TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 6 / 2024 20 € TYÖMATKAT turvalli siksi PUHETAPA VOI ÄRSYTTÄÄ ÄLÄ ETÄÄNNYTÄ JARGONILLA JOPA VIIDENNES ON NEUROKIRJOLLA + VARMISTA AVUNSAANTI YKSINTYÖSKENTELYSSÄ Jesse Launia Into oppia uutta
Osallistu sivulla tttlehti.fi/kansikuvakilpailu. Mistä vuoden 2024 kannesta sinä pidät eniten. AistiSiimes muuttaa sisätilan luonnon siimekseksi. UHKATILANTEET OVAT KASVUSSA VANKILOISSA + PALOKUNTANUORESTA PIKAVAUHTIA YLITARKASTAJAKSI Rebekka Bwanga-Koba Odotus päättyi onnellisesti TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5 / 2024 20 € TYÖUUPUMUKSEN juurisyyt MIKÄ SINUA INNOSTAA TYÖSSÄ. Samoja elämyksiä tarjoaa ensi vuoden alkupuolella aukeava verkkokauppa. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1 / 2024 20 € Uutta! LAKIPALSTA VALITTAJA PILAA TYÖPAIKAN TUNNELMAN TYÖIDENTITEETTI MURTUU PAINEISSA TELAKKA SEILAA MUUTOKSEN TUULISSA + RIKOSYLIKONSTAAPELIN TYÖPÄIVÄ Kristiina Saaristo Erilaisuus on inspiroivaa TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4 / 2024 20 € KÄSINEEN SUOJAAVUUS ON KOMPROMISSI RASKAS TUNNEKUORMA ON HYVÄ PURKAA HÄNNÄNHEILUTTAJAT TOIMISTOLLA + RA JAVARTI JAN TYÖTURVALLISUUS Laura Roos Työväkivaltaa ei pidä hyväksyä Työterveyslaitoksen koulutukset S. Äänestä suosikkiasi 21.1.2025 mennessä, voit voittaa Siimestuotepalkinnon, joka sisältää hyvinvointiteen, huonetuoksun sekä käsin kudotut villasukat haluamassasi koossa (S,M,L). TIIMINVETÄJÄ HALLITSEE MUUTOSTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYN VAARAT + KOULUTUSYHTEISTYÖLLÄ TEHDASTYÖNTEKIJÖITÄ Katja Savolainen Töihin syöpäleikkauksen jälkeen TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 3 / 2024 20 € Uusi velvoite VILJELIJÄ TUKIIN KARU KOKEMUS PUHELINMYYNNISTÄ PALAUTETTA TOIVOO JOKAINEN MARKETTIVAATE EI KÄY KAIKKIIN TÖIHIN + SYDÄNKOHTAUS RAKENNUSTYÖMAALLA Antti Rimpineva kehitteli työhyvinvointikävelyn TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 6 / 2024 20 € TYÖMATKAT turvalli siksi PUHETAPA VOI ÄRSYTTÄÄ ÄLÄ ETÄÄNNYTÄ JARGONILLA JOPA VIIDENNES ON NEUROKIRJOLLA + VARMISTA AVUNSAANTI YKSINTYÖSKENTELYSSÄ Jesse Launia Into oppia uutta Kaikki äänestäneet sekä muuta palautetta antaneet osallistuvat myös vuorokauden kahden hengen kylpylälomasen arvontaan! Seuraava arvonta on 23.5.2025. Palkinnon arvo on noin 50 euroa. MISTÄ TUNNISTAA MUISTISAIRAUDEN. Se yhdistää luonnon, taiteen ja kaikki aistit luontohyvinvointia tuovaksi elämykseksi. 25–28 TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2 / 2024 20 € Säännöt KÄNNYKÄN KÄYTÖLLE KUKA SAIKUTTAA JA MIKSI
10 Lain mukaan: Kohtuullisten mukautusten vaatimus Yhdenvertaisuuden vaatimus edellyttää toimia työnantajalta. Asiakkuuspäällikkö Jouni Sipponen Työterveyslaitoksesta. K 36 Hyvä yhteishenki ehkäisee kuormitusta Ergonomian tukea ja keskusteluja sopivasta työkuormasta 40 Odotettavissa livettäviä kelejä K Pitoa jalan alle 42 Urapolulla Pitkä tie asiantuntijaksi Flunssaisena kannattaa varjella ääntään. Rasittuneet äänihuulet ovat alttiit vaurioille. 16 Muutos kaipaa ihan muuta kuin jargonia K Tarjoa viitekehyksiä ja jäsen tämisen keinoja muutokseen! 18 Ammattikorkeakoulussa on erityisen hyvä henki “Opettajana voi tehdä työtä omalla tavallaan.” TERVEYS 24 Paniikki helpottaa, kun sitä ei salaa Paniikkihäiriö oli kaataa juristin urahaaveet. 36. Eini Allegren työskentelee palkkaja HR-asiantuntijana taloushallinnon yrityksessä. 28 Kun kollega on kirjolla K Neuromoninaisia voi tukea monin eri tavoin. Hän toimii työsuojeluvaltuutettuna kolmatta vuotta. TYÖ 12 Osaamismatriisi osoittaa kehitystarpeet K Osaamisen lisäksi palkkaan vaikuttaa muun muassa muiden opastaminen ja neuvominen. 8 KU VA JU H A SA RK KI N EN KU VA AD O BE ST O C K K Minulle termi jalkauttaminen edustaa mekanistista ihmiskäsitystä. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 6/2024 KANNESSA JESSE LAUNIA KUVA KARL VILHJÁLMSSON = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Avautuminen teki vain hyvää 8 Kun tekniikka on hallussa, puhe kulkee K Ääni myy ja vakuuttaa, suostuttelee ja ohjaa. TURVALLISUUS 32 Kaveria ei jätetä yksin Öljynjalostamolla on korkean riskin töitä, joita ei voi tehdä ilman turvajärjestelyjä
Huomaa, että tilausnumero ei ole sama kuin asiakasnumero. Pysyvät, itse valitut käyttäjätunnus ja salasana helpottavat niiden muistamista. Revolutionise your safety with real-time dust and silica monitoring solutions today. PROTECT IT. Ota käyttöösi TTT-näköislehti ja kotisivujen tarjonta! TTT-lehti tarjoaa tilaajilleen lisää sisältöä verkossa. Palvelussa voi myös etsiä hakusanoilla artikkeleita aiemmin ilmestyneistä lehdistä. Kirjautumiseen tarvitset tilausnumeron, joka löytyy laskusta tai printtilehden osoitekentästä. Kysy tarjous asiakaspalvelustamme, p. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi Uusi palvelu – Lukuoikeudet kaikille työntekijöille! Yhteiskäyttötunnukset ovat vaivaton tapa lukea näköislehti Lehtikierto.fi-palvelussa. AIR S SILICA MONITOR Optical Refraction Technology (ORT) to distinguish RCS content from total dust monitored in real time. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi ONE LIFE. 050 549 6751 (ark. Lämmin onnentoivotus voittajalle! Kiitos kaikille uusille uutiskirjeen tilaajille ja palautetta antaneille! Arvomme seuraavan kylpyläpalkinnon keväällä 2025.. Käyttäjä kirjautuu Lehtikierto.fi-palveluun organisaation omilla tunnuksilla, jotka ovat vapaasti valittaessa palvelua aloitettaessa. astq.fi · myynti@astq.fi · +358(0)20 7780 790 GET IN TOUCH TÄMÄ JUTTU TILAAJILLE VAIN VERKOSSA! Tue oppimista – osaaminen pysyy organisaatiossa, kun työntekijät sitoutuvat Ruissalo Span lahjakortin TTT-lehden arvonnassa voitti Pia Salkolahti Kangasalta. D1+ PERSONAL DUST MONITOR At only 170 g, a truly wearable personal dust monitor, with real-time data on respirable and inhalable dust levels. KATSO! www.tttlehti.fi/kirjautumisohjeet Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. 050 549 6751 (ark. Tilaajalle tarjoamme TTT-lehden näköislehdet vuodesta 2015
Somessa avautuminen alkukesästä toi kannustusviestejä päivityksen alle. Tapasin ihmisiä sairaalakäyntien yhteydessä, kahvilla tai kävelyllä. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) tuntunut luontevalta. Ajattelin, että salailu vain rasittaisi. Moni vanha ystävä, työkaveri ja tuttava otti yhteyttä ja halusi tavata. Käyntejä Meilahden sairaalassa tulee vuoden loppuun mennessä yli kolmekymmentä. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2025. 32 Kaveria ei jätetä yksin työpaikallakaan. Lehden teko on pitänyt kiinni arjessa ja mielen virkeänä. Halusin myös, että työnantajani viestii asiasta sidosryhmille, jos poissaoloni aiheuttaa kysymyksiä. Juhlapyhinä moni tuntee itsensä erityisen yksinäiseksi. Siskojen ja muiden sukulaisten kanssa viestittelemme nyt tiheämmin. Olen siis kertonut sairaudestani sekä työssä että vapaa-ajalla, jos se on Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Yksin ei ihminen jaksa. Huomio ja tuki ovat tuntuneet hyvältä, kohtaamiset kannatelleet ja tuoneet turvantuntua. Toisaalta tuumasin, että voisin olla osaltani purkamassa sairauden stigmaa ja jopa valistaa ihmisiä. Nyt on minun vuoroni. Työni on sen luonteista, että olen voinut tehdä sitä hoitojen välissä – jaksamiseni mukaan. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 54. Raskaimmat vaiheet ovat jo takana, ja voin olettaa hoidon parantavan minut. Kirjoitustyön ulkoistaminen ja työyhteisön tuki ovat helpottaneet kiirehuipuissa. Muutama tuli pistäytymään kesämökilläni. Päätoimittajalta 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Avautuminen teki vain hyvää S AIN KEVÄÄLLÄ VAKAVAN sairauden diagnoosin. Mutta enpä arvannut, millainen vaikutus avoimuudella oli ja miten se ilahdutti ja muutti arkeani. Joitakin heistä olin nähnyt viimeksi toistakymmentä vuotta sitten. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Lukuisat ihmiset ovat myötäeläneet ja toivottaneet jaksamista sairauden kanssa. Näin lienee, vaikka en koe sairauden sen kummemmin jalostaneen minua. Sosiaalinen elämäni on ollut näin vilkasta viimeksi kai opiskeluaikoina. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 105 euroa, kestotilaus 95 euroa. Otan kontaktia ihmisiin, katson silmiin ja tervehdin, heittäydyn juttusille vieraiden kanssa. Tutuille ehdotan tapaamisia. Pitkä parisuhde on tiivistynyt entisestään ja teinikin hieman pehmennyt. Vuositilaus 118 euroa, kestotilaus 108 euroa. Päätin jo melko alussa, että en peittele sairauttani. Lääkärissä ja toimenpiteissä käynnit ovat vieneet aikaa, ja hoidoista toipu minen on kestänyt useita päiviä. Sovi tapaaminen, vieraile tai soita. Voittopuolisesti ihmiset ilahtuvat. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 4.12.2024 S. Myös itse saan kohtaamisista paljon. Olen toki oppinut uutta, mutta sitä toimittajan työ on muutenkin. Näin asiantunteva lääkäritiimi on lausunut. JOTKUT SANOVAT, ETTÄ on elämä ennen ja jälkeen syöpädiagnoosin
mennessä, osallistut 50 euron arvoisen Aistisiimestuotepalkinnon arvontaan. Koko lehti on kyllä aina täynnä luettavaa. Rintasyöpä panee aikataulun uusiksi Hyvin kirjoitettu! Työn henkisen kuormittavuuden vuoksi olen itse ollut koko hoitojakson sairauslomalla. Itseni lisäksi lehden lukee monta muutakin henkilöä. Lähete työterveyshuoltoon on hyvä, jos työterveyshuolto toimii ja siihen voi luottaa. Toivottavasti jokaisen ominai suudet otetaan huomioon ja tuetaan jaksamista työssä ja kiinnittymistä elämään. Olipa pysäyttävä, elämänmyönteinen tarina syöpään sairastuneen työntekijän työhön paluusta! Millainen työ innostaa sinua. Työterveyshuolto on työn anta jan talutusnuorassa. Syöpädiagnoosi pysäytti – paluu töihin tapahtui asteittain Hyvä juttu monia ihmisiä kosket tavasta asiasta. Työkin voi viedä ajatukset pois sairastamisesta. Välillä tuntuu, että entisajan inhimillisyys ja empatia toisia kohtaan ovat kadoksissa. KU VA AD O BE ST O C K Uutiskirjeen oikeustapauksista voi oppia. Itse sain tukea, kun puolisoni sairastui. Työyhteisössä voi olla paljon ikäänty viä henkilöitä, ja asiakkaan vaatimukset ja työtehtävien muuttuminen eivät kohtaa työvoimaresurssien kanssa. Pelätään tai harmitellaan tekemättä jääviä töitä ja poissaoloja. Sen olen saanut kokea. Tämä juttu antoi myönteisen kuvan joustavasta suhtautumisesta ja työntekijän sitkey destä. Arvostus on kaikille työntekijöille tärkeää. Se sisältää hyvinvointiteen, huonetuoksun sekä käsin kudotut villasukat. En jaksaisi olla riittävästi läsnä ja kuunnella potilaan tarpeita, kun omassa elämässä on muuttuvia tekijöitä. Hyvä, positiivisesti haastava artikkeli pohtia omaa työelämää. Työkyvyn menettämisen riski nuorilla lisääntyy, kun sekä työ että henkilö kohtainen elämä kuormittavat. Jokaiselle pitää suoda mahdollisuus sairauslomaan, oli työ mitä tahansa. Toivoisin, että jokainen esimies ja hrhenkilö heräisi asian suhteen. Esihenkilöt joutuvat painimaan tämän haasteen kanssa päivittäin. Nuorten on päästävä työelämään kiinni myönteisellä tavalla. Lisää tällaisia. Vakava sairastuminen on usein tabu, johon työyhteisö ei osaa suhtautua. Muut jutut Pääkirjoitus: Työkyky kaipaa tukea Selkeä, napakka juttu tärkeästä aiheesta. Psykologinen turvallisuus siivittää nuoren työuraa. Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kun annat palautetta 21.1. Sallitaan opettelu ja ettei tyhmiä kysymyksiä ole. Ihanaa kun jo otsikko oli positii vinen eikä sellainen, josta pitää olla huolissaan. Hyvä, että työterveyshuolto on otettu hoitoketjuun mukaan. Kiitos. Syövän aiheuttamia pitkän ajan hait toja on hyvä tuoda esille, että ymmär retään, miten kokonaisvaltainen muutos syöpään sairastuminen on ja miten se vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn. Myös rintasyöpää koskevat artikkelit pysäyttivät. Opiskelen työn ohessa työnohjaa jaksi, ja tämä aihealue on erittäin kiinnostava. Pieniltäkin tuntuvilla teoilla ja sanoilla voi joko kasvattaa tai kuihduttaa työ paikan psykologista turvallisuutta. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Lukijoilta LEHDEN 5/2024 JA UUTISKIRJEEN lukijoita kiinnosti eniten juttu Psykologinen turvallisuus siivittää nuoren työuraa. Lue lisää aistisiimes.fi
