TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 6/2015 | 15 € www.tttlehti.fi Lean työturvallisuuden apuna Puoli vuotta vapaaehtoistyössä AMMANIN AMMATTILAISIA JÄMÄKKYYTTÄ PROSESSEIHIN relaa kesken päivän TIEN PÄÄLLÄ MITÄ SISU SINULLE MERKITSEE. JOUSTAVUUS LUO HYVINVOINTIA Jäähyväiset viraston jäykkyydelle Ammattikuljettajan kovin keikka UNI MAISTUU, KUN
MINNA JÄÄSKELÄISEN KUVASI KANTEEN ANNA DAMMERT. 26 APR – ja hyvästit jäykkyydelle! KANNESSA Ajasta ja paikasta riippumatonta työtä Liikennevirastossa 28 Mitä sisu sinulle tarkoittaa. Tuomas Koskinen kohtasi maantiellä vastaantulijan, jolta jokainen toivoisi välttyvänsä. Tekee sen, mitä on tehtävä.” 30 TTT-Blogisti: Rauno Pääkkönen terveys 32 Jos uni ei tule, syitä kannattaa etsiä edellisestä päivästä KANNESSA Huolehdi hyvän unen olosuhteista 34 Kun työhuolet valvottavat Mieltä voi opettaa rauhoittumaan 35 Hellitä, hengitä, hyväksy Rentoutumisen keinoja on monia 37 Liikettä niveliin Liikuntatuokio kesken päivän suitsii stressiä turvallisuus 40 Lean tuo jämäkkyyttä myös työsuojeluun KANNESSA Lean-menetelmä sopii pitkäjänteiseen turvallisuusja hyvinvointityöhön 44 Käsimerkit kohdalleen Turvamerkeistä on annettu uusi asetus: käsimerkit muuttuivat hieman 47 Tapaturmainen kuolema Kuljetusyrittäjä puristui vetoauton ja viereisen perävaunun väliin A N N A D A M M E R T M E R JA K A R JA LA IN E N Minna Jääskeläinen rentoutuu joogan avulla. KANNESSA ”Sisu on loppuun asti viemistä. 48 Työssä ja vapaalla Kieli ja kirjallisuus täyttävät työn ja vapaa-ajan 50 Äänestä parasta 51 Ensi numerossa 35 14. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 2 Sisällys 6/2015 5 Päätoimittajalta 6 Tilauskortti 7 Ajassa 11 Työsuojelutieto löytyy nyt helpommin 12 Lukijoilta 14 TTT Henkilö KANNESSA Tukkirekan kuljettajan Tuomas Koskisen raskain työkeikka työ 20 Ammattilaisia Ammanissa KANNESSA Pala Jordaniaa suomalaisen vapaaehtoistyöntekijän silmin 24 Homma hanskassa, arki balanssissa Mistä sinä saat voimaa arkeen
Kurssiin voidaan lisäksi liittää esimerkiksi ajoharjoittelua radalla tai Ennakoi ääneen Kommentoiva ajo -osuus. Osallistujia tuetaan sitoutumaan toimintatapojensa jatkuvaan arviointiin ja muuttamiseen.. Kurssi sisältää EAK-koulutuksia järjestävät Liikenneturvan EAK®-kouluttajat eri puolilla Suomea. OPI ITSESTÄSI KULJETTAJANA – ENNAKOIVAN AJON KOULUTUS Liikenneturvan Ennakoivan Ajon Koulutus (EAK®) lisää turvallisuutta työhön, työmatkoihin ja vapaa-aikaan. EAK®-kurssi järjestetään luokkamuotoisena perustuu osallistujien tekemiin ennakkotehtäviin käsittelee osallistujien omia vahvuuksia ja heikkouksia kuljettajana on keskusteleva ja vuorovaikutteinen soveltuu kaikille autolla liikkuville, esimerkiksi työyhteisöille, joiden henkilöstö käyttää autoa työtai työasiamatkoihin on laadukas ja ajantasainen, parhaiden ammattilaisten suunnittelema. EAK® sopii kaikille autolla liikkuville. Lisätietoja kurssista ja kouluttajista: www.liikenneturva.?/eak . + + ennakkotehtävän kurssipäivän 6 h palautekirjeen. Koulutus soveltuu erinomaisesti henkilöautoa työssään tarvitseville, jotka eivät aja autoa ammatikseen. Ennakoivan ajon koulutuksen tavoitteena on saada kuljettaja pohtimaan, kuinka vastuullisesti hän suhtautuu ajamiseensa ja toimii liikenteessä. Kuljettaja saa uusia näkökulmia ja toimintamalleja. Kurssi on kehitetty parantamaan erityisesti työyhteisöjen liikenneturvallisuutta
tammikuuta 2016 | Messukeskus, Helsinki TUTUSTU NÄYTTEILLEASETTAMISEEN JA VIERAILUUN OSOITTEESSA www.easyfairs.com/NHTEF KANSAINVÄLISEMPI puhuttelee Suomen lisäksi kaikkia Pohjoismaita INNOVATIIVISEMPI esittelee uusia teknologioita, ratkaisuja ja toimijoita YHTEISÖLLISEMPI ottaa huomioon yhteisöjen tarpeet terveysteknologian ja eHealthin näkökulmasta. Ammattitapahtuma täynnä innovatiivisia kohtaamisia ja ajatustenvaihtoa 13.-15
Jos työyhteisön pakertamisen tulos päätyy asiakkaalle myöhässä tai hätä päissään kursittuna, se on huonoa palvelua. TÄTÄ KIRJOITTAESSANI TAPATURMAPÄIVÄ 13. Opin aloit tamaan keskustelun kysymällä, onko hänellä hetki aikaa. MYÖS TYÖYHTEISÖSSÄ kiire pilaa pal jon. Työpaikalla kai ken kaveruuden keskelläkin ykkösenä sittenkin on työ ja sen tavoitteet. Yhden tai muutamien myöhästelys tä tulee kaikkien riesa, ja kiire lähtee kiertoon. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 24.11.2015 päätoimittajalta Sähläyksestä kiireen säätämiseen K IIRE PILAA PALJON ihmisessä. Jos joku ei selviydy ilman jatkuvaa kiirettä, hän tarvitsee apua: tehtävien karsimista, jonkun jakamaan tekemistä ja vastuu ta, ehkä myös koulutusta aikaa säästä vämpiin työmenetelmiin. Kiire on osasyynä niistä useimpaan. Valmistumisaikataulut lipsuvat, ja aina yhteen suuntaan, yli. Kampanja uutisoi, että työpaikoil la sattuu vuosittain 230 000 tapaturmaa. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Päivää kampanjoitiin teemalla Hopulle loppu. VAIKKA ONGELMAT HELPOSTI henkilöi tyvät, niihin pääsee neutraalisti käsiksi tarkastelemalla tehtäviä, rakenteita, kulttuuria, tiedonkulkua, delegointia, resursseja, prosesseja. Lause on jäänyt mielee ni tilanteesta, jossa veli kommentoi si sartaan, silloista esi miestäni. Työyhteisössä sellainen sanoma tuhoaa ja tulehduttaa. marraskuuta on juuri jäänyt taakse. Kuka tahan sa voi ottaa asian puheeksi ja kysyä, mitä me tässä työyhteisössä voimme tehdä toisin ja säätää uusiksi, jotta me no ei jatkuvasti kiihdy kuin loppukiris sä juoksuradan viimeisellä suoralla. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2015 ja 2016. Esimieheni ei ollut töykeä, mutta hä nestä huokui läpi: puhutaan tämä asia nopeasti, muut työt odottavat. Aikavarkaan viesti – varmaan taha ton – kanssaan toimiville on: en kun nioita sinua, en sinun töitäsi enkä si nun työaikaasi. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Ilmoitusmyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 6. Joku porukasta on joka kerta myöhässä sovitusta tapaamisesta. Nimeksi sopisi tapaturmaton päivä, sillä siihen pitää pyrkiä, joka ikinen päivä. Kenellä on varaa ylenkatsoa asiakkaitaan. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tuoreen tilaston mukaan vakuu tusyhtiöt korvasivat vuonna 2014 pal kansaajille sattuneita työtapaturmia 116 331. Aika varkaudet voi mitata myös menetettyi nä euroina, kun monen työaika kuluu viipyilijää odotellessa. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Kun mukaan lasketaan koti ja liikenne, päästään joka vuosi 600 000 tapaturmaan. Kun paikkaus tapahtuu muutaman kerran, voi puhua hyvästä paineensietokyvystä. Jotta jokainen voi tehdä parhaansa, siihen on annettava hänelle mahdolli suus ja turvattava olosuhteet. Voimia loppuvuoteen ja toiveikkuutta uuteen! P.S . Yhteistä projektia tekevä työkave ri lähettää toistuvasti viestejä, joihin toivoo reagointia heti tai parin tunnin sisällä. Pikkuveli suri sisarensa kohdal la jotain sellaista, josta minulle, pari kymppiselle toimittajanalulle, välittyi vain häivähdys: hieman tuskastunut ää ni puhelimessa. Kuten myös hopun suitsimiseen. Kokous perutaan tunti ennen alkamistaan. Hän oli takuuvarmasti luotettava ja tunnolli nen johtaessaan ”suurten persoonien” luovaa työyhteisöä ja kantaessaan vas tuunsa kokonaisuudesta. Kun tilanne toistuu, voi lopulta puhua jopa hyväksikäytöstä. Yleensä kiire kristallisoituu ketjussa viimeisenä olevan työpistee seen: hän paikkaa parhaansa mukaan kaikkien muiden lipsumiset ehkä kohtuuttomallakin venymisellä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 45. Määrä on 5,6 prosenttia pienempi kuin 2013.
Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2016 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. (Laskutusväli 12 kk). Voit tilata myös osoitteessa: www.tttlehti.fi ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” TTT-lehden lukijatutkimus kevät 2014, vastaajia 762. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Sc an st oc kp ho to TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot iO Kustantajapalvelut Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa minuun yhteyttä. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. TH IN K ST O C K P H O TO S. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa
Altistuminen on silti huomioitava. TE K S TI R A IJ A LA H TI N E N , K U V A TA M P E R E E N TY Ö V Ä E N TE A T TE R I Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistosta jo poistuneessa Addams Family -esityksessä käytettiin glykoli pohjaista tehoste savua. Riskejä voidaan hallita altistumisen arvioinnilla. Meiltä puuttuvat vielä pitkäaikaistutkimukset, toteaa Heikkinen. Terveydelle ei synny haittaa, kun käytetään turvalliseksi todettuja tehostesavuja ohjeistusten mukaisesti. – Tekninen henkilökunta altistuu savuille eniten. – Usvalla luodaan yleensä tilan tuntua niin, että valokiilat näkyvät. Tehostesavut voivat kuivattaa katsojan silmiä ja kurkkua. Tehostesavukoneilla tuotetaan joko glykolitai mineraaliöljypohjaista usvaa. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 ttt-ajassa 7 Ajassa | 11 Työsuojelutieto löytyy nyt helpommin 12 Lukijoilta | 14 Henkilö: Tuomas Koskinen TEATTEREISSA TEHOSTESAVUJA käytetään esitysten elävöittämiseen. YSKITTÄÄKÖ TEATTERISSA. – Käytön on oltava suunnitelmallista. Tarkoitus on, ettemme käytä savuja päivän harjoituksissa, jos illalla on näytös. LISÄÄ AIHEESTA: Tehostesavujen haitalliset keuhkoja verisuonivaikutukset ja niiden torjunta (Työterveyslaitos, 2015). Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa ilmeni, että mineraalipohjainen savu ärsyttää keuhkoja glykolipohjaista enemmän. Savu lattialla jäähdytettiin nestemäisellä hiili dioksidilla. Kiusana on ollut ylähengitysteiden ja silmien lievää ärsytystä, joskus myös keuhkoperäisiä oireita ja päänsärkyä. Käytössä on myös pyroteknisiä savuja. Kuvassa näyttelijät Eriikka Väliahde ja Puntti Valtonen.. – Oikein käytettyinä en näe tehostesavuissa vaaratekijöitä. Se edellyttää savukoneiden ja -nesteiden tuntemista ja koneiden huoltoa. Pyroteknisiä savuja pyrimme välttämään niiden palamistuotteiden vuoksi, kertoo Tampereen Työväen Teatterin erikoistehostemestari Esa Heikkinen. Suuremmalle altistukselle joutuvat näyttämötyöntekijät ja esiintyjät. Tilat tuuletetaan harjoitusten jälkeen ja esitysten välillä. Esiintyjien altistumiseen vaikuttavat kiivas hengitysrytmi ja myös vaatetus, sillä aineet imeytyvät jossain määrin ihon läpi. Huoli työturvallisuudesta sai Heikkisen ideoimaan tutkimuksen tehostesavujen mahdollisista haittavaikutuksista
Tällaisia vakavia tapaturmailmoituksia on tullut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ajalla 2010–2013 vuosittain 2–6. Pienten kuntien oppilaitoksissa ja yksityiskouluissa on enemmän puutteita kuin isojen kuntien kouluissa. Messut kestävät kolme päivää, Työ terveyslaitoksen Työterveyspäivät kaksi. Tehy-lehti 14/2015 Työterveyspäivät ja Tampereen Messut yhteistyöhön Tampereella ensi vuonna 13.–15. Vuosina 2014 ja 2015 vastaavia ilmoituksia ei ole ollut. 20–74-VUOTIAAT suomalaiset arvioivat työkykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa näin: 74 % antoi arvosanaksi 8–10. 8 tai yli 74% 7 tai alle 26 % Arvosana omalle työkyvylle Tasohöylää käytettäessä suojusten on oltava paikoillaan. Oppilas toimi häiriötilanteessa vaistonvaraisesti ja vastoin ohjeita. 26 % antoi työkyvylleen arvion 0–7. Vastuu on rehtorilla ja aineenopettajalla. – Tarkastuksilla tulee toistuvasti vastaan suojaamattomia koneita, sanoo työsuojelutarkastaja Päivi Laakso EteläSuomen aluehallintovirastosta. Opettajana toimi sijainen, jota ei ollut perehdytetty kyseisiin töihin. Isojen kuntien etuna usein on toimiva työsuojeluorganisaatio. Paikka on yhteinen: Tampereen Messuja Urheilukeskus. Kone ei ollut määräysten mukainen. 27 % arvelee, että ei jaksa töissään eläkeikään. Kouvolassa Urheilupuiston koulun teknisen työn luokassa oppilaat käyttävät suojatakkeja, joiden ranteensuut on kiristetty kuminauhalla.. Tässä tapaturmien syistä yleisimpiä: Oppilas oli unohtanut saamansa ohjeet turvallisesta työmenetelmästä. Työssä käytetyt suojavaatteet olivat liian suuria, ja niissä oli liian pitkät hihat. Henkilöstön influenssa rokotukset ovat osa potilasja työturvallisuutta." “ Sairaalassa influenssatartunnan riski on lähes kaksi kertaa suurempi kuin muualla. Kun oppilaat tekevät harjoitustöitä oppitunnilla, he kuuluvat työturvallisuuslain piiriin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 8 ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT PASI TÖYTÄRI JA SUSANNA AROKIVI Tapaturma vaanii teknisen työn luokissa Minkä arvosanan annat työkyvyllesi. Vaaroja ei aina ole arvioitu järjestelmällisesti, ja suojaukset saattavat puuttua koneista. Kansainvälisten turvallisuusalan Euro Safety-messujen rinnalla järjestetään Työhyvinvointija Logistiikka-messut sekä Työterveyspäivät. syyskuuta on tarjolla varsin ainutkertainen kattaus työturvallisuutta, -hyvinvointia ja -terveyttä. Yleinen riski teknisen työn tunnilla tai konesalissa on se, että käsi tarttuu suojaamattomaan koneeseen ja ruhjoutuu. Opettaja ei ollut paikalla. PERUSKOULUJEN TEKNISEN TYÖN luokis sa ja ammattioppilaitosten konesaleissa on paljon puutteita tapaturmien torjunnassa
Jari Hyyryläinen sai valtakunnallisen työ suojelupalkinnon. Palkinnon myöntänyt Työterveyden Edistämisyhdistys ry tukee työterveysja työsuojelualan koulutus-, tutkimusja tiedonvälitystoimintaa Suomessa. Tavoitteena on kehittää työpaikkaa ja työhyvinvointia. Kyselyn tavoite kannattaa konkretisoida. Tulosten käsittelytilaisuus tulisi järjestää niin, että kaikki pääsevät osallistumaan. Eli esimies kokoaa jo etukäteen listaa niistä asioista. Johtava konsultti Saija Koskensalmi, Työterveyslaitos Miten porukan saisi motivoitua vastaa maan vuosittaiseen ilmapiirikyselyyn. Tulokset tulee käsitellä rakentavasti sekä johdossa että jokaisessa työryhmässä. Kun tuloksista keskustellaan yhdessä, syntyy parhaimmillaan innostusta ja uusia ideoita matkalla yhteiseen hyvään. Tässä ylin johto voi ottaa innostavan roolin. Ja siitä hyötyvät kaikki. Kaikki tapaturmat tulisi tut kia ja työturvallisuusjohtaminen yhtenäistää. Parhaimmat ratkaisut saadaan aikaan neuvotellen, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jari Hyyryläinen . Siinä on vielä paljon tekemistä kaikilla, valtiovallallakin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jari Hyyryläinen. Mitkä asiat toimivat meillä hyvin. Mitä pitäisi kehittää. Palkinto työsuojeluvaltuutetulle – VAIKEATKIN ASIAT on tutkittava perin juurin ja keskusteltava niistä avoimesti. Se tuli kiitoksena aktiivisesta sillanrakennustyöstä. Vastaamalla voi osallistua työpaikan kehittämiseen. Kun tulokset käydään läpi yhdessä, löytyy varmasti innostavia kehittämiskohteita – kirjatkaa ne ylös. Tutustu aiempiin vastauksiin: tyopiste.ttl.fi ILMAPIIRIKARTOITUKSIA tehdään lähes kaikilla työpaikolla – ja hyvä niin. Pari kohdetta riittää, ja ne voivat olla pieniäkin. Pieni muutos voi saada aikaan mullistavan hyvän kierteen työpaikalla. Posti aikoo puolittaa tapaturmien määrän vuoteen 2020. Hyvänä apuna ovat turvallisuushavainnot. Etenkin esimiehet on saa tava mukaan muutokseen, toteaa Hyyryläinen. Myös positiivisia asioita kannattaa vahvistaa. Käytössä ovat muun muassa turvavartit. Tulos ja aktiviteettimittarin mukaan tapaturmataajuuden suhdeluku onkin tänä vuonna KaakkoisSuomen alueella yrityksen pienimpiä (28,1). Hän on ollut vaikuttamassa siihen, että työilmapiiri ja työtyytyväisyys ovat oleellisesti kohentuneet ja sairauspoissaolot vähentyneet. Vastausaktiivisuuden kannalta on tärkeää suunnitella kyselystä kehittämiseen -prosessi hyvin ja toteuttaa sitä avoimesti. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Duunitohtori Duunitohtori on Työpiste-verkkolehden kysymyspalsta. Kerro, miksi kysely tehdään. Työtapaturmien vähentämiseen Hyyryläinen on haastanut kaikki osapuolet. Kannattaa puhua työlähtöisesti ja katsoa sekä menneisyyteen että erityisesti tulevaisuuteen: Mitä voimme tehdä, jotta tulokset säilyvät hyvinä tai kehittyvät edelleen. On tärkeää tulkita tuloksia yhdessä eli keskustella niiden takana olevista asioista. Se, että pysähtyy hetkeksi miettimään omia ajatuksiaan työstä ja työyhteisöstä, on tärkeää. Hyviä kokemuksia on siitä, että tulosten käsittelytilaisuus aloitetaan muistelemalla, mitä edellisen kyselyn jälkeen on tehty. Miten saisimme kyselystä lisää käytännön hyötyä. – On ennakoitava, tehtävä jatkuvaa seurantaa ja tunnistettava riskit. Viime kerroilla vastaajien määrä on pudonnut, ja kuulen kommentteja tyyliin ”eihän mikään kuitenkaan muutu”. Jo vastatessa voi syntyä oivalluksia esimerkiksi työn voimavaroista: ”Olenkin kokonaisuuteen tyytyväinen.” Tämä kokemus voimaannuttaa. Mikkeliläinen Hyyryläinen on työskennellyt Posti Oy:ssä 26 vuotta, viisi viime vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna KaakkoisSuo men alueella. Työterveyden Edistämisyhdistys palkitsi Hyyryläisen valtakunnallisel la työsuojelupalkinnolla ansiokkaasta toiminnasta työsuojelun ja työ terveyden edistämiseksi. Hän on kehittänyt määrätietoisesti uutta toiminta ja kulttuurimallia ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä verkostoitunut laajasti. Se avaa silmiä: kyselyn tulosten pohjalta onkin muutettu asioita ja tehty parannuksia. RAIJA LAHTINEN – Työ tulisi suunnitella tekijänsä mukaan. KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT PASI TÖYTÄRI JA SUSANNA AROKIVI
