Vapaita silmälääkäriaikoja: 24.11 ja 25.11 Alinan ulkotasanteella Kenkäkauppa Alina ARK. Sivu 14 liigakentille palaava Mikko Jalonen sanoo 130 -vuotisjuhlalehden teemana on tulevaisuus ” Löydät meidät myös Facebookista Ark. 9-17.30, la 9-13.30 Alinenkatu 26 Uusikaupunki P. 02 844 3939 Tervetuloa hiihtämään ja liikkumaan! Raikas ilma, puhdas lumi ja parhaat ladut! HIIHTOKAUSI ON AVATTU! Alinenk. Ei hätää, meiltä hyvät tuotteet huurteenestoon! Alinenkatu 22, 23500 Uusikaupunki Puh. TIISTAI 27.10.2020 N:o 123 2,20€ irtonumero Jalkoihin en aio jäädä, mutta ei sateentekijääkään kannata nyt odottaa. 39,90 1,29/pkt 4,95-5,95/kpl Liljalaaksonkatu 27, Uki www.vahterusring.fi info@kuntoputki.fi P. 10–17, LA 10–14 Alinenkatu 36, Uki p. 044 704 3553 www.alina.fi Alinan kivijalkakauppa jatkaa samaan tapaan: Pyrimme pitämään myös Alinan Varaston/Outletin avoinna LAUANTAINA: LA 10–14 Alinenkatu 38, Uki (30 m Alinasta Pohjoistullikatua päin) Alinan Varasto ja OUTLET • Sivuille nyt vietynä naisten ja miesten kävelykengät ja talvikengät • Sivuille vienti jatkuu... YLLÄTYSPUSSI 3 pkt 2 pkt 24 kpl /pkt 1 99 KitKat MiNi BAG 250 g /pkt /kpl /kpl RAIVAUSSAHA 52cc GTL • 1,6 kW • 2-tahti • mukavuusvaljaat, raivausterä, vesakkoterä, siimapää • vuoden takuu AURINGONKUKANSIEMEN • 20 kg säkki • raidallinen paras laatu ERÄ! 2,95/pkt 15€ 1 erä/talous 1000 SÄKIN ERÄ! 1,99/kpl SOVH. 0440 589 791. ark. 9-19, la 9-16 Tarjoukset voimassa 1.11.2020 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. esim. 99€ 800 SÄKIN ERÄ! Paulig Presidentti KAHVI 500 g Soft Embo WC-PAPERI • 40 rullaa • valkoinen 3 pkt 3 kpl /kpl SOVH. (02) 8422 888, 050 528 1500 Palvelemme arkisin 9-17, la 10-13 Optikon ajanvaraus myös netissä! www.uusioptiikka.. 02 841 2409 Takki 99,90 Pusero 49,90 POIKKEA PUTIIKK IIN Neule 59,90 Huivi 22,Takki 99,95 Huivi 22,Tunika 75,90 SYYSUUTTA KAHDET LASIT YKSIEN HINNALLA Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, toinen kehys erillisvalikoimasta Huurtuvatko silmälasit kun käytät maskia. www.alina.fi Alinan nettikauppa on nyt auki! talousporssi.fi Tuotteet tarjolla myös muissa myymälöissä valikoiman mukaan. 02 848 8000 • Av. avokkaat, sandaalit ja työkengät... 10 € 9 95 12 € 5 € 30 € 3 95 99 € 49 € 14 95 39 95 9 95 3 € 19 95 5 € KANSANMASKI • 50 kpl/pkt • 3-kerros rakenne Polar ÖLJYKYNTTILÄ • 55 h paloaika • 6 kpl/pkt Fancy KANGASMASKI • aikuisille ja lapsille • kuvallinen Nokian Hai KUMISAAPPAAT • väri Ultramarine • koot 38-46 Muron tai Bowman TYÖTAKKI • koot: S-3XL • 2 eri mallia, 2 eri väriä: keltainen ja oranssi Whiskas Maxi Pack ANNOSPUSSI 40 x 85 g Nokian Hai SATEENVARJO sininen, musta tai keltainen Balsnack VILJARASVAPALLOT 240 g SHOKKI! SHOKKI! SHOKKI! SHOKKI! SHOKKI! SHOKKI! Battery ENERGIAJUOMA • 0,33 l • 24 kpl ltk Pantiton tölkki L.O.L. 9-17.30, la 9-14 kesportuki@kesportuki.fi Katso HUIPPUtarjoukset sivulta 9!. 23 • P. TALOUSPÖRSSIN SYNTTÄRIT! 36 v. UUSIKAUPUNKI: Poraajantie 6, P. Ark
2 Tiistaina 27. lokakuuta 2020 PYSYVÄSTI EDULLISESTI ITÄPOIJU HK NAUDAN JAUHELIHA 10 % 400 g (8,73/kg), Suomi 3 49 pkt 2 99 Laitilan Kanatarhan tuoreet KANANMUNAT 30 kpl/1,44 kg (2,08/kg) kenno TURUN SINAPPI 275 g (5,42/kg) 1 49 kpl 2 19 Valio GEFILUS MEHUT 1 L tlk ROUHESÄMPYLÄT 5 kpl/325 g (3,66/kg) 1 19 ps 8 00 Grandiosa ISOT PERHEPIZZAT 510-530 g (7,55-7,84/kg), ilman korttia 5,09/kpl (9,60-9,98/kg) 2 kpl Säästä 2,18/erä 2 20 Valio Play VIILIKSET 200 g (2,75/kg) 4 prk 7 00 Valio HERKUTTELUJÄÄTELÖT 480 ml (7,29/L) 2 kpl 2 99 Kivikylän Huiluntuhti GRILLIMAKKARAT 400 g (7,47/kg) pkt 2 89 HK Popsi ISO VIITONEN 900 g (3,21/kg) pkt 1 99 HK AMERIKAN PEKONI original, 170 g (11,71/kg) pkt 9 00 Kulta Katriina KAHVIT 500 g (6,00/kg) 3 pkt 2 00 Valio Hyvä suomalainen arki RUOKAKERMA 2 dl (2,50/L) 4 prk 6 99 Tuore naudan MAKSA palana ja jauhettuna, Suomi kg 6 45 Atria kanan ohut FILEELEIKKEET 480-600 g (10,75-13,44/kg) rs 1 59 Valio APPELSIINITÄYSMEHU 1 L tlk 3 00 KALAPUIKKO 250 g (4,00/kg) ilman korttia 1,15/pkt (4,60/kg) 3 pkt Säästä 0,45/erä 2 99 Heinz TOMAATTIKETCHUP 1,35 kg (2,21/kg) plo 1 99 Forssan MAJONEESISALAATIT 400 g (4,97/kg) rs 99 kpl RUISVARRAS 230 g (4,30/kg) 3 ps Säästä 0,75/erä 3 00 Mummon aidot poimutetut RANSKANPERUNAT 450 g (2,22/kg) ilman korttia 1,25/ps (2,78/kg) 4 69 KERMAJUUSTOT 900 g-1 kg (4,69-5,21/kg) kpl pkt 1 29 Santa Maria SOFT TORTILLA 320 g (4,03/kg) 4 99 GRAAVIja KYLMÄSAVUKIRJOLOHISIIVUT 200 g (24,95/kg) pkt
500 g HYVIKSET 100% täysjyväkaura, 4 kpl/210 g (4,71/kg) Valio OLO-JOGURTTI 4 x 125 g (4,00/kg), ilman korttia 2,29/pkt (4,58/kg) OMENA Suomi kg Säästä 1,00/rs Säästä 3,47/erä Paulig Juhla Mokka KAHVIT 400-500 g (6,67-8,33/kg), 1 erä/tal., ilman korttia 4,49/pkt (8,98-11,23/kg) Nämä tarjoukset voimassa tiistaina 27.10. lokakuuta 2020 3 Säästä 0,58/erä ITÄPOIJU MA-LA 5.30–24 MA-LA 5.30–24 SU 9–23 SU 9–23 PALVELEMME Ketunkalliontie 1, Uusikaupunki PALVELUSTA Vastasavustetut ruodottomat SAVULOHIFILEET 16 99 kg Kariniemen kananpojan NUGGETIT 200 g (8,25/kg) PALVELUSTA Naudan OSSO BUCCO ja HÄRÄN HÄNTÄ Suomi Valio herkku MOUSSET ja RAHKAT 100-135 g (7,04-9,50/kg) 19 99 6 99 1 65 9 99 99 2 80 12 90 99 4 00 1 99 1 90 19 99 9 99 9 99 kg kg kg kg kg 2 pkt rs kg kg pkt 2 pkt kg 2 kpl 5 99 9 99 kg PALVELUSTA ERÄ! Vastasavustettu SAVUKIRJOLOHI PALVELUSTA ERÄ! Tuore superior KIRJOLOHI Suomi ja MERILOHI Norja, kokonaisena PALVELUSTA ERÄ! Tuore NIERIÄFILEE Ruotsi PALVELUSTA ERÄ! Tuore KUHAja AHVENFILEE Viro PALVELUSTA ERÄ! Vastasavustetut SAVUAHVEN ja SAVUSIIKA Suomi Lihamestarimme paistovalmiit WIENINLEIKKEET ja UUTUUS! Maissipaneroitu HABANEROLEIKE viljaporsaan ulkofileestä OMASTA MYLLYSTÄMME Lihamestarimme NAUDAN JAUHELIHA 17% Suomi Annas MAKUPIPARIT 150 g (9,33/kg), ilman korttia 1,49/pkt (9,93/kg) Kivikylän kypsä palvattu PORSAAN SISÄFILEE n. Tiistaina 27. – keskiviikkona 28.10. Säästä 0,18/erä Itsepalvelu salaattibaarimme SALAATIT 9 99 kg PALVELUSTA VALLAN MAUKKAAN vastateurastettua PORSASTA SUORAAN VEHMAALTA Tuore porsaan KYLJYS 8 99 kg Tuore porsaan ETUSELKÄ palana 4 49 kg Tuore porsaan KYLKI palana 4 99 kg Tuore porsaan LAPA palana 4 99 kg Tuore porsaan KINKKUKIEKKO 5 99 kg Tuore porsaan JAUHELIHA 5 99 kg 5 99 10 00 Kivikylän Grilleri GRILLIMAKKARA 400 g (4,97/kg) SATSUMA 1 kg, Espanja TOMAATTI Suomi 3 pkt kg Makea ANANAS Costa Rica kg 5 99 kg 1 00 5 99 2 49 13 99 9 90 1 99 rs kg kg ltk rs pkt kpl kg 4 00 2 tlk Säästä 0,58/erä GRILLISTÄMME Kuuma grillattu BROILERIN KOIPIREISI 2 99 2 59 9 99 Atria HERKKULENKKI 450 g (5,76/kg) PALVELUSTA Naudan luuton KEITTOLIHA Suomi Arla Natura KERMAJUUSTO 500 g (5,98/kg) PALVELUSTA ERÄ! Tuoreet SILAKKAFILEET Suomi, säävaraus Marli Premium GLÖGI 1 L (2,00/L), ilman korttia 2,29/tlk PALVELUSTA Irto Islannin RASVASILLI 5 99 1 99 kg 14 99 4 99 kg ps OMASTA MYLLYSTÄMME HIRVEN JAUHELIHA Suomi HOOK kypsät CHICKEN WINGS 700 g, BONELESS ja POPS 400 g, (7,13-12,48/kg) 1 00 2 49 HK viljaporsaan KASSLER ja HERKKUPAISTI Suomi Kariniemen kananpojan JAUHELIHA 400 g (6,22/kg) 59 PORIN POIKA 6 kpl/300 g (1,97/kg) PALVELUSTA ERÄ! Tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE Suomi ja MERILOHIFILEE Norja Twix Ginger Cookie SUKLAA PATUKAT 32 kpl/1,472 kg (6,72/kg) OMASTA MYLLYSTÄMME Lihamestarimme NAUTA-SIKA JAUHELIHA Suomi Kariniemen kananpojan FILEESUIKALEET 250-300 g (6,63-7,96/kg), ilman korttia 2,99/rs (9,97-11,96/kg) pkt kpl kpl kg ps
Harjaan, pesen ja föönaan, enkä muista lainkaan vilkaista hintalappua, kun pörröpää tarvitsee uuden lelun tai sadeviitan. Lehden julkaisija: Uudenkaupungin Sanomat Oy Painopaikka: Lehtitehdas Salo, 2020 Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen, jaakko.ketonen@ts.fi Myyntijohtaja Sari Kuusinen p. PÄÄKIRJOITUS Keski-iätön tassuterapeutilla Ensimmäiset oireet liittyivät nukkumiseen. 4 Tiistaina 27. 040 5390 969, sari.kuusinen@sss.fi Sähköposti: toimitus@uudenkaupunginsanomat.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@uudenkaupunginsanomat.fi Osoite: Alinenkatu 29, 23500 Uusikaupunki Puhelinvaihde: (02) 588 8300 www.uudenkaupunginsanomat.fi Tilaajapalvelu: SSS-konsernin paikallislehdet Avoinna ma–pe klo 9.30–15.00 puh. Tilastokeskuksen viime vuoden väestöennuste ennakoi, että Uudessakaupungissa syntyy seuraavana kymmenenä vuonna vuosittain noin 91–97 vauvaa. Samanlaista yhteisöllistä henkeä ja hyvinvointia ylläpitäviä tukiverkostoja tarvitaan jatkossakin elinvoiman ylläpitämiseen. vuosikerta Ilmestymispäivät: tiistai, torstai, lauantai Päätoimittaja Eija Eskola-Buri (02) 5888 901 Toimittaja Maija Ala-Jääski (02) 5888 309 Tuottaja Risto-Matti Kärki (02) 5888 308 Asiakaspalvelu Enni Grundström (02) 5888 907 Myyntineuvottelija Tanja Vainionpää (02) 5888 325 Näinä ikävien uutisten aikoina tapahtuu paljon myös hyviä asioita. Lakkautettavaksi esitetään lisäksi mm. 0800 398 336 ma–pe klo 6–9 ja la–su klo 6–10. Samaan syssyyn ystävien kanssa vietetystä illasta toipuminen alkoikin venähtää tuntien sijaan useammaksi työpäiväksi. Lasten levitellessä jo kohta muuttovalmiina siipiään, alkoi koti yllättäen kaivata karvaista jäsentä. 35 oli hyvä ikä: oli sopivasti iän tuomaa itsevarmuutta mutta myös kokonainen elämä vielä edessä. Kuin taikaiskusta alle kahdeksan tunnin yöunilta noustessa olo oli kuin jengitappelun jäljiltä, yöheräily kostautui koko päivän kestävänä yleiskoomana eikä illalla voinut kuvitellakaan aloittavansa elokuvan katselua yhdeksän jälkeen. 130. Turku–Toijala-vuoro, Turku–Naantalin koko paikallisliikenne, Turku–Paimio lauantaisin ja Paimio–Turku lauantaisin. Uki-paketti syntyi yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyönä. Positiivinen käänne syntyvyydessä Tilastojen luvut näyttävät niin hyviltä, että voi jo puhua melkein Uudenkaupungin ihmeestä. Massimo d’Azeglio Jakeluhäiriöt: Puh. Niinpä 1,5 kuukautta sitten, pitkän odotuksen jälkeen, haimme kotiin pienen koiranpennun, joka määrittelee nyt koko perheen arkea uudestaan, sekä hyvässä että pahassa. Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch sanoi huhtikuussa Ylen haastattelussa, että koronakriisin vaikutuksia syntyvyyteen on erittäin vaikea arvioida. Nastakenkineni ja pumpulihauvoineni ajattelinkin nyt liihotella tämän keskiikähomman yli ainakin puoli metriä maanpinnan yläpuolella. 02 269 3434 ma–pe klo 6–16.30, la–su klo 7–11 Pyhärannan ja Rauman alueella: Puh. Oli oivassa suhteessa saavutettuja asioita, haaveita ja elämänjanoa. Valitsen yhä useammin koti-illan muiden rientojen sijaan, keittelen hilloja ja leivoskelen ihan vain omaksi ilokseni. Junien vuorot ovat henkilöjuna 387 ja henkilöjuna 382. Yksi on maahanmuuttajien määrän kasvaminen Uudenkaupungin väestössä. Tilastojen luvut näyttävät niin hyviltä, että voi jo puhua melkein Uudenkaupungin ihmeestä. Tämä taitaa sittenkin olla aika hyvä juttu. Räsänen eilen Uudekaupungin Sanomille. Elämänmeno tuntuu hidastuneen ja seestyneen, muistakin syistä kuin maailmalla riehuvan pandemian takia. Selkein yksittäinen oire uuden elämänvaiheen alusta nakertaa parhaillaan varpaitani. Ennustus ei käy toteen ainakaan tänä vuonna: kaupunkiin syntyy tämän hetken tietojen mukaan 115 vauvaa (sivu 6). Ensi vuoden 1971 toukokuusta lähtien esitetään Tampereen liikennepiirin näkökulmasta lakkautettavaksi muun muassa kaksi Turun–Uudenkaupungin junavuoroa, nimittäin Turusta sunnuntaisin klo 10.45 lähtevä vuoro ja Uudestakaupungista klo 12.25 lähtevä vuoro. Päivi Sappinen sisällöntuottaja TÄST VINKKELIST 30 VUOTTA SITTEN 50 VUOTTA SITTEN Kaksi junavuoroa pois Ugin rataosuudelta – Paikallisjunaliikennettä Tampereen liikennepiiri esittää supistettavaksi sellaisilla liikenneosuuksilla, joissa matkustajamäärät ovat pienet ja joilla liikenne voidaan maantieyhteyksin hoitaa tehokkaasti ja taloudellisesti, kertoi liikennepiirin päällikkö J. Ja niin vaan minäkin – en mikään eläinihminen – huomaan paijaavani tuota pientä, valkoista pumpulipalloa kalleimpana aarteenani. Itse huomasin tekeväni jonkinlaisen mentaalisen muistiinpanon täytettyäni 35 – pysyttelisin henkisesti sen ikävuoden liepeillä ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan. Vain muutamaa vuotta myöhemmin nakuttelenkin jo nastakenkineni aamukävelyllä ihan vain “ihailemassa maisemia”. Huomasin katselevani sillä silmällä useammin nastakuin korkokenkiä, kummastelevani, miksi teini-ikäiset saavat nykyään toimia lääkäreinä ja päästäväni kummallisen ähinän joka kerta nojatuolista noustessani. Paikallisesti syksyn ehdoton positiivinen uutinen on, että syntyvyys on Uudessakaupungissa kääntynyt kasvuun. Paperilaskuista veloitetaan 1,50 euron paperilaskulisä Ilmoitushinnat ja lisätiedot: www.uudenkaupunginsanomat.fi Toimittaja Katja Kaartinen (02) 5888 910 :Mielipide Toimitus ja asiakaspalvelu palvelee poikkeustilanteen takia puhelimitse ja sähköpostin välityksellä: Toimitus: etunimi.sukunimi @uudenkaupunginsanomat.fi Ilmoitukset: 02 588 8907 tai ilmoitukset @uudenkaupunginsanomat.fi Tilaukset: 02 770 2626 tai tilaukset @uudenkaupunginsanomat.fi Rauhanviikon ja kirkon vastuuviikon päätteeksi järjestettiin Uudenkaupungin kirkossa sunnuntaina rauhanmessu.. Supistuksista on neuvoteltu myös Linjaautoliiton kanssa, jotta matkustajien kulkuyhteyksiä kyettäisiin säilyttämään. paperija digisisällöt) Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Tämä vuosi on ollut koronapandemian vuoksi täysin poikkeuksellinen. (02) 7702 626, tilaukset@ uudenkaupunginsanomat.fi tai www.tilaajapalvelija.fi Asiakaspalvelu avoinna vain tiistaina klo 9-12. Perinteisesti keski-ikäisyys mielletään elämänvaiheeksi, jossa elämä on monin tavoin tasapainossa: tulotaso on vakiintunut ja lapset alkavat lennellä pesästä. Myyntineuvottelija Jouni Kokkonen (02) 5888 323 Tilaushinnat: 12 kk etutilaus 193,95 12 kk määräaikainen 224,50 (tilaukset sis. Joka kolmas uusi uusikaupunkilainen syntyy maahanmuuttajataustaiselle äidille. Vauvabuumi ei koske koko maakuntaa: Varsinais-Suomessa syntyvyys näytti ainakin vielä kesällä olevan laskusuunnassa. Se on yksi konkreettinen osoitus siitä, että Uudessakaupungissa tehdään asioita lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Arvostetun Oxford English Dictionaryn mukaan keski-ikä on aikakausi nuoren aikuisuuden ja vanhuuden välissä, yleensä ikävuosina 45-65. Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Eräs brittitutkimus julistaa keski-iän alkavan vasta 53-vuotiaana, kauneusala suosittelee varautumaan keski-ikään viimeistään 25-vuotiaana ja omien teinieni mielestä keski-ikäinen on “jotain ainaski sata”. lokakuuta 2020 PÄÄTOIMITTAJA : Eija Eskola-Buri eija.eskola-buri@ uudenkaupunginsanomat.fi PÄIVÄN MIETE : Toivo on tuoksu, joka pitää sydämen nuorena. Paketissa on mukana monenlaisia paikallisia palveluja ja tuotteita. Paikallisten syntyvyyslukujen takana on monenlaisia asioita. Toisaalta keski-ikäisyyttä leimaa tietynlaiset elämänkriisit. Syntyvyyden lasku on valtakunnallinen trendi, mutta Uudessakaupungissa siinä kuljetaan nyt vastavirtaan. Uudessakaupungissa lapsiperheiden hyvinvointia on edistetty tänä vuonna Uki-paketilla, jonka ovat saaneet tänä vuonna syntyneiden lasten perheet. O. Aikaisempien tutkimusten mukaan arjen epävarmuus ja taloudelliset vaikeudet saavat lykkäämään lasten hankintaa. Se on elinvoiman kannalta erinomainen asia. Leffan puolivälissä sitä liihottelisi kuitenkin jo autuaasti höyhensaarilla. Sitten, eräänä täysin keskinkertaisena keskiviikkona, diagnoosi oli selvä: minustahan on tullut keski-ikäinen! Keski-iän määritelmä riippuu siitä, mistä lähteestä tietoa sattuu etsimään. Hukutan sen pehmeään turkkiin niin surut, pelot kuin orastavan yksinäisyytenikin
Väistötilojen hankkimiseen kuuluu myös kilpailuttamista, lupaprosessia ja esimerkiksi mahdollisten parakkien pohjatöiden rakentamista. VÄISTÖTILOJEN hankinta riippuu nyt Turun hallintooikeuden valituksiin antamien ratkaisujen ajankohdasta. KIVISTÖ toteaa, että valitusten käsittelyn takia ei parakkirakennuksia voida välttämättä tilata ajoissa. KIVISTÖN mukaan on mahdollista, että vaikka sihykeskuksen rakentaminen alkaisi ensi kesänä, niin väistötilat eivät olisi valmiit vielä elokuun puolivälissä koulujen alkaessa. Tiistaina 27. . – Keittiöja ruokalaparakin sekä mahdollisesti kotitalousluokkien parakkien sijoittaminen alueelle on mahdollista, Kivistö summaa. – Jos joudumme väistötilojen kohdalla parakkiratkaisuihin, niin silloin kustannukset olisivat selkeästi kalliimpia. – Parakkien saapumiseen saakka ruokailut on järjestettävä vaihtoehtoisella tavalla, esimerkiksi jäähallissa tai luokissa, Kivistö sanoo. KIVISTÖ korostaa, että rakentamisen käynnistyttyä Viikaisten ja Pohitullin alue muuttuu laajaksi työmaaalueeksi. Lukio Novidaan, yläkoulu ja vitoskutoset Pohitulliin, ykkösneloset Seikowiin Katja Kaartinen Pohitullin ja Viikaisten alueelle tehtävä parakkirakentaminen on sihy-hankkeen projektipäällikkö Marko Kivistön mukaan haasteellista, mutta aluesuunnitelmaa on tutkittu ja täysin mahdotonta se ei ole. – Tämä riippuu ulkopuolisten toimijoiden, kuten seurakuntakeskuksen ulosvuokrattavan tilan määrästä. Väistötilaksi tarvitaan ainakin jakelukeittiö ja ruokailutilat, Kivistö lisää. On edelleenkin epävarmaa, koska rakentaminen voidaan aloittaa, Kivistö toteaa. – Lukion sijoittamisesta Novidan hallinnon rakennukseen käydään neuvotteluja ja kustannuskartoitus on tehty. . Seurakunnan kanssa neuvotellaan myös seurakuntakeskuksen tilojen hyödyntämisestä, Kivistö lisää. Nykyisen arvion mukaan rakentaminen alkaisi kesäkuussa 2021. Myös tavaroiden kuljettamiseen ja kalusteiden asentamiseen on varattava aikaa. Sihyn eli sivistysja hyvinvointikeskuksen rakentamisen ajaksi oppilaat siirretään Pohitullin ja Viikaisten kouluista muun muassa Seikowin vanhaan koulukiinteistöön. Sihy-hankkeen projektipäällikkö Marko Kivistön mukaan koulujen väistötilasuunnittelussa yritetään hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia rakennuksia Viikaisten koulun lähiympäristössä. Yläkoulun oppilaat ja toiminnot sijoitetaan todennäköisesti Pohitulliin, Kivistö selventää. – Alueen parkkipaikat vähenevät työmaa-aikana ja väistötilanne on niiltä osin erittäin hankala. – Suunnittelu on alustavaa, koska sihy-hankkeesta on valitettu. lokakuuta 2020 5 Sihyn väistötiloja tulossa lähikortteleihin UUSIKAUPUNKI Katja Kaartinen Pohitullin ja Viikaisten koulujen oppilaille etsitään parhaillaan kuumeisesti väistötiloja. Erikseen on tulossa ainakin ruokalaparakki, jonka yhteyteen saatetaan tarvita vähäinen määrä luokkatilaa. Pohitulli on joka tapauksessa selkeä osa väistötilaratkaisuja ja sinne voidaan tiivistää aika paljon opetusta, Kivistö toteaa. – Jos emme saa ratkaisuja viimeistään kevään aikana tai ne ratkeavat hankkeen kannalta epäedullisesti tai valituksia jatketaan seuraaviin oikeusasteisiin, siirtyy koko sihy-hankkeen aloittaminen myöhempään ajankohtaan, Kivistö toteaa. KIVISTÖ arvelee, että väistötilojen toteuttaminen vaatii vähintään puoli vuotta. Myös koululaisten ulkoilualueet pienevät, Kivistö huomauttaa. REHTORIEN alustavien suunnitelmien mukaan opetusta voidaan tiivistää Pohitullin kiinteistöön siten, että tiloihin mahtuisivat myös 5.–6.-luokkalaiset. – Todennäköisesti kyseessä on lyhytaikainen ongelma, mutta ratkaistaan tilanteita asia kerrallaan ja vaikutetaan niihin asioihin, joihin tässä vaiheessa voimme vaikuttaa, Kivistö summaa. JOKA tapauksessa jonkinlaiseen parakkiratkaisuun joudutaan. Siellä olitsi mahdollisuus sijoittaa opetusta nuorisotilaan ja vanhaan valkoiseen taloon. Myös parakeille on todennäköisesti tarvetta. – 1.–4.-luokkien sijoittamista läheiseen Seikowin kortteliin tutkitaan. Tämä tilanne on edessä, mikäli valitusten tilanne ratkeaa myöhään keväällä tai alkukesästä. Tilat on löydyttävä ennen kuin sivistysja hyvinvointihankkeen (sihyn) rakentamisvaihe käynnistyy. TÄMÄN hetken arvioiden mukaan sihy-hankkeen alta siirrettävän opetuksen väistötilakustannukset olemassa oleviin tiloihin olisi noin 1,5 miljoonaa euroa
OLIPA vauvaa odottava perhe kotoisin mistä tahansa, niin äitiysneuvolasta haettava apu on aina hyvin saman tyyppistä. He keräsivät vuonna 2019 yli 400 nimen adressin, jossa ehdotettiin skeittipuistoa kaupunkiin. Kaupungin äitiysneuvolassa käy nimittäin nykyään päivittäin myös maahanmuuttajaperheitä. Heidän määränsä lähti kasvuun vuonna 2016 ja nyt jo joka kolmannella syntyvällä lapsella on maahanmuuttajataustainen vanhempi. Osa radasta on mahdollista rakentaa myös metsikköön, mikä lisää viihtyvyyttä, hän lisää. – Puiston keskeisellä sijainnilla halutaan mahdollistaa myös kaupungissa vieraileville veneilijöille ja lähistön kesäasukkaille mahdollisuus päästä lähiliikunnan pariin, Vuori lisää. Vuonna 2016 syntyi 124 lasta ja vuonna 2015 syntyi 144. . – Esimerkiksi Kuopiossa skeittipuisto maksoi noin 800 000 euroa ja Espoossa liki miljoonan. KAUPUNGINLAHDEN pohjukassa työt aloitetaan tiistaina työmaan aitaamisella, seuraavaksi alueelta kaadetaan puita ja maan pinnan kuorintatyöt käynnistyvät. Se soveltuu niin temppupotkulautailua harrastaville scoottaajille kuin skeittaajille, pyöräilijöille ja rullaluistelijoillekin. . Betonirakenteet ja asvaltointityöt valmistuvat loppukeväästä, kun lämpötila on jälleen jatkuvasti yli 15 astetta. – Omaehtoinen liikkuminen on tulevaisuuden juttu. KAUPUNGIN syntyvyyden kasvu johtuu osittain maahanmuuttajien määrän kasvusta. Skeittipuisto ja pumptrack -rata levittäytyvät senioripuiston lähettyviltä Kaupunginlahden pohjukan metsikköön ja kohti junaradan alikulkutunnelia. Skeittaamisessa kehonhallinta ja koordinaatio kehittyvät hauskanpidon ohella, Vuori lisää. VUORI toteaa myös, että skeittipuiston avulla lisätään kaupungin vetovoimaa niin uusien mahdollisten asukkaiden kuin jo kaupungissa asuvien keskuudessa. Rata-alue on siis kooltaan Suomen suurin, alueen rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavan Trail It Oy:n projektipäällikkö Juhana Koivisto kertoo. TRAIL IT Oy:n vastaava työnjohtaja Riku Laakso kertoo, että radasta tehdään mahdollisimman monikäyttöinen. – Puiston pohjaan tuodaan kevyempää kiviainesta, jotta betonielementtien paino ei rasita maaperää. Silloin lapsia syntyi 108. Skeittipuisto on jatkumona koko perheen liikunta-alueelle. Syntyvyys on kääntynyt nousuun UUSIKAUPUNKI Katja Kaartinen Tämän vuoden lokakuun toisen viikon loppuun mennessä on Uuteenkaupunkiin syntynyt 94 vauvaa. Luku on vain yksi vähemmän kuin koko viime vuonna yhteensä ja kolme vähemmän kuin koko vuonna 2018. – Kaikkien ensisynnyttäjien keskiikä on Suomessa noin 30 vuotta ja siltä se näyttää myös meidän neuvolassamme, Elo lisää. Se ei ole Suomen mittakaavassa suuri summa, mutta sillä saa silti Uuteenkaupunkiin poikkeuksellisen laajan skeittipuiston. Eri reittejä voi valita oman taitotason mukaan. lokakuuta 2020 Suomen suurin skeittipuisto Uuteenkaupunkiin UUSIKAUPUNKI Katja Kaartinen Kaupunginlahden pohjukkaan nousevan skeittipuiston rakennustyöt alkavat tänään tiistaina. Kun skeittija pumptrack -rata tehdään oikein, niin niitä voi käyttää ristiin ja saa lukemattoman määrän erilaisia reittimahdollisuuksia, vapaalaskua ja maastopyöräilyä harrastava Laakso sanoo. – Näin ainakin ensi vuoden alun kolmanneksen lukujen valossa, mutta luvut voivat elää vielä muuttoliikkeen takia, Elo lisää. . IDEA skeittipuistosta tuli nuorilta kaupunkilaisilta. Perheet kaipaavat tukea vanhemmuuteen ja äidit toivovat neuvoja imetyksen alussa. Skeittiparkki on kooltaan 300 neliömetriä ja pumptrack -radan kooksi tulee noin 800 neliömetriä. – Näin on käynyt muuallakin, Laakso lisää. Tänä vuonna syntyy kaupunkiin jo 115 vauvaa ja ensi vuosikin näyttää hyvältä. Myös Kaupunginlahden pohjukan reunarakenne avataan ja tarkistetaan, että maan ankkurointi on kunnossa. – Skeittipuisto nousee yhdelle Suomen hienoimmista paikoista. Skeittipuisto rannan lähiliikuntapaikkojen jatkoksi Heidi Vuori sekä Juhana Koivisto (kesk.) ja Riku Laakso tarkastivat maanantaina skeittipuiston sijaintipaikkaa. – Adressin perusteella päätettiin lähiliikuntapaikasta, jonka tavoitteeksi asetettiin erityisesti liikuntaa harrastamattomien tai vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnan määrän kasvattaminen sekä liikkumisen kynnyksen madaltaminen, Vuori lisää. Uudenkaupungin syntyvyys on kääntymässä nousuun ja tälle vuodelle vauvoja on syntymässä 115, Uudenkaupungin äitiysneuvolan esimies Taru Elo kertoo. SYKSYN aikana skeittipuiston pohjatyöt tehdään valmiiksi. – Rataan tulee ominaisuuksia, jotka palvelevat ihan aloittelijoita, mutta myös huippu-urheilutason liikkujaa. Skeittipuisto on käyttökunnossa kesäkuun loppuun mennessä. Missään muualla emme ole rakentaneet näin lähelle keskustaa ja merta, Koivisto lisää. – Keskelle aluetta tulee betoninen skeittiparkki, jota ympäröi pump track -rata. 6 Tiistaina 27. MYÖS nyt raskaana olevien uusikaupunkilaisnaisten ensi vuoden puolella olevat lasketut ajat ennustavat nousevaa suhdannetta syntyvyyteen. VUORI lupaa järjestää vielä lähiaikoina puiston käyttäjille suunnittelupalaverin, jossa on mahdollista vaikuttaa skeittipuiston mäkien korkeuksiin ja mutkien jyrkkyyksiin. Eri reittejä voi valita oman taitotason mukaan. . – Tuoreet luvut siis osoittavat positiivista käännettä kaupungin syntyvyydessä, Elo iloitsee. Puiston pohjarakenteet tekee uusikaupunkilainen Maisemarakennus Viitanen Oy. Hinta ei ole kuitenkaan suhteessa rakenteilla olevan puiston kokoon, vaan myös puiston sijainti ja pohjaolosuhteet vaikuttavat paljon rakennustöiden hintaan, itsekin alamäkiajoa, vapaalaskua ja skicrossia harrastava Koivisto lisää. Rakennustyöt alkavat tänään Katja Kaartinen Uudenkaupungin liikuntapalveluista vastaava Heidi Vuori on tyytyväinen skeittiradan suunnitelmiin ja sijaintiin. – Rataan saadaan tehtyä lenkkejä ja mutkia. PUISTO ei periaatteessa sovellu ympärivuotiseen käyttöön, mutta jos talvet jatkuvat lämpiminä, niin radalle varmasti löytyy liukkautta pelkäämättömiä käyttäjiä myös talvikuukausina. Kaupunkilaisten suunnittelemat paikat kannustavat viettämään aikaa sellaisin tavoin, joita ei välttämättä edes pidetä liikuntana. Radan maisemointi hoidetaan nurmella, mutta itse rataan tulee metallirakenteisia reilejä ja graniittia. Aluehallintovirasto on myöntänyt Uudenkaupungin pumptrackja skeittialueen hankkeelle 101 000 euroa valtionavustusta. PIDEMMÄLLÄ aikavälillä tarkasteltaessa Uudessakaupungissa on syntynyt viimeksi yli sata lasta vuoden 2017 aikana. Varat on myönnetty veikkausvoittovaroista. – Ja vuotta on vielä jäljellä. Ensisynnyttäjien ikä on ollut kasvussa jo pidempään. PUISTON kokonaisbudjetti on 350 000 euroa. Sijainnissa voisi olla vaarana, että puisto valahtaa mereen, joten teemme sen tarpeeksi kauas rannasta ja rakennamme vielä vallin väliin, jotta mahdollinen tulva ei ole uhka, Koivisto selventää. – Nuorimmat sisarukset voivat mennä Leijonapuistoon, isovanhemmat senioripuistoon, vanhemmat pururadalle ja teinit skeittiradalle, Vuori pohtii
Niin huikeita syksyisiä kuvia Ukin Sanomissa. . Koko hysteria on suurta älyvapaata showta. . Älä lannistu, älä pelkää.” 5 Moos. . mennessä netissä www.vakkaopisto. Käytämme maskia töissä ja kaupoissa siitä syystä, että koronatilanne täällä olisi jatkossakin mahdollisimman rauhallinen. Yliopisto-opettaja Annamari Konttinen Turun yliopistosta kertoo Japanista otsikolla “Experiencing Japan for the first time”. Jos jonkun ihmisen mielestä maskin käyttäminen työpaikalla on ikävin asia elämässä, niin pienet on silloin murheet. 28.10. 8) Minkä maan viimeinen shaahi oli Mohammad Reza Pahlavi. 3) Minkä urheilulajin Norjan nuorten mestari on prinsessa Ingrid Alexandra. mennessä netissä www.vakkaopisto.fi/ilmoittautuminen tai puh. Uudellakaupungilla on paha identiteettikriisi, yritetään markkinoida idyllisenä puutalokaupunkina ja toisaalta virkeänä kasvana teollisuuspaikkakuntana. 6) Sd p. Unohtuiko ilmastotieteilijältä se, että ne puut ovat sitoneet ilmasta täysin saman määrän hiilidioksidia kuin poltettaessa vapautuu. 26.10. . . Heillä on palvelussa ihmiseltä ihmisille ajatus. PÄIVÄN PITUUS Aurinko nousee Uudenkaupungin horisontin mukaan klo 7.47 ja laskee klo 16.48. Sitten kun joku sen viimein tajuaa elämä jatkuu taas normaalisti. . Pitäisikö tehdä kunnon suunnitelma ja lopettaa poukkoilu ja alkaa laittamaan kaupungin yleisilme kuntoon, keskustan kadut ja talot surkeassa kunnossa, leirintäalue uimarantoineen rämettynyt pahoin. Niistä tulee niin hyvä mieli. Kurssimaksu kerätään paikan päällä. 8) Ira nin . Tätä ajatusta olisi kannattanut kokeilla SP täällä Vakka-Suomessakin, jotta toimipisteet olisivat säilyneet. 9) Missä kaupungissa sijaitsee Punkaharjun harju. . 5) Voi . 6) Mikä on kansanedustaja Ilmari Nurmisen puolue. Jos näen kaupassa konsulentin lähden välittömästi toiseen suuntaan. 7) Kiin anh erh ilä inen . 5) Voiko luotonantaja myydä kuluttajan luoton Suomessa toiselle velkojalle. 050 420 5266, kurssilla on vielä tilaa! Head reisi – matkailuviroa pe 6.11.la 7.11. NIMIPÄIVÄT Tiistai: Helli, Hellä, Hellin, Helle Keskiviikko: Simo . . Päivän pituus: 9.00. . . TIETOKILPAILU 1) Kenellä on eniten Formula 1 -sarjan osakilpailuvoittoja. . . . Varppeen koululla Laitilassa. . : VERKOSSA www.uudenkaupunginsanomat.fi JATKUVASTI PÄIVITTYVÄ SÄÄENNUSTE SÄÄ +10 °C 7 +11 °C 4 +9 °C 6 Aamu Päivä Ilta Turku Laitila Rauma Mynämäki Uusikaupunki +11 +11 +11 +11 6 8 7 5 Tiistai Turku Laitila Rauma Mynämäki Uusikaupunki +10 +10 +10 +11 10 11 9 7 Keskiviikko Turku Laitila Rauma Mynämäki Uusikaupunki +10 +9 +10 +10 10 11 8 5 Torstai LUKIJAN KUVA TEKSTAILLAAN 044-5255 500 :Ajassa . . klo 18-21 Viikaisten koulun kotitalousluokassa, ilm. 2) Voiko henkilötunnuksen vaihtaa vakavissa väärinkäytöstilanteissa. 050 420 5266, kurssilla on vielä tilaa! . Kuu nousee klo 16.45 ja laskee klo 1.55. VAKKA-OPISTO Armchair Travelling – Nojatuolimatkailua to 29.10. . Se ei ole siinä kasvoilla rangaistuksena hengittämistä haittaamassa, vaan oman ja muiden terveyden parhaaksi. Selittäkää ny mulle tää maskijuttu: jos suojaa muita minun tartunnaltani, ni miks se ei toimi toisinpäin eli suojaa minua. . 10) Noi n 7 km . Heidi Ahvenaisen kuvassa on kaunista, syksyistä rantamaisemaa. Pienillä kustannuksilla voisi saada yllättävän paljon aikaan kun keskitytään oikeisiin asioihin. Tiistaina 27. 9) Sav onl inn ass a. Ilm. Tunnit pe 17.30-20 ja la 10-14.15. influenssa. PÄIVÄN SANA ”Herra itse kulkee sinun edelläsi. 2) Voi . Merihistorian perinnepiiri to 29.10. Korona ei häviä mihinkään kuten esim. Kyllä ne ilmasto-ongelmat on ihan muualla kuin saunassa ja takassa. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. 3) Sur ffa uks en. klo 17.15 Viikaisten koulun auditoriossa (huom. Sushia edistyneille ke 4.11. En voi sietää tekopirteyttä/väkisinmyymistä. 4) Vuonna 2000 liki 22 prosenttia 40–44-vuotiaista suomalaisista oli lapsettomia – entä vuonna 2019. Paikka vaihtunut painetussa opetusohjelmassa ilmoitetusta). Kyllä ehdottomasti ne joilla on nuhaa ja muuta kurkun käheyttä, on velvollisuus pitää maskia ja niitä on erilaisia mahdollisuuksia. . . Someron Säästöpankin toimitusjohtaja kertoi lehdissä, että he avaavat kolme uutta konttoria. Alueensa luetuin lehti! www.uudenkaupunginsanomat.fi Lähde: Paikallislehtien vahvuudet -lukijatutkimus, Uudenkaupungin Sanomat 2017, Tietoykkönen Oy 1) Lew is Ham ilto nill a. . lokakuuta 2020 7 MIELIPIDE LEHTEEN : toimitus@uudenkaupunginsanomat.fi 27.10. 7) Mikä on maailman suurin herhiläislaji. . . . 31:8 . Illan aihe: Martti Auvinen puhuu Libertyja Victory-laivoista. 10) Entä onko se noin 7 vai 70 km pitkä. . Kaiken maailman koronabileitä jotkut vielä kehtaavat järjestää, nokat vastakkain kun ollaan, seuratoimintapalsta. fi/ilmoittautuminen tai puh. HEIDI AHVENAINEN. klo 18 hotelli Aquariuksen Waltikka-/Wellamokabineteissa. . . 4) 25 pro sen ttia
