Työ Terveys Turvallisuus 5/2020

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5/2020 15 € OPETTAJAN TYÖ MYLLERRYKSESSÄ RYYPÄTESSÄ OLI MENNÄ HENKI KOLMEN LUOKAN VAROITUSVAATTEET Työporukka + HOUKUTTELEEKO monitilatoimisto työpaikalle. HITSAUTUU HUUMORILLA Melua EI PIDÄ SIETÄÄ
Contour Rollermouse Red plus auttaa sinua tekemään työpäivästäsi tehokkaamman, ja huomaat suurempia hyötyjä jokapäiväisessä elämässäsi. Löydät ergonomisten tuotteiden koko valikoiman osoitteessa www.contourdesign.fi TOIMINNALLISUUTTA, MUKAVUUTTA JA ERGONOMIAA ilmainen kokeilu päivän 14 TTT-Magazine_5_Rollermouse-Ergo_220x280+5mm.indd 1 21-09-2020 15:14:20
31 Terveys ajassa 32 Riippuvuus oli viedä hengen K Mikään ammatti ei suojele päihderiippuvuudelta. 22 Teknostressi uhkaa älylaitteiden ja sovellusten suurkuluttajaa Teknoaddiktio vaikuttaa kehoon, käyttäytymiseen ja aivoihin. Yrittäjä Ilkka O. 48 Tapaturmainen kuolema Huoltomies menehtyi klapikoneen ääreen. 49 Tilauskortti 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa KANNESSA HENRI KORKELAINEN KUVA PETRI JAUHIAINEN K = kannessa Sisällys 5/2020 50 44 Virtuaalitodellisuuteen voidaan luoda monenlaisia työtiloja. 24 Työ ajassa Terveys 26 Terästehdas mittelee melua vastaan Tavoitteena on luopua joskus kuulonsuojaimista. Turvallisuus 38 Tee itsesi näkyväksi K Mitä varoitusvaatteen hankin nassa on otettava huomioon. KU VA SU VI SI EK IL Ä KU VA TY Ö TE RV EY SL AI TO S, VI RT U AR IO ™, JO SE U U SI TA LO. HELSINGIN KAUPUNGIN PERUS OPETUKSEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU TIMO SAARINEN. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Maailman parhaat opet muutosmyllerryksessä K 10 Painavaa puhetta työuupumuksesta Työ 14 Nikulaisia – ja ylpeitä siitä K Huumori tuo työhyvinvointia. 18 Uudet tilat, uudet tavat K Monitilatoimisto tarjoaa vaihtuvia työpisteitä. 29 Meluntorjunta on kuin palapeliä K Kuulonsuojaus ei ole melun torjuntaa. 42 Turvallisuus ajassa 44 Aitouden tunne yllätti virtuaali koulutuksessa Innostus näkyy myös oppimis tuloksissa. 34 Terveenä töissä Painonhallinta puheeksi ihmistä kuunnellen. Lavas ajaa työmatkat sähköllä. Suomalaiset opettajat ovat maailman parhaita
Monet silmänhuuhtelunesteet ovat fosfaattipuskuroituja Kun silmät altistuvat tapaturmassa syövyttävälle aineelle, on silmien välitön huuhtelu useimmiten ratkaisevan tärkeää. cation during treatment of ocular burns”. Burns 27(5):459-464. (2019) ”Irrigation with phosphate-buffered saline causes corneal calci. Fosfaatilla onkin neutraloiva vaikutus syövyttävissä emäsja happoroiskeissa, mutta jos se joutuu kosketuksiin kalsiumionien kanssa, syntyy reaktio, joka saattaa aiheuttaa kalkkeutumista. l C., Dutescu R.M. Aina sitä ei voida poistaa edes kirurgisin toimenpitein, joten silmän pysyvän vaurioitumisen riski on olemassa. “Tiedetään, että fosfaattipuskuroitu silmänhuuhteluneste voi aiheuttaa sarveiskalvon kalkkeutumista, mikäli se pääsee kosketuksiin kalsiumionien kanssa, mutta kyse ei ollut nyt tästä. cation”. Sarveiskalvon kalkkeuma on sarveiskalvon pinnalla olevaa valkoista saostumaa, jota ei saa huudeltua pois. Silmässä on luontaisesti kalsiumioneja. Monet markkinoilla olevista silmänhuuhtelunesteistä ovat fosfaattipuskuroituja. “Tutkimuksessamme paljastui jopa pelottavia lopputuloksia. Varmista turvallinen silmänhuuhtelu! Käytä 100 % fosfaatitonta Cederroth silmänhuuhtelua. Moist swabs, compresses, phosphate buffers, and other forms of malpractice”. Pahimmassa tapauksessa syövyttävän aineen aiheuttamat silmävauriot voivat johtaa pysyvään vaurioon, kuten näön heikentymiseen tai sokeuteen. Tästä huolimatta fosfaattipuskuroidut silmänhuuhtelunesteet ovat yleisiä työpaikoilla ja teollisuuden eri aloilla. (2010) ”Current Recommendations for optimum treatment of chemical eye burns. (2001) ”Phosphate buffer in alkali eye burns as an inducer of experimental corneal calci. Mielestäni fosfaattipuskuroitu silmänhuuhteluneste pitäisi asettaa käyttökieltoon ja poistaa markkinoilta. Tutkimuksessamme ilmeni, että sarveiskalvon vaurioituessa näitä kalsiumioneja voi “vapautua”, ja joutuessaan kosketukseen fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen kanssa sarveiskalvon kalkkeutumisen riski on olemassa jo kahden minuutin huuhtelun jälkeen”, sanoo Schrage. Burns 45:1871-1879 Schrage N.F. Silmätautien erikoislääkäri, professori Norbert Schrage Kölnin kaupunginsairaalasta tapasi vastaanotollaan potilaan, joka oli saanut silmäänsä syövyttävää emäksistä ainetta. Silmään kohdistuu pysyvän vaurion riski jo kahden minuutin fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen käytön jälkeen. Schrage N.F., Schlossmacher B., Aschenbrenner W., Langefeld S. Kalsiumioneja löytyy yleensä työpaikoilta, missä käsitellään sementtiä, betonia ja kalkkia. Br J Ophthalmol 94(11):1519-1522. Voin suositella joitakin fosfaatittomia huuhtelunesteitä”, sanoo Schrage. Sarveiskalvon kalkkeumariskin poistamiseksi pitäisi käyttää fosfaatitonta silmänhuuhteluainetta. (2010) ”Changing the composition of buffered eye-drops prevents undesired side effects”. Viime vuosina useat raportit ovat osoittaneet fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen käytön vaaroista silmää syövyttävien aineiden huuhtelussa. Nyt uusi tutkimus vahvistaa nämä havainnot. Potilas oli huuhdellut silmänsä fosfaattipuskuroidulla silmänhuuhtelunesteellä, minkä jälkeen hänellä ilmeni sarveiskalvon kalkkeutumista, vaikka syövyttävä aine ei ollut sisältänyt kalsiumia. Schrage N.F., Frentz M., Reim M. Mitä sarveiskalvon kalkkeuma tarkoittaa. “ Joutuessaan kosketukseen fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen kanssa sarveiskalvon kalkkeutumisen riski on olemassa jo kahden minuutin huuhtelun jälkeen...” Terve silmä Silmä, jossa on sarveiskalvon kalkkeumaa Lähteet: Schrage N.F., Abu Sabah S., Hermanns L., Pan. Viimeisimmässä tutkimuksessa varoitetaan fosfaattipuskuroidusta silmänhuuhtelunesteestä www.cederroth.com
Sama pätee seistessä. Yleistyvätkö siis sähkösäätöiset yleispöydät. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. KIINNOSTUSTA ETÄTÖIDEN TEKEMISEEN pysyvänä ratkaisuna tuntuu olevan yhä enemmän. Tietokone oheisvälineineen ei kaunista olohuonetta. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. PÄÄTOIMITTAJALTA 14.10.2020 Ergonomiaa ja tyyliä etätyöpisteisiin P ITKÄÄN ON PUHUTTU, miten työ valuu älylaitteiden myötävaikutuksesta vapaa-ajalle. Kesäkuussa julkistettu työolobarometri 2019 kertoo, että ennen koronakriisiä etätyötä teki säännöllisesti jo liki neljännes ja lisäksi satunnaisesti 14 prosenttia palkansaajista. HARVA ON KUITENKAAN HALUKAS rakentamaan pysyvää etätyöpaikkaa keittiöpöydän ääreen tai hyväksyy lautapelipinon pitkäaikaisena työpisteen korottajana. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 87 euroa, kestotilaus 77 euroa. Jakavatko koululainen ja vanhempi säädettävän työpisteen päiväja iltavuorossa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2020. Etätyösuosituksen seurauksena työ on valtaamassa kodin myös ihan konkreettisesti. Kotoa tosin voi olla vaikea löytää optimaalista kalustekorkeutta seisten työskentelyyn. Jakkaralla kököttäminen ilman kunnollista selän ja käsivarsien tukea poikii ennen pitkää niskaja hartiavaivoja tai hiirikäden. Joustaville etätyöratkaisuille ja välineille löytyisi varmasti kysyntää suomalaisten verraten pienissä asunnoissa. Kokemus on opettanut, että pika-avun saa pinoamalla näytön ja näppiksen alle muutaman lautapelin tai paksuja kirjoja. Vastamelukuulokkeisiin lieneekin jo turvauduttu monessa kodissa työrauhan säilyttämiseksi. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTTlehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 50. Etätyön yleistyessä sekä työnantajien että työntekijöiden on syytä ruveta miettimään, miten kotiin järjestetään sellaiset olosuhteet, että työntekijä pysyy toimintakykyisenä ja työ voidaan hoitaa tehokkaasti. Yhä useampi tuskailee, mistä löytää tilaa etätyöskentelylle. Kyse ei ole vain tiloista tai työergonomiasta, vaan etätyö vaatii sopimista. Koronakeväänä etätöitä tehneiden osuus oli Suomessa EU-maiden suurin, liki 60 prosenttia. Nähdäänkö työtuoleissa ja laitteissa uutta kotiin sopivaa muotoilua. Myös ergonomiaa kaivattaisiin etätyöpisteisiin. Koululaisen huone työpöytineen on usein paremmin varusteltu kuin etätyötä tekevän vanhemman, jonka työpiste taas tuntuu rakentuvan usein keittiönpöydän ääreen – ehkä siksi, että siihen mahtuu parhaiten levittämään tavaransa. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino PunaMusta Forssa KU VA JU H A SO M BY AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619. Jutun etätyöstä sopimisesta löydät TTT-lehdestä 2/20. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Vuositilaus 97 euroa, kestotilaus 87 euroa. Asuntomessujen etätyöpisteitä tutkailimme jutussa, joka löytyy nettisivultamme aihetunnisteella “asuntomessut”. Hyvässä työasennossa kyynärvarret lepäävät pöytätasolla ja selän asento on luonnollisen ryhdikäs. Ruokapöytä toimiikin monella ihan joustavasti väliaikaisena työpöytänä, jos kiinnitetään huomiota työasentoon ja tuolin korkeuteen. Entä minne ihmeeseen piilotetaan kaikki kaapelit ja johdot
Asiantuntijat suosittavat yövuoroihin rajoituksia (artikkeli nettisivullamme) Entäs me, joille yövuorot ovat ainoa mahdollinen keino selviytyä hoitotyös KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA AN N AM AR IA PA LS IIK O N EN. Parasta juttua voit äänestää verkossa 2.11. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Eriävät mielipiteet rohkeasti esiin Selvittiinpä siitäkin! Ulkoinen miellyttävyys on pääomaa Juttu antoi ajattelemisen aihetta ja aloin miettimään, onko ulkonäkö voinut vaikuttaa omiin työllistymismahdolli suuksiini. Kiitos. MUUT JUTUT ”Jokainen pitää omat mikrobinsa” Ajankohtainen aihe, joka toi hienosti esiin hoitohenkilökunnan venymisen ja uuden opettelun. Suositus painot taa kuitenkin peräkkäisten yövuorojen määrää, joka sotkee vuorokausirytmiä, se ei suoraan kohdistu yövuorojen kokonaismäärään. Hyvää työtä! Taas oli useampi ajankohtainen ja mielenkiintoinen artikkeli, joten niistä kiinnostavin on haastavaa valita. Liian usein puhelias ajatellaan päsmä riksi. Lopeta puurtaminen löydä kutsumuksesi Teksti pani miettimään omaa suhdetta työhön. On toisaalta havaittu, että myös suuri yövuorojen kokonaismäärä lisää rinta syövän riskiä ja esimerkiksi sairaus poissaoloja. LUKIJOILTA 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 LUKIJAT PITIVÄT LEHDEN 4/2020 kiin nostavimpana juttua Eriävät mielipiteet rohkeasti esiin. Juttu aut taa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja erilaisten mielipiteiden tärkeyttä ja on hyvä työkalu esimiesten, projekteista vastaavien ja myös työryhmien käyttöön. Kiitos kaikille vastanneille! ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutis kirjeessämme kiinnosti sinua eniten. Päivätyöhön vaihta mistakin kannattaa harkita iän myötä, jos unettomuus alkaa kasvaa." PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin Arctic Team Oy:n vieterituoli. Hyvin usein esimerkiksi työkokouksis sa jää sanomatta oma tärkeä mielipide tai sitä ei osaa sanoa kehittävästi. Juttu toimii hyvänä keinona avata keskustelua työyhteisössä siitä, kuinka ottaa paremmin huomioon hiljaisten tarkkailijoidenkin mielipiteet. Artikkeli kannusti puuttumaan risti riitaiseen tilanteeseen. Sen voitti Sari Makkonen Iisalmesta. Juttua varten haastateltu asiantuntija, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä, vastaa: Kysymys on aiheellinen ja tärkeä. Nyt hoitohenkilö kunta sai arvoisensa jutun. Turvallisesti kohti korkeuksia Mielenkiintoinen ja täysin uusi ammatti. Selvittiinpä siitäkin! Lehti oli täynnä hyviä juttuja, mutta resilienssi koskettaa jokaista työpaikkaa. Mei lahden koronatehoosastoa käsittelevä artikkeli ehkä tällä kertaa kiinnostavin. Terveysriskit kasvavat lisäksi vasta vuosien kuluttua. Positiivinen juttu, kun monessa muussa lehdessä aihetta on käsitelty lähinnä työtaakan ja eimaksettujen korona lisien kautta eli muualla sävy on ollut hyvin negatiivinen. Kerro se tai anna muuta palautetta. Itse olen tehnyt kohta kaksi vuotta pelkästään 12 tunnin yövuorotyötä, enkä koskaan ole voinut näin hyvin! Me kaikki olemme yksilöitä ja sekin olisi hyvä muistaa. Juttu korosti, kuinka merkittävää työtä sairaaloissa tehtiin. Siinä konflikteihin ja johtamisen psykologiaan perehtynyt tutkija Paula Rossi kannusti puuttumaan epäkohtiin rakentavasti. Vuorotyön terveyshaitat ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja mikäli yötyöhön ei liity omalla kohdalla selviä unihäiriöitä tai muita oireita, se viittaa onneksi pienempään riskiin. Arvomme palautetta antaneiden kes ken kolme kotimaista Nolla-käsidesiä. sä tai työelämässä. Joskus mielipiteitä voisi kuunnella kin ja muuttaa niitä tarpeen vaatiessa. Oletuksista on myös vaikea luopua. Teen itselleni tästä juttuaukeamasta jonkinlaisen huoneentaulun, jotta muistaisin pitää asian puheenaiheena jatkuvasti
Yksi houkutin voisi olla entistä viihtyisämmät työtilat, jotka palvelevat yhdessä ideoin tia ja lisäävät näin työn tehokkuutta. PALAAVATKO TYÖNTEKIJÄT TOIMISTOIHIN. 18 Miten monitila toimisto muutti työtä Kevan pääkonttorissa?. Jotta työpaikoille palaavat ihmiset tuntisivat olonsa turvalliseksi, joudutaan miettimään paitsi turvavälejä, kosketuspintoja ja ilmastointia myös vierailukäytäntöjä, työssä matkustamista ja työhön matkustamista. Todennäköisesti toimistoissa tulee olemaan jatkossa kin vähemmän työntekijöitä yhdellä kertaa. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 K UN PANDEMIA AJOI entistä useammat etätöihin, yritysten tilat jäivät tyhjilleen tai vähintäänkin vähälle käytölle. Siirtyvätkö yritykset kehityksen myötä pienempiin tiloihin vai tar vitaanko vapautuva tila muun muassa turvavälien varmistamiseen. Voi olla, että kaikki eivät kovin innokkaina palaa etätöistä toimistolle. TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA KE VA Ajassa S