3 Keskustelkaa yhteisistä pelisäännöistä: miten alko holinkäyttöön suhtaudutaan työpaikan tilaisuuksis sa, entä työkaverin krapulaan. – Tipaton tammikuu tarjoaa mahdollisuuden keskustella työpaikoilla ja työterveyshuolloissa hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista, jotka kantaisivat tammikuuta kauemmaksikin, sanoo ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Sirpa Rytky. Pirkanmaalla sattui keväällä 2015 työtapaturma, kun vesikaton tekovaiheessa työntekijä horjahti päin suojakaidetta ja kaidetolpan kiinnitys petti. 4 Puhukaa yleensä työhyvinvoinnista: miten teidän työpaikkanne edistää hyvinvointia – eihän ylen määräistä työstressiä tarvitse laukaista juomalla. – Kattotuolin kunto voi olla siinä määrin heikentynyt, ettei teräsvahvikekaan varmista kaiteiden pitävää kiinnitystä. Suojakaiteen valmistajan ohjeiden mukaan kiinnityskohta olisi pitänyt vahvistaa naulalevyn avulla. Niin kävi Pirkanmaalla. Kattotuolin pää lohkesi tolpan kiinnitysreiän kohdalta, ja mies putosi kolme metriä maahan. 1.12.2015 tulee voimaan ehkäisevän päihdetyön laki. Kiinnitystapa on tyypillinen etenkin pienja rivitalorakennuksilla, tarkastaja kertoo. Kestävyyttä heikentävät myös mahdolliset oksanpaikat tai kiinnitysreikä, joka on porattu liian lähelle kattotuolin yläpaarteen päätä tai alareunaa. LISÄÄ AIHEESTA www.finlex.fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 523/2015 5 + 1 vinkkiä tipattomaan tammikuuhun Sirpa Rytky sai marraskuun alussa vuoden 2015 Ehkäis evä päihdetyö kannattaa tunnustuksen. Perusteluissaan tun nustuksen antanut Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry kiittää Rytkyn laajoja verkostoja sekä pitkäjänteistä toimintaa. Ratkaisuna voivat olla esimerkiksi telineet tai turvavaljaat, Hammo sanoo. 5 Luokaa yhteisiä keinoja terveyden ja hyvän olon vaalimiseen: esimerkiksi pysyvää ohjattua liikuntaa. 1 Työterveyshuolloille: Kysykää kuukauden aikana kaikilta vastaanotolla käyviltä heidän alkoholinkäy töstään, pitäkää alkoholiin liittyviä materiaaleja ja testejä esillä, osallistukaa työpaikkojen tempauksiin.. Tehdasvalmisteisten kattotuolien päät on usein valmiiksi ohennettu, jolloin riskit kasvavat. PÄIVI HAAVISTO Että piti sattua Räystäsrakenteisiin kiinnitetty suojakaide voi pettää, jos kattotuolin pää on heikko. Sirpa Rytkyn neuvot työpaikoille tipattoman tammikuun järjestämiseen: 1 Tehkää kampanja näkyväksi: intraan linkki Tipat toman tammikuun Facebook ja verkkosivuille (www.tipaton.fi) sekä tipatonta viettävien työkaverei den blogeja, yhteisiin tiloihin esitteitä ja julisteita. Hän onneksi välttyi kohtalokkailta vammoilta. – Metallinen ja käyrä kaidetolppa tukeutuu vaarnatapin avulla kattotuoliin, johon töytäisyn voima siirtyy. 2 Haastakaa toisianne porukkoina tai yksilöinä osal listumaan. Rytky työskentelee Oulun kaupungin ehkäisevän päihde työn suunnittelijana, ja vastaavissa tehtävissä hän on toiminut Oulussa vuodesta 1988. K U V A V E LI -P E K K A H A M M O K U V A S IN IK K A K O R P E LA Kattotuolin yläpaarre on lohjennut kaidetolpan kiinnityskohdasta. Vanhan katon korjauksessa on oltava erityisen tarkkana. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 10 Kiinnityskohta vaikuttaa suojakaiteen lujuuteen – Suojakaiteiden asennuksessa tulee noudattaa aina kaidejärjestelmän valmistajan ohjeita ja varmistaa räystäsrakenteen kestävyys, muistuttaa tarkastaja Veli-Pekka Hammo Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Vastuu ehkäisevän päihdetyön organisoinnista on kunnilla
Kolme aihekokonaisuutta etusivulla vievät suoraan sisältöihin. (Työsuojelu työpaikalla/Työsuojelun yhteistoiminta) www.tyosuojelu.fi TEKSTI MERJA KARJALAINEN. Tietoa on valtavasti, ja sen luokse löytää monen polun kautta. hyvä juttu Työsuojelutieto löytyy nyt helpommin J os työsuojeluhallinnon aiemmat verkkosivut tuntuivat kankeil ta ja hankalilta käyttää, nyt www.tyosuojelu.fisivustoa voi aidos ti suositella. Nyt tieto löytyy aiempaa helpommin, ja se on myös käytännönläheistä. Kielinä ovat suomi ja ruotsi sekä myöhemmin myös englanti. Yhteystiedot ja Tietoa meistä -linkit on sijoitettu jo etusivulle moneen kohtaan. (Työterveys ja -tapaturmat/Työterveyshuolto) Saako vuokratyöntekijä äänestää työsuojeluvaltuutetun vaalissa. Uutta ovat sekä raikkaampi ulkoasu että rakenne ja sisällöt. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu www.tyosuojelu.fi avattiin uudistettuna lokakuun alussa. Reilut pelisäännöt työelämään kertoo työsopimuksen, palkan, yhdenvertaisuuden ja työsuhteen päättymisen pelisäännöistä. Työsuojelun viisi vastuualuetta – Länsija SisäSuomi, Lounais-Suomi, Etelä-Suomi, Pohjois-Suomi sekä Itä-Suomi – osoitteineen ja puhelinnumeroineen ovat lisäksi jokaisen päävalikon alla. Tässä muutamia poimintoja: Työkaveriani kiusataan töissä. Usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen voi lukea myös aihepiireittäin kunkin päävalikko-otsikon kautta. Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi sisältää tietoa työsuojeluviranomaisen toiminnasta, markkinavalvonnasta, ajankohtaisista aiheista ja julkaisuista. Mitä voin tehdä. Etusivun seitsemän päävalikon – Työsuhde, Työolot, Työterveysja tapaturmat, Työsuojelu työpaikalla, Harmaa talous, Markkinavalvonta sekä Tietoa meistä – kautta pääsee käsiksi muun muassa työntekijöille ja työnantajille suunnattuihin ohjeisiin, lainsäädäntöön, oikeustapauksiin, lomakkeisiin ja lisätiedon lähteisiin. (Työolot/Epäasiallinen kohtelu) Kuinka usein putoamissuojaimet (esimerkiksi valjaat) tulee tarkastaa. (Työolot/Suojaimet työssä) En tiedä, mitä työterveyshuolto työpaikallani sisältää. Mitä minun pitäisi tehdä. Sanahaun kenttä jokaisen sivun ylälaidassa auttaa, jos ei oikein tiedä, mistä tietoa etsisi. Pidempiä työuria työsuojelulla tarjoaa työsuojelufaktaa fyysisestä kuormituksesta, epäasiallisesta kohtelusta, psykososiaalisesta kuormituksesta ja työterveyshuollosta. Tiedotteet ja uutiset ovat etu sivulla, samoin linkki usein kysyt tyihin kysymyksiin
Muun muassa potilasturvallisuus, ergonomia, tapaturmat, lääkehoito, hygienia ja paloturvallisuus ovat vuoden mittaan esillä tapahtumissa ja koulutuksissa. Korttikoulutuksissa tehdyt kehittämistehtävät on koottu PKSSK:n intran ergonomiasivustolle, jossa ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Tämän vuoksi oli tarpeen luoda tapa, miten potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen antamaa tietotaitoa viedään käytäntöön. Potilaan voimavarojen lisääntyessä apuvälineet mahdollistavat vastuksen kasvattamisen asteittain. Mallin tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia sekä työja potilasturvallisuutta. Turvallisuusteema näkyy erilaisina tapahtumina, henkilöstön koulutuksina ja turvallisuuskulttuurin kehittämisenä. Kuntoutus ja mobilisointi eivät ole vain fysioterapeuttien tehtäviä, vaan ne kuuluvat kaikille hoitotyötä tekeville. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 12 Lukijan vinkkelistä TURVALLISUUDEN TEEMAVUOTTA vietetään parhaillaan Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK). Kuntouttava hoitotyö lisää potilasturvallisuutta ja vähentää hoitotyön fyysistä kuormitusta. Lähijohtaja osaamisen johtajana ja työyksikön ergonomiayhdyshenkilö tietotaidon välittäjänä toimivat kiinteänä työparina. Myös potilaiden, asiakkaiden ja omaisten kynnystä osallistua hoitoon ja kysyä siihen liittyviä asioita halutaan alentaa. Mistä oman alasi tai työpaikkasi edistysaskelista sinä haluaisit kertoa TTT-lehden lukijoille. Ergonomiaosaamista halutaan levittää PKSSK:n työyksiköissä. Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksessa vuosina 2012–2015 edistettiin hygieenisten ja potilaskohtaisten kunPotilassiirtoergonomia on osa potilasturvallisuutta touttavien apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden kehitystä potilassiirroissa. Malli mahdollistaa, mutta muutos lähtee jokaisesta meistä itsestämme. Osaamisen johtaminen oli merkittävässä asemassa jalkauttamismallin luomisessa ja jatkossa sen viemisessä käytäntöön. Vuosikello on toimintamalli, jossa kalenterivuodelle on suunniteltu säännölliset ergonomiaosaamista ylläpitävät keinot. Laita viesti: toimitus@tttlehti.fi lukijoilta. Vuosikellon tavoitteena on pitää ergonomiaopit muistissa, kun tärkeitä asioita kerrataan järjestelmällisesti. Röntgenhoitajat Anu Lehikoinen ja Minna Romppanen sekä osastonhoitaja Sari Kulokivi tekivät vuosikellon korttikoulutuksen kehittämistehtävänä röntgenosastolle. Potilassiirtojen apuvälineet antavat potilaalle kokemuksen kevyestä siirtymisestä ja helpottavat hoitotyötä. Jalkauttamismallia kehitti osa korttikoulutuksen käyneistä sekä heidän lähijohtajistaan muodostettu ryhmä kesän 2015 aikana. Yrityksen kehittämien apuvälineiden avulla saadaan potilas siirtymään vuoteessa silloin, kun hänen voimansa ovat vähäiset. Kuntoutus olisi integroitava hoitotyöhön, ja potilaan mobilisointi tulisi aloittaa jo tehohoitovaiheessa. Toiveena on saada ergonomia osaksi arkipäiväistä hyvää työtä. Karelia-ammattikorkeakoulu, kouluttajana lehtori Anneli Muona, on järjestänyt PKSSK:n työntekijöille potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutusta vuodesta 2012. Näin uskotaan ja sen eteen myös toimitaan Pohjois-Karjalassa. Koulutuksen keskiössä on ollut kuntouttava hoitotyö sloganinaan ”älä auta avuttomaksi, ohjaa omatoimiseksi”. Ergonomian vuosikello on yksi arjen oivalluksista. Kehittäminen oli osallistavaa, ja menetelminä käytettiin yhteistoiminnallista oppimista ja toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Tähän tarkoitukseen on perustettu yritys Pohjois-Karjalaan. Kaikille potilassiirtoja tekeville työntekijöille ei kuitenkaan voi järjestää esimerkiksi korttikoulutusta. Suuri osa tapaturmista ja potilasvahingoista on estettävissä työn arjessa: pienillä teoilla ja arjen oivalluksilla. Teemavuosi kokoaa yhteen turvallisuuteen liittyviä teemoja. Kirjoittajat työhyvinvointipäällikkö Helena Hanhinen, sairaanhoitaja, työnohjaaja, YAMK-opiskelija Sari Lamminsalo, työsuojeluvaltuutettu Mikko Simonen ja tiedottaja Susanna Prokkola työs kentelevät Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä ja lehtori Anneli Muona Kareliaammattikorkeakoulussa. Suuri osa hoitotyön tapaturmista ja potilasvahingoista on estettävissä pienillä teoilla ja arjen oivalluksilla. Sydänosaston sairaanhoitaja Sari Lamminsalo sai kuntayhtymältä toimeksiannon ergonomiaosaamisen jalkauttamismallista Karelia-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä. Tämä tuo sekä säästöjä terveydenhuoltoon että elämänlaatua potilaille
17.3.2016 Helsinki Aivojen hyvinvointi työssä 12.4.2016 Helsinki Terveempi työntekijä Ajankäyttö hallintaan työkaluja ja jäsennystä oman ajankäytön suunnitteluun 4.2.2016 Tampere Pontta ja potkua projektityöhön 11.2.2016 Helsinki Työhyvinvointikortti 16.2.2016 Oulu 10.3.2016 Helsinki 5.4.2016 Tampere Pomohautomo 5.4. Arvomme kolme kirjaa. – 3.2.2016 Tampere 15. – 17.3.2016 Oulu 9. Äänestää voit sivun 50 kupongilla tai verkko sivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. 030 4741. Toimeentuloja palveluvaihtoehdot työhönpaluun tukena 2.2.2016 Helsinki Mikä työssä kuormittaa vai kuormittaako. – 7.10.2015 Tampere 15.2. – 11.5.2016 Tampere Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta osa 1: Käyttöturvallisuustiedotteen sisältö ja merkitys 15.3. – 17.3.2016 Oulu 11. -17.2.2016 Tampere 22. – 20.1.2016 Helsinki 1. Tytön persoona on todella valaiseva ja luottava, hyvin positiivinen. Kerro se, ja voit voittaa uutuuskirjan Sisu. Hän voisi olla minun idolini.” ”Asiallinen kirjoitus pakolaisesta ja hänen pärjäämisestään.” Muutakin palautetta tuli, esimerkiksi: Lukijan vinkkelistä: Eettistä kuormaa on saatava purkaa: ”Koskee läheisesti omaa alaani!” Liiman vaarat yllättivät kauneusalan: ”Kaikkien pitäisi jo tietää, että liimat ovat myrkkyä.” Palautetta antaneiden kesken arvottiin Positiivareiden Aikuisten värityskirjoja sekä Työterveyslaitoksen Työmatkalla maailmalla -kirjoja. Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Työtä haittaavan käyttäytymisen puheeksi ottaminen esimiestyönä 5. 6.6.2016 Helsinki Hankala työntekijä. POIMINTOJA KOULUTUSTARJONNASTA Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/koulutus tai p. Tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä (PS-kustannus), arvo 39 euroa. Äänestä parasta, s. – 18.2.2016 Helsinki Työterveysneuvottelu 10.3.2016 Helsinki Liikettä työpäivään millä keinoin. Helsinki osa 2: Käyttöturvallisuustiedote riskinhallintatiedon lähteenä 16.3. Palkinnot menivät Anne Laitiselle, Päivi Forsellille, Juhani Pelttarille ja Satu Koivusipilälle. – 6.4.2016 Helsinki Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 19.4.2016 Helsinki, 24.5.2016 Oulu Parempi työyhteisö Riskien arviointi työpaikalla 25. Helsinki Turvallisempi työympäristö PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 5/2015 KIINNOSTAVIN JUTTU TTT-lehdessä 5/2015 lukijoiden mielestä oli Tyttö, jonka nimeksi sopisi Sisu. 50! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. – 3.11.2015 Helsinki Työsuojeluvaltuutetun perustieto 15. Sitä kommentoitiin muun muassa näin: ”Jokaista ihmistä vahvistava juttu. – 29.1.2015 Tampere Työsuojelupäällikön perustieto 18. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. – 23.3.2016 Kotka Työsuojelun peruskurssi 23. 9.2.2016 Helsinki Virtaa työterveysyhteistyöhön! Sähköiset palvelut työterveyshuollon tukena 17. – 15.1.2016 Helsinki 25. 26.11.2015 Oulu 16. – 11.5.2016 Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 8.2. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info Tyttö, jonka nimeksi sopisi Sisu. – 27.11.2015 Tampere 11. – 13.4.2016 Helsinki 9
Tuomas Koskinen jäi 2,5 viikon sairauslomalle, ja hä nen työnantajansa Jari Kaarakainen soitti hänelle alussa Ammattikuljettajan RASKAIN KEIKKA Siilinjärveläinen tukkirekan kuljettaja Tuomas Koskinen kohtasi työvuorossaan maantiellä vastaantulijan, jolta jokainen toivoisi välttyvänsä. Kun näkee, että autosta soitetaan, tietää, että jokin ongelma siellä on, kertoo yrittäjä Jari Kaarakainen lapinlahtelai sesta Martti Kaarakainen Oy:stä. – Joku huusi, että apua on tulossa. helmi kuuta alkoi kuten muutkin aamuvuorot: kello herätti varttia vaille kolme, aamu palaksi kelpasi vain mandariini, sitten kahveille paikalliselle huoltamolle, jotta vaimo saa jatkaa uniaan ilman miehen kolisteluja. Kymmenen mi nuuttia siinä varmaan meni, kun poliisi ja pelastuslaitos pääsivät paikalle. Tuki tuli työnantajalta – Tuomas soitti minulle vähän yli neljä aamuyöstä. – Menin katsomaan vastapuolen autoa, mutta siellä ei näkynyt ketään. Valmiita ohjeita ei ole, mutta aiempi onnettomuus oli tuonut oppia kantapään kautta. TEKSTI JA KUVAT MERJA KARJALAINEN Onnettomuuden jälkeen Tuomas Koskinen sai ajettavakseen tämän ajoneuvoyhdistelmän – korjattu kolari auto on nyt työkaverin työvälineenä. Hänet piti saada myös käymään työ terveyshuollossa Lapinlahden terveyskeskuksessa. Kaarakainen sanoo, että pienessä firmassa toiminta tavat ovat yrittäjän sormenpäissä. Lähdin takaisin hakemaan taskulamp pua, kun huomasin, mitä oli tapahtunut. Itsetuhoisen au toilijan aiheuttama onnettomuus on yrityksen historian toinen, edellinen sattui vuonna 2007. Hän oli hy vin rauhallinen, hän on raudanluja ammattilainen, Jari Kaarakainen sanoo. Ja mi nun tehtäväni oli miettiä, miten mennään eteenpäin. Ne olivat pitkiä minuutteja. – Tuomas oli iltapäivään saakka mukanani, koska hä nen vaimonsa oli töissä eikä miestä voinut jättää yksin tuollaisen jälkeen. Kuskinsa puhelun saatuaan hän lähti onnetto muuspaikalle, jossa ”tilanne tuli silmille”. Matkaa välillämme oli noin 50 metriä. – Näin, kun vastakkaisesta suunnasta tullut henkilöauto kääntyi kaistalleni. Tieosuus oli valaistu, suora ja leveä. – Poliisilla ja palokunnalla on omat roolinsa, ja ne tekevät omat työnsä. Koskinen jarrutti ja väisti, mutta rekan matka jat kui ohjauskyvyttömänä viistosti vastakkaisen kaistan yli lumi penkkaan. Ajokistaan törmäyksessä singahtanut henkilöauton kuljettaja oli puristunut rekan alla kuoliaaksi. Kaarakainen jatkaa veljensä kanssa isän 1950luvulla perustamaa perheyritystä, jossa on 3 puutavaraautoa, oma korjaamo ja 7 vierasta työntekijää. Säpsähdin, että alleko se tulee, Tuomas Koskinen kertoo. Perävaunu jäi ajoradalle, vetoauto ylet tyi ojan puolelle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 14 T uomas Koskisen, 43, aamu 18. Työnantajansa autohallilta lähdet tyään Tuomas Koskinen ehti ajaa vä hän ennen aamuneljää tyhjällä ajoneuvoyhdistelmällä La pinlahdelta viitostietä Kuopion suuntaan alle 10 minuuttia. ttt-henkilö. Me Tuomaksen kanssa lähdimme kahveille ja kävimme tapahtunutta lävitse. Sää oli karvan verran pakkasella, lunta hieman maassa, ja satoi alijäähtynyttä vettä