Useita värejä. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. alv.) Kranssit Pyhäinpäi väksi 14 ,90 Hautalyhty risti + lintu 14 ,90 Hautalyhty musta ristillä 11 ,90 p. . 7,88€/l. Terän pituus 450 mm. Sävytettävissä. Vääntömomentti 50 Nm. . 8 Tiistaina 27. Tukisumma oli yhteensä 598 000 euroa, Kerkola lisää. Tarjoukset voimassa 15.9.2020 asti niin kauan kuin varatut erät riittävät. 502105235 299 90 / kpl Valikoimista poistuvia tuotteita Esim. SOITA 044 700 1000 -33 % Tehdään hyvää. 501742864 149 (189,00) .AKKUPORAKONE RYOBI RCD18-242S 18V ONE+ akkuporakone. 500336059 PENSASLEIKKURI FXA 550W Edullinen sähköpensasleikkuri. Paksuus 7 mm, käyttöluokka 31. . . Ei ennakkovarauksia, ei jälleenmyyjille. Osa laajaa ONE+ järjestelmää. . 2-nopeutta: 0-440/01600 r/min. Uudessakaupungissa tukea haki 180 yksinyrittäjää, myönteinen tukipäätös tuli 156:lle hakijalle. Yhdessä. LED-työvalo. LED-työvalo. Terän pituus 450 mm. Useita värejä. Oksakapasiteetti 18 mm. Teho 550 W. Työleveys 72 cm. Sävytettävissä. Kivimäärä maks. . . Kustaviin tukea haki 17 yksinyrittäjää, joista 15 sai myönteisen päätöksen. SOITA 044 700 1000 -33 % Tehdään hyvää. k-rauta.fi Tarjoukset voimassa 15.7.2018 asti niin kauan kuin varatut erät riittävät. 0,0835 €/ puhelu + matkapuhelimesta 0,192 €/min. Koripaketin leveys 43 cm, syvyys 49,5 cm, korkeus 70 cm. Kustaviin myönnetty tukisumma 30 000 euroa. lankapuhelimesta 0,032 €/min. LED-työvalo. 501979719 LUMIKOLA MASI KEVYTKOLA 50008 HD-POLYT Kotimainen laatutuote uudella ergonomisella työntöaisalla. Yhdessä. Useita värejä. Terän pituus 450 mm. 2-nopeutta: 0-440/01600 r/min. 502156244 KORIPAKETTI GOODIY 4 KORIA 70/43 VALKOINEN Valkoinen koripaketti 4 korilla. 29 95 (49,95) SÄÄSTÄ 20€ ASKARRUTTAAKO REMONTTI. Pyhärantaan myönnetty tukisumma 24 000 euroa. KERKOLA arvelee, että yksi syy hakemusten vähyyteen on saattanut olla se, että tuen kriteerinä oli se, että korona-aikana yrityksen liikevaihdon piti olla pudonnut vähintään 30 prosenttia. 29 95 (49,95) SÄÄSTÄ 20€ ASKARRUTTAAKO REMONTTI. Teho 550 W. Kolan vetoisuus sopii kaikenikäisille ja -kokoisille käyttäjille. Sävytettävissä. Kuntien maksama tuki oli suuruudeltaan 2000 euroa. . MAKSUTON REMONTTINEUVONTA AUTTAA. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. – Alueemme kunnat käsittelivät huhti–syyskuun välisenä aikana 339 tukihakemusta, joten tukea haki vain 27 prosenttia yrittäjistä, Ukipolis Oy:n yrittäjyysneuvoja Esa Kerkola kuvailee. Soita 044 700 1000 tai ota yhteyttä: k-rauta.fi/ remonttineuvonta Arkisin klo 8-16. 7,88€/l. Yhdessä. Laturi 1,5 Ah/h. Yksinyrittäjällä tarkoitetaan yksin taloudellista toimintaa harjoittavaa, jolla ei ole palkattua työvoimaa. Sopii 25–100 m²:n tiloihin. 13 mm istukka. Paksuus 7 mm, käyttöluokka 31. 1x4,0 ja 1x2,0Ah akut. 02 842 7100 549.995.899.MONIPUOLISESTI K-RAUDASTA IMPULSSIRUNKONAULAIN PASLODE IM350+ LITHIUM Pasloden pitkäikäisimmän impulssirunkonaulaimen litium-versio. . Kahvipisteestä LAUANTAINA 31.10. Vehmaalla tukea haki 29 yrittäjää, myönteinen päätös 26:lle. Laitilaan myönnetty tukisumma 146 000 euroa. Pehmustettu kahva, parannettu nokkavarmistin ja kääntyvä vyökoukku tekevät naulaimesta entistäkin miellyttävän käyttää. Valkoinen. 501962565 RAJOITETTU POISTOERÄ! 70 90 + sävytys CELLO WINTEX TALOMAALI PM1 9 L Vesiohenteinen akrylaattimaali puupintojen ulkomaalaukseen. Uudella akulla jopa 9000 laukausta. + 12,09 snt/min (sis. Kärkivahvike 1,5 mm:n terästä. SOITA 044 700 1000 -33 % Tehdään hyvää. UUSIKAUPUNKI Ketunkalliontie 6, 23500 Uusikaupunki Ketunkalliontie 6, 23500 Uusikaupunki Ma-pe 7-18, la 8-14, su suljettu P. . . Mukana laukku. 2 x 5,0 Ah:n akku, latauslaite ja pehmeä laukku. 501962565 RAJOITETTU POISTOERÄ! 70 90 + sävytys CELLO WINTEX TALOMAALI PM1 9 L Vesiohenteinen akrylaattimaali puupintojen ulkomaalaukseen. Oksakapasiteetti 18 mm. lokakuuta 2020 Uudenkaupungin Sanomat ilmestyy tällä viikolla tiiStaina ja torStaina Toivotamme Hyvää Pyhäinpäivää lukijoillemme ja ilmoittajillemme! Santilantie 2, Laitila P. Kuuppa on luistavaa ja pakkasenkestävää HDPEmuovia. Taivassalosta tukea haki 17 yrittäjää, joista kaikki saivat tukea. Teho 550 W. Ei ennakkovarauksia, ei jälleenmyyjille. Paksuus 7 mm, käyttöluokka 31. MAKSUTON REMONTTINEUVONTA AUTTAA. . 02 842 3004 TI-TO 9-17, LA 9-14 Pakkahuoneentori 1, Uusikaupunki Tuore SILAKKA 2 90 kg TI Perjantaina on SUSHIPÄIVÄ Tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE Pyhämaasta KYLMÄSAVUSTETUT KIRJOLOHISIIVUT irtomyynnistä 11 90 kg 24 90 kg KE-PE Paikallista kalaa pyhäinpäiväksi Loppuviikosta myös LIPEÄKALAT aidosta TURSKASTA saapuvat kalakaupalle kalaleivät, piirakat ym. Vääntömomentti 50 Nm. . Yksinyrittäjätuki on tarkoitettu päätoimisesti yritystoimintaa harjoittavalle. Päätoiminen yrittäjyys tarkoittaa, että yrittäjä on YEL-rekisterissä tai että hakija voi esittää minimissään 20 000 euron verollisen yrittäjätulon tai laskutuksen. 010 768 5230 Ark. k-rauta.fi Tarjoukset voimassa 15.7.2018 asti niin kauan kuin varatut erät riittävät. k-rauta.fi/autoarvonta 7 95 (11,90) / m 2 LAMINAATTI GOODIY TAMMI HAMPTONS 3201 Modernin vaalea, 1-sauvainen laminaatti puunsyykuviolla. 501359966 29 95 (44,95) AURINKOTUOLI MALLORCA Säädettävä aurinkotuoli oxford-kankaalla, jossa pulverimaalattu musta teräsrunko. sähkö-, työkaluja lvi-tarvikkeita –50 % -20 Yksinyrittäjän tukea jaettiin Vakka-Suomessa lähes 600 000 euroa VAKKA-SUOMI Katja Kaartinen Kunnat maksoivat koronan takia talousahdinkoon joutuneille pienyrittäjille yksinyrittäjän tukea. MAKSUTON REMONTTINEUVONTA AUTTAA. . Valkoinen. . Laitilassa tukea haki 80 yrittäjää, joista myönteinen päätös 73:lle. Ei ennakkovarauksia, ei jälleenmyyjille. 501359966 29 95 (44,95) AURINKOTUOLI MALLORCA Säädettävä aurinkotuoli oxford-kankaalla, jossa pulverimaalattu musta teräsrunko. Mukana laukku. . 501742864 149 (189,00) .AKKUPORAKONE RYOBI RCD18-242S 18V ONE+ akkuporakone. Energialuokka A+. Porauskapasiteetti 38 mm puuhun, 13 mm metalliin. Ylläpitolämpötoiminto 8–15 °C. 501608271 AKKUKONESARJA MAKITA 18V DLX6103JX1, KUUSI KONETTA Täydellinen ammattilaisen 18 V:n akkukonesarja, johon kuuluu porakone DDF485, iskevä ruuvinväännin DTD153, kulmahiomakone DGA505, puukkosaha DJR186, poravasara DHR202 ja pistosaha DJV180. 8–17 • La 9–14 Puhelun hinta 8,35 snt/puh. Pellettilämmitys on ympäristöystävällinen ja ekologisesti kestävä vaihtoehto. Porauskapasiteetti 38 mm puuhun, 13 mm metalliin. 501742864 149 (189,00) .AKKUPORAKONE RYOBI RCD18-242S 18V ONE+ akkuporakone. . Cilindron ulkovaippa on aukotettua ruostumatonta terästä. Vehmaalle myönnetty tukisumma oli 52 000 euroa. SULJETTU k-rauta.fi k-rauta.fi/autoarvonta 7 95 (11,90) / m 2 LAMINAATTI GOODIY TAMMI HAMPTONS 3201 Modernin vaalea, 1-sauvainen laminaatti puunsyykuviolla. Taivassaloon myönnetty tukisumma 34 000 euroa. FAKTA Yksinyrittäjien tuki Vakka-Suomessa . Mukana laukku. Osa laajaa ONE+ järjestelmää. 500107840 K-RAUDAN REMONTTINEUVONTA Kysy mitä vain remontoinnista. k-rauta.fi Tarjoukset voimassa 15.7.2018 asti niin kauan kuin varatut erät riittävät. 501082560 LMALÄMPÖPUMPPU PANASONIC CZ25TKE SISÄ+ ULKOYKSIKKÖ Panasonic CZ25TKE -ilmalämpöpumppu uudella ympäristöystävällisemmällä R32-kylmäaineella tuottaa lämpöä entistäkin tehokkaammin ja puhtaammin. Osa laajaa ONE+ järjestelmää. UUSIKAUPUNKI Ketunkalliontie 6, 23500 Uusikaupunki 24 95 / kpl 44 95 / kpl PUUPELLETTI HOTTI 500 KG Versowoodin kotimainen Hotti-pelletti sopii erityisesti maatilojen ja omakotitalojen lämmitykseen. UUSIKAUPUNKI Ketunkalliontie 6, 23500 Uusikaupunki k-rauta.fi/autoarvonta 7 95 (11,90) / m 2 LAMINAATTI GOODIY TAMMI HAMPTONS 3201 Modernin vaalea, 1-sauvainen laminaatti puunsyykuviolla. Valkoinen. Ei ennakkovarauksia, ei jälleenmyyjille. . 7,88€/l. 13 mm istukka. . Tätä mallia voidaan ohjata erillisellä ohjauskeskuksella. Laturi 1,5 Ah/h. Porauskapasiteetti 38 mm puuhun, 13 mm metalliin. 501359966 29 95 (44,95) AURINKOTUOLI MALLORCA Säädettävä aurinkotuoli oxford-kankaalla, jossa pulverimaalattu musta teräsrunko. Saunan koko: 6-10 m³. 500709523 134 90 / sk SÄHKÖKIUAS HARVIA 6,8KW PC70EE CILINDRO Cilindron suuri kivimäärä tarjoaa nautinnollisen saunaelämyksen. 500336059 PENSASLEIKKURI FXA 550W Edullinen sähköpensasleikkuri. 501962565 RAJOITETTU POISTOERÄ! 70 90 + sävytys CELLO WINTEX TALOMAALI PM1 9 L Vesiohenteinen akrylaattimaali puupintojen ulkomaalaukseen. – Myönteisiä tukipäätöksiä oli 299 ja hylättyjä 40 eli noin 12%. Laturi 1,5 Ah/h. 2-nopeutta: 0-440/01600 r/min. . 500336059 PENSASLEIKKURI FXA 550W Edullinen sähköpensasleikkuri. Pyhärantaan tukea haki 16 yrittäjää, joista 12 sai myönteisen päätöksen. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. 1x4,0 ja 1x2,0Ah akut. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. 1x4,0 ja 1x2,0Ah akut. Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan alueella on yksinyrittäjiä noin 1 240. Lähde: Ukipolis. Vääntömomentti 50 Nm. . Oksakapasiteetti 18 mm. . 13 mm istukka. . Uuteenkaupunkiin myönnetty tukisumma oli 312 000 euroa. 90 kg. 29 95 (49,95) SÄÄSTÄ 20€ ASKARRUTTAAKO REMONTTI
02 848 8000 • Av. olemme suljettu. Tiistaina 27. lokakuuta 2020 9 79 90 (149,-) HARTS koot: S–XXL TAI KATAJA QUILTED JACKET W 29 90 (70,-) DAYBREAKER FZ FLEECE MIEHILLE JA NAISILLE 29 90 (44,95 39 90 (54,95 TANGO VERKKAHOUSUT SR 22 90 (32,95) ESS 3 STRIPES TIGHT W CLAY SOFTSHELL HOUSUT MIEHILLE JA NAISILLE 99 90 (169,-) 34 90 (44,90) PRO 29 90 (37,90) MIESTEN PRO TOP LS CLASSIC PARKA TAI ACTIVE PUFFY 129 ,(250.-) AILA 69 90 (129,-) ADORE BUFFY PARKA 169 ,(300,-) RONGVE PARKA 169 ,(279.-) LOKKE PAITA TAI HOUSUT harmaa ja sininen 49 90 (109/119,-) 14 90 (30,-) SWITCH HAT SR/JR 69 90 (139/149,-) KENNA HIGH TMB W TAI ALLAN MID RICHMOND 69 90 (130,-) 29 90 (49,90) CLASSIC BLITZEN III CLOG 59 90 (99,90) FELIS MID DX M 99 90 (169,-) MOSS2 BUGRIP NASTAKENGÄT 29 90 (65,-) SMASH V2 TENNARIT MOAB FST ICE+ THERMO miehille ja naisille 129 ,(180,-) OUTSNAP VARSIKENGÄT 79 90 (130,-) 1964 PAC 2 99 90 (159,90 KILLINGTON CHUKKA M 99 90 (159,-) TIRANO 39 90 (59,90) SR 34 90 (59,90) JR TESSA KENGÄT 39 90 (59,90) AURIZ 39 90 (55,-) SR 29 90 (40,-) JR COLLARIHOUSUT 19 90 (29,90) SR 19 90 JR 34 90 (65,-) CARINA MID FUR Alinenkatu 23 • Puh. – MA 2.11.2020 tai niin kauan, kuin tavaraa riittää. ark. 9-17.30, la 9-14 kesportuki@kesportuki.fi Pyhäinpäivänä la 31.10. JR SNOW STORM WTPF JR koot: 29-38 49 90 (80,-) 99 90 (180,-) FROST DOWN HOOD JR ROCK SAAPAS koot: 25-37 19 90 YOOT PAC NYLON 49 90 (89,90) TOPPATAKIT 59 90 (99,90) 69 90 (99,90) MULTISPORT SET CHILL DOWN MIESTEN TAI NAISTEN TAKKI 169 ,(299 / 329,-) (49,90 / 59,95) W ESS BF CREW TAI ESS 3 STRIPES HUPPARI 29 90 24 90 (37,90) CLIMALITE BRIEFS BOKSERIT 3 PARIA 3 PARIA LINEAR COLORBLOCK JR (44,95) 29 90 Lapsille! HUPPAREITA 39 90 LASTEN 69 90 AIKUISTEN UIMA-ASUT aikuisille ja lapsille -20 % TARJOUKSE T VOIMASSA TI 27.1o. 219 ,(380,-) DOWN PARKA NAISILLE TEKNISET BOKSERIT 2-PACK 24 90 (33,-)
– Sakunkulmalta kuulokojeen paristojen osto torstaisin klo 11-13. Sodomka, Martin: Kuinka auto rakennetaan . . . Koululaisille julkaistaan kirjasarjoja ja sarjakuvien tyyliin muotoiltuja hassunhauskoja kirjoja. Samasta asiasta saa tiedottaa palstalla kerran. . kaikille hommasta kiinnostuneille Pyhämaan hautausmaan siivoustalkoot (säävaraus). . UUDENKAUPUNGIN kirjaston informaatikko Tuula Amberla on havainnut, että suomenkielisiä lastenkirjoja julkaistaan mukavalla tahdilla, mutta käännetään melko vähän. Tai ehkä pitäisi tulla joku uusi Harry Potter. Lastenkirjat ovat tosi hauskoja ja oivaltavia, hän sanoo. Nuorille ilmestyy lähinnä kirjasarjoja, joten jos haluaa lukea juuri ilmestyneen kirjan, voi olla, että ensin pitäisi löytää kaikki aiemmat osat, Leino sanoo. Lastenkirjat ovat usein tosi hauskoja ja niissä päästään heti itse asiaan ilman turhia jaaritteluja. – Alakouluikäiset ovat vielä innokkaita lukijoita, kaunokirjallisuuden lisäksi moni tykkää lukea ikäkauteen sopivaa tietokirjallisuutta. Reeve, Philip: Kevinin huikea pako . Talkoolaisille tarjotaan keittolounas pannarin ja kahvin kera srk-kodissa paikan päällä erikseen ilmoitettavana aikana. klo 18 Ystävän Tuvalla, Alinenkatu 26. – Liukuesteiden ostoon tarkoitettujen 20 e:n arvoisten osto-osoitusten jako Seniorineuvolasta v. Tatut ja Patut, Mauri Kunnaksen kirjat ja televisiosta tutut Ryhmä Haut ja Pipsa Possut ovat suosittuja. Mutta mikä se sitten voisi olla, sitä en osaa sanoa, Tuula Amberla sanoo. ilmoitukset@uudenkaupunginsanomat.fi www.uudenkaupunginsanomat.fi. – Seniorineuvola Kompassi toimii ajanvarauksella. SEURATOIMINTA -palsta on tarkoitettu alueemme yleishyödyllisille yhdistyksille, seuroille ja kerhoille. Amberla sanoo olevansa itse vannoutunut lastenkirjafani ja kehottaa aikuisia sukeltamaan rohkeasti lapsille suunnattujen kirjojen maailmaan. . Uudenkaupungin Postimerkkikerho Kerhoilta tänään alk. 1951 syntyneille uusikaupunkilaisille ma ja pe klo 1011.30. 24. Soittoaika ma-pe klo 10-11.30, p. HÄNEN kokemuksensa mukaan lasten innostus lukemiseen jatkuu alakoulun ajan, mutta hiipuu helposti monen kohdalla yläluokkien alkaessa. OSVA:n Ikinuoret Vallitsevasta tilanteesta johtuen loppuvuoden kuukausikokoukset on peruttu. Alle 10-vuotiaille lukeminen maistuukin hyvin ja heille kirjoja ostetaan myös omaksi, tietää Kaisa Leino Info Kirja-Vakasta. On myös todella kurjaa, että joku käännöskirja saattaa jäädä hurjan jännään kohtaan ja sitten toista osaa ei koskaan suomenneta, Amberla harmittelee. Clary, Julian: Me Ponnekkaat pulassa Tuula Amberla Uudenkaupungin kirjastosta kehottaa myös aikuisia tarttumaan hulvattomiin lastenkirjoihin ja lukemaan rohkeasti isommillekin lapsille ääneen. – Taaperoille ja eskariikäisille kirjoja hankitaan aika paljonkin. Etenkin pienille lapsille suunnatut kirjat tekevät Kirja-Vakan Kaisa Leinon mukaan kauppansa hyvin. – Äskettäin etsin tarinallisia kirjoja liittyen motocrossiin ja BMX-pyöräilyyn. Kunnas, Noora: Salmanterin Terttu ja huijareiden kuningas . Tuula Amberlan lastenkirjavinkit . LUKEMISTA lapsille silti riittää. Smith, Alex T.: Kaarle parrasvaloissa . Oma käsityö mukaan. . Nuortenkirjatarjonta on myös aika suppeaa, sekin voi olla yhtenä syynä. 044 351 5370. Hakametsän Asukasyhdistyksen kirjanvaihtopiste avoinna Tammitie 1:n kerhohuoneella ke 28.10. Seuratoiminta-palstan ilmoittajat, huomatkaa !! Ilmoitukset edellisenä päivänä kello 12.00 mennessä. Lehti pitää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä. klo 14.3016.30 Tupsulassa, Alinenk. – Nyt ilmestyy myös paljon eri vloggareiden tekemiä kirjoja, jotka ovat enemmän ystäväkirjojen tai kalenterien muodossa kuin ihan kaunokirjoja. Klingenberg, Malin: Patrik ja superseniorit: Väärä Bertta . Merihistorian perinnepiiiri kokoontuu ylihuomenna to klo 18 Aquariuksen Wellamoja Waltikka-kabineteissa. Tuula Amberla suosittelee lukemaan isommillekin lapsille ääneen lukuinnon ylläpitämiseksi UUSIKAUPUNKI Päivi Sappinen Risto Räppääjä, Ella, Supermarsu ovat monelle lapselle kirjoista tuttuja suosikkihahmoja. Sakunkulman päiväkeskus Kutsutaksitilaukset maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8-9, p. Noronen, Paula: Yökoulu ja hirveä hammaskeiju . klo 9-14, p. Moniosaajat ry Seuraava EU-ruokajako U:gin Työväentalolla 6.11. Siinä yhdentoista ikävuoden tienoilla alkaa olla nähtävissä innokkuuden laantumista. – Vastaamme Sakunkulman puhelimeen ark. Eli tällaista kevyempää tarjontaa on nyt jonkin verran, hän kertoo. klo 17-18.30. MEDIASSAKIN aika ajoin esiin nouseva huoli lasten ja nuorten laskevasta lukemisinnostuksesta mietityttää myös Amberlaa. Ruotsiksi löytyi kivat tarinat, mutta niitä ei ole suomennettu. Itse uskon ääneen lukemisen ja äänikirjojen kuuntelemisen olevan yksi hyvä keino pitää kiinnostusta yllä. Toivomus on, että Martat osallistuisivat talkoisiin mahdollisuuksiensa mukaan. 10 Tiistaina 27. Joillekin into palaa joskus myöhemmin, toisille välttämättä ei. Kevyeen, hieman sarjakuvamaiseen muotoon tehdyt Neropatin päiväkirjat ja uusi Koiramies vetoavat Leinon mukaan taas erityisesti poikiin. Suunnitellaan tapaamista tammikuulle. – Olen lukenut kaikki vinkkaamani kirjat ja voin kyllä suositella muillekin aikuisille. Järjestelyissä noudatetaan viranomaisten koronaohjeita. . klo 10 alk. – Pyhämaan Marttayhdistys ry: Pe 30.10. . Vehkalahti, Reetta: Pipsa kopperoisen tutkimuksia: Lentävä pikkuveli . klo 9.3010 alk. – Asioidessasi Sakunkulmalla tai Kompassissa huomioithan, että sinulla on puettuna suu-nenäsuojus ja noudatat 1-2 m turvaväliä. Loput jaetaan ma 9.11.klo 12, jos jaettavaa jää. 050 569 3989. Kirjoja, kahvia, kavereita. Hän esittelee kirjaston kirjavinkkauksissa luettavaa 1.–3.-luokkalaisille koululaisille. Martat –Uudenkaupungin Marttayhdistys ry: Käsityökerho kokoontuu 28.10. Nyt on tullut myös tosi kivoja tavutettuja, kevyitä ensilukukirjoja, Leino esittelee. Ilmoituksen tulee olla lyhyt ja ytimekäs. – Ei tietysti voi yleistää, että kaikille niin kävisi, mutta yleisesti tämä on nähtävissä. 050 569 3989. . Hän uskoo, että yksi keino ylläpitää nuoren kiinnostusta kirjoihin, on lukea isommillekin lapsille ääneen. Martti Auvinen kertoo Libertyja Victory-laivoista. Ota mukaan oma harava. Samoin marraskuulle suunniteltu joulujuhla on peruttu. lokakuuta 2020 ILMOITUS SEURATOIMINTAPALSTALLE : ilmoitukset@uudenkaupunginsanomat.fi www.uudenkaupunginsanomat.fi :Tänään TUULEN NOPEUS MERELLÄ KELLO 12 : 9–12 m/s VAPAALLA SEURATOIMINTA Alakouluikäiset tarttuvat kirjoihin hanakasti, yläkoulussa lukeminen jää . Palsta on ilmainen, mutta huomioi seuraavat ohjeet: Palstalla ei ilmoiteta sääntömääräisiä kokouksia, maksullisia tilaisuuksia, kotisivuosoitteita eikä tervetulotoivotuksia. PIENET koululaiset viihtyvät vuodesta toiseen tuttujen kuvitettujen kirjasarjojen, kuten Timo Parvelan Ella-kirjojen äärellä
Hevosurheilu ei ole kärsinyt koronasta samalla tavalla kuin monet muut lajit.. ja sunnuntaina 1.11. . – Opin paljon jo siitä kun katsoin, miten muut ratsastivat. Kurssi on maksuton. Yleisön suosikki: Boreanaz Revolver Ponit odottivat vuoroaan päästä näyttelyhalliin. Erikoispalkinnot: . klo 9.30-10 alkaen (säävaraus). Paras tuunaus: Hesseldals Okzana . Paras suomenhevonen: Wasaborgin Eevert . Liitokavio: Silverado . Ratsastustunnit on voitu pitää normaalisti ja lajin pariin on saatu myös uusia harrastajia. Kokoontumiset ovat maanantaisin klo 1315.30 osoitteessa Välskärintie 2 A. Aiheena Ruutin kirjan 4. . Juho Heino huolehti makkaranpaistopisteestä. . klo 10, toimittaa pastori Jukka Peranto. Kurssi on tarkoitettu henkilöille, joiden arkeen vaikuttavat pitkäaikaissairaus, yksinäisyys tai vaikkapa työttömyyden tuomat haasteet. . Kurssille voivat osallistua myös omaiset, joiden arkeen läheisen ongelmat vahvasti vaikuttavat. BIS III: Boreanaz Revolver . . . . Eniten pidän kouluratsastuksesta, se on vaikeaa ja yllättävän fyysistä. Jos jotain jää, se jaetaan klo 13-13.30. BIS II: Watso of Berry . Pelaan myös jääkiekkoa, mutta hevosen selässä pulssi vasta nousee. Haluatko liittyä jäseneksi. Hän on vaimonsa Lauran ja Merja Haikolan kanssa yksi talliyrittäjistä, mutta on aloittanut ratsastamisen vasta viime vuoden alussa. Uunijuurekset on pakattu valmiiksi annoksiksi, josta ne on helppo lämmittää vaikka pyhäinpäivän ruuaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pikaisesti Tuuli Alamäki 040 1447705/ tuuli.alamaki@uusikaupunki.fi Messu Laitilan Lutherkappelissa Pyhäinpäivänä 31.10. TAPAHTUMAT Raamattupiiri Laitilan Luther-kappelissa perjantaina 30.10. Tapahtuman juontajana toimi talliyrittäjä Laura Heino. klo 10 alkaen Toivomuksena maskit ja ei omia kasseja sisälle! Vain kymmenen ihmistä yhtä aikaa sisälle ja muistakaa turvaväli! Karvaooppelit paremmuusjärjestykseen UUSIKAUPUNKI Pirkko Varjo Lähes 30 hevosta tai ponia osallistui lauantaina Wasaborgin Hevosurheilijoiden järjestämään näyttelyyn. Näyttelyn voittaja Silverado ja parhaan esittäjän palkinnon saanut Ida Kallioinen. Hautausmaan siivoustalkoot Pyhämaassa Kaikki siivoustalkoista kiinnostuneet, tulkaapa oma harava mukananne talkoisiin Pyhämaan hautausmaalle ensi perjantaina 30.10. – Hevosista arvioidaan sitä, miten tyypillisiä rotunsa edustajia ne ovat, pään ja kaulan asentoa, jalkoja, runkoa sekä käyntiä ja ravia. Avoimet ovet osasto 614:n toimistolla Pohjoistullikatu 12 A3 huomenna keskiviikkona 28.10. luku. Tervetuloa kahville ja tutustumaan Suomen suurimman hyvinvointialojen liiton, JHL:n, toimintaan. Paras shetlanninponi: Watso of Berry . HEVOSURHEILU ei ole kärsinyt koronasta samalla tavalla kuin monet muut lajit. . klo 10, toimittaa rovasti Miika Vuola sekä sunnuntaina, uskonpuhdistuksen muistopäivänä 1.11. Muhkein turkki: Kerswell Mia . . Tunneilla käy monen ikäisiä; joskus esimerkiksi isovanhemmat, jotka kuljettavat lapsenlasta harrastamassa, innostuvat itse ratsastamaan, Heino sanoi. Match showssa myös päivän kunto vaikuttaa eli se, miten hevonen on laitettu ja miten se esitetään, Heino kertoi. Silti Heino on jo ehtinyt kilpailla esteillä. KAROLIINA ANDERSSON Syysnäyttelyn tulokset . . Neran, Minnin, Nanan, Miinan ja Watzon kanssa olivat Suvi Lerkki (oik.), Jone Rehvonen ja Petra Rehvonen. Karvaooppelien syysnäyttelyksi nimetty tapahtuma aloitti Nouse ratsaille -päivän, jonka aikana myös yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla ratsastusta. klo 12-19 S A V U K E E M M I I O N I A L A S R A H A A V U S T U S U K K E L I E I R A R I K I M U K I E L Ä T I T A S U T A K A N A O O S A K E T K I T T P O V A U S N U G A A T O L U E T R A U L A T J U U T T U A S A A R K I A H J O L I L A O I O N N A T P I L K A T K A U H T A N A U M P I O P I K I I I L I A U T I O T K A P E U S O P A A L I T U D V S I R E N A H T I N A M U S E T H A V A I T A R A K E T I T S O T U I A A T O N I L M A T A R K O P I O K A I N O L A D D L O O K T O R A O S T O A R V O T I K I E L P I M U T T E L I T L E U K A A J A T I S O T A A P A A N I M A A T I O LAUANTAIN RISTIKON RATKAISU Lähetyksen pop up Kalannissa Kalannin srk-kodin ovelta myydään pyhäinpäivän aattona pe 30.10. . . lokakuuta 2020 11 SANTORÍNI SANTORÍNI SANTORÍNI Julkistenja hyvinvointialojen liiton JHL:n osasto 614, Uudenkaupungin kunnalliset ry:n Hallitus Lämpimästi tervetuloa! Kuulutko ammattilii ttoon. ViaDia Uusikaupunki ry:n ruokaaputyö Arkeen voimaa Haluatko lisätä omaa hyvinvointiasi ja jaksamistasi. – On käynyt niinkin, että kun jokin toinen laji on joutunut tauolle, on tultu ratsastamaan. Näyttelyssä palkittiin kolme parasta sekä jaettiin useita erikoispalkintoja. Tiistaina 27. klo 12-19 keskiviikkona 4.11. klo 17-18 uunijuureksia. Vakka-Suomen luterilainen jumalanpalvelusyhdistys järjestää raamattupiirin pastori Tuomo Simojoen johdolla Laitilan Luther-kappelissa (Vihtorinkatu 7) perjantaina 30.10 klo 18. Vakka-Suomen luterilainen jumalanpalvelusyhdistys järjestää messun Laitilan Luther-kappelissa (Vihtorinkatu 7) Pyhäinpäivänä 31.10. Kaikki ainekset on saatu paikallisilta viljelijöiltä lahjoituksina ja juurekset valmistettu samana päivänä vapaaehtoisvoimin. Uudenkaupungin kaupunki järjestää yhteistyössä Kuntaliiton kanssa Arkeen voimaa -itsehoidon kurssin 2.11.-14.12. Paras esittäjä: Ida Kallioinen . Ruokajakelu Ruokakassien jako tilauksen tehneille perjantaina 30.10. EU-ruokajako 6.11. Paras veteraani: Touho . Paras nuori: Boreanaz Revolver . Best in Show I: Silverado . . Tallin maneesissa pidetyn näyttelyn tuomarina toimi Pauliina Vine. klo 12-13 Lähteellä, Sepänkatu 3. Talkooväelle tarjotaan keittolounas pannarin ja kahvin kera srk-kodissa paikan päällä erikseen ilmoitettavana aikana
MYÖS TAKE AWAY! p. Isänpäivänä olemme avoinna klo 12–17. SAAKKA Lounasta tarjolla ma–pe klo 11–15. 02 8413 600 | info@captainsmakasiini.fi | Aittaranta 12, 23500 Uusikaupunki | captainsmakasiini.fi MUISTA VARATA PÖYTÄ: sike@skafferiet.fi. Meillä voit ruokailla joko sisällä tai katetulla, lämmitetyllä terassilla. lokakuuta 2020 OLEMME AVOINNA AINA 28.11. Keittiö avoinna ma–to klo 11–20.30, perjantaisin klo 11–21.30 ja lauantaisin klo 12–21.30. 12 Tiistaina 27. PIKKUJOULUT varaathan pöytäsi ajoissa! TEEMAT Lappi la 14.11.2020 klo 17.30 – Venäjä la 21.11.2020 klo 17.30 – Espanja la 28.11.2020klo 17.30 – Pikkujoulupäivinä ravintola muuten auki klo 12–15.30
19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 MasterChef 2020 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 23.05 The Affair (12) 00.20 Maajussille morsian 01.15 Teknavi 01.45 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Emmerdale (7) 09.40 Tanssii Tähtien Kanssa 11.30 Ostoskanava Tvins.com 12.30 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 13.00 Teknavi 13.30 Ensitreffit alttarilla 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 MasterChef 2020 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. TV-OHJELMAT 27.10. (12) 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Penkinlämmittäjät 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Tuttu Juttu Show 00.05 Suomen surkein kuski 01.00 MasterChef 2020 01.55 Ensitreffit alttarilla 02.50 Rikas koti, köyhä koti 03.45 Myytinmurtajat Nelonen 04.30 Astral-TV 05.00 Astral-TV 06.00 Vili Vilperin seikkailut (S) 06.15 Vili Vilperin seikkailut (S) 06.25 Rusty Rivets (S) 06.50 Ritariprinsessa Nella (S) 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.30 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 Arthur ja minimoit (7) 08.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.35 Disney esittää: Avalorin Elena (S) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Heikoin lenkki 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Eläinsairaala (S) 15.25 Pientä pilaa 15.30 Pientä pilaa 15.35 Remppa vai muutto Australia 16.40 Onnenarpa 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Temptation Island Suomi 8 (12) 22.00 Big Brother Suomi 23.00 Mental Samurai Suomi 00.00 Narcos (16) 01.00 Panttilainaamon parhaat 01.30 Panttilainaamon parhaat 02.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 03.00 Arman Pohjantähden alla (S) TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Veikkaus III Edunsaaja voittaa aina 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Tapahtui Mallorcalla (12) 13.15 Yhteinen vaimomme (S) 14.40 Vuosirenkaita 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 A-studio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Tapahtui Mallorcalla (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Jäähyväisten kesä (12) 20.00 Akuutti: Tiedostatko miten juot. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Ghostbusters (12) 01.15 Rouva Ministeri (7) 02.10 American Horror Story: 1984 (18) 03.05 Twin Peaks (12) Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.15 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.25 Rusty Rivets (S) 06.50 Ritariprinsessa Nella (S) 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.30 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 Arthur ja minimoit (7) 08.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.35 Disney esittää: Avalorin Elena (S) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Remppa vai muutto Australia 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Eläinsairaala (S) 15.25 Remppa vai muutto Australia 16.30 Onnenarpa 16.35 The Wall Suomi 17.35 All Together Now Suomi 19.00 Hauskat kotivideot by Roni Back 20.00 Vain elämää 22.10 Keno ja Synttärit 22.15 Big Brother Suomi 23.45 Elokuva: Polttarittaret (12) 01.35 Panttilainaamo 02.05 Panttilainaamo 02.35 Panttilainaamo 03.05 Panttilainaamon parhaat 03.35 48 tuntia rikoksesta (12) TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Tapahtui Mallorcalla (12) 13.15 Se alkoi sateessa (S) 14.35 Muisti: Viron ystävät 15.05 Ylen aamun parhaat 16.00 A-studio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Rauhaa ja rakkautta Nenäpäivän konsertti 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-Talk 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Ulkolinja: Trumpin ensimmäinen kausi 22.50 Oddasat 23.05 Ministeri (12) 00.00 Puoli seitsemän 00.30 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.10. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti: Tiedostatko miten juot. Tiistaina 27. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Viimeinen burnout 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 22.45 Oddasat 23.00 Perjantai 23.40 Puoli seitsemän 00.00 Uutisikkuna 00.10 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.10. 02.40 Näe minut 03.45 Myytinmurtajat Nelonen 04.30 Astral-TV 05.00 Astral-TV 06.00 Vili Vilperin seikkailut (S) 06.15 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.25 Rusty Rivets (S) 06.50 Ritariprinsessa Nella (S) 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.30 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 Arthur ja minimoit (7) 08.10 Disney esittää: Ducktales (7) 08.35 Disney esittää: Avalorin Elena (S) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Heikoin lenkki 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Eläinsairaala (S) 15.25 Pientä pilaa 15.30 Pientä pilaa 15.35 Remppa vai muutto Australia 16.40 Onnenarpa 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 19.00 Keihäsmatkat (7) 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi 22.30 Suomen huutokauppakeisari 23.30 Panttilainaamo 00.00 Panttilainaamon parhaat 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 02.30 Arman Pohjantähden alla (7) 03.30 Suomen huutokauppakeisari. 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Draken etsivätoimisto (12) 13.15 Fennada-klassikot: Olemme kaikki syyllisiä (12) 14.40 Uutisvuosi 15.00 Ylen aamun parhaat 16.00 A-Talk 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin 20.00 Marja Sannikka 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Babylon Berlin (16) 22.50 Oddasat 23.05 The Long Song orjatytön laulu (12) 00.35 Puoli seitsemän 01.05 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.10. 