2017 N:o 44 2,10€ irtonumero Onnea 400-vuotias Uusikaupunki! 1617-2017 Uudenkaupungin perustaja kuningas Kustaa II Aadolf (Jouko Mäenpää) ja tänä vuonna syntynyt uusikaupunkilaisvauva Alvari Lankinen. Kuva: Mika Reinholm.. 127. vuosikerta TIISTAI 18.4
Viime ajat ovat osoittaneet, että Uudenkaupungin osaamisella on yhä kysyntää maailmalla. Se on erinomainen lähtökohta maamme tulevaisuudelle. Vakkasuomalaiset kävivät kauppaa myös sisämaan asukkaiden kanssa, sillä esimerkiksi Olaus Magnuksen karttaan vuodelta 1539 on merkitty kauppatie Näsijärven seuduilta VakkaSuomeen. Nimitys Vakka-Suomi muistuttaa meitä siitä, että aikoinaan kaupunki tunnettiin puuastiateollisuuden keskuksena. Samalla sisulla ovat sotiemme veteraanija jälleenrakentajasukupolvet rakentaneet maatamme. Kun he ovat vievinänsä ammeita ulkomaille, niin heillä on alhaalla aluksissa voita, kalaa ja muita kauppatavaroita”, valittivat Turun porvarit. Nimitys Vakka-Suomi muistuttaa meitä siitä, että aikoinaan kaupunki tunnettiin puuastiateollisuuden keskuksena. Samalla sisulla ovat sotiemme veteraanija jälleenrakentajasukupolvet rakentaneet maatamme. . Seurauksena oli kahden vuoden kuluttua hallitsijan uusi kirje, joka kuvasti ymmärrystä vakkasuomalaisia kohtaan. Kruunun tavoitteena oli kaupan keskittäminen kaupunkeihin. Uudenkaupungin menestyksen luovat sen asukkaat. On hienoa, että tämä menestymisen perinne jatkuu. Lisäksi Uudestakaupungista on lähdetty käymään kauppaa maailman merille: parhaimmillaan kaupungissa toimi jopa viisi laivanveistämöä. Suomalainen sisukkuus, osaaminen ja yrittäminen ovat hallinneet Uudenkaupungin jo 400-vuotista historiaa. Käytännössä vakkasuomalaisten kauppa ja merenkulku jatkui entiseen tapaan. Kyse oli kaikesta päätellen juuri Tallinnan ja Riian kaupasta, johon Viipuri ei halunnut kilpailijoita. Kaupungista on tullut Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen autoteollisuuden sydän. Nimitys Vakka-Suomi muistuttaa meitä siitä, että aikoinaan kaupunki tunnettiin puuastiateollisuuden keskuksena. ”Jollei sitä heiltä oteta, niin he saattavat kaikki kaupungit häviöön. Viime ajat ovat osoittaneet, että Uudenkaupungin osaamisella on yhä kysyntää maailmalla. On hienoa, että tämä menestymisen perinne jatkuu. Uudenkirkon pitäjän talonpoikien ja maakauppiaitten kaupan väitettiin olevan suurempaa kuin Turun kaupungilla. On hienoa, että tämä menestymisen perinne jatkuu. VIIPURIN LINNAN isännät pyysivät kymmenen vuotta myöhemmin kuningasta kieltämään vakkasuomalaisten ulkomaan purjehduksen. Haluan välittää Uudellekaupungille lämpimät onnitteluni 400-vuotisjuhlan johdosta sekä onnea ja menestystä tuleviin vuosiin. huhtikuuta 2017 TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS Suomalainen sisukkuus, osaaminen ja yrittäminen ovat hallinneet Uudenkaupungin jo 400vuotista historiaa. Kaukovalta. Nyt olemme maailman parhaimmistoa monella mittarilla. Uudenkaupungin menestyksen luovat sen asukkaat. Lisäksi Uudestakaupungista on lähdetty käymään kauppaa maailman merille: parhaimmillaan kaupungissa toimi jopa viisi laivanveistämöä. VAKKASUOMALAISET eivät tyytyneet kuninkaan päätökseen, vaan valittivat siitä. Kaupungista on tullut Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen autoteollisuuden sydän. Olipa kaupungissa myös Suomen ensimmäinen lasitehdas. Uusikaupunki on ollut monella saralla tienraivaaja. Olipa kaupungissa myös Suomen ensimmäinen lasitehdas. ALUEEN KAUPPIAAT ja merenkulkijat tunnettiin jo keskiajalla Ruotsin ja Saksan satamissa. Teidän yritteliäs asenteenne on hyvä esimerkki koko Suomelle. Haluan välittää Uudellekaupungille lämpimät onnitteluni 400-vuotisjuhlan johdosta sekä onnea ja menestystä tuleviin vuosiin. Teidän yritteliäs asenteenne on hyvä esimerkki koko Suomelle. Toivotan myös kaikille ukilaisille hyvää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta! Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Tasavallan presidentin tervehdys Uusikaupunki syntyi pitkän kehityksen tuloksena Matti Jussila Uudenkaupungin perustaminen 400 vuotta sitten oli pitkän kehityksen tulos. Nähtävästi siksi, että he olivat tervetulleita vieraita Tukholmassa, arvelee Uudenkaupungin varhaisen historian kirjoittaja K.V. Hän perusti Uudenkaupungin, vaikka Turun ja Rauman porvarit vastustivat sitä vahvasti. Ensimmäiset tätä koskevat tiedot ovat 1400-luvulta. Haluan välittää Uudellekaupungille lämpimät onnitteluni 400-vuotisjuhlan johdosta sekä onnea ja menestystä tuleviin vuosiin. . 2 Tiistaina 18. Vakkasuomalaiset vackafinnar mainitaan virallisissa asiakirjoissa vuonna 1531. Arvion mukaan vakkasuomalaisilla oli tuohon aikaan 1500-luvun puolivälissä aiKuninkaan Männäisten vierailu keväällä 6016 muutti kaiken vakkasuomalaisten kannalta. Nyt olemme maailman parhaimmistoa monella mittarilla. He kävivät kauppaa paitsi Ruotsissa, myös Itämeren maakunnissa, Tanskassa ja Saksassa. Erityisen suurena kauppiaana mainittiin vaimo Kerttu Uudenkirkon Hallun kylästä. Viime ajat ovat osoittaneet, että Uudenkaupungin osaamisella on yhä kysyntää maailmalla. Toivotan myös kaikille ukilaisille hyvää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta! Sauli Niinistö Tasavallan presidentti. Samalla sisulla ovat sotiemme veteraanija jälleenrakentajasukupolvet rakentaneet maatamme. Ratkaisevaksi muodostui nuoren kuninkaan Kustaa II Aadolfin henkilökohtainen päätös. Uusikaupunki on ollut monella saralla tienraivaaja. Toivotan myös kaikille ukilaisille hyvää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta! Sauli Niinistö Tasavallan presidentti TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS Suomalainen sisukkuus, osaaminen ja yrittäminen ovat hallinneet Uudenkaupungin jo 400vuotista historiaa. Sitä se on tietenkin edelleen, sillä Kustaa II Aadolf ilmoitti siinä perustavansa kaupungin ”Jumalan kunniaksi ja isänmaan onneksi”. Koska ne köyhät miehet, jotka asuvat Suomen saaristossa, usein ovat meille valittaneet, että heille on suureksi vahingoksi kielto purjehtia Riikaan ja Tallinnaan, niin kuin ennen ovat tottuneet, kirjoitti kuningas ja antoi Sundholmaa silloin hallinneen Iivar Flemingin tehtäväksi järjestellä kauppaa ja merenkulkua vakkasuomalaisten ja Turun porvarien kesken. 22-vuotias kuningas turvasi merikaupungin tulevaisuuden Uudenkaupungin perustamiskirja oli Uudellekaupungille aikanaan arvokas asiakirja. 1960-luvulla toimintansa aloittanut autotehdas on noussut uuteen kukoistukseen. Uudenkaupungin menestyksen luovat sen asukkaat. Olipa kaupungissa myös Suomen ensimmäinen lasitehdas. Elinkeinotoiminta on aina ollut Uudellekaupungille merkittävää – onhan kaupunki aikoinaan perustettu uuden kauppapaikan laillistamiseksi. Tieto löytyy Ruotsin silloisen kuninkaan Kustaa Vaasan kirjeestä. Pääasiallisena kauppatavarana olivat puuastiat ja muut puutavarat. Elinkeinotoiminta on aina ollut Uudellekaupungille merkittävää – onhan kaupunki aikoinaan perustettu uuden kauppapaikan laillistamiseksi. Tämä oli mahdollista, koska kuningas oli taipuvainen katsomaan vakkasuomalaisten kauppaa sormien lävitse. Se on erinomainen lähtökohta maamme tulevaisuudelle. Se on erinomainen lähtökohta maamme tulevaisuudelle. 1960-luvulla toimintansa aloittanut autotehdas on noussut uuteen kukoistukseen. Lisäksi Uudestakaupungista on lähdetty käymään kauppaa maailman merille: parhaimmillaan kaupungissa toimi jopa viisi laivanveistämöä. Kaupungista on tullut Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen autoteollisuuden sydän. 1960-luvulla toimintansa aloittanut autotehdas on noussut uuteen kukoistukseen. Maininta oli tosin vakkasuomalaisille varsin kielteinen, sillä heiltä kiellettiin purjehtiminen Saksaan ja maakauppa kokonaan. Teidän yritteliäs asenteenne on hyvä esimerkki koko Suomelle. Uusikaupunki on ollut monella saralla tienraivaaja. VAKKASUOMALAISTEN kauppa ja merenkulku jatkuivat kaikesta huolimatta tuloksellisina. Alueen asukkaat olivat jo kauan harjoittaneet laajamittaista puuastiateollisuutta ja siihen liittyvää kauppaa ja merenkulkua. Elinkeinotoiminta on aina ollut Uudellekaupungille merkittävää – onhan kaupunki aikoinaan perustettu uuden kauppapaikan laillistamiseksi. Nyt olemme maailman parhaimmistoa monella mittarilla. Uusi kaupunki perustettiin tuon kaupan ja merenkulun keskukseksi
. Vierailu muutti kaiken vakkasuomalaisten kannalta. Ruotsin kaikkien aikojen maineikkain kuningas Kustaa II Aadolf oli vain 22-vuotias, kun hän päätti perustaa Uudenkaupungin.. päivänä ”Patentin uudelle kaupungille, joka on perustettava Uudenkirkon pitäjään”. 1616 Kuningas perusti Uudenkaupungin v. päivänä 1617 allekirjoittamallaan privilegiokirjeellä. 1629 Wasaborgin kreivikunta v. . Ainoa rajoitus koski Puolan kruunun alaisia kaupunkeja ja seutuja, sillä Ruotsi ja Puola olivat tuolloin sodassa keskenään. . Jumalan kunniaksi, meidän, jälkeläistemme Ruotsin kuninkaiden ja isänmaan onneksi kuningas Kustaa II Aadolf sitten perusti Uudenkaupungin huhtikuun 19. . Niinpä Uudenkirkon kirkkoherra Niilo Eerikinpoika ja hänen poikansa, nimismies ja Harikkalan tilan isäntä Iisakki Niilonpoika lähetettiin Tukholmaan kuninkaan puheille ”luottaen siihen, että hallitsijan odottamaton suosio edelleenkin seuraisi vakkasuomalaisia”. Määräysten rikkomisesta olisi seurauksena sakkoa ja pahimmillaan aluksen ja kaiken tavaran menetys. . Yksi puute päätöksessä kuitenkin oli. 1866 Uusi kirkko valmistui v. Lapset: Kristiina, josta tuli kuningatar ja avioton poika Gustav, josta tuli Wasaborgin kreivi. On haudattu Riddarholmin kirkkoon Tukholmassa. 1846 ja 1855 VPK v. Turun maaherra Juhana Pontuksenpoika De la Gardia ehdotti kuninkaalle, että kaupunki perustettaisiin Mäyhölän kylään. 1988 Ensimmäiset liikennevalot v. 1617 Vanha kirkko valmistui v. Hän määräsi selkeästi, että porvaristo saa omilla laivoillaan ja tavaroillaan vapaasti purjehtia Ruotsiin, Saksaan ja niihin Liivinmaan kaupunkeihin, jotka kuuluvat Ruotsin kruunulle. . JA NIIN TAPAHTUI. päivänä Männäisten markkinoilla ja perehtyä alueen olosuhteisiin. . Uudenkaupungin tulevaisuus elinvoimaisena merikaupunkina oli nyt hänen mielestään turvattu. 1892 Yhteislyseo v. Tätä purjehdusta oli mahdoton lopettaa ilman, että sitä harjoittavat pitäjät joutuisivat autioiksi. Kuningas perusteli, että alueen asukkaat ovat vanhastaan käyneet puuastioillaan sekä sisämaan että ulkomaan kauppaa. . Tätä kaikkea helpottamaan kuningas myönsi Uudenkaupungin asukkaille kymmenen vuoden verovapauden. . Oli karismaattinen ihminen ja taitava puhuja. Lempinimi ”Pohjolan leijona”. 1895 Asukasluku ylitti 4000 v. Päivää ennen lähtöään Turusta Tukholmaan kuningas allekirjoitti toukokuun 17. Oli 17-vuotias tullessaan kuninkaaksi. Kaatui 30-vuotisessa sodassa Lutzenin taistelussa 6.11.1632. suurin v. . 1646-1681 Isoviha v.1700-1721 Uudenkaupungin rauha v. KUNINKAAN PÄÄTÖS oli suuri myönteinen yllätys vakkasuomalaisille. . . Kuningas halusi, että Uudenkaupungin asukkaat rakentavat kunnollisia katuja ja kauniita huoneita ja hankkivat itselleen laivoja ja aluksia sekä meriväkeä. 1989 Tuulivoimalat Hangon saareen v. Tunnettiin tasapuolisena ja luotettavana hallitsijana, joka välitti kansastaan. VALTIOPÄIVILLÄ samana vuonna kuningas joutui vielä puolustamaan menettelyään Uudenkaupungin perustamisessa, kun naapurikaupungit toivat jälleen ilmi tyytymättömyytensä. . Älykäs ja käytännöllinen nuori kuningas näki hyväksi luopua kaupan kieltämisestä ja päätti perustaa paikalle kaupungin. . . Kaikesta päätellen tämä ratkaisu oli täysin kuninkaan oma päätös, sillä lähikaupungit vastustivat edelleen kaupungin perustamista vakkasuomalaisille. Kuningas tiesi kirkkaasti ja selvästi, mitä teki. Alueen asukkaat halusivat ennen kaikkea merikaupunkia, jolla on hyvä satama. Puoliso Brandenburgin Maria Eleonora. 1965 Asukasluku ylitti 5000 v.1965 Rikkihappotehdas (nyk.Yara) v. Heidän kauppansa ja merenkulkunsa oli kasvanut niin suureksi, että kuningas Kaarle IX suunnitteli vuonna 1605 perustavansa kaupungin tätä kauppaa ja merenkulkua varten. 1900 Suomen itsenäistyminen v. Uusikaupunki 400 vuotta Kuningas Kustaa II Aadolf Kalannissa v. Niin perustettiin kaupunki, josta valtio aikaa myöten voisi saada tullia. 1958 Makeanvedenallas v. 1875 Nya Tid -lehti 1890 (nyk.Uudenkaupungin Sanomat) Uudenkaupungin Telakka v. 1989 Junalauttaliikenne alkoi v. . Harikkalan tilan isäntä Iisakki Niilonpoika lähetettiin Tukholmaan kuninkaan puheille. 1721 Tulipalot v. Vakkasuomalaisten kauppa ja merenkulku olivat siis vakavasti uhattuina. päivänä. . Nykyaikaisti armeijan ja on yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. 1863 Suuri laivanrakennuskausi v. . Vuoden 1616 tammija helmikuussa järjestettiin Helsingissä kuuluisat maapäivät, joihin nuori kuningas Kustaa II Aadolf osallistui. Merenkulku ja satama ovatkin tuoneet kuluneiden 400 vuoden aikana runsaasti hyvinvointia ja kehitystä Uudellekaupungille. . Tunnetaan valloittajakuninkaana, joka teki Ruotsista eurooppalaisen suurvallan. Paluumatkalla hän päätti vierailla toukokuun 4. . Hän joutui kuitenkin luopumaan ajatuksestaan ”koska Turun porvarit eivät suo, että me sinne perustamme kaupungin”. . MÄNNÄINEN OLI vakkasuomalaisten kaupan keskus. . . Mennen tullen oli laivojen poikettava määrättyyn satamaan tarkastettavaksi. huhtikuuta 2017 3 nakin kolmattakymmentä alusta. KEVÄÄLLÄ 1616 vasta 22-vuotias kuningas lähti Turusta matkalle Poriin ja Raumalle. Siellä järjestettiin 1600-luvun alkupuolella toripäivä joka lauantai ja lisäksi markkinat Olavin päivänä heinäkuun 29. 1971 Kulttuurikeskus Cruselli v. Opiskeli historiaa, kieliä, valtio-oppia ja sotataitoa. 1917 Vakka-Suomen ammattikoulu v. 1857-1876 Kauppalaivasto Suomen 2. Kreivikunnan pääkaupunki oli Uusikaupunki. 1999 Kaupungin 400-vuotisjuhla v. Tiistaina 18. . Siellä Turun, Rauman ja Porin edustajat valittivat jälleen vakkasuomalaisten toiminnasta kuninkaalle. 1955 Vakka-Suomen kauppaoppilaitos v. . 1968 Vakka-Suomen aluesairaala v. Syntyi 9.12.1594 Tukholmassa. 1954 Uusi tie Laitilaan v. Perusti Uudenkaupungin 19.4.1617 ollessaan 22-vuotias. 1966 Autotehdas perustettiin v. Tätä ehtoa Männäisille perustettava kaupunki ei täyttäisi, sillä Männäistenjoki oli jo niin madaltunut, että suuret laiva eivät päässeet sitä kulkemaan. Kuningas vastasi kuitenkin maaherralle, ettei yksin Mäyhölään voinut rakentaa kaupunkia lisäämättä siihen myös Pietolan ja Ruokolahden kyliä. KUNINGAS MÄÄRÄSI, että vakkasuomalaiset saavat viedä puuastioita ulkomaille, mutta eivät saa tuoda sieltä muuta kuin suolaa omiksi tarpeikseen, ei muille myytäväksi. Perustamiskirjasta käy selvästi ilmi, että kuningas halusi muodostaa vakkasuomalaisille merikaupungin. 2017 1616 1617 1700 1800 1900 2000 Uusikaupunki syntyi pitkän kehityksen tuloksena Kuningas Kustaa II Aadolf