Tapahtunut tulee mieleen yhä muutaman kerran viikossa. 15. Säikähdys säilyy muistissa Puutavararekkaa työkseen yli 20 vuotta ajaneen Tuo mas Koskisen ajokki on nyt vaihtunut ja 50 000 euron remontin kokenut kolariauto on työkaverin työkaluna. Oli iso kuukausia vievä prosessi saada asiat järjestykseen, myös vakuutusyhtiöi den kanssa. – Se helpotti, kun heti selvisi, että en olisi voinut estää onnettomuutta ja että ei enää tullut kolmansia osapuo lia – että minä en enää ajanut kenenkään päälle. Kaarakainen pyrki pitämään koko työyhteisöä ajan tasalla tapahtuneesta. Yöuniaan hän ei ole menettänyt, ei edes niitä ensim mäisiä onnettomuuden jälkeen, vaikka kolariiltana ohi moita jyskytti. Koskinen kertoo, että nyt hän katsoo varsinkin pimeällä jokaista vastaantulijaa entistä tarkemmin. Kun ei tarjottu, olen nukkunut il man. – Talvi on meillä kiireistä aikaa, ja yhtäkkiä kalustosta ja tekijöistä oli kolmasosa pois. – Akuutissa vaiheessa pitää saada ensin miehet kun toon ja sen jälkeen työkuviot ja talous, Kaarainen to teaa. – Jos työterveyshuollossa olisi tarjottu unilääkkeitä, olisin ehkä ottanut. Hänen mukaansa pienessä yri tyksessä keskustelu onnistuu. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 vähintään kerran päivässä. Kuljettajatkin soittelivat tapahtuneesta toisilleen, myös sairauslomalla olleelle Koskiselle. Sairausloman aikana Koski nen teki metsässään polttopuita ja kiersi välillä työn antajansa kanssa etsimässä uutta kuljetuskalustoa, kun aprikoitiin, meneekö kolarirekka lunastettavaksi vai korjattavaksi. Mutta kyllä silloin ensimmäisenä iltana piti ajatel la ihan jotain muuta. Helmikuussa sattunut onnettomuus sai puutavararekan kuljettajan Tuomas Koskisen tarkkailemaan vastaantulijoita entistä tarkemmin
Onnettomuus luonnollisesti järkyttää, ja järkytys myös yleensä tasaantuu päivien ja viikkojen ku luessa, kun alussa saa oikeanlaista apua. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 16 L iikennevakuutuskeskuksen tilas tojen mukaan itseaiheutettuja kuolonkolareita sattuu vuosit tain keskimäärin hieman yli 20. Laukaisuun voi riittää jokin pieni havainto tai aisti mus – valon välähdys tai tömähdys – joka muistuttaa tapahtuneesta, Teperi sanoo. – Kun olen tullut onnettomuuspai kalle, järkyttynyt kuski on saattanut is tua yhä hytissään. Puhua aiheesta kuitenkin täytyy vähin tään ammattikuljettajien oman alan si sällä ja myös pelastusviranomaisten sekä työterveyshuollon piirissä. Ervasti muistuttaa, että ihmisen nor maaleja kriisireaktioita ei pidä liian hel posti tulkita sairauksiksi. Kuljetusyrityksen ja työterveyshuollon kannattaa laatia yhdessä toimintamalli niiden varalle. Parkkari muistuttaa, että myös läheltä piti tilanteet voivat olla raskaita, jos ne jäävät hiertämään: mitä kaikkea olisi voinut tapahtua. päällikkö Heini Polamo Suomen Kulje tus ja Logistiikka SKAL ry:stä. – Jos raskasta kokemusta ei pureta, oireet voivat jäädä elämään ja laueta jos sakin uudessa tilanteessa. – Meillä lähdetään siitä, että veturin kuljettaja todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin joutuu työssään tilan teeseen, josta voi seurata traumaattinen kokemus, sanoo VR:n ylilääkäri Otso Ervasti . – Onnettomuuspaikalla kuljettaja puhallutetaan, mutta kukaan ei tutki hänen mieltään. Ervasti puhuu myös työpaikkojen ”talliparlamenteis ta”: ne ovat miesvaltaisen alan tapa toteuttaa avoimuutta. Oppia voi ottaa esimer kiksi VR:n toimintakulttuurista. Vuonna 2012 tutkinnassa itsemurhik si tulkittuja, toisen moottoriajoneuvon kanssa ajettuja kuolonkolareita oli jopa 39. Olen pyytänyt hänet autooni istumaan ja järjestänyt hänelle kyydin pois kolaripaikalta, kertoo joh tava asiantuntija Inkeri Parkkari Liiken teen turvallisuusvirastosta Trafista. Pitkittyessään oireiluista tulee uhka työn hoitamiselle. Jos vahinkoa kärsineelle on liikennevahingossa aiheutunut lääketieteellisesti todennettavissa oleva psyykkinen terveydentilan häiriö, tähän liittyvät terveydenhuollon käynnit voidaan korvata liikennevakuutuksesta. Kuljetuksista valtaosa tehdään pien ten yritysten voimin: ratissa on yrittäjä itse tai joku hänen muutamasta kuljet tajastaan. – Kun rysähtää, myös raskaan liiken teen kuljettaja on uhri, toteaa viestintä Liikenne vakuutus korvaa Liikennevakuutuksesta korvataan liikennevahingon vuoksi annettavan tarpeellisen ja välttämättömän sairaanhoidon kulut. Ei saa jättää yksin SKAL arvioi, että maantieliikenteen tavarakuljetukset työllistävät Suomessa noin 100 000 henkeä, kun lasketaan mukaan terminaali ja varastotyönteki jät. Kahdenkymmenen vuoden seuranta jakson aikana suunta ei ole ollut vähene mään päin, pikemminkin päinvastoin. Tämäkin lehtijuttu on yhdenlaista uh kapeliä. Luvussa ovat mukana myös yrittäjät. Loppujen lopuksi kysymys on työky vystä, jonka purkamaton traumaattinen kokemus voi jopa tuhota. Niiden kuskeista 41 prosentilla on alko holia veressään. Kansainväliset tutkimukset osoit tavat, että median uutisoimat itsemurhat lisäävät itsetuhoisten tekojen riskiä. Ervasti kertoo, että äkillisessä kriisi tilanteessa annettava henkinen ensiapu on VR:llä vain yksi osa isompaa koko naisuutta. Kriisitilanteista keskustelemista ja toimintatapoja VR:llä on opeteltu 1990luvulta lähtien. Korvattavuuden edellytyksenä on hoidon syy-yhteys liikennevahingossa aiheutuneeseen vammaan. Huom! Myös kuljettaja on onnettomuuden uhri Vakavat liikennetapaturmat kuuluvat kuljetusammatin riskeihin. Sen jälkeen koulutus, työterveys huolto, esimiehet ja työporukka pitävät keskusteluissa koko ajan mukana sen mahdollisuuden, että junan alle jää ih minen. Lähteenä korvauspäällikkö Antti Tuulensuu Liikennevakuutuskeskuksesta. Erikoistutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta puolestaan sa noo, että kuljettajan ja hänen työn antajansa on hyvä ymmärtää, että vakava, tavan omaisesta poikkeava tapahtuma voi aiheuttaa voimakkaita reaktioita. Olkkonen on työskennellyt aiemmin Työterveyslaitoksessa ja ollut laatimassa muun muassa ammattilii kenteen työterveyshuollon ohjeistusta. Suoraan kuljetusyrityksissä työsken telee noin 50 000 henkeä. TEKSTI MERJA KARJALAINEN. – Epäonnistuneita itsemurhayrityksiä ei tilastoida missään, sanoo yhteyspäällikkö Tapio Koisaari Liikennevakuutuskeskuk sen liikenneturvallisuusyksiköstä. Riskit tunnistettava Vakavat liikennetapaturmat kuuluvat kuljetusammatin riskeihin, minkä vuok si kuljetusyrityksen ja työterveyshuollon kannattaa laatia yhdessä toimintamalli niiden varalle. Oireet voivat näkyä esimerkiksi unettomuutena, ma sennuksena tai alkoholin ja lääkkeiden lisääntyneenä käyttönä. Se on ihmiselle aivan normaalia. Parkkari kuuluu liikenneonnetto muuksien tutkijalautakuntaan Uu dellamaalla. Henkilökunta tulee alalle psykologisten testien kautta, joissa itse kunkin luonteenomaiset käyttäytymis tyylit kartoitetaan. Alueelliset lautakunnat, joita on 20, tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet. – Junaliikenteessä allejääntejä on 50–70 vuosittain. Ervasti pitää viime vuonna vahvistettua traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito suositusta erinomaisena ohjeena. Jos hän ei muuta kaan ohjeistusta saa, hän jatkaa töi tään, toteaa työterveyslääkäri Seppo Olkkonen
Myös toimintamallit ovat selvät: Vaka van onnettomuuden jälkeen työn 020 345 888 (0€ + pvm/mpm) RASKAAN LIIKENTEEN Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Rahtarit ry vertaistuki Mistä apua kriisitilanteessa. K U V A JA R I K A A R A K A IN E N Toisen ajoneuvon alle moottoriajoneuvonsa ohjanneista kuskeista yli 40 prosentilla on alkoholia veressään. > Maantieliikenteen työterveyshuolto > Tutustu kirjallisuuteen > Oppaan sisältö: Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto. Hätänumero 112. Tuomas Koskisen ajama rekka vaurioitui törmäystilanteessa ohjauskyvyttömäksi. Jos onnettomuus on sattunut viikon loppuna, oman työterveyshuollon pakeil le on hakeuduttava seuraavana arkipäi vänä. Työterveyshuollon henkilöstö tuntee olosuhteet ja riskit työpaikkaselvitys ten ja työpaikkakäyntien perusteella. Työterveyshuollon kontrolli käynti tai puhelinsoitto sovitaan vielä kuukauden päähän onnettomuudesta. Kuntien terveydenhuollon päivystysnumeroista saa tietoa kunkin kunnan tarjoamasta kriisiavusta. Niin oli Lapinlahdellakin. Työterveyshuollon vastuu Ervasti edustaa kantaa, jonka mukaan työterveyshuolto vastaa vakavan onnet tomuuden osapuoleksi joutuneen työntekijän tukemisesta. LISÄÄ AIHEESTA www.kaypahoito.fi > Traumaperäinen stressihäiriö www.ttl.fi > Toimialat > Liikenne (Esim. Työpaikan riskit tunteva työterveyshoitaja voi tarjota inhimillisen tuen: asia käydään läpi, tarvittaessa siihen palataan, ja onnetto muuteen joutunut tietää, että hän voi aina tulla työterveyshuoltoon uudes taan, jos tilanne pahenee. Puhelinnumeroon 020 345 888 voi soittaa mihin aikaan tahansa. Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202. SKAL sekä autonkuljettajien ja autoilijoiden yhdistys Rahtarit ry tarjoavat yhteistyössä raskaan liikenteen vertaistukipalvelua. Työterveyslaitos, 2009, verkkojulkaisu.) www.ttl.fi > Verkkokirjat > Työturvallisuus ja riskienhallinta ( Ammattikuljettajan työhyvinvointi – turvallinen ja ergonominen työpäivä. VR ostaa työterveyshuollon ulko puoliselta palveluntarjoajalta, jonka henkilöstöä se myös kouluttaa ymmär tämään junaliikenteen erikoistarpeita. Yhteys omaan työterveyshuoltoon ja sieltä puhelimitse tieto, mistä vieraalla paikkakunnalla voi hakea apua mihin vuorokauden aikaan tahansa. Esimies huolehtii, että näin myös tapahtuu. TTT-lehti 5/2015, s. Työterveyslaitos, 2012.) Henkinen ensiapu löytyy läheltä (Hetipurkumenetelmä). Puhelu ohjataan raskaan liikenteen vapaaehtoiselle ammattilaiselle, joka on saanut valmennusta kuunteluavun antamiseen. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 TEKSTI MERJA KARJALAINEN. 34–35. Kun kuljettaja on palannut kotipaikkakunnalleen, hänen kannattaa käydä omassa työterveyshuollossaan, jotta sairausloman ja jatkoavun tarve selvitetään. tekijän on käytävä kolmen vuorokauden sisällä työterveyshuollossa. . Ensikon taktin ei tarvitse olla psykologi eikä lääkäri. Se auttaa kriisireaktioita hoidettaessa. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 – Lämmin, empaattinen ensivaiheen kontakti on tärkein
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 18 kysy ensin meiltä Kannattaa ilmoittaa! Kiertotalouden ja jätehuollon erikoislehti www.uusiouutiset.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa! www.kemia-lehti.fi Laatujukka TURVALLISUUSKOULUTUS -tietoa ja asennettaTyöturvallisuuskortit Tulityökortit Alkusammutus www.laatujukka.fi Otetta työntekoon suomalaisilla käsineillä. 02 5501 200 info@satateras.fi Nostolaitteita isoon ja pieneen tarpeeseen kokemuksella www.satateras.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. jokasafe.fi Ilmoitusmyynti Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi www.tttlehti.fi NOSTOKORIT TRUKKEIHIN Meijeritie 1, 29810 Siikainen Puh. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi kysy ensin meiltä
Ihmiset elävät tavallista arkea, käyvät töissä ja ruokakaupassa, pesevät pyykkiä, perheet viettävät vapaa-aikaa kaupungilla, kotona katsotaan telkkaria. Syyrian sodan pitkittyessä kansainväliset avustukset alkavat ehtyä, ja ruoka-apua on jouduttu leikkaamaan myös huono-osaisimmilta.” Näin kirjoittaa Jordaniasta palannut valokuvaaja ja toimittaja Taina Värri. | 30 TTT-Blogisti. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 VAPAAEHTOISESTI KRIISIALUEELLE TE K S TI JA K U V A TA IN A V Ä R R I K U V A LIL IT M A N U K IA N Lisää kuvia ja tarinoita vapaaehtoistyöntekijän silmin seuraavilla sivuilla. 20 Ammattilaisia Ammanissa | 24 Homma hanskassa, arki balanssissa 26 APR – ja hyvästit jäykkyydelle! | 28 Mitä sisu sinulle tarkoittaa. Maa on jo aiemmin vastaanottanut pakolaisia Palestiinasta ja Irakista, josta paetaan jälleen, nyt Isis-järjestön terroria. Lähi-idän turvallisuusasiat mietityttivät etukäteen minuakin ja etenkin läheisiäni. Oman osansa teki ennen matkaa käyty hätäensiapukoulutus, joka maalasi mieleen karuja tilanteita. Pääosin autiomaasta koostuvassa valtiossa vedensaanti, energiantuotanto ja Syyriasta virtaavat pakolaiset asettavat Jordanian taloudelle valtavia paineita. Muhkeasta ensiapulaukustani käytin puolen vuoden aikana vain laastaria, kun pistorasiasta putoileva töpseli piti teipata seinään. Myrskyn silmässä sijaitseva Jordania on kuitenkin säilyttänyt asemansa rauhallisena ja suhteellisen suvaitsevana valtiona. Syyrialaisen isän ja suoma laisen äidin tytär Sandra Nasser El-Dine tekee Ammanissa väitöskirjaa arabinuorten seurustelutavoista ja rakkauskäsityksistä. Uutisointi keskittyy konflikteihin, joita tosiaan riittää. työ/terveys/turvallisuus ”SYYRIAN SOTA, Israelin ja Palestiinan konflikti, Irakin sota ja viimeisimpänä Isis-terroristijärjestön raakuudet ovat muokanneet mielikuvaa Lähi-idästä
King Abdullah Park on leireis 1. Työrukkasenaan hänellä on yksi logistiikan työnteki jä. – Tulin tänne samassa nipussa kuin muutkin toimis tolle hankitut käytetyt kalusteet, naurahtaa Hammou deh. Jordanian väkiluku ja taloudellinen ahdinko kasvavat samaa tahtia naapurimaista saapuvien pakolaisvirtojen kanssa. Syyrian sodan alkuvaiheissa neljä vuotta sitten pako laisleireille tuotiin nopeaan tahtiin suuri määrä trau matisoituneita ihmisiä. Oman osansa tekevät kahdeksan kenttätyöntekijää. Tulipalo, mielenosoitus tai vaikka brittikuninkaallisen vierailu Ammattilaisia AMMANISSA Taina Värri vietti puoli vuotta vapaaehtoistyössä viestinnän asian tuntijana Kirkon Ulkomaanavun Jordanian-toimistossa. Hän työskenteli aiemmin Norjan kirkon ulkomaa navun NCA:n palveluksessa. Hän esittelee lukuisista tapaamistaan eri alojen ammattilaisista kolme: pääkaupungissa Ammanissa työskentelevät avustusjärjestön logistiikkapäällikön, kiihdytinspesialistin ja rakkauden maisterin. Se näkyy yhä lommona Ulko maanavun maasturin ovessa, johon singottiin Zaatarin leirissä suuri kivi. Nyt elämä leireillä on asettunut uomiinsa. Ostoskeskuksiin mennään metallinpaljastimien kautta, ja autojen takakontit tarkastetaan ennen park kihalliin ajoa. Hammoudehin vastuulla ovat turvallisuusasioiden lisäksi hankinnat paperiliittimistä toimistoparakkeihin. Ammanissa se tar koittaa autontorvien tauotonta kakofoniaa, ilman ää nenvaimentajia kaahaavia revittelijöitä, ikkunat auki auto stereoita luukuttavia poikaporukoita ja matkapu helimiinsa konsonantteja karjuvia tavallisia kansalaisia. Muuten arki sujuu rauhallisesti. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 20 MOHAMMAD HAMMOUDEH Liikenteen, turvallisuuden ja logistiikan asiantuntija tä vanhin. Siellä asuu 83 000 Syyrian sotaa paennutta ihmistä, eikä enempää mahdu, joten jatkossa pakolaisia sijoite taan yhä enemmän Azraqin vuosi sitten perustettuun 18 000 asukkaan leiriin. Zaatari on yksi maailman suurimmista pakolaisleireis tä. Se on muuttunut vastaanottoleiristä 800 syy rialaisen suljetuksi sijoituspaikaksi. TEKSTI JA KUVAT TAINA VÄRRI 2 3 L ogistiikkapäällikkö Mohammad Hammou dehilla, 52, on kädet täynnä tekemistä Suo men Kirkon Ulkomaanavun Ammanin 20 hengen toimistossa ja toimipisteissä kol mella pakolaisleirillä sekä lähiöiden nuo risoasemilla
Työstressi häviää ystävien parissa tai yksin autoillessa. 4 Mohammad Hammoudeh vastaa Kirkon Ulkomaanavun Ammanin toimipisteiden turvallisuudesta ja tarvikehankinnoista. Viiden lapsen isä Hammoudeh ottaa asiat rauhallisesti. Valtakieli Arabia murteineen. Tuulisina päivinä maiseman peittää hiekkapöly. Toimiston arki on äänekästä, vauhdikasta ja värikästä. Valuutta Jordanian dinaari JOD (noin 1,25 euroa). 70–80 % asukkaista asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Amman, lähialueineen noin 4 miljoonaa asukasta. Talvimyrskyjen aikaan leireille ei päästä päiväkausiin, sillä autoilu kielletään silloin käytännössä koko Ammanis sa. – Pyrin siihen, että kaikki ovat onnellisia ja tyytyväisiä. Amman 4 5 1 Jordanian Amman vetää puoleensa ihmisiä kaikkialta maailmasta. Ajomatka kestää pari tuntia suuntaansa, tiet ovat huonokuntoisia ja ajotapa aggressiivinen ja piit taamaton. Elinkeinot BKT:sta palvelut yli 60 %, teollisuus noin 30 %, maatalous muutama prosentti. Rauha on täydellinen illalla tai sadesäällä miljoonakau pungin ulkopuolella. 3 Zaatarin leirillä tarvittavia korjauksia ja hankintoja kirjataan ylös joka käynnillä. 2 Lapset hoitivat hellyydellä ensimmäisiä kukkia, joita puutarhaprojektin ansiosta saatiin Azraqin leiriin. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 vaikuttaa silti liikkumiseen leireillä ja niiden läheisyydessä, ja niistä tulee aina ilmoitus Hammoudehin puhelimeen. Azraqissa valaistaan aurinkovoimalla. Ammanin kes kustasta pakolaisleireille päivittäin ajavat kenttätyöntekijät jakavat myös keskenään puhelimitse tietoa ruuhkista ja on nettomuuksista. Väkiluku Noin 8 miljoonaa, pitkälti yli 90 % asukkaista arabeja ja sunnimuslimeja. Avustusjärjestöjen työntekijöiden turvallisuudesta vas taavia henkilöitä koulutetaan jatkuvasti. 5 Vastaava avustustyöntekijä Sara Bashiti käy päivittäin Zaatarin leirissä.. Hammoudehin tekstiviesti kertoo työntekijöille, mil loin voi taas palata töihin ja tien päälle. Hallitsija Kuningas Abdullah II. Jordania Sijainti Lähi-idässä rajanaapureina Israel, (Palestiina), SaudiArabia, Syyria ja Irak
