Työ Terveys Turvallisuus 4/2020

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4/2020 15 € SAAKO OLLA ERI MIELTÄ. ARBORISTIA EI HUIMAA ULKONÄKÖ ON PÄÄOMAA TYÖSSÄ Yhteistyöllä + JOUSTAVA TYÖ HELPOTTAA psoriaatikon arkea KORONAA VASTAAN Eroon TUPAKASTA
Hyvinvointiturvan hankkiminen on järkevin päätös, jonka sinä yrityksen johdossa voit tehdä. Lue lisää osoitteessa fennia.fi ”3D-tulostin on hyvä, muttei palaverissa yhtä karismaattinen kuin Sari” C M Y CM MY CY CMY K Fennia Hyvinovintiturva Ad Työ Terveys Turvallisuus 220x280+5.pdf 3 2020-08-20 11:28. Osaajasi arvostavat huolenpitoasi ja yrityksesi säästää vaivaa ja rahaa
20 Eriävät mielipiteet rohkeasti esiin K Vuorovaikutusta peliin! 24 Työ ajassa Terveys 26 Joustava työ tukee psoriaatikon arkea K Jenna Salo rytmittää työpäivää oireiden mukaan. KANNESSA NINA RUOTTINEN KUVA PETRI HÄNNINEN KU VA M AI JU PO H JA N H EI M O KU VA KI RS I VÄ IS ÄN EN K = kannessa Sisällys 4/2020. Turvallisuus 36 Turvallisesti kohti korkeuksia K Arboristi luottaa kommuni kaatioon. 29 Terveys ajassa 30 Terveenä töissä K Vetoapua savuttomuuteen 32 Liikunta lisäsi työkykyä ja vähensi poissaoloja Työpaikan innostajat saivat työntekijät liikkeelle. 49 Tilauskortti 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa 32 50 Mari Nurma tekee kahta työtä ja kolmatta kotona. K Miellyttävä ulkonäkö antaa etumatkaa. 44 Fiksusti töissä Siisteys vaikuttaa työpaikalla kaikkeen. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Selvittiinpä siitäkin! 10 Lopeta puurtaminen – löydä kutsumuksesi 12 Lukuvinkit Työ 16 Oletko sitä, miltä näytät. 18 Kuntajohtamisessa onnistuu luottamuksella Parhaat puolet näkyviin hyvällä johtamisella. 47 Turvallisuus ajassa 48 Tapaturmainen kuolema Koneen kauha putosi kaivosmiehen päälle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri säästi liki miljoonan tukemalla työntekijöidensä liikkumista. Kunnioita erilaisia työtapoja." TEKNISEN ALAN TOIMIALAJOHTAJA JUHO TENHUNEN LUOTTAMISESTA TOISTEN TEKEMISEEN. 40 Jokainen pitää omat mikrobinsa K Kädet desinfioidaan joka välissä
Contour Rollermouse Red plus auttaa sinua tekemään työpäivästäsi tehokkaamman, ja huomaat suurempia hyötyjä jokapäiväisessä elämässäsi. Löydät ergonomisten tuotteiden koko valikoiman osoitteessa www.contourdesign.fi TOIMINNALLISUUTTA, MUKAVUUTTA JA ERGONOMIAA ilmainen kokeilu päivän 14 TTT-Magazine_4_Rollermouse-Ergo_220x280+5mm.indd 1 18-08-2020 09:19:32
Kiinnostaako vain korona, kannattaako muusta kirjoittaakaan. Riskienarviointia, selkeää viestintää ja turvallisia menettelytapoja tarvitaan. Heitä huolestuttivat suosituksen talousvaikutukset. Etäyhteyksillä toimiminen ei tuonut uutta työhöni. Jäi aikaa kirjoittaa juttuja enemmän itse ja järjestää työtä mieleisekseen. Yrityksissä rajoitusten pelätään hidastavan taloudellista toimeliaisuutta. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino PunaMusta Forssa AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. OMA TYÖNI ON PÄÄTTYMÄTÖNTÄ arviointia, mihin seuraavaksi kannattaisi keskittyä ja mistä kertoa lehdessä. Myös inhimillinen lasku on silloin iso. Jo kesäkuussa suomalaiset yritysjohtajat kirjoittivat vetoomuksen etätyösuosituksen purkamisesta. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 KU VA JU H A SO M BY. PÄÄTOIMITTAJALTA 2.9.2020 Kohtaamiset kortilla – taantuuko työntekijä. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Ajatukset takkuuntuvat. Helpottaa, jos tapaa työelämän tutkijoita ja kehittäjiä sekä ihmisiä, jotka kertovat työstään – saa virikkeitä ja happea ajatteluunsa. Lehden sisällön suunnittelu lähtee perehtymisestä ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisten esille nostamiin asioihin. On selvää, ettei vapaamuotoisia, spontaaneja tapaamisia voi korvata säännöllisilläkään videopalavereilla. Niihin pääsee parhaiten käsiksi vuorovaikutuksessa. Webinaareja riitti, lehdistötilaisuudet striimattiin. HALLITUS ANTOI 13.8. Lisäksi he pelkäsivät innovoinnin vaikeutuvan etäyhteyksillä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTTlehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 50. Osittaista etätyötä voidaan hyvin käyttää muiden keinojen ohella tartuntojen hillitsemiseksi. Monet palvelut kärsivät, jos työssä käyvät jäävät kotiin. TYÖPAIKOILLE PALAAMINEN on syytä toteuttaa hallitusti ja porrastetusti. Aina voisi tehdä paremmin, testata, ottaa selvää, ideoida, kysyä viisaammilta, keskustella. Ilman yhteyttä muihin kehittäminen on työlästä. K EVÄÄLLÄ TYÖVIIKKOIHIN alkoi jäädä väljyyttä. uudelleen etätyösuosituksen, nyt alueille, joilla koronatartunnat olivat kasvussa. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Mietin, mistä asioista TTT-lehden tulisi uutisoida. Kokoukset ja tapaamiset loppuivat myös. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 87 euroa, kestotilaus 77 euroa. Ja hyvä niin, ihmisten tiedon tarve oli yhtäkkiä valtava. Järjestelyt aiheuttavat ylimääräisiä kuluja, mutta vielä kalliimmaksi käy, jos tautitilanne karkaa käsistä. Turhia lähikontakteja toivotaan karsittavan. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Ylen lisäksi isot päiväja viikkolehdet tuuttasivat mediatilan täyteen koronaa. Toisaalta keskittyminen oli koetuksella, mikä vähensi selvästi työtehoa. Työyhteisö on myös keskeinen osa työhyvinvointia. Se muutos tapahtui, että satunnaiset kohtaamiset tilaisuuksien kahvitauoilla puuttuivat. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2020. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Kirjoitimme tietysti muistakin tärkeistä työelämää koskevista aiheista. TTT-lehdessä ilmestyi monipuolisesti juttuja korona-aiheista, kuten työpaikkojen turvallisuudesta, etätyöstä, maskeista ja ilmanvaihdosta. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Etätyö voi johtaa tylsistymiseen ja yksinäisyyteen. Vuositilaus 97 euroa, kestotilaus 87 euroa. Työn takia ei tarvinnut lähteä kotitoimistosta. Messut ja muut yleisötilaisuudet siirtyivät syksyyn ja seuraavaan vuoteen
Onni suosi tällä kertaa Virpi Matihaldia. Mielenkiintoinen ja harvoin käsitelty aihe. Mukavasti lähestytty hankalaa asiaa. Juttu oli mielenkiintoinen ja osui omalle kohdalle hyvin, kun kärsin näytepäätetyössä kuivuvista silmistä. Psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet huolestuttavasti. MUUT JUTUT Ystävällisyydellä on rajansa asiakaspalvelussakin Artikkeli osui ja upposi todella. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Vinkkaa hyvästä ratkaisusta työpaikallasi! Onko jokin ongelma hoidettu työpaikallanne erityisen hyvin. Kiitos. Silmäni ovat todella kovilla, kun katselen montaa tietokoneruutua koko päivän. Silmätipoista ja näyttöpäätelaseista on ollut hieman apua vaivaan. Homesiivous tutuksi Aihe jo itsessään! Home aiheuttaa niin paljon haittaa ja jos jotenkin voi helpottaa asiassa. Vinkkaa meille toimitukseen juttuideasta toimitus@tttlehti.fi Silmät kaipaavat lepoa ja kosteutta Elintavat puheeksi kuunnellen ja kannustaen KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SU VI -T U U LI KA N KA AN PÄ Ä Reetta Osara. Aika usein unohdetaan, että työterveys on aivan yhtä tärkeä osa kuin työturvallisuus. Ajankohtainen aihe tänä keväänä, kun etätyöhön siirtyminen ja erilaiset kokoukset verkossa ovat lisänneet tietokoneen näytön tuijottelua ja samalla silmien rasittumista entisestään. Työterveyslaitoksen nettisivuilta löytyi aiheesta hyvä paketti eteenpäin vietäväksi yhteistoimintaryhmään. Hyvän mielen työpaikka puuttuu ongelmiin ajoissa Työntekijöiden jaksamisesta ja siitä, mistä ongelmat johtuvat, tiedetään liian vähän. Työsuojeluvaltuutettuna olen jankuttanut tästä jo pitkään. Elintavat puheeksi kuunnellen ja kannustaen Mielenkiintoinen aihe ja näkökulma. Onnittelut voittajalle! ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutiskirjeessämme kiinnosti sinua eniten. Parasta juttua voit äänestää verkossa 25.9. Arvomme vastanneiden kesken kotimaisen Arctic Team Oy:n vieterituolin (arvo 380 euroa). LUKIJOILTA 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 LUKIJOITA KIINNOSTI ENITEN lehdessä 3/2020 juttu Silmät kaipaavat lepoa ja kosteutta. Kerro se tai anna muuta palautetta. Hyvä nostaa tämä asia esille. Työntekijöiltä ei enää juurikaan kysytä ”mitä sinulle kuuluu?” Vihdoinkin esimiehet ovat lähdössä työhyvinvointikortti-koulutukseen, jossa toivottavasti kerrotaan myös tästä. Uskon silmäongelmien vaivaavan yllättävän monia. KAIKKIEN PALAUTETTA ANTANEIDEN ja uusien uutiskirjetilaajien kesken arvottiin Ruissalon kylpylän lomavuorokausi. Asiakaspalvelu kun on haastavaa ja välillä todella uuvuttavaa
TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Krooninen väsymys väheni hieman muilla vastaajilla, mutta ei lisääntynyt koronakevään aikana lapsiperheellisilläkään. K ORONA VEI TOIMISTOTYÖNTEKIJÄT ja koululaiset keväällä työskentelemään kotiin. Lisätietoa: www.ttl.fi/tutkimushanke/ miten-suomi-voi !. Työterveyslaitos selvitti kevään kokemuksia työhyvinvoinnista Miten Suomi voi. Ehkä hieman yllättäen työn imu kasvoi varsinkin henkilöillä, joilla oli kouluikäisiä tai nuorempia lapsia. 10 Löydä sisäinen motivaatio työhösi. – Lisääntynyt etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät vaikuttaneen myönteisesti työhön ja tuoneen siihen positiivista virettä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 LISÄSIKÖ ETÄTYÖ PERHEELLISEN TYÖHYVINVOINTIA. -tutkimuksessaan. – Muutokset ovat kuitenkin melko lieviä
Selvittiinpä siitäkin! TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK Valmiina haasteisiin Resilienssi on elintärkeää paitsi yksilöil le myös yhteisöille – onpa kyse sitten työyhteisöstä, perheestä tai vaikka urheiluseurasta. Niitä voivat olla kollegan hyvä puheenvuoro kokouksessa, sujuvasti hoidettu asiakaskohtaaminen tai muu arkinen kiitoksen paikka. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Onnistumiset esiin Luottamuksen ilmapiiri ja hyvä keskus telukulttuuri luovat pohjaa työyhtei sön resilienssille. Etäyhteyksin sanaton viesti ei aina välity, ja siksi myös kasvokkaiset kohtaamiset ovat tärkeitä. Mitä enemmän yhteisön jäsenet ovat tottuneet tekemään yhteistyötä ja auttamaan toisiaan, sitä vahvempi se on kohtaa maan äkillisiäkin muutoksia. Arvostus a ja o Ilman keskinäistä arvostusta työyhteisön resilienssi ei kehity. Resilienssitaidot eivät synny sillä hetkellä, kun myllerrys on käynnissä, vaan niitä on pitänyt harjoitella jo aiemmin. Samalla kun muistam me menneet saavutukset, muistamme myös sen tosiasian, että vaikeudetkin kuuluvat elämään. Jos olemme ennenkin selättäneet talouskriisin, miksi niin ei kävisi nytkin. Johdon tulee edistää hyvää keskustelukulttuuria työpaikalla. Toisten huomioiminen auttaa myös tunnistamaan ja ottamaan käyttöön jokaisen työ yhteisön jäsenen vahvuudet. Jokainen yritys ja or ganisaatio kohtaa aika ajoin haastavia vaiheita, ja niistä selvitessään niiden muutosjous tavuus myös vahvistuu. Miten siis säilyttää toimintakyky epävarmuudessa, sopeutua uusiin tilanteisiin ja selvitä haasteista. Uskalletaanko meillä puhua hankalistakin asioista. Vaikeissa muutostilanteissa työyhteisöltä vaaditaan resilienssiä eli muutosjoustavuutta. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi pientenkin onnistumis ten huomioimista. On kestävämpää rakentaa selviytymiskykyä yhteen hiileen puhal tamisen kuin sooloilun varaan. 2 1 3 AJASSA. Myös kokemukset aiemmista haasteista ja niistä selviytymisestä vahvistavat uskoa tulevaan. Arvostus ei välity vain suoran palautteen kautta vaan myös tekoina ja arkisissa kohtaamisissa. Katsotko poispäin, kun kollegasi puhuu, vai oletko läsnä ja osoitatko kiinnostusta. Jos työntekijä uupuu, osoitammeko, että hän on avun arvoinen. Ovatko esimerkiksi kokouksemme sellaisia, että jokainen saa äänensä kuuluviin
Jos joku tekee virheen, kumpi on fiksumpaa: kohdistaa tarmonsa syyllisen etsintään vai tilanteen nopeaan korjaamiseen. Pieniä arkisia esteitä tulee joskus ylitettä väksi päivittäin: Bussikortti jäi kotiin – miten pääsen töihin. Se, että myöntää avun tarpeensa, on osa resilienssiä. Yhteisönkään ei tarvitse pärjätä yksin! Yhteinen etu paras etu Poikkeustilanteessa on hyvä muistaa, että yhteinen etu on yleensä aina myös oma etu. Jos haaste on liian suuri eivätkä työyhteisön voimavarat riitä, on paras etsiä ulkopuolista apua sen mukaan, millaisesta ongelmasta on kyse. Epävirallisen johtajan rooli voi myös käydä raskaaksi sekä johtaa kuppikuntien ja piiloagendojen syntymiseen. Tämä voi joskus vaatia rahallistakin satsausta, mutta vielä tärkeämpää on rohkaiseva asenne. Yksilöt ja yhteisöt Jokaisella työyhtei sön jäsenellä on elämässään myös omat haasteensa. Usein työyhteisössä voi olla muutama aktiivi, jotka saavat muutkin innostumaan mukaansa. Myös työyhteisöjen rohkeudessa on tässä suh teessa eroja. Esimerkiksi hoivakodeissa on korona-aikana järjestetty konsertteja ikkunan takana, järjestetty leikkejä ja kilpailuja sekä löydetty muita tapoja ilahduttaa asukkaita. 4 6 5. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Apua solmuihin Onko meidän esitettävä vahvaa ja menestyvää, vaikka sisäisesti koem me itsemme heikoksi. Toisaalta on myös taitolaji puhua vaikeuksista niin, ettei jäädä valittamisen kier teeseen, koska silloin kuoppa kasvaa entistä syvemmäksi. Jos tsemppaan ja huolehdin omalta osaltani siitä, että ilmapiiri työpaikalla säilyy kannustavana, parannan paitsi muiden viihtyvyyttä myös omaa työhyvinvointiani. Esimer kiksi työnohjaus voi purkaa yhteistyön solmuja ja muita su juvan työnteon es teitä. Työnantajan kannattaa tukea luovuutta ja osallisuutta niin, että työpaikalla vahvistuu yhdessä oppimisen ja tekemisen kulttuuri. Jotkut meistä suhtautuvat haasteisiin varovasti, toiset taas suorastaan janoavat niitä elämäänsä. Siitä syntyy sisäinen ristiriita, joka kuluttaa voimavaroja. Sellaisia voivat olla vaikka muutto uudelle paikkakunnalle tai opintojen, uuden työn tai harrastuksen aloittaminen. Aina ei tarvitse olla kyse vaikeuksista, sillä myös myönteiset muutokset vahvistavat selviy tymiskykyä. Yhteistä on onnistumisen riemu, kun este on ylitetty: selvittiinpä siitäkin! Luovuutta peliin Vaikeuksista selviytyminen kysyy luovuutta, koska eteenpäin pääsemiseen pitää todennäköisesti löytää uusia keinoja. Päähuomio kannattaa suunnata siihen, mikä veisi eteenpäin ja kohti ratkaisua. 7 Juttua varten on haastateltu psykoterapeutti Krisse Lipposta, joka on kirjoittanut elokuussa ilmestyneen kirjan Resilienssi arjessa (Duodecim, 2020). Puhelin lakkasi toimi masta – kuinka saan viestini perille. Resilientti työyhteisö suuntaa energiansa parhaan – tai joskus ehkä vähiten huonoimman – ratkaisun löytämiseen
