Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle. Siirry sivustoon JALAS.COM. Tietyissä malleissa on eri äin helppokäy öinen ja suosi u Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengi ävyys tu uun tinkimä ömään suojaukseen. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. Esi elemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odo avat jalkineiltaan enemmän
46 Ajassa: Turvallisuus 48 Uimahallin kemikaalikimara haastaa siivoojan KANNESSA Tuore tutkimus selvitti uima hallisiivouksen riskejä. 14 Lukijoilta Työ 18 ”Niin avointa, että ahdistaa” Kehityskeskustelujen tavoitteena on konkretisoida unelmia. 23 Ajassa: Työ 26 Palomies perehtyy työkaverin tukemana Perehdytystietoa jaetaan kaikkien alueen esimiesten kesken. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3 SISÄLLYS 4/2018 5 Päätoimittajalta 8 Kohti kevyempää kuormaa KANNESSA 10 Tekoäly neuvoo esimiehiä vuorovaikutuksessa 12 Mitä työelämä lupaa nuorille. 52 Aisapari KANNESSA Ergonomialähettiläät ohjaavat HOKElannon työntekijöitä. "Esimies voi vaikuttaa kaikkein eniten tiimin teholliseen työaikaan." TUTKIMUSJOHTAJA MARKO KESTI ESIMIESTEN PUUTTEELLISISTA VUOROVAIKUTUSTAIDOISTA. Terveys 30 Hyvä ääniympäristö auttaa jaksamaan Tasainen kohina peittää häly ääniä. KANNESSA EMMA KAAPPA KUVA SARA PIHLAJA K U V A K IR SI V Ä IS Ä N E N K U V A M IK K O T Ö R M Ä N E N. Turvallisuus 42 Uuden polven älyvaatteet odottavat isoa harppausta KANNESSA Älyvaate tuo ratkaisuja riski ammatteihin. 55 Tapaturmainen kuolema Ahtaaja kuoli jäätyään puristuksiin konttien väliin. 38 Monta syytä stumpata Työsuojelu ennen ja nyt sarjassa aiheena tupakointi. 34 Metsä houkuttaa liikkeelle Lähimetsä voi olla tärkeä arjen voimavara. KANNESSA 20 Työnohjaus vie kohti ratkaisuja KANNESSA Työnohjauksessa ei etsitä syyllisiä. Sirpa Erhon ja Jenni Juntusen työpaikalla jaetaan vastuuta. 37 Äänestä parasta 56 Vapaalla Anna Purho rentoutuu husky valjakon kyydissä. 57 Ensi numerossa 58 Tilauskortti Palopäällikkö Sami Kanerva pohtii toiselta oppimista
Vuositilaus 93 euroa, kestotilaus 83 euroa. Halutessani voin myös olla piittaa matta aktiivisuusmittarin kehotuksis ta ja parkkeerata sohvalle sipsipussin kanssa loppuillaksi. Suomessa laki säätelee, mitä tietoa ja miten työnantaja saa kerätä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Laitteiden avulla voitaisiin siis mi tata paitsi työntekijän työtahtia ja liik kumista myös mielentilaa. Mistä innostus itsensä tarkkailuun kumpuaa. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Luottamus: työyhteisö auttaa. MEILLE TAVALLISILLE KUNTOLIIKKUJILLE hyvinvointiteknologian sovel lukset voivat tuoda kaivattua boostia viikkoohjelmaan. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Mukaan lukien kenen kanssa työn tekijä puhuu ja kuinka pitkään. KIRSI VÄISÄNEN K U V A JU H A SO M B Y. Työntekijän mielenliikkeiden selvittäminen lienee kuitenkin jo sellaista toimintaa, jonka harva hyväksyisi. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. EU:n tietosuojaasetus paransi osaltaan työntekijän asemaa, kun se velvoittaa kertomaan, mitä tietoja työnantaja on työntekijästä kerännyt. Liikuntamäärän ja askelten lisäksi kiinnostaisi tietää, olenko nukkunut riittävän pitkään tai millainen aktiviteetti palauttaisi par haiten työpäivästä. Joillakin tosin itsensä kontrollointi ja terveellisen elämän harrastaminen tun tuvat menevän jo kaiken edelle. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 83 euroa, kestotilaus 73 euroa. Taustalla tuntuu olevan tar ve hallita ja optimoida omaa elämää, ehkä myös merkityksen ja elämysten hakeminen. Työajan käytön ja tehokkuuden seuraaminen on kiinnostavaa työnantajan näkökul masta, ja uusi teknologia tarjoaa mah dollisuuksia siihenkin. Jos nurja mieli ei vaikuta työntekijän käytökseen, mustatkin ajatukset sallit takoon pahana päivänä. Tiedonkeruu onkin ihan perustel tua silloin, kun mittaamisella pyritään työolojen parantamiseen. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Tervey teen tähtäävä tiedonkeruu liittyy erityisesti liikuntaa harrastavien elämään. Maailmalla tilanne on villimpi. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Myyntipäällikkö Seija Kuoksa Puhelin 040 933 1147 seija.kuoksa@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 58. Eniten asiasta innostuneet ovat siirtyneet jo sykkeen, liikunnan määrän ja unen laadun seurannasta laboratoriokokeisiin, joiden tulosten perusteella suunnitellaan yksilöllinen ruokavalio. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 22.8.2018 Kehonmittaus laajeni vapaalta työpäivään I tsensä mittaamisesta on tullut suuren joukon harrastus. Riskinä on, että mittaamisesta tulee itseisarvo. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2018. Geenitesti kertoo henkilö kohtaiset terveydelliset riskit. Toisenlaisetkin teknologiasovelluk set ovat käytössä maailmalla. Amerikassa työnantajan tunnistelaite pystyy tallentamaan ihmisten välistä viestintää ja käyttäytymistä, kuten äänensävyä, asentoja ja kehonkieltä. Kun tieto on omassa käytössäni, voin itse päättää, teenkö iltalenkin tai käynkö nukkumaan tavallista aiem min, jos tulokset siihen ohjaavat. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI TIETO on alkanut kiinnostaa myös työnanta jia. Kerätty tieto ei välttämättä muuta elä mää parempaan suuntaan, vaan saattaa jopa pahentaa neurooseja ja huolen aiheita, muistuttaa kehonmittaukseen erikoistunut lääkäri Olli Sovijärvi. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Tiedon kerää misessä on kuitenkin rajoituksensa. Myös suoliston ja limakalvojen mikrobiomi voidaan selvittää ja tulosten pohjalta pyrkiä vaikuttamaan elimistön tilaan
Keskitetty hiiri, kuten Contourin RollerMouse, vähentää tietokoneella työskentelyn kuormittavuutta, jolloin energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään. *) Tutkimuslaitoksen Userneedsin Contour Designin tekemän tutkimuksen mukaan 93% vastaajista koki lisääntyneen fyysisen hyvinvoinnin keskitetyn hiiren käytön kautta. Meille Contour Designissa on tärkeää kehittää ja suunnitella ergonomisia hiiriä, jotka lisäävät päivittäisen työskentelysi tuottavuutta. Contourin RollerMousen avulla energiaa säästyy kaikkeen muuhun ärkeään… Kokeile maksutta 14 päivää! TTT-Magazine_4_RollerMouse-Red-Wireless_220x138+5mm.indd 1 18-06-2018 09:32:49. Tutustu koko RollerMouse-valikoimaamme osoitteessa www.contourdesign.fi. Järjestäjä: TYÖTERVEYS 2018 10.–11.10.2018 Keilaranta 1 Business Park, Espoo 100+ työterveyshuollon ammattilaista JUKKA TAKALA presidentti, Kansainvälinen Työterveyskomissio (ICOH) JOHN GALLAGHER Adjunct Professor/Occupational Health Department, Cork University Hospital, Ireland GUY AHONEN Henkilöstötalouden emeritusprofessori SATU HUBER Toimitusjohtaja, ELO JOHANNA PYSTYNEN Henkilöstöjohtaja, Vincit Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työasennolla on oleellinen merkitys
T E K ST I K IR SI V Ä IS Ä N E N | K U V A SH U T T E R ST O C K. Eläketurvakeskuksessa tekoälyn uskotaan voivan pidentää työuria. TEKOÄLY JA KEHONMITTAUS – MITÄ HYÖTYJÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Tekoäly tunnisti neljä viidestä työ kyvyttömyyseläkeläisestä rekisteritietojen perusteella jo kaksi vuotta ennen eläke tapahtumaa. Yritykset ovat aiempaa tietoisem pia mittausmahdollisuuksista. Sivun 10 artikkelista voimme lukea, miten se ohjaa esimiehiä vuorovaikutuksessa. Lue työhyvinvoinnin fysiologisesta mittaamisesta sivuilta 8–9. Eläketurvakeskus kokeili koneoppimisen menetelmiä lupaavin tuloksin. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 TEKOÄLY TARJOAA VÄLINEITÄ riskiryhmien entistä parempaan tunnistamiseen ja työkyvyttömyyttä ehkäisevien keinojen suuntaamiseen. Myös kiinnostus työn kuormittavuuden arviointiin ja työhyvinvointitiedon hyödyntämiseen työpaikoilla on lisääntynyt. Tekoäly on valjastettu muuhunkin käyttöön työelämässä
Fysiologiset mittaukset ovat aina va paaehtoisia, ja yksityisyydensuojasta on huolehdittava tarkasti. Taas ne ihmiset, jotka eniten hyötyisivät tämän tyyppisistä kartoituksista, har voin osallistuvat niihin, sa noo ylilääkäri Arja Uusitalo Työ terveyslaitoksesta. – Kuormittumisen ja palautumisen mittarit perustuvat algoritmeihin, joita tietyt asiat saattavat harhauttaa. Mutta miten sitä tehdään, ja mitä hyötyä mittaustuloksista on. Hänestä mittaaminen voi olla hyödyllistä, kunhan pitää mielessä, ettei laitteiden an tama tieto ole aina täysin au kotonta. 8 AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 V aaka kertoo elopainon, mittanauha vyötärön ympärysmitan, portai den nousun aiheutta ma puuskutus yleis kunnon tilan. Mittauspalveluja ja niistä tehtyjä analyyseja hyödynnetään myös työpaikoilla. – Ihminen ei välttämättä tunnista omaa kuormitustasoaan – ei työssä eikä vapaaajalla. – Mittauksia tehdään jonkin verran, mutta kovin systemaattista se ei ole millään alalla. Yleensä mittaaminen kiinnostaa sellaisia henkilöitä, jotka muutenkin huolehtivat itsestään. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK. Toisaalta taas ylikuormitustilanteessa joku saattaa nukkua paljon ja olla silti jatkuvasti väsynyt. Unen laatua on vaikea arvioida Esimerkiksi unen määrästä ja laadusta kertovat mittarit voivat Uusitalon mu kaan antaa tarpeellista tietoa, koska nukkumista on itse vaikea arvioida. Sen tunnistamiseen pitäisi pyrkiä, mutta ei se onnistu Kohti kevyempää kuormaa Hyvinvoinnin mittaaminen on päivän sana, myös työelämässä. Ja toisaalta joku voi kokea, ettei ole jonain yönä nukkunut lainkaan, vaikka oikeasti olisikin. Jos tu lokset vaikuttavat kovin oudoilta, niitä tulkittaessa pitää hälytyskellojen soida. Tarjolla on muun muassa kuormit tumisen ja palautumisen mittauksia, jotka perustuvat sykevälivaihteluun. – Kun ihmisiltä kysyy, miten paljon he nukkuvat yössä, he arvioivat tunti määrän yleensä suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Jos yöuni alkaa toistuvasti häiriintyä, se on usein merkki siitä, että töissä tai muussa elä mässä on hidastettava tahtia. Näiden ”luomumittareiden” rinnalle ovat tulleet sykemit tarit, aktiivisuusrannekkeet ja muut tekniset laitteet, jotka antavat tietoa jaksamisesta, kuormituksesta ja palautu misesta. Unen häiriintyminen voi kertoa liiallisesta stressistä, mutta uneen vai kuttavat muutkin tekijät, kuten hor monaaliset muutokset
Joskus työntekijään kiinnitetään useita mittareita yhtä aikaa. Palvelussa keskitytään työn kuormittavuuden mittaamiseen, ei yksilöiden tarkasteluun. Toisinaan kyse voi olla taustatiedon keräämisestä tehtaan uudistuksia varten, Uusitalo kertoo. Yritykset ovat aiempaa tietoisempia siitä, että tälläkin tavalla voi lähestyä asioita ja päästä entistä syvemmälle pohdinnoissa, suunnitelmissa ja muutos tarpeiden tarkastelussa. Ahosen mielestä mittaamista voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös työ elämässä. Hän ei itse käy tekemässä mittauksia kentällä, mutta kollegoiden kokemusten mukaan suurin osa työntekijöistä on suhtautunut hankkeisiin myönteisesti. – Esimerkiksi joillakin tanssijoilla voi olla niin kova motivaatio tehdä omaa työtään, että se peittää alleen ylikuormituksen. Silloin ei välttämättä ole voimia eikä innostusta harrastaa. Tosin työtäkin mitatessa tarkastellaan työntekijöitä ja heidän fyysistä rasitustaan, jota selvitetään esimerkiksi sykevälivaihtelua seuraamalla. Vaikka yksilökohtaista dataa ei eritellä, halutessaan mittaukseen osallistuneet voivat saada omaa kuormitustaan koskevat tulokset itselleen. Ahosen väitöskirja Kognition arviointia: Hajautetun tiedon sovelluksia tarkastet tiin Helsingin yliopistossa kesäkuussa. Mutta ryhmätasolla mittaukset antavat mielenkiintoista informaatiota. TYÖTIIMIN STRESSITASOSTA TIETOA MITTAREIN Psykofysiologisilla mittauksilla voidaan seurata ryhmän kuormittuneisuutta. 9 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Ryhmää seuratessa mielenkiinnon kohteena ei ole esimerkiksi ihmisen syke sinänsä, vaan se, kuinka paljon se muut tuu yhteisön sisällä. Hän painottaa, että mittaaminen on aina kontekstisidonnaista eli siihen vaikuttavat ympärillä olevat muuttujat. Tai kun halutaan tietää, mitkä työvaiheet ovat kaikkein kuormittavimpia, jotta työtä osataan tauottaa oikein. Tai jos yö uni on juhlimisen vuoksi jäänyt vähiin, emme ole töissä yhtä skarppina kuin hyvin nukutun yön jälkeen. – Työn kuormittavuutta on työpaikoilla kyllä arvoitu ennenkin, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana kiinnostus tuntuu lisääntyneen. – Mittaus on helposti automatisoita vissa. Uusitalo toivoo, että tulevaisuudessa työpaikoilla havahduttaisiin selvittämään työn kuormittavuutta jo ennen ongelmien ilmenemistä. Kustannukset eivät ole suuria verrattuna puolikuntoisuuteen ja työtehon hiipumiseen – pitkistä sairauslomista puhumattakaan.. – Mittareiden avulla ei voida määrit tää sitä, onko Pekka kuormittuneempi kuin Esa, mutta voidaan katsoa, onko Pekan ja Esan ryhmä kovemman stressin alla kuin vaikkapa Villen ja Paavon ryh mä, Ahonen havainnollistaa. – Teemme ryhmätason analyy seja emmekä erottele dataa yksilöittäin. Suuri into ja draivi voivat estää kuormitustilan tunnistamisen missä tahansa työssä, oli kuormitus sitten fyysistä tai henkistä. – Yksi signaali ei anna riittävän luo tettavia tuloksia, mikä on hyväkin asia. Raskaimmissa vaiheissa ei huonokuntoisena välttämättä pärjää. Silloin henkilöstöhallinto voisi näh dä, jos jonkin tiimin stressitaso menee punaiselle, ja johto voisi reagoida nopeas ti asiaan. Tavoitteeksi ongelmien ehkäisy Tuloksista tehtävät analyysit auttavat yritystä hahmottamaan, mihin asioihin on kiinnitettävä huomiota työ vaiheita ja ergonomiaa kehitettäessä. Tutkimuksen mukaan ryhmän psyko fysiologisia mittauksia voi hyödyntää nimenomaan ryhmätason analyysissa. Vaikka koneet tekevät osan työstä, kuormitus kasvaa yllättävän suureksi. – Jos työ on kovin kuormittavaa esimerkiksi tehtävien yksipuolisuuden tai liian suuren työmäärän vuoksi, se kyllä vaikuttaa vapaa-ajan viettoon. Uusitalo muistuttaa myös, että ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointi rakentuu niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Tämä selvisi Työterveyslaitok sen tutkimusinsinöörin Lauri Ahosen väitöstutkimuksessa, jossa mitattiin muun muassa sykettä ja hikoiluasteesta kertovaa ihon sähkönjohtavuutta. – Usein tarve mittausten tekemiseen herää, kun työntekijöillä alkaa olla terveydellisiä ongelmia. Silloin ei voida tehdä liian pitkälle mene viä johtopäätöksiä yksittäisen ihmisen tilasta, joten yksityisyydensuoja säilyy. Elämäntapamme heijastuvat työhön ja päinvastoin. Yksilökohtaisen datan tulkitsemisessa pitäisi tietää, mitä ihminen kulloinkin tekee ja mitä hänen ympärillään ta pahtuu. Silloin mitataan yläraajojen lihasten sähköistä aktivaatiota, kiihtyvyyttä ja suuntia. – Ruhojen käsittelyssä on useita työvaiheita, ja osa niistä on todella rankkoja. Esimerkiksi eräässä elintarviketeollisuuden yrityksessä selvitettiin hiljattain lihankäsittelyn kuormittavuutta. Tietoa työn rasittavuudesta Työterveyslaitoskin tarjoaa työkunnon, kuormituksen ja palautumisen arviointia työpaikoille. Yleensä mittaamme tiettyä työporukkaa tai työvaihetta, Uusitalo kertoo. Toinen otollinen kohde voisivat olla itseohjautuvat tiimit, jotka saisivat tietoa tiimirakenteen toimivuudesta. I hmisten fysiologisia muutoksia mit taamalla voidaan saada tietoa ryhmän yhteistyöstä, esimerkiksi stressitason noususta. Hapenkulutuksen lisäksi voidaan selvittää esimerkiksi, kuinka paljon työntekijän on pidettävä kättään yläasennossa ja miten se kuormittaa lihaksistoa tai niveliä. – Selvitykset maksavat varmasti itsensä takaisin, kunhan ne kohdistetaan oikein. kaikilta huippu-urheilijoiltakaan, liikuntalääketieteeseen erikoistunut Uusitalo sanoo
