Työ, terveys, turvallisuus 5/2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nenä voi erehtyä: HENKINEN ENSIAPU HETI Lukijan pyynnöstä!. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 5/2015 | 15 € www.tttlehti.fi SISUKKAASTI Hyvään kuntoutukseen Yt-neuvottelut takana MITEN LUOTTAMUS TAAS SYNTYY LIITTYY AINA ESIMIES unelmista totta Uhkan jälkeen KAUNEUS TYÖNÄ: PEIKKOINA ASTMA JA ALLERGIA FUSKAAKO SUOJAIN
“. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 2 M A T TI H IE TA LA LI V R U S S E LL Sisällys 5/2015 5 Päätoimittajalta 7 Ajassa 11 Liiman vaarat yllättivät kauneusalan KANNESSA Astma ja allergia uhkina 12 Lukijoilta 14 TTT-henkilö KANNESSA Käsikirjoittaja-ohjaaja Naima Mohamudin sisukas taival Suomesta maailmalle työ 20 YT – kun kaksi kirjainta iskee KANNESSA Miten luottamus syntyy ja säilyy yt-neuvotteluiden jälkeen 24 Parhaaseen tulokseen ilolla Nauru on kelpo mittari työ tyytyväisyydelle 26 Rassaavatko työmatkat. – s. 40 48 Työssä & vapaalla Hailuotolainen kanttori meloo ja metsästää 50 Äänestä parasta 51 Ensi numerossa 14 24 NAIMA MOHAMUDIN KUVASI KANTEEN LIV RUSSELL. turvallisuus 40 Pue suojain oikein: Älä fuskaa! KANNESSA Hengityksensuojaimesta ei ole apua, jos se ei ole tiiviisti kasvoilla 46 Tapaturmainen kuolema Betonityöntekijä puristui hengiltä valutyössä Haluan tehdä elokuvia, joita koko maailma katsoo.” Mainostoimistossa asiakkaat ja työkaverit kohdataan palveluasenteella. 28 TTT-Blogisti: Anne Salmi terveys 30 Kuntoutus menee remonttiin KANNESSA Kuntoutus jatkaa työuria, mutta nyt käytännöt ovat murroksessa 34 Henkinen ensiapu löytyy läheltä KANNESSA Hetipurku-menetelmä helpottaa uhkatilanteen käsittelyä 36 Liikettä niveliin Arki aktiiviseksi askel kerrallaan Lukijan toive juttu: Ei kai sinun hengityksensuojaimesi vuoda. Milloin työmatkoja on liikaa
klo 9–16 www.. Rekisteröidy veloituksetta mukaan jo ennakkoon: www.. VÄRI&PINTA SAMANAIKAISESTI MESSUKESKUKSESSA JÄRJESTETÄÄN:. HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA Aukioloajat: ke 18.11. nnsec.. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. nnsec.. KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 18.–20.11. Kansainvälinen FinnSec 2015 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. Ohjelma-alue FinnSec Arena tarjoaa laajan kattauksen asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja sekä action-ohjelmaa ja alan palkintojenjakoja. OIKEITA KOHTAAMISIA. ja to 19.11. klo 9–17, pe 20.11
Lue lisää uudesta ja parannetusta sisällöstä: www.. Uutta! Maailman pienimmässä päivystysvastaanotossa on uudistunut sisältö! Cederroth First Aid Station –ensiapuasemalla voidaan nyt hoitaa erityyppisiä vammoja, kuten palovammoja, ja aseman sisältöä on helppo muuntaa tarpeiden mukaan. 15-3345tl-Cederroth_FirstAid_220x280-FI.indd 1 2015-09-17 15:09. Ensiapua kaikille, kaikkialla. rstaid.cederroth.com. LAASTAROINTIYKSIKKÖ SILMÄKLINIKKA SIDONTAYKSIKKÖ Uutta asemassa! Silmien ja haavojen huuhteluspray sekä palovammataitokset
Työelämämme tulevaisuus on nuorissa, onhan. Siinä syntyy uutta kulttuuria, ja siinä opitaan molemmin puolin. S . Tuo kaikki on totta monelle 20–30-vuotiaalle. TOISENLAISIAKIN SIGNAALEJA voi kuulla. Ja vastuu meillä kaikilla. Heillä on aiempaa enemmän unihäiriöitä. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Heidän vastauksiaan peilattiin vuosiin 2013, 2011 ja 2009. Huolestuttavaa on se, että osalla alle 40-vuotiaista arvio omasta työkyvystään on kääntynyt yllättäen laskuun. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 45. T ULEVAISUUS ON lapsissa. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 6.10.2015 Ripsien ja kynsien pidennyksiin käytettävät liimat voivat aiheuttaa astmaa ja allergiaa. 20 päätoimittajalta S . 11 K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S “. Hän on lahjakas elokuvantekijä, josta saamme olla ylpeitä. Miten yt-neuvotte luiden jälkeen jatketaan rakentavasti eteenpäin. Tiedot käyvät ilmi työeläkeyhtiö Varman ja terveyden seurantajärjestelmiä tarjoavan Odumin tutkimuksesta, jonka tuoreimpaan otokseen vastasi noin 22 500 suomalaista työntekijää. Digitaalisuus, kansainvälisyys, ketteryys vaihtaa töitä ja tehtäviä, kyky tuulettaa ”aina on tehty näin” -rakenteita, halu tehdä omien arvojen mukaista työtä, taito myös asettaa rajat niin, että muutakin elämää on kuin työ. Ja nyt en kaivele niitä mahdollisia kipupisteitä, joissa työpaikoilla sovitellaan eri-ikäisten toimintatyylejä toisiinsa. He kokevat, että työn asettamat vaatimukset ja kova tekemisen tahti kasvattavat riskiä menettää työkyky. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2015. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. FAKTANA PIDETÄÄN sitä, että kokemus omista voimistaan ja terveydestään ennustaa hyvin itse kunkin lähivuosien työkykyä tai työkyvyttömyyttä. He myös sairastavat ja oireilevat aiempaa enemmän. Työelämän näkökulmasta voi yhtä perinteisesti sanoa, että tulevaisuus on nuorissa sekä nuorissa aikuisissa. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Ilmoitusmyynti Milla Sinisalmi Puhelin 040 766 1346 milla.sinisalmi@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 6. Kun tutkimuksen mukaan noin 7 prosenttia 18–39-vuotiaista epäilee kykyään jatkaa nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua, eikö se ole hälyttävä signaali. Pelko omasta jaksamisesta on lisääntynyt sekä 18–29että 30–39-vuotiaiden keskuudessa. Se on klisee, mutta se on totta.” Näin sanoo 27-vuotias käsikirjoittaja ja ohjaaja Naima Moha mud tässä lehdessä sivulla 16. Hiljaisia signaaleja – vai voimakkaita
Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot iO Kustantajapalvelut Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2015 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 6 Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa minuun yhteyttä. Voit tilata myös osoitteessa: www.tttlehti.fi ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” TTT-lehden lukijatutkimus kevät 2014, vastaajia 762. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. (Laskutusväli 12 kk). • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 0400 578 901. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370.. Sc an st oc kp ho to TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta
Henkilö siis toimii organisaation hänelle asettamassa roolissa.” ”Kun palautetta tarkastellaan organisaation saamana palautteena eikä joidenkin yksilöiden toiminnan seurauksena, palautetta voidaan tarkastella turvallisessa ilmapiirissä ja siitä voidaan oppia paljon.” Juuti julistaa vallankumouksen henkilöstöjohtamiselle: asiakkaat ovat ykkösiä – miten siis parhaiten tuetaan henkilöstön ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta?. Hän muistuttaa myös, että asiakkaan tunteet ja kokemukset tietävät parhaiten ne, jotka ovat hänen kanssaan suoraan tekemisissä. Juutin oppeihin kuuluu vaatimus turvallisuudentunteesta. Tulinko kuulluksi, kohdeltiinko minua ystävällisesti, haluanko palata samaan tilanteeseen uudestaan. Ja kun tulee palautetta, myös kielteistä ja kipakkaa, Juuti toteaa, että palaute annetaan aina organisaatiolle: ”Henkilö toimii organisaatiossa tietyissä olosuhteissa, organisaation sääntöjen ohjaamana ja tiettyä tehtävää tehden. PS-kustannus, 2015). Jotta henkilöstö voi antaa parastaan ennen kaikkea asiakkaille, jokaisen on työpaikallaan voitava tuntea itsensä arvostetuksi, pidetyksi ja hyväksytyksi. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 ttt-ajassa 7 Ajassa | 11 Liiman vaarat yllättivät kauneusalan | 12 Lukijoilta 14 Henkilö: Naima Mohamud TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N , K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S TUNNE JA ASIAKAS OVAT YKKÖSIÄ KAIKILLA MEISTÄ on kokemuksia asiakkaana olemisesta, hyviä ja huonoja. Siksi organisaatiotkin kannattaisi myllätä uusiksi: ”Johdon on uskallettava nostaa asiakkaiden palveluun osallistuvat henkilöt itsensä ja muiden korkeassa hierarkkisessa asemassa olevien edelle”, toteaa Juuti (Johda henkilöstö asiakaskeskeisyyteen. Johtamisasiantuntija Pauli Juuti toteaa uunituoreessa kirjassaan, että jokainen tuote, palvelutapahtuma ja mielikuva organisaatiosta tai brändistä sisältää tunteita
Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun. Kunnon työn päivä www.kunnontyo.fi 8.10. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 8 ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS, AKSELI HALTIO, HARRI ISKALA 4 602 ammattitautia ja tautiepäilyä Valvonta tuo ryhtiä työsuojeluun VUONNA 2013 kirjattiin 4 602 ammattitautia ja ammattitautiepäilyä; vuoden 2012 luku oli noin 200 vähemmän. Työpaikat kokivat myös saaneensa positiivista palautetta asioista, jotka olivat kunnossa, kertoo Olli Oosi . Ammattitaudiksi vahvistettujen allergisten kosketusihottumien suurin aiheuttaTYÖSUOJELUHALLINNON TEETTÄMÄN tutkimuksen mukaan työsuojeluvalvonta on lisännyt kunta-alan työpaikkojen tietoisuutta työturvallisuusjohtamisesta ja vahvistanut kehittämistyötä. Eurooppalainen työsuojelu viikko www.ttl.fi (Terveellinen työ – stressi hallinnassa) 26.10.–1.11. Tapaturmapäivä www.tapaturmapaiva.fi Suomalaista työelämäkeskustelua leimaa ongelmakeskeinen itsesäälissä rypeminen. 1 036 ammatti-ihotautiepäilyä, 323 vahvistettiin ammattitaudeiksi ( . Työsuojelutarkastajat antoivat työpaikoille toimintaohjeita puutteista, jotka liittyivät työn vaarojen selvittämiseen, työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen, väkivallan uhan ja psykososiaalisen kuormituksen hallintaan sekä työpaikan sisäilman laatuun. ja ovat epoksikemikaalit, joita käytetään muun muassa putkistojen saneerauksessa. – Lähes kaikki valvonnan kohteet katsoivat, että toimintaohjeiden tai kehotusten antaminen oli aiheellista. Vuonna 2012 alkaneessa hankkeessa tehtiin tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä 6 450 tarkastusta kunta-alan työpaikoilla. 721 asbestitutkimusta, vahvistettu ammattitauti 533:lla (miehiä 95 prosenttia). Ratkaisujen etsiminen ja pienet kokeilut käyttöön jo tänään.” “ Twitterissä: @aalroth. Kyselyt tehtiin kuntien ja kuntayhtymien toimialajohdolle, esimiehille, työsuojelupäälliköille, työsuojeluvaltuutetuille sekä hankkeen tarkastajille. Kansallinen etätyöpäivä www.etatyopaiva.fi 8.–14.10. Lisää aiheesta: TTT-lehti 1/2015, Hanskat käteen! Huom! 7.10. Tiedot ovat peräisin Työterveyslaitoksen tuoreesta selvityksestä. 874 hengitystieallergiatapausta, ammattitaudeiksi vahvistettiin 131 (naisia 57 prosenttia). Tuoksuton viikko www.allergia.fi/tuoksuton-viikko 13.11. Oosi edustaa Owal Group Oy:tä, joka teki tutkimuksen Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. #Makujenpäiväteemaviikko (savuttomuuden puolesta) www.suomenash.fi 19.–25.10. Vuonna 2013: 1 040 meluvammaepäilyä, joista ammattitaudeiksi vahvistettiin 520 (miehiä 98 prosenttia). naisia). Lähes kaikki vastaajat ar vioivat, että puute olisi jäänyt korjaamatta, mikäli toimintaohjetta tai kehotusta ei olisi annettu. 461 rasitussairausepäilyä, 212 vahvistettiin ammattitaudeiksi ( . Miesten osuus kokonaisluvusta on yli 60 prosenttia. naisia)
RAIJA LAHTINEN LIIKENNETURVA ON ALOITTANUT Etelä-Pohjanmaalla pilottihankkeen, jossa pyritään parantamaan työmatkaja työasiointiliikenteen turvallisuutta. Hamard tekee kaksivuorotyötä ja on työskennellyt keskuksessa jo 20 vuotta. Sen kanssa joutuu kyllä päivittäin ponnistelemaan. Työparini kanssa pidän tulijoille alkuinfon, kertoo Sari Hamard. Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi sanoo, että hanke on keino tavoittaa aikuisia sekä vaikuttaa heidän asenteisiinsa ja käyttäytymiseensä liikenteessä. – Aika riittää nyt vain perustyöhön. – Lisäksi on muun muassa ennakoivan ajon koulutusta. Tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä luku on noin 150. Vastaanottopaikoista on pula. – Olennaisinta on kohdella asiakkaita tasapuolisesti ja kunnioittavasti. MILKA MANTSINEN Työpaikoilla tartutaan liikenneturvallisuuteen – On hienoa, että työnantajat ovat kehittämässä työntekijöidensä työturvallisuutta, sanoo Seinäjoen keskussairaalan työsuojeluvaltuutettu Heikki Isosaari. Infossa kerrotaan keskuksen toiminnasta, kuten järjestyssäännöistä, paloturvallisuudesta sekä opiskeluja työvelvoitteesta. Täällä eletään maailman ja sen kriisien keskellä. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Ohjaaja Sari Hamard järjestelee kiireisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa Joutsenon vastaanottokeskuksessa Konnunsuolla. – Pidän kovasti työstäni. Niissä on kerrottu talvipyöräilystä ja pyöräilykypärän käytöstä, kertoo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Harri Iskala. Asiakasta on kuunneltava kiireessäkin. – Näin pystytään vähentämään muun muassa sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia, Lammi toteaa. Se on vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Hätämajoitustiloiksi on pystytetty telttoja. Sari Hamard lisää polttoainetta teltan lämmittimeen.. Työssä auttaa, jos osaa vieraita kieliä ja tuntee erilaisia kulttuureja. Turvallisuuspäällikkö Harri Iskalan mukaan sairaanhoitopiirissä työmatkalla sattuneisiin tapaturmiin liittyvät korvauspäivät ovat vähentyneet selvästi. Kasaan tarvikkeita, järjestelen majoitusta, otan asiakkaita vastaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä satsataan pyöräilyn turvallisuuteen. Paineet tuntuvat vastaanottokeskuksissa SUURI PAKOLAISKRIISI tuonee Suomeen tänä vuonna 30 000–50 000 turvapaikanhakijaa. – Työntekijöille on järjestetty polkupyöräilyä käsitteleviä tietoiskuja. Henkilökuntaa, määräaikaiset mukaan lukien, viime vuoden lopussa oli noin 3 460. Joutsenon vastaanottokeskus toimii nykyisin transit-keskuksena, josta asiakkaat siirtyvät viranomaisten puhuttelun jälkeen toisiin keskuksiin odottamaan päätöstä hakemukseensa. Työpaikalla sattuneita tapaturmia sairaanhoitopiirissä korvattiin viime vuonna vajaalta 600 päivältä. Jaan aikoja terveydenhoitajalle ja sosiaalityöntekijöille sekä iltapalaa ruokalassa. – Aiemmin, kun meillä oli paljon turvapaikkapäätöksen jo saaneita, autoin asiakkaita myös virastoissa asioimisessa. Viime vuonna niitä oli 500, ja tämän vuoden korvauspäiviä on kertynyt nyt alle 100. Joutsenon 300-paikkaiseen keskukseen on majoitettu liki 500 turvapaikanhakijaa, osa telttoihin. Mukana on viisi isoa työantajaa Seinäjoella: Atria, Valio, LähiTapiola, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta
• Lue ajankohtaisia blogeja. Lue TTT-lehti myös diginä! TTT-lehden tilaajana pääset lukemaan lehden myös digiversiona. • Anna palautetta. Huom. Löydät digilehdet ja kirjautumisohjeet osoitteesta: www.tttlehti.fi Aina ajankohtaista luettavaa BLOGISSA www.tttlehti.fi Lehden näköisversiot löytyvät numerosta 1/2015 lähtien digilehtien arkistosta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 10 tilauskortti & hinnasto Tilaa nyt uutiskirje: www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje • Löydä tuoreimmat uutiset. Voit lukea näköislehtiä missä ja milloin haluat, läppärillä, tabletilla tai älykännykällä. Tilaajatunnus on henkilökohtainen, eikä sitä voi kierrättää organisaatiossa. Työ Terveys Turvallisuus verkossa Tutustu TTT-lehden verkkotarjontaan osoitteessa: www.tttlehti.fi Tilaa myös TTT-lehden maksuton uutiskirje sähköpostiisi! Se pitää sinut ajan tasalla printtilehtien ilmestymisten välissäkin. Yksi tilaajatunnus mahdollistaa yhden henkilön pääsyn digiarkistoon.. Ota talteen 5-numeroinen tilaustunnuksesi takakannen osoitekentästä. • Ota kantaa. Tarvitset sitä, kun kirjaudut ensimmäisen kerran lukemaan digilehteä
