Työ Terveys Turvallisuus 5/2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5/2019 15 € Jumppaa KEHO VAHVAKSI ONKO AUTONOMIAA TYÖSSÄ JO LIIKAA. KOTIHOIDON ASIAKKAAT YHÄ VAATIVAMPIA RISKIENHALLINTA KYSYY YHTEISTYÖTÄ Henkilöstön + RAKENNUSTYÖMAAN ENSIAPUVALMIUDET tarkastelussa POTENTIAALI KÄYTTÖÖN Tunteet työelämässä
Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työasennolla on oleellinen merkitys. Tutustu koko RollerMouse-valikoimaamme osoitteessa www.contourdesign.fi/ Contourin RollerMousen avulla energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään… Kokeile maksutta 14 päivää! *) Tutkimuslaitoksen Userneedsin Contour Designin tekemän tutkimuksen mukaan 93% vastaajista koki lisääntyneen fyysisen hyvinvoinnin keskitetyn hiiren käytön kautta. Meille Contour Designissa on tärkeää kehittää ja suunnitella ergonomisia hiiriä, jotka lisäävät päivittäisen työskentelysi tuottavuutta. Contour Design Suomi / Contour Design Nordic / Contour Design Europe TTT-Magazine_5_RollerMouse_220x280+5mm.indd 1 01-10-2019 15:39:38. Keskitetty hiiri, kuten Contourin RollerMouse, vähentää tietokoneella työskentelyn kuormittavuutta, jolloin energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään
Putoamis suojaus on siksi tärkeää. 18 Itseohjautuvuus – hyvää ja pahaa KANNESSA Ajaako itseohjautuvuuden vaatimus karille. 22 Jopa 15 kotikäyntiä päivässä KANNESSA Työn haasteena ovat yhä huonokuntoisemmat asiakkaat. KANNESSA Riskienhallinta kaipaa helppoutta. 29 Terveys ajassa 30 Ryhtiä rankaan KANNESSA Älä painu kasaan! Turvallisuus 36 Ensiaputaito on työmaajohdon perusasioita Rakennustyömaa varautuu pahimpaan. On vaikea mitata, kuinka monta parempaa ideaa jäi kertomatta pelon vuoksi." TUNNEKOULUTTAJA CAMILLA TUOMINEN TUNTEIDEN VAIKUTUKSESTA TYÖHÖN. Terveys 26 Vaihdevuosien kanssa sinuiksi Alakuloa ja väsymystä – voisiko kyse olla vaihdevuosista. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 5/2019 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Tunne tunteesi! KANNESSA 10 Varo tiedon urkkijaa netissä Työ 14 Osaava ja motivoitunut saa paikan! KANNESSA Pidä huolta osaamisestasi. KU VA PA SI LE IN O 40 Turvaa töihin ja työmatkalle Suomessa sattuu noin 127 000 työtapaturmaa vuodessa. Se on osa työkykyä. KANNESSA NIINA JALLINOJA KUVA PETRI HÄNNINEN 36 Rakennustyömaalla työskennellään usein korkealla. 46 Turvallisuus ajassa 48 Aisapari: Työsuojelun pitää vastata nopeisiin muutoksiin 12 Äänestä parasta 32 Tilauskortti 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa 22 18. 44 Vaarat tunnistettu – miten hoituvat korjaukset. Yhteisöohjautuvuudessa tiimi pitää huolta yksilöstä. KU VA VE SA TO M PU RI Lähihoitaja Mari Hinkkanen (vas.) ja osastonhoitaja Elina Porekari esittelevät potilasnostinta
Tässä on muutamia vinkkejä: 1 Rohkaise itseäsi ja muita liikkumaan säännöllisesti Liiku säännöllisesti. Haluatko lukea lisää ergonomisista haasteista ja ratkai suista. Käy osoitteessa fi.mousetrapper.com/ergonomia MITEN TERVEYDELLISIÄ ONGELMIA EHKÄISTÄÄN SINUN TYÖPAIKALLASI. Ne työpaikat saavuttavat myös todennäköisemmin liiketoimintatavoitteensa. 3 Kysy työntekijöiltä, miten he voivat Kaikki ovat erilaisia – olipa sitten kyse kiputuntemuksis ta tai kyvystä kertoa niistä. Tutkimuksemme mukaan nuoret (18–29 vuotta) ja miehet pyytävät vain harvoin apua – tässä tutkimuksessa luku oli vain 25 %. Työpaikoilla, joilla on loppuun asti mietitty työhyvinvointistrategia, on terveet ja tyytyväiset työntekijät. Sopivien työ välineiden avulla voidaan ehkäistä monenlaisia ongelmia. 2 Valitse tarkoin työntekijöiden käyttämät työvälineet Tutkimuksen mukaan 71 % ihmisistä, jotka olivat yrittäneet päästä vaivoistaan eroon teknisten ratkaisujen avulla, kokivat tilanteen parantuneen. Kantar Sifon kanssa toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että yli puolet (57 %) vähintään kaksi tuntia päivässä tietokoneen ääressä työskentelevistä ruotsalaisista on kokenut työhön liittyviä kipuja. Varmista siksi, että kaikki johtajat toimivat hyvänä esimerkkinä ergonomian ja työhyvinvoinnin suhteen. Venyttele jalkojasi työpäivän aikana, mieluiten kerran puolessa tunnissa. Terveellisen työympäristön luominen edellyttää kokonais valtaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sekä työympäristö että tekniset ratkaisut. Kartoitimme näyttöpäätetyöskentelyyn liittyviä kipu tuntemuksia tilastollisen tutkimuksen avulla. Kysymällä työntekijöiltä, miten he voivat ja minkälaista apua he tarvitsevat, kiputiloja ja vammoja voidaan ehkäistä tai hoitaa oikealla tavalla. 4 Johtajat – olkaa hyviä esimerkkejä Johtajat toimivat esikuvina työntekijöilleen. Korkeussäädettävän työpöydän avulla työntekijät voivat muutella työasentoaan. Mielestämme luku on aivan liian korkea. Johtajien ja henkilöstö vastaavien rooli on tärkeä. Yhä useampi työnantaja on ymmärtänyt, miten suuri merkitys työympäristön terveellisyydellä on sekä yksilöille että organisaatioille. Siirtymällä ergonomisen hiiren käyttöön vältetään hiirikäsi ja muita käsivarsiin, niskaan ja hartioihin kohdistuvia vaivoja. Vietä säännöl lisesti taukoja, käytä ergonomisia työvälineitä ja rohkaise työntekijöitä liikkumaan ja aktivoitumaan – tämä voi inspiroida henkilökuntaa siirtymään kohti terveellisempiä työskentelytapoja. Pitkään samassa asennossa istu minen lisää riskiä kärsiä kuormituskivuista ja jäykkyydestä. MAINOS. Mousetrapper kehittää ergonomisia hiiriä ja lisävarusteita. Nämä tuotteet voivat vaikuttaa suuresti päivittäiseen työhön näyttölaitteen edessä
Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 32. Suomalainen Vincit-ohjelmistoyritys uskoo perinteisen johtamismallin tulleen tiensä päähän. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Hierarkkiset yhteisöt ovat nykymaailmaan kankeita ja hitaita, eivät siis kovin kilpailukykyisiä. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 85 euroa, kestotilaus 75 euroa. Yhdessä tekeminen täyttää myös tarvettamme nähdyksi tulemiseen. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Itseohjautuvuuden vaatimus kääntääkin vanhan ylhäältä alaspäin tapahtuvan johtamisen päälaelleen. Tuuma 2019.) esittää, että tekoälyn kehittyessä tiimin merkitys korostuu. TYÖNTEKIJÖILTÄ ODOTETAAN IDEOITA, uudistumista, uudistamista ja sitoutumista. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2019. Tarjolla on myös Pukumieslounas, jos työntekijällä on haluja keskustella toimitusjohtajan kanssa esimerkiksi yrityksen näkymistä. Yksittäisen ihmisen on vaikeaa olla konetta älykkäämpi, mutta älykäs tiimi pystyy rakentamaan vuorovaikutuksessa ajattelua, jota koneiden on vaikea korvata. Henkilöstön työskentely yhdessä paransi yrityksen suoritusta viisinkertaisesti. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Niitä ei käskyttämällä ansaita. Samassa kirjassa kerrotaan yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, joka osoitti tiimityön ylivertaisuuden yksintyöskentelyyn verrattuna. Vuositilaus 95 euroa, kestotilaus 93 euroa. Ihmiset motivoituvat eri asioista ja tarvitsevat erilaista tukea. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Johtajien ja esimiesten tehtävä on olla motivoimassa ja purkamassa työnteon esteitä. Hierarkioita lienee työelämästä purettu jo pitkään. Yritys toteuttaa palvelevaa johtamista Leadership as a Service -ohjelmallaan. Suosituimpia Vincitin järjestelmässä ovat olleet muun muassa palvelut nimeltä Mentorointi, Talousluvut tutuiksi ja Apuja projektinhallintaan. Kehnoimmat yritykset karsiutuvat yhä nopeammin muutoksissa: yritysten keskimääräinen elinikä on lyhentynyt puolessa vuosisadassa 60 vuodesta alle 20 vuoteen. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. PÄÄTOIMITTAJALTA 16.10.2019 Älykkäästi tiiminä, itseohjautuen I TSEOHJAUTUVUUS POHJAUTUU haluun purkaa työelämän hierarkioita, jotta ihmiset voivat toteuttaa itseään fiksusti, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen tämän lehden jutussa. Näille organisaatioille ennustan lyhyttä taivalta. Siinä työntekijä valitsee itse erilaisista johtamisen palveluista itselleen sopivat. Käyttöön otettu malli on seurausta siitä, että suuri osa henkilöstöstä ei enää halunnut perinteisiä kehityskeskusteluja. RATKAISU ORGANISAATION MENESTYMISEEN ei olekaan pelkästään itsensä toteuttaminen älykkäästi vaan sama yhdessä tehden. Tästä on jo runsaasti esimerkkejä, puhutaan johtamisesta palveluna. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot KU VA JU H A SO M BY. Vasta ilmestynyt kirja Tiimiäly (Hiila, Tukiainen ja Hakola. TOISAALTA KOROSTUU MYÖS tiimitaitojen tärkeys. Sitähän me kuitenkin kaipaamme – että jotakuta edes vähän kiinnostaisi, mitä minä teen. Silti niitäkin työpaikkoja yhä on, joissa takerrutaan vanhaan eivätkä työntekijät saa itse päättää, miten pääsisivät tavoitteisiinsa. Yksilöiden erilaisuuden huomioiminen tuntuukin olevan keskeinen ajatus johtamispuheessa
Arvomme vastanneiden kesken Gymba-laudan ja kaksi Tunne & Mieli sisarlehtemme VALON VUOSI 2020 -seinäkalenteria! Parasta juttua voit äänestää sivun 12 lipukkeella tai verkossa 8.10. MUUT JUTUT: Syö työpäivääsi lisää vireyttä Olet mitä syöt! Tämä juttu muistutti ravinnon tärkeydestä. Rehellistä ja rohkaisevaa puhetta työuupumuksesta. MUITA PALAUTTEITA: Koko lehti taas kerran täynnä kiintoi saa asiaa! Mielenterveyssyistä sairaus lomilta palanneiden omia kokemuksia olisi kiintoisa kuulla. Siinä haastatel tiin työuupumuksen kokenutta rehtori Matti Kauppilaa. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 Takaisin pinnalle masennuksen jälkeen Syö työpäivääsi lisää vireyttä TYÖSUOJELULLA PAREMPA A TYÖELÄMÄ Ä 9.-10.1.2020 Tampere WWW.TTL.FI/TSPAIVAT. Vihapuhe kuormittaa Tämän hetkiseen tilanteeseen ja tunnetilaan aivan oivallinen juttu. Kannustavaa, että norppa nousee pinnalle, vaikka kaikki oli vaan ensin pimeää. Nyt ja aina työpaikalla ajankohtainen. Meilläkin on työuupumista havaitta vissa. Hei, olipa mielenkiintoinen ja moni puolinen kokonaisuus uusi TTTlehti! Tuli luettua kannesta kanteen. Vuorotyöläisen ruokarytmi muuttuu muun vuorokausirytmin ohessa helposti epäsäännölliseksi, ja väsymys saa mielen himoitsemaan nopeaa roskaruokaa. Kerro se tai anna muuta palautetta. Henkilöhaastattelut eri aloilta ovat aina antoisia. Mikä olisi paras tapa tukea heitä. Säännöllinen ja ravitseva ruoka todella pitää vireystason yllä. Ravinto on erittäin tärkeä tekijä ihmi sen terveydessä ja hyvinvoinnissa, niin työssä kuin vapaallakin. Erittäin hyvä, tiivis ja yksinkertainen opastus asiasta. Hyvä liikkuvuus arjen avuksi Istumatyöläisenä monipuolinen liikun ta on tärkeää. Hyvin kuvaava tilanne tämän päivän työtilanteesta. LUKIJOILTA LEHDEN 4/2019 kiinnostavimmaksi lu kijat äänestivät jutun Takaisin pinnalle masennuksen jälkeen. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin tuotepalkinnot. Äänestä parasta & anna palautetta! MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Uupumista aiheuttavat työvuorot. GetUpMat seisontamaton voitti Lauri Valkeamäki ja Smartumliikuntasetelit menivät Päivi Haavistolle ja Jani Oksaselle. Kirjoitus oli avoin ja antoi pohdittavaa myös itselleni, organisaatiossamme on käsillä tähän verrannollinen tilanne. Omassa työyhtei sössänikin näitä on
TUNTEET PELIIN, TYÖELÄMÄSSÄKIN! TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Häpeän käsittely edellyttää haavoittuvuuden myöntämistä. Tunteita kun ei voi eristää työpaikalta. Brownin tarkastelussa haavoittuvuus kääntyy heikkoudesta vahvuudeksi ja lähteeksi innovaatioille, muutokselle ja luovuudelle. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 H OUSTONIN YLIOPISTON PROFESSORI, johtamis konsultti Brené Brown on tutkinut työkseen rohkeutta, haavoittuvuutta, häpeää ja empatiaa. !. 8 Tunteiden johtaminen vie organisaatiot menestykseen. Häpeä estää tekemistä ja uuden kokeilua. Brené Brownin puheita suomeksi tekstitettyinä löydät Ted Talk-nettipalvelusta www.ted.com. Hänen ajatuksillaan on käyttöä myös työelämässä. Uutta luovien asiantuntijoiden työhön kuuluu epäonnistuminen ja siitä seuraava häpeä. Brown neuvoo, että työpaikoilla tulee varata aikaa pelkojen ja tunteiden käsittelyyn tai muuten syntyy tehotonta ja tuottamatonta käyttäytymistä
Tuominen perää ylipäänsä inhimil listä käytöstä työyhteisöihin. 4. Onko työtä liikaa, vai onko se liian vaikeaa. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Tunteiden johtaminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta, väittää Camilla Tuominen. Tuominen toteaa, että turvattomassa ympäristössä on aivan viisasta miettiä sanomisiaan ja himmailla ideoidensa kanssa. – On vaikea mitata, kuinka monta parempaa ideaa jäi kertomatta pelon vuoksi. Jokai sen kannattaa miettiä viisaasti, kenelle tuon lahjan antaa, kuten Brené Brown on hyvin ilmaissut. Ymmärrä linkityksiä tunteiden, ajatusten ja tekojen välillä. Mitä pientä voit muuttaa tai tehdä seuraavalla kerralla toisin. Käyttäydy töissä ihmisiksi Camilla Tuominen pitää tunteiden johtamisen taitojen opettelua suoras taan kansalaisvelvollisuutena. Silloin omia tuntemuksiaan voi tarkastella pohtien, missä syy on. Hyödynnä oppimaasi seuraavassa vastaavassa tilanteessa. Ja tässä kuvioon astuu kilpailukyky. Lisäksi pystymme kohtaa maan ihmisiä esimerkiksi asiakas tapaamisissa tai kotona aivan eri taval la, Tuominen korostaa. Esimerkiksi stressi on usein epä määräinen yleisnimitys, mutta sitä voi alkaa tarkastella pohtimalla, mikä itseä stressaa ja ahdistaa. – Usein kuitenkin toimii se, että on läsnä ja kuuntelee. Kun olet kuunnel lut, voit vaikka toistaa kuulemasi ja varmistaa toiselta, oletko ymmärtänyt hänet oikein. Töistä palattuaan voi olla huonolla tuulella, vaikka kotona ei olisikaan tapahtunut mitään erikoista. Aloita itsestäsi. Niitä voi olla useita, sekä positiivisia että negatiivisia. Tässä lajissa ei jaeta pikavoittoja, vaan Tuominen kuvaa prosessia elä mänmittaiseksi matkaksi. Silloin osoitat kiinnostuksesi toista kohtaan – että olet nähnyt ja kuullut hänet. Siinäkin tapauksessa, että mielesi tekisi kohdistaa huomio toisiin. 3. 2. Ole läsnä ja kuuntele Kun ensin on oppinut tunnistamaan omia tunteitaan, ne on helpompi tun nistaa myös muissa. Vaikka vastuu on jokaisella työ yhteisön jäsenellä, erityisen tärkeään rooliin nousevat esimiehet. tunnekouluttaja Camilla Tuominen huomauttaa. Myöskään ongelmia ei uskal leta tuoda ajoissa esille, jos viestintuoja ammutaan. TUNNE TUNTEESI! TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVA SHUTTERSTOCK Vinkki Ensiaskeleet omien tunteiden tuntemiseen: 1. – Jos opimme ymmärtämään tuntei den kieltä faktatiedon lisäksi, meistä tulee paljon parempia johtajia ja esimiehiä. Tarvitaan hänen mukaansa turval lisuudentunnetta, jotta työntekijät uskaltavat käyttää koko potentiaaliaan – kuten rohkeutta ilmaista hulluim matkin ideansa tai kertoa ongelmista heti, kun ne on huomattu. Oliko päivällä sellaisia tunteita, joita en silloin käsi tellyt ja jotka purkautuvat vasta kodin turvallisessa ympäristössä. Jos tilanne on ”mennyt tunteisiin”, saat samalla het ken aikaa rauhoittua ja pystyt vastaa maan rauhallisemmin. Pysähdy. Tunnista ja nimeä tunteesi. Jo tunne siitä, että on tullut kuul luksi ja huomatuksi, yleensä helpottaa ihmisen oloa. Toista pitää kohdella kuten itsekin haluaisi tulla kohdelluksi. – Ydinasia on uskaltaa pysähtyä omien tunteiden äärellä ja oppia tun nistamaan niitä. Vastauk sesta saat hyvää lisätietoa reagoinnin tai päätöksen tueksi. Tunteiden johtamisen vaikutusta on Tuomisen mukaan hankala saada tilas toihin näkyväksi. Jou dunko toimimaan liian yksin, vai enkö koe hallitsevani työtäni. – Omaa pahaa oloansa ei saa kaataa toisten päälle, vaan tunteitaan pitää pystyä tarkastelemaan ja purkamaan viisaasti. Toinen neuvo on kysyä aina yksi ky symys ennen reagointia. – Haavoittuvaisuuden osoittaminen ja aitous ovat lahja työympäristölle. – Eihän mikään yritys pärjää, jos se ei kehity ja uudistu, Tuominen huo mauttaa. He voivat aloittaa luottamuksen ilmapiirin rakentamisen ja näyttää esimerkkiä. Sitäkin voi pohtia, että jos työpaikan arvot ja käytöstavat ovat huonot, onko se silloin oikea paik ka olla ja elää kahdeksan tuntia päivässä. AJASSA. – Jos ei osaa tunnistaa tai ymmärrä omia tunteitaan, miten voisi tunnistaa toistenkaan tunteita. H ALUATKO JOHTAA tunteita työpaikal lasi. Toisen ihmisen tunteiden kohtaa miseen tai johtamiseen Tuomisella ei valitettavasti ole antaa yhtä yleis pätevää ohjetta. Silloin paha olo ei ole tunnistamaton mössö