Kuten ulkonäkö myös ääni luo vaikutelmaa ihmisestä. Näkemättä puhujaa äänestä voi yleensä päätellä puhujan sukupuolen ja iän – jopa koon. Se on tärkeä osa vuorovaikutusta ja yhä useamman työväline. Puhumista kannattaa harjoitella. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K S. Monista entisistä lukijoista on tullut podcastien ja äänikirjojen kuuntelijoita.. Ääni paljastaa tunneja vireystilan: onko puhuja ärtynyt, jännittynyt, iloinen, väsynyt vai virkeä. 8 Pidä huolta äänestäsi! 6/2024 Pinnalla ÄÄNI MYY JA VAKUUTTAA, SUOSTUTTELEE JA OHJAA. Äänellä on yhteiskunnassakin yhä suurempi merkitys, kun media sisältöjä kulutetaan entistä enemmän kuunnellen
– Sovelsimme samoja keinoja hieman hillitymmässä muodossa Äänestään kannattaa pitää yhtä hyvää huolta kuin mistä tahansa työvälineestä. Analyytikko puhui pörssikursseista englanniksi ja piti omaa puhetapaansa monotonisena verrattuna muunmaalaisiin kollegoi hinsa. Härkösen avulla pörssianalyytikon esiintyminen parani. Ääni väsyy, jos tapa käyt tää ääntä kuormittaa liikaa. Puhetapaankin on hyvä kiinnittää huomiota, kun haluaa saada viestinsä perille vakuuttavasti. Teoksen julkaisutilaisuudessa Risto Härkönen kertoi esimerkin pörssi analyytikosta, joka esiintyi työkseen webinaareissa. Voi keskittyä asiaan, kun puhuminen on vaivatonta. Keinot olivat siis ole massa. Marja Suurpalo, Terhi Meriläinen ja Risto Härkönen julkaisivat tänä syk synä kirjan Äänitreeni – opas parempaan puheääneen. – Kävi ilmi, että kaveri luki iltasatuja lapsilleen ja oli sadunkertojana aivan ilmiömäinen. Hän mietti, miten saisi puheen sa elävämmäksi, ja päätti hakea apua Härköseltä. Hyvällä äänenkäytöllä saa sano mansa välitettyä ja ääni virtaa esteettä. Kirjoittajat ovat vokologeja eli puhetekniikan ja äänenkäytön asiantuntijoita. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Pinnalla V AIKKA EMME OLISI ammat tipuhujia, puhe tekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK KUN TEKNIIKKA ON HALLUSSA, PUHE KULKEE. Härkönen käyttää ohjauksessaan yhtenä harjoituksena sadun luke mista, sillä sen avulla useimmille on helppoa saada puheilmaisuunsa lisää sävyjä, painotuksia ja vaihtelua. Samaa draamaa löytyisi myös pörssikursseista. He halusivat kirjoittaa jo kaiselle sopivan opaskirjan harjoituk sineen
Älä huuda Ääni kuormittuu puhuttaessa voimakkaalla äänellä. Sen vaihte lut ovat pieniä, ja siksi puhetapaam me on luonnehdittu yksitoikkoiseksi. Juo vettä Vesi pitää limakalvot kosteina, mikä estää äänihuulia rasittumasta. Vältä oleskelua huonossa sisäilmassa. Tieto siitä, että pystyy it se vaikuttamaan puheen selkeyteen ja oikeanlaiseen hengitykseen, voi rauhoittaa mieltä. Suomen kielessä intonaatio eli sävelkulku on laskeva. Suojaudu ilman epäpuhtauksilta Tupakka, katupöly ja huoneilma kuivattavat äänielimistöä. Usein myös artikulaatiolle on hyväksi, jos puhuja nousee seisomaan tai liikus kelee puhuessaan. Vaikka vakuuttavinta on puhua itselle luontaisella sävelkorkeudella, jonkinmoinen korkeuden vaihtelu kuuluu luonnolliseen puheeseen ja tekee kuuntelemisesta miellyttäväm pää. Kun Suurpalo alkoi tehdä ääniharjoituk sia, ääni sai voimaa. Harjoittelu auttaa ääntä kestämään vaativissakin tilanteissa. Anna äänen levätä Tauota puhetta. Käytä pölyisissä tiloissa hengityksensuojainta. Rasittuneet äänihuulet ovat alttiita vaurioille. Voitko esimerkiksi saada huomion hälyisässä ympäristössä pillillä tai käyt tämällä mikrofonia. Asiakaspalvelutyöhön lii tetään korkeampi, iloisuutta viestivä puhetyyli. Liiku ja venyttele useasti päivän mittaan. Painotuksen tehtäviä ovat paitsi ym märrettävyyden ja elävyyden lisäämi nen myös vuorovaikutuksen palvele minen, kun vuoro siirretään toiselle. Melussa puhumista kannattaa välttää. Löysä artikulaatio hankaloittaa äänteiden ja sanojen ymmärtämistä. Jos puhe tapa kovin poikkeaa totutusta, se koe taan helposti häiritseväksi. Myös outo intonaatio tai kummalli nen tapa painottaa sanoja voi puhees sa haitata. Monia puhuminen varsinkin suu relle yleisölle jännittää. Korkeusvaihtelun avulla voi ko rostaa viestin pääkohtia ja elävöittää puhetta. Joku esimerkiksi puhuu liian nopeasti tai hitaasti, kovalla äänellä tai niin hiljaa, että puheesta on vaikea saada selvää. Asennon pitää kuitenkin olla ryhdikäs, jotta hengitys ja ääni kulkevat esteettä kehossa. Tarinallisuus nou si esiin ja teki puheesta kiinnosta vampaa. Narahduksia voi esiintyä sekä kor keassa että matalassa puhekorkeu dessa, mutta usein ääni narisee, jos yrittää puhua liian matalalta. Suomessa sanan pääpaino on tavalli sesti ensimmäisellä tavulla. Kun suomen kielessä sävelkorkeus on las keva, tämän huomaa erityisesti lau seiden lopussa. Äänteiden tuottamista voi harjoitella. Asiantuntijatyössä vakuuttavana on perinteisesti pidetty melko matalaa puheääntä. Toinen kirjoittajista, Marja Suur palo, taas kertoi työskennelleensä opiskeluaikoinaan Särkänniemessä eli hyvin meluisassa työympäristössä. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 vinkkiä äänenhuoltoon Pidä hyvä asento Hyvässä asennossa selkäranka ja niska ovat pitkinä, hartiat rentoina. Jännittynyt keho lisää jännitystä myös kurkunpäässä, jossa ääni muodostuu. Harjoittelemalla voi oppia jopa nauttimaan puheiden pitämisestä. pörssikursseihin. Jos on pakko puhua, puhu hiljaisella äänellä, mutta älä kuiskaa. Itselle sopivaa puhekor keutta ei kuitenkaan kannata keino tekoisesti yrittää muuttaa. Juo vettä jo ennakoivasti ennen puhetta ja varaa juotavaa myös puheesi ajaksi. Puheesta pitää tietenkin saada sel vää. Luenta muuttui helpommin ymmärrettäväksi, kun analyytikko osasi painottaa tärkeitä sanoja ja asioita. Puhetapa voi myös ärsyttää Joidenkin ihmisten puhetapa ärsyttää, vaikka ei oikein edes tiedä, mistä se johtuu. Hengitä, rytmitä, artikuloi Rentous luo pohjan puheäänelle. Ääni väsyy helposti, jos hengittää pinnallisesti. Hartiat ja leuka eivät ole eteen työntyneinä. Myös rytmitys tuo vaihtelua ja selkeyttä puheeseen. Silloin ääni soi ja kantaa. Suurpalo koki sen tuoneen buustia nuoren työntekijän itsetunnolle. 5. – Painotus toteutetaan pääasiassa äänen korkeutta, nopeutta, voimak kuutta ja sävyä muuntelemalla, Härkönen sanoo. Oikeanlainen sisään hengitys näkyy vatsan pullistumisena ulospäin. Näin puheen tuot tamiseen saa energiaa ja lisä pontta. Kantava ääni antoi auk toriteettia ja uskottavuutta. Painotuksen tehtävä on osoittaa, mihin sana tai lause päättyy – muun muassa erotettaessa yhdyssanoja sana liitoista. Älä siis ainakaan vedä vatsaa sisään puhetta pitäessäsi. Ohjatessaan huvittelijoita hän joutui usein korottamaan ääntään. Älä puhu flunssaisena. Epäsopiva puhekorkeus voi aiheuttaa ääneen puristeisuutta ja narinaa, mikä rasit taa kurkunpäätä ja äänihuulia. Muista, että kahvi ja tee kuivattavat elimistöä. Silloin on vaikea keskittyä itse viestiin
Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon vammaisen ihmisen tarpeet ja lisäksi työnantajan koko, taloudellinen asema, toimin nan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kus tannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. KU VA AV I 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024. Toistuvasti vastaani tulee tilanteita, joissa velvolli suutta ei tunnisteta rekrytointitilanteissa. Tässä auttaisi jo se, että työnantajan ja vammaisen henkilön välillä olisi avoin vuoropuhelu. Työnantaja olisi voinut niin ikään selvittää mahdollisuutta mukauttaa työn tekijän työtehtäviä siten, että esimerkiksi yhtiö kokouksissa hänelle olisi voitu järjestää avustaja pöy täkirjan pitämiseen. Niitä voivat olla tekniset apuvälineet tai työtilojen tai työtehtävien kohtuulliset mukautta miset. Työsuhteen alettua työntekijä osallistui perehdyttä miskokouksiin, joissa ei tullut esille, että kuulovamma haittaisi työntekoa. Työn antaja ei ollut ennen työsopimuksen päättämistä sel vittänyt, voisiko työntekijä suoriutua työtehtävistään kuulovammastaan huolimatta kohtuullisten mukau tusten avulla. Työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Tämän jälkeen työnan taja purki työsopimuksen. Tapauksen esimerkissä työntekijälle olisi voi tu hankkia tekninen kuuloapuväline, joka helpottaa kuulemista suurissa tiloissa. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Työntekijä oli ilmoittanut työnantajalle kuulovammastaan ja kuulolaitteen käytöstä jo työ haastattelussa. Tyypillisesti työnantajan toiminta menee pieleen jo siinä, ettei mukautusten tarvetta edes selvitetä. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Kohtuullisten mukautusten vaatimus AKI ERIKSSON VASTAA KORKEIN OIKEUS ANTOI vastikään ratkaisun, joka koski kuulovammaisen henkilön työ suhteen päättämistä koeajan aikana. Päteekö sama rekrytointitilanteissa. Vammainen henkilö on usein hyvin perillä niistä mahdollisuuksista ja tar peista, joita työstä suoriutumiseen liittyy. Kohtuulliset mukautukset edellyttävät konkreet tisia toimia. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Vasta kun työntekijää pyydettiin itse näisesti pitämään pöytäkirjaa yhtiökokouksessa, hän kertoi kuulemisvaikeuksistaan. Väitänkin, että työnantajan on helpompi ymmärtää kohtuullis ten mukautusten vaade, jos työntekijä vammautuu työsuhteen aikana ja kyse on fyysisestä rajoitteesta. Työntekijä oli palkattu isännöintiyhtiöön toistai seksi voimassa olevaan työsuhteeseen isännöitsi jän tehtäviin. Korkein oikeus katsoi, toisin kuin alemmat oikeusasteet, että työnantajan olisi tullut selvittää kohtuullisten mukautusten mahdollisuus
– Ajatellaan, että työssä oppimista tarpeellisempaa on työn tekijöiden koulutus ja heidän kurssittamisensa. Yli 80 prosenttia työssä tarvittavasta oppimisesta tapahtuu huomaamatta yhdessä työtä tehden ja toinen toisiaan opastaen ja ohjaten, mutta aika harva organisaatio tunnistaa tämän. Tärkeintä on se, miten organi saatiot pystyvät tukemaan työssä tapahtuvaa oppimista, sanoo kasvatustieteen tohtori Kaija Collin. 12 Uuden oppiminen tuo ja vie voimavaroja. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI TI IN A KO M I työ / terveys / turvallisuus TYÖSSÄ OPPIMINEN EI VAADI KURSSEJA JA KOULUTUKSIA. Hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeämpää tutkia työtä ja sitä, miten porukka kehittää yhdessä asioita. Tässä numerossa 12 Osaamismatriisi osoittaa kehitystarpeet 16 Muutos kaipaa ihan muuta kuin jargonia 18 Ammattikorkekoulussa on erityisen hyvä henki 22 Lyhyet S. Työ
12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 TEKSTI TIINA KOMI KUVAT KARL VILHJÁLMSSON Tuotannon työntekijä, työsuojeluvaltuutettu Jesse Launia ja tuotanto päällikkö Sami Varjonen toivovat, että työsuojelu asioihin on jatkossa enemmän aikaa.
