TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 5/2017 | 15 € www.tttlehti.fi. HÄTÄKESKUSTYÖSSÄ puhe purkaa taakan Tuunaamalla TYÖ PAREMMAKSI Syö oikein, stressaat vähemmän SIIVOUSKIN SYY sisäilmaongelmiin Ethän riko LUOTTAMUSTA! Kuka vastaa, jos ROBOTTI EREHTYY
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 2 SISÄLLYS 5/2017 5 Päätoimittajalta 7 Käyttöturvallisuustiedote — mitä, miksi, miten. Yksi askel portaissa vastaa kymmentä tasamaalla. Siksi turvallisuutta, etiikkaa ja vastuuta pitää pohtia uusistakin näkökulmista. 8 Puhdasta sisäilmaa, kiitos! KANNESSA 10 Tuunaa duuni paremmaksi KANNESSA 11 Terveisiä Työterveyspäiviltä 2017 12 Lukijoilta Työ 14 Raskaat kokemukset pitää purkaa heti KANNESSA Hätäkeskuspäivystäjä Jari Yrjänä tukee kollegojaan 18 Arvot näkyvät ja tuntuvat Heltti Oy:ssä on yhdessä mietit ty, mitä helttiläisyys tarkoittaa 20 Niin särkyvää! KANNESSA Luottamus on työhyvinvoinnin perusta, mutta se rikkoutuu helposti 22 Ajassa: työ Terveys 23 Syö aivosi virkeiksi KANNESSA 24 Syö oikein, stressaat vähemmän KANNESSA Oikeanlainen ruoka toimii pusku rina stressin ylikierroksia vastaan 28 Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa! Tutkimusjohtaja Marko Kestin selkeä viesti johtajille 30 Ei yksin tupakka – yhteisaltistus yllättää Joillakin ammattialoilla tupakka on tavallistakin vaarallisempaa 33 Ajassa: terveys 34 Hyödynnä arjen askelmat Turvallisuus 37 Robottien myötä uusia etiikan ja vastuun kysymyksiä KANNESSA K U V A K K IO H JE LM A /J IR I H A LT T U N E N K U V A V T T JARI YRJÄNÄN KANTEEN KUVASI JUSSI PARTANEN. Robotteja alkaa olla moneen lähtöön. 38 Robotti on kone – ainakin vielä KANNESSA 40 Riskit kuriin uusin keinoin Arkea kehittää yhteisten työ paikkojen turvallisuuskulttuuria 43 Ajassa: turvallisuus 44 Aisapari Työsuojeluvaltuutettu sekä hen kilöstö ja työsuojelupäällikkö Kuopion seurakuntayhtymästä 46 Leipuri: tarkka jauhokäsi vähentää pölyä 48 Tapaturmainen kuolema Paperikone ruhjoi koneenhoitajan 35 Äänestä parasta 49 Tilauskortti 50 Vapaalla Vanhan kunnostaminen opettaa VilleMatti Rautjoelle uutta 51 Ensi numerossa
Kehon liikkeet huomioiden muotoiltu älykäs hiiri auttaa ehkäisemään toistuvista liikkeistä johtuvia rasitusvammoja. RollerMouse tuotteiden avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi ja tuot helpotusta työskente lyyn. Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työpisteellä on oleellinen merkitys. sillä jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään ja turvalliseen työympäristöön. TTT_Magazine_220x280mm.indd 1 13/09/2017 10.41. Kaikki tietokoneen hallitsemisessa tarvittava on suoraan edessäsi ja ergonominen sijainti vähentää olkapää-, niskaja kyynärpääkipuja. ”Kaikista työntekijöistä kallein on se, joka ei ole töissä.” Täydellinen kumppani Contour Balance Keyboard -näppäimistölle Sano KYLLÄ paremmalle tavalle tehdä töitä! RollerMouse on ergonominen hiiren vaihtoehto ja se on suunniteltu sinua eikä tietokonetta varten. www.contourdesign.fi I info@contour-design.com Ko ke ile ma ks ut ta1 4 pä ivä ä! Haluaisitko työskennellä tehokkaasti koko päivän väsymättä. Ergonomiatuotteisiin kannattaa aina panostaa
Se jaetaan pai nettuna lehtenä tai näköislehtenä yli 50 000 vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle. marraskuuta 2017. Puhelin 040 7703 043, jaana.koivisto@tttlehti.fi Löydät teemanumeron tarjoushinnat myös TTTlehden verkkosivuilta: www.tttlehti.fi > Mediatiedot. Ilmoita sinäkin TTT-lehden Suomi 100 -teemanumerossa! TTT-lehden numero 6/2017 juhlii 100-vuotiasta Suomea – työn merkeissä, totta kai. Ota yhteyttä myyntipäällikkö Jaana Koivistoon. EDULLISIMMIN PÄÄSET MUKAAN jopa vain 300 eurolla teemapalstoille: • Rakennamme suomalaista työhyvinvointia • Rakennamme suomalaista työturvallisuutta • Rakennamme suomalaista työterveyttä Hyödynnä myös TTTuutiskirjeet: yli 32 000 työhyvinvoinnista, työterveydestä ja työturvallisuudesta kiinnostunutta tilaajaa. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2017 ilmestyy 22. Spesiaaliaiheena on kylmä ja talvi: miten kylmässä työskentely ihmiseen vaikuttaa. Lukijoiden toimialoina ovat muun muassa työsuojelu ja hyvinvointi, terveys ja turval lisuus, kierto ja biotalous, ympäristöala ja kemia lähialoineen. SUOMI 100 -TEEMANUMERO luo katsauksen työturvallisuuden, työ hyvinvoinnin ja työterveyden historiaan – ja pitää katseen myös nyky päivässä ja horisontissa
Luottamus: työyhteisö auttaa. Tunnustan: myös minun kokemuk seni ovat nimettöminä samassa kir jassa, mutta tuo lainaus ei ole omani. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Yritetään pysyä kohtuudessa. Eikä ole sinun syysi, että olet osunut ajankohtaan, jossa työelämän murros vertautuu histo riallisuudessaan teolliseen vallan kumoukseen ja jonka edessä kaikki ovat ymmällään. Töissä tai ainakin hoksottimet valppaina 24 tuntia vuorokaudessa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Arvokkaimmasta omaisuudestaan on ymmärrettävä huolehtia, sillä vuosikausien ylikuorma lopulta tap paa tai sairastuttaa tavalla tai toisella, fyysisesti tai henkisesti, tai synnyttää erilaisia riippuvuuksia. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA 11.10.2017 Elä, pala ja jää henkiin M enen joka päivä töihin hymy huulilla. Ja tämä nimi merkillä Kokemusta on. Joka aamu kuitenkin mietin, miten ehdin tehdä kaikki työtehtävät työpäiväni aikana. Siispä: tar kista, tarkista ja vielä kerran tarkista. Intohimoja. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2017. 12. Ei ole si nun syysi, jos tehtävää on enemmän kuin tekijöitä. INTOHIMO POLTTAA. Ei ole sinun syysi, jos olosuh teet ylittävät kohtuuden. Sen lisäksi olemme Journalistin ohjeiden mukai sesti vastuussa tekemästämme ennen kaikkea teille lukijoille, kuulijoille ja katselijoille. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 47. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Minua mietityttää, riitänkö. MINUA MIETITYTTÄÄ, riitänkö, pohti nuorempi kollega. Ja sa noa silti uudelle kyllä, tai ei ainakaan heti ei. Joka päivä. Uteliaisuutta. Pääkoppa on kallein omaisuuteni, niin olen väittänyt. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Voisi olla, tai ainakin olisin voinut joskus noin ajatuksistani ja olostani kertoa. Tuota toimittajan työ ja journalismi ovat perinteisesti olleet. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Kaikki tuo sopii moneen muuhun kin työhön ja (palvelu)ammattiin. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. RAKKAUTTA LAJIIN . Tai parahtanut hetkinä, jolloin olen ollut väsyneim milläni ja kuormat ovat ylittäneet voimani. Totuuden etsin tää. Vaikka tekniikan voi kytkeä pois päältä (someaikana tosin sekin taito vaatii ankaraa harjoittelua), aivojaan ei voi sammuttaa. Mistä sinä haluat 100-vuotiasta Suomea ja suomalaisia onnitella. Tämän teks tin otsikko voisi hyvin olla muo dossa: Elä, pala ja kuole. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Työtä, joka menee veriin. Kyllä sinä riität. Haastatelluista jokainen on tullut irtisanotuksi tai irtisanou tunut lopulta itse. S. Aina tu lee myös uusia vaatimuksia, joko itse asetettuja tai toisten lastaamia. Jokapäiväistä uuden oppimista ja myös virheisiin kompastelua. Millaiset asiat ovat sinun työpaikallasi ja/tai suomalaisessa työelämässä hyvin. Paine ja paha olo tulevat joskus uniin. Maailmanparan tamista. Rakastan työtäni. Oikeasti. Lainaus on kesällä ilmestyneestä kirjasta Yyteistä uuteen alkuun, johon Tampereen yliopiston tutkijat ovat koonneet yhden murrosvaihetta elä vän ammattikunnan eli toimittajien kokemuksia. Aina tulee uusia ärsykkeitä, uusia haasteita ja uusia vastuita. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49
AMMATTIKIRJALLISUUTTA MONESTA ERI AIHEESTA TU TU ST U NY T! Sterisol System, se ainoa säilöntäaineeton ihonhoitojärjestelmä. KYSY ENSIN MEILTÄ | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 6 Varaa nyt paikka 22.11. tämän ilmoituksen hinta vain 300 € + alv 24% Pyydä tarjous: Mediamyynti Jaana Koivisto Puh. www.sterisol.fi 010 322 7680. työkyvyn, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. ilmestyvään Suomi 100 -teemanumeroon! Esim. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi www.ttl.fi/ kirjakauppa Työterveyslaitoksen kirjakaupasta löydät kirjallisuutta mm. 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p
5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Ajassa KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET ovat teknisiä asiakirjoja vaarallisiksi luokitelluista, teollisuusja ammattikäyttöön tarkoitetuista kemikaaleista. Tämä voi olla joskus tärkeä tieto. Jos kemikaalituote on seos, mainitaan myös eri ainesosien luokitukset. Tiedotteiden olemassaolo ei silti yksin riitä – niitä on osattava myös hyödyntää. Apua käyttöturvallisuustiedotteiden lukemiseen saa myös Työterveyslaitoksen verkossa julkaisemasta malliratkaisusta Käyttöturvallisuustiedote tiedonlähteenä. Työnantaja vastaa siitä, että työpaikalla on käyttöturvallisuustiedotteet ja että ne ovat myös työntekijöiden saatavilla. T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S Seuraavalla aukeamalla asiaa sisä ilmaongelmista. Käyttöturvallisuus tiedotteet voivat liittyä niihinkin.. Mistä voi saada apua tiedotteiden tulkintaan. väliarviointi. Neuvoa voi kysyä esimerkiksi työterveyshuollosta. Hyvä käytäntö on vaikkapa laatia olennaisista asioista tietokortteja työpisteisiin. (Työterveyslaitos, 2017.) KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE – MITÄ, MIKSI, MITEN. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa lähes 80 prosentilla yrityksistä oli käyttöturvallisuustiedotteet kaikista niiden käyttämistä kemikaaleista. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen kertoo, miten: Kenen vastuulla käyttöturvallisuustiedotteet ovat työpaikalla. Käyttöturvallisuustiedotteissa kerrotaan kemikaalin vaaraluokitukset. Miten tiedotteista saa selville kemikaalien haitallisuuden. Niitä on tulkittava ottaen huomioon olosuhteet ja kemikaalin käyttötavat, ja tiedot on välitettävä perehdytyksellä ja koulutuksella myös työntekijöille. LISÄÄ AIHEESTA REACH-asetuksen vaikutus työturvallisuuteen – 1. Esimerkiksi herkistävät aineet on joskus tarpeen tunnistaa tuotteesta, vaikka pitoisuus olisi niin pieni, että se ei vaikuta koko tuotteen luokitukseen
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 8 AJASSA K osteusja homevauriot ovat yleisiä suomalaisilla työpaikoilla. Oirekysely tehtiin 317:lle ja näytteitä kerättiin 175 henkilöltä. Vanha testi on luotettavin Vaurioituneissa rakennuksissa työskentelevillä oli verrokkiryhmää enemmän tukkoisuutta, silmäoireita, väsymystä ja iho-oireita. Tieto ei yllätä mutta sekin tuli esiin tutkimuksessa, jossa testattiin sisäilmaongelmista kärsiville potilaille suunnattuja uusia tutkimusmenetelmiä. – Rakennuksia korjataan, mutta huonoilla korjauksilla ongelmat eivät poistu. Tämän tekniikan pitäisi yhä kuulua työterveysja keuhkolääkäreiden työkalupakkiin, Putus toteaa. Tutkijat eristivät 18 rakennuksesta yhteensä 264 homenäytettä, joista 135 todettiin myrkyllisiksi. Verkkojulkaisuna: www.julkari.fi > Työ terveyslaitos TTL > Kirjat Tuula Putus Mirja SalkinojaSalonen K U V A H A N N A O K SA N E N / T U R U N Y LI O P IS T O N V IE ST IN T Ä K U V A H E LS IN G IN Y LI O P IS T O. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksessa. Ainakin työterveyslääkäreiden on syytä mennä työpaikkakäynnille, jotta olosuhteista voi aistinvaraisesti varmistua, hän sanoo. Kosteus ei ainoa syypää Toisessa tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, millaisissa olosuhteissa rakennuksesta tulee houkutteleva mikrobeille, jotka tuottavat aineenvaihdunnassaan toksiineja eli myrkkyjä. – Se on luotettava testi homeelle ja sädesienelle herkistymisen mittaamiseen. Viemärikaasut ovat haitallisia terveydelle niiden sisältämien bakteerijäänteiden, homeiden ja muiden epäpuhtauksien vuoksi. Kiinteistöissä pitäisi huolehtia putkien tiiviydestä ja vesilukkojen toimivuudesta ja korjata viat nopeasti. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA THINKSTOCKPHOTOS Puhdasta sisäilmaa, kiitos! Jos työpaikalla oireillaan sisäilman vuoksi, ongelmiin pitää tarttua viipymättä. – On murheellista, että tutkimusraportteihin ei voi sinänsä luottaa, ellei ole itse käynyt rakennuksessa. Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professorin Tuula Putuksen johtamassa tutkimuksessa oli mukana hoitoalan työpaikkoja, yliopistoja ja paloasemia, joissa oli todettu kosteusja homevaurioita. Terveyshaittoja voi tulla kosteusja homevaurioiden lisäksi myös viemärikaasuista ja puhdistuskemikaaleista. Vertailukohteeksi tutkimusryhmä etsi vastaavanlaisia rakennuksia, joissa vaurioita ei ollut. – Eri homelajeja löytyi vain 13, mikä oli hämmästyttävän vähän. Rakennukset olivat pääosin kouluja ja toimistoja, joissa oli vakavia sisäilmaongelmia. Työpaikoilla tuli Putuksen mukaan usein vastaan myös viemärin hajua. Parhaimmaksi mittariksi osoittautui jo pitkään käytössä ollut IgE-vastaainetesti. Tutkimuksessa ei löytynyt uusia, täysin luotettavia menetelmiä potilaiden herkistymisen tutkimiseen. Eräällä paloasemalla oli aiemmin käynyt insinööritoimiston asiantuntija, joka oli raportissaan todennut rakennuksen hyväkuntoiseksi, näkyvistä vaurioista huolimatta. – Toki vaurioita voi olla myös rakenteissa pinnan alla piilossa, mutta yllättävän usein niitä voi havaita. Putuksen mukaan testiä ei kuitenkaan voi vielä suositella potilasdiagnostiikkaan, ennen kuin sitä on testattu laajemmin. Tutkimuksessa mukana olleissa rakennuksissa oli Putuksen mukaan usein selvästi havaittavissa olevia vaurioita: valumajälkiä, rapautumia, irronneita lattiarakenteita ja homeen hajua. Ulkoilmanäytteistä ja terveistä rakennuksista niitä löytyy yleensä paljon enemmän, tutkimusta johtanut mikrobiologian emeritaprofessori Mirja SalkinojaSalonen huomauttaa. Putuksen käytyä paikan päällä ottamassa näytteitä rakennuksesta löytyi lukuisia homelajeja. Huom. Uusi opas! Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle, kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma. Terveysongelmia oli sekä miesettä naisvaltaisilla työpaikoilla. – Sellaisia rakennuksia oli vaikea löytää, Putus kertoo. Lupaavia tuloksia saatiin testistä, joka mittaa hormonin kaltaista FGF21-proteiinia veren seerumista. Oireilevat pitäisi siirtää ajoissa pois, jotta vakavat sairastumiset estetään, Putus sanoo
Tieto vaikuttaa sisäilmanäytteiden keruutekniikkaan ja voi selittää tuloksia niistä tutkimuksista, joissa ihmiset oireilevat, vaikka merkkejä homeesta ei löydy. Vääränlainen siivous haitaksi Tutkimuksen mukaan yksi sisäilmaa pilaava tekijä ovat siivouskemikaalit ja -menetelmät. Laitossiivouksessa yleisessä niin sanotussa leave-on-siivoustekniikassa puhdistusaineita ei huuhdota pois, mikä kerryttää kemikaaleja sisäpinnoille. Monet kemikaa lit kuitenkin aerosolisoituvat vasta, kun ilmassa on kosteutta, hän sanoo. – Tuloksemme viittaavat siihen, että sisäilmaterveyshaittaa aiheuttavien rakennusten pääongelma ei ole liiallinen kosteus, vaan sisätiloihin luotu olosuhde, joka suosii tiettyjä, vahvasti toksisia homeita. Tutkimusryhmä piti tärkeimpänä havaintona sitä, että terveyshaittoja aiheuttavien tilojen keskeisimmät homeet eivät kuljeta toksiiniaan itiöhiukkasina vaan pieninä nestepisaroina. Usein sisäilmaongelma liitetään kosteuteen, mutta Salkinoja-Salosen mukaan selitys ei ole riittävä. Kemikaalien pirstomista toksiinipisaroista, desinfiointiaineiden biosideistä ja kosteudesta syntyy haitallinen cocktail, nestesumu, jonka koneellinen ilmanvaihto levittää tehokkaasti sisäilmaan. – Tämä johtuu siitä, että käyttöturval lisuustiedotteita laadittaessa otetaan huomioon aineosan höyrystyvyys vain täysin kuivassa ilmassa. Puhdistusaineissa on kostutinkemikaaleja, jotka alentavat veden pintajännitystä pienentämällä pisarakokoa. Nykyisistä tiedotteista selviävät silmiä vaurioittavat ominaisuudet, mutta eivät välttämättä kaikki hengitysteitse aiheutuvat riskit. Työpaikoilla ei aina ole tietoa siitä, mitä kemi kaaleja tilojen puhtaana pidossa käytetään. Myöskään silmiä ärsyttäviä tai vaurioittavia aineita ei puhtaanapidos sa tulisi käyttää. SalkinojaSalonen neuvoo katsomaan käyttöturvallisuustiedotteesta vähintään eri ainesosien vaaralausekkeet eli H ja Rkoodit. K U V A H A N N A O K SA N E N / T U R U N Y LI O P IS T O N V IE ST IN T Ä. – Tilanne on pahimmillaan esimerkiksi koululuokissa, joissa ihmisiä on paljon samassa tilassa ja syntyy paljon hengityksestä tulevaa kosteutta, Salkin oja-Salonen sanoo. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 K äyttöturvallisuustiedotteetkaan eivät Mirja Salkinoja-Salosen mukaan kerro koko totuutta. Tutkijat keräsivät näytteitä pyyhkimällä pintoja mikrokuituliinalla ja saivat löydöksiä sekä vaakaettä pystypinnoilta. Hanke 112134: Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit. Niille on selitykset tiedotteen takakannessa. – Nestemuodossa olevat toksiinit näyttävät olevan sisäilmaongelmissa erittäin iso asia, Salkinoja-Salonen toteaa. Salkinoja-Salosen mielestä haitallisista siivousmenetelmistä ja -aineista pitäisi luopua. MITEN PUHDISTUSAINEEN HAITALLISUUS SELVIÄÄ. LISÄÄ AIHEESTA Työsuojelurahaston rahoittamista tut kimuksista lisätietoa hankenumerolla sivuilta: www.tsr.fi Hanke 114168: Basofiiliaktivaatiotesti (BAT) ja IgDvastaaine kosteusvaurioaltis tumisen osoittamisessa. Jos jonkin ainesosan ilmoitetaan ärsyt tävän hengityselimiä tai olevan haitallista hengitettynä, ainetta ei pidä käyttää työtilojen siivouksessa, ainakaan jos sitä ei huuhdota pois
