Työ Terveys Turvallisuus 6/2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttlehti.fi Suomi 100 -juhlanumero! NRO 6/2017 | 15 €
Mastotyössä on suojauduttava viimalta päästä varpaisiin. Kylmä koettelee ihmisen lämmöntuotantoa. JULISTEET LEHDEN KANNESSA JA KESKIAUKEAMALLA OVAT TYÖSUOJELUNÄYTTELYN ARKISTOSTA.. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 2 SISÄLLYS 6/2017 5 Päätoimittajalta 8 Meillä menee hyvin — ja petrattavaakin riittää 14 Terveisiä Düsseldorfista! 16 Yrittäjäkin tarvitsee työ terveyshuollon! 18 Lukijoilta Työ 20 "Maahanmuuttajan hymy voi tarttua" Monikulttuurisuus on arkea HH-kiinteistöpalvelut Oy:n työntekijöille 25 Ajassa: työ 26 Arjen ankkurointia ja yhdessä oppimista Yhteiset arvot siivittävät työtä Bonnier Books Finlandissa Terveys 30 Jopa yhdeksän päivää sairaus lomalla esimiehen luvalla Hämeenlinnan kaupungin käytäntö on lyhentänyt sairauslomia 37 Ajassa: terveys 38 10 kysymystä työhyvin voinnista Dosentti Erkki Yrjänheikki kertoo, miten edistää työhyvinvointia 40 Niska jumissa – syy kaula rangassa. Kaularangan rappeuma voi vaivata jo kolmikymppisiäkin Turvallisuus 46 Kerros kerrokselta pakkasta vastaan Kylmältä suojaava pukeutuminen alkaa hyvästä alusasusta 48 Mastoasentaja: Painavissa asuissa korkealle Varusteiden ja asenteiden on oltava kunnossa mastotyössä 50 Ennakoi, varaudu ja välitä kaverista Yaran Siilinjärven tehtaalla on varauduttava niin kemikaaliriskeihin kuin kalliosortumiinkin K U V A JE M IN A LI U K K O N E N 54 Aisapari Poliisin valtakunnallinen työ suojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö 56 Silmänsuojustimista äly teknologiaan Martti Humppila on selvittänyt henkilönsuojainten historiaa 60 Jotta sama ei toistuisi TOT-tutkinta etsii työpaikkakuoleman syyt 63 Tapaturmainen kuolema Maalari kuoli palovammoihin konepajahallin räjähdyksessä 33 Vanhat työsuojelujulisteet 44 Äänestä parasta 65 Tilauskortti 66 Vapaalla Janessa Ngo ja Kati Jaakonen tekivät kirjan slimejen valmistuksesta 67 Ensi numerossa K U V A R A M I M A R JA M Ä K I Yuli Wang tuli Kiinasta Suomeen töihin vuonna 2009
Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. • Puh. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kaikki Racerit on tehty Suomessa. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As
* • 100 % fosfaatiton – voidaan turvallisesti huuhdella kalsiumpitoisia aineita (esim. rstaid.cederroth.com MUOTOILTU HUUHTELUKUPPI KOHDISTAA HUUHTELUN TEHOKKAASTI SUORAAN SILMÄÄN PULLO IRROTETAAN TELINEESTÄ KIERTÄMÄLLÄ * Vaikutus on yleisesti tehokkaampi emäksiin kuin happoihin. Neutraloiva huuhteluneste lisää mahdollisuuksia pelastaa silmäsi www.. • Markkinoiden pisin säilyvyysaika 4,5 vuotta. rstaid.cederroth.com/?. SILMÄLLE OPTIMOITU MUOTOILU Katso lisätietoja ja tutustu käyttövideoihin www.. • Silmänhuuhtelupullo avautuu samalla, kun se kierretään irti telineeestä. Pullo on heti käyttövalmis, joten voit aloittaa huuhtelun välittömästi. sementti, betoni tai kalkki). Puskuroitu Cederrothin silmänhuuhteluneste vaikuttaa neutraloivasti emäsja happoroiskeisiin, joten sillä saadaan nopeampi ja tehokkaampi vaikutus kuin tavallisella keittosuolaliuoksella
Hän oli jo nousemassa pohjamontusta, sylki vähän verta, kirosi ja lähti portista ulos. Mitä koet saaneesi edellisiltä sukupolvilta. Juoksin nopeasti alas kellariin aut taakseni häntä ylös kuilun pohjalta. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Ohjeiden julkaisemisen välissä on ehtinyt kulua yli sata vuotta. Traktorin moottorin kierroksien ja vauhdin nostamiseksi ilmanpuhdistajan koppa oli otettu irti. Naiset kuolivat vuonna 1917 keskimäärin 40-vuotiaina, miehet 37-vuotiaina. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 47. Kirjoitusjärjestelmä on yksitai kaksisorminen ja konttorin tuolit sopisivat malliltaan nykyisinkin ruokapöydän ympärille. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Luottamus: työyhteisö auttaa. Miten sinä haluat Suomea kehittää ja keiden kanssa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Elämme maassa, jossa kekseliäisyydellä, tarmokkuudella ja yhteistyöllä saa paljon aikaiseksi. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Niin ovat aiemmatkin suku polvet saaneet. Topi pääs teli tilin saatuaan suoraa soittoa Kittilästä Nivalaan. Mistä sinä olet Suomessa ylpeä. Melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava al tiste. Suomi vuonna 2017 on oikeasti uskomaton saavutus! Sitä voi katsoa vaikka terveyden näkökulmasta: Sata vuotta sitten yli 10 prosenttia suomalaisista vastasyntyneistä kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana. "NÄIN LAASTINKANTAJANA työsken nelleen Ida Matssonin putoavan hormikui luun. Vapaaajan lisääntynyt melualtistus uhkaa erityisesti nuorten kuuloa." Oman aikamme tilanteesta kertovat Kuuloliitto ja Työterveyslaitos. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA 22.11.2017 Kovaa kyytiä ja toivoa paremmasta K umarassa istuminen estää hengitystä ja verenkier toa sekä ahdistaa ruoan sulatuselimiä." Näin lukee 1910-luvun piirretyssä opastustaulussa, jossa naiset kumartelevat kaula pitkällä kirjoituskoneen yllä. Tärkeintä lienee se, että säilytämme uskon eteenpäinmenoon ja sitkeyden toimia. Paljon olemme saaneet aikaiseksi, ja uusia haasteita väistämättä tulee. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. "Niskan etukumara asento venyttää selkäydintä ja voi vaikuttaa hengitykseen, sydämen sykkeeseen sekä verenpaineeseen. Pakoputken kulkiessa ohjaamon kautta meteli oli sellainen, että vasta kolman tena päivänä ristiäisistä kuulo alkoi palailla ja Topille selvisi, mikä tytölle oli pantu nimeksi." Lainaus on Tapio Vilkunan kirjasta Kylmä kyyti traktorilla, joka kertoo Lapin savotoista 1950—1960-luvuilla. Vastasyntyneiden tyttöjen eliniänodote oli 49 vuotta, poikien 43. TÄMÄ TTT-LEHDEN NUMERO sisältää kurkistuksia historiaan ja katsoo myös eteenpäin. Pää pystyyn — vältä someniska", opastetaan Selkäliiton selkäkanava.fi-verkkosivulla. Kello kolmentoista aikaan hän palasi työ maalle ja jatkoi työtänsä entiseen tapaan." Tarina sijoittuu 1920-luvun lopulle Tampereelle, ja se löytyy Rakennusliiton julkaisemasta kirjasta Ihmisiä ja telineitä. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Hommat jatkuvat, vaikka pientä kremp paa — niin luki TTT-lehden kannessa tänä keväänä. "Jonkinasteinen kuulon alenema on noin 750 000 suomalaisella. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2017. Onnea itsenäiselle Suomelle ja meille suomalaisille! Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 65. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428. "TOPILLE OLI SYNTYNYT TYTTÖ, ja ristiäisetkin olisi pitänyt pitää. Yhtäläisyyksiä nykyhetken ja historian välillä löytyy näköjään helposti
2211_Specs_B2B_Suojalasit_TyoTervjaTurv_220x280.indd 1 02/11/2017 10.15. 0400 811 624 Valikoimassamme sekä näyttöpäätetyössä käytettävät erityistyölasit, että suojalasit omilla voimakkuuksilla. Jotta yrityksesi näkisi kirkkaammin Lue lisää: specsavers.fi/naonhuolto/tyonako Specsaversin luotettava ja vaivaton Työnäönhuoltopalvelu Lisätietoja: jannika.ehrling@specsavers.com / puh
Meillä esimiehiin luotetaan muita harvemmin. Esimerkiksi sosiaa lisessa työympäristössä Suomessa esiintyy häirintää ja kiusaamista Norjaa ja muita EUmaita useammin. LISÄÄ AIHEESTA Suomen työelämä Euroopan 3. Parannettavaa kuitenkin vielä on. Työelämä 2020 hankkeen välitilanteen tarkastelua (14.6.2017). Elise Ramstad ja Erno Mähönen. Lue sivuilta 8—12, mistä työelämän saavutuksista asiantuntijat ovat ylpeitä ja miten he näkevät Suomen tulevaisuuden. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Ajassa SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ on eurooppalaista kärki tasoa, kertoo Työelämä 2020 hankkeen tuore selvitys. Olemme kolmantena Norjan ja Tanskan jälkeen, ja tavoit telemme ykkössijaa vuoteen 2020 mennessä. T E K ST I R A IJ A LA H T IN E N | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S ONNEKSI OLKOON, SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ. Työntekijöitä voisimme ottaa nykyistä enemmän mukaan työorganisaation ja työ prosessien kehittämiseen. Emme loista myöskään uusien innovaatioiden tuotteistamisessa. Vahvuuksiamme ovat erityisesti työntekijöiden osaami nen, vaikutusmahdollisuudet ja motivaatio tehdä työssä parhaansa. parasta. Vahvoilla olemme myös sovittaessamme yhteen työtä ja perheelämää, ja meillä on käytössämme innovointiin sopivia toimintatapoja
Työelämä ei ole kuitenkaan koskaan valmis, meillä on vielä matkaa jäljellä. Koulutus antaa valmiudet uuden luomiseen. On inhimillistä pelätä, kun töitä häviää paljon. Työntekijöitä pitää kannustaa kaikin tavoin uuden oppimiseen. Turvaa ei tuo enää pysyvyys vaan halu uuden oppimiseen. Se vaatii todella paljon työpaikkojen kehittämiseltä. Uusia tapoja pitäisi edes kokeilla. Myös yhteiskunnan rakenteiden tulee kannustaa uudenlaiseen työhön. Suomea onnittelen hyvästä yhteistyöstä työelämässä. Työnantajien ja työntekijöiden on löydettävä yhdessä tavat mennä muutokseen. Meillä on matalat hierarkiat, ja pystymme edelleen puhumaan ja sopimaan asioista. MINNA HELLE TEKSTI RAIJA LAHTINEN JA MERJA KARJALAINEN Luottamusta, myönteistä suhtautumista muutoksiin, rohkeutta uudistua ja kokeilla, jatkuvaa kouluttautumista, henkilöstön näkemysten hyödyntämistä, riskinottokykyä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 8 Minna Helle , valtakunnansovittelija ROHKEUTTA UUDISTUKSIIN SUOMI PÄRJÄÄ kansainvälisissä mittauksissa todella hyvin. Heidät on otettava osaksi yhteiskuntaa. Tasa-arvossa on silti vielä paljon parannettavaa. Meillä varmistellaan etukäteen liikaa, että kaikki toimii. Vahvuuksiamme ovat hyvä koulutustaso ja tasa-arvo työelämässä. Tarvitsemme entistä enemmän rohkeutta luopua vanhasta ja hypätä uuteen. Käsitys siitä, mikä luo turvaa, muuttuu. Taloudellinen epävarmuus on iso stressitekijä etenkin nuorille. Vakituisten työpaikkojen aika voi olla ohi. Näin kesällä eräällä nuorella miehellä t-paidassa kirjoituksen: ”Dear Future, I am ready.” Tätä me tarvitsemme – tunnetta, että olemme valmiita ottamaan muutokset vastaan. Luotetaan vakiintuneisiin rakenteisiin, ja uusien ratkaisujen löytäminen tuntuu olevan vaikeaa. Tasa-arvossa olemme kansainvälisestikin arvioiden edistyneitä. Meillä kaikilla on mahdollisuus edetä uralla. Nyt emme ole. Virheiden tekemisen pitäisi olla sallittua. Työt muuttuvat entistä mielekkäämmiksi. Kolmikantaa ei pidä romuttaa. Sopiminen on nyt hieman hakusessa. Itse uskon, että vaikka töitä katoaa, uusia tulee tilalle. Se on ollut vahvuutemme. Meillä menee hyvin — ja petrattavaakin riittää K U V A IL A R I P O U SI. Niillä eväillä suomalainen työ elämä kehittyy, asiantuntijat uskovat. Teknologian kehitys, kuten digitalisaatio, robotisoituminen ja keinoäly, haastaa nyt kovaa vauhtia työelämän. Epävarmuutta on opittava sietämään. TULEVAISUUDESSA JOUSTAVUUS työelämässä lisääntyy. Työelämässä kaikki ovat samassa veneessä, ja intressit ovat yhteiset. Neuvottelut ovat paljolti mulle–sulle-vaatimusten esittämistä ja niiden yhteensovittamista. Työelämämme tarvitsee myös maahanmuuttajia. Sopimusten sisällöistä ja toimintatavoista tulisi tehdä rohkeita, työelämän uudistamista edistäviä ratkaisuja. Toisaalta epävarmuus lisääntyy. IHMISTEN PERUSLUOTTAMUS on tärkeää säilyttää. Työnantajien on huolehdittava muutosprosesseista ja ennakoitava niitä. Mutta sitäkin pitää kehittää
Jatkon kannalta keskeisintä olisi muistaa, että meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin työelämä menee. Yleisesti ottaen suomalainen työelämä on hyvää, ja meillä on syytä tuntea siitä ylpeyttä. Mielenkiintoista on nähdä, miten tekoäly tulee sitä muuttamaan, vielä sitä ei tiedetä. Se on vahvuutemme, vaikka siinä on viime aikoina otettu takapakkia. Nyt rakennemuutos haastaa sen, kun esimerkiksi työ ja työajat ovat muuttuneet. Suurin uhka suomalaisessa työelämässä on fokuksen hukkuminen. Olemme ennenkin pystyneet sopimaan asioista. ANU JÄRVENSIVU Antti Koivula , pääjohtaja, Työterveyslaitos LUOTTAMUS TAKAISIN SUOMI ON MENESTYNYT työelämässä eurooppalaisittain hyvin, koska työelämän kehittämiseen on panostettu pitkäjänteisesti. Muutokset asettavat johtamiselle isot haasteet. Koko työelämän järjestelmä perustuu luottamukselle. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Anu Järvensivu , erikoistutkija, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus TYÖN YDIN KESKIÖÖN MAIDEN VÄLISET VERTAILUT työelämässä ovat todella vaikeita, koska kullakin maalla on omia kulttuurisia ja järjestelmiin liittyviä piirteitään. Uskon kuitenkin, että pystymme yhdessä rakentamaan jatkossakin hyvän työelämän. Sodan jälkeen työterveyden ja työsuojelun pelisääntöjä päästiin rakentamaan puhtaalta pöydältä. Luottamuksen osalta olemme kuitenkin viime aikoina pudonneet eurooppalaisesta kärkipäästä. Onnittelen Suomea siitä, että meillä on upeita esimerkkejä hyvin johdetuista uuden ajan yrityksistä sekä paljon tärkeää pienyrittäjyyttä. Meillä olisi kehitettävää muun muassa tuotteiden ja palveluiden uudistamisessa. Meillä haaskataan resursseja turhan byrokratian pyörittämiseen ja tietojärjestelmien tyytyväisenä pitämiseen. Pitkät perinteet yhteistoiminnassa ja luottamus ovat vahvuuksiamme. Olemme teknologisesti taitavia, otamme uusia innovaatioita nopeasti käyttöön. Niissä ovat tulevaisuuden kulmakivet. Valmiiksi rakennetun systeemin muuttaminen ei ole helppoa. VAHVUUTEMME OVAT SAMAT kuin heikkoutemme. Kannattaisi tutkia, mitä kilpailukykysopimuksen kuusi lisäminuuttia työaikaan teki luovuudelle vai tekikö mitään. Uudentyyppiset palvelut edellyttävät luovuutta ja monenlaista tietoa. Mallista tuli lähes valmis. Markkinoiden valloittamisessa voisimme ottaa mallia tanskalaisista. Valmiin mallin muuttaminen on paljon vaikeampaa kuin uuden luominen. Digitalisaatiossa ja globalisaatiossa monet ovat jääneet osaamisen väliinputoajiksi. Osaamistasostamme voimme olla ylpeitä. ANTTI KOIVULA K U V A T A M P E R E E N Y LI O P IS T O K U V A T Y Ö T E R V E Y SL A IT O S. Miten pitää porukka tyytyväisenä, kun maalia ei useinkaan tiedetä. Siksi tarvitaan kokeilukulttuuria. Samalla tärkein eli varsinainen työn ydin saattaa hukkua ja mielekkyyden kokemukset sen myötä. En ole hirveän innostunut tällaisista rankkauksista muussa kuin ehkä hengennostatusmielessä. Sille maamme hyvinvointi on rakennettu. Esimerkiksi tekoäly edellyttää poikkitieteellistä osaamista. Kiitän siitä työstä, mitä on tehty suomalaisen työelämän kehittämiseksi. Monet tahot ovat työskennelleet kovasti työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Osaaminen on toinen vahvuutemme. Teknologia muuttaa työelämää. Se on hienoa. Osaamme myös toimia yhdessä. Tärkeintä on nyt luottamuksen palauttaminen ja kehittäminen. Se ei liiku itsestään. Muutaman kerran voi epäonnistua, mutta jos viidennelläkään kerralla ei onnistuta, tekemisessä on jotain pielessä. Jos on vuosia toimittu tietyllä tavalla, ei kerralla tule valmista. Olemme kansakuntana joutuneet kohtaamaan työelämän suuret rakennemuutokset irtisanomisineen. Yhteistä tavoitetilaa on jumpattava ja työelämän rakenteita mietittävä uusiksi
HAASTEITA JA KEHITETTÄVÄÄ kuitenkin yhä riittää. IHMISTEN JAKSAMINEN TYÖSSÄÄN on yksi työelämän haaste. Automaation — te koälyn ja robotiikan — lisääntyessä monelta voi mennä työpaikka alta. Toivon, että nuoremmat sukupolvet ovat valmiimpia ottamaan riskejä. Siksi keskitytään liikaa tämän päivän tekemiseen. Työpaikoilla työsuojelun yhteistoi minta ja työsuojeluvaltuutettujen ja päälliköiden asiantuntemus mahdol listavat ennakoivan otteen. Työ muuttuu, uusia altisteita löytyy, myös työsuhteet ovat muu toksessa. Parhaim mat tarvitsevat tietoa ja ohjausta — ja jotkin myös keppiä. Tulevaisuu dessa tuskin tunnetaan ”kahdeksasta neljään” työtä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 10 Raimo Antila , osastopäällikkö (1.12. Halutaan pelata liikaa varman päälle ja tehdään tulevaisuu desta laskelmia, jotka saattavat pe rustua vääriin arvioihin. Jatkuva kouluttautuminen on tule vaisuudessa välttämätöntä. Suomalaisilta puuttuu uskallus ottaa riskejä. Epäonnistuminen on kuitenkin ensimmäinen askel onnistumiseen. Työtur vallisuuslaki sisältää fyysisten ja psyykkisten vaarojen arvioinnin, ja mahdollisen vahingon sattuessa tapa turmavakuutuslaki tuo turvaa. Menetetyn työpanoksen hinta on Suomessa 24 miljardia vuodessa. Turhien kommunikaatioesteiden poistuessa ideat voivat virrata paremmin myös organisaation alakerroksista yläkerrok siin. Ei uskalleta testata ja epäonnistua pienimuotoi sesti. Työsuojelun tason voidaan siis arvioida paranevan myös jatkossa. Työstä pitäisi saada tapaturmia ja poissaoloja aiheuttavat sähläykset pois, sillä niistä syntyy tuotannollista hukkaa ja inhimillisiä menetyksiä. K U V A SO SI A A LI JA T E R V E Y SM IN IS T E R IÖ K U V A W H A T ´S N E X T C O N SU LT IN G. Tärkeintä on saada työpaikat itse oivaltamaan, että työsuojelu ei ole mikään erillinen asia tai kuluerä. alkaen), sosiaalija terveysministeriön työja tasa-arvo-osasto TUOTTAVUUTTA TYÖSUOJELULLA TYÖSUOJELUN PERUSEDELLYTYKSET ovat meillä kunnossa sekä työpaikka tasolla että kansallisella tasolla. Esimer kiksi masennus on maailmanlaajui sestikin suuri haaste, joka vie ihmisiä ennen aikaisesti eläkkeelle. Suomea voi onnitella siitä, että työsuoje lus sa meillä on yhteinen tahtotila tehdä hyvää ja pyrkiä parempaan. Se on tapa oppia uutta ja parempaa. Ehkä epäonnistumisen kulttuu rin puute johtuu pitkään vallinneesta ytaikakaudesta. Yksi ma sennuksen syy on pitkään jatkunut stressi. Työterveys huolto kattaa valtaosan palkansaajista, ja meillä on aito kolmikantayhteis työ, jonka tavoitteet ovat yhteiset. Työsuojelu ja työhyvinvointi on useis sa organisaatioissa tunnistettu keskei seksi johtamisen osaalueeksi. Kuormi tustekijöitä — fyysisiä ja psykososiaalisia — tarkastellaan aiempaa kokonaisvaltai semmin. Toivon myös, että Suomessa us kallettaisiin katsoa pidemmälle kuin vain muutamaan seuraavaan kvar taaliin. Sen monet fiksut työnantajat ovat ymmärtäneet. Tuki ja liikuntae linsairaudet, mielenterveyssyyt ja psy kososiaalinen kuormitus aiheuttavat poissaoloja ja vievät väkeä pois töistä. Työsuojeluvalvonnan haaste on löytää riittävä keinovalikoima työ paikkojen tukemiseen ja auttamiseen, kun työ muuttuu ja moninaistuu. Kun työnteko on kaikissa vaiheis saan terveellistä ja turvallista, se tu kee liiketoimintaa. RAIMO ANTILA Elina Hiltunen , futuristi, What´s Next Consulting Oy USKALLUSTA RISKINOTTOON HIERARKIAN VÄHÄISYYS on vahvuus suomalaisissa organisaatioissa. Kun 30 vuotta sitten kuolemaan johtaneita työtapa turmia sattui 70—80 vuodessa, nyt niitä tapahtuu parikymmentä. Paljon hyvää on saatu aikaiseksi. Kun työsuojelutarkastuksia tehdään vuo dessa 28 000, mukaan mahtuu myös niitä työpaikkoja, joiden olosuhteisiin viranomaisen on puututtava. Meilläkin on tässä vielä tekemistä, mutta muissa maissa ollaan keskimää rin hierarkkisempia kuin täällä. Työelämä kansainvälistyy, pirsta loituu ja automatisoituu. Rohkeus suunnata tulevai suuteen puuttuu monelta organisaa tiolta. Tyytyväinen ei tietenkään voi olla niin kauan kuin yksikin vakava turma sattuu. Vakavien työtapaturmien määrä laskee edelleen, samoin tapaturmataajuudet monilla toimialoilla
Toivon enemmän Safety Differently -ajattelua, jossa keskitytään ongelmien sijaan siihen, miksi asioita on tehty oikein. TURVALLISUUSTYÖN tuottavuutta ei sen sijaan ole juurikaan mietitty. Uskallamme myös sanoa, jos luottamus ei ole kunnossa. Fokusta on nyt siirrettävä työhyvinvointiin. VIIME VUOSIEN ILMIÖ ON, että tekeminen ja suunnittelu halutaan eriyttää. Kokeilemme ennakkoluulottomasti uutta ja näemme teknologian pääosin mahdollisuutena emmekä uhkana. Työntekijää on autettava myös vapaa-ajan ratkaisuissa. Vahvuuksiamme työelämässä ovat teknologia, yhteistyö ja luottamus. Yritykset satsaavat avainhenkilöihin. Luottamus on ikävä kyllä rapautunut viime vuosina. Osaaminen on kansallinen vahvuutemme. Esimerkiksi SAK:n jäsenistä puolet ei saa mitään koulutusta työnantajalta. Koulutuspanokset ovat suuria, mutta mahdollisuus kouluttautua työajalla ja työnantajan kustantamana ei ole kaikille mahdollista. Kunnia kuuluu ennen kaikkea niille miehille ja naisille, jotka aikoinaan taistelivat suomalaisen itsenäisyyden puolesta. Tähän asti esimerkiksi työturvallisuus on ollut sidoksissa työaikaan. Heille järjestetään johtamista, kielitaitoa ynnä muuta henkilökohtaista osaamista vahvistavaa koulutusta. Olemme hyviä ilmoittamaan epäkohdista, meillä uskalletaan puuttua niihin ja esimerkiksi kuolemaan johtavia työtapaturmia on saatu vähenemään huomattavasti. Tavoitteena on saada tehoja irti nopeasti, entistä halvemmalla ja sitä samaa kuin ennenkin. Onnittelen Suomea sellaisen yhteiskunnan rakentamisesta, jossa on ollut mahdollista luoda erittäin turvallinen, terveellinen, toimiva ja tasa-arvoinen työympäristö. Työntekijöiden tulisi saada mahdolliOnnea Suomelle siitä, että olemme vieläkin itsenäisiä. On raskasta, jos jokaisen on opittava itsensä johtamista. Heidän upeaa työtään ei pidä unohtaa. Työpaikoilla tarvitaan jatkossa yhä enemmän psykologitaustaisia henkilöitä valmentajina. Nyt mukaan täytyy saada myös ne organisaatiot, joissa näitä asioita ei pidetä tärkeinä. Tuon pudonneen luottamuksen palauttaminen on yksi kriittisistä menestystekijöistä, jotta nostamme tasomme maailman kärkeen. Tavoitteena tulee kuitenkin olla työelämän laadun parantaminen, ei muiden maiden ohittaminen siinä. Tulevaisuudessa työ ja vapaa-aika limittyvät entistä enemmän. Suomessa ymmärretään työturvallisuuden tärkeys ja siihen liittyvää työtä tehdään yhdessä. Siinä on silti edelleen kehittämistä. Suorittava porras saa korkeintaan lyhyempää, halvempaa ja työtehtävään sidottua koulutusta. Työ on yhä itsenäisempää, joten työnantajan on pystyttävä tukemaan K U V A SA K K U V A N O R D SA FE T Y. Työelämän yleiskuva on hyvä mutta ei ruusuinen. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 työntekijää. TYÖNTEKIJÄT TULISI NÄHDÄ mahdollistajina eikä epäonnistumisen syinä. Sijoitushan voi parantua senkin vuoksi, että jollain maalla alkaa mennä huonosti. Uusien tuotteiden, palvelujen ja menetelmien kehittämiseen ei satsata eikä siihen, että jotain syntyisi henkilöstön aloitteesta. Joillakin organisaatioilla työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi ovat huippuhyvällä tasolla. Luottamuksessa meillä on Suomessa vahva pohja. TIMO KRONLÖF Juha Antila , kehittämis päällikkö, SAK TYÖMARKKINAKELPOISUUS ON SÄILYTETTÄVÄ MEILLÄ ON PITKÄÄN jatkunut työmarkkinoiden ja valtion yhteispeli, minkä vuoksi sijoitumme työelämän vertailussa kärkeen. Digitalisaation ja robotisaation vähentäessä suorittavaa työtä on panostettava toimistoja asiantuntijatyötä tekevien hyvinvointiin, kuten stressin ja masennuksen ehkäisemiseen. Siihen liittyy paljon raportointia ja muuta työtä, jota pitäisi helpottaa. ELINA HILTUNEN Timo Kronlöf , hallituksen puheenjohtaja, NordSafety, Oy FOKUS TYÖHYVINVOINTIIN TYÖTURVALLISUUDEN ETEEN ON Suomessa tehty paljon töitä, ja tilanne on hyvä