Meillä on toimihenkilöitä, joilla on sellaista osaamista, jota on vain yhdellä henkilöllä koko yrityksessä, Varjonen sanoo. Esimerkiksi varastopuolen työntekijöiden osaamista kuvataan neljällä työvaiheella. Matriisi toimii tukena myös kehityskeskusteluissa. Retermia Oy:ssä työntekijöiden osaamista ja kehitystarpeita seurataan aktiivisesti. Hän päivittää matriisin kerran vuodessa ja kaivaa taulukon esiin esimerkiksi silloin, kun joku vanhoista työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle ja yritykseen rekrytoidaan uutta työntekijää. Moni työ edellyttää jatkuvaa uuden oppimista ja uuteen orientoitumista. Kokenut osaaja saa nelosen, ja viitosen pisteet saanut voi perehdyttää muita työntekijöitä kyseiseen tehtävään. Osaamismatriisista apua Matriisissa ei tällä hetkellä ole toimihenkilöitä. Pisteet näkyvät myös väreinä. – Jatkossa heidätkin voisi ottaa mukaan. Palkkaukseen vaikuttavat osaamismatriisin lisäksi muun muassa tavoitteisiin sitoutuminen, huolellisuus ja siisteys, työkavereiden huomioiminen ja kunnioittaminen sekä muiden opastaminen ja neuvominen. Nolla tarkoittaa, ettei työntekijällä ole kyseistä osaamista ollenkaan. Myös siksi on tärkeää seurata työntekijöiden osaamista ja sen kehittymistä. Se voi olla sekä palkitsevaa että kuormittavaa. Ala kehittyy nopeasti, ja työntekijöiltä vaaditaan uudenlaista osaamista. Retermian työntekijöiden ”moniosaamista” painotetaan muita kriteerejä enemmän palkkauksen perusteena. Yrityksen ydinosaamiseen kytkeytyvään neulaputkialueeseen liittyvä osaaminen taas on jaoteltu seitsemään työvaiheeseen. Matriisista Varjonen näkee yhdellä silmäyksellä, minkälaista osaamista työntekijöillä ja koko yrityksellä on. OSAAMISMATRIISI osoittaa kehitystarpeet. Niillä, joilla on eniten sinistä, on eniten osaamista. Tuotannon tehtävät on jaettu viiteen osaamisalueeseen, joiden työtehtävät on luokiteltu matriisissa karkeasti eri työvaiheisiin. Tuotantopäällikkö Sami Varjonen on kehittänyt Excel-taulukkolaskentaohjelmaan osaamismatriisin, josta näkee yhdellä silmäyksellä jokaisen tehtaan viidentoista työntekijän osaamisen ja mahdolliset kehitystarpeet. Kaikki osaaminen on pisteytetty nollasta viiteen. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 H EINOLASSA SIJAITSEVA Retermia Oy tuottaa räätälöityjä lämmöntalteenottoja ilmanvaihtoratkaisuja suuriin rakennuksiin
Launia tuli valituksi tehtävään mutta ehti vain kä väistä kasaajan töissä, kun hänen osaamisensa levy seppähitsaajana huomattiin ja hän siirtyi toisiin hommiin. Alun perin levyseppä hitsaajaksi opiskellut Jesse Launia on oppinut työtä tekemällä kaikki tuo tantopuolen tehtävät.. Arki toiminnan rekisteröinti tapahtuu joustavasti työn ja normaalin kanssakäymisen lomassa, eikä siitä ole muodostunut ongelmaa. Kehityskeskusteluissa käytyjen keskuste lujen ja niissä hyödynnettävien lomakkeiden suhteen henkilöstö kokee tulevansa kohdelluksi tasaarvoisesti. En jaksaisi tehdä samaa asiaa vuosikymmeniä. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Nämä taidot pisteytetään ykkösestä kahteentoista ja lasketaan yhteen. – Arviointi on vaikeaa, mutta tuloksista ei ole tullut sanomista. Hän toimii myös työsuojelu valtuutettuna. Sami Varjonen tekee arvioinnit yksin mutta hyö dyntää niissä myös muiden kokemuksia ja näkemyk siä. Uudet tehtävät haltuun Jesse Launia, 35, valmistui levyseppähitsaajaksi vuon na 2008. Arviointeja tehdessään hän on tarpeen mukaan yhteydessä tuotannon esimieheen ja käy hänen kans saan myös pitkin vuotta vuoropuhelua aiheesta. Hänestä on mukavaa oppia uutta. Meitä on sen verran pieni porukka, että tunnemme toisemme ja luottamus on molemminpuolista. Olen aina itse tyrkyttänyt itseäni uusiin tehtäviin. Sen jälkeen Launia on tehnyt tuotantopuolella kaik kea muuta paitsi tuotteiden kasaamista. Kaksi vuotta myöhemmin hän jäi työttömäksi ja haki Retermiassa avoinna ollutta koneiden kasaajan paikkaa. Launia on oppinut paljon sekä kokeneemmilta työn tekijöiltä että yrityksen ja erehdyksen kautta. Tällä hetkellä hän valmistaa ja kokoonpanee kuparisia jakotukkeja
Projektipäällikkö Jaana LerssiUskelinin mukaan yritysten on tärkeä suunnitella toimintaansa riittävän että työntekijät kertovat epäkohdista. Retermiassa on tapahtunut paljon muutoksia muutaman vuoden aikana, eikä kaiken ohjeistusmateriaalin tekemiseen ole ollut riittävästi aikaa. Pienten yritysten on vaikea irrottaa työntekijöitä koulutuksiin. Se on osa toimintastrategiaa. – Me emme tee asennuskäyntejä, joten työntekijöidemme ei tarvitse olla virallisia sähköasentajia. Laitteet on tehtävä heille sähkökytkentöjä myöten valmiiksi. Suurin osa henkilöstöstä on halukas kehittämään osaamistaan, Lerssi-Uskelin sanoo. Joku taas näkee heti kuvista, miten homma hoituu. Tämä rassaa etenkin silloin, kun omien töiden kanssa on kiirettä. Heidän täytyy kuitenkin tietää sähköpuolen asioista sen verran, että ymmärtävät, mitä tehdään, Varjojen kertoo. Jesse Launia innostuu. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 – Olen aina itse tyrkyttänyt itseäni uusiin tehtäviin. Sami Varjosen mielestä on tärkeää, LISÄÄ AMMATTITAITOA TEOLLISUUTEEN A MMATTITAITOISEN TYÖVOIMAN saatavuus on haaste pienille, alle sadan hengen teollisuusalan yrityksille. Mitä aiemmin uudet osaamistarpeet tunnistetaan, sitä helpompi niihin on vastata. Usein koulutustarpeisiin herätään vasta sitten, kun ne ovat ajankohtaisia. – Toiset oppivat itse tekemällä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävään Launiaa motivoi halu vaikuttaa asioihin ja päästä vähän päättämäänkin niistä. Osa tiedosta on kulkenut suullisesti työntekijältä toiselle. Kohti uutta osaamista Uuden oppimisen tarpeet eivät lopu. Kaikki työntekijät eivät suhtaudu jatkuvaan uuden oppimiseen innokkaasti. Asiakkaat toivovat aiempaa enemmän avaimet käteen -toimituksia. Uusien laitteiden asennus ja käyttö vaativat sellaista teknistä osaamista, jota työntekijöillä ei vielä ole. Loppusuoralla olevan LOSSI-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda ketterä toimintatapa henkilöstön osaamisen kehittämiseksi pienissä päijäthämäläisissä teollisuusalan yrityksissä. – Jesse pystyy tarttumaan nopeasti uusiin tilanteisiin ja asioihin, Varjonen kertoo. Niistä täytyykin pitää vähän meteliä. Tavoitteena on suorittaa lähitulevaisuudessa työsuojelun peruskoulutus. – Mikro-oppimista tapahtuu koko ajan työn ohessa. Jesse Launia opastaa usein työkavereitaan. – Vaikka valittaminen kuormittaa, se on parempi vaihtoehto kuin se, että ollaan hiljaa ja pärjäillään. Sami Varjonen on ryhtynyt tekemään sitä varten kirjallista ohjeistusta, mutta lisäksi tarvitaan koulutusta. Osaamattomuus kuormittaa Määräysten tiukentuessa ja vaatimusten koventuessa yrityksessä on tarvittu uudenlaista osaamista. – Siinähän on minulle uusi osaamisalue vallattavaksi. Lähitulevaisuudessa Retermian tuotteisiin tehdään uusia sähköja automaatioratkaisuja. Retermia on mukana yrityslähtöistä osaamista kehittävässä LOSSI-hankkeessa, jonka yhteydessä aiemmin varatyösuojeluvaltuutettuna toimineelle Launialle tarjoutui mahdollisuus osallistua koko tuotantohenkilöstölle järjestettyyn työturvallisuuskoulutukseen. Monipuolisen osaamisen miinuspuolena Launia pitää sitä, että hänet lähetetään helposti tehtävästä toiseen silloin, kun jossain tarvitaan osaavaa työntekijää. Ihmiset ovat erilaisia oppijoita, minkä Launia kertoo ottavansa huomioon työkavereita opastaessaan. TILAAJA, LUE VERKKOSIVULTAMME: Tue oppimista – osaaminen pysyy organisaatiossa, kun työntekijät sitoutuvat pitkälle eteenpäin ja tunnistaa, millaista osaamista ne tulevaisuudessa tarvitsevat. Hän on ollut yhteydessä Päijät-Hämeen ammatilliseen oppilaitokseen, Koulutuskeskus Salpaukseen, ja kysynyt mahdollisuutta räätälöityyn koulutukseen. Ennakkotieto osaamistarpeista antaa myös oppilaitoksille aikaa reagoida osaamistarpeisiin. Tämä näkyy esimerkiksi suullisena napinana. Sami Varjonen pitää yhtenä hidasteena uuden oppimiselle puutteita kirjallisissa ohjeissa. Työntekijät jakavat osaamistaan ja oppivat toinen toisiltaan. En jaksaisi tehdä samaa asiaa vuosikymmeniä. Jatkuvan oppimisen tueksi LOSSI hanke avaa loppuvuodesta verkkosivut, johon on koottu osaamisen kehittämiseen liittyviä toimijoita ja koulutuksia Päijät-Hämeen alueelta: osaavapienyritys.fi. Jos en kuule puutteista, muutosta ei tapahdu. – Jos ei tiedä, mitä tehdä, kun ei ole kuvia tai selvää suunnitelmaa uudesta työvaiheesta, se kuormittaa, hän sanoo. Joillekin täytyy näyttää kädestä pitäen, miten asia tehdään
Jokainen katsoo työtapojen uudistumista omien koke mustensa pohjalta. aiheuttama etätyö ja digiloikka on vielä tuoreessa muistissa. Joskus niinkin voi silti käydä – koronapandemian Työelämän myllerryksissä tarvitaan kykyä johtaa muutosta inhimillisesti. Äkillisiä heilahduksia on vaikea ennakoida, ja pikkuhiljaa ete. Joustavuutta voi treenata Monesti muutos saatetaan nähdä pal jon mutkikkaammaksi kuin se todel lisuudessa on. Se ei aina ole helppoa, Sipponen myöntää. – Johtajan kannattaa asettaa muu tosta raameihin, tarjota ihmisille viitekehyksiä ja jäsentämisen keino ja. Työelämä muuttuu vauhdilla, ja muu toksessa toimimisesta on Sipposen mukaan tullut keskeinen työelämä taito. – Minulle termi jalkauttaminen edustaa mekanistista käsitystä ihmi sistä ja yhteistyöstä. Ehkä johtaja motivaatiopuheessaan muistuttaa siitäkin, että muutos ei ole uhka vaan mahdollisuus ja että nykytyö elämässä vain muutos on pysyvää. Monta kulmaa muutoksessa Toteamus muutoksen pysyvyydestä on kulunut hokema mutta myös totta. Kyse ei välttämättä ole suuresta mullistuksesta, joka vaikut taisi itse ydintyöhön. Sipponen puhuisi osallistamisen sijaan ennemmin kaik kien mukaan ottamisesta tai siitä, että jokaiselle tarjotaan vaikuttamisen mahdollisuus. omassa työssään uhaksi, toinen taas mahdollisuudeksi. Silloin joku ajat telee ja päättää ja toinen on vain koh de, johon ajatus potkaistaan sisään. Väitän, että aika harva haluaa olla tällaisen toiminnan kohteena. Sillä, miten sanoitamme asioita, on merkitystä, koska puhe tuottaa todellisuutta, hän toteaa. Totta on sekin, että yksi voi ko kea vaikkapa tekoälyn kehittämisen – Meillä ei riitä kädet eikä ymmärrys ottaa koko eläimestä kiinni, vaan sitä tarkastellaan osa kerrallaan. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Fiksusti töissä T EHDÄÄNKÖ TEIDÄN työ paikallanne uudistuksia, jotka jalkautetaan käytän töön. Sipponen havainnollistaa asiaa kertomalla tarinan pimeässä luolas sa lymyävästä norsusta, josta ihmiset yrittävät saada selkoa. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK MUUTOS KAIPAA ihan muuta kuin jargonia Johtamisessa keskeinen tehtävä on miettiä työyhteisön kanssa yhdessä, mitä asioita voimme yhdessä edistää ja mitä emme. Ennen sitä henki löstöä kuitenkin osallistetaan eli pyritään saamaan esiin heidän ajatuksiaan siitä, miten toivottuihin tavoitteisiin päästäisiin. Sekä itselle että työyhteisölle on tärkeää hahmottaa, minkä kokoisesta asiasta on kyse. Työterveyslaitoksen asiakkuuspäällikkö Jouni Sipponen ei pidä muutoksen jalkauttamisesta tai implementoinnista, jota sanaa myös kuulee toisinaan käytettävän. Iso eläin tuntuu jokaisesta erilaiselta sen mukaan, tun nustelevatko he sen korvaa, jalkaa tai häntää. Se tarkoittaa aitoa yhteistyötä ja myös kriittisten äänten kuuntelemista. Johtajalta se vaatii kykyä johtaa muutosta tavoitteellisesti ja niin, että muutos koetaan mielekkääksi. Johtamisessa on pyrittävä ymmär tämään näitä moninaisia kokemuksia. Muutosta tavoitellessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten asiasta puhutaan. Samoin jokaisella on oma käsityksensä muu toksesta, mikä on ihan luonnollista. Sama sävy on hänen mielestään osallistamisessa: aktiiviset muutok sentekijät yrittävät vaikuttaa passii visiin kohteisiin, jotta hekin innos tuisivat asiasta
Porukassa on todennäköisesti innostujia, joiden mielestä asiat voisivat kehittyä paljon ripeämminkin. Mihin voimme vaikuttaa. Muutos herättää ihmisissä aina tunteita, joille on annettava aika ja tilaa keskusteluissa. Kriittisiin kysymyksiin kan nattaa suhtautua vakavasti ja pyr kiä yhdessä löytämään niihin ratkaisuja. Organisaattorit alkavat suunnitella, miten homma tehdään järkevästi, ja tarkkailijat haluavat katsoa tilannetta rauhassa. Ota kritiikki vastaan ja pyri löytämään ratkaisuja yhdessä!. Tunteet vaikuttavat myös siihen, millaisen roolin omaksumme. Muutosta johtavan kannattaa huolestua vasta, jos esiin nousee vain kyynisiä kommentteja tai asia ei herätä henkilöstössä minkäänlaista reaktiota. Kriitikot muistuttavat kaikesta siitä, mikä voi mennä pieleen. – Johtamisessa keskeinen tehtävä on miettiä työyhteisön kanssa yhdessä, mitä asioita voimme yhdessä edistää ja mitä emme. Ihmiset sopeutuvat muutoksiin eri tavoin sen mukaan, miten hyvin he sietävät epävarmuutta ja kuinka avoimia he ovat uusille asioille. Huomio kannattaa suunnata niihin juttuihin, joihin voi vaikuttaa. Epäily voi perustua täysin aiheelliseen huoleen siitä, että suunnittelut ratkaisut eivät vie yrityksen toimintaa hyvää suuntaan. Tähän vaikuttavat luonteenpiirteet mutta myös harjoiteltavissa olevat taidot. Jouni Sipponen puhui työhyvinvoinnin johtamisesta muutoksessa Työhyvin vointimessuilla syyskuussa 2024. Sipposen mukaan voimme esimerkiksi tietoisesti treenata myönteistä ja joustavaa asennoitumista. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 nevän muutoskulun hahmottaa parhaiten vasta jälkeenpäin. Kriitikoiden esittämä epäily usein leimataan muutosvastarinnaksi, mikä Sipposen mukaan on virhe. Kyynikot tietävät jo etukäteen, että niin kuitenkin käy. Innostuja, kriitikko vai kyynikko. Älä etäännytä jargonilla! Älä mutkista asiaa! Tarjoa viitekehys ja jäsentämisen keinoja. Toinen tärkeä apukeino on erotella muutoksesta ne asiat, joihin voi itse vaikuttaa. i HELPOTA MUUTOSTA Mieti, miten asiasta puhutaan. – Silloin jalkauttaminen on mennyt työyhteisössä jo niin pitkälle, ettei siellä enää jakseta edes yrittää, Sipponen karrikoi. – Kaikkia rooleja tarvitaan, paitsi kyynikoita, Sipponen sanoo
18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Savonia-ammattikorkeakoulu valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -kilpailussa. Huippuluokan työtyytyväisyyden eteen on tehty seitsemän vuotta tietoista työtä. AMMATTIKORKEAKOULUSSA on erityisen hyvä henki TEKSTI PIRJO TIIHONEN KUVAT SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Risto Nylund opettaa koruja jalometallimuotoilua.
