuoden työhyvinvointi ohjelma. On hyvin yleistä, että potilas alkaa pelon vuoksi välttää kipeän selän tai raajan käyttämistä, vaikka passiivisuus saattaa pahentaa vaivoja. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon > Palautuminen on tärkeä osa elämäntapamuutosta www.ttl.fi > Työkykyinen työntekijä > Uni ja palautuminen TTT-lehti 3/2016, Lomalle – ja aivot narikkaan?, s. Hyvä arki sisältää työtä, lepoa, liikuntaa ja ruokailua sopivassa suhteessa. TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Helsingin kaupungin työterveyshuolto alkoi tukea kipu potilaiden työkykyä entistä moni puoli semmin, ja sairauslomia koskevat ohjeet laitettiin uusiksi. – Yhteinen hanke lisää yhteisöllisyyttä ja tuo positii vista vipinää. – Hyvä arki on työtä, ruokailua, liikuntaa ja lepoa so pivassa suhteessa. Tulokset paranevat, kun elämäntavat muuttuvat. Vaikka et itse olisi se, johon käytös kohdistuu, voit tehdä asialle paljonkin. He ovat alkaneet syödä terveellisesti ja sään nöllisesti ja lisänneet liikuntaa. Se edellyttää, että elämä on järjestyksessä. Lääketieteen tohtori, työterveyden dosentti Helena Miranda näkee asian toisin. Destia tukee työntekijöiden jaksamista ja palautumista ja kannustaa heitä pitämään itsestään hyvää huolta. Unohtamatta työ yhteisössä toimi via vakituisia toimit tajia/kumppaneita. Esimiehellä on mahdollisuus tuoda nämä asiat jo heti alussa esille. Itse olen projektiluonteisessa pätkätyössä, joka on monella tavalla kuormittavaa, eikä pitkiä lomia ehdi kertyä. Työterveyshuollolle ilmoitetaan, jos hälytysarvot ylit tyvät mittauksissa. Hyvinvoinnista on pidettävä huolta sekä 1 Tauota työpäivää. Siihen päästään parantamalla työntekijän vireyt tä töissä ja vapaalla
WITH?CONGRESS SAFETY SECURITY HEALTH AT WORK HAASTEET?EIVÄT?VÄHENE. 040 450 3250 interfair@messukeskus.com _ www.messukeskus.com PEOPLE MATTER. NE?MUUTTUVAT. Jos käytökseen ei löydy keskustelemalla selitystä eikä työntekijän käytös muutu asian puheeksi ottamisen jälkeen, esimies voi antaa työpaikan normaalien toimintakäytäntöjen mukaisesti työntekijälle huomautuksen tai jopa varoituksen. Epäasiallinen kohtelu ja sen hiljainen hyväksyminen näkyvät usein myös muille työntekijöille, ja se voi aiheuttaa epäluottamusta esimiehen kykyyn johtaa toimintaa." KAIKKIEN PALAUTETTA ANTANEIDEN kesken arvottiin Cederrothin ensiapulaukku ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä. TTT-lehden verkkosivuilla kommentointiin osallistuneiden kesken arvottiin yllätyspalkintona yksi Cederrothin ensiapulaukku, jonka sai Pasi Mäntysaari.. 20 17 -0 808 A+ A 20 17 _F in nl an d_ Al lg em ei n_ 10 8 x 28 + 5m m _T yö Te rv ey s Tu rv al lis uu s_ 4c _6 11 4 2017-08-08 A+A 2017_Finnland_Allgemein_108 x 280 + 5mm_Tyo. DÜSSELDORF,?GERMANY INTERNATIONAL?TRADE?FAIR. Valmistaudu uusiin haasteisiin: alan ykkösmessuilla ja sen 1 900 kansainvälisen näytteilleasettajan kanssa. Vaikka asiaan puuttuminen voi tuntua hankalalta, epäasialliseen käytökseen puuttuminen on tärkeää. Oktober 2017 Düsseldorf, Germany 17??-??20. www.AplusA-online.com Lisätietoja saat edustajalta Suomessa: INTERFAIR, Messukeskus PL 21 _ 00521 HELSINKI puh. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. 2017. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Cederroth First Aid Kit Medium -ensiapulaukun, arvo noin 42 euroa, tai 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä, arvo 50 euroa. Työelämä muuttuu. Esimiehellä on kuitenkin työnjohto-oikeuden vuoksi oikeus ja myös velvollisuus puuttua työntekijöiden käytökseen työpaikalla. Ensiapulaukun voitti John Forslund ja setelit Marja Virtala. OCTOBER. Tämän aistivat ennen kaikkea työtätekevät ihmiset: digitalisaatio, uudet teknologiat, kasvava joustavuus, valtava työntehostaminen. Mikä oli paras juttu. Parasta juttua voit äänestää sivun 38 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi 17.-20. Terveys Turvallisuus_4c_6114.indd 1 03.07.17 13:36 riutumisessa on ongelmia, on tärkeää ottaa työterveyshuolto mukaan asian käsittelyyn
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 14 K un päätös työterveys huollon kilpailu tuksesta oli tehty, aloimme henkilös töpalveluissa suun nitella aikataulua ja toteutusta. Se käsiteltiin henkilöstön edustajien kanssa yhteistoiminnassa sekä kaupungin johtoryhmässä. Niin pyrimme varmistamaan sitoutumisen uuteen toimintatapaan jo varhaisessa vaiheessa. Aikaa tarvitaan sitä enemmän, mitä monitahoisemman organisaation työterveyshuoltoa ol laan kilpailuttamassa, eli esimerkik si toimipaikkojen määrä on otettava huomioon aikataulua laadittaessa. Laadimme lähtökohtien ja tavoit teiden perusteella työterveyshuollon toimintasuunnitelman kilpailutuksen pohjaksi. Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden lisäksi markkinoilla on yksityisiä toimijoita. Työterveys huollon mahdollisuudet ovat pitkälti muualla kuin sairauksien hoidossa. Palvelujen sisällön mää rittelyssä käytimme ulkopuolista asiantuntijaa. Päätimme ottaa käyttöön näitä tavoitteita tukevia menetelmiä, kuten terveyden edistä misen ohjelmia ja työkyvyn johtamisen sähköisiä työkaluja. Selvitettävää ja ajatel tavaa on paljon. Pal velujen sisällössä halusimme painottaa työterveyshuollon vaikuttavuutta ja ennalta ehkäisevää roolia. Ulkopuolinen apu on tärkeää siksikin, että hankintayksi kön voimavarat ovat rajalliset. ja 1.12.2015 LUKIJAN VINKKELISTÄ TEKSTI HANNELE RAHKONEN. Ensin oli pohdittava, mitä työnantajana haluamme työterveys huollolta. Sosiaali ja terveydenhuollon palve lut on järjestetty kunnissa eri tavoilla. Kilpailutusta ei kannata ulkois taa, koska ulkopuoliset eivät tunne organisaation erityispiirteitä. Kilpailutuksen suunnittelu alkoi or ganisaation omiin lähtökohtiin perus tuvien tavoitteiden määrittelyllä. Ulkopuolisesta asiantuntemukses ta on apua myös omien lähtökohtien arvioinnissa ja kilpailutuksen oikeu dellisessa toteutuksessa. Jämsän kaupunki päätti kilpailuttaa henkilöstön työterveys palvelut viime vuonna. Oman organisaation edustajien mukanaolo on tärkeää hyvän lopputuloksen var mistamiseksi. Työterveyshuollon KILPAILUTUS ON PITKÄ PROSESSI Kilpailutuspäätös (kaupunginhallitus) Toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelman käsittely yhteistoiminnassa Markkinakartoitukset Hankintailmoitus Hilmassa 16.11.2015 11.–12.2015 21.12.2015 29.1.2016 30.11. Lisäksi päätimme siirtää kroonisten sairauksien hoidon perusterveydenhuoltoon. Asiantuntijat tuovat uusia näkökulmia, ja yksi ta voitteistamme olikin työterveyshuol lon uudistaminen. Sopimus valitun palveluntuottajan kanssa tehtiin yli vuoden kuluttua kilpailutuspäätöksestä, ja se edellytti muun muassa markkinaoikeuden ratkaisua
Onnistuneet muutokset edellyttävät vuorovaikutusta. Miten vaaditut määräajat toteutetaan julkisessa hankinnassa. Tarjouslomakkeessa kuvasimme, mitä palveluja ja järjestelmiä palveluntarjoajalla on oltava käytössään ja mitkä ovat pätevyysvaatimuksemme palveluntarjoajan henkilöstölle ja muulle soveltuvuudelle työterveyspalvelujen tuottajaksi. Se ei ollut maailmanloppu, vaan korjasimme virheen ja käynnistimme kilpailutuksen uudelleen. Kartoituksissa työterveyshuoltopalvelujen edustajat ottivat kantaa laatimaamme toimintasuunnitelmaan, joka oli kilpailutuksen pohjana. Niin kävi meille, kun huomasimme virheen sisällön kuvauksessa. Kaupunki maksaa palvelut tuottavalle yhtiölle myös kaupungin henkilöstöön kuuluvista jämsäläisistä, joita on noin 650. Pyydetäänkö tuotekohtaisia hintoja, kuten työterveyslääkärin sairausvastaanottokäynnin hintaa 20 tai 30 minuutilta, vai tuntihintaa työterveyslääkärin työlle. Selkeät määritelmät helpottavat myöhemmin myös toiminnan käynnistämistä. Niin voidaan myöhemmin tarkistaa, mitä on sovittu. Kirjoittaja Hannele Rahkonen työskentelee työhyvinvointikoordinaattorina Jämsän kaupungin henkilöstöpalveluissa. Tarjousten jättöaika päättyy Markkinaoikeusvalitus Kaupunginhallitus päättää valinnasta Väliaikainen sopimus alkaa Markkinaoikeuden päätös 19.2.2016 18.4.2016 23.12.2016 2.5.2016 1.10.2016 29.1.2016. PERUSTEELLISESTA VALMISTAUTUMISESTA huolimatta kilpailutus voidaan joutua keskeyttämään. Oppiminen ei pääty kilpailutukseen vaan jatkuu senkin jälkeen. Se kaikki on oppia seuraavia kilpailutuksia varten. Hintalomaketta laadittaessa on pohdittava, mitkä ovat keskeiset tuotteet ja miten ne hinnoitellaan. Niin luodaan yhteistyön muotoja ja sopimuksen tulkintakäytäntöjä ja vältytään aikaa vieviltä selvittelyiltä ja kiistoilta. Uudistus voi olla esimerkiksi palvelujen rajaamista tai painopisteen siirtämistä sairauksien hoidosta ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon. Kaikki ennalta määritetty sujuvoittaa haltuunottoa, kun toteutetaan uudenlaista työterveyshuoltoa tai toimija on uusi. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Jämsä ulkoisti suuren osan sote-palveluista vuoden 2015 aikana. Asioiden kirjaaminen ja muistioiden laatiminen on tärkeää kaikissa vaiheissa, myös sisäisissä palavereissa. ENNEN VARSINAISTA kilpailutusta järjestimme markkinakartoitukset, joihin kutsuimme potentiaaliset palvelujen tarjoajat. Uudistus tarkoittaa usein muutosta, johon liittyy luopumista. Se oli osasyynä sairaudenhoidon siirtämiselle perusterveydenhuollon piiriin. Markkinakartoituksella selvennetään hankinnan kohdetta ja tarjoajien näkemyksiä hankinnan järjestämisestä. Kokemustemme perusteella suosittelen organisaation sisäisiä keskusteluja näkökantojen laajentamiseksi ja asioiden perustelemiseksi. Painotetaanko hintaa vai laatua ja missä suhteessa. Esimerkiksi ennalta suunniteltu sopimuksen seuranta ja mahdollisten näkemyserojen käsittely helpottavat toimintaa, kun kukin osapuoli tietää, miten menetellä mahdollisissa häiriötilanteissa. Työterveyshuollon kilpailutuksen suunnittelussa oli otettava huomioon myös veroeurojen käyttöön liittyvät eettiset seikat. TOIMINTASUUNNITELMAN sisäl lön jälkeen pohdimme kilpailutuksen oikeudellisia näkökohtia: Miten palveluntuottaja valitaan. Ovatko laatuvaatimukset vähimmäisvaatimuksia vai vaaditaanko enemmän. Tunnepitoiselta suhtautumiselta ei voi välttyä, vaikka asiat valmistellaan huolellisesti yhteistyössä. Tässä yhteydessä käytettävät käsitteet on mietittävä huolellisesti, jotta kaikki tarjoajat ymmärtävät ne samalla tavalla. Niin selvitimme palveluntarjoajien halua ja valmiutta sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja vahvaan yhteistyöhön henki löstömme hyvinvoinnin eteen. Ihmisen elämässä sairauk sien hoito on merkityksellisempää kuin terveyden edistäminen. Suunnitelmalla halusimme viestiä palvelujen tuottajille, millaista työterveydenhuoltoa olimme hakemassa. Sisällön ja oikeudellisten seikkojen perusteella laadimme sopimusehdot, joissa painotimme tärkeinä pitämiämme asioita. Sopimusmallin luomisen jälkeen pääsimme pohtimaan varsinaista kilpailutusta: Miten kilpailutuksesta ilmoitetaan. Terveys ja siihen liittyviä palveluja tarjoavat yritykset herättävät tunteita, ja markkinaoikeus saattaa puuttua kilpailutukseen, vaikka lopulta hyväksyisikin sen. Ei ole itsestään selvää, että organisaatio on valmis tällaisiin muutoksiin
Alma Talent, 2017, 295 sivua, 55 euroa. 14?17.) 3. Kirjassa on myös yhdeksän suomalaisen johtajan haastattelut. vasta sitten pystyy huoleh timaan kestävällä tavalla yrityksestään ja muista ihmisistä. Yhteinen muutos Yhteinen ymmärrys työelämän muutoksissa, Minna Kinnunen, Sirpa MaukolaJuuso ja Riitta Veijalainen. Nasevia sivalluksia Järkytä avoimuudella, Aki Ahlroth. Se on myös vankan ammattilaisuuden merkki. Menestyvän yrityksen kivijalka, Nina Nevanperä, Heli Hannonen, Anne Salmi, Eija MäenpääMoilanen, Merja Turpeinen, Elina Weiste ja Jaana Laitinen. "AVOIN JA KOKO ORGANISAATION läpi virtaava viestintä on voittavan kulttuurin tärkeimpiä rakennusaineita." "Tekemättä jättämisestä rangaistaan lievemmin kuin virheistä." "Kiirettä ihannoivassa kulttuurissa ei luovuus kuki." "Aktiivinen kuuntele minen on eittämättä yksi tärkeimmistä työyhteisötaidoista." "Välinpitämät tömyys on työyhteisön syöpä." "Ilman luottamusta ei ole mitään." "Esimiehiä valittaessa on kiinnitettävä huomiota ihmiskäsitykseen." Kustantaja esittelee kirjoittajan työelämäaktivistina, ja kirjan lukija hurmioituu aktivistin nasevista kitey tyksistä. Uuden työpaikan löytäneet kertovat kuitenkin viihtyvänsä nykyisessä työs sään paremmin kuin edellisessä. Into Kustannus, 2017, 32 euroa. LUKUVINKIT | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 16 TEKSTI MERJA KARJALAINEN 2. ONKO (TYÖ)AJAN HALLINTA omissa näpeissä. Uunituoreessa verkkojulkaisussa muistutetaan varsin kin yrittäjiä siitä, että itsestäänkin pitää huolehtia . (Aki Ahlrothin haastattelu oli TTTlehdessä 3/2016, s. Ketterät Kirjat Oy/CxO Academy Kirjat, 2017, 166 sivua, 37 euroa. Työterveyslaitos, 2017. Jotta jotkut voivat nauttia hitaudes ta, pitääkö toisten kiirehtiä. Joku tuntee olevansa vir heinvestointien ja suhdanteiden vuoksi sijaiskärsijä. Nukutko riittävästi. Yrittäjälle muistutukseksi Yrittäjän työkyky . Verkkojulkaisuna sivustolla: www.julkari.fi ONKO ELÄMÄ TASAPAINOSSA. mutta oppiminenkin vaatii tahtoa. Entä stressi hallinnassa. Tampere University Press, Viestintätieteiden tiede kunta, 2017. 4. Irtisanottujen äänellä Yyteistä uuteen alkuun – Toimittajien ker tomuksia mediatyön murroksesta, Auli Harju, Kari Koljonen ja Ari Heinonen. Käytän nön näkökulmaa tuovat muun muassa tutkimukset poliisien, opettajien ja ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden aikakäsityksistä ja kokemuksista. Aikaansaamisen tiellä voi tosin olla monta sudenkuoppaa: jahkailua, vello mista, jaarittelua, huonoa valmistautu mista, ali tai ylisuorittamista, luovut tamista, ties mitä. Aikaansaaminen on määrätietoista etenemistä itselle sopivassa tahdissa. Liikuthan tarpeeksi. SAAT ASIAT TAPAHTUMAAN ja viet ne loppuun saakka. Teet, toimit ja kokeilet aktiivisesti. Kirja on hieman akateeminen ja artikkeleiltaan epätasainen katsaus aikaan. Verkkojulkaisuna sivustolla: tampub.uta.fi VIIME VUODET ovat olleet tuulisia toimittajille, ja moni on saanut etsiä itselleen uuden alun ja ammatinkin. Hiipiikö tietotyö vapaaajalle. Kauppakamari, 2017, 207 sivua, 59 euroa. Ajatuksia ajasta Työaikakirja, toimittaneet Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna SakselaBergholm. niiden avulla yhteinen ymmärrys voi syntyä myös muutoksissa. Ammat tiidentiteetti on painunut syvälle: vaikka toimittaja on voinut vaihtaa alaa, hän hyödyntää yhä journalistista osaamis taan ja tuntee itsensä toimittajaksi. Tässä verkkokirjassa ääneen pääsevät irtisanotut, joiden kokemuksia tutkijat tulkitsevat. Ehkä kirjan keskustelut voi vat toimia myös työyhteisössä muutos pohdintojen virittäjänä, josta voi jatkaa yhdessä vaikka teema kerrallaan. Tekstistä välittyy keskustelukump paneiden keskinäinen kunnioitus ja kuunteleminen . Uuden työn löytäminen on jäänyt jokaisen omalle kontolle, kun työvoimaviranomaisilta ei ole herunut edes rohkaisua uuteen alkuun. Tarinoihin sisältyy epävarmuutta tulevasta ja surua työmotivaation vau rioitumisesta. 1. Hommat valmiiksi! Aikaansaajan asenne, Marjo Huhtala. 6. KIRJA KOOSTUU kolmen työterveys työtä tehneen ja yhteisen muutospro sessin kokeneen kohteliaasta vuoropu helusta, jota lukija voi halutessaan viedä eteenpäin. Aikaansaamisen taito onneksi kehittyy ammattitaidon mu kana . 5. 1 6 5 3 4 2
. Yrityksellä on yhä suurempi vastuu työntekijöidensä terveydestä ja työhyvinvoinnista. Konttinen vammautui 16-vuotiaana, minkä jälkeen pyörätuoli on ollut hänen kulkuvälineensä. . Iän myötä tasapaino alkaa heiketä ja reaktionopeus hidastua. Muutoksia voi hidastaa fyysisen kunnon, lihasvoiman, koordinaation ja tasapainon harjoittamisella, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anne Punakallio sivulla 41. TYÖKYKY ON MONIPUOLINEN KOKONAISUUS 18 Tärkeintä on osaaminen 22 Arvotyötä tehdään yksin ja yhdessä Tässä NUMEROSSA T E K ST I M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S TYÖKYKYÄ!. Työkykykyä ja ja yleistä toimintakykyä kannattaa huoltaa sitä monipuolisemmin ja säännöllisemmin, mitä enemmän matkamittariin on kertynyt ikävuosia, muistuttaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman Sari Kivimäki sivulla 36. Esimerkiksi: . Yli 60-vuotiaille sattuu muita useammin vakavia, yli 30 vuorokauden työkyvyttömyyden aiheuttavia tapaturmia. Vamma ei ole työkykyä määrittävä tekijä, sanoo unelmaammatissaan kansainvälisissä kehitysyhteistyötehtävissä työskentelevä Rea Konttinen sivulla 18. Lähihoitajista vain 61 prosenttia ja kodinhoitajista 66 prosenttia arvelee jatkavansa työssään eläkeikään saakka. Ne liittyvät usein työpaikalla liikkumiseen: liukatumisiin, putoamisiin ja kaatumisiin. Nämä ryhmät tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämiseen muutoksen keskellä, sanoo Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen johtaja Tuula Oksanen sivulla 35. Ja vapaa-aikakin hoitaa työkykykyä. Frisbeegolf vie Rakuunasoittokunnan pasunistin Joonas Hytin luontoon ja laittaa yläkropan liikkeelle, sivu 50. . Työ 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 TE K ST I M ER JA K A R JA LA IN EN K U VA TH IN K ST O C K PH O TO S Työ TYÖKYKY TULEE VASTAAN tässä TTT-lehden numerossa monessa kohdassa. Työkykyriski on tunnistettava ja ongelmiin on reagoitava mahdollisimman varhain, toteaa autoliike Vehon ylilääkäri Esa Asikainen sivulla 26.