Moninaisuuden johtaminen on vielä lapsenkengissä. Työn tekijät voivat vaikuttaa työhönsä ja kehittää osaamistaan. Tanskassa vuorovaikutus työnanta jien ja ammattiliittojen kesken toimii hyvin ja osapuolilla on pitkälti yhtei nen näkemys työntekijöiden osaami sen jatkuvasta kehittämisestä. Tärkein tä on antaa kaikille mahdollisuus ja velvollisuus oppia uusia asioita. Tiheät muutokset stressaavat ihmisiä, mikä voi heikentää koko organisaation tuotta vuutta ja todellista uudistumiskykyä. Vahvuudet on haettava suurten vir tausten keskellä. Täällä ei kukaan ole rakenteelli sesti eriarvoisessa asemassa, vaan kaikki voivat periaatteessa saada hyvän pohjakoulutuksen ja työtä. Se luo hedelmällisen maaperän. Se on moraalitonta, eikä pienellä kan sakunnalla ole siihen varaa. Työn tekijät osallistuvat omine ideoineen aktiivisesti yritysten kehittämiseen. Luottamus on yksi vahvuuksistamme. simman laaja työnkuva, johon he voi vat vaikuttaa. Meidän on pidennet tävä työ uria ja parannettava laatua. Työmarkkinat ovat toimi neet vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Se motivoi työntekijää ja parantaa yrityksen selviytymistä. Onnittelen Suomea pohjimmiltaan toimivasta työehtosopimusjärjestelmästä. TUOMO ALASOINI K U V A T E K E S. Suomalainen yhteiskunta on perustaltaan luotta musyhteiskunta, mikä helpottaa kes kinäistä vuorovaikutusta ja kommu nikointia myös työpaikoilla. Ihmisten sitoutumisen varmis tamiseen ja pelkojen hälventämiseen pitäisi uhrata enemmän aikaa. Meillä on koulutet tu työvoima, jolla on vahva työetiikka. Asiakkaiden tarpeita, myös pii leviä, pitäisi osata lukea tarkemmin. Henkilöstön – ja varsinkin asiakasraja pinnassa työskentelevien – näkemyksiä ja ideoita tulisi osata hyödyntää. Onnittelen Suomea mahdollisuuksien tasa-arvosta. Muutosjohta misessa olisi paljon kehitettävää varsin kin julkisyhteisöissä. Esimiesten ja alaisten välillä on kuitenkin monilla työpaikoilla paljon kitkaa. Tästä kannattaa kertoa muullekin maailmalle. JUHA ANTILA Ota yhteyttä: (03) 42 351 www.forssaprint.fi Forssa Print_220x60 mm uusi oma ilmoitus.indd 1 9.11.2017 10:44:38 Tuomo Alasoini , johtava asiantuntija, Tekes MUUTOSJOHTAMISTA ON KEHITETTÄVÄ TYÖTEHTÄVÄT OVAT SUOMESSA varsin monipuolisia ja vaativia. Jotta niistä tulisi totta, tarvitaan satsauksia työelämän kehittämiseen ja tutkimuk seen osana teknologian muutoksia. Teknologinen murros sisältää monia mahdollisuuksia työn laadulliseen kehittämiseen. Ihmiset saadaan sitoutu maan työhönsä, kun heitä kunnioite taan ja heidän hyvinvoinnistaan huo lehditaan. Työmarkkinakelpoisuus on säilytet tävä työtehtävien muuttuessa. DIGITALISAATIO, INTERNETPOHJAINEN TALOUS, tekoäly ja työtehtävien ja menetelmien muutokset muokkaa vat työtä entistä nopeammin. Samaa koskee työyhteisöjen si säisiä sosiaalisia suhteita. Osaamisemme ja kyky tarttua esiin nouseviin mahdollisuuksiin vaikuttavat työelämän muutokseen. Hyggeily ulottuu myös työpaikoille. Se onnistuu lisäämällä luottamusta työpaikoilla. Päivittäiset työajat joustavat. KOKEILUKULTTUURIA JA out-of-theboxajattelua pitäisi saada työpaikoille lisää. Työmarkkina osapuolet ovat viime vuosikymmeninä olleet valmiita viemään yhteistyössä eteenpäin monia tärkeitä uudistuksia. Muutosjohtamisen malleja ei usein ehditä tai osata soveltaa muutostilan teissa. Pienenä kansakuntana emme voi dominoida maailmanmarkkinoilla. Hierarkiat ovat matalia. Koemme yhteiskunnan aika oikeuden mukaiseksi. Eten kään nuoria ei saa jättää putoamaan
020-150 5210 asiakaspalvelu@leijonagroup.com www.leijonagroup.com TURVALLINEN TEKNIN EN & Yli puoli vuosisataa Suomen teollisuudessa ÄÄRIMMÄISIIN TYÖOLOSUHTEISIIN ÄÄRIMMÄINEN SUOJAVAATETUS MULTI U UTUUS! TECH HIGH VIS &. Asiakaspalvelu Avoinna arkisin 8-16, puh
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 14 Terveisiä DÜSSEL DORFISTA! AJASSA TEKSTI JA KUVAT MERJA KARJALAINEN Vauhdikkaat muotinäytökset kuuluvat perinteisesti A+A-messupäiviin. Palosuojattuihin kankaisiin keltaisen rinnalle on tullut lisää punaisia ja oranssisia materiaalivaihtoehtoja. Digitaaliset sovellukset, vaaratilanteista ja työntekijästä reaaliajassa tietoa keräävät anturit ja vuorovaikutteinen yhteys työntekijän ja työnjohdon välillä siirtävät myös henkilönsuojaimet uudelle aikakaudelle. A+A-messuilla on ennen ollut erikseen "kiinalaiskorttelit". Prototyyppejä ja uuden sukupolven tuotteita esittelivät muun muassa Honeywell ja Uvex.. Nyt aasialaiset näytteilleasettajat olivat jakautuneet aiempaa tasaisemmin yhdeksän hallin ja yli 70 700 neliömetrin alueelle. Työturvallisuuden ja -terveyden A+A-ammattimessuille Düsseldorfiin saapui lokakuussa yli 67 000 vierasta yli sadasta maasta
– Jos tuotteessa ei ole niitä suojausominaisuuksia, joita siinä oletetaan olevan, se on myös turvallisuuskysymys. Kivisoja on ilmoittanut tapauksesta Suomen valvontaviranomaisille ja Euroopan kuluttajakeskukseen. Väkivalta ja psykososiaaliset riskit työssä. Näytteilleasettajia oli yli 1 900. Maailmassa työperäisiin sairauksiin kuo lee vuosittain noin 2,4 miljoonaa ihmistä. Heistä 60 prosentilla digi vaikutukset ovat suuria tai erittäin suuria. JALKINEET OLI OSTETTU verkkosivustolta, johon oli kopioitu tietoja suomalaisesta verkkokaupasta. Suojatun yhteyden tunnistaa https-alkuisesta osoitteesta ja osoitekentän vieressä olevasta lukon kuvasta. Sivustoilla pistää silmään myös se, että suomenkieliset tekstit vilisevät outoja ilmauksia, eli ne ovat ilmeisesti koneen kääntämiä. – Harkinnassa on, tulisiko Työterveyslaitos seuraavan kerran näytteilleasettajana, totesi tuotepäällikkö Anna Ruhala Työterveyslaitoksesta. Tärkeitä aiheita Kansainvälisen työ järjestön (ILO) mukaan ovat nyt: Työterveys ja turvallisuus kansainvälisissä tuotantoketjuissa. Sievin Jalkineen uutuutta on ollut suunnittelemassa mallimestari Vilja Latvakoski. Kyseiset sivustot toimivat epämääräisissä osoitteissa, eikä niiden verkkoyhteyttä ei ole suojattu. – Verkkokaupassa kannattaa aina olla erittäin tarkkana. Hän muistuttaa, että verkko-ostoksia tekevän kannattaa hankkia tuotteet tunnetuista ja luotettavista verkkokaupoista. Niiden joukossa oli myös ergonomiatuotteita valmistava siilinjärveläinen Ergorest. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 15 A+A-UUTISISTA POIMITTUA Noin 160 000 ihmistä kuolee Euroopassa vuosittain työperäisiin sairauksiin. Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton STYL:n tietoon tullut tapaus kertoo siitä, että alan tuotteita kaupitellaan myös huijausverkkosivustoilla. Tällaisia epäilyttäviä, työvaatteita ja -jalkineita myyviä sivustoja on STYL:n selvittelyssä tullut esiin viisi. Yli 270 jalkinevalmistajalla oli osasto A+A-messuilla. Saksalaisen tutkimuksen mukaan digi talisaatio vaikuttaa työhön yli 80 prosentilla työntekijöistä. Miten yritykset ja työnantajat keräävät ja arvioi vat työstä ja työntekijöistä kerättävää tietoa niin, että sitä käytetään työterveyden ja turvallisuu den parantamiseen. Jos hinta on epäilyttävän halpa, siitä voi jo päätellä, ettei tuote ole se, jolta näyttää, sanoo liiton varapuheenjohtaja Esa Kivisoja. – Saksan 75 000 postinkantajaa käyttää suomalaisia liukuesteitä, kertoi vientijohtaja Elisa Nikander (oik.) Devisys Oy:stä. HELINÄ KUJALA K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S. Huom! Varo huijareita verkkokaupassa Asiakas tilasi verkkokaupasta kotimaisen valmistajan turvakengät ja sai Kiinasta toimitetut jalkineet, jotka eivät lainkaan vastanneet tilausta. Perheyrityksestä vastaavat sisarukset Jarmo ja Anne Hölttä
Kela korvaa kustannuksia Työantajayrittäjät kokevat työterveyshuol lon palvelujen hankkimisen usein byrok raattiseksi ja aikaa vieväksi. – Yritin jo aiemmin kilpailuttaa palve luntarjoajia, mutta tarjoukset olivat keskenään niin erilaisia, että vertailu oli mahdotonta. Könönen uskoo, että työterveyshuollosta tulee ole maan hänelle etua. Esimerkiksi terveystarkastuksessa hän ei ole käynyt yrittäjänä toimiessaan, mutta se on pian edessä 50 ikävuoden täytyttyä. Näin ei synny päällekkäisyyksiä enkä maksa turhasta. Kaikki eivät myöskään tiedä, mitä palveluja työntekijöil le on järjestettävä ja miten kustannuksista saa korvauksia. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 16 oensuulainen Päivi Könönen on tuore työterveys huollon asiakas. – Työterveyshuollon suunnitelma laadittiin minulle niin, että palvelu täydentää vakuutusturvaani. Työnantaja on lain mukaan velvollinen järjestämään ennalta ehkäisevän työterveyshuollon henkilöstölleen, mutta yrittäjille it selleen se on vapaaehtoista. Hän hankki itselleen työterveys huollon palvelut uuden yhteishankintamallin kautta. Yhteishankinnassa yrittäjäjärjestöt kilpailut tavat palvelut ja valitsevat yhden tai useamman palveluntuottajan, jonka kanssa järjestöt tekevät puitesopimuksen. – Myös yksinyrittäjät tarvitsevat tukea työkyvylleen. PohjoisKarjalan Yrittäjänaiset ry teki sopimuksen paikallisen terveyspalveluja tuot tavan PK Terveyden kanssa. Työterveyshuollon tarkka sisältö määräy tyy yrityksen tarpeiden mukaan. Nyt kilpailutus tehtiin asiantuntijoiden avustuksella yhtenäistä loma ketta käyttäen, HRalan yrittäjänä toimiva Könönen kertoo. Yleis TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA MINNA MÄNNIKKÖ Yrittäjäkin tarvitsee työterveyshuollon! Vain joka seitsemäs yksinyrittäjä on työterveyshuollon piirissä. Päivi Könönen kertoo pohtineensa, tarvitseeko hän työterveyshuoltoa. Uusi yhteishankintaan perustuva malli helpottaa palvelujen ostamista. Lisäksi hänellä on terveydenhoitoa korvaava vakuutus. Henkilöstöasioiden valmentaja na ja konsulttina hän tietää paljon työhyvinvoinnista. Mallia voivat hyödyntää sekä yksinyrittäjät että pie net yritykset, joilla on työntekijöitä. PohjoisKarjalasta on mukana myös PohjoisKarjalan yrittäjät ry, joka on tehnyt puitesopimuksen kolmen palveluntuottajan kanssa. Heistä vain noin joka seitsemäs on työterveyshuolto palvelujen piirissä, sanoo kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitoksesta. Kela kor vaa noin 60 prosenttia ennalta ehkäisevän toiminnan, kuten työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten, kustannuksista. Nyt järjestön jäsenet voi vat ilmoittautua työterveyshuollon asiakkaiksi ilman sopimusneuvotteluja. AJASSA Päivi Könönen (oik.) ja PK Terveyden edustaja, toimialajohtaja Tiina Tolvanen allekirjoittivat puitesopimuksen viime kesänä.. Kokeilua useassa maakunnassa Yhteishankintamalli on kehitetty Työterveyslaitoksen TyhyverkostoX TTT-palvelut hankkeessa. Sitä kokeillaan useissa maakunnissa eri yrittäjäjärjestöjen kanssa. Könösen sopimukseen sisältyy myös sairaanhoito. Siitä on ollut jo hyötyä, kun hän sai polvivaivaansa varten nopeasti ajan työterveysaseman lääkärille. Työter veyshoitaja on jo kartoittanut ergonomiaa ja muita työoloja paikan päällä. Könönen toimii PohjoisKarjalan Yrittäjänaisten puheenjohtajana. Yhdistykseen kuuluu hieman al le sata jäsentä
Yrityksen henkilöstö arvioi itse terveyttään, työtään ja työolojaan 1–3 vuoden välein. Muut tarkastukset tehdään itsearviontien pohjalta tai asiakkaan tarpeiden perusteella. Lähde: Työterveyslaitos TÄTÄ ON ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Ehtona on, että kustannukset eivät ylitä Kelan asettamaa vuotuista enimmäismäärää. Mukana on jo 16 yrittäjäjärjestöä. Työterveyshuolto antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta työkyvyn tukemiseksi. – Yhteishankinta vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Työterveyslaitoksessa on myös alkamassa yliopistojen kanssa tehtävä tutkimus, jossa selvitetään, miten yksinja mikroyrittäjien palautumista ja työkyvyn yllä pitoa voi tukea mobiilisovelluksen avulla. Helena Palmgrenin mukaan kokemukset ovat lupaavia. ENNALTA EHKÄISEVÄ työterveyshuoltopalvelu pienissä yrityksissä sisältää muun muassa seuraavat asiat: Työterveyshuolto on yhteydessä yritykseen vuo sittain. Mallin vaikuttavuudesta ja osallistujien tyytyväisyydestä saadaan tutkimustuloksia, kun Työterveyslaitoksen selvitys valmistuu vuonna 2018. Työterveyshuolto antaa suosituksia toimista työkyvyn ylläpitämiseksi ja neuvoo niiden toteuttamisessa. Työpaikkaselvitykset ja tarvittaessa riskinarviointi tehdään sovituin väliajoin tai tarpeen mukaan. Jo 16 yrittäjäjärjestöä mukana Työterveyspalvelujen yhteishankintaa kokeillaan myös muun muassa Uudellamaalla, Savossa, Kainuussa ja Pirkanmaalla. Tutkimukseen voi ilmoittautua mukaan osoitteessa: www.ttl.fi/palaudu LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Syötä hakukenttään TyhyverkostoX TTTpalvelut www.ttl.fi/yrittaja/pienyrityksen-tyoterveyshuolto/ Verkostot pienyrittäjän tukena -opas: www.ttl.fi/ verkos totpienyrittajan-tukena/ Opas työn ja muun elämän yhteensovittamiseen: www.ttl.fi/tyo-muu-elama-ja-ajanhallinta/ TTL:n Yrittäjän työterveyshuolto ja työturvallisuus -opas ilmestyy joulukuussa 2017. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 lääkäritasoisen, työterveyspainotteisen sairaanhoidon kustannuksista Kela-korvaus on 50 prosenttia. Sen avulla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia ja vastaavat yrittäjien ja pienten yritysten tarpeita, hän sanoo. Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran vuoksi tehdään niitä koskevien erillisten ohjeiden mukaisesti
Hyvin argumentoitu ja käytännönläheiset neuvot esimiestyöhön." TUUNAA DUUNI PAREMMAKSI rohkaisi muokkaamaan työtään. Hengityshaitallisuutta koskevassa KTT:n kohdassa voi olla myös tyhjä ruutu. Se tarkoittaa, että kyseinen aine ei haihdu, jos ilman kosteus on nolla prosenttia. Ongelman ratkaisemiseksi siivoustuotteiden hengityshaitallisuuden tutkimusta säätelevää direktiiviä tulisi tiukentaa. "Aloin heti miettiä, miten omalla työpaikallani hoidetaan psyykkisesti raskaat asiat. Silenta suunnitteli Suomi 100 -kuulonsuojaimet juhlavuoden kunniaksi. Jos et voi luottaa työtovereihin / esimieheen, sillä on suuri merkitys työssä viihtymiseen, motivaatioon sekä tulokselliseen työntekoon." Verkosta poimittua Verkkosivuilla www.tttlehti.fi ollut uutinen Siivouskin voi olla syy sisäilma ongelmiin sai lukijan kysymään, mikä on ratkaisu. Tästä syystä nykyinen EU-direktiivi ei edellytä sen hengityshaitallisuuden tutkimista. "Ajankohtaista muistuttelua, mitä voi itse tehdä työhyvinvoinnin eteen." "Kaipaisin työpaikalleni enemmän työnohjausta, mentorointia ja parannuksia. Samaa aihetta käsiteltiin painetussa TTT-lehdessä 5/2017. Palkinnon arvo on noin 180 euroa. Myös ihminen itse tuottaa kosteaa ilmaa. Tätä juttua oli ilo lukea." MUUTAKIN PALAUTETTA TULI , esimerkiksi: Työpaikan luottamusilmapiiriä käsitellyt juttu Niin särkyvää!: "Luottamus on merkittävää työhyvinvoinnille. Jonittomat ja kationiset pinta-aktiiviset aineet, tensidit, liikkuvat kosteuden mukana, toisin kuin anioniset. Liikuntaja kulttuurisetelit menivät Riina Pensikkalalle. Ilmankosteus nousee etenkin tiloissa, joissa ihmistiheys on suuri, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Uloshengitysilman suhteellinen kosteus on 100 prosenttia. Joskus kuntoutuslaitoksessakin on elvytystilanteita tai kuolemantapauksia. Se vie aikaa, joten toistaiseksi paras käytännön ratkaisu on muuttaa siivousmenetelmiä niin, että pesuaineita ei jää pinnoille." KAIKKIEN VIIME NUMEROSTA palautetta antaneiden kesken arvottiin kaksi Cederrothin ensiapulaukkua ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä. Tutkimustieto osoitti oletuksen kuitenkin vääräksi: useat toksisiksi (solukokein, eläinkokein) osoitetut kemikaalit liikkuvat kosteassa ilmassa. Gymba-lauta mahdollistaa liikehtimisen pitkin työpäivää oman työpisteen ääressä. Kosteus kuljettaa rakennushomeiden tuottamat toksiinitkin sisäilmaan. Ehkäpä olisi hyvä, jos meilläkin olisi koulutettu defusing-ohjaaja." "Opin paljon uutta. Kosteus voi tulla vaurioituneista rakenteista. Ensiapulaukun voittivat Satu Hautala ja Minna Sandström. Yhden palkinnon arvo on noin 20 euroa. Itse uskon, että hyvinvointiin satsatut eurot maksavat itsensä tuplasti takaisin, kun työntekijät voivat hyvin ja jaksavat työssä paremmin." "Selkeä artikkeli tärkeästä asiasta. Esimerkiksi defusing oli termi, joka aiemmin on jäänyt epäselväksi. Olen kiinnostunut hätäkeskuspäivystäjän työstä." kultaakin kalliimpi. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Gymba-aktivointilaudan tai Silenta Suomi 100 -kuulonsuojaimet. LUKIJOILTA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 18 KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 5/2017 lukijapalautteen mukaan oli hätäkeskuspäivystäjä Jari Yrjänän haastattelu Raskaat kokemukset pitää purkaa heti. Parasta juttua voit äänestää sivun 44 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Raskaat kokemukset pitää purkaa heti K U V A J U SS I P A R T A N E N DOSENTTI JA TIETOKIRJAILIJA Marko Kestin asiantuntija-artikkeli Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa! kiinnosti myös. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Mikä oli paras juttu. Mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen kommentoi näin: "SIIVOUSTUOTTEISSA ON AINEITA , jotka käyttöturvallisuustiedotteessa (KTT) on ilmoitettu silmiä / hengitysteitä vaurioittaviksi tai (vakavasti) ärsyttäviksi. On oletettu, että nämä aineet eivät altistaisi hengitysteitä. "Työelämässä on nykyään unohdettu se, että hyvinvoiva työntekijä on firmalle Työhyvinvointi on fiksua liiketomintaa! K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S
Työkaverin kahvi tauolle tuoma synttärikakku taas on kaikille ilonaihe. TYÖELÄMÄN MONIKULTTUURISTUMISTA kohtaan on paljon ennakkoluuloja, itse kullakin. Jonkinlaista alkukan keutta on saattanut olla, mutta ongelmista on aina päästy yli. Virolaiset puolestaan hakevat ongelmiin uudenlaisia ratkaisuja. Kutsutaan siis tulokkaat mukaan kahviporukoihin ja harrastus piireihin. Tilannekomiikkakin luo keskinäistä luottamusta – siitä kumpuaa se hyvä työtoveruus. Olen ihaillut somali ja arabitaustaisten työkavereideni palvelualttiutta ja iloista mieltä. Kesken pala verin pettävä tietotekniikka harmittaa jokaista. Jos yhteistä kieltä ei heti ole, tutustumisessa pääsee alkuun sanattomalla viestinnällä. Ulospäinsuuntautunut siivooja on sopeutunut hyvin suomalaiseen työelämään.. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 K U V A R A M I M A R JA M Ä K I Työ UHKA VAI MAHDOLLISUUS. Yuli Wang on yksi HH-kiinteistöpalvelut Oy:n kiinalaisista työntekijöistä. Uudet asiat pelottavat, mikä on aivan normaalia. Voisimmeko me kantasuomalaiset oppia uusilta tulijoilta jotakin. Monet muista maista tulleet työkaverit ovat yllättäneet minut myönteisesti useaan kertaan työrani aikana. VESA KEINONEN 20 "Maahanmuuttajan hymy voi tarttua" 25 Työ ajassa 26 Arvojen ankkurointia ja yhdessä oppimista Tässä NUMEROSSA Lue aiheesta lisää seuraavilta sivuilta. Ihmisillä on enemmän yhteistä kuin eroavuutta. Nähdään monien kulttuurien työelämä mahdollisuu tena, ei uhkana
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 20 TEKSTI VESA KEINONEN KUVAT RAMI MARJAMÄKI HH-kiinteistöpalveluissa tehdään töitä monikulttuurisessa työyhteisössä. Mies muistuttaa siitä, että eri aikoina suomalaisiakin on lähtenyt muualle töihin. ” Maahanmuuttajan hymy voi tarttua ” Imer Sfarqa on esimiesasemassa mutta ei pelkää liata käsiään työssä. Nyt meille tullaan.. Kun eri maista kotoisin olevat työtoverit viihtyvät toistensa seurassa myös tauoilla, se on yksi merkki yhteisen sävelen löytymisestä