Kolmen teinipojan äiti ei enää palaa töistä stressaantuneena ja puolikuolleena. Yritin olla viileämpi ja hilli tympi kuin olen. Minulla oli hieno ura, ja yhteiskunnan mittareilla kaikki oli kuten pitikin, mutta olin onneton. Hyvän työelämän vaikutus läikkyy myös kotiin. (Tammi, 2018.) IHMINEN PÄRJÄÄ MÖSSÖTAIDOILLA ”MÖSSÖTAIDOT” ovat Camilla Tuomisen mukaan tulevaisuudessa ihmisen valtti työmarkkinoilla. Kun tietomassojen käsittely on jätetty tek nologian ja tekoälyn hoidettavaksi, ihminen saa keskittyä siihen, missä on parhaimmillaan. Camilla Tuominen. LISÄÄ AIHEESTA Johda tunteita, menesty työelämässä. Aina näin ei ole ollut. Kyse on enemminkin asenteista kuin varsinaisista tai doista – samoin kuin tunteiden johtamisessa. Kotonakin jaksaa silloin esittää sen ylimääräisen kysy myksen ennen reagointia. Seitsemän vuotta sitten Tuominen irtisanoutui. – Nuorena konsulttina en osannut johtaa tunteita ollenkaan. – Nyt olen onnellisempi kuin kos kaan. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Toisaalta esimerkiksi ohjelmistojätti Googlessa tehty tutkimus osoitti, että juuri psykologinen turvallisuus oli par haita tiimejä yhdistävä ominaisuus. Hän koki, ettei voinut silloisessa työpaikassaan olla koko nainen itsensä tunteineen. Olemalla aito olen löytänyt ihmi siä, jotka ajattelevat kanssani samoin. Vielä tuolloin tunteita pidettiin yritysmaailmassa haihatteluna, mutta nykyisin Tuominen on kysytty luen noija, ja suuret suomalaisyritykset ovat kutsuneet häntä puhumaan työyhteisöilleen. Vihkon piirroskuva on Camilla Tuomisen kirjasta Johda tunteita, menesty työelämässä.. Yhteistä mössötaidoille on, että toimin nalle ei voi antaa selkeitä ohjeita, vaan ihmi sen on käytettävä esimerkiksi tunneälyään ja luovittava tilanteissa sen mukaisesti. Hyvä olo läikkyy kotiin Camilla Tuominen on itse hyvä esi merkki siitä, että tunteiden johta misen hyöty näkyy myös omassa hyvinvoinnissa eikä pelkästään tule vaisuuden kilpailukykynä. – Ihmiset saivat olla inhimillisiä omia itsejään, ja vaikeistakin asioista uskallettiin puhua. Tunnejohtamisesta luennoiva kaup patieteiden maisteri elää, kuten opet taa. Näistä ominaisuuksista Tuominen käyttää sanaa ”mössötaidot”, koska niitä on hankala kuvata tarkasti tai laittaa Exceliin
Haltuunsa saamillaan tunnuksilla rikollinen pääsee seuraamaan esimerkiksi yrityksen laskutusliikennettä ja vaihtamaan asiakkaille me neviä viestejä tilitietoineen. Vahva salasana suojaa Helpoimmat tavat suojautua tietomurroilta on huolehtia koneen tietoturvapäivityksistä ja käyttää riittävän vahvaa salasanaa. Silloin vuotanutta salasanaa ei voi käyttää ristiin esimerkiksi työpaikan sähköpostissa ja Facebookissa. On suositeltavaa käyttää salasanan hallintajärjestelmää, joka tuottaa vahvoja salasanoja. Muista siis ottaa säännöllisesti varmuuskopioita tiedostoistasi. KYBERTURVALLISUUSKESKUS – www.kyberturvallisuuskeskus.fi/ fi/nain-suojaudut-nettihuijaukselta KULUTTAJALIITTO – www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/ huijarit-kuriin KILPAILUJA KULUTTAJAVIRASTO – www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/ Ostaminen-myyminen-jasopimukset/huijaukset/ Iiro Uusitalo on palkittu vapaa ehtoistyöstään Kyberturvallisuus keskuksen Tietoturvan suunnan näyttäjä palkinnolla.. Helppo tapa suojata viestejä on käyttää salaavaa pakkaustyökalua ja viestin osien lähettämisessä eri työkaluja. Varo TIEDON URKKIJAA NETISSÄ TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA PETRI MAST Mistä tietoa ja apua. Sääntöjä on hyvä kerrata työntekijöiden kanssa. T AVALLINEN TIETOHUIJAUS etenee niin, että rikollinen lähettää sähköpostitse tietojenkalasteluviestin. Käytä turvallista yhteyttä Monella on tarve työskennellä muualla kuin varsinaisessa työpaikassa. Esimerkki on Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta. Varsinaisen tiedoston voi lähettää sähköpostissa ja tiedoston avaamisen tarvittavan salasanan eri reittiä tekstiviestillä tai WhatsAppilla. Tietojen urkinnan lisäksi yritysten koneita voidaan kaapata. Sen sijaan yleisiä wifi-verkkoja ei tulisi käyttää. Suojaa tieto Työpaikalla on yleensä arkaluontoisen tiedon käsittelystä säännöt, joilla estetään ulkopuolisten pääsy tietoihin. Yleensä sähköpostiosoitteita ja tunnuksia kalastellaan massaviesteinä. Vastaanottaja klikkaa viestin linkkiä, jonka päässä kysytään käyttäjätunnusta ja salasanaa. Myös puhelinoperaattorin mobiiliyhteyden käyttäminen on Uusitalon mukaan turvallista. Tietoturvahyökkäyksiltä on kohtuullisen helppoa suojautua, kun muistaa joitakin perusasioita sekä käyttää harkintakykyä linkkien klikkailussa ja tietojensa luovuttamisessa. Identiteettivarkaudetkaan eivät ole harvinaisia. Salaa viestit Organisaatioiden viestiliikenteessä kulkee usein salattavaa tietoa: henkilörekistereitä, taloustietoja, asiakastietoja ja erilaisia tunnuksia. Järjestelmässä muistettavia salasanoja on vain yksi, jonka taakse voi tallentaa salasanojen lisäksi kirjautumistunnukset, PIN-koodit ja luottokorttija verkkopankkitunnukset. Näin tavoitellaan rahaa tai tietoja. Yritykset käyttävät tällöin yhteyden suojaamiseen tavallisesti VPN-yhteyttä. Jos kiristystai muu haittaohjelma lukitsee tiedostosi tai ne korruptoituvat, tiedot voidaan palauttaa käyttöön varmuuskopioiden avulla. AJASSA 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Urkintaa tehdään massaviestein Yksittäisiin ihmisiin kohdistuu harvoin suoraan tietoturvahyökkäyksiä, kertoo tietoturva-asiantuntija Iiro Uusitalo Solita Oy:stä. Monimutkainen salasana turvaa palvelun käyttäjää hyvin, mutta jokaisessa palvelussa tulisi käyttää eri salasanaa. Usein kyse on kuukausimaksullisesta palvelusta. Huonossa tapauksessa rikollinen käyttää nettiyhteyttäsi tai identiteettiäsi haitantekoon ja rikolliseen toimintaan. Kyseinen taho on vastikään varoittanut myös tekstiviestihuijauksista, joilla houkutellaan niin sanottuun tilausansaan eli tilaamaan viestin linkin kautta jotain, mitä ei ymmärtänyt tilaavansa. Kotona työskenneltäessä vaihtoehdot ovat joko VPN-yhteys tai suljettu wifi-verkkoyhteys, joka on suojattu salasanalla
Tämä on valtavaa tiedon keruuta, on selvitettävä uusimmat säädökset ja sertifikaatit. Mikroyrittäjä ahertaa selviytymisen rajoilla Mitä tekee koneturvallisuusasiantuntija. Työpäivät voivat olla pitkiä. Työterveyshuollon vaikuttavuus paranisi, jos työterveyden ammattilaiset tuntisivat paremmin ammatin vaatimukset ja työympäristön. RAIJA LAHTINEN TEKSTI EMMA KAUSTARA KUVA SHUTTERSTOCK KU V A S U SA R ÄI KK Ä L Ä. Mikroyrittäjät eivät myöskään välttämättä pidä hallintoja toimistotöitä tärkeinä. Mikroyrittäjien työterveyshuollossa olisi Laitisen mielestä paljon kehitettävää. Paljon kotoa Raumalta käsin. Standardit muuttuvat koko ajan, ja ne maksavat. Konetta tai laitetta ei voi jättää sellaiseen kuntoon, että siitä aiheutuu vaaraa. Palautumiselle jää yhä vähemmän aikaa, ja työsuoritukset kärsivät. AJASSA 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 M IKROYRITTÄJIEN TULEVAISUUS huolettaa Työterveyslaitoksen johtavaa asiantuntijaa Jaana Laitista. Turvallisuutta on pidettävä ensisijaisena, ja asiakasta on osattava ohjata oikeaan suuntaan. Maksuttomina pienetkin yritykset voisivat hankkia niitä ja kehittää laitteitaan turvallisemmiksi. Aina kyvyt eivät vastaa työn vaatimuksia. Parasta on, kun työntekijä sanoo, että näin on parempi. Suurimmat haasteet. LISÄÄ AIHEESTA Lue koko juttu www.tttlehti.fi/ mikroyrittaja-ahertaa-selviytymisen-rajoilla Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimus ryhmä selvitti vastikään suomalaisten mikroyrittäjien työkykyä ja laati suosituksia työssä jaksamisen edistämiseksi. Laitiselle tutkimus poiki tärkeän oivalluksen: yrittäjän osaamisen kehittämisellä on huomattava vaikutus tämän työkyvyn parantamiseen. Kysyntä. Yli 55-tuntinen työviikko aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, samoin pitkittynyt stressi. – Kyselyymme vastanneiden yrittäjien keski-ikä oli alle 50 vuotta. Tutkimuksen mukaan jopa 40 prosentilla suomalaisista mikroyrittäjistä on huono työkyky. Pohjakoulutuksena sähköautomaatioasentaja. Yrittäjän viikkoon saattaa kertyä huimasti työtunteja, ja vapaa-aika voi jäädä liki olemattomaksi. Mitä enemmän EU-markkinoille tuotetaan tavaraa, sitä useammin tulee laitteita, joita ei saa sellaisenaan käyttää. – Palautumiseen pitää kiinnittää huomiota niin työpäivän mittaan kuin vapaa-ajallakin. Usein heiltä puuttuu siihen tarvittavaa osaamista. Arvioin asiakkaiden laitteiden, koneiden ja konelinjojen riskejä Quant Sataservice Oy:llä. Teen myös tiimityötä yrityksemme asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. Alan ammattikoulutus ei riitä. Koulutus. Teen koneturvallisuusmäärittelyjä koneiden hankintavaiheessa ja autan koneiden turvallistamisen suunnittelussa. Laajaa teknistä tietopohjaa, ymmärrystä lakien ja direktiivien suhteesta toisiinsa. PETRI JÄRVINEN etsii, ratkoo ja ennaltaehkäisee laitteisiin ja koneisiin liittyviä turvallisuusriskejä ympäri Länsi-Suomea. Syntyy paheneva kierre. Tuloksissamme huonoksi koettu työkyky ja huono työstä palautuminen selittivät erittäin vahvasti huonoa työsuoritusta neljän edeltävän viikon aikana. Näin kyseiset työt jäävät helposti rästiin, mikä lisää kuormitusta. Lisääntyy, oma kalenterini on täynnä. Mikroyrittäjältä vaaditaankin hyvin monenlaista osaamista. Annan myös yleistä koneturvallisuuskoulutusta. Esimerkiksi sähköasennuksissa on paljon virheellisyyksiä. Asiakas palveluhenkisyyttä. Päätehtävät. Sekaannun moniin asioihin! Miten työskennellään. Lisäksi muun muassa Kiwa Inspecta -koneturvallisuusohjelman kautta saatu koneturvallisuusmestarin pätevyys. Valmiita ohjelmia ei ole aina käytettävissä, on laadittava raportteja, ja oma työ on varmennettava moneen kertaan. Valitettavan usein käy päinvastoin: työpäivä pitenee, kun työtä kertyy liiaksi. – Monessa mikroyrityksessä yrittäjä hoitaa sekä yrityksen pääasiallisen toiminnan että yrittäjyyteen liittyvät työt ja vielä työsuojelunkin, Laitinen kuvailee. Kun kuormitus lisääntyy, yrittäjän pitäisi levätä ja palautua. Pistää miettimään, millaisessa kunnossa he ovat eläkeikään päästessään. Palautuminen on työssä suoriutumisen kannalta keskeistä. Parasta. Työterveyshuollon järjestäminen pienituloisille mikroyrittäjille kaipaisi yhteiskunnan tukea. Työn itsenäisyys, näen uusia laitteita ja koneita, ja pystyn vaikuttamaan turvallisuuteen. Yrityskin kiittää, kun tuotannollinen varmuus lisääntyy. Mitä edellyttää tekijältään
Voit äänestää myös verkkosivulla 8.10. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. • On suositeltavaa aloittaa Gymba-hierontapallojen käyttö lyhyemmissä jaksoissa ja lisätä käyttöä asteittain tuntemusten mukaan. • Kaksi kovuutta, koska jokainen kehonosa reagoi erilaisiin kovuuksiin erilailla. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme Gymba-laudan ja kaksi Tunne & Mieli -sisarlehtemme VALON VUOSI 2020 -seinäkalenteria! Äänestä parasta Ki in no st av in ju tt u TT Tle hd es sä 5/ 20 19 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La ita ra st i, jo s ha lu at sä hk öp os tia TT Tle hd es tä . • Pallot tehostavat verenkiertoa, lievittävät stressiä ja jännitys tiloja. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au slä he ty s Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n • Gymban mukana tulee hierontapallot, jotka lievittävät lihaskipua ja jäykkyyttä jaloissa. Tilaustiedot sivulla 32.. Halutessasi voit perustella valintasi. Kokeile 14 päivää: www.gymbakokeilu.fi Uutuus! HYVÄ TYÖSUOJELU PÄÄLLIKKÖ TAI VALTUUTETTU TILAA LEHTI TUEKSESI, KUN kaipaat käytännön vinkkejä työhyvinvointiin kehitätte työpaikallanne uutta haluat luotettavaa tietoa työturvallisuudesta. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnos tavin. Hierontapallot Gymban ostajalle
Tilanne on hankalin niillä, joilla on matala pohjakoulutus. OSAAMATTOMUUDESTA SYNTYY TYÖKYKYONGELMIA TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 14 Osaava ja motivoitunut tekijä saa paikan! 18 Itseohjautuvuus – hyvää ja pahaa 22 Jopa 15 kotikäyntiä päivässä S. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 K AIKKI TYÖKYKYONGELMAT eivät liity terveyteen. Muuttuva työelämä edellyttää ennakointia niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Työntekijän tulee huolehtia työ ja työllis tymiskyvystään, mutta myös työnantajan tulisi ottaa enemmän vastuuta työntekijöiden osaamisesta ja uramahdollisuuksista. Myös osaamisen ongelmat näyttävät heijastuvan työkyvyttö myyseläkkeelle hakeutumiseen. Työntekijä jää näin jumiin huonoon työtilanteeseen, eikä hänen osaamisensa seuraa nykytyön osaamisvaatimuksia. 14 Työntekijä, pelaa korttisi oikein. Työterveyslaitoksen tutkijat ovat esittäneet olettamuksen, että työkyvyttömyys voi kehittyä työsuhteessa, jossa työn antaja ei panosta työntekijän ammattitaidon kehittymiseen. Tässä numerossa