Ihottumaherkän ei pitäisi edes harkita rakennekynsiä tai ripsienpidennyksiä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi rakennekynsien akrylaattiyhdisteet ovat samoja, mitä käytetään hammashoidossa. Tavallisimmin ihottumat ilmenevät käsissä, käsivarsissa tai kasvoilla. Työterveyslaitos suosittelee, että työntekijä pukee hengityksensuojaimen, kun hän on asettanut asiakkaalle alaluomien suojalaput ja pyytänyt häntä sulkemaan silmät. Suositeltava poistoilmavirta on kuusi litraa sekunnissa työntekijää kohti. Akrylaatit läpäisevät suojakäsineitä nopeasti, joten käsineet on vaihdettava heti, jos ne tahriutuvat. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 kova juttu Suositut ripsien ja kynsien pidennykset toivat teollisuudesta tutut pikaliimat kauneus hoitoloihin. Mukana seurasi tarve suojautua, sillä liimat aiheuttavat astmaa ja allergiaa. Vasta tämän jälkeen hän kehottaa asiakasta avaamaan silmät. Mutta kyllä niiden käyttö on mahdollista – tästä ovat kertoneet kokemuksiaan esimerkiksi ammattinuhaan sairastuneet kosmetologit, Lindström sanoo. Lisäksi työtilassa tulee olla toimiva koneellinen yleisilmanvaihto. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVA THINKSTOCKPHOTOS R IPSIEN PIDENNYKSEEN käytettävä syanoakrylaattiliima on aiheuttanut viisi ammattiastmaa kolmessa vuodessa, ilmenee Työterveyslaitoksen ammattitautiselvityksistä. Puolinaamari muuttaa jonkin verran puheääntä, joten tästä on hyvä kertoa asiakkaalle. Työperäisten sairauksien rekisteriin on vuosina 2009– 2013 ilmoitettu 14 kauneusalan työntekijöiden ihokosketusallergiaa. Silloin ammattitaudit kattava vakuutus ei ole pakollinen. Työpisteissä on mahdollista käyttää liikuteltavaa kohdepoistoa tai imupöytää toisin kuin ripsienpidennyksissä. – Koska akrylaatit ovat ihokosketuksessa ennen kovettumistaan, ei hyväkään työtekniikka suojaa asiakasta, Aalto-Korte sanoo. Ennakkoon ei voi tietää, kenelle tauti kehittyy. Akrylaattiallergian kehittymisen jälkeen hammashoito voi muodostua ongelmalliseksi. Nämä yhdistelmät antavat pari minuuttia kestävän suojan. Lindströmin tiedossa ei ole epäilyjä siitä, että ripsienpidennykset olisivat aiheuttaneet asiakkaalle astmaa tai olemassa olevan astman pahenemista. Kynsiteknikot käsittelevät rakennekynsien teossa niin ikään akrylaatteja, mutta ne ovat pääosin metakrylaatteja. Rakennekynsien ja ripsienpidennysten teossa suositellaan nitriilikumisia kertakäyttöisiä kemikaalisuojakäsineitä ja niiden alle polyeteenikäsineitä. Ripsien tekijällä vaara Työterveyslaitoksen erikoislääkärin Irmeli Lindströmin mukaan ripsienpidennysten tekijän tulee aina suojautua. Ripsienpidennyksen lopussa työntekijä voi ennen suojaimen riisumista siivota roskat kannelliseen astiaan, korjata liiman pois ja tuulettaa työtilan. Tietoa puuttuu Ylilääkäri, dosentti Kristiina Aalto Korte Työterveyslaitoksesta kertoo, että kaikki työssä saadut akrylaattiallergiat eivät edes päädy työperäisten tautien rekisteriin, sillä monet työskentelevät alalla yrittäjinä. Hengitysteiden ammattitauteja ei ole todettu kynsiteknikoilla vuoden 2008 jälkeen. Suojain ja ilmastointi Oikea suojain on kaasuilta suojaava puolinaamari, jossa on AB-suodatin (FFAB1 tai FFAB2). Myös asiakkaille on tullut akrylaattiallergioita ripsienpidennysten tai rakennekynsien käytön seurauksena. Riittävän vahvat käsineet Myös iho voi ärsyyntyä akrylaatista. Sairastuneet ovat saaneet oireita usein jo lyhyen, muutaman kuukauden tai vuoden, työskentelyn jälkeen. . – Monesti ajatellaan virheellisesti, että kauneusarvoja vaalivalla alalla ei voi käyttää isoja suojaimia. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Hyvät käytännöt ja malliratkaisut > Kampaamoja kauneudenhoitoala > Malliratkaisuja rakennekynsien tekoon www.ttl.fi > Töissä terveenä > Riskialttiit ammatit > Kynsiteknikko, Ripsipidennysten tekijä www.ttl/verkkokirjat > Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (2013) Liiman vaarat yllättivät kauneusalan. Kun ammattiastma on puhjennut, akrylaattien kanssa ei voi enää työskennellä. Lisäksi ainakin neljällä henkilöllä on todettu ammattinuha ilman astmaa. Toinen vaihtoehto on kaksinkertaiset neopreenikäsineet. Kauneudenhoitoala on ollut viime vuosina suurin ammattiryhmä Työterveyslaitoksessa tutkittujen akrylaattiallergisten joukossa. Ensimmäinen merkki on tyypillisesti vesinuha ja nenän tukkoisuus
Mutta se, että lääkäri vain kertoo asian oikeastaan tietämättä, mikä selässä on vialla, on minusta puoskarointia ja tuntuu potilaasta vaivan vähättelyltä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 12 PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 4/2015 KIINNOSTAVIN JUTTU TTT -lehdessä 4/2015 lukijoiden mukaan oli Töissä kivusta huolimatta. Myös pahan välilevytyrän kokeneena olisin lääkärinä varovaisempi varsinkin, kun lääkärit eivät yleensä tunne selkäasioita kovin hyvin. Kenenkään ei tarvitsisi kuulla mitään asiatonta kielenkäyttöä työpaikallaan. Artikkelissa suhtauduttiin minusta selkäkipuun varsin yliolkaisesti toteamalla, että monet pelkäävät kipua. Kuitenkin koin, että artikkelissa vedettiin vähän mutkia suoriksi. Eläkeikäni on 63–65 vuotta. Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Vaikka onkin totta, että jos pystyy kivusta huolimatta liikkumaan, useimmat selkävaivat helpottavat vähitellen. Sain loistavia ideoita vietäväksi omaan työyhteisööni.” Hyppää satulaan (työtuolin valinnasta): ”Oli kiva lukea esittelyjä erilaisista tuoleista.” PALAUTETTA ANTANEIDEN kesken arvottiin Positiivareiden Aikuisten värityskirjoja. Kahden erilaisen värityskirjan paketit voittivat Minna Falck Savonlinnasta, Anita Nurttila Espoosta ja Liisa Karvi nenKunnala Paimiosta. Kerro se, ja voit voittaa joko Työterveyslaitoksen uutuuskirjan Työmatkalla maailmalla, arvo 29 euroa, tai Positiivareiden Aikuisten värityskirjan, arvo 14,90 euroa. Ihanko totta. 50! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Monet asiat pitävät kohdallani paikkansa, ja yleisellä tasolla ne ovatkin varmaan ihan ok. Rohkeita naisia, kun ovat aiheesta kirjan kirjoittaneet, aion lukea sen.” Kokemus kunniaan, Berner Oy: ”Kirjoitus oli esimerkki loistavasta yrityksestä, ja kuinka henkilökuntaan kuuluvia pidetään arvokkaina työntekijöinä. Muilta osin artikkelissa oli minulle uutta tietoa, kuten kipukynnyslääkkeet." – Lasse Muutakin palautetta tuli, muun muassa: Työkaverina pelko, haastateltavina opettajat Minna Finstad ja Sari Salminen: ”Vaikea asia oli tuotu rohkeasti esille. Äänestä parasta s. ”Kerrankin uskalletaan kirjoittaa näkyville ne asiat, joista tähän asti ollaan oltu aika hiljaa. Arvomme kumpaakin kirjaa kaksi kappaletta. Pelastajasta tulee pelastettava. Ei kipua syyttä käytetä ihmisten kiduttamiseen. Äänestää voit sivun 50 kupongilla tai verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. Yksikään lääkäri ei ole korvaansa lotkauttanut, kun olen yrittänyt kertoa, että lamauttava kipukohtaus savusukelluslaitteet päällä vaikkapa tikkailla hätäpoistumiskanaalissa voi aiheuttaa hengenvaaran. En itse enää suostu käyttämään niitä. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info Töissä kivusta huolimatta lukijoilta. Olen laivatyössä ammatissa, jossa pitää säilyä eläkeikään asti savusukelluskuntoisena. Opiaattien käyttöä kohtaan olisin myös hyvin kriittinen, kuten artikkelissa kerrottiin. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Kipu sinänsä jo heikentää oleellisesti terveyttä ja elämänlaatua. Esimerkiksi se, että esimies olettaa 110-prosenttista tuotosta henkilöltä, joka palaa pitkältä sairauslomalta työhön, ikään kuin hän olisi ollut jossain akkujenlatauslomalla...” Kommentteja saimme myös TTT-lehden verkkosivuille www.tttlehti.fi: "Olen elänyt kovien selkäkipujen kanssa yli kolmekymmentä vuotta, ja sen kokemuksen läpi luin artikkelin
Myös kehityskeskustelut ja työnohjaus ovat oivia tilanteita stressin tuulettamiseen. TYÖNTEKIJÄ HALUAA työskennellä ammatillisesti ja asiakaslähtöisesti. Hän myös uudistaa, muokkaa, kyseenalaistaa, viestii ja vie strategiaa ja arvoja käytäntöön sekä oppii paremmaksi strategiavaikuttajaksi. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Lukijan vinkkelistä ORGANISAATION STRATEGIA, lainsäädäntö, taloudelliset resurssit ja työntekijän omat arvot ovat jatkuvassa ristipaineessa sosiaalialalla. Sievänen työskentelee vt. vastaavana tukipalvelujen palveluohjaajana Lempäälän Ehtookoto ry:ssä, Turunen Tampereen kaupungin ammatillisena ohjaajana, Törmä Parkanon sosiaalipalveluiden palvelupäällikkönä Pihlajalinna Oy:ssä, Vulli päiväkodissa ja Wallin yliopettajana ja koulutuspäällikkönä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Organisaation kulttuuria voidaan arvioida esimerkiksi Mari Huhtalan väitöskirjassaan (2013) esittelemällä eettisten hyveiden kyselyllä. RESURSSIPULASTA JA TEHOSTAMIS PAINEISTA huolimatta eettisten arvojen vaaliminen kannattaa. Päättäjien, viranomaisten, palvelujohtajien ja lähiesimiesten tulee edistää eettistä kulttuuria luomalla pysyviä rakenteita, lisäämällä koulutusta sekä edistämällä keskustelua yhteisistä eettisistä toimintaperiaatteista. Säännölliset keskustelut, esimerkiksi viikkotai kuukausipalaverit, helpottavat eettisen stressin purkamista. TYÖNTEKIJÄT VIIHTYVÄT keskustelevassa ilmapiirissä ja organisaatiokulttuurissa, jossa eettisiä ongelmia käsitellään yhdessä. Eettistä kehittymistä tukevassa ilmapiirissä ei tarvitse olla täydellinen eikä pelätä virheitä. K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S. Mervi Sievänen, Sanna Turunen, Leila Törmä, Marjut Vulli ja Outi Wallin Kirjoittajat ovat laatineet artikkelin Työyhteisö arvokeskustelun toteuttajana huono-osaisuutta käsitelleen opintojakson aikana. Ne pitäisi myös arvioida yhdessä asiakkaiden kanssa. Sosiaalialan työssä kertyvä eettinen kuorma helpottuu, kun siitä saa kertoa työyhteisössä. Eettiset kysymykset ovat tärkeitä myös tulevassa sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa (sote). Strategiatyön, visioiden ja tavoitteiden tulee perustua organisaatiossa määriteltyihin arvoihin, joiden luomiseen ovat osallistuneet asiakkaat, työntekijät ja hallinto. Eettinen työyhteisö lisää työn imun kokemusta. Eettistä kuormaa on saatava purkaa Vanhentuneen toimintatavan muuttaminen vaatii työntekijöiltä uudenlaista asennetta sekä esimieheltä kykyä ja valtuuksia luoda muutokselle aika ja paikka. Siten työyhteisöihin luodaan arvopohja, joka lisää myös työntekijöiden hyvinvointia. Esimiehellä on strategiatyössä keskeinen rooli, sillä hän mahdollistaa, toteuttaa ja kehittää. Ennen kaikkea esimies mahdollistaa rakenteet, jotka vähentävät eettistä kuormitusta. "Että joutuu lähtiessään laittamaan asiakkaan oven kiinni ja hyväksymään tilanteen ja olosuhteet sellaisenaan." Pohdinta osoittaa, ettei työntekijä koe tekevänsä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Työolosuhteiden tulee tarjota työntekijöille mahdollisuudet vaativan työn tekemiseen eettisesti kestävällä tavalla. Esimiesten ja työtiimien tulisi myös avata arvot käytännössä: millaista konkreettista toimintaa ne tarkoittavat. Eettinen kuorma helpottuu välittömästi, kun ihminen tietää, että haasteellista asiaa käsitellään myöhemmin yhdessä. Se tukee myös esimiesten sitoutumista työhönsä, ja työn tavoitteet saavutetaan paremmin. Opinnot liittyvät sosionomin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Työkaluna voi käyttää myös virtuaalista palautelaatikkoa, johon työntekijä voi viedä eettisen kysymyksensä heti tilanteen tapahduttua. Hän myös odottaa, että tulee työssään kuulluksi, saa vaikuttaa työhönsä ja kokee yhteisöllisyyttä sekä saa työyhteisöltään sosiaalista tukea. ARVOT OVAT PERUSTA, joiden avulla työtä tehdään ja ihmiset kohdataan organisaatiossa, sidosryhmissä ja asiakaskunnassa
Hän kirjoitti muun muassa näin: ”Minulle työ on oleellinen osa itseäni. Hän sanookin, että suomi on ehkä hänen vahvin kielensä, jonka jälkeen tulevat somali ja englanti. Nykyhetkestä katsottuna hän sanoo syntyneensä onnekkaasti ”juuri oikeaan aikaan”. – Nyt sanoisin saman näin: mihin kiinnität huomiosi, se toteutuu. Jos uskot, että olet saamaton, se tulee todeksi ja alat käyttäytyä sen mukaisesti. Näin vanhemmat sanoivat Naima Mohamudille, kun hän oli pieni tyttö Mikkelissä. – Jos olisin syntynyt myöhemmin, olisin todennäköisesti jäänyt Somaliaan. Jos tekee tarpeeksi duunia jonkin asian eteen, se toteutuu. TTT-lehden viime numeron kolumni oli Naima Mohamudin kirjoittama. Hän puolestaan sanoo: – Toivottavasti Suomeen tulevat eivät unohda unelmiaan vaan tekevät töitä niiden eteen. – Luin lapsena paljon kirjoja suomeksi. Jo sitä ennen tytön tajuntaan oli täräyttänyt Titanic, James Cameronin romanttinen draama mahtilaivan tuhoutumisesta. Sirpa Tabetin rautakauteen sijoittuva Tähkäyö-romaani kolahti 14-vuotiaaseen Naimaan niin, että hän alkoi haaveilla kirjan ohjaamisesta elokuvaksi. En suostu uskomaan siihen, miten joku ennustaa elämäni menevän. Juuri nyt hän on Melbournessa Kaakkois-Australiassa käsikirjoittamassa englanniksi ensimmäistä kokopitkää elokuvaansa. Ne ovat minulle kuin happi ja ruoka. Sama teksti löytyy blogina lehden verkkosivuilta. Näen työn haasteena, jonka tarkoitus on kasvattaa ja vahvistaa eri osa-alueita itsessäni.” ”Ainoa asia, jolla on merkitystä, on, että tekee työnsä hyvin.” – Olen aina ollut jääräpää. Jos taas olisin syntynyt aikaisemmin, olisin ollut liian vanha ottamaan vastaan kaikkea sitä, mitä Suomi on tarjonnut. Hän on kymmenlapsisen perheen toiseksi nuorin. Jos uskot kummituksiin, näet niitä. Näin sanoi elokuvaohjaaja James Cameron Naima Mohamudille lontoolaisen hotellin aulassa. Kun Mohamudin perhe saapui sisällissotaa käyvästä Somaliasta vuonna 1990 Suomeen, Naima oli 2-vuotias. – Somaliassa en tekisi elokuvia, se on fakta. Kun vuotta nuorempi pikkuveli keräsi jalkapallokortteja ja muisti maailman huippupelaajien nimet, päälle 10-vuotias Naima tunnisti näyttelijät. Välillämme on Skype-puhelinyhteys ja matkaa noin 15 500 kilometriä. Hän on kulkenut pitkän matkan Somalian Mogadishusta Mikkelin, Jyväskylän ja Helsingin kautta Lontooseen, Los Angelesiin, ties minne. Et sinä voi – ai, en vai. Maailma on aina sama, mutta me itse ratkaisemme, kuinka sen kohtaamme, Naima Mohamud toteaa. Rakastin ja rakastan yhä tarinoita. Ja nyt minun on vaikea kuvitella elämää ilman elokuvia. – Katsoin lapsena paljon televisiota, vaikka äiti ei siitä oikein tykännyt. TEKSTI MERJA KARJALAINEN | KUVAT LIV RUSSELL aailma on sellainen kuin uskot sen olevan. Työn alla on myös nuortenelokuvan käsikirjoitus Suomen elokuvasäätiön tuella. Tähkäyö ja Titanic Naima Mohamudin suomen kieli on erinomainen niin puhuen kuin kirjoittaen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 14 Tyttö, jonka nimeksi sopisi Tarvitset vain yhden ihmisen, joka uskoo sinuun, ja se voit olla sinä itse. Olin lapsena huono matematiikassa, mistä siskoni totesi, että Sisu ttt-henkilö
Rakastin ja rakastan yhä tarinoita." “. Lyhytelokuvat 14E (2011), Breaking the Cycle (2013) ja Fatima (2013), joka on saanut useita kotimaisia ja ulkomaisia lastenja nuortenelokuvien palkintoja. KOTIPAIKKA: Helsinki PERHE: Suomessa asuvat äiti, isä ja yhdeksän sisarusta perheineen HARRASTUKSET: Kuntosali viidesti viikossa, öljyvärimaalaus Luin lapsena paljon kirjoja suomeksi. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 Naima Mohamud, 27 KOULUTUS: Elokuva-alan tutkinto Lontoossa TYÖ: Käsikirjoittaja, ohjaaja