– Jos kuulen, että sellaista on tapahtunut, puutun asiaan heti. Näillä asioilla on vaikutusta asiakastyössä. Sfarqan yksikössä on parhaillaan pari työntekijää, joiden suomen kielen taito on vielä hieman hakusessa. – Olen tavannut Afrikasta ja Lähi-idän maista tulleita työntekijöitä. Hän on taustaltaan Kosovon albaani. – Ulkomaalaiset työntekijät ovat usein iloisempia ja hymyilevät enemmän. Syrjimisen ja rasismin suhteen yrityksellä on Sfarqan mukaan ehdoton nollatoleranssi. Teknisistä asioista kiinnostunut Sfarqa opiskeli peruskoulun jälkeen sähköalaa. Aluksi oli kovin hiljaista, kunnes yhtäkkiä nämä kaksi alkoivatkin ymmärtää toisiaan. Sfarqan mielestä monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen suomalaisillekin työpaikoille. Ja täytyy varmistaa se, että viesti oikeasti meni perille. Halusin nähdä uutta ja saada lapselleni hyvät koulutusmahdollisuudet. Tähän työpaikallamme on selkeät säännöt. HH-kiinteistöpalvelut on vuonna 1972 perustettu perheyritys, joka tuottaa kiinteistönhoitoja siivouspalveluja sekä taloteknisiä palveluja. Tällä hetkellä joukossa on kantasuomalaisten lisäksi Kosovon albaaneja. Yrityksessä useat työntekijät työskentelevät asiakastyössä. Olen käynyt tässä maassa kaikki kouluni ja armeijan, hän kertoo. Eikä se ole minulta mitään kiusaamista. Palveluyrityksessä iloisuus on etu Yksi kansallisista myyteistämme on, että suomalaiset ovat työhullua kansaa. Jääräpäisimmänkin kannattaa se hyväksyä. Hän kertoo asiasta esimerkin: – Kerran meillä työskenteli eräs kosovolaistaustainen, joka ei ollut vielä oppinut kovin hyvin suomea. – Huomasin, että maahanne haetaan siivoojia, ja kiinnostuin asiasta. Sfarqa luonnehtii itseään työnjohtajan oikeaksi kädeksi. Työpaikalla ei voi sooloilla vaan on pelattava joukkueena. Jos niitä ei halua noudattaa, niin eihän meillä ole pakko olla, hän toteaa. – Isäni sai töitä HH-kiinteistöpalvelut Oy:stä Tampereelta. – Suoranaisia alaisia minulla on kaksitoista. Meillä Suomessa tehdään ahkerasti töitä, mutta kyseiset kaverit sanovat, että heidän kotimaassaan paiskittiin hommia vielä selvästi enemmän, ja välillä kovassa kuumuudessakin. Yuli Wangilta se onnistuu.. Työpari löysi yhteisymmärryksen Sfarqa on huomannut, että monikulttuurisen työtoveruuden kehittymiseen pitää varata aikaa. Ei ole aivan samantekevää, millä asenteella työtään tekee. Kesällä tuli täyteen yhdeksän vuotta tässä firmassa. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 K iinteistönhoidon palveluohjaaja Imer Sfarqa on asunut Suomessa vuodesta 1992. Kaveri laitettiin erään suomalaisen työpariksi. Joskus eteen saattaa tosin nousta kielimuuri, mutta niistäkin tilanteista mennään yli. – Mitä aikaisemmin alkaa tutustua erimaalaisiin, sitä parempi itselle. ¬– Pitää olla kärsivällinen, jos toinen ei ihan heti ymmärrä, mitä hänelle sanotaan. Esimies auttoi vapaa-ajallakin Kiinassa syntyneen Yuli Wangin toi Suomeen lehti-ilmoitus. Sfarqa painottaa, että heikommin kieltä osaavalle asiat on kerrottava mahdollisimman selkeästi. – Perheemme tuli turvapaikanhakijana Suomeen. – Olen sanonut kaikille, että suomea pitää puhua, kun kerran tässä maassa ollaan. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa työjärjestelyt. Heistä tuli erinomainen työpari. – Siinä meidän esimiesten on oltava aktiivisia, jotta ei tule väärinkäsityksiä. Asiakkaan palveleminen etusijalla Sfarqan mukaan hänen työpaikallaan on ohjenuorana se, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Sfarqa ei halua leimata ketään, mutta tuo silti esiin yhden näkökulman. Se olisi riski työturvallisuudenkin kannalta. Minä seurasin perässä kesätyöntekijänä, ja sen jälkeen pestini jatkui. – Asiakasta palvellaan, ja siinä synnyinmaalla ei ole merkitystä, mies linjaa
Olisi hienoa, jos jokaisella muualta tulleella olisi samanlainen tukihenkilö. – Olemme paikallinen palveluyritys, ja työkielemme on suomi. Kesällä meillä on noin 300 ja talvella 200–250 työntekijää. – Meitä on lähestytty myös turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liittyvillä työkokeiluilla. Yuli Wangin seurassa siivoustyönjohtaja Maija Saarilammi.. – Yksi suomalainen työkaveri joskus ihmetteli, miksi ihmeessä Kiinasta asti piti tulla Suomeen siivoamaan. Onko teidän maassanne niin köyhää. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 22 Wang osallistui Pekingissä HH-kiinteistöpalvelujen haastatteluun ja tuli palkatuksi. Wangin mukaan HH-kiinteistöpalvelujen kaltaisessa perheyrityksessä toiminta on demokraattista. Asioita on hoidettavana työpaikan ulkopuolellakin. Hän auttoi minua monissa käytännön asioissa. – Onnekseni silloisesta esimiehestäni tuli hyvä ystäväni. Eri asia ovat joululounaan kaltaiset yrityksen suuret tilaisuudet. Täysin uusissa oloissa jokapäiväisen elämän järjestäminen ei aina ole helppoa. Tauoilla ei jakaannuta eri pöytiin kansallisuuden tai aseman mukaan. Heidän kanssaan kielimuuri voi kuitenkin nousta esteeksi. Kyllä ongelmia tulee, jos työntekijä ei ymmärrä sitä riittävästi. Ainakaan minulle raha ei ollut syy lähteä. Kymmenkunta vuotta sitten rekrytoitujen kiinalaisten lisäksi yrityksessä työskentelee henkilöitä, jotka ovat kotoisin muun muassa entisen Jugoslavian alueelta, Venäjältä, Virosta, Kreikasta ja Vietnamista. Pomotkin juovat kahvinsa muiden joukossa. – Tämä on kausityötä. Kaikki samalla viivalla Salonen kertoo, että päivittäisessä työssä yrityksen peruslinjaus on selkeä: kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Uuteen maahan valmistauduttiin kolmen kuukauden kielikurssilla. Mutta jos olisi, emme välttämättä menisi samaan pöytään. – Nyt olen toimipisteessä, jossa ei ole muita kiinalaisia. Toimitusjohtaja korostaa muutenkin kielitaidon merkitystä. – Niissä me Kiinasta tulleet istumme samaan pöytään. Wangin elämään se ei ole pahemmin heijastunut. Suomen kielen taito korostuu HH-kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tokke Salosen mukaan 13 prosenttia yrityksen henkilöstöstä on ulkomaalaistaustaisia. Wangin mukaan kulttuurieroja ilmeni, mutta ne eivät olleet ylitsepääsemättömiä. – Kun työntekijä aamulla laittaa työvaatteet päälle, ei Työnteon kannalta on samantekevää, mistä kukin on kotoisin. Vuonna 2009 Tampereelle saapui kaikkiaan 14 kiinalaista siivoojaa. – Suomalainen ruoka tuntui oudolta, mutta työpaikalla kaikki meni hyvin. Emme näe toisiamme jatkuvasti, ja meillä on paljon keskinäistä puhuttavaa. Tasa-arvoisuus näkyy työpaikalla Kun tamperelaisyritys värväsi Kiinasta siivoojia, mediassa käytiin jonkin verran kriittistäkin keskustelua. Yksi meistä kiinalaisista oli tullut jo aikaisemmin, ja hän toimi aluksi tulkkina
Yritysten henkilöstöasiantuntijat ovat tuoneet esiin, että maahanmuuttajien myötä työntekijöistä tulee entistä su vaitsevampia. Tutkimukseen osallistui lähes 400 työntekijää eräästä eteläsuomalaisesta bussiyhtiöstä. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 Enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja T yöterveyslaitoksessa van hempana asiantuntijana työskentelevä Barbara Bergbom väitteli viime kesänä Tampereen yliopistossa valtaväestön ja maahanmuuttajien työtoverisuhteista. On parempi sekoittaa tiimejä, jotta syntyy luontevia sosiaalisia kohtaamisia.". Pelisilmää kannattaa käyttää Kulttuurisen etäisyyden vuoksi syntyy helpommin väärinymmärryksiä ja konf likteja. – Niitähän on joka paikassa. Tai voiko esittää mieli piteitä ja olla muutenkin työn tekijänä aktiivinen. Hän painottaa sitä, että myös työpaikan epävirallisista käytän nöistä ja kirjoittamattomista pelisäännöistä pitää kertoa maa hanmuuttajalle. Muualta tulevat jäävät helposti porukan ulkopuolelle. Bergbom antaa lopuksi yleispätevän ohjeen: Jokainen kantasuomalainen voisi henkisesti asettaa itsensä toisesta kulttuurista tulevan työkaverin asemaan. Tutustuminenkin saattaa aluksi olla hankalampaa. Sekin voi vaatia totuttelemista, että pomona on nainen. – Työtyytyväisyys kuitenkin kasvaa, kun on hyvät työtoverisuhteet toisesta kulttuurista tuleviin. Hyvä alku on jo se, että tervehtii toista. Perehdytys avainasemassa Kun uusi työntekijä saapuu organi saatioon, kunnollisen perehdytyksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Asiassa on omat haasteensa mutta paljon myös mahdollisuuksia. Aseta itsesi toisen asemaan Bergbom näkee yhä monikulttuurisem mat työpaikat Suomenkin tulevaisuu tena. Heidän tulisi olla aloitteellisia ja näyttää mallia maahanmuuttajien kohtaamisessa. Monien kulttuurien työpaikoissa ongelmia hah motetaan eri näkökulmista ja todennä köisyys innovaatioihin kasvaa. Ihmisissä ja kulttuureissa on kuitenkin aina enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja, Bergbom huomauttaa. – Miten haluaisit itseäsi kohdeltavan vastaavanlaisessa tilanteessa. Maahanmuuttajien työllistymistä on tut kittu paljon, mutta maahanmuutta jien ja kantaväestön sosiaalisiin suhteisiin työpaikoilla on perehdytty vähemmän. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajia. – Eri kulttuureista tulevat ihmiset voivat myös tehdä työpaikasta aiempaa dynaamisemman. Monilla työpaikoilla on jouduttu pohtimaan kulttuurisia pelisääntöjä. Heille moni asia suomalaisessa työkult tuurissa saattaa tuntua oudolta. Täällä ollaan kovin vaitonaisia, eikä toista välttämättä edes tervehditä. – Kulttuurinen monimuotoistuminen näkyy juuri näissä suhteissa, Bergbom sanoo. – Jotkin maamme työpaikat ovat jo pitkään olleet monikulttuurisia, ja niissä on kehitetty hyvät perehdy tysjärjestelmät. – Mutta kun eri kulttuurista tulevia työkavereita oppii tuntemaan, tästä kynnyksestä voi useimmiten päästä helposti yli. Yritykseen voidaan esimerkiksi palkata linjaautonkuljettaja, joka haluaa käyt tää uskontonsa mukaista päähinettä. Maahanmuut taja ei välttämättä aina uskalla edes kysyä, vaikka jokin asia olisi epäselvä. kulttuuriin kuuluvien kanssa koettiin myönteisimmiksi kuin suhteet muihin kulttuureihin kuuluvien kanssa. Työnantajan tulee työtä organisoides saan miettiä, miten eri kansallisuudet ja eri kulttuureista tulevat sijoitetaan. – Esimiehet luovat työpaikan kulttuuria. – Nykyisin työelämässä pitää usein kehittää uudenlaisia ratkaisuja. Mutta ymmärrän kyllä työnantajaa, jos se edellyttää kuljettajien noudattavan yhtenäistä pukeutumista. – Vaikka olisi kiusaus sijoittaa samasta kulttuurista tulevat ihmiset työskentele mään keskenään, niin ei kannata tehdä. Bergbom pitää esimiesten roolia keskeisenä, jotta eri kulttuureista tulevat saadaan sujuvasti integroi tua työpaikalle. Pelisilmää kannattaa käyttää. On parempi sekoittaa tiimejä, jotta syntyy luontevia sosiaalisia kohtaamisia. Työtoverisuhteet omaan – Minua sellainen ei matkustajana lainkaan häiritsisi. Saako esimerkiksi ruokalassa mennä syömään mihin tahansa pöytään. Kaikkialla tilanne ei vain ole samanlainen, Bergbom sanoo. Tämä koskee sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä. Se on paras tapa tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, Bergbom sanoo
Tauoillakin he viihtyivät keskenään. Se on tärkeää. Prosessi on edennyt ihan omatoimisesti, eikä työnantaja siihen oikein voi kaan puuttua. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Toimiva työyhteisö > Monikulttuurinen työelämä Suomen itsenäisyys herättää suurta arvostusta myös Yuli Wangissa ja Imer Sfarqassa. Onko se sinulle tärkeä asia. Salonen muistuttaa myös kolikon toisesta puolesta. Meillä Kiinassakin on kokemusta siitä, että ulkovallat ovat riistäneet meitä. 2. Salonen muistaa, että kiinalaissiivoojat olivat saa vuttuaan aluksi oma tiivis ryhmänsä. Vanhalla työntekijäkunnalla on Salosen mukaan ai na oma vastuunsa uuden työntekijän sopeuttamisessa. Nostan hattua teille suomalaisille, kun olette pystyneet saavuttamaan itsenäisyyden. – Työnjohtajankin rooli on keskeinen. 2. – Tämä on meille se isoin haaste, joka pitää huomioi da yhä enemmän. – Nyt he ovat oppineet sujuvaa suomea, ja ryhmien sekoittumista on tapahtunut. 2. Se on mahdollista taukojen aikana. Kuinka tie toisia työnantajien pitää olla eri kulttuurien erityispiir teistä. Itsenäisyys on tärkeä asia, kuin oma perhe. Kuitenkin olette halunneet vapautta ja saavuttaneet sen. Kukaan ei myöskään ota väkisin toisen tuotteita. PALVELUOHJAAJA IMER SFARQA: 1. www.ttl.fi/koulutuskalenteri 10. Se on merkittävä asia. Voi elää rauhassa ja turvassa. KAKSI KYSYMYSTÄ itsenäisyydestä 1. Kosovolaistaustaisena voin sanoa, että itsenäinen valtio on mahtava juttu. Suomeen tultuamme tämän maan vapaa ilmapiiri tuntuikin erityisen hyvältä. häntä nähdä minkään kansallisuuden edustajana. Tunnen Suomen historiaa. Työntekijät oppivat toisil taan ammattitaitoa, asennetta ja uudenlaisia käyttäyty mistapoja. Hymy voi tarttua Monikulttuurisuus työpaikoilla lisääntyy. Yritykseemme voi tulla vaikka isla minuskoisia työntekijöitä, jotka haluavat pitää rukous hetkensä. Hän on HH:lainen. SIIVOOJA YULI WANG: 1. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietetään 6.12. Salosen mielestä monikulttuurisuus voi tuoda työ yhteisöön uusia näkökulmia. – Jos ihminen muuttaa johonkin maahan, myös hänen tulee kunnioittaa kyseisen maan sääntöjä ja kulttuuria. Miten merkittävä asia itsenäisyys yleensäkin on kansakunnalle. – Työyhteisöön tulee tulokkaiden myötä positiivista ulospäinsuuntautuneisuutta. Vanhemmat ihmiset osaavat arvostaa itsenäisyyttä, nuoret eivät niinkään. Heille se on niin itsestään selvä asia. Teitä on vähän, ja lähellä on isoja maita. Hän esittelee uuden työntekijän ja tavallaan vie hänet mukaan po rukkaan. – 11.4.2018 Helsinki videoyhteydellä Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN AJANKOHTAISPÄIVÄT TU LE MU KA AN ! RAKENNAMME SUOMALAISTA TYÖHYVINVOINTIA Työhyvinvoinnin erikoislehti TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS www.tttlehti.fi. Heidän hymynsä saattaa tarttua toisiinkin. Sellaisessa voi elää vapaasti
Pitkänen löysi eettisen johtajan kolme eri tyyppiä: 1. – Jos yhdelle eettinen toiminta tarkoittaa lakien noudattamista ja toiselle arvojen mukaista toimintaa, tämä voi helposti johtaa väärinymmärryksiin. Arvotietoinen päätöksentekijä edistää arvojen mukaisella toiminnalla moraalista ilmapiiriä. tänään -julkaisussa, johon on koottu lappilaisten tarinoita. Tästä Y-sukupolven johtajat ovat samaa mieltä. Verkkopalvelun Yrityksille ja työnantajille -osiossa kerrotaan työhyvinvoinnin merkityksestä ja sen tukemisesta sekä työkykyjohtamisesta. Samaa menetelmää voimme soveltaa me muutkin: 1. Yhdellä kädellä nyhdettynä nekin napsahtivat kahtia. Kohdasta Keinot työelämän tueksi voi Millainen oli sinun työpäiväsi. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 "PÄIVÄNI ALKOI LUMIMYRSKYN jälkeisenä aamuna vuokra-auton kaivamisella lumihangesta. Osiossa käydään läpi kysymyksiä tilanteessa, jossa työntekijän työkyky muuttuu. Oliko päivä tyypillinen, vai tuliko eteen jotain yllättävää. 3. Tutkimukseen vastasi 22 vuosina 1977–1985 syntynyttä johtajaa. Sekä työnantajan että työntekijän kannattaa tutustua Työkyky käyttöön! -osioon. valita aiheet, joista kerrotaan sekä työelämässä olevan että työelämään suuntavan näkökulmasta. Puhelin pirahti ensimmäisen kerran jo kiskoessani sukkahousuja jalkaan. "Minkäänlaista häirintää ei työpaikoilla tule suvaita, ei seksuaalista eikä muutakaan." Työturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantuntija Päivi Rauramo TTK:n blogissa 23.10.2017. Olkoot, perkuleet. Matkan varrella oli ojassa yksi rekka (joku sai postinsa sinä päivänä myöhässä) ja henkilöauto, mutta ilmeisesti henkilövahingoilta vältyttiin. Kerro työpäivästäsi: Miten aloitit päivän. 2. Nuorten johtajien mukaan erilaisiin ristiriitatilanteisiin puututaan ennemmin keskustelemalla kuin asettamalla sanktioita. Työpäivän jännitys alkoi siis arkisilla ajokelin arpomisilla, mutta onneksi lumisade lakkasi ja lopulta liukkaasta kelistä huolimatta oli turvallinen matka Rovaniemeltä Kemiin." "Se oli taas tavallinen maanantai. 2. Mitä muuta eettinen johtaminen tarkoittaa, siitä onkin sitten jo erilaisia tulkintoja. Reilu henkilöstön kuuntelija kiinnittää huomionsa johtajan piirteisiin sekä vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Avoin keskustelu auttaa löytämään yhteisen käsityksen siitä, mitä eettisesti oikeanlainen toiminta tarkoittaa omassa organisaatiossa, sanoo Pitkänen. Suoraselkäinen sääntöjen seuraaja korostaa sääntöjen lisäksi luottamuksen rakentamista esimiehen ja alaisen välillä. Siinä ihmiset kertovat omasta työstään ja työkykyään tukevista ratkaisuista videoin, podcastein ja blogikirjoituksin. LOTTA PITKÄNEN SELVITTI Vaasan yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan, mitä julkisella sektorilla työskentelevät Y-sukupolvea edustavat johtajat ja esimiehet ymmärtävät eettisellä johtamisella. Kerro konkreettisia esimerkkejä. Kysy samat kysymykset kollegaltasi tai joltakulta muulta, jonka tapaat! Eettiselle johtami selle monta tulkintaa KOONNUT MERJA KARJALAINEN Osku tukee työssä jatkamista KU VA TH I N K S T O C K P H O T O S TYÖ AJASSA. Jos voisit muuttaa työssäsi jotain, mitä se olisi. Kollegan toiminta voidaan kokea jopa eettisesti välinpitämättömäksi. Mikä sinua motivoi. Mieti omaa suhdettasi työhön: Mitä työ sinulle antaa. Miksi teet sitä. Niitä kuitenkaan kukaan näe." Näin alkavat arkistoasiantuntijan ja palvelupäällikön työpäivät Mitä töissä Työntekijöitä tulee arvostaa ja kohdella tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. – Yhteinen näkemys korostaa ennen kaikkea työntekijöiden arvostamista ja tasa-arvoista sekä oikeudenmukaista kohtelemista. Miten päivä päättyi. Tie työelämään -sivusto on Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -hankkeen rahoittama verkkopalvelu. tietyoelamaan.fi KATI SAVELA, VATES-SÄÄTIÖ Osku – Tie työelämään -verkkopalvelusta saa tietoa, keinoja ja ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen ja työssä jatkamiseen. Mitä sitten teit. Tarinat keräsi viime keväänä Työelämä 2020 -hankkeen Lapin alueverkosto. 3. Tietoa löytyy myös siitä, miksi työnantajan kannattaa harkita osatyökykyisen työntekijän palkkaamista ja millaisia tukia siihen on tarjolla
Nämä arvot löytyivät Bon nier Books Fin land Oy:ssä, jossa niitä pohdittiin työntekijälähtöi sesti ja koko henkilöstöä osallistaen vuoden 2016 aikana. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Henkilöstöpäällikkö Martin iloitsee erityisesti siitä, että jokapäiväistä työ tä koskevia näkemyksiä kuultiin niin laajasti ilman pelkoa mielipiteiden ilmaisemisesta. – Yhteenkuuluvuuden tunne vah vistui, samoin usko siihen, että olem me yhtä. Saarinen kertoo kaivanneensa yh distävää tekijää monista osastoista ja eri kustantamoista koostuvalle työ paikalleen. – Nämä tilat tukevat hienosti uutta yrityskulttuuria, jossa opimme ennen kaikkea olemaan yhtä, Martin huo mauttaa. Näissä tilaisuuksissa työntekijällä on ollut mahdollisuus sanoa ääneen, mitkä asiat ovat askarruttaneet tai mikä ta lossa ei toimi, ja niitä on voitu pohtia yhdessä, Saarinen kertoo. – Ihmiset tekevät töitä eri brändien kanssa, ja toimintatavat ovat aiemmin olleet kirjavia. Prosessia ja syn tyviä arvoja ei ohjattu konsernitasolta, eikä HRosasto ollut vetovastuussa vaan osallistui keskusteluun muiden mukana. Arvojen ankkurointia ja yhdessä oppimista Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. – Toimitusjohtajaa myöten kaikki osallistuivat koulutustilaisuuksiin ja saivat omin korvin kuulla, miltä työ eri osastoilla tuntuu ja kuulostaa. – Ennen olimme omissa lokerois samme. Yhteenkuuluvuus vahvistui Opintopolkukoulutukset perustuivat pitkälti ryhmätyöskentelyyn, jossa keskusteluja käytiin muiden kuin lähimpien työkaverien kanssa. Koulutuksessa pohdittiin muun muassa sisäistä motivaatiota ja omia vahvuuksia, itseohjautuvuutta, luottamusta ja työn kehittämistä. Jatkamalla yhteistä kes kustelua meille avautui mahtava mah dollisuus luoda yhteinen tapa toimia monien rinnakkaisten yrityskulttuu rien sijaan, taustoittaa henkilöstö päällikkö Christina Martin. Nyt yhteistä, avointa tilaa on enemmän. Voimme liikkua entistä vapaammin, ja kohtaamisia syntyy TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA HELI HIRVELÄ Kun kolme kustantamoa toimii samassa mediakonsernissa, yhteinen yrityskulttuuri ei ole itsestäänselvyys. Syksyllä yritys muutti uusiin monitoimitiloihin, joissa on mahdollisuuksia aiempaa vapaampaan työskentelyyn. Saarinen on hänen kanssaan samaa mieltä. Pohdim me myös paljon sitä, mitä asioille voi tehdä itse ja missä asioissa taas johto voi tulla vastaan, summaa myynti assistenttina Bonnier Books Finlandil la työskentelevä Päivi Saarinen. Se oli kiva juttu. – Kaikki työntekijät saivat mahdol lisuuden kertoa ajatuksiaan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 26 O lemme ykkö siä, olemme rohkeita ja pi dämme yhtä. Pää simme myös heti korjaamaan vääriä luuloja ja tekemään pieniä muutoksia, jotka vaikuttivat merkittävästi joka päiväiseen toimintaan, Martin sanoo. Yhdessä tekeminen olikin opintopolun parasta antia. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi. Viime vuoden joulujuhlassa jokaisel le osastolle luovutettiin taulut, joihin arvot oli kirjattu. Bonnier Books Finlandissa raja-aitoja on kumottu arvokeskustelulla ja opintopolulla. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Uudet tilat luovat kohtaamisia Opintopolku tuli päätökseensä kesän korvalla, mutta varsinainen oppimi nen on vasta aluillaan. Bonnier Books Finlandin muodos tavat kustantamot WSOY, Tammi ja Readme.fi. Tammikuussa 2017 käynnistyi Filosofian Akatemian kanssa räätälöity Ankkuroitavat arvot opin topolku, jonka tavoitteena oli kytkeä arvot osaksi työyhteisön päivittäistä toimintaa. – Koulutusten teemat valikoituivat meille tehtyjen ennakkokyselyjen pohjalta, ja niiden mukaan koulutuk set räätälöitiin meitä varten. – Vaihdoin mielipiteitä eri ihmisten kanssa kuin keiden kanssa normaa listi teen töitä
Yksi ke hittämiskohteista on jatkuva tiedot taminen. Vai ovatko nämä sujuvasti yhdistettä vissä. Myös yhteistä valmennusta esimiehille on luvassa, Martin kertoo. Esimiesten työtä tukemaan Bonnierilla tehdään jatkossakin töitä eri brändejä vahvistaen ja kuitenkin yhdessä toimien. Sen tytäryhtiöitä ovat WSOY, Kustannusosakeyhtiö Tammi ja Readme.fi. Muutto uusiin tiloihin on edellyt tänyt myös uusien pelisääntöjen luo mista. Yhdessä olemme vahvoja, Saarinen summaa. Syksyn kiireiden jälkeen alkoivat va paamuotoiset perjantaikokoontumi set, joiden tarkoitus on tukea yhteis henkeä ja tiedonkulkua. Esimiesten erilaiset taustat ovat nä kyneet erilaisina tapoina toimia, mistä saatiin muistutus myös opintopolun aikana. Osastokohtais ten kohtaamisten lisääminenkin on kehitettävien asioiden listalla, Martin luettelee. – Kuulostaa hyvältä, että iltapäivällä järjestettävässä kokoontumisessa voi piipahtaa halutessaan, Saarinen miettii. tukea toisiltaan. Henkilöstöpäällikkö Christina Martin (vas.) ja myyntiassistentti Päivi Saarinen iloitsevat uusista toimitiloista, jotka tukevat luonnollisia kohtaamisia.. – Kun työntekijän pää on esimerkiksi WSOY:n pilvissä, mutta jalat Bonnie rin mullassa, niin missä kulkee raja. – Myös esimiehet pääsivät keskus telemaan keskenään ja saivat vertais Bonnier Books Finland harjoittaa Bonnier-mediakonsernin kirjankustannustoimintaa Suomessa. Sen lisäksi, että tiedotuksen pitää olla säännönmukaista, jokainen voi hakea ja tuottaa tietoa myös itse. Se vaatii jatkuvaa asennoitumis ta ja erityisesti esimiestyön tukemista, Martin toteaa. – Kun tutustuu naapuripöytien työ kavereihin vapaamuotoisesti, heihin on helpompi ottaa yhteyttä myös viral lisimmissa asioissa, Martin linjaa. Myös opintopolun varrelta kerättyjä kehitysehdotuksia päästään nyt otta maan toden teolla käyttöön. – Jossain vaiheessa voi olla paikal laan tehdä tarkennuksia, mutta nyt on aika kokeilla, kuinka pitkälle pääsem me uusilla eväillä. Niitä on laadittu yhdessä hen kilöstön kanssa. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 luonnostaan. Tämä on myös todel la kaunis ja valoisa talo – tuntuu, että olemme täällä aiempaa iloisempia, energisempiä ja sosiaalisempia, Saari nen kuvailee. Päätös sähköisen tiedotusseinän, Yammerin, käyttöön otosta on myös tehty. – Lupasimme kaikki käyttää sään nöllisesti intranetiämme avaamal la sen joka aamu tai tekemällä siitä selaimen kotisivun. Liikevaihto vuonna 2016 oli 34,3 miljoonaa euroa. Päätimme alkaa jär jestää esimieskahvitilaisuuksia, joissa käydään läpi johtamisen vuosikelloon tai muihin ajankohtaisuuksiin liittyviä asioita. Saarinen uskoo, että viime ja tämän vuoden aikana tehty työ kantaa kauas. Henkilöstöä on Suomessa noin 100