KAHVITARJOILU KLO 12-> ARVONTAA YM. 02 841 2275 KANGASKAUPPA /sisustusjenina f ALINENKATU 19, UUSIKAUPUNKI EERIKINKATU 8, TURKU ARK. LAUKKUJA VÖITÄ HUIVEJA KORUJA ... Elo Oy Suukarintie 2, Uusikaupunki puh. • Schiesser • Sans Complexe • Miss Mary of Sweden • Naisten alusja yöasut Tervetuloa tutustumaan! Valikoimassamme nyt myös ihanat tuotteet aluspukeutumiseen! Sans Complexe -setin ostajalle pesupussi kaupan päälle. TÄYTÄMME PYÖREITÄ Juhli meidän kanssamme ME 40 v UKI 400 v Tarjoamme juhlien kunniaksi kaikille tänä vuonna 40 täyttäville ILMAISEN NÄÖNTUTKIMUKSEN! Varaa aikasi näöntutkimukseen puhelimitse tai tule pistäytymään liikkeessämme. EURON REKKI NAISTEN TUOTTEITA 1€/kpl (Erä. LAUKKUJA VÖITÄ HUIVEJA KORUJA ... Brandtex, Jensen..) TO-LA: PIENTEN T-PAIDAT 1€/ kpl (62-98cm, ovh. 9.30 – 17.30 LA 9.30 – 14.00 P. 9.30 17.30 LA. 044 280 9089 mikko.elo@rakennusjalaatoitus.fi www.rakennusjalaatoitus.fi Siivosen Hautaustoimisto ja Kukkapirtti Ky Onnittelee 400 vuotiasta Uuttakaupunkia! Alinenkatu 9, Uki, puh. Lämpimät onnittelumme! Alinenkatu 21, Uki puh. mm. 9.30 14.00 PUH. 0440 702110 www.siivosenkukkapirtti.fi Sisustusja Lahjavintti Kevään juhliin Täytekakut, makeat ja suolaiset leivonnaiset Aidoista raaka-aineista! www.ilonanjuhlaherkut.fi Alarinne 1, Uusikaupunki Soita 044 2573131 Alinenkatu 25 23500 UUSIKAUPUNKI www.fotomika.fi 02 8421690 Ikuista onnistumisesi meillä! Yksilölliset valmistujaiskuvat ammattikuvaajalta. 02 841 2157 98 € Uudenkaupungin juhlavuoden koru Design Kirsi Palo Koru hopeaa, halkaisija n. 4 Tiistaina 18. Kuvamestarit LAUKKUJA VÖITÄ HUIVEJA KORUJA ... LAUKKUJA VÖITÄ HUIVEJA KORUJA ... 5,90€) Nyt juhlitaan, Amalinda 1v! Alinenkatu 23 • Puh. ark. 02 848 8000 • Av. Onn e a U us ika u pun ki 400 vuot t a! Ugin torin kulmalla Ma-pe 9-17, la 9-13.30 P. 02 841 2275 K A N G A S K A U P P A J E N I N A S S A JENINAN TUOTEVALIKOIMA LAAJENI! MYYNNISSÄ EDULLISIA VAATTEITA! ompelupalvelu HUOM! K A I K K I K A N K A A T L O P P U K U U N A J A N 20-VUOTISSYNTTÄRIT! -20% käsilaukut KANGASJA VAATEKAUPPA Jenina KEVÄT KOTIIN EDULLISET • LOMPAKOT • VAATTEET • KÄSILAUKUT • VALMISKAPPAKANKAAT • SISUSTUSTYYNYT • PÖYTÄLIINAT VAAhTOMUOVIT VAATTEIdEN KOrjAUSOMPELU VErhOjEN OMPELUPALVELU 150 x 210 cm, 55 x 65 cm TArjOUS: 29 E ERÄ :n PUSSILAKANASETTEJÄ /kpl Uusikaupunki 400 v. huhtikuuta 2017 UUSIKAUPUNKI, ALINENKATU 19 TURKU, EERIKINKATU 8 TURKU, cITYMARKET LÄNSIKESKUS ARK. ELO ONNITTELEE 400-VUOTIASTA UUTTAKAUPUNKIA! SANEERAUKSET HUONEISTOREMONTIT KYLPYHUONEREMONTIT KIRVESMIESTYÖT KOSTEUSMITTAUKSET KUNTOKATSELMUKSET VESIKATTOTYÖT MÖKKITALKKARI VESIERISTYSSERTIFIKAATTI Rakennus ja Laatoitus M. LAUKKUJA VÖITÄ HUIVEJA KORUJA ... Näemme ihmisen linssien takana. LAUKKUJA VÖITÄ HUIVEJA KORUJA ... 9-17.30, la 9-14 kesportuki@kesportuki.fi PALVELEVA URHEILUKAUPPA Tennisja sulkapallomailojen jännitys ja puörähuollot KAIKKEA KALASTUKSEEN PATRUUNAT JA TARVIKKEET Onnittelemme 400-vuotista Uuttakaupunk i Alinenkatu 22, 23500 Uusikaupunki Puh. RAKENNUS JA LAATOITUS M. (02) 8422 888 Palvelemme ma-pe 9-17 ja la 10-13 www.uusioptiikka.. 044 722 5110 www.amalinda.fi ma-pe 10-17.30 la 10-14 TO 20.4. Sinua palvelevat optikot Anna Pietilä ja Tarja Semenius sekä myyjä Paula Kuusjärvi. LAUKKUJA VÖITÄ HUIVEJA KORUJA ... LAUKKUJA VÖITÄ HUIVEJA KORUJA ... 3cm, hinta sisältää ketjun
4 00 3 pkt Apetit PINAATTIKEITTO pakaste (ei laktoositon) 400 g (3,33/kg) Yksittäin 1,49/pkt (3,73/kg) PALVELUSTA Vastasavustetut SAVUSILAKAT PALVELUSTA Erä! PALVELUSTA Erä! kg PALVELUSTA Erä Vastasavustettu SAVUKIRJOLOHIFILEE 9 99 kg 6 99 kg omASTA mYLLYSTämmE Lihamestarimme nauta-sika JAUHELIHA Suomi SU P ER YL LÄTYS! VIHREÄ RYPÄLE 500 g (1,98/kg), Intia 19 99 kg 12 99 99 rs PALVELUSTA Erä! Vastasavustettu SAVUKIRJOLOHI 8 99 kg PALVELUSTA Erä! Tuore superior KIRJOLOHI kokonaisena, Suomi 1 99 Fazer JUUSTOja KAURASÄMPYLÄT 350 g (5,69/kg) Porin Leivän PORIN POIKA 6 kpl/300 g (2,97/kg) 89 pkt Valio VALIOJOGURTTI 1 kg, myös rasvaton (ei Eila, A+ eikä Luomu) 1 59 Pirkka suomalainen RASVATON MAITO 1 L 59 tlk tlk PYSYVÄSTI EDULLISESTI! 2 99 pkt kpl 4 99 maatilan Parhaat JUUSTOVIIPALEET 300 g (9,9/kg) Valio ARKIJUUSTO 1,25 kg (3,99/kg) 1 99 kpl 2 49 pkt Kivikylän MAKSAMAKKARA 300 g (6,64/kg) Kivikylän Huiluntuhti GRILLIMAKKARAT 400 g (6,23/kg) Valio OIVARIINI 500-600 g (4,15-4,98/kg), 2 rs/tal. 1937) ja TURU UURENKAUPUNKIN KILT (perustettu 1945) toivottava raaril kotokaupunkil riamulist menestyst ja sen kaikil asukkail äärest virkussi vuassi! "Mihist omen puust putto ete juurel" (Helmer Winter: "Meijän kiäl sukkeli sanoi", 1978). 844 3553, 044 704 3553 www.alina.fi Uusikaupunki – Onnea 400-vuotiaalle! MA-PE 10-17 LA 10-13.30 Alinenkatu 30, U:ki p. onnittelee kotikaupunkiaan Uuttakaupunkia 400v.! www.segertech.com STUDIO 25 Alinenkatu 30, Uusikaupunki Vihtorintori Laitila 29,90€ STUDIOsta löydät jUhLApUVUT Kaikki tummat puvut -20 % hinnat alk. 8-17, la 8-15 TERVETULOA! Maittava kotiruokalounas TARJOLLA M A-LA klo 11-15 Myös mukaan Onnea Uusikaupunki 400 v. 02 848 4801 Onnea 400-vuotias Uusikaupunki! Ketunkalliontie 1 Uusikaupunki Palvelemme Ma–la 7–22, su 9–22 Nämä tarjoukset voimassa tiistaina 18.4. huhtikuuta 2017 5 Kenkäkauppa Alina • aito, palveleva, iloinen ja reipasotteinen kenkäkauppa • aina uuskaupunkilainen Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. 127,90€ koot 42-62 rajoitettu erä yo-lakkeja Koulukatu 5, Uusikaupunki P. Seger Oy The Pressing Technology Specialist www.segertech.com Seger Oy The Pressing Technology Specialist www.segertech.com Seger Oy The Pressing Technology Specialist www.segertech.com Seger Oy 15v. – keskiviikkona 19.4. Ilman korttia 3,29/rs (5,48-6,58/kg) Säästä 0,80/rs ISO RASIA! 2 49 rs SU P ER YL LÄTYS! ps 9 99 kg Lihamestarimme viljaporsaan vähärasvaiset FILEESUIKLEET Suomi 12 99 Lihamestarimme paistovalmiit WIENINLEIKKEET viljaporsaan ulkofileestä, Suomi kg PALVELUSTA Erä! Tuoreet SILAKKAFILEET Suomi, säävaraus 15 99 PALVELUSTA Erä! Tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE Suomi kg 5 99 kg 1 99 rs 1 99 kg Kariniemen kananpojan marinoidut PAISTISUIKALEET 300 g (6,64/kg) Kariniemen kananojan marinoidut KOIPIREIDET 8 95 kg Lihamestarimme Viljaporsaan aidot panosvyö RIMPSULUUT myös marinoituna, Suomi 7 99 kg PALVELUSTA HK Viljaporsaan ULKOFILEE palana, Suomi 5 99 Atria viljaporsaan KASSLERPAISTI palana, Suomi kg 16 99 kg 9 99 kg Lihamestarimme naudan PAISTISUIKALEET Suomi PALVELUSTA Naudan KULMAPAISTI palana, Suomi HELSINGIN UUDENKAUPUNGIN KILTA (perustettu v. 02 842 4833 Avoinna ark. Ostoja myyntiliike Nelly Tunnelitie 4, Kalanti Puh: 044 938 0411 www.ostojamyyntinelly.fi Ti-Pe: 11:00–18:00 Apua, seinät repeää!!! Tavaraa on paljon!!! Tervetuloa!!! Meiltä kaikkea käytettyä kodin sisustukseen: Sohvia Sänkyjä Pöytiä Tuoleja Valaisimia Astioita Mattoja Ym.. Tiistaina 18
Kiitos, kun olet olemassa. Esimerkiksi sen, kuinka hän 18-vuotiaana kruunuprinssinä rakastui tulisesti Ebba Braheen, mutta ei saanut tätä puolisokseen. Täällä on koettu nälkää, vilua, tulipaloja, sota-aikoja ja massatyöttömyyttä, mutta niistä on selvitty. Joku sanoo, että olet parhaimmillasi kevään ja kesän loistavassa auringossa, mutta yhtä upeaa on kuljeskella tuulisilla rannoillasi syksyllä tai talven tuiskuissa. Myllymäen puistossa auringonlaskun aikaan elämä on tässä ja nyt. Sen kunniaksi voi istahtaa Pakkahuoneen terassille munkkikahveille tai kilistellä kuohuvaa makasiiniravintolassa. Kuninkaalla pukkaa keikkaa . Uuttakaupunkia on kehitetty ja kehitetään edelleen kaupungin asukkaiden parhaaksi. Uusikaupunki on nähnyt elämää useiden sukupolven aikana. Etelä-Pohjanmaalta Uuteenkaupunkiin muuttanut Mäenpää tuntee itsensä jo täysveriseksi uusikaupunkilaiseksi, vaikka pohjanmaalaisuuden kuuleekin puheesta. Rauhansoutu ja venetsialaiset kuninkaanlahdella kuulostavat hyvältä korvaan. Asenne, jolla asiat teemme, on se tärkein juttu. 400-vuotias päivänsankari lahjoittaa kunnon pirskeet. Kiitos, että et ole juossut ikuisen nuoruuden perässä. On tehty haaksirikkoja ja koettu karikoita, mutta palattu myös kotisatamaan. Samalla kun kunnat kautta maan haikailevat uusien työpaikkojen perään, meillä Uudessakaupungissa töitä riittää, jos ei nyt ihan kaikille ammattiryhmille, niin varsin hyvin ainakin teollisuudessa. Täällä on rakennettu laivoja ja purjehdittu merille. Kansikuvapojat Alvari Lankinen ja Kustaa II Aadolf eli Jouko Mäenpää.. . Hän on jättänyt kaupungille aloitteen Kaupunginlahden nimen muuttamisesta kuninkaanlahdeksi. Luvassa on kakkua, musiikkia ja mukavaa tunnelmaa. Kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö, jossa väestö muuttaa enenevissä määrin suurille kaupunkiseuduille. Oikeastaan syntymäpäiväsankari on kyllä lahjan ja kehuja ansainnut näin juhlapäivän kynnyksellä. – Tämä on ollut minulle erittäin mielenkiintoinen aikamatka Uudenkaupungin historiaan ja sen perustajan elämään ja persoonaan, hän kuvailee. – Kaunis Kaupunginlahti ansaitsee arvoisensa nimen, jota voitaisiin hyödyntää matkailussa ja kaupungin markkinoinnissa. Jos kaupungin perustaja Kustaa II Aadolf nyt tähyilisi kaupunginlahdelta merelle päin, hän varmasti myhäilisi. 6 Tiistaina 18. Kannattaa olla mukana – tällaista tapahtuu kerran elämässä. Tähän tervehdykseni lopuksi esitän toivomuksen, että me kaikki kerromme aktiivisesti eteenpäin kaupunkimme myönteisistä asioista. Sikses hyvin menee mutta menköön! Eija Eskola-Buri päätoimittaja Myllymäen puistossa auringonlaskun aikaan elämä on tässä ja nyt. Helppoja ratkaisuja, joilla estetään pienempien kuntien näivettyminen, ei ole tarjolla. Puutalokortteleissa voi kävellä hiljaisena ja valoisana kevätyönä ja kuvitella hevosten kavioiden kopseen. Kaupunginlahden paalutus on juuri uusittu ja sen reuna-alueet kunnostettu. Uudellakaupungilla on kuitenkin huomattavasti enemmän mahdollisuuksia ja toivoa kuin monella muulla kunnalla. Ihmeitä tapahtuu, jos on uskoa tulevaisuuteen ja halua tehdä töitä paremman huomisen hyväksi. Kokemusta uusikaupunkilaisuudesta hänelle on kertynyt yli 30 vuoden ajalta. Tehdään yhdessä lisää positiivisia asioita Hyvät uusikaupunkilaiset! Uusikaupunki täyttää huomenna 400 vuotta. Hyvät uutiset ovat vihdoin saaneet myös asuntorakennusyhtiöt kiinnostumaan Uudestakaupungista. Toivotan kaikille uusikaupunkilaisille mitä parhainta kaupungin 400-vuotispäivää! Atso Vainio Kaupunginjohtaja Asenne, jolla asiat teemme, on se tärkein juttu. Arvostettuna soturina tunnettu ja lempinimen Pohjolan leijona saanut kuningas on avannut kiertueellaan paitsi taistelijan sielunsa myös herkät puolensa. Kansan suussa kulkeva Pasklahti joutaisi hänen mielestään jo historiaan, sillä uusien jätehuoltomääräysten aikakaudella nimelle ei enää ole perusteita. Miltä näyttää kaupungin nykytilanne ja tulevaisuus. Lopputulos on kerrassaan upea – kaupunginlahti kukoistaa, eikä vähiten iltavalaistuksessaan! Edessä ovat nyt uimahallin ja koulukiinteistöjen suurinvestoinnit. Aina tulee uusia sukupolvia, joilla on uudet aatteet ja ajatukset tulevaisuudesta. Uusikaupunki sekä monet muut pienet ja keskisuuret kunnat kamppailevat kaupungistumisen megatrendiä vastaan. Ei tarvitse pönöttää. Kiitos, että et ole pysähtynyt paikoillesi. Ja uusia asukkaitakin voitaisiin houkutella asumaan Kuninkaanlahden rannalle, hän maalailee. Asu on vapaa, ja jokainen saa olla oma itsensä. Kuninkaana hänen kielensä on suomi ruotsalaisella aksentilla. Vanhan kirkon, melkein yhtä vanhan kuin k o k o k a u punki, kovilla penkeillä voi pysähtyä miettimään edellisten sukupolvien ankaraa elämää. Uusikaupunki on elävä esimerkki siitä, että pelkät työpaikat eivät elinvoimaa tuo. Näitä ominaisuuksia uusikaupunkilaisilta ei ole puuttunut. Lopullisesti asian ratkaisevat kaupungin päättäjät, ja hän saa tiettävästi tilaisuuden kertoa aloitteestaan kuninkaan roolissaan huomisessa kaupunginvaltuuston juhlaistunnossa. Olet vanha, mutta suoraan sanoen uskomattoman kaunis. Ainaisen marinan ja narinan sijasta voitaisiin sanoa, että kiitos. Mäenpää on testannut ideaansa jo kaupunkilaisilla ja saanut enimmäkseen positiivista palautetta. Autotehtaalta pukkaa töitä niin ettei koskaan ennen, ja kaupungin talouskin kääntyi sopivasti juhlavuodeksi reilusti plussalle. Mäenpään mielestä lempinimi Pasklahti joutaisi historiaan, ja Kaupunginlahti pitäisi muuttaa Kuninkaanlahdeksi. Jouko Mäenpää nauttii juhlavuoden roolistaan Kustaa II Aadolfina Eija Eskola-Buri Uudenkaupungin teatterin näyttelijänä uusikaupunkilaisille tutuksi tullut Jouko Mäenpää on saanut tänä vuonna elämänsä roolin Kustaa II Aadolfina. Entinen kriisikaupunki on huippukunnossa. KAUPUNGIN mannekiinina esiintyvä Mäenpää toivoo, että juhlavuodesta jäisi paikkakunnalle pysyvä muisto. Kaupungin perustaja on kiertänyt eri puolilla kaupunkia kouluissa, yhdistysten tapahtumissa ja messuilla. Ja tehkäämme yhdessä lisää positiivisia asioita, niin suuria kuin pieniäkin. Juuri nyt 400-vuotiaalla kulkee lujaa. Tarvitsemme myös kehittyviä opiskelumahdollisuuksia ja parempia liikenneyhteyksiä. Myös monitoimiliikuntahallille on selvä tarve, mutta eri asia on, milloin siihen on varaa. Suurkiitos Mauno Vannaksen säätiölle, jolta saatu tuki mahdollisti nämä kunnostustyöt. huhtikuuta 2017 MIKA REINHOLM Vanha, kaunis, täydellinen Uudenkaupungin torilla on huomenna syntymäpäiväjuhlat, johon kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita ilman lahjoja, kukkia ja muita muistamisia
