TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4/2021 15 € SOME HÄIRINTÄ AISOIHIN HYBRIDIMALLI TOIMIVAKSI MALTATKO KUUNNELLA. TAPATURMIEN JUURISYYT TARKASTELUSSA Selkävaiva vaatii + PATRUUNATEHDAS ON TARKKANA kemikaalien kanssa LIIKETTÄ JA VENYTTELYÄ
Osta omasi jo tänään, niin pääset hyötymään kaikista eduista! Kokeile ilmaiseksi MUISTATKO VAIHDELLA työskentelyasentoasi PITKIEN TOIMISTOPÄIVIEN AIKANA. Contour Unimouse on palkittu ergonominen hiiri. OHJELMOITAVAT PAINIKKEET Tuovat eniten käytetyt toiminnot nopeasti saataville ja vähentävät hiiren ja näppäimistön painalluksia SÄÄDETTÄVÄ RANNEKULMA Säädä hiiren kulma ehkäistäksesi rasitusta kädessäsi SÄÄDETTÄVÄ PEUKALOTUKI Peukalotuen avulla hiiren voi säätää käteen sopivaksi OHJELMOITAVAT PAINIKKEET Tuovat eniten käytetyt toiminnot nopeasti saataville ja vähentävät hiiren ja näppäimistön painalluksia SÄÄDETTÄVÄ RANNEKULMA Säädä hiiren kulma ehkäistäksesi rasitusta kädessäsi SÄÄDETTÄVÄ PEUKALOTUKI Peukalotuen avulla hiiren voi säätää käteen sopivaksi TTT-Magazine_4_Contour-Unimouse_220x280+5mm.indd 1 TTT-Magazine_4_Contour-Unimouse_220x280+5mm.indd 1 20-08-2021 09:31:08 20-08-2021 09:31:08. www.contourdesign.fi Vaihtelu on tärkeää työpäivän aikana. Unimouse on suunniteltu mahdollistamaan sormien ja ranteen alueen lihasten rentoutumisen ja varmistamaan liikkeiden vaihtelun työpäivän aikana. Ainutlaatuisen rakenteen ansiosta se voidaan säätää luonnollisen työskentelyasentosi mukaiseksi. Hyvä ergonomia ohjaa terveellisiiin ja vaihteleviin työskentelytapoihin pitkinä päivinä tietokoneen edessä
30 Täsmäleikkaus lopetti selkäkivun Toipuminen kävi nopeasti. 20 Läsnä vaikkakin etätöissä Esimiehet opettelivat uusia johtamisen ja osallistamisen tapoja. 23 Työ ajassa 24 Elämän tärkein taito – myös työelämässä Ihmisiä kohdatessa on osattava kuunnella. Mitä enemmän kysyt, sitä paremmin tilanteet hoituvat. 46 Sydäniskuri tuo turvaa reilulla tonnilla Defibrillaattorit yleistyvät työpaikoilla. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Paluu työpaikoille – hybridimalli toimivaksi 10 Tauon paikka 12 Työympäristöt hyvinvoinnin tukena 13 Kolumni Työ 16 Somehäirintää ei tarvitse sietää Monet asiantuntijat ja tutkijat ovat öyhöttäjien armoilla. 48 Tapaturmainen kuolema Viittapoijun nosto vei matruusin hengen --------------------------36 Tilauskortti 50 Urapolulla 51 Ensi numerossa 16 38 Merja Järvelä saa keskittyä työturvallisuuspäällikön tehtäväänsä liki kokopäiväisesti. Terveys 28 Muutos vaatii itsekuria ja suunnitelman Vanhaan on helppo lipsua. 33 Terveys ajassa 34 Vain mittaamalla tiedät paineesi Puolet työikäisistä kärsii korkeasta verenpaineesta. Verkon vihapuheella yritetään hiljentää asiantuntijoita ja estää heitä tekemästä työtään. TYÖPSYKOLOGIAN TOHTORI HELENA ÅHMAN ONNISTUMISESTA MYYNTI TILANTEISSA. 42 Mitä paljastuu työtapaturmien takaa. KANNESSA VIRPI AITTOKOSKI KUVA MIKKO KÄKELÄ KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SA M I PE LT O N IE M I Sisällys K = kannessa 4/2021. Turvallisuus 38 Mieti ennen kuin toimit, sanotaan Nammolla Melu rasittaa patruunatehtaalla Lapualla. Vaihteleva työympäristö muuttuvine olosuhteineen on riski
Anna meidän pitää sinut lämpimänä. Korkealaatuisilla työvaatteilla työ sujuu turvallisesti, tehokkaasti ja mukavasti riippumatta siitä, millainen talvi meitä odottaa. Kysy lähin L.Brador jälleenmyyjäsi skydda@skydda.fi KYSY LISÄÄ 0201 523 200 skydda@skydda.fi www.skydda.fi Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. Tutustu ja lue maksuton näytenumero osoitteessa www.tunnejamieli.fi Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle.. Varaa paikkasi putoamissuoja uksen koulutuspäivii mme! CT – testiryhmän suosikki! ilmTTTT220x85.indd 2 ilmTTTT220x85.indd 2 23.8.2021 11.55.48 23.8.2021 11.55.48 VARMISTA LÄMMIN TALVI Kylmyyttä, tuiskua ja jäätävää tuulta – me suomalaiset tiedämme, mitä talvi tarkoittaa. Onneksi tiedämme myös sen, että L.Brador tekee lämpimiä työvaatteita. CT kiitos! CT-putoamissuojaimet ovat helppoja käyttää, ergonominen istuvuus, suomenkielinen koulutus ja neuvonta. Kaikki mitä putoamissuojaukseen tarvitset nyt yhdessä paketissa! Putoamissuojainkoulutukset: pasi.halmisto@vandernet.com • www.vandernet.com/koulutus Valmispakkaukset jälleenmyyjiltä kautta maan
Käsistään kätevä Kalle-ukki oli yksi kolmesta timpurista, jotka rakensivat Väisälänmäen kansakoulun. NYKYKATSANNOSSA UKKINI oli puurakentamisen moniosaaja, kuten monet muutkin aikalaisensa. Kalle Väisänen aloitti työuransa satakunta vuotta sitten maatalon töissä. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Viisikymmentäluvun alussa hän aloitti työt Poroveden sahalla Iisalmessa ja ehti työskennellä siellä parikymmentä vuotta ennen eläköitymistään 65-vuotiaana. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot Ukkini osasi myös muurata uunin, veistää veneen ja tehdä kengät. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) KU VA JU HA SO MB Y AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. Lue s. EN OLE ROMANTTISTEN kirjojen ystävä, mutta tosielämän tarinat yllättävät joskus koskettavuudellaan. Niin kävi isovanhempieni elämää selvittäessäni. Käytännön osaajasta kehkeytyi lopulta aikuisiällä kova lukumies. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Oppivelvollisuuslaki tuli Suomeen vuonna 1921, mutta syrjäkylille saatiin koulut vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 51. Lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ukin opetti kansakoulun käynyt Martta-mummoni, jonka myös muistan innokkaana lukijana. Työviikot hän asui parakissa saha-alueella. Matkaan oli lähdettävä jo sunnuntai-iltana. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2021. Vaikka kaupungeissa oli jo kansakouluja, koulunkäynti ei ollut pakollista. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Paino PunaMusta Forssa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Ukkini kokemusta peilaten se näyttäytyy melko karuna. Jotkut vastustivat oppivelvollisuutta, koska pelkäsivät sen tuottavan huonoja työntekijöitä. Sieltä lasten koulumatka oli enää pari kilometriä vuonna 1935 valmistuneeseen kyläkouluun. Itse rakennettu oli asuinmökkikin. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 88 euroa, kestotilaus 78 euroa. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Kirvesmiehen piti tietää, mitkä puut valita, milloin on sopiva aika kaataa ne, kuinka työstää ja miten pinota hirret. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Jonkinlainen rakkauden ele lienee ollut se, että kun Kalle tuli työviikon jälkeen kotiin, oli hänellä aina kirjastosta lainaamansa kirja tai kaksi tuomisena vaimolleen. Sodan käynyt mies oli tottunut raskaaseen työhön ja vaatimattomiin oloihin. 24. Vuositilaus 98 euroa, kestotilaus 88 euroa. Kiertokoulu opetti vain ulkolukua, ja ukki oli käytännössä lukuja kirjoitustaidoton. Sulan veden aikaan matka taittui veneellä. Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Taitto AsteHelsinki Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 36. PÄÄTOIMITTAJALTA 8.9.2021 Armas ja ankara elämän koulu M ENNEENÄ KESÄNÄ innostuin sukuni historiasta. Yksilöiden tarinat kiinnostivat, mutta halusin tutkailla myös entisajan työelämää. Kuusikymmentäluvun puoliväliin työviikko oli kuusipäiväinen. Kirsi Väisänen Miten onnistua myyntitapahtumassa tai vaikka kehitys keskustelussa. Sen ajan työkaluilla ja menetelmillä rakentaminen oli hidasta, mutta jälki hyvää. Linja-auto Iisalmeen kulki Lapinlahden kirkonkylältä, jonne ukki hiihti talvisin kantamukset selässään
Onnittelut heille! ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutis kirjeessämme kiinnosti sinua eniten. Prosessit kestävät vuosia, kiusatun voimat ehtyvät ja hän sanoo itsensä irti. Tällä hetkellä useat hoitoalan työtä tekevät kokevat työuupumusta ja riittä mättömyyden tunnetta työssään, mikä taas näkyy lisääntyneinä yhteydenot toina meille luottamushenkilöille. Parasta juttua voit äänestää verkossa 30.9. Valitetta vasti kiusaaja harvoin muuttaa käytök sensä, vaan nöyryyttäminen kohdistuu uuteen uhriin. Etätyön aikana tahtoo tauotus unoh tua. Ja aina on onnistuttu! Tulee keskittyä tehtävien tekemiseen, ei asenteisiin, motiiveihin tai luonteenpiir teisiin. LÄMMIN KIITOS kaikille kommentoi neille ja palautetta antaneille! Kouran Maskiaskit arvottiin kolmelle voittajalle. MUUT JUTUT: Kesytä sähköposti – 5 + 1 neuvoa Erittäin ajankohtainen ja hyödyllinen aihe itselleni. KU VA TE RH I KO RH O N EN. Sovittelussa kaikki tulevat kuulluiksi Itse olen päässyt toteuttamaan monet sovittelut. Mitä tarkoittaa työn huokoistaminen. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Stoppi kiusaamiselle _ mutta miten. Oikeasti hankalia tilanteita, joiden ratkomiseen ei ole turhan paljoa apua saatavilla, kun oikein äityvät. Voi hal vauttaa työyhteisöä vuosiksi. Selkeästi jäsennetty juttu antaa kai kille kiusaamistilanteen jäsenille tietoa, myöskin nimetylle kiusaajalle, mikä ei ole ihan tavanomaista. Arvomme palautetta antaneiden kesken Contour Rollermouse mobile -hiiriohjaimen. Loukkaukset on hyvä purkaa anteeksipyynnöllä, koska ne synnyttävät pahaa oloa ja voivat jäädä hiertämään yhteistyötä. Virheellisesti tilanne katsotaan silloin ratkaistuksi. Työpaikkakiusaaminen on Suomessa erittäin vakava ongelma, josta puhutaan aivan liian vähän. Joskus olisi hyvä lukea juttu, jossa kiusaajan ja kiusatuksi itsensä kokeneen roolit vaihtuvat tilanteen selvittelyn jälkeen tai miten selviää, kun syytetään kiusaajaksi. LUKIJOILTA 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 LUKIJOITA KIINNOSTI eniten lehdessä 3/2021 juttu, joka käsitteli työpaikka kiusaamista ja sitä, miten esimies voi siihen puuttua. NETTISIVULTA: Nopea testi kertoo, miten voit työssäsi Antoi selvän kuvan työhyvinvoinnis tani. Sivustakatsojan on vaikea ymmärtää tilanteen vakavuutta. Kerro se tai anna muuta palautetta. Aurora Airaskorpi KU VA SH U TT ER ST O C K Tapaturmainen kuolema: Horjahdus katolla johti kuolemaan Työturvallisuutta käsittelevät jutut ja opettavaiset tapahtumat ovat varmasti kaikille lukijoille hyödyllisiä. Yleensä keski tytään kiusatuksi tulleen tunteisiin ja oikeuksiin. Muutu jo, pliis! Lehden jutut on kauttaaltaan hyviä, mutta täytyy kehua myös Aurora Airas korven blogia. Kritiikki kohdistetaan tekemisen puutteisiin tai virheisiin, ei persoo naan, ja kerrotaan vain asianomaiselle itselleen. Ajatuksia herättävä testi, sai miet timään omia työskentelytapoja ja tunteita työssä. Sairaanhoitajien työuupumusriski – miten siihen voi vaikuttaa
Mikä ulkopuolisen silmin näyttää kevyeltä, ei olekaan sitä. – Kun siis seuraavan kerran töissä tiukassa paikassa tekee mieli ”karata sirkukseen”, voi olla hyvä muistaa, että ruoho on vihreää sillä puolella aitaa, jossa siitä itse pitää huolta. TYÖN MERKITYS HUKASSA. Sirkus ilmentää Pihan tekstissä esimerkiksi uutta, kiinnostavalta ja hauskalta vaikuttavaa työpaikkaa tai urapolkua. S. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 O NKO PAKKO JÄTTÄÄ KAIKKI ja karata sirkukseen, jos työ tympii ja uuvuttaa, kysyy Kirsi Piha Annalehden kolumnissa. Työn merkityksellisyyttä ja imua pitää itse vaalia. Olenko valmis niin kovaan ponnisteluun. Kun mahdollista siirtoa pohtii oikein rehellisesti, voi huomata, että haviteltu tehtävä vaatiikin kovaa työtä ja armotonta harjoittelua. 28 Tukea muutokseen ja rikkaruohojen nyppimiseen. Ja usein se tapahtuu riipimällä rikkaruohoja pois, Piha muistuttaa. TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K Ajassa S
Terveystalon organisaatiopsykologi Outi Ikonen näkee etätyössä paljon hyvää. Vastaajat kaipasivat esihenkilöiltä enemmän tukea sekä palautetta, joka ohjaa keskittymään organisaation kannalta merkityksellisiin ja oikeisiin asioihin. Monia kiinnostaa, miten yhdistää etäja lähityö niin, että työntekijät voivat hyvin ja työ on tehokasta. Ikonen näkee, että työn uudelleen muotoilu ja uusien käytäntöjen luominen on ensisijaisesti esihenkilöiden tehtävä. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 AJASSA O RGANISAATIOT POHTIVAT jo paluuta takaisin työpaikoille, kun koronarokotukset ovat edenneet. Toisilla taas tila ei riitä ja kotona on häiriöPALUU TYÖPAIKOILLE – hybridimalli toimivaksi. Siinä on hyvä kuunnella työntekijöitä. Tutkimuksemme mukaan pinnan alla on kuitenkin monia merkkejä, joihin työnantajien tulisi reagoida ja aktiivisesti suunnitella etätyön ja lähityön yhdistämistä hybridityöksi. Koronapandemian jälkeinen työelämä edellyttää uusien käytäntöjen luomista. Innovointi heikkenee ilman kohtaamisia, Ikonen linjaa. Organisaatioiden tulisi tarjota heille tehostetusti tukea, jotta he eivät jäisi tässä kriittisessä tehtävässään yksin, Ikonen muistuttaa. Niitä ovat yhteenkuuluvuus ja luottamus, rakenteet ja koordinointi, tehokas kommunikaatio ja edellä mainitut mahdollistava onnistunut esihenkilötyö. – Vaikka muutos edellyttää aina kaikkien panosta, on esihenkilöiden tehtävä johtaa muutosta. Näin onnistumme ylläpitämään yhteisöllisyyttä, joka taas näkyy suoraan parempana työmotivaationa ja tuloksellisuutena, Ikonen sanoo. Toisille kotona työskentely on helppo järjestää. – Tulisi kiinnittää enemmän huomiota vuorovaikutusta lisääviin työyhteisötaitoihin, ja näitä olisi hyvä kouluttaa aktiivisesti. Tukea ja rajoja viestintään Terveystalo teki keväällä kyselyn etätyön vaikutuksista hyvinvointiin. Etätyön aikana jaksaminen oli heikentynyt, samalla kun työmäärä ja työhön liittyvät keskeytykset ja häiriötekijät olivat lisääntyneet. Siihen pitäisi kuulua myös kasvokkaista kommunikointia. – Olemme viimeisen vuoden aikana huomanneet, kuinka se on ainakin hetkellisesti lisännyt tuottavuutta ja tehokkuutta monella alalla. Viestinnän tulee olla riittävää, muttei kuormittavaa. Onnistunut hybridityön johtaminen edellyttää erityistä tukea. Ikosen mukaan inhimillisesti tehokas hybridityö koostuu neljästä osa-alueesta, joiden kaikkien tulisi olla tasapainossa. Työterveyslaitos laati kyselypohjan Ihmisten arvostukset, elämäntilanteet ja asumismuodot vaihtelevat. Poikkeustilan aikana myös monen työpaikan yhteisöllisyys on heikentynyt. Hybridieli yhdistelmätyöllä tarkoitetaan mallia, jossa töitä tehdään joustavasti sekä organisaation toimitiloissa että kotona. Samoin esihenkilöiden tulisi kiinnittää huomiota erityisesti ristiriitatilanteiden asialliseen käsittelyyn ja suojella tiimiä kielteiseltä käytökseltä. Yksi konkreettinen keino on luoda säännöt siihen, kuinka usein ja kuinka nopeasti kommunikoidaan. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK Tiivis työtahti vaatii rajojen asettamista