Siihen liitämme yritysten ja muiden kohderyhmien mukaisia sisältöjä. Tuet samalla vapaaehtoista ensiapuryhmäja ystävätoimintaamme. Yhteystiedot: ensiapukoulutus.fi • ensiaputuote.fi tai 020 701 2376 Ensiapu, elämäntaito Jo Punaisen Ristin lyhyimmän, neljän tunnin ensiapukurssin suorittanut osaa tunnistaa hätätilanteen ja antaa henkeä pelastavaa ensiapua. SPR Turvapassi ® • 8 tuntia: Osaat toimia sairauskohtauksen sattuessa, tulipalossa ja uhkaavassa tilanteessa. Kurssiemme sisällöt perustuvat uusimpaan tutkimustietoon. Hätäensiapukurssi • 8 tuntia: Osaat toimia tavallisimpien sairauskohtausten sattuessa, hälyttää apua ja hoitaa pienempiä haavereita kuten palovammoja ja haavoja. Esimerkkejä ensiapukursseista Ensiapukurssi EA 1 ® • 16 tuntia: Osaat toimia onnettomuustilanteissa, tavallisimpien sairauskohtausten sattuessa sekä pienemmissä kotija vapaa-ajan turmissa. Hätäensiapua ja täsmätaitoja Punaisen Ristin ensiapukurssit ovat eripituisia ja -sisältöisiä, mutta kaikissa niissä on yhteinen ydin: henkeä pelastava eli hätäensiapu. Hätäensiapukurssi • 4 tuntia: Osaat toimia henkeä uhkaavassa tilanteessa ja hälyttää apua. Pidemmillä kursseilla oppii auttamaan myös pienemmissä haavereissa. Esimerkiksi sydämenpysähdyksessä välittömästi aloitettu painelu-puhalluselvytys tuplaa sairauskohtauksen saaneen mahdollisuudet palata normaaliin elämään. spr_sivu.indd 1 13.11.2017 11.39. Otamme huomioon myös osallistujien erityistarpeet. Yritys voi hakea sen kustannuksista sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Tilaa kurssi Punaiselta Ristiltä, ensiavun asiantuntijalta. Kouluttajamme ovat kouluttaneet eri toimialojen, yritysten ja erilaisten hoitolaitosten henkilökuntaa. Ensiapukoulutus on osa yrityksen työturvallisuutta ja ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa
Lääkärin roolissa toimiminen ei kuulu esimiesten tehtäviin. Tämä malli on yleinen julkisella sektorilla, ja siihen saattaa kuulua myös työn tekijän ja esimiehen välinen työhönpaluukeskustelu. Omailmoituskäytännön peruskivi on luot tamus. Mäkelän mukaan työntekijät ovat tyytyväisiä nykyiseen käytäntöön: huonokuntoisena ei tarvitse lähteä jonot tamaan terveyskeskukseen, kun kotona toipumi nen voi alkaa heti. Lähtökohtaisesti esimiehet vain vastaanottavat ilmoituksen. OMAILMOITUSKÄYTÄNNÖISSÄ TYÖPAIKOILLA on olemassa erilaisia malleja. Se sopii huonosti työpaikoille, joilla esimies ja työntekijät eivät tunne toisiaan tai joilla on paljon vaihtuvuutta, ja siksi luotta musta ei ole ehtinyt syntyä. Yleisimmät sairaudet, joihin omailmoitusta voi käyttää, ovat kuume, flunssa ja vatsatauti, joskus myös hoidossa oleva migreeni. Hämeenlinnan kaupunki on edellä kävijöitä omailmoituksissa, sillä yhdeksän päivän sairaus loma ilman lääkärintodistusta hyväksytään vasta muutamassa työpaikassa. Kaikissa tapauksissa enimmäispäivien jälkeisiltä päiviltä tarvitaan lääkärintodistus. – Meillä oli jo vuodesta 2013 lähtien oikeus olla sairaus lomalla seitsemän päivää, ja siitä oli vain hyviä kokemuksia. SAIRAUSLOMAA OMALLA ILMOITUKSELLA 1 VAI 9 PÄIVÄÄ. Lue aiheesta lisää seuraavilta sivuilta.. Toisessa yleisesti käytetyssä mallissa voi olla poissa yhdestä kolmeen päivään ilman rajoitusta sairaudesta. Pisimmälle viedyssä mallissa voi olla sairauslomalla yhdestä yhdeksään päivään. Tässä NUMEROSSA T E K ST I A IN O P IE T A R IN E N | K U V A T H IN ST O C K P H O T O S HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT ovat voineet olla sairauslomalla omalla ilmoituksella yhdeksän päivää viime helmikuusta alkaen. Väärinkäytön mahdollisuuskin on olemassa, mutta Työ terveyslaitoksen selvitysten mukaan kokemukset viittaavat hyvin vähäiseen väärinkäyttöön. Tiukimmassa mallissa voi olla pois vain päivän kerrallaan ja enimmillään kaksi päivää vain nimettyjen sairauksien vuoksi. Tämä on sekä työntekijöiden että työnantajan etu, sanoo JHL:läisten pääluottamusmies Anita Mäkelä. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Terveys 30 Jopa 9 päivää sairauslomalla esimiehen luvalla 37 Terveys ajassa 38 10 kysymystä työhyvinvoinnista 40 Niska jumissa — syy kaularangassa
Luottamusta lujittava malli on lyhentänyt sairauslomia. Lääkärintodistus tarvitaan vasta kymmenenneltä sairauslomapäivältä. Hämeenlinnassa työterveyshuolto ei juurikaan hoida sairauksia, vaan yleensä työntekijät käyttävät terveyskeskusta. Samalla sovittiin Toivu työssä -toimintamallista, jota käytetään silloin, kun työntekijä ei terveydellisen syyn vuoksi kykene tilapäisesti tekemään tavanomaisia tehtäviään. Yhdeksän päivää on rajapyykki, johon työnantajan omavastuuaika sairauslomissa päättyy. Iijalainen pitää lääkärintodistusrumbaa turhana paperinpyörittämisenä. Lyhyiden sairauslomien omailmoituskäytäntö on lisäksi lyhentänyt sairauslomia: joku saattaa toipua vatsataudista, migreenistä tai flunssasta parissa päivässä, kun lääkäri kirjoittaisi kolmen tai viiden päivän sairausloman. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 30 H ämeenlinnan kaupungissa omailmoituskäytännön jatkaminen yhdeksään päivään tuli esille työhyvinvointiohjelman päivityksen yhteydessä. Jopa 9 päivää sairauslomalla esimiehen luvalla. Malli antaa siis vaihtoehdon sairauslomalle. Henkilöstöja hallintojohtaja Anne Iijalainen käyttää termiä sairausloma esimiehen luvalla, koska aivan omin luvin palkalliselle sairauslomalle ei voi jäädä. TEKSTI JA KUVAT AINO PIETARINEN JA THINKSTOCKPHOTOS Hämeenlinnan kaupungin työntekijä voi olla sairauslomalla ilman lääkärintodistusta jopa yhdeksän päivää
Työterveyslaitos, 2016. Aluksi esimies myöntää pari päivää sairauslomaa. Omailmoituskäytäntö edellyttää myös esimiesten kouluttamista. YLEISIN SYY OMAILMOITUKSEN käyttöönottoon on vähentää sairauspoissaoloja. Toki jos esimiestä ei saa heti kiinni, hänelle voi lähettää viestin, jossa pyytää soittamaan. Sähkö postilla tai tekstiviestillä ilmoittaminen ei riitä. Väärinkäytöksiä ei ole juuri tul lut ilmi. ON TÄRKEÄÄ SOPIA, kuinka työntekijät ottavat yhteyttä esimieheen ja miten toimitaan, jos esimiestä ei saa kiinni. Kaupungin esimiehille järjestettiin alkuvuodesta työ pajoja, joissa etsittiin mahdollisuuksia kevennettyihin töihin ja harjoiteltiin sairauslomasta il moittamista. Tarvitaan mahdollisimman selkeät pelisäännöt siihen, millaisissa tapauksissa käytäntöä sovelletaan. Työpajoista tukea Niin omailmoituskäytäntö kuin Toivu työssä toiminta mallikin edellyttävät tiedon ja kokemusten jakamista. Jos toipuminen viivästyy, työntekijä ja esimies keskus televat parin päivän välein. Tavoitteena on myös vähentää lääkärissäkäyntejä sekä lisätä luottamusta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Hämeenlinnan työntekijät voivat jäädä muistakin syis tä toipumaan. Ei kannata tylysti sanoa, että soitanpa ja tarkistan, vaan olla kiinnostunut voinnista ja tiedus tella, onko parantuminen edistynyt. Jos joku käyttää tätä väärin, esimies voi jatkossa pyytää lääkärintodistusta vaikka ensimmäisestä päivästä, Iija lainen muistuttaa. Tällöin työterveyshuollosta saa ajan samalle päi välle. Usein sopimuksissa on määritelty sairaudet ja sairausloman pituus sekä esimiehen mahdollisuus kieltäytyä hyväksymästä omailmoitusta. — Esimiehet ovat ryhtyneet hyvin to teuttamaan sairauslomakeskusteluja. Näitä tapahtuu todella harvoin, Iijalainen huo mauttaa. Hämeenlinnassa malli on sa ma kaikille kaupungin työntekijöille. Lähiesimiehen luvalla Anne Iijalainen korostaa, että luvan sairauspoissa oloon antaa nimenomaan lähiesimies. Näin käykin, kun työntekijä palaa töihin heti olon parannuttua. LUOTTAMUSTA JA SELKEITÄ SÄÄNTÖJÄ TYÖSOPIMUSLAKI EDELLYTTÄÄ luotettavaa selvitystä poissaolosta työnantajalle. Siellä työntekijöillä on kahdeksan päivän sääntö, mikä johtuu pelkästään pelastuslaitoksen erilaisesta vuorojärjestelmästä, Anne Iijalainen kertoo. Työterveyslaitos on laatinut työpaikoille ohjeet omailmoituksen käytöstä. — Toki esimies voi pyytää lääkärintodistusta vaikka heti. Työ pajoissa esimiehet toivat esiin koke muksiaan ongelmatilanteista ja toiset kertoivat, kuinka ovat ratkaisseet sa manlaiset tilanteet, Iijalainen kertoo. Omailmoituksessa poissaoloilmoituksesta suoraan esimiehelle on sovittu joko paikallisesti tai työehtosopimuksessa. Usein omailmoituksen piirissä ovat kuumeinen flunssa, ripuli, oksennustauti ja migreeni. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 Sama malli kaikilla Monilla työpaikoilla toimihenkilöt voi vat olla pois töistä omalla ilmoituksella, mutta työntekijöiltä vaaditaan lääkä rintodistus heti ensimmäiseltä sairaus päivältä. Lyhytaikaisen poissaolon syytä ei ole Hämeenlinnan mallissa rajoitettu. Hän piti työpajassa parityönä tehtyjä harjoituksia hyödyllisinä. — Aiemminkaan omailmoituskäy täntö ei meillä erotellut eri ammatti ryhmiä vaan oli kaikille samanlainen, mitä pidän tärkeänä, toteaa JHL:läis ten pääluottamusmies Anita Mäkelä, joka on aiemmin toiminut työsuojelu valtuutettuna. Mäkelän mukaan omailmoituskäytäntö edel lyttää työntekijän ja esimiehen välistä luottamusta. — Näistä on vaikeaa kirjoittaa ohjei ta, mutta mitä paremmin esimies tun tee työntekijänsä, sitä luontevammin keskustelut käyvät. OMAILMOITUKSEN KÄYTTÖÖNOTOSTA sovitaan yhdessä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijöiden kesken. Mäkelä korostaa, että esimies ei ole lääkäri eikä diagnosoi, vaikka puhelimen toisessa päässä ääni vain pihisisi. — Ainoastaan pelastuslaitoksen käy täntö on erilainen. LISÄÄ AIHEESTA Omailmoitus – ohje työpaikoille omailmoituksen käytöstä. Niiden avul la näki, miten työntekijää kannattaa lähestyä, jotta tämä ei kokisi tilannetta kyttäykseksi. Toki jotkut kokivat ne vaikeiksi. — Sairausloman väärinkäyttö on niin marginaalista, että sen vuoksi ei pidä rangaista koko henkilöstöä. Sairastunut soittaa esimiehelle, ja he käyvät tilanteen läpi. Iijalainen mainitsee esimerkiksi nilkan nyrjähtämisen tai lyhytaikaiseksi arvioidun selkäkivun. Se myös lujittaa luottamusta työyhteisöissä ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. Useilla työpaikoilla oma ilmoitus otetaan ensin käyttöön kokeiluna. Pdf-muotoinen ohje: www.ttl.fi > Työkykyinen työntekijä > Sairauspoissaolot Anna Iljalainen Anita Mäkelä
PAM:n työympäristöasiantuntija Seija Virta arvioi, että omailmoituskäytäntö laajenee lähivuosina. — Kysymys ei ole vain kaupungin säästöistä. Kaupungin henkilöstöraportin mukaan vuonna 2016 kutakin vakituista työntekijää kohti sairauspäiviä oli 14,5. Kuitenkin esimerkiksi teollisuudessa usein ilman lääkärintodistusta saa olla pois vain ensimmäisen sairauspäivän. Lisäksi noin puolelle sairauslomalaisista on palkat tava sijainen, ja sekin maksaa. Myös työnantaja säästää, kun ei tarvitse maksaa ”turhista” lääkärikäynneistä. — Ehkä tästä syystä työnantajan luottamus työntekijöihin ei ole päässyt kehittymään kovin hyväksi, ja sen vuoksi työnantaja vaatii sairauslomatodistuksen jo ensimmäiseltä sairauspäivältä, Virta toteaa. — Syyskuun loppuun mennessä sairauslomapäivät ovat vähentyneet hurjasti, joten jo nyt on tullut sääs töä edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 miljoonaa euroa, Iijalainen laskee. Kun yhden sairauspäivän hinnaksi kaikkine kului neen tulee Iijalaisen mukaan noin 300 euroa, niin 248 päivän vähennys tuo säästöä likimain 75 000 euroa. PALVELUALOILLA yleisimmin käytössä on 1–3 päivän mittainen sairausloma omalla ilmoituksella, mutta useimmiten siihen tarvitaan esimiehen lupa. Tänä vuonna tulee suorastaan romahdus, sillä syyskuun loppuun mennessä sairauslomapäivät ovat vähentyneet jo 5 000:lla verrattuna viime vuoden vas taavaan ajankohtaan. Virta arvelee sen johtuvan siitä, että palvelualoilla on paljon osaaikaisia, määräaikaisia ja vuokratyövoimaa. Siksi työnantaja ja työntekijät eivät välttämättä tunne toisiaan kovin hyvin. Kilpailukykyneuvottelujen yhteydessä alan työehtosopimuksessa sovittiin menettelyn käyttöönotosta paikallisesti sopien. — Työntekijät pitävät omailmoituskäytäntöä kätevänä. Selvitysten mukaan moni tervehtyy työkuntoon jo parissa päivässä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 32 32 Käytännöt VAIHTELEVAT ALOITTAIN K OLME NELJÄSTÄ PALKANSAAJASTA voi jäädä lyhyelle sairauslomalle omalla ilmoituksella. Varsin kin pitkille sairauslomille joutuvat ovat olleet tyyty väisiä kevyempiin tehtäviin esimerkiksi odottaessaan pääsyä isoon leikkaukseen. Paraneminenkin edistyy parhaiten rauhassa potemalla. Ei tarvitse lähteä sairaana lääkäriin, ei tule matkakustannuksia eikä levitä tautia muihin liikennevälineissä tai terveyskeskuksessa. Palveluja kuljetusaloilla omailmoituskäytäntö on hieman yli puolessa työpaikoista, ja teollisuuden työpaikat asettuvat palvelujen ja julkisen sektorin välille. Merkittäviä säästöjä Omailmoituskäytäntö on vain yksi väline, joka on vä hentänyt kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja. Sairauslomapäivien määrä väheni Hämeenlinnassa jo viime vuonna 1 500:lla verrattuna edelliseen vuo teen. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 1–3 päi vän sairauslomat ovat viime vuoden samaan ajankoh taan verrattuna vähentyneet 248 päivällä. Vakituisella henkilöstöllä oli yhteensä 44 497 sairauspäivää. Suurinta sairauspäivien pudotus on pitkissä sairaus lomissa, joihin puree etenkin Toivu työssä malli. Toivu työssä mallin käyttöönotto on vähentänyt 60— 90 päivän sairauslomapäiviä jopa 2 300 päivällä ver rattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Palvelualoilla omailmoitus on vähemmän käytössä kuin palkansaajilla keskimäärin. Jos sairauslomalla joutuu olemaan leikkausta odottaessa sekä leikkaushoidon ja kuntoutuksen ajan, monella palkalliset sairausloma päivät ehtivät jo loppua, Iijalainen toteaa.. Yleisin käytäntö on, että flunssaa tai vatsatautia saa potea kolme päivää ilman lääkärintodistusta. Julkisella sektorilla omailmoituskäytännön piirissä on jo yhdeksän kymmenestä työpaikkaa. Pisimmillään omalla ilmoituksella ja esimiehen luvalla voi sairastaa jopa yhdeksän päivää, ennen kuin lääkärintodistus tarvitaan. Tiedot perustuvat SAK:n työolobarometriin, Tilastokeskuksen tutkimuksiin ja Palvelualojen ammattiliiton PAM:n vuonna 2016 luottamushenkilöille tekemään kyselyyn
NRO 6/2017 www.tttlehti.fi JU LI ST E : T Y Ö SU O JE LU N Ä Y T T E LY N A R K IS T O
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 34
Julkaisemme ne sosiaali ja terveysministe riön alaisen työsuojeluhallinnon ja Työ suojelunäyttelyn luvalla. VANHOISTA JULISTEISTA ON KOOTTU näyttely Tampe reelle Werstastyöväenmuseoon, joka muutenkin esittelee työelämä ja sosiaalihistoriaa. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 TYÖSUOJELUN HISTORIA NÄKYY JULISTEISSA TÄMÄN TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -LEHDEN 6/2017 kannessa ja keskiarkilla on poimintoja Työsuojelu näyttelyn julistearkistosta. Werstas sijaitsee Finlaysonin tehdasalueella osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. JULISTEITA OVAT VUOSIKYMMENIEN aikana julkaisseet muun muassa Tapaturmantorjuntayhdistys, vakuutusyhtiöt ja Suomen tapaturmavakuutuslaitosten liitto (nykyinen Tapaturmavakuutuskeskus). Julisteet ovat esillä marras—joulu kuun 2017. TYÖSUOJELUNÄYTTELYN NÄYTTELYMESTARI Ari Helenius teki arvokkaan kulttuuriteon, kun hän tallensi paperiset julisteet sähköiseen muotoon. Näyttely on osa sosiaali ja terveysministeriön 100 vuotistapahtumia. MERJA KARJALAINEN
6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 36 NRO 6/2017 www.tttlehti.fi JU LI ST E : T Y Ö SU O JE LU N Ä Y T T E LY N A R K IS T O
Rissanen on valtiotieteen tohtori, joka on ollut psy kiatrisessa sairaalahoidossa yli 40 kertaa. Yli miljoona tule-työikäistä VERKKOPALVELU VIBEMETRICS on kerännyt työpaikkojen ja tapahtumien fiilistietoja viiden vuoden ajan. Moni hoitotyöläinen suosii yövuoroja: nostelua on vähemmän. Työyhteisöissä avoimuuteen on yleensä suhtauduttu hyvin. 5. 67 46 42 6 5 34 5 58 22 3 7 1 1 1 1 HUOM! Työssä käyvät kuntoutujat ja työn antajat toivovat työ suojeluhenkilöstön osallistuvan mielenterveyttä tukeviin toimenpiteisiin.. Rissasella työelämä ja mielenterveys kulkevat vuorotahtia: välillä hän on eläkkeellä, välillä hän tekee osa-aikatyötä. Työelämäkulttuurin tulisi muuttua monimuotoisemmaksi, jotta sairaudesta toipuvat voivat palata työelämään ja kokea osallisuutta ja merkityksellisyyttä yhteiskunnassa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Apuvälineet työn mukaan. Toimistotyössä moni kokee sähkökäyttöisen pöydän vähentäneen oireita. Mielenterveyden ammattilaisista 69 prosenttia uskoo, että mielenterveyskuntoutuja leimataan. Liikunta pitää toimintakykyä yllä. 2. Työpaikka voi tukea harrastamista ja tarjota välineitä, joiden avulla voi venytellä töissäkin. Kerro reilusti terveydentilasi muutoksista. Riskejä vähentävät parityöskentely ja nostolaitteet. Mielenterveyden sairaudet ovat toiseksi suurin syy pitkiin sairauslomiin, ja moni tarvitsee joustavuutta töihin palatessaan. 4. Lisää aiheesta Mielenterveyden keskusliiton sivuilta: www.mtkl.fi "Olen tipahtanut paikaltani, ja särähtänyt säpäleiksi. Ne ovat viime kuukauden aikana vaivanneet joka kolmatta. Sama pätee satulatuoliin ja omien mittojen mukaan säädettäviin työtuoleihin. Kuntoutujista 39 prosenttia arvioi joutuneensa leimatuksi sairautensa vuoksi. Vapaapäivien sopiva jaksotus pitää työkykyä yllä. Apuvälineiden on oltava helposti käden ulottuvilla. Marraskuussa ollaan lauantaisin poikkeuksellisen iloisia. Monet eivät uskalla puhua mielenterveysongelmistaan töissä. Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Hän kuuluu niihin sitkeisiin, jotka voivat lopulta kertoa onnistuneesta kuntoutumisesta, saamastaan tuesta ja työn joustavuudesta. Sirpaleiden raunioista, yritän palata takaisin normaaliin elämään." Lainaus on Päivi Rissasen päi väkirjasta kesältä 1994. Mielenterveysviikkoa vietetään nyt 19.?26.11. 3. Sosiaalija terveysalalla nostamiset ja siirtämiset saattavat pahentaa jo olemassa olevia tukija liikuntaelinvammoja tai aiheuttaa uusia. Rissanen on yksi Työ mielessä -blogin kirjoittajista (www.tyomielessa.fi). Eniten marraskuun fiiliksiä raportoidaan keskiviikkona, muuten yleensä perjantaina. Sähköä pöytään, tuoliksi satula. Tavallisimpia vaivoja ovat selkäja niskakivut. TUKIJA LIIKUNTAELINOIREISTA kärsii yli miljoona työikäistä. Polvikipuja on potenut joka neljäs. LISÄÄ AIHEESTA: reumaliitto.fi/tyo. — Olisiko syynä pikkujoulukausi, arvelee Vibemetricsin toimitusjohtaja Mikko Ruokojoki. Reumaliiton mukaan 86 prosenttia tule-oireisista on kertonut vaivoistaan työpaikalla. Tätä mieltä on 55 prosenttia työssä käyvistä kuntoutujista ja 80 prosenttia työnantajista, kertoo tuore Mielenterveysbarometri. Anonyymeja vastauksia on yli 70 000. Oma asenne vaikuttaa siihen, miten työkaverit suhtautuvat. Jos voi vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun, se parantaa oloa. Työsuojeluhenkilöstön tulisi osallistua mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen työpaikalla. Ma Hyviä Täysin samaa mieltä Kuntoutujat Mielenterveyden ammattilaiset Työnantajat Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Huonoja Neutraaleja Ti Ke To Pe La Su Työyhteisöä pitää valmentaa ottamaan vastaan työkaveri, joka palaa töihin sairauslomalta psyykkisen sairauden jälkeen. . Reumaliitto neuvoo näin: 1. Työnantajista, kuntoutujista ja mielenterveyden ammattilaisista Töissä pienet teot ja ymmärtävä suhtautuminen helpottavat tulekipuisten työntekoa. Fiilistilaston mukaan marraskuu on 15 prosenttia positiivisempi kuin muut kuukaudet! Marraskuussa 5 000 fiilisvastaajaa pitää parhaana arkipäivänä torstaita, kun KOONNUT MERJA KARJALAINEN muulloin se on perjantai. TERVEYS AJASSA 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 Mielenterveyskuntoutuja kaipaa tukea Positiivinen marraskuu?! LÄ H D E : M IE LE N T E R V E Y SB A R O M E T R I 20 17 95 prosenttia ajattelee, että töiden pitää tarvittaessa joustaa mielenterveyskuntoutujan terveydentilan mukaan. Muiden on silloin helpompi ymmärtää, miksi jonkun töitä helpotetaan. Silloin hyviä tai neutraaleja fiiliksiä annetaan 8 kertaa enemmän kuin huonoja