– Vanhimmainen kysäisi, että tarvitaanko me nyt muka neljättä, Ida naurahtaa. Tämä on meidän jengi, kyllä me tämä klaarataan, Ida päättää hymyssä suin. TAMMIKUUN lopussa syntynyt Alvari oli yksi ensimmäisistä, Uudenkaupungin juhlavuonna syntyneistä vauvoista. Arjen pyörityksen keskellä Ida ja Jussi osaavat iloita perheestään, ja siitä, että kaikki on hyvin. Nyt parin kuukauden ikäinen Alvari on tyytyväinen vauva, kunhan muonitus pelaa ja syliä on tarjolla. Ida Lankinen . Perheen äiti myöntää olevansa helpottunut, että isommilla lapsilla ei vielä ole runsaasti harrastuksia. Olimme jo tottuneet nukkumaan yöt ja elämään arkea vähän isompien lasten kanssa. Arki oli löytänyt uomansa, viemiset, menemiset, tulemiset ja hakemiset oli saatu rullaamaan ja perhe eli normaalia lapsiperheen vauhdikasta arkea. Koko pakka meni tavallaan kertaheitolla uusiksi. – Raskaus oli aika odottamaton yllätys. Perhe viihtyy kotipaikkakunnallaan erinomaisesti. Myös isommat sisarukset kyseenalaistivat uuden perheenjäsenen aluksi. VAIKKA ALKUUN vauvan tulo laittoikin suunnitelmia uusiksi, kun Alvari tammikuun lopussa syntyi, hän tuntui kuuluvan Lankisen perheen kalustoon saman tien. – Alvari oli selvästi perheemme puuttuva palanen, josta emme vain tienneet. Ida myöntää, että viimeinen vuosi on ollut aikamoista tunteiden vuoristorataa. Lapsiperheen palvelut ovat Idan mukaan hyvällä tolalla, välimatkat lyhyitä ja harrastukset käden ulottuvilla. Hän halusi tulla osaksi meidän perhettä. Tiistaina 18. Täällä on tarjolla monipuolisesti kerhoja ja kahviloita, hän kiittelee. Ida ja Jussi Lankisen perheen piti olla jo kasassa, kun vauva ilmoitti tulostaan. Otteet ovat varmat, pitäähän vauvan lisäksi saada hoidettua muun perheen ruoat, vaatetus ja kotihommatkin. – Sisarukset ovat olleet aivan hurmaantuneita uudesta pikkuveljestä, Ida hymyilee. – Erityisesti kotona olevalle vanhemmalle sosiaaliset kontaktit muihin vanhempiin ovat todella tärkeitä. Sisarukset ovat olleet aivan hurmaantuneita uudesta pikkuveljestä. Kun loppukesästä 2016 Idan tekemä raskaustesti osoitti kahta viivaa, vanhempien päät olivat hetken pyörällä. Perhekeskeinen porukka nauttii toistensa seurasta, ja juuri yhdessäolon hetkillä äidin rinnassa läikähtää onni. Ajatus vaati jonkin verran totuttelua, hän myöntää. Uusi perheenjäsen on tuonut paljon iloa myös isommille sisaruksilleen. . Hän katselee uteliaasti ympärilleen ja vaihtaa vauhdissa äidin sylissä puolelta toiselle. – Tietysti isompien lasten koulut, eskarit ja kerhot rytmittävät meidän arkea. – Parhaita ovat ne hetket, kun katsoo sisarusten loistavaa ryhmädynamiikkaa ja tajuaa, kuinka hyvä sakki meillä on kasassa. – Tietysti joitain tarkempiakin kasvatusperiaatteita on ollut, mutta niistä on ollut vuosien varrella vähän joustettava, Ida hymyilee. Hoitajia Alvarilla riittää, eikä kukaan ole enää vauvan synnyttyä maininnut, etteikö juuri hän olisi perheelle tarpeellinen. Lankisen perheen kuopus tulee saamaan vanhemmiltaan elämäänsä samanlaiset eväät kuin sisaruksensakin. – Onnen tunteiden lisäksi läsnä on myös väsymyksen ja riittämättömyyden fiiliksiä. Kuusihenkisen perheen arki on vähitellen löytämässä uomansa, tosin Alvari ei ihan vielä suostu muun perheen aikataulujen mukaan elelemään. Äiti toivoo, että perheen lapsista kasvaa hyviä, maailmaa ja toisia ihmisiä kunnioittavia aikuisia. On paljon enemmän liikkuvia osia, jotka pitäisi saada sovitettua yhteen. Neljännen vauvan kanssa kaikki on tosi erilaista kuin vaikkapa ensimmäisen. huhtikuuta 2017 7 Alvari oli perheensä puuttuva palanen UUSIKAUPUNKI Päivi Sappinen Lankisen perheen kolme sisarusta, nyt 9-vuotias Elias, 7-vuotias Alisa ja neljän vanha Akseli pitivät vanhempiensa Idan ja Jussin elämän hektisyydestä huolen
Varsinais-Suomen liiton puheenjohtajana vuodesta 1995. Asui lapsuusvuotensa ja kävi koulunsa Uudessakaupungissa. 4) Terveisesi juhlivalle kaupungille ja se asukkaille. . 1) Mitä Uusikaupunki sinulle merkitsee. Otti osaa yleisurheilukisoihin 1960-luvun lopulla Lokalahden Leiskun riveissä. 2. 8 Tiistaina 18. . . Uusikaupunki on Heli Laaksosen kouluja lapsuuskaupunki. . 3. Kuka. . ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen 2015 . Omaksi ja läheiseksi Uusikaupunki muodostui kouluvuosina.Työvuosina puhun ja puolustan innoissani ihmisen mittaista, historiallista merikaupunkia. 2) Lempipaikkasi Uudessakaupungissa. Ei tahdo kovettua betonipatsaaksi muotopuutarhaan. Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen 2015 . Viljelysmaat ja hevoshaat Kalannin ja Pyhämaan seutuvil o selvä Toscana. Toiminut kolmen hallituksen ministerinä. . Hiuka ark ja vähä äpö. Visby + Toscana + Leningrad. . Kuka. . . . Suomen olympiakomitean varapuheenjohtajana 1993-2008. Ain pyäränkettinkit pois paikaltas ja kenkänauha auk. . . Liian usein näemme oman kotipaikkakuntamme hienoudet vasta ajan tai etäisyyden takaa. Uusikaupunki on koulukaupunki, lapsuuskaupunki ja kaikkien kaupunkien arkkityyppi omassa mielessäni. . Ja teollisuusalueet, kerrostalolähiöt, tyäväestö selvä Lenski! (Misä kyl en ol ikä ollu...) 4. Vuoden vakkasuomalainen nainen 2004 . Uudenkaupungin ruutukaava, meri kirkon takana, historian aallot lyömässä aina uudestaan kaupungin ylitse, sen savukalamainen puheenparsi se on Kaupunki. . Kuka nostaa esille kaupunginlahden ja rantakapakat. . Kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksen jäsen hän oli vuosina 2003–2011. Syntynyt 28. . . . . . Meri, kulttuuri ja kehitys. Minulla on maailmaa paljon nähneenä perusteltu syy sanoa, että meillä on täysi syy olla terveellä tavalla ylpeitä kaupungistamme! Kesällä Ilkka Kanerva karistaa pääkaupungin pölyt taakseen ja nauttii muun muassa Uudenkaupungin merellisestä tunnelmasta.. Läheiset ystävät, tutut paikat ja kaupungin kehitys. . Syntynyt 28.1.1948 Lokalahdella. . 4. . . . Pikkupojalle se merkitsi aikanaan Lokalahdelta nähtynä suurta maailmaa. . . Olisi korkea kynnys muuttaa takaisin U:kiin salaperäisen, kaivatun ruusutarhan kaltainen lumous haihtuisi! Parempi käydä vierailemassa vain, äitiä ja siskoa moikkaamassa. Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja, jossa tehtävässä vuodesta 1975 lähtien. Kuka kiittää kotikaupunkinsa turvallista kasvuympäristöä. Savukalamainen puheenparsi, saaristo, rannat ja kapakat, tori ja vierasastama. Tori ja vierasvenesatama.Tietysti myös koulu ja urheilukenttä. Mahdotonta ajatella kesää ilman Ukia! 2. . Asuu nyt Rauman Lapissa. . . Esitimme heille neljä kysymystä. . . Terveisiks kaua sit kirjotettu runo viästi ei vanhene! Uuskaupunk Semne see o, niinko vähäpoik. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja 2015 . Kaupunginkirjasto. Vuoden vakkasuomalainen 2002 . Jokainen mainitsee meren, mutta kenen mielestä täkäläinen puheenparsi on savukalamaista. . syyskuuta 1972 Turussa. Idylline ja merelähene ja historialline niinko Visby. Larin Paraske -palkinto 2009 . Tahtoo olla lehm koivu al. Mut kui merenkaltase silmä ja naur ko palja varppa rantvetes. 3) Kuvaile entistä kotikaupunkiasi kolmella sanalla. Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston Aurora-mitali, 2006 . huhtikuuta 2017 Uusikaupunki sydämessä Säveltäjä Aulis Sallinen, kansanedustaja Ilkka Kanerva, urheilujohtaja Antti Pihlakoski ja runoilija Heli Laaksonen ovat viettäneet lapsuusja nuoruusvuotensa Uudessakaupungissa. . Runoilija Heli Laaksonen: Kaikkien kaupunkien arkkityyppi 1. Kirjailija, runoilija, sanamaija. . . Siis vertaillen. Vastaukset ovat hyvin henkilökohtaisia, mutta niistä löytyy myös paljon yhtäläisyyksiä. 3. Mikael Agricola -mitali, 2008 . JARI LAURIKKO LENNART HOLMBERG Kansanedustaja Ilkka Kanerva: Ei kesää ilman Ukia 1
Pronssimitalit 4 × 1 500 metrillä vuoden 1983 SM-viesteissä ja 800 metrillä sisäratojen SM-kilpailuissa vuosina 1983 ja 1984. huhtikuuta 2017 9 Urheilujohtaja Antti Pihlakoski: Pocket size city 1. Siellä tuli vietettyä iso osa ajasta nuoruudessa – lähes päivittäin. Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtaja kaudella 2008–2012 . . Kaupunginlahti, sen rannat ja kapakat, saaristo. . Oopperoiden lisäksi hän on säveltänyt sinfonioita, konserttoja ja kamarimusiikkia. 2. . Syntynyt 2. Kuka. . Se on etuoikeus ja velvollisuus, jotta kaupungin idylli ja herkkyys välittyy myös sen tuleville asukkaille. 3. Asunut Uudessakaupungissa 1972– 1987 . . . . . . toukokuuta 1961 Ruskolla . . . Kiitos ja onnea! Musiikki astui Aulis Sallisen elämään voimalla hänen nuoruusvuosinaan Uudessakaupungissa. . RIITTA SALMI MAARIT KYTÖHARJU/ MUSIC FINLAND Antti Pihlakosken lempipaikka Uudessakaupungissa oli urheilukenttä.. Rakkaus saaristomereen ja kalastukseen sai alkunsa Ukissa. . 3. Lempipaikkani on urheilukenttä. . . Euroopan yleisurheiluliiton (EAA) hallituksessa. Taiteilijaprofessoriksi 1976. . . Uudessakaupungissa viettämäni ikävuodet 9-19 merkitsivät mieheksi kasvamista ja elinikäisten ihmissuhteiden solmimista. Samalla sijalla on Uudenkaupungin saaristo. Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnetuimpia klassisen musiikin säveltäjiä . Uusikaupunkilaiset voivat olla ylpeitä kotikaupungistaan – hieno historia ja tulevaisuus. Pocket Size City (Taskukokoinen kaupunki) 4. Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja vuosina 2006–2012. Uusikaupunki on nuoruuteni tärkeiden vuosien turvallinen kotikaupunki, joka antoi suunnan elämälle. . Julkaissut esseekokoelman Sadepäivän kirjoituksia (2005) ja Päiväkirjat vuosilta 1981–2015 (2015). Ja tietysti Pookin piha, joka toimi koulupoikien intiaanisotien näyttämönä. Traditio, meri, kehitys 4. Urheiluvaikuttaja ja urheilujohtaja, mm. Noina vuosina musiikki tunkeutui elämääni sellaisella voimalla, että vamma jäi pysyväksi. Kuka. . . . Yleisurheilun Helsingin EM-kisoissa 2012 järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. huhtikuuta 1935 Karjalassa Salmin pitäjässä. 2. Satojen vuosien ajan varttuneena ja vauraana kaupungilla ja sen asukkailla on nyt mahdollisuus säilyttää ehjänä ympäröivä luonto. . Valittiin nelivuotiskaudelle Kansainvälisen yleisurheilujärjestö IAAF:n hallitukseen 2015. Syntynyt 9. . . JANE ILTANEN Säveltäjä Aulis Sallinen: Pookin piha intiaanisotien näyttämönä 1. . . Tiistaina 18. Asunut lapsena ja nuorena Uudenkaupungin Alisellakadulla. Kirjoittanut ylioppilaaksi Uudenkaupungin Yhteislyseosta
huhtikuuta 2017 Jasmin Jussila Mitäköhän nuoret haluaisivat antaa lahjaksi 400-vuotiaalle Uudellekaupungille. GALLUP Helmi Laihonen haluaisi antaa 400-vuotiaalle Uudellekaupungille lahjaksi rahaa. Sanni Oinonen lahjoittaisi uudet koulut kotikaupungilleen. Charlotte Lehtonen näkee Kustaa Aadolfin patsaan tarpeelliseksi Uudellekaupungille ja haluaisi antaa sellaisen lahjana kotikaupungilleen. Aino Usvalan lahjaksi päätyisi koiratarhan kunnostus.. Jos voisin antaa kaupungille lahjan, se olisi... 10 Tiistaina 18. Lahjaideoita syntyi Kustaa Aadolfin patsaasta aina liikuntahalliin asti. Otto Niinisaari pohtii antavansa paljon puhutun liikuntahallin jo 400-vuotiaalle Uudellekaupungille. Aino Grönroosin pakettiin päätyisi veistos tekstillä: Uusikaupunki
Kun aloin käydä lauluyhtyeitä läpi, Semmarit nousi esiin heti. Museossa on maksuton sisäänpääsy juhlapäivänä klo 12-15. Semmarit eli Seminaarimäen Mieslaulajat esiintyy torilla. . Suurkaupungin juhlallisuuksien kanssa ei Meloksen mukaan pystytä, eikä halutakaan kilpailla. MIIA HELENIUS. Kaupungin eri yhdistyksiä, seuroja ja harrastusporukoita on kannustettu järjestämään tapahtumia ja tekemistä muun muassa jakamalla avustuksia juhlavuoteen liittyvien tapahtumien järjestämiseen. Haluamme tuottaa meidän kaupungin näköistä, jokaiselle sopivaa ohjelmaa laadukkaasti, Melos korostaa. Työryhmä oli samalla kannalla ja nyt tämä mukaansatempaava musiikkielämys tänne saadaan, kertoo kaupungin kulttuurikoordinaattori Rauno Melos. Kuorolla on viihdyttävä, lämmin ja sydämellinen meininki, joka sopii kaupunkiimme erinomaisesti, Melos pohtii. Tiistaina 18. Aamu alkaa kirkonkellojen soitolla, kuten myös vastaavissa juhlallisuuksissa sata vuotta sitten. Puoliltapäivin voikin suunnistaa tutustumaan Wahlbergin museotalon juhlavuoden näyttelyyn. – Yhteisöllisyys ja ihmisläheisyys ovat olleet lähtökohtina kaupungin ohjelmaa suunniteltaessa. Konsertti järjestetään lauantaina 10.6. Rauno Melos . – Ihan käytännön kannalta soittaminen on mahdollisesti kylmässä ilmassa haastavampaa kuin laulaminen. Kun aloin käydä lauluyhtyeitä läpi, Semmarit nousi esiin heti. huhtikuuta 2017 11 Syntymäpäiväjuhliin kutsutaan kaikki UUSIKAUPUNKI Päivi Sappinen Uusikaupunki täyttää pyöreitä vuosia keskiviikkona 19.4.2017. Noin tunnin mittainen konsertti alkaa viideltä ja torijuhlan juontajana toimii oman kylän poika, näyttelijä Lauri Ketonen. Kaupunginvaltuuston juhlakokous ja tulevaisuusseminaari järjestetään puolestaan Uusikaupunki 400 -Areenalla yhdeltä iltapäivällä. JUHLAVUODEN järjestelyissä teemana on erityisesti yhteisöllisyys. Virallisen juhlapäivän lisäksi luvassa on kaupungin järjestämänä vielä ainakin kesäinen, nuorille suunnattu puistokonsertti Uki 400 Pop, jonka pääesiintyjäksi saapuu Ellinoora. Heti aamuyhdeksältä kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan Mörnen virastotaloon, jossa ovia pidetään avoinna aina puoleenpäivään saakka. Torilla tahdista vastaa sen sijaan Seminaarinmäen mieslaulajat, eli Semmarit. Kulttuurikoordinaattori Rauno Melos toivoo runsaasti väkeä juhlimaan kaupungin syntymäpäiviä. – Kun juhlavuoden toimikunta perustettiin, minulla oli jo alustavasti mielessä konsertti, musiikkimiehiä kun olen. Porilainen lyömäsoitinyhtye PPPercussion esiintyy kaupungin 400-vuotisjuhlissa. Kirkon portailla kuultava Jumala ompi linnamme -virsi on myös perua sadan vuoden takaisesta juhlasta. KOULULAISTEN päivä alkaa keskiviikkona vasta iltapäivästä, jolloin he marssivat iloisena kulkueena jäähallilta torille. Juhlapäivän ohjelmassa on haluttu panostaa ihmisläheisyyteen ja laatuun Kuningas Kustaa II Aadolf (Jouko Mäenpää) avaa juhlapäivänä Mörnen virastotalon avoimet ovet ja on muutenkin mukana juhlapäivän riennoissa. Semmarit valikoitui esiintyjäksi muutamastakin syystä. – Uki 400 Popin tunnelmasta tullaan nautiskelemaan näillä näkymin Kaupunginlahden rannalla, ja lapsille ja nuorille tapahtuma on maksuton, Melos sanoo. Kulkuetta johtaa porilainen lyömäsoitinyhtye PPPercussion. Puoli kymmeneltä torin valtaavat uusikaupunkilaiset lapset, kun on vuorossa Nukketeatteri Piironginlaatikon ja varhaiskasvatuksen katuteatteriesitys. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki, ja syntymäpäiväkahvit kakkuineen hörpitään areenalla seminaarin jälkeen, kolmen maissa. Kaupungin 400-vuotista taivalta juhlitaan luonnollisesti kaupungin eri puolilla koko päivän ajan
UUDENKAUPUNGIN MUSEON KOKOELMAT Taksikopin paikalla on nyt pikaruokaravintola ja päivittäistavarakaupasta huolehtii S-market. Valokuvaamo Varjuksen ottama kuva vuodelta 1965. Valokuvaaja Fred Runeberg kuvasi Kaupunginlahden rannan tunnelmia 1950-luvun lopulla. Torin vasemmassa reunassa on pieni taksikoppi ja eteläpuolella Kauppakunta Kalannin puinen myymälärakennus ja ravintola Kirsta. huhtikuuta 2017 Tässä paikassa ennen ja nyt Uusikaupunkilaista torielämää 1880-luvulla kuvasi kaupunginlääkäri Alarik Achrén. Alinenkatu 5:ssä seisoo yhä sama kaupunkitalo kun sata vuotta sitten. Kuvassa oikealla näkyvä rakennus on Alinenkatu 5. UUDENKAUPUNGIN MUSEON KOKOELMAT Vilinää Alisellakadulla maalishuhtikuun vaiheessa. Torikaivo ja raatihuone ovat yhä paikoillaan. 12 Tiistaina 18. Kalarannan seisake on purettu jo vuosia sitten. Tori vuonna 2017. Vastarannalla oleva vaalea rakennus on Kalarannan seisake.. Augusta Olsson otti tämän kuvan Alisenkadun itäpäästä vuonna 1910. UUDENKAUPUNGIN MUSEON KOKOELMAT Juuri remontoitu ranta odottaa kevättä ja veneitä