Osa työskentelee jatkossakin vain työpaikan toimitiloissa. Jokaisella hybridityötä tekevällä työpaikalla kannattaakin kysyä henkilöstöltä, mitkä ovat oman toimitilan vetovoimatekijät – ja mitkä eivät. Tehokkaan työskentelyn tavat eivät ole kiinni vain omien työntekijöiden mieltymyksistä.. Ratkaisuja kannattaa pyrkiä tekemään nykyistä pandemiaa ja sen muuttuvia tartuntatilanteita pidemmälle. Asiantuntijoiden laatima johtamista, tiloja, yhteisöllisyyttä ja työturvallisuutta käsittelevä Paluu tulevaisuuteen -kyselypohja on vapaasti ladattavissa Työterveyslaitoksen sivuilta. Tarvitaanko nimettyjä työpisteitä, vai riittääkö, että toimistolta löytyy tila, jossa voi puhua luottamuksellisia keskusteluja. Miten he toimivat, ja kuinka he haluavat pitää yhteyttä tulevaisuudessa. – Kuuntelemalla aidosti työntekijöitä voidaan päästä lopputulokseen, joka joustaa erilaisten työskentelyolosuhteiden ja elämäntilanteiden mukaan, kehittämispäällikkö Inka Korhonen Työterveyslaitoksesta muistuttaa. Minkä verran tarvitaan yhteisiä tiimikokouksia kasvokkain. Esimerkiksi sijainnilla ei välttämättä ole niin suuri merkitys kuin ennen. Mikä neuvoksi. Suosituin toimistopäivä on tiistai. Hankalimpia ovat usein tehtävät, jotka ovat tärkeitä, mutta joiden deadline on kaukana tai sitä ei ole määritelty. Kuinka moni on paikalla yhtä aikaa. HELINÄ KUJALA Lisää keskittymistä työhösi Saatko töissä vähemmän aikaan kuin etukäteen arvioit. – Henkilöstömme arvostaa läsnätyössä eniten yhteisöllisyyttä eli esimerkiksi yhteisiä lounaita ja rentoja kohtaamisia. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 tekijöitä. Palautumiseen on tärkeä kiinnittää huomiota kaikessa työssä, ja varsinkin etätöissä. Ota käyttöön psykologi Virpi Kalakosken vinkit työnteon suju voittamiseen. Valtaosa vastaajista arvioi tulevansa toimistolle työskentelemään 1–3 päivänä viikossa. Vaikka jonkin työn tekemiseen olisi reilusti aikaa, vitkuttelen sen kanssa siihen asti, kunnes tuleekin jo kiire. ”Kukaan ei halua tulla toimistolle perjantaisin” Työterveyslaitos kysyi omilta työntekijöiltään keväällä, miten työ koronapandemian jälkeen kannattaisi järjestää. Halutaanko kokouksia, joissa on tarkka agenda, vai palvelevatko vapaamuotoiset kokoukset paremmin tarkoitusta. Organisaatiot voivat muokata sitä omiin tarpeisiinsa sopivan. Kotona työstä voi tulla rajatonta paahtamista, jos siitä puuttuu vapaamuotoinen juttelu työkavereiden kanssa, yhdessä lounastaminen ja muu virkistävä vaihtelu. J AKSAMISEN KANNALTA on eduksi, jos työtehtäviä saisi hoidettua ennemmin etukenossa kuin viime tipassa, koska silloin työhön tulee väljyyttä. Vitkuttelu voi kertoa myös ylikuormituksesta. – Kukaan ei halua tulla toimistolle perjantaisin, Korhonen kiteyttää etäja hybridityötä tekevien toiveet. Jos päätät käyttää tehtävään vaikka puoli tuntia päivittäin, työ etenee ja varmasti lopulta valmistuukin. Vain kahdeksan prosenttia työntekijöistä haluaisi tehdä tulevaisuudessa pelkästään läsnätyötä. Myös yhdessä kehittäminen sekä tarvittavat tilat ja laitteet saavat tulemaan toimistolle. Harmit tavatko keskeytykset, pät kiikö muisti. Yhteistyökumppanit ja asiakkaat. 2 3 1 Kolme keskusteluaihetta työpaikoille Tulevaisuuden kokouskäytännöt. Työpisteet. Jos et ole palautunut kunnolla, kynnys aloittaa uutta tehtävää kasvaa
Onko teidän työpaikallanne keksitty hyviä keinoja irrottautua työstä. Tauolla he vetäytyivät varjoon niityn laidalle, sillä kuuma päivä sai hien virtaamaan.. Kuvasarja kertoo siitä, mitä työtauoilla tapahtuu. Taukoja saa ja täytyykin pitää, kun siltä tuntuu. Anna vinkki: toimitus@tttlehti.fi Metsähallituksen huoltomiehet Toni Koramo (vas.), Toivo Tasala ja Jari Uutela olivat niittotöissä Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa loppukesästä. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 TEKSTI JA KUVA PETRI HÄNNINEN Tauon paikka Paarmojen ja sääskien vuoksi tarvitaan suojaava vaatetus myös helteellä
Tammedilta nyt myös laadukkaat ensiapukoulutukset yhteistyössä Treko Oy:n pelastusalan ammattilaisten kanssa. ilmestyvässä TTT-juhlalehdessä. Olethan mukana! LISÄTIETOJA JA VARAUKSET Myyntipäällikkö Jaana Koivisto 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi ttt_onnittelu_220x138.indd 1 ttt_onnittelu_220x138.indd 1 26.8.2021 12.57 26.8.2021 12.57. Työpaikan ensiavun osaamista ja tarvikkeita täydellä sydämellä jo 30 vuotta! Työpaikan ensiavun osaamista ja tarvikkeita täydellä sydämellä jo 30 vuotta! Tammedilta nyt myös laadukkaat ensiapukoulutukset yhteistyössä Treko Oy:n pelastusalan ammattilaisten kanssa. www.tammed.fi Yrittä jä Kari Kuusi sto Juhlavuoden tarjoukset verkkokaupassamme! 1/8 sivua, vaaka 94 x 59 mm tai 1/8 sivua, pysty 45 x 122 mm • 320 euroa 1/4 sivua • 590 euroa 94 x 122 mm 1/2 sivua • 1 100 euroa pysty 94 x 248 mm vaaka 192 x 122 mm TTT-LEHTI 50 50 VUOTTA! ONNITTELEMME 50-VUOTIASTA TTT-LEHTEÄ! 1/16 sivua 45 x 59 mm • 190 euroa Onnittelupalsta julkaistaan 20.10
Talotekniset järjestelmät toimivat suunnitelVIERASKYNÄ. Fyysisessä tilassa valaistus ja akustiikka luovat pohjaa työnteolle ja viihtyvyydelle. Sisäilma on laadukasta, se on hajuiltaan neutraalia ja kosteusja lämpöoloiltaan miellyttävää. Hyvinvointia tukevassa työympäristössä oleellista on edistää työprosessien sujuvuutta, huolehtia hyvästä ergonomiasta ja esteettömyydestä, huomioida yksityisyys ja henkilökohtaisen tilan tarve sekä vahvistaa hallinnan tunnetta. Hyvä työympäristö mahdollistaa sekä keskittymistä vaativan työnteon että yhteistyön ja oppimisen. Pandemian jälkeen on hyvä miettiä, mitä uusi normaali tarkoittaa juuri meidän työpaikallamme. TEKSTI TITTA MANNINEN JA SUVI HIRVONEN KUVA SHUTTERSTOCK TYÖYMPÄRISTÖT hyvinvoinnin tukena set kokevat sisäympäristön hyväksi ja voivat hyvin. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 M ILLAISEEN työympäristöön palaamme, kun koronapandemia väistyy ja toimistoissa siirrytään ainakin osittain takaisin työpaikalle. Laadukkaan sisäympäristön tunnusmerkit täyttyvät, kun rakennus ja sen olosuhteet ovat kunnossa ja ihmilusti, ja niitä säädetään tarvittaessa. Tällaisessa työympäristössä on mahdollista työskennellä sujuvasti, mikä edistää organisaation toimintaa ja tuottavuutta. Lisäksi sisäympäristöön vaikuttavissa asioissa osataan toimia hyvien käytäntöjen mukaisesti. Seuranta ja huolto perustuvat ennakointiin. Hyvä työympäristö tukee erilaisten tehtävien vaatimuksia, työssä palautumista, sosiaalista vuorovaikutusta ja inhimillisiä tarpeita – ja vahvistaa siten hyvinvointia. Sisäympäristön laadun mahdolliset puutteet, viat ja vauriot on tunnistettu ja korjattu. Fyysisiä ja virtuaalisia työympäristöjä Virtuaaliseen työympäristöön kuuluvat teknologia ja välineet, sovellukset, alustat ja tietojärjestelmät. Fyysistä työympäristöä taas ovat työtilat kalusteineen ja varusteineen. Hyvinvointia voidaan tukea ratkaisuilla ja yhteisesti sovituilla toimintatavoilla, joita kehitetään osana työympäristöä ja tilojen kehittämisen rinnalla
Tulevaisuudessa monipaikkainen hybridityötapa voi olla yhä useammille uusi normaali. Työhön ja työhyvinvointiin liittyvien tarpeiden lisäksi työpaikoilla arvioidaan työtilojen muuntojoustavuutta, kustannuksia, ympäristövaikutuksia, vastuullisuutta sekä sisäilman laatuun, hygieniaan ja puhtauteen vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskäyttöisiä co-working-tiloja voidaan käyttää yhdessä useiden eri toimijoiden kanssa, ja ne voivat sijaita eri paikkakunnilla. Intelligent Buildings International, 7(4), 184-197 järjestelmien katselmointiopas ohjaa säännöllisiin, ammattilaisten suorittamiin tarkastuksiin ja ilmanvaihdon toiminnan varmistamiseen. Toiminta ja ympäristö kehittyvät rinnakkain Paitsi työympäristöissä myös työn luonteessa tapahtuu muutoksia. Myös siivous ja hygienia vaativat yhä suunnittelua ja ohjeistusta osana hyvää työympäristöä. Oman KU VA N LÄ H D E (S O VE LT AE N ): RU O H O M ÄK I, V. Ilmanvaihdon katselmukset -hankkeessa valmisteilla oleva ilmanvaihtoorganisaation tilat valitaan kohtaamisten vuoksi tai vahvistettaessa uusien työntekijöiden kiinnittymistä työyhteisöön ja tehtäviinsä – tai jos kotoa puuttuu työrauha. Työpaikoilla tämä kannustaa miettimään, mitkä ratkaisut voisivat jäädä pysyviksi kehitettäessä työtiloja tulevaisuudessa. Työympäristöä kehitettäessä tulee ymmärtää työprosessien ja eri käyttäjäryhmien vaatimukset. On tärkeää, että käyttäjät osallistuvat työympäristön suunnitteluun ja tulevaisuuden skenaarioiden miettimiseen. Hyvinvointia edistävän tilan ulottuvuudet Toiminnallinen ulottuvuus Sosiaalinen ulottuvuus Psykologinen ulottuvuus Terveellisyys ja turvallisuus VI RT UA AL IN EN TIL A FYY SI NE N TI LA KE ST ÄV Ä KE HI TY S Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet Kuvan lähde (soveltaen): Ruohomäki, V., Lahtinen, M. Myös toimintaa ja virtuaalista työympäristöä tulisi kehittää samanaikaisesti tilojen kanssa. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Työympäristöt muuttuvat Pandemian aikana käyttöön otetut yleiset kansalliset hallintakeinot vähensivät merkittävästi hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä Suomessa, minkä ansiosta myös sairauspoissaolot vähenivät. Pohdittava on myös, millaisia työtiloja tarvitaan, jotta organisaatio toimii sujuvasti ja työtä voidaan tehdä monipaikkaisesti. Esimerkiksi tilojen yhteiskäyttöön sekä terveysturvallisuuteen liittyvät ratkaisut herättävät entistä enemmän kiinnostusta. (2015) Salutogenic and user-centred approach for workplace design. Pandemioihin on varauduttava tulevaisuudessakin. Isot työelämän megatrendit, kuten ilmastonmuutos, globalisaatio ja teknologinen muutos, vaikuttavat työelämän kehitykseen jo nyt. Terveellinen ilma varmistettava Ilmanvaihdon merkitys osana hyvää sisäympäristön hallintaa vahvistui pandemian aikana, ja sen tärkeys korostuu myös tulevaisuudessa. (2 01 5) SA LU TO G EN IC AN D U SE RC EN TR ED AP PR O AC H FO R W O RK PL AC E D ES IG N. , LA H TI N EN , M . Ohjaavana voimana on organisaation näkemys työn muutoksesta tulevaisuudessa. Muutoksen pitää perustua tutkittuun tietoon, organisaation strategisiin tavoitteisiin sekä ulkoisen toimintaympäristön ja asiakastarpeiden kehitykseen. Työntekijöiden ammatillinen osaaminen, tiedot ja taidot lisääntyvät, mikä lisää työn teon joustavuutta koskevia odotuksia. On syytä miettiä, mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista ja mitkä ovat perustelut tehtäville muutoksille. Työtilojen laatu korostuu tulevaisuudessa, koska yhä useampi voi valita, tuleeko työpaikalle vai työskenteleekö kotona. & RE IJ U LA , K. Koti voi toimia työympäristönä, kun täytyy keskittyä tai hoitaa arjen asioita joustavasti. Kirjoittajat työskentelevät vanhempina asiantuntijoina Työterveyslaitoksessa. Itseohjautuvuus ja yhdessä tekeminen korostuvat ongelmien monimutkaistuessa. Muutos edellyttää johtamista Työpaikat tarvitsevat tukea työympäristön muutoksessa, ja hallittu muutos vaatii johtamista. Henkinen hyvinvointi ja palautuminen on keskeistä, ja työn ja vapaa-ajan välille haetaan tasapainoa. & Reijula, K. Heidän roolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa tulee määritellä selkeästi
Aurora Airaskorpi Aurora Airaskorpi on luovan viestinnän ammattilainen, kirjoittaja ja joogaopettaja. Kun soitamme hämmentyneenä hotellin omistajalle, saamme tylyn vastaanoton. Jos siis haluan olla erinomainen pastakastikkeessa, lopetan haaskaamasta aikaa pizzoihin. On kuitenkin yli ymmärrykseni, ettei asiasta mainita, kun tekee varauksen. Riittävän hyvän toteuttaminen edellyttää, että tunnistaa, missä perustaso riittää. Mikä estää tätäkin ravintolaa tekemästä sitä, minkä tekee, hyvin. Luopumisesta lisäämisen sijaan. Intohimo inspiroi. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 KOLUMNI Miksi tehdä vain sinne päin. Kun pääsimme sisään, tila oli kuin hylätty talo. Paikka oli nettisivuilla esitelty korkeatasoisena hotelliravintolana. AINA EI VOI LIITÄÄ riman yläpuolella, on tervettä tehdä töitä myös perustasolla. Ruoka saapuu nopeasti, tomaatin maku jää jonnekin matkalle. Muutaman hakukoneminuutin jälkeen selvisi, että paikka on majoitusta lukuun ottamatta kiinni sunnuntaisin. Ei vastaanottovirkailijaa, ei kuvissa hurmannutta hotelliravintolaa. Samana iltana illastamme uuden hotellin ravintolassa. Puhelu johtaa siihen, että reklamoimme huoneesta ja hakeudumme uuteen majapaikkaan. Jos haluan lunastaa neljän tähden paikan maineen, huolehdin, että asiakas tietää, mitä palveluita hänen vierailullaan on tarjolla. On ihan ymmärrettävää, ettei palveluita voi joka paikassa tarjota 24/7 tai edes jokaisena päivänä. Erinomaisuus koostuu ennen kaikkea erinomaisista valinnoista. Pettymys on suuri, nälkä vielä suurempi. Tilaamme lohturuoaksi tomaattipastaa. Hyvä leviää ympäristöönsä. Jokainen meistä voi pyrkiä sen pariin, missä on hyvä. Vaikka tie hyväksi – saati erinomaiseksi – ei ole nopea tai helppo, vaivannäkö palkitsee enemmän kuin ilotta tai vasemmalla kädellä tehty työ. Silloin säästyy voimavaroja niihin asioihin, joissa haluaa paukutella henkseleitään, panna parastaan ja tehdä täysosuman. Meidän olisi pitänyt varatessa arvata, että sunnuntaisin palvelut eivät ole käytössä. Jokainen meistä voi tukea muita olemaan hyviä omassa asiassaan ostamalla niiltä, jotka tekevät työtään sydämellä. Karsin niistä ehkä muutaman, jotta aikaa ja rahaa säästyy niihin, joista haluan tulla muistetuksi. Miksi niin harva palvelukokemus yllättää, säväyttää tai huutaa tulemaan takaisin. Ilo tarttuu. K ELLO LÄHENI VIITTÄ sunnuntai-iltana, kun saavuimme puolisoni kanssa varaamaamme hotelliin. Neljä tähteä, kehui Google. K UV A TE RH I KO R H O N E N. Työn jälki ei kuitenkaan saa olla keskinkertaista – päinvastoin. ERINOMAISUUS EDELLYTTÄÄ paitsi taitavaa tekemistä myös tekemättä jättämistä. Ja yhdestä tärkeästä päätöksestä: Missä asiassa minä haluan olla erinomainen. Riittävän hyvän toteuttaminen edellyttää, että tunnistaa, missä perustaso riittää
16 EHYT ry laati ohjeet haastaviin somekeskusteluihin. T YYPILLISIÄ YHTEEN IHMISEEN kohdistuvia rikoksia verkossa ovat laiton uhkaus ja kunnianloukkaus. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 MILLOIN VIHAPUHE JA HÄIRINTÄ VERKOSSA ON RIKOS. Lisätietoa: Oikeusministeriön yhdenvertaisuus.fi-sivusto. Sekin on kielletty laissa, erityisesti yhdenvertaisuuslaissa ja tasaarvolaissa. Häirintää ovat tilanteet, joissa joku käyttäytyy toista kohtaan nöyryyttävästi, alentavasti tai uhkaavasti. TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Somehäirintää ei tarvitse sietää 20 Läsnä vaikkakin etätöissä 23 Työ ajassa 24 Elämän tärkein taito – myös työelämässä Tässä numerossa S. Vihapuhe on kaikenlaista viestintää, tekstiä, ääntä ja kuvia, joka levittää tai lietsoo vihaa. Laiton uhkaus tarkoittaa, että joku uhkaa toista ihmistä niin, että tämän on syytä pelätä oman tai toisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. Vihapuheeseen liittyy usein myös häirintää. S. Kunnianloukkaus on kyseessä, kun viestin lähettäjä levittää valheellista tietoa tai vihjauksia, jotka aiheuttavat vahinkoa tai kärsimystä
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK SOMEHÄIRINTÄÄ EI TARVITSE SIETÄÄ 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021. Sosiaalista mediaa työssään käyttävät voivat toisinaan joutua epäasiallisen kommentoinnin ja häirinnän kohteeksi. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry laati henkilöstönsä tueksi ohjeet haastaviin tilanteisiin