Vapaaehtoistyössä hän pääsi rakentamaan hyvän kontaktiverkoston. – Englantilaisessa koulussamme oli oppilaita eri puolilta maailmaa. Mutta miten sujuisi siirtyminen työelämään. Konttinen harrasti aktiivisesti liikuntaa, etenkin pyörätuolikoripalloa. Ura rakentui vähitellen. Liikunta loi verkostoja Konttinen pitää urapolkuaan melko perinteisenä. Ensimmäinen määräaikainen työ olikin liikuntatapahtumien järjestämistä. Sosionomiksi opiskellessaan hän teki paljon vapaaehtoistyötä muun muassa vammaisten naisten ja lasten liikunnan parissa. En tosin aikonut opintojen jälkeen tehdä vammaistyötä, mutta täällä olen edelleen, Konttinen naurahtaa tyytyväisenä. Ura jatkui Invalidiliitossa sosiaalisihteerinä. TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT KATJA VIS/ABILIS FOUNDATION – Työnantajan ei pitäisi takertua vammaisuuteen, koska vamma ei ole työntekijää määrittävä tekijä, sanoo omassa unelma-ammatissaan, kansainvälisissä kehitysyhteistyötehtävissä työskentelevä Rea Konttinen. Hän vammautui Nairobissa sattuneessa tapaturmassa 16-vuotiaana ja muutti takaisin Suomeen. Siellä oli Ugandaa paremmat opiskeluja urheilumahdollisuudet. Pyörätuoli ei haitannut opiskelua: Konttinen luki ensin ylioppilaaksi ja valmistui sosionomiksi vuonna 2000. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 18 REA KONTTISEN URAPOLKU alkoi oikeastaan jo kuusivuotiaana, kun isän työ vei perheen Zimbabween ja Ugandaan. Konttinen tiesi, ettei pyörätuoli ainakaan helpottaisi työpaikan saantia. Tukiverkkona oli tuttu perhe. Sen jälkeen Konttinen palkattiin Invalidiliittoon kehittämään vammaisten lasten aamuja iltapäivätoimintaa ensin ohjaajana ja myöhemmin projektisuunnittelijana. – Omasta vammasta oli kieltämättä hyötyä. Koulussa erilaisuus oli arkipäivää, Konttinen kertoo. Tärkeintä on osaaminen Tässä kuvassa Rea Kont tinen keskustelee Pohjois Thaimaassa tiiminsä kanssa, voidaanko eräälle hakija ryhmälle myöntää rahoitusta. Konttinen kehitti vertaistukea, neuvoi etuusasioissa ja teki vaikuttamistyötä, kuten lausuntojen kirjoittamista lakiesityksistä. TYÖKYKYÄ!. Rea muutti 14-vuotiaana Nairobiin, Keniaan
Olemme työparini kanssa sopineet, että hän avustaa minua tarvittaessa, sillä tarvitsen hyvin vähän apua. Ulkoministeriö leikkasi taannoin kehitysyhteistyöjärjestöjen avustuksia 43 prosentilla. Mukauttaminen voi sisältää esimerkiksi ammatillista neuvontaa ja oh jausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvista mista, toisten antamaa apua, työaikajärjes telyjä, työympäristön kehittämistä ja työn organisointia. Muitakin haasteita riittää. Siinä on ollut minullakin opittavaa. Yleensä olen kuitenkin matkustanut pomoni kanssa, ja hän on niin harjaantunut avustamaan, että kiskoo minut tarvittaessa vaikka puuhun! Nykyään Konttisen työhön kuuluu Mekongin alueen toimistojen johtaminen ja hanketyön jatkuvuuden varmistaminen. Vammaisten ja osatyökykyisten työssä käyntiä ja ammattitaidon hyödyntämistä voidaan usein edistää hyvinkin yksinkertai silla ja edullisilla ratkaisuilla. – Täytyy tuntea aina joku, joka tuntee jonkun toisen. Joissakin uskonnoissa ajatellaan, että vammainen on tehnyt jotain MUKAUTUKSET MADALTAVAT KYNNYSTÄ TYÖLLISTYMINEN JA URALLA etene minen ovat edelleen haasteita vammaisille ja osatyökykyisille, vaikka yhdenvertaisuus laissa (1325/2014) kielletään välillinen ja välitön syrjintä vammaisuuden perusteella. Ensimmäisen toimiston perustimme Thaimaahan. – Vammaiset ovat kotiensa vankeja. Kulttuurieroista huolimatta vammaisten ihmisten perustarpeet ovat Konttisen mukaan eri puolilla maailmaa aika lailla samat – tarvitaan apuvälineitä, esteetön pääsy vessoihin ja kouluun sekä mahdollisuus tehdä töitä. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Vuonna 2011 hän sai kontaktiverkkonsa kautta tiedon, että vammaisten oloja parantavia hankkeita kehitysmaissa rahoittava Abilis-säätiö etsi projektikoordinaattoria. Kiertelyä Kaakkois-Aasiassa Konttinen palkattiin Abilis-säätiöön laajentamaan toimintaa KaakkoisAasiaan ja käsittelemään hakemuksia ja raportteja. Minulla olisi mahdollisuus saada henkilökohtainen avustaja matkoille. Konttinen painottaakin kontaktiverkon tarpeellisuutta. Matkustaminen on vähentynyt, ja yhteyttä pidetään Skypellä. On löydettävä yhteinen kieli. Myös Abilis joutui irtisanomaan työntekijöitä ja rajaamaan työtä. Työolosuhteita voidaan mukauttaa joko yksittäisen työntekijän tai koko organisaa tion osalta. Kaikki toimistoihin palkatut työntekijät ovat vammaisia naisia. Työolosuhteita mukauttamalla voidaan kompensoida esi merkiksi vamman tai sairauden alentamaa työkykyä. Alussa Konttinen matkusti ahkerasti Thaimaahan, Myan mariin, Kambodžaan, Laosiin ja Vietnamiin. Työ kuitenkin jatkuu. Niistä kieltäytyminen on syrjintää. Tehtävänä oli perustaa maatoimistoja Mekong-joen varrella oleviin maihin. – Tutustuimme pomoni kanssa vammaishankkeisiin ja kartoitimme verkostoa Mekong-joen varrella sijaitsevissa maissa. – Kuljemme ulkomailla aina pareittain. Miten Kaakkois-Aasiassa matkus telu onnistui pyörätuolin kanssa. Konttinen käy enää noin kerran vuodessa KaakkoisAasian kierroksella. Kehitysmaissa mittakaava on kuitenkin toinen kuin länsimaissa. Lain mukaan työnantajan velvollisuutena on tehdä kohtuullisia mukautuksia. Asioita ei sanota suoraan. Tiimien rakentaminen sekä arvoista ja kulttuuriin liittyvistä asioista keskusteleminen paikan päällä ovat tärkeitä. Ympäristössä on esteitä, eikä julkista liikennettä yleensä ole. Vahvat muistot Afrikasta ja halu tehdä kehitysyhteistyötä saivat hänet tarttumaan tilaisuuteen. – Aasialaiseen kulttuuriin kuuluu hierarkkisuus. Vammaisuuteen liittyy myös monenlaisia uskomuksia. Abilis-säätiön toimistotilat Helsingissä sijaitsevat täysin esteettömässä rakennuk sessa, jossa pyörätuolin käyttäjän on helppo liikkua.
REAN VINKIT TYÖLLISTYMISEEN Kouluttaudu. Kiireessä emme vain usein kohtaa toisiamme aidosti. Rahoitusta haetaan eniten Afrikan maista. – Totuin jo lapsena ulkomailla asuessani monikulttuurisuuteen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 20. Hanki työkokemusta vaikka vapaaehtoistehtävistä. Työnantajan ei pitäisi takertua vammaisuuteen. Konttinen sai kuulla ihmettelyjä muun muassa siitä, voisiko hän vammaisena äitinä tehdä kokopäivätyötä. ”Ihan tavallinen pulliainen” Konttinen myöntää, että työskentely vammaissektorilla on ymmärrettävästi ollut hänelle helppoa verrattuna monen muun vammaisen työelämäkokemuksiin. Konttisen työpaikat ovat olleet esteettömiä: luiskoja, hissejä, väljiä käytäviä ja sähköisesti säädettäviä pöytiä. Abilis-säätiössä ja saman käytävän varrella toimivissa muissa järjestöissä esteettömyys on myös henkistä. – Pienen lapsen kanssa arki oli toki haasteellista. – Koetaanko minut epärehelliseksi, jos en kerro hakemuksessa kaikkea. Kun pyörätuolilla liikkuva pariskunta sai lapsen, moni epäili heidän pärjäämistään vanhempina. – Vallalla on ajatus, ettei vammainen pysty tekemään töitä, ainakaan kokopäiväisesti. Totuin myös siihen, että on olemassa monia totuuksia. Usko itseesi ja osaamiseesi. Jos kuuntelet oikeasti, mitä toinen sanoo, saat uusia näkökulmia. ABILIS-SÄÄTIÖ Ulkoministeriön tukema Abilis-säätiö rahoittaa hankkeita, jotka edistävät vammaisten oikeuksia, osallistumista, itsenäistä elämää, järjestötoimintaa, koulutusta ja työllistymistä kehitysmaissa. Tee hyvä hakemus ja ansioluettelo. Fyysinen esteellisyys on tullut vastaan monessa paikassa. Piti löytää esimerkiksi esteetön päiväkoti ja harrastuspaikat lapselle. Ennakkoluuloja pyörätuolilla liikkuva Konttinen on kohdannut lähinnä yksityiselämässään, varsinkin perheen perustamisen jälkeen. Mutta pidän itseäni muuten ihan tavallisena pulliaisena. Verkostoidu. Se haki rahoitusta toimeentulon hankintaan eli harjojen tekemiseen ja myymiseen. Työyhteisössä on eri kulttuuritaustoista tulevia ja eri puolilla maailmaa asuneita sekä eri tavoin vammaisia ihmisiä. Asenteita on vaikea murtaa. Konttinen tapasi tulevan aviomiehensä pyörätuolikoripallon parissa. Erityistä huomiota kiinnitetään vammaisten tyttöjen ja naisten asemaan. Onhan suomalaisessakin kulttuurissa vivahteita. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 20 pahaa edellisessä elämässään ja on siksi tässä elämässä vammainen. Keskitytään olennaiseen! Konttinen on joutunut töitä hakiessaan miettimään, mainitseeko vammansa jo työhakemuksessa. Abiliksen Mekong-tiimi tutustui Pohjois-Thaimaassa vammaisten ryhmään. Konttinen on ratkaissut ongelman kertomalla asiasta ”kautta rantain”. Tutki tukimahdollisuudet
Konttinen ei muista nähneensä vaateliikkeessä koskaan esimerkiksi pyörätuolissa istuvaa myyjää. Hyödynnä ryhmäilmoittautuminen! ttt-lehden ilmoitus 94x112 mm.pdf 1 16.8.2017 16:02:36 HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. Työpaikoilla pitäisi keskustella näistä asioista, ja haastaisin keskusteluun mukaan myös rekrytointifirmat, Konttinen sanoo. – Vamma ei ole ihmistä määrittävä tekijä. Työpaikan tulisi taata kaikille samat mahdollisuudet kouluttautua ja edetä uralla. Työpisteen tulee olla järkevä ja toimiva. Työelämän haasteet eivät lopu työpaikan saamiseen. Työnhakijoille asetetaan usein tarpeettomia vaatimuksia. On väärin, että vammainen ihminen joutuu perustelemaan jatkuvasti omaa osaamistaan. Onko esimerkiksi rekrytointi aidosti monimuotoista. Vuoden tärkein tapahtuma esimiehille ja henkilöstön kehittäjille sekä muille työterveyden, työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työturvallisuuden ammattilaisille Helsingin Messukeskuksessa. Työnantaja voi saada esimerkiksi korotettua palkkatukea, tukea työolosuhteiden järjestelyihin ja työhönvalmennusta. Vammaisten työllistymistä tuetaan eri tavoin. Mukautuksiin voi kysyä tukea TE-toimistosta. Myös uralla eteneminen on vammaiselle usein vaikeaa, eikä yritystoiminnan aloittaminenkaan ole ongelmatonta. LISÄÄ AIHEESTA www.abilis.fi > Tietoa työstämme www.thl.fi > Aiheet > Hyvinvointija terveyserot > Eriarvoisuus > Vähemmistöt ja erityisryhmät > Vammaisuus eriarvoisuuden aiheuttajana > Työllistyminen ja toimeentulo www.vates.fi > Tutkimustietoa > Muu tutkimus ja tilastot > Tilastoja ja tutkimuksia työllistymisestä www.finlex.fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 2014 > 1325/2014: Yhdenvertaisuuslaki Tulevaisuudessa Rea Konttinen haluaisi käyttää energiaansa humanitaariseen avustustyöhön. Valmentajan osaaminen ja tuki pienentävät rekrytoinnin riskejä. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi KYSY ENSIN MEILTÄ Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi. Halutaan kauniita, urheilullisia ja ulospäin suuntautuneita työntekijöitä, vaikka näillä ominaisuuksilla ei olisi mitään tekemistä työssä pärjäämisen kanssa. Vessaan täytyy päästä ja mikrouuniin pitää ylettyä, jotta voi lämmittää eväsruoan. Työpaikalla pärjääminen voi joskus edellyttää mukautuksia. – Esimiehet ja henkilöstöhallinto tarvitsevat lisää tietoa vammaisten oikeuksista
Mitä se tarkoittaa ja missä mielessä me haluamme olla rohkeita. – Kaikki työntekijät olivat alusta as ti mukana, joten kaikkien mielipiteet otettiin myös huomioon. Meillä eri osastojen työpisteet sijaitsevat neljässä eri kerrok sessa. Pienryhmät ohi osastorajojen Arvotyöskentely alkoi keväällä 2016 johtoryhmän palaverilla. Ymmärrys ja sitoutuminen Arvotyöhön osallistuminen auttoi Saar linnaa ymmärtämään arvojen syvem män sanoman. Se auttaa suuntaamaan ajatukset omasta osastosta kokonai suuteen. Yhteisesti valituista arvoista avoimesti oli ollut tekijänoikeusjärjestön arvo aiemminkin. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. En usko, että olisimme muuten saaneet niin sujuvasti aikaan yksimielis TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA HELI HIRVELÄ Kaikki työntekijät haluttiin mukaan, kun tekijänoikeusjärjestö Kopioston arvot uudistettiin vuoden 2016 aikana. Tilanne olisi ihan erilai nen, jos arvot olisi annettu ylhäältä päin. – Annettuja aiheita oli tärkeää miettiä pienellä porukalla. Yhdessäarvo tukee strategiaamme yhdestä yhtenäisestä Kopiostosta. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen joh toryhmä kävi läpi ryhmien ehdotukset ja teki omansa. Vaikka lo pulliset arvot eivät olleetkaan juuri ne kolme, joita olin itse ajatellut, ainakin jokin omista ehdotuksistani on muka na, Saarlinna kertoo. Kaksi löytyi helposti ja kolmas syntyi arvosemi naarin aikana, kertoo Bregenhøj. Yhdessä ja rohkeasti ovat uusia tulokkaita. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi. – Johtoryhmä ei osallistunut arvoryh mien työskentelyyn. Yksi työhön osallistuneista oli tilitys ja HRassistentti Meri Saarlinna. Saarlinna pitää löydettyjä arvoja hy vinä ja Kopioston toimintaa kuvaavina. Työ jatkui koko henkilöstön suunnittelupäivillä, joiden aikana määritettiin kahdeksan arvoehdokasta. Arvotyötä tehdään yksin ja yhdessä Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Henkilökunta sai pohtia asioita ja tiimiytyä ilman liiallis ta ohjailua, kertoo Bregenhøj. – Aika usein arvot ovat kolme tai neljä sanaa intrassa, etkä yhtään tiedä, mi ten niihin on päädytty. Myös arvojen merkityksen pohtiminen yhdessä oli tärkeää. – Oli kiva olla mukana prosessin alus ta loppuun ja nähdä, miten arvot löy dettiin ja millaisia työkaluja niiden etsi miseen käytettiin, Saarlinna kertoo. Arvotyötä oli ohjaamassa konsultti yritys. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Syksyllä pidettiin koko talon arvose minaari, jossa valittiin lopulliset kolme arvoa. Nyt pyrimme muutenkin siihen, että seinät ja kerrokset eivät rajoita yhdessä teke mistä, kuvailee Saarlinna. Rohkeuden merkitystä mietittiin aika pitkään. – Miten se näkyy meidän toiminnas samme. – Yhteiselle poh dinnalle ja arvotyös kentelylle oli selvästi tilausta, vaikka Kopiostossa oli tehty kovasti töitä ar vojen eteen aiemminkin, taustoittaa arvo projektia vetänyt viestintäpääl likkö Maria Bregenhøj. Uusien lakien myötä toiminnasta pitää tehdä entistä läpinäkyvämpää. Pienryhmät muodostettiin yli osastorajojen, jolloin ei tullut hakeudut tua tutuimpien työkaverien pariin. – Jälkeenpäin mietittynä arvojen löy tyminen ei ollut vaikeaa. Ne olivat ulkoa opeteltuja sanoja, joita ei välttämättä kysyttäessä muistanut. – Avoimuus on meille tärkeää sekä sisäisesti että ulospäin. Mielipiteitä oli laidasta laitaan, Saar linna muistelee. Sen jälkeen työnteki jöitä koulutettiin arvoluotseiksi, joiden ohjauksella viiden hengen pienryhmät pohtivat omat ehdotuksensa arvoiksi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 22 M ONIEN MUUTOSTEN myötä uudelle orga nisaatiokulttuurille oli tarvetta. Myös Saarlinna toimi arvoluotsina. Eivät Kopioston aiemmat arvotkaan minulle hirveästi kertoneet, kun en ollut mukana niitä miettimässä. Viidettä vuotta Kopiostossa työsken televä Saarlinna kokee, että aiemmissa työpaikoissa arvot jäivät etäisiksi. – Novetoksen ammattitaito arvojen löytämisessä ja kiteyttämisessä oli tär keää. Edellisestä yhteisestä arvopohdinnasta oli kulunut jo yli kymmenen vuotta. – Yhteinen keskustelu arvoista auttoi ymmärtämään niiden sisällön ja sitou tumaan niihin