Lisäksi ne korostivat henkistä hyvinvointia, psykososiaalis ta kuormitusta sekä yksilöllistä työ ja toimintakykyä ja terveyden edistä mistä. Työhyvinvoinnin mer kitystä alettiin painottaa strategisessa johtamisessa. Yrityksen taloudelliset mittaritkin, kuten myynti, tilaukset, asiakasmää rät, tarjouspyynnöt ja asiakaspalaut teet, kertovat työhyvinvoinnin tilasta. Taustanojan antavat lainsäädäntö, kuten työturvallisuuslaki, työterveys huoltolaki, työpaikan yhteistoiminta laki, työaikalaki ja työsopimuslaki sekä alan työehtosopimukset. Säädökset tosin asettavat vain vähimmäisvaati mukset – menestyvällä yrityksellä ta voitteet ovat korkeammalla. Ulkopuolis ta apua saa tarvittaessa työterveys Työhyvoinvointia pitää johtaa kuten muitakin toimintoja.. Työ koetaan mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja se tukee omaa elä mänhallintaa. Myöhemmin 2010luvulla kokonais valtainen ajattelu työhyvinvoinnista vakiintui ja toi mukanaan työhyvin voinnin yhteyden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Säädökset vastuuttavat työnantajaa mutta tuovat velvoitteita myös työntekijöille. Miten työhyvinvointia voidaan arvioida. Työntekijän näkökulmasta se tar koittaa kokemusta siitä, miten hän selviytyy tehtävistään ja tulee toimeen työyhteisössään. Kiusaaminen työssä on vähentynyt. Silloin uusittiin työturvallisuus ja työterveyshuoltolait, jotka painottivat turvallisuusjohtamisen merkitystä ja riskienarviointia. KYSYMYSTÄ TYÖHYVINVOINNISTA 10 ASIANTUNTIJALTA Kun työhyvinvoinnin kehitystä tarkastelee 1970luvulta nykypäi vään, toiminta on painottunut työ ympäristön turvallisuudesta yksilön hyvinvointiin, jaksamiseen ja toi mintakykyyn. Työyhteisön tilaa voidaan arvioida muun muassa joh tajuusarvioinneilla, ilmapiirikyselyil lä, työterveyshuollon toimenpiteillä, työkyky ja kuormittavuusarvioinneil la sekä työntekijöiden lähtöhaastat teluilla. Tietoa siitä antavat myös tapa turmaja sairauspoissaolotilastot. Työpaikan yhteis toimintaelimiltä tarvitaan aktiivista ja innovatiivista otetta. Jokainen työpaikka tekee sen itse, keskeisinä vaikut tajinaan linjajohto, työyhteisö ja yksit täiset työntekijät. Tutkimusten mukaan työ hyvinvointiasiat ovat tulleet yhä enemmän mukaan johtamiseen ja investoinnit niihin ovat kasvaneet. Työkyvyttömyyseläkkeet, työtapatur mat, työkuolemat, ammattitaudit ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet viime vuosina, kun taas kiire työssä ja henkinen kuormitus ovat lisääntyneet tai pysyneet ennallaan. Siihen kuuluvat yhdes sä sovittujen toimintatapojen noudat taminen, palkitsemisen tasapuolisuus ja mahdollisuus kehittää itseään. Työn ulkopuolisina tekijöinä työ hyvinvointiin vaikuttavat perheasiat, elämänmuutokset, sairaudet ja muut yksityisasiat, jotka tulisi mahdolli suuksien mukaan huomioida työssä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 38 Mistä työhyvinvointi koostuu. Milloin työhyvin voinnista alettiin puhua. Termiä alettiin käyttää 2000luvun vaihteessa. Asiantuntijoiden mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät hyvin johdetussa organi saatiossa. Lisäk si siihen vaikuttavat työ ja lepoaikojen tasapaino, työsuhteen pysyvyys, työn ja muun elämän yhteensovittaminen se kä ihmisen oma työja toimintakyky. Työhyvinvoinnissa keskeisiä asioita ovat terveellinen ja turvallinen työ ympäristö sekä työn ja vaatimusten mitoittaminen suorituskyvyn ja osaa misen mukaan. Samalla käsitteet ovat muuttuneet perinteisestä työsuoje lusta työhyvinvointiin, työssä jaksami seen ja viihtymiseen, työmotivaatioon ja työniloon, unohtamatta perinteis tä työturvallisuutta erityisesti raken nusja teollisuusaloilla. Mitä työhyvinvoinnilla on saatu aikaan. Johdon kiinnostus työhyvinvointia TEKSTI ERKKI YRJÄNHEIKKI KUVA THINKSTOCKPHOTOS Mitä työhyvinvointi oikeastaan tarkoittaa, ja miten sitä voi edistää. huollolta, työsuojeluviranomaisilta ja muilta asiantuntijalaitoksilta. Ketkä tekevät työhyvinvoinnin
Yhdessä sovitut pelisäännöt helpottavat ongelmallis ten tapausten selvitystä ja ratkaisua. Digitalisaatio ja robotiikka yleistyvät. Työn tekijät siirtyvät useita kertoja tehtäväs tä ja organisaatiosta toiseen työuransa aikana. Tutkimukset osoittavat, että investointi työhyvinvointiin on yleensä kannattava sijoitus. Millainen on hyvä työyhteisö. Tämän myllerryksen keskellä tar vitaan uusia toimintatapoja, joilla edistetään muutosten hallintaa ja mehengen lujittamista. Tähän kuuluvat muun muassa terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, riittävä uni ja lepo, kohtuullinen alkoholinkäyttö, tupakoimattomuus, sosiaaliset suhteet sekä harrastukset. Muutos työelämässä jatkuu ja jopa kiihtyy, ja siksi muu tosjohtamisen merkitys kasvaa. Miten työhyvinvointi vaikuttaa tuottavuuteen. Työhyvinvoinnin pitää olla mukana strategiassa, visiossa ja arvoissa, ja sitä tulee käsitellä johtoryhmässä säännöl lisesti. Johtoryhmässä on hyvä olla työntekijöiden edustus. Omasta terveydestä ja toi mintakyvystä huolehtiminen sekä terveelliset elämäntavat antavat hyvän perustan. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 kohtaan on kasvanut, ja yleinen työ ilmapiiri sekä mahdollisuus koulut tautua ja vaikuttaa omaan työhönsä ovat parantuneet. Kaikkiaan työtapaturmien, sairaus poissaolojen, ammattitautien ja työky vyttömyyden kustannukset vastaavat liki neljännestä valtion budjetista. Hän antaa suoraa ja re hellistä palautetta, motivoi nostamalla esiin vahvuuksia ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Niihin tulee puuttua heti. Ylei nen arvio on, että yhden euron sijoi tus tuottaa työpaikalle 3–7kertaisen lisäarvon verraten lyhyessä ajassa. Pelisääntöjä voidaan laatia esimerkiksi työajasta, sairaustapauksista, alkoholinkäytöstä, koulutuksesta, työkäyttäytymisestä ja tykytoimista. Myös lukuisat yritysesimerkit todis tavat, että onnistuneet investoinnit henkilöstön hyvinvointiin vähentävät muun muassa tapaturmia, sairaus poissaoloja, presentismiä eli tehoton ta työssä oleilua ja tuotantokatkoja. Myönteistä kehitystä on siis tapahtunut, mutta jokainen työtapaturma, työkuolema, kiusaamistapaus sekä riskija haitta tekijä työssä on liikaa. Palvelualan työt sekä uutta luovat ja erikoisosaamista vaativat tehtävät lisääntyvät. Uudelleenkoulutus ja amma tinvaihto yleistyvät, samoin epätyypil liset työt. Silti tekeviä käsiä tarvitaan yhä perustehtäviinkin. Omasta työkunnosta huolehtimi sen lisäksi tarvitaan vastuuntuntoista ja myönteistä suhtautumista työhön sekä työkavereiden huomioimista ja auttamista. Molemmissa kerranaisvaikutukset nostavat menetykset 3–4kertaisiksi. Hyvä johtaja panee itsensä likoon ja on esimerkkinä, osoittaa kiinnostus ta henkilöstöään kohtaan ja vahvistaa mehenkeä. Epäasiallinen kohtelu ja kiusaami nen on lain mukaan kielletty. Miten työhyvinvointia pitää johtaa. Siellä ymmärretään erilaisuutta ja sallitaan erilaiset mielipiteet. Miten työntekijä huolehtii omasta työ hyvinvoinnistaan. Yritystasolla keskimääräinen työ tapaturman aiheuttama välitön kus tannus on 600–1 000 euroa ja sairaus poissaolopäivän noin 180–350 euroa. Työhyvinvointia pitää joh taa kuten muitakin toimin toja. Toimet tulee vastuuttaa, ja niiden vaikutuksia on seurattava. Moniammatillisuus ja monikulttuu risuus työyhteisöissä lisääntyvät, ja yhä useampi toimii kansainvälisissä tehtä vissä. Hyvässä työyhteisössä tervehditään, ollaan toi sia kohtaan reiluja ja huomaavaisia ja pidetään kiinni lupauksista. Kirjoittaja, dosentti Erkki Yrjänheikki, on työskennellyt asiantuntijana Työ terveyslaitoksessa ja johtajana sosiaali ja terveysministeriössä.. Miltä työelämän tulevaisuus näyttää. Sille pitää asettaa tavoitteet ja varata riittävät resurssit. Useat kaupungit ovat todenneet, että henkilöstön hyvinvointiohjelmil la saadaan useiden miljoonien säästöt vuosittain, kun poissaolot ja työtapa turmat vähenevät
Oireita voi ilmaantua jo kolmikymppisille liki missä työssä tahansa. Joskus se liittyy äkkinäiseen liikkee seen. Nikamien ongelmista yleisimpiä ovat kulumat ja välilevyn luiskahdus eli välilevytyrä. Kipu voi alkaa äkillisesti muutaman tunnin tai päivän aikana. Se kannatte lee päätä ja suojaa aivoista muualle kehoon johtavaa hermostoa. Kipu kertoo nikamavälin Kaularangan kuluma tarkoittaa ni kamien ja niiden välilevyjen rappeu tumista ja madaltumista. Niskan lisäksi kaularangan rap peutumien aiheuttama kipu tuntuu yleensä kädessä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 40 K aularanka muodos tuu seitsemästä kau lanikamasta, joiden välissä on kuusi väli levyä. Välilevytyrässä nikamien välilevyn pihkamainen sisus pullistuu selkä ydinkanavaan, mikä aiheuttaa selkä ydinhermojen ärtymisestä johtuvan kovan kivun. – Kaikille tulee ajan myötä kaula rangan kulumaa, mutta kaikki eivät saa oireita, huomauttaa HYKSin Neu rokirurgian klinikan ylilääkäri, pro fessori Mika Niemelä. Välilevyn luiskahduksista suuri osa parantuu kuukausien kuluessa itsestään, kun luiskahdus kutistuu ja hermojuuripuristus loppuu. Jälkimmäinen aiheuttaa myös kiusallista painavaa tunnetta lapaluiden sisäpuolella. Niemelän mukaan käden kivun sijainti kertoo, missä nikamavälissä kuluma sijaitsee. Työikäisten ongelma Kaularangan rappeumasta kärsivät ovat tyypillisesti työikäisiä. Sen seu rauksena nikamien välisten nivelten liikkuvuus vähenee ja selkäydinkana vasta lähtevien hermojuurten aukot ahtautuvat. Kipu alkaa yleensä vähi tellen, ja siihen liittyy usein käsien puutumisoireita sekä joskus myös lihasheikkoutta. Yleisimmin vika on viidennen ja kuudennen nikaman välissä, mikä säteilee peukaloon, ja kuudennen ja seitsemännen nikaman välissä, mikä säteilee keskisormeen. NISKA JUMISSA – syy kaularangassa?. Välilevyn luiskahdus on tavallisesti 30–40vuo tiaiden vaiva, ja kulumat tulevat yleensä TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Kun niskaan sattuu ja kipu säteilee sormiin saakka, syynä voi olla kaularangan rappeuma
LISÄÄ AIHEESTA Harjoitteita niskakivusta kärsivälle: selkakanava.fi/niskakivun-ensihoito SURKASTUNEET LIHAKSET SÄIKÄYTTIVÄT. Kannat taa kysyä työfysioterapeutilta neuvoa, mitkä asennot juuri omassa työssä oli sivat parhaat. Hyökki pyrkii käymään salilla kolme kertaa viikossa. – Silloin ei vielä kannata painaa paniikkinappulaa. Yleensä kivusta poispäin eli vastakkaiseen suuntaan tehty liike tuntuu hyvältä. Ne olivat aiheuttaneet kivut, jotka olivat tuntuneet niskassa ja hartioissa sekä säteilleet käsivartta pitkin peukaloon ja etusormeen saakka. Hän suosit telee, että niska ja käsioireista kärsi ville tehdään magneettikuvaus, joka paljastaa mahdolliset kaularangan rappeumat ja hermojen puristustilat. Meillä on kaikenlaisia ihmisiä potilai na, kylläkin harvemmin urheilijoita. Elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Leikkaus potilas voi esimerkiksi olla oikeutettu tiettyyn määrään käyntejä työfysio terapeutin luona. Lääkärissä Hyökki sai lihasrelaksantteja ja särkylääkkeitä ja niistä vähän helpotusta vaivaan. Kostamon mukaan itsekin voi kokeilla, millaiset liikkeet tuntuvat auttavan. – Kivut jäivät sinne. – Ajattelin, että se on lihasperäistä. Ensiavuksi kipuun käytetään yleensä särkylääkettä. Vaihdoin tyynyä, kävin hierojalla ja kokeilin eri liikuntamuotoja, mutta tilanne paheni hiljalleen, hän kertoo. Yleislääkäriltä Hyökki päätyi neurologille, ja magneettikuva osoitti sekä kaularanka-ahtauman että madaltuneet välilevyt. Leikkaus oli joulukuussa, ja sitä seurasi kuukauden sairausloma. Hyvät työasennot, kuten näyttö päätetyö niska ja selkä suorana itselle säädetyillä työvälineillä, ovat eduksi, samoin työn tauottaminen. Jos kipu ei särkylääkkeillä ja mahdollisilla lihas harjoituksilla hellitä, voidaan pää tyä leikkaukseen. Liikun nallinen elämäntapa, painonhallinta ja hyvä lihaskunto voivat auttaa. Mutta jos kolmesta viiteen kertaan on jo tehnyt harjoit teita ja kipu tuntuu pahemmalta, peli pitää viheltää poikki, Kostamo sanoo. Kostamo suosittelee selvittämään työterveyshuollosta, mitä apua on tarjolla leikkauksen jälkeen. – Jos olisin sellaisessa työssä, jossa joutuu jotain nostamaan, olisivat asiat kenties olleet toisin, hän arvioi. Pysyvää työkyvyttömyyttä ne aiheuttavat har voin, mutta hoitamattomana kipu voi kroonistua. Kulumissa ne eivät niinkään auta. Särkylääkkeitä kului kuitenkin paljon. Tupa kointi taas on pahasta, sillä se edistää välilevyrappeumaa. Internetissä on ohjeita kaularan gan lihaksia tukeviin harjoitteisiin, mutta neuvoja kannattaa kysyä myös fysio terapeutilta. Harjoitteet avuksi tyrään Fysioterapeutti Kimmo Kostamo työskentelee Kuopion yliopistollisen sairaalan fysiatrian klinikalla. Leikkaus tehdään kaulan puolelta kolmen sentin mittaisesta viillosta käsin. Eräänä aamuna kesällä 2016 oikean käden lihakset eivät enää suostuneet toimimaan. Leikkausta seu raa kuukauden sairausloma, Niemelä kertoo. E NIRAM OY:N TUOTEKEHITYSPÄÄLLIKKÖNÄ työskentelevälle Mikko Hyökille, 47, alkoi jo 1990-luvun lopulla tulla ongelmia niskajumin kanssa. Kaularangan ongelmat tunniste taan Niemelän mukaan nykyisin työterveys huollossa hyvin. Mika Niemelä arvioi, että toisto työ voi kasvattaa riskiä, vaikka vaivoja esiintyy sekä fyysistä työtä että toimistotyötä tekevillä. – Jos kipu säteilee olkapäästä alas ja käsi alkaa puutua, silloin tarvitaan muutakin kuin hierontaa, hän neuvoo muitakin samasta vaivasta kärsiviä. Yleensä sairausloma ja lepo riittävät vaivojen lievittymiseen. Saman vuoden syksyllä hän huomasi, että oikean käden lihakset olivat selvästi surkastuneet. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 hieman vanhemmille työikäisille. Ensimmäinen harjoituskerta ei välttämättä vielä auta. Työterveyshuolto tunnistaa Kaularangan ongelmat eivät katso työnkuvaa. Näyttöpäätetyötä Hyökki pystyi tekemään syksyn ajan. – Ei ole yhtä tiettyä ammattiryhmää. Hoidoksi valikoitui leikkaus, vaikka sen onnistumisesta ei ollut takeita. Kaularangan rappeuman aiheut tamat kivut haittaavat työntekoa erityisesti fyysisessä työssä. Väli levytyrän ehkäisyyn ja hoitoon voi hänen mukaansa saada apua harjoit teista, jotka vahvistavat kaularankaa tukevia lihaksia. Siinä suurin riski on äänen kä heytyminen, sillä sitä säätelevä, lähes Niskan jumitukset veivät Mikko Hyökin lopulta leikkaukseen. – Leikkaus on hyvin siedetty toi menpide, josta 80–90 prosenttia ko kee saaneensa avun. näkymätön hermo sijaitsee kaulassa. Leikkaushoito tarvittaessa Tavallisimmin tilanteen kehittymis tä seurataan pari kolme kuukautta. Koska syitä ei tarkalleen tiedetä, vaivoja on hankala ehkäistä. Lihasperäisistä niskakivuista kaula rangan rappeuman aiheuttamat kivut erotetaan juuri käsien kipu ja puu tumisoireista, jotka säteilevät vain tiettyihin sormiin. Näin tehdään myös silloin, jos kipu estää työnteon. Käsivoimat ovat palautuneet hiljalleen
Laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä helpottaa sähköinen Etydi-työkalu. – Työterveystoimenpiteiden kohdentamista sekä niihin tehtyjen investointien vaikuttavuutta saadaan mitattua ja seurattua nyt paremmin kuin koskaan, uskoo Juosila. – Terveystalolla on tallessa todella paljon hyödyllistä dataa, sillä työterveydessä olemme jopa 23 400 yrityksen ja organisaation kumppani. KOHDENNA TYÖTERVEYSTOIMENPITEET TIEDOLLA! Terveydenhuollossa on aina tuotettu valtavat määrät tietoa, joka kuitenkin on usein päätynyt passiivisena arkistojen kätköihin. Nyt lääkäri näkee tietokoneen ruudulta kerralla kaiken olennaisen, toteaa Terveystalon digitalisaatiosta vastaava johtaja Juha Juosila. Juosilan ja Metsäniemen mukaan asiakasyrityksissä tiedostetaan vahvasti, että talon tärkein voimavara ovat ihmiset. – Oma Suunnitelmaan kirjataan elämäntapamuutoksia tukevat arkiset toimintatavat, tulevat laboratoriokontrollit ja muut käynnit. Yritysasiakkaille tarjottavat digitaaliset työkalut auttavat pääsemään kiinni niihin haasteisiin, jotka ovat kullekin organisaatiolle olennaisia. Metsäniemen mukaan Etydi rakentaa asiakkaasta selkeän kokonaiskuvan, jolloin hoitavan lääkärin on mahdollista nähdä muutakin kuin vain se yksittäinen ongelma, jonka vuoksi asiakas on vastaanotolle saapunut. – Tavallaan asiakas oli aikaisemmin omillaan vastaanottokäyntien välisen ajan. Etydin avulla Terveystalon ammattilaiset pystyvät perustamaan hoitopäätöksiä potilastyössä kertyneeseen tietoon entistä paremmin, kertoo kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta. Terveystalossa toimii myös etävastaanotto, jonka kautta lääkäriin saa yhteyden chatin kautta ympäri vuorokauden. Suunnitelma kysyy aktiivisesti, miten tavoitteisiin on päästy, ja toisessa päässä on aina oma asiantuntija, joka auttaa tarvittaessa, Metsäniemi summaa. Terveystalo on jo vuosia panostanut asiakaskeskeisyyteen, digitaalisiin palveluihin sekä lääketieteellisen laadun mittaamiseen ja parantamiseen. Huomattavaa on myös chatin vastausnopeus – lääkäri vastaa yhteydenottoon chatissa keskimäärin vain yhdeksässä sekunnissa. Silloin myös asiakkaan vaivoihin päästään tarttumaan nopeammin, tietää Metsäniemi. Oma Terveys -sovellusta on erityisen vaivatonta käyttää älypuhelimella. Chatin kautta kynnys ottaa yhteyttä lääkäriin on mahdollisimman matala. Tarkoitus on, että punainen lippu heilahtaa lääkärin näytölle hyvissä ajoin, ja asiakas saa tarvitsemansa avun ennen kuin hänen vaivastaan tulee akuutti. TERVEYS TASKUSSA Terveystalossa tarkoituksena on, että jokainen työterveysasiakas saa joustavaa, räätälöityä palvelua. Teksti: Sami Anteroinen • Kuvat: Aki Rask ja Paul Charpentier Terveystalon kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Juha Juosila.. – Mukana on niin paljon eri alojen asiantuntijoita, että vastaus asiakkaan kysymyksiin löytyy kyllä. Silloin asiakas voimaantuu MAINOS www.terveystalo.com/tyoterveys Digi tuo laatua työterveyteen DIGITAALISET TYÖKALUT TUOVAT TOIVOTTUA LÄPINÄKYVYYTTÄ JA SUJUVUUTTA TYÖTERVEYTEEN. Etydi on esimerkki työkalusta, jonka avulla tuo tieto otetaan hyötykäyttöön. SAMALLA TYÖTERVEYDEN VAIKUTTAVUUS JA ASIOINTIKOKEMUS NOUSEVAT UUDELLE TASOLLE. Se on asiakkaan ja asiantuntijan yhteinen digitaalinen työkalu, jonka avulla katsotaan eteenpäin: mikä tavoite on asiakkaalle tärkein juuri nyt, ja millä keinoilla se saadaan toteutumaan. Toukokuussa 2016 yritysasiakkaille avatussa chatissa palvelee peräti 200 lääkäriä. Palvelulla on jo puoli miljoonaa käyttäjää. – Etydin avulla voidaan seurata hoidon tuloksia ja tuottaa läpinäkyvää, vertailukelpoista tietoa hoitohenkilökunnan ja asiantuntijoiden käyttöön. Etydin piirissä on jo parikymmentä eri sairautta, joihin järjestelmä valppaasti reagoi. TAVOITEHORISONTTI HALTUUN Oma Terveys -palvelun uusin ominaisuus on Oma Suunnitelma. Kun fysioterapeutti näyttää videolla, kuinka liikkeet tehdään, kirjallisten ohjeiden kanssa ei tarvitse enää tuskailla. MAINOS ja myös sitoutuu omaan paranemiseensa entistä enemmän, kuvailee Metsäniemi. Palvelu myös valjastaa esimerkiksi videot asiakkaiden avuksi. Nyt meillä on yksi ja sama, katkeamaton kokemus huolenpidosta. Digitaalisesta Oma Terveys -palvelusta löytyvät kätevästi kaikki tiedot muun muassa omista laboratoriotutkimuksista, rokotuksista ja lääkärikäynneistä
Laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä helpottaa sähköinen Etydi-työkalu. Nyt meillä on yksi ja sama, katkeamaton kokemus huolenpidosta. Yritysasiakkaille tarjottavat digitaaliset työkalut auttavat pääsemään kiinni niihin haasteisiin, jotka ovat kullekin organisaatiolle olennaisia. – Työterveystoimenpiteiden kohdentamista sekä niihin tehtyjen investointien vaikuttavuutta saadaan mitattua ja seurattua nyt paremmin kuin koskaan, uskoo Juosila. Kun fysioterapeutti näyttää videolla, kuinka liikkeet tehdään, kirjallisten ohjeiden kanssa ei tarvitse enää tuskailla. Etydi on esimerkki työkalusta, jonka avulla tuo tieto otetaan hyötykäyttöön. Terveystalossa toimii myös etävastaanotto, jonka kautta lääkäriin saa yhteyden chatin kautta ympäri vuorokauden. Silloin myös asiakkaan vaivoihin päästään tarttumaan nopeammin, tietää Metsäniemi. Metsäniemen mukaan Etydi rakentaa asiakkaasta selkeän kokonaiskuvan, jolloin hoitavan lääkärin on mahdollista nähdä muutakin kuin vain se yksittäinen ongelma, jonka vuoksi asiakas on vastaanotolle saapunut. Tarkoitus on, että punainen lippu heilahtaa lääkärin näytölle hyvissä ajoin, ja asiakas saa tarvitsemansa avun ennen kuin hänen vaivastaan tulee akuutti. KOHDENNA TYÖTERVEYSTOIMENPITEET TIEDOLLA! Terveydenhuollossa on aina tuotettu valtavat määrät tietoa, joka kuitenkin on usein päätynyt passiivisena arkistojen kätköihin. Etydin piirissä on jo parikymmentä eri sairautta, joihin järjestelmä valppaasti reagoi. Se on asiakkaan ja asiantuntijan yhteinen digitaalinen työkalu, jonka avulla katsotaan eteenpäin: mikä tavoite on asiakkaalle tärkein juuri nyt, ja millä keinoilla se saadaan toteutumaan. – Etydin avulla voidaan seurata hoidon tuloksia ja tuottaa läpinäkyvää, vertailukelpoista tietoa hoitohenkilökunnan ja asiantuntijoiden käyttöön. Digitaalisesta Oma Terveys -palvelusta löytyvät kätevästi kaikki tiedot muun muassa omista laboratoriotutkimuksista, rokotuksista ja lääkärikäynneistä. Nyt lääkäri näkee tietokoneen ruudulta kerralla kaiken olennaisen, toteaa Terveystalon digitalisaatiosta vastaava johtaja Juha Juosila. MAINOS ja myös sitoutuu omaan paranemiseensa entistä enemmän, kuvailee Metsäniemi. Etydin avulla Terveystalon ammattilaiset pystyvät perustamaan hoitopäätöksiä potilastyössä kertyneeseen tietoon entistä paremmin, kertoo kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta. – Mukana on niin paljon eri alojen asiantuntijoita, että vastaus asiakkaan kysymyksiin löytyy kyllä. Toukokuussa 2016 yritysasiakkaille avatussa chatissa palvelee peräti 200 lääkäriä. Oma Terveys -sovellusta on erityisen vaivatonta käyttää älypuhelimella. Huomattavaa on myös chatin vastausnopeus – lääkäri vastaa yhteydenottoon chatissa keskimäärin vain yhdeksässä sekunnissa. – Terveystalolla on tallessa todella paljon hyödyllistä dataa, sillä työterveydessä olemme jopa 23 400 yrityksen ja organisaation kumppani. Silloin asiakas voimaantuu MAINOS www.terveystalo.com/tyoterveys Digi tuo laatua työterveyteen DIGITAALISET TYÖKALUT TUOVAT TOIVOTTUA LÄPINÄKYVYYTTÄ JA SUJUVUUTTA TYÖTERVEYTEEN. TERVEYS TASKUSSA Terveystalossa tarkoituksena on, että jokainen työterveysasiakas saa joustavaa, räätälöityä palvelua. Terveystalo on jo vuosia panostanut asiakaskeskeisyyteen, digitaalisiin palveluihin sekä lääketieteellisen laadun mittaamiseen ja parantamiseen. Suunnitelma kysyy aktiivisesti, miten tavoitteisiin on päästy, ja toisessa päässä on aina oma asiantuntija, joka auttaa tarvittaessa, Metsäniemi summaa. Palvelu myös valjastaa esimerkiksi videot asiakkaiden avuksi. – Oma Suunnitelmaan kirjataan elämäntapamuutoksia tukevat arkiset toimintatavat, tulevat laboratoriokontrollit ja muut käynnit. Juosilan ja Metsäniemen mukaan asiakasyrityksissä tiedostetaan vahvasti, että talon tärkein voimavara ovat ihmiset. SAMALLA TYÖTERVEYDEN VAIKUTTAVUUS JA ASIOINTIKOKEMUS NOUSEVAT UUDELLE TASOLLE. TAVOITEHORISONTTI HALTUUN Oma Terveys -palvelun uusin ominaisuus on Oma Suunnitelma. Palvelulla on jo puoli miljoonaa käyttäjää. Chatin kautta kynnys ottaa yhteyttä lääkäriin on mahdollisimman matala. – Tavallaan asiakas oli aikaisemmin omillaan vastaanottokäyntien välisen ajan. Teksti: Sami Anteroinen • Kuvat: Aki Rask ja Paul Charpentier Terveystalon kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Juha Juosila.