Armenialainen Manukian opiskeli Jerevanin yliopis tossa atomienergiaa ja ydinfysiikkaa, ja hän teki loppu työnsä kiihdyttimistä. Toimistokäytävän ikkunoihin on kiinnitetty säteily mittareita, ja työntekijöillä on omat vaatteisiin kiinni tettävät mittarinsa. Itsenäinen tutkija ei kaipaa päälliköitä, mutta hän ar vostaa sitä, että hallinnon ihmiset tekevät oman työnsä, jolloin hän voi keskittyä omaansa. Tulevaisuudessa työntekijöiden luku määrä on tarkoitus kolminkertaistaa. Silloin ei auta muu kuin liftata lähimpään taajamaan ja ottaa taksikyyti ko tiin Ammaniin. Sen ympärille, ikkunallisen käytävän varrelle, sijoittuvat toimistohuoneet. Silloinkin työskentely tapahtuu säteilyltä suojatussa tilassa, joten mitään elokuvamaisen näyttäviä suojavarusteita ei käytetä. 2 Säteilymittareita on työtiloissa paljon. 1 Kypärä ei normaalisti kuulu Koryun Manukianin työasuun, mutta katon korjausten vuoksi työntekijöille jaettiin suojapäähineet. Ma nukian ei oikein pidä niiden tarjonnasta, mutta se ei haittaa, sillä kiinnostava työ vie näläntunteen. Ne pysyvät vaiti. Jos vai mo Lilit ei laittaisi mukaan eväitä, niin tiedemiehen työ päivä kuluisi pelkän pikakahvin ja talon katolla poltettu jen savukkeiden voimin. Joskus projektiinsa uppoutunut Manukian on myö hästynyt työpaikan paluubussista. 1 3 2 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 22 KORYUN MANUKIAN Tiedemies työn imussa. UNESCOn myötävaikutuksella perustetussa tutkimus keskuksessa tekevät yhteistyötä sen perustajamaat Jorda nia, Israel, Iran, Turkki, Palestiina, Pakistan, Bahrain, Kypros ja Egypti. 2000luvun alussa perustettu SESAMEtutkimuskes kus on hallimainen rakennus, jonka ytimen muodos taa kolmen erikoisbetonilla suojatun hiukkaskiihdytti men yhdistelmä. Tutkimuskeskus kehittää tieteelle työkaluja ja tekee yhteistyötä muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tut kimuskeskuksen CERNin kanssa. Keskuksessa ei ole omaa ruokalaa eikä kahvilaa, mut ta lähistöllä on joitakin paikallisia ruokapaikkoja. Kiihdytinyhdistelmän sisällä on radioaktiivista säteilyä vain silloin, kun se on käynnissä, eli muutamia kertoja kuukaudessa. Manukian työskente lee useimmiten yksin tai sähköpostin välityksellä samas sa rakennuksessa sijaitsevan työparinsa kanssa. Bussi poimii aamuisin muutamalta vakiopysä kiltä työntekijät kitaansa, eikä se odota myöhästyjiä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 22 K iihdytinspesialisti Koryun Manukianin, 30, työ matka Ammanista Saltiin kestää työnantajan järjestämällä bussikuljetuksella 40 minuuttia. 3 Kiihdytinspesialistin työmaa. Niissä työskentelee yhteensä 40 ihmistä, tällä hetkellä seitsemää eri kansal lisuutta. Saksassa vietetyn harjoittelujak son jälkeen hän työskenteli Armeniassa, josta muutti vaimoineen Jordaniaan vuonna 2013
Arabikulttuurissa miesten ja naisten suhteet ovat pe rinteisesti olleet erittäin säänneltyjä, mutta uudet suku polvet luovat uusia tapoja. Työn ja vapaaajan ero oli alussa hankala hahmottaa, sillä tuttavapiiri tarjosi – ja tarjoaa yhä – täydellistä ha vaintomateriaalia. 1 3 2 SANDRA NASSER EL-DINE Rakkaus on ehtymätön aihe. Hengailu ja viihteen seuraaminen ovat olennainen osa Nasser ElDinen tutkimustyötä, ku ten myös paikalliset naistenlehdet, joita tutkija lukee ja kääntää yhdessä tutkittaviensa kanssa jutunjuurta saa dakseen. – Nautin, kun pääsen jakamaan haastateltavien kans sa merkityksellisiä asioita ja kokemuksia. 1 Sandra Nasser El-Dinen työ näyttää usein vapaa-ajalta. Joskus havainto alkaa kuitenkin poltella mielessä, ja se on kirjattava ylös heti yöllä kotiin päästyä. Haastateltaville on tärkeää, että jaksan kuunnella ja ymmärtää, sanoo Nasser ElDine. Vatsatanssi tai juoksumatto tuo vas tapainoa koneen ääressä istumiseen. 2 Ammanin vapaamielinen ja trendikäs Books@ cafe on läppärityöläisten suosiossa. Silloin syntyvät myös oivallukset. Ammanin äärimmäisten säätilojen ja kaoottisen lii kenteen vuoksi helpointa on joogata kotona tai tree nata naisten kuntosalilla, mistä saa samalla hyvää tutkimusaineistoa. Kollegoita hän tapaa myös Suomessa ja alan konferensseissa maailmalla. Nykyään tutkija osaa jo kääntää työ vaihteen pois päältä, joten hän ei ala kirjoittaa illanistu jaisissa muistiinpanoja. Rakkaus on ikuinen aihe. Pieni flirtti ei haittaa työsken telyä, mutta jos tutkimukseen napattu mies tulkitsee ta paamisen treffeiksi, on hänet paras jättää eettisistä syistä sivuun. . 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 T ampereen yliopistoon väitöskirjaa tekevä tutki ja Sandra Nasser ElDine, 36, asuu Ammanin Al Weibdehissä runoilija ja filosofi Omar Khai jamin mukaan nimetyn kadun varrella. Nasser ElDine haastattelee yleensä vain toista osapuolta pariskunnista, jotka ovat valtaosin heteropareja. Työskentelyyn myönnetty apuraha takaa perustoi meentulon, sillä siitä ei pidätetä juurikaan veroa, mutta pakollinen eläkemaksu kerryttää eläkettä. 3 Arabiankieliset naistenlehdet ovat tutkijan apuvälineitä. Jumin yllättäessä apua tarjoaa kiinalainen hieronta tai turkkilaisen kyl pylän eli hammamin kokovartalohieronta ja kuuma sauna. Samalla omat ajatukseni selkiytyvät. Sinkkututkijalla on Ammanissa pari naiskollegaa ja monikansallinen ystäväporukka. Työterveyden ylläpito on aivotyöläisen omalla vastuulla. Hän is tuskelee työkseen Ammanin kahviloissa ja ravintoloissa, viettää aikaansa naisten kuntosaleilla treenaajien juttu ja kuunnellen ja seuraa vapaaaikanaan arabiankielisiä saippuasarjoja. Syyrialaisen isän ja suomalaisen äidin tytär tekee väi töskirjatutkimusta arabinuorten seurustelutavoista ja rakkauskäsityksistä. Kun Nasser ElDine vastaa kahvilassa istuessaan väistä mättömään ”Mitä teet työksesi” kysymykseen, alkaa jut tu yleensä aina luistaa
Vaikka moni kokee, että elämässä olisi syytä tehdä muutoksia esi merkiksi elämän muuttamiseksi vähem män stressaavaan ja kiireiseen suuntaan, välillä voi tuntua siltä, että muutosten te keminen on miltei mahdotonta päivästä toiseen pyörivän arjen hulinassa. On hy vä huomata, että monelle paras itsensä johtaminen ei ole pelkkää aikataulutta mista ja koko elämän etukäteen suun nittelua vaan myös riittävän väljyyden luomista elämään. Jokaisen on silti mahdollista vaikuttaa itseensä ja toimintaansa sekä tehdä muu toksia, joilla on todellisia vaikutuksia. Sinulla on aina aikaa tärkeimmille asioille, kun olet valmis luopumaan vä hemmän tärkeästä tekemisestä. Esimerkiksi mielenkiintoisen työtehtä vän kimpusta voi tuntua vastenmieliseltä irrottautua kotiaskareiden tai perheen pariin, mutta kotirauhan säilyttämisen kannalta tällainen toimintatapa tukee paremmin kauaskantoisia ja tärkeitä tavoitteita elämässä. T oimimme usein kuin ajopuu edeten omien rutiiniemme tai mui den ihmisten odotus ten mukaisesti. TEKSTI ANNA VANHALA JA SALLA TOPPINEN-TANNER KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Hyvinvointi näkyy ulospäin Hyvinvoivaan ihmiseen on liitetty esimerkiksi seuraavia piirteitä: Rento, ystävällinen ja hyväntuulinen. Ajankäyttöäsi arvioi malla voit miettiä myös ajan jakautumis ta eri elämänalueiden välillä. Ohjakset ovat sinulla. Mieti ajankäyttöäsi kokonaisuudes saan. Jaksaa muutakin kuin sen, mitä on pakko. Innostuu asioista. On kiinnostunut muista ihmisistä. Johda itseäsi Itsensä johtamisesta puhuttaessa tarkoi tetaan tietoista vaikuttamista itseä koske vaan toimintaan ja ajatteluun. Pystyy keskittymään. Kestää kohtuulliset vastoinkäymiset. Jos tilanteesi tuntuu ruuhkaiselta, elä män kokonaisuuden hahmottaminen auttaa. Kyse on vastuullisuudesta ja vaikutus mahdollisuuksien havaitsemisesta: omaan toimintaansa voi puuttua ja alkaa toimia uudella tavalla. Joskus itsensä johtaminen voi tarkoit taa sillä hetkellä hieman epämukavien kin päätösten tekemistä. Hallitse ajankäyttösi Vain sinä itse tiedät, missä kaikissa työ ryhmissä, projekteissa tai harrastuksissa olet mukana ja mitä muita velvollisuuk sia sinulla on. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 24 ttt-asiantuntija | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 24. Voit listata tehtävät paperille tai koneelle ja ryhmitellä ne tärkeyden tai työläyden mukaan. Kuinka paljon olet varannut liikuntaan, uneen ja niin edelleen – ja riittääkö se. Vertaa, mitä olet luvannut tehdä lähiaikoina ja miten paljon aikaa ajat telet tarvitsevasi erilaisiin asioihin ja hyvinvointisi säilyttämiseen. Joskus joutuu tekemään valintoja, eivätkä ne aina ole helppoja: erilaisten harrastusten ja työtehtävien ynnä mui den sinänsä kiinnostavienkin velvoit teiden rajaaminen ja ein sanomisen opettelu on hyödyllistä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 24 Homma hanskassa, ARKI BALANSSISSA Periaatteessa hyvän arjen resepti on yksinkertainen: voimaa antavia asioita lisää ja energiasyöpöt minimiin
Mitä tavoittelet. info riittävästi kohtuullisesti liian vähän huugo.fi uskallatko puuttua . Millaisia mahdollisia haasteita saatat kohdata?. Ohjelman tavoitteena on edistää työn ja perheen yhteensovittamista kaikissa työuran vaiheissa, levittää yhteensovittamista helpottavia käytäntöjä sekä lisätä työelämän tietoisuutta perheelämästä voimavarana. 4 Mikä on seuraava konkreettinen askel tavoitteen suuntaan. Voit käyttää alla olevaa taulukkoa. Teksti on ote Työterveyslaitoksen uutuuskirjasta Voimaa arkeen. Pohdittavaa Mikä on sinulle tärkeää elämässäsi ja työssäsi. JOS VASTASIT johonkin kohtaan ”liian vähän”, mieti käytännön keinoja parantaa tilannetta. Anna Vanhalan ja Salla Toppinen-Tannerin lisäksi sen kirjoittajia ovat Sampsa Puttonen, Tommy Larvi ja Heli Vaaranen. Valitse yksi tavoitteesi, ja mieti sitä tarkemmin. Laajemmat hartiat vaikeiden tilanteiden käsittelyyn tulossa keväällä 2016 uusi koulutus työpaikan päihdeyhdyshenkilöille. Anna Vanhala työskentelee kehittämiskonsulttina Työterveyslaitoksessa ja Salla Toppinen-Tanner projektipäällikkönä Työ ja perhe-elämä -ohjelmassa, jonka on käynnistänyt sosiaalija terveysministeriö ja jota koordinoi Työterveyslaitos. TOIVOTTU JA TOTEUTETTU ajankäyttö kannattaa kirjata näkyviin. 6 Mikä voisi estää tavoitteen toteutumista. 2 Mitä täsmälleen teet silloin, kun olet saavuttanut tavoitteesi. HuuGo-ohjelma tarjoaa tukea, koulutusta ja työkaluja työpaikan päihdeongelmien kohtaamiseen. LISÄÄ AIHEESTA www.tyojaperhe.fi LIIKUNTA RAVINTO UNI TYÖ IHMISSUHTEET HARRASTUKSET JOUTENOLO NAUTTIMINEN Riittävästi, kohtuullisesti vai liian vähän. 3 Mitä konkreettista tavoitteesi tarkoittaa arkielämässäsi. Tavoitteena on, että voit parin kuukauden kuluttua rastittaa hyvällä omallatunnolla paremman arvion. 5 Mistä huomaat, että olet saavuttanut tavoitteesi, tai mistä muut huomaavat sen. Merkitse kunkin rivin kohdalla rasti siihen sarakkeeseen, joka parhaiten kuvaa ajankäytön riittävyyttä kyseiseen asiaan. 1 Miten aiot päästä tavoitteeseen
Vaikka vapai ta oltiin, työt eivät saaneet kärsiä. Ensimmäinen pilottihanke koski neljääkymmentä liikennevirastolaista neljän kuukauden ajan. Enemmän iloa ja tehoa Nelikuukautisen kokeilun tulokset in nostivat. Toi saalta nekin tasoittuvat, koska etätöitä tehdään keskimäärin päivä viikossa. Työntekijä on itse vastuussa tekemisestään, ja painopiste on ajankäytön sijaan tuloksissa. – Tekniikka asetti hankkeelle oi keastaan ainoat rajoitteet. On myös mietittävä, mitä töitä voidaan teh dä etänä, mitä ei. Tulosten perusteella etätyöpäivinä työskenneltiin entistä tehokkaammin, Tulemo kertoo. Liikennevirastossa puhutaan tuon tuostakin apr:stä: ajasta ja paikasta riippumattomasta työstä. TEKSTI SARI OKKO | KUVA MATTI HIETALA Etätyö sopii hyvin esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseen." “. Etätyö helpottaa työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Töitä sai tehdä vaikkapa laiturin nokassa, jos yhteydet toimivat, Mäkikangas toteaa. Miten esimer kiksi aikaansaamista ja tuloksellisuutta seurataan, kun työntekijät eivät ole työ paikalla. – Työtehtävien hoito tuli ensin, ja se oli työntekijän vastuulla. Etätyö on yksi työtapa muiden joukossa. Jonkin sortin huoliksi on joissakin pa lautteissa koettu ergonomia ja tietotek niikkaongelmat. – Mahdollisuus vaikuttaa omaan ajanhallintaan lisäsi työhyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta. Työn antaja tarjosi työvälineet: läppärin, äly puhelimen ja etäyhteydet. – Omalla työpisteellä oleminen ei välttämättä kerro tuottavuudesta. Etätyö tuo uudenlaisia vivahteita myös yhteisöllisyyteen. Etänä päivä viikossa Pienen porukan pilottihankkeen kan nustamina kokeilua jatkettiin huhti kuussa noin 190 henkilön voimin, nyt hieman maltillisemmin ja saatu palaute mielessä. – Kokemuksesta tiedämme jo, ettei vät ihmiset oikeasti halua sotkea työ ja APR – ja hyvästit jäykkyydelle! Etätyön plussat Liikenneviraston mukaan Etätyötä voi tehdä missä vain, kunhan etäyhteydet toimivat. Tavoitteena on ollut saada lisää kokemuksia esimiesnäkökulmasta. Uudenlaista tekemistä on harjoiteltu pienellä ja vähän isommallakin porukalla nyt vuoden verran. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 26 H allintojohtaja Hannu Mäkikangasta oli jo pitkään kiusan nut pölyttynyt ja vanhanaikainen näkemys, jonka mu kaan työtä kontrol loidaan ajan kautta. Selvää on sekin, että toisille vapaus ja vastuu sopivat parem min kuin toisille, Mäkikangas sanoo. Olemme hakemalla hakeneet ongelmia ja haasteita, mutta eipä niitä ole juuri löytynyt, Mäkikangas sanoo. Virkamatkoilla ei myöskään voi kertyä normipäivää pitempiä työaikoja, koska matkustamista ei lasketa työksi, Mäkikangas sanoo. Etätyö vähentää turhia matka-aikoja ja tukee keskittymistä vaativia tehtäviä. Tuona aikana työntekijät saivat täyden vapauden teh dä töitä missä ja milloin tahansa. – Jatkopilottiin on osallistunut eri tyyppisiä töitä tekeviä liikennevirasto laisia. Työn joustavuus paransi työn ja perheelämän yhteensovittamista, vähensi matkaaikoja sekä tuki keskitty mistä vaativia tehtäviä. Pientä epäilystä on ollut ilmas sa siitäkin, mihin suuri vapaus voi johtaa. – Saimme palautetta Valtion työmark kinalaitokselta, jonka mukaan kodin ja työpaikan välisiä matkoja ei voida laskea työajaksi, vaikka töitä tuolloin tehtäi siinkin. Niinpä Liikennevirastossa pistettiin hulinaksi. Tavoitteeksi asetettiin joustavan työskentelyn lisäksi työn tulokset sekä luottamuskulttuurin rakentaminen, henkilöstöasiantuntija, projektipäällikkö Noora Tulemo lisää. Joitakin mutkiakin tuli matkaan. Sopivasti työn imua Ajasta ja paikasta riippumaton tekemi nen testaa esimiestyön
Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi tehdä myös puolikkaita etäpäiviä: olla kotona aamupäivän ja ajaa iltapäiväksi työmaalle. Hannele Hornborg (vas.), Juha-Pekka Hämäläinen, Hannu Mäkikangas ja Noora Tulemo ovat tyytyväisiä Liikenneviraston apr-kokeiluun.. – Työpaikalla siirrän etäpäiviin sopi via töitä sivupöydälle. Hämeenlinnas sa asuva projektiinsinööri ajaa autolla noin tuhat kilometriä viikossa, kun työt vievät Turun ja Porin suuntaan sekä Vantaalle. Etätyö sopii hyvin esimer kiksi ruuhkahuippujen tasaamiseen. . Apua aikatauluihin Johdon assistentti Hannele Hornborg lähti mukaan viraston kakkospilottiin: kokeilu tuntui omaan työhön sopivalta ja luontevalta. Tähän henkilö kuntamme saa myös koulutusta, kukin tarpeidensa mukaan. – Haluamme ottaa nykyaikaisen työskentelymallin koko talon pysyväksi tavaksi, lukuun ottamatta liikennekes kusten henkilökuntaa, joka palvelee 24/7, Mäkikangas sanoo. Voittoa kotiin päin Erilaisten projektien parissa työskente levä Juha-Pekka Hämäläinen on tottu nut liikkuvaan työhön. – Pilottimme on herättänyt kiinnos tusta ministeriöissä ja muissa virastois sa. – Ajasta ja paikasta riippumaton työ kysyy uusien välineiden osaamista. Koko talon tavaksi Liikenneviraston tahtotila on nyt selkeä. Kun kotona on lapsi ja koira ja ikääntyvää äitiäkin pitäisi ehtiä hoitamaan, työ aikojen joustot tuovat apua. Voin Juttu on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 mökkielämää. Kun viikossa säästyy yhden päivän ajot Hämeenlinnan ja Helsingin välillä, se on aina voittoa kotiin päin. – Etäpäivät ovat helpottaneet per heen ja työn yhteensovittamista. Kotona monet tehtävät sujuvat tehokkaammin kuin työpaikalla, ja saan tehtyä samassa ajas sa enemmän. – Etäpäivinä pystyn itse säätämään, mitä milloinkin teen. Voin keskittyä rauhassa esimerkiksi työmaapöytäkirjo jen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tämä on kokeilukulttuuria par haimmillaan. Kotona on kaksi lasta, joten perheelä män joustavammalle pyörittämiselle etäpäivät tarjoavat mukavaa plussaa. Hornborgille on oikeastaan saman tekevää, missä hän työnsä tekee, kun han tietotekniikka toimii. Välillä on mukavaa aloittaa aamu rauhassa ja tehdä koiran kanssa pitkä lenkki, Hornborg kertoo. Mahdollisuus vaikuttaa omaan ajanhallintaan lisäsi työhyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta." “ Nykytekniikka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. – Pyrin pyhittämään yhden päivän viikossa etätöille, yhden työpaikalle Pasilassa ja kolme työmaakierroksille. Toi saalta se on myös mahdollisuus kasvat taa omaa osaamistaan. Pikemminkin on pitä nyt tarkkailla sitä, ettei työ imaise lii kaa mukaansa. Käytännössä etäpäiviä kertyy viikkoon yksi. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö
Muut ihmiset ovat tässä se tärkein asia. Pelkää kon kurssia, rahan loppumista, sitä, olem meko sittenkin tehneet vääriä asioita alusta asti mutta emme ole vielä tajun neet sitä. No hitto, tehdään niistä arvostettuja, järjestetään tapahtumia, nostetaan yrit täjät framille, näytetään, että täältä löy tyy kunnianhimoisia ja osaavia tyyppe jä. K AIKEN KAIKKIAAN ISOIN juttu minulle on ehkä aina ollut se, että aidosti uskon, että yksilöillä ja yhteisöillä voi olla valtava vaikutus yhteiskuntaan. Yrittäjänkin elämä on vähän kuin skitsofreniaa täynnä: Aamulla herää täynnä tarmoa ja unelmoi, että firma viedään pörssiin ja kaikki onnistuu täy dellisesti. Kun illalla menee nukkumaan, pelkää kaikkein pahinta. Kyse on aina siitä, haluaako ratkaista ongelman vai haluaako vain valittaa siitä. Mennään helposti tällaiseen, että riip pumatta siitä, mitä puoluetta äänestät, ne tekevät kuitenkin huonoja päätöksiä. Tekee sen, mitä on tehtävä. Vaikka tulisi vaikeuksia ja vastoinkäymisiä ja ihmiset sanoisivat mitä, niin ei silti luovuta. Maalaa utopiaa, että jos kaikki me nee putkeen, niin mitä meistä tulee kaan. Emme usko itseemme emmekä myöskään muihin. Slushin kanssakin ihmiset valittivat siitä, että on niin negatiivinen kulttuuri. Olen miettinyt, että suurin juttu, jonka avulla asenteen saa käännettyä positiiviseksi, ovat juuri muut ihmi set. Minäkin olen tosi monta kertaa ollut lähellä luovuttamista, ja olisin kin luovuttanut, jos ne ihmiset, joiden kanssa olen noina hetkinä jutellut, TEKSTI MIKI KUUSI KUVA THINKSTOCKPHOTOS Haluatko ratkaista ongelman vai vain valittaa siitä?” “ “. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 28 ttt-näkökulma Mitä sisu sinulle tarkoittaa. Mutta oikeastaan opin Kristolta [Kris to Ovaska, Aaltoyliopiston yrityshauto mon Aaltoes:n perustajia] sen, että you can make a difference. Kaikkien pitäisi ottaa osaa ja miettiä, mitäs minä voisin tehdä. Asioihin voi vaikuttaa. Mentiin siihen valitusmoo diin, että yrittäjiä ei arvosteta tarpeeksi. OMALLA ASENTEELLA ON ihan valtava merkitys, ja se on mielestäni Suomessa suurin yksittäinen haaste. There’s an opportunity. Miten uskomatto mia juttuja hän loi porukan kanssa ihan tyhjästä. Yrittäjiä ei auteta, eikä ole tarpeeksi kan sainvälistä. Näin toteaa Slush-tapahtuman siivilleen nostanut Miki Kuusi. Tuodaan ne kansainväliset sijoittajat ja media tänne. Kaikki, mitä näemme ympärillämme, on jonkun ihmisen jossain kohtaa mää rittämää ja rakentamaa. Joka kerta, kun joku valittaa jostain, on mahdolli suus tehdä jotain. Sisu on loppuun asti viemistä. – Minulle sisu tarkoittaa rohkeutta ja uskallusta pitäytyä siinä, mihin uskoo. Menemme niin helposti sellaiseen moodiin, kun seu rataan suomalaistakin politiikkaa, että luulemme, että emme voi tehdä mitään
info ELÄMÄNI TARKOITUS ON olla onnelli nen. WOLTIA RUPESIN TEKEMÄÄN samaan aikaan 2014 Slushin kanssa. Tähän asti se on ollut kuiten kin sellaista aika stressitöntä, että ei ku kaan kuitenkaan ole yleensä odottanut meiltä etukäteen mitään. Kaikki tietävät kui tenkin, että suurin osa firmoista ei me nesty koskaan. Siinä tilanteessa ei usko enää yhtään mitään, on vain siinä kuilussa. Olen aina rakastanut uusien asioiden tekemistä. Siksi kaikki iloitsevat niin paljon, kun Supercell menestyy, kun he ovat päässeet sen rajan toiselle puolelle. Kriittisin asia on löytää ihmisiä, jotka us kovat silloinkin, kun oma usko on lopus sa. Van hempani ovat lääkäreitä, ja perheelläni on omakotitalo Espoon rajalla. Se kaikki on jatkumoa. Kuusi on nyt toimitusjohtajana älypuhelimiin tilausja maksusovelluksia rakentavassa startup-yrityksessä Woltissa, jonka perustajiin hän kuuluu. Minut tekee onnelliseksi se, että saan tehdä innostuneiden ja intohi moisten ihmisten kanssa asioita, joissa luodaan jotain uutta ja vaikutetaan ym päröivään maailmaamme. Olimme jo kauan sparrailleet juttuja mobiilimaksamisen ympärillä, ja mie timme, että maksaminen kyllä tulee häviämään pitkällä aikavälillä, että se häviää muun käyttäjäkokemuksen taus talle. Voit voittaa PSkustannuksen julkaiseman uutuuskirjan Sisu. Slushia ei ole rakentanut Miki Kuu si vaan siellä on ollut taustalla ihan jumalaton määrä tyyppejä ja tekijöi tä. Ei ole enää samanlaista aloittamisen keveyttä. Laitoimme tämän asian ympärille firman pystyyn, ja nostimme lokakuussa 400 000 euron rahoituskierroksen. Sisu on loppuun asti viemistä. Niiden kaikkien alku on siellä jossain hamassa mennei syydessä. Mutta hyväksymme myös sen tosi asian, että jos 90 prosenttia firmoista epäonnistuu ja sitten se 10 prosent tia vie tätä yhteiskuntaa ja teknologiaa eteenpäin, niin se tekee viime kädessä myös maailmasta paremman paikan. Käyttäjä tekee jotain, ja maksa minen tapahtuu taustalla. Mutta ei. NÄEN NYKYISEN FIRMANI Woltin kuin jatkumona siitä kaikesta, mitä itse läh din tekemään vuonna 2009 ja toisaalta mitä Kristo oli aloittanut jo 2008. Olen miettinyt paljon viime aikoina, että minulla on hyvät lähtökohdat. Kyllä se on yrittämisen arvoista. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 olisivat antaneet minun luovuttaa. Ohjeet sivulla 50. Se adrenaliini ja jännitys, kun ei oikein tiedetä, mitä tapahtuu, on huu maavaa. Odotan niin, mi tä tästä kaikesta jengistä tulee! Uskon, että moni on saanut näissä kuvioissa itselleen sellaiset edellytykset, että voi aidosti viedä maata ja yhteiskuntaa eteenpäin. K U V A S LU S H M E D IA A LB U M. Tekee sen, mitä on tehtävä.” . Vaikka tulisi vaikeuksia ja vastoinkäymi siä ja ihmiset sanoisivat mitä, niin ei silti luovuta. Ne väärätkin päätökset ovat vain kiviä polulla sinne oikeaan paikkaan, että uskaltaa mennä eteenpäin. Kun puhuu kaverilleen, samalla toi voo, että hän mestaa sinut siinä hetkessä: sanoo, että tämä on typerää, tämä pitää lopettaa, nyt luovutat heti. Lisäksi on ollut oikeaa ajoitusta ja hyvää tuuria. On tärkeää toistaa itselleen, että keep going forward. Tämän takia internet on mielestäni fantastinen asia, koska sieltä voi kuitenkin löytää sen oman referenssiryhmänsä. Haluaisinkin, että minut muistettaisiin siitä, että olen luonut kasvualustoja muille. Nyt on Sisun juhlavuosi 2015, verkkosivut sisu2015.fi: ”Sisu alkaa sieltä, missä sinnikkyys ja periksiantamattomuus loppuvat.” Slush & Miki (Mikko) Kuusi Miki Kuusi, 26, toimi Slushin pääjärjestäjänä ja toimitusjohtajana 2011–2014, ja tuona aikana tapahtuma kasvoi muutaman sadan osanottajan paikallistapahtumasta kansainväliseksi kasvuyritysten ja uuden teknologian kohtaamispaikaksi. Tämän takia myös uskon Slushin va paaehtoisorganisaatioon niin vahvasti. OLEMME KUITENKIN loppujen lopuksi vain ympärillämme olevien ihmisten summa. Minulle sisu tarkoittaa rohkeutta ja uskallusta pitäytyä siinä, mihin uskoo. Tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä (PS-kustannus). On univelkaa ja liikaa tehtyä työtä. Kirja sisältää 14 haastateltavan sisutarinat. Nyt kuitenkin tuntuu, että on hirveät paineet tehdä, kun ihmiset odottavat hirveän paljon. Kirjan tekijät ovat Sonja Strömsholm, Emilia Lahti, Lauri Järvilehto ja Meeri Koutaniemi. Kysytään kysymys ja katsotaan, onko vastauksemme siihen oikea. marraskuuta Helsingin Messukeskuksessa Slush-kävijöitä oli noin 15 000. Voit voittaa Sisu-kirjan! Anna palautetta TTT-lehdestä tai äänestä tämän numeron kiinnostavinta juttua. Ei kannata stressata niin paljon siitä, tekeekö nyt varmasti koko ajan oikeita päätöksiä. Haluamme, että tietynlaista ajattelutapaa pääsee omaksumaan kuka tahansa ja et tä jokainen voisi löytää itselleen sparraa jan, joka puskisi elämässä eteenpäin. Jossain on ensin vain yksittäinen lanka, joka lähtee kasvamaan, ja siitä tulee sitten jumalaton määrä erilaisia yksittäisiä tarinoita. Miki Kuusen teksti on ote hänen osuudestaan tuoreessa kirjassa: Sisu. Tänä vuonna 11.–12. Teoriassa meillä kaikilla on samat läh tökohdat, mutta on aika vaikea olla hy vällä asenteella liikkeellä, jos ympäröivä maailma ampuu alas koko ajan. He ovat ystäviä, he ovat perheenjäse niä, he ovat tyttö ja poikaystäviä, oman firman ihmisiä, hallituksen jäseniä, mentoreita. Perustaja porukassamme on Mika Matikainen, Elias Pietilä, Oskari Pétas, Lauri Andler ja Juhani Mykkänen, ja hallituksemme puheenjohtajana Slushista tuttu Ilkka Kivimäki. Tämä on se syy, miksi yrittä jille on niin tärkeä tällainen yhteisö
Minullekin on sanottu koeajan olevan sitä var ten, että sinä aikana selviää, käytänkö liikaa alkoholia. Illal la on joskus mukava ottaa annos ennen nukkumaanmenoa, tai joskus päivällisillä lasillinen viiniä sopii hyvin. Suurimmalla osalla heistä juominen pysyy kohtuuden rajoissa. Työtä alkoholin kera vai ilman. Heitä olen kohdannut liian monta, muuten ammatissaan hyvää ja pätevää ihmistä. MINÄ EN ENÄÄ PYSTY juomaan riskirajalla olevaa annosmäärää. Noi na vuosikymmeninä humalaisia työntekijöitä näki ainakin ajoittain ja myyntiedustajilla oli tapana tarjota kosteita ravintolailtoja. Joka kymmenenteen kuole mantapaukseen liittyy alkoholi. Eri lähteiden mukaan työvoimasta kolmella sadasta on alkoholiriippuvuus eli pakonomainen tarve juoda. Eniten minua huolestuttavat humalassa autoa ajavat ja al koholista johtuva kotiväkivalta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 30 KU V A ANNA D A M ME R T ttt-blogisti K un menin töihin lautamieheksi rakennustyömaalle vuon na 1970, perjantaiiltapäivisin haettiin viinakaupasta pul lo kirkasta. Alkoholiin liittyvän sosiaalisen vastuun toivoisi edelleen kohentuvan yksilötasolla, perhepiireissä ja työyhteisöissä. Alkoholiriippuvuus on sai raus, johon saa ja pitää hakea apua. Niin on esimerkiksi ravintolaalalla, edustustilanteissa ja juhlissa. Minultakin on kysytty työhaastattelussa, olenko alkoholisti. On monia ammatteja, joissa ei voi käyttää alkoholia – ei edes vapaaajal la. MEIDÄN PITÄISI TIEDOSTAA velvollisuutemme toisia ihmisiä koh taan, vaikka oikeuksistamme puhutaan enemmän. SUOMESSA ALKOHOLIA käyttää yhdeksän kymmenestä täysiikäisestä. Myönnän, että yksi annos kuohuviiniä juhlan alussa rentouttaa. Rauno Pääkkönen on yrittäjä ja tekniikan tohtori, joka työskenteli aiemmin Työterveyslaitoksessa. Sitä juotiin niin kauan kuin viinaa riitti, osalla sillä tavalla meni viikonloppukin. ALKOHOLIN SUURKULUTTAJAT tai alkoholiriippuvaiset ihmiset näyttävät usein syrjäytyvän tai valikoituvan pois työelämästä päihdeohjelmista huolimatta. Alkoholiriippuvuudesta sana kiertää, tiedän sen, kun palkkasin hen kilöitä töihin. . Työelämässä olevista yhdellä kuudesta alkoholi aiheuttaa terveydel lisiä tai sosiaalisia haittoja. Meidän pitäisi tiedostaa velvollisuutemme toisia ihmisiä kohtaan.” “ Lisää blogi tekstejä: tttlehti.fi. Työssä alkoholin haitat ovat vähentyneet mutta vapaaajalla lisäänty neet, ja muita päihteitä on tullut. Useilla meistä alkoholinkäyttöä rajoittavat lisäksi sairaudet, lääkkeet tai autol la ajaminen. Omassa tuttavapiirissäni on henkilöitä, joille kohtuukäyttö ei kuiten kaan onnistu, vaan ensimmäisen tai toisen jälkeen pitää saada lisää. Täysraittius on silloin toimiva vaihtoehto. 2000luvulla työpaikalla humalassa olevia olen nähnyt harvoin. Alkoholin riskirajat on määritelty miehillä maksimissaan seitsemään ja naisilla enintään viiteen annokseen päivässä. Alkoholihaittoja esiintyy kaikilla toimialoilla, mutta alkoholin help po saatavuus lisää houkuttavuutta. Ystävien ja työkaverien al koholinkäytön seuraaminen on tärkeää, jotta riippuvuutta ei pääsisi syntymään. Työelämässä 1980 ja 1990luvuilla suurehkoissa yri tyksissä vierasruokailuun kytkeytyi vähintään olut
Hän pyrkii rentoutumaan myös kesken työpäivän. Unettomuuden syitä ovat unen huollon laiminlyönti, psykologiset syyt, psykiatriset häiriöt ja elimelliset sairaudet. Sisältöpäällikkönä Fonecta Media Oy:ssä työskentelevä Minna Jääskeläinen istuu päivän aikana paljon. Unettomuus on yleistä. Jonkinasteisesta unettomuudesta saattaa kärsiä jopa kolmannes suomalaisista. Työterveyshuoltoon tai muulle lääkärille on syytä mennä, jos unettomuus on kestänyt yli kaksi viikkoa ja se haittaa päiväsaikaan selviytymistä. Univaje vaikuttaa aineenvaihduntaan ja koko elimistöön. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 Lisää aiheesta seuraavilla sivuilla! työ/ terveys/turvallisuus HUOLEHDI UNESTASI Ihminen tarvitsee unta keskimäärin 7–8 tuntia vuorokaudessa. 32 Jos uni ei tule, syitä kannattaa etsiä edellisestä päivästä | 34 Kun työhuolet valvottavat 35 Hellitä, hengitä, hyväksy | 37 Opi rentoutumaan pitkin päivää TE K S TI P Ä IV I H A A V IS TO , K U V A A N N A D A M M E R T. Pitkittyessään unettomuus lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä sekä heikentää toimintakykyä. Unettomuuden oireita ovat toistuvat nukah tamisvaikeudet, katkonainen uni, liian varhainen herääminen tai huonolaatuinen, virkistä mätön uni. Syvän unen aikana aivot elpyvät ja lihakset lepäävät
Siellä myös opetellaan rentoutumista. Se ylläpitää unettomuutta ja voi jäädä jäljelle sittenkin, kun alkuperäinen unettomuuden syy on poistunut. Suoritusahdistus liittyy nukahtamiseen yllättävän usein. Ihminen hermostuu, kun ei saa unta: nyt on pakko nukahtaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 32 JOS UNI EI TULE, syitä kannattaa etsiä edeltävästä päivästä Unettomuus ei läheskään aina johdu sairaudesta. Joskus normaalit, työstressin tai äkillisen elämänmuutoksen aiheuttamat univaikeudet jäävät päälle. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA THINKSTOCKPHOTOS Unettomiahan on muitakin! Havainto on helpotus monelle unikouluun hakeutuvalle. Työterveys hoitaja Maarit Malin ohjaa Vaasan Aluetyöterveydessä uniryhmiä, joihin osallistuvat kuulevat unen huollosta ja univalverytmistä sekä tulevat tietoisiksi unettomuu teen liittyvistä uskomuksista ja ahdistavista ajatuksista. Tilalle haetaan hyväksyvää tilanteen toteamista: huomisesta tulee ehkä vähän tukkoinen päivä, mutta selviän kyllä.. Unen häiriö tekijät löytyvät usein tarkkailemalla omaa elämänrytmiä ja tapaa. Malin kertoo, että näitä ajatusta poja pyritään unikoulussa muuttamaan. Unettomuuteen liittyy myös hä peää ja leimautumisen kammoa, koska pelätään, että työssä sattuu virheitä. Malin hyödyntää uniryhmissään Työterveys laitoksen unettomuuden hoitooppaan periaatteita. Joskus taas untaan ei huomaa huoltaa
Raskas liikunta pitäisi kui tenkin lopettaa viimeistään 2–3 tuntia ennen yöpuulle vetäytymistä. Heli Järnefelt, (Työterveyslaitos, 2015), verkkojulkaisuna: www.tsr.fi > Tutkimusraportti 110406 kaypahoito.fi > Suositukset > Neurologia > Unettomuus Luo nukkumiselle hyvä ympäristö 1 Pimennä makuuhuone. Jos nukku maanmenon ja ylösnousun keskiväli on neljältä yöllä, oikea lääkkeen ottamisaika on kello 22 eli kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kiihkeän päivän rytmi jatkuu helposti yöhön. . Työikäi set hyötyisivät jo päivän aikana otetuista parin minuutin mikrotauoista, jolloin rauhoitutaan hetki silmät kiinni ja hengitetään syvään. Työterveyshuollossa toteutetun ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuus pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa. Edeltävän päivän kulkua kannattaa niin ikään seurata. 5 Mene vuoteeseen vasta, kun olet unelias. Puttosen mukaan viikonloppuisinkin on hyvä mennä nukkumaan ja herätä suurin piirtein samaan ai kaan kuin viikolla. Maarit Malin sanoo, että huomio pitäisi oppia suuntaamaan pois huonosti nukutun yön jälkei sestä päivästä ja tutkia, mitä tapahtui edeltävänä päivänä: oliko työssä kiirettä, pystyikö missään välissä rentoutu maan, kuluiko paljon kahvia, viivästyikö nukkumaanme no. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 Unipäiväkirjaa käytetään apuna unikou lussa, ja sitä voi pitää muutenkin viikon parin verran en nen kuin menee lääkäriin puhumaan uniongelmasta. Kofeiini ja nikotiini heikentävät unen saantia, joten niitä kannattaa välttää 3–6 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos mobiililaittei den ja tietokoneiden näyttö on kirkas, niiden käyttö il lalla virkistää, viivyttää unen saantia ja voi viivästää si säistä vuorokausirytmiä. Lääke pitäisi ot taa kuusi tuntia ennen yöunen keskikohtaa. Säädä lämpötila sopivaksi niin, että huone ei ole liian lämmin tai kylmä. Sinisävyinen valo häiritsee unihormoni melatoniinia, jota erittyy hämärässä. (Lähteenä Työterveyslaitoksen aineistot.). Helsingin uniklinikan unitutkija Markku Partinen suosittelee myös liikuntaa, jossa kehon ja mie len hallinta yhdistyvät: joogaa, pilatesta, taiji’ta, erilaisia pelejä, tanssia. Vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitoksesta muistuttaa kui tenkin, että muuten lyhyet päiväunet sopivat rentoutu miseen ja virkistävät työpäivän keskellä. Tarvittaessa nouse ylös ja palaa sitten, kun alkaa taas väsyttää. Rentoutumistekniikoiden opettelusta on hyötyä sekä stressin että unen hallinnassa, sillä mie len ja elimistön ylivireys vaikeuttaa unensaantia. 2 Pistä herätyskello tai puhelin paikkaan, josta et näe sitä. Siirrä huomio muuhun, kuuntele mieleistäsi musiikkia, lue tai keskity tarkkailemaan hengitystäsi. Päiväkirjaan voi kirjata nukkumaanmenon ja ylösnou sun ajat, nukahtamiseen kuluneen ajan, heräämiskerrat, arvion unen laadusta sekä maininnan unilääkkeiden tai alkoholin käytöstä. Säännöllinen, sykettä nosta va ja hengästyttävä liikunta lisää syvän unen määrää ja lyhentää nukahtamisaikaa. Samasta syystä lukeminen, soittaminen, teatterissa ja konserteissa käyn ti ovat hyväksi. Toimittaneet Heli Järnefelt ja Christer Hublin (Työterveyslaitos, 2012). Kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa kannattaa rauhoittua itselle mieleisellä tavalla. Säännölliseen uni-valverytmiin kannattaa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan. Päiväunia tulisi välttää silloin, kun unetto muusongelmat ovat pahimmillaan. Unitutkijat suosittelevat kirjaa maan paperille murheet ja miettimään jokaisen kohdal la, miksi huoli on niin tärkeä, voiko sille tehdä jotain, vai voisiko näkökulmaa siihen kokonaan muuttaa. Silloin uni velkaa ei tarvitse paikata eikä se sekoita kehon biologisia rytmejä. Vietä sängyssä suurin piirtein sama aika kuin vietit ennen unettomuuden alkamista. Melatoniini-tabletteja myydään resep tittä ja käytetään unensaannin helpottamiseksi. Niihin liittyvä aktiivinen aivotyö vapaut taa välittäjäaine glutamaattia, mikä edesauttaa yöunen aikana aivoissa uuden energian luomista. I llan mittaan voi tehdä paljonkin yöunen valmistelemiseksi. Mark ku Partisen mukaan usein tehdään se virhe, että tablet ti otetaan liian myöhään vasta nukkumaan mentäessä. 6 Älä yliyritä nukahtamista. Liikunta on tärkeää paitsi muun hyvinvoin nin myös unen kannalta. Silloin unirytmi vain siirtyy eteenpäin. Jännittävät ja kiihdyttävät elokuvat ja kirjat voivat kui tenkin lisätä vireyttä. LISÄÄ AIHEESTA Työikäisten unettomuuden hoito. 3 Rauhoita sänky nukkumista varten. Huolihetki päivällä on hyvä tapa siirtää huo lehtiminen pois yöstä. Työterveyshoitaja Maarit Malin on huomannut, että varsinkin nuorilla tämä on yleistä. Hiilihydraattipitoinen syötävä voi auttaa nukahtamisessa, joten iltapalalla voi syödä ke vyesti esimerkiksi viljatuotteita, pastaa, maitotuotteita, marjoja tai hedelmiä. 4 Rajoita vuoteessa olon aikaa