www.kopiosto.fi. Kaikki saivat palautetta esimieheltään ja vähintään Kopiosto on esittävien tai teilijoiden, tekijöiden ja kustan tajien tekijänoikeusjärjestö. Arvot arkeen henkilökohtaisesti Vuoden 2016 lopussa pidettiin vielä koko talon Kopiosto-päivä, jossa pohdittiin arvojen toteutumista oman tiimin tai osaston arjessa. Työnteki jöitä on 44. Saarlinnalla kehityskohteeksi nousi erityisesti rohkeus. Asiat eivät jääneet vain keskustelun tasolle, vaan jokainen sai konkreettista apua itsensä kehittämiseen. – Joko keskustelun aikana tai sen jälkeen kaikille laadittiin henkilökohtainen kehityssuunnitelma, joka annettiin esimiehelle tiedoksi. Maria Bregenhøj (vas.) ja Meri Saarlinna sekä taustalla kuvittaja Raquel Benmerguin näkemys Kopioston arvoprosessista. Suunnitelman kirjaaminen konkreettisesti paperille sitoutti vielä vahvemmin. – Harvoin saa tilaisuuden tällaiseen henkilökohtaiseen valmennukseen. Vuoden 2016 tuotto oli 49,7 miljoonaa euroa. tä päätöstä kolmesta arvosta, Bregenhøj toteaa. Benmerguin kuvitus syntyi seminaarissa, jossa Kopioston arvot valittiin. Se oli ehdottomasti palautteen parasta antia. Koin saavani aitoa, oikeaa palautetta ja ulkopuolisen näkökulman. Saarlinna piti henkilökohtaista keskustelua erittäin hyödyllisenä. Niitä käydään tarkemmin läpi syksyn kehityskeskusteluissa, kertoo Bregenhøj. Se on voittoa tavoittelematon yhdistys, johon kuuluu 45 kulttuurin ja vies tinnän alojen järjestöä. Tämän vuoden puolella toteutetuilla 270-palautekyselyillä edettiin henkilökohtaisemmalle tasolle. Henkilökohtaiseen suunnitelmaan kirjattiin kolme vahvuutta ja kolme kehityskohdetta. Kehityssuunnitelmien sisältö kumpusi yhdessä löydetyistä arvoista. – Kun saan lisää rohkeutta, moni kehityskohteista kääntyy positiivisen puolelle, Saarlinna kertoo. – Sen myötä esiintyminen sekä omien mielipiteiden ja asiantuntemuksen esiin tuominen helpottuvat. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 viideltä kollegaltaan muun muassa siitä, miten heidät koetaan työyhteisön jäsenenä, Bregenhøj kertoo. – Kyselyissä arvioitiin työyhteisötaitoja ja arvojen toteutumista. Lisäksi jokaisella oli mahdollisuus käydä 270-palautteen tuloksia läpi valmentavassa keskustelussa ulkopuolisen asiantuntijan kanssa
klo 9–17. Tutustu työturvallisuuden tulevaisuuteen! Ilmoittaudu maksutta mukaan alan ammattilaiset kokoavaan tapahtumaan: finnsec.fi Lataa Messukeskus-sovellus älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! Samanaikaisesti Messukeskuksessa: Kiinteistö, Avita Audiovisual Expo, Cyber Seurity Nordic ja Ahlsell Expo 26.–27.9.2017 Messukeskus Helsinki Tutustu tapahtumaan: finnsec.fi Avoinna: ti 26.9. –ke 27.9
4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 T E K ST I M E R JA K A R JA LA IN E N JA SA R I K IV IM Ä K I | K U V A T JA R K K O M IK K O N E N , M A R JA SE P PÄ LÄ JA T H IN K ST O C K P H O T O S TYÖKYKY VAATII HUOLTOA SIVUT 30–34 SIVUT 26–29 SIVUT 36–37 Lastenhoitaja Sari Purho on saanut KIILA-kuntouksesta ohjeita oireilevan selän kanssa selviytymiseen. Ja liikkuminen kannattaa: hiljattain valmistuneen suomalaistutkimuksen mukaan lisääntynyt liikuntaharrastus keski-iässä ja sen jälkeen vähentää pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. 26 Uutta draivia työkyvyn hallintaan Vehon tapaan 30 Kuntoutus pitää kiinni työssä 35 Työntekijät tarvitsevat tukea sote-muutoksessa 36 Treeni iän mukaan Tässä NUMEROSSA MONI MEISTÄ HERÄÄ huolehtimaan työkyvystään vasta, kun väsymys ja kipuilu uhkaavat jäädä päälle. Liikuntasuorituksen jälkeen olo on luonnollisesti hieman väsynyt, mutta kipu ja huonovointisuus voivat kertoa myös ylikuormituksesta, etenkin jos väsymys jatkuu vielä seuraavaan päivään. Liikunnan jälkeen olon tulisi olla parempi kuin sitä ennen. Jos et ole enää parikymppinen, liikuthan riittävän moni puolisesti ja säännöllisesti. Jos työ ja arki ovat kuormittavia, jooga tai muu rauhallinen liikuntatunti on parempi vaihtoehto kuin sykettä nostattava liikunta." Sari Kivimäen ohjeet työkyvyn fyysiseen huoltoon löytyvät sivulta 36. Jos väsymys pitkittyy, seurauksena voi olla työuupumuksen kaltainen tila. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki neuvoo näin: "Oman kehon kuunteleminen kannattaa. Lihasjännitykset, nivelkivut ja päänsärky ovat esimerkkejä kehon signaaleista. Työn henkisten ja fyysisten kuormitusten on oltava järjellisissä rajoissa, ja palautumiseen ja itsestään huolehtimiseen pitää jäädä aikaa. Jos liikunta tuntuu aiheuttavan ylikuormitusta, on hyvä antaa kehon palautua kunnolla. Terveys. Myyntipäällikkö Teemu Maunula tuntee autokaupan paineet
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT JARKKO MIKKONEN Myyntipäällikkö Teemu Maunula tuntee hyvin automyyjän työn ilonaiheet ja kuormituspisteet. työkyvyn hallintaan V eho otti vuosi sitten uuden askelen työhyvinvoinnin edistämisessä: se palkkasi ylilääkärin tuomaan pontta työkyvyn johtamiseen. Olemme saaneet estettyä työkyvyn uhkia niin, että eteen ei ole tullut ammatinvaihtoa tai ennenaikaista eläköitymistä." Uutta draivia TYÖKYKYÄ!. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 26 Miten tukea työntekijää niin, että hän pysyisi työkykyisenä eläkeikään ja sen ylikin. Veholla Asikainen toimii HR-asiantuntija Mirja Tuulikarin kanssa työnterveyshuollon yhdyshenkilönä henkilöstöhallinnossa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus lääkärin työstä ja työterveyshuollon johtotehtävistä. Halusimme myös lisää osaamista työterveyspalvelujen ostamiseen, johon yritys käyttää suuria summia vuosittain, kertoo Vehon henkilöstöjohtaja Juha Poikajärvi. – Haimme uusia, tehokkaita tapoja ehkäistä työkykyongelmia ja puuttua niihin varhaisessa vaiheessa. – Työterveyshuoltolain henki on muuttunut niin, että yrityksellä on yhä suurempi vastuu työntekijöidensä terveydestä ja työhyvinvoinnista. Yhteistyö on sujunut hyvin: kun työkykyä johdetaan määrätietoisesti yrityksen sisältä, yhteistyökumppaneilta osataan pyytää oikeanlaista palvelua ja asiat etenevät aiempaa nopeammin. Tähän on Veho Oy Ab:ssä etsitty viime vuosina uudenlaisia vastauksia – ja tulokset ovat lupaavia. Ylilääkäriksi palkattiin työterveyden ja yleislääketieteen erikoislääkäri Esa Asikainen, jonka kanssa yritys oli tehnyt yhteistyötä aiemminkin. Työkykyriski on tunnistettava ja ongelmiin on reagoitava mahdollisimman varhain, Asikainen toteaa
Veho on tehostanut seurantaa niin, että esimies ottaa työkykyasiat puheeksi työntekijän kanssa, kun tälle on kertynyt vuoden kuluessa 50 poissaolotuntia. – Tavoitteena on aluksi mahdollisimman nopea diagnoosi. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 Sairauspoissaolot tehotarkasteluun Sairauspoissaolojen seuranta on yksi tärkeimmistä työkyvyn johtamisen mittareista. Vuodesta 2015 sairauspoissaolot ovat vähentyneet 1 000 päivällä vuodessa. Yrityksessä on käyty useita YT-neuvotteluja. Konsernilla on Suomessa noin 1 500 työntekijää. Toimiala: henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen maahantuonti, vähittäismyynti ja huolto. Yhteensä 1 890 työntekijää, joista Suomessa noin 1 500. Poikajärvi ja Asikainen huomauttavat, että jos yrityksessä toimittaisiin 30–60–90-säännön mukaan, työ kykyongelmiin puututtaisiin aivan liian myöhään. Sääntö edellyttää, että sairauspoissaolojen kertymisen syyt selvitetään viimeistään 30 poissaolopäivän jälkeen. Heitä on koulutettu ottamaan tilanne puheeksi, jos poissaolomittari hälyttää tai työntekijällä vaikuttaa olevan ongelmia työssään. Perustettu 1939. Toni Eriksson (oik.) ja huoltopäällikkö Miikka Nyström tutkivat "potilasta" Vehon toimipisteessä Vantaan Koivuhaassa. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi käytöksen muuttumisena tai työtehon heikentymisenä. – Liiketoimintamme on supistunut, ja siksi joudumme järjestelemään toimintojamme. Sen jälkeen selvitetään hoitokeinoja, mietitään työtehtäviä ja tehdään jatkosuunnitelmat. Veho Oy Ab. Sen jälkeen pidetään tarvittaessa työterveysneuvottelu, johon osallistuvat työntekijä sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. YT-neuvottelut saavat varpailleen Yritys kuuluu työkyvyttömyysmaksuissa asteikolla 1–11 maksuluokkaan neljä, jossa työkyvyttömyysriski on keskimääräistä tasoa. Nämä ovat aina ongelmallisia tilanteita ja saavat helposti koko organisaation varpailleen, Poikajärvi sanoo. Mekaanikot joutuvat usein taipumaan hankaliin työasentoihin. Olemme saaneet estettyä työkyvyn uhkia niin, että eteen ei ole tullut ammatinvaihtoa tai ennenaikaista eläköitymistä, Asikainen kertoo. Esimiehille vastuuta mutta myös tukea Vehon työkykymallissa esimiehillä on keskeinen tehtävä. Toimii Suomessa 30 paikkakunnalla. Silloin työterveyshuollossa tehdään työkuntoisuustarkastus, jos poissaolot johtuvat terveyteen ja työssä pärjäämiseen liittyvästä ongelmasta. Liikevaihto 1,2 miljardia euroa vuonna 2016. Toimii Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Viime vuonna niitä oli 3,1 päivää työntekijää kohti. Myös tänä vuonna käytiin YT-neuvottelut, ja joitakin työntekijöitä jouduttiin irtisanomaan, koska Veho myi osan liiketoiminnoistaan. Henkilöstömäärä on vähentynyt viime vuosina pääasiassa autokaupan matalasuhdanteen vuoksi
Koivuhaan huoltoosastolla pidetään keppijump pa parin viikon välein. Varhainen puuttuminen saa kiitosta myös huol topäällikkö Miikka Nyströmiltä, joka työskentelee 24 mekaanikon esimiehenä Vantaan Koivuhaan toimi pisteessä. Työpaikalla käy säännöllisesti myös hieroja, jonka kustannuksista työnantaja mak saa osan. Suomessa diagnosoidaan 60 tapausta vuosittain, mutta todellisuudessa sairaus on yleisempi. Huomionalainen työ tarkasteluun Vaivoja ehkäistään myös työfysioterapialla, johon Ve ho alkoi satsata kolme vuotta sitten. – Meille tuli ongelma: mitä teemme näille miehille. Liikkeitä pitäi si kuitenkin tehdä juuri silloin, jotta pilleripurkki tai lääkärille meno ei juolahtaisi mieleenkään, Esa Asikai nen toteaa. Jos kipua ei ole, ohjeet jäävät helposti piironginlaatikkoon. Huomionalaisesta työstä puhutaan silloin, kun työ saattaa aiheuttaa terveyshaittoja mutta ei ole ammat titautiriskin aiheuttavaa altisteista työtä. Koska varastomiehiä ja työnjohtajia oli talossa ennestään, kaikkia ei voitu kouluttaa niihin tehtäviin, kertoo Vehon ylilääkäri Esa Asikainen. – Työntekijä oivaltaa, että asioita mietitään hänen hyväkseen, Asikainen sanoo. Autojen osia vaihdetaan ja korjataan enimmäkseen käsityönä, jota tehdään usein hankalissa asennoissa. Jos taudin pahenemisesta on merkkejä, työntekijä ei jatka vanhassa tehtävässään, vaan työterveysneuvottelussa etsitään uusia vaihtoehtoja. – Loimme oman protokollan. – Huomionalaisen työn käsite perustuu juuri tähän: kiinnitetään huomiota, muutetaan toimintatapaa ja Tärinätauti kuriin uusin keinoin TÄRINÄTAUTI ON TYÖPERÄINEN SAIRAUS , jonka voi saada pitkäaikaisesta altistumisesta työkalujen tärinälle. Vakuutusyhtiöt eivät yleensä myönnä autonasentajille uudelleenkoulutusta tärinätautitapauksissa. – Kun olkapää on kipeä, fysioterapiasta saa usein hy vät ohjeet ja kirjalliset neuvot. – Toki kaikilla on myös oma vastuu hyvinvoinnis taan, Nyström huomauttaa. Asikainen kysyi neuvoa eri paikoista, muun muassa Työterveyslaitoksesta ja sosiaalija terveysministeriöstä, mutta ratkaisua ei löytynyt. Kaikissa todetuissa ja epäillyissä tapauksissa työterveyshoitaja tekee työntekijälle tärinätautikyselyn kolmen kuukauden välein. Työterveyshuol lon kanssa käynnistettiin Huomionalainen työ hanke, jossa fysioterapeutit neuvovat mekaanikoille vähiten kuormittavia työasentoja ja antavat ohjeita vastaveny tyksiin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 28 – Kynnys puheeksi ottamiseen on usein korkea, mutta koulutus on madaltanut sitä. Jos työkyvyn rajoitteiden ja mahdollisuuksien selvit telyyn tarvitaan työterveysneuvottelu, alkuhämmen nys ja mahdolliset adrenaliinikuohut ovat neuvot teluun mennessä yleensä vaihtuneet helpotukseksi. Se oli hurja määrä suhteutettuna koko maan lukuihin. Työntekijät käyvät työterveyslääkärillä puolen vuoden välein ja lähes poikkeuksetta myös Työterveyslaitoksen vuotuisessa tutkimuksessa, Asikainen kertoo. Selkeä malli helpottaa esimiehen työtä. Myös työntekijät ovat suhtautuneet asiaan hyvin, Nyström sanoo. Tuki ja liikuntaelinten vaivat aiheuttavat Vehos sa eniten työkykyongelmia, etenkin mekaanikoille. – Seurantaan on hyvät työkalut, ja henkilöstöhallin nosta saa aiempaa enemmän tukea. Pahimmillaan se aiheuttaa verisuonija hermomuutoksia mutta jää usein tunnistamatta. Asikainen on hyvillään siitä, että tulevaisuudessa asentajien ammatilliseen uudelleenkoulutukseen saattaa hellitä lupa tapaturma-asiain korvausneuvottelukunnalta, kun yrityksessä on tiukka tärinäntorjuntaohjelma ja tapauksia seurataan tarkasti. Kun niihin tartutaan, se voi vaikuttaa koko loppuelämään.". Ongelmia ei pidä lakaista maton alle. Alkuun saattoi tulla hämmentyneitä kommentteja, että miksi näistä asioista pitää keskustella. Suurin osa työntekijöiltä ja esimiehiltä saadusta palautteesta on kuitenkin ollut myönteistä, Tuulikari kertoo. Kun yritys pyysi työterveyshuoltoa tehostamaan seurantaa, havaittiin 5–6 uutta tautitapausta. Vehon asentajat eli mekaanikot käyttävät työssään täriseviä paineilmatyökaluja
Kun niihin tartutaan, se voi vaikuttaa koko loppuelämään, hän sa noo. – Ongelmia ei pidä lakaista maton alle. Nykyisin Veho kustantaa työntekijöilleen magneettikuvauksen, tapauskohtaisesti ja tietyissä rajoissa. Poikajärven mukaan huolto ja korjaustyössä sattuu paljon tapatur mia verrattuna teollisuudenaloihin, joissa automaatio on pitkällä. Vehon strategiana on olla ”kiistatta paras” autoalan yritys, ja tavoite kos kee myös työhyvinvointia. Tulevaisuudessa henkilöstöjohto haluaisi tukea työn tekijöitä myös elämänhallinnassa. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 ehkäistään ennalta, jotta vältetään merkittävä työ kykyriski. Uskon myös, että työntekijät haluavat olla meil lä töissä. Työntekijältä kysytään aina, voiko työterveys lääkäri keskustella asiasta minun kanssani, hän huo mauttaa. – Tässä työssä sykkeet vaihtelevat. Siksi on tärkeää, että työkyky säilyy eläkeikään asti ja vielä sen jälkeenkin. Teollisuudessa nolla tapaturmaa on ihan realistinen ta voite, mutta meillä se ei sitä vielä ole, Poikajärvi toteaa. Maunula on alaistensa kanssa tiiviisti tekemisissä päi vittäin ja huomaa helposti, jos jollakulla on huono päivä. Jos ongelmia kaikesta huolimatta syntyy, diagnoo si pitää selvittää mahdollisimman pian. Toisaalta se myös pitää mielen virkeänä, hän jatkaa. – Tapaturmat ovat onneksi lieviä: esimerkiksi mutte ria vääntäessä ote lipsahtaa ja käsi osuu auton runkoon. – Arvostan myyjiä suuresti. Välillä ollaan ihan maissa, ja sitten taas menee hyvin, myyntipäällikkö Teemu Maunula kuvailee. Ylilääkäri Esa Asikainen (vas.), HR-asiantuntija Mirja Tuulikari ja henkilöstöjohtaja Juha Poikajärvi ovat tyytyväisiä tuloksiin, joita työhyvinvoinnin tehostamisella on yrityksessä saatu aikaan.. – Meillä on hyvät työntekijät, joista haluamme pitää kiinni. Henkinen kuormitus voi sen sijaan olla suurta, koska tulostavoitteet ja provisio palkkaus tuovat työhön omat paineensa. – Siinä tulee turhia käyntejä ja kenties poissaoloja kin. Ja ennen kaikkea kipua ja epätietoisuutta siitä, miten polvi tai selkä kestää, Asikainen sanoo. – Hoitovastuut ovat selkeät, ja potilaan tietosuoja on vahva. – Kun tuki ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät asiat sekä tärinät, melut ja pölyt ovat hallinnassa, tarkoitus on alkaa tukea ihmisiä heidän elämänvalinnoissaan. Kehitettävääkin yrityksessä on edelleen. Työ on psyykkisesti niin stressaavaa, että heikkohermoiset eivät siinä pärjää. Automyynti nostaa sykettä Automyynnissä kroppa ei joudu yhtä suurelle koetuk selle kuin huoltotyössä. Se säästää aikaa ja rahaa verrattuna siihen, että työntekijä käy röntgenissä, ultraäänessä ja mahdollisesti useita kertoja lääkärissä – kunnes todetaan, että magneettikuvaus tarvitaan. Haluamme lisätä tietoisuutta työkykyyn liittyvistä teki jöistä, Asikainen kaavailee