Kaikkia näkyvyys ei ole miellyttänyt. – Jouduimme toteamaan työsuojelullisista syistä, ettemme hyväksy enää yhtään epäasiallista käytöstä, kiusaamista ja häirintää, joka kohdistuu työntekijöihimme sosiaalisessa mediassa, kertoo EHYT ry:n talousja hallintojohtaja Kari Vuorinen. Työntekijän kokemukset onkin tärkeä saattaa myös organisaation työsuojelusta vastaavien tietoon. Matilainen kertoo yrittäneensä ensin sietää myllytystä, mutta se alkoi häiritä työtä ja henkistä hyvinvointia. – Usein somehäirinnällä pyritään vaientamaan itselle epämieluisia näkemyksiä esiin tuovat ihmiset tai heikentämään luottamusta. Kari Vuorisen mukaan yksi syy on järjestön rahoitus. Ilmiö on tuttu sosiaalista mediaa työssään käyttäville, kuten tutkijoille, toimittajille ja poliitikoille. Se tuntui todella hurjalta. Tiimin jäsenet ja Vuorinen heidän esihenkilönään päättivät, etteivät he anna periksi vaan pysyvät Twitterissä. Kari Vuorinen huomauttaa, että yhden työntekijän kokema häirintä lamauttaa äkkiä koko tiimin toimintakyvyn. Blokkaus eli estäminen tarkoittaa, että hän ei näe näiden tilien käyttäjien postauksia eivätkä he pääse kommentoimaan hänen julkaisujaan. Järjestö arvioi, että sosiaalista mediaa käytetään myös tietoisesti negatiiviseen vaikuttamiseen, jonka tavoitteena voi olla esimerkiksi disinformaation levittäminen tai sekaannuksen aiheuttaminen. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 T YÖNTEKIJÄ TWIITTAA omalla nimellään työhönsä liittyvästä aiheesta. – En ole itse sosiaalisen median asiantuntija, mutta siinä olen asiantuntija, että mahdollistan työntekijöidemme pysymisen työkykyisinä, hän sanoo. Viime vuonna järjestössä päätettiin, että asialle on tehtävä jotain. Pahimmillaan hän saa kuulla olevansa hullu, korruptoitunut tai muuten vain täysi nolla – ellei jotain tätäkin ikävämpää. Työntekijää ei pidä koskaan jättää yksin tällaisen asian kanssa, hän sanoo. Kuormitus näkyi esimerkiksi niin, että erään epäasiallisen palautteen jälkeen hän alkoi itkeä työpalaverissa. Järjestö hankki koulutusta häirinnältä suojautumiseen. Mikä päihdeja pelihaittojen ehkäisyssä herättää niin suuria intohimoja. Toimintakyky vaarassa Yksi someryöpytyksestä osansa saanut on EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen. Häntä on nimitetty esimerkiksi veikkaushäviöillä eläväksi edunsaajaksi sekä syytetty sekavuudesta, vainoharhaisuudesta ja arpajaislain rikkomisesta. Postausta seuraa pian kiihkeä keskusteluketju, jossa jotkut kommentoijat ruotivat paitsi asiaa myös keskustelunaloittajaa. Haluamme tukea asiantuntijoitamme, jotta he jaksaisivat ja uskaltaisivat edelleen ottaa kantaa ja osallistua keskusteluihin, Pakarinen sanoo. – Työnantajaa täytyy kiittää siitä, että saimme koulutusta ilmiön taklaamiseen. Kuumia teemoja keskusteluissa Miksi sitten EHYT ry:n kaltaisen järjestön asiantuntijat ovat joutuneet tulilinjalle. Työhyvinvointiaan suojatakseen Matilainen blokkasi kymmenkunta häiritseväksi kokemaansa tiliä. EHYT saa monien muiden järjestöjen tavoin Sosiaalija terveysjärjestöjen rahoituskeskuksen myöntämää avustusta, joka tulee Veikkauksen tuotoista. Kehittämispäällikkö ja nykyinen toiminnanjohtajan sijainen Marja Pakarinen koosti oppien pohjalta henkilöstölle ohjeet henkilökohtaisten sosiaalisen median kanavien käyttöön työroolissa. Esimerkiksi Usein somehäirinnällä pyritään vaientamaan itselle epämieluisia näkemyksiä esiin tuovat ihmiset tai heikentämään luottamusta.. – Yhden televisiohaastattelun jälkeen eräs henkilö oli myös kirjoittanut lähes 20 twiitin ketjun, jossa hän kävi läpi kaikki vanhat haastatteluni aiemmilta vuosilta ja peilasi niitä siihen, mitä nyt olin sanonut. Siksi kaikki eivät pidä järjestön toimintaa uskottavana. – Se on rauhoittanut tilannetta huomattavasti, Matilainen sanoo. Aiemmin tutkijana toiminut Matilainen on väitellyt rahapelien historiasta ja saa siitäkin syystä aika ajoin haastattelukutsuja mediaan. Siihen on törmätty myös EHYT ry:ssä, joka on päihdeja pelihaittojen ehkäisyyn keskittyvä asiantuntijaja kansalaisjärjestö
Tsemppaavan viestin voi lähettää vaikka yksityisesti, jos ei halua itse osallistua keskusteluun, hän vinkkaa. Jätä asiattomuudet omaan arvoonsa. – EHYT työskentelee päihdeja riippuvuusaiheiden parissa, jotka ovat yhteiskunnallisesti usein monimutkaisia kysymyksiä. 9 vinkkiä haastaviin keskusteluihin EHYT RY SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET koskevat työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä oman työpaikkansa edustajina. 9. Jankkaamiseen ei tarvitse lähteä. Keskustelu helposti kärjistyy, Marja Pakarinen sanoo. 2. Häirintätilanteissa ota yhteyttä esihenkilöösi. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 alkoholija rahapelipolitiikka ovat poliittisesti kuumia aiheita. 5. 7. 3. Jos provokaattorit tai ammattitrollit sitovat liikaa energiaasi, heidät voi hiljentää (Twitterissä “mute”). Kärkevän ja epäasiallisen keskustelun raja voi olla häilyvä, mutta kaikkeen kritiikkiin ja keskusteluun ei tarvitse osallistua. Moni voi myös kokea, että kun ryöpytys kohdistuu itseen henkilönä, siitä pitää selviytyä omin voimin. Hän on noudattanut klassista sääntöä, jonka mukaan ainakaan perjantai-iltapäivisin ei kannata postata mitään sellaista, joka voi herättää keskustelua. Vastaa kriittisiinkin kysymyksiin asiallisesti, varo provosoitumasta. Niihin liittyy paljon erilaisia – joskus vastakkaisia – intressejä, näkökulmia ja tunteitakin. Käytä vastauksissasi faktoja ja organisaation ydinviestejä. En ole itse sosiaalisen median asiantuntija, mutta siinä olen asiantuntija, että mahdollistan työntekijöidemme pysymisen työkykyisinä.. 4 . Harkitse, mihin keskusteluihin haluat osallistua. Keskustele rajoittamisesta tarvittaessa kollegoiden ja oman organisaation viestinnän asiantuntijoiden kanssa. Ota kantaa asioihin, joihin asiantuntemuksesi riittää. Mieti aina hetki, ennen kuin vastaat ikäviä tunteita herättävään kommenttiin. Vastatessasi kommentoi asiaa, älä ihmistä, ja pidä omat tunteesi neutraaleina. Seuraava askel on blokkaaminen eli estäminen. Tässä ohjeista tiivistetyt neuvot haastaviin somekeskusteluihin: Vastaa asiallisiin kysymyksiin asiallisesti. Virheellistä julkaisua ei kannata poistaa, sillä se voi pahimmillaan vain paisuttaa mokaa. Tuo esiin vain oman organisaatiosi tai työsi näkökulma. Ei postauksia perjantaisin Riitta Matilainen kertoo nykyisin suhtautuvansa Twitteriin hieman varauksellisemmin kuin ennen. Virheistäkin selviää. Hiljennä mieluummin kuin blokkaa. Marja Pakarinen lisää, että vaikka joukko on pieni, se onnistuu luomaan kohteelleen mielikuvan, että kaikki ovat häntä vastaan. Jos koet olevasi ahdingossa jonkin viestiketjun tai häirikön kanssa, kerro tilanteesta kollegallesi tai organisaatiosi viestinnän asiantuntijoille mahdollisimman pian. Muuten viikonloppu voi kulua somekohun riepotuksessa. Huomioi myös, että somekeskusteluja seuraa moni ihminen, joka ei itse osallistu keskusteluun. – Suurin osa keskustelijoista on toki fiksuja tyyppejä. – Emme sietäisi epäasiallista käytöstä työtovereiltamme tai asiakkailtamme, joten ei sitä tarvitse sietää myöskään sosiaalisessa mediassa, Vuorinen toteaa. 8. Ole ystävällinen, asiallinen ja kunnioittava. – Muiden osoittama tuki on tosi tärkeää hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle. 1. Niin sanottujen öyhöttäjien osuus on aika pieni, hän huomauttaa. Kriittinen ja moniääninen keskustelu on järjestön mukaan paikallaan, mutta epäasialliset, henkilöön kohdistuvat hyökkäykset ovat eri asia. Pidä kollegat luupissa – vertaistuki auttaa. Vältä hyökkäävää tyyliä. Tuo esiin työsi tuloksia ja perustele näkökulmasi. Jos teet virheen, myönnä ja oikaise se sekä pyydä anteeksi. Muista, että kummassakin päässä viestintäyhteyttä on aina ihminen. 6. Jos keskustelu junnaa paikallaan, se kannattaa lopettaa. Järjestö on julkaissut ohjeet verkkosivuillaan, ja ne ovat muidenkin organisaatioiden hyödynnettävissä. Etenkin ammattitrollit pyrkivät usein kietomaan vastapuolensa inttämisen verkkoon. Virheitä sattuu joskus jokaiselle, ja ne voi hyödyntää oppimisen kokemuksina
Irti paksunahkaisuudesta Yksi koulutuksen ydinviesteistä on, että häirintää ei tarvitse kestää eikä sen pidä kuulua kenenkään työhön. Henkinen väsymys tai romahdus saattaa tulla viiveellä muutaman viikon päästä. – Usein aiheen yhteydessä keskustellaan sananvapaudesta, mutta yleensä vain siitä näkökulmasta, että häirikön sananvapaus pystytään turvaamaan. – Turvallisuusosastollemme raportoidaan yli 500 häirintätapausta vuodessa, ja niistä suurin osa on nettija somehäirintää. Toimittajat ja heidän esihenkilönsä ovat saaneet selkänojaa häirinnän kohtaamiseen koulutuksesta, jota Koivisto vetää yhdessä turvallisuuspäällikön kanssa. – Henkilöstöömme kohdistuvista häirintätapauksista useita kymmeniä viedään poliisin tietoon vuosittain, Sami Koivisto mainitsee. Koivisto toteaa, että monella häirinnän kohteeksi joutuneella on tarve arvioida oman tilanteensa vakavuutta toisen ihmisen kanssa. – Jos on joutunut vaikkapa ison häirintäkampanjan kohteeksi somessa, on mahdollista, että akuutin vaiheen yli selviää omin voimin tai työyhteisön tuella. Hän on itsekin joutunut vakavan vihapuheen kohteeksi työskennellessään aiemmin Ylen sometoimittajana. Ylessä on opittu jo ohjelmia suunnitellessa varautumaan siihen, että tietyt aiheet voivat käynnistää häirinnän aallon. Vihapuhe johti sovitteluun Jos kyse on erityisen vakavasta häirinnästä, asia viedään tarvittaessa Ylen riskienhallintaja turvallisuusosaston selvitettäväksi. Työpaikalla pitää myös olla sellainen ilmapiiri, että näistä asioista on helppo puhua. Vähemmän puhutaan siitä, miten häirityn sananvapaus toteutuu, jos hänet pyritään vaientamaan. – Toivon, että kaikilla työpaikoilla havahdutaan ennakoivaan kouluttamiseen eikä jäädä odottamaan sitä hetkeä, jolloin joku joutuu kovan häirinnän kohteeksi. Koivisto kertoo, että sovittelussa vihaviestin kirjoittaja toi itse esiin olennaisen kysymyksen, jota Koiviston mielestä koko yhteiskunnassa olisi tärkeä pohtia. Tilanne oli hyvin pysäyttävä ja ajatuksia herättävä. Täysin kattavia ohjeita häirintään puuttumiseksi on hankala antaa, koska tilanteet vaihtelevat ja jokainen reagoi niihin tavallaan. Tämä on mitä suurimmassa määrin työturvallisuuskysymys, Koivisto sanoo. Verkkokeskustelussa esitetty toive Koiviston ja tämän perheen tapetuksi tulemisesta johti sovitteluun ja sitä kautta myönteiseen ratkaisuun. Sami Koivisto käyttää termiä nettija somehäirintä, koska verkossa häirintää voi kohdata myös sosiaalisen median kanavien ulkopuolella, esimerkiksi chatpalvelussa. Toinen päämäärä on näkyvyyden saaminen omalle agendalle. Tyypillinen tulenarka aihe on yhä maahanmuutto. Yle kouluttaa verkkohäirinnän kohtaamiseen KU VA AD O BE ST O C K Ylellä on jo vuosien kokemus henkilöstöön kohdistuvasta somehäirinnästä. – Mitä paksunahkaisemmin ilmiöön suhtaudutaan, sitä hankalampi siihen on puuttua. Ylen ohjeiden mukaan häirinnästä tulee kertoa heti omalle esihenkilölle. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Y LE ON LAATINUT henkilöstölleen ohjeet turvalliseen vuorovaikutukseen sekä vihapuheen ja häirinnän aiheuttaman uhan torjumiseen. Koiviston mielestä osa toimittajista on yhä tässä asiassa turhan paksunahkaisia. Hänen mukaansa tällaisella käytöksellä halutaan usein hiljentää tulenarkoja aiheita käsitteleviä toimittajia ja estää heitä tekemästä työtään. Ylen vuoro vaikutuspäällikkö Sami Koiviston mielestä liika paksunahkaisuus jarruttaa ilmiön selättämistä.. Muita voimakkaasti mielipiteitä jakavia teemoja ovat vähemmistöihin liittyvät aiheet sekä esimerkiksi ravintoon ja suurpetoihin liittyvät kysymykset. Ilmiö kasvaa vuosi vuodelta, mikä tulee esiin muun muassa henkilöstökyselyissä, Koivisto kertoo. Kysymys kuuluu: Ketkä lopulta hyötyvät vihapuheesta ja verkkohäirinnästä. Siihen on saatava tukea. – Viestin kirjoittaja oli ihan tavallinen perheenisä, joka katui tekoaan ja pyysi sitä moneen kertaan anteeksi. Myös työterveyshuoltoa on koulutettu tukemaan työntekijöitä häirintätapauksissa
Hän uskoo, että Kipassa tullaan tarjoamaan entistä laajempaa etätyömahdollisuutta, koska kotona työskentely on selvästi lisännyt hyvinvointia. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 K IPA ELI KIRKON PALVELUKESKUS EHTI tehdä kyselyn etätyöstä työntekijöilleen juuri ennen pandemian puhkeamista. Siitä kertovat teknologiajättien linjaukset. Jo syksyllä 2019 organisaatiossa tunnistettiin tarve lisätä itseohjautuvuutta ja kehittää esimiestyötä. Kipan työntekijöillä on omat työpisteet Oulussa Technopoliksen tiloissa, joissa heitä on satakunta. Lisäksi kaksi henkilöä työskentelee Porvoossa. Kokonaan tuskin siirrytään koteihin. Valtaosa Kipan työntekijöistä siirtyi tekemään töitä kotona, kun hallitus antoi ensimmäisen etätyösuosituksensa puolitoista vuotta sitten. Työelämäasiantuntijat ovat kehottaneet työpaikkoja varautumaan paluuseen työpaikoille. Vuokratiloissa on melko helppo tehdä muutoksia, jos tulevaisuudessa suuri osa henkilöstöstä on osan viikosta kotona. – Esimerkiksi Applen uutisoitiin kutsuvan kaikki työntekijänsä takaisin toimistolle vähintään kolmena päivänä viikossa, toteaa palvelupäällikkö Hanna Kokko. – Aloimme tehdä suunnitelmaa työhyvinvointikyselyissä esiin tulleista asioista. Tarkoitus oli toteuttaa suunnitelmallinen etätyöpilotti, mutta muutos tapahtuikin sitten rytinällä. Seuraavana vuonKirkon palvelukeskus on varautunut koronan jälkeiseen aikaan hyvin. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA KIRKON PALVELUKESKUS LÄSNÄ VAIKKAKIN etätöissä Kirkon palvelukeskuksen työntekijät Teija Haapala (edessä), Hanna Kokko (vasemmalla), Sanna Marjanen ja Sami Savilaakso kokoontuivat kesällä työpaikalleen Oulun Technopoliksen tiloihin.. Jatkuuko etätyötrendi. Siihen asti etätyö oli ollut hyvin satunnaista ja etätyöpäivistä oli pitänyt tehdä erillinen hakemus. Kirkkohallitus on antanut yleisohjeistukset etätyön järjestämiseksi, ja enää pitää suunnitella, miten sen käytännöt järjestetään. Haimme Kevarahoitusta, mutta silloin emme sitä saaneet. Kipassakin seurataan nyt tarkasti työelämän trendejä, myös kansainvälistä keskustelua aiheesta
toimii Oulussa ja Porvoossa. i – Alussa olin kuin radiojuontaja, kun pidin kokousta 20 työntekijälle. Etätyöstä oli jo kertynyt kokemusta, ja näin osattiin keskittyä olennaisiin asioihin. Työpajoissa ja välitehtävissä käsiteltiin myös tiedottamista ja häiriöttömän työajan varmistamista. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 na otimme toisenlaisen lähestymistavan ja löysimme palveluntuottajaksi Koho Consultingin. Käytäntö palvelee myös siten, että tietoisuus eri prosessien välillä kasvaa. Taloushallintoalalle on ominaista, että työ jaksottuu. Ei voi aina itse soveltaa, vaan on tehtävä sovitulla prosessiin kuuluvalla tavalla, palvelupäällikkö Hanna Kokko sanoo. Jako-ominaisuutta on hyödynnetty myös vapaamuotoisissa tapaamisissa, sokkokahveilla, joissa Teams arpoo osallistujat eri huoneisiin. Läsnäjohtaminen Kipassa -hanke lähti liikkeelle sopivaan aikaan, syksyllä 2020. Lisäksi opeteltiin olemaan vuorovaikutuksessa etäyhteyksin sekä tunnistamaan työntekijän psykososiaalinen kuormittuminen. Kokon alaisuudessa olevia esimiehiä on neljä, ja he puolestaan vastaavat palveluja tuottavista työntekijöistä. Tämä estää kuppikuntien syntymisen, ja työntekijät tutustuvat paremmin toisiinsa. Ei kuitenkaan aina ole helppoa nousta ainakaan omien työkavereiden esimieheksi. Esimiehet opettelivat etäjohtamista Esimiehinä toimivat Teija Haapala ja Sanna Marjanen kokevat hyötyneensä henkilökohtaisesta coachingista, jonka läsnäjohtamisen hanke tarjosi. – Se opetti, miten eri tavoin voi ajatella ja tehdä asioita. Vaihtuvuuteen kiinnitetään huomiota haastattelemalla kaikki työyhteisöstä lähtevät. – Jos samat syyt esiintyvät usein, alamme miettiä, mitä sille voisi tehdä. – Näytön edessä istuminen voi puuduttaa. K IPA TARJOAA SEURAKUNNILLE kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja. Valmentavassa johtamisessa katsotaan, että jokaisella on itsellään kyvyt tehdä ratkaisut ja hän löytää ne esimiehen tuella, Haapala selvittää. Itse työ toistuu pitkälti samankaltaisena. Näin on helpompi tuottaa asiakaslähtöistä palvelua, Kipan johtaja Sami Savilaakso kertoo. Joku voi kuvitella, että tämä on helppoa sisätyötä, mutta tässä on omat haasteensa, kuten aikapaine, kehittymisen vaatimus ja asiakkaat. Työssä on myös keskeytyksiä, joita on opeteltu hallitsemaan muun muassa sulkemalla näkyvistä viestien ilmoitukset ja äänet. Yhteistyössä teimme hakemuksen Työsuojelurahastoon, kertoo Kirkon palvelukeskuksen johtaja Sami Savilaakso. työllistää satakunta työntekijää. Tuotannon tehtävistä on siirrytty asiantuntijatehtäviin tai noustu esimieheksi. Kokouksen alkaessa on hyvä saada kielenkannat auki jollakin yleisluontoisella kysymyksellä tämänhetkisestä fiiliksestä tai vaikka viikonlopun suunnitelmista. Nyt esimiehet osaavat jo osallistaa Teams-työkalujen avulla. Hankkeen ansiosta etäpalaverikäytännöissä tapahtui iso loikkaus, kun asiat otettiin keskusteluun ja sovittiin, miten palavereissa ollaan. Koska tiivis työrupeama on tiedossa, se ei kuitenkaan kuormita ihmisiä. On aina jännittävää nähdä, ketkä osuvat omaan ryhmään, kipalaiset toteavat. Ilmeiden ja eleiden näkeminen lisäsi sosiaalisen kanssakäymisen tunnetta. Aikapaine ja keskeytykset haasteina Alussa olin kuin radiojuontaja, kun pidin kokousta 20 työntekijälle.. tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakunnille. Myös oman organisaation sisällä voi luoda uraa. Kaikki saivat kameran tietokoneeseensa. – Meillä esimieheksi on siirrytty palkanlaskennasta taloushallintoon ja toisinpäin. Omat mentorit ja esimiehen ammattitutkinnon suorittaminen kuuluvat Kipassa esimiehen urapolkuun. Lähdön syynä voi olla esimerkiksi muutto paikkakunnalta tai uralla eteneminen. Tavoitteena oli luoda uusia toimintamalleja etätyön sujuvoittamiseksi. Monissa palavereissa mikrofonit ovat koko ajan auki; hymähdykset, hymyt ja nyökyttely ovat osa vuorovaikutusta. En saanut minkäänlaista palautetta, näin vain mukana olevat sykkivinä palloina ruudulla, Marjanen muistelee liki puolentoista vuoden takaista aikaa. KIRKON PALVELUKESKUS aloitti toimintansa vuonna 2012. Ison porukan voi Teamsissä jakaa huoneisiin omiin keskusteluryhmiinsä