Linja-auton kuljettaja voi päättää tervehtiä ja toivottaa hyvää päivää jokaiselle matkustajalle. Tuo työssä esiin omaa persoonaasi. Rajojen muokkaaminen voi tarkoittaa myös sitä, että vaihdetaan joidenkin tehtävien tekijöitä. Psykologinen pääoma lisääntyy: toivon, optimismin, pystyvyyden ja resilienssin (joustavuuden) kokemus vahvistuu. Lainaa työkaveriltasi uusi työtapa. LISÄÄ AIHEESTA Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja. Luovuus lisääntyy. Opettele uusi taito. OMAN TYÖN MUOKKAAMINEN voi suojella työuupumukselta silloin, kun se lisää työn mielekkyyttä, työn imua ja kannustaa hyvään suoritukseen. Lähteenä Työterveyslaitoksen Työpisteverkkolehti: Tuunaaja tekee työstä itsensä näköistä. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 10 TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVA THINKSTOCKPHOTOS TUUNAAMINEN TARKOITTAA, että tekijä itse muokkaa oma-aloitteisesti työtään niin, että se vastaa aiempaa paremmin hänen tarpeitaan, vahvuuksiaan ja arvojaan. Mitä olet viimeksi tehnyt oman työnhyvinvointisi kohentamiseksi. Valitse myönteisyys. Kokeile eri työympäristöjä. Niiden työhyvinvointi, jotka kuormituksesta huolimatta hakivat työhönsä uusia voimavaroja ja haasteita, säilyi tutkimuksessa samalla tasolla kuin niiden, jotka kokivat kuormitusta vain vähän. Miten työni liittyy laajempaan kokonaisuuteen. Tuunaa duuni paremmaksi TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVA THINKSTOCKPHOTOS Vaikuta työn sisältöön ja työ tapoihin. Hahmota työsi osana laajempaa kokonaisuutta. Lähde lounaalle sellaisen työ kaverin kanssa, jota et tunne hyvin. Työn imu voimistuu ja työssä tylsistyminen vähenee. USEIDEN TUTKIMUSTEN MUKAAN työn tuunaamisella on paljon myönteisiä vaikutuksia: Työn voimavarat lisääntyvät. Käy tutustumassa toisen yksikön työskentelyyn. Voiko työn rajoja muokata: lisätä tai vähentää tehtäviä, ottaa uusia haasteita ja luopua joistakin vanhoista tehtävistä. Työssä suoriutuminen paranee. Tehtaan työntekijä leipoo viikkopalaveriin pullaa, koska hän kaipaa työpaikalleen lisää yhteisöllisyyttä ja työkavereiden kohtaamisia. Kirkasta itsellesi työsi merkitys ja tarkoitus. Pyydä esimieheltäsi palautetta työstäsi. . Halukkuus jatkaa työuralla lisääntyy. Miksi minun työni on tärkeää. Yhdistä työhösi asioita, joista olet muutenkin kiinnostunut. kysyi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kuulijoiltaan syyskuussa Työterveyspäivillä Helsingissä. Anna itsellesi tunnustusta ja iloitse saavutuksistasi. Tuunamisen apuna voi käyttää esimerkiksi näitä kysymyksiä: Voinko tehdä tämän fiksummin. Hakanen muistuttaa, että kaikkea ei ole kirjattu työsopimukseen eikä tehtävänkuvaan. Miten muut voivat tukea, antaa palautetta ja auttaa kehittymään. Voiko työn sosiaalisiin piirteisiin vaikuttaa: millä tavalla ja kuinka usein kohtaa muita ihmisiä työnsä kautta . Muuta näkökulmaasi. Keiden kanssa olen tekemisissä työpäiväni aikana. asiakkaita, työkavereita, esimiehiä. Kehitä vuorovaikutusta. Työn mielekkyys paranee. Suhtaudu muihin ystävällisesti. aiemmin hän on kirjannut vain tekemättä jääneitä töitä. Tee työt eri järjestyksessä kuin yleensä. (Työterveyslaitos, 2015.) M ikä on tuorein teko, jonka olet viimeksi tehnyt oman työhyvinvointisi parantamiseksi. 1 3 2. VINKKEJÄ TUUNAAJALLE Keskity kunnolla kuuntelemaan kes kustelukumppaniasi. Ja toisinpäin: työn kuormitus rasitti selvästi niiden hyvinvointia, jotka eivät työtään paljon tuunanneet. Pitkän uran tehnyt sairaanhoitaja voi ryhtyä vapaaehtoisesti mentoroimaan alalle tulevia nuoria työyhteisössään. Krooninen väsymys vähenee. Esimies alkaa kirjata itselleen ylös viikon lopulla niitä asioita, joita hän on saanut edistettyä . Jari Hakasen mukaan työn tuunaaminen kannattaa kuormittuneessakin tilanteessa
Se on tehokkaampaa ja kuormittaa aivoja vähemmän kuin multitaskaus. syyskuuta EuroSafety-, Työhyvinvointi-, Turvallisuusja Logistiikka-ammattilaistapahtumien yhteydessä. opiskella uusia asioita." Luova johtaja Saku Tuominen Idealist Groupista Harrastukset, liikunta ja lepo auttavat palautumaan työstä. Jos luottamus puuttuu, on vaikeaa viedä mitään eteenpäin." Pääjohtaja Antti Koivula Työterveyslaitoksesta Kaikista ei tule huippukoodareita. Mutta tärkeintä on oma tunne, että pärjään ja että saan . Mitä on tulevaisuuden suorittava työ. Toinen koira on ilkeä ja toinen iloinen, anteeksiantava ja empaattinen. Intiaanivanhus kertoo kuulijoilleen sisällään taistelevasta kahdesta koirasta. Myöskään asiakas ei saisi unohtua: palvelun helppous, saatavuus, edullisuus ja asiakkaan tyytyväisyys." Toimitusjohtaja Jukka Suovanen Odum Oy:stä Työ on oppimista ja oppiminen on työtä." Vanhempi tutkija Laura Seppänen Työterveyslaitoksesta Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Toimiiko yhteisöllisyys työpaikalla: tuemmeko toisiamme niin, että työkaveri pääsee itselleen tärkeän harrastuksen pariin?" Johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta. Jo minuutin paussi tekee hyvää: sen sijaan, että luet tauon aikana sähköposteja, kävele vaikka kulman ympäri." Työterveyspsykologoi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta Pitkäaikainen liikakuormitus muuttaa aivojen rakenteita ja toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja tunnesäätelyä. Työuupumus ei parane itsestään vuosienkaan kuluessa." Erikoistutkija Satu Pakarinen Työterveyslaitoksesta Aivoterveyteen sopii nyrkkisäännöksi: mikä on hyväksi sydämelle, se on hyväksi myös aivoille." Johtava psykologi Teemu Paa janen Työterveyslaitoksesta Kannattaa ottaa työhyvinvointiasiat jokaisen työpaikkakokouksen asialistalle." Apulaispalopäällikkö Petri Tuomi Oulu-Koillismaan pelastuslai tok sesta Nukkuminen on tärkeä työelämän taito." Luova johtaja Saku Tuominen Idealist Groupista TERVEISIÄ TYÖTERVEYSPÄIVILTÄ 2017 Kukaan ei voi tietää, millainen työelämä on 20?30 vuoden päästä. Esimerkiksi hoivatyö ei häviä mihinkään." Johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja Sitrasta Digitalisaatio vaatii johtamista. ei että minun on pakko . Panosta edes lyhyisiin taukoihin. syyskuuta Helsingissä. Tarvitaan luottamuspääomaa ja yhteinen visio. 11 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS TYÖTERVEYSLAITOKSEN järjestämät Työterveyspäivät olivat 12.?13. Kun lapsi kysyy, kumpi koirista voittaa, vanhus vastaa: Se, jota ruokit." Työsuojelupäällikkö Anne-Marie Kalla Inarin kunnasta, jossa on esimiehille vertaistukea tarjoava EsimiesfoorumiX-kokeilu Tulevaisuus selviää yhteisen keskustelun kautta. Vuonna 2018 ne pidetään Tampereella 11.?12
K U V A M A R JA A N A A N T T I L A K U V A M A R JA SE P PÄ LÄ K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S. Tärkeä aihe, jota pitäisi enemmän ottaa esille." VAKAVIMMAT TAPATURMAT SATTUVAT KONKAREILLE antoi ajattelemisen aihetta. Arvomme 2 ensiapulaukkua ja yhden 10 kappaleen nipun liikuntaja kulttuuriseteleitä. Mistä sinä olet omalla työpaikallasi ja/ tai suomalaisessa työelämässä ylpeä. "Työturvallisuudesta tuskin koskaan voi olla liian paljon asiaa. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Toivottavasti myös kollegat innostuvat lukemaan koko jutun." KUOPIOON AVATTU UUSI TURVAPUISTO otsikolla Ota mallia! kiinnosti myös. Työterveyspäivillä TTT-lehden osaston arvonnassa TTT-lehden vuosikerran voittivat Jenni Vainio ja Pirjo TalvelaBlomqvist sekä kirja palkinnot Sami Taskinen ja Kristiina Kuisma. LUKIJOILTA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 12 KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 4/2017 lukijapalautteen mukaan oli Treeni iän mukaan. Se herätteli monia miettimään omaa liikkumistaan ja työkyvyn tukemista liikunnan avulla. Mistä työhön liittyvästä saavutuksesta tai meille kenties jo arkipäiväisestä asiasta suomalaisia kannattaa onnitella. Mikä oli paras juttu. Tästä jutusta saa paljon lisätietoa ja ideoita, joita voisi yrittää ehdottaa meillekin kokeiltavaksi. TTT-lehden vuosikerrat saivat Mika Niilonen ja Anto Nurminen. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Cederroth First Aid Kit Medium -ensiapulaukun, arvo noin 42 euroa, tai 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä, arvo 50 euroa. "Olin yllättynyt artikkelista, koska olen pitänyt asiaa juuri päinvastaisena. Parasta juttua voit äänestää sivun 35 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Treeni iän mukaan Ota mallia! Kuntoutus pitää kiinni työssä Mistä sinä onnittelet 100-vuotiasta Suomea. Hyvää tietoa kokonaisuudessaan." "Hyvä saada ihmisten tietoisuuteen tällainen paikka. Ensiapulaukun voitti Aki Mursula ja liikuntaja kulttuurisetelit Raili Styf-Mikola. SUOMALAISET TYÖOLOT on hiljattain arvioitu Euroopan kolmanneksi parhaiksi Työelämä 2020 -hankkeen mukaan. "Tärkeää meille kaikille eri-ikäisille työntekijöille. FinnSec-messuilla TTT-lehden ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteisen osaston arvonnassa TTL:n koulutuspäivän voitti Tuija Vihinen. Hyvää arvokasta tietoa omankin työn hoitamiseen ja koulutuksiin." KAIKKIEN VIIME NUMEROSTA PALAUTETTA ANTANEIDEN kesken arvottiin Cederrothin ensiapulaukku ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä. TTL:n kirjapalkinnot menivät Kalle Kyröhongalle, Heli Auliolle, Marjuska Falckille ja Eija Kupille. "Meillä työpaikalla on tällä hetkellä todella olematon työkykyä ylläpitävä ohjelma. Jutusta käy hyvin ilmi, miten jo nuorena keho alkaa vanhentua varsinkin, jos ei liiku, ja mitä tapahtuu kunkin kehossa ikääntyessämme. Muutenkin tästä aiheesta on yleisesti ollut vähän juttuja. Liikunnalla voidaan estää tai hidastaa muutoksia ja vaikuttaa työkykyymme sekä loukkaantumisalttiuteen." "Tosi hyödyllistä tietoa. Urheilijana en itse muista lihastreenin tärkeyttä. Oulun puistossa olen käynyt, mutta hyvä tieto, että Kuopiossa on myös erilaisia kohteita, kuten säiliötyöskentely." KUNTOUTUS PITÄÄ KIINNI TYÖSSÄ -kokonaisuus tarjosi uutta tietoa. Kerro oma ylpeydenaiheesi ja/tai onnentoivotuksesi 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille: TTT-lehden verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Vastaajien kesken arvotaan palkintoja
Siksi sitä pitää työyhteisössä vaalia. T E K ST I M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A T JU SS I PA R T A N E N , JU LI A H A N N U LA JA T H IN K ST O C K P H O T O S SIVUT 18–19 SIVUT 20–21 SIVUT 14–17 14 Raskaat kokemukset pitää purkaa heti 18 Arvot näkyvät ja tuntuvat 20 Niin särkyvää! 22 Työ ajassa Tässä NUMEROSSA. Nyt hän auttaa kollegojaan purkamaan painostavat tilanteet tuoreeltaan. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Työ Luottamus on työhyvinvoinnin perusta. Siellä kohtaavat työterveyshoitaja Mirja Niininen ja toimitusjohtaja Timo Lappi. Hätäkeskuspäivystäjä Jari Yrjänältä kului 15 vuotta, ennen kuin nuorena poliisina koettu raskas työtehtävä nousi pintaan. Työterveysyritys Heltti Oy:n oman kahvilan nimi on Lempi. Se rakentuu hitaasti mutta murtuu helposti
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 14 O li 1990-luvun alkupuoli. TEKSTI ELINA VÄLIMÄKI KUVAT JUSSI PARTANEN. Kurssilaiset ja kouluttaja saivat esimerkki tapauksen elävästä elämästä. Hän meni paikalle partiokaverinsa kanssa. Rehellisesti ja peittelemättä Psyykkisen kuormituksen ja traumatisoitumisen tunnistaminen on kehittynyt huimasti 90-luvun jälkeen. Poliisi oli hälytetty maalaistaloon, jossa vanhemmat olivat löytäneet poikansa kuolleena. Seuraavat pari viikkoa Yrjänä näki painajaisia. – Aistin hajut ja olisin voinut nimetä huoneessa olevat tavarat. Tapauk sesta ei puhuttu partiokaverien kesken, eikä sitä käsitelty työyhteisössä. Työntekijöiden henkiseen jaksamiseen panostetaan, myös hätäkeskuslaitoksessa. Yrjänä on yksi Porin hätäkeskuksen seitsemästä kouHätäkeskuspäivystäjä, vanhempi konstaapeli Jari Yrjänä uskoo puhumisen voimaan. Elin uudelleen koko tilanteen. Laitos on antanut ohjeet järkyttävien työtilanteiden jälkikäsittelyyn, ja sen kuudessa hätäkeskuksessa käytäntöä on muokattu niiden omaan toimintaan sopivaksi. Yrjänä vakuuttui tilanteiden purkamisen tärkeydestä. Parin tunnin kuluttua poliisit lähtivät. Maalaistalon tapahtumat eivät kuitenkaan kadonneet hänen mielensä sopukoista. Eivät edes viidessätoista vuodessa. Patoutunut muisto palautui mieleen turvallisessa ympäristössä defusing-ohjaajakurssilla, ja se purettiin perin pohjin. Olin taas siellä maatalon olohuoneessa pojan vanhempien kanssa, Yrjänä kertoo. Yrjänä oli kolmentoista vuoden jälkeen vaihtanut työpaikkaa hätäkeskuslaitokseen ja oli jo ehtinyt kiinnostua psyykkisesti raskaiden työtehtävien käsittelystä. Vatsanpohjassa tuntui tosi pahalta, ja ahdistavat tunteet tulvivat mieleen. Poliisit joutuivat toteamaan itsemurhan ja jäivät odottamaan ruumisautoa vanhempien kanssa. Vähitellen uudet tehtävät veivät nuoren poliisin huomion. – Ne pulpahtivat pinnalle kertarysäyksellä. Raskaat kokemukset PITÄÄ PURKAA HETI Jari Yrjänän työkavereita oikealta lukien Tanja Salmi, Piia Rantala ja Heidi Novari. Jari Yrjänä oli valmistunut poliisiksi vain vähän aiemmin. Tunsin vanhempien valtavan hädän. Vanhempien hätä, itsesyytökset ja ahdistus vyöryivät Yrjänän ylle. Defusing eli jälkipurku auttoi häntäkin, kun rankan työtehtävän jättämä ahdistus nousi pintaan vuosien jälkeen
Ratkaisu sekunneissa Hätäkeskuspäivystäjän työ on kuormittavaa monesta syystä. Hän esimerkiksi hakeutuu työkaverinsa kanssa kahvitauolle ja kuulostelee tämän jaksamista. Käydyt keskustelut tilastoidaan mutta niiden sisältöä ei kirjata. Järjestetään kolmen vuorokauden sisällä tapahtumasta. Istunnossa kerrotaan ensin tapahtuman faktat. Lopuksi painotan, että jos asiat pyörivät edelleen mielessä, niiden kanssa ei pidä jäädä yksin. Hän voi saada hälytyksen työpaikalle purkamaan tapahtumia, jos työvuorossa ei ole defusing-ohjaajaa tai heitä tarvitaan samalla kerralla useita. Lähteet: www.mielenterveystalo.fi, www.yths.fi DEFUSING JA DEBRIEFING Päivystäjät pääsevät tauoille vain harvoin yhdessä. Jälkipuintia ohjaa ammattilainen. Sen aikana yksi päivystäjä saa keskimäärin 120–130 puhelua, vapun kaltaisina juhlaöinä kymmeniä enemmän. Debriefing kestää yleensä 2–3 tuntia. Aloite purkukeskusteluun voi tulla työntekijältä itseltään tai päivystyssalissa tilanteen huomanneelta työkaverilta tai vuoromestarilta. Sitten käsitellään faktoja, ajatuksia ja tunteita. Lopuksi tarkastellaan kokemusten luonnollisuutta, hahmotetaan tulevaa ja sovitaan mahdol lisista jakotoimista. Porin hätäkeskuksessa tehdään kahdentoista tunnin työvuoroja. Yrjänä huomauttaa, että purkukeskustelu ei välttämättä sovi kaikille. – Muistutan myös, että jälkikäteen voi tulla fyysisiä tuntemuksia, vielä muutamankin päivän kuluttua. Defusing perustuu aina vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen. Työnantajakin hyötyy: hätäkeskuspäivystäjät jaksavat työssään eivätkä vaihda alaa. Tapahtuu muutaman tunnin sisällä kriittisestä tilanteesta. DEFUSING ELI PURKUKOKOUS Defusing on tarkoitettu yhdessä työskenteleville ammattiryhmille. Istunnon aluksi käsitellään tilaisuuden tarkoitus. Stressi nousee ja puheluiden hoitamisen laatu saattaa heiketä. Tavoitteena on kokemusten ja mielikuvien normalisointi ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievitys. Tarvittaessa voidaan järjestää debriefing. Jälkipurku nopeasti Defusing pyritään järjestämään mahdollisimman pian tilanteen jälkeen ja ainakin ennen työvuoron loppua. – Jälkipurkua varten on erillinen palkkaus, johon on varattu rahaa, Yrjänä kertoo. Istunnon rakenne on vapaamuotoisempi kuin debriefingissä. Ei vaadi ulkopuolisia asiantuntijoita. Tunnen työkaverini ja näen heistä, milloin asia tulee käsitellyksi, Yrjänä sanoo. Tarkoituksena on käsitellä äkillisen tapahtuman aiheut tamia psyykkisiä reaktioita, helpottaa ahdistusta ja ehkäistä jälkireaktioita esimerkiksi suuronnettomuuden tai vakavan rikoksen jälkeen. Yrjänä ottaa esimerkiksi perjantain yövuoron, joka alkaa seitsemältä illalla ja päättyy seitsemältä lauantaiaamuna. Sitten käsitellään vaiheittain tapahtumaan liittyviä reaktioita, aistimuksia ja ajatuksia. Istunnon päättävät yhteenveto, normalisointi ja tiedot jatkotoimista. – Asia pyritään hoitamaan niin, ettei se jää kenenkään mieleen. Stressaavista työtilanteista voidaan jutella myös vapaamuotoisesti, ilman järjestettyä istuntoa. Purkukeskustelu kestää niin kauan kuin tarvetta on. Oikeanlaisen tauotus helpottaisi kuormituksen purkamista.. Defusing on debriefingiä lyhyempi. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 lutetusta defusing-ohjaajasta. Asianosaiset purkavat keskustellen kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. Työpaine tuppaa kasaantumaan, sillä tauoille ei ole mahdollista päästä normaalissa rytmissä. Koulutettuna ohjaajana hän käyttää myös muita toimintamalleja. Raskaat kokemukset PITÄÄ PURKAA HETI DEBRIEFING ELI JÄLKIPUINTI Debriefing-ryhmäkeskusteluun osallistuu saman traumaattisen tapahtuman kokeneita ihmisiä. Täysin rehellisesti ja peittelemättä. – Jotta purusta olisi hyötyä, ihmisen täytyy sanoa täsmälleen, miltä hänestä tuntuu. Purkukeskusteluilla pyritään ehkäisemään sairauslomia ja pysyviä traumoja. Defusingin tavoitteena on, että työntekijä pystyy toimimaan jatkossa normaalisti sekä työssä että vapaalla