– Ammatillisessa koulutuksessa opettaminen etänä on todella vaikeaa, kun normaalisti opettaja neuvoo ja näyttää kädestä pitäen. Helsingin kaupunki teki keväällä selvityksen koulutyön sujumisesta ja opettajien työhyvinvoinnista poikkeus Opettajien työ muuttui radikaalisti ja kertaheitolla, kun koulut siirtyivät etäopetukseen viime keväänä. Hän arvelee, että suurim man haasteen edessä olivat ne opetta jat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta Teamsin ja muiden etäohjelmien käy töstä. Myös Timo Saarisen mukaan moni opettaja kokee, että itse perustyöhön ei jää riittävästi aikaa. Kummallakin on pitkä kokemus opettajan työstä, ja molem mat hoitavat valtuutetun tehtävää nykyisin päätoimisesti. Saarinen kertoo, että maaliskuussa juuri ennen etäopetukseen siirtymis tä Helsingissä opettajilta tuli jonkin verran huolestuneita yhteydenottoja käytännön järjestelyistä. Opetus oli muovattava uudenlaiseen muotoon esimerkiksi videoiden avulla. Opettajien kyky sopeutua muutok siin ei Läärää yllättänyt, sillä heidän työssään on viime vuosina ollut tur bulenssia muutenkin. Silti voi käydä niin, että oppilas lähtee vähillä tie doilla ja taidoilla työpaikalla tapahtu va koulutukseen. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 A LUKSI SHOKKI, sitten todella nopeaa toi mintaa. Näin kuvailevat koulutusalan työ suojeluvaltuutetut Timo Saarinen ja Virva Läärä opettajien työn mullistus ta, kun peruskoulut ja oppilaitokset siirtyivät pääosin etäopetukseen parin päivän varoitusajalla viime keväänä. Kun työssä tapahtuu uutta, kuormitukseen on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota. – Sen jälkeen etäopetus saatiin toimimaan hämmästyttävän hyvin. – Opettajat joutuvat miettimään, mikä on se kaikkein tärkein ydin, joka ainakin pitää opettaa. Etenkin kontakti eli lähiopetuksen radikaali vähentyminen on lisännyt kuormitusta. Eettinen kuormitus kasvaa, kun työtään ei pysty tekemään sillä tasolla kuin haluaisi. Siihen on kyllä ollut kohtalaisen hyvät valmiudet, vaikka on laitteissa ja oh jelmistoissa vielä kehitettävääkin. Keväästä selviydyttiin, vaikka opettajat olivatkin kevään lopulla väsyneitä ja kuormittuneita. MAAILMAN PARHAAT OPET muutosmyllerryksessä TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK oloissa. – Työmäärän kasvun lisäksi psyko sosiaalista kuormitusta lisäävät muun muassa erilaiset uhka ja vaaratilan AJASSA Virva Läärä Timo Saarinen KU VA M AR KK U VI LL M AN KU VA RI ST O KO KK O LA. Valtava työ, uskomaton digi loikka. Runsas kolmannes kertoi olevansa jonkin verran kuormittunut ja viidennes erittäin kuormittunut. Saarinen toimii Helsingin kaupun gin perusopetuksen työsuojeluval tuutettuna, Läärä toisen asteen kou lutuksen työsuojeluvaltuutettuna Tampereella. Noin 40 prosenttia vastaajista piti omaa tilannettaan hyvänä tai mel ko hyvänä. Se syö jak samista. Läärän mie lestä muutostahti on ammatillisessa koulutuksessa ollut niin nopeaa, että se on nakertanut työhyvinvointia. Uudistuksia tiiviissä tahdissa Virva Läärä toimii reilun 700 työnte kijän työsuojeluvaltuutettuna Tam pereen seudun ammattiopistossa Tredussa
Ryhmiä välillä vaihdellaan, jotta järjestely olisi tasapuolinen. Siihen ohjeena on, että tarvittavat työjärjestelyt arvioidaan työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken ja tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Erityisopettajista näin koki 49 % ja lehtoreista sekä tuntiopettajista 46 %. Toisaalta kyselytietojen perusteella jopa kolme neljästä luokanopettajasta kokee työn imua, työyhteisöissä on paljon sosiaalista pääomaa eli mehenkeä ja työyhteisöön liittyvien asioiden ylipäätään arvioidaan olevan hyvin, asiantuntijat toteavat. Kouluissa pitää sopia näistä asioista, ja on sovittukin, Saarinen kertoo. Osassa Suomen kouluista on syksyn aikana ollut tartuntoja, jotka ovat johtaneet karanteenijärjestelyihin. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Kauppi, erityisasiantuntija Suvi Vesa ja vanhempi konsultti Nina Olin kirjoittivat syyskuussa julkaistussa blogissaan, että opettajien jaksamiseen korona-aikana on entistä suurempi tarve kiinnittää huomiota. Helsingin peruskouluissa syksy on Saarisen mukaan alkanut työsuojelun näkökulmasta melko rauhallisesti. Myös OAJ on tuonut esiin huoltaan opettajien työhyvinvoinnista. – Koulutyö on käynnissä, ja hyvä näin – se on yhteiskunnallisesti tärkeää toimintaa. Työtä ovat jo ennestään myllertäneet uuden opetussuunnitelman käyttöönotto, lisääntynyt vieraskielisten oppilaiden määrä ja oppilaiden inkluusio eli erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mukaan ottaminen normaaliin opetukseen. – Yhteydenottoja opettajilta ei juuri ole tullut. Miten syksy käynnistyi. Niiden hallinta vaatii erittäin hyvää turvallisuuskulttuuria ja tiukkaa johtamista. Suomalaiset opettajat ovat maailman parhaita ja tekevät erinomaista työtä, Saarinen tiivistää.. Eniten on puhuttanut se, miten riskiryhmään kuuluvien työturvallisuus taataan. Sekä Saarisen että Läärän mukaan opettajien työssä suurin voimavaratekijä ovat työkaverit ja työyhteisön tuki. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 HUOLI OPETTAJISTA KASVAA T YÖTERVEYSLAITOKSEN vuoden 2018 Kunta 10 -tutkimuksessa luokanopettajista noin 57 % ja lastentarhanopettajista 54 % pelkäsi työmääränsä kasvavan tulevaisuudessa yli sietokyvyn. Syyslukukauden alussa suurin osa kouluista ja oppilaitoksista palasi lähieli kontaktiopetukseen. Järjestön vuonna 2017 tekemän työolobarometrin mukaan opettajien arviot työoloistaan ja työkyvystään olivat selvästi heikentyneet ja opettajilla oli terveydelle vaarallista työstressiä enemmän kuin työntekijöillä keskimäärin. Tredussa toteutetaan niin sanottua hybridimallia, eli osa opiskelijoista käy paikan päällä koulua kahdessa vuorossa, ja osa opiskelee etänä tilojen väljyyden takaamiseksi. Kevään jälkeen ainakin osa opettajista lienee silti hyvillään siitä, että he voivat kohdata oppilaat ja kollegat taas kasvokkain. – Yksi hankala asia on ollut se, miten työtä ehtii tauottaa, kun esimerkiksi valvontatehtävien vuoksi opettajat ovat tavallista enemmän menossa. teet. Käytäväkeskustelujen perusteella jo tässä vaiheessa on kuitenkin havaittavissa jonkinlaista väsymistä, jonka määrä vaihtelee aloittain, Läärä sanoo
Yhteistä heidän tarinoilleen on kokemus siitä, miten helposti ylikuormitus voi ”jäädä päälle” ja muuttua normaalitilaksi, vaikka oikeasti se on kaukana normaalista. PAINAVAA PUHETTA työuupumuksesta TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK AJASSA Ex-suorittajien koko tarinan voi lukea Tunne & Mieli -lehdestä 4/2020. Kuormaa kertyi liikaa Susanna Tiljander työskenteli esimiestehtävissä rakennusalan mediassa ja koki olevansa unelma-ammatissaan. Lomalle päästyäni olin kuitenkin aivan poikki ja vain toivuin työrupeamasta. Tiljander jäi sairauslomalle työuupumuksen ja pitkittyneestä uupumustilasta aiheutuneen masennuksen vuoksi joulukuussa 2014. Pidin kuuliaisesti ruokaja kahvitauot, ja jäsentelin lomani tasaisesti pitkin vuotta. Start up -yrityksessä talousjohtajana toiminut Laura Ruotsalainen taas yritti selviytyä suuresta työmäärästään työpäivää venyttämällä. Ruotsalaisella taas todettiin vakava työuupumus talvella 2017. Kun lupasin tehdä jonkin asian, en ajatellut sitä, mahtuuko se kalenteriini. Hän kuvailee painaneensa töitä täysillä ja urakkavauhdilla mutta olleensa silti tarkka työajoistaan. Olinkin tosi paljon toimistolla yötä myöten – silloin oli rauhallista työskennellä, kun päivä oli niin hektinen. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 vastuiden lisääntyessä yhdentoista vuoden aikana. – En koskaan miettinyt, onko ajankäyttöni järkevää. – Vastaanotolla tekemäni alustava testi viittasi vakavaan työuupumukseen. Yhteistä oli hillitön itkukohtaus ja tunne siitä, että elämä ei enää ole hallinnassa. Se herätti ymmärtämään, että nyt ei riitäkään viikon tai kahden loma, jonka jälkeen palaisin töihin ja kaikki olisi hyvin, Ruotsalainen kertoo. Romahdus vei sairauslomalle Kummallakin ylikuormitus johti lopulta katkeamispisteeseen – tai romahdukseen, kuten he itse sanovat. Aluksi innostus kannatteli, mutta parissa vuodessa voimavarat kuluivat loppuun. Ruotsalainen “romahti” työterveyshoitajan vastaanotolla, Tiljander käydessään työterveyspsykologin puheilla. Aihe on heille tuttu omakohtaisesta kokemuksesta. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Voimat voivat kulua loppuun, vaikka työ tuntuisi alkuun kuinka innostavalta. Susanna Tiljander ja Laura Ruotsalainen kehottavat ottamaan työuupumuksen riskin vakavasti. Työnkuva oli laajentunut. Videoilla he keskustelevat muun muassa siitä, miten vaivihkaa työuupumus kehittyy ja miltä tuntuu, kun seinä lopulta tulee vastaan. Jälkikäteen häntä hieman huvittaa se, että diagY STÄVYKSET Susanna Tiljander ja Laura Ruotsalainen perustivat puolitoista vuotta sitten Facebookiin Ex-suorittajat-nimisen sivuston, jossa he ovat julkaisseet kymmeniä videoita. Tiljander kuvailee romahduksen jälkeisiä ensitunnelmiaan hämmentyneiksi. – Ajattelin, että kaikki pysyy hallinnassani, kun teen töitä kahdeksasta neljään
– Koin, että olen hirveän tärkeä ja että minun täytyy kertoa töissä kaikki asiat muille. Uusien rekrytointien osalta kontaktoin lääkäreitä, käsittelen hakemuksia ja teen työhaastatteluja. Useita tapahtumia on peruutettu tai siirretty myöhemmäksi. Mitä edellyttää tekijältään. Suurimmat haasteet. Molemmat sanovat hyötyneensä psykoterapiasta, joka on auttanut käsittelemään tapahtunutta. Yksi Ex-suorittajien tavoitteista onkin antaa toivoa kohtalotovereille. Teen Mehiläisellä päivystystiimissä lääkäri rekrytointia ja resursointia kolmeen Helsingin ja Uuden maan sairaanhoitopiirin päivystyssairaalaan: Haartmanin ja Malmin sairaaloihin sekä Uuteen lastensairaalaan. JONI KOISTINEN rekrytoi pääosin päivystäviä lääkäreitä, jotka voivat olla sekä vakituisia että tarpeen tullen töihin kutsuttavia keikkapäivystäjiä. Työ sisäl tää myös hallinnon puhelinpäivystystä. Miten työskennellään. Toisaalta heitä painoi syyllisyys siitä, etteivät he olleet itse ymmärtäneet hellittää tahtia. Ruotsalainen oli kaksi kuukautta sairauslomalla, minkä jälkeen hän palasi töihin osasairauspäivärahan turvin. On, olen nyt paljolti etätöissä. Työllä on suora, konkreettinen merkitys yleisen terveydenhuollonkin sujuvuudelle. Tiljander yritti 2,5 vuoden ajan palata vanhoihin tehtäviinsä, mutta paluu onnistui vasta, kun hänen työnkuvaansa kevennettiin tuntuvasti. KU VA JE N N I KI VI M ÄK I Työuupumus oli Laura Ruotsalaisen (vas.) ja Susanna Tiljanderin mielestä rankka mutta opettavainen kokemus.. Toipumisprosessi on heidän mukaansa opettanut monenlaista: itsetuntemusta, avun tarpeen hyväksymistä, oman ja perheen hyvinvoinnin asettamista etusijalle. Koulutus. Vihaa, syyllisyyttä – ja toivoa Molemmat naiset kertovat toipumisen alkuvaiheessa olleensa vihaisia siitä, että heidän työpaikallaan ei puututtu ylikuormitukseen. Koulutukset tapahtuvat etänä. – Mieluiten olisin tässä pisteessä ilman romahdusta, koska työuupumus ei ole mikään mukava kokemus. Keikkatöitä tehdään paljon, eikä työnantajilla ole aina tarjolla vakitöitä. Liiketalouden tradenomi, suuntauduin henki löstöhallintoon. Parasta. Huippuammattilaisille on lisätar vetta ja kysyntää meilläkin, vaikka olemme vetovoimainen yritys. Vanhassa työpaikassa jatkaminen tuntui kuitenkin ahdistavalta, joten hän irtisanoutui, hakeutui koulutukseen ja ryhtyi yrittäjäksi. Sittemmin kumpikin on jatkanut työuraansa ja elämä on tasapainottunut. Päätehtävät. Kun olemme saaneet tiimityöllä homman rullaa maan päivystyksessä pitkäjänteisesti ja voittaneet haastavia tilanteita. Kasvaa selvästi. Siitä on silti seurannut myös paljon hyvää, Ruotsalainen summaa. Lääkäritapaamiset ja haastattelut hoituvat puhelimitse tai Teamsin tai Skypen kautta. RAIJA LAHTINEN K UV A LO T TA S O IN I noosin saatuaan hän järjesteli töissä asioita vielä parisen viikkoa voidakseen jäädä sairauslomalle. – Olisi myös tärkeää, että työuupumukseen liittyvä leimaantumisen pelko ja häpeä poistuisivat, jotta siitä uskallettaisiin puhua ajoissa, he sanovat. – Olin töissä pitkään iloinen ja energinen, mutta loppuaikoina minusta varmasti näki, ettei kaikki ole kunnossa. Onko korona vaikuttanut. Työnantajakin on kouluttanut, ja tiimi kavereilta olen saanut apua uudelle alalle siirtyessä. Haluaisin silti nähdä työkavereita myös livenä enemmän. Esimieheltä voi kuitenkin olla vaikeaa kysyä, onko sinulla kaikki hyvin, Tiljander pohtii. Yhteistyökykyä, itsensä johtamista, vastuunottoa ja ihmistuntemusta. Työsuhteet lyhenevät ja pilk koutuvat. Osallistun lisäksi messuille, opiskelija tapahtumiin ja lääkäripäiville, tosin koronan vuoksi niitä ei ole nyt juurikaan järjestetty. Koronaaika on tuonut uusia työskentely ja yhtey denpitotapoja. Työskentelen itsenäisesti, mutta tiimityötä on paljon. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 Mitä tekee rekrytointikoordinaattori. Jokaisella on tiimissä omat vastuunsa. Töitä on joskus myös iltaisin ja viikonloppuisin puhelin päivystyksen vuoksi. Liikkuvuus lisääntyy, joten rekrytoijia kin tarvitaan yhä enemmän. Helpotti, kun työkaverit vakuuttivat pärjäävänsä. Kysyntä
040 770 3043, jaana.koivisto@tttlehti.fi TUTUSTU TTT-LEHDEN uudistuneisiin nettisivuihin WWW.TTTLEHTI.FI !. Tiedätkö, mitä ilmassa on. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Joka päivä jossakin päin maailmaa, joku altistaa itsensä tietämättään terveydelle haitallisille kaasuille – rahtikonttia purettaessa, tehdasolosuhteissa, laboratorioissa tai tulipalon sattuessa. Päivitä käyttäjäkokemuksesi uudelle levelille! Ei tunnu missään! www.etra.f i ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x59 mm.indd 2 12.11.2019 15.06.07 Oletko kiinnostunut mainostamaan tällä paikalla. Ota yhteyttä: Jaana Koivisto, p. GT5000 Terra – työkalu vaarallisten kaasujen mittaamiseen > Kevyt kantaa mittauspaikalle > Heti valmis mittaamaan > Välittömät tulokset > Akkukäyttöinen & kestävä (IP54 luokitus) > Jopa 50:n kaasun yhtäaikainen mittaus Lue lisää: www.gasmet.com/fi/sovellukset/turvallisuus Gasmet Technologies Oy +358 9 7590 0400 / contact@gasmet.fi / gasmet.com KASK-kypärä tuntuu mukavalta päässä, koska se ei juurikaan tunnu. Kaasumittauslaite on nykyisin työturvallisuudesta vastaavalle yksi tärkeimmistä investoinneista turvallisen työpaikan takaamiseksi
Jos työkaveri käyttäytyy yksittäisessä tilanteessa epäsopivasti, se on huonoa käytöstä, eikä sitäkään toki pidä hyväksyä. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 N AURU ANTAA VOIMAA kohdata asioita, viisautta ottaa askel taaksepäin ja kykyä ihmetellä elämän kummallisuuksia. Miten sitten erottaa huumori kiusaamisesta. Johtava konsultti Susanna Kalavainen Työterveyslaitoksesta on todennut asiasta näin: – Työpaikkakiusaamisessa olennaista on nimen omaan se, että se jatkuu pidempään. Huumoria sopii viljellä myös työpaikoilla, kun muistetaan, ettei naureta kenenkään kustannuksella eikä hauskanpito käänny kiusaamiseksi. HUUMORI KUULUU MYÖS TYÖPAIKOILLE TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 14 Nikulaisia – ja ylpeitä siitä 18 Uudet tilat, uudet tavat 22 Teknostressi uhkaa älylaitteiden ja sovellusten suurkuluttajaa 24 Työ ajassa S. Näin opastaa meitä Suomen Mielenterveys ry:n Mieli.fi-sivusto. 14 Huumori lisää viihtyvyyttä Niiralan Kulmassa. Nauru lisää myös terveyttä vahvistaen immuunijärjestelmää, tuoden energiaa ja vähentäen kivun tunnetta. Se rentouttaa ja suojaa stressiltä. Nauru on myös tarttuvaa, se yhdistää ihmisiä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta. Tässä numerossa
14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Vuokrataloyhtiössä puhalletaan yhteen hiileen Nikulaisia – JA YLPEITÄ SIITÄ TEKSTI MAIJU KORHONEN KUVAT PETRI JAUHIAINEN, NIIRALAN KULMA Kiinteistönhoitajan työ vuokrataloyhtiössä vie Henri Korkelaisen joskus korkealle.