. – Tuvassa sitä nukuttiin ylisja alissängyissä. UUDENKAUPUNGIN MUSEO. Isovanhemmille oli rakennettu salin päätyyn lisäosa. Talossa onkin jo totuttu siihen, että kun jotakin asiaa ei tiedetä, todetaan että: Kysy Esteriltä. Esterin syntymävuonna Suomessa syntyi lähes 80 000 lasta. Voi että sitä tunnetta, kun sain ensimmäisen nuken, jolla oli guttaperkkapää. Viimeiset reilu kuusi vuotta Ester Anttila on asunut Kalannin Palvelukeskuksessa. Vielä kun rehtiin suomalaiseen perusruokaan tottunut Anttila saisi kunnon punaista maitoa ja voita leivälle kevytversioiden sijasta, kaikki olisi kohdallaan. – Ei meillä lähisuvussa ole kukaan näin vanhaksi elänyt. Tiistaina 18. . Kuva 1910-luvulta: Uudenkaupungin museo, Vilppu Aallon kokoelmat. Elämä oli yksinkertaisempaa ja ihmiset tyytyväisempiä. Myöskään ”kukostukset” eli parsakaali ja monet nykyajan uudet, erilaiset ruoat eivät kuulu äidin suosikkeihin. No perunapuuro, ja se ol sit niin hyvää, Ester Anttila vakuuttaa. – Koulussa oli sellainen vanhapiikaopettaja. KUUSILAPSINEN perhe asusti tuvan, kamarin ja salin käsittävää taloa. Ennen omaa koulutaloa, vuonna 1901 aloittanut Lahden kansakoulu oli aluksi vuokralla Velluan Mattilassa. – Oli siinä aikakaudessa hyvätkin puolensa. Anttilasta tuli varaäiti nuoremmille sisaruksille, joista Liisa oli vain kaksivuotias. – Tiedätkös mikä on pitkäpuuro. Suvella kelpaa, kun pääsee kylälle ulkoilemaan rollaattorin kanssa. huhtikuuta 2017 13 ”Jostain olen pitkäikäisyyden geenin saanut” KALANTI Merja Halinen Kun Kalannin Vellualla pienviljelijäperheeseen syntyi 4. Se oli sitten kaunis ja merkillinen, Ester Anttila muistelee vieläkin ihastuksesta huokaillen. Ester Anttila on 100-vuotiasta Suomea vuoden vanhempi Maailma on nykyisin hyvin erilainen kuin 101-vuotiaan Ester Anttilan lapsuusja nuoruusvuosina. VAIKKA LAPSET pistettiin jo pieninä töihin, leikkeihinkin jäi aikaa. Sinä päivänä, kun pääsimme ripille, isä kuskasi minut hevoskyydillä kirkkoon. Huolettomat nuoruusvuodet katkesivat pian äidin kuolemaan. Varsinaiset kouluvuotensa Anttila kävi vuonna 1905 rakennetussa Lahden kansakoulussa. – Nuket olivat sellaisia kangasnukkeja. Silloin saa usein juttuseuraakin ja kovaa hämmästelyä, kun kerron ikäni, Anttila kihertää. Hän muistaa rihvelitaulun, johon lapset opettelivat kirjoittamaan nimensä ja piirtämään. Rippikoulukavereina olivat Anttilan muistelun mukaan muun muassa Jussin Allan, Niemelän Tuulikki ja Lehtosen Onni. Tytär Lea Anttila kertoo, että äiti joutui nuorena syömään niin paljon kanaa, että vanhempana hänelle kehkeytyi suorastaan kammo kanaruokia kohtaan. Perällä oli vielä piian sänky. Koulumuistoista hän kertoo sukunimeen liittyvän tapauksen. PUOLISON kuoltua vuonna 1967 Anttila jatkoi tilanpitoa kahden tyttärensä kanssa 1970-luvun lopulle. Ester Anttila kävi koulua vuonna 1905 rakennetussa Lahden kansakoulussa, jonka piirustukset laati meijeristi Oskar Lundgren yhdessä koulun johtokunnan kanssa. 90 vuoden ikää pidettiin jo ihan kauheana ja nykyisin sen ikäisiä on paljon. Voi että sitä tunnetta, kun sain ensimmäisen nuken, jolla oli guttaperkkapää. – Meillä oli silloin jo polkupyörä, jolla ajoin kirkolle rippikouluun. Perheen sukunimi muutettiin nimittäin Hannulaksi ja vanhemmat käskivät lasten kertoa asiasta opettajalle. Tilalla viljeltiin viljaa ja pidettiin eläimiä. helmikuuta 1916 toinen lapsi, tytär Ester, Suomi kuului vielä Venäjän keisarikuntaan. Siinä missä moni nuorempi on dementoitunut, hänellä muisti pelaa edelleen hyvin. Kantosen taloon myöhemmin syntyneet nuoremmat sisarukset näkivät jo päivänvalon itsenäisessä Suomessa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä ja elanto tuli kuten lapsuudenkoti Hannulassakin viljelyksistä ja eläintenpidosta. – Kun muuta ruokaa ei ollut, otettiin kana kurkusta kiinni ja pistettiin ruoaksi. toukokuuta 1932. Myöhemmin Anttila avioitui naapurinpojan, Martti Anttilan kanssa, joten Velluan ”keskkylästä” ei tarvinnut muuttaa kauemmaksi. – Päivä kerrallaan tässä mennään. RIPILLE Anttila pääsi 16. Koulumaailmaan Anttila sai tutustua jo viiden vanhana, jolloin Kalannissa toimi vielä seurakunnallinen kiertokoulu. Sen jälkeen tilaa on emännöinyt tytär Leila Larjama. Ruoasta ei Anttilan mukaan ollut koskaan pulaa, kun omavaraistaloudessa elettiin. Jostain olen pitkäikäisyyden geenin saanut. Tyttöjen elinajanodote oli tuolloin 49,2 vuotta ja poikien 43,1 vuotta. Minulle on jäänyt mieleen, kun hän tokaisi, että Kantonen sinä olet etkä mikään Hannula, muistelee Anttila hymyillen
Vaikka naapuritaloilla saattoikin olla käytössä hyvinkin samanlainen pohjaratkaisu, niin silti lopputulos oli uniikki ja persoonallinen, lisää Kivistö. – Usein vielä kadun päässä on jokin kertova kiintopiste. Paikalliset puuseppämestarit ovat panneet parastaan tehdessään 1800-luvun kohtuullisen yksinkertaisilla käsityökaluilla toinen toistaan taidokkaampia ikkunanpuitteita, koristelaudoituksia ja pihaportteja. Kadun päästä näkee jopa kaupungin toiseen päähän. Monet ovat onnistuneet löytämään niille myös mielekästä käyttöä asuintilojen jatkeena, esimerkiksi askartelutilana tai pihasaunana, toteaa Marko Kivistö. Chiewitzin laatiman tiukan ruutuasemakaavan mukaan. Korttelit erotettiin toisistaan paloturvallisuussyistä leveiden katujen ja puiden muodostamien palokujien kautta. Th. Toinen kaupunkikuvaan vaikuttava seikka ovat mäet, on Kukonmäki, Myllymäki, Sorvakonmäki, Kivimäki. Asuinrakennukset sijoitettiin kadunsuuntaisesti. TIUKAN ruutuasemakaavan takia Uudellekaupungille ovat leimallisia pitkät kaupunkinäkymät. Voi vain kuvitella, miten mahtavan arvokkaalta rakennus on näyttänyt valmistuttuaan 1863, etenkin kun ympärillä oli vain matalia asuinrakennuksia ja kaupunki oli käytännössä vielä lähes puuton. huhtikuuta 2017 Vanha ja uusi kaupunki UUSIKAUPUNKI Maija Ala-Jääski Uusikaupunki tunnetaan viehättävänä puutalokaupunkina. – Mielestäni vanhan talon korjaamisessa on aina kaksi puolta, tekninen ja henkinen. SAMAA HENKEÄ, innostusta ja asiaan paneutumista, Marko Kivistö on löytänyt myös vanhojen talojen nykyisistä omistajista. 14 Tiistaina 18. Tätä voisi verrata omakotitaVuosisadat kohtaavat kaupungin katukuvassa. Pitää kuitenkin ymmärtää vanhan rakennuksen asettamat rajoitteet ja elää yhdessä rakennuksen kanssa, sanoo Kivistö. Goottilaistyylisestä kirkosta tuli suuri, sinne mahtui 1300 henkeä ja sen torni kohoaa 56 metrin korkeuteen. Uusi kirkko sijoitettiin mäen päälle, torin ylälaitaan. Korkea torni näkyi myös kauas merelle ja ohjasi näin kaupungin merenkulkijat kohti kotia. – Tämä kertoo sekä asukkaiden että rakentajien kunnianhimosta ja viitseliäisyydestä. LÄHES kaikki Uudenkaupungin keskustan rakennukset paloivat maan tasalle kahdessa suuressa kaupunkipalossa vuosina 1846 ja 1855. – Toki korjaaminen pitää tehdä teknisesti oikein, niin että rakennuksessa voi asua vielä seuraavatkin sukupolvet. Rakennusten kunnostustöihin perehdytään huolella ja löydettyä tietoa jaetaan auliisti muille puutaloasukkaille. – Uudenkaupungin keskustan vanhat puutalot ovat täynnä silmänruokaa, koristeellisia yksityiskohtia ja todellista käsityötaidetta, tiivistää arkkitehti Marko Kivistö. Jotta näin ei enää tapahtuisi, rakennettiin kaupunki uudelleen lääninarkkitehti G. – Uusi kirkko on rakennuksena todella mittava ja se hallitsee vieläkin kaupunkikuvaa, kirkontorni näkyy keskustan kaduille ja pihoille melkein joka suunnasta. – Kaupunki olisi paljon tylsempi ilman mäkiä, ne tuovat näkymiin rytmiä ja vaihtelua. Tähän päivään säilyneitä puutalokortteleita Uudessakaupungissa on noin 40. Vanhat puutalot ovat täynnä viehättäviä yksityiskohtia.. LÄÄNINARKKITEHTI Chiewitz suunnitteli kaupungille myös uuden kirkon. – Monet kaupunkimme kaupunkikuvalliset tekijät ovat meille itsestään selviä, koska ne ovat aina olleet niin. Kaupungin keskusta onkin maamme parhaiten säilyneitä empire-tyyli puutalokorttelialueita. Kirkkomme on suuri ylpeyden aihe, pohtii Kivistö. Kaupungissa on yhä kirjoittamaton sääntö, että niin korkeaa taloa ei saa rakentaa, että se peittäisi kirkon tornin. Esimerkiksi Vuorikadun toisesta päästä näkyy Myllymäki ja vanha vesitorni, toisesta taas telakan nosturit. – Vanhoissa puutalokortteleissa on asuinrakennusten lisäksi myös valtava kirjo mielenkiintoisia, uteliaisuuttakin herättäviä ulkorakennuksia. Jäljelle jäi vain Vanha kirkko sekä muutamia asuinrakennuksia kaupungin laitamille. Yksikerroksisten, puisten talojen lisäksi tonteilla oli paljon sivuja ulkorakennuksia ja koko piha suljettiin katseilta puisten aitojen ja porttien taakse
Marko Kivistö Uusi kirkko hallitsee yhä kaupunkikuvaa. Tiistaina 18. Myös 1900-luvun arkkitehdit, erityisesti 1930–1970-luvuilla toimineet ovat piirtäneet tänne monia tyylikkäitä rakennuksia. Arkkitehti Marko Kivistöllä on myös toinen syy passittaa uusikaupunkilaiset liikkeelle. Jos haluamme, että katu pysyy torin tavoin elävänä, niin meidän täytyy tehdä asialle jotain. Maaston korkeuserot tuovat kaupunkikuvaan elävyyttä ja rytmiä. Kulkea kaupungilla, piipahtaa paikallisissa yrityksissä, jäädä kohtaamaan ihmisiä. – Uudenkaupungin pääkadun, Alisenkadun, kohtalo kauppakatuna on meidän asukkaiden ja kuluttajien käsissä. Uudellekaupungille on tunnusomaista pitkät katunäkymät.. Vuorikadun päässä tyylikäs kivitalojen rivi kohtaa rivin viehättäviä puutaloja. Jos tontilla on korkeuseroja, on se toki hankalampi rakentaa, mutta myöhemmin paljon mielenkiintoisempi pihamiljöö, Marko Kivistö havainnollistaa. SE, ETTÄ kaupunkikuvaan sekoittuu uutta ja vanhaa rakennuskantaa, on arkkitehdin silmin osa luonnollista kaupunkikehitystä. Taloja, jotka ovat kuin suoraan modernin arkkitehtuurin käsikirjasta, muistuttaa Kivistö. Uudessakaupungissa on monin paikoin onnistuttu yhdistämään vanha ja uudempi rakennuskanta toimivaksi kokonaisuudeksi. huhtikuuta 2017 15 lotonttiin. Uusikaupunki on täynnä mielenkiintoisia näkymiä ja kontrasteja. – Kannattaakin kuljeskella kaupungilla, pysähdellä ja kurkistella, katsoa välillä sivulle, välillä ylös. Uusikaupunki on täynnä mielenkiintoisia näkymiä ja kontrasteja
Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kukon askeleen päästä Onnittelut 400 vuotiaalle Uudellekaupungille! Laitilan kaupunki. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON LYHYT MATKALÄHILUKIOON MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. huhtikuuta 2017 MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. 16 Tiistaina 18. Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN Kysy lisää tonteista sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON 575-vuotias Rauma onnittelee 400-vuotiasta Uuttakaupunkia! rauma.fi Pyhärannan kunta ja www.pyharantaan.fi onnittelevat 400-vuotiasta UUttakaUpUnkia Raision kaupunki onnittelee 400-vuotiasta Uuttakaupunkia Edullista asumista ja maan parhaat yritystontit www.raisio.fi Turun kaupunki onnittelee 400-vuotiasta uuteen lentoon lähtenyttä Uuttakaupunkia! Saaks niitä Mersuja myös pinkkinä. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. 044 435 5401 MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p
Pohitullin koululla, kansalaisopiston tiloissa alkoi eläkeläisten Facebook-kurssi. 2017 kello 12. Tällaista on arki Uudessakaupungissa. Toista tuhatta Mercedes-Benziä, A-sarjaa ja GLC:tä, odotteli autolaivaa ja kuljetusta uusille omistajille. huhtikuuta 2017 17 . . Uudenkaupungin satamassa, asfalttikentällä kimalteli maanantaina puolenpäivän aikaan mersumeri. Maaret Tukiainen käveli ohi torin. Jani Vilpas valvoo oluen valmistumista Vakka-Suomen Panimolla. Tiistaina 18. Joutsenet nauttivat keväisestä päivästä. Jatkuu seuraavalla sivulla EIJA ISOTALO SIRKKU HIRVONEN OUTI SOININEN MIKA REINHOLM KEIJO VÄÄNÄNEN PÄIVI SAPPINEN Perhepäivähoitaja Heli Sjöberg luki hoitolapsilleen, 3,5-vuotiaille Emmalle ja Jamielille satua saatuaan pienemmät lapset päiväunille. Kuvausryhmä jalkautui eri puolille kaupunkia tallentamaan 400-vuotiaan arkea kevättasauksen päivänä maanantaina 20.3
Niin A-mersut kuin GLC-katumaasturit vuorottelivat sulassa sovussa autotehtaan kokoonpanon linjalla. Aila Lehti on asunut Sorvakon kodissaan vuodesta 1975 lähtien. Hän kertoo kävelevänsä näissä maisemissa usein ja nauttivansa luonnosta, jota on tarjolla koko kävelymatkan ajan. Parturi-kampaamo Meritähdessä Laura Pikkarainen värjäsi asiakkaan hiuksiin keväistä hohdetta. RAIJA HERRALA-NURMI EIJA ESKOLA-BURI RAUNO LAINE MAIJA ALA-JÄÄSKI MAIJA ALA-JÄÄSKI VALMET AUTOMOTIVE Alinenkatu 29:n sisäpihalla talonmies Matti Silvennoisen kevättöihin kuuluu hiekoituksen lakaiseminen. Autonrakentajat vasemmalta Juha Kuusisto , Terhi Toivonen ja Antti Pihlajavesi. Karjaan poikia alunperin oleva Silvennoinen on viihtynyt Uudessakaupungissa jo 37 vuotta.. 18 Tiistaina 18. Jami Bäckman toi pyöränsä keväthuoltoon U:gin Pyörän yrittäjälle Matti Suomiselle. Vanhainkoti Merituulessa asuva Kaarin Salmin nautti aurinkoisesta säästä yhdessä vapaaehtoisten ulkoiluystävien Satu Simosen ja Olli Hietikon kanssa. huhtikuuta 2017 Tällaista on arki Uudessakaupungissa Valmet Automotivella tehtiin Mercedes-Benzin kahta mallia. Tarja Holvisola nautti kevätpäiväntasauksesta ja kauniista meriluonnosta Sulkuporteilla
Tiistaina 18. huhtikuuta 2017 19 Tällaista on arki Uudessakaupungissa Jami Bäckman toi pyöränsä keväthuoltoon U:gin Pyörän yrittäjälle Matti Suomiselle. Karjaan poikia alunperin oleva Silvennoinen on viihtynyt Uudessakaupungissa jo 37 vuotta.. Whippet-koirat Bailey (vas.) ja Raipe nauttivat kevätauringosta. PIRKKO VARJO MIRA SANKKILA MAIJA ALA-JÄÄSKI MERJA HALINEN RISTO-MATTI KÄRKI SONJA STENMAN Alinenkatu 29:n sisäpihalla talonmies Matti Silvennoisen kevättöihin kuuluu hiekoituksen lakaiseminen. Mira Sankkila kuvasi lemmikkinsä, joiden kanssa hän oli lähtenyt päivälenkille. Kalantilaisen Suontaan maitotilan emäntä Merja Salmela sai heti seuraa pestessään 70 lehmän pihattonavetassa vesiastioita. Simo Nissinen keräämässä hiekoitushiekkaa Uudenkaupungin hautausmaan parkkipaikalta. Suuhygienisti Lisbet Palmroos on aloittamassa hammaskiven poistoa Oma Hammaslääkäri -asemalla. Askodin parlamentti perkasi päivän puheenaiheet. Hotelli Aquariuksen lounas maistui ruokailijoille. JUSSI AROLA KARI AALTO EIJA ESKOLA-BURI RAMI VÄHÄTUPA. Kaupungin pienimmässä koulussa Pyhämaan koulussa opiskeltiin ahkerasti