Luokissa on aina ajantasaiset laitteet ja koneet muotoilun opetukseen. Asiaa kysyttiin henkilöstötutkimuksessa. Koruja jalometallimuotoilun opettaja luettelee vaivatta listan muitakin asioita, joiden ansiosta hän on viihtynyt kuopiolaisessa oppilaitoksessa jo 26 vuotta. Hän mainitsee esimerkkinä pariopettajuuden. – Täällä omaa koulutusalaa arvostetaan ja se tulee talon sisällä kuulluksi. Kehitysmyönteisyys yllätti Myös henkilöstöjohtaja Minna Kaija-Kortelainen viihtyy Savoniassa. Täällä pääsee kehittämään itseään, Kaija-Kortelainen kiittää. Hän hyppäsi loppumetreillä mukaan työtyytyväisyyttä parantavaan työhön. Tuolloin Savonian työntekijätyytyväisyyttä kuvaava luku oli 56 prosenttia, kun se viime vuonna oli peräti 93 prosenttia. – Täällä työntekijöitä ei pakoteta samaan muottiin, vaan opettajana voi tehdä työtä omalla tavallaan, Nylund sanoo. Hän tuli taloon vuonna 2015 ja oli aluksi sosiaalialan lehtorina Iisalmen kampuksella. Ei Savoniassa ollut huono työilmapiiri ennen sitäkään, kun työ viihtyvyyden eteen alkoi työntekijätutkimuksia tekevän Great Place To Workin kanssa. – Myös kulttuurisetelit, työsuhdesähköpyörä, lounasetusetelit ja kehityskeskustelut parantavat konkreettisesti työhyvinvointia, hän luettelee. Tämän työn Diov aloitti vuosina 2016–2017 muun johdon ja henkilöstön kanssa. Jos opettajat itse haluavat, tunnilla voi olla kaksi opettajaa, mikä monipuolistaa opetusta. Vuosien 2021–2024 strategiassa Savonia on luvannut olla Suomen paras korkeakoulutyöyhteisö vuonna 2024. Kyselyssä työntekijöiltä kysytään muun muassa työpaikan uskottavuudesta, yhteishengestä ja oikeudenmukaisuuden kokemisesta. Savoniassa talon henki tuntui niin hyvältä, etten ollut uskoa, millaiseen työpaikkaan olin tullut. – Olen päässyt nauttimaan siitä työstä, jota on tehty henkilöstön viihtyvyyden hyväksi. Sen takia opettaminen on motivoivaa. Kun hän tuli tuntiopettajaksi taloon, muotoilun yksikkö sijaitsi eri kaupunginosassa kuin muut isot kampukset. Henkilöstöjohtaja Minna Kaija-Kortelainen työskenteli aiemmin sosiaalialan lehtorina.. Nykyisin suurin osa työskentelee samassa rakennuksessa yhteisellä Microkadun kampuksella ja Nylund tuntee olevansa kiinteämmin osa porukkaa. Kaija-Kortelainen vastaa muun muassa uusien työntekijöiden palkkaamisesta, palkoista ja työntekijöiden osaamisen kehittämisestä sekä toimii esihenkilöiden tukena ja on apuna konfliktitilanteissa. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 K UN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA työskentelevältä lehtorilta Risto Nylundilta kysyy hänen työtyytyväisyyttään asteikolla nollasta kymmeneen, hän antaa numeroksi yhdeksän. – Tulin Savoniaan kunta-alalta, jossa elettiin säästöliekillä. Hänet valittiin myöhemmin henkilöstöpäälliköksi ja tänä vuonna henkilöstöjohtajaksi tehtävää hoitaneen Päivi Diovin eläköidyttyä
– Kanssani voi vapaasti juttelemaan. Hän kokee, että tiimikokoukset osallistavat häntä Savonian päätöksentekoon. Savonia haluaa olla ei-muodollinen organisaatio. Vuosittainen Savonia-päivä kokoaa työntekijät yhteen. Tiimeissä on viety päätösvastuuta Savonian toiminnasta johdolta henkilöstölle. Tai työuran lopussa voi tehdä lyhyempää työpäivää. Jokainen koulutusala myös koostaa vuosittain tiimeissä esityksen oman alan kehitysnäkymistä. Tiimien avulla Savoniasta on tullut tunneilmastoltaan rento matalan kynnyksen organisaatio. Risto Nylund kuuluu tuotemuotoilun tiimiin, jossa on 22 työntekijää. – Esimerkiksi kun uutta strategiaamme laadittiin, johto ei esitellyt sitä valmiina henkilöstölle, vaan olimme koko henkilöstö mukana strategian ja arvojen laatimisessa. Aina voi kääntyä esihenkilön puoleen. Great Place to Workin henkilöstötutkimus on työntekijäkokemusta mittaava kaupallinen tutkimus. Seitsemän vuotta sitten koko henkilökunta jaettiin noin 40 tiimiin. Savonia-ammattikorkeakoulu valittiinkin vuonna 2023 Suomen parhaaksi työpaikaksi suurten yritysten sarjassa. Henkilöstöjohtajan mukaan sallivassa ilmapiirissä on lupa myös epäonnistua. Merkityksellistä työtä Yhteisiä arvoja eli luotettavuutta, rohkeutta ja yhteisöllisyyttä rakennetaan jatkuvasti. Meillä ei voi kuitenkaan täysin vetäytyä ja olla tulematta esimerkiksi tiimikokouksiin, henkilöstöjohtaja toteaa. Valoisaa joulun aikaa ja iloista uutta vuotta 2025! toivottaa TTT-lehden toimitus. Päivä huipentuu yhteiseen isoon juhlaan. Minna Kaija-Kortelaisen mukaan etätyöskentely on mahdollista, mutta pääosin työntekijöiden toivotaan olevan läsnä yhteisellä kampuksella. Tiimit toimivat myös keskenään. – Jos joku väsyy työssä, toinen tiimiläinen voi ottaa silloin enemmän vastuuta. Haluan olla tukena vaikeissakin tilanteissa, Kaija-Kortelainen sanoo. Jokainen työntekijä kuuluu johonkin tiimiin. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Tiimityö lisää osallisuutta Matka kohti parempaa työtyytyväisyyttä aloitettiin luomalla ammattikorkeakouluun matala hierarkia. Koko henkilöstön halutaan pyrkivän samaan tavoitteeseen. Näin koko henkilöstö osallistuu talon strategian ja yhteisesti valittujen arvojen toteutumiseen sekä päätöksentekoon. Yhteisöllisyyttä vaalitaan Ammattikorkeakoulu korostaa yhteisöllisyyttä. Nähdään, että oppilaitoksen tehtäviä ovat tutkintokoulutus, tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta sekä jatkuvan oppimisen kehittäminen. Menestystä hyvän työkulttuurin kisassa Tiimeissä henkilöstö miettii vaikka sitä, kuinka oman alan kansainvälistymistä voisi kehittää. Yhteisöllisyyttä vaalitaan myös tiedottamalla kaikille talon asioista Santra-intranetissä. – Tämän syksyn Savonia-päivään osallistui jopa 520 työntekijää noin 600 työntekijästä eli suurin osa väestämme, Kaija-Kortelainen kertoo. Esimerkiksi sosionomeja opettavat ja alan tutkimusja kehitystoiminnan parissa työtä tekevät kuuluvat sosiaalialan tiimiin. Esimerkiksi digipedatiimiläiset auttavat muihin tiimeihin kuuluvia opettajia käyttämään tekoälyä opetuksen suunnittelussa. Ensimmäisen kerran voittajaksi valikoitui koulutusorganisaatio. Opettajien on mahdollista osallistua ilmaiseksi oppilaitoksen omiin koulutuksiin sekä olla mukana KUN SAVONIA TEETTI Great Place to Work -instituutilla työntekijäkyselyn, selvisi, että 93 prosenttia työntekijöistä pitää Savoniaa todella hyvänä työpaikkana. Pääasia on, että arki sujuu ja kampukselle on kiva tulla, Minna Kaija-Kortelainen toteaa. – Tiimeissä henkilöstö miettii vaikkapa sitä, kuinka oman alan kansainvälistymistä voisi kehittää, Kaija Kortelainen havainnollistaa. Näkymät esitellään johdolle tulevaisuuskatsauksessa, jossa mukana ovat sen koulutusalan opetusja tki-henkilöstö. – On supersosiaalisia, ja sitten on myös niitä, jotka ovat arkoja tulemaan kahvihuoneeseen. Kaikkien myös toivotaan osallistuvan ajoittain esimerkiksi yhteisiin epämuodollisiin kahvihuonetapaamisiin. Introvertitkin silti sallitaan – ketään ei pakoteta samaan muottiin. Siksi henkilöstöjohtaja pitää tärkeänä, että hän on itse säännöllisesti kahvihuoneessa työntekijöiden tavattavissa. Tyypillisessä suomalaisessa organisaatiossa vastaava luku on 38 prosenttia
Jos kehitettävää haetaan, Nylund mainitsee hankintojen hitauden. Valoisaa joulun aikaa ja iloista uutta vuotta 2025! toivottaa TTT-lehden toimitus Verkko-opiskelun ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista. – Esimerkiksi kun kaikki egyptiläisten sairaanhoitajien koulutukseen osallistuneet työllistyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, järjestimme juhlat, Kaija-Kortelainen mainitsee. Tällä hetkellä hänestä on parempi keskittyä vain opetukseen. Myös Risto Nylund oli aiemmin mukana hankkeissa. Koin, että hankkeet jakoivat liikaa työtä. Verkkovalmennuksemme ohjaavat isommatkin ryhmät yhteiselle oppimismatkalle, jonka tulokset näkyvät nopeasti arjessa. Keskeisinä tehtävinä ovat tutkinto koulutuksen, TKItoiminnan sekä jatkuvan oppimisen kehittäminen. Verkkovalmennusten sisältöjämme on mahdollista tuoda myös organisaation omaan oppimisalustaan. Opiskelijoita 8 500, henkilöstöä 600. Kansainvälinen, työelämäläheinen korkea koulu, jonka visiona on olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Tehosta ryhmävalmennusta kokeneiden valmentajiemme tuella! Yhdessä oppiminen tuo nopeita tuloksia OMA VERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖ K ÄYTÖSSÄ. SAVONIAAMMATTIKORKEAKOULU Kampukset Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Tämä konkretisoituu muun muassa niin, että Savonia täsmäkouluttaa osaavia työntekijöitä pohjoissavolaisten yritysten ja julkisorganisaatioiden tarpeisiin. tutkimusja kehityshankkeissa. – Sekin on sallittua. – Jos haluaa vaikkapa uuden ohjelmiston, kestää kuukausia, kun se on omalla työkoneella. Iso laiva kääntyy hitaasti. Toiminnassa painottuvat aluekehittäminen ja työelämäläheinen toiminta. Kaija-Kortelaisen mukaan työn merkityksellisyys syntyy esimerkiksi siitä, kun henkilöstö näkee, että omalla työpanoksella on isompi yhteiskunnallinen rooli. Kysy lisää! ttl.fi/opiverkossa. Onnistumisista palkitaan Savonian sankaritja Ketterä-palkinnoilla, mikä myös lisää työn merkityksellisyyttä. Strategiassa korostuvat kansainvälisyys, kestävyys, vaikuttavuus ja kokonais turvallisuus
Sote-alan kehittämistyön painopiste tulee siirtää työyksiköissä tapahtuvaan työn kehittämiseen ja sujuvoittamiseen. Etäperehdytys voi lisätä uuden työntekijän epävarmuutta. 2. – Organisaation tulisi varmistaa, että perehdytyksessä otetaan huomioon yksilölliset erot siinä, miten uusi työntekijä kokee ympäristönsä – olipa kyseessä fyysinen toimisto tai digitaalinen alusta, yliopistonopettaja ja väitöskirjatutkija Rasa Jämsen toteaa. Näkymättömyyden kokemuksia selitettiin yleensä etätyön erityispiirteillä, ei tarkoituksellisella ulkopuolelle jättämisellä. Jos se on etätyön tuloksellisuudessa, kehitä johtamisen käytänteitä. Kiviniemen mukaan alkuperäinen ajatus on peräisin käyttäytymis tietei lijä Steve Martinilta. S OTE-ALAN HOUKUTTELEVUUS ja pitovoima edellyttävät alan parannustoimia. Tämä todettiin Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuivat täysin etänä. Tutkimuksessa havaittiin, ettei työnKU VA AD O BE ST O C K Johtaja antaa näin syyn luottaa ihmiseen ja kuunnella tätä. Työn kehittämisen tapoja pitää uudistaa. Sen sijaan kokouksen johtohahmon pitäisi esitellä jokainen osallistuja ja kertoa, miksi tämä on mukana, mikä on hänen osaamisensa ja erityinen antinsa kokouksessa. Vaikka monet esimerkiksi osallistuivat aktiivisesti video palavereihin, heidän näkyvyyttään hallitsivat suurelta osin muut työntekijät. Sote-alaa koskevien muutosten vaikutuksia työhön, työhyvinvointiin ja työkykyyn tulee tutkia ja seurata järjestelmällisesti. Uuden työntekijän näkökulmasta digitaaliset alustat eivät ole itsestään selviä, ja niiden käyttö saattaa vaatia ohjausta. Henna Väätäinen, hallintotieteiden tohtori, Onnistuva organisaatio. tekijöiden näkyvyys ole vain omasta aktiivisuudesta kiinni. Työterveyslaitos on julkaissut hyvinvointialueille kolmen kohdan suositukset. Tulokas saattoi esimerkiksi jäädä esittelemättä työporukalle tai muulla tavoin huomiotta. TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Etätyössä on tärkeää tulla nähdyksi Hiljaistenkin ideat käyttöön Sote-ala sai suositukset vetoja pitovoiman parantamiseksi Jos ongelma on etätyön yhteisöllisyydessä, kehitä yhteisöllisyyttä etätyössä. Suositukset kokonaisuudessaan perusteluineen, kehittämistyökaluineen ja oppaineen on julkistettu sivulla www.ttl.fi/tyopuntari. Niiden tueksi tarjolla on tutkittua tietoa, helppokäyttöisiä kehittämistyökaluja ja oppaita. Miten hänet tulisi ottaa vastaan ja perehdyttää tehtäväänsä. Suositukset ovat: 1. Kiinnittämällä erityistä huomiota siihen, että tulokas saa näkyvyyttä työyhteisössään. Suositukset korostavat kehittämistyön keskittämistä nykyistä enemmän työyksiköihin. Tulokset osoittavat myös, että sama organisaatio voi näyttäytyä eri tavoin eri työntekijöille. Silloin on entistä suurempi mahdollisuus, että kokouksessa kuunnellaan kaikkien ideoita – ei vain keskeisimpien, näkyvimpien tai tunnetuimpien ihmisten ajatuksia. Työn kuormituksen hallitseminen ja palautumiseen panostaminen on nostettava keskiöön sote-alan vetoja pitovoiman parantamiseksi. Taustalla on sote-ammattilaisten kanssa käyty keskustelu ja viime vuosien tutkimusja kehittämistyö. Työn pohjalta laaditut suositukset on tarkoitettu hyvinvointialueiden ja sotealan johdon, esihenkilöiden ja kehittäjien hyödynnettäväksi. T ALOON TULEE UUSI työntekijä, joka työskentelee vain etänä. Uudet etätyöntekijät arvioivat, että lähityössä olisi ollut helpompaa tutustua muihin ja tulla nähdyksi. 3. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Lyhyet V IESTINNÄN ASIANTUNTIJA Mari Kiviniemi Kelasta ehdottaa LinkedInissä, että kokousten hermostuttava nimikierros pitää lopettaa, koska siitä ei jää kenellekään mitään mieleen
Yhä olemassa oleva työkyky ja vahvuudet on tärkeä tunnistaa. Kun lähtee liikkeelle siitä, mikä on merkityksellistä ja mitä haluan tehdä ahdistuksesta huolimatta, se ei samalla tavalla pidä vankinaan. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA Terveys työ / terveys / turvallisuus MIELENTERVEYS RAKENTUU TOIMIVASTA JA VOIMAVAROIHIN SUHTEUTETUSTA ARJESTA. Jos keskittyy siihen, mikä ei toimi, ahdistuksen viemä tila vain kasvaa. Tässä numerossa 24 Paniikki helpottaa, kun sitä ei salaa 27 Lyhyet 28 Kun kollega on kirjolla S. Työssä jaksamista edistää muun muassa se, että työpaikalla on luot tamuksen ilmapiiri ja ihmisiä on koulutettu mielenterveysasioihin. Näin totesi Ilmarisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen Mielenterveysmessuilla. Työpaikallakaan mielen terveyden vahvistamisen ei pitäisi olla erillinen, päälle liimattu hanke. – Kyse on samasta asiasta kuin vaikka ahdistuksen hoidossa. 24 Oma polku löytyi paniikkihäiriöstä huolimatta.