Koulutus ei ole ainoa keino osaamisen kehittämiseen.. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT PETRI HÄNNINEN Niina Jallinoja kannustaa pyrkimään töissä projekteihin ja tehtäviin, joissa voi oppia uutta. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Osaava ja motivoitunut tekijä saa paikan! Hyvä ammattitaito on tärkeää pääomaa työmarkkinoilla, ja siksi siitä kannattaa pitää huolta läpi työuran. Myös osa työkyvyttömyyden syistä voi piillä osaamisen ongelmissa
Lopulta huo Niina Jallinojan kokemuksen mukaan työntekijän innokkuus kouluttautua jää monella työpaikalla hyödyntämättä.. Nyt on ehkä menossa siirtymävaihe, jolloin havah dutaan siihen, että myös ihmisten it sensä on otettava vastuuta osaamisen sa kehittämisestä, Jallinoja arvioi. Aika ajoin on hyvä pohtia, millä tasolla oma osaaminen ja motivaa tio työn tekemiseen ovat. Työnantajien pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työntekijöiden työuriin. Kas vu on jatkunut tänäkin vuonna, ja yhä yleisempi syy eläkkeelle hakeutumi seen ovat mielenterveyden häiriöt. – Jos osaaminen ei pysy sillä tasolla, kuin työantajat sen haluavat olevan, sillä on väistämätön vaikutus työllis tymiskykyyn. Yhtä tärkeää on se, että työntekijä tarttuu eteen tuleviin kehittymisen mahdollisuuksiin ja mielellään myös etsii niitä aktiivisesti. – Kun tulee uutta teknologiaa ja ale taan tehdä uutta bisnestä, osa yrityk sistä irtisanoo yt:eissä ihmisiä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista. – Vahva epäilys on, että osaamisen ongelmat voivat näyttäytyä työkyky ongelmina. Tarvitsisinko uutta osaamista. Hetken päästä ne palkkaavat korkeakouluista valmistuvia ihmisiä, joilla on hallus saan uusin teknologia. Kun ihminen ei koe selviytyvänsä työssään, se aiheuttaa turhautumista ja voi jopa johtaa mie lenterveysdiagnoosiinkin, Kankainen sanoo mutta painottaa sitä, että ilmiö vaatisi lisää tutkimista. Näin arvelee työeläke yhtiö Varman johtava asiantuntija Hanna Kankainen. Se vaikuttaa myös siihen, että saa pitää nykyisen työpaikkansa, sanoo lehtori Niina Jallinoja ammatti korkeakoulu HaagaHeliasta. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 P YSYNKÖ MUKANA työn muutoksissa. Jallinojan mielestä vastuu osaami sen kehittämisestä on sekä työnanta jalla että työntekijällä. Osaamisen ja kyvykkyyden puutteet voivat hänen mukaansa johtaa työ paikalla epäselviin ongelmiin, joiden juuri syyt jäävät piiloon. Tutkimuksen mukaan yritykset hyödyntävät nih keästi henkilöstönsä potentiaalia, kun liike toiminta muuttuu. Uudet osaajat vanhojen tilalle Jallinoja on tuoreessa, vielä julkaisemat tomassa väitöskirjassaan tarkastellut yli 40vuotiaiden ja yli 50vuotiaiden italan ammattilaisten ja tradenomien osaamisen kehittämistä. Työkyvyttömyydessä uusia piirteitä Osaamisen ongelmat voivat heijastua myös työkyvyttömyyseläkkeelle ha keutumiseen. Se vaikuttaa mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä eläkeikään asti ja ylikin, jos ihminen itse sitä toivoo. Ilmiöstä on aiempaa näyttöä, jonka omat tulok seni vahvistivat, Jallinoja sanoo. Kuitenkin yt lain hengen mukaista olisi, että työn antaja ensisijaisesti kouluttaisi nykyisiä työntekijöitään uusiin tehtäviin. Olenko tyytyväinen siihen, mitä teen. Vuoden 2018 alusta sekä työkyvyttömyyseläkehakemusten että myönnettyjen eläkkeiden määrät kääntyivät selvään kasvuun pitkään jatkuneen laskusuunnan jälkeen. – Suomessa on etenkin isoilla työ paikoilla totuttu siihen, että työn antaja tarjoaa koulutusta. Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, ja am mattitaitoaan on entistäkin tärkeäm pää päivittää läpi työuran. Hallitsenko tehtä väni kaikilta osin
Haavoittuvimpia ovat silloin etenkin ne, joilla on vähäinen pohjakoulutus. Reaktiiviset eivät ole yhtä aktiivisia, mutta tarttuvat eteen tarjoutuviin mahdollisuuksiin. Olisi tärkeää, että työpaikalla on avoimuuden kulttuuri, jossa pystytään keskustelemaan myös mahdollisista osaamisen puutteista, hän toteaa. Sen sijaan rekrytoinnissa sitä ilmenee. Työantajien lisäksi myös työmarkkinajärjestöt voisivat olla tässä suhteessa aktiivisia. Tutkittavista suurin osa kuului reaktiivisiin ja pienin osa passiivisiin. Onko siis niin, että työkyvyttömyys kehittyy vähitellen työsuhteen turvallisessa syleilyssä, Toppinen-Tanner pohtii. – Ongelmia saatetaan medikalisoida, koska ei ymmärretä, mistä ne johtuvat. Huonot ja hyvät merkit esiin Monilla työpaikoilla on varhaisen tuen malli, jonka mukaan reagoidaan esimerkiksi sairauspoissaoloihin, mutta katse pitäisi kääntää jo aiemmin esiin tuleviin työssä selviytymisen ongelmiin. Hänellä ja tutkijakollegoillaan on olettamus, hypoteesi, jonka todenperäisyyttä he haluaisivat testata tutkimuksella. Jos työn murroksen edetessä oma tehtävä muuttuu radikaalisti tai häviää kokonaan, on vaikeaa löytää uusi paikka työelämässä. Opiskelijoiden opinnäytetöitä ohjatessaan hän on huomannut, että moni työnsä ohessa Organisaatiossa pitäisi miettiä, miten tunnistetaan oireilut ja työssä selviytymisen häiriöt." AKTIIVISUUS ei katso ikää N IINA JALLINOJA TUTKI väitöskirjassaan työuransa keskija loppuvaiheessa olevia it-ammattilaisia sekä heidän suhtautumistaan ja mahdollisuuksiaan osaamisen kehittämiseen. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoita työyhteisösi mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Silloin työterveyshuoltoon ohjaaminen ei välttämättä ole oikea ratkaisu, vaan työyhteisössä pitäisi esimiehen johdolla selvittää, mistä häiriöt työnteossa johtuvat. Osa niistä tarjoaakin jo urapalveluja jäsenilleen, ToppinenTanner sanoo. Vanhimmassa ikäryhmässä eli 55–65-vuotiaissa oli yhtä lailla proaktiivisia, aktiivisia ja passiivisia kuin nelikymppisissäkin. Kankaisen mukaan se on tärkeä osa työkykyjohtamista. Jumissa työsuhteen syleilyssä Psykologian tohtori Salla ToppinenTanner työskentelee johtajana Työterveyslaitoksessa erikoisalanaan työkykyja työurakysymykset. Kuitenkin passiivisten vähemmistö saattaa pistää silmään, ja silloin ehkä koko ikäryhmä yleistetään sen kaltaiseksi. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 – Hypoteesimme mukaan työelämässä on ihmisiä, joilla on haasteita työn ja omien taitojen yhteensovittamisessa. Passiiviset taas ovat tässä suhteessa haluttomimpia. Niina Jallinojan kokemuksen mukaan tämä potentiaali tuntuu jäävän monella työpaikalla hyödyntämättä. – Organisaatiossa pitäisi miettiä, miten tunnistetaan oireilut ja työssä selviytymisen häiriöt. – Työpaikoilla voitaisiin nykyistä enemmän vahvistaa työntekijöiden omaa toimijuutta. He jäävät jumiin huonoon työtilanteeseen, eivätkä työnantajakaan enää panosta heidän osaamisensa kehittämiseen. Työntekijän on tärkeää huolehtia työja työllistymiskyvystään, mutta työnantajankin on hyvä muistaa, että kaikki työkykyongelmat eivät liity terveyteen. Jallinoja ei havainnut ikäsyrjintää työnantajan järjestämään koulutukseen osallistumisessa. Olethan sinäkin mukana. Jokaisen kohdalla olisi katsottava, minkä tyyppinen henkilö on – ei sitä, mitä ikäryhmää hän edustaa. Kankainen kertoo, että työkyvyttömyyseläkeja myös kuntoutushakemusten joukossa on aiempaa enemmän hakemuksia, joihin ei ole pystytty määrittelemään yhtä selkeää diagnoosia. Työhyvinvointitutkijoiden mukaan myös osaaminen ja motivaatio ovat osa työkykyä. Hänen mukaansa myös keskusteluissa asiakasorganisaatioiden kanssa on tullut esiin, että työkyvyn haasteet työpaikoilla ovat epämääräisempiä ja vaikeammin selvitettävissä kuin ennen. Ota askel terveyteen – reippailu piristää päivää!. PORRAS PÄIVÄT tulevat jälleen 4.–10.11.2019 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan sovi kaikille, koska ihmisten tilanteet ovat yksilöllisiä. Toppinen-Tanner perää ennakointia, niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Proaktiiviset ennakoivat, kouluttautuvat paljon ja hakevat uutta työpaikkaa jo siinä vaiheessa, kun työnantaja ilmoittaa työvoiman vähennystarpeista. Hän tunnisti kolme eri ryhmää: proaktiiviset, reaktiiviset ja passiiviset. nosti voiva työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. – Vaikka ihminen kouluttautuisi ja hankkisi uutta osaamista, tilastot näyttävät työllistymisessä selkeän romahduksen 55 ikävuoden kohdalla kaikilla toimialoilla. Se on äärettömän valitettavaa. Vastaavasti olisi hyvä huomata myönteisetkin merkit eli esimerkiksi se, jos joku työntekijä on innokas kouluttautumaan. – Se, mihin ryhmään ihminen kuuluu, ei riipu iästä eikä sukupuolesta. Se liittyy samaan ilmiöön, jonka Hanna Kankainenkin toi esiin
Kaiken taustalla on hänen mukaan sa ajatus siitä, että työ on voimavara. – Minusta vaikuttaa siltä, että HR:ssä ei mietitä yhtään ihmisten uraa. Myös työpaikan vaihto kehittää osaamista, ToppinenTanner sanoo. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 opiskeleva jatkaa valmistuttuaan enti sessä tehtävässään. Aktiivisuus on kaikkien etu Koulutus ei kuitenkaan ole ainoa tie osaamisen kehittämiseen. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoita työyhteisösi mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Jallinoja huomauttaa, että myös työtä teke mällä ja osaamista jakamalla voi oppia uutta. Joskus työntekijän halu kouluttautua saate taan myös tulkita niin, että tämä ei ole sitoutunut nykyiseen tehtäväänsä. Myös Salla ToppinenTanner pitää kouluttautu mista kaikkien etuna, koska se voisi lisätä myös työvoiman liikkuvuutta. Joku työnantaja saattaa pelätä, että uutta osaamista hankkiva työnteki jä lähtee toiseen työpaikkaan. – Toivon kollektiivista heräämis tä siihen, että meidän on kehitettä vä osaamistamme läpi työuran. Kun joku on niin innostunut, että investoi itsensä kehittämiseen, pitäisi miettiä, onko meillä hänelle jokin uusi teh tävä. PORRAS PÄIVÄT tulevat jälleen 4.–10.11.2019 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Hän kannustaa pyrkimään töissä projekteihin ja tehtäviin, joissa voi op pia uutta. Ota askel terveyteen – reippailu piristää päivää! KU VA RI IT TA SU PP ER I. Niina Jallinojan mielestä työnantajan kannattaa katsoa isoa kuvaa, sillä aktii visuus on aina hyväksi. Toinen voisi ainakin teknisillä aloilla olla käänteinen mentorointi, jossa tulokas opettaa konkaria. Salla Toppinen-Tanner Olethan sinäkin mukana. Sen ei tarvitse aina tarkoittaa hierarkiassa etenemistä, vaan jotain, joka antaisi uuden kulman työn tekoon ja veisi ihmistä eteenpäin. Yksi keino on työkierto. – Taloon tulevalle vastavalmistuneel le työntekijälle annetaan pieni mento roitava ryhmä, jolle tämä opettaa uusia teknologioita ja muuta koulutuksessa oppimaansa, Jallinoja ehdottaa. Siitä on mahdollista tehdä elämän alue, joka antaa voimia eikä vain kuluta niitä. Myös verkon kautta voi löytää maksuttomia luentoja ja ottaa selvää monista asioista – kuten YouTube videoita katsovat nuoretkin tekevät
Toisaalta itseohjautuvuuden pelätään uuvuttavan työntekijät ja ajavan yritykset kaaokseen. Asiantuntijat näkevät ilmiössä runsaasti valoa, mutta myös varjoja. Sen uskotaan tuovan sekä työhyvinvointia että euroja tehokkaammin kuin perinteinen hierarkia. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Itseohjautuvuus on työelämän muotitermi. Itseohjautuvuus – HYVÄÄ JA PAHAA TEKSTI HANNU KASKINEN KUVAT SHUTTERSTOCK
Itseohjautuvuutta sopivasti Työntekijän autonomia eli itsemää räämisoikeus on arvokas osa työ hyvinvointia, sanoo Saija Mauno, joka on Tampereen yliopiston työ ja organisaatiopsykologian professori ja Jyväskylän yliopiston vanhempi tut kija. Hakanen on tutkinut työn muok kaamista jo kymmenkunta vuotta. – Asiantuntijuus on meissä kaikissa. Hän päättelee, että itseohjautuvan työn lisääminen edel lyttää henkilöstön lisäkoulutusta tai muuta voimavarojen lisäämistä. Tiimeistä itse ohjautuvuus on levinnyt yksilöiden haasteeksi, ja organisaatiomuutokset lisäävät kuormitusta. Asiantuntijuudesta me-henkeä Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta toteaa, että itse ohjautuvuus pohjautuu haluun purkaa työelämän hierarkioita, jotta ihmiset voivat toteuttaa itseään fik susti. Hän korostaa, että on otettava yk silöllisesti huomioon sekä ihmisten kyky että ihmisten halu toimia itse näisesti. Ylhäältä alaspäin annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia. Mauno näkee itseohjautuvuuden mahdollisesti hy vänä johtamisen kehittämisenä ja ih misten kehittymishalujen tukemisena. Kaikkien pitää myös tietää, kuka päättää silloin, kun asioista ollaan erimielisiä. Hän näkee työn tuunauksen sujuvan pienin askelin myös perintei sessä organisaatiossa, silti organisaation tavoitteiden mukaisesti. Jos organisaatio haluaa edetä itse ohjautuvaksi, Mauno suosittaa ensim mäiseksi sopimaan työntekijöiden kanssa tavoitteista. Liian vähäinen itse ohjautuvuus heikentää motivaatiota.". Sosiaalipsykologina hän tunnistaa työn itseohjautuvuuden sisältävän sekä energisoivia voima varoja että kovia vaatimuksia. Ongelmia syntyy, jos autonomia lisääntyy enemmän kuin työntekijä haluaa. Liian vähäinen itseohjau tuvuus heikentää motivaatiota, Mau no kiteyttää. Tuen puute voi stressata, Mauno pohtii. – Kohtalainen itseohjautuvuus näyt tää edistävän työn merkitykselliseksi kokemista. Hakanen päättelee, että hypetys itseohjautuvuudesta tuottaa jo myös kriittisiä ääniä. Nyt Salovaara on mukana Business Finlandin rahoittamassa itseohjau tuvuustutkimuksessa, jossa paneu dutaan itseohjautuvan organisaation rakenteisiin. Aiemmin on totuttu ylhäältä alas käskytykseen. Erityi sen tärkeää on tuntea, että esimies luottaa työntekijöihin ja johto kuunte lee kritiikkiä. Ihmisen perustarpeisiin kuuluvat niin autonomia kuin kasvukin – tiet tyyn pisteeseen asti. – Hyvä tarkoitus voi kääntyä vasta kohdakseen, jos kasvokkaisen tapaa misen aina korvaa chatopas, hän varoittaa. Työelämän muutokseen erikois tunut asiantuntija Miia Savaspuro korostaa kirjassaan Itseohjautuvuus tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kerto nut miten sellainen ollaan (Alma Talent, 2019.) tavoitteiden asettamista, joka on tärkeää sekä organisaatiolle että jokaiselle työntekijälle. Itseohjautuvuus edellyttää sitä, että työntekijät luottavat toisiinsa. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 I TSEOHJAUTUVUUS TYÖELÄMÄSSÄ tarkoittaa kykyä ja halua tehdä työtä itsenäisesti, ilman jatku vaa ulkopuolista kontrollia. Tämä on Hakasen mielestä myönteinen kimmoke. – Parhaimmillaan itseohjautuvuu dessa korostuu mehenki, joskin usein myös kiire, rajattomuus ja vastuu painavat. Savaspuro painottaa lisäksi psyko logisen turvallisuuden merkitystä. Itsenäisyyttä ruokkivat yh teiskunnassa varsinkin teknologia ja digitalisaatio. Tätä yhdessä ohjautuvuuden ajatusta on syytä hyödyntää. Itseohjautuvan työn tukemisessa korostuvat luottamus, vuoro vaikutus ja motivaatio. – Itseohjautuvuutta on tiimeiltä edellytetty jo vuosia. Kiinni rakenteisiin Yliopistolehtori Perttu Salovaara Tam pereen yliopistosta sanoo tutkineensa eihierarkkisia organisaatioita vuo desta 2008. Työelämässä pyritään saamaan henkilöstön voimavarat parhaiten käyttöön. Tämäkin on itseohjautuvuutta. Hän toimi itseohjautuvas sa Innotiimi Oy konsulttiyrityksessä 15 vuotta, joista kolme vuotta toimi tusjohtajana. Miten palkitut työpaikat Kohtalainen itseohjautuvuus näyttää edistävän työn merkitykselliseksi kokemista