Kiinteistönhoitaja Henri Korkelaisen työssä ei voi välttää ihmiskontakteja, mutta hän sai tulla turvallisin mielin työpaikalleen. Hän kertoo aistineensa työpaikan tuttavallisen ilmapiirin jo ensimmäisinä työpäivinään. Muiden osastojen kanssa teemme yhteistyötä puhe limen ja sähköpostin välityksellä, kiinteistönhoitaja Henri Korkelainen sanoo. Kerran vuodessa järjestettävä yrityksen yhteinen virkistäytymispäivä on Korkelaisen mielestä hyvä het ki astua ulos omista pienistä ympyröistä ja tutustua sähköpostiyhteyttä lähemmin muidenkin osastojen työntekijöihin. Siitäkin huolimatta, että osastot ovat vahvasti sukupuolen mukaan jakau tuneita ja toimivat fyysisesti erillään. – Huomasin perehdytysviikollani, että työntekijöillä on todella pitkiä työhistorioita. Pitkiä työhistorioita Taloushallintaosaston laskentaasiantuntija Tarja Tikkanen on ollut Niiralan Kulman palveluksessa 1,5 vuot ta. Uskon, että osaaikainen etätyö mahdollisuus jää voimaan, koska tästä on niin hyviä kokemuksia, Tikkanen sanoo. Ulos omista ympyröistä Korkelaisen työpäivä alkaa kello seitsemän. – Työhöni sisältyy paljon asiakaspalvelua. Monet ovat olleet ta lossa jo yli 30 vuotta. Sinä aikana hänelle on välittynyt vahva tunne siitä, että yhtiön kaikki työntekijät puhaltavat yhteen hii leen. Tikkanen nostaa esiin johtoportaan antaman mallin läpinäkyvästä ja reilusta toiminnasta, mikä vaikuttaa suotuisasti koko yrityksen henkeen ja ilmapiiriin. Korona toi suojautumisjärjestelyt. Se kertoo siitä, että työpaikassa on viihdytty. Aamun ensimmäinen tehtävä on kiertää kaikki kuusi vas tuualuetta ja tarkistaa, ovatko pihaalueet kunnossa. Tänä keväänä päivä tosin jäi pois ko ronan takia. – Saimme käsidesin ja suojavälineet käyttööm me, taukotiloja jaettiin ja ruokatunteja rytmitettiin. kasta huokuu henki, että olemme nikulaisia kaikki ja ylpeitä siitä, Tikkanen sanoo. Kuopiolaisessa Niiralan Kulmassa työhyvinvointia vahvistaa myös yhteinen huumori. Olemme tiivis porukka. Tikkanen on ollut puolestaan oikeutettu etätyös kentelyyn jo ennen poikkeusoloja. Porukka vaikutti olevan myös hyvin sa manhenkistä, Tikkanen sanoo. Hän toteaa, että osaaikaisessa etätyössä on mah dollista myös ylläpitää työpaikan sisäisiä kontakteja, mikä takaa sen, että tuntuma työyhteisöön säilyy. – Alusta lähtien on otettu avosylin vastaan. Myös hän on viihtynyt työpaikassaan erittäin hyvin. Saan työ pyyntöjä puhelimen, huoltomieslaatikoiden ja sähkö postin kautta. Toisinaan työajan ulkopuolisia tapaa misia järjestetään myös pienemmällä porukalla oman osaston kesken, ja nekin ovat tärkeitä kohtaamisia yh teenkuuluvuuden tunteen ylläpitämiseksi. Poru Kun työpaikalla pidetään huolta tiedonkulusta ja hyvästä porukkahengestä, siellä viihdytään. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 K UOPION SUURIMMAN vuokratalo yhtiön Niiralan Kulman henkilö kunta tuntee olevansa hyvissä kä sissä. Lisäksi kuukauden aikana tehdään tar vittavat huoltokirjan määräämät toimet. Läpinäkyvää johtamista Vahva yhteishenki on vaikuttanut siihen, että yhtiön sisäiset kuppikunnat loistavat poissaolollaan ja tiimien välinen vuorovaikutus on avointa. – Meillä oli jo ennen koronaa mahdollisuus etä työhön, mutta koronan myötä siitä tehtiin aiempaa pysyvämpi käytäntö. Kun koh taamme toisemme työtehtävien parissa, pysähdymme usein juttelemaan ja kertomaan kuulumiset. – Kesällä 2019 kävimme oman tiimimme kanssa aja massa muutaman tunnin kartingia, ja samana vuonna kevättalvella olimme viettämässä yhteistä henkilöstö päivää Tahkolla. K UN COVID-19 lähti leviämään koko maapalloa piinaavaksi pandemiaksi, myös Niiralan Kul massa havahduttiin suojautumisen tarpeeseen ja siirryttiin työskentelemään kotikonttoreihin. Olemme yhtä isoa perhettä kaikki, vaikka töitä tehdäänkin ha jallaan, Korkelainen toteaa. – Meillä on kentällä oman osas tomme kesken aina ollut hyvä yh teishenki. Vaikka työntekijöitä on 150 ja henkilöstö jakautuu useisiin osas toihin, yrityksessä on aimo annos pienen työpaikan yhteisöllisyyttä. – Esimerkiksi kiinteistöpuolen kaikki tekijät ovat miehiä, ja siivouspuolta hallitsevat naiset. Priorisoimme töitä ja siirsimme vähemmän kiireelliset tehtävät myöhempään ajankohtaan. On kan nustettu, ja olen päässyt oppimaan paljon uutta
Hän pitää huumoria tervetulleena lisänä työpaikkojen arkeen. Lisäksi se on keskinäinen liima, minkä vuoksi se kuuluu olennaisena osana ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen, Vesa toteaa. Lisäksi tehtäviä hoitaa suuri joukko erityisammattihenkilöitä, kuten sähköja putkiasentajia, kirvesmiehiä ja märkätilojen korjaajia. Henri Korkelainen säätää ohjauslaitteelta kiinteistön käyttöveden lämpötilaa. Huumori rakentaa luottamusta ja ylläpitää suhteita. Hyvä olo näkyy ulospäin, ja tunteet tarttuvat helposti. NIIRALAN KULMA Kuopion suurin vuokra-taloyhtiö huolehtii kaupungin omistamista vuokra asuntokiinteistöistä. – Jokaisessa yhteisöksi muodostuneessa työpaikassa on paljon huumoria, ja työpaikalle sopivalla huumorilla on tutkitusti myönteinen vaikutus työhyvinvointiin. Kenties juuri yhteinen huumori on syy sille, miksi yhtiön työntekijät viihtyvät työssään. i. Mielestäni huumori sopii työpaikalle, kunhan se on hyvän maun mukaista, Korkelainen jatkaa. Syntymäpäiväsankarit olivat pukeutuneet juhliin asiaankuuluvalla tavalla. – Toki otamme puheissamme huomioon työntekijöiden erilaisuuden ikävien tilanteiden välttämiseksi. Niissä asuu yhteensä yli 10 000 kuopiolaista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun terveystieteiden tohtori ja yliopettaja Pirjo Vesa on Korkelaisen kanssa samaa mieltä. Huumori yhdistää Henri Korkelainen ja Tarja Tikkanen arvostavat myös työpaikkansa rentoa ilmapiiriä, jossa huumorille on tilaa. – Täällä saa ja uskaltaa nauraa. Niiralan Kulmassa vietettiin viiden viisikymppisiään juhlineen toimistolaisen merkkipäivää pari vuotta sitten. Työntekijöiden keski-ikä on reilut 40 vuotta. Sen on huomattu parantavan työn tuottavuutta. – Sen lisäksi, että ilmapiiri on hyvä, meillä on käytössämme työterveyspalvelut sekä hyvinvoinnin e-passi ja lounasetuudet, Tikkanen lisää. Henkilöstöön kuuluu noin 160 ammattilaista, jotka vastaavat kiinteistöjen hoidosta, huollosta ja korjauksista ja jotka ovat jakautuneet useisiin osastoihin työtehtävien mukaisesti. Aiheina ovat usein päivänpoliittiset aiheet ja uutiset, Tikkanen sanoo. Kenties juuri yhteinen huumori on syy sille, miksi yhtiön työntekijät viihtyvät työssään. Suurimmat työntekijäryhmät ovat kiinteistönhoitajat ja siivoojat. Arvostan toimitusjohtajamme tapaa pitää tiedotustilaisuuksia, joissa kerrotaan avoimesti kaikesta, mitä hallinnon puolella tapahtuu, Tikkanen sanoo. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 – Koen, että yrityksen toiminnan läpinäkyvyys nostattaa yhteishenkeä
PÄÄSET KYSELYYN NETTISIVUN LINKISTÄ www.tttlehti.fi/tietoja-lehdesta/lukijatutkimus Kiitos avustasi ja ajastasi! TUTUSTU UUSITTUIHIN KOTISIVUIHIMME www.tttlehti.fi. Miten lehti voisi palvella sinua ja työyhteisöäsi entistä paremmin. HITSAUTUU HUUMORILLA Melua EI PIDÄ SIETÄÄ Mitä mieltä olet TTT-lehden painetusta lehdestä ja digilehdestä. SINÄ VOIT VAIKUTTAA TTT-lehden sisältöön! Teemme lukijatutkimuksen Työ Terveys Turvallisuus -lehdestä. Arvomme vastaajien kesken 380 euron arvoisen vieterituolin sekä kolme 50 euron arvoista lahjakorttia, jotka voi käyttää K-ryhmän liikkeissä. Lisäksi 5 vastaajaa saa kotimaisen Nolla-käsidesin. Vastaathan 6.11.2020 mennessä. Vastauksesi on meille erittäin tärkeä, joten osallistuthan tutkimukseen! ! TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5/2020 15 € OPETTAJAN TYÖ MYLLERRYKSESSÄ RYYPÄTESSÄ OLI MENNÄ HENKI KOLMEN LUOKAN VAROITUSVAATTEET Työporukka + HOUKUTTELEEKO monitilatoimisto työpaikalle. Aikaa vastaamiseen tarvitset alle kymmenen minuuttia. Millaista tietoa tarvitset. Samalla kysymme muutaman yleisen kysymyksen lehden lukemisesta. Kartoitamme näkemyksiäsi artikkeleista ja mainoksista
Tulevat tilan käyttäjät kävivät myös tutustumassa muihin monitila ympäristöihin talon ulkopuolella. Esimerkiksi hyvään valais tukseen ja kalusteiden ergonomiaan kiinnitettiin paljon huomiota. Käyttäjien ääni kuuluviin Henkilöstö mukaan suunnitteluun alkumetreiltä asti – se on Helinin ja Sundqvistin mukaan yksi onnistuneen tilauudistuksen kulmakivistä. Tilat ovat vielä uudenkarheat, sillä talo on hil jattain käynyt läpi mittavan remontin. Tilalle tuli avaruutta, muunneltavuutta ja tilan käytön joustavuutta. – Muutos ei koske vain tilaa, vaan myös toimintakulttuuria. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Siirtyminen omista työhuoneista monitilatoimistoon ei muuta vain työympäristöä vaan myös tapaa tehdä töitä. Työntekijät ovat opetelleet valitsemaan sopivan työtilan päivän tehtävien mukaan: keskittymistä vaativaan työhön hiljai sen ympäristön ja vuorovaikutukseen kokoushuoneen tai muun työtilan, jossa keskustelu ei häiritse muita. Kalus teet myös testattiin etukäteen. Suunnittelu alkoi vasta sitten, kun oli selvitetty, miten silloisia tiloja käytetään, Helin kertoo. – Monesti näkee prosesseja, joissa henkilöstö voi kommentoida jo tiettyyn pisteeseen asti tehtyjä suunnitelmia. Henkilöstö arvosti hänen mukaan sa myös sitä, että työhyvinvoinnin ja työsuojelun näkökulmaa pidettiin vah vasti esillä. Kevassa suunnittelutyö alkoi kaksi vuotta ennen remontin alkua, ja hankkeesta järjestet tiin tuona aikana noin 60 henkilöstö tilaisuutta. Vuonna 2004 valmistunut rakennus muutettiin moderniksi monitilatoi mistoksi kerros kerrokselta vuosina 2017–2019, ja samalla sinne tehtiin tilat koko 530 hengen organisaatiolle. Meillä lähdettiin liikkeelle eri tavalla, käyttäjälähtöisesti. Siksi Kevassa henkilöstö otettiin tilauudistuksen suunnitteluun mukaan alusta asti. Henkilöstöpäällikkö Sonja Helin (vas.) ja henkilöstökehittäjä Laura Sundqvist esittelevät kuudennen kerroksen työpistealuetta.. Ne kulkevat käsi kädessä, eikä toista tapahdu ilman toista, korostavat Kevan henkilöstö päällikkö Sonja Helin ja henkilöstö kehittäjä Laura Sundqvist. Lisäksi meillä on ergonomiaparkki, jossa on yhteisessä käytössä olevia ka lusteita ja välineitä, kuten satulatuole ja ja rullahiiriä, myös työsuojelupääl likkönä toimiva Helin kertoo. – Kaikkiin työpisteisiin tulivat säh köpöydät, ja myös työtuolit uusittiin. Kuten monitilatoimiston ideaan kuuluu, Kevassakin luovuttiin hen kilö kohtaisista työhuoneista. UUDET TILAT, uudet tavat TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA K EVAN PÄÄKONTTORISSA Helsingin keskustassa on alkusyksystä hiljais ta, koska koronan vuok si ihmiset ovat yhä pää osin etätyössä. Aiemmin julkisen alan työeläkelaitos toimi kolmessa eri osoitteessa
5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Työrauha tärkeä kysymys Uuteen ympäristöön ja työskentely tapoihin sopeutuminen ei silti aina ole helppoa. Suurin osa henkilöstöstä on Sonja Helinin mukaan ollut tiloihin tyytyväisiä. Kevan ala-aula sai uuden ilmeen samalla kun koko talokin.. Koronan aikana kerrosten kahvitilat ovat olleet poissa käytöstä. Yhteiset tilat kutsuvat viettämään taukoa tai juttelemaan työkavereiden kanssa. Moni on todennut, että lopputulos on ollut hienompi ja toimi vampi kuin osasi odottaa. Yksi tyytymättömyyden ai he on ollut kokemus siitä, että työrau haa ei ole riittävästi. – Mutta on myös pieni joukko niitä, joiden mielestä tämä ei ole ollut hyvä uudistus. Tämä tuli esiin myös Työterveyslaitoksen tutkimuk sessa, johon Keva remontin valmistut tua osallistui. Lisäksi on niitä, jotka ovat pääosin tyytyväisiä mutta joiltain osin tyyty mättömiä. Heidän määränsä on kuiten kin pienentynyt – alkuun epäilijöitä oli enemmän. Myönteistä palautetta taas herättivät muun muassa yhteisöl lisyys ja yhteistyön mahdollisuudet
Osaltaan kyse on siitä, että opitaan hyödyntä mään monitilan mahdollisuuksia, mut ta myös siitä, että haasteisiin on löydet tävä ratkaisuja, Laura Sundqvist sanoo. Etätyö monelle tuttua Työrauhan parantamiseksi on Sund qvistin mukaan pohdittava esimerkiksi sitä, luotaisiinko kerroksiin rauhalli sen työn vyöhykkeitä. Toimistossa on yksi täysin rauhoitet tu, lyhytaikaiseen työskentelyyn tar koitettu tila, jossa on toistakymmentä työpistettä. Rakennusta remontoitiin kerros kerrallaan, ja ihmiset siirtyivät siksi ajaksi evakkoon muihin kerrok siin. Vaikka olisimme täällä kaik ki yhtä aikaa, jokaiselle löytyisi kyllä työpiste, Helin vakuuttaa. Koronan aikana työpaikal le tulevien on pitänyt varata itselleen työpiste etukäteen, sillä paikkoja on harvennettu. Arkipuheissa monitilatoimistot sekoitetaan yhä usein avotoimistoihin.. Molemmat HRammattilaiset ovat sitä mieltä, että modernit, viihtyisät työtilat ovat tulevaisuudessa entistä suurempi vetovoimatekijä, joka vai kuttaa myös rekrytointiin. Ylipäätään tilauudistuksessa toimin nan muutos jatkuu senkin en jälkeen, kun tilat ovat jo käytössä. Melko moni kevalainen on tehnyt etätyötä jo ennen koronaaikaakin, keskimäärin yhtenä tai kahtena päivä nä viikossa. Ylin eli kahdeksas kerros oli aiemmin johdon käytössä ja edustustilana. Myös työyhtei sön yhdessä sopimia käytäntöjä on vie lä terävöitettävä. Viihtyisyys lisää vetovoimaa Jos uudistus tehtäisiin vasta nyt, yhtä asiaa henkilöstöpäällikkö harkitsisi uudelleen. Hiljattain taloon tulleet ovatkin antaneet työym päristöstä erityisen hyvää palautetta. – Miettisin, olisiko parempi remon toida koko talo kerrallaan niin, että henkilöstö olisi sen ajan evakossa talon ulkopuolella, Helin sanoo. Nyt sauna kabinetissa voi pitää vaikka tiimipalaverin. Lisäksi useassa kerroksessa on ser mein rajattujen työpisteiden alue, jossa hiljaisuuden vaatimus ei ole yhtä ehdoton. – Monella saattaa olla jo aiempaa kokemusta monitilaympäristöstä työs kentelystä. – Remontin suunnitteluvaiheessa yhtenä huolena henkilöstöllä oli se, löytyykö kaikille varmasti paikka työn tekemiseen, jos ei ole omaa työpöytää ja tuolia. Koolla ovat Arja Leinonen (takana vas.), Taina Uronen, Asta Suvanto ja Jukka Lehtiö asiakaspalveluyksiköstä. Näissä tilanteissa työhyvinvointi jonkin verran notkahti. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 – Työrauha on iso kysymys. Silloin tämän kaltaiset tilat ovat jo oletusarvo, Sundqvist toteaa. Pako tettu etätyö on varmasti saanut monen havainnoimaan omia työskentelytapo jaan, niin kotona kuin työpaikallakin, hän arvelee. Pitkät ja työhön liittymättö mät keskustelut eivät silti kuulu sin nekään. Siellä puhelin on pidettävä hiljaisella ja mahdolliset keskustelut on käytävä ovien ulkopuolella. On käytävä keskustelua siitä, mikä toimii jo nyt ja missä on parannettavaa, Sundqvist painottaa. – Kun koronan jälkeen pääsemme normaaliin arkeen, voimme kannus taa ihmisiä talon sisällä liikkumiseen ja monitilan hyödyntämiseen