Pelkäämmekö ehkä enemmän kuin yhtei söllisen kulttuurin ihmiset, jotka voivat luottaa enemmän toistensa tukeen. Elämme yksilökeskeisessä kulttuu rissa, jossa meidän on pärjättävä yksin. . Sen sijaan taukojen pitäminen työn lomassa on viisasta kestävän työn teon kannalta. Kouluta mieli rauhoittumaan. Yöllä he rään, ja esiintymiseen liittyvät katastrofiaja tukset pyörivät villiä vauhtia mielessä ni. Uni on levottomampaa, eikä se tunnu palautta valta. Järnefelt ei tiedä yhtään aiheeseen liit tyvää tutkimusta. Päivällä omiin ajatuksiin voi luoda joustavuutta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 34 H uomenna edessä on suora tvhaastattelu työ ni merkeissä. Öisen pelkoni viimeinen vaihe oli to dellakin uskomus, että suunnitteilla oleva kirjahankkeeni perustamani Roska päivässä liikkeen tiimoilta hylätään, koska hä päisen itseni julkisessa tvesiintymisessä. Aivot ovat nukkuessa tavallaan hereillä. Tämä vähentää pelkoa huomattavasti ja luo yh teyttä yleisön kanssa. Asian ulkoistaminen kir joittamalla rauhoittaa. Palautumishetkiä työpäivään – Jos ihminen uurastaa tuntikausia vailla hetken lepoa, aivoihin kehittyy ylivireys tila, joka seuraa myös yöllä. Yöllä ollaan yksin ja torjutuille ajatuk sille tulee tilaa, kertoo Työterveyslaitok sen erikoispsykologi Heli Järnefelt . – Ihmisen vireystila on yön tunteina kello 01–06 matalimmillaan. Kuvittele ympärillesi sopivan suuri joukko niitä, jotka tukevat sinua (ihmisiä, eläimiä tai muita ”voimahahmojasi”). On virheellistä luulla, että jatkuva mo nen asian tekeminen yhtä aikaa on ”te hokasta”. Meneekö terveys. Vaihdoin ”puhun sekavia, kun olen väsynyt” ajatuksen ”olen ennenkin selvinnyt hyvin, vaikka olen nukkunut huonosti” ajatukseen. Se rohkaisee yleisöä voittamaan omia pelkojaan. Järnefelt kehottaa ehkäisemään tilan netta ennalta pitämällä päivällä huoli hetken, jolloin pohtii pelkoja ja huolia sekä kirjoittaa niitä ylös. kontrollin, muiden arvostuksen ja työnsä. Järnefeltin mu kaan suurin osa suomalaisista pelkää esiintymistä. Hän hä peää, jos vaikka kädet tai ääni vapisevat. Amerikkalainen pelkää tutki musten mukaan esiintymistä enemmän kuin kuolemaa. Moni on kokenut koulussa tulleensa häväistyksi, Järnefelt huomauttaa. Tämä on myös omiaan tuottamaan pelkoja ja kielteisiä ajatuksia. Työkyky ei uusiudu yön aikana riit tävästi, Järnefelt toteaa. Myös huoli siitä, miten valvomi nen vaikuttaa omaan terveyteen, ahdis taa ja pitää noidankehää yllä. Yöpöydälläkin voi pitää kynää ja pa perilappua. Miten öinen työtodellisuuden pelkääjä voisi hel pottaa omaa tilannettaan. – Päivällä ihminen on kontaktissa ympäristön kanssa ja vireystila on hyvä. – Ihminen pelkää, ettei ole kelvolli nen tai tulee hylätyksi, menettää itsensä Jos paniikki iskee yöllä Ole myötätuntoinen ja ymmärtäväinen itsellesi, sillä yöllä olet heikoimmillasi! Korvaa pelkoajatukset rohkaisevilla ajatuksilla. Järnefelt kehottaa ottamaan uuden suhteen esiintymispelkoon ja hyväksy mään sen. Tunnista ja tunnusta pelko Pelätessäni julkista esiintymistä en to dellakaan ollut yksin. – Esiintymispelkoinen pelkää, ettei hän kelpaa sellaisena kuin on. Jo tilanteen tiedostaminen voi auttaa öistä valvojaa keksimään omia keino jaan. – Nykyisin aika monet jo sanovat esi tyksensä alussa, että jännittävät. 1 3 2 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 34. Järnefelt suosittaa muun muassa mind fulnessia, josta löytyy työpäivään myös hy vin lyhyitä palauttavia harjoituksia. Päivällä olen täysin rauhassa asian kanssa. Kun oma mantelitumakkeeni alkoi yöllä syöttää kielteisiä ajatuksia, päätin keksiä jokaiselle kielteiselle aja tukselle myönteisen vaihtoehdon. Mutta katsottaessa esiin tymispelkoamme laajassa kuvassa voimme rauhoittua. Mistä tämä johtuu. Kun työhuolet valvottavat TEKSTI TUULA-MARIA AHONEN | KUVA THINKSTOCKPHOTOS Huolet valvottavat yöllä. – Tyypillinen pelko on, ettei töistä selviä. Miel tään voi näin kouluttaa rauhoittumaan. Aivojen etulohko toimii heikommin, ja syvemmällä ai voissa oleva mantelitumake tuottaa tar peettoman voimakkaita hätäsignaaleja. Myönteisyys rau hoitti, nukahdin pian. Miten selviän seuraavan päivän töistä. Nukahtaminen estyy, ja ihminen al kaa ahdistua siitä, ettei nuku
Sittemmin hän on perustanut kolmen muun tutki jan kanssa Headstedyrityksen, joka kehittää ja tarjoaa kaupallisia verk kosovelluksia esimerkiksi levollisen unen saantiin ja stressin työstöön. Jännittyneen ja ahdistu neen ihmisen hengitys on helposti nopeaa ja pinnallista. Kaipainen sanoo, että harjoitusten tekemistä ei kan nata lopettaa, vaikka tyyneyskokemus ei tule heti. Mitä säännöllisemmin rentoutumista harjoittelee, sitä nopeammin sen saa tarvittaessa avuksi. Maarit Lassander on käyttänyt paljon tietoiseen läs näoloon ( mindfulness) liittyvää kehon ”skannausta”, jo ka rauhoittaa myös hengitystä. – Jokaiselle löytyy omanlaisensa. Kannattaa hyödyntää si tä, mistä nauttii. Filosofian tohtori Kirsikka Kaipainen oli VTT:llä luomassa Oivahy vinvointiohjelmaa. Joku rentoutuu parhaiten mielikuvien avulla ja kuunte lemalla suggestiivista puhetta tyynestä ja hyvästä olotilas ta. Siinä kartoitetaan kohta kohdalta kehon tuntemuksia. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS HELLITÄ, HENGITÄ, HYVÄKSY Ylivirittynyt mieli ja keho hiljentyvät rentoutumalla. Sään nöllinen harjoittelu tuo tuloksia, kuten minkä tahansa taidon oppimisessa. Lyhyt neljän liikkeen sarja kestää alle 10 minuuttia, ja sen hän seuraa kotonaan tieto koneelta. Aiemmin Turun Fonecta osti ryhmäjoogatunteja työ päivän päätteeksi. Jotkut voivat hyötyä lihasten vähitellen etenevästä ren touttamisesta niin, että jokainen lihasryhmä ensin jänni tetään ja sitten päästetään rennoksi. Toki tiedetään, että hitaat rytmit rauhoittavat ja nopeat rytmit virkistävät, Lassander sanoo. Oikea hengitystekniikka korostuu kaikissa rentoutumistavoissa. Aloitin ohjatussa ryhmässä, ja sen loputtua olen jatkanut joogaa sovelluk sen avulla vuoden 2015 alusta. Myös itsesuggestiota voi käyttää ajattelemalla myöntei siä ja lyhyitä lauseita, kuten: Mieleni on rauhallinen. Sarjat vaihtelevat päivittäin. Suomen Mielen terveysseura on yksi ensimmäisiä maksut tomien terapiaohjel mien tarjoajia. – Perustana on tut kimustieto sii tä, että verkkoon siirretyillä psykologi silla menetelmillä on vaikutusta. Jääskeläinen hakee joogasta ensisijaisesti liikuntaa ja selän vetreytystä, sillä hän istuu työssään paljon. – Mikä tahansa musiikki käy rentoutumiseen, jos se herättelee mielihyvähormoneja. On helppoa, kun harjoi tuksen ajankohdan voi valita itse. Mieleisen musiikin kuuntelukin rentouttaa. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 P rojektipäällikkö, erikoispsykologi Maarit Lassander Suomen Mielenterveys seurasta kehottaa etsimään itselle sopi van rentoutustavan. – Silloin meillä oli yhteisharjoituksiin sopiva tila. Keinoja on monia, muun muassa mindfulness ja jooga.. Vaeltamaan lähtevien aja tusten annetaan hyväksyen vain olla ja palautetaan huo mio yhä uudelleen kehon tuntemuksiin. Nyt kun tila ei enää ole käytettävissä, työpaikka on tarjon nut sähköiset joogapalvelut kaikille. Joillekin sopii esimerkiksi jooga, joka sisältää myös kehon hallintaa. Liikunnalla on sekä rauhoittavia että piristäviä vaiku tuksia, ja kehon hyvinvointia lisäävät harjoitukset edes auttavat rentoutumista. Joogaa työpäivän aluksi Fonecta Media Oy:ssä työskentelevä sisältöpäällikkö Minna Jääskeläinen aloittaa aamunsa YogaMe online joogaharjoituksilla. VTT ja Jyväskylän yliopisto ovat kehittäneet sähköisen Oivahyvinvointiohjelman, jo ka on niin ikään vapaasti käytet tävissä. Mieli rennoksi verkossa Hyvinvointi ja rentoutusohjelmien mobiili ja verkko sovelluksia on, ja niitä voi käyttää milloin haluaa, omas sa sängyssä tai vaikka bussipysäkillä. Myös Helsingin ja Uuden maan sairaanhoitopii rin Mielenterveys talo.fi sivustolla on paljon omahoitosisältöjä. Syvä ja rauhallinen pallea hengitys rauhoittaa jo sinällään
Mikkonen sanoo, että rentoutuksen ohella mindful nessissa eli tietoisuustaitojen harjoittamisessa tärkeää on asioiden, ajatusten ja tunteiden hyväksyminen. Ohjaajat ovat omaa väkeä. Hän kertoo hyödyntäneensä mindfulnessia myös itse näisesti, kun hän silloin tällöin heräilee aamuöisin liian aikaisin eikä oikein saa unesta kiinni. Moni tietotyön tekijä vaihtaa kello kahden kahvipaussin ohjattuun stressinpurkutau koon. Mikkosen mukaan mindfulnessin suosiota on nosta nut se, että tutkimukset ovat osoittaneet säännöllisten harjoitusten vaikuttavan aivoihin fyysisestikin. – Työkiireistä irtautumiseen käytän myös liikkumista luonnossa. – Ja tietysti haitallisen stressin vähentäminen kiinnos taa. Hänen työpäivänsä täyttyvät palavereista ja kollegoi den kanssa pidetyistä yhteyksistä: yhdessä varmistetaan, että asiakkaat saavat oikeat ohjelmistot käyttöönsä. Sehän on työelämän suurin vihollinen. – Mindfulnessin jälkeen fiilis on hyvä, olo on rauhal linen. Kun omista tunnetiloistaan tulee tietoiseksi, niihin ei tempaudu mukaan esimerkik si neuvottelutilanteessa. Jääskeläisen mukaan jooga sopii avokonttoriinkin, sillä aina voi varata erillisen huoneen, jossa liikkeet voi tehdä rauhassa. Sundell sanoo, että joskus ajatukset pyrkivät rönsyilemään jo kymmenessä sekunnissa. Sundell osallistuu ryhmään viikoittain kerran tai kak si. Vaikka fyysisyys on itselle tärkeää, myös ajatukset pitää keskittää liikkei siin – niistä ei tule mitään, jos päästää työasiat mieleen. Väki vaihtelee työkiireiden mukaan, joten kiinnostuneiden määrä on isompi kuin kerralla kokoontuva joukko. – Siinä oppii itsehallintaa. Vartin paussi pudottaa kierrokset, eivätkä ne heti nouse samalle tasolle, vaikka seuraava palaveri jo odot taa, hän kuvaa. Osan voi tehdä oman työpöydän ääressä. Lyhyet joogaohjelmat on suunniteltu siten, että työnte kijä voi käyttää niitä myös kesken työpäivän. Huomion siirtyessä ajatuksiin palautetaan tietoinen läs näolo lempeästi hengitykseen. RENTOUTUSJA MINDFULNESSHARJOITUKSIA VERKOSSA mielenterveysseura.fi > Mielenterveys > Harjoitukset mielenterveystalo.fi > Aikuiset > Omahoito ja oppaat > Omahoito > Työkaluja mielen hyvinvointiin > Rentous osana elämäntapaa oivamieli.fi > Harjoitukset Henrik Sundell Kirsi Mikkonen K U V A T E R IC S S O N. Joogamattoa ei tarvita, koska liikkeitä voi tehdä seisten ja istuen. Vapaaajalla teen 10 kilomet rin lenkkejä, hän kertoo. . Omasta hyvinvoin nista huolehtimiseen kuuluu lisäksi liikunta: hän kunto pyöräilee, ui tai sauvakävelee pari kertaa viikossa. Hän innostui kolmen mindfulnessharrastajan kanssa jär jestämään rentoutusta muillekin. Heistä yksi on yrityksen ul kopuolisesta tutkimusyhteistyöstä vastaava Kirsi Mikkonen . Vartin paussi pudottaa kierrokset Ericssonilla työskentelevä Henrik Sundell on osallistunut työpaikan mindfulnessryhmiin alusta asti eli noin vuo den ajan. Mindfulnessia työporukalla LM Ericssonin Kirkkonummentoimipisteessä on kolme kertaa viikossa mahdollisuus osallistua vartin kestävään mindfulnessharjoitukseen. Työpaikalla on totuttu aloitteellisuuteen ja siihen, että uusia asioita kokeillaan joustavasti. Vaikka rentoutuksen periaate on helppo, harjoittelua tarvitaan. Kun stressiä oppii hallitsemaan, pystyy paremmin nauttimaan elä mästä ja työstä. Hän lähti mukaan, koska työssä oli silloin erit täin stressaava vaihe. Harjoitus voi alkaa esimerkiksi oman hengityksen – pallean ja ilmavirran liikkeen – tietoisella tarkkailulla. Ohjaaja syventää rentou tusta myönteisillä mielikuvilla: liikutaan värimaailmoissa ja mielimaisemassa. Tämä palvelee sekä rentoutu mista että kanssakäymistä. Pidän ulkoilusta ja kävelen päivittäin noin puolen tunnin työmatkan. Tämä virkistää ja antaa hyvän alun päivään, hän kertoo. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 36 – Joogassa oikea hengitys on pääosassa. Lopuksi jokainen kiittää mielessään harjoituksesta ja omaan hyvinvointiin käytetystä ajasta. Osallistujia on useimmiten noin 10. Treenatut alueet vahvistuvat ja muuttuvat
Kierrä pää vartalon mukana. Vie kädet selän taakse, työnnä lapaluita yhteen ja alas, pidä edelleen niska pitkänä. Hengitä muutaman kerran syvään, hengitä sitten normaalisti ja lepää hetki. 2 Aseta jumppapallo polvien alle. Pidä yläselkä alustassa, ja vie polvia hitaasti puolelta toiselle. Anna käsien roikkua rentona. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37. Vedä syvään henkeä, ja hengitä hitaasti ulos rentouttaen lihaksesi. Lihasjännitys vähenee, verenkierto vilkastuu ja keskittymiskyky paranee. 6 Pyöristä yläselkä, ja vedä leuka sisään kaksoisleuaksi. Rentouttava liike saa olla pieni. Kun stressi hellittää, unikin maistuu paremmin. 3 Aseta jumppapallo tai tyynyjä polvien alle, ja vie kädet vartalon viereen. Opi rentoutumaan pitkin päivää Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman Sari Kivimäki laati liikuntaohjeet, jotka rentouttavat vaikka kesken työpäivän. Nosta vuorotellen käsiä vartalon jatkeeksi. Vie kädet olkapäille, ja vedä lapaluut yhteen ja alas. Lopuksi vie molemmat kädet vartalon jatkeeksi ja venytä vartaloon pituutta. Anna hengityksen kulkea tasaisesti, älä pidätä hengitystä. Tee liike rauhallisesti peukalo edellä käden hipoessa korvaa. 5 Vie kädet olkapäille, kierrä vartaloa rauhalliseen tahtiin puolelta toiselle. Työnnä samalla niska pitkäksi ja vie leukaa sisäänpäin kaksoisleuaksi. LIIKUNTAOHJEET KKI-OHJELMA/SARI KIVIMÄKI KUVAT JIRI HALTTUNEN JUMPPAAJA TAPANI PAASU liikettä niveliin 1 Käy selinmakuulle. 4 Istu ryhdikkäässä asennossa
Työ Terveys Turvallisuus verkossa Tutustu TTT-lehden verkkotarjontaan osoitteessa: www.tttlehti.fi • Tilaa TTT-lehden MAKSUTON UUTISKIRJE sähköpostiisi. Ota talteen 5-numeroinen tilaustunnuksesi takakannen osoitekentästä. Voit lukea näköislehtiä missä ja milloin haluat, läppärillä, tabletilla tai älykännykällä. Tilaajatunnus on henkilökohtainen, eikä sitä voi kierrättää organisaatiossa. Tarvitset sitä, kun kirjaudut ensimmäisen kerran lukemaan digilehteä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 38 Tilaa nyt uutiskirje: www.tttlehti.fi Tilausasiat Tilaa uutiskirje • Löydä tuoreimmat uutiset. Yksi tilaajatunnus mahdollistaa yhden henkilön pääsyn digiarkistoon. • Ota kantaa. Huom. Lue TTT-lehti myös diginä! TTT-lehden tilaajana pääset lukemaan lehden myös digiversiona. Se pitää sinut ajan tasalla printtilehtien ilmestymisten välissäkin! Löydät digilehdet ja kirjautumisohjeet osoitteesta: www.tttlehti.fi Lehden näköisversiot löytyvät numerosta 1/2015 lähtien digilehtien arkistosta. Aina ajankohtaista luettavaa BLOGISSA www.tttlehti.fi. • Anna palautetta. • Lue ajankohtaisia blogeja