06.53 Hyrräpäät (S) 07.04 Ruskea pikkukarhu (S) 07.11 Oiva (S) 07.19 Kallen keittiö (S) 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.36 Tilda ja hänen ystävänsä (S) 07.49 Killen kimppakyyti (S) 08.00 Tarinoita puumajasta (S) 08.11 Galaxi 08.12 Ville ja Lousku vauhdissa (7) 08.23 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Jumppahetki: Pihajumppa 09.00 Casualty (12) 09.50 Uusi päivä (S) 10.17 Uusi päivä (S) 10.46 Uusi päivä (S) 11.14 Uusi päivä (S) 11.40 Naissotilaat 3 12.10 Kekseliäs nikkari 12.50 Jumppahetki: Kehonhuolto ja venyttely 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Paras treeni 14.30 Jens erämaaseikkailulla 15.10 Hymy Pyllyyn 15.40 Cherry Healey: Kaunis hinnalla millä hyvänsä 16.30 Pienet kodit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kansallinen liiga: TiPS HJK 20.00 YleXPop 2020: Olavi Uusivirta 21.00 Sohvaperunat 21.50 Pummin päiväkirja (12) 22.20 Varjojen valtakunta (16) 00.15 Uutisikkuna MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.05 Emmerdale (7) 09.35 Yökylässä Maria Veitola 10.30 Ex-Onnelliset (S) 11.30 Ostoskanava Tvins.com 12.30 Jamie Oliverin helpot herkut 13.00 Masked Singer Suomi 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Mitä tänään syötäisiin. 02.50 Burgerimies 03.45 Paimelan autoparoni Nelonen 04.00 Astral-TV 05.00 Astral-TV 06.00 Vili Vilperin seikkailut (S) 06.15 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.25 Rusty Rivets (7) 06.50 Ritariprinsessa Nella (S) 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.30 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 Arthur ja minimoit (7) 08.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 08.35 Disney esittää: Avalorin Elena (S) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Remppa vai muutto Australia 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Eläinsairaala (7) 15.25 Pientä pilaa 15.30 Remppa vai muutto Australia 16.40 Onnenarpa 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 20.00 Suurin pudottaja Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Temptation Island Suomi 8 (12) 22.00 Big Brother Suomi 23.00 El Chapo (12) 00.00 Panttilainaamon parhaat 00.30 Panttilainaamon parhaat 01.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 02.00 Arman Pohjantähden alla (S) 03.00 Astral-TV TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Eränkävijät 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Tapahtui Mallorcalla (12) 13.15 Viisi vekkulia (S) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.40 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.10 MOT: Veikkaus III Edunsaaja voittaa aina 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Tapahtui Mallorcalla (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ratin takana robotti 20.00 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 The Village Hyvien ihmisten kylä (12) 22.45 Marja Sannikka 23.15 Oddasat 23.30 Puoli seitsemän TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.10. 09.10 Emmerdale (7) 09.40 Olet mitä syöt 10.35 Suomen surkein kuski 11.30 Ostoskanava Tvins.com 12.30 Tuttu Juttu Show 13.30 Ex-Onnelliset (S) 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Maajussille morsian 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Kimmo Kuu (S) 07.13 Kuminakuja 19 (S) 07.22 Pikin eläimet (S) 07.30 Simo (S) 07.37 Ninni ja Nestori (S) 07.50 Askarrellaan 07.55 Puu Fu Tom (S) 08.19 Galaxi 08.20 Urheiluhullut (S) 08.22 Lassie (7) 08.50 Jumppahetki: Tasapaino ja voimaharjoitus 09.00 Casualty (12) 09.50 Uusi päivä (S) 10.20 Jopet-show (S) 10.50 Koiraperheet käytöskoulussa 11.30 Neljä vuodenaikaa: Talvi 11.50 Paras treeni 12.50 Jumppahetki: Tuolijumppa 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Luontomatkalla 14.30 Kekseliäs nikkari 15.10 Riisuttu 15.50 Jens erämaaseikkailulla 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jalkapallon naisten EM-karsinta: FIN SCO 20.15 Suuri keramiikkakisa 21.00 Ina Mikkolan Tilipäivä 21.45 Tilipäiväkirjat 22.00 Spitting Image (12) 22.22 Spitting Image (12) 22.45 Kaksi ruumista rannalla (12) 23.05 Hillo (12) 23.25 Kallonmetsästäjät (12) 23.55 Yksittäistapaus: Tyttöbileet (S) 00.10 Uutisikkuna MTV3 04.50 999: Mikä hätänä. 30.10. 09.10 Emmerdale (7) 09.40 MasterChef 2020 10.35 Ensitreffit alttarilla 11.30 Ostoskanava Tvins.com 12.30 Jahti 13.30 Tuttu Juttu Show 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Suomen surkein kuski 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. K E S K IV II K K O 2 8 .1 . 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Olet mitä syöt 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Penkinlämmittäjät 00.05 Olet mitä syöt 01.00 Yökylässä Maria Veitola 01.55 Pitääkö olla huolissaan. Perjantai 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Penkinlämmittäjät 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Perjantai 15.30 Salatut elämät (7) 16.00 Kauniit ja rohkeat (S) 16.30 Emmerdale (7) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.30 Mitä tänään syötäisiin. T II S T A I 2 7 .1 . lokakuuta 2020 13 T O R S T A I 2 9 .1 . YLE TV 1 YLE TV2 MTV3 NELONEN P E R JA N T A I 3 .1 . 06.53 Astroset (S) 07.04 Albi Lumiukko (S) 07.10 Martta puhuu (S) 07.34 Sasu (S) 07.46 Pusse (S) 07.57 Minirekat (S) 08.05 Mimosa ja Lennu (S) 08.19 Galaxi 08.20 Viidakkojytä (S) 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.37 Patu-koira (7) 08.50 Jumppahetki: Kehonhuolto ja venyttely 09.00 Casualty (12) 09.50 Uusi päivä (S) 10.20 Jopet-show (S) 10.50 Pienet kodit 11.20 Järjestyksenvalvojat (12) 11.50 Neljä vuodenaikaa: Talvi 12.10 Norjalainen safari 12.50 Jumppahetki: Reipas jumppa 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Luontomatkalla 14.30 Meille tulee koiranpentu 15.00 Koiraperheet käytöskoulussa 15.40 Cherry Healey: Kaunis hinnalla millä hyvänsä 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kaikki synnit (12) 19.50 Kummeli Retro (7) 19.55 Kummeli Retro (7) 20.00 Sotalaiva: Elämää merellä 20.50 Sportliv 21.00 Borg/McEnroe (S) 22.45 Naissotilaat 3 23.15 Persaukiset (12) 00.00 Miesoletuksia (16) 00.09 Miesoletuksia (16) 00.20 Miesoletuksia (16) 00.31 Miesoletuksia (16) 00.40 Uutisikkuna MTV3 04.45 Alastomat treffit USA 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Tiketi Tok (S) 07.04 Poppelikumpu (S) 07.09 Maijuli (S) 07.16 Kettu ja Jänö (S) 07.26 Sanni Sateenkaari (S) 07.39 Pii ja Poju (S) 07.50 Sohvatiikerit 07.54 Ässäluokka (S) 08.19 Galaxi 08.20 Aappo ja Tööt (S) 08.27 Otso ja sopulit (7) 08.34 Näin meillä (7) 08.50 Jumppahetki: Reipas jumppa 09.00 Casualty (12) 09.50 Uusi päivä (S) 10.20 Jopet-show (S) 10.50 Hymy Pyllyyn 11.20 Meille tulee koiranpentu 11.50 Unelmakoti 12.50 Jumppahetki: Tasapaino ja voimaharjoitus 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Luontomatkalla 14.30 Sairastunut mieli 15.10 Järjestyksenvalvojat (12) 15.40 Cherry Healey: Kaunis hinnalla millä hyvänsä 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kaikki synnit (12) 19.50 Kummeli Retro (7) 19.54 Kummeli Retro (7) 20.00 Hairy Bikers Route 66 21.00 Harvoin tarjolla (12) 21.55 Kesä -85 (12) 22.40 Ina Mikkolan Tilipäivä 23.25 Hotel Coolgardie (7) 00.20 Uutisikkuna MTV3 04.45 Alastomat treffit USA 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Nyt tätä pelkoa ei pitäisi olla. VUOKRATTAVANA KT-kaksio 50m² Vuokr. OSTETAAN As.vaunu/Auto yms. P. Rt-kaksio 62 m 2 sauna, autotalli, varastot. Tukkiankkuri, max 30 kg. – En ajatellut sitä normaalia 35 minuuttia olla kentällä. Ja kello 18.30 pistetään homma liikkeelle. Ankkuri pihakoristeeksi. P.050 4616821. 040 525 9085. Henkilö-, paketti-, kuorma-, asuntoautot & -vaunut 0-5000e. Heittovoimainen ja urheilullinen joukkue, Jalonen tiivisti. 0500 523107. Talvirenkaat Hakkapeliitta 8 185x65-15”. Nissan Note painetunnist. Hissitalon 1. Siisti, 2 l turbo bensa. Pyrinnön listalta löytyy myös nolla, mutta eri kohdasta kuin Korihailta. HALUTAAN VUOKRATA Henkilöautolle talli ainakin talvikauden ajaksi Taivassalosta. 040 8172446 jari.siironen92@gmail.com Ostan autosi, myös katsastamattomat ja vialliset. Läh. 050 4002704. Talvirenk. Tarjoa, p. Laitilassa. P. H. ei este. Tempo oli pelinomaisissa drilleissä sen verran kova, että hengästytti kunnolla. ...................................... 0400 716715. 50e. 040 5647025. parv. P. Näin ollen tuuraajaa ei tarvittaisi pitkään. Lasitettu parveke, 3. Makasiini julkaistaan samaan hintaan kaikissa kolmessa lehdessä joka tiistai. Laitilassa. 0400 142680. Postitoimipaikka ........................................................ Jalonen on näillä näkymin mukana vain huomenna Pyrintöä vastaan sekä toisessa kotimatsissa lauantaina Vilpas-pelissä. 2007. Aluvanteet, vetokoukku, kats. 6-vaiht., ilmastoitu, vm. 050 3489299. Jalonen on nähnyt yhden Pyrinnön pelin tällä kaudella. 045 1722007 sami.kivi@hotmail.com Soitot myös pyhäisin. Maksan 100% parhaiten. Välimerkit ja sanavälit lasketaan merkeiksi. 550e +v+s, palvelut lähellä. Ilmoituksen tulee olla konttorissamme perjantaisin klo 12 mennessä. vanhemmalle hlölle. 2800e. Ilmast. lokakuuta 2020 Laitilan Sanomien, Uudenkaupungin Sanomien ja Vakka-Suomen Sanomien yhteinen RASTITA HALUAMASI OSASTO Käytä alla olevaa ruudukkoa. P. P. Voit jättää Makasiini-ilmoituksen myös sähköpostilla osoitteeseen ilmoitukset@uudenkaupunginsanomat.fi Laita aihe-kohtaan viestiksi Makasiini ja päivämäärä, milloin ilmoitus julkaistaan. 231 tkm. Miestä yritettiin useasti puhua takaisin kentille, mutta Jalonen on tähän asti tyytynyt vinguttamaan korisukkaa vain alasarjoissa. 0500 966266. Epäkunt. P. Mikko Jalonen Mikko Jalonen pukeutuu pitkästä aikaa Korihaiden edustusjoukkueen paitaan.. Ensitreenit pistivät konkarin huohottamaan, mutta keskenkuntoisuutta ei tarvitse murehtia. Viestiin kirjoitetaan ilmoitusteksti ja osasto. P. Soita p. o Maksu (14 euroa) seuraa mukana o Etutilaaja (0 euroa) Ilmoittajan nimi ................................................................................................................. Ehjä, hyvät renkaat.1.4L kone jakoketj. Yli 400 liigapelin takamies ei tällä kertaa kieltäytynyt Jarno Nikulan pyynnöstä ja näin kolmen ja puolen vuoden tauon jälkeen Jalonen pukee liigapaidan ylleen. Lämmintä säilytyspaikkaa moottoripyörille/mopoille 100e/kausi. Ehkä pidemmäksikin ajaksi. 050 5698079. 044 9728700. P. Vika, katsastus ym. Moottoriajoneuvot veneet tarvikkeet Renault Lagunan nastarenkaat peltivanteilla, 195/65/R15. Jalonen on takonut hirmutehoja kakkosdivarissa viimeiset pari vuotta ja mies näyttää ulkoisesti urheilijalta edelleen 38-vuotiaana. Vuokra 670e sis. 040 5336101. Hyväkuntoinen ja edullinen traktoriin sopiva kivi-/kantokoukku. sähkö. Kia Ceed 2007 kats 06/20. Valmennusta auttavia mielipiteitä tarvitaankin, kun huomenna Poharilla on vastassa Tampereen Pyrintö. 200 e . Mersu 508/608 matkailuauto. Lopulliset päätökset tehdään myöhemmin. 0400 944174. P. P. Harmaan Fergu 20 purkuosia. Jos olet Uudenkaupungin Sanomien kestotilaaja ja sinulla on etuja käyttämättä (2 kpl/ vuosi) niin laita myös lehden saajan nimi viestiin. krs.Vuorikatu 27, Uki. P. Heinää pienpaaleissa ja kuivaa sekaklapia. 0400 883 966. 045 137 3985. Iso lasit. Jari p. 0400 720732. 040 546 9774. P. 040 8472888 haromaak@gmail.com Romuautot 0-200e. ALV Etutilaajana saat 2 ilmoitusta/vuosi veloituksetta! Vakka MAKASIINI Vakka MAKASIINI MYYDÄÄN Moottorikelkka Polaris Longtrack, käytett. – Perjantaina olin ensimmäisen kerran harjoituksissa ja sen perusteella uskon pysyväni vauhdissa mukana. Skoda Octavia RS farmari. Uki Ankkakuja 3h+k, lasitettu parveke, 74,5 m 2 . Käteismaksu. 050 5557274. lohkolämmitin. P. Jalkoihin en aio jäädä, mutta ei sateentekijääkään kannata nyt odottaa. – Mä olen aina tykännyt treenaamisesta, mies totesi. Mikko Jalonen palaa huomenna liigakentille KORIPALLO Juha Laine Korihaiden pelinteko-ongelmat Trevor Blondinin loukkaannuttua ovat olleet näkyvästi esillä. Yhdelle riville mahtuu 24 merkkiä. P. P. Hp. Vesi kulutuksen mukaan. Mikko Jalonen päätti pitkän uransa liigatasolla keväällä 2017. on tarkoitettu yksityishenkilöille, jotka myyvät tai ostavat omassa käytössä ollutta tai omaan käyttöön tarkoitettua tavaraa. Miel. JALOSEN kokemusta hyödynnettiin jo avausharjoituksissa ja mies jakaa näkemyksiään myös viikon aikana. Kyllä siihen sitten tottui, Jalonen kertasi ensikosketusta Korihaiden nykyryhmään. t.sin. P. 155/70x13 120 e , 155/70x13 Polon vant. Seurassa reagoitiin tilanteeseen ja huomenna Pohitullissa nähdään erittäin tuttu ja myös mieluisa näky tahtipuikkoa heiluttelemassa. Talvisäilytystilaa veneille, autoille ym, Kalannissa, Haudonsaarentie 19. FORSSAN kasvatti Jalonen sai uran viimeisinä vuosina tottua, että miehellä oli ylimitoitetun suuri rooli. 0400 655567. – He pelaavat usein sellaista miehen ja paikkapuolustuksen sekoitusta ja herkästi lähtee kolmen pisteen heittoja. Ilmoituksen hinta 14e ja sen voi maksaa seuraaville tileille: Nordea FI27 2036 1800 0600 99 Op FI36 5491 0210 0006 96 Sp FI45 4350 1220 0195 70 Hinta 14 € /ilmoitus, 1-5 riviä, sis. 14 Tiistaina 27. siisti yksiö Ukissa. Maksan hyvin. Vakka-Suomen Puhelimen (VSP) osakkeita, Ostan myös kadonneet osakekirjat. P. Blondinin alaraajavammaa pelättiin aluksi pahemmaksi kuin mitä tämän hetkiset tiedot viestittävät. Heti vapaa. Tamperelaiset eivät ole kolmessa pelissä häviäjän roolissa vielä olleet. Upo valurautakiuas, vesisäiliöllä, käytett. H. Nopea nouto. Jalkoihin en aio jäädä, mutta ei sateentekijääkään kannata nyt odottaa, Jalonen toppuutteli. P. Eritt. ja sauna. Masku keskusta 2h+kk+s 52,5 m 2 , lasitettu parveke. Puh. 60 e , 185/60x15 Opel 4x100 160 e , 195/65x15 80 e , 185/65x15, 175/65x14. Hyster trukki vapaanostomasto ja Stihl moott.ruisku, maasturin vanteita, peräk.akseli, Hiacen osia, p. Vuokra 430e/kk, vesi 23e+sähkö. 0400 617480. Jätä sanojen väliin tyhjä ruutu. kerros. Postiosoite .......................................................................................................................... 044 9846559/Whatsapp
Tarkkojen koronarajoitusten aikana tällaisen massojen kilpailun läpivienti oli yleisesti vaakalaudalla. Osuudet olivat pituudeltaan keskimatkan tyyppisiä ja näin sopivia pienemmällekin seuralle. Paimion Rasti oli kakkonen ja Kirkkonummen Lynx kolmas. Vakka-Rasti selvitti taas Halikko-viestin SUUNNISTUS Veijo Viitanen Vakka-Rasti selvitti lauantaina puhtain leimauksin suuren Halikko-viestin suunnistuksen Salon Salakallion metsissä. Viestin suolana olivat yhtäaikaisesti juostavat osuudet. Miro Aarras täydentää vahvaa uusikapunkilaispanosta. Molemmilla on kasassa 14 tehomerkintää. Kotijoukkue kuitenkin hallitsi pienoisesti kenttätapahtumia ja 20 minuutin pelin jälkeen Korihait johti 27–19. Tiistaina 27. Toiseksi viimeinen osuus oli yksittäin suunnistettava ja sen juoksi Helena Koistinen. 16, 20100 Turku www.remax-omaankotiin.fi Satoi tai paistoi, me välitämme! Salla Kaarakainen Kiinteistönvälittäjä, LKV, VN 044 026 2590 salla.kaarakainen@remax.fi Liisa Vuola Myyntineuvottelija 050 367 9426 liisa.vuola@remax.fi Tilaa maksuton arviokäynti! Tee toimeksianto viimeistään 30.11. 040 674 1336 RE/MAX OmaanKotiin | Uusikaupunki Kiinteistönvälitys OmaanKotiin Oy LKV p. Saat 50 € lahjakortin paikalliseen ruokaravintolaan. Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja • Sosiaalija terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö • Raskaana olevat naiset • Kaikki 65 vuotta täyttäneet • Alle 7-vuotiaat lapset • Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat • Varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset • Vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri ROKOTUSPAIKAT • UUSIKAUPUNKI Terveystie 4 Uusikaupunki • PYHÄRANNAN TERVEYSASEMA • VEHMAAN TERVEYSASEMA • TAIVASSALON TERVEYSASEMA • KUSTAVIN TERVEYSASEMA Lasten rokotukset antaa neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja tarkastuksen yhteydessä tai ajanvarauksella omalta terveydenhoitajalta. Viimeiseen erään lähdettäessä tilanne oli jo 8–2 eli neljän kavennusmaalin tekeminen ei riittänyt. Raumalaisvahvistus Helmi Putansuu täytti tilastorivin lukemilla 11 pistettä, 10 levypalloa ja viisi koriin johtanutta syöttöä. Toisessa erän loppupuolella homma meni hulinaksi. Tuomarikaksikko salli fyysisen pelin joukkueiden välillä, eikä kolhuiltakaan aivan vältytty. Toisen erän ainokaisen viimeisteli Ville Alppi ( Miro Aarras, Teemu Ylander). Huomioi, ettei sinulle ole hengitystieinfektion oireita rokotukselle tullessasi. Ottelu päättyi 9–6-kotivoittoon. Vähäkorisen ottelun vei lopulta Korihaiden tytöt lukemin 62–40. Kiekko-67 tarjoili sarjaavauksessa kitkerää nestettä petolinnulle Uudessakaupungissa. Teemu Ylander kirjasi yhden osuman tililleen. Markus Saarinen ahkeroi kaksi täysosumaa ja ketjukaveri Kaupinsalo yhden. Ville Alppi oli tekemässä esityötä kahteen viimeisen erän maaliin. MS Parma sijoittui kuudenneksi, joukkueessa mukana muun muassa kalantilaiset Tuomas ja Jussi Ankelo. Korihaiden WU19-tytöt jatkavat puhtaalla pelillä KORIPALLO Eero Siivonen Kolme ensimmäistä peliään 19-vuotiaiden läntisen alueen I-divisioonassa voittanut Korihaiden WU19-joukkue sai viime lauantaina vastaansa sarjassa toisena olevan Forssan Feeniks Basketin. Kotimaan kauden päättävä viesti on 15-osuuksinen. 010 320 5656, Yliopistonk. Angelniemen Ankkuri hoiti järjestelyt ohjeiden mukaan ja suunnistajat maskeineen noudattivat suosituksia ja määräyksiä. tilalle. Nyt 32. Toisen puoliajan intensiteetin nostajana toimi Saaga Järvinen, joka Korihaiden alle 19-vuotiaat tytöt voittivat lauantaina forssalaisen Feeniks Basketin. Turun Suunnistajat yllätti nelostilallaan, joukkueessa toiseksi viimeisen osuuden tykitti Enni Jalava. Toistaiseksi sijoitus on kakkonen, mutta osalla joukkueista on vähemmän pelejä takana. UJK on kuudella sarjapisteellään kohtalaisen turvallisissa asemissa. Moneen kertaan mainittu kaksikko Saarinen–Kaupinsalo on ollut yhdestä pelistä poissa ja silti kyseinen duo on vallannut pistepörssin kaksi korkeinta sijaa itselleen. uusikaupunki.fi Uudenkaupungin sosiaalija terveyspalvelut KUULUTUKSIA Tilaa nyt Shell polttoöljyt! Kilpailukykyiset hinnat, joustavat maksuehdot ja nopeat toimitukset. Johto kuitenkin kesti vain muutaman minuutin, kun Korihait sai pelirytmistä kiinni ja ensimmäisen neljänneksen lopussa Korihait oli tavoittanut forssalaisten johdon. VaRan ryhmässä oli nyt peräti kymmenen naista ja viisi miestä, parin ulkopuolisen vahvistuksen avittamana. Seuraavan kerran Korihaiden WU19tytöt pelaavat sunnuntaina 1.11. Vielä sunnuntainakin suunnistettiin rastien perinteinen suurkilpailu, Jämisuunnistusmaraton. KJK sai kaksi maalia aikaiseksi tämän ylivoiman aikana. Aino Karsila oli kotijoukkueen paras pisteidentekijä 18 pisteellä. Närästystä vastustajien leireissä aiheuttama aikatauluseikka saattaa olla harkittua taktiikkaa tai olosuhteiden pakkoa, mutta tuntuu se välillä toimivan. Syöttöpinnat Markus Saariselle ja Toni Nurmelle. Viestiä kuljettivat avauksessa Timo Helin, kakkososuudella Peppi Vuorela, Kirsi Laine ja Laura Himanen, kolmososuudella kauden SM-mitalistit Sirja Karru, Maaria Ritasalo ja Maija Verha, nelososuudella Senni Hirvonen, Matilda Kauha ja Koitto Verha sekä viitososuudella Riitta Hirvonen, Asko Kinnala ja Matti Salonen. Toiseen erään ryhtiliikettä ei tapahtunut ja vasta kolmannessa petolintu sai tuulta siipien alle. Toinen kierros starttaa Kotkien osalta vieraskentällä. Tämän hyödynsi Feeniks Basket, ja kun Korihaiden heittopeli takkuili, vierasjoukkue pysyi iskuetäisyydellä ensimmäisen puoliajan aikana. IIDA KORPIJÄRVI teki yhdeksän pistettä, otti viisi levypalloa ja riisti pallon vastustajalta kolmesti. HALIKKO-VIESTIN voitti Tampereen Pyrintö yli yhdeksän minuutin erolla. kerralla siihen osallistui 96 joukkuetta ja paikalla oli yli 1500 kilpailijaa. Pääva l m e nt aja Timo Korpijärvi jakoi kaikille kymmenelle pelaajalle tasaisesti peliaikaa. Saarisella on 9+5 taulussa ja Kaupinsalolla saman numerot eri järjestyksessä eli 5+9. Maalijuhlat Kankaanpään tappioillassa JÄÄKIEKKO Juha Laine Yhdellä paikkakunnalla kotimatsit tahkotaan usein perjantai-iltaisin. Suosittelemme maskin käyttöä. SYKSYN alkusarja on monella joukkueella jo puolessa välissä. VAKKA-RASTI osallistui kuntosarjaan. Viisi minuuttia ennen erän päättymistä Ville Laurell kuittasi itselleen ennätyksiä hipoavan minuuttimäärän jäähyjä (55) ja kaksi minuuttia myöhemmin Teemu Kinnala sai myös suihkukomennuksen. Viestin osuuksilla tulee olla eri-ikäisiä urheilijoita, naisia ja miehiä. Kotijoukkue johti peräti 6–1 20 minuutin jälkeen. Huolehdi riittävistä turvaväleistä. Nyt on mahdollisuus ottaa revanssi Turussa. lokakuuta 2020 15 KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET UUDENKAUPUNGIN TERVEYSKESKUKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA VUONNA 2020 KORONATILANTEEN VUOKSI PYYDÄMME TEITÄ VARAAMAAN AJAN INFLUENSSAROKOTUKSELLE: – Ensisijaisesti sähköisestä ajanvarauspalvelusta https://ajanvaraus.uusikaupunki.mediatri.fi/ – Puhelimitse takaisinsoittopalvelusta 02 4612 517 Huomaa, että sähköisessä ajanvarauspalvelussa valitset palvelun influenssarokotus ja toimipaikaksi kunnan, johon haluat varauksen tehdä. Uudessakaupungissa rokotukset annetaan terveyskeskuksessa osoitteessa Terveystie 4. Viimeisessä erässä osumia värkkäsivät tutut kaverit. VaRa sijoittui 73. Ottelu alkoi kotijoukkueen kannalta nihkeästi forssalaisten siirryttyä kahden minuutin pelin jälkeen kuuden pisteen johtoon. TOISELLA puoliajalla Korihaiden puolustusintensiteetti nousi merkittävästi, mikä johti lukuisiin riistoihin ja levypallopelissäkin kotijoukkue kunnostautui. Noin 700 osanottajan joukossa VaRan ansiokas kuntorastivetäjä Riku Salminen taivalsi 15 kilometrin kuntolenkin ja sijoittui 49. Vaikka Korihaiden heittopelissä riitti parantamisen varaa, ei Feeniks Basketkaan sen paremmin onnistunut Uusikaupunki Areenan koreihin. tilalle, kun 83 joukkuetta selviytyi maaliin ja peräti 13 hylättiin. Työviikon päätteeksi Jää-Kotkat ampaisi sarjapisteiden perään Kankaanpäähän, mutta perjantai-illan kamppailu KJK:ta vastaan oli betonisin jaloin kuljeskelua. Aarras on kolmessa pelissä takonut yhdeksän (3+6) tehopistettä ollen pörssin viitonen. MAALIHANAT avasi tuttu mies Jesse Kaupinsalo tilanteen ollessa jo 4–0. Opiskelijoiden rokotukset antaa opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja tarkastusten yhteydessä tai ajanvarauksella omalta terveydenhoitajalta. Rokotustoiminta on kuntalaisille neuvolan toimintaa. Korihait on voittanut kaikki neljä otteluaan 19-vuotiaiden I-divisioonassa. Haaveet voitosta haihtuivat käytännössä jo ensimmäisessä erässä, jossa kyyti oli hyisen kylmää. Ankkurina uusikaupunkilaiset toi onnistuneesti maaliin Mikko Raula. Paikallinen myynti Vakka-Suomessa, soita ja pyydä tarjous: Henri Tähtinen p. Ottelu alkaa klo 15 ja se on yleisölle avoin.. Uusikaupunki Areenalla porilaista BC Sisua vastaan
alk. 040 813 5898 • KULJETUS • ASENNUS • OPASTUS • EDULLISESTI • SOITA PUH. 60:TV 26” alk. 90;Pesukoneet sivultat. 80;Videotykki ............... Autoa kuljettaneen miehen ajo-oikeus oli jo aiemmin rauennut. 80;Kuivauskaapit .......... alk. 100;Jääk.-pakastinyhd.55cm alk. alkaen vastaanotto UUDESSA TOIMITILASSA Kovelinkuja 6, Uusikaupunki Klassista / urheiluhierontaa ja Dryneedling (kuivaneulaus) FT-mallisarja Uusi Hyper Heating mallisarja Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa Mältintie 3, Uki, P. 80;Liesi 50 cm 4-lev. pienoisliesi alk. ..... 50;VHS video ............... 95;TV 32”alk. lokakuuta 2020 Voita ilmainen kattotai ränniremppa! Soita 02 3619 7961 Kisan säännöt: vesivek.fi Pyydä tarjous ja osallistu arvontaan. 80;Jääk.-pakastinyhd.60 cm alk. Kuljettaja puhalsi promillea, mutta huumausaineenpikatesti oli positiivinen amfetamiinin osalta. alk. alk. 90:Liesi 2-lev. 16 Tiistaina 27. 10–18 ja la 10–14 Kalustekuja 5, Uusikaupunki • P. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.. 90;Pesutornit pesukone + kuivausrumpu ........ Havana-matto 80 x 50 cm 23 € (29 €) 133 x 190 cm 52 € (65 €) Katso koko valikoima www.stemma.fi 23 € (29 €) Sileäksi kudotut matot Esim. 150;Tallentava digiboxi .... YM. alk. 50;VHS-DVD yhd. 50;Pesukoneet päältät. 75;Astianpesukone pöytäm.alk. LE IK KA A TA LT EE N YM. alk. 120;Astianpesukoneet 60cm. .. 0400 221 871 huoltopalveluaaltonen@pp.inet.fi Huoltopalvelu AALTONEN ILMAINEN KARTOITUS, KYSY TARJOUS! Meiltä myös muut Mitsubishi-mallit Kortiton huumekuski jäi kiinni kasitiellä POLIISI Poliisipartio pysäytti sunnuntaina kello 23.18 Laitilassa valtatie 8:lla rovaniemeläisen miehen kuljettaman henkilöauton. alk. 044 287 4312 Nettiajanvaraus: hierojatonipalo.fi Ma 9.11. 50;KÄYTETTYJÄ KODINKONEITA Puh. alk. 842 4233 • www.uudenkaupunginhuonekaluliike.fi Sileäksi kudotut matot Esim. alk. 190;Kuivausrummut ........ Kuljettajana toiminut mies vietiin verikokeisiin. Avoinna ark. Saaga-matto 80 x 200 cm 31 € (39 €) 133 x 190 cm 52 € (65 €) Katso koko valikoima www.stemma.fi 31 € (39 €) Kaikki VM-Carp etin matot -20 % Pakastimet .............. .. alk. .......... YM. YM. Koulutettu hieroja/ urheiluhieroja Toni Palo p. 50;Liesi 60 cm keraamit. 95;Astianpesukone 45cm. 040 813 5898 . alk. ..... Autossa kyydissä oli auton omistaja. alk. YM. 100;Jenkkikaapit ............ . YM. alk. Kyydissä ollutta auton omistajaa epäillään kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle. ....
Tulevaisuus tehdään yhdessä TIISTAI 27.10.2020
Australialainen mediatutkija Ross Dawson puolestaan väitti kymmenen vuotta sitten, että Suomessa ei ilmesty enää paperilehtiä vuonna 2021. Voisiko skenaarioajattelu edistää tätä asiaa, Kaivo-oja kysyy. Uudistumista tarvitaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tämän Uusikaupunki-skenaarion nimi on Vihreä Mobiili Detroit. TURUN YLIOPISTON Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja hahmotteli Uudenkaupungin Sanomien pyynnöstä kaupungille viisi erilaista tulevaisuutta. Edesmenneen menestyksekkään tietokonegurun toimintamallia kannattaisi Kaivo-ojan mielestä hyödyntää kaupunkipolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa. Tulevaisuus tehdään nyt, ja meistä jokaisesta on kiinni, millaiseksi se muodostuu. Kaivo-oja on tulevaisuuksien ennakoinnin asiantuntija. Uusikaupunkilainen Mikko Siivonen ennusti 11-vuotiaana vuonna 1988, että Uudestakaupungista tulee Suomen pääkaupunki. Globaalissa maailmassa muutokset ovat nopeita, mutta paikallisilla päätöksillä ja teoilla on yhtä suuri merkitys. Simmons, Ossi Nyström, Päivi Sappinen, Iiris Soininen, Matti Jussila Taitto: Risto-Matti Kärki Ilmoitusmyynti: Jouni Kokkonen, Tanja Vainionpää Kannen kuva: Miia Manninen Grafiikka: Juha Hepojoki, Miia Manninen Painopaikka: Lehtitehdas, Salo Toiveikas tulevaisuusmieli Millainen paikka Uusikaupunki on 10, 30 tai 40 vuoden kuluttua. UUSIKAUPUNKI-SKENAARIOT on tehty kaupungin väestökehityksen pohjalta. Tuliko kaupungista Tuttila, Rollaattorilaakso, Työjuhtala, Tasapaksula vai kenties Mobiili Vihreä Detroit. T ulevaisuustutkija Jari Kaivo-oja haastaa uusikaupunkilaisia ottamaan kaupunkikehittämisessä mallia tietokoneguru Steve Jobsista, joka yhdisti menestyksellisesti uutta luovat ajattelijat ja tulevaisuuden tekijät .. Missä näistä sinä haluaisit asua Uudessakaupungissa. Tutkija painottaa, että moniääninen keskustelu tulevaisuudesta on tärkeää, mutta ilman toimintaa ja tekijöitä parhaimmatkin hankkeet jäävät toteutumatta. Museojohtaja Mari Jalava lahjoitti Uudellekaupungille menestysreseptin kaupungin 400-vuotisjuhlissa kolme vuotta sitten: Kunnioitetaan menneisyyttä ja otetaan avoimesti vastaan uudet tuulet ja tulevaisuus. Mediapersoona Jani Halme kirjoittaa tässä liitteessä nousevasta trendistä, kansainvälisestä paikallisuudesta (sivu 6). No, paperille painetut sivut ovat edelleen monelle lukijalle rakkaita, vaikka digilehtien tilaajien määrä toki kasvaa koko ajan. – Liian usein aktiiviset ajattelijat ja aktiiviset toimijat eivät kohtaa kunnolla. Tämä oli muun muassa Applen toimitusjohtajan Steve Jobsin strategisen ajattelun keskiössä. Kirjailija Veikko Huovinen lanseerasi legendaarisessa Hamsterit-kirjassaan toiveikkaan talvimielen. Tulevaisuudessa voi siintää myös villi kortti, Suomen dynaamisin kestävän kehityksen ja digitaalisen ajattelun teollisuuskaupunki. Näillä eväillä eteenpäin! Eija Eskola-Buri päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Eija Eskola-Buri Rollaattorilaakso, Tuttila, Työjuhtala ja Tasapaksula. Hänen koulukaverinsa Kristiina Hiljander puolestaan kirjoitti, että tulevaisuudessa kotikaupungin satamassa voi hypätä matkustajalaiva Silja Linen kyytiin ja että sähköveturi puuskuttaa raiteilla (sivu 38). – Tarvitaan ajattelijoiden ja tekijöiden yhteistyötä ja sen organisointia. Hän on toiminut tutkijana lukuisissa EU-hankkeissa Euroopassa ja osallistunut Suomen Akatemian, Tekesin, Sitran, ministeriöiden ja yritysten hankkeisiin. Synttärivuotemme kunniaksi lehti paneutuu juhlaliitteessään tulevaisuuteen. Elämä kulkee eteenpäin ja Uudenkaupungin Sanomat ilmestyy, kuten aina ennenkin 130 vuoden ajan. Kylmä ja pimeä vuodenaika sujuu mukavammin, jos siihen varautuu kieltä ja mieltä hemmottelevalla ruoalla ja lämpöisillä villasukilla. Samalla tavalla voimme ajatella, että ei anneta koronan nujertaa, vaan ujutetaan ajatuksiimme toiveikas tulevaisuusmieli. Se sopii mainiosti kuvaamaan Uuttakaupunkia. Tai niiden kaikkien yhdistelmä. Unelmat ja tulevaisuuden ajatteleminen antavat voimaa erityisesti nyt, kun elämme kriisiaikoja. Ennustukset saattavat toteutua, mutta myös mennä täysin pieleen. Skenaariot kannattaa ottaa talteen ja kaivaa esille 20 vuoden kuluttua. Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja teki Uudenkaupungin Sanomien pyynnöstä viisi vaihtoehtoista skenaariota tulevaisuuden Uudestakaupungista. 2 Uudenkaupungin Sanomien 130-vuotisjuhlalehti 2 Viisi skenaariota 6 Muodikkainta juuri nyt on paikallisuus 10 Uusikaupunki on maailma pienoiskoossa 15 Tulevaisuuden auto on pyörillä kulkeva älypuhelin 20 Future as a father in Uusikaupunki 21 Kulta-aika 22 Vuorikadulla rapisee, Alisellakadulla kopisee 24 Nurmiset ovat osa talonsa historiaa 27 Retki luontokuvaajan mielenmaisemassa 30 Katse horisonttiin 33 Unelmat edessämme 34 Maatalouden uutta tulevaisuutta rakennetaan jo tänään 36 Taiteilijapari elää ekologisesti 38 Tulevaisuuden visioita vuodelta 1988 40 Uusikaupunkilaisen koripallon uudet johtotähdet 42 Liigakoripallon säilymiseen pystyy vaikuttamaan 44 Hakitsu, Makitsu, Pakkis ja Pikis 46 Seurakunta murroksessa Uudenkaupungin Sanomien 130-vuotisjuhlalehti www.uudenkaupunginsanomat.fi Osoite: Alinenkatu 29, 23500 Uusikaupunki Puhelinvaihde: (02) 588 8300 Sähköposti: toimitus@uudenkaupunginsanomat.fi, ilmoitukset@uudenkaupunginsanomat.fi Päätoimittaja: Eija Eskola-Buri Toimittajat: Maija Ala-Jääski, Katja Kaartinen, Risto-Matti Kärki, Asko Tanhuanpää, Timo Rantanen, Granger T. Yhdysvaltalainen matematiikan tohtori Robert Metcalfe ennakoi vuonna 1996, että internet on hetken muotioikku
3 Rollaattorilaakso, Tuttila, Työjuhtala vai Tasapaksula. JATKUU ALARIK JUUTILAINEN "Tarvitaan ajattelijoiden ja tekijöiden yhteistyötä ja sen organisointia."