Hätäkeskuspäivystäjän on tehtävä ratkaisu avun lä hettämisestä sekunneissa. Yrjänä muistuttaa, että stressin purkamisessa ei auta analyysi siitä, mikä itse tehtävän hoitamisessa tehtiin oikein ja mikä meni väärin. PORRAS PÄIVÄT Ota askel terveyteen 6.–12.11.2017 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Uhoaminen on vähättelyä Yrjänä on koulutuksen ja harjoittelun myötä oppinut kä sittelemään rankkoja puheluita itsekseen. #porraspäivät Porrasnousijan paras kaveri! stairforce.com. Käytetään sitä! Turvattomuuden tunne LISÄÄ YHTEYDENOTTOJA Jari Yrjänä pitää hyödyllisenä pitkää kokemustaan poliisin työstä. Olethan sinäkin mukana. Päivystäjät joutuvat ajoittain kuuntelemaan myös sadattelua kansalaisilta, jotka eivät ole saaneet haluamaansa palvelua hätäkeskuksen kautta. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Jari Yrjänän mielestä organisaatioiden välisessä yhteistyössä on vielä kehitettävää. Päivystäjäkin on ihminen: tunnekuohu voi haitata seu raavan puhelun hoitamista. Turun hätäkeskukseen soitettiin vartissa 84 hätäpuhelua. – Itselleni ehdottomasti vaikeimpia ovat tilanteet, joissa on mukana lapsi, esimerkiksi perheväkivalta tilanteessa tai päihtyneiden vanhempien seurassa. Turussa sattui elokuisena perjantai-iltapäivänä joukkopuukotus. Samaan suurtapahtumaan osallistuneiden suorittavien työntekijöiden – kuten hätäkeskuspäivystäjien, poliisien ja ensihoitajien – olisi hyvä päästä keskustelemaan yhdessä. Silloin linjan toisessa päässä voi olla uusi elvytystilan ne tai taskussa ollut puhelin on soittanut vahingossa hätäkeskukseen – tai mitä tahansa siltä väliltä. Sitten hän käy tilanteen läpi: miten hän reagoi, mitä tunsi, mitä ajatteli. Hän oli yli kymmenen vuotta järjestyspoliisissa ja reilun vuoden rikostutkinnan puolella. Puukotusten ja kouluampumisten kaltaiset tragediat vaikuttavat hätäkeskuspäivystäjien työhön myös jälkikäteen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 16 – Saatan antaa soittajalle äkkielottoman elvytysohjeita ja puhelun päätyttyä voin joutua ottamaan uuden puhe lun vain muutaman sekunnin kuluttua, Yrjänä kertoo. – Ihmiskunta on kehittänyt puhetaidon. Paineen kasaantuessa työntekijä voi kehitellä haital lisiakin selviytymiskeinoja. Sen sijaan on keskityttävä jokaisen kokemuksiin, tuntemuksiin ja jaksamiseen. Ensimmäiseen ilmoitukseen vastattiin kahdessa sekunnissa, mutta myöhemmin puhelut vääjäämättä ruuhkautuivat. Kasvanut turvattomuuden tunne lisää joksikin aikaa yhteydenottoja hätäkeskukseen. Tilanne tulee käsiteltyä, ja se normalisoituu. Jos ihminen ei halua puhua tuntemuksistaan, häntä on mahdotonta auttaa. Hän tallentaa puhelun mieleensä, kunnes pääsee tauolle. Yrjänän mukaan pahinta on oman hämmennyksen tai järkytyksen kieltäminen. 16 Hätäkeskuksissa ei voida täysin varautua psyyk kisesti kuormittaviin ja ruuhkahuippuja aiheutta viin tilanteisiin
Defusing-istunnot hoitavat koko työyhteisöä, vaikka ne olisivat kahdenkeskisiä. Kehutaan, että oltiinpa me kovia, kun pitäisi puhua siitä, miltä itsestä tuntui. Ennalta estäminen on oleellista, Yrjänä painottaa. Omasta kokemuksestaan hän tietää käsittelemättömän asian kyllä ponnahtavan pintaan. Yrjänä näkee, että vääränlaiset keinot vain painavat asian mielessä syvemmälle. Silloin on helpompi seurata työkaverin jaksamista ja huomata stressin lisääntyminen tai muutokset työtehtävien hoidossa. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Mieltä kuormittaneita työtilanteita voidaan kuitata myös liian hurtilla ja sysimustalla huumorilla. Jos ihminen ei halua puhua tuntemuksistaan, häntä on mahdotonta auttaa. Jos huono meininki pääsee valtaamaan työyhteisön, sitä on vaikea korjata. – Yhden työntekijän paha olo leviää herkästi ja nopeasti. Hätäkeskuspäivystäjän jokainen työvuoro on erilainen. Yrjänä pitää tärkeänä tavata työkavereita myös vapaalla ja oppia tuntemaan heitä. – Railakkaissa saunailloissa voidaan kyllä puhua, mutta se ei ole oikea tapa. Olethan sinäkin mukana. — Ei tule kahta samanlaista puhelua! Jokainen päivä opettaa ja tuo jotain uutta, sanoo Jari Yrjänä. PORRAS PÄIVÄT Ota askel terveyteen 6.–12.11.2017 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. #porraspäivät Porrasnousijan paras kaveri! stairforce.com
Silloin Heltissä ymmärrettiin, että oli tullut aika miet tiä, millainen yhteisen työpaikan halu taan oikeasti olevan. Niin olemme aidosti lähellä asiakaskokemuksen synty sijoja, kertoo toimitusjoh taja Timo Lappi. Arvot näkyvät ja tuntuvat Heltin päätoimipisteessä vastaanottotiskin on korvannut kahvila Lempi. – Kukin huone on sisustettu kyseistä arvoa kuvaavalla tavalla. Muistamme ne itse paremmin ja viestimme niitä myös asiak kaillemme, kertoo työterveyshoi taja Mirja Niininen. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Sitä ennen yrityksessä oli keski tytty toiminnan käynnistämiseen ja kasvattamiseen. Sisääntulokäytävän neljä huonetta on nimetty yrityksen arvojen mukaan. Huoneiden kautta arvot herää vät todella eloon. – Jokainen helttiäinen työsken telee vuorotellen kahvilassa. Esimerkiksi Tarmossa seinää koristaa juoksurata ja Pokassa sisustus on rouhean roh kea. Toimi pisteet eivät ole vastaanottoja vaan hyvinvoinnin huol tamoja. Siinä ei pysähdytty mietti mään arvoja vaan lähdettiin tekemään töitä, Lappi muistelee. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Siltä todella tuntuukin, kun sukeltaa sisään EmoHelttilään Helsingin ydin keskustassa. Se on lainannut liiketoimintamallinsa kiinalaisilta kylälääkäreiltä, joiden työn tuloksia mitattiin terveiden kyläläisten lukumäärällä. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 18. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 18 H eltissä työntekijät ovat helttiäisiä ja asiakkaat tai potilaat ovat jäseniä. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT JULIA HANNULA Heltti haastaa työterveyspalvelujen toimintatapoja. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Sitten yksi alusta asti mukana ollut työntekijä irtisanoutui. Kahvikupposella työterveyshoitaja Mirja Niininen ja toimitusjohtaja Timo Lappi. – Alkuvaiheessa meillä oli töissä vain pieni porukka ja valtava määrä asioita tehtävänä. Siellä kahvia tarjoilee HelttiMummo, jonka virkaa tällä kertaa toimittaa työ terveyspsykologi Heli Rautjärvi. Irtisanoutuminen pysäytti Heltin arvot puettiin sanoiksi keväällä 2016. Aulassa ei ole perinteistä vastaanottotiskiä vaan kahvila Lempi. Lempi, Tarmo, Hehku ja Pokka tarjoavat sekä fyysiset tilat Heltin jäsenten ja asiantuntijoiden kohtaamisille että henkiset suuntaviivat päivittäiselle toi minnalle
Henkilöstöä on noin 40. Pohdintojen jatkamiseksi päätet tiin järjestää vuorokausi yhteistä aikaa koko työyhteisölle. Oli to della avartavaa kuulla tällaista ulko puolista havainnoijaa, Lappi myöntää. Uudesta työstä oli sovittu jo aiemmin kesällä. Arvojen mukaisia rekrytointeja Niininen aloitti työt Heltissä elokuus sa 2016. – Kun arvot on sanoitettu, ne näky vät myös ulkopuolelle ja muutkin kuin helttiäiset ymmärtävät, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään. Meistä jokaisella on myös eniten itseä edus tava ja kuvaava arvo, jota muut arvot sitten täydentävät. – Kaikkia päätöksiä tulee mietittyä arvojen kautta, ja niiden tekeminen on helpompaa, Lappi pohtii. Olen vähän sellainen äitihah mo, joka huolehtii niin työkavereista kuin jäsenistäkin empaattisesti ja lä himmäisenrakkautta huokuen. – Tuli sellainen olo, että olen jo osa Helttiä. www.heltti.fi. Jokainen saa tilata sellaisen paidan, jonka kokee itselle parhaaksi. Lisäksi kaikki saivat valita uusiin käyntikortteihin kaksi itseään parhai ten kuvaavaa arvoa. Heltti Oy on vuonna 2013 perustettu työterveysyritys, joka panostaa ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja etäpalveluihin. – Kaikki palasivat töihin täynnä energiaa. Liikevaihtoennuste vuodelle 2017 on 2,7 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Heltin kesäjuhlissa jaettiin arvopalkin not, ja arvopaidat ovat tilauksessa. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 – Kutsuimme mahdollisimman no peasti kaikki helttiäiset koolle ja puhuimme puoli päivää ihmisten tun nelmista ja tavoitteista, Lappi kertoo. – Niitä ei ole tarvinnut opetella, har joitella tai tuoda erikseen esille. Kun teemat olivat selvillä, arvot alkoivat saada sanallisen muotonsa. – Sinuthan oli niiden perusteella jo valittu, hymyilee Lappi. Sen jälkeen keskustelua jatkettiin oman väen kesken. Kun löysimme vielä tavan nimetä arvot niin, että ne kuvasivat meitä ihmisinä ja organisaationa, ne oli helppo viestiä eteenpäin, Lappi toteaa. – Jakauduimme ryhmiin miettimään, mikä meidän mielestämme on toivot tua käytöstä tai toimintaa ja mikä taas ei. Arvo jen esiin tuominen on silti tärkeää. Minulle vahvin on Lempi. Keskustelua käytiin erilaisten har joitusten avulla. Kaikki uudet helttiäiset tapaavat tulevia työkaverei taan jo rekrytoinnin aikana, koska sen on todettu olevan kaikille hyväksi. Toimitusjohtaja Lappi on uudistuksesta silminnähden innoissaan. Arvot näkyvät myös ulospäin Helttiä voi kuvailla itseohjautuvaksi työyhteisöksi. Kokoontumisen alussa omista havainnoistaan kertoi palvelumuotoilututkija, joka oli osal listunut yli vuoden ajan Heltissä jär jestettyihin tapaamisiin ja kokouksiin. Onnistuessaan tällä kokoontumisella voi olla samanlainen vaikutus meihin helttiäisiin kuin arvotyöskentelyllä. Hänen mielestään Helttiin hakeu tuu ihmisiä, jotka jo valmiiksi jakavat samat arvot. Niininen yllättyi iloi sesti nähdessään sosiaalisessa medias sa humoristisen Heltin arvojen synty mäilmoituksen. Niin pääsimme aske len lähemmäksi arvoja, Lappi sanoo. Ei tarvitse ihan hirveästi miettiä, mitä mikäkin arvo mahtaa tarkoittaa, Nii ninen iloitsee. Yhdessä tehty arvotyö voi auttaa myös seuraavassa harppauksessa, kun Heltissä kokoonnutaan pohtimaan johtamisjärjestelmää. Arvoja vahvistetaan monin tavoin myös yhteisön sisällä. Tai sitten voi tilata vaikka kaikki neljä paitaa ja laittaa niistä päälle sen, joka sopii parhaiten omaan fiilikseen, Nii ninen kertoo. Arvot kolahtivat heti. – Pokka on musta ja Lempi vaalean punainen. Olemme myös käyneet kaikki arvot läpi ja kysyneet hakijoilta suoraan, miten ne näkyvät heidän toi minnassaan, Niininen kertoo. – Olemme hakemassa aivan uuden laista, itseohjautuvaa tapaa toimia. Niininen uskoo, että töi tä tehtäisiin yhteisten arvojen mukai sesti, vaikka arvoja ei olisikaan tehty niin näkyviksi kuin ne nyt ovat. Johtamisjärjestelmä uusiksi Kirkkaat, kaikille yhteiset arvot hel pottavat päätöksentekoa. – Hän kertoi, mikä työyhteisössäm me on hienoa ja toimivaa mutta toi esiin myös kipeämpiä aiheita. Arvot ovat todella kuvaavat. – Kortteihin piti myös määritellä, kuinka paljon kyseistä arvoa itsessä on, esimerkiksi kuinka monta sydäntä lempeä. Timo Lappi ja Mirja Niininen iloitsevat arvoista, jotka tuntuvat ja näkyvät kaikessa tekemisessä. Arvoihin kiinnitetään huomiota ha kemusvaiheesta alkaen. – Hakijoiden kanssa jutellessani mie tin, kuuluvatko arvot heidän vastaus tensa taustalla
Epäluottamus syö elinvoimaa ja tuloksellisuutta. Työhyvinvoinnin peruskiviä Luottamus on työhyvinvoinnin peruspilareita, sillä se luo edellytykset yhteistyölle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 20 TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Luottamus on työhyvinvoinnin perusta. Asetumme alttiiksi sille, että haavoitumme ja petymme, jos odotukset eivät täyty. Silloin osa työajasta voi mennä asioiden selvittelyyn. L uottamus on oletus, että toinen pitää lupauksensa, on sanojensa mittainen, tekee mitä on sovittu ja toimii hyvin aikein, kuvailee Itä-Suomen yliopiston johtamisen professori, kauppatieteiden tohtori Taina Savolainen. Horjuttaminen helppoa Savolaisen mukaan luottamus on luonteeltaan aineetonta, särkyvää ja herkkää. Mutta jos ei puhuta kasvotusten, yhteydenpidosta puuttuvat inhimilliset ulottuvuudet, kuten ilmeet ja äänensävyt sekä mahdollisuus tarkistaa heti, mitä toinen tarkoitti, Savolainen huomauttaa. Luottamus on yleensä vastavuoroista, joten se tarkoittaa myös keskinäistä riippuvuutta ja haavoittumisen riskiä, jos lupauksia ei pidetä. Siksi sitä pitää vaalia. – Luottamus yhdistää organisaatiota ilmapiirin kautta ja tuo työyhteisöön vapautta, luovuutta ja innovatiivisuutta, Savolainen sanoo. Luottamusta voivat horjuttaa myös esimiehen henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten vuorovaikutuksen ongelmat tai arvaamattomuus ja ennakoimattomuus. Työpaikalla luottamus syntyy vuorovaikutuksessa. Luottamus heikkenee tai voi rikkoutua, jos työntekijä kokee esimiehensä epäpäteväksi esimerkiksi siksi, että esimies ei tunnu osaavan asioita tai kontrolloi liikaa. – Toisia tulkitaan helpommin väärin, jos yhteisössä on taipumusta epäilyyn. – Luottamus voi kyllä syntyä myös pelkästään sähköisessä vuorovaikutuksessa. – Silloin kommunikointi on niukempaa ja suoraviivaisempaa, joten esimerkiksi tunteiden käsittely on esimiehille haasteellista ja konfliktien ratkaiseminen hankalampaa. Se syntyy sitkaasti ajan kanssa, mutta se voidaan menettää nopeasti. Se rakentuu hitaasti mutta murtuu helposti. Niin särkyvää!. – Luottamus edellyttää riskinottoa. Perinteisesti se tarkoittaa viestintää kasvotusten, joten sähköinen vuorovaikutus tuo haasteita
Työpaikalla luottamusta rikotaan henkilösuhteissa esimerkiksi loukkauksilla tai selän takana puhumisella. – Se on hyvin henkilökohtainen asia, ja sillä on näkyviä vaikutuksia ihan tulokseen ja tuottavuuteen asti. Arkipäivän toiminnassa tarvitaan ainakin jonkin verran vuorovaikutusta ja vastavuoroisuutta. Se vapauttaa voimavaroja, jotka muuten kuluisivat esimerkiksi kyräilyyn ja epäilyyn. Näin vahvistat luottamusta. LISÄÄ AIHEESTA www.ttk.fi > Koulutus ja kehit täminen > Julkaisut > Digijulkaisut > Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa Esimies: 1 Jaa tietoa, kiinnitä huomiota viestintään. Siksi on erittäin tärkeää, että keskinäinen vuorovaikutus toimii. Työntekijä: 1 Täytä odotukset, joita työtehtävillesi on asetettu. – Käytännön työnteossa se näkyy myös niin, että työntekijä antaa käyttöön koko ammattitaitonsa ja osaamisensa. 2 Varmista, että työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan – esimerkiksi millaisia aikatauluja tai millaista laatutasoa. 3 Luo yhteisiä pelisääntöjä. Tutkimusten mukaan epämiellyttäviäkin päätöksiä on helpompi hyväksyä, jos organisaatioon ja sen johtoon luotetaan. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 Lisäksi luottamusta nakertavat pelkästään negatiivinen palaute tai tuen puute. Esimerkiksi pereh dyttäminen edistää luottamuksen syntymistä. Lisäksi tietoa saatetaan ryhtyä panttaamaan, jos toisiin ei luoteta, Savolainen kertoo. – Ihminen voi rikkoa luottamusta myös passiivisuudellaan. – Luottamusrikko voi levitä työyhteisössä, jolloin ilma piiri voi muuttua negatiiviseksi. Tukea muutoksen myllerryk sessä Savolainen uskoo, että kiinnostus luottamusta kohtaan johtuu myös työelämän kiihtyvästä muutoksesta. 2 Toimi rehellisesti. Savolainen muistuttaa, että olemme ihmisinä sosiaalisia. Tietoa ja tiedostamista tarvitaan, jotta ymmärretään toiminnan seuraukset. Luottamus auttaa selvittämään virheitä ja konflikteja työpaikalla. – Tunneperäisten asioiden käsittely ja korjaaminen on hankalampaa ja vie paljon aikaa, Savolainen huomauttaa. Miten tulemme toimeen, kun pitää neuvotella, tulla vastaan ja tehdä kompromisseja. Myös asenteiden korjaaminen on tärkeää, jotta ongelmilta vältyttäisiin vastaisuudessa. – Luottamus on koetuksella esimerkiksi YT-neuvotteluissa, koska niihin liittyy luopumista ja ennakoimattomia seurauksia. Luottamusrikot näyttävät johtavan myös vaikenemiseen, jolloin luottamusta ei saada rakennettua uudelleen ja seurauksena voi olla työpaikan vaihto. Esimiehen luottamus työntekijään horjuu herkimmin silloin, jos alainen laiminlyö tehtäviään tai tekee toistuvasti virheitä. Elämässä asiat eivät aina suju mallikkaasti. 4 Pidä huolta, että työntekijöillä on asianmukai set resurssit, kuten työvälineet. Vastuu on esimiehellä, vaikka luottamuksen ylläpitäminen ja rakentaminen kuuluvatkin kaikille. Muutenkin luottamus luo hyvän pohjan työnteolle. – Työntekijät eivät ehkä rohkene ottaa asiaa esille. – Millä tavalla olemme yhteyksissä. Tärkeää tänäkin päivänä Luottamus organisaatiossa -tutkimusryhmän johtajana Savolainen on huomannut, että luottamus on työpaikoilla kuuma aihe. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisilla työpaikoilla on luottamukseen liittyviä pulmia ja haasteita. 4 Anna esimiehellesi palautetta. Rohkaise, kannusta ja anna myös myönteistä palautetta. Luottamus kannattaa korjata Rikkoutunutta luottamusta kannattaa Savolaisen mukaan ehdottomasti yrittää korjata. 3 Suhtaudu esimieheen reilusti. Luottamusta rikkoneen osapuolen täytyy myöntää tekemisensä ja pyytää vilpittömästi anteeksi. Ne ovat työyhteisötaitoja. Asiasta pitää puhua, ja osapuolten täytyy kuunnella toisiaan. Hän jakaa tietoa, haluaa kehittyä ja sopeutuu helpommin muutoksiin