Puhumattakaan siitä, millainen tutkintotodistus arkistoistasi löytyy. Tämä puolestaan mahdollistaa resurssien kasvattamisen, joka lisää vapauttasi – ja niin edelleen. Ei sen, minkälaista liksaa työstä saa, mikä yhteiskunnallinen asema siihen liittyy tai mitä äiti, isä ja kaverit sinulta odottavat. Vapaus toteutuu, kun työssä on riittävästi liikkumavaraa, pomo ei kyttää olan takana ja resurssit ja työkalut riittävät työn toteuttamiseen. Yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden kirjon pitäisi olla ammatinvalinnan ytimessä. Vastuu tarkoittaa sitä, että työyhteisö kannattelee aidosti, ja sitä, että kykenet työssäsi tuottamaan todellista arvoa toisille. Työ vie puolet ihmisen valveillaoloajasta. Vapaus, virtaus ja vastuu synnyttävät kehämäisen vuorovaikutusrakenteen. Se löytyy sieltä, missä kiinnostuksesi kohteet kohtaavat maailman tarpeet. Flow-tilassa pystyt puolestaan kehittymään alati osaamisessasi paremmaksi. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 KOLUMNI Lopeta puurtaminen – löydä kutsumuksesi I HMINEN EI TARVITSE tutkintoaan vastaavaa työtä, vaan työtä, joka vastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan. Jos sen käyttää epäkiinnostaviin aktiviteetteihin, on elämä taatusti puisevaa puurtamista. Voisitko tehdä lyhyempää työpäivää tai tehdä työsi erilaisessa rytmissä kuin ennen. Jos nykytyö ei innosta, yleensä järkevin strategia ei ole lyödä hanskoja tiskiin ja lähteä Tiibetiin meditoimaan. Hyvän työn ytimessä on sisäinen motivaatio ja sen kolme avaintekijää: vapaus, virtaus ja vastuu. Lisäksi teet työssäsi jotain, joka on aidosti arvokasta myös muille ihmisille. Mieti, millä pienillä arjen muutoksilla voisit lisätä työssäsi vapautta, virtausta tai vastuuta. Tosiasiassa mikä tahansa työ voi olla kutsumus ja kaikilla ihmisillä on kutsumuksia lukematon määrä. Lauri Järvilehto KUV A MI K KO R AS K IN E N Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämä professori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen. Kolumni on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehdessä 4/20.. Kun haastetta on juuri sopivasti, pystyt uppoutumaan tekemiseen vaikka tuntikausiksi, oli kyse sitten Excel-taulukon täyttämisestä, rikkaruohojen kitkemisestä tai satapäiselle salille puhumisesta. Voisitko hyödyntää harrastuksissasi kertynyttä osaamista myös työssäsi. Kutsumustyö löytyy sieltä, missä pystyt tekemään itseäsi aidosti kiinnostavia asioita ja sitä kautta voit tehdä muille hyvää. i Vapaus toteutuu, kun työssä on riittävästi liikkumavaraa, pomo ei kyttää olan takana ja resurssit ja työkalut riittävät työn toteuttamiseen. Miten työsi liittyy johonkin suurempaan hyvään, tai miten oma työpanoksesi palvelee työnantajaorganisaatiotasi parhaiten. Pienillä muutoksilla saatat huomata, että aiemmin raskaalta tuntunut työ alkaakin pian kannatella ja motivoida. Flow eli virtauskokemus syntyy, kun tehtävä on tasapainossa osaamisen kanssa. Liian helppo homma tylsistyttää, liian vaikea taas vetää stressikierteeseen. Suuntaamalla osaamisesi toisten palvelemiseen kannat myös vastuusi ja synnytät yhteistä hyvää. Kutsumustyö käsitetään usein väärin niin, että kyse olisi jostain taivaallisesta tehtävästä, jossa sinut on nimetty papiksi tai palonsammuttajaksi. Kun vapautta on riittävästi, on mahdollista löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Virtaus liittyy niin kiinnostuksen kohteisiin, osaamiseen kuin oppimiseenkin. Sen sijaan kannattaa hyödyntää työn tuunaamista. Toisin sanoen voit tulla töihin omana itsenäsi ilman tarvetta esittää sosiaalista roolia
Nekin edellyttävät sääntelyn tunnistamista. Toimiva turvallisuuskulttuuri tukee yritystoiminnan menestystä ja jatkuvuutta. Linnunmaa Lexin on valinnut Suomessa käyttöönsä jo yli 300 teollisuusyritystä. Kohti parempaa työnantajuutta Voutilainen kiittelee suomalaisyrityksiä hyvästä työstä turvallisuuden eteen. Lainsäädäntö tulee tuntea, jotta sitä voi noudattaa, korostaa Voutilainen. Vastuu on yritysjohdolla Vaikka turvallisuus on koko työyhteisön yhteinen asia, vastuu on viime kädessä yritysjohdolla. Epävarma turvallisuusjohtaminen kasvat taa riskejä myös taloudellisessa tuloksessa. Palvelu tarjoaa toimivan ratkaisun myös sisäiseen viestin tään ja vastuiden jakoon. Kun lakisääteisiä vastuita jalkautetaan yritysjohdolta esi miehille ja turvallisuushenkilöstölle, on viestinnän oltava selkeää. Kaikki alkaa lain säädännön tunnistamisesta. Toisaalta tietyt negatiiviset ilmiöt, kuten työpaikkahäirintä, nousevat tiu haan otsikoihin ja ovat myös tuomiois tuinten käsiteltävinä. Tutustu ja tilaa esittely! www.linnunmaalex.fi Maksuton webinaari 22.9.2020 klo 13: Turvallisuusjohtaminen ja työn antajan vastuut. – Työturvallisuuslainsäädäntö on laaja kokonaisuus, johon sisältyvät fyysisen turvallisuuden ohella henkiseen turvalli suuteen ja työilmapiiriin liittyvät asiat. Voutilainen kollegoineen auttaa yri tyksiä lainsäädännön tunnistamisessa ja soveltamisessa sekä sen muutosten ha vaitsemisessa. Voutilainen muistuttaa, ettei tarvitse olla lakiasiantuntija ymmärtääkseen lain säädännön vaatimuksia ja niiden muu toksia. Tapauksilla voi olla merkit täviä mainehaittoja, jotka heijas tuvat työnantajamielikuvassa. – Vaatimukset on helppo ymmärtää, kun tukena on Linnunmaa Lexin palvelu, joka sisältää aina ajantasaisen lainsää dännön, asiantuntijoiden ymmärrettävät kommentit sekä nopean keskusteluyhtey den asiaan perehtyneen juristin kanssa. Työturvallisuuslaki itsessään ei sisällä turvallisuusjohtamisen käsitettä, mutta se on ehdoton lähtökohta turvalli suuden johtamiselle. Linnunmaa Lexin lakiseu rantapalvelu toimii verkossa, mutta juris tit ovat tavoitettavissa myös esimerkiksi reaaliaikaisessa chatissa. Työturvallisuus on parantunut viime vuosi kymmeninä huomattavasti ja vakavia tapaturmia sattuu aiempaa vähemmän. Ilmoittaudu sähkö postitse osoitteeseen palvelu@linnunmaalex.fi.. – Meidän palvelussamme lakiin perus tuvien vastuiden jakaminen ja omien vas tuiden tunnistaminen on helppoa hyvien työkalujen avulla. L innunmaa Lexin lakiasiantuntija Elina Voutilainen tietää, että tur vallisuustoimien jalkauttaminen luontevaksi osaksi työn arkea on joskus haastavaa. – Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. – Lainsäädäntö on turvallisuustoimin nan kivijalka. Siihen on tarjolla vaivaton ratkaisu. Kun turvallisuudesta huolehditaan lain mukaisesti, liiketoiminta sujuu häiriöttä. Kun yritys rakentaa turvallisuusjohta misensa – ja koko toimintansa – lainsää dännön pohjalle, tulevat vaatimukset luontevasti osaksi toimintaa. Työnantaja on velvollinen kehittämään työturvallisuutta yhteistyös sä henkilöstön kanssa. Työturvallisuus ei ole vain irrallisia ohjeita MENESTYKSEKÄS TURVALLISUUSJOHTAMINEN ALKAA LAINSÄÄDÄNNÖN TUNNISTAMISESTA MAINOS Turvallisuusjohtaminen on käytännön toimenpiteitä, jaettua vastuuta ja avointa viestintää. – Moni yritys hoitaa turvallisuustyönsä lain velvoitteita laajemmin vapaaehtois ten johtamisjärjestelmien ja sertifikaat tien, kuten ISO 45001:n avulla. Turvallisuusjoh tamisen menetelmät ja toimintaohjeet jäävät helposti irrallisiksi, jos niiden pe rusta on epäselvä
Aika ajoin on hyvä muistuttaa itselleen, ettei muiden palaute ole aina totuus asioiden tilasta. Huolimatta siitä, että Kastikainen ei ole käynyt kouluja, hän uskoo systemaattisuuteen ja suunnitelmallisuuteen itsensä kehittämisessä. Aurora Airaskorpi. Oppaassa tarjotaan näkökulmia, joiden avulla voi ehkäistä riittämättömyyttä itsessä ja työyhteisössä. Kirjassaan Pikkupomosta johtajaksi Kastikainen kuvailee vetävästi työelämässä kohtaamiaan tilanteita, työuransa alkuvaiheita ja kasvamistaan johtajaksi – epävarmuuttaan, keskenkasvuisuuttaan ja epäonnistumisiaan peittelemättä. Somemenestys ei ole sen parempi mittari sille, mitä ihminen oikeasti osaa tai tekeekö hän itseään kiinnostavia 3. Itsereflektiota ja itsehillintää tarvitaan. Riittämättömyyden tunteiden taustalla on usein se, että haluamme tulla nähdyiksi ja haemme ympäristömme hyväksyntää yhä uudelleen. Aitoa kyvykkyyttä ei osata erottaa liiallisesta itseluottamuksesta, joka tuntuu olevan tyypillisempää miehille. Tomas Chamorro-Premuzic. Kirjan keskeisiä neuvoja onkin, että kaikista tekemisistään voi ottaa oppia ja omaa työtään voi käyttää henkilökohtaisen kehittymisen alustana. LUKUVINKIT 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Toisenlainen johtamiskirja Miksi niin monesta epäpätevästä miehestä tulee johtaja. Hän on siivoojana, tarjoilijana ja myyjänä työskennellyt merkonomi, joka nousi 23-vuotiaana sadan ihmisen johtoon, tavaratalojohtajaksi K-Citymarketiin. Aurora Airaskorven kirja kannustaa asettamaan rajoja omalle työnteolle ja hyväksymään riittävän hyvän loppu tuloksen. Chamorro-Premuzicin mukaan persoona ja älykkyys vaikuttavat. Olen kantapääopiston käynyt, hän itse toteaa. Ihminen on rajallinen tekemisissään, ja siksi on syytä olla armollinen itselle ja toisille. Yksittäistä ominaisuutta tai suoritusta on hyvin vaikea arvioida objektiivisesti. Nuoren naisen uraopas. Hän uskoo, että johtajien valinnassa arvostetaan liikaa leimallisesti miehisiä piirteitä. Karismaattisuutta painotetaan, vaikka se ei lisää kenenkään osaamista. Helena Kastikainen. Ihminen sekoittaa aina kohteesta antamaansa palautteeseen myös omia tunteitaan ja mielikuviaan. Sillä saavutettaisiin hänen mukaansa vain lisää huonoja johtajia. Valmennus ja palaute vievät johtajaa eteenpäin kehittymisessä. Kirjailijan mukaan naiset osaavat myös sitouttaa työntekijöitään paremmin kuin miehet. Naisten johtajapotentiaalia Chamorro-Premuzic perustelee muun muassa ammatillista kiinnostusta koskevilla sukupuolieroilla. Vastapaino 2020, 32,95 €, äänikirja 33,95 € JOHTAMISKIRJAN KIRJOITTAJA Tomas Chamorro-Premuzic on työpsykologian professori, joka on erikoistunut persoonallisuustesteihin ja johtajuuden kehittämiseen. Tunneälykkäät ovat parempia motivoimaan muita. Johtaminen on kuitenkin enimmäkseen työskentelyä ihmisten kanssa, ja naiset ovat siitä kiinnostu neempia. Mikä sitten tekee hyvän johtajan. — Ja miten korjata tämä. Syytä tähän on etsitty paitsi työelämän ja opiskelujen tiukentuneista vaatimuksista, joihin on vaikea yltää, mutta myös sosiaalisen median välittämistä ideaaleista, jotka ruokkivat vertailua. Paras tapa konfliktien ratkaisuun on myötätunto, avoimuus ja pyrkimys ymmärtää toista. Naisille usein esitettyihin neuvoihin olla aktiivisempia ja itsevarmempia, keskittymään urakehitykseensä ja jopa teeskentelemään muuta kuin ovat professori suhtautuu kielteisesti. 1 Esimerkin avulla huipulle Pikkupomosta johtajaksi. Selviytymisopas työelämään. S & S 2020, paperikirja ja äänikirja 30 €, sähköinen kirja 24 € YHÄ USEAMPI UUPUU jo heti työuran alussa. S & S 2020, paperikirja ja äänikirja 32 €, sähköinen kirja 25 € MONESTI TYÖNTEKIJÄT ovat sitä mieltä, että johtajien olisi hyvä kokeilla johtamaansa työtä käytännössä. Itsensä tunteminen ja oman itsensä kanssa viihtyminen ovat edellytyksiä sille, että voi nauttia työstään ja elämästään. Helena Kastikainen on työssä oppinut johtamisen ammattilainen, jolta lukio jäi kesken ja joka ei ole käynyt korkeakouluja. 2 Näkökulmia riittämättömyyden ehkäisyyn Riittävän hyvä. Palautteen kysymisen sijaan kannattaa siis ennemmin määrittää tarkkaan oma visionsa ja uskoa omaa arviotaan, kannustaa Airaskorpi. Se on osa työtaitoja. Hän korostaa opiskelevansa jatkuvasti omaehtoisesti. Kertojan tarina on vastustamaton rehellisyydessään ja hyväntahtoisuudessaan. Vaikka työn rajojen asettaminen kuuluu organisaatiolle, myös yksilön on hyvä oppia määrittämään, mikä on kohtuullista. Silloin ei kannata keskittyä heikkouksiinsa ja vertailla itseänsä muihin
Meidän on myönnettävä, että elämä on absurdia eikä universumilla ole välttämättä tarjota yhtä suurta elämän tarkoitusta, joka tyydyttäisi levottoman mielemme. Gummerus 2020, 29,95 €, äänikirja 15,95 € MITEN SITÄ OIKEIN PITÄISI elämänsä käyttää. Löydä oma polkusi – nuoren uraopas. Miksi välillä iskee tyhjyyden tunne siitä, ettei elämällä ole mitään varsinaista merkitystä. Merkityksellisyys tapahtuu siis itse elämässä eikä sen ulkopuolella. Jokaisen uratarinan jälkeen on esitelty aukeamallinen ky seisen alan muita ammatteja. Kun on ensin selvittänyt, millaisia ovat juuri oman elämän merkityksellisimmät kokemukset, niitä voi alkaa haalia lisää. Se kehottaa jättämään muiden odotukset omaan arvoonsa ja kiinnostumaan rohkeasti erilaisista mahdollisuuksista unohtamatta, että oman suunnan löytämisessä saattaa eksyä välillä harhapoluille. Oman alan löytäminen ei ole ihan helppoa. Tunne, että elämä on hallinnassa. Tietoa ammateista voi olla kertynyt jonkin verran lähipiiristä tai mediasta. Tehtävien ja kysymysten avulla kirja herättelee pohtimaan muun muassa omaa oppimistapaa, asenteita, ajan hallintaa ja elämäntaitoja. Mikäli pelkkä henkilökohtaisen onnellisuuden tavoittelu ei tee elämästäm me arvokasta ja merkityksellistä, niin mikä sitten tekee. Ideana on tunnistaa ne asiat, jotka saavat oman elämämme tuntumaan elämisen arvoiselta itsellemme. Tuttuja ajatuksia kaikille ihmisille jossain vaiheessa elämää, sanoo Frank Martela. Siinä kym menen eri ammatin edustajaa kertoo, millainen heidän tyypillinen työpäivänsä on, mistä he työssään pitävät ja miten päätyivät alalle. Kirjassa lähdetään liikkeelle elämän tarkoi tuksen ja merkityksellisyyden välisestä erosta. Kirja on viisas. Hän voi elää omien mieltymystensä mukaan ja tehdä asioita, joista on kiinnostunut. 3 Yhteenkuuluvuuden eli läheisyyden tarve. Ihminen kokee olevansa yhteydessä toisiin, välittävänsä heistä ja olevansa myös välittämisen kohteena. 2 Kyvykkyyden tarve. Meri Nykänen. Moni nuori tuskailee asiaa viimeistään yläkoulussa kurssivalintoja tehdessään. MERI NYKÄNEN 5 asioita. Frank Martela. Tärkeämpää on siis se, tuntuuko oma elämäm me merkitykselliseltä kuin se, miltä se ulkoapäin tarkasteltuna näyttää. Martela on tutkija ja filosofi, joka on perehtynyt jo vuosia erityisesti hyvään ja mer kitykselliseen elämään. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Merkityksellisyys on sisäinen kokemus Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Siksi valmiin tarkoituksen etsimi seen ei kannata tuhlata aikaansa – se vie vain suurempaan eksistentiaaliseen ahdistukseen. Kirjoittajan mukaan tykkäys ten ja klikkien kalasteluun käytetyn ajan voisi käyttää paremmin tutustu malla itseensä, siihen mikä merkitys työllä meille on ja mitä haluaisimme osaamisellamme saada aikaan. Martela sanoo, että elämän merkityksellisyydessä ei ole kyse mistään ihmisen yläpuolella olevista arvoista vaan siitä, millaisten arvojen, tavoitteiden ja päämäärien koemme ohjaavan omaa elämäämme. Löydä oma polkusi – nuoren uraopas tarjoaa konkreettista tukea oman tulevaisuuden pohtimiseen. Usein kuitenkin media tarjoaa mieli kuvia, joissa ei välttämättä ole totuus pohjaa. Martelan väite on, että elämästä voi tehdä itse merkityksellistä ja iloista, vaikka olemassaolomme olisikin absurdia. Kun oman elämänsä merkityksellisyyttä alkaa pohtia, se kannattaakin Martelan mukaan aloittaa omista kokemuksista eikä suurista maailmankaikkeutta koskevista kysymyksistä. Ihminen on oman elämänsä herra ja voi tehdä itse näisiä päätöksiä. Ammattien tutkailua nuoren silmin 4. Merkityksellisyys on pieniä ja isoja valintoja, jotka tuntuvat meistä itsestä hyviltä ja arvokkailta. Kustantamo S&S 2020, 27,95 € MIKÄ SINUSTA TULEE isona. Kulttuurimme pursuaa viestejä siitä, miltä onnellinen ihminen ja elämä näyttävät – mutta ne pysyvät lopulta aina saavuttamattomissa. Merkityksellisiä hetkiä voivat olla esimerkiksi hyvän ruuan syöminen rakkaassa seurassa, tärkeässä harrastuksessa edistyminen tai toisen ihmisen auttaminen silloin, kun hän tarvitsee apua. Merkityksellisyys ei kuitenkaan löydy tavoittelemalla kaikin keinoin onnellisuutta itsellemme. IHMISEN KOLME PERUSTARVETTA 1 Autonomian tarve. Ihminen luottaa kykyihinsä, kokee osaavansa asiat ja luottaa siihen, että saavuttaa asettamansa tavoitteet. Se kannustaa tutus tumaan itseen ja siihen, mitä pitää elä mässä tärkeänä. Siksi hän onkin kirjoittanut aiheesta kirjan Elämän tarkoitus. Usein tällainen ahdistus valtaa mielen silloin, kun elämässä tapahtuu jotain mullistavaa ihmissuhteissa, hyvinvoinnissa tai työelämässä