Jaana ja Mika Marttila ovat molemmat olleet vuosia Valmet Automotivella töissä. Autotehdas oli todella joustava, kun päivähoidon kanssa oli pulmia, kiittelee Taru. – Alunperin työhön sisältyi paljon matkustusta ja se oli myös yksi syy, miksi työ miellytti, sillä pidän matkustamisesta. Nyt onneksi saimme Mikaelin päivähoitoon vuoropäiväkotiin, joten tilanne helpottuu. Kalannin Häähästä kotoisin oleva mies sai pari vuosikymmentä myöhemmin tehtaalle myös vaimonsa Jaanan. Plussaa autotehtaassa: todella hyvät etenemismahdollisuudet Kaj Skön, 35 . . Kaj on päivätyössä ja hakee usein Mikaelin hoidosta, kun Taru on iltavuorossa. – Alunperin näytti, että hommia olisi pariksi vuodeksi Porsche-tuotannon parissa, mutta sitten tulikin uusia tuotantosopimuksia, jotka tempaisivat mukaansa, selvittää Kaj. . Mutta iso talo houkutteli. – Poikamme jatkaa tilalla ja . laadunmittaaja, poissaolokorvaaja kokoonpanossa . Plussaa autotehtaassa: hyvät etenemismahdollisuudet, itse voi vaikuttaa palkkaukseensa Puolitoistavuotias Mikael on kaikkien silmäterä, niin isoäiti Jaana Marttilan (vas), isoisä Mika Marttilan, isä Kaj Skönin kuin äiti Taru Skönin. – Kun Kaj on työmatkoilla, tilanne on pulmallinen. TARU SKÖN on ollut pariin otteeseen autotehtaalla töissä; kouluaikoina ensiksi pari viikkoa kesätöissä, sitten talousosastolla ja nyt vuodesta 2014 kokoonpanossa. . . . Vaimo Jaana oli pari vuosikymmentä töissä kunnalla, ensin Kalannin ja sitten Uudenkaupungin koulujen keittiöissä. Jaana, Taru ja Mika tekevät vuorotyötä. Taru-tyttären ensimmäinen kesätyöpaikka oli myös autotehdas. Nuorena miehenä ennen armeija-aikaa hän oli töissä Laitilassa, sahalla. huhtikuuta 2017 Koko suvun työpaikka UUSIKAUPUNKI Eija Isotalo – Hieman tuttuja hymyilyttää joskus. Vanhemmat, tytär ja vävy töissä autotehtaalla Jaana Marttila, 53 . Plussaa Uudessakaupungissa: eri puolilta maata kotoisin olevien kaupunkilaisten tuoma monimuotoisuus . . Isän ja äidin jalanjäljet autotehtaalle olivat tutut ja ensimmäinen kesätyö tasoitti myös tietä. . . Nyt matkat ovat hieman vähentyneet ja kohteet lähentyneet Eurooppaan, kun Mikael syntyi. . Plussaa Uudessakaupungissa: sopivan kokoinen, hieno kaupunki, mukavia ihmisiä . 20 Tiistaina 18. Laitilasta kotoisin oleva Jaana ja Mika muuttivat viime joulukuussa Kalannin Häähästä Sorvakkoon, omakotitaloon. Plussaa Uudessakaupungissa: kaikki palvelut lähellä . . kokoonpanon tiiminvetäjä . Plussaa Uudessakaupungissa: loistava kirjastoautopalvelu . Siellä on hyvät etenemismahdollisuudet, jos vain haluaa tarttua niihin, korostaa Jaana. Valmistuttuaan Novidasta merkonomiksi hän työskenteli autotehtaan talousosastolla ja silloin hän tapasi tehtaalla aviomiehensä Kaj Skönin. MIKA MARTTILA on ollut autotehtaalla jo vuodesta 1982 lähtien. – Vuosien kuluessa olen kahlannut kokoonpanon eri tehtävät tarkasti. Matolla puolitoistavuotias, isoisän silmäterä, lapsenlapsi Mikael työntää kädessään hopeista, pientä leluautoa ja lausuu ponnekkaasti autosanaa. . Niinpä hain tehtaalle vuonna 2005, muistelee Jaana ja jatkaa: – Tiesin autotehtaan hyvät ja huonot puolet jo etukäteen. pakkaussuunnittelija . . Aviomies Kaj Skön on ollut Valmet Automotivella vuodesta 2008 lähtien. Vaasalainen Kaj kiersi Rauman, Helsingin ja Saksan kautta Uuteenkaupunkiin. Plussaa autotehtaassa: tasapuolinen työpaikka naisille ja miehille, ei tuijoteta koulutodistukseen Taru Skön, 25 . He asuivat vuosikymmeniä Mikan kotitilalla Kalannissa. Kysyvät mitä perheyritykseen kuuluu, hymähtää Mika Marttila tyttärensä ja vävynsä olohuoneessa. Armeijan jälkeen hän suuntasi autotehtaalle. kokoonpanon tiiminvetäjä . Työ vei ja vie hänet edelleen useasti maailmalle. . – Sitten alkoi tehdä mieli jotain muuta. Mika Marttila, 56 . Autotehtaalla on ison talon edut ja olen viihtynyt siellä hyvin, miettii Mika. Nyt autotehtaalla on korihitsaamossa yli 600 robottia kokoamassa mersuja.. Plussaa autotehtaassa: tarjoaa itsenäisiä, haastavia työtehtäviä, talo täynnä eri alojen ammattilaisia Vuosikymmenien varrella autonrakentaminen on muuttunut rajusti. – Ja näyttää vähän siltä, että tässä on kolmas polvi autotehtaalle, naurahtaa vävy Kaj Skön ja nostaa Mikaelin syliinsä. TARU JA KAJ asuvat isossa rivitalohuoneistossa Santtiossa
Puutarhan lisäksi Jaanan vapaa-aika kuluu kirjojen parissa. 2011 Porschen valmistus Uudessakaupungissa päättyy keväällä. JAANA, MIKA,Taru ja Kaj kokevat, että sama työpaikka yhdistää heitä. Kaj Skön suunnittelee pakkauksia, vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen, mahdollisimman optimaalisen toimitusketjun saavuttamiseksi. Tiistaina 18. Puutarha pitää olla, vakuuttaa Jaana. 2004 Thyssen-Krupp luopuu autotehtaasta ja myy osakkeensa takaisin Metsolle. – Kolmekymmentä vuotta remontoimme Häähän taloa ja nyt aloitamme taas alusta Sorvakossa. Kaupan myötä Valmet Automotive saa tuotantolaitokset Saksassa ja Puolassa sekä 750 uutta työntekijää. Jaana Marttila kiittelee ja kehuu tiimiään, joka kokoaa mersujen kojelautoja. 1997 Porschen valmistus alkaa. – Kaikki talossa oikeastaan menee uusiksi. – Kun Mikael on mennyt illalla nukkumaan, jumppaan täällä kotona, kertoo Taru. Yhtiöt sopivat myös optiosta, joka oikeuttaa Thyssenin ostamaan loputkin osakkeista. Tehdas valmisti 738 000 Saabia 34 vuoden aikana. Tarun ja Kajn vapaa-ajan täyttää pitkälle eläväinen ja vilkas Mikael. 1996-1998 Tehdas valmistaa 14 000 Ladan Euro-Samaraa. 1992 Yhtiö siirtyy kokonaan Valmetin omistukseen. – Jokainen auto käy vesitestissä, alleviivaa Mika Marttila. -Meillä on hyvä me-henki, korostaa Jaana Marttila. 2012 Heinäkuussa sopimus Daimlerin kanssa Mersun A-sarjan valmistuksesta. 2003 Saabien valmistus Uudessakaupungissa loppuu. Pariskunnan olohuoneen seinillä on valokuvia Mikaelista, mutta myös luonnosta. Tiimi, jossa Taru Skön työskentelee, vastaa siitä, että mersujen laatu pysyy erinomaisena. 2012 Valmet Automotive tekee maalikuussa sopimuksen venäläisen Marussia Motorsin B2-urheiluauton suunnittelusta ja valmistuksesta. huhtikuuta 2017 21 Valkoisesta A-mersusta tipahtelee vesipisaroita. 1968 Valmet ja ruotsalainen Saab-Scania perustavat Saab-Valmet nimisen autotehtaan Uuteenkaupunkiin. 2018 Mercedes-Benzin uusi, vielä julkaisematon malli.. Haimme monta kuukautta sopivaa taloa, sillä halusin, että siinä on puutarhaa. Ensimmäiset kymmenen vuotta tuotannossa on vain Saabeja. TS/Klaus Perälä/Muokkaus Liisa Salo 2017 Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto alkaa. 1991-1997 Tehdas valmistaa 94 000 Opel Calibraa. Saabista kaikki alkoi me muutimme tänne Sorvakkoon. 2010 Valmet Automotive ostaa marraskuussa saksalaisen Karmannin avoautojen kattoliiketoiminnan. Perheen koira kääpiöpinserin Urhon kanssa Taru harrastaa ulkoilua. – Tosin Mika sanoo joskus viikonloppuisin Tarulle ja minulle, että jaa-a, taas ollaan autotehtaalla, kun juttelemme työasioista, naurahtaa Jaana Marttila. 1999 Rauman ja Valmetin fuusioiduttua autotehtaan omistajaksi tulee Metso. Samassa yhteydessä yhtiön omistuspohja laajenee: uusia omistajia Pontos, Suomen Teollisuussijoitus sekä toimiva johto. Ensiksi tehdään saunaa, sitten keittiötä, listaa Mika. Kaj on vuosia harrastanut valokuvausta ja digitaalista kuvankäsittelyä sekä mallinnusta. 2005 Miljoonas auto, punainen Porsche Boxster S valmistuu kesäkuussa. – Erityisesti minua innostaa ja miellyttää infrastruktuurin kuvaaminen. Tehdas valmisti lähes 223 000 Porschea 14 vuoden aikana. Mika käy uimahallissa ja remontoi vapaa-aikanaan. 2001 Saksalainen Thyssen-Krupp ostaa Metsolta kymmenen prosenttia autotehtaan osakkeista. 2013 Elokuussa käynnistyy A-sarjan valmistus Ugissa. 2012 Fisker Karman valmistus päättyy. Hybridiurheiluauto Fisker Karman valmistus alkaa. 1995 Tehtaan nimi muuttuu Valmet Automotiveksi. 1979-1985 Tehdas valmistaa 32 000 Chrysler-Talbotia. On helppo kertoa työpäivästään, kun toinen ymmärtää, tietää alasta ja työympäristöstä
841 2556, fax 841 5660 • yleiskorjaamo • peltikorjaukset • startti-laturi vaihtolaitteet • hydrauliikka • laakerit • kiilahihnat • ilmastointilaitehuolto • 4-pyörämittaus • KATSASTUSPALVELU TEOLLISUUSMYYNTI puh. huhtikuuta 2017 050 5399 551 Pyydä tarjous ikkunoista! Onnea Uusikau punki 400 vuotta! 400-vuotiasta Uuttakaupunkia onnittelee RAKENNUS Mika Varjonen Oy 040 550 6607 Rakennus Mika Varjonen Oy on rakentamisen ja remontoinnin moniosaaja Varsinais-Suomessa info@rakennusmikavarjonen.fi www.rakennusmikavarjonen.fi Tarjoamme monipuolista uudisrakentamisja remontointipalveluja • Uudisrakennukset • Betonityöt • Perustukset • Saneeraukset • Hirsirakennukset Onnea Uusikaupunki 400 vuotta. 8 –16.30 Korjaamo ark. Onnea Uusikaupunki! toivottaa Uudenkaupungin huonekaluliike -Uusikaupunkilaisten palveluksessa jo vuodesta 1984Lämpimät onnittelumme Uusikaupunki 400 vuotta! Monipuolinen Autokorjaamo ja varaosaliike Kumputie 1, Uusikaupunki Puh. 044 091 1980 tuula@kartanonkarkuri.fi www.kartanonkarkuri.fi Vielä tulevan kesän viikonloppuja vapaana.. Juhlat, häät, kokoukset, elämykset idyllisesti keskellä maalaismaisemaa. klo 8.00–16.00 Varaosat ark. klo 8.00–17.00, la klo 9.30–13.00 Varaosat la touko-syyskuu suljettu Melkein 67-vuotias onnittelee 400-vuotiasta! Uudenkaupungin Romuliike Oy Juha Ankelo 0400 720 109 Hannu Ankelo 0500 539 908 posti@romuliikeankelo.fi Romukauppaa vuodesta 1969 alkaen. 22 Tiistaina 18. Varaa jo tänään ikimuistoinen juhla tai kokous kauniista tilasta! Karsluodontie 14, 23500 Uusikaupunki P. 841 5056 • Avoinna ark
Ukontulikukalla on komea kukinto. SAARISTOON OLI jo syntynyt asutusta vanhojen laivaväylien varrelle. Aumat tuettiin puupölleillä ja sen jälkeen sytytettiin palamaan eräänlaisena rakovalkeana. Uudessakaupungissa ja Laitilassa on vanhoja kytömaita. RIITTIÖKSI KUTSUTTIIN kuivempaa maata, jossa niitytettiin kulotettua heinää ja ruokoa. Kerrotaan, että kokoaminen annettiin joskus kolttosia tehneiden poikien tehtäväksi. Hän kertoo myös asutuksesta nykyisen Salmen sekä Käätyjärven alueella, joka sekin laajeni aikojen myötä vanhoille laidunniityille. Tässä ollaan kasviretkellä Myllymäellä. Peltotilkkuja ja kytömaita Kerrotaan, että kaupunkialueella juoksi sikoja ja muita otuksia. VANHAT KARTAT kertovat siitä, että vielä 1800-luvun lopussa nykyisen Lasamäen yli kulki tie Ykskoivun suuntaan. Vionmäen ja Viikaistenkin nimen Hinneri arvelee tulleen alunperin svea-sanasta, joka kertoo ruotsalaisasutuksesta. Heinäpaaleilla käytiin myös kauppaa. Monet kasveista ovat levinneet tänne joko asutuksen tai laivojen painolastien mukana. Kydöttämisellä raivattiin uomia pelloiksi, joita kutsuttiin myös nokiniityiksi. RIITTA SALMI Suopayrtti on Suomessa vakiintunut uustulokas. – Lännessä kydötettiin, idempänä poltettiin kaskea. Lipstikat, nupulat, suopayrtit, hukanputket, koinruohot, kamomillasauniot ja vanha lääkekasvi keltamo kertovat omaa tarinaansa paikkakunnan historiasta ja asutuksesta. Kasvit kertovat paljon Uudenkaupungin historiasta, Sakari Hinneri sanoo. KYLÄASUTUSTA arvellaan olleen Jalavatien alkupään nykyisten kerrostalojenkin kohdalla. Saaristoa hallitsivat aikansa suuret kartanot, kuten Torlahti. Sisämaassa niitä kyllä tiedetään olleen, Hinneri sanoo. Metsänkäyttöön viittaavat monet paikannimet, kuten vaikkapa Mäyhälä. Syntyi pieniä peltotilkkuja sinne tänne ja tyypillisiä olivat myös luhtaja vesijättöniityt, joita vuokrattiin. Alueella jo 1300-luvulla sijainneen Käetyn kylän nimityksen arvellaan johtuvan käetäsanasta, joka tarkoitti pyrkimystä päästä perille. Myös kasvien siemenistä voidaan lukea paljon viljelyksen historiaa. Alueen rehutilanne oli hyvä ja karjaa pidettiin yleisesti. – Uutta viljelymaata raivattiin tiuhaan tahtiin. 1900-luvun alussa alkoi maiden laajamittainen kuivatus pelloiksi sekä suomaiden ja metsien ojitus, josta jäljet näkyvät tänä päivänäkin. TIMO JERKKU. Pikanttina yksityiskohtana tällä alueella on Hylkeenkallio. Kylillä oli yhteiset laidunmaat, professori Sakari Hinneri kertoo. Ahmasveden perukassakin tapaa vanhoja kytömaita. Maaduttajakasveina käytettiin pääasiassa kaislaa. Hän luennoi Vakka-opistossa Uudenkaupungin historiasta kasvitutkijan näkökulmasta. – Raivattujen peltoja niittymaiden lisäksi alueella oli myös korpimetsää. . Ajan myötä kaupunkilaisetkin saivat saaristosta laidunniittyjä. Nykyisin tammimetsiköitä on alueellamme enää yksittäisiä keskittymiä, joista Haukharjan jättitammet ovat tunnetuimpia. . – Vähitellen asutus laajeni kaupunkilaisten vanhoille laidunmaille, kuten Sorvakkoon, joka sekin syntyi maatalouskeskuksen ympärille. Muun muassa Valkeameren peltojen reunoja on kydötetty. Samalla paloivat myös mättäät ja humus, Hinneri kertoo. Niistä saatiin puutavaraa. Hinneri tietää myös tammien historiasta. Tiistaina 18. Maanviljelys muokkasi maisemaa Uudessakaupungissa Hakametsässä arvellaan olleen kyläasutusta nykyisten Jalavatien kerrostalojen kohdalla. Nykyisillä Vion ja Lasamäen alueilla peltoa on ollut laajemmaltikin. Mäyhääminenhän tarkoitti alunperin puunkuorimista, Hinneri kertoo. Kydöttämisen ideana oli koota etenkin rantavihvilää ja niittylauhaa kuiviksi aumoiksi. Kerrotaan, että kaupunkialueella juoksi sikoja ja muita otuksia. KASVITUTKIJAT toimivat yhteistyössä arkeologien kanssa vanhoja asuinpaikkoja selvitettäessä. Samoin punakoisot, ukontulikukat, kujasorsimot, pikkutakiaiset, rohtoraunioyrtit sekä virolaisasutuksen myötä levinnyt sarapuu eli pähkinäpensas. Etenkin nykyisen Halolan sekä vanhan ruumistien varrella Kuuanvuoren suunnassa. Kalantiväylä toimi pitkään ainoana kulkureittinä. Kyläriidat olivat saaristossa ja rannikolla harvinaisia. – Kyläyhteisöissä elettiin suhteellisen rauhallisesti. Kylien myötä tarve maanviljelykselle kasvoi. Myös Halluun syntyi aikansa mittapuun mukaan iso kylä. Maanviljelys muutti maisemaa ja se näkyy tänäkin päivänä. Maatalouden kehitykseen vaikutti siirtyminen käyttämään hevosia härkien sijasta, Hinneri toteaa. Komeita tammia tapaa myös Lahden kylässä. huhtikuuta 2017 23 UUSIKAUPUNKI Rauno Laine Uuden ajan, 1500–1600-luvun vaihteessa, asutus oli nykyisen Uudenkaupungin alueella keskittynyt pieniin kyliin, joissa saattoi olla vain muutama talo eli savu. Myöhemmin käyttöön tuli Suurikkalan väylä. Se kertoo ajoista, jolloin meri huuhteli siellä rantoja