Vaikka Suomeen tulisi. Se on klisee, mutta se on totta. Somalitaustaisia suomalaisia asuu maassamme 16 000–17 000. Hän luki kaiken, mitä Naima kirjoitti, vaikka muuten inhosi lukemista. – Kävelin Cameronin luo, esittäydyin ja kerroin opiskelevani alaa, ja että olen ihaillut häntä lapsesta saakka. Kerroin myös pienestä epävarmuudestani ja veljeni tyrmäävistä sanoista. Kun häneltä kysyttiin lempikirjailijaa, sisar vastasi, että Naima on kyllä aika hyvä. Jokaisella on oikeus haluta hyvää elämää itselleen ja lapsilleen. Molemmissa lyhytelokuvissa yhteistyökumppanina on ollut Yhteiset Lapsemme ry. Viime viikkojen pakolaisvirtoihin liittyvät uutiset saavat Naima Mohamudin kysymään, miksi ja mitä me Euroopassa pelkäämme niin paljon – kuin olisi maailmanloppu. Minulla on oma subjektiivinen kokemukseni elämästä, enkä ajattele, että edustan jotakin vähemmistöä. Itsepäisyys vei hänet 18-vuotiaana opiskelemaan elokuva-alaa yliopistoon Lontooseen UCAS-yhteishaun kautta. Hänen mukaansa joillakin vain on niin paha olla, että he eivät ymmärrä, mitä tekevät, ja siksi käyttäytyvät huonosti. – Jokaisesta lapsesta voi tulla mitä tahansa, kunhan joku uskoo häneen ja tsemppaa häntä. Auttaminen ei ole koskaan tuhonnut, mutta viha mielisyys on." “ minusta ei voi tulla ainakaan matemaatikkoa. – No, katsotaan, oli pikkusiskon reaktio. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 16 NAIMA MOHAMUD: HALUAN TEHDÄ ELOKUVIA, JOITA KOKO MAAILMA KATSOO. Lapsuuden leikeistä hänelle jäi pysyviä ystävyyssuhteita. ”Sä oot tyttö, somali ja muslimi, ei susta voi tulla elokuvaohjaajaa”, tyrmäsi Naiman isoveli. Haluan tehdä… elokuvia, joita koko maailma katsoo. Meillä on vain toisemme Naima Mohamud vierastaa julkisuudessa käytäviä keskusteluja vähemmistöistä, ihonväristä, maahanmuutostakin. Ja rakkauden ja välittämisen kääntöpuolta: pelkoa, kiusaamista, yksinäisyyttä, turvattomuutta. Keskustelua eivät usein käy ne, joista puhutaan. Vahvuuteni on… periksiantamattomuus. Ja silti hän myöntää, että toki hänellä on ikäviä muistoja ikävistä ihmisistä. Unelmoin… että minusta tulee ihmisenä parempi ja että voin auttaa muita. Mitä suurempi vastoinkäyminen, sitä suurempi mahdollisuus oppia. Naima Mohamudin tekstit ja niihin perustuvat elokuvat käsittelevät lapsia ja nuoria: heidän kaipuutaan rakkauteen, hyväksyntään, ystävyyteen, turvaan. – Kukaan ei lähde kotoaan vapaaehtoisesti. Selvitin, missä hotellissa Cameron yöpyi, otin parhaan ystäväni mukaani, ja lähdimme hotellin aulaan. Meillä on velvollisuus auttaa, ja olemme siinä etuoikeutetussa asemassa, että voimme auttaa. Ja Lontoossa voi tavata periaatteessa kenet tahansa, vaikkapa maailmankuulun ohjaajan. Odotimme neljä tuntia. Tulevaisuus on lapsissa Kanadalainen James Cameron, Titanicin ja Terminator-elokuvien ohjaaja, oli nuoren Naima Mohamudin esikuva. – Kun menin minulle ennestään vieraan vanhuksen kotiin, oli ihanaa kuulla hänen elämästään ja ketä hän oli rakastanut. – Jokainen elää omaa elämäänsä. Halusin kuulla häneltä, että muiden puheilla ei ole mitään väliä: ”Tarvitset vain yhden ihmisen, joka uskoo sinuun, ja se voit olla sinä itse.” Huippuohjaajan oppeihin kuului myös se, että tärkeintä on hyvä käsikirjoitus, hyvä tarina. Hän sanoo myös, että lapset eivät katso ihonväriä eivätkä sukupuolta. Vastoinkäymisiä on… koko ajan. – Ehkä olen nähnyt liikaa amerikkalaisia elokuvia, Naima Mohamud naurahtaa nyt. Toivon myös, että minulla jossakin vaiheessa on perhe, sillä rakastan lapsia. Hän oli käynyt englanninkielisen lukion Helsingin Kulosaaren yhteiskoulussa. – Tulevaisuus on lapsissa. Moneen kertaan Suomessa ja ulkomailla palkittu Fatima puolestaan käsittelee lasten välistä ystävyyttä ja epävarmuutta, joka kumpuaa vanhempien avioeroaikeista. Mutta jos omistaisin 20 vuotta matematiikalle, kyllä voisi! Sama Naiman matemaattisia lahjoja epäillyt sisar uskoi pikkusiskonsa kielellisiin taitoihin. Ihmisissä viehättävät tarinat, samoin elokuvissa. Ja kun hänen äitinsä väittää, että ei ole koskaan kohdannut Suomessa rasismia, hän kysyy äidiltään: ”Miksi nuoret viskoivat sinun päällesi kaljaa viime viikolla?” – Äiti on ääretön optimisti. Jos se onnistuu Suomesta käsin, loistavaa! Jos ei, sitten jostain muualta. Uskon, että se, mihin voin vaikuttaa, on mahdollista. Kesälomilla hän teki hoitotyötä vanhusten parissa. On monta projektia, jotka eivät ole onnistuneet. – Cameronin Avatar-elokuva oli juuri tullut ensi-iltaan, ja ajattelin, että nyt, jos koskaan. Lapselta pitää myös vaatia, että hän tekee parhaansa. Mutta elokuva-alalle. 14E-elokuvan päähenkilö on suomalaislähiössä asuva sudanilainen pieni poika, ja Breaking the Cycle kertoo kolmesta romaniteinistä Bukarestin kaduilla
Toisten unelmia ei saisi tappaa vaan pitäisi kannustaa. Kun veli pari vuotta sitten katsoi sisarensa ohjaaman Fatima-elokuvan, hän itki. (Into Kustannus, 2015.). Samastuminen toimii saarnaamista paremmin. Sukulaisia on eri puolilla maapalloa; heidän luonaan hän asuu nytkin Australiassa ja aiemmin Lontoossa. Kuvassa kohtaus elokuvasta. Auttaminen ei ole koskaan tuhonnut, mutta vihamielisyys on. Toivottavasti Suomeen tulevat eivät unohda unelmiaan vaan tekevät töitä niiden eteen. Ja vaikka kulttuurini on peräisin pitkälti Somaliasta, tykkään sienestää – ja käydä saunassa, mutta en alasti. – Identiteettini määräytyy työn ja myös uskonnon kautta. Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén. 3 – Rakastan elokuvia, myös niistä puhumista ja lukemista, Naima Mohamud sanoo. Samastumista saarnaamisen sijaan Naima Mohamudia voi kutsua maailmankansalaiseksi jo verkostoiltaan. . 2 Naima Mohamudin työ kulkee hänen mukanaan maailmalla, nyt Melbournessa Australiassa. 26, ja www.tttlehti.fi > Blogi Suomen somalit. Me olemme kaikki yhtä, ja meillä on vain toisemme. – Haluan muuttaa maailmaa, ja elokuvat ovat siihen mainio työkalu. Hänen isovanhempansa vaihtoivat asuinpaikkaa karjan laidunmaiden mukaan, ja nyt Naima kulkee oman työnsä vuoksi. Haluan puhutella elokuvien kautta ihmisiä, saada heidät innostumaan, kokemaan yhtenäisyyttä, jakamaan samat tunteet, asuvatpa he Filippiineillä, Senegalissa, ihan missä tahansa. Suomi on kotimaani. – Jos on jotain, mitä odottaa ja haluaa, se on ainoa tapa olla onnellinen: että käy koulunsa loppuun, perustaa yrityksensä, on hyvä kotiäiti. – Suomessa sanon olevani kotoisin Somaliasta, ja ulkomailla sanon tulevani Suomesta. Yusuf M. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 1 Isoveli tyrmäsi lapsena Naima Moha mudin haaveet elokuvaurasta. Kaikkien ei tarvitse unelmoida lähdöstä Hollywoodiin. Kun ihminen on onnellinen, muutkin ovat onnellisia. – Hädässä olevat riskeeraavat kaiken, ja heillä on unelmansa. LISÄÄ AIHEESTA Että tekee työnsä hyvin. TTT-lehti 4/2015, s. Usko ei tunne maiden rajoja, eivätkä rajat kuulu elokuvantekemiseenkään. Hän on paimentolaisten jälkeläinen, nomadi. 3 1 2 100 000 pakolaista, tavallisten ihmisten arkeen se ei paljon vaikuttaisi. Hän sanoi, ettei ollut tiennyt sisarensa lahjakkuudesta
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 18 Ilmoitusmyynti Milla Sinisalmi Puhelin 040 766 1346 milla.sinisalmi@tttlehti.fi www.tttlehti.fi Kannattaa ilmoittaa! Kiertotalouden ja jätehuollon erikoislehti www.uusiouutiset.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa! www.kemia-lehti.fi Back App -tuolin salaisuus piilee pallossa, jonka aikaansaama tasapainoharjoitus vahvistaa keskivartalon syviä tukilihaksia. LiikuttAvAn hyvä työtuoLi KoKeile veloituksetta! backapp.fi tuolimies oy, Höyläämötie 8, 00380 Helsinki p. jokasafe.fi kysy ensin meiltä. Back App pitää ryhdin hyvänä ja vartalon liikkeessä. 029 170 0830 | info@tuolimies.fi | tuolimies.fi BackApp_TuoliMies_ilmoitus_91X136mm.indd 1 3/26/15 9:00 AM Laatujukka TURVALLISUUSKOULUTUS -tietoa ja asennettaTyöturvallisuuskortit Tulityökortit Alkusammutus www.laatujukka.fi Otetta työntekoon suomalaisilla käsineillä
Ole rehellinen. Oikaise virheelliset tiedot faktoilla, mutta arvosta mielipiteitä. Miten luottamus säilyy tai syntyy uudelleen murroksen jälkeen. Puhu aina totta, vaikka totuus olisi epämiellyttäväkin, sillä tekojen ja puheiden on oltava tasapainossa. Ole lähellä ja helposti tavoitettavissa. Kerro asioista asianomaisille mahdollisimman nopeasti, jotta huhut eivät pääse leviämään. Lähde: Työhyvinvointi muutoksessa. | 28 TTT-Blogisti LUOTTAMUKSEN UUSI AIKA YT-NEUVOTTELUISTA ON TULLUT – jos ei jokapäiväistä niin ainakin – jokaviikkoista ”leipää”. Kaikupalvelut/Valtiokonttori, 2007.. Perustele ja kerro. Sano ääneen myös se, että sinulla ei ole lupa kertoa tai et tiedä kaikkea. Ole avoin. Ole kannustava. Mutta yt-neuvotteluistakin jäädään henkiin, ja joidenkin työt jatkuvat saman työnantajan palveluksessa. Kertominen ja perusteleminen luovat ymmärrystä, ymmärrys mahdollistaa hyväksymisen, ja hyväksyminen mahdollistaa sitoutumisen. Tässä on poimintoja vanhoista muutosviestinnän kultaisista säännöistä. Arvioi muutosprosessia rehellisesti ja avoimesti muiden kanssa muutoksen aikana ja sen toteuduttua. Ne on suunnattu esimiehille mutta sopivat työyhteisötaidoiksi kaikille: Viesti ja kuuntele. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 työ/terveys/turvallisuus TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N , K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S Aiheesta lisää seuraavilla sivuilla! 20 YT – kun kaksi kirjainta iskee | 24 Parhaaseen tulokseen ilolla 26 Rassaavatko työmatkat
Elämä työpaikalla jatkuu kuitenkin yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeenkin. TEKSTI VESA KEINONEN | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 20 YT – kun kaksi kirjainta iskee Pahamaineinen kirjainyhdistelmä yt on tullut tutuksi yhä useammalle
Seuraavaksi päätökset julkistetaan. Onnistunut viestintä vähentää epävarmuutta. Ei työelämä ole poikkeus. On vaikea sitoutua muutokseen, jos ei ymmärrä sen tarpeellisuutta. Henkilöstössä herääviä kysymyksiä ei kannata sivuuttaa muutosvastarintana.” Esimies, muista nämä yt-prosessin jälkeen 1 Selkiytä eri toimijoiden roolit. – Muutostilanne alkaa työyhteisössä siitä, kun asia tulee henkilöstön tietoisuuteen. Suurin niistä on luonnollisesti epävarmuus työn jatkumisesta. Käytä tarvittaessa ulkopuolisia apuna. Epäselvyydet vaikeuttavat sopeutumista ja sitoutumista uuteen tilanteeseen. Keskustelut myös osallistavat muutosprosessiin, Pahkin sanoo. 2 Varo, ettei yt-prosessista ja irtisanotuista muodostu tabua työyhteisöön. – Tehdyt päätökset pitää perustella, ja täytyy olla valmiutta keskustella niistä aidosti. Tutkijan mukaan muutoksessa puhutaan aina prosessista, jossa on omat vaiheensa. Sitten tulee toteuttamisen vuoro. Organisaatio ei ole valmis, kun uusi rakenteellinen kaavio julkaistaan. 5 Huolehdi, että luottamus säilyy tai syntyy uudelleen. Työntekijät odottavat selkeitä vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin. “. Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa parhaimmillaan työntekijöitä ymmärtämään muutostarpeen ja näkemään sen mielekkäänä ja hallittavana. Viestintään panostettava Vuorovaikutuksellinen viestintä on tutkija Krista Pahkinin mukaan muutosprosessin yksi keskeinen elementti. Silloin keskustellaan siitä, mitä muutos käytännössä tarkoittaa. 4 Varaa työntekijöille mahdollisuus osallistua prosessiin. Työterveyslaitoksen tutkija Krista Pahkin painottaa, ettei työpaikan elämä pysähdy yhteistoimintaneuvotteluihin. – Totuttuihin työprosesseihin ja toimintatapoihin voi tulla vaihdoksia. Tulevaisuutta ei myöskään tule esitellä valoisampana tai synkempänä kuin se oikeasti on, Pahkin neuvoo. Se voi myös palauttaa mahdollisesti horjuneen luottamuksen organisaatioon ja sen tapaan toimia. Työyhteisöksi on aina kehityttävä, Pahkin muistuttaa. Esimerkiksi kiihtyvä teknologian kehitys ja markkinamekanismit haastavat työnteon tavat. – Mitä tapahtuu, ja miksi organisaatiomuutos tehdään juuri nyt. Työntekijöiden kannattaa hyödyntää kaikki tarjolla olevat keinot. – Nyt työyhteisö voi alkaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Myös työtoverit, esimiehet ja johtajat voivat vaihtua, Pahkin luettelee. Muista, että organisaatio tuskin toimii sujuvasti heti muutosten jälkeen. 3 Varmista, että organisaatiolla on selkeä suunnitelma keskeisistä kehitystehtävistä, niiden aikatauluista ja toteuttamistavoista. Seuraavaksi vuorossa on päätöksenteko. Kokemus päätösten oikeudenmukaisuudesta on yksi ratkaiseva tekijä muutoksen kokemisessa. Mitä tässä tilanteessa ylipäätään voidaan tehdä. Mikä on tulevaisuuden visio. Viestinnän tulee olla totuudenmukaista ja johdonmukaista. Hallinnan ja osaamisen tunne saattaa silloin vähentyä. Aiheet voivat liittyä muutoksen herättämiin tunteisiin tai toimintatapoihin. Mitä avoimemmin ja keskustelevammin yt-prosessi hoidetaan, sitä helpompi on jatko. Mitä muutoksen avulla tavoitellaan. Oikeudenmukaisuus tärkeää Viestinnän ohella tarvitaan myös erilaisia tukitoimia, kuten koulutusta ja osallistumismahdollisuuksia. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 Y hteistoimintaneuvottelut organisaatiomuutoksineen nostavat esiin monenlaisia uhkakuvia. – Sillä on vaikutusta myös organisaatiossa jatkaviin työntekijöihin, Krista Pahkin muistuttaa. Eniten epävarmuutta on ilmassa päätöksenteon aikana. Esimiesten ja organisaation johdon vastuu on muutostilanteessa luonnollisesti suuri. Tehtäviä ja työryhmiä muutellaan työpaikalla muutenkin kuin yt-neuvottelujen seurauksena. – Vaihe voi kestää kuukausiakin, ja siihen sisältyvät mahdolliset yt-neuvottelut. – Henkilöstössä herääviä kysymyksiä ei kannata sivuuttaa muutosvastarintana. – Muutos on läsnä koko elämässä. – Kun esittelee päätöksiä, jotka on pakko hyväksyä, ei pidä antaa vaikutelmaa, että niille olisi muka vaihtoehtoja. – Niitä voivat olla myös yhteiset keskustelut työryhmille, esimiehille tai yksittäiselle työntekijälle
– Pinnalle nousi ennen kaikkea epävarmuuden mukanaan tuomaa huolestumista siitä, miten organisaatiomme ihmisten, osaamisen ja eri toimintojen käy. Mutta saako surua tai kiukkua näyttää avoimesti. – Jos vielä kolme kuukautta muutoksen jälkeen kokee olevansa voimakkaasti vanhassa kiinni, asiaa on hyvä työstää esimerkiksi esimiehen, kollegojen tai muiden ihmisten kanssa. – Jossain takaraivossani tykyttää toisaalta myös toivo siitä, että onnistuneet päätökset voivat luoda toiminnallemme uuden alun ja kestävämmän jatkon, toteaa Sallinen. Sitä voi olla vaikea poistaa kokonaan, mikäli pelon aiheuttaja ei poistu. Liki 200 työsuhteen ilmoitettiin olevan katkolla. Ne kykenevät myös kokoontumaan useammin. Pelkoa voi Sallisen mukaan lisätä omalla käyttäytymisellään. Suru on käytävä läpi Uhkaa sisältävään muutosprosessiin, kuten yt-prosessiin, liittyy Sallisen mukaan niin sanottu tunteiden aalto. – Sen pituus voi vaihdella paljon. – Sosiaalinen tuki voi edistää stressitilanteeseen sopeutumista. Sallisen mukaan muutostilannetta on hyvä käydä läpi työpaikalla erilaisilla foorumeilla prosessin eri vaiheissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 22 Tunteitakin saa näyttää Harva hyppii riemusta saadessaan tiedon työpaikan todennäköisestä menettämisestä. – Ihmissuhteet, ravinto, liikunta ja uni ovat niitä keskeisiä perusasioita, joista on syytä pitää huolta. Päällepäin ei tarvitse näyttää jotain muuta kuin mitä sisällään tuntee. Sallisen mukaan surutyö ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin. “. Ongelman välttely tai sen jatkuva hautominen ei ainakaan paranna tilannetta. Jos se koetaan jollain tapaa uhkaavaksi, meissä herää tyypillisesti pelkoa ja kiukkua, sanoo psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta. – Voi syntyä voimakastakin vastakkainasettelua, koska näiden kahden ryhmän muutosvalmius on hyvin erilainen. – Ainakin voi sanoa ääneen, miltä itsestä tuntuu. – Pienissä tiimeissä saadaan aikaan enemmän vuorovaikutusta ja aitoa keskustelua kuin suurissa, esimerkiksi koko organisaation käsittävissä kokoonpanoissa. Esimiehen sanomiset voidaan tulkita kritiikiksi tai vihjailuksi irtisanomisuhasta. Sallinen on saanut omakohtaista ja tuoretta tuntumaa työelämän muutoksista. Surutyö ei voi jatkua loputtomiin." – Erityisesti ongelmien hautominen johtaa helposti siihen, että ihminen alkaa tulkita tilanteita uhkaaviksi myös silloin, kun niihin ei liity uhkaa. Pelkoa voi lievittää Muutokseen liittyy usein pelko. Ne syntyvät usein sen seurauksena, millaiseksi tulkitsemme tilanteen. Omasta hyvinvoinnista ja arjen rutiineista on tärkeää huolehtia. Irtisanomistilanne tai sen uhka ovat tilanteita, joissa tätä periaatetta koetellaan. – Ensin tulevat tyypillisesti pelko ja huoli omasta tilanteesta. Vasta surun työstämisen jälkeen on enemmän tilaa myönteisille tunteille. – Työelämässä jokaisen olisi kyettävä asialliseen käyttäytymiseen. Mitä läheisemmistä työkavereista ja itselle tärkeästä tekemisestä joutuu luopumaan, sitä enemmän surutyötä yleensä vaaditaan. Sallinen nimeää sen eräänlaiseksi surutyöksi. Johdon saattaa olla tuolloin vaikea asettua henkilöstön asemaan. Psykologi luonnehtii asian herättäneen ”ihan normaaleja tuntemuksia”. Ongelmia voi tulla, mikäli johto on läpikäynyt tunneaaltoa pitkälle, ennen kuin henkilöstö saa tietää muutoksesta. Sitten pintaan nousee kiukku ja tämän jälkeen suru. Muutoksen läpikäynti, uuteen suuntautuminen ja siihen sitoutuminen edellyttävät vanhasta irti päästämistä. Hänelle tuli elokuussa kutsu Työterveyslaitoksen laajoihin yt-neuvotteluihin. Samassakin tilanteessa jollekin voi riittää muutama päivä, kun toisella suru voi jäädä kytemään vuosiksi. – Tunteet eivät kysy lupaa. Tunteiden voimakkuutta voidaan voimistaa tai hillitä, ja myös säädellä niiden ilmaisutapaa. . Tätäkin ahdistusta pystyy kuitenkin lievittämään. Huolenaiheista keskustelemisen ohella rohkaisevat kommentit auttavat monia, neuvoo Sallinen