Hänen mukaansa on tavallista, että huonoa tulosta selitetään vaihtu vuudella ja sairauspoissaoloilla. Pitkällä aikavälillä tulos heikkenee. Peliin syötetään yrityksen tiedot ja mitattu työelämän laatu. Peliä voi pelata osoitteessa: service. Henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman tutkimusjohtajan Marko Kestin mukaan peliä on jo hyö dynnetty hyvin tuloksin suomalais yrityksissä. Työhyvinvointia tulisi mitata useam min, ja kerralla kannattaisi kysyä vä hemmän, esimerkiksi kuusi tarkem min asetettua kysymystä kuukaudessa. – Esimies voi vaikuttaa kaikkein eni ten tiimin teholliseen työaikaan, Kesti vakuuttaa. T ekoäly auttaa paranta maan työelämän laatua simulaatiopelissä, joka perustuu Lapin yli opiston tutkimukseen. – Juuri pienemmille yrityksille peli on erinomainen keino oppia hyvät esimieskäytännöt, joita tarvitaan hen kilöstömäärän kasvaessa, Kesti toteaa. Tekoälyavusteinen opetuspeli voi tuoda helpotusta pienen yrityksen ti lanteeseen silloin, kun sillä ei vielä ole mahdollisuutta luoda omaa HRpal velua. Tutkimusjohtaja Marko Kesti uskoo, että tulos tehdään nykytyöelämässä ihmisten johtamisella. Siinä tekoäly tulee apuun. Samaa kieltä puhuu Työelämä 2020 hankkeen tilaama laaja johtajuustut kimus, joka julkistettiin toukokuussa. Tiedonkeruu uusiksi Työhyvinvointia on työyhteisöissä totuttu mittaamaan kyselyillä. – Sitten lähdetään hakemaan poten tiaalia muualta, vaikka henkilöstössä voisi olla tavattomasti potentiaalia kehittää, Kesti harmittelee. – Se auttaa esimiestä kehittämään työelämän laadusta aidon kilpailu edun, Kesti väittää. Juuri näihin ongelmiin voitaisiin kuitenkin puuttua tehokkaasti vuorovaikuttei sella johtamistyylillä. Halutessaan peliltä voi kysyä neuvoa ja testata sen ehdotta mia ratkaisuja erilaisiin ongelmatilan teisiin. mekiwi.org/playgain/kansan talous yritykset. Tekoäly neuvoo esimiehiä vuorovaikutuksessa TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN. Laajat henkilöstökyselyt eivät Kestin mukaan kuitenkaan palvele tarkoitustaan, eivätkä niiden tulokset kerro organi saation suorituskyvystä. Paitsi että yritykset keräävät tietoa väärällä tavalla, ne myös käsittelevät sitä väärin. Myös avoimen keskustelun synnyttäminen yrityksen sisällä on heille vaikeaa. Vuorovaikutteinen peli on kenen ta hansa pelattavissa verkossa. Tekoäly ot taa huomioon työyhteisön tilanteen ja esimiehen osaamistasot ja luo ratkai sut niiden pohjalta. Kyselyt ovat liian pitkiä ja monimutkaisia, ja niitä tehdään liian harvoin. Hyvin moni myös vaihtaa työpaikkaa juuri esimiehensä takia. Esimieskäytännöissä puutteita Vaikka työntekijän hyvinvoinnin merkitys tuloksen tekemisessä on jo pitkään tunnustettu, käytäntö ei kul je samaa tahtia tiedon kanssa. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 5/2017, Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa!, s. Tilastomatematiikka ker too ehkä, että henkilöstöasiat ovat ihan hyvin. Kestin mukaan myös esimieskäytännöissä on vakavia puutteita, vieläpä niin, että huonoiten vuorovaikutustaitoja osaavat kokevat tarvitsevansa niitä vähiten. Lisäksi tietoa voisi kerätä myös muu ten, kuten mittaamalla fysiologista vastetta stressin kokemuksesta. Johtajat uskovat lyhytjänteiseen, suorituskeskeiseen tulosjohtamiseen sen sijaan, että näkisivät vuorovai kutteisen johtamisen investointina tulevaisuuteen. 28–29. Pelaaja saa myös palautetta siitä, miten hän on onnistunut ja mitä tuloksia harjoitellut toimenpiteet ovat saaneet aikaan. Pelissä ratkaistaan työelämästä tut tuja ongelmia henkilöstöjohtamisen toimenpitein. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 10 Siinä suomalaisjohtajien heikkoutena nähtiin heikko kyky innostaa ihmi siä ja tuottaa alaisille tunnetta työn merkityksellisyydestä. Tuijottamalla pelkkää tulosta ongelmat jäävät ratkaisematta ja työelämän laatu tuotannontekijänä rapistuu. Pelistä opit esimiestyöhön Simulaatiopelissä esimies voi harjoi tella vuorovaikutteista johtamista. Osa pelin toiminnoista on käytettävissä maksul lisessa versiossa
Blogi: pauliforma.fi/rantaradanvarrelta/ Työ muuttuu Arviointi kaikkien taidoksi 57 000 Työttömien määrä kesäkuussa oli vähemmän kuin vuosi sitten. Uusien ihmisten ja ryhmien kohtaamista sekä erilaisten tilanteiden hallintaa. Teknologia tulee auttamaan työ hyvinvoinnin tukemisessa, esimerkkinä digitaaliset välineet, jotka muistuttavat tauoista. Teknologisen kehityksen myötä syn tyy uutta korvaavaa työtä ja on edelleen alueita, joilla ihmistä on vaikea korvata. Ajatuksiaan hän kokosi blogikirjoitukseen, josta tässä on tiivistys. Tämä tarkoittaa, että niihin voidaan varautua yksilön, työ paikkojen ja koko yhteiskunnan tasolla. Luin yliopistossa sivu aineena ympäristökasvatusta. Koulutus. Parasta työssä. Mitä tekee ympäristökasvattaja. Lähde: Tilastokeskus TYÖN JA PALVELUJEN UUDISTAMISESSA yleistyvät nopeat kokeilut, joiden onnistumista pitäisi osata arvioida. Työn tavoite. Keskeinen muutostekijä on myös asiakaslähtöisyyden korostuminen. Osaamisalueissa korostuvat tule vaisuudessa aikaisempaa enemmän matemaattiset taidot sekä toisaalta vuorovaikutustaidot. Tärkeimpinä puhelin ja muistitikku. Tavoitteena on kestävä elämäntapa, jossa tehdään järkeviä arjen valintoja sekä työssä että kotona. Minulla on ympäristöalan tutkijakoulutus, ja täydensin opintojani ammatillisessa opettajankoulutusohjelmassa sekä luonto ja ympäristökoulun opettajan täydennyskoulutuksessa. Miten työskennellään. Asiak kaat tulevat päiväkodeista, kouluista, taloyhtiöistä, järjestöistä ja yrityksistä. 11 AJASSA 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Työelämän muutokset tapahtuvat melko hitaasti. YMPÄRISTÖKASVATTAJA ELENA LEHTIMÄKI työskentelee Pääkaupunki seudun Kierrätyskeskuksessa Helsingissä. Mitä edellyttää tekijältään. Lisätietoa: www.ttl.fi/kokeilutkaytantoontyokirja. Työvälineet. Oma työyhtei söni on ihan huippu. Vaihtelevuus, toimimi nen erilaisten ihmisten parissa, lasten in nostus ja oivaltamisen ilo. Esimerkiksi eläkeläiset työskentelevät osaaikaisesti ja työssä olevat opiskelevat työn ohessa. RAIJA LAHTINEN KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN K U V A JO O N A S L U M P EI N EN Organisaatioiden tarve kehittää toimintaansa nopeammaksi ja kette rämmiksi aikaisempaa kompleksisem massa toimintaympäristössä kasvaa. Pidin juuri neljäsluokkalaisille oppitunnin jäte veden puhdistamisesta. Koulukeikoilla mukana on mittalaitteita, muovisia mittalaseja, elintarvikevärejä, muoviroskaa, siivilöitä, haaveja ja alunaa eli alumiinisulfaattia jäteveden saostamiseen. Puhallamme yhteen hiileen ja olemme aikaansaava tiimi. Iloista mieltä, itsensä ja yhdessä kehittämistä, sometaitoja. Keskeinen keino varautua muutok siin on osaamisen varmistaminen ja sen kehittäminen koko työuran ajan. Tuoda isot ympä ristöasiat, kuten ilmastonmuutos, konkreettisesti esille ihmisten arkeen ja valintoihin. KUMOUShankkeessa kehitetty työkirja Kokeilut käytäntöön ohjaa vaihe vaiheelta, miten arviointi voi kulkea kokeilun rinnalla sen alusta loppuun asti. Oma työni on pääosin kouluttamista. Organisaatiohierarkioita madalletaan ja päätösvaltaa annetaan aikaisem paa enemmän alas tiimeille ja yksilöille. Arvioinnin voit toteuttaa osallistavasti ja niin, että kaikki oppivat kokei lusta. Työterveyslaitoksen johtaja (työkyky ja työurat) Pauli Forma osallistui Porin SuomiAreenassa Akavan järjestämään tilaisuuteen, jossa keskusteltiin työelämän muutoksesta. Lisä ansioita voidaan hankkia jonkin alustan kautta. Autamme myös esimerkiksi tapahtumien jätehuol lon järjestämisessä. Toimeentulo saadaan jatkossakin pääosin palkkatyöstä ja perinteisistä työsuhteista. Usein luonto kouluissa, ympäristöalan järjestöissä, nuorisokeskuksissa ja hankkeissa. Työmarkkinoille osallistumisen roolit menevät kuitenkin aikaisempaa enem män päällekkäin
He luottavat siihen, että vuosituhannen vaihteessa syntyneet löytävät paikkansa työmarkkinoilla. Rantala pelkää uuden teknologian tuovan työpaikoille jopa kahtia jakoa, kun vanhemmat sukupolvet eivät välttämättä pysy kehityksessä mukana. Sitä selittää se, että monilla ensimmäisen työpaikan saanti viivästyi ja työmarkkinoille tulo hankaloitui taantuman aikana. Digitalisaatio, ammattien muuttuminen ja tulevaisuuden epävarmuus – nuoria askarruttavat samat yhteiskunnallisessa keskustelussa olevat asiat kuin vanhempiakin. Ilman ammatillista koulutusta tehtäviä töitä ei ole juuri tarjolla. Sen puolesta puhuvat myös viimeaikaiset huomiot nuorten työllistymisestä. Miten nuoret itse arvioivat tulevaisuuttaan työntekijöinä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 12 N uorten työelämään sijoittuminen on vaikeutunut, kun työn vaatimukset ovat kasvaneet. Parikymppiset ovat kasvaneet tekniikan käyttäjiksi, he oppivat lisää koulutuksen aikana ja pystyvät opastamaan vanhempia työn teki jöitä laitteiden ja sovellusten käytössä. Mitä työelämä lupaa nuorille. Yle uutisoi toukokuussa 15–24-vuotiaiden työllisyysasteen nousseen ikäryhmistä toiseksi eniten. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan nuorten työllisyystilanteen parantamisessa paras keino on koulutus. TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN Työterveyslaitoksen kesä työntekijät tutustuivat simulaatioon, jolla kehitetään rakennusalan työturvallisuutta.. Myös nykyinen hallitus on hakenut erilaisia keinoja alle 30-vuotiaiden työllistymiseksi. Henriina Rantala, 18, Viikin normaalikoulusta ja Sami Nenonen, 17, Mäkelänrinteen lukiosta työskentelivät kesäkuussa parin viikon jakson Työterveyslaitoksella Helsingissä ja pohtivat yhtenä työtehtävänään tulevaisuuden työelämää. Talouskasvu on kiihdyttänyt paitsi yleistä myös nuoren työvoiman kysyntää. Heitä ennen työmarkkinoille tulleilla 25–34-vuotiailla työllisyysaste taas oli noussut vain vähän. Nuoret hanskaavat uuden teknologian Rantala ja Nenonen uskovat, että ratkaisu nuorten työllistymiseen voisi löytyä työelämän kasvavista teknologiavaatimuksista
Rantala taas haluaa vaikuttajaksi yhteiskunnalliselle alalle ja suunnittelee hakevansa lukion jälkeen valtiotieteelliseen tiedekuntaan. – Miksi se jää vain yläasteelle. Tiedon avulla Noodi ennustaa mahdollisia uraja opintopolkuja ja etsii käyttäjälle sopivimmat ammatit. Molemmat ovat valmiita vaihtamaan ammattia ja työnkuvia työelämässä ollessaan. Molempien mielestä ideointi ja pohdiskelu edellyttävät fyysistä läsnä oloa, mutta esimerkiksi koulutus voidaan hoitaa hyvin etäyhteyksillä. Ja vaikka urasuunnitelmat eivät olisi selvillä, he kannustavat tutkiskelemaan omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Työilmapiiri ja keskinäinen ymmärrys paranevat, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Koulun tulee tukea ja antaa tietoa työelämästä Rantala ja Nenonen aikovat suunnata akateemisille aloille, mutta he ymmärtävät myös käytännöllisistä ammateista kiinnostuneita nuoria. – Luovat ideat eivät verso yksin puurtaessa. He uskovat, että vaihtelevat työtehtävät ja kokemukset myötävaikuttavat työelämässä menestymiseen. – On mahtavaa, että opiskelu yliopistossa ei johda suoraan ammattiin, vaan antaa mahdollisuuksia moneen, hän toteaa. Nenonen uskoo, ettei koneen ruudun kautta pysty ilmaisemaan asioita kovin helposti. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Me-säätiö toi viime keväänä koulujen opinto-ohjauksen tueksi sovelluksen, jonka tarkoituksena on helpottaa oman polun löytymistä. Työelämän harjoittelujaksoja voisi olla myös lukiossa.. Vaikka ihmiset tapaavat toisiaan entistä enemmän virtuaalisesti verkossa, aidon kohtaamisen merkitys ei ole selvästikään vähentynyt. Luovaa ongelmanratkaisua yhdessä Työelämässä tarvitaan paitsi luovuutta myös yhteistyökykyä ja erilaisuuden sietämistä, uskoo Nenonen. Noodi-sovelluksen taustalla on laaja tietokanta suomalaisten ammatti-, toimiala, työttömyys-, toimeentuloja koulutushistoriaa 30 vuoden ajalta. Siitä ne luovat ajatukset vasta syntyvät, kun pannaan monta ihmistä juttelemaan keskenään. Suhteet työkavereihin luodaan vapaammilla keskusteluilla kahvipöydissä, uskovat nuoret. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Noodi-sovellus helpottaa ammatinvalintaa AMMATINVALINTA JA TULEVA TYÖHÖN sijoittuminen huolettavat nuoria. Nuorten mukaan nykykoulu valmistaa yhteistyöhön hyvin. Unelma-ammattiaan etsivä vastaa kysymyksiin kiinnostuksen kohteistaan ja arvostuksistaan. Rantala arvostelee myös sitä, että siirtymistä sähköisiin järjestelmiin ei ole valmisteltu kouluissa riittävän hyvin. Tarvittaisiin tietoa työelämästä ja vaihtoehtoja muistakin kuin akateemisista koulutusaloista. Tietokannassa olevan tiedon lisäksi käyttäjä syöttää sovellukseen tietoja tämän hetkisestä osaamisesta ja koulutuksesta. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 3/2018, Kesätyökausi lähestyy – jee!, s. Noodista löytyy tietoa myös ammattien yleisyydestä, palkoista ja niissä vaadituista ominaisuuksista ja taidoista. Rantalan mielestä koulu voisi tarjota nykyistä enemmän tukea juuri omien vahvuuksien tunnistamiseen. 8–9 TTT-lehti 2/2018, Luottamus on tarttuvaa, s. Opettajat olisi pitänyt kouluttaa järjestelmien käyttöön nykyistä paremmin. Rantala haluaisi työskennellä kansainvälisessä työyhteisössä ihmisiä tavaten. Ihmisillä on erilaiset ajatukset ja näkemykset asioista. 18–19 Nenosella on vahva luottamus siihen, että uusi teknologia helpottaa työntekoa, vaikka se edellyttääkin jatkuvaa kouluttautumista tekniikan käyttöön. Hän ei pidä ajatuksesta, että joutuisi työskentelemään paljon yksin ja yhteydet hoidettaisiin vain Skypen välityksellä. Lukiossakin voisi olla joka vuosi kahden viikon tet-jakso. Nuoren miehen vahvuudet ovat luonnontieteellisissä aineissa, ja akateeminen opiskelu niiden parissa kiinnostaa. Koulussa tehdään paljon ryhmätöitä ja jopa kokeita parityönä. Verkkosovellus löytyy osoitteesta noodi.me. Tietolähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimittamaa aineistoa. Lukiolaiset Henriina Rantala ja Sami Nenonen luottavat koulutukseen työuran löytymisessä
Gymba mah dollistaa liikkumisen pitkin työpäivää oman työpisteen ääressä. Kiusaajat joutuivat väistymään ja työpaikalle palautunut hyvä henki!" Pakohuonepelissä oppii leikiten ”Olen itse työpaikallani ehdottanut työyhteisön vahvistamisen ja tiimin ongelmaratkaisun kehittämiseksi pako huonepeliä. Palkinnon arvo on 180 euroa. Palkinnot on toimitettu vastaanottajille. K UV A H EL IN Ä KU JA L A www.superliitto.fi superliitto Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Mahdoton tuli mahdolliseksi. Osallistujilla on erilaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita pää see hyödyntämään toisella tavalla kuin arkisessa työympäristössä.” Mikä oli paras juttu. Arvomme kaksi Gymbalautaa. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Gymba-aktivointilaudan. Pitäisi muistaa, että näin ei ole. Kun Alzheimer asettui taloksi RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ ota työkaverit mukaan ja tule porukalla. Vahva työyhteisö jolla moraali ja arvot, oikeudenmukaisuuden tunto tallella saivat ihmeitä aikaiseksi. MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiin nosti sinua eniten. LÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN.. Uudet haasteet tulevat eteen, ja voi tehdä paljon muita asioita. LUKIJOILTA KIINNOSTAVIN JUTTU TTT-LEHDESSÄ 3/2018 lukijapalautteen perusteella oli Kun Alzheimer asettui taloksi. Hyvä pikku juttu lehdessä.” KAIKKIEN PALAUTETTA ANTANEIDEN kesken arvottiin 5 x 2 kpl Finn kinon elo kuvalippuja sekä 1 kpl Manka & Manka: Työhyvinvointi (2016) julkaisua ja 1 kpl Järvinen & Rousku: Työpaikan tieto turvaopas (2017) teosta. Hyvä yhteen veto siitä, miten ehkäistä työpaikka kiusaamista. ”Tässä kuvattiin hyvin koko työyhtei sön huolta sairastuneesta henkilöstä. Samalla se avasi silmät huomaamaan, kuinka itse voi vaikuttaa elämän laatuun, vaikka työelämä loppuu yhtäkkiä.” ”Tästä lehdestä oli vaikea valita pa rasta, pidin useasta. ryhmäalennus -15 % Kolme tai useampi osallistuja samasta työpaikasta. Mutta ehkä paras oli Kun Alzheimer asettui taloksi ja toinen oli Selkävoitto kivusta pitää kiinni työelämässä. On vaikeata hyväksyä, jos diagnoosi isketään suorastaan eteen, mutta tässä oli ihana nähdä, että elämä jatkuu, vaikka työelämästä joutuu poistumaan. Ihana, että käy säännöllisesti vertais ryhmässä ja että sellainen mahdollisuus on. Molemmat olivat asiallisia selviyty mistarinoita." ”Usein laitetaan unohtelu juuri jonkun "pikku asian" syyksi. Kukaan ei ole eikä saa jäädä yksin missään tilanteessa.” MUUTA PALAUTETTA: Vältä haavat ja viillot ”Sain työpaikalle vietäväksi uutta tietoa, jolla pystytään mahdollisesti ehkäisemään viiltohaavojen syntymistä hansikkaiden avulla keittiötyössä.” Kiusaaminen ei lopu toista poskea kääntämällä ”Erinomainen, havainnollinen kirjoi tus vakavasta aiheesta, joka koskettaa monia ja aiheuttaa työtehon laskua jopa työkyvyttömyyttä. Olen omakohtaisesti saanut viime vuonna kokea elämäni ensimmäisen kerran itse työpaikka kiusaamista mitä karmeimmalla tavalla, tein siitä myös ilmoituksen AVI:lle. Parasta juttua voit äänestää sivun 37 kupongilla tai verkossa: tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@ttt.lehti.fi Omaprofiili.fi ”Mielenkiintoiset sivut
09 7771 8600 suojalaite@suojalaite.. Housut ovat saatavissa myös naisten koossa. Asiallista hommaa meidän mielestämme. www.suojalaite.. atex-workwear.com TYÖSTÄ ON LEIKKI KAUKANA 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15. Messuosastollamme voit tutustua lai?eeseen lähemmin 2 Tehokas, kevyt, älykäs Työturvallisuuden ja henkilönsuojaimiin erikoistunut asiantun?ja Nähdään osastolla A1129 11.-13.9.2018 atex ® workwear -tuotteet raskaan sarjan ammattilaisille tehdään aina normien mukaan, jotta sinä pysyisit turvassa, kunnossa ja lämpimänä. www.tranemo.com TEHOKAS TURVALLINEN ASIANTUNTIJA EuroSafety 2018 Tampereella 11.–13.9. Messuilla esillä mm. Tranemon palosuojatut stretch housut vievät modernin muotoilunsa ja erinomaisen joustavuutensa ansiosta käyttömukavuuden aivan uudelle tasolle. w Ei letkuja tai vyötäröyksiköitä w Sovite?avissa muihin henkilösuojaimiin w Helppokäy?öinen Kiinnostuitko. Korkean ATPV arvon 28 cal/cm² omaava vettäja tuulta hylkivä softshell-takki sopii mainiosti yhdistettäväksi housujen kanssa. w Kompak. nämä tuotemerkit Tutustu ja kysy tarkemmin www.skydda.fi | skydda@skydda.fi Skydda_ilmoitus_TTT_nro_4_94x122mm.indd 1 10.8.2018 9.33 Nii?ylän?e 3, 00620 Helsinki Puh. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ STRETCH FR UUDEN SUKUPOLVEN PALOSUOJATUT STRETCH TYÖVAATTEET TRANEMON uudet sähköja energia-alan tarpeisiin kehitetyt suojavaatteet mahdollistavat erinomaisen liikkuvuuden myös fyysisesti vaikeissa työtehtävissä ja vastaavat miellyttävyydeltään vapaa-ajan vaatetusta. Tervetuloa tapaamaan Skyddan asiantuntijoita sekä päämiehiämme osastolle A 509
