Työ Terveys Turvallisuus 6/2018

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttlehti.fi POMO, OPI JA kehity viestijänä Onnittelut 15-VUOTIAALLE NOLLA TAPATURMAA -VERKOSTOLLE! Kiertotalous tuo UUDET TURVARISKIT ENEMMÄN AIKAA esimiestyölle Naiset innostuivat BUUSTIRYHMISTÄ Kuulonalenemaa EI VOI PARANTAA NRO 6/2018 | 15 €
Mikäli työnantajasi on ottanut uuden toimintamallin käyt töön, voidaan sen avulla työterveyshuollon palveluita kohdistaa tarvitta essa juuri sinul le. Tutustu palveluun ja luotsaa yrityksesi työhyvinvointi uudelle tasolle: mehilainen.fi/yrityksille/tyokykytutka Pidä yrityksesi tärkein resurssi 100% kunnossa.. MITÄ TYÖKYKYTUTKASSASI NÄKYY. HENKISET VOIMAVARAT TYÖKUORMITUS FYYSINEN KUNTO TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE EN NA KOIV A TYÖKYKYJOHTAM INEN SAIRAUSPOISSAOLOT Kehitimme työterveyshuollolle uuden tekoälyä hyödyntävän toimintamallin. Mehiläisen Työkykytutka mahdollistaa työterveydelle työkykysi laskun havaitse mi sen ennakoidusti. Näin tuemme terveyttäsi ja jaksamistasi sekä autamme ylläpitämään työkykyäsi
12 Äänestä parasta 26 Tilauskortti 50 Vapaalla Selkäkipu talttui viikoittaisella pilateksella. 32 Terveys ajassa Turvallisuus 36 Biokaasua tuotetaan turvallisuus edellä KANNESSA Biokaasulaitokset ovat Tukesin erityistarkastelussa. 40 Nollis kasvoi teiniikään KANNESSA NCC on ollut mukana alusta asti. 20 Hyvin johdetussa työpaikassa kaikki voittavat KANNESSA Esimiehet tarvitsevat lisää aikaa. KANNESSA PEKKA ISOTALUS KUVA HEIKKI PÖLÖNEN K U V A V E SA K E IN O N E N K U V A M IK K O T Ö R M Ä N E N. 31 Lisää liikettä toimistotyöhön Istu, seiso, polje tai keikuttele. Pääasia, että vaihdat asentoa. Vain pienellä osalla esimiehistä on aikaa tukemiseen, koska töitä tai alaisia on liikaa." FILOSOFIAN TOHTORI OSSI AURA USKOO PAREMMAN ESIMIESTYÖN PARANTAVAN HENKILÖSTÖ TUOTTAVUUTTA. 17 Esimiestyö vaatii taitoa ja tahtoa KANNESSA Huono johtaminen vie negatii visuuden kierteeseen. Ilmajokelainen Lakeuden Etappi Oy tuottaa puhdistamolietteestä ja biojätteestä biokaasua. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3 SISÄLLYS 6/2018 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Buustauksella onnistumisen kierteeseen KANNESSA 10 Pienten työpaikkojen kemi kaaliturvallisuus huolestuttaa Työ 14 Miten oppia taitavaksi viestijäksi. 18 Tulosta ja työhyvinvointia tiimityöllä Maustaja kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi. 46 Turvallisuus ajassa 47 Tapaturmainen kuolema Kuljettaja sai surmansa huoltotyössä 48 Aisapari Psykososiaalisesta kuormituksesta tuli ajankohtainen aihe. 42 Vaimennusta tarpeeksi, mutta ei liikaa Selvitä melulle altistuminen ennen kuulonsuojainten hankintaa. 24 Työ ajassa Terveys 28 Kuulon ongelmat ovat yleinen vaiva KANNESSA Vapaa-ajan melualtistus lisää kuulonaleneman riskiä. 51 Ensi numerossa Jari Partanen siirtyi tuotannosta henkilöstöpäälliköksi, kun huomattiin, että henkilöstömäärän kasvaessa myös huolenpidon tarve kasvoi. KANNESSA Vuorovaikutussuhde rakentuu arjen kohtaamisissa
Tutustu koko RollerMouse-valikoimaamme osoitteessa www.contourdesign.fi. *) Tutkimuslaitoksen Userneedsin Contour Designin tekemän tutkimuksen mukaan 93% vastaajista koki lisääntyneen fyysisen hyvinvoinnin keskitetyn hiiren käytön kautta. KEMIA Kemi Kaikki alkaa kemiasta Kiertotalous mullistaa elämäntapamme ”Tarinat vetävät puoleensa.” ”Hyvin kirjoitettuja juttuja mielenkiintoisista aiheista.” Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Värikäs, monipuolinen ja yleistajuinen erikoislehti. Keskitetty hiiri, kuten Contourin RollerMouse, vähentää tietokoneella työskentelyn kuormittavuutta, jolloin energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään. Contourin RollerMousen avulla energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään… Kokeile maksutta 14 päivää! TTT-Magazine_6_RollerMouse-Red-Wireless_220x138+5mm.indd 1 08-11-2018 12:13:47. Kestotilaus TTT-lehden lukijoille vain 69 euroa! Tee tilauksesi: • sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.kemia-lehti.fi > tilausasiat Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa ”Ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus 2016 / Focus Master Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työasennolla on oleellinen merkitys. Meille Contour Designissa on tärkeää kehittää ja suunnitella ergonomisia hiiriä, jotka lisäävät päivittäisen työskentelysi tuottavuutta
Alkukantaisten aivojeni näkökul masta lentokoneessa tapahtunut uhkasi hyvinvointiani. Sen sijaan se, että minusta tuli kanssa matkustajilleni näkymätön, ärsytti ja liikautti selvästi jotakin sisälläni. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Molemmat nelikymppiset suomalaisnaiset kään sivät kiireesti katseensa pois. Suo situsten mukaan ruokatauon aikana tulisi irrottautua työasioista ja puhua muusta kuin työstä. Seuranpuute ei minua haitannut, olinhan kirjan kanssa liikkeellä. Muiden kuin työasioiden jakaminen rakentaa luot tamusta työkavereiden kesken. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2019. Osa työstä kun voidaan tehdä joustavasti ajasta ja paikasta riippu matta. Aset tautuessani käytäväpaikalle hain tur haan katsekontaktia vieruskavereihin, jotka olivat jo istumassa. Tuli hölmö olo! Siinä vietimme pari tuntisen ikään kuin emme olisi ole massakaan toisillemme. TYÖTERVEYSLAITOS JULKAISI uudet terveyden edistämisen suositukset työ paikoilla käytettäviksi. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 K U V A JU H A SO M B Y. Tieto siirtyy monikanavaisesti, ja fyysistä kanssakäymistä työkavereiden ja esimiehen kanssa on entistä vähem män. Luolanaiselle yhteisön ulkopuolelle jättäminen olisi luultavasti koitunut kohtalokkaaksi. Sitä paitsi ruokaseura lisää hyvin vointiasi myös toisella tapaa: se edistää todistetusti ruoansulatusta. Vuositilaus 95 euroa, kestotilaus 93 euroa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Neuvo on viisas, ja sitä kannattaa noudattaa, kun halutaan kehittää työilmapiiriä ja työntekijöiden hyvin vointia. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Muu perhe istui eri penkkirivillä. KIRSI VÄISÄNEN Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 26. Luottamus: työyhteisö auttaa. Muusta porukasta eristäy tyvä esimies, joka painaa töitä tauoista välittämättä, mitätöi esimerkillään tah tomattaankin hyvät pyrkimykset. Yhteinen ruokailu tai kahvihetki on liimaa työyhteisölle. Ihmisaivojen neurologia on kehittynyt sosiaalisia tilanteita varten: koska yksinäisyys ei ole normaali tilanne, aivot tulkitsevat tilanteen vaarana tai uhkana ja ihmisen stressi järjestelmä kytkeytyy päälle. Anna vähän itsestäsi, niin jatkossa on entistä helpompaa jakaa ideoita ja pyytää apua. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Asiantuntijat suosittavat, että työpaikoilla sovittai siin ajankohdat, jolloin kokoonnutaan yhdessä kahvi ja ruokatauoille. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA 21.11.2018 Syö seurassa, edistä hyvinvointia! M atkustin syysloman päätteeksi lento koneella Prahasta HelsinkiVantaalle. TYÖYHTEISÖT OVAT nykyisin leväl lään. Arvioiden mukaan joka viides suomalainen kär sii yksinäisyydestä. Siksi sosiaalisia tilanteita tulee suosia työpaikoilla. Erityisesti johtajan ja esi miehen pitäisi osallistua yhteiseen taukoon ja osoittaa näin sekä tauotuk sen että vapaamuotoisen seurustelun tärkeyttä. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. MEILLÄ ON TARVE kuulua poruk kaan. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 85 euroa, kestotilaus 75 euroa. Monella vuorovaikutus on vähäistä myös työn ulkopuolella. Niissä otetaan kantaa muun muassa yhteisen ruokai luhetken järjestämiseen. Hyvinvointimme, viimeaikaisten tutkimusten mukaan monin tavoin jopa terveytemme, on kuitenkin vah vasti kytköksissä kanssakäymiseen. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa
Janne Karjula 045 631 4322 janne@halsa.fi Äänestä vuoden parasta kansikuvaa sivulla www.tttlehti.fi/kansikuva, osallistut palkintojen arvontaan. Varaa 1h maksuton sparraus. ”upean” persoonallisuuden lisäksi täytyy toki saada oppia sekä alaan liittyvien erityisominaisuuksien suhteen että jat kuvasti pitää yllä ammattitaitoa uusien asioiden suhteen. ”Lisääntynyt kiire työelämässä nostaa nukkumisen entistä tärkeämmäksi.” ”Hyvän työntekijän pitää olla hyvässä kunnossa. Hyvän esimiehen perus ominaisuudet löytyvät henkilön persoo nasta, ja niitä ei koulun penkillä opita. Pienikokoisena Rondo LED on helppo sijoittaa keittiöön tai työpöydälle. Miten nukut. Alaisilla oltava oikeus ammattitaitoiseen esimieheen.” Keskustelu nähtävissä www.tttlehti.fi/ esimiestyovaatiitaitoajatahtoa Äänestä parasta & anna palautetta! MIKÄ JUTTU tässä nume rossa kiinnosti sinua eniten. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ • Ajanhallintaa • Työn tuunaamista • Työpaikkakiusaamiseen puuttumisesta • Työturvallisuutta • Palautumisesta OPI VERKOSSA Pidä osaamisestasi huolta ja ilmoittaudu mukaan ttl.fi/koulutus Onko teillä laadittu työhyvinvoinnin johtamisen vuosisuunnitelma 2019. LUKIJOILTA VIITOSNUMERON KIINNOSTAVIN juttu lukijapalautteen perusteella oli Miten nukut?. Osa esimiehistä ei edes pidä esimiehenä olosta, mutta silti hakevat esimiestehtäviin, jotta saisivat enem män palkkaa ja meriittiä. Ja kaikki nämä vaikuttavat työntekijöiden työn tekemiseen positiivisesti tai negatiivi sesti.” Graham Forsberg: ”Vaikka koulu tus yleisesti ottaen on aina hyvä asia, välttämättä se ei kuitenkaan tee hyvää esimiestä. Kengät voitti Mika Laaksonen ja kirjan Barbro Hult. Kerro se tai anna muuta palau tetta, niin voit voittaa Innoluxin Rondo LED -kirkasvalolaitteen, jonka arvo on 136 euroa. Se vaatii hyvän ravinnon, liikuntaa ja riittävästi lepoa eli laadu kasta unta.” ”Kuulee varmaan päivittäin joltain työkavereilta tai tuttavapiiristä kom menttia, että on nukkunut viime yön huonosti. Arvomme kaksi palkintoa. Ja toki itselläkin, kun ikää tulee lisää, niin huomaa, että tulee nukuttua huonosti.” Blogiteksti viritti keskustelun nettisivulla Esimiestyö vaatii taitoa ja tahtoa STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen kirjoittaa esimiestyön vaati muksista sivulla 17. K UV A SH U TT ER ST O C K. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin Sievin turvajalkineet ja Pauli Juutin uutuuskirja Huono johtaminen. Kyllä pitäisi kaikilta edellyttää esimieskou lutusta ja halua kehittyä esimiestehtä vissään. Riippuen esimiehen toimialasta yms. Säännöllinen kirkasvalolaitteen käyttö voi vähentää kaamosoireita. Teksti ilmestyi jo kotisivullamme, jossa se sai aikaan vil kasta keskustelua: Jaana Laakso: ”Esimiestyöhön vaikuttavat suurelta osin myös ylimmän johdon tavat hoitaa työtään. Parasta juttua voit äänestää sivun 12 kupongilla tai verkossa 18.12. Mutta ajatus, että mennään ”johtajakouluun” ja tullaan sieltä ulos hyvinä esimiehinä – vaatinee vähän kehittelyä.” Pirjo: ”Erinomainen artikkeli
Töissä kiinnitettiin aina huomio asioihin, joita voisi parantaa. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 RUNSAAT KUUSI VUOTTA sitten ohjelmistoyritys Co denton johtava konsultti Karoliina Luoto mietti entisen, myös kehitystehtävissä olevan kollegansa kanssa, miksi omat ja toisten saavutukset jäävät huomaamatta. He lähettivät viestiä tutuilleen, ja melko pian ryhmään ilmoittautui kahdeksan kiinnostunutta. Keskustelun kuluessa he päättivät perustaa buusti ryhmän, jossa tuotaisiin esiin onnistumisia. KATSE SAAVUTUKSIIN T E K ST I A IN O P IE T A R IN E N | K U V A SH U T T E R ST O C K Lue Karoliina Luodon kokemuksista vertaistuesta sivuilta 8–9.