. Dosentti Helsingin yliopistossa. . Tulevaisuustutkija Jari Kaivo-oja . . . 4 Uudenkaupungin vuoteen 2030 ulottuva kaupunkistrategia ja runsaasti keskustelua herättänyt uusi sivistysja hyvinvointikeskus ovat esimerkkejä siitä, että 403-vuotiaassa kaupungissa on tahtoa kulkea etukenossa kohti uusia aikoja. . Ekologiset energiaratkaisut kiinnostavat niin pieniä kuin isoja yrityksiä. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden ensi vuoden loppuun mennessä ja koko Valmet Automotive -konserni vuoden 2024 aikana. Globalisaatio vaikuttaa kaikissa maailman kolkissa. Hallintotieteiden tohtori, yhteiskuntatieteiden maisteri. – Kaikilla lapsiperheillä ei ole varaa läppäreihin. Kaupungissa sijaitsee Suomen suurin teollinen tuotantolaitos, mutta autotehtaan työntekijät eivät ole samalla tavalla sitoutuneita kaupunkiin kuin tehtaan alkuvuosina yli 50 vuotta sitten. Kiinan ja Yhdysvaltain rooli kauppapolitiikassa heijastuu myös Uuteenkaupunkiin. ELINKEINOELÄMÄ on vahvistanut kilpailukykyään investoimalla ilmastonmuutoksen torjumiseen. KORONA on vauhdittanut työelämän murrosta, vaikka kaikki eivät voi tehdä etätöitä. Työmatkoja ollaan valmiita tekemään pitkien matkojen takaa. Digiloikassa on Jari Kaivo-ojan mukaan myös omat uhkansa, kuten eriarvoistuminen. . – Uudellakaupungilla on autotehtaan anTulevaisuuden tutkimuskeskus . . Tutkimusjohtaja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Monitieteinen tutkimus-, koulutusja kehittämisorganisaatio. Uudellakaupungilla on tutkijan mukaan kansainvälistymisen näkökulmasta etulyöntiasema moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. Kaivo-oja näkee runsaasti keskustelua herättäneen sivistysja hyvinvointikeskuksen eli sihyn vastauksena kaupungissa hyvin tunnistettuun ongelmaan – siihen, että väki ei jää pysyvästi kaupunkiin. ”Nyt ei pidä jäädä koronaloukkuun.”. Autotehtaan yhteydet Saksaan Mercedestä valmistavan Daimlerin kumppanina ovat hänen mielestään arvokkaita koko toimintaympäristölle. . Tuottaa näkemyksellistä tulevaisuustietoa, jonka tavoitteena on antaa välineitä vastuulliseen päätöksentekoon ja herättää yhteiskunnallista keskustelua. – Kaupunki tarvitsee selkeästi isompaa houkutinta, joka palvelee asukkaita monella eri tasolla. Nämäkin asiat täytyy pystyä ratkaisemaan
Kävelykadun tyyppiset alueet putiikkeineen, ravintoloineen ja kulttuurielämyksineen lisäävät vetovoimaa ja viihtyisyyttä. 5 siosta Euroopan serkku. Pääkadun eli Alisenkadun kunnostusja muutostyöt realisoituvat ensi vuonna. VERKKOKAUPPA kasvaa, mutta Kaivo-oja näkee kaupunkikuvassa tulevaisuudessa myös kivijalkakauppoja. Autotehdas on ollut uranuurtaja robotisaatiossa ja se voi olla sitä myös kestävän kehityksen saralla ja profiloitua Grean deal -tehtaana. – Tulevaisuus on aina tehtävä yhdessä, niin Uudessakaupungissakin, hän sanoo. Matkustajaliikenteen avaaminen Uudenkaupungin ja Turun väliselle raiteelle saattaa toteutua, mutta raiteita pitkin voisi kulkea nykyistä enemmän myös tavaraa ja vaikkapa elintarvikkeita, kuten kalajalosteita. – Uudistumiskyky vie aina eteenpäin, ei se, että ollaan tyytyväisiä nykytilaan. ALARIK JUUTILAINEN ”Uudellakaupungilla on kansainvälistymisessä etulyöntiasema moniin muihin kaupunkeihin verrattuna.”. Kaupungin kehittämiseen tarvitaan kaikkia, viranhaltijoita, poliittisia päättäjiä ja ennen kaikkea asukkaita. Kaivo-oja kutsuu Uuttakaupunkia ketteräksi. Voitaisiinko tätä yhteyttä hyödyntää enemmän esimerkiksi ystävyyskaupunki-yhteistyössä ja koululaisten opiskelijavaihdossa, hän esittää. TULEVAISUUSTUTKIJA muistuttaa, että ongelmien listaajia on usein enemmän kuin niiden ratkaisijoita. Positiivinen rakennemuutos pysähtyi kuin seinään keväällä äkillisesti ja odottamatta maailmanlaajuisen pandemian vuoksi. Uudessakaupungissa sähköpolkupyörät ovat mahdollisuus ja voihan olla, että myös niitä kuten muitakin sähköisiä kulkuneuvoja valmistetaan autokaupungissa. – Tulevaisuudessa autolla ei ajeta yhtä paljon kuin nyt. TALOUDEN JA TERVEYDEN näkökulmasta tulevaisuus näyttäytyy juuri nyt sumuisena, mutta jos katsoo historiaa, Uudellakaupungilla on kaikki edellytykset selviytyä. Kriisejä ja epävarmoja aikoja tulee, mutta Uudessakaupungissa ei ole jääty itkemään kaatunutta maitoastiaa ennenkään, Kaivo-oja huomauttaa. Monenlaisista vaikeista ajoista on selvitty, kuten viimeksi 1990-luvun lamavuosista. Keskustan kehittäminen on kaupungissa jo vauhdissa. Liljalaaksonkadun ja Koulukadun välisestä osuudesta on tarkoitus rakentaa kävelypainotteinen katutila, joka muuttuu tarvittaessa tapahtumien ja vuodenaikojen mukaan. Talouden näkymät ovat epävarmat, mutta Kaivo-ojan mukaan nyt ei pidä jäädä koronaloukkuun. – Kouvolastakin on nykyään Kiinaan suora konttijunareitti, Kaivo-oja huomauttaa
Yksi meidän aikamme suurimpia voimia on ollut globalisaatio. 6 Muodikkainta juuri nyt on paikallisuus Yksi universumimme keskeisimpiä fysiikan lakeja on mekaniikan kolmas laki. Asukasluku laskee, keski-ikä on 66 vuotta. Kaiken piti olla suurta ja keskitettyä. Entä, miten tanskalaiselta tuntuu Original Long Drink, tuttavallisemmin Lonkero. Vain hetki sitten vaikkapa meijeriteollisuus pyrki kaikin voimin eroon paikallisista mielikuvista. Mutta aina se vastaliike tapahtuu. Kun kappaleeseen vaikuttaa jokin voima, sille on aina olemassa yhtä suuri, mutta vastakkaiseen suuntaan vaikuttava vastavoima. Näyttelijä ja Tanssii tähtien kanssa -kilpailun voittaja Christoffer Strandberg on viime aikoina ollut esillä monissa televisioohjelmissa, tässä MTV3:n Kuutamolla-ohjelmassa. Ghettokerrostaloista tulee historiallisia nähtävyyksiä. . . Uusikaupunki–Laitila-pyörätie valmistuu, tosin viiveellä. Paremman tulevaisuuden rakentaminen vaatii tulevaisuuslukutaitoa. . Toisin kuin sen aseen rekyylin kanssa, ihmisten käyttäytymisen vastavoima ei käynnisty välittömästi, vaan usein vaikeasti ennustettavan viiveen jälkeen. Hakametsään nousee polkupyörätehdas. Korihait lopettaa. Uudenkaupungin Sanomien tekstaripalstalla ukot ja akat ovat aktiivisia suolaisten kommenttiensa kanssa. Se työllistää kaikki alueen työttömät. Autotehtaan tilalle tulee sihy, viimeinkin vuosien suunnittelun jälkeen. Ehkä he peräti tuntevat tai ainakin tietävät ihmisiä, ketkä ovat sen takana. Nyt on alkamassa – ellei peräti kiihtymässä – vaihe, jossa paikallisuus on muotia ja arvo jo itsessään. Työntekijöillä on varaa rakennuttaa hienoja ja hulppeita taloja. Tai, miten italialaiselta vaikuttaa suklaamunafirma Kinder. Kyse ei ole muoti-ilmiöstä, vaan jo pidempään jatkuneesta kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta. Kenkävalmistajan, jonka kotikaupunki on edelleen Herzogenaurach Saksan Baijerissa. . Koronaepidemia käänsi harkinnan toiminnaksi. Moni kuluttajatuote on jo niin maailmanlaajuinen, ettei se ole enää mistään kotoisin. Kiväärin luoti lähtee eteenpäin ja ase nytkähtää taaksepäin. Yksi tulee Haapavedeltä, toinen Turengista, kolmas Kurikasta. Autotehdas lakkautetaan. Vetäjänä toimii kirjastonhoitaja Mari Rintala. Tulevaisuuden tekeminen vaatii lisäksi mielikuvitusta: parempi tulevaisuus on pystyttävä ensin kuvittelemaan. Tapahtuman tähti on näyttelijä Christoffer Strandberg, joka on Lasten ja nuorten säätiön Dreams-lähettiläs. 1 30-vuotiaan paikallislehden lahja nuorille lukijoill e FAKTA. Säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen painottaa, että kestävä ja merkityksellinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä nuorten kanssa. Ilmiön näkee helpoiten käppäilemällä tutussa ruokakaupassa. Kalannin kirjasto muuttuu kommuuniasuntolaksi ja Kalannin koulut puretaan. Se on kykyä ymmärtää, miten nykyhetki vaikuttaa tulevaan ja toisinpäin. Raijan kioski siirtyy Kalantiin nimenään Raijan Keskus. Ryhmän nimi on Raimon kammaritarit. K-ryhmän tekemän tutkimusten mukaan kiinnostus kotimaisia tuotteita kohtaan on tasaisesti kasvanut jo useamman vuoden ajan. Hakametsään nousee uusi asuinalue Kakskoivu Ykskoivun mukaan. Jokaisella voimalla on vastavoimansa. Ei siinä niin montaa vuotta ole, kun tarjolla oli vain kahta erilaista bulkkilageria ja yhtä tummaa tshekkiolutta. Oluthyllyillä pienet ja paikalliset valtaavat vuosi vuodelta enemmän hyllymetrejä. Osassa jauhelihapakkauksissa asiasta kerrotaan jopa kasvattajan sukunimen ja heidän tilansa tarkkuudella. Kalannin ysiluokkalaisten valinnaisryhmä Jussi Ankelo, Ronja Hellsten, Hugo Pirppu, Aino Saarinen ja Aada Terho . Uskon paikallisuusbuumin tulevan hyvin pian näkymään yhä useammalla hyllyllä: kahvissa, pakatuissa leivissä, leikkeleissä nyt ainakin. Nyt hyvin monen juustopaketin, jäätelöpurnukan ja maitopurkin kyljessä lukee, missä se on tehty. Strandberg on mukana muun muassa MTV3:n Putous-ohjelmassa ja hän voitti viime vuonna saman kanavan Tanssii Tähtien kanssa -kilpailun. Sen seurauksena nykyinen keskusta on veden alla. Se on osaltaan tehnyt suurista firmoista yhä suurempia ja yhä ylikansallisempia. Sen sijaan JääKotkat nousee SM-liigan kärkeen. Joko tunnistettu tai tunnistamaton. Dreams-tapahtuma järjestetään kouluissa striimattuna loppuvuonna. Suomalaisille läheinen juoma on nykyään tanskalaisen Royal Unibrewin omistuksessa. Tehtaasta tulee hyvin tuottoisa. Ehkä jopa pesuaineissa ja limonadeissakin. Kalannin ysiluokkalaisten valinnaisryhmän tunnit pidetään Kalannin kirjastossa. Lenkkipolkuja ja frisbeegolfratoja tulee lisää. Siellähän ne edelleen tehdään, viineistään tutussa Piemontessa. Kalannin koulun ysiluokkalaisten valinnaisryhmä kirjoitti, millainen on tulevaisuuden Uusikaupunki ”Uudenkaupungin Sanomien tekstaripalstalla ukot ja akat ovat aktiivisia suolaisten kommenttiensa kanssa.” Näyttelijä Christoffer Strandberg puhuu unelmista yläkoululaisille Eija Eskola-Buri Uudenkaupungin Sanomien Tulevaisuus-juhlaliitteen myynnin tuotosta osa käytetään paikallisten lasten ja nuorten hyväksi. . Sihyssä on kaikki Uudenkaupungin alueen koulut ja niiden lisäksi uimahalli, kauppakeskus ja jäähalli. Jokainen hirvimetsällä ollut ihminen tietää tämän. Yhä useammalle ihmiselle on yhä useammin väliä, että he tietävät, mistä heidän hankkimansa tuote on kotoisin. Hän kertoo nuorille oman tarinansa ja puhuu koululaisille unelmien merkityksestä. Hakatorista tulee Hakakeskus; second-hand kauppakeskus. Lehti järjestää yhteistyössä Lasten ja nuorten Säätiön kanssa livestream-tapahtuman Uudenkaupungin yläkouluikäisille. Kalannista tulee ituhippikylä. Väitän, että samanlainen laki koskee myös trendejä. Veden alla on myös laaja Pohjanlahden raitiovaunuverkosto, jonka yhtenä pysäkkinä on myös Uusikaupunki. Paikallisuus on jo itsessään valintaan vaikuttava asia. – Merkityksellisyys syntyy itsetuntemuksesta, yhteenkuuluvuuden tunteesta, tulevaisuususkosta ja siitä, että nuori pystyy toteuttamaan itseään tavalla, josta on hyötyä myös muille, hän kertoo. Fyysikko Isaac Newton todisti jo 1600-luvulla, että jokaisella voimalla on vastavoimansa. Syyskuussa julkistettu, toteutuneisiin ostoihin perustuva tutkimus paljastaa, että kotimaisten päivittäistavaratuotteiKOLUMNI ”Omien juurien ja huudien arvostus on hurjassa nosteessa niin New Yorkin Brooklynissä kuin Berliinin Kreuzbergissäkin.” ”Hakametsään nousee polkupyörätehdas” Ilmastonmuutos aiheuttaa tsunamin Pohjanlahden alueella. Vai, miten leimallisen saksalaiseksi koet Adidaksen
044 2727 206 kodinkangastus@gmail.com Avoinna: ark. Lähde: www.nuori.fi/Lasten ja nuorten säätiö Nuoret pitävät opettajien korvaamista roboteilla ei-toivottavana. 9.30–17.30 • to 9.30–19.00 • la 9.30–14.00 ryhmille myös muina aikoina Sepänkatu 1, Uusikaupunki p. EERO SAARIKOSKI TARJOUKSESSA Sisustusja Lahjavintti Alinenkatu 9, Uusikaupunki P. Siihen vastasi 4 318 yläkouluikäistä eli 13–16-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Omien juurien ja huudien arvostus on hurjassa nosteessa niin New Yorkin Brooklynissä kuin Berliinin Kreuzbergissäkin. . Yläkouluikäisen maailmassa opettajalla on suuri merkitys. . Kaikkea muuta. 48,-) iso 55 E (norm. Support your local -ilmiö on – ironista kyllä – täysin globaali. Kuvan humanoidirobotit ovat käytössä kielten opiskelussa. 7 Sorvakon rantatie 4, Uusikaupunki / Puh. 58,-) Palvelemme pyhäinpäivänä haudoille kynttilät, callunat, havulaitteet ja havut Tarjous voimassa 1.11.2020 asti, niin kauan kuin tavaraa riittää. 0440 702110 www.siivosenkukkapirtti.fi pieni 45 E (norm. . Eikä se ole vaikutteita poissulkevaa paikallisuutta. Onneksi on sellaisia ihmisiä. (Kuvassa uutuus Arvidssonilta, ei ale) Pyhäinpäivänä liike suljettu Alinenkatu 19, Uki p. . Yksikään kunta tai kaupunki ei voi selvitä edes lähitulevaisuuteen, jos siellä ei asu ja vaikuta ihmisiä, jotka haluavat toimia paikallisesti. . 044 307 3917, avoinna ark. yritysten, kuntien ja järjestöjen kanssa. Ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekevä järjestö, joka työskentelee yhdessä mm. Tutkimus mursi myytin nuorista Lasten ja nuorten Säätiö on järjestänyt kouluissa tulevaisuustyöpajoja ja viime vuonna se julkaisi laajan Suomi vuonna 2050 -kyselytutkimuksen. Kolmasosa nuorista koki, ettei heitä kuulla heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeissä kysymyksissä, kuten ilmasto-, koulutusja työelämäkysymyksissä. Vaikka teknologian merkitys tulevaisuudessa korostuu monilla elämän osa-alueilla, nuoret eivät toivo sen korvaavan ihmisten välistä vuorovaikutusta. 85 prosenttia vastaajista uskoi, että vuonna 2050 maailma on radikaalisti erilainen kuin nyt. Nuoret pitävät opettajien korvaamista roboteilla sekä epätodennäköisenä (62 %) että ei-toivottavana (68 %). Dreams-ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten uskoa tulevaan. 11–17, la 10–13 www.reinholm.fi Säänkestävä KEVYTTOPPA Tule hakemaa n omasi! Palveleva vaateliike den myynti on kasvanut 10–20 prosenttia. . Aloitti toimintansa huhtikuussa 2001. Jos me emme kuluta paikallisen kahvilan, kapakan tai rautakaupan tuotteita, niin kuka sitten. . Se on kansainvälistä paikallisuutta. Perustajat Pär Stenbäck ja Heikki Järvenpää. Ja heille oma lehti, kuten 130-vuotias Uudenkaupungin Sanomat. . Jani Halme Kirjoittaja on Suurella journalistipalkinnolla palkittu toimittaja ja luova johtaja. Nuorista kaksi kolmasosaa (66 %) pitää epätoivottavana tulevaisuutta, jossa ollaan enemmän vuorovaikutuksessa koneiden kuin ihmisten kanssa. Poikkeusaikana suomalainen luottaa sisustamisessakin suomalaiseen. Säätiön työstä ovat hyötyneet sadat tuhannet nuoret Suomessa ja muualla maailmassa. 10–13 Pyhäinpäiväksi HAUTALYHDYT. Tutkimus mursi myytin pelkästään teknologiamyönteisistä diginatiiveista, sillä kyselyn perusteella nuorten suhtautuminen teknologiaan on kaksijakoista: he pitävät todennäköisenä, että teknologian ja digitalisaation merkitys kasvaa tulevaisuudessa elämän eri osa-alueilla, mutta eivät pidä kehitystä yksiselitteisen toivottavana. Vaikka paikallisuus onkin globalisaation eräänlainen vastavoima, ei se ole tuhnuista, museoivaa tai sisäsiittoista. . (02) 844 3850 www.uudenkaupungintilitoimisto.fi Ajantasainen tilitoimisto – nyt ja tulevaisuudessa RAUTARAKENNE S. Huolestuttavinta oli, että pieni osa nuorista ei pohdi tulevaisuuttaan lainkaan, eikä koe voivansa vaikuttaa sen muotoutumiseen. Lipponen Oy 0500 780 828 TERVETULOA! Paljon Onnea, Ukari 130v! Teemme tilaa joulukankaille, loppukuun ajan erä verhokankaita -20 %. Sillä on vaikutusta myös yleisesti elämässä pärjäämiseen. Lasten ja nuorten säätiö . Pe 30.10. Kyselystä tehty raportti painottaa, että usko tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden kivijalka nuoren elämässä. 9–17 La 31.10. 10–13 Su 1.11. Design from Finland -tuotteiden suosio on kasvanut jopa 30 prosenttia. Pohjimmiltaan kyse on yhteisöstä ja sen olemassaolosta
8 RIITTA SALMI Aitoa ruokaa lautasella Risto-Matti Kärki Tieteiselokuvissa ruoka on korvattu pillereillä tai ruiskutetaan suoraan elimistöön. Ja miksi puolalaista omenaa tuodaan kauppaan, kun on kotimainen sesonki. Aina ei tarvitsisi olla kalatiskit väärällään ulkomaalaista kalaa, vaan sesongin mukaan sitä, mitä on lähivesistä saatavilla. Lihaa syödään yhä paljon, mutta vaihtoehtoja on enemmän. Sveitsissä aikoinaan työskennellyt Reijonsaari on kaivannut pieniä keskieurooppalaisia puoteja ja ravintoloita, jotka siirtyvät aina sukupolvelta toiselle samassa suvussa. Sen pitää olla neutraalia ja sisältää vähän allergisoivia aineita, jotta se sopii isolle joukolle. – Arkiruoka ratkaisee, ei se mitä syö kerran kuussa ravintolassa. – Jos vanhemmat maksaisivat euron joka päivä ja se näkyisi suoraan lautasella. Miksi puolalainen omena maksaa 85 senttiä, kun suomalainen maksaa enemmän. REIJONSAARI lähtisi muokkaamaan suomalaisten ruokatottumuksia heti päiväkodeista lähtien. Hän on nähnyt, miten ala on muuttunut. Reijonsaari on koronaviruspandemian aikana harmitellut, miten ravintoloiden kohdalla puhe on kääntynyt juomapuoleen ja yöaikaan, kun kuitenkin ruoan pitäisi olla päällimmäinen asia. Lisäksi kaupungin kautta kulkee valtavat määrät silakkaa, mutta niistä 90 prosenttia päätyy rehuksi. SAMA KOSKEE parsaa, omenoita ja kalaa. Reijonsaari ei usko nopeisiin muutoksiin, mutta hiljainen käänne on mahdollinen. KORONASTA voi lopulta olla alalle jopa hyötyä. Kun 60–70-luvuilla aloittelin kokkina, ja joku tuli tilaamaan kasviruokaa, oli vaikea keksiä, mitä hänelle laittaisi. – Uusia perunoita saa tammikuussa Tunisiasta, sitten Euroopasta ja Ruotsista. Totuus lienee kuitenkin toisenlainen. Valinta kääntyy halvempaan norjalaiseen loheen, vaikka vieressä olisi suomalaista kuhaa lähivesistä. Se asettaa ruoantekijät hankalaan tilanteeseen. – En usko, että ruoka teknistyy. – Tavallaan hukataan raaka-ainetta, jota voitaisiin täällä kehittää. Vihannekset olivat sivussa ja usein purkista. – Lapset muistavat vain sen mannapuuropäivän, eivätkä sitä lähiliharuokapäivää. Nyt jonain päivänä saattaa olla lähiruokaa, mutta seuraavana jotain halvempaa. Paikallinen metsästysseura ei pääse väliin, jos koko vuoden kouluruoat on tilattu suurelta yritykseltä. Ruokaan ylipäätään on tullut hyvää pöhinää, vaikka välillä ylisuoritetaankin ja yritetään vähän liikaa, Reijonsaari sanoo. – Kasvisruokaoppaita oli jo ennen sotia. Lapsi tai nuori saa usein saman prosessin läpi käynyttä ruokaa päiväkodista armeijaan saakka. Jos lapsi saisi koulussa paremmat eväät se voisi vähentää koulupsykologien työtä. – Ne olivat kiinalaisia säilykkeitä, joita tuskin nykyään mikään ravintola käyttää. – Uskon, että tulevaisuudessa ruoka työllistää enemmän. Se olisi euro päivässä lapsen hyväksi, eikä menisi energiajuomaan tai -patukkaan. Valinnan vara ei vähene, vaan tarjonta on yhä monipuolisempaa.. Tuskin puolalainen viljelijäkään siitä paljon saa, mutta kotimaiset omenatilat ovat niin pieniä, etteivät ne pärjää hintakilpailussa. Simo Reijonsaarella on vankka kokemus ruoka-alalta ravintolayrittäjänä ja elintarviketeollisuudesta. Reijonsaari muistuttaa, että hyvinvointivaltioissa ruokaa kuitenkin on riittävästi, eikä hyönteisruokia ole pakko kehittää. Samalla menivät sesongit ohi. Alkuperä ja puhtaus ovat ne, mitkä merkitsevät ja ruoan arvostus nousee. – Kun lapsi oppii päiväkodissa tiettyyn ruokaan, voi kotiruoka maistua pahalle, kun ei ole tottunut makuihin. Hän pohtii, että terveellinen ja laadukkaasti valmistettu ruoka näkyy lasten hyvinvoinnissa. Tavallisella kuluttajalla lompakko määrää kuitenkin enemmän. Uusia ruokainnovaatioita on vaikea ennustaa. Kun kotimaista lopulta saa, hämmästellään hintaa. EU muutti tilannetta, kun tarjontaa oli yhtäkkiä paljon enemmän. Sama pätee vähittäisruokakauppaan, joka on Suomessa kolmen ketjun hallinnassa. Paikallisia kasviksia tai riistaa on vaikea saada mukaan, kun hinta ratkaisee. Reijonsaari muistuttaa, että Uudessakaupungissa on Vihannes-Laitilan, Kalasetin ja Sillikonttorin kaltaisia yrityksiä, joilla on raaka-aineet hallussa. – Ei 30 vuotta sitten äijät puhuneet, mitä gourmeeta tehdään. Haetaan aitoja asioita. Korona voi vaikuttaa positiivisesti, kun kotimaisuus ja turvallisuus ratkaisevat enemmän. – Mitä enemmän ruoka kiinnostaa, sitä enemmän kiinnitetään huomiota oikeihin asioihin. Ruoka pitää ihmiset elossa, mutta on suureksi osaksi nautintoaine – tulevaisuudessakin. HYÖNTEISRUOKABUUMI näyttää hiljentyneen. Seitsemän annosta kymmenestä oli liharuokia ja loput kalaa
– Kysynnän kasvaessa särkikalojen pyytämisestä tulisi kalastajille kannattavampaa ja sen myötä raaka-ainetta olisi enemmän saatavilla. Tuotteistaminen ja selkeä markkinointiviestintä ovat ehdottomia vaatimuksia. – Asiakkaille muodostuu lisäarvoa, mikäli raaka-aineilla tai tuotteilla on selkeä jäljitettävyys ja alkuperä – mielellään selkeänä tarinana. – Golfravintolassa tai vaikkapa Männäisten torilla savustamamme kirjolohi on ollut suosittu. Usein idean merkitystä yliarvostetaan ja arkista puurtamista, tuotteen sekä toiminnan kehittämistä ja kannattavuutta väheksytään. SAMOILLA linjoilla on myös ravintoiloitsija Tapio Pääkkö, joka nostaa viime vuosien suurimmiksi teemoiksi alkuperän ja paikallisuuden, ekologisuuden ja eettisyyden sekä terveellisyyden ja hyvinvointi-ruokavaliot. Tyypillisiä esimerkkejä vaikkapa lokalahtelaisten Väättäsen Anssin ja Hanna-Leenan kasvattamat eri perunalajikkeet. – Kyselty yksityiskohta on muun muassa lähiruoka, siis mieluummin suomalaista ohraa kuin ulkomaista riisiä. Jaakkolan toivelistalla ovat myös uudet särkikalatuotteet. – Uskoakseni menestystarinoita paikallisissa tuotteissa ovat muun muassa Paul-Erik Hakkaraisen valmistama Pookin salaattikastike, Matti Ruuskan rakentaman Sillikonttorin eri tuotteet ja esimerkiksi innovatiivisen Juha-Pekka Aikolan Vihreä Härkä -tuotteet. Avokadon pitkä kuljetus ja huono vesitase saa jotkut asiakkaat kieltämään tuotteen käytön tilaisuuksissaan. – Trendien lisäksi tai jopa tärkeämpää on tehokas sekä kannattava tuotantoprosessi. Toki tämä osio tulee enemmän esiin puheissa kuin valinnoissa, Pääkkö kertoo. Kirjolohi savustukseen tulee paikalliselta Kalasetilta ja savustaminen tapahtuu ravintolan pihalla perinteisessä saaristolaismallisessa, savustusuunissa 30–50 kilon erissä kaikkien nähtävillä. Uusia innovaatioita ei tuosta vain ilmesty, mutta potentiaalia on. Riista on parempaa kuin mielikuvaltaan tehotuotettu liha. – Tuotteen valmistuksessa hyödynnetään koko kala, joten nyhtösilakassa on tallessa kaikki kalan hyvät ominaisuudet eikä sivuvirtoja synny. 9 RIITTA SALMI Mikä on Uudenkaupungin uusi marenki. – Villi, vapaana kasvanut kala tuottaa isompaa lisäarvoa kuin kasvatettu. Sekä nyhtösilakka että särkikalatuotteet vastaavat Jaakkolan mielestä kuluttajien toiveisiin hyödyntää enemmän kotimaista ja vastuullisesti tuotettua ja pyydettyä raaka-ainetta. Pääkkö noudattaa samoja arvoja omassa työssään. PÄÄKKÖ muistuttaa, että ruokainnovaation läpilyöntiin vaikuttavat raha, markkinointi ja yhteistyö. Alkuperän lisäksi asiakkaan tulee Pääkön mukaan kokea tuote laadukkaaksi. Risto-Matti Kärki Uudestakaupungista tunnetaan muualla marenki, Prykmestarin oluet ja muutamia muita tuotteita. Jaakkolan mukaan tuote on vielä toistaiseksi VTT:n (Teknolgian tutkimuskeskuksen) tutkimuspöydällä, mutta tulokset ovat olleet rohkaisevia. – Mahdollisuuksiahan meillä täällä Suomen ruoka-aitassa asuessamme on vaikka mihin, mutta jos raaka-aineista otetaan käsittelyyn vaikka Uudenkaupungin kalasataman läpi kulkevat miljoonat silakkakilot, voisi nyhtösilakka olla innovatiivinen tulevaisuuden hittituote, projektipäällikkö Heidi Jaakkola Ukipolikselta ehdottaa. Sim o Re ijo ns aa ri Ta pio Pä äk kö He idi Ja ak ko la
Väestö ikääntyy ja tällä hetkellä kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa koko Suomessa. Tosin näyttäisi siltä, että tänä vuonna kaupunkiin syntyy taas yli 100 vauvaa. Väestörekisterikeskuksen tilastot eivät vielä ainakaan lupaa sitä, että tavoitteen saavuttaminen olisi nykytahdilla mahdollista. Yrityssektorin vahva vire on näkynyt viime vuosina T ulevaisuuden kaupunki tarvitsee asukkaita, työpaikkoja, liikenneyhteyksiä sekä oman brändinsä. Kaupungin tulevaisuus on hyvä tai erinomainen, vaikka varmasti välillä tulee vaikeitakin aikoja, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio uskoo. Uusikaupunki on tulevaisuudessa ratkaisut etsivä ja innostava elinvoimakunta. Kuuluuko Uusikaupunki vielä silloinkin positiivisen rakennemuutoksen alueeseen. – Suomessa on nähtävissä voimakas muuttoliike suuremmille kaupunkiseuduille ja toisaalta esillä ovat maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Vielä vuonna 2014 Uudessakaupungissa syntyi vuodessa noin 150 vauvaa, mutta vuodesta 2018 lähtien luku on ollut alle 100. Väestönkasvu haasteena Uusikaupunki on asettanut strategiassaan vuoden 2030 tavoitteeksi 20 300 asukasta. Kaupunki voi toimillaan vaikuttaa esimerkiksi väkiluvun kasvuun vain osittain, Vainio muotoilee. Siinä nostetaan esille hallittua kasvu, hyvä elämä ja kehittyvä yhteistyö. Ne vaikuttavat paljon myös Uudenkaupungin kehitysnäkymiin. Nykyinen asukasluku on noin 15 400. Ehkä vastauksia löytyy vuonna 2018 hyväksytystä strategiasta. Uusikaupunki on nimittäin tehnyt kaupungille strategian vuoteen 2030 asti. Mistä ne kaupunginjohtajan mainitsemat toivo ja mahdollisuudet löytyvät. Jos puhutaan esimerkiksi 2030ja 2040-luvuista, niin täällä ei todennäköisesti vielä näy lentäviä autoja tai ajatuksia lukevia robotteja, mutta mihin suuntaan kaupunki on kehittymässä. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2040 Uudessakaupungissa olisi 14 962 asukasta. Strategiassa korostetaan, kuinka kaupungin kehittyminen lähtee jokaisesta asukkaasta. – Uusikaupunki on kuntakehittämisen näkökulmasta varmasti yksi Suomen kiinnostavimmista kunnista. Puhutaanko vielä sivistysja hyvinvointikeskuksesta, asukastai asuntopulasta ja autotehtaan rekrytoinneista. – Meillä on toivoa ja mahdollisuuksia, toisin kuin monella muulla kunnalla. 10 Uusikaupunki on maailma pienoiskoossa Katja Kaartinen Minkälainen on tulevaisuuden Uusikaupunki. Uusikaupunki on vedenjakajalla: kehityksemme voi olla joko näivettyvä tai hyvinkin kukoistava
Vainio näkee, että strategiassa esitetyn väkilukuvision saavuttamisen edellytyksenä on maahanmuuttajien määrän kasvu. Uudet asukkaat vahvistavat kaupungin elinvoimaa, Vainio lisää. Täällä tuotetaan nyt jo yhteisiä palveluita yli kuntarajojen. Tänne kuljetaan muualta töihin, mutta ei jäädä asumaan. Onko näin myös tulevaisuudessa. Maahanmuuttajat kasvun mahdollisuutena Maahanmuuttajien osuus kaupungin asukkaista on noussut nopeasti yli viiteen prosenttiin. – Kilpailukykyisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Uusikaupunki–Turku-radalla vaatisi merkittäviä investointeja radan parantamiseen. Jos ei nyt omaa brändiä mietittäisi ihan negaation kautta, mutta jospa kaupungilla olisi jotakin muuta tarttuvaa ja huomiota herättävää. – En väitä, että tänne tulevaisuudessakaan muutettaisi siksi, että meillä on hienot koulut ja hyvät harrastusmahdollisuudet, mutta jos niitä ei ole, tänne jätetään muuttamatta, Vainio huomauttaa. 11 hyvänä työllisyytenä, mutta ei kaivattuna asukasmäärän kasvuna. Turku–Uusikaupunki-junaradan sähköistys valmistuu ensi vuonna. Uusikaupunki on teollisuusvetoinen ja täällä on paljon pienyrittäjiä ja maanviljelyä. Väistämätön kaupungistuminen Kunnallisalan kehittämissäätiön tammikuisen kyselyn mukaan puoluejohtajat taklaisivat taantuvien alueiden eriytymiskehitystä sote-uudistuksen, korkeakouluverkoston kehittämisen, liikenneinfran, nopeiden raideyhteyksien ja alueellisen polttoaineveron avulla. – Vakituiset ja kaupungissa tilapäisesti asuvat lisäävät yksityisten palveluiden kysynnän lisäksi myös kunnallisten palveluiden tarvetta ja se kasvattaa menoja. Tärkeintä on onnistua kaupunkiin muuttavien maahanmuuttajien kotouttamisessa. Se on tulevaisuuden suunta. – Koko Suomea voidaan varmasti kehittää, mutta alueiden ja seutujen erityispiirteet on huomioitava, Vainio lisää. Tällä hetkellä kaupungin tunnuslause taitaa olla ”Näkemist ja tekemist merem parttal.” Vähän niin kuin kaikissa muissakin merikaupungeissa. Kohtaamispaikkoja voisivat käyttää myös lähikuntien asukkaat, jos he pääsisivät julkisella liikenteellä järkevästi kaupunkiin. JATKUU. – Aiemmin ihmisten muuttopäätöksiin eivät juurikaan vaikuttaneet koulut, päiväkodit tai harrastusmahdollisuudet. Tämä näkyy jo päiväkodeissa ja pian lisääntyvissä määrin myös koulujen alaluokilla, Vainio toteaa. Uudenkaupungin sijainti lounaisrannikolla Turun ja Rauman kaupunkiseutujen välissä antaa myös hyvät mahdollisuudet kehitykselle, Vainio lisää. – Nykymeno näyttää siltä, ettei maan johtavilla puolueilla ole aikomustakaan tehdä aktiivista valtiollista kaupunkipolitiikkaa tai ylipäätänsä linjata, mihin aluepolitiikalla pyritään. Puhutaan siitä, että viihtyisä kaupunki syntyy keskustan, taajamien ja kylien kehittämisestä. Kaupungin saavutettavuuden osalta kriittinen menestystekijä olisi yhteys Suomen kasvukolmioon, Vainio toteaa. – Kaupunkia tulee kehittää kokeilujenkin kautta. Kohtaamispaikkoja ja liikennettä Kaupunkilaisille syntyy sihyn lisäksi seuraavan kymmenen vuoden aikana muitakin uudenlaisia kohtaamispaikkoja. – Tämä on tärkeää, koska kuntien valtionosuuksia on leikattu ja niiden osuus kuntien tuloista on pienentynyt. Pääseekö kaupunkiin 10–20 vuoden päästä henkilöjunalla. – On huolehdittava siitä, että meidät määritellään dynaamisena ja kehittyvänä seutukaupunkina. ”Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa avointa keskustelua maahanmuutosta.” Iso osa uusikaupunkilaisista työskentelee tällä hetkellä Valmet Automotiven tehtaalla tekemässä Mercedes-Benz-henkilöautoja. Onko Uudestakaupungista tullut luonteva jatke Helsinki–Salo–Turku-akselin tunnin juna -hankkeelle. –Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa avointa keskustelua maahanmuutosta. Toteutuessaan kaupungin asukasmäärän kasvu ei kasvata vain verotuloja, vaan se tuo mukanaan myös uusia menoja. Yhteisö monipuolistuu ja uudet asukkaat mahdollistavat osaltaan paikallisten yritysten kilpailukyvyn, sillä kärsimme ajoittain työvoimapulasta. – Ainakin kaupunkilaiset luovat tulevaisuudessa entistä enemmän omaa kotikaupunkiaan ja yhteisöllisyyttä nähdään vielä nykyistäkin enemmän. Toisaalta moni muistaa myös ”Meil on meri ihan rannas” -toteamuksen. Ilmeisesti puolueet välttävät ottamasta näihin aivan keskeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kantaa, koska se heikentäisi niiden kannatusta, Vainio lisää. Myös kriittisiä mielipiteitä tulee sallia, sillä maahanmuuttoon sisältyy sekä mahdollisuuksia että epävarmuustekijöitä. Samalla väestö muokkaantuu siten, että maahanmuuttajien osuus kasvaa ja työikäisten määrä lisääntyy, koska monet tulomuuttajista ovat työikäisiä, Vainio kuvailee. Tämä on nyt muuttunut, kun kunnat kehittyvät eri tahtiin ja ihmisten odotukset asuinympäristöään kohtaan ovat kasvaneet. Ravintolaja siivouspäivien tyyppiset yhteisölliset tapahtumat lisääntyvät ja kaupunkikulttuuria tuotetaan asukkaiden avulla. Verotuloja ja lisämenoja Vainio toivoo, että kaupungin hyvä työpaikkaomavaraisuus kasvattaa tulevaisuudessa asukaslukua ja samalla palkansaajien kautta tulevien verotulojen määrää. – Kaupungin väkiluku on laskenut muuttotappiosta ja negatiivisesta väestömäärän muutoksesta johtuen. Moni heistä on töissä autotehtaalla. Esimerkkinä onnistuneesta brändäämisestä voisi nostaa esille vaikkapa Kainuussa sijaitsevan Puolangan. Kokeilut ovat harvoin toteuttamiskelpoisia sellaisenaan, mutta niistä voidaan saada arvokasta palautetta, Vainio toteaa. Mitä enemmän kaupungissa olisi asukkaita, sitä realistisempaa näiden investointien toteuttaminen olisi. Hän korostaa, kuinka esimerkiksi nyt kuumana puheenaiheena oleva sivistysja hyvinvointikeskus (sihy) vahvistaa merkittävästi kaupungin pitoja vetovoimaa tulevia vuosikymmeniä ajatellen. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat Vainion mukaan sosiaalisen eriytymisen ehkäiseminen ja myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen. Onko ylipäätänsä järkevää tuottaa usean vierekkäisen kunnan alueella samantyyppisiä peruspalveluita. Kuntaliitosten jäljiltä täällä on myös vanhoja keskustaajamia ja kyliä. Keksittäisiinkö myös Uuteenkaupunkiin joku oma juttu, joka kiinnostaisi laajemminkin. Sijainti mahdollistaa kehityksen Vainio toteaa, että Suomi on nyt joka tapauksessa eriytymässä ja suurten kaupunkiseutujen kilpailukyky on jatkuvasti kasvamassa, joten monet pienet kunnat ja kaupungit kuihtuvat ja näivettyvät. Ainakin Vainio korostaa, ettei uusikaupunkilaisten pidä käpertyä rannalle ruikuttamaan, vaan mieluummin huolehtia kaupungin profiloitumisesta. Mitä se sitten tarkoittaa. Maankuuluja Pessimismipäiviä vietetään Puolangalla vuosittain 1.1.–31.12. Kunnallisista palveluista puhuttaessa on mietittävä myös kaupunkija aluepolitiikka. Vainio toteaa, ettei puolueita ei tunnu ainakaan häiritsevän se, että Suomen kokoisessa maassa väestö sijoittuu enenevissä määrin Turku–pääkaupunkiseutu–Tamperekasvukolmion kaupunkeihin sekä Oulun seudulle. Tästä esimerkkinä Uudenkaupungin vetämän U-soten salue, johon kuuluvat myös Vehmaa, Kustavi, Taivassalo ja Pyhäranta. – Uudet asukkaat ovat kaupungillemme iso voimavara. Puolanka on 2 500 asukkaan kunta, joka on onnistuneesti mainostanut itseään Suomen pessimismipääkaupunkina ja saanut ankeudellaan jopa kansainvälistä näkyvyyttä. Onpa puoluejohtajien vastauksissa väläytelty myös ilmastopoliittisia kysymyksiä, maakunnallista autonomiaa, kuntaliitoksia, toisen asteen lähiopiskelumallia, syrjäseutujen madallettua tuloveroa ja palkkauksen syrjäseutulisää. Niinhän siinä kaupungin tulevaisuusstrategiassakin lukee. Nykyisin joka kolmas uusikaupunkilainen lapsi syntyy maahanmuuttajaperheeseen. Vainion mukaan on sinänsä hyvä alku, että nykyisessä hallitusohjelmassa tunnistetaan erilaiset seudut ja alueet. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kaupungilla ei ole tällä hetkellä selkeää mainoslausetta. Tähän tarvitaan valtiontason linjauksia muutenkin kuin sote-kysymyksissä. Moni muistaa parin vuoden takaiset Demokadun erilaiset kokeilut. Kaupungille vahvempi brändi Uudenkaupungin on erotuttava muista, jopa oman brändinsä avulla. Puolueiden kaupunkipolitiikka pettymys Uusikaupunki sijaitsee Suomen kasvukaupunkialueen ulkopuolella, mutta on selkeästi oman seutukuntansa veturi ja keskuskaupunki. Syntyvyys on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna noin kolmanneksen. – Ja luku tullee kasvamaan. Kunnan järjestämien palveluiden määrä ja taso ovat tulevaisuudessa entistäkin kiinteämmin sidoksissa työllisyyden ja verotulojen kehittymiseen, Vainio toteaa. Kaupunkikuvamme on viihtyisä ja vetovoimainen niin luontoarvojen kuin infrastruktuurinkin puolesta, Vainio pohtii. – Moni sanoo, ettei kaupungistumisen kehitykselle voida mitään, mutta nyt ei taida olla olemassa edes valtiotason visiota siitä, mitä Suomen ja kaupunkien kehitykseltä ylipäätänsä halutaan. Sitä on mahdotonta vielä ennustaa