– Alkuun tehtiin monitilatoimistoja, joissa henkilöstöl lä on omat työpisteet. MONITILATOIMISTON HYVINÄ PUOLINA on aiempien tutkimusten mukaan pidetty työtilojen viihtyisyyttä ja esteettisyyttä. . Monipaikkaisuuden ideaan kuuluu usein myös se, että henkilöstö voi tehdä joustavasti etätyötä kotoa käsin. – Monitilaratkaisuja on monenlaisia, ja ne vaihtelevat myös laadultaan. Toimistosta taas tulee entistä enemmän kasvokkaisten kohtaamisten ja yhteistyön areena. ILMOITTAUDU MUKAAN! Ota askel terveyteen ja valitse portaat hissin sijaan! porraspaivat.fi Jaa porraskuvasi somessa aihetunnisteella #porraspäivät ja olet mukana Jopo-polkupyörän arvonnassa.. – Pulmia tulee tyypillisesti silloin, jos akustiikka ei ole kunnossa, vetäytymistiloja ei ole tarpeeksi tai työpisteet ovat liian lähekkäin. PORRAS PÄIVÄT TULEVAT JÄLLEEN 2.–8.11.2020 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Tieteellistä näyttöä niiden vaiku tuksista työsuoritukseen ja hyvinvointiin ei kuitenkaan ole riittävästi, ja siksi tutkimusta tarvitaan, Ruohomäki sanoo. – Joustava hybridityöskentely, jossa ollaan osa ajasta etänä ja osa toimistolla, tulee todennäköisesti jatkumaan myös tulevaisuudessa. – Monitilatoimistot soveltuvat sellaiseen tietotyöhön, jossa ei ole kiinteitä laitteita ja joka ei ole sidoksissa tiet tyyn paikkaan ja aikaan. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 Miten työt sujuvat monitilatoimistossa. Haasteet taas ovat liittyneet työrauhan ja yksityisyyden puutteisiin sekä keskeytyksiin. Ruohomäki uskoo, että etätyö tulee olemaan aiempaa yleisempi työskentelymuoto myös koronaajan jälkeen. ARKIPUHEISSA MONITILATOIMISTOT sekoitetaan yhä usein avotoimistoihin. Siksi tulokset eivät ole yleistettävissä yhdestä organisaatiosta toiseen. E NSIMMÄISET MONITILATOIMISTOT tulivat Suo meen kansainvälisten teknologiayritysten mukana, ja sittemmin ajatus uudenlaisesta tilankäytöstä on levinnyt muillekin aloille. Uudemmissa ratkaisuissa taas on vaihtuvia työpisteitä ja hyvin monenlaisia tiloja tarjolla, kertoo vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveys laitoksesta. Ruohomäki johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteistä tutkimusta, jossa selvitetään, millaiset tilal liset ratkaisut tukevat työhyvinvointia ja työn imua sekä tyytyväisyyttä ympäristöön. Toisin kuin avokonttorissa, monitila toimistossa on avoimen tilan lisäksi muunkinlaisia tiloja, kuten vetäytymispaikkoja rauhaa vaativaan työhön sekä tiloja, jotka sopivat yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Myös vuorovaikutuksen helppous, työ tovereiden tavoitettavuus, yhteisöllisyyden kokemus ja yhteistyö sekä tiedonkulun sujuvuus saavat usein kiitosta. Yksi syy siirtyä monitila ympäristöön on kustannustehokkuus, sillä perinteiseen huonetoimistoon verrattuna uudet ratkaisut säästävät neliöitä. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoita työyhteisösi mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Osa henkilöstöstä voi myös kokea, että vapaan tila etsimiset ja siirtymiset paikasta toiseen haittaavat työskentelyn sujuvuutta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilöstön kokemukset monitilatoimis toista vaihtelevat työn luonteen mukaan
22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Tietokone piippaa, kännykkä välkkyy, tekeminen keskeytyy. Sekä yksityiselämässä että töissä pitää olla online. Teknostressi UHKAA ÄLYLAITTEIDEN JA SOVELLUSTEN SUURKULUTTAJAA TEKSTI MAARIT SEELING KUVA SHUTTERSTOCK. Teknologiasta on tullut monelle työkalun sijaan stressin aiheuttaja. Ja vaikka ei pitäisikään, niin kuka haluaa jäädä jostain paitsi – se on vaarana, jos ei vastaa viestien tulvaan
Varttuneemmat ikäluokat kipuilevat voimattomuuden tunteen kanssa, kun eivät osaa käyttää vaikkapa verkkopankkia kunnolla. Työpäivä voi katketa kymmeniä kertoja, kun pitää vastata sähköpostiin, puhelimeen tai yksityisviesteihin. Ihmisen pääkoppa ei ole kuitenkaan rakentunut pitkäkestoiseen päällekkäisyyksien vaatimaan jonglööraukseen. Teknoaddikti on ympäri vuorokauden alkukantaisessa pakene tai taistele -valmiudessa. Nyt kone kulkee mukana ja teknologian käyttö työja vapaa-ajan tarpeisiin menevät päällekkäin. Tykkäykset lisäävät hyvää oloa ja toimivat virikkeinä ja palkintoina aivoille. 24/7 saatavilla oleminen ja monen eri median samanaikainen seuraaminen ilmenee myös keskittymiskyvyn heikkenemisenä, Pirkkalainen toteaa. Mieti missä, kuinka paljon ja milloin käytät teknologiaa. Positiivisella asenteella on sama myönteinen vaikutus kuin riittävillä it-taidoilla. 4. Moni ajautuu silti pattitilanteeseen huomaamattaan. Teknostressi vaikuttaa laajasti ihmisen kehoon, käyttäytymiseen ja aivoihin. – Vielä 15 vuotta sitten ihmisten elämä oli nykyistä selkeämmin lokeroitu eri osa-aluei siin, kuten työhön ja vapaa-aikaan. – Teknostressi ja työnarkomania kulkevat osittain käsi kädessä. Taitojen riittämättömyys voi synnyttää negatiivisen tunne koukun. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 T AMPEREEN YLIOPISTON tietojohtamisen apulaisprofessori Henri Pirkkalainen tutkii sovellusten ja laitteiden jatkuvan käytön haittavaikutuksia. Vastaavasti negatiivinen asenne paisuttaa stressiä entisestään. Tietoliikenneyhteyksien käyttäminen merkitsi fyysistä siirtymistä työpisteelle. 3. Voimattomuuden tunne lisää stressiä. Tapa kokea stressiä saattaa vain vaihdella ikäryhmittäin. Teknostressi ei katso ikää Moni toki osaa vetää rajansa niin, etteivät ongelmat kulminoidu. Jatkuva läsnäolo varmistaa töiden sujumisen tiettyyn rajaan asti. Tutkiskele asennoitumistasi yllättävissä ja stressaavissa teknologian käyttötilanteissa. Pahimmillaan taukoamaton kännykän näpertely voi hänen mukaansa johtaa teknostressiin. Näin korona-aikana tarve käyttää it-välineitä on suurempi kuin koskaan. Näin voit sekä säilyttää hallinnan kokemuksen että luoda omat rutiinisi tietotekniikan käyttöön. Pidä tietotekniikan käyttötaitosi ajan tasalla, jotta pystyt tekemään teknologialla sen, mitä haluat, ja saat siitä irti tavoittelemasi hyödyn. Itse kehitettyä ongelmaa voi olla vaikea tunnistaa, Pirkkalainen toteaa.. Vaikkei sen kaikkia syntymekanismeja tunnetakaan, stressin ja teknologian suurkulutuksen välillä on havaittu selkeitä linkkejä. – Työpäivästä saattaa mennä useita tunteja teknologian aiheuttamista keskeytyksistä toipumiseen. Teknostressiä voi ehkäistä, kun organisoit tekemisesi. Jos altistuu teknologian käytölle huomattavasti enemmän kuin muut, on kuitenkin aika todennäköistä, että kohtaa myös useammin stressaavia tilanteita. Kuormitus on monen tekijän summa Henri Pirkkalainen muistuttaa, että teknologian käyttöön liittyvä stressi on usein monen tekijän summa. Toisin kuin voisi olettaa, teknostressi ei ole vain nuorempien ikäluokkien ongelma vaan koskee kaiken ikäisiä. – Kyse on pohjimmiltaan omista valinnoista. Kehitä medialukutaitoasi siten, että pystyt tunnistamaan itsellesi tärkeitä ja oikeellisia informaatiolähteitä sekä välttämään disinformaation eli harhaanjohtavan tiedon aiheuttamaa kuormitusta. Ihmiset haluavat olla yhteydessä muuhun maailmaan, Pirkkalainen huomauttaa. Kuormittavia tilanteita voi ehkäistä omilla valinnoilla. Neuvot antoivat apulaisprofessori Henri Pirkkalainen Tampereen yliopistosta ja apulaisprofessori Markus Salo Jyväskylän yliopistosta. Pikapalkinnot vaimentavat hälytyskellojen äänen. Tietotekniikan liiallista työkäyttöä tutkitaankin usein liiallisen työnteon lähtökohdista. Teknostressi heikentää työtehoa, vähentää työhyvinvointia, aiheuttaa unettomuutta ja pahimmillaan jopa loppuunpalamista. On kuluttavaa lokeroida kaiken aikaa mielessään, mihin mikin asia liittyy. Yhdestä keskeytyksestä palautuminen voi viedä jopa kymmeniä minuutteja, Pirkkalainen havainnollistaa. Ihmiset tarvitsevat teknostressistä paremman kokonaiskuvan kuin että kaikki on ok, kun vähennät käyttöä. – Teknostressi on todellinen ilmiö, jolla on useita haittavaikutuksia. Keskeytykset panevat aivot prosessoimaan, miten muuttuviin tilanteeseen tulee reagoida. Teknologia voi koukuttaa samalla lailla kuin pelaaminen: Viestimistä saa periaatteessa jatkuvasti pieniä palkintoja, kun joku peukuttaa tai reagoi muuten myönteisesti. Näin ehkäiset teknostressiä 1. Nuoremman polven ahdistusta ehkä lisää sosiaalinen paine, kun oma elämä ei näyttäydykään vertailuissa samanlaisina sulokuvina kuin kavereiden Instagram-julkaisuissa. 2. Jatkuva saatavilla oleminen merkitsee sitä, että teknologiaa käytetään suurimman osaa vuorokautta ja samanaikaisesti on päällä monia medioita, kuten useita sähköpostitilejä ja sosiaalisen median alustoja
– Uusia työnteon malleja rakennettaessa on äärimmäisen tärkeää varmistaa riittävä ja laadukas vuorovaikutus. – Jos tätä ei ymmärretä, työelämässä jää hyödyntämättä valtava määrä resursseja, erikoistutkija toteaa. Onko yli 50-vuotias riski työnantajalle. Tässä tilastofaktoista muutamia: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään yleisemmin vanhemmista kuin nuoremmista ikäryhmistä. Ilmarinen on huolissaan työntekijöiden yhteydenpidon vähenemisestä Sukupuoli on yleisin syrjinnän syy tekniikan alan työpaikoilla TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN MONI NUORI MIES on vaarassa jäädä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, ilmenee tuoreesta väitöskirjasta. Ilmarinen selvitti kyselyllä koronaepidemian vaikutuksia työhön elokuussa. Sairauspoissaolot ovat yli 55-vuotiailla palkansaajilla selvästi harvinaisempia kuin muilla ikäryhmillä. Yli 55-vuotiaat palkansaajat ovat T YÖELÄKEYHTIÖ ILMARISEN työkykyjohtaja Kristiina Halonen arvioi, että korona-aikana vuorovaikutuksen määrä ja laatu ovat jääneet liian niukiksi niin työkavereiden kuin esimiestenkin kanssa. Tosin niillä ikääntyneillä, jotka sairastavat, poissaolot voivat kestää pidempään. Se tukee työyhteisöön kuulumisen tunnetta ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista sekä vahvistaa työkykyä. On myös tärkeää, että henkilöstö ja työnantajat kehittävät uusia työskentelytapoja yhdessä. Poikkeusoloissa ohjeistuksen ja sosiaalisten kontaktien merkitys kasvaa ja siksi yhteydenpitoa tulisi lisätä. 12 %. OSALLA TEKNIIKAN KORKEAKOULUTETTUJEN työpaikoista on hyviä yhdenvertaisuutta edistäviä käytäntöjä, osalla työpaikoista taas rajuakin syrjintää, kertoo Tekniikan akateemisten tuore kysely. TYÖ AJASSA 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 M IELIKUVA 50 VUOTTA täyttäneistä työelämässä: työteho heikkenee, sairastelu lisääntyy, työkyvyttömyys uhkaa. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää kokevat useammin naiset, kun taas miehet kokevat tulleensa syrjityiksi perustuen vanhempaan ikään. – Tutkimustulosten valossa näyttää, että erityisesti yli 55-vuotiaiden kohdalla sähköiset viestintäkanavat tai niiden käyttötavat ja -määrät eivät korvaa kasvokkaista kohtaamista työkavereiden kanssa, Halonen sanoo. Naisvastaajista 21 prosentilla ja miesvastaajista 10 prosentilla on ollut syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun kokemuksia. Sekä 45–54-vuotiaat että etenkin yli 55-vuotiaat palkansaajat kokevat väsymystä ja tarmottomuuden tunnetta sekä keskittymisja muistamisvaikeuksia selvästi harvemmin kuin nuoret aikuiset. Epäasiallisen käytöksen jatkumisen mahdollistaa se, ettei ongelmia aina tunnisteta eikä niihin puututa. Mutta millaisia he ovat oikeasti. Sutela huomauttaa, että tilastojen takana on erilaisia yksilöitä, eivätkä esimerkiksi hyväkuntoisuus ja motivoituminen tai viisaus ja harkintakyky katso ikää. Yhä useampi heistä pitää ansiotyötä tärkeänä elämänalueena ja haluaa jatkaa työelämässä entistä pidempään. Kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt yli 45-vuotiailla 2000luvun alkuvuosista – kun taas nuorten ikäryhmissä se on lisääntynyt. KU VA SH U TT ER ST O C K nykyisin koulutetumpia ja hyväkuntoisempia kuin heidän ikätoverinsa 20 vuotta sitten. Rekrytoinnissa ratkaisevinta pitäisi olla osaaminen, potentiaali ja persoona iästä, sukupuolesta tai syntyperästä riippumatta. Vähentynyt yhteydenpito näkyy erityisesti uusmaalaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden vastauksissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Janne Salonen tutki 1987 syntyneitä miehiä ja havaitsi, että lähes 12 prosenttia heistä oli syrjäytymässä työelämästä työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi. Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kumoaa mielikuvia blogikirjoituksessaan Vastaako työelämän ikäpuhe nykypäivän todellisuutta
26 Metalliteollisuus aiheuttaa melua. Tosin lukuun voivat vaikuttaa muun muassa yksityisyrittä jyyden ja pätkätöiden lisääntyminen, sillä yksityisyrittäjillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia työtapaturma ja ammattitautivakuutusta ja pätkätyöt voivat vaikuttaa haluk kuuteen hakeutua ammattitautitutkimuksiin. Näin on arvellut Työterveyslaitoksen asiantuntija, apulaisylilääkäri Kirsi Koskela. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 T YÖPERÄISTEN SAIRAUKSIEN REKISTERIIN kirjattiin viimeisimmässä tarkastelussa yhteensä 4 090 ammatti tautia tai ammattitautiepäilyä. Oireiden taustalta ei välttämättä tunnisteta työperäistä syytä. TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS. Työterveyslaitoksen mukaan joihinkin ammattitau teihin, esimerkiksi ammattiastmaan ja nuhaan, liittyy todennäköisesti merkittävää alidiagnos tiikkaa. Heidi Furun tuore väitöskirja tutkimus paljasti, että työterveyshuollon pakollisissa terveys tarkastuksissa keskitytään enemmän elämäntapaneuvontaan kuin työhön ja ammattitauteihin, ja siksi ammattitauteja jää tunnistamatta. AMMATTITAUTEJA EI AINA TUNNISTETA TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 26 Terästehdas mittelee melua vastaan 29 Meluntorjunta on kuin palapeliä 31 Terveys ajassa 32 Riippuvuus oli viedä hengen 34 Painonhallinta puheeksi ihmistä kuunnellen S. Tiedetään, että ammattitaudit ovat alidiagnosoituja koko maailmassa, myös Suomessa. Hyvä uutinen on, että määrä on vähentynyt
Harjaus on yksi meluavimmista työvaiheista. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 M ETALLIJA TERÄSTEOLLISUUS on yksi meluavimpia teollisuudenaloja. Myös haitallista impulssieli iskumelua on paljon. 1. Katto ja sen alas lasketut rakenteet on vuorattu akustovillalevyin. Vanhaa ja uutta koneistoa Stalatuben Lahden-tehtaassa tuotannon ytimen muodostavat kymmenen putkilinjastoa, jotka muokkaavat teräsrainasta neliöja suorakaideputkia. 3 Harjakoneen suojana on sininen kotelointi eli melukoppi. Stalatube Oy:ssä on taisteltu prosessissa syntyvää ja leviävää melua vastaan monin keinoin. 100–150 metTerästehdas MITTELEE MELUA VASTAAN Teräsputkia valmistavassa Stalatubessa on viime vuosina tehostettu meluntorjuntaa. On kartoitettu, että alan melumittauksista yli puolet ylittää 94 desibeliä, dB(A). 2 Harjakoneen läpivientiaukkoa voi säätää putken koon mukaan, mikä vähentää melun pääsyä koteloinnin ulkopuolelle. – Jatkuvalla parantamisella päästään toivottavasti joskus tilanteeseen, jossa voimme luopua kuulonsuojaimista. Turvallisuuspäällikkö Ari Sarajärvi myöntää, että kehityksestä huolimatta melutaso tehtaassa on vielä korkea ja siksi kuulonsuojaimia on edelleen käytettävä. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT ARI SARAJÄRVI 1 Putkilinjan osuus on eristetty keltaisin akustovillaelementein, vasemmalla valkoinen meluverho. Melua on saatu vähennettyä muun muassa koneiden koteloinnilla ja meluseinäkkeillä sekä vaimentamalla tärinää