Verven näyttelyosastolla Työterveyspäivillä päällimmäisiksi aiheiksi nousivat osatyökykyisyys, digitali saatio, kiire ja sählääminen työpaikalla. Digitalisaation keskellä kaivattiin myös keskittymisrauhaa. Tällaista erityiskohtelua kutsutaan myös positiiviseksi tai käänteiseksi syrjinnäksi. Joskus yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää mukautuksia. Työterveyslaitos (TTL) kommentoi työja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietintöä muun muassa näin: "Työryhmän lakiesitys vastaa pääosin modernin työelämän tarpeisiin. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää ovat häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Ilmoittautuminen: www.vates.fi/tapahtumat TIINA JÄPPINEN, VATES-SÄÄTIÖ suomalaisista kokee, että työyhteisöissämme ei hyväksytä erilaisuutta. Syrjintä ei saa perustua henkilöä itseään eikä jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Useat tutkimukset tukevat vähintään 11 tunnin päivittäistä vuorokausilepoa. Henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän ilman niitä on vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Ideana on löytää uusia työuralähtöisiä ratkaisuja työntekijän tilanteeseen yhteistyössä työnantajien ja työterveyshuoltojen kanssa, Verven asiakaspäällikkö Sami Heinikainen kertoo. TYÖ AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 22 TYÖAIKALAKIA UUDISTETAAN. Jaksotyö on usein hyvin epäsäännöllistä ja palautuminen jää liian vähäiseksi." – Mielestämme ei ole mitään syytä laajentaa jaksotyötä käyttävien alojen määrää. Kyse ei ole pelkästään sukupuolten välisestä tasa-arvosta vaan laajemmasta yhdenvertaisuusajattelusta. Moni kertoi, että työkykyasioissa työnantajan ja työterveyshuollon intressit eivät aina kohtaa eivätkä roolit ole välttämättä selvillä. VERVEN TYÖKYKYSTUDIOSSA kävijöiltä kysyttiin, mikä puhuttaa työpaikalla tai työterveyshuollossa, mihin he törmäävät työn arjessa ja mille asialle pitäisi juuri nyt tehdä jotain. Suomalaisen Työn Liiton tutkimus 2017, vastaajia yli 2 200. Tosiasiat on tunnustettava: jos ei osata eikä tiedetä, niin pienin askelin eteenpäin siinäkin, kiteyttää Heinikainen kävijöiden tuntoja. LISÄÄ AIHEESTA: www.yhdenvertaisuus.fi Tiedolla vaikuttaminen -hanke (STEA) järjestää 30.11.2017 maksuttoman Yhdenvertaisuus työelämässä -seminaarin Helsingissä. Toimintoja digitalisoidaan, ja osa pohti, miten tämä auttaa varsinaista asiakastyötä. Naisista tätä mieltä on 68 %, miehistä 52 %. Osatyökykyisten työntekijöiden tilanne askarrutti eniten. Vervessä olemme kehittäneet Navigo-palvelun avaamaan umpisolmuja. KETÄÄN EI SAA SYRJIÄ iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lisäksi puhuttivat työkykyongelmien varhainen tunnistaminen, työkykyjohtaminen sekä työterveyshuollon ja työpaikan osin erilaiset odotukset. Työnantaja odottaa työterveyshuollon ratkaisevan ongelmat, jotka työterveyshuolto mieltää työnantajan kysymyksiksi. . Liialliset ylityöt lisäävät työtapaturmien riskiä ja heikentävät sydänterveyttä. Jos työntekijällä on esimerkiksi vamma tai sairaus, hänen työolojaan, työaikaansa tai työn sisältöä voidaan muokata niin, että hän voi tehdä työtään yhtä lailla kuin muutkin. Mukautukset osa yhdenvertaisuutta KOONNUT MERJA KARJALAINEN Osatyökykyisyys, digitalisaatio, kiire, sählääminen… Asiakaspäällikkö Sami Heinikainen kertoo, että työpaikkojen arki keskustelutti ja komenttilappujakin kertyi runsaasti. Sen sijaan esitettyä jaksotyön lisäämistä TTL ei kannata. TTL ei kannata ylitöihin liittyvien säännösten väljentämistä, ja ylitöille tulisi sen mukaan asettaa kuukausittainen katto. Pinnalla nyt. . Nykyisin jaksotyötä tehdään esimerkiksi poliisilaitoksessa, tullissa, postissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuljetusalalla, vartiointityössä, meijereissä, hotelleissa ja ravintoloissa, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä. Tarvitaan 11 tunnin vuorokausilepo" K U V A V E R V E lepoajoista tulee riittävät. Siten turvataan riittävä palautuminen ja työturvallisuus. Työaikalain soveltamisalaa on selkeytetty ja työaikajoustoja on lisätty varsinkin asiantuntijatyöhön. Sama työ voitaisiin tehdä vuorotyösäännösten puitteissa, jolloin Yhdenvertaisuussuunnitelma pitää olla julkishallinnon lisäksi työnantajilla, joilla on vähintään 30 työntekijää
SYÖ AIVOSI VIRKEIKSI Lue aiheesta lisää seuraavilta sivuilta.. 4 Opettele syömään kiireettömästi aina, kun se on mahdollista. Juotko tarpeeksi vettä päivän mittaan. Serotoniinista liki 80 prosenttia muodostuu suolistossa. Syö kunnon ruokaa ja nauti syömisestä – kohtuus mahdollistaa nautinnon! 3 Opettele ruoanvalmistuksen perusteet, niin ruoanlaitto ei stressaa. Ravitsemuskouluttaja Elina Lammi antaa vinkit stressittömään syömiseen: 1 Ruoka on iso osa hyvää elämää, mutta elämässä on muitakin ihanuuksia kuin syöminen. Jokaisen sisällä asuu pieni kotikokki. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 Terveys 24 Syö oikein, stressaat vähemmän 28 Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa! 30 Ei yksin tupakka: yhteisaltistus yllättää 33 Terveys ajassa 34 Liikettä niveliin: Hyödynnä arjen askelmat Tässä NUMEROSSA T E K ST I T II N A M A K K O N E N | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S Se, mitä, milloin, miten ja missä syöt, voi vaikuttaa myös stressija vireystasoosi. Onko ruokavaliossasi sopivasti hiilihydraatteja. B6ja B12-vitamiinit, foolihappo sekä Cja E-vitamiinit ovat tärkeitä, samoin sinkki ja magnesium. Onko suolistosi kunnossa. 2 Älä hötkyile muotidieettien mukaan. 5 Tarkista, saatko ruoastasi riittävästi rakennusaineita muun muassa serotoniinin tuottamiseen: Saavatko aivosi ruoastasi tarpeeksi hyviä, aitoja rasvoja. Säännöllinen ateriarytmi takaa tasaisen verensokeri pitoisuuden. Saatko tarpeeksi hyvää proteiinia. Syötkö värikästä kasvisruokaa. Rasvan laadulla on vaikutusta mielialaan
Ilta venähti pitkäksi, koska hän jatkoi työntekoa vielä kotona. 16.30 Kotiin. 20—21 Arkisia askareita, iltateet 23.45 Nukkumaan Kati Myllyniemen arki. 17.20 Lähtö jalkapalloharjoituksiin, harjoitusten apuvalmentajana (liikuntaa!) klo 19:ään asti. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 24 K ati Myllyniemi istahtaa kahvilan pöydän ääreen lyhyiden yöunien jälkeen. Mutta miten yhdistää repaleinen arki ja puhtia antava ruokarytmi. Työnantaja luottaa siihen, että työntekijä hoitaa hommansa huolella ja omaan tahtiinsa. TEKSTI TIINA MAKKONEN KUVAT TIINA MAKKONEN JA THINKSTOCKPHOTOS Fiksu syöminen toimii puskurina stressin ylikierroksia vastaan. Lammi on seurannut pitkään keskustelua ravitsemussuosituksista ja etsinyt maanläheistä vastausta siihen, mitä on viisas syöminen. Kännykkä herätti aamulla kello 5.30. Mutta hetkelliset stressin ja väsymyksen tunteet ovat toki tuttuja. Klo 8.50 lapsi eskariin ja takaisin kotiin töihin. – On vaikea noudattaa erityisiä dieettejä, koska vaikkapa ravintoloissa ja hotelleissa joudun syömään sitä, mitä sattuu olemaan tarjolla, Myllyniemi kertoo. Tällaista on Kati Myllyniemen arki. Hän haluaa tietää myös, onko ruuhkavuosiaan viettävä perheenäiti juonut riittävästi vettä. Syö oikein, stressaat vähemmän 7.15 Herätys ja aamutoimet 8—8.30 Töitä. Jatkuvaa stressiä tai väsymystä Myllyniemi ei tunne. Keskiviikkona hän teki töitä pääosin kotona, torstaina ja perjantaina hän oli työmatkalla. Lammi on kiinnostunut siitä, mitä ja miten Myllyniemi on päivien aikana syönyt. Pikainen päivällinen lapselle, itselle proteiinirahka. Työpaikalle klo 14.30. Hänen filosofiansa punainen lanka on: ”Syöminen on sallittu nautinto, jonka kohtuullisuus mahdollistaa.” Myllyniemi kirjasi syömisensä ylös viikon kolmena viimeisenä arkipäivänä. Ravitsemuskouluttaja Elina Lammi kuuntelee Myllyniemeä ja katselee samalla tämän täyttämää ruokapäiväkirjaa. Hän työskentelee johdon konsulttina OpusCapita-yhtiön Tampereen yksikössä, pitää työstään ja tekee sitä joustavasti. Jos viikolla päivät ovatkin pitkiä ja risaisia, viikonloppuna akut saa ladattua seuraavaan viikkoon. Työmatkoja on paljon, ja hotelliyöpymiset ovat yleisiä. Hän meni nukkumaan vasta reilusti puolenyön jälkeen. Syömisen säätely on hankalaa arjen kiireiden keskellä. Ajo kotiin. 12.30 Palaveri kaupungissa ja lounas
Siitä Elina Lammi on erityisen kiinnostunut. Elina Lammilla on tähän eteläeurooppalainen ratkaisu. Hiilihydraatteja voi illalla syödä rauhassa, sillä energiaa on kulunut päivän aikana paljon ja elimistö tarvitsee sitä lisää. Se on paljon parempi vaihtoehto kuin jäädä työkoneen viereen syömään omia eväitä muovirasiasta. Monesti kaivetaan kaapista eineksiä, kun muuhun ei ole aikaa. Hitaus on valttia Myllyniemi on merkinnyt päiväkirjaansa kulloiseenkin syömiseen liittyvän tilanteen. Lammi kannattaa sitä, että työporukat käyvät yhdessä lounaalla niin usein kuin mahdollista. Hänestä suomalaiseen ruokakulttuuriin on suotta jämähtänyt käsitys, että iltakuuden jälkeen pitäisi välttää aterioita. Suoliston bakteeriston tasapaino tekee hyvää aivoille. Kuusipalo puhuu hyödyllisestä väsymyksestä, jota edistää illalla syöty hiilihydraattipitoinen ruoka. Arkipäivää säätelevät 6-vuotiaan lapsen kuljetukset aamulla hoitoon, iltapäivällä kotiin ja illalla harrastuksiin. Tietoiseen syömiseen liittyy myös yhteisöllisyyden ajatus. Myllyniemi kertoo, että iltapäivä tuntuu stressaavimmalta ajalta päivässä. – Jotta tällainen ruokarytmi toimii, täytyy muistaa huolehtia riittävistä välipaloista päivän aikana. – Ruokailu täytyy aloittaa hitaasti, jotta elimistö ehtii valmistautua. Kylläisyystiedon muodostuminen aivoissa vie aikaa. Onnellisuushormoniksi kutsuttu serotoniinikin rakentuu pääosin suolistossa. Aivot kiittävät myös säännöllisestä ateriarytmistä, koska silloin verensokerit pysyvät tasaisina. Perheen Suoliston bakteeriston tasapaino tekee hyvää aivoille.. – Kun syö nopeasti eikä keskity, tulee usein syötyä enemmän kuin on tarpeen. Lapsille on saatava ruokaa ennen harjoituksiin lähtöä. YHTEISELLE ILTA-ATERIALLE ON PERUSTEITA – ETENKIN JOS PERHEEN arki-iltoihin kuuluu liikuntaharrastuksia, yhteinen illallinen on hyvinkin järkevää ajoittaa iltauutisten alle, vahvistaa erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Hiilihydraatit ovat välttämättömiä muun muassa lihasten kasvulle ja kehitykselle. Hän korostaa tietoista syömistä eli sitä, että ihminen keskittyy syömisen aikana ruokaan ja siitä nauttimiseen eikä esimerkiksi työsuoritukseen tai puhelimessa puhumiseen. Nälkäisenä ei pidä mennä nukkumaan, sillä kurniva vatsa voi vaikeuttaa unensaantia ja estää elimistöä palautumasta päivän rasituksista. Tällöin myös ruoansulatus paranee ja ravintoaineet ehtivät imeytyä. Painonnousuun vaikuttaa energian päivittäinen kokonaismäärä, ei se, mihin kohtaan vuorokautta syömiset ajoittuvat. Syömisellä on merkitystä, sillä suolistolla ja aivoilla on yhteys toisiinsa. – Reilusta iltasyömisestä ei ole vaaraa, sillä nukkuessa ruoka sulaa samaan tahtiin kuin valveillakin. Kiireisenä päivänä Kati Mylly niemen kahvihetki yhdistyy puhelinpalaveriin autossa. Jos ruoka hotkitaan, aivot eivät ehdi pysyä mukana, Lammi selvittää. Kunnon ruokatauko auttaa jaksamaan, sillä se irrottaa mielen hetkeksi työstä. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 Ravitseva-yrityksessään työskentelevä ruokatuntija tietää, että Myllyniemen tärkein työväline sijaitsee korvien välissä. – Stressiä kannattaa helpottaa syömällä töiden ja koulun jälkeen pikainen ja ravitseva välipala. Hyvät unet syömällä Myllyniemen perheeseen kuuluu kaksi alaikäistä lasta ja puoliso, joka myös tekee joustavuutta vaativaa tietotyötä. Myös isompi lapsi tarvitsee ruokaa koulun ja harrastusten lomassa
Vihannekset hotkaistuina, kananmunat palaverin aikana Töiden ääressä Yksin lounaalla MIELIALA ENNEN SYÖNTIÄ Kiireistä, aamutouhut tuli aloitettua liian myöhään Pikainen lounas uutisia lukien VEDEN JUONTI 2 lasillista eri aikoihin 2 lasillista ruoan yhteydessä pääruoka on hyvä nauttia vasta vaikkapa kahdeksalta, kun kaikki ovat koolla ja elimistö on ehtinyt levätä työn rasituksesta. – Monelle ruoasta on tullut melkeinpä uskonto. Runsaasti energiaa sisältäviä hiilihydraattejakin voi silloin syödä rauhassa. Tiukat ruokaohjelmat yksipuolistavat ravintoa ja vievät K U V A K A T I M Y LL Y N IE M I Kati Myllyniemen aamiai nen: puoli pussia mikros sa sulatettuja pakastevi hanneksia ja kaksi munaa. Hän on kiinnostunut terveydestään ja seuraa muun muassa unensa laatua hyvinvointirannekkeesta. Arjen keskellä syöminen on tehtävä, jonka yritän hoitaa niin hyvin kuin pystyn. Hän tietää, että vettä pitäisi hörpätä vähän väliä. Nämä asiat eivät ole millään tavoin ristiriidassa keskenään. Nälkä tekee ärtyisäksi. – Kun syö ennen nukkumaanmenoa monipuolisen aterian, alkaa sopivasti parin tunnin kuluttua nukuttaa. Kotona, ruokapöydän ääressä Töissä Ravintolassa MITEN. Punaisen lihan yletön syöminen ei ole kenellekään hyväksi. Siihen ei mene paljonkaan enempää aikaa kuin eineisten lämmittämiseen mikrossa. Elina Lammi on tyytyväinen siihen, että Myllyniemi ei pistä suuhunsa mitä sattuu ja milloin sattuu, mutta tehtävä-sanan käyttö ruokailusta puhuttaessa kuulostaa hänestä pahalta. Aamupala: puoli pussia sekavihanneksia (mikrossa) 2 keitettyä kananmunaa Kuppi kahvia ja 2 Domino-keksiä Lounas: sushia, inkivääriä, soijaa täydennykseksi pari maki-rullaa, koska lihat olivat niin tulisia MISSÄ. Päivällä niiden syöminen väsyttää, mutta illalla saa väsyttääkin. Leipää hän ei syö juuri lainkaan, koska hän yrittää välttää hiilihydraatteja. Tuota viestiä täytyy osata kuunnella. Hyvät unet takaavat sen, että aivot saavat riittävän määrän lepoa ja stressihormonit tasaantuvat. Lammi puhuu oliiviöljyn puolesta. Ähkyä ei saa tietenkään tulla. Terveellistä ja maukasta Kati Myllyniemi on selvästi hyvin perillä ravitsemussuosituksista. Paha olo kertoo siitä, että tämä ei sovi minulle. – On tärkeä muistaa, että terveellisen syömisen ei pidä lisätä arjen kuormaa vaan vähentää sitä. – Yritän syödä hyvin, koska olen huomannut, että sillä on selvä yhteys jaksamiseeni ja mielialaani. Suomessa pidetään yleensä parhaana rasvahappojen lähteenä rypsiöljyä. Hyvä ruoka ja rauhallinen syöminen vähentävät stressiä. Jos syön pullaa päivällä, alkaa väsyttää. Hyvä ruoka voi syntyä hetkessä. Viisaus asuu kohtuudessa Suoliston bakteerikantaa voi auttaa pysymään tasapainossa ainakin syömällä riittävästi maitohappobakteereita ja kuituja sekä juomalla riittävästi vettä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 26 AIKA Kolmessa erässä klo 8.40–10.00 10.30 ja 11.45 13.15–13.50 MITÄ. Jos en ole juonut pitkään aikaan vettä, olo alkaa tuntua nuutuneelta. Ruoan pitää olla terveellistä mutta myös hyvää. Ravitsemussuosituksia ei pidä ottaa määräyksinä, eikä naapurin trendidieettiä tarvitse ottaa oman elämän ohjeeksi. – Terveellisintä on syödä kohtuullisesti ja itseään kuunnellen. Ravitsemuskouluttajan mielestä kananmunat ovat kelpo lähtö päivään, koska Katin kolesteroli arvot ovat hyvät.