Jos se ei auta, keskustellaan isolla joukolla vakavasti. Ihmiset reagoivat näihin eri tavoin, Salovaara vastaa. Kuka korjaa tilanteen, jos joku jättää työnsä teke mättä. Artikkelin alussa olevat itseohjautuvuuden määritelmät ovat Miili Reposen ja Maiju Huhdan. Salovaara uskoo, että itseohjautu vuutta taustoittaa pyrkimys parem paan työelämään. Tämä tarkoittaa sen näkemistä, mitä muutos merkitsee ihmisille. On vain jätetty ihmiset yksin, mikä kuormittaa. Miten itse ohjautuvuus säilyy, kun henkilöstö määrä on satoja. – Tiimijäsenet näkevät, jos joku on tehnyt koodia viikonloppuisin. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 2/2017: Alaisesta oman itsensä pomoksi Huonosti toimivissa malleissa on annettu työntekijöille vastuu, vaan ei valtaa. Salovaara kertoo ensihavaintojen viit taavan siihen, että yritysten johto elää eri todellisuudessa kuin henkilöstö. Vincit ratkoo tätä ongelmaa sillä, että jo tiimien ko koamisessa tiimijäsenet velvoitetaan huolehtimaan toisistaan. Salovaara sanoo, että suurin osa or ganisaatioista etenee itseohjautuvuu teen hybridien kautta eli organisaatio yhdistää hierarkiaansa joitakin itse ohjautuvuuden elementtejä. Pienessäkin organisaatiossa osa nau reskelee johdolle, osa luottaa johdon viesteihin. Johtamisesta tu lee palvelua, johtaja valmentaa omaa porukkaa kehittymään. – Huonosti toimivissa malleissa on annettu työntekijöille vastuu, vaan ei valtaa. – Hierarkiasta kärsii moni, mutta sitä pidetään normaalina. Jotta työntekijä toimisi luo vasti ja pysyisi työkykyisenä, johtami selta vaaditaan läsnä olemista, yksilöl listä otetta. Tutkijat ja graduopiskelijat haastat televat seitsemästä yrityksestä 150:tä henkilöä, organisaatioiden eri tasoilta. On vain jätetty ihmiset yksin, mikä kuormittaa.". He ovat Tampereen yliopiston hallintotieteen graduntekijöitä. Varmaa on Hakasen mukaan se, että johtaminen ei katoa. Hakanen vastaa, että hyvissä malleissa ratkotaan tällaiset tilanteet eikä ongelmia sivuuteta. Joskus tarvitaan korjaus liikkeitä, sillä aina organisointi ei tule kerralla valmiiksi. Muutos koetaan usein stressaavaksi, mutta jos itse ohjautuvuuteen siirrytään sujuvasti, siitä ei haluta palata vanhaan. Silloin työkaveri kysyy vaikkapa kahden kes ken, teetkö liikaa duunia. Onnistumista edistää myös se, kun itseohjautuvuutta suunnitellaan ti lanneviisaasti. Uudistuminen on vaikeaa suomalaiselle insinöörijohtamiselle. – On esimerkkejä, joissa itseohjau tuvuuteen siirtyminen on lisännyt työtyytyväisyyttä. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 motivoivat työntekijöitään ja tekevät samalla hyvää tulosta. Siinä ihminen ei jää heit teille, sillä yksilöt alkavat pitää huolta toisistaan. Johtaminen palvelutehtävänä Tutkimusprofessori Hakasen mukaan toiminta ongelmatilanteissa erottaa hyvät mallit huonoista. Se on paljon suurempi ongelma kuin se, että jos sain kokeillaan itseohjautuvuutta. Hän ottaa esimerkiksi Vincitohjel mistoyrityksen, jossa huolestuttiin henkilöstön ylitöistä. Hakanen miettii, kertooko runsas puhe itseohjautuvuudesta johtamisen kriisistä. Salovaara puhuisi itseohjautuvuu den sijaan esimerkiksi yhteisöohjau tuvuudesta. Tutkijana häntä huolettaa se, että hierarkiaa pidetään niin selviönä, että sen psykososiaalista kuormittavuutta ei kyseenalaisteta, vaikka hierarkki suuden tiedetään aiheuttavan run saasti työuupumusta. Pitääkö työntekijän tehdä myös johtajan työt. – Hierarkiassa stressaavat kontrolli ja huono johtaminen, itseorganisoi tumisessa vapaus. Hierarkiasta yhteisö ohjautuvuuteen Perttu Salovaara on kuullut monia kysymyksiä siitä, rasittuuko yksilö itse ohjautuvassa organisaatiossa liikaa. – Työpaikoissa, joissa itseohjautu vuus näyttää toimivan, on ymmärretty oman työpaikan vahvuudet eikä ole kopioitu
Sisäilmapaja11 Seinäjoki-Areena 13.-14.11.2019 Kuuluvatko sisäilma-asiat työhösi. Tule kuulemaan ajankohtaisista sisäilma-asioista ja tapaamaan kollegoitasi! Ilmoittaudu 1.11.2019 mennessä: www.sisailmayhdistys.fi Sisäilmastoseminaari 10.3.2019 Messukeskuksen Siipi, Helsinki www.sisailmayhdistys.fi Sisäilma-alan uusimmat tutkimukset ja tutkimustulokset Sisäilma-alan asiantuntijoiden kohtaamispaikka Vuonna 2019 yli 1 400 vierasta Sisäilma-aiheinen näyttely C M Y CM MY CY CMY K wgh_ttt_3_220x138mm.pdf 1 2.10.2019 10:25:20
Kotihoidon työntekijä työskentelee pääosin yksin asiakkaiden kotona. Myös tukija liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ovat yleisiä, osastonhoitaja Elina Porekari kertoo. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 K OTIHOITOTYÖLLÄ ON kiireisen työn maine. Osa tuleekin vain kuluttamaan aikaa, sanoo lähihoitaja Mari Hinkkanen. – Lähihoitajien koulutus on siirtynyt nykyisin yhä enemmän harjoittelupaikkojen vastuulle. Raision kaupunki ja Ruskon kunta lounaisessa Suomessa ovat järjestäneet kotihoidon yhteistoimintaalueena. Jopa 15 kotikäyntiä päivässä TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT PASI LEINO. Avoimiin toimiinkin on ollut runsaasti hakijoita. – Jos poissaoloja on paljon, työpäivät ovat aikamoisia. Välillä poissa on viisi tai kuusi työntekijää, ja esimerkiksi loukkaantumiset aiheuttavat pitkiä sairauspoissaoloja. Työntekijöissä on sairaanhoitajia, lähihoi tajia ja kodinhoitajia. Kuten muuallakin Suomessa, myös Raisiossa ja Ruskolla hoidetaan kotona yhä huonokuntoisempia asiakkaita. Toinen ryhmä ovat monisairaat ikäihmiset. Lähihoitaja käsittelee esimerkiksi asiakkaan lääkkeitä: jakaa ne dosetteihin, tekee muutokset lääkärin määräyksestä, ymmärtää lääkkeiden pitoisuudet ja seuraa lääkkeiden yhteisvaikutuksia, Hareja lisää. Iäkkäiden muistisairaiden hoidettavien osuus on kasvanut koko ajan, ja heistä monet asuvat yksin. Poissaolot ovat vähentyneet, mutta totta kai niitä on 80 hengen yksikössä varsinkin flunssaja vatsatautikausina. Työn haastetta lisäävät yhä huonokuntoisemmat asiakkaat. Välillä harjoitteluaika on ihan perushoidon opettamista: miten pestään potilaan hampaat, miten kunnioitetaan toisen kotia, miten kommunikoidaan vanhojen ihmisten kanssa, selvittää lähihoitaja Johanna Hareja. – Yhtä työssäoppijaa kohti olemme pitäneet kahta ohjaajaa, koska omaa työtä on avattava ja samalla on varmistettava, että työssäoppija on ymmärtänyt kaiken. Perussyynä kiireeseen ja siitä seuranneisiin työhyvinvoinnin ongelmiin on usein henkilökunnan ja sijaisten vähäisyys. Lisäksi mielenterveysja päihdeasiakkaita on aiempaa enemmän. Sijaisia saadaan palkata tarpeen mukaan, jos heitä on saatavilla. Jos sairastuneita on enemmän, töitä joudutaan tasaamaan vuorossa olevien kesken. Jokainen kokee sen eri tavalla. Mutta rauhallisempiakin kausia on välillä. Mielikuvaa vahvistavat alalta tehdyt kyselyt. Virheiden mahdollisuus kasvaa, ja apuvälineitä jää ehkä käyttämättä. Työssäoppijoiden motivaatiossa on näkynyt myös se, että soveltuvuustesteillä ei ole ollut painoarvoa. Lisäksi poissaolojen varalta on joka aamu varalla kaksi työntekijää. Poissaolot tuntuvat työnjaossa Työsuojeluvaltuutettu ja lähihoitaja Juha Jokela sanoo, että kiire on isoin asia, josta myös hänelle tullaan puhumaan. Ongelmia lisäävät esimerkiksi kielivaikeudet. Opastus vie aikaa Ammattikoulutuksen muutokset näkyvät myös Raision–Ruskon yhteistoiminta-alueen kotihoidossa. – Mitoitus on riittävä, kun kaikki työvuorossa olevat työntekijät ovat töissä. Hänen hoitotiimissään on ajoittain kaksikin työssäoppijaa. Lähihoitajaopiskelijoita on syksyisin ja keväisin työssä oppimassa. Vuosilomia sijaistaa ympäri vuoden kaksi työntekijää. Kiire on myös monivivahteinen ja omakohtainen käsite. – On pelottavaa ajatella tällaista työntekijää omana työparina
Potilasnostinta käytetään aina pareittain. – Työssä jaksamista auttaa, kun voi luottaa, että esimiehet puuttuvat asioihin nopeasti. Parityöskentelyn syynä voi olla rauhaton asuinalue, vieroituslääkkeiden vienti tai muistisairas asiakas, jonka tiedetään tarraavan kiinni tai olevan muuten aggressiivinen. Työnjakajat järjestävät päivän asiakaskäynnit toiminnanohjauseli optimointijärjestelmän avulla. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 Kaksin vaikeaan paikkaan Kotihoidon hoitajat tekevät Raisiossa ja Ruskolla aamuja iltavuoroa viikon jokaisena päivänä. Käyntien määrä riippuu henkilön avun tarpeesta. – Esimies reagoi nopeasti, kun tulee tällainen paripaikan tarve. Hoitajat työskentelevät pääasiassa yksin, mutta osa työkohteista on paripaikkoja. Ei tarvitse viikkokausia pelätä menemistä jollekin alueelle yksin. Asiakkaan luona voidaan käydä 1–4 kertaa päivässä tai vain parin viikon välein esimerkiksi jakamassa lääkkeitä. Asiakkaat, joilla on henkilönostin, ovat automaattisesti paripaikkoja, Hinkkanen kertoo. Jos tuntuu esimerkiksi, että ei pysty siirtotilanteessa hoitamaan yksin asiakasta, paikka vaihdetaan paripaikaksi heti. Lähihoitaja Johanna Hareja ohjaa tässä nostinta ja kollega Mari Hinkkanen avustaa.. Hoitajalla on älypuhelimessaan mobiiliohjelma, josta hän näkee työvuoronsa työt. Asiakkaan hoitokertomukseen hän kirjaa tämän voinnin käynnin aikana. Kaikki hoitavat kaikkia asiakkaita, vaikka jokaiselle asiakkaalle onkin nimetty omahoitaja
Myös kantapäätä vaivaava luupiikki eli jännekalvon rappeuma on yleinen, koska jalkojen päällä ollaan paljon. Joillekin riittää jatkuva höpöttely, ja jotkut taas ärtyvät siitä, Hinkkanen kertoo. Jos asiakas ei ota lääk keitä, hoitaja ei intä vastaan. – Liukulakanat helpottavat asiakkaan kääntämis tä sängyssä, liukulevyn tai siirtovyön avulla hänet saa siirrettyä sängystä pyörätuoliin, ja suihkutuoli auttaa pesutilanteessa. Toisen koti työpaikkana vaatii sovittelua myös työ ergonomiassa. Asiakkaan hymy palkitsee Hoitaja tekee työtä koko persoonallaan. Harejan mukaan hoitajan selkä ja kädet ovat työssä kovilla. – Lisäksi kollegan pystyy useimmiten myös saamaan soittamalla apuun ainakin Raisiossa. Näitä aiheita voivat olla vaikkapa lempilaulaja, lapsenlapset tai eläi met. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 2/2019: Mitä on oven takana. Oma hoitotiimi tukee Hoitaja tapaa päivittäin 10–15 asiakasta, ja käynnin pi tuus määrittyy asiakkaan avun tarpeen mukaan. Työn laatuun vaikuttaa se, miten kuormittunut on itse, paljonko käyttää esimerkiksi huumoria ja miten jaksaa kohdata jokaisen asiakkaan henkilökohtaisesti ja yksilönä. Lähihoitajat Johanna Hareja ja Mari Hinkkanen näyttävät, miten asiakas kääntyy liukulakanan avulla. Silloin niitä ei siirretä. Myös omaisten kanssa tehtävä yhteistyö on tär keää. Parhaat asiakaskohtaamiset ovat niitä, joiden jäl keen asiakas jää tyytyväiseksi. Hoitajat arvioivat, että apuvälineiden käyttö on vähi tellen lisääntynyt, vaikka edelleen osa katsoo niiden hi dastavan työtä. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019. – Kun oppii tuntemaan asiakkaan, tietää mitkä pu heenaiheet saavat hänet hyvälle mielelle. Joskus matkaa on jatkettava, vaikka asiakas näyttäisi tarvitse van vielä rauhoittavaa juttelua. – Hoivasänky vie tilaa, mutta moni haluaa säilyttää vanhat kalusteet. Tiimissä saa vinkkejä, miten kukin toimii tietyissä tilanteissa ja mitä asiakkaan kans sa kannattaa kokeilla, Hareja sanoo. Kun jokin asia jää työpäivän aikana askarrut tamaan, oma hoitotiimi on hoitajien mu kaan tärkeä ja välitön tuki. Ruskolla matkat ovat siihen liian pitkät. Tai jos hän huutaa, että tänne ei tarvitse tulla, hoitaja poistuu. Mitä enemmän hoitaja tietää esimerkiksi muistisai raasta asiakkaasta ja siitä, mitkä asiat rauhoittavat tätä, sitä suurempi hyöty työn kannalta. – Helpottaa, kun taukokeskustelujen aikana kuulee kokemuksia tiimin jäseniltä. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Työpaikka on toisen koti Hareja ja Hinkkanen muistuttavat, että asiakkaalla on kodissaan itsemääräämisoikeus. Joskus omainen peruuttaa hoitajan käynnin, jos on itse asiak kaan luona ja voi varmistaa esimerkiksi lääkkeenoton. Hareja on oman tiiminsä ergohoitaja, joka käy ergo nomiakoulutuksissa ja palavereissa ja tarkkailee, mil laisia työtä helpottavia keinoja kodeissa voisi hyödyntää. Yhteistyöstä on apua, jos paikalla oleva puoliso tai lapsi rauhoittelee haastavaa asiakasta tai siirtää yli innokkaan lemmikkikoiran toiseen huoneeseen. – Kun hänet saa hymyilemään ja tuntemaan olonsa hyväksi, unohtamaan yksinäisyyden tai kivun hetkeksi, Hareja ja Hinkkanen kuvaavat
5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 T IEDETÄÄN YLEISESTI, että vaihdevuodet aiheuttavat hikoilua ja mielialan vaihteluita. Jyväskylän yliopiston Tieteessä-sivujen keskustelunaloituksessa hän muistuttaa, että nainen voi itse vaikuttaa joihinkin iästä johtuviin muutoksiin. Akatemiatutkija Eija Laakkonen tutkii työkseen vaihdevuosien vaikutuksia naisten elämään. – Tärkeintä on harrastaa sellaista liikuntaa, josta itse nauttii, mutta suosittelen sisällyttämään harjoitteluun lihasmassaa ylläpitävää tekemistä, Laakkonen sanoo. Lihaskuntoharjoittelu on erityisen tärkeää vaihdevuosi-ikäisillä naisilla voiman ylläpitämiseksi. 30 Jumppaa ryhtilihakset voimakkaiksi.. Vaihdevuosilla on myös monenlaisia vähemmän tunnettuja vaikutuksia, kuten että estrogeenin tuotannon loppuminen alentaa luun tiheyttä ja vähentää lihasmassaa. PISTEVOITTO VAIHDEVUOSISTA TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 26 Vaihdevuosien kanssa sinuiksi 29 Terveys ajassa 30 Ryhtiä rankaan S