Toimiva työterveys on yhteistyötä, jossa kaikki osallistuvat, eikä kukaan jää yksin. Tule tutustumaan Finla Työterveyden ja Suomen Työterveys ry:n palveluihin Työhyvinvointimessuille pisteelle A1009! Terveen työelämän asiantuntija HYVÄ TYÖ AIVOILLE Varmista työsi rajat Vähennä tietotulvaa Luo toimivat työstrategiat Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle Hallitse keskeytyksiä Anna työrauha myös muille Käytä muistin apuvälineitä Älä lisää kuormitustasi Luo avoimuuden kulttuuria Ylläpidä positiivista ilmapiiriä Yhdistä liikunta ja työ Löydät meidät Tampereen Työhyvinvointimessuilta 11.-13.9. Tarjoamme välineet ja keinot työhyvinvointisi ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. osastolta A900! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 + 1. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 16 RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ SÄHKÖPÖYDÄT HELPOSTI JA NOPEASTI Olemme mukana Työhyvinvointimessuilla Tampereella 11.–13.9.2018, osasto A941! Meiltä tukea työhyvinvointiin, koulutusta, kuntoutusta sekä virkistävää vapaa-aikaa! Tutustu palveluihimme osoitteessa www.kiipula.fi/yrityspalvelut ja www.kiipula.fi/avire Nähdään messuilla! Juuri sinun alasi tuntevat, työterveyshuoltoon erikoistuneet huippuammattilaiset sekä monipuoliset palvelut takaavat toimivan ja tehokkaan työterveyshuollon
17 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | YRITTÄJÄ SIRPA ERHO USKOO UNELMIIN T E K ST I K R E E T T A H A A SL A H T I | K U V A T M IK K O T Ö R M Ä N E N JA SH U T T E R ST O C K ELETTIIN VUOTTA 1992 . – Haluamme olla lähellä ihmisiä, helposti ja nopeasti saavutettavissa, sanoo yritystä luotsaava Erho, joka itsekin harjoittaa edelleen fysioterapeutin ammattia. Lama Suomessa syveni ja jotkut uskalsivat epäillä koko alan tulevaisuutta. Sirpa Erho 18 "Niin avointa, että ahdistaa" 20 Työnohjaus vie kohti ratkaisuja 23 Työ ajassa 26 Palomies perehtyy työkaverin tukemana Tässä NUMEROSSA. Luottamusloikka kannatti, sillä nykyisin Oulunseudun Fysioterapian viidessä toimipisteessä työskentelee 14 alan ammattilaista. Kannustajia ei vaivoiksi asti riittänyt, mutta Sirpa Erho päätti tarttua tilaisuuteen ja ryhtyä fysioterapia-alan yrittäjäksi. Hyvien hoitotulosten ja positiivisten asiakaskokemusten kautta yrityksen asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Lue yrityksen tarina sivuilta 18–19
– Ilman luottamusta pelon ilmapiiri voi ottaa vallan. Juntusen unelmana on kehittyä fysioterapeuttina, jotta hän voisi ym märtää ihmiskehon toimintaa vieläkin paremmin. Viime vuonna yrityk sen 25vuotisjuhlia vietettiin porukalla Kun työssä on tilaa unelmille, siitä hyötyvät niin työntekijät kuin yrityskin. Erhon unelma on yrityksen kasvu. – Mitä enemmän asioita oppii, sitä paremmin ymmärtää sen, kuinka vä hän lopulta ymmärtää. Saan uuden oppimisesta hirveästi energiaa, hän sanoo. Toisaalta keskusteluissa voi käydä ilmi, että unelma onkin jossain ihan toisella alalla tai toisessa työpaikassa. Jos työntekijät pelkää vät tulla töihin aamulla, menetetään innovatiivisuus ja kyky itsensä kehit tämiseen. Sitä kautta pysähtyy myös yrityksen kehitys, Erho linjaa. Reilut kolme vuotta Oulunseudun Fysioterapiassa työskennellyt Jenni Juntunen on erityisen tyytyväinen työhönsä liittyvään vapauteen ja itse näisyyteen. – Koulutuksia valitaan yrityksen osaamistarpeiden ja työntekijöiden toiveiden mukaan, Erho toteaa. Perheyrityksen palveluksessa on 14 työntekijää.. – On tärkeää, että kehittäminen lähtee meistä työntekijöistä. Tässä yrityksessä uskotaan unel mointiin, ja kohti unelmia kuljetaan kohtaamalla ja keskustelemalla. Sekin on arvokasta selvittää, Erho pohtii. Vastaava fysioterapeutti Maria Sihvomaa-Kakko vaihtaa kuukausittain ajatuksia jokaisen työntekijän kans sa sekä saavutetuista tuloksista että mahdollisista huolista tai murheista. Niin uskotaan tasaisesti kasvaneessa Oulunseudun Fysioterapiassa. Kuukausittaiset työkokoukset ja liikuntatunnit auttavat ryhmää hitsau tumaan yhteen. Kouluttautuminen on suunnitel mallista, mutta ei niin suunnitelmal lista, etteikö kiinnostaviin tilaisuuk siin voisi tarttua sellaisten tullessa eteen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 18 T oisiaan kunnioittava, kekseliäs ja sitoutu nut henkilökunta, ammattitaitoiset te rapeutit sekä tiedon sisäinen jakaminen, yritystä luotsaava Sirpa Erho summaa keskeisimpiä kasvun edellytyksiä. Lisäksi Erho käy puolivuosittain kehityskeskustelut jokaisen henki löstön jäsenen kanssa. – Uskomme vain hoitokeinoihin, joi den vaikuttavuus on lääketieteellisesti todennettu, ja sellaisen fysioterapian näkyvyyttä haluamme lisätä valtakun nallisesti. Ensi vuonna yhdessä Prahaan Koska yrityksessä työskennellään useas sa toimipisteessä, ilmapiiristä ja yhteen kuuluvuudesta halutaan pitää erityistä huolta. Koulutus lisää uteliaisuutta Juntusen mukaan mahdollisuus kou luttautua omien kiinnostuksen koh teiden mukaan avaa työhön uusia näkökulmia. Työhömme kuuluu paljon sellaista, mistä lääkäritkään eivät tiedä. – Uskon, että jokaisella työnteki jällä on sellaisia unelmia, jotka voivat viedä eteenpäin myös koko yritystä. Olen huomannut, että erilaisiin koulutuk siin osallistuminen lisää uteliaisuutta. Ne perustuvat luottamuk seen, joka Erhon mukaan on omiaan ruokkimaan luovuutta. Sitä halua oppia lisää ja ottaa asioista itsekin selvää. Yrityksen suurena visiona on nostaa ammattitaitoisen fysioterapian maine tasolle, jolle se Erhon ja Juntusen mie lestä kuuluu. Niin avointa, että ahdistaa” TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT MIKKO TÖRMÄNEN Oulunseudun terapia tarjoaa kokonaisvaltaista, tieteeseen perustuvaa fysioterapiaa Oulun keskustassa, Heinäpäässä ja Tuirassa sekä Kiimingissä ja Oulun salossa sijaitsevissa toimipisteissään. On meidän tehtävämme kertoa se heil le, Erho sanoo. Keskustelujen tavoitteena on konkretisoida unelmia ja sopia askelmerkit niiden saavutta miseksi
Jokaisella oikeus tulla kuulluksi Joillekin työntekijöille avoimuus on tullut yllätyksenä. Tänä vuonna reissaaminen sai jatkoa, kun kehittämispäivät pidet tiin Budapestissä. Silloin ei tarvitse yrittää jaksaa, jos ei jaksa, hän jatkaa. Vastuul lisuus kattaa myös sen, että työnteki jöistä ja heidän hyvinvoinnistaan väli tetään. – Kun itse jäin viiden lapsen yksin huoltajaksi, pystyin täydellisesti luot tamaan siihen, että työasiat täällä hoituvat, vaikken itse voinut olla aina paikalla, Erho sanoo. – Työyhteisö ei ole perhe, mutta keskinäinen kunnioitus on tärkeää. – Yksi työntekijä sanoi ensimmäises sä kehityskeskustelussaan, että täällä on niin avointa, että ihan ahdistaa, Erho kertoo hymyillen. – Siitä tuli perinne. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19. Yrityksen arvot ovat kohtaaminen, vastuullisuus, osaaminen ja hyvinvointi. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Avainsana on avoimuus. Vastuun kantaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät sitä, että välillä on myös väljiä päiviä ja lomaa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Lontoossa. Erho välittää terveisensä myös muille yrityksille ja niiden johtoportaille. Ne kaikki ovat vahvasti läsnä Erhon ja Juntusen kanssa keskustellessa. Kun hän auttoi kahden työntekijän välille syntyneen ristiriitatilanteen ratkaisemisessa, molemmat antoivat palautetta. Tapaus kuvastaa hyvin Erhon johta mistapaa. Ensi vuonna olem me menossa Prahaan, Erho iloitsee. Moni yrittäjä uhkaa väsyä siksi, että tekee itse liikaa. – Toinen sanoi, ettei kukaan työn antaja ole aiemmin saanut häntä miettimään omaa käytöstään. Jokai sella on oikeus tulla kuulluksi luonteesta riippumatta, hän toteaa. – Olenkin halunnut korostaa sitä, että työkuvioita voidaan aina muokata elämäntilanteiden mukaan. – Johtajan omakin jaksaminen pa ranee, kun jakaa vastuuta ja luottaa ihmisiin sen sijaan, että yrittäisi pitää kaikki langat tiukasti omissa käsissään. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi taas totesi: Sirpa, susta olisi tullut hyvä panttivankineuvottelija, Erho nauraa. Toinen Sirpa Erho (vas.) ja Jenni Juntunen ovat yhtä mieltä siitä, että unelmat tekevät työelämästä parempaa
Ongelmista ratkaisupuheeseen Kuinka työnohjaus sitten etenee. Dan Lundberg, työnohjaaja ja rat kaisukeskeinen psykoterapeutti, kirjoittaa fläppitauluun lauseen, jossa kiteytyy ratkaisukeskeisen työnohjauksen olennainen ajatus: pyrkimys keskittyä ongelmien sijas ta ratkaisuihin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 20 S e mihin keskityt, se lisääntyy. Voin kertoa, miten joku muu on rat kaissut tällaisen ongelman, totta kai vaitiolovelvolli suutta kunnioittaen. Lundberg kuvailee olevansa pensseli työryhmän kädessä. Hallbergin mukaan hyvä työnohjaus näkyy siinä, että kaikkien tilanne helpottuu. Sii hen sisältyvät nuoruus ja päihdeongelmat sekä sosiaalisia ongelmia. TEKSTI JA KUVAT SUSANNA LAPPALAINEN On viisaampaa kartoittaa työryhmän vahvuuksia kuin etsiä syyllistä. – He tekevät ne muutokset, kokeilevat ja päättävät, keksivät ideoita. Työnohjaus VIE KOHTI RATKAISUJA. Asiakkaan tilanteen parantuminen heijastuu sekä talouteen että työntekijöiden hyvinvointiin. Ohjaajaa eivät rajoita työpaikan hiljaiset säännöt ja vuosien käytännöt. Ihmisillä on vaikeitakin elämäntilanteita, ja saattaa olla, että motivaatio hoidon vastaanottamiseen ei aina ole pa ras mahdollinen, Lundberg sanoo. – Toimiala ei ole ihan helpommasta päästä. Ulkopuoli sen on helpompi jatkaa uteliasta kyselyä. Mika Hallberg on nuorten päihdeyksiköiden alue johtaja Kymenlaaksossa. Henkilökunta kokee osaavansa ja kehittyvänsä, ja johdon mielestä asiat ovat menossa oikeaan suuntaan. Hän ei mene työpaikalle tekemään muutok sia, vaan keskustelee työntekijöiden kanssa ratkaisu keskeisellä tavalla. Ja mikä tär keintä: asiakas saa apua. Jos se luistaa, kaikki muukin luistaa, Hallberg arvioi. – Kun hoitotyö sujuu, se vaikuttaa työryhmän keski näisiin suhteisiin. Lundberg on toiminut hänen yksiköissään työnohjaajana vuosia. Kun työnohjaaja ei tule työryhmän sisältä, hän nä kee asiat uusin silmin. Ryh mä voi rakentaa siitä oman sovelluksen, mikäli se tun tuu kivalta. Mutta parhaat ideat toimivat niin, että ih miset ovat keksineet ne itse. Sen tavoitteena on auttaa niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin. – Ensi alkuun ajatus voi olla, että mitäs tuo tänne tulee, kyllä me tiedämme täällä 20 vuotta olleina nä mä asiat parhaiten. Sehän on aina upea asia, jos ihmisen oireet helpot tuvat ja yhteistyö paranee. On yksi vaihe, kun pohditaan ja Nuorten päihdetyössä Kymenlaaksossa on saatu hyviä kokemuksia ratkaisukeskeisestä työnohjauksesta. – Joskus työryhmältä vaatii aikamoista luovuutta ja rohkeutta heittäytyä ja kokeilla uudenlaisia juttuja. Kun saman yk sikön ihmiset toimivat toistensa työnohjaajina, ajattelu luisuu helposti ”toivottomuuden kitaan”. On viisaampaa kar toittaa työryhmän vahvuuksia kuin etsiä syyllistä
Tavoitteet rakennetaan jokaisessa tilanteessa yksilöllisesti, ja se on Lundbergin mukaan ratkaisukeskeisen työnohjauksen vahvuuksia. Jos jokin ryhmäteoria sanoisi jotain, minun pitää miettiä, mitä se merkitsee näiden kohdalla, hän toteaa. Kunnioittava tapa puhua Ratkaisukeskeisyys mahdollistaa Lundbergin mukaan läpinäkyvyyden, koska puhetapa kestää päivänvaloa. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 saadaan yhteinen ratkaisu. – Vaikka joku haluaakin olla syrjemmässä, hänelle voi hellällä tavalla antaa mahdollisuuden osallistumiseen, Dan Lundberg sanoo. – Ei puhuta ongelmapuhetta. Vai tuleeko hän aktiivisena ryhmän jäsenenä, jolla on ideoita, joka tuottaa ja on osa ongelmanratkaisua. Kysymykset ovat ystävällisiä ja kunnioittavia. Ja sitä kunnioitetaan. Kysymys, oletteko huomanneet jotain, mikä on toiminut, saattaa kirvoittaa upean vastauksen ihmiseltä, joka on siihen saakka pysynyt vaiti. Mutta se, otetaanko ratkaisu käyttöön ja juurtuuko se arkeen, on ryhmän vastuulla, ja sitä työnohjaaja voi seuraavalla tapaamisella arvioida, Mika Hallberg pohtii. Myös hiljaisten ääni kuuluviin Kaikissa ryhmissä on jäseniä, jotka ovat avoimempia ja herkempiä kommentoimaan kuin muut. Ratkaisukeskeisyydessä on tyypillistä käyttää myös suoraksi työnohjaukseksi kutsuttua menetelmää, jossa Dan Lundbergilla (vas.) ja Mika Hallbergilla on takanaan vuosien yhteistyö nuorten päihdeyksikössä.. Niillä ei etsitä syyllistä, vaan pohditaan aktiivisesti, millä tavalla tilanne parantuisi. Siirrytään hellästi, sopivassa kohdassa siihen, voimmeko nähdä tai tehdä tämän asian toisella tavalla. Ratkaisukeskeisyyden vahvuuksiin kuuluu hänen mukaansa myös tapa, jolla vaikeita asioita lähestytään. – Se on hyvin asiakaskeskeistä ja keskittynyt tietyn työryhmän tiettyyn ongelmaan. Kuullaan hankaluudet ja annetaan niille tilaa, mutta ei jäädä vellomaan niihin. Työnohjaaja joutuu puntaroimaan myös tärkeää psykologista asiaa: Tuleeko ihminen ohjaukseen passiivisena vastaanottajana, joka kuuntelee, mutta ei osallistu. On työnohjaajan taito huomioida myös hiljaiset ja vetäytyvät. Jos ryhmän jäsenet ovat sitä mieltä, että tuo on hyvä tyyppi, tuo välittää meistä, että tuolla on jotain annettavaa tähän hommaan, silloin he hyväksyvät ohjaajan, Lundberg sanoo. – Ryhmä ottaa hullujakin ideoita vastaan ja hyväksyy minkälaisia lähestymistapoja ja viitekehyksiä hyvänsä, jos yhteistyö työnohjaajan kanssa toimii. Mietitään, miten tämä tehtäisiin, tarvitaanko jostain apua ja kuinka suhtaudutaan hankalaan asiaan tai sopeudutaan rakennemuutokseen, Lundberg kertoo. Lundberg korostaa luottamuksen rakentamista ryhmän kanssa. Hänestä tärkeintä on yhteistyö – kaikki muu tulee vasta paljon sen jälkeen
Esimiestyö ja johtaminen kehittyvät. – On se asiakkaalle aika vaikuttava tilanne, että kymmenen työntekijää ja vielä joku ulkopuolinen ihminenkin on hänen asioistaan kiinnostunut. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 22 asiakas otetaan mukaan häntä koskevaan keskusteluun. Taululle piirretyn mitta-asteikon avulla voi arvioida, millä numerolla asiakas kuvailee tilannettaan. Samalla meissä tapahtuu syvä muutos suhtautumisessa asiakkaaseen ja työhön, Lundberg kertoo. Työssä jaksaminen paranee, koska omien kokemus ten jakaminen vahvistaa sisäistä voimantunnetta. Lähde: www.suomentyonohjaajat.fi. Mitä TYÖNOHJAUS ON. Työn laatu ja tehokkuus sekä asiakastyytyväisyys parantuvat. – Hurtilla huumorilla on paikkansa, mutta kun se menee tietyn kyynisyyden yli ja aletaan puhua negatiivisesti ihmisestä, se syö jaksamista ja oman ammatin arvostusta. – Tämä on kiva twisti ratkaisukeskeisyydessä ja yksi syy, miksi tykkään tästä tavasta. On parempi lähteä liikkeelle ykkösestä kuin nollasta. Hänen mielestään tämä on avain myös työniloon. Osoittamalla kunnioitusta ja arvostusta omia asiakkaitaan kohtaan ihminen voi paremmin ja rokottaa itsensä työuupumusta vastaan. Sillä on positiivisia vaikutuksia sekä asiak kaaseen että työntekijöihin. TYÖNOHJAUS ON TYÖHÖN liittyvää oppimista edistävä ja organisaation toimintaa kehittävä vakiin tunut työmenetelmä. Tällöin työryhmän mahdollisesti kahvihuoneessa käyttämä ammattislangi vaihtuu kunnioittavaan puhetapaan. Miksi työnohjausta. Se voimaannuttaa tekijöitään. Työntekijän ammatillinen identiteetti vahvistuu. Kun asiakas on läsnä, ei voidakaan puhua yhtä ronskisti, vaan puhutaan kunnioittavasti. Työyhteisön ilmapiiri paranee ja poissaolot vähenevät. Työnohjaus mahdollistaa oppimisen muilta. Myös asiakkaalle välittyy myönteinen viesti siitä, että hänen tilanteeseensa oikeasti paneudutaan. Perustehtävä kirkastuu. Työnohjaaja voi haastatella asiakkaan, tai sovitaan, kuka porukasta haastattelee toisten reflektoidessa eli pohtiessa kokemuksiaan tilanteesta. Se on voimakas kokemus, Mika Hallberg toteaa. Moniammatillinen toiminta jäsentyy. Tilanteen toteutuksessa on lukuisia variaatioita. Työn laatuvaatimuksia voidaan määritellä yhdessä työnohjauksessa