TYÖKYKYÄ!. Etukumara asento on myrkkyä Purhon selälle, mutta työssä on auttanut, että hänellä on käytössään satulatuoli ja sitä matalampi asentajan tuoli. Tavoitteena pärjätä ilman poissaoloja Kouvolalainen Sari Purho on 49-vuotias lastenhoitaja, jolla on ollut pitkään alaselän vaivoja. Lapset ovat tottuneet siihen, että Sari rullailee neuvomassa eskarikirjaa täyttäviä tai pukee nuorimpia istualtaan. Myös esimies oli mukana arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden alueellinen kurssi alkoi maaliskuussa 2017. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Kun lastenhoitaja Sari Purho haki KIILA-kuntoutukseen, hän täytti hakulomakkeet esimiehensä kanssa. Ennen viime elokuussa tehtyä remonttia huonekalut olivat matalia. Ensin työelämän asiantuntija kuntoutuslaitoksesta kävi työpaikalla arvioimassa kuntoutujan tilanteen. KIILA korvasi lakisääteisen TYKkuntoutuksen vuonna 2016. Siinä hyödynnetään Kelan työhönkuntoutuksen hankkeissa syntyneitä uusia toimintamalleja. – Myös työpaikka hyötyy siitä, että esimies on alusta asti mukana ja miettii työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, mitkä keinot auttaisivat jaksamaan myös jatkossa, sanoo Kelan suunnittelija Leena Penttinen. Lakisääteisyys tarkoittaa henkilökohtaista oikeutta: päätöstä ei tehdä määrärahojen perusteella, vaan hakija pääsee kuntoutukseen, jos hän täyttää tietyt edellytykset. – On hienoa, että pääsin kuntoutukseen. Kurssilaiset voivat halutessaan asua kuntoutuksen ajan kotona, mutta Purho on yöpynyt paikan päällä, koska Imatran liikuntaja kuntoutumiskeskukseen on Kouvolasta matkaa 160 kilometriä. Kuntoutus pitää kiinni työssä Tavoitteeni on, että pystyisin jatkamaan eläke ikään saakka enkä tarvitsisi sairauslomia selkäni vuoksi." Tähän mennessä kurssilla on ollut viisi ryhmäpäivää: yksi päivän ja yksi neljän päivän jakso. Niissä nostelua on vähemmän kuin pienimpien lasten kanssa. KIILAn tavoitteena on tehostaa ammatillista kuntoutusta. Päiväkoti Vuokkola toimii Kouvolan Jaalassa vanhoissa tiloissa. Tarkoituksena on, että keskustelu työtilanteesta, työkunnosta ja työn kehittämisestä luo puitteet kuntoutuksen tavoitteille. Myös esimies innostui heti ajatuksesta. Nykyisin työkyky ymmärretään aiempaa moniulotteisemmin: se on yksilön, työn ja muun ympäristön yhteinen ominaisuus, Penttinen kuvaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 30 KELAN UUSI KIILA-KUNTOUTUS tukee työssä olevien ammatillista työkykyä ja työelämässä pysymistä. Purho kiinnostui kuntoutuksesta, kun työterveyshoitaja suositteli kurssia. – Tärkeintä on kokonaisvaltaisuus. Elokuun alkupuolella oli henkilökohtainen avopäivä, jota varten kuntoutujalta kyseltiin ennakkoon, mistä hän haluaisi puhua: ergonomiasta, työnja stressinhallinnasta, ravitsemusasioista, vaivojen hoidosta. Esimies on mukana kuntoutuksen eri vaiheissa. Nautin työstäni ja tavoitteeni on, että pystyisin jatkamaan eläkeikään asti enkä tarvitsisi sairauslomia selkäni vuoksi. Hän on pärjännyt niiden kanssa päiväkodissa, koska on voinut tehdä viime vuodet töitä isompien lasten ja esikoululaisten ryhmissä. Samalla tuli pohdittua syvällisesti työn kuormittavuutta. Niin tavoitteet on helpompi viedä kuntoutujan työhön ja arkeen
Ryhmäkuntoutus kestää yhteensä 10–13 vuorokautta esimerkiksi kolmessa tai neljässä jaksossa, joiden välissä on yksilöllinen avopäivä ja henkilökohtaisia käyntejä. Mitä Kuntoutuksen sisällössä voidaan painottaa tukija liikuntaelinten sairauksia, työn hallintaa tai työssä jaksamista. Kuntoutusta voi hakea myös yksittäinen työntekijä, jos omalla työnantajalla, kunnalla tai ammattiliitolla ei ole sopivaa kurssia. Työsuhteessa olevat hakijat voivat olla vakituisia työntekijöitä tai toistuvien määräaikaisten töiden tekijöitä. Selkä ei siedä etu kumaraa asentoa, joten hän käyttää paljon satulatuolia ja asentajan tuolia. Kuntoutuksen kokonaiskesto on vuodesta puoleentoista vuotta. Sari Purho työskentelee Päiväkoti Vuokkolassa Kouvolassa. Kuntoutuspalvelun tarjoaja tutustuu aina kuntoutujan työoloihin ennakolta joko käymällä työpaikalla tai keskustelemalla työntekijän kanssa puhelimitse tai videoyhteyden välityksellä. Kela on kilpailuttanut palveluntuottajat erityissairaanhoitopiirien mukaisilla alueilla. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 × KIILA Kenelle KIILA on tarkoitettu alle 67-vuotiaille työsuhteessa oleville työntekijöille ja yrittäjille, joiden sairaus tai vamma heikentää tai saattaa heikentää työkykyä olennaisesti. Kurssi perustetaan, kun edellytykset täyttäviä hakijoita kertyy riittävästi. Erityistä ASLAKja TYK-kursseihin verrattuna erona on, että valmiita kursseja ei ole vaan kurssit kootaan hakijoiden tarpeiden mukaan. Työntekijä tarvitsee lääkärin B-lausunnon ja täyttää hakemuksen yhdessä esimiehensä kanssa. Haku Ryhmäkuntoutusta voivat hakea Kelalta työpaikat, työterveyshuollot, ammattiliitot ja yhdistykset. Kelan hyväksymät kurssit löytyvät Kelan verkkosivujen kuntoutuskurssijärjestelmästä. Tavoitteeni on, että pystyisin jatkamaan eläke ikään saakka enkä tarvitsisi sairauslomia selkäni vuoksi.". Hakemus täytetään ja palveluntuottaja valitaan Kelan verkkosivuilla. Miten KIILA toteutetaan ryhmäkuntoutuksena mutta suunnitellaan yksilöllisesti. Hakuaika on jatkuva. Yhdelle kurssille otetaan kahdeksan osallistujaa
Ymmärsin viimein myös sen, että itsestään huolehtimiseen on oltava aikaa. MERJA KARJALAINEN Lokakuussa pidetään yhteispäivä kuntoutujalle, esi miehelle, työterveyshuollolle ja kuntoutuslaitoksen moniammatilliselle tiimille. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 32 ENEMMÄN MONIPUOLISTA LIIKUNTAA, niskan asento jämäkämmäksi ja liikeradat jouhevammiksi, ruokarytmi tasaisemmaksi, orastavan vaivaisenluun rauhoittaminen. – Jos Kouvolan kaupungin omista ammattiryhmistä ei tule riittävästi osallistujia, isommalta alueelta ryhmä – Nautin työstäni, sanoo lastenhoitaja Sari Purho. Terveydenhoitaja korosti, että lämmin ruoka pitää yllä kylläisyyden tunnetta ja aamupuuro ja päivällinen voivat olla jopa lounasta tärkeämpiä. Asiakkaiden yhteyshenkilönä on työterveyshuollon kuntoutusvastaava. Meitä yhdistivät niska-, hartiaja käsivaivat. Kuntoutukseemme sisältyi paljon liikuntaa sisällä ja ulkona. Kuntoutuksesta jäi käteen yllättävän paljon. Viimeisen ryhmäjakson jälkeen on päätösosa eli yksilöllinen käyntikerta, jossa esimies ja työterveys huolto ovat mukana. Kuntoutus jakaantuu noin puolentoista vuoden ajalle. Purho uskoo, että pitkäjänteisyys lisää motivaatiota ja helpottaa seurantaa. Myös työnantajalla on vastuu työn määrästä, työn kuormittavuudesta ja työn tekemisen olosuhteista. Siinä tavoitteet, jotka kirjasin itselleni viime marraskuussa Kela-kuntoutusjakson alettua. Viikoittaisia liikuntakertoja minulla on nyt 6?7. Kuntoutujat saavat kurssipäivien välilläkin henkilökohtaista neuvontaa aina tarvittaessa. Terveyden edis tämisen lisäksi paneudutaan työssä jaksamiseen ja elä mänhallintaan. Hänestä kuntoutuksen pitkä kesto tukee moti vaatiota ja seurantaa. Olen saanut muilta uusia ideoita apuväli neiden käyttöön: esimerkiksi nuottiteline voi olla hyvä apu lapsille luettaessa, Purho kertoo. Syön kaksi lämmintä ateriaa liki joka päivä ja muistan välipalan aamiaisen ja lounaan välissä sekä iltapäivällä pari tuntia ennen päivällistä. Yleensä he ovat aina valmiita jumppaamaan. Fysioterapetit muistuttivat anatomisista faktoista: kaularangan liike lähtee selkärangasta ja rangan asento alaselästä. Jatkuva haku kuntoutukseen Kouvolassa on alkanut neljä kaupungin omaa tai alueel lista kurssia KIILAkuntoutuksen ensimmäisen vuoden aikana. MUUTOKSEN TUKENA. Näköjään piti mennä kuntoutukseen oppiakseen itsestään huolehtimisen perustaitoja. Työterveysja kuntoutuslääkäri säikytteli diabeteksella, uniapnealla, verenpaineella ja valtimokovettumataudilla. KaakkoisSuomessa on alueellinen kuntoutuk sen yhteistyöryhmä, jossa on mukana kaupunkeja, op pilaitoksia ja muita Kymijoen Työterveyden asiakkai ta. Yritän joka ilta (ja melkein joka aamu) rentouttaa niska-hartiaseutua kieriskelemällä pilatesrullan päällä. Teen kuntosalilla yläselän liikkuvuutta ja lihaksia vahvistavia harjoituksia 1?2 kertaa viikossa. – Ryhmän ja yksilöllisen kuntoutuksen vaihtelu so pii minulle. Yhdeksänhenkinen Tules-ryhmämme kokoontui kolme kertaa viiden päivän Kela-kuntoutusjaksolle Saarijärven Summas saareen, viimeisen kerran nyt heinä?elokuun taitteessa. Pitkäjänteisyys tukee motivaatiota Varhaiskasvattajien kuntoutuksen sisältö koostuu am matillisista ja terveydellisistä aiheista. – Fysioterapeutti on neuvonut, miten vähentää kuormittavia työliikkeitä, ja kroppaa rentouttaviin vastaliikkeisiin voi ottaa lapset mukaan. Sen lisäksi tehosteena ovat olleet kroppani antamat kivuliaat ja pelottavatkin hälytysmerkit
Siksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajien määrä on vähentynyt. Vuonna 2016 kursseille osallistui 2 598 kuntoutujaa. Harkinnanvarainen Tules-kuntoutus voidaan toteuttaa nyt laitostai avokurssina. Hakijoiden tulee olla työssä käyviä aikuisia tai opiskelijoita. Silmu on tarkoitettu kuntoutujille, joilla on lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistuneisuushäiriö tai vakaassa vaiheessa oleva kaksisuuntainen mielialahäiriö. Lakisääteisen kuntoutuksen saajien määrä on lisääntynyt jonkin verran vii me vuosina. Oras on kokonaan avokuntoutusta. Avomuotoisessa Tules-kuntoutuksessa samaan ryhmään otetaan osallistujia eri sairausryhmistä. Osakuntoutusraha antaa mahdollisuuden lyhytkestoisiin kuntoutuskertoihin arkena, kun työpaikka on lähellä. Laitoskuntoutus kestää yhteensä 15 vuorokautta kolmessa jaksossa. Esimerkiksi pitkän laitosmuotoisen kurssin rinnalle on tullut ryhmämuotoinen avokurssi, jonka aikana kuntoutuja pystyy käymään työssä. Myös työpaikkakohtaisia kursseja voidaan järjestää. Se on tarkoitettu kuntoutujille, joilla on lievää tai keskivaikeaa masennusta. – Ratkaisuun on päädytty määrärahojen pienentymisen vuoksi, mutta tarkoituksena on myös nivoa kuntoutusta ja sen antamaa tietoa yhä paremmin työelämään ja arkeen, kertoo suunnittelija Merja Pouttu Kelasta. Omainen on mukana kurssilla yhden vuorokauden ajan. Kuntoutuja voi valita, yöpyykö hän kurssipaikassa vai kotonaan. KIILA-kuntoutuksen ei kuitenkaan arvioida yltävän ensimmäisinä vuosina samoihin asiakasmääriin kuin aiemman TYK-kuntoutuksen. Oras-kurssiin kuuluu yksi ryhmäkuntoutuspäivä sekä käyntikertoja yksittäisille työntekijöille ja ryhmille. Kokonaisia avokuntoutuspäiviä on yhteensä viisi kahdessa jaksossa. HARKINNANVARAISET, VARHAISEN vaiheen ASLAKja TYK-kuntoutukset lakkautettiin hallitusohjelman säästöpäätösten myötä vuoden 2015 lopulla. Laitosmuotoiset kurssit jaotellaan kolmeen ryhmään: selän sairaudet ja niskan, hartian ja yläraajan sairaudet sekä alaraajan suurten nivelten sairaudet. Säästöjen ja kiintiöiden vuoksi myös harkinnanvaraisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen asiakkaiden määrä on pienentynyt noin 2 000:lla. Kuntoutusta työstä käsin Tules-kurssit ovat Kelan harkinnanvaraista tukija liikuntaelinten sairauksien kuntoutusta. Heistä suurin ryhmä olivat selkäkuntoutujat. Moniammatillinen yksilökuntoutus on tarkoitettu asiakkaille, joille kurssimuotoinen palvelu ei syystä tai toisesta sovi. Kela järjestää kuntoutusjaksoja kaikenikäisille. Tukea mielenterveyteen Kela järjestää mielenterveyskursseja nuorille ja aikuisille eri puolella Suomea. Väliaikaista poissaoloa työelämästä saa olla enintään 6 kuukautta viimeisen vuoden aikana. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 Varhaiskuntoutusta nyt vähemmän Kelalla ei enää ole varhaisen vaiheen kuntoutusta, mikä on vähentänyt kuntoutujien määrää. Vuonna 2017 järjestetään 97 Silmukurssia ja 52 Oras-kurssia. Laitosmuotoisia Tules-kursseja järjestetään vuosittain noin 420 ja avokursseja noin 230. Vuonna 2016 laitoskursseilla oli 9 700 ja avokursseilla 800 kuntoutujaa. Orasja Silmu-kurssit tukevat työssä käyvien mielenterveyttä. Poutun mukaan kurssien sisällössä korostuvat aiempaa enemmän fyysinen harjoittelu, kuntoutujan oma aktiivisuus ja omat tavoitteet sekä ryhmässä toimiminen ja vertaistuki. Etenkin ASLAK-kuntoutuksen päättyminen on vähentänyt kuntoutuksen saajia noin 13 000:lla. Silmu-kurssi kestää yhteensä 15 vuorokautta vähintään kolmessa jaksossa. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO. Avokuntoutuksessa on kymmenen käyntikertaa aamutai iltapäivisin. Hakijat voivat olla opiskelijoita, työelämässä, palaamassa työhön tai väliaikaisesti pois työelämästä sairauslomalla, kuntoutustuella tai työttömänä. Myös niissä on tapahtunut muutoksia. Oras ja Silmu ovat mielenterveyskursseja työssä oleville aikuisille. Eniten osallistujia on aikuisten Tulesja reumakuntoutuksessa, noin 2 300 kuntoutujaa vuonna 2016. – Käyntikerta kestää neljä tuntia, joten kuntoutuja voi olla osan päivää työssä tai opiskelemassa, kertoo suunnittelija Irja Kiisseli Kelasta. Typo-Tules-kurssit on tarkoitettu työelämästä poissa oleville