Silenta suunnitteli Suomi 100 -kuulonsuojaimet kotimaamme juhlavuoden kunniaksi. Gymba-lauta mahdollistaa liikehtimisen pitkin työpäivää oman työpisteen ääressä. Tilaa omasi: • sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.kemia-lehtit.fi > tilausasiat ”Ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus 2016 / Focus Master Kaikki alkaa kemiasta Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilausjaksosi alkaa vuoden 2018 alusta, ja tilauslaskun saat helmikuussa. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Halutessasi voit perustella valintasi. Yhden palkinnon arvo on noin 20 euroa. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. Mainitse tilauksessasi Black Friday – saat vuoden 2017 viimeisen numeron kaupan päälle! ”Tarinat vetävät puoleensa.” ”Hyvin kirjoitettuja juttuja mielenkiintoisista aiheista.” Lukijatutkimus 2017 / Focus Master. KEMIA Kemi Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat Värikäs, monipuolinen ja yleistajuinen erikoislehti. Ki in no st av in ju tt u T T Tle hd es sä 6/ 20 17 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s et ha lu a sä hk öp os ti a T T Tle hd es tä . Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme yhden Gymba-aktivointilaudan ja kahdet Silenta Suomi 100 -kuulonsuojaimet. Palkinnon arvo on noin 180 euroa
Verenkierron vastus ääreisosissa kasvaa ja lisää sydämen työmäärää. Kylmä voi lisätä rytmihäiriöitä. Kun se on suojattu, vaiku tukset verenkiertoonkaan eivät ole niin jyrkkiä. Terveydelle ihanteellinen lämpötila on erilainen eri maissa. Hengittäminenkin käy raskaammaksi, koska kylmä ilma jäähdyttää, kui vattaa ja supistaa hengitysteiden putkistoa. Niiden pintaverisuonet supistuvat jäähtyessä, jotta lämmönhukka vähenisi ja verenkierto keskittyisi tärkeisiin sisäosiin. – Pään alue luovut taa tehokkaasti lämpöä. Kylmästä lisää seuraavalla aukeamalla.. Verenpaineen noustessa veri paksunee ja sen virtaavuus hidastuu, koska osa veriplasmasta poistuu verenkierrosta. Suomessa kuolleisuus on matalimmillaan 14 asteessa, Väli meren maissa 22–25 asteessa. KYLMÄ MUUTTAA IHMISTÄ Aleksi Luukko työssään. KYLMÄSSÄ KAIKKI on raskaampaa – myös paksun vaatetuksen vuoksi – ja ulkoilmaan pitäisi totutella vähän aikaa, ennen kuin alkaa reippaasti liikkua tai työskennellä. Herkimpiä ovat lapset ja vanhukset sekä henkilöt, joilla on kylmään reagoiva sairaus, esimerkiksi sepel valtimo tai keuhkoahtaumatauti, aivoverenkierron sai raus, diabetes, astma tai tuki ja liikuntaelimistön sairaus. Parhaiten lämpöä tuottaa ja kylmää sietää isokokoinen, runsasrasvainen mutta hyväkuntoinen, kylmään sopeutunut nuori mies. Tutkimusprofessori Hannu Rintamäki Työterveyslaitok sesta sanoo, että verenkiertoelimistö reagoi heti, kun kylmä pakkasilma osuu kasvoihin. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 Turvallisuus 46 Kerros kerrokselta pakkasta vastaan 48 Mastoasentaja: painavissa varusteissa korkealle 50 Ennakoi, varaudu ja välitä kaverista 54 Aisapari: työsuojeluvaltuutettu Ari Perttu ja työsuojelupäällikkö Salla Lepistö 56 Silmänsuojustimista älyteknologiaan 60 Jotta sama ei toistuisi 63 Tapaturmainen kuolema: Räjähdys sytytti maalarin työasun tuleen Tässä NUMEROSSA T E K ST I PÄ IV I H A A V IS T O | K U V A JE M IN A LI U K K O N E N KÄDET JA JALAT palelevat kylmässä yleensä ensimmäi seksi. Terveilläkin työikäisillä on isoja eroja kehon lämmöntuotannossa
Paras lämmöneriste on vaatekerrosten väliin jäävä liikkumaton ilma. Kun työmaa on yli 80 metriä korkeassa tietoliikennemastossa, vaatetuksen pitää suojata pakkaselta, tuulelta ja kosteudelta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 46 V iileys tuntuu en simmäiseksi sor missa, varpaissa ja kasvoissa. Tehtävät ovat laitteiden raken tamista, purkua ja kunnossapitoa. Toimipisteemme on Jyväskylässä, ja alueeseen kuuluvat Seinäjoki, Kuopio, Joensuu ja Oulu. Ilmakerros vaatteiden väliin Kärkkäinen kertoo, että pitkien alusasujen ja kerrospukeutumi sen tärkeyttä joutuu joskus pe rustelemaan työssä aloittaville nuorille, jotka vapaaaika naan suosivat usein pelkkiä farkkuja. Muuta tekemistä riittää sähkö ja käyt töönottotöissä ja esimerkiksi sisäverk kojen rakentamisessa. – On viikkoja, joina mastotöitä ei ole, mutta joskus niitä voi olla neljänä päivänä peräkkäin. Työ mastossa on aika staattista, joten oma lämmön tuotanto on vä häistä. Jos luvassa on 20 asteen pakkasia, mietitään työn siirtoa jo etukäteen. PAKKASTA VASTAAN Kerros kerrokselta. Hänen kokemuksensa mukaan huo noin sää pitkäaikaiseen työhön on tuulen ja räntäsateen yhdistelmä nolla kelin molemmin puolin, paras puoles taan viiden asteen pakkanen aurin koisena ja tyynenä kevätpäivänä. – Pohjoisessa masto voi olla sisältä niin jäässä, ettei sinne pysty kiipeämään ollenkaan. Työterveyslaitoksen erikoistutki jan Kirsi Jussilan mukaan staattisessa työssä ilmakerrosten vaikutus vaate tuksen eristävyydessä voi olla jopa 80 prosenttia. Voima kas tuuli, kova pakkanen, jäiden putoa misvaara, rankkasade ja ukonilma voi vat estää mastotyöt. Silti hiki ei saa tulla. Ja kun kostean kelin jälkeen pakastuu ja masto jäätyy liukkaaksi, työ siirretään tehtäväksi silloin, kun masto kuivuu, hän kertoo. Tommi Peltokangas painottaa, että kylmän kanssa ei pidä olla tyhmän rohkea, vaan pitää sanoa, jos paleltaa. Kylmän aiheuttamat haitat alkavat tuntua jo kymmenessä plusasteessa, ja silloin on syytä noudattaa kerrospu keutumisen periaatetta. Huono sää voi estää työn Peltokangas vastaa nykyisin pääasiassa laitteiden käyttöönotosta mutta tekee yhä välillä mastotöitä. Jo kohta lainen tuuli nostaa pikkupakkasenkin purevuutta monta astetta. Relacomin työnjohtaja Markku Kärkkäinen toteaa, että sää ja tuulitiedo tuksia seurataan tarkasti eikä mastoon mennä mahdottomalla ilmalla. Myös kaapeleilla on pakkasrajat, sillä jotkin kaapelityypit voivat murtua –15 asteessa. Hän kuuluu kolmen hengen tiimiin, jonka työstä kolmannes kuluu tietoliikennemas toissa. Jussilan mu TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT JEMINA LIUKKONEN JA THINKSTOCKPHOTOS Kylmä haastaa ihmisen. Uuden rakentamisessa keskivertoaika on pitempi, 5–6 tuntia, kertoo Relacom Finland Oy:n tietoliikenneasentaja Tommi Peltokangas. –Tavallinen kunnossapitotyö mastos sa kestää kerrallaan kolmisen tuntia
– Myös haalarin huppu on hyvä, ja tuu lella sitä vedetään syvemmälle. Kylmänsuojavaatetuksen alimpaan lämmöneristävyys arvoon, 2 clo:hon, päästään kolmella vaatekerroksella sekä sillä, että pää, kä det ja jalatkin on suojattu hyvin. Vaihtoehtoisesti alusasuihin so pivat tekokuidut ja tekniset materiaa lit, kuten polyesteri tai polypropeeni, jotka siirtävät kosteuden iholta seu raavaan vaatekerrokseen. Ihmistä kylmä stressaa. KYLMÄ LISÄÄ TAPATURMARISKIÄ Ulkotyössä kylmän haitat alkavat lisääntyä –10 asteessa. Silloin sisäkerroksille ja ilmal le jää riittävästi tilaa. Vaihtohanskat mukaan mastoon Sertifioidun kylmänsuojavaatetuk sen tunnistaa vaatteen merkinnöistä, joissa pitää olla hiutalemerkki ja kyl mänsuojavaatestandardin merkintä EN 342. Juhani Hassi ja muut. Relacom Finlandin tietoliikenneasentajat Arto Viinikainen ja Aleksi Luukko purkavat mastosta turhia kaapeleita ja antenneja tukiaseman laitevaihtojen jälkeen.. Myös älyllinen toimintakyky heikkenee, ja ihminen tekee virheitä enemmän kuin muuten. Liian iso vaate taas jäähdyttää tuulisessa ympäristössä ja liikkuvas sa työssä. Hän kertoo, että märät hanskat ovat pahimmat käsien jäähdyttäjät, ja siksi taskussa on oltava aina kuivia vaihto käsineitä. Siksi lisähihan käyttö voisi auttaa kylmä nä vuodenaikana. Uusi sivusto avautuu marraskuun 2017 loppuun mennessä: www.ttl.fi/kylmatyo www.kylmainfo.fi-sivustolla linkki verkkojulkaisuun: Terveydenhuollon kylmä ja kuuma opas. Voimakas tuuli heikentää lämmöneristävyyttä 30–70 prosenttia vaatteen tuulenpitävyyden mukaan. Työterveyslaitoksen mastotyötutki muksen mukaan yläraajan ihonläm mön aleneminen viidellä asteella nostaa paikallista kuormitusta viisi prosent tia. Yritän niitä ja käsivarsia liikuttelemalla saada sormet jälleen vetreiksi. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Turvallinen työympäristö > Henkilönsuojaimet > Suojainten käyttö ja valinta > Suojavaatetus: kylmä www.ttl.fi > Tietokortit > Kylmässä työs kentely. Tommi Peltokangas sanoo, että mas tossa kypärämyssy on kova sana. Jussila kertoo, että talvityöskentelys sä toimiva alusasu voi olla villaa, joka tuntuu lämpimältä ja imee kosteutta hyvin. – Kädet kyllä välillä väkisin hyytyvät. Toim. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Oulun yliopisto (2011). – Välikerroksena toimivat esimer kiksi fleece tai tekoturkis, jotka ovat il mavia materiaaleja. Toisaalta hiestä tuleva kosteus tiivistää kerroksia ja haihduttaa lämpöä. Jäähtyessä käsien toimintakyky huononee jyrkästi, koska lihasten hallinta ja tuntoaisti heikkenevät. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 kaan päällysvaatteen olisi hyvä olla yhtä kokoa isompi kuin normaali vaa tekoko. Myös sorminäppäryys voi heikentyä jo kymmenen asteen ulkolämpötilassa. Päällysvaate suojaa ulkoisilta olosuhteilta, kuten pakkaselta, tuulel ta ja kosteudelta. Tässäkin vaatteessa tulisi olla säädeltävät tuuletusaukot, helma ja hihansuut. Vetoketjut ja muu säädeltävyys auttavat kosteuden hal linnassa. Siksi tapaturmatkin lisääntyvät. – Tuuli poistaa ihmistä ympäröivän eristävän ilmakerroksen, ja liike pump paa helman alta tai hihansuista kylmää. Kypärän visiiri ja suojalasit suojaavat silmiä kui vattavalta viimalta
Useimmiten työt mastossa ovat kunnossapitoa ja huoltoa. Masto ja mahdollisten tukivaijerien maakiinnitys tutkitaan silmämääräisesti. MASTOASENTAJA: Painavissa varusteissa korkealle TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA JEMINA LIUKKONEN. KeskiSuomen alueella 86metriset teleliikenne mastot ovat Peltokankaan mukaan yleisimpiä. Korkealla tehtävät mastotyöt ovat vain osa Relaco min asentajien työnkuvaa, johon kuuluu myös muuta sähköasennusta ja käyttöönottoa. Mastoasentaja tarvitsee esimieheltä mastotyöluvan, joka edellyttää lääkärintarkastusta ja mastotestejä. Jos ylhäällä työkohteessa on vaara altistua säteilylle, operaattorin hallintakeskusta pyydetään sulkemaan laitteet. Mastoissa on pieniä eroja, esi merkiksi sisältä kiivettävissä mastoissa kulku on vähän ahtaampaa. – Uusi työntekijä tekee ensimmäisen nousunsa mas toon kokeneiden työntekijöiden kanssa. MILLAINEN TYÖ, SELLAINEN SUOJAUS | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 48 laukussaan ylös ainakin taljapyörän, puntin ja köyden. Maassa oleva hoi taa nostoja ja laitteiden käyttöönottoa mastokopissa. TYÖTERVEYSLAITOKSEN vuonna 2011 tekemässä mastotyötutkimuksessa todettiin, että työssä tarvit tavat hyvä kestävyys ja lihaskunto auttavat myös kyl män, kuuman, kosteuden ja liukkauden aiheuttamaan kuormitukseen, joka yleensä lisääntyy iän myötä. – Paljon riippuu siitä, miten kuntoaan on hoitanut. Sitä varten asentaja vie varuste Asentaja kapuaa mastoon kymmeniä metrejä monen lisäkilon kanssa. Kun maan pinnalla olevalle tukiasemalle vaihdetaan uutta tekniikkaa, tietoliikenneasentajat kiipeävät mastoon esimerkiksi purkamaan tai viemään antenneja ja kaapeleita tai vaihtamaan radiota. Relacomin KeskiSuomen alueen työnjohtaja Markku Kärkkäinen sanoo, että turvalaitteet kuuluvat mastossa aina työvarustukseen. Välillä pitää pysähtyä kat selemaan maisemia, kertoo tietolii kenneasentaja Tommi Peltokangas, joka työskentelee teleliikenne ja sähkönjakeluverkkoja rakentavalla ja ylläpitävällä Re lacom Finlandilla. Alle 40vuotiaat käyvät terveystarkas tuksessa joka kolmas vuosi ja yli 40vuotiaat joka toi nen vuosi. Jos tur vallisuusasenne ei ole kunnossa, mastotyölupa ei heltiä. Kärkkäinen sanoo, että mastotöissä on tekijöitä 20vuotiaasta yli 60vuotiaisiin. Tarvikkeet ja osa työkaluista nostetaan mastoon pää asiassa vinssin avulla. Joillakin sitten nivelet tekevät tenän vanhempana, vaikka työ yläilmoissa muuten sopisi, hän toteaa. Nostojen aikana alhaalla olevassa laitetilassa ei saa olla ketään, jotta tarvikkeiden mahdollinen putoaminen ei aiheuta vaaraa. Tiimi pitää yhteyttä radiopuhelimella. TUKIASEMALLE TULTAESSA ensimmäiseksi katsotaan sääolot ja varmistetaan, että maston kunto on tarkas tettu ja että siihen voi nousta. Mastossa tehtävä työ vaatii kuitenkin paljon lihaskunnolta ja kestävyydeltä. Mastoon kiivetään sen kyljessä olevia askelmia pitkin, valjaat kiinni turvatikkaassa. Tarkas tuksissa kiinnitetään huomiota verenkiertoon ja hengityselimiin, lihaksiin, niveliin, selkään sekä her moston tilaan. – Oikea asenne niiden käyttöön on tärkeää. Jos työ tun M aastoon mennään hiljakseen, oman kunnon mukaan, niin että ei tule kuuma. Mastomiehet ovat vuoropäivin mastossa ja alhaalla. Asentajat käyvät säännöllisissä terveystarkastuksis sa, joihin kuuluu muun muassa kuntotesti. Esimerkiksi talvivarustus, turvavälineet ja varustelaukku sisältöineen painavat yhteensä lähes 20 kiloa. TYÖMAALLA ON AINA vähintään kaksi henkilöä, joilla on mastolupa, ja muuten ryhmän koko määräytyy työn vaikeuden ja työmäärän mukaan. Tarvittaessa tarkastuksia voi tihentää tai harventaa
Kiivetessään asentaja on kiinni maston nousueli turvatikkaassa vyön etupuolella olevan nousuvaunun avulla. (Loppuraportti hankenumerolla 108339 Työsuojelurahaston sivuilla: www.tsr.fi) Mastotyön työturvallisuusohje 2013. Yllättävän vähän näkyy eläimiä, kuten hirviä. Turvaköyden nykäyksenvaimennin on selkäpuolella. Taskussa pidetään useampia varahanskoja, jotta kostuneet käsineet voi vaihtaa kuiviin. Välillä oikein ha vahtuu, miten hieno paikka Suomi on tyynenä kesä päivänä. Aurinkolasien on oltava iskunkestävät. Jännitetöissä kypärää koskevat lisäksi sähkönjohtavuutta määrittelevien standardien vaatimukset. Talvikengän on oltava tarpeeksi tilava, jotta sinne mahtuvat sekä alusettä lämpösukat ja tarvittaessa myös eristystä lisäävät Putoamissuojaus Mastotyön kokovaljaassa on vähintään rintakiinnityspiste ja tukivyöominaisuus. Lämpövälikerrasto on yleensä ilmavaa fleeceä. Kypärän alla käytetään ohutta tai talvella paksumpaa alushuppua, tarvittaessa kommandopipoa. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 tuu edelleen mielekkäältä, hän jatkaa oppimista ko keneen porukan mukana niin mastossa kuin maston juurella alamiehenä. – Metsää ja vettä näkyy runsaasti. Työn bonuksena tulevat mahtavat maisemat. Autossa on mikroaaltouuni, jos sa lämmitetään ruoat. Työskennellessä hän kiinnittyy maston rakenteisiin kahdella köydellä, joissa on isot haat. Yleensä syödään ennen tai jäl keen mastotyön. Silmien suojaus on tarpeen myös auringon ja kuivattavan tuulen takia. Aluskerrastoja tarvitaan kahdenlaisia: merinovillaiset, jotka imevät hyvin kosteutta ja tuntuvat kuivilta, sekä polyesteriset, jotka päästävät kosteuden iholta välikerrastoon. Niiden ja vinssinarun avulla saadaan vinssattua ylös tarvittavat laitteet ja työkalut. Työjalkineet Turvajalkineiden, EN 20345 luokka S3, on tuettava nilkkaa. Työterveyslaitos, 2011. Joskus kesäkuumalla saatetaan nostattaa vinssillä ylös pientä välipalaa ja vesipulloa, hän sanoo. Lisäksi haalareissa on huppu, joka suojaa niskaa varsinkin tuulisella säällä. Suojalasit Suojalasien iskuluokitus on EN 166:F tai B. LISÄÄ AIHEESTA Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen 2009–2011. Käsineet Työkäsineissä on oltava kosteussekä viiltosuojaus. Välija alusvaatetus valitaan vuodenajan mukaan. – Kauheasti ei voi juoda, kun neste pyrkii sitten pois. Mastokoppi alhaalla on lämmin, joten siellä vaih detaan työvaatteet. Varustelaukku Taljapyörä ja puntti kulkevat asentajan työkalukassissa mastoon. Juha Oksa ja muut. Niissä on oltava kova ja pitävä pohja, koska mastossa joudutaan seisomaan pitkiä aikoja rautojen päällä. Talvella kiipeämisvaiheessa muiden käsineiden päällä käytetään paksuja rukkasia. Sen sijaan ilmasotakoulun hävittäjät löytävät meidät aina – kun Tikkakoski saapuu paikalle, kättä heilaute taan ja jatketaan, Tommi Peltokangas juttelee. Kypärä ja alusmyssy Kypärässä on monipisteleukahihna, ja kypärän on täytettävä iskunvaimennusja sivupuristusominaisuuksiltaan vähintään standardin EN 397:1995 vaatimukset. Työkäsineiden alla pidetään aluskäsineitä. Työturvallisuuskeskus. Suojana voi käyttää myös kypärän visiiriä. Varustekuvassa tietoliikenneasentaja Aleksi Luukko.. Työasu Mastotyöhaalarit tarvitaan erilaisiin säihin: lämpimän vuodenajan vuoriton haalari, kylmän sään suojahaalari EN 342:2004 ja huonon sään sadehaalari EN 343:2003. Kengissä on naulaanastumissuojaus ja varvassuojus
Oppia ongelmista Alueella työskentelee noin 380 Yaran omaa ja noin 350 urakoitsijoiden työntekijää. Viimeisin pysyvään vammautumi Kansainvälistyminen vie meillä usein työturvallisuutta eteenpäin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 50 TEKSTI JA KUVAT MARJAANA ANTTILA K un Siilinjärveltä ajaa kohti Nur mesta kantatietä 75 pitkin, parin kilometrin jäl keen huomaa lä hestyvänsä Yaran tehdasta. – LänsiEuroopassa turvallisuuden taso ja työturvallisuuskulttuuri ovat pidemmällä, Koivumäki toteaa. Oikeal la piipusta nou see höyry pilvi, ja vasemmalla kohoaa korkeuksiin fosforihappotehtaan sivutuotteena syntynyt valkoinen kipsivuori. – Tähän lukuun on laskettu sekä omien että urakoitsijoiden tapatur mat. Vuositasolla ja työtunteihin ver rattuina tapaturmia sattuu enemmän urakoitsijoille, Taskinen kertoo. Mutta ehkä meidän kulttuuriimme ei ole kuulunut ylpeys omasta työstä ja se, että huolehtisimme konkreettisesti myös omasta ja kaverin turvallisuu desta, Taskinen jatkaa. Ris teyksessä oli noin puolen vuoden ajan suuri työmaa ELYkeskuksen raken taessa sen tilalle siltaa ja eritasoliitty mää. Tehtaan kohdalla on viime aikoina saanut hiljentää ihan kunnolla. Saha kaatui työntekijän jalalle. Tapaturmataajuus oli kaivoksella 7,1 ja tehtailla 3,8. Yaran Siilinjärven tehtaalla tiedetään, että ennakointi puree niin kemikaalien käsittelyyn kuin kalliosortumiinkin. – Suomessa tyypillistä on ollut kor kea työmoraali ja työn laatu. Suomalaisittain verrattuna työtur vallisuuden taso on hyvä, mutta länsi eurooppalaisessa vertailussa jäädään vielä alempaan puoliskoon. Vuoren rinteellä kauhakuormaaja tekee mai semointityötä. – Sen jälkeen on kiinnitetty huomio ta siihen, että kaikki siirrettävät esi neet on kiinnitettävä kunnolla, jotta ne eivät pääse kaatumaan tai heilah tamaan, kertoo syksyyn 2017 saakka Yaran Siilinjärven tehtaanjohtajana toiminut Taisto Koivumäki. Yara Siilin järven päätuotteet ovat lannoitteet ja fosforihappo. Yara omistaa Siilinjärvellä noin 3 800 hehtaaria maata, ja kaikki sen kahdelta fosfaattilouhokselta louhit tu apatiittipitoinen malmi kuljetetaan ajoneuvoilla kantatien toisella puolel la sijaitseviin tehtaisiin. Työturvallisuutta seura taan kemiantehtaiden ja kaivosten osalta erikseen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 50. Ennakoi, varaudu ja välitä KAVERISTA seen johtanut tapaturma sattui vuon na 2013, kun kunnossapitoverstaalla siirrettiin konesahaa pumppukärryllä. – Liittymää haluttiin parantaa, sillä sieltä oli raportoitu useita läheltä piti tilanteita, Yara Siilinjärven turvalli suuspäällikkö Jukka Taskinen kertoo. Syyskuun lopun tilas toihin työpaikkatapaturmia oli vuo den aikana kirjattu kaivoksella neljä ja tehtailla kolme
Yhteisellä työpaikalla on syytä rohkaista urakoitsijoita puuttumaan myös vakituisen väen turvattomaan toimintaan. Ympäristöpäällikkö Leena Huttunen ja turvallisuuspäällikkö Jukka Taskinen käyttävät kulkukäytävää, joka rakennettiin lannoitussäkkien lastauspihalle.. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 Yara Siilinjärven vinkit turvalliseen työhön Jokaisen yrityksen täytyy pitää yllä vähin tään lain vaatimaa tasoa työturval lisuudessa. Jos työturvallisuuteen halutaan yrityk sessä panostaa, koko johdon on sitoudut tava. Yrityksen hyvistä turvallisuuskäytän nöistä kannattaa jakaa avoimesti tietoa myös muille. Näin niiden käyttö ei ole kiinni ainakaan siitä, etteikö tarvikkeita löytyisi. Asiaa on pidettävä esillä jatkuvasti, ja siihen täytyy varata resursseja. Näin turvallisesta toiminnasta tulee maan tapa eikä lain mukaan toimi mista tarvitse erikseen perustella. Jokaisen tehtaan ovensuussa tai keskei sellä paikalla on hyvä olla turvallisuuskaap pi, jossa säilytetään turvallisen työsken telyn edellyttämiä tarvikkeita
K U V A YA R A. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 52 Havainnointi auttaa ennakointia Jo 1980-luvulta Siilinjärven Yarassa ja sen edeltäjissä Kemirassa sekä Kemira GrowHow:ssa uraansa tehnyt Koivumäki tunnistaa tältä ajalta kaksi selkeää vaihetta, jolloin työturvallisuus on parantunut. Taskinen korostaa systemaattisen riskinKyltti kertoo, mille vaarallisille kemikaaleille fosforihappotehtaassa voi altistua ja mitä suojavarusteita on käytettävä. arvioinnin, varautumistoimenpiteiden ja ennakkovalmistelujen merkitystä tapaturmien ehkäisyssä. Tämän jälkeen keskustellaan havainnoista: mikä oli hyvää ja missä voisi vielä parantaa. Paikallisille kumppaneille Yara jakaa hyviä käytäntöjä vastikään avatulla Kuopion työturvallisuuden harjoittelualueella, jonne se on rakentanut suljettujen tilojen ja kemikaalitöiden harjoittelukohteet. Jokaisella alueella liikkuvalla onkin oltava mukanaan pakohuppu, joka suodattaa hengitysilman 20–30 minuutin ajan. Käytetyistä kemikaaleista suurimman riskin muodostaa ammoniakki. – Yaran vaatimustaso oli selkeästi korkeampi ja rahallinen panostus työturvallisuuteen oli suurempi, Koivumäki muistelee. Siellä sijaitsee Suomen suurin avolouhos. Kaikki turvallisuuspoikkeamat raportoidaan, niihin johtaneet syyt selvitetään, ja poikkeamia käydään läpi tiimien yhteisissä kokouksissa. Ensimmäinen käänne oli Kemiran aikaan vuonna 1998, kun konserni sai uuden belgialaisen turvallisuusjohtajan, joka nosti työturvallisuuden uudelle tasolle. Nykyisin alueella muun muassa havainnoidaan turvallisuuskäyttäytymistä niin, että toimihenkilöt ja työntekijät säännöllisesti tarkkailevat joko työparin tai työryhmän työskentelyä. Tieto jaetaan mielellään Suunniteltuja tarkastuksia tehdään 22 tarkastuslistan avulla. Esimerkiksi työkohteen järjestys ja siisteys vaikuttavat työnteon turvallisuuteen, laadukkuuteen ja sujuvuuteen. Yaran Siilinjärven tehtaan alue on noin 3 800 hehtaaria. Parannustoimet on niiden suuren määrän vuoksi pantava tärkeysjärjestykseen, mutta silti ne antavat Taskisen mukaan mahdollisuuden puuttua ennakolta vaarapaikkoihin. Kansainvälisessä yrityksessä hyödynnetään myös toisten maiden kokemuksia: esimerkiksi tietyn venttiilityypin tai kuljetussuojauksen kanssa olleista ongelmista kerrotaan muillekin käyttäjille. – Listoissa on se hyvä puoli, että silloin ei jää henkilökohtaisen mielipiteen varaan, onko jokin asia kunnossa vai ei, Taskinen huomauttaa. Esimerkiksi tehtaan putoamissuojauksia muutettiin niin, ettei valjaita yleensä tarvinnut enää käyttää, ja lastaussekä purkupaikat muutettiin aiempaa turvallisemmiksi. Pakohuppu suodattaa ilmaa Kaivoksen ja kemiantehtaiden yhdistelmä takaa sen, että suuren riskin työkohteita ja -tehtäviä riittää. Toinen muutos oli vuonna 2007, kun yritys siirtyi Kemira GrowHow:lta Yaralle