Työsuhteisiin liittyvien asioiden ohella Tredean yt-neuvotteluissa olivat esillä myös henkilöstön luontaisedut. Yritys on kahdeksan kunnan omistama. Ikävätkin asiat on kerrottava peittelemättä. – Osallistuin lisäksi yhdessä tiimien vetäjien kanssa johtamiskoulutukseen. Avainasemassa on järjestelmällinen tekeminen. Hän pääsi seuraamaan neuvotteluja läheltä, koska osallistui niihin toisena henkilöstön edustajana. Tällä kertaa tilanteeseen vaikutti ympäröivän maailman muutos. VESA KEINONEN Tredeassa yt-prosessia puitiin porukalla Tamperelaisen Tredea Oy:n ytneuvottelut eivät sujuneet kitkatta. Sitä ei pidä ajatella kuitenkaan jatkuvasti. Tilaisuuden jälkeen työnteosta ei sinä päivänä tullut enää oikein mitään. Sen viimeinen palaveri pidettiin aivan joulun alla. Johto oli kuitenkin valmistellut ratkaisut huolellisesti. Kevään mittaan uudet palikat alkoivat asettua työpaikalla vähitellen kohdilleen. Loppiaisen jälkeen koko henkilöstö kutsuttiin koolle ja yrityksen toimitusjohtaja kertoi neuvottelujen tulokset. Sellainen vahvistaa organisaatiota. He kävivät toki vielä työpaikalla hoitamassa kaikki käytännön asiat kuntoon. Lisäksi oman roolin muuttuminen vaikkapa hyväänkin suuntaan ei aina ole tervetullutta. Sen avulla koko henkilöstömme saa tietoa muun muassa työssä viihtyvyydestä ja tasaarvon toteutumisesta, Myllykangas kertoo. Irtisanotuilla ei ollut enää työvelvoitetta ja he poistuivat. Toimitusjohtaja kävi alkuvuonna jokaisen halukkaan työntekijän kanssa 20 minuutin henkilökohtaisen keskustelun. Uusiin tiiminvetäjiin ja erilaisiin toimintatapoihin tottuminen voi viedä aikaa. Neuvottelujen seurauksena vajaan 40 työntekijän joukosta irtisanottiin kolme. Saloniemen mukaan Tredeassa suhtaudutaan asioihin realistisesti. Kaikki, mitä on rakennettu niitä ennen, palvelee sekä yt-neuvotteluiden aikana että niiden jälkeen, toteaa Myllykangas. – Toimimme kuntien ja yritysten jatkuvasti muuttuvassa rajapinnassa. – Tämä ei sujunut kaikilta osin helposti, vaan yllättävän kovaakin kitkaa esiintyi. Kuntien omistaman kehitysyhtiön tulevaisuuteen vaikuttaa moni muuttuja. Avointa viestintää Tredean toimitusjohtaja Päivi Myllykan gas on kokenut yt-neuvottelut aikaisemminkin – pöydän molemmin puolin. – Johtajan puheiden ja tekemisen täytyy mennä aina samaan suuntaan. Joulunpyhät vietettiin odottavissa merkeissä. – Paljon riippuu siitä, millainen henki ja tekemisen tapa työpaikalla on vallinnut ennen yt-neuvotteluja. Näihin pitkän aikavälin tavoitteisiin yksittäiset yt-neuvottelut eivät vaikuta. Kaikesta mahdollisesta ei kuitenkaan haluttu tinkiä. Entä tulevaisuus. Yrityksen toimintaa fokusoitiin uudella tavalla. Jälkihoito tärkeää Yt-neuvottelujen jälkeen Tredeassa on tehty monenlaisia toimenpiteitä, jotta yrityksen yhteishenki pysyisi hyvänä. Esimerkiksi työilmapiiriä mitataan entistä säännöllisemmin. Yt-neuvottelujen jälkeen yrityksessä työstettiin uutta tilannetta myös ulkopuolisen henkilön vetämänä kahtena iltapäivänä. – Yhtiön taloudellisesta tilanteesta kerrottiin meille työntekijöille joulukuun alussa, jolloin yt-neuvotteluprosessi alkoi. Säästöjä saatiin myös yt-neuvotteluista erillään toteutetuilla eläkeja opintovapaajärjestelyillä. Yt-neuvotteluiden aikana kaikki tarpeelliset tiedot kerrottiin työntekijöille. Työpaikalla on helpompi ottaa asioita puheeksi, kun oppii tuntemaan työkavereita myös töiden ulkopuolella. Viimein oli tehtävä päätös yt-neuvotteluiden aloittamisesta. – Tilannetta puitiin erilaisissa porukoissa. Vastaavia keskustelumahdollisuuksia meillä on toteutettu aiemminkin. – Tiimejä purettiin ja yhdistettiin toisten kanssa. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy käynnisti viime joulukuussa tuotannollisista ja taloudellisista syistä yt-neuvottelut. Sekään ei yksin riitä. Myllykankaan mukaan yt-prosessit hallitaan nykyisin teknisesti hyvin. – Suurin osa henkilöstöstä halusi jutella kanssani. Sen keskeiset opit jaettiin myöhemmin koko henkilöstölle. Katse tulevaisuuteen Pian Tredeassa päästiin käytännön toimiin. – Pidimme kiinni esimerkiksi siitä, että väki sai pitää lounas-, kulttuurija liikuntasetelit. – Lähdimme tekemään esimerkiksi yhdessä erilaisia asioita työpäivän jälkeen. – Yt-neuvotteluja voi tulla meille myös jatkossa, ja saatan olla itse silloin lähtövuorossa. – On vain luotettava itseensä, omaan tekemiseensä ja tulevaisuuteen, Saloniemi toteaa. Muuten se vaikuttaa liikaa elämään. Tiimien määrää ja rakennetta muutettiin. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei muutostilanteesta selviytymiseen ole mitään oikopolkuja. Asiassa auttoi se, että tiimit satsasivat huomattavasti yhteishengen syntymiseen. Kehityspäällikkö Mari Saloniemi sai pitää työpaikkansa. Myllykangas arvioi, ettei muutos sujunut työpaikalla täysin ongelmitta. – Minua ja varmaan kaikkia muitakin jännitti kovasti. Näissä Katse eteenpäin -tilaisuuksissa käsiteltiin avoimesti uuden tilanteen herättämiä kysymyksiä. – Otimme jo viime vuonna käyttöön CELKEE-henkilöstökyselyn, johon voi vastata vaikka joka päivä. Arvioimme tilannetta koko syksyn ajan yrityksemme hallituksen kanssa. Tekemisen kulttuurikin muuttui paikoin. Prosessista kuitenkin opittiin.. – Yrityksemme missio ja visio on laadittu pitkälle tulevaisuuteen. Henkilökemiat eivät aina kohdanneet, Saloniemi sanoo. Saloniemen mielestä pitkän aikavälin suunnittelu luo luottamusta ja avoimuutta. Yrityksessä muutettiin toimenkuvien painotuksia sekä joitakin toimenkuvia kokonaan. Pala veri oli hengeltään avoin ja asiallinen, Saloniemi arvioi. Myllykankaan mukaan Tredeassa keskitetään voimavaroja avoimeen viestintään
Ihmisiä tulee ja menee, palaveri on alkamassa, moni on jo uppoutunut töihinsä – ja tosiaan, jossakin raikaa nauru. Visionsa mukaisesti yritys haluaa olla alan paras työpaikka tyytyväisine asiakkaineen. Sellaiset eivät tyypillisesti kuulu mainostoimistomaailmaan, jossa on totuttu elämään alihankintaja tuotantoketjussa. Kyllä täällä tosissaan töitä tehdään. – Ei tämä jatkuvaa hekottelua ole. Pikablogi eli suljettu Facebookryhmä, joka innostaa kertomaan kuulumisia, jakamaan kuvia ja kehittämään me-henkeä. TEKSTI SARI OKKO | KUVAT MATTI HIETALA markkinointiviestinnän avulla. Tällä asenteella pyrimme uudistumaan ja kehittymään koko ajan, Mikko Eskelinen sanoo.. Lahdessa ja Tampereella toimiva Ilme palkittiin ainoana mainostoimistona Great Place to Work 2015 -tutkimukParhaaseen tulokseen ilolla – Meillä ajatellaan, että kaiken voi tehdä paremmin. Missä nauru raikaa, siellä syntyy tulosta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 24 I LMEEN LAHDENTOIMISTON aamussa on ahkeran tekemisen meininki. Kolmesti palkittu Ilme auttaa yrityksiä menestymään erottuvan ja kustannustehokkaan Pieniä, suuria asioita Jatkuva oppiminen, resurssien käyttö ristiin Lahden ja Tampereen toimipaikkojen välillä. Juhlistetaan vaikka synttäreitä. Yrityksen tavoitteena on, että niin työntekijät kuin asiakkaat viihtyvät. Mainostoimiston menestyksen takana ovat tyytyväiset työntekijät. Teemme esimerkiksi mobiilipelejä ja tablettikokeiluja. Tavoitteenamme on tuottaa lisäarvoa sijoitukselle, jonka asiakas on tehnyt markkinointiviestintään, ja tehdä se tavalla, joka tuottaa meille iloa ja hyvinvointia, toimitusjohtaja Mikko Eskelinen hymyilee. Skumpat aina kylmässä. – Meillä on töissä monialaisia taitajia, joilla riittää kokeilunhalua. Se tarjoaa laajan valikoiman palveluja suunnittelusta tuotantoon. Hyvinvointivalmentaja, joka tukee työntekijöitä yrityksen yhteisen hyvinvointiohjelman mukaisesti
Tilikauden voitosta maksetaan henkilökunnalle bonusta, mutta myös välietapit motivoivat. Tärkeää on jokaisen asenne työhön ja työyhteisöön, sillä se ratkaisee pitkälti, millainen päivästä tulee. Toimisto teki viime vuonna kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Tyytyväisyyttä tutkitaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Pyrimme sii hen, että meistä jokainen toimii hyvän olon suurlähettiläänä päivittäin. Yrityksen oma fiilisbarometri toteutetaan kerran kuukaudessa, ja tulokset käydään yhdessä läpi. – Luonnollisesti elämäämme kuuluu palveluammatin sisäistäminen, mikä näkyy toimintana niin asiakkaita kuin työkavereita kohtaan. Arvot ovat oleellinen osa arkea. Kysymme asiakkailtamme myös kehityskohteita, ja otamme niistä koppia. Ilme on juuri niin hyvä työpaikka kuin me haluamme sen olevan. Työntekijöiden tyytyväisyys heijastuu suoraan heidän tekemäänsä työhön ja sitä kautta asiakastyytyväisyyteen, Eskelinen sanoo. Mainostoimistolle myös sopii, että arvot eivät ole sieltä tylsimmästä päästä. Kun tulos on yli 70 prosenttia, se on kova, ja siitä myös palkitaan. Kun puolivuotiskaudelle asetetut tavoitteet tänä vuonna ylitettiin, tilattiin matkat. Kun asiakkaat esittävät toiveita uusista palveluista, ne napataan työlistalle. Tulokset kertovat, että asiakkaat arvostavat ilmeläisten työtä: 95 prosenttia suosittelisi heitä eteenpäin. – Tulokset ovat edelleen hyvällä tolalla, vaikka parannettavaa riittää aina. – Ilme olemme me, kaikki ilmeläiset, jotka huolehtivat toisistaan. Tärkeitä ovat myös porkkanat. Aidosta innosta, mielenkiinnosta ja halusta tehdä parhaansa syntyy paras mahdollinen lopputulos. Järjestelmä kertoo esimerkiksi siitä, mikä on asiakastyön osuus työajasta. Toimitusjohtaja Eskelinen pitää tärkeänä, että jokainen ilmeläinen ymmärtää, miksi yritys on olemassa, ja tietää, mitä talossa tapahtuu. – Meillä uskotaan, että tyytyväiset työntekijät tekevät parhaan tuloksen, mikä tuli taas tutkimuksellakin todistettua. Kaikille lapsenomainen uteliaisuus ei ole yhtä sisäsyntyistä, mutta siinä voi harjaantua. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Tutun 20 kysymyksen nettilomakepatteriston lisäksi talon ulkopuolinen asiantuntija syvähaastatteli puhelinkeskusteluin kymmenen asiakasta. Porukalla Portugaliin Yrityksen arvomaailman mukaisesti työyhteisössä uskalletaan ajatella ääneen. Juttu on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Pyrimme aina positiivisuuteen, sillä kritiikki ja epäonnistumisen pelko ovat pahimpia vihollisiamme, Eskelinen toteaa. Tuorein tutkimus tehtiin tänä vuonna ennen kesälomia. Skarppaamista on esimerkiksi aikatauluissa, Eskelinen sanoo. ”Kroppa pelissä” Eskelinen puhuu paljon "meistä" – työntekijöitä on yhteensä kolmisenkymmentä. Eskelisen mukaan homma toimii, kun kaikki pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan. Liiketulos jäi myyntikatteesta plussalle yli 20 prosentilla. Näkymiä tarkastellaan maanantaisin viikonavauspalavereissa. Lokakuussa koko porukka lähtee yhdessä Portugaliin. – ”Kroppa pelissä” tarkoittaa, että hyvä olo tarttuu. Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi Yrityksen oma fiilisbarometri toteutetaan kuukausittain, ja tulokset käydään lävitse yhdessä.. Henkilökunnasta on muodostettu ryhmiä, joilla on vastuualueensa, esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointi, yrityksen oma markkinointi ja viestintä sekä asiakastyytyväisyyden kehittäminen. . – Kiinnostus maailmaa kohtaan on sisäänrakennettu ominaisuus. Kyselyt auttavat kehittymään Asiakastyytyväisyys on Eskelisen mukaan Ilmeessä ”varsin korkea”. Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta liki 20 ja myyntikate liki 30 prosenttia. Ajattelemme, että mistä kuuluu naurua, siellä syntyy jotain innostavaa ja kiinnostavaa. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 sessa kolmannen kerran peräkkäin. Innostumme ongelman ratkaisusta ja sytymme tehdessämme oivalluksia, Eskelinen kuvailee. – Teemme työtä rakkaudesta lajiin, ja tunnemme sitä kohtaan intohimoa. – Toiminnan ohjausjärjestelmästämme jokainen näkee, missä mennään
Lisäksi mahdollisuudet riittävään elpymiseen ja palautumiseen matkoilla ja kotimaassa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen sujuvuus lisäävät voimavaroja. Matkustustyön intensiivisyyden lisääntyessä työn kuorttt-asiantuntija Onko työpaikalla tietoa työpaikan ulkomaan työmatkoja tekevien hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista seikoista. Niistä liki 1,5 miljoonaan liittyy yöpymi nen määränpäämaassa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 26 Suomalaiset tekevät noin 1,7 miljoonaa työ ja kokous matkaa ulkomaille. Jos työt kasaantuvat matkojen aikana, työntekijä joutuu matkojen välissä ponnistelemaan ja tekemään pitkiä työpäiviä. Joskus voi olla niinkin, että kotimaassa tehtävän työn vaatimukset kuormittavat matkoja enemmän. Osa työhön liittyvistä tehtävistä voi taasen olla sellaisia, että niiden hoitaminen voi vaikeutua ja ne voivat kuormittaa enemmän, jos niitä hoidetaan pelkästään kotimaasta käsin ilman mahdollisuutta matkustaa. Kuormittavuutta arvioitaessa oleellista on myös se, missä määrin työntekijällä on ulkomaan työmatkoihin liittyviä voimavaratekijöitä. Mahdollisuudet palautumiseen ja virkistäytymiseen voivat nekin vaihdella. Matkat samaan kohteeseen (maahan) voivat olla erilaisia. Tiedostetaanko työpaikalla matkustustyöhön liittyvät terveysja turvallisuusriskit, ja ovatko ne hallinnassa. Onko matkustustyöhön kiinnitetty riittävästi huomiota työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja työterveyshuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä. Mutta milloin reissuja on jo liikaa. Matkan rasittavuuteen vaikuttavat myös matkustusolosuhteet, jotka voivat vaihdella riippuen reiteistä ja matkustamiseen menevästä ajasta. Koska työmatkat eivät kuormittavuudeltaan ole yhteismitallisia keskenään, pelkkä matkojen tai matkapäivien määrän laskeminen on harhaanjohtavaa. Käsitelläänkö matkustustyöhön liittyviä seikkoja esimies-alaiskeskusteluissa. Työpäivien pituus ja työtehtävien haasteellisuus vaihtelevat suuresti. TEKSTI BARBARA BERGBOM | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS RASSAAVATKO työmatkat. Työmatkat vaihtelevat myös sen suhteen, kuinka paljon ne vaativat valmistelua etukäteen tai työtä jälkikäteen. Ulkomaan työmatkojen laatu on vähintään yhtä merkittävä tekijä kuin matkojen tai matkapäivien määrä. Matkoille lähdön ja matkoilta paluun ajankohdat voivat ajoittua niin, että ne eivät suuremmin häiritse yöunta tai ne voivat haitata unta merkittävästikin. MATKOJEN KUORMITTAVUUTEEN LIITTYY olennaisesti työtilanne varsinaisessa työpaikassa. Näitä ovat muun muassa vaikutusmahdollisuudet matkoihin, työpaikalta saatava tuki, oikeudenmukainen ja hyvinvointia tukeva johtaminen sekä kehittymismahdollisuudet ja onnistumisen kokemukset työssä. On eri asia matkustaa Ruotsiin kuin maahan, jonne matkustaminen edellyttää monen aikavyöhykkeen ylitystä ja jonka kulttuuri on vieras – vaikka kyseessä olisi kummassakin tapauksessa yksi neljän päivän työmatka. POHDITTAVAKSI TÖISSÄ. T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai milloin matkapäivien tai matkojen määrä alkaa kuormittaa ja vaikuttaa haitallisesti. Toisaalta on selvää, että mitä enemmän matkoihin liittyy rasitusta ja mitä enemmän matkoja on, sitä suuremmaksi niistä aiheutuva kokonaiskuormitus muodostuu. Työmatkat voivat haitata paljon työn ja muun elämän yhteensovittamista, tai yhteensovittaminen voi onnistua kohtuullisen helposti
Matkustustyön hyvät käytännöt tukevat kaikkien työssään matkustavien hyvinvointia, eikä ole syytä odottaa, että yksi työntekijä ilmoittaa, ettei jaksa tai halua matkustaa. Ulkomaan työmatkoihin ja niiden aiheuttamaan kuormitukseen pitää kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevästi jo ennen kuin työntekijä kokee niiden rasittavan liikaa. Parisuhteen ja perheen hyvinvoinnin näkökulmasta matkustamisen määrän sopivuutta on hyvä tarkastella puolisoiden kesken ja tarvittaessa pyrkiä löytämään elämää helpottavia ratkaisuja. 5 Matkustusmukavuuden, esimerkiksi matkareittien ja odotusaikojen, huomioon ottaminen varsinkin pitkillä matkoilla. Toisinaan voi olla kyse yhdestä pääasiallisesta matkoihin liittyvästä haitasta. ULKOMAAN TYÖMATKOJA TEKEVÄT kokevat ja arvioivat matkojen kuormittavuutta hyvin eri tavoin. Nämä tukevat työssään matkustavien hyvinvointia. mitustekijöiden vaikutuksilla on taipumus kasaantua. Teksti on ote Työterveyslaitoksen uutuuskirjasta Työmatkalla maailmalla. On selvää, etteivät työhön liittyvät voimavaratekijät pysty kumoamaan esimerkiksi kasaantuvan univajeen kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Erikoispsykologi Barbara Bergbom työskentelee vanhempana asiantuntijana Työterveyslaitoksessa. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 1 Työntekijän vaikutusmahdollisuuksien parantaminen matkojen ajankohtiin ja määriin. 2 Työmäärän ja työpäivien pituuden kohtuullistaminen matkoilla ja kotimaassa. Vastaukset kysymyksiin, milloin työssä on liikaa matkustusta ja milloin matkat alkavat rasittaa liikaa, riippuvat myös siitä, keneltä kysytään. Matkustuksen määrän sopivuutta ja matkoihin liittyviä työssä jaksamiseen ja työmotivaatioon vaikuttavia seikkoja kannattaa käydä vuosittain läpi kehityskeskusteluissa ja tilanteissa, joissa työhön tulee selvä matkustamiseen liittyvä muutos. JOS TYÖ ON MIELUISALLA TAVALLA haasteellista ja sisällöltään mielenkiintoista, se voi johtaa vauhtisokeuteen, jolloin työntekijä ei välttämättä ajoissa tunnista voimavarojensa ehtymistä. Usein kyse on monen tekijän summasta ja tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Hänen lisäkseen kirjan kirjoittajia ovat Anneli Leppänen, Tuula Antti-Poika, Mikko Härmä ja Kristiina Mukala. 3 Riittävän lepoja palautumisajan varmistaminen. 6 Kohtuullisten elinja työskentelyolosuhteiden varmistaminen ulkomailla. . Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi: työnkuvan muuttaminen siten, että matkojen osuutta vähennetään matkoihin liittyvien kuormitustekijöiden tunnistaminen ja vähentäminen voimavaratekijöiden lisääminen. Tutkimustiedon perusteella ei ole näyttöä mistään erityisistä matkapäiviin tai matkamääriin liittyvistä rajoista. 7 Kannustaminen terveellisten elintapojen ylläpitämiseen. Tällöin matkat syystä tai toisesta haittaavat työssä jaksamista ja hyvinvointia. Jos työntekijä arvioi itse, että hänen työhönsä liittyy liikaa matkustusta, on syytä etsiä keinoja vähentää matkustustyöhön liittyviä epäkohtia ja kuormitusta. Esimerkiksi matkustavan työntekijän puoliso asettaa todennäköisesti rajan toiseen kohtaan kuin matkustava työntekijä. On kuitenkin olemassa yksiselitteinen vastaus siihen, milloin matkustamista on varmasti liikaa: työmatkoja on liikaa silloin, kun matkustava työntekijä kokee niitä olevan liikaa. Työuupumuksen oireista kärsivä työntekijä asettaa rajan sille, koska matkapäivien vuosittainen määrä alkaa kuormittaa, paljon alhaisemmaksi kuin työntekijä, jonka voimavarat eivät ole ehtymässä. 4 Työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottaminen
Tässä vaiheessa jo arvasin, että tulossa on jotain ikävää. Parhaillaan omallakin työpaikallani käydään läpi näitä tunteita. Suuri osa meistä tuntee epävarmuuden nahoissaan näinä päivinä. Työhön perehdytti portugalilainen siivoojakollega, joka näytti tunnissa, miten huoneet siivotaan. Lisää blogi tekstejä: tttlehti.fi K UV A : M AU RI H EL E N IU S Anne Salmi toimii erityisasiantuntijana Työterveyslaitoksessa ja työskentelee Sosiaalinen osallisuus ja työja toimintakyvyn muutos (SOLMU) -koordinaatiohankkeessa. Poistuin hotellista kyyneleet silmissä. Parin päivän kuluttua sama työkaveri halusi ajella kanssani hotellin hissillä. Sain paikan hotellisiivoojana Kölnin kaupungin laitamilta. Korttelin päässä olin jo helpottunut. Tai niin kuin Amerikassa sanotaan: ”I’m in between jobs now.” Eli ei työtä vailla, vaan töiden välissä, omana kokonaisena itsenään. Ihanaa, että ei enää tarvitse ajella hissillä eikä enää käyttää älyttömästi aikaa työmatkoihin. Niinpä aloin siivota ketterämmin. Nyt viesti oli, että siivoan liian huonosti. Kotiin päästyäni kerroin innoissani muille, että sain potkut, ja pidimme juhlat. Olisimme vain ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Hän takelteli ja sanoi, että pomo oli käskenyt sanoa, että minun pitää siivota nopeammin. Kun muutaman kuukauden kesätyöni Saksassa loppui, päätin etsiä lisää hommia samasta maasta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 28 ttt-blogisti S AIN ELÄMÄNI ENSIMMÄISEN kerran potkut 19-vuotiaana. PARIN PÄIVÄN JÄLKEEN seurasi uusi hissillä ajelupyyntö. Sain enää päivän aikaa yrittää, kunnes seuraavalla hissiajelulla sama portugalilaistyttö sitten kertoi, että minut on irtisanottu. Menin kotiin hotellin vastaanoton kautta, josta sain lopputilin käteeni. Hivenen ihmettelin, mistä on kyse, mutta lähdin ajelemaan. Lisää aiheesta: www.ttl.fi/kykyviisari Miten selviää, jos vierestä viedään tai nalli napsahtaa?” “ tuki auttaa ja mitä työttömäksi jääneet ajattelevat. Ihanaa, ettei enää tarvitse sietää pomon ketjupolttamista ahtaissa sosiaalitiloissa. Koko tunteiden kirjo. Työmatkaan kului puolitoista tuntia suuntaansa, mutta intoa riitti. Harvemmin sen sijaan puhutaan, millainen Miten potkuista pääsee eteenpäin. Miten selviää, jos vierestä viedään tai nalli napsahtaa. Siitä ei vain saa kertoa kenellekään viranhaltijalle.” ”Sen sijaan, että työttömiä syyllistetään, heille tarvittaisiin kannustavia valmentajia, jotka osaisivat antaa tietoa tehokkaista työnhakutavoista ja koulutuksesta sekä ennen kaikkea valaisivat uskoa ja luottamusta.” ”Liikkuminen pitää mielen virkeämpänä.” ”Arjesta kannattaa yrittää löytää pieniäkin ilonaiheita ja jos mahdollista, harrastaa itselle mielihyvää tuottavia asioita. ?. Työterveyslaitoksen Solmu-ESR-koordinaatiohanke tiedusteli asiaa tänä syksynä avoimessa verkkokeskustelussa. Itseään kannattaa palkita hyvistä suorituksista.” MONET TUNTEMUKSISTA eivät ole vieraita työssä olevillekaan. Kommentteja pyydettiin erityisesti Vantaan työttömien nuorten työpajaan osallistuvilta. Vastaukset ovat ajatuksia herättäviä: ”Käytännössä työtönkin tekee kaiken aikaa työtä monella rintamalla. AIKUISELLA IÄLLÄ yt-neuvotteluihin ja potkuihin sisältyy monia samanlaisia tunteita. Työyhteisö oli sekalainen: maahan muuttaneita naisia, nuoria eurooppalaisia kesätyöntekijöitä, saksalainen ketjupolttajapomo. Epäuskoa, toivotonta yrittämistä, helpotusta, iloa, riehakkuutta, kyyneleitä. Auttaisiko meidän kaikkien – niin irtisanottujen kuin jäljelle jääneiden – selviytymistä yt-neuvotteluiden jälkeen, jos unohtaisimme leimat. Arvokkaana
Ennenaikaista eläköitymistä tulee välttää ja entistä pidempiä työuria tavoitella. Lue kuntoutuksesta lisää seuraavilta sivuilta. ETK arvioi, että ehdotetuilla muutoksilla eläke alkaa 2020-luvun puolivälissä keskimäärin 62 vuoden ja 5 kuukauden iässä. Kaikkeen tuohon liittyy myös kuntoutus. Eläkkeelle lakiuudistuksen jälkeen Eläkkeelle nykyisen lain mukaan 64 63 62 61 60 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 65 IKÄ VUOSI 30 Kuntoutus menee remonttiin | 34 Henkinen ensiapu löytyy läheltä 36 Arki aktiiviseksi askel kerrallaan Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan hallituksen esitys vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Tänä syksynä päättyvät Aslak ja harkinnanvarainen Tyk-kuntoutus. OLEMME JO TOTTUNEET keskustelemaan jäljellä olevasta työ kyvystä: jos terveys ei riitä nykyisiin tehtäviin, sitten muokataan työtä tai vaihdetaan tehtäviä, työpaikkaa, ehkä ammattiakin. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 TE K S TI M E R JA K A R JA LA IN E N , G R A FI IK K A E LÄ K E TU R V A K E S K U S Lisää aiheesta seuraavilla sivuilla! työ/ terveys/turvallisuus KUNTOUTTAA PITÄÄ, MUTTA MITEN. Vuoteen 2040 mennessä sama ikäpyykki on 63 vuoden ja 7 kuukauden kohdalla.. Mitä uutta syntyy, kun lakkautettujen käytäntöjen tilalle luotu Aurakin kuopattiin ennen alkamistaan
Hallitusohjelmassa on luvattu kuntoutuksen järjestelyihin isoja muutoksia. Tuleskursseja työpaikan lähellä Tuula Ahlgrenin mukaan Kelan tukija liikuntaelinsairaiden kuntoutusta on uudistettu. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 30 Kuntoutus MENEE REMONTTIIN Työssä olevien kuntoutus, kuten kuntoutus kokonaisuudessaan, on taitekohdassa. – Osalla saattavat täyttyä ammatillisen Tyk-kuntoutuksen kriteerit, ja syksyn aikana ammatillisten Tyk-ryhmien määrä on moninkertaistunut. Työssä oleville ja työstä poissa oleville on omat ryhmänsä, jotka keskittyvät joko alaselkävaivoihin, niskakipuihin tai polvija lonkkanivelrikkoon. Lakisääteinen ammatillinen Tyk-kuntoutus kuitenkin jatkuu. Se on tarkoitettu estämään työkyvyttömyys tai kohentamaan työja ansiokykyä. Mitä nyt tarjotaan niille orastavista työja toimintakykyriskeistä kärsiville, jotka aiemmin olisi ohjattu Kelan varhaiseen kuntoutukseen. Mitä tapahtuu tällä välin, ja mitä uudistuksilta odotetaan. – Tämä on meillä ensimmäinen ryhmämuotoinen avopalvelu ja perustuu siihen, että lokakuun ensimmäisenä päivänä astui voimaan laki osakuntoutusrahasta. Laki mahdollistaa lyhytkestoiset, arkena tapahtuvat kuntoutuskerrat lähellä työtä. Täksi syksyksi suunniteltuja harkinnanvaraisia Tyk-kuntoutuksia ei aloiteta. Osa puolestaan aloittaa tulesja osa mielenterveyskurssin. Myös työpaikkakohtaiset kurssit ovat mahdollisia. Avotules-kurssi koskee tule-sairauksia potevia aikuisia, jotka ovat opiskelemassa, työelämässä tai palaamassa työhön tai poissa työelämästä. Kela ilmoitti tänä syksynä, että jatkossa ammatillisen Tyk-kuntoutuksen tilalle tulee Kiila-kuntoutus. Myöhemmin vastaavia avopalveluita lisätään. Se koskee alle 67-vuotiaita, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai ovat määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa. Esimerkiksi viime vuonna ammatillisia Tyk-kuntoutuksia oli 2 770. Tykryhmien määrä on noussut Kelan määräaikainen kuntoutuspäällikkö Tuula Ahlgren kertoo, että Aslakin keskeydyttyä monet asiakkaat on ohjattu työterveyshuolloissa tai Kelassa uusiin palveluihin. Perinteisen pitkän kuntoutusmuodon rinnalle tulee vuoden 2016 alusta täysin avomuotoinen tules-kurssi. Myös yrittäjät kuuluvat sen piiriin. Liioin ei aloiteta Aura-kuntoutusta, jota Kelassa oli kaavailtu ensi vuodeksi Aslakin ja Tykin tilalle. Avokuntoutuksessa yhdistetään ryhmätoimintaa sekä yksilöllistä ohjausta. Viime vuonna 13 000 työssäkäyvää kävi Aslakin ja 460 harkinnanvaraisen Tykin. Tules-diagnoosit ovat olleet keskeisiä jo Aslakissa. Kelan mukaan Kiilassa korostetaan yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Uusia siirtoja odotellessa Kuntoutusjohtaja Marjukka Aaltonen Kiipulan kuntoutuskeskuksesta sanoo, että Suomessa kuntoutus on aina mielletty yhteiskunnan tai jonkin muun tahon tukemaksi.. Se ei ole riippuvainen budjettirajoitteista vaan toteutuu, kun hakijan kriteerit täyttyvät. Ahlgrenin mukaan se onnistuu varsinkin kaupungeissa, joissa saadaan koottua tarpeeksi isoja ryhmiä. Kesäkuussa ilmoitetut säästötoimet yllättivät kentän: hetkeksi keskeytettiin myös jo syksyksi suunnitellut Aslak-kuntoutukset, ennen kuin uusi määräraha budjettiin löytyi. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVA KIIPULA/MINNA LEINO H allitusohjelman säästöpäätökset lakkauttavat Kelan tukeman Aslak-kuntoutuksen ja harkinnanvaraisen Tyk-kuntoutuksen tämän vuoden lopussa
Myös rahoitus tulee useasta lähteestä. Pkyritysten väki jää paitsioon Työeläkevakuuttajat rahoittavat työikäisten ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen nykyisinä kipupisteinä on pidetty sirpaleisuutta ja riittämätöntä koordinointia järjestelmän eri osien välillä. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 – Julkisessa terveydenhuollossakin on jo nyt maksuja – ehkä tulevaisuudessa myös jotkin kuntoutuspalvelut tulevat osittain itse maksettaviksi. Selvitykset suitsimaan sirpaleisuutta Tukija liikuntaelinsairaudet ovat yleisimpiä työperäisiä terveysongelmia, ja se näkyy myös kuntoutustarpeessa.. Heistä yli puolella oli jokin tukija liikuntaelinten saiKULUVAN SYKSYN AIKANA sosiaalija terveysministeriö tekee yhteenvedon monialaisesta kuntoutusselvityksestä, joka on ollut tekeillä edellisen hallituksen aloitteesta. – Alalla tiedostetaan, että palveluja on jatkossa tarjottava lähellä kuntoutujan kotia ja työtä ja että koko kuntoutuksen verkostoa on hyödynnettävä tehokkaasti. Järjestämisvastuu voi olla julkisella terveydenhuollolla, Kelalla, Valtiokonttorilla, työeläkelaitoksella, TE-toimistolla, sosiaalitoimella tai vakuutusyhtiöllä. Keinot ovat neuvontaa, uudelleenkoulutusta, työkokeiluja ja työhönvalmennusta. Kuntoutus jaotellaan esimerkiksi ammatilliseen, lääketieteelliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen toimialayhdistyksen hallitukseen kuuluva Aaltonen toteaa, että palveluntuottajat ovat huolissaan kuntoutuksen asemasta. – Isot linjaukset koskevat jatkossa kuntoutuksen rahoitusta ja kuntoutuksen yhteyksiä sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen, sanoo ylitarkastaja Hanna Nyfors sosiaalija terveysministeriöstä. Vuonna 2014 työeläkekuntoutujia oli noin 13 600. Nykyisin esimerkiksi ammattijärjestöt ostavat jäsenilleen ja myös muutamat yritykset työntekijöilleen varhaisvaiheen toimenpiteenä kuntoremontteja. Kuntouksen toimialalle on tulossa rakennemuutos. Myös työttömien ammatillinen kuntoutus kuuluu selvitettäviin asioihin. Niihin eivät Kelaan kohdistuneet säästötoimet vaikuta. Kuntoutuslaitoksia on paljon, ja osassa käydään parhaillaankin yt-neuvotteluja. Monen kuntoutuspalveluita tuottavan laitoksen taustalla on jokin järjestö. Kiipula on jo järjestänyt avokuntoutusta isoimmissa Etelä-Suomen kaupungeissa. Hän toivoo, että kuntoutuksen hyödyt tunnistettaisiin nykyistä paremmin. Siihen sisältyvät muun muassa selvitykset kuntoutuksen rahavirroista ja ammatillisesta kuntoutuksesta. Ja toisaalta edelleen niitäkin palveluja säilyy, joissa tarvitaan laitoskuntoutusta. Vastuita, työnjakoa ja yhteistyötä on vaadittu selkeytettäväksi. Myös sitä varmaan mietitään, lähtevätkö yritykset maksamaan enemmän kuntoutuksesta, Aaltonen sanoo. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kuntoutuksen kokonaisjärjestelmän uudistus, johon saadaan aineksia monialaisesta kuntoutusselvityksestä
Työkaluja ja vaikuttavuutta tuli lisää. – Toisaalta tämä vaati luottamusta kaikkien toimijoiden kesken. Johtava työterveyslääkäri Heikki Kau kavuori Meyer Turku Oy:stä kertoo, että potilasja hoitosuhteet ovat pitkiä ja kanssakäyminen työnjohdon ja muiden esimiesten kanssa on luonnikasta. TURUN TELAKALLA on vahvat perinteet omasta työterveyshuollosta. Telakalla esimerkiksi hitsauksesta on voitu siirtyä laaduntarkastukseen, työnjohtoon tai suunnitteluun. Kuntoutusta haluttiin kehittää joustavaksi osaksi työpaikkojen työkykyä tukevaa toimintaa, ja se myös räätälöitiin entistä tarkemmin kuntou tujan tarpeiden mukaiseksi. Työterveyshuolloissa tiedetään, että paras tulos syntyy yhteistyössä.. Hautamäki kertoo, että samaa asiaa palveli kuntoutuslaitoksen edustajan työpaikkakäynti. Osallistumiskynnystä madaltaa sekin, että kuntoutuslaitos sijaitsee kotipaikkakunnalla. Prosessi myös vie aikaa ja sitoo voimavaroja. Lähiesimies ja työntekijä arvioivat kuntoutustarvetta ensin yhdessä. Kuntoutussuunnittelija on apuna hakemassa uusia polkuja. Esimerkiksi juuri puhjennut diabetes tai vasta ilmennyt sepelvaltimotauti voi olla sellainen tilanne. Osa on koulutettu uusiin ammatteihin talon ulkopuolelle. – Lisäksi yhteistyö turkulaisen kuntoutuskeskuksen kanssa on tuttua jo 15 vuoden ajalta. Se on riittävän vaikuttava silloin, jos työkyky nousee hetkellisesti tai työssä oloa saadaan pidennettyä. Telakalla on henkilöstöä nyt 1 500. Se avasi kuntoutuksen tehtävää ja merkitystä koko työyhteisölle. Kaukavuori sanoo, että laitoskuntoutus on yksi varhaisen puuttumisen työkalu. Ennaltaehkäisevä tarkoittaa toimia työpaikalla, hoitava tarkoittaa laitoskuntoutusta ja jälkikorjaava ammatillista kuntoutusta. Yleensä silloin henkilö on halukas lähtemään kuntoutukseen, hän kertoo. – Laitoskuntoutus saattaa olla hyvä vaihtoehto, vaikka ihmisellä ei olisi ehtinyt olla paljon poissaolojakaan. – Silloin voitiin yhdessä pohtia, tarvitaanko työssä jaksamisen varmistamiseksi muita toimia ja voiko työnantaja järjestää esimerkiksi joustoja. Ensin käsiteltiin terveysasiat työntekijän kanssa, ja sen jälkeen mukaan tuli lähiesimies. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 32 T YÖPAIKAN JA ESIMIESTEN kytkeytyminen kuntoutusprosessiin parantaa kuntoutuksen tuloksia. – Siihen olemme kaivanneet tueksi sopivaa pakettia. Silloin henkilöstöä oli 3 000 ja uudelleen sijoitettuja saattoi olla vuodessa 10 prosenttia. Hänen johdollaan Työterveyslaitoksessa viimeistellään ammatillisen kuntoutuksen selvitystä sosiaalija terveysministeriölle. Se on näkynyt myös Kelan työhönkuntoutuksen (TK) kehittämishankkeissa. Aslakja Tyk-kuntoutuksessa on käynyt vuosittain 10–15 henkilöä. Ammatinvaihto on iso elämänmuutos, ja ihminen voi tuntea yksinäisyyttä ja avuttomuutta, eikä ammatillinen kuntoutus ulotu kaikkeen. Se oli uutta, ja siinä olivat mukana kuntoutuslaitos, työnantaja, työterveyshuolto ja työntekijä. Lisänä olleet ryhmäjaksot kestivät ainoastaan kolme päivää, kun ne Aslakissa veivät viikon. PÄIVI HAAVISTO Onnistuneeseen kuntoutukseen kytkeytyy aina esimies Kelassa on vuosien ajan selvitetty, miten kuntoutus tehostuisi ja liittyisi entistä tiiviimmin kuntoutettavan työhön, ammattiin ja työpaikkaan. Hyöty on molemminpuolista. Anne Hautamäki kiittelee myös kuntoutuksen päätöskeskustelua. Tukena voisi silloin olla myös laitoskuntoutus, kunhan se tapahtuisi oikeaan aikaan. Juvonen-Posti korostaa, että kuntoutuksessa pitää hallita koordinoitu ja järjestelmällinen yhteistyö kuntoutettavan, työpaikan, työterveyshuollon ja palveluntuottajan kesken. – Varhaisen ammatillisen kuntoutuksen tarve ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka Aura kaatuikin, sanoo vanhempi asiantuntija Pirjo JuvonenPosti. Kun päätimme ostaa työfysioterapiapalvelut siellä työskentelevältä henkilöltä, tiedonkulku ja ymmärrys lisääntyivät entisestään. – Nykyisin ammatin muutoksia tulee vuosittain 10–15 joko koulutuksen tai työpaikan vaihdon kautta. TK-kehittämishankkeisiin on osallistunut tutkimuslaitosten ohella useita työterveys huoltoja, työpaikkoja ja kuntoutuspalvelujen tuottajia. Työntekijät kokivat joustavuuden hyväksi, ja heitä oli tavallista helpompi motivoida osallistumaan. Telakalla puhutaan kuntoutuksen kolmijaosta: ennaltaehkäisevä, hoitava ja jälkikorjaava kuntoutus. Telakalla toimi jo 1970-luvulla uudelleensijoitustoimikunta. Kuntoutusjaksot olivat päivän mittaisia, jolloin ei tarvinnut olla pois perheen luota. Hautamäen mielestä yksilöllisyyden ja yhteistyön korostaminen tuntui oikealta suunnalta. – Tämä toi raameja kuntoutukseen ja teki kuntoutusasiat näkyviksi esimiehelle sekä sitoutti häntä. Kaukavuoren mielestä TK:n tyyppinen järjestelmällisyys yhteistyön varmentamisessa saattaisi heillä toimia tilanteessa, jossa työntekijä joutuu heikentyneen työkyvyn vuoksi vaihtamaan ammattia. Aina työpaikalla ei nähdä pitkän aikavälin hyötyjä, ja esteenä on usein myös tiukka taloustilanne. Vuonna 2014 päättynyt hanke poiki esimerkiksi ammatillisen Tyk-kuntoutuksen ympäristöja jätehuoltoyhtiön työntekijöille. – TK-hankkeessa kuntoutuksen keinot rakennettiin yksilöllisemmin kuin Aslakissa. He täyttivät hakuvaiheessa lomakkeen, jossa selvitettiin yksikön työtilannetta, hakijan työn sujumista ja työn kehittämistarpeita sekä kuntouksen työhön liittyviä tavoitteita. – Juuri tämä oli käytännössä kokeiltujen TK-hankkeiden vahvuus. – Oli todella hyvä asia, että lähiesimiehet olivat tiiviisti mukana. TK-hankkeissa olivat Kelan lisäksi mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö. TYÖTERVEYSHOITAJA Anne Hautamäki kertoo, että lääkärikeskus aavaan Vantaalle jäi TK2-hankkeesta pysyväksi aiempaa tiiviimpi yhteistyö työnantajaan ja kuntoutuslaitokseen päin
– 27.11.2015, Helsinki Virtaa työterveysyhteistyöhön! Sähköiset palvelut työterveyshuollon tukena 17. Niissä työskentelevälle voi olla vaikea löytää kevyempiä tehtäviä, vaikka työkunto sitä edellyttäisi. – He tulevat meille ammatillisen kuntoutuksen piiriin vasta puolitoista, kaksi vuotta työttömäksi jäämisen jälkeen. 26.11.2015, Oulu 16. Heidän työpaikkansa oli tavallisimmin yksityisellä sektorilla. – 11.11.2015, Helsinki Työhyvinvointikortti 25.11.2015, Helsinki 16.2.2016, Oulu 10.3.2016, Helsinki 5.4.2016, Tampere Ongelmista oivalluksiin Työkaluja muuttuvan työn hallintaan ja kehittämiseen 27. – 3.11.2016, Helsinki (13 lähiopetuspäivää, monimuotokoulutus) Turvallisempi työympäristö. – 27.11.2015, Tampere 18. Työterveyshuolto pystyy parhaimmillaan suunnittelemaan erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden kanssa työhön paluun oikean ajan ja sen, miten työtä on paluun jälkeen muutettava. – 28.1.2016, Oulu Parempi työyhteisö Inhimilliset virheet ja niille altistavat tekijät 22.10.2015, Helsinki Esimiehen tehokkaat työkalut työturvallisuuteen 27.10.2015, Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 4. Työtä haittaavan käyttäytymisen puheeksi ottaminen esimiestyönä 10. Työterveyshuolto voisi olla linkkinä myös laitoskuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen välillä. – 18.2.2016, Helsinki Terveempi työntekijä Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen hallintaan työpaikalla 29.10.2015, Helsinki Hankala työntekijä. – 4.11.2015, Tampere Työsuojeluvaltuutetun perustieto 26. Apua ei usein löydy tukijärjestelmistäkään, sillä korvaukset jäävät alhaisiksi, jos yrittäjä on arvioinut vakuutusten perusteena olevan tulotason liian pieneksi. Olisi paljon helpompaa kuntouttaa ammatillisesti, jos tilanteeseen pääsisi kiinni ajoissa. Kivekäs toivoisi parannusta myös työttömien tilanteeseen. Heille syntyy helposti kierre, jossa sekä tuottavuus että terveydentila ovat huonolla tolalla. – 22.1.2015, Tampere Työsuojelupäällikön perustieto 26. Kivekäs toteaa, että kokonaisuudessaan kuntoutus kaipaisi nykyistä enemmän koordinointia. – Jos asiakas tarvitsee esimerkiksi Kelasta psykoterapiaa, työeläkejärjestelmästä työhön valmennusta ja työhallinnosta palkkatukea, hän joutuu hakemaan kaikki erikseen ja eri kriteerein, ja palvelut toteutuvat sattumanvaraisessa järjestyksessä. Työtä joudutaan silloin hakemaan jostakin muualta. Todennäköisesti tähän suuntaan vaikuttaisi toteutuessaan hallituksen esitys siitä, että työterveyshuollon palveluja tarjottaisiin puolen vuoden ajan irtisanomisen jälkeen. POIMINTOJA KOULUTUSTARJONNASTA Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/koulutus tai p. – 28.10.2015, Kuopio Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 8.2. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 raus, ja heidän keski-ikänsä oli 47 vuotta. – 28.10.2015, Kuopio 2. Kivekäs toivookin, että yritykset ottaisivat ammatillisen kuntoutuksen jo yt-neuvottelujen aikana osaksi muutosturvaa. – 17.2.2016, Tampere Työturvallisuuden osallistava kehittäminen 24.11.2015, Helsinki Työsuojelun peruskurssi 23. – 20.11.2015, Helsinki + video Työajat ja terveys 20.11.2015, Helsinki Unettomuuden hoidon käytäntö työterveyshuollossa 26. Ongelmia on myös pienissä työpaikoissa. – Näistä työntekijöistä ei yhteiskunnassamme huolehdita kunnolla. – Jo viime vuosina työterveyshuolto on ollut yhdistävä tekijä erikoissairaanhoidon ja työpaikan välillä. Myös kuntoutusjohtaja Marjukka Aaltonen on nähnyt, että pienten ja keskisuurten yritysten henkilökunnan ja pätkätyöläisten on vaikea saada kuntoutuspalveluja. Työterveyshuolto yhdistävä tekijä Jukka Kivekäs arvioi, että ammatillisen kuntouksen tarve tulee kasvamaan. 030 4741. – 5.11.2015, Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 25. Hänen mukaansa työterveyshuollolla on siinä monia mahdollisuuksia. Isoissa yrityksissä resursseja on enemmän ja työterveyshuolto on järjestetty monipuolisemmin. Huumausainetestien käyttö ja tulkinta opiskeluja työterveyshuollossa 19. . Nämä kuntoutuksen paitsiossa olevat yrittäjät ja pienet työpaikat ovat kuitenkin niitä tahoja, jonne uusien työpaikkojen odotetaan syntyvän. Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs sanoo, että työeläkevakuuttajien näkökulmasta työikäisten ammatillisessa kuntoutuksessa haasteellisin ryhmä ovat olleet yrittäjät. – 7.10.2016, Tampere (20 lähiopetuspäivää) 15.2. Isot osaavat myös käyttää kuntoutuspalveluja järjestelmällisemmin, Aaltonen sanoo. Tilanne on sama, olipa kyse harkinnanvaraisesta tai ammatillisesta kuntoutuksesta
Tukihenkilön kanssa sovitaan myös seuranta eli yhteydenotto seuraavaksi päiväksi. Nykyään hän työskentelee erikoistutkijana Työterveyslaitoksessa. Hetipurkutai hetiapu-menetelmä on yksi osa Jeffrey Mitchellin luomasta Critical Incident Stress Management (CISM) -hallintamallista. Menetelmän taustalla on teoria ja tiede, mutta mallin käyttö on yksinkertaista. Työkaverille helppo puhua Enemmistö koulutetuista tukihenkilöistä on opetusvirastosta. M enetelmää on kokeiltu aiemmin 2009–2011 Finavialla, josta AnnaMaria Te peri toi sen Helsingin kaupungille siirtyessään sinne kehittämispäälliköksi. Uhatun avuksi tarjotaan vapaaehtoista, koulutettua kollegaa, joka on valmis kuuntelemaan tuoreeltaan hänen tunteensa. On tärkeää, että uhri saa tietää säikähdyksen, unohtelun tai ajatusten noidankehän olevan normaalia häntä järkyttäneessä tilanteessa. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi uhkaus, kiinnikäyminen tai riita. Nopea purku hyödyksi Hetipurku-menetelmässä on oleellista, että asia puretaan nopeasti eli samana päivänä. Osassa Helsingin kaupungin työpaikoista kokeillaan Hetipurkumenetelmää, joka tarjoaa nopean jälkiavun. Anna-Maria Teperi muistuttaa, että menetelmän tehosta Helsingin kaupungilla ei ole toistaiseksi tutkittua tietoa. Näin uhri pystyy irtaantumaan ensioireista ja aivot voivat yön aikana luoda tapahtumasta selkeän kokonaisuuden eikä päässä pyöri vain irrallisia muistumia. Se on kuitenkin järjestelmällisempi tapa kuin epäviralliset käytäväkeskustelut, jotka saattavat jäädä asian päivittelyksi. Opetusviraston työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen on ollut hyvin kiinnostunut menetelmästä. Hän kertoo taustaksi, että opetusviraston alaisuudessa työskentelevä henkilökunta ilmoittaa noin 900 uhkaja väkivaltatilannetta vuodessa.. – Hetipurkua on tarkoitus hyödyntää silloin, kun on tapahtunut jokin lievä turvallisuuspoikkeama, joka ei ole aiheuttanut sokkioireita eikä siten vaadi syvällisempää jälkipuinti-käsittelyä, Teperi kertoo. Teperi on toiminut kouluttajana ja hionut kurssin sisältöjä opetusviraston työsuojelupäällikön ja työhyvinvoinnin erityissuunnittelijan kanssa. – Kyse on vielä kehittämisestä, testauksesta sekä sen arvioinnista, miten toimintamalli pystytään liittämään osaksi kaupungin muita johtamisen rakenteita, kuten työhyvinvoinnin toimintaohjelmaa. Tänä vuonna kurssitetaan erityisesti esimiehiä sekä työsuojelupäälliköitä ja -valtuutettuja, ja vuonna 2016 tavoitteena on saada koulutettua työpaikoille omia kouluttajia. Näin varmistetaan, voiko uhri tulla töihin vai onko hyvä ohjata hänet esimerkiksi työterveyshuoltoon. Mukana on muun muassa opettajia, vartijoita, palkanlaskijoita, sosiaaliohjaajia ja virastojen esimiehiä. On tärTEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVA THINKSTOCKPHOTOS Henkinen ensiapu löytyy läheltä keää, että uhri saa tietää säikähdyksen, unohtelun tai ajatusten noidankehän olevan normaalia tällaisessa tilanteessa. Tärkeä havainto jo nyt on se, että mallille on koettu selvä tarve ja että siitä on ollut myönteisiä käyttökokemuksia. Heillä on apunaan esimerkiksi oiretaulukko. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 34 Lieväkin uhkatilanne työssä synnyttää isoja tunteita. Helsingissä on vuonna 2014 koulutettu 50 tukihenkilöä kaupungin eri virastoista. Hetipurku-tukihenkilöt ovat saaneet kahden ja puolen päivän koulutuksen 5-portaisesta mallista
Uhrin ei tarvitse pelätä, että häntä syytetään virheestä. Keskustelussa sovitaan lopuksi, että huomenna palataan asiaan ja katsotaan sitten, miten jatketaan. Wagner on käyttänyt Hetipurkua ristiriitatilanteiden käsittelyssä. Ihminen voi tunnekuohussaan käyttäytyä voimakkaasti, vaikka pohjalla oleva asia olisi pieni. Siksi kollega-varmistus on tarpeen. Menetelmä on päivittäisiä kohtaamisia ja hankaluuksia varten. – Tällä haetaan myös keskustelukulttuurin kehittämistä. Silloin on hyvä, jos pääsee nopeasti purkamaan näitä tapauksia ja normalisoimaan tilannetta. Nyt tiedän tutkimustiedon pohjalta, että on tärkeää käsitellä asiat tuoreina, jotta tasapainotila saavutetaan nopeammin. On hyvä oivaltaa se, että hankalia tilanteita tulee ajoittain ja että ne pitää pystyä käsittelemään. Purkukeskustelu voi kestää varttitunnin tai pidempään, REHTORI JANIKA WAGNER kertoo, että menetelmästä on ollut paljon apua hänen esimiestyössään Botby grundskolanissa. – Se sopii arkisiin asioihin, kuten vaikkapa tavaroiden säilyttämistä koskeviin erimielisyyksiin. Opettaa ratkomaan ongelmia Marja Paukkonen kuvaa Hetipurku-menetelmää työyhteisön omaksi työkaluksi, jonka käyttäminen ei vaadi isoja rakenteita. Tukihenkilö toimii ohjaajana, kysyy suoria kysymyksiä ja kertoo, millaisia reaktioita tunnemyrskyissä syntyy. Toisaalta siitä on ollut hyötyä myös traagisessa tapauksessa, kun esikouluoppilaamme menehtyi onnettomuudessa vuoden alussa. – Ihmiselämässä on monenlaisia jaksoja, ja jos oma jaksaminen on kovilla jo muista syistä, voi pienikin tapahtuma pudottaa pohjalle. Esimerkiksi esimiehelle voi olla vaikeampi puhua kuin kollegalle tai esimies voi työskennellä toisella koululla. Omista vastaavista kokemuksista ei tarvitse eikä saa kertoa. Ennen ajattelin esimerkiksi kahden opettajan kiistatilanteessa, että odotetaan ensin henkilöiden rauhoittumista ja puhutaan vasta viikon kuluttua. Mutta ajattelen silti, onko opettajan saama tuki riittävää. Myös työterveyshuolto ja työterveyspsykologi ovat tarvittaessa mukana. Tukihenkilön ei tarvitse ratkaista ongelmaa, vaan ihminen ratkaisee sen itse, koska puhuminen saa ajatukset eteenpäin. Paukkonen kertoo tukihenkilöiden Tukihenkilön ei tarvitse ratkaista ongelmaa, vaan ihminen ratkaisee sen itse. Toiselle se on tuonut turvaa pelottavissa ja hämmentävissä tilanteissa, ja kolmas on saanut konkreettisia tukipuita ammatilliseen osaamiseen. Ruotsinkielinen koulu sijaitsee Itä-Helsingissä. . tunteisiin. Tavoite on työkyvyn ja jaksamisen parantaminen. kokemuksia koulutuksesta: Yhdelle menetelmä on antanut eväitä soveltaa opittuja asioita muulloinkin. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 – Toki rehtori tutkii tällaiset tapaukset ja toimii niiden pohjalta. – Itselleni menetelmä on merkinnyt heräämistä erityisesti kahdessa asiassa. – Keskustelun aikana toimin myös tilanteen kartoittajana: onko epätasapainotilanne iso vai pieni riski. Näin opitaan ratkomaan ongelmia ja puhumaan vaikeista asioista. Wagner kertoo pitävänsä Hetipurku-menetelmän paperit pöydällä ja näyttävänsä avoimesti, miten mallissa toimitaan. Toinen tärkeä oivallus koskee sitä, että tukihenkilö voi keskittyä vain keskustelukumppanin kertomukseen ja Hetipurku tukena myös esimiestyössä mutta perusajatus on, että se voidaan toteuttaa työn lomassa. – Menetelmän ohjekortit ja muu tukimateriaali ovat itsellekin hyviä muistuttajia, sillä tilanteet tulevat yllättäen.. – Kaikkineen tämä kehittää henkilöstön turvallisuusosaamista ja kykyä hallita turvallisuuspoikkeamien aiheuttamia reaktioita, Paukkonen sanoo
Tartu kaiteeseen. Vie jalat peräkkäisille askelmille. PORRASTELE Yhdistä kävelylenkkiisi porrastelu. Kävele portaita ylös ja alas kädet tehokkaasti mukana. Porraspäivät 2.–8. Samalla kalorit kuluvat ja saat päivään energiaa! Arki aktiiviseksi askel kerrallaan PAKARAT TÖIHIN 1. Ota kaiteesta tukea. Jumppaajana Tapani Paasu. Ohjeet ovat laatineet Sari Kivimäki ja Kirsti Siekkinen/KKI-ohjelma. Kampanjaa toteuttaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyössä Pfizerin Maailman tervein kansa 2015 -hankkeen kanssa. Kampanjaviikolla kannustetaan käyttämään portaita hissin sijaan. Pidä ryhti. Totutellessasi liikkumaan portaissa ota tukea kaiteesta.. Kuvaaja Jiri Halttunen/KKI-ohjelma. marraskuuta Työyhteisöille suunnattu Porraspäivät-kampanja herättelee pieniin, jokapäiväisiin valintoihin oman terveyden edistämiseksi. Laske jalka alas ja toista useaan kertaan. Pidä vartalo pystyasennossa. 2. Tehosta jännittämällä vatsaja pakaralihaksia loitonnuksen aikana. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 36 LISÄÄ AIHEESTA www.porraspaivat.fi liikettä niveliin Porraskävely aktivoi lihaksia monipuoli sesti, yllä pitää koordinaatiokykyä ja vahvistaa sydäntä. Nouse ylemmän jalan varaan ja loitonna alempi jalka suoraan sivulle. Käänny kaiteeseen päin, jalat peräkkäisille askelmille. Ponnista ylemmän jalan varaan ja ojenna alempi jalka suoraksi taakse jännittäen pakaralihaksia. Laske jalka ja toista useaan kertaan
Kampanjassa mukana olevilla työpaikoilla hissien ja portaiden läheisyydessä voi nähdä jälleen kannustavia julisteita, kuten: ”Valitse paras tie huipulle, portaat.” ”Tämä on pieni askel ihmiselle mutta suuri askel terveydelle.” Tai: ”Step by step.” Valmista materiaalia ja myös verkkobannereita sekä radiospotteja on ladattavissa ja tilattavissa kampanjan verkkosivuilta. Ojenna ja koukista jalkoja vuorotellen alaviistoon. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 VATSA TIMMIKSI Istu portaille. VENYTTELE ALARAAJAT 1. Hän toimii Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kenttäpäällikkönä. Vie koukistettu nilkka puuta vasten, ja ojenna polvi välttäen yliojennusta. Nosta jalka puunrungon tai kannon päälle. Vie paino hitaasti etummaiselle jalalle ja paina takimmaisen jalan jalkapöytä maahan. – Joillakin työpaikoilla Porraspäiviin on tuotu lisäkannustetta lainaamalla osallistujille aktiivimittareita, tarjoamalla aamupalaa tai lahjoittamalla kuntosalikortti. Työnnä lantio puuta kohden. Lisää virtaa LIKI HUOMAAMATTA T yöpaikoille on tiedossa vipinää marraskuun ensimmäisellä viikolla, jolloin vietetään jälleen Porraspäiviä. – Porraskävely on tehokasta arkiliikuntaa. Se ei maksa mitään, ei vaadi varusteita, ja sitä voi tehdä missä ja milloin vain, kannustaa Sari Kivimäki . 2. TEKSTI RAIJA LAHTINEN. Venytä hetki, rentouta jalat ja toista. Jännitä samalla vatsalihakset. Vie paino reilusti etummaiselle jalalle ja paina takimmaisen jalan jalkapöytä maahan. Viime vuonna kampanjaan osallistui noin 300 työyhteisöä. Monipuolisen arkiliikunnan voi aloittaa vaikka ravaamalla rappusissa. – Meillä on myös uusia, työn tauottamiseen kannustavia julisteita, kertoo Kivimäki ja muistuttaa, että porraskävely on mitä mainiointa taukojumppaa. Nojaa kevyesti taakse, aseta kädet seuraavalle portaalle
– Kun asiaa tutkittiin Tanskassa, työhön pyöräilevillä terveysvaikutuksia tärkeämmiksi motiiveiksi nousivat nopeus ja vaivattomuus. Valmista materiaalia on saatavilla, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan! . Työnantaja voi herätellä kiinnostusta työmatkaliikuntaan kampanjoinnilla, tempauksilla ja leikki mieli sillä kisoilla." Taklaa laiskuri itsessäsi VIISI HYVÄÄ SYYTÄ LÄHTEÄ LIIKKEELLE: 1 Pää tyhjenee. Auton voi pysäköidä hieman kauemmaksi määränpäästä. Porraskävely vahvistaa etuja takareisien lihaksia sekä pohkeita. Työmatkakuluissa voi myös aidosti säästää kävelemällä tai pyöräilemällä. Joillekin se saattaa olla itsensä haastaminen, johon intoa voi lisätä sykeynnä muiden aktiivisuusmittareiden käyttö tai omaseurantakortin täyttäminen. Lisäksi se ylläpitää koordinaatiokykyä. Jos väsyttää, lepää ensin tai anna siihen lupa liikunnan jälkeen. – Kannattaa kuunnella omaa kehoaan. Työnantaja voi kannustaa pyöräilyyn monin tavoin. 3 Mieli virkistyy luonnossa. Yksi askel portaissa vastaa kymmentä askelta tasamaalla. 5 Ryhmäliikunnassa saa sosiaalisia kontakteja. Askeleet lisääntyvät, kun jää pois aiemmalla bussipysäkillä tai lähijunan asemalla. Moni antaa työlle nykyään kaikkensa ja on sitten väsynyt kotona. Liukuportaissakin voi kävellä. Kuin kevyt hölkkä Sari Kivimäki muistuttaa, että porraskävely aktivoi pakaroiden ja alaraajojen lihaksia sekä keskivartalon lihaksia. LISÄÄ AIHEESTA www.kkiohjelma.fi (Hakusanaksi kuntokortti) www.ukkinstituutti.fi > Tietoa terveysliikunnasta > Liikkumaan > Arkiliikunta www.poljin.fi “ 2,5 tuntia viikossa reipasta marjastusta, kalastusta, metsästystä, pihatöitä tai työmatkaliikuntaa kohentaa kestävyyskuntoa. Työpäivän jälkeenkin pitäisi jaksaa seurustella perheen ja ystävien kanssa, harrastaa ja tehdä kotityöt, sanoo Kivimäki. Liikkumattomuus lisää huomattavasti muun muassa riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin, aikuisten kakkostyypin diabetekseen sekä paksusuolen syöpään ja rintasyöpään. Porraskävely vahvistaa polvia, jolloin polven hallinta paranee. Jos polvikipu kuitenkin pahenee rapuissa, vaihda tasamaakävelyyn. 4 Keho palautuu yksipuolisista rasituksista. Myös edullisuutta, ympäristötekijöitä, pysäköinnin helppoutta ja ulkoilmassa olemista arvostettiin. Etenkin istumista tulisi tauottaa. – Ole silti armollinen itsellesi. 2 Uni paranee. Niitä on hyvä myös venytellä. Älä kuitenkaan luovuta heti, jos polvet kipeytyvät. Rappusten nousun ohella tehokasta on esimerkiksi haravointi, siivous, lumenluonti, metsästys ja kaikki sellainen toiminta, jossa hengästyy. Tärkeintä on löytää itseä koukuttava tapa. Portaiden nouseminen vastaa teholtaan kevyttä hölkkää, eli se vahvistaa sydänja verenkiertoelimistön toimintaa. – Työnantaja voi herätellä kiinnostusta työmatkaliikuntaan kampanjoinnilla, tempauksilla ja leikkimielisillä kisoilla. Portaissa kulkeminen kuluttaa myös kaloreita. 40 Pue suojain oikein – Älä fuskaa! | 46 Tapaturmainen kuolema. Monet työnantajat ovat järjestäneet pyöräparkkeja, suihkutiloja ja pyörähuoltoa tai hankkineet työasiointipyöriä. Tuunaa työmatka Tehokas ja helppo tapa lisätä arkiliikuntaa on työmatkan ”tuunaaminen”. Reittiä voi kenties muuttaa niin, että sille osuu mahdollisimman paljon portaita. Hyöty irti arjesta – Arkiliikunta tuo virtaa arkeen. Kun sohva vetää puoleensa, Kivimäki kehottaa keksimään porkkanan, joka motivoi liikkeelle. Liikuntasuunnitelmilla selvitetään ensin kulkutavat töihin ja herätellään sitten kiinnostusta vaikkapa turvallisuusnäkökulmasta. Pientä kipeytymistä ei pidä pelätä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 38 Eräässä tukemassamme hankkeessa aktiivisille porraskävelijöille jaettiin pähkinäpusseja. Liikuntaharrastukset eivät korvaa päivittäistä arjen liikkumista
5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 työ/terveys/ turvallisuus Lue aiheesta lisää seuraavilta sivuilta! TE K S TI P Ä IV I H A A V IS TO , K U V A JU H A LO IK K A N E N HENGITÄ SUOJAIMEN KANSSA TURVALLISESTI RUOTSISSA HAVAITTIIN TAANNOIN, että hengityksensuojaimia käyttävien työntekijöiden ohjaus ja koulutus oli ihan retuperällä. Käyttäjät eivät tienneet, miten suojaimia pitää käyttää oikein, jotta niistä olisi hyötyä. Suomesta vastaavaa tutkimustietoa ei ole, mutta hengityksensuojainten oikeissa käyttötavoissa on meilläkin yhä paljon parannettavaa. Kaikki haitalliset aineet eivät haise miltään, ja silloin työnantajan on muutoin määriteltävä vaihtoväli. 40 Pue suojain oikein – Älä fuskaa! | 46 Tapaturmainen kuolema. Myös puolinaamarin suodatinosa vaihdettiin liian harvoin. Puolinaamarin suodattimet pitää vaihtaa välittömästi, jos haju tai maku tulee läpi tai jos hengitysvastus kasvaa. Kuvassa on Jari Hurskainen Orionin Espoon lääketehtaalta
Kymmenestä henkilöstä 1–2 joutuu uusintatestaukseen. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT JUHA LOIKKANEN Lukijan toivoma aihe! Pue suojain oikein Suojaimen sovittava käyttäjälle Suojaukseen käytetään laajasti P3-luokan huoltovapaita, kertakäyttöisiä hiukkassuojaimia. Testaus myös opettaa käyttöä Martti Humppilalla on kokemusta huppulaitteilla tehdyistä hengityksensuojainten tiiviystestauksista työpaikoilla. . ÄLÄ FUSKAA! Jos hengityksensuojain ei istu kunnolla kasvoille tai se on puettu väärin, se vuotaa, vaikka se olisi parasta P3luokkaa. Kaksi tapaa testata tiiviys Yksinkertainen huppu–makutesti sopii hyvin suodattavien puolinaamarien tiiviyden varmistamiseen. Noin pari sataa euroa maksavan hupputestilaitteen avulla mittaukset on helppo toteuttaa työpaikalla käyttöohjeiden mukaan. Hänen mukaansa kokoja puolinaamarien tiiviys tulee testata, jos käyttäjä on vaarassa altistua raja-arvot ylittäville epäpuhtauspitoisuuksille. Hän pitää suojainten todellisen suojaavuuden varmistamista niin tärkeänä, että se pitäisi mainita työturvallisuuslaissa: työnantajan on varmistettava kasvoille tiivistyvien suojainten tiiviys. . Jos henkilö hupun sisällä tuntee maun suojaimesta huolimatta, suojain ei istu tiiviisti. Suojalaite Oy:n toimitusjohtaja Martti Humppila on samaa mieltä. Suojaimen sivuvuotoja ei yleensä havaitse aistinvaraisesti.. Se olisi oleellista suojainten käytön kehittämisessä. Hengityssuojaimen huono istuvuus on niin yleinen ongelma, että suojaimen tiiviyden testausta pitää ehdottomasti lisätä. Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa testaus työpaikoilla on pakollista, sanoo vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta. Testissä selviää, istuuko hengityksensuojain kasvoille hyvin ja pukeeko henkilö sen oikein. P3 on ylin suojausluokka, joka antaa oikein käytettynä tehokkaan suojan. Käyttäjän on usein mahdoton aistinvaraisesti havaita hengityksensuojaimen sivuvuotoja. Silloin hän joutuu joko pukemaan uudestaan suojaimen tai vaihtamaan kasvo-osan toiseen. . Samalla hän saa tiedon sopivasta suojaimesta ja oppii oikean tekniikan. Se tarkoittaa, että hänelle sopii juuri kyseisen valmistajan testatun tyyppinen ja kokoinen kertakäyttösuojain. Testaus tarvitaan aina uudelle työntekijälle, vuosittain ja suojainmallin vaihtuessa. Suojaimen hyvästä istuvuudesta on oltava kuitenkin erityisen tarkka. Humppila korostaa, että testistä saatu tieto on hyvin yksilökohtainen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 40 K ERTAKÄYT TÖISET hiukkassuojaimet mutta myös vahvemmat, kasvo-osasta ja suodattimesta koostuvat puolinaamarit voivat tarjota petollista turvallisuutta. Puolija kokonaamareissa sinänsä ei ole vikaa, koska hengenvaaralta suojaavien suojainten tasalaatuisuutta valvotaan EU:n alueella. Se ei tarkoita esimerkiksi, että käyttäjälle sopii yleensä tällainen kertakäyttösuojain. . Muutaman päivän sänki sekä lihomiset ja laihtumiset voivat viedä suojaustehon. Suodattava puolinaamari eli kertakäyttösuojain on teoreettisesti yhtä suojaava kuin puolinaamari ja suodatin -yhdistelmä, mutta usein se ei tiivisty yhtä hyvin kasvoille, kertoo Erja Mäkelä. Testihupun aukosta sumutetaan makealta maistuvaa sakariinisumua
Kumpikin malli voi olla riittävän tiivis testin läpäisyyn. Huppu–makutestissä koehenkilö joko tuntee maun tai ei tunne. SUODATINSUOJAIMET • Suodattava puolinaamari (pölysuojain, kaikissa lukee FFP) • Kasvo-osa (puolitai kokonaamari) ja suodatin • Kasvo-osa (huppu, kypärä tai puolitai kokonaamari) ja suodattava puhallinlaite eli moottoroitu suodatinsuojain HENGITYSLAITTEET • Raitisilmalaitteet • Paineilmaletkulaitteet • Kannettavat hengityslaitteet Lähteenä Työterveyslaitoksen aineistot. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Tarkempi, numeroin ilmaistu tulos saadaan kondensoivalla hiukkasmittarilla. Sen avulla varmistuu luotettavasti myös kokonaamarin tiiviys. 1 Tabletoija Jari Hurskainen käyttää työssään Espoon Orionilla FFP3-hengityksensuojaimia. Silti selviä eroja tuloksissa voidaan saada esimerkiksi testaajan liikehtimisen aikana. 2 Työsuojeluvaltuutettu Juha Mäensivu (vas.) näyttää Jari Hurskaisen kanssa, mistä kohdin suojaimen reuna voi jäädä taitokselle. Palvelutestauksia työpaikoilla tekevä Erja Mäkelä kertoo, että menetelmässä generaattori tuottaa huoneilmaan ruokasuolahiukkasia, joita ei huomaa maistamalla. Miehet ovat tuotanto-osaston puhdastilan käytävällä. Hiukkasmittarilla saatujen lukemien avulla voi selvittää, onko venevai kuppimallinen hiukkassuojain sopivin omilla kasvoilla ja omassa työssä. Varsinainen mittausvaihe kestää kaikkiaan kymmenisen minuuttia henkilöä kohti. Kondensoivasta hiukkasmittauksesta saadaan paperille tulos, joka kertoo täsmällisesti tiiviydestä jokaisen liikesarjan aikana. Laite maksaa useita tuhansia euroja. 1 3 2. 3 Prosessinhoitaja Petri Kemppaisella on yllään hupullinen moottoroitu suodatinsuojain. Testilaite mittaa partikkelit kuutiosentissä sekä suojaimen ulkoettä sisäpuolelta; lukemien osamäärä ilmaisee tiiviyskertoimen. Hän panostaa prosessia eli siirtää lääkkeen raaka-aineita isoon säiliöön sekoittamista varten. Näin selviää, pysyykö suojain tiiviisti pään kääntelyn tai vartalon taivutusten aikana. Suojaimet eivät saa haitata toi si aan, joten kuulonsuojaimet asetetaan ylle vasta kertakäyttöisen naamarin jälkeen. Molemmissa testaustavoissa suojainten käyttötilanteita jäljitellään niin, että koehenkilö liikehtii, puhuu ja hengittää syvään. Mäensivulla on partasuojus hygieniasyistä
Kaikki haitalliset kaasut ja höyryt eivät haise, joten työnantajan on määriteltävä suodatinten vaihtoväli näille aineille muilla keinoin. Testihupun aukosta sumutettavan sakariinisumun maku ei saa tuntua. Puhallinlaitetta käytettäessä on helppo hengittää, jolloin työ saattaa sujua paremmin. Riskinarvioinnissa on huomioitava myös työn vaatima liikkuminen ja näkökenttä, puheyhteyden toimivuus sekä paloja räjähdysvaara. Muista: Teholuokat selville 9 Suodatinluokka vaikuttaa kokoja puolinaamarien tehokkuuteen. Helposti leviäviltä taudeilta tosin koko väestöä on mahdotonta suojata hengityksensuojainten avulla. Näistä P3 on tehokkain. Esimerkiksi hitsaushuurut ja kivipöly suodattuvat hiukkassuodattimiin P. 12 Kullekin kemikaalille tarvittava suodatin, esimerkiksi A, B, E, K, NO, Ax, Hg, P tai näiden yhdistelmä, käy ilmi kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteesta. 6 Nanokokoluokan hiukkaset suodattuvat hengityksensuojaimiin samaan tapaan kuin muutkin hiukkaset. Esimerkiksi vakavan tartuntataudin aiheuttajia vastaan hoitohenkilökunta yleensä käyttää kertakäyttöisesti FFP3-luokan suodattavia puolinaamareita. 4 Hitsaus vaatii tehokkaat suojaimet. E R JA M Ä K E LÄ /T Y Ö T E R V E Y S LA IT O S. Muista: Miten henki kulkee. Ilman epäpuhtaus ja sen pitoisuus sekä suojaimelta vaadittava suojaustehokkuus ja suojauskerroin ovat ensimmäisiä selvitettäviä. Laitteessa saa käyttää vain valmistajan määrittelemää suodatinta. Suodatin pitää vaihtaa välittömästi, jos haju tai maku tulee läpi tai jos hengitysvastus nousee korkeaksi. Niiden tehokkuusluokkia ovat esimerkiksi TH2 ja TH3. Ilman tai hapen saaminen turvataan hengityslaitteilla, joita ovat raitisilmalaitteet, paineilmaletkulaitteet ja kannettavat hengityslaitteet. Tällöin suositellaan suodattavaa hengityksensuojainta, jonka tehokkuusluokka on P3 tai FFP3, tai moottoroitua hengityksensuojainta, jonka tehokkuusluokka on TH3 tai TM3. Niissä on myös moottoroituja malleja, joissa on puhallin. Lisätietoa saa suodattimien valmistajilta ja kemikaalien turvallisuustietokannasta GESTIS, joka löytyy internetistä hakemalla (tietokannan kielinä englanti ja saksa). 5 Kerran käytettävä hiukkassuojain on yleisin hengityksensuojain. 2 Kaasumaisilta ja pölymäisiltä epäpuhtauksilta antavat suojan suodatinsuojaimet. Ne eivät suojaa käyttäjäänsä ilmassa leijuvilta pölyiltä tai mikrobeilta, mutta ne suojaavat potilasta hoitajien uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta. 10 Puhallinlaitteiden tehokkuus on määritelty koko laitteelle. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Malliratkaisut (Sivuille tulossa uutta tietoa henkilönsuojaimista tänä syksynä.) www.ttl.fi > Työturvallisuus ja riskien hallinta > Henkilönsuojaimet > Suojainten käyttö valinta > Hengityksensuojaimet MIKÄ SUOJAIN, MIKÄ SUODATIN. Kaasunsuodattimen kapasiteetti, 1–3, vaikuttaa suodattimen käyttöaikaan. Työssä syntyy monia haitallisia huuruja, joissa on muun muassa metalleja, typen oksideja, häkää ja otsonia. Suojain on hylättävä jokaisen työvuoron jälkeen. Hitsaukseen suositeltava hengityksensuojain on puhaltimella varustettu suodatinsuojain tai paineilmaletkulaite, joiden kasvo-osana on hitsausmaski. Suodatinsuojaimissa on kolmenlaisia suodattimia: P1, P2 ja P3. Niitä tulee käyttää, jos ympäröivän ilman happipitoisuus on alle 17 prosenttia. 3 Hapen puutteelta suodatinsuojaimet eivät suojaa. Muista: Suu-nenäsuojus eri asia 7 Mikrobeille ei ole olemassa rajaarvoja. Käyttöohjeiden vaihto-ohjeita tulee seurata. Yksinkertainen hupputesti kertoo, istuuko kertakäyttösuojain tiiviisti. Kirjainyhdistelmä NR (non reusable) suojaimessa tarkoittaa, että suojain ei ole uudelleen käytettävä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 42 1 Altistumisen uhka työssä määrää, mitä suojainmalleja käytetään. Muista: Ajoissa vaihtoon 11 Suodattimen käyttöaikaan vaikuttavat työn raskaus, käyttöympäristön lämpötila ja kosteus, käytettävien aineiden pitoisuus ilmassa sekä suodattimen tyyppi ja luokka. 8 Kirurgisia, hoitohenkilökunnan käyttämiä suu-nenäsuojuksia ei pidä sekoittaa hengityksensuojaimiin
Kasvot muuttuvat, jos ihminen lihoo, laihtuu, saa ison arven tai menettää hampaita. Pahin on muutaman päivän sänki, sanoo Erja Mäkelä. Pienille ja isoille, kapeille ja leveille, lyhyille ja pitkille kasvoille tarvitaan erimallinen puolinaamari. Jos 8 tunnin työpäivän aikana jättää käyttämättä 10 minuutin ajan suojainta, jonka tehollinen suojauskerroin FFP3 ”venemalli”, tiiviyskertoimet FFP3 ”kuppimalli” , tiiviyskertoimet Yleiset vaatimukset Henkilö A Henkilö B Henkilö A Henkilö B Normaali hengitys 92 37 3 200 5 020 Syvä hengitys 106 38 3 140 2 730 Pää sivulta sivulle 112 8 3 050 12 000 Pää ylös alas 117 22 2 960 11 300 Vartalon taivutus 68 379 1 600 6 500 Kuuluva puhuminen 81 495 755 209 Painotettu kokonaistiiviyskerroin 92 26 (ei läpäissyt) 1 840 1 050 Tiiviystestauksen tulokset, kun käytössä oli kondensoiva hiukkasmittari K U V A T E R JA M Ä K E LÄ /T Y Ö TE R V E Y S LA IT O S Testissä FFP3-luokan suojaimen hyväksyttävänä tiiviyskertoimena pidetään lukua 70, joten henkilön B ei tule käyttää tässä testattua venemallista suojainta. Suojauskerroin kuvaa suojaimen tehokkuutta ja kertoo, kuinka monenteen osaan epäpuhtauden pitoisuus laskee suojaimen sisällä ympäröivän ilman pitoisuuteen verrattuna. Tätä ei ole vielä tiedostettu työpaikoilla tarpeeksi. Suojauskerroin romahtaa, jos osan ajasta työskentelee ilman suojainta, vaikka olosuhteet sitä vaatisivat. Siksi suositellaan, että suojainten tiiviyttä testataan vuosittain. Tiiviystestin kertaaminen on hyvä asia myös suojainkoulutuksen kannalta. . . Kun työpaikalla valitaan suojaimia, on tärkeää, että niitä voi sovittaa. Tässä tapauksessa kuppimallinen suojain osoittautui venemallia huomattavasti tiiviimmäksi. Hengityksensuojaimen tiiviystestissä päällä pitää olla kaikki muutkin työssä tarvittavat suojaimet. Suojaavuuteen vaikuttaa myös parta. Testaukset tehtiin tätä lehtijuttua varten Työterveyslaitoksessa.. Siksi tarjolla on oltava useita eri suojainmallivaihtoehtoja ja useita eri suojainkokoja. Vääränlaisen suojaimen kanssa hiukkasilla on vapaa kulku ihon ja parran sekä maskinreunan yhtymäkohdasta. Muutoin suojainkertoimet olivat riittäviä. Suojaus koko altistusajan Pitkän uran 3M:llä tehnyt ja Suomen työsuojelualan yritysten liitossa toiminut hengityssuojainten asiantuntija Fredrik Dettmann painottaa, että suojain asetetaan kasvoille jo ennen kuin mennään epäpuhtaaseen tilaan ja että suojainta käytetään koko ajan siellä ollessa. Huppu ei saa estää hengityksensuojainta tiivistymästä kasvoille, eivätkä silmälasien sangat saa jäädä kokonaamarin reunojen väliin. Kun useita suojaimia käytetään samanaikaisesti, ne eivät saa viedä tehoa toisiltaan. Kannattaa valita suojaimet, joihin on yhdistetty useita suojaimia tai suojaimet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toistensa kanssa, Mäkelä neuvoo. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 Yhden koon perusnaamaria ei ole Suojaimen istuvuuteen vaikuttaa esimerkiksi kasvojen muoto.