Muista länsimaista olemme jäljessä organisaatioiden, johtamismallien ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä kohti uudenlaisia kansainvälisesti kilpailukykyisiä, ketteriä ja teknologian tukemia työympäristöjä. Raskaiden tai vaarallisten työtehtävien poistuminen on usein hyväkin asia ja saattaa lisätä työn mielekkyyttä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa. Kun työolojen laatu on kunnossa, on uuden teknologian käyttöönotto työpaikalla helpompaa. Teollisilla ja miesvaltaisilla aloilla uusien teknologioiden käyttö on tavallisempaa ja niihin suhtaudutaan myönteisemmin kuin muilla aloilla. Tulevaisuudessa työntekijät odottavat yrityksiltä yhä enemmän sekä sosiaalista vastuuta että yksilöllisempää urakehitystä ja palkitsemista. Nuoret palkansaajat käyttävät teknologiaa paitsi enemmän ja monipuolisemmin myös mieluummin kuin vanhemmat. Tänä vuonna kyselyyn vastasi yli 11 000 HRja liiketoimintajohtajaa 124 maasta. Joka kolmas työskenteli tietokoneohjattujen koneiden kanssa ja varsinaisten robottien kanssa joka kymmenes. Suomalaiset organi saatiot arvostavat työhyvinvointia ja turvallisuutta HYVÄT TYÖOLOT HELPOTTAVAT UUDEN TEKNOLOGIAN HYVÄKSYMISTÄ KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Lisätietoa: www.vaestoliitto > Perhe ja työ > Perheystävällinen työpaikka. lomia ja vapaita myönnettäessä. Global Human Capital Trends -tutkimukseen osallistuneista suomalaisista vastaajista yhdeksän kymmenestä kokee työhyvinvoinnin tuottavuuden lähteenä tärkeäksi, kun globaalisti se on vasta neljänneksi tärkein. Työhyvinvointi käsitetään Suomessa kapeasti. Lisätietoa: www2.deloitte.com miseen kuin toimialalla, iällä tai sukupuolella. T YÖHYVINVOINTIA ARVOTETAAN henkilöstöjohtamisessa Suomessa korkeammalle kuin muissa Pohjoismaissa ja globaalisti. Yli puolet vastaajista kertoo organisaationsa tarjoavan ainoastaan perustason työhyvinvointipalveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi työterveyspalvelut. Vain kahdeksan prosenttia tarjoaa laajempia työhyvinvointiin liittyviä ohjelmia, joita myös kehitetään aktiivisesti. – Teknologia voi lisätä, poistaa tai muuttaa yksittäisiä työtehtäviä, mutta ainakaan toistaiseksi se ei itsessään ole hävittänyt kokonaisia työpaikkoja kovinkaan yleisesti. TYÖ AJASSA 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 voin tarvittaessa hoitaa kiireellisen perheasian työpäivän aikana. Suomalaisten organisaatioiden vah vuus on tasa-arvossa ja työturvallisuudessa. Suurin osa sekä SAK:laisista työntekijöistä että luottamushenkilöistä arvioi, ettei uuden teknologian käyttöönotolla ole ollut työllisyysvaikutuksia. Lähes puolet vastaajista kertoi, että heidän työssään on viimeisten vuosien aikana otettu käyttöön uusia teknisiä laitteita. perehdytys) on järjestetty sujuvasti. Tutkimus paljastaa, että Suomessa ei olla valmiita vastaamaan suurempiin henkilöstökehittämisen haasteisiin, kuten työurien muuttumiseen robotiikan ja keinoälyn myötä, työvoiman monimuotoistumiseen sekä henkilöstön odotusten ja vaatimusten kasvamiseen. Teknologiset muutokset ovat SAK:laisilla aloilla yleisiä. Lähde: SAK:n työolobarometri S AK KYSYI KEVÄÄLLÄ jäseniltään, miten uusi teknologia on muuttanut heidän työtään. työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti mm. Työoloilla on kuitenkin suurempi vaikutus uuden teknologian vastaanottaPerheystävällisessä työpaikassa K U V A SH U T T E R ST O C K on tarvittaessa mahdollista tehdä etätyötä, lyhennettyä työaikaa tai osa-aikatyötä. Uuden teknologian on pelätty vievän työpaikkoja. Työhyvinvointia ja tuottavuutta voitaisiin kehittää otta malla kulttuuri, johtaminen, työn merkitys sekä eri työntekijäryhmien tarpeet ja elämäntilanteet entistä paremmin huomioon. perhevapailta töihin palaaminen (mm. Deloitten vuosittainen Global Human Capital Trends on henkilöstöjohtamisen alan laajimpia tutkimuksia maailmassa. Suomessa kyselyyn vastasi 154 HRja liiketoimintajohtajaa sekä asiantuntijaa eri toimialoilta
PYSÄKÖINTI 6 € TWITTERISSÄ #Turvallisuus #EuroSafety #Työhyvinvointi #ttpaivat #Logistiikka Rekisteröidy kävijäksi: turvallisuusalatampereella.fi Turvallisuustapahtuma yhdistää. Usean ammattitapahtuman kokonaisuus | 11.–13.9.2018 PAIKKA Tampereen Messuja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere. TYÖTERVEYSPÄIVÄT 11.–12.9.2018 SAAPUMINEN Bussilinja 14 Taksi, p. 0100 4131 Maksuton bussikuljetus Tampereen rautatieasemalta. Samaan aikaa järjestetään myös Työterveyspäivät ja Logistiikkamessut. AVOINNA 11.–13.9.2018 ti–to klo 10–17 (Työterveyspäivät ti–ke, Logistiikka-messut ke–to) Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa on syyskuussa ennennäkemättömän laaja turvallisuusalan ja riskienhallinnan ammattilaisille suunnattu tapahtuma, kun samaan aikaan järjestetään Turvallisuus-, Eurosafetyja Työhyvinvointi-messut
Firstbeatin Key Account Manager Hanna Rinta puhuu otsikolla Menestyvä yritys rakentuu hyvinvoivista yksilöistä, ja Kylä Groupin asiantuntijat tarjoavat konkreettisia vinkkejä motivaation ja työn ilon synnyttämiseksi. Ohjelmassa pureudutaan myös mielenterveyden haasteiden tunnistamiseen työelämässä. Hyvinvoiva yksilö = menestyvä yritys. Puhujina kuullaan muun muassa sosiaalija terveysministeriön ja UKK-instituutin asiantuntijoita. Lisäksi alan asiantuntijat kertovat esimerkkien kautta, kuinka yksilöiden hyvinvointia ja jaksamista voidaan tukea muun muassa erilaisten digitaalisten palveluiden avulla ja millaisia vaikutuksia toiminnalla on yrityksen menestykseen. Hankkeen tavoitteena on työurien pidentäminen kaikissa ikäryhmissä, nuorista yli 50-vuotiaisiin. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessuilla keskitytään työpaikan hyvinvoinnin merkitykseen niin yksilön kuin yrityksen kilpailukyvyn, maineen ja kannattavuuden näkökulmista. Henkilökohtainen hyvinvointivalmentaja jokaiselle työntekijälle. Tapahtuman teemoja ovat johtaminen, muutos, työn kuormittavuus sekä työyhteisöjen vuorovaikutus. Keskustelua on herättelemässä muun muassa Takomotrainingin toimitusjohtaja Miitri Sinkko, joka esittää, että tulevaisuuden paras tapa kehittää strategista työhyvinvointia on palkata henkilökohtainen hyvinvointivalmentaja jokaiselle työntekijälle. Entä kuinka monessa yrityksessä tehdään konkreettisia toimenpiteitä henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi, jos näennäiset tyhy-päivät jätetään laskuista. Iällä ei ole väliä -hanke: Työhyvinvoinnilla lisää työvuosia. www.tyohyvinvointimessut.fi MAINOS. TYÖTERVEYSPÄIVÄT 11.–12.9.2018 Onko yritysjohdolla enää varaa ajatella, että työhyvinvoinnin kustannukset ovat vain pakollinen paha, jotka työnantajan on pakko pulittaa. Tavoitteeseen pyritään pienentämällä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrää työhyvinvointia kehittämällä. Näihin ja moniin muihin työelämän muutokseen liittyviin aiheisiin löytyy uusia näkökulmia syyskuussa Tampereella järjestettäviltä Työhyvinvointi-messuilla. Työturvallisuus ja riskienhallinta ovat merkittävä osa työhyvinvointia Työhyvinvointi-messut ovat osa Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 11.–13.9.2018 järjestettävää Pohjoismaiden suurinta turvallisuuden ja riskienhallinnan ammattitapahtumaa, johon kuuluvat myös Turvallisuusja EuroSafety-messut sekä Työterveyspäivät. Messujen näytteilleasettajat esittelevät työhyvinvointi-, työterveysja kuntoutuspalveluita sekä terveysteknologian tarjoamia ratkaisuja työkyvyn tukemiseen. Miksi mielenterveysongelmat ovat yhä vaiettu asia työelämässä, vaikka ne aiheuttavat keskimäärin viidesosan yritysten sairauspoissaoloista. järjestetään Iällä ei ole väliä -työhyvinvointihankkeen loppuseminaari. Torstaina 13.9
Olemme mukana Työhyvinvointi-messuilla Tampereella 11.–13.9.2018. Työparikäytäntö mahdollistaa hiljaisen tiedon siirtämisen. TySo on sovittelutoimisto, joka tarjoaa ammattimaista työyhteisösovittelua. Ennen mallien käyttöönottoa perehtymisja tukijakso oli lyhyempi. Tuoreet paloesimiehet taas saavat vertaistukea kokeneilta esimiehiltä (mestari–kisällimalli). MAINOS Palopäällikkö Sami Kanerva työskentelee tavallisesti Hyvinkään toimipisteessä. TySo™ – Työyhteisösovittelua kokemuksella ja laadukkaasti! Onko töihin mukava palata kesän jälkeen, vai kyteekö työyhteisössäsi selvittämättömiä konflikteja. Työpari mentorina Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella uuden palomiehen mentoriksi ja TEKSTI ERIKOISTUTKIJA SATU MÄNTTÄRI JA VANHEMPI TUTKIJA ANNE PUNAKALLIO/TYÖTERVEYSLAITOS KUVA KIRSI VÄISÄNEN Keski-Uudenmaan pelastuslaitos hyödyntää perehdytyksessä aktori–mentorija mestari–kisälli-malleja. Nykyinen käytäntö on koettu mielekkääksi ja tehokkaammaksi kuin pelkän perehdytysoppaan mukainen työhön ohjaus. Ammattitaitoiset, kokeneet ja alan syvällisen koulutuksen saaneet sovittelijamme auttavat saamaan toivottamaltakin vaikuttavat tilanteet ratkaistuiksi kaikkia osapuolia tyydyttävästi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 26 O llaan todettu, että toiselta oppiminen on perehdytykseen erittäin tärkeä osa, tiivistää asian KeskiUudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Sami Kanerva. Ota meihin yhteyttä soittamalla 040 721 7780, sähköpostilla harri@tyso.fi tai lue lisää sivuiltamme www.tyso.fi. Uusi työntekijä voi puolestaan vapaasti tarkentaa yhdessä läpikäytyjä työtehtäviä ja perehdytysoppaan asioita työpariltaan. Mentori saa näin mahdollisuuden siirtää pitkän kokemuksen mukanaan tuomia oppeja uudelle tulokkaalle. Perehdytys jatkuu työparijärjestelyllä vähintään kuukauden ajan. Tule tapaamaan meitä osastolle A1035 ja kuulemaan puheenvuoroja päivittäin klo 11–11.30 Speaker’s Corner Dubliniin (A-hallin pohjoispääty) . Palomies perehtyy työkaverin tukemana työpariksi valitaan kokenut palomies tai ylipalomies, joka tuntee pelastuslaitoksen toimintatavat. Työyhteisösovittelussa puututaan vallitsevaan ristiriitaan eli konfliktiin, palautetaan työrauha, parannetaan työilmapiiriä ja lisätään sovittelun osapuolten vuorovaikutustaitoja. Työpari käy yhdessä läpi aseman tehtäviä palotarkastuksesta huoltotoimiin saakka. Tämä kuva on kuitenkin Pelastuskeskuksesta Vantaalta.. Mallissa uusi palomies perehtyy työhön kokeneen palomiehen parina (aktori–mentori-malli). Koulutamme työyhteisöihin myös aktiivisen konfliktin ennaltaehkäisyn osaamista. Laitetaan yhdessä työyhteisösi ilmapiiri kuntoon! Toimimme kaikkialla Suomessa. Kyse ei ole mistään uudesta menetelmästä vaan tuhansia vuosia vanhasta oppimistavasta, jota KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella on nyt sovellettu osin yli viisi vuotta, mutta järjestelmällisemmin vuodesta 2016 alkaen
Yhteistoiminnassa on voimaa. Työyhteisösovittelussa puututaan vallitsevaan ristiriitaan eli konfliktiin, palautetaan työrauha, parannetaan työilmapiiriä ja lisätään sovittelun osapuolten vuorovaikutustaitoja. Varhaisesta tuesta urapolkuihin 2. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella tuoreelle esimiehelle valitaan tueksi kokenut esimies toiselta asemalta. Laadukas perehdytys tukee työntekijän kiinnittymistä työelämään, tutustuttaa työpaikan kulttuuriin ja toimintatapoihin ja on tärkeää osaamisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Liikuntaa ei voi ohittaa 3. TTT-lehti 3/2018, Luottamus kantaa muutoksissa, s. Vastavalmistuneella työntekijällä voi olla paljon osaamista uusimmista työtavoista ja työtä tukevista teknisistä sovelluksista. Perehdyttäjänä ja tukena toimii luonnollisesti myös paloesimiesten esimies, palomestari. Laki velvoittaa perehdytykseen Työsuojelulainsäädäntö velvoittaa työnantajaa järjestämään perehdyttämistä ja työhönopastusta työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta. Hyvien käytäntöjen koostamisesta on vastannut Kroppa ja nuppi kuntoon -hanke, joka on osa laajaa TyhyverkostoX-ESRhan ke kokonaisuutta. T YÖTERVEYSLAITOS ON KOONNUT yhdelle sivustolle hyviä käytäntöjä paloja pelastusalan toimijoille työn kehittämiseen ja työkyvyn edistämiseen. 46–47. Mestari–kisälli-mallin mukaan vertaisesimieheen voi olla aina tarpeen mukaan yhteydessä. Hyvät käytännöt jakoon molemminpuolista. TTT-lehti 2/2018, Palomies pelastaa ja altistuu, s. TySo on sovittelutoimisto, joka tarjoaa ammattimaista työyhteisösovittelua. Tätä osaamista hän voi puolestaan tarjota konkarille. MAINOS. Oppiminen on tässäkin mallissa LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 2/2016, Luottamuksellista pohdintaa, s. Aktori–mentori-mallissa oppiminen on aina kaksisuuntaista. Käytännöt on kerätty eri pelastuslaitoksilta ympäri Suomen. Perehdytyksen merkitys korostuu erityisesti nuorilla työntekijöillä, jotka ovat työuransa alussa ja joilla on vähän kokemusta työelämästä. TySo™ – Työyhteisösovittelua kokemuksella ja laadukkaasti! Onko töihin mukava palata kesän jälkeen, vai kyteekö työyhteisössäsi selvittämättömiä konflikteja. 20-23. Olemme mukana Työhyvinvointi-messuilla Tampereella 11.–13.9.2018. Ammattitaitoiset, kokeneet ja alan syvällisen koulutuksen saaneet sovittelijamme auttavat saamaan toivottamaltakin vaikuttavat tilanteet ratkaistuiksi kaikkia osapuolia tyydyttävästi. Mestareilta tukea uudelle paloesimiehelle Vähintään viisi vuotta palomiehenä toiminut pelastuslaitoksen työntekijä voi halutessaan kouluttautua esimieheksi. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 Aktori–mentori-mallissa oppiminen on aina kaksisuuntaista. Kun perehdytystietoa jaetaan kaikkien alueen esimiesten kesken, siirtyy tieto muiden asemien tavoista ja käytänteistä, ja se helpottaa yhteistyötä. Ota meihin yhteyttä soittamalla 040 721 7780, sähköpostilla harri@tyso.fi tai lue lisää sivuiltamme www.tyso.fi. Hyvät käytännöt on koottu kolmen teeman alle: 1. – Ei tarvitse kenenkään yksin olla siellä omassa toimistossa ongelmatilannetta miettimässä, palopäällikkö Sami Kanerva sanoo. 22-23. Näitä kokemuksia kannattaa hyödyntää, löydät ne Työterveyslaitoksen sivulta www.ttl.fi/hyvat-kaytannot-paloja-pelastustoimen-tyohon. Laitetaan yhdessä työyhteisösi ilmapiiri kuntoon! Toimimme kaikkialla Suomessa. Koulutamme työyhteisöihin myös aktiivisen konfliktin ennaltaehkäisyn osaamista. Kun uusi esimies on perehtynyt ja päässyt sisään käytäntöihin, hän katsoo toimintaa uudesta näkökulmasta ja häneltä saa usein hyviä ehdotuksia käytäntöjen kehittämiseksi. Näitä voidaan yhdessä kokeneempien esimiesten kanssa viedä eteenpäin. Tule tapaamaan meitä osastolle A1035 ja kuulemaan puheenvuoroja päivittäin klo 11–11.30 Speaker’s Corner Dubliniin (A-hallin pohjoispääty)
Kuudes hanketoimija keskittyi unianalyysiteknologian pilotoimiseen. Viisi toimijoista järjesti erityyppisiä, toisiaantäydentäviä työhyvinvoinnin valmennuksia, joihin hankkeeseen osallistuvat yritykset ja julkisorganisaatiot lähettivät työntekijöitään. www.tyoika.fi Iällä ei ole väliä -työhyvinvointihanke sitoi yli 30 pk-yritystä ja julkista työnantajaa kehittämään työhyvinvointia eri ikäryhmissä. Koulutukseen osallistui työntekijöitä, jotka tunsivat hyvin työyhteisönsä työn sisällön ja sen toimintatavat. Keskeiseksi anniksi muodostuivat yhteiset keskustelut ja eri työpaikkojen kokemuksista oppiminen. Campin ideana oli irrottaa esimiehet hetkeksi arjesta kehittämään omaa työtään ja sparraamaan kollegaa. UKK-instituutti kehitti toimintamallia, jossa työntekijät saivat valmiuksia toimia oman työyhteisönsä työpaikkavalmentajina. TAKK kehitti kokemustoimijamallia tukemaan työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä koulutti työelämän kokemustoimijoita toimimaan matalan kynnyksen vertaistukena työpaikoillaan. Voimavarakeskeinen työskentely tähtää siihen, että yksittäiset työntekijät ja koko työyhteisö löytävät mahdollisuutensa toimia aktiivisesti ja tavoitteellisesti työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittäminen oli hyvin kokonaisvaltaista, kun kuusi erilaista toimijaa toivat mukaan oman asiantuntemuksensa. TAMK järjesti työhyvinvointivalmennusta, jossa käsiteltiin työhyvinvointia ja sen kehittämistä yksilön, työryhmän ja organisaation tasolla. DIAKin koulutukset painottuivat voimavaralähtöiseen ja ratkaisuihin pyrkivään työhyvinvoinnin valmennusprosessiin. Teknologialla näyttäisi olevan potentiaalia varhaisen stressin tunnistamiseen. MAINOS MAINOS Teksti: Piia Tarnanen ja Jouni Tuomi, Tampereen ammattikorkeakoulu Iällä ei ole väliä – kehittämisen malleja työpaikoille Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut työhyvinvoinnin kehittämisestä hyödyntäen hankkeen malleja! Susanna Hyväri, DIAK: susanna.hyvari@diak.fi Marika Lähde, Prizztech Oy: marika.lahde@prizz.fi Kaisa Puuronen, Metropolia: kaisa.puuronen@metropolia.fi Leila Partanen-Salosto, TAKK: leila.partanen-salosto@takk.fi Jouni Tuomi, TAMK: jouni.tuomi@tamk.fi Marjo Rinne, UKK: marjo.rinne@uta.fi Tervetuloa myös hankkeen loppuseminaariin Työhyvinvointi-messuille 13.9. klo 12.30–15.30 Tampereen Messuja Urheilukeskukseen.. Hanke pyrki työhyvinvoinnin parantamiseen, työurien pidentämiseen eri ikäryhmissä sekä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän vähentämiseen. Talouden ja tuottavuuden näkökulmaa ei unohdettu. Metropolia kokeili unianalyysiteknologiaa ja tarkasteli sen mahdollisuuksia varhaisen työperäisen stressin tunnistamisessa. Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Prizztech Oy kehitti Työhyvinvoinnin johtamisen Learning Camp -mallia. Vaikka hanke päättyy, hanketta toteuttaneet organisaatiot hyödyntävät jatkossakin toimiviksi koettuja malleja. Hanketta toteuttivat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Prizztech Oy, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu ja UKK-instituutti. Ryhmissä törmäytettiin eri organisaatioiden esimiehiä ja tavoitteena oli löytää arkeen sovellettavia uusia ratkaisumalleja esimiestyöhön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen
Lue miten vireyttä ja viihtyvyyttä voidaan edistää työpaikoilla sivuilta 30–32. Työpaikan hälyisyys lisää myös merkittävästi työturvallisuusja työkyvyttömyysriskiä. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 30 Hyvä ääniympäristö auttaa jaksamaan 34 Metsä houkuttaa liikkeelle 38 Työsuojelu ennen ja nyt: Monta syytä stumpata Tässä NUMEROSSA T E K ST I K IR SI V Ä IS Ä N E N | K U V A SH U T T E R ST O C K KUULOLIITTO ILMAISI KEVÄÄLLÄ huolensa siitä, että melu kuormittaa työn tekijöitä turhaan tuhansilla työpaikoilla Suomessa. Metelistä kärsivä voi jopa joutua vaihtamaan alaa tai työpaikkaa, koska hälyisyys saa elimistön hälytystilaan ja aiheuttaa stressireaktion: verenpaine nousee, keskittymisja suorituskyky heikkenevät, muisti pätkii, väsyttää ja ärsyttää, uni häiriintyy. Hälyisyyden vähentämiseksi ei useinkaan ryhdytä toimenpiteisiin, vaikka ääniympäristöä voi lähes aina parantaa. HÄLYÄ VÄHEMMÄKSI
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 30 Vireys ja viihtyvyys paranevat akustisesti laadukkaassa ja rauhallisessa ääniympäristössä. Etenkin puhe ja yllättävät äänet katkaisevat keskittymisen. HYVÄ ÄÄNIYMPÄRISTÖ AUTTAA JAKSAMAAN TEKSTI ELINA VÄLIMÄKI KUVAT KARI LÅNGSJÖ JA KIRSI VÄISÄNEN | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 30 Helsingin Pasilan kirjaston palvelupäällikkö Aart de Heer uskoo, että suihku lähteen pulputus rauhoittaa.