Pulssi-kysely kartoittaa työilmapiiritekijöitä joka toinen kuukausi, joten esimiehet voivat viiveettä puuttua ilmeneviin ongelmiin. He saavat nopeasti apua, kun puhallamme yhteen hiileen ja etsimme yhdessä ratkaisut. Hän ja palveluasiantuntija Johanna Inkamo ovat työntekijöiden keskuudestaan valitsemia työhyvinvointikoordinaattoreita. Yhteydenpidosta on sovittu myös hankkeessa luoduissa etäjohtamisen pelisäännöissä, jotka on jaettu tiedoksi koko henkilöstölle. Siinä kysytään, kokeeko oman työmäärän sopivana. Palvelupäällikkö Hanna Kokko kuitenkin epäilee, että jos tilanne jatkuisi vaikka viisi vuotta, voisi jäädä puuttumaan jotain – ainakin spontaanien kohtaamisten tuottamat ideat. Haluamme iloita myös hyvistä fiiliksistä, jotta voimme jatkossa toistaa hyviin tuloksiin johtaneita toimenpiteitä. Puuttumista helpottaa työyhteisön tiiviys. Työntekijät kaipaavat selvästi myös kollegoiden tapaamista kasvokkain. Kipassa jokainen on itse vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan, mutta varhainen välittäminen ja tuki kuuluvat kaikille. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 Työhyvinvointikoordinaattorit ilmapuntareina Yksi osa hanketta oli työhyvinvointikoordinaattoreiden roolin selkeyttäminen. Työhyvinvointi on jokaisen asia Esimiehen on tärkeä tunnistaa, jos joku alkaa uupua työssä. – Soitamme paljon tiimiläisille. – Etätyöaikanakin on löytynyt keinoja, miten havainnoida uupumisen merkkejä. Asiakkaat kysyvät kaikkea mahdollista. – Etätyöaikana on tullut vähemmän esille henkilökohtaisia hiertäviä asioita. Työilmapiiriä kartoittava Pulssikysely ilmaisee osaltaan liiallisen kuormituksen. Apua pyydetään ja tarjotaan auliisti. Sen näkee, jos ihmisen käyttäytyminen muuttuu tai vaikka työt eivät etene sovitusti, Sanna Marjanen sanoo. Meillä on luottopakkeja, jotka tietävät vastaukset liki kaikkiin kysymyksiin, Inkamo kertoo. Aiemmin he olivat palautteen kerääjiä ja viestinviejiä, nyt he pyrkivät suunnitelmallisuuteen ja jatkuvuuteen työhyvinvoinnin tukemisessa. Työilmapiirissä voi olla monenlaisia aaltoja.. Mutta kyllä sen myös kuulee omassa tiimissä, jos jollakin työt ruuhkautuvat, Teija Haapala toteaa. Jos työasiaa ei ole ollut hetkeen, soitetaan muuten ja kysytään, onko huolia tai murheita. Se ei Kokon mielestä olisi mahdollista, jos kysely tehtäisiin harvemmin – Työilmapiirissä voi olla monenlaisia aaltoja. Ilmapiirikysely joka toinen kuukausi Työhyvinvoinnin taso on noussut ja pysynyt korkeana koko etätyöskentelyn ajan. Kun kokouksissa annetaan kiitospalautteita, niitä voi kertyä monta sivua. Jos esimerkiksi oma esimies näyttää väsyneeltä, voi mennä juttelemaan ja kysymään oululaisittain vaikka ”miten mennee”. Jos esimerkiksi yksinäisyys ja korona-aika ahdistavat, mielenterveyden tueksi on tarjolla verkkovälitteiset Mielen chat ja Mielen sparri. Koronaaikana esimiehet ovatkin havahtuneet siihen, että heidät pitää huomioida erikseen ja olla heihin yhteydessä. Toki joukossa on myös niitä, jotka eivät halua jakaa asioitaan ja pitää yhteyttä niin aktiivisesti. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 3/2021: Rytmikästä etätyöpäivää! Anne Kouvala KUVA IDA KO UV AL A Johanna Inkamo KUVA PÄIV I TO IVO LA – Se on oleellinen kysymys, ja kun siihen vastaa rehellisesti, se kertoo paljon. Ne ovat osa Kipan työterveyspalveluja. Asiat, joita nyt on tullut esiin, ovat olleet aiempaa positiivisempia, iloitsee kirjanpitäjänä työskentelevä Anne Kouvala. Hyvä työilmapiiri heijastuu käytännön tekemiseen. – Tähän en ole muualla törmännyt. Tavoite on, ettei kukaan jäisi tekemään töitään yksin. Pyrimme olemaan viikoittain yhteydessä henkilökohtaisesti
-testi kertoo nopeasti työhyvinvointisi tason. Moduulin voi ostaa tai vuokrata. Ohjelmistoyritys TietoEVRY halusi kasvattaa naishakijoiden määrää. Esimerkiksi front-end developerin (sovelluskehittäjä) työpaikkailmoituksessa sana pätevä vaihdettiin asioista perillä olevaan ja motivoitunut keskittyneeseen. Pari tulevaa asukasta kertoikin esillä olleen työpöydän vaihtuvan messujen jälkeen sähkösäätöiseksi. Testiin: ttl.fi/tyohyvinvointitesti/ U SEAT TUTKIMUKSET ovat osoittaneet, että maskuliinisiksi koettujen sanojen käyttö saa naiset epäröimään miesvaltaisille aloille hakeutumista, sillä ne saavat aikaan vaikutelman, että naiset eivät kuulu kyseiseen työympäristöön. Jokirinne hankki alkuvuodesta kunnollisen kokoisen säätöpöydän kyllästyttyään kapeaan työpöytäänsä. Viiden neliön Easy Cabin taas on rakennusmoduuli, joka ei tarvitse perustuksia. ICT-sektorin työntekijöistä vain viidennes on naisia. Etätyötilaksi sisustettuna sen voi pystyttää pihalle tai vaikka kesämökille. Hänellä oli kokemusta etätyöskentelystä jo ennen korona-aikaa. Huonekaluvalmistajan Adean Fokus näyttää perinteiseltä kaapilta, mutta sen sisään on piilotettu korkeussäädettävä työtaso ja säilytystila tietokoneelle, tulostimelle ja muille tarvikkeille. Kokouksissa hän mieluiten seisoo. Asuntomessualueelle rakentanut myyntityötä tekevä Eero Jokirinne aikoi vaihtaa käytännölliseksi osoittautuneen pelituolinsa messutuolin tilalle. Tulos oli, että naispuolisten hakijoiden määrä kasvoi kolmanneksella. Se vaihtoi sukupuolittuneet ilmaisut työpaikkailmoituksissa neutraaleihin. Useissa ilmoituksissa sana itsenäinen korvattiin esimerkiksi itseohjautuvalla. Yritys kävi rekrytointihistoriaansa läpi inklusiivisuusasiantuntijan kanssa ja analysoi ilmoituksista löytyviä tiedostamattomia ennakkoasenteita. Martela tarjoaa työhön tarvittavat kalusteet kuukausimaksullisena palveluna, jonka ansiosta työnantaja voi ne hankkia muuntojoustavasti myös työntekijän kotiin. Työhuoneiden kalusteiden ei haluttu erottuvan kodin tyylistä, ja siksi työtilat eivät loistaneet käytännöllisyydellään tai ergonomiallaan. TYÖ AJASSA 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 L OHJAN ASUNTOMESSUILLA nähtiin tänä kesänä entistä enemmän työskentelyyn sisustettuja huoneita. KU VA EA SY C AB IN KU VA SH U TT ER ST O C K Työhuoneissa mentiin tyyli edellä Sanoilla on väliä, kun haetaan naista TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Asuntomessuilla esiteltiin kevytrakenteinen rakennusmoduuli, jonka voi sisustaa muun muassa etätyötilaksi.. Miten voit. Testatakseen uusien ilmoitusten toimivuutta yritys julkaisi kahdenlaisia työpaikkailmoituksia: osa entisen kaltaisia, epäsuoria ennakkoasenteita sisältäneitä, osa taas sellaisia, joista nämä oli poistettu ja korvattu vähemmän sukupuolittuneella kielellä. Messuilla esiteltiin myös etätyöskentelyyn sopivia uusia tuotteita ja palveluita. Monen messutalon työhuone toimi myös jumppatilana
Hän käsittelee aihetta tuoreessa kirjassaan Keskusteluälykkyys painetilanteissa. TEKSTI TIINA KOMI KUVA ADOBE STOCK ELÄMÄN TÄRKEIN TAITO Kohtaamisessa harjaantuneen Katariina Haapasen mielestä niin neuvottelukuin myyntitilanteissakin on tärkeä kuunnella toista ja syventää tämän kertomusta jatkokysymyksillä. Kysymysten esittäjästä tykätään Helena Åhman kertoo, että kyselijöistä pidetään. Etenkin hankalissa tilanteissa kannattaa harkita, mitä kysyy, mitä kysymyksillä tavoittelee ja milloin niitä esittää. Vuorovaikutustilanteissa Haapanen pitää mielessään, että olemme kaikki erilaisia. Oletpa sitten myyntitapahtumassa, kehityskeskustelussa tai panttivankineuvottelussa, kyse on ihmisten kohtaamisesta, jossa tarvitaan keskustelun ja kuuntelemisen taitoja. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 J OKAINEN TILANNE on kuin tarina, josta näet vain osan. – Myyjän on oltava kuin kameleontti, joka tutkii ja tarkkailee asiakasta ja seuraa, mikä on tälle luonteva tapa toimia. Tämä on varmin tapa tehdä kauppaa ja luoda pitkäaikainen asiakassuhde. Haapanen tutustuu uuteen ihmiseen kuuntelemalla, miten hän puhuu, ja esittämällä syventäviä kysymyksiä. Ne ovat osa keskusteluälykkyyttä, joka on työpsykologian tohtori Helena Åhmanin mielestä elämän tärkein taito. – myös työelämässä. Jokaisella on oma tyylinsä keskustella ja käydä prosessia – esimerkiksi myyntitilannetta – läpi. Kuuntelun ja keskustelun taitoja tarvitaan myös Katariina Haapasen työssä. Ihmisiä kohdatessa olennaista on olla läsnä, kuunnella ja malttaa olla tekemättä liiallisia päätelmiä omista havainnoistaan. Myyjän on tehtävä asiat asiakkaalle helpoksi, jotta hänelle syntyy mukava ja ketterä ostokokemus. Hän työskentelee rekrytointikonsulttina digitaaliseen rekrytointiin erikoistuneessa yrityksessä sekä toimii kevytyrittäjänä ja myy markkinointipalveluja yrityksille. Kysymysten avulla asiakkaan voi johdatella puhumaan siitä, mitä myyjä haluaa kuulla. Lisäksi hän opiskelee oikeustiedettä ja toimii vapaa-aikanaan rikosja riita-asioiden sovittelijana sekä Rikosuhripäivystyksen tukihenkilönä. Keskusteluälykäs ihminen ei yritä saada Työelämässä tarvitaan kuuntelun ja keskustelun taitoja eli keskusteluälyä. Joskin tutkimusten mukaan paljon itse äänessä olevat ihmiset kuvittelevat oppivansa toisista eniten. Kyselijät oppivat muista ihmisistä eniten
Keskustelua voi syventää vain kuuntelemalla aidosti asiakasta ja tekemällä jatkokysymyksiä. Myyjä on kuin fasilitaattori, joka johdattelee keskustelua kysymysten avulla niin, että fokus on asiakkaassa. Sovittelussa korostuvat toisen kokemuksen ottaminen vakavasti, tarpeiden löytäminen pinnan alta sekä näkökulman kääntämisen helpottaminen. Hän esimerkiksi tiedustelee aina uudelta asiakkaaltaan, millä tavoin tämä haluaa pitää yhteyttä. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 toista ymmärtämään itseään vaan pyrkii itse ymmärtämään tätä. Juuri läsnäolo onkin Haapasen mielestä kuulemisen perusta. ELÄMÄN TÄRKEIN TAITO – myös työelämässä. Haapanen suosii avoimia ja suoria kysymyksiä. Yhteistyötä kannattaa ohjata Myyntikoulutuksissa painotetaan usein, että myyjän ja asiantuntijan on oltava sanavalmis, reipas ja asiantunteva. Silti jokaisessa tapaamisessa pitäisi pystyä olemaan läsnä niin, ettei muistele edellistä tapaamista tai hötkyile ajatuksissaan jo seuraavaan. – Mitä enemmän kysyt, sitä paremmin tilanteet hoituvat. Katariina Haapasen mielestä myyjän on parempi mennä paikalle kuuntelijan kuin kaiken tietävänä asiantuntijan roolissa. – Toisen kokemus on aina totta, siksi se kannattaa ottaa tosissaan. Myyntilanne on toiseen tutustumista, Åhman sanoo. Menetelmä on tuttu sovittelijoillekin. Kysymykset osoittavat, että olet kiinnostunut toisesta ihmisestä. Kysymysten esittäminen nähdään joskus jopa heikkoutena. Asiakas saattaa kokea myyjän yhteydenotot takertuvina, jos asiasta ei ole sovittu. Ehkä tästä syystä moni myyjä syyllistyy asiakkaan neuvomiseen, opettamiseen ja ylitulkitsemiseen. Kuuleminen perustuu päätökseen Myyjällä saattaa olla useita asiakastapaamisia päivässä. Kielteinen tunne laantuu ja myönteinen tunne voimistuu, kun ne tulevat kuulluiksi, Helena Åhman sanoo. Sovittelu on toimiva keino ristiriitojen ratkaisemiseen ja perustuu osin kuulluksi tulemiseen. Se voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta juuri tällaiset pienet asiat saattavat unohtua ja johtaa ristiriitoihin
26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 Myyjän on myös maltettava olla hiljaa. Tulkinnan kautta syntyi helposti asiakkaan puolesta tehtyjä päätelmiä tyyliin ”teidän nykyinen järjestelmänne ei aja asiaa, ja haluatte jotain muuta sen tilalle”, vaikka asiakas ei välttämättä näin itse sanonut. Keskusteluälykkyys korostuu vaativissa tilanteissa ja neuvotteluissa Keskusteluälykkyys lähtee rohkeudesta ottaa vaikeita asioita puheeksi ja kohdata hankalia tunteita. Keskusteluälyn puuttumisesta seuraa se, että vaikeita keskusteluja ei käydä tai ne käydään liian myöhään tai väärällä tavalla. – Siedämme toisinaan huonosti hiljaisuutta ja alamme täyttää sitä liian nopeasti omalla puheellamme. Jokaisessa tilanteessa on aina läsnä enemmän asioita kuin havaitsemme. (Alma Talent, 2021.) LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 2/2021: Argumentointi vähentää muutosvastarintaa. Arvosta toisen kertomaa. Keskusteluälyn keskeinen osa on tilannetaju. Keskusteluäly mahdollistaa asioiden eteenpäin viemisen. Toki on luonnollista, että välillä on stressiä ja paineita, mutta tilannetajua ne eivät saisi horjuttaa. – Joskus on hyvä pohtia, olisiko johtopäätös ollut erilainen, jos olisin havainnut ja tulkinnut asioita eri tavalla. Haapanen on tutustunut erilaisiin tapoihin kuunnella ja osoittaa läsnäoloa asiakkaalle muun muassa sovittelukoulutuksessa. Tulkinta ei synny koskaan suoraan tapahtumasta tai tilanteesta, vaan siihen kytkeytyy aina omaa päättelyä. Esimerkiksi ongelmatilanteisiin on olemassa paljon enemmän ratkaisuja kuin näemme. Voi myös miettiä, mitä itseltä on jäänyt aiemmin huomaamatta. Keskusteluälykäs ihminen ei yritä saada toista ymmärtämään itseään. Itsetutkiskelun kautta hän huomasi alkavansa helposti sanoittaa tai tulkita toisen puheita sen sijaan, että keskittyisi aidosti kuuntelemaan. Åhman kehottaa erottamaan havainnon ja tulkinnan toisistaan. Siihen, että päätän olla läsnä tässä tilanteessa ja haluan aidosti kuulla, mitä sanottavaa asiakkaalla on. On tärkeä havainnoida siten, että se tekee mahdolliseksi löytää erilaisia tilanteeseen sopivia ratkaisuja. KU VA SH U TT ER ST O C K. – Kuuleminen ei ole mitään ydinfysiikkaa, vaan se perustuu päätökseen. TTT-lehti 6/2018: Miten oppia taitavaksi viestijäksi. Hiljaisuus tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden nostaa esiin sellaisia asioita, joita hän ei ehkä muuten tulisi sanoneeksi. Helena Åhman kertoo, että keskusteluälyä voi kehittää esimerkiksi vaihtamalla näkökulmaa. Hän pystyy sietämään erilaisia mielipiteitä ja luomaan paineista huolimatta tunneyhteyden muihin. Myyjän kiire tai paineet eivät saisi koskaan paistaa läpi, koska silloin hän ei välttämättä ole läsnä. Havainnot vaikuttavat tulkintaan Katariina Haapanen neuvoo kehittämään kuuntelemisen ja läsnäolon taitoja arkipäiväisten harjoitteiden avulla: Kuuntele toista vilpittömästi, älä keskeytä tai esitä välittömästi omia ratkaisujasi. Hiljaisuuden sietäminen vaatii tilannetajua. Havainnot vaikuttavat siihen, miten tilanteita ja ihmisiä tulkitsemme. Keskusteluälykäs ihminen pystyy säätelemään omaa olotilaansa sellaiseksi, että se on mahdollisimman hyvä keskustelun käymiseksi. Lähde: Keskusteluälykkyys painetilanteissa. Sen sijaan hän pyrkii ymmär tämään toista kyselemällä, kuuntelemalla ja havainnoimalla. Tutussa tilanteessa voi pohtia, mitä ei ole koskaan tehnyt tai kysynyt tällaisessa tilanteessa. Helena Åhman. – Itsetuntemusta voi lisätä kyselemällä kumppanilta, mistä tämä tietää, että olen innostunut tai kiinnostunut jostain asiasta, hän vinkkaa
Lue lisää nopeiden asiantuntijatiimien työn tuloksista: hyvatyo.ttl.fi/tyo2030 “SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ TARVITSEE ROHKEAA UUDISTUMISTA” TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 28 Muutos vaatii itsekuria ja suunnitelman 30 Täsmäleikkaus lopetti selkäkivun 33 Terveys ajassa 34 Vain mittaamalla tiedät paineesi S. Työelämäasiantuntijat totesivat, että vanhoista tekemisen malleista olisi hyvä oppia pois. TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS. Työelämä 2030 -ohjelma kutsui keväällä 2021 koolle asiantuntijajoukon miettimään hybridityöskentelyä, hyvinvointia ja innovatiivisuuden edistämistä koronapandemian jälkeisessä työelämässä. S. He määrittivät kehittämisen tavoitteeksi osaavan, osallistavan ja kestävän työelämän. Hybridityön haasteiksi he tunnistivat organisaatioiden uudistumiskyvyn, yhteisöohjautuvuuden ja dialogin. 28 Tyytymättömyys synnyttää halun muutokseen. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 P ANDEMIA VAHVISTI työelämän uudistumishyppyä vieterin lailla, mutta vakaampien aikojen koittaessa vaarana on putoaminen vanhoihin tapoihin