Samalla tulisi pohdittua suojainten tarve, valinta, testaus, käyttö, koulutus ja huolto. Se kannattaa ottaa huomioon suojaimen valinnassa. . Likaista suojainta on ikävä käyttääkin. Myös koulutus, dokumentointi, auditointi sekä säännöllinen järjestelmän uudelleen arviointi voidaan suunnitella ohjelman avulla. On olemassa myös hengityksen voimakkuuteen reagoivia puhaltavia laitteita, Mäkelä kertoo. 2 Suojainten käytössä on tärkeää, että ne puetaan päälle jo ennen tuotantotilaan menoa. Varsinkin huolto jää helposti hankintavaiheessa suunnittelematta, ja huoltamattoman suojaimen suojaustehot laskevat. . Erja Mäkelä kehottaa työnantajaa ja työterveyshuoltoa kysymään jokaiselta työntekijältä, pystyykö tämä käyttämään suojainta koko työjakson ajan. Rasitusastma tai vielä toteamatonkin keuhkoahtaumatauti voi aiheuttaa sen, että suodattava puolinaamari tuntuu raskaalta käyttää. Jos suojainta tarvitaan, kannattaa samalla vaivalla suojautua vähän paremmin." 1 Massanvalmistaja Jouni Hiltunen puhdistaa Orionin Espoon lääketehtaassa tuotantohuoneen lattian ennen tuotteen vaihtoa. Työsuojeluvaltuutettu Juha Mäensivu ja tabletoija Jari Hurskainen ovat vielä tuotanto-osaston puhdastilan käytävällä. Myös työntekijöitä pitää kouluttaa tuntemaan vaarat ja hyödyntämään esimerkiksi kohdepoistoja. Käyttövaikeudet voivat johtua terveyssyistä, työkuormituksesta tai siitä, että suojain ei sovi muihin varusteisiin. Ensisijaiset keinot ovat motivointi ja koulutus. “ 1 2. Jos päivittäinen pölyaltistuminen on noin 100 prosenttia haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta (HTP), voi käyttää esimerkiksi FFP2-luokan suodattavaa puolinaamaria, jonka suojainkerroin on 10. . Ohjelmassa määritellään tarkasti, miten suojaimet valitaan sekä miten niitä käytetään ja niiden huolto järjestetään. Jos suojainta tarvitaan, kannattaa samalla vaivalla suojautua vähän paremmin. Kaikki lähtee tässäkin riskien arvioinnista. Jos maski otetaan pois hitsausjälkeä tarkistettaessa, altistutaan voimakkaasti. Siksi Työterveyslaitos ei suosittele käytettäväksi FFP1-luokan hiukkasia suodattavia puolinaamareita tai P1-pölysuodattimia. . Ohjelmaan kuuluvat muun muassa resurssien varaaminen, tehtävien ja vastuiden jako, vaarojen tunnistaminen sekä niiden arviointi ja tekniset vähentämistoimet. HTP on lakisääteinen ilmanpitoisuuden raja-arvo, jonka yläpuolella altistuminen katsotaan liialliseksi. Silloin työterveyshuollon kannattaa selvittää, pystyisikö työntekijä käyttämään puhaltavaa laitetta. Haitoille tehokas esto Erja Mäkelä antaa nyrkkisäännöksi, että hengityksensuojain pitää ottaa käyttöön, kun haitallisen aineen pitoisuus ilmassa työpäivän aikana on 50–100 prosenttia aineen ohje raja-arvosta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 44 on 1 000, suojausvaikutus vähenee 95 prosenttia. Kakkosluokka ei juuri nosta hengitysvastusta, mutta suojaus teho on moninkertainen. Työnantajan kuuluu varmistaa, että riskinhallinnan menetelmät ovat tehokkaita. Ohjauksessa puutteita Erja Mäkelä sanoo, että hengityksensuojausohjelma tekisi käytön ja valvonnan työpaikoilla järjestelmällisemmäksi. Valmistaja ilmoittaa suojaimille nimelliset suojauskertoimet. Esimerkiksi hitsauksessa tarvitaan hyvin tehokkaat suojaimet. Mäkelä muistuttaa, että käytännön suojauskertoimet ovat kuitenkin aina pienemmät
Lisäksi testaukset tehdään vanhoille työntekijöille kahden vuoden välein sekä pyydettäessä. Näin voi käydä esimerkiksi lihomisen tai laihtumisen jälkeen. Kaikissa töissä suojaimia ei tarvita. Tiiviystestaus toimii samalla henkilökohtaisena koulutustilaisuutena. Mäensivu kertoo, että tuotantoprosesseja on kehitetty, ja sen myötä työvaiheita on eristetty. Laitteessa on kiinteänä osana pitkävartiset käsineet, joihin kädet pujotetaan työskentelyä varten. Käytössä on isolaattoreita, joiden avulla työntekijä voi käsitellä lääkeaineita suljetusti. HENGITYKSENSUOJAINTEN testauksista ja koulutuksesta huolehtiva työsuojeluvaltuutettu Juha Mäensivu pitää selvänä, että pelkät kirjalliset käyttöohjeet eivät riitä takaamaan suojaavuutta. Orion Oyj:n lääketehtaissa on 2010luvulla satsattu suojainten tiiviyden varmistamiseen ja laadittu sitä varten selkeä ohjeistus. Esimerkiksi korkeat poskipäät on huomioitava. Ihon ja suojaimen väliin ei saa jäädä mitään, eikä reunoihin saa tulla taitoksia. Lisäksi huomioon otetaan käsiteltävien aineiden määrät, minkä vuoksi suojautuminen voi poiketa toisistaan tuotannossa ja laboratoriossa. Mäensivu tekee uusille tuotannon työntekijöille P3-suojainten hupputestauksen sakariini-makuaineella ja samalla kouluttaa suojainten käyttöön. Tuotannossa niiden kulutus on suurinta, sillä suurin osa työntekijöistä käyttää kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia päivittäin. Päätöksessä mainitaan vielä erikseen, että suojainten on oltava käyttäjälleen sopivat. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45. Hyvin istuu. Laitoksilla on myös tutkimusta, laboratoriotoimintaa, tuotekehitystä ja laadunvalvontaa. . PÄIVI HAAVISTO Kunnon opastus ja testit säännöllisesti Suodattavia kertakäyttöisiä 3Ppuolinaamareita käytetään paljon Orionin lääketehtaassa Espoossa. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista antaa työnantajalle yleisohjeet muun muassa suojainten arvioinnista ja valinnasta. Tai jos on pienet kasvonpiirteet, suojain voi jäädä leuan alta löysälle. Osa on jauheina, osa nesteinä, ja myös liuottimia käytetään. . . Aineet jaotellaan lääketeollisuudessa viiteen OEB-luokkaan, joiden mukaan pääsääntöisesti ratkaistaan suojauksen vaativuus. Tarkka paikka on myös nenänvarsi, johon kaikkien suojainmallien nenäkappaletta ei saa paineltua tiiviisti. Mäensivu valvoo, että jokainen oppii pukemaan suojaimen oikein. Tabletoija Miia Ristinen on saanut Espoon Orionilla koulutuksen suojainten käyttöön. Tuotantoprosessien kehittymisen ansi osta tehtaalla tarvitaan enää harvoissa töissä kokonaamareita. . Nykyään ihmiset ymmärtävät aika hyvin, miksi suojaimia käytetään, eikä tehtaalla tarvitse huomautella siitä. Paljon testauksia tehneenä hän näkee jo kasvoista, millainen suojain henkilölle sopii. Olen joskus muualla nähnyt sitäkin, että suodattava puolinaamari on ollut kasvoilla ylösalaisin. Lääketehtaan raaka-aineiden kirjo on laaja. Puolinaamarin sopivuutta on vaikea varmistaa muuten kuin testaamalla, Mäensivu toteaa. . Pyyntö voi tulla esimerkiksi silloin, jos käyttäjä haluaa vaihtaa suojainmallia tai epäilee entisen suojainkoon sopivuutta kasvojen muodossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Osittain joissakin työvaiheissa käytetään varmistuksena vielä silloinkin hengityksensuojaimia. Kolmasosalle ei istu tehtaalla eniten käytetty suodattava puolinaamari, joten malleja ja vaihtoehtoja on oltava useita. KASVOJEN MUKAAN. Tiiviystestaukset ovat rutiinia, ja käyttökoulutus annetaan kädestä pitäen. Orionilla Espoossa yleisimmät suojaimet ovat kertakäyttöiset FFP3-suojaimet ja hupulliset moottoroidut suodatinsuojaimet. Tehtaassa on henkilöstöä noin 1 200, joista tuotannossa työskentelee noin 300. Tämän vuoksi kokopartaa ei saa olla ja lääkkeiden valmistuksessa hiukset on muutenkin pidettävä suojamyssyn sisällä. PITÄÄ OSATA PUKEA. Myös siitä huolehditaan, että työntekijät saavat tarkkaa tietoa käytettävistä kemikaaleista. Altistumisen ehkäisyssä huolellisen suojautumisen ohella tärkeitä ovat oikeat työtavat ja henkilöstön ammattitaito
Lisäksi asennettiin törmäystunnistimet muun muassa pystypilarien alaosaan ja betonin syöttökaukalon ympärille. Sahausyksikkö ja valukone olivat lähellä toisiaan. Surmansa saaneella viisikymppisellä työntekijällä oli kahdenkymmenen vuoden työkokemus, josta suurin osa oli kertynyt sahausyksiköllä. Ohjeita on noudatettava. Ongelma oli korjattu nostamalla johMiten vastaava estetään. Vaara-alueella työskentely ja vaara-alueen suojausjärjestelyt ovat olennaisia riskejä betoniteollisuudessa. Lisäksi heidän oli estettävä sivullisten pääsy vaara-alueelle aitojen ja vastaavien rakenteiden avulla. Välikuljetinta käyttänyt työntekijä oli ollut samassa työpaikassa kahdeksan vuotta, kolme viime vuotta välikuljettimella. BETONITEHTAAN timanttisahausyksiköllä katkottiin edellisenä päivänä valettua ontelolaattaa. Niiden yllä on väli kuljettimen vaakapalkki. Elementinvalmistaja nousi seisomaan sahausyksikön ohjaustuolin päälle. Työvuoro oli alkanut viideltä aamulla, ja tapaturma sattui puoli kahdeltatoista. Tapaturman aiheutti työtapa, josta oli päätetty luopua puoli vuotta aiemmin. Runkopalkkien etäisyys toisistaan oli noin kolme metriä ja kuljettimen nopeus 0,7 metriä sekunnissa. Lavastettu tapaturmaan johtanut tilanne. Työmaan olosuhteet 2. Tapaturman jälkeen välikuljettimeen asennettiin valokennot kummankin välipalkin sisäpuolelle. Työtä tehtiin yleisvalaistuksessa. Takertumista valvottiin nousemalla seisomaan sahausyksikön ohjaustuolin päälle. Välikuljettimessa oli automaattiajotoiminto. Pään vasemmalla puolella on välikuljettimen palkki, jonka liikenopeus oli 0,7 metriä sekunnissa. Välikuljettimen runkopalkkien välissä ei ollut vastaavaa suojausta. Esteen poistuttua kone jatkoi toimintaa ilman erillistä kuittausta. Hän menehtyi saamiinsa vammoihin muutaman tunnin kuluttua sairaalassa. Sitä ei kuitenkaan ollut käytetty, koska se ei ollut toiminut täysin luotettavasti. Raportit osoitteessa totti.tvl.fi Betoniteollisuuden koneilla sattuneet kuolemantapaukset, teematutkinta (TOT 07/12). Lisäksi sahausyksiköstä poistettiin kiinteät tikkaat. Tutkinnassa selvisi, ettei välikuljettimen käyttäjä ollut nähnyt elementinvalmistajaa kunnolla, koska tämä jäi katveeseen sahausyksikön johtokotelojen taakse. 1 Valettava ontelolaatta on kuvassa vasemmalla ja sahausyksikkö oikealla. Samalla viereen valettiin toista laattaa. info toja ylemmäksi. Se oli otettu aikoinaan käyttöön, koska välikuljettimen johdot saattoivat takertua sahausyksikköön. Valokennot välikuljettimen edessä ja takana estivät törmäykset eteen tuleviin kohteisiin. Vaakapalkin kohdalla ylhäällä olleet tunnistimet pysäyttivät koneen, jos niiden väliin tuli este. Välikuljettimen turvallisuusohjeissa työntekijöitä kiellettiin menemästä välikuljettimen liikealueille. Työpaikoilla on selvitettävä järjestelmällisesti kaikki tilanteet, joissa työntekijät joutuvat satunnaisesti menemään koneiden vaara-alueille. TEKSTI TIMO LUHTANEN | KUVAT TVL Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. . 1. 2 Lavastettu tilanne siitä, miten työn tekijä seisoi tapaturmahetkellä sahausyksikön ohjaustuolin päällä. Hän jäi rinnan kohdalta puristuksiin, kun valutyötä jatkaneet työntekijät siirsivät välikuljetinta eteenpäin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 46 tapaturmainen kuolema Betonityöntekijä puristui kuoliaaksi valutyössä Betonityöntekijä nousi seisomaan timanttisahausyksikön ohjaustuolin päälle ja jäi puristuksiin välikuljettimen sekä sahausyksikön väliin. Työntekijöitä kiellettiin käyttämästä radiolla varustettuja kuulonsuojaimia, ja heille hankittiin yläosasta heijastavat työtakit. Käyttäjää kehotettiin huolehtimaan joka tilanteessa, ettei koneen liikeratojen alueella ole törmäysvaaraa. Tutkinnassa turvalaitteiden toiminnassa havaittiin epäjohdonmukaisuuksia
Hengitä turvallisesti 3M™ 6500-sarjan puolinaamarit pikalukitus-pudotus-mekanismilla Valitse käyttöösi 6500QLpuolinaamari, joka on helppo nostaa kasvoille ja pois siirryttäessä hengityssuojainta vaativille alueille ja niiltä pois. 3M Työsuojelutuotteet Pyydä lisätietoja suojaintoimittajaltasi tai 3M-tuoteasiantuntijalta, p. Kypärää tai visiiriä ei tarvitse irrottaa, kun hengityssuojain vedetään alas tai nostetaan kasvoille. 09-525 21 www.3M.fi/suojaimet www.3M.fi/suojaimet 6500-sarjan puolinaamarilla ONGELMA RATKAISTU!
Opettaja kannusti hakemaan opiskelemaan musiikkialaa. Toisinaan avaan kannettavan tietokoneen ja luen työsähköpostit jo ennen kuin lähden työpaikalle. Yksi mukava yhteisöllinen tapahtuma Hailuodossa on euron aamupalat. Seurakunta on pitkälti samannäköinen kuin seurakuntalaisensa. Laitamme diakonissan kanssa yhdessä valmiiksi mehut ja kahvit ennen kuin kerholaiset saapuvat. Plussaa työssä on sekin, että kirkko on talvella lämmin, mitä kaikki kirkot eivät ole. En tilaa sanomalehtiä, radio ja netti riittävät tiedonnälkääni. Seurakunnan urkuja kuvailisin vaatimattomiksi mutta käyttökelpoisiksi. TEKSTI MINNA KOLISTAJA | KUVAT KAISAMARJA STÖCKELL 8.45 7.30 12.00 13.00 TYÖSSÄ VAPAALLA Ilman Teppoa metsästys reissut ovat vähentyneet.. Päivitän seurakunnan nettisivuja ja kokoan tulevan viikon ja lähiaikojen tapahtumatiedot, jotka julkaistaan alueen seurakuntalehdessä. Kouluttauduin Oulun konservatoriossa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kanttoriksi, mutta työssäni olen saanut koko ajan hyödyntää myös kasvatuspuolen koulutustani. Työtä tehdään viitenä päivänä viikossa, mutta sitä ei mitata tunteina. Akustiikka Hailuodon kirkossa on erittäin hyvä. Olen ollut kanttorina 15 vuotta. Silloin alalla oli tosi huonosti töitä. Soittotaitoa pitää toki kehittää ja pitää yllä, mutta virsisoittoa ei tarvitse kauhean paljon enää harjoitella. Vedän myös lastenleirejä, joita seurakunta pitää yhteistyössä kunnan ja 4H-järjestön kanssa. Uusia alkuja loppusoittoja ja muuta ”käyttömusiikkia” sen sijaan opettelen erityisesti niinä lauantaipäivinä, jolloin ei ole kirkollisia toimituksia. Koska minulla on vain viiden minuutin työmatka, menen kotiin syömään lounaan. Joka toinen perjantai paikallisten kauppojen ylijäämäruoasta järjestettävällä aamu palalla on ollut parhaimmillaan 120 kävijää. Yleensä pidän samalla pienen vapaahetken, saatan käydä vaikka kävelemässä. Kanttorin työtä ei kuitenkaan koskaan voi tehdä säännöllisesti kahdeksasta neljään. Monialainen virkani on uskoakseni hyvä ratkaisu sekä minulle että työnantajalle. Niinpä työskentelin muun muassa vuoden Sveitsissä. Työnkuvaani kuuluu lisäksi tiedotusta. Evankelis-luterilaisessa kirkossa selvitetään parhaillaan, voitaisiinko hengellisen työn tekijät ottaa työajan piiriin. Valmistuin lastentarhanopettajaksi lama-aikaan vuonna 1995. Olemme muutenkin vähän erikoisuus seurakuntien keskuudessa. Aluksi pidämme pienen hiljentymisen, sitten leikitään Kanttori meloo ja metsästää ja jutellaan, joskus askarrellaankin. Kerhot ovat saarella suosittuja, leikkitila on usein tupaten täynnä. Kanavani on Yle Radio 1. Toisinaan tähän osuu myös työntekijäpalaveri. Yritän pitää kiinni vapaapäivistä ja huolehtia riittävästä lepoajasta. Kuuntelen sieltä puheohjelmia, musiikkia ja vähän ennen aamukahdeksaa myös aamuhartauden. Minulla ei ole työaikaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2015 48 työssä ja vapaalla Herään, pistän radion auki ja keitän aamukahvit. Elämme saaressa hieman omaa elämäämme, teemme ihmisläheistä työtä ilman hienoja strategioita. Suomeen palattuani aloitin laulutuntien ottamisen. Puolilta päivin luen työsähköpostin. Se on aika hyvin vajaan tuhannen asukkaan saarella. Pidän viikoittain 3–5-vuotiaiden päiväkerhoa sekä perhekerhon tapaista kaverikerhoa, johon voivat tulla myös lapsen vanhemmat tai isovanhemmat
Saaren kiertäminen melomalla jäi kesän epäsuotuisten säiden vuoksi haaveeksi. Teppo oli hyvä personal trainer. Syksystä tulee aika erilainen nyt, kun en enää pääse jänisjahtiin Tepon kanssa. Se merkitsee, että teerijahdit jäävät tänä vuonna väliin. URKUJEN lisäksi Stöckell soittaa nokkahuilua ja spinettiä, pientä kosketinsoitinta. Kirkkokuorossamme on 12 laulajaa, kaikki naisia. Luopuminen otti koville, enkä ole vielä halunnut hankkia uutta koiraa. syyskuuta, koska kanalintukanta on huonojen pesintöjen vuoksi pieni. Laulajat ovat sitoutuneita, monelle kuoro on tärkeä seurakunnallinen palvelutehtävä. VAPAAAJALLA hän liikkuu luonnossa, metsästää sekä harrastaa yksinlaulua. Koirassa oli sekin hyvä puoli, että töistä tuli lähdettyä ajoissa. Koko 750 kilometrin matkaa en aio taivaltaa, mutta olen varannut aikaa kuukauden. Sen kanssa tuli liikuttua säännöllisesti. Tärkeitä minulle ovat lisäksi Pohjois-Pohjanmaan kanttorien yhdistyksen koulutuspäivät. Päivän päätteeksi teen pienen puolen tunnin joogaohjelman, joka sopivasti rauhoittaa kehon ja mielen. Teppo oli beagle, joka tuli minulle vähän vahingossa. 2 Kaisamarja Stöckell työskentelee kanttorina pienessä seurakunnassa Hailuodon saaressa. on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja muusikko. Kaisamarja Stöckell 1 2. Stöckell asui saaressa 14 vuotta ilman kulkuneuvoa, jolla pääsisi merelle. Torstaisin harjoitteleva kuoro on seurakunnan säännöllisimmin toimiva vapaaehtoisryhmä. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 Illalla palaan kirkolle avaamaan ovet harjoituksiin tuleville. 20.15 21.30 17.30 Illalla kotona lueskelen ja pidän viestittelemällä yllä sosiaalisia suhteita. Olemme tehneet myös levytyksiä ja opintomatkoja. Seurakunnassa työkavereina ovat kirkkoherra, diakonissa ja suntio. 1 – Päätimme työkaverin kanssa suorittaa metsästystutkinnot. Viime kesänä hän hankki kajakin. Esimerkiksi keväällä 2015 kuoromme lauloi lounaskonsertin Pyhän Paavalin katedraalissa Lontoossa. Metsästysaika päättyi jo 30. Kun seurakunnassa on vain yksi kanttori, kuoro on itse asiassa tärkeä tukijalka työssäni. Saaressa asunut mies kuoli, ja tämän leski etsi koiralle kotia, jossa se pääsisi metsälle. Ehdimme käydä yhdessä metsällä reilut kolme vuotta ennen kuin se sairastui ja piti lopettaa. Hommasin kaksipiippuisen haulikon, ja olen metsästänyt nyt kuusi vuotta, sanoo Kaisamarja Stöckell. 44-vuotias Stöckell asuu Perämeren suurimmassa saaressa ja työskentelee kanttorina Hailuodon seurakunnassa. Viime kuukaudet olen myös suunnitellut vaellusmatkaa Espanjan Santiago de Compostelaan
KIINNOSTAVINTA JUTTUA ÄÄNESTÄNEIDEN ja palautetta antaneiden kesken arvomme Työterveyslaitoksen uutuuskirjoja Työmatkalla maailmalla, yhden arvo 29 euroa, ja Positiivareiden Aikuisten värityskirjoja, yhden arvo 14,90 euroa. Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Olethan sinäkin mukana. K iin no st av in ju tt u TT Tle hd es sä 5/ 20 15 ol i: P er us te lu ni : M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te P os ti nu m er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a TT Tle hd es tä . Halutessasi voit perustella valintasi. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 3 V as ta us lä he ty s V as ta an ot ta ja m ak sa a po st im ak su n äänestä parasta Mikä juttu jäi mieleen. Ota askel terveyteen – reippailu piristää päivää!. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. Arvomme kumpiakin kaksi kappaletta. PORRAS PÄIVÄT tulevat jälleen 2.–8.11.2015 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut
TERVEYS TYÖ TURVALLISUUS Olethan sinäkin mukana. 5/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 Ensi numerossa T T T-lehti 6/2015 ilmestyy 24.11. PORRAS PÄIVÄT tulevat jälleen 2.–8.11.2015 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Ota askel terveyteen – reippailu piristää päivää!. TIUKKAA ASIAA TÄSSÄ NUME ROSSA ALKAEN SIVULTA 40. Terveisiä AMMANISTA Osaatko pukea hengityksensuojaimen oikein. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Hoh-hoijaa! RELAA, NIIN UNIKIN MAISTUU Auttaako Lean-menetelmä myös turvallisuustyössä
Toimitamme tuotteet suoraan asiakkaan tiloissa oleviin suojainkaappeihin! Katso lisää www.lindstrom.fi tai soita 020 111 600