ELINA LAMMI KOMMENTOI KATI MYLLYNIEMEN RUOKAPÄIVÄKIRJAA Syö enemmän kuituja. Katin kolesteroliarvot ovat hyvät. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten välillä on erittäin suuria eroja siinä, kuinka paljon kananmuna nostaa veren rasva-arvoja. Vaihda iltapalan ja päivällisen paikkaa. Ne ovat hyviä proteiininlähteitä, mutta viisi munaa päivässä on liikaa. Syö kananmunia kohtuudella. Juo enemmän vettä. Elina Lammi ja Kati Mylly niemi tutkivat yhdessä Katin ruokapäiväkirjoja.. Illalla voi syödä raskaammin kuin päivällä. Kivennäisvedet eivät korvaa vedensaantia, vielä vähemmän energiajuomat. Olen huolissani myös siitä, että esimerkiksi kasvissyöjiksi siirrytään vain lopettamalla lihansyönti. 28–31, 7 x terveellinen vesi, s. Jos on geneettistä taipumusta korkeisiin kolesteroliarvoihin, munia kannattaa syödä mahdollisimman vähän. 33. Hyvä kuidunlähde on esimerkiksi lautasellinen kaurapuuroa, jossa on mukana kauranleseitä, pellavansiemenrouhetta ja marjoja. TTT-lehti 2/2015, Hevimiehen kuntoremontti, s. 32, Välipalasta puhtia, s. Hän kertoo syövänsä 2–5 munaa päivässä. Ota kiirepäivän välipalaksi kourallinen pähkinöitä, muutama kuivattu taateli, viikuna tai aprikoosi ja pullollinen vettä. Suositus on 1,5–2 litraa vuorokaudessa. Täytyy ottaa huomioon, että lihassa on tärkeitä ainesosia, jotka on korvattava jollain muulla, kuten pavuilla ja pähkinöillä. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 15.00 17.10 21.30 23.45 Kuppi kahvia Proteiinirahka (2 dl) 2 ruisleipää ja teetä leivän päällä kananmunaa, salaattia ja kinkkusiivu kourallinen viinirypäleitä Töissä Kotona ruokapöydän ääressä Kotona ruokapöydän ääressä yhdessä vieraan kanssa Töiden ääressä Melko reipasta syömistä, mutta yhdessä lasten kanssa Rauhallinen iltapala Melko kiireistä ennen harjoituksiin lähtöä Nälkä, vaikea rauhoittua aloilleen (keho kierroksilla päivän jälkeen) Lasillinen ennen nukkumaan menoa syömisestä nautinnon. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi/yrittajan-tyokyky-menestyvan-yrityksen-kivijalka (Työterveyslaitoksen Naiset työssä -hankkeen Yrittäjän työkyky -kirja.) Toimistotyöläisen ruokapäivä. Eihän se niin mene. Reijo Raatikainen ja Henna Rannikko (Talentum Pro, 2015)
Lause on totta, mutta yhteys on paljon odotettua monimutkaisempi. 5 Kannusta ja palkitse työntekijöitä, vaikka he eivät sitä vaadi. Entä osaavatko esimiehet käydä rakentavia kehityskeskusteluja, vai meneekö käytetty aika hukkaan. Työhyvinvoinnin todellinen hyöty on liiketoimintalähtöinen. Kyllä kannattaa, sillä hieman vaatimattomatkin kehittämistoimet maksavat itsensä takaisin nopeasti. Työhyvinvointi onkin vain hyvin harvojen organisaatioiden kilpailuetu – toistaiseksi. Yhteyttä tuottavuuteen ei kuitenkaan ymmärretä kunnolla, sillä henkilöstökulujen vähentäminen on TEKSTI MARKO KESTI KUVA KATI LEINONEN/ILMESTYS OY JA THINKSTOCKPHOTOS MARKO KESTIN NEUVOT ESIMIESTYÖHÖN 1 Opettele hyvät johtamiskäytännöt, jotta saat vaikuttavuutta johtamiseesi. Työaika on Suomessa niukkuusvoimavara, joka halutaan maksimaalisesti käyttää liikevaihdon tekemiseen. Miksi työhyvinvoinnin hyvä joh taminen on niin vaikeaa. Kyllä, mutta ei ihan niin helppoa kuin miltä se kuulostaa. Toyota loi ylivoimaisen kilpailuedun Lean-filosofialla, jossa ongelmien OL YMPIC TRAINING CENTER K U O R TA N E wgh-tapahtumat_ttt-lehti_220x138mm.indd 1 22.9.2017 11:41:49 ASIANTUNTIJALTA. Motivoitunut ja virkeä työntekijä tekee enemmän tehokasta työtä ja tuottaa enemmän liikevaihtoa, josta syntyy tulos. Kun työhyvinvointia johdetaan huonosti, suurimmat taloudelliset hyödyt jäävät saamatta. Ongelmiin kiinni heti Kannattaako siis työhyvinvointiin panostaa lainkaan. Työmotivaation parantaminen vaatii useita erilaisia johtamiskäytänteitä kuten kehityskeskusteluja, koulutusta, palkitsemista, tavoitteiden sopimista ja työn opastusta. 6 Ymmärrä, että henkilöstökehittämisen taloudel liset hyödyt tulevat viiveellä. Kukin työhyvinvoinnin tekijä vaikuttaa suorituskykyyn erilaisella tavalla. Hyvä motivaatio tuo tulosta Työhyvinvointia halutaan parantaa hyvän työnantajamaineen ylläpitämiseksi ja henkilöstökulujen pienentämiseksi. Entä jos osaaminen on kunnossa, mutta esimiehet eivät ehdi tai ymmärrä johtaa käytännössä. Se on kokonaisuus, joka rakentuu kolmesta tekijästä: turvallisuuden tunteesta, me-hengestä ja osaamisesta sekä luovuudesta. Työpahoinvoinnin ehkäisy voi pitää sairauspoissaolot aisoissa mutta ei paranna työmotivaatiota ja asiakastyytyväisyyttä. Työhyvinvoinnin parantaminen vie kallisarvoista työaikaa, ja siksi johtajat panostavat siihen liian vähän ja ristiriitaisin tuntein. Työhyvinvointi on paljon muutakin kuin turvalliset työolot. Johtaja kipuilee, laittaako kaikki paukut liikevaihtoon vai käyttääkö aikaa myös työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa! itse asiassa toisarvoinen tavoite. 2 Luo avoin ja positiivinen ilmapiiri, jossa ongel mista uskalletaan puhua. Henkilöstökehittämiseen on hyvä luoda investointiluonteinen strategia. 4 Laadi henkilöstöjohtamisen vuosikello ja toteuta sitä käytännössä. 3 Etsi heti ratkaisuja työpaikan ongelmiin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 28 K aikki tietävät, että työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Kun työmotivaatio paranee, sähläys vähenee ja tehokas työaika kasvaa. Vinkiksi valintaan: kilpailukyky paranee työmotivaation ja hyvinvoinnin mukana. Nämä kaikki vievät arvokasta työaikaa ja syövät siten työaikakapasiteettia liikevaihdon tekemiseltä
Ohjeet ja työkalut työhyvinvointituottavuu den analysointiin: https://yrityksetkehit tamispolulle.com/laskeomanyrityksesi henkilostotuottavuus/ Esimiehille harjoitusta virtuaalipelillä OL YMPIC TRAINING CENTER K U O R TA N E wgh-tapahtumat_ttt-lehti_220x138mm.indd 1 22.9.2017 11:41:49. Oppimisen myötä hyvät johtamis käytännöt ja henkilöstön työhyvinvointi sisäistetään entistä paremmin osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Myös haasteisiin osataan ja halutaan reagoida oikein, koska tilanteita on harjoiteltu tekoälyä hyödyntävissä harjoituksissa. Lapin yliopiston tutkimuksen pohjalta kehitetty tekoälysimulaatio osoittaa, että kvartaalituloksen maksi moinnin sijaan kannattaa satsata on gelmien ratkaisemiseen ja henkilöstön motivointiin. Kirjoittaja Marko Kesti on dosentti ja tietokirjailija, joka työskentelee tutkimus johtajana Lapin yliopistossa. Kun ongelmiin tartutaan heti ja työ motivaatiota parannetaan jatkuvasti, pitkällä aikavälillä syntyy ylivoimainen kilpailuetu. Hän näkee työyhteisön työhyvinvoinnin kuumemit tarin, jokaisen kuukauden taloudellisen tuloksen ja henkilöstökehittämisen hyödyt tulevaisuuteen peilattuina. Tekoälysovelluksen avulla voidaan mallintaa eri tilanteisiin sopivaa johta mista ja esimiestyötä sekä tutkia, miten erilaiset tavat toimia vaikuttavat talou teen ja henkilöstön hyvinvointiin. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 ratkaiseminen on tuotantoa tärkeäm pää ja henkilöstön innovatiivisuu den hyödyntäminen on johtamisen ytimessä. SOL Palvelut Oy:n palvelu ja liiketoimintajohtajat ovat opetelleet hyvää johtamismallia, ja tulokset ovat Marko Kestin mukaan lupaavia. Käyttöliittymänä toimii virtuaali peli, jossa esimies ratkaisee työpaikan käytännön ongelmia ja panostaa työ motivaation parantamiseen. Tiukka kvartaalituloksen tuijotta minen johtaa sosiaaliseen dilemmaan, valinnanvaikeuteen, joka lamauttaa työhyvinvoinnin kehittämisen: pitäi sikö maksimoida tämän viikon tulos vai käyttää aikaa työpaikan ongelmien ratkaisemiseen ja työmotivaation pa rantamiseen. LISÄÄ AIHEESTA Maksuttomaan BestBosstyöhyvinvointi simulaatioon voi tutustua osoitteessa: http://www.service.mekiwi.org/playgain/ Simulaation voi virittää yrityksen omien lukujen ja työhyvinvoinnin tietojen mukaan. Lapin yliopiston tutkimukseen perustuva sovellus on maailman ensimmäinen työhyvinvointia ja tuottavuutta simuloiva tekoälysovellus. Sovellus on jo käytössä muutamassa yrityksissä
– Rakennusteollisuudessa ja maataloudessa pölylle altistuminen lisää riskiä sairastua krooniseen keuhkoputkentulehdukseen, joka on myös tupakoinnin aiheuttama sairaus. Pöly altistaa Tupakoinnin ja työperäisten altisteiden yhteisvaikutus voi lisätä myös muiden sairauksien kuin syövän riskiä. Reijula on mukana Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitetään tupakoinnin ja muun muassa arseenin, koboltin ja nikkelin yhteisvaikutusta metalliteollisuudessa. Tupakoitsijalla on todennäköisesti tupakoimatonta suurempi riski sairastua hengityselinsairauksiin töissä, joissa on pölyä tai herkistäviä tai ärsyttäviä tekijöitä. Samoin kromin ja tupakan yhteisvaikutusta rakennusteollisuudessa tutkitaan parhaillaan. Asbestin ja tupakan yhteisvaikutus kasvattaa syöpäriskin lähes 50-kertaiseksi. Se tarkoittaa, että yhteisvaikutus on suurempi kuin osavaikutusten summa. Terveydenhuollossa kannattaa Reijulan mukaan kiinnittää huomiota tupaEsimerkiksi rakennus-, metallija maataloustöissä tupakka ja työperäiset altisteet ovat sairastuttava yhdistelmä. – Asbestia koskeva tieto on varmistettu, mutta muiden altisteiden potentoivaa vaikutusta tutkitaan edelleen esimerkiksi metalliteollisuuden karsinogeenisten metallien osalta, kertoo työterveyshuollon professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 30 T upakointi voi yhdessä työperäisten altisteiden kanssa lisätä tuntuvasti syöpäriskiä. Lääketieteessä puhutaan potentoivasta vaikutuksesta. YHTEISALTISTUS YLLÄTTÄÄ TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Ei yksin tupakka. Savuton työpaikka voi auttaa irti epäterveellisestä tavasta. Hän toimii myös Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtajana. Tutkimusten mukaan pöly ja tupakointi todennäköisesti potentoivat toistensa vaikutusta, Reijula toteaa. Reijulan mukaan yhteisvaikutusta olisi syytä tutkia myös muun muassa puunjalostusteollisuudessa ja niillä teollisuuden aloilla, joilla on kemikaaleille ja keraamisille ja teollisille kuiduille altistumisen riski
Savuttoman työpaikan kriteerit Taina Kangas K U V A H E LI N Ä K U JA LA. Reijula toivoo, että savuttomuuden tukemisesta tulee yhteinen asia, jossa on mukana koko organisaatio johtoa myöten. – On tärkeää miettiä keinoja yhdes sä työntekijöiden kanssa ja myös perus tella, miksi savuton työpaikka on hyvä juttu kaikille. Kankaan mukaan työpaikat voivat tehdä paljon savuttomuuden hyväksi. 6 Kaikki työpaikan tilaisuudet ovat savuttomia. Terveyshaitat yllättävät Terveyden kohentuminen on savutto muuden suurin etu. Kangas viittaa sosiologi Anu Kataisen väitöstutkimukseen, jossa todet tiin määräilyn ja saarnaamisen olevan monelle tupakoitsijalle kuin punainen vaate. Työpaikka voi tukea Tutkimusten mukaan yli puolet tu pakoitsijoista haluaisi päästä riippu vuudestaan eroon. 3 Tupakkalaissa määritellyissä sisäja ulkotiloissa ei käytetä tupakkatuotteita eikä sähkösavukkeita. Ne voivat esimerkiksi järjestää ryhmä ohjausta ja tarjota työterveyshuollon kautta vieroituslääkehoitoa. Työpaikalla sillä on myös taloudellisia vaikutuksia, kun sairauspoissaolot vähenevät, työteho paranee ja tuottavuus kasvaa. Päätyön ohessa hänellä on oma yritys, joka auttaa muun muassa työpaikkoja sa vuttomuuden edistämisessä. 2 Työterveyshuolto tukee työntekijöitä käytön lopettamisessa. Hyviä vaihtoehtoja ovat myös taukojumppa tai pieni kävely lenkki ulkona. Kunnista yli 80 prosenttia on julistautunut savutto miksi. Aluksi on kuitenkin hyvä kysyä tupakoitsijoil ta, mikä auttaisi heitä lopettamaan tai ainakin pysymään savuttomana työ päivän ajan. Hän on terveydenhoitaja ja savuttomuusohjaaja, joka työsken teli kymmenisen vuotta Hengitysliiton Stumppipuhelinpalvelussa ja aloitti tänä syksynä projektikoordinaattorina Suomen syöpäyhdistyksessä. Niiden omaksumista voi edistää muokkaamalla ympäristöä, esimer kiksi varaamalla tauoille valmiiksi tekemistä, Kangas vinkkaa. – Nämä tarpeet selittävät osin myös tupakointia, ja siksi ne olisi hyvä ottaa huomioon savuttomuuden edistä misessä, Kangas huomauttaa. 5 Tupakointi on kielletty työaikana. Tsemppihenkeä tar vitaan, sillä kannustava ilmapiiri ja vertaistuki helpottavat muutosta. Ulkona mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu niin, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin. Muita terveyshaittoja ei kuiten kaan tunneta yhtä hyvin. Kankaan mukaan ihmiset tietävät jo hyvin, että tupakointi aiheuttaa keuh kosairauksia ja sydän ja verisuonitau teja. Taina Kangas tuntee hyvin tupa koinnin lopettamiseen liittyvät tun teet – niin ahdistuksen kuin onnistu misen ilon. Se on sallittu vain lakisääteisillä ja työehtosopimuksiin kirjatuilla tauoilla. Myös verkkovalmen nusta on saatavilla, jos säännöllisesti ko koontuvan tukiryh män järjestäminen on vaikeaa esimerkiksi vuorotyön takia. Jos muutos vain sanel laan, vastarinta on hyvin normaali reaktio, Kangas sanoo. Toisena ääripäänä ovat tilastojen ulkopuolelle jäävät pienet työpaikat, joista osassa tupakoidaan edelleen joko tupakkakopeissa tai työn lomassa. Työpaikalle savuttomuus on imago etu: se kertoo yrityksen halusta satsata terveelliseen työkulttuuriin. – Tupakalla on yhteys esimerkiksi selkävaivoihin, sillä se heikentää ve renkiertoa välilevyissä. Työpaikalla kannattaa tukea tupa koinnin lopettamista ja huolehtia samalla suojautumisesta ja hyvästä työhygieniasta. – Myös nuoret työntekijät ovat tärkeä 1 Työnantaja kannustaa työntekijöitä tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen. – Uusien tapojen luominen on hel pompaa kuin vanhojen vastustami nen. Saatavilla voi olla vaikkapa hedelmiä tai juomia. Riippuu paljon työyhteisöstä, mitkä ovat sopivia keinoja, hän toteaa. Lähteenä Savuton Suomi 2030 -verkosto. Lopettaminen ei kuitenkaan ole helppoa. 7 Työpaikan hallinnoimissa tiloissa ei myydä tupakkatuotteita eikä tupakan kaltaisia nikotiinituotteita eli muita kuin vieroitustuotteita. Savuton työpaikka antaa par haat onnistumisen mahdollisuudet. Kun työpaikka muuttuu savutto maksi, tupakkataukojen tilalle kan nattaa kehittää yhdessä uusia tapoja irtautua hetkeksi työstä. On myös arvioitu, että kaikista syövistä kolman nes johtuu tupakasta. Esiin on noussut myös kysymys siitä, miten auringon ultraviolettisäteily ja tupakointi vai kuttavat toisiinsa ulkotyössä. 4 Sisällä ei ole tupakointitiloja. Pleikkapeli savujen sijasta Savuttomia työpaikkoja on Suomessa yhä enemmän, mutta niistä ei ole pi detty tarkkaa tilastoa. 8 Savuttomuus ilmaistaan näkyvästi työpaikan tiloissa ja mainitaan myös työpaikkailmoituksissa. Tupakointialueita ei ole selvästi näkyvillä paikoilla. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 koinnin ja sytostaateille altistumisen yhteisvaikutukseen. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmisellä on tarve päättää itse asioistaan ja luottaa kykyynsä pysyä päätöksissään. Samalla meillä on tar ve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. – Olen kuullut, että jollekin työpai kalle on hankittu Playstationpeli. – Työpaikan tuki edistää merkittä västi tupakoinnin lopettamisen onnis tumista
– Mielenkiintoista on myös riip puvuuksien psykologia, esimerkiksi se, mikä on motivaation merkitys ja miten tapoja muutetaan. Kun tarjolla on lisäksi tukea, rajoite ja kannustin voivat toimia yhdessä pa remmin kuin erikseen, Kangas sanoo. syy pyrkiä savuttomuuteen. – Työpaikalla uudet tupakointi rajoitukset voivat olla tällainen kriisin paikka. Se aktivoi koko kehoa, vahvistaa lihaksia ja vähentää selkäongelmia. Toinen keskeinen ajatus on, että sitou tuminen ja tahtotila ovat motivaatiota tärkeämpiä muutoksen onnistumisessa. Sitou tumalla päätämme tehdä asioita ilman hyvää motivaatiotakin, Kangas sanoo. Nuorempana Kangas tupakoi itse kin mutta luopui tavasta perheen perustamisen myötä parikymmentä vuotta sitten. Se on usein alussa vahva mutta hiipuu todennäköisesti jossain vaiheessa. Sosiologi Anu Kataisen mukaan tupakoinnin lopettamiseen tarvitaan usein paitsi sopiva elämäntilanne myös jokin kriisi, joka pakottaa rikko maan lähes automaattiset tapamme. Kankaan mielestä juuri tämä tekee savutto muusohjaajan työn kiinnostavaksi ja mielekkääksi. Gymba sopii kaikille, sekä töissä että kotona. Silloin herää kysymys, olisiko nyt hyvä hetki yrittää lopettamista. Omien elämänarvojen pohdinta lu jittaa sitoutumista. Siihen kuulu vat osana mindfulness eli tietoisuus taidot, joiden harjoittelu parantaa kykyä rauhoittua ja sietää ikäviäkin tuntemuk sia. – Motivaatio voi vaihdella päivittäin. Kangas on perehtynyt hyväksymiseen ja omistautumiseen perustuvaan HOTterapiamuotoon elämäntapa muutoksen vahvistajana. Kuljetko kohti arvojasi. Kankaan mukaan harjoittelun tehos ta on lupaavaa näyttöä tupakkariippu vuuden hoidossa. LISÄÄ AIHEESTA www.savutonsuomi.fi > Savuton työpaikka www.ttl.fi > Toimiva työyhteisö > Terveyden edistäminen > Savuton työpaikka www.suomenash.fi www.stumppi.fi www.keuhkokatsastus.fi > Blogi UUTUUSTUOTTEET Mediamyynti: Jaana Koivisto puhelin 040 770 3043 • jaana.koivisto@tttlehti.fi Uutuustuote-esittelyt ovat mainoksia, joiden sisällöstä vastaavat ilmoittajat. – Valintoja tehdessämme voimme miettiä, vievätkö ne meitä kohti arvo jamme. Terveys ja läheiset ovat useimmille tärkeimpiä. Tilaa ilmainen kokeilu NYT! www.gymba kokeilu.fi Jakelu/ markkinointi: Turvallinen ja ergonominen työympäristö VAINTIETO OY MADE IN FINLAND Lue lisää -> U UTUUS! MULTI TECH www.leijonagroup.com ÄÄRIMMÄISIIN TYÖOLOSUHTEISIIN ÄÄRIMMÄINEN SUOJAVAATETUS EN iso 20471 2 EN iso 11612 EN ISO 11611 EN 61482 EN 1149-5 EN 13034. Riippuvuus voi syntyä helposti, jos nuoret alkavat ajatella, että tupakalla käynti kuuluu tähän työyhteisöön tai ammattiin. Naisille raskaus onkin otollinen vaihe lopettaa tupakointi kokonaan. UUSI TAPA TYÖSKENNELLÄ Hanki elastinen Gymba aktivointilauta, sen avulla seisot aktiivisesti oikein. Kriisi rikkoo rutiinit Tupakointi on merkittävin estettävissä oleva työikäisten terveysriski