Hyvät aikeet eivät realisoidu pysyviksi käyttäytymismalleiksi. M UUTOKSEN TOTEUTUMISTA ennustaa yksinkertainen kaava: muutos = tyytymättömyys x visio x strategia. Sosiaalipsykologi, työyhteisösovittelija ja yhteisöprosessien kehittämisapua tarjoavan Grape Peoplen fasilitointivalmentaja Kari Kukkola tarkentaa, että olennaista on kertoa kaavan tekijät keskenään. Hankalaa se voi tosin olla, ja muutoksen suunta ei aina välttämättä ole toivottu. Syksy on usein uusien harrastusten aikaa, ja alkuvuodesta taas aikakauslehdet ovat täpötäynnä laihdutusohjeita ja unikouluja. Ongelmallisempaa on työstää teoriat tavoiksi. Lopputulos on sama, kumpikaan ei valmistu, ainakaan siihen hätään. Hän ei tiedä, miten gradu pitäisi tehdä. Kuntosalit täyttyvät silloin treenaajista, kun tuhannet ihmiset ovat virittäneet mielensä ottamaan vastaan terveyden ja hyvinvoinnin ilosanomaa. Yhtä osatekijää vahvistamalla ei voi myöskään korvata toista, Kukkola selittää. Opiskelukaverilla on sama tilanne, opinnot ovat gradua paitsi paketissa. Opiskelijaelämä on kivaa, aikuisten maailma ei vielä houkuta. Puuttuu kuitenkin tarvittava piiska, tyytymättömyys, joka saisi ahertamaan sen parissa. Juuri epämukavuusalueitahan ihminen ymmärrettävästi välttää. Teorian tasolla elämänmuutos on helppo tehdä. – Kaavan kaikkien palasten on osuttava kohdalleen samanaikaisesti, muuten muutos menee pieleen. Aivotutkijoiden mukaan opitun jäsentäminen oman toiminnan kautta vaatii aivoilta enemmän kuin vaikkapa googlettaminen ja juurruttaa näin tiedon vahvemmin hermoverkkoihin. TEKSTI MAARIT SEELING KUVA SHUTTERSTOCK Muutos vaatii itsekuria ja SUUNNITELMAN Kari Kukkola KUVA N ELL I KI VIN E N Kukkola kertoo esimerkkinä tarinaa opiskelijasta, jolla on vaikeuksia saada gradunsa valmiiksi. Ongelmana on, että vanhoihin tapoihin on helpompi luisua kuin ottaa käyttöön uusia. Vanha taito voi kuitenkin olla sitkeässä, ja sen korvaaminen uudella vaatii menemistä omalle epämukavuusalueelle. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021. Hänellä puolestaan on visio valmistumisesta ja tietoa, miten työstää gradu. Kukkola vinkkaa käyttämään perinteisiä apukeinoja, kynää ja paperia. Kokeneet salinkävijät tietävät ruuhkan pian helpottavan, kun uudistujat lipsuvat entisiin tapoihinsa – siltä erää. Kolmen tekijän summa Kari Kukkola vakuuttaa, että ihminen voi oikeasti muuttua. – Muutoksen liikkeelle paneva voima on tyytymättömyys ja sen synnyttämä aito halu muutokseen. Jos yksikin tekijöistä on nolla, myös muutos on nolla. Opiskelija on tyytymätön tilanteeseensa, ja hänellä on selkeä visio: ”Valmistun ja siirryn työelämään.” Strategia kuitenkin puuttuu. Muutoshalun lisäksi on oltava visio paremmasta sekä konkreettinen, aikataulutettu suunnitelma, miten vision voi toteuttaa, Kukkola painottaa. Kikka kakkoset avuksi Ihminen voi edistää muuttumistaan. Syön terveellisesti, lisään liikuntaa, nukun hyvin ja opettelen uuden taidon. Miksi muutospalasten sisäistäminen jää puolitiehen. Syy tosin ovat erilaiset: toiselta puuttuu suunnitelma, toiselta motivaatio. – Kaikkien kaavan palasten on loksahdettava kohdalleen myös samaan aikaan, jotta muutos toteutuu. Miksi hyvätkään päätökset eivät sitten pidä, vaikka tietäisimme niiden olevan parhaaksi itsellemme
Jos kyse on liikunnan lisäämisestä, voi kirjata kalenteriinsa, minä päivinä menee lenkille. Rutiinit uhmaavat muutosta Jotkut meistä omaksuvat uudet rutiinit helpommin kuin toiset. On näytettävä, että suunnitelmissa on järkeä. Hän muistuttaa, että ainoa pysyvä asia epävakaassa maailmassa on kuitenkin juuri muutos. Muutosvastarinta on vahva piirre ihmisessä, Kukkola muistuttaa. – Visioiden on oltava riittävän motivoivia. Laadi selkeä toimintasuunnitelma aikatauluineen visiosi toteuttamiseksi. – Käskyttäminen ”nyt tehdään, mitä minä sanon”-tyyliin ei sovi enää tähän maailmaan. Uutta tapaa täytyy muistaa pitää yllä tietoisesti, jottei huomaamatta lipsu vanhaan. Kukkola toteaa myös ryhmäpaineen hyväksi keinoksi pysyä suunnitelmissa. Työelämässä ihmisten tulee lisäksi yhdessä sopia, miten töitä jatkossa tehdään niin, ettei toinen lähetä kirjeitä ja toinen ota yhteyttä Zoomilla. Tämä koskee sekä yksilötason että työelämän muutoksia. Minkä pitäisi muuttua ihan konkreettisesti. 1. Tämä kolmivaiheinen malli lähtee jääpala-analogiasta. Muutos kannattaakin toteuttaa niin, että ensin hävitetään vanha malli. Sen sijaan pala kannattaa sulattaa, muuttaa haluttuun muotoon ja jäädyttää uudelleen. Syynä voi olla niin ikä kuin luonnekin. – Jos jääpalan haluaa muuttaa toiseen olomuotoon, sitä ei kannata ryhtyä veistämään. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29. Muutos = tyytymättömyys x visio x strategia 3. Käytä apuna kynää, paperia, päivyriä, ryhmäpainetta — mitä hyvänsä, mikä saa pysymään suunnitelmassa. Löytyisikö tuttavapiiristä lenkkiseuraa. Tämä pätee niin organisaatioon kuin yksilöönkin. Ensimmäinen ajatus voi hyvinkin olla, että pitäkää tunkkinne, näitä uudistuksia on nähty eikä niistä pidemmän päälle seuraa mitään, Kukkola myöntää. Aina kannattaa kysyä! Tekosyitä suunnitelmista luistamiselle on vaikeampi perustella itselleen, jos aika ja paikka ovat kaverin kanssa sovittuina. Siksi etenkin organisaatiomuutoksissa tulee ottaa kaikki ihmiset erilaisine ominaisuuksineen mukaan prosessiin. Kukkola kehottaa ennen kaikkea kirjaamaan ylös suunnitelman, miten käytännössä aikoo toteuttaa muutosprosessin. Sille tulee laatia lukujärjestys. Työelämässä ei silti riitä, että vain osa joukoista saadaan muutoksen kannalle. Sulata, muuta, jäädytä Saksalaissyntyinen psykologian ja sosiaalipsykologian pioneeri Kurt Lewin esitti viime vuosisadan alkupuoliskolla muutosmallin, jota alan konsultit edelleen työstävät pyrkiesLISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 2/2021: Argumentointi vähentää muutosvastarintaa sään sulattamaan organisaatioiden muutosvastarintaa. Mikä on tavoitteesi. Mieti, mikä nykytilanteessa mättää. Perustele, miksi muutos on tarpeen. – On hyvä kerrata ja kirjata ylös, miksi haluaa muuttua, mikä on maali ja mikä nykyisissä tavoissa häiritsee. Ihmiset pitää saada itse mukaan muutoksen tekemiseen. Sen jälkeen arvioidaan tilanne ja rakennetaan uusi, Kukkola kuvailee. – Jos on hionut rutiinejaan tappiinsa 30 vuotta ja sen yli, on aika luonnollista kauhistua, jos joku tulee sanomaan, että huomisesta lähtien täytyykin alkaa tehdä hommia ihan uudella tavalla. Jossain vaiheessa myös käsijarrun vetäjien pitää muuttua. Uudistumishalu tosin kuuluu nuoruuteen useammin kuin varttuneempaan ikään. Jos taas aikoo aktivoitua verkostoitumisessa esimerkiksi LinkedInissä, sekin helposti unohtuu, jos päivitysten tekemistä ja lukemista ei ole merkattu päivyriin. Silloin käyttöön helposti jää useita erilaisia toimintatapoja. 2. Sitä saadaan konkretian avulla, käymällä läpi, mitä hyvää muutokset elämään tuovat. Se tapahtuu osallistamalla, suunnittelemalla yhdessä, miten uutta tapaa voi organisaatiossa hyödyntää käytännössä
Siihen ei auttanut mikään. Alaselkää jomotti, ja kipu helpottui vain liikkeessä ja roikkumalla. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT S ELKÄSÄRYN ALKUVAIHEESSA Virpi Aittokoski, 42, ei pystynyt taivuttamaan selkäänsä kunnolla tai nostamaan pientä lastaan. Tuntui vain, että selkää pitää venyttää ja venyttää, hän kertoo. Aittokoski palasi kuitenkin äitiysvapaalta töihin ja sinnitteli kipujensa kanssa, jotka alkoivat säteillä selästä vasempaan jalkaan. Jonkin ajan kuluttua kipu häiritsi myös nukkumista – jopa hengittäminenkin sattui. Liikkeellä pysyminen ja työn tekeminen olivat ainoat asiat, jotka pitivät minut järjissäni, hän kuvailee. Lopulta apu tuli leikkauksesta. – Kun olin ollut kauan makuulla, heräsin niin hirveään hermosärkyyn, etten tiennyt, olenko hengissä vai en. En voinut paeta kipua, mutta saatoin öisin roikkua kaksi tuntia leuanvetotangossa. Täsmäleikkaus LOPETTI SELKÄKIVUN TEKSTI AINO POKELA KUVAT MIKKO KÄKELÄ Projektipäällikkö Virpi Aittokoski huoltaa selkäänsä säännöllisesti.. – Olin äitiyslomalla, ja minua alkoi huolestuttaa, kun kipu vaikutti kaikkeen tekemiseen. Kuusi vuotta sitten Virpi Aittokoski vietti unettomia öitä välilevyn pullistuman vuoksi
Aittokoskella sattui olemaan oma sairauskuluvakuutus, joka kattoi leikkaustoimenpiteet, joten hän kääntyi yksityisen terveydenhuollon puoleen ja kirurgin arvioitavaksi. 2. Paras asento on seuraava asento, eli olennaista on asentojen vaihtelu. Hän toimii projektipäällikkönä Business Finlandin Visit Finland -yksikössä, joka edistää kansainvälistä matkailua Suomeen. Nykypäivän työ on hyvin hektistä. Diagnoosin saatuaan hän oli tutkaillut muiden leikkauskokemuksia ja hakenut netistä tietoa. 4. Esimerkiksi selän hyvinvoinnin kannalta on syytä kiinnittää huomiota ergonomian lisäksi painonhallintaan ja liikuntaan. Välilevyn pullistumassa selän välilevyn sisältöä työntyy selkäydinkanavaan. Niistä kävi ilmi, että prolapsi oli suurentunut, vaikka normaalisti se pienenee. Työfysioterapiasta saa paljon apua ja oppia selän sekä koko kehon käyttöön. Jos esimerkiksi työasentoon liittyy paljon istumista, on tämän asennon oltava mahdollisimman hyvä. Asento! Työssä hyvä ergonomia on äärettömän tärkeää. Vinkit antoi voimavarakeskeinen työnohjaaja, vastaava työfysioterapeutti, Minna Kinnunen Työterveys Wellamosta. “Pelkäsin, ettei leikkaus auta” Tyypillisesti välilevyn pullistumaa eli prolapsia hoidetaan aluksi konservatiivisen hoidon keinoin kipulääkkeillä, fysioterapialla, osittaisella levolla sekä ergonomiaja liikuntaohjeilla. Taukoliikkeet ja pienet mikrotauot ovat omiaan vetreyttämään työssä rasittuvia lihaksia. 3. Erityisesti selän tukemiseksi on tärkeää tiedostaa, miten seisoo, istuu ja kumartuu muissakin liikkeissä kuin työasennoissa. En voinut paeta kipua, mutta saatoin öisin roikkua kaksi tuntia leuanvetotangossa.. Ehkäise. Oli selvää, ettei selkä paranisi itsestään. Aittokoski menikin jälleen kerran työterveyslääkärille, joka totesi tilanteen pahentuneen merkittävästi ja edessä varmasti olevan leikkauksen. Onko se kannustavaa vai komentavaa. Jokaisen tulisi oppia tuntemaan oman kehonsa käyttöohjeet, joita noudattamalla keho voi hyvin. Aittokosken vastuulla ovat luontoaktiviteettien ja kestävän matkailun kehittämistehtävät. Kuuntelin myös läheisten Huolla SELKÄÄ TYÖSSÄ 1. – Minut tutkittiin ja otettiin uudet magneettikuvat. – Lukemani mukaan selkäleikkauksista oli huonoja kokemuksia. Tammikuussa 2016 Aittokoski ei enää pystynytkään kunnolla tekemään töitään eikä hänen jalkansa taipunut kokonaan, joten hän hakeutui uudestaan työterveyslääkärille. Tiedosta. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 Säryn syynä välilevyn pullistuma Alussa Aittokoski kuvitteli vaivan olevan melko vaatimatonta laatua ja paranevan jumpalla ja venyttelyllä. Oireiden vaikeutuessa hän hakeutui lääkärin vastaanotolle. Aittokoski varasi ensimmäisen mahdollisen leikkausajan, joka oli jo viiden päivän päästä. Ota esimerkiksi hengähdyshetki, jonka aikana mietit, millä tavalla sisäinen puheesi ohjaa sinua. Kipu säteili jo varpaisiin saakka. Kipujen pahetessa Aittokoski pelkäsi, ettei enää pystyisi tekemään töitä. Kinnunen on myös kirjoittanut Mielekäs keho – kehon tarinoita -kirjan (2016). Ensimmäiset magneettikuvat syksyllä 2015 paljastivat välilevystä kohtalaisen kookkaan pullistuman, joka painoi hermoa. Jos nämä eivät auta neljässä viikossa, on syytä hakeutua uuteen hoitoarvioon. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. 5. Lihakset alkavat laiskotella, jos niitä ei käytä. Minulla oli vaarana menettää tunto varpaistani. Tauota. Hengähdä. Aittokoski sai lähetteen fysioterapiaan, mutta hoito vain pahensi tilannetta. Liike avaa ja virkistää sekä tuo happea kudoksiin – sitä tarvitsevat niin aivot kuin kehokin. Ongelmien ehkäiseminen on aina helpompaa kuin niiden korjaaminen. Pullistuma painaa hermojuuria, mikä aiheuttaa pitkäkestoista heijastekipua ja puutumisen tunnetta alaraajaan. Tarvitaan kehon ja mielen yhteyden herättelyä ja oman kehon kuuntelua. Leikkaukseen valmistautumisen hän oli aloittanut hyvissä ajoin. Ehdin jo olla sitäkin mieltä, että iso leikkaus on kuolemantuomio
Virpi Aittokosken työhön kuuluu toimistossa tehtävän työn lisäksi liikkumista luontokohteissa.. Aittokoski kertoo jännittäneensä ja pelkäneensä, että leikkauksesta jää pysyvät vauriot. Töihin palatessaan hän osasi jo itse kiinnittää entistä enemmän huomiota työergonomiaan ja pyytää tukivälineitä. Enemmän pitäisi kuitenkin muistaa ottaa viiden minuutin venyttelyjä ja taukojumppaa. Vaikka hänen kotinsa on hissittömässä kerrostalossa, kotiutuminen sujui ongelmitta. Hän on saanut paljon tukea ja vinkkejä selkäyhdistyksestä, johon hän liittyi. Aittokoskea jäi vaivaamaan myös hermopinne, joka parani noin sentin kuukaudessa. – Venytellessäni etätyöpäivän aikana käytän edelleen samaa tankoa, jossa roikuin öisin pahimpina aikoina. Kokemus oli ihan päinvastainen kuin lukemani kauhukertomukset. – Huollan selkäoireita pilateksella. Toipilas sai soittaa milloin tahansa sairaalaan fysioterapeutille, joka auttoi, neuvoi ja lohdutti. Työhön kuuluu toimistotöiden lisäksi paljon liikkumista luontokohteissa ja tapaamisia kestävän matkailun merkeissä. Yhdistyksestä suositeltiin kuntoutuksen tueksi esimerkiksi pilatesta ja vesijuoksua. Ensimmäisen viikon Aittokoski oli peloissaan, koska kaikki kipu ei ollutkaan tiessään. Pienillä lihaksilla on iso merkitys, ja liike on minulle lääke. Leikkaus sujui hyvin, ja Aittokoski pääsi suunnitellusti kotiin samana iltana. Aittokoski on odottanut etätöiden päättymistä ja paluuta kentälle. Vaikka vaikutuksen tietää, venyttely on helppo unohtaa, Aittokoski toteaa. – Tikkien poiston jälkeen, kaksi viikkoa leikkauksesta aloitin vesijuoksun. Siinä ei kajota itse välilevyyn, vain pullistuva tyrän osa poistetaan. Hän ehti jo pohtia, onnistuiko operaatio varmasti. Tikkien poiston jälkeen, kaksi viikkoa leikkauksesta aloitin vesijuoksun. – En ollut lainkaan lukenut mikrokirurgiasta googletellessani. Olin huojentunut, että operaationi tehtäisiin päiväkirurgisena toimenpiteenä – siis iltapäivällä leikkaus, illalla kotiin ja heti kävelemään, Aittokoski muistelee. Fysioterapeutti lohdutti, ettei heti selkäleikkauksen jälkeen voikaan olla täysin kivuton. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 1/2021: Kipeä selkä ei yleensä ole rikki. Leikkauksen jälkeen illaksi kotiin Nettihakujen leikkauskokemukset koskivat pääosin avoleikkauksia. kokemuksia, minkä perusteella tiesin, ettei leikkausta tehdä ihan kevyin perustein. Aittokoski kertoo seisovansa työpäivien aikana paljon ja yrittävänsä muistaa venytellä säännöllisesti. TTT-lehti 1/2021: Pilates toi apua hoitajien selkäkipuihin. Ennen leikkausta hän oli pystynyt tekemään töitä vain seisten, ja siihen häntä kehotettiin nytkin. Paremmat ajat edessä Leikkauksen jälkeen Virpi Aittokoski oli kuukauden sairauslomalla. Aittokosken kirurgi Juha Pohjola oli kuitenkin tuonut Suomeen mikrokirurgisen operaation, jossa noin puolen tunnin leikkauksessa tehdään vain parin sentin leikkausviilto. Hän toivoi operaation auttavan ja samalla pelkäsi, ettei se auta. Leikkaus ei juuri vaikuta selän lihaksiin. Käteni olivat aiemmin känsillä, mutta nyt roikun iloisemmin mielin. Hän käyttää sähköpöytää sekä toimistossa että kotona