Annan sairastuneille ja altistuneille ohjeita ja vastaan koronavirusta koskeviin kysymyksiin. Pyrin selvittämään, mistä hän on saanut tartunnan ja ketkä ovat voineet altistua virukselle. INFEKTIOLÄÄKÄRI Ville Kaila kartoittaa ja jäljittää korona virukselle altistuneita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäljitys tiimissä Tays Keskussairaalassa. Suurimmat haasteet. Lisävoi mia rekrytoidaan sosiaali ja terveydenhoitoalan ammatti laisista ja opiskelijoista, jos ilmaantuvuus lähtee kasvuun. Kysyn vointia ja sitä, pärjääkö hän kotona vai tarvitaanko ehkä sairaalan arvio asiasta. Pirkanmaalla tarvittaes sa töihin tulevia jäljittäjiä on tällä hetkellä riittävästi. Tiimi työtaitoja. Pidin yhden kurssin luennoista, ja suoritin kurssin koemielessä itsekin. RAIJA LAHTINEN AJASSA K UV A J U H A RA N N I KK O C M Y CM MY CY CMY K wgh-2020-turku_tt-lehti_108x280mm.pdf 1 24.4.2020 9:29:44. Jatkotartuntojen estäminen. Informoin karanteeneista ja eristyksistä potilaan kotikunnan tartun tatautivastaavaa lääkäriä, joka tekee tartuntatautilain edellyttämät kirjalliset eristys ja karanteenipäätökset. Koulutus. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Mitä tekee koronajäljittäjä. Rajoitusten poistaminen voi tuoda haasteita kontaktijäljitykseen, jos sairastunut on matkustel lut ja liikkunut paljon esimerkiksi ravintoloissa tai yleisö tapahtumissa. Tavoittelen sen jälkeen altistuneita, jotka asetetaan ka ranteeniin. Kun labo ratorio ilmoittaa uudesta koronavirustapauksesta, soitan tartunnan saaneelle. Riippuu tautitilanteesta. Tartunnanjäljitys sisältyy infektiolääkärin kou lutukseen. Miten työskennellään. Mitä edellyttää tekijältään. Ohjeistan hänet eristyksestä. Kykyä omaksua uutta tietoa nopeasti ja soveltaa sitä työhön. Tiimissä tilanteen mukaan. Työ tuntuu merkitykselliseltä. Kysyntä. Alan taitoja ja tietoa. Parasta. Meillä on hyvä tiimi, joka tekee päätökset yhdessä harkiten ja olemassa olevaan tietoon nojaten. Rauhal lisena aikana jäljitystyötä tekee yksi tai kaksi infektiolääkä riä. Päätehtävät. Uuden, sosiaali ja terveydenhuollon ammattilai sille ja alan opiskelijoille suunnatun koronavirustartuntojen jäljittäjäkurssin voi suorittaa verkossa. Kiireisenä aikana tiimin toimintaan osallistuvat muutkin infektiolääkärit, muut lisäavuksi rekrytoidut kollegat sekä lääketieteen opiskelijat, jotka ovat saaneet lisäkoulutuksen jäljitykseen
Vuoden 2019 eurobarometrin mukaan hieman yli puolet suomalaisista uskoo, että työnhakijan fyysinen olemus voi ratkaista työnhaussa. 18 Kuntajohtamisessa onnistuu luottamuksella 20 Eriävät mielipiteet rohkeasti esiin 24 Työ ajassa S. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 T UTKIMUKSET OVAT OSOITTANEET, että pitkät miehet etenevät lyhyitä miehiä useammin johtotehtäviin ja hoikat naiset työllistyvät paremmin ja tienaavat enemmän kuin lihavat naiset. Yhtä moni ajattelee, että kahdesta yhtä pätevästä työnantaja valitsee tyylikkäämmän. Tässä numerossa. 16 Miten ulkonäkö määrittelee meitä työelämässä. Miksi sillä, miltä näytämme, tuntuu olevan merkitystä myös ammateissa, joihin ulkonäön ei luulisi vaikuttavan. ULKOINEN MIELLYTTÄVYYS ON PÄÄOMAA TE KS TI H AN N U KA SK IN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Oletko sitä, miltä näytät
ONNEKKAAT OVAT SAANEET geenilotossa edullisiksi miellettävät kasvonpiirteet sekä hyvämuotoisen vartalon. Sairaanhoitaja ei saa käyttää sormuksia eikä tekokynsiä hygieniasyistä. Pian haastateltavat kuitenkin huomasivat, että arkinen laittautuminen hyödyttää työnantajaa heidänkin töissään. Tavoitteena luoda yhteys Turkulaissosiologit käsittelevät ulkonäköpääomaa viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Ulkonäköyhteiskunta. Palvelusektorin kasvu ja asiantuntija-ammatteihin liittyvä vaatimus – tai oletus – itsensä brändäyksen tarpeellisuudesta lisäävät kuitenkin kilpailua ulkoisillakin ominaisuuksilla. Kirjoittajat täydensivät laajaa aineistoa ”tavistyöntekijöiden” ryhmähaastatteluilla, joiden aiheena oli ulkonäön merkitys työssä. Työntekijä hyötyy ulkonäköön panostamisesta myös itse, kun hän pystyy synnyttämään luottamusta ja luomaan työn kannalta tärkeitä yhteyksiä. Turun yliopiston taloussosiologit ovat tutkineet ulkonäön merkitystä ”tavisammateissa” eli töissä, joihin ei yleisesti liitetä ulkonäöllistä merkitystä. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020. Eräs nuoriso-ohjaaja käytti seksuaalikasvatuspäivillä kirkkovenekorvakoruja, jotta saisi nuoriin helpommin yhteyden kuin neutraalisti laittautuneena. Ääneen lausumattomien normien lisäksi on virallisempia vaatimuksia. Tutkijat päättelevät, että tavallisesti suomalaiset pyrkivät sulautumaan joukkoon eivätkä halua erottautua ulkonäöllään. Myös ”tavisammateissa” ulkonäöllä on merkitystä: sillä vahvistetaan suhteita, luodaan ammatillista uskottavuutta ja herätetään luottamusta. Esimerkiksi haastatellut nuorisotyöntekijät arvioivat, että nuorten kohtaamisessa tärkeintä on olla aito ja oma itsensä. Miellyttävän ulkonäön kun tiedetään kuuluvan heidän työhönsä. Samasta syystä toinen nuorisotyöntekijä suosii räväkkää printtipaitaa. Tiimiin kuulunut väitöskirjatutkija Tero Pajunen kertoo haastateltavien aluksi kummastelleen sitä, että haastatteluihin ei kutsuttu malleja tai näyttelijöitä. Ulkonäkö eriarvoistaa, ja siksi se on myös yhteiskunnallisesti merkityksellinen ominaisuus. TEKSTI HANNU KASKINEN KUVA SHUTTERSTOCK vistamaan ”kaikki keinot käyttöön” -asennetta. He eivät esiinny yksilöinä, vaan heidän tehtävänsä on valaa luottamusta niin, että hoidettava tuntee olonsa turvalliseksi. Juristien taas pitää edustaa laajaa ja abstraktia oikeusjärjestelmää, joten heidän on oltava neutraaleja asiantuntijoita. Sama pätee sairaanhoitajiin. Kodinkonemyyjien pitää pukeutua yhdenmukaisesti erottuakseen asiakkaista ja samalla vahvistaakseen liikkeen brändiä. Myös työelämän epävarmuus ja kilpailu työpaikoista ovat omiaan vahRento vai asiallinen. OLETKO SITÄ, miltä näytät. Teos pohjaa lukuisiin kyselyhin, joissa on ollut tuhansia vastaajia. O Ulkonäöllä viestitään tukea muulle ilmaisulle, jota halutaan tuoda esiin. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Edustava ulkonäkö on pääomaa mallien ja näyttelijöiden työssä
Jaana Parviainen, Taina Kinnunen ja Ilmari Kortelainen. Todellisuudessa työn tekijöiden ulkonäkö vaihtelee mieli kuvia enemmän. Kuka saa paikan. Kirjassa oikeusaputoimis ton juristi kertoo, kuinka hänelle oli tehty perus teellinen turvatarkastus, kun hän oli pukeu tunut nahkatakkiin. Ulkonäkö voi pettää Sosiologien mukaan käyttäytyminen ja muu olemus vaikuttavat ulko näköä enemmän. Naisia, jotka hyödyntävät ulko näköään työnhaussa tai palkan korotuksen toivossa, paheksutaan Suomessa enemmän kuin samoin toimivia miehiä. LISÄÄ AIHEESTA Ulkonäköyhteiskunta. Vaikka naiset pitävät ulko näköä tärkeämpänä kuin miehet, murehtivat ikääntymistä sekä käyttä vät paljon aikaa ja rahaa ulkonäöstä huolehtimiseen, naisten ei kuitenkaan sallita hyötyä ulkonäöstään. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Tero Pajunen kiteyttää, että ulko näöllä viestitään tukea muulle ilmai sulle, jota halutaan tuoda esiin. Haastateltu sairaanhoitaja jopa mietti, että eihän ylipainoinen hoitaja pärjää fyysisesti raskaassa osastotyössä. Juristit taas kertovat, että nuorten juristien asiantuntemusta epäillään, koska heillä ei voi olla pitkää työ kokemusta. Jos kuitenkin osaava ja pätevä hakija häviää vähemmän pätevälle ”väärän laisen” ulkomuodon vuoksi, se on menetys paitsi hänelle itselleen myös työnantajalle, potilaille ja lopulta koko yhteiskunnalle. Ylipäätään suomalaiset pääosin pa heksuvat työpaikan tai paksumman lompakon tavoittelua ulkonäön avulla. Turkulaissosiologien mukaan työn tekijän ulkonäöstä tehdyt päätelmät hänen ominaisuuksistaan luultavasti menevät pieleen. Oletetusti oikeanlaista ulkonäköä ta voitellaan myös työnhaku ja testaus tilanteissa. Oikeus saliin mene vää syytettyä ei tar kastettu. (Into, 2019.) Ruumillisuus ja työelämä. Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg. Työruumis jälkiteollisessa taloudessa. Pajunen sanoo autokauppiaiden kertoneen, että asiakkaat eivät mielel lään lähesty erityisen pitkää myyjää. (Vastapaino, 2016.). Turkulaistutkijoiden kysymys on: riit tääkö paheksunta estämään ulkonäöllä vaikuttamista sellaisilla elämänalueilla, joilla emme halua sen vaikuttavan. Joistakin ammateis ta on myös selkeitä mielikuvia, kuten että ravintolakokeilla on tatuointeja käsivarsissaan. Kirjassa eräs asianajaja kertoo, kuinka lakiyrityksessä vastaan ottohenkilöstöä valitessa perusteena on se, millainen käyntikortti työnteki jä on firmalle. Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Toim. Humanistit ja filosofit taas korostavat ulkoisessa olemuksessaan syvällisyyt tä, ja sitä ei välttämättä tue liiallisen huoliteltu olemus. Vastaavasti yli kaksimetrinen asiakas ei pyydä autoesittelyä itseään puolta metriä lyhyemmältä. Esi merkiksi tutkijamaailmassa huoliteltu ulkonäkö ja itsevarma esiintyminen ovat tärkeitä kauppatieteilijöille. On myös tavallista, että kodinkoneliikkeessä asiakas pyytää kokeneen myyjän paikalle, vaikka to dennäköisesti nuori myyjä tuntee laitteet paremmin. Ensi kohtaamisessa ulko näkö voi silti ratkaista, syntyykö toi miva asiakassuhde. Aiempienkin tutkimusten mukaan ulkonäkö on rekrytoinnissa vaiettu valintaperuste
Wiita unionin eli Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan teknisen toi men toimialajohtaja Juho Tenhunen, 35, johtaa asiantuntijaorganisaatiota, johon kuuluvat maankäyttö, ruoka huolto, siivoushuolto, tilapalvelu sekä yhdyskuntatekniikka. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 KU VA M AA N KÄ YT TÖ / VI IT AS AA RE N KA U PU N KI. Kahden kunnan läheinen yhteistyö tuo omat haasteensa käytännön työhön. Lähimmät suo rat alaiset ovat omien sektoreiden päälliköitä. Teknisellä toimialalla olemme pyr kineet yhdenmukaistamaan toimintamalleja, ja mie lestämme olemme siinä onnistuneetkin. Teemme esimerkiksi aurausten tarjouspyynnöt samaan aikaan. – Meillä on Pihtiputaan kanssa yhteinen tekninen lau takunta ja toimialan palvelutuotanto. Lisäksi molempien kuntien maankäyttöön liittyviä työkave reita on viisi henkilöä, Tenhunen kertoo. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 K AHDEN KUNNAN teknisen toimen joh taminen ei aina ole simppeliä. Pidä kokonaiskuva kirkkaana, ja kunnioita erilaisia työtapoja. Kuntajohtamisessa ONNISTUU LUOTTAMUKSELLA TEKSTI EEVA VÄNSKÄ Viitasaarella asuu noin 6 200 asukasta. – Kummallakin kunnalla on omat strategiansa ja ta louden rakenteet. Wiita unioniin kuuluu myös Pihtipudas, jossa asukkai ta on reilut 4 000. Kaikkiaan teknisellä toimialalla työskentelee 130 työntekijää. Kuva Viitasaaren keskustasta. Näihin ajatuksiin tiivistyy kahden kunnan teknistä toimea johtavan Juho Tenhusen näkemys hyvästä johtamisesta
– Ihmisten johtamisessa painopiste on tosiasioissa pysyminen ja työntekijöiden kohtaaminen ihmisinä. – Sammutustoiminnasta saan vastapainoa päivittäiselle hallintotyölleni. Tämä on lähtökohtana Juho Tenhusen johtamisajattelussa. Harjoituksia on joka viikko, ja hälytystehtäviäkin parisataa vuodessa. Ihmisen tärkein matka on tulla puolitiehen vastaan. – Haluaisin kehittää jokaista johtamisen osa-aluetta. Työn suurimmat haasteet liittyvät ajanhallintaan ja priorisointiin. – Johtajan ei pidä tai tarvitse olla kaiken tietävä guru, vaan tuoda parhaat puolet esiin ihmisistä. – Kunta-alan tehtävät ovat hyvin laaja-alaisia. Johtaja ei ole koskaan täysin oppinut, vaan aina on parannettavaa ja uutta opittavaa. – Täytyy luottaa siihen, että oli tapa mikä hyvänsä, lopputulos ratkaisee. Tenhunen uskoo, että luottamalla työkavereihin ja tekijöihin työ tehostuu ja samalla työn mielekkyys sekä jaksaminen paranevat kaikilla. Tämä johtamisen kolminaisuus on mukana joka päivä ja jokaisessa asiassa. Hänestä on myös tärkeää tiedostaa, että ihmiset tekevät asioita hyvin eri tavoin. Entä millainen on tulevaisuuden johtaja. Pyykitkin voi laittaa kuivumaan eri tavoin, mutta lopputuloksena on kuitenkin kuiva pyykki. Siksikin luottamus työkavereihin on kaikki kaikessa. Kuunteleminen on erittäin tärkeää, ja se liittyy myös luottamukseen. Siksi on pidettävä kokonaistavoite kirkkaana mielessä, vaikka sivujuonteitakin voi matkan varrella tulla. Mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan ja ihmisten elämään tuo virtaa omaan työhön, hän sanoo. Tenhusen lempikirja johtamisesta on Mika Kamenskyn Strateginen johtaminen, jonka pariin hän kertoo palaavansa lähes vuosittain. – Hän hyväksyy omat epävarmuutensa ja on itsevarma omista vahvuuksistaan. Kun työ tai perhe ei vie miestä, Tenhunen on mukana sivutoimisena sammutusmiehenä Viitasaaren vapaapalokunnassa. – Tärkeintä on, että johtaminen on johdonmukaista, reilua ja perusteltavissa. Hän teki kirjasta jo vuosia sitten tiivistelmän, johon on kerännyt oppeja myös muusta kirjallisuudesta. Työntekijän on voitava luottaa siihen, että toimimalla strategian mukaan kohti visiota hän toimii varmasti oikein. Teknisen toimen toimialajohtaja Juho Tenhunen sanoo, että hyvällä työkulttuurilla ja vastuullisella johtamisella kunnat saavat jatkossakin osaavia tekijöitä kriittisiin tehtäviin. Johtajan ei pidä tai tarvitse olla kaiken tietävä guru, vaan tuoda parhaat puolet esiin ihmisistä." KU VA EE VA VÄ N SK Ä. Tenhunen arvioi, että hänen omat työhön liittyvät vahvuutensa ovat hyvä stressinsietokyky sekä asioiden nopea omaksuminen. Lopputulos ratkaisee Kokonaisuus on tärkeintä. – Toisaalta aina pitää osata keskeyttää se, mikä on meneillään, jos joku haluaa tulla keskustelemaan. – Tehtäväni on laaja-alainen ja on mahdotonta hallita kaikkea yksin. Hän hoitaa työtehtävät vastuullisesti ja ymmärtää olla luja, ei kova. Teknisen toimen johtamiseen liittyvät myös kunnan visio ja strategia, joiden on oltava henkilökunnan tiedossa. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Kolmen kategorian johtamista Tenhunen jakaa johtamisen kolmeen kategoriaan: ihmisten, asioiden ja itsen johtamiseen. Kun visio ja strategia on selkeytetty ja kaikkien tiedossa, se vapauttaa työaikaa organisaation jokaiselta tasolta eikä kaikkiin asioihin tarvita yksityiskohtaisia ohjeita. Paras lopputulos syntyy yhteistyöllä, ei yksittäisen virkamiehen pään sisällä. Hän itse kuvaa olevansa ”ratkaisukeskeinen sparraaja”, joka ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan pyrkii tukemaan ihmisiä heidän omissa tehtävissään. Vastapainoa hallintotyölle Juho Tenhunen tuli töihin vanhaan kotikuntaansa ja palasi siis juurilleen vuonna 2012
Jälkeenpäin kävi ilmi, ettei kukaan heistä olisi halunnut lähteä. Appiukko tunnusti ehdottaneensa matkaa kuvitellen, että muilla oli tylsää. Appi ehdotti matkaa, anoppi myöntyi, tytär innostui ja vävykin kannatti. Ideoiden ja ajatusten runsaus lisää vaihtoehtoja, helpottaa ongelmanratkaisua ja parantaa tuottavuutta työyhteisössä. Jälkeenpäin anoppi totesi, että olisi oikeastaan mieluummin jäänyt kotiin mutta lähti mukaan, kun muut vaikuttivat niin innokkailta. Miten tuoda omat näkemykset rakentavasti esiin. Tarina tunnetaan Abilenen paradoksina. Vävykin ilmoitti suostuneensa muiden vuoksi. Kaikki halusivat varmistaa yhteistyön sujumisen salaamalla omat ajatuksensa, ja lopputuloksena oli huono päätös.. Perhe ajoi paahtavassa helteessä ilmastoimattomalla autolla hiekkamyrskyn läpi Abileneen ja takaisin. Miksi neljä täysjärkistä ihmistä lähtee yhdessä retkelle, jolle kukaan ei tahdo. Matka oli kaikin puolin katastrofi. Eriävät mielipiteet ROHKEASTI ESIIN TEKSTI TIINA KOMI Perheenjäsenet eivät ilmaisseet mielipiteitään rehellisesti vaan yrittivät miellyttää toisiaan kuvitellen muiden haluavan retkelle. Perheen tytär kertoi kannattaneensa ideaa, jotta puoliso olisi tyytyväinen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 T EKSASILAINEN PERHE PÄÄTTI lähteä päivälliselle 85 kilometrin päässä sijaitsevaan Abileneen