Lisäksi tilassa soi radio. Outi Ampuja. Vesielementtiä voi harkita peittoääneksi. – Kaikki turhat äänet olisi hyvä karsia. Työnteolle suotuisa ääniympäristö on turvallinen ja ennustettava. Toisten työrauhaa kunnioittava hiljaisen toimiston etikettikin auttaa vaalimaan työrauhaa, Ampuja kertoo. Samalla ääniympäristö on muuttunut. Suurin haaste keskittymistä vaativalle toimistotyölle on ympäriltä kuuluva, ymmärrettävä puhe. Peittoääni vaimentaa hälyn Työtehoa on siis mahdollista nostaa avotoimistotilojen ääniympäristöä parantamalla. Ihmiset kokevat äänten häiritsevyyden eri tavoin. Esimerkiksi ilmastointilaitteen kohina on tasaista, samanlaisena jatkuvaa ääntä, joka peittää hälyääniä. Työntekijät voidaan sijoittaa kauemmas kulkureiteistä, joilta kantautuu visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä. Melua voidaan tarkastella myös toisin, kulttuurisena ja äänimaisemallisena ilmiönä. Haastattelupaikassamme, täydehkössä lounasravintolassa, asiakkaiden puheensorina ja ruokailuvälineiden kolina nostaa äänitason kohtuullisen korkealle. Se mahdollistaa keskittymistä vaativat työtehtävät eikä syö työntekijän psyykkisiä voimavaroja. Entisistä, lähestulkoon täydellistä hiljaisuutta vaali neista kirjastoista on tällä vuosituhannella muokattu monenlaisiin tapahtumiin ja toimintoihin taipuvia yhteisiä olohuoneita, joihin mahtuu entistä moni naisempi äänimaailma. Kulttuurimme on visuaalisuutta korostava, ja ääniympäristöön paneutuminen koetaan helposti kakkosluokan asiaksi. Ylimääräinen, taustahälyä lisäävä ääni elementti kertoo tutkijalle, että paikan äänisuunnitteluun ei ole panostettu. – Kirjaston täytyy olla rauhallinen paikka, jossa voi virkistäytyä, mutta äänetön sen ei tarvitse olla. Voi saavuttaa hedelmällisen tilan, jossa syntyy uusia ideoita, ja voi vapaasti miettiä ja assosioida, ilman että mikään muu vie huomiota tai keskeyttää ajattelua. – Silloin työntekijän on mahdollista päästä pitkiin, syvällisiin ajatusprosesseihin. – Jos toinen puhuu kieltä, jota et ymmärrä, se ei häiritse niin paljon, Ampuja tarkentaa. Palvelupäällikkö liikkuu paljon asiakkaiden parissa kirjaston julkisissa tiloissa. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 M elua mitataan desibeleillä, ja riskirajat ylittäessään se on terveydelle haitallista. Kirjastosalin keskellä alakerrassa pulputtaa Tiedon lähteeksi nimetty suihkulähde. – Tällainen hiukan vapauttaa, ja tunnen olevani mukana elämässä. Työntekijöiltä kannattaa kysyä, mikä heitä häiritsee ja millaista ääntä he ehkä toivovat lisää, Ampuja vinkkaa. Hälyisä ja levoton ääniympäristö väsyttää. esimerkiksi ääntä vaimentavilla, pehmeillä materiaaleilla ja sermeillä. Avotoimistojen aikakausi Yhä useampi työntekijä on siirtynyt oman toimistohuoneen rauhasta avotai monitilatoimistoon. Häiritsevät äänet lisäävät koettua kuormittavuutta ja altistavat stressioireille. Ne saavat meidät valpastumaan ja katkaisevat keskittymisen. De Heerille suihkulähteen pulputus on miellyttävä kaupanpäällinen hänen liikkuessaan asiakastiloissa. – Kovat, äkilliset tai poikkeavat äänet herättävät meissä taistele tai pakene -reaktion. On osoitettu, että avotoimistoissa melun häiritseväksi kokevien osuus vaihtelee 10:stä 70 prosenttiin. Työja julkisten tilojen akustinen suunnittelu on kuitenkin pikkuhiljaa noussut entistä enemmän huomion kohteeksi. Täysin hiljainen työympäristö olisi jotenkin ahdistava, de Heer sanoo. Ilmiö on tyypillinen. Perusperiaate on kuitenkin aina sama: puhe häiritsee, ja odottamattomat äänet keskeyttävät ajatusprosessin. Puheluiden hoitamiseen kannattaa osoittaa oma tilansa. Se vaimentaa hälyä ja saa aikaan mukavan, puutarhamaisen tunnelman. Tällöin melu määritellään ääneksi, joka on ympäristöönsä sopimatonta. – Tilaan voidaan asentaa peittoääntä tuottava laite. Melua voi torjua kuuntelemalla musiikkia tai luonnonääniä vastamelukuulokkeilla, jotka samalla vaimentavat ulkopuolelta tulevia ääniä. Siksi tarvitaan meluntorjuntaa ja ääniympäristön suunnittelua, Ampuja sanoo. On myös kulttuurisidonnaista, millaiset äänet tulkitaan ympäristöön sopimattomiksi. Hänen työhuoneensa ovi on auki käytävään, jolta kuuluu vai meaa puhetta sekä liikkumisen ja tavaroiden siirtelyn ääniä. Ampuja pitää kuitenkin parempana, että työntekijät voisivat keskittyä työntekoon ilman kuulokkeita. Se onnistuu KIRJASTOSSA SOLISEE VESI H elsingin Pasilan kirjaston palvelupäällikkö Aart de Heer pitää työpaikkansa ääniympäristöä miellyttävänä ja itselleen sopivana. – Mielelläni uskon, että sillä on rauhoittava vaikutus. Ääniympäristöjen ja hiljaisuuden tutkija, Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja tietää, millainen on viihtyvyyttä ja työhyvinvointia edistävä ääniympäristö. Myös veden äänellä on vastaava vaikutus. Siellä ääniympäristön voi ohimenevästi rikkoa lapsen itku, kännykän soittoääni tai kovaääninen puhe. – Tiedämme, että ihmiselle on hyväksi akustisesti laadukas, rauhallinen ääniympäristö. Se on häiritsevää, ei-toivottua ääntä
Esimerkiksi kauppojen ja ravintoloiden taukohuoneiden olisi hyvä olla rauhallisia, tai ne voisivat tarjota erillisen sopen, jossa työntekijän ei väsymyksen hetkellä olisi pakko olla sosiaalinen. Hiljaisuudessa oleskelun on arveltu edistävän myönteisten ajatusten syntymistä ja vähentävän negatiivisten ajatusten aiheuttamaa psyykkistä kuormaa, Ampuja sanoo. Jaksamista voi edistää tauko ulkona, vaikkapa läheisessä puistossa. Tutkimusaineisto paljasti, että etenkin paljon ihmisten kanssa työskentelevät ja luovan työn tekijät tarvitsevat hiljaisuutta elpyäkseen ja latautuakseen. Vastaajat kertoivat vapaa-ajallaan hakeutuvansa hiljaisiin paikkoihin, kuten luonnonrauhaan, kirjastoihin, kirkkoihin tai puhuttelevan taide-elämyksen pariin. Työtiloissakaan oleellista ei ole täydellinen äänettömyys, vaan tarkoituksenmukainen, työn luonteeseen ja toimintoihin sopiva, laadukas ääniympäristö. Hiljaisuudessa voi kuulla ne pienet äänet, joita ei muuten kuule tai huomaa kuunnella, kuten linnun laulun, puiden lehtien suhinan tai kun lumi sataa maahan, Ampuja kuvaa. Melu on yksi ulkoympäristön stressitekijä, ja kun se poistetaan, psyykkinen kuormitus vähenee. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 32 Kirjastot ovat nykyisin erilaisiin toimintoihin taipuvia yhteisiä olohuoneita. Silloin hiljaisuuteen yhdistyvät luonnon elvyttävät vaikutukset. – Hiljaisuus ei tarkoita äänettömyyttä. Outi Ampuja (Atena Kustannus, 2017). LISÄÄ AIHEESTA Hyvä hiljaisuus. TTT-lehti 2/2018, Melu veks, s. Ennustettava ääniympäristö mahdollistaa keskittymisen.. – Fysiologinen vaste, verenpaineen ja sykkeen lasku saavutetaan jo muutamassa minuutissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 32 Hiljaisuus elvyttää Hiljaisuuden terveysvaikutuksia voidaan Outi Ampujan mukaan lähestyä meluhaittojen kautta. 20–22. Ampuja on tutkinut suomalaisten kokemaa hiljaisuutta ja kirjoittanut aiheesta kirjan
Olemme mukana messuilla Tampereella 11.–13.9.2018 Tule tapaamaan meitä osastolle A76! Anna palautetta, vaikuta ja osallistu lukijakilpailuun, jossa on palkintona mm. Teemme yhteistyötä alan merkittävimpien toimijoiden kanssa. Jutut ovat yleistajuisia ja tarjoavat hyviä käytännön esimerkkejä sekä ratkaisuja työelämän ongelmiin. kylpyläviikonloppu.. tarjoamme faktaan perustuvia juttuja, joissa on haastateltu sekä työpaikkojen asian tuntijoita että alan tutkijoita ja kehittäjiä. F I / P A L V E L U T Kemikaalit · VOC · PAH · home asbesti · pölyt · kuidut · melu tärinä... TTTlehti on myös Eurosafety, Turvallisuus ja Työhyvinvointimessujen mediayhteistyökumppani. TUNNISTA JA TORJU TYÖYMPÄRISTÖN RISKIT Ota asiantuntija avuksesi! Teemme mittaukset ja selvitykset työpaikoilla Meiltä saat luotettavat laboratorioanalyysit Annamme tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin perustuvat toimenpide-ehdotukset W W W . T T L
Metsässä ja niityillä kulkijan ei tarvitse välttämättä ajatella harrastavansa liikuntaa. Fyysinen aktiivisuus lisääntyy, sillä luonto itsessään houkuttelee liikkumaan. Halutessasi voit kerätä kiviä, keppejä ja käpyjä kasaksi. Juuri kodin lähellä oleva puisto tai metsä voi olla arjen voimavara. Lähiluonto ympäröi meitä kaupungeissakin, aina ei tarvitse lähteä kauas. Etsi ainakin liikkeissä 6.–8. NOTKISTU LÄMMITELLEN Lämmittelyksi (noin 5–10 min) kävele ympäriinsä kierrellen puita ja kiviä. Kuljetun reitin pituus ei ole ratkaiseva vaan kokemukset. Usein reippaampikin liike tuntuu kevyeltä ja miellyttävältä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 34 L uonto vaikuttaa tutkimusten mukaan myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Metsä houkuttaa liikkeelle LIIKUNTAOHJEET TINJA SAARELA/REUMALIITTO KUVAT KIMMO BRANDT/COMPIC PHOTOS OY JUMPPAAJA RISTO TIESMÄKI LIIKETTÄ NIVELIIN nostele polviasi heiluttele käsiäsi heiluttele jalkojasi, voit ottaa tukea puusta pyörittele olkapäitä ja lantiota. tarvitsemasi keppi. Luonnossa voi toki vain oleilla ja istuskella, kelata tai kävellä, mutta tehokkaamman tukija liikuntaelimistöä vahvistavan lihasvoimaja liikehallintaharjoituksen saat retkestäsi näillä liikkeillä. Luontoliikunta soveltuu kaiken ikäisille ja myös vähän liikkuville
Lisätehoja saat nappaamalla kiven syliisi. Pohjeliike seisten yksi jalka kerrallaan: Voit ottaa tukea puusta. Askellus kivelle. Tee jokaista liikettä rauhallisesti 10–15 kertaa 1–3 kierrosta. Seiso pienellä kivellä tai juuren päällä niin, että kantapää pääsee putoamaan alaspäin. Liike on koko ajan eteenpäin liikkuva. Astu vuorojaloin tukevan kiven päälle. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35. Askelkyykkykävely: Astu toinen jalka eteen, kantapää maahan ensimmäisenä ja sillä paino. Jännitä pohkeella niin, että kantapää nousee mahdollisimman ylös ja laske hallitusti takaisin alas. Ponnista sitten ylös ja vaihda takana ollut jalka eteen. Polvet ja varpaat pysyvät eteenpäin koko liikkeen ajan. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 Jumppaillen lihasvoimaa ja liikehallintaa Poimi omenia: Kurota vuorokäsin korkealle ikään kuin kurottaisit omenia puusta. Laskeudu kyykkyyn sen verran kuin voimasi riittävät, vaikka niin, että taaimmainen polvi koskettaa melkein maata
Lähde melomaan kiertäen vartaloa ja vieden keppi polven viereen sivulle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 36 Punnerra puuta vasten: Seiso tukevassa haara-asennossa 30 sentin päässä puusta. Pystypunnerrus: Tuo keppi rinnalle ja nosta se yläviistoon suorille käsille. Lähde rullaamaan alhaalta takaisin ylös vetäen navan rankaan kiinni. Heilautus: Seiso suorana, polvet vähän koukussa. Jumppavälineeksi käy hyvin myös sauvakävelysauva. Purista myös lapaluita yhteen liikettä tehdessäsi. Koukista käsiä ja laskeudu hallitusti alaspäin kohti seinää/puuta. Hengitä liikkeen aikana rauhassa nauttien.. VENY VERRYTELLEN Lähde rullaamaan rauhallisesti nikama nikamalta alas vetäen leuan rintaan, polvet koukkuun ja pyöristäen selän. Ala-asennosta punnerretaan takaisin suorille käsille. Jos haluat kaikkein eniten tehoja, voit suorittaa tämän liikkeen myös kiveä tai kaatunutta puunrunkoa vasten. Jousta polvista ja anna vartalon kiertyä liikkeen mukana. Keskivartalon tulee pysyä tiukkana koko liikesarjan ajan. Keppi on edelleen käsissä hartioiden levyisessä otteessa. Lisähaastetta saat viemällä kepin myös niskan taakse. Melonta: Seiso pienessä haara-asennossa. Aseta kämmenesi olkapäiden korkeudelle ja muista, että kyynärpäät osoittavat sivulle koko liikkeen ajan. Heilauta rullaa alhaalta ylös puolelta toiselle, pidä kädet suorina mutta rentoina. Mene niin pitkälle kuin hyvältä tuntuu, vaikka sormet maahan asti. Ota seuraavia liikkeitä varten reilun metrin mittainen keppi ja tartu siitä hartioiden leveydeltä molemmin käsin
040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnos tavin. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme yhden Gymba-aktivointilaudan. Halutessasi voit perustella valintasi. Gymba todetusti mukavoittaa seisomista, vahvistaa lihaksia ja vähentää selkäongelmia. Ki in no st av in ju tt u T T Tle hd es sä 4/ 20 18 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a T T Tle hd es tä . TERVEELLISEMPI TAPA TYÖSKENNELLÄ Hanki elastinen Gymba aktivointilauta, sen avulla aktivoit seisomista ja teet työnteosta terveysliikuntaa. Sopii kaikille! Tilaa ilmainen kokeilu NYT! gymbakokeilu.fi MADE IN FINLAND Työhyvinvointiratkaisut toimistoon ja etätyöhön UUTUUSTUOTTEET Sovithan henkilö kohtaisen tapaamisen p. Jaana Koivisto mediamyynnistämme tapaa Eurosafety-, Turvallisuusja Työhyvinvointi-messuilla asiakkaitamme 11.–12.9.2018. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut
– Tupakasta puhumistakaan ei saa lopettaa, sillä se on yhä eniten käytetty nikotiinituote. SAVUTTOMUUDEN YLEISTYMINEN on Heloman mukaan ollut pitkälti lainsäädännön ansiota. – Kiellot ovat vaikuttaneet asentei siin. Samaan aikaan terveydestä ja hyväkuntoisuudesta on tullut aiempaa tavoitellumpaa, mikä heijastuu nuor tenkin valintoihin. Kuitenkin tästä muu toksesta on vasta yksitoista vuotta, Heloma huomauttaa. Työsuojelu näyttelyn arkistoon kuuluvan julisteen on tuottanut Teollisuudenharjoittajain keskinäinen tapaturmavakuutusyhtiö tiettävästi vuonna 1935. – Ensimmäisistä tieteellisisistä tu pakkatutkimuksista tuli tietoa vasta 1950luvun alussa, eikä tieto silloin kaan tavoittanut kovin hyvin suurta yleisöä. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 5/2017, Ei yksin tupakka – yhteisaltistus yllättää, s. Keuhko syöpä ja kuolema ovat heistä monil le liian kaukaisia ajatuksia, Heloma toteaa. Julkisilla paikoilla ja julkisissa kulkuvälineissä tupruttelu päättyi jo 1970luvulla, ja sittemmin rajoitukset tiukkenivat. Tupakansavulle altistuminen on Heloman mukaan kuitenkin vähen tynyt ilahduttavasti. Ravintolat muuttuivat kokonaan savuttomiksi vuonna 2007. Enää vain muu tama prosentti ihmisistä altistuu tupakansavulle korkeintaan tunnin päivässä. Tupakointi työpaikoilla kiellettiin vuonna 1995. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 38 S avun hetkeksi sokaisema silmä vei komean mie hen ja loistoauton täys remont tiin, varoittaa vanha juliste. Julkiset kulkuneuvot, työpaikat ja ravintolat ovat kaikki vuorollaan tulleet tupakkalain piiriin. Se tuottaa yhä paljon sekä inhimillistä kärsimystä että taloudel lisia kustannuksia. Niitä, jotka altistuisivat sa vulle monta tuntia päivässä, ei ole juuri lainkaan. Vuonna 2016 voimaan tulleessa tupakkalaissa kiellettiin tupakointi autossa lasten ollessa kyydissä. Tupakointiin liittynyt hohdok kuuskin on vuosien varrella karissut. Yksi tärkeä kohderyh mä valistukselle ovat raskaana olevat naiset. Tämä on Heloman mukaan vähentänyt selvästi etenkin nuorten tupakointia kymme nen viime vuoden aikana. Nykyisin sadasta 14–18vuotiaasta nuoresta vain seitsemän tupakoi päivittäin. Sen sijaan tupakkamainonta oli runsasta, kertoo ylilääkäri Antero Heloma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Heloma arvelee yhdeksi syyksi sen, että mainonnan avulla ei voida enää synnyttää myönteisiä mielikuvia tu pakasta. Nykyisin miehistä enää 13 ja naisista 10 pro senttia polttaa tupakkaa päivittäin. 30–32 TYÖSUOJELU ENNEN JA NYT. – Tämä tosin koskee vain altistumis ta tupakansavulle työpaikalla. Edelleen jopa noin 15 prosent Tupakointi on saatu Suomessa vähenemään ennen kaikkea lainsäädännön avulla. JOS AUTONKULJETTAJAA nyt varoi tettaisiin tupakoinnista, ajoturvalli suuteen tuskin kannattaisi vedota. Nykyisin tuntuu uskomattomalta, että ihmiset jaksoivat hengittää savua ravintoloissa. Ainakin nuoria voisi puhutella se, miten tupakka vaikuttaa ulkonäköön, kuten ihoon ja hampaisiin. Samalla ovat muuttuneet asenteet. Sen sijaan voisi korostaa työtehon heikke memistä, selkävaivojen pahenemista ja muunkin sairastelun lisääntymistä. Savulle altistutaan silti yhä – esimerkiksi par veketupakointi kuumentaa tunteita, kun hajut kulkeutuvat naapuriin. Nykytiedon valossa julisteen viesti hymyilyttää, sillä se ei varoita tupakan terveyshaitoista vaan savun aiheuttamasta onnettomuus riskistä. – Ehkä savuttomuuteen voisi kan nustaa myös jotenkin muuten kuin savukeaskeista tutuin kauhukuvin. TUPAKKA AIHEUTTAA syöpää, sy dän ja verisuonitautia, hengityselin sairauksia ja lukuisia muita terveys ongelmia. Monta syytä stumpata TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TYÖSUOJELUNÄYTTELYN ARKISTO tia odottavista äideistä tupakoi alku raskauden aikana. Savuttomuutta on edistänyt myös verotuksen kiristyminen, joka on hei jastunut tupakan hintaan. Tupakointi oli varsin yleinen tapa suomalaismiehillä sotien jälkeen, ja vielä 1960luvun alussa useampi kuin joka toinen mies tupakoi. Meillä ei ole kerätty tietoa, joka kattaisi kai ken altistumisen, hän tarkentaa. Tuohon aikaan tupakoinnin terveyshaittoja ei vielä tunnettu. Kuljettaja ajaa koppalakista päätel len linjaautoa ja tekee työtään savu ke suupielessä. Huomioon on otettava myös uudet terveysuhat, kuten sähkösavukkeiden ja nuuskan aiheuttamat haitat
Työsuojelunäyttelyn arkis toon kuuluvat julisteet julkaistaan sosiaali ja terveysministeriön alaisen työsuojeluhallinnon ja Työsuojelunäyttelyn luvalla.. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 Sarjassa esitellään kuvia van hoista työsuojeluaiheisista julisteista ja päivitetään niiden viesti nyky aikaan
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry www.sfs.fi, sales@sfs.fi SFS_45001_220x138_ttt.indd 1 8.8.2018 14:55:23 projecta.fi TERVETUL OA oSASTOLLE MME E610 LUE LISÄÄ! Projecta tarjoaa kattavimman valikoiman teollisuuden hätäsuihkuratkaisuja, jotka parantavat turvallisuutta. Hinta 96,30 €(+ alv 24 %) Standardi tarjoaa puitteet turvallisuuden lisäämiseksi, riskien vähentämiseksi ja terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi työpaikalla. Työterveysja työturvallisuusjohtamisen uusi standardi SFS-ISO 45001 Uusi kansainvälinen standardi ISO 45001 on malli organisaation työterveysja työturvallisuusjärjestelmälle. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita 1. Sen avulla organisaatio voi suunnitella ja toteuttaa työterveysja työturvallisuusjärjestelmän. LAAJA VALIKOIMA HÄTÄSUIHKUJA SISÄJA ULKOTILOIHIN – KAIKKIIN SÄÄOLOSUHTEISIIN TTLpysty ja oma.indd 40 14/08/18 11:59. Järjestelmän avulla organisaatio voi hallita työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviä riskejä ja parantaa niihin liittyvää toimintaansa. painos, 2018. Käänteiset suihkut poistavat epäpuhtaudet pois silmän sisäosasta vähentäen vammoja. Haws Axion® MSR-hätäsuihkut tarjoavat markkinoiden ainoan lääketieteellisesti ensiluokkaisen turvallisuusratkaisun. Axion-tekniikka vähentää vaurioita ja helpottaa kiputilaa. 94 sivua (suomi/englanti). SFS-ISO 45001:2018 Työterveysja työturvallisuusjärjestelmät
Lue kehitteillä olevista älyvaateja suojainratkaisuista sivuilta 42–45. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 42 Uuden polven älyvaatteet odottavat isoa harppausta 46 Turvallisuus ajassa 48 Uimahallin kemikaalikimara haastaa siivoojan 52 Aisapari: Tavoitteena entistä tiiviimpi yhteistyö 55 Tapaturmainen kuolema: Merkinantaja menehtyi alusta lastattaessa Tässä NUMEROSSA TUULIVOIMAPUISTON ANTTI ASENTAJAN työtakin kiihtyvyysanturi tunnistaa, että torniin kiipeäminen lisää lämmöntuottoa, ja lämpöaistimuksen älysovellus lopettaa kenkien lämmittämisen – lisäksi älysovellus antaa takin selkäpuolen tuuletusaukolle avaussignaalin. Tauolla ollessaan Antti huomaa kytevän kaapelin. Tilaan asennettu anturi on jo antanut hälytyksen lähimmälle viranomaisten pelastusyksikölle, ja Antti kuittaa älytakistaan, että hän on itse toimintakunnossa ja pystyy rajaamaan uhkaavan palotilanteen. ÄLYVAATE TUO LISÄARVOA T E K ST I K IR SI V Ä IS Ä N E N | K U V A SH U T T E R ST O C K. Teksti on ote ja tiivistelmä VTT:n johtavan tutkijan Pekka Tuomaalan blogista. Työnjohto seuraa Antin sykettä ja hengitystiheyttä havaiten tunnin asennuksen jälkeen huolestuttavaa kuormittuneisuutta ja lähettää Antille kehotuksen pitää pienen tauon. Tuomaala johtaa älyvaatekonsepteja kehittävää Smart Clothing 2.0 -hanketta
Tai kypärässä oleva paikannin voisi valotai värinähälytyksellä ilmoittaa, jos työntekijä on huomaamattaan tulossa nosturialueelle, jolla tehdään parhaillaan nostoja. Langaton tiedonsiirto on standardisoitu, mobiililaitteet ovat kehittyneet, varavirtalähteitä on saatavilla. Miksi. UUDEN POLVEN ÄLYVAATTEET ODOTTAVAT ISOA HARPPAUSTA TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT SARA PIHLAJA JA SHUTTERSTOCK. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 42 T ulevaisuuden työvaate tai suojain voi hälyttää apua, lämmittää, viilentää, paikantaa tai estää pääsyn vaaralliselle alueelle. Anturit ovat pieniä, kolikon kokoisia, tai ne on kudottu tai painettu tekstiiliin. Hän vetää parhaillaan älyvaatekonsepteja kehittävää Smart Clothing 2.0 -hanketta. – Läpimurron esteenä on ollut se, että kokonaisuus Tekniikka mahdollistaisi jo älyvaatteiden laajan läpimurron. Tällaiset tulevaisuudenkuvat ovat tuttuja VTT:n johtavalle tutkijalle Pekka Tuomaalalle. Sen sijaan palvelupakettien luominen ja tiedonhallinta vaativat yhä aikaa ja yhteistyötä. Niillä voidaan mitata kiihtyvyyttä, lämpötilaa, kosteutta, ympäristön kaasuja, veren happipitoisuutta. Mittaustekniikkaa on hänen mukaansa jo runsaasti. Silloin pelastustoimiin päästäisiin nopeasti ja vältettäisiin pahimmat kannatteluvammat, jotka vaikuttavat verenkiertoon. Silti uuden polven älysuojavaatteita ei ole juuri käytössä. Esimerkiksi putoamissuojaimessa olevan kiihtyvyysanturin mittaamat tiedot putoamiskorkeudesta ja -ajasta voisivat mennä hälytyksenä työnjohtajalle
Kenttä ja laboratoriotestaukset on tarkoitus aloit taa Työterveyslaitoksessa vielä syksyn aikana. Palvelukokonaisuuksia kehitetään eri puolilla Valmistajat, käyttäjät ja tutkijat kehittävät älyvarustei den tuoteideoita ja palvelukokonaisuuksia monella suunnalla. Niitä ovat automaattinen hälytys, paikannus, vaatteen tarpeen mukainen lämmitys, liike analytiikka ja älytekstiili. Vaikka tiedon keruu onnistuukin, sen käsittelyssä on monta ongel maa: Kuka omistaa datan, joka kertoo työntekijän liik keistä, työtavoista tai kunnosta. Vasta tämä synnyttää oikean asiakastarpeen. – Esittelyjen perusteella vaativien olosuhteiden äly varusteet ovat kuitenkin vielä kalliita ja huollettavuu deltaan vasta kehityksen alkumetreillä. Riskiammatteihin haetaan ratkaisuja Älysuojavaatteita suunnitellaan ensimmäiseksi riski alttiisiin ja äärimmäisten olosuhteiden ammatteihin, kuten palomiehille, mastotyöntekijöille, tuulivoima loiden rakentajille ja kunnossapitäjille sekä metsureille. Työsuojeluvaltuutettu Ilkka Mustakangas LänsiUu denmaan pelastuslaitoksesta uskoo, että digitalisaa tio avaa isoja mahdollisuuksia vaativissa pelastus olo suhteissa. VTT:n koordinoima Smart Clothing 2.0 hanke kes kittyy viiteen älyvaatekonseptiin, joita on työstetty työ pajoissa. Älyvaatteen on oltava helppokäyttöinen, ja sen on toimittava luotettavasti kaikissa oloissa. Viisi yritystä, Suunto, Inkron, Savox, Reima ja Wind Controller, kehittävät hankkeessa omalle yritykselleen älyvaatetuotteita ja palveluja. Entä miten varmistetaan, ettei tieto joudu vääriin käsiin. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 on yllättävän monitahoinen. Tekesin sekä mukana olevien yritysten lisäksi rahoitukseen osallistuvat Kone, LähiTapiola, Image Wear ja Finlayson. – Nykyään valvoja tarkkailee savusukeltajien tilan netta kellon avulla ja viestintäyhteydet ovat tietysti kunnossa. Image Wearin kehityspäällikön Emma Kaapan mukaan älyvaatteilla saadaan aikaan säästöjä vahinkojen, poissaolojen ja työkyvyttömyyden vähenemisenä.. Kokonaisuus ei muotoudu hetkessä. Digitalisaatio avaa isoja mahdollisuuksia vaativissa pelastusolosuhteissa. Tulevaisuudessa hän voisi seurata arvoja monitorista ja pystyisi vaihtamaan miehitystä vielä pa remmin ennakoiden. Ja jotta älyvaate olisi houkutteleva, se ei saisi olla liian kallis. Siksi pelastustilanteessa olisi hyödyllistä seu rata kehon lämpötilaa ja sykettä. Mustakangas on seurannut pelastusalan varusteiden kehittymistä sekä kotimaisissa että eurooppalaisissa standardisointityöryhmissä. Image Wearin kehityspäällikön Emma Kaapan mukaan hintakaan ei ole ongelma, jos mietitään sääs töjä, joita saadaan vahinkojen, poissaolojen ja työ kyvyttömyyden vähenemisenä. Miten kauan tietoja säilytetään. Käyttöönotto pitää tehdä hallitusti: on jaettava vastuut, sovittava operaattori ja se, minne tieto toimitetaan, sekä taattava tietoturva ja huolletta vuus, Tuomaala kertoo. Lämpötasapaino on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat myös vuodenaika, nesteytys, etukäteiskuormitus ja alusasut. – Palo tai kemikaalipuvun sisällä lämpö nousee vä hitellen, eikä uupumisvaaraa huomaa itse helposti. – Esimerkiksi savusukeltajaa auttaisi, jos hän saisi tilanteen johtajalta tietoa rakennuksen pohjakuvassa liikkumisesta. Parivuo tinen hanke päättyy vuoden 2018 lopulla. Myös palomestari Kalle Ristola painottaa, että äly ratkaisujen pitää tukea tehtävien suorittamista ja toi minnan johtamista. Laajamittainen älyvaatteiden käyttö edellyttää myös kenttätestauksia, joilla hyödyt voidaan osoittaa luotet tavasti
Suomalaiset kehittivät sormien lämpötilaa mittaavaa ja sormien jäähtymisen mukaan lämmittävää käsinettä. Suunnon kanssa on ideoitu vaatetukseen integroitavaa lämmityksen säätöä Smart Clothing 2.0 -hankkeessa, hän sanoo.. – Tarvittava varavirtalähde on noin kännykän kokoinen. Yksilöllinen lämmitys kiinnostaa pohjoisessa Työterveyslaitos on toteuttanut yhdessä norjalaisen tutkimusorganisaation SINTEF:n kanssa hankkeen, josA KKUTEKNIIKAN KEHITTYMINEN on kehittänyt elektroniikan käyttöä henkilönsuojaimissa. – Lämmitettävät sensoripohjaiset ratkaisut käsien ja sormien toimintakyvyn turvaamiseksi pidentävät turvallista ja tehokasta työskentelyaikaa kyl missä oloissa. Hissiyhtiö Kone on kiinnostunut työntekijöiden turvallisuuden lisäämisestä yhteisillä työmailla, joilla paikannukseen perustuvat virtuaaliset aidat voisivat estää onnettomuuksia. Herkän elektroniikan pitää olla kunnossa ja puhtaana, jotta kaikki toimii. Esimerkiksi aktiivisissa kuulonsuojaimissa elektroniikka säätelee äänenpainetasoa ja vaimentaa liian kovat äänet, mutta päästää puheäänet sisäpuolelle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 44 sa on kehitetty älykkäitä ratkaisuja kylmässä työskentelyyn sekä kylmäriskien ennakointiin ja hallintaan. Lämmitys toimii niissä on–off-periaatteella. Erikoistutkija Kirsi Jussila kertoo, että hankkeessa luotiin konsepti, jonka avulla voidaan tunnistaa kylmästä erityisesti haittaa kokevat henkilöt ja kohdentaa älykkäät erityisratkaisut niitä tarvitseville työntekijöille. Isolla osalla sormet jäähtyivät kunnolla heti 15–20 minuutin jälkeen. Pekka Tuomaala kertoo, että lämmitys voitaisiin toteuttaa lämmitysvastusten avulla vaatteessa tai esimerkiksi potilaspeitteessä. – Toki äly lisää myös huoltoa ja kunnossapitoa. Lisälämmitystä tarjoamalla myös herkästi jäähtyvät työntekijät voisivat työskennellä kylmässä. Suojaimen viestintäominaisuudet puolestaan mahdollistavat keskustelun suojainten käyttäjien välillä joko bluetooth-yhteyden tai radiopuhelimen avulla. Käsineitä löytyy esimerkiksi urheiluja eräliikkeistä. SUOJAIMISSA JO PALJON ELEKTRONIIKKAA Markkinoilla on ollut eripaksuisia käsineitä, joissa on lämmitys vastukset mutta ei sensoreita. – Tällaiset ensimmäiset kuulonsuojaimet tulivat ehkä 20 vuotta sitten, ja kehitystä on tapahtunut koko ajan. Takki öljynporaajille ja kalastajille Norjalainen partneri kehitti työtakkia, jonka sensorit seuraavat sekä ympäristön että työntekijän lämpötiloja. Norjassa tällaista takkia kaavaillaan muun muassa öljynporaajille ja kalastajille. Suomessa VTT on kehittänyt useiden vuosien ajan Human Thermal Model -laskentatyökalua, joka tarvitsee tiedot henkilöstä ja tämän kehonkoostumuksesta, aktiivisuustasosta, vaatetuksesta ja ympäristöstä. Tai automaattisen hitsausmaskin anturi mittaa valokaaren ja tummentaa maskin salamannopeasti. Markkinoilla on ollut eripaksuisia käsineitä, joissa on lämmitysvastukset mutta ei sensoreita. Seuraavilla jäähtyminen oli ensin 15 minuutin ajan vähäistä mutta nopeutui sitten. Pekka Tuomaala kertoo, että esimerkiksi Suunnon kiihtyvyyttä, lämpötilaa ja kosteutta mittaava Movesense-anturi antaa mahdollisuuksia moneen sovellukseen. Nylander painottaa myös, että edelleen se suurin äly tarvitaan käyttäjältä: – Että älyää valita sopivan suojaimen ja käyttää sitä. Erot johtuivat esimerkiksi sukupuolesta, kehon koostumuksesta, sairauksista ja verenkierrosta, Jussila sanoo. Tämä lisää käyttäjän ja työnantajan vastuuta, sillä suojaimen toiminta kunto on varmistet tava aina ennen käyttöä. – Mittauksissamme koehenkilöiden käsien jäähtyminen oli hyvin yksilöllistä. Hän toteaa, että akkutekniikan kehittyminen ylipäätään on vienyt monia suojaimiakin eteenpäin. Inkron tuottaa painettavan elektroniikan rat kaisuja tekstiileihin, ja Savox on erikoistunut esimerkiksi paloja pelastustoimen viestintäratkaisuihin. Muutamilla käsien jäähtyminen alkoi vasta 40 minuutin jälkeen eikä ollut silloinkaan nopeaa. Wind Controller puolestaan on loppukäyttäjä ja hakee tietotekniikan alustaa, jolla voisi etänä monitoroida tuulivoimalaitosten asennusja huoltohenkilökunnan turvallisuutta. Tiedot välittyvät matkapuhelimen kautta esimerkiksi työnjohdolle, jos lämpötilat laskevat haitallisen alhaisiksi. Esimerkiksi puhallinsuojaimen elektroniikka ilmoittaa, milloin hengityksensuojaimen suodatin on vaihdettava. Tämän perusteella se arvioi yksilöllisen, tilanteenmukaisen lämmitystarpeen. Vanhat suojaimet toimivat paristoilla, nykyiset akuilla, kertoo Würth Oy:n osastopäällikkö Jukka Nylander
Sortseja ja paitoja voidaan käyttää apuna paitsi urheiluvalmennuksessa myös esimerkiksi työvaiheiden ja -asentojen kuormittavuuden vertailussa sekä lihaksen väsymisen ja elpymisen seuraamisessa. Elektroniikkaa sisältävä älyvaate tai -suojain voi kerätä tietoa käyttäjästä ja ympäristöstä, ilmoittaa siitä myös eteenpäin ja aktiivisimmillaan muuttaa omaa toimintaansa mittausten mukaan. Faasimuutosmateriaalit sitovat ja vapauttavat lämpöä, kun niiden lämpötila muuttuu. Niissä voi olla mikrokokoisia läppiä, jotka nousevat hikoilukosteuden vaikutuksesta. Joku saattaa mieltää vain elektroniikan älyksi, mutta toisaalta esimerkiksi tekniset kankaat ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Teknisistä kankaista tutuin on ehkä GoreTex, jonka rakenne pitää ulkoiset pisarat poissa, mutta päästää hikoiluhöyryä ulos. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 Ä LYVAATTEEN MÄÄRITTELY ei ole aina yksiselitteistä. Nykyisin valmistajalla on varusteita, joihin saa esimerkiksi led-valot tai lämmityspaneelit. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Jussila kertoo, että Euroopassa tutkitaan nykyään esimerkiksi faasimuutosmateriaalien hyödynnettävyyttä. Esimerkiksi palopuvuissa on ominaisuuksia, jotka reagoivat lämpötilaan. Kotimaisella työvaatevalmistajalla Image Wearilla on kehitteillä vaatteita, joihin lisätään elektroniikkaan perustuvaa, olosuhteisiin reagoivaa älyteknologiaa. Rakeet pitävät vaatteen pintaja sisämateriaalit erossa toisistaan ja jättävät väliin eristävää ja tuulettavaa ilmarakoa myös raskaiden varustusten kanssa. Yleinen faasimuutosmateriaali on parafiini, jota kiinnitetään kankaisiin esimerkiksi mikrokokoisten kapseleiden sisällä. Siksi älyvaate kannattaa ymmärtää laajasti. TEKSTIILIT OVAT KEHITTYNEET sekä urheiluettä työvaatteissa. Ne saavat virtansa pienistä akuista, ja käyttäjä säätää niitä itse ohjaimesta. YKSI ESIMERKKI mittaavista vaatteista ovat suomalaisen Myontecin älysortsit ja -paidat. Monesti pohditaan sitä, onko kyse älykkäästä vai toiminnallisesta ominaisuudesta. Tämä kattaa niin tekniset materiaalit kuin lisätyn elektroniikankin. VÄHÄN ERILAISIA ovat muotoaan muuttavat materiaalit. Toinen materiaali voi reagoida lämpöön niin, että kuituihin muodostuu onkaloita. Mikä on älykästä vaatteissa?. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopuvussa on rakeinen eristekerros, joka huokoistuu lämmön vaikutuksesta. Lämpötasapainoa haetaan erityisesti kuumissa ja kyl missä oloissa tehtäviin töihin. Esimerkiksi VTT:n johtava tutkija Pekka Tuomaala katsoo, että älyvaate on vaate, johon on lisätty perinteiseen verrattuna uusia piirteitä tai toimintoja, jotka auttavat niiden käyttäjiä, huoltajia tai ylläpidosta vastaavia. Paino asettaa tässä rajoitteita, mutta ne voisivat toimia töissä, joissa liikutaan lämpimän ja kylmän välillä. Lisäksi palopuvun pintakangas muuttaa väriä, kun sen suojausominaisuudet ovat heikentyneet. – Vaikutus on suurin, kun parafiinimassaa on paljon. Tekstiileihin on yhdistetty lihastoimintaa ja -kuormitusta mittaavia antureita. Elektroniikan tavoin myös materiaalin tekninen ominaisuus voi reagoida käyttäjän tilanteen tai ulkoisten olojen muutoksiin
KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Asbesti takaisin käyttöön Yhdysvalloissa HITSAAJAN ALTISTUMISEN MÄÄRÄ RIIPPUU HITSAUSTAVASTA Y HDYSVALLAT SALLII jälleen terveydelle erittäin vaarallisen asbestin käyttämisen joissakin rakennusmateriaaleissa. Henkilökohtaisten tulppasuojainten todettiin suojaavan hyvin hitsausja konepajamelulta. Hankkeen edetessä huomattiin, että turvallisessa työskentelyssä suojavaatteita ja henkilösuojaimiakin tärkeämpää ovat tieto ja oikeat toimintatavat. Asbesti on kuitumainen mineraali, jota käytetään rakennusmateriaalina hyvän palonkestävyytensä ja eristysominaisuuksiensa takia. – Etenkin kesälomien jälkeen suojainten kunto on tarkastettava. Kun hitsaus on päättynyt, suojainta ei saa poistaa liian aikaisin. Jokainen työpaikka on tervetullut mukaan jakamaan hyviä käytäntöjä. Tule kuuntelemaan kampanjaan liittyvää tietoiskua EuroSafety-messuille Tampereelle 11.–13. TURVALLISUUS AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 46 H YVÄ HITSAUSJÄLKI tarkoittaa myös hitsaajan pienempää altistumista magneettikentille, päättelivät Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat HITOP-hankkeessa, jossa parannettiin MIG-hitsauksen työoloja. Hitsausaikana sähkömagneettiset kentät ylittivät CNIRP 2010 -suosituksen mukaisen sadan prosentin altistusarvon noin 25 prosentissa mittaustilanteista. Asbestipölylle altistuminen voi aiheuttaa erilaisia keuhkosairauksia tai keuhkosyöpää. syyskuuta, ja ilmoita työpaikkasi mukaan kampanjaan! Lisätietoa: terveeellinentyo.fi K UN TYÖTEHTÄVIIN tulee muutoksia tai työpaikalle hankitaan uusia kemikaaleja, kannattaa suojainten soveltuvuus ja oikea käyttö varmistaa. Hankkeeseen osallistui monia hitsausyrityksiä sekä hitsauslaitteita ja suojavaatteita ja -varusteita valmistavia yrityksiä. Suojaimet tulee säilyttää niin, että liika lämpö ja auringon valo eivät pääse heikentämään niitä, muistuttaa lukijamme Erja Mäkelä kotisivumme kommenteissa. Esimerkiksi ohuiden käsineiden ja suodattimien ominaisuudet voivat muuttua ajan myötä. Tutkijat löysivät kaksi kalvomateriaalia, jotka voivat suojata sähkömagneettiselta säteilyltä ja joita voisi käyttää suojainratkaisuissa. Hitsaajien lähellä toimivien muiden työntekijöiden hengitysilmaa tulisi parantaa kaikin keinoin. Suomessa asbestia käytettiin yleisesti rakennusmateriaalina vuosina 1922–1993, kunnes se kiellettiin. Lisätietoa: Työsuojelurahasto www.tsr.fi TTT-lehti mediayhteistyökumppaniksi Euroopan laajuiseen Terveellinen työ -kampanjaan Tarkasta suojainten kunto säännöllisesti T ERVEELLINEN TYÖ – tunnista ja hallitse kemialliset tekijät -kampanjaa toteutetaan Euroopassa vuosina 2018–2019. Samalla tarkistetaan vanhentumispäiväys ja mahdollinen varastoimisaika. Lähde: Rakennuslehti 8/2018. Vuoden 2016 asbestilaki kiristi rakentamisen käytäntöjä siten, että vanhoissa kunnostuskohteissa on aina teetettävä asbestikartoitus ennen remonttia tai purkutöitä. Hengitysilman osalta hitsaajien tilanne on pääosin kunnossa, kun puhaltimella varustettua suodatinsuojainta käytetään ohjeistuksen mukaisesti. Suojaimet eivät ole ikuisia. TTT-lehti julkaisee tämän ja ensi vuoden aikana artikkeleita, jotka liittyvät kemiallisilta tekijöiltä suojautumiseen
Työturvallisuus koostuu siis hyvin erilaisista asioista. Työturvallisuuslaissakin korostetaan osaamisen merkitystä vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa. Työturvallisuuden hallitsemiseksi organisaatioilla on oltava osaamista kaikista työturvallisuuden osatekijöistä: Fyysiset työolosuhteet tarkoittavat esimerkiksi työpaikan ergonomiaa, järjestystä ja siisteyttä sekä altistumista melulle tai kemikaaleille. SA M I K U LJ U Onnistunut työturvallisuuden johtaminen edellyttää oikeaa motivaatiota, sopivien työ kalujen käyttöä ja toimivaa yhteistyötä työpaikan sisällä. Jokaisen työntekijän on tunnettava omaan työhönsä liittyvät vaaratekijät, jotta hän osaa välttää liiallista kuormittumista ja altistumista sekä tunnistaa erityisiä toimenpiteitä vaativat vaaratilanteet. Osaamisen hallitsemiseksi on tiedostettava osaamisen tarpeet, arvioitava omat resurssit ja tunnistettava ulkopuolisen avun tarve. Osaamisen ylläpito ja kehittäminen ovatkin johtamisen avaintekijöitä. Strategiassa on visiona kuvattu tilanne, jossa kaikilla työpaikoilla on osaamista ja intoa jatkuvasti parantaa työturvallisuutta. Laissa viitataan erikseen työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden käyttöön ja työterveyshuollon työpaikka selvitykseen. Työturvallisuuden johtamiseen liittyvä osaamisen tarve riippuu paljolti yrityksen tai organisaation toimialasta. Rauno Hanhela on Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja. Kaikissa organisaatioissa tulee korostaa koko henkilöstön työturvallisuusosaamista. Psyykkiset työolosuhteet voivat liittyä esimerkiksi työyhteisön toimivuuteen, väkivallan uhkaan sekä häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun. Lisäksi tarvitaan osaamista. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia, päteviksi varmistettuja asiantuntijoita. Tämä näkyy myös uudessa työterveyden ja työturvallisuuden (TTT) johtamisen ISO 45001 -standardissa. Sosiaaliset työolosuhteet muodostuvat esimerkiksi yhteistyön ja tiedonkulun toimivuudesta sekä henkilöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Riittävä asiantuntemus on edellytys myös onnistuneelle riskinarvioinnille. Parempi työ Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Vaatimus ulottuu välillisesti myös urakoitsijoihin. Osaamista tarvitaan sekä itse ilmiöistä ja niiden terveysvaikutuksista että ilmiöiden arviointiin ja hallintaan liittyvistä menetelmistä ja työkaluista. Työterveyshuolto onkin työpaikan ensi sijainen työturvallisuuden osaamisen tuki. Siinä edellytetään, että organisaatio määrittelee ja varmistaa kaikkien TTT-toiminnan tasoon vaikuttavien työntekijöiden pätevyyden. Jos työterveyshuollon osaaminen ei riitä, on syytä käyttää apuna esimerkiksi erityisiä työhygienian tai ergonomian asiantuntijoita. 09 616261 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 Työturvallisuuskeskuksen Rauno Hanhela: Työturvallisuuskeskuksen uusi strategia korostaa johtamisen merkitystä työturvallisuuden ja työsuojeluyhteistyön kehittämisessä. LISÄÄ AIHEESTA: www.ttk.fi > Työturvallisuus ja työsuojelu > Työturvallisuuden perusteet > Työturvallisuuden johtaminen Osaaminen työturvalli suuden kivijalkana
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 48 Uimahalleissa on käytettävä voimakkaita kemikaaleja, koska mikrobit viihtyvät lämmön, kosteuden ja ihmisperäisen lian kimarassa. Uimahallin KEMIKAALIKIMARA HAASTAA SIIVOOJAN TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT SHUTTERSTOCK. Syntyy cocktaileja, joilta siivoojien on syytä suojautua hyvin
tapaturman vaaroja ovat liukastuminen ja leikkausja pistovaara roskapusseja käsiteltäessä. Suontamon mukaan nykysiivouksella mikrobit pidetään uimahalleissa kyllä kurissa, mutta parantamisen varaakin on. Vaikka koneen käyttäjällä on kuulonsuojaimet, ne puuttuvat yleensä muilta samassa tilassa työskenteleviltä. Hyvä peseytyminen auttaa siivoojaakin Suurimmat altisteet syntyvät allaskemikaalien, usein klooripohjaisten desinfiointiaineiden, yhdistyessä ihmisestä peräisin oleviin orgaanisiin aineisiin. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 I tä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin 30 uimahallin ja kylpylän siivoustyöhön liittyviä altisteita, kuten trihalometaaneja, VOC-yhdisteitä ja hiukkasia, sekä lämpötilaan, kosteuteen ja ilmanvaihtoon liittyviä olosuhteita. Tutkimuksen ensitietojen mukaan fysikaalisia vaaratekijöitä siivoojille ovat kosteus ja korkea lämpötila allasja saunatiloissa sekä painepesurin aiheuttama melu. Siivousajankohta ja -menetelmät vaikuttavat suuresti sekä työn laatuun että kuormittavuuteen. Kone sopii kiireiseen puhdistukseen, ja silloin desinfiointi riittää yleensä kerran viikossa. – Kuivaus jätetään usein tekemättä ajan puutteessa. Hän on havainnut esimerkiksi pesuaineiden annostelussa toisinaan huolimattomuutta. Siivousaineiden ja -menetelmien sekä uusien tutkimustulosten vuoksi jatkuva kouluttautuminen on silti tärkeää. – Desinfiointiaineet eivät ehdi vaikuttaa, jos siivous tehdään aamupainotteisesti hetkeä ennen kuin ensimmäiset asiakkaat tulevat. Suontamo pitää alan peruskoulutusta yleisesti ottaen hyvänä. Valvonnasta saaduista näytetiedoista nähdään, paljonko desinfiointia oikeasti tarvitaan, Suontamo toteaa. Siivoustaajuus kuntoon Lika ei kerrostu pintoihin, kun siivoustaajuus on kohdillaan ja välisiivouksia tehdään myös päivällä. – Tehokas mekaaninen hankaus vie pois ihmisestä tulleen lian. Silloin pienempikin pesuainemäärä riittää eikä voimakkaita desinfioivia ja happamia siivousaineita tarvita usein. – Herkistäviä kemikaaleja tulisi käyttää mahdollisimman vähän, sillä allergiat ja tuoksuherkkyys lisääntyvät. Työskentely on nopeaa. Samaa sanoo filosofian tohtori Tuula Suontamo. Toisaalta painepesuri on liian järeä. Bakteerit eivät lisäänny, kun niillä ei ole ruokaa. Sivutuotteena syntyy haihtuvia halogeeniyhdisteitä, kuten klooriamiineja ja trihalometaaneja. kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä ovat siivouskemikaalit ja pöly. Samalla selvitettiin työntekijöiden oireilun ja taustatekijöiden, kuten esimerkiksi kemiallisten tekijöiden, sekä työympäristön ja henkisen kuormittumisen välistä yhteyttä. Tutkimuksessa haastateltiin 90:tä siivoustyöntekijää. Hänen mukaansa siivoojat ovat hyvin selvillä siitä, mitä ja millä tavoin aineita tulee käyttää. Yhdistelmäkone imee huuhteluveden pois ja jättää pinnan liki kuivaksi. – Siivoojat altistuvat silloin, kun allastiloja siivotaan asiakkaiden ollessa läsnä. Vesihöyry sisältää pinnoilta irtoavia kemiallisia ja biologisia epäpuhtauksia. Painepesuri nostaa mikrobit ilmaan, josta ne laskeutuvat takaisin lattialle – ja siinä välissä siivooja hengittää niitä. Hänen yrityksensä Tuula Suontamo Oy ottaa uimahalleista ja kylpylöistä näytteitä ja analysoi niitä, kouluttaa siivoojia ja on ollut myös mukana Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Painepesurista aiheutuu lisäksi melua. Jos asiakkaat peseytyisivät hyvin ennen altaaseen menoa, altistuminen vähenisi, toteaa tutkimushankkeesta vastaava vanhempi tutkija Marko Hyttinen. Suontamo muistuttaa, ettei huuhtelussakaan pelkkä letkutus riitä. Yhdistelmäkone on siitä hyvä, että pesun lisäksi se imee veden pois. Pinnat pitäisi myös kuivata, lopputulos on silloin parempi. Herkistäviä kemikaaleja tulisi käyttää mahdollisimman vähän, sillä allergiat ja tuoksuherkkyys lisääntyvät.". Uimahallien henkilöstöllä ja asiakkailla on jo aiemmissa tutkimuksissa raportoitu niistä aiheutuvia hengitystieja silmäoireita
Majan mukaan kolme suurinta vältettävää virhettä ovat: 1 Liian nopea rakentaminen, jolloin kosteus ei ehdi poistua. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 50 LISÄÄ AIHEESTA TTT-LEHTI 5/2017, PUHDASTA SISÄILMAA, KIITOS!, S. Syynä on usein poliittisen päätöksenteon aiheuttama paine. Lauteet on tärkeää pestä myös alapuolelta, jossa pien eliöt viihtyvät. Pölylle uimahallien siivoojat altistuvat lähinnä puku huoneiden yläpölyjä pyyhittäessä. Ne pitäisikin pyyhkiä vähintään kerran viikossa. Lätäköt ovat varsinaisia bakteerien kehtoja. Jo rakennusvaihe RATKAISEE U imahallien ja kylpylöiden puhtauteen vaiku tetaan suuresti jo rakennus ja peruskorjaus vaiheissa. Lisäksi työtä joudutaan tekemään riittämättömässä valaistuksessa. Saunoihin parannuksia Korkea lämpötila ja kosteus ovat suuri haaste siivoustyölle uimahalleissa ja kylpylöissä. Lätäkössä muhii bakteeri Syy huonoihin siivoustuloksiin on Suontamon mukaan usein likaisissa siivousvälineissä. 2 Suunnittelijan valitsemien pinnoitteiden, maa lien ja muiden materiaalien vaihtaminen halvempiin ja huonompiin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 50. Uimahallien rakennusja korjausvaiheissa on varmistettava, ettei lattioihin jää notkelmia, joihin vesi kertyy. Suontamon mukaan markkinoilla olisi tarjolla myös kevyistä puupaloista tehtyjä lauteita, jotka on helppo nostaa pesuhuoneen puolelle harjaamista varten. – Lätäköitä ei saisi olla! Jos niitä on, niin ne tulee kuivata useita kertoja päivässä. Lauteiden ja puuritilöiden nostelu pesemistä varten on silloin erittäin raskasta. – Vaikka rakentamista ohjaavat tarkat määräykset, tarvitaan myös kokemusta, toteaa Uimahalli ja kyl pyläteknisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Maja. – Saunat ovat yleensä vielä aamullakin kuumia. Tilatarve pitäisi ottaa huomioon jo uimahalleja suunniteltaessa. Jo tiloja suunniteltaessa tulisi huomioida toimivat lauderatkaisut ja huoltotöille riittävä valaistus, Marko Hyttinen toteaa. 3 Valvojan palkkaaminen osaaikaiseksi miljoo nien eurojen hankkeeseen. Uimahallit ovat käyttöolosuhteiltaan ja taloteknii kaltaan erittäin vaativia tiloja, joiden rakentamisen kaikki osaalueet vaativat huolellisuutta, erityisosaa mista ja kokemusta. 8–9. – Siivous tulee tehdä aina puhtailla välineillä. Etenkin saunojen siivousoloissa on korjattavaa. Se edellyttää, että käytössä on riittävän iso huoltotila eli siivouskeskus, jossa välineet puhdistetaan
4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 Kuumassa saunassa ei saa käyttää klooripohjaisia siivousaineita. – Jalkineet ovat niin tärkeä työväline, että työnantajan tulisi ne hankkia. Kiire kuormittaa henkisesti Henkistä kuormitusta uimahallien ja kylpylöiden siivoojille aiheuttaa lähinnä kiire. Olisi edullinen satsaus palkata nuoria ottamaan oppia konkareilta, Hyttinen ehdottaa. ”Crocksit eivät riitä” Voimakkaiden kemikaalien roiskeet aiheuttavat siivoojille vaaraa. Osa on kuitenkin siirtymässä eläkkeelle. Tutkimus suosittelee järjestämään yhteistä aikaa ongelmien ratkaisemiseksi. Toistotyö ja toispuoleisuus rasittavat käsimoppia käytettäessä, ja kovilla ovat myös ranteet ja niska. Mestari–kisälli-järjestelmän elvyttäminen voisi olla paikallaan. – Siivoojat tarvitsevat kunnon jalkineet, jotka estävät liukastumisen ja suojaavat ihoa roiskeilta. Silloin ne olisivat myös varmasti oikeanlaiset. Riskitilanteiden, psykososiaalisen kuormituksen ja työpaikkakiusaamisen varalta on luotava määrätietoiset, välittömät ja ratkaisukeskeiset toimenpiteet. Kuormitustekijöiden hallinnassa auttavat positiivinen vuorovaikutus ja selkeä viestintä. Karheat lattiakaakelit tuovat askeliin varmuutta. Se on havaittu hyväksi. Hyvät jalkineet suojaisivat, mutta niiden osalta tutkimuksessa havaittiin selviä puutteita. Crocksit eivät riitä. Väkivallan uhkaa on koettu huuteluna asiakkaiden taholta ja seksuaalisena häirintänä, mutta se on ollut harvinaista. Joissakin kohteissa tuli esiin tiedonkulun puutteita. – Osassa uimahalleja on käytössä huoltoaika, jolloin halli aukeaa tavallista myöhemmin. Myös työpaikkakiusaamista on koettu. Uimahallien ja kylpylöiden siivoojat hallitsevat työnsä kaiken kaikkiaan hyvin. Silloin työ voidaan tehdä rauhallisesti ja huolellisesti. Työskennellessä tulisikin välttää puristamista ja hartioiden kohoasentoa. Hyvät jalkineet ehkäisevät myös hartiaja muita vaivoja, Hyttinen sanoo. Samoin liukkaus, sillä lattiapinnoilla on vettä ja pesuaineita. EuroSafety 2018 -messuilla osastolla A101 www.3M.fi/suojaimet. Trusted partners. As One. Kuormitus on ollut kuitenkin vähäisempää kuin esimerkiksi koulujen, päivä kotien ja toimistotilojen siivoojilla. – On myös materiaaleja, jotka ovat sekä askelvarmoja että helppoja puhdistaa, kuten mikrokarhennetut laatat. Osassa siivotaan myös yöllä, mutta yövuoro on siivoojille raskas, ja se rajoittaa heidän sosiaalista elämäänsä, Hyttinen sanoo. Fyysinen kuormitus on seurausta etenkin työskentelystä etukumarassa. A safer world. Innovative solutions. Ne on muistettava puhdistaa pehmeällä harjalla. Mutta mitä karheampi pinta on, sitä tärkeämpää on pestä lattia päivittäin koneellisesti, jotta se saadaan puhtaaksi. Työmääriä tulisi tasata. – Siivoojat ovat osaavaa väkeä, jotka tietävät, miten työ pitää tehdä. Taukojumpalla saadaan kudokset elpymään ja optimaalinen asento takaisin
Tehtävässä on hirveästi apua siitä, että tuntee työt käytännössä. Työfysioterapeutin antaman koulu tuksen ovat saaneet esimies, apulais myymäläpäällikkö, luottamusmies, työsuojeluasiamies tai joku asiasta kiinnostunut työntekijä. Monissa asioissa on edetty, mutta koko ajan on myös parannettavaa.” T UNSIN KAUPAN TYÖOLOT hyvin, ja olin kiinnostunut työsuojeluasioista. Minut valittiin ensimmäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi vuonna 2008, ja tämän vuoden alusta olen ollut päätyösuojeluvaltuutettu. Tykkään työsuojeluvaltuutetun työstä: se on haastavaa, tapaan ihmi siä, eikä ole kahta samanlaista päivää. Työsuojelullemme antaisin arvo sanaksi kahdeksan. Ennen olimme eri kerrok sissa, mutta nykyään työhuoneemme ovat vierekkäin. Kaikki vastuuhenkilöt ovat käyneet Turvapassikoulutuksen, joka antaa yhteiset pelisäännöt ja valmiudet sel viytymiseen. Koulu tuksen saaneet toimivat myös vertais tukena työpaikoilla. Tästä ryhmästä olisi valtavasti apua työsuojeluasioi den hoitamisessa ja tietojen jalkautta misessa. Kun koko työsuojeluorganisaatio kokoontuisi kerran tai kaksi vuodessa, saisimme vinkkejä ja voisimme asia miesten kautta viedä työturvallisuus asiaa eteenpäin. Minusta on tärkeää, että jokaisessa työkohteessa on joku, joka osaa opastaa ja tietää näistä asioista. uhkaava asiakas kohdataan, jotta sääs tytään pahemmalta tilanteelta. He opastavat työntekijöitä käyttämään apuvälineitä ja työskentelemään oikeissa työasen noissa. Kaupassa vaihtuvuus on melko suurta, ja siksi perehdytys on tärkeää. Työn antaja ja esimiehet ymmärtävät työ suojelun merkityksen ja mahdolli suudet. Läheisin yhteistyökumppanini on ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutet tu, joka myös on päätoiminen. ERGONOMIALÄHETTILÄITÄ ON jokaisessa työpisteessä. Samalla myös he verkostoituisivat nykyistä paremmin. Aina tulee eteen tilanteita, joissa tar vitaan myös ergonomiatietoa. ASENNE TYÖSUOJELUA KOHTAAN on parantunut viime vuosina. Alueeseeni kuuluvat kaikki HOK Elannon kaupat. AISAPARI | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 52 Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Yhtey denpito työsuojelupäällikköönkin on tiivistynyt. On tärkeää esimerkiksi osata nostaa oikein, jotta selkä ei rasitu, sillä kaupan työ on pitkälti nostoja ja kuor mien purkua. Toimipaikkoja on noin 240, ja olen käynyt jokaisessa yksikössä. UHKATILANTEET LISÄÄNTYVÄT koko ajan. Asiakasväkivalta aiheuttaa sekä fyysisiä että henkisiä uhkia – erilaisten päihteiden käyttäjät voivat olla melko arvaamattomia. Jatkuva perehdyttäminen käy kuitenkin vaki tuisen henkilökunnan voimille, koska se vie aikaa ja energiaa. Siinä käydään läpi, miten Tavoitteena entistä tiiviimpi yhteistyö työsuojeluasiamiesten kanssa. KATI SALONEN, 44, HOK-ELANNON KAUPAN PÄÄTYÖSUOJELUVALTUUTETTU Koulutus auttaa väkivallan uhkaan TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT LARI LAPPALAINEN JA RIKU HEIJARIN KOTIALBUMI Kaupassa vaihtuvuus on melko suurta, ja siksi perehdytys on tärkeää.. Toivon, että jatkossa voisimme hyödyntää paremmin toimipaikkojen työsuojeluasiamiehiä. Nyt vuorossa ovat HOKElannon kaupan päätyösuojeluvaltuutettu Kati Salonen ja riskienhallinta päällikkö, työsuojelu päällikkö Riku Heijari. Yöt ovat kaupassakin rauhallisempia kuin ruuhkaajat. Siinä voi vaivattomasti jutella esiin tulevista asioista. Kohteisiin perehdytään esi merkiksi riskinarvioinnin yhteydessä, mutta samalla saatan piipahtaa myös lähellä olevassa toisessa kohteessa. Näin olen ajautunut työsuojeluvaltuutetun teh täviin. Kiinnostavaa kuitenkin on, ettei yötyö ole lisännyt uhkatilanteita