24 Tiistaina 18. Koripallokaupungin maineesta huolimatta laji on täällä melko nuori. vas.), Tapio Kerppo, Klaus Kurppa, Heikki Tiainen ja Juha Salonen. Ei kuitenkaan mennyt kauaakaan, kun hän sai kutsun Uudenkaupungin telakalle. Matka jatkui vauhdilla 1. Niinpä Jääskeläinen siirrettiin muihin tehtäviin ja Wala otti väliaikaisesti edustusjoukkueen komentoonsa. Harry Lockmer oli jäämässä eläkkeelle ja Walaa ehdotettiin vastaaviin töihin, RaumaRepolan Uudenkaupungin telakan henkilötoimiston päälliköksi. Pikajuoksua hyvällä tasolla harrastanut Wala urheili sen minkä töiltään ehti, mutta loukkaantuminen katkaisi Laitilan Jyskeen viestijoukkueen ankkurin urheilu-uran. divisioonaan. Agentti ehdotti Walalle Whitea, mitä ei tarvinnut katua. Wala pitää menestyksen salaisuutena harjoittelua, jonka apuna osattiin jo varhain käyttää sykemittareita ja muita apuvälineitä. Vaihdossa annettiin koripalloja ja muita välineitä. Erkki Rakkolainen ja Leo Vuorio olivat kuulleet, että Wala oli pelannut kouluaikoinaan koripalloa kotiseudullaan Pieksämäellä. Hänen olisi pitänyt lähteä Helsinkiin reserviupseerikouluun, mutta Helsinki ei niinkään houkutellut. Nousu oli jo lähellä keväällä 1979, jolloin KTP:n Larry Pounds ratkaisi karsinnan kotkalaisille. Pestin piti jatkua vain kevääseen asti, mutta lopulta valmennusurakka kesti pitkälle 90-luvulle saakka. Uusikaupunki kasvoi nopeasti koripallokaupungiksi UU:n kauden 1978-79 I divisioonassa pelanneeseen joukkueeseen kuuluivat huoltaja Olli Olkku (ylh. Kuvasta puuttuu Vesa-Pekka Mattila. – Lupasin, että jos mukava työ löytyisi, voisin jäädä, mutta mitään ei ollut tiedossa. Kun syyskuussa 1973 luutnantti Heikki Wala tuli töihin Janhuan varuskuntaan, ei kaupungissa ollut koripallotoimintaa. – Puhuimme usein koripallosta aamuun saakka, Wala muistelee. . . Ensimmäisiin harjoituksiin saapui peräti 57 eri ikäistä tyttöä ja poikaa. Vaikka hän vielä myöhemmin oli voittamassa puolustusvoimien viestimestaruutta, oli päätös jo tehty. Tilalle tuli Markku Jääskeläinen, joka Walan mukaan tietää koripallosta kaiken. divarista Kalannin Urheilutalolla kaudella 1974–75. Ja sopivasti Pohitullissa juhlatunnelmissa Huimaa vastaan. Pian perustettiin kaupunginosajoukkueita, joilla oli hienoa nimiä, NBA-joukkueiden mukaan nimettyjä. – Fyysisessä harjoittelussa olimme uranuurtajia suomalaisessa koripalloilussa. Urheilua hän ei kuitenkaan jättänyt. Seuran puheenjohtaja Tuomo Raanto toivoi, että Wala jäisi pyörittämään seuran junioritoimintaa. Rakkolaisen ja Vuorion innoittamana Wala otti yhteyttä Uudenkaupungin Urheilijoihin, jossa lajin lisäämiseen seuran ohjelmaan suhtauduttiin suopeasti. – Kun tauko oli ohi, voitimme 13 ottelua putkeen. Mukaan tuli Raymond White, jota pidän kaikkien aikojen kovimpana amerikkalaisena Suomessa. – Kolmas kerta toden sanoi. Tukijat autotehdas ja telakka halusivat uusikaupunkilaisen koripallon näkyvän televisiossa, mikä ei tietenkään ollut mahdollista alasarjoissa. Seuraavana keväänä puolestaan kotkalainen Peli-Karhut oli nousun tiellä. Pelaajat eivät tulleet Jääskeläisen kanssa toimeen, mutta potkuihin ja uuteen valmentajaan ei ollut varaa. Voitimme sekä kotona että vieraissa. UUDENKAUPUNGIN MUSEO. – Huipentumana oli vuosi 1990 ja Suomen mestaruus. – Päätin, etten enää harrasta pikajuoksua, Wala muistelee. Walasta oli samoihin aikoihin tehty koko seuran toiminnanjohtaja, mutta pian hänestä leivottiin myös edustusjoukkueen päävalmentajaa. Samana vuonna Playboys teki konkurssin ja joukkueeseen liittyivät Espoosta Paavo Koskivaara ja Heikki Tiainen. – Tavoite oli nousta mestaruussarjaan ja joukkuetta vahvistettiin. Uudenkaupungin Sanomien lehti-ilmoitus tuotti tulosta. VAHVISTUNUT UU nousi heti Suomisarjaan, jossa oli mukana ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus Herbert Wright. Muut lähinnä lenkkeilivät. Pääsimme playoffeihin ja voitimme keväällä 1985 ensimmäisen mitalimme. – Ilmiömäinen pelaaja. huhtikuuta 2017 Alasarjoista mestariksi UUSIKAUPUNKI Risto-Matti Kärki Sotkamossa pelataan pesäpalloa, Valkeakoskella jalkapalloa ja Uudessakaupungissa koripalloa. Yhdellä ehdolla. Meillä oli yhteistyötä Vierumäelle, jossa Jussi Hirvosen kanssa tutkimme, mitä ominaisuuksia koripallossa tarvitaan. Joukkueeseen liittyivät myös Turun seudulta Klaus Kurppa sekä Veikko Kuisma. – Ehtona oli junioriohjelma. Vuonna 1976 UU vaihtoi turkulaisen TVOP:n kanssa sarjapaikkaa ja nousivat näin maakuntasarjaan. PELAAJAVALMENTAJA Paavo Koskivaara oli valmentanut joukkuetta vuodesta 1976 lähtien, mutta tiet erosivat vuonna 1983. White oli Los Angeles Lakersin pelaaja, mutta oli loukkaantunut pahaan aikaan ja jäänyt ilman sopimusta. Samalla tasolla sujui myös seuraava kausi, mutta toiveita paremmasta oli. Ei se tietenkään pelkästään valmentajasta johtunut, meillä oli hyvä joukkue. Ei niin pitkä, mutta liikkui pehmeästi kuin tiikeri. MIEHET ALOITTIVAT pohjalta, 5. – Siitä se lähti. vas.), Paavo Koskivaara, Juha Blomster, Juha Salaterä, Heikki Wala, joukkueenjohtaja Paavo Laurikainen, Herbert Wright (alh. Jo ennen sitä tuli kaksi pronssia ja viisi kertaa olimme Suomen cupin finaalissa, joista kaksi voitimme
Saab Valmetin henkilöstöpäällikkö Lauri Ryttyläinen oli Walan mukaan myös merkittävä tekijä seuran ja tehtaan välillä. Kuvassa laukku on jälleen pakattuna. UU:n numero 15 Erkki Saaristo heittää kohti forssalaisten koria vuonna 1984. Myös lukuisat pelaajat työskentelivät autotehtaalla, esimerkiksi Paavo Koskivaara, Jyrki Nurmi sekä nykyinen Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. Menestyksestä voi kiittää myös Pohitullin fanaattista yleisöä. UU:n Tony Rufus heittämässä. Se oli hirveä voimavara joukkueelle. Uudenkaupungin Urheilijat kohtasi marraskuussa 1979 Säynätsalon Riennon Kalannissa. UU treenaamassa kultaisella 80-luvulla. huhtikuuta 2017 25 Menestyksen takana kaupunki, autotehdas ja tietenkin katsojat Risto-Matti Kärki Kiitokset Uudenkaupungin koripallon noususta Heikki Wala antaa entiselle kaupunginjohtajalle Erkki Lahikaiselle sekä autotehtaan entiselle johtajalle Juhani Linnoiselle, jotka paitsi tukivat joukkuetta olivat myös aina katsomossa. – Katsomossa on edelleen kymmeniä, jotka ovat käyneet alusta lähtien peleissä. UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEO. Se oli merkittävää etenemiselle. Heikki Wala kiersi paljon ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa 1980-luvulla. Wala toivoo, että Uusikaupunki säilyy edelleen koripallokaupunkina. – Tämä on ollut pitkä ja kivinen työ, mutta ilolla tehty. Tiistaina 18. Ihmiset olivat tulleet voittamaan. – Vuoden 1990 finaaleissa oli 2 400 katsojaa, vaikka ei saanut ottaa kuin 1 200. – Yhtenä vuotena kaupungin avustukset tuplattiin. Monelle UU ja myöhemmin Korihait on todella tärkeä. Ei pelkästään koripallon, vaan kaikki
Pakottamiseen hän ei usko, mutta kannustamiseen senkin edestä. FAKTA. Hassua oikeastaan, että vanhempani eivät tuupanneet minua aiemmin harrastuksen pariin, nyt 19-vuotias Laura miettii. – Vähän jopa säälin naapureita välillä. . Toivon, että huilu on mukana elämässäni vielä kolmenkymmenen vuoden kuluttuakin. ORKESTERISSA soittaminen onkin osaltaan tuonut esiintymiseen varmuutta ja porukassa esiintyminen tuntuu Laurasta luontevammalta ja rennommalta. Eräänä iltana nelivuotias Berndt istui kadulla selkä seinää vasten suunniltaan ihastuksesta kuullessaan sulosävelmiä.” Näin muisteli säveltäjä, klarinetisti Bernhard Crusell musiikillisen kipinänsä syntyä lapsuudessaan, 1700-luvun lopulla. Lisäksi olen pohtinut kakkosinstrumenttia. Ei ole välttämättä aina pelkästään mukavaa kuultavaa, jos joku ylä-ääni ei vaikka osu oikein, Laura naurahtaa. – Olin kuitenkin aloittaessani jo aika vanha. Juuri huilumusiikki vetosi uusikaupunkilaiseen nuoreen poikaan siinä määrin, että musiikista tuli Crusellille ammatti, ja hänen sanotaankin olleen kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä ennen Jean Sibeliusta. hänen mukaansa nimettyä musiikkiviikkoa on järjestetty Uudessakaupungissa vuodesta 1992 alkaen Laura Hännikkälän elämässä musiikki on ollut tärkeällä sijalla aina. Lisäksi kärsin esiintymisjännityksestä, erityisesti soolona esiintyminen on hankalaa. – Taitavia nuoria soittajia on tosi inspiroivaa kuunnella ja katsella. Pääsin sisään ja aloitin vihdoin soittoharrastuksen. syntyi vuonna 1775 Uudessakaupungissa . Huilun kaunis ääni sai hänetkin pauloihinsa ja soittimen valinta oli sitä myöten selvä. Itse hän uskoo jatkavansa soittamista tulevaisuudessakin. 11-vuotiaana hän oli vakuuttunut, että soittamaan on opittava. Nyt, kun ylioppilaskirjoitukset ovat ohi, on vielä epäselvää, missä Lauran koti ja elämä tulevaisuudessa tulevat sijaitsemaan. Vaikka musiikki on iso osa Lauran elämää, ammattia hän ei sävelien parista ole ajatellut hankkia. Nuorempana hän tutustui Crusellviikkoon kesätyöntekijänä, edelliskesänä hän kulutti katsomon istuimia Petri Alangon mestarikurssilla. huhtikuuta 2017 Crusellin sävelten jäljillä UUSIKAUPUNKI Päivi Sappinen ”Hänen pienessä synnyinkaupungissaan oli vain yksi ainoa henkilö, joka harrasti musiikkia: eräs puotiapulainen, joka iltaisin puhalteli huvikseen huilua. Joka tapauksessa soittoharrastusta hän haluaisi jatkaa. – Toivon, että huilu on mukana elämässäni vielä kolmenkymmenen vuoden kuluttuakin. Myös kotona tulee soitettua useamman kerran viikossa. Kotikaupungissa järjestettävän puupuhallinfestivaalin annista Laura on pyrkinyt ammentamaan inspiraatiota parhaansa mukaan. Toisaalta se tietysti vähän harmittaakin, kun he ovat niin hurjan hyviä, Laura muotoilee. – Vietin paljon aikaa musikaalisten ystävieni kanssa ja aihe oli jollain tavalla elämässäni läsnä koko ajan. Jos Bernhard Crusell ihastui puotiapulaisen soittamiin huilun sulosointuihin seinän takaa, tutustui Laura eri soittimiin Youtube-videopalvelussa. asui suurimman osan elämästään Tukholmassa . konserttoja, kuorolauluja ja oopperan Pieni Orjatar . . hän oli tunnetuin suomalainen säveltäjä ennen Jean Sibeliusta . Musiikki veti puoleensa monin tavoin, erityisesti hän ihasteli musikaalisten ystäväperheidensä soittotaitoisia vanhempia. . . MOTIVAATIOTA ja sitoutumista harrastukseen on riittänyt koko kuluneen kahdeksan vuoden ajan. 26 Tiistaina 18. Yli kaksisataa vuotta myöhemmin alle kouluikäinen Laura Hännikkälä keräili lelusoittimia. Soittotuntien lisäksi Laura käy viikoittain Laitilan soittokunnan harjoituksissa, ja teoriatunneillakin ehtiessään. . – Vaikka vanhempiani mietitytti, kuinka jaksaisin soittamiseen sitoutua, sain isäni kuitenkin mukaani musiikkiopiston valintakoepäivänä. Laura Hännikkälä Bernhard Henrik Crusell . säveltäjä ja klarinetisti . . sävelsi mm. – Olisi mukava löytää joku amatööriorkesteri tulevalta opiskelupaikkakunnalta. Huilu tuntui alusta asti omalta soittimelta. Selloa olen aina halunnut soittaa ja piano olisi tietysti myös hyvä soitin hallita, Laura suunnittelee. Mahdollisille omille, tuleville lapsilleen Laura aikoo tarjota mahdollisuuden kokeilla harrastuksia musiikin parissa
Hevosista mieleen on jäänyt Aaltosen Sähkö ja maidossa Mäkipään torpat pitivät lehmät Lilla ja Lahja. Suominen muistelee käyneensä isoäitinsä kanssa Kalarannassa moneen kertaan silakoita ostamassa. SILAKKA OLI TUOHON aikaan tärkeä särvin ja sitä laitettiinkin pöytään monella tapaa. Sunnuntaisin lisukkeena syötiin muusia. Suominen muistaa hämmästyttävän hyvin niin naapuritalojen kuin muutaman naapuruston eläimenkin nimet. Jean Suominen muisteli lapsuuttaan Vakkaopiston kulttuurikahvilan järjestämässä tapahtumassa Wahlbergin museotalossa.. Meidän kotokatumme oli Sepänkadun pääty, Viikaistenkadun ja Vuorikadun välissä. Kotona silakat perattiin ja paistettiin heti. Suominen itse ei muista joutuneensa nälkäisenä nukkumaan, mutta kertoo tietäneensä niitäkin perheitä, joissa lapset kävivät yölevolle vatsat tyhjinä. – Kotokaduksi tuota kotikadun ympäristöä tuolloin kutsuttiin. huhtikuuta 2017 27 1930-luvulla pidettiin huolta pienemmistä UUSIKAUPUNKI Päivi Sappinen Kotiseutuyhdistys Kaupunkim Pojista tuttu Jean Suominen muistelee 1930-luvun uusikaupunkilaista elämää ja lapsuuttaan kotikatunsa liepeiltä. Hypättiin korkeutta, Lapset touhusivat paljon keskenään, erityisen paljon urheiltiin. Tätä aluetta kutsuttiin nimellä Mäkipää, eli Mäkipään poikki täsä olla, Suominen kertoo. Pienemmät kulkivat aina isompien mukana ja heistä pidettiin huolta. Naapurit olivat aina etusijalla, apua annettiin pyyteettömästi puolin ja toisin, eikä kukaan koskaan kysynyt, paljonko on palveluksista velkaa. Pienelle pojalle hieno hetki oli, kun nykyisen hiihtoputken paikalla olleeseen peltoon istutettiin perunoita ja löysin maasta hienon linkkuveitsen. 1930-luvun Suomessa rahat olivat tiukassa ja töitä tehtiin koko perheen voimin. Tiistaina 18. – Vesi kannettiin koteihin lähteistä ja vettä säilytettiin ämpärissä, josta sitä juotiin tarvittaessa yhteisellä kousalla. – Kirkon vieressä odotteli aina iso kissa, jolle isoäiti työnsi kotimatkalla silakan poikittain suuhun. – Vaikka kaikki työskentelivät paljon ja markoista oltiin tarkkoja, oltiin tuolloin elämään tyytyväisiä, niin hämmästyttävältä kuin se kuulostaakin, Jean Suominen sanoo. – Lapset touhusivat paljon keskenään, erityisen paljon urheiltiin. Se on minulla tallella vieläkin. Ruokaa oli toisilla niukemmin kuin toisilla. ASUINALUEIDEN yhteisöllisyys oli 1930-luvulla eri luokkaa kuin nykypäivänä. Vaikka kaikki hörppivät samasta kauhasta, ei tauteja silloin paljoakaan ollut. UUDENKAUPUNGIN MUSEO Jean Suominen muisteli varhaislapsuutensa Uuttakaupunkia värikkäästi Vakka-opiston kulttuurikahvilassa. työnnettiin kuulaa ja käytiin uimassa. – Omavaraisuuteen pyrittiin ja jokainen maapläntti oli viljelty. Silloin ei kiusattu. Sepänkadun ja Vuorikadun kulma 1930-luvun tienoilla
116 €. Mielestäni Uudessakaupungissa valmistetaan valtakunnan parasta marenkia. Omistan paatin. (17HUHTI39) Lukemalla Turun Sanomia voit aina luottaa, että saat todenmukaista uutisointia. Kerrotko vielä, kuinka monta vuotta kaupunki täyttää. Olen nauttinut puhallinsinfoniasta Crusellkonsertissa. Muista, että muualla on niitä kolmioita. Kustantaja: Turun Sanomat Oy, PL 95, 20101 TURKU • Kotipaikka: Turku • Y-tunnus: 2542362-4 • Tarkemmat tilausehdot osoitteessa ts.fi/asiakaspalvelu Osoitteessa ts.fi/kampanja/17huhtikuu Soita (02) 269 3400 ma–pe 8.15–16.30 Testaa kuinka ukilainen olet! Saat yhden pisteen jokaisesta Kyllä-vastauksesta seuraaviin väittämiin. Tiedän, miltä pekoni maistuu oluessa. 9–12 pistettä: Melkein, mutta ei kuitenkaan! Taidatkin olla Kalannista tai Lokalahdelta. 9. Tai kenties jopa pitkän linjan kesäasukas. 13. Olen ostanut jotain Riitan kioskista. Olen ostanut jotain vanhan vesitornin kioskista. Oman jännityksensä tuo se, että vastaavatko he vaiko eivät. 5–8 pistettä: Uusi asukas, tervetuloa! Et ehkä ole päässyt vielä kokemaan vierasvenesataman kesäistä sykettä puupaatteineen ja iltatoreineen, mutta älä huoli, kesäinen uusikaupunki odottaa aivan nurkan takana! Muista, että menovinkkejä voi aina kysellä konkarikaupunkilaisilta. Norm. La-su 3 kk 28 € Säästät 52,50 €. Olen käynyt Pakkiksella munkkikahveilla vähintään viidesti. Asun puutalossa. Kunnon uusikaupunkilainen omistaa paatin. Tilaus alkaa heti kun Turun Sanomat on käsitellyt sen. Norm. Tilaukseen sisältyy paperilehti, näköislehti, verkon TS+ -lisäsisältö ja verkkojulkaisu TS Digimakasiini. 4. Tiedän Raba-Hiffin tai jonkun muun Bonkkoneen toimintaperiaatteen. 12. 10. Olen tanssinut joulupäivänä Aquariuksen tanssilattialla. 28 Tiistaina 18. 15. 3. 8. (17HUHLS28) Tilaa luettavaa viikon jokaiseen päivään. 14. huhtikuuta 2017 VALMET AUTOMOTIVE ONNITTELEE 400-vuotista UUTTAKAUPUNKIA 3 kk 39 € Säästät 77 €. 5. 13–16 pistettä: Paljasjalkainen ukilainen, murre on hallussa! Taidat ulkopaikkakunnilla ajaessasikin törttöillä varsin huolella, kun pysäyttelet autoasi jokaiseen risteykseen oikealta tulevia väistäen. 11. 0–4 pistettä: Perhetuttavasi taitaa omistaa mökin Uudenkaupungin saaristossa! Olet käynyt kaupungissa joka toinen kesä munkkikahveilla ja ihanissa putiikeissa, mutta siihen se tietämyksesi taitaakin rajoittua, vai kuinka. 6. 16. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Olen varannut paikan Vallinmäeltä Lyhtyjen yö -tapahtumaan vähintään 12 tuntia ennen ilottelun alkua. Kuvailen Uuttakaupunkia ulkopaikkakuntalaisille tuttavilleni ”ihanaksi kesällä”. 2. RISTO-MATTI KÄRKI. Pasklahti kuuluu sanavarastooni. 1. Työskentelen autotehtaalla. Tarjous koskee vain talouksia, joihin ei vielä tule Turun Sanomia. Tilaa verkossa tai soita Tarjous voimassa 14 päivää kotimaan tilauksiin, joiden jakelu alkaa viimeistään 9.5.2017. 80,50 €. Kaikki tapahtumat olet ehtinyt kahlata vuosien varrella, joten enää ei ole kiirettä minnekään. Olen lähettänyt mielipiteen Uudenkaupungin Sanomien tekstaripalstalle. Olen kannustanut Korihaiden edustusjoukkuetta Pohitullin palloiluhallissa. 7