Jos eriäviä mielipiteitä tai kritiikkiä ei arvoste ta, niitä ei viedä eteenpäin vaan jätetään käsittelemättä. Vaikka vaikeita asioita ei olisi yleisesti hy väksyttävää ottaa esiin, eriävän mielipiteen esittäjä ko kee toimivansa oikein. Kuuletko vai kuunteletko. Toki on myös niitä, jotka luottavat vain omaan arviointikykyynsä. Eriävän mielipiteen ilmaiseminen vaatii rohkeut ta. Hänellä saattaa olla takanaan vertaistukijoiden hiljainen joukko. Ne saattavat myös vaihtua tilanteen ja muiden osallistu jien mukaan. Konflikteihin ja johtamisen psykologiaan perehtynyt tutkija Paula Rossi kertoo, että mielipidejohtajaksi voi valikoitua esimerkiksi se, jolla on eniten kokemusta, asemaan perustuvaa valtaa tai suurin ääni. Erilaisuuden sanotaan olevan rikkautta, mutta erilais ten mielipiteiden arvostus ei aina näy työyhteisössä. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 Näin käy, koska ihminen käyttäytyy ryhmän jäsenenä eri tavalla kuin yksinään ja mukautuu helposti muiden mielipiteisiin välttääkseen konfliktia. Paula Rossi kertoo, että tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten työhyvinvointikyselyn avoimiin vastauksiin rea goidaan. – Mielipiteet muokkautuvat vuorovaikutuksessa. Paula Rossi KU VA AN N AM AR IA PA LS IIK O N EN KU VA SH U TT ER ST O C K. Suurin osa meistä on mukautuvia. Rossin tekemän tutkimuksen mukaan rohkeus voi kummuta esimerkiksi kokemuksesta, että epäkohtien esiin nostaminen työyhteisössä on tärkeää, jotta asiat muuttuvat. Rohkea puuttuu epäkohtiin Etenkin sosiaalisesti mukautuvat tyypit myötäilevät helposti niitä, jotka ilmaisevat mielipiteensä ensim mäisenä tai vahvasti esimerkiksi työyhteisössä
OPPIAKSEEN ARVOSTAMAAN muiden mielipiteitä on opeteltava suhtautumaan avoimesti erilaisuuteen. Tutkimusten mukaan viisaille ihmisille on ominaista erilaisten näkökulmien tarkastelu. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 – Näin työntekijöitä kuullaan mutta ei kuunnella. – On asioita, jotka on sanottava ääneen, jotta tapahtuu kehitystä. Kouluttaja ja tietokirjailija Camilla Tuomisen mukaan erilaisten mielipiteiden esiin nostaminen vaatii hyvän ja turvallisen työilmapiirin. On tärkeää, että heimo hyväksyy meidät eikä hylkää yksin pimeään. Ole oma, aito itsesi. Eriävät mielipiteet painetaan syrjään sen sijaan, että niihin suhtauduttaisiin kehittymisen mahdollisuuksina. On tärkeää muistaa, että vuorovaikutuksessa kukin toimii omista lähtökohdistaan käsin. Uuden aikaansaaminen edellyttää erilaisten ja vastakkaisten toiminta tapojen tarkastelua. Jos työkaveri esittää idean, joka toisen mielestä on huono, sitä ei kannata tyrmätä ennen kuin on kysynyt yhden lisäkysymyksen. Heitä ei pidetä tiimipelaajina. Meillä on taipumus sivuuttaa tieto, joka ei sovi aatteeseemme, ja painottaa sitä, mikä istuu omaan ajatus ja arvomaailmaamme. Asiat on kuitenkin ilmaistava rakentavalla tavalla, Tuominen sanoo. Työyhteisöissä puhutaan liian vähän tunteista, joten ne kerääntyvät helposti möykyksi pinnan alle. Konfliktin kohtaaminen vaatii kykyä itsereflektioon ja sen pohtimista, mitä tilanteessa oikeasti tapahtuu. Meillä on evoluutiossa kehittynyt tarve olla samanlaisia kuin muut. Kysy ennen kuin torppaat Jokainen työntekijä voi omalta osaltaan rakentaa hyvää ilmapiiriä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota suhtautumistapaansa. Kysymällä pääsee paremmin sisälle toisen näkökulmaan ja voi jopa yllättyä positiivisesti. Konfliktitilanteissa keskenään eri mieltä olevat ihmiset eivät välttämättä keskity edes kuuntelemaan toisiaan vaan argumentoivat oman puheenvuoronsa sisältöä toisen puhuessa. Tämä on sääli, sillä erilaisten mielipiteiden huomioiminen lisää vaihtoehtoja, mikä voi johtaa entistä parempiin päätöksiin. Kukaan ei voi olettaa, että muut osaavat lukea ajatuksia, ja siksi omien ajatusten kertominen on jopa velvollisuus.. Erilainen mielipide koetaan helposti uhkaksi. Näkemysten takana on joukko erilaisia ihmisiä omine toiminta tapoineen, arvoineen, tavoitteineen, odotuksineen ja uskomuksineen. Kysymys valmistaa kuulijaa ja helpottaa palautteen vastaanottamista. Hän kysyy, saako olla raakarehellinen. Ristiriita koetaan henkilökoh taisena ongelmana, jollei siihen pysty ottamaan riittävää etäisyyttä. Työyhteisön jäsenet voivat yhdessä päättää suhtautua toisiinsa kannustavasti. Konflikti on silti inhimillinen kokemus ja herättää voimakkaita tunteita. – Muista poikkeavia mielipiteitä esittävät työntekijät leimataan helposti riidankylväjiksi, hankaliksi tyypeiksi ja valittajiksi. Joskus asiakkaat kysyvät Tuomiselta neuvoa, miten sanoa kollegalle jostain vähemmän mukavasta asiasta, esimerkiksi tämän tyylistä torpata kaikki ideat alkuunsa. Hyvä tunneilmapiiri rakentuu luottamukselle. Esihenkilöitä Camilla Tuominen haastaa rakentamaan luottamusta viljelmällä tunnesanoja. Onko tapanasi esimerkiksi pyöritellä silmiäsi, hymähdellä tai tuhahdella muiden mielipiteille. He kykenevät astumaan ulos omasta ajattelutavastaan ja ottamaan huomioon muidenkin näkökantoja. – Sanotaan, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Tuominen kuuntelee ja antaa usein saman neuvon: Kerro asia kollegallesi juuri samalla tavalla kuin kerroit sen minulle. Se on kuitenkin vaikeaa. – Opettele myös punnitsemaan omia mielipiteitäsi ja pohtimaan, miksi joku on eri mieltä kuin sinä, Rossi kannustaa. KONFLIKTI AVAA TIETÄ KEHITTYMISEEN K ONFLIKTI ON KEHITTYMISEN EDELLYTYS, tutkija Paula Rossi muistuttaa. Joutuessaan antamaan negatiivista palautetta Tuominen pyytää ensin luvan. – Tunteita voi normalisoida puhumalla pettymyksistä, suruista, iloista, huolista, stressistä ja muista tunteista. Näin voi osoittaa kiinnostusta sekä saada lisätietoa ja aikaa miettiä omaa vastausta. Rehellisesti mutta rakentavasti Kukaan ei voi olettaa, että muut osaavat lukea ajatuksia, ja siksi omien ajatusten kertominen on jopa velvollisuus
Samasta yrityksestä max. • Työturvallisuuskortti-koulutus (talonrakentaminen) 6.10. Koulutukset ovat yrityksille maksuttomia Koulutuspäiviin sisältyy kahvija lounastarjoilu sekä kurssimateriaali. 2 henkilöä. • Tulityökortti-koulutus (teollisuus) 28.10. Ota yhteyttä: Jaana Koivisto, p. Joka päivä jossakin päin maailmaa, joku altistaa itsensä tietämättään terveydelle haitallisille kaasuille – rahtikonttia purettaessa, tehdasolosuhteissa, laboratorioissa tai tulipalon sattuessa. • Työturvallisuuskortti-koulutus (infrarakentaminen) 20.10. • AS1ja Hätäensiapu 4h -koulutus (teollisuus) 7.10. • Työturvallisuuskortti-koulutus (LVIS) 27.10. GT5000 Terra – työkalu vaarallisten kaasujen mittaamiseen > Kevyt kantaa mittauspaikalle > Heti valmis mittaamaan > Välittömät tulokset > Akkukäyttöinen & kestävä (IP54 luokitus) > Jopa 50:n kaasun yhtäaikainen mittaus Lue lisää: www.gasmet.com/applications/safety Gasmet Technologies Oy +358 9 7590 0400 / contact@gasmet.fi gasmet.com RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Koulutukset pk-yrityksille alkavat Työturvallisuuden harjoitusalueella Tulevat koulutukset Kuopiossa 2020 • Työturvallisuuskortti-koulutus (teollisuus) 22.9. Tiedätkö, mitä ilmassa on. • AS1ja Hätäensiapu 4h -koulutus (rakentaminen) 30.9. 040 770 3043, jaana.koivisto@tttlehti.fi. www.ergofinland.fi Oletko kiinnostunut mainostamaan tällä paikalla. • Tulityökortti-koulutus (rakentaminen) 21.10. Kaasumittauslaite on nykyisin työturvallisuudesta vastaavalle yksi tärkeimmistä investoinneista turvallisen työpaikan takaamiseksi. Ilmoittaudu heti osoitteessa: www.ttha.fi/koulutukset ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x59 mm.indd 2 12.11.2019 15.06.07 Ergonomiaa ja hyvinvointia etätyöhön
fi/koronaratkaisut-lifa-air-kehittaahenkilokohtaista-ilmanpuhdistajaa/. Vaatimus ilmanvaihdon vähimmäisarvolle on 6 litraa sekunnissa henkeä kohti. Helsingissä Hartwall Arenan kokouskeskuksessa. Ilmanpuhdistimiin perehtynyt tutkija Hanna Leppänen THL:sta muistuttaa, että tutkimusta uudesta koronaviruksesta on vielä erittäin vähän. Lue lisää aiheesta: www.tttlehti.fi/ tehostettu-ilmanvaihto-voi-ehkaistakoronatartuntoja S UOMALAINEN teknologiayhtiö Lifa Air tuo pian markkinoille uuden innovaationsa, henkilökohtaisen ilmanpuhdistimen. Palautusilmaa eli tuloilmaan sekoitettavaa, huoneesta poistettavaa ilmaa ei tule käyttää. – Ilmanpuhdistin voi soveltua viruksen vähentämiseen sisäilmasta, kun huomioidaan tähän soveltuvat puhdistustekniikat, laitteiden huolto sekä laitteiden asettelu puhdistettavassa tilassa, Leppänen kuitenkin sanoo. TYÖ AJASSA 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 KANSAINVÄLISESSÄ TARKASTELUSSA Suomi erottuu edukseen työn joustavuudessa, mutta petrattavaa olisi erityisesti työympäristön kannustavuuden kehittämisessä eli siinä, miten työntekijät kokevat voivansa nostaa esiin huolia ja esittää ideoita ilman pelkoa epäonnistumisesta. Pieni, kaulassa kannettava laite muodostaa käyttäjänsä hengitysvyöhykkeelle puhtaan ilman tilan, jossa ei ole esimerkiksi koronavirusta kantavia pienhiukkasia. Uusi ajankohta on 18.–20.5.2021. Seuraathan ajankohtaista tiedotusta tapahtumien verkkosivuilta! Kotimainen yritys kulttuuri kaipaa kannustavuutta KU VA SH U TT ER ST O C K Tehostettu ilmanvaihto voi ehkäistä koronatartuntoja Syksyn työelämä tapahtumat TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa. Suojaa henkilökohtaisesta ilmanpuhdistimesta Terveysliikuntapäivät järjestetään 21.–22.10. Tampere-talolla. HUOMIO! Eurosafety– ja Työhyvinvointi-messut siirrettiin syyskuulta 2020 ensi vuoteen. Suomalaisissa rakennuksissa on yleisesti hyvä ilmanvaihto. Myös huonekohtaisesta ilmanpuhdistimesta voi olla apua koronan torjunnassa. Rehva-liiton ohjeiden mukaan huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa, jos suodatin on HEPAtasoa. Lue lisää aiheesta: www.kemia-lehti. Rehvan mukaan ilmanvaihtokanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä, koska pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana eivätkä tartu pintoihin. Work goes happy -työelämätapahtuma Oopperatalossa siirrettiin elokuulta sunnuntaille 22.11. Nolla tapaturmaa -foorumin Turvallisuus on onnistumisia -seminaari 3.–4.11. Eurooppalaisten lvi-järjestöjen liitto Rehva on todennut, että ilmanvaihdolla on keskeinen rooli mahdollisten sisäilmassa olevien virusten poistamisessa ja että riittävä jatkuva ilmanvaihto vähentää altistusta. Ulkoilma ei myöskään ole virusten lähde. Lähde: Getting to Equal 2020 -tutkimus V AIKKA UUSI KORONAVIRUS tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, on mahdollista, että se voi tarttua myös hengitysilmasta, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos verkkosivullaan
Palkkaa poissaolon ajalta ei tarvitse maksaa. Ohjelmistotalo Goforen työntekijä saa kahden päivän vapaan, jos oma vanhempi yllättäen sairastuu tai loukkaantuu. DNA ilmoitti muutama vuosi sitten, että heillä isovanhemmaksi tullut työntekijä saa viikon palkallisen vapaan. VAPAATA LÄHEISEN HOIVAA VARTEN Tässä numerossa 26 Joustava työ tukee psoriaatikon arkea 29 Terveys ajassa 30 Vetoapua savuttomuuteen 32 Liikunta lisäsi työkykyä ja vähensi poissaoloja S. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS M ONEN TYÖIKÄISEN HUOLENA ON, miten omat ikääntyvät vanhemmat pärjäävät, jos he sairastuvat. Jotkut perheystävällisiksi identifioituvat yritykset tarjoavat työntekijöilleen myös vapaaehtoisia, palkallisia vapaita hoidon järjestämiseen. 26 Jenna Salo rytmittää työtään oireiden mukaan.. Työsopimuslain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä hoitamaan läheistään
Kuormitusta tasoittaa joustavuus: jokainen yrityksen työntekijä voi sovittaa työntekoaan oman arkensa aikatauluihin niin pitkälle kuin mahdollista. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT P SORIASIS ELI PSORI ON tulehduksellinen sairaus, jota Suomessa sairastaa noin 100 000 ihmistä. Joustava työ tukee PSORIAATIKON ARKEA TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA Joustot tasoittavat kuormitusta Salo työskentelee palvelupäällikkönä ohjelmistotalo Goforessa, jossa hän koordinoi asiakastukea, ohjaa ja mentoroi projektitiimiään sekä tukee myyntiä. Kiusallinen vaiva on esimerkiksi korvakäytävän hilseily, josta seuraa toistuvia korvatulehduksia. Aikuisena hänellä todettiin myös nivelpsoriasis, joka diagnosoidaan noin joka kolmannella vaikeaa ihopsoriasista sairastavalla. Stressi pahentaa tilannetta aina mielettömästi. Salon iho-oireet taas ilmenevät muun muassa hiuspohjan karstaantumisena, kynsimuutoksina sekä kutisevina ja hilseilevinä läiskinä iholla. Käytännössä kyse on toimistotyöstä, jossa puhelin-, viestija videopuhelulinjat ovat jatkuvasti auki eri suuntiin. Työpäivää on vaikea pitää tasaisen rauhallisena, koska usein suunnitelmat menevät uusiksi kesken päivän. – Sekä ihoettä niveloireiden voimakkuus vaihtelee kausittain. Salokin hoiti työnsä usein kotoa käsin jo ennen kevään korona-aikaa, jolloin koko yrityksen väki siirtyi etätöihin. Nivelpsoriin liittyy jäykkyyttä ja sairauden lääkityksiin pahoinvointioireita, jotka ovat voimakkaimmillaan aamuisin. Pahimmillaan tulehdukset jylläävät hänen nivelissään ja jänteiden kiinnityskohdissa kuumottavana tai vihlovana kipua. Mitä tasaisempaa elämää pystyy elämään, sitä parempi, Salo sanoo. Nivelpsorista sain virallisen diagnoosin vasta 27-vuotiaana, kun oireet pahenivat tosi voimakkaasti, pian 34 vuotta täyttävä Salo kertoo. Kuormitusta tasoittaa joustavuus: jokainen yrityksen työntekijä voi sovit taa työntekoaan oman arkensa aika tauluihin niin pitkälle kuin mahdollista.". Salo sanoo viihtyvänsä työpaikassaan erinomaisesti, vaikka hektisyys välillä myös stressaa. Jenna Salo on oppinut elämään psoriasiksen kanssa, vaikka iho-oireet ja nivelkivut välillä koettelevatkin jaksamista. Yksi heistä on tamperelainen Jenna Salo, jonka iho-oireet alkoivat 13-vuotiaana voimakkaalla päänahan ja kasvojen reuna-alueiden ihottumalla. Hän on onnellinen työpaikastaan, joka on mahdollistanut työnteon taudin vaikeissakin vaiheissa. – Työ on aika hektistä ja luonteeltaan vähän kuin tulipalojen sammuttelua. – Voin rytmittää työpäivää oireiden mukaan. – Niveloireetkin alkoivat jo lapsena, mutta silloin ne menivät muun muassa kasvukipujen piikkiin. Helpottaa, kun työ ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Sairaus on koetellut varsinkin kehon oikeaa puolta, jäykistänyt selkää sekä heikentänyt muun muassa polvea ja rannetta
– Kattava työterveyshuolto on ollut työkykyni pelastaja. Yritys sai Suomen parhaan ja Euroopan toiseksi parhaan työpaikan palkinnon Great Place to Work kilpailussa 2017. Hän on käynyt työterveyshuollon kautta myös fysioterapiassa ja saanut ravitsemusterapeutilta vinkkejä terveelliseen ruokavalioon. Rullahiirikin helpottaa työskentelyä.. Hän arvioi, että yhtä tehokkaaseen hoitoon hänellä ei muuten olisi ollut varaa. – Työkaverit viestittivät illalla chatissa, että hei katsokaa, Jenna on telkkarissa. – Olisi melkeinpä mahdotonta sairastaa kroonisesti vuosia ilman, että se ei vaikuttaisi mielen hyvinvointiin ja esimerkiksi unen laatuun. Työpaikallamme on valtava liuta etuja, mutta itselleni tämä on ehdottomasti niistä sitouttavin. Psoriaatikoilla on muuta väestöä suurempi riski sairastua esimerkiksi diabetekseen ja sydänja verisuonitauteihin. Käännän sen vahvuudekseni ja asiaksi, Jenna Salo toteaa Goforen olevan hänelle ”paras työ paikka ikinä”. Koska työkykyvakuutus kattaa tiettyyn rajaan asti myös lääkekuluja, Salo on voinut kokeilla ja käyttää nivelpsorin hoitoon kehitettyjä biologisia lääkkeitä. Vaikeus kääntyy vahvuudeksi Jenna Salo on työskennellyt Goforessa liki kuusi vuotta. Kaikki palaute oli positiivista ja kannustavaa, joten sekin opetti, ettei minun tarvitse peitellä sairauttani töissäkään. Niveloireiden vuoksi Jenna Salo käyttää työssään rannetukea. Kaiken tämän ansiosta Salolle ei ole kertynyt sairauspoissaoloja psoriasiksen vuoksi. Työterveyshuoltoon sisältyvät käynnit erikoislääkärillä, joten tarvittaessa Salo pääsee nopeasti muun muassa ihotautilääkärille. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 Työterveyshuolto on pelastus Erityisen suuressa arvossa Salo pitää työnantajan tarjoamaa kattavaa työterveyshuoltoa ja sitä täydentävää työkykyvakuutusta. Psykologin palvelut taas ovat tukeneet henkistä hyvinvointia hankalissa elämänvaiheissa. Nykyisin Salo pitää blogia, jossa hän kertoo elämästään psoriasiksen kanssa, vetää vertaistukiryhmää nivelpsoriaatikoille ja toimii Psoriasisliiton somelähettiläänä. On tärkeää hakea apua kokonaisvaltaisesti, jos sitä vain on saatavilla, Salo toteaa. Joitakin vuosia sitten Salo oli haastateltavana televisio-ohjelma Akuutissa, josta työkaverit bongasivat tutun kasvon. – Olen oppinut aika hyvin hyväksymään psorin viime vuosien aikana. Aiemmissa työpaikoissaan hän ei puhunut sairaudestaan työkavereilleen, mutta nykyisessä työyhteisössä asia tiedetään. Myös masennus on yksi psoriasiksen liitännäissairauksista