Isoja asioita on saatu eteenpäin. M ONTA HATTUA ON päässäni, mutta kaikki liittyvät turvallisuusasioihin. Koko konsernissa koulutuksen saa yli tuhat henkeä vuosittain. Myös yleinen ymmärrys työsuojeluasioista on kasvanut. Nykyiseen riskienhallintaja työsuojelupäällikön tehtävääni tulin yli kymmenen vuotta sitten. Koulutetut ergonomialähettiläät tukevat henkilökuntaamme ergonomiaja työsuojeluasioissa. Näin olemme onnistuneetkin keventämään fyysisiä tehtäviä ja vähentämään onnettomuuksia. Arvostan Rikua työsuojelupäällikkönä, ja luotamme toisiimme. 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 53 KATI RIKUSTA: Riku on omistautunut työsuojeluja työturvallisuusasioille. Kun on miljoonia asiakaskäyntejä vuodessa, aina jotain voi sattua. KAUPASSA ON AVOIMET OVET kaikille ja asiakkaita käy paljon, joten häiriöitäkin syntyy. SÄHKÖINEN TURVALLISUUDEN viestintäja johtamisjärjestelmämme, S-turva, kokoaa kaikki tapaturmat, uhat ja poikkeamatilanteet. Seuraamme koko ajan poikkeamatilanteita, ja näin tiedämme, missä ja milloin tapahtuu onnettomuuksia tai on vaarapaikkoja. Hän on avoin, suora ja määrätietoinen – juuri oikea henkilö päätyösuojeluvaltuutetun tehtävään. Onpa hyvin koulutettu väki pelastanut asiakkaitakin sairauskohtauksen sattuessa. Järjestelmän ansiosta olemme kuitenkin ottaneet ison askeleen eteenpäin. Se kerää yhteen kaiken turvallisuuteen liittyvän tiedon, myös riskinarvioinnit ja työtapaturmien selvittelyn. Katin kanssa olemme tulleet siihen tulokseen, että tarvitsisimme nykyistä tiiviimpää yhteistyötä työsuojeluasiamiesten ja ergonomialähettiläiden kanssa. Kehitämme koko ajan työtapoja, ja otamme käyttöön uusia laitteita esimerkiksi kuormansiirtoihin. HOK-Elannolla on marketteja, tavarataloja, ravintoloita ja liikennemyymälöitä. Työtapoja muuttamalla ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä saadaan paljon aikaan. Voisimme entistä paremmin hyödyntää heidän osaamistaan ja myös tukea heitä turvallisuuden kehittämisessä.” RIKU HEIJARI, 53, HOK-ELANNON TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Sähköinen turvallisuus järjestelmä osaksi arkea HOK-ELANTO on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa, jonka omistavat sen yli 617 000 asiakasomistajataloutta. Toimipaikkoja on yhteensä yli 300.. Meillä on yhteinen näkemys turvallisuusasioista. RIKU KATISTA: Kati on mainio työkaveri. On tärkeää, että henkilökunta osaa varautua uhkatilanteisiin. Yritys työllistää noin 6 000 henkilöä pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa. TYÖTEHTÄVIEN MONIPUOLISTAMISEEN meillä on kiinnitetty huomiota, jotta vältytään työn kuormittamisen aiheuttamilta haitoilta. Jatkossa meidän pitää varmistaa, että S-Turva tulee osaksi arkea toimipaikoissamme. Parhaiten niistä selvitään puhumalla, ja pahassa paikassa soitetaan turvapalveluun tai poliisille. Linjauksena on, että jokaisessa työvuorossa on vähintään yksi Turvapassi-koulutuksen saanut työntekijä. Antaisin yrityksemme työsuojelun tilasta arvosanan kahdeksan. Siinä on iso työ, sillä esimerkiksi tapaturmatutkintaprosessin sisäänajo vaatii vielä koulutusta. Kaupan alalla valtaosa tapaturmista on tavaransiirtojen yhteydessä aiheutuneita jalkaja käsivammoja tai kompastelusta ja liukastumista tulleita vammoja. TURVALLISUUSKULTTUURIMME on kehittynyt parempaan suuntaan, ja kun meillä on johdon tuki, asioita on helpompi vielä eteenpäin. Hän on niissä mukana täydellä sydämellä. Siihen liittyvä ensiapukoulutus uusitaan kolmen ja koko koulutus viiden vuoden välein. Riskienhallinnan ja työsuojelupäällikön tehtävät ovat hyvin lähellä toisiaan, eikä niitä aina käytännössä edes voi erottaa
LISÄTIETOJA P. KOHDERYHMÄ • Henkilönsuojainten käyttäjille • Työnjohtajille • Esimiehille • Työsuojeluhenkilöstölle • Luottamushenkilöille • Henkilönsuojainten ostajille • Henkilönsuojainten myyjille • Työterveyshenkilöstölle • Viranomaisille • Oppilaitoksille • Vakuutusyhtiöille 1 3 2 4 6 7 8 5 Päänsuojaimet Kuulonsuojaimet Silmienja kasvojensuojaimet Hengityksen suojaimet Työja turvajalkineet Putoamissuojaimet Suojavaatteet Käsien suojaimet Suomessa tapahtuu hurja määrä työtapaturmia, joista suuri osa voitaisiin estää oikeanlaisten henkilösuojainten avulla. TERVETULOA EUROSAFETY 2018-MESSUILLE 11.-13.9.2018 Suomen työsuojelualan yritysten liiton osastolla esitellään yhdistyksen toimintaa, ja ennenkaikkea uusinta valmennuskokonaisuutta, Suojainpassia. Moduulit sisältävät perustietoa, käytännönläheisiä esimerkkejä ja vuorovaikutteisia tehtäviä. Käyttäjä saa valinnoistaan välitöntä palautetta ja työnantaja tiedon kaikista suorituksista tilastoineen. 045 613 6700 • SUOJAINPASSI@STYL.FI Henkilönsuojainten käyttäjille • Työnjohtajille • Esimiehille • Työsuojeluhenkilöstölle Luottamushenkilöille • Henkilönsuojainten ostajille • Henkilönsuojainten myyjille Työterveyshenkilöstölle • Viranomaisille • Oppilaitoksille • Vakuutusyhtiöille Suojainpassi koostuu kahdeksasta itsenäisestä henkilösuojainmoduulista, joista yritykset toimialasta riippumatta voivat valita itselleen sopivimmat koulutukset. Materiaalin tuottajana on ollut STYL ry ja sen jäsenyritykset. Yhden koulutuksen suorittamiseen menee aikaa noin puoli tuntia, ja se on voimassa kerrallaan 3 vuotta. Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry on vuonna 1973 perustettu yhdistys, jonka jäseninä ovat kaikki työsuojelualan merkittävimmät yritykset. Virtuaalisen Suojainpassin avulla sekä työnantaja että työntekijä ymmärtävät suojaimen valinnan ja asianmukaisen käytön merkityksen kiinnostavalla ja vuorovaikutteisella tavalla, ajasta ja paikasta riippumatta. Varmista, että passiasiasi ovat kunnossa ja piipahda osastolla A70 NÄHDÄÄN MESSUILLA!
4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 55 Merkinantajana toiminut ahtaaja avusti nosturin kuljettajaa merikonttien lastaamisessa alukseen. Kannen neljästä kiinnityskarasta puolet oli puoli automaattisia ja puolet manuaalisia. Kontit heilahtivat kohti viereistä konttipinoa, jolloin merkinantaja puristui konttien väliin. Kontit olivat kiinnittyneet toisiinsa ja lähtivät epätasaiseen nousuun. On noudatettava turvallisia työmenetelmiä, huomioitava muuttuvat olosuhteet ja keskeytettävä nosto välittömästi, jos ihminen on vaaraalueella. Päällimmäisen kontin epäiltiin asettuneen huonosti paikalleen, joten nosturinkuljettaja keskeytti työnsä ja merkinantaja meni tarkastamaan tilannetta konttien välistä aluksen peräpäätyyn. Työn johdon valvonnalla olisi voitu vähentää riskiä aluksen keinumisesta aiheutu vasta vaarasta. Hän oli yhdessä nosturinkuljettajan kanssa lastannut kontteja koko päivävuoron ajan, ja työ oli edennyt normaalisti. Hän kuoli jäätyään puristuksiin konttien väliin. K onttilaivaa lastattiin sataman lastausalueella. Hänen tehtävänään oli myös silmämääräisesti varmistaa, että kontit kiinnittyvät aluksen kannen kiinnityspaikkoihin ja toisiinsa kiinnityskaroilla eli konttilukoilla kontin jokaisesta kulmasta. Merkinantaja oli 55-vuotias, ja tehtävä oli hänelle tuttu. Kontit heilahtivat sivulle ja iskeytyivät kohti viereistä konttipinoa, jonka vieressä merkinantaja seisoi. Työvuoron aikana ei ollut käyty läpi aluksen mahdolliseen kal listumiseen vaikuttavia turvallisuus riskejä. Onnetto muuspäivänä kävi myös kova, puuskittainen tuuli. Aluksen kannella työskennellyt merkinantaja ohjeisti radiopuhelimen välityksellä nosturinkuljettajaa laskemaan kontit oikeille paikoilleen. Lukot olivat kuitenkin yhä kiinni, joten alempi kontti repeytyi irti kiinnityksestään ja molemmat kontit nousivat ilmaan. Merkinantaja puristui merikonttien väliin (Tapaturmaraportti 6/2017 ja TOT 2/16) Nosturin tarttujan lukot eivät olleet auenneet ehkä aluksen heilahtamisen vuoksi. Kuljettaja oletti nosturin tarttujan lukkojen olevan auki ja teki noston ylös. Työohjeiden mukaan kiinnitys karojen tulee olla yhdenmukaisia. Jos kannen kaikki neljä kiinnityskaraa olisivat olleet puoliautomaattisia, todennäköisesti kontit eivät olisi nousseet lainkaan tai ne olisivat nous seet suorassa. Lisätietoja osoitteissa tyopaikkakuolemat.fi ja totti.tvk.fi. Tämän jälkeen hän siirtyi uudelleen konttien väliseen kulkuväylään. Hän puristui konttien väliin ja menehtyi vammoihinsa välittömästi. Merkinantaja totesi kontin olevan paikoillaan ja ilmoitti siitä radiopuhelimella nosturinkuljettajalle. Miten vastaava estetään. Merkinantaja menehtyi alusta lastattaessa Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutus keskuksen (TVK) työturvallisuusasian tuntijoiden laatimasta tapaturmaraportista ja työpaikkaonnettomuuksien tutkijalauta kunnan raportista. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK i TAPATURMAINEN KUOLEMA. Onnettomuus sattui vuoron loppuvaiheessa, kun noin 30 tonnia painavan kontin päälle oli siirretty toinen, hieman kevyempi kontti. Vastaavien onnettomuuksien välttä miseksi on varmistettava menetelmät, joilla kommunikaatio toimii myös poikkeustilanteissa. Heilahdus saattoi johtua siitä, että samaan aikaan kaksi muutakin nosturia nosti kontteja alukseen. Ohjeistetun tavan mukaan kont tien väliselle tarkastusalueelle ei saa nostotilanteessa mennä, ennen kuin kontti on paikoillaan ja nosturin lukot ovat irti. Puoliautomaattiset karat olivat kiinnit täneet alemman kontin alukseen, mutta manuaalikarat olivat edelleen auki, ja siksi kontin toinen sivu oli noussut ilmaan ennen toista. Kova tuuli yhdistettynä kolmen nosturin yhtäaikaiseen toimintaan voi heilauttaa alusta merkittävästi
Kickbike on niin kevyt väline, että sen eteen valjastetaan koirista kaksi. Purho fiilistelee luontoretkillään mieluummin puisen reen kyydissä kuin hankkii nykyaikaisen, vauhdikkaan, hiilikuituisen menopelin. Kesäisin koirille riittää viiden kilometrin vetolenkki silloin, kun sää on tarpeeksi viileä. Valjakkourheiluun kuuluu eri lajeja ja apuvälineitä. Koiraharrastus kokoaa samanmieliset, koirista ja luonnosta pitävät ihmiset yhteen. Neljä koiraa jaksaisi vetää rekeä umpihangessakin, eikä emännän tarvitsisi potkutella apuna jalaksilta. – Mutta kun koirat ovat hallinnassa, voi vaan nautiskella matkasta ja maisemista. Sen ajan koirat viihtyvät tarhassa. Myös lenkkeily lämpimällä säällä on koirille raskasta. Jo opiskeluaikana mukana matkusti seka rotuinen seuralainen Kouvolan Korialta Mikkeliin vuokrasoluun. työskentelee projektivastaavana Puustelli Groupissa. – Meni oma aikansa ennen kuin yhteistyö koiran kanssa pääsi alkuun, Purho toteaa. Huskyja maaseutukodin avaralla pihanurmella leikkii nyt kolme. 52-vuotias. asuu kotitilallaan Kouvolaan kuuluvalla Korialla. Koirien ohjaus vaatii keskittymistä, ja silloin ei voi ajatella muuta. – Neljäs mahtuisi hyvin mukaan ja täydentäisi sopivasti valjakon, Purho tuumailee. Anna Purho TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT KAISA PURHO ACOSTA JA SHUTTERSTOCK. Päivät mantelisilmäiset huskyt asuvat koiratarhassa, mutta yöksi ne pääsevät sisälle. AIKA AJOIN Purho pakkaa koirat ja vetovälineen ja suuntaa pakettiauton keulan yhteistreeneihin. Riippuen alustasta, kelistä ja vetovälineestä vauhti nousee pariinkymmeneen kilometriin tunnissa. Sittemmin rotu on vaihtunut siperianhuskyyn. Talvilajeja ovat koirahiihto ja eripituiset matkat rekivaljakoilla. Talvisin valkoturkkien perässä liukuu kaunis, käsin veistetty reki. Mopoa vetämään pääsevät kaikki kolme. MUKAVAA KYYTIÄ antaa kolmenkin koiran valjakko. Purhon työ vie hänet kerran tai pari kertaa viikossa työpäivän ajaksi Helsinkiin. Kun ei ole lunta, Purho potkii koirien perässä potkulaudalla eli kickbikella. 56 VAPAALLA 56 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 4/2018 A nna Purholla on aina ollut koira, eikä hän kai ilman koiraa osaisi ollakaan. Koiraharrastus on Purhon mielestä hyvä vastapaino kiireiselle työlle. Pennun tavoin myös aikuinen koira vaati sopeutumista ja koulutusta uusiin oloihin. Sulan maan aikaa juostaan tai pyöräillään koiran kanssa ja ajetaan kärryillä. Eivät arktiset koirat sisällä täysin viihtyisikään. Ensimmäinen arktinen koira muutti Korialle, kun ystävä luopui omasta alaskanmalamuutistaan muuttaessaan ulkomaille. Toinen vaihtoehto kyytivälineeksi on mopo, jossa ei ole moottoria. Silloin taipaleet voisivat venyä jopa 40 kilometrin mittaisiksi. Työajatukset unohtuvat kyllä koirien kanssa touhutessa, hän toteaa. Talven kylmyydessä koirat jaksavat paremmin. Niistä on seuraa, ja Purho pysyy näin hyvin selvillä siitä, mikä niiden kunto on ja ovatko ne terveitä. Valjakkokoirat pitävät emäntänsä vauhdissa
– 21.11.2018 Helsinki Työsuojelupäällikön perustieto 24. – 12.12.2018 Helsinki Työsuojeluvaltuutetun perustieto 9. 29.11.2018 Helsinki Toimiva työyhteisö Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 4.10.2018 Helsinki Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 9. 11.10.2018 Kuopio, 29. – 26.9.2018 Helsinki, 9. – 28.11.2018 Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 18.3. – 31.10.2018 Helsinki, 6. 22.11.2018 Helsinki Esimies konfliktitilanteiden ratkojana 9.10.2018 Tampere Esimies itsensä johtajana 6.11. 11.10.2018 Kuopio, 27. 10.10.2018 Helsinki Palaudu! 11.10.2018 Helsinki Monitilatoimistot työympäristönä 24.10.2018 Helsinki Työkykyinen työntekijä Riskien arviointi työpaikalla 27. 57 4/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 57 POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Henkisen ensiavun malli työpaikan turvallisuuspoikkeamissa 28.8.2018 Helsinki Esimies toiminnan uudistajana ja muutosjohtajana 25.9. – 8.11.2018 Tampere, 10. – 1.11.2018 Oulu Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 20. – 28.9.2018 Helsinki, 31.10. TTT-lehti 5/2018 ilmestyy 10.10.. 030 4741 Ensi numerossa Työsovittelu ratkoo riidat Työterveyshuolto muutoksessa Nollapeli silmätapaturmille TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS SILMÄTAPATURMA T ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet puoleen. – 1.11.2019 Helsinki Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p
Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 93 €/vsk. Tilaa lehti nyt! Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 83 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 73 euroa/vuosikerta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2018 24 TILAUSHINNAT 2018 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 83 euroa. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Määräaikainen vuositilaus 83 euroa. Määräaikainen vuositilaus 93 euroa. (Laskutusväli 12 kk). TTT-3_2018_07052018.indd 24 01/08/18 12:27. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkö kulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl
Luvassa on työhyvinvointiohjelmaa, workshoppeja ja messuja. Ideoikaa työkaverien kanssa oma tapahtuma, joka tuo teille työniloa! Ilmoittaudu mukaan, voita unelmapalkintoja ja osallistu webinaariin: www.unelmientyopaiva.fi Unelmien työpäivän päätapahtuma järjestetään 5.10. Oulun yliopiston Tellus Innovation Arenalla. Tule mukaan maksuttomaan tapahtumaan tai seuraa webinaaria sivuillamme! Unelmien työpäivän järjestävät yhteistyössä Yksi elämä -terveystalkoot ja Work goes happy. tempaistaan jälleen työhyvinvoinnin puolesta. Unelmien työpäivänä 5.10. Tehdään yhdessä Unelmien työpäivästä Suomen paras työpäivä! Unelmien työpäivä tulee taas! Toteuta unelmasi perjantaina 5.10.
Racer sievi.com Työmukavuuden uusi aika. S ie vi Fl ex En er gy -jous toeleme ntti po hja n sis ällä