Tarkoitus on, että työntekijät pääsevät ratkomaan mieltä painavia asioita yhdessä ammattilaisen kanssa ennen kuin ne kehittyvät ylivoimaisiksi ja vaikuttavat työkykyyn ja vaativat järeämpiä hoitomuotoja. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Joka vuosi 10 000 työikäistä sairastuu astmaan. Terveyserot yhä suuria – psyykkinen terveys on poikkeus Mehiläisen työterveyshuollon ammattilaisiin, ja nämä saattavat itsekin ottaa yhteyttä lujabetonilaiseen, jos saavat siihen herätteen esimerkiksi työterveyshuollosta. Eri koulutusryhmien väliset erot ovat jyrkimmät vaikeuksissa kävellä puoli kilometriä, heikentyneessä työkyvyssä ja päivittäisessä tupakoinnissa niin naisilla kuin miehilläkin. Suomessa yleisimmät astman aiheuttajat ovat rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät mikrobit, rehut ja jauhot, eläinja kasviperäiset altisteet, isosyanaatit ja kampaamokemikaalit. Työperäistä altistumista astmalle selvitetään neljä viikkoa kestävällä PEF-seurannalla. TERVEYS AJASSA 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 Keskusteluapua myös fyysisen työn tekijöille KU VA T SH U TT ER ST O C K M IELENTERVEYS ON VAARASSA yhtä lailla fyysistä työtä kuin toimistotyötä tekevällä, muistuttavat Lujabetoni ja rakennusyhtiölle työterveyspalveluja tarjoava Mehiläinen tiedotteessaan. Lähteet: Työterveyslääkäri-lehti 2/2021, Työterveyslaitos A STMA ON KEUHKOPUTKIEN limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus. Erilaisilla syrjinnän ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävillä toimilla voidaan vaikuttaa tulevien ikäluokkien terveyseroihin. Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaisuus, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Työikäisistä astmaan sairastuu Suomessa noin 10 000 vuosittain. Ammattiastman ilmaantuvuus on suurinta maanviljelijöillä ja eläintenhoitajilla, leipureilla ja muilla elintarvikealan työntekijöillä, maalareilla, teollisuuden prosessin hoitajilla ja kemian alan työntekijöillä. Vain psyykkisessä kuormittuneisuudessa ei ole merkitseviä eroja koulutusryhmien välillä. Lujabetonin henkilöstö sai käyttöönsä palvelun, joka tarjoaa mielen hyvinvoinnin palvelua paitsi monikanavaisesti myös kaksisuuntaisesti. – Erojen kaventamiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä. Ammattiastmaa on syytä epäillä, jos työntekijä alkaa oireilla ja työssä on altistumista aiheuttavia tekijöitä. Jos rasituksessa väsyy herkemmin kuin ennen, syynä voi olla astma. Kehitys on huolestuttavaa myös terveyserojen kehityksen kannalta. Nämä elintavat ovat yhteydessä moniin sairauksiin ja toimintakyvyn rajoitteisiin. Tulehdus ärsyttää limakalvoa, lisää limaneritystä ja supistaa keuhkoputkia. Siinä puhallusmittarin lukemat, oireet ja mittausta edeltäneet työtehtävät ja altisteet kirjataan lomakkeeseen tai mobiilisovellukseen. Terveyserot eivät ole kaventuneet 2000-luvulla. Työntekijä voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä Viime aikoina ilmenneitä ammattiastmojen lähteitä ovat biologiset torjuntaeliöt kasvihuonetyöntekijöillä, luonnonhiusväriaineet, kuten henna ja indigo, sekä tattari ja muut gluteenittomat jauhot. Hengitysliiton mukaan astmaa sairastaa joka kymmenes aikuinen suomalainen. Terveyserojen kaventaminen ei onnistu yksittäisillä toimilla tai lyhytaikaisilla hankkeilla, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuija Martelin. K ORKEAMMIN KOULUTETUT ovat edelleen terveempiä kuin vähemmän koulutetut, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet vapaa-ajan liikunnassa ja päivittäisessä tupakoinnissa
Monella on myös virheellinen käsitys hyväksyttävästä verenpainetasosta. Tiukka tavoitelukema voi hätkäyttää. Ajan mittaan elimistö luonnollisesti rapistuu ja verisuonet heikkenevät, mutta epätoivottavaa kehitystä kiihdyttävät elintapamme – liikunnan väheneminen, painon nousu, alkoholinkäyttö, tupakointi ja liika suola. Suomalaiset eivät ole yksin ongelman kanssa. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 TERVEENÄ TÖISSÄ P UOLET TYÖIKÄISISTÄ suomalaisista kärsii korkeasta verenpaineesta. On tavallista, että yläpaine pyrkii koholle iän karttuessa. Selvästi kohonnut verenpaine ja muiden riskitekijöiden esiintyminen yhtäaikaisesti vaativat lääkitystä.. Vain yli 80-vuotiailla voidaan hyväksyä jonkin verran tästä kohonneita tasoja, kardiologi Tapio Aalto Mehiläisestä sanoo. Lievästi koholla olevaa verenpainetta hoidetaan elintapamuutoksilla. – Luku, johon myös työikäisten ja tätä vanhempienkin tulisi tähdätä, on 120/80 mmHg. Sama koskee länsimaiden väestöä kaikkialla. Verenpainetauti ei yleensä ilmoittele itsestään oirein, ja siksi moni ei tiedä sairastavansa sitä. Vain yksittäiset kansat, jotka noudattavat esimerkiksi välimerellistä kasvispitoista ja vähäsuolaista ruokavaliota, ovat välttyneet verenpaineen nousulta. Moni olettaa, että verenpaine väistämättä nousee iän myötä ja että TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK Vain mittaamalla tiedät paineesi huoleen olisi syytä vasta silloin, jos yläpaine on yli 135 ja alapaine yli 85
Päivän mittaan se nousee ja iltaa kohti taas laskee. Työterveyshuollossa mittaus tehdään rutiininomaisesti kaikille. Verenpainemittarin voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saaneita on viitisen tuhatta. Hyvin nukutun yön jälkeen se on alhaisimmillaan, valtimot ovat levänneet. Jos verenpaine on koholla, sitä kannattaisi mitata muulloinkin kuin aamulla, jotta vaihtelu tulisi ilmi. – Usein joudutaan käyttämään eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä yhdistelminä, Aalto kertoo. Heikkoihin suoniin voi syntyä pullistumia. Yksittäisenä tekijänä salmiakin ja lakritsin on huomattu nostavan lukemia. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla.. Lääkitys vaikuttaa yleensä hyvin nopeasti, vähintäänkin viikkojen mutta jopa muutaman päivän käytön jälkeen. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 Perimä vaikuttaa selvästi, samoin ihmisen koko niin, että isolla miehellä on todennäköisesti korkeampi lukema kuin pienellä ja hoikalla naisella. Liikkeelle lähtenyt kolesterolitihentymä voi tukkia valtimon kaulassa, sydämessä, vatsassa tai lonkassa. Verenpaine. Korkea kolesteroli kurjistaa osaltaan verisuoniterveyttä. Olkavarsimittari on rannemittaria tarkempi. Suola nostaa verenpainetta, ja siksi kohonneesta verenpaineesta kärsivän tulee totutella aiempaa suolattomampaan ruokavalioon. Harrasta sykettä kohottavaa liikuntaa. Verenpaineen seurauksena verisuonet heikkenevät, paksunevat ja niiden joustavuus vähenee. Verisuonivaurioiden seurauksena ravinnon ja hapen saanti aivoissa ja lihaksissa, myös sydämessä, huononee. Hyvin suuret vaihtelut kertovat yleensä valtimoiden jäykistymisestä, samoin suuri yläpaineen ja alapaineen välinen ero. Hoida lääkkeellä, jos edellä mainitut keinot eivät auta. Se käynnistää aineenvaihdunnassa epäsuotuisia mekanismeja. Aivohalvausta voi edeltää ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, TIA. Molempien näkyviä oireita ovat puheen puuroutuminen, näköhäiriöt, suupielen roikkuminen tai raajan heikkous. Mittaus rauhallisissa olosuhteissa Jotta tietäisi mahdollisesta kohonneesta verenpaineesta, se täytyy mitata. – Kaikki eivät halvaannu, mutta hoitamattomassa verenpainetaudissa on kyse venäläisestä ruletista, Tapio Aalto sanoo. Paineen vaikutuksesta kolesteroli pakkautuu verisuonien seinämiin ahtauttaen niitä. Sitä on kuitenkin syytä hoitaa, varsinkin jos siihen liittyy muita verisuoniterveyttä alentavia tekijöitä, kuten diabetes (1 tai 2), korkea kolesteroli, lihavuus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus. Jos elintapamuutoksilla ei saavuteta tulosta, on syytä ottaa käyttöön verenpainelääkitys. Moni kuitenkin jännittää mittausta vastaanotolla, ja tulos on näin korkeampi kuin se olisi kotioloissa. Verenpaine vaihtelee vuorokauden aikana voimakkaasti. Joillakin suola nostaa verenpainetta herkemmin kuin toisilla. Elintavat ja lääkitys hoitona Jos yläpaine on lievästi koholla, korkeintaan 135–140 mmHg, eikä muita riskitekijöitä ole, voidaan tilannetta seurata. Lievästi kohonnut verenpaine ei yksinään ole kovin iso huolenaihe. Hoitamaton ottaa ison riskin Erityisesti valtimoiden suonet ovat kovilla paineen takia. Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Lähde: Käypä hoito -suositus. wwww VERENPAINETTA PITÄÄ HOITAA Vähennä suolaa ruokavaliosta. Lisäksi elimistön suurempi koko vaatii suuremman paineen. – Kun voi huonosti, vaikka sairaana, ei kannata mitata, Aalto neuvoo. Pahimmassa tapauksessa aivoihin tai sydämen valtimoon syntyy hengenvaarallinen tukos, infarkti. Aivoliiton mukaan aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 henkeä. Hoitona on elintapojen muutos, liikunnan lisääminen ja painon pudottaminen. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 4 500 ihmistä. – Jos alle 30-vuotiaalla on diabetes ja kohonnut verenpaine, tarvitaan lääkitys, Aalto toteaa. Vältä pitkäaikaista stressiä. Ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Riskitekijät vahvistavat toisiaan Koska lihavuus ja liikkumattomuus ovat lisääntyneet, myös nuorilla tapaa kohonneita verenpainelukemia ja tarvetta jopa verenpainelääkitykselle. Mittaus tulisikin tehdä rauhallisissa olosuhteissa ja silloin, kun on itse levollinen. Vältä ylipainoa. Ylipaino vaikuttaa verenpaineeseen kahdella tapaa. Fyysinen ja psyykkinen stressi lisäävät painetta
TILAUSHINNAT 2021 PAINETUN LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE kestotilaus 88 euroa määräaikainen vuositilaus 98 euroa TTT-DIGILEHTI kestotilaus 78 euroa määräaikainen vuositilaus 88 euroa Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Pyydä tarjous: Tytti Savolainen, tytti.savolainen@tttlehti.fi, p. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 98 €/vsk. Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Tilaa edullisemmin usean painetun tai digilehden paketti tai digilehti toimitettuna organisaationne intranetiin. (Laskutusväli 12 kk). 03 4246 5370, tilaukset@tttlehti.fi Hinnat sisältävät alv:n. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 36 VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Hyvin toimitettu lehti, jonka Hyvin toimitettu lehti, jonka tekijät ymmärtävät keille se tekijät ymmärtävät keille se on suunnattu." on suunnattu." Asiantuntevaa tekstiä, jota Asiantuntevaa tekstiä, jota voin hyödyntää työssäni.” voin hyödyntää työssäni.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 11/2020, VASTAAJIA 980. Tilaa lehti nyt! Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 88 €/vsk. 045 643 7001 Tai asiakaspalvelu p. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh
Pulkkinen tutki väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa. Työntekijät toivovat esimiehiltä konkreettista puuttumista, tilanteen tosissaan ottamista sekä syyttelyn ja vähättelyn lopettamista. Työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnasta eroavat toisistaan. Uhkatilanteiden raportointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ensihoidossa, suun terveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa, joissa yli puolet uhkaa kokeneista jätti ilmoituksen tekemättä. Pulkkisen tutkimuksessa lähihoitajat ja perushoitajat kokivat ammattiryhmistä eniten väkivallan uhkaa. Väkivallan uhan koetaan olevan heikoiten hallinnassa kehitysvammahuollossa ja vanhusten laitoshoidossa sekä ensihoidossa. 46 Defibrillaattorin käyttäjän ei tarvitse olla ammattilainen.. – Tiedotuksella, koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä, riittävällä henkilöstöresursoinnilla ja ohjeistuksilla väkivallan uhka työpaikoilla voitaisiin saada paremmin hallintaan, Pulkkinen sanoo. S. S. Esimiehet ajattelevat selvästi työntekijäasemassa olevia useammin asioiden olevan hallinnassa. Tilanne on parempi työpaikoissa, joissa riskienarviointi on tehty. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K 38 Mieti ennen kuin toimit, sanotaan Nammolla 42 Mitä paljastuu työtapaturmien takaa. 46 Sydäniskuri tuo turvaa reilulla tonnilla 48 Tapaturmainen kuolema: Viittapoijun nosto vei matruusin hengen Tässä numerossa VÄKIVALLAN UHKA HALLINTAAN SOTE-ALOILLA Y LI KOLMASOSA sosiaalija terveydenhuoltoalan työpaikoilla sattuneista väkivaltaja uhkatilanteista jää ilmoittamatta, toteaa Johanna Pulkkinen
Turvallisuudesta tarkka huoli Työturvallisuuden tärkeys tehtaalla näkyy siinä, että Järvelä saa keskittyä työsuojelupäällikön tehtäväänsä liki kokopäiväisesti. Paineenkestävyys on siis sille tärkeä ominaisuus. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT SAMI PELTONIEMI MIETI ENNEN KUIN TOIMIT, sanotaan Nammolla Työsuojelupäällikkö Merja Järvelä palasi kotiseudulleen Lapualle kymmenisen vuotta sitten.. Lapuan patruunatehdas toimi räjähdyksen sattuessa puolustusministeriön alaisuudessa. Ne ovat mittatarkkoja ja paineenkestäviä, työsuojelupäällikkö Merja Järvelä kertoo. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 V ARHAIN TIISTAIAAMUNA 13. huhtikuuta vuonna 1976 Lapua piirtyi kerrasta suomalaiseen työturvallisuushistoriaan. – Hylsyt ovat erityisen arvostettuja maailmalla. Osa harrastajista haluaa itse ladata patruunat ja ostaa siksi tarvikkeensa erillisinä komponentteina, hylsyinä, luoteina ja nalleina. “Maailman parhaat hylsyt” Nammon Lapuan-tehtaalla menee hyvin, sillä asiakkaat luottavat lapualaisten luotien ja hylsyjen laatuun. Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuus on Suomen rauhan ajan vakavin. Työturvallisuudessa huomio kiinnittyy meluun, kemikaaleihin ja räjähdysherkkään ruutiin. Myös Nammon SuoNammon Lapuan-tehtaassa tuotteiden laadusta ollaan ylpeitä, ja sen kuulee työntekijöiden puheissa. Tuotteita viedään kymmeniin maihin. Hylsyä voidaan käyttää useita kertoja. Se vaati 40 kuolonuhria, ja kymmeniä loukkaantui. Nykyisin tehdas on osa pohjoismaista Nammo-konsernia. Metsästäjien ja ampumaharrastajien lisäksi niitä käyttävät eri maiden puolustusvoimat ja viranomaiset. Vienti on tarkasti säänneltyä. – Vaatimaton pitää olla, mutta kyllä meillä tehdään maailman parhaat hylsyt, Järvelä sanoo hymyillen
Luotiosaston esimies Jari Kylkisalo esittelee luodin valmistusta. Melun takia hänellä on korvatulpat. Nammolla on Suomessa tuotantoa myös Vihta vuoressa ja Sastamalassa. Mittatarkkaa työtä Asentaja Jussi Uusioja tekee työtä hylsyosastolla. Järvelä kokee itsensä onnekkaaksi. Erityisen kiinnostavaa hänestä on, kun luodaan ihan uutta tuotetta. Sitä ennen tuote on ollut ehkä kuukausia tuotekehitysinsinöörin työpöydällä. Se koski metalliteollisuuden työntekijöiden hiukkasaltistumista, ja Järvelä hyödynsi siinä Työterveyslaitoksen aikaisia aineistojaan. Pitää olla tarkka, ja se onkin rekrytoinnissa haasteellinen asia. Koevalmistus voi toisinaan kestää viikkoja. Väitöskirja syntyi vuonna 2018. – Tässä työssä on kyse millimetrien tuhannesosista. Tuotteissamme on ehdoton laatuvaatimus, Kylkisalo korostaa. – Tämä on oma maailmansa, jossa työntekijältä vaaditaan oikeanlaista asennetta. Mutta juuri se pitää mielenkiintoni yllä, Uusioja sanoo. Kotiseudulleen Lapualle hän palasi takaisin vuonna 2011. Korvan edessä näkyvä luujohdekuuloke johtaa äänen sisäkorvaan poskiluun kautta.. Tuotannossa tarvitaan erityisen mittatarkkoja työkaluja, ja tehdas tekee ne pääosin itse laadun varmistamiseksi. Lyijyharkoista syntyy lyijylankaa ja edelleen luotien sydämet. Hän ei olisi uskonut, että pikkupaikkakunnalta, Lapualta, voisi löytyä juuri omaa alaa vastaavaa työtä. Palattuaan Järvelä ahersi alueellisten kehittämishankkeiden parissa ja muun muassa sisäilmamittauspalveluissa. Tällä hetkellä Nammo Lapua Oy on yritys, jonka omistavat tasa osuuksin Norjan valtio ja Patria. NAMMO LAPUA OY AMPUMATARVIKKEIDEN valmistus aloitettiin Lapualla vuonna 1923. Nammossa hän on työskennellyt neljä vuotta. Tuhoisan onnettomuuden sattu essa tehdas oli nimeltään Lapuan Patruunatehdas. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 men-toimipisteiden laatuasiat ovat hänen vastuullaan. Hän opiskeli aikoinaan Kuopiossa työhygieniaa ja työskenteli joitain vuosia myös Työterveyslaitoksessa Helsingissä. Vetokoneella työskentely on tarkkaa. Uusioja on ollut Nammossa töissä yhdeksän vuotta ja viihtyy hyvin. Lapuan toimipisteessä on töissä yli 180 henkilöä. i Luotiosaston asentaja Jaakko Prinkkilä tekee laadunmittausta luodeille. Tarvitaan lukuisia työvaiheita, ennen kuin hylsy on juuri oikean mittainen ja muotoinen ja nallitila ja tulireikä ovat passelit. Tehtaassa valmistetaan suurin osa muokkaustyökaluista. Toimenkuva tehtaalla on laaja: siihen kuuluvat työturvallisuuden kehittäminen, raportointi, kouluttaminen ja viranomaisyhteistyö. Järvelällä on vankka tausta työturvallisuuden alalta