huhtikuuta 2017 29 PK-PUU VEHMAA Kalannintie 620 23200 VinKKilä p. Lasten katuteatterijuhla torilla 19.4. – Juhlavuoden teema ”tehdään yhdessä” toteutuu tässä monella eri tavalla, korostaa Aaltonen. klo 9.30 10.00 . . Tiistaina 18. 7-17, la 8-14 PK-PUU TAIVASSALO Tulotie 2 23310 TAiVASSAlO p. . 044 538 1605 ark. Meri merkitsee lapsille erilaisia asioita, mutta on uusikaupunkilaisille läheinen ja merkittävä, toteaa varhaiskasvatuksen alue-esimies Anne Leppänen. Torilla pidettävään katuteatteritapahtumaan on valmistauduttu lapsiryhmissä jo vuoden alusta alkaen. Lasten torijuhlaa ovat tervetulleita seuraamaan kaikki kaupunkilaiset. Tämän jälkeen lapset ovat valmistaneet omat meriaiheiset katuteatterihahmonsa. Meriaiheisia lastenlauluja livebändin säestyksellä . Juhlapuheen pitää rouva Wahlberg eli museoamanuenssi Jonna Junkkila . Materiaaleja omiin hahmoihin on haettu myös ympäröivästä luonnosta. Ohjelmassa onnittelulaulu ja -huudatus . 050 308 5900 ark. Tapahtumaan osallistuvat kaikki varhaiskasvatusikäiset lapset eli paikalle on tulossa noin 700 lasta. – Lasten osallisuus näkyy ja ilmaisun eri muotoja on käytetty moniaistisesti, erilaisia työpajoja, oppimisympäristöjä sekä Uudenkaupungin kulttuuritarjontaa hyödyntäen. 050 577 3296 ark 7-17, la 8-14 PK-PUU UUSIKAUPUNKI Poraajantie 5 B 23500 UUSiKAUPUnKi p. . Onnea Uusikaupunki 400 v. – On syntynyt aaltoja, kaloja, merenneitoja ja nilviäisiä, mutta myös majakoita ja mökkejä. 400 sinistä meidän meri . Tapahtuma on samalla kaupungin varhaiskasvatuksen juhlavuoden päätapahtuma ja mukana ovat niin kunnallinen kuin yksityinen varhaiskasvatus. 7-18, la 8-14 ONNEA UUSIKAUPUNKI Uusikaupunki 400 v Suomi 100 v Pk-Puu Uusikaupunki 1v Viedään Kaupunki yhteistyössä nousukiidosta lentoon Onnea Uusikaupunki 400-v! RAUTARAKENNE S. – LASTEN maailma on rikas, aito ja avoin. KALANTI LAITILA TAIVASSALO UUSIKAUPUNKI VEHMAA / kalanninsp 120-vuotias PAIKALLINEN SÄÄSTÖPANKKI ONNITTELEE 400-vuotiasta UUTTAKAUPUNKIA Lapset juhlivat merellisissä tunnelmissa UUSIKAUPUNKI Maija Ala-Jääski Huomenna, kaupungin syntymäpäivänä järjestetään torilla heti aamulla iloinen lasten oma katuteatterijuhla ”400 sinistä meidän meri”. Nukketeatteritaiteilija Kerttu Aaltonen on käynyt vetämässä lapsille työpajoja, joissa on tutustuttu lyhyesti niin kaupungin historiaan kuin katuteatterin tekemiseen. ”400 sinistä meidän meri” toteuttaa uuden varhaiskasvatussuunnitelman henkeä. . Varhaiskasvatuksen alue-esimies Anne Leppänen, nukketeatteritaiteilija Kerttu Aaltonen ja alue-esimies Tarja Varjo sekä lapset Anton, Nelli, Meeri ja Sisu odottavat jo innolla yhteisiä synttärijuhlia. Kun 700 lasta kajauttaa onnittelulaulun Uudellekaupungille, on se varmasti unohtumatonta nähtävää ja kuultavaa. Lapsilla mukana valmistamansa meriaiheiset katuteatterihahmot. Samalla on opittu keskeisiä asioita Uudenkaupungin historiasta. – Tavoitteena on ollut tuoda iloa ja elämyksiä pienimpien kaupunkilaisten arkeen sekä kannustaa heitä itse oppimaan ja oivaltamaan uutta taiteen keinoin, sanoo Kerttu Aaltonen. . Tämä on ollut hieno projekti, joka saa elämyksellisen päätöksen yhteisessä synttärijuhlassa, kiteyttää varhaiskasvatuksen alue-esimies Anne Leppänen. On ollut ilo suunnitella varhaiskasvatuksen käyttöön ja sen kanssa yhteistyössä uudenlaista taideprojektia, joka on innostanut myös aikuisia. Lipponen Oy 0500 780 828 Onnea Uusikaupunki 400 v
0504093262 Onnea ja siunausta Uusikaupunki 400! Juhlapäivänä 19.4.2017 klo 8 Kirkonkellojen juhlasoitto, virsi 170:1 kirkon portailta ja aamuhartaus kirkossa. ruohonleikkurit KYLÄNRAITTI 7, LAITILA P. Ilmastointi. 500 h. *E Varaa oma esittelyaikasi 9419420 Salla Kaarakainen p. 30 Tiistaina 18. (02) 844 3850 Onnittelemme kotikaupunkiamme 400 v johdosta Nostoja siirtolaitteita vuodesta 1966 OKT Uki, Palomettä, Iltatähdentie 17 4mh+oh/k+työh+ aula+2kph+khh+vh. Vuokratontti 1343 m². V-jarru edessä Pyörän paino täysin ajokunnossa 24 kg Shimano Steps-keskiövetoinen avustusjärjestelmä Lithium-ioni-akku 418 Wh Kevyt, järjestelmän kokonaispaino 3,2 kg Latausaika n. Näkymä merelle! Tyylikäs, tilava koti rauhallisella alueella. v. 02-856 549 ma-to 8.30-17 • pe 8.30-18 • la 8.30-14 Electric sähköpyörä +1. 040 706 2444 Bella 652 2003 29 500 € Siisti ja kokoisekseen tilava matkavene. takuu Runkokoot 50 cm ja 54 cm 28” rengaskoko / 40.622. 185.000€ Uniikki rivitalon päätyasunto. UUDENKAUPUNGIN TILITOIMISTO ONNITTELEE 400-VUOTIASTA UUTTAKAUPUNKIA! Sorvakon rantatie 4, Uusikaupunki / Puh. Toimintavarma Volvo Penta 225hv moottori makeavesijäähdytyksellä. 325.000€ Valoisa ja moderni koti hyvällä asuntoalueella. hintaan 2 v. Österman 0400 936 140 Onnittelemme 400-vuotiasta Uuttakaupunkia! www.ruoppausta.com Jarno Österman 0400 326 040 Jouni Österman 0400 936 140 Onnittelemme 400-vuotiasta Uuttakaupunkia! LÄNSI-SUOMEN MAARAKENNUS 0400 536 818 Runola l-sm@uusikaupunki.fi Heinäistentie 23 23930 Pyhämaa 050 409 3262 www.wanhaviinikkala.fi majoitus@wanhaviinikkala.fi Wanha Viinikkala, Pyhämaa PERINNELEIPIEN LEIVONTAA JA MAJOITUSPALVELUA Perinneleivonnaisten suoramyyntiä joka perjantai klo 16 jälkeen Heinäistentien varressa koko kesän ajan! Toimitus myös kauppoihin jatkuu. Vakka-Suomen Soramurske Oy/J. Shimano Nexus7-vaihteisto jalkajarrulla. huolto (150 km) sis. 2011. 184/225m² Vh. Rak. *A Varaa oma esittelyaikasi! 9678920 RT Uki, Santtio, Kuikkapolku 1 5h+k+s+ph+ wc+khh, 121 m² Vh. 102 000 km. Käyttöt. Tarjolla myös huonekohtaista majoitusta niin matkailijoille kuin autotehtaan työntekijöille! Soita ja kysy lisää p. Kuntaliitto onnittelee 400-vuotiasta!. 4 h täyteen lataukseen Käyttömatka 85 km (norm.) jopa 110 km (eco) Akun kesto yli 1000 latauskertaa Säädettävä 3 tehoalueen avustusteho sekä kävelyavustin 2290 € TARJOUSHINTAAN SHIMANO STEPS -moottori antaa lisävoimaa ja voit nauttia ajamisesta Eri murskelajikkeita edullisesti pihoille, teille ja rakennuksille ce-hyväksyntä myös sepelit 8-16 ja 11–31 omasta varastosta Kaivuuja maansiirtotyöt. huhtikuuta 2017 www.nettiauto.com/autoliikemikanieminen Pilppulantie 2, LAITILA Hong Kongia vastapäätä P. Ml. Knaus SUNLINER 2004 605MF Fiat 32 900 € Uudenveroinen, huippuvarusteet, rahoitus! Integroitu matkailuauto. 044 026 2590 kiinteistönvälittäjä, LKV, VN salla.kaarakainen@remax.fi Onnea 400-vuotias Uusikaupunki! www.remax-omaankotiin.fi Uusikaupunki Tilaa ilmainen arviokäynti Viehättäviä koteja kauniissa kaupungissa
Hänen rakkausromaaninsa Den Falna Elisabet eli Langennut Elisabet ilmestyi vuonna 1848. Kukin naisista teki omana aikanaan sellaista, joka olisi saavutus tämänkin päivän mittakaavassa. Panimo teki työtä tahollaan, ja tulos on kiehtova. Yksi heistä on Wendla Cumenius (1823–1906), joka avioitui Uudenkaupungin pormestarin Pehr Randelinin kanssa. Uudenkaupungin Sanomien kolumnissa ihmeteltiin vähän myöhemmin, miksi menneitä merkkihenkilöitä muistettaessa esille nousevat vain miehet. Hän toimitti omaa nimipäiväalmanakkaa ja keksi kaikkiaan 7000 nimeä. Hän opetti puusepäntöitä jopa 12 000 oppilaalle ja piti huolen, että tytötkin oppivat käsittelemään puukkoa ja lehtisahaa. He olivat kaikki tolkun naisia, Esa Lahtinen kuvailee. AINOANA MIEHENÄ juhlaoluen etikettiin pääsi Uudenkaupungin keskustan asemakaavan sekä Uuden kirkon suunnitellut arkkitehti Georg Theodor Policron Chiewitz (1815–1862). Tiistaina 18. Yksi asia johti toiseen. Selvää oli, että etiketteihin etsittäisiin mielenkiintoisia ihmiskohtaloita Uudenkaupungin historiasta. Arkkitehti Georg Theodor Chiewitzin henki on voimakkaasti läsnä tämän päivän Uudessakaupungissa keskustan asemakaavaalueella. – Nuorena menehtynyt Chiewitz ehti laatia Laitilan ja Lokalahden kirkkojen korjaussuunnitelman ja suunnitella Pyhämaan kirkon urkulehterin, Vanhan Rauman keskustan asemakaavan uusimisen sekä Santakarin ja Valkkikarin pookit, Lahtinen innostuu luettelemaan. Ruotsalaislähtöinen Chiewitz työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtinä ja vaikutti laajasti Suomessa. Missä ovat kaupunkim flika. Sen teemana on aviorikos ja anteeksianto, Esa Lahtinen selvittää. Oman etikettinsä sai myös uusikaupunkilaiseen kauppiasperheeseen syntynyt Agda Blom (1864– 1929). Valokuvaaja Augusta Olsson pääsi itseoikeutetusti mukaan VakkaSuomen Panimon juhlaolutsarjan etikettiin. Jossain vaiheessa havahduttiin, että myös naisten pitäisi olla edustettuna juhlavuoden oluissa. Ainutlaatuisia ihmisiä 400 vuoden varrelta riitti. Työryhmän mieleen muistui museon yli kymmenen vuoden takainen näyttely, joka esitteli Uudenkaupungin naisia. Tyttöjen nimiksi hän ehdotti muun muassa Sukkulaa ja Tarhinaa. Esa Lahtinen . Ensimmäisenä joukkoon keksittiin ottaa mukaan vanhemman polven uusikaupunkilaisten hyvin tuntema valokuvaaja Augusta Olsson. Uusikaupunkilaissyntyinen lääkäri Rauha Hammar (1878–1965) on puolestaan joukon kirjanoppinut. Hän on yksi neljästä suomalaisnaisesta, jotka väittelivät lääketieteen tohtoriksi ennen Suomen itsenäistymistä. Chiewitzin etiketillä varustetussa pullossa on tummaa olutta. huhtikuuta 2017 31 UUSIKAUPUNKI Virpi Adamsson Vakka-Suomen Panimossa alettiin miettiä hyvissä ajoin kaupungin juhlavuoden muistamista omalla olutsarjalla. Panimo nostaa kaupungin juhlavuonna esille ihmisiä kaupungin menneestä UUDENKAUPUNGIN MUSEO Uusikaupunkilaissyntyinen Rauha Hammar väitteli tohtoriksi Berliinissä vuonna 1910 oppialanaan foniatria ja ennen kaikkea laulufysiologia. – Tämä seitsemän lapsen äiti ja pormestarinna oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita. Siihen aikaan naiselta vaadittiin aivan poikkeuksellisia ominaisuuksia nousta miehisessä yhteiskunnassa esille omilla kyvyillään. Vakka-Suomen Panimon Kalakylän flikoi esittelevä juhlaolut on vaaleaa pilsiä kolmanneslitran pullossa. – Kutsuimme avuksi museonjohtaja Mari Jalavan sekä Maj-Britt Varpen ja Ulla-Maija Paalun, jotka myös tuntevat syvällisesti kaupungin menneisyyden, panimon hallituksen puheenjohtaja Esa Lahtinen kertoo. Kiitelty kirja kuvaa porvariston elämää 1830-luvun suomalaisessa pikkukaupungissa. – Someron ja Loviisan kirkot ovat niin ikään hänen käsialaansa, kuten myös Porin empireasemakaava, huomattava osa Forssan tehdasalueiden vanhemmasta rakennuskannasta sekä muutama Ruissalon huvila. Tämä ennakkoluuloton edelläkävijä valmistui veistonopettajaksi Helsingissä, jonne perusti myös oman veistokoulunsa. Sen naiskavalkadia tarkastellessa ei ollut vaikea päättää, että viidestä etiketistä neljässä esitellään mielenkiintoinen naiskohtalo. VALITSEMALLA naiset historian valokeilaan kaupungin panimo osui ajassa pinnalla olevaan asiaan. Pojille puolestaan Inehmoa ja Tursoa. Esa Lahtinen on tyytyväinen siitä, että juhlaoluiden korkissa saatiin käyttää kaupungin historiallista vaakunaa.. . – Rauha oli kiinnostunut myös ihmisten etunimistä. – He kaikki ovat syntyneet 1800-luvulla. Raija Herrala-Nurmi kehotti kirjoituksessaan kaupungin merkkivuoden kunniaksi pohtimaan, ketkä naiset ansaitsisivat tulla muistetuksi Uudenkaupungin 400 vuoden ajalta. Kalakylä flika saivat oman oluensa He olivat kaikki tolkun naisia
Uudenkaupungin Sanomat kertoikin sotatapahtumista jokaisessa numerossaan. Vasemmalla näkyy Alinenkatu 5:n, myöhemmän suojeluskuntatalon nurkka. ”Kirkon edustalle kokoontui jo heti 9:n jäljestä valtaisat yleisöjoukot odottamaan kirkon ovien avaamista kello puoli 10. Kääntäkäämme mekin sydämemme Kaikkivaltiaan Herran puoleen ja vaeltakaamme Hänen teillänsä. Kiittäkäämme Herraa kaikesta siitä, mitä hyvää Hän on meille tehnyt ja rukoilkaamme, että Herra olisi meidän kanssamme, niin kuin Hän on ollut esi-isiemme kanssa”, puhui kirkkoherran J.J. Sodan ja elintarvikepulan jatkumisesta huolimatta Etenkin Alisenkadun ja Ylisenkadun talot oli kaupungin 300-vuotispäivänä koristeltu köynnöksin ja lipuin. Tämä määränään ovat esi-isämme täällä vuosisatojen aikana eläneet ja taistelleet ja hautoihin siirtyneet ja meille perintönä jättäneet tämän kauniin Suomen maan. huhtikuuta 2017 Kaupungin 300-vuotisjuhlia vietettiin komeasti UUSIKAUPUNKI Matti Jussila Uudenkaupungin 300-vuotisjuhlia vietettiin sata vuotta sitten komeasti ja arvokkaasti. Kahdeksalta kuultiin torvisoittoa VPK:n torvisoittokunnan voimin Vanhan kirkon tornista. Juhlajumalanpalvelus kirkossa oli vuorossa kello 10. Ohjelmaa oli koko päiväksi aamusta iltaan, ”kaikki liikkeet ja työlaitokset olivat suljetut ja kansa oli aamusta varhain juhlapukimissaan”, talot oli koristeltu köynnöksin ja lipuin ja illalla ne oli juhlavalaistu. ”Voimakkaan juhlasaarnan” piti kirkkoherra J.J. Juhlapäivänä Rouvasväenyhdistys järjesti ”ruoka-avustusten jakelun kaupungin kaikkein köyhimmille asukkaille rukoushuoneella”. JUMALANPALVELUKSESSA lauloi mahtava sadan hengen juhlakuoro kanttori-urkuri Primus Leppäsen johdolla. Simelius ERILAISISTA asenteista tähän päivään verrattuna kertoo se, että virallisessa juhlapäivän ohjelmassa, joka julkaistiin isona ilmoituksena myös Uudenkaupungin Sanomien etusivulla, huomautettiin erikseen lasten osallistumisesta juhliin. ”Tungoksen välttämiseksi kehotetaan, etteivät lapset, ei ainakaan 10 vuotta nuoremmat saavu juhlajumalanpalvelukseen eikä kansalaisjuhlaan Työväenyhdistyksen talolle”, oli painettuna ilmoituksessa. Meidän kansamme tarvitsee erittäinkin nykyaikana oikein ajattelevia, itsenäisiä ja uhrautuvia luonteita. Kuva on Alisenpitkäkadun ja Blasieholmankadun kulmasta. Lyseon ja kansakoulun oppilaille järjestettiin kuitenkin omat juhlat ”kello 1 jälkeen puolen päivän”. Kirkko oli lehden mukaan aistikkaasti koristeltu köynnöksin ja kukin, kuorissa alttarin ympärillä ja itse alttarilla oli mahtavia palmuja ja laakeripuita, alttaripöydällä pitkä rivi punaisia tulppaaneja ja valkeita narsisseja, samoin saarnatuolin reunustalla. Lisäksi sivuilla oli runsaasti suurikokoisia paikallisten yritysten ilmoituksia. Ja se lähde on aina avoinna, se ei koskaan petä. Mutta sellaisia luonteita voi kasvaa ainoastaan kristinuskon vaikutuspiirissä. 32 Tiistaina 18. ”Juhla-asun korostamiseksi oli kirkko vielä täydessä sähkövalaistuksessa, joka harmaan pilvisen päivän kanssa kilpaili valoloistosta”, kirjoitti lehti. Talo on edelleen olemassa, mutta vastapäisen rakennuksen paikalla on nyt kerrostalo. ”Perustamiskirjan alussa sanoo kuningas, että hän perusti tämän kaupungin Jumalan kunniaksi ja isänmaan menestykseksi. Puhujan kehotusta kohottamaan reippaan eläköönhuudon koko isänmaan tulevaisuudelle, noudatettiin jyrisevällä voimalla. Kun ovet vihdoin avattiin, täyttyi kirkko pian ääriään myöten”, kirjoitti Uudenkaupungin Sanomat. KAUPUNGINVALTUUSTO . Tämä kaikki siitä huolimatta, että sota ja elintarvikepula jatkuivat. Usko on ollut heille se lähde, josta ovat rohkeutta ja voimaa saaneet. Simelius suomen ja ruotsin kielellä. Tämä lausekin todistaa, että meidän määränämme tulee olla Jumalan kunnia, joka on kaiken menestyksen perustus. Lehdessä kerrottiin normaalien uutisten lisäksi laajasti kaupungin historiasta ja silloisista oloista. Kaupungin ylle kaikuivat ”Jumala ompi linnamme”, ”Oi Herra, siunaa Suomen kansa” ja ”Suomen laulu”. Koko juhlapäivää leimasi Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkitunnelmissa toisaalta epävarmuus ja toisaalta toivo Suomen paremmasta tulevaisuudesta ja kansan vapauden lisääntymisestä. Päivä aloitettiin aamulla jo kello puoli kahdeksan kirkonkellojen soitolla, ”mikä sai juhlivan yleisön sankoin parvin liikkeelle”. Uudenkaupungin Sanomat julkaisi juhlapäivän kunniaksi peräti kolmiosaisen numeron, joka sisälsi A-, Bja C-osan. Vanhan kirkon edustalle oli pystytetty komea juhlaportti, joka oli koristeltu suurikokoisin lipuin. Luottamus Jumalaan tekee meidät vahvoiksi ja lujiksi kestämään ajan vaiheissa. . UUDENKAUPUNGIN juhlapäivä sattui sata vuotta sitten torstaiksi