Yrityksellä on asiakkaita teollisuustuotannosta koulutuslaitoksiin. Yritys hyödyntää Leania kaikessa toiminnassaan, vaikka menetelmää ei erikseen mainittaisikaan. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 työ/terveys/ turvallisuus LEAN ON JATKUVAA OPPIMISTA JA KEHITTYMISTÄ LEAN MANAGEMENT -JOHTAMISFILOSOFIA pyrkii luomaan mahdollisimman laadukkaita tuotteita häiriöttömän ja joustavan tuotantoprosessin avulla. Asiakkaalle eivät tuota lisäarvoa turhat varastointija odotusajat eivätkä työntekijöiden osaamisen ohittaminen ja tarpeeton kuljettelu, joten Lean pureutuu niihin. Osien seurantaan kehitetään mittareita, jotta jatkuva parantaminen onnistuu. Kaavio on läpimenoajan lyhentämiseen erikoistuneen Jalostin Oy:n laatima. Perinteinen tapa Lean Tässä on yksi näkemys Lean-menetelmästä. Leanissa tuotteen kehittäminen lähtee asiakkaan tarpeista. Sankarit Harvat Optimointi Erinomaisuus Tietäminen Vastauksia Virtuaalinen (piilotettu) Ongelmien välttely Tiimityö Kaikki Jatkuva parantaminen Täydellisyys Oppiminen Kysymyksiä Visuaalinen Ongelmien hakeminen TE K S TI K A TJ A P U LK K IN E N 40 Lean tuo jämäkkyyttä myös työsuojeluun | 44 Käsimerkit kohdalleen 47 Tapaturmainen kuolema Lue seuraavilta sivuilta, miten Lean sopii työ turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämiseen.. Lean auttaa keskittymään olennaiseen ja karsii työstä turhat ja kalliit hukat. Lean-ohjattu tuotantoprosessi muunnetaan monivaiheisesta sarjasta ”yhdeksi sujuvaksi virraksi”, jossa prosessin osista tehdään mahdollisimman läpinäkyviä
– Tulokset näkyvät oletettavasti pitkäl lä aikavälillä esimerkiksi altistumissaira uksien vähenemisenä. TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTAMINEN on tärkeää Lean-menetelmässä. Pala kerrallaan Leanin hyödyntäminen ei ole kärsimät tömien hommaa. Syntyi Thinking Production System, Lean-järjestelmän perusta. Standardoidun työn avulla työntekijän siirtyminen työpisteestä toiseen on helppoa, mikä mahdollistaa tuotantoketjun joustavuuden. Tikkurila otti Leanin käyttöön kolmisen vuotta sitten ja Vaasan vuonna 2008. Vaasanin työ ja turvallisuuspäällikkö Harri Kurila kertoo, että esimerkiksi jau hopöly on vähentynyt työympäristöstä. Sekä Tikkurila että Vaasan ovat ottaneet Leania käyttöön LEAN SYNTYI toisen maailmansodan jälkeisessä Japanissa Toyotan tehtailla. Lean on käytössä tehtaiden toiminta yksiköissä, ei esimerkiksi myynnissä ja markkinoinnissa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 40 lean tuo jämäkkyyttä myös työsuojeluun Prosessijohtamismalli Lean voi oleellisesti parantaa työturvallisuutta ja työhyvinvointia, kunhan koko työyhteisö sitoutuu siihen pitkäjänteisesti. Leanin alkulähteillä Toyotalla Kaizenin eli jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti kaikki työntekijät tuotannosta johtoon osallistuvat esimerkiksi turvallisuuskoulutuksiin ja voivat tehdä aloitteita prosessien turvallisuuden parantamiseksi. Kummassakin yrityksessä menetelmää on hyödynnetty monipuolisesti työolo jen kehittämiseen. Tikkurilalla työtapaturmat ovat vähentyneet aiemmasta 30–40:stä per vuosi viime vuoden kuuteen. Heidän oletetaan tuovan osaamistaan prosessin jatkuvaan kehitystyöhön. Toyota kehitti tuotantolinjaansa siten, että massatuotannon sijaan samalla kokoonpanolinjalla voitiin tuottaa erilaisia autoja joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti, asiak kaiden kulloisistakin tarpeista lähtien. Kumpikin yritys aloitti Leanin sisään ajon 5Styökalulla. Sen avulla Mikä on Lean?. Monet kilpailijat tarjosivat markkinoille samankaltaisia tuotteita kuin Toyota. Koko tuotantoketju kuvataan, sen osiin liittyvät työtehtävät standardoidaan, ja niiden seurantaan kehitetään menetelmiä. Seurantatyökalujen avulla standardeissa pysyminen visualisoidaan niin, että jokainen työntekijä voi pikavilkaisulla tarkkailla töiden edistymistä ja aikataulussa pysymistä. usean vuoden aikana pala kerrallaan, ja uusia paloja lisätään työkalupakkiin edelleen. Tänä vuon na ensimmäisen puolen vuoden aikana tilastoja rumensi yksi työtapaturma. TEKSTI KATJA PULKKINEN L eipomoalan Vaasan Oy:ssä ja Tikkurila Oyj:n maalituotannos sa Leanista ei luovut taisi työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämisessä mistään hinnasta. Prosessi oli liian laaja ja hallitse maton, kertoo Kurila. Se ei onnistu nut. – Otimme ensin 5Smenetelmän käyttöön koko tehtaalla. Vaikeassa taloustilanteessa tuotantoprosessia haluttiin kehittää ja poistaa siitä kilpailukykyä syövä hukka. Tulokset ovat vaikut tavia. Myös kantapäät edellä on tullut mentyä. Vaasanilla tapaturmat – myös vakavat – ovat vähentyneet, ja monet virheet ovat muuttuneet entistä harvinaisemmiksi. Selkeät toimintaohjeet antavat tilaa innovaatioille ja kehittämiselle. Lean on levinnyt teollisuudesta myös palvelualoille ja hallintoon, esimerkiksi terveydenhuoltoon ja pankkialalle. Viidellä S:llä tarkoitetaan ”sorttee rausta, systematisointia, siivousta, stan dardointia ja seurantaa”
Leanin ansiosta paikat ovat paremmas sa järjestyksessä. Tikkurilalla on käytetty myös visuaa lista johtamista, jossa seurannan mittarit visualisoidaan ja tuodaan kaikkien ulot tuville. Olemme saaneet lisättyä toimitusvarmuutta, ja tuottavuuskin on parantunut, kertoo Tikkurila Oyj:n Vantaan maalitehtaan tuotantopäällikkö Petri Karhu . Hän on nähnyt etenkin omaisuus ja paloturvallisuusriskien vähentyvän, kun turha tavara ja sekamelska poistuvat va rastoista ja työkaluista. Palaverissa tärkeintä on saada ihmiset keskustelemaan. Toisella yrittämällä 5S ajettiin Vaasa nilla sisään ensin yhdellä osastolla, josta onnistuneiden kokemusten kautta levisi kiinnostus soveltaa menetelmää muual lakin. Tavoitteena on tuot tavuuden lisääntyminen. Yritykset ovat lisänneet muita työ kaluja 5S:n oheen vähän kerrallaan. Seurannassa maalitehdas käyttää sa moja mittareita kuin aiemmin, mutta Leanin periaatteiden mukaan niistä on tehty julkisia. Ruokonen kertoo Leanjärjestelmän korjaavan roikkumaan jääneet asiat ja ehkäisevän ”riskeistä jankkaamista”. Palaverissa katsotaan päivän priori teetit ja tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. – Leanin jatkuvan parantamisen ja henkilökunnan osallistamisen periaat teet toimivat käytännössä, sillä järjes telmä tukee virheistä oppimista, toteaa Ruokonen. Aamupalavereissa olennaiset Tikkurilalla ovat muutaman vuoden ajan olleet käytössä vartin mittaiset aamu palaverit. Tarkoitus on puuttua järjestelmällisesti riskeihin ennen kuin pahin tapahtuu. – Ennen katsoimme ehkä pari kertaa vuodessa, missä tuottavuudessa men nään. – Tämä on ollut ehkä vielä hyö dyllisempi työkalu kuin 5S. Vakuutusyhtiö tyytyväinen Pohjolakonsernissa työskentelevä riskien hallinnan asiantuntija Kim Ruokonen on päässyt seuraamaan muuta man asiakkaan kautta Lean menetelmän käyttöönottoa ja kyennyt vertailemaan tilannetta ennen ja jälkeen. Hänen ko kemuksensa turvallisuus tarkastuksista ovat valtaosin raskaan teollisuuden ja logistiikan aloilta. Kummassakin yrityksessä arvioidaan, että Leanin käyttöönottoon uhrattu aika maksaa itsensä moninkertaisesti ta kaisin. Henkilöstö osallistui nostimen kehittämiseen. Nyt 5S on käytössä kaikissa yhtiön yhdeksässä tehtaassa. K U V A V A A S A N O Y. Se on Karhun mukaan toiminut hyvin. Kuvassa Vantaan-leipomolla Lean-koordinaattorina työskentelevä Esa-Pekka Partanen. Myös Tikkurilalla Leantoiminta aloi tettiin yhtä osastoa koskevalla 5Spilo tilla, josta se laajennettiin pikkuhiljaa koko tehdasympäristöön. – Muutos näkyy merkittävänä riskien vähenemisenä. Niissä kokoonnutaan seuranta taulukon ääreen, käydään läpi edellinen päivä ja seurantatilastojen pohjalta myös tulevan päivän tavoitteet. Sen tuottamaa arvoa ei voida mitata rahassa, toteaa Kurila. Vaasanilla tehtaan lähettämön laatikko pinonostin on parantanut merkittävästi ergonomiaa ja työturvallisuutta. Nyt näemme sen joka päivä. – Kiertäessäni kohteissa aina jostain löytyy jokin epämääräinen varasto. Lean näkyy molempien yritysten tehtailla konkreettisesti työympäristön siistiytymisenä, mikä vähentää tapatur mariskiä. Esimerkiksi läheltä piti toimintaa on hyödynnetty. Esimerkiksi omaisuus ja paloturvallisuusriskiä arvioitaessa turvallisuutta koskevat puutelistat ovat usein pitkiä, ja löytyy kaikenlaista pien tä huomautettavaa. Samoin jatkuvan parantamisen työkaluja käytetään, ja arvoketjun kartoi tus on tehty muutamaan kertaan. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 työympäristö ja tavat laitetaan järjestel mällisesti kuntoon. Läheltä piti ilmoituksella kerrotaan vaarapaikasta, kuten rikki näisestä suojalaitteesta tai vahingosta, joka ei edellytä lääkärissä käyntiä. – Henkilöstöltä tulee palautetta, että työ helpottuu. Leanprosessin läpi käyneillä huomautuslista on ollut lähes tyhjä, kertoo Ruokonen
– Aluksi parannuksia saadaan no peasti. Tuotantojohto, Leanasiantuntijat sekä turvallisuus ja laatuasiantuntijat käyvät leipomoissa, yhteistyötä tehdään run saasti, ja asioita käydään yhdessä läpi. Myös Vaasanilla on seuraavaksi toteu tusvuorossa visuaalinen johtaminen. Työntekijöiden osaamista hyödynne tään järjestelmällisesti. Tikkurila maksaa hyvistä aloitteista. Kurila uskoo, että työhyvinvointi li sääntyy, kun henkilöstö pystyy vaikutta maan omaan työhönsä. Niistä kolmasosa liittyi suoranai sesti työsuojeluun ja turvallisuuteen. Tulokset voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua. Tuotannon johdolta ja hen kilöstöltä tulleen palautteen mukaan Lean nähdään keinoksi parantaa yh dessä yrityksen toimintaa, tuottavuutta ja turvallisuutta, Kurila toteaa. Johdon rooli on nähdä iso prosessialue. Työn tekijät osaavat kertoa esimerkiksi, mik si suojaimia ei käytetä. Vaasanin johtoporras kiertää sään nöllisesti tuotannossa. Kun Vaasanilla ja Tikkurilalla työn tekijöitä alettiin kuunnella järjestel mällisesti, kummassakin yrityksessä tuli runsaasti kehitysaloitteita. – Kyetäkseen tekemään laadukkaita päätöksiä johtaja tarvitsee tietoa siitä, mitä sorvin ääressä tapahtuu. Vaasan on saanut Leanvuosinaan henkilöstöltä yhteensä 8 200 kehitys ideaa. Monien ideoiden kehittäminen vaatisi laajempaa yhteis työtä yli tehtävärajojen. Nyt tahti on hiipunut. Sen to teuttamiseen pitää kuitenkin sitoutua. Lean toimii, jos työntekijät otetaan mukaan ja heitä kunnioitetaan. Muutos näkyy merkittävänä riskien vähe nemisenä." “ Työntekijät kehittäjinä Lean on ryhmätyötä ja johtamista al haalta ylöspäin. Tikkurilalla johtajat ovat viettäneet päiviä liukuhihnan ääressä. selvästi patoutunut tarve, koska ideoita tuli hirveästi. Yrityksen joh to on Petri Kurilan mukaan hyvin sitoutunut jatkuvaan parantamiseen. Johtaja, mene gembaan! Työterveyslaitoksen Leanasiantun tijan Jori Reijulan mielestä Lean on hyvä menetelmä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Myös Leanasiantuntija ja kouluttaja Tuula Löytty Lahden ammattikorkea koulusta painottaa henkilökunnan aidon osallistamisen tärkeyttä. – Kehittämisen rajat tulevat pian vastaan tuotannossa. – Kunnollisessa Leantoteutuksessa hyödynnetään työntekijöiden kapasi teettia: kysytään niiltä, jotka parhaiten tietävät, eli ruohonjuuritasolta. Mutta ei kai menetelmä sentään mikään taikasana ole. . Syvällinen ymmärrys Leanfilosofiasta on tarpeen, jos haluaa onnistua, Reiju la summaa. Pienet asiat on helppo toteuttaa, ja suuret monimutkaiset tekniset ideat voidaan viedä käytäntöön pit källä aikavälillä, esimerkiksi in vestointien yhteydessä. – Jos kehittäminen nyykähtää, rea goimme siihen. Henkilöstön osallistaminen vaikuttaa suoraan työturvallisuuteen ja hyvin vointiin, mutta Lean vaatii paljon johtamiselta. Mennään päivittäin sinne, missä työ tehdään, ja puututaan heti havaittuihin ongelmiin. Vaihtoa on kokeiltu toisinkin päin: tuotannosta on kuljettu päivä osastonjohtajana. Hitaasti kiiruhtaen Harri Kurilalla ja Petri Karhulla ei ole Leanista juuri negatiivista sanottavaa. Toivomme kiinnostusta oman työn ke hittämiseen ja hyviä ideoita vielä lisää, sanoo Petri Karhu. Vaasanilla 5Smenetelmää lähdet tiin levittämään painottamalla hen kilöstön mahdollisuutta vaikuttaa omaan työympäristöönsä ja sen viih tyvyyteen. Työtapojen uudista minen ei tapahdu sormea napsautta malla, sanoo Karhu. Kun työntekijät menevät syömään, he voivat vilkaista niitä. Tehtaalla on telkkareita ja alakerrassa iso taulu, jonne mittarit kirjataan. Karhun mielestä Leantoiminnan voisi laajentaa tehdasympäristöstä myös yrityksen suunnitteluun ja myyntiin. Sielläkin käyttöön otetaan infotaulut. – Suurin osa ehdotuksista liittyy joko suoraan tai epäsuorasti työturvallisuu teen ja työhyvinvointiin, kertoo Kurila. Hyvältä johtajalta vaaditaan paljon tietoa organisaation arjesta. Karhu harmittelee, ettei menetelmää tuotu aiemmin tuotannon tehostami seen ja kilpailukyvyn edistämiseen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 42 Eri ajanjaksoille on erilaisia mittareita. Jos toimit yhdellä alueella, kuten koneen hoitajana, tiedät siitä kaiken. Menetelmää ei pidä katsoa nopean tuoton näkökulmasta. Jos ehdotuksia tulee eikä niitä toteuteta, järjestelmä kuihtuu. Vakiintunutta työyhteisöä ei voi kuitenkaan muuttaa äkkikäännöksellä. Molem pia tietoja tarvitaan, Löytty painottaa. Tikkurilalla otettiin jatkuvan paran tamisen hankkeet käyttöön vuosi sit ten, jolloin alettiin kerätä esimerkiksi työhön, työolosuhteisiin, tuottavuu teen ja pääomaan liittyviä ideoita. Mittareita seurataan ohjausryhmän ko kouksissa. Vantaan maalitehtaan henkilöstö te ki viime vuonna noin 300 kehitysehdo tusta. – Kehittämismahdollisuudelle oli. – Onnistuminen on johtajasta ja to teutustavasta kiinni. Niistä 7 300 on toteutettu. – Tulevaisuudessa otamme käyttöön uusia Leantyökaluja, mutta juuri nyt menemme näillä. Japanissa, Leanin alkulähteillä, puhutaan ”gem baan menosta”. Esimies ei määrää vaan mahdollistaa kehittämisen ja seuraa aktiivisesti toiminnan onnistumista. – Meillä on maalattu seiniä ja lisätty kohdevalaistusta, muutettu putkiveto ja, parannettu leipämurun ja jauhon keruuta, vähennetty työn kuormitus ta ja parannettu pölyn poistoa, Kurila luettelee. – Vastaus aloitteeseen tulee välillä vasta vuoden tai kahden päästä, kertoo Karhu. – Lean on meillä osa johtamista. – Tarkoitus on parantaa tiedotusta henkilöstölle. Kilpailu vaa tii nopeaa etenemistä. Se vaikuttaa suoraan työs sä viihtyvyyteen, toteaa Harri Kurila. Ehdotusten tekemistä ja toteutusta seurataan. Sen jälkeen voittojen saavutta minen on hankalaa, ja siihen tarvitaan paljon aikaa ja resursseja
Siellä Lean on vähentänyt myös riskejä ja kuormitusta aiheuttavaa ”kiiretilanteissa hosumista”. – Ergonomia lisääntyy vääjäämättä Leanissa, koska siihen kuuluu työpisteiden toimivuuden miettiminen, kertoo Risto Toivonen Työterveyslaitoksen Inhimilliset tekijät, työ ja turvallisuus -tiimistä. – Kyse on samasta perusergonomi asta, josta olemme vuosikymmeniä puhuneet. – Näistä voidaan laskea riskit per työnkierto. Asiaa on ajateltu vain tuottavuuden kannalta, mutta ihminen on vielä jäänyt siitä pois, Toivonen harmittelee. Jatkuvan tehostamisen periaatteella kuormituksen määrä voi kasvaa suuremmaksi kuin aikaisemmilla työtavoilla. Mutta kaikki eivät kuitenkaan osallistu, vaikka niin toivotaan. Vaasanilla ergonomiaongelmaan ei ole törmätty. – Sairauspoissaoloja ja tukija liikuntaelinsairauksia on edelleenkin liikaa, Kurila harmittelee. Tikkurila Oyj:n Vantaan maalitehtaan tuotantopäällikkö Petri Karhu kertoo, että moni osallistuu liikuntatuokioihin. – Jos ihminen on aikaisemmin käynyt hakemassa komponentteja varastosta tai etsinyt työkaluja, tällaiset tehokkuuden näkökulmasta katsotut hukat poistuvat. Järjestelmällisyys auttaa Lean-asiantuntija Tuula Löytty Lahden ammattikorkeakoulusta pitää Leania lopulta yksinkertaisena menetelmänä, jossa systematisoidaan asioita, jotka olisivat toteutettavissa ihan maalaisjärjelläkin. Lisäksi Leanin avulla räätälöitiin leipomolaatikkojen käsittelyssä tarvittavat vetokoukut kullekin työntekijälle henkilökohtaisesti, jotta ergonomia koheni. Kuormitus laskuihin mukaan Risto Toivonen näkee, että kuormittavuuteen voitaisiin kehittää ratkaisuja laskemalla työn kuormittavuutta työnkiertoa kohden. Koneturvallisuuden ergonomiastandardeista löytyy menetelmiä, joilla lasketaan työstä syntyvää kuormitusta. Työja turvallisuuspäällikkö Harri Kurila Vaasanilta kertoo, että työtä tehostamalla, hukkia karsimalla ja työpisteiden toimivuutta kehittämällä on päästy tasaisen tehokkaaseen työtahtiin, jossa ei tule ergonomiankaan kannalta ongelmallisia kiiretilanteita. Tikkurilalla henkilöstö on pysynyt pitkään samana, joten työntekijöiden keskimääräinen ikä nousee joka vuosi. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 Leanin periaatteet toimivat jo sellaisinaan työhyvinvoinnin edistäjinä – ainakin, jos menetelmä viedään läpi napsimatta rusinoita pullasta. Kun tehokkuus on pitkälle mietitty, työn kuormittavuus voi muuttua, vaikka työn kiertoa pisteestä toiseen tapahtuisikin. Tikkurilalla on työterveyshuollon kanssa kehitetty päivittäinen keppijumppa, jossa tehdään vastaliikkeitä toistuville työn vaatimille liikkeille. KATJA PULKKINEN Kestääkö kroppa. Toivonen kertoo työpaikoilta tulevan viestiä, etteivät ihmiset enää jaksa, ”kroppa ei kestä”. Sen sijaan työn mitoitukseen eli kysymykseen, paljonko ihminen loppujen lopuksi tehostettua työtä kestää, tulisi Leanin toteuttamisessa kiinnittää huomiota. Vastaavaa järjestelmällisyyttä hän kaipaa yrityksiin enemmänkin. Sairauslomia Lean on vähentänyt hieman, mutta vaikutusta toivottaisiin vielä enemmän. Laskemisessa hyödynnetään tuotannon tietoja (kuinka monta kappaletta valmistuu) ja työntutkimuksen tietoja (liike ja voimankäyttö). Jos henkilöillä on 20 vuoden työura ja kuormittavuus takana, saamme mahdollisesti pidennettyä työuria. – Esimerkiksi vahingon ehkäisyyn voidaan tuoda järjestelmällisyyttä: vahingon sattuessa yrityksessä on valmiina systeemit ja prosessikaaviot siitä, kuka vastaa, miten toimitaan, mitä valokuvataan, mitä dokumentoidaan – jottei joka kerta tarvitse pohtia näitä erikseen, tiivistää Löytty. Sairauspoissaolot ovat kuitenkin hitaasti vähentyneet. K U V A TI K K U R IL A O Y J. Sen katsotaan parantaneen työturvallisuutta, helpottaneen tavaroiden löytymistä ja lisänneen työn kiertävyyttä eri pisteiden välillä. – Suurin ongelma tässä työssä ovat tulesvaivat. Ne kuitenkin saattavat olla tärkeitä työntekijän liikuntaelinten kannalta. Sairauspoissaolot ovat silti hitaasti laskeneet. Sitä ei ole vielä lanseerattu Suomessa eikä kovasti muuallakaan. – Me olemme lähteneet parantamaan työviihtyvyyttä ja uskomme, että tulokset tulevat myöhemmin. Huomio myös ergonomiaan! Tuotantopäällikkö Petri Karhu Tikkurila Oyj:n Vantaan maalitehtaalta kertoo, että tukija liikunta elinvaivat ovat alan tyypillinen ongelma. Petri Karhun mukaan henkilökunnan palautteessakin on nähty Leanin järjestelmällisen tekemisen parantaneen toimintaa. Meillä on automatisoitu raskaimpia työtehtäviä, kertoo Karhu