Oma polku työelämään löytyi, vaikka yllättäen alkanut paniikkihäiriö oli aluksi kaataa urahaaveet. – Asiasta ääneen puhuminen on auttanut paljon, hän sanoo. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024. Sairaus ei enää rajoita elämää kuten se pahimmillaan teki. Paniikki helpottaa, KUN SITÄ EI SALAA TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA EEVA ANUNDI Vaikka paniikkioireilu ei ole koko naan väistynyt, Aku Nikkola on tyytyväinen nykyiseen olotilaansa. Työelämän selviytyjä Juristi ja yrittäjä Aku Nikkola kouluttaa työkseen oikeusoppineita ja johtaa asiakasyritysten sopimusmuotoilun projekteja
Pelko sai eristäytymään Ennen opintojen aloittamista Nikkola oli tehnyt myynti töitä tietoliikenneyrityksessä. Ensimmäisenä opiskelusyksynä Nikkola kävi psykiatrilla, joka diagnosoi sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän ahdistuneisuushäiriön ja paniikkihäiriön sekä keskivaikean masennuksen. Psykiatri suositteli ensisijaiseksi hoidoksi lääkitystä, mutta sitä Nikkola ei halunnut. Perille päästyään hän sai voimakkaan paniikkikohtauksen, joka sai hänet palaamaan kotiin seuraavalla metrolla. Hän teki mielikuvaharjoituksia, kävi avannossa ja teki hengitysharjoituksia. Hän myös hankki paljon tietoa ahdistuneisuusja paniikkihäiriöstä, jotta oppisi ymmärtämään, mikä saa aivot ja kehon reagoimaan niin voimakkaasti. Jotenkin onnistuin kuitenkin tasapainoilemaan asian kanssa ja löytämään arjen iloa. – Elän samojen ongelmien kanssa, mutta ne ovat paljon pienempiä kuin aiemmin. Yhtäkkiä sydän alkoi hakata hurjasti, hiki nousi pintaan ja sanat katosivat mielestä. Sairastuminen muutti suunnitelmat. Opinnot jumittuivat – ensimmäisenä lukuvuonna opintopisteitä kertyi vain muutama. Opinnot etenivät sieltä käsin vauhdikkaasti: hän valmistui oikeustieteen maisteriksi jo seuraavana vuonna, niin sanotusti normaaliajassa. – Varsinkin alussa se tuntui tosi pelottavalta, koska kohtauksille oli vaikea löytää selitystä. Paniikki laukesi, kun hän törmäsi tuttavaan kaupassa. ”Paniikkihäiriö on osa minua” Nykyisin Aku Nikkolan mieliala on toisenlainen, levollisempi. Sekä opinnoissa että työelämässä kävi lopulta hyvin. Se oli alkanut kesällä 2016, jolloin Nikkola oli 23-vuotias ja saanut juuri opiskelupaikan Helsingin yliopistosta. Siitä huolimatta hän voi tehdä asioita, jotka kiinnostavat ja tuottavat iloa. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 J URISTIKSI OPISKELLESSAAN Aku Nikkolan olisi ollut vaikea uskoa, että esiintymisestä tulee hänelle myöhemmin keskeinen osa työtä. Ihmisten pariin oli entistä vaikeampi lähteä, ja Nikkola saattoi viettää päiviä vain itkien omassa huoneessaan. Hän oli menestynyt hommassa hyvin ja aikoi jatkaa töitä myös opiskelun ohessa. Niin Nikkola tekikin – hän lähti ystävänsä kanssa reissaamaan kuukaudeksi Aasiaan vuoden 2017 lopulla. – Olin aina ollut hyvin sosiaalinen, mutta sinä kesänä aloin tuntea sosiaalisissa tilanteissa outoa fiilistä, jonkinlaista ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Jouduin myös jäämään pois joistain työhön liittyvistä tapahtumista, koska en vain kyennyt menemään niihin. – Sielläkin sain välillä paniikkikohtauksia esimerkiksi kesken asiakaspuhelun. Itse asiassa hän ei ollut lainkaan varma, valmistuuko hän koskaan ja onko hänellä alalla minkäänlaista tulevaisuutta. Kun Nikkola oli eräänä päivänä matkalla töihin Helsingin Itäkeskukseen, hän tunsi taas sykkeensä kiihtyvän. Usko selviytymiseen vahvistui edelleen, kun Nikkola oli opiskeluvaihdossa Taiwanissa vuonna 2020. Terapiassa käydessään Nikkola alkoi tottua ajatukseen, että paniikkihäiriö saattaa jäädä pysyväksi osaksi itseä. Tämän jälkeen kohtauksia alkoi tulla tasaiseen tahtiin muuallakin: luennoilla, opiskelijatapaamisissa, kotona kämppisten kanssa jutellessa. Matkan jälkeen hän rohkaistui hakemaan opintojen oheen oman alan töitä ja saikin työpaikan lakiasiaintoimistosta. Pystyn käsittelemään niitä ja olemaan lähtökohtaisesti oma sosiaalinen itseni. Talven kuluessa oireilu paheni. Seuraavan kerran palasin työelämään vasta reilun kahden vuoden päästä. En ollut ennen kokenut mitään tuollaista. Se alkoi keväällä 2017 kantaa hedelmää niin, että sain hieman elämästä kiinni. Sitten yhtenä päivänä sain totaalisen paniikkikohtauksen, Nikkola kertoo. – Silloin tajusin, etten ole työkuntoinen. – Terapeutin neuvosta myös pakotin itseni sosiaalisiin tilanteisiin. Olin aina ollut hyvin sosiaalinen, mutta sinä kesänä aloin tuntea sosiaalisissa tilanteissa outoa fiilistä, jonkinlaista ahdistuneisuutta ja levottomuutta.. Nikkola oli jo syksyllä hakeutunut ratkaisukeskeiseen terapiaan. Elämää rajoitti voimakas ahdistus, joka liittyi sosiaalisiin tilanteisiin
Hän sanoo myös ymmärtävänsä aiempaa paremmin omat rajansa: kaikkiin tapahtumakutsuihin ei tarvitse vastata myön tävästi, voimavarojaan voi myös säästää. – Meillä on yhtiökumppaneiden ja työntekijöiden kesken superavoin ilmapiiri. Mitään ei tarvitse salata. Aiemmin hän tarvitsi kaksi tablettia, nykyisin riittää puolikas. Vaikka oireet ovat rajut, ne ovat vaarattomia. Peliä ei ole menetetty, vaikka opinnot eivät etenisi samaan tahtiin kuin muilla tai harjoittelupaikkaa ei heti ensimmäisinä opiskeluvuosina löytyisi. Opiskelupaikan saaminen rankan pääsykoeurakan jälkeen oli iso elämänmuutos, joka sai mahdollisesti jo pinnan alla kyteneen ahdistuksen nousemaan pin taan. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Avoimuus auttaa ahdistukseen Aku Nikkola työskentelee nykyisin kahdessa yrityk sessä, joiden perustajaosakas hän on. Lakiasiaintoimistossa työskennellessään Nikkola ei kertonut sairaudestaan esihenkilölleen eikä monille työkavereilleenkaan. Taustalla vaikuttivat ehkä lapsuudentraumat, kuten joutuminen poikajoukon pahoinpitelemäksi varhaisteininä. Häntä itseään olisi auttanut, jos opiskelijoiden mie lenterveydestä ja hyvinvoinnin haasteista olisi puhut tu avoimesti, mutta ainakaan omissa opiskelupiireissä näin ei tehty. – Työnkuvaani kuuluu projektien johtaminen. Paniikkihäiriössä toistuvia paniikkikohtauksia ja niihin liittyvää huolestuneisuutta ilmenee vähintään kuukauden ajan. Hän toivoisi myös, että opiskelijat saisivat matalan kynnyksen valmennusta työelämään, jotta suorituspaineet kevenisivät ja jokainen voisi rauhassa etsiä omaa polkuaan. Ihminen voi pelätä kuolevansa tai sekoavansa. Lähteet: mieli.fi ja mielenterveystalo.fi Avoimuudellaan Nikkola toivoo voivansa auttaa niitä, joiden arkea paniikkihäiriö rajoittaa. Yritys haluaa parantaa saa vutettavuutta ja ymmärrettävyyttä palvelumuotoilun sekä visuaalisen muotoilun avulla. Legal, on erikoistunut juridiikan ja muotoilun yhdistämiseen. Nykyisissä työyhteisöissä siitä tietävät kaikki. Yrityksistä en simmäinen, Dot. Tärkeimpiä oloa helpottavia asioita on avoimuus. Sen seurauksena Nikkola saattaa yhä säikähtää, kun vastaan tulee isompi ryhmä ihmisiä tai joku tekee yllättäen äkkinäisiä liikkeitä. Muo toilemme esimerkiksi asiakasyrityksen sopimuksia tai sisäisiä dokumentteja uudelleen niin, että muutkin kuin juristit ymmärtäisivät ne. Masennuslääkkeidenkin on osoitettu vähentävän kohtauksia. Vaativimmissa esiintymistilanteissa Nikkola käyt tää beetasalpaajaa, joka rauhoittaa sykettä ja lievit tää esiintymisjännitystä. Siellä Nikkola työskentelee konsulttina ja koulut tajana. Paniikkihäiriö alkaa usein nuorena S ATUNNAISET PANIIKKIKOHTAUKSET eivät vielä tarkoita paniikkihäiriöön sairastumista. Jos kohtaus tulee, sitä ei tarvitse peitellä, ja keskustelukumppanikin tietää heti, mistä on kyse. Yksilöterapian lisäksi paniikkihäiriötä voidaan hoitaa ryhmäterapialla tai verkkoterapialla. Tätä Nikkola kertoo jonkin verran pohtineensa tera piassa käydessään, vaikka terapia painottuikin ratkai suihin ja eteenpäin katsomiseen. Toinen yritys, Legit AI, yhdistää juridiikan ja teko älyn. – Työelämään on monia reittejä, Nikkola toteaa. Esimerkiksi viime vuonna hän oli mukana kou luttamassa tekoälyn käytännönläheistä hyödyntämistä yli tuhannelle suomalaiselle juristille. Nikkola kertoo paniikkihäiriöstä melko pian myös uusiin ihmisiin tutustuessaan. Hän on kerto nut kokemuksistaan esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeus tieteen opiskelijoille järjestetyssä tilaisuudessa. Kohtauksiin liittyy tyypillisesti sydämentykytystä, tukehtumisen tunnetta, rintakipua ja huimausta. Paniikkihäiriö alkaa yleensä nuoruudessa tai varhaisessa aikuisuudessa, ja usein sitä edeltää elämäntapahtumiin liittyvä huomattava stressi. Oireilua voi vähentää myös terveellisillä elämäntavoilla eli muun muassa huolehtimalla riittävästä unesta, liikunnasta ja rentoutumisesta sekä välttämällä päihteiden käyttöä. Monta reittiä työelämään Mikä sai nuorenmiehen sairastumaan. Tiedoksi ! Elän samojen ongelmien kanssa, mutta ne ovat paljon pienempiä kuin aiemmin.
Tulesairauksien vuoksi menetetään vuosittain liki 70 000 työkykypaino tettua elinvuotta töissä. Haittaraha on verovapaa korvaus, jonka suuruuteen vaikuttaa paitsi haittaluokka myös vahingoit tuneen työntekijän ikä. Ohjeen tarkoitus on varmistaa, että testaus tapahtuu säädösten mukaisesti ja antaa mahdollisimman luotettavan kuvan huumausaineiden käytöstä. Haittarahaa maksetaan työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamasta pysy västä haitasta. TVK julkaisee vuosittain haittarahan kertakorvaustaulukot, joiden perusteella vakuutusyhtiöt laskevat, minkä suurui seen korvaukseen haitta oikeuttaa. Ohje oli laadittu vuonna 2006, ja sen jälkeen tehdyt lainsäädäntömuutokset on nyt huo mioitu päivityksessä. Tutkimuksen mukaan Suomessa menetetään vuosittain mielenter veysongelmien vuoksi liki 100 000 työkykypainotettua elinvuotta työ elämässä sekä 250 000 elinvuotta koti ja vapaaehtoistyössä. Sydän ja verisuonisairauksien osalta vastaava lukema on 55 000. KU VA AD O BE ST O C K maallikoille vaikeaa. Tämä tuli esiin ItäSuomen yliopis ton ja Kelan tutkimuksessa, jonka ne tekivät yhdessä australialaisen Monashin ylioiston kanssa. Lisäksi ohjeeseen on tehty tarkennuksia ja täydennyksiä. Pysyvä haitta voidaan arvioida aikaisintaan vuoden kuluttua työtapa turmasta tai ammattitaudin ilmene misestä. Joka neljäs sopimus kattaa vain ennaltaehkäisevän työnterveyshuollon. Liitteessä esitellään malli testattavalle annettavasta todistuksesta. Terveystarkastustodistus on mahdollista luovuttaa työnantajalle vain poikkeuk sellisesti, kun kyse on erityistä sairastu misen vaaraa aiheuttavasta työstä. TEKSTIT HELINÄ KUJALA Huumetestin ohjeeseen tarkennuksia Laskuri helpottaa haittarahan laskemista Mielenterveyden ongelmat kampittavat nuorten työelämää 74 % työterveyssopimuksista sisältää sairaanhoitoa. Varsinaisen päätöksen haitan suu ruudesta ja siitä maksettavasta haitta rahan määrästä antaa aina vakuutus yhtiö, joka on käsitellyt työtapaturman tai ammattitaudin korvausasian. TVK:n verkkouutisen mukaan haitta rahataulukkoja käytetään paljon, mutta niiden tulkitseminen on saattanut olla M ASENNUS JA MUUT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT vähen tävät niin sanottuja työkyky painotettuja elinvuosia jo enemmän kuin tuki ja liikuntaelinten sairaudet tai sydän ja verisuonisairaudet. Työkykypainotettu elinvuosi on Monashin yliopiston kehittämä mit tari sairauksien aiheuttaman taakan tarkasteluun työ ja toimintakyvyn näkökulmasta. Tarkastelu koski 18–79vuotiaita, ja vaikutus oli erityisen suuri 18–34vuotiaiden naisten joukossa. Ministeriö päivitti toukokuussa uudistetun ohjeen uudelleen lokakuus sa, koska yksi ohjeen liitteistä kaipasi selvennystä. Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2023 -katsaus. Työkykypainotettu elinvuosi tarkoittaa vuotta, jonka aikana ihmisen työ ja toimintakyky pystyy täydellisesti vastaamaan sekä työ että kotielämän haasteisiin. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 Lyhyet T APATURMAVAKUUTUSKESKUS (TVK) on julkaissut verkkosivuil laan uuden laskurin, jonka avulla voi tarkastella haittarahan määrää. Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet Suomessa yleisin sai rauspoissaolojen syy 16–34vuotiailla. S OSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ on tänä vuonna julkais sut päivitetyn version ohjeesta, joka koskee huumausainetes tausta työelämässä. Päivitetyssä ohjeessa painottuu aiempaa selkeämmin terveydenhuollon ammattilaisen harkintavalta siihen, onko testi tarpeen sisällyttää terveys tarkastukseen. Ohjeeseen on myös selvennetty, että lähtökohtaisesti terveystarkastusta kos keva todistus luovutetaan työntekijälle. Samalla halutaan varmistaa, että henkilön yksityisyyden suoja ja muut perusoikeudet huomioidaan asian mukaisesti. Excelpohjainen laskuri helpottaa laskemista