Uuvahdus voi yllättää Marttila-Koho työskentelee puutarhurina ja taitovalmentajana Harjun oppimiskeskuksessa, joka on Virolahdella toimiva luonnonvara-alan oppilaitos. Myös univaikeudet ja niistä aiheutuva päiväväsymys ovat monen vaihdevuosi-ikäisen riesa. – Olen itse päässyt suhteellisen helpolla verrattuna niihin, joilla on erityisen vaikeita oireita. He keskustelivat hoitovaihtoehdoista, ja lääkäri ehdotti aluksi hormonikierukan poistoa. Myös henkinen hyvinvointi askarrutti, sillä alakulo, hajamielisyys ja itkuherkkyys tuntuivat lisääntyneen. Hänestä vaihdevuosista olisi tärkeää puhua nykyistä enemmän, sillä oireet voivat yllättää. Omani ovat aikalailla oppikirjan mukaisia, puutarhurina ja taitovalmentajana työskentelevä Marttila-Koho sanoo. Vaihdevuosioireet johtuvat siitä, että munasarjat lakkaavat tuottamasta naishormonia, estrogeeniä. Kaikkia vaivoja estrogeeni ei ole Marttila-Kohon mukaan vienyt, mutta nykyisin oireiden kanssa tulee toimeen aiempaa paremmin. – Lääkäri oli vanhempi nainen ja ymmärsi hyvin. Taitovalmentajana Marttila-Koho ohjaa opiskelijoita Keski-iässä lähes joka nainen kokee jonkinlaisia vaihdevuosioireita – niin myös puutarhuri Johanna Marttila-Koho. Ensin alkoi vaivata migreeni, joka toistui noin kuukauden välein. Kierukka jäi paikalleen, ja Marttila-Koho aloitti hormonikorvaushoidon. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT J OHANNA MARTTILA-KOHO , 51, on selvästi huumorintajuinen ihminen, mutta vaihdevuosiin liittyvät vitsit eivät saa häntä enää nauramaan. Siitä lähtien hän on käyttänyt estrogeenivalmistetta vuoroin geelinä ja tabletteina, kun oireisiin on haettu sopivaa annostusta. Työssään hän on tottunut liikkumaan paljon, mutta vaihdevuosien alettua hän on huomannut väsyvänsä fyysisesti tavallista helpommin. Vaihdevuosien kanssa sinuiksi TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA. Hän kertoi itse alkaneensa vaihdevuosien aikaan itkeä aina, kun joku kehui häntä, Marttila kertoo nauraen. Hormonitasapainon muutos voi johtaa monenlaisiin vaivoihin, joista tunnetumpia ovat kuumat aallot ja psykologiset oireet, kuten mielialan vaihtelut. – Olen aina pitänyt itseäni fyysisesti vahvana, mutta edelleen välillä ihmettelen, miten voinkin niin väsähtää. Toiseksi oireet voivat olla hyvinkin hankalia, joten ulkopuolisten leikinlasku ”mummotaudista” ei ole kovin kannustavaa. Hänellä oli migreenistä aiempaakin kokemusta, mutta viime kerrasta oli kulunut jo pari kymmentä vuotta. Ja paljon muuta ei tarvitakaan, kun hyvinvointi on jo koetuksella. Itku tuli lääkärissä Marttila-Koholla oireilu alkoi kolme vuotta sitten, mutta hän ei ensin osannut yhdistää sitä vaihdevuosiin. Marttila-Koho hämmentyi ehdotuksesta niin, että alkoi itkeä. Esimerkiksi lapiohommien jälkeen uuvahdus saattaa tulla vyörynä päälle. Ensisijaisesti juuri nämä oireet saivat Marttila-Kohon hakeutumaan lääkäriin. Ensinnäkin vaihdevuodet ovat osa naisen luonnollista elämänkulkua. Lääkäri arvioi, että kyse oli alkavista vaihdevuosista, sillä Marttila-Kohon kuukautisetkin olivat muuttuneet epäsäännöllisiksi
Työnteosta tulee hankalaa, jos päätä särkee, hikoilupuuska iskee pintaan ja hermoa kiristää. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 VAIHDEVUOSIOIREISIIN kannattaa hakea apua V aihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana ja aiheuttavat ainakin jonkinlaisia oireita 80 prosentille naisista. Se on yksi asia, jota selvitetään Jyväskylän yliopistossa meneillään olevassa seuranta tutkimuksessa, johon on osallistunut noin tuhat 47–55-vuotiasta naista. Työssä jaksaminen koetuksella Voimakas oireilu heikentää elämänlaatua ja myös työhyvinvointia. Laakkosesta on myös tärkeää, että vaihdevuosioireista puhutaan normaaliin elämänkulkuun kuuluvina asioina. Myös psykologisia oireita, kuten alakuloisuutta ja keskittymiskyvyn heikentymistä, tulee esiin melko yleisesti, kertoo tutkimusta johtava Eija Laakkonen Jyväskylän yliopistosta. – Unenlaadun heikkenemisen mekanismi tunnetaan huonosti. Sitä ei kuitenkaan suositella naisille, joilla on perinnöllinen alttius sairastua rintasyöpään tai muita riskitekijöitä, kuten vaikea verenpainetauti tai sydänsairaus. Sitä, miksi osa säästyy oireilta ja toisilla ne voivat olla hyvinkin voimakkaita, ei vielä tiedetä. Hänestä naisten itsensäkin on hyvä muistaa, että menopaussi ei tee heistä vanhoja, toisarvoisia tai osaamattomia, vaan elämä jatkuu. Johanna Marttila-Koho piipahti työpäivänsä päätteeksi Porvoossa, jossa on esillä tekstiilitaiteilija Johanna Kuneliuksen kierrätystaideteoksia.. Mutta on myös näyttöä siitä, että hormonimuutos vaikuttaisi suoraan kehon biologisen vuorokausirytmin säätelyyn, Laakkonen sanoo. – Kuumat aallot ovat yleisimpiä oireita, ja ne myös helpoiten tunnistetaan vaihde vuosiin kuuluviksi. Se voi olla monelle myös voimaannuttava elämänvaihe, jolloin on aiempaa enemmän aikaa keskittyä itseensä. – Siinä iässähän ollaan vielä nuoria ja toimintakykyisiä, ja monet ovat täysillä mukana työelämässä. Myös univaikeudet voivat piinata vaihdevuosi-ikäistä. Jotkut ovat saaneet esimerkiksi kuumiin aaltoihin helpotusta mielialalääkkeisiin kuuluvista serotoniinin takaisinoton estäjistä. Vanhuus ei ala vielä Eija Laakkonen kannustaa ottamaan oireet rohkeasti puheeksi vaikka oman työterveyslääkärin kanssa, sillä vaihto ehtoja ja apukeinoja on löydettävissä. Heräily voi johtua vaihdevuosioireilusta, kuten yöhikoilusta tai virtsaamistarpeen lisääntymisestä. Vaihdevuosivaivoja hoidetaan yleisimmin estrogeenipohjaisella hormonikorvaushoidolla, joka on hoitomuodoista tehokkain
– Olen oikeastaan unelmatyössäni. Hän aloitti nykyisessä työssään reilu vuosi sitten ja kertoo viihtyvänsä siinä hyvin. Tieto helpottaa tuskaa Vaihdevuosista on Johanna Marttila-Kohon mielestä tärkeää puhua, ja siksi hän on itsekin ottanut asiassa avoimen linjan. Tosin heillä oireilu on yleensä lievempää kuin naisilla. Kehon ja mielen huoltoa Liikunta on tärkeää vaihdevuosi-ikäisille muun muassa siksi, että se auttaa pitämään painoa kurissa. Myös Facebookin Vaihdevuodet-ryhmä on ollut Marttila-Koholle tärkeä tuki. Moni huomaa nimittäin, että kiloja kertyy helpommin kuin ennen. – Jos aiemmin olin äkkinäisen kärttyisä tai alakuloinen, ihmettelin, mikä minun on. Marttila-Koho tiesi etukäteen lähinnä vain kuumat aallot, mutta monet muut mahdolliset vaivat olivat hänelle tuntemattomia. Tässä työssä yhdistyvät hyvällä tavalla sekä puutarhaettä opetusala. Jos nyt jaksaa lankuttaa minuutin, vuoden päästä ei tarvitse yltää kahteen minuuttiin, hän vertaa. Marttila-Kohon mielestä liikkumisessa kannattaa olla itselleen armollinen eikä vaatia jatkuvaa kehittymistä ja tulosten paranemista. Pidän opettamisesta, ja olen aiemmin tehnyt jonkin verran sijaisuuksia alakoulussa. – Kun näen seesteisiä ja rauhallisia vanhempia naisia, ajattelen, että sellainen minustakin tulee. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 heidän käytännön opinnoissaan. Välillä käyn lenkillä ja kuntosalilla, ja telkkaria katsoessa teen usein jumppaja venytysliikkeitä. Välillä kiukuttaa, ja sitten taas hymyilyttää. Ryhmässä naiset jakavat kokemuksiaan ”vaihtareista”, kysyvät neuvoja ja tsemppaavat toisiaan. Kun liityin ryhmään, huomasin, että muut ovat ihan samanlaisia. Hänestä naisten keskinäinenkin keskustelu oireista ja hoitomuodoista on yllättävän vähäistä, vaikka tieto ja vertaistuki varmasti auttaisivat monia. En siis ollutkaan sairas tai tulossa hulluksi. – Itse olisin tyytyväinen jo siihen, että pystyisin pitämään nykyisen kuntotasoni tai että se ei ainakaan kovin paljon heikkenisi. – Koska työssä tulee liikuttua paljon, en harrasta liikuntaa niin paljon muuten. Heilläkin on varmaan aikoinaan ollut omat vaihdevuosien hankaluutensa, hän lohduttautuu. Johanna Marttila-Koho eläytyy vaihdevuosiikäisen tunnetiloihin.. – Helpottaa, kun tietää oireilun olevan normaalia ja kuuluvan tähän ikävaiheeseen. Myös mielen hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia, ja siihenkin liikkuminen auttaa. Hän on jutellut oireista työkavereidensa kanssa, ja myös aviomies on ollut tärkeä tuki ja sparraaja. Marttila-Koho kertoo edelleen reagoivansa joihinkin asioihin tavallista herkemmin. Jos mieli on rauhaton ja olo tuskainen, MarttilaKoho tekee hengitysharjoituksia tai pyrkii pakottamaan itsensä ajattelemaan jotain mukavampaa. Avoimuutta tarvitaan hänen mielestään myös siksi, että oireiden moninainen kirjo ei tule naisille yllätyksenä. Sitten vain yritetään löytää konsteja, joilla olon saisi mahdollisimman mukavaksi. Puolison kanssa on voinut vertailla miesten ja naisten vaivoja, sillä keski-iän hormonimuutokset koskettavat myös miehiä. Esimerkiksi ikävät uutiset ja tapahtumat saattavat jäädä pitkäksi aikaa kummittelemaan mieleen, ja toisen ihmisen käytös voi ärsyttää epätavallisen paljon. Lähes koko työpäivä kuluu ulkona, ja siihen voi kuulua esimerkiksi kitkemistä, nurmikon ja puiden hoitoa sekä traktorilla ajon harjoittelua yhdessä opiskelijoiden kanssa. Marttila-Koho on pysynyt entisissä mitoissaan, minkä hän arvelee olevan fyysisen työn ja terveellisen ruokavalion ansiota
– Työuupumus nähdään helposti yksilön ongelmana, vaikka työturvallisuuslain mukaan esimiehen on siihen puututtava, Summanen muistuttaa. Toisin kuin saattaisi kuvitella, työ määrän liiallisuus ei ollut syynä työuupumukseen, vaan työuupumusta aiheuttivat esimiehen tuen puute, johtajuusongelmat ja huono henkilöstöjohtaminen. TERVEYS AJASSA 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 HUONO HENKILÖSTÖJOHTAMINEN UUVUTTAA KUNTAJOHTAJIA KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K Etäpäivänä kannattaa hyödyntää luontevat taukotilanteet ja käydä vaikka metsälenkillä koulutusta kuunnellessa", VINKKAA TERVEYSTALON JOHTAVA TYÖFYSIOTERAPEUTTI ANNA GUSTAFSSON. Se kehottaa ottamaan huomioon potilaan työn kuormittavuuden sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa. Organisaatiomuutokset ovat lähes jatkuvia kunta-alalla, ja työuupumuksesta johtuva sairausloma saattaisi antaa työnantajalle kuvan, että henkilö ei jaksa eikä selviydy johtotehtävissä. Itse hän yllättyi siitä, että sinnittelijöitä oli johtajissa niin paljon. Summanen tyypitteli haastatellut kertomustensa perusteella neljään ryhmään: kiistäjiin, sinnittelijöihin, selviytyjiin ja puolustajiin. Käytännössä monet tekijät työssä ja vapaa-ajalla vaikuttavat kuormittumiseen, toipumiseen ja kykyyn tehdä sairauden aikana työtä. Hän kannustaa työyhteisöjä avoimuuteen ja miettimään yhdessä, mitä tehdä, jos joku johtoryhmän jäsen näyttää uupuvan. Mahdollisuutta palata terveydelle sopivaan työhön tulee harkita heti alussa, koska yleensä työ tukee terveyttä ja työkykyä. Tutkimus myös osoittaa työuupumuksen olevan ilmiö, johon ei suhtauduta riittävän vakavasti. – Uskon, että he huomaisivat, että he eivät ole yksin asian kanssa. Keskustelemalla potilaan kanssa voidaan hakea parhaita ratkaisuja. Uusi Käypä hoito -suositus sairauspoissaolon tarpeen arviointiin pyrkii tasaamaan vaihtelua. Työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen olisi hyväksi. Lähde: Duodecim Lääkärit saivat suosituksen sairauslomapoissa olon arviointiin TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN. Viimeistään sairauspoissaolokauden pitkittyessä tulee arvioida, miten esimerkiksi kuntoutuksella tai työtä muokkaamalla voidaan tukea työntekijää työhön paluussa. Vaikeneminen ei ole ongelmatonta, koska seuraukset kohdistuvat sekä johtajaan että johtajuuden vuorovaikutukseen ja sitä kautta koko organisaatioon. On huomattu, että pitkät poissaolot esimerkiksi mielenterveyden häiriöissä voivat haitata paranemista. Apua voisi löytyä esimiehen tuen lisäksi esimerkiksi työyhteisön yhteisestä keskustelusta, vertaisryhmistä ja työnohjauksesta. Käypä hoito -suosituksen toivotaan yhtenäistävän lääkärien käytäntöjä ja tukevan oikeusturvan toteutumista muun muassa sosiaaliturvan näkökulmasta. Lääkärin tulee neuvoa potilasta, miten sairauspoissaoloa tulee käyttää toipumisen tukemiseksi ja millaista kuormitusta työssä ja vapaa-ajalla tulee välttää. – Johtoryhmän jäsenet työskentelevät kovien tulospaineiden ja uusien organisaatiomuutosten keskellä. Lääkäreitä ohjataan tekemään ensin arvio työntekijän työkyvystä. Se voisi mahdollisesti olla esteenä L ÄÄKÄRIT KIRJOITTAVAT samantyyppisistä vaivoista kärsiville työntekijöille eri pituisia sairauslomia. Lue koko juttu: www.tttlehti.fi/ huono-henkilostojohtaminenuuvuttaa-kuntajohtajia A NNEMAIJA SUMMASEN väitöstutkimus selvitti kuntien johtoryhmien jäsenten työuupumusta. tulevissa johtotason rekrytoinneissa, Summanen selvittää. Heissä oli niitä, jotka kokevat, etteivät voi jäädä pois töistä sairauslomalle. Arvioinnissa otetaan huomioon potilaan kokonaistilanne. Tulokset osoittavat, että johtoryhmän jäsenet eivät voi tai halua vapaasti ilmaista työuupumustaan
2 A) B) 1 Jumpan tuotti Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja suunnitteli Kirsti Siekkinen, terveyden edistämisen asiantuntija, ft, TtM, LIKES. YLÄSELÄN LIHASTEN VAHVISTUS Aseta kuminauha ovenripaan ja käy käyntiasentoon kuminauhan päistä kiinni pitäen. Luista rankaamme tukevat monet lihakset, joista meidän kannattaa pitää huolta.. www.kkiohjelma.fi Olet kenties huomannut, että osaa kehon lihaksista kiristää ja osa on ikään kuin unessa. Toista 2 x 20. Vie kädet kyynärpää edellä taaksepäin ja palauta takaisin. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 H YVÄ RYHTI edistää tukija liikunta elimistön terveyttä ja hengityskin tuntuu vapaammalta. Toista 2 x 10. Pidä selkä suorana ja jousta polvista. Tässä kotijumpassa on esimerkkejä ryhtiä tukevista harjoituksista. Ryhtiä rankaan KUVAT JIRI HALTTUNEN LIIKETTÄ NIVELIIN LÄMMITTELY A) Ota käsiin kevyet käsipainot tai pienet vesipullot. Jumppaa varten tarvitset kevyet käsipainot (1–2 kg) tai pienet vesipullot sekä jumppakuminauhan ja kepin. Tee nyrkkeilyliikettä yläselkää reilusti kiertäen. Tee laajaa vuorohiihtoliikettä polvista joustaen. Jännitä hieman vatsalihaksia. Ryhti painuu kasaan päivän mittaan. B) Käy käyntiasentoon. Toista 2 x 20
Jos haluat liikkeestä raskaamman, ota pienet vesipullot punteiksi. YLÄSELÄN JA OLKA NIVELTEN LIIKKUVUUS Asetu seinää vasten istumaan ja nosta yläraajat seinää vasten. Nouse takaisin alkuasentoon ja toista sama toisella jalalla. Jos liike tuntuu liian raskaalta, voit tehdä saman liikkeen selinmakuulla lattialla. 7 4 5 6 8 3. Toista 2 x 10. Vie kädet vartalon jatkoksi. Palauta käsi sisäänhengityksellä ja rentouta uloshengityksellä. Toista 2 x 10. Liu’uta yläraajoja seinää vasten ylöspäin ja palauta alas. Laske alas ja nosta toinen raajapari ylös. RINTARANGAN JA RINTALIHASTEN LIIKKUVUUS Asetu kylkimakuulle, vie päällimmäinen jalka eteen koukkuun. LONKAN KOUKISTAJIEN JA YLÄRAAJOJEN LIIKKUVUUS Ota kepistä hieman hartioitasi leveämpi ote. Toista 2 x 10. Vie leuka kaksoisleuka-asentoon ja kohota päätä muutama sentti alustasta. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 SELKÄLIHASTEN VAHVISTUS Asetu konttausasentoon. Toista 5 x puoli. Tunne jännitys kaulalihaksissa ja laske pää alas. Ojenna päällimmäinen yläraaja suorana taakse yläviistoon sisäänhengityksellä ja rentouta käsi uloshengityksellä. Astu toisella jalalla eteen ja nosta samalla keppi ylös. Jännitä hieman vatsalihaksia ja nosta vastakkaiset raajat vaakatasoon. Nosta käsiä hieman alustasta ja vie ne lantion viereen ja palauta takaisin pään jatkoksi. SYVIEN KAULAN LIHASTEN VAHVISTUS Käy koukkuselinmakuulle, aseta yläraajat rennosti vartalon vierelle. Toista 2 x 10. Toista 2 x 10. YLÄSELÄN LIHASTEN VAHVISTUS Asetu päinmakuulle lattialle