Jokaisen on helppo löytää asia, joka on mennyt huonosti, mutta päinvastaisia kokemuksia ei aina edes tunnista. Kaikki olemme kehittämisteh tävissä. Luodon mukaan jois sain perheissä priorisoidaan äidin pää sy buustiin, koska tämä on sen jälkeen hyvällä tuulella. Se on johtanut Luodon mukaan parempaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Buustikerho kiinnittää huomion onnistumisiin. Buustauksella ONNISTUMISEN KIERTEESEEN Codentossa järjestetty Future female -tapahtuma kokosi naisia voimaantumaan.. Näin kaikki varmasti pääsevät ääneen. Omanarvontunne vahvistuu Buustiistunnossa voi tuoda esille isoja tai pieniä asioita, yksityiselämän puolelta tai töistä. Hän arvioi keskustelujen kasvatta neen jämäkkyyttä – hän on oppinut tunnistamaan oman arvonsa. Onnistumisia voi kopioidakin – Meidän ryhmäläisten ammatit ovat erilaisia, lääkäristä antropologiin, mutta työnkuvat ovat melko saman laisia. – Viime vuoden kesänä meillä oli vii sivuotistapaaminen. Hänen tuttavistaan kokoamansa buustiryhmä on kokoontunut sään nöllisesti jo kuuden vuoden ajan. Porukka syö keskustelun lomassa, eikä kenenkään tarvitse hääriä emäntänä. Jo ensitapaamisessa he kertoivat elä mänsä suurimmasta onnistumisesta. Siinä viikonlopun aikana mietittiin, pitäisikö konseptille Missä olet onnistunut viimeksi. Buustiryhmässä onnistumiset eivät jää piiloon. Perhekin on siis näh nyt tapaamisten hyvät vaikutukset. Asiat voivat liittyä lasten elämään, työssä ratkaistuihin ongelmiin tai uralla etenemiseen ja uuteen työhön. – Paljon puhuttaa omien asioiden tunnistaminen ja se, että muistaisi pi tää niitä esillä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 8 V aikka buustausta nimi tellään keskinäisen kehun kerhoiksi, oh jelmistoyritys Coden ton johtava konsultti Karoliina Luoto korostaa sen olevan käytännössä vertais mentorointia. Toisten kokemukset ovat opiksi ja kannustukseksi muillekin. Karoliina Luodon buustiryh mä kokoontuu yleensä ravintoloiden kabineteissa. Luodon mukaan ryhmässä on jaettu hyvinkin henkilökohtaisia kokemuksia. Luoto kertoo, että ryhmä on hyvin sitoutunut buustaukseen. Vain harvoin TEKSTI AINO PIETARINEN KUVAT MAARIT HALONEN joku on poissa. Toisten onnistuneista ratkai suista voi oppia, ja onpa joku välillä kopioinutkin toisen hyväksi kokeman ratkaisun. Buustin idea on, että jokaiselle varataan kymmenen minuuttia ai kaa. Huomaan, että minullekin on kehittynyt ”onnis tumissilmä”, mikä johtaa hyvän kier teeseen, Luoto kertoo. Nel jännesvuosittaisissa kokoontumisissa jokainen kertoo viimeisestä onnistu misestaan
– Itsensä kehumisen vaikeus korostui etenkin kansainvälisiä työpaikkoja haet taessa. Idea on levinnyt Luodon kokemusten mukaan buustaus lisää työhyvinvointia ja parantaa onnistumisten kautta työn tuottavuutta. HELINÄ KUJALA NÄIN PERUSTAT BUUSTIRYHMÄN • Hanki itsellesi onnistumisen ver taisryhmä, joka kokoontuu kolmen kuukauden välein. Koemme, että buustaus on tuonut meille paljon positiivisia asioita. Suomalaisille omien saavutusten esiin tuominen ei kuitenkaan ole aina helppoa. – Työkaverit voisivat mennä yhdessä vaikka buustilounaalle tai kahville ja keskittyä puhumaan onnistumisista, hän kannustaa. Esimerkiksi ravintolan kabinetti käy hyvin. Ei tästä ainakaan haittaa ole! LISÄÄ AIHEESTA Facebook > Hakusana ”Buustionnistu misryhmät” www.buusti.tumblr.com Viime kesänä Karoliina Luodon (vas.) työpaikan tiloissa järjestettiin Future female -buustitilaisuus. Hänestä on hyödyllistä paitsi huomata onnistumiset, myös analysoida niihin johtaneita syitä. Näin fokus pysyy onnistumisissa eikä keskustelu eksy organisaation syövereihin. Tienhaaran mukaan itse kunkin olisi tärkeää oppia antamaan myönteistä palautetta itselleen. Samalla konseptilla toimivia ryhmiä on sittemmin syntynyt muitakin, mutta lukumäärästä Luodolla ei ole tietoa. Toiset voivat kommentoida sitä tai esittää jatkokysymyksiä. Sen Tienhaarakin huomasi toimiessaan aiemmin rekrytointikon sulttina. Vanhojen sananlaskujemmekin mukaan ”omakehu haisee” tai ”vaatimat tomuus kaunistaa”. • On hyödyllistä, jos osallistujat eivät ole samalta työpaikalta. Verkosto on hyvä tuki, koska naisille omista oikeuksista kiinni pitäminen ja oman kunnianhimon esiin tuominen saattaa olla vaikeampaa kuin miehille. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Voimaa ja vertaistukea verkostosta B UUSTIRYHMÄN IDEA ilahduttaa työterveyspsykologi Anna Tienhaaraa, joka toimii työyhteisöjen ja esimiestyön kehittäjänä Työterveys laitoksessa. Fazerilla työskentelevä Eeva Rahikka kuuluu myös Karoliinan perustamaan alkuperäiseen buustiryhmään.. Kyky sanoittaa omia vahvuuksiaan on tarpeen esimerkiksi uutta työtä hakiessa tai nykyistä työkuvaa muoka tessa. – Tällaiselle toiminnalle on varmasti ollut suuri tarve. • Jokaiselle osallistujalle varataan kymmenen minuuttia aikaa, ja voitte vuorotella ajanottajana. Silloin jokainen myös kertoi, missä asiassa haluaa onnistua tulevaisuudessa. on helppoa eikä vaadi keneltäkään ylimääräisiä ponnistuksia. – Ryhmässä on keskusteluja hyvin konkreettisista asioista, kuten siitä, mi ten ottaa vaativat asiat puheeksi esimie hen kanssa tai miten neuvotella palkasta. NAISET OVAT VIIME VUOSINA akti voituneet perustamaan keskusteluryh miä, jotka keskittyvät paljolti työelämän aiheisiin. Luoto uskoo, että nämä tavoitteet toteutuvat, koska aivot alkavat suuntautua sitä kohti, mihin niiden huomio kiinnitetään. Joillakin työpaikoilla onkin tapana tuoda esiin esimerkiksi viikon onnistumiset. Luodon mukaan ryhmän perustaminen itsekin Ompeluseuraryhmään kuuluva Tienhaara arvioi. Todettiin sen ainakin meidän porukassa toimivan. On koettu tärkeäksi, että naisilla on paikka, jossa jakaa koke muksia ja keskustella työstä ja työurasta, tehdä jotain. Korkeasti koulutettujen pienten lasten äitien Mothers in Business yhdis tyksessä jäseniä on 4 000. – Perustimme aluksi ryhmän itseäm me varten, ja sitten ajatus on levinnyt ryhmäläisten ja muutamien lehtijuttujen kautta. • Kokoontukaa rauhallisessa pai kassa, jossa kenenkään ei tarvitse suorittaa mitään. – Työn arjessa ei useinkaan ole aikaa pysähtyä miettimään onnistumisia, joten tällainen ryhmä on varmasti hyvä voiman lähde. Sopiva ryhmän koko on viidestä kahdeksaan ihmistä. • Jokainen kertoo suurimman onnistumisensa kuluneelta kvartaalilta sekä oppimispolun tai tapahtumat, jotka siihen johtivat. Esimerkiksi Ompeluseura ryhmällä on Facebookissa liki 30 000 jäsentä. – Tarvitaan lempeyttä itseä kohtaan ja sisäistä positiivista puhetta, kuten ”tässä teit hyvin” tai ”hienosti tsemppasit”. Buustausryhmät ovat epävirallisia, eikä niitä ole rekisteröity. Samalla saa ideoita mui den kokemuksista, Tienhaara sanoo. Tienhaaran mielestä ideaa voisi hyvin soveltaa myös työyhteisöissä. Pienen buustiryhmän etuna ovat kasvokkaiset tapaamiset ja irtiotto arki ympyröistä
Valvonta ei aina johda toimenpiteisiin työpaikalla Suhtautuminen tarkastuksiin on myönteistä, mutta velvoitteet voivat jäädä hoitamatta. Puutteellinen riskinarviointi johti siihen, että monessa työpaikassa ke mikaaleja käsiteltiin väärien suojai mien kanssa: Käytettiin esimerkiksi mekaanisia vaaroja vastaan tarkoi tettuja suojahanskoja, jotka eivät lainkaan suojaa kemikaaleilta. Yksi Sauli Riimalan (vas.) tarkastamista yrityksistä oli Helsingin Töölössä sijaitseva Hannu Ivosen kultausliike. Suurin osa tarkastamistani työpaikoista oli pie niä, alle kymmenen hengen työpaik koja, joissa ei aina ole tietoa työturval lisuuslainsäädännön edellyttämistä vaatimuksista esimerkiksi kemikaali asioissa. Yritykset osasivat odottaa tarkastuk sia, koska pääosin niistä oli ilmoitettu työpaikoille etukäteen. Tulos huolestuttaa Etelä Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajaa Satu Aunoa. Kemikaaliturvallisuuden heikko taso yllättikin työsuojelun toi mijat. Vaarallisia kemikaaleja voivat olla esimerkiksi liuottimet, öljyt, jarru Pienten työpaikkojen kemikaaliturvallisuudessa on huomattavia puutteita. Tämä selvisi teho valvonnassa, jossa työsuojeluviranomainen tarkasti 396 työpaikkaa eri puolella Suomea. Tai ohjeidenmukaisen hengityksensuo jaimen sijaan laitettiin vain suojalasit ja mentiin ulos käyttämään vaarallisia kemikaaleja. Silloin työntekijät eivät välttämättä edes tiedä käsittelevänsä vaarallisia kemikaaleja, joissa voi olla esimerkiksi ihon läpäi seviä myrkkyjä, Auno toteaa. – Omilla tarkastuksillani vastaan otto oli pääosin myönteistä. T arkastetuista työpaikois ta valtaosalla (68 %) ei ollut asianmukaista kemikaaliriskinarviota: kolmannekselta se puut tui kokonaan. Huomautettavaa ei juuri ollut. Vaarallisia kemikaaleja voivat olla esimerkiksi liuottimet, öljyt, jarru nesteet, jäteöljyt, polttoaineet ja vahvat pesuaineet.. Monel la työpaikalla ei osata hyödyntää käyttöturvallisuustiedotteita. Lisäksi teho valvonnasta oli tiedotettu eri mediois sa sekä lähetetty tiedotteita työntekijä ja työnantajaliitoille. Pienten työpaikkojen kemikaaliturvallisuus huolestuttaa TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT VIRPI SAARINEN Työsuojelutarkastaja Sauli Riimala teki tarkastuksia Helsingissä. – On selvää, että kemikaaliturvalli suuden tehostettua valvontaa tulee tehdä myös jatkossa, Auno sanoo. Tarkastustoimintaan suhtau dutaan työpaikoilla valvonnan lisäksi myös neuvontana, Riimala kertoo. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 10 nesteet, jäteöljyt, polttoaineet ja am mattikäyttöön tarkoitetut vahvat pesuaineet. Monella työpaikalla kemikaalitur vallisuutta oli valvottu jo aiemmin, mutta tarkastuksella annetut velvoit teet oli jätetty hoitamatta tai hoidettu vain osittain. – Näyttää siltä, että kemikaaliturval lisuus on huomattavasti heikommalla tolalla kuin esimerkiksi koneturvalli suus ja tapaturmien torjunta
Vaaranpaikat. Titteli voisi olla myös team leader tai vanhan liiton kymppi. Puhun omien työntekijöideni kanssa suomea ja ruotsia. 11 AJASSA 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 E RITYISESTI PARHAASSA TYÖIÄSSÄ olevien suomalaisten vastentahtoinen osaaikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Atk-perustaidoilla pärjää, vaikka AMK-tutkinnosta on varmasti hyötyä. Tulin 12 vuotta sitten lukiopohjalta perusduunariksi. Työkaverit, työmaaruokalan ruoka, pääsääntöisesti rento ilmapiiri, vaikka tavoitteet ovatkin korkeat. Mitä edellyttää tekijältään. Tietokone 10 prosenttia ja hyvät työntekijät 90 prosenttia. Ainakin tänne haetaan koko ajan lisää työntekijöitä. 1990-luvulta lähtien on kuitenkin alkanut kehitys, jonka myötä osa-aikatöitä tekevien määrä ja osuus työllisistä on ollut kasvussa. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa toimialaan. Jokaisella on oma solu, joka on tunnettava. Pienestä muutoksesta voi tulla iso säästö. Parasta. Jokaiseen työvuoroon on saatava sekä osaavaa että uutta henkilökuntaa. Virolaisten, latvialaisten ja venäläisten työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa puhutaan yleensä englantia. Yleisin syy tehdä osa-aikatöitä on puute kokoaikaisista töistä. Yritän välttää ylioptimistisuutta – pitää olla realistinen näkemys siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Pyrin myös kehittämään työtä niin, että samaa laatua saadaan aikaan entistä helpommin ja nopeammin. Työmuodosta on muodostunut yleinen varsinkin naisille. Miten työskennellään. Eniten vastentahtoisia osa-aikatöitä tehdään kaupan alalla. Meitä etumiehiä on noin 15. Työmuotoa ei kuitenkaan tule nähdä pelkästään negatiivisena, sillä syyt osa-aikatyön tekemiselle ovat varsin monipuolisia. Parhaimmillaan osa-aikatyö tarjoaa työntekijälle joustavan ja mielekkään mahdollisuuden osallistua työmarkkinoille. Viime vuosina heidän osuutensa on Suomessa kasvanut jopa muuta Eurooppaa nopeammin, ja vuonna 2017 reilu 16 prosenttia 15–74-vuo tiaista työllisistä työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikatöiden osuus työllisyydestä on ollut perinteisesti varsin pieni Suomen työmarkkinoilla. Yrityksen kasvu on ollut kovaa, ja uusia työntekijöitä on paljon. Työvälineet. Kysyntä. Voiko etumies olla myös nainen. Teemme kolmivuorotyötä. Olen perusduunarin lähiesimies. Niihin voi yhdistyä useita työntekijän kannalta negatiivisia tekijöitä, kuten työn epävarmuus, heikommat mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön, pienemmät tulot, epä säännölliset työajat ja myöhemmän työuran hajanai sempi kehitys. Omassa solussani valmistamme varalämmittimiä ilma-vesilämpöpumppuihin. Varmistan, että kaikille löytyy töitä ja tarvittavat komponentit. YLIAKTUAARI HENRI LUKKARINEN, TILASTOKESKUS VASTENTAHTOINEN OSAAIKATYÖ ON YLEISTYNYT Mitä tekee etumies. Kasvaa. MIKA SENMAN varmistaa osaltaan, että paletti pyörii ja työt sujuvat loviisalaisessa Loval Oy:ssä. Silloin tarvitaan lisää etumiehiäkin. RAIJA LAHTINEN KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN K U VA S V E N K A R L S SO N. Luotettavuutta, sopeutumisja paineensietokykyä, hyviä vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisukykyä ja asiakaslähtöistä työtapaa. Koulutus. Osa-aikatyöt näyttäytyvät usein kielteisenä työmuotona, mikä johtuu pitkälti osa-aikatöiden tekemisen syistä. Hyväksyn tunnit ja suunnittelen työvuorot ja työkierron yhdessä työnjohdon kanssa. Työnantaja koulutti etumieheksi, ja opiskelin myös itsekseni. Kyllä, meillä on tällä hetkellä kaksi naista etumiehinä
Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -le ht i In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au sl äh et ys Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n ÄÄNESTÄ PARASTA KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnos tavin. VASTUULLISEN JOURNALISMIN PUOLESTA Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi meistä ja muusta maailmasta luotettavan tiedon pohjalta. Voit äänestää myös verkkosivuilla 2.11. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme Innoluxin Rondo LED -kirkasvalolaitteen, jonka arvo on 136 euroa. Vastuullisen journalismin merkistä tiedät, että tämä lehti noudattaa Journalistin ohjeita. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. Halutessasi voit perustella valintasi. Ki in no st av in ju tt u T T Tle hd es sä 6/ 20 18 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La it a ra st i, jo s ha lu at sä hk öp os ti a T T Tle hd es tä . vastuullistajournalismia.fi TILAA TAI KYSY LISÄTIETOA! puh. 040 761 4667 • pauner@pauner.fi • www.pauner.fi UUTUUSTUOTTEET
17 Esimiestyö vaatii taitoa ja tahtoa 18 Tulosta ja työhyvinvointia tiimityöllä 20 Hyvin johdetussa työpaikassa kaikki voittavat 24 Työ ajassa Lue lisää Pekka Isotaluksen ajatuksia johtamisesta sivuilta 14–15.. Pekka Isotalus ja Hanna Rajalahti. (Alma Talent, 2017.) JOHTAJA – SATSAA VUOROVAIKUTUKSEEN T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A SH U T T E R ST O C K Tässä NUMEROSSA 14 Miten oppia taitavaksi viestijäksi. Kirjan mukaan hyvä vuorovaikutus johtajan työssä on: suoraa ja rehellistä osapuolia kunnioittavaa vastavuoroista: ei vain puhetta vaan myös kuuntelemista tavoitteellista. Heidän mielestään aihetta on tarpeen käsitellä, koska siihen johtajan ja johdettavan suhde aina perustuu. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 TAMPEREEN YLIOPISTON puheviestinnän professori Pekka Isotalus ja Haaga-Helian yliopettaja Hanna Rajalahti ovat kirjoittaneet kirjan vuorovaikutuksesta johtajan työssä. Lähde: Vuorovaikutus johtajan työssä