Tosin hän kertoo joskus lähtevänsä esimerkiksi tapaamaan ystäviä, vaikka tietää, että aktiivisuus kostautuu kipujen pahene misena seuraavina päivinä. mistä asioista sinä päivänä voi olla kiitollinen. – Välillä teen tällaisia tietoisia rat kaisuja, kun tiedän, että joistakin asioista saa niin paljon iloa ja hyvää mieltä. Viime talvena Gofore otti käyttöön uuden työsuhdeedun. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 jolla haluan auttaa muita. Yksilöllisesti ja vaihtelevasti oirei levaan psoriasikseen voi sairastua missä iässä vain, mutta tyypillisimmät ikävaiheet ovat 15–25 vuotta ja 50–65 vuotta. Salo on myös saanut elämänsä var rella kuulla ulkopuolisten komment teja esimerkiksi ihottumastaan. Jokapäiväistä, kallisarvoista seuraa tarjoavat chihuahuakoirat Mini ja Max. – Se auttaa päästämään irti työ päivän stresseistä ja siirtämään ajatuk set vapaaaikaan. Goforella työterveyspalvelujen rinnalla toimiva työkykyvakuutus korvaa muun muassa työntekijöiden reseptilääkekuluja ja leikkaushoitoja. Hän on opetellut ottamaan tilanteet mah dollisuutena valistaa ihmisiä psoria siksesta – esimerkiksi kertomalla sen, että tauti ei tartu. – Siten saadaan hyvinvoivaa, sitoutunutta ja kaikkensa antavaa henkilös töä, ja myös asiakkaat saavat silloin parasta mahdollista palvelua, Tero sanoo. Kaikki tämä heijastuu sairauspoissaoloprosenttiin, joka Teron mukaan on 600 henkeä työllistävässä konsernissa pysynyt matalana. Sen ansiosta työntekijän ei tarvitse esimerkiksi odotella pitkään leikkausjonoissa hoitoa saadakseen. – Osa ihmisistä kommentoi nätim min, osa vähemmän nätimmin, mutta enää ne tilanteet eivät romahduta minua enkä lähde nurkan taakse itke mään. www.psori.fi. Aikaa myös palautumiseen Viime keväänä Salo osallistui työn antajan henkilöstölleen järjestämäl le stressinhallinnan kurssille. Italalla on kova kilpailu osaavista tekijöistä, ja siksi työkykyä on tärkeä tukea monin tavoin. Juttu on toteutettu yhteistyönä Psoriasisliiton kanssa. Ja on han se mukavaa, että jotkut ovat aina yhtä ilahtuneita minusta, on vointini sitten millainen tahansa. Hän on vienyt saamaansa oppia käytäntöön esimerkiksi tekemällä hengitysharjoi tuksia ja tasaamalla siten sykettä, kun kiire uhkaa vyöryä päälle. Toki edel leen tulee myös päiviä, jolloin ajatte len, että kaikki näkevät vain sairau teni. Osalla sairastumiseen vaikut taa perimä – niin myös Salolla, jonka isälläkin on psoriasis. – Jo mahdollisuus tällaiseen järjestelyyn lisää turvallisuutta. Psoriasis ei vaikuttanut Jenna Salon ammatinvalintaan, sillä hän on ollut kiinnostunut it-alasta nuoresta pitäen. Psoriasis on edelleen osa mi nua, mutta se ei ole yhtä kuin minä. Työntekijä voi saada kaksi päivää palkallista vapaata sairastuneen tai loukkaantuneen vanhempansa asioiden hoitamiseksi. Sen aikana voi miettiä, Henkilöstön hyvinvointi on kilpailuetu H ENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN SATSAAMINEN on Goforen henkilöstö päällikön Laura Teron mukaan työpaikan vetovoima tekijöistä huolehtimista. Joillakin sairaus voi johtaa ammatinvaihtoon, jos iho joutuu työssä koetukselle. Työssä viihtyminen on kokonaispaketti, johon palkan, työkavereiden ja hyvien työtilojen lisäksi kuuluvat myös sekä fyysinen että psykologinen turvallisuus, Tero muistuttaa. – Koska koirat pitää ruokkia ja vie dä ulos, niiden takia on pakko jaksaa tietty määrä asioita päivässä. Työpäivän jälkeen Salo viihtyy yleensä kotioloissa. Väsymys on yksi sairauden seurauksista, joten palautu miseen on varattava aikaa. Toinen hyväksi osoittautunut keino on ottaa pieni, rauhoittava hetki itsel le työpäivän päätyttyä ennen vapaal le siirtymistä
Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suoja varusteita. Paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja halki elämänsä syövät voivat säästyä dementialta muita todennäköisemmin. Ensisijaisesti turvallisuutta varmiste taan teknisillä toimilla tai työjärjeste lyillä, kuten huolehtimalla turvaväleistä, hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta ja esimerkiksi työaikoja porrastamalla. Kerran päällä ollutta maskia ei saa käyttää uudelleen, ja se on säilytettävä erillään puhtaista maskeista, esimerkiksi sul je tussa muovipussissa. Työnantaja hankkii suojaimet ja maskit ja valvoo niiden käyttämistä. Pesuun sopivat hajusteettomat pesu aineet, joissa ei ole valkaisuaineita. Jos maskin ulkopintaan joutuu taudinai heuttajia, ne lisääntyvät hengitysilmas ta kostuneessa maskissa ja siirtyvät siitä hengitysilmaan. Lue tutkimuksesta: www.tttlehti.fi/kangasmaskien-kayttovahentaisi-tartuntoja/. Kasvomaskeja voidaan tarvita ti lanteissa, joissa turvavälejä ei voida noudattaa tai lähikontaktit kestävät yli 15 minuuttia. T UPAKKA ON JULKISUUDESSA liitetty koronasairauteen sen mahdollisena riskitekijänä. Molemmat materiaalit kestävät maskin pesuun tarvittavan 60 asteen pesun. Lähteet: Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VTT tutki keväällä kangasmaskeja. Keuhkoterveys järjestö Filhan sivuilla kerrotaan, että on vahva epäily siitä, että tupakointi lisää koronaviruksen mahdollisuuksia päästä elimistöön aiheuttaen sairauden. kohentaa makuja hajuaistia. Maskin tulisi kuivua nopeasti, joten koneellinen kuivaus on suositeltavaa. Kankaiset maskit ovat yleensä puuvillaa tai polyesteriä. Lähde: Uutispalvelu Duodecim K ANSANMASKI, kankainen tai kertakäyttöinen, voi oikein käy tettynä muiden keinojen ohella vähentää tartuntoja. Tupakoitsija myös sairastaa todennäköi semmin vaikeamman tautimuodon kuin tupakoimaton. Työpaikoilla työnantajan velvollisuus on arvioida riskejä ja sitä, tarvitseeko työssä käyttää suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai koronavirus tilanteessa kasvomaskeja. vähentää useiden lääkkeiden tarvetta. Maski voidaan puhdistaa myös keittäen sitä kattilassa viiden minuutin ajan. Myös työmatkaliikenteessä kasvo maskia suositellaan joukkoliikenne välineissä alueilla, joilla on ollut koro navirustartuntoja kahden edeltäneen viikon aikana. Maskia olisikin hyvä käyttää vain esimerkiksi siirryt täessä työpaikalle ja ihmisiä kohdates sa, puolesta tunnista tuntiin kerrallaan. TERVEYS AJASSA 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 Tupakka ja korona Tupakoinnin lopettaminen KU VA VT T lisää unen määrää ja laatua. Koska maskia on vaihdettava, käy tännössä kankaisia maskeja on hankit tava käyttöön useita, riippuen käytön tarpeesta ja pesutiheydestä. Pyykinpesukoneessa kannattaa valita mahdollisimman korkea linkousnopeus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehottaa luopumaan tupakasta, koska tupakoinnin lopettaminen pa rantaa vastustuskykyä. auttaa erektiohäiriön hoidossa. Maski on vain lisäkeino TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Pidä ja huolla oikein Maskia on tärkeää käyttää oikein. Tärkeintä on edelleen pitää fyysistä etäisyyttä muihin, huolehtia käsihygieniasta ja varoa yskimästä ja aivastamasta muita päin. parantaa merkittävästi suun terveyttä
30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 K ORONAPANDEMIA ON LISÄNNYT tupakoitsijoiden ja muiden nikotiinituotteiden käyttäjien kiinnostusta vertaisryhmiimme, kertoo terveystieteiden maisteri, toiminnanjohtaja Tarja Kristiina Ikonen Savon Sydänpiiristä. Yleisesti Ikonen on huomannut, että erilaiset elämäntapahtumat, kuten vanhemmaksi tuleminen, sairastuminen, työpaikan vaihtaminen ja muutokset parisuhteessa toimivat usein motivaation herättäjinä. – Tulevan leikkauksen arvellaan lisäävän lopettamisen todennäköisyyttä jopa kaksinkertaiseksi, Mehiläisen johtava lääkäri Iiro Heikkilä kertoo. Valmentavalla otteella On tärkeää, että lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen on kiinnostunut asiakkaansa tupakoinnista ja tarjoaa keinoja lopettamiseen. Motivaatiota voi herätellä korostamalla savuttomuuden myönteisiä vaikutuksia. Ohjaajan tehtävä on luoda uskoa onnistumiseen. – Potilaalta tulisi kysyä tupakoinnista ja mitä hän itse siitä ajattelee. Heikkilän arvion mukaan ohjaus ja ryhmän tuki kakValmentava keskustelu auttaa tupakoinnin lopettamispäätöksessä. Vetoapua savuttomuuteen TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK TERVEENÄ TÖISSÄ. Syyllistämistä ja moralisoimista tulee välttää, Heikkilä esittää. Lisäksi tupakasta vieroittautuminen vaatii tietoa ja taitoa sekä uskoa omaan onnistumiseen. Sillä voidaan herätellä motivaatiota. Leikkausoperaatioon meneviä kannustetaan nykyisin savuttomuuteen, koska tupakointi lisää leikkauksen haittoja. Myös huoli terveydestä tai tupakoinnin hinta voivat vaikuttaa lopetushaluihin
Niistä voi kysyä esimerkiksi omalta terveysasemalta. Jos lähipiiri tupakoi, onnistuminen on vaikeampaa. Osallistujan omat vahvuudet mutta toisaalta myös kompastuskivet kirkastuvat keskustellen. Ikonen kertoo, että vertaisryhmässä jaetaan tästä kokemuksia ja välillä löytyy uusia innovatiivisia oivalluksia. Maksullisista terveydenhuollon palveluista esimerkkinä on Mehiläisen kesäkuussa julkaisema Irti tupakasta -valmennusohjelma. Järjestä seuranta. Aiempi nikotiinin käyttö ja lopettamiskokemukset selvitetään vieroitusprosessin alkaessa. Verkossa on keskustelufoorumeita, vertaistukea ja tietoa muun muassa sivustoilla Stumppi.fi ja 28paivaailman.fi. Omahoito-ohjelmaan ei tarvitse lähetettä. Motivaatio ja usko itseen voivat löytyä pohtimalla tupakointitilanteita ja lopettamisen suurimpia haasteita omalla kohdalla. Vertaiskeskustelu poistaa käyttöön liittyvää syyllisyyttä, kun huomataan, miten yleistä nikotiiniriippuvuus on. 13-viikkoinen valmennus sisältää chat-etätuen, kolme henkilökohtaista tapaamista ja viikoittaisia tehtäviä. Tietoinen muutos auttaa lihomisen ehkäisyssä. – Nikotiinipurukumia ei pureskella kuten tavallista purukumia. Pieni painonnousu on kuitenkin vähäisempi haitta kuin tupakoinnin jatkaminen. Uudet rutiinit tupakoinnin tilalle Uusien rutiinien rakentaminen omaan arkeen on osa muutosta. Joskus riippuvuus siirtyy tupakasta korvaushoitotuotteisiin, ja niistäkin voi olla hankala päästä eroon. Ohjauksen voi toteuttaa paitsi kasvotusten myös puhelimitse tai muita etäyhteyksiä hyödyntäen. Neuvot kokosi yleislääketieteen erikoislääkäri Iiro Heikkilä. Ryhmä tukee tavoitteessa Tarja Kristiina Ikosella on runsaasti kokemusta ohjauksesta ja vertaistuen hyödyistä. Tarve on kuitenkin yksilöllinen ja voi jatkua pidempään. Hän on toiminut 28 päivää ilman -palvelun vertaisryhmien vetäjänä. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 sinkertaistavat onnistumisen mahdollisuudet. Avusta lopettamisyrityksissä. Vieroituslääkehoidon käyttöä voi kuitenkin hyvin perustella sillä, että se kasvattaa onnistumisen todennäköisyyden tutkimusten mukaan vähintään puolitoistaja enimmillään jopa kolminkertaiseksi. Tyypillisesti ne ovat paikallisia, esimerkiksi laastari aiheuttaa iho-oireita tai purkka ienärsytystä. Hän on voinut kokeilla lopetusta jo aiemmin ja epäonnistunut siinä eikä siksi koe pystyvänsä siihen myöhemminkään. Tupakoinnin lopetusta harkitsevalla voi olla monenlaisia ennakkokäsityksiä. – Äkillisten tupakanhimojen varalle kannattaa olla suunnitelma, jonka avulla saa huomion pois tupakasta, Heikkilä vinkkaa. Hoida riippuvuutta Käypä hoito -suositus neuvoo hoitamaan tupakkaja nikotiiniriippuvuutta viiden A:n mallilla: Ask, Advise, Assess, Assist, Arrange. Ryhmä on monella tavalla hyödyllinen. Savuton toimintakulttuuri työpaikoilla auttaa tupakoinnin lopettamisessa. Tarvitaanko korvaushoitoa. Sekin kannattaa yhdistää vieroitusohjaukseen, Heikkilä sanoo. Korvaushoitoa ei tulisi käyttää säännönmukaisesti ennen harkintaa. – Ajatusten puhuminen ääneen edistää vieroittautumista ja tekee lopettamisen vaiheista tietoisen ja suunnitellun polun, jota on kevyempi kulkea, Ikonen toteaa. Näin nikotiini ohjautuu verenkiertoon, eikä jatkuvan puremisen vuoksi syljen mukana vatsalaukkuun, Ikonen opastaa. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31. Eli suomeksi: Kysy tupakan käytöstä. Haittavaikutuksiakin ilmenee. Myös elinpiiri ja läheisten tuki vaikuttavat onnistumisen mahdollisuuksiin. Usein hajuja makuaisti palautuvat tupakoinnin loputtua, mikä voi kasvattaa ruokahalua. Arvioi halukkuus ja sovi lopettamisyrityksistä. – Myös nikotiinikorvaushoidosta on paljon apua. Liikunnan lisäämiseen ja terveelliseen, vähäenergiseen ruokavalioon on suositeltavaa pyrkiä. Nikotiinivieroitushoitotuotteiden ja lääkkeellisten tuotteiden käyttöä harkitaan aina tapauskohtaisesti. Motivointikulmaa voi hakea potilaan ajankohtaisen tilanteen kautta. MISTÄ TUKEA. Terveyskyla.fi-portaali tarjoaa maksuttoman omahoito-ohjelman tupakoinnin lopettamiseksi. Kerro, miksi lopettaminen olisi tärkeää. Järjestöt, kunnat ja työterveystoimijat tuottavat erilaisia lopettamisen tukiryhmiä ja yksilöllisiä palveluita. Näitä oppeja voi käyttää hyödyksi. Palvelun saamiseksi kirjaudutaan Terveyskylän omapolulle. Tätä tapahtuu erityisesti, jos nikotiinituotteita käytetään väärin. Lähtöasetelma tulisikin kääntää päälaelleen ja ajatella, että jos on yrittänyt tupakoinnin lopettamista aiemmin, on jo oppinut itsestään ja lopettamisesta jotain. Korvaustuotteita käytetään yleensä parin kuukauden ajan annosta vähentäen. Sitä purraan muutamia kertoja, ja kun suuhun saadaan makua, se siirretään ikeneen lepäämään
Kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri otti uudet keinot käyttöön, lopputulos yllätti iloisesti. Henkilöstön työkyky parani, sairauspoissaolot vähenivät, ja rahaa säästyi melkein miljoona. Liikunta LISÄSI TYÖKYKYÄ JA VÄHENSI POISSAOLOJA TEKSTI MARJO RÖNNKVIST / SANA TAI PARI OY KUVAT MAIJU POHJANHEIMO LIIKKUVA AIKUINEN Työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala pitää tiedolla johtamista tärkeänä. Kun tieto eri järjestelmistä on koottu yhteen ja analysoitu, työkykyjohtaminen helpottuu.. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Mittauksia, koulutusta, yhteisiä toimintamalleja ja innostamista liikunnan pariin