Vaikka sote-palvelut siirtynevät tulevaisuudessa sotemaakuntien järjestämisvastuulle, jää kunnille vielä monenlaisia kuntalaisten kannalta tärkeitä tehtäviä. 12 ”Erilaisia mielipiteitä kaupungin asioista on yhtä monta kuin asukastakin.” Työvoimapula ongelmana Koronakevät opetti monelle sen, ettei työelämä ole enää paikkaan sidottua, vaan monia tehtäviä voi hoitaa myös etänä. Kunnallispolitiikka on jatkossakin keskeinen osa edustuksellista demokratiaa, mutta puolueiden ideologiset painotukset saattavat muuttua, Vainio pohtii. Kaupungin elinvoima on silloin kasvanut, koska erilaiset vaihtoehdot yrittämiseen ovat monipuolistuneet. Lainsäädäntö jättää kunnille paljon harkintavaltaa elinvoiman vahvistamisen ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kysymyksissä. Uusikaupunki on kuin maailma pienoiskoossa ja siksikin sikses ainutlaatuinen, Vainio kiteyttää.. Asukkaidensa näköinen kaupunki Vainio korostaa, että pelkkä kaupungin 2030-vuoden strategian väkilukuvision tuijottaminen ja sen mahdollinen toteutuminen eivät yksinään kerro kaikkea olennaista kaupungin tulevasta kehittymisestä. Liikenneyhteydet ovat tärkeä kilpailukykytekijä myös yritysten tavaravirtojen kannalta, Vainio summaa. Välillä tuntuu siltä, että erilaisia mielipiteitä kaupungin asioista on yhtä monta kuin asukastakin. Näin ollen hyvät liikenneyhteydet ovat merkittävä kilpailutekijä työvoiman ja -paikan saamiselle. – Kunnan toiminnassa edelleen tärkeimmiksi nousevat ne tilanteet, joissa kunnan palvelut kohtaavat asukkaan. – Työvoimapula on jo nyt ajoittain häirinnyt teollisuusyritysten ja myös palvelusektorilla toimivien yritysten ja kaupungin toimintaa, Vainio huomauttaa. Kuntien rooli murroksessa Vainio uskoo, että 10–20 vuoden päästä kaupungissa on yhä vahvaa teollisuutta esimerkiksi autotehtaan kautta. – Keskeisimpinä kuntien tehtävinä ovat maankäyttö ja siihen liittyvät tehtävät, koulutus sekä ympäristöja teknisen toimen vastuualueet, Vainio näkee. Valmet Automotiven autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen lisääntyminen on yksi edellytyksistä kaupungin kasvulle. Kasvu puolestaan turvaa edellytykset sille, että täällä voidaan jatkossakin tarjota julkisia ja yksityisiä palveluita, jotka osaltaan tuovat myös työpaikkoja alueelle. Viime vuodet ovat osoittaneet myös sen, etteivät ihmiset ole enää yhtä halukkaita muuttamaan töiden perässä kuin aikaisemmin, siksi Vainion mukaan on tärkeää huomioida lounaisrannikon työssäkäyntivyöhykkeen kehitys. Tulevaisuudessa työelämä on entistä vähemmän paikkaan ja aikaan sidottua. – Uusikaupunki on vahvasti yhteisöllinen ja asukkaamme tuntuvat olevan hyvin tietoisia siitä, että Uusikaupunki on poikkeuksellisen hieno kaupunki ja sellaisena asukkaat haluavat myös kotikuntansa pitää. – Merkittävimmät teollisuusyrityksemme toimivat varsin syklisillä aloilla, joten suuret vaihtelut työvoiman kysynnässä jatkuvat todennäköisesti myös tulevaisuudessa. – Näihin Uudenkaupungin kaltaisen seutukaupungin on panostettava paljon, Vainio lisää
Olin työskennellyt konepajalla seitsemän vuotta, kun kuulin, että tuotantotekniikan osastolla oli vapautunut insinöörin paikkoja. Yrityksemme on vuosikymmenten aikana luonut Uuteenkaupunkiin Suomen ainoan henkilöautonvalmistuksen osaamiskeskittymän. NÄILLÄ EVÄILLÄ AUTOMAALARISTA INSINÖÖRIKSI 1. Tuotannossa työskentelee noin 2 500 työntekijää ja tuotannon tukitoiminnoissa noin 500. Yli 50-vuotisen historiansa aikana Uudenkaupungin autotehdas on nähnyt monien kilpailijoiden ja kumppanienkin haasteet ja kaatumiset. 13 Vuonna 2019 Valmet Automotiven kaikki päästöt olivat noin 43 000 tonnia, joista suurimman tuotantoyksikkömme Uudenkaupungin autotehtaan osuus oli yli 37 000 tonnia. Hiilineutraaliustavoite koskee toistaiseksi omasta toiminnastamme aiheutuvia päästöjä. Päästövähennyksiä saavutettiin myös, kun vuonna 2018 Uudenkaupungin autotehtaan dieseltrukit päätettiin korvata sähkökäyttöisillä. Uudenkaupungin autotehdas on työntekijämäärältään Suomen suurin tehdas. Parhaiten tähän osaa vastata Pasi Rannus, joka vastaa Valmet Automotiven valmistusliiketoiminnasta. Lisäksi toimihenkilöitä on tehtaalla noin 500. KOHTI HIILINEUTRAALIA AUTONVALMISTUSTA osin käytetystä energiasta eli lämmityksestä ja sähköstä. Myös Uudenkaupungin autotehdas on muutoksessa mukana, ja näyttää siltä, että nopea, osaava ja ketterä tehdas on jälleen kerran menestyjien joukossa. Hiilineutraaliustavoitteemme tarkoittaa käytännössä sitä, että emme tuota enempää päästöjä, kuin pystymme sitomaan niitä ilmakehästä. uusiutuvaan, vesivoimalla tuotettuun sähköön, mikä vähentää vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjämme lähes 50 prosenttia. Suomessa henkilöautoja osataan tehdä vain täällä, ja lisäksi olemme luoneet maineemme nimenomaan suomalaisena valmistajana. Asiakkaamme voivat luottaa meihin, ja pitkäjänteinen panostus asiakassuhteisiin ja henkilöstön osaamiseen tuo varmuutta tulevasta, Pasi sanoo. www.autotehtaansankarit.fi https://careers.valmet-automotive.com/ LÖYDÄ OMA URAPOLKUSI TÄÄLTÄ Viime vuonna autoja valmistui tehtaalta ennätysmäärä, 114 000 autoa. 3 2. Siksi edistämme hiilineutraaliustavoitetta ensisijaisesti vähentämällä ja tehostamalla energiankulutusta. Meidän kokemuksellamme nykyisten hybridiautojen valmistaminen ei ole ongelma, ja olemme muokanneet tuotantolinjaamme siten, että voimme nopeasti lisätä hybridien tuotantoa, Pasi tarkentaa. Kontakteista kannattaa pitää kiinni.” 15 vuoden aikana automaalarista projekti-insinööriksi edennyt Marko Aulin kokee, että Valmet Automotive tarjoaa paljon mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Työnantaja kannustaa ja tarjoaa koko ajan mahdollisuuksia itsensä kouluttamiseen kielikursseista alkaen. Täytyy olla nöyrä, muttei nöyristellä vaan tehdä itsensä näkyväksi. OLE SOSIAALINEN ”On tärkeää tulla erilaisten ihmisten kanssa juttuun. Nykyisin autotehtaan ohessa on esimerkiksi akkutehdas, joka keskittyy prototyyppija piensarjavalmistukseen, Pasi kertoo. TEE ALOITTEITA ”Täällä haasteita saa, kun ei jää odottamaan, että joku hakee tuotantolinjalta. Osasto oli minulle tuttu, sillä siellä työskentelevät avustivat meitä konepajalla valmistettavien työkalujen suunnittelussa. Vuodesta 2019 edellytämme kuitenkin myös tavarantoimittajiltamme sitoutumista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ja näin aiomme vähentää myös muita hankintaketjumme päästöjä. 4. Meillä on vuosikymmenten näyttöä siitä, että me pystymme sopeutumaan muutoksiin ja hyödyntämään uusinta tekniikkaa. Nyt Aulin jakaa vinkkinsä siitä, mikä on auttanut häntä urapolulla. Silloin jaksaa opetella uutta. Jouluseisakin aikaan kollegani pyysi minua laitteiden kunnossapito-osastolle hommiin. Maaliskuussa 2020 Uudenkaupungin tehtaalla siirryttiin THE FAST LANE TO FUTURE VEHICLES Tavoite laajennetaan koskemaan kaikkia Valmet Automotive -konsernin toimintoja vuoteen 2024 mennessä. Sähköinen liikenne on Valmet Automotiven tulevaisuutta. Toimin konepaja-aikana myös vierailijajunan kuskina. Uudenkaupungin autotehdas on historiansa aikana tehnyt ehkä useampia automerkkejä kuin mikään muu autotehdas maailmassa. Tulin Uudenkaupungin tehtaalle töihin vuonna 2005 vakituisella sopimuksella automaalariksi. Mutta miksi autotehdas pärjää ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Kuljetin vieraita pitkin konepajaa ja sain paljon kontakteja, joista on varmasti ollut apua urallani. Muutos merkitsee vuosittain yli 1000 tonnin CO2-päästövähennystä. Enkä ole katunut.” NÄYTÄ KIINNOSTUSTA ”Kannattaa hakeutua niihin hommiin, joista on kiinnostunut. VARMUUTTA TULEVASTA Autotehdas siis on ja pysyy Uudessakaupungissa. 6. Autotehtaalla on jo 1980-luvulta alkaen ollut muutakin liiketoimintaa kuin autonvalmistusta. Autotehtaaseen on usein liitetty sana ihme. – PASI RANNUS ILMOITUS. Näytin, että hoidan hommani hyvin, ja seisakin jälkeen minua pyydettiin töihin kunnossapitoon. Vaikka Valmet Automotive on tänään jo paljon muutakin kuin Uudenkaupungin autotehdas, nimenomaan autotehdas on nyt ja jatkossa yrityksen perusta, ja sen toiminta laajenee ja kehittyy. Olen opetellut kiristimiin liittyviä asioita ja 3D-mallintamista alusta alkaen, ja opiskellut niitä sekä töissä että kotona. Meiltä löytyy sisua, jolla asiat saadaan oikeaan suuntaan. OLE AVOIN ”Kun olen saanut mahdollisuuden, olen aina tarttunut siihen ja halunnut näyttää, että pystyn. Turhaan, sillä Valmet Automotiven menestyksen takana on maailmanluokan osaamista, kilpailukykyä ja kovaa työtä. Nykyinen työni on haasteellinen ja olen jatkuvasti uuden edessä, mutta tykkään siitä, kun kämmenet vähän hikoilevat. Lisäksi tehtaalla on rohkeasti lähdetty etsimään uusia tuotteita esimerkiksi avoautoista, erikoissarjoista ja sähköautoista. Suunnittelupalveluista on siirrytty sujuvasti sähköisen liikenteen palveluihin. Meillä on niin paljon osaavia ihmisiä töissä, joten parhaaksi ei kehity vuodessa tai parissa. PYSY SINNIKKÄÄNÄ ”Oma ohjenuorani on, että mitä ikinä teen, pyrin olemaan siinä sen joukon paras. Toiminnastamme aiheutuvat päästöt syntyvät pääValmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoden 2021 loppuun mennessä. 5. Vaikutus on suuri, sillä yli 85 % koko konsernin hiilidioksidipäästöistä syntyi autonvalmistuksesta vuonna 2019. Hiilineutraali autotehdas vähentää merkittävästi päästöjämme – vähennettävien päästöjen määrä vastaa lähes tuhannen uuden bensakäyttöisen henkilöauton koko elinkaaren aikana käytössä syntyviä päästöjä. Henkilömäärä on viime vuosina kasvanut, ja tälläkin hetkellä autotehtaalle rekrytoidaan lisää väkeä. UUDENKAUPUNGIN AUTOTEHDAS on historiansa aikana tehnyt ehkä useampia automerkkejä kuin mikään muu autotehdas maailmassa. Vaikka minulla on pohjalla vain ammattikoulututkinto, hain paikkaa ja pääsin. Valmet Automotive on toki laajentunut niin Suomessa kuin Euroopassa, mutta laajentumiset eivät ole pois Uudenkaupungin toiminnoista, päinvastoin ne parantavat kilpailukykyämme ja uskottavuuttamme asiakkaiden silmissä, kertoo Pasi. Ensimmäiset sähköautot valmistettiin Uudessakaupungissa jo vuonna 2009
Mirva ja hänen työparinsa Granger T. ”Hanke starttaa Tulevaisuuden teollisuuskumppani –foorumilla, jossa keskustellaan teollisuuden toimintamallien kehittämisestä merkittävien puheenvuorojen johdolla. 02 844 2540 | etunimi.sukunimi@ukipolis.fi | info@ukipolis.fi | www.ukipolis.fi. Toimimme myös korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja osaamiskeskusten kanssa”, Torvinen sanoo. Hankkeita on käynnissä tai vireillä elintarviketuotannon ja ruokaketjun, matkailun ja palveluiden sekä teollisuuden saralla”, Torvinen sanoo. ”Autamme yrityksen perustamisessa ja kehittämisessä. ”Meillä on Vakka-Suomessa äärimmäisen hyvä tilanne kärkialojen palveluiden suhteen. OTA MEIHIN YHTEYTTÄ! Ukipolis Oy | Merilinnuntie 1, 23500 Uusikaupunki | p. ”Kehittämistoimen keinoja ovat erilaisten suunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen projektien, työpajojen ja infotilaisuuksien kautta. Tilaisuus, jossa lauteille astuvat mm. Hankkeet hyödyttävät aina useita yrityksiä tai yritysryhmiä.” Teollisuudesta palveluihin Ukipoliksen toimitusjohtajan tehtävien lisäksi Katariina Torvinen vastaa teollisuuteen ja teollisuuden palveluihin liittyvistä projekteista. ”Teemme myös yritysten kanssa yhteistyötä työntekijöiden viihtymiseksi. Aloittavan yrityksen tukena Yritystoiminnan alussa yrittäjien tukena on Esa Kerkola, joka on jo vuodesta 2001 asti auttanut monta vakkasuomalaista menestystarinaa alkuun. Ukipoliksen osaava tiimi Katariina Torvinen, Leena Valtonen, Heidi Jaakkola, Mirva Salonen, Granger T. 14 ”T ulevaisuus on tänään”, toteaa Ukipolis Oy:n tiimi yhteen ääneen. Simmons avustavat Vakka-Suomeen muuttaneita uusia asukkaita arjen järjestämisessä. Tuemme siis omalta osaltamme seutukunnan kehitystä.” Monipuolisen osaamisen tiimi Ukipoliksesta löytyy vastauksia moniin yritystoimintaan liittyviin kysymyksiin yrityksen perustamisesta kehittämiseen ja rahoittamiseen. Ystävät ja mieluisat harrastukset tekevät kodin.” Asukasluotsaus-hankkeen lisäksi Ukipolis on käynnistämässä hanketta, joka keskittyy maahanmuuttajien kotouttamiseen. Yritykset kuitenkin luovat seudulle työpaikkoja. Simmons ja Esa Kerkola. Uudenkaupungin, Laitilan, Vehmaan, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien omistama kehittämisorganisaatio työllistää Katariina Torvisen lisäksi viisi muuta eri alojen osaajaa. Kattavan kokemuksen elintarvikealan yrityksen perustamisesta, tuotekehityksestä, investoinneista sekä niiden tukien hakemisesta omaava Jaakkola luotsaa Kuluttajat ruokatalouden keskiössä sekä kolmea muuta pienempää toimialahanketta. seville henkilöasiakkaille sekä jo vähän aikaa alueella toimineille yrityksille. Energinen asiantuntijajoukko katsoo tottuneesti eteenpäin, sillä toiminnan keskiössä on Vakka-Suomen tulevaisuus. ”Tiimistämme löytyy monen alan osaamista yrittäjyydestä johtamiseen ja humanistisesta lähestymistavasta kansainväliseen ja kunnalliseen tietotaitoon”, Torvinen kertoo. ST1:n Mika Anttonen ja Valmet Automotiven Olaf Bongwald järjestetään Uudessakaupungissa ja striimataan Saloon, Kemiönsaareen, Paraisille, Loimaalle ja Pöytyälle. Tukea yrityksen kehittämiseen Kun yritys on perustettu, tukea ja neuvontaa sen kehittämiseen tarjoavat Katariina Torvinen ja Heidi Jaakkola sekä pian Ukipoliksen tiimiin liittyvä Juhana Aalto. Työmme koostuu hyvin konkreettisista asioista kuten uuden asukkaan tukemista asunnon tai työpaikan etsimisessä”, Mirva Salonen kertoo. ”Yrityksen kehittämispalveluissa asioita katsotaan aina monesta eri näkökulmasta onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi ja teemmekin usein tiimin sisällä yhteistyötä. ”Poliisiasioissa emme voi auttaa, vaikka edelleen meidät joskus virkavaltaan sekoitetaan”, Torvinen naurahtaa Ukipoliksen nimeen viitaten. ”Aloittavat yrittäjät ja heidän toiveensa tulevaisuudesta muodostavat toimintamme ytimen,” Katariina Torvinen, Ukipoliksen toimitusjohtaja toteaa. Veloitukseton neuvonta ja konsultointi on avoinna kaikille yritystoimintaa harkitILMOITUS Yritysten rinnalla nyt ja tulevaisuudessa Vakka-Suomen kuntien yhteinen kehittämisorganisaatio Ukipolis Oy tukee ja kehittää alueen yrityksiä ja elinkeinotoimintaa. Kotouttamisen hankkeet Mirva Salosen Asukasluotsaus-hanke vastaa seutukunnan nopean kasvun haasteeseen. ”Jos siis suunnittelet yritystoiminnan perustamista tai haluat kehittää toimintaa, tehdä investointeja tai tarvitset tukea henkilökunnan kotouttamiseen, olemme täällä sinua varten”, Torvinen kiteyttää. ”Lanseeraamme lokakuun lopussa Hiilineutraalit ratkaisut Varsinais-Suomessa –hankkeen, jonka lähtökohtana on alueen teollisten alihankintayritysten ja teollisuuden palveluyritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen”, Torvinen kertoo. Uusi Pelloilta metsien kautta merelle –hanke matkailun ja palvelualojen yrityksille starttaa marraskuussa Juhana Aallon vetämänä. Kotouttamispalvelumme taas tukevat perheiden asettumista ja jäämistä Vakka-Suomeen. Heidi Jaakkolan vastuulla on Vakka-Suomen ruokaketjun yritysten tukeminen. ”Hankkeen tavoitteena on saada uusia vakkasuomalaisia viihtymään ja jäämään tänne
15 Björn Fink on kulkenut Valmet-Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan portista töihin viime vuoden toukokuusta lähtien. Tulevaisuuden auto on pyörillä kulkeva älypuhelin Sähkö on investointi koko maailman tulevaisuuteen JATKUU
Montako niitä tehtiin ja oliko tehdas oikeasti vain 30 kilometrin päässä Uudestakaupungista, esittää Fink kolme perustavaa laatua olevaa kysymystä Aku Ankan American Bantam -autoa erehdyttävästi muistuttavan ajoneuvon vieressä. Presidentti Urho Kekkoselle luovutetun auton rekisterinumero oli EKA-96. Korvensuu edustaa niistä ensimmäistä, tällä hetkellä Uudestakaupungista maailmalle lähtevät Mercedes Tästä autosta kaikki Uudessakaupungissa alkoi. BJÖRN Fink ei suuremmin ylläty kuullessaan, että Korvensuu-niminen yksilö on todellakin ainoa laatuaan ja jopa edelleen toimiva sellainen. Hän kohtasi matkansa pään punaisten toimesta helmikuussa 1918. – Sota on ollut kaikille sen mukaansa tempaamille ihmisille kauheaa aikaa, Frankfurtin lähistöllä Hessenissä varttunut Fink huokaa. – Onko tuo todellakin ensimmäinen Suomessa valmistettu auto. Fink on pikemminkin surullinen saadessaan tietää auton vuosien 1911–1913 aikana rakentaneen tehtailija Frans Lindströmin kovasta kohtalosta. Fink myöntää, ettei ole avannut museon ovea kertaakaan aikaisemmin. 16 Asko Tanhuanpää Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan tuotannosta vastaavana johtajana toimiva Björn Fink vaikuttaa olevan aidosti ihmeissään, kun hänet pyydetään kuvattavaksi tehtaan viereiseen automuseoon. SYY, MIKSI Fink haluttiin valokuvaan nimenomaan automuseoon olisi voinut olla työnimeltään vaikka ”suomalaisen autoteollisuuden evoluution kaksi ääripäätä”. Valmet-Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan tuotannosta vastaava johtaja Björn Fink ja kautta aikojen ensimmäinen Suomessa valmistettu auto, Korvensuu vuodelta 1913.. Björn Fink osoittaa numeroa 1 marraskuussa 1969 valmistuneen Saab 96-mallin kyljessä
Se on Kleinhansin mukaan asiakkaille äärettömän tärkeä asia. – Globaalilla tasolla vaaditaan vuosikymmeniä ennen kuin pääsemme kokonaan eroon vanhojen moottorien hiilidioksidipäästöistä. Björn Fink ilmoittaa lakonisesti, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä vanha teknologia tullaan laivaamaan vähemmän kehittyneisiin maihin huomattavan halpaan hintaan tai vaihtoehtoisesti ne joutuvat romutettaviksi. Tästä syystä en katso aiheelliseksi spekuloida liikoja esimerkiksi lentävien autojen tulevaisuudella. – Uudenkaupungin autotehdas on osoittanut jo vuosikymmenten ajan, että kysymys on kilpailukyisestä paikasta valmistaa autoja. Avoinna ma-pe 9-16 www.vs-sammutinhuolto.fi Tulevaisuuden asuinpaikka. – Ainakin seuraavat 10–20 vuotta tehdään niin meillä kuin muillakin valmistajilla töitä sen eteen. – Jos tuote on riittävän hyvä, sitä menee kaupaksi, on valta sitten kenellä tahansa. TÄTÄ HAASTATTELUA tehtäessä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin oli aikaa vielä viikko. Kysymys on kehityksestä, missä Suomen ja Saksan kaltaisten maiden on kuljettava muiden kehittyneiden maiden tavoin muutoksen kärjessä. Se vaatii isoja investointeja typpi-infraan, ylipäätään typellä toimivien moottorien hyväksymistä ja samalla tietysti myös perinteisten fossiilisten polttoaineiden infran heikkenemistä tavalla tai toisella, hän miettii. 17 KOULUTAMME TULEVAISUUDEN OSAAJIA novida.fi PAIKALLINEN PALOTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJA www.turvanasi.fi MUISTA TURVALLISUUS! Meiltä luotettavat Gloria-sammuttimet sekä sammutinhuollot CO 2 -täytöt muuttolaatikkoja peräkärryvuokraus Tervetuloa! Vakka-Suomen Sammutinhuolto Ky Sorvarintie 8, 23500 Uusikaupunki Puh. Vastaus tulee kuin yhdestä suusta ja se on suomalaista osaamista hyväilevä ”valoisa”. Kysymys on investoinnista koko maailman tulevaisuuteen, sanoo Fink oman mielipiteensä tulevaisuudesta. SAKSALAISKAKSIKKO saa eteensä kysymyksen siitä, millaisena he näkevät Uudenkaupungin autotehtaan tulevaisuuden. MITEN SITTEN käy vanhenevien moottorien, kun uudet vaihtoehdot valtaavat alaa. – Oleellinen osa kehitystä on myös autojen yhdistettävyys ja autoissa oleva automaatio. Äkkiä laskien voi sanoa, että autoteollisuus työllistää täällä hyvinkin 8 000 ihmistä, ynnää Kleinhans. Yksi syy tähän on varmasti siinä, että täyssähköautojen akut eivät kestä vieläkään riittävän pitkään ja lisäksi ne ovat aika kalliita, Kleinhans tiivistää. – Sama koskee Salossa alkanutta EV Systems -liiketoimintalinjan akkujärjestelmien valmistusta, hän muistuttaa. SEKÄ CHRISTIAN Kleinhans että Björn Fink nostavat sähköisen ajamisen autoilun kehityksen seuraavien vuosikymmenien valtavirraksi. FINK pitää täysin varmana ainoastaan sitä, että sähkön osuus auton voimalinjana tulee merkittävästi nousemaan. – Mennään varmaankin lähelle vuotta 2030 ennen kuin typestä tulee kiinnostava vaihtoehto sähkölle ja muille voimalinjoille. Kaikki alkoi verkkovirralla toimivista hybrideistä, jotka Kleinhans nimeää lähtökohtaisesti eri kehitysvaiheita yhdistäväksi teknologiaksi. – Emme ole ennustajia, vaan työskentelemme autoteollisuuden parissa. Haasteltavat kuittasivat viimeisen kysymyksen eli vaalien mahdollisen vaikutuksen eurooppalaiseen autoteollisuuteen niin sanotusti realismi edellä. Ehkä nekin ovat jonain päivänä arkea vaikkapa takseina, mutta yksityisomistuksessa tuskin kuitenkaan ihan lähitulevaisuudessa, ei ainakaan laajemmassa mittakaavassa, Kleinhans aloittaa. 0500 911 990. Viime vuoden toukokuusta lähtien Suomessa asunut ja työskennellyt Björn Fink on lupautunut kertomaan Uudenkaupungin Sanomien 130-vuotisjuhlalehteä varten mielipiteitään ja näkemyksiään autojen ja laajemmin koko autoteollisuuden tulevaisuudennäkymistä. – Plug-in -hybridien ajanjaksoa ei ennustettu kovinkaan pitkäksi, mutta toisin on käynyt. Samalla hän jatkaa ja sanoo, että suomalaiset ovat ihmistyypiltään samanlaisia kuin saksalaiset, täälläkin asiat saadaan pyörimään nopeasti ja ketterästi. Ne ovat jo nyt olleet käytössä yllättävänkin kauan. – Valmet Automotive on tehnyt henkilöautoista yhden koko Suomen johtavista vientituotteista. Lait määräävät, että autojen päästöjä on vähennettävä ja toisaalta yksityisetkin autoilijat haluavat ympäristöystävällisempiä ja samalla tietysti myös nykyistä halvempia vaihtoehtoja. Jo nyt on nähtävissä, että käyttäjät odottavat autonsa olevan tavallaan kuin pyörillä kulkeva älypuhelin, näkee Kleinhans. – Emme saa unohtaa myöskään synteettisiä polttoaineita, jotka antavat perinteiselle polttomoottorille riittävän pitkän toimintamatkan, esittää Kleinhans. – Lait, ja niin autoilua kuin ennen kaikkea lentämistä koskevat säädökset ovat sen verran tiukkoja, että kaikki ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Kysymys on niin ladattavista hybrideistä kuin täyssähköautoistakin. Tukea Fink saa puhelimen ja sähköpostiviestien välityksellä Valmet Automotive -konsernin liiketoiminnan kehitysjohtaja Christian Kleinhansilta. Jo nyt lait määräävät tiukasti sitäkin, mitä itseohjautuvilta ajoneuvoilta vaaditaan ja edellytetään, hän muistuttaa. Kaikki on ollut Daimlerin kannalta positiivista hyvin motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa myöten, Kleinhans toteaa. Viime vuonna tuotannon arvo oli lähes kolme miljardia euroa ja tehdas työllisti 4 000 ihmistä. Koko ajan tiiviisti jatkuva määrätietoinen kehitystyö tuo eurooppalaiselle autoteollisuudelle varmasti vastakin asiakkaita myös Yhdysvalloissa, Björn Fink perustelee.. www.vehmaa.fi Kustavi tulevaisuuden vakituisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen saaristokunta onnittelee 130-vuotiasta Uudenkaupungin Sanomat -lehteä www.kustavi.fi ”Uudenkaupungin autotehdas on osoittanut jo vuosikymmenten ajan, että kysymys on kilpailukyisestä paikasta valmistaa autoja.” Benzin Aja GLC-mallit puolestaan viimeisintä. Jos näin ei käy, mitään oleellista muutosta ei ikinä tapahdu, Fink sanoo
18
19 ILMOITUS
A father’s heart should be to love, lead, guide, inspire, protect, and correct, recognize the greatness in your child and help them get positioned for success. This realization will help fathers to encourage youth to identify their passion and find out their purpose in life. The future of fatherhood in Finland: Community Fathering What I see as the future of fatherhood in Finland is a picture of community and commonality. Fearless love and correction Being willing and unafraid to say if someone is going down the wrong path, calling it out, correcting it with encouragement, love, and acceptance. Although my mother knew who my dad was, I had not lived with either of them after the age of two and had not seen him after four years of age. It seems easy to arrange to have free time for the family if needed. These actions will make a positive impact on society which will create an atmosphere where good habits, constructive ideologies, and practical actions are the norm. No one had pictures and no one knew where to find him. 20 Tiistaina 27. This is the fatherhood that I did not have. Simmons KOLUMNI. Quite often young mothers have issues identifying who the father of their child is, leaving a damaged heart in constant search for dad. does not offer the same. The general Finnish life in rural areas, farmland, and small towns is very individual and focused on one’s own family. They are either incarcerated, working long and hard hours to make a good amount of money to survive, or altogether non-existent and absent. Focus and determination will arise amongst the youth. lokakuuta 2020 Future as a father in Uusikaupunki As a father, foreigner, and a former Anthropology and Linguistics major at Brown University, I cannot write about the future of fatherhood without discussing my observations about the present state of fatherhood in Finland This discussion is of great importance to me because there are significant differences between what I see here in Finland and what I have experienced as a young African American male growing up in Philadelphia, Pennsylvania. Mentorship Future dads will be mentors and role models, helping to guide youth towards positive ways of thinking and seeing so that they can experience a fulfilling life. Every man that I saw could potentially be my father, and I would always ask myself, “is that my dad?” I have observed in Finland a general culture of family and responsibility which is lacking in the lower class African American community. The present state of fatherhood in Finland I have been living in Finland now for a little over eight years and have come to notice that most Finnish fathers are actively participating in their children’s lives. A great realization that every child is a future leader of the world will be made clear. But as soon an awareness of the communal impact of fathering even when not at home comes, there is a possibility to step into the fullness of the role of a father. Showing them that they do not have to turn to substance abuse to survive and escape their problems. TARA LEHTONEN Granger T. Environment and financial resources do play a significant role in achieving these results. For those who have fathers that are forced to work long and hard hours, they show their love by working so that the family can survive. The new dad will acknowledge that their attention, concern, protection, inspiration, encouragement, smile, mentorship, and sometimes even correction is needed. A future where fathers realize that they are always being watched and looked to as an example and role model for life, both at home and in the community. If I could sum it up in one sentence, I would say that the current state of fatherhood in Finland is an example of how the future of fatherhood back home should look. Perhaps the social system assists with this form of present fatherhood, while the system in the U.S. Identifying potential and awakening passion The future Finnish father will be stepping into a new role. Giving them hope and something to look forward to, letting them know that the world is big and there are opportunities beyond the borders and limitations set before them. What I see here in Finland is what I hope to see in my community back at home because the role of a father is the same no matter your culture, race, location, past present, or future. By being away at work, the willingness to sacrifice and do anything for the family is expressed by absence, an absence that unfortunately leaves great emptiness. For most inner-city minority children, fathers are not around. Helping them face their giants and slay them. It is what I strive for in my home and also in this local community. I see sacrifice, patience, happiness, and a love that says I am here and will do anything for my child. I could not remember what he looked like or anything about him. Encouragement and motivation Giving them an example of how to keep going even when life seems tough. Protection from harm Letting them know what mistakes you have made in the past, so they do not have to make the same ones. Financial assistance is available if money is tight and for the most part, Finnish dads seem to have a general interest in their children and a strong connection and relationship with them. Fatherhood is not limited to biology, everyone needs a father, especially those who do not have an active relationship with their own. I see Community fatherhood that is inclusive of mentorship, guidance into the future, discipline, inspiration, connecting youth to their purpose, helping them find the right path, and inspiring them to follow it. It is what I see will help this generation be successful and empowered with tools to live and thrive and keep this country and this world moving forward