Kun työpaikan ilmapiiri on keskusteleva, mahdollisia haasteita uskaltaa rohkeammin ottaa puheeksi. – Toisilla työpaikoilla tietoa ja ym märrystä on jo runsaasti, kun taas toi silla asiaan ei ole välttämättä havah duttu vielä millään tavalla. Asiantuntevaa apua saatiin muun muassa esihenkilöiden kouluttamiseen. Yhä useammalla työpaikalla halutaan huomioida entistä paremmin neuromoninaisuutta. Huomioi yksilöllisiä tarpeita. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Fiksusti töissä M ITEN VOISIMME PAREMMIN ymmär tää ja tukea neuro monimuotoisuutta työyhteisössämme. – Työnantajalle ei tarvitse jakaa diagnooseja ja terveystietoja, vaan sen sijaan voi puhua esimerkiksi omista luontaisista piirteistä ja taipumuk sista. Tutkimusten mukaan jopa 20 pro senttia ihmisistä on neuroepätyypil lisiä. Tietoisuus neuromoninaisuudesta on lisääntynyt Suomessa viime vuosina ja sen huomioiminen on alettu nähdä tärkeänä yhdenvertaisuutta lisäävänä asiana myös yhä useammalla työpai kalla. Esimer kiksi työympäristön hälyisyys ja muut keskittymistä haastavat aistiärsykkeet sekä runsaasti sosiaalista kanssakäy mistä vaativat tilanteet voivat olla neuroepätyypilliselle henkilölle kuor mittavia. Viisas työnantaja tarttuu tilanteeseen ja miettii keinoja, joilla työn tekemistä voidaan tukea, Rasimus sanoo. Tarjoa työhön tukea ja joustoja.. Meillä on monenlaisissa kehitysvaiheissa olevia organisaatioita tässä suhteessa, kertoo työterveyspsykologi ja neuropsykolo gian erikoispsykologi Susanna Rasimus Mehiläisestä. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan tietoa ja koulutusta on pidetty toivottuna ja tarpeellisena. Asia on tärkeä, sillä jopa viidennes ihmisistä on neuroepätyypillisiä eli neurokirjolla. TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUN KOLLEGA on kirjolla i MITEN ALKUUN. Tähän kysymykseen havahduttiin digitaalisten palveluiden asiantuntijayrityksessä Goforessa pari vuotta sitten. Tässä neurobiologisessa moni muotoisuudessa on kyse aivojen ja hermoston kehityksellisestä ominai suudesta, joka heijastuu ihmisen ta paan hahmottaa ympäröivää maail maa, toimia ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yrityk sessä ensiaskeleet kehittämistyössä otettiin työterveyshuollon ja eläkeva kuuttajan kanssa. Neurokirjon diagnooseihin lukeutu vat muun muassa autismikirjon häiriö ja adhd. Goforen Sanna Hildén toteaa, että tietoisuus on ensimmäinen askel koh ti turvallisesti oikeita tekoja. Tämä herätti meidät huomaamaan, että neuro moninaisuuden huomioiminen on laajasti tarvittava taito, kertoo henki löstöjohtaja Sanna Hildén Goforesta. Vahvista avoimuutta ja psykologista turvallisuutta. Kartoita nykytilaa ja hanki tietoa. Tietoisuudesta kohti tekoja Neurokirjoon kuuluvalla työntekijäl lä voi olla työhön liittyviä haasteita tai tarpeita, joiden olisi hyvä tulla huo mioiduksi työpaikan arjessa. Hildénin mukaan Goforella kannet tiin etukäteen huolta siitä, kokevatko esihenkilöt neuromoninaisuuden jäl leen yhdeksi välttämättömäksi asiak si, joka heidän täytyy osata työssään huomioida. Tavoittele selkeää vuorovaikutusta. Neuromoninaisuus kattaa kui tenkin paljon lievempääkin erilaisuutta sekä ihmisiä, jotka eivät välttämättä kos kaan saa mitään virallista diagnoosia. – Aloite tuli henkilöstöltämme: työ yhteisömme halusi lisää tietoa ja kou lutusta aiheesta, ja esihenkilöt kaipa sivat tukea johtamiseen
– Rekrytointi alkaa työpaikkailmoituksista, joten kiinnitimme huomiota niiden selkeyteen ja kieleen. Esihenkilöiden tietotaso on noussut monin tavoin, Hildén kertoo. Se auttaa meitä tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisimman hyvää palvelua, Hildén sanoo. Erilaisuus rikastaa näkökulmia Mehiläisen Susanna Rasimuksen mukaan Goferen esimerkki osoittaa, että neuromoninaisuuden huomioiminen työpaikalla on parhaimmillaan laajaalaista strategista toimintaa. Vastamelukuulokkeet voivat helpottaa keskittymistä. Tästä yksi esimerkki on Goforen sisäinen Speedclub-yhteisö, joka tarjoaa vertaistukea neuro epätyypillisille kollegoille ja keskustelualustan koko työyhteisölle. Rasimus korostaakin, että kaikenlaisen moninaisuuden huomioiminen on tärkeää sekä yksilöille että organisaatioille. – Ei riitä, että järjestetään yksi luento aiheesta, sillä tällaiset yksittäiset teot jäävät helposti laastariteoiksi. Goforella rekrytointia ja hakijakokemusta on haluttu parantaa neuromoninaisuuden näkökulmasta. Hildénin mukaan monimuotoisuutta vaalivan organisaation on tärkeää panostaa psykologiseen turvallisuuteen, jotta moniääninen dialogi on mahdollista. Tarjoamme hakijoille useita erilaisia tapoja osallistua työhaastatteluun. Yrityksessä on lisäksi mietitty yksilöllisiä ratkaisuja työn tuunaamiseen. Kehittämistyöhön on hyvä osallistaa henkilöstöä mukaan organisaation kaikilta tasoilta, Rasimus sanoo. Aivoergonomia apuun Rekrytointivaihe on useimmille työntekijöille ensimmäinen kosketuspinta tulevaan työpaikkaan. Neurokirjolla on kaikenikäisiä. Toimitiloissa on mietitty hahmottamista helpottavia ratkaisuja, jotka liittyvät muun muassa akustiikkaan, valaistukseen ja värien käyttöön. Kaikki voivat paremmin, kun työssä on mahdollisuus käyttää hyödyksi omia vahvuusalueita ja tulee tunne joukkoon kuulumisesta. Painotamme ilmoituksissamme, että hakuprosessia voidaan räätälöidä hakijan toiveiden mukaan. Kun kehittämistyö linkittyy saumattomasti yrityksen arvoihin ja liiketoimintaan, vaikuttavuus kasvaa. – Kun työyhteisössämme on monimuotoisuutta, erilaiset näkökulmat tulevat laajasti huomioitua palveluissamme ja tuotteissamme. Toimitiloja Tampereella ja Helsingissä on kehitetty entistä aivoystävällisemmiksi. – Lähdimme liikkeelle vastamelukuulokkeista, näköesteistä ja hiljaisen työskentelyn tiloista, mutta olemme edenneet siitä yhä kokonaisvaltaisempaan aivoergonomiaan. – Työpaikoille tarvitaan erilaisia ihmisiä, jotta saadaan uudenlaisia ideoita ja asioita voidaan miettiä monista näkökulmista. Monimuotoisuuden huomioiminen lisää työhyvinvointia ja samalla myös takaa yrityksen tarjoamien palvelujen laadun. – Työntekijän perustama kanava on lisännyt avoimuutta aiheen ympärillä, Hildén iloitsee. KU VA AD O BE ST O C K. Työpaikan henkilöstö on aina rikas sekoitus erilaisia piirteitä ja persoonallisuuksia. Esimerkiksi työajoista ja työn tekemisen paikoista voidaan sopia työntekijän tarpeen mukaan. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 – Olemme kehittämisen ja kouluttamisen kattoteemana puhuneet paljon yksilöllisestä johtamisesta. Goforella on havaittu, että kun neuromoninaisuutta on huomioitu entistä paremmin työyhteisön toimintakulttuurissa, ymmärrys monimuotoisuudesta on kasvanut muissakin asioissa
Yhteiset prosessit ja sovitut säännöt ovat yhteistyön toimivuuden kan nalta kriittisiä. On hyvä sopia esimerkiksi viestintätavoista, kokouskäytänteistä, päätöksentekoprosessista sekä työhön liittyvästä raportoinnista ja rooleista. Virtuaalisesti kommunikoivan työyhteisön menestysteki jöitä ovat erityisesti luottamus, sitoutuminen, yhteisöllisyys sekä tehokas viestintä ja tiedon aktiivinen jakaminen. 09 616261. Kun kuvataan ja jaetaan onnistu misia, hyviä toimintatapoja sekä johtamiskäytäntöjä, esihen kilöt pystyvät huolehtimaan velvoitteistaan ja tukemaan työ yhteisöä riippumatta työnteon paikoista tai tavoista. Yhteisöllistä tiedonjakoa tukee yhteinen toimiva alusta, jonka kokoami seen ja ylläpitämiseen jokainen osallistuu. Avainasemassa ovat täl löin yhteisesti sovitut viestintätavat, nopea reagointi sekä esihenkilön aktiivinen rooli. LISÄÄ AIHEESTA: ttk.fi TYÖ EI OLE VAIN FYYSINEN PAIKKA KU VA M IK AE L AH LF O RS MAINOS Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki info@ttk.fi • puh. Tehokas tiedon jakami nen vaatii siihen soveltuvat kommunikointivälineet, mutta yhtä tärkeää on tiimin jäsenten kyky ja halu aktiivisesti osal listua tiedon jakamiseen ja vuorovaikutukseen. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Työturvallisuuskeskuksen Päivi Rauramo: Yhä useammat työyhteisöt toimivat virtuaalisessa työym päristössä osin tai kokonaan. Päivi Rauramo, johtava asiantuntija Etäja hybridityö on lisääntynyt, mutta työtä on aina tehty luontevasti ja tarpeen mukaan eri ympäristöissä ja muodoissa. Työyhteisön jäsenet työskentelevät toistensa panoksesta riippuvaisina yhteistä päämäärää kohti, mutta voivat olla maantieteellisesti eri paikoissa kommuni koiden keskenään digitaalisilla välineillä. Jakamalla tietoa yhteisön osaaminen saadaan yhteiseen käyttöön. Virtuaalisesti toimi vassa yhteisössä ja yhteistyössä luottamus perustuu itse toi mintaan ja ajatukseen siitä, että muut jäsenet ovat osaavia ja työyhteisö yhdessä suoriutuu sille annetusta tehtävästä. Ammattilaiset luottavat kollegojensa ammattitaitoon. Tämä tarkoittaa sekä jäsenillä olevan tiedon jaka mista että uuden tiedon etsimistä. Luottamus syntyy yleensä yhteishengen kehittämisen tuloksena. Virtuaaliympäristössä myös alueellisesti ja organisatorisesti erillään olevat toimijat voivat tehdä yhteistyötä, hallita tietoa ja oppia yhdessä. On tärkeää, että organisaatioissa ymmärretään nyky aikaisen verkostoihin pohjautuvan tietoja asiantuntijatyön erityispiirteitä ja tarpeita. Rakennusaineina toimivat muun muassa maine, yhteiset tavoitteet, sitoutuminen ja huolenpito toisista eli pääosin samat asiat kuin lähiyhteisössä. Virtuaaliympäristöön kuuluvat esimerkiksi teknologiaratkaisut sekä välineet ja palvelut, joi den avulla työtä tehdään. Useat tutkijat korostavat lähikohtaamisten tärkeyttä luot tamuksen syntymisessä, mutta on myös näyttöä siitä, että luottamus voi syntyä virtuaalisesti
Turvallisuus. Tunnistamista voivat helpottaa nämä kysymykset: Liittyykö työhön väkivallan riski. Työpaikalla on tärkeä minimoida kaikenlaiseen yksintyöskentelyyn liittyvät riskit ja var mistaa avun saannin mahdollisuus. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA työ / terveys / turvallisuus TEHDÄÄNKÖ TEILLÄ TÖITÄ YKSIN. Lähde: EcoOnlinen verkko-opas Turvallinen yksin työskentely yrityksessä Tässä numerossa 32 Kaveria ei jätetä yksin 36 Hyvä yhteishenki ehkäisee kuormitusta 39 Lyhyet 40 Odotettavissa livettäviä kelejä S. Kaikki lähtee riskien tunnistamisesta ja niiden minimoimisesta. 32 Hälyttimienkin käytössä edellytetään tietosuojaa. Yksin työskentelyä voi sisältyä myös sellaiseen yhdessä tehtävään työhön, jossa työkaverit ovat kuuloja näköetäisyyden ulkopuolella. Miten toimia, jos yksin työskentelevä saa sairauskohtauksen. Altistuuko työntekijä työympäristön vaaratilanteille, kuten putoamiselle tai kaatumiselle
32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT PORVOON JALOSTAMO Kaveria EI JÄTETÄ YKSIN Jalostamon maanpäällisissä ja maanalaisissa säiliöissä on lähes kahdeksan miljoonaa kuutiometriä varastotilaa raaka-aineille ja tuotteille.
Hänestä yrityksen toimintakulttuuri pohjautuu systemaattiseen turvalli suusjohtamiseen. – Luukkuvahti valvoo, että työ sujuu suunnitelman mukaisesti, ja reagoi, jos säiliössä tulee hiljaista tai tapahtuu muuta odottamatonta. – Osana työsuunnitelmaa mietitään muun muassa se, mihin otetaan en simmäisenä yhteyttä, jos jotain tapah tuu. Asioita käydään läpi työn riskinarviopalaverissa, johon tyypilli sesti osallistuvat työn tilaajan edusta ja, työnjohto sekä työn suorittajat. – Meillä on hyvin osaava henkilöstö, jota koulutetaan jatkuvasti, tai ny kyään varmaan voisi puhua valmen tamisesta. Kaikki asiantuntemus käytössä Korkean riskin työhön vaaditaan ai na työsuunnitelma ja työlupa, joiden pitää yleensä olla valmisteltuina tehtä vää edeltävänä päivänä. Korkean riskin työtä ei lähdetä tekemään spontaanisti eikä yksin. Mielestäni asiantuntijat osal listetaan meillä turvallisuusasioihin erittäin hyvin, Tuhkanen sanoo. S ÄILIÖTYÖ ON YKSI korkean riskin töistä. Mirka Paaso on työskennellyt Nes teellä lähes 30 vuotta, joista työsuo jeluvaltuutettuna yhdeksän vuotta. – Pyrimme aina miettimään, mistä löytyy paras asiantuntemus mihinkin työhön. Lisäksi koko työsuorituksen aikana mukana on luukkuvahti, jonka ainoa tehtävä on varmistaa työympäristön turvallisuus. Ennen työluvan myöntämistä ja lostamolla tehdään riskinarviointi ja työsuunnitelman vaatima henkilö resursointi, joka esimerkiksi säiliö työssä tarkoittaa luukkuvahdin ni meämistä. Yhteydenpito välineenä pitää olla radio tai matka puhelin. Työtä aloi tettaessa aloitus luvan myöntäjä tulee varmistamaan, että työympäris tö on turvallinen. Se voi olla esimerkiksi hitsaa mista, hiontaa tai säiliön puhdista mista. Säiliötyön li säksi korkean riskin kategoriaan kuu luvat muun muassa tulityö, korkealla tehtävä työ, nostotyöt ja jännitetyö. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 Nesteen öljynjalostamolla Porvoon Kilpilahdessa on kiinnitetty erityistä huomiota yksintyöskentelyn riskeihin. – Hän tarkistaa, ettei säiliössä esi merkiksi ole kaasuja eikä hapen puu tetta, selittää työntekijöiden työsuo jeluvaltuutettu Mirka Paaso. Tämä on meille elinehto, koska olemme suuronnettomuus vaaralliseksi luokiteltu laitos.. Kaksi vuotta työsuojelupäällikkö nä toiminut Tuhkanen vastaa kaikista Nesteen toimipaikkojen turvallisuus järjestelyistä Suomessa: Porvoon ja lostamon lisäksi myös terminaaleista, joita sijaitsee Pohjan ja Suomenlah den rannikoilla Torniosta Haminaan. Yhteydenotto voi mennä joko oh jaamoon tai työntekijän esihenkilölle, kertoo Neste Oyj:n työsuojelupäällikkö Elisa Tuhkanen