Strategia ja muu tosvalmentaja Maarika Mauryn mukaan se voi ilmetä työyhteisöissä monella muullakin tapaa. Erityisesti oma pyrki mys lisätä mielekkäitä haasteita vähensi työssä tylsistymistä ja lisäsi pitkällä aikavälillä työn imua. Hän on kirjoittanut Jaana Tuomilan ja Tuomo Meretniemen kanssa kirjan Pelolla johtaminen on perseestä, josta on tehty myös teatteriesitys. TYÖSSÄ TYLSISTYMISTÄ on aiem min tutkittu eniten yksitoikkoisen ja teollisen työn näkökulmasta. Hänestä aihe on tärkeä, sillä vuorovaikutussuh teet vaikuttavat paitsi työpaikan ilma piirin myös sen taloudelliseen menestyk seen. – Kiltteys ja diplomaattisuus eivät ole hyväksi silloin, jos ei puututa tilanteisiin, joihin pitäisi puuttua tai reagoidaan niihin liian laimeasti, Maury sanoo. Tehtävät joko eivät vastanneet omia taitoja ja tavoitteita tai työssä oli paljon häiriötekijöitä, kuten keskeytyksiä ja kuormitusta. Lisätiedot tapah tumasta: www.wgh.fi PELOLLA JOHTAMISESTA tulee mieleen käskyttäminen, huutaminen tai muu uhkaava käytös. Ilman haasteita työ käy tylsäksi tiivisuutta ja 15 prosenttia vähemmän reisilihasten passiivisuutta kuin perin teistä työpistettä käyttävillä. Tutkimus tarkasteli myös työn tekijälähtöisen työn muokkaamisen eli tuunaamisen roolia tylsistymisen ehkäisyssä. Terveyshyödyt jäävät kuitenkin saa matta, jos pöydän säätömahdollisuutta ei hyödynnä. Tutkija Lotta Harju keskittyi tuoreessa väitöstutkimuksessaan suomalaisiin valkokaulustyöntekijöihin ja korkeasti koulutettuihin. lokakuuta. Esimerkiksi puhumat tomuus tai epäselvät tavoitteet voivat synnyttää pelkoa ja epävarmuutta, samoin liiallinen kiltteys. Jos esimerkiksi yksi työyhteisön jäsen ei noudata yhteisiä pelisääntöjä, asiaan pitää tarttua heti eikä vasta sitten, kun toiminta on jo vakiintunut tavaksi. Tylsistyminen vaikuttaa haitallisesti sekä yksilöön että organisaatioon. Mitä useammin työssä tylsistymistä koetaan, sitä heikompaa on työ hyvinvointi ja sitä suurempaa on halu vaihtaa työpaikkaa. Maury on liikkeenjohdon konsultoin tia ja yritysvalmennusta harjoittavan Jos työssä ei riitä haasteita, leipääntyminen uhkaa. Harju havaitsi, että leipääntyminen liittyi tilanteisiin, joissa työnteki jät eivät päässeet tekemään työtä kykyjensä mukaan. Kun työssä uskalletaan keskus tel la, innostua ja tuoda esiin omia ideoita, se näkyy tuloksessa. Lue työn tuunaa misesta tästä lehdes tä sivulta 10. Kahden tunnin istumiseen verrattuna seisominen kulutti liki 10 prosenttia enemmän energiaa ja rasvaa. Maury puhuu pelolla johtamisesta Work Goes Happy tapahtumassa Seinä joella 12. Ying Gaon Jyväskylän yliopistossa tekemän väitöstutkimuksen mukaan korkeussäätöä hyödyntävillä oli reilut 10 prosenttia enemmän kevyttä lihasak Kissconsulting Oy:n toimitusjohtaja. Tutkimukseen osallistu neista vajaa puolet käytti korkeussäätöä päivittäin. TERVEYS AJASSA 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 Pelolla johtaminen on syvältä Ota hyöty irti sähköpöydästä Liika kiltteyskin voi aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta. Mauryn mukaan esitystä on tilattu moniin kuntiin ja yrityksiin herättämään keskustelua siitä, millaiset käytösmallit jarruttavat tai edistävät asioiden suju vuutta omassa työyhteisössä. K U V A JU H A V A LK A M O SÄHKÖSÄÄTÖISEN PÖYDÄN käyttö ja työasennon vaihtelu istumasta sei somaan lisäävät lihasaktiivisuutta ja energiankulutusta toimistotyössä. Tutkijan mukaan tylsisty mistä voidaan ehkäistä sillä, että työntekijöille annetaan tilaa tarttua itselle sopiviin haasteisiin ja aito mahdol lisuus keskittyä ydinteh täviinsä. Reisilihasten passiivisuus on yhtey dessä suurempaan veren rasvojen määrään ja pienempään HDLkoleste rolin eli niin sanotun hyvän kolesterolin määrään. KOONNEET MERJA KARJALAINEN JA HELINÄ KUJALA K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S Maarika Maury ja Mikko Kivinen näyttelevät Pelolla johtaminen on perseestä -teatteriesityksessä.. Se on reilua kaikkia osapuolia kohtaan
1. Nouse niin monta askelmaa kuin kuntosi sallii. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 34 P äivittäisellä arkiliikunnalla on liikuntaharrastusta suurempi merkitys energiankulutukselle, koska se vaikuttaa pitkin päivää. Aluksi riittää vain muutama porras, mutta voit pian lisätä määrää, koska porraskunto kohenee yllättävän helposti. LIIKUNTAOHJEET KIRSTI SIEKKINEN JA SARI KIVIMÄKI/KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ -OHJELMA KUVAT KKI-OHJELMA/JIRI HALTTUNEN MALLI KIRSTI PAASU Hyödynnä arjen askelmat LIIKETTÄ NIVELIIN Porraspäiviä vietetään 6.—12.11.2017! Lisätiedot ja materiaalit: www.porraspaivat.fi KAITEESTA KIINNI! TTT-lehdessä aiemmin julkaistu porrasjumppa sai lukijan muistuttamaan tärkeästä asiasta: "Voisiko toinen käsi olla portaiden kaiteella. Jos puhtia riittää, toista liikkeet uudelleen. Voit lämmitellä lihakset kävelylenkillä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 34. Lopeta harjoitus palauttavaan, rauhalliseen kävelyhetkeen ja venyttele alaraajojen lihakset. LÄMMITTELY Kävele portaikko muutamaan kertaan ylös ja alas. Ota tarvittaessa kiinni kaiteesta. Kompurointi portaikoissa on valitettavan yleistä ihan ilman kuntoilua ja jumppaa." 3. Astu alemmalla jalalla ristiin ylemmän eteen ja ponnista tällä jalalla itsesi portaissa ylöspäin. Yksi askel portaissa vastaa kymmentä tasamaalla, joten portaiden noususta saa helposti lisätehoa arkiliikuntaan. Ota kädet rennosti mukaan. RISTIINASKELLUS Asetu vasen kylki portaisiin päin niin, että jalat ovat peräkkäisillä askelmilla. Toista kutakin liikettä 10–15 kertaa. 2. Pidä tarvittaessa kiinni kaiteesta. Nouse varpaille ja laske kantapäät rauhallisesti alas. Harjoitus saa aiheuttaa lihasten väsymistä ja kevyttä hengästymistä. POHJELIHAKSET Ota tuki kaiteesta ja aseta päkiät portaiden etureunaan. Tee samat liikkeet myös oikea kylki edellä
RINTALIHAKSET JA YLÄRAAJOJEN LIHAKSET Asetu kasvot portaisiin päin. Punnerra itsesi ylös. Ki in no st av in ju tt u T T Tle hd es sä 5/ 20 17 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a T T Tle hd es tä . 4. 6. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Aseta kädet porrasaskelman etureunalle ja pidä jalat suorina. Laske vartalo alas suorana kyynärpäitä sivuille koukistaen. 5. REISIJA PAKARA LIHAKSET Astu toisella jalalla 1–2 porrasväliä ylemmäksi ja koukista molempia polvia selkä suorana. Koukista ylemmän jalan polvi ja ojenna se suoraksi. Tee sama toisella alaraajalla. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme kaksi Cederroth First Aid Kit Medium -ensiapulaukkua, yhden arvo noin 42 euroa, ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä, arvo 50 euroa.. Halutessasi voit perustella valintasi. Tee koukistus vuorotellen molemmilla jaloilla. Aloita ensin pienellä kyykyllä ja pidä tarvittaessa kaiteesta kiinni. REISILIHAKSET Asetu sivuttain portaisiin nähden ja nosta portaiden puoleinen jalka 1–2 porrasta toista jalkaa ylemmäksi
Työterveysyhteistyöhön osallistuvat tilanteen mukaan niin johto, esimiehet, henkilöstöhallinto, työsuojelu kuin muutkin työyhteisön jäsenet. K U V A SA M I K U LJ U Työterveyshuollon perimmäinen tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä – yhdessä työpaikan kanssa. Pirkko Mäkinen toimii asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa. 09 616261 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 36 Työturvallisuuskeskuksen Pirkko Mäkinen: Työkyvyn tukemisen tavoitetta vahvistaa myös valtioneuvoston tuore periaatepäätös työterveyshuollon linjoista vuoteen 2025. Neuvotteluun osallistuvat esimies, työntekijä ja työterveyshuollon edustaja(t). Silloin työterveyshuolto osallistuu työn muokkaamiseen työkykyä vastaavaksi. Esimies on vastuussa alaistensa työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä osaltaan myös työkyvystä. Työntekijä voi kutsua mukaan myös luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun tukihenkilön. Kun työpaikkaselvitys liitetään osaksi vaarojen arviointia, saadaan kattava kuva myös mahdollisista työkykyriskeistä ja työolojen kehittämistarpeista. Työterveyshuolto myös antaa neuvoja esimerkiksi turvallisista työtavoista ja omasta terveydestä huolehtimisesta tai keskustelee työkuormituksesta palautumisesta. Samalla tunnistetaan työkykyä edistävät voimavarat. Silloin yhteistyö on tuottanut enemmän euroja kuin kuluttanut niitä, inhimillisen hyödyn ohella. Esimiestenkin kannattaa kysyä tukea omalle työlleen työterveyshuollosta. Erityisesti tavoitellaan sitä, että osatyökykyiset jatkaisivat työssä nykyistä useammin. Työkyvyn edistäminen tai säilyminen tarvitsee välillä erityistä tukea. LISÄÄ AIHEESTA: www.ttk.fi > Työhyvinvointi ja työsuojelu > Toiminta työpaikalla > Vastuut ja velvoitteet > Työterveyshuolto Yhteistyö tukee työkykyä. Kun työterveyshuolto osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin, voidaan ajankohtaiset asiat käsitellä samassa pöydässä eli tehdä konkreettista työterveysyhteistyötä. Työpaikan tilastojen, kyselyjen tai Kelan korvaushakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioidaan toiminnan vaikutus ja suuntaaminen. Työterveystarkastuksissa keskustellaan työkyvystä ja kartoitetaan tukikeinojen tarvetta tai ohjataan sairaudenhoitoon. Tiiviillä työterveysyhteistyöllä voidaan saada aikaan tuloksia, jotka näkyvät sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä. Työtehtäviä tai työaikaa voidaan tilapäisesti muuttaa, ja työterveyshuolto arvioi työkyvyn kannalta turvallisen tavan tehdä työtä. Työterveyshuolto voi myös ohjata tarvittaessa kuntoutukseen ja olla mukana työhön paluun suunnittelussa. Tarvittaessa tehdään myös tarkempi arvio työkyvystä ja pidetään työterveysneuvottelu, jossa sovitaan tarvittavista muutoksista ja tukitoimista, jotta työkyky säilyisi. Parempi työ Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Työterveyslaitoksen, Kevan ja Eläketurvakeskuksen tuoreessa tutkimuksessa osasairauspäiväraha edisti työhön paluuta erityisen hyvin mielenterveyden häi riöissä. Esimerkiksi sairauspoissaolojen analysointi voi auttaa pääsemään työn kehittämisen oikeille jäljille. Työpaikkaselvityksessä määritetään työpaikan tarve työterveyshuollon sisällölle. Mutta miten työkykyä käytännössä edistetään työterveysyhteistyössä. Osasairauspäivärahasta on saatu tutkitusti hyviä tuloksia työkyvyn tukemisessa
NYKYISTÄ LAAJEMPAA eurooppalaista yhteistyötä tar vitaan Kaivoojan mukaan seuraavilla alueilla: 1. Menetelmät työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien robottien sovellusten parantamiseksi. Teknologiset mahdollisuudet turvallisten järjestelmien luomiseen robotiikan mahdollisia riskejä poistamalla tai vähentämällä. Euroopan työterveys ja turvallisuusvirasto käsitteli robo tiikkaa työsuojelun näkökulmasta jo kesällä 2015. Vastuukysymyk set on ratkaistava robottien kehityksen myötä. 8. Koulutusmallit, joiden avulla työntekijöitä koulutetaan työskentelemään robottien kanssa. Euroopan parlamentti keskusteli viime keväänä muun muas sa näistä kysymyksistä ja hyväksyi tekoälyä ja robotiikkaa koskevan suosituksen. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 Turvallisuus 38 Robotti on kone . Palvelurobotit ovat älykkäämpiä koneita. Hoivaaloilla askarruttaa etiikka. Työsuojelun näkökulmasta teollisuusrobotit ovat koneita. Aiheesta alusti Bilbaossa suomalainen tulevaisuudentutkija Jari Kaivo-oja. Robotiikkaa koskevat turvallisuusvaatimukset (vaatimus kokonaisuudet, turvallista toimintaa koskevat normit ja parhaat käytännöt). Palvelurobotit ja etenkin tekoäly tuovat perinteisen työsuojelun rinnalle tietosuojan, etiikan ja vastuun kysymykset. 2. 6. 4. Yleensä niiden toimintaalue eristetään. ROBOTTIEN MYÖTÄ UUSIA ETIIKAN JA VASTUUN KYSYMYKSIÄ. 3. 5. Varmentamisen ja todentamisen tekniikat (menetelmät, joilla testataan vaatimusten ja ohjeiden asianmukaista soveltamista). Onko robot tiauto vastuussa liikenneonnettomuudesta, vai meneekö sakko robotin omistajalle, valmistajalle tai ohjelmoijalle. Käyttäjien kokemukset robotiikasta ja suhtautuminen robotiikkaan. Parhaat sääntelykäytännöt teollisuusrobottien (etenkin autonomisten robottien) ja palvelurobottien (etenkin hoiva ja hyvinvointirobottien) käytössä. 7. Miten työntekijät ja esimerkiksi palvelutalon asukkaat kokevat nämä uudet palvelijat. ainakin vielä 40 Yhteisen työpaikan riskit kuriin uusin keinoin 43 Turvallisuus ajassa 44 Aisapari: työsuojeluvaltuutettu Varpu Jääs keläinen ja työsuojelupäällikkö Arja Keränen 46 Leipuri: tarkka jauhokäsi vähentää pölyä 48 Tapaturmainen kuolema: Paperikone ruhjoi koneenhoitajan Tässä NUMEROSSA T E K ST I A IN O P IE T A R IN E N | K U V A T T H IN K ST O C K P H O T O S TEOLLISUUSROBOTEISTA on jo kokemuksia, palvelu robotit tekevät voimakkaasti tuloaan, ja tekoälyn sovelluksia kehitetään ja kokeillaan. Robottien ergonomiaa koskevat suunnitteluohjeet. ROBOTIT TOIMIVAT yhä itsenäisemmin
Aitauksen ovessa on yleensä turva kytkimiä, joista robotti pysäytetään. – Teollisuusrobotteja koskevat kone direktiivin lisäksi normaalit työtur vallisuuden periaatteet. Valmet Automotiven Uudenkau pungin autotehtaalla robotit hoitavat yli 90 prosenttia hitsauksista. Robotti on kone – AINAKIN VIELÄ Robotti on mekaaninen laite tai kone, joka on ohjelmoitu toimimaan fyysisessä maailmassa. Valonsäde pysäyttää robotin, jos joku on menossa robotin läheisyy teen vahingossa. Vasta sitten alueelle voi mennä turval lisesti. Myös autotehtaan työsuojeluvaltuu tettu Marko Turunen pitää suojausta hyvänä. Jokais ta robottisolua varten tarvitaan myös ihminen. Robotteja käsitellään kuten muitakin koneita, ja työantaja vastaa työpaikan kaikkien koneiden turvallisuudesta, muistuttaa ylitarkastaja Tuija Lukkari EteläSuo men aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Suojaus tarpeen Lukkarin mukaan robotit on suojat tava hyvin, ja suojauksessa käytetään yleensä tarpeeksi vahvoja ja korkeita aitauksia. Robotin huol lossa ja korjauksessa käytetään turva lukkoa. TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT VALMET AUTOMOTIVE Tieteiselokuvissa robotit ottavat vallan ihmisiltä, mutta työpaikoilla ne ovat edelleen vain koneita. Teollisuusrobotit tekevät likaiset, tylsät, vaaralliset ja runsaasti voimaa vaativat työt. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 38 TEKOÄLYÄ JA OPPIVIA ROBOTTEJA kehitetään ja palvelurobotteja kokeil laan, mutta työntekijöiksi niistä ei vie läkään ole. Tutuimpia ovat teollisuusrobotit. Tekoäly vie robotit aivan uudelle tasolle: ne pystyvät oppimaan sekä tekemään johtopäätöksiä ja diagnooseja.. Operaattorit tarkastavat laadun: ihmisen näköaistia parem paa menetelmää ei ole kaikesta kehi tystyöstä huolimatta vielä löydetty. – Meillä valokennot pysäyttävät robotit automaattisesti. Lukkari korostaa, että työpaikoille hankittavien laitteiden on oltava turval lisia ja työntekijöille on annettava riittä vä koulutus ja ohjaus työn tekemiseen. Robotit eivät myöskään osaa esimer kiksi vaihtaa hitsauspihtien kärkiä. Kaide ei riitä, sillä suojauk sen on täytettävä konedirektiivin vaa timukset. Lisäksi hän korostaa, että ro botteja on huollettava säännöllisesti, jotta ne toimivat mahdollisimman turvallisesti. Uudenkaupungin autotehtaalla ei ole sattunut robottien aiheuttamia onnettomuuksia. Palvelurobotteja kokeillaan hoivaja hyvinvointialoilla sekä sosiaalisissa töissä viihdyttämässä ja opastamassa. Suomalaisilla työpaikoilla käytetään pääasiassa teollisuusrobot teja, joita käsitellään koneina. Se on tavallaan varmistuksen varmistus, eli kukaan ei pysty vahin gossakaan käynnistämään robottia, kertoo turvallisuuspäällikkö Markus Kärkkäinen
– Kiire ei kuitenkaan koskaan mene turvallisuuden edelle, Turunen korostaa. Viiltohaavoja on syntynyt ladattaessa raakapeltiä robotin makasiinisoluun. Olemme kokeilleet tätä tapaa ja todenneet sen hyväksi. Ne suunnitellaan tehtaan tiloihin ja käyttäjille annetaan tarvittava koulutus. Hoppuilu ei kannata Koko tuotantolinja saattaa seisoa, kun ison tehtaan robottiin tulee vika. Vaikeimmissa paikoissa työntekijät huomaavat itse, miten huollon voisi helpoiten tehdä turvallisesti, Kärkkäinen toteaa. Lisäksi trukit tuovat tavaraa koko ajan. Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanketta johtava Tampereen yliopiston professori Pertti Koistinen on kiinnittänyt huomiota robottien vastuuseen. Kauppakeskuksessa kokeillaan Pepper-robottia, joka tarjoaa asiakkaita hyödyttäviä ja viihdyttäviä palveluja. Työsuojeluvaltuutettu Turunen pitää sitä haasteena, koska tuotannon muuttuessa ja laajentuessa tehtaalle tulee koko ajan uusia koneita ja työntekijöitä. Tehtaalla liikkuu automaattisia vihivaunuja tarkkaan rajatuilla reiteillä. Kärkkäinenkin nostaa esiin hoppuilun, jolta tosin ei aina vältytä. Ikääntyvien ilona on hyljerobotti Paro, joka aktivoi muistisairaita. Tässäkään tapauksessa ongelmaa ei ole aiheuttanut robotti vaan työntekijän kokema kiire, Kärkkäinen sanoo. Sen kanssa työskennellään huolellisesti ja noudatetaan tarkasti sääntöjä. Ohjeita pitää päivittää tarpeen mukaan. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 Ideoita työntekijöiltä Kärkkäisen mukaan työntekijöiltä tulee hyviä ehdotuksia esimerkiksi huoltotöiden toteuttamiseen. Valvira on sosiaalija terveysministeriölle antamassaan lausunnossa korostanut robottien luotettavuutta ja palvelujen tuottajien vastuita sosiaalija terveydenhuollon alalla. – Hyvä niin, sillä monen robotin toiminta on melko villiä. Ylitarkastaja Lukkari korostaa riskinarvioinnin merkitystä. – Robottien odotetaan olevan koneina luotettavia, mutta kukaan ei toistaiseksi ole määritellyt niiden osalle tulevan vastuun rajoja ja sitä, millaisille periaatteille vastuu rakentuisi, hän on todennut. Paljon liikennettä Turvallisuuspäällikkö Kärkkäisen mukaan rajallinen tila on Uudenkaupungin autotehtaan heikko kohta. Hän TEOLLISUUSROBOTIT ovat koneita ja palvelurobotit hieman oppineempia koneita. – Kuka siis vastaa virheistä, robotti vai ihminen. Trafi antaa lupia robottiautojen ja muiden liikenteen robottien kokeiluun. – Koska meillä on teollinen tila tarkasti käytössä, joissakin tapauksissa huoltoja korjaustöitä tehdään köysien varassa. – Kun robotti on lepoasennossa, köysistö voidaan kiinnittää vaikkapa kattoon ja korjaajat roikkuvat valjaissa. Rahaa palaa, joten ongelma pitäisi pystyä selvittämään ja korjaamaan mahdollisimman nopeasti. KUKA VASTAA VIRHEISTÄ. Nao taas ohjaa jumppahetkiä. Apteekkirobotti löytää oikean lääkkeen ja tekee vähemmän virheitä kuin ihminen. Myös Lukkari arvioi, että kiire ja turvajärjestelmien ohittaminen johtavat helposti työtapaturmiin. Osat pyörivät sellaista vauhtia, ettei sinne halua mennä sekaan. Robottia ei aina ole yhtä helppo päästä korjaamaan alakautta, Turunen muistuttaa. Satamasta tulee joka päivä rekkoja, joiden kuormat pitää jakaa pitkin tehdasaluetta. Kärkkäinen pitää hyvänä sitä, että robotit tulevat luotettavalta kumppanilta, ABB:ltä. korostaa perehdyttämisen ja ohjeiden noudattamisen tärkeyttä. Riskiarviointia pitää päivittää aina, kun uusi laite tai robotti tulee työpaikalle.. Monia palvelurobotteja voidaan vain kokeilla, koska niillä ei ole vaatimusten mukaisuutta vahvistavaa CE-merkintää. Pellit ovat hieman öljyisiä ja siksi liukkaita. Menetelmä on vielä harjaantumisvaiheessa, mutta toisinaan huollon ammattilaisen on helpompi lähestyä robottia ylhäältä. Arviointia pitää päivittää aina, kun uusi laite tai robotti tulee työpaikalle. – Emme ole vielä löytäneet tarpeeksi hyviä viiltosuojahanskoja, joilla töitä voisi tehdä vaivattomasti. Turvallisuuspäällikkö Kärkkäinen on havainnut, että työntekijät kunnioittavat robottia. Oulun kaupunginsairaalassa on kokeiltavana POPO, joka keventää painoa kuntoutuksessa käytettävissä kävelyharjoitteissa
