TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 6/2019 15 € Säännöt somelle KUOPIO JÄRJESTI TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄN HARKITTU ULKOISTUS EI HÄVITÄ OSAAMISTA SISÄILMAOIREILU JOHTI AMMATINVAIHTOON Tonnien + KOULUTUKSELLA TURVALLISEMPIA A JOKILOMETRE JÄ NOSTOISSA ISOT RISKIT RATKAISU teollisuushallin ilmanvaihdolle
Contour Design Suomi / Contour Design Nordic / Contour Design Europe TTT-Magazine_6_RollerMouse_220x280+5mm.indd 1 13-11-2019 11:17:08. Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työasennolla on oleellinen merkitys. Meille Contour Designissa on tärkeää kehittää ja suunnitella ergonomisia hiiriä, jotka lisäävät päivittäisen työskentelysi tuottavuutta. Keskitetty hiiri, kuten Contourin RollerMouse, vähentää tietokoneella työskentelyn kuormittavuutta, jolloin energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään. Tutustu koko RollerMouse-valikoimaamme osoitteessa www.contourdesign.fi/ Contourin RollerMousen avulla energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään… Kokeile maksutta 14 päivää! *) Tutkimuslaitoksen Userneedsin Contour Designin tekemän tutkimuksen mukaan 93% vastaajista koki lisääntyneen fyysisen hyvinvoinnin keskitetyn hiiren käytön kautta
Terveys 24 Sumun jälkeen uuteen suuntaan KANNESSA Sisäilmaoireilu johti uuteen ammattiin. 47 Tapaturmainen kuolema Muuttomies menehtyi hissiturmassa. 28 Ilmanpuhdistin – miksi ja millainen. 17 Työ ajassa 18 Ulkoista arvostaen KANNESSA Ulkoistus aiheuttaa kysymyksiä. Käytössä on nelisentuhatta autoa, jos raskaat ajoneuvot jätetään laskuista. 41 Turvallisuus ajassa 42 Fiksu varautuu talven keleihin Talvi on työmatkaliikenteen riskialtteinta aikaa. KANNESSA Auto, asenne ja ajotapa vaikuttavat. 46 Kansainvälinen yhteistyö työolojen parantamiseksi vauhdittui Vision Zero Summit kokosi kehittäjät. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 6/2019 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Työpäivästä tuli Myöpäivä KANNESSA 10 Ranskalaisella työmaalla turvallisuus jää mappiin 12 Lukuvinkit Työ 14 Sosiaalinen media on hyvä, kun sitä osaa käyttää KANNESSA Säännöt tarvitaan sometukseen. 30 Terveys ajassa Turvallisuus 34 Nostoturvallisuus on monen tekijän summa KANNESSA Usein seisotaan liian lähellä nostettavaa taakkaa. Talvella ilmassa ei ole homeitiöitä, jotka voisivat aiheuttaa oireita.. 31 Äänestä parasta 32 Tilauskortti 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa Posti kouluttaa kuljettajiaan turvalliseen ajoon. KANNESSA JONI KALLINKI KUVA JYRKI LUUKKONEN 24 KU VA JU H A H EI KK IN EN KU VA PO ST I G RO U P O YJ 38 Luonnossa liikkuminen on tärkeää Pirkko Moisiolle. Ilmanpuhdistimilta puuttuu ohjeisto. 38 Ajetaanko teidän työpaikal lanne turvallisesti. 20 Teollisuushalli vaatii räätälöidyn ilmanvaihdon KANNESSA Ei kahta eri järjestelmää samaan halliin . 48 Aisapari Makeistehtaassa paikat pysyvät järjestyksessä
• Uusiouutiset-digilehti 79 euroa. tilaukset@tunnejamieli.fi p. Jokaisesta numerosta löytyy kiinnostavia selviytymistarinoita, luotettavaa tietoa mielenterveydestä, monipuolisia hyvän mielen vinkkejä ja virkistävää puuhaa aivoille. 03 4246 5323 www.tunnejamieli.fi Kaikki alkaa kemiasta! Lue, miten kemia mahdollistaa kiertotalouden ja ratkoo isoja ongelmia. • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 59 euroa. Saat lehden tarjoushintaan vuoden loppuun asti: • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 75 euroa. Käytä tilauksessa koodia: ttt2020. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi Tilaa TTT-lehti! Työhyvinvoinnin erikoislehdestä löydät ratkaisuja työelämän ongelmiin ja pysyt selvillä työelämän ajankohtaisista aiheista. • 7 numeroa vuonna 2020. KEMIA Kemi Ratkaisuja ympäristöja ilmastokriisiin: Lue kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisista, kuinka toteutetaan muutos parempaan. tilaukset@kemia-lehti.fi p. mennessä, saat tilaajalahjaksi kauniin Valon vuosi 2020 -seinäkalenterin (arvo 19 €) kempulssi2019.indd 1 14.11.2019 11.10. tilaukset@tttlehti.fi p. 03 4246 5370 www.tttlehti.fi Tunne & Mieli on lehti sinulle, joka kaipaat hetken omaa aikaa ja uusia näkökulmia mielen hyvinvointiin. 03 4246 5370 www.kemia-lehti.fi Lehtiä, jotka keventävät kuormaasi Kun teet lehden kestotilauksen 31.1. Kemia-lehti 45 vuotta – tartu upeaan juhlatarjoukseen! • 7 numeron vuosikerta kestotilauksena 69 euroa (norm. Kestotilaus 89 euroa. Juhlatarjous on voimassa vuoden loppuun asti. tilaukset@uusiouutiset.fi p. 95 euroa)
Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 32. Vuositilaus 97 euroa, kestotilaus 87 euroa. STRESSILLÄ ON IKÄVÄ itseään vahvis tava taipumus. Tilanteen seurauksena työn tekijät alkoivat oirehtia. Se tapahtui osin ihan luonnostaan. Kaikki suoristivat vähän ryhtiään. Se teki selvästi hyvää. Keho on viisas. Uniongelmat lakkasivat pian työsuman purkaannuttua. SELVISIN TYÖPAIKKANI tilanteen ai heuttamasta ahdistuksesta vähentä mällä kokonaisrasitusta. Kuntosalilla puurtamisen vaihdoin uintiin. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Silloin reagoin liialliseen työmäärään siten, että heräsin aamuyöstä pohtimaan työasioita. Erityisesti stressin ennusmerkit on syytä ottaa tosissaan. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTTlehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Tällä kertaa oireilin mahalla. Sopivasti rasittavan liikunnan tuoma hyvä olo kertoo energiasta, jota ponnistelu on tuonut kroppaan. Stressi heikentää fyysisesti, mutta sen tiedetään vaikuttavan myös kognitii visiin kykyihin. Väsynyt kroppa ja mieli piti hoitaa kuntoon ilman työsuhteen tuomaa turvaa. OLIN TAANNOIN TYÖPAIKASSA, jonka ilmapiiri muuttui erinäisistä syistä ankeaksi. Ryhdistä tunnistin, totesi nainen toiselle pi latesryhmässäni. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. Minulla oli jo kokemusta tyypillisis tä stressioireista vuosien takaa. Lukeakaan en jaksanut, vaan töllötin illat standupia ja komedioita telkkarista. Kuuntelemalla kehoaan voi välttyä ikäviltä ja pitkäkestoisilta vaivoilta. Tavallisesti puran stressiä liikkumalla ja lukemalla. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Paitsi että nainen oli silmin nähden ilahtunut saamastaan palautteesta, kohteliai suus vaikutti myös meihin muihin. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 87 euroa, kestotilaus 77 euroa. Hän uupui työstressin seurauksena ja irtisanoutui. Hänen elämäntilanteensa ei antanut tilaa löysätä. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Ruoka ei maistunut, laihduin, ja olo oli ah distunut. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Ylirasitustilassa olisin saattanut tehdä jotain äkkinäistä. On kiistatonta, että tärkeät päätökset tulee tehdä hyvissä voimissa. PÄÄTOIMITTAJALTA 27.11.2019 Keho on viisas N ÄIN SINUT Citymarketissa eilen. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino Forssa Print KU VA JU H A SO M BY 4041 0428 AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että rankka fyysinen ra situs väsyttää aivot nopeasti. Pitkäaikainen stressi voi muuttaa aivojen toiminnal lisuutta ja rakenteita jopa lopullisesti, sanovat asiantuntijat. Nyt lenkit suuntautuivat metsäpoluille ja hidastuivat juoksusta kävelyksi. Ranska laisessa urheilijoille tehdyssä tutki muksessa huomattiin, että muutaman viikon ylikuormitus heikensi koe henkilöiden toiminnanohjausta ja muutti heidän päätöksiään lyhytjän teisemmiksi. Kotitöitä välttelin. Aiemmassa kotimaisessa tutki muksessa on todettu ylirasitus tilan huonontavan yksinkertaisen, aika paineisen tehtävän suoritusta. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2020. PALAUTE VOI TULLA myös omasta ke hosta. Työkaverini ratkaisu oli radikaali. TOIPUMINEN SELKEYTTI myös ajatuk set. Sitä voi kertyä sekä henkisistä että fyysisistä ponnisteluista. Uimahallin kirkkaat valot, saunan lämpö ja veden lempeä vastus hoivasivat väsynyttä. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa
Analyysin avulla selvität, miten kehosi palautuu, opit tunnistamaan arkesi stressitekijät ja löytämään keinoja kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1/2019 15 € ADHD – HAITTA VAI VAHVUUS. Firstbeat Hyvinvointianalyysin arvo on 199 euroa. KOTIHOIDON ASIAKKAAT YHÄ VAATIVAMPIA RISKIENHALLINTA KYSYY YHTEISTYÖTÄ Henkilöstön + RAKENNUSTYÖMAAN ENSIAPUVALMIUDET tarkastelussa POTENTIAALI KÄYTTÖÖN Tunteet työelämässä TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 3/2019 15 € 5 KYSYMYSTÄ sairauslomista MITEN LASKETAAN TAPATURMATAAJUUS. MEIJERISSÄ KULUU SUOJAIMIA PITÄÄKÖ LOMALLA OLLA TAVOITETTAVISSA. KAMAT-TIETOKORTIT UUDISTUIVAT KENKÄ DUUNIN MUKAAN ELINTAVAT KOETUKSELLA TYÖREISSUILLA. VALON VUOSI 2020 seinäkalenterit menivät Reija Rämälle ja Mari Taiveaholle. Uudenkaupungin + TÖÖLÖN SEURAKUNTA LUO osallistavaa työkulttuuria TEHDAS ON JÄTTILÄINEN Houkuttaako opintovapaa. Parasta juttua voit äänestää sivun 31 lipukkeella tai verkossa vuoden loppuun asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Tunne tunteesi! M istä Työ Terveys Turvallisuus -lehden vuoden 2019 kannesta sinä pidät eniten. Osaamisella + TYÖILMAPIIRIN JOHTAMINEN ei vaadi ihmetekoja EUROOPAN PARHAAKSI Työterveys ehkäisee vaivoja TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 6/2019 15 € Säännöt somelle KUOPIO JÄRJESTI TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄN HARKITTU ULKOISTUS EI HÄVITÄ OSAAMISTA SISÄILMAOIREILU JOHTI AMMATINVAIHTOON Tonnien + KOULUTUKSELLA TURVALLISEMPIA A JOKILOMETRE JÄ NOSTOISSA ISOT RISKIT RATKAISU teollisuushallin ilmanvaihdolle 1 4 2 5 3 6 Äänestä vuoden 2019 paras kansi! Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x59 mm.indd 2 12.11.2019 15.06.07. Kerro se tai anna muuta palautetta. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4/2019 15 € Ryhtiä RUOKARYTMIIN MONTA SYYTÄ PUUTTUA PÄIHDEONGELMAAN PUHTAAMPAA ILMAA KONEISTAJILLE HIIRIOHJAIN VOI HILLITÄ OLKAVAIVOJA Matti Kauppila + TYÖHYVINVOINTIA KEHITETTIIN, tuotanto tehostui SELVIYTYI MASENNUKSESTA Valaistuksella hyvinvointia TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2/2019 15 € SORTUMA VOI VIEDÄ HENGEN ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKO-OIKEUDET PSYYKENLÄÄKKEET TYÖSSÄ Mielenterveyttä + KANSAINVÄLINEN LÄPIMURTO askel kerrallaan Työyhteisö viestii digisti VIESTINTÄ TEHOSTUI KIINTEISTÖPALVELUISSA KANNATTAA VAHVISTAA Liikkuen KESTÄVYYSKUNTOA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5/2019 15 € Jumppaa KEHO VAHVAKSI ONKO AUTONOMIAA TYÖSSÄ JO LIIKAA. ÄÄNESTÄ PARASTA & KERRO JUTTUVINKKISI! MIKÄ JUTTU TÄSSÄ numerossa kiinnosti sinua eniten. Gymba-laudan voitti Pauliina Söderlund-Hänninen. LUKIJOILTA L EHDEN 5/2019 parhaaksi jutuksi lukijat valitsivat jutun Tunne tunteesi! jossa haastateltiin tunnekouluttaja Camilla Tuomista. Äänestä suosikkiasi 31.12.2019 mennessä ja osallistut arvontaan, jossa palkintona on Firstbeatin Hyvinvointianalyysi ja kaksi VALON VUOSI 2020 -seinäkalenteria. Osallistut First beatin Hyvinvointianalyysin ja kahden VALON VUOSI 2020 -seinäkalenterin arvontaan. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin tuotepalkinnot
Sitten tehdään työsuunnitelma ja nou datetaan sitä. Käytä päivän tärkeimmän asian tekemiseen se aika, jolloin olet virkeimmilläsi tai sinulla on pisin yhtäjaksoinen mah dollisuus keskittyä yhteen asiaan.. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa H ALLINNAN TUNTEEN SAAVUTTAMINEN työssä vaatii suunnittelua. Ensiksi pitää hahmottaa, mitä työssä tulee tavoitella ja asettaa se etusijalle. Reaktiivinen asioista toiseen poukkoilu vie turhaan energiaa. 3 Määritä enintään kolme muuta tehtävää, jotka olisi syytä saada tehdyksi, sekä muut päivän kannalta huomioitavat asiat. 2 Mieti, mikä olisi tärkein asia, jonka tehtyäsi tai jota edistettyäsi voisit sanoa työpäivän olleen onnistunut. ALKUUN PÄÄSET PÄIVÄSUUNNITELMALLA: 1 Tee suunnitelma heti työpäivän alussa tai edellisen työpäivän päätteeksi. Järki töihin! kirjassaan Sami Paju ja Tapani Riekki neuvovat myös, että työtä olisi hyvä suunnitella paitsi päivä, viikko ja kuukausitasolla myös näitä pidemmällä aikajaksolla. Ota huomioon, mitä kaikkea olet jo sopinut alkavalle päivälle. 12 Järki töihin! -kirjan arvion löydät lukuvinkeistä. ÄLÄ HÄSLÄÄ! S
Hallintotehtävissä työskentelevien naisten työhyvinvointihetki alkoi yhteisellä lounaalla ja jatkui aurinkoisessa syyssäässä kävellen tapahtumapaikalle. Työhyvinvointiasiantuntija Saija Rahkonen kertoo, että tapahtuma päätettiin järjestää, koska hankehakemuksissa toistuivat samat teemat, kuten työn ilo, yhdessä tekeminen, työssä jaksaminen, liikunta, ravinto, uni ja taide. TEKSTI MARJAANA ANTTILA KU VA VI C EN TE SE RR A/ KU O PI O N KA U PU N KI Anu Leinonen (vas.), Kaisa Lumilampi ja Pauliina Ruotsalainen asettuivat työkaverikuvaan Kuopion henkilöstön työhyvinvointi tapahtumassa.. Väkivallan uhka kuormittaa Kuntien työhyvinvoinnin haasteet ovat vaihtelevia, sillä palveluja tuotetaan maatalouslomituksesta varhaiskasvatukseen, muistuttaa Kuopion kaupungin työsuojelupäällikkö Anu Tiikasalo. Monta teemaa yhdellä iskulla Kuopion kaupungilla on noin 7 000 työntekijää. Se on yksi tehtävärasti Kuopion kaupungin tänä syksynä järjestämässä henkilöstön työhyvinvointitapahtumassa, Myöpäivässä. Jokainen työntekijä sai käyttää tapahtumaan kolme tuntia työaikaa sekä matkoihin menevän ajan. Kuopion kaupunki jakaa vuosittain noin 150 000 euroa työyhteisöille työhyvinvointia edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Pohja on kunnossa, meillä on esimerkiksi asianmukaiset työvälineet ja työsuojelutoimikunnat. Ensimmäistä kertaa järjestetty Myöpäivä keräsi heistä paikalle yli 2 000. – Työhyvinvointiin kiinnitetään meillä hyvin huomiota. Niillä voi esimerkiksi hoitaa lyhyet kokousmatkat muihin lähistöllä oleviin yksiköihin. AJASSA 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 N AISIA NAURATTAA. Kuopiossa Myöpäivällä haluttiin valaa uskoa siihen, että tästä selvitään. Perillä oli tarkoitus tutustua näytteilleasettajiin ja kokeilla ainakin hulavanteen pyöritystä, golfia ja kehonkoostumusmittausta sekä kuunnella Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen luentoa työn imusta ja työhyvinvoinnista. Nyt kaikkiin teemoihin päästiin tarttumaan kerralla. Paikalla oli 65 näytteilleasettajaa, musiikkiesityksiä ja luentoja. Tällä hetkellä nouseva haaste ovat uhkaavasti käyttäytyvät asiakkaat, joita työntekijät kohtaavat yhä useammalla alalla. Esimerkiksi kirjaston ja muiden hyvinvointipalvelujen työntekijät joutuvat nykyisin psykososiaalisesti kuormittaviin tilanteisiin, jotka TYÖPÄIVÄSTÄ TULI Myöpäivä Tiukkeneva talous varjostaa työhyvinvointia kunnissa. Perusopetuksen hallintosihteeri Anu Leinonen kiittelee viime keväänä kouluvirastolle hommattuja sähköpyöriä, Puijoa ja Kallaa. Anu Leinonen, Kaisa Lumi lampi ja Pauliina Ruotsa lainen asettuvat kuvakankaan eteen, ja kolmikko ikuistetaan työkaverikuvaan. Lisäksi meillä on kivoja asioita, kuten ePassi ja työmatkatuki, lukiokoulutuksen hallintosihteerinä työskentelevä Kaisa Lumilampi kertoo