Hänelle henkilökohtaisesti suurin yllätys oli se, että oma kunto ei mittausten mukaan ollutkaan niin hyvä kuin hän oli kuvitellut. Nämä jokaiseen työyksiköön koulutetut innostajat veivät liikunnan ilosanomaa omaan yhteisöön. Tukija liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja oli vielä viisi vuotta sitten yli 41 000 päivää vuodessa. Kun yhden sairauspäivän laskennallinen hinta on 300 euroa, se tarkoitti vuosittain yli 12 miljoonan euron kulua. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP) noin kolmannes kaikista sairauspoissaoloista johtuu tukija liikuntaelinsairauksista. Nyt työhyvinvoinnista on luontevaa puhua, ja muistetaan, että siitä puhutaan aina suhteessa työn tekemiseen, Ojala sanoo. Työ on fyysisesti raskasta ja siihen kuuluu paljon toistoja – ei siis ihme, että rasitusvammat ja selkäkivut ovat tuttuja. Farmaseutti Tiina Kallio on yksi työpaikan liikuttajista, jotka innostavat muita liikkumaan.. Suunnitelmat helpottavat PPSHP:ssä käynnistyi tukija liikuntaelinterveyden kehittämishanke vuonna 2015. Myös työntekijän henkilökohtaiset voimavarat vaikuttavat, täsmentää sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala. Neljän vuoden hanke antoi entistä enemmän työkaluja työkyvyn parantamiseen. – Tietty systeemiajattelu luo turvaa. Heille tarjotaan myös kuntotestiä. Mittarit Joukkoon solahti sujuvasti sekä maratoonareita että sohvaperunoita. Työhyvinvointipäällikkö Ojalan tavoin Keskitalokin pitää tärkeänä sitä, että mitataan sekä työn kuormittavuutta että työntekijän kuntotasoa. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 S AIRAALAMAAILMASSA kävellään paljon, mutta myös istutaan paljon. Ojalan mukaan strateginen suunnittelu on työhyvinvoinnissakin tärkeää, jotta asiat tulevat kirjatuiksi toimintaohjeisiin ja budjettiin. Joukkoon solahti sujuvasti sekä maratoonareita että sohvaperunoita. Esimiehiltä on Ojalan mukaan tullut kiitosta siitä, että heillä on nyt aiempaa enemmän välineitä sekä jäsennellyt, suunnitellut toimintamallit työkykyjohtamiseen. Eri mittarit olivat jo aiemmin antaneet sairaanhoitopiirille ymmärrystä työhyvinvoinnista. Jokainen pääsi mukaan Sairaanhoitopiirin hanke kohdistettiin noin 1 500 työntekijän joukolle. Näin saadaan selville, minkä kuntoisena missäkin työtehtävässä pärjää. Suuressa työyhteisössä luvutkin ovat suuria. Toisaalta hankkeessa mietittiin myös, minkä tyyppinen liikunta millekin ammattiryhmälle on tarpeen. Sairaalaja välinehuoltopalveluiden vastuualueen johtaja Sirpa Aittola kertoo rakennetuista malleista esimerkkinä sen, että liikuntaan, työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät asiat käydään läpi kaikkien sairaalahuollon uusien työntekijöiden kanssa jo perehdytyksessä. Yksi heistä oli farmaseutti Tiina Kallio. Siihen kuului muun muassa talviaikaisen työmatkapyöräilyn tukemista nastarenkain, taukojumppaohjelma kaikkien työntekijöiden tietokoneille, mindfulnessiä esimiesten henkisen jaksamisen tueksi sekä älysormus palautumisen ja unen laadun mittaamiseen. Sen mahdollisti Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, joka nykyinen nimi on Liikkuva aikuinen. – Oli hyvä huomata, että kyse ei ole pelkästään työstä. Työssään jatkuvasti kävelevillä potilaskuljettajilla vapaa-ajan pitäisi puolestaan olla työkuormituksesta palauttavaa, muuta kuin kävelyä, Keskitalo selvittää. Kestävyysliikuntaan painottunut harjoittelu ei tuonut juurikaan lihaskuntoa. Hankkeen projektipäällikkönä toimineen terveysliikunnan suunnittelijan Minna Keskitalon työkalupakissa oli tarjolla monenlaista. Esimiehet toimivat nyt keskenään samalla tavalla. Liikuttajat viestinviejinä Merkittävässä roolissa hankkeen onnistumisessa olivat liikuttajat. – Istumatyötä tekevien pitäisi lähteä vapaalla liikkeelle. Mukaan pääsyyn riitti, että oli innokas ja kiinnostunut
Esimiehiä koulutettiin työkykyjohtamiseen. – Kun työterveydessä tunnetaan työn luonne ja esimiehet, hyödyllistä tietoa karttuu molemmin puolin. Sillä, että jaksaa töissä – ja että jaksaa vielä työpäivän jälkeen vapaa-ajallakin. Liikuntaa käytettiin monipuolisesti työkyvyn tukemisessa. Ihmiset tarvitsevat tukea ja huomaamista, kuuntelemista. Kallion mukaan työporukka heräsi myös huomaamaan, että viikoittaista liikuntamäärää voi lisätä pieninä annoksina ja että liikuntaa on muukin kuin pelkkä kuntoliikunta. Liikkuva aikuinen -ohjelma tekee yhteistyötä 16 sairaanhoitopiirin kanssa henkilöstön fyysisen kunnon ja työkyvyn vahvistamiseksi, www.liikkuvaaikuinen.fi / kehittämispäällikkö Miia Malvela i. – Fyysisellä hyvinvoinnilla on valtava merkitys. Kovan datan lisäksi hanke havahdutti muullakin tavalla. Nyt sairaanhoitopiirissä mietitään, miten niiden ehkäisyyn rakennetaan vastaava toimintamalli kuin tukija liikuntaelinsairauksien hallintaan. Ja vaikka seurataan sairauspoissaoloja, tuetaan myös niitä, joilla sairauspoissaoloja ei ole, hän sanoo. Työterveyshuolto oli mukana hankkeessa. Tukija liikuntaelinterveyden kehittämishanke 2015–2018 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on noin 7 000 työntekijää. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 1/2020, Työsuhdepolkupyörä tuo potkua liikkumiseen TTT-lehti 2/2020, Kotoa töihin ja takaisin – terveyttä, säästöjä ja ilmastotekoja TTT-lehti 3/2020, Auto parkkiin ja baanalle! Farmaseutti Tiina Kallio työskentelee paitsi osastolla myös sairaalaapteekin lääkkeenvalmistuksessa. Hankkeen aikana sairauspoissaolot vähenivät 2 908 päivää ja säästöä kertyi 872 400 euroa. Muun muassa taukojumppaan alettiin kiinnittää aiempaa laajemmin huomiota. Haasteita työhyvinvointijohtamisessa riittää – mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvussa. – On hyvin vaikea yksilötasolla lähteä mukaan, ellei ole taustaa tämän tyyppiseen ajatteluun. Keskitalon työhön kuuluukin hankkeen myötä se, että työntekijöitä voidaan ohjata työterveyshuollosta terveyden edistämisen lähetteellä hänen pakeilleen liikuntaneuvontaan. Tukija liikuntaelinsairaudet ovat suurin syy sairauspoissaoloihin. Se on näissä asioissa ihan yhtä tärkeää kuin arkityössä, Sirpa Aittola muistuttaa. Ennaltaehkäisy arvossaan Tukija liikuntaelinterveyden kehittämistyön ansiosta sairaanhoitopiirissä saatiin aiempaa syvempää tietoa työntekijöiden kuormituksesta ja haasteista. Minna Keskitalon mukaan suurin muutos oli, että ennalta ehkäisemisen arvostus vahvistui. Työhyvinvointipäällikkö Oili Ojalan mielestä on tärkeää, että yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii. Liikuttajan roolissa Kalliota ilahdutti eniten innostuksen tarttuminen. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 paljastivat myös, että unta ei kertynyt riittävästi, vaikka olo ei tuntunut väsyneeltä. Nyt Kallio on innostunut kuntosalista ja huomannut, että lihasvoiman parannuttua työn rasitus on pienentynyt. Taukojumpat taas ovat karkottaneet käsivaivat. – Kannattaa tehdä jotain jo ennen kuin on tarve olla pois töistä. Se on hyvä porkkana. Neljän vuoden hankkeessa saatiin sairauspoissaoloja vähentämällä lähes 900 000 euron säästöt. Aiemmin Kalliolla oli käsivaivoja ja niiden vuoksi myös sairauspoissaoloja, mutta nykyisin taukojumppa on pitänyt vaivat loitolla. Puhdastiloissa työasento on epäergonominen ja kuormittaa etenkin käsiä. Se palautuu työhyvinvointijohtamisen tueksi, Ojala sanoo
Lue seuraavilta sivuilta, miten se tapahtuu. Onnettomuuksia ei ole juuri sattunut. Ammattikunnalla on vahva, yhtenäinen osaaminen, sanoo arboristi Mika Vainionpää. Tässä numerossa. PUU KAATUU! 36 Turvallisesti kohti korkeuksia 40 Jokainen pitää omat mikrobinsa 44 Siisteys vaikuttaa työpaikalla kaikkeen 47 Turvallisuus ajassa 48 Tapaturmainen kuolema: Koneen kauha putosi kaivos miehen päälle TE KS TI JA KU VA EE VA VÄ N SK Ä S. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus S UOMESSA ON REILUT 200 arboristia eli puunhoidon ammattilaista. 36 Arboristi tuntee puut, mutta ihmisten toiminta joskus yllättää. – Ei ole päässyt syntymään virheellisiä työtapoja, joista joku voisi sanoa, että näin se on aina ennenkin tehty. Ammattikunta on Suomessa vielä suhteellisen uusi, mikä on yksi selitys alan hyvään turvallisuustasoon. Puita hoidettaessa ja kaadettaessa turvallisuus on varmistettava joka vaiheessa
36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Arboristin työmaalla tehtävät suunnitellaan tarkasti, jotta puunhoito onnistuu vaaratta. TURVALLISESTI KOHTI KORKEUKSIA TEKSTI JA KUVAT EEVA VÄNSKÄ Arboristin eniten käyttämät työvälineet ovat erilaiset sahat sekä kypärä, valjaat ja köydet.. Yksi tärkeimmistä turvallisuuden takaajista on toimiva viestintä työkavereiden kanssa
– Mitä haastavampi työmaa, sitä enemmän toteuttamista suunnitellaan. – Työn tekee mielenkiintoiseksi se, että pitää osata hallita kokonaisuuksia. Voisi sanoa, että turvallisuus koostuu pienistä asioista ja että onnettomuus on monen pienen asian summa. Ennakoitava ihmisten toimintaa – Vaikka kadun varressa sijaitseva työmaa on merkitty ja erotettu kulkuväylästä siimoilla ja työmaa-aidoilla, joskus ihmiset eivät välitä merkeistä vaan vaarantavat itsensä menemällä työskentelyalueelle. Nykyään yhä suurempi osa työstä koostuu kaatojen sijaan puiden hoidosta, eli pitää tehdä oikeita toimenpiteitä, jotta puu pysyy turvallisesti pystyssä. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 A RBORISTIT OVAT PUUNHOIDON ammattilaisia, jotka hoitavat puita rakennetussa ympäristössä. Silloin ongelma ehkäistään ennen sen syntymistä. Puihin liittyvien töiden lisäksi pitää osata myös hoitaa esimerkiksi liikennejärjestelyt sekä tehokkuus ja talous yrittäjänä. Perusteet turvalliseen työntekoon saadaan koulussa, mutta ammattitaito syntyy työn tekemisen kautta, hän sanoo. Puihin on investoitu kaupungeissa ja taajamissa paljon rahaa istutuksesta kasvualustamuokkaukseen asti. Työturvallisuus on kaiken edellä. Arboristin koulutuksen hän aloitti kymmenen vuotta sitten. – On oleellista varmistaa tekeminen ja kommunikoida koko ajan radiopuhelimitse työkavereiden kanssa. Hänen työnsä jakautuvat melko tasan sekä puiden kaatoettä hoitotöihin. Yksinkertaisia työmaita ei ole olemassa. Arboristi pystyy vaikuttamaan siihen, että puu pysyy oikeassa paikassa mahdollisimman pitkään. Vainionpää kertoo, että työmaalla jokaisella – myös juuri työhön tulleella harjoittelijalla – on mahdollisuus ja velvollisuus keskeyttää työ, jos hän kokee Kaatokiipeilyä helpotetaan piikeillä, joita ei kuitenkaan saa käyttää puuta hoidettaessa. Arboristiyrittäjä Mika Vainionpää kertoo, että työhön sopii rauhallinen ja tasapainoinen henkilö.. Myös erilaisia koneita tarvitaan paljon, kuten kuorma-autoa ja nostinta. – Jos esimerkiksi oksanhaarat eivät ole kiinnittyneet toisiinsa vaan haarassa on sisäänpäin kasvanutta kuorta, voimme pienentää haaraa oksaksi. Kommunikointi on työturvallisuuden kannalta tärkeimpiä asioita. Jokaisesta yksityiskohdasta on pidettävä huolta, oli kyseessä sitten puun rakenneleikkaus, vanhan puun hoitoleikkaus tai vaikka kaato, joka voidaan tehdä suorana, kiipeillen, nostimella tai sahakouralla. Hän toteaa, että puut eivät itsessään tarvitse ihmisen hoitoa, vaan niitä hoidetaan ihmisten takia: kukaan ei saa loukkaantua sen vuoksi, että puusta mätkähtää lahoava haara päälle. Kommunikointi ykkösasia Arboristi käyttää työvälineinään yleisimmin erilaisia sahoja sekä varusteinaan suojakypärää, valjaita ja köysiä. Pitää olla valmistautunut siihen, että ihmiset osaavat yllättää, Vainionpää kuvaa. Mika Vainionpää on tehnyt puihin liittyviä töitä yli 20 vuotta
Pohdinnat viedään työmaille edistämään työturvallisuutta. Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY on parhaillaan tekemässä Arboturva-opasta, jonka tekemisessä myös Vainionpää on mukana. Ympäri maailmaa on tapahtunut onnettomuuksia, joissa saha lyö kasvoihin tai ylävartaloon, koska on käytetty vain yhtä kättä. Suomessa puut ovat pienempiä ja ongelmiin herätään aiemmin.” Arboristiopiskelija Hilla Kyrö on apuna maassa ja varmistamassa turvallisuuden. Hänen yrityksessään, Pohjolan Kantojyrsintäja Arboristipalvelussa, työskennellään vähintään parin kanssa. – Meillä esimerkiksi tiedetään, että moottorisahaa käytetään kahden käden otteella niin, että ketjujarru suojaa sahan käyttäjää. Tietoa onnistumisista ja epäonnistumisista jaetaan aktiivisesti, ja tekniikoita myös kritisoidaan perustellusti. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 työturvallisuuden jollain tavoin heikentyvän. Vainionpää toteaa, että kotimaassa onnettomuusluvut ovat lähes nollissa. – Ja jos kyseessä on kiipeilytyö, työmaallamme on aina puusta pelastamiseen kykenevä toinen henkilö. Kokemuksia ulkomailta Mika Vainionpää on kouluttautunut ja työskennellyt myös ulkomailla. – Yksi tärkeimmistä lajeista puukiipeilykilpailuissa on loukkaantuneen henkilön pelastaminen puusta, joten erilaisia tilanteita ja tekniikoita tulee mietittyä paljon. Suomessa arboristit ovat työturvallisuuden ammattilaisia, mutta tilanne ei ole yhtä hyvä kaikissa maissa. – Jos päivittää työturvallisuusosaamistaan vain sosiaalisen median kautta, on mahdollisuus eksyä väärille poluille. – Yhdysvalloissa kävin lähinnä tutustumassa paikallisten työntekoon. Siellä kuolleisiin puihin kiipeäminen on vaikuttanut riskialttiilta, mutta Suomessa puut ovat pienempiä ja ongelmiin herätään aiemmin. Esimerkiksi Ruotsissa hän suoritti arboristien pelastuskoulutuksen, joka käsitteli pääasiassa ensiapua ja työturvallisuutta. Vainionpään oma erityisosaaminen liittyy juuri kiipeilyyn: hän on vuosia osallistunut ammatillisiin kiipeilykisoihin ja myös opettaa alaa arboristikoulussa. Jos sattuu läheltä piti -tilanne, asia otetaan esiin kaikkien kanssa, jotta virhe ei toistu. Se on hänen mielestään hyvän ja yhtenäisen koulutuksen, työturvallisuudesta välittämisen ja työntekoon kuuluvan terveen järjenkäytön ansiota. Somen kautta tulee siis sekä huonoa että hyvää. Kaatotyössä päätyövälineenä on usein moottorisaha ja hoitotyössä käsisaha.. Turvaopas on tekeillä Kun perusasiat ovat kunnossa, uusiin tekniikoihin ja menetelmiin voi suhtautua tarvittaessa myös kriittisesti. Vuodenvaihteen tienoilla valmistuva opas koostuu yhtenäisestä ohjeistuksesta turvalliseen kaatokiipeilyyn, hoitokiipeilyyn ja nostintyöskentelyyn. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Saksassa ja Australiassa
Suomalaisen Nolla Antimicrobialin uniikki innovaatio perustuu hopeapolymeeriteknologiaan. Alkoholiton, tuoksuton ja riittoisa käsidesivaahto jättää ihon miellyttävän tuntuiseksi ja sopii säännölliseen käyttöön. Tilaa TTT-lehti – saat kiitokseksi käsidesin! Tilaukset: holvi.com/shop/ TTT-lehti/ Monipuoliset, testatut ja sertifioidut tuotteet sinun käsillesi. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen voimassa olevaan kampanjahintaan, kunnes lopetat tilauksen. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 87 €). mennessä: Kestotilaus kampanjahintaan 75 €/vuosi (norm. TTT-lehti on tukenasi työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden uudistuksissa Kiitokseksi tilauksesta saat itsellesi uuden kotimaisen Nolla-käsidesin. Tilaa TTT-lehti itsellesi tai työpaikallesi 30.9
40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 H ELSINGIN MEILAHDEN tornisairaalassa sijaitsevasta tehoja tehovalvontaosastosta M1:stä tehtiin Suomen ensimmäinen koronateho-osasto heti epidemian alussa maaliskuussa. Tarkka pukeutumisjärjestys suojaa itseä ja muita Pukeutumisessa ja riisumisessa on tarkka järjestys, mikä suojaa hoitajaa tartuttamasta potilasta ja itseään. – Saimme hoitologistikon auttamaan materiaalitoimituksissa. Ohjeidemme pohjana ovat HUSin infektioiden torjunnan ohjeistukset, hän jatkaa. Puolet henkilökunnasta tuli muista yksiköistä, ja uusille työntekijöille tehoja eristyspotilaiden hoito ei ollut tuttua. Tehohoitoon osallistuu lukuisa joukko ammattilaisia: hoitajia, avustavia hoitajia, välinehuoltajia, laitoshuoltajia, lääkäreitä ja osastolla vierailevia konsultoivia lääkäreitä. Tarvikkeet täydennettiin päivittäin ja pinnat pyyhittiin kahden tunnin välein. Tartuntataudeilta suojautumiseen oli jo osaamista, koska henkilökunta oli tottunut hoitamaan esimerkiksi tuberkuloosia sairastavia. Kun huoltotarve oli suurin, myös välinehuoltajat ja laitoshuoltajat tekivät kolmivuorotyötä. Nina Ruottista haastateltiin juttuun kesäkuun alussa.. Työpaikalle tullessaan Nina Ruottinen vaihtaa päälleen sairaalan työvaatteet. – Saimme tietoa epidemian leviämisestä ja ehdimme ohjeistaa, miten koronaa sairastavan potilaan hoidossa tulee suojautua, kertoo sairaanhoitaja Nina Ruottinen, joka toimii osaston hygieniavastaavana. Siksi Teho-osaston väki opetteli koronahoidon keväällä ”Jokainen pitää omat mikrobinsa” Taudin jyllätessä voimme ottaa oppia sairaaloiden toiminta malleista. – Hengityssuojain on tiukka, eikä siihen saa koskea sen pukemisen jälkeen. Hoito on tiimityötä Verkostoituminen ja hyvät suhteet muihin osaajiin ovat keskeistä työssä, korostaa Ruottinen, joka työskentelee yhteistyössä muun muassa hygieniahoitajan kanssa. Ruottinen itse on puolestaan päässyt jakamaan tietämystään Kirurgisen sairaalan työntekijöille. Korkeimman epidemiahuipun aikaan osastolla hoidettiin samanaikaisesti pariakymmentä potilasta. Kun kaikki tapahtuu hyvässä järjestyksessä suojautuen ja aseptiikkaa noudattaen, tartuntariski pienenee. – Teimme osastollemme omat kuvalliset ohjeet suojavarusteiden pukeutumisesta ja riisumisesta. Siksi henkilöstöä koulutettiin heidän hoitoonsa. Pukeutumistilassa hän desinfioi kädet sekä kiinnittää hengityksensuojaimen (FFP3 tai FFP2) ja tarkistaa sen tiiviyden. Nyt työ on jouhevaa ja suojainten käyttö rutinoitunutta, mikä parantaa hoidon tehokkuutta ja laatua, mutta lisää myös työtyytyväisyyttä. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT PETRI HÄNNINEN myös suojatarvikkeita tarvittiin epidemiahuipun aikaan runsaasti. Erilliset koronan hoitamiseen käytettävät suojavarusteet hän pukee vasta ennen niin sanottuun kohorttitilaan siirtymistä
Omaiset eivät valitettavasti pääse tartuntariskin takia tapaamaan koronapotilaita.. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 Koskettaminen on hoitajan työkalu. Se on keino rauhoittaa potilas, esimerkiksi laskemalla käsi olkapäälle, kertoo sairaanhoitaja Nina Ruottinen
Sitten vuorossa on suojatakki tai hihallinen muoviesiliina sekä käsien desinfiointi ennen kohorttiin siirtymistä. kerran!. Hyvinvointia 24/7 — Kaikki liike vaikuttaa ukkinstituutti.fi/terveysliikuntapaivat | #tlpäivät TERVEYSLIIKUNTAPÄIVÄT 21.—22.10.2020 HELSINKI Teemana liikkumisen merkitys sydänja verisuonisairauksien sekä diabeteksen hoidossa TULE-sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa immuunijärjestelmän vahvistamisessa aivoterveydessä ja mielen hyvinvoinnissa. Tämän jälkeen hän desinfioi kädet uudestaan, mikä toimii varotoimena, jotta kasvojen läheisyydessä olevat mikrobit eivät siirry eteenpäin. Anttilan mukaan näyttö niiden tehosta ei ole kovin hyvä. – Koronaviruksen aiheuttamia veritartuntoja ei ole tullut maail maltakaan tietooni. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esi merkiksi yskinyt käsiinsä ja sen jälkeen koskettanut toiseen ihmiseen. Suojavaatetus ja muut varotoimet suojaavat teho-osaston sairaanhoitajaa tartuntavaaralta ja eriteroiskeilta ja estävät taudinaiheuttajien leviämisen potilaasta toiseen. – Laitteet pystyvät ottamaan puhdistukseen vain pienen ilma määrän kerrallaan, joten niillä ei pysty tuhoamaan kaikkia ilmassa kiertäviä viruksia. Se poistetaan vasta sulussa ennen poistumista osaston muihin, ”puhtaisiin”, tiloihin, Ruottinen kertoo. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 POTILAAT HOIDETAAN ERISTYKSESSÄ K ORONA TARTTUU ENSISIJAISESTI pisaratartuntana, kun sai rastava henkilö yskii tai aivastaa. – Alkoholipohjaiset käsidesit ovat teholtaan ja nopeudeltaan ylivertaisia sairaalakäytössä. Alkoholittomia käsihuuhteita ei sairaaloissa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta käytetä, toteaa osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HUSin infektiosairauksien yksiköstä. Silloin tiloista ei siirry mahdollisesti viruksesta saastunutta ilmaa puhtaampaan tilaan. Desinfiointiainetta kuluu Sairaalassa luotetaan käsienpesuun ja alkoholipohjaisiin desinfiointihuuhteisiin infektioiden torjunnassa. Seuraavaksi hän pukee hiussuojaimen ja suojalasit. KORONAPOTILAITA HOIDETAAN niin sanotussa kohorttitilassa, jossa on erillinen ilmanvaihto ja joka on alipaineistettu. Jo 30. Viruksia ilmassa tuhoavia laitteita ei koronaosastolla yleensä käy tetä. Teho-osastolla ollaan aina suojaimissa. Tavallisin tartuntamekanismi on hengitysteiden kautta, pisaratartuntana, toteaa osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HUSin infektiosairauksien yksiköstä
– Menen kauppaan puhtain käsin ja vältän käsien viemistä kasvojen alueelle. Käsienpesu on paras tapa suojautua arjessa mikrobeilta. Siksi huolehdimme potilaiden välisestä välimatkasta ja huolellisesta desinfektiosta potilaiden välissä, Ruottinen sanoo. – Meillä ei ole ollut kausi-influenssapotilaita lainkaan koronan aikana. Ruottinen ei käytä maskia kauppareissuilla ruuhka-aikojen ulkopuolella, mutta pukisi sen täyteen metroon tai bussiin. Ruottiselle tehtiin keväällä sekä koronatesti että vasta-ainetesti, ja niiden perusteella hän ei ollut sairastanut koronaa. – Meillä on periaate, että jokainen pitää omat mikrobinsa. Hoitaja tuntee potilaan tilan tarkasti. Kädet kuivataan tarkasti. Potilaan tila täytyy saada vakaantumaan mahdollisimman nopeasti. Sedaatio tarkoittaa potilaan rauhoittamista keskushermoston toimintaa vaimentavilla lääkeaineilla. Sedaatiolla pyritään siihen, että potilaan olisi helpompi olla hengitysputken kanssa, Ruottinen sanoo. Hoitajat osaavat luonnollisesti aseptiikan eli toimintatavat, joilla pyritään ehkäisemään infektioiden syntyä ja leviämistä. Hoitotoimenpiteet tehdään pääosin päiväaikaan. Meillä ei ole yhtään tehohoitajaa tai muutakaan henkilökuntaa sairastunut työpaikalla koronaan, vaikka altistuimme virukselle päivästä toiseen useita tunteja. Tämä tilanne huonontaa koronapotilaan valmiiksi alhaista hapettumista. Vaikka sairaalassa ollaan alttiina taudille, huolellinen suojautuminen ja tarkka ohjeiden noudattaminen suojaavat tartunnalta. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 Käsiä desinfioidaan toistuvasti, myös ennen suojakäsineiden pukemista. Maski asetetaan puhtain käsin kasvoille. Sen sijaan hän on huolissaan riskiryhmään kuuluvien läheistensä puolesta eikä siksi ole tavannut heitä koronapotilaita hoitaessaan. Pidän huolen turvaväleistä ja yskin hihaan tarvittaessa. Suojakäsineitä tarvitaan lähihoidossa, mutta ne riisutaan heti lähihoidosta pois siirryttäessä ennen kuin kosketellaan esimerkiksi tietokoneen näppäimistöä. Hyvä käsihygienia ehkäisee tauteja Tartuntojen ehkäisemiseksi arkiympäristössä on tärkeintä noudattaa hyvää hygieniaa ja turvavälejä. Yöaika pyritään rauhoittamaan hoidoilta, jotta potilas saa levätä. Hän muistuttaa, että ainoastaan suojainten oikeanlainen käyttö estää mikrobien leviämisen. Jos pesuun ei ole mahdollisuutta, voi käyttää käsidesiä. Jos potilas on levoton ja liikehtii, hän kuluttaa myös tavallista enemmän happea. Tämän jälkeen maskiin ei tule koskea eikä sitä pidä liikutella. – Hengitysputki saattaa yskittää aluksi, koska se ärsyttää kurkkua. Hyvinvointia 24/7 — Kaikki liike vaikuttaa ukkinstituutti.fi/terveysliikuntapaivat | #tlpäivät TERVEYSLIIKUNTAPÄIVÄT 21.—22.10.2020 HELSINKI Teemana liikkumisen merkitys sydänja verisuonisairauksien sekä diabeteksen hoidossa TULE-sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa immuunijärjestelmän vahvistamisessa aivoterveydessä ja mielen hyvinvoinnissa. Potilaat ovat jatkuvassa tarkkailussa Koronapotilaat ovat usein huonokuntoisia teho-osastolle tullessaan ja tarvitsevat yleensä kiireellistä hengitysvajauksen hoitoa. Maski saattaa roikkua auton takapeilissä tai lojua penkillä, Ruottinen kuvailee. On tärkeä muistaa, ettei kasvoja kosketella eikä sairaana liikuta ihmisten ilmoilla. Käytön jälkeen maski tulee poistaa koskettamatta maskin etuosaan. Toivoisin, että tiheä käsienpesu jäisi ihmisille pysyväksi käytännöksi. kerran!. Hengityskonehoitoa aloitettaessa tarvitaan ainakin kolme hoitajaa ja lääkäri. Kertakäyttöisiä suojaimia saatetaan käyttää useita kertoja. Koronapotilas on yleensä osan ajasta vatsamakuulla hapettumisen parantamiseksi. Teho-osaston potilas ei ole koskaan yksin. Huolellinen käsienpesu kestää vähintään 20 sekuntia. Kaupassa ei pidä näpelöidä muita kuin omia ostoksiaan. KERTAKÄYTTÖISEN MASKIN KÄYTTÖ ENNEN MASKIN ASETTAMISTA pestään kädet. Kun osastollamme oli pelkkiä koronapotilaita, hoitajien vuorotteluun ei ole ollut mahdollisuutta. Häntä ei ainoastaan seurata valvomosta tai monitoreista, vaan omahoitaja on aina muutaman metrin säteellä potilaasta. – Kun näen, miten maskeja tai suojakäsineitä käytetään arjessa, en usko niiden tehoon tartunnoilta suojautumisessa. Sitä tarvitaan, koska ihminen sopeutuu yleensä huonosti hengityskonehoitoon. – Kun olemme hoitaneet tuberkuloosipotilasta, olemme vuorotelleet potilaan hoitajia, jotta altistusaika olisi mahdollisimman lyhyt. Sairastumiselta on vältytty Nina Ruottinen ei pelkää itse sairastuvansa koronaan. Jo 30. Puhdistan kädet kaupasta poistuttaessa. Ruottinen kiittelee, että koronanpelko on parantanut käsihygieniaa. Hoito toteutetaan mahdollisimman kevyessä sedaatiossa
– Ja totta kai on myös tärkeää, että henkilökuntamme viihtyy työtiloissa. – Silti edelleen näkyy se, että järjestyksen ja siisteyden ylläpidon merkitystä osana työturvallisuutta ei kaikkialla aina tunnisteta, hän sanoo. SIISTEYS VAIKUTTAA työpaikalla kaikkeen TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT MIKKO RIEPPONEN FIKSUSTI TÖISSÄ. Käytössä on vetolaatikoita ja työkalukärryjä, joista tarvikkeet löytää nopeasti. – Yksi Quant Finlandin tärkeimmistä arvoista on turvallisuus, jota tämäkin hanke tukee. Quant Finland toteutti Länsi-Suomen toimi pisteissään siisteysja järjestyskampanjan. Hän toteaa, että työtilojen ilmeen, toimivuuden ja puhtauden avulla yritys viestii asiakkailleen siitä, että työt tehdään turvallisesti, tehokkaasti ja hygieenisesti. Erilaisille jätteille tarkoitettuja astioita tyhjentävä ulkopuolinen toimija tietää aina, mistä kunkin astian ottaa ja mihin sen palauttaa. Rajatun alueen sisäpuolelle mennään vain asianmukaisissa suojavarusteissa. Tähän mennessä toimipisteissä on maalattu seiniä ja lattioita, merkitty työalueita, määritelty koneiden paikkoja, hankittu kaappeja säilytystiloiksi ja siirretty pois tarpeetonta tavaraa. Sen jälkeen keskitytään tason ylläpitämiseen. – Työkaluille asentajat ovat järjestäneet omat paikat, joihin ne käytön jälkeen palautetaan. Näin työtilat ovat tehokkaassa käytössä. Särkiniemi otti johtamansa Länsi-Suomen 20 toimipistettä kehityskohteiksi, ja tavoitteena on vakiinnuttaa siisteyskäytäntöjä ja parantaa työturvallisuutta ja sen kautta myös tehokkuutta entisestään. Pitkäjänteistä työtä Särkiniemi kertoo, että tarkoituksena on vähitellen ottaa käyttöön kaikissa omissa tiloissa Lean-prosessijohtamismalliin kuuluvan 5Stai 6S-järjestystyökalun mukainen toimintajärjestelmä. – Teimme selkeän aluerajauksen myös lähteville ja saapuville tavaroille, mikä puolestaan sujuvoittaa tavarankuljettajien työtä. Työstä tulee entistä turvallisempaa, kun työkaluilla on toimivat paikat ja työalueet on rajattu selkeästi. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Q UANT FINLANDIN Satakunnan aluejohtaja Petteri Särkiniemi pitää hienona sitä, että turvallisuuteen panostetaan nykyisin selvästi enemmän kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten. Käytäntöjen vakiinnuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, ja siihen pitää myös johtamisessa paneutua. Kun tavarat järjesteltiin uudelleen ja siisteys parani, alkoi virrata myös uusia ideoita ja oivalluksia: ”eikö tuokin voisi olla noin, niin se olisi paljon järkevämmin”. Riepponen kuvailee, että myös jätteenkeruuastioille tehdyistä paikkamerkinnöistä on ollut apua. Harjavallan aluehuollossa huoltovastaavana työskentelevä Mikko Riepponen kertoo, kuinka esimerkiksi pumppuja venttiilihuoltoalue rajattiin selkeästi merkitsemällä se lattiaan huomiovärillä. Korjauksista uusia oivalluksia Kampanjan myötä turvallisuuden huomiointiin on tullut selkeitä parannuksia. – Periaate on se, että toimipisteissä tarkastellaan nykyistä tilannetta ja tehdään tarvittavat parannukset. Kampanjan seuraava askel onkin juuri ylläpitokäytäntöjen vakiinnuttaminen, joka toimipisteissä on parhaillaan meneillään. Mitä lyhyempi jakso jää järjestyksen ja epäjärjestyksen väliin, sitä pienempi on siivoukseen ja järjestelyyn tarvittava työmäärä. Tavoitteemme on toimia turvallisuuskehityksen edelläkävijänä ja kehittää myös tätä puolta yhdessä asiakkaidemme kanssa. Kerran kuukaudessa tehdään järjestyksen ja siisteyden havainnointikierros ja pisteytetään kohteet. – Pyrimme siihen, että jokainen työntekijä katsoo paikat kuntoon päivittäin tai vähintään perjantaisin työviikon päätteeksi
4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 – Näitä olemme toteuttaneet yhdessä töiden ohella, Riepponen kertoo. – Turvallisuuteen ei voi koskaan panostaa liikaa. Havainnointi kuuluu asiaan Quant Groupissa tapaturmatiheys on alhainen. Kun pelisäännöt ovat selkeät, toimintatavan tärkeyttä ei tarvitse erikseen perustella. – Tilanne pitää saada vaarattomaksi tai siitä pitää ilmoittaa heti laitetta käyttävälle henkilölle tai muulle työnjohdolle, jotta lisävaaraa ei aiheudu. tyypillisimmät työtapaturmat: pienet käsivammat ja nirhaumat (50 %), jal kaan kohdistuvat vammat, kuten nyrjäh dykset (30 %), sekä päähän kohdistuvat vammat, kuten kolahdukset (10 %). Yritys on kannustanut omia työntekijöitään aina turvallisuushavaintojen tekoon ja vahvistanut näin jokaisen työntekijän turvallisuusajattelua. Tuotantoaloilla saatetaan käsitellä esimerkiksi altistavia kemikaaleja ja raaka-aineita. Yritys ylläpitää ja parantaa turval lisuutta ja tuotannon tehokkuutta yli 400 toimipaikassa eri puolilla maailmaa. Riskienarviointi joka työstä Yrityksen ohjeen mukaisesti jokaisesta työstä tehdään riskienarviointi ennen työn aloittamista. Quant on teollisuuden kokonaiskunnos sapitoon keskittynyt yritys, joka on ollut alan markkinajohtaja jo yli 30 vuoden ajan. – Olemme saaneet asiakkailta kiitosta siitä, että turvallisuusasiat ovat etusijalla, Särkiniemi kertoo. Käymme asiat kohta kohdalta läpi asentajien kanssa. Moni asiakasyritys on raskaasta metalliteollisuudesta tai elintarviketeollisuudesta, joissa riskit ovat moninaiset. – Nyt olemme päässeet tavoitteeseen, jossa joka työntekijältä tulee kaksi havaintoa kuukaudessa. henkilöstömäärä Suomen alueella on noin 550. – Joka toinen viikko teemme toimitiloissamme siisteyskierroksen. Ryhdytään ehkä ”nopeasti vähän vaan tekemään”, tai työn aikana tapahtuu jokin muutos, eikä tehdä uutta suunnitelmaa. Parhaassa tapauksessa turvallisuusajattelu leviää eteenpäin, ja asiakas on esimerkiksi päässyt nolla tapaturmaa -tasolle. Sen kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä. Petteri Särkiniemi on havainnut, että suurin osa tapa turmista sattuu silloin, kun työnkulkua ei mietitä etukäteen. Aluehuollosta siirrettiin pois tarpeetonta tavaraa ja lisättiin hyllyjä ja kaappeja. Arviointi tehdään mobiilisti sovelluksen avulla. Petteri Särkiniemi kertoo, että poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti on 1,5. huomioitavat työturvallisuusriskit: puutteelliset suojaustoiminnot tai huollettavuuden suunnittelu koneissa, prosessihäiriöt, altistuminen kemikaa leille ja kuumille nesteille. Mikko Riepponen lisää, että esimerkiksi laitteista tai putkilinjoista tehty turvallisuushavainto etenee välittömästi. QUANT FINLAND OY i Quant Finlandin Harjavallan aluehuollossa työpöydille tuli tilaa, kun työkaluille hankittiin vetovaunuja. Kun turvallisuuden havainnointi sisäistetään luonnolliseksi osaksi työtä, vaikutukset näkyvät myös työpaikan kokonaiskulttuurissa. Lisäksi ovat erilaiset työkohtaiset työlupakäytännöt, jotka vaihtelevat asiakkaittain. Samalla varastotilat väljenivät.. Hänen mukaansa yrityksessä on jo pitkään tehty ennakoivaa työtä turvallisuusjohtamisen kulttuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kunnossapidon kiinteissä kohteissa pidetään asiakkaan kanssa yhteiset viikkopalaverit, joissa kaikki poikkeamat käydään läpi