Niistä ei ole kuitenkaan voitu luopua muilta linjastoilta kantautuvan melun takia. Lisäksi tehtaassa on muuta konekantaa esimerkiksi leikkaamossa, peittauslinjalla ja putkilaserilla. Lähes kaikki koneelliset työvaiheet ovat meluisia. Työntekijät ajavat linjoja, valvovat tuotelaatua, tarkkailevat koneiden toimintaa ja vaihtavat materiaaleja, kun tuote vaihtuu. Konekanta on sekä vanhaa että uutta. Vanhemmilla putkilinjoilla melua syntyy erityisesti hitsaussaumojen hionnasta sekä putken harjauksesta, jolla putken sivuista saadaan tasalaatuiset. Niihin suunnitellaan ja kokeillaan läppäsysteemejä ja meluloukkoja. Automaatio puri iskumeluun Kun putket valmistuvat linjastolta, ne saapuvat pakkausta varten pakkauspöydille. – Nykylinjojen mukana tulee jo valmiita kotelointeja aiempaa enemmän, ja ratkaisut ovat parempia kuin ennen, Sarajärvi sanoo. – Yksittäinen prosessin vaihe, esimerkiksi katkaisussa käytettävä saha, voidaan koteloida. Sarajärvi kertoo, että osassa kohteista pakkausprosessia on uudistettu hankkimalla automaattiset paketointilaitteistot. Läpimenoaukoista melua vuotaa ympäristöön, ja tärinä lisää niistä kantautuvaa melua, Sarajärvi kertoo. Tärinän tuomaa melua on vähennetty asentamalla linjastoon kumirullia, jotka tukevat linjastolla kulkevaa tuotetta. Ari Sarajärvi 2 3 KUV A S T ALA TU B E O Y. Koteloinnissa heikko kohta Koneiden kotelointia eli melukoppeja käytetään tehtaassa paljon, ja kotelointien sisäseinät on vuorattu ääntä vaimentavin levyin. – Esimerkiksi koteloidun harjakopin läpi kulkevan putken tärinä on saatu tällä tavoin pienenemään. Vaikeinta on suojata kotelointien läpimenoaukot, joiden kautta erikokoisten putkien on mahduttava kulkemaan linjalla. Iskumelua syntyy, kun tuotteet silloin osuvat kiinteisiin rakenteisiin. Samalla melutaso kopin ulkopuolella on laskenut huomattavasti. Ratkaisu on helppo, ja muovit hiljentävät iskumelua selvästi. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 riä pitkien linjastojen koneet muotoilevat, hitsaavat, hiovat, harjaavat ja katkaisevat putket muotoonsa. – Tässä kohtaa käytämme kovien rakenteiden päälle asennettuja kulutusmuoveja. Uusimmalla linjastolla melupäästöt ovat hänen mukaansa jo sen verran vähäiset, että lain mukaan suojaimia ei tarvittaisi koko ajan. Yrityksen vuosittain päivitettävässä meluntorjuntaohjelmassa on viimeksi kiinnitetty huomiota juuri läpimenoaukkoihin
Esteitä melun heijastumiselle Tehdashallissa on rajattu tuotantotiloja meluseinäkkeillä ja -verhoilla. i. Hän toivoo, että koneiden valmistajatkin kiinnostuisivat vielä enemmän melun vähentämisestä. Jesse Mäkiranta. Kolmanneksi ilmanvaihdossa taajuusmuuttajaohjattujen moottoreiden korkeataajuiseen meluun voidaan vaikuttaa säätämällä moottorin nopeutta tai muuttamalla taajuusmuuttajan hakkurin taajuutta. Sarajärvi mainitsee, että niissä tuotannon melu vaimenee noin 45 dB(A). Tuotantotilojen kattorakenteiden akustovillalevyt estävät melun heijastumista. 45 vuotta toimineen perheyhtiön pääkonttori ja Suomen-tehdas sijaitsevat Lahdessa. Tehtaalla verkkoaidat vaihdettiin vaimentaviin akustiikkaseiniin, jolloin tuli maksettua kahdet suojat. Ja kun tuote kuivataan, paineilmasuuttimista lähtee korkeataajuista melua, jota tehtaassa on saatu vähennettyä vaihtamalla suutintyyppiä. Vastikään yhdellä putkilinjalla modernisoitiin muotoilurullien vetomoottorit. – Jos asia otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ratkaisut ovat valmiina eikä asioita tarvitse tehdä kahteen kertaan. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 – Tämä prosessin muuttaminen on samalla järein meluntorjuntakeino, sillä putket eivät putoa meluaviin rakenteisiin, vaan siirtyvät hallitusti eteenpäin. Huomasimme silloin, että osa muutenkin laadukkaammista nauhoista oli huomattavasti hiljaisempia kuin toiset. (Lahden ammattikorkeakoulu 2019.) STALATUBE OY Yritys valmistaa ruostumattomia rakenneputkia, I-palkkeja, profiileja ja kompo nentteja sekä tarjoaa ruostumattomia ratkaisuja. – Tämä keksittiin vähän sattumalta, kun testasimme hiomanauhojen kestävyyttä ja jäljen laadukkuutta. Hän kertoo muutaman esimerkin: Kasteltu ruostumaton teräs pitää paljon pienempää vinkuvaa ääntä kuin kuiva kulkiessaan rullien välissä. Putkien hitsaussaumat hiotaan Stalatubella koneellisesti, ja hiomanauhojen vaihtaminen vähemmän meluaviin pudotti kohteen melutasoa jopa 10 dB(A). Näitä laitteita on maailmalla käytössä aika harvassa paikassa; olemme hyödyntäneet automaatiota aktiivisesti. Hiljaisempia hiomanauhoja Myös tuotantotarvikkeiden valinnalla voidaan vaikuttaa melun syntymiseen. Uudet moottorit uusine vaihteineen ovat Sarajärven mukaan huomattavasti hiljaisemmat kuin vanhat. – Nämä selviävät vain mittaamalla. Toivomus konevalmistajille Ari Sarajärvi toteaa, että Stalatubella meluntorjunnan omaa kehitystyötä on edistänyt esimerkiksi Jesse Mäkirannan opinnäytetyö. Tehtaan sisällä olevat taukotilat on tehty kokonaan meluvaimennetuilla rakenteilla. Stalatube Oy. Vinkuva melu vähäisemmäksi Sarajärvi huomauttaa, että desibelien mittaaminen ei kerro aivan kaikkea melun rasittavuudesta. Akustointia on varmistettu myös alaslasketuilla villalevyillä kohdissa, joissa on esimerkiksi kattopalkki. Toisaalta melu pääsee korkeassa hallissa leviämään myös seinäkkeiden yli. Kansainvälinen jakeluverkosto ulottuu kaikkiin maanosiin ja 50 maahan. Hän kertoo esimerkin koneiden aluesuojauksesta, jonka valmistaja oli tehnyt alun perin verkkoaidoilla. Suurimmat työturvallisuusriskit: painavien taakkojen nostot ja siirrot. Ari Sarajärvi toteaa, että melukartoituksissa oli ahaa-elämys havaita, miten melu leviää paitsi tärinän myötä myös heijastumalla kiinteistä rakenteista. Valtaosa vuosittaisesta 28 000 tonnin tuotannosta menee vientiin. Eniten seinäkkeet auttavat niiden lähellä olevia työpisteitä. Työntekijöitä Stalatubella on yhteensä 130. Kun estetään tiettyjen melukohteiden äänen kimpoaminen kiinteistä rakenteista, pystytään tiputtamaan kokonaismelutasoa 5–10 dB(A). Näin saadaan erotettua esimerkiksi eri työpisteitä ja varastoaluetta muusta toiminnasta. LISÄÄ AIHEESTA Meluntorjunta tehdasympäristössä. – Osa melulähteistä aiheuttaa vinkuvaa tai korkeataajuista melua, joka rasittaa ihmisen kuuloaistia muuta melua enemmän. Siksi myös melun taajuuden hallinta olisi tärkeää, jos siihen vain on mahdollista vaikuttaa. – Esimerkiksi muuttamalla peittauslinjan ison ilmanvaihtomoottorin hakkuritaajuutta olemme saaneet vikisevän äänen kokonaan pois. Tyypillisimmät työtapaturmat: työkalun hallinnan menettäminen, kompastumiset ja liukastumiset. Yhteistyötä tehdään myös alihankkijoiden ja laitetoimittajien kanssa. Toinen tehdas on Puolan Lodzissa
Kysyimme Pääkköseltä ja Ollilalta vastauksia yleisiin meluntorjuntaan liittyviin kysymyksiin. Torjuntatoimet kohdennetaan altistumisten syihin, jotka selviävät altistumisten arvioinnissa ja melulähteiden kartoituksessa. – Usein käsitys on, että meluntorjunta tarkoittaa akustisten materiaalien asentamista tilan kattoon, mutta suurimmat hyödyt saadaan yleensä muista toimenpiteistä ennen akustisten materiaalien asentamista, sanoo tekniikan tohtori, työhygieenikko Rauno Pääkkönen . TO: Se on toteutussuunnitelma, jossa on mietittynä kaikki keinot ja aikataulut, joilla altistumistasoja aiotaan saada alennettua. Meluntorjuntaohjelma auttaa suuntaamaan toimia. Usein ajatellaan, että tila pitää saada hiljaiseksi, mutta jos työntekijät altistuvat haitalliselle melulle käsityökaluja käyttäessään, torjuntatoimet on suunnattava myös niihin. RP: Tärkein tavoite on, että työntekijöiden altistuminen ja kuulovaurioriski vähenevät. Kuulonsuojaus ei ole meluntorjuntaa, vaikka moni niin ajattelee. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT SHUTTERSTOCK Meluntorjunta kohdistuu työtilan rakenteisiin, koneisiin ja prosesseihin. Diplomi-insinööri, erikoistyöhygieenikko Tapani Ollila muistuttaa, että meluntorjunta työpaikalla on yhteistyötä. Siihen tarvitaan työnantaja tavoitteineen, työsuojelu asiantuntijoineen, suunnittelu ja kunnossapito työkaluineen sekä altistuva henkilöstö näkemyksineen. Mitä ohjelman pitää sisältää. Siihen tarvitaan aina melualtistumisten mittauksia. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 T EKNISTÄ MELUNTORJUNTAA tehdään akustiikan suunnittelussa osana tilasuunnittelua, koneiden valmistuksessa ja tuotekehityksessä sekä prosesseissa ja toiminnan mallintamisessa, jossa haetaan ratkaisuja melulle altistumisen vähentämiseksi. MELUNTORJUNTA ON KUIN PALAPELIÄ Tapani Ollila Rauno Pääkkönen K U VA R IIT TA SU PP E R I K U VA P OT RE TT I PA JA
Ostaja voi kuitenkin vaatia kauppasopimukseen ehdon, jossa määritetään sijoituspaikkaan syntyvälle melulle rajat. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Mikä on melulähteiden kartoitus. Meluvamma on yleisin ammattitauti L ÄHES KAHDEKSAN KYMMENESTÄ vahvistetusta ammattitautiin sairastuneesta on miehiä. RP: Usein nämä kysymykset palautuvat rahaan, eli meluava kone voi olla halvempi. Kartoitus voi perustua altistumismittauksiin, kun tutkitaan päivittäisten altistumisten kertymähistorioita ja verrataan niitä mittausten aikaisiin työsisältöihin. Ohjeiden sisältö > kohta u.. RP: Jos melumittareilla ei saada arvioitua altistumista luotettavasti, kannattaa arviointiin käyttää asiantuntijoita. Jos tietoa ei ole, koneen CE-merkintä perustuu virheelliseen menettelyyn. Kysymyksiin vastanneet asiantuntijat ovat tehneet pitkän työuran Työ terveyslaitoksessa ja jatkavat asian tuntijatehtävissä yksityisellä puolella. Lyhytaikaisista mittauksista saatavaa tietoa pitää suhteuttaa siihen, millaiselle melulle työntekijä altistuu pitemmällä aikavälillä. TO: Koneiden turvallisuutta koskeva asetus sisältää ainoastaan vähimmäisvaatimukset, joita ei saisi käyttää tavoitetasoina. TO: Yleisimmin mennään vikaan, jos mitataan vain hetkellisiä maksimiäänitasoja, kun pitäisi tarkastella keskiäänitasoja. Miten laitteiden valmistajat voisivat parantaa melun torjuntaa. Naiset taas kärsivät ihottumista ja ammattiastmasta, kun altistuvat kemikaaleille palvelualan töissä. Torjuntatoimien tehokkuuden kartoitus voi vaatia kehittyneempiä menetelmiä kuin altistumisen arvioinnissa käytettävät laitteet. Ostotilanteessa on olennaista verrata eri tuotteista ilmoitettuja arvoja keskenään. Tässä apuna voi käyttää mittausstandardeja. Siirtolinjaston kotelon sisään oli sullottu testaustilanteessa akustista materiaalia, mitä ei käytännön työssä voinut käyttää. RP: Työpaikalla koneesta voidaan melupäästöstä kertovan tiedon avulla mallintaa melutilanne eri alueilla tai arvioida melu työpisteessä. TO: Melulähteiden kartoitus on yksinkertaisimmillaan laitteiden tai tehtävien lista, johon nimetään työpisteiden melua aiheuttavat kohteet. Tätä varten hänen on annettava myös tietoa koneen käyttöparametreista ja oheislaitteista sekä sijoitustilan akustisista ominaisuuksista. TO: Koneen ostajan pitäisi koneasetuksen mukaan aina saada tieto siitä, mikä on laitteen aiheuttama melutaso käyttäjän kannalta. TO: Valmistajan kanssa voi myös sopia vähämeluisempien ratkaisujen kehittämisestä, millä korostetaan melun olevan tärkeä ostokriteeri. Mitä pitää tietää melumittauksista. Meluarvot oli näin saatu näyttämään paremmilta. Vastaan on tullut myös tapaus, jossa melupäästön selvityksessä oli tehty vilppiä. LISÄÄ AIHEESTA Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta VNA 2008/400. Huomattavaa on, että valmistajan ilmoittamat melutasot koneesta ovat vain toimitusrajaan liittyviä, ei käyttöpaikkaan sidottuja arvoja. Mittaukset on tehtävä aina samoilla suureilla, joihin mittaustuloksia verrataan. Melulle altistumiseen vaikuttavat melupäästön lisäksi tilan ominaisuudet, akustiset materiaalit, meluntorjuntatoimenpiteet, toiminta-ajat ja monet muut tekijät, joita koneen valmistaja ei pysty ottamaan huomioon konetta tehdessään. Siihen on laskentakaavoja ja menetelmiä, joita voi käyttää paitsi päiväkohtaisen altistumisen arviointiin, myös työjaksojen (viikko, kuukausi, vuosi) aikaisen altistumisen arviointiin. Kun esimerkiksi selvitetään mittauksilla meluasetuksen VNA 85/2006 mukaista kahdeksan tunnin normityöaikaan sidottua altistumista ja verrataan näitä mittaustuloksia altistumisen rajoihin, siihen on käytettävissä mittausstandardi SFS-EN ISO 9612. Esimerkiksi melulähteiden äänitehomittaukset, jotka helpottavat meluennusteiden tekemistä, vaativat erityislaitteistoja. Koneiden melupäästöjä käsitellään kohdassa 1.7. Jos itsellä ei ole osaamista tai laitteita, niitä löytyy akustiikkaan ja työhygieniaan perehtyneiltä insinööritoimistoilta ja esimerkiksi Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta. Valmistajan on syytä konesuunnittelijan ja meluasiantuntijan kanssa käydä komponenteittain läpi, mitkä ovat melun lähteet, ja pyrittävä löytämään niille vähämeluisemmat ratkaisut. Vähämeluisuus on olennaista markkinoinnissa, ja sillä voi erottua edukseen muista kilpailijoista. Tiedot > 1.7.4.2. Mitä ostajan tulisi vaatia koneiden ja laitteiden meluominaisuuksilta. Samoin niitä vaativat tarkat taajuusanalyysit, jotka auttavat valitsemaan oikeat materiaalit ja ainepaksuudet torjuntatoimiin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kausiluonteiset kiinteistönhoitotyöt, ajoittaiset työtehtävät, satunnaiset voimakkaat melulle altistumiset tai vapaa-ajan melun osuus. Työikäisillä miehillä yleisimmät vahvistetut ammattitaudit ovat meluvamma ja asbestiplakkitauti, joihin sairastutaan rakennustöissä ja konepajoissa
TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN työajan ulkopuolella, myös lomautusten aikana. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 Asiantuntijat suosittavat yövuoroihin rajoituksia Toimihenkilö masentuu herkemmin T OIMIHENKILÖILLÄ NÄYTTÄÄ olevan lisääntynyt riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus. Monilta on odotettu aikaisempaa enemmän läsnäoloa ja tavoitettavuutta KAUPAN ESIMIESTEN TYÖTAAKKA KASVOI KORONA-AIKANA vällä, hänellä on suurempi riski eläköityä mielenterveyssyistä ja erityisesti masennuksen takia. Yötyö tulisi järjestää korkeintaan kolmena peräkkäisenä vuorona, vuorojen väli ei saisi alittaa 11 tuntia, eikä yövuoro saisi kestää yli 9 tuntia. Lähes puolet kyselyn vastaajista ilmoitti, että koronakriisin aikana työvuoroissa oli aiempaa vähemmän henkilöstöä, vaikka asiakasmäärät olivat saattaneet kasvaa. Erityisen huolestuttavalta koronatilanteen takia kuulostaa, että viimei sen vuoden aikana sairaana tai puolikuntoisena töihin on joutunut tulemaan puolet vastaajista. Myös yksintyöskentelyn lisääntyminen ja myymälätilojen tiukentuneet siivousvaatimukset, jotka ovat monissa paikoissa siirretty henkilökunnan vastuulle, ovat kasvattaneet esimiesten työtaakkaa. TERVEYS AJASSA KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K. Koska yötyöstä johtuva väsymys voi aiheuttaa tapaturmia vapaa-ajallakin, esimerkiksi yövuorojen jälkeen, ne eivät aina näy meidän viral lisissa työtapaturmatilastoissa, Härmä muistuttaa. Joissain työpaikoissa suojavarusteita ei ollut tarjolla ollenkaan ja ohjeistus oli puutteellista, toisissa taas suojavarusteita tarjottiin työpaikan lisäksi myös kodin ja työpaikan välisille työmatkoille. Kyselyn perusteella kaksi kolmesta ei ehdi muutoinkaan enää nykyisin pitämään taukojansa työpäivän aikana ja kolmanneksella työ valuu lainvastaisesti myös vuosilomalle. Yksi syy löytyy lisääntyneistä sairauslomista ja lomautuksista. Keskenmenoriskin vähentämiseksi raskaana olevien naisten ei pitäisi työskennellä enempää kuin yksi yövuoro viikossa. P OIKKEUSAIKA ON LISÄNNYT kaupan alan esimiestyön kuormittavuutta, osoittaa Kaupan esimiesten neuvottelujärjestön tuore kysely. Suositukseen on päädytty käymällä läpi keskeisimmät tutkimukset liittyen erityisesti rintasyöpään ja lisääntymisterveyteen, työtapaturmiin ja sydänja verenkiertoelimistön sairauksiin, kertoo tutkijaryhmään kuuluva Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä. Vaikka osa työnantajista oli lomauttanut väkeään ja vähentänyt henkilöstön tuntimääriä, joissakin työpaikoissa henkilöstöä palkittiin esimerkiksi pal kallisin vapain jaksamisen lisäämiseksi. Joka toinen esimies kertoi kasvaneen työtaakan vaikuttaneen omaan jaksamiseen. Useat peräkkäiset yövuorot ja lyhyet vuorojen välit aiheuttavat myös tapaturmia. – Monet kuvaavat työhönsä liittyvän kiireen ja suorituspaineiden olevan paikoitellen kohtuuttomia, mistä kuulen paljon myös toisessa työssäni työ terveyspsykologina. Tampereen yliopiston psykologi Tino Karolaakso arvelee tutkimustulosten kertovan siitä, että nykyinen työelämä kuormittaa psykososiaalisesti tietotyötä tekeviä ja siten heikentää heidän työkykyään. Kun toimihenkilöllä on sama koulutusja tulotaso kuin suorittavaa työtä tekeR INTASYÖVÄN JA MUIDEN vuorotyön vakavien terveysriskien ehkäisemiseksi vuorotyön ja unen asiantuntijat ehdottavat yötyön järjestämiseen rajoituksia