Ruoka-, siivousja kiinteistönhuollon palveluissa tapaturmat ovat samantyyppisiä. Ruoanvalmistuksessa sattuu myös palovammoja ja käteen voi tulla haava patapesukonetta puhdistettaessa tai tavarahäkkiä purettaessa. Asiakkaiden toiminta vaihtelee, ja kohteet ovat hyvin erilaisia. Yhteisellä työpaikalla Riskit kuriin uusin keinoin Länsija Lounais-Suomessa toimiva Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuusja kiinteistönhoitopalveluja 1 200 ammattilaisen voimin. Jos työpöydät ja hyllyköt ovat järjestyksessä ja tavaraa on vähän, siivooja pääsee tekemään työnsä ja pyyhkimään pölyt säännöllisesti. – Kun yhteydenpito on avointa, asiat sujuvat ja turvallisuus paranee. Se säästäisi paljon yhteistä aikaa. – Olisi ihanteellista, jos kohteissa työskentelevät asiak kaan esimiehet tai käytännön yhdyshenkilöt osallistuisivat Arkean kanssa riskien kartoituksiin. Siksi asiakkaan oma työsuojeluvaltuutettu ja -päällikkö ovat meille hyvin arvokaita yhteistyökumppaneita, Isomaa sanoo. Tai ammatillisen oppilaitoksen sähkölaboratoriossa on noudatettava erityisohjeita, tai kehitysvammaisille tarkoitetussa kuntoutusyksikössä liikkumiseen on omat ohjeensa. Sisäilman laatu on yksi ajan haasteista, ja hyvä siivottavuus parantaa osaltaan sisäilman laatua. Siksi Arkean laatuja kehitysjohtaja, työsuojelupäällikkö Elina Isomaa ja työsuojelukoordinaattori Laura Mäkilä ovat ottaneet yhteisten työpaikkojen turvallisuuden sydämenasiakseen. Yleisimpiä ovat liukastumiset, kompastumiset ja kaatumiset. Arkean työterveysja työturvallisuusjärjestelmälle myönnettiin OHSAS 18001sertifikaatti kesällä 2017. Silloin vältytään esimerkiksi tilanteelta, jossa siivoojat kuulevat vasta paikan päällä siivouskohteessa juuri aloitetusta remontista. Hyvä tiedonkulku lisää sujuvuutta Isomaa painottaa, että työsuojelun yhteistyö ei yhteisellä työpaikalla synny itsestään: tarvitaan vuorovaikutusta ja hyvää tiedonkulkua. Tapaturmat ovat vähentyneet viime vuosina kolmanneksella. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 40 R uoka-, siivous-, turvallisuusja kiinteistönhoitopalveluja tuottavan yhtiön työntekijät työskentelevät pääosin asiakkaiden tiloissa. Liikevaihto vuonna 2016 oli 63,3 miljoonaa euroa.. Siivottavana voi olla esimerkiksi vanha arvokiinteistö, jossa ei ole säilytystiloja ja jonka ikkunoita on työlästä avata ja sulkea. – Asiakasta pitää lähestyä määrätietoisesti työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Se lisää sekä meidän henkilöstömme että asiakkaan hyvinvointia työssä. Samalla oppisimme vielä paremmin ymmärtämään toistemme töitä, he kannustavat. Tilat ja vaatimukset voivat olla moninaisia. Myös riskien kartoitukset voidaan tehdä yhdessä. Arkean työsuojeluorganisaatio on tiivistänyt yhteistyötä isoimman asiakkaansa eli Turun kaupungin työTEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT ARKEA OY Tapaturmat ovat vähentyneet ARKEA OY SAI Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokituksen työturvallisuuden jatkuvasta parantamisesta vuonna 2017. Se on Turun alueen suurimpia yksityisiä työnantajia. Tapaturmista aiheutuneet poissaolot vähenivät vuonna 2016 edellisestä vuodesta yli puolella. Valokuvat työn ongelmakohdista, yhteinen perehdytys ja tiivis yhteys työsuojeluorganisaatioiden kesken ovat Arkean keinoja rakentaa turvallisuuskulttuuria yhteisellä työpaikalla. OHSAS 18001 on työkalu vaarojen tunnistamiseen ja riskien hallintaan, tapaturmien ja työperäisten sairauk sien ehkäisyyn, onnettomuuksien minimointiin ja tapaturmien vähentämiseen sekä työympäristön ja työmenetelmien kehittämiseen
KTO tarjoaa kuntoutus ja kriisipaikkoja henki löille, joilla on kehityksellisiä neuropsykiatrisia haasteita. Keskuksessa on 72 asiakaspaikkaa. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 suojeluasiantuntijoiden kanssa. Samaan pyritään muiden kin asiakkaiden kanssa. Jälkeenpäin Arkean kiinteistönhoito ja siivous sel vittivät tavararöykkiöt yhdessä asiakkaan kanssa. Toisella kerralla pohdimme jo yhteisiä tavoitteita, kuten montako riskinarviointia voisimme tehdä yhdessä, Mäkilä kertoo. Myös Arkean kumppaneiden kanssa pidetyissä yhteistyötapaamisissa yhtenä tärkeä nä teemana on työturvallisuus. Kuntoutuskeskuksen Arkean palveluesimies Tiina Haapanen kertoo, että esimerkiksi siivouskäytännöt sovitaan KTO:ssa yksiköittäin. Hyväksi havaittu toimintamalli on tarkoitus ottaa laajemminkin käyttöön kaikissa asiakkaan toimipis teissä. Kuntoutusasiakkaat huomioitava työssä Arkea tuottaa palveluja myös Paimiossa sijaitsevalle KTO – Kehitysvammaalan tuki ja osaamiskeskukselle. Lisäksi KTO:lla on asumisyksikköjä eri puolilla VarsinaisSuomea. Kuntoutusasiakkailla voi olla esimerkiksi mielentervey teen, autismikirjoon tai haastavaan käyt täytymiseen liittyviä erityistarpeita. Kuvat kertovat riskeistä yhdellä silmäyksellä Yksi Arkean ja Turun kaupungin työturvallisuuden yh teistyöhankkeista koski koulusiivoojien työn sujuvuut ta ja turvallisuutta. – Opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita myös työsuojelussa, jossa usein korostuu laitteiden ja konei den käytön turvallisuus. Kuvaamisidea oli syntynyt keskus telussa asiakkaan koulutuspäälliköiden kanssa. Turun työsuojeluhenkilöstön kanssa järjestetään vuosittain kaksi tapaamista. Siivouksen laatu vaikuttaa osaltaan työpaikan sisäilmaan. Sitten hän kiersi samat paikat Turun kaupun gin sivistystoimialalla työskentelevän työsuojeluval tuutetun Rauno Tirkkosen kanssa, ja he valokuvasivat ongelmakohdat. Tuki ja osaamiskeskuksessa työskentelevien siivoo jien, ruokapalvelutyöntekijöiden ja huoltomiesten on tärkeää tuntea keskuksen asiakaskunnan erityispiir teet ja tietää sen yksiköiden toimintatavat. Pöytien ja hyllyjen pinnat kannattaa pitää vapaina, jotta niiltä voi pyyhkiä pölyt säännöllisesti.. Mäkilä teki ensin riskien kartoituksen siivoojien ja palveluesimiehen kanssa turkulaisessa ammattioppilai toksessa. Moni työn sujuvuutta jarruttanut seikka on korjautunut nopeasti. Myös perehdytystä yhteistyössä Elina Isomaa, KTO:n työsuojelu ja turvallisuus päällikkö Henna Auvinen ja kohteen palveluesimie Kun yhteydenpito on avointa, asiat sujuvat ja turvallisuus paranee. Mäkilän kokoamasta powerpointesityksestä koulu tuspäälliköt näkivät nopeasti oman vastuualueensa kuvat. Tirkkonen kertoo, että tavaroita on alkanut kertyä kunkin ope tusalan tiloihin, kun keskusvarastosta on säästösyistä luovuttu. Helposti hämärtyy, että tur vallisuusasioita on myös omassa työympäristössämme, sanoo itsekin pitkään sähköalan opettajana toiminut Tirkkonen. Materiaalia on käytetty myöhemmin koulun opetuksessakin. – Ensimmäisellä tapaamisella kerroimme työsuo jelutavoitteistamme. – Joissakin yksiköissä hoitajat ovat aina paikalla sii vouksen aikana tai siivous tehdään sillä aikaa, kun asukkaat ulkoilevat. Kuviin tallentui kohteita käytäviltä, luokkahuo neista, opettajien tiloista ja pihaalueilta. Pelastusreititkin täyttyvät helposti
Ohjeet ovat hyödyllisiä myös muille ulkopuolisille toimijoille. – Aina ei tarvitse olla kyse isoistakaan asioista, mutta niistä on hyvä kuulla työntekijöiltä, jotka katsovat asioita vähän eri vinkkelistä. Valmennuksen jälkeen esimiehet valmentavat oman henkilöstönsä ja kannustavat havainnoimaan työturvallisuusriskejä. Turvallisuushavainnot löytäneet muotonsa Suurin osa Arkean esimiehistä on jo osallistunut syksyllä 2016 alkaneeseen Meidän Arkea -esimiesvalmennukseen, jonka yhtenä osiona on työturvallisuus. Siivoojat käyttävät henkilöturvarannekkeita, ja heille on ohjeet myös uhkaavia tilanteita ja niiden jälkitoimia varten. Havainnot ovat koskeneet esimerkiksi repsottavaa kynnystä, heikkokuntoista ikkunankarmia, siivouksen kannalta huonossa paikassa olevaa hyllykköä, lattialla makaavia sähköjohtoja tai takapihalta puuttuvaa hiekoitusta. Hän toivoo, että yhteisellä työpaikalla palautteen anto olisi vilkasta molemmin puolin. Havaintojen perustella on tehty korjauksia, muun muassa lisätty lastauslaituriin kaiteet ja parannettu takapihan valaistusta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 42 het suunnittelevat parhaillaan siivoojille ja kiinteistönhoitajille työturvallisuuskoulutusta, jossa KTO:n edustaja on mukana kertomassa ajankohtaisista turvallisuusasioista. Monia asioita on saatu kuntoon työsuojelu valtuutettujen kanssa." Portaiden alle tai poistumisteiden eteen kertyneet ta varat ovat turvallisuusja palo riski. Auvinen on vastikään laatinut menettelytapaohjeet, jotka tulevat osaksi Arkean kohdeperehdytysmateriaalia. Isomaan mukaan turvallisuushavaintojen käytännöt ovat koko ajan jalostuneet paremmiksi. Usein henkilöstö on jo porukalla miettinyt työkohteessa, miten asian voisi korjata tai mitä toiminnassa pitäisi muuttaa. Siivousvälineitä tai työkaluja ei saa jättää esille, koska ne saattavat kiinnostaa kuntoutuskeskuksen asiakkaita. Auvinen toteaa, että uhkaavia tilanteita toki joskus sattuu ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Tärkeintähän on, että arki täällä sujuisi mahdollisimman hyvin. Laura Mäkilä kertoo, että monia asioita on saatu kuntoon työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Ne myös hankaloittavat siivoojan työtä.. – On tärkeää kuitenkin tiedostaa, että toisinaan saattaa olla kyse siitä, että kuntoutuskeskuksen asiakas tulee tavallista lähemmäksi pyrkiessään tekemään tuttavuutta. Havainnot kulkevat järjestelmässä esimiehille tiedoksi. He hoitavat asian eteenpäin tai työsuojelukoordinaattori vie tiedon asiakkaan työsuojeluorganisaatiolle. Käytännönläheinen vuoropuhelu on parasta. Esimerkiksi tarkat siivousja ateria-ajat on tärkeä tietää
Tarkkoja summia on hänen mukaansa vaikea arvioida, mutta havainnot ovat selviä. Videoita, julisteita ja ideoita sivustolta: www.tapaturmapaiva.fi 70 60 50 40 30 20 10 2008 55,5 63,0 61,4 49,2 43,1 35,7 34,9 15,5 7,3 30,6 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1–8/2017 Olvi Oyj:n tapaturmataajuus on painunut 7,3 tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. — TEHOKAS TYÖTURVALLISUUSTYÖ on vähentänyt monia kustannuksia vuositasolla, kertoo yhtiön työsuojelupäällikkö Hannu Fränti. HUOM! "Aloitteita tekemällä. Viikoittaisilla turvallisuuskierroksilla katsotaan muun muassa, ovatko paikat järjestyksessä ja tavarat omilla merkatuilla paikoillaan. Nykyään puhumme turvallisuuskulttuurista – siitä, että työsuojelu kuuluu kaikille. lokakuuta kiireteemalla. Vuosittain ilmoituksia kertyy noin 200. Varovaisuutta noudattamalla. Joka toinen kokee kiirettä töissään hyvin tai melko usein. Jos henkilöllä on ennen vuotta 2011 hyväksytty koulutus asbestipurkutyöhön, hän voi tehdä tätä työtä vuoden 2017 loppuun saakka. Fräntin mukaan hyvän kehityksen takana on Lean-johtamisjärjestelmä, jossa korostuvat toimintojen yhtenäistäminen ja henkilöstön osallistaminen. Asbestipurkutöitä saavat tehdä ja johtaa vain ne, jotka ovat saaneet hyväksytyn asbestipurkutyökoulutuksen. Olvin kesäkampanja: 3 kuukaudessa 132 turvallisuushavaintoa KOONNEET MERJA KARJALAINEN JA HELINÄ KUJALA TAPATURMAPÄIVÄÄ VIETETÄÄN taas perjantaina 13. Pätevyysvaatimuksena on soveltuva ammattitutkinto tai sen osa. Uusi lupa voidaan myöntää toistaiseksi, jos hakijalla on voimassa oleva lupa ja työhön liittyvä toiminta on vakiintunutta ja asianmukaista. Lupaa haetaan Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Työntekijöitä kannustetaan turvallisuushavaintojen ilmoittamiseen, joka hoituu helposti mobiilisovelluksen kautta. Kierroksia tehdään välillä ristiin niin, että eri osastojen ryhmät kiertävät toistensa tilat. Puuttumalla omalta osaltani vikoihin. – Aikoinaan ajateltiin, että työsuojelutoimikunta hoitaa kaikki työsuojeluasiat. "Työsuojeluvaltuutettuna toimin unilukkarina työnantajan ja työntekijöiden suuntaan. – Tänä vuonna meillä oli kesäkampanja, jonka aikana kertyi 192 havaintoa kolmessa kuukaudessa, Fränti kertoo. Tämä koskee koko organisaatiota. TURVALLISUUS AJASSA 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 Iisalmelainen Olvi Oyj alkoi panostaa työturvallisuuteen toden teolla viiti sen vuotta sitten. Positiivilla havainnoilla. Malttia! Tuumaa tovi." Muun muassa näin vastasivat kävijät syyskuussa FinnSec-messuilla TTT-lehden ja Työterveyslaitoksen yhteisosastolla. – Kaikissa säännöllisissä palavereissa turvallisuus on asialistalla ensimmäisenä. Olemalla esimerkkinä." "Palovaroitin, johdot kondikseen, valaistus kuntoon." "Noudatan turvallisuusohjeita ja valvon, että myös muut tekevät niin." "Työturvallisuuskävelyillä." "Tutustumalla työpaikkani työturvallisuusohjeisiin ja pohtimalla osaltani, miten niitä mahdollisesti voisi kehittää." "Riittävästi yöunta." "Informoimalla epäkohdista. Työtapaturmista lähes joka toinen sattuu kiireessä. Sen jälkeen vaaditaan soveltuva ammattitutkinto tai sen osa. Muussa tapauksessa valtuus myönnetään määräaikaisena kolmeksi vuodeksi. Kun työtapaturmia sattui vuosittain 40, tänä vuonna niitä on sattunut neljä. Ulkopuolisen silmin näkee asioita, joita ei tutussa ympäristössä huomaa. Vanhat asbesti purkutyön luvat on uusittava ENNEN VUOTTA 2016 MYÖNNETYT asbestipurkuvaltuudet päättyvät vuoden 2017 lopussa. Arjessa tämä näkyy esimerkiksi kokouskäytännöissä ja turvallisuushavaintojen tekemisessä. Elintarviketeollisuudessa keskimääräinen tapaturmataajuus on 32. Lisää aiheesta: www.tyosuojelu.fi > Tietoa meistä > Asiointi > Luvat ja ilmoitukset > Asbesti Miten sinä edistät työpaikkasi työturvallisuutta. Muistutan turvallisuusveloitteista molempia osapuolia." "Olemalla ihmisiksi." "Pidän paikat siistinä!" "Huomiomalla muita." "Työturvallisuuskoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille."
Meitä on täällä Kuopion seurakuntayhtymässä neljä työsuojeluvaltuutettua. ON OLLUT ILO olla kehittämässä työhyvinvointia. Uudet työntekijät tuovat uusia työmenetelmiä, joihin sopeutuminen voi olla vaikeaa. Sen myötä ajauduin työsuojeluvaltuutetuksi, mitä tehtävää olen hoitanut jo parikymmentä vuotta. Voin sanoa, että meillä työsuojelu otetaan vakavasti. Parasta seurakuntien työssä on ihmisten kohtaaminen heidän arjessaan. Mutta uhkana voi olla, että joudumme palaamaan entiseen, aiempaa kapeampaan työnkuvaan. Me lastenohjaajatkin olemme pohtineet, mistä töistä voisi luopua. Siksi työhyvinvointia tukevien työvälineiden ja -menetelmien pitää olla kunnossa. Jos asiat haudataan pitkäksi aikaa, ne ehtivät kasvaa vaikeiksi ongelmiksi. Täytyy tunnustaa, ettei kaikissa yksiköissä puututa ongelmiin tarpeeksi tomerasti. TYÖNANTAJA TUKEE monella tavalla jaksamista. Asiat ovat kehittyneet hirveästi myönteiseen suuntaan. Työsuojeluvaltuutettu joutuu silti usein olemaan ääneenpuhuja, jotta asioihin puututtaisiin nopeammin. VARPU JÄÄSKELÄINEN, 64, LASTENOHJAAJA JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Työhyvinvointia on ilo kehittää TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT MARJAANA ANTTILA On tärkeää, ettei vaikeuksia piilo teta sairaus lomien taakse." HAASTEINA SEURAKUNNISSA ovat ikääntyminen, eläköitymiset ja säästöt. Kun ongelmista tulee tieto, esimiesten velvollisuus on puuttua asiaan heti ja ryhtyä pikaisesti selvittämään sitä. Ei ole kivaa, jos työnkuvat yksipuolistuvat. On tärkeää, ettei vaikeuksia piiloteta sairauslomien taakse. T YÖILMAPIIRIKYSYMYKSET ovat aina kiinnostaneet minua. Varsinaisesti työskentelen lastenohjaajana Kallaveden seurakunnassa. AISAPARI | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 44 gissä. Meillä on kulttuurija liikuntasetelit, kouluttautumiseen kannustetaan, ja työterveyshuollosta saa tukea. Seurakuntayhtymän työntekijät ovat mukana ihmisten elämässä syntymästä kuolemaan. Vaikka se ei virallisesti päätä mistään, sen kautta kulkevat kaikki tärkeät asiat. Kun aloitin tehtävässä, työsuojelu oli meillä aivan lapsenkenTässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. LÄHIESIMIEHEN MERKITYS korostuu työilmapiirikysymyksissä. Tämä on jatkuvaa työtä, ja kehittämistä riittää.” | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 44. Nyt olemme pystytyneet tekemään työtä laaja-alaisemmin. Nyt vuorossa ovat työsuojeluval tuutettu Varpu Jääskeläinen ja työsuojelupäällikkö Arja Keränen Kuopion seura kuntayhtymästä. Meillä on ollut kauan sama työterveyshuolto, joka tuntee hyvin työolomme. Säästöt taas herättävät kysymyksiä, miten työt jaetaan. Siinä on kymmenkunta jäsentä. Kun sekä työnantaja että työntekijät ovat sitoutuneita, se on hyvä pohja työhyvinvoinnille. Yritänkin valaa myös lähiesimiehiin rohkeutta ottaa asiat puheeksi. Yhteistyötoimikunta on tärkeä foorumi. Kohtaaminen ja jatkuva läsnäolo ovat myös kuormittavia. Yhteistyötoimikunnassa käydään keskustelua, ja koen, että meidän työsuojeluvaltuutettujenkin ääni kuuluu. Aluksi työnantaja piti työsuojelua ”peikkona”, mutta nyt se on huomannut työsuojelun hyödyt. Puheeksi ottamiseen riittää työkaluja; varhaisen tuen mallit alkavat olla hyvällä tolalla