Osasairauspäiväraha työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa tukee työuran jatkumista. KIILA on uusi kuntoutusmuoto, joten vie aikansa ennen kuin se opitaan tuntemaan. Avokuntoutuspaikan on oltava lähellä kuntoutujaa. – Kouvolassa kuntoutuksen kehittäminen alkoi vuonna 2010. Osasairauspäiväraha otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2007. Kela on aina mukana, joko järjestäjänä tai kuntoutusrahan maksajana. Myös niissä on käytetty avokuntoutusta mahdollisuuksien mukaan. Sisällöt vaihtelevat liikuntapainotteisesta herättelykurssista jaksamisen tukemiseen ja tukija liikuntaelinten sairauksien kuntoutukseen eli Tules-kursseihin. Palveluntuottajan on helppo tulla käymään työpaikalla. MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN vuoksi osasairauspäivärahaa saaneet hyötyivät eniten: heidän vakiintunut työhön paluunsa onnistui erityisen hyvin. Kahden vuoden seurantajakson aikana osasairauspäivärahan jälkeen osallistuminen työhön oli 10 prosenttia yleisempää kuin täyden sairauspäivärahan jälkeen. Osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä tekevät määräaikaisen sopimuksen osa-aikatyöstä. Vuodesta 2010 sitä on voinut hyödyntää jo sairauspäivärahakauden alusta.. – Silloin kuntoutuspaikan on tietysti oltava lähellä. Siksi kuntoutuksen etäpalveluille ei ole juurikaan ollut tarvetta. – Kun ennakkotietoja ei ole esillä, ihmiset helposti luulevat, että kursseja ei ole olemassakaan, Penttinen sanoo. Nämä sairausryhmät aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä. Tämä pätee sekä mielenterveyden häiriöihin että tukija liikuntaelinten sairauksiin. MERJA KARJALAINEN (Lähteenä Työterveyslaitoksen tiedote.) Myös osasairauspäiväraha jatkaa työuraa O SASAIRAUSPÄIVÄRAHA EDISTÄÄ vakiintuneessa työsuhteessa kokopäiväisesti työskentelevien vajaakuntoisten työntekijöiden pysymistä ansiotyössä. Roimola pitää avokuntoutusta erinomaisena kuntoutusmuotona. Heidän kohdallaan se myös siirtää täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamista myöhemmäksi. Meillä tämä on toiminut hyvin, koska Kouvolassa on palveluntuottaja. Aluksi sitä saattoi käyttää 60 päivän yhtäjaksoisen sairauspäivärahakauden jälkeen. Kun yritys tai kunta päättää hakea työntekijöilleen KIILA-kuntoutusta, Kelan verkkosivuilta voi käydä valitsemassa järjestäjän ja lähettää samalla sähköisen hakemuksen. Vakiintunut paluu tarkoittaa, että työssä pysytään vähintään 28 päivää sairauspoissaolon jälkeen. Kun yhteistyötapaamiset voitiin järjestää omalla paikkakunnalla, niihin saatiin lähes jokaisen kuntoutujan esimies mukaan, Roimola kertoo. Esimerkiksi yksinhuoltajien osallistumista helpottaa se, että kuntoutuja voi yöpyä kotona. Kuntoutuksen ajalta maksetaan palkkaa ja osallistumisesta päätetään työterveyshuollon arvioinnin perusteella. Osasairauspäiväraha on puolet sairaus päivärahan määrästä, ja sitä haetaan Kelasta. Roimolan mukaan Kelan uudistettu nettihaku on helpottanut hakumenettelyä. Aiemmin hakija ja Kela lähettelivät lomakkeita edestakaisin. Terveysja sosiaalialalla osasairaus päiväraha johti etenkin tukija liikunta elinten sairauksissa usein osit taiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Penttisen mukaan haasteena ovat etenkin yksittäisten työntekijöiden kurssit, joille on haettava itse ja joita ei näy kurssiluetteloissa, koska Kela kokoaa kurssit hakemusten perusteella. Kouvolassa suositaan avokuntoutusta Noin 200–300 Kouvolan kaupungin työntekijää osallistuu vuosittain kuntoutukseen. OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN MYÖNTEISET vaikutukset olivat tutkimuksen mukaan suurempia yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Pyrimme pitämään esimiehet mukana jo ASLAKja TYK-kuntoutuksessa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 34 saadaan kokoon helposti, kertoo Kouvolan kaupungin työsuojelupäällikkö Juha Roimola. Teollisuudessa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa myönteiset vaikutukset olivat suurempia kuin terveysja sosiaalipalveluissa. Kelalla on nykyisin hyvin vähän harkinnanvaraista kuntoutusta, joten Kouvolassa on järjestetty omia ennalta ehkäiseviä kursseja. Tieto perustuu Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tuoreeseen tutkimukseen, joka rajattiin tukija liikuntaelinten sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista valtaosa on kuitenkin osa-aikatyössä ja siten mukana työelämässä
Työntekijät tarvitsevat tukea SOTE-MUUTOKSESSA TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA THINKSTOCKPHOTOS TYÖKYKYÄ!. – Lisäksi tarvitaan avoimuutta ja ajantasaista tietoa. Lähihoitajista vain 61 prosenttia ja kodinhoitajista 66 prosenttia arvelee jatkavansa työssään eläkeikään saakka. Kunnissa työskentelevillä oli keski määrin 16,7 sairauspoissaolopäivää vuonna 2016. – Työhyvinvoinnin ja koko uudistuk sen kannalta on tärkeää, että työnte kijät voivat osallistua muutokseen ja että jokaisen työtä arvostetaan, koros taa soteuudistuksen muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali ja terveysminis teriöstä. Maakunnille kaavaillaan vastaavaa työkalua, Maakunta 18 kokonaisuutta. Työkykyä ja osaamista sekä työssä pysymistä muu tostilanteessa voidaan tarvittaessa tukea ammatillisella koulutuksella. Kampanjassa seura taan, miten uudistus vaikuttaa seitse män sotelaisen työhön ja työyhteisöön ja mitä he toivovat uudistukselta. – Nämä ryhmät tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämiseen muu toksen keskellä. Työmäärä koetaan kohtuuttomaksi etenkin sosiaali ja terveysalalla ja opetuksessa. – Kun tulevaisuudesta ei ole tietoa, työntekijät eivät välttämättä uskalla tuoda esille työkykyrajoitteitaan, kos ka he pelkäävät menettävänsä työn sä, sanoo Kevan kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen. Sosiaali ja terveysalalla oli ammatteja, joissa sairastettiin sel Sote-hanke tietää pitkää epävarmuuden ja muutoksen aikaa sosiaalija terveysalan työssä. Lisäksi soteuudistuksen vaikutusten ennakoinnissa ja seuran nassa hyödynnetään Sairaalahenkilöstön hyvinvointi tutkimuksen tuloksia. Moni kokee ylikuormitusta, ja muutokset ovat jatkuvia. Niin kokevat etenkin so siaali ja terveysalan työntekijät. 35 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 västi enemmän: sairaanhoitajilla oli sairauspoissaoloja keskimäärin 20 päivää, lähihoitajilla 26 päivää ja kodinhoitajilla 31 päivää. Reijonen kannustaa työntekijöitä puhumaan rohkeasti työterveys huollon kanssa, jos oma terveydenti la tuntuu heikentyneen. Jos tilanne jatkuu, se voi johtaa eläkeha kemusten määrän kasvuun. Yli 200 000 työntekijää vaihtaa työnantajaa, kun kuntien ja kuntayhtymien sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö ja osa tukipalveluiden työntekijöistä siirty vät maakuntien palvelukseen. Myös soteuudistus tuo huomattavia työkyvyn ja muutoksen johtamisen hankkeita. Oksanen pitää lukuja huolestutta vina myös soteuudistuksen kannalta. Kokeiluvaiheen jälkeen niitä aiotaan hyödyntää soteuudistuksen toteu tuksessa. Se koettelee työkykyä ja vaatii paljon myös johtamiselta. Myös julkisen alan työeläkevakuut taja Keva kiinnitti hiljattain huomiota kuntoutustarpeeseen ja kuntoutuksen hakemusmäärien laskuun kunnissa alkuvuoden 2017 aikana. Kunta10tutkimus on seurannut kuntaalan työntekijöiden työtä ja hyvinvointia säännöllisesti jo 20 vuo den ajan. Ne vähentävät huhupuheita ja rauhoittavat työilma piiriä. LISÄÄ AIHEESTA www.sotelainen.fi T yöterveyslaitoksen Kunta10tutkimuksen johtaja Tuula Oksanen on huolissaan kun tien sotehenkilöstön jaksamisesta. Hoitotyöntekijöiden poissaolot lisääntyneet Kunta10tutkimuksen tuoreiden tulosten mukaan lähes 40 prosenttia vastaajista kokee työmäärän kasva neen yli sietokyvyn. Sotehankkeen tavoitteena on, että julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 18 maakun nalle vuoden 2020 alussa. Silti Kunta10tutkimuksessa jopa 43 prosenttia vastaajista katsoo, että heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa muutoksiin. Myös Työterveyslaitoksen Sotelainenkampanjassa kannustetaan otta maan työntekijät mukaan muutoksen suunnitteluun. – Työnantajien taas on vaikea suunnitella terveydelliset rajoitteet huomioon ottavia urapolkuja, kun tulevaisuus on monelta osin auki. Muutoksessa auttaa, jos voi osallistua Johtaminen on kehittynyt kunnissa viime vuosina, ja se koetaan esimer kiksi oikeudenmukaisemmaksi kuin 2010luvun alussa. Euroopan sosiaalirahaston hank keeseen haetaan parhaillaan hyviä käytäntöjä ja ideoita, joilla tuetaan sotesektorin henkilöstön työhyvin vointia, johtamista ja muutosta
Liikunta helpottaa painonhallintaa, parantaa työkykyä ja purkaa arjen stressiä. Sitä monipuolisemmin ja säännöllisemmin mitä enemmän matkamittariin on kertynyt ikävuosia, vastaa KKI-ohjelman Sari Kivimäki. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään kahdesti viikossa. Se rajoittaa nivelten liikkeitä, mutta liikelaajuuksia saadaan pidettyä yllä aktiivisella harjoittelulla. Etenkin nivelrappeumat ja naisilla vaihdevuodet tuovat yllättäviä haasteita. Se myös hidastaa aineenvaihdunnan muutoksia. Liikunta parantaa elämänlaatua. 30 -VUOTIAILLA liikunnan myönteiset vaikutukset ja toisaalta liikunnan puute alkavat näkyä kehossa. Neljänkympin jälkeen nainen menettää 6–8 prosenttia luumassastaan jokaista kymmentä ikävuotta kohti. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 36 K eho rappeutuu iän myötä, mutta voimme hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. 40 -VUOTIAILLA naisilla hormonitoiminta vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu edelleen. Sydämen supistusvoima vähenee, ja sydämen seinämät jäykistyvät. Terveyttä edistävässä liikuntasuosituksessa on otettu huomioon kestävyys, lihaskunto ja liikehallinta. Nivelen ympärillä olevat vahvat lihakset antavat tukea oireileville nivelille. . Lihasten hapensaanti heikkenee, ja palautumiseen kuluu aiempaa enemmän aikaa. Kuntosaliharjoittelu kannattaa aloittaa viimeistään nelikymppisenä. Kuten muillekin ikäryhmille, kolmekymppisille suositellaan lihaskunto-, kestävyysja liikkuvuusharjoittelua. Naisilla lihasvoima heikkenee nopeammin kuin miehillä. Vaikutukset tuntuvat jo muutamassa viikossa, kun hermosto oppii käskyttämään lihassoluja. Tukija liikuntaelimistö alkaa oireilla, ja painoa kertyy aiempaa herkemmin. Liikunta parantaa valtimoiden toimintaa, jolloin valtimoiden laajentumiskyky ja verenvirtaus lisääntyvät kuormitustilanteessa. Lihasmassaa pystyy kuitenkin kasvattamaan, ja se lisääntyy nopeasti harjoit telun myötä. Aikuisille suositellaan kestävyyttä parantavaa reipasta liikuntaa kaksi ja puoli tuntia viikossa tai rasittavalla teholla tunti ja vartti viikossa. Niihin voi varautua jo ennalta harrastamalla liikuntaa entistä monipuolisemmin. Myös selkävaivat lisääntyvät selvästi. Monipuolinen liikunta kehittää kaikkia liikuntasuosituksen mukaisia osa-alueita. Ilman liikuntaa kehoon alkaa kertyä herkästi rasvaa ja lihasmassa vähenee. 20-, 30-, 40-, 50ja 60-vuotias TREENI IÄN MUKAAN ASIANTUNTIJALTA TYÖKYKYÄ!. TEKSTI SARI KIVIMÄKI KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Miten työkykyä ja yleistä toimintakykyä kannattaa huoltaa eri elämänvaiheissa. Suosituksissa on otettu huomioon myös aiempi liikkumattomuus tai liikuntaharrastus sekä erilaiset sairaudet ja niiden oireet. Ikääntyessä nivelnesteen määrä vähenee ja side kudoksen määrä nivelissä lisääntyy. Liikunnan avulla voidaan hallita stressiä sekä parantaa unen laatua ja työssä jaksamista. Nelikymppisille suositellaan hyppyjä, liikesuunnan vaihdoksia ja jarrutuksia sisältävää liikuntaa, sillä se vahvistaa luustoa. Myös kestävyysliikuntaa suositellaan, koska se tehostaa rasvaja sokeriaineenvaihduntaa. Eri painotukset eri-ikäisille Liikuntasuositukset antavat hyvän käsityksen liikunnan laadusta ja määrästä eri elämänvaiheissa. Yksi tai kaksi kertaa viikossa ylläpitää lihaskuntoa, kaksi tai kolme kertaa viikossa taas parantaa sitä. Näin liikunta vaikuttaa Aerobinen kestävyys alkaa heiketä 20–30 ikävuoden jälkeen. Liikunnan aloittamisella on selkeitä terveysvaikutuksia, ja hitaasti kiiruhtamalla liikunnasta tulee elämäntapa. Kannattaa kokeilla mitä tahansa lajia uinnista jumppaan tai suunnistuksesta melontaan
Elimistö ei korjaa itseään yhtä nopeasti kuin nuo rempana, joten lihashuollon merkitys kasvaa. 50 -VUOTIAIDEN on syytä jatkaa monipuo lista liikuntaa eli harjoittaa yhtä paljon lihaskuntoa, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Kyykystä ei enää pääse yhtä ketterästi ylös kuin nuorem pana, ja nivelkipu voi haitata arkiaskareita. Lihas tasapaino alkaa heikentyä, joten lihaskuntoa pitää harjoittaa myös ryhdin vuoksi. Liikunnassa vapautu vat endorfiinit edistävät psyykkistä hyvinvointia ja paran tavat unta ja työkykyä. Lisäksi on tärkeä muistaa pitää lyhyitä, palauttavia taukoja työpäivän aikana. Kaksi lepopäivää viikossa auttaa kehoa palautumaan. Istumatyötä tekeville työn tauotus on tärkeä osa työssä jaksamista. Liikunta ku luttaa energiaa ja ehkäisee liian rasvan kerty mistä. Keppijumppa puolestaan huoltaa nivelten liikeratoja. Lihasvoima kasvaa parhaiten kuntosalilla, mutta myös porrasharjoittelu on tehokasta. Ketteryyttä, nopeutta ja lihasvoimaa harjaan nuttavat lajit ehkäisevät kaatumisia ja luunmurtumia. Vaihdevuosina lihaskuntoharjoittelu on hyvin tärkeää. Siksi lämmit tely ennen liikuntaa on yhä tärkeämpää. Vaihdevuodet muuttavat hormonitoimintaa, ja elimistöön alkaa kertyä rasvakudosta. Estrogeenin vähentyminen aiheuttaa keskivartaloliha vuutta, jota voidaan ehkäistä säännöllisellä liikunnalla. Kirjoittaja Sari Kivimäki työskentelee Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkönä. Lihasten suorituskyky vähenee ja etenkin jalkojen li hasvoima heikkenee 50–55 vuoden iässä. Vammariski lisääntyy ikääntyessä. 25. LISÄÄ AIHEESTA: www.kkiohjelma.fi Lue tästä lehdestä myös: Työkyky vaatii huoltoa, s. , Muistiliiton löydät osastolta 19! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 + 1 KognErg TTT 08-2017 94x122.indd 1 15.8.2017 14:03:47. TEEMANA TYÖKYKY JA HYVINVOINTI Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi UUSI TAPA TYÖSKENNELLÄ Hanki elastinen Gymba aktivointilauta, sen avulla seisot aktiivisesti oikein. Tilaa ilmainen kokeilu NYT! www.gymba kokeilu.fi Jakelu/ markkinointi: Turvallinen ja ergonominen työympäristö VAINTIETO OY MADE IN FINLAND HYVÄ TYÖ AIVOILLE Varmista työsi rajat Vähennä tietotulvaa Luo toimivat työstrategiat Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle Hallitse keskeytyksiä Anna työrauha myös muille Käytä muistin apuvälineitä Älä lisää kuormitustasi Luo avoimuuden kulttuuria Ylläpidä positiivista ilmapiiriä Yhdistä liikunta ja työ Hae tietoa muistisi tueksi Työterveyspäiviltä 12.-13.9. Gymba sopii kaikille, sekä töissä että kotona. Se aktivoi koko kehoa, vahvistaa lihaksia ja vähentää selkäongelmia. Liikunta auttaa kehoa sietämään paremmin kuumia aaltoja. Ryhti ja tuki lihasten monipuolinen harjoittelu on erityi sen tärkeää. 60 -VUOTIAILLA lihasmassa on jo vä hentynyt, mutta lihaskunto treeni ylläpitää sen määrää. Esimerkiksi vesijumppa, hiihto ja kävely ovat hyviä kestävyyslajeja. Lisäksi suositellaan tasapainoharjoituk sia vähintään kolme kertaa viikossa. Myös erilaiset tehokkaat liikuntatunnit ovat osa lihas kuntotreeniä. Tutkimusten mukaan fyysisellä aktiivisuudella on sel keä merkitys ikäihmisen toimintakykyyn
Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA OL YMPIC TRAINING CENTER K U O R TA N E wgh-tapahtumat_ttt-lehti_220x138mm.indd 1 16.8.2017 17:01:25 KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Halutessasi voit perustella valintasi. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 38 Ki in no st av in ju tt u T T Tle hd es sä 4/ 20 17 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a T T Tle hd es tä . Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme Cederroth First Aid Kit Medium -ensiapulaukun, arvo noin 42 euroa, ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä, arvo 50 euroa.