Silloin 90 prosenttia henkilöstöstä jäi toimen piteiden ulkopuolelle. Miten yt:t vaikuttavat. – Toivon, että kaikilla vahvistui usko siihen, että me selviämme tästä. – KUNTIEN TYÖNTEKIJÄT voivat koh talaisen hyvin, mutta kuntatalouteen, työn murrokseen ja väestörakenteeseen liittyvät tulevaisuuden haasteet ovat suuria, pohtii KT Kuntatyönantajien johtava työelämän kehittämisen asian tuntija Niilo Hakonen . – En pelkää työpaikkani puolesta, vaan enemmänkin sitä, miten yt:t vaikuttavat isommassa kuvassa, Kaisa Lumilampi pohtii. Tänä syksynä kymmenet kunnat ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista taloudellisen tilanteen vuoksi. Yksi niistä oli Kuopion kaupunki, jossa vähennystarpeeksi arvioitiin 200 henkilötyövuotta. Tilanne oli sama fyy sisen työkyvyn osalta. Kuopiossa on vastikään otettu käyttöön sähköinen työturvallisuuden johtamisjärjestelmä, johon jokainen voi kirjata kokemuksensa uhkaavista tai väkivaltatilanteista. Esimerkkinä hän mainitsee liukastumistapaturmat, joita arvioitiin tapahtuvan erityisesti kunnossapidon ja maatalouden työntekijöille. Se edistää kaikkien työnhyvinvointia. Tämän hetken suurin huolenaihe on kiristyvä kuntatalous – samaan aikaan pitäisi sekä säästää että hoitaa tehtävät. KU VA M AR C SA BA T Järjestäjien arvoin mukaan Myöpäivässä vieraili yli 2 000 Kuopion kaupungin työntekijää.. – Pitkällä aikavälillä toimintatapojen kehittäminen auttaa, mutta säästö tarpeet tulevat nopeasti, Hakonen huomauttaa. Hakonen pitää tällä hetkellä tär keimpänä työhyvinvoinnin edistäjänä sellaisen toimintakulttuurin luomista, TYÖHYVINVOINTIA voimavaroja vahvistamalla aiemmin koskivat lähinnä sosiaalija terveysalaa. Toinen tärkeä osa järjestelmää ovat käyttäjien itse esittämät ratkaisuehdotukset. Tuoreimmassa julkisen alan työhyvin vointitutkimuksessa neljä viidestä kertoi kokevansa henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. – Aiemmin saatettiin kiinnittää pää huomio siihen, miten toimia, kun jokin meni jonkun kohdalla pieleen. Psykososiaalisen kuormittumisen tunnistaminen onkin tämän vuoden työhyvinvoinnin kehittämistavoitteita, jotta ongelmiin osattaisiin tarttua. Tiikasalo korostaa kaikissa tapauksissa oikean tiedon tärkeyttä. On tärkeä saada oikeanlaista tietoa, jotta osataan ryhtyä oikeisiin toimiin tilanteen parantamiseksi. – Kun ryhdyimme tutkimaan asiaa, korostuivat ennen kaikkea kasvun ja oppimisen alueen työntekijät. Saija Rahkonen pitää tärkeänä, että tapahtuman ajankohta osui muutama viikko kaupungin yt-ilmoituksen jälkeen. Myöpäivään osallistunutta naiskolmikkoa yt-neuvottelut eivät huoleta. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 joka vahvistaa työn voimavaratekijöitä. Tiikasalo pitää tärkeänä, että häiriötilanteista saadaan kokonaiskuva
Sääntöjä on kyllä pumaskoittain työmaakonttorin pöytälaatikossa, mutta niiden merkitystä ei selitetä työntekijöille. Sitä pidetään tavallaan yksityisasiana, Morin toteaa. – Rakennusurakat ovat kiireisiä, ja työmaalla on samanaikaisesti monia eri alihankkijoita. Kulkukortit edistävät turvallisuuttakin Lokakuusta 2017 lähtien Ranskan rakennuttajilla on ollut velvollisuus rekisteröidä työntekijänsä. Myös työsuojeluvaltuutettuja on yrityksistä turha etsiä. Rakennuttajalla on kiusaus puskea eteenpäin piittaamatta turvaohjeista ja suojavälineistä, sanoo Suur-Pariisin rakennustyömaiden työtarkastaja Xavier Morin. Julkisten työsuojeluorganisaatioiden puuttuessa puuttuu myös työturvallisuusvalistus. AJASSA 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 kuttaa Xavier Morinin mukaan paitsi turvaohjeiden laiminlyönti myös suojavaatteiden ja -välineiden ”unohtuminen”. Työpäivän päätteeksi pääkatkaisijaa painaneet työntekijät eivät tienneet, että virta jäi siitä huolimatta päälle. Vaaratilanteisiin reagoidaan hänen mukaansa niiden ilmetessä, ei ennakoiden. Henkilökohtaisen kulkukortin käyttöönoton jälkeen työtapaturmat ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Lisäksi palopaikalta löytyneet tupakan tumpit ja niiden dna-testit osoittivat ainakin viiden rakennusmiehen tupakoineen kielloista huolimatta paloherkällä kattotyömaalla. Palon alkusyy ei ole vielä selvillä, mutta näillä laiminlyönneillä uskotaan olleen osuutta asiaan. Käytännössä harva urakoitsija kuitenkaan karjuu työntekijöilleen, että laittakaapas kypärä päähän, jos nämä itse eivät katso sitä tarpeelliseksi. – Työnantajalla on velvollisuus paitsi antaa suojavarusteet myös valvoa niiden käyttöä. Keskeytyksiä laiminlyöntien vuoksi Ennakoinnin puute näkyy maan 2 250 työtarkastajan työssä. Työtarkastaja jahtaa pääasiassa laittomia työntekijöitä ja tarkkailee työturvallisuusasioita siinä sivussa. Työturvallisuus jää siis mapin asteelle. K ATEDRAALIN PALON jälkeisistä tutkimusraporteista ilmeni, että rakennustyömaan sähköasennuksissa oli ongelmia. Rakennustyömaiden työturvallisuutta valvova Xavier Morin ei hänkään ole työsuojelun ammattilainen. Varsinaisia työsuojeluviranomaisia ei Ranskassa ole. Kun työntekijä on virallisesti ”olemassa”, hänestä kannetaan vastuu ta ja pidetään aiempaa paremmin huolta, Xavier Morin sanoo. – Työntekijöiden pakollinen rekisteröiminen aloitettiin laittoman työvoiman käytön lopettamiseksi, mutta se edistää väistämättä myös työturvallisuutta. Yli 200 000 vuosittaisessa tarkastuksessa haaviin jää säännöllisesti noin 10 000 rakennusurakkaa, jotka joudutaan keskeyttämään lukuisten laiminlyöntien vuoksi. Mikä työsuojeluvaltuutettu. Vaikka rakennustyömaat työllistävät vain kymmenen prosenttia Ranskan työssäkäyvistä, neljännes työtapaturmista sattuu nimenomaan rakennuksilla. Huolimaton asenne koskee niin työmaan turvallisuutta kuin suojavarusteisiin suhtautumistakin. Tapaturmien vakavuuteen vaiNotre-Damen katedraalin palon jälkeen Ranskassa on huolestuttu rakennustyömaiden turvajärjestelyiden puutteesta. RANSKALAISELLA TYÖMAALLA turvallisuus jää mappiin TEKSTI JA KUVA VIRPI LATVA Ranskan rakennustyömailla suurin vakavien onnettomuuksien syy on putoaminen.
Isäntämaalla osastoja oli luonnollisesti eniten, kuutisen sataa. Teen myös paljon viestintää. Pääsen vaikuttamaan siihen, että osallistumisen myötä suunnitelmista tulee entistä parempia. Se auttaa välttämään väärinkäsityksiä ja valituskierroksia sekä edistää kestävien suunnitelmien syntymistä. Uutuudet kiinnostivat, ja niitä oli vastaajien mukaan hyvin esillä messuilla. Kysyntä. Mitä edellyttää tekijältään. Päätehtävät. Dimex suunnittelee ja valmistuttaa työvaatteita Suomessa. Myös Italialla, Iso-Britannialla ja Ranskalla osastoja oli runsaasti. Miten tavoitamme nuoret, ruuhkavuosia elävät tai ikäihmiset ja saisimme heidät mukaan suunnitteluun entistä varhaisemmassa vaiheessa. Olen linkki osallisten ja viranomaisten, kuten kaavoittajan tai yhdyskuntasuunnittelijan, välillä. Suunnitelmista ja osallistumismahdollisuuksista viestiminen oikeaan aikaan ja oikeille kohderyhmille. Evijärveläisen suojakäsineitä valmistavan Jokasafe Oy:n Karoliina Sulkakoski oli bongannut mielenkiintoisia uutuuksia etenkin elintarvikkeiden käsittelyyn ja viiltosuojaukseen tarkoitetuista suojakäsineistä. RAIJA LAHTINEN TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN Cutlon-viiltosuojaneulosta esitellyt yrittäjä Toni Nieminen oli ensimmäistä kertaa näytteilleasettajana A+A-messuilla.. Kysyimme, miten tyytyväisiä kotimaiset yritykset olivat messujen antiin. Tähän ei ole varsinaista koulutusta. Tarvitaan sovittelijaa ja moderaattoria ohjaamaan eri intressien keskustelua. Suunnittelumaantieteilijä, filosofian maisteri sekä kursseja palvelumuotoilusta, kaavoituksesta ja vuorovaikutuksesta maankäytössä. Kollegat muissa kaupungeissa ovat opiskelleet esimerkiksi viestintää, pedagogiikkaa, hallintotieteitä tai palvelumuotoilua. Kasvaa. Usealla oli kokemusta aiemmista A+A-messuista, ja kaikki vastaajat aikoivat osallistua myös vuonna 2021, jolloin messut järjestetään seuraavan kerran. Toimin niissä ”ulkopuolisena” moderaattorina, mikä helpottaa asialinjalla pysymistä. Ihmiset haluavat enemmän päätäntävaltaa itseään ja elinympäristöään koskevissa päätöksissä. Monipuolisuus. oli yli 2 000 näytteilleasettajaa 63 maasta. Järjestämme asukkaille ja yrittäjille tilaisuuksia vaikuttaa niin, että syntyisi aito vuoropuhelu kunnan virkamiesten ja poliitikkojen kanssa. Sanna Laukkanen auttaa kouvolalaisia vaikuttamaan kotikaupungin tulevaisuuteen. Kaavoitukseen sekä infraja metsäsuunnitteluun liittyvä osallistaminen. Suurimmat haasteet. Dialogitaitoja ja herkkyyttä aistia osallisten tunnelmia. Järjestän erilaisia asukastilaisuuksia – maastokävelyjä, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. – Eurosafetyn rinnalla tämä on meidän päämessumme, totesi Dimex Oy:n Tuire Krogerus. Terveiset A+A-messuilta Mitä tekee vuorovaikutussuunnittelija. Moni näytteilleasettaja oli sopinut tapaamisia ennakkoon, mutta messut tuottivat myös ihan uusia kontakteja. Erilaisia eturyhmiä syntyy yhä enemmän. Toisaalta kunnat karsivat talousvaikeuksien vuoksi palveluja ja odottavat asukkailta entistä vahvempaa roolia elinympäristön kehittämisessä. Parasta. Suomesta tuotteitaan A+A-messuilla esitteli kymmenen yritystä. Eri suunnittelutasojen ymmärrystä, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja asioita eri näkökulmista. Miten työskennellään. AJASSA 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 K UV A KO U VO LA N KA U P U NK I S AKSAN TYÖTURVALLISUUSJA TYÖTERVEYSMESSUILLA 5.–8.11. Joka toinen 73 000 kävijästä matkusti Düsseldorfiin ulkomailta. Kiinalaisten näytteilleasettajien määrä messuilla kiinnitti huomiota, heitä oli peräti 420. Kiinnostusta uusiin menetelmiin, joita voi hyödyntää työssä. Koulutus
Petteri Kilpinen ja Antti Hagqvist. Sanot, että ei ole aikaa tai aika loppuu kesken. LUKUVINKIT 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 Järkeä työtapoihin Energiaa vaihtelusta Tietoiseen läsnäoloon Järki töihin – Parempien työtapojen kehittämisopas. Kirjoittaja on työnohjaaja ja mindfulness-ohjaaja Anne-Marie Krogars. On ihan uskottavaa, että vaihtelu ylija alikuormituksen välillä on tasaista puurtamista tuottavampaa. Silloin tehtävät saavat hautua alitajunnassa ja päätöksiä ei tarvitse tehdä kiireessä. Tiedostamisessa suuntaamme huomiomme sisäänpäin. Milloin ei ole aikaa hoitaa lasta, milloin ei ole aikaa minulle tai juttutuokiolle. On merkillistä, että ihmisille aika on aina rajoite ja este. Teos käsittelee arvoja, mielen toimintaa ja itsetuntemusta. Varianssi – lataa itsesi täyteen ener giaa. Merkillistä. Hänellä on kokemusta pitkän työuransa ajalta hallitustyöskentelystä ja organisaatioiden kehittämisestä muun muassa yritysten toimitusjohtajana. Ajasta on jatkuvasti pulaa. AnneMarie Krogars. Tarinan on tarkoitus kyseenalaistaa sitä, mitä elämässä arvostamme, ja etäännyttää lukija pohtimaan omia arvojaan ja ratkaisujaan. Sohvaperunat eivät kirjaan varmasti edes tartu. Emme ole yksin. Jos kerran on olemassa aika, niin miksi sitä on liian vähän tai ei ollenkaan tai se loppuu kesken eikä riitä mihinkään. Kettu tuo tarinoihin maanläheisyyttä ja myötätuntoa sekä kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä. Viikko-, kuukausija vuosisuunnittelu tekevät työkuormaa näkyväksi. Kirjan mielikuvaharjoitukset auttavat keskittymään ja olemaan läsnä nykyisyydessä. Totutut työtavat voivat luoda tarpeetonta kiirettä ja vähentää näin omaa ja koko työyhteisön hyvinvointia ja jaksamista. Se lupaa tietoisen läsnäolon ja omien tunteiden ja haavoittuvuuden tunnistamisen auttavan muutoksessa. Tietoisuutemme muodostaa voimavarannon, joka käytettäessä monipuolistuu ja rikastuu. Krogars toivoo lisäävänsä kirjallaan tietoista, hyväksyvää ja myötätuntoon perustuvaa johtajuutta. Uskoisin myös, että se on myös mielekkäämpää. He uskovat, että sekä yritysmaailmassa että huippu-urheilussa olennaisin este huipulle pääsemisessä on varianssin eli vaihtelun puute. Kun muisti ei tunnu silti riittävän, on järjestettävä aikaa palautumiselle. Molemmat tekijät, yritysjohtaja Petteri Kilpinen sekä entinen urheilija ja nykyinen valmentaja Antti Hagqvist, ovat valmentaneet kilpaurheilijoita ja yritysjohtoa. Toinen kirjoittajista, psykologian tohtori Tapani Riekki, on saman yrityksen tutkija, valmentaja ja konsultti. Repola & Kettu – kirja tietoisesta johtajuudesta. Mahdollisuudet ovat ihmisissä. Digitaalista työympäristöä voidaan myös muotoilla häiriöttömäksi. Mikäs siinä. Kirjan asetelmasta huolimatta sisällössä on hyvää asiaa. Monipuolisten harjoitteiden tavoitteena on tietoisuustaitojen ja myötätunnon kehittyminen. – Kettu pyöritti päätään, kuin suuren ihmetyksen vallassa.” R ep o la & K et tu kir ja tie to ise sta joh ta ju ud es ta A N N E -M A R IE K R O G A R S Repola & Kettu kirja tietoisesta johtajuudesta ANNE-MARIE KROGARS 1 2 3. BoD 2019, 27,60 € R epola & Kettu – kirja tietoi sesta johtajuudesta kehottaa itsetutkiskeluun. Samalla koemme, että jaamme ihmisyytemme toisten kanssa. Kirjan tekijöistä Sami Paju toimii Filosofian Akatemiassa organisaatiokehittäjänä ja ajattelunhallinnan ja älykkäiden työtapojen valmentajana. Fitra 2019, 29,90 € T iedote kertoo Varianssi – lataa itsesi täyteen energiaa -kirjan ohjaavan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen suorituskyvyn lisäämiseen oikeanlaisen liikunnan, palautumisen ja energisyyttä lisäävän ravitsemuksen avulla. Älykkäät työtavat vapauttavat tilaa ajattelulle, kun muistettavat asiat saadaan niiden avulla pois mielestä. Kirjan opeilla voi hyvin etsiä omaa potentiaaliaan jatkuvana kehittyjänä: menestymisen kannalta on paljon tehokkaampaa keskittyä kehittymiseen ja onnistumisiin kuin hakea täydellistä suoritusta. Kirjan johtajuus on hyväksyvän tietoisen läsnäolon viitekehyksessä. Repolan ja Ketun keskustelut havainnollistavat käsiteltäviä aiheita. Aiheet limittyvät kirjan läpi kulkeviin tarinanpätkiin, joissa henkilöhahmot, Repola ja Kettu, keskustelevat. Kettu on läsnäolon mestari, Repola puolestaan oppipojan asemassa. Hänen mukaansa sen vastakohta on nykyajassamme esiintyvä mielivaltaan, ihmisarvon loukkauksiin, perustarpeiden polkemiseen ja luonnon riistämiseen nojaava johtajuus. Toisaalta lukuisat viittaukset kovaan kuntoiluun, jopa urheiluun, voivat ärsyttää tavallista terveysliikkujaa. ”…Taas puhut ajasta. Rajaamisen avulla voi keskittyä tiettynä aikana olennaisimpiin tehtäviin, eikä jokainen ulkopuolinen impulssi vie ajatuksia vähemmän tärkeään. Silta, joka liittää meidät toisiimme ja ympäristöömme, rakentuu yhteydestä omaan itseemme. Tekijät tähdentävät, että ajattelua vaativassa työssä on laadun kannalta oleellista pystyä hajauttamaan tärkeitä tehtäviä pitkälle ajanjaksolle, ennen kuin ne muuttuvat kiireellisiksi. Näin havaitsemme paremmin mahdollisuuksia ja teemme tietoisempia valintoja. Ihmisinä me kykenemme tiedostamiseen ja kehittämään siihen perustuvia taitojamme. Kalenteriin tulisi merkitä kokousten lisäksi työvarauksia. Kirja muistuttaa työmuistimme rajallisuudesta ja stressiherkkyydestä. Tuuma 2019, 37 € J ärki töihin – Parempien työ tapojen kehittämisopas herättää pohtimaan tapoja tehdä työtä. Tekijät lupaavat Varianssin tarjoavan ratkaisuja voimavarojen rytmittämiseen, tehokkaaseen ajatteluun ja pysyvään muutokseen elämässä. Sami Paju ja Tapani Riekki. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN M ikä ihmiselle on tärkeää, on tärkeää myös työssä ja kaikessa vaikuttamisessa. Kirja ei ole kuitenkaan tarkoitettu vain itsensä parhaaseen terään virittäville huippujohtajille vaan kaikille muutosta elämäänsä haluaville. Kirja tarjoaa työkaluja, joilla ottaa haltuun pirstaleinen työkenttä