Perustana on oltava selvitys turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvista työn ja työympäristön haitta ja vaaratekijöistä. Huom. Työnantajan on annet tava työntekijöille opetusta ja ohjausta turvamerkeistä ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä. MERKITYS: Aloita, seuraa minun ohjeitani. 3 Aseta molemmat kädet vastakkain rinnan korkeudelle. Keskeytä, lopeta liike. Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on työn turvallisen tekemisen kannalta tarpeelliset turvamerkit, esimerkiksi kielto, määräys ja varoitusmerkit. Täysin uusia ovat merkit, joilla ohjataan puominosturin kuljettajaa sekä hidasta ja nopeaa nostamista. Yleiset käsimerkit Turvamerkeistä uusi asetus 2 1 3. 1 Nosta oikea käsivarsi ylös, kämmen eteenpäin. Käsimerkit kohdalleen TEKSTI MERJA KARJALAINEN | PIIRROKSET SINI NIHTILÄ TEKSTIN JA PIIRROSTEN POHJANA TYÖSUOJELUHALLINNON AINEISTO Uusittujen käsimerkkien suurimmat muutokset koskevat aloitaja seis-merkkejä. Hän myös vastaa, että merkkejä ja merkinantolaitteita on riittävästi ja ne on sijoitettu oikein. MERKITYS: Seis. 2 Liikuta vasenta kättä vaakasuunnassa. merkinantaja: näkyvät vaatteet ylle ja pois alta! A. MERKITYS: Lopeta toiminto. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 44 K ÄSIMERKIT KUULUVAT työpaikan turvamerkkei hin, joita koskeva uusi asetus tuli voimaan syys kuun alussa
5 Ojenna käsivarsi vaakasuoraan peukalon osoittaessa alaspäin. 12 Osoita etäisyys käsien avulla. MERKITYS: Nosta puomia. MERKITYS: Laske puomia. Osoita peukaloilla sisäänpäin. Osoita peukaloilla ulospäin. Pidä vasenta kättä ympyrää tekevän sormen yläpuolella kämmen alaspäin. MERKITYS: Laske hitaasti. 6 Koukista käsivarret ja nosta kämmenet hartioiden korkeudelle. 11 Tee oikean käden etusormella hitaasti ympyrää sormi ojennettuna alaspäin. MERKITYS: Lyhennä puomia. MERKITYS: Nosta hitaasti. MERKITYS: Pystysuora etäisyys. Pidä vasenta kättä ympyrää tekevän sormen alapuolella kämmen ylöspäin. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 8 9 11 10 4 5 6 7 4 Ojenna käsivarsi vaakasuoraan peukalon osoittaessa ylöspäin. Merkinanto puominosturin kuljettajalle 12. 7 Koukista käsivarret ja nosta kämmenet hartioiden korkeudelle. Pystysuorat liikkeet B. MERKITYS: Nosta. MERKITYS: Pidennä puomia. C. 10 Osoita oikealla kädellä alaspäin, kämmen sisäänpäin, ja tee hitaasti ympyrää. MERKITYS: Laske. 8 Osoita oikealla kädellä ylöspäin, kämmen eteenpäin, ja tee hitaasti ympyrää. 9 Tee oikean käden etusormella sormi pystyssä hitaasti ympyrää
16 Ojenna vasen käsivarsi vaakasuoraan kämmenpuoli alaspäin. Tee hitaita pieniä liikkeitä oikealle. 18 19 13 14 15 16 17 13 Taivuta molempia käsivarsia kämmenet ylöspäin. MERKITYS: Liiku taaksepäin. 14 Taivuta molempia käsivarsia kämmenet alaspäin. Tee käsillä hitaita liikkeitä kehostasi poispäin, kyynärpäitä taivuttaen. 19 Näytä hitaan liikkeen merkiksi mitä tahansa liikettä yhdellä kädellä, ja pidä toista kättä kämmen alaspäin liikkuvan käden yläpuolella. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 46 18 Hätäpysäytys. MERKITYS: Vaakasuora etäisyys. MERKITYS: Vasemmalle. D. Laskuliikettä osoittavissa merkeissä pidä kämmen ylöspäin liikkuvan käden alapuolella. Vaakasuorat liikkeet Vaaraa ilmaisevat liikkeet LISÄÄ AIHEESTA www.finlex.fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 687/2015 www.tyosuojelu.fi. MERKITYS: Liiku eteenpäin. Tee käsillä hitaita liikkeitä kehoasi kohti, kyynärpäitä taivuttaen. MERKITYS: Vaara. Liikuta molempia käsiä vaakasuunnassa useita kertoja. 17 Osoita etäisyys käsien avulla. Tee hitaita pieniä liikkeitä vasemmalle. MERKITYS: Hitaasti. MERKITYS: Oikealle. 15 Ojenna oikea käsivarsi vaakasuoraan kämmen alaspäin
Kuorma-auton ja perävaunun vierintävastus on pieni, ja ajoneuvoyhdistelmäkin lähtee kaltevalla alustalla helposti liikkeelle, jos käsijarrua ei käytetä. Vetoauton eturenkaat jäivät noin 30 asteen kulmaan auton suunnasta va sempaan. Hän valitsi rivistä tyhjän perävaunun ja peruutti sen eteen. . Terminaaliyrityksen kirjallisissa ohjeissa kuljettajia myös kehotettiin pitämään käsijarru päällä, kun he eivät olleet ajoneuvossa. Yhdistelmän hallitsematon liike on hengenvaarallinen puristumistilanteessa. Kentällä oli kestopäällyste, ja pinnan kaltevuus oli alle kaksi astetta. Autoilija ei kytkenyt käsijarrua, vaihde oli vapaalla, ja moottori oli käyn nissä. Perävaunun renkaista päätellen yhdistelmä oli liik kunut noin kaksi metriä taaksepäin. Ohjaamosta kuului varoitus ääni; se oli asennettu ajoneuvoon muis tuttamaan ohjaamosta poistuvaa kuljetta jaa, että käsijarrua ei ole kytketty päälle. 2 Nousutie ohjaamoon kuljettajan puolelta. Asiantuntijan arvion mukaan viive jarruletkun kiinnityksen ja paineiden nousun välillä oli tapaturmapaikan olosuhteissa 2,5–3 minuuttia. AUTOILIJA oli siirtämässä perävaunua terminaalin kentältä toiseen paikkaan. Yhdistelmä oli il meisesti saanut liikevoimaa: sitä olivat tuottaneet perävaunun jalkojen nosto ja paineiden muutokset sekä vetoauton peruutus tappia vasten, jotta perävau nu olisi kiinnittynyt vetopöytään. Ohjaa moon oli kolme askelmaa, ja sen lattia oli yli metrin korkeudella. Autoilija oli nähty aiemmin ainakin neljä kertaa juoksemassa vetoauton ohjaamoon, joten vaarallinen työtapa saattoi olla hänellä vakiintunut. Käsijarrua on käytettävä. Kuva on otettu jälkeenpäin. TEKSTI TIMO LUHTANEN | KUVAT TVL Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Tapaturman tutkinnassa selvisi, että yhdistelmä ei ollut lähtenyt liikkeel le heti sen jälkeen, kun kuljettaja oli poistunut ohjaamosta. Autoilija yritti ehtiä apumiehen puolelta ohjaamoon mutta jäi vetoauton ja viereisen perävaunun väliin. info Yhdistelmä alkoi liikkua taaksepäin, kun jarrupaineiden nousu vapautti perävaunun jarrut. Kun hän oli kiinnittänyt perävaunun vetoautoon, yhdistelmä lähti liikkeelle. Koska vetoauton renkaat oli kään netty vasemmalle, vetoauton keula lähestyi viereistä perävaunua apumie hen puolella, kun yhdistelmä liikkui taaksepäin. Työmaan olosuhteet 2. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 tapaturmainen kuolema Autoilija jäi puristuksiin Kuljetusyrittäjä oli hakemassa tyhjää perävaunua suuren terminaalin kentältä. Lavastettu tapa turmaan johtanut tilanne 1 Vetomestarilla siirrettiin kuvassa vetoauton vasemmalla puolella olevaa perävaunua, jotta yrittäjä saatiin irti puristuksesta. Autoilija oli oletettavasti yrittänyt ehtiä yhdistelmän ja viereisen perävau nun välistä takaisin vetoauton ohjaa moon apumiehen puolelta. Hän oli ehtinyt liittää letkut ja sähköjohdot sekä veivata perävaunun jalat ylös, sillä veivi oli jo ajoasennossa. Tavarakuljetuksissa pysäköintipaikat ovat yleensä hieman kaltevia, jotta vesi saadaan ohjattua pois. Sitten hän meni kytkemään perävaunua vetoautoon ja teki mahdollisesti liikkeellelähtötarkas tuksen. Työtapojen on oltava turvallisia. Raportit osoitteessa totti.tvl.fi Kuorma-autojen käsijarrujen kytkemättä jättämisistä aiheutuneet työpaikkakuolemantapaukset, teematutkinta (TOT 7/11). Miten vastaava estetään. Pinta oli sula mutta märkä. 1. Autoilijalla oli yli kuuden vuoden työkokemus samassa terminaalissa. Ohjaamon kuljettajan puoleinen ovi oli auki. Perävaunujen välissä oli vain vähän tilaa: perävaunuille oli ri vimerkinnät, mutta riveihin ei ollut mer kitty kaistoja tai yksittäisiä ruutuja. Tapaturmahetkellä ei ollut lunta.. Hänen jalkansa olivat matkustamon puolella jalkatilassa, ja vetoauton ovi oli vääntynyt keulaa kohti. Autoilija jäi rinnan kohdalta puris tuksiin vetoauton ja viereisen perävau nun etummaisen pystypalkin väliin
Saatan myös kirjoittaa lyhyesti päiväkirjaa. Joskus on haastavaa vaihtaa roolista toiseen kesken päivän. Koen kuuluvani moneen työyhteisöön. Tärkeä työkaveri on myös kustantamon kustannustoimittaja, jonka kanssa hiomme tekstejäni. Kaikki lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjat ovat tallessa. Jatkan kirjoittamista tiiviimmin nyt marraskuussa, sillä neljäs kirjani tulee ulos ensi vuonna huhtikuussa. Kävelen, juoksen, käyn kuntosalilla, kahvakuulailen. Teen kolmea työtä, joita kaikkia yhdistää kieli ja kirjallisuus. Olen tehnyt sitä 8-vuotiaasta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 48 työssä ja vapaalla Olen todella hidas aamuisin. Opetan osa-aikaisena äidinkieltä 7.–9.-luokkalaisille. 35-vuotias Kuutti on opiskellut kirjallisuustiedettä ja luovaa kirjoittamista. Hän on asunut opiskeluaikoja lukuun ottamatta koko ikänsä Kangasniemellä Itä-Suomessa. Sairastuin nuorena reumaan, ja se on yksi syy pitää huolta kunnosta. Kun aamuvuoro päättyy kello 15.15, suuntaan harrastamaan. Kun äidinkielen tunti päättyy, palaan taas kirjastoon. Olen työskennellyt opettajana kauemmin kuin kirjastossa, siksi koen opettajatkin tärkeiksi kollegoikseni. Kirjat, jotka vielä 10 vuot ta sitten olivat tämän ikäisille sopivia, ovat havaintojeni mukaan nykyisin liian vaikeita. Sen jälkeen Anna ja Elvis ovat seikkailleet kahdessa muussakin kirjassa, mummolassa ja leirillä. Yläkouluikäiset pojat tarvitsisivat ehkä luetun ymmärtämiseen liittyvän pelin. Twitterissä: @MariaKuutti. Aivan aluksi heille voisi ainakin tarjota koulussa ihan erilaista kirjallisuutta kuin nyt. Pääpaino on oikeakielisyydessä ja kieliopissa. Perheeseen kuuluvat aviomies Jussi sekä 7ja 3-vuotiaat lapset. TEKSTI MINNA KOLISTAJA | KUVAT LOTTA PYLVÄNÄINEN JA KUSTANNUSLIIKE KARISTO 8.00 12.20 5.40 15.15 18.00 Maria Kuutti työskentelee kirjastovirkailijana ja äidinkielen opettajana sekä ilmoittaa olevansa "lastenkirjailija harrastuspohjalta". Keittelen puuron ja kahvit sekä luen paperi-Hesaria, vaikka täällä maalla se onkin edellisen päivän lehti. Koulussa pitää puhua kovalla äänellä ja pistää persoonaa peliin, jotta saa pidettyä oppilaiden huomion opetuksessa. Valtaosan päivästäni olen kirjastossa, siellä aloitin tänä vuonna. Kieli ja kirjallisuus täyttävät päivän TYÖSSÄ VAPAALLA Olen huolissani 13–15-vuotiaista pojista: osa heistä ei juurikaan lue – eikä ymmärrä lukemaansa. Kirjaston väki tsemppaa minua kirjaharrastuksessani. Myös aikuisen mallia tarvitaan: pojilla lukemiseen vaikuttaa nimenomaan se, lukeeko isä. Tunneilla opiskellaan melko lailla samoja asioita kuin silloin, kun itse olin yläasteikäinen. Kirjastoon palatessa pitää osata vaihtaa hiljaisempaan moodiin. Herään ennen kuutta, mutta silti tekee tiukkaa ehtiä kahdeksaksi töihin. Poikien houkutteleminen lukemaan ei ole yksinkertainen temppu, siihen tarvittaisiin laajoja toimia. Kun kirjoitan kirjaa, se tapahtuu illalla. Jossakin vaiheessa päivää käyn yläasteella opettamassa äidinkieltä. Kuutti twiittaa ahkerasti kirja-alan uutisia ja lukuvinkkejä. Vuonna 2014 Kuutti voitti Kariston Perhe on paras -kirjoituskilpailun teoksellaan Anna ja Elvis kylpylässä. Ennen kuin muu perhe herää, saan olla kolme varttia omassa rauhassani. Lukemista opettaja saa painottaa haluamallaan tavalla. Pyrin liikkumaan kahdesti päivässä
Kirjoittavalle ihmiselle sen teksteissä on paljon sulateltavaa ja tuntuu, että yksi lukukerta ei riittänyt teoksen ymmärtämiseksi. Kirjojeni päähenkilö Anna on pohtinut muun muassa kiitollisuutta, ystävyyden haasteita sekä sitä, onko oikein valehdella. Tällä hetkellä en haaveile kokopäiväkirjailijan työstä, mutta tahtoisin jatkossa keskittyä kirjoittamiseen parina päivänä viikossa. Kirjan on kuvittanut Katri Kirkkopelto. Myös kuvituksella on iso merkitys. Oli mukava ilta: lasten esityksiä ja vapaata seurustelua. Nyt opettaminen ja kirjastotyö lomittuvat mukavasti kirjoittamisen kanssa, eikä minun tarvitse puristaa valmiiksi tiettyä määrää sivuja päivässä. Valtamediasta paistaa läpi selvä asenne lastenkirjailijoita kohtaan: ensimmäisen kirjansa tehnyttä ei edes kutsuta esikoiskirjailijaksi, jos sisältö on "vain lastenkirjallisuutta". Hätkähdyttävältä tuntuu sekin, kuinka vähän suomalaisissa lehdissä on tilaa kulttuurille, kulttuurille varatuista palstamillimetreistä erityisesti kirjallisuudelle ja kirjallisuuden osuudesta nimenomaan lastenkirjallisuudelle. Juoni kehittyy päässä rupeamien välillä, vaikka en tietokoneen ääressä istuisikaan. Olen poiminut niistä kirjoittamiani runoja sekä pieniä sattumuksia tai lausahduksia. Tarina saa mielellään puhutella aikuisiakin. "Lukuiloa! Maria Kuutti", sitä kirjoittelin tunnin verran. Kolme kirjaa tehneenä en tunne, että kaikki aiheet olisi jo käytetty. Lapsuuden iltasatuhetket olivat minulle tosi tärkeitä, ja oli ihanaa lainata kirjastosta kassikaupalla lukemista kotiin. Olen hyödyntänyt Anna ja Elvis -sarjassa myös lapsuudenaikaisia päiväkirjojani. Kirjoissani on paljon huumoria ja tilannekomiikkaa mutta ei pelkästään pieruhuumoria, vaan aina myös jokin syvempi sanoma. Minulta on kahdentoista kuukauden sisällä ilmestynyt kolme Anna ja Elvis -kirjaa: ensimmäinen lokakuussa 2014, toinen keväällä 2015 ja kolmas tänä syksynä. Olen asettanut itselleni erilaisia lukemisprojekteja. Kirjoittaminen vaatii jonkin verran joutilaisuutta, jotta mieli saa vaellella. Lokakuun 1. Yli sata ihmistä tuli paikalle. Myös omat lapseni ovat kirjojen ystäviä. Luen pätkiä sieltä vieläkin. Sehän olisi sama kuin kuvitella, että kaikki ajatukset on jo ajateltu! 22.30 20.30 Maria Kuutti tekee kolmea työtä, joita kaikkia yhdistää kieli ja kirjallisuus. Viereisellä sivulla oleva kuva on kirjanjulkistamisjuhlasta Kangasniemen kunnantalolta.. Raamatun läpi lukemiseen meni kolme vuotta. Kirjojen parissa jatkan illalla sängyssä itsekin. Oma äitini oli kirjastovirkailija, hän luki paljon minulle ja sisaruksilleni. päivänä järjestin kirjanjulkistamisjuhlan Kangasniemen kunnantalolla. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 Parasta on, jos saan kirjoittaa puolituntisen tai tunnin mahdollisimman usein. Lisäksi kirjan kielen on oltava laadukasta. Yöpöydällä on muun muassa hömppäkirjoja – ja Raamattu. Meidän vanhempien makuuhuoneen parisängyllä luen joka ilta puolisen tuntia kummallekin, ensin Topille pari lukua jostakin kirjasta, sitten kuvakirjaa Rauhalle. Kuutti on kirjoittanut kolme lastenkirjaa, joista tuorein Anna ja Elvis leirillä ilmestyi tänä syksynä. Omistuskirjoituksiakin pyydettiin. Hyvässä lastenkirjassa pitää olla toivoa, sellainen vaikeuksista selviämisen pohjavire
Yhden kirjan arvo on 39 euroa. Tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 3 V as ta us lä he ty s V as ta an ot ta ja m ak sa a po st im ak su n äänestä parasta Mikä juttu jäi mieleen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 50 KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja palautetta antaneiden kesken arvomme kolme kappaletta PS-kustannuksen uutuuskirjaa Sisu. Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi TTT-lehden saa myös irtonumerona! • Uusin tai aikaisemmin ilmestynyt painettu TTT-LEHTI 15 euroa: soita, puhelin 03 4246 5370, tai lähetä viesti: tilaukset@tttlehti.fi • Uusin tai aikaisemmin ilmestynyt TTT-DIGILEHTI 11 euroa: www.lehtiluukku.fi > Työ Terveys Turvallisuus SC A N ST O C K P H O TO. Halutessasi voit perustella valintasi. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. K iin no st av in ju tt u TT Tle hd es sä 6/ 20 15 ol i: P er us te lu ni : M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te P os ti nu m er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a TT Tle hd es tä
6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 Ensi numerossa T T Tlehti 1/2016 ilmestyy 2.2. Upeaa uutta vuotta 2016! Monitilatoimiston PARHAAT PUOLET Valppaus tuo turvaa sosiaalityössä Millainen matto jalkojen alle, KUN SEISOO PALJON. ”Onnettomuus tulee mieleen yhä muutaman kerran viikossa.” NÄIN SANOO TÄSSÄ NUMEROSSA TUOMAS KOSKINEN SIVULLA 15. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS
Esittelyssä uusi 3M ™ Versaflo ™ TR-600 moottoroitu hengityksensuojain! Sovi esittely alueesi 3M-suojainasiantuntijan kanssa: Suomen 3M Oy Työsuojelutuotteet p. (09) 525 21 susan.hellen@mmm.com 50 nopeimmalle esittelyn sopineelle tarjoamme 3M ™ SecureFit ™ -suojalasit! Parasta käyttömukavuutta ja kestävyyttä www.3m.fi /suojaimet 3M Työsuojelutuotteet Uutuus!