Ihan kaikkia kemikaaliriskien arviointeja ei ole vielä saatu luotua järjestelmään, Järvelä sanoo. tössään kuulonsuojaimet. Lyijy-yhdisteiden toksisuus ei kuitenkaan ole muuttunut, vaan niiden reprotoksiset ja neurotoksiset vaaraominaisuudet edellyttävät yhä tehokkaita riskinhallintatoimia. Roiskeilta on tällöin suojauduttava käsinein sekä suojalasein tai visiirin avulla. Meluntorjunta on jatkuvaa työtä. Syövyttävien aineiden kanssa ollaan tekemisissä myös tehtaan omassa jätevesilaitoksessa. – Työtapaturmat ovat useimmiten kompastumisia tai haavoja ja ruhjeita, Merja Järvelä kertoo. Koeammunta tehdään kopista, josta aseen piippu on erotettu omaan äänieristettyyn tilaansa. Vastikään tehtaalle on hankittu kaatoja syöttölaitteita, jotka vähentävät fyysistä kuormitusta. Seuraavana vuorossa on hylsylinjan kiillotuskoneen melusuojaus, jota varten kone koteloidaan ja sen ympärille asennetaan meluseiniä. Tämän luettelon tietojen pohjalta tulee tehdä ilmoitukset vuosittain ASA-rekisteriin. Erityistä huolellisuutta vaaditaan, kun pestään hylsyjä ja luoteja työvaiheiden välissä. Tähän asti vain kirjallisena ollut meluntorjuntaohjelma saa tänä vuonna aiempaa visuaalisemman muodon. Työperäisiä tukija liikuntaelinvaivoja esiintyy jonkin verran. Koska työtä tehdään melussa ja käytössä on erilaisia kemikaaleja, työterveyshuolto tekee säännöllisesti kuulontutkimuksia ja biomonitorointia, joilla voidaan selvittää altistumista. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 Meluhaittoja on torjuttava Hylsyosastolla riittää ääntä; se on kaikkein suurimmaksi koettu haitta Nammossa. Kun ajatus on työssä mukana, säästytään monelta pieneltä tapaturmalta, kuten venähdyksiltä tai sormivammoilta. Patruunatehtaan kemikaalit Patruunatehtaassa voi altistua useille erilaisille aineille. Koteloinneilla päästään helposti kymmenen desibeliä alempaan melutasoon. Syöpävaaraa aiheuttavien aineiden osalta työnantajan tulee pitää luetteloa käytettävistä aineista sekä työntekijöistä, joiden arvioidaan niille altistuvan. Nammon työturvallisuuskäytännöissä korostetaan, että on tärkeää miettiä ennen työhön ryhtymistä. Mieti ennen kuin toimit Työtapaturmia on vähän, viime vuoden aikana niitä raportoitiin viisi. Työnantajalla tulee olla kemikaaliluettelo käytettävistä aineista, ja siitä tulee käydä ilmi muun muassa aineiden vaaraluokitus. Työntekijät saavat kiitosta, kun tapaturmia on vähän. Metallipölyäkin tehdassaleissa on. Pitkä tapaturmaton jakso tietää kakkukahveja koko porukalle. Ruuti voi syttyä kipinästä, ja. Työsuojelupäällikkö Merja Järvelä valaisee esimerkillä, mitä toimenpiteillä voidaan saavuttaa. Nyt se otetaan pumpulla suoraan prosessiin, Järvelä kertoo. Lyijyn lisäksi patruunoissa voi olla myös muun muassa dinitrotolueenia tai dibutyyliftalaattia. Nekin ovat liikaa, nollaa tavoitellaan. Tehtaassa käsitellään lyijyä, kromia ja ruutia mutta myös lakkoja ja liimoja. Pesuun käytetään vahvoja happoja. Happojen käsittelyn automatisointi on tuonut turvallisuutta työskentelyyn. Räjähteiden valmistusta ja varastointia saa harjoittaa vain Turvallisuusja kemikaaliviraston luvalla. He käyttävät tarvittaessa tuplasuojausta, jossa kuppisuojainten alla on omat valetut suojaimet tai tavalliset tulpat. – Aiemmin käyttäjä saattoi kaataa ainetta itse kanisterista. Kemikaalit ovat mukana yleisissä työn vaarojen ja riskien arvioinneissa, mutta niistä tehdään myös omia arviointeja. Koeampujat altistuvat melulle eniten. Kemikaalialtistusta ja sen hallintaa patruunatehtaalla arvioi vanhempi asiantuntija, FM Sanni Uuksulainen Työterveys laitoksesta. Koneet nakuttavat tasaiseen tahtiin. – Lataamossa pelkillä akustiikkalevyillä äänitaso saatiin laskemaan viitisen desibeliä. Työntekijöillä on luonnollisesti käysiksi staattista sähköä ehkäistään muun muassa maadoituksilla, materiaalivalinnoilla sekä ilmankosteuden hallinnalla. – Olemme ottaneet hiljattain käyttöön Ecobio Manager -ohjelman kemikaalien hallintaan. Kun mittariin tulee sata tapaturmatonta päivää, siitä kerrotaan muun muassa tehtaan infotelevisiossa. Yleensä ne syntyvät normaalista poikkeavassa toiminnassa. Yleisen turvallisuuden takia patruunateollisuuden toiminta on tarkasti säänneltyä. Lyijy-yhdisteille altistuvia ei ole tarvinnut vuoden 2020 alusta ilmoittaa ASA-rekisteriin. Kemikaalien käyttö vaatii huolellisuutta Osa Nammon työturvallisuusasioista liittyy kemikaaleihin. Melutasoja havainnollistetaan värein, jotta työntekijä tietää varautua riittävin suojaimin tietylle alueelle mennessään. Pesu poistaa kappaleista rasvaa ja muita epäpuhtauksia. Käsin tehtävät nostot ja siirrot kuormittavat työntekijöiden yläraajoja
Uuden tehtaan suunnittelu aloitettiin pian onnettomuuden jälkeen. Ristiinauditointia tehdään työturvallisuusja ympäristöasioissa niin osastojen kuin toimipisteidenkin välillä. Nykyisin räjähteitä ei säilytetä yhdessä tilassa isoja määriä. Aseen piippu on erotettu omaan äänieristettyyn tilaansa. Koeampuja Mika Taijala valmistautuu toimintakoeammuntaan. – Olen ollut monessa työpaikassa ja koen, että täällä asiat ovat hyvin, Ketola kiittelee. Kun se sattui, tehtaan ruutivaraston yläkerrassa oli ruutia tiettävästi noin 700 kiloa. Lapualla huomattiin, että kriisiapua tulee kehittää ja myös auttajat tarvitsevat tukea. Koneiden turvallisuutta kehitetään säännöllisesti, koska teollisuuden koneita ja laitteita koskevat määräykset muuttuvat. Yksi suosituksista tuo esiin henkilöstön osaamisen ja koulutuksen sekä työsuojelun osallistumisja vaikutusmahdollisuudet. He kokevat, ettei tapahtunutta ole syytä muistella ja nostaa uudelleen tarkasteluun. Vakava tapaturma muuttaa väistämättä käytäntöjä. Vuoden 1976 tapahtuma ei toistu Ihmishenkiä vaatinutta vakavaa onnettomuutta ei voi Lapualla sivuuttaa. Elokuvanteko jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan, ja sen oikeutuksesta on keskusteltu kiivaasti paikallisissa medioissa. Tehtaalla tehdään riskinarviointia lähes joka viikko. Kun itse toimii esimerkillisesti ja muistaa työpaikalla turvallisuuden ja siisteyden, turhia tapaturmia ei tule. Viesti kulkee. Suositukset tähdentävät myös sitä, ettei tekniikan toimivuus saa olla kiinni ihmisen toiminnasta. Järvelä nyökkää vieressä. Siinä annetut kahdeksan suositusta koskevat erityisesti räjähdeteollisuuden turvallisuusvaatimuksia ja lakeja. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 Oma esimerkki paras Työsuojeluvaltuutettu Jarkko Ketola haluaa näyttää hyvää mallia muille. Räjähdyksessä menehtyneistä suurin osa oli perheellisiä naisia, ja tapaus järkytti ihmisiä ympäri Suomen. Ase on ammunnan ajan kiinni telineessä. Työsuojeluvaltuutetulle kerrotaan toiveita, ja se on hyvä asia. Työturvallisuuden tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta perehtyi tapauksesta kirjoitettuun Onnettomuustutkintakeskuksen loppuraporttiin. – Heti räjähdyksen jälkeen koottiin henkisen avun työryhmä, johon kuului pappeja, psykologeja ja sosiaalialan ammattilaisia, Lapuan kaupungin museoiden intendentti Sakari Hanhimäki kertoo. Joillekin paikkakuntalaisille muisto on kipeä. Onnettomuudesta on tekeillä elokuva, jonka kuvausten on määrä alkaa vuoden 2022 keväällä. Uudet työntekijät koulutetaan ja perehdytetään tarkasti ja konkreettisesti. – Nuo turvallisuutta koskevat ohjeet ovat edelleen pohja hyvälle turvallisuuskulttuurille, Teperi toteaa. Työsuojelu Suomessa sai Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta tuntuvan sysäyksen, mutta kehitys vauhdittui 1970-luvulla myös muista syistä. Siinä ei suinkaan testata ampujan osumatarkkuutta, vaan mittauskohteena on luodin osunta ja nopeus sekä patruunan paine.
Toisaalta myös iän mukanaan tuoma kokemus näyttää lisäävän alttiutta onnettomuuksille. – Työtapaturmien taajuus on koholla parikymppisillä ja laskee tasaisesti noin 35 ikävuoteen asti. Lassila & Tikanojan kiinteistöhuollon työntekijä tarkistaa kattokaivon kuntoa.. Se on toimistotyötä riskialttiimpaa. Sysi-ahon mukaan yksi syy nuorten osuuden korostumiseen lievissä työtapaturmissa lienee se, että työuran alussa tehdään tavallista useammin fyysistä työtä. Kokemuksen ja vakavien työtapaturmien yhteyteen taas vaikuttaa todennäköisesti se, että iän karttuessa lieväkin sattumus voi johtaa entistä ikävämpiin seurauksiin. – Nuori saattaa selvitä esimerkiksi liukastuessaan nopeilla reflekseillään, kun taas vanhemman tasapaino helpommin pettää ja kaatumisesta voi seurata pitkäkin työkyvyttömyysjakso, Sysi-aho sanoo. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT LASSILA & TIKANOJA MITÄ PALJASTUU työtapaturmien takaa. Nuorille sattuu muita useammin lieviä työtapaturmia, kun taas vakavia turmia sattuu eniten keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Myös Lassila & Tikanojalla on otettu työtapaturmien juurisyyt erityistarkasteluun. Tapaturmataajuus tarkoittaa työtapaturmien määrää miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Liikkuva työ, vähäinen kokemus, väärin opitut rutiinit… Työtapaturmien taustatekijöiden analysointi antaa hyödyllistä tietoa työpaikan turvallisuustyöhön. Vakavien eli yli 30 päivän sairauspoissaoloon johtavien tapaturmien taajuus taas lähtee jyrkästi nousuun 45 ikävuodesta alkaen, kertoo tietokanta-analyytikko Janne Sysi-aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta (TVK). 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 N UORUUS ON YKSI työturvallisuuden riskitekijöistä, ainakin tapaturmatilastojen perusteella. Se kuvaa turvallisuuden tasoa paremmin kuin tapaturmien lukumäärien vertailu, koska työntekijöiden määrä vaihtelee ikäryhmittäin
Työtapaturmia sattuu eniten niille, jotka ovat olleet työsuhteessa alle vuoden ja myös kaikkein kokeneimmille eli yli kymmenen vuotta meillä työskennelleille. Vaihtelevat työkohteet ja muuttuvat sääolosuhteet kasvattavat työtapaturmariskiä.. Työntekijällä voi olla rutiinin puutetta tai sitten liiallinen rutiini, joka saa luottamaan liikaa omaan tekemiseen, hän arvioi. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 Kiinni tapaturman juurisyihin Työtapaturmia seurataan tarkasti Lassila & Tikanojalla (L&T), joka toimii ympäristö-, kiinteistöja teollisuuspalvelujen alalla. Siitä kertoo muun muassa työntekijöiden tekeminen turvallisuushavaintojen määrän reipas kasvu: esimerkiksi viime vuonna havaintoja kertyi lähes 33 000. Muistaa, että tuossa kohdassa oli asfaltissa monttu tai portaan korkeudessa heitto, Kajander sanoo. – Työympäristöä täytyy havainnoida muuttuvissa olosuhteissa ja myös pitää mielessä havainnot koko työskentelyn ajan. Tieto menee esimiehelle, joka välittää sen asiakkaalle. Työtapaturmat ovat yhtiössä kuitenkin vähentyneet selvästi 15 viime vuoden aikana. Analyysi kattoi kesäkuukaudet toukokuusta syyskuuhun neljän viime vuoden ajalta. – Työtapaturmia sattuu eniten niille, jotka ovat olleet työsuhteessa alle vuoden ja myös kaikkein kokeneimmille eli yli kymmenen vuotta meillä työskennelleille. Kajanderin mukaan hyvän kehityksen taustalla on pitkään tehty työ työturvallisuuden parantamiseksi. Yrityksen ympäristöpalvelujen työturvallisuuspäällikkö Tommi Kajander teki hiljattain selvityksen yhtiön ympäristöpalveluissa eli jätehuollossa ja kierrätyslaitoksissa sattuneista työtapaturmista. – Jokaisella työntekijällä on älypuhelin, jolla voi tehdä havaitsemastaan vaaratekijästä heti ilmoituksen. Yrityksen työntekijöiden tapaturmat liittyvätkin usein juuri pihoilla tai portaissa kulkemiseen ja paikasta toiseen siirtymiseen. Vuokratyössä omat riskinsä Vuokratyöntekijöille sattuu koko maassa suhteellisesti enemmän työtapaturmia kuin muille palkansaajille, ja myös pitkissä alihankintaketjuissa työtapaturmat ovat tavallista yleisempiä. Tulokset viittasivat samaan kuin valtakunnalliset tilastot. – Nämä juurisyyt voivat johtua joko tietämättömyydestä tai osaamattomuudesta, perehdytyksen tai työnopastuksen puutteellisuudesta tai siitä, että henkilö on oppinut väärän työtavan. Suomessa konserni työllistää 8 000 ihmistä, esimerkiksi jäteautonkuljettajia, siivoojia ja kiinteistönhoitajia. Molempiin kuuluu tyypillisesti vaihtelevia työkohteita ja muuttuvia olosuhteita. Myös esimerkiksi turvallisuustuokiot ja turvallisuushavaintokierrokset, safety walkit, ovat vakiintuneet osaksi yrityksen turvallisuustoimintaa, lakisääteisten riskinarviointien lisäksi. L&T:n töissä on samanlaisia piirteitä. Vuodesta 2006 vuoteen 2020 yrityksen kokonaistapaturmataajuus on pienentynyt 75 prosenttia. Kajander kertoo, että tapaturmia analysoitaessa löytyi kolme merkittävää juurisyytä: työympäristön puutteellinen havainnointi, huolettomuus ja tarkkaamattomuus työtä tehdessä sekä väärä työtapa. Esimerkiksi jäteautonkuljettajat ja kiinteistönhoitajat työskentelevät muiden ylläpitämissä ympäristöissä ja siirtyvät kohteista toiseen
– Tämä johtuu luultavasti siitä, että naiset kävelevät tai pyöräilevät töihin miehiä useammin. Tommi Kajanderin mukaan yrityksessä ei ole havaittu, että heille sattuisi työtapaturmia sen enempää kuin muillekaan. Kaikkiaan kuolemaan johtaneita tapaturmia sattui ennakkotietojen mukaan 11, ja neljässä tapauksessa menehtynyt oli ulkomaan kansalainen. TVK:ssa ei ole tietoa siitä, sattuuko ulkomaalaisille työntekijöille muita enemmän työtapaturmia. – Viime talvi oli meille tosi rankka: liukuesteiden ja nastakenkien käytöstä huolimatta liukastumisia sattui ja tapahtui. Lassila & Tikanojalla on paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä etenkin siivouspalveluissa. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 Monia eri kansalaisuuksia Entä kasvaako tapaturmariski, jos henkilöstöön kuuluu paljon ulkomaista työvoimaa. Tilastoista tiedetään, että työpaikalla itseään loukkaavat useimmin miehet, kun taas työmatkatapaturmissa naisten osuus on miesten osuutta suurempi. He kulkevat pihoilla ja portaissa, säässä kuin säässä, aivan kuten monet L&T:n työntekijöistäkin. Työntekijä ja esimies saattavat puhua samaa kieltä, mikä helpottaa ohjeistamista. Seuraavaksi onkin tarkoitus analysoida talvikauden tapaturmia, jotta osaamme entistä paremmin taklata talven, Tommi Kajander mainitsee. Lassila & Tikanojalla ei ole havaittu, että ulkomaalaistaustaisille työntekijöille sattuisi työtapaturmia enemmän kuin muillekaan.. Kun TVK:ssa viimeksi laskettiin tapaturmataajuutta ammateittain, kärkeen sijoittuivat sanomalehtien jakajat ja lähetit. Kun meille tulee töihin, jokin yhteinen kieli pitää olla, on se sitten suomi tai englanti. Jos työntekijän suomen kielen taito on heikko, perehdytyksessä ja työnopastuksessa on erityisen huolellisesti varmistettava, että työntekijä ymmärtää ohjeet. Esimerkiksi liukastumisten määrä on suoraan suhteessa siihen, millainen talvi on keliolosuhteiltaan. Vaikuttavatko esimerkiksi mahdolliset kielitaidon puutteet siihen, miltä yritysten tapaturmatilastot näyttävät. Työntekijän hengen vieneiden työtapaturmien määrä on Suomessa kuitenkin jo vuosia ollut laskusuunnassa. Vuonna 2019 työtapaturmissa menehtyi 23 ihmistä, sitä edellisenä vuonna 14. Nykyisin meillä on myös ulkomaalaistaustaista esimiehiä. – Työvoimaamme kuuluu runsaat 80 kansalaisuutta. Työtä säiden armoilla Työtapaturmiin luokitellaan sekä työpaikalla että työmatkalla sattuneet tapaturmat. Vielä 2000-luvun alussa näitä tapauksia oli yli 40 vuosittain. Paikasta toiseen siirtymisen riskit näkyvät myös ammattikohtaisessa tarkastelussa. Määrällisesti työmatkatapaturmia sattuu eniten jalankulkijoille ja pyöräilijöille, Janne Sysi-aho kertoo. Se tosin tiedetään, että viime vuonna kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa melko suuri osa uhreista oli lähtöisin ulkomailta. Tapaturmataajuuden laskemiseksi ei ole saatavissa kattavaa vertailutietoa siitä, kuinka paljon Suomeen tulleet muiden maiden kansalaiset tekevät töitä milläkin toimialoilla