Toipuminen auttoi oivaltamaan, mistä päihderiippuvuudessa on kyse. Ulkoisesti kaikki näytti kuitenkin edelleen hyvältä: oli perhe, itse rakennettu omakotitalo, vakituinen työ asiakaspalvelutehtävissä. Myös Muukkonen hoiti työnsä, mutta vapaa-aikaan kuului olennaisena osana humalahakuinen juominen. Tätä oppia hän hyödyntää nykyisessä työssään päihdeterapeuttina. Maanantaina töissä olin poissaoleva ja vetäydyin syrjään, jotta kukaan ei haistaisi vanhan viinan tuoksua. Hän työskentelee johtavana päihdeterapeuttina Päijät-Hämeessä sijaitsevassa Kantamossa, joka tarjoaa asiakkailleen Minnesota-tyyppistä hoitoa. Juomiseni oli siinä vaiheessa jo hyvin itsetuhoista, koska millään ei ollut mitään väliä. Yhdeksän vuotta sitten Muukkonen oli samassa käännekohdassa itsekin. – Tarinastani jäi kertomatta se, että kun lapset olivat lähteneet sunnuntaina iltakuudelta äitinsä luokse, puoli seitsemältä olin jo juomassa. Muukkonen on jälkeenpäin ymmärtänyt, että hänen kemiallinen riippuvuuteensa alkoholiin puhkesi jo 26-vuotiaana. – Minulla kävi tuuri, että ei lähtenyt henki. Joskus maksoin työkavereilleni siitä, että he tekivät minun työvuoroni. Toisen opiskeluvuoden jälkeen Muukkonen sai uuden työpaikan mekaanisen metsäteollisuuden alalta Niin kauan kun tekee töitä, voi valehdella itselleen, että kaikki on hyvin.". – Itselläni illat alkoivat venyä pitkiksi silloinkin, kun seuraavana päivänä piti mennä töihin. Usein perhe on kärsinyt läheisensä alkoholinkäytöstä jo vuosia, ennen kuin päihdehäiriö alkaa näkyä työpaikalla. Perhe kärsii ensin Päihderiippuvuus kehittyy yleensä vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluessa. Mika Muukkonen sinnitteli alkoholismin kanssa lähes kaksikymmentä vuotta. Lopulta se johti silloisen avioliiton kariutumiseen. Siihen asti kyse oli ollut nuoruusvuosien hauskanpidosta, mutta tuolloin juomisesta alkoi tulla pakonomaista. Työpaikalla Muukkonen peitteli alkoholinkäyttöään selittelemällä. Riippuvuus TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA KANTAMO Terveydentila paljastui Lopulta Mika Muukkosen asema työpaikalla alkoi käydä tukalaksi. Muukkonen toteaa, että aina kun alkoholisti saa anteeksi, se antaa tälle luvan jatkaa juomista. Hän ei ollut lukion jälkeen suorittanut muita opintoja, joten hän keksi itselleen ulospääsyn: nyt hän voisi kehittää itseään, ottaa opintovapaata ja kouluttautua insinööriksi. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT oli viedä hengen M IKA MUUKKONEN, 52, kohtaa työssään tavallisia, usein työelämässä olevia ihmisiä, joita yhdistää päihde riippuvuus. Oli vain itsesääli, joka entisestään ruokki riippuvuutta, hän kuvailee. Vaikka suojelulla on hyvä tarkoitus, se mahdollistaa ongelman pitkittymisen. Hän oli sairastunut alkoholismiin, joka oli ehtinyt tehdä hänen elämässään jo monenlaista tuhoa. Jos työnantaja ihmetteli, miksi Muukkonen on maanantaisin niin poissaoleva, tämä kertoi kaipaavansa lapsiaan, joista hän ja ex-puoliso huolehtivat vuoroviikoin. Hoidon lähtökohtana on, että päihderiippuvuus on krooninen sairaus, josta toipuakseen on oltava pysyvästi raitis
Muukkonen kertoo, että hoidon alussa ensimmäisinä kuukausina olo oli turta eikä hän kyennyt kokemaan aitoja tunteita. – Se oli klassinen väliintulo, josta olen ikuisesti kiitollinen, hän sanoo. Koko vuoden mittaisen hoidon läpikäyneistä 90 prosenttia raitistuu. Muukkoselle paras palkinto työstä onkin se, kun hän törmää entiseen asiakkaaseen ja näkee, että tämä voi hyvin. Muukkonen oli tuolloin 35-vuotias ja omien sanojensa mukaan juonut itsensä työmarkkinoiden ulkopuolelle. – Niin kauan kun tekee töitä, voi valehdella itselleen, että kaikki on hyvin. Se on itsellenikin tärkeä muistutus. Naantalin Rehapin hoitokeskuksessa Muukkonen sai samanlaista hoitoa kuin mitä Kantamokin tarjoaa. Siihen kuuluu aluksi kuukauden kestävä perushoitojakso hoitokeskuksessa. Hän kertoo, että suurin osa päihdehoitokeskuksen asiakkaista tulee työelämästä ja myös palaa sinne. Kun ihminen tarvitsee ammatillista apua, hänen pitää saada sitä.. Mikään ammatti ei suojele Toivuttuaan Mika Muukkonen päätti kouluttautua päihdeterapeutiksi, koska koki, että hänellä on annettavaa muille samanlaiseen tilanteeseen ajautuneille. Se tiesi loppua silloiselle työuralleni. Lisäksi hän oli jättänyt kertomatta asioita terveydentilastaan, kuten sen, että rankan alkoholinkäytön seurauksena hän sairasti verenpainetautia. Kun juominen aikuisena muuttui pakonomaiseksi, kyse on ollut kemiallisesta riippuvuudesta, ei siitä, että hän olisi kelvoton ihminen. Työterveyshuollon työhöntulotarkastuksessa Muukkosta jännitti. – Jos aivot ovat tottuneet saamaan alkoholista mielihyvää, elämä ilman ryyppyä tuntuu tylsältä. Sitä kautta voi ryhtyä toimimaan uudella tavalla. – Kun lääkäri kuunteli sydäntäni, sain rytmihäi riön. Hoidossa Muukkonen alkoi ymmärtää, mistä hänen toiminnassaan oli ollut kyse. Jokaisella on vastuu teoistaan, ja kun asiat kohtaa ja käsittelee, itsetunto vahvistuu. Olin aina ollut aikaansaava ihminen, mutta enää en saanut aikaan muuta kuin humalan. Hän oli kokeillut alkoholia ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana ja ihastunut sen vaikutukseen heti. Mika Muukkosen mielestä on edesvastuutonta sanoa alko holistille, että laita korkki kiinni. Vähitellen aivot kalibroivat itsensä, mielihyvään liittyvien välittäjäaineiden tuotanto käynnistyy, ja elämä taas alkaa maistua. Hän oli pystynyt olemaan juomatta edellisen illan, mutta ollut kunnon humalassa kaksi päivää aiemmin. – Mikään ammatti ei silti suojele päihderiippuvuudelta. Sitten alkoi tulla hyvän olon puuskia. – Kun hoitoon tullaan ulkoisella motivaatiolla, esimerkiksi läheisten pakottamana tai työpaikan hoitoonohjauksen kautta, ammattilaisten tehtävä on kääntää motivaatio sisäiseksi. Muukkonen valitsi ensimmäisen. Sen jälkeen alkaa yhdentoista kuukauden avohoitojakso, jonka aikana asiakas käy viikoittain vertaistukiryhmässä. Kun työurani päättyi, kelvottomuuden tunteeni vain syveni ja syksyin syvemmälle. Kantamossa päihdeterapeuteilla on oma kokemus päihderiippuvuudesta toipumisesta ja sotealan peruskoulutus. Vaikka olisi kuinka hyvä olo ja asiat mallillaan, ei tarvita kuin yksi ryyppy, kun on taas takaisin siellä, mistä on päässyt pois. Pian häntä oltiin jo vakinaistamassa esimiestehtävään. – Päihderiippuvuus ei poistu yhteisellä sopimuksella. Läheiset panivat valitsemaan Alamäki jatkui vielä kahdeksan vuotta, kunnes läheiset panivat miehen selkä seinää vasten. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 toiselta paikkakunnalta, kauas kotikulmilta. Tuossa vaiheessa 43-vuotiaalla Muukkosella oli uusi parisuhde ja edessä valinta: joko hän suostuu hoitoon tai vaimo lähtee. Lääkäri huolestui ja halusi nähdä aiemmat terveystietoni. Ymmärrys sairauden luonteesta ei kuitenkaan poista vastuuta, Muukkonen tarkentaa. – Kun saan olla mukana tällaisissa elämänmuutoksissa, minunkin juomisellani on silloin ollut jokin merkitys
– Suomalaisista työikäisistä valtaosalla on ainakin vähän ylipainoa, ja monet kokevat siitä syyllisyyttä. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 TERVEENÄ TÖISSÄ S ILLÄ, MITEN LIHAVUUS otetaan terveydenhuollossa puheeksi, on suuri merkitys hoidon tuloksen kannalta. Pyrin vastaanotolla hälventämään syyllisyyttä, koska potilaan ajatus omasta epäonnistumisestaan vain heikentää hoitotulosta. Näin näkee työterveyshuollon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Eira Roos. Painonhallinta puheeksi ihmistä kuunnellen TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK. Jos hän ei halua keskustella asiasta kanssani, kerron, mihin voi ottaa yhteyttä, jos hän myöhemmin haluaa, Roos kertoo. – Saatan sanoa, että näen painollakin olevan roolia tilanteessa. Lihavuuden hoidossa on tärkeää kiinnittää huomiota paitsi ravintoon ja liikuntaan myös uneen ja psyykkisiin voimavaroihin. Tahdonvoima tai syyllisyys eivät auta laihtumaan. Kun Roos tapaa potilaan, jonka kanssa olisi hyvä puhua painonhallinnasta, hän kysyy, haluaako tämä keskustella asiasta
Niinpä hän johdattaa keskustelua kohti elämänlaadun parantamista ja terveyden edistämistä. – Lääkitysvaihtoehdot ovat nyt paremmat kuin koskaan, Roos kertoo. Huomiota kiinnitetään myös syömiseen ja painonhallintaan liittyviin ajatuksiin, tunteisiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. – Tärkeämpää on ympäristön muokkaaminen sellaiseksi, että painonhallinta helpottuu. Siellä luodaan alueellisia, moniammatillisia hoito-ohjelmia ja hoitoketjuja sekä järjestetään painonhallintaryhmiä. Moni on kokeillut jo kaiken ja pettynyt monta kertaa. Tätä Roos pitää tärkeänä viestinä. Pääosa lihavuuden hoidosta toteutetaan perusterveydenhuollossa. Painonhallintaryhmissä puhumme paljon siitä, miten esimerkiksi kotona kannattaa pitää esillä hedelmiä ja kasviksia, fiksuja vaihtoehtoja herkkujen sijaan, Roos kertoo. Sairaalloista lihavuutta voidaan hoitaa kirurgisesti.. Lääkkeistä orlistaatti estää rasvan imeytymistä syödystä ruuasta. Lisää unta, erivärisiä kasviksia. Aikuisilla elintapahoitoa tukevia menetelmiä voivat olla erittäin niukkaenergiainen dieetti (ENED) ja lääkitys. Aiemmin lihavuuden hoidossa puhuttiin paljon liikunnasta ja ruuasta. Erikoissairaanhoitoon potilas lähetetään, jos tällä on monia tai hankalasti hoidettavia sairauksia eikä lihavuuden hoito tuota tuloksia. Nyt niiden rinnalle tärkeiksi asioiksi on nostettu myös uni, jaksamishaasteet ja psyykkiset voimavarat. Lääkkeiden haaste on korkea hinta, joka jää kokonaan potilaan itse maksettavaksi. Aina normaalipaino ei ole realistinen tavoite. – Väärällä tavalla puheeksi ottaminen voi johtaa hankaliin tilanteisiin, Roos varoittaa. Lihavuuteen liittyy myös syömishäiriöitä, ja silloin hoitona ei ole laihdutus, vaan syömishäiriön hoito. – Ammattilaisen kannattaa käyttää aikaa laihduttajan ajatuskumppanina toimimiseen, Roos vinkkaa. Apua lääkkeistä tai leikkauksesta Lihavuuden lääkehoito yhdistetään aina elämäntapahoitoon tai laihdutustuloksen ylläpitoon. Itsetuntemusta voi opetella Painonhallinnassa ei ole kyse tahdonvoimasta, vaikka niin usein kuvitellaan. Miten liikkumisesta voisi tehdä mukavaa. LISÄÄ AIHEESTA TTT 4/2019: Syö työpäivääsi lisää vireyttä TTT 1/2020: Lihatalo keventää modernein ottein Elintapaohjaus ensisijaista Lihavuuden Käypä hoito -suositus on päivitetty keväällä 2020. Joku saa ruokarytmin kuntoon säännöllisen liikunnan avulla, toisella taas on sudennälkä liikunnan jälkeen. Uni ja jaksaminen tärkeitä Hiljattain päivitetyn lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan hoidon tavoitteena voi olla hoitaa lihavuuteen liittyviä liitännäissairauksia ja estää lihavuuden paheneminen, ei laihduttaa normaalipainoon. Se lisää kylläisyyttä ja vähentää ruokahalua. Naltreksonin ja bupropionin yhdistelmälääke vaikuttaa aivoalueilla, jotka osallistuvat ruokahalun ja energiankulutuksen säätelyyn. Onkin tärkeä oppia tuntemaan itsensä ja tutkia omaa toimintaansa: mitä tein ennen repsahdusta. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 Lisää hyviä asioita Jos keskustelu sopii potilaalle, seuraava kysymys on, mitä tämä itse ajattelee asiasta. – Harvoin yksittäisellä ammattilaisella on annettavaa kaikkiin näihin. Usein Roos kysyy myös potilaan historiasta painonhallintaan liittyen. Liraglutidi on pistettävä lääke, joka vaikuttaa haiman kautta. Leikkauksen jälkeen syömisiään on tarkkailtava jatkuvasti, mikä voi jopa pahentaa syömishäiriötä. Mitä hyviä asioita elämään voisi lisätä. Tämänkin takia on tärkeä miettiä, miten asian ottaa esiin. – Tutkimustieto puoltaa, että näitä asioita kannattaa lähestyä painoneutraalisti, Roos sanoo. Lihavuuden hoidon pitäisikin olla moniammatillista. – Leikkaukseen pääsemiselle on aika tiukat kriteerit, ja sitä edeltää aina suunnitelmallinen elintapahoito. Ensisijainen hoitomuoto on elintapaohjaus, jossa huomioidaan ruokatottumukset, liikunta, uni, päihteet, psyykkinen hyvinvointi ja voimavarat. Jos potilaalla on hoitamaton ahmimistyyppinen syömishäiriö, lihavuusleikkaus ei sovi hänelle. Omille potilailleen Roos määrää useimmin liraglutidia. Lihavuusleikkauksia on tehty jo pitkään, ja tulokset ovat varsin hyviä. Painonhallinta on yksilöllistä: Toista stressi lihottaa, ja toista se laihduttaa
Kampanjassa kevennämme tukija liikuntaelinten – lihasten, nivelten, jänteiden, hermojen ja luiden – kuormitusta työssä. Tule mukaan aloitusseminaariin 22.10. Webinaarissa kuulet, miten työn kuormitusta keventämällä ja muilla työpaikkatason toimenpiteillä voit parantaa työntekijöiden terveyttä ja elämänlaatua. TYÖYHTEISÖT, TULKAA MUKAAN KAMPANJAAN JA OSALLISTUKAA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN KILPAILUUN! V uosien 2020–2022 kampanja Työn keventämisen keinot käyttöön keskittyy työperäisten tukija liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn. Tutkimusten mukaan esimerkiksi liiallinen aivokuorma, tyytymättömyys työhön, työn liian suuret vaatimukset tai vähäiset vaikutusmahdollisuudet lisäävät tule-riskiä. Tilaisuuden järjestää Työterveyslaitos, joka toimii kampanjan kansallisena vastuutahona. Ohjelmatiedot ja ilmoittautumiset www.ttl.fi/terveellinentyo/etusivu/tapahtumat/ Tilaisuus on suunnattu yritysten johto-, HRja työsuojelutehtävissä toimiville ja työturvallisuusja -terveyden asiantuntijoille. MAINOS. Laajennamme perinteistä fyysistä näkökulmaa ja kevennämme myös henkistä, sosiaalista ja kognitiivista kuormaa. TTT-lehti on valittu kampanjan mediayhteistyökumppaniksi. Julkaisemme kampanjan aikana työn keventämiseen liittyviä juttuja ja tiedotamme kampanjan tapahtumista. Kampanjan aloituswebinaari järjestetään 22.10.2020 klo 9–12. Kuulet myös, miten tule-sairauksien ehkäisyllä voit lisätä yrityksen kilpailukykyä ja keventää terveydenhuollon taakkaa
Yleisimmät tuotteet, joista kysytään pieniä kokoja, ovat takki ja housut, sanoo työvaatteita valmistavan Image Wearin tuotepäällikkö Riikka Törmä. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus P IENIKOKOISTEN VAROITUSVAATTEIDEN kysyntä on yleistynyt viime vuosina. Tuotteista tulee ulkonäöllisesti hieman erinäköisiä kuin isommista tuotteista, Törmä kertoo. MAHTUUKO HEIJASTIN TYÖVAATTEESEEN. Yritys valmistaa suurimmaksi osaksi toisen luo kan ammattikäyttöön tarkoitettuja varoitusvaat teita, joissa näkyvää eli fluoresoivaa materiaalia tulee olla puoli neliömetriä ja heijastavaa ma teriaalia eli heijastinta 0,13 neliömetriä. 38 Varoitusvaatteissa on kolme suojausluokkaa. – Olemme ratkaisseet ongelman tekemäl lä heijastimet vähän toisella tavalla, jotta saamme pintaalat täyttymään. 38 Tee itsesi näkyväksi 42 Turvallisuus ajassa 44 Aitouden tunne yllätti virtuaalikoulutuksessa 48 Tapaturmainen kuolema: Huoltomies menehtyi klapikoneen ääreen TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SA R A PI H LA JA S. Pieneen vaatteeseen on vaikea mahduttaa vaatimuksenmukaista pintaa. Tässä numerossa Varoitusvaatteiden mallina on Image Wearin kehityspäällikkö Emma Kaappa.