– Pulloon tai näytesylinteriin käydään ottamassa hiilivetyä, joka voi olla nesteenä tai kaasuna. Turvapuhelimet osaavat reagoida kantajansa liikkumattomuuteen. Ne osaavat reagoida kantajansa liikkumattomuuteen ja tällaisessa tilanteessa soittavat tiettyihin turvanumeroihin, Paaso kertoo.. – Työntekijöiden pitää tietenkin ymmärtää, miten sovellus toimii. Jalostamolla on noin 5 000 kilometriä putkistoa, ja tuotteiden laadun varmistamiseksi on tärkeää ottaa säännöllisesti näytteitä analysoitaviksi. Näytteenottopaikalla avataan venttiili, ja näin päästään käsiksi suljettuun järjestelmään, Mirka Paaso kuvailee. Tällainen on vaikkapa näytteenotto. Markkinoilla on nykyään työkäyttöön tarkoitettuja turvapuhelimia, joihin on äppien kautta saatavissa toimintoja. Harjaantunut korva kertoo heti, jos vaikka pumpun laakeri on menossa rikki. Kokeilukäytössä on ollut myös etäluettavia kaasuhälyttimiä. – Teknologia tuo paljon mahdollisuuksia. Näytteiden ottaminen on tärkeä osa päivittäistä työtä jalostamolla. Se reagoi muun muassa alhaiseen happipitoisuuteen, poikkeaviin kaasupitoisuuksiin, rikkivetyyn ja häkään. Mutta ne toimivat GPS-paikannuksella ja keräävät tietoa käyttäjän liikkeistä. Se päättyi keväällä ja antoi meille paljon hyödyllistä tietoa, Elisa Tuhkanen sanoo. Lisäksi ohjaamoon otetaan määräajoin radiopuhelinyhteys. – Osallistuimme Työterveyslaitoksen tutkimushankkeeseen, jossa oli meidän lisäksemme mukana SSAB:n Raahen terästehdas. Uudet työntekijät ja harjoittelijat on erikseen huomioitu ohjeissa, Tuhkanen mainitsee. Kenttäkierrokset tehdään yksin Neste työllistää Kilpilahdessa noin 2 000 henkeä. Ennen laitteiden varsinaista käyttöönottoa on vielä ratkaistava muun muassa tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. puhelin ei auta silloin, jos käyttäjä päätyy tajuttomaksi esimerkiksi sairauskohtauksen tai kaatumisen takia. Mutta muuten työntekijän käytössä ovat kaikki aistit, ja kokemuksen kautta oppii huomaamaan poikkeavat asiat. Tosin radioKaasuhälytin kokeilussa Henkilökohtaisiin turvavarusteisiin on jalostamolla jo vuosia kuulunut monikaasunhaistaja. – Kierroksella voi olla mukana radiopuhelimen lisäksi teknisiä apuvälineitä tai mittareita, jos siellä on tarvetta ottaa joitain lukemia. – Meillä on ohjeistukset siitä, mitä saa tehdä yksin ja mitä ei. Kenttäkierroksetkin tehdään yleensä yksin. – Hälytinten hyödyllisyyttähän kukaan ei kiistä. Myös rutiinihommissa asiaan kuuluu, että työkaverit tietävät, missä niiden tekijä kulkee. Tämä tehdään työnantajan ja työntekijöiden välisellä vuoropuhelulla, mihin lainsäädäntökin yritystä velvoittaa. Se on työntekijän rinnan korkeudelle kiinnitettävä, kännykän kokoinen laite. Niiden etuna on, että hälytys voidaan välittömästi saattaa muidenkin kuin vain laitteen käyttäjän tietoon. On inhimillistä, että kun GPS-paikannin lyödään rintaan, ihmiset haluavat tietää, mikä sen käyttötarkoitus on, Mirka Paaso huomauttaa. Niillä käydään tarkistamassa, että prosessialueella kaikki toimii kuten kuuluu. 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Yksintyöskentelyyn on Nesteellä kiinnitetty erityistä huomiota myös tutkimusja kehitystoiminnassa. Korkean riskin töiden lisäksi on runsaasti rutiinitöitä, joita tehdään yksin ja joihin ei vaadita työsuunnitelmaa
Ei riitä, että haaveri huomataan, vaan on huoleh dittava, että havainnon tekijät osaavat toimia oikein. Säiliöauton lastina voi olla vaarallisia aineita, ja kuormaus sekä lastin pur kaminen ovat usein yhden ihmisen vastuulla. – Heidän täytyy aloittaa pelastustyöt, antaa oikean tasoista ensiapua, hälyttää lisävoimia paikalle ja pyrkiä estämään lisävahingot, Pakkanen luettelee. Tämä voi olla haastavaa, jos työpaikassa on paljon ulkopuolista työvoimaa, jolle toimintaympäristö ja yrityksen työturvallisuuskäytännöt eivät ole tarpeeksi tuttuja. Turvallisuustoimien ketju on mietittävä alusta loppuun. Nyt testausvaiheessa laitteissa oli anturit viritetty hiukan liian herkälle, ja silloin on vaarana, että ai heettomiin hälytyksiin turrutaan äkkiä. Paaso lisää listaan vielä yhden teknisen parannuskohteen: – Väärät hälytykset pitäisi saada pois, tai ainakin niitä pitäisi saada vähennet tyä merkittävästi. – Kameravalvonta on yksi keino. Eli millaisia tietoja kerätään, mihin niitä käytetään ja mihin ei. Suhtautuminen yksintyöskentelyyn vaihtelee yrityskentässä laidasta laitaan. Kyse on yksityisyyden suojasta työ elämässä ja Euroopan unionissa nouda tettavan GDPRasetuksen vaatimuksista. Jos arvioinnin lopputulos on, että työtä voi tehdä yksin, silloinkin on varmistettava, että tieto mahdollisista riskeistä välittyy työntekijälle perehdytyksen ja työohjeiden kautta. Jos työskentelyolosuhteet muuttuvat, pitää tietää, kuinka toimia ja missä kohtaa ollaan yhteydessä esimieheen ja pohditaan, jatketaanko työtä tai muutetaanko sen tekotapaa, sanoo Työturvallisuuskeskuksen erityisasian tuntija Petri Pakkanen. Viestejä vastaanottavassa päässä pitää olla riittävä miehitys, jotta hälyttimen käyttäjä voi aina luottaa siihen, ettei hän jää vaille huomiota. – TYÖNTEKIJÄ PITÄÄ PEREHDYTTÄÄ riskeihin niin hyvin, että hän ymmärtää, milloin työ on syytä lopettaa. Valmistelutyössä lähtökohtana on, että kaasuhälyttimen käyttäjää ei voi henki löidä. Yhteisillä työpaikoilla tarvitaan turvallisuusyhteistyötä Osana riskikartoitusta pitää miettiä, miten apu menee perille. Porvoon jalostamolla jalostetaan fossiilisia, uusiutuvia ja kierrätys raaka-aineita noin 40 prosessiyksikössä. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 Yksintyöskentelyn riskien arviointi kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Turvallisuusyhteistyö toimijoiden välillä riskien ymmärtämiseksi onkin yhteisessä työpaikassa äärim mäisen tärkeää. – Monissa yrityksissä vaaroja ei ole riittävästi tun nistettu eikä riskejä arvioitu. Siksi perehdytyksessä, työn opastuksessa ja ohjeistuksessa saattaa olla vakavia puutteita suhteessa yksintyöskentelyn riskeihin. Näitä asioita ovat työstämässä esimerkiksi meidän työ hygienian ja tietosuojan asiantuntijam me, ja valmistelujen jälkeen aihetta käsi tellään myös työsuojelutoimikunnassa, Tuhkanen kertoo. Niitä voi vähentää myös teknisin ratkaisuin, joita esimerkiksi kuljetusalalla käytetään. Riskejä on monenlaisia, kuten kemikaalit, vaaralliset työskentelyolosuhteet, sairauskohtaukset tai väkivallan uhka. Lisäksi on otettava huomioon mah dolliset riskit, jotka liittyvät siihen, että ulko puolinen toimija hallinnoi yrityk seen liittyvää dataa. Lisäksi on asennon tunnistimia, jotka huomaavat, jos kuljettaja on jostakin syystä makuuasennossa tai paikallaan
Aikainen lähtö ei haitan nut, koska tykkään muutenkin herätä ajoissa. Samalla julkaisen palkan maksuun liittyvät raportit asiakkaalle ja tarkistan tulorekisteriin tehtävät ilmoitukset eli hoidan asiaan kuuluvat rutiinityöt. Hornen mietelause Mikään ei ole niin mitätöntä, ettei sitä kannattaisi tietää, eikä mikään niin suurta, ettei sitä kannat taisi yrittää. Meillä työsuojeluvaltuutettu vetää yleensä riskienkartoitukset, joten se on tänään minun tehtäväni. Tässä tehtävässä hän edustaa yrityksen 12 toimipisteen henkilöstöä eli yhteensä lähes 700:aa työntekijää. Eini Allegren, 35, työskentelee palkkaja HR-asiantuntijana taloushallinnon yrityksessä Talenomilla Oulussa. Paikalla on toimiston väen lisäksi yksikön johtaja ja työsuojelupäällikkö.. Tänään se on W. Tässä toimistossa en ole aiemmin käynyt, mutta olen osalle ihmisistä tuttu pitämistäni koulutuksista ja uu sien työntekijöiden perehdytyksistä. Ajoin tänne parisen tuntia ko toa Oulusta. klo 8:10 SAAN KÄYTTÖÖNI VAPAAN TYÖPISTEEN, jossa teen hetken omia töi täni. Kurkkaan myös muut sähköpostit – ei mitään akuuttia siellä. Laitan maksuun erään asiakkaan palkat, jotka olin laskenut aiemmin viikolla. Tapanani on aloittaa päivä luke malla Positiivareiden aamun ajatus, jonka olen tilannut sähköpostiini. Kiertelen toimistolla ja esittäydyn työntekijöille. Talenom työllistää Suomessa liki tuhat ihmistä. Tänään siihen tarjoutui mahdollisuus naapuritoimiston riskienarvioinnissa. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT JUHA SARKKINEN Hyvä yhteishenki ehkäisee kuormitusta Työvuorossa Tilitoimistossa asiantuntijatyötä tekevä Eini Allegren saa lisää virtaa, kun hän pääsee tapaamaan uusia ihmisiä sekä keskustelemaan ergonomiasta ja kuormituksen hallinnasta. Työyhteisöissämme on tapana juhlistaa tällaisia erityisiä päiviä. Myös asiakkaita sattuu olemaan paikalla, on kiva tervehtiä heitäkin. Hän tuottaa ulkoistettuja palkkaja HR-palveluja asiakkaille. Isossa talossa en välttämättä koskaan kohtaisi heitä muuten. Kuka. Parhaita puolia työsuojeluvaltuutetun roolissa on juuri tämä: päästä tutustu maan muihin toimistoihin ja työkave reihin. Yksi työntekijöistä viettää synttäreitään, joten tarjolla on myös täytekakkua. Allegren on kuulunut työsuojelutoimikuntaan neljän vuoden ajan ja toimii kolmatta vuotta työsuojeluvaltuutettuna Oulun ja PohjoisSuomen alueella. klo 7.30 SAAVUN KALAJOEN-TOIMISTOLLEMME , jossa teemme tänään riskienkartoi tuksen. klo 8:50 RISKIENKARTOITUS ALKAA yhteisellä kahvihetkellä
Hänelle läheisiä teemoja työsuojeluvaltuutettuna ovat psykososiaalisen kuormituksen hallinta ja työergonomia. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 Eini Allegren on ensimmäiseltä ammatiltaan lähihoitaja. – Ehkä sieltä on peräisin jonkinlainen hoivavietti. Työsuojeluvaltuutettuna on mahtavaa päästä vaikuttamaan henkilöstön hyvinvointiin. Päätoimistossa Oulussa työskentelee myös kollega, palkkaja HR-asiantuntija Reeta Kallio.. Hyvä yhteishenki on Eini Allegrenin mielestä oman työpaikan rikkaus
Samalla on kiva rupatella työkavereiden kanssa vähän rennommissa merkeissä. Säädämme tarpeen mukaan työkavereiden työ pisteitä. Katson vielä sähkö postit, mutta siellä ei ole mitään nopeaa reagointia vaativaa. Pystyn keskittymään sekä keskusteluun että liikenteeseen, koska ajelen enimmäkseen rauhallista valta tietä. Mahdol liset virukset, bakteerit ja pölyt sekä kemikaalit kuitenkin huomioidaan. Tilitoimistomaailmassa on paljon aikatauluja, sekä asiakkailta tulevia että lakiin perustuvia. Omaan työhöni ei kuulu sisäisiä henkilöstöhallinnon tehtäviä, vaan hoidan asiakkaidemme HRpalveluja. Osalla toimiston työntekijöistä ei ole näytöissään korkeuden säätöä, mutta asiaan löydetään ratkaisu saman tien. Olen yksi työpaikkamme ergonomia vastaavista, jotka työterveyshuolto on kouluttanut tehtävään. Työsuojeluun käytän keski määrin yhden päivän viikossa. Käymme läpi fyysiset kuormitustekijät sekä kemialliset ja biologiset vaaratekijät, joita työssäm me ei tosin paljonkaan ole. Tällä kertaa kartoitusta vetää työ suojelupäällikkö. Toisia autetaan, eikä ketään jätetä yksin. Osa porukasta lähtee ulos syömään, mutta minulla on eväät mukana ja jään toimistolle. Sen jälkeen osallistun henkilöstöhetkeen eli talon sisäiseen Teamsinfoon, jossa kerro taan ajankohtaisia asioita, käydään läpi tavoitteita ja erilaisia HRlukuja. Työkuorman pitää olla työntekijälle sopiva, ihmisen kokoinen. Lounaan jälkeen vaihdan nopeasti kuulumisia työsuojelupäällikön kans sa. Näytöt pitää sijoittaa niin, että kuormitus olisi mahdollisimman tasaista. Tässä toimistossa on aivan ihana ilmapiiri ja hyvä yhteishenki. Työkuorman pitää olla työntekijälle sopiva, ihmisen kokoinen.. Meillä on muutenkin tapana tavata säännöllisesti ja käydä läpi yhteiset ajankohtaiset asiat. Erityistä huomiota kiinnitämme psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Yhteyskin toimii yllättävän hyvin. Juttelem me muun muassa siitä, riittäkö työ aika tehtävien hoitamiseen, ja muis tutamme, mihin olla yhteydessä, jos kokee kuormittuvansa liikaa. klo 11:00 LOUNASAIKA. Reissaa minen ei tuntunut rasittavalta, vaan päinvastoin sain vain lisää energiaa uusien ihmisten tapaamisesta. Voin aina kysyä, jos jokin työsuojeluasia askarruttaa. On ilmoitetta va alvit verottajalle tiettyyn aikarajaan mennessä ja maksettava palkat täs mällisesti. Näistä asioista tiedotetaan koko hen kilöstölle säännöllisesti, jotta tieto ei jäisi vain esihenkilöiden jaettavaksi. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Kartoitamme riskit aina saman mal lin mukaisesti, jotta tuloksia voidaan verrata toisiinsa. Työstän asiakkailleni ehdotelmia vuo den 2025 aikatauluista. Seu raavaksi riskienkartoitus tehdään tu tussa Ouluntoimistossa, joten ihan vähään aikaan ei ole luvassa uusia työpaikkakäyntejä. klo 11:40 JÄLLEEN TÖITÄ OMALLA KONEELLA. Pääsen samalla muistuttamaan, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Myös sähköpöydän voi saada, jos sitä ei vielä ole käytössä ja sellaisel le on tarvetta. Se on usein hyvä hoksautuksen paikka työn tekijöillekin. Joku saattaa esimerkiksi huomata, etteivät jalat yllä kunnolla lattiaan tuolilla istuessa tai että hartiat nousevat, koska pöytä on liian kor kealla. Käytämme työssämme useaa näyt töä, koska yhtä aikaa saattaa olla avoinna esimerkiksi sähköposti, asiak kaan dokumentteja ja verottajan oh jeistuksia. Tarkastamme muun muassa ensiapu ja ensisammutus välineet sekä hätäuloskäynnit. klo 16:05 SAAVUN KOTIIN. Ongelmat ovat aina ratkaista vissa. klo 13:50 KEITÄN TEETÄ TERMOSMUKIIN ja sanon heipat työkavereille – on aika valmis tautua kotimatkaan. Ne vievät työajastani hieman suurem man osan kuin palkkaasiantuntijan palvelut. Seuraan luureistani keskustelua ja kommentoin tarpeen mukaan. Kartoituksen lopuksi teemme työsuojelupäällikön johdolla turval lisuuskävelyn. En aikataulusyistä pääse paikalle, mutta olen mukana Teamsin kautta tien päältä. Olisin viihtynyt täällä pidempäänkin, mutta kahdelta alkaa riskienkartoitus Ylivieskantoi mistolla, jonne muu kartoitusryhmä on jo siirtynyt. Puhumme muun muassa ergono miasta
TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Fyysinen kuormitus hallintaan – ja ensin selvitetään työn vaarat Painetuista Työturvallisuuskorteista luovutaan vuoden 2025 alussa Työpaikoille apua lakipykälien tulkintaan Oli silmiä avaavaa huomata, että esimerkiksi työntekijän kaatuminen voi maksaa työnantajalle kymmeniä tuhansia euroja. T YÖSUOJELUVIRANOMAISET ovat tehneet alkuvuonna työpaikoille noin 700 tarkas tusta, jotka ovat liittyneet työn fyysisen kuormituksen hallintaan. Korttien voimassaolo on viisi vuotta suorituksesta. Jatkossa Työ turvallisuuskortin suorittavan kou lutustiedot tulevat olemaan julkisia. Kuormitusta voi vähentää muun muassa opastamalla työntekijöitä turvallisiin työasentoihin ja työtä keventävien apuvälineiden käyttöön. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 Lyhyet T YÖTURVALLISUUSKESKUS AVAA alkuvuodesta 2025 avoimen Työturvallisuuskortti rekisterin, josta kortin halti ja, työnantaja tai toimeksiantaja voi tarkistaa Työturvallisuuskortin tietoja. Eniten huomautettavaa on löytynyt työn vaarojen selvittämisestä ja ar vioinnista. Ohjeisiin tutustuminen auttaa työpaikkoja tekemään toimia työ turvallisuuden kehittämiseksi, arvioi Työterveyslaitoksen työturvallisuus yksikön johtaja Tommi Alanko. Niitä ovat esimerkiksi käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä toistotyö. Työturvallisuuslain soveltamisop paan ovat laatineet Työterveyslaitok sen sekä sosiaali ja terveysministeriön asiantuntijat: www.ttl.fi/teemat/ tyoturvallisuus/tyoturvallisuuslainsoveltamisopas paikalla kunnossa, tarkastaja Tommi Tuononen sanoo. Myös tauotus on tärkeä muistaa. Jatkossa työsuojeluvalvonnassa huomioidaan erityisesti ne työpaikat, joissa tehdään fyysisesti kuormitta via työtehtäviä. Rekisteriä käytettäessä vaaditaan vahva tunnistautuminen. Osissa julkaistavassa, päivittyväs sä oppaassa on aluksi avattu neljän keskeisen pykälän soveltamista. Jos se on asianmukaisesti tehty, fyysi sen kuormituksen hallintakin on työ KU VA AD O BE ST O C K halua, että hänen tietonsa ovat jul kisesti nähtävillä rekisterissä, hän voi tehdä tästä ilmoituksen osoitteeseen kortti@ttk.fi. Kokkolan kaupungin työsuojelupäällikkö Tapio Hakala työmatkaturvallisuuden parantamisesta: www.tttlehti.fi. Julkaisukielto on voimas sa kyseisen Työturvallisuuskortin voi massaolon ajan. Ensin julkaistut sivut käsittelevät työntekijälle annettavan opetuksen ja ohjauksen lisäksi työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työn vaarojen selvittämistä ja arviointia sekä työn antajan sijaista. Tähän ja muihinkin työturvallisuus lain keskeisiin kysymyksiin saa osvittaa uudesta Työturvallisuuslain soveltamisoppaasta, jota Työterveyslaitos julkaisee verkkosivuillaan. Loppuvuoden aikana sivuille lisä tään viiden muun pykälän tulkintaa koskevaa opastusta ja hyviä käytän töjä. Tar kastuksissa on käyty läpi muun muassa käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja, työn aiheuttama tärinää sekä työssä käytet täviä apuvälineitä. Jos korttikoulutuksen jo käynyt ei M ITÄ TYÖTURVALLISUUSLAKI tarkalleen ottaen määrää työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Fyysistä rasitusta aiheut tavat myös tehtävät, joihin kuuluu hankalia työasentoja, tärinää tai jatkuvaa pitkäaikaista seisomista tai istumista. – Se on valitettavaa, sillä työn vaa rojen selvittäminen ja arviointi on työ paikkojen työturvallisuuden perusta. – Käytännönläheiset ohjeet avaavat työturvallisuuslain perimmäistä tarkoi tusta. Oppaasta löytyy myös linkkejä lisätiedon lähteisiin
TEKSTI TIINA KOMI KUVA ADOBE STOCK ODOTETTAVISSA livettäviä kelejä T YÖIKÄISET LIUKASTELEVAT eläkeläisiä enemmän. Jalkakäytävät ja pihat on ehkä hiekoi tettu huolimattomasti. He ovat reippai ta kävelijöitä ja liukastuvat useimmin, mutta tarvitsevat muita ikäryhmiä LUE MYÖS: tttlehti.fi/kaatuminentulee-kalliiksikokkolan-kaupunkisatsaa-monin-tavointyomatkaturvallisuuteen/. Sään tutkiminen unohtuu, eivätkä jalkineet ole vält tämättä talvikeleihin parhaat mah dolliset. Työterveyslaitoksen johtava asian tuntija Ilkka Kantasalmi kertoo, että liukastumisesta johtuvia kaatumisia sattuu eniten tammi, helmi ja maa liskuussa. Esimerkiksi jää kerroksen päälle voi sataa uutta lunta. Liikenneturvan tekemän kyselyn mukaan 44 prosenttia kertoo liukastuneensa viime talven jäisillä keleillä. Seitsemän prosenttia satutti itsensä. Liukastelijoista jopa 45 prosenttia on alle 24vuotiaita. Nuoret aikuiset kaatuilevat eniten, työuran loppupäässä olevat taas pahiten. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Fiksusti töissä Liukastumisia tapahtuu useimmiten kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. TVK:n ennusteen mukaan työmatkatapatur mien määrä kasvaa. Sää vaikuttaa nii den lukumäärään merkittävästi. Moni lähtee aamuisin kii reellä töihin eikä halua käyttää työmatkaan liikaa aikaa. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) vuoden 2023 tilaston mukaan työmatkallaan kaatui, liukastui tai kompastui 17 838 henkilöä. Sää saattaa myös muuttua työpäivän aikana
Korkokenkien kanssa ne eivät sovi. Tosin irtoaminen ei ole yleistä. Ne eivät pidä, jos lattialla on vettä. Ohuenkin lumikerroksen alla voi olla jäätä. Liukastumisten määrä laskee kymmenen prosenttia 25–34-vuotiailla. Kumminpäin vain paakkuuntuu, nastoilla ei oikein ole mitään, mihin tarttua. Liukuesteet eivät takaa turvallisuutta joka säällä. Koko pohjan liukuesteiden lisäksi markkinoilla on myös kantaja päkiäliukuesteitä. Nastakengät voivat olla liukkaat esimerkiksi klinkkerija laminaattilattioilla. Matkaan kannattaa varata vähän enemmän aikaa kuin valoisalla. Liukuesteet pitävät pystyssä Neljän vuoden takaisen Liikenneturvan kyselyn mukaan noin kolmannes työikäisistä oli sitä mieltä, että liukuesteiden tai nastakenkien käyttäminen työmatkoilla on liian hankalaa. – Liukuesteet on laitettava paikoilleen huolellisesti, jotta ne eivät irtoa. Mitä heikompi tasapaino, sitä suurempi riski kaatumiselle on. Toisin kuin töissä käytettäviä suojaimia, työntekijöitä ei voi velvoittaa käyttämään turvajalkineita työmatkoillaan. – Työnantajien kannattaa panostaa työntekijöiden liukastumisen ehkäisemiseen. Niillä ei myöskään saa kävellä puulattioilla, koska nastat uppoavat puuhun ja tuhoavat lattiaa. Säästöä sairaanhoitokuluihin Liukastumiset ovat iso ongelma, Ilkka Kantasalmi muistuttaa. Varaa matkoihin tarpeeksi aikaa. Niitä on saatavana eri kokoisina. Työmatkojen aikana on talvisin usein pimeää tai hämärää, mikä altistaa tapaturmille. Esimerkiksi silloin, kun runsas lumi tiivistyy ja sen alla on ehkä vielä jäätä, liukuesteiden pito voi pettää. Nastakenkiä ne eivät kuitenkaan korvaa. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen työntekijöille on tarjolla liukuesteitä. Kitkat vai nastat. Eniten lääkärikäyntejä vaativia liukastumisia tapahtuu 40–50-vuotiaille työssä käyville henkilöille. Sairaudet ja ikääntyminen voivat vaikuttaa tasapainoon. Yhdellä kotimaisella valmistajalla on nastakenkä, jonka piikit voi kääntää sivuun erillisen mekanismin avulla. Jos mahdollista, tee työmatkat valoisaan aikaan. Jopa 44 prosenttia kertoi, ettei käytä koskaan liukkailla keleillä kävellessään liukuesteitä, nastatai kitkakenkiä. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi. Esimerkiksi rannemurtuman riski kasvaa 2,5-kertaiseksi liukkaalla kelillä. Se on joustava ja taipuisa kaksikerrosmenetelmä, joka tuottaa mahdolliTyönantajien kannattaa panostaa työntekijöiden liukastumisen ehkäisemiseen.. parhaiten liukkaille keleille suunnitellut liukuesteet ja nastakengät. Kotimaisten valmistajien liukuesteet ovat hyviä. Liukuestepari maksaa 20–30 euroa. Liukkaalla voi käyttää myös nastatai kitkakenkiä, joissa on karkea pohjakuvio. Jos lunta on paljon ja se simman paljon kitkaa. Ne tuottavat paljon töitä joka vuosi ja ruuhkauttavat päivystyksiä. Älä kiirehdi. Liukuesteillä kävellessä askellus saattaa muuttua. Liukastumiselta suojaavat kengät ehkäisevät tapaturmia ja säästävät sairauskuluissa. Jos kaadut, tiedä, miten kaadutaan ”oikein”. harvemmin sairaanhoitoa kaatumisen vuoksi. PU-kumikitkapohjaisilla kengillä on Ilkka Kantasalmen mukaan hyvä liukastumiselta suojaava ominaisuus, vaikkei niissä nastoitusta olekaan. Keskity kävelemiseen, vältä kännykkään katsomista ja kävele varovasti. Kantasalmi ei ole kuullut, että nastakengät olisivat aiheuttaneet haittaa autoillessa, vaikka piikkikengillä autoon meno voi askarruttaa. Valitse hyvät kengät, joissa on kuvioitu pohja ja hyvä pito, tai käytä liukuesteitä tai nastakenkiä. Yksi kaatuminen maksaa monin verroin enemmän. Myös suoraan eteenpäin voi kaatua. Pystyssä pysymisessä auttavat voi kaatua, vaikka osa luulee, että kaatuminen tapahtuu aina taaksepäin. – Ihminen astuu kantapäällä ja vetää eteenpäin päkiällä. Niitä voi käyttää erilaisten kenkien kanssa. Talviliukastumistapaturmien vuoksi keskimäärin 4 600 henkilöä on vuosittain vuodeosastohoidossa ja noin 11 000 avohoidossa. Osa työnantajista on hankkinut työntekijöilleen liukuesteitä turvallisen työmatkan varmistamiseksi, vaikka varsinainen työ ei sisältäisi ulkotöitä. Heistä noin 35 prosenttia kaatuilee liukkailla keleillä. Liukastumisten määrä vähenee, mitä vanhemmaksi tulee, mutta seuraukset pahenevat. Näin käy etenkin silloin, jos liukueste on vain päkiässä tai kantapäässä. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 i PYSY PYSTYSSÄ LIUKKAALLA Seuraa jalankulkusäätä. Liukuesteet on helppo laittaa jalkaan ja riisua. Liukastumiselta voi ja kannattaa suojautua. Ne ovat hyvä apu, kunhan niitä muistaa käyttää. Kantasalmi suosittelee koko pohjan peittäviä, kengän päälle vedettäviä, kalossin tyyppisiä liukuesteitä. Kitkatkin toimivat tietyissä olosuhteissa. Myös lumiauran jäljiltä jäänyt sileä ja kiiltävä pinta voi olla petollinen. Kehon hyvä hallinta ja lihaskunto tukevat pystyssä pysymistä. Tutkimusten mukaan niiden käytöstä ei kuitenkaan ole mitään varsinaista haittaa. Nastakengillä kävellessä askel on samanlainen kuin tavallisissa kengissä mutta nastojen rapina voi tuntua häiritsevältä. Siitä toipuminen kestää pitkään
Seuraavaksi kiinnostuin rakennusterveysasiantuntijan koulutuksesta, kun aloin vastata Kysin sisäilmaasioista. Ihmettelin, miksi tiloissa, joissa oli sisäilmasta johtuvaa oireilua, ei haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mate. Malli jatkuvaan oppimiseen tuli ehkä sisariltani, jotka ovat kouluttautuneet pitkälle. riaalinäytteissä ollut samoja yhdisteitä kuin sisäilmanäytteissä. Jos hyvinvointialueen omissa tai vuokrakiinteistöissä on sisäilmaongelmia, ne tutkitaan. Samalla siirryin leikkaussalin vuorotyöstä toimistohommiin. Halusin myös selvittää, mistä sisäilmanäyte pitää ottaa, jotta siihen eivät vaikuta tuloilma eivätkä muut ilmavirtaukset. Työsuojelu tuli tehtäviini 90-luvun puolivälissä. NYT TYÖSKENTELEN sisäilmastoasiantuntijana. Asiat onnistuvat, kun vain alkaa tehdä. Vuonna 2006 minut valittiin päätoimiseksi Kysin työsuojeluvaltuutetuksi. Myös työpaikan pelisäännöt ja käyttäytyminen työpaikalla keskusteluttivat usein. Samalla kävin iltalukion, ja kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1990. K OULUNKÄYNTI TUNTUI nuorena hankalalta, mutta jatkoin myöhemmin opintoja. Koulutan myös työntekijöitä tästä aiheesta. Aina ihmisten oireet eivät johdu sisä ilmasta, vaan esimerkiksi siitä, että he ovat työssään tekemisissä pölyjen tai höyryjen kanssa. Kävin työsuojelukurssin ja työsuojelukonsulttikoulutuksen. Lopulta kiinnostus johti väitöskirjaan ja filosofian tohtorin papereihin vuonna 2022. Se sopi, jos aloittaisin ympäristötieteiden jatko-opinnot. Opinnoista ja tutkimuksen teosta on paljon hyötyä työssäni. Opastin ja koulutin henkilöstöä työskentelemään turvallisesti. SairaaTEKSTI PIRJO TIIHONEN KUVA PAAVO RAUTIAISEN KOTIALBUMI Pitkä tie asiantuntijaksi Urapolulla Koen, että opiskeluni on sujunut yllättävän kevyesti. Yhden välivuoden vietin Golanin kukkuloilla rauhanturvaajana. Paavo Rautiainen 62-vuotias sisäilmastoasiantuntija terveystieteiden maisteri ja filosofian tohtori työskentelee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa SUORITIN TYÖN OHESSA ergonomian verkkokursseja avoimessa yliopistossa. Haastavimpia ovat tilanteet, joissa ongelmien syytä ei löydy. Ehdotin yliopistolle tästä tutki musta. Jatkoin opintoja Itä-Suomen yliopistossa, ja valmistuin terveystieteiden maisteriksi vuonna 2013. Leikkausyksikköön tarvittiin aiemman työsuojeluyhdyshenkilön lisäksi toinenkin. Pääsin Kuopion yliopistollisen sairaalaan lääkintävahtimestariksi. Koen, että opiskeluni on sujunut yllättävän kevyesti. Opiskelin ensin laborantiksi, sitten lääkintävahtimestariksi. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 URAPOLULLA lassa on paljon erityistilanteita, joissa työsuojelu on tarkkaa, esimerkiksi näytteenottoneuloja hävitettäessä. Parasta työssä on se, kun sisäilmaongelmat ratkeavat. Olenkin opiskellut työn ohessa melkein koko urani ajan
12.2. 030 4741.. Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Hybridityön kipukohdat -webinaarisarja 29.1.–12.2.2025 Työhyvinvointikortti 10.–11.4.2025, etäkoulutus Työhyvinvoinnin johtaminen -verkkovalmennus ja Aika ja fokus – ajanhallinnan verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa Palautetaidoilla parempaan vuorovaikutukseen -tilauskoulutus Tilaa omalle tiimille: www.ttl.fi/koulutus/tilauskoulutukset TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Työterveyshuolto esihenkilötyön tukena 3.2.–7.4.2025, etäkoulutus Merimieslääkäreiden täydennyskoulutuspäivä 13.2.2025 Terveydellisen merkityksen ja työkykymerkityksen arviointi -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa Huumausainetestien käyttö ja tulkinta -verkkovalmennus sekä hoitajille että lääkäreille – päivitetty sisältö! Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäivät 14.–15.1.2025, Tampere ja etätoteutus Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön perustietokoulutukset 3.–10.12.2024 etätoteutus 11.–13.2.2025 Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 4.–5.3. Helsinki Työturvallisuuden johtaminen -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/ koulutuskalenteri tai p. KU VA AD O BE ST O C K Ensi numerossa TTT-LEHTI 1/2025 ILMESTYY 12.2. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Osa-aikatyö keventää arkea Alitunnistetut ammattitaudit Asennusfirma varautuu sääolosuhteisiin Jäitkö taas vaille vastausta