Tiistaina 18. Niin että siltäkin osalta oli juhlamme täydellinen”. Valtuusto hyväksyi juhlakokouksessaan kannanoton, joka lähetettiin maan hallitukselle ja osoitettiin senaattori Oskari Tokoille. Ja se huudettiin, niin kuin vain innostunut ja juhlamielinen juhlayleisö voi huutaa”, kirjoitti Uudenkaupungin Sanomat. Hänellä oli kaikesta päätellen tiivis päivä, sillä aiemmin hän oli siis jo saarnannut juhlajumalanpalveluksessa ja puhunut valtuustoon juhlakokouksessa. Merikapteeni ja pankinjohtaja Robert Hartmanin talo Yliselläpitkälläkadulla oli koristeltu runsain köynnöksin ja monin lipuin. ”Puhujan kehotusta kohottamaan reippaan eläköönhuudon koko isänmaan tulevaisuudelle, noudatettiin jyrisevällä voimalla, jolle vielä torvisoittokunta rumpuineen antoi valtavaa pauketta. Juhla alkoi VPK:n soittokunnan esittämällä ”Finlandialla”, jonka jälkeen pormestari Henrik Söderman puhui ja luki kaupungin perustamiskirjan. ”Puhetta kuunteli valtuusto seisaaltaan”, kertoi Uudenkaupungin Sanomat. Lisäksi valtuusto päätti perustaa juhlarahastoja, kuunteli kaupungille lähetettyjä onnittelusähkeitä ja päätti kaupungin historian juuri valmistuneen ensimmäisen osan jakelusta. On ollut nousun, on ollut laskun aikoja, on haitannut kilpailu naapurikaupunkien puolelta”, hän korosti. Simelius. Kolmen vuosisadan vaiheet puhuvat meille selvää kieltä. Paikalla on nyt kerrostalo, jossa on liiketiloja ja asuntoja. Hän kosketteli puheessaan myös ajankohtaista tilannetta. Kaukovallan pitämä juhlaesitelmä, kuorolaulua ja orkesterinsoittoa. Lehti lopetti Työväentalon kansalaisjuhlaselostuksensa nimittäin seuraavasti: ”Tähän päättyi tämä juhlatilaisuus ja yleisö alkoi tulvehtia ulos kaupungille, josta juhlatulet kaikkialla kohtasivat häikäisevinä silmää, taivaan tuprutellessa sakeana lumiräntää aivan kuin suurkaupunkien suurjuhlissa on ihmisten tapana juhlatunnelman kohottamiseksi viskata ilmaan paperisirpaleita. Nyt näkyy liike-elämän alalla merkkejä siitä, että kaupunkimme olisi uuden nousukauden alussa. KANSALAISJUHLAA työväentalolla vietettiin illalla kello 18. ”Ennen kaikkea on mieleen johdatettava Ruotsin suurin kuningas Kustaa II Aadolf, joka tälle kaupungille antoi perustamiskirjan ja sitä sen jälkeenkin suosi. Robert Hartmania joka kiersi ensimmäisenä uusikaupunkilaisella laivalla maapallon ympäri muistettiin 300-vuotisjuhlissa kaupungin vanhimpana porvarina. huhtikuuta 2017 33 kokoontui juhlaistuntoon kello 12. Alistapitkääkatua juhla-asussa. Puheen isänmaalle piti kirkkoherra J.J. Siihen sisältyi sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen juhlaruno, K.V. Hän korosti puheessaan kansan yksimielisyyden merkitystä ”varsinkin nyt, jolloin juuri yhtenä miehenä hetken vaatimuksien mukaan toimiminen on niin suuresta merkityksestä isänmaallemme ja sen tulevaisuudelle”. Siinä valtuusto esitti maan hallitukselle syvän ja vilpittömän kunnioituksen tunteensa ja toivoi, että nykyinen aika ”olisi alkuna ei ainoastaan tämän kaupungin, vaan koko isänmaamme ja kansamme onnelliselle ja voimakkaalle edistymiselle”. Simelius avasi kokouksen ja korosti puheessaan, että nykypolven velvollisuus on kunnioituksella ja kiitollisuudella muistella niitä, jotka ennen ovat tässä kaupungissa eläneet ja tehneet työtä sen hyväksi. Musiikkina kultiin muun muassa ”Kolmikymmenvuotisen sodan marssi” ja ”Hymni Suomelle”. Kuva on Koulukadun kulmasta, oikealla näkyy silloinen Kansallis-Osake-Pankin toimitalo. Nykyisin talossa toimii JuhlaPooki. KAUPUNKILAISIA oli kehotettu ”toimittamaan illalla yleinen juhlavalaistus huoneistoissaan” ja sitä oli kaikesta päätellen hyvin noudatettu. Ja samaan menoon seisten laulettiin voimakkain rinnoin ”Maamme”-laulu, jonka jälkeen maisteri Sario vielä esitti eläköön-huudon Uudenkaupungin valoisalle tulevaisuudelle. Valtuuston puheenjohtaja J.J. ”Nyt viime vuosikymmeninä on erikoisesti kulkuneuvojen, rautatien puute ehkäissyt kaupungin kehitystä. Varmaan kuitenkin ennen pitkää hallituksen ja eduskunnan toimenpiteistä tulee toteutetuksi toiveemme rautatien saamisesta. 300-vuotisjuhlapäivän ohjelma julkaistiin isona ilmoituksena Uudenkaupungin Sanomien etusivulla.. Juhlan ohjelma oli kaikkiaan arvokas ja isänmaallinen. Edistyköön ja kasvakoon Uusikaupunki”, hän sanoi
Tästä kertoo yli 80 prosentin lukijapeitto Uudessakaupungissa Eskola-Buri sanoo. Toimitus: Alinenkatu 29, 23500 Uusikaupunki Avoinna ma–pe klo 9–16. 040 5390 969 sari.kuusinen@sss.fi Sähköposti: toimitus@uudenkaupunginsanomat.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@uudenkaupunginsanomat.fi Konttori, ilmoitukset: Alinenkatu 29, 23500 Uusikaupunki Avoinna yksityisasiakkaille ma–pe klo 9–12, yritysasiakkaille klo 9–16. TUTKIMUKSESSA selvitettiin lehden tavoittavuutta, asemaa paikallisena tietolähteenä sekä imagoprofiilia lehden päälevikkialueella Uudessakaupungissa. Tutkimukseen osallistui 102 miestä ja 98 naista. Lehden julkaisija: Uudenkaupungin Sanomat Oy Painopaikka: Lehtitehdas Salo, 2017 Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen, jaakko.ketonen@ts.fi Myyntijohtaja Sari Kuusinen puh. huhtikuuta 2017 ja ihastu Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti* UUDENKAUPUNGIN SANOMAT Sopimus 5009808 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa soittamalla: 02 770 2626 (ark. Vastaajista 91 prosenttia oli lukenut Uudenkaupungin Sanomien painettua lehteä viimeisen viikon ja 95 prosenttia viimeisen kuukauden aikana. (02) 5888907 ilmoitukset@uudenkaupunginsanomat.fi Osoite: Alinenkatu 29, 23500 Uusikaupunki Puhelinvaihde: (02) 588 8300 www.uudenkaupunginsanomat.fi Tilaajapalvelu: SSS-konsernin paikallislehdet Avoinna ma–pe klo 8.30–16, puh. Yhteystietoja voidaan käyttää markkinointiin., Kestoeli etutilaus on aina edullisin tilausmuoto. Alle 35-vuotiaita tutkimukseen osallistuneista oli 24 prosenttia. 8 – 16) Tilaa verkossa: tilaajapalvelija.fi/tutustu Täytä tämä kuponki jatiputasepostiin. Tämä käy ilmi Tietoykkösen maaliskuussa tekemästä tutkimuksesta. . Ellette ole, niin tästä voitte tehdä edullisen tutustumistilauksen Jakeluhäiriöt: Puh. Lehteä pidetään myös läheisenä, kiinnostavana ja tärkeänä paikkakunnan hengen luojana. 41,00 Norm. Lehdestä saadaan tietoa myös seurakunnan asioista ja asuinkunnan yksityisistä palveluista ja sieltä luetaan päivittäistavarakauppojen ilmoituksia. Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@ uudenkaupunginsanomat.fi Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin henkilökohtaista haastattelua, jotka tehtiin puhelimitse. Päätoimittaja Eija EskolaBurin mukaan tutkimus osoittaa oman paikallislehden tärkeän merkityksen kaupungissa. Kohderyhmänä oli Uudenkaupungin 15 vuotta täyttänyt väestö. Lukijasuhde on luja. Lukijapeittoa selvitettiin kysymällä, kuinka monta lehden neljästä viimeksi ilmestyneestä numerosta vastaaja on lukenut. Hinnat voimassa rajoitetun ajan. Toimitamme tunnukset sähköpostilla. Tutkimus osoittaa, että paikallisjournalismille on edelleen vahva tilaus tässä ajassa. 34 Tiistaina 18. Paikallislehden ilmoituksia lukee 89 prosenttia vastaajista. Oletteko jo tilannut Uudenkaupungin Sanomat vuodelle 2017. 2 kk paperilehden määräaikainen tutustumistilaus 24 90 3 kk digilehden määräaikainen tutustumistilaus Norm. puh. Eniten vastaajia oli ikäryhmässä 35–54 (29%) ja vähiten ikäryhmässä 55–64 (19%). (02) 7702 626, tilaukset@ uudenkaupunginsanomat.fi tai www.tilaajapalvelija.fi Tilaushinnat: 12 kk etutilaus 148 e 12 kk määräaikainen 164 e Hinnat sisältävät arvonlisäveron, jonka suuruus on 10 %. – Uudenkaupungin Sanomat täytti 127 vuotta tämän vuoden alussa, ja on Suomen vanhimpia sanomalehtiä. maaliskuuta välisenä aikana ja siihen osallistui 200 uusikaupunkilaista. 02 269 3434 ma-pe klo 6-16.30, la-su klo 7-12 Pyhärannan alueella: Puh. 127. . Vastaajien mielestä Uudenkaupungin Sanomat oli alueellaan paras tiedotusväline kaikissa tutkituissa asioissa, mutta erityisen korkealle nousivat asuinkuntaa koskevat uutiset ja tapahtumat (92 %), asuinkunnan kunnalliset asiat ja päätökset (71%) sekä lukijoiden omat ilmoitukset (66 %). vuosikerta Ilmestymispäivät: tiistai, torstai, lauantai Päätoimittaja Eija Eskola-Buri (02) 5888 901 Toimittaja Eija Isotalo (02) 5888 302 Toimittaja Maija Ala-Jääski (02) 5888 309 Tuottaja Risto-Matti Kärki (02) 5888 308 Toimittaja Merja Halinen (02) 5888 307 Myyntineuvottelija Sari Laurila (02) 5888 323 Asiakaspalvelu Enni Grundström (02) 5888 907 Ilmoitushinnat ja lisätiedot: www.uudenkaupunginsanomat.fi Myyntineuvottelija Tanja Vainionpää (02) 5888 325 Myyntineuvottelija Elina Salminen (02) 5888 905 Uudenkaupungin Sanomat on kaupungin paras tietolähde Uusikaupunkilaiset saavat parhaiten tietoa alueen uutisista, ihmisistä ja tapahtumista kolme kertaa viikossa ilmestyvästä paikallislehdestään. PARHAITEN LEHTEÄ kuvaavat lukijoiden mielestä sanat hyödyllinen (77 %), tärkeä ilmoitusväline (70%) ja paikkakunnan puolestapuhuja (62%). 30,00 TuTusTu Vain uusiin kotimaan tilauksiin. Maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista uusikaupunkilaisista 91 prosenttia oli lukenut Uudenkaupungin Sanomien painettua lehteä viimeisen viikon aikana ja 95 prosenttia viimeisen kuukauden aikana.. 29 90 Uudenkaupungin sanomat maksaa postimaksun *Pakollinen digilehteä tilattaessa. 0800 398 336 ma-pe klo 6-9 ja la-su klo 6-10. Kysely toteutettiin 2.–6. Tutkimus: Hyödyllinen uutislehti, tärkeä ilmoitusväline ja paikkakunnan puolestapuhuja Uudenkaupungin Sanomat on kertonut paikkakunnan asioista jo vuodesta 1890 lähtien
Tiistaina 18. Näin siitä huolimatta, että raudasta valmistettuina tämäntyyppiset lukot ovat säilyneet pitkään. Samantyyppisiä putkilukkoja ei liene koko maassa kuin muutama. Harvinaisuutta selittää osaltaan jo lukon käyttötarkoitus. Lukon mekanismi muodostuu Pentti Siivosen mukaan sylinterinmuotoiseen runko-osaan sijoitetusta luistimesta, johon on kiinnitetty päistään luistimen kärkeen suunnattuina vahvat jouset. Se on siis suunnilleen yhtä vanha kuin Uusikaupunki. Jousten toiset päät ovat suunnattuina luistimen kantaan päin muodostaen haarukan. PENTTI SIIVOSEN kookkaan putkilukon pituus avaimen kanssa on 33 senttiä ja se painaa peräti vajaat kolme kiloa, tarkalleen 2928 grammaa. Täysin mahdollista on, että lukko on tuontitavaraa, ehkä Ruotsista. huhtikuuta 2017 35 Uudenkaupungin ikätoveri on hyvässä kunnossa UUSIKAUPUNKI Matti Jussila Sepän raudasta taidokkaasti takoma putkilukko tuo tervehdyksen 400 vuoden takaa. Hän sai vuonna 1984 ostaa sen uusikaupunkilaiselta perheeltä. Asiantuntijat ovat ajoittaneet Pentti Siivosen kokoelmiin kuuluvan lukon 1600-luvun alkuun. Kun lukko avataan, avain työnnetään sylinterin toisesta päästä sisään, jolloin jouset litistyvät luistinta vasten ja päästävät tämän liikkumaan vapaasti ulos. Putkilukon toimintaperiaate on samalla sekä nerokas että yksinkertainen. Onko se mahdollisesti täkäläisen sepän takoma, jää ikuiseksi arvoitukseksi. Tällaisia upeita käsityötaidon tuotteita käytettiin aikanaan arvorakennuksissa. Kun luistin jousineen työntyy lukkokaaren reiän läpi, jousen haarukkapäät kimmahtavat haralleen estäen luistinta liukumasta ulos. HARVINAINEN lukko joka tapauksessa on. Tällöin lukon kaari vapautuu lukitusasennostaan ja lukko avautuu. MIKA REINHOLM MIKA REINHOLM Pentti Siivonen on ylpeä harvinaisesta 400 vuotta vanhasta putkilukostaan, joka on yksi hänen laajojen ja monipuolisten kokoelmiensa helmistä.. Monet muut samoihin aikoihin käytetyt lukkotyypit eivät ole säilyneet näihin päiviin heikomman valmistusmateriaalinsa vuoksi. Merkittävää ja mielenkiintoista on se, että rakenne on kaikissa putkilukoissa periaatteessa samantapainen, olipa lukko kiinalainen, intialainen, eurooppalainen tai pohjoismainen. Putkilukko lukitusasennossa. Pentti Siivosella lukko on ollut ”vasta” runsaat kolme vuosikymmentä. Vastaavanlaisia putkilukkoja käytettiin nimittäin laajasti eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Tällaisia upeita käsityötaidon tuotteita käytettiin aikanaan arvorakennuksissa. Siis yksinkertaista, mutta samalla nerokasta
050 3300 263 markus.hellsten @lammin.fi P A R V E K E J A T E R A S S I L A S I T U K S E T Onnittelemme 400-vuotiasta Uuttakaupunkia! Aukioloajat ja pääsylippujen hinnat www.bonkcentre.fi tai 02-8418404 SILTAKATU 2, 23500 UUSIKAUPUNKI USKOMATON TARINA VUODESTA 1893 Aukioloajat ja pääsylippujen hinnat www.bonkcentre.fi tai 02-8418404 SILTAKATU 2, 23500 UUSIKAUPUNKI USKOMATON TARINA VUODESTA 1893 Satavuotias kauppakamari onnittelee 400-vuotiasta Uuttakaupunkia. 36 Tiistaina 18. huhtikuuta 2017 Karmiinista asennettuna laadukkaat, Kotimaiset Ongelma-/myrskyalttiiden puiden kaato ja karsinta – nostolava-autolla – hinta-arvio ilmainen – kotitalousvähennyskelpoinen 0400 749 789 Ugin Nostokori www.nostokori.com Onnittelemme 400-vuotiasta Uuttakaupunkia! www.tutustu-taloon.fi P. 0400 536 263 Ikkunatiimi Hellsten www.ikkunatiimihellsten.fi P