Määräaikainen vuositilaus 85 euroa. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 95 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. TILAUSHINNAT 2019 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 8 5 euroa. Tilaa LEHTI NYT!. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 2016, VASTAAJIA 767. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. (Laskutusväli 12 kk). Määräaikainen vuositilaus 9 5 euroa. VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 85 €/vsk. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 7 5 euroa/vuosikerta
asti ilman toimituskuluja). Kalenteri on kaunis tapa muistaa organisaationne sidosryhmiä! Oletko kiinnostunut isomman erän tilaamisesta organisaationne työntekijöille tai sidosryhmille. Tunne & Mieli -lehden tuottamassa VALON VUOSI 2020 -seinäkalenterissa valo ja vuodenkierto näkyvät palkitun valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upeissa luontokuvissa. Kalenterin kuvista ja teksteistä löytyy inspiraatiota eri kuukausille: Miten pidän mieleni hyvänä ja jaksavana juuri tähän aikaan vuodesta. Kalenteri on mieluisa lahja, jonka mukana on helppo välittää persoonallinen viesti saajalle. 72 €) + toimituskulut 6 € (31.10. Mikä valon määrässä on erityistä tässä kuussa. Ehkä siitä pimeimmästäkin vuodenajasta löytyy tänä vuonna jotain uutta. TTT-lehden lukijana saat kalenterin etuhintaan. 045 6437001. pääsiäispäivä 14 15 16 17 18 19 17 20 21 22 23 24 25 26 18 27 28 29 30 Vappuaatto Ota vastaan kevään säteet. 24 sivua + kannet. Suomalaisista valtaosa pitää luonnossa liikkumista tärkeänä hyvinvoinnille, erityisesti metsässä olemisen koetaan vähentävän stressiä. HUHTIKUU Aurinko on sulattanut lumen osasta maata, pohjoisessa nautitaan vielä keväthangista ja hiihtämisestä. Ota yhteyttä ja saat tarjouksen: tytti.savolainen@tunnejamieli. Toisille luonnossa liikkuminen tarjoaa pyhyyden kokemuksia, toisille virkistäytymistä ja seikkailua. TIL AA ITSELLE TAI L AHJAKSI VALON VUOSI 2020 SEINÄKALENTERI Voit tilata kalenterin: Tunne & Mieli -lehden verkkokaupassa: holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse: tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse: 03 4246 5323 VALON VUOSI 2020 19 € Ilahduta hyvän mielen seinäkalenterilla itseäsi, läheistäsi tai joulutervehdyksenä työporukkaasi ja asiakkaitasi. VK MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 14 1 2 3 4 5 Palmusunnuntai 15 6 7 8 9 Kiirastorstai 10 Pitkäperjantai 11 12 Pääsiäispäivä 16 13 2. asti ilman toimituskuluja) 4 kpl koodilla VALONVUOSI4 hintaan 56 € (norm. 1 kpl koodilla VALONVUOSI1 hintaan 15 € (norm. Kokeile lähteä aamulla valoisaan aikaan liikkeelle kävellen, suksilla tai pyörällä. Käytä tilatessasi alennuskoodeja: Tunne & Mieli -lehden tuottama paperinen seinäkalenteri, koko 21 cm x 21 cm. 19 €) + toimituskulut 3 € (31.10. , puh
Työkykyyn ja osaamiseen liittyvistä asioista on tarpeen keskustella työpaikoilla yhteisesti ja riittävän usein. Työkykymme vaihtelee. Työnantajan on huoleh dittava siitä, että esimies osaa toimia eri tilanteissa tarkoi tuksen ja johdonmukaisesti ja että hän tietää, mistä tarvit taessa voi saada apua ja tukea. Parempi työ Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Työpaikka on se foorumi, jossa paremmat ja pidemmät työ urat ratkaistaan. Näin työpaikalla on mahdollisuus vastata muut tuviin tarpeisiin. On siis tunnistettava, miten oma työ ja työkyky kulloinkin kohtaavat ja tarvittaessa ottaa asia esille esimiehen ja työterveyshuol lon kanssa. Esimiestä ei saa jättää tässä yksin. Esimiehellä on tärkeä rooli työkykyyn liittyvissä asioissa. Milloin muuten viimeksi neuvoit jotain työkaverillesi tai jaoit muutoin osaamistasi. Yhtenä kuormituksen lähteenä nostetaan toistuvasti esille jatkuvat muutokset työssä. Hän on portinvartija ja sillanrakentaja pisteessä, jossa koh taavat työntekijä ja työ. Siihen hän tarvitsee tukea. Työssä tapahtuvat muutokset heijastuvat erityisesti työn tekijään kohdistuviin osaamisvaatimuksiin. Missä yhteyksissä sinun työpaikallasi keskustellaan näistä asioista. Kysy, mistä on kyse. LISÄÄ AIHEESTA: www.ttk.fi > Työturvallisuus ja työsuojelu > Työturvallisuuden perusteet > Työyhteisö > Psykososiaalinen kuormitus PAREMMAT TYÖURAT RATKAISTAAN TYÖPAIKALLA M IK AE L AH LF O RS MAINOS. Tarjoa apua. Jos kuulet työkaverisi miettivän: ”Mitenhän tämä oi kein tehtiinkään?”, älä ohita tilannetta pysähtymättä. Seija Moilanen on Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija, jonka vastuualueina ovat erityisesti työelämän kehittäminen ja psykososiaalinen kuormitus työssä. Esimiehen on tärkeää opetella tuntemaan oma porukkansa: kuka tarvitsee enemmän aikaa tai selkeämpiä ohjeita, kuka innostuu herkästi uudesta, kuka tarvitsee tukea työenergian suuntaamiseen, ja millä tavalla kukin oppii parhaiten. 09 616261 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Työturvallisuuskeskuksen Seija Moilanen: Viime aikoina on kirjoitettu ja keskusteltu paljon työssä kuormittumisesta. Meitä kuormittavat erilaiset asiat. Esimiehen tehtävänä on järjestellä työtä huo mioiden samalla kunkin työntekijän edellytykset suoriutua työssään. Näin voidaan saada vastauksia muun muassa Työ terveyslaitoksen tutkijoiden (Työelämän tutkimus 2/2019) esiin nostamaan kysymykseen: Mitä tämän ajan työntekijät ajattelevat työkyvyn käsittävän ja sisältävän. Yksi esimiehen perustehtävistä on järjestää työtä eri tavoin samalla huomioiden kunkin työn tekijän henkilökohtaiset edellytykset suoriutua työssään. Tällöin ei ole mikään ihme, jos työntekijä ko kee muutosten nakertavan työkykyään. Meillä jokaisella on oma tehtävämme työyhteisön jäse nenä. Yhtä lailla meillä on myös erilaisia vahvuuksia. Aina työssä ei kuitenkaan ole tilaa uuden oppimiseen tai työpaikalla ei oi valleta, millaista tukea eri yksilöt tarvitsevat osaamisensa kehittämiseen. Kollegani, asiantuntija Hanna Pratschin sanoin: ”Kukaan meistä ei käy aina satasella”
46 Turvallisuus ajassa 48 Aisapari: Työsuojelun pitää vastata nopeisiin muutoksiin TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K S. Työpaikalla tarvittavan ensiapuvalmiuden arvioi työterveyshuolto. Ensiapua tulee pystyä järjestämään sekä työntekijöille että muille työpaikalla oleville. Työstä johtuvien psyykkisten reaktioiden ja seurausten käsittely on osa ensiapua. Työnantaja kouluttaa vähintään yhden työntekijän ja ohjeistaa kaikki työntekijät ensiaputehtäviin. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus T YÖNANTAJAN VELVOITE on varmistaa, että työpaikalla on asianmukaiset ensiapuvälineet sopivissa ja selvästi merkityissä paikoissa sekä ensiavun antamiseen soveltuva tila. Koulutus noudattaa yleisesti Suomen Punaisen Ristin suosituksen mukaisia ohjelmia. 36 Rakennustyömaalla varaudutaan pahimpaan. Tässä numerossa. Tarvittaessa pelastustoimi on mukana arvioinnissa ja suunnittelussa huomioidaan myös suuronnettomuudet. Ohjeet ja menettely tarvitaan siis myös sen varalta. Lähde: tyosuojelu.fi TYÖNANTAJA JÄRJESTÄÄ TYÖPAIKAN ENSIAVUN 36 Ensiaputaito on työmaajohdon perusasioita 40 Turvaa töihin ja työmatkalle 44 Vaarat tunnistettu – miten hoituivat korjaukset
Pahimpaan on silti varauduttava, ja siksi valveutunut yritys huolehtii avainhenkilöidensä ensiapuvalmiuksista. Ensiaputaito ON TYÖMAAJOHDON PERUSASIOITA TEKSTI JA KUVAT VESA TOMPURI Tommi Nick (vas.) ja Jarmo Laitinen ovat käyneet SPR:n ensiapukurssin.. Yrityksen vastaava mestari Jarmo Laitinen toteaa turvallisuus tason kohentuneen siinä määrin, että turvallisuustyön painopiste on siirty nyt ennalta ehkäisevään riskienhallin taan akuuttien hätätilanteiden hoita misen asemesta. – Siksi meillä on tälläkin työmaalla ensiapukaapit ja käsisammuttimet helposti saapuvilla toimistossa ja ker roksissa, hän kertoo. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 H ELSINGIN YDINKESKUSTASSA sijaitsevalla Rakennus Oy Antti J. Aholan korjausraken nustyömaalla on useita ensiaputaitoisia työn tekijöitä. Tämä on seurausta sekä lainsäädän nön että asenneilmaston muutoksista. Usein kuultu, vaan ei käytössä kulunut iskulause ”Terveenä kotiin!” on saanut todellista sisältöä, kun turvallisuuden Hyvin johdetulla rakennustyömaalla sattuu harvoin pahasti. Ensiaputaidotkin on silti pidettävä kunnossa. ”Terveenä kotiin!” Rakennustyömaiden turvallisuuden laatutaso on kohentunut erityisesti kymmenen viime vuoden aikana
Toista varoitusta ei samalle henkilölle tule. – Kuulin esimerkiksi tapauksesta, jossa A:n muotoisilta tikkailta horjahtanut asentaja oli sohaissut puukolla silmäänsä. Jos työntekijä laiminlyö pakollisen suojavälineen käytön, seuraa varoitus. Sen voi eliminoida, kun nostot pidetään visusti työmaa-alueella.. Meidän roolimme päätoteuttajana alkoi tosin vasta, kun rakennuttaja oli jo teettänyt kevytpurun. Ahtaalla kadulla on paljon ohikulkijoita, ja työmaan välittömässä läheisyydessä kulkee raitiotielinja. Tilanteen paranemiseen ovat hänen mukaansa vaikuttaneet vaarallisten työvälineiden, kuten A-tikkaiden, käyttökielto. – On siis eliminoitava myös nostoista aiheutuvat putoavien taakkojen riskit. Tiukka linja ehkäisee turmia Tommi Nick kertoo pitävänsä työnantajayrityksensä kulttuurin mukaisesti tiukkaa linjaa myös aliurakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuuden vaalimisessa. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 laatua kuvaavat TR-mittauslukemat ovat kohonneet ja vastaavasti tapaturmataajuusluvut alentuneet. Sen yhteydessä purku-urakoitsija poisti muun muassa asbestin pinnoista, Laitinen kertoo. Kun Putoamissuojauksesta huolehtiminen on turvallisuuden ykkösasia lähes työmaalla kuin työmaalla. Putoamissuojaus ykkösasioita Jarmo Laitinen ja talotekniikkatöitä samalla työmaalla johtava Tommi Nick korostavat, että putoamissuojauksesta huolehtiminen on turvallisuuden ykkösasia lähes työmaalla kuin työmaalla. Paarivarustus on kuitenkin tälläkin työmaalla siltä ikävältä varalta, että ensiapukurssilla opitut taidot jonain päivänä tulisivat aktiivikäyttöön, hän sanoo. – Tässä Unioninkatu 30:n työmaallakin on vaativia purkuja. Raitiolinjan läheisyys ja suuri ohikulkijoiden määrä lisäävät vakavan tapaturman mahdollisuutta. Osa niiden yksityiskohdista hahmottuu niin rakennesuunnittelijalle kuin työmaallekin vasta purkuvaiheen aikana. Kapealle sisäpihalle on nostettava jopa viiden tonnin painoisia runkoelementtejä, koska vanha kaksikerroksinen pihasiipi puretaan osittain ja tilalle rakennetaan kuusikerroksinen toimistolaajennusosa. Nickin mukaan putoamissuojien teossa tarvitaan jatkuvasti osaavaa timpuria, jotta puinen suojaus saadaan riittävän tukevaksi. Sen sijaan hänen työnantajansa saa tiedon työmaalta poistosta ja pyynnön lähettää korvaava henkilö tilalle. – Tämä luonnollisesti tähtää siihen, että vakavia tapaturmia ei satu. Myös talotekniikka-asennuksissa putoamissuojaus on keskeinen asia, koska taloon on rakennettava uusia tekniikkakuiluja. Erityisesti korjausrakennustyömailla tapaturmien ennakointi on silti erittäin vaativa tehtävä, koska vanhat rakenteet ja niiden riskit eivät läheskään aina ole tiedossa. Unioninkatu 30:ssä tämä näkökohta liittyy sekä työmaahan että sen lähiympäristöön. Tällaisista tilanteista en ole sittemmin kuullut. – Putoamisia ei tietenkään saa sattua, eikä ole omilla työmailla toistaiseksi sattunutkaan. Kukaan muu kuin ammattitaitoinen, nosturikuskin kanssa kommunikoiva alamies ei saa mennä taakkojen lähelle, Laitinen kertoo. – Viime vuosituhannen puolella niiden käyttö oli vielä tavallista. Käyttökielto oli oikea ratkaisu, koska näin saatiin hallintaan monta vakavan tapaturman riskiä, Laitinen toteaa 35-vuotisen ammattilaisuransa tuomalla kokemuksella. Milleistä oli ollut kiinni, ettei näkö mennyt
– Näin myös ehkäistään sitä, että puutteita jäisi mahdollisimman tar kasta turvallisuussuunnitelmasta huo limatta. Niiden ilmetessä kasvaa mah dollisuus sille, että joku voi hölmöillä vakavin seurauksin, Laitinen toteaa. Meillä on työmaal la kaikilla avainhenkilöillä käytössä WhatsApp, jonka avulla voi rakenta vassa hengessä huomauttaa kollegoil le, jos jokin yksityiskohta vaatii kor jaamista, Laitinen kertoo. Saman tien erilaiset kompastelut ja itsensä telomiset yleistyivät. Vaikka viiltosuojahanskat ovat jo – tulkinnasta riippuen – pakko tai vahva A-mallisia tikkaita saa käyttää vain paikoissa, joissa ne eivät voi kaatua. Tällaiset tilanteet ovat Tommi Nickille ja Jarmo Laitisel le tuttuja omastakin menneisyydestä. Ahdas sisäpiha on vaativa paikka nosturikuskille ja alamiehelle.. – Suomessa työturvallisuusajattelu on nyt kovassa nosteessa, ja aiheeseen kiin nitetään useimmilla työmailla aiempaa enemmän huomiota, hän sanoo. 40–41 Suomessa työturvallisuusajattelu on nyt kovassa nosteessa." pitää tiukkaa linjaa, todennäköisyys ensiaputaitojen käyttötarpeelle pie nenee minimaaliseksi, hän perustelee. – Osa näistäkin tilanteista on eh käistävissä ennalta. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 suositus, aina voi puukko lipsahtaa hansikkaan läpi. TRmittauksia varten työmaalla on käytössä Congridohjelmisto, jonka avulla on helppo tehdä turvallisuus havaintoja ja jakaa niitä yhteisessä verkossa. Näihin taitoihin kuuluvat tajuttoman hengi tyksen turvaaminen, elottoman pe ruselvytys sekä runsaan verenvuodon tyrehdyttäminen. Talotekniikkakuilut ovat Jarmo Laitisen ja Tommi Nickin mukaan ainoita tällaisia paikkoja tällä työmaalla. Nick kertoo havainneensa runsaan kymmenen vuoden takaisen finanssi kriisin aikana, että tapaturmat yleis tyivät. – Työtä tarvitsevia leipureita ja tak sikuskeja alkoi ilmaantua työmaille. – Ensiapukursseilla käymme läpi putoamisten ja kaatumisten aiheut tamia vammoja sekä suomalaisten yleisimpien sairauskohtausten oireita, jotka myös rakennustyömailla työs kentelevien on syytä työtovereissaan tunnistaa. Kyrönlahti muistuttaa, että ensi aputaidoista keskeisimpiä ovat henkeä pelastavat hätäensiavun taidot, joiden avulla tapaturman uhrin peruselin toimintoja saadaan ylläpidettyä am mattiavun saapumiseen asti. Aina ei kuitenkaan ole ollut tilanne yhtä hyvin hallinnassa kuin nykyään. WhatsAppilla tietoa puutteista Ensiapukaapin sisällölle voi olla käyt töä silloinkin, kun tapaturma ei ole erityisen vakava. Jos sinä rytäkässä nilkka nyrjähtää, tarvitaan sidontatarpeita ja sitomistaitoista ihmistä. Toinen silloin tällöin eteen tule va tapaturmatyyppi on kaatuminen portaikossa. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 6/2018, Nollis kasvoi teini-ikään, s. Omalle kohdalle ei onneksi silloinkaan osunut tilanteita, joissa olisi ollut tarpeen verestää opittuja ensiaputaitoja. SPR kouluttaa Punainen Risti Ensiavun koulutus suunnittelija Pilvi Kyrönlahti kertoo huomanneensa ilokseen, että työ tapaturmien ja erityisesti vakavien työ tapaturmien määrä rakennusalalla on merkittävästi vähentynyt
Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri Soft laastari Haavapyyhkeet Kangaslaastari Muovilaastari Iso Kangaslaastari Tutustu tuotteeseen www.cederroth.com/. Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri siellä, missä laastareita tarvitaan. PIENIIN HAAVOIHIN. Uutuus. ISO UUTUUS. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti työpaikoille, joissa pienet haavat ovat arkipäivää
Parannettavaa toki yhä on, mutta paljon on myös päästy eteenpäin, hän summaa. Silmiinpistävää on, että kuolemaan johtaneissa työpaikkatapaturmissa uhri on yleisimmin 50–59vuotias mies. – Esimerkiksi vuonna 2017 työ matkatapaturmia oli noin 25 000. Kaikkiaan kymme nen viime vuoden aikana on sat tunut 279 kuolemaan johtanutta työpaikka tapaturmaa. Toiseksi yleisimpiä ovat terävän esineen aiheuttamat louk kaantumiset. Silloin helmikuussa oli yksi erityisen liukas päivä, jolloin niitä sattui yli tuhat. Vaikka työturvallisuus on parantunut paljon vuosikymmenten kuluessa, muistutus vaaroista on yhä paikallaan. Kaikista työtapaturman aiheut tajista yleisimpiä ovat putoaminen, kaatuminen, kompastuminen tai liu kastuminen. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 TYÖSUOJELU ENNEN JA NYT V IIME VUONNA vakuutus laitokset korvasivat yhteensä 127 000 työ tapaturmaa, jotka olivat sattuneet joko työpai kalla tai työmatkalla. Keli vaikuttaa työmatkoihin Työmatkatapaturmia sattuu vuosit tain noin 20 000. Radikaalein suunnanmuutos tapahtui jo vuosina 1970–1990, mutta myös kymmenen vii me vuoden aikana vakavien työtapa turmien määrien trendi ollut laskeva, kertoo tutkimuspäällikkö Marja Kaari Tapaturmavakuutuskeskuksesta (TVK). Vuosittain Suomessa sattuu yli sata tuhatta työtapaturmaa, ja joka vuosi työpaikoilla myös menetetään ihmishenkiä. Useassa tutkinnassa on selvinnyt, että henkilö on päätynyt suunnitelmien vastaiseen työtapaan, koska on luottanut liikaa omaan pätevyyteensä ja kokemuk seensa. Vuokratyöntekijöiden työ turvallisuutta ja perehdytystä pitää ehdottomasti kehittää sekä vuokra työfirmoissa että käyttäjäyrityksissä, hän sanoo. Rutiininomainen työskentely on voinut johtaa siihen, että ohjeistus on jäänyt liian vähälle huomiolle, Kaari arvioi. Yhdistys toimi Suomessa 1935–1971.. Luku koskee palkansaajille sattuneita työtapaturmia. Osa työtapaturmista sattuu työpaikan pihamaalla, jotka myös on tärkeää pitää kunnossa. Keinoina voivat olla muun muassa koulutukset, sääolosuhteista kerto vat palvelut ja mahdollisuus tehdä etä työtä. Turvaa töihin ja työmatkalle TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TYÖSUOJELUNÄYTTELYN ARKISTO – Vuokratyövoimaa käytetään aiem paa enemmän talouden noususuh danteissa. – Työturvallisuus on parantunut sel västi viime vuosikymmeninä, mikä nä kyy etenkin vakavien vahinkojen mää rässä ja riskialttiilla aloilla. Vakavien tapaturmien väheneminen näkyy hänen mukaansa myös tapa turmataajuusluvuissa, joissa vähin tään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien määrä on suhteutettu samaan aikaan tehtyjen työtuntien määrään. Kaaren mukaan kasvua selittävät etenkin vuokratyössä sattu neet vahingot. Muista aloista poiketen tapaturma taajuus kasvoi viime vuonna hallinto ja tukipalvelujen toimialalla, joihin kuuluvat muun muassa työvoiman vuokraus, turvallisuuspalvelut ja kiin teistönhoito. – Kaikkiaan edistystä on tapahtu nut siinä, että turvallisuusjohtaminen ja riskinarviointi ovat osa hyvää joh tamista yhä useammalla työpaikal la. Määrässä on kym menen viime vuoden aikana ollut jonkin verran vaihtelua, joka joh tuu muun muassa talven kelioloista. – Tätä olemme pohtineet onnetto muustutkinnan yhteydessä. Tapaturmantorjuntayhdistyksen julkaisema juliste ajoittunee 1930–40-lukujen vaihteeseen. Kuolonturmia sattuu kokeneille Vuonna 2018 työpaikkatapaturmassa menehtyi 19 ihmistä, samoin sitä edel tävänä vuonna. Riskialtteimmat alat ovat kuljetuksen ja varastoinnin, rakenta misen ja teollisuuden toimialat. Sukupuoli selittyy riskialojen työvoiman miesvoittoisuudella, mutta miksi juuri tämä ikäryhmä korostuu. Se tarkoittaa noin 350:tä suurempaa tai pienempää onnettomuutta päivässä. Myönteistä Kaaren mukaan on se, että työpaikoilla on alettu entistä enemmän kiinnittää huomiota myös työmatkatapaturmien torjuntaan. Liukkaalla kelillä tilastoihin tulee äkkiä jyrkkä piikki
Työsuojelunäyttelyn arkis toon kuuluvat julisteet julkaistaan sosiaali ja terveysministeriön alaisen työsuojeluhallinnon ja Työsuojelunäyttelyn luvalla.. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 Sarjassa esitellään kuvia van hoista työsuojeluaiheisista julisteista ja päivitetään niiden viesti nyky aikaan
Tee töitä turvallisesti TEGERA ® ja JALAS ® -tuotteidemme avulla. JALAS ® 1358 HEAVY DUTY Metallittomat turvajalkineet, joissa erinomainen pito kitkapohjan ansiosta. TEGERA ® 7798 DYNAMIC STRENGTH™ Vedenpitävät talvikäsineet, joilla voit käyttää myös kosketusnäyttöä.. Lisää talviuutuuksia osoitteessa ejendals.com TEGERA ® 7797 DYNAMIC STRENGTH™ Vedenpitävät nahkakäsineet, suunniteltu töihin ja vapaa-aikaan erittäin kylmällä säällä. Työskentelitpä sitten teollisuuden palveluksessa, rakennustyömaalla tai kuljetusten ja logistiikan parissa, uskallamme luvata, että meillä on valikoimassamme turvajalkineet ja suojakäsineet, jotka tekevät työstäsi turvallisempaa ja helpompaa. BE SAFE OUT THERE. Raskaisiin ja vaativiin töihin, ympärivuotiseen käyttöön. Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Olemme erikoistuneet turvajalkineisiin ja suojakäsineisiin, jotka soveltuvat kaikenlaisiin töihin
JALAS ® 1358 HEAVY DUTY Metallittomat turvajalkineet, joissa erinomainen pito kitkapohjan ansiosta. Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Olemme erikoistuneet turvajalkineisiin ja suojakäsineisiin, jotka soveltuvat kaikenlaisiin töihin. Tee töitä turvallisesti TEGERA ® ja JALAS ® -tuotteidemme avulla. BE SAFE OUT THERE. Lisää talviuutuuksia osoitteessa ejendals.com TEGERA ® 7797 DYNAMIC STRENGTH™ Vedenpitävät nahkakäsineet, suunniteltu töihin ja vapaa-aikaan erittäin kylmällä säällä. Raskaisiin ja vaativiin töihin, ympärivuotiseen käyttöön. TEGERA ® 7798 DYNAMIC STRENGTH™ Vedenpitävät talvikäsineet, joilla voit käyttää myös kosketusnäyttöä.. Työskentelitpä sitten teollisuuden palveluksessa, rakennustyömaalla tai kuljetusten ja logistiikan parissa, uskallamme luvata, että meillä on valikoimassamme turvajalkineet ja suojakäsineet, jotka tekevät työstäsi turvallisempaa ja helpompaa
Nythän käy yleensä niin, että vastuu hajautuu eikä ole tietoa, ovatko riskienhallintatoimet toteutuneet tai kuinka hyvin niissä on onnistuttu. – Asiaan kannattaisi palata uudestaan yhdessä vielä kerran, kun riskienarviointidokumentti on tehty. Yhteistyötä kannattaa lisätä Noora Nenonen kehottaa työpaikalla miettimään aluksi yhdessä sitä, miksi riskienkartoitus tehdään. Aiemmista tutkimuksista jo tiedettiin, että vaarojen tunnistamisessa on puutteita, sillä jopa noin puolet työympäristön vaaroista jää tunnistamatta. – Mikä sen rooli ja tarkoitus on juuri meidän yrityksessämme. Esimiehet mukaan arvioimaan Riskienarvioinnin tekeminen on Nenosen mukaan usein edelleen turvallisuusasiantuntijavetoista. Useimmin työpaikoilla käytetään riskienarvioinnin apuna sosiaalija terveysministeriön ja Työturvallisuuskeskuksen laatimaa Riskien arviointi työpaikalla -työkirjaa. – Puolet on toisaalta iso, toisaalta ymmärrettävä määrä. Lisäohjeistus auttaisi loppuvaiheissa Oikeat riskit -tutkimushanke osoitti, että tunnistamistakin isompi ongelma on riskienhallinnassa eli arviointiprosessin loppupäässä ja nimenomaan seurannassa. Mukana voisi olla esimiehiä, työterveyshuolto, työntekijöitä ja muitakin työn ja työturvallisuuden asiantuntijoita. Turvallisuuspuolella olisi haluja luovuttaa enemmän rooRiskienarvioinnin tuloksiin ja päätettyihin parannustoimiin kannattaa aina palata yhdessä myöhemmin. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK Vaarat tunnistettu – MITEN HOITUIVAT KORJAUKSET?. Nenonen toteaa, että riskienarvioinnin loppuvaiheiden ohjeistusta olisi hyvä lisätä ja tarkentaa siinä, samoin kuin muissakin vastaavissa arviointitavoissa. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 T AMPEREEN YLIOPISTO SELVITTI, miten onnistunutta työpaikkojen riskienarviointi on ja miten hyvin sitä hyödynnetään työturvallisuustyössä. Usein helpoimmat asiat on jo korjattu. Silloin tunnistamiseen tarvitaan koulutusta, sanoo tutkijatohtori Noora Nenonen Tampereen yliopistosta. Ohjeisiin tarvitaan ainakin enemmän käytännönläheisyyttä. Tutkimuksen kyselyosioon osallistuneilla työpaikoilla koettiin, että automaattisista muistutuksista olisi hyötyä riskienkartoituksessa ja erityisesti sen jälkeen korjaavien toimien toteutuksessa. Haluammeko, että se on kerran vuodessa tehty ja staattinen vai turvallisuushavaintojen teon tapaan dynaaminen ja jatkuva. Nämä kysymykset jäävät usein pohtimatta työpaikoilla. Toisaalta on myös vaaroja, joita on esimerkiksi aistein vaikea havaita ja joiden tunnistaminen vaatisi erityisosaamista. Hän korostaa myös, että työpaikan vaikeisiin ikuisuusmurheisiin pitää uskaltaa ja jaksaa tarttua, vaikka ne tuntuvatkin työläiltä. Näissä voi olla esimerkiksi psykososiaalisia riskejä, poikkeustilanteita, ”liian tuttuja” vaaroja, kuten liukastumiset tai trukkiliikenne, yhteisen työpaikan vaaroja tai muutoksiin tai työkulttuuriin liittyviä vaaroja. – Työpaikalla voitaisiin järjestää tilaisuuksia, joissa yhdessä ideoitaisiin toimenpiteitä vaikeimpien ongelmien korjaamiseksi. Nenonen kannustaa hyödyntämään riskienarvioinnissa ja -hallinnassa nykyistä enemmän yhteistyötä. Esimiehet hyötyisivät seurannassa myös automaattisista muistutuksista. Oman työpaikan oleelliset vaarat kyllä yleensä tunnistetaan. Onko se pelkästään lakisääteinen velvollisuus, vai haluammeko siitä todellisen hyödyn irti
– Voisi olla järkevää miettiä, millainen painoarvo riskin suuruuden määrittämiselle kannattaa antaa ja millaisia muunlaisia toimintatapoja olisi lainsäädännön velvoitteiden toteutumiseksi. – Vaihtuvissa työkohteissa riskienarviointi on työn arkipäivää, mutta kyllä teollisuudessakin voidaan tehdä kevyitä arviointeja ennen työn aloitusta. Palkitsevuus kannustaa Riskienarvioinnissa myös helppokäyttöisyys on oleellista. Riskien arviointi työpaikalla työkirja (pdf). Ohje tulisi laatia esimiesten kanssa yhdessä. OIKEAT RISKIT -TUTKIMUSHANKE toteutettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa (vuoden 2019 alusta Tam pereen yliopisto) vuosina 2017–2018. Osuva ja vaikuttava työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien riskien hallinta. Ongelmana voi yleensä olla eri järjestel mien yhteensopivuus tai järjestelmän yhteensopivuus työpaikan omiin käytäntöihin, kuten riskin suuruuden määrittämistapaan. Yhteistyöyritykset olivat Oy Hartwall Ab, ISS Palvelut Oy, Oras Oy ja Puus telli Group Oy. Lisäksi tehtiin kysely Työsuojelupäälliköt ry:n jäsenille sekä analysoitiin TOTraportteja ja työsuojelutarkastuksista saatuja tietoja. Sosiaali ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Työturvallisuuskeskus. Arvioinnin mielekkyys lisääntyy, jos koko prosessia seurataan: kysytään toteutuksesta, annetaan palautetta, muistutetaan. Esimerkiksi henkilöstön osallistumista parantaa riittävä opastus. Eduiksi nähtiin helppokäyttöisyys ja seurantaan esimerkiksi muistutustoimintojen avulla saatava tuki. Tästä on yleensä eniten epätietoisuutta. – Toiseksi: sitä tehdään, mistä palkitaan. Tietojen tulisi tallentua suoraan sinne, minne ne on tarkoitettu. Tutkijatohtori Noora Nenonen toteaa kuitenkin, että sähköisten järjestelmien käyttöönotto ei ole aivan yksinkertaista. – Toisilla – usein isommilla – työpaikoilla riskin suu ruus ohjaa toimenpiteiden suunnittelua, hän sanoo. Nenonen sanoo, että riskienarvioinnissa pätee sama kuin turvallisuushavaintojen teossa. LISÄÄ AIHEESTA Kuinka löytää ja hallita oikeat riskit. Tutkija korostaa, että myös riskienarvioinnissa harjoittelu ja toisto ovat tärkeitä. Loppuraportti (pdf): www.tsr.fi > Työsuojelu rahaston hankenumero 116355. Sähköiset järjestelmät kiinnostavat i. Sähköisten järjestelmien avulla riskienarviointia ja hallintaa voitaisiin myös paremmin yhdistää muuhun turvallisuusjohtamiseen. Työvälineet ohjaavat riskin suuruuden määrittämi seen, mutta joillain työpaikoilla sitä ei tehdä lainkaan, vaan toiminta perustuu vaarojen tunnistamiseen ja poistamiseen. Nämä ovat usein pieniä yrityksiä. Jos esimies olisi mukana riskienarvioinnissa useammin kuin kerran vuodessa, käytäntö mukautuisi paremmin arjen työhön. Silloin ei tarvitse pohtia, mitkä asiat ovat ”riittävän suuria” turvallisuushavainnoiksi tai riskeiksi. – Yhdellä toimii sähköinen lomake, toisella paperinen, ja kolmannelle puhelinsovellus on paras. Työntekijät kyllä huomaavat, jos havainnot otetaan huomioon ja johtavat nopeasti korjauksiin. Nenonen kertoo, että osassa työpaikoista riskin suuruus kyllä määritetään, mutta sitä ei juuri käytetä päätöksenteossa. – Työpaikoilla kannattaa olla oma menettelytapaohje esimiehille siitä, millaisissa tilanteissa riskienarviointi tehdään ja kuinka heidän tulee toimia. Määrittäminen koettiin vaikeaksi, aikaa vieväksi ja epäluotettavaksi. Noora Nenonen ja muut. Toiveena oli, että sähköisten järjestelmien kautta esimerkiksi perehdytysmateriaalit voisivat päivittyä automaattisesti. RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMISEN roolista ja mer kityksestä heräsi niin ikään keskustelua tutkimuksen aikana. Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere 2018. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 lia esimiehille, mutta esimiehet vuorostaan kaipaavat siihen perusteellista opastusta, aikaa ja todella paljon muistuttelua. T YÖPAIKOILLA OLI PALJON KIINNOSTUSTA säh köisten järjestelmien käyttöönottoon sekä ris kienarvioinnin ja hallinnan kehittämiseen niiden avulla
Noin joka kolmannella työpaikalla on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee tunnistaa ja selvittää työpaikan ja eri tehtävien kuormitustekijät sekä arvioida niiden terveydellinen merkitys. Nämä ovat yleensä tiukemmat kuin sitovat rajaarvot. E UROOPASSA KUOLEE vuosit tain työperäiseen syöpään yli 100 000 ihmistä ja Suomessa noin 1 000. Uudet rajoitukset velvoittavat vä hentämään vaarallisimpien kemikaalien käyttöä. – Käytännössä siis työpaikat, joissa työturvallisuus on hoidettu hyvin ja kemikaalien HTParvot on huomioitu, täyttävät myös uusien sitovien raja arvojen vaatimukset, kertoo ylitarkas taja Tuija Vähänen-Koivuluoma Lou naisSuomen aluehallintovirastosta. Erityisen yleistä väkivalta on sosiaali ja terveys sekä koulutusalalla. Syöpävaarallisille aineille on Suo messa määritelty myös HTParvot (haitalliseksi tunnettu pitoisuus). V AIKKA TYÖN PSYKOSOSIAA LISET kuormitustekijät ovat nykyään monella työpaikalla keskeisimpiä työturvallisuus riskejä, on tavallista, että niitä ei tunnis teta eikä mielletä riskitekijöiksi. Näille altistuu usein esimerkiksi rakentami sessa, kaivosteollisuudessa, puuteol lisuudessa ja hitsaustöissä. Teollisuudessa sitä kokee muiden työntekijöiden taholta noin joka kymmenes. Kysely löytyy Tyosuojelu.fiverkko palvelusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. tunnistamisessa. Kysely auttaa tunnistamaan niitä työpaikan kuormitustekijöitä, joiden on tieteel listen tutkimusten perusteella osoitet tu olevan yhteydessä työntekijöiden terveyteen. Työnantajien on syytä varautua muu tokseen hyvissä ajoin. Työsuojeluviranomainen ottaa kyselyn käyttöön jo tänä syksynä. Kyselymenetelmä voi myös toimia työnantajan seurantavälineenä, kun työnantaja arvioi, onko haitallisen työ kuormituksen vähentämiseksi tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta. TURVALLISUUS AJASSA 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 F YYSINEN VÄKIVALTA, sen uhka ja henkinen väkivalta työpaikoilla on hyvin yleistä, selvisi STTK:n teettämästä kyselystä. Enemmistö on kokenut väkivaltaa asiakkai den taholta, naiset tuplasti miehiin verrat tuna. Kysely on kehitetty työsuojelu viran omaisen käyttöön, mutta myös työ paikat voivat käyttää sitä yhtenä apuvälineenä kuormitustekijöiden Väkivalta ja sen uhka työpaikoilla yleistä Syöpävaarallisille aineille uusia rajoituksia tammikuussa UUSI KYSELY TYÖSUOJELU VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN 22 % 37 % kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa työssään kokenut henkistä väkivaltaa työssään. Niistä erityisesti seuraavat koskevat Suomessa monia työpaikkoja: hengitettävä kiteinen piidioksidi, kova puupöly ja kromi(VI)yhdisteet. Syöpävaarallisten aineiden käyttöön työssä tulee tammi kuussa 2020 lisää sitovia rajaarvoja. Henkistä väkivaltaa koetaan tapahtuvan niin asiakkaiden, esimiehen, johdon kuin muiden työntekijöidenkin taholta
Tutustu Quentic ohjelmistoon www.quentic.fi AZ_220x280_FI_LY02.indd 1 02.10.2019 16:09:27. Riskienarvioinnit helposti Quentic yhdistää työturvallisuuden, ympäristöjohtamisen ja yritysvastuun asiantuntijat sekä toimenpiteet ja informaation. Määrittele toimenpiteet vahinkojen ja vaarojen ehkäisemiseksi. Quentic tukee vaarojen tunnistamisessa ja arvioinnissa. Pitääkö arvioida työympäristön riskit vai suorittaa vaarojenarviointi. – Molemmat onnistuvat, sillä Quentic tukee sinua kaikissa riskienarvioinneissa
Hän ei enää palannut työelämään, joten asetuin ehdolle vuoden 2006 työsuojeluvaltuutetun vaaliin. TAPATURMATAAJUUS ON LASKENUT oleellisesti, mikä kertoo mielestäni työmme onnistumisesta. Haasteita riittää, eikä työn muuttuminen ole niistä pienimpiä. Mielestäni Wärtsilä kouluttaa hyvin väkeään. ERGONOMIA VAATII koko ajan huo miota. Siitä lähtien minut on kahden vuoden pätkissä valittu jatkamaan tehtävässäni. Vinkkaa siitä meille osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi!. Meillä on pieni ja tehokas tiimi, jossa on erilaista asiantunte musta. Kesätyöntekijät ja opiskelijat perehdytetään järjestel mällisesti. Turvallisuus kulttuuri on muuttunut, ja henkilöstö on myötämielisempi turvallisuutta kohtaan kuin takavuosina. Meillä tehdään talonkokoisia moottoreita, ja tuote usein määrittää työasentoja. Olen aina ollut kiinnostunut turval lisuusasioista, ja tässä hommassa olen päässyt kehittämään itseäni monilla kursseilla. Kierrän johdon kanssa työturvallisuusmielessä kentällä ja tuon turvallisuusasioita aktiivisesti esille. Se oli todella hyvä koulutus, joka avarsi ajattelua ja näkemystä työtur vallisuudesta. Myös pidempään talossa olleet tarvitsevat jatkuvaa koulutusta. Sitä onkin Ollin kanssa jatkettu menestyk sellisesti. Oikeastaan pidän itseäni työyhtei sön kehittäjänä. Lait ja asetukset ovat tulleet tutuiksi. ARI RINTALA, WÄRTSILÄ FINLAND OY:N TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Turvallisuuskulttuuri on parantunut TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT ARI RINTALAN JA OLLI MAIJALAN KOTIALBUMIT Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Näillä kierroksilla keskustellaan hen kilöstön kanssa turvallisuudesta. Ollin kanssa yhteistyömme on päivittäistä. Sitä työtä tein lähes 20 vuotta. Välillä meillä videoidaan työtä, jotta nähtäisiin, kuinka työasen toja voitaisiin parantaa. Älyvaatteiden anturit mittaavat, kuinka kroppa jaksaa ja mihin rasitus kohdistuu. Kun havaitut vaara tilanteet hoidetaan kuntoon, ei itse tapaturmaa pääse sattumaan. Kävin kolmisen vuotta sitten Työterveyslaitoksen työturvallisuus Työsuojelun pitää vastata nopeisiin muutoksiin. Välillä korpeaa, jos helpot asiat eivät etene. Kierrokset alkoivat mi nun aloitteestani meiltä täältä Vaasas ta, ja nyt ne ovat laajentuneet muihin kohteisiimme ympäri maailmaa. Saan tehdä kiinnostavaa työtä, jossa päivät ovat erilaisia.” T ULIN WÄRTSILÄN PALVELUKSEEN jo vuonna 1986. Tehdäänkö teillä yhdessä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi. PAPPI, POLIISI JA OPETTAJA ovat roo leja, joissa ison talon työsuojeluval tuutettu joutuu olemaan. Osaamme myös havainnoida entistä paremmin vaaratilanteita. AISAPARI 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 päällikkökurssin, joka kesti lähes vuo den. Aikoinaan vaaratilannehavaintoja tehtiin vain joitakin kymmeniä vuodessa, ja viime vuonna niitä tehtiin Wärtsilä Finland Oy:ssä jo 2 220. Vanhemmasta työntekijästä helposti ajatellaan, että hän osaa jo kaiken. Nyt työntekijöiltä vaaditaan moniosaamista, sillä digi talisaatio ja robotisaatio muuttavat töitä koko ajan. Työsuojelun varavaltuutettuna ker kesin olla jonkin vuoden, kunnes jou duin tuuraamaan työsuojeluvaltuu tettua hänen sairastuttuaan vakavasti vuonna 2005. Mutta huonoja päiviä ei mi nulla ole, vaan menen aina iloisena töihin. Taidankin olla Wärtsilän pitkäaikaisin työsuojeluvaltuutettu. Työskentelin isoissa työstökeskuksissa, joissa valmistettiin voimala ja laivamootto reiden sylinterinkannet. Kokoustan säännöllisesti työ suojeluasiamiesten kanssa, joita on meillä 13. Työnopastus ja perehdytys ovat tärkeitä, ja meillä onkin tuotannossa 66 työnopastajaa. Entinen työsuojelupäällikkömme Esko Tirkkonen oikeastaan opetti meil le, mitä on työsuojelun yhteistyö. Kokeiluilla on saatu hyvin esiin kuormituksen paikat, joihin on sitten yritetty vastata työtä kehittä mällä, työasentoja parantamalla, työkaluilla tai työkierrolla. Henkilöstöä on koulutettu työtur vallisuusasioissa, ja yksi tärkeimmis tä asioista on se, että talon ylin johto ymmärtää työturvallisuuden mer kityksen. Samalla olin osastollani työsuojeluasiamiehenä. Aikoinaan aloitimme Safety walk kierrokset ylimmän joh don kanssa. Onpa meillä kokeiltu älyvaatteitakin yhteistyössä Kuortaneen urheiluopiston kanssa
Tarkoituksena on vahvistaa turvallista käyttäytymistä ja löytää juurisyitä turvattomaan käyttäyty miseen. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 49 P ÄÄDYIN TYÖTURVALLISUUS HOMMIIN oikeastaan jo opis keluaikana, jolloin yhtenä suuntautumisvaihtoehtona oli työ turvallisuus. He havainnoivat työssä tur vallisia ja turvattomia käyttäytymis malleja. Pidämme maa nantaisin viikkopalaverin, jossa käym me läpi ajankohtaiset aiheet, kuten tapahtumat, palaverit ja toimenpiteitä vaativat asiat. Nykyään suurin haaste on se, että muutokset ovat nopeita. Työturvallisuusasiat kiinnostavat minua edelleen ja tuntuvat omilta. Tällä toiminnalla on meillä pitkät perinteet, ja tässä on mielestäni onnistuttu hyvin. Tähän palaveriin osal listuvat HSEinsinöörit ja työsuojelu valtuutettu. Olen työskennellyt tämän teeman parissa vuodesta 2003. Aluksi olin töissä Turun työsuojelupiirissä. Työsuojelupäällikön työn iloja on monipuolisuus. Samalla linjalla jatkamme nyt. Liikevaihto vuonna 2018 oli 5,2 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 19 000. AJAN HERMOLLA PYSYMINEN on eh dottoman tärkeää työsuojeluorgani saatiolle. Teemme Arin kanssa säännöllisesti yhteistyötä, joka liittyy esimerkiksi riskien arviointeihin, koulutuksiin ja kehityshankkeisiin. Työ suojelun on oltava vahvasti mukana OLLI MAIJALA, WÄRTSILÄ FINLAND OY:N TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Tavoitteena osallistava työturvallisuus Ari Ollista: TEIMME OLLIN KANSSA tiukkaa yhteistyötä jo silloin, kun hän oli meillä HSE-insinöörinä. Potkimme palloa samaan maaliin. Ilman niitä työturval lisuustyössä olisi vaikeaa toimia. Tykkään ratkaista haasteita ja saada asioita kehittymään. Lähestymistapa on muut taa käyttäytymistä turvallisempaan suuntaan positiivisesti ja koko tiimiä osallistavasti. Teknisiin parannuksiin ja turvallisuuskäytäntöihin on kiinni tetty pitkään huomiota, nykyisin yhä keskeisempää on turvallisuuskulttuu rin kehittäminen. Turvallisuuden kehittämisessä on tärkeää, että kaikki pelaavat samaan suuntaan. Tässä oppii koko ajan uutta, ja erilais ten ihmisten kanssa työskentely on työn suola.” i Wärtsilä on vuonna 1834 perustettu suomalainen yritys, joka toimii yli 80 maassa. Olemme alkaneet kouluttaa ver taishavainnoitsijoita työntekijöiden joukosta. Koin sen merkityksel liseksi ja kiinnostavaksi. Työ on monipuolista ja haastavaa, ja siinä oppii koko ajan jotain uutta. Yhdessä te kemällä myös sitoutuminen turvalli suusasioihin vahvistuu ja esimerkiksi turvallisuusvarusteet tulevat tehok kaaseen käyttöön. Ja meillä työntekijät kokevat mielekkääksi vaikuttamisen eri työ ryhmissä. Tavoitteenamme on osallistava työ turvallisuus, jossa työntekijät ovat mukana. Hänen kanssaan on luontevaa ja helppoa toimia. Työntekijöiden mukanaolo on tär keää jo senkin vuoksi, että he näkevät työpaikalla paljon sellaista, mitä muut eivät pysty havaitsemaan. TOIMIVA YHTEISTYÖ JA LUOTTAMUS ovat mielestäni onnistumistemme edellytykset. Sieltä siirryin Eurajoelle Olkiluoto 3:n ra kennustyömaalle. Vuonna 2012 aloitin Wärtsilässä työturvallisuusinsinöö rinä, ja nyt olen toiminut työsuojelu päällikkönä vuoden ajan. Hänellä on laaja kokemuspohja, ja hänen kanssaan on helppo tehdä töitä. muutoksessa. Wärtsilä Finland Oy on konsernin suurin tytäryhtiö, joka toimii Vaasassa, Turussa ja Helsingissä.. Olli Arista: ARI ON AIDOSTI INNOSTUNUT työsuojelun kehittämisestä ja ihailtavan aktiivinen
Takaisin palaan yleensä torstaiiltana. TYÖSKENTELIN AIEMMIN kymmenen vuotta Wärtsilässä ennen kuin palasin takaisin ABB:lle vuonna 2010. Välimatkat saattoivat olla melkoisia, ja korkealle vuoristoalueil le mentäessä saattoi joutua totutte lemaan ilmanalaan päivän tai pari. On tarkkaa, mitä saa laittaa laukkuihin. Jemeniläisessä sairaalassa kipsattu käsi kipuili, ja kahden päivän kulut tua tilasin lentoliput kotiin. TYÖMATKALLA 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Painavien työkalujen ja testilaittei den kuljettaminen on lentokoneessa hankalaa. Olen asunut täällä koko ikäni. Perjantaina jatkan vielä töitä kotona. Keikat kestävät yleensä viikkoja. Osa työajasta kuluu maailmalla voi malaitosten asennuksissa ja käyttöön otoissa. LähiIdässä sijaitsevassa Jemenissä sattui vakavin kohdalleni osunut työ tapaturma. Lähden maanantai aamuna jo neljältä ajelemaan, ja toimistolle ehdin yhdeksän aikaan. KUN ON OLLUT PALJON TÖISSÄ maail malla – Aasiassa, EteläAmerikassa, Lähiidässä ja Afrikassa – korostuu kai puu päästä kotiseudulle. Rahtina testilaitteita ei useinkaan ehdi lähettää, kun on kiire edellisestä asennuspaikasta seuraa vaan. Ennen pidettiin myös eri taval la matkustajasta huolta. Olin yksin työpaikalla, toiset olivat viettämässä paastonajan rukoushetkeä. Kuopiossa päivystävä lääkäri avasi kipsin ja totesi, että käsi oli mustunut ja liki kuoliossa. Välillä on viikkoja, jolloin voin tehdä työtä kotoa käsin. A SUN KUOPIOSSA, mutta varsinainen työpaikkani on ABB:n Vaasantoimi piste, jossa teen voima laitosten sähkönjake luun liittyviä töitä. Nuorena jaksoi ajaa vaikka vuoro kauden putkeen, nyt ajaminen väsyt tää. Yhdelle Argentiinan työmaalle ajomatka kesti kokonaisen vuorokau den. Vaasassa pyöräilen toimiston ja hotellin välin, kun autoilu ei huvita. Putosin tikkailta ja kat kaisin käsivarteni. Olisi kiva saada vielä joskus sellainen työ, jossa voisi pyöräillä töihin. Kipsintäytenaru oli solmittu liian tiu kalle. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ANITA HUOTARI JARI JAUHIAINEN projekti-insinööri, ABB Energy Industries 56-vuotias perhe: puoliso, aikuiset lapset Savosta maailmalle ja takaisin KU VA T SH U TT ER ST O C K. VOIMALAITOSTÖITÄ TEEN nykyisin Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Lentoja lähtee Kuopiosta vähän. Hopeakaivos sijaitsi 4 400 metrin korkeudessa, maisema oli pelkkää sora ylänköä. Viime talven työskentelin Tanskassa, viikonloppuisin lensin kotiin. Equadorissa voimalaitok selle ei ollut tietä, vaan paikalle pääsi vain joko helikopterilla tai jokilaivalla. Kalliit laitteet eivät jouda sei somaan rahtivarastoissa. Silloin tein keikkaa monissa eksoottisissa paikoissa. Vaasaan ajon lisäksi työajoa tulee vuosittain 50 000–60 000 kilometriä. Nykyisin eri lentoyhtiöiden vaihtovälit ovat tiuk koja, halutaan tehokkuutta. Käsi saatiin onneksi kuntoon. Kuopion seudulta en ole halun nut muuttaa, vaikka työmatkoihin Vaasaan kuluu viikoittain kokonaisen työpäivän verran. Lentäminen ei ole niin mukavaa kuin ennen
– 20.11.2019 Tampere Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 5. 030 4741. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Sosiaalisen median pelisäännöt Puhdasta ilmaa työpaikoille Konepaja kehitti nostoturvallisuutta KU VA SH U TT ER ST O C K Taitavasti TIEN PÄÄLLÄ TTT-LEHTI 6/2019 ILMESTYY 27.11. 20.11.2019 Oulu Sisäilma ja terveys 26.11.2019 Helsinki Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 28. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Monitilatoimistot työympäristönä 29.10.2019 Helsinki Työhyvinvointikortti 31.10.2019 Tampere 28.4.2020 Helsinki Työterveysneuvottelu 12.11.2019 Tampere 3.3.2020 Helsinki Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi -verkkovalmennus Katso: www.ttl.fi/koulutuskalenteri TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ PEF-vuorokausija PEF-työpaikkaseurannat hallintaan 7.11.2019 Helsinki Miten otat sisäilmaongelman haltuun. 18.3.2020 Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 16.3. – 29.11.2019 Helsinki TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Riskien arviointi työpaikalla 19. 4.12.2019 Helsinki, 15. – 10.12.2019 Helsinki, 17. – 7.11.2019 Oulu, 2. 20.2.2020 Tampere Työsuojelun jatkokoulutus 9. 20.10.2020 Helsinki Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutus kalenteri tai p. 16.1.2020 Helsinki, 18