JA PARANTAAKIN VOISI . Työsuojelutoimikunnan kokouksissa esille nousseet asiat eivät välttämättä siirry muiden tietoon, tai tieto ei aina kulje johdon ja työsuojeluväen välillä. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 Turvallisuus 40 Vakavimmat tapaturmat sattuvat konkareille 42 Miksi Nolla tapaturmaa -foorumiin kannattaa kuulua. Vastaajista vajaa puolet arvioi, että esimiehet eivät käsittele työsuojeluun liittyviä asioita säännöllisesti alaistensa kanssa. On todella hyvä, että on useampia ihmisiä, joihin henkilökunta voi ottaa yhteyttä. Myös esimiesten aktiivisuus vaihtelee työpaikoittain. Yli neljännes työsuojeluvaltuutetuista ei osannut sanoa, käsitelläänkö työsuojeluasioita johtoryhmän kokouksissa. Useampi silmäpari huomaa asiat helpommin, sanoo kylpylähotelli Haikon kartanon työsuojeluvaltuutettu Minna Riipinen tässä lehdessä sivulla 47. Työsuojelun yhteistoiminnan arvosana, kaikki (keskiarvo) Työsuojelun yhteistoiminnan arvosana, työsuojeluvaltuutetut (ka) YHTEISTYÖ SUJUU . Minna Riipisen kommentti vastaa keväällä julkaistun Työsuojelupaneelin tuloksia. 44 Viemärisaneeraaja: iho peittoon epoksilta 46 Aisapari: työhyvinvointipäällikkö Raija Huo vinen ja työsuojeluvaltuutettu Minna Riipinen 48 Tapaturmainen kuolema: Kuljetuslavetin ajoramppi kaatui huoltomiehen päälle Tässä NUMEROSSA T E K ST I M E R JA K A R JA LA IN E N I | IN FO G R A FI IK K A M IN N A T O IV A SE N JA H A N N A U U SI T A LO N (T Y Ö T E R V E Y SL A IT O S) A IN E IS T O N P O H JA LT A Kuinka toimivana työ suojelun yhteistoiminta tällä hetkellä nähdään. Ajanpuute kuitenkin vaivaa: Työsuojelupaneelin vastaajista reilu viidennes kertoo, että ei ole riittävästi aikaa perehtyä tuoreeseen työsuojelutietoon eikä suunnitella työsuojelua. Ennakointia pitäisi olla enemmän: 41 prosenttia arvioi, että toiminta on lähinnä poikkeamiin ja ongelmiin reagointia. Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluväelle toteuttama tuorein kyselytutkimus kertoo, että henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työsuojeluun: vastaajista näin ajattelee liki 80 prosenttia. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Tutkimus ja kehittäminen > Työsuojelupaneeli Työsuojelun yhteis toiminnan arvosana, työsuojelu päälliköt (ka) kouluarvosana % 9–10 24 % 8 41 % 7 22 % 6 10 % 4–5 3 %. MEILLÄ ON AKTIIVINEN työsuojelutoimikunta. Joillakin työpaikoilla haasteina ovat riittämätön keskustelu ja tiedonkulun katkokset eri osapuolten välillä
Vanhempi työntekijä saattaa myös loukkaantua tilanteessa, joka jää nuo remmalle ketteryyden ansiosta läheltä piti tilanteeksi. Nuorten tapaturmat ovat lievempiä kuin koke neemmilla ja kohdistuvat useimmiten silmiin ja käsiin. Niistä 1 055 tapahtui yli 65vuotiaille. Ne liittyvät usein työpaikalla liikkumiseen. Esi merkiksi yli 59vuotiaiden kuntaalan TYÖKYKYÄ!. Yli 60vuotiaille työntekijöille sattuu muita useammin vakavia, yli 30 vuorokauden työkyvyttömyyden aiheuttavia tapaturmia. Etenkin liikkumiseen liittyvien tapa turmien osuus nousee iän myötä. Ikääntyneelle onnetto muuden seuraukset ovat vakavampia kuin nuorelle, koska palautuminen on hidasta. Dosentti Simo Salminen ja TVK:n tietokantaanalyytikko Janne Sysi-Aho ovat analysoineet työtapaturmatilas toja vuosilta 2008–2012. Tilastot mittaavat tapaturman vaka vuutta sen aiheuttaman työkyvyttömyy den kestolla. Yhdysvalloissa yli 64vuotiail le sattuu kuolemaan johtaneita tapa turmia yli kaksi kertaa useammin kuin nuoremmille. Yli 63vuotiaiden tapaturmataajuus eli tapaturmien määrä miljoonaa työ tuntia kohti on jopa 36 prosenttia suurempi kuin 50–55vuotiailla. – Ikä voi olla pääsyy tai vain osatekijä. Tukee aiempia tietoja Salmisen ja SysiAhon tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiem mat tutkimukset. Vakavien tapaturmien osuus kaikis ta tapaturmista kasvaa vähitellen iän myötä. Emme näe tilastoista esi merkiksi sitä, mil laisia ammatillisia tai työjärjestelyihin liittyviä Tapaturmatilastojen perusteella näyttää siltä, että eläkeiän nousu voi lisätä vakavia työtapaturmia jonkin verran. Työkyvyttömyyden keskimää räinen kesto kasvaa iän myötä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 40 T apaturmavakuutus keskuksen (TVK) analyysien mukaan työtapaturmataajuus laskee keskiikäi sillä mutta nousee jälleen vanhimmassa ikäryhmässä. Työn keventäminen edistää palautumista, sillä iän myötä elpymis aika kuormituksen jälkeen kasvaa. Eniten työtapaturmia sattuu 20– 24vuotiaille työntekijöille. Tulkin taa rajoittaa jonkin verran yli 63vuotiaiden pieni osuus suuren tapaturma riskin toimialoilla ja tälle ikäryhmälle sat tuneiden onnetto muuksien vähäisyys vuosien 2008–2012 tilastoissa. Tuona aikana korvattiin yhteensä 522 758 palkan saajien työpaikkatapaturmaa. Salmisen mukaan ilmiö näkyy myös muualla. Työn keventäminen ehkäisee SysiAhon ja Salmisen mukaan työ tapaturmia voitaisiin ehkäistä vanhim missa ikäryhmissä esimerkiksi työjär jestelyillä, kuten toisiin tehtäviin tai kevyempään työhön siirtämisellä, työ ajan lyhentämisellä tai apuvälineiden käytöllä. Tutkijat uskovat, että eläkeiän nou su näkyy myös työtapaturmien hie noisena kasvuna ja etenkin vakavien tapaturmien lisääntymisenä. – Esimerkiksi Volvon kolariaineiston perusteella näyttää siltä, että yhtä voi makkaan iskun jälkeen ikääntynyt voi kuolla mutta nuorempi kävellä omin jaloin pois paikalta, Salminen sanoo. Vakavimmat tapaturmat sattuvat konkareille TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA THINKSTOCKPHOTOS syitä tapaturmalukujen taustalla on, SysiAho toteaa. Esimerkiksi kuolemaan johtaneiden työtapaturmien TOTtutkinnoissa on jo kauan sitten havaittu, että suuri osa uh reista on hyvin kokeneita työntekijöitä
Istuminen vaihtuu nopeasti kiipeämiseen, laskeutumiseen, kurot teluun ja taakkojen siirtelyyn. Laituriin kiinnitetyn lastaussillan tulee olla riittävän leveä, jotta putoamisvaara sivulle vähenee. Laiturisilta ei saa olla vapaasti kaatuva, koska työntekijä voi horjahtaa nostovai heessa alas laiturilta. Kuljettajan apuna on vain auton mukana kulkeva pumppukärry. Muistamista helpottaisivat esimerkiksi kyltit tai varmistustarkistukset. – Muutoksia voi hidastaa fyysisen kunnon, lihasvoiman, koordinaation ja tasapainon harjoittamisella, muistuttaa erikoistutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta. TVL 2012. vaihe. Työterveyslaitos suosittelee motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden testien ja harjoitusten liittämistä palomiesten fyysisen toimintakyvyn seurantaan ja työkykytutkimuksiin. Lastausalueilla ongelmia Etenkin liikkumiseen liittyvien tapaturmien osuus nousee iän myötä.. Ajoneuvo voi liikkua helposti lastin purkamisen aikana, joten käsijarrua, kiiloja ja sidontalii naa olisi muistettava käyttää. – Niiden aiheuttamat poissaolot kestävät meillä yleen sä kolmesta päivästä kahteen viikkoon. TOT-teematutkinta 8/12. TVK:n julkaisusarja 4/2016. Motoriseen toimintakykyyn kuuluvat tasapaino, ketteryys, koordinaatio ja reaktionopeus. Jakeluauton kuljettajan työ on hyvin fyysistä. Niitä sattuu eniten 50–59-vuotiaille. Hiekoittaminen talvella, laiturin siisteys, pihanhoito ja valaistus vaatisivat erityistä huomiota. Silloin hyvät vaikutukset voivat kestää koko työuran. Esimerkiksi 50-vuotiaan lihasmassa on pienentynyt jo 10 prosenttia. tvk.fi > Julkaisut > TVK:n julkaisusarjat > Retirement age and occupational injury. LISÄÄ AIHEESTA tvk.fi > Tilastot > Työtapaturmat julkari.fi > Työterveyslaitos TTL > Kirjat > Pelastajien motorinen toimintakyky ja liik kuvuus: FireFit – fyysisen toimintakyvyn arviointi, palautteenanto ja seuranta järjestelmän kehittämisen 3. Vuosien karttuessa myös tasapaino alkaa heiketä ja reaktionopeus hidastua. Sysi-Aho muistuttaa, että tapaturmien ehkäisy on aloitettava ajoissa, kun työntekijä on nuori. Ikääntyneet ovat muita alttiimpia myös työmatkatapaturmille. – Esimerkiksi metsäyhtiöissä työturvallisuus on hoidettu todella tehokkaasti, mutta pienillä työpaikoilla on puutteita. TTL 2015. Hän on tutkinut muun muassa pelastustyöntekijöitä ja havainnut, että yli 49-vuotiailla kehon tasapainon hallinta on heikompaa kuin nuoremmilla. Anne Punakallio ja muut. Simo Salminen, Aino Heinonen ja Janne SysiAho. Henkilöstöpäällikkö Hanna Vainio Kaukokiitoon kuulu vasta Kuljetusliike Taipale Oy:stä kertoo, että yleisimpiä tapaturmia ovat liukastumiset ja kompastumiset. Vainion mukaan lastauslaiturien toimivuuteen ja kokoon pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota liiketalojen suunnittelussa ja rakentamisessa. TOT-TEEMATUTKINNASSA SELVITETTIIN lastaus laitureilla ja terminaaleissa sattuneita työpaikkakuolemia. Tutkintaan kuului kahdeksan tapausta, joissa menehtyneet työn tekijä olivat kokeneita ja iältään 38–61vuotiaita. Elintarvikkeet jaetaan yleensä yöllä. Tasapainoa voi vahvistaa Liikkumistapaturmat johtuvat osittain siitä, että ikä muuttaa kehoa ja sen hallintaa. Yhteisillä työpaikoilla kaivattaisiin lisää yhteistyötä, Vainio sanoo. Purkauspäässä lastaussillat ja pihaalueet ovat usein ongelmallisia. – Piha on usein niin pieni tai laituri sellaisessa paikas sa, että yhdistelmäajoneuvo pääsee lastausalueelle vain vaivoin. Vastaavasti vanhempien palomiesten liukastumiset ovat vakavampia kuin nuorempien. liikun tamuodot ja pallopelit kehittävät kehon liikkeiden hallintaa ja tasapainoa. Yli puolet työmatkaonnettomuuksista sattuu jalankulkijoille. Raportissa kiinnitettiin huomiota myös kuljettajien työtapaan ja vireyteen. Vainion mukaan valtaosa tapaturmista sattuu muualla kuin omassa terminaaliverkostossa. Lähde: Lastauslaitureilla ja terminaaleissa sattuneet kuolemantapaukset. Liukastumisia, putoamisia ja kaatumisia voidaan ehkäistä huolehtimalla kulkuväylien hiekoituksesta ja siisteydestä, hyvästä valaistuksesta, turvakaiteista ja pitävistä jalkineista. Liikuntalajeista muun muassa tanssi, itsepuolustuslajeista kehitetyt KULJETUKSESSA JA VARASTOINNISSA sattuu ra kentamisen jälkeen eniten vakavia työpaikkatapaturmia. – Myös metsässä liikkuminen, pilates ja jooga ovat tehokkaita tapoja, Punakallio kertoo. Raportti suosittelee lastausalueille selkeitä ja turvallisia opasteita ja pysäköintialueelle riittävän leveitä tiloja, hyvää siisteyttä ja liukkauden torjuntaa. Tasapainon harjoittamiseen voi käyttää esimerkiksi tasapainolautaa, kapeaa puomia tai palloa. Esimerkiksi keväällä kulje tetaan paljon raskaita takkapaketteja ja muita rakennus tarvikkeita pienille omakotityömaille. Tämän vuoden tapaturmista 60 prosenttia on sattunut 41–50vuotiaille kuljettajille. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 palkansaajien työpaikkatapaturmista jopa 45 prosenttia liittyy liikkumiseen. Työtapaturmia sattuu yleisemmin miehille, mutta työmatkalla loukkaantuvat useammin naiset
Tuolloin toimitusjohtajamme vaihtui, ja meillä alettiin viedä työturvallisuusasioita eteenpäin entistäkin järjestelmällisemmin. Nollikseen liityimme keväällä 2015. Aloimme nostaa turvallisuutta teemaksi, joka näkyy kaikessa tekemisessämme. Joka kuukauden jälkeen yksi työntekijä saa palkinnoksi palkallisen vapaapäivän. Olemme ottaneet niitä käyttöön yrityksessämme. Asioita pitää tavallaan jankuttaa, mutta se tulisi tehdä joka kerta hieman eri tavalla. Myös kevään 2017 Nollis-seminaarissa tuli hyviä oivalluksia. Juhlimme asiaa työpaikalla, mutta uskon, että pystymme vielä nostamaan tasoamme. Asenne ratkaisee! Mika Pitkänen, kunnossa pito ja työsuojelupäällikkö, Osuuskunta Maitomaa O LEMME OLLEET mukana Nollis-foorumissa kolme vuotta. Sieltä löytyi esimerkiksi helppo keino kerätä turTEKSTI VESA KEINONEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS MIKSI NOLLIS. Nolliksesta olen saanut esimerkiksi idean turvallisuushavainnoista. Aloitimme kampanjan, jossa jokainen työntekijä pyrkii tekemään ainakin yhden havainnon kuukaudessa. Yrityksemme sai nyt ensimmäistä kertaa Nollis-tasoluokituksen: olemme tasolla III. Meillä on monia käytäntöjä, joista kuulimme alun perin foorumin kautta. Katleena Kortesuo antoi aivan uudenlaista näkökulmaa turvallisuusviestintään. Kysyimme Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoilta, mitä foorumi niille antaa. Nollis tuntui oivalta keinolta saada vinkkejä ja tukea. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan puolikas vapaapäivä. Verkostossa on mukavia ihmisiä, ja aineistot ovat laadukkaita. NOLLA TAPATURMAA. Olemme saaneet foorumista paljon irti. Se kuitenkin edellyttää, että jokainen työntekijämme ymmärtää, miksi työturvallisuuteen pitää panostaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 42 Sanna Moilanen, työsuojelu päällikkö, ympäristö ja työ turvallisuusvastaava, Mäkelä Alu P ERHEYRITYKSEMME valmistaa alumiiniprofiileja Alajärvellä