Tässä numerossa. Vapaa-ajan rauhoittamista helpottaa, kun hiljentää sovelluksen tai tietyn ryhmän viestit työvuoron päätyttyä. Vaikka työajan joustamisesta puolin ja toisin on usein myös hyötyä työntekijälle, aivot kaipaavat taukoja ja lepoa työstä. TYÖVIESTIT TUNKEVAT VAPAA-AJALLE TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 14 Sosiaalinen media on hyvä, kun sitä osaa käyttää 17 Työ ajassa 18 Ulkoista arvostaen 20 Teollisuushalli vaatii räätälöidyn ilmanvaihdon S. 14 Ohjeistus selventää someviestintää. Viestintä on nopeutunut viestisovellusten myötä, ja viestit saavuttavat työntekijän usein myös työajan ulkopuolella. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 S OSIAALISEN MEDIAN PÄIVITYS kuuluu monen työhön. Kun puhelin piippaa illalla tai viikonloppuna, työntekijä eksyy helposti selailemaan työhön liittyviä viestejä. Jos on paine päivittää somekanavia työajan ulkopuolella, se onnistuu päivityksiä ajastamalla. Samaan aikaan asiantuntijat varoittelevat kehityksestä, jossa työja vapaa-aikaa ei enää osata erottaa toisistaan
Se tuo viestintään läpinä kyvyyttä ilman byrokratian koukeroita. Pasasen mukaan ohjeet olivat alun perin varoittele vammat. Tuoko sosiaali ja terveydenhoitoala jotain erityistä someohjeistuksiin. Ohjeen tarkoituksena on linjata Pirkan maan sairaanhoitopiirin tavoitteet ja toimintaperiaat teet sosiaalisessa mediassa sekä opastaa työntekijöitä toimimaan somessa. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 S OME ON NOPEA ja reaali aikainen viestintäväline. Somen kautta voimme viestiä kan santajuisesti. Someohjeet antavat osviittaa työasioista viestimiseen. – Julkisena organisaatio na meillä on myös velvoi te tiedottaa asioista. Esimerkiksi kun viestintäjohtaja twiittaa valtuuston kokouksen pää töksestä, se on eri asia kuin jos kertoisimme vain, että pöytäkirjat löytyvät netistä, sanoo Taysin viestintä asiantuntija Paula Pasanen. – Erityistapauksissa on perusteltua ottaa käyttöön uusi somekanava, kun tarkoitus ja kohderyhmä on Tampereen yliopistollisella sairaalalla on kymmenkunta sometiliä. Päävastuu somepäivityksistä on organisaation viestintäpalveluilla. Isossa organisaatiossa pyrimme hillitsemään tilien pe rustamista kovin pienille kokonaisuuksille, Pasanen sanoo. – Joillain organisaatioilla voi olla vähemmän kohde ryhmiä. Suosituin kanava on Facebook, jossa Taysilla on noin 7 000 seuraajaa. Viestintää useille kohderyhmille Tays laati ohjeet sosiaalisen median käyttämisestä jo vuonna 2014. SOSIAALINEN MEDIA on hyvä, kun sitä osaa käyttää TEKSTI EEVA VÄNSKÄ KUVAT SHUTTERSTOCK JA EEVA VÄNSKÄ mietitty. Esimerkiksi Instagramissa on nuo rille perheille suunnattu Tays Syntymäpaikka, jos sa kerrotaan imetyksestä ja raskausajasta. Hänen työpaikallaan on mietitty, montako sosiaali sen median tiliä yhdellä organisaatiolla voi olla. Ehkä sairaala vertautuu mittasuhteilta Paula Pasanen. – Pitää tietää, miksi tiliä käytetään, kenelle se on suunnattu ja onko sitä kautta viestiminen järkevää. Meidän pitää huomioida paitsi asiakkaat – potilaat vauvasta vaariin – myös alan ammattilaiset monialaisesti. Nykyään pyrkimyksenä on tuoda esiin, että some on yksi organisaation käyttämistä viestintäkana vista ja että myös työntekijät voivat sitä käyttää. Käytössä ovat myös LinkedIn, Twitter, Instagram ja Youtube
Olemme järjestäneet muutaman kerran somevalmen nuksia pienryhmissä. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 esimerkiksi kaupungin organisaatioon, joka on myös suuri ja toimii monialaisesti, Pasanen arvioi. Sanavalinnat vaikuttavat viestin sävyyn ja tulkintaan. – Näissä tapauksissa ohjaamme ihmisen oikeaan paikkaan. Siinä pitää erityisen huolellisesti miettiä, mitä sanotaan ja miten. Ehkä asiantuntijamme voisivat viestiä sosiaali sessa mediassa vielä nykyistä enemmän, Pasanen pohtii. – Onkin tärkeää, että henkilöstön ohella ohjeistam me myös esimerkiksi meille tulevia harjoittelijoita. Meillä ei ole tietenkään mitään pääsyä po tilastietoihin. On muistettava, että työntekijällä on aina lojaliteetti velvollisuus työnantajaa kohtaan, eli mitään työn antajaa vahingoittavaa ei saa julkaista. Hoitohenkilökunnasta nuorempi sukupolvi käyttää somekanavia rohkeammin kuin vanhemmat. Joskus Taysin somekanaviin tulee kysymyksiä, jotka eivät sinne kuulu. Toisen kunnioittaminen on yhtä olennaista somessa kuin kasvotustenkin.”. – Toisaalta meillä on myös salassapitovelvoite, joka pätee niin somessa kuin muuallakin, Pasanen huo mauttaa. Voi olla, että somessa näkymistä arkaillaan sen vuoksi, että pelätään virheitä. Ohjeistus myös harjoittelijoille Twitter ohjaa viestintekijää tiiviiseen ilmaisuun merk kimäärän rajallisuuden vuoksi. Joku voi vaikka kysyä jotain omaan hoitoonsa liittyvää. – Saman asian voi ilmaista eri tavoin
16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 Someohjeet SELKEYTTÄVÄT PELISÄÄNTÖJÄ K ANNATTAA TEHDÄ auttava ohje kieltolistan sijaan. Koivumäki kertoo nähneensä vuosien varrella monenlaisia someohjeita. – Organisaation someohjeissa on hyvä kertoa positiivisin esimerkein, millainen sometoiminta työhön liittyen on hyvää. Samalla voi informoida kuhunkin asiaan liittyvät juridiset pelisäännöt. – Mikäli ristiriitatilanteessa riita koskettaa myös ulkopuolisia tahoja, suosittelen aina kertomaan asiasta heti omassa organisaatiossa oikeille henkilöille. Tampereen yliopistollinen sairaala laati ohjeet sosiaalisen median käyttämisestä vuonna 2014. – Sisäisistä ja keskeneräisistä asioista on harvoin perusteltua tehdä somepäivitystä. – Toisen kunnioittaminen on yhtä olennaista somessa kuin kasvotustenkin. Esimerkiksi nuorilta harjoittelijoilta on tullut pyydettäessä hyvin kiinnostavia näkökohtia, joita ohjeen laatija ei olisi itse osannut odottaa. Pitää ymmärtää paitsi se, onko tämä tieto salaista, myös se, onko tieto ymmärrettävä ulkopuolisille. Harkinta auttaa Paula Pasasen mukaan työntekijöiden ymmärrys digitaalisista kanavista on koko ajan kasvanut. – Kyse ei ollut varsinaisesti lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta tai salaisten asioiden paljastamisesta, mutta harjoittelijan kanssa käytiin asiasta keskustelu. Kannattaa myös miettiä, haluaako moittia jotakuta tämän virheestä somessa vai olisiko fiksumpaa antaa palaute muuta reittiä. – Mikäli riita on organisaation sisäinen ja asetelma on työntekijä vastaan työnantaja, voi työntekijän olla hyvä kääntyä oman asiamiehen puoleen. Toisille organisaatioille soveltuu paremmin huoneentaulumainen muistilista, toisille laajempi ohjeistus. Vastuullinen työnantaja osaa tuoda ohjeita aktiivisesti ja toistuvasti työntekijöiden saataville, jotta työntekijää ei jätetä yksin. Pasanen toteaa, että noudattamalla someohjeen kohtaa ”harkitse”, välttää monta ylilyöntiä, vaikka virheitä voi toki tapahtua kenelle hyvänsä. Someen kannattaa myös ensin tutustua seuraajana, ennen kuin syöksyy mukaan keskusteluihin. Hänen mukaansa aika hyvin jo ymmärretään, voiko palaverista ottaa kuvaa ja julkaista sitä vai ei. Prosessin myötä päädyttiin tarkentamaan Taysiin tuleville harjoittelijoille annettua ohjeistusta. Koivumäki suosittelee, että someohjeessa käsitellään ainakin seuraavia teemoja: lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan, luottamukselliset tiedot ja salassapito, henkilötietojen käsittely, tekijänoikeudet, piilomainonnan kielto, henkilökuvan jakaminen sekä kunnian loukkaaminen. Työnantajan intressi on tukea ja auttaa, jotta riita ei paisu ja pitkity. Tämä on juristi Elina Koivumäen mielestä tärkein yleisohje someohjeiden laatimiseen. – Pidän erittäin tärkeänä, että työntekijät otetaan mukaan ohjeiden tekemiseen, heidän toimintaansahan ne opastavat. – Somessa ei kannata olla vastentahtoisesti – en usko, että sellaisesta seuraa hyvää viestintää. Jos tehdään lyhyt muistilista, tulisi kuitenkin kertoa, mistä saa syventävää tietoa. Yhden harjoittelijan kanssa on keskusteltu somessa julkaisemisesta. – Ohjeiden yksityiskohdat ovat kuitenkin tapauskohtaisia. Somessa vaan juuri mikään ei ole kahdenkeskistä, hän muistuttaa. On tärkeää, että organisaatio voi valmistautua ja olla henkilön tukena heti tilanteen alussa. TYÖNTEKIJÄN SOMEPOSTAUS voi pahimmillaan saada aikaan juridisia työoikeudellisia seuraamuksia oman organisaation sisällä tai seuraamuksia ulkopuolisilta tahoilta. Työntekijän vastuulla on olla selvillä somen sudenkuopista ja organisaation omista ohjeista. Some on yksi organisaation käyttämistä viestintäkanavista, ja myös työntekijät voivat sitä käyttää.
Samaan aikaan yhä useammassa työntekijävaltaisissa organisaatioissa on siirrytty lyhyissä, enintään kolmen päivän pituisissa poissaoloissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuviin sairauslomiin. TYÖ AJASSA 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 U USI TYÖAIKALAKI astuu voimaan 1. Työelämän tulevaisuus kiteytyy uuden oppimiseen ja omaksumiseen. Myös työstä palautuminen voi vaarantua. Tärkeimpiä asioita uudessa työpaikassa ovat vastaajien mukaan hyvä ilmapiiri, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä mahdollisuus hyödyntää omaa osaamista monipuolisesti. Tuona aikana työntekijöillä on ollut enemmän poissaoloja kuin toimihenkilöillä. Lain kaikista vaikutuksista ei vielä ole tietoa, koska sen soveltamisesta päätetään monilla aloilla pian neuvoteltavissa työehtosopimuksissa. Vaikka yleisin syy työpaikan vaihtamisen harkintaan on palkkaus, se on harvoin ainoa syy. Työpaikkailmoitukset kiinnostavat, vaikka uusi työpaikka ei olisikaan kiikarissa. Sopikaa työ paikal la, että jos kokouksella ei ole asialistaa, siihen ei ole pakko osallistua. Lähde: Yle 8.11.2019 vuotta kohti, Terveystalon työterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö sanoo. Tekemättömällä työllä Terveystalo tarkoittaa työtä, joka jää tekemättä työntekijän sairauspoissaolon vuoksi. E NNAKOIVALLA TYÖTERVEYSHUOLLOLLA voitaisiin saavuttaa vuodessa 1,5 miljardin euron säästöt, esittää Terveystalon Tekemättömän työn vuosikatsaus. tammikuuta 2020. Vuoro-, jaksoja yötyötä voi teettää ensi vuoden alusta entistä useammilla aloilla. Tutkimuksen toteutti Oikotien toimeksiannosta Marketing Clinic. Lukuun on päädytty analysoimalla Työterveystalon asiakkaiden työterveysja poissaolomenoja. Uuden lain myötä säännöllisestä työajasta voidaan sopia nykyistä joustavammin. Työterveyteen käytettiin samaan aikaan noin 300 euroa henkilötyövuotta kohden. Lähde: Järki töihin. Tuuma 2019. He uskovat, että seuraavan viiden vuoden aikana oman työn määrä kasvaa, työtehtävien sisältö muuttuu ja työ muuttuu vaativammaksi. Työn katoaminen ei huoleta suomalaisia. Tuore selvitys kertoo myös, että 60 % työikäisistä suomalaisista olisi valmis vaihtamaan työpaikkaa, 39 % työikäisistä hakee tai harkitsee uutta työpaikkaa ja 20 % voisi harkita, jos sopiva tehtävä tulisi vastaan. Tuloksena on valmistellumpia ja tehokkaampia kokouksia. Terveystalo on tarkastellut sairauspoissaoloja yhdentoista vuoden ajan katsauksessaan. Uutta työpaikkaa valitessa eri ikäryhmillä korostuvat eri asiat. Uuden lain mukanaan tuomat muutokset voivat haitata vapaa-ajan vieton L ÄHES KOLMANNES suomalaisista harkitsee kouluttautumista uuteen ammattiin, naiset miehiä useammin. Sairauspoissaolot aiheuttivat yrityksille viime vuonna yli 2 500 euron kustannukset henkilötyövuotta kohden, arvioi Terveystalo. Ammatin ja työpaikan vaihtoon löytyy halukkuutta TYÖKYVYN VAALIMINEN KARSII TEKEMÄTÖNTÄ TYÖTÄ KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN suunnittelua, jos työmäärä kasautuu ja työajat vaihtelevat. Terveystalossa uskotaan, että kun työntekijä ja lähiesimies sopivat lyhyestä sairauspoissaolosta keskenään, poissaolot vähenevät. Ero on kuitenkin kaventunut huomattavasti kahden viime vuoden aikana. Esimerkiksi työpaikan johtamiskulttuuri voi saada haaveilemaan muutoksesta. – Parhaisiin tuloksiin ovat päässeet yritykset, jotka vaalivat ihmisten työkykyä arjessa päivittäin. Kokemuksemme mukaan työntekijäpainotteisilla aloilla kustannuksia voidaan ennaltaehkäisevin toimenpitein laskea vähän yli 2 000 euroon per henkilötyövuosi ja toimihenkilöpainotteisessa työssä hieman alle 2 000 euroon henkilötyöKU VA SH U TT ER ST O C K Uusi työaikalaki voimaan vuoden alusta. Yli puolet niistäkin, jotka eivät aktiivisesti hae uutta työtä, katselee työpaikkailmoituksia. Nuoret arvostavat mahdollisuutta etenemiseen, ja vanhemmat ikäluokat korostavat hyvää johtamista ja työn merkityksellisyyttä
Se on taloudellisestikin pitkällä aikavälillä kannattavaa, sillä tieto työnantajan toiminnasta leviää kyllä ja vaikuttaa työnantajamielikuvaan. – Tieto ulkoistamisesta voi aiheuttaa pelkoa ja kysymyksiä: Mitä työsuhteelle käy, entä palkalle. Ulkoista arvostaen TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVA SHUTTERSTOCK. Varsinkin jos siinä tilanteessa menetetään erityisosaamista, tilanne on hankala, Töyrylä huomauttaa. – Ulkoistamisessa jopa 80 prosenttia ihmisistä voi lähteä heti tai ajan myötä, jos he eivät halua olla uudessa paikassa töissä. Lisäksi hyvä kohtelu tukee henkilöstön työmotivaation säilymistä. Joillakin tunne on hyvin voimakas, jopa sokki. Näin neuvoo liikkeenjohdon konsultointiyritys Midagonin toimitusjohtaja Ilkka Töyrylä niitä, jotka haluavat hoitaa ulkoistamisen henkilöstön kannalta parhaalla tavalla. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 H UOMIOI IHMISET IHMISINÄ, älä numeroina. Ilkka Töyrylä arvioi, että tieto ulkoistamisesta aiheuttaa tyypillisesti työntekijälle alkuun ainakin jonkinasteista pohdintaa. Viestinnällä on muutoksessa tärkeä merkitys. Tieto taltuttaa alkusokin Viestinnällä on tärkeä merkitys, kun pyritään henkilöstön kannalta hyvin sujuvaan ulkoistamiseen. Henkilöstön tyytyväisyys on tärkeää myös, jotta toiminnassa on jatkuvuutta ja tietotaito säilyy. Millainen Kun ulkoistus hoidetaan henkilöstön kannalta mallikkaasti, se vaikuttaa myönteisesti työmotivaatioon ja tietotaidon säilymiseen