Näkyvyys on tärkeä osa turvallisuutta monessa muussakin työympäristössä. – Hankitun vaatteen mukana pitää tulla myös sekä suomenettä ruotsinkielinen käyttöohje pesuohjeineen, kertoo eritysasiantuntija Susanna Mäki Työterveyslaitoksesta. Mitä kaikkea niiden valinnassa on otettava huomioon. Mikä tahansa kirkas ja heijastava vaatetus ei takaa riittävää näkyvyyttä, vaan varoitusvaatteiden tulee olla vuonna 2013 voimaan tulleen standardin EN ISO 20471 tai sitä edeltäneen standardin EN 471 mukaisia. Varoitusvaatteita tarvitaan monessa työssä, joissa on erityisen tärkeää tulla havaituksi. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 L IIKENTEENOHJAAJAT JA MUUT LIIKENTEEN välittömässä läheisyydessä työskentelevät tarvitsevat työssään erittäin näkyviä vaatteita, jota kutsutaan myös varoitusvaatteiksi tai huomiovaatteiksi. TEE ITSESI NÄKY VÄKSI TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK Varoitusvaate voi olla väriltään flueresoivan keltainen, oranssin punainen tai punainen.. Vaatimuksenmukaisen varoitusvaatteen tunnistaa CE-merkinnästä sekä siitä, että tuotteeseen on merkitty standardin lyhenne ja näkyvyysluokka. Myynnissä ja käytössä voi olla kummankin standardin mukaisia varoitusvaatteita, mutta uusiin myyntiin tuleviin vaatteisiin valmistajien on hankittava EUtyyppi hyväksyntä nykyisen standardin mukaisesti
Luokassa 1 vastaavat luvut ovat 0,14 ja 0,10. Luokan 2 varoitusvaatteessa flueresoivaa taustamateriaalia on oltava vähintään 0,5 ja heijastavaa materiaalia 0,13 neliömetriä. Suojausluokka voidaan määritellä yksittäiselle vaatekappaleelle tai -kokonaisuudelle, esimerkiksi takille ja housuille yhdessä, Mäki kertoo. Työterveyslaitos havaitsi asfalttityöntekijöitä koskevassa tutkimuksessaan, että ohi ajava liikenne ja ajoneuvojen suuri tilannenopeus koetaan työssä suuriksi haittatekijöiksi. Standardit taas on laadittu selventämään teknisiä yksityiskohtia. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 Kolme luokkaa tehon mukaan Varoitusvaatteissa on kolme suojausluokkaa, jotka määräytyvät fluoresoivan ja heijastavan materiaalin määrän mukaan. Fluoresoivalla pigmentillä käsitelty materiaali lisää näkyvyyttä päivällä, hämärässä sekä sateessa ja sumussa, mutta ei pimeällä. Siksi on tärkeää, että vaatteessa on myös heijastavaa pintaa. TEE ITSESI NÄKY VÄKSI – Suojausluokka 3 on tarpeellinen työskenneltäessä liikenteen läheisyydessä, kun ohiajavien autojen nopeus on suurempi kuin 60 kilometriä tunnissa, hän tarkentaa. – Luokan 3 vaatteen tulee peittää vartalo ja siinä on oltava heijastinnauhoilla varustetut hihat tai pitkät lahkeet, tai molemmat. Mutta mistä työnantaja voi tietää, minkä luokan näkyvyyttä mihinkin työhön tarvitaan. Riskinarviointi ennen valintaa Varoitusvaatetus kuuluu henkilönsuojaimiin, joiden käytöstä on säädetty työturvallisuuslaissa. Näiden materiaalien pitää jakautua tasaisesti vaatteen etuja takaosaan. Yhdistettyä materiaalia käytetään tosin vain näkyvyydeltään heikoimpien varoitusvaatteiden eli luokan 1 vaat teissa. Asetuksessa myös viitataan tieliikennelakiin, kun kyse on työskentelystä muun muassa tieja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla. Työntekijät ovat toivoneet työmaille esimerkiksi siirrettäviä hidasteita ja aiempaa näkyvämpiä liikennemerkkejä. Varoitusvaate menettää tehoaan käytössä kuluessaan. Susanna Mäen mukaan luokan 3 varoitusvaatetus on pakollinen, kun työskennellään liikenteen välittömässä läheisyydessä. Paras näkyvyys on luokkaan 3 kuuluvissa vaatteissa, joita tarvitaan esimerkiksi liikenteenohjauksessa. Varoitusvaate tulisi valita standardin EN ISO 20471 mukaisen riskinarviointitaulukon perusteella, Mäki sanoo. Hän muistuttaa, että ensisijaisesti riskit tulee poistaa teknisesti. Tässä luokassa fluoresoivan materiaalin pinta-alan on oltava vähintään 0,8 neliömetriä ja heijastavan materiaalin vähintään 0,2 neliömetriä. – Työnantajan tulee tehdä riskinarviointi työssä esiintyvistä riskeistä. Standardin mukainen varoitusvaatetus voi olla väriltään flueresoivan keltainen, oranssinpunainen tai punainen. Yhdistetyissä materiaaleissa kirkkain väri on keltainen. Siihen ohjaa tieliikennelaki. Varastotyöt työkoneen työskentelyalueella vaativat näkyvän vaatetuksen.. Vaatteissa voi olla myös yhdistettyä materiaalia eli materiaalia, jossa on sekä flueresoivan että heijastavan materiaalin ominaisuuksia. Jos varoitusvaatteeseen kiinnitetään logoja tai muita merkkejä, kannattaa varmistaa, ettei näkyvyys peity liikaa. Pelkkä heijastinliivi ei riitä luokan 3 vaatetukseksi. Rakennustyötä koskevan asetuksen mukaan rakennustyömaalla on käytettävä heijastavaa varoitusvaatetusta
Lisäksi Työterveyslaitos järjestää verkkokoulutusta suojainten ja suojavaatteiden hankintaan työpaikoille. Näkyvää vaatetusta tarvitaan muun muassa näissä töissä: ajoneuvon tai työkoneen opastus liikenteenohjaus tietyöt, joissa on päälleajon vaara puhtaanapito ja jätehuolto vesiväylien rakennus ja kunnossapito varastotyöt työkoneen työskentelyalueella työmaakoneiden läheisyydessä työskentely maanalaiset rakennusja räjäytystyöt ajoneuvoliikenteen seassa tehtävät työt työt rautateillä, satamissa ja lentokentillä palo-, pelastusja poliisitoimen kenttätehtävät talonrakennus puunkorjuu Lähde: Työsuojeluhallinto Kuluminen vähentää tehoa Varoitusvaate menettää tehoaan käytössä kuluessaan. Keskustelua on herättänyt myös käyttömukavuus, kuten hiostavuus ja hengittämättömyys varsinkin kesäkäytössä. Siksi onkin tärkeää, että alla oleva vaatetus imee hien ja siirtää kosteuden eteenpäin seuraavaan kerrokseen. – Työnantajan olisi hyvä pohtia, miten hoitaa keikkatyöntekijöiden vaatehuolto ja työkohteiden säilytysja kuivumispaikat. Jos työntekijän on pestävä varoitusvaate itse, hänen tulee noudattaa pesuohjeita ja pestä se aina samanväristen vaatteiden kanssa. Käytetyn vaatteen väriä voi verrata uuteen. Mäen mukaan tyypillisiä koulutuksessa esiin nousevia, varoitusvaatteita koskevia kysymyksiä ovat esimerkiksi eri värien näkyvyyden erot sekä luokan 3 vaatimukset ja tulkinnat käytännössä. Asianmukaisen sadevaatteen tunnistaa omasta standardistaan. Koulutusta tarjolla Työterveyslaitos järjestää joka syksy Suojavaatetuksen ajankohtaispäivät -tapahtuman, joka Susanna Mäen mukaan antaa hyvän tilannekuvan voimassa olevista standardeista ja myös mahdollisuuden tavata alan luotettavia toimijoita. Tekokuitu voi myös hangata herkkäihoisia käytössä, Mäki toteaa. – Jos työtä tehdään urakalla vesisateessa 8–12 tuntia, sadeja välikerrosten on oltava toimivia. – Silloin vaatteesta tulee löytyä sekä sadevaatetuksen standardi EN 343 että erittäin näkyvän vaatetuksen standardi EN ISO 20471:2013, erityisasiantuntija Susanna Mäki kertoo. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 SEKÄ NÄKYVÄÄ ETTÄ VEDENPITÄVÄÄ K un varoitusvaatteen pitää kestää sadetta, tarvitaan oikeasti vedenpitäviä vaatteita, joiden saumat on teipattu. Käytössä olleet näkyvät vaatteet eivät osoittautuneet aina oikeasti näkyviksi, vaan värit olivat haalistuneet. Myös lika heikentää vaatteiden näkyvyyttä. Fluoresoiva materiaali voi haalistua suorassa auringonvalossa, joten varoitusvaatteita ei kannata säilyttää esimerkiksi ajoneuvon istuimella. – Näkyvyyttä ei aina koeta mukavaksi asiaksi. Sadevaatetus voi hänen mukaansa olla ongelmallinen fyysisesti raskaassa työssä, koska hikoilu tuottaa vaatteen sisälle vesihöyryä. Aurinko haalistaa vaatteita, ja haalistuminen ja lika heikentävät vaatteiden näkyvyyttä.. Jos se on selvästi haalistunut tai lika ei enää lähde pesussa, on aika vaihtaa vaate uuteen. Pikiroiskeiset suojaja työvaatteet eivät kuulu kotiin pestäviksi samassa koneessa lastenvaatteiden kanssa, Mäki huomauttaa. Mäki kertoo, että Työterveyslaitoksen tutkimuksessa testattiin asfalttimiesten kesäkäytössä olevia paitoja, shortseja, pitkiä housuja ja varoitusliivejä. Myös kuivat varavaatteet ovat tarpeen urakkatöissä
Monipuoliset, testatut ja sertifioidut tuotteet sinun käsillesi. Pysy turvassa itsesi ja sinulle tärkeiden ihmisten vuoksi. atex-ammattiasut.fi Työvaatteita ammattitaidolla jo vuodesta 1992
Tarkastukset tehtiin Forssassa, Jokioisissa, Karkkilassa ja Siuntiossa. työkaluja turvallisuuden johtamiseen. Hankkeen tavoitteena on saada yri tyksiin uusia ammattilaisia ja asiantun tijoita, joilla on aktiivinen, vastuullinen asenne turvallisuuden kehittämiseen. – Vaikka emme pääsekään kohtaa maan kasvokkain, pidämme kiinni tutusta Nollisseminaarin tunnelmasta, emmekä aio unohtaa osallistujien vuorovaikutusta ja keskustelumahdol lisuuksia, kertoo Nollistiimi. Säteilylaki velvoittaa työn antajat mittaamaan työpaikan sisäilman radon pitoisuuden, jos on perusteltua olettaa, että se on laissa säädettyä radonpitoi suuden viitearvoa suurempi. Katso päivitetty ohjelma: www.ttl.fi/ nollis-seminaari. Tunnetko jo työturvallisuusanimaatiot. Oppilaitoksille verkosto tarjoaa muun muassa kyselyn opiskelijoiden turval lisuusnäkemysten selvittämiseksi, tur vallisuuskulttuurin itsearviointimallin ja NYT ON RADONMITTAUSTEN AIKA EteläSuomessa syksyllä 2019 ja alkuvuodesta 2020 tehdyssä valvon nassa huomattiin, että vain joka kolmas työpaikka oli tehnyt vaaditut radonmittaukset. NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI siirtää turvallisuuden takia syksyn seminaa rin verkkoon. Mukana ovat Kemianteollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Opetushallitus, Opiskelijajärjestöt SAKKI ry ja OSKU ry. Työnantajan on ilmoitettava tulokset Säteilyturvakes kukselle. Silloin pitoisuus saadaan mitattua mahdolli simman luotettavasti. Mittaukset tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Verkostojäseneksi on kesällä 2020 tullut Sivistystyön antajat ry. Kaksipäiväiset koulutuspäivät keskit tyvät työhyvinvoinnin aiheisiin. 040 844 6112 Lisätietoa: ttk.fi/tyoturvallisuus_ ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_ perusteet/turvallisuusosaaminen T YÖELÄMÄN TARPEISTA lähtenyt Turvallisuuskumppani-hanke edistää opiskelijoiden turvalli suusosaamista ja tietoisuutta lisäämällä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kesken. Työsuojeluviranomainen valvoo tänä syksynä työpaikkojen radonia Kirkko nummella ja Sipoossa, jotka alueina tulivat mittausvelvoitteen piiriin, kun säteilylaki uudistui vuonna 2018. Esimerkiksi animaatio Koneturvallisuus – koneen turvalaitteiden ohittaminen esittää kuolemaan johtaneen tapaturman, jonka kuvauksen löydät myös tämän lehden sivulta 48. TULE TURVALLISUUSKUMPPANIKSI KU VA SH U TT ER ST O C K KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Finnsafe juhlii Tampereella 25.–26.11. TURVALLISUUS AJASSA 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 R ADON AIHEUTTAA Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuodessa. Syyskuun lopulla yhdistyksellä on vakaa aikomus järjestää juhlaseminaari Tampereella lähitapahtumana. – Olemme parhaillaan laatimassa turvallisuussuunnitelmaa, ja heti kun saamme sen valmiiksi, tiedotamme asiasta tarkemmin. Päivien ohjelma tiivistyy hieman, koska työpaikkavierailut ja tuumaustunnit jäävät pois ohjelmasta. Jos kumppanuus kiinnostaa, ota yhteyttä petri.pakkanen@ttk.fi, p. Lisätietoa: www.stuk.fi/aiheet/radon Turvallisuus on onnistumisia -verkkoseminaari 3.–4.11. Seuraamme tietysti tilanteen kehittymistä, eli varasuunni telmat ovat olemassa, kertoo Finnsafe ry:n puheenjohtaja Tiina Lius. Ajankohtaiset tiedot tapahtumasta: www.finnsafe.net/fi/yhdistys ?. Hanketta koordinoi Työturvallisuus keskus. Liikkeelle on lähdetty jo useissa op pilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. TYÖTURVALLISUUDEN ammattilaisten yhdistys Finnsafe ry juhlii viittäkym mentä toimintavuottaan koronan var jossa. Työturvallisuuskeskuksen Youtubekanavan videot havainnollis tavat turvallisia työtapoja
Kun tiedetään, mitä hengitysilmassa on, sekä työntekijä että työnantaja voivat olla rauhallisin mielin, tuotepäällikkö Anna Leino lisää. – Aiemmin tavaraa varastoitaessa kiinnitettiin huomiota lähinnä tuholaistorjunta-aineisiin, vaikka suurempi ongelma ovat materiaaleista haihtuvat aineet. – Mittaus on ainoa keino varmistua vaarallisista – usein näkymättömistä ja hajuttomista – kaasuista. Törnqvist kertoo esimerkin laitteen hyödyistä: – Konttien tuulettaminen varmuuden vuoksi kestää ehkä muutaman tunnin. Lisäksi laite reagoi myös tuntemattomiin kaasu. Esimerkiksi syöpää aiheuttavaa formaldehydia löytyy usein tavarakonteista yli haitallisten pitoisuuksien, kertoo tuotepäällikkö Anna Leino Gasmet Technologies Oy:stä. Sen avulla tiedät välittömästi, mitä ilmassa on. Mittaustulokset ovat laboratoriotasoa. O n työnantajan vastuulla, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Laitteen avulla tulokset ovat valmiit parissa minuutissa, ja kontti on valmiina purettavaksi saman tien. GT5000 Terra – helppokäyttöinen, varma ja nopea Mittauspaikalla ei aina tiedetä, mitä kaasuja ollaan mittaamassa. GT5000 Terra säästää runsaasti aikaa ja työtä verrattuna siihen, että näytteitä jouduttaisiin lähettämään analysoitavaksi. Näin voi tapahtua tehtaassa tai laboratoriossa, tavaraa varastoitaessa, rahtikonttia purettaessa tai tulipalon sattuessa. Laite antaa selvät signaalit siitä, onko näyte turvallisten rajojen sisällä, opastaa Gasmet Technologies Oy:n myyntiinsinööri Jockum Törnqvist. Monet markkinoilla olevat laitteet tunnistavat vain muutaman kaasun, kun GT5000 Terra -laitteella on mahdollista mitata yli 350 tunnettua kaasua ja näistä viittäkymmentä yhtäaikaisesti. Turvallisuuden varmistamiseksi työympäristöä on tarkkailtava jatkuvasti. Toistuva altistuminen kemikaaleille voi aiheuttaa vakavia haittoja työntekijälle. Vain mittaamalla tiedät, mitä ilmassa on Usein kaasujen aiheuttamiin riskeihin herätään vasta, kun jotain sattuu. GT5000 Terra -laite on työkalu vaarallisten kaasujen mittaamiseen. Kontteihin on voinut esimerkiksi jäädä jäämiä siellä aiemmin varastoiduista tuotteista. Tuloksiin voidaan reagoida välittömästi. Helppokäyttöinen ja luotettava kaasunmittauslaite sopii hyvin kenttäolosuhteissa käytettäväksi. Myrkyllisten, syttyvien tai räjähtävien kaasujen aiheuttamat tapaturmat voivat olla erityisen vakavia. yhdisteisiin. Laboratoriotason mittaukset kenttäolosuhteissa VARMISTA TYÖNTEKIJÖILLESI TURVALLINEN HENGITYSILMA MAINOS Joka päivä jossakin päin maailmaa joku altistuu tietämättään terveydelle haitallisille kaasuille. Siksi on tärkeää, että laite mittaa laajan kirjon erilaisia aineita. – Käyttäjä asettaa itse altistusrajat. Säännölliset ja tarpeenmukaiset kaasumittaukset ovat keskeinen osa työturvallisuustoimia, joilla onnettomuuksia voidaan ehkäistä ja työtapaturmia välttää
Aitouden tunne yllätti virtuaalikoulutuksessa TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT TYÖTERVEYSLAITOS, VIRTUARIO™, JOSE UUSITALO. 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Virtuaalitodellisuuden käyttö on uusi keino lisätä turvallisuus koulutuksen kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta. Oppimistuloksissa se haastaa perinteisen luentokoulutuksen
Fyysisenä tilana oli 16 neliön huone, jossa koulutettava pystyi vapaasti liik kumaan. – Tärkeää oli se, että koulutettava pääsi harjoituksissa itse vaikuttamaan VRympäristöönsä. Vuosina 2018–2020 toteutetun MoSaC eli Modernia turvallisuusoppimista rakennusalalle hankkeen tärkein tehtävä oli selvittää, miten virtuaali todellisuuden (VR) käyttö vaikuttaa turvallisuusosaamiseen ja ajatteluun. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 M UISTAN TÄMÄN vielä vuosienkin päästä.” Näin totesi yksi osallistuja pa lautteessaan, joka koski virtuaali todellisuutta hyödyntänyttä koulutusta Työter veyslaitoksen ja rakennus yritysten MoSaChankkeessa. Mukana oli 120 rakennustyöntekijää, joista puolet sai virtuaalikoulutuksen (VR) ja toinen puoli luentokoulutuksen samoista aiheista. Hänellä oli virtuaalilasit päässä ja liikeohjaimet käsissä. Työt aloitettiin pukukopilta, jossa suojau duttiin asianmukaisesti työtehtävää Tärkeää oli, että koulutettava pääsi harjoituksissa itse vaikuttamaan virtuaaliseen ympäristöönsä.”. Harjoitus kesti puoli tuntia, ja sen teki yksi ihminen kerrallaan. Työterveyslaitoksen tutkimusryh mään kuulunut asiantuntija Vuokko Puro kertoo, että palautteissa moni katsoi VRkoulutuksen ohjanneen heitä ajattelemaan työturvallisuutta aiempaa syvällisemmin. Tutkimusryhmä kehitti kaksi eri laista turvallisuuskoulutusta virtuaali todellisuusympäristöön sekä vertaili niiden ja perinteisen luentokoulutuk sen oppimisvaikutuksia. VRkoulutuksen paremmuus näkyi monessa, kuten työtilanteen turval lisuuden ennakoinnissa ja työtur vallisuuteen vaikuttavien asioiden tunnistamisessa. Asiat myös jäivät paremmin mieleen. Jos hän havain noi siellä esimerkiksi jäisen lätäkön ulkooven edessä, hän pystyi virtuaa lisesti hiekoittamaan paikan. Lisäksi haastatellut totesivat, että siisteyteen ja järjestykseen tulee kiin nitettyä aiempaa enemmän huomio ta, omat jäljet siivotaan ja kulkutiet pidetään puhtaana. Osallistujia ennakkoon askarrut taneet asiat eivät aiheuttaneet on gelmia: omat silmälasit mahtuivat VRlasien alle, eikä pahoinvointia esiintynyt. Motivaatio työturval lisuuden edistämiseen vahvistui, ja us ko yksilötason turvallisuustekojen hyö tyyn lisääntyi. Kehuja keräsivät myös koulutuksen kiinnos tavuus, innostavuus ja pelillisyys. – Työntekijöiden aloitteellisuus edistää työturvallisuutta oli lisäänty nyt. Hän lisää, että myös verrokkiryh män kokemukset luentotyyppisestä koulutuksesta olivat myönteiset, mutta VRkoulutuksen paremmuus oli tilastollisesti merkitsevää useissa tulosmittareissa. Lisäksi työturvallisuutta koskevia tietoja omaksuttiin paremmin kuin perinteisessä koulutusmallissa. Innostus näkyi myös oppimis tuloksissa. Hyviä oppimistuloksia Osallistujat pitivät erityisesti siitä, että virtuaalitilassa pääsi itse aktiivisesti osallistumaan tapahtumiin. Vuokko Puron mukaan VRkoulu tuksesta tuli pääosin hyvää palautetta. Virtuaalitilassa liikutaan itsenäisesti Molemmissa harjoituksissa työn alkuvaiheet olivat samanlaisia. VRkoulutus vaikutti vah vemmin turvallisuusosaamiseen ja ajatteluun kuin perinteinen luento koulutus. Kaksi tutkijaa tarkkaili taustalla tilannetta ja keräsi aineistoa. Kolmiulotteinen VRympäristö oli mallinnettu tieto koneella. Tarvitaan VR-lasit ja tyhjä huone Virtuaalikoulutuksessa oli kaksi valin naista harjoitusta: nostotyö ja korkeal la työskentely sekä toisena sirkkelin turvallinen käyttö. Kielteinen palaute koski lähinnä sa tunnaisia teknisiä häiriöitä koulutus tilanteissa