Foorumin kautta olemme saaneet muun muassa tietää, millaisia vaaratilannelomakkeita muilla työpaikoilla käytetään. Nolliksen aineistopankit ja seminaarit ovat vuosien aikana osoittautuneet erinomaisiksi. Arvostan sitäkin, että Nollis ei ole sidottu tiettyyn tietojärjestelmätoimittajaan. Turvallisuushavainnon voi tehdä myös suoraan sähköiseen järjestelmäämme. Työsuojeluasiat ovat meille tärkeitä. Se herättää ihmisiä ajattelemaan omia tekemisiään turvallisuuden näkökulmasta. Haimme Nollis-tasoluokitusta viime vuonna ja saimme kolmosen. Paperilaput voi palauttaa palautuslaatikoihin. Meillä seurataan työaikaakin toisella tavalla. Olin tyytyväinen sen sisältöön ja olen päässyt tapaamaan muita osallistujia työturvallisuusasioiden merkeissä myöhemminkin. Toivon, että työntekijämme löytävät Nolliksen kautta nopeasti oleellista tietoa ja saavat samalla uutta intoa paneutua työsuojeluun. On hyvä, että nolla tapaturmaa -periaate on laajentunut nollatoleranssiksi ja ajattelutavaksi, joka kattaa esimerkiksi häirintätapaukset ja epäasiallisen kohtelun, väkivaltaja uhkatilanteet sekä työstä johtuvat sairauspoissaolot. Olemme saaneet Nolliksesta ideoita myös tietoiskuihimme. Meillä riskit ja vaaratekijät painottuvat pikemminkin palvelutoimittajiin. Niin kaikki pystyvät hyödyntämään niitä. Työsuojeluorganisaation jäsenillä ja esimiehillä on nykyisin kovat paineet. Myös mittarit ovat kuntapuolella hieman erilaiset kuin yrityksissä. Tasoluokitus toimisi varmaan parhaiten, jos sitä hakisi jokin toimialoistamme tai liikelaitoksistamme. Nollis-foorumissa olemme olleet mukana nelisen vuotta. Oulun kaupungilla on nyt yhteensä seitsemän nollatavoitetta. Omien töiden lisäksi pitäisi hoitaa vielä ”niitä työturvallisuusasioitakin”. Nollis-tasoluokitusta emme ole hakeneet, koska Oulun kaupunki on erittäin suuri organisaatio, jossa on hyvin erilaisia toimialoja. Tänä vuonna hakemus jäi kaikessa kiireessä tekemättä, mutta uskon, että haemme luokitusta taas ensi vuonna. Haluan tuoda työpaikalleni uutta virtaa ja myös yksityisen puolen näkemystä asioihin. Pohjois-Suomen Turvapuistossa juotiin juuri Nollis-kahvit – mainio esimerkki hyvistä uusista toimintatavoista! Karri Koskinen, turvalli suuden erikoisasiantuntija, Fingrid Oyj E MME RAKENNA ITSE vaan rakennutamme Fingridin voimajohdot ja sähköasemat. Nollis-tasoluokitusta emme ole lähteneet hakemaan. Samoin turvallisuushavaintovihkosemme tehtiin aikoinaan Nolliksen mallin mukaan. Paperilappu on kuitenkin siitä kätevä, että vihkoa voi pitää aina mukana vaikkapa taskussa. Myös foorumin tapaturmamittarit ovat laadukkaita. Urakoitsijat tekevät kaikki sähköverkon rakentamistyöt. Foorumi voisi myös kerätä turvallisuustietoja ja muuta laadullista tietoa. Foorumi on myös antanut arvokkaita mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Yrityksemme henkilökunnasta viidennes työskentelee kentällä ja loput ovat toimistotyöntekijöitä. Tässä Nurmijärven kunnan kokonaan omistamassa sähköyhtiössä aloitin muutama vuosi sitten. Se on käytännön mittari, jolla voidaan arvioida työturvallisuuden kehittymistä. Anne Paakkari, työyhteisö päällikkö, Oulun kaupunki L ÄHDIMME MUKAAN foorumiin jo vuonna 2003, varmaankin maamme ensimmäisenä kuntana. Havainnot käsitellään työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Olemme saaneet hyviä ideoita esimerkiksi työtapaturmien tilastointiin. Toivoisin Nolliksen ottavan palvelutoimittajat huomioon nykyistäkin voimakkaammin. www.nollis.fi. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 vallisuushavaintoja lapuilla. Olen osallistunut kerran Nollik sen seminaariin. Ne perustuvat tutkimustietoon. Tämä juttu on tuotettu yhteistyössä Nolla tapa turmaa -foorumin kanssa. Kaikkien pitää päästä työpaikalta kotiin terveinä ja turvallisesti. Olen laittanut netistä saatavia Nolliksen aineistoja jakoon työsuojelutoimikunnan kautta. Tapio Sivula, tekninen isän nöitsijä, työsuojelupäällikkö, Nurmijärven Sähkö Oy L IITYIMME NOLLIKSEEN tämän vuoden maaliskuussa. Nollis ® -jäsentyöpaikat ovat sitoutuneet työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Voisiko foorumi jatkossa järjestää työturvallisuuden teemavuosia eri asioista, joita työpaikat voisivat erityisesti kehittää. Vastaan palvelutoimittajiemme työturvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Se on tietoinen valinta. Jokaiselle työntekijälle on jaettu oma lappuvihko, ja lappuja saa myös tuotanto-osastoiltamme. Työskentelin aiemmin yksityisellä sektorilla. Siinä on omat työsuojeluhaasteensa. Niidenkin organisaatiot ovat olennainen osa kokonaisuutta. Tasoluokituksesta olemme keskustelleet, mutta se ei ole meillä vielä lähiaikojen tavoitteena. Sitä voisi sitten analysoida koko Nollis-verkoston käyttöön. Haluan antaa myös yhden kehitysidean. Luokittelussa tarkastellaan enemmänkin organisaation oman henkilökunnan tapaturmataajuutta. Parannuksena ehdotan, että Nolliksen jäsenseminaarien esityksiä voisi seurata suorina lähetyksinä ja tapahtuman jälkeen tallenteina netissä. Turvallisuushavainnoissa olemme kuitenkin siirtyneet mobiiliraportointiin. Olen vähän yllättynytkin Nollis-aineistojen runsaudesta ja laadukkuudesta
MILLAINEN TYÖ, SELLAINEN SUOJAUS | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 44 Työterveyslaitoksen epoksityöohjeissa korostetaan myös osasuojainten käytön tärkeyttä. Putkien pinnoitustyössä on käytettävä kemikaalinsuojakäsineitä. Allergisen kosketusihottuman oireet ovat usein niin vaikeita, että vain harva pystyy jatkamaan samoissa töissä. – Meillä on ollut jo vuosia käytäntönä, että butyyli kumikäsineiden päälle vedetään kahdet tai kolmet ohuet kertakäyttöhanskat, joista päällimmäiset riisutaan heti, kun ne likaantuvat, Kaustell kertoo. Sen Sujutuspalvelutyksikössä työskentelee 46 asentajaa, jotka pinnoittavat viemäri putkien sisäpintoja sukkamenetelmällä. Työterveyslaitoksen kenttätutkimuksissa puhdistus pyyhkeet osoittautuivat toimivaksi ensiavuksi, jos rois keita joutuu iholle. Esimerkiksi likaisia suojaimia ei pidä tuoda puhtaalle alueelle. VIEMÄRISANEERAAJA: Iho peittoon epoksilta TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT MERJA KARJALAINEN Kemikaalinsuojakäsineen päällä pidetään muutamia kertakäyttöhanskoja, joista uloin poistetaan heti sen likaannuttua.. YRITYKSESSÄ ON KÄYTETTY suodattavaa puhallin laitetta hengityksensuojaimena esimerkiksi hartsin ja kovetteen sekoittamisvaiheessa varmuuden vuoksi, vaikka ilmamittaukset eivät ole sitä edellyttäneetkään. Työkalut ja suojaimet puhdistetaan ja käytetyt rievut ja käsineet hävitetään jo likaisella alueella. Epoksiyhdisteet ovat nesteenä voimakkaita herkistäjiä, jotka voivat aiheuttaa allergisen ihottuman jo ensimmäisestä kosketuksesta. Esiliina on hyvä osasuojain mutta hankaloittaa joitakin töitä. Consti Talotekniikka käyttää epoksiyhdisteitä monen laisissa pinnoitustöissä. Suuronen antaa vinkin suojainvalmistajille: käytännöllisiä olisi vat esimerkiksi työhousut, joiden reisiin voi kiinnittää suojapaikan tarralla tai neppareilla. – Joitakin allergiatapauksia on valitettavasti tullut, mutta suojautumisasioita on myös kehitetty koko ajan, sanoo laatu ja työsuojelupäällikkö Marjo Kaustell. Constille tämä on tuttu käytäntö: puhdistuspyyhkeitä on käytetty jo pitkään. Tämän vuosikymmenen alussa alan yrityksiä oli vain kolme, mutta nykyään niitä on kolmisenkymmentä. – Suojaimet ja vaatteet pitää vaihtaa, jos ne likaan tuvat, ja iho pitää puhdistaa heti, jos sille pääsee roiskei ta, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Katri Suuronen. Joukkoon mahtuu myös V iemäriputkien uusien pinnoitus menetelmien yleistyminen on lisän nyt rakennusalan ammattiihotauteja viime vuosina. Esimerkiksi kahdesta komponentista koostuvassa epoksis sa sekä hartsi että sen koveteaine ovat hyvin herkistäviä aineita. KAUSTELL KERTOO, että modernien viemärisanee rausmenetelmien käyttö on vielä verrattain nuori mutta vahvasti kasvava ala. Tätä käytäntöä suo sitellaan myös Työterveyslaitoksen suojautumisohjeissa. – Lisäksi työmaalla on muistettava pitää erillään li kainen ja puhdas alue. Puhallin laite maskeineen suojaa myös viemärikaasuilta ja mikrobeilta sekä viilentää oloa, kun muuten on suo jauduttava hyvin. – Lisäksi työpaikalla tulisi olla aina olla mahdollisuus pestä kädet, vaikka viemärityömaalla sen järjestämi nen voikin olla hankalaa, Suuronen sanoo. Niiden lisäksi tarvitaan erilaisia osasuojaimia, kuten hihansuojia
Kuulonsuojaimet Kuulonsuojaimia tarvitaan esimerkik si viemäriputkien rassauksen aikana. Tiistaina rassataan putket, ja keskiviikkona ja torstaina tehdään sukitus. Turvajalkineet Pienet nestepisarat kengän päällä eivät haittaa, mutta jos epoksia roiskuu ken gälle tai kengän sisään, iho pitää pestä ja sukka ja kenkä vaihtaa. Hyvä käytäntö on vetää kemikaa linsuojakäsineiden päälle 2–4 muovista tai kumista kertakäyttökäsinettä, jotka tiuhaan vaihdettuina pidentävät ke mikaalinsuojakäsineen käyttöaikaa ja estävät kemikaalien leviämistä ympäris töön käsineiden kautta. Esimerkiksi Constin Sujutuspalveluissa jär jestetään perehdytyksen ja kuukauden kestävän kent täkoulutuksen lisäksi puolen päivän epoksikoulutus. Työvaatetus Epoksia käsiteltäessä tarvitaan pitkä hihainen pusero myös kesällä. Yritykset kouluttavat ja perehdyttävät työntekijöitään myös itse. Sekoi tuksen jälkeen on noin 15 minuuttia aikaa kyllästää suk ka ja ujuttaa se putkeen. Työhou sut on vaihdettava, jos epoksia roiskuu lahkeisiin. Siisteyttä korostetaan kaikis sa vaiheissa. Suojakäsineet Epoksityössä tarvitaan tiiviit kemikaa linsuojakäsineet, joiden tunnuksissa on kuvattu dekantterilasi ja erlenmeyer pullo. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 Silmienja kasvojensuojaimet & hengityksensuojaimet Consti Talotekniikka Oy:n Sujutuspal veluissa osa asentajista käyttää puhalti mella varustettua hengityksensuojainta ja osa kertakäyttöistä suodatinsuojainta ja suojalaseja. Alalla toimivien yritysten keskusjärjestö on vuonna 2009 perustettu MoMent, Modernit viemärisanee rausmenetelmät ry. Tahatonta altistumista voi tapahtua helposti, jos tarttuu epoksin likaamalla käsineellä suojaimeen ja hipaisee samalla kasvojen ihoa. Constilla käytetään olkapäähän ulottuvia kumi suojuksia tai kankaisia suojuksia. Se on kehittänyt VTT:n ja Työ tehoseuran kanssa henkilösertifiointikoulutuksen. Hihansuojat Hihansuojat tarvitaan, jos kemikaalin suojakäsineet eivät ole pitkähihaiset eivätkä peitä koko käsivartta. Perjantaina kiinnitetään vesikalusteet paikoilleen. pieniä parin ihmisen ja pakettiauton firmoja, joissa ai neita saatetaan käsitellä varomattomasti. Ne imevät kemikaaleja ja lisäävät altistumista.. Päällimmäinen hanska poistetaan heti likaantumiseen jälkeen ja laitetaan ongelmajätteisiin muun epoksijätteen mukana. Viikko työ kohteessa alkaa suojaamisella ja vesikalusteiden irrot tamisella. – Meillä on ilmastoidut työmaakontit sekoitusvai hetta varten. Nahka tai kangaskäsineet eivät sovi epoksityöhön. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Turvallinen työympäristö > Altistuminen työssä > Epoksi – turvallinen pinnoituskemikaalien käyttö (ttl.fi/epoksikansio) Kypärä Kypärä on pakollinen rakennustyömailla. Constilla kouluttajana toimiva työsuojeluvaltuutettu Juha Hukka kertoo, että 2komponenttiepoksi kuivuu nopeasti, kun hartsi ja koveteaine on sekoitettu. Tyhjennetyt epoksipurkit pannaan lo puksi kuivauskaappiin, josta on puhallus ulos. Sujutus on vain yksi osa asentajan työtä. Suojaimet on muistettava pitää puh taana. Likaantuneilla käsineillä ei pidä koskea työkaluihin, suojaimiin, matka puhelimeen eikä muihinkaan pintoihin. Suojaesiliina 2komponenttiepoksin sekoitusvai heessa asentaja pitää yllään vahvaa suojaesiliinaa. Kuvissa mallina viemäri saneeraaja Roope Karlsson
Vaikka meillä on erikseen työhyvinvointipäällikön ja työsuojelupäällikön. Meillä järjestettiin isolle porukalle työhyvinvointikorttikoulutus ja nyt joka osastolla on työhyvinvointilähettiläs. MENOSSA ON RYHTILIIKE. Toivomme, että jatkossa sairaanhoidon sijaan panostettaisiin ennaltaehkäisyyn. Jaksamisesta on tärkeää huolehtia, koska asiakkaat aistivat herkästi, miten työntekijät voivat. Tähän joukkoon kuulun itsekin. Usein pienistäkin muutoksista on apua. Haikon työhyvinvoinnista antaisin arvosanan kahdeksan. Meillä on paljon pitkiä työsuhteita ja ikääntyneempääkin väkeä. Meillä ei ole erillistä ikäohjelTässä sarjassa esittelem me työpaikkojen työpareja. tehtävät, siitä ei mielestäni ole haittaa. Olemme Minnan kanssa päivittäneet varhaisen tuen mallia. Välillä edistän työntekijöidemme ja välillä asiakkaidemme työhyvinvointia. Nyt vuorossa ovat työhyvin vointipäällikkö Raija Huovinen ja työsuojelu valtuutettu Minna Riipinen kylpylähotelli Haikon kartanosta. Suuria ongelmia ei ole, ja kaikilla on samansuuntaiset tavoitteet. Halusimme löytää toimijan, jolla olisi meille uutta annettavaa. EN NÄE RISTIRIITAA siinäkään, että hoidan työhyvinvointipäällikön tehtävät kylpylänjohtajan työn ohella. Niin viesti menee perille, ja saamme kokonaiskuvan talon tilanteesta. Aluksi ryhmässä oli pääasiassa esimiehiä, mutta nyt mukana on työntekijä joka osastolta. KANNAN HUOLTA JAKSAMISESTA. Teemme työkykyasioissa yhteistyötä eläkeyhtiö Varman kanssa. Perusasiat ovat hyvällä mallilla, vaikka aina toki on kehitettävää.” OLEN AINA OLLUT KIINNOSTUNUT ihmisten hyvinvoinnista. Työhyvinvointipäällikön ja työsuojeluvaltuutetun roolit toimivat hyvin yhteen. Kaikkialla tehostetaan, mutta yritämme toimia niin, että työt sujuisivat ja ihmiset jaksaisivat. Järjestimme keväällä palautekoulutuksen koko henkilöstölle, ja siitä jäi hyvä fiilis. RAIJA HUOVINEN, 58, KYLPYLÄNJOHTAJA, TYÖHYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Työhyvinvointilähettiläät vievät viestiä Keväällä kilpailutimme työterveyshuollon. Yrityksessämme tehtiin työhyvinvointikysely, ja sen tulokset olivat hyviä. Työsuojeluvaltuutettumme Minna on vastaanoton edustaja tyvi-ryhmässä. Minna vastaa ergonomiasta ja fyysisistä seikoista, ja minulle kuuluvat henkiset asiat. Kylpylähotellin asiakkaat aistivat herkästi, miten työntekijät voivat. Kouluttauduin työhyvinvointipäälliköksi ja vuodesta 2009 alkaen olen vastannut Haikon työhyvinvoinnin ja virkistyksen ryhmästä eli tyvi-työryhmästä. Tehtävät ovat samansuuntaisia, eli toimimme työntekijöidemme parhaaksi. AISAPARI | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 46 maa, vaan haasteet pyritään ratkomaan tapauskohtaisesti. Siksi oman väen jaksamisesta on tärkeää huolehtia. Pyrimme puuttumaan ongelmiin heti, jos niitä ilmenee. Olemme Minnan kanssa myös työsuojelutoimikunnassa. Kehitettävää oli palautteen antamisessa. TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT HOTELLI HAIKON KARTANO Yritämme toimia niin, että työt sujuisivat ja ihmiset jaksaisivat. ERITYISEN ILOINEN olen siitä, että työsuojelutoimikunnan ja tyvi-ryhmän toiminta on säännöllistä ja määrätietoista. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoitava toimitusjohtajakin on saatu hyvin mukaan. Meillä on ollut myös Lean-koulutusta, jossa työntekijät saavat pohtia, miten voisivat tehdä työstään sujuvampaa