Se on trendi, jota kohti mennään. Työntekijältä voi kysyä, näkeekö hän kehitettävää siinä, miten esimies viestii. – Hyvä kuuntelija myös raivaa kuuntelemisen tieltä esteitä, joita meillä kaikilla usein on. Aidosti kuunteleva ihminen antaa tilaa viestijälle, keskittyy tilanteeseen ja myös osoittaa sen katsomalla silmiin, nyökkäämällä tai antamalla sanallista palautetta. Esimiehen kannattaa ottaa asia puheeksi myös kehityskeskusteluissa tai muissa sopivissa tilanteissa. Kuuntelemisen vaikeus tulee esiin Vuorovaikutus johtajan työssä -kirjaan haastateltujen johtajienkin kokemuksissa. – Joskus kuuntelu kärsii siitäkin, että tilanne on jännittävä tai haastava. Niitä voivat olla esimerkiksi kiire tai kännykkä, joka vie huomion, Isotalus toteaa. Johtajan vuorovaikutusosaaminen vaikuttaa tutkimusten mukaan myönteisesti työntekijöiden suorituksiin, työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin sekä työhön sitoutumiseen. Kuuntelu kunniaan Isotaluksen mukaan vuorovaikutuksen ongelmat usein paljastuvat työpaikan ilmapiirikyselyissä ja työhyvinvoinnin selvityksissä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 14 M illaista on taitava vuorovaikutus johtajan työssä. Kukaan meistä ei ole mestariviestijä luonnostaan eikä kaikissa tilanteissa. Mutta kun heidän osaamisestaan kysytään työntekijöiltä, tulee esiin puutteita esimerkiksi kuuntelemisessa ja jopa alkeellisissa perustaidoissa, kuten silmiin katsomisessa ja tervehtimisessä. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus välttää yleispätevien ohjeiden antamista, koska vuorovaikutus elää viestintäsuhteiden ja tilanteiden mukaan. Jotta kaikkea ei tarvitsisi oppia kantapään kautta, Isotalus Kukaan meistä ei ole mestariviestijä luonnostaan eikä kaikissa tilanteissa. Isotalus pitää tyypillisenä haasteena kuuntelua. Pisimmällä tässä ovat matalan hierarkian yritykset, joissa johtajuus on enemmän tai vähemmän jaettua. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA HEIKKI PÖLÖNEN jota ei aina voi jakaa muille. Kohti kumppanuutta Kuuntelemisen lisäksi Pekka Isotalus kehottaa johtajia ja esimiehiä satsaamaan palautteen antamiseen sekä jokapäiväisiin viestintätilanteisiin. Johtaja voi kehittää osaamistaan hankkimalla tietoa omin päin tai kokemuksen myötä. Isotaluksen mielestä vuorovaikutusta pitäisi viedä työpaikoilla entistä enemmän kohti tasavertaista kumppanuutta. Vuorovaikutussuhde ei rakennu vain muodollisissa yhteyksissä vaan myös kahvipöydässä ja muissa arjen kohtaamisissa. Mutta vuorovaikutuksessa hän voi silti toimia tasa vertaisesti muiden kanssa, olla mukana keskustelemassa ja osallistumassa. – Kehityskeskustelussa muutenkin arvioidaan toimintaa puolin ja toisin, joten myös vuorovaikutuksesta on hyvä puhua. – Johtajat itse arvioivat usein omat vuorovaikutustaitonsa erinomaisiksi. Kuuntelemista voi häiritä myös oma suhtautuminen viestijään. – Täysin samalla viivalla johtaja ei voi olla muiden kanssa, koska hänellä on vastuita ja velvollisuuksia ja myös tietoa, Miten oppia taitavaksi viestijäksi. – Vuorovaikutussuhde on jatkuva prosessi, joka on käynnissä johdettavien kanssa koko ajan, hän sanoo. Jokainen voi kuitenkin kehittää taitojaan – kunhan omat heikkoutensa tiedostaa. Jokainen voi kuitenkin kehittää taitojaan. Viestijän rooli työyhteisössä saattaa vaikuttaa keskittymiseen sen mukaan, onko äänessä esimerkiksi harjoittelija vai johtajakollega. Yhden asian hän kuitenkin toivoo niin johtajien kuin muidenkin oivaltavan: – Kun viestimme jonkun kanssa, emme koskaan viesti vain neutraalia sisältöä vaan myös sitä, miten suhtaudumme tähän ihmiseen, hän sanoo. Silloin ihminen keskittyy eniten sii. hen, miten hän itse muotoilee oman viestinsä. Erityisen tärkeää vuorovaikutusosaaminen on johtajan työssä. Vuorovaikutus on ihmisten välistä viestintää, johon jokainen vaikuttaa omalla käytöksellään
– Ehkä vaikeinta on ollut keskustelu työuupumuksesta tilanteessa, jossa työntekijä katsoo uupumuksen olevan esimiehen syytä, hän kertoo. Jokainen pystyy muokkaamaan omaa käytöstään, Isotalus huomauttaa. Lopuksi työntekijä kätteli esi miehensä ja kiitti hyvästä keskustelusta. Ekstrovertti taas saattaa kokea samat tilanteet helpoiksi, mutta hänen vuorovaikutustaitonsa voivat olla huonot. – Meidän kulttuurissamme on tär keää osoittaa, että on läsnä ja kuun telee. Kulttuurierot huomioon Kansainvälisessä työympäristössä vuorovaikutustilanteisiin on kiinnitet tävä erityistä huomiota. Monissa muissa kulttuureissa odotetaan aktiivisempaa reagointia. Persoonallisuus vaikuttaa tapaamme viestiä. Vaikka työntekijä ei päässyt tavoitteeseensa, hän koki tul leensa kuulluksi. Myös toinen keskustelu on jäänyt Isotaluksen mieleen. Se auttaa oman toimin nan arvioinnissa, kunhan kouluttaja on ammattilainen, jonka osaaminen pohjautuu tutkimustietoon. Myös esiintymistaito on johtajan työssä tarpeen. Introvertti voi olla vuorovai kutustilanteissa todella hyvä, mutta tiettyihin tilanteisiin meneminen on ehkä hänelle vaikeaa. Aikansa keskusteltuaan osapuolet päätyivät siihen, että palkankorotusta ei tule. Vuorovaikutusosaaminen on kuitenkin eri asia kuin se, kuinka ulos päin suuntautunut ihminen on. Se, mikä suo malaisten kesken tuntuu luontevalta, ei välttämättä toimi esimerkiksi ame rikkalaisten tai kiinalaisten kanssa. Joku saattaa perustella äkkiväärää käytöstään temperamenttisuudellaan tai vaikkapa pohjalaisuudella, johon kuuluu ”sanoa asiat niin kuin ne ovat”. Intro vertti johtaja voi olla yhtä hyvä – tai huono – viestijä kuin ekstroverttikin. Sen huomaa esimerkiksi suhtautu misessa hiljaisuuteen. Työntekijä ha lusi palkankorotuksen ja aloitti kes kustelun hyvin hyökkäävään ja vaa tivaan sävyyn. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 suosittelee myös vuorovaikutus koulutusta. Isotaluksen mielestä korotukseen ei ollut perustetta eikä resursseja. Hän pi tää esiintymisestä ja puhetehtävistä, mutta kaikki vuorovaikutustilanteet eivät ole olleet helppoja ammattilai sellekaan. – Voin itsekin pohjalaisena sanoa, että suoraan puhumisen geenejä ei ole eikä sellaista voi käyttää perusteena. – Ensin olin hämmentynyt ja ih meissäni, että mitä oikein tapahtui. Jälkeenpäin ajattelin, että siinä tilan teessa kuunteleminen toimi parhaalla mahdollisella tavalla. – Tärkeintä on se, mitkä ihmisen tai dot ovat. Muut asiat ovat silloin sivuseikkoja, Pekka Isotalus sanoo.. Suomalaiset myös puhuvat aika suo raan, mikä voi olla hankalaa muista kulttuureista tuleville, Isotalus toteaa. – Esiintyessä tärkeintä on saada yleisö kuuntelemaan. Esimiehen hankalat tilanteet Isotalus on puheviestinnän opettajien esimies yliopistossa ja johtanut aiem min isompaakin työyhteisöä
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 16 "Maailma pyörii ihmissuhteiden ympärillä” Miten johtajat itse kokevat vuorovaikutuksen merkityksen omassa työssään. Pekka Isotalus ja Hanna Rajalahti. Pikemminkin päinvastoin.” Kansliapäällikkö Harri Pur siainen, liikenneja viestintäministeriö O len urani aikana oppinut, että maailma pyörii ihmissuhteiden ympärillä. Jos on hyvä osaaja, jolla on hyvät suhteet kansainvälisiin kumppaneihin, pääsee mukaan hankkeisiin. Eihän se nuo rena miehenä mikään luontai nen ominaisuus ollut, että olisi pyrkinyt kuuntelemaan toisia. Minun mielestäni palautekanava on vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkeämpikin kuin oma puhe. Silloin ei läh detä julistavasta vaan kysyvästä moodista.” Hallitusammattilainen Pertti Korhonen J otkut ovat luontaisempia vuorovaikutuk sessa kuin toiset, mutta ihan opeteltavissa oleva taitohan se on. Iän myötä olen oppinut nuk kumaan vähintään yhden yön yli.” Toimitusjohtaja Marja AarnioIsohanni, Esperi Care Y ritän kaikessa viestinnässä olla suora, läpinäkyvä ja puhua sillä tavalla, että asian voi sanoa, olipa asianomainen läsnä tai ei. Lähde: Vuorovaikutus johtajan työssä. (Alma Talent, 2017.) V uorovaikutuksen vilpitön pyrkimys on ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa, ja näin jalostaa omaa ajatteluaan paremmaksi. Tässä otteita Vuorovaikutus johtajan työssä -kirjaan haastatelluilta henkilöiltä. Vuosikymmenten aikana olen koettanut kehittyä siihen suuntaan. Siitä syntyy molemmin puolin tunne, että vuorovaikutus toimii.” Toimitusjohtaja Keith Silverang, Technopolis. Ilman ihmissuhde taitoja tämä olisi vaikeampaa.” Pääsihteeri Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) P yrin siihen, etten koskaan sano harmitusta saman tien, koska tiedän, etten osaa sanoa sitä rakentavasti. Tekee elämän aika paljon helpom maksi, kun puhuu niin kuin ajattelee.” Pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, Suomen Kansallisooppera M onesti vuorovaikutus ymmärretään niin, että johtajalla on agenda, jota hän viestii kohderyhmälle, ja sitten mieti tään, meneekö viesti läpi. Minä olen käyttänyt tosi paljon aikaa opiskeluun, ensinnäkin lukemalla myyntiin ja johtamiseen liittyviä kirjoja ja sitten oppimalla mentoreiltani.” Toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen, Futurice O nnistunut keskustelu syntyy, kun toinen on valmistellut argumentointinsa raken teellisesti, sisällöllisesti ja tyylillisesti niin hyvin, että vastapuolelta loppuvat vastaargumentit
Jumiutuminen näihin ongel miin johtaa helposti vääriin joh topäätöksiin, ja syyllisiksi todetaan lopulta ihmiset, heidän ominaisuutensa ja persoonallisuutensa, vaikka pitäisi tarttua itse työn ja sen edellytysten ongelmiin. Normaalit työnjohdol Esimiestyö on jatkuvaa kehittymistä vaativa laji. Hänen on puututtava huonoon käytökseen ja ylipäätään luotava olosuhteet, jotka tukevat työn te kemistä ja ehkäisevät ongelmien syntymistä. Hänen on näytettävä suuntaa ja esimerkkiä, motivoitava ja kannustettava, annettava palautetta. Jokaisella esimiehen vaativaan tehtävään ryhtyvällä täytyy olla tahtoa ja taitoa kas vaa tehtävässään, muuten syn tyy ongelmia, kuten johtamisen vajetta tai liiallista ja väärän laista johtamista. Hän on tyypillisesti puun ja kuoren välissä: ylhäältä tule vat vaatimukset ja paineet vaativat tekemään ikäviä ja yllättäviä ratkaisuja, jotka alaiset tulkitsevat pomon omiksi tavoitteiksi. Jos tu lokas on eri maata ja kaiken lisäksi kokemattomampi kuin edeltäjänsä, hän saattaa kohdata kovaa vastus tusta. Vielä pahempi tilanne syntyy, jos ryhmässä on ennen ollut johtamisen vajetta. Kun esimiehisyys unohtuu, on kateissa tai kun sille ei anneta mahdollisuuksia, ei työpaikalla toimi moni muukaan asia. Häiriöiden rinnalle kehittyy väistämättä myös ihmissuhde ongelmia: keskinäistä syytte lyä, vetäytymistä, tiedonkulun ongelmia ja auttamisen vähe nemistä. Jokaisella siihen ryhtyvällä pitäisi olla tahtoa ja taitoa kasvaa tehtävässään. Hänen pitää olla sekä joukkueenjohtaja että alansa pätevä asiantuntija. Esimiehen on johdettava työtä, päätettävä työnjaosta, huolehdittava osaamisesta ja kehittymisestä, resur soitava ja rekrytoitava. Esimies kin on silti vain ihminen – ei yliihmi nen. Esimiestyö vaatii taitoa ja tahtoa Erkki Auvinen työskentelee STTK:ssa työelämäasiantuntijana. Ylikuormittunut ja stressaantunut henkilöstö oireilee, sairastaminen, poissaolot ja vaihtuvuus lisään tyvät, osaamisen kehittäminen unohtuu ja ihmiset uupuvat. K U VA LI I S A V AL O N EN BLOGI. Kun esimiehisyys unohtuu, on kateissa tai kun sille ei anneta mahdollisuuksia, ei työpaikalla toimi moni muukaan asia. Onkin syytä pohtia, pitäisikö peräti lainsäädännöllä tai vaihtoehtoisesti työmarkkinaosapuolten keskinäi sillä sopimuksilla huolehtia siitä, että kaikilta johto ja esimiestehtävissä työskenteleviltä edellytettäisiin alan koulutusta ja että heillä olisi myös aikaa hoitaa työnsä hyvin. Ne näky vät työpaikan arjessa asioihin puuttumattomuutena, pomotuksena tai pelolla joh tamisena. Myös johtajavaihdokset ovat vaarapaikkoja. Esimies ei suinkaan aina ole ongelmien lähde. Kohtuuttomien odotusten ristipai neessa kenelläkään ei ole onnistumisen mahdollisuuksia. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 TEKSTI ERKKI AUVINEN liset toimet tulkitaan silloin helposti käskyttämisenä. Työt ruuhkautuvat, virheet li sääntyvät ja työnteosta tulee kaaosta. KUKAAN EI OLE seppä syn tyessään. E simies on työpaikalla paljon vartijana. Niin tai näin – kun johtajuus ei toimi, koko yhtei sö joutuu negatiiviseen kierteeseen. KAIKILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ – työpaikan kokoon katsomatta – tulee olla oikeus hyvään johtajuuteen
Liikevaihto oli 18,3 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vahva luottamusketju Luottamus on vahvasti läsnä yrityksen arjessa. Toisaalta kyse on onnistumisesta yhdessä asiakkaiden kanssa, kun heidän tuoteideansa jalostuu meidän käsissämme laadukkaaksi tuotteeksi ja toimivaksi pakkausratkaisuksi, avaa henkilöstöpäällikkö Jari Partanen yrityksen arvomaailmaa. He kertovat, pystyykö uutta pakkaustyyppiä käsittelemään laitteillamme suoraan vai vaaditaanko muutoksia, Mäki kehuu. – Pakkauslinjalla voidaan samana päivänä pakata ensin yhtä tuotetta metallikannella suljettaviin lasipurkkeihin ja sitten toista tuotetta muovipulloihin. Monenlaisia tuotteita Yhteispelin pitää toimia, kun reilun 80 työntekijän voimin tuotetaan elintarvikkeita 80 sopimusvalmistuskumppanille. Asiakkaiden täytyy voida luottaa siihen, että tuoteturvallisuuteen ja laatuun liittyvät vaatimukset täyttyvät, ja työyhteisön jäsenten siihen, että kaikki tekevät töissä parhaansa. Edellytykset työssä onnistumiselle luodaan antamalla valtuuksia ja sopimalla yhteisistä toimintatavoista. Kaikki tietävät, kenen puoleen kääntyä, jos tulee kysyttävää, Partanen sanoo. Iso osa työajastani menee sen varmistamiseen, että asetukset ovat kohdillaan ja lopputuote on siisti, lisää kunnossapidon työntekijä Jari Kamula. Kun tuoteturvallisuuteen yhdistetään vastuullisuutta ja yhdessä onnistumista, syntyy hyvinvoiva työyhteisö. Kaikki tietävät, kenen puoleen kääntyä, jos tulee kysyttävää.". – Jarilla ja muilla tuotannon kavereilla on paras ammattitaito, mitä tulee esimerkiksi pakkausratkaisuja koskeviin asiakastoiveisiin. Vertailemme vaihtoehtoja ja luomme yhteisen näkemyksen siitä, mitä hankintaa tehdessä on syytä ottaa huomioon, Mäki kertoo. Näillä tuotteilla luotiin perusta Maustajan valikoimaan, joka on 1970-luvun alkuvuosista laajentunut yli 400 tuotenimikkeeseen ja useaan kymmeneen erilaiseen pakkaustyyppiin. Luottamusta vahvistetaan esimerkiksi kuuntelemalla päätöksiä tehtäessä niitä henkilöitä, joilla on paras tieto käsiteltävästä asiasta. Pakkaustyypit vaihtelevat viiden gramman annospussista 1 000 kilon tuotekonttiin, kertoo tuotannonkehityspäällikkö Kari Mäki. Kamula pitää toimintatapaa hyvänä. Työnjohtajan ei tarvitse vahtia työntekijöitä. – Asiaa tulee katsottua monelta kantilta jo ennen hankintaa, ja kaikki ajatukset saadaan kuuluviin. Kauppaketjut, tukkukaupat ja markkinointiyhtiöt luottavat yrityksen palvelukonseptiin, jossa jokainen askel tuotekehityksestä logistiikkaan on mietitty. Resepti on auttanut pyhäntäläistä Maustajaa kasvamaan Pohjoismaiden suurimmaksi elintarvikkeiden sopimusvalmistajaksi. – Meillä ihmiset tietävät, mitä tekevät, kykenevät itsenäisiin ratkaisuihin ja osaavat toimia poikkeustilanteissa. Myös vastuunjako on selvää. – Kun suunnittelemme koneinvestointeja, valintapäätökseen osallistuvat myös koneen käytöstä ja kunnossapidosta vastaavat. Tuotannon osaajia kuunnellaan muutenkin herkällä korvalla. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 18 E nsin oli paahdettu sipuli. – Työyhteisössämme jokaisen työpanos on tärkeä ja onnistumiseen tarvitaan kaikkia. Onnistuminen koetaan yhteiseksi, katsottiinpa sitä työntekijän tai asiakkaan silmin. www.maustaja.fi Vastuunjako on selvää. Sitten se sai kaverikseen ketsupin. Tulosta ja työhyvinvointia tiimityöllä TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVA MIKKO TÖRMÄNEN Maustaja Oy on Pohjoismaiden suurin elintarvikkeiden sopimusvalmistaja. – Pakkaamme tuotteita kolmella pakkauslinjalla ja kymmenellä pienemmällä pakkauskoneella
– Ylimmän johdon äärimmäinen sitoutuminen oli onnistumisessa tärkeintä, Partanen toteaa. – Meillä on kyky erikoistua. Valmistelun ja pureskelun jälkeen ne käydään läpi yhteisessä henkilöstö päivässä. Me tarkastelemme työhyvinvointiryhmän kanssa tilannetta säännöllisesti, vaikka kaikki olisikin kunnossa. Kukin osa-alue sisältää vielä kymmenen omaa osiotaan, Partanen kertoo. – Teemme säännöllisesti turvallisuusja ergonomiakierroksia ja keräämme vaaratilanneilmoituksia. – Työhyvinvointi on erittäin laaja käsite. Taustalla on vuonna 2011 luotu työhyvinvointimalli. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Toimivaa tiimityötä Yritys on säilyttänyt asemansa kilpailluilla markkinoilla jo pitkään. Hän korostaa myös pitkäjänteisyyttä ja systemaattista toimintaa. Hyvinvoiva työyhteisö tuottaa tulosta. Kysy, keskustele ja kehitä Henkilöstökysely on yksi osa työhyvinvoinnin johtamista. – Olemme olleet asiakkaidemme luottamuksen arvoisia ja tehneet oikeita asioita. Se tehdään joka toinen vuosi, ja tulokset käydään läpi perusteellisesti. – Varhaisen tuen mallia on käsitelty teatterin keinoin, ja palautteenantoa ja ilmapiiriä on pohdittu ryhmätöillä. LISÄÄ AIHEESTA: tyoelama2020.fi Jari Partanen (vas.), Kari Mäki ja Jari Kamula jakavat maustajalaisen arvomaailman, jonka lähtökohtana on tuottaa laadukkaita ja turvallisia tuotteita vaativille elintarvikemarkkinoille. Työhyvinvoinnin johtaminen on sidottu vahvasti osaksi itse työtä. Saimme aikaan hyvää keskustelua, Partanen kertoo. – Asiat eivät tapahdu itsestään. Tiimityö myynnin, tuotekehityksen, kunnossapidon, tuotannon ja hankintojen välillä on toiminut, Kari Mäki pohtii. Käymme ryhmäkeskusteluja työntekijöiden kanssa, toteutamme toimenpide-ehdotuksia ja kerromme niiden etenemisestä, Partanen luettelee. Jos jokin ehdotus ei etene toteutukseen tai ilmoitus ei vaadi toimenpiteitä, sekin kerrotaan perustelujen kera. Käsittelykeinot ovat sekä konkreettisia että sitouttavia. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Lopullisesti malli muotoutui vuonna 2013 lukuisten ryhmäkokoontumisten myötä, ulkopuolisen konsultin avustuksella. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Tuottavaa hyvinvointia Maustaja palkittiin vuonna 2017 sosiaalija terveysministeriön, Sitran ja Työsuojelurahaston Työelämäpalkinnolla erityisesti työhyvinvoinnin systemaattisesta kehittämisestä. Moni yritys ei välttämättä pysty vastaamaan asiakkaiden toiveisiin yhtä hyvin ja nopeasti kuin me pystymme, Jari Kamula lisää.. Meillä se on jaettu johtamisen, osaamisen, työyhteisön sekä terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin. – Sillä tavalla viestimme, että jokaisella ilmoituksella ja ehdotuksella on merkitystä. Työhyvinvointimalli sai alkunsa kyselystä, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä kehittämiskohteista. – Tulokset käsitellään ensin työhyvinvointiryhmässä ja johtoryhmässä. Myyntija markkinointijohtaja veti tehtävärastin Maustajan tulevaisuudesta ja kuluttajien ruokatrendeistä