TYÖNTEKIJÄT KOHTAAVAT ihmisiä eri tilanteissa. Meillä on ohjeet ongelmiin puuttumiseen ja niiden hoitamiseen. Niiden havaitseminen on tärkeää koko työyhteisölle. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | VARPU ARJASTA: ”Arja tuntee hyvin seu rakuntayhtymän työt ja työntekijät. Esimerkiksi hengellisen työn tekijöillä ei ole työaikoja. Meillä on selkeät mallit, ja niitä on pidetty kohtuullisessa kunnossa. Syksyn kuluessa malli saa entistä jäsennellymmät toimintaohjeet, jotka sisältävät selkeät vastuut ja ohjeet sekä oman lomakkeensa puheeksiotolle. Sitäkin valmistelee ensin pienempi työryhmä, ennen kuin asiasta keskustellaan yhteistyötoimikunnassa. Kiinnitämme huomiota hälytysmerkkeihin, jotta voisimme toimia ennaltaehkäisevästi. Minusta nämä kaksi asiantuntijaroolia sopivat hyvin yhteen. Esimiehen on oltava tarkkana siitä, että työ jakautuu tasaisesti eikä henkinen kuorma kasva liikaa. Näin varmistetaan, että kaikki osalliset tulevat kuulluiksi. Käytännössä yhteistoiminta on suunnilleen samanlaista kuin yksityisen puolen yrityksissä. Olen iloinen toimivasta yhteistyöstä. AKTIIVISEN TUEN MALLI on nyt päivitettävänä. Vertaistuki on tärkeää, koska työntekijät kohtaavat raskaitakin tilanteita. Seurakuntia on viime vuo sina yhdistelty, joten Kallaveden seurakunta on työntekijämää rältään nyt yhtymän suurin. Hän seuraa tilanteita hyvin, välittää tietoa ja huolehtii asioiden etenemisestä.” V IITISEN VUOTTA SITTEN siirryin henkilöstöpäälliköksi ja työsuojelupäällikön tehtävät tulivat sen mukana. Esimerkiksi riskien arvioinnit ja työsuojelun toimintaohjelma päivitettiin hiljattain. Olemme myös kouluttaneet omia työntekijöitä työnohjaajiksi, ja heiltä saa työnohjausta työajalla. Olemme voineet eri tilanteissa käyttää apuna myös Työterveyslaitoksen ja Kevan asiantuntemusta. Onhan seurakunnan väki ihmisten arjessa syntymästä kuolemaan.” ARJA KERÄNEN, 58, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ JA TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Yhteistyö ja mallit auttavat arjessa KUOPION SEURAKUNTA YHTYMÄ koostuu kuudesta itsenäisestä seurakunnasta sekä yhteisistä työmuodoista, joissa on yhteensä noin 300 työnteki jää. 45. Tarvittaessa ongelmia selvitetään ryhmässä, johon kuuluvat työntekijän tai työntekijöiden lisäksi työsuojeluvaltuutettu ja -päällikkö, lähiesimies ja esimiehen esimies. Jokainen, joka tarvitsee, myös saa työnohjausta. Sen avulla voi tutkia ja arvioida omaa tilannettaan sekä etsiä uusia näkökulmia ja ulottuvuuksia työhönsä. Huonosti voiva työntekijähän voi tulehduttaa koko työyhteisön. Tässä työssä työterveyshuolto on tiiviisti mukana. Meillä on yhteistyötoimikunta, joka on hyvä väline myös työsuojeluasioiden hoitoon. Seurakuntayhtymässä olen työskennellyt kolmekymmentä vuotta ja aikoinaan toimin työsuojeluvaltuutettunakin. YKSI TIMANTEISTAMME on työnohjaus. Kirkon alan yhteistoimintaa ei määrittele yt-laki, vaan siitä on sovittu kirkon yleisessä virkaja työehtosopimuksessa. Tämä voi käydä raskaaksi, mutta samalla se on työn suola. Kirkon aloilla on omat haasteensa. Meillä on myös pienempiä asiantuntijatyöryhmiä, esimerkiksi sisäilmaongelmia selvittävä työryhmä. Hän on ihana ihminen ja sopivasti napakoitunut työsuojeluasioi den eteenpäin viemisessä.” ARJA VARPUSTA: ”Varpu on aktiivinen. Työsuojeluorganisaatiomme todellakin tekee tätä työtä yhdessä
Tämä avasi silmiä, ja aiheesta keskusteltiin paljon kahvihuoneessa. Siivooja pyyhkii lattiat kostealla. Leipomossa onkin kiinnitetty erityistä huomiota työtapoihin. HAKASEN LEIPOMOSSA työntekijöitä on parisenkymmentä, ja heistä kuusi työskentelee varsinaisen leipomon puolella. Valmiiden jauhoseosten yleistyminen on vähentänyt vehnäjauhon tarvetta. Leipurille voi kehittyä yliherkkyys, allerginen nuha ja astma. Jokainen leipomo on omanlaisensa, joten kaikille sopivaa yhtä ratkaisua pölynhallintaan ei ole. Myös työohjeet laadittiin. Oireita ovat esimerkiksi nenän tukkoisuus, silmien ärsytys, yskä, hengenahdistus ja usein myös ihottuma. LEIPURI: Tarkka jauhokäsi vähentää pölyä TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA HAKASEN LEIPOMO JA THINKSTOCKPHOTOS Jokainen leipomo on omanlaisensa. Kaikille sopivaa yhtä ratkaisua pölynhallintaan ei ole.. Pölyisimpiä työvaiheita karsii myös se, että Hakasen leipomo on konditoriatalo. MYÖS SIIVOUSTAVAT vaikut tavat pölyn leviämiseen. Siihen kuuluvat esimerkiksi tuotantoprosessi, jauholaadut, työtavat, pölynhallintajärjestelmän ja koneiden kunto sekä kohdepoistot. Säkkiin tehdään Tamperelaisessa Hakasen leipomossa työtavat ovat tärkeä osa pölyntorjuntaa. Kun jauhoa lasketaan taikinaan, jauhot on pudotettava mahdollisimman matalalta. Monessa leipomotutkimuksessa mukana ollut vanhempi asiantuntija Arto Säämänen Työterveyslaitoksesta korostaa pölynhallinnassa kokonaissuunnittelua. – Olimme aikoinaan mukana Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa videointi ja samanaikaiset pölynmittaukset osoittivat todella havainnollisesti, kuinka työtavat vaikuttavat pölyn määrään. – Imuri olisi hyvä, mutta siihen ei saisi vetää mitään kosteaa, ja toisaalta siinä on huomioitava pölyn räjähdysvaara. Tosin välillä jauholaadusta, taikinasta ja jopa kosteasta säästä johtuen leipurinkin on lisättävä jauhoa. Siksi isoa jauhosiiloa ei ole hankittu. Myös taikinan ylöslyönnissä eli kaulinnassa ja muotoilussa tarvitaan jauhoja. Hakasen leipomon kaulinkoneessa on automaattinen jauhotus, joka levittää jauhot vähitellen ja vähentää näin pölyämistä. MILLAINEN TYÖ, SELLAINEN SUOJAUS | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 46 viilto puukolla eikä revitä kulmaa auki ja hakata säkkiä tyhjäksi. Hakanen sanoo, että pölynhallintaa on sekin, että työpäivä on hyvin organisoitu ja suunniteltu. Esimerkiksi 25-kiloisten jauhosäkkien käsittely ohjeistetaan tekemään rauhallisesti. Kondiittori Petteri Hakanen kertoo, että pienen yrityksen resurssit hankkia uusia koneita ovat rajalliset. Ruisleipää ei leivota itse, ja leivänteko on muutenkin vähäistä. Hakanen kertoo, että leipurit puh distavat pinnat pääasiassa siivous lastoilla ja lattiaharjojen käyttöä on vähennetty. – Tärkeintä on torjua pöly jo syntykohdassaan, sillä yleisilmanvaihto ei riitä poistamaan pölyjä työntekijän hengitysvyöhykkeeltä, Säämänen sanoo. J auhopöly on vahva herkistäjä: joka vuosi vehnä-, ruisja ohrajauhopöly aiheuttaa Suomessa useita hengitysteiden ammattitauteja. Hakanen kertoo, että se tehdään sihdin avulla, ei käsin heittämällä. Työhön pitää keskittyä eikä hällä väliä -tapoja saa olla, kun pienissä tiloissa työskentelee muitakin. – Meillä paineilmaa käytetään vain satunnaisesti sämpyläkoneen sisäosien puhdistuksessa. – Näistä asioista muistutamme. Sekaleivän jauhoseos tulee nykyään raaka-ainetoimittajalta. Hän kertoo, että paineilmapuhdistuksesta on onneksi luovuttu leipomoalalla, koska se levittää hienoa pölyä hengitysvyöhykkeelle. Ratkaisujen etsimisessä henkilöstö on avainasemassa
LISÄÄ AIHEESTA Leipomotyö ja altistuminen jauhoille – tiedote työpaikoille ja työterveyshuoltoon. Taikinakoneen sekoittimen ylitäyttämistä on varottava, sillä silloin jauhoja leviää lattialle. Leipo moissa paistaminen aiheuttaa niitä. Kohdepoistojen käyttö unohtuu helposti, joten sitä kannattaa korostaa työohjeistuksessa. Jos kohdepoistot liitetään keskuspölynimurijärjestelmään, on valittava riittävän tehokas imuri. Esimerkiksi tyhjien säkkien rullaus ja taittelu on pölyävä työvaihe. Käsinjauhotuksessa on muistettava lyhyt pudotusetäisyys sekä sihtien ja sirottimien käyttö. Uunien yläpuolisten kohdepoistojen toimivuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta pienhiukkasia ei pääse työilmaan. Myös iso jauhosiilo vähentää pölyämistä ja poistaa raskaat nostot. Siivouksessa keskuspölynimuri on hyvä ratkaisu. Ilmanvaihto ja pölynhallinta reilaan Tuloilmaa ei saa puhaltaa niin, että ilmavirtaukset nostavat pölyä pinnoilta. Vaikka sen tekisi ulkona, voi käyttää hengityksensuojainta. Hengityksensuojain pölyisiin töihin Pölyävimmissä työvaiheissa hengityksensuojain voi olla tarpeen. – Paistohöyryt menevät uunin yläpuolella olevan kohdepoiston ja huuvan kautta taivaalle, eli lämpö ja kosteus imetään pois, Hakanen kertoo. Kiire ja sählääminen lisäävät nekin pölyämistä. Kohdepoiston vaikutusetäisyys on 30 senttimetriä, joten sen oikea sijoittelu on tärkeää. Taikinan muotoilussa ja leivonnassa työotteet ja jauhon karkeus vaikuttavat pölyn määrään. Punnitusaseman kotelointi tai punnitus erillisessä huoneessa auttaa pölynhallinnassa. Maltillinen jauhottaminen helpottaa myös siivousta. Omien kahvila-myymälöiden ansiosta pystymme ohjaamaan myyntiä. Säkkien siirreltävät alustat helpottavat varastoalueen siivousta. Kohdepoistoja on hyvä olla jauhojen punnituspaikan, taikinakoneen, uunien ja mahdollisesti leivontapöydän kohdalla. Lastat ja imurit ovat parempia työvälineitä kuin harjat. Samasta syystä myös uunien puhdistuksesta ja kunnosta on huolehdittava. – Pienen ja ison taikinan teossa syntyy suunnilleen sama määrä jauhopölyä, joten tavoite on, että kuhunkin tuotteeseen riittäisi päivittäin yksi taikina. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 – Kysyntää ennakoidaan niin hyvin kuin mahdollista. Esimerkiksi taikinakoneiden kannet ehkäisevät pölyn leviämistä, ja kansiin voi yhdistää kohdepoiston. Vanhoihin koneisiin on vaikea rakentaa tiiviitä kansia. Kuvassa kondiittori Petteri Hakanen Hakasen leipomosta.. Pölyämistä voi kaulintavaiheessa vähentää valitsemalla jauhotukseen karkeampia jauhoja. Myös pieneli nanohiukkasia syntyy kaikessa toiminnassa, jossa käytetään korkeita lämpötiloja. Ilmanvaihtoja kohdepoistojärjestelmä on huollettava säännöllisesti. P3-luokan suodatinsuojain suojaa hiukkasmaisilta epäpuhtauksilta. Pdf-muotoinen tiedote: www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/06/altistuminenleipomotyo-ja-altistuminen-jauhoille.pdf www.ttk.fi > hakusana ”jauhopöly” > Pölyt pois yhteistyöllä – vähennä jauhopölyä leipomossa. Tuotteita on paljon, mutta kaikkea ei ole tarjolla joka päivä, vaan tarjonta elää sesongin mukaan. Kaulintakoneen automaattijauhottimen säädöt ovat tärkeitä, jotta ylimääräistä jauhoa ei käytetä. Huolelliset työtavat Pölyn vähentämiseksi jauhojen pudotusmatkat säkeistä isompaan astiaan tai taikinakoneeseen kannattaa pitää lyhyinä. Apuna voi käyttää esimerkiksi loivassa kulmassa olevaa annosteluputkea
Kytöpalon sammutus oli poikkeuk sellisesti aloitettu paperiradan ollessa päällä. Paperikone ruhjoi koneenhoitajan Tiedot perustuvat Tapaturmavakuutus keskuksen (TVK) johtaman tutkintaryhmän laatimaan raporttiin. Koneeseen voi silti jäädä vaikeasti tavoitettavia välejä. Koneenhoitajan ylävartalo puristui kuivaimen palkin ja paperikoneen runkopalkin väliin. Ne syttyvät herkästi joutuessaan tekemisiin infrakuivaimen kuuman pinnan kanssa ja voivat leijailla ilmavirtojen mukana koneen eri osiin. Kuvassa näkyy väli, johon koneenhoitaja jäi puristuksiin, sekä ratakatkon seurauk sena katkennutta paperia. Paperirataa ei enää poikkeuksellisesti katkaistu vaan sammutus aloitettiin radan ollessa päällä. Koneenhoitaja puristui infrakuivaimen ja koneen runkopalkin väliin paperitehtaalla (TOT 4/16) Koneenhoitaja oli aloittanut kolman nen peräkkäisen yövuoron kymmeneltä. Työryhmä sammutti kytöpalon 57-vuotiaan koneenhoitajan johdolla työohjeiden mukaisesti. Tärkeää on, että häiriötilanteissa näköyhteys säilyy tai viestintä varmistetaan muulla tavalla. i 1 2 INF RAP ALK KI 35 CM 90 CM. Raportit osoitteessa totti.tvk.fi. Paperikoneen tekemän työn luonteen vuoksi puristumisvaa raa ei voida poistaa kokonaan. Paperirataa ei ehkä olisi katkaistu, jos operaattorilla olisi ollut näkö tai videoyhteys koneen käyttöpuolelle. Koneenhoitaja oli kurot tautunut koneen sisään turvallisuus ohjeiden vastaisesti. P aloautomatiikka oli havainnut paperikoneen kuivatusosassa kytöpalon ja ohjannut infrakuivaimet kotiasentoon ja sammuttanut ne. Koneen sisäpuolelle jäävien paperinpalasten sijaintiin ja Miten vastaavat onnettomuudet estetään. Katkaisun seurauksena automatiikka aukaisi infrakuivaimen ja ohjasi sen kotiasentoon. Hän kuoli lähes välittömästi tapahtumapaikalle. TAPATURMAINEN KUOLEMA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 48 09_Kuvat eksti_neg a Paperitehtaan koneenhoitaja puristui paperi koneen infrakuivaimen ja runkopalkin väliin paikantaessaan päällystysosassa syttynyttä kytöpaloa. Koneen sisään kurottaessaan koneenhoitaja ilmoitti radiopuhelimella operaattorille, että rata pitää katkaista, jotta palo voidaan sammuttaa. Koulutukseltaan hän oli sähköasentaja. 1. Vasemmassa päässä on työasennossa oleva infrapalkki ja oikeassa päässä koneen runkopalkki. Koneenhoitaja oli kurottautuneena koneen rungon sisäpuolelle, kun operaattori katkaisi radan. Ratkaisu tulisi suunnitella niin, ettei kytöpaloja pääse syntymään paikkoi hin, joissa niitä on vaikea sammuttaa. Siksi on tärkeää kehittää sammutusvälineitä, joita käyttämällä vältytään koneen sisään menemiseltä. Paloau tomatiikka oli aktivoitunut vartin yli kaksi yöllä. Ahtaita ja vaikeasti tavoitettavia kohtia voidaan rajoittaa esimerkiksi rakenteiden paremmalla koteloinnilla. Koneenhoitaja sai erittäin vakavia vammoja päähän ja ylävartaloon. TEKSTI TIMO LUHTANEN KUVAT TVK syttymiseen voidaan vaikuttaa koneen suunnittelulla. Punainen nuoli osoittaa välin, johon koneenhoitaja kurottautui. Näköyhteys hoitopuolelta käyttö puolelle on käytännössä mahdotonta ilman valvontakameroita. Alue voidaan rajata esimerkiksi turvallisuusautomatiikalla. Työryhmä kuitenkin havaitsi kytöpalon loimotusta toisessa kohdassa koneen rungon sisäpuolella. Tapaturmassa kuollut työntekijä oli työskennellyt koneenhoitajana vuodesta 2012 ja sitä ennen useita vuosia muissa tehtävissä samalla koneella. Vaa ralliselle alueelle pääsyä voidaan kui tenkin rajoittaa. Paperirata oli katkaistu normaalina toimenpiteenä päällystysasemien edessä olevaan pulpperiin, jotta kytöpalo voitiin käydä sammuttamassa. Työntekijöiden kuvausten perusteella yövuoro oli ollut rauhallinen. 2. Hän oli ollut turvallisuuskoulutuksessa viimeksi vuonna 2015. Sammutuksen jälkeen paperirata oli laitettu uudelleen päälle koneen täydelle leveydelle ja infrakuivaimet oli ohjattu käyttöasentoon. Paperin valmistuksessa on yleistä, että paperi katkeaa ja koneen rungon sisäpuolelle ja ympäristöön joutuu paperinpalasia
TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2017 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus. (Laskutusväli 12 kk). • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Sc an sto ck ph ot o Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk
50 VAPAALLA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 K äsillä tekeminen on minulle tärkeää, ja se on usein myös täydellistä vastapainoa työlleni museoalalla, kertoo Ville-Matti Rautjoki. Rautjoet kävivät katsomassa kahta taloa, joista päättivät hankkia toisen. Tähtäimessä viihtyisä vapaa-ajankoti. Kunnostamista on oppinut vain kokeilemalla, kysy mällä ja opiskelemalla työn ohessa rakennuskonservointia, Ville-Matti Rautjoki kuvailee. Rautjoki kertoo, että työmaalla tulee usein ensin pieni uupumuksen tunne, kun sinne lähdetään työviikon jälkeen. Perheeseen kuuluvat viestintäalalla työsken televä puoliso Tuovi ja 3-vuotias tytär. Muut asiat unohtuvat heti. Koripallo, jalkapallo, hiihto ja juoksu ovat nyt jääneet vähemmälle, mutta hyötyliikuntaa tulee runsaasti. Hän kunnostaa puolisonsa Tuovi Rautjoen kanssa vanhaa hirsitaloa. 45-vuotias hyvinkääläinen. PERHEEN VARSINAINEN KOTI on pääkaupunkiseudulla, ja yksi kriteereistä talon hankinnassa oli sijainti kohtuullisen ajomatkan päässä. – Kuitenkin jo ympäristönvaihdos ja se, että siellä pitää keskittyä täysin siihen, mitä tekee, on hienoa. Entisöitävänä on 1870-luvulla rakennettu talo, josta on tavoitteena tehdä viihtyisä ja toimiva vapaa-ajankoti. Rautjokien blogi: vihreakamari.blogspot.fi Ville-Matti Rautjoki. Toimii museonjohtajana Hyvinkään museo palveluissa. RAUTJOET KERTOVAT projektistaan Vihreä kamari -blogissa. Se on päiväkirja siitä, mitä on jo tehty ja mitä on vuorossa seuraavaksi. – Paljon on myös ajatustenvaihtoa muiden vanhojen talojen kunnostajien kanssa, Ville-Matti Rautjoki kertoo. Varsinais-Suomessa sijaitsevasta rakennuksesta käytiin pitkään talokauppaa, ennen kuin kunnostus päästiin aloittamaan. Rautjoki on harrastanut ikänsä myös urheilua. KUNNOSTUS ON VAATINUT Rautjoen mukaan paljon kärsivällisyyttä. Tämä koskee myös omaa työtäni." Rautjoille vanhojen rakennusten kunnostaminen on myös tietoinen panostus yhteisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. – Ennen taloprojektia kumpikaan meistä ei ollut rakentanut mitään ja koneitakin olimme käyttäneet hyvin vähän. "Isot projektit eivät enää pelota. Ville-Matti ja Tuovi Rautjoki etenevät vanhan rakennuksensa kunnostamisessa kokeilemisen ja opettelemisen kautta. Apua saadaan sukulaisilta ja tuttavilta, ja yhdessä järjestetyt talkoot ovat hauskoja tilaisuuksia. – Aikaisemmin ei tullut juurikaan liikuttua rautakaupoissa, mutta nykyään siellä on yhtä innostunut kuin lelu kauppaan päässyt lapsi. – Naapurit tulevat maaseudulla herkästi juttelemaan. – Muuten olemme viettäneet vapaa-aikaamme harrastamalla paljon kulttuurimatkailua. – Vaimoni on viettänyt nuoruutensa vanhassa talossa, ja alkuperäinen idea vanhan talon remontoimisesta oli hänen. Vanhan talon kunnostus TEKSTI MILKA MANTSINEN KUVAT VILLE-MATTI JA TUOVI RAUTJOEN OMA ALBUMI JA THINKSTOCKPHOTOS toi uuden ulottuvuuden museoammattilaisen elämään. Pian olimme kuitenkin molemmat yhtä innostuneita
– 22.3.2018 Oulu Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 21.3.2018 Tampere Työsuojelupäällikön perustieto 13. Norja 2. – 15.11.2017 Helsinki, 20. – 13.4.2018 Helsinki Työturvallisuuden osallistava kehittäminen 2.11.2017 Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 14. – 25.10.2017 Kuopio, 14. Työ Terveys Turvallisuus 6/2017 on Suomi 100 -juhlanumero! Ensi numerossa. 15.11.2017 Tampere, 11. 51 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Työpaikkakiusaaminen ja muut haastavat tilanteet esimiestyössä 30. – 24.1.2018 Tampere, 26. – 13.12.2017 Helsinki 22. – 2.2.2018 Tampere, 12. Tanska 3. Suomi Työelämä 2020 -hankeen mukaan. – 31.10.2017 Helsink i Ajankäyttö hallintaan 7.11.2017 Helsinki Muutosjohtaminen – esimies toiminnan uudistajana 15. – 16.11.2017 Helsinki Työhyvinvointikortti 17.11.2017 Helsinki Toimiva työyhteisö Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma 8.11.2017 Helsinki, 28.11.2017 Turku 29.11.2017 Tampere, 14.12.2017 Kuopio 17.1.2018 Oulu, 31.1.2018 Helsinki Työterveyshuollon perusteet 24.1.2018 Helsinki ja Oulu Työkykyinen työntekijä Riskien arviointi työpaikalla 24. – 15.11.2017 Oulu 1. 030 4741 TTT-lehti 6/2017 ilmestyy 22.11. – 28.2.2018 Helsinki Työsuojeluvaltuutetun perustieto 20. – 31.1.2018 Helsinki 20. – 22.11.2017 Helsinki, 29. Pitkälle on päästy ja kehittäminen jatkuu! Euroopan parhaat työolot nyt: 1
3M TM PELTOR TM WorkTunes TM Pro -kuulonsuojaimet Esittelyssä uusi FM-radiokuulonsuojain, 3M™ PELTOR™ WorkTunes™ Pro • Sisäänrakennettu FM-radio • Suojattu elektroniikka kaksoiskuorirakenteen ansiosta • Tehokas vaimennus, päälakisankaisessa 32 dB ja kypäräkiinnitteisessä 31 dB • Ääniopastettu valikko kertoo mm. (09) 525 21 Kysy voimassaoleva tarjoushinta alueesi 3M-jälleenmyyjältä! Lisätietoja: www.3m-kampanjat.fi/worktunespro Uutuus!. radiokanavan taajuuden Suomen 3M Oy Työsuojelutuotteet p