Onneksi meillä ei ole sattunut kovin paljon onnettomuuksia. Lisäksi meillä on aktiivi nen työsuojelutoimikunta. MIELESTÄNI TYÖHYVINVOINTIPÄÄLLIKÖN ja työsuojeluvaltuutetun roolit toimivat hyvin yhteen. Pikkuviat huolto hoitaa välittömästi, ja muutkin pyritään selvittämään mahdollisim man pian. Korostammekin varovaisuutta. Pienessä perheyri tyksessä viihdytään, työ on mukavaa ja työkaverit ovat todella ihania. Työ suojelutehtävät kiinnostavat minua. Se kui tenkin riittää, jos ei aina tuijota kelloa. MINNA RIIPINEN, 50, VASTAANOTTOVIRKAILIJA, TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Haasteena erilaiset työt. Meillä on yhteinen näkemys hyvinvointiasioista.” MINNA RAIJASTA: ”Paras mahdollinen yhteistyökumppani. HAASTEITA TUOVAT alueen laajuus ja hyvin erilaiset työt. Työsuojeluvaltuutetun tukena ovat niin työterveyshuolto kuin vakuutus yhtiökin. Raija on kokenut, tietää paljon, häneltä saa tukea ja hänen kanssaan on helppo tehdä yhteistyötä.” OLEN TYÖSKENNELLYT vastaan ottovirkailijana pian kolmekymmen tä vuotta. Hän on myös toimitusjohtaja, joten hän voi tehdä päätöksiä tarvittaessa nopeasti. Pahimpia ovat liukastumiset. Syksyllä käymme vakuutusyhtiön asiantunti jan kanssa läpi eri työkohteet. Ammattien kirjo on laaja: vieraita palvelevat muun muassa vastaanottovirkailija, fysioterapeutti, kokki, huoltomies, tarjoilija, hieroja, kylmäkkö, ompelija, puutarhuri ja hovimestari. Vanhassa kartanossa on paljon rap puja ja hämäriä nurkkia. Se on hyvä, sillä kaikkea ei välttämättä itse huomaa. Työntekijöitä on noin 120. Työterveyshuoltomme vaihtui ke väällä, ja nyt päivitetään työpaikkasel vityksiä ja samalla työsuojeluasioita. Meillä Haikossa on paljon pitkiä työsuhteita. Siellä liik kuminen vaatii tarkkuutta ja malttia, etenkin raskaiden kantamusten kanssa. Kylpylä ja kongressikeskus ovat erillisessä hotellirakennuksessa. Työpaikkaselvitykset ovat kullan arvoisia, sillä täällä tehdään paljon erilaisia töitä ja vuorotyötä ja huollos sa käsitellään muun muassa vaarallisia aineita. Minä saan Raijalta tukea ja neuvoja. MEILLÄ ON VIKAKIRJA, johon merki tään kaikki viat ja ongelmat. Viime talvenakin huo mattiin, että rantaan menevä tie oli liu kas jo pari tuntia kunnon hiekoituksen jälkeen. Hänen kanssaan on helppo keskustella, ja hän on hyvä kuuntelija. Työntekijät saavat käyttää kuntosalia ja osallistua jumppiin. Haikko sijaitsee puiston keskellä, meren rannalla noin seitsemän kilometrin päässä Porvoosta. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon on varattu virallisesti aikaa kuukaudessa vain neljä tuntia. Vanhassa päärakennuksessa on kartanohotelli ja ravintola. Meillä on tyvipäivät, kuntoutusta ja jumppa ryhmiä. Haikon kartanon työsuojelulle antai sin arvosanaksi vahvan kahdeksikon. VARHAISEN TUEN MALLIA olemme päivittäneet Raijan kanssa. Työsuojelupäällikkömme on toi minnassa hyvin mukana. Aina on parannettavaa.” HAIKON KARTANO & SPA on Vuoriston perheyritys. Jaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huo miota. Rannassa on saunoja ja Villa Haikko, jossa järjeste tään kokouksia ja ravintolatilaisuuk sia. Ne sivua vat toisiaan. Useampi silmäpari huomaa asiat hel pommin. Ehdin hoitaa itselleni kuuluvat asiat, mutta haluaisin ehkä kierrellä enemmän eri työkohteissamme. Huolto ja siivoojat kulkevat paljon rakennusten väliä, ja talvella tie on liukas, vaikka sitä hoidetaan hyvin. 4/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 RAIJA MINNASTA: ”Minna on rauhallinen ja luotettava, ja häntä on helppo lähestyä. Välillä teen enemmän, välillä vähem män. Työsuojeluvaltuutettu minusta tuli vuonna 2014, kun silloinen valtuutet tu siirtyi muihin tehtäviin. Tällaisissa töissä perehdyttäminen on tärkeää. Kesätyöntekijät ja vuokra työntekijät perehdytetään huolelli sesti. Työntekijöiden psykososiaalinen kuormitus kasvaa, kun työtä tehoste taan ja väki vähenee. Perehdyttäminen hoidetaan meillä hyvin. On todel la hyvä, että on useampia ihmisiä, joihin henkilökunta voi ottaa yhteyttä. Sitä ennen olin toiminut varavaltuutettuna
Huoltomiehellä oli metallityön koulutus, ja hän oli tehnyt vastaavia töitä usean vuoden ajan. T ietoliikenneja sähköverkkojen rakentamiseen erikoistuneen yrityksen kuljetuslavettia huollettiin säännöllisesti ja siihen teh tiin tarvittaessa muutoksia. Saatujen tietojen mukaan huol tomies oli aiemmin samana päivänä toiminut ohjeiden mukaisesti ja kiinnit tänyt ajorampin kattonosturin ketjuun. Työpaikan ohjeistuksen mukaan ramppi tuli kiinnittää korjauksen ajaksi siltanosturiin. Työnantajan yleisen ohjeistuksen mu kaan ajorampit tuli kiinnittää huolto töiden ajaksi siltanosturin ketjuihin tai tukiraudoilla ajoasentoon. Hän oli ilmeisesti ottanut tukea rampista noustakseen ylös tai muusta syystä. Kuljetuslavetin ajoramppi kaatui huoltomiehen päälle Selostus on toimitettu Tapaturmavakuu tuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasian tuntijoiden laatimasta tapaturmaraportista. Vasenta ajoramppia ei siis ollut tuettu millään tavalla korjauksen ajaksi, ehkä muutostöissä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Huoltomies joutui testaamaan nostovarren toimivuutta korjauksen aikana. Huoltomies työskenteli tapahtumahetkellä yksin, eikä onnettomuudella ollut silminnäkijöitä. Korjaustöissä oli ongelmia: saatujen tietojen mukaan nostovartta oli vaikea lyhentää niin, että hydrauliikka jaksaisi nostaa rampin yläasentoon. Onnettomuushetkellä ajorampin kiinnitysrauta ja siltanosturin ketju eivät kuitenkaan olleet kiinnitettyinä. Hänen pääasiallisia tehtäviään olivat työkonei den ja laitteiden korjaus ja kunnossapito. Raskas ramppi kaatui huoltomiehen päälle, ja mies kuoli välittömästi iskusta saamiinsa vammoihin. Tarkoituksena oli muuntaa nostovartta niin, että se olisi lähempänä ylös nostetun ajorampin alustaa. Huoltomies oli tekemässä muutostöitä lavetin vasemman ajorampin nostovipuvarteen yrityksen huoltohallissa. Lisätietoja osoitteessa: tyopaikka kuolemat.fi. TAPATURMAINEN KUOLEMA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 48 Huoltomies oli tekemässä muutostöitä raskaiden työkoneiden kuljetuslavettiin. Siltanosturi oli onnettomuuden sattuessa kuitenkin sellaisessa paikassa, että sitä ei toden näköisesti ollut käytetty. Ajorampin saa kuitenkin alas hyvinkin helposti vetämällä sitä ulospäin tai työntämällä lavetin puolelta. TEKSTI TIMO LUHTANEN KUVAT TVK menetelmät. Huoltomies kuoli ajorampin alle (Tapa turmaraportti 2/2017) Huoltomies oli työskennellyt yrityk sessä noin kymmenen vuotta. Töiden järjestys, tuennat ja tuennan varmistaminen on opastet tava työntekijöille ja ohjeiden noudat tamista on valvottava. Työpaikalla on otettava käyttöön esimerkiksi tarkistuslista asioista, jotka tulee ottaa huomioon ennen töiden aloittamista. Yläasennossa ajoramppi pysyy pystyssä ilman tukea, koska se kallistuu muutaman asteen lavetin suuntaan. i KUOLINSYY PAIKKA ISKU/ PURIS TUMINEN HUOLTOHALLI HUOLTOMIES HEINÄKUU 2016 ILTAPÄIVÄ 55 V SISÄTILOISSA VALAISTUS RIITTÄVÄ AMMATTI IKÄ OLOSUHTEET AIKA Ajorampin tukemiseen oli useita vaihtoehtoja. Hän jäi raskaan rampin alle ja kuoli välittömästi. Väliaikaisesti tuetun kappaleen tuenta on varmistettava kaikissa tilanteissa. Kun työskennellään raskaiden kap paleiden kanssa, riskien arvioinnissa on otettava huomioon puristumisen vaara ja määritettävä turvalliset työ Miten vastaavat onnettomuudet estetään. Ajoramppia ei ollut tuettu muutostöiden ajaksi. Raportit perustuvat pääasiassa tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyk siin. Ramppi pysyy pystyssä ilman tukea, mutta sen saa kaadettua hyvinkin pienellä voimalla.. Hän oli todennäköisesti maannut maassa tai istunut nostovarren päällä ajorampin takana. Ajoramppi kaatui, kun huoltomies otti siitä tukea. Ajoramppi oli aiemmin samana päivänä ollut kiinnitettynä siltanosturiin koukulla varustetulla nostoapuvälineellä
Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. (Laskutusväli 12 kk). Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Sc an sto ck ph ot o Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Lehden saa vain tilaamalla. TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2017 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa
Pelatessa tulee helposti tehtyä noin viiden kilometrin lenkki, Joonas Hytti kertoo. Nyt hän pitää tau koa, sillä pienten lasten isän aika ei riitä kovin moneen harrastukseen. – Viime vuosi jäi kokonaan väliin, mutta aion jatkaa tenniksen pelaamista lasten kasvettua isommiksi. "Frisbeegolf on tervetullutta vastapainoa bussissa istu miselle." RAKUUNASOITTOKUNNALLA on noin 160 keikkaa vuo dessa. Ajan myötä siitä on tullut tosi tärkeä harrastus. – Suhtauduin siihen ensin hieman epäillen, mutta työ kaverilta sain kipinän frisbeegolfiin. Perheeseen kuuluvat avovaimo sekä puolitoistaja nelivuotiaat tyttäret. Muina aikoina harjoitellaan. Hytti on harrastanut lajia kuutisen vuotta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 50 VAPAALLA 50 O n hieno tunne, kun frisbee lentää ilmas sa sata metriä juuri niin kuin olin ajatellut sen kaartavan, sanoo lappeenrantalainen ylikersantti Joonas Hytti. Joonas Hytti . Tänä vuonna Lappeenrannan Aliupseerit voitti Aliupseeri liiton frisbeegolfmestaruuden. Hänen ykköslajinsa on frisbeegolf. Tällä hetkellä puolitoista ja nelivuotiaiden tyttöjemme hoita minen vie varsin paljon aikaa ja on ehdottomasti tärkein juttu elämässä, hän tuumaa. Asuu Lappeenrannassa, kotoisin Joensuusta. Pelaajat vasemmalta Santeri Huttu, Lauri Huotarinen, Jarno Makkonen ja Joonas Hytti. Rakuunasoittokunnassa työskente levä Hytti pitää huolta hyvinvoinnistaan liikkumalla mahdol lisimman paljon. – Metsässä samoilu ja luonnon parissa touhuaminen tuntuvat hyvältä. Monesti kaipaan keikkamatkojen jälkeen liikuntaa. Soitan myös pasuunaa. Pelatessa tulee helposti tehtyä noin vii den kilometrin lenkki. Joonas Hytti otti voiton myös henkilökohtaisessa sarjassa. Kiekko liitää TEKSTI MILKA MANTSINEN KUVAT JOONAS HYTTI JA THINKSTOCKPHOTOS ja vie Rakuunasoittokunnan pasunistin liikkeelle luontoon. TYÖKYKYÄ! | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2017 50 VAPAALLA 50. Hän on harrastanut tennistä pienestä pitäen ja pelannut myös kilpatasolla. Hän kertoo saavansa frisbeegolfista myös henkistä hy vää oloa. 34-vuotias ylikersantti ja Rakuunasoittokunnan baritonitorven äänenjohtaja. URHEILU JA LIIKUNTA ovat Hytille muutenkin mieluisia ja tärkeitä asioita. – Keikkamatkoilla tykkään lukea, mutta toisinaan istu minen tuntuu vähän puuduttavalta ja väsyttävältä, Hytti tuumaa. – Työskentelen baritonitorven äänenjohtajana Rakuu nasoittokunnassa, joten on tärkeää pitää yläkroppa vah vana ja hyvässä kunnossa
Niin särkyvää: luottamusta pitää vaalia Kiristyykö pinna, hyytyykö puhti. – 25.10.2017 Kuopio 14. – 15.11.2017 Oulu Työsuojelupäällikön perustieto 3. K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Työuran uurtaja® -valmentajan koulutus 07.09. – 22.10.2017 Helsinki Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 28.9.2017 Helsinki Työpaikkakiusaaminen ja muut haastavat tilanteet esimiestyössä 30. – 31.10.2017 Helsinki Toimiva työyhteisö Työterveyshuollon perusteet 26.9.2017 Helsinki ja Oulu Psykososiaalisten kuormituksen arviointi 3.10.2017 Tampere Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 7.10.2017 Helsinki Työterveysneuvottelu 9.10.2017 Helsinki Työkykyinen työntekijä Henkilönsuojainten valinta ja käyttö 19.9.2017 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 24. – 13.12.2017 Helsinki Työsuojeluvaltuutetun perustieto 3. Ruoasta vireyttä työn tohinoihin Yhteisen työpaikan yhteiset riskit – ja miten ne otetaan haltuun ONKO robotti TURVALLINEN TYÖKAVERI. 030 4741 ILMOITTAUDU NY T! Työterveyspäivät 12.-13.9.2017 Helsinki www.ttl.fi/ttp. – 5.10.2017 Kuopio 13. 15.11.2017 Tampere 11. 15.12.2017 Helsinki Työhyvinvointikortti 19.9.2017 Tampere Työhyvinvoinnin johtaminen – esimies henkilöstön hyvinvoinnin edistäjänä 27. – 5.10.2017 Kuopio, 20. TTT-lehti 5/2017 ilmestyy 11.10
Linsseissä joko Scotchgard™-huurtumisenestopinnoite tai kestävä (RAS) naarmuuntumisenestopinnoite. (09) 525 21 (vaihde). Lisävarusteena myös vaahtomuovinen sisäkehys, joka lisää käyttömukavuutta sekä lasien istuvuutta kasvoille. 3M™ G3000 heijastava suojakypärä varmistaa näkyvyytesi erilaisissa työympäristöissä – Valitse helppokäyttöinen ja miellyttävä ruuvisäätöinen suojakypärä osaksi kokonaisvaltaista henkilönsuojaustasi. Tummat linssisävyvaihtoehdot ja polarisoidut linssit täyttävät yleisemmät käyttötarpeet. Kypärissä heijastava 3M Scotchlite™ -teippaus kahdeksassa värissä. Kokonaisvaltaista henkilönsuojausta – Uutta 3M-henkilönsuojaimissa 3M™ PELTOR™ Protac III™ kuulonsuojaimilla suojaat kuulosi ja kommunikoit sujuvasti – ProTac III kuulonsuojain suojaa haitallisilta impulssiääniltä ja mahdollistaa 82 dB alittavien ympäristöäänien kuulemisen. Saatavana kaksi kupukokoa. Nämä ominaisuudet takaavat entistä paremman käyttömukavuuden. 3M™ 8835+ hiukkassuojain tarjoaa käyttäjälleen maksimaalista käyttömukavuutta Uusi ja edistyksellinen muotoilu ja istuvuus. 3M™ SecureFit™ 600 -sarjan suojalasit soveltuvat suurimmalle osalle käyttäjistä Suojalaseissa yhdistyy maksimaalinen käyttömukavuus, istuvuus ja hyvä näkyvyys. Pehmeä ja ja miellyttävä kasvotiiviste, joka varmistaa erinomaisen istuvuuden ja suojaimen tiiviyden ja vähentää suojalasien huurtumista. Kommunikoit työtoverien kanssa, ja kuulet varoitusäänimerkit ja lähestyvät ajoneuvot. Laaja valikoima eri linssivaihtoehtoja kirkaana, keltaisena tai harmaana. Katso lisätietoja uusimmista 3M-henkilönsuojaimista: www.3m-campaign.com/fi/sf600 www.3m-kampanjat.fi/protacIII Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet, Keilaranta 6, 02150 Espoo, p. Heijastava Scotchlite™-materiaali lisää työntekijän näkyvyyttä ja turvallisuutta erilaisissa työympäristöissä ja valaistuksissa