Kouluta ja integroi ulkoistetut työntekijät uuteen työympäristöön. LISÄÄ AIHEESTA Ulkoistamisen käsikirja. Mahdollisimman pian pitää kertoa myös jokaiselle henkilökohtaisesti, mitä muutos tarkoittaa juuri hänen kohdallaan. Töyrylä huomauttaa, että jos ulkoistettu työ ei ole ollut aiemmalla työnantajalla ydintoimintaa, ulkoistetun henkilöstön kehitysmahdollisuudet voivat parantua uuden työnantajan palveluksessa. Vastaanottavassa yrityksessä tulisi olla selvät sävelet siitä, miten uudet työntekijät otetaan vastaan. Älä unohda jälkihoitoa Kun henkilöstö on siirtynyt uuden yrityksen palvelukseen, tilanne ei ole vielä ohi. Lähetä juttuvinkkisi osoitteeseen toimitus@tttlehti. Meillä on Suomessa niin pienet piirit, että muilta kannattaa kysyä kokemuksia ja mielipiteitä, miten eri yritykset ovat toimineet. Hän muistuttaa, että palvelun ostajan rooli on ulkoistamisessa erittäin tärkeä. Miksi homma toimi mallikkaasti, tai miksi se epäonnistui. – Riippuu asenteesta, kokemuksesta sekä firmasta, miten nämä hoidetaan. 5. Kohtele ihmisiä kunnioittavasti. (Talentum, 2013.) ONNISTUIKO TÖIDEN ULKOISTUS. – Silloin on tärkeää, ettei tehdä tarpeettomia raja-aitoja ulkoistavan firman ja toiseen yritykseen siirtyvän porukan välillä ja että ihmisiä kohdellaan asiallisesti. Kun osa heidän työyhteisöstään lähtee pois, työtehtävät, käytänteet ja työkuorma voivat muuttua paljonkin. Ilkka Töyrylän VINKIT ULKOISTUKSEEN 1. Arvioisin kuitenkin, että isoilla, ammattimaisilla firmoilla tämä asia on kunnossa. Henkilöstön kannalta hyvää palveluntarjoajaa etsivälle Töyrylä suosittelee vanhaa kunnon puskaradiota. Vai oliko osa hyvää ja osa huonoa. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 tuleva työpaikka on, ja missä se sijaitsee. 2. Jos ulkoistettua henkilöstöä kohtelee huonosti, sillä on heijastusvaikutuksia takaisin omaan organisaatioon. Usein ulkoistetut työntekijät jäävät tekemään töitä entisen työnantajansa tiloihin. – Erilaisia vertailuja voi toki tehdä. Luo uudet prosessit yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Töyrylä suositteleekin tiedottamaan henkilöstölle ulkoistamisesta mahdollisimman aikaisin tai mahdollisesti jopa ottamaan henkilöstö mukaan ulkoistamisen suunnitteluun. – Silloin kenenkään ei tarvitse murehtia turhasta. – Jos esimerkiksi palkanlaskija tai siivooja on yrityksessä tekemisen ytimessä, hänellä on paremmat mahdollisuudet saada koulutusta omaan ammattiinsa ja kehittyä ammatillisesti. Viestintä pitää suunnitella etukäteen ja tietoa tarjota heti alkuun riittävästi, sekä yleisellä että yksittäisellä tasolla. Prosessit on suunniteltava uusiksi, jotta toiminta sujuu palveluntuottajan kanssa yhteistyössä. Riitta Lehikoinen, Ilkka Töyrylä. Yleinen viesti kertoo, miksi ulkoistamiseen päädyttiin, miten prosessi etenee, miten eduille käy ja millainen on vastaanottava yritys. Nopea koulutus ja integrointi uuteen työympäristöön varmistavat, etteivät uudet tulijat jää tuuliajolle vaan kokevat olevansa tervetulleita. Säilyvätkö edut. Ostaja määrittää laatutason ja valinnan kriteerit. ONKO SINULLA hyviä tai huonoja kokemuksia ulkoistamisesta. – On tärkeää, että pysyvälle porukallekin jää fiilis, että ihmisiä on kunnioitettu ja ulkoistus on hoidettu kunnolla. Kysy kokemuksia muualta Ilkka Töyrylä arvioi, että henkilöstö huomioidaan ulkoistusprosesseissa vaihtelevasti. 4. Hän myös valvoo sopimuksen toteutumista. Tiedota heti alkuun riittävästi. 3. Seuraa sopimuksen toteutumista.. Töyrylä pitää tärkeänä, että henkilöstölle tarjotaan jälkeenpäin mahdollisuus esittää kysymyksiä ja purkaa mahdollista harmistustaan esimerkiksi keskustelutilaisuudessa. Jos nykyistä työnantajaansa pitää tärkeänä ja arvostettuna, myös uuden työnantajan imago voi mietityttää. Työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia kannattaa järjestää kaikille ja muutenkin pitää huoli, että tieto kulkee edelleen myös ulkoistetulle henkilöstölle. Myöskään yritykseen jäävää henkilöstöä ei sovi unohtaa
– Syrjäyttävässä järjestelmässä tuloilma syrjäyttää likaantuneen ilman ylös. Ilmanvaihtoa suunniteltaessa on tunnettava konekanta, lämpöolot, epäpuhtaudet ja koko tuotantoprosessi. Ilmanvaihdon perusperiaatteet ovat hukassa monella työpaikalla. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 L ÄMMÖN, KOSTEUDEN ja epäpuhtauksien hallinta on aivan omanlaisensa palapeli jokaisessa teollisuushallissa. Mielestäni suojaimia ei pitäisi joutua käyttämään jatkuvasti. Ne ovat vaihtoehto ainoastaan siihen asti, kunnes kaikki tarvittavat korjaustoimet on saatu tehtyä. Yleispätevää ratkaisua ei voi ostaa kaupan hyllyltä, sanoo AX-suunnittelun yksikönjohtaja Seppo Heinänen, joka toimii myös Suomen työhygienian seuran hallituksessa. – Tämä fysiikka pitää tuntea ja ilmanvaihto ja ilmastointi suunnitella kohteen ja tuotannon mukaan. Tähän voima tulee prosessin Monen teollisuushallin ilmanvaihdossa olisi parannettavaa. – Ilmastoinnin ja ilmanvaihdon perusperiaate on, että ihmisen on pystyttävä tekemään töitä terveenä. Heinänen on nähnyt uransa varrella todella huonoja esimerkkejä. Joko syrjäyttävä tai sekoittava Ilmastointijärjestelmät ovat yleensä joko ilmaa syrjäyttäviä eli kerrostavia tai sekoittavia. Vasta kun kokonaisuus tunnetaan, tehdashallin ilmastoinnin voi saada sellaiseksi, että se toimii myös muuttuvissa tilanteissa, kuten konekannan vähentyessä tai lisääntyessä. – Pahimmissa tapauksissa hallin katolla on ollut vain potkuri poistoilmaa varten. TEOLLISUUSHALLI vaatii räätälöidyn ilmanvaihdon TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019
Alhaalla olevalle työs kentelyvyöhykkeelle johdetaan pie nellä nopeudella hiukan viileämpää ilmaa tuloilmalaitteiden kautta. Ovia on vaikea saada auki, ja työntekijät alkavat hakea sähkölämmittimiä kylmyyttä vastaan. Tulo ja poistoilman pitää olla kuta kuinkin tasapainossa. Sähkösuodatin voi varata pienimmät hiukkaset niin, että ne tarttuvat her kemmin pintoihin ja voivat olla ongel ma myös hengitysteissä. Heinänen muistuttaa, että näitä kahta ilmastointijärjestelmää ei pidä sekoittaa samaan halliin. – Jos halli on kovin matala, syrjäyttä vä ilmanvaihto ei toimi, koska likaisel le ilmalle ei ole tilaa nousta tarpeeksi korkealle. Sekajärjestelmä ei yleensä toimi hyvin juuri missään. Esimerkiksi hitsauskäryt on käte vintä poistaa heti syntymispisteessä. Hän myös toteaa, että sisäilman puhdistimet ja puhdistetun ilman kierrätys voivat tuottaa yllätyksiä teol lisuudessa. – Jos näin käy, tila menee liian ali paineiseksi ja tuloilmaa imetään ra kenteiden raoista eikä ilma ole enää puhdasta ja lämmintä. – Työskentelyhallin toisessa pääs sä saattaa olla sekoittava ja toisessa päässä syrjäyttävä ilmanvaihto. Lämpöä syntyy paljon esimerkiksi konepajoissa. Sekoittavassa ilmanvaihdossa tulo ilmaa tuodaan niin kovalla voimalla, että se sekoittuu likaantuneeseen ilmaan ja laimentaa epäpuhtauksia. Ilmavirtojen mittaus unohtuu helposti Ilmanvaihtojärjestelmä tasapainote taan, kun se otetaan käyttöön, mutta aika ajoin pitäisi tarkistaa, että se toi mii edelleen niin kuin on tarkoitus. Rakennuksen liiallista alipaineistu mista erillispoistojen käytön aikana pystytään vähentämään myös raken nuksen ulkoseinään asennettavilla paineentasaajilla, mutta se ei ole energiatehokasta. Silti tällai siakin ratkaisuja näkee. Kova alipaine tuo ongelmia Teollisuudessa tarvitaan lähes aina yleisilmanvaihdon lisäksi kohdepois toja. – Teollisuudessa näkee sitä, että kohdepoistoja lisätään tarpeen kas vaessa, mutta unohdetaan, että kor vausilmaa pitää vastaavasti lisätä halli tusti, Seppo Heinänen kertoo. – Ilmavirtojen mittauksen pitäisi kuulua huoltotoimiin säännöllisesti tai ainakin silloin, jos epäillään muu toksia, Heinänen sanoo. Silloin työntekijä voi seistä pää epäpuhtauksissa. Silloin korostuvat molempien huonot puolet. Usein ilmanvaihdon tarkistus kui tenkin unohtuu, vaikka työhygieeniset mittaukset tehdäänkin. Menetelmä on energiatehokas. – Silloin on vaarana, että vain isot, vähiten vaaralliset hiukkaset poiste taan, mutta pienet hiukkaset ja kaasu maiset epäpuhtaudet jäävät ilmaan. – Se sopii työhön, jossa voi olla läm pöä, mutta ei paljon epäpuhtauksien lähteitä. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 tuottamasta lämmöstä, kun lämmin ilma nousee ylöspäin, Heinänen kertoo. Tilaaja ei osaa Seppo Heinänen. Käytännössä tuloilmakone on mitoitettava yleis poiston ja erillispoistojen mukaan tai sitten erillispoistoja varten on järjes tettävä oma tuloilmakone tai useam pia koneita
Lisäksi esimerkiksi työstökoneiden kohdepoistojärjestelmien poistoilma virtoja tulisi seurata, jotta ne olisivat luvatun mukaisia. Lämmöntalteenotto laitteen sisäpintojen likaantumista voidaan vähentää suodattamalla hiukkasmaiset epäpuhtaudet ulko ja poistoilmasta ennen lämmön talteen ottoa. Lämpöä varastoivat lämmönsiirtimet ovat näistä hieman tehokkaampia. Lämpöenergiaa voidaan ottaa tal teen poistoilmasta myös lämpöpum puilla. Pielessä oleva ilman vaihto voi levittää epäpuhtautta työs kentelyvyöhykkeelle. Holopainen kertoo, että poisto ilman likaisuus määrittelee sen, mikä lämmönsiirtimen tyyppi valitaan. Liian pieni poisto ilman virtaus kerryttää kanavistoihin likaa ja heikentää entisestään virtausta. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä, 4/13. Sen jälkeen pitäisi tutkia syy, joka alkaa monesti selvitä ilmavirto jen mittauksilla. Tätä monimutkaisempi on ilman vaihto ja ilmastointijärjestelmä, jota ohjataan epäpuhtaus tai lämpökuor mien mukaan. Työntekijöiden pitää myös hyväksyä ne käyttöön, mihin tarvitaan psykologista silmää. Kohdepoistoja käytetään ja niistä huolehditaan varmimmin, kun työnmukaiset ratkaisut on haettu yhdessä. LISÄÄ AIHEESTA www.finlex.fi: Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta, 1009/2017. Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta, 1010/2017. Lisäksi säännöllisesti on tarkas tettava, että ilmanvaihtokoneiden kanavistot ovat puhtaat ja tarvittaessa puhdistettava ne. Isossa hallissa ei Heinäsen mukaan välttämättä tarvitse ryhtyä mittaa maan koko tilan ilmavirtoja, mutta sil loin kannattaa kartoittaa kohdepois tojen toiminta, vedot ja lämpötilat. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 pyytää tarkistusta, eivätkä mittaajat ymmärrä tarjota sitä. Kun poistoilma on terveydelle vaarallista tai erityisen likaista (luokka 4), on käytettävä epä suoraa, nestekiertoista lämmönsiir rinyhdistelmää. – Teollisuusrakennuksen ilman vaihdon poistoilmaa voidaan monissa tapauksissa käyttää tuloilman lämmit tämiseen. Teollisuusrakennuksen ilmanvaihdon poisto ilmaa voidaan monissa tapauksissa käyttää tuloilman lämmittämiseen.". Lämpöenergia talteen Teollisuudessa voidaan hyödyntää poistoilman tai muun hukkalämmön lämpöenergiaa. Näin saadaan lisättyä uusiutuvan energian käyttöä. – Jos työntekijät ja työterveyshuolto ovat raportoineet ongelmista, on luonnollista, että altistustasot selvi tetään. Tämän takia on tärkeää, että työntekijät osallistuvat niiden suun nitteluun. Yksinkertaisin ratkaisu on puhaltimen käynnin kelloohjaus. Pyörivä tai kiinteä varastoiva lämmön siirrin on sopivin silloin, kun poisto ilma sisältää vain vähän epäpuhtauk sia (poistoilmaluokat 1 tai 2). Sillä voidaan ohjata koneita jaksottaisella käytöllä esimerkiksi viikonloppuisin, jolloin tuotantokin on vähäistä. Kohdepoisto ei saa häiritä työntekoa Seppo Heinänen muistuttaa, että muutoinkin kohdepoistojen suunnit telu vaatii erityistä paneutumista ja ammattitaitoa. Lämmönsiirtimen puhtaanapito ja huolto vaikuttavat osaltaan ener giasäästöihin. Ristivirta tai vastavirtalämmönsiir rin sopii järjestelmiin, joissa poisto ilma on luokkaa 1– 3. Vika saattaa löytyä ilmanvaihdosta, ja korjaus voi olla yksinkertainenkin. – Kohdepoistot eivät saa olla työn tai huoltotoimien tiellä, eivätkä ne saa muuttaa olosuhteita liikaa ja esimer kiksi aiheuttaa vetoisuutta työpis teessä. Tai väärässä paikassa oleva tuloilman puhallus voi lisätä liuottimen haihtumista tai työn tää käryt suoraan työntekijän hen gitysvyöhykkeelle. Silloin kotelointikaan ei kunnolla estä epäpuhtauksien leviämistä. Lämpöpumpun hyötysuhdet ta kuvaa lämpökerroin, joka kertoo, kuinka monta yksikköä lämpöpump pu tuottaa kuluttamaansa sähköener giaan nähden. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto siirtimet hän jakaa karkeasti kahden laisiin: lämpöä varastoiviin tai väli aineen kautta lämpöä siirtäviin. Se voidaan toteuttaa tulo ja poistoilmakoneiden jaksottaisella käytöllä. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta, 2/17. Sitä kutsutaan muut tuvailmavirtaiseksi järjestelmäksi ja se vaatii tavanomaista enemmän huoltoa ja ylläpitoa, Rauno Holopainen kertoo. Periaate on aina se, että energiatehokkuutta parannetaan sisä ilman laadusta tinkimättä, toteaa talo tekniikan yliopettaja Rauno Holopainen Oulun ammattikorkeakoulusta. Ympäristöministeriön asetus uu den rakennuksen energiatehokkuu desta edellyttää, että muun kuin asuin rakennuksen ulkoilmavirta on käyttöajan ulkopuolella vähintään 0,15 dm³/s neliömetrille. Käyttö tarpeen mukaan Yksi keino vähentää ilmanvaihdon lämmitysenergian ja puhaltimen sähköenergian kulutusta on ilman vaihdon tarpeenmukainen käyttö. – Usein ongelmana on altistustaso tai lämpötila
Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitalli suudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitatta via fysiologisia vasteita. Yleisimpiä ongelmat ovat peruskoulu ja lukiorakennuksissa. SISÄILMAN LAATU PUHUTTAA TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ongelma on kuitenkin todellinen, koska huolimatta ongelman perimmäisistä syistä, monet kokevat sisäilman aiheuttavan heille oireita tai sen laadun olevan huono. 24 Työpaikan sisäilma muutti elämää.. 30 Terveys ajassa S. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kartoituksen mukaan oireilu on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat sisäilman epäpuhtauk sien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 V ASTIKÄÄN VALMISTUNUT kansallinen sisäilmakar toitus kertoo, että ihmiset kokevat sisäilmaan liitty vät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat. Tuoreen Sisänytselvityksen mukaan sisäilma ongelmia on 5–18 prosentissa kuntien rakennusten koko naisneliömäärästä. STTK:n teettämästä kyselystä selviää, että 22 prosenttia vastaajista koki työpaikkansa sisäilman laadun melko tai erittäin huonoksi. Erityisesti kuntien rakennukset kärsivät sisäilma ongel mista. Tässä numerossa 24 Sumun jälkeen uuteen suuntaan 28 Ilmanpuhdistin – miksi ja millainen. Ongelmat johtuvat useista eri tekijöistä: muun muassa liian korkeasta lämpötilasta, huonosta ilman vaihdosta, pölystä ja kosteusvaurioista
24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT JUHA HEIKKINEN TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT Oireilun pahimmassa vaiheessa keuhkot piiputtivat ja voimat olivat vähissä, minkä Pirkko Moisio huomasi myös metsässä kulkiessaan. Nyt liikkuminen sujuu huomattavasti helpommin.