Tarkastelemalla vain haitallista työkuormitusta jää paljon olennaista tietoa saamatta. Ilmiö ei ole uusi. Sen avulla voi arvioida näiden välistä tasapainoa, kohdentaa toimenpiteitä oikeisiin asioihin ja seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ihmiset ovat niin erilaisia ja kokevat asioita eri lailla, että perinteinen ”pieni joukko arvioi isoa joukkoa” toimintamalli ei vain oikein toimi. LISÄÄ AIHEESTA: www.ttk.fi, kuormitusvaaka.fi PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS – PUHEISTA TEKOIHIN MAINOS KU VA T M IK AE L AH LF O RS. Tämä avaa esimiehille uusia keinoja tehdä työstä entistä mielekkäämpää, viihtyisämpää ja tuottavampaa. Viimeistään nyt on syytä todeta: puheet eivät riitä, on tekojen aika. Kuormitusvaaka on julkaistu osoitteessa kuormitusvaaka.fi. Tai kenties löytyy vaihto ehtoinen reitti. On myös tärkeä muistaa, että psykososiaalisten riskien arvioinnissa on aina kaksi puolta: kuormitustekijät ja voimavaratekijät. Toisaalta mitä tarkemmin osataan kartoittaa ja pukea sanoiksi kuormitus ja voimavaratekijöitä, sitä paremmin voidaan kohdentaa toimenpiteet. Ainoa tapa luotettavasti ennakoida haitallisen psykososiaalisen työkuormituksen kertymistä on viedä kuormituksen tunnistaminen ja arviointi yksilötasolle. Työturvallisuuskeskuksen koulutuksissa kuulee kovin usein saman tarinan: Työpaikalla ensimmäinen havainto pitkittyneestä haitallisesta työkuormituksesta on työntekijän pitkä sairausloma. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut tilanteen parantumiseen. Kuormitusvaaka-sovellus auttaa tarkastelemaan, jäsentämään ja pukemaan sanoiksi työhön liittyviä kuormituksen lähteitä ja myönteisiä piirteitä eli voimavaroja. Pitäisi tarkastella pikemminkin kuormitus ja voimavaratekijöiden välistä tasapainoa kuin yksittäisiä tekijöitä, jotta saadaan kuva työkuormituksen kokonaisuudesta. Lasse Kammonen ja Seija Moilanen ovat Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoita. Työpaikoille suunniteltu maksuton Kuormitusvaaka-sovellus kertoo psykososiaalisen kuormituksen kokonaistilanteesta ja toimii ennakoinnin ja seurannan välineenä. Viime vuosina on puhuttu ja kirjoitettu paljon haitallisesta kuormittuneisuudesta työssä ja tästä seuraavista sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyys eläkkeistä. 09 616261 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Tänäkin vuonna useat tutkimukset ovat kertoneet, että merkittävä joukko työntekijöitä pitää mahdollisena, jopa todennäköisenä, omaa vakavaa työuupumustaan jossain vaiheessa. Sen käyttäminen ei vaadi erityisiä taitoja – ainoastaan luottamusta ja avointa vuorovaikutusta työpaikalla. Vaarojen arvioinnit on työpaikalla tehty, mutta niistä ei ole ollut apua ongelman tunnistamisessa, saati tilanteen arvioinnissa. Parempi työ Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Kun voimavaratekijätkin tunnetaan, voidaan kuormituksen kokonaisuuteen vaikuttaa myös vahvistamalla niitä – etenkin jos kuormittavaksi koettuja asioita on hankala muuttaa. Sovellus toimii sekä mobiililaitteella että selaimella
Mallina oppimisympäristön rakentamisessa on ollut Espoossa sijaitseva Ruduksen turvapuisto ja työturvallisuuden harjoitusalue Kuopiossa. i. Polygon tukee työturvallisuuden oppimista. Niissä esitellään työskentelyä korkeapaineisSuomella ja Venäjällä on meneillään yhteinen rakennusalan työturvallisuutta ja työolosuhteita parantava hanke. Osana oppimisympäristöä on tietokonesovellus, jossa opiskelija pääsee testaamaan työturvallisuusosaamistaan itse valitsemiltaan rakennusalan osa-alueilta. Mahdolliset lopputulemat on luotu työtapaturmista tehtyjen riskianalyysien ja ennusteiden perusteella. Rakennusalan työturvallisuutta parantavaa Safecon-yhteishanketta hallinnoi LAB-ammattikorkeakoulu, joka syntyi Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen yhdistyttyä vuoden 2020 alussa. Työturvallisuusrasteilla tarkkaillaan jo tapahtunutta vahinkoa ja opitaan sen estäminen. Virtuaalitodellisuudessa käyttäjä kohtaa tilanteita, jotka on luotu rakennusalalle tyypillisimmistä työtapaturmista. Joitakin rasteja suunnitellaan vietäväksi rakennuksen ulkopuolelle niille luonnollisempaan ympäristöön. Polygonin työturvallisuusrastit ovat yksi oppimisympäristökokonaisuus. Lisäksi projektin toimenpiteisiin on osallistunut Suomesta neljä pk-yritystä ja Venäjältä rakennustoimintaa maassa ohjaava Nostroy. Toisessa rakennuksessa on jo esillä työturvallisuusrasteja, joiden aiheina ovat viimeistely-, hitsaus-, sähkö-, puuja betonointityöt. Osana sitä Pietarin lähettyville rakennetaan Venäjän ensimmäinen työturvallisuuden oppimisympäristö. Sovellusta kehitetään edelleen pelillisempään suuntaan. Oppia esimerkkien kautta Polygonin kaksi rakennusta sijaitsevat Krasnoye Selossa, Pietarista noin 30 kilometriä lounaaseen. Tarkoitus on kiertää oppaan tai opettajan johdolla kohteet läpi siten, että ensin käydään läpi väärä toimintatapa, analysoidaan vaarapaikat ja lopuksi esitellään oikea toimintatapa. TURVALLISUUS AJASSA 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 P OLYGON-OPPIMISYMPÄRISTÖN toteuttaa Pietarin valtiollinen arkkitehtuurin ja rakennustekniikan yliopisto, joka hyödyntää hankkeessa kerättyä tietoa työturvallisuuskoulutuksen suunnittelussa. Elämys jää mieleen Rasteille on lavastettu ihmishahmojen avulla työtapaturmatilanteita, jotka ovat dramaattisia ja näyttävät oikeilta, ehkä pelottaviltakin. Hän etenee ohjelmassa tehden turvallisia tai vähemmän turvallisia valintoja, joiden mukaan hän joko selviytyy työtehtävästä tai päätyy onnettomuuteen. Lavastuksella pyritään elämyksellisyyteen. Safecon-projektin päätoteuttajan LAB-ammattikorkeakoulun ohella partnereina ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Pietarin valtiollinen arkkitehtuurin ja rakennustekniikan yliopisto sekä Leningradin valtiollinen yliopisto Pushkin. Siten tieto siirtyy tunnetasolla, jää paremmin mieleen ja kokija oppii välttämään vaarapaikkoja omassa työssään. Toiseen rakennukseen sijoittuvat koulutustilat taas hyödyntävät virtuaalisia oppimisympäristöjä. Työturvallisuuden oppia yhteistyönä Venäjälle KU VA PA U LA KO KK O TEKSTI LEENA JORMANAINEN, PAULA KOKKO, TARJA KOVALEV JA ANJA LIIMATAINEN ten säiliöiden ja putkistojen parissa, korkealla nostolavalla työskentelyä, tavaroiden ja taakkojen nostoa nosturilla sekä maankaivutöitä
Kuolemaan johtanut tapaturma sattui kiviaineksen murskausasemalla. Hän loukkaantui lievästi. Tässä tapauksessa kypärä ei kuitenkaan olisi pelastanut hänen henkeään. Myös tapaturmassa menehtynyt kaivosmies oli ilmeisesti ollut tästä tietoinen. Murskausasemalla saa ohjeen mukaan työskennellä ainoastaan koulutuksen saanut tai valtuutettu työntekijä. Hän puristui 1 500 kiloa painavan kauhan alle päästään ja ylävartalostaan ja kuoli saamiinsa vammoihin. T IENRAKENNUSTYÖMAAN murskausasemalla oli aloitettu kivimurskeen tuotanto. Raportit perustuvat pääosin tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Tiedosta huolimatta työnantaja ei ollut poistanut vaarallista konetta käytöstä. Viive koneen sammuttamisen ja kauhan putoamisen välillä oli noin kolme minuuttia. Noin viikon päästä tuotannon käynnistyttyä kaksi kaivosmiestä tuli yövuoroon, jossa heidän tehtävinään olivat lähinnä murskausaseman huoltoja kunnossapitotyöt. Ilmeisesti työpaikalla tiedettiin yleisesti, että kauha irtoaa siihen tehdyistä muutostöistä huolimatta, jos kaivukone sammutetaan. Työntekijät kiipesivät syöttökaukalon päälle hitsaustarvikkeet mukanaan. Etumurskaimesta oli irronnut syöttökaukalon lisälaita, jonka tarkoitus oli suojata vetopöytää ja estää kivien putoaminen syöttökaukalosta. Työnjohdon ja tapaturmassa lievästi loukkaantuneen kaivosmiehen mukaan kauha oli irronnut aiemminkin. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasiantuntijoiden laatimasta tapaturmaraportista. Valmistajan edustajan mukaan murskausyksiköihin ei saa lisätä siihen kuulumattomia osia. Toinen kaivosmiehistä päätti kiinnittää irronneen lisälaidan hitsaamalla, työtoverinsa avustuksella. Heidän ollessaan kaukalossa kauha yllättäen irtosi koneen puomista. Perehdytyksessä on var mistettava, että työntekijät oppivat koneiden turvallisen käytön. Turmassa menehtyneellä työntekijällä ei ollut valmistajan ohjeen mukaista koulutusta. Kaivosmies kiinnitti lisälaidan nostoliinaa käyttäen kaivukoneen kauhaan, nosti sen hitsattavaan kohtaan syöttökaukalon päälle ja sammutti kaivukoneen. Työnantajan on myös huolehdittava työtapojen ja -olojen turvallisuudesta sekä työvälineiden määrä aikaistarkastuksista. Kiinnitysmekanismi uusittiin kokonaan vasta tapaturman jälkeen. Lisätietoja: tyopaikkakuolemat.fi > Kaivosmies jäi pudonneen kauhan alle (Tapaturmaraportti 1/2020) kaivosmieheen. Kauha osui alas pudotessaan kiinnitystyöhön ryhtymisestä päättäneeseen Kauha putosi kaivosmiesten kiivettyä murskausyksikön syöttökaukaloon. Koneen valmistajan ohjeita on aina noudatettava. Syöttökaukalon lisälaita ei kuulunut koneeseen alun perin, vaan se oli suunniteltu ja asennettu yrityksen työnjohtajan laatimien suunnitelmien mukaisesti. Murskausaseman etumurskainyksikön syöttökaukaloon syötetään kivenlohkareet, joista lopputuotteena syntyy tienrakennustyömaalla käytettävää kiviainesta. Koneen valmistajan ohjeen mukaan vain eurooppalaisen standardin EN 287 mukaiset valtuutetut tai vastaavat hitsarit saavat tehdä hitsaustöitä murskaimella. i. Epäkunnossa olevat koneet, jotka voivat olla vaaraksi, pitää poistaa työpaikalta. Kauhan kiinnitystä oli aiemmin pyritty parantamaan muun muassa hitsaamalla tehdyin muutostöin. TAPATURMAINEN KUOLEMA 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TVK Hitsaustyöhön ryhtymässä ollut kaivosmies jäi kaivukoneen kauhan alle, kun kauha yllättäen irtosi ja putosi alas. Tapaturmassa menehtyneellä 20-vuotiaalla kaivosmiehellä ei ollut onnettomuuden sattuessa päässään kypärää. Myös tehtävässä avustanut kaivosmies sai ilmeisesti kypäräänsä osuman. Koneen kauha putosi kaivosmiehen päälle Onnettomuuden jälkeen kaivukonetta testatessa huomattiin, että kauha irtoaa, kun kaivukone sammutetaan. Koneeseen oli myös vaihdettu hydrauliikkaletkuja. Miten vastaava estetään
Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 82 euroa/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 77 euroa/kpl 10 kappaletta, kestotilaus 74 euroa/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 72 euroa/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 65 euroa/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 55 euroa/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 euroa/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 35 euroa/kpl Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Tilaa lehti nyt! VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi !. Määräaikainen vuositilaus 87 euroa. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 77 euroa/vuosikerta. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Tilaa 30.9. Määräaikainen vuositilaus 97 euroa. mennessä – saat lehden kampanjahintaan! KATSO TARJOUS SIVULTA 39. TILAUSHINNAT 2020 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 87 euroa. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 97 €/vsk. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 87 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk)
Jouduin kuvailemaan, millaista työtä varten ylitän rajan. Ajattelen olevani oikea työnarkomaani. Mehiläisiäkin otin syksyllä, mutta talven aikana mehiläispesiin etsiytyi hiiriä, jotka tappoivat mehiläiset. Minulla oli jo pitkään ollut haave omavaraisesta elämästä maaseudulla. Päätyöni on DSV:llä laskuttajana. Nyt matka on vanhalle Fiat Ducatolle liian pitkä. Olen aina myös opiskellut jotain työn ohessa, viimeksi kävin nahanparkitsemiskurssin. Vaikka työergonomia ei ole niin hyvä kuin työpaikalla, en ole kärsinyt niskan ja hartioiden ongelmista. Haluan kasvattaa ja kerätä itse ruokani. Kunnostan kasvimaata ja korjaan rakennuksia ja eläinsuojia. Siivoan ja teen ruumiillista työtä päivittäin, mikä ehkäisee vaivoja. Siivousta en tietenkään voi tehdä etänä. Korona-aikana olen tehnyt laskutustyötä kotoa käsin keittiön pöydän ääressä. Nyt olisi helpompaa, jos minulla ei olisi sivutyötä. Rakensin kanalan vanhaan savusaunaan. Tuolloin ajoin myös työmatkani asuntoautolla. Olen myös hankkinut aktiivisesti omavaraiseen elämään tarvittavaa osaamista kursseilta ja verkosta. Pelkkä työantajan kirjoittama lupalappu ei innokkaalle poliisimiehelle riittänyt. Enää en tee palkkatöitä aamusta iltaan, kun aikaa on jätettävä myös mökin ja piharakennusten kunnostukseen ja kanojen hoitoon. Omatarveviljelystä minulla oli kokemusta jo vuokrapalstalta. Vaikka teen paljon, en osaa kuvitellakaan, että jättäisin pois jonkin töistäni. KOEN VELATTOMUUDEN ja omavaraisuuden tavoittelun entistä tärkeämmäksi nyt, kun korona-aika on tuonut epävarmuutta elämään. Sekä logistiikkapalvelut että siivous lasketaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi aloiksi, joten rajan ylitys oli tapauksessani hyvinkin perusteltua. Ensin muutama kilometri hiekkatietä, siitä asfalttitielle ja edelleen Turun moottoritielle. Lisäksi siivoan ProAgrian toimitiloja kolmisen tuntia päivässä. Säästäessäni asuin jopa väliaikaisesti vuoden verran asuntoautossa ennen TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN Mari Nurma 51-vuotias laskuttaja ja siivooja perhe: tytär (viiden ällän yo, mistä äiti on erityisen ylpeä) Työnarkomaani tavoittelee omavaraisuutta i KU VA T SH U TT ER ST O C K. TYÖMATKALLA 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 kuin mökki löytyi Saloon kuuluvalta Suomusjärveltä. VIELÄ PARI VUOTTA SITTEN unelmoin mummonmökistä leivinuuneineen, maakellareineen ja navetoineen. Vältän ruuhkat, kun lähden niin aikaisin ja palaan myöhään. Starttaan matkaan biokaasua syövällä Fiat Puntollani jo aamuviideltä. Siksi ajan joka päivä Vantaalle töihin. Aiemmin tein vielä reilusti enemmän tunteja, kun hankin rahaa elämänmuutosta varten. KUN UUDENMAAN RAJA oli koronan takia suljettu, minut pysäytettiin joka kerta poliisin sulkuun ja kysyttiin lupaa ylittää maakuntaraja. Työmatkan aikana kuuntelen äänikirjoja, enimmäkseen englanniksi. Saan siten verrytettyä kielitaitoani. T YÖMATKANI Varsinais-Suomen puolelta Uudellemaalle kestää tunnin. Työpäivän pituudeksi tulee näin noin 11 tuntia
– 12.11.2020, Oulu 7. – 5.11.2021, Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 6. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Esimies työkyvyn tukijana – tietoa, työkaluja ja kokemuksia työpaikoilta 15.9.2020 Helsinki Työuramenetelmien ohjaajakoulutus 23.9.2020 – 18.3.2021, Helsinki Toimintakulttuurimuutoksen johtaminen 26.10.2020, Helsinki Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi 11.11.2020, Helsinki TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Monitilatoimistot työympäristönä 29.10.2020, Helsinki Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 5.11.2020, Helsinki Sisäilma ja terveys 10.11.2020, Helsinki Työterveysneuvottelu 17.11.2020, Helsinki Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 18. 030 4741 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 syksy 2020.indd 1 3.8.2020 12.46.16. – 18.9.2020, Helsinki 5. – 1.10.2020, Kuopio 20. – 6.11.2020, Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 15.3. – 19.11.2020, Helsinki TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 7. – 9.9.2020, Helsinki 29.9. – 2.12.2020, Tampere Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutus kalenteri tai p. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Opettajan työ muutoksessa Ehkäistään melualtistusta! Elämyksellisyys innostaa oppimaan KU VA SH U TT ER ST O C K Hei, hei heijastin! TTT-LEHTI 5/2020 ILMESTYY 14.10. – 22.10.2020, Tampere 10. – 9.12.2020, Helsinki Työsuojelun jatkokoulutus 17. – 7.10.2020, Helsinki 1
PROF-viiltosuojakäsineet ovat ergonomisia ja kestäviä. Tutustu laajaan suojakäsinevalikoimaan Onnisen verkkokaupassa tai Expressmyymälöissä. Viiltosuojaluokat aina A-luokasta raskaaseen F-luokkaan. PROF Workwear 220x254mm_8/2020_mainosTTT_v2.indd 1 18.8.2020 12.05