Jokaisen tehtaan sisäänkäynnin läheisyydessä on turvallisuuskaappi. Tehdaspalokunta sulki vuodon nopeasti, ja vaara oli ohi 20 minuutissa. Myös talviolo suhteisiin, etenkin liukkauteen, on varauduttava. Nykyisin niin yleistä henkistä kuormitusta on hänen mukaansa vähän. Työterveys huolto tekee työpaikkaselvityksiä ja huolehtii ammattitautiepäilyistä. – Kaivoksen seinämää tutkataan siksi sekä pysyvillä että liikuteltavilla tutkil la, jotka varoittavat sortumavaarasta. Höyrystyneestä ammo niakista annettiin hälytys, ja henkilöstö pelastautui alueen 14 suojahuonee seen. Kun vie lä päästään siihen, että itsensä lisäksi huolehditaan myös kaverista, ollaan erittäin hyvällä tasolla. – Täällä on niin hirveitä myrkkyjä, että pitää olla varovainen. – Tosissaan pelotti, jääkö joku trukin alle, sillä trukista ei ole kovin kattava näkyvyys, Koivumäki kertoo. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 53 Vuonna 2015 tehtaalla sattui am moniakkivuoto, kun junan purkulet ku rikkoutui. Turvallisen työskentelyn apuvälineet ovat tavallisesti kunkin tehtaan oven suussa turvallisuuskaapissa. Turvallisuuspäällikkö Jukka Taskinen toteaa, ettei näiden välineiden käyttö jää nyt ainakaan löytymisestä kiinni.. Vuosisei sokkien aikana ne pannaan esille pitkil le pöydille. Koivumäen mukaan vaaralliset aineet korvataan aina mahdollisuuk sien mukaan turvallisemmilla. Aiemmin lastauspihalla oli myös jalankulkijoita. Pihaalueen yli rakennettiinkin kulkukäytävä, ja kaikkia myös velvoi tettiin käyttämään sitä. Yhteisellä työpaikalla vastuu on Yaralla, vaikkakin myös urakoitsijoilta vaaditaan valvontaa. Samoilla linjoilla on Jukka Taskinen. Esimerkiksi lannoitesäkkien lastauksessa hyörii puolenkymmen tä trukkia. – Kaikki lähtee yksittäisen henkilön sitoutumisesta ja asenteesta, sillä hen kilökunta ja aika eivät riitä sääntöjen noudattamisen valvomiseen. Lista elää ja joustaa, mutta se ei koskaan tyhjene. Parin viikon aikana tehtaassa työskentelee paljon urakoitsijoita ja päivät voivat venyä pitkiksi. Lohkareet ovat tavallisesti nyrkin tai pään kokoi sia, joten ne voivat vaurioittaa ihmisiä tai ajoneuvoja, Taskinen kertoo. Tarjolla on muun muassa rajausnauhoja, tarkastus lappuja, luuk kuvahdin liivejä, sokeointikortteja ja suljetun tilan kylttejä. – Aloite tai poikkeamailmoitus ei ole syytös ketään kohtaan, vaan asia pitää laittaa työlistalle. Yli 90 prosenttia sortumista tiedetään, ennen kuin ne tapahtuvat. – Kulkureitit ja jäätyvät tasot sekä rappuset täytyy huomioida. – Meillä ei ole ollut ytneuvotteluja eikä porukkaa ole vähennetty. Työterveyshoitaja on alueella tavatta vissa joka päivä ja työterveyslääkäri kol mesti viikossa. Käytävä kulkijoiden turvaksi Liikkuvat laitteet ovat toinen merkit tävä riski. Lisäksi huolehditaan tarpeellisesta suojauk sesta. Pakkasaikaan louhoksilla täytyy huomioida myös kallionraoissa ole van jään aiheuttama sortumavaara. – Teemme pitkäaikaisia kumppa nuussopimuksia, yleensä kolmek si vuodeksi, jotta henkilöstö oppii meidän turvallisuusasiamme ja tietää, mihin meillä pitää kiinnittää huo miota. Työntekijöiden työsuojeluvaltuu tetun Antti Silvennoisen mukaan yrityksen tavassa huolehtia työturval lisuudesta ei ole moittimista, mutta työtekijöiden asennoitumisessa on isoja eroja. Lisäksi jo ennen sopimuksen solmi mista yritykset auditoidaan. Ei ole tarvinnut pelätä oman työpaikan puo lesta, hän sanoo. Koivumäen mukaan urakoitsijoik si valikoituu sellaisia yrityksiä, joiden toimintakulttuuri on kunnossa. Sopimus jakson aikana turvallisuutta käsitte leviä tapaamisia pidetään vähintään kerran kuukaudessa. Kaikki lähtee itsestä. Työntekijöistä vain rajattu määrä on tekemisissä aineen kanssa, ja heillä pitää olla kattava suojavarus tus. Pakottaminen ei toimi, vaan jokaisen pitää itse tajuta, että tämä on tärkeää. Hän muistuttaa myös, että turval lisuuden kehittäminen on jatkuvaa työtä. – Jouduimme äskettäin seisokissa poistamaan henkilön alueelta väsy mystilasta johtuneen poikkeaman vuoksi, Taskinen kertoo. Myös työfysioterapeutin palveluita on tarjolla. Viime talvena hyväksi ideaksi huo mattiin se, että työpari hiekoitti käsi pelillä niitä paikkoja, joihin koneet eivät päässeet. Seisokki tuo haasteita Tehtaiden huolto, korjaus ja siivous töiden vaatimat seisokit tuovat työtur vallisuudelle omat haasteensa. Henkinen jaksaminen hyvää Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuu tettu Olli Eskelinen arvioi, että työ hyvinvointiin liittyvät asiat ovat toi mipaikalla kunnossa. Lisäksi työlupajärjestelmä edellyttää, että mahdollisen kaasuvaaran alueelle mennään vain testatun kannettavan kaasumittarin kanssa. Esimerkiksi lannoitteiden tuotan nossa käytetty seleeni on myrkyllistä hengitettynä ja nieltynä. Sen käsitte ly on automatisoitu mahdollisimman pitkälle. Suojaan myrkyllisiltä aineilta Työtekijöiden kemikaalialtistusta seurataan työhygieenisin mittauksin. Tavaroi den kantamista ohjeistetaan, ja talven aikana tietyt kulkureitit jopa sulje taan, Taskinen kertoo
Esimerkiksi liikkeellä on vaarallisia huumausaineita, joiden kosketuskin on vaarallista. Tämä on yhdessä teke mistä, joten olemme todellinen aisa pari työsuojeluasioiden edistämisessä. Käymme koko ajan kes kustelua sen ennaltaehkäisystä eri tilanteissa. Suurena apuna on Poliisiammattikorkeakoulu, jonka tutkimustyöstä on hyötyä myös työsuojelussa. Tosin sisäilmaongel ma on varsin laaja meidänkin alalla. Työn muuttuessa ja uusien uhkien ilmaantuessa on valmisteltava uusia ohjeita ja suunnitelmia sekä päivitet tävä entisiä, ja olen mukana valmis telussa. Toimikausi kestää vuoden 2021 loppuun. Koskaan ei voi tietää, mitä oven takana on: asbestia, aseita, huumeita. Nyt vuorossa ovat poliisin valtakunnallinen työsuojelu valtuutettu Ari Perttu ja työ suojelupäällikkö Salla Lepistö. ARI PERTTU, 55, YLIKONSTAAPELI, POLIISIN VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Väkivallan uhka on aina läsnä TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT KATJA ALMGREN/SPJL RY JA VIESTINTÄ/POLIISIHALLITUS Olen tavallaan vasta urani alussa tässä tehtävässä, mutta asiat ovat tulleet aiemmin tutuiksi työsuojelun keskustoimikunnassa ja varavaltuu tettuna. Kaikkea ei voi estää, mutta koko ajan tarkastelemme esimerkiksi, millaisia varusteita tar vitaan. Näihin riskeihin ken tällä työskentelevien pitää varautua. Tehtäväkenttä on laaja, sillä nyt autan koko poliisihallintoa. Sen antaman ajantasaisen tiedon avulla pystymme seuraamaan poikkeamatilanteita niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Siksi onkin luontevaa, että toimipaikka on poliisihallituksessa. Minusta poliisihallinnon työsuojelun tila on keskiarvon yläpuolella – antaisin sille arvosanaksi yhdeksän. Kansainvälistyminen ja eri kulttuu rien ymmärtäminen ovat haasteita, joiden kanssa poliisinkin pitää oppia toimimaan. Uusia riskejä ilmaantuu koko ajan. Työnteki jöillä on pieni pelko työtilojen turval lisuudesta. Syyskuussa sain sitten jatkon pestilleni poliisin päätoimisena valtakunnallisena työsuojeluvaltuu tettuna. OHJEITA, MÄÄRÄYKSIÄ JA NEUVOJA – niitä laadin nyt enemmän kuin mu rehdin yksittäisen poliisilaitoksen si säilmaongelmaa. Yhteistyö työsuojelupäällikön kanssa on päivittäistä. Parhaamme tehdään." K IINNOSTUS PITÄÄ OLLA , kun työsuojeluasioita alkaa hoidella. Tien päällä tai lupakanslioissa uhka kuvia käsitellään koko ajan. Poliisihallinnossa työsuojelua hoidetaan tiiviissä yhteistyössä. Olen mukana monissa työryhmissä, Koskaan ei voi tietää, mitä oven takana on: asbestia, aseita, huumeita?". Tähän liittyvät kiinteästi työasut ja suojavälineet. VÄKIVALLAN UHKA on poliisin työssä aina läsnä. Valtakunnallisen työsuojeluvaltuu tetun tehtävät lankesivat minulle vii me keväänä, kun edeltäjäni siirtyi toi siin tehtäviin. AISAPARI | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 54 kuten esimerkiksi ajoneuvotyöryh mässä tai varusteiden suunnittelussa. Se on hyvin järjestetty, ja edeltäjäni teki hyvää työtä. Vaikka työsuojelun haas teet eivät vähene ja ne vaativat jatkuvaa päivittämistä, mielestäni olemme me nossa oikeaan suuntaan. Meillä on hyvä koulutusjärjestelmä. Ohjein ja varustein pyrimme varautumaan kaikkeen. Poikkeamien ilmoittaminen on tärkeää, sillä tiedon pohjalta voimme arvioida, millaisiin tilanteisiin pitää varautua. Näissä voin jo alkuvaiheessa tuoda esiin työsuojelun näkökulman. Aloitin poliisilaitok sen työsuojeluvaltuutettuna vuonna 2006. POIKKEAMATILANTEIDEN sähköinen rekisteri on hieno asia. Koulutus on tärkeää työturvalli suustiedon levittämisessä. Vuodesta 2010 alkaen olen ollut valtakunnallisessa työsuojelun kes kustoimikunnassa ja vuodesta 2014 valtakunnallisena työsuojelun vara valtuutettuna. Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja
Ari on ollut mukana päihdeohjelman päi vittämisessä, ja sen maastouttaminen on edessä. Poliisihallinnon henkilöstömäärä on noin 9 600. Kokonaisuutena poliisihallinnon työsuojelun tilalle antaisin hyvän ja kiitettävän tuntumassa olevan arvo sanan. Olen ollut poliisina ja erilaisissa henkilöstön kehittämiseen, työhyvin vointiin ja työsuojeluun liittyvissä tehtävissä. Kesäkuusta 2014 olen hoitanut po liisin valtakunnallista työsuojelupääl likön tehtävää. Tämä palvelu on tarjolla kattavasti koko maassa. Meillä on myös posttraumatyöpajat, joissa voi myöhemmin purkaa ja käsi tellä traumaattisia tilanteita. Tässä korostuu poliisien osaa minen, tehtäviin valmistautuminen ja työkunnosta huolehtiminen. Työ suojelutoimikunnat käyvät läpi tapah tuneita työtapaturmia ja analysoivat, kuinka tilanteita voitaisiin ehkäistä. Meillä on koko ajan monia palloja ilmassa. Meillä on hyvä koulutus ja paljon täydennys koulutusta. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 55 ARI SALLASTA: "Salla on vastaanotta vainen ja kuunteleva. Jatkossa päivitämme myös poliisin valtakunnallisen työterveyshuolto suunnitelman sisältöä. Paikalliset kokemuksel liset purkukeskustelut ovat toimiva systeemi, josta on jo tullut arkea. NOLLA TAPATURMAA on meilläkin tavoitteena, ja tämä työ jatkuu. Toki työsuojelun kehittämises sä on yksikkökohtaisia eroja. On monia ver kostoja, joissa toimimme Arin kanssa yhdessä. Olemme Arin kanssa tunteneet vuo sia, jo valtakunnallisen työsuojelun keskustoimikunnan parista. Nämäkin ovat syntyneet useiden vuosien kehi tystyön tuloksena. Hän tuntee asiat – pitkä työhistoria poliisihallinnossa helpottaa asioiden edistymistä." POLIISIHALLITUKSEN tehtävänä on suunnitella, johtaa, kehittää ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tuki toimintoja. Lisäksi se vastaa poliisin palvelujen tasapuolisesta saata vuudesta maan eri osissa, päättää poliisiyksiköiden välisestä yhteistoi minnasta ja vastaa poliisiyksiköiden tulosohjauksesta. Työssämme näkyvät kiire ja pakko tahtisuus. Meillä on omia purkukeskusteluja, joiden ohjaajiksi on koulutettu poliisihallin non omaa väkeä, ja tukena voi olla myös työterveyshuolto. KRIITTISTEN TILANTEIDEN jälkitoi mia on kehitetty useita vuosia. Paljon on tehty vuosien kuluessa työtä työsuoje lun kehittämiseksi, mutta hienosäätöä vielä riittää.” SALLA LEPISTÖ, 50, POLIISIHALLITUKSEN YLITARKASTAJA, POLIISIN TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Meillä on monia palloja ilmassa Kriittisten tilanteiden jälkitoimia on kehitetty useita vuosia.". Tämän ohella minulla on muun muassa työkyvyn ylläpitoon, työterveyteen sekä kuntoutukseen liit tyviä asiantuntija ja kehittämistehtä viä. Poliisil lahan on lakisääteinen velvollisuus pitää kunnostaan huolta. Vii meksi olemme valmistelleet työsuo jelu ja työhyvinvointiseminaaria. Se on sitä ar jen riskienhallintaa. M INULLA ON PITKÄ URA poliisihallinnossa. Osallistun myös työympäristön ja työyhteisöjen kehittämiseen. Lisäksi poliisien työhön liittyy aina väkivallan uhka, johon varautuminen on tärkeä osa työtäm me. Olen toiminut myös työ hyvinvointi ja työsuojelupäällikkönä poliisihallinnon ulkopuolella. Pitkästä poliisihallinnon kokemuksesta on hyötyä, sillä tunnen aika hyvin tehtä väkenttäni. Hänellä on laaja tietä mys työsuojeluasioista, ja hän on suorastaan loistava työpari." SALLA ARISTA: "Ari on helposti lähes tyttävä ja yhteistyökykyinen. Koko ajan päivitetään suunnitelmia, ohjeita ja ohjelmia ja tehdään niitä tu tuksi henkilökunnalle. Yhteis työn voi sanoa vain tiivistyneen. Ajantasainen poikkeamatilannejär jestelmä antaa kokonaiskuvan työhön liittyvistä poikkeamista. Turun elokuisen puukotustapauk senkin jälkeen on paikallisesti hoidet tu jälkitoimet
Näin varmistettiin, etteivät myrkylliset aineet kulkeudu kotiin. Aikaa arkistojen penkomiseen on nyt paremmin kuin ennen, sillä Humppila jäi eläkkeelle Suojalaite Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä viime talvena. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 56 P itkän uran työsuojelun ja henkilönsuojainten parissa tehnyt Martti Humppila on viime aikoina viettänyt lukuisia tunteja tietokoneen ääressä ja kirjastoissa tutkimassa vanhoja tieto lähteitä. Edelleen hän toimii alan kouluttajana ja konsulttina. Häntä kiinnostaa selvittää, miten henkilönsuojaimet kehittyivät Suomessa ja mistä työsuojeluun ja varsinkin suojaimiin liittyvä tieto alun alkaen Suomeen rantautui. Hän on toiminut aktiivisesti myös työsuojelualan yritysten liitossa STYL:ssä ja suojainten standardoimistyössä. Näin haluttiin ilmeisesti suojata jalkoja paitsi kastumiselta myös haitallisten aineiden kosketukselta. Historian kaivelu on vielä kesken. Esimerkiksi keramiikan valmistuksessa työpuku piti järjestysohjeen mukaan säilyttää omassa kaapissaan ja työnantajan oli huolehdittava sen pesemisestä. — Yllättävän fiksuja, sanoo suojainten historiaa selvittänyt Martti Humppila. Jo 1920-luvulla on ymmärretty, että saastuneet vaatteet jätetään työpaikalle. Se oli ensimmäinen alakohtainen henkilönsuojaimia koskeva ohje, jolla haluttiin torjua tapaturmia ilmeisen vaaralliseksi osoittautuneessa työssä. Hyviä ohjeita mutta tapaturmat arkea Vuonna 1917 Suomessa tuli voimaan järjestysohje, jonka mukaan kivenhakkuussa ja -louhinnassa on käytettävä ”ajanmukaisia silmänsuojustimia”. Jo nyt on selvinnyt se, että suojautumista on ainakin joissakin töissä osattu ajatella yllättävän fiksusti jo varhain. Värjäämössä tai muissa kosteissa oloissa tehtävissä töissä oli järjestysohjeen mukaan käytettävä tarpeen vaatiessa puukenkiä. Suojaimia sadan vuoden varrelta Silmänsuojustimista älyteknologiaan 1889 keisarillinen asetus teollisuus ammateissa toimivien työntekijäin suojelemisesta. – Vuoden 1924 lopussa annettiin monta järjestysTEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT MARTTI HUMPPILA (SUOJAINKUVAT) JA MERJA KARJALAINEN Työsuojelun lainsäädäntö Suomessa 2006 nykyinen työ suojelun valvontalaki Millaisia suojaimia suomalaisten piti käyttää työssään sata tai 50 vuotta sitten. 1927 ammattientarkastuslaki 1930 työturvallisuuslaki 1958 uusi työturvallisuuslaki 1974 työsuojelun valvontalaki 2002 nykyinen työturvallisuuslaki. – Tämä vertautuu nykypäivänä tehtävään asbestityöhön. Ammattien tarkastustoiminta alkoi. Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 1924, kiinnitettiin huomiota muun muassa kehruuja kutomotöiden turvallisuuteen
Sen mukaan työntekijän oli pukeuduttava pestävään työpukuun, joka ympäröi tiiviisti kaulan ja ranteet, ellei se työtilan korkean lämpö tilan vuoksi ollut hänelle haitaksi. Ensimmäiset turvajalkineet olivat kumipohjaisia, ja niiden valmistus alkoi Suomessa 1960-luvulla.. Ensimmäinen työkäyttöön tarkoitettu hengityksensuojain patentoitiin Yhdysvalloissa vuonna 1849. Kun sivutuotteiden talteenottolaitoksessa metyylialkoholin päälle erittyvää öljyä kaadettiin tynnyriin, työntekijöiden piti ”olla varustetut hengityskojeilla”. – Hienot ajatukset taisivat tavoittaa vain suurimpia yrityksiä, eikä niistäkään kaikkia, Humppila toteaa. Suojaimia sodankäyntiin Humppilan mukaan arkistoista on tullut vastaan välillä liikuttaviakin yksityiskohtia, jotka kertovat yhteiskunnan ja ammattien muuttumisesta. – Ohjeen laatiminen kertoo siitä, että lumppujen käsittely on varmaankin ollut siihen aikaan melko yleinen työ, Humppila huomauttaa. Vuodesta 1926 alkaen lain piirissä olivat jo lähes kaikki ruumiillista työtä tekevät. Suojautuminen ei kuitenkaan ollut riittävää, sillä teollistumisen alkuaikoina työtä tehtiin raskaissa ja vaarallisissa oloissa ja tapaturmia sattui paljon. Suomessa oli jo vuonna 1898 tullut voimaan tapaturmavakuutuslaki, joka koski teollisuus-, kaivosja rakennustyöläisiä sekä rautaja raitioteiden työntekijöitä. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 57 ohjetta. Työpukuja koskevia ohjeita on annettu useille aloille. Nämä nahkapohjaiset työkengät ovat luultavimmin 1950-luvulta. Suojaimen materiaalina oli kostutettua villaa, ja siinä oli hengitystä ohjaavia venttiilejä. Esimerkiksi keramiikkateollisuudessa lasitusaineiden käsittelyyn liittyi lyijymyrkytysriski, jonka vuoksi työssä oli käytettävä sileää, tiivistä ja peittävää työpukua, kertoo Humppila. Vuoden 1924 järjestysohjeista yksi oli ohje ”rättien lajitteluja revintätyötä” varten. Martti Humppila käy tutkimassa tietolähteitä muun muassa eduskunnan kirjastossa. Esimerkiksi hengityksensuojaimista löytyy ensimmäinen maininta sulfaattiselluloosatehtaita koskevassa järjestysohjeessa vuodelta 1924. Säädösten rinnalla työturvallisuutta edisti se, että tapaturmavakuutukset tulivat pakolliseksi
Nykyisin sen suojainliiketoimintaa jatkaa kansainvälinen Scott Safety, joka on osa 3M-konsernia. Siksi suojaimiin tulivat vaimentimet, Humppila kertoo. Myös Suomessa käynnistettiin vaativaa suojainvalmistusta. Vaasasta tuli suomalaisen hengityksensuojausosaamisen keskus. Se näyttää yllättävän nykyaikaiselta. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 58 – Hengityksensuojainten kehitys liittyy kuitenkin paljolti ensimmäiseen maailmansotaan ja siellä käytettyyn taistelukaasuun, Humppila kertoo. Nykyisin ne ovat työsuojeluhallinnon alaisen Työsuojelunäyttelyn hallussa. Valtion Rikkihappoja Superfosfaattitehtaat Oy aloitti suojainten valmistuksen sota-ajan tarpeisiin. Sittemmin Rikkihappoja Superfosfaattitehtaista tuli Kemira Safety Oy. Standardien ansiosta esimerkiksi suojakypärältä alettiin vaatia kestävyyden lisäksi myös iskua vaimentavia ominaisuuksia. Ennen ohjeita suojainten ominaisuuksia arvioitiin kokemuksen ja muualla jo käytössä olleiden normien pohjalta. Hyvä suunnittelu kestää aikaa Humppila näyttää tietokoneeltaan valokuvia, joita hän on ottanut vanhoista suojakypäristä, hengityksensuojaimista, suojalaseista ja putoamissuojaimista. Ruudulle ilmestyy Varokeino-lehden ilmoitus, jossa markkinoidaan ensimmäistä suomalaista muovista suojakypärää. Vielä n ykyäänkin käyttäjälle saattaa tuottaa vaikeuksia se, mihin suojaimen saa kiinnitettyä korkealla työskenneltäessä. Oli huolehdittava siitä, että jarrutus ei ole liian luja. Sotien jälkeen käynnistynyt Pohjoismaisen konekomitean toiminta auttoi aikaansaamaan yhteisesti noudatettavat vaatimukset monille koneille ja suojaimille. Vuonna 1951 annetun rakennusten katoilla tehtäviä töitä koskevan järjestysohjeen mukaan ongelma tuli tarvittaessa ratkaista niin, että katolla oli toinen henkilö turvallisella tavalla huolehtimassa köyden kiinnipitämisestä. Englantilaisiin hiilikaivoksiin suunniteltua Airstream-suojainta käytettiin Suomessakin.. Samoihin aikoihin sosiaalija terveysministeriö julkaisi ohjekokoelmassaan henkilönsuojaimia koskevat ohjeet, jotka oli laadittu pohjoismaisena yhteistyönä. Standardisointi alkoi 1970-luvulla Pidempi harppaus koko työsuojelun kehittämisessä otettiin 1970-luvulla. Esineet ovat suojainten mallikappaleita, joita valmistajien piti toimittaa silloiselle työsuojeluhallitukselle hyväksyttäviksi. Suomen Gummitehdas teki 1930-luvun lopulla kokonaamareita, joihin asennettiin saksalaisen Degean suodatin. – Se oli erittäin hieno kypärä. Silloin alkoi suojainten standardisointi aluksi pohjoismaisen ja myöhemmin eurooppalaisen yhteistyön tiivistyessä. Varokeino-lehdessä julkaistu mainos vuodelta 1952. Sama kypärämalli on hieman muunneltuna yhä myynnissä osana suojainkokonaisuutta, Humppila kertoo. Tuote suunniteltiin englantilaisiin hiilikaivoksiin, ja sitä käytettiin Suomessakin. Toinen esimerkki luovuudesta on ensimmäinen moottoroidulla hengityksensuojaimella varustettu kypärä, johon oli yhdistetty myös kasvojensuojain. – Myöskään putoamissuojauksessa ei riittänyt enää se, että pysäytetään putoaminen. Nykyaikaiset putoamissuojaimet ovat valjaita, joissa on vaimennin ja köysi tai kelautuva tarrain. Suomessa säädettiin vuonna 1958 uusi työturvallisuuslaki, joka korvasi vuonna 1930 säädetyn edellisen lain. Esineiden lisäksi Humppila on ottanut valokuvia lehtimainoksista ja artikkeleista. Humppilan käsityksen mukaan vasta silloin suojaimilta alettiin vaatia tietynlaisia, yksilöityjä ominaisuuksia