46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 O DOTTAMATTOMAAN SYDÄNPYSÄHDYKSEEN eli vaikeaan rytmihäiriöön menehtyy Suomessa vuosittain noin 10 000 henkeä. Osatakseen käyttää sydäniskuria ei tarvitse olla ammattilainen. Hinta ei siis ole este laitteen hankinnalle, ainakaan yrityksille. Maallikkojenkin käyttöön tarkoitetut puoliautomaattiset laitteet ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Verollinen hinta on vähimmillään noin 1 500 euroa, arvonlisäverottomasti defibrillaattorin saa reilulla tuhannella eurolla. Säänkestävät kaapit ovat niistä luonnollisesti vähän kalliimpia. Tällaisessa tilanteessa sydämen rytmi pitäisi saada tahdistettua uudelleen. Niitä on hankittu paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten liikenneasemille, työpaikoille, ostoskeskuksiin ja liikuntahalleille, mutta myös pieniin yrityksiin, ravintoloihin ja kuntosaleille. Äkkikuolemaan johtava sydänsairaus ei useinkaan varoittele etukäteisoirein, vaan sydänpysähdys on ehkä sen ensimmäinen – ja monella viimeinen – merkki. Myös moni yksityishenkilö, joka tietää kärsivänsä sydänvaivoista, on sen hankkinut vakuudekseen. Yhä useampi organisaatio turvaa henkilöstöään ja asiakkaitaan hankkimalla sydäniskurin eli defibrillaattorin. Sen voi tehdä sydäniskurilla eli defibrillaattorilla. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK Sydäniskuri tuo turvaa REILULLA TONNILLA. Lisäksi laitteelle on saatavissa sisäja ulkokäyttöön tarkoitettuja kaappeja, joiden hinnat liikkuvat tuhannen euron molemmin puolin
Paineluelvytystä jatketaan niin pitkään, että saadaan ammattiapu paikalle. Mistä sitten tunnistaa ihmisen, jonka sydän on pysähtynyt. Sovelluksen kautta voi soittaa hätäpuhelun, ja samalla se välittää soittajan sijainnin. Milloin elvytys aloitetaan. Defibrillaattorin valmius kannattaa tarkistaa säännöllisesti. JOS KÄYTÖSSÄ ON SYDÄNISKURI, avaa kansi ja paina tarvittaessa virtapainiketta. Näkyvästi sijoitettu vihreävalkoinen tunnus helpottaa laitteen löytämistä hätätilanteessa. Defi joka työpaikalle Defibrillaattorit ovat lääkinnällisiä laitteita, joiden myyntiä valvoo viranomainen. ALOITA PAINELUELVYTYS. Henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä voi ilmetä nuorillakin ihmisillä, jos niihin on perinnöllinen taipumus. Kun lihas ei pumppaa, se alkaa väristä ja verenkierto tyssää siihen. Jos hän ei hengitä, aloitetaan paineluelvytys. Tietoa on hyvä jakaa aika ajoin. Jos hän vaikuttaa elottomalta, ei reagoi puhutteluun tai kevyeen ravisteluun, on syytä soittaa hätäpuhelu 112:een ja kertoa, mitä on tapahtunut ja missä. Seuraa laitteen ohjeita.. Myynnissä olevat laitteet täyttävät siten tehtävänsä. – Rekisteröimättömiä laitteita on Suomessa arviolta ainakin kolmintai nelinkertainen määrä, Myllyrinne arvioi. Kun sydäniskuri hankitaan työpaikalle, sen sijainnista tiedotetaan henkilöstölle. Sydäniskurin avulla on elvytystilanteessa voitu palauttaa verenkierto jo ennen ensihoitoyksikön paikalle saapumista, sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri Kristiina Myllyrinne kertoo. Hän on Suomen Punaisen Ristin asiantuntija. Puhelin kannattaa laittaa kaiutintoiminnolle, kun jatkaa ensiavun antamista. 4/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 Aivoille happea Sydämen pysähtyessä on kiire palauttaa verenkierto, jotta varmistetaan aivojen hapensaanti. Sydänpysähdyksen aiheuttaa tällöin sydäninfarkti eli tukos sepelvaltimossa, joka johtaa kammiovärinään. Sydäniskuri tuo nopean avun Koska aivot tarvitsevat happea koko ajan, paineluelvytystä ei voi keskeyttää. Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Sydänliiton hallinnoimassa palvelussa on nyt liki 4 800 laitetta. Defi.fi-palvelu kertoo sijainnin Defibrillaattori kannattaa rekisteröidä Defi.fi-rekisteriin, jotta se löydetään nopeasti käyttöön tarvittaessa. Laite neuvoo käyttäjää koko toimenpiteen ajan, joten sitä voi käyttää kuka vain. Näidenkin syyt on hyvä selvittää tutkimuksilla, Myllyrinne toteaa. Sydäniskuri antaa sähköiskun kahden rintakehään liimattavan elektrodin kautta ja pyrkii siten pysäyttämään sydämen haitallisen rytmin ja palauttamaan sen normaaliksi. Sydäniskurin paikannuspalvelu on lisätty myös Hätäkeskuslaitoksen uusimpaan 112 Suomi -sovellukseen. Se on myös paineluelvytyksen tärkein tavoite. Jatka painelua siihen asti, kun ensiapuyksikkö saapuu paikalle. Defi.fi-sivusto näyttää lähimmän sydäniskurin joko puhelimen sijaintitietojen perusteella, tai tiedon voi hakea paikkakunnan perusteella. Jos potilas hengittää eli ilmavirta tuntuu suun ja sierainten edessä, hänet käännetään kylkiasentoon. Marssijärjestys sydänpysähdystilanteessa SOITA APUA hätänumerosta 112. Nopea toiminta parantaa henkiinjäämisen mahdollisuutta, minimoi vahinkoja ja antaa lisäaikaa ammattilaisten saapumiseen. Käyttäjä ei siis voi aiheuttaa vahinkoa, kun hän seuraa laitteen ohjeita. Se analysoi sydämen rytmin ja kertoo, onko isku tarpeen. Laitteita on runsaasti käytössä terveydenhuollon yksiköissä ja palvelulaitoksissa. Sydämen heikon toiminnan taustalla voi olla sepelvaltimotauti. Käytännössä toisen on jatkettava painelua, kun toinen hakee sydäniskurin ja valmistaa sen käyttöön. Jos laite on ihan elvytettävän vieressä, myös yksi elvyttäjä voi ehtiä sen ottaa, Myllyrinne neuvoo. Jos ihminen makaa tiedottoman näköisenä maassa, häntä puhutellaan. Paineluelvytys puskee veren liikkeelle, sillä voidaan ylläpitää jossain määrin verenkiertoa. – Sydän voidaan saada toimimaan myöhemminkin, mutta aivoille jo parin minuutin hapettomuus on vaaraksi. Elvyttämistä ja sydäniskurin käyttöä on hyvä harjoitella etukäteen ja näin laskea auttamisen kynnystä. – Tavallisempia rytmihäiriöitä esiintyy joillakin ihmisillä, kun he ovat väsyneitä tai ovat juoneet liikaa kahvia. Käytön jälkeen laite on huollettava ja siihen on vaihdettava uudet liimaelektrodit. Laite myös kerää tiedot elvytystilanteesta, ja hoitava taho saa näin arvokasta tietoa potilaan tilasta. – Kun koronatilanne helpottaa, ihmiset alkavat taas palata ensiapukoulutuksiin, Myllyrinne toivoo. Joskus sähköisku tai voimakas isku sydämen alueelle saattaa laukaista kammiovärinän
Hän kuoli vammoihinsa myöhemmin sairaalassa.. Lisätietoja: tyopaikkakuolemat.fi > Matruusi kuoli viittapoijun alle (Raportti 6/2020) laukaisukoukku jostain syystä aukesi. Tarkoitus oli nostaa viitta niin korkealle, että ankkuripaino saataisiin nousemaan laivan reelingin yläpuolelle. Laivan kannella tarvitaan merkityt turvarajat ja suojatut työpisteet. Kääntämällä puomia 6 000 kiloa painava ankkuripaino siirrettäisiin sen jälkeen aluksen ulkopuolelle ja laskettaisiin mereen. Suunnitelmana oli pitää viittapoiju vaakatasossa noston ajan yläpäähän asennetun ohjausköyden ajan. Työhön osallistunut matruusi kuoli jäätyään sen alle. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasiantuntijoiden laatimasta työturvallisuusraportista. Nopean heilahduksen myötä merimerkin yläpää kaatui ankkuripainon suuntaan. Nostoapuvälineet ja niiden yhteensopivuus on tarkastettava säännöllisesti ja myös käyttöönottotilanteessa silmävaraisesti. Raportit perustuvat pääosin tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. vaaratekijät tunnistetaan ja niitä osataan hallita. TAPATURMAINEN KUOLEMA 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TVK i Työntekijät siirsivät mereen viitta poijua, joka putosi laivan kannelle kesken noston. Laukaisukoukku oli siirretty laivaan toiselta alukselta, eikä nostoraksia yhdistettynä laukaisukoukkuun ollut tarkistettu. Viittapoijun alapäässä oli yhdeksän metriä pitkä ketju ja sen päässä ankkuripaino. Yläpäätä ohjattiin köydellä, jonka päässä oli kiristyvä solmu. Ankkuripaino tulisi nostaa erillisellä välineellä, jotta nostokorkeutta saa madallettua. Laukaisukoukussa oli naru, jotta koukun saa irti. Viittapoiju heilahti rajusti, ja yläpään ohjausköyden solmun pettäessä viitta putosi aluksen kannelle. Laivan kannella työskenteli kolme työntekijää. Työympäristössä on tehtävä jatkuvaa riskinarviointia, jotta Miten vastaava estetään. V ÄYLÄNHOITOALUKSELLA tehtiin laivareitin kunnossapitotöitä lähellä satamaa. Nosto sujui alkuun normaalisti, mutta yhdeksän metrin korkeudessa Kuva havainnollistaa nostotapahtumaa hetkeä ennen onnettomuutta. Lisäksi viitoissa tulisi olla nostokorvakkeet tai -holkki. Nostoa varten viitta oli kiinnitetty nosturin vaijeriin laukaisukoukun avulla. Työskentelyalueella ei pidä säilyttää kansilastia. Asiantuntijalaitoksen jälkeen päin tekemä tarkastus osoitti, että kevyellä kuormituksella laukaisumekanismi oli epävarma. Viittapoijun nosto vei matruusin hengen Onnettomuuden sattuessa myös kaksi muuta työntekijää olivat vaara-alueella. Toinen heistä vastasi nostotapahtumasta, toinen ohjasi viitapoijun yläpäätä. Lakaisunarua pidellyt 61-vuotias matruusi kaatui, kun 500 kiloa painava viittapoiju osui ensin nosturin jalustaan ja reelinkiin ja lopulta häneen. Tarkoitus oli asentaa meren pohjaan kymmenmetrinen merimerkki, viittapoiju. Kun viitta kääntyisi pystyyn, köysi irtoaisi
6.9.2021 • Työturvallisuuskurssi rakentamisen aloille ti 28.9.2021 (Työturvallisuuskortti-koulutus), ilm. Valmis kohderyhmä – yli 12 000 uutiskirjetilaajaa, joita kiinnostavat työhyvinvointi ja työturvallisuus. Mielenterveys 13.10. tttlehti.fi/mediatiedot/onnistu-rekrytoinnissa Ota yhteyttä: Jaana Koivisto, p. Samasta yrityksestä max. viim. Tukija liikuntaelinterveys Tutustu virtuaalitapahtuman mielenkiintoiseen ohjelmaan ja ilmoittaudu nyt! ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x122 mm TTP.indd 1 ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x122 mm TTP.indd 1 25.8.2021 16.09.00 25.8.2021 16.09.00 Oletko rekrytoimassa. Ilmoittaudu heti osoitteessa: www.ttha.fi/koulutukset www.ttl.fi/tyoterveyspaivat Osallistu Työterveyspäiville lokakuussa! TEEMAT: 12.10. 2 henkilöä. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Koulutukset pk-yrityksille jatkuvat Työturvallisuuden harjoitusalueella Tulevat koulutukset Kuopiossa 2021 • Työturvallisuuskurssi teollisuuden aloille ti 21.9.2021 (Työturvallisuuskortti-koulutus), ilm. 13.9.2021 • Paloturvallisuuden perusteita ja hätäensiapukurssi rakentamisen aloille ti 5.10.2021 (sis. 20.9.2021 Koulutukset ovat yrityksille maksuttomia Koulutuspäiviin sisältyy kahvija lounastarjoilu sekä kurssimateriaali. 040 770 3043, jaana.koivisto@tttlehti.fi TTT-lehden uutiskirje ja räätälöity suorapostitus tavoittavat tehokkaasti alan kokeneet osaajat. viim. viim. SPEK AS1ja SPR Hätäensiapu 4h-koulutus) ilm
Sitten tuli avioliitto ja myöhemmin kaksi lasta, joten taiteilijuus vaihtui virkaan Itä-Helsingin musiikkiopistossa. JÄIN VUODEKSI vuorotteluvapaalle. Päädyin Lahden ammattikorkeakouluun ja lopulta esimieheksi, joka vastasi muusikkojen ja musiikkipedagogien koulutuksesta. Jouduin kriisiin ja mietin, mitä muuta voisin rakentaa koulutukseni pohjalle. Organisaatio oli vielä kömpelö, vastuu toiminnan kehittämisestä painoi, ja työmatkoja oli paljon. Hain apurahan ja menin Lontooseen jatkamaan opintoja. EN OLE SUUNNITELLUT URAANI , asiat ovat tulleet vastaan. Se hoidettiin leikkauksella, mutta siinä kohtaa mietin hetken muutakin opiskelualaa kuin musiikkia. Siellä reissasin neljä vuotta joka lauantai. En lähtenyt Suomesta. Olin pappisystävän luona Kittilässä Levillä, ja tein kappelipäivystyksiä ja pidin päiväkonsertteja. VASTIKÄÄN OLIN TALVIKAUDEN virkavapaalla ja töissä Costa Blancan suomalaisessa seurakunnassa. Kun tuttava sattui olemaan Hellas-pianojen edustaja, meillekin hankittiin soitin. Samalla tein post doc -tutkimusta. Hakeuduin Sibelius-Akatemiaan jatko-opintoihin, ja aloin tehdä tutkimusta saatuani assistentin paikan. SUORITIN SIBELIUSAKATEMIASSA pianodiplomin nopeassa tahdissa vuonna 1982. Kaikki tähänastinen koulutukseni ja kokemukseni loksahtivat täydellisesti paikoilleen Espanjassa. Taas oli pohdinnan paikka; syntyi ajatus opiskella kanttoriksi. Soittamiseen ei ollut aikaa. Asuimme Valkealassa, jonne Kouvolan musiikkiopisto avasi sivupisteen, ja harrastus alkoi syvetä. On vain pitänyt malttaa huomata vaihtoehto, olla avoin ja uskaltaa tarttua tilaisuuteen. Opetin kolme vuotta Turun konservatoriossa. Jos olen ollut tyytymätön, aina on ilmaantunut ratkaisu. En ollut koskaan varsinaisesti valinnut opettajan ammattia, eikä siihen ollut koulutuskaan valmistanut. Valmistuin vuonna 2014, ja sijaisuuksien jälkeen sain johtavan kanttorin viran Varsinais-Suomesta Loimaan seurakunnasta. Korona supisti toimintaa, mutta paikalla oli pieni innokas joukko seurakuntalaisia. Viiden vuoden kuluttua väittelin tohtoriksi. Varasuunnitelma olisi ollut kauppakorkeakoulu. Vanhempani olivat karjalaisia, ja minullakin on nopea temperamentti. Jo aiemmin Helsingin Tuomasmessu oli tullut läheiseksi. Tunnollisena harjoittelijana sain abiturienttivuotena rasitusvamman käteeni. Ohjaan myös arkiretriittejä, joissa hiljennytään oman arjen keskellä. Tuli avioero. Olisin päässyt Saksaan opiskelemaan apurahan turvin, mutta vauhti alkoi tuntua liialliselta. L APSENA PIMPUTIN mielelläni naapurin pianoa. Soitonopettajani suositteli, että laitetaan tyttö oppiin Sibelius-Akatemiaan. 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2021 URAPOLULLA konsertteja ja tein nauhoituksiakin. Pidin TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA TUNNIN KUVA 62-vuotias johtava kanttori asuu puolisonsa kanssa Pälkäneellä Loistava lähtijä – musiikki aina mukana Kaija Huhtanen i KU VA T SH U TT ER ST O C K. Olen toisen polven evakko ja loistava lähtijä
Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Menestys ei synny machoilemalla Taltuta ylikierrokset ja ahdistus Nuorisotyö kadulla vaatii ennakointia KU VA AD O BE ST O C K Kuka jaksaa vuorotyössä. .10. TTT-LEHTI 5/2021 ILMESTYY 2020.10. 030 4741 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 4-2021.indd 1 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 4-2021.indd 1 27.8.2021 11.33.40 27.8.2021 11.33.40. TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Työterveyspäivät 12.–13.10.2021, etäkoulutus Psykososiaalisten tekijöiden terveydellisen merkityksen ja työkykyvaikutusten arviointi perusselvityksessä 1.10.2021, etäkoulutus Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 7.10.2021, Helsinki Etätyöpaikkaselvitys 3.11.2021, etäkoulutus Työn kognitiivisen kuormituksen arviointi – Työterveyshuollon moniammatillinen koulutus 14.9.–2.11.2021, etäkoulutus TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 21.–23.9.2021, etäkoulutus 11.–13.10.2021, Helsinki 16.–18.11.2021, Tampere 8.–10.12.2021, Helsinki Työsuojelun jatkokoulutus 27.–28.9.2021, etäkoulutus 1.–2.12.2021, Tampere Tietotyön muuttuvat työympäristöt 6.10.2021, etäkoulutus Riskien arviointi työpaikalla 8.–9.11.2021, Helsinki TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiseen ja vastuuttomaan työkäyttäytymiseen – Näin puutut, selvität ja ennaltaehkäiset 8.11.2021, etäkoulutus Työhyvinvointikortti 1.12.2021, Tampere Työhyvinvoinnin johtaminen 9.9.–10.12.2021 tai oman valinnan mukaan, verkkovalmennus Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutus kalenteri tai p
Tueksi työpaikalle 39 € /VUOSI (norm. 62 €) TI LA A NY T SYYSHIN TA A N Tee tilaus: www.tunnejamieli.fi • tilaukset@tunnejamieli.fi • 03 4246 5323 Tunne & Mieli on laadukas ja luotettava lehti mielen hyvinvoinnista. Lehti tarjoaa vertaistukea, tutkittua tietoa terveydestä sekä mielenrauhaa kiireisen arjen keskelle. Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. . Syystarjous voimassa 31.10. Iloksi itselle . Lahjaksi läheiselle . asti.. Tunne & Mieli -lehden omistajana ja yhteistyökumppanina toimii Mielenterveyden keskusliitto