20 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 Hyvinvoiva työyhteisö tekee laadukasta työtä, mikä näkyy myös asiakkaiden tyytyväisyytenä. Tuore tutkimus paljasti selvän yhteyden henkilöstötuottavuuden ja yrityksen tuloksen välillä. Hyvin johdetussa työpaikassa KAIKKI VOITTAVAT TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT SHUTTERSTOCK
Siitä tehty tuore raportti kertoo henkilöstötuottavuuden johtamisesta, tehdyistä muutoksista ja niiden yhteyksistä taloudellisiin tuloksiin ja asiakastyytyväisyyteen. VINKIT TUOTTAVAAN JOHTAMISEEN Ota henkilöstötuottavuus strategiaan. – Strategian tulee olla kunnossa. Arjessa-yhtiössä on aina panostettu liiketoiminnan prosessien johtamisen ja kehittämisen ohella henkilöstöjohtamisen kehittämiseen. Henkilöstötuottavuus on tehokkaimmillaan siellä, missä ihmisten työpanos ratkaisee eniten työtulosta." Ossi Auran ajatuksia voit seurata Twitterissä twitter.com/AuraOssi. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 Y rityksen menestys ei ole kiinni vain talousluvuista. – Henkilöstötuottavuus on tehokkaimmillaan siellä, missä ihmisten työpanos ratkaisee eniten työtulosta, kuten innovatiivisilla aloilla, konsultoinnissa ja media-alalla. K U V A P IR JO U U SI T A LO -A U R A. – Yrityksissä seurataan talouslukuja ja henkilöstöja asiakastyytyväisyyden lukuja yleensä erillisinä. Ne tulee huomioida jo rekrytoinnissa ja hyvässä perehdytyksessä. Tutkimus kohdistui vuosittain noin 400:aan sosiaalialan ammattilaiseen, joista suuri osa työskentelee yrityksen lastensuojelun laitospalveluissa. Siten oli mahdollista analysoida asioiden yhteyttä toisiinsa, ja päästiin kehittämään oikeita osa-alueita yrityksessä. Henkilöstö pitää osallistaa ja sitouttaa siihen. Hän oli mukana tutkimustiimissä, joka teki henkilöstötuottavuustutkimuksen sosiaalija hoivapalveluja tuottavassa Arjessa Oy:ssä vuosina 2015–2017. Työn tulos heijastuu paitsi lapsiin ja nuoriin, myös heidän läheisiinsä ja palvelun tilaavaan kuntaan. Tämä pätee millä toimialalla tahansa. On tärkeää saada työntekijä välittämään omasta työyhteisöstään. Hän on tehnyt henkilöstötuottavuustutkimuksia useissa eri yrityksissä. Toimitusjohtaja Pasi Kohtala toteaa raportin esipuheessa: ” Keskeisenä ajatuksenamme on ollut ajatus siitä, että jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään työyhteisöön ja välittävään esimieheen. Työpanoksella iso vaikutus Ossi Auran mukaan teoria talouslukujen ja henkilöstöja asiakastyytyväisyyden lukujen rinnakkain tarkastelusta toimii myös muilla toimialoilla. Nämä aineistot tulisi yhdistää. – Koko toimintaprosessi toimii siellä täysin henkilöstön varassa. Auran mukaan kunnilla ja valtiolla henkilöstötuottavuuden taloudellista arvoa on kuitenkin vaikea mitata, koska tuloksen laatua ei käytetä työn mittarina yleisesti. Samalla jokaisella on velvollisuus ja vastuullisuus, vastavuoroisuus huolehtia omasta työyhteisöstä ja työkavereista”. Pidä tiimit pieninä (alaisia 8–12), jotta esimiehellä on aikaa. Heidän tavoitteenaan on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää syrjäytymistä. – Tuloksen laatua ei pystytä mittaamaan myöskään eri virastojen välillä, ainoastaan virastojen sisällä. Tee pelisäännöt ja arvopohja selviksi jo rekrytoidessa ja perehdytyksessä. – Pelisäännöt kannattaa tehdä selviksi heti alussa, jotta tiimi saadaan toimimaan. Silloin päästään oikeasti kohentamaan henkilöstötuottavuutta, toteaa tutkija, filosofian tohtori Ossi Aura Ossi Aura Consulting Oy:stä. Johda järjestelmällisesti johtoryhmästä käsin ja analysoi. Kuten Arjessa-yhtiön toimitusjohtaja on todennut, jokaisella on oikeuksia ja velvollisuuksia. Järjestä esimiehille oma esimiesvalmennus, joka lähtee yrityksen arvoista ja tukee liiketoimintaa. Tämä heijastuu sote-uudistukseen, jonka yhteydessä puhutaan säästöistä eikä niinkään vaikuttavuudesta. Ossi Aura muistuttaa, että hyvä johtaminen ja henkilöstötuottavuuden parantaminen lähtevät siitä, että asiat huomioidaan organisaation strategiassa. Menestyvänkin yrityksen tulos voi kääntyä laskuun, jos henkilöstöja asiakastyytyväisyys eivät ole kunnossa. Kaikki lähtee strategiasta Arjessa-yhtiössä tehty henkilöstötuottavuustutkimus perustui liiketoiminnan talouslukujen, henkilöstötutkimuksen tunnuslukujen, asiakaspalautteiden ja sairauspoissaolotietojen yhdistämiseen. Esimerkiksi globaalilla, videopelejä kehittävällä Supercellillä on iso liikevaihto, joka on tulosta ihmisten työnpanoksesta, kun he rakentavat innovatiivisesti pelejä. Selvitetään tavoitteet, jokaisen omat vastuut tavoitteiden toteuttamisessa ja seurantamenetelmät
Siten hän voi olla mukana ihmisten arjessa – kuunnella, välittää ja opastaa, Ossi Aura sanoo. Luottamusta rakennetaan avoimella tiedonkululla sekä oikeudenmukaisella ja tasapuolisella kohtelulla. Auran mukaan johtamisen tulee olla joka portaalla jatkuvaa; toimitusjohtaja johtaa johtoryhmän jäseniä, johtajat seuraavaa johtoporrasta, ja niin edelleen. Jos asiakaspalaute heikkenee eikä syistä kysytä henkilöstöltä, ei korjausliikettäkään osata kohdistaa oikein. MITÄ ON henkilöstötuottavuus. – Tärkeintä on kuitenkin johtamisen arvopohja, jota Arjessa-yhtiössä painotetaan, seurataan ja kehitetään. – Laskelman mukaan henkilöstötuottavuuden taloudellinen hyöty oli neljä kertaa suurempi kuin erittäin paljon vähentyneiden sairauspoissaolojen kustannussäästö. Henkilöstön tyytyväisyys näkyy aina asiakastyytyväisyydessä. – Tärkeintä on kuitenkin tehdä työ hyvin. Se on henkilökohtainen ominaisuus, joka koostuu työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta. – Vain pienellä osalla esimiehistä on yleensä aikaa tukemiseen, koska töitä tai alaisia on liikaa. Ihmisille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Lähde: Henkilöstötuottavuuden johtaminen Arjessassa 2015–2017 -raportti. Esimiesten tuloksia on parantanut myös uuden HR-ohjelmiston käyttöönotto”. Sitten tulee henkilöstön fiilis ja kohtelias palvelu, muistuttaa Aura marssijärjestyksestä. Ossi Aura, Guy Ahonen ja Tomi Hussi. Lopulta tämä heijastuu henkilöstöön ja henkilöstön kautta asiakkaisiin. Myös esimiehet tarvitsevat tukea. Esimiehiä tuetaan havainnoimaan, kehittämään ja antamaan vastuuta, jotta he pystyvät reagoimaan ja tekemään päätöksiä. Kokonaisuudessaan hyvä johtaminen, johtajuus ja niiden kautta henkilöstötuottavuus nostivat yrityksen tulosta merkittävästi. Kun ihmisläheinen työ on pitkälti omasta persoonasta antamista, on siihen saatava tukea. Tutkimusraportissa henkilöstöjohtaja Elina Harju kuvaa tukea näin: ” Heidän osaamistaan vahvistetaan omassa koulutuksessa, Arjessa-akatemiassa. Kokonaisuudessaan hyvä johtaminen, johtajuus ja niiden kautta henkilöstötuottavuus nostivat yrityksen tulosta merkittävästi.". Se näkyi myös hyvänä asiakastyytyväisyytenä. Hyvä johtaminen, työyhteisön tasolla tapahtuva yhteistyö ja varhainen tuki pidempään sairastaville tukivat terveyttä ja sitä kautta vähensivät sairauspoissaoloja, Aura toteaa. Julkaisun voi ladata: www.ossiaura.com/julkaisut. – Tuloksentekokyky siis kaksinkertaistui, kun tarkastellaan henkilöstökulujen päälle tehtävää käyttökatetta. – Tämä sairauspoissaolojen lasku on erittäin suuri, normaalisti vuosittaiset muutokset ovat prosentin kymmenysosien luokkaa. HENKILÖSTÖTUOTTAVUUS on osa tuottavuutta ja sen kehittämistä. Motivointiin kuuluvat myös aineettomat palkitsemiset, kuten kiitokset ja muu palaute. LISÄÄ AIHEESTA Henkilöstötuottavuuden johtaminen Arjessassa 2015–2017. Jokaisella esimiehellä on oma esimies, joka on vastuussa hyvästä esimiehen johtamisesta. Tuloksentekokyky tuplaantui Kolmivuotisen tutkimuksen ja kehitystyön jälkeen Arjessa-yhtiössä voitiin todeta, että työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen on paras tapa vaikuttaa palvelun laatuun ja vaikuttavuuteen. Arjessayhtiössä esimiehellä on ainoastaan noin kymmenen alaista. Henkilöstön kanssa keskustellaan aika ajoin esimerkiksi asiakastyöstä ja työyhteisön toimivuudesta. Henkilöstötuottavuuteen vaikuttavat organisaatiotason ilmiöt, kuten johtajuus, ilmapiiri ja organisaation kulttuuri. Henkilöstötuottavuusarvo kasvoi kolmessa vuodessa 112 prosentista 126 prosenttiin. Asiakaspalautteen säännöllinen kerääminen, analysointi ja aineistojen yhdistäminen on olennaista. Sairauspoissaolot vähenivät asteittain 6,3 prosentista 2,8 prosenttiin vuosina 2014–2017. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 22 Esimiehillä usein liikaa alaisia Arjessa-yhtiössä työn sujuvuutta pyritään edistämään esteitä vähentämällä. Tarkemmin laskettuna tuloksentekokyvyn kasvu oli 117 prosenttia, joka on huikea luku
MAINOS lifted_220x138.indd 1 9.11.2018 12.16 Ihminen Arvot Työelämä Oopperatalo Helsinki 26.3.2019 #Wgh19 wgh-2019-hki_TTT_220x138.indd 1 20.9.2018 16:34:21. Työelämään liittyvien arvojen kirkastaminen on tärkeää työn merkityksellisyyden kokemuksen, työtyytyväisyyden sekä hyvinvoinnin kannalta; se auttaa työntekijää olemaan parhaimmillaan ja saamaan kosketuksen omiin voimavaroihinsa. Omien arvojen selkeyttäminen ja niiden mukainen toiminta antavat elämälle suuntaa ja merkityksellisyyttä. Valmennusten myötä yksilöt johtavat itseään paremmin, mikä näkyy sekä heidän itsensä että heidän edustamiensa organisaatioiden lisääntyneenä hyvinvointina ja tuottavuutena. Lifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä saavuttamaan täyden potentiaalinsa. Tälle on paikkansa, sillä merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemus on sekä yksilölle että työyhteisölle merkittävä voimavara. Valmennuksen hyvinvointivaikutukset perustuvat pieniin, käytännöllisiin ja helposti toteutettaviin muutosaskeliin elämän eri osa-alueilla. Mikä työssäsi on tärkeää, innostavaa ja merkityksellistä. Liftedin valmennuksessa on tarjolla myös arvotyöskentelyyn keskittyvä osio. Mitä hyvää sinä tuot työyhteisöösi. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 TEKSTI | Jasmin Kurkaa-Kivelä, psykologi ja valmentaja, Lifted Millaisia arvoja edustat työyhteisösi jäsenenä. Psykologi Jasmin Kurkaa-Kivelällä on puheenvuoro ja hän on tavattavissa Work goes happy -tapahtumassa 26.3.2019. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää omien työelämään liittyvien arvojen määrittämistä
Joillakin työpaikoilla tietokuormalta on jo pyritty suojautumaan ohjeistuksin ja teknisin rajoittein. Työntekijän vanhetessa tulisi työn joustaa enemmän kuin nykyisin. Uni tulee paremmin, kun luet kirjaa sopivan hämärässä, kuuntelet rauhallista musiikkia tai juttelet sänkykumppanin kanssa. Venyttele vaikka hartioita tai niskaa. Työntekijöiden vuosien työn tuottamaa kokemusta tulisi käyttää hyväksi ja löytää heille tehtäviä, jotka ovat fyysisesti vähemmän kuormittavia. Kun tietotyö on yleistynyt vallitsevaksi työmuodoksi, informaatiokuormitus, multitasking ja keskeytykset ovat nousseet huolenaiheeksi. On esimerkiksi estetty pääsy työsähköpostiin työajan ulkopuolella. Aina kun mahdollista, pidä kännykkä äänettömällä. Työntekijän käytössä olevien erilaisten digitaalisten viestintäkanavien myötä on syntynyt jatkuvan tavoitettavuuden oletus, jota organisaatio voi toimillaan vahvistaa tai vähentää. SIRPA SALIN JA HANNELE PALUKKA Informaatio ergonomia kaipaa sääntelyä ÄLYLAITTEET TAUOLLE KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN K U V A SH U T T E R ST O C K. Lisätietoa: Informaatioergonomian näkö kulma tietotyöhön. Kännykän räplääminen muodostuu helposti tavaksi ennen nukkumaanmenoa. Perinteisesti ergonomia on liitetty fyysiseen työympäristöön, jossa työvälineet ja olosuhteet säädetään niin, että niistä koituisi mahdollisimman vähän haittaa työntekijälle. Tämän voi varmistaa esimerkiksi koulutuksella. • Laitteet piiloon. Laura Bordi ja Jussi Okkonen. Tutkijoiden mukaan vastuu sen edistämisestä on työelämässä epäselvää. (Tuuma, 2018.) V ASTUSTA HALUA tarttua kännykkään joka välissä, ja opit pikkuhiljaa pois tavasta. Poista sovellusasetuksista hälytysäänet ja ilmoitukset. TYÖ AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 24 T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN Iällä ei ole väliä -hanke selvitti työhyvinvointia eri ikäryhmissä. • Älylaitteet parkkiin ennen nuk kumaanmenoa. Digitaalinen työympäristö tulisikin fyysisen työ ympäristön tavoin sovittaa ihmisen tarpeisiin. He näkevät myös työnsä tuloksellisuuden ja hyödyllisyyden useammin kuin työntekijät yleensä. Viisi vuotta aiemmin luku oli 28 %. Säädä näyttö mustavalkoiseksi, ja hävitä turhat sovellukset. Lähde: Keskittymiskyvyn elvyttämis opas. Värikäs näyttö lisää laitteen houkuttavuutta aktivoiden aivojen palkkiojärjestelmää. (Kalevi Sorsa -säätiö, 2018.) Jaksaa jaksaa! 24 % suomalaisista 20–54-vuotiaista ei uskonut jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään asti. Lähde: THL, ATH-tutkimuksen tulosraportti 2017 tulisi kiinnittää seuraan, ruokaan tai muuhun tärkeään. Mitä sitten voidaan tehdä työpaikoilla työurien edistämiseksi erityisesti niiden loppupäässä. Ikääntyneet eivät tunne itseään henkisesti väsyneiksi tai haluttomiksi töihin lähtiessään yhtä usein kuin heitä nuoremmat. Nyt oletetaan, että työntekijän tehtävä on sopeutua ja hän on itse vastuussa liiallisen kuormituksen hallinnasta. Yli 60-vuotiaiden huomattiin olevan tyytyväisempiä itsensä toteuttamisen ja kehitysmahdollisuuksiinsa työssä. Yli 60-vuotiaat saavat esimiehiltä muita enemmän palautetta työn onnistumisesta, heitä tuetaan ja rohkaistaan T UTKIJAT LAURA BORDI JA JUSSI OKKONEN Tampereen yliopistosta vaativat tietotyön ergonomian nykyistä tietoisempaa huomioimista työpaikoilla ja lainsäädännössä. • Näyttö mustavalkoiseksi. Hae ryhtiä näistä keinoista: • Ei puhelinta vessaan. Tavoitettavuuspaine voi ulottua myös vapaa-aikaan. Maksuttomilla sovelluksilla voit rajoittaa pääsyäsi nettiselaimeen tai muihin sovelluksiin ja seurata niihin käytettyä aikaa. Keksi alkuun sijaistoimintoja. Erityisen tärkeää jousto olisi fyysisesti rasittavissa töissä. Tästä on jo nyt hyviä kokemuksia. • Lataa käyttöä rajoittava sovel lus. Poista kännykkä näköpiiristäsi silloin, kun huomio Työnantaja voi rohkaista ikääntyviä pysymään työssä monin tavoin, kannustetaan opiskelemaan ja kohdellaan tasapuolisesti. Minna Huotilainen ja Mona Maisala. Bordi ja Ukkonen esittävät, että henkilöstön hyvinvoinnista vastaavat ja työsuojelutehtävissä toimivat tulee pitää ajan tasalla työhön liittyvistä uusista kuormitusriskeistä. • Hiljennä puhelin
Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Oppimisvaikeudet työn hidasteena. OPPI-VA-hanke on tuottanut työpaikoille tietoa ja välineitä perustaitojen tukemiseen työssä. kuulemaan mm. Tule 13.12. SOL Palvelut Oy:n ja Väinö Paunu Oy:n kokemuksia materiaalin kehittämisestä ja sen hyödyistä, miten erilaisia apuvälineitä ja sovelluksia voi käyttää apuna mm. Ilmoittaudu: bit.ly/tyosujuvaksi • Lisätietoja: www.oppi-va.fi MAINOS. perehdyttämisessä, työnopastuksessa ja viestinnässä
Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. TILAUSHINNAT 2019 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 8 5 euroa. Lehden saa vain tilaamalla. TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 7 5 euroa/vuosikerta. Määräaikainen vuositilaus 85 euroa. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 85 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). Tilaa LEHTI NYT!. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus ”Juttuja näkökulmasta, jota mikään muu lehti ei tarjoa.” TTT-LEHDEN LUKIJATUTKIMUS 2016, VASTAAJIA 767. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 75 €/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 95 €/vsk. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Määräaikainen vuositilaus 9 5 euroa. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle
Pääkkönen uskoo, että uusia kuulovaurioiden riskejä joudutaan tulevaisuudessa pohtimaan muun muassa peli ja viihdeteollisuudessa sekä palvelualoilla. Isoilla työpaikoilla melulle altistumista on yleensä selvitetty, yksinyrittäjillä ja pienillä työpaikoil la tilanne on toinen. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 28 Kuulon ongelmat ovat yleinen vaiva 31 Lisää liikettä istumatyöhön 32 Terveys ajassa Tässä NUMEROSSA T E K ST I K IR SI V Ä IS Ä N E N | K U V A SH U T T E R ST O C K MELUVAMMOJEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY taloudellisen nousukauden aikana, kirjoittaa tekniikan tohtori, erikois asiantuntija Rauno Pääkkönen uusimmassa Työterveyslääkärilehdessä. OTETAAN MELU VAKAVASTI
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 28 H uonontuneen kuulon voi tunnistaa itse joistakin merkeistä. Yhtenä oireena voi olla myös se, että et kuule ovi kellon soimista, laitteiden merkki ääniä tai puhelimen hälytystä. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK KUULON ONGELMAT OVAT YLEINEN VAIVA Kuulo alenee usein pikkuhiljaa. Ymmärtävä ja ennakkoluuloton suhtautuminen edistävät ongelman käsittelyä. Silloin voi hienovaraisesti kysyä asiasta vaik ka näin: oletko huomannut, että joissakin tilanteissa et saa selvää puheesta. Huonoon kuuloon tottuu, eikä aistin heikkenemistä itse välttämättä huomaa.. Kuulovamma ja kuulokoje herättävät tutkimus ten mukaan usein häpeää, ja ongelmia peitellään lei mautumisen pelossa. Häpeästä huolimatta kuulovamma tulisi hoitaa, koska hoitamattomana se voi heikentää työkykyä ja olla työturvallisuusriski. Vamman peittely voi aiheuttaa hankaluuksia kanssakäymisessä ja työssä suoriutu misessa. Myös työkaveri voi tunnistaa toisen kuulon heikke nemisen. Jos väsyt helposti ryhmätilanteissa, kuulet toistuvasti väärin tai joudut pinnis telemään kuullaksesi, kyse voi olla kuulonalenemasta
• Kuulokojeen käytöstä hyötyisi noin 300 000 henkilöä. • Jonkinasteinen kuulonalenema on noin 750 000 suomalaisella, enimmäkseen iäkkäillä henkilöillä. Nykyisten toimien lisäksi työpaikkojen akustiikkaa tulee kehittää. Työterveyshuolto avainasemassa – Työterveyshuollolla on merkittävä rooli pohdittaessa meluongelmaa, kirjoittaa tekniikan tohtori, erikoisasiantuntija Rauno Pääkkönen Työterveyslääkäri-lehdessä 3/2018. Myös vapaa-ajalla tapahtuvaa melunaltistusta olisi syytä tarkastella ja viestiä sen riskeistä.. Työterveyshuollon tehtävä on tunnistaa meluriski, tehdä kuulontutkimukset sekä toimia kuulosuojainten asiantuntijana. • Jos kuulovammaisella on kuulokojeen lisäksi käytössään esimerkiksi ryhmäkuuntelulaite tai tilassa on induktiosilmukka, työyhteisön ja opetusryhmän pitää tietää, miten niitä käytetään ja sitoutua niiden käyttöön. 42–45. • Säännöllisesti kuulokojetta käyttää noin 70 000 henkilöä, vaikka kuulokojeen saaneita on arviolta 100 000. • Vaaraja hälytystilanteessa varmista aina, että viesti saavuttaa myös kuulovammaisen. KUN TYÖYHTEISÖSSÄ on huonokuuloinen, varmistetaan aina, että viesti välittyy kaikille: • Kiinnitä huonokuuloisen huomio esimerkiksi katsekontaktilla, kättä heilauttamalla, olkapäähän koskettamalla tai muulla sovitulla tavalla. Jos on syytä, työterveyslääkäri kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon, jossa tehdään tarkka audiometrinen tutkinta. – Väsymys ja uupumus, jotka ovat usein seuraus kuulon kanssa pinnistelystä, riittämättömistä apuvälineistä ja toimimattomista työolosuhteista, ovat yleisemmin syy sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen, suunnittelija Annina Virta Kuuloliitosta tähdentää. Jos kuulovaurio on aiheutunut työstä tai työtapaturmasta, työnantajan vakuutusyhtiö korvaa kuulon apuvälineistä aiheutuneet kustannukset. Opetusja kasvatustilanteissa, ja miksei myös työyhteisössä, on hyvä sopia, että vain yksi puhuu kerrallaan. MITEN TYÖYHTEISÖ VOI HUOMIOIDA KUULO-ONGELMAISEN. Tukea työpaikalla Työnantajan on hyvä tunnistaa ongelma ja tarjota tukea huonokuuloiselle työntekijälle. • Työikäisistä kuulonalenema on reilulla 10 prosentilla. Nuorten kuuloon kohdistuu uusia riskitekijöitä, kuten musiikin kuuntelu kuulokkeilla ja lisään tyvä vapaa-ajanmelu esimerkiksi konserteissa ja baareissa. Näissä työpaikoissa voidaan hälyisyyteen puuttua eri keinoin. • Nuorten huonokuuloisuus on lisääntynyt. Tarvittaessa asiakkaalle sovitetaan kuulokoje ja mahdollisesti myös muita apuvälineitä. – Hälytön, akustiikaltaan sopiva ja hyvin valaistu työympäristö helpottaa kuulovammaisen työntekoa. Kuulovamma ei sinällään aiheuta työkyvyttömyyttä, kun se otetaan huomioon työympäristössä. • Kommunikointi tapahtuu kasvokkain ja lähietäisyydeltä – älä puhu selän takaa, toisesta huoneesta tai huutele ovenraosta. Huonokuuloisuudesta kärsivän kannattaa hakeutua työterveyshuoltoon, jossa vammaa voidaan tutkia ja josta voi saada tukea asian hyväksymiseen. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 6/2018, Vaimennusta tarpeeksi, mutta ei liikaa , s. Kannattaa myös kärsivällisesti odottaa, että ryhmä hiljenee ennen kuin aloittaa puhumisen, neuvoo Kuuloliitto. Myös mahdollisia työn mukautuksia on hyvä pohtia, Virta sanoo. Koska altistuminen voi vaihdella eri ajanjaksoilla ja myös suojainten käytössä ja toimivuudessa on vaihtelua, pelkillä nopeilla työterveyshuollon käynneillä ei välttämättä saada ongelmia ratkaistuiksi. Kovaa äänen käyttöä ja päällekkäin puhumista voi hillitä myös se, ettei itse korota ääntään. • Puhu normaalilla äänellä selkeästi ja rauhallisesti. Lähde: Kuuloliitto Tiesitkö. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Yksi puhuu kerrallaan Työpaikkoja, joissa melu kuormittaa, mutta ei suoranaisesti vaaranna kuuloa, ovat usein esimerkiksi koulut, päiväkodit, sairaalat, hoitolaitokset, ravintolat ja avotoimistot. • Työperäiset meluvammat ovat edelleen yleisiä
avulla. Työnimike on electrical process support engineer. Huomaan, että jos en kuulekaan kaikkea, se saattaa aiheuttaa ärtymystä. – Ihmiset eivät välttämättä tajua, kuinka haastavaa saattaa olla kuulla toisen puhetta, jos ympärillä on paljon puheensorinaa. Hänen työnään on auttaa juomatölkkitehtaiden koneisiin ja tuotteen laatuun liittyvissä ongelmissa. Taustamelun laadulla on merkitystä. Panta on ollut epämukava käytettäessä työssä vaadittavia kypärää ja suojalaseja. Tämän jälkeen pantaa ei enää tarvitse. Talvitie kokee, että kysymättömyys johtuu ehkä liiasta hienovaraisuudesta. Päinvastoin kuin luulisi, Talvitie kuulee hyvin meluisassa hallissa. Hankalinta työssä ovat kokoukset, joissa on paljon taustahälyä. – Ennakkoluuloja on ollut, mutta en usko, että kovin moni työ on mennyt sivu suun kuulovammani vuoksi. Joskus Talvitie on pyytänyt kokouksen siirtämistä isosta neuvotteluhuoneesta pienempään, jossa kuuleminen helpottuu. Hän on mukana myös koneiden ja tehtaiden käyttöönotoissa. Talvitie on ollut kuulovammainen syntymästään saakka. Kuullakseen hän käyttää luujohtovärähtelijää, jonka avulla ääni siirtyy kallon luuta pitkin sisäkorvaan. Ensi talvena kalloon porataan reikä, johon koje kiinnitetään titaanipultin Huomaan, että jos en kuulekaan kaikkea, se saattaa aiheuttaa ärtymystä." Tommi Talvitie matkustaa työssään yli 200 päivää vuodessa. Tämä ei liity pelkästään työhaastatteluun vaan pätee muissakin tilanteissa. Talvitie matkustaa yli 200 päivää vuodessa pääosin Euroopassa, mutta myös Aasiassa ja Amerikassa. K U V A T O M M I T A LV IT IE N K O T IA LB U M I. Kommunikointi on helpottunut paljon värähtelijään siirtymisen myötä. TYÖPAIKALLA KUULOVAMMAAN on Talvitien mukaan suhtauduttu hyvin, hän ei ole kuullut mitään negatiivista. Puheen erottaa vaivatta konemelusta. – Se on joskus häiritsevää. Apuvälineen toimivuus on erityisen tärkeä, kun tapaa uusia ihmisiä. Joskus jos keskustelukumppanin artikulointi ei ole kovin selkeää, hänen voi olla vaikea saada selvää puheesta. Hän vaihtoi entisen, epävarman kuulokojeensa luujohtovärähtelijään, koska ajatus siitä, että kuulokoje tekee tenän kesken reissun ei miellyttänyt. Kun joutuu pinnistelemään kuullakseen ja analysoimaan samalla kuulemaansa, vastaus saattaa viipyä ja silloin voi vaikuttaa tyhmältä tai tietämättömältä, hän kertoo. Talvitiellä on kokemusta myös tavallisesta kuulokojeesta, mutta koje oli värähtelijää epävarmempi, sen äänenvoimakkuus oli riittämätön ja äänenlaatu huono. – Huonokuuloisena toisen puhumiseen pitää todella keskittyä, ja se saattaa tehdä kanssakäymisestä fyysisesti raskasta. TALVITIE EI MIELESTÄÄN ole kokenut syrjintää vammansa takia. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 30 LUUJOHTOVÄRÄHTELIJÄ AUTTAA TOMMI TALVITIETÄ KUULEMAAN T ommi Talvitie on 41-vuotias automaatioinsinööri, joka työskentelee kansainvälisessä pakkausteollisuuden yrityksessä, Ball Corporationissa. Talvitie kommunikoi työssään jatkuvasti englannin kielellä. Nykyisin Talvitie pitää pantaa, johon tämä luujohtovärähtelijä on kiinnitetty. Hassua, mutta monesti ihmiset eivät edes kysy vammastani mitään, vaan usein olen ottanut asian itse esille
Testasimme kolmea säädettävän pöydän käyttäjälle tarkoitettua välinettä. Paikallaan seisominenkaan ei ole ratkaisu toimistotyöntekijän liikkumattomuuteen. Aktivointilauta Gymba KÄYTTÖ: Seistään 46,5 senttimetriä leveällä tasapainolaudalla, joka mahdollistaa keinuvan liikkeen. Toimistopoljin Pauner KÄYTTÖ: Polkimen ja pöydän korkeus säädetään niin, että jalat yltävät hyvin polkimille ja käsivarret ovat työskenneltäessä noin 100 asteen kulmassa. Tekee mieli myös nostaa jalkoja ja haastaa itsensä tasapainoilemaan. Esitteen mukana on jumppaohjeet. Jos vartaloa kannattelevat lihakset eivät ole kunnossa, lihakset väsyvät ja asento kallistuu helposti vinoon tai lantio työntyy eteen. Lisää liikettä toimistotyöhön 3. Materiaali on joustavaa komposiittia, joka on miellyttävämpi alusta jaloille kuin kova lattia. Kevyen liikkumisen ja jaloittelun lisääminen onkin seisomista suositeltavampi vaihtoehto istumisen tauottamiseksi, esittää UKK-instituutti. Kun ajatus katkesi, aloitin taas polkemisen. Lihasten aktivointi virkistää työn lomassa. Tasapainotettua palloa voi käyttää myös jumppaan. Lisäksi tulisi pitää huolta asentoa tukevista lihaksista. KOKEMUKSET: Asento laudan päällä on tavallista seisoma-asentoa leveämpi, ja lauta tuntuu tukevalta. Istutaan ryhdikkäästi ja poljetaan rauhalliseen tahtiin myötätai vastapäivään. Liika istuminen voi aiheuttaa niskaja alaselkäkipuja, mutta sillä on yhteys myös valtimosairauksiin ja diabetekseen. 2. KOKEMUKSET: Pallon päällä istuminen pakottaa ryhtilihakset töihin. Koko päivää en satulassa jaksaisi istua, mutta liike tuo mukavasti virtaa. Se on tietysti tarkoituskin. Tulee vaihdettua jalkaa ja keinuteltua laudan päällä ihan huomaamattaan. Pallo on tukeva, siinä on kuljetuskahva, ja päällinen on liukumatonta materiaalia. Palloistuin Wellness Ball KÄYTTÖ: Istutaan ryhdikkäästi halkaisijaltaan 55 senttimetriä olevan pallon päällä. Toimistotyötä tekevät istuvat pahimmillaan suurimman osan hereilläoloajastaan. Työntekokin onnistuu. Testasin kolmea välinettä, joilla voi lisätä liikettä, kun käytössä on pöytä, jonka korkeutta voi säätää. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 1. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN. Tämä saattaa aiheuttaa muun muassa alaselkäkipuja. L iikkumaton elämäntapamme aiheuttaa terveyshaittoja, uskovat tutkijat. Rintarankaa on mukava venyttää pallon päällä. Poljinta voi hyvin käyttää, kun ajatus jumittaa. KOKEMUKSET: Leveä ja tukeva istuin on samantapainen kuin satulatuolissa. Haara-asento tuntuu kuitenkin sen verran oudolta, että alan nopeasti etsiä uutta asentoa. Työn imussa unohduin välillä istuskelemaan satulalle
Sen vuoksi ei voi olla varma, ettei niistä toistuvassa käytössä siirry aines osia elintarvikkeeseen. Jos merkintää ei astian kyljestä löydy, sitä ei pidä käyttää mikrolämmitykseen. V UOROTYÖLÄISILLÄ ON enemmän unihäiriöitä kuin säännöllistä työaikaa tekevillä. Vireys nousee näin noin kolmen tunnin ajaksi. Mahdollisuuksien mukaan hoidossa tulee selvittää myös työaikojen muokkaamiseen liittyvät keinot, muistuttaa erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitoksesta. He ovat myös väsyneempiä vapaapäivinä. Työvuorojen välissä tulisi kuitenkin olla vähintään 11 tunnin lepoaika. Yötyötä tekevienkin osuus on liki 15 prosenttia. TERVEYS AJASSA K U V A SH U T T E R ST O C K TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN. Miten pysyä virkeänä. – Vanhat muoviset jäätelötai hilloastiat eivät ole parhaita eväsleipien säilyttämiseen, koska niitä ei ole yleensä Ikääntyminen myös usein aikaistaa vuorokausirytmiä, jolloin iltavuorot voivat tuntua raskaammalta. Useat lyhyet vuorovälit ovat yhteydessä väsymiseen, tapaturmiin ja sairauspoissaoloihin, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä. Pelkästään vihannesten pakkaamiseen tarkoitettuja muovikelmuja ei kannata käyttää. Muovin ainesosia siirtyy niihin helpommin kuin muunlaisiin ruokiin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 32 VUOROTYÖ VÄSYTTÄÄ Älä säilytä eväitä missä tahansa muovirasiassa Vuorotyöhön liittyviä vireysja uniongelmia voidaan ehkäistä paitsi elintavoilla myös hyvällä työvuorosuunnittelulla. Tarkista myös muoviastian soveltuvuus mikroaaltouuniin. Soveltuvuus selviää pussin, rasian tai kotelon pakkausmerkinnöistä. Työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa – Työntekijät saattavat haluta lyhyitä vuorovälejä vapaiden takia. Erityisen tarkkana on syytä olla, kun pakkaa rasvaisia, happamia tai lämpimiä ruokia. Nokoset kannattaa ottaa mahdollisimman lähellä yövuoron alkua. Eteenpäin kiertävien vuorojen yhteydessä on havaittu vähemmän väsymystä ja fyysisiä, sosiaalisia ja psykologisia ongelmia. Nopeasti eteenpäin kiertävät (aamu– ilta–yö) eli lyhyet yövuorojaksot ovat parempia erityisesti ikääntyneille. Keski-iästä alkaen nukkuminen päivällä yövuorojen jälkeen on vaikeampaa. Pitkän yötyöputken aikana kertyy helposti univajetta, ja palautuminen normaaliin päivärytmiin voi olla hidasta. Miehet sopeutuvat epäsäännöllisiin työaikoihin naisia paremmin ehkä vähäisempien kotitöiden takia, ja nuoret taas tottuvat yötyöhön paremmin kuin vanhat. Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Merja Virtanen ohjeistaa, että eväät tulisi pakata tarkoitukseen suunniteltuun pakkaukseen. Ja jos vuorokauden kaikki unijaksot lasketaan yhteen, huomataan, että vuorotyöläiset nukkuvat enemmän. Nuoret, jotka ovat vanhempia useammin iltavirkkuja, sopeutuvat taas hankalammin aamuvuoroihin. valmistettu toistuvaan käyttöön eikä välttämättä testattu sen mukaisesti. Hän on toimittanut oppaan, jossa paneudutaan unettomuuden hoitoon työterveyshuollossa. K U V A SH U T T E R ST O C K E LINTARVIKKEEN MYYNTI PAKKAUS ei aina sovellu eväiden kuljettamiseen. Kestokäyttöiset pakastusrasiat sen sijaan soveltuvat hyvin eväsleipienkin pakkaamiseen kuten myös muovikelmut, joissa on merkintä soveltuvuudesta rasvaiseen elintarvikekosketukseen. Suomessa reilu viidennes tekee työtä, jossa on epäsäännöllisiä työaikoja. Liian vähäiseksi jäänyttä pääunijaksoa voi korvata lyhyillä 10–20 minuutin torkuilla tai, jos univajetta on kertynyt selvästi, pidemmillä 1–2 tunnin unilla. Työputken aikaisia lyhyempiä unia kompensoidaan niin, että vapaapäivinä nukutaan pitkään. Kahvin kofeiini virkistää, kun kahvin juo ennen lyhyitä päiväunia. Vuorotyöntekijöiden unettomuutta voidaan hoitaa lääkkeettömin keinoin työterveyshuollossa. Unta voi opetella rytmittämään eri työvuoroissa esimerkiksi valvomalla yövuoroa edeltävänä iltana pidempään ja nukkumalla aamulla pidempään. Oppaan voi tilata Työterveyslaitoksen sivulta www.ttl.fi > Työikäisten unettomuuden hoito. Aina työntekijän omat keinot eivät riitä, kun vuorotyö aiheuttaa uniongelmia
Gymba sopii kaikille sekä toissä että kotona. Seisominen Gymballa tehostaa verenkiertoa ja virkistää oloa. Tilaa ilmainen kokeilu NYT! gymbakokeilu.fi Joustava getupdesk.fi MADE IN FINLAND Työhyvinvointiratkaisut toimistoon ja etätyöhön MADE IN FINLAND. Patentoitu elastisuus laudassa aktivoi selän ja vatsan syviä lihaksia. On kehitetty kannettavan tietokoneen käyttäjälle vähentämään istumista. Gymba aktivointilaudalla teet seisomisesta terveysliikuntaa. Se soveltuu käytettäväksi töissä, kotona, mökillä tai vaikka matkoilla
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 34 Työturvallisuuskeskuksen Seija Moilanen: ”Ammateista turvallisin ja terveellisin on sisämetsämetsästäjä.” Näin minua houkuteltiin eräänä yönä ammatinvaihtoon. Hetkinen – nämähän on mahdollista toteuttaa tässä ja nyt. Tämä todetaan myös valtioneuvoston hiljattain julkaisemassa tulevaisuusselonteossa. Ehkäpä unessani hän etsii minulle työkummin, jolla itselläänkin on oppimisvaikeus. Lopullinen versio on kuunneltu ohjelmalla, joka muuttaa kirjoitetun tekstin puheeksi. Innostuin uudesta tehtävästäni. Tosielämässä kymmenet tuhannet työikäiset ovat vastaavassa tilanteessa viikoittain, jopa päivittäin. P.S. Sain myös paksun perehdytysoppaan käteeni. Samalla oivalsin, etten tiedä siitä mitään, joten selasin perehdytysopasta. LISÄÄ AIHEESTA: www.ttk.fi www.erilaistenoppijoiden liitto.fi ERILAISET OPPIJAT – TOTTA TOSIELÄMÄSSÄ Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki info@ttk.fi • puh. Otetaan siis näitä välineitä käyttöön laajasti, näin kenenkään ei tarvitse kokea itseään huonommaksi tai leimautuvansa. Yritin soittaa apua, mutta numerot menivät sekaisin. Jos sainkin jonkin kappaleen luettua kokonaan, en enää muistanut sen alkua. Saatavilla on edullisesti, jopa ilmaiseksi, apuvälineitä ja sovelluksia, jotka auttavat esimerkiksi lukemistai kirjoittamisvaikeuksissa. Olennaista on, että työpaikalla on turvallista kertoa yksilöllisistä tukitarpeista. K U V A SA M I K U LJ U Oppimisvaikeuksia voi helpottaa monin tavoin työelämässäkin. 09 616261. Kuinka monen työpaikalla tilanne on huomioitu. En pärjäisi työssäni! Kenelle uskallan kertoa tilanteesta. Ne sujuvoittavat kenen tahansa työntekoa. Seija Moilanen on Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija, jonka erikoisalana on psykososiaalinen työkuormitus. Riemu uudesta työstä hävisi. Jos sama uneni jatkuu, toivon, että rohkenen kertoa tilanteesta esimiehelle ja että hän suhtautuu ymmärtävästi. Henkilöstöhallinto ja viestintä kutsuvat kummini ja minut sparraamaan käytäntöjään. Apuvälineitä on hyödynnetty tässäkin kirjoituksessa: Teksti on saneltu digitaaliseen sanelimeen älypuhelimessa, minkä jälkeen se on viimeistelty tietokoneella. Arvannet tässä vaiheessa, että tämä oli uni. Käyntikortitkin oli valmiiksi painettu kahdella kielellä: Sisämetsämetsästäjä – Inlandskogare. Erilaisten oppijoiden liiton mukaan jopa 20–25 prosentilla suomalaisista on jonkinasteisia oppimisvaikeuksia. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittyä jatkuvasti työssään ja käyttää osaamistaan. Työssä oppimista hankaloittaa, jos työpaikalla ei tiedetä työntekijän oppimisvaikeuksista tai ei osata tukea häntä riittävästi. Entä kuinka moni ei ole kertonut asiasta ja pyrkii selviämään ilman apua. Mikä työpaikka on ensimmäinen. Ja työpaikalla kokoontuu säännöllisesti erilaisten oppijoiden vertaisryhmä. Hyvin nopeasti valkeni, että oppaasta ei ollut minulle apua – kirjaimet alkoivat hyppiä, ja sitä mukaa sanojen merkitys hämärtyi
Niiden turvallisuus on noussut myös viranomaisten kiinnostuksen kohteeksi. Biokaasua tuottavat laitokset ovat erityistarkastelussa. On aika tavallista, että uuden teknologian käyttöönotossa ilmenee teknisiä ongelmia, sanoo Tukesin kehitysjohtaja Kirsi Levä. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin johtamassa hankkeessa kartoitetaan parhaillaan kiertotalouteen liittyviä turvallisuusriskejä. – Biokaasulaitoksissa käytetään uudentyyppisiä prosesseja. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 36 Biokaasua tuotetaan turvallisuus edellä 40 Nollis kasvoi teini-ikään 42 Vaimennusta tarpeeksi, mutta ei liikaa 46 Turvallisuus ajassa 47 Tapaturmainen kuolema: Kuljettaja sai surmansa huoltotyössä 48 Aisapari: Psykososiaalisesta kuormituksesta tuli ajankohtainen aihe Tässä NUMEROSSA T E K ST I JA K U V A V E SA K E IN O N E N SUOMEEN RAKENNETAAN jatkuvasti uusia biokaasulaitoksia. BIOKAASU TUO TURVALLISUUSRISKEJÄ
– Pelastuslaitos käy pitämässä meillä harjoituksia, joissa treenataan toimin taa esimerkiksi kemikaalivahingon sattuessa. Vanhojen nähtävillä ne ovat kansiossa, Kanamäki kuvailee. T uotannon ja työntekijöiden turvalli suuden pohjana on useita suunnitel mia ja käytännön toimenpiteitä, lai tospäällikkö Panu Kanamäki kertoo. Uusien työntekijöiden pitää tarkasti perehtyä niihin. Viimeksi aiheena oli se, miten ihmiset saa daan pelastettua laitoksemme kriittisistä paikoista. Rikkihappo on voimakkaasti syövyttävää ja aiheut taa pahoja vaurioita iholle joutuessaan. Biokaasua tuotetaan turvallisuus edellä TEKSTI VESA KEINONEN KUVAT VESA KEINONEN JA LAKEUDEN ETAPPI OY Ilmajokelaisen biokaasulaitoksen työntekijät harjoittelevat muun muassa kaasuvuotojen ja kemikaalivahinkojen varalta. Pahoja haavereita ei onneksi ole sattunut. Riskinä ovat vuodot pumppauslinjassa tai annosteluhäiriö, Bäcklund sanoo. Lakeuden Etapin kehityspäällikkö Antero Bäcklund näkee biokaasulaitoksen suurimpien riskien liittyvän rikkihappoon ja biokaasuun. Katselmuksia ja omavalvontaa Pelastusharjoitusten ohella laitoksessa pidetään ympä ristökatselmuksia, joissa käydään läpi laitoksen alueen riskejä. Biokaasun vaa rana taas on, että se on ilmaa raskaampaa ja syrjäyttää suljetusta tilasta hapen. – Tuollaisessa tilassa oleva ihminen voi menettää ta juntansa tai jopa tukehtua. – Tämän lisäksi teemme omavalvontaa, ja turval lisuusohjeemme päivitetään säännöllisesti. – Rikkihappoa käytetään meillä poistokaasun pe surin happamuuden säätöön. 36 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018
Työntekijät pitävät niitä mukanaan poik keustilanteissa. Onnettomuus tutkittiin tarkasti. Mädätetty liete kuivataan ensin lingoilla, sitten termisesti. Tiloihin, joihin bio kaasua voi mahdollisesti päästä, on asennettu jatkuva toimiset mittarit. Mädättämössä, putkistoissa ja kaasupallossa on vain 30–40 millibaa rin ylipaine. Myös mikroturbiinin käyttöönotto on vaatinut eri tyishuomiota. Mahdollisiin ongelmiin on varauduttu huolellisella testaamisella turbiinin toimittajan tiloissa. Alueen kuntien omistama jäteyhtiö käynnisti laitoksen vuonna 2007. Henkilövahingoilta onneksi väl tyttiin. – Hälytyksen tullessa tilasta pitää luonnollisesti poistua välittömästi. Lopputulos puristetaan pelleteiksi. Ilmajoen laitoksessa on tapahtunut sen historian aikana yksi räjähdys. Ne hälyttävät äänimerkillä ja valoilla, mikäli pitoisuuksia ilmenee. Henkilöstöä on kaikkiaan yhdeksän. Laitospäällikkö Panu Kanamäki (vas.) ja kehityspäällikkö Antero Bäcklund tuntevat biokaasulaitoksen riskit.. Biokaasu ei kuitenkaan ole eri tyisen herkkä syttymään. Laitoksessa tulee ottaa huomioon myös se, että bio kaasu on palava aine. Mittarit valvovat kaasupitoisuuksia Paineräjähdyksen vaaraa ei Ilmajoen biokaasulaitok sessa Bäcklundin arvion mukaan ole. Laitos tuottaa puhdistamolietteestä ja biojätteestä biokaasua sekä maanparannusraetta kolmivaiheisella prosessilla. Tämän seurauksena kaasupallon ulkokuori rä jähti, mutta sisäkuori säilyi ehjänä. Turbiinissa lämpötila ja kierrokset voi vat nousta aika koviksi, ja siinä saattaa piillä riski. – Nykyisin pallon sisällä pidetään pienempää pai netta. Suojainten tarpeesta hygieniakartta Biokaasulaitoksessa kuivataan lietettä pölyksi, mikä saattaa aiheuttaa henkilöstölle hengityshaittoja. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 Lakeuden Etappi Oy LAKEUDEN ETAPPI OY:N laitos Ilmajoella on yksi Suomen ensimmäisistä ja suurimmista biokaasulaitoksista. Onnetto muuden jälkeen myös varoventtiilien tarkkailua lisät tiin, jotta vastaavaa ei tapahtuisi. Tulosten perusteella ollaan laatimassa hygienia kartta, joka kertoo millaisia suojaimia eri alueilla tulee käyttää. Lisäksi laitoksen valvomossa on saatavilla kannetta vat mittarit. Ilmajoen laitoksen mitoituskapasiteetti on noin 55 000 tonnia lietettä vuodessa. – Pallomaisen kaasuvarastomme kaikki neljä varo venttiiliä olivat kostuneet, ja talvipakkasilla ne jäätyi vät. Työterveyslaitos mittasi pölyn määrää laitoksen eri ti loissa. Kävimme läpi turvallisuus rajoja ja muita kriittisiä kohtia, Panu Kanamäki kertoo. Kaasu ei karannut ulkoilmaan, Bäcklund selvittää. Tätä pystyy manuaalisesti säätämään. – Riskit on huomioitu siten, että rikkihappolinjasto on merkitty koko siirtomatkalta. – Minä ja kaksi muuta työntekijäämme olemme olleet kyseisissä testeissä mukana. Onneksi biokaasu tuoksuu hyvin voimakkaasti, ja nenä reagoi siihen jopa mittareita nopeammin
Materiaalien kierrättämisessä on monenlaisia erityisriskejä. Tukesin tiedossa on muutama käytettyjen akkujen varaston palonalku, mutta ei tarkkoja tilastoja. – Prosessin turvallisuus voidaan varmistaa hyvällä suunnittelulla ja laitteistojen sekä letkujen valinnalla, tiiviydellä ja kunnossapidolla. Levä muistuttaa, että biokaasulaitokset voivat olla kytkettyinä maakaasuverkkoon, mihin myös liittyy riskejä. Akkukierrätyksen vaarat Metalleja kierrätettäessä ongelmia voi aiheuttaa säteily. Katse kokonaisuuteen Turvallisuuden näkökulmasta oma lukunsa ovat teollisuuspuistot. Prosessin turvallisuusuhat halutaan tunnistaa ja ratkoa mieluusti jo ennalta. Suuremmilta vuodoilta ja paloilta on säästytty. Kiertotalouden myötä materiaali virtoja kierrätetään laitosten välillä entistä enemmän. Hanke on Levän mukaan tienraivaaja jopa koko maailman mitassa. Kuvassa Tukesin kehitysjohtaja Kirsi Levä.. Kiertotalouslaitosten turvallisuusriskit -projektissa on mukana teollisuusyrityksiä ja teknologiatoimittajia, turvallisuusja ympäristöviranomaisia sekä teollisuuden järjestöjä. – Riski liittyy lähinnä tulipalovaaraan. Laitoksiin voidaan haalia materiaalia monesta lähteestä, myös ulkomailta. Laitoksia yhdistämään rakennetaan esimerkiksi uusia putkilinjoja. – Niitä ovat muun muassa materiaalin itsesyttymä, räjähdys tai tulipalo sekä epäselvyydet materiaalin koostumuksesta tai alkuperästä, Levä listaa. Metalliraaka-aineen joukkoon saattaa päätyä säteilyn mittauslaitteita. Mutta samalla uhkana on, että riskit tuotannossa lisääntyvät, sanoo Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin kehitysjohtaja Kirsi Levä. – Pitää olla ajantasainen tietämys siitä, Kiertotalouslaitosten turvallisuusriskit -hankkeesta syntyy runsaasti aineistoa, jota julkaistaan loppuvuodesta ja ensi vuonna osoitteessa www.tukes.fi/kiertotalous. – Soihtumainen palo sytyttää helposti ympärillä olevan palavan materiaalin. On aika tavallista, että uuden teknologian käyttöönotossa ilmenee teknisiä ongelmia, Levä toteaa. – Biolaitoksissa voi muodostua rikkivetyä tai työntekijät voivat altistua homeille tai uusille bakteereille. Palokaasut ovat myös myrkyllisiä. Tämä ehkäisee mahdollisen palon leviämisen. K IERTOTALOUDELLA ON paljon hyviä ympäristötavoitteita. Niissä teollista toimintaa harjoittavat monenlaiset yritykset, jotka käyttävät myös alihankkijoita. Suomalaisissa laitoksissa on sattunut vain pienehköjä tulipaloja. – Lisäksi tulee muistaa, että ’tyhjissäkin’ akuissa on vielä huomattavassa määrin energiaa. Tukesilla on merkittävä rooli kiertotalouden turvallisuuden edistäjänä ja alan laitosten turvallisuuskysymysten selvittäjänä. Akkujen kierrätyksessä vaarana ovat uusien litiumioniakkujen suuri energiatiheys ja kemialliset ominaisuudet, sillä käsittelyprosessit on kehitetty perinteisiä akkutekniikoita varten. Tuotannon merkittäviä vaaroja ovat myrkylliset tai tukahduttavat kaasut. Reaktio ruokkii itseään, eikä ulkoista palokuormaa tarvita. Litiumioniakun vaurioituessa voi syntyä lämpökarkaamisilmiö, jolloin akku alkaa si säisen oikosulun seurauksena lämmetä. Niemen mukaan on tärkeää huolehtia varastointitilan paloturvallisuudesta. Omia riskejään voi olla myös prosesseissa tehtävässä manuaalisessa työssä, kuten tukkeumien purkamisessa, Kirsi Levä kertoo. Biokaasulaitokset yleistyvät – Biokaasulaitoksissa käytetään uudentyyppisiä prosesseja. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 38 Kiertotalous tuo uusia turvallisuusriskej ä Kiertotaloudessa pyritään kierrättämään kaikki materiaalit uuteen käyttöön ja hyödyntämään myös jätteet ja sivuvirrat. Reaktion levitessä akussa saattaa syttyä tulipalo, kertoo ylitarkastaja Seppo Niemi Tukesista. Litiumioniakku palaa myös jo itsessään. Tehtäväänsä Tukes toteuttaa selvityshankkeessa, jonka se käynnisti alkuvuodesta. Käyttövaiheessa tärkeää on operaattoreiden koulutus ja ohjeistus sekä kaasunilmaisimien käyttö
6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 mitä putkissa kulkee ja kenen vastuulle ne kuuluvat, Levä tähdentää. Vuodessa tapahtuu noin 10 000 silmiin kohdistuvaa työtapaturmaa. Korkealla työskentely vaatii kouluttautu mista. Sen jälkeen osa aineistosta tulee vapaasti kaikkien käyttöön. Tukesin hanke jatkuu vuoden loppuun. Levä painottaa varhaisen varautumisen merkitystä. Keuhkovauriot huomataan usein liian myöhään, vuosien altistumi sen jälkeen. – Ei oikein riitä, että kukin taho huolehtii siitä omasta ruudustaan. Tärkein tehtävämme Skyddalla on kehittää työturvallisuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa. 100% käyttö on ainoa varma suoja kuulo vaurioita vastaan. – On tärkeää, että tietoa turvallisuudesta jaetaan bioja kiertotalouden eri toimijoiden kesken, korostaa Levä, joka uskoo turvallisten kiertotalouslaitosten olevan Suomen valttikortti myös kansallisen kilpailu kyvyn kannalta. – Kaikki nämä asiat on otettava huomioon myös työturvallisuudessa. Levän mukaan teollisuuspuistoissa olisi hyvä tarkastella turvallisuutta yhä enemmän kokonaisuutena ja yhdessä alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Kiertomateriaalien varastointi, siirtely ja kuljetukset voivat lisätä henkilöja liikenneriskejä. Kolmannes kaikista työ tapaturmista kohdistuu käsiin. LISÄÄ AIHEESTA www.tukes.fi/kiertotalous Kiertotalouslaitoksissa kemikaaleja ei ole välttä mättä paljon, mutta prosessiturvallisuusriskit ovat suuret." TEHOKAS TURVALLINEN ASIANTUNTIJA TIESITKÖ tämän työtapaturmista. Riskit tulisi huomioida mahdollisimman tarkasti jo laitosten suunnitteluvaiheessa. Tieto kaikkien käyttöön Levä nostaa esille myös Tukesin ja paikallisten pelastuslaitosten roolin. Jos putkilinjoja vedetään kohteiden välille, joissa on suuronnettomuuden vaara, mahdolliset palotilanteet ovat iso riski. Viranomaisten keskinäinen työnjako perustuu tätä nykyä kemikaalien määrään. Tukesilla on paikallisia pelastusviranomaisia paremmat mahdollisuudet erikoistua ja katsoa asioita koko valtakunnan tasolta. Luonnollisesti tavoitteemme on nolla tapaturmaa jokaisessa asiakasyrityksessä. TONI SCHLOBOHM MYYNTIJOHTAJA SKYDDA SUOMI OY TUTUSTU TARKEMMIN JA KYSY LISÄÄ www.skydda.fi | skydda@skydda.fi Skydda_ilmoitus_TTT_nro_6_108x280mm_final.indd 1 8.11.2018 13.34. Hyvin istuva päänsuojain on toimiva ja käytössä huomaamaton. – Kiertotalouslaitoksissa kemikaaleja ei ole välttämättä paljon, mutta prosessiturvallisuusriskit ovat suuret
Paljon työtä, iso muutos Riskialttiin rakennusalan luvut puhuvat puolestaan: vuonna 2002 NCC:n tapaturmataajuusluku oli 70,6 ja vuonna 2017 vain 7,3. Jos tapaturmataajuuslukuja katsotaan 15 vuotta taaksepäin, aika murheelliselta näytti. Suurin muutos on Lemmetyisen mukaan tapahtunut asenteessa. – Lähdimme mukaan, koska arvioimme yhteisön kehittävän niin omaa kuin koko alankin työturvallisuutta. NCC on Nolliksen ensimmäinen jäsenyritys. – Nollaan ei ole ihan vielä päästy, mutta kehityksessä on otettu huikeita harppauksia oikeaan suuntaan, sanoo Mikko Lemmetyinen. Johdon sitoutuminen työturvallisuuteen on ensiarvoisen tärkeää. TEKSTI SARI OKKO KUVAT NCC NOLLIS KASVOI TEINI-IKÄÄN Tapaturmataajuus on pienentynyt NCC:llä huomattavasti 15 vuodessa.. Tänään työturvallisuus on kokousagendojen kärjessä ja siihen liittyvien asioiden välittämisestä on tullut ilahduttavasti arkipäivää. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 40 N olliksen eli Nolla tapaturmaa -foorumin historia juontaa Työturvallisuus kohti maailman kärkeä -työtapaturmaohjelmaan, jonka valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2001 ja jonka tueksi foorumi perustettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tärkeitä asioita ovat myös perehdytys, työnopastus, työmaiden siisteys ja tiedonkulku. Hän on ollut 15-vuotiaan Nolla tapaturmaa -foorumin toiminnassa mukana alusta asti. Tänä päivänä tilanne on ihan toisen näköinen, NCC:n työsuojelupäällikkö Mikko Lemmetyinen pohtii. NCC:ssä on panostettu työturvallisuuskoulutuksiin, työsuojelun peruskursseihin ja työturvallisuuskortteihin läpi organisaation. Työmaiden riskejä sekä tehtäväkohtaisia vaaroja kartoitetaan, ja niitä ehkäistään systemaattisesti. – Ei siitä ole kovinkaan pitkä aika, kun työturvallisuuteen liittyviä asioita yleisesti jopa vähäteltiin. Työmaiden olosuhteita arvioi daan talonrakennuksen työturvallisuuden havainnointiin tarkoitetulla TR-mittauksella
Kivasti, pahasti ja hyvästi NCC:n tavoitteena on päästä tapaturmataajuudessa alle 3,5:een vuoteen 2020 mennessä. Jos pahastikaan puuttuminen ei auta, se on hyvästien paikka. Oikea asenne 2. – Työmaalla vaaralliset tilanteet pitää pysäyttää heti ja riskialttiiseen käyttäytymiseen puuttua välittömästi. TR-mittaukset, työtapaturmien ja vaaratekijöiden tutkinta ja korjaavat toimenpiteet 5. Ensin reagoidaan hyvällä, ja silloin työturvallisuuden lai minlyönnistä seuraa suullinen huomautus. Välillä pitää muistuttaa perusasioistakin. Päätoteuttajien ja aliurakoitsijoiden on hänen mu kaansa omaksuttava Safety First ajattelu kaikessa toi minnassaan. Paljon hyvää, paljon haasteita Lemmetyinen antaa kiitosta Nolla tapaturmaa fooru mille ja yhteistyön voimalle. – Työturvallisuuden toteuttaminen kuuluu kaikille. – Työturvallisuudessa ei ole kyse pelkästään inhimil lisestä näkökulmasta vaan myös työn laadusta, suju vuudesta ja sitä kautta kannattavuudesta. – Autoa ajaessa turvavyön käyttö on tänä päivänä itsestään selvää. Haasteitakin silti riittää, ja nollaan tapaturmaan on edelleen matkaa. – Edelleen vuositasolla sattuu noin kymmenen silmätapatur maa, joista seitsemän suojalasien käytöstä huolimatta. Yhteistyö ja tiedonkulku Mikko Lemmetyinen, NCC TOP 5 – Yhteistyössä on voimaa. Lemmetyinen kertoo silmäta paturmien vähentyneen NCC:n työmailla noin 80 prosenttia sen jälkeen, kun silmiensuo jainten käyttöön liittyvä laki muutos tehtiin vuonna 2009. Lemmetyinen pitää lähelle nollatasoa pääsemistä realistisena tavoit teena. – Ylipäätään henkilösuojainten oikean käytön on todettu parantavan työturvallisuutta merkittävästi. Samalla tavalla itsestään selvää tulisi olla esimerkiksi suojakypärän oikea käyttö, Lemmetyi nen sanoo. Näiden kaik kien tekijöiden tulisi puhutella kaikkia alan toimijoita, Lemmetyinen korostaa. Tämä kertoo siitä, että nyt on keskityttävä oikeanlaiseen silmien suojaukseen erilaisissa rakennustyö tehtävissä, hän linjaa. Noin 60–70 prosenttia mei dän työmaistamme ovat sellaisia, joilla ei tapahdu tapa turmia lainkaan. Esi merkiksi Ruotsissa ollaan silmä tapaturmien ehkäisemisessä vasta siinä tilanteessa, jossa Suo messa oltiin 2009. Jos vaa rallinen meno jatkuu, pahastivaiheessa annetaan kirjallinen sanktioitu varoitus ja työntekijä poistetaan työmaalta. NCC:llä, kuten monilla muillakin alan toimijoilla, on käytössä kivastipahastihyvästiohjeistus. Työturvallisuuden tekijät 1. Hän korostaa välittömän puuttumisen ja välit tämisen voimaa. Työturvallisuuden johtaminen 3. Tapaturmattomuus ei kuitenkaan ole pysyvä ominaisuus, vaan sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä. Lemme tyisen mukaan Suomi on raken nusalalla työturvallisuudessa monin tavoin edelläkävijä. – Joillakin työmailla menee työturvallisuuden näkö kulmasta koko ajan hyvin. Esimerkiksi suojakypärän käyttö monipisteleuka hihnalla on hyvin todennäköisesti pelastanut useiden henkilöiden hengen vakavissa työtapaturmissa. Työmaakohtainen perehdytys, työnopastus ja koulutus 4. Paljon on tehty, mutta työ ei lopu koskaan, Mikko Lemmetyinen sanoo.. Yhteiset tilaisuudet, koke musten vaihtaminen, vuorovaikutus ja käytännön vin kit ylläpitävät ja edistävät hyvää kehitystä. Puuttuminen tulisi ottaa vastaan välittämisenä – ei mollaamisena, nipottamisena tai kyttäämisenä. Työntekijöiden velvollisuutena on nou dattaa tinkimättä henkilönsuojainten ja työvälineiden turvallisuusmääräysten mukaisia ohjeita sekä tehdä yhä aktiivisemmin työturvallisuushavaintoja. Rakennuttajien tulee vaatia aidosti hyvää työturvalli suustasoa, ja suunnittelijoiden on perehdyttävä työ turvallisuuden varmistamiseen, Lemmetyinen toteaa. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Suomi on edelläkävijä Kun asioihin kiinnitetään huo miota, alkaa tapahtua
Suojaa kuuloa työn ja olosuhteiden mukaan Vaimennusta tarpeeksi, mutta ei liikaa TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT 3M JA KIRSI VÄISÄNEN. Liian vähäi nen suojaus altistaa kuulo vauriolle, mutta ylivaimen nuksessakin on riskinsä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 42 Kuulonsuojainten hankin nassa ensimmäinen askel on mitata työpaikan melutasot ja arvioida melussaolon aika
Mittaustiedon avulla voidaan välttää alisuojaus, joka altistaa kuulovauriolle, tai ylivaimennus, joka voi aiheuttaa tapaturmavaaran tai houkutella ottamaan suojaimet pois korvilta. – Toki myös monissa paikoissa riittää tieto siitä, onko melu korkeavai matalataajuista, Koskinen sanoo. – Useimmat vastamelusuojaimet ovat kupumallisia, ja hyvä kupusuojain onkin paras todella voimakkaassa matalataajuisessa melussa, hän sanoo. V astameluteknologia perustuu siihen, että laitteessa on mikrofoni, joka sieppaa melun, ja kaiutin, joka tuottaa vaiheeltaan melulle vastakkaista ääntä. Kuulokkeille ei ole tehty henkilönsuojainten tyyppitestausta. Milloin on käyttöä vastamelulle. Esimerkiksi äänitasot voivat olla korkeat, ja lisäksi melu voi sisältää paljon matalataajuisia osuuksia. Vaimennustason selvittäminen on tärkeä osa suojaimen valintaa. – Silloin saadaan paras kuulonsuojaus. QuietOn-matkustuskorvatulpat ovat saaneet myös kuulonsuojaussertifikaatin, eli ne täyttävät EN 352 -standardin vaatimukset. Vastamelun etuna on, että jos samalla kuuntelee musiikkia, sitä ei tarvitse voimistaa ympäristön kohinan vuoksi. Esimerkiksi mikrofonilla varustettu tasoriippuva suojain päästää puheen ja ympäristön äänet suojaimen sisään, mutta haitallisen kova melu sulkee elektroniikan. VIIME VUOSINA PALJON julkisuutta saanut suomalaiskeksintö, QuietOnvastamelutulppa, syntyi alun perin lentomatkustajia varten. Joissakin tapauksissa mittaussovellus saattaa näyttää oikein, mutta yhtä hyvin voi tulla kymmenen desibelin heittoja. Yrityksen perustaja ja tuotepäällikkö Janne Kyllönen kertoo, että tulpissa mikrofoni on korvakäytävän sisällä. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Heli Koskisen mukaan vastamelutekniikka on kuulonsuojauksessa vielä melko vähäistä. Vastamelu sopii matalataajuisen melun vaimentamiseen. Elektroniikka auttaa puheen kuulemisessa Elektroniikka on parantanut varsinkin kupumutta myös tulppasuojainten ominaisuuksia. – Myös monet hammaslääkärit käyttävät näitä suojaimia, Kyllönen kertoo. Kännykän mikrofoni ei ole mittausmikrofoni, sillä se yrittää vaimentaa hälyä. Vanhempi asiantuntija Tapani Ollila Työterveyslaitoksesta muistuttaa, että älypuhelimen sovellus ei mittauksiin riitä. Tulppien elektroniikka toimii pienten ladattavien akkujen voimalla. Vastamelukuulonsuojainta käyttävät esimerkiksi armeijan lentäjät ja formulakuskit, joiden työpaikalla moottorit möyryävät. Jotta kuulonsuojaimista on hyötyä, ne pitää valita oikein, asettaa oikein ja käyttää koko melussa olon ajan. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Heli Koskinen mainitsee, että mitä haastavammat meluolo suhteet työpaikalla ovat, sitä tarkemmin melu on mitattava, jopa taajuuskaistoittain. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 J os melua ei saada työpaikalla teknisin ratkaisuin vaimennettua riittävästi, tarvitaan suojaimet. Kuulokkeet Elektroniikka on parantanut varsinkin kupumutta myös tulppasuojainten ominaisuuksia.. Kyllönen mainitsee, että heidän korvatulppansa sekoitetaan usein kuuleviin kuulonsuojaimiin. Niissä äänet keräävä mikrofoni on kuitenkin ulkopuolella ja elektroniikka menee pois päältä kovien äänten aikana ja suojaa silloin passiivisesti. Usein niihin on yhdistetty bluetooth-toiminnolla radio tai soitin. vaimentavat esimerkiksi toimistoympäristössä kohinaa ja hälyä, jotka ovat niin ikään matalataajuisia ääniä. Ylätaajuuksissa vaimennusteho on samanlainen kuin passiivisten, pehmeiden vaahtomuovisuojainten. 3M:n tuoteasiantuntija Antti Hyttinen sanoo, että työpaikalta tarvitaan mitattua tietoa melutasoista ja melu taajuuksista ja siitä, miten pitkään melussa ollaan. Nämä suojaimet sopivat myös painotaloihin ja laivoihin. Laboratoriossa mitattu vaimennus matalilla, noin 100 hertsin taajuuksilla on 40 desibeliä. Ne toimivat kuulonsuojaimina esimerkiksi teollisuudessa. Vastamelukuulokkeet ovat eri asia kuin vastamelusuojaimet. Teknologiaa sovelletaan sekä kupuettä tulppasuojaimiin. Älypuhelin ei riitä melumittariksi Mittaukseen tarvitaan asianmukainen melumittari ja taito tulkita tuloksia. Tämän ansiosta ilmassa kulkevan äänenpaineen lisäksi vaimenee myös ääni, joka kulkeutuu korvaan luuta pitkin. Tällöin on hyvä varmistaa, että tasot tiedetään tarkkaan ja löydetään suojain, joka vaimentaa hyvin matalilla taajuuksilla. QuietOn-tulpissa ei ole bluetoothyhteyttä
Myös niille, joilla jo on kuulonalenema, tasaisesti vaimentavat tai tasoriippuvat kuulonsuojaimet ovat tarpeen varoitussignaalien kuulemiseksi, hän mainitsee. Monissa kuulonsuojaimissa on myös viestintäominaisuuksia. Niitä on paljon käytössä tulppina ja kupuina. Jos elektroniikkaa ei napsauta päälle, suojain toimii kuten tavanomainen, passiivinen suojain. Heli Koskinen sanoo, että ylipäätään suojaimen olisi hyvä vaimentaa tasaisesti kaikilla taajuuksilla, koska sekin helpottaa kommunikaatiota. – Kuulevat suojaimet yleistyvät tulevaisuudessa, ja niitä suosittelemme esimerkiksi rakennusalalle. Satunnainen käyttäjä löytää niitä esimerkiksi musiikkiliikkeistä. Toisaalta tämä suojain ei sovi, jos pitäisi kuulla äänen voimakkuuden eroja, kuten musiikin kuuntelussa. Tasainen vaimennus helpottaa viestimistä Tasaisesti vaimentava suojain on yleensä passiivinen suojain ilman elektroniikkaa. Tasoriippuva suojain auttaa erityisesti, jos työssä on kuultava puhetta. Teollisuustöihin tällainen suojain käy hyvin. Silloin ei tule houkutusta poistaa suojainta korvilta juttelun ajaksi. – Viestintäkuulonsuojaimetkin ovat koko ajan yleistyneet. Niitä käytetään paljon esimerkiksi metsäteollisuudessa, Hyttinen kertoo. Muista kuulonsuojainten valinnassa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 44 Sen jälkeen suojain toimii kuten passiivinen suojain. Esimerkiksi musiikin sävyt tulevat silloin esiin mahdollisimman aitoina. Ominaisuuksiensa vuoksi tasoriippuvaa suojainta sanotaan kuulevaksi kuulonsuojaimeksi. Kommunikaatiosuojaimen kuvun sisällä voi olla myös radiopuhelin. Suojaimen sisällä sopiva melutaso on 75–79 desibeliä dB (A). Se vaimentaa nimensä mukaisesti kaikkia taajuuksia. Bluetoothtai langallisen yhteyden kautta käyttäjä voi keskustella puhelimessa, mikä on monissa töissä välttämätöntä. Antti Hyttinen kertoo, että kiinnostus kuulevia kuulonsuojaimia kohtaan on lisääntynyt, kun hinnat ovat laskeneet alle sadan euron. Vaimennustarve pitää tietää. Muusikot ja monet konserteissa kävijät käyttävät tällaisia hifi-tulppasuojaimia. Käyttömukavuus on a ja o. Suojaimet eivät saa heikentää toisiaan. Suojaimissa on joko vaihdettava tai ladattava virtalähde. Kaikki mallit eivät käy kaikille. – Ja silloin esimerkiksi hitsaaja kuulee paremmin hitsauksen äänen, mikä on tärkeää työn sujuvuuden ja laadun tarkkailun vuoksi. Leukahihna, hiukset tai sangat eivät saa estää kupusuojainta asettumasta tiiviisti. Kupusuojaimen istuvuus tulee tarkistaa yhdessä muiden kyseisessä työtehtävässä käytettävien suojaimien, kuten kypärän ja suojalasien, kanssa
Kun tulppia käsitellään, sormien on oltava puhtaat. Ne pyöritetään ensin pieniksi sormien välissä. Malli ja koko valitaan yksilöllisesti korvakäytävän mukaan. – Tulppia on todella helppo käyttää väärin. Miten suojaimet toimivat yhdessä. Myös kuulonsuojainten valmistajat ovat kehittäneet omia mittausmenetelmiä, joita varsinkin isoilla työpaikoilla käytetään suojainten käytön opas tuksessa ja motivoinnissa. – Varrellisia tulppia voi käyttää, jos työssä likaantuu helposti tai jos tulppa on otettava pois välillä, Hyttinen mainitsee. Kun tulppia käsitellään, sormien on oltava puhtaat. Kaikille tulppamallinen suojain ei käy korvakäytävän herkkyyden vuoksi. Mutta jos korvat sen sallivat, tulpat ovat hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun samaan aikaan tarvitaan muita suojaimia. Kaikki pään alueella käytettävät suojaimet on kin hyvä olla mukana kuulonsuojaimia valittaessa. Korvakäytävä voi tulehtua, jos sinne joutuu likaa tai esimerkiksi metallinsiru. Siinä nähdään isoja eroja: suojauskyky voi tippua dramaattisesti, jos tulppa on väärän kokoinen tai huonosti laitettu korvaan. Sitten korvan lehteä nostetaan, jolloin korvakäytävä hiukan suoristuu ja tulppa saadaan korvakäytävään. Antti Hyttinen painottaa lisäksi suojainten huoltoa, joka sekin vaikuttaa vaimennuskykyyn. Tulpat korviin hyvin perehdyttäen Tulppamallisia kuulonsuojaimia on kertakäyttöisiä tai monesti käytettäviä, kiinteämuotoisia tai korvakäytä vään muotoutuvia. Heli Koskisen mukaan kiinteitä ja varsinkin yhdes sä testattuja suojainten yhdistelmiä on hankala laatia, koska silloin jokaisen osasen pitäisi olla sopiva henki lön ja työn ominaisuuksiin. Antti Hyttinen kertoo, että tavanomaista teollisuus melua vastaan tulppa on kupusuojaimen veroinen, mutta sen on oltava hyvin asetettu korvaan. 3M:llä on koulutuskäytössä tarkistusmenetelmä, jolla selvite tään, jääkö tulpan kanssa vuotokohtaa. – Pehmeät, rullattavat tulpat sopivat monille, mutta niiden käyttöön on perehdyttävä erityisen huolellisesti. – Kokemus ja koulutus opettavat arvioimaan, istuu ko kupusuojain tiiviisti ihoa vasten. Esimerkiksi kupusuojainten tiivisterenkaat ja vaimennuspehmus teet tulisi vaihtaa säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan. Katso melualtistuksen toimintaja raja-arvot sivulta 46. Siksi käyttöohjeen antamaa vaihto välisuositusta pitää seurata, Tapani Ollilla muistuttaa. Oikea tapa havainnollistetaan Kuuloliiton sivulla www.kuuloliitto.fi/kuulo/vinkkeja. Pehmeät, rullattavat tulpat pyöritetään ensin pieniksi sormien välissä. – Jos työpaikka on epävarma pitävyydestä, työhygiee nikko voi varmistaa vaimennuksen kuvun alta pienillä mikrofoneilla. – Korvakäytävät muuttuvat iän myötä, ja tulpan ma teriaali voi kovettua. Korvakäytävä voi tulehtua, jos sinne joutuu likaa.. Sitten korvan lehteä nostetaan, jolloin korvakäytävä hiukan suoristuu ja tulppa saadaan korvakäytävään. Jos välissä on pak su kangas, kypärän leukahihnan solki tai leveä sanka, suojain falskaa, hän toteaa. Kuusimalliset tulpat vaimentavat ääntä tasaisesti. Monet työpaikat teettävät korvakäytävään muotoil tuja yksilöllisiä tulppasuojaimia. Eri mallien suodattuvan äänen laadussa on eroja. Ne ovat hinnakkaita, mutta niitä myös käytetään useampia vuosia. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Työympäristö > Altisteet > Riskienhallinnan malliratkaisut ja Melu www.finlex.fi > Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) TTT-lehti 3/2016, Käytä oikein kuulonsuojaimia, s. Yleisin yhteensopivuuden pulma tulee suojalasien kanssa. 44–45
Asetus on tullut voimaan portaittain vuodesta 2016, ja uudet merkinnät on oltava kaikissa suojaimissa 21.4.2019 alkaen. Impulssimelulle vastaava raja on 140 Pa eli 137 dB(C). Käyttöohjeissa mainitaan EN 352 -alkuiset standardit, joiden mukaan suojaimen tyyppitestaus on tehty. Työntekijälle on tällöin annettava käyttöön kuulonsuojaimet ja kerrottava, miksi niitä on syytä käyttää. – Näitä ovat esimerkiksi vedeltä suojaavat korvatulpat, muusikoiden korvamonitorit, vastamelukuulokkeet ja tuotteet, joiden vaimennuskyky ei ole riittävä, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Heli Koskinen. TURVALLISUUS AJASSA K U V A SH U T T E R ST O C K K U V A SH U T T E R ST O C K. Toimintaja raja-arvot melualtistukselle M ELUA MITATESSA on hyvä tietää, että kolmen desibelin äänitason nousu kaksinkertaistaa melun energiamäärän, eli silloin sama meluannos saadaan jo puolta lyhyemmässä ajassa. – Lisäksi käyttöohjeessa on oltava muun muassa vaimennusarvot taajuuskaistoittain ja indekseittäin, valmistajan EROTATKO KUULOKKEET JA KUULONSUOJAIMET. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO yhteystiedot, mallin nimi ja käyttötarkoitus, Koskinen luettelee. Uudessa henkilönsuojainasetuksessa kuulonsuojaimet on nostettu erittäin vakavilta vaaroilta suojaavien suojainten ryhmään, luokkaan III. Jos raja jostain syystä ylittyy, on erityisesti huolehdittava suojainten asianmukaisesta käytöstä ja suojaustehokkuuden parantamisesta sekä tietysti melun alentamisesta turvalliselle tasolle. Vakuutus on joko suojaimen mukana tai luettavissa netissä. Esimerkiksi 15 minuutin oleskelu 100 desibelin melussa vastaa sitä, että henkilö viettäisi 85 desibelin melussa 8 tuntia. Suojaimen tuntomerkkejä ovat CEmerkintä, käyttöohjeet ja EN 352alkuinen standardi. 85 dB(A) on kuulovaurioriskin kannalta vaarallisen voimakkaan päiväaltistumisen raja, jonka ylittyminen edellyttää työpaikalla konkreettisia melua vähentäviä toimia sekä kuulonsuojainten ehdotonta käyttämistä. 80 dB(A) on 8 tunnin normipäivään määritetyn altistumisen varoraja, jonka ylittyessä kuulo alkaa aikaa myöten vahingoittua. CE-merkin jälkeen tulee uutena nelinumeroinen luku, joka on tuotannon tasalaatuisuutta valvovan ilmoitetun laitoksen tunnus. Samassa luokassa ovat esimeriksi putoamissuojaimet. Vastaavasti yhtä haitallista on, jos yhdenkin iskun tai pamauksen aiheuttama impulssiäänen huippupaine ylittää rajan 112 pascalia (Pa), joka melumittarilla mitattuna vastaa huippupainetasoa 135 dB(C). | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 46 S EKAANNUKSEN VAARA on todellinen, sillä henkilönsuojaimet näyttävät samanlaisilta kuin monet eri tarkoituksiin valmistetut korvatulpat. Uusi henkilönsuojainasetus edellyttää, että valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus tulee myös kuluttajan nähtäville. Impulssimelulle tämä raja on 200 Pa, joka melumittarin lukemana on 140 dB (C). On tärkeää, että esimerkiksi musiikinkuuntelu kuulokkeita ei sekoiteta oikeisiin kuulonsuojaimiin. 87 dB(A) on päiväaltistumisen rajaarvo, jota ei saa ylittää, kun huomioidaan myös kuulonsuojaimen käyttö. Lähde: Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Tapani Ollila. KUULONSUOJAIMEN TUNNISTAA siitä, että siinä tai sen pakkauksessa on aina CE-merkki ja käyttö ohjeet. – Kuulonalenemaa ei voi parantaa, ja tätä vaaraa on haluttu korostaa
Mekaanisia, alapuolisia tukia on ehdottomasti käytettävä, jos konetta ei voida muuten huoltaa turvallisesti. Koneiden vaativat korjaukset pitää tehdä valtuutetussa huollossa, ja niissä on noudatettava valmistajan antamia mallikohtaisia ohjeita. Raportit perustuvat pääosin tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Hän jäi puristuksiin etukuormaimen rungon ja koneen rakenteiden väliin. Lähtökohtaisesti tämän kaltaisten rasMiten vastaava estetään. Tapaturmalla ei ole silminnäkijöitä, mutta kuljettaja oli todennäköisesti ryhtynyt korjaamaan vuotavaa letkua työsuojelupäällikön antamasta siirto kehotuksesta huolimatta. Siinä mallissa nostovarret täytyi nostaa ylös, ja tuolloin ne olivat olleet tuettuina. Hän oli jäänyt puristuksiin etukuormaimen rungon ja pyöräkuormaajan eturaken teiden väliin ja todennäköisesti kuollut vammoihinsa välittömästi. Kuljettaja sai surmansa huoltotyössä Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutus keskuksen (TVK) työturvallisuusasian tuntijoiden laatimasta tapaturmaraportista. Kun hän oli irrottanut hydrauliletkun, järjestelmän nesteet olivat päässeet virtaamaan vapaasti ja etukuormaimen runko oli laskeutunut vauhdilla alas. K oneenkuljettaja työskenteli kuljetuspalveluja tarjoavassa yrityksessä. Hän sai kuitenkin avukseen työtoverinsa, jonka kanssa he saivat selvitettyä vuotokohdan. Jostain syystä hän ei kuitenkaan ollut tukenut nostovarsia mekaanisesti. kaiden osien on aina oltava tuettuina ala-asentoon. Alhaalla nostovarret on turvallisesti tuettu, jotta ne eivät pääse laskeu tumaan äkillisesti. Kuljettaja oli 40vuotias, ja hänellä oli noin kymmenen vuoden kokemus pyö räkuormaajan kuljettajan tehtävästä. Kuljettaja oli aiemmin ollut vaihta massa paineletkuja toiseen pyöräkuor maajaan. Hän huomasi pyöräkuor maajan olevan yhä paikallaan ja meni selvittämään, miksi konetta ei ollut siirretty varikolle. Tämän jälkeen työsuojelupäällikkö ja työtoveri pois tuivat paikalta. Kuljettaja ei kuiten kaan tehnyt niin eikä myöskään noudat tanut kehotusta siirtää kone varikolle. Koska mekaanikko oli vapaalla eikä koneelle heti saatu huoltoa, kul jettaja ryhtyi itse selvittämään vuoto kohtaa seuraavana päivänä. (Tapaturmaraportti 3/2018) Koska koneen huolto ei ollut heti järjestynyt, mekaanikko oli ehdottanut kuljettajalle, että tämä lainaisi toista pyöräkuormaajaa. Onnettomuus havaittiin, kun työ suojelupäällikkö ajoi läheiselle huolto asemalle useita tunteja poistumisensa jälkeen. Saavuttuaan paikalle työsuojelupäällikkö kehotti kuljettajaa siirtämään pyöräkuormaa ja varikolle huoltoon. Kuljettaja ehkä oletti letkujen vaihdon tapahtuvan samoin kuin aiemmin. Hän oli huo mannut, että pyöräkuor maajan hydrauliletkuissa oli vuoto. Kuljettaja löytyi onnettomuuspaikalta menehtyneenä. Kuljettaja oli nostanut kauhan nosto varret ylös ja jättänyt paineet päälle tukematta nostovarsia mekaanisesti. Huoltoja käyttöohjeisiin olisi tarpeen lisätä nykyistä selkeämmät ohjeet myös väliaikaisesta tuennasta. Ylhäällä on havainnol listettu tilanne ennen tapaturmaa ja keskellä onnettomuustilanne. Työnantaja oli perehdyttänyt kuljettajan ja opastanut häntä tutustumaan huoltokirjaan. Jos mahdollista, tuenta varmistetaan liinoilla esimerkiksi siltanosturista. 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 i Kaivinkoneenkuljettaja ryhtyi korjaamaan pyöräkuormaajan hydrauliletkun vuotoa. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TVK TAPATURMAINEN KUOLEMA. Lisätietoja: tyopaikkakuolemat.fi Kuljettaja kuoli työkonetta huoltaessaan. Kuljettaja kysyi avukseen yrityksen työsuojelupäällikköä, joka ei muiden tehtäviensä vuoksi päässyt heti pai kalle. Letkut olisi huoltokirjan mukaan pitä nyt vaihtaa nostovarsien ollessa paineet tomina alaasennossa
KUN PERUSTOIMEENTULOTUKI siir tyi Kelan hoidettavaksi, turvallisuus asiat korostuivat. Tässäkin työssä on koko ajan opettelua toiminta ympäristö muuttuessa sekä tehtävien ja tekemisen tapojen kehittyessä. Tämäkin tuo uusia oppimistilanteita niin roboteille kuin meille ihmisillekin. Tyytymättömyys purkautui etenkin asiakaspalvelussa työskenteleviin, mutta kyllä siitä kaik ki saivat osansa. AISAPARI | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 48 kin yllätti. Nykyään järjestetään paljon kou lutuksia Skypellä, jotta mahdollisim man moni voisi niihin osallistua. Meidän pitää jatkuvasti kiinnittää huomiota henkiseen hyvin vointiin osaamisen päivittämisineen sekä työkyvyn ylläpitämiseen ja tuke miseen. Työsuojelumme tilasta antaisin arvo sanan yhdeksän tai yhdeksän miinus. Toki meillä valmistauduttiin mah dollisimman hyvin perustoimeen tulotuen siirtymiseen, mutta se kuiten Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Meillä on koulutettu ja yhä koulutetaan chatti robotteja, jotka ovat pilottikäytössä. Samaan aikaan meillä lisääntyi välittömän asiakaspalvelun osuus. Tähän on panostettukin viime vuosina. Piti nopeasti satsata henkilöturvalli suuteen. Myös työkyvyn tukemiseksi laadit tua varhaisen tuen mallia on kehitet ty. Nyt vuorossa ovat Kelan valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu Tiina Norppa sekä henkilöstöjohtaja ja johtava työsuojelupäällikkö Pasi Lankinen. MYÖS TYÖNOHJAUS on noussut esil le tämän muutoksen myötä. Meillä on paljon tehtäviä ja osaajia keit tiöhenkilökunnasta huippuasiantunti joihin, joten yksi malli ei sovi kaikille. TIINA NORPPA, 57, KELAN TYÖSUOJELUN PÄÄVALTUUTETTU Perustoimeentulon siirto yllätti TEKSTI AINO PIETARINEN KUVA MARJO KOKKILA JA A. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA meillä on jo vuosien takaa, ja yllättäen huomaan, että tärkeät asiat ovat pysy neet samoina. Jatkuvasti pitää kehittää, mutta moni asia on mallillaan ja oikeisiin asioihin on osattu puuttua.” S UURIMMAN OSAN AJASTANI toimin Tampereella, mutta lähes viikoittain työskentelen myös Helsingissä, jossa aisaparini työ suojelupäällikkö tekee töitä. Syntyi ruuhkaa, ja asiakkaat hermostuivat, kun päätös ja maksu viivästyivät. Työn ohjausta meillä on ollut aiemminkin, mutta viime vuosina sitä on käytetty melko satunnaisesti. SÖDERBLOM/KELA Puhummekin nykyään paljon psykososiaalisesta kuormituksesta ja siitä, kuinka voisimme sitä vähentää.. Hoidan valtakunnallisen työsuojelu valtuutetun tehtävää päätoimisena, ja tässä tehtävässä olen toiminut alku vuodesta 2007. Psykososiaalisesta kuormituksesta tuli ajankohtainen aihe. Nyt yritämme katsoa tätä sapluunaa: kuinka tarve selvitetään, ja miten jatku va työnohjaus tarvittaessa toteutetaan. Olin aluksi itsekin ytval tuutettuna Pirkanmaalla. Puhummekin nykyään paljon psykososiaalisesta kuormituksesta ja siitä, kuinka voisimme sitä vähentää. Toimitiloja on remontoitu, turva laseja hankittu, ja vartijoita nä kee entistä useammassa kohteessa. Kouluttautumisen tarve on jatku vaa. Emme osanneet varautua kaikkeen. Tärkeitä yhteistyö kumppaneitani ovat ytvaltuutetut, jotka hoitavat työsuojeluasioita omilla alueillaan. Olemme Pasin kanssa mukana useissa työryh missä, ja myös ytneuvottelukuntam me kokoontuu kuukausittain. Aika hyvin olemme onnistuneet hoi tamaan työsuojeluun liittyviä asioita, ja rakenteet meillä on kunnossa. Nyt pohditaan myös, mitä tietotek niikka ja robotit tuovat tullessaan. Jatkuvat muutokset, tietotekniikka ja osaamisen kehittäminen aiheutta vat helposti kuormitusta työnteki jöille
Kun ilmenee työsuojeluun liittyviä ongelmia, niihin tartutaan heti. Toki meillä myös tulosyksiköiden johtajat ja turvallisuuspäällikkö hoitavat osaltaan paljon työsuojeluun liittyviä kysymyksiä. Työsuojelulla on suuri painoarvo tässä talossa. 6/2018 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 49 TIINA PASISTA: Pasi osaa hyvin ja ymmärrettävästi ker toa, miksi asiat ovat näin ja mihin suun taan edetään. Muutoksen myötä on ilmennyt paljon myötätuntouupumusta. UHKAJA VAARATILANTEET lisääntyivät perustoimeentulon siirryttyä Kelalle. Yksikkötasolla tehdään työhyvinvointisuunnitelmia ja yksilötasolla työhyvinvointia. Tiinan kanssa työskentelemme yhdessä erilaisissa työkykyyn, varhaiseen tukeen tai päihdeohjaukseen liittyvissä työryhmissä. Esimerkiksi tuleva sosiaaliturvan uudistaminen koskettaa meitä, samoin kuin digitalisoituminen ja tekoäly. Toki siellä koetaan, että asiakaspalveluun on liian vähän aikaa. Kelan palveluksessa on noin 7 200 henkilöä.. Sitä on toki ollut aiemminkin, mutta nyt riittämättömyyden tunne on kasvanut. Meillä uusitaan varhaisen tuen toimintamallia, ja olemme hankkineet uusia järjestelmiä työkykyjohtamiseen. Tämä näkyy edelleen työssämme. UUSIUTUMISEN TAHTI JATKUU. JATKUVAT LAKIMUUTOKSET edellyttävät, että meidän etuusja ICTtoimi alamme toteuttavat muutokset nopeasti. Jaksamista edistetään esimiehen ja toimihenkilön välisissä keskusteluissa. Meillä on kokeiluja siitä, kuinka voisimme automatisoida tiettyjä prosesseja. Hän on hyvin ratkaisukeskeinen, jämäkkä ja selkeä. PASI TIINASTA: Tiinan osaaminen ja asiantuntemus on vankkaa. S AIN KAUPANPÄÄLLISIKSI nämä työsuojelupäällikön tehtävät, kun tulin henkilöstöjohtajaksi. Meillä Kelassa yt-valtuutetuilla on luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja yhteistyövaltuutetun rooli. Meillä on ihmistä arvostava ote. Myös soteen liittyvää epävarmuutta on ilmassa, mikä sekin lisää henkilöstön psykososiaalista kuormitusta. Hän tunnistaa haasteita, etsii ratkaisuja ja panee ne toimeen. Henkilöstösuunnittelu 2025 -hankkeessa yritämme tarkastella kaikkia odotettavissa olevia muutostekijöitä: Miten sote vaikuttaa, sillä muutoksia on tulossa ainakin sairaanhoidon korvauksiin, matkoihin ja kuntoutuksiin liittyviin asioihin. Miten digitalisointi ja tekoäly etenisivät hallitun pitkäjänteisesti. Pasia on helppo lähestyä. Olemme hankkineet turvalaseja, hälytysnappeja ja vartijapalveluja. Tämä porukka on välillä kovilla, ja psykososiaalinen paine kasvaa. Robotit ja tietokoneet käsittelevät nopeasti isoja tietomassoja. Asiakaspalvelutyön paineista huolimatta työhyvinvointiluvut ovat olleet hyviä. Ratkaisuja tekevässä työssä on paljon elementtejä, joita voidaan helpottaa digitalisoinnilla. Moni miettii, pystyykö auttamaan asiakasta. Näihin asioihin emme osanneet etukäteen varautua riittävästi. Perustoimeentulotuen ratkaisutyössä tiukka aikaraja varmasti kuormittaa henkilöstöä. Tehtävät ovat muuttuneet sosiaalityön suuntaan. Asiakaspalvelussa ollaan eturivissä, ja työntekijät ovat joutuneet kohtaamaan paljon uusia asiakkaita. Uudistusten hallinta on haasteellista, sillä viime vuosina muutostahti on ollut melko hektistä. Tämän vuoksi arvioisinkin meidän työsuojelun tilan kiitettäväksi: ehkä yhdeksän miinus.” PASI LANKINEN, 56, KELAN HENKILÖSTÖJOHTAJA JA JOHTAVA TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Riittämättömyyden tunne on kasvanut KELA huolehtii suomalaisten sosiaaliturvasta, johon kuuluvat muun muassa lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntou tus, työttömän perusturva, asumistuki, perustoimeentulo tuki, opintotuki, vammaistuet ja vähimmäiseläkkeet. Haluamme varmistaa, että meillä toimitaan varhaisen tuen toimintamallin mukaisesti. Hän ottaa asiat esille ja puhuu suoraan
– Oli pitkään niin, että en edes päässyt nii hin asentoihin, joihin kaikki muut pääsivät. Alussa ohjaaja osoitti kädellä, missä liikkeen pitäisi tuntua. Vaimo oli jo harrastanut lajia aiemmin, ja fysio terapeutin teettämät liikkeet olivat hyvin samanlaisia kuin pilateksessa. Toi selle hän neuvoo korvaavan liikkeen, kun lihas voima ei vielä riitä punnerrukseen. JÄRVINEN HAKEUTUI LAJIN PARIIN saadak seen apua selkävaivoihinsa. Ohjaajan kans sa tehtiin töitä pitkään, että syvät lihakset löytyivät. Sarja päättyy Artikkeli päättää Vapaalla-sarjan, jossa on esitelty työlle vastapainoa tuovia harrastuksia. – Meni kauan, varmaan puolitoista vuotta, oppia tämä laji. Pilates ei ole Järvisen suosikki. Ensi vuonna tällä paikalla alkaa sarja, joka käsittelee erilaisia tapoja tehdä työmatkaa. Punnerrus asennosta käännytään sivuttain ja nostetaan oi kean puolen raajat ylös. Viiden vuoden takainen tauko opetti, että harrastusta kannattaa jatkaa: tauon aikana selkäongelmat palasivat. Jani Järvinen on käynyt pilateksessa kahdeksan vuotta, ja häneltä liike sujuu jo helposti. Oikeastaan treeneihin lähtee jo ihan mielellään. Kuuteen liikuntakertaan viikossa kuuluu myös voimailua kuntosalilla. – Silloin päätin, että jos tunnin rääkillä viikossa saan selkäkivun pois, niin käyn täällä. Oivalluksia tuli vähitellen, hän kertoo. Myös rajoittunut liikkuvuus tuotti aikoi naan ongelmia. Ohjaaja korjaa yhden treenaajan asentoa. Nyt pilates tuntuu Järvisestä jo ihan mukavalta. Lääkäri, napra paatti ja fysioterapeuttikäyntien jälkeen hän päätyi kokeilemaan pilatesta ohjatussa ryh mässä. ONGELMA OLI SIINÄ , että Järvinen teki li haksia kuormittavaan liikuntaan tottuneena liikkeet väärillä lihaksilla. Selkäkivuista pääseminen kuitenkin motivoi ja pakot taa edelleen sitoutumaan viikoittaiseen harjoitukseen. Hengittämisen oppiminen oli vaikeaa, mutta niin myös tässä lajissa tärkeä lihasten aktivointi. Pilates vaihtui pakkopullasta rutiiniksi. Hän käytti havainnollistami sessa apuna myös malliluurankoa. Ilmeet ovat keskittyneitä, hengityksen äänet kuuluvat selvästi. Toista oli harrastuksen alussa. – Vuosien harjoittelun jälkeen pystyn käytännössä kaikkiin liikkeisiin. 50 VAPAALLA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2018 50 J ärvenpääläisessä jumppasalissa treenaa kymmeni sen naista ja yksi mies. Nyt Järvi nen tietää jo, mitä lihaksia aktivoida missäkin liikkeessä. – Pilateksessa tehdään liikkeitä, joista en tykkää yhtään, hän sanoo. Ohjaaja antoi koko ajan joitain korvaavia liik keitä, kun kroppani ei taipunut niihin, Järvi nen kuvailee. Golf on lajeista ykkö nen, ja koripalloa Järvinen aikoo jatkaa toivuttuaan polvi leikkauksesta. 43-vuotias yrittäjä ja toimitusjohtaja, Documentus Oy perhe: puoliso ja 13-vuotias tytär Jani Järvinen TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT KIRSI VÄISÄNEN JA SHUTTERSTOCK
– 1.11.2019 Helsinki Turvallinen työympäristö LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. 14.6.2019 Helsinki 28.3. – 12.12.2018 Helsinki, 21. K U V A SH U T T E R ST O C K POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Uudistumiskykyinen pienyritys 11.1. – 14.3.2019 Oulu 2. – 13.2.2019 Helsinki, 12. 23.5.2019 Kuopio Esimies itsensä johtajana 29.1.2019 Helsinki Monitilatoimistot työympäristönä 3.4.2019 Helsinki Työhyvinvointikortti 25.4.2019 Helsinki Toimiva työyhteisö Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 22.1.2019 Helsinki Työterveysneuvottelu 1.4.2019 Helsinki Aivotyö toimivaksi -käyttöönottokoulutus psykologeille 22.1. – 13.2.2019 Helsinki, 12. – 25.1.2019 Helsinki, 16. – 23.1.2019 Tampere 11. 7.6.2019 Turku, 18.1. 3.6.2019 Helsinki, Tampere ja Oulu Työkykyinen työntekijä Riskien arviointi työpaikalla 24. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Kohti hyveellisiä työyhteisöjä Vetreäksi selkäjumpalla Turvallisesti ulkomaan työmatkalle Opintovapaan mahdollisuudet TTT-lehti 1/2019 ilmestyy 6.2. – 4.4.2019 Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 18.3. – 14.3.2019 Oulu Työsuojeluvaltuutetun perustieto 11. 030 4741. – 17.4.2019 Helsinki Onnistunut sisäilmaprojekti 9.4.2019 Helsinki Työsuojelupäällikön perustieto 10
Johda työturvallisuutta digitaalisesti Quentic yhdistää työturvallisuuden, ympäristöjohtamisen ja yritysvastuun asiantuntijat, tehtävät ja informaation. — Käytä tietokoneella tai mobiililaitteella — Prosessien ja toimintojen parempi läpinäkyvyys — Ilmoita tapaturmat ja työturvallisuushavainnot — Hallinnoi pätevyyksiä ja työlupia — Pidä kemikaalirekisteri ajan tasalla — Varmista vaatimuksenmukaisuus — Kaikki HSEQ-prosessit ja raportit yhdessä järjestelmässä Tutustu ja kokeile Quenticia ilmaiseksi: www.quentic.fi NordSafety on nyt: Quentic Anz. Kaikki tämä tietenkin toteutettuna ketterästi myös mobiilisti. Finnland.indd 7 02.11.18 08:34. Kun kaikki oleellinen on samassa järjestelmässä, saat yksinkertaisemmat prosessit ja säästät aikaa. Quenticin avulla innostat kaikki työntekijät mukaan ja parannat koko organisaation tiedon kulkua, sekä tunnistat riskit helposti