Siinä määritellään, millaisia ominaisuuksia EU:n markkinoille tulevissa tai ensimmäistä kertaa EU:ssa käyttöön otettavissa suojaimissa tulee olla. – Suojainten käytettävyys ja ergonomia ovat parantuneet, ja suojaavilta ominaisuuksilta vaaditaan enemmän kuin ennen, hän toteaa. Myös lainsäädännössä olisi Humppilan mukaan vielä viilattavaa. Myös Työterveyslaitos on hänen mukaansa vaikuttanut merkittävästi alan kehitykseen toimimalla arvostettuna asiantuntijana standardoimistyössä ja kehittämällä suojainalan koulutusta yhdessä STYL:n kanssa. RAKENNAMME SUOMALAISTA TYÖTURVALLISUUTTA Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971. Nykyaikaan liittyvä ikävä puoli on ollut tuoteväärennösten ilmaantuminen markkinoille. Siksi voi käydä niin, että työtä tehdään huonosti istuva kuulonsuojain korvilla tai että hengityksensuojain ei ole tarpeeksi tiivis. – Suomalaiset suojainvalmistajat ovat tehneet edistyksellistä työtä suojainten kehittämisessä ja olleet mukana myös standardisoinnissa, Humppila kiittää. – Se ei ihan vastaa nykypäivän ajattelua, Humppila naurahtaa. www.tyosuojelutalo.fi Työsuojeluja työhyvinvointikoulutusta. Niistä ajoista on silti tultu kauas, kun terveyttä varjeltiin tekemällä märästä parrasta tulppa hengityksensuojaimeksi ja juomalla vaahtoavaa olutta työn jälkeen keuhkojen puhdistamiseksi. Neljässäkymmenessä vuodessa on hänen mukaansa menty eteenpäin monessa asiassa. Käytännönläheisesti. Ne tulisi ottaa käyttöön. Sen ansiosta esimerkiksi suojainten asianmukaisuutta ja kuntoa sekä käyttäjän turvallisuutta voidaan valvoa etäohjelmien avulla. – Mutta silloinkin on mietitty asiaa ja kielletty putoamisvaarallisen työn tekeminen ilman varmistusta. Älysovelluksia ja tuoteväärennöksiä Humppila uskoo, että tulevaisuudessa älyteknologia yleistyy yhä myös suojainalalla. Humppilan työsuojelu-ura alkoi työsuojeluhallituksen virkamiehen tehtävässä vuonna 1976. – Myös suojainten käytössä on menty koko ajan parempaan suuntaan. Tarinan mukaan se oli kalifornialaisten palomiesten keino välttyä savun vaaroilta viime vuosituhannen alussa. Näkyvien vaatteiden ja kypärän käyttö on arkipäivää. – Käytännön keinot tähän ovat olemassa. Esimerkiksi rakennustyömaat näyttävät nykyisin aivan erilaisilta kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Suojalaseja eri aikakausilta. Laki ei edellytä riittävän hyvin sen varmistamista, että suojain varmasti suojaa käyttäjäänsä. Suomella on ollut vahva rooli Nykyään henkilönsuojaimiin vaikuttaa vuonna 2016 voimaan tullut EU-asetus. Standardit taas antavat esimerkinomaisen mallin siitä, miten asetusta voidaan noudattaa
Johtokunta hyväksyy esityksen 2. Ryhmään pyydetään aina sekä työnantajien että työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen edustajat siltä alalta, jolla tutkinnan kohteena oleva yritys toimii. Traagisesta tapahtumasta käynnistyi TOT-tutkinta, jonka loppu raportti julkaistiin lokakuussa 2017. HELMIKUU TAMMIKUU TVK TEKEE ALKUSELVITYKSEN Veijola ryhtyy keräämään esitietoja onnettomuu desta. Johtokuntaan kuuluu työmarkkina järjestöjen ja vakuutusyhtiöiden edustajia. Tieto on tärkeä tapahtumien kulun ymmärtä miseksi ja ennen kaikkea siksi, että samanlaiset onnetto muudet osattaisiin vastedes välttää. MAALARI KUOLEE TYÖTAPATURMASSA TVK:n työturvallisuusasiantuntija Otto Veijola saa tiedon tapahtuneesta pari päivää onnettomuuden jälkeen. TVK:ssa tehdään kaikista työpaikalla sattu neista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista selvitys TOTjohtokunnalle, joka päättää, tutki taanko tapaus. TEKSTI HELINÄ KUJALA Maalari kuoli konepajahallissa räjähdyksessä saamiinsa vammoihin joulukuussa 2016. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 60 S uomessa vuosittain noin 20—25 ihmistä menet tää henkensä työssä sattuneessa tapaturmassa. Neljäs ryhmän jäsen on sen vakuutusyhtiön asiantuntija, jonka asiakasyrityksessä tapaturma on sattunut. Jos tapaturma on hyvin samanlainen kuin jokin aiemmin tutkittu onnettomuus, tapauksessa ei todennäköisesti edetä alkuselvittelyä pidemmälle. TAPATURMAINEN KUOLEMA 3. Tämän tapauksen hän saa tietoonsa vakuutusyhtiön edustajalta. – Tärkein kriteeri tutkinnan aloittamiselle on, että tutkinnalla voi saada merkittävissä määrin uutta turvallisuustietoa, Veijola määrittelee. Nyt Veijolan luotsaamassa ryhmässä ovat edus tettuina TVK:n ja vakuutusyhtiön lisäksi Tekno logiateollisuus ry ja Metalliliitto. TOT-JOHTOKUNTA PÄÄTTÄÄ TUTKINNAN ALOITTAMISESTA Maalaamossa sattunut tapaus on harvinainen, joten Veijola tekee TOTjohtokunnalle esityksen tut kinnan aloittamisesta. Näin TOTkuolemat tutkitaan JOTTA SAMA EI TOISTUISI TYÖRYHMÄ KOOTAAN Seuraavaksi on koottava TVK:n asiantuntijan johtama työryhmä tutkimaan onnettomuutta. – Usein ensimmäinen tieto kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta tulee meille joko median kautta tai sitten viranomaisilta tai vakuutusyhtiöltä – nopeasti joka tapauk sessa, Veijola kertoo. helmikuuta. Kerromme, miten tutkinta eteni. Osasta tapauksista tehdään työpaikkaonnet tomuuksien tutkinta, TOTtutkinta, jossa tutkintaryhmä Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) johdolla selvittää onnettomuuteen joh taneet syyt. Asiantuntijuuden vahvistamiseksi käytetään usein myös ulkopuolisten yritysten ja tutkimuslaitosten konsultointia
– Keskustelujen jälkeen menimme maalaamoon katsomaan tapaturmapaikkaa. Päävastuu siitä on Veijolalla, mutta ryhmän jäsenten tehtävänä on työstää ja kommentoida luonnosta verkkoalustalla. Siihen kysytään arviota myös ulkopuoliselta sähköja räjähdysalan asiantuntijalta. Jos työympäristö on hyvin muuttuva, esimerkiksi rakennustyömaa, sinne on toki syytä päästä nopeammin. Hyvä aika tutkintaryhmän käynnille on pari kuukautta tapauksen jälkeen, kun tilanne on jo jonkin verran selkiytynyt. Asioista keskustellaan avoimesti henkilöstön kanssa ja tarvittaessa järjestetään myös ulkopuolista apua, Veijola toteaa. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 61 TUTKINTARAPORTIN LUONNOS SYNTYY Työpaikalla käynnin ja tutkintaryhmän kokouksen jälkeen alkaa raportin laadinta. Tässä tapauksessa selvisi hyvinkin kattavasti, mistä räjähdys oli mahdollisesti johtunut ja miten tilanne oli päässyt syntymään. – Työpaikalla käyminen toi kyllä selvyyttä siihen, miten syy-yhteydet olivat vaikuttaneet toisiinsa. – Yritykseltä tuli muutama tapahtumien kulkuun liittynyt kommentti. Tapaturmalla ei ollut silminnäkijöitä, joten tapahtumien kulusta ei ole täysin selvää kuvaa. Siellä oli kuitenkin jo ehditty selvittää asioita ja tehdä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tutkintaraportti on siis työryhmän näkemys siitä, mitä todennäköisimmin on tapahtunut, Veijola sanoo. Vierailu kestää koko päivän. Suljetussa tilassa oli jostain syystä sattunut räjähdysmäinen tulipalo, joka oli sytyttänyt maalarin työhaalarin tuleen. Veijola ottaa yhteyttä yritykseen ja sopii, että ryhmä saapuu paikalle 23. Tällaiset onnettomuudet ovat niin pysäyttäviä, että niiden jälkeiset tilanteet hoidetaan yrityksissä usein hyvin. Tutkimalla voimme tuottaa samalla alalla toimiville tietoa siitä, minkälaisia vaaroja työssä voi olla. helmikuuta. 5 .. Konepajayrityksestä tapaamiseen osallistuu yrityksen johtoa, työturvallisuudesta vastaavia ja onnettomuushetkellä paikalla olleita henkilöitä, joiden kanssa työryhmä käy läpi onnettomuuspäivän tapahtumia ja pyrkii selvittämään tapaturman syy-yhteyksiä. Monesti työpaikoilla on jo tehty korjaustoimenpiteitä, mutta paikan päällä saa silti havainnollisen kuvan siitä, millaiset tilat ovat tapaturman aikaan olleet. Tälläkin kertaa vastaanotto on myönteinen. Onnettomuuden sattuessa maalari oli työskennellyt yksin. Hän sai vakavat palovammat ja kuoli sairaalassa samana päivänä. toukokuuta, Veijola lähettää sen yritykseen kommentoitavaksi. TYÖRYHMÄ KÄY ONNETTOMUUSTYÖPAIKALLA Tapahtumien kulun selvittämiseksi tutkintaryhmän on käytävä työpaikalla. ONNETTOMUUSTYÖPAIKKA KOMMENTOI RAPORTTIA Kun raporttiluonnos on valmis 29. Niiden mukaan tulipalo oli mahdollisesti syttynyt ensin ja sen seurauksena tynnyri oli räjähtänyt. 8 . Veijolan mukaan yritykset suhtautuvat tutkintaan yleensä suopeasti, vaikka kyse ei olekaan lakisääteisestä, työpaikkoja velvoittavasta toiminnasta. MAALISKUU TOUKO-ELOKU U SÄHKÖJA RÄJÄHDYSALAN ASIANTUNTIJAAPUA TARVITAAN Tutkintaryhmällä ei ole täyttä varmuutta siitä, mistä räjähdyksen aiheuttanut kipinä on saanut alkunsa. – Yritykselle tehdään aina jo etukäteen selväksi, että päätarkoitus on edistää työturvallisuutta eikä keskittyä niinkään siihen, kenen syytä mikäkin asia oli. – Usein tällaisessa tutkinnassa joitain asioita voidaan ainoastaan päätellä. Kommentit huomioitiin, ja raportin loppupuolelle kirjattiin, että tapahtumien kulku perustuu työryhmän näkemykseen. – Työpaikalla oltiin tietenkin yhä järkyttyneitä tapahtuneesta. Isot muutokset ovat kuitenkin harvinaista, sillä raportit tehdään pitkälti työpaikalta saadun tiedon varassa. – Joskus työnantajilta voi tulla muutostoiveita, koska joitain asioita on ehkä ymmärretty väärin tai niistä on saatu lisätietoa matkan varrella. – Meillä ei ole oikeutta mennä työpaikalle suoraan, kuten viranomaisilla on
syyskuuta. Kuolemaan johtaneiden tapausten määrä on vuosittain pysynyt lähes samana jo jonkin aikaa. Lue seuraavalta sivulta, miten onnettomuus tapah tui, millaisia päätelmiä tutkintaryhmä teki ja miten vastaavat tapaturmat eh käistään tulevaisuudessa. LISÄÄ AIHEESTA www.tvk.fi > Tietopalvelu ja julkaisut > Onnettomuustutkinta Kaikki TOT-tutkintaraportit ovat luettavissa osoitteessa: totti.tvk.fi MONTA TUTKINTAA VIREILLÄ YHTÄ AIKAA K UN TUTKINTARYHMÄ selvitti maalarille sattunutta onnettomuutta, TVK:n turvallisuusasiantuntija Otto Veijola johti samaan aikaan myös kuutta muuta TOT-tutkintaa. Ennen julkaisemista lopullinen versio lähetetään vielä tiedoksi työpaikan edustajille. 3M Science. TM Lue lisää ja hae mukaan testikäyttäjäksi: www.3M.fi/WSALERTXPI Nyt voit yhdistää kuulonsuojaimesi kahteen matkapuhelimeen samanaikaisesti 3M ™ PELTOR ™ WS ™ ALERT ™ XPI 3M_ttt617_108x280.indd 1 13.11.2017 9.03. Toivottavaa on, että nekin tulevat vähenemään. 3M ™ PELTOR ™ WS ™ ALERT ™ XPI on ympäristömelua vaimentavalla mikrofonilla ja uusimmalla Bluetooth ® MultiPoint -teknologialla varustettu kuulonsuojain. Mukana oli myös laaja teematutkinta, jossa tarkasteltiin useita samankaltaisia tapauksia samalla kertaa. RAPORTTI VALMISTUU TOT-johtokunta käsittelee raportin kokouksessaan 14. Kuulonsuojain voidaan yhdistää yhteen tai kahteen matkapuhelimeen, jolloin voit vastata puhelimeen meluisissa ympäristöissä työtäsi keskeyttämättä. – Yleinen trendi kaikissa työtapaturmissa on onneksi se, että ne ovat yhä lievempiä. Samalla tarkastellaan asioita myös turvallisuusjohtamisen näkökulmasta, Veijola kertoo. Applied to life. Nykyisin tutkinnassa pureudutaan entistä syvemmin tapaturman taustalla oleviin syy-yhteyksiin. 1 . Veijolan tekemän viimeistelyn jälkeen se on valmis taitettavaksi ja julkaistavaksi. Tutkimista riittää edelleen: marraskuun puoliväliin mennessä työpaikkatapaturmissa on vuonna 2017 menehtynyt 16 ihmistä. SYYSKUU LOKAKUU RAPORTTI JULKAISTAAN TOT 2/2017 -raportti Maalarin työhaalari syttyi tuleen liuotintynnyrin räjähtäessä ilmestyy TVK:n verkkosivuilla lokakuussa. – TOT-tutkinnan läpivientiaika aloittamisesta hyväksyntään on yksi kalenterivuosi
Työn luonteen vuoksi maalaamossa työskenneltiin aina yksin. Maalaamo oli asianmukainen, räjähdysvaaralliseksi tilaksi luokiteltu ex-tila, josta ei löytynyt ohennehöyryn syttymistä selittävää vikaa. Hän oli vaihtanut maalaushaalarin työhaalariin ja palat tuaan jatkanut töitä työhaalari yllään. Todennäköi sesti tynnyrin oli oletettu olevan tyhjä. Perehdyttämisen lisäksi työntekijöiden osaamista on vahvistettava riittävällä toistuvalla koulutuksella. Yllään hänellä oli pääosin keinokuidusta valmistettu työhaalari. Tilassa, jossa työskennellään yksin, pitää olla valvon takamera tai ainakin hätäpainike avun saamiseksi. Maalarilla oli jalassaan turvakengät, joista puuttui staattista sähköä purkava ominaisuus. Tauon jälkeen hän oli alkanut pestä maaliruiskua. Maalarin työhaalari syttyi tuleen liuotin tynnyrin räjähtäessä (TOT 2/2017) Maalijätetynnyriä säilytettiin maalaa mossa vastoin työohjetta. Hän oli todennäköisesti kerännyt itseensä sähkövarausta tuotantotiloissa liikkuessaan. Oletettavaa on, että staattisesta jännityksestä syntynyt kipinä sytytti kaasuseoksen ja aiheutti räjähdyksen. Maalaamossa oli maalijätteen keräysastiaksi tarkoitettu 200 litran liuotintynnyri, jota ei ollut maadoitettu. Hän ei ollut kahvitauolta palattuaan vaihtanut ylleen työhön soveltuvaa maalaushaalaria. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK olla selvää, millaisia vaaroja väärän lainen vaatetus voi aiheuttaa. Räjähdys sytytti maalarin työasun tuleen Tiedot perustuvat Tapaturmavakuutuskes kuksen (TVK) johtaman tutkintaryhmän laatimaan raporttiin. Hän menehtyi vakaviin palovammoihinsa sairaalassa samana päivänä. Tynnyrissä ollut liuotinseos oli todennäköisesti pääosin kaasuuntunutta, ja tynnyrin korkki oli auki. Kokenut 61-vuotias pintakäsittelijä työskenteli tilassa yksin. Tynnyriä ei ollut maadoitettu, mikä oli työohjeen vastaista. Maalari menehtyi vakaviin palovammoihin. Tynnyri oli betonilattialla, jonka pinnalla oli paksu kerros maalia, ja maalikerros oli saattanut estää maa doittumisen. Maalari pääsi itse ulos maalaamosta, juoksi ulos ja alkoi sammuttaa vaatteitaan lumessa kierimällä. 1 2 TAPATURMAINEN KUOLEMA. Maalari oli puhdistanut maaliruiskua tynnyrin lähellä. Työ ohjei den vastaisiin toimintatapoihin on puututtava välittömästi. Heidän kanssaan on käytävä läpi myös toimin tatavat tulipalo ja räjähdystilanteissa. Ilman kanssa sekoittuessaan kaasusta muodostui herkästi räjähtävä yhdistelmä. Maalaamon lä hellä oli hätäsuihku, mutta se ei sijainnut näköetäisyydellä ovesta poistuttaessa. Hän oli maalannut korkeapainemaaliruiskulla ja käynyt sen jälkeen kahvitauolla. O nnettomuus tapahtui raskaita konepajatuotteita valmistavan yrityksen maalaamossa. Maalarilla oli yllään turvajalkineet ja työhaalari, joka paloi onnettomuu dessa lähes kokonaan. Sinne oli jäänyt pieni määrä epoksiohennetta, joka maalijätteen tavoin on herkästi syttyvää. Maalari ei ollut kiinnittänyt tynnyriin maadoitusjohtoja. Maalijätteille tarkoitetun tynnyrin pohja repesi räjähdyksessä. Raportit osoitteessa totti.tvk.fi. Hätäsuihku on sijoitettava niin, että sen voi havaita tilasta pois tuttaessa. Työpaikalla on valvottava suun nitelmallisesti ja säännöllisesti, että työohjeita noudatetaan ja että työtä tehdään turvallisesti. 09_Kuvate ksti_nega 1. 2. Työpaikan ohjeistuksen mukaan maa liruisku pestään maalaushaalari päällä heti työn päätteeksi. Ennen töiden aloittamista kai kille maalaustyötä tekeville tulisi Miten vastaavat onnettomuudet estetään. Maalari oli ilmei sesti kuitenkin mennyt tauolle ennen ruiskun pesemistä. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 63 Maalari puhdisti maaliruiskua konepajahallin maalaamossa, kun maalijätteen keräystynnyri räjähti ilmeisesti staattisen sähkön synnyttämästä kipinästä. 09_Kuvate ksti_nega i Lue sivuilta 60–62, miten tämä tapaturma tutkinta tehtiin
w Asbes?n poistoon w Kemikaalien käsi?ely w Lyijyn poistaminen w Tartunnan aiheu?ajat w Pelastustyö Suojaus 99,97 %, paino 500 g, ei letkuja, kustannustehokas, kompak?, sovite?avissa muihin henkilösuojaimiin . Valitse kahdeksasta itsenäisestä henkilösuojainmoduulista sopivimmat koulutukset. Suojainpassi on voimassa 3 vuotta. Kiinnostuitko. puh. Suomessa tapahtuu hurja määrä työtapaturmia, joista suuri osa voitaisiin estää oikeanlaisten henkilösuojainten avulla. Virtuaalisen Suojainpassin avulla sekä työnantaja että työntekijä ymmärtävät suojaimen valinnan ja asianmukaisen käytön merkityksen kiinnostavalla ja vuorovaikutteisella tavalla, ajasta ja paikasta riippumatta. www.3tratkaisut.. www.suojalaite.. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 64 RAKENNAMME SUOMALAISTA TYÖTURVALLISUUTTA Nii?ylän?e 3, 00620 Helsinki Puh. 3T Ratkaisut Ratkaisevasti parempia työpäiviä 3T Ratkaisut Oy on auttanut yli 15 vuoden ajan työpaikkoja työturvallisuuden, tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja -terveyden tuloksellisessa johtamisessa. Ratkaisuissamme yhdistyvät validit menetelmät ja laadukkaat digitaaliset työkalut. 010 2310 340 myynti@3tratkaisut.. 09 7771 8600 suojalaite@suojalaite.. w Automaa?nen TM3P-luokan hengityssuojain w IP 66 luokituksella w Suunniteltu käyte?äväksi myös dekontaminaa?osuihkuissa. Moduulit sisältävät perustietoa, käytännönläheisiä esimerkkejä ja vuorovaikutteisia tehtäviä. Ota yhtey?ä! Ultra Turvallinen, kanne?ava, älykäs Työturvallisuuden ja henkilönsuojaimiin erikoistunut asiantun?ja. 045 613 6700 • suojainpassi@styl.fi LISÄTIETOJA Henkilönsuojainten käyttäjille • Työnjohtajille • Esimiehille • Työsuojeluhenkilöstölle Luottamushenkilöille • Henkilönsuojainten ostajille • Henkilönsuojainten myyjille Työterveyshenkilöstölle • Viranomaisille • Oppilaitoksille • Vakuutusyhtiöille Tutustu osoitteessa www.etra.fi ETRA tarjoaa laajan valikoiman suojaintuotteita. 1 3 2 4 6 7 8 5 P
Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Th ink sto ck ph ot os Voit tilata myös verkossa osoitteessa: www.tttlehti.fi Tilaukset vielä vuoden 2017 hinnoilla! ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, vastaajia 767. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2017 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus. TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. (Laskutusväli 12 kk). Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001
– Toivomme tulevaisuudelta ennen kaikkea terveyttä ja hieman lyhyempiä työpäiviä. Toivon, että voimme jatkossakin matkustella ja tutustua uusiin kulttuureihin. Hän oppi muun muassa, etteivät kaikki piilolinssinesteet ja pesuaineet sovi. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 66 66. JANESSA KERTOO VIETTÄVÄNSÄ vapaa-aikaansa myös ulkoilemalla kavereidensa kanssa. – Perustin yrityksen Janessan ollessa aivan pieni, ja perheemme elämä on kietoutunut vahvasti sen ympärille. – Rentoudumme matkustelemalla. Perheellämme on myös yhteisiä yrityshaaveita, joita saatamme hyvinkin toteuttaa tulevaisuudessa. Myös mieheni on töissä yrityksessä, Jaakonen sanoo. Hänen mukaansa limakirjan teko ei eronnut kovinkaan paljon keittokirjan tekemisestä. Jaakosen mukaan perheenjäsenet ovat läheisiä toisilleen: myös kaksi jo omilleen muuttanutta lasta ovat arjessa vahvasti läsnä. Moni myös tuskaili lasten limakokeiluja, sillä aineksia ostettiin ja niihin käytettiin rahaa, mutta kokeilut epäonnistuivat, äiti kertoo. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 66 VAPAALLA 66 H elsinkiläinen Janessa Ngo on tehnyt limakirjan, jossa neuvotaan, kuinka valmistaa lasten ja nuorten keskuudessa suosittuja puristeltavia limoja, slimejä. – Naureskellen haimme kaupasta partavaahtoa, liimaa ja jopa piilolinssinestettä, kunnes huomasimme, etteivät kaikki ainekset toimikaan, Jaakonen kertoo. Janessa: 12-vuotias koululainen, perheen neljästä lapsesta nuorin Kati: 41-vuotias kokki, toiminut yrittäjänä vuodesta 2007 Kotipaikka: Helsinki Janessa Ngon ja Kati Jaakosen kirja: Slime – Limat ja löllöt ihanat ällöt. Lapset ovat tottuneet niin kaupunkilomiin kuin eksoottisiin maihin. Lisäksi amerikkalaisissa ohjeissa käytetään aineksia, joita kaikkia ei saa myrkyllisyytensä vuoksi ostaa Suomesta. Hän haaveilee matkasta Amerikkaan. JAAKONEN TEKEE TYÖKSEEN muun muassa keittokirjoja. Kirja syntyi yhteistyössä yrittäjänä työskentelevän äidin Kati Jaakosen kanssa. (Readme.fi, 2017.) Janessa Ngo ja Kati Jaakonen Kati Jaakonen tekee työkseen muun muassa keittokirjoja. Janessa sanoo löytäneensä pienen tutkailun jälkeen tietoa siitä, mitä ainesosia limoissa kuuluu olla, jotta ne onnistuvat. Janessa Ngo innostui slimeistä YouTube-videoiden kautta. – Limakokkailuja varten hankimme omat kulhot ja mitat ja valmistimme limoja samaan tapaan tarkasti mittaillen ja ohjeita ylös kirjoittaen, äiti ja tytär kertovat. Innostus kirjan tekemiseen lähti Janessan omista kokeiluista. ”Maailman näkeminen matkustelemalla on meille yhteinen harrastus ja mielenkiinnon kohde.” – Uteliaina koluamme myös epätyypillisiä paikkoja. Lähdemme matkaan usein seikkailuhengessä rinkat selässä, ja matka etenee ennalta suunnittelematta omien fiilisten mukaan. – Huomasimme, ettei Suomessa ollut kukaan tehnyt kirjaa, eikä käännöksiä voinut käyttää juuri niiden sisältämien kiellettyjen ainesosien vuoksi. – Löysin YouTubesta amerikkalaisia videoita slimejen valmistuksesta, ja aloin kokeilla niitä itse kotona, hän kertoo. Limakokeiluista TEKSTI MILKA MANTSINEN KUVAT JANESSA NGO JA KATI JAAKONEN syntyi tyttären ja äidin yhteinen kirja. Yleensä aina on jokunen matkavaraus tehty, äiti lisää
– 24.1.2018 Tampere 26. – 28.3.2018 Helsinki Toimiva työyhteisö Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma 14.12.2017 Kuopio, 17.1.2018 Oulu, 31.1.2018 Helsinki Työterveyshuollon perusteet 24.1.2018 Helsinki ja Oulu Työterveysyhteistyön ajankohtaispäivät 10. – 11.4.2018 Helsinki (videoyhteydellä Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) Työterveysneuvottelu 26.4.2018 Helsinki Työkykyinen työntekijä Riskien arviointi työpaikalla 1. – 24.5.2018 Turku Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. 030 4741 Ihan parasta uutta vuotta 2018! Ensi numerossa TTT-lehti 1/2018 ilmestyy 31.1. – 22.3.2018 Oulu Työsuojeluvaltuutetun perustieto 29. – 12.12.2017 Helsinki, 22. POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Henkilöstöjohtamisen myytinmurtajat 14.3.2018 Helsinki Monitilatoimistot työympäristönä 14.3.2018 Oulu Hyvinvoiva henkilöstö Esimies henkilöstön hyvinvoinnin edistäjänä 27. – 28.2.2018 Helsinki, 20. – 31.1.2018 Helsinki, 20. Nano: tyhmät kysymykset & viisaat vastaukset TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS. – 13.4.2018 Helsinki, 28. Jokainen oppii omalla tavallaan Miten diabetes ja työ liittyvät toisiinsa. – 2.2.2018 Tampere, 12. – 22.3.2018 Oulu 22. – 29.5.2018 Tampere Vahingoista oppiminen tapaturmaja vaaratilannetutkinta 20.2.2018 Tampere, 3.5.2018 Helsinki Työsuojelupäällikön perustieto 11
Pohjallisessa on useita eristäviä kerroksia, merinovillaa poistamassa kosteu a ja kaksinkertainen iskuja vaimentava materiaali. Siinä käytetään metalli omia pitosärmiä, lisäksi pohjan termokromaa inen valkoinen pala muu uu siniseksi, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle. Jalkineissa on Thinsulate™-vuori, FX2 Winter-pohjalliset, jotka pitävät jalat lämpiminä. Lisätietoja JALAS.COM. Vibram ® Arctic Grip -ulkopohja pitää märällä jäällä kolme kertaa paremmin kuin mikään muu Vibram-pohja. SUUNNITELTU ÄÄRIOLOSUHTEISIIN Esi elyssä uusi JALAS ® Arctic Grip-mallisto JALAS ® Arctic Grip -valikoiman turvajalkineet on tarkoite u eri äin vaativiin olosuhteisiin joissa huipputason turvallisuus yhdistyy ergonomiaan, mukavuuteen ja kylmyydeltä suojaamiseen