46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 varten. – Eräänlainen tietokonepeli – joskin vähän staattisempi – tämäkin on. Hänelle VRlasit ovat tutut ennestään, sillä hän harrastaa tieto konepelejä. Uusia ideoita palautepajassa Kun koulutukset oli pidetty, tutkijat kiersivät vielä kerran samoissa yrityk sissä. – Tästä puuttuu VRpelien räiske, mutta pelillisiä aineksia on, ja samalla huomioidaan pedagogiset oppimis sisällöt. Itse hän arvioi sitä kyselyssä jossain määrin uskottavaksi. Koulutuksessa saattoi edetä omaan tahtiin, ja siinä oli mahdollista palata taaksepäin ja katsoa esimerkiksi info isku uudelleen. Kankkunen kertoo, että ne, jotka eivät olleet pelanneet tietokonepelejä, pitivät koulutuksen VRympäristöä hyvin uskottavana. Sen jälkeen siirryttiin työpis teeseen turvallisuushavaintoja mat kalla tehden ja harjoiteltiin työmaalii kenteeseen liittyviä asioita. – Se sopii esimerkiksi laitteiden asennuskoulutukseen, koneiden käytön opetteluun ja työvaiheisiin tutustumi seen. Virtuaa likoulutus on hyvä lisä 3Dmallinnuksen ja lisätyn todellisuuden käytölle. Haapaniemi sanoo, että koulutukses sa väki oli innostunutta. – Tällaiset yhteishankkeet auttavat kehittämään koko rakennusalaa, jolle digitalisaatio tulee muutenkin. Hänestä virtuaalitodellisuutta hyö dyntävä sirkkelikoulutus sopi erittäin hyvin niille, jotka eivät olleet ennen käyttäneet kyseistä laitetta, koska silloin ei voi käydä vahinkoja. Muuten konetta pystyi ohjaa maan, kun liikeohjaimet olivat käsissä. – Aktiivisuus lisääntyi, kun ihmiset pystyivät itse toimimaan ja osallistu maan tapahtumiin. Puro toteaa, että jälkikäteen tulisi kuitenkin olla aina mahdollisuus kysyä ja keskustella askarruttavista asioista. Silloin oppii, miten pitää toimia ja miten välttää pahimmat virheet. Hurjia pudotuksia ja dramaattisia jännityksen tunteita ei ollut, ja sillekin on hyvät perusteet. – VRkoulutus sopisi esimerkiksi talonrakennustyömailla käytettävän TRmittauksen harjoitteluun, mikä H ELSINGIN KAUPUNGIN raken tamispalveluliikelaitoksen Sta ran rakennustekniikan yksikkö aikoo ottaa VRkoulutuksen osaksi perehdytyskäytäntöjään. Tietokonepelin aineksia Kirvesmies Juuso Kankkunen oli yksi staralaisista, jotka osallistuivat tutki mukseen. Koska Staralla ja Helsingin kaupungilla on tavoitteenaan lisätä digitalisaation hyödyntämistä, hankkeeseen oli hänen mukaansa luontevaa osallistua. – Tämä sopii oikeastaan mihin tahan sa työhön, jossa on iso tapaturmariski. Tavoitteena oli saada tilanteesta mah dollisimman todenmukainen. Tästä puuttuu VR-pelien räiske, mutta pelillisiä aineksia on, ja samalla huomioidaan pedagogiset oppimis sisällöt." VIRTUAALIKOULUTUS TUKEE PEREHDYTYSTÄ. Tässä on tehtävä oikeita valintoja, jotta pää see etenemään. Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan koulutuksessa on tärkeä tarjota on nistumisen kokemuksia pelottelun sijaan. VRkoulutus on tarkoitettu niin helppokäyttöiseksi, että koulutetta va pärjää yksinään. – Aiomme käyttää ensimmäiseksi toimistotyöntekijöiden työympäristön vaaratekijöihin liittyvää harjoitusta, jonka saa Työterveyslaitoksen virtuaali kirjastosta, kertoo yksikönjohtaja Kari Haapaniemi . Hän esitteli VRkoulutuksen ja koke mukset koko Starassa, ja halukkaat pääsivät kokeilemaan. Asenne työympäris tön seuraamisesta ”jää päälle”. Staran rakennustekniikan yksikkö oli mukana suunnittelemassa sirkkeli sahausharjoitusta VRkoulutukseen. Kahdet virtuaalilasit on jo hankittu. Tilaisuuksissa tuli Puron mu kaan useita ideoita uusista sovellus kohteista. Hän toteaa, että VRkoulutus ei korvaa perinteistä perehdytystä, mutta tukee sitä tuomalla elävyyttä ja havain nollisuutta. Silloin myös vertailuryhmässä olleet pääsivät kokeilemaan virtuaa lilaseja. – Tässä ei saa esimerkiksi fyysistä vastusta, joka tuntuu sirkkeliä käytet täessä
Palautekeskusteluissa syntyi paljon ideoita siitä, mihin kaikkeen VR-koulutusta voisi Lujabetonin työpaikoilla soveltaa. Korona-aika voi luoda palveluille kysyntää. Kuljettajan työssä korostuu visuaalinen havaintokyky, koska hänellä on kuulonsuojaimet ja koska tiloissa kulkee työntekijöitä ja muuta työliikennettä. Katso video bussien käyttöönottotarkastuksen koulutuksesta ctrlreality.fi/works/virtual-busdriver-trainer/ Virtuaalitodellisuus vähentää kontakteja. Hanke sai rahoitusta Työsuojelurahastolta. Virtuaaliympäristöä voisi hyödyntää elementtien nostotyön perehdyttämisessä ja turvallisuuden ulkopuolella yrityksen strategian elävöittämisessä. – Meille pitäisi olla iso paketti ja paljon virtuaaliseksi tehtyjä työtilanteita, jotta tätä voisi hyödyntää laajemmin yrityksessä. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 samalla yhtenäistäisi ja kalibroisi kyseisen havaintomenetelmän käyttöä. Omat reaktiot tulivat tilanteessa vaistomaisesti: kyllä siinä säpsähti ja veti käden pois, jos se näytti olevan törmäämässä johonkin. Projektipäällikkönä ja vastuullisena tutkijana toimi Maria Tiikkaja Työterveyslaitoksesta. LISÄÄ AIHEESTA Modernia turvallisuusoppimista rakennusalalle (MoSaC). Osallistujat vastasivat kyselyyn kolme kertaa, ja heitä haastateltiin lyhyesti puhelimitse koulutuskokemuksista. – Tämä sopisi esimerkiksi hallinosturin turvallisen käytön koulutukseen. – Perehdyttämisessä tarvitaan aina myös henkilökohtaista ohjausta. Ja esimerkiksi työpaikan toimintamallien kehittäminen ja työstäminen kannattaa tehdä kasvokkain, Puro huomauttaa. Virtuaalikoulutuksen käyttö kiinnostaisi jatkossakin, mutta Hynysen mukaan toistaiseksi jarruna ovat ohjelmointityön paljous ja VR-tilanteiden rakentamiseen vaadittava ajan ja asiantuntemuksen määrä. Yritys on luonut virtuaaliympäristön muun muassa Työ tehoseuralle linja-autonkuljettajien koulutukseen. Hyvät tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että VR-koulutus voisi korvata kaiken koulutussisällön. sekä betonija kuorma-autojen kuljettamisessa. – Itselläni ei ollut ennakko-odotuksia tai VR-kokemuksia, ja kun kokeilin tätä palautetyöpajassa, ”ostin” nopeasti virtuaalimaailman muiden tapaan. (Työterveyslaitos, 2020.) Tutkimushankkeen loppuraportti: www.julkari.fi/handle/10024/139927 www.ttl.fi/virtuario V irtuaalitodellisuuden avulla paitsi koulutukset myös tehdasvierailut voidaan hoitaa ilman lähikontaktia, opastaa asiakaspäällikkö Frans Enala virtuaaliympäristöjä toteuttavasta CTRL Realitysta. Aidontuntuinen kokemus Lujabetoni Oy:n kehityspäällikkö Eero Hynynen kertoo, että alkuihmetyksen jälkeen VR-koulutukseen osallistuneet yllättyivät kokemuksen aitoudesta. Mukana oli kahdeksan rakennusalan organisaatiota: SRV, YIT, Stara – Helsingin kaupunki, Voimatel, Lujabetoni, NCC, Consolis PARMA ja Fira. Maria Tiikkaja ja muut. Samat asiat painottuvat myös trukinkäytössä ja varastotyössä Tutkimustietoa modernista koulutuksesta M odernia turvallisuusoppimista rakennusalalle -hankkeen opetussisällöt suunniteltiin yhteistyössä työturvallisuuden, pedagogiikan ja virtuaalioppimisen asiantuntijoiden kanssa
Hän oli ehtinyt käyttää kyseistä 1 Yleiskuva koneesta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun työntekijät vaihtuvat usein ja työntekijöillä on vähäinen työkokemus. Yksin jäänyt huoltomies oli ohitta nut klapikoneen joystickohjaimen kiilaamalla sen klapilla niin, että syöttökuljettimen hihna ja päätyrulla pyörivät jatkuvasti. Konetta ohjattiin ohjaus paneelin käyttökytkimistä, pääasiassa joystickohjaimella. Huoltomies oli 49vuotias, eikä hänellä ollut juuri aiempaa työkoke musta. Työnantajan on koulutettava henkilöstö turvalliseen koneiden käyttöön. Käsiteltä vänä olleessa rangassa oli oksakohta, joka oli saattanut hankaloittaa puun syöttämistä. 3 Koneen päätyrullan tylpät piikit helpottavat rangan syöttämistä hihnalle. Kiilaamisen syynä saattoi olla halu helpottaa tukkipöy dältä työnnettävien rankojen nouse mista päätyrullan päälle. Onnettomuus havaittiin vakituisen huoltomiehen palattua paikalle, mut ta työntekijän pelastamiseksi ei ollut enää mitään tehtävissä. Työtä tehtiin osin parittain ja osin myös yksin. Hänen päätyönään oli tehdä klapeja halkovarastolla, jossa hän lähinnä ohjasi konetta ja syötti rankoja koneen sisään. Työpaikalla on oltava järjestelmällinen menettelytapa riskien arviointiin ja hallintaan. Huoltomies oli mennyt koneen vaaraalueelle pyörivän päätyrullan ja tukkipöydän väliin. Tämä kertoi korostaneensa perehdytyksessä tur vallisuuden tärkeyttä. Hän puristui konetta vasten ja sai kuolemaan johtaneet vammat. TAPATURMAINEN KUOLEMA 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TVK i Polttopuita klapikoneella tehnyt huoltomies takertui vaatteistaan koneen pyörivään päätyosaan. Valmistajan ohjeen mukaan kone on suunniteltu yhdelle käyttäjälle. Tapaturmaan saattoi osaltaan myötävaikuttaa muun muassa se, että klapikoneet oli sijoitettu alueel le lähtökohtaisesti parityöskentelyä ajatellen. 1 2 3. Takin kiertyessä rullan ym pärille hän puristui koneen rakenteita vasten, mikä esti hapensaannin. Klapikone oli hankittu vajaat kaksi vuotta sitten, ja se täytti konedirektiivin säännökset. Huoltomies työsken teli koneella, jonne syötettiin tukkipöydälle nostettuja suurehkoja rankoja. Aamupäivän aikana huoltomies oli tehnyt klapeja välillä yksin ja välillä yhdessä vakituisen huoltomiehen kanssa. Perehdytyksessä on tärkeää olla vakiintuneet menetelmät, joilla Miten vastaava estetään. varmistetaan, että työntekijä on sisäistänyt työhön liittyvät vaarat. Huoltomies oli aloittanut määrä aikaisessa työsuhteessaan kolme viik koa aiemmin. 2 Koneen joystick-ohjain oli ohitettu klapilla kiilaten. Huoltomies oli todennäköisesti mennyt nostamaan puunrankaa hih nalle ja takertunut työtakistaan pää tyrullaan. Riskit tulee arvioida konekohtaisesti. T YÖPAIKAN HALKOVARASTOLLA oli kolme erillistä klapiko netta. Arvioinnissa pitää huomioida myös mahdollinen työohjeiden vastainen toiminta ja poikkeavat työtilanteet. Ennen onnettomuutta vaki tuinen huoltomies oli tuonut uuden lastin rankoja tukkipöydälle ja lähte nyt auraamaan lunta toisaalle. Raportit: totti.tvk.fi Huoltomies takertui vaatteista klapikoneen päätyrullaan (TOT 2/19) klapikonetta noin kolme päivää vaki tuisen huoltomiehen perehdytettyä hänet koneen käyttöön. Tiedot perustuvat Tapaturmavakuutus keskuksen (TVK) johtaman tutkimusryhmän laatimaan raporttiin. Työpaikalta saatujen tietojen mukaan vakituinen huoltomies ja muut alueen työntekijät eivät olleet aiemmin havainneet vas taavaa menettelytapaa. Huoltomies menehtyi klapikoneen ääreen Onnettomuusriskiä kasvatti selvästi se, että huoltomies ohjeiden vastaises ti ohitti käyttökytkimen
Määräaikainen vuositilaus 97 euroa. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 97 €/vsk. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 82 euroa/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 77 euroa/kpl 10 kappaletta, kestotilaus 74 euroa/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 72 euroa/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 65 euroa/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 55 euroa/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 euroa/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 35 euroa/kpl Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 87 €/vsk. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS, VASTAAJIA 767. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Määräaikainen vuositilaus 87 euroa. (Laskutusväli 12 kk). Tilaa lehti nyt! VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi !. TILAUSHINNAT 2020 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 87 euroa. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 77 euroa/vuosikerta
Oleellista on se, että saadaan aikaan. Lavas 41-vuotias yrittäjä jo 17-vuotiaasta harrastukset: sukututkimus, älykoti, liikunta perhe: puoliso ja kaksi poikaa i KU VA T SH U TT ER ST O C K. Usein lähden Vallilan-toimistolta ennen ruuhkia jatkamaan töitä Saviolle loppupäiväksi. Matka kotoa työpaikalle antaa aivoille tilaa. Pienenä purin rikki menneet sähkölaitteet ja tutkin niiden toimintaperiaatteet. Selvitän monesta lähteestä taloudelliset ja ekologiset vaikutukset ja lasken, mikä riittää, jotta ei tule hankittua ylikapasiteettia. Hankin vastikään myös sähköpotkulaudan, johon vaihdan lyhyillä matkoilla. Olen tehnyt edellisen työpäivän päätteeksi listan seuraavan päivän ja loppuviikon töistä. Olen joutunut siihen joskus puuttumaan ja ollut itsekin vähän huonona esimerkkinä. Olen myös aina halunnut ottaa asioista selvää. Ajopäiväkirjan mukaan ajan työpäivänä useimmiten alle sata kilometriä päivässä, ja siihen taas sähköauto riittää hyvin. Käytän joskus sitä sähköauton sijaan, kun käyn tapaamisissa. Olen tavisautoilija ja tarkka autoilun kustannuksista. Jos päivän mittaan tulee keskeytyksiä, saan ainakin tärkeimmän asian eteenpäin. Toimistolla meillä on sähköpyörä. Sillä kuljemme myös mökkimatkat, sähköautoa kun tulisi ladata 200 kilometrin jälkeen. Aamuisin Lahdenväylällä on ruuhka ajaessani Helsinkiin. Sähköautoa harkitsevan kannattaakin ensin arvioida, kuinka paljon ajoa tulee päivän mittaan. Se ei haittaa, kuuntelen radiota. Jos on paljon ajatuksia päässä, käännän radiota pienemmälle. Lisäkustannus on jo maksanut itsensä takaisin säästyneinä bensa-, huoltoja vakuutusmaksuina. O LEN AAMUVIRKKU, herään puoli kuuden aikaan ennen kuin kello soi ja muu perhe herää. Samaa teen aikuisenakin. Olen tehnyt sitä säännöllisesti jo seitsemän vuotta. Sieltä tulee valumaan paljon käytettyjä autoja Euroopan markkinoille. Liikaa ei myöskään saa tehdä töitä. Kun innostun jostain, pengon perinpohjaisesti, miten asia on. Kahvi on palkinto tehdystä työstä. Sähköautoon ei tarvita öljynvaihtoa, katsastus on edullinen ja vero alhainen. Meillä on joustavat työajat ja työskentelypaikat. HANKIN PARI VUOTTA SITTEN käytetyn sähköauton, Nissan Leafin. Auto on hiljainen ja kiihtyy nopeasti pysähdyksen jälkeen. Teen töitä kahdella toimistolla, Helsingin Vallilassa ja Keravan Saviolla. Luen sähköpostit ja vastaan niihin, tarkistan laskut. En ole ikinä tykännyt ökyautoista. Aamujumppa saa kropan liikkeelle: punnerruksia, vatsalihaksia ja selkäliikettä, 20 kutakin. Jumppa kestää juuri sen aikaa, kun kahvi tippuu. Se maksoi alle 20 000 euroa, noin 30 prosenttia enemmän kuin vastaava bensa-auto. ALOITAN TYÖPÄIVÄN JO KOTONA Keravalla. TYÖMATKALLA 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Vaikka voisin tehdä töitä myös kotoa käsin, koen tarvitsevani siirtymää. Hankinta voisi kannattaa nyt, kun talouttaan elvyttävä Saksa tarjoaa isoja tukia sähköauton ostajalle. VAIMONI AJAA KOLMEN KILOMETRIN työmatkansa vanhalla, halvalla hybridi autolla. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SUVI SIEVILÄ Yrittäjä luottaa sähkömenopeleihin Ilkka O. Ruuhka-ajo on jouhevaa, kun ei ole vaihteita. Aamulla aloitan isoimmasta ja tärkeimmästä tehtävästä
– 6.11.2020, Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 15.3. 030 4741 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 5-2020.indd 1 1.10.2020 13.58.30. – 30.11.2020, etäopetus Sisäilma ja terveys 10.11.2020, etäopetus Työterveysneuvottelu 17.11.2020, etäopetus Työterveyshuollon ajankohtaispäivä Uudet toimintatavat muuttuneessa tilanteessa 8.12.2020, Helsinki tai etäopeus TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 20. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimintakulttuurimuutoksen johtaminen 26.10. – 10.11.2020, webinaarisarja Hyvinvointia työn murroksessa -opintopiiri verkossa 9.11.2020 – 26.5.2021, verkkokoulutus Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi 11.11.2020, Helsinki tai verkkovalmennus TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 5.11.2020, etäopetus Altistelähtöinen työterveysseuranta 2. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Mitä kuuluu valmentavan johtajan työkalupakkiin. – 9.12.2020, etäopetus Työsuojelun jatkokoulutus 5. Älyvaatemittaus paljastaa raskaat työvaiheet Työturvallisuus Niuvanniemen psykiatrisessa sairaalassa KU VA SH U TT ER ST O C K Työparina koira TTT-LEHTI 6/2020 ILMESTYY 25.11. – 12.11.2020, Oulu 7. 23.11.2020, etäopetus Etäjohtamisen haasteet 27.10. – 5.11.2021, Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 1. – 2.12.2020, Tampere Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutuskalenteri tai p. – 22.10.2020, Tampere 10
Esitteen löydät: https://bit.ly/2Y7yVAE PROF Workwear 220x254mm_10/2020_mainosTTT_v2.indd 1 1.10.2020 11.54. PROF kuorivaatteet vaihteleviin sääolosuhteisiin . Uudet PROF-työvaatteet on suunniteltu erityisesti ammattilaisten käyttöön. Kysy lisää myyjiltämme tai tutustu Onninen Express -myymälöissä. Ne ovat kestäviä ja joustavia