Isä auttaa nuorta etsimään oman polkunsa, Simmons summaa. Varsinkin ne, joilla ei ole omaan isäänsä olemassa olevaa suhdetta. Muutaman vuoden kuluttua emme leimautumisen pelossa kehtaa enää edes kysyä toisiltamme, että löydettiinkö me oikeasti mitään viisastenkiveä silloin joskus. – Näen yhteisöllisen isyyden eräänlaisena mentorina, tulevaisuuteen johdattavana, kurinpitäjänä, joka innostaa ja yhdistää nuoria heidän omien haaveidensa kanssa. SIMMONS toteaa, että isän sydämen tulisi olla täynnä rakkautta, ohjaamista, opastusta, neuvoja, suojaamista, oikeamielisyyttä ja lapsen hyvien ominaisuuksien tunnistamista. Erot kahden valtion välillä ovat siis suuria, Simmons toteaa. Isän ohjeet pitävät tämän maan ja maailman pyörimässä. Hämäyksen vuoksi lanseeraamme kovalla tohinalla tuhatvuotisen Uki loves Laitila -ystävyyshankkeen, jossa Laitilan kolmannen sektorin toimijat jekutetaan järjestämään yhteistyössä ukilaisten kanssa kukkopillifestivaali ja lasten temppurata. Vatsaa vääntää. AMERIKASSA isät eivät ole mukana perheensä arjessa. Hän ei ole nähnyt isäänsä sen jälkeen, kun täytti neljä, eikä hän muista, miltä hänen isänsä näytti. Loska tekee eteisaulaan haaleita lammikoita. He tekevät pitkää työpäivää, jotta saavat tarpeeksi rahaa perheelle. Ei se voinut olla totta. Hän keventää tunnelmaa vitsillä, ja kutsuvieraiden tekonauru raikuu maan ääriin saakka. Tiistaina 27. Koulun pihalla haisee makkarasoppa. Simmons opiskeli Brownin yliopistossa ihmistutkimusta ja kielitieteitä, joten hän pohjaa pohdintojaan myös siitä näkökulmasta. Isät ohjaavat lapsia kohti hyvää tulevaisuutta. TULEVAISUUDEN isä kertoo lapsilleen, mitä virheitä hän on aikoinaan tehnyt, joten lasten ei tarvitse tehdä samoja virheitä uudestaan. Närästää. Puheen jälkeen jaetaan kunniamerkit ja palsamoidaan muumiot. Sen alla joukko elämän syrjästä kiinni saaneita, yhdeksän euron päivärahapalkalla juhlatilan rakentaneita, nuolee ahnaasti jogurttipurkkien kansia, ja kuuntelee sisältä kantautuvaa Varsinaissuomalaisten laulua. SIMMONS kiteyttää tekstinsä todeten, että häneltä itseltään puuttui edellä kuvattu isä. Naamioimme sen kirjapainoksi, jotta yksikään paikalle eksyvä sienestäjä ei tulisi liian uteliaaksi. Sireenit soivat, kaikki kylän kellot ja kattilat alkavat kalkattaa huumaavasti. TULEVAISUUDEN suomalainen isä astuu uuteen rooliin, kun he tajuavat kasvattavansa tulevaisuuden johtajia. Taivaalta sataa niskaan tupakannatsoja. Aurinko paistaa. Kirjoitus on tiivistelmä viereisellä sivulla olevasta Granger Simmonsin kolumnista. Kulta-aika on vihdoin koittanut! Villiintynyt kaupunginjohtaja säntää heti kellotapuliin julistamaan loputtoman lauantain! Minä ja muut huolestuneet kaupunkilaiset hiivimme yön pimeydessä Marippanvuorelle salaiseen kokoukseen. SIMMONS vertaa suomalaisten isien nykytilaa siihen, minkälainen hänen lapsuutensa oli. Ongelmia ei tarvitse paeta niistä selvitäkseen, Simmons lisää. Samalla hän opettaa lapsilleen, että maailma on iso ja täynnä rajattomia mahdollisuuksia. Jossain kattojen yllä kolistelee roskaauto. BEN SERLO KOLUMNI. – Jokainen näkemäni mies saattoi olla isäni, Simmons pohtii. Simmonsin isästä ei ole kuvia, eikä kukaan ole osannut kertoa, mistä hänet löytäisi. Ruhtinas levittää mustat nahkasiipensä ja kohoaa ilmaan. Päätä särkee. Tehtaan tuotokset on pidettävä visusti vakan alla. Nuoria rohkaistaan kohti omia polkujaan ja sitä kautta isien ratkaisut tuovat myös yhteisöön positiivista vaikutusta ja luovat hyvien tapojen ilmapiiriä ja rakentavaa keskustelua. USEIN amerikkalaiset nuoret äidit eivät pysty todentamaan, kuka lapsen isä on. Hän pyrkii kuvailemaansa rooliin kotonaan useamman lapsen isänä sekä omassa yhteisössään. SIMMONS on asunut Suomessa nyt runsaat kahdeksan vuotta ja hän on huomannut, että suurin osa suomalaisisistä osallistuu aktiivisesti lastensa elämään. Hän kuitenkin muistuttaa, että pelkästään biologiset seikat eivät tee vielä kenestäkään isää, vaan kaikki tarvitsevat isän. – Tulevaisuuden isä auttaa uutta sukupolvea menestykseen ja opettaa käyttämään elämän antamia välineitä. – Suomalainen isyys on nyt siinä tilassa, minkälasena toivoisin tulevaisuuden isyyden olevan Amerikassa. Tämä jättää lapselle reiän sydämeen ja jatkuvan palon isän etsimiseen. Hän kertoo omasta Philadelphiassa vietetystä lapsuudestaan sekä havainnoistaan isyyden nykytilasta Suomessa. Suomalainen yhteiskunta ehkä jopa ohjaa isiä tähän suuntaan, kun puolestaan amerikkalainen yhteiskunta ei tarjoa samaa. Ossi Nyström Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Uudenkaupungin Sanomien vakituinen avustaja Granger Simmons pohtii tulevaisuuden isyyttä Amerikassa ja Suomessa Kaupunkiluotsina, yrittäjänä ja Uudenkaupungin Sanomien avustaja tunnetuksi tullut Granger Simmons pohtii tulevaisuutta uusikaupunkilaisena isänä. SIMMONSIN äiti tiesi, kuka pojan isä oli, mutta Simmons ei ole kahden ikävuotensa jälkeen viettänyt aikaansa isänsä tai äitinsä kanssa. Läppärin kuva ei näy screenillä. Isät osoittavat rakkauttaan tekemällä kovasti töitä perheen selviytymisen eteen, mutta isien poissaolo jättää perheen vajaaksi. Lintu laulaa. Vaikuttaa siltä, että perheaikaa on helppo järjestää, mikäli sille on tarvetta. lokakuuta 2020 21 Kulta-aika Lennän autollani lukuisten rakennustyömaiden ylitse. Menneiden aikojen tieteiskuvitelmista tuli lopultakin tätä päivää, kun autotehdas aloitti lentoautojen massatuotannon, ja kortteliralli siirtyi päittemme yläpuolelle. SIMMONS näkee uhrauksia, kärsivällisyyttä, onnellisuutta ja rakkautta. Isät ovat kiinnostuneita lastensa elämästä ja luovat jo vauvasta alkaen kiinteän suhteen jälkikasvuunsa. – Se, mitä näen Suomessa, on se, mitä toivoisin näkeväni omassa yhteisössäni Philadelphiassa. ISÄ ANTAA lapsilleen toivoa ja jotakin, mitä odottaa. Kun höplästä vedetyt laitilalaiset hääräävät kukkopilliensä kimpussa, rakennamme Kalannin syrjäisimpään kolkkaan kaikessa hiljaisuudessa kultatehtaan. He tietävät jotakin, mitä muut eivät tiedä. Joku itkee viereisessä vessakopissa. Tämä maailma on luotu sellaiseksi, että vain ne unet toteutuvat, joissa hampaat tippuvat suusta. Jossain syvällä mielen hämärässä kimaltelevat mielikuvat kultaröykkiöistä ovat alkaneet tuntua kaukaisilta ja häpeällisiltä, kuin entiseen huithapelielämään kuuluneelta delirium-unelta, jollaisille ei ole tilaa realiteettien täyttämässä nykyajassa. Työmaaparakissa haukutaan poliitikkoja. Aulan hälinässä kukaan ei kuule huutoani. Ne kertovat, että isä on läsnä ja tekee mitä hyvänsä lapsensa eteen. Kirjaston seinällä killuu akvarelleja. Seurakuntataloja, kouluja, liikuntahalleja ja kaikenlaisia toinen toistaan kolkompia rakennuksia kohoaa ympäri Vakka-Suomea. Palaverissa suunnitellaan projektia. Kiireiset korkokengät kopisevat kivilattialla. Tuuli heiluttaa puita, salamat lyövät ja sudet ulvovat. Huomenta huomenta. Kaupunkiin vuonna 2038 perustetun Arkebuusi yliopiston arkeologianopiskelijat ovat kaivaneet Vallimäen uumenista esiin kullantekemisessä tarvittavan viisastenkiven, jonka valmistamisessa alkemisti August Nordenskiöld aikoinaan sittenkin onnistui. Katsomoon pakotetut koululaiset vääntelehtivät paikoillaan kuin onkimadot, kun oman kylän kansanedustaja pitää kolmen vartin juhlapuhetta. Talojen sisäseinille ripustetaan vanhoja, ankaran näköisten ukkojen muotokuvia. Soihtujen valossa sovimme, että pidämme järjen päissämme ja päämme kylminä, muilutamme kaupunginjohtajan Lokalahdelle, emmekä hiiskukaan viisastenkivestä kenellekään, emme etenkään laitilalaisille. Torilla myydään pölypusseja. Rakennusten vihkiäistilaisuuksissa pönötetään tärkeinä. – Isät antavat esimerkkiä, kuinka jatkaa eteenpäin, vaikka elämä kohtelisikin kaltoin. Suomessa isien rooli on aina sama, joten kulttuurilla, rodulla, sijainnilla, menneellä tai tulevalla ei ole väliä. Näen hymyileviä ihmisiä Uudenkaupungin kaduilla. Siellä ne pysyvät, ja sinne ne unohtuvat. SUOMALAINEN perhekulttuuri ja vastuu lähimmäisistä on asia, joka Simmonsin mukaan puuttuu täysin afroamerikkalaisen alaluokan yhteisöstä. Itätuuli puhaltaa. SAMMUTAN herätyskellon, annan painajaisen haihtua, havahdun todellisuuteen ja avaan verhot. MAANANTAIA A M U N A s e i somme räntäsateessa museoraiteen edessä, ja odotamme valojen vaihtumista, niin kuin mitään kultaa ei olisi koskaan ollutkaan. Katson ulos juhlasalin ikkunasta ja näen pyöräkatoksen. TULEVAISUUDESSA isät tajuavat, että heitä katsotaan ylöspäin roolimallina sekä kotona että yhteisössä
22 Vuorikadulla rapisee, Alisellakadulla kopisee E ilinen ja huominen kohtaavat puutalokortteleissa. Säilyykö kaupungin arvokas rakennusperintö ilman julkista tukea tuleville sukupolville
Mikä on talovanhusten kohtalo 20, 40 tai 60 vuoden päästä. Selasin kotona flunssassa Safan (Suomen arkkitehtiliitto) katalogia ja mietin olisikohan mökkikaupungissamme Uudessakaupungissa arkkitehtitoimistoja, hän muistelee. Ihodessa Pyhärannassa asuva Iida on tottunut maaseudulla väljään asumiseen, mutta olisi valmis kokeilemaan puutaloelämää. – Sinne rakennetaan kaupungin merellisyyttä esiin tuovia yksityiskohtia ja katutila on muunneltavissa eri vuodenaikojen ja tapahtumien tarpeisiin. Modernin rakennuksen yhteensopivuus vanhaan puutalomiljööseen on puhuttanut kaupunkilaisia. – Uusi sihy-rakennus on hieno. – Puutaloihin on muuttanut myös paljon nuoria perheitä. Yksityisten ihmisten innostuksen lisäksi tarvitaan julkista tukea, siis rahaa. ”Kivat vibat puutaloista” Ammattiopisto Novidassa kokeiksi opiskelevat Sara Hellberg ja Iida Arvonen kävelevät vastaan Koulukadun ja Vuorikadun risteyksessä. Yli 400-vuotiaassa kaupungissa on rakennettu ja purettu, kunnostettu pieteetillä, mutta annettu myös rapistua. Kaupunginlahdella kulkevat veneet kesäpäivänä. Haluammeko pitää huolta vanhasta vai haluammeko modernin ympäristön, jossa ei ole historiaa. Ja tietenkin hymyilevä vastaantulija kaupungin kaduilla. Myöhemmin hän tuli valituksi vakituiseen virkaan ja on viihtynyt 33 vuotta uusikaupunkilaisena. He suostuvat empimättä vastaamaan kysymykseen, voisivatko he kuvitella asuvansa joskus puutalossa Uudenkaupungin keskustassa. Katuja kunnostetaan ja valaistusta parannetaan. Uusikaupunki on uniikki kaikkina vuodenaikoina, ja samanlaiset asiat ilahduttavat ihmisiä sukupolvesta toiseen. Päätöksenteossa on kysymys arvovalinnoista. MUOTI JA TRENDIT eivät Arvela-Hellénin mukaan saa ohjata rakentamista, kehittämistä ja kaupunkisuunnittelua. Hän vietti paljon aikaa isoäitinsä luona Alisellakadulla, mutta vasta muun muassa Turun, Oulun, Berliinin ja Helsingin kautta hän palasi juurilleen. Tykkään tästä puutaloalueesta. Euroopan vanhoissa kaupungeissa historiallisia kaupunginosia hoivataan kuin kansallisaarteita, mutta Suomessa arvostus on virinnyt vasta viime vuosina ja vuosikymmeninä. Läheltä piti, ettei hän jäänyt stadiin, mutta elämässä isot asiat ovat joskus pienestä kiinni. Kukoistaako puutaloelämä ja houkuttelevatko natisevat lattiat ja useiden sukupolvien ajan elämää nähneet seinät nuoria asukkaita. Uusi sivistysja hyvinvointikeskus nousee aikanaan puutalokorttelin viereen. Hän on toiminut muun Suomen Kulttuuriperinnön säätiön puheenjohtajana ja Museoviraston osastonjohtajajana. – Voisin kuvitella, vaikka nyt asunkin metsän keskellä. – Naapurit ovat täällä lähellä toisiaan, mutta olisihan se varmaan hieno kokemus asua keskustassa puutalossa. Sara Hellberg ja Iida Arvonen viihtyvät puutalokaupungin miljöössä, vaikka eivät ole siellä koskaan asuneet. KAUPUNKIKUVASSA tapahtuu koko ajan uudistuksia. Hän painottaa, että sinne tulee paitsi koulu myös muun muassa kansalaisja musiikkiopiston tiloja, uimahalli ja monitoimihalli. Alisenkadun elinvoima saa piristysruiskeen ensi vuonna alkavan kunnostuksen yhteydessä. Ne voivat olla turvallisuuteen vaikuttavia ratkaisuja, kuten toimiva valaistus ja turvallinen kävelytie. KADUT saisivat kaupunginarkkitehdin mukaan olla eläväisempiä. Kaupunginarkkitehti muistuttaa, että monia yksityiskohtia ja ratkaisuja mietitään tarkkaan niin käytön, kestävän kehityksen kuin myös rakennetun ympäristön ja miljöön näkökulmasta. Nuoret naiset ryhtyvät pohtimaan, minkä värinen olisi heidän unelmien puutalonsa. Vallinmäki ja Rauhanpuisto kevään vihreydessä. Menneiden polvien käden jälki ja persoonalliset yksityiskohdat ilahduttavat kulkijaa Vuorikadulla.. Siitäkin huolimatta, että kaupungissa on riehunut monia suuria tulipaloja, viimeksi vuosina 1846 ja 1855. Arvokkaan kulttuuriperinnön vaaliminen on täällä niin kuin useimmissa muissakin puutalokaupungeissa jätetty asukkaiden harteille. Hän pohtii, että elämässä ja asumisessa onnellisuus syntyy asioista, joiden vaikutusta harvoin tiedostaa tai tulee ajatelleeksi. Kyllä täälläkin on omaa rauhaa ja luontoa, hän miettii. Tosin kaupunginarkkitehti uskoo myös paperille painettujen kirjojen säilyvän vielä pitkään. Haluammeko pitää huolta vanhasta, vai haluammeko modernin ympäristön, jolla ei ole historiaa, hän kysyy. Puutalojen ikkunoissa tuikkivat valot talvi-iltana. – Pitää miettiä sitä, mitkä asiat tekevät ihmisen onnelliseksi ja mitkä ratkaisut kestävät aikaa, hän sanoo. Nyt kirjasto toimii väliaikaisesti väistötiloissa, kun vanhaa rakennusta korjataan tuleville sukupolville. – Puutaloalueemme tulevaisuus on ennen kaikkea uusikaupunkilaisten käsissä. VIRTUAALIKYPÄRÄ TAI -LASIT mahdollistavat matkailun vaikkapa New Yorkiin tai Pariisiin ilman, että tarvitsee lähteä kotikaupungista minnekään. Hänen kanssaan samoilla linjoilla on tulevaisuutta luotaava Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto), joka ennustaa kirjastolaitoksen palaavan juurilleen kansanvallan areenaksi. PUUTALOKORTTELIT Uudenkaupungin keskustassa ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuinen alue ja yksi parhaiten säilyneistä empire-tyylin puukaupungeista Suomessa. – Ehkä jokin murrettu sävy olisi hyvä, sanoo Iida. KÄVELYKIERROKSELLA puutaloalue näyttää parhaat puolensa. Alunperin kouluksi rakennetun talon vanhin osa, Alisenkadun puoleinen siipi, valmistui vuonna 1854. Heille puutalossa asuminen ja kodin kunnostaminen on elämäntapa. VAIN VIISI PROSENTTIA koko Suomen rakennuskannasta on ennen vuotta 1940 rakennettu. Talot ovat tosi hienoja, eri värisiä ja sisäpihat ovat viihtyisiä. – Ehkä kirjastossa on tulevaisuudessa myös virtuaalikypäriä, hän miettii. Ei ole sattumaa, että Alisellakadun asfaltilla kengät kopisevat, ja Vuorikadulla hiekka rapisee. KIRJASTOTALO Rauhanpuiston laidalla on maan vanhimpia toimivia kirjastorakennuksia. Arvela-Hellén näkee kirjaston jatkossa entistä vahvemmin kohtaamispaikkana. Näihin kysymyksiin haen vastausta kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Helléniltä kävelykierroksella kaupungin keskustassa. Keskipäivän aurinko paistaa syksyllä matalalta ja valaisee puutaloja kauniisti. Älkää luopuko aarteestanne ikinä!”, Kärki vetosi vuonna 2015 julkaistussa kirjoituksessaan. Täällä tulee kivat vibat, sanoo Laitilasta kotoisin oleva Sara. E-kirjojen yleistyessä hyllytilaa paperikirjoille tarvitaan vähemmän. Vaahterapuiden väriloisto syksyllä uuden kirkon edustalla. ”Älkää luopuko aarteestanne ikinä” Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén siteraa puutalokierroksellamme puutaloalueiden vahvana puolustajana tunnettua Pekka Kärkeä. Kaupunginarkkitehdin mukaan talkoisiin pitäisi saada mukaan myös kaupunki ja valtio. Kauneuttakaan ei voi unohtaa, mutta rakennukset, kadut, puistot ja viheralueet vaativat ylläpitoa. – Asuimme Helsingissä kerrostalon viidennessä kerroksessa. Vain murto-osa kaupungin asukkaista asuu puutalossa, mutta niiden viehätysvoimasta pääsee onneksi nauttimaan sisätiloissa kaupungin julkisissa rakennuksissa, kuten kaupunginmuseossa Yliselläkadulla ja kaupunginkirjastossa Alisellakadulla. – Vaaleanpunainen, miettii Sara. Kaupunginarkkitehti näkee rakennuksen kohtaamispaikkana, joka kutsuu ihmisiä ympäri vuoden erilaiseen toimintaan. ”Olen varma, että moni kaupunki, joka on tyhmyyttään hävittänyt omat histrorialliset alueensa, olisi valmis ostamaan Uudenkaupungin puutaloalueen ja siirtämään sen itselleen, jos se vain olisi mahdollista. 23 Eija Eskola-Buri Vanhan ja uuden yhteensovittaminen saavat aikaan kiihkeitä vuoropuheluja kaupunkikehittämisestä. ”Hieno puutaloalueenne ei ole myytävissä, mutta moni kaupunki haluaisi ostaa sen.” Kaupunginarkkitehti Leena ArvelaHellén haaastaa päättäjiä pohtimaan arvoja. ARVELA-HELLÉN on seurannut puutalokaupungin elämänmenoa lapsesta asti. Eli tulevaisuudessa viranhaltijat ja kuntapoliitikot jalkautuvat kabineteista kirjastoon keskustelemaan kuntalaisten kanssa ajankohtaisista asioista. Samaan aikaan kaupungissa oli avoinna sopivasti määräaikainen kesäpesti arkkitehdille. Asukkaat ovat aidosti ylpeitä asumismuodostaan. Kun se aikanaan valmistuu, on tärkeää, että ihmiset ottavat sen oikeasti omakseen. – Kirjaston sijainti kaupungin pääkadun varrella on hieno asia, kaupunginarkkitehti sanoo ja laskee plussaksi myös sen, että rakennus on yhdessä tasossa. Kärjen kannanotot ovat viesti niin nykyisille kuin tuleville päättäjillekin
Entisaikaan rakennettiin silmämääräisesti, joten emme mekään voi kuvitella tekevämme nyt tikkusuoraa, Jussi Nurminen valottaa remonttifilosofiaansa. 24 Nurmiset ovat osa talonsa historiaa Päivi Sappinen Aivan kävelytien vieressä, Mäyhälänkadun rinteessä sijaitsevan pitkänmallisen puutalon pihapiiri yllättää. – Jos joku paikka ei ole rikki, sitä ei kannata korjata. Suurimmaksi osaksi olen tehnyt tämän kuitenkin itse. Siihen mennessä suurimmat perusremontit oli saatu pois alta. Tekemistä vuonna 1865 rakennetussa puutalossa onkin riittänyt. Nurmiset toivovat, että myös talon tulevat asukkaat arvostavat sen persoonaa ja pitävät siitä hyvää huolta. Jussi Nurminen on ahkeroinut talon parissa vuodesta 1997. Jonna, Jaro ja Jussi Nurmisen vuonna 1865 rakennettua kotia on kunnostettu vuosien saatossa pikkuhiljaa. Ainoastaan välttämättömimmät osat on vaihdettu, muuten ollaan kunnostettu vanhaa, vaikkakin nykyaikaisella tekniikalla. Mutta viikon asiaa pohdittuani tein kuitenkin kaupat, hän muistelee vieno hymynkare suupielessään. Sellaisen ylläpito olisi ehkä tällaiselle siivousintoilijalle liikaa, myöntää talon emäntä Jonna Nurminen. Nurmisille on tärkeää, että remontit on tehty talon ehdoilla. – Käytännössä kaikki on kaivettu auki, osa pinnoista on ehditty tehdä jo toiseenkin kertaan. Talon kunnostuksessa johtoajatuksena on ollut säilyttää vanhaa niin paljon kuin mahdollista ja välttää ylikorjaamista. Etenkin alussa tehtiin paljon talkooporukalla, viimeksi kavereita oli auttelemassa saunaremontissa. NURMISILLE on tärkeää tehdä kaikki kodin kunnostukset talon ehdoilla. Jussi Nurminen haluaa jättää kädenjälkensä seuraaville sukupolville. Punamultaisen piharakennuksen viehättävä ulkosauna lämpiää monta kertaa viikossa. – Meillä on hyvin pitkälti samanlainen maku, mutta Jussin ehdottamalle uimaaltaalle tai paljulle en oikein lämpene. Portista astuessa eteen avautuu suuri puutarha hedelmäpuineen ja marjapensaineen, taustalla kohoaa jylhänä punatiilinen kirkontorni. Rakennuksen historia saa näkyä ja ylikorjaamista vältetään viimeiseen asti. Se on hyvää vastapainoa päivätyölle, Jussi kertoo. Koti on sisustettu asukkaidensa näköiseksi, viihtyisäksi kokonaisuudeksi. MUUTAMAA vuotta myöhemmin kuvioihin tuli Jonna. Tykkään näperrellä, ottaa asioista selvää ja pähkäillä työtapoja. Pariskunnan poika, Jaro, syntyi vuonna 2007. – Me olemme koko ajan tehneet kotia omannäköiseksi ja pyritty kuitenkin säilyttämään vanhan talon henki, Jonna Nurminen kiteyttää. Alkujaan neljän ruokakunnan kodiksi rakentunut talo on nyt sopivan kokoinen koti kolmihenkiselle perheelle. – Ensireaktioni oli, että en minä kyllä tätä osta, eihän tällaista voi ikinä saada kuntoon. Alkujaan neljän perheen taloksi valmistunutta rakennusta oli remontoitu 1950–60-luvulla ajan hengen mukaisesti: suurin osa tulisijoista oli purettu ja sisäpinnat vuorattu kovalevyllä ja halltexilla. MUUTEN talon remontti on sujunut pariskunnalta hyvässä yhteisymmärryksessä. – Tästä on helppo seuraavien jatkaa, he tuumivat
– Se remontoitiin nyt toista kertaa vähän sillä ajatuksella, että enää sitä ei tarvitsisi meidän aikana laittaa, Jussi Nurminen sanoo. Kesällä Nurmisille valmistui uusi kylpyhuone. – Tästä on helppo seuraavien jatkaa, he tuumivat. Ehkä sen jälkeen on jo vuorossa Jussin haaveilema uima-allas. Jussi Nurmiselle on tärkeää jättää oman aikakautensa kädenjälki osaksi talon pitkää historiaa. Nurmisille on tärkeää, että remontit on tehty talon ehdoilla. VAIKKA suurimmat remontit ovat tällä hetkellä jo takana päin, pientä puuhaa vanhasta talosta ja sen pihapiiristä löytyy aina. Vanhassa talossa pientä, ja suurempaakin, laitettavaa riittää koko ajan. Carénin kirjeenvaihtoa tyttärensä kanssa. – Toivon tietysti, että tämä olisi meidän loppuelämän koti, mutta onhan vanhassa talossa paljon töitä, että se voi tietysti jossain vaiheessa ikääntyessä tulla haasteeksi. – Laitoimme esimerkiksi talon peruspohjaan peltirasian, johon keräsimme muutamia euroja, sen päivän paikallislehden otsikoita ja pienet terveiset heille, jotka sen joskus löytävät, Jonna Nurminen kertoo. ”Ensireaktioni oli, että en minä kyllä tätä osta.” NURMISET uskovat, että talo seisoo ryhdikkäästi paikallaan vielä seuraavatkin 150 vuotta. Ken tietää.. – Taloa on kunnostettu sitä silmällä pitäen, että seuraavan on tästä helppo jatkaa. HÄN on hyvillään siitä, että talossa näkyy vahvasti Jussin kädenjälki. Pinkopahveihin on puolestaan tallentunut terveisiä menneiden vuosikymmenten timpureilta. Mitään peruuttamatonta ei olla tehty, hän korostaa. Kesällä valmistui uusi kylpyhuone ja ulkorakennuksen kunnostus on työn alla parhaillaan. Myös Nurmiset ovat halunneet jättää tervehdyksensä tuleville sukupolville. Kun kodista luopumisen aika joskus tulee, he tietävät tarkalleen, mitä ovat myymässä. REMONTTIA tehdessä talon ja tontin uumenista on löytynyt pieniä menneen ajan muistoja, kuten neljännestaaleri vuodelta 1609 ja osan korttelista omistaneen merikapteeni K. Ihanaa olisi, jos Jaro haluaisi tulla tähän sitten jonain päivänä asumaan, mutta jos ei, niin pidän tärkeänä, että seuraavat asukkaat arvostaisivat vanhaa ja haluaisivat pitää talosta hyvää huolta, Jonna tuumii. 25 Jonna, Jaro ja Jussi Nurmisen vuonna 1865 rakennettua kotia on kunnostettu vuosien saatossa pikkuhiljaa
”Kasviruoasta ollaan hyvin kiinnostuneita ja ruoan kotimaisuuden tärkeys on korostunut viime aikoina entisestään. Juuri nyt sadonkorjuu on kuumimmillaan ja vakkasuomalaisilta pelloilta korjataan talven kasvikset suomalaisiin koteihin ja keittiöihin. ”Ja tietenkin perinteisempiä kasviksia, kuten sipulia, lanttua, kaalia, punajuurta, purjoa ja porkkanaa. Vihannesalalla jäljitettävyys on ollut itseisarvo jo kauan”, Paavola sanoo. ”Kaikkihan me haluamme käyttää enemmän kasviksia, mutta kiireisessä arjessa ne saattavat usein unohtua. Kun kasvikset on saatavana valmiiksi pestyinä ja kuorittuina, ne on helpompi ottaa mukaan päivittäiseen ruokavalioon”, Paavola toteaa. Laitilan konttori: Kassaja neuvontapalvelut: ma suljettu, ti 10–16.30, ke–pe 10–12 Neuvottelut ajanvarauksella: ma–pe 8–20 ”R aitajuuri, valkojuuri, varsiparsakaali, juuripersilja…”, Vihannes-Laitilan toimitusjohtaja Jari Paavola luettelee yrityksen uutuuskasviksia. Näkyvimmän investoinnin tarkkanäköisimmät Ukintien kulkijat ovat voineet havaita Vihannes-Laitilan katolla, jonne nousi kevään aikana oma aurinkovoimalaitos. Aurinkoenergian voimin tilat pysyvät kesällä viileinä ja energiasäästökin on merkittävä.” Jari Paavola sanoo. ”Meillä on monia tuotantotiloja, joiden täytyy säilyä kylminä säällä kuin säällä. ”Ruokaketjun hävikin pienentäminen on tärkeä asia ja se alkaa jo tiloilta, kun valitaan, mitä lajikkeita kasvatetaan ja miten paljon. Ja porkkanaa muuten kolmessa eri värissä!” Suomen johtavan vihannesalan yrityksen luottamus tulevaisuuteen näkyy uusien kasvilajien tuomisena valikoimaan ja rohkeina investointeina. ”Vakka-Suomi on vihannesten aitta ja koko Suomen mittakaavassa merkittävä alue juuresten tuottajana”, Paavola toteaa. ”Tänä päivänä oman merkkimme osuus myynnistä on noin 25% ja pyrimme kasvattamaan sen osuutta tulevaisuudessa entisestään.” VAKKA-SUOMEN VIHANNESAITASTA KASVIKSIA KOKO SUOMEEN Vihannes-Laitila katsoo tulevaisuuteen toiveikkaasti ja panostaa uusiin kasvilajeihin ja jatkojalostukseen. 26 Asiakaspalvelumme palvelee numerossa 010 841 5900: ma–pe 8–22 ja lauantaisin 10–14 Uudenkaupungin konttori: Avoinna: ma–pe 10–16.30 Kassapalvelut: ma 10–16.30, ti–pe 10–12 Neuvottelut ajanvarauksella: ma–pe 8–20 PAIKALLISET ASIANTUNTIJAT APUNASI ELÄMÄN ERI KÄÄNTEISSÄ. Palvelemme joustavasti ajanvarauksella maanantaista perjantaihin klo 8–20. Suunnitelmallisuus liittyy myös vahvasti ruokahävikin hallinnoimiseen. 02 848 2800. Suurin osa vakkasuomalaisista kasviksista myydään kaupparyhmien omien brändien väreissä, mutta Vihannes-Laitilan oman merkin osuus nousee koko ajan. Tiesithän, että valittavissasi on perinteisen konttoritapaamisen lisäksi puhelinneuvottelu, verkkoneuvottelu tai yrityskäynti. ILMOITUS Tero Nousiainen esittelee retikkaa, joka on uusi lajike Vihannes-Laitilan valikoimassa. Vihannes-Laitila Oy Kalannintie 896, 23600 Kalanti www.vihanneslaitila.fi | p. Tulevaisuus näyttää kasvisten tuotannossa ja jalostamisessa valoisalta. Panostamalla jatkojalostamiseen pyritään mahdollistamaan kasvisten käyttäminen myös arjen kiireen keskellä. Siksi olemme viime vuosien aikana investoineet määrätietoisesti uusiin tiloihin, henkilöstöön, tuotantoprosesseihin sekä jatkojalostukseen”, Paavola kertoo. Kuluttajien innostus kasvisruokaa ja ympäristöä kohtaan lisääntyy jatkuvasti ja samalla myös uudet kasvilajit kiinnostavat. Oikeanlaiset säilytysolosuhteet vähentävät hävikkiä ja takaavat tuoreuden. Myös sopivat pakkauskoot pienentävät hävikkiä kotija ammattikeittiöissä.” Kysyntään vastataan rohkeilla investoinneilla, josta hyvä esimerkki on automatisoitu sipulipakkauslinja. Asiantuntijoidemme suorat yhteystiedot löydät osoitteesta saastopankki.?. Vihannes-Laitilan valikoimassa on yli 40 eri kasvilajiketta ja vakkasuomalaisia kasviksia syödään suomalaisissa ruokapöydissä aina Hangosta Utsjoelle asti. ” Kaikki lähtee kotitiloiltamme ja suunnitelmallinen yhteistyö on avainasemassa. Suunnittelemme yhdessä viljeltävät lajikkeet ja määrät, ja sadon toteuttamista seurataan satoennusteen avulla”, Paavola kertoo. Ensi talvena voi kokeilla vaikka raitajuuripaistosta, juuripersiljaa uunissa tai maa-artisokkakeittoa. Meillä saat tavata asiantuntijamme sinulle sopivimmalla tavalla ja sopivimpaan aikaan. ”Haluamme kehittyä entistäkin paremmaksi siinä mitä teemme. 80 vakkasuomalaisen perheviljelijän omistamassa yrityksessä yhteen hiileen puhaltaminen on kehityksen a ja o
Väänänen on kuvaavinaan ja minä räpsin kameraa. Ensin rillit otsalle ja sitten tähtäämään kohdetta, hän sanoo valmistautuessaan lavastukseen. – Ehkä niissä sitten on onnistunut ajallinen ja näkemyksellinen tuoreus ja tunnelma. Väänänen ei ole mikä tahansa luontokuvaaja. – Hei. Hän lähettää niin sanottuja sääkuvia yhtä lailla YleTV1:n säätiedotukseen ja myös MTV3:lle. Kaiketi jotakin sellaista, Väänänen arvuuttelee. 27 JATKUU Retki luontokuvaajan MIELENMAISEMASSA Timo Rantanen Tuttu punainen auto parkkeeraa pihaan. Omat fooruminsa kuville tuovat vielä sanomalahdet ja Facebook. Kunnianosoitus ja Barcelona Uudenkaupungin kaupunki on ottanut kuvien laajan suosion hieman Väänästä vakavammin. Ne pääsevät harvinaisen usein esille. Se palkitsi Väänäsen Keijo Väänänen kuvasi kruunupään silmäniskun aamulla. – On hienoa, jos voi ilahduttaa ihmisiä, hän kommentoi vaatimattomasti. Varsin usein hänen kuvillaan on iltaisin yli miljoona katselijaa. Laajan esilläolonsa Väänänen ottaa vastaan perin nöyrin mielin. Hänen valokuviensa valikoituminen suureen julkisuuteen tuhansien ja taas tuhansien luontokuvien joukosta ei ole itsestäänselvyys. – Näinhän se yleensä menee. Ulos astuu Keijo Väänänen. Ensimmäiseksi pitää kävellä uimalaiturillemme. – On tämä aika otollinen ympäristö, hän myöntää. KEIJO VÄÄNÄNEN U usikaupunkilaisen Keijo Väänäsen kuvilla on parhaimmillaan samaan aikaan miljoona katselija a. Allekirjoitus on aina: Keijo Väänänen, Uusikaupunki. – Heei. Ja tervetuloa. Taustalla väikkyy Lautvesi, jonka ääreltä Väänänen on löytänyt monen monituisia aiheita, jotka ovat päätyneet kuviksi asti
28 kesällä hänen kahden kuvaajakollegansa eli Raimo Lakson ja Rauno Parkkilan kanssa kunniakirjoin, puhein, kukkasin ja pienin lahjoin siitä, että he ovat tehneet Uuttakaupunkia tunnetuksi. Se, mihin hän kulloinkin kameroineen suuntaa, on lähinnä vain joku hahmotelma. – Melkein ensimmäisellä keikallani Kemiran penkalle tapasin vanhan työkaverini Raimo Lakson. Eikä pidä jäädä paikalleenkaan. Teoreetikoksi heittäytyvä Keijo Väänänen kaipaisi määrittelyä sille, mitä oikeasti tarkoittaa kestävä kehitys. Eivät seilorit olleet pelkästään ikääntyneitä. – Kun kaupunkia tuodaan myönteisesti esille, voi joku ajatella, että paikkakunnalle voisi muuttaakin. Tylsiä, samanlaisia, joita kukaan ei edes katso. Kuvauspaikka riippuu tuulesta, valaistuksesta, pilvistä ja mielialasta – noin esimerkiksi. Kuvallisen tuloksen lisäksi syynä on perhepolitiikka. – Velipoika, joka metsästää, sanoo, että minulla on metsästäjän silmä, vaikken minä itse asetta käytäkään, hän hymähtää. On mentävä polulta sivuun. Keijo Väänänen löysi kuvausmatkallaan hempeilevät joutsenet. Kuvaaja pitää linnun liikehdintää esimerkkinä, mitä rauhallisuus saa aikaan. Pitää olla villin luonnon ja ihmisen välinen harmonia, luennoi luontokuvaaja. Väänänen myöntää, että hyvältähän tämä huomionosoitus tuntuu, mutta teollisuuden palveluksessa työuransa tehnyt mies sommittelee asian melko hämmentävään muotoon. – Ei jumaliste. Tuulet lisääntyvät ja muuttuvat ilmatonmuutoksen myötä. – Joskus kohde näyttää hyvältä, mutta 30 sekunnissa kaikki voi mennä valaistuksen vuoksi pieleen. Väänänen harrasti valokuvausta jo nuorempana, mutta se jäi 30 vuodeksi. Täytyy käyttää luonnon rytmiä. Vanhan kirkon portaat syksyisten lehtien peitossa. Kun hyvällä tavalla poikkeaa tavallisesta, syntyy kelvollista jälkeä. Se taas on yhteydessä alueen menestykseen. Hänen yksi havahtumisensa on mereltä, jossa hän käy toisinaan kaverinsa veneellä. Kukaan ei osannut selittää, mistä siinä oikeasti oli kysymys. – Kun on levollinen, tulee luontokin lähelle. – Nykyään ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota luontoon ja sen säilyttämiseen. PS. Hän innosti ja opasti. Asiasta on kuitenkin turha kiukutella, Väänänen kertoo. Pitkäluoto talvisena helmikuun aamuna. Keväiset voikukat peittävät peltoa Lokalahdella. On maa, metsät, meri, eläimet – niin, ihan mitä vaan, kunhan sen tajuaa ja vielä kuvaa. Ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Siitä keskustellaan ja tehdäänkin sen hyväksi paljon ihan tavallisten ihmisten keskuudessa. Eläkkeelle jääminen viitisen vuotta sitten herätti harrastuksen uuteen uskoon, opiskelukaverin kehotuksesta. – Pitää etsiä uusia kuvakulmia. Maisemakuvaakin voi sommitella, ja vaikka hakea oikeaa valoa. Onnistunut luontokuva on – niin, onnistunut. KEIJO VÄÄNÄSEN NELJÄ VUODENAIKAA KEIJO VÄÄNÄNEN. Seuraavan kuvarastin haku on enimmäkseen vaistonvaraista toimintaa, yhdenlainen vainu. Luonnon rytmissä Väänäsellä on loistavia kuvia eläimistä. Eläinten kuvaamisessa kaikki on loppujen lopuksi sattuman kauppaa. Vanhentunut seilori Ilmastonmuutoksesta Väänänen sanoo, ettei sitä äkkiseltään noteeraakaan. – Niin ja ahkeruus auttaa, huomauttaa mies, joka suunnilleen joka päivä lähtee kuvausreissuilleen. Mutta ei se nyt aina niin helppoa ole. Sivupolku ja parisuhde Väänänen käy melkein joka päivä kuvausreissuillaan. Pääasia, etteivät eläimet koe ihmisessä uhkaa. Kesän poutapilvet Santtion rannassa. – Ykkösdivisioonan jalkapallojoukkueella ei ole paljoa valinnanvaraa pelaajien suhteen, mutta Barcelona voi poimia vain huiput, vääntää Väänänen mallia rautalangasta. Se on hienoa, hän sanoo. Haastatteluhetkellä ei oteta kuvaa, mutta pajulintu sählää pergolassamme koko ajan välillä metrin päässä meistä, välillä etäämmällä. Silloin näkee kaiken ainakin hieman eri tavalla kuin muut. Valokuvaajan esimerkki yllättää vielä enemmän. Joskus Holkerin hallituksen aikaan lanseerattiin sanapari ”hallittu rakennemuutos”. Vaikka ilmaston tilanne pahenee jatkuvasti, ei Väänänen ole pessimisti. Olemmeko tulleet vanhoiksi, vai ovatko tuulet muuttuneet, oli ollut kaverusten pohdinnassa. Ja totta. Väänäsellä ei ole mitään luontokuvaajan paratiisikohdetta, mutta hän kehuu Uuttakaupunkia varsinaisena luontokuvaajan unelmaympäristönä. Aina on opittavaa. Ihmisillä on albumit ja tiedostot väärällään maisemakuvia. Niinpä. Täysinoppinut, erinomainen valokuvaaja on hänen mielestään silkkaa sontaa. Kun voi valita parhaista parhaimmat, on sillä merkitystä elinkeinoelämälle. Ei saa tehdä äkkinäisiä liikkeitä. Rauhassahan me siinä istumme. – Se tekee hyvää parisuhteelle, kun äijä ei ole jatkuvasti vaimon jaloissa pyörimässä, kuuluu savolainen perustelu
Syntynyt vuonna 1952 Suonenjoella. . . Keijo Väänänen kertoo, että eläinten kuvaaminen on usein sattuman kauppaa. . . 29 Keijo Väänänen . . . Koneenrakennusinsinööri, pitkän koulukunnan kasvatti. ”Se tekee hyvää parisuhteelle, kun äijä ei ole jatkuvasti vaimon jaloissa pyörimässä.”. Viimeiset kymmenen vuotta Suomen Elektroniikkakäsittely Oy:n toimitusjohtaja. . Työura: Sisu-Auton suunnitteluinsinööri, Arabian teknisen kehityksen päällikkö, SaabValmetin tuotesuunnitteluinsinööri, Ido Kylpyhuone Oy:n tehdas-, linjaja henkilöstöpäällikkö. Asunut perheensä kanssa Uudessakaupungissa vuodesta 1986. . . Eläkeläisenä noin viisi vuotta. . Ensin ammattikoulu, sitten teknillinen koulu ja päälle teknillinen opisto. Yritys on Suomen ainoa elektroniikan kierrätysyritys.