Voimakas päänsärky, joka talttuu vain lepäämällä makuuasennossa pimeässä huoneessa. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 H ILLITÖN NENÄVERENVUOTO, joka sotkee valkoiset työvaatteet ja pakottaa juoksemaan vessaan kesken työpäivän. Työvuodet menivät aivosumussa Sairastelun syynä Moisio pitää työpaikan sisäilmaa. Oireet helpottivat kotona ollessa, mutta alkoivat aina uudelleen töihin palattua. Kun oireilu lisääntyi, apteekissa otettiin ilmanäytteitä. Sumun jälkeen uuteen suuntaan Kun olin jäänyt pois töistä, huomasin että kaikki siellä käyttämäni vaatteet haisivat voimakkaasti homeelle.". Niissä havaittiin runsaasti 2-etyyliheksanolia, jota syntyy muun muassa kosteusja mikrobivaurioista. Pirkko Moisio joutui jättämään vanhan ammattinsa neljä vuotta sitten. Hän oli aiemmin työskennellyt sairaalassa ja luultavasti altistunut jo siellä epäpuhtauksille. Pohdin sitä pitkään, kunnes irtisanouduin syksyllä 2015, hän kertoo. Toistuvat poskiontelotulehdukset ja niihin syödyt lukuisat antibioottikuurit. Oululainen Pirkko Moisio, 36, voi nykyisin melko hyvin, mutta reilut neljä vuotta sitten tilanne oli toinen. Hän oli saanut myös diagnoosin ”määrittelemätön astma”. Mahdollisesti kuormaa oli kertynyt jo sitä ennenkin lapsuuden koulu vuosilta. Lihasja nivelsäryt sekä päivittäinen kuumeilu, joka vie loputkin voimat. Apteekissa lääketeknikkona työskennellyt Moisio oli sinnitellyt töissä oudoista oireista huolimatta, mutta nyt vointi vain paheni ja sairauslomat seurasivat toisiaan. Rakennuksen korjaukset jäivät kuitenkin vähäisiksi, ja Moisiosta vaikutti siltä, ettei tilanne helpottuisi jatkossakaan. Elämään on sittemmin tullut uusia asioita, kuten työ, jossa voi auttaa muita sisäilmasta sairastuneita. Lisäksi hän herkistyi ruoka-aineille, esimerkiksi porkkanalle ja banaanille, joita hän oli pystynyt syömään koko aikuisikänsä. – Aloin painiskella sen ajatuksen kanssa, että jäisin pois töistä. Moisiolle oli ilmaantunut myös sydänvaivoja: outoa tykytystä, muljahteluja, sykkeen nousua, rytmihäiriöitä. Siksi työpaikan jättäminen tuntui ainoalta järkevältä vaihtoehdolta, vaikka hän piti paljon työstään ja työkavereistaan
– Koulutus oli hyvin voimavarakeskeistä ja auttoi huomaamaan myös sairastumisen mukanaan tuomat hyvät asiat. Pirkko Moisio työskentelee kotoa käsin. Karsin vaatekaappini sisältöä ja vaihdoin pesu aineita ja muita tuotteita hajusteettomiin, sillä olin herkistynyt myös hajusteille. – Se oli mukava vaihe, jolloin sain toipua ja miettiä rauhassa tilannettani. Opiskelu jäsensi tapahtunutta Mistä löytää työpaikkaa, jossa sisäilma on niin puhdas, että oireet pysyvät poissa. – Aluksi nukuin tosi pitkiä yöunia – tuntui, että kroppa otti takaisin menetettyjä voimia. Pirkko Moisio päätteli, että sellaista ei kotikaupungista ehkä löydy. Välillä Moisio kokeili keikkatöitä. Jos työpaikan il massa oli epäpuhtauksia, työvuoron saattoi juuri ja juuri hoitaa, mutta jälkeenpäin olo oli huono. Samana vuon na hän kouluttautui myös vapaaehtoistyöhön Hen gitysliiton kokemustoimijaksi. Oireilut hellittivät vä hitellen, ja aloin huomata, että minulla on taas energiaa. – Edelleen jos olen menossa paikkaan, jossa tiedän olevan huono sisäilma, minun on aikataulutettava ka lenteriini lepopäiviä sen jälkeen. Koulutus oli pääosin etäopiskelua. Opinnot myös auttoivat jäsen tämään sairastumistani sekä siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Toimintaan osallistuvat ovat hengityssairautta sairastavia tai sisäilmasta sairas tuneita tai heidän läheisiään. – Stressikin totta kai aiheuttaa kehossa oireita ja pa hentaa niitä, hän toteaa. Niitä on esimerkiksi se, että elämääni on tullut aivan ihania uusia ihmisiä. Aluksi nukuin tosi pitkiä yöunia – tuntui, että kroppa otti takaisin menetettyjä voimia." Pirkko Moisio ja hänen miehensä Juha Heikkinen harrastavat valokuvausta. Yhteydenpito onnistuu Skypen välityksellä.. Vapaaehtoistyö toi työsuhteen Moisio valmistui hyvinvointivalmentajaksi kesällä 2016 suoritettuaan opinnot tiiviissä tahdissa. Moisio kertoo oppineensa tuolloin erottamaan, mikä on selvästi sisäilman aiheuttamaa oireilua ja mi kä taas oireilun aiheuttaman stressin aikaansaamia tuntemuksia. Moisio kuvailee olotilaansa viimeisinä työvuosina kuin aivosumuksi. Moision taloudellista tilannetta helpotti se, että työ terveyslääkärin lausunnon perusteella hän sai ansio sidonnaisen työttömyyspäivärahan ilman karenssia, sekä myös se, että hänen puolisonsa kävi töissä. Usein kun hän ajoi työpäivän jälkeen kotiin, hän ei pihaan päästyään muistanut matkasta mi tään. Hän päätti kou luttautua työhön, jota voisi tehdä kotoakin käsin, ja aloit ti hyvinvointivalmentajan opinnot Jokilaaksojen koulu tuskuntayhtymässä. Työstä pois jäätyä sumu alkoi hälvetä. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 – Kun olin jäänyt pois töistä, huomasin että kaikki siellä käyttämäni vaatteet haisivat voimakkaasti ho meelle. Jutun kuvat ovat Heikkisen ottamia
Sairauden kanssa eläminen on opettanut elämään päivä kerrallaan, sillä koskaan ei tiedä, meneekö kunto huonommaksi." TYÖPAIKAN SISÄILMASTOKYSELY Osa kokonaisvaltaista sisäilmaselvitystä Sisäilmastokyselyllä selvitetään työntekijöiden kokemuksia työympäristöstä, sisäilman laadusta sekä mahdollisesta sisäilmaan liittyvästä oireilusta. Viime vuonna Moisio täydensi hyvinvointiosaamistaan kouluttautumalla seksuaalineuvojaksi, ja harkinnassa on myös jatkokouluttautuminen seksuaaliterapeutiksi. Moisio saa edelleen huonossa sisäilmassa oireita: iholle nousee kihelmöivä punoitus, silmät kutisevat ja suussa maistuu kuin myrkyn maku. – Nyt pystyn silti jo käymään rakennuksissa, joihin en ennen voinut mennä tuulikaappia pidemmälle. Silloin tietää, että paikalta kannattaa poistua viipymättä. Myös Moisiosta huokuva valoisa elämänasenne lienee edistänyt selviytymistä. Siihenkin on pitänyt keksiä luovia ratkaisuja, kuten kahvakuulatreenausta kotioloissa. Tämän syksyn hän on tehnyt työtä täysipäiväisesti ja jatkanut myös vapaaehtoistoimintaa. En halua antaa periksi ja luovuttaa, vaan kehittää. Luonto auttaa jaksamaan Apteekkityöstä pois jäätyään Moisio saattoi tulla huonovointiseksi esimerkiksi kaupassa käydessään, jos jonkun toisen asiakkaan vaatteet aiheuttivat oireita. Hänen hajuaistinsa on herkistynyt niin, että homeen haistaa helposti. HELPPO – vastaaminen nimettömästi verkkokyselyyn NOPEA – kyselyn toteutus ja raportointi neljässä viikossa LUOTETTAVA – ammatillinen ja puolueeton lääkärilausunto tuloksista Teija Meklin sisailmastokyselyt@mikrobioni.fi | puh. En esimerkiksi tiedä, pystyisinkö sitoutumaan enää vakityösuhteeseen. Kysely voidaan tehdä osana tutkimusten esikartoitusta ja on yleistä käyttää kyselyä myös korjausten jälkeen toimenpiteiden onnistumisen seurannassa. Sekä päätyö että vapaaehtoistyöt hoituvat pääosin kotoa käsin tai Skypen välityksellä, lukuun ottamatta satunnaisia koulutusviikonloppuja tai vierailuja tapahtumissa. Keväisin ja syksyisin metsälenkkejä pitää kuitenkin hieman rajoittaa ilmassa leijuvien homeitiöiden vuoksi. Olen myös kiitollinen siitä, että vuoden 2015 jälkeen en ole tarvinnut antibiootteja ja olen päässyt eroon monista muistakin lääkityksistä, kuten sydänja astmalääkkeistä. Sisäilmastokysely antaa käsityksen mahdollisen ongelman ja koettujen haittojen laajuudesta, ja voi auttaa paikantamaan ongelmat kiinteistökokonaisuudessa. Metsä ja luonnossa liikkuminen ovat olleet Moisiolle aina tärkeä voimanlähde. Aiemmin Moisio kävi usein kuntosalilla, mutta toistaiseksi hän ei ole löytänyt kuntoilupaikkaa, jossa ei saisi oireita. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 Viime vuonna Moisio aloitti palkkatyön Hengitysliiton koordinaattorina sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelinpalvelussa. – Sairauden kanssa eläminen on opettanut elämään päivä kerrallaan, sillä koskaan ei tiedä, meneekö kunto huonommaksi. 045 657 7330 www.mikrobioni.fi KYSY LISÄÄ. Mutta nyt elämä on tällaista – entisen tilalle on tullut uusia unelmia ja luovia ratkaisuja. – Olen aina ollut aika positiivinen tyyppi
Laitteen tärkein ominaisuus on kuitenkin puhtaan ilman tuotto, Mattila huomauttaa. Selvitystä laatinut tutkijajoukko esitti yhtenäisen kriteeristön laatimista, jotta kunnat ja kuluttajat pystyisivät vertailemaan laitteita. Selvitys valmistui keväällä 2017. Hyvärinen oli mukana valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Avaterselvityksessä, jossa paneuduttiin muun muassa sisäilmaongelmiin. TEKSTI HANNU KASKINEN KUVA SHUTTERSTOCK. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 T UTKIMUSPROFESSORI Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) toteaa, että ilmanpuhdistinlaitteiden vertailu on vaikeaa jopa ilmanlaadun tutkijalle. Asiantuntijat suosittivat yhteisiä kriteerejä jo vuosia sitten, mutta asia ei ole edennyt. Hän arvioi, että nyt ilmanpuhdistukselta vaaditaan epäolennaisia asioita. Ilmanpuhdistin – MIKSI JA MILLAINEN. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkija Inga Mattila toivoo selviä kriteerejä erityisesti julkisen sektorin ja yritysten tekemiin kilpailutuksiin. Suurin osa ajasta sisätiloissa THL:n verkkosivujen mukaan Suomessa työikäiset viettävät ajastaan noin Ilmanpuhdistimilta puuttuu ohjeisto, joka helpottaisi laitteiden vertailua ja hankintaa. – Ilmanpuhdistinten tiedot on ilmoitettu liian vaihtelevasti, hän sanoo. – Usein kysytään erotusastetta eli sitä, kuinka tehokkaasti laite erottaa hiukkasia tai kaasuja
Mattilalla on ohje laitehankintaa harkitsevalle: – Ei pidä uskoa mainoslauseisiin. Tyypillinen käyttötarve on remonttia ennen, remonttiaikana viereisten tilojen suojana ja remontin jälkeen, jolloin laite auttaa epäpuhtauksille herkistynyttä ihmistä palaamaan korjattuun tilaan. Molemmat asiantuntijat korostavat, että ilmanpuhdistinlaite on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. Vain tilapäiseen käyttöön Anne Hyvärinen sanoo, että ilmanpuhdistin poistaa sekä hiukkasia että kaasumaisia epäpuhtauksia, jos puhdistimessa on aktiivihiilisuodatin. Laitteen puhtaan ilman tuottoon vaikuttavat puhdistimen tuottama ilmamäärä ja suodattimen suodatustehokkuus. Markkinoilla on ainakin yksi suomalaisyritys, joka markkinoi ilmanpuhdistimensa puhdistavan ilman kaikista haitallisista kaasuista ja 99,9 prosenttia haitallisista pienhiukkasista. – Koskaan ei voi sanoa vaikutuksen olevan absoluuttisesti sataprosenttinen. Sosiaalija terveysministeriön asetuksen mukaan huoneen koko ilman pitää vaihtua kahdessa tunnissa. Jos sisäilman laatu koetaan huonoksi, eikä siihen tiedetä syytä, ensiksi kannattaa tarkistaa sekä ilmanvaihdon että siivouksen laatu. Ilmanpuhdistin pitää mitoittaa huoneen tilavuuden ja ilman vaihtotehon mukaisesti. Olennaista on myös laitteen huolto, sillä hyväkään laite ei poista haitallisia aineita ikuisesti.". Ilmanpuhdistin ei ratkaise ongelmia. Määrä ja teho yhtä tärkeät Paras ilmanvaihto toimii kokonaisuutena oikein. Laitteen käyttöohjeita on syytä noudattaa. Hyvärinen ja Mattila muistuttavat, että koskaan ei ole viisasta lykätä välttämättömiä korjauksia. Joukossa on sekä kotiettä ulkomaisia laitevalmistajia. Sisäilmaa voivat heikentää ulkoa tulevat pienhiukkaset ja kaasumaiset epäpuhtaudet. Aina pitää pyytää puolueettomat mittaustulokset. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 90 prosenttia sisätiloissa, pikkulapset ja vanhukset jopa enemmän. – Olennaista on myös laitteen huolto, sillä hyväkään laite ei poista haitallisia aineita ikuisesti. Hyvärinen painottaa, että ilmanpuhdistinlaitetta ei pidä koskaan käyttää vain siksi, että vältetään korjauksia, siivotaan huonosti tai jätetään ilmanvaihto korjaamatta. Tyypillisimpiä testikaasuja ovat tolueeni ja formaldehydi, Mattila sanoo. Jos nämäkään toimet eivät tepsi, ilmanpuhdistinlaitteelle voi olla laajaa käyttöä. Ilmanpuhdistin ei korvaa remonttia Ennen ilmanpuhdistinten laajaa käyttöönottoa pitää siivota perusteellisesti. Ilma on aina kaasujen ja hiukkasten sekoitus, ja sataprosenttiseen ilman puhtauteen päästään vain laboratoriooloissa. Hän kertoo, että jo kymmenet valmistajat ovat tutkituttaneet VTT:llä laitteensa. Sisäilmassa monet mahdolliset haitat aiheuttavat pääosin lieviä oireita. Ilmanpuhdistinta on syytä käyttää, jos ilmanlaatututkimuksessa on havaittu haitallisia epäpuhtauksia tai vaikkapa lapsi kärsii allergiasta. Puhdas ilma on siten keskeinen osa terveyttä ja hyvinvointia. Tämä huipputeknologia on VTT:n, THL:n ja Työterveyslaitoksen testaama. – Hyvässä laitteessa tekniikalla saavutettava hyöty on isompi kuin laitteen haitallisten yhdisteiden mahdolliset haitat, Hyvärinen pelkistää. Mattila toteaa, että kaiken ilman on mentävä laitteen suodattimen läpi. Laitteella voi myös kohentaa painovoimaisesta ilmanvaihdosta johtuvaa heikkoa ilmanlaatua esimerkiksi kerrostalohuoneistossa. Hyvärinen suosittaa ilmanpuhdistimen käyttöä poikkeustilanteissa eli silloin, kun ihmiset altistuvat epätavanomaisesti. Etenkin ilmansaasteet ja tupakansavu lisäävät silti sairastumisriskiä. Tätä ei kuitenkaan ole kokeellisesti osoitettu luotettavasti. Normaalioloissa ilmaa ei tarvitse puhdistaa, vaikkakaan täysin puhdistettu ilma ei tuota ihmiselle haittoja. Suodattimet pitää vaihtaa käytön mukaisesti, hän tähdentää. Ainakin puolueettomasti tutkittua ilmanpuhdistinta voi Inga Mattilan mukaan huoletta käyttää, jos ilmassa on selvästi todettu olevan hiukkasia tai kaasumaisia epäpuhtauksia. VTT:n Mattila sanoo, että vain riittävän tehokas laite auttaa ilman epäpuhtauksille herkistynyttä ihmistä. Ilmanpuhdistinlaitteita käytetään runsaasti julkisissa tiloissa, esimerkiksi kouluissa. Avater-raportissa päätellään, että ilmanpuhdistimet voivat vähentää allergiaja astmaoireita. – Ilmanpuhdistin voi olla tilapäinen ratkaisu, mutta sen tarve pitää arvioida kaikissa tapauksissa erikseen, hän summaa. Kutakin kaasua tutkitaan aine kerrallaan. Yhdistelmätekniikat, kuten mekaaninen ja sähköinen suodatus yhdessä, ovat tehokkaita mutta voivat toisaalta tuottaa haitallisia yhdisteitä. Terveydelle vaarallisia epäpuhtauksia aiheuttavat muun muassa liikenne, puunpoltto kotitalouksissa ja teollisuus. Vauriokohteessa rakennustekniikan asiantuntijan on syytä arvioida, riittävätkö paine-erojen vähentäminen ja epäpuhtauslähteen tiivistäminen korjauksiksi. Vaikka suodatin poistaisi haitalliset hiukkaset sataprosenttisesti, mutta laite vuotaisi 30-prosenttisesti, ilmanpuhdistin toimisi vain 70-prosenttisesti
Liikkumisen suosituksessa on vanha tuttu ydin: sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi yhä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Sinun ja työsuojeluvaltuutetun tulee saada tietää, mihin toimiin asiassa on ryhdytty tai tullaan ryhtymään. Kampanjan tavoitteena on parantaa fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä vaikuttamalla muun muassa työnantajien asenteisiin sekä mahdollistamalla työnantajien ja fyysisesti vammaisten työnhakijoiden aikaiSISÄILMAONGELMAT voivat aiheuttaa eri ihmisille erilaisia oireita, ja jotkut eivät oireile lainkaan. Suosituksen mukaan jo muutaman minuutin liikkumispätkät kerrallaan ovat tärkeitä ja kevyelläkin liikkumisella saavutetaan terveyshyötyjä. Uutta liikkumisen suosituksessa on myös unen mukaan ottaminen liikkumisen rinnalle. Jos oireiden todetaan aiheutuvan työpaikan olosuhteista, työnantajan on selvitettävä sisäilmaongelman syy ja poistettava se. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.. Jos epäilet saavasi sisäilmasta oireita, kerro myös oireilustasi työsuojeluvaltuutetulle ja työnantajalle, jonka tulee selvittää, aiheutuvatko oireet työpaikan olosuhteista. Jos epäilet, että työpaikallasi on sisäilmaongelma, toimi näin: Ilmoita asiasta työnantajallesi ja työsuojeluvaltuutetulle, jos työpaikka on sen kokoinen, että siellä on valittu työsuojeluvaltuutettu. Jos työantaja arvioi, ettei toimiin tarvitse ryhtyä, myös tästä pitää saada tieto. Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi. Kampanja jatkuu ensi keväänä kiertueella ympäri Suomea. Riittävällä unella ja liikkumisella on yhdessä merkittäviä terveysvaikutuksia, ja unen vaikutus palautumisessa on suuri. TERVEYS AJASSA 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 MUHIIKO TYÖPAIKALLASI SISÄILMAONGELMA. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN JA HELINÄ KUJALA Vaikka liikunta-annostaan voi kerätä nyt muutaman minuutin pätkistä, liikunnan kokonaismääräsuositus ei ole muuttunut. Liikuskelua ja paikallaanolon tauottamista tulee tehdä joka päivä – mitä useammin, sen parempi. Lähde: Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu www.tyosuojelu.fi U KK-INSTITUUTIN JULKAISEMA uudistunut liikkumisen suositus nostaa liikuskelun kunniaan. Periksen seikkailuja voi seurata sosiaalisessa mediassa hash tagien #periksenunelmaduuni ja #sopivaatyötäkaikille kautta. Sopivaa työtä kaikille KU VA SH U TT ER ST O C K INVALIDILIITON Sopivaa työtä kaikille -kampanja käynnistyi lokakuun lopulla. UUSI LIIKUNTASUOSITUS KANNUSTAA LIIKUSKELUUN sempaa tehokkaampi kohtaaminen. Kampanjan alkuna toimi videokampanja, joka on osa Periksen Unelmaduuni -kampanjaa. Kerro oireistasi aina myös työterveyshuollossa, jossa arvioidaan, voitko jatkaa työskentelyä tiloissa. Työnantajan on myös varmistettava, että terveytesi ei vaarannu sinä aikana, kun asiaa selvitellään ja korjataan. Tällöin liikkumisen määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa
Voit äänestää myös verkkosivulla vuoden loppuun asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme First beatin Hyvinvointianalyysin ja kaksi VALON VUOSI 2020 -seinäkalenteria. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au slä he ty s Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n Tutustu sisäilmasta oireilevien työratkaisuihin: homepakolaiset.fi?/tyoelama Homepakolaiset_TTT-ilmo_220x138mm.indd 1 11.11.2019 14.20 MAINOS. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnos tavin. Äänestä parasta Ki in no st av in ju tt u TT Tle hd es sä 6/ 20 19 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La ita ra st i, jo s ha lu at sä hk öp os tia TT Tle hd es tä . Halutessasi voit perustella valintasi
KIRJOITA TILAUKSEEN KOODI: TTT2020 Tilaa LEHTI NYT!. mennessä, saat kesto tilauksen hintaan 75 €. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. VOIT TILATA MYÖS VERKOSSA OSOITTEESSA: www.tttlehti.fi Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 87 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Määräaikainen vuositilaus 97 euroa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus -lehti TUNNUS 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Kun tilaat 31.12. Voit tilata edullisemmin usean digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. TILAUSHINNAT 2020 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 87 euroa. SUURTILAUS ON EDULLISIN! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 3 kappaletta, kestotilaus 82 euroa/kpl 5 kappaletta, kestotilaus 77 euroa/kpl 10 kappaletta, kestotilaus 74 euroa/kpl 20 kappaletta, kestotilaus 72 euroa/kpl 50 kappaletta, kestotilaus 65 euroa/kpl 100 kappaletta, kestotilaus 55 euroa/kpl 300 kappaletta, kestotilaus 45 euroa/kpl 500 kappaletta, kestotilaus 35 euroa/kpl TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE Kestotilaus 77 euroa/vuosikerta. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 97 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa yhteyttä, puh. Määräaikainen vuositilaus 87 euroa
Tässä numerossa. Käsin tehtävissä nostotöissä sattuu nyrjähdyksiä ja murtumia, kun esimerkiksi sormi jää alas laskettavan kappaleen alle tai työntekijä kompastuu kappale käsis sään. Luku tuntuu pieneltä, mutta kun nostetaan ja siirretään raskaita taakkoja, riskitkin ovat suuret. 41 Turvallisuus ajassa 42 Fiksu varautuu talven keleihin 46 Kansainvälinen yhteistyö työolojen parantamiseksi vauhdittui 47 Tapaturmainen kuolema: Muuttomies menehtyi hissiturmassa 48 Aisapari: Makeistehtaassa paikat pysyvät järjestyksessä TE KS TI H EL I KI VI M ÄK I | KU VA SH U TT ER ST O C K S. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus N OSTOIHIN LIITTYVÄT TAPATURMAT johtuvat ylei simmin vääristä nostoapuvälineistä, puutteelli sesta perehdytyksestä tai vääristä työtavoista. – Tai vinoihin nostoihin käytetään niihin sopimattomia kiinteitä nostosilmukoita, jolloin silmukat murtuvat, jatkaa kollega Piia Koskinen. Pahimmillaan nostotöissä voi lähteä henki. 34 Metso Minerals nostaa tonnien taakkoja. RASKAISSA TAAKOISSA ON ISOT RISKIT 34 Nostoturvallisuus on monen tekijän summa 38 Ajetaanko teidän työpaikallanne turvallisesti. – Esimerkiksi avosilmukalla nostettiin sitomatonta rautapalkkipinoa, joka levisi ja putosi maahan, kertoo työsuojelutarkastaja Kati Tikkanen aluehallintoviraston Tampereen toimipisteestä. Tikkanen ja Koskinen arvioivat, että heidän tietoon sa tulevista työtapaturmista noin viisi prosenttia liittyy nostoihin
Riittävän turvaetäisyyden säilyttäminen on silti ehdottoman tärkeää. Yli kolme tonnia painavan GP 500S -tukikartion kääntäminen raskas pää ylöspäin on nyt turvallisempaa uuden nostoapuvälineen ansiosta. Työntekijöitä on noin 900, joista tuotannossa noin 400.. i METSO MINERALS OY (aiemmin Lokomo) on osa kansainvälistä Metso-konepajakonsernia. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 Jokainen nostoraanakin on vähän omanlaisensa. Jos ei ole varma, mitä tekee, on aina parempi kysyä työkaverilta kuin söheltää omin päin. Sen Tampereen yksikössä valmistetaan ja kootaan tela-alustaisia kivenmurskauskoneita ja kuljettimia
Kumpikin suhtautuu sekä opastamiseen että neuvon kysymiseen mutkattomasti. Koneistusosastolla työstettävien kappaleiden painot vaihtelevat parista kymmenestä kilosta 20 tonniin. Muutama vuosi sitten Metso keskitti Konepajoissa nostotyöt ovat arkea. Kivenmurskauskoneita valmistavan Metso Mineralsin koneistajat Joni Kallinki ja Arto Nousiainen tunnistavat tilanteen. Työntekijä oli viimeistelemässä kahden ja puolen tonnin painoista, teräslevyistä koottua kappaletta, kun radio-ohjattava nosturi jatkoikin liikettään ja työntekijä puristui kappaleen alle. – Olihan siinä oma jännityksensä, kun ei ammattikoulussa mitään raanalla nosteltu, koska kappaleet olivat niin pieniä. Parempi kysyä kuin arvailla Nousiainen ja Kallinki ovat olleet talossa jo toistakymmentä vuotta, joten nostot ovat heille rutiinia. Pari läheltä piti -tilannetta on sattunut, kun ohjetta ei ole noudatettu. Jos ei ole varma, mitä tekee, on aina parempi kysyä työkaverilta kuin söheltää omin päin. Kallinki kertoo olleensa yhtenä kesänä tuuramassa viimeistelijää ja kysyneensä hitsaajalta neuvoa, koska ei ollut kyseisiä kappaleita aiemmin käsitellyt. Kun ohjain ei ole enää käytössä, siitä pitää laittaa virrat pois ja palauttaa se omalle sovitulle paikalleen. Metso Mineralsilla eli vanhalla Tampereen Lokomolla turvallisuutta on parannettu satsaamalla perehdytykseen ja apuvälineisiin sekä huomioimalla nostot jo suunnittelussa. Nostoturvallisuus ON MONEN TEKIJÄN SUMMA TEKSTI HELI KIVIMÄKI KUVAT JYRKI LUUKKONEN Jutun kirjoittaja Heli Kivimäki työskentelee Metso Mineralsilla CNCkoneistajana.. Mutta työkavereilta kysymällä oppi. – Ja tietysti pitää katsoa, ettei ole sivullisia alla ja että nostoliinat ovat ehjät, Nousiainen jatkaa. Siksi on tärkeää aina katkaista virta nosturin ohjaimesta, kun nostotyö on tehty. Nosturin ohjaimesta virta pois Teollisuudessa viimeisin kuolemaan johtanut nostotyötapaturma sattui pari vuotta sitten Jyväskylässä. Virrallisen ohjaimen kanssa ei saa työskennellä. – Hiljattain kävin neuvomassa työkaveria tukikartioiden kääntämisessä, kun niitä alettiin ajaa heidän koneellaan. Uudet työntekijät saavat raanan eli radioohjattavan nosturin käyttöön päivän mittaisen koulutuksen, mutta varsinainen perehdytys tulee käytännön työssä kokeneemmilta työntekijöiltä. – Pitää tietää kappaleen paino sekä se, mistä ja millaisilla välineillä sitä nostetaan, Kallinki opastaa. He opettavat nyt puolestaan uusia tulokkaita. – Tätä on teroitettu päähän myös meillä, kertoo Metso Mineralsin työsuojeluvaltuutettu Aki Järvinen. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut korvien välissä. Ennen ne olivat meidän sorvimme hommia, Nousiainen toteaa. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 M ONEN TONNIN TAAKAN nostaminen ensimmäistä kertaa on hermostuttavaa hommaa. – Jokainen nostoraanakin on vähän omanlaisensa. Näiden tilanteiden jälkeen nosturien ohjainten säilytyspaikkoja selkiytettiin ja tiedotusta parannettiin
Hankalimmin nostettaviin koneenosiin on myös kehitetty juuri niille sopivia nostovälineitä. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 koko Tampereen toimipisteensä nostovälinetarkastukset Algol Technicsin asiantuntijalle, joka huolehtii myös uusien työntekijöiden nosturikoulutuksesta. Kymmenen viime vuoden aikana tietoisuudessa on tapahtunut iso muutos ja nostopisteistä on tullut standardi kaikessa suunnittelussa." Arto Nousiainen opastaa Joni Kallinkia liukurenkaan nostamisessa. – Edelleen toivoisin silti parannusta siihen, että suoraan suunnittelupöydältä tulisi aina valmis nosto-ohje nostopisteineen, jotta asia ei jää tänne konepajan lattialle mietittäväksi. Etenkin tiettyihin valukappaleisiin, kuten karamurskaimien tukikartioihin, on haastavaa saada nostoreikiä lujuusvaatimuksien ja valmistusmenetelmän takia. – Liukurenkaille ja tukikartioille on saatu omat nostovälineet, jotka ovat ihan toimivat, Nousiainen toteaa. Metso Mineralsilla uudet työntekijät saavat yhden päivän koulutuksen radio-ohjattavan nosturin käyttöön, mutta varsinainen nostotöihin perehdytys tapahtuu työntekijöiden kesken käytännön työssä.. Yleisesti nostoturvallisuus on työsuojeluvaltuutetun mielestä talossa hyvällä tasolla ja parantunut takavuosista. Esimerkiksi karan alarungon suojiin hitsattiin ylimääräinen mutteri nostoa varten. Kappale kun pitää olla edelleen valettavissa. Asiaan suhtaudutaan nyt vakavasti ja mahdollisiin vääriin työtapoihin puututaan. – Kymmenen viime vuoden aikana tietoisuudessa on tapahtunut iso muutos ja nostopisteistä on tullut standardi kaikessa suunnittelussa. Myös suunnitteluosaston asenne nostoturvallisuuteen on parantunut, Järvinen sanoo. Turvallisuusajattelu on kuitenkin Järvenpään mielestä jalkautunut hyvin myös suunnitteluun. Oikeiden nostopisteiden ansiosta ei tarvitse enää nostaa esimerkiksi heilurin silmästä, hän selventää. – Useimpiin leukamurskainten runko-osiin on jo lisätty valetut nostokorvat tai -reiät. – Joistain isoimmista heilureista nostopisteet vielä puuttuvat, ja joissain muissakin malleissa on yhä teknisiä haasteita. Sellaisia myös koneistajat Arto Nousiainen ja Joni Kallinki ovat saaneet käyttöönsä. Ja jos nostoreikiä ei voida toteuttaa suoraan suunnittelupöydällä, ne tehdään muulla tavalla. – Sekä työntekijäettä esimiessukupolvi on vaihtunut. Turvallisuus lähtee suunnittelusta Suunnittelupäällikkö Ville Järvenpää tunnistaa ongelman ja vakuuttaa, että töihin on ryhdytty
6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 Kallinki kertoo saaneensa uusia nostovälineitä, kun on itse pyytänyt. Tarkastajat joutuvat toisinaan huo mauttamaan myös nostoapuvälinei den yhdistelemisestä, jossa ei ole loppuun asti laskettu, riittääkö nosto kapasiteetti. Hän toteaa, että edelläkävijäyrityk set vievät nostoapuvälineiden tuotta jien kehitystä eteenpäin vaatiessaan paremmin toimivia välineitä. Molempien mielestä tärkeintä on riskien tunnistaminen ja minimoi minen. Jos nostaminen on satunnai sempaa, sitä ei ehkä mielletä niin isoksi riskiksi, Koskinen sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Aki Järvisen mielestä oppimista riittää vielä Met sollakin. – Itse on saanut olla aktiivinen kyllä, ei kukaan ole tullut niitä muuten tar joamaan. – Vieläkin näkee turhan paljon sitä, että seistään liian lähellä nostettavaa taakkaa. – Ohjaimesta saattaa vaikka vähän väsyneenä painaa väärää nappia, ja taakka liikahtaakin eri suuntaan kuin oli ajatellut. – Usein on niin, että ne työpaikat, joissa tehdään todella haastavia nos toja ja kääntöjä, tekevät asianmukai set nostosuunnitelmat ja panostavat asiaan. – Työnantaja on hankkinut nosto apuvälineen, mutta vanhasta tottu muksesta työntekijä nostelee kappa leet edelleen käsin ja pahimmassa tapauksessa hajottaa kroppansa sillä menolla, Kati Tikkanen kertoo. – Se edistäisi myös moniosaamista, kun työntekijä menee vaikka naapuri koneelle tuuraamaan ja joutuu nostele maan sellaisia kappaleita, joihin ei ole aiemmin koskenut, hän perustelee. Aina pitäisi muistaa riittävä varoetäisyys. Riskejä ei aina tunnisteta Tamperelaisten työsuojelutarkastajien Kati Tikkasen ja Piia Koskisen mukaan suurimmassa osassa teollisuusyrityk sistä nostoturvallisuus on hyvällä to lalla. Aina riskejä ei kuitenkaan tunnisteta. Ja edelleen jotkin protyyppi kappaleet tai kiireellisemmät työt voi vat olla ongelma. Silloin ei välttämättä ole valmiiksi mietitty, miten kappale nostetaan työstökoneeseen. taisiin esimerkiksi kesätyöntekijä valo kuvaamaan ja dokumentoimaan kaikki koneistusosaston perusnostot ja kään nöt, jotta ne saataisiin yksiin kansiin joka koneelle. Myös nostotöiden dokumentointi on vielä kesken, vaikka monilla osas toilla työ on jo aloitettu. – Myös usein toistuvat perusnostot pitää käydä läpi ja miettiä, onko kaik ki oikeasti niin kuin pitää, Koskinen painottaa. – On ollut tapauksia, joissa nostel tavien kappaleiden koko on vuosien varrella kasvanut tai muoto muuttu nut, mutta nostomenetelmiä ei ole päivitetty ajan tasalle. Koneistajat Joni Kallinki ja Arto Nousiainen ovat samaa mieltä. Myös työsuojeluasiamiehenä toi miva Kallinki kertoo ehdottaneensa työnjohdolle, että yritykseen palkat Käsin tehtävien nostojen mää rää on saatu vähennettyä, mutta joskus ongelmana ovat pinttyneet asenteet. Tukikartioiden kääntämiseen ja nostamiseen sopivan apuvälineen suunnitteli ja toteutti ylöjärveläinen OP-Teräs Oy.. Nostot dokumentoiduiksi Myös käsin tehtävien nostojen mää rää on saatu vähennettyä, mutta joskus ongelmana ovat pinttyneet asenteet. Ainakin suu rimmissa yrityksissä arvostetaan sitä, että työntekijät tuovat turvallisuus puutteita esiin, Tikkanen arvioi. Työnantajalla on valvontavastuu, työntekoa pitää seurata ja vääriin työ menetelmiin puuttua. Arto Nousiainen tarkistaa nostovälineen kiinnityksen
Ennakoivan ajotavan tavoitteena on lisätä ajamisen turvallisuutta ja taloudellisuutta parantamalla kuljettajan valmiuksia. Ajamaan oppii ajamalla, ja kokemuksellinen oppiminen on aina parasta. – Autossa tehdään usein paljon muutakin kuin ajetaan. Auto on monelle työväline ja työn tekemisen paikka. Mikä on luistoestojärjestelmän tarkoitus. Liikkuvan auton pitäminen toimistona on suuri riski. Pirkanmaan Liikenneopisto Oy:n toimitusjohtaja-yrittäjä tarjoaa ajokoulutusta ajokorttia ajaville sekä raskaan kaluston ja vaarallisten aineiden ammattikuljettajille, mutta myös yrityksille, joiden työntekijät ajavat työkseen paljon. Koulutuksessa auto tehdään kuljettajalle tutuksi. Missä piilevät suurimmat riskit, ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Mitä tarkoittaa ajovakauden hallinta. – Koulutukseen voidaan lisätä henkilökohtaisen ajon arviointia sekä liukkaalla ja pimeässä ajamista. – Uusien autojen moninaiset avustimet ovat hyödyllisiä, mutta ne saattavat tuudittaa autoilijan vääränlaiseenkin turvallisuudentunteeseen. Avustimet on tarkoitettu kuljettajan tekemien pienten virheiden korjaamiseen, mutta luonnonvoimia ne eivät pysty kumoamaan, Moilanen muistuttaa. Kyse on kolmesta a:sta: autosta, asenteesta ja ajotavasta. Miten esimerkiksi ajovalot tai abs-jarrut toimivat. Pienilläkin ajotavan muutoksilla saadaan suuria vaikutuksia, liikenneopettaja Pekka Moilanen sanoo. KU VA PE KK A M O IL AN EN. Moilanen pyytää koulutettavia kirjoittamaan keiloja väistellessään ja 20 kilometrin tuntivauhdilla ajaessaan viestin ”kauniilta näyttää täysikuu”. TEKSTI SARI OKKO KUVAT POSTI GROUP OYJ Asenne kohdillaan. – Autoilijan asenteeseen voi ja kannattaa vaikuttaa. AJETAANKO TEIDÄN työpaikallanne turvallisesti. – Vaikka vauhtia on vähän, aika erikoisia viestejä syntyy ja keiloja kaatuu, kun huomio on muualla kuin ajamisessa. Ajamisen turvallisuus on pitkälti asennekysymys. Väärät asenteet ja hetkellinen riskinotto ovat Moilasen mukaan valitettavan yleisiä. Kännykän käytön riskit realisoituvat ajoharjoitteluradalla. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 P EKKA MOILANEN on pitkän linjan automies, liikenneopettaja, kouluttaja, ajamisen asiantuntija sekä maantieja rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantaja. Kuinka turvallinen liikkuva toimisto on tien päällä
Autoilijoista peräti puolet on Moilasen kokemusten ja eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan sekä hieman karrikoidusti sanottuna ”ongelmakuljettajia”. – Autojen tekninen kehitys on tuonut mukanaan paljon uusia ominaisuuksia, automaatiota ja avustimia, joita autoilijat eivät aina tunne. Tämä saattaa aiheuttaa turvallisuusriskin etenkin hätätilanteissa, asiantuntija Markku Tolvanen sanoo. Tolvanen ajaa vuodessa 60 000–70 000 kilometriä, josta työajoa on noin kolmannes. Moilanen korostaa, että ikääntyminen ei automaattisesti lisää riskejä liikenteessä. Vaikeuksia ajamiseen tuo olosuhteiden ja asenneongelmien ohella muun muassa aikapaineessa ajaminen. – On tärkeää oppia tunnistamaan, miten auto toimii ja käyttäytyy erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa. Päinvastoin kokemus tekee kuljettajista usein fiksumpia kuskeja, kun taas nuoruus ja kokemattomuus lisäävät riskialttiutta. Koulutuksessa käydään omalla autolla. Lue miten Onnettomuustieto instituutin asiantuntijat arvioivat ongelmakuljettajien määrää: www.tttlehti.fi/kuinka paljontieliikenteessa onongelmakuljettajia. Kannattaako kaahailla. – Ongelma on siinä, että henkilöauton kuljettajilta ei vaadita ajoterveyden säännöllistä osoittamista, kuten raskaan ajoneuvon kuljettajilta. Suomessa sattuu noin 20 000–25 000 työmatka tapaturmaa vuosittain. Tänä päivänä ajokortin ajava 18-vuotias nuori arvioi korttia hakiessaan itse oman terveydentilansa, ja lain mukaan se tulee osoittaa seuraavan kerran 75-vuotiaana. Tässä talossa työnantaja tarjoaa paljon työkseen ajaville mahdollisuuden ajotapakoulutukseen joka kolmas vuosi. Jopa 30 prosentilla kuljettajista on vaikeuksia ajaa hämärässä. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 Lisää turvallisia kilometrejä T YÖTURVALLISUUSKESKUKSESSA Pekka Moilasen opit ovat tulleet tutuiksi. Ongelmalliseksi heidät voi tehdä muun muassa väsymys, huono näkökyky, päihteet, kolmiolääkkeet, ikä tai aggressiivinen luonne. Otetaan hieman karrikoitu esimerkki: – Kun ajat Tampereelta Helsinkiin, vastaan tulevista 2 000 autoilijasta 600:lla on vaikeuksia ajaa hämärässä, 200 on yli 65-vuotiaita, 160 aggressiivisia, 16 lääketokkurassa, 10 puolisokeita, kolme humalassa ja kaksi puoliunessa, Moilanen maalailee. Työmatkaturval lisuuden parantaminen onkin yksi työnantajien haasteista, johon ajotapakoulutus tarjoaa käytännönläheisen ratkaisun. Ajotapakoulutus on erittäin hyvä asia – niin hyvä, että vastaavanlaista koulutusta voisi tarjota myös työmatkapyöräilijöille. Määrä on pysynyt varsin tasaisena jo vuosien ajan
– Yleensä ne liikenteessä törttöilevät kuskit huoma taan. Liikennekoulutusta tarjoillaan postinjakajille vuosittain tuhansien tuntien edestä. Seuranta koetaan motivoivana, ja sen myötä liikennekäyttäytyminen on parantunut, Postin työturvallisuudesta vastaava johtaja Marjo Rehn sanoo. Kun työntekijä ajaa firman teipeillä varus tetulla autolla, hän edustaa työnantajaansa ja luo käytöksellään mielikuvaa yrityksestä. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 Usein autoilijoilta unohtuvat perusasiat, kuten nopeus rajoitusten noudattaminen ja turvavälien pitäminen. Kolme miljoonaa autoilijaa Pekka Moilanen sai sysäyksen alan yrittäjäksi työsken nellessään pelastuslaitoksen esimiehenä. Kun raskas kalusto jätetään laskuista pois, postia kuljetetaan kevyen liikenteen puolella noin 4 000 ajoneuvolla. Moni yritys panostaa tänä päivänä vastuullisuus mielessä ilmastoystävällisiin autoihin, joten samalla tavalla voitaisiin panostaa myös koulutukseen. – Kaahailu ei siis kannata, ja verenpaineen nostolla on muitakin vaikutusta terveyteen, Moilanen summaa. – Vastuullinen liikennekäyttäytyminen on luonnollisesti tärkeä osa Postin brändin rakentamisesta. Postin liikenneturvallisuus koostuu muun muassa ennakoivan ajon koulutuksesta, liikenneturvallisuuden verkkokurssista, auton liikkeellelähtötarkastuksista, postilaisten vuosittaisista ajotaidon SM-kisoista, uusien kuljettajien ajonäytteistä sekä kaikissa autoissa olevasta ajotavan seurantalaitteistosta. – Kun hälytysajoneuvon kuljettajia on Suomessa noin 15 000, erilaisia autoilijoita on jopa kolme mil joonaa. – Oli sattunut vakava liikenneonnettomuus, johon tulin ensimmäisenä paikalle. Turvallisen ja taloudellisen ajon koulutus olisi hyväksi ihan jokaiselle. Se suurin riski löytyy kuitenkin muualta. Ajettaessa satasta tiellä, jossa korkein sallittu no peus on 80 kilometriä tunnissa, perille pääsy nopeutuu kymmenen kilometrin matkalla vain 1,5 minuutilla. Ajo tavalla on suuri vaikutus niin päästöihin kuin turvalli suuteenkin, Moilanen tuumii. Moilanen on sittemmin ollut mukana toteuttamassa koulutusohjel maa, jota on alettu ottaa osaksi pelastustoimen kou lutusta. Ennakoiva ajotapa ottaa huomioon sekä turvallisuuden että ympäristön.. Yrityksille turvallinen ajaminen on imagokysymys. Tilanne sai miettimään, pitäisikö ryhtyä opettamaan ihmisiä ajamaan turval lisesti. POSTI KOULUTTAA TURVALLISEEN AJOON A JOTAPA ON TÄRKEÄ OSA koko Posti Group Oyj:n työturvallisuutta. Siihen aikaan hälytysajoneuvon kuljettajille ei ollut tarjolla turvallisen ajamisen koulutusta. – Ajotavan seurannan ansiosta postinjakajat saavat viikoittain henkilökohtaisen palautteen siitä, miten on mennyt ja missä olisi kehitettävää. Moilanen muistuttaa, että törmäysenergia tuplaan tuu jo ajettaessa 50 kilometrin tuntivauhdilla alueella, jossa nopeusrajoituksena on 40 kilometriä tunnissa. Kun työntekijä ajaa firman teipeillä varustetulla au tolla, hän edustaa työnantajaansa ja luo käytöksellään mielikuvaa yrityksestä
Siinä ajassa ehtii ajaa jo pitkään ”sok kona”. TURVALLISUUS AJASSA 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 K AUPPAKESKUKSEN IKKUNOITA pessyt työntekijä putosi ja loukkaantui vakavasti. Kaikenikäisten kannattaa huoleh tia silmälasien ajanmukaisuudesta, mutta myös auton tuulilasin ja valojen kunnosta. Käräjäoikeuden mukaan työnjohto ei ollut huoleh tinut riittävästi putoamisvaaralta suojautumisesta. Kannattaa siis totutella kirkkaas ta hämärään ensin paikoillaan ja lähteä Ikkunanpesijä putosi, sakkoja yhtiölle PIMEÄLLÄ TIEN PÄÄLLE AUTON PYSÄHTYMISMATKA 80 KILOMETRIN TUNTINOPEUDELLA AJETTAESSA KU VA SH U TT ER ST O C K KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Tilaa uutiskirjeemme, jossa on koosteena viime aikaiset käräjä oikeuksissa käsitellyt työturval lisuusrikokset! www.tttlehti.fi > Lehden tilaus > Tilaa uutiskirje. P IMEÄSSÄ AJAMINEN haastaa erityisesti ikääntyneiden näkökykyä. Työtason aukko olisi pitänyt peittää tai eristää kaiteilla ennen työn aloittamista. Työntekijä pesi ikkunoita yöaikaan työtason ollessa vajaan neljän metrin korkeudessa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi työnantaja yrityksen omistaneet ja sitä johtaneet henkilöt kummankin 15 päiväsakon ran gaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Astut tuaan työtasossa ollee seen aukkoon hän putosi maahan. – Jos lähdet kirkkaalta huoltoasemalta pimeälle tielle, voi etenkin iän myötä kestää useamman minuutin, että silmä tottuu hämärään. Työtapaturma sattui Helsingissä loka kuussa 2017. Jos tietää olevansa herkkä häikäistymään, kannattaa harkita aja miseen oransseja linssejä, jotka voivat parantaa hämäränäköä. Totuttautuminen hämärään auttaa. Lähde: EteläSuomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue liikkeelle vasta sitten, kun tuntee näkevänsä, silmätautien erikoislää käri Timo Hellstedt Terveystalosta neuvoo. Lisäksi yhtiölle tuomittiin 1 000 euron yhteisösakko
Työpäivän vaarallisin vaihe voi olla kävely kotiovelta autolle tai parkkipaikalta työpaikalle, etenkin jos jalassa ovat liukkaat kengät. Väsynyt kuljettaja on aina turvalli suusriski, mikä etenkin yötyötä teke vien kannattaa muistaa. Unohda kiire ja keskity Työmatkaonnettomuuksia sattuu eniten aamuisin, ja kiireellä on osan sa asiassa. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 TYÖSUOJELU ENNEN JA NYT T ALVI ON työmatkaliiken teen riskialtteinta aikaa. Pysähtymismatka pitenee entisestään, jos renkaat ovat huonokuntoiset. – Kaikki keinot, joilla moottori liikennettä saa vähennettyä, lisäävät liikenneturvallisuutta. LISÄÄ AIHEESTA Liikenneturvan verkkosivuilla voi testata pysähtymismatkaa eri ajonopeuksilla eri kelioloissa: extrat.liikenneturva.fi/ pysahtymismatka-auto/fi/ Tapaturmantorjunta yhdistys valisti myös autoilijoita vaaroihin varautumisesta. Liikenneturvan yhteyspäällikön Tuula Taskisen mukaan tammi ja helmikuu ovat yleensä synkimmät kuukaudet työmatkojen tapaturma tilastoissa. – Työmatkaliikenteen onnettomuu det vähenisivät hurjasti sillä, että ihmiset vähentäisivät kiireen tuntua elämässä ja varaisivat ylipäätään työ matkoihinsa enemmän aikaa, Taski nen toteaa. Taskinen muistuttaa myös, että autoilijatkin ovat osan työmatkastaan jalankulkijoita, jotka voivat liukastua, kaatua tai kompastua siinä missä muutkin. Lumisella tiellä renkaat rullaavat ennen pysähtymistään reilut sata metriä eli kaksinkertaisen matkan verrattuna kuivaan ja sulaan keliin. Ennakoi ja kasvata turvaväliä Turvavälin merkitys korostuu talvi kelissä. Jo autolle kävellessä pitäisi tunnustella, miltä tien pinta jalan alla tuntuu. Liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksen mukaan noin kolmannes kaikista työmatkoista tehdään henkilöautolla. Myös taajamassa ajaessa on tärkeää pitää riittävää välimatkaa muihin ja huomioida keliolot. Ja jalkineet voi vaihtaa toisiin työpaikalle saavuttua, jos mahdollista, hän vinkkaa. Jos on mahdollista sopia liukuvasta työajasta, töihin voisi saapua ennen tai jälkeen pahimman ruuhkahuipun. Tiukat aikataulut ja huono keskittyminen nostavat nopeuksia, mikä pahentaa myös onnettomuuk sien seurauksia. – Saatavilla on esimerkiksi kitka kenkiä. Samalla vähe nevät myös tieliikenteen melu ja pääs töt, Taskinen huomauttaa. Lisäksi on pidettävä huolta omasta ajovireydestä. Kun luvassa on paha jääkeli ja tai lumimyräkkä, etätyö päivä tai palaverin pitäminen etä yhteyksin ovat hyviä ratkaisuja. Jäisellä tiellä 80 kilometrin tun tivauhdista jarruttaessa auto pysähtyy havainnon jälkeen vasta 187 metriä edettyään. – Se johtuu ehkä siitä, että autot ovat niin hyviä, että niissä istutaan melkein kuin olohuoneen sohvalla. Yleisin syy on kuitenkin se, että siihen aikaan on tavallisesti liukasta koko maassa, hän toteaa. Lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta 50 metrin päästä, kun heijastimen kanssa liik kuvan erottaa jopa seitsemän kertaa kauempaa. Autoilijan tulee huolehtia siitä, että ajoneuvossa on pitävät renkaat ja toi mivat valot ja että se on puhdistettu kunnolla lumesta ja jäästä. Vaikka suurin osa vuosit taisista työmatkatapa turmista eli kodin ja työ paikan välillä sattuvista tapaturmista sattuu jalankulkijoille ja pyöräilijöille, vakavimmissa onnetto muuksissa on useimmiten osallisena moottoriajoneuvo. Lumimyräkässä etätöitä Työpaikalla voidaan tehdä paljon työmatkojen turvallisuuden paranta miseksi, vaikka päävastuu on toki liik kujalla itsellään. Fiksu varautuu talven keleihin TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TYÖSUOJELUNÄYTTELYN ARKISTO nykyautoilijat kuitenkin tunnistavat aika huonosti ajokelejä. Myös jalankulkijat voivat vaikuttaa sekä omaan että autoilijan turvalli suuteen käyttämällä hämärässä ja pi meässä heijastinta. – Silloin on pimeää ja varmaan myös tehdään paljon töitä. Siihen on monta syytä, kuten onnettomuuksiin yleensäkin. Taskisen mukaan Talvella ratin takana tarvitaan entistäkin enemmän ennakointia. Huono keli, liian pieni turvaväli ja kiire ovat isoja riskitekijöitä liikenteessä, mutta myös autoilijan jalkineilla on merkitystä. Yhdistys toimi Suomessa vuosina 1935–1971.. Taskisesta olisikin suotavaa, että työpaikalla olisi paikka, jossa voisi yövuoron jälkeen ottaa pienet nokoset ennen ajamaan lähtemistä
Sarja päättyy. i. Työsuojelunäyttelyn arkistoon kuuluvat julisteet on julkaistu so siaalija terveysministeriön alaisen työsuojeluhallinnon ja Työsuojelunäyttelyn luvalla. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 Sarjassa on esitelty kuvia van hoista työsuojeluaiheisista julisteista ja päivitetty niiden viesti nyky aikaan
TEGERA ® 7798 DYNAMIC STRENGTH™ Vedenpitävät talvikäsineet, joilla voit käyttää myös kosketusnäyttöä. TEGERA ® 7794 DYNAMIC STRENGTH™ Vedenpitävät nahkarukkanen, suunniteltu töihin ja vapaa-aikaan erittäin kylmällä säällä. Lisää talviuutuuksia osoitteessa ejendals.com Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. BE SAFE OUT THERE. Olemme erikoistuneet turvajalkineisiin ja suojakäsineisiin, jotka soveltuvat kaikenlaisiin töihin. Raskaisiin ja vaativiin töihin, ympärivuotiseen käyttöön. Työskentelitpä sitten teollisuuden palveluksessa, rakennustyömaalla tai kuljetusten ja logistiikan parissa, uskallamme luvata, että meillä on valikoimassamme turvajalkineet ja suojakäsineet, jotka tekevät työstäsi turvallisempaa ja helpompaa. JALAS ® 1358 HEAVY DUTY Metallittomat turvajalkineet, joissa erinomainen pito kitkapohjan ansiosta. Tee töitä turvallisesti TEGERA ® ja JALAS ® -tuotteidemme avulla.
Tee töitä turvallisesti TEGERA ® ja JALAS ® -tuotteidemme avulla.. TEGERA ® 7794 DYNAMIC STRENGTH™ Vedenpitävät nahkarukkanen, suunniteltu töihin ja vapaa-aikaan erittäin kylmällä säällä. BE SAFE OUT THERE. Työskentelitpä sitten teollisuuden palveluksessa, rakennustyömaalla tai kuljetusten ja logistiikan parissa, uskallamme luvata, että meillä on valikoimassamme turvajalkineet ja suojakäsineet, jotka tekevät työstäsi turvallisempaa ja helpompaa. JALAS ® 1358 HEAVY DUTY Metallittomat turvajalkineet, joissa erinomainen pito kitkapohjan ansiosta. TEGERA ® 7798 DYNAMIC STRENGTH™ Vedenpitävät talvikäsineet, joilla voit käyttää myös kosketusnäyttöä. Lisää talviuutuuksia osoitteessa ejendals.com Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Raskaisiin ja vaativiin töihin, ympärivuotiseen käyttöön. Olemme erikoistuneet turvajalkineisiin ja suojakäsineisiin, jotka soveltuvat kaikenlaisiin töihin
Suomessa ajattelutapaa on vienyt käytäntöön Nolla tapaturmaa -foorumi, joka perustettiin vuonna 2003. Paranna tutkintoja – kehitä osaamista Työturvallisuuteen ja työterveyteen koulutettujen johtajien ja työntekijöiden määrä ennen työskentelyn aloittamista 7. Japani on onnistunut toteuttamisessa erityisen hyvin. Se esiteltiin 12. Koalitio tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistyi Helsingissä marraskuussa. Varmista koneiden, laitteiden ja työolosuhteiden turvallisuus Tuotannon ja tuotteiden suunnitteluvaiheessa tehdyt innovaatiot ja muutokset, jotka on tehty työturvallisuusvaarojen ja riskien vähentämiseksi 6. Koalition tavoitteena on tuoda käytännön ratkaisuja työolojen parantamiseksi kaikkialla maailmassa panemalla toimeen YK:n, G7ja G20-maiden sekä Euroopan unionin sitoumukset työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ työolojen parantamiseksi vauhdittui TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN muassa Euroopan unioni, International Commission on Occupational Health ICOH, Maailman terveysjärjestö WHO tarkkailijajäsenenä sekä valtioita kaikilta mantereilta. Varmista turvallinen ja terveellinen systeemi – organisoidu hyvin Työterveys-, työturvallisuus ja hyvinvointiavainmittarien määrä (KPI) 5. Ota johtajuus – osoita sitoumus Työturvallisuusja työterveyspalaverien tiheys 2. Koalitiota koordinoi Maailman työjärjestö ILO , ja siihen kuuluvat muun Useat eri maat ja kansainväliset järjestöt ovat sitoutuneet työolojen parantamiseen entistä tiiviimmällä yhteistyöllä. SEITSEMÄN KULTAISTA SÄÄNTÖÄ ALUSTAVAT EHDOTUKSET MITTAREIKSI 1. 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 K ANSAINVÄLINEN YHTEIS TYÖMUOTO eli koalitio työolojen parantamiseksi (Global Coalition on Occupational Safety and Health) perustettiin Suomen aloitteesta. Vision Zero Summitissa esiteltiin alustavat mittarit kansainvälisen sosiaaliturvajärjestön ISSA:n aiemmin laatimille säännöille. Määrittele tavoitteet – laadi kehitysohjelmia Niiden perehdytysten osuus, joissa työterveys, työturvallisuus ja hyvinvointi on ollut mukana osana perehdytysprosessia 4. Siellä Nolla tapaturmaa -kampanja alkoi jo vuonna 1973. Kampanja on osaltaan nostanut työturvallisuuden ja työterveyden tasoa useimmilla japanilaisilla työpaikoilla. Tunnista vaarat – ota riskit hallintaan Arvioitujen työterveysja turvallisuuskehittämishankkeiden osuus kaikista hankkeista 3. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 400 työpaikkaa, mikä kattaa yli 16 % työllisestä työvoimasta Suomessa. marraskuuta työsuojelun Vision Zero Summitissa Helsingissä. Vision Zeron säännöille mittarit Vision Zero on tunnettu yrityksissä jo pitkään, mutta mittareita, joiden avulla saataisiin keskinäistä vertailutietoa, ei ole ollut olemassa. Vision Zeron idea on levinnyt ympäri maailman. Investoi henkilöstöön – motivoi osallistamalla Kuinka moni kehittämisehdotus on johtanut toimenpiteisiin – riittävä osuus määriteltävä Lähde: Työterveyslaitoksen tiedote 12.11.2019. Työterveyslaitoksen järjestämään tapahtumaan osallistui yli 200 asiantuntijaa, tutkijaa ja yritysten edustajaa 30 eri maasta. Vision Zero on ajattelutapa Vision Zero tarkoittaa työturvallisuuden ja työterveyden jatkuvaa kehittämistä, se ei ole numeerinen tavoite
Välitön syy oli jäte astian alareunan tarttuminen hissikui lussa olevan kerrostason kynnykseen. Koulurakennuksen hissi oli otettu käyttöön 1971 ja osin uudistettu 1994. Hissi kori oli pysähtynyt noin 1,5 metriä kerrostason alapuolelle, ja muuttomies oli puristunut katonrajaan. Raportit perustuvat pää osin tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Sille oli tehty asian mukaiset huollot ja tarkastukset. He soittivat hätänumeroon. Säädökset ovat sallineet ovettomien hissien rakentamisen Suomessa vuoteen 1999 asti. Tavaroita siirrettiin niin, että työn tekijä lähetti täytetyn jäteastian hissil lä alimpaan kerrokseen, jossa toinen työntekijä otti vastaan ja tyhjensi astian. Koulussa ei enää tuolloin ollut oppilaita. Jäteastia oli ilmeisesti hieman kal listettuna ja painoi kohti hissin ovea. K OULURAKENNUSTA tyhjen nettiin tavaroista perus korjauksen alta. Edellinen vastaavanlainen ja työntekijän kuolemaan johtanut hissiturma sattui vuonna 2002. Koska muuttomiestä ei ollut vähään aikaan Tapaturma sattui marraskuussa 2018. Turvallisinta on panna iso kuorma hissiin ja mennä itse portaita pitkin perässä. Lisätietoja: työpaikkakuolemat.fi > Muuttomies kiilautui jäteastian kanssa hississä. TAPATURMAINEN KUOLEMA 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA TVK JA TUKES i Jäteastia kiilautui liikkuvassa hississä ja puristi kyydissä olleen muuttomiehen seinää vasten. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuu tuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasian tuntijoiden laatimasta raportista, jonka yhteydessä on myös tapaturmaa havain nollistava video. Kääntöovi sulkeutui, lukko meni kiin ni, ja hissi lähti liikkeelle. Merkittävä tekijä oli kuitenkin muut tomiehen toimintatapa. Hänen pe lastamisekseen ei ollut enää mitään tehtävissä.. Työtä tekivät pääurakoitsijan työntekijöi den lisäksi aliurakoitsijan työntekijät, joiden tehtävänä oli tyh jentää rakennuksen neljännettä ker rosta. (Tapaturmaraportti 2/2019) havaittu, heille heräsi epäily, onko tämä hississä. Pelastuslaitos ja huoltoliikkeen asen taja saapuivat nopeasti paikalle. Miten vastaava estetään. Hissin liik kuessa jäteastia nousi ylöspäin ja nosti samalla muuttomiestä kohti hissi korin kattoa. Hissi oli lattiapinta alaltaan neliön kokoinen, eikä siinä ollut erillistä ovea. Hän sai tapaturmassa kuolemaan johtaneet vammat. Hän ei ilmeises ti tunnistanut vaaraa, jonka takaseinän ja jäteastian ahtaaseen väliin jääminen voi aiheuttaa, tai toimi tietoisesti vas toin ohjeita. Niiden määrä vähenee, kun hissejä uusitaan ja modernisoidaan. Muuttomies menehtyi hissiturmassa TAPATURMAAN VAIKUTTI SE, että jäteastia oli pyörällinen ja että hissi korissa ei ollut ovea. Jäteastia kiilautui ja puristi muutto miestä takaseinää vasten. Kun hissikori oli liikkunut 10–20 sent tiä hissikuilun kerrostason kynnys osui jäteastian alareunaan. Toiset työntekijät huomasivat jon kin ajan kuluttua hissin jumittuneen ja soittivat huoltoliikkeeseen. Hissin edustaseinän ja kuljetettavan esineen väliin on jätettävä turvaväli, ja esimerkiksi jäteastia on kuljetettava pystyasennossa. Työntekijöitä oli kielletty menemäs tä pieneen hissikoriin yhtä aikaa jä teastian kanssa. Jos kuorma on iso, on seistävä sivuseinän vieressä. Hissin lii kuttua yhä alaspäin jäteastia nousi irti lattiasta ja alkoi kääntyä poikittain. Aliurakoitsijan palveluksessa ollut 32vuotias muuttomies oli mennyt tyhjän jäteastian kanssa hissiin. Hän oli todennäköisesti kävellyt hissiin takaperin jäteastiaa perässään vetäen ja painanut valintataulun ohi men nessään alimman kerroksen nappia. ON TÄRKEÄÄ TIEDOSTAA kiilautumisen vaara ja sijoittua hississä oikein
Tässä näkyy, että tapaturmien ehkäisyyn on panostettu. Työsuojelupäällikön kanssa näem me viikoittain, ja käytäväkeskusteluis sa vaihdamme kuulumisia useam minkin. Vinkkaa siitä meille osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi! TIINA: Meillä riskinarvioinnit hieman laahaavat. Niihin puu tutaan heti. Teen makeaa vuorotyötä: valmistan suklaakonvehteihin täytteitä, ja yleen sä perjantait kuluvat työsuojeluval tuutetun tehtävissä. Minun aikanani ei ole ol lut mitään vakavampaa, vaan ainoas taan jotain pientä, joka on hoidettu heti keskustelemalla. KIIRE ON TUTTUA . Joulusesonki alkaa jo heinäkuus sa, ja sesongin kiireisimpinä aikoina tu lee uusia työntekijöitä, jotka tarvitsevat hyvän opastuksen. Näin paikat pysyvät järjestyksessä ja yleis Makeistehtaassa paikat pysyvät järjestyksessä. Uudet laitteet yleensä tulevat suo jattuina. MEILLÄ MENNÄÄN turvallisuus edellä. Seurantaan lasketaan ja kirjataan kaikki tapaturmat, mutta mittari nollautuu, jos tulee yhdenkin päivän sairausloma. Meillä on tapana heti puuttua asioi hin ja korjata, jos jokin on mennyt rikki. Olen kuitenkin ajatellut, että siitä, mihin ei voi vaikuttaa, ei kannata ottaa itselle stressiä. Siisteyttä on parannettu ja kaikki turha on karsittu pois. Arvelen asian hoidon nyt tehostuvan.. Koneella taas työ saattaa olla pakko tahtista, eikä siitä voi lähteä välillä jaloittelemaan. Eniten taas ottaa päähän, kun jotkin asiat junnaavat ja vievät aikaa. Kiusaamisen ja häirinnän suhteen meillä on nollatoleranssi. Jos koneet jumittavat, tulee ylitöitä ja hermot kiristyvät. Se välillä hieman ontuu. TYÖNTEKIJÖIDEN PALAUTE ilahduttaa tässä työsuojeluvaltuutetun tehtävässä. Kollektiivinen vastuu ei aina oikein riitä. Tähän vastataan työ kierrolla: pakkauskoneilla vaihdetaan paikkaa tunnin välein. Nyt tapaturmattomia päiviä on ker tynyt jo yli 600. Tapaturmattomuudesta myös palki taan koko henkilökuntaa, mikä kan nustaa tarkkaavaisuuteen. Toki vanhassa talossa on haas tavia paikkoja, mutta vanhoja laittei takin on suojattu mahdollisuuksien mukaan. Toki asioista voi ja pitää aina muistuttaa työsuojelukokouksissa. Silloin tulee riittämättömyyden tunne. Uusia työntekijöitä tulee aina seson kien aikana, ja jos jostain puuttuu työn tekijä, uutta tehtävää hoitava tarvitsee kunnon opastuksen. Pari vuotta sitten lähdin valtuutetun vaaliin ja minut valittiin. Yleisesti ottaen olen melko tyytyväinen työsuojelum me tilaan.” TYÖSUOJELU TULI TUTUKSI jo ollessani varavaltuutettuna useita kausia kah denkin työsuojeluvaltuutetun aikana. JARNO: Itse asiassa vähän aikaa sitten asiaa mietittiin toimihenkilöpuolella, ja annoimme yhdelle lähiesimiehelle vastuun hoitaa näitä. Tehdäänkö teillä yhdessä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Onneksi pienemmät asiat hoituvat sutjakkaasti. Lisäk si useissa työkohteissa ollaan paljon jal kojen päällä ja liikkeessä koko päivä. AISAPARI 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 ilme on entistä miellyttävämpi ja tur vallisempi. TIINA NÄTTINEN, MAKEISTYÖNTEKIJÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU, ORKLA SUOMI / PANDAN MAKEISTEHDAS VAAJAKOSKI Turvallisuus edellä kaikessa toiminnassa TEKSTI AINO PIETARINEN KUVA KATI OKSMAN JA JARNO POIKOLAISEN KOTIALBUMI Tässä sarjassa esittelemme työpaikkojen työpareja. Kaikkiin palavereihin kuuluu turvalli suusosio, oli palaveri mistä aiheesta hyvänsä. Hyvältä tuntuu myös se, kun asiat me nevät eteenpäin. Löytäisimmekö paremman mallin niiden tekoon. Häneen saa aina tarpeen mukaan yhteyden, ja ohi kulkiessaan hän kysyy, onko kaikki ok
Tehdas on Suomen toiseksi suurin makeisten tuottaja, ja se työllistää noin 250 henkeä. Työsuojelupäällikön työssä minua ilahduttaa se, että olemme tehneet oikeita asioita. Ennen kuin työsuojelupäällikön tehtävät tulivat minulle, olin tuotantopäällikkönä vastuussa työsuojelusta, sillä lähi esimiehille kuuluu vastuu oman alu eensa työsuojelusta. Pidän tärkeänä sitä, että peli on avointa. Havainto jen tekeminen on aiempaa systemaat tisempaa ja nykyään myös selkeä osa tehtaan johtamisjärjestelmää. KOULUTAMME HAVAINNOIMAAN ja ilmoittamaan läheltä piti tilanteet. Sen avulla esimer kiksi työtapaturman vuoksi sairaus lomalla oleva voi palata aikaisemmin kuntouttavaan työhön, jos varsinaista omaa työtä ei voi täysin hoitaa. Vuonna 1921 perustettu, Vaajakoskella sijaitseva Pandan makeistehdas on kuulunut konserniin vuodesta 2005. Jarno Tiinasta: TIINA ON PIRISTYSRUISKE meidän työsuojelullemme. Kyllä tästä työstä on jotain hyötyä kin, sillä nyt on tehty töitä yli 600 päi vää ilman sairauspoissaoloon johtavaa tapaturmaa. 6/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 49 i Tiina Jarnosta: JARNOA ON HELPPO lähestyä. Haluamme vaikuttaa asioihin enna koivasti, sillä onnettomuuden tapah tuessa se on jo myöhäistä. Monet onnettomuudet ovat vähen tyneet aiempaa paremman järjestyk sen ja siisteyden ansiosta. On tavattoman tärkeää, että töissä on turvallista ja töihin on mukava tulla. Meidän on vain jaksettava toistaa näiden asioiden merkitystä. Hänen kanssaan voi aina mennä keskustelemaan, vaikka aina emme ole samaa mieltä. Sitten havainnot käydään joka aamu läpi. SYSÄYS TYÖSUOJELUN TEHOSTAMISEEN tuli Orklan myötä vuonna 2011. Nyt havaintoja tehdään noin 500 kappaletta vuodessa, kun aiemmin niiden määrä oli 150–200. Lisäkoulutuksella tietämys vain paranee. Tiinan kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. On kannustavaa, että on saatu jotain aikaan. Nyt ajatellaan hetki ennen kuin ruvetaan touhuamaan. Vaikka työsuojeluasiat ovatkin suh teellisen hyvällä mallilla, niiden hoi to tehostuisi, jos ne olisivat jokaisen huulilla koko ajan.” JARNO POIKOLAINEN, TUOTANNONSUUNNITTELIJA JA TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ, ORKLA SUOMI Työturvallisuus on joukkuelaji. Toki kiire kiusaa sesonkiaikoina, mut ta se tavallaan kuuluu asiaan. Jos joku havaitsee jotain tänään, viimeistään jo huomisaamuna asia käsitellään ja katsotaan, miten se voitaisiin korjata. Orkla Suomi kuuluu norjalaiseen Orkla-konserniin, joka on Pohjoismaiden suurin päivittäistavarakaupan tuotemerkkien toimittaja. Hyvin olemme mielestäni onnistuneetkin, sillä tapa turmataajuus on tullut alaspäin ja vaa rapaikkojen havainnointi lisääntynyt. Pitkän linjan työntekijänä hänestä on aina huokunut työturvallisuus. Silloin alettiin ajaa sisään sisäisiä stan dardeja myös meillä. TYÖSUOJELU ON PITKÄJÄNTEISTÄ työtä. Olin jo aiemmin myös työsuojelutoimikunnan jäsen. Mutta korostan, että näi tä tuloksia ei kukaan tee yksin. Meillä on käytössä myös kuntout tavan työn malli. Joulua ja pääsiäistä ei voi siirrellä makeisteh taan kiireiden mukaan. TYÖSUOJELU TULI TUTUKSI urani var rella montaakin kautta. Olen innolla mukana työsuojelun kehittämisessä ja olen iloinen, että meillä asiat otetaan vaka vasti ja terveys säilyy. Kerran kuukaudessa is tumme työsuojelutoimikunnassa ja viikoittain olemme yhteydessä. Vähitellen silmät aukeavat ja asenteet muuttuvat. Eniten vaarapaikkoja ja läheltä piti tilanteita aiheuttavat muun muassa kompas tumiset, liukastumiset ja viiltohaavat. Jarno vie asioita hyvin eteenpäin. Työ turvallisuus, jos mikä, on joukkuelaji – yhdessä voitetaan ja hävitään. Näin kynnys työhön paluuseen ei nouse liian korkeaksi. Pöhinä on ter veellä tavalla ihan hyväksi, niin kauan kuin se ei aiheuta riskejä. Muutenkin työsuojelukulttuuri tun tuu parantuneen
Oksia, havunneulasia ja koivunsiemeniä riittää aina lakaistavaksi kiveyksiltä ja poluilta. Askeleita kertyy helposti suositetut 10 000 askelta päivän mittaan. Kierrokselle lähtiessä mietin tarkkaan, mitä tarvitsen mukaan. Hiekkarantoineen järvi muistuttaa merta. Kulumiakin on, olkapäät kipuilevat. Kasvukautena leikkaan pihanurmikot päältäajettavalla leikkurilla. Ne kestävät välillä peruslämmöllä olevilla mökeillä joulukukkia paremmin. Huollamme mökit yhdessä mieheni ja hänen veljensä kanssa. Vessan maton vaihdan yleensä myös. Sijaistin vastikään puolentoista vuoden ajan paikallisen urheiluseuran kehittämispäällikköä. Kukasjärven mökkien karuilla mäntykankailla säästyn siltä. Meillä ei ole elikoita eikä viljelyksiäkään, vaan työ on mökkivuokrausta. Kun asuu maalla, liikkuminen vie aikaa, lapsetkin täytyy kuljettaa harrastuksiin iltaisin. Ne ovat työssä kovilla. TYÖMATKALLA 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2019 teki hyvää, vaikka oman työn ohessa työmäärä osa-aikaisenakin oli vähän liikaa. Etelärannan aurinkoiset mökit keräävät ulko verhoiluun hämähäkinseittejä, joita on työlästä poistaa. Siivottuani ensin mökillä olevilla siivousvälineillä vaihdan siivouskomeroon puhtaat mikrokuituliinat ja mopin. Pestäviä mattoja on yli sata. Joinakin päivinä mittari on nakuttanut 30 000 askelta täyteen. Nautin sisustamisesta ja mökkien remontoinnista, kun saan toteuttaa itseäni. Työni on fyysistä. YHDEN MÖKIN SIIVOUKSEEN menee vähintään tunti, usein kaksikin. Kukasjärven kahdelle mökille matkaa tulee kymmenisen kilometriä. Tuuli tuo rantaan puita, joita kuskaan pois mönkijän peräkärryssä. TÄMÄ ON OLLUT TYÖTÄNI vuodesta 2005, aiemmin toimin Suur-Savon Pesiksen toiminnanjohtajana. Kahdeksan mökkiä on lähellä maalaistaloamme, suuren Korpijärven rannalla. Täksi jouluksi olen ajatellut rakentaa sammalesta minimaailmoja lasipurkkeihin. Lehdet lakaisen mönkkärin perään ripustetun viirakankaan päälle ja kuljetan sillä kasaan liiterin taa. Asiakas tulee mökille aina kuin siellä ei olisi ollut kukaan, kaikki on siistiä ja puhdasta. Lumitöitä sitten talvella. Olen miettinyt jo, mitä teen sitten, kun en pysty enää siivoamaan. Katot ja pihat kaipaavat huoltoa säännöllisesti. O LEN NYKYVERSIO maatilan emännästä. KU VA T SH U TT ER ST O C K. Mökkityömaa ei ole kaukana. Korpijärvelle aukeaa laaja ulappa. Töihin Mäntyharjulle matkaa kertyi 30 kilometriä. Hyödynnän kädentaitojani mökeillä: teen istutuksia, askartelen ja ompelen sisustustekstiilejä. Tarvitsisin lisää lihaskuntoharjoittelua kertaviikkoisen pilateksen lisäksi. Vaihtelu TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA VEERA KAPIAINEN SARI TOMPURI emäntä Kapiaisen lomamökit, Mäntyharju perhe: puoliso ja 14-vuotias tytär sekä 12-vuotiaat tytär ja poika Työmaa mökkimaisemassa Joinakin päivinä mittari on nakuttanut 30 000 askelta täyteen. Vaikka olen aina ollut liikunnallinen ihminen, mökkien siivous ja huolto ovat alkaneet tuntua raskailta iän myötä. TYÖYMPÄRISTÖNI VUODENKIERTOINEEN on huikean kaunis. Kuljen työmatkat yleensä autolla, jossa välineet ja vaihtotekstiilit kulkevat kätevästi
28.10.2020 Helsinki Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi -verkkovalmennus Katso: www.ttl.fi/koulutuskalenteri TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Säteily ja terveys 12. -12.3.2020 Oulu Työsuojelun jatkokoulutus 9. – 29.4.2020 Tampere Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutus kalenteri tai p. 030 4741 TTT-lehti-koul-ilmoitus-108x280-062019.indd 1 12.11.2019 10.56.35. Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Parhaiden perehdyttäjien vinkit Työmatkaliikkuja on terveempi! VR etsii uutta turvallisuusjärjestelmää KU VA SH U TT ER ST O C K Koulutus siirtyi onlineen TTT-LEHTI 1/2020 ILMESTYY 5.2. 4.2.2020 Helsinki 28. 16.1.2020 Helsinki 18. 18.3.2020 Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 16.3. 20.10.2020 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 3. – 10.12.2019 Helsinki 17. – 18.5.2020 Helsinki tai verkkovälitteisesti Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 5.2.2020 Helsinki Miten otat sisäilmaongelman haltuun. – 13.12.2019 Helsinki Aivotyön kuormituksen hallinta kognitiivisella ergonomialla – työterveyshuollon moniammatillinen koulutus 21.1. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työhyvinvointikortti 17.12.2019 Tampere 28.4.2020 Helsinki Työterveysneuvottelu 3.3.2020 Helsinki Työuramenetelmien ohjaajakoulutus 25.3. 28.4.2020 Kuopio TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 15. 20.2.2020 Tampere 10
C M Y CM MY CY CMY K wgh_ttt-lehti_220x254mm.pdf 1 14.11.2019 15:59:52