Neljäs vaihtoehto on täysin autonominen alus: ihminen määrittelee vain aluksen lähtöja päätesatamat ja aluksen järjestelmät tekevät päätökset ja määrittävät toimenpiteet täysin itsenäisesti. Maassamme on jo toteutettu onnistuneita, täyden mittakaavan kokeiluja autonomisten ja etäohjattujen alusten käytöstä. Miehistö on valmiina tarvittaessa ottamaan kontrollin ja operoimaan tarvittavia systeemejä ja toimintoja. Yleinen käsitys kuitenkin on, ettei täysin autonomisiin aluksiin ole syytä tai tarvetta siirtyä. Kolmas vaihtoehto on etäohjattu alus, jossa ei ole miehistöä lainkaan: ihminen ohjaa alusta maista käsin. Mutta miten on tulevaisuudessa?. Tätä kautta uskotaan syntyvän innovaatioita, jotka vähentävät alusten kasvihuonepäästöjä, laskevat operointikustannuksia ja edistävät meriliikenteen turvallisuutta. blackout eli aluksessa sattuu sähkökatko, jonka takia aluksen ohjailukyky on rajoittunut ja MI KA EL RY DE NF ELT Uudestakaupungista on sanottu kaupungin olleen merikaupunki jo syntyessään. Muutokseen ohjaavat ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset sekä taloudelliset paineet. TÄYSIN autonominen alus olisi teknisesti mahdollista toteuttaa vaikka tänään. Alusta ohjataan aluksen ulkopuolelta. Jotkin toiminnot voivat olla automaattisia ja ajoittain ilman valvontaa, mutta miehistö on valmiina ottamaan kontrollin tarvittaessa. Vaihtoehtoja on ainakin neljä: Ensimmäisessä vaihtoehdossa aluksessa on automaattisia prosesseja päätöksenteon tueksi: miehistö operoi ja kontrolloi aluksen järjestelmiä ja toimintoja. Työkaluja uudistumiseen tarjoaa mm. Suurimmat riskit syntyvät silloin, kun aluksella sattuu jotakin odottamatonta, kuten tulipalo tai ns. Ministeriö on asettanut tavoitteeksi edistää meriliikenteen automaation kehitystä, sekä EU:ssa että kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa yhdessä muiden maiden kanssa. 30 Katse horisonttiin Maija Ala-Jääski Merenkulku elää jälleen suurta murrosvaihetta. AUTOMAATION lisääntyminen merenkulussa on siis ilmeistä, mutta miten se tulee näkymään perinteisessä laivaliikenteessä. Tarvittava teknologia on jo olemassa. Toisessa vaihtoehdossa on etäohjattu alus, jossa on miehistöä. automaatiokehitys ja digitalisaatio ja tässä kehityksessä Suomi pyrkii olemaan maailman johtavia maita. Elokuussa liikenneja viestintäministeriö tiedotti Suomen lähteneen mukaan maailmanlaajuiseen merenkulun autonomisten eli itsenäisten alusten ja satamatoimintojen edelläkävijöiden verkostoon. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa lisätyn todellisuuden käyttöä komentosillalla, alusten etäohjaustoimintoja tai autonomisia aluksia. Merestä ja merenkulusta ovat lukemattomat uusikaupunkilaiset saaneet elantonsa, kuka kapeamman ja kuka leveämmän. Kuten vanha sananlasku toteaa ”Jokainen pärjää ruorissa silloin, kun meri on tyyni”. Tietyissä helpoissa olosuhteissa voidaan sallia aluksen täysin itsenäinen kulku, jolloin miehistölle jää aikaa levätä tai tehdä muita töitä
Traficomin julkaisussa ”Meriliikenteen automaation kehitys” 122/2019. Se, mikä on järkevää esimerkiksi massiivisessa Hampurin satamassa, ei välttämättä ole tarpeen Uudessakaupungissa. Jos järjestelmä näyttää, että meiltä loppuu parkkitila ensi viikon perjantaina kello 12, niin meillä on aikaa tehdä asialle jotain, havainnollistaa Vaahtera. Visiona on luoda virtuaalinen, reaaliaikainen kuva satamakentän parkkitilasta. Kyberturvallisuus onkin väistämättä myös merenkulun suurimpia haasteita. Tarvittaessa tiedot ovat nopeasti noudettavissa MUTTA digitalisaatioon liittyy myös uhkia. – Kyberturvallisuus on asia, mihin meidän kaikkien on suhtauduttava äärimmäisellä vakavuudella, painottaa Vaahtera. Karuudessaan tämä kertoo siitä, miten arvoton oli merimiehen henki. Moller-Maersk. Aluksen miehistön tietämättömyys ja varomattomuus on myös merkittävä riskitekijä. – Tämä vaatii asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja koko kuljetusketjun tuntemusta. Tulevien merimiesten on ymmärrettävä esimerkiksi automaation toimintalogiikkaa ja sen poikkeamia, hallita ITosaamista ja ymmärtää myös kyberturvallisuutta. Miten tämä kokonaisuus toimii, riippuu ihmisen tiedoista ja taidoista, mutta myös koneen ominaisuuksista ja siitä, miten nämä kaksi pelaavat yhteen. Kyberhyökkäyksellä tarkoitetaan yleensä tietoverkon kautta tapahtuvaa tekoa tai toimintaa, jolla pyritään tietoverkon, tietojärjestelmän, laitteen tai datan vahingoittamiseen tai oikeudettomaan käyttöön. Tulevaisuuden ihannetilanne olisi se että laivat saapuvat satamaan juuri oikeaan aikaan, eli just-in-time. Koulutuksen uudistaminen vie käytännössä vuosia, samalla kun alusten tekninen kehitys laukkaa kaukana edellä. – Tämä tekee tulevaisuuden ennustamisen käytännössä mahdottomaksi, sillä me emme vielä edes tunnista niitä kaikkia mahdollisuuksia, mitä digitalisaatio, esimerkiksi esineiden internet, antaa, Vaahtera lisää. Tämä edellyttää satamien ja alusten tiedonvaihdon kehittämistä. Meri tuo uusikaupunkilaisille siis elantoa tulevaisuudessakin. Alan toistaiseksi tunnetuin kyberhyökkäys tapahtui kesäkuussa 2017. MUTTA maantieteelliselle sijainnillemme me emme voi mitään, vaan jatkossakin Suomi on riippuvainen merikuljetuksista niin tavaraviennin kuin -tuonninkin osalta. Tämä mahdollistaa sataman toimintojen ja tietojen etäkäytön. Kyberhyökkäys maksoi varustamojätille vahinkoina vähintään 300 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Myös meriväylät voidaan valjastaa osaksi älyliikennejärjestelmiä. ALUSTEKNISTEN edistysaskeleiden lisäksi tarkasteluun on otettu koko logistinen ketju. Näin alusta voidaan hidastaa merellä ja saavuttaa huomattavia säästöjä polttoainekustannuksissa sekä vähentää päästöjä. Tosin tätä kehitystä seuraa uudet vaarat. Uudenkaupungin sataman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera uskoo digitalisaation muuttavan satamatoimintoja merkittävästi jo lähivuosina. Kansainvälisen, pääosin meritse kulkevan kaupan kasvu tulee jopa lisäämään alan ammattilaisten kysyntää. Esineiden internet mahdollistaa sen, että esimerkiksi väylän varrella olevat turvalaitteet voivat jakaa aluksille reaaliaikaista tietoa vaikka säästä tai aallokosta. Kun tähän kuvaan yhdistetään linjalaivojen aikataulut ja muu tarpeellinen tieto, pystymme myös ennakoimaan tulevia tilanteita. ANTIIKIN AJALTA on peräisin sananlasku Navigare nescesse est, vivere non eli Merenkulku on tärkeää, elämä ei. KEHITTYVÄ teknologia tulee kuitenkin vaatimaan myös aivan uudenlaista osaamista. Päästöjen rajoittamiseksi laivoihin on muun muassa asennettu erityisiä savukaasupesureita ja raakapolttoöljystä on siirrytty puhtaampaan matalarikkiseen dieseliin. 31 Satamassa liikkuu rahti ja tieto Maija Ala-Jääski – On selvää, että digitalisaatio, eli digitaalisen tietotekniikan yleistyminen arkisissa toiminnoissa, tulee muuttamaan merkittävästi myös satamien toimintaa ja toimintaympäristöä, myöntää Uudenkaupungin sataman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera. NotPetya -hyökkäys tuhosi tietokoneita ja ICT -laitteita peräti 574 toimistossa 130 eri maassa. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO määrittelee merenkulun koulutuksen sisällön, eikä koulutuksessa vielä huomioida esimerkiksi autonomisten alusten miehistöjen osaamistarpeita. Tällä hetkellä merenkulun koulutus ei kuitenkaan vastaa näihin tarpeisiin. Uusi teknologia kuten etäohjatut alukset, tekoäly, robotiikka, esineiden internet, uuden sukupolven 5G-verkosto, dronet, edullinen anturiteknologia ja monet muut keksinnöt ovat osa tulevaisuuden merenkulkua. Toinen mittava projekti on ollut sataman omaisuuden hallinnan siirto digitaaliseen pilvipalveluun. Kyberhyökkäys voidaan tehdä myös muulla tavoin kuin tietoverkon kautta. YMPÄRISTÖN huomioiminen kaikissa toiminnoissa onkin yksi satamien kehityskohteista. Liikenneeli nykyisessä Väylävirastossa.. Tämän vuoden lokakuun alussa kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO joutui laajan verkkohyökkäyksen kohteeksi. Se, miten vaikkapa 3D-tulostuksen yleistyminen vaikuttaa satamien tavaravirtoihin, on vielä täysi arvoitus. Samaan aikaan Kansainvälinen merenkulkujärjestö haluaa alan pienentävän hiilidioksidipäästöjä puoleen vuoteen 2050 mennessä. tämä voi johtaa vaaratilanteisiin. Tämä vähentää turhaa ajoa alueella, lisää turvallisuutta ja vähentää lähipäästöjä, lisää Vaahtera. – Uudenkaupungin satamassa aloitimme tänä syksynä mittavan valaistusprojektin, missä koko satamakentän ja hallien valaistus muutetaan älyohjatuiksi led-valoiksi. Vaahtera korostaa, että uutta teknologiaa ei kannata ottaa käyttöön vain siksi, että se on mahdollista, vaan siitä pitää olla myös todellista hyötyä. Alustavaa tutkimusta merenkulun älyväylistä on tehty mm. Jatkossa hiilidioksipäästöjen tulisi laskea nollaan. Hyville merimiestaidoille on tarvetta tulevinakin vuosikymmeninä. Merenkulku onkin ollut kautta aikojen yksi vaarallisimmista ammateista. – Järjestelmään kirjataan ylös myös trailerin sijoituspaikka satamakentällä ja tieto siitä, koska kyseinen traileri haetaan. Merenkulussakin ihminen ja kone täydentävät toisiaan. Jo näiden poikkeustilanteiden sekä pakollisten huoltotoimien takia aluksilla tarvitaan tulevaisuudessakin jonkin verran miehistöä. Teknologian kehittyminen tekee merenkulusta, jos ei täysin vaaratonta, niin ainakin turvallisempaa. Merenkulkusektorilla tavoitteet eivät ole jääneet vain puheiden asteelle. Artikkelissa on asiantuntija-apuna ollut merikapteeni ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun GET READY -projektipäällikkö Vesa Tuomala. SATAMIEN perustehtävä, eli toimia porttina maaja meriliikenteen välillä, säilyy, mutta rahdin liikkumisen ohella aiempaa merkittävämpään asemaan nousee tiedon liikkuminen. – Toki vähintään raaka-aineita on kuljetettava tulevaisuudessakin ja merikuljetukset ovat tähän ympäristön kannalta kaikkein järkevin ratkaisu, muistuttaa Uudenkaupungin sataman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera. Näin alusten ja merenkulkijoille asetettavien taitovaatimusten ohella ovat myös satamat uudistumisen kohteena. Suuri kysymys on, miten tämä kaikki vaikuttaa merenkulun turvallisuuteen, tuleeko hakkereista uuden ajan merirosvoja. Myös esimerkiksi kaikki tehdyt huoltotyöt kirjataan nyt välittömästi ylös pilveen. Lisäksi tarvitaan älykkäitä lastinkäsittelyjärjestelmiä, sataman rekkaliikenteen sujuvoittamista, siis koko logistisen järjestelmän toimimista saumattomasti yhteen. MUTTA MYÖS Uudenkaupungin satamassa otetaan jo ensi askeleita digitalisaation hyödyntämiseksi. MERENKULUN osuus maailmanlaajuisista ilmastopäästöistä on noin 4–5 prosenttia kokonaispäästöistä. Tämä säästää sähköä ja siten ympäristöä ja parantaa turvallisuutta, kertoo Vaahtera. Meret ovat tärkein kuljetusväylä, yli 80 prosenttia maailman kuljetustarpeista toteutuu meritse ja globaalien merikuljetusten määrän ennustetaan siis kasvavan. – Olemme pilotoimassa yhteistyökumppanimme kanssa konenäön käyttöä. Tuolloin hyökkäyksen kohteeksi joutui tanskalainen varustamojätti A.P. – Satama voi toimia tiedon välittäjänä ja osin myös tallentajana varustamoiden, huolintaliikkeiden, kuljetusyritysten ja asiakkaiden, kuten meidän tapauksessa sataman palveluja tarvitsevien alueen teollisuusyritysten, välillä, selvittää Vaahtera. Automaation kehitystä esitellään mm. Kun ajattelemattomuuttaan yhdistää aluksen verkkoon oman päätelaitteen tai muistitikun, saattaa näin saastuttaa aluksen kaikki tietojärjestelmät arvaamattomia seurauksia. Tästä on olemassa jo merkkejä, sillä kyberhyökkäykset merenkulun yrityksiin ja aluksiin ovat monisatakertaistuneet muutaman vuoden aikana. Tämä antaisi mahdollisuuden optimoida laivojen nopeuden merellä niin, että laivan saapuessa satamaan olisi lastin purku mahdollista aloittaa välittömästi
Valokuituverkkojen kapasiteetti laajenee koko ajan ja ulkoistetun Uudenkaupungin kauppakamariosasto rakentaa elinvoimaista tulevaisuutta Uudenkaupungin kauppakamariosasto edistää alueen elinkeinoelämän menestystä ja rakentaa osaltaan sen tulevaisuutta. Yksi yrityksen menestystekijöistä on hänen mukaansa erinomainen kyky uudistaa ja uudistua. Suomessa Yaran tarina alkoi vuonna 1920, jolloin perustettiin Valtion Rikkihappoja Superfosfaattitehtaat rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää. Yara Uudenkaupungin tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää näkee, että yritys voi säilyttää olemassaolonsa vain, jos se kykenee uudistumaan liiketoimintaympäristön muuttuessa. ”Eri kasvit ja erilaiset kasvuolosuhteet vaativat erilaisia lannoitteita, ja joustavat prosessimme pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen, joten tekemistä riittää. Globaalit megatrendit luovat lisää markkinatilaa, sillä maailma tarvitsee lannoitetta, jotta kasvava väestömäärä saadaan ruokittua. IT-liiketoiminnan puolella koulutamme järjestelmäasiantuntijoita erityisesti pilvipalveluarkkitehtuuriin, meillä on käynnistymässä mittava lähiesimieskoulutusohjelma ja contact center -puolen henkilöstö suorittaa erityisiä sertifikaatteja. Yritys on tekemässä mittavia investointeja Uudenkaupungin toimipaikkaan. Investointeja maailman kasvavan väestömäärän ruokkimiseen Yaran lannoitetuotannon alkusanat lausuttiin Norjassa vuonna 1905, jolloin perustettiin Norsk Hydro. ”Koulutus on erittäin tärkeää ja siihen on aina panostettu paljon koko kauppakamariosaston historian aikana. Toisaalta investoinneilla mahdollistetaan toiminnan turvallinen ja luotettava jatkuminen, mikä puolestaan lisää alueen elinvoimaa. ”Yritys on koko historiansa ajan päivittänyt aktiivisesti tekniikkaa ja osallistunut valtakunnallisen matkapuhelinverkon rakentamiseen. Yara on matkan varrella uudistunut monin tavoin. Panostus DI-koulutukseen tukee voimakkaasti alueen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja osaamisen kasvattamista auttaen osaltaan kasvattamaan edelleen alueen elinvoimaisuutta. Yara työllistää Uudessakaupungissa noin 240 henkilöä, mutta välillisen työllisyysvaikutuksen arvioitiin vuonna 2018 valmistuneessa selvityksessä olevan lähes 1000 henkilötyövuotta”, Kankaanpää kertoo. ILMOITUS Osaaminen ja uudistuminen ovat VSP:n tulevaisuuden kulmakiviä, toteaa Matti Nurmi Vakka-Suomen lahjoitus professuuri Turun yliopiston teknilliselle tiedekunnalle on kauppakamariosaston tulevaisuusinvestointi, toteaa osaston puheenjohtaja Marita Frimodig. Uuden raaka-ainevaraston arvo on reilu 28 miljoonaa euroa. ”Yaran investoinnit Uudenkaupungin tehtaaseen näkyvät vähintäänkin kahdella tavalla. Investointi vahvistaa koko alueen menestystä. Yaralla ja Uudenkaupungin tehtaalla on siinä tärkeä rooli. Yrityksen konsepti on osoittanut toimivuutensa. Uudenkaupungin osalta tärkeä vuosi oli 1965, jolloin tehdas perustettiin. Yrityksen toimitusjohtaja Matti Nurmi näkee kasvun mahdollistajina takavuosien rohkeat päätökset. Olemme erittäin ylpeitä alueen elinkeinoelämän ja kuntien sitoutumisesta tähän projektiin. Investointien toteutukseen käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia toimijoita. 040 546 4100 raimo.rantanen@kauppakamari.fi Kauppakamarin palvelut ja edunvalvonta osaston alueella PL 120, 23501 Uusikaupunki asiakaspalvelun markkina kasvaa. Investoimme jatkuvasti osaavan työvoiman kehittämiseen. Liiketoimintaa on kehitetty säilyttäen kuitenkin alueellinen päätöksenteko”, Nurmi toteaa. Tällä hetkellä yritys laajentaa tuotevalikoimaansa ja panostaa tuottavuuden parantamiseen liittyviin teknologioihin. ”Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen ja ruoan tuottaminen maapallon kasvavalle väestölle kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti haastavat Yaran uudistumaan toimintansa kaikilla osa-alueilla. Yhtiö kehitti ensimmäisenä maailmassa menetelmän, jonka avulla typpeä sidotaan ilmasta. 32 U udenkaupungin kauppakamariosasto lähti yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa sijoittamaan tulevaisuuden osaamiseen lahjoittamalla Turun yliopiston koneja materiaalitekniikan koulutukseen lämpötieteiden professuurin. Tämä osoittaa yrityksiltä myös erityisesti sitoutumista ja yhteiskuntavastuuta”, osaston puheenjohtaja Marita Frimodig toteaa. Tietoliikenteen ja tekniikan tarve ei vähene mihinkään, vaikka teknologiat kehittyvät. ”Kaikenlainen menestys perustuu osaavaan työvoimaan. Menestys perustuu osaavaan työvoimaan 1896 perustettu Vakka-Suomen Puhelin on reilussa sadassa vuodessa kasvanut perinteisestä alueellisesta puhelinyhtiöstä valtakunnalliseksi ICT-palveluntarjoajaksi. Maailmalla tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin enemmän ja enemmän ennalta-arvaamattomia, joten koko ajan on oltava valmiina uudistumaan”, Kankaapää toteaa. H AN N U AA LT O N EN M IK A O KK O Investoinnit tuotantoon ja uuteen teknologiaan varmistavat Yaran Uudenkaupungin tehtaiden tulevaisuutta, toteaa Teija Kankaanpää. Yksin kukaan meistä ei olisi pystynyt tekemään näin mittavaa panosta, mutta yhteistyössä on voimaa. ”Tulevat sukupolvet ovat löytäneet uusia tulokulmia markkinoille, ja niitä ei osata vielä aavistaakaan”, Nurmi ennustaa. UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO www.turunkauppakamari.fi RAIMO RANTANEN Osastoasiamies p. Alueen yritykset katsovat vahvasti tulevaan ja sijoittavat tänään niin tulevaisuuden osaamiseen kuin liiketoimintojen kehittämiseen. Nurmi uskoo, että 130 vuoden päästä yritys tuottaa syväosaamista vaativaa ihmislähtöistä asiakaspalvelua ja on mukana suomalaisten arjessa kuten tänäänkin. Tänä päivänä Yara toimii kasvinravitsemuksen edelläkävijä ja panostamme paljon digitalisuuteen sekä tuotannossa että kehittämällä viljelijöille työkaluja kestävään maatalouteen. Tällä hetkellä yrityksen liiketoiminnan tulevaisuudennäkymät ovat suotuisat. Fokuksessa on myös kasvihuonepäästöjen minimoiminen tavoitteena hiilineutraalisuus vuonna 2050.”, hän kertoo. Tehtaiden sijoittamisen Uuteenkaupunkiin ratkaisivat syväsataman saaminen tehtaan yhteyteen, erinomaiset merikuljetusmahdollisuudet ja lannoitteiden käyttöalueen läheisyys
Minä olen aina pohtinut tulevaisuuden eri skenaarioita ja olen ihmisenä vankka unelmoija. Kiire! Kiire! Pitäisi olla jo! Tiedätkö sinäkään minne pitäisi mennä. Lääkkeiden valmistamista myös tänäpäivänä Uudenkaupungin 1. Käyvätkö he koulua SiHyssä. Menneisyys meitä ei muista. Nykyisellä paikallaan Alisenkatu 28:ssa apteekki on toiminut vuodesta 1901. UNELMIAHAN minulla riittää, mutta tiedän, ettei kaikkea pysty tai tulevaisuudessa edes halua saavuttaa. Esimerkiksi 6-vuotiaana unelmani oli tulla laulajaksi, 11-vuotiaana unelmoin vaihtovuodesta ja yläasteella tavoitteeni oli lukion luonnontiedelinjalle pääseminen. Unelmat ja visiot ovat tärkeitä, koska ne luovat kuvaa paremmasta huomisesta. ”Tilaaminen verkossa on turvallista, sillä palveluun tunnistaudutaan vahvasti. Kotihoidon puolella sairaanhoitaja voi keskittää ajan asiakkaan kohtaamiseen lääkkeiden lajittelun ja jakamisen sijaan”, Sulkakoski sanoo. Asiat, jotka ennen tuntuivat utopisilta ovat nyt vakiintuneet osaksi meidän arkea. ”Jokaisen pussiin on merkitty selkeästi asiakkaan nimi, lääkkeen ajanottokohta sekä pussissa olevien lääkkeiden nimet. ”Uudenkaupungin 1. Tulevaisuus tulisikin nähdä uhkan sijaan mahdollisuutena. Voivatko he käydä urheilemassa pumptrack-radalla. Se on kuin utua ympärillämme, mutta se ei kosketa meitä. On hyvin kummallista ajatella, millaisessa maailmassa mahdolliset lapseni silloin elävät. Luultavasti olen silloin myös äiti. Myös lääkäri voi tilata apteekilta tarkastuksen, jolloin raportoimme tilanteesta suoraan hänelle asiakkaan sijaan.” Helppo ja turvallinen annospalvelu Asiakkaan arkea helpotetaan myös annosjakelupalvelulla, jonka kautta apteekki toimittaa asiakkaan lääkkeet 2 viikon erissä pakattuna annospusseihin. Onko elämä jatkossa kuin paranneltua nykypäivää. Vaikka emme voi tietää miltä tulevaisuus tulee näyttämään, voimme aina unelmoida. 33 U udenkaupungin 1. apteekista saa tunnetusti osaavaa palvelua ja iloista mieltä. Osa unelmista, kuten lukioon pääsy on jo toteutunut. Hyvällä mallilla kehityssuunta on nytkin, mutta paljon on vielä tehtävää. Sitäkö tulevaisuus pitää sisällään. Tällä hetkellä olen kuitenkin melko varma siitä, että haluan jatkaa vaikuttamista eri muodoissa mahdollisimman pitkään. Reseptilääkkeiden kohdalla apteekki voi tarkistaa yksilön lääkehoidon kokonaisuutena. Siksi emme saa pelätä ajatella liian rohkeasti. Apteekissa satsataan vieläkin lääkkeiden valmistamiseen, yhteen apteekin vanhoista perustehtävistä, vaikka monet muut ovatkin siitä jo luopuneet. Ihan kuin meidän olisi tarkoitus saavuttaa jotain, jota on mahdoton nähdä. Kun laitteet älyllistyvät entisestään, ihmisten inhimillisyys ja rohkea unelmointi saa uuden merkityksen. Nykyisen visioni mukaan olen muuttanut silloin takaisin Uuteenkaupunkiin muutamien opiskeluvuosien jälkeen. Myös palvelumme verkossa on siis henkilökohtaista”, Kekki hymyiModerni apteekki, vanha sielu Uudenkaupungin 1. Usein haluamme elää hetkessä, mutta siltikään emme malta olla ajattelematta tulevaisuutta. ILMOITUS Unelmat edessämme Unelmien täyttymistä ja muutoksia. Tässä ja juuri nyt. Tiettyä tietä ei kukaan tiedä. Nyt alkaakin olla aika uusille unelmille. Esimerkiksi muutokset tasa-arvon parantamiseksi voivat nyt joistakin ihmisistä tuntua turhilta pilkunviilauksilta, mutta voi olla, että nämä asiat ovat tulevaisuudessa kaikille itsestäänselvyyksiä. Apteekin rooli on muuttunut paljon 200 aikana. ”Lääkehuollon alalla muutokset voivat tapahtua nopeastikin, joten ajan hermolla oleminen ja reagointiherkkyys on tärkeää.” Apteekkisi myös verkossa ja Itäpoijussa Vanhalla apteekilla onkin monta rautaa tulessa modernin elämän helpottamiseksi. Iiris Soininen lukiolainen utua kohti Tulevaisuus tulee tullakseen. Onko minun mahdollista käydä heidän kanssaan soutamassa Ruokolanjärvellä. 02 842 6200 uginvanhaapteekki.fi info@uginvanhaapteekki.fi APTEEKKIMME PALVELEE arkisin klo 8.30–18 lauantaisin klo 9–15 Parittomien viikkojen sunnuntait ja pyhäpäivät klo 11–15 lee. Ne antavat toivoa ja kannustavat tekemään töitä asioiden eteen. Verkkokaupan kautta asiakas voi kätevästi tilata lääkkeitä ja apteekin muita tuotteita ajasta tai paikasta riippumatta ja myös ilman toimituskuluja. Ennen kello 16 saapuvat tilaukset lähtevät saman päivän kuluessa asiakkaalle. ”Tarkastus on kuin röntgenkuva henkilön lääkityksestä, jossa varmistetaan määrättyjen lääkkeiden annoskoot ja tutkitaan yhteisvaikutukset ja mahdolliset päällekkäisyydet. Hiljaista, mutta niin moni ääni huutaa sisälläni. Esimerkiksi teknologian kehitys nousee usein esille puhuttaessa megatrendeistä. Itsehoitotuotteiden kohdalla hyvä palvelu korostuu, jotta parhain mahdollinen ratkaisu löydetään ja asiakkaan vaiva hoituu. Apteekin yskänlääkettä on valmistettu itsenäistymisen päivistä aina tähän päivään saakka. On outoa kuvitella, että kahdenkymmenen vuoden päästä olen 37-vuotias. Uudenkaupungin 1. ”Pitkä historiamme on tärkeä osa meitä, mutta katseemme on tulevaisuudessa”, apteekkari Paula Kekki sanoo. Minulla on ollut lyhyen elinikäni aikana paljon unelmia. Vielä 2000-luvun alussa apteekin oma yskänlääke oli myydyin kategoriassaan, mutta vielä tänäänkin pahimpaan flunssa-aikaan sitä myydään jopa 25 pulloa päivässä. Juuri nyt apteekin verkkokauppa ja toimitukset Itäpoijun lokerikkopalveluun ovat olleet kaupunkilaisille tärkeitä. ”Tyypillinen lääkehoidon tarkastuksen tilaaja on vanhuksen läheinen, joka pohtii mummin tai papan lääkkeiden paljoutta ja mahdollisia päällekkäisyyksiä”, kertoo farmaseutti Taru Sulkakoski. ”Haluamme pitää valmiuden peruslääkkeiden valmistamiseen ja tänä keväänä pystyimme esimerkiksi tarjoamaan asiakkaille valmistamaamme käsidesiä, kun sitä ei muuten ollut saatavilla. apteekki Alinenkatu 28, 23500 Uusikaupunki p. Luomme uutta tulevaisuutta parhaillaan. Olen enemmän kiinnostunut tulevaisuudesta kuin menneisyydestä, johon emme voi enää vaikuttaa. Resepti tosin on aikojen saatossa hieman muuttunut lääketieteen kehityksen saattelemana”, Kekki kertoo. Uudenkaupungin 1. Sen sijaan, että miettisimme pelkästään, mitä me haluamme tulevaisuudeltamme, meidän täytyy miettiä myös millaisessa Suomessa tulevat sukupolvet haluavat elää. Kun annamme sille enemmän arvoa ja luomme sille erilaisia visiota, myös tulos on positiivisempi. Apteekki valmistaa myös erilaisia kortisonipohjaisia ihovoiteita sekä suosittua yskänlääkettä. Aivan niin kuin 200 vuotta aikaisemminkin. Normaalin postitoimituksen lisäksi uusikaupunkilaiset voivat tilata apteekkituotteensa K-Supermarket Itäpoijun noutolokerikkoon. ”Itäpoijun lokerikossa tuotteet ovat haettavissa kuutena päivänä viikossa jopa puoleenyöhön asti.”, Paula Kekki sanoo. apteekissa vaalitaan ammattitaitoa ja kehittymiskykyä, ja katsotaan tulevaisuuteen. Kaikkia näitä vanhoja unelmia en kuitenkaan enää tavoittele, kuten laulajan uraa, mutta vaihtovuodesta unelmoin edelleen. apteekki on ollut merkittävä osa kaupungin elämää jo vuodesta 1779 asti. Jo pelkästään oman historian tarkasteleminen voi antaa uusia näkökulmia tulevaisuuden suunnitteluun. Haluaisin, että omat lapseni syntyisivät hyvinvointivaltion kodikkaaseen pikkukaupunkiin, jossa eletään inhimillisten arvojen mukaan ympäristöä kunnioittaen. Apteekkari Paula Kekki palvelemassa asiakasta. Rautainen ammattitaito syntyy kattavasta koulutuksesta, mutta myös jatkuvasta oppimisesta ja tekemisestä. apteekin vahvuus, ammattitaitoinen ja kehittymiskykyinen henkilökunta silti on ja pysyy. Mitä se tuo tullessaan. Lääkkeiden ottamisesta tulee helppoa ja turvallista. Apteekki saa tarvittavat tiedot reseptikeskuksesta ja farmaseutti soittaa aina tilaajalle ja antaa ohjeet puhelimitse. Verkkoapteekin valikoimassa on itsehoitotuotteiden lisäksi myös reseptilääkkeitä. ”Verkkokauppamme Apteekkipalvelu.fi avasi sivunsa jo kymmenisen vuotta sitten, mutta tänä vuonna sen rooli on luonnollisesti korostunut”, Kekki sanoo. Iiris Soininen KOLUMNI. TULEVAISUUDESTA keskusteltaessa on pidettävä mielessä, että elämme parhaillaan menneen ajan tulevaisuutta. Tehdäksemme parempaa tulevaisuutta meidän on kuitenkin tunnettava historiaa. Lääkityksestä huolehtiminen kokonaisvaltaisesti Kohtaava ja välittävä palvelu on tärkeä osa farmaseuttien työtä. Sitä ei tiedä eikä sitä ei tunne. Toivoisin myös kauan puhutun kestävän kehityksen toteutuvan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tulevaisuus on kuin mikä tahansa projekti, josta haluamme saada hyvän lopputuloksen. Emme voi tietenkään tietää, mitä tulevaisuuden ihmiset tarkalleen haluavat, mutta vallitsevien megatrendien avulla voimme ennustaa erilaisia asioita
HIILEN varastoituminen maahan parantaa maan rakennetta, lisää monimuotoisuutta, ehkäisee humuksen valumista vesistöihin ja suojele näin tärkeitä vesistöjä. YKSI ON kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt, Suomessa kehitetty Carbon Action -alusta. Aikolan omistama Ylipihanperän tila Kalannissa on yksi sadasta Carbon Actionin hiilipilottitilasta. Verkosto tekee myös laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. On myös olemassa muita ilmastonmuutosta kiihdyttäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi maankäyttö ja ruoantuotanto. Monialaista tutkimustyötä KO TI M A IS ET KA SV IK SE T: TE PP O JO H A N SS O N ”Viherpelto tai viherkaistat kompensoivat vihannesviljelyn synnyttämät hiilidioksidipäästöt.” Toimivassa hiiliviljelyssä voittavat niin ilmasto, ympäristö kuin viljelijäkin. Itse lähdin tähän hankkeeseen mukaan juuri vahvan tieteellisen näkökulman innoittamana, kertoi viljelijä Juha-Pekka Aikola. Ympäri Suomea sijaitsevilla tiloilla toteutetaan ja kokeillaan kyseisen tilan tarpeisiin soveltuvia viljelytoimia, jotka tähtäävät hiilen varastoimiseen ja maan kasvukunnon parantamiseen. – Carbon Actionissa tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä hiiltä sitovan ja monihyötyisen viljelyn edistämiseksi. Tätä kutsutaan hiiliviljelyksi. Maatalouden uutta tulevaisuutta tehdään jo tänään. LISÄKSI TUTKITAAN ravinteiden huuhtoutumista sekä sadon ravitsemuksellista laatua. Tutkimustyössä ovat mukana Luonnonvarakeskus (LUKE), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Zürichin yliopisto ja Ruraliainstituutti. Ruoantuotannon päästöjen vähentäminen ja maaperän köyhtymisen pysäyttäminen ei kuitenkaan yksin riitä ilmastokriisin ratkaisemiseksi, vaan lisäksi on löydettävä keinoja saada varastoitua hiiltä ilmakehästä takaisin maaperään. Maailmanlaajuisesti ruokajärjestelmä tuottaa 25–30 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Mukana on yli sata viljelijää, tutkimuslaitoksia sekä elintarvikealan suuryrityksiä. HIILEN VIRTOJA ja varastoitumista sekä kasvillisuuden ja maaperän monimuotoisuuden merkitystä mitataan tutkimustiloilla maaperäja mikrobianalyysein, ilmakehämittauksin sekä mallinnuksin. Alentuneita tuottoja kompensoidaan raivaamalla metsistä lisää peltomaata. Tämä päämäärä on saavutettavissa uudistuvan maatalouden keinoin. Tehoviljely kiihdyttää maaperän köyhtymistä, mikä johtaa satojen laskuun. CARBON ACTIONIN tieteellistä tutkimustyötä koordinoi Ilmatieteen laitos. Tilan maat on merkitty jo vuoden 1783 isojakokarttaan ja näitä samoja peltolohkoja ovat ihmiset hyödyntäneet siis reilut 230 vuotta, väCarbon Actionin tieteellisenä tavoitteena on kehittää hiilensidontaa nopeuttavia regeneratiivisia eli uudistavia viljelymenetelmiä yhteistyössä hiilipilottitilojen kanssa sekä luoda erilaisia mittauksia ja mallitusta hyödyntävä käytännöllinen järjestelmä hiilensidonnan ja ilmastovaikutusten määrittämiseksi ja todentamiseksi. 34 Maatalouden uutta tulevaisu utta rakennetaan jo tänään Maija Ala-Jääski Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä puhuttaessa nostetaan aina esiin tarve vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ylipihanperän tilan historia on pitkä. Lähde: Carbonaction.org Viljelijä Juha-Pekka Aikolan hakee hiiliviljelystä keinoa parantaa peltojensa maaperän kuntoa ja tuottavuutta. Maailman keuhkoina toimivien metsien tuhoaminen lisää kierroksia ilmastonmuutokseen. Hyvässä kasvukunnossa oleva maaperä kestää paremmin myös sään ääri-ilmiöitä. Carbon Actionissa etsitään tapoja, joilla voidaan vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan ja todentaa varastoituminen tieteellisesti. – Maan kasvukunnon parantaminen oli minulle toinen vahva syy kiinnostua hiiliviljelystä. Talousvaikutusten analyysien avulla varmistetaan, että kehitettävät hiiliviljelyn keinot ovat tehokkaita ja, että niitä voidaan soveltaa käytännössä
. Tilalla on onneksi kasvatettu melko monipuolisesti heinää, viljaa, vihanneksia ja erikoiskasveja, joten aivan surkeassa jamassa pellot eivät ole, mutta tilanne voisi olla parempi, kuvaili Aikola. . Carbon Action edistää ilmastonmuutosta hillitsevien ja maan kasvukuntoa parantavien viljelytoimenpiteiden käyttöönottoa. . Nämä kasvit itävät hieman eri aikoihin ja myös niiden kasvukausissa on vaihtelua. Uutta teknologiaa otetaan kyllä innolla käyttöön, mutta ei uusia menetelmiä. 35 Maatalouden uutta tulevaisu utta rakennetaan jo tänään Mikä on Carbon Action. Tulevaisuudessa viljelyn onnistuminen on yhä voimakkaammin sidoksissa maaperän kuntoo ja siihen, miten maa kestää esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä. Maasta ei revitä kaikkea irti, kuten nykyisessä tehomaataloudessa toimitaan, vaan viljelyn yhteydessä maaperää hoidetaan kestävästi ja niin, että maaperän kuntoa voidaan jopa kohentaa lähtötilannetta paremmaksi. CARBON Action -toimintaan kuuluu myös viljelijöiden koulutusta ja keskinäistä tiedonvaihtoa. Lisäksi niiden juuristot ovat erimittaisia ja, kun kasvu pääsee kunnolla vauhtiin, on näiden kasvien yhteinen maanpeitto mahdollisimman hyvä. Hiiliviljelyn menetelmiä ovat muun muassa toimenpiteet, jotka lisäävät maaperän biologista aktiivisuutta ja kasvien yhteyttämistä sekä parantavat pellon rakennetta – ITSE LÄHDEN tavoittelemaan maksimaalista hiilensidontaa 15-lajisen viherlannoitenurmen avulla. . Samalla luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin sietokyky lisääntyvät, ja maaperän kyky pidättää vettä, kiintoainesta ja ravinteita paranee. – Yhdysvalloissa on jo muodostunut oma ostajakuntansa esimerkiksi regeneratiivisesti viljellylle viljalle. – Pitkä viljelyhistoria näkyy myös maaperässä. – Suomalaisilla maanviljelijöillä on kuitenkin vahva ammattiylpeys ja halua tehdä asioita aiempaa paremmin. Hiiliviljely lisää hiilen määrää maaperässä, mikä parantaa maan rakennetta ja pellon tuottavuutta. . . Näin viherpelto tai viherkaistat kompensoivat vihannesviljelyn synnyttämät hiilidioksidipäästöt, selvitti Aikola. Suomessa tästä ollaan vielä kaukana, mutta toivottavasti tulevaisuudessa kuluttajat ovat kiinnostuneita, eivät vain ruoan alkuperästä, vaan myös siitä, miten ruoka on tuotettu. Joskus edistys tarkoittaa sitä, että otetaan käyttöön myös vanhoja, hyväksi havaittuja viljelymenetelmiä, kuten esimerkiksi kiertoviljely, totesi Juha-Pekka Aikola.. Kun maa voi paremmin, se myös tuottaa paremmin satoa. . HIILIVILJELYN yhteydessä puhutaankin uudistuvasta eli regeneratiivisesta maataloudesta. Miten viljelyssä ja ruoantuotannossa on otettu huomioon ekologinen kestävyys eli agroekologia, korosti Aikola. . Tästä kasvustosta osa korjataan syksyllä talteen ja käytetään nautojen rehuna, mutta silti pellot jäävät vihreälle talvea vasten. – Maatalous on hyvin perinteinen ala. Maaperässä on valtava potentiaali hiilen varastoimiseen ja näin voi hillitä ilmastonmuutosta. . . . Suomalaisella Carbon Action -alustalla tutkitaan ja kehitetään keinoja, joilla maaperän hiilen varastointia voidaan nopeuttaa ja tieteellisesti todentaa. hintään. . Eli ensi keväänä peltoon kylvetään 15 eri kasvilajin siemenet. Carbon Actionissa tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä hiiltä sitovan viljelyn edistämiseksi. Tarvitaankin sanansaattajia ja käytännön näyttöä hiiliviljelyn eduista. – Viherlannoitenurmi saa tehdä taikojaan pari vuotta ja sitten osa peltolohkoista otetaan luomuvihannesviljelyyn. . Kuitenkin niin, että vihanneslohkoja kierrätetään ja osa pelloista on koko ajan vihreällä. . Itämeri hyötyy vähentyneistä ravinnepäästöistä ensimmäisenä, sillä Carbon Action -projekti toteutetaan Suomessa, Itämeren valuma-alueella
36 Rannveig Steinthórsdóttirin ja Pekka Pyykösen hirsitaloa koristavat muun muassa monet pariskunnan valmistamat käyttö-, sisustusja taide-esineet. ”Pariskunta tapasi Islannin taideakatemiassa.”
Ne ovat kyllä pöytiä, mutta moni käyttää niitä ihan vaan sisustusesineinä. – Tärkein ero tulee siitä, miksi joku esine tai tuote tehdään. Täällä Taivassalon alueellakin niitä näkee. – Hän ei puhunut mitään, kun on muutenkin hiljainen ihminen. – Täällä on rauhallista, eikä kukaan häiritse, Steinthórsdóttir aloittaa. Mutta ne ovat myös taideteoksia. Pyykönen lisää. – Kun olin pieni, minulla ei ollut nukkekotia, mutta aina haaveilin, että saisin sellaisen. MUUN muassa led-valaisimia, puisia kalusteita sekä metallisia naulakoita valmistava Pyykönen korostaa, että muotoilu ja kuvataide eivät ole sama asia. Alkuun pääsee, kun laittaa roskan oikeaan kierrätysastiaan ja pysähtyy toisinaan harkitsemaan, ostaako asioita ostamisen vai tarpeen vuoksi. Sitten hän vasta pystyisi pääsemään sopuun toisten ihmisten kanssa, ja jonkinlaiseen rauhaan. STEINTHÓRSDÓTTIR on kotoisin Islannin maaseudulta, Helsinkiläislähtöinen Pyykönen taas kertoo asuneensa koko ikänsä kaupungissa. KUN PUHUTAAN ympäristön, ja samalla väistämättä myös Suomen ja koko maailman tulevaisuudesta, myöntää Pyykönen olevansa pessimisti. Puuvillan kasvattaminen vaatii älyttömästi resursseja. Päätettiin muuttaa takaisin Suomeen loppuvuonna 2005, ja 2006 aloin katsella netistä rannikon kuntia. – Aika pian nähtiin, että talous menee siellä ihan hullunlailla. Eikä kaikkea tarvitse omistaa itse. 2000-luvun alussa yhteinen koti löytyi Kuopiosta, ja sen jälkeen perheen oli tarkoitus muuttaa pysyvästi Islantiin. Taiteilijapariskunta pyrkii käyttämään kaiken hankkimansa materiaalin mahdollisimman tehokkaasti hyödykseen. Unohdetaan se, että metsät ovat tuhansien eliölajien koti. – Esimerkiksi metsäkeskustelu on sitä, että metsät nähdään täysin ihmisen käytettävissä olevana taloudellisena tekijänä ja jonkin verran hiilinieluna. Maata koetellut talouskriisi päätti kuitenkin toisin. – Jos tekee pieniä rukkauksia elämäänsä, niin ei se siihen elämisen tasoon vaikuta sitä eikä tätä. ERÄÄNÄ päivänä Steinthórsdóttir tuli ystävänsä kanssa katsomaan, kun Pyykönen teki yhtä ensimmäisistä töistään. – Kyllä niillä voi leikkiä, jos haluaa, eivät ne ole mitään pyhiä lehmiä. – Saa käydä sienessä ja marjastamassa. Ympäristöystävällisyys ei ole ylivoimaisen vaikeaa ”Ihmisen pitäisi kunnioittaa eläinten ja kasvien elämää.”. Edelleenkin tehdään avohakkuita. – Ihminen on sellainen otus, että se vain tuijottaa omaa napaansa. Niitä ihmisiä, jotka näkyvämmin tekevät jotain ympäristön puolesta, pidetään hulluina. YMPÄRISTÖÄ ja eläimiä rasittavista käyttäytymismalleista puhuttaessa Pyykönen nostaa esiin myös turkistarhauksen ja vaateteollisuuden. Ajatus sähköomavaraisuudesta kristallisoitui Pyyköselle 2000-luvun loppupuolella, kun Fortumin silloisen johtajan miljoonapalkkiot tulivat julkisuuteen. Muotoilussa tehdään käyttöesineitä ja kuvataiteessa taide-esineitä. Vuonna 1993 pääsin Islannin taideakatemiaan, jonne jäin valmistumisen jälkeen pariksi vuodeksi töihin työpajamestariksi ja työtekniikoiden opettajaksi, Pyykönen kertoo. Meillä työprosessi on sellainen, että siinä ollaan yleensä molemmat mukana. En näe kovin hyvää tulevaisuutta. Myös kierrätys on asia, jossa monilla olisi Pyykösen mukaan paljon petrattavaa. – Ja pitääkö siellä mökillä monen sadan kilometrin päässä käydä joka viikonloppu. Niin asuintilat, kodin yhteydessä olevat työhuoneet kuin saunarakennukseen tehty galleriakin saavat sähkönsä aurinkoja tuulivoimaloista, sekä tarpeen tullen aggregaatista, jota ilman esimerkiksi naulakoiden hitsaamisesta ei tulisi mitään. – Voi kysyä itseltään, mitä oikeasti tarvitsen. – Vaatetuotanto on aivan mieletön ympäristörasite. Ossi Nyström Moni saattaa ajatella, että ekologisempi elämäntapa edellyttäisi jonkinlaista uhrautumista ja itselleen tärkeistä asioista luopumista. – Heitellään ihan miten sattuu. – Tuollaisen monopolifirman johtamiseen ei tarvita kovin suurta talousälyä tai vaivannäköä. Kaveri kuittasi palkkionaan veronmaksajien rahoja 11 miljoonaa vuodessa. Ihan uskomatonta. 37 Taiteilijapari elää ekologisesti Ossi Nyström Muotoilija ja kuvanveistäjä Pekka Pyykösen sekä kuvataiteilija Rannveig Steinthórsdóttirin kotoaan käsin pyörittämä Art & design Rannveig on taivassalolainen yritys, jonka tuotteet valmistetaan niin luontoystävällisesti kuin mahdollista. PYYKÖNEN ja Steinthórsdóttir asuvat Taivassalon kodissaan kissan ja nuorimman lapsensa kanssa. Alun perin pariskunta tapasi toisensa Islannin taideakatemiassa 1990-luvun alkuvuosina. Pekka Pyykösen tekemät Medusa-pöydät ovat yhtälailla käyttöesineitä kuin veistosmaisia sisustusesineitä. – Ei meillä ole kesämökkejä, hienoja veneitä ja muuta, mutta ei me niitä kaivatakaan, Pyykönen jatkaa. PYYKÖNEN kertoo kuitenkin tutkivansa mielellään sitä varsin häilyvää rajaa, joka esinemuotoilun ja kuvataiteen välillä kulkee. – Ihmisen pitäisi kunnioittaa eläinten ja kasvien elämää. Lasinkeräyksessä on posliiniastioita, lasipurkki täynnä tupakantumppeja ja niin edelleen. Näkyy eläimiä, noita kauriitakin tulee tuohon aina välillä, jäniksiä, kettuja ja muita. – Olin suorittanut artesaanitutkinnon metallipuolelta Kuopion käsija taideteollisuusoppilaitoksesta. Ajattelin, että en pistä siihen firmaan pennin latia. Nyt aikuisena olen sitten saanut jo useita, Steinthórsdóttir naurahtaa. – Ei ainakaan mistään sellaisesta ole pitänyt luopua, mitä olisin jäänyt kaipaamaan, Steinthórsdóttir kertoo. – Rannveig käyttää roskiksestani löytyviä puupalasia töihinsä ja, jos on puuta, mitä ei pystytä käyttämään, niin se palaa takassa ja lämmittää taloa. – Esimerkiksi nuo Medusa-pöydät ovat sellaisia, ettei siihen voi hirveästi painoa laittaa päälle. Se ei onnistu ennen kuin tämä ympäristön tuhoaminen loppuu. Pikkuhiljaa ystävystyttiin, ja ruvettiin tekemään projektejakin yhdessä. KAIKKI eläimet pienimmistä hyönteisistä lähtien ovat Pyyköselle ja Steinthórsdóttirille tärkeitä. ASENNEILMAPIIRIIN ei Pyykösen ja Steinthórsdóttirin mukaan ole Suomessa odotettavissa radikaalia muutosta niin kauan kuin ekokatastrofilla ei ole kouriintuntuvia vaikutuksia täkäläisen mattimeikäläisen arkeen. Monella taiteilijalla työ on vähän yksinäistä, kun vasta yleisö ja kriitikot antavat sen arvion. Ainakaan Pekka Pyykösen ja Rannveig Steinthórsdóttirin kohdalla näin ei ole käynyt. Meillä oli pienet lapset, joten asuinpaikan valintaan vaikutti se, mistä saisi edullista tonttimaata mahdollisimman lähellä kouluja. – Keskustelemme ideoista ja autamme toisiamme. Ajatus ympäristön ja kaikenlaisten elämänmuotojen kunnioittamisesta on vahvasti läsnä myös perheen arjessa ja asumisessa. Kotiutuminen varsinaissuomalaiseen pikkukuntaan ei ollut aina helppoa, mutta ehdottomat etunsakin syrjässä asumisessa on. Rannveig Steinthórsdóttirin tekemä vanhan Islantilaisen maatalon pienoismalli on sisältä täysin kalustettu. VUONNA 1995 Islannin taideakatemiasta kuvanveistäjäksi valmistunut Steinthórsdóttir käyttää puupalasia muun muassa nukkekodeissaan. KYSE EI ole siitä, että ihmisten tulisi luopua välttämättömästä, vaan ennemminkin siitä, että he haastaisivat itsensä luopumaan turhasta. Myös nukkekotien kohdalla voidaan pohtia, onko kyseessä käyttövai taide-esine. Ihmisten taipumus hamstrata alennusmyynneistä tavaraa jo valmiiksi vaatteita pursuaviin kaappeihinsa on ekologisesti kestämätöntä. Olen odotellut, että koska tulisi susi ja karhu, mutta ei ole näkynyt, Pyykönen jatkaa. Yhteistyö on jatkunut siitä lähtien. Kesämökin ja paatin voi vuokratakin, Steinthórsdóttir vinkkaa. TIE Taivassaloon on kulkenut useammankin mutkan kautta. Ihmiset eivät joko osaa lukea, tai sitten vähät välittävät. TODELLISUUDESSA ympäristöteot eivät edellytä hulluutta tai radikaalia elämäntaparemonttia. – Pyrimme käyttämään kierrätysmateriaaleja ja häiritsemään ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän, Pyykönen kertoo
Ja sitä, jos jotakin ihminen selvitäkseen tarvitsee. “Vaikka laskettelupaikan moni on halunnut aina Uuteenkaupunkiin, niin sitä ei ole saatu tehtyä mihinkään paikkaan U:kissa, mutta hiihtolatuja on sitäkin enemmän ja tosi hyviä”, arvioi Lasamäen tulevaisuutta kirjoituksessaan Kaisa Laitinen. Pienessä yhteisössä tällainen “koko kylä kasvattaa” -ajatus vielä toimisi ja antaisi nuorillekin turvalliset puitteet kasvaa, Kaupinsalo toivoo. Tavoitimme muutaman aineen kirjoittajan kommentoimaan yli 30:n vuoden takaista tekstiään. KAHVILAN pöydässä vanhaa ainekirjoitustaan lukevaa Kristiina Kaupinsaloa naurattaa. USKOISIN, että viimeinen toive aiheuttaa vielä näin yli 50:n vuoden jälkeenkin paikallisten yhdistysten aktiiveissa pientä huvittuneisuutta. Päivi Sappinen “Rannasta kuuluu tuut. Toivottavasti ainakin vielä nykyistäkin yhteisöllisempänä, hän mainitsee. 12-vuotias Tommi Högmander on arvellut Uuttakaupunkia johdettavan keskustietokoneelta, joka jakaa ihmiset syntymästään lähtien kasteihin. – Halusin pienestä saakka poliisiksi, aloitin jopa karaten sitä silmällä pitäen. YLEINEN tunnelma 32:n vuoden takaisissa ainekirjoituksissa on toiveikas, useissa jopa lennokas. Kauppias Karkimo visioi pikkukaupunkiin sekä lentokenttää että moottoriurheilukeskusta, eivätkä ekonomi Toukoniityn korkealentoiset ajatukset kasinosta, alkoholin alhaisesta verotuksesta ja naisille suunnatuista lukuisista ehostuslaitoksista kalpene niiden rinnalla juurikaan. AINEKIRJOITUKSESSA näkyy myös 11-vuotiaan Kristiinan silloinen ammatillinen haave. Kaikki ihmiset tietävät heti, mistä ääni kuuluu, sehän on Silja Line, joka irtautuu juuri satamasta. Uusia, eri lajeille sopivia tiloja toivottiin rakennettavaksi vuoteen 2000 mennessä, mutta ehkä kaikkein useimmin kirjoituksissa toistui toive Lasamäkeen nousevasta laskettelukeskuksesta. LASTEN ja nuorten sydäntä lähellä olevista harrastusja vapaa-ajanviettopaikoista oli ymmärrettävästi kirjoitettu runsaasti. Uudestakaupungista on teksteissä visioitu milloin Suomen pääkaupunkia, milloin tietotekniikan keskusta, jättimäistä teollisuuskaupunkia tai rannikon suurinta satamakaupunkia. VUONNA 1988 Uudessakaupungissa elettiin tilastojen mukaan nousukauden korkeinta piikkiä ja asukaslukukin oli huippulukemissa: uusikaupunkilaisiksi on kirjattu tuona vuonna jopa 18 463 asukasta. NYKYISIN kuraattorina työskentelevälle Kaupinsalolle lapsuuden visiot kuulostavat toki mahtipontisilta, mutta myös toiveikkailta. JOS TUON ajan ideat tuntuvatkin nykypäivänä ennen kaikkea suuruudenhulluilta, ei niistä ainakaan toiveikkuutta puutu. Ei tuo haave kovin kauas kuitenkaan jäänyt, nykyisessä työssäni on tietyllä tavalla paljonkin samoja elementtejä kuin poliisin ammatissa, Kaupinsalo tuumii. Mahtipontisten ehdotusten taustalla saattaa vilkkaan mielikuvituksen lisäksi olla myös sen aikakauden elämäntilanne. Kemiran piipuista tupruttelevista saastepilvistä lapset olivat huolissaan useissa aineissa ja autotehdas oli kirjoitusten perusteella pikkukaupungin lippulaiva ja käyntikortti maailmalle. Harmi, etteivät kaupungin päättäjät ole tajunneet tarttua näihin kaikkiin hulppeisiin ideoihin, hän virnistää. Koulukuvassa 11-vuotias Kristiina. 38 TULEVAISUUDEN visioita vuodelta 1988 Päivi Sappinen Robotteja, laskettelurinteitä, suuria ostoskeskuksia ja metrotunneleita. Saman ikäinen Jani Heikkinen on puolestaan visioinut, että vuonna 2000 “kauhea robottitietotekniikka ja muu tietokoneilla pelailu” on yleistä. Kirjoituksista löytyi yllättävän paljon toteutuneita ennustuksia ja vielä pitkänkin ajan jälkeen kirjoittajilleen tuttuja ajatuksia. Pakkahuoneesta on tullut iso ravintola, jonka nimi on Rantakievari.” Muun muassa näin oli ennustanut kotiseutunsa tulevaisuutta 11-vuotias Kristiina Hiljander vuoden 1988 kirjoituskilpailussa. Muiden muassa näitä asioita vuoden 1988 lapset visioivat aikanaan tulevaisuuden Uuteenkaupunkiin 100-vuotiaan KirjaVakan kunniaksi järjestetyssä kirjoituskilpailussa. – Nyt, kun itse teen töitä nuorten kanssa, soisin ihan kaikille tällaisen ajatuksen paremmasta tulevaisuudesta. NEITI Helmi Aallon, kauppias Mikko Karkimon, ekonomi Arvi Toukoniityn ja rouva Brita Lehtisen visiot tulevaisuuden kotiseudustaan eivät kalpene yhtään lasten parikymmentä vuotta myöhemmin kirjoittamista ennustuksista, päinvastoin. “Autotehdas on laajentunut kolminkertaiseksi ja telakka on palannut uuteen uskoon, Kemirakin on jo Suomen suurimpia yrityksiä”, uumoili kuudesluokkalainen Jussi Helminen omassa aineessaan. MYÖS teknologian huimia harppauksia on aavisteltu lasten teksteissä jo vuonna 1988. Sen tämä käsittämätön kuluva vuosi 2020 on viimeistään osoittanut. Monen kohdalla tuleva näyttäytyy hyvin näköalattomana, hän sanoo. MILLAISENA Kristiina Kaupinsalo sitten näkee kotiseutunsa tulevaisuudessa. – En muista tätä kilpailua yhtään, mutta kyllä meikäläisen mielikuvitus on ollut silloin jo varmasti tällainen. KRISTIINA KAUPINSA LON KOTIALBU MI P aikalliset lapset ja nuoret saivat 80-luvulla tehtäväkseen kiikaroida tulevaisuuden Uuteenkaupunkiin. Väestönkasvua, pilvenpiirtäjiä, lentäviä autoja ja saasteiden peittämiä metsiä ja meriä. MUHKEASTA ainekirjoitusten pinosta erottui selkeästi muutama aihepiiri yli muiden. Rouva Brita Lehtinen on puolestaan, mahdollisesti turhautuneena, toivonut kaupunkiin tarpeeksi paljon ihmisiä, jotta samat henkilöt eivät istuisi jokaisen yhdistyksen johtokunnassa. Kasvanut poliisiasema, uudet putkat ja ratsupoliisit ovat ansainneet aineesta aivan oman kappaleensa. Sähköveturi puuskuttaa raiteilla. Kunnianhimoiset 60-lukulaiset Jos lasten ja nuorten vuonna 1988 tulevaisuuden kotikaupungistaan kirjoittamat ajatukset tuntuivatkin ajoittain mahtipontisuudessaan huvittavilta, osattiin sitä haihattelun taito jo aiemminkin. Vaatekauppoja vuoden 2000 Uudessakaupungissa olisi hänen mukaansa 10. Päivi Sappinen Kauppakeskus, metro ja paljon poliiseja KOMMENTTI Kuraattorina työskentelevä Kristiina Kaupinsalo haaveili lapsena poliisin ammatista. – Tämä ajatus tulee varmasti paljolti työni kautta, mutta toivoisin, että pieni askel otettaisiin taaksepäin siinä, että huolehdittaisiin yhdessä lapsista ja nuorista, uskallettaisiin puuttua toilailuihin ja saataisiin heidät tuntemaan entistä vahvemmin, että heistä välitetään. VIIDESLUOKKALAINEN Kristiina visioi myös torille kauppakeskusta, Kaupunginlahdelle nostosiltaa, “jotta isommatkin purkit mahtuvat sen alitse” ja metrokeskusta linja-autoaseman paikalle. Se taisi lopulta kaatua, kun minulle puhkesi astma. Sattumalta juttua työstäessäni eteeni osui Anna-lehden numero 1960-luvulta (23.10.1968), joka esittelee “Näkemys tämäkin” -palstallaan neljän uusikaupunkilaisen näkemykset vuoden 2000 Uudestakaupungista. NEITI Helmi Aalto on arvioinut kaupungin väkiluvun ylittävän 40 000 rajan vuonna 2000
HÄN USKOO, että parinkymmenen vuoden kuluttua Uusikaupunki on edelleen rauhallinen pikkukaupunki, jonka lippulaivana Valmet Automotive porskuttaa. – Minulla on Uuttakaupunkia kohtaan aika ristiriitaiset fiilikset. Käytiin perheen kanssa Lapissa ja osallistuin Himokselle järjestetyille laskettelureissuille. Mopolla ajon ikärajaksi tulee 14 vuotta, ajokortin saa ajaa 17-vuotiaana. – Osa näistä on toteutunutkin tai toteutumassa nyt, kuten uusi koulu. – On tänne parit liikennevalot tuon jälkeen rakennettu ja ajokortteja ajetaan erityisluvilla nykyään aika paljonkin. Jäähallia ei toki ole kokonaan rakennettu uusiksi, mutta sielläkin on uudet putkitukset ja joustokaukalot. Autot toimivat valokennolla ja vedellä. KUTOSLUOKKALAINEN Veli-Pekka on myös ennustanut kaupunkiin runsaasti uutta rakennuskantaa, kuten uuden vesitornin, jäähallin, Pohitullin ala-asteen, rautatieaseman, urheilukentän ja leipomoita sekä laskettelurinteet. 12-VUOTIAAN Veli-Pekka Jokimutkan ajatuksenjuoksu on tallentunut paperille napakoina, kauniilla käsialalla kirjoitettuina virkkeinä. 11-vuotias Mikko tuumi, että “koulussa lapset ovat tottelemattomia ja määräilevät opettajaa. – Aihe on varmaan silloin ollut jotenkin pinnalla, mutta edelleen olen sitä mieltä, että luontoa pitää suojella. Koulusta lintsaa n o i n v i i s i k y m mentä oppilasta joka päivä.” Siivosen suupielet kaartuvat huvittuneeseen hymyyn hänen silmäillessään vanhaa kirjoitustaan. Autotehtaallakin työt ovat automatisoituneet paljonkin. “Oli se aika rauhallista ennen kuin tästä tuli pääkaupunki, ja oppilaat ja nuoretkin oli tottelevaisia. – Luulen, että a u t o t e h d a s o n alansa tulevaisuuden huippu sähköautoissa ja akkuteollisuudessa. Aika hyvin pitäneet paikkansa nämä ennustukset, Jokimutka huomaa. AINEESSAAN Mikko Siivonen on pohtinut teollisuuden saasteiden pilaavan kauniit puut ja metsiköt. Siivonen tunnistaa kirjoituksesta itsensä. Sen myötä kantaväestö muuttuu, koska osaamista tulee enemmän myös ulkomailta. Kuritonta nuorisoa ja pujottelukeskus Päivi Sappinen Kuudesluokkalaisen Mikko Siivosen aineessa ennustetaan paitsi ilmaston saastuminen myös nuorten voimakkaaseen kapinaan nousu. Lapsena innokkaasti lasketelleena hän ennakoi aineessaan myös Lasamäen kasvavan tulevaisuudessa huippuluokan pujottelukeskukseksi. – Laskettelu oli silloin lähellä sydäntä. – Olen edelleen samaa mieltä, nykyisin Raumalla asuva Siivonen sanoo. 39 Robotiikkaa ja uusia rakennuksia Päivi Sappinen – Ihan meikäläistä tämä kyllä kuvaa, kun on näin lyhyt ja ytimekäs. Peruspalvelut täällä on varmasti edelleen, Pekka Jokimutka arvelee. Palveluihin ja liikenneyhteyksiin kannattaisi edelleen panostaa, jotta tästä ei ihan pelkkää eläkeläisten paratiisia tule. Tuntuu, että pienen kaupungin kilpailuvaltit on vähän hukattu. MIKKO SIIVOS EN KOTIAL BUMI PEKKA JOKIMUTKAN KOTIALBUMI 11-vuotias Mikko Siivonen arveli lasten nousevan kapinaan. Ihan yhtä positiivinen en taida ennusteessa enää olla kuin 11-vuotiaana, Siivonen myöntää.. Siellä pukuhuoneissa sitä tuli maailmaa parannettua, Siivonen muistelee. Ja meillä oli hyvä opettaja, Viran Maija, jolla oli selkeästi kuri ja järjestys. Nyt tämä tuntuu tosin kääntyneen vähän päälaelleen, ja ne, jotka elävät merestä, metsistä ja viljelystä, ovatkin pahiksia. – Vähän niin kuin näkisi itsensä näissä nuorisokuvauksissa, hän myöntää, mutta vakavoituu sitten. Se oli kaikille päivänselvää. Näen tämän edelleen paikkana, jolla olisi ollut mahdollisuuksia enempäänkin. Muuten vietinkin aikaa Pohitullissa koripallon parissa. “Saab-Valmetissa on tehtaan puolella robotteja enimmäkseen ja työntekijät tekevät helpompia töitä. Kyllä se vanha Uusikaupunki oli paras kaupunki”, hän päätti aineensa. Ruokalassa pelataan ruokasotaa ja heitellään tuoleja. Jos sääntöjä rikkoi, seurasi rangaistus. Hän on arvellut Kemiran laajentuvan merkittävästi ja myrkkyrekkojen jyräävän halki öisen kaupungin. Asukasluvun hän arvioi kasvavan tuhannella. Olen aina ollut kova puimaan asioita, mutta mikään runoilija en ole koskaan ollut. Pahoihin risteyksiin tulee liikennevalot”, ennusti Jokimutka 12-vuotiaana. – En koe, että me olisimme olleet pahoja, vaikka ilkikurisia olimmekin. Pekka Jokimutka ennusti kaupunkiin uutta rakennuskantaa 12-vuotiaana. Monin paikoin nuoren miehen ounastelut ovat myös tulleet tavalla tai toisella todeksi – jos eivät aivan vuoteen 2000 mennessä, niin ainakin nykyhetkeen tultaessa. KIRJOITUKSENSA lopussa kutosluokkalainen Mikko ennusti, että Uudestakaupungista tulee ajan saatossa Suomen pääkaupunki. Muihin lähialueen halleihin verrattuna meillä on oikeasti tosi hyvä jäähalli isoine koppeineen, katsomoineen ja kahviloineen, kiekkomiehenä tunnettu Jokimutka sanoo. Jos maanviljelijän pääoma on luonnosta kiinni, ei se sitä itse pilaa, Siivonen summaa ajatuksiaan. Aika hauskaa, että tällainen on säilynyt, tuumaa Pekka Jokimutka omaa kutosluokan ainekirjoitustaan lukiessaan
Lehtosella alkava kausi on pääsarjassa jo kolmas, Nikulalle toinen. SEN tietävät myös 17-vuotiaat Aamos Nikula ja Tommi Lehtonen. 40 Uusikaupunkilaisen koripallon uudet johtotähdet Päivi Sappinen Pohitullissa on vielä rauhallista. Täälläkin on nykyään lukion urheilukurssilla aamutreenejä, joten sekin oli plussaa, Nikula selvittää. ISÄ-NIKULALTA ei treeneissä omalle pojalle helpotuksia heru, pikemminkin päinvastoin. Se kasvattaa, Nikula sanoo. T ommi Lehtonen ja Aamos Nikula tuovat kaivattua piristystä paitsi haimiehistöön myös koko perinteikkäälle koripallokaupungill e. – Nämä jätkät osoittavat jokaisissa treeneissä, että heidän paikkansa on täällä. Molemmat tekivät liigadebyyttinsä vain 15-vuotiaina. Koripallokerhosta saakka kaksikkoa valmentanut Nikula tietää suojattiensa vahvuudet ja heikkoudet ja uskoo nuorten miesten olevan kasvavaan vastuuseen valmiita. VAIKKA Lehtonen ja Nikula kolkuttelevat täysi-ikäisyyden portteja vasta ensi vuonna, kokemusta liigapeleistä on ehtinyt kertyä molemmille. Molemmat ovat erittäin kilpailuhenkisiä ja periksiantamattomia, aivan sama, onko vastassa Trey Zeigler vai Marttisen Miikka, pojat eivät tule kentälle nöyristelemään. Taitoa, rohkeutta ja raameja on tullut iän ja kokemuksen myötä lisää ja peliminuutteja on kaikella todennäköisyydellä luvassa aiempaa enemmän. KASVAVA rooli liigamiehistössä houkutteli hänet kuitenkin takaisin kotiseudulle, ja opinnot hän suorittaa loppuun Uudenkaupungin lukiossa. Joukkueen päävalmentaja Jarno Nikula lupaa kotikaupungin omille pojille alkavan kauden mittelöissä runsaasti vastuuta. Harjoitteluun epävarmuus ei kuitenkaan voi vaikuttaa – joukkueen pitää olla iskuvalmiina kauden alkaessa oli paikalla sitten yleisöä tai ei. Myös epäonnistumisia kuuluu tulla ja kokeneemmat kaverit tekevät nuorista välillä lattialiinaa. Lehtonen sai jo viime kaudella kevättä kohti kasvavaa vastuuta edustusmiehistössä viimeistellen keskiarvoikseen 2,5 pistettä, 0,7 levypalloa ja 0,4 syöttöä peliä kohden. Nikula suoritti puolestaan viime lukuvuonna lukio-opintoja Nokialla, urheilupainotteisella luokalla ja pelasi BC Nokian paidassa alle 17-vuotiaiden SM-sarjaa ollen pistetilaston kolmonen. Nuorten pelaajien kasvua yli kymmenen vuotta ohjanneena ja seuranneena hän tietää, mihin he pystyvät. Muutamissa edustusjoukkueen treeneissäkin kävin kauden aikana, mutta nyt, kun täällä oli mahdollisuus päästä osaksi liigamiehistöä, niin halusin palata. Haastatteluhetkellä Korihaiden sarja-avaukseen on aikaa runsas viikko, eikä kukaan osaa vielä varmaksi sanoa, pelataanko alkukauden pelit koronatilanteen jälleen kiihtyessä puolityhjille katsomoille vai jopa kokonaan ilman yleisöä. – Nokialla oli ihan mukavaa, kun pääsi keskittymään korikseen lukion ohella. Kolmikon välillä on 17-vuotiailla Tommi Lehtosella (vas) ja Aamos Nikulalla on alkavalla kaudella näytönpaikka
Pelaajat tehdään jossain ihan muualla kuin täällä salissa, hän linjaa. SEURAN intressinä olisi saada omia kasvatteja edustusmiehistöön useamminkin, mutta Kutilan mukaan myös realiteetit on ymmärrettävä. – Toistoja. Haaveissa molemmilla nuorilla urheilijoilla siintää jonain päivänä suuren maailman pelikentät. Koripalloyhteisöltä on tullut selkeää viestiä siitä, että pelejä on kiinnostavampaa seurata, kun kentällä ovat melkein kuin omat pojat, ja onhan se ihan selvääkin, hän sanoo. HAIKAPTEENI Miikka Marttinen kehuu Lehtosen ja Nikulan ennakkoluulottomia otteita ja kypsyyttä. – Myös joukkueen kiinnostavuuden kannalta näen omien junnujen menestymisen tärkeänä. – Kannattaa myös katsoa korista, seurata, mitä maailmalla tapahtuu. VILMA SAPPINEN ”Joka vuosi ei ole mahdollista saada omista junnuista pelaajaa.” ”Onhan ne nyt kovia jätkiä.”. Harjoituspeleissä Nikula osoitti Pohitullin yleisölle kehittyneensä sekä voimassa että ketteryydessä. Viime kaudella hän sai jo vähitellen lisävastuuta ja lunasti onnistumisten myötä paikkansa joukkueessa. Jossain vaiheessa eteen tulee väistämättä kuitenkin jatko-opintojen miettiminen. Tosi paljon vaan toistoja, linjaa Nikula. PIENESSÄ kaupungissa omien seurakasvattien nousu liigamiehistöön on merkittävä asia koko lajin elinvoimaisuudenkin kannalta. Uskon, että näiden poikien rahkeet riittävät pitkälle, Jarno Nikula sanoo. Eikä vain siksi, että omat junnut on kiva päästää kentälle, vaan koska he ovat oikeasti hyödyksi joukkueelle. Tommi Lehtonen myöntää, että joinain päivinä harjoituksiin lähteminen voi pitkän koulupäivän ja kotitehtävien päälle painaessa tuntua raskaalta. Nämä kaksi ovat tällä tasolla ensisijaisesti oman motivaationsa ansiosta. Täällä joukkueharjoitusten määrä on moneen muuhun paikkaan verraten pieni, joten oma tahto on kehittymisen ehdoton edellytys. – Kyllä minä myönnän, että Tommille ja Aamokselle tulee annettua välillä aika kovaakin kritiikkiä, ja he myös tietävät sen. POIKKEUKSELLISTA on, että jo valmiiksi pienestä ikäluokasta nousee pelaaja pääsarjatasolle asti, saati sitten kaksi. Vanhimmissa juniorijoukkueissa pelaajia saattaa olla vain muutama yhtä ikäluokkaa kohti. 41 Tommi Lehtoselle alkava kausi on Korihaiden edustusjoukkueessa jo kolmas. Mutta rakkaus lajiin antaa virtaa. UU-Korihait ry:n puheenjohtaja Johanna Kutila uskoo, että junioriurheilijoiden menestys näyttää positiivista esimerkkiä lajin nuoremmille harrastajille. Mitä enemmän vuosia ja kokemusta tulee lisää, sitä nopeammin heidän tulee tehtyä kentällä niitä oikeita ratkaisuja. Treenaamisen pitää lähteä itsestä ja sydämestä, kukaan ei voi pakottaa harjoittelemaan. Sitä ennen vahvistetaan perustoja kuitenkin vielä Pohitullin palloiluhallin vaalealla parketilla. Mutta tietysti, jos näyttää ettei siitä tulisikaan mitään, niin sitten on parempi keskittyä opiskelemaan, Lehtonen miettii. Sekä Tommi Lehtonen että Aamos Nikula toivovat pystyvänsä yhdistämään opiskelut ja koripallon mahdollisimman saumattomasti. JARNO Nikula toivoo, että kaksikko pysyisi haipaidassa ainakin muutaman vuoden ajan, luomassa perustaa sekä omalle tulevaisuudelleen että vahvistamassa seuran elinvoimaisuutta. – Koriskerhossa oli ehkä vähän enemmän, mutta sarjoihin kun lähdettiin, niin pienellä porukalla mentiin. Kolmatta kauttaan haipaidassa aloitteleva Marttinen on seurannut nuorten pelaajien kasvua ja kehitystä aitiopaikalta. – Koris on se pohja, joka näyttää suuntaa. Nikula muistelee, että alkaessaan valmentaa vuonna 2003 syntyneiden poikien joukkuetta, pelaajia oli kaikkiaan seitsemän. luottamuksellinen suhde, jossa asiat sanotaan suoraan. – Onhan ne nyt kovia jätkiä, eivätkä todellakaan tule treeneihin hattu kourassa tai anteeksi pyydellen, niin kuin joskus itse teki, kun meni ensimmäisiin miesten harkkoihin, hän virnistää. – Tommihan on ihan liigatasollakin todella hyvä heittäjä ja Aamos taas puolustuksessa aggressiivinen ja nopea väkkärä. Vuoden Nokialla pelannut Aamos Nikula (valkoisissa) palasi Korihaiden edustusjoukkueeseen täksi kaudeksi. – Kun on tietty väestöpohja ja pienet ikäluokat, joka vuosi ei ole mahdollista saada omista junnuista pelaajaa, edes sitä yhtä, hän harmittelee. MILLAISIA terveisiä heillä sitten on edustusmiehistöön nousemisesta haaveileville nuoremmille junioreille. JA tahtoa uusikaupunkilaisen koripallon uusilla johtotähdillä riittää. KAPTEENI uskoo, että tulevalla kaudella kaksikko nähdään kentällä tositoimissa usein. – Poharin salissa kouluasiat aina lopulta unohtuu ja sitten jaksaa taas. Mutta, kun tätä hommaa rakastaa, niin kyllä sitä sitten tekee mielellään, Lehtonen kiteyttää. Mokiakin pitää tulla, eihän muuten koskaan mitään opi, Marttinen juttelee. Pientä asiaan kuuluvaa naljailua lukuun ottamatta joukkuekaverit kohtelevat junnuja vertaisinaan. Se opettaa paljon, vinkkaa Lehtonen. Nuoret pelaajat ovat sopeutuneet liigajoukkueeseen mielestään hyvin
HALLIA ON Westerholmin mukaan päivitetty kiitettävästi sääntöjen mukaisesti, mutta esimerkiksi hallin minimikorkeus ei riitä. Nykyisin urheilijoiden ja katsojien välinen koskemattomuus tulisi Westerholmin mukaan varmistaa. Uusikaupunkilaissyntyinen Tom Westerholm on nähnyt läheltä paikallista koripalloa valmentajana, ja nykyisessä virassaan Koripalloliiton kilpailujohtajana hän osaa arvioida koko lajin tulevaisuutta Suomessa. Hän muistuttaa, että hallin valmistuessa koripallokenttä oli eri kokoinen. – Peli nopeutuu koko ajan ja pelaajista tulee fyysisempiä, Westerholm uskoo. kautta. Westerholm muistuttaa, että Korisliiga ja Susijengi ovat kaksi eri tuotetta. – Toimintaympäristö on merestä johtuen vain 180 astetta eikä 360, kuten esimerkiksi kahden edellisvuoden mestarilla Kauhajoen Karhu Basketilla, Westerholm vertaa. Otteluissa kävi keskimäärin 418 katsojaa. Vaikka mukana on vielä muutamia pikkukaupunkeja, ovat vahvimmat liigajoukkueet entistä useammin maakuntakeskuksista. Uudenkaupungin Urheilijat, nykyiseltä viralliselta nimeltään UU-Korihait, pelaa maan pääsarjassa jo 37. Katsomotilat penkkeineen sekä turvallisuusratkaisuineen eivät täytä enää ottelutapahtuman kriteereitä. eKorisliiga on varmasti totta jo lähitulevaisuudessa, Tom Westerholm uskoo. Liigakoripallon säilymiseen paikkakunnalla voi jokainen vaikuttaa. – Korisliigan yleisökeskiarvo nousi vuoden 2013 Koparin kisojen jälkeen 757 katsojasta 941 katsojaan vuoteen 2017 mennessä. Myyntija ravintolatilat sekä saniteettitilat eivät vastaa riittävyydeltään eikä olosuhteilta sitä, millä tavalla seura voi asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla palvella. Sitä kautta saamme lajiin kiinni sellaisia, jotka eivät ehkä ole niin kiinnostuneita perinteisestä koripallosta. AMMATTIPELAAJIEN ja -valmentajien lisäksi joukkueissa tarvitaan lihasja lääkintähuollon ammattilaisia sekä taustaorganisaatiota. Seurojen budjetit ovat kasvaneet, mikä asettaa haasteita pienille paikkakunnille. Sen jälkeen on ollut pari viime kautta lievää laskua ja nyt olemme noin 900 katsojan keskiarvossa, Westerholm kertoo. ”eKorisliiga on totta jo lähitulevaisuudessa” Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm heittää pallon uusikaupunkilaisille. – Siinä, missä Susijengi pelaa Hartwall Areenan kirkkaissa valoissa, loistavissa olosuhteissa, yli 12 000 katsojan edessä, pelataan Korisliigaa pääosin edelleen 1960–70-luvuilla rakennetuissa liikuntasaleissa, joissa fasiliteetit eivät millään muotoa mahdollista samanlaista kokemusta, mitä maajoukkue tarjoaa. Nykypäivän katsojalle ei enää riitä pelkkä ottelu, makkara ja kahvi. – Hallissa tulee olla mahdollisuus oheismyyntiin, VIP-asiakkaiden palveluun sekä yleisön yleiseen ja turvalliseen viihtymiseen ja asiakaskokemukseen, Westerholm sanoo. Myös pelikentän koon kasvattamisesta on puhuttu, mutta Tom Westerholm ei usko, että siinä tapahtuu nopeita muutoksia. Risto-Matti Kärki Miesten Korisliiga on Suomen kolmanneksi kiinnostavin urheilusarja Sponsor Insightin vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan. Saman tutkimuksen mukaan koripallo on vasta kymmenenneksi kiinnostavin laji 18–29-vuotiaiden väestöryhmässä. Peli nopeutuu koko ajan Risto-Matti Kärki Koripallossa on vuosien saatossa tehty paljon sääntömuutoksia, eikä niiltä vältytä jatkossakaan. Korihaiden otteluissa eturivissä istuvat ovat tottuneet siihen, että pelissä pitää olla hereillä tai osumaa tulee pallosta tai pelaajasta. ”Uusikaupunkilaiset voivat omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, että liigakoripallo jatkuu kaupungissa myös tulevaisuudessa.” VILLE VUORINEN/KORIPALLOLIITTO Tom Westerholmin mielestä Pohitulli ei riitä enää liigatasolle. Uudenkaupungin sijainti meren äärellä ei ole tässä kohdassa eduksi. Menestysvuosina katsojia on luonnollisesti enemmän, mutta katsojakato ei johdu pelkästään heikommasta menestyksestä. KORIHAIDEN katsojakeskiarvo oli viime kaudella sarjan heikoin. Samassa ikäryhmässä eurheilu on erittäin suosittua. Monen muun lajin tavoin pelaajien taso nousee jatkuvasti. Yksi asia säilyy, ilman kannattajia joukkue ei menesty. Lisenssiharrastajien määrä on noussut viimeisen viiden vuoden aikana 15 000:sta yli 20 000:een. Westerholm sanoo suoraan, että Korihaiden kotipyhättö, Pohitullin palloiluhalli, on aikansa elänyt. Edellä ovat vain jääkiekon Liiga ja jalkapallon Veikkausliiga. – Selvitämme mahdollisuuksia omaan ebasket -toimintaan. Miesten maajoukkueen eli Susijengin menestyksen ansiosta Suomessa nousi koripallobuumi viime vuosikymmenellä. – Korin korkeutta tuskin nostetaan, mutta kolmen pisteen viivan etäisyys tulee varmasti kasvamaan myös kansainvälisessä koripallossa NBA:n viitoittamaa tietä. 42 ”Liigakoripallon säilymiseen pystyy vaikuttamaan” Risto-Matti Kärki Uusikaupunki on kuulunut Suomen koripallokartalle tiukasti yli neljän vuosikymmenen ajan. – Tuolloin kenttä oli 24x12 metriä, kun se nykypäivänä on 28x15 metriä ja siihen päälle vaaditaan kahden metrin suoja-alueet eli kokonaistarve on 32x19 metriä. Liigakoripallon säilymiseen pystyy itse vaikuttamaan. Seura tarvitsee kaiken tuen niin yleisöltä kuin yrityksiltä. – Pohitulli ei täytä enää vaateita, jota liigatason ammattiurheilujoukkue vaatii. – Toivottavasti uusi SiHy (sivistysja hyvinvointi) -keskus saadaan rakennettua, sillä Korihait ja Uusikaupunki ansaitsevat sellaiset puitteet, jossa liigatason koripalloa voidaan pelata ja toiminnan kehittymiselle saadaan asiaan kuuluvat puitteet, hän toivoo. Suosio on näkynyt myös miesten Korisliigassa. Pituudessa tilatarve on 40 vuodessa kasvanut 33 ja leveydessä peräti 58 prosenttia. Junat ja Saabit kaupungista lähtivät ilman, että niihin pystyi vaikuttamaan. – Uusikaupunkilaiset voivat omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, että liigakoripallo jatkuu kaupungissa myös tulevaisuudessa. 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Korihaiden keskiarvot pyörivät 900– 1000 katsojan välillä, ylittäen välillä tuhannen katsojan rajan
Siksi, että sanomalehteen luotetaan enemmän kun yhteenkään toiseen tiedotusvälineeseen. 53,40 Norm. Miksi juuri sanomalehti. 9.30–15.00) Tilaa verkossa: tilaajapalvelija.fi/tutustu 31 90 18 90 2 kk määräaikainen paperija digilehden tilaus + uudenkaupunginsanomat.fi 3 kk määräaikainen digilehden tilaus + uudenkaupunginsanomat.fi Norm. Asioista voidaan kertoa sanomalehdessä tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Päivän tarjoukset ja virikkeet tavoittavat lukijan tuoreeltaan. 31,50 Levikkialueen ulkopuolelle meneviin paperilehden tilauksiin saattaa tulla erillinen kuljetuslisä. Sanomalehti palvelee yhtä hyvin neuvokasta kauppiasta kuin järkevää kuluttajaa. TILAA JUHLAVUODEN LUETTAVAA! Sanomalehti tästä elämästä ”Sanomalehteä tarvitaan, kun kyseessä ovat perheen päivittäiset ostokset, vaatteiden hankinta, asunnon osto tai vapaa-ajan vietto. Sinut järkevän kuluttajan.” Poimittu vuoden 1977 Uudenkaupungin Sanomista. 43 Tilaa soittamalla: 02 770 2626 (ark
Monet ovat säilyneet käytössä vuosien ajan, mutta käytetäänkö niitä tulevaisuudessakin. ENTÄ MIKÄ oli uusikaupunkilaisittain se ”Siperia”. Niistä ovat esimerkkejä alussa mainitut ”Pikis” ja ”Emmis”. Paikallisempia ovat sitten vaikkapa ”työpis” (työväentalo) ja ”seuris” (seurakuntakeskus). Entä silloin, kun mennään ”Makitsulle”. Kauppis on käytössä vaikkapa myös Helsingissä, mutta siellä se tarkoittaa kauppakorkeakoulua. ”Hakitsu” tarkoittaa puhekielessä Hakamatsää ja ”Makitsu” makean veden allasta, erityisesti sen suosittua uimapaikkaa. Molemmat ovat jo siirtyneet historiaan. 44 Hakitsu, Makitsu, Pa kkis ja Pikis Matti Jussila Missä ollaan, kun ollaan ”Hakitsussa”. UUDESSAKAUPUNGISSA käytetyistä lempinimistä osa on sellaisia, jotka tunnetaan myös muualla, osa on puolestaan ihan aitoja uusikaupunkilaisia. Kuva: Ville Juuti Monilla paikoilla on Uudessakaupungissa lempinimi. – Isossa suomen kieliopissa kerrotaan, että is-johdin on lainautunut ruotsista. Makitsu eli Makean veden allas on muodostunut siten, että lahdet nimeltään Velhovesi ja Ruotsinvesi erotettiin merestä patoamalla. Sieltä löytyvät esimerkiksi amis, bestis, hyvis, koris, lentis ja pahis. Se on hävinnyt maisemista koulun ympäristön parantamisen myötä jo kauan sitten. ”HAKITSU” JA ”MAKITSU” ovat puolestaan puhtaasti paikallisia paikannimiä. Koulumaailmasta löytyi myös täkäläinen ”Auschwitz”. ”Emmikseksi” kutsuttu baari Alisenkadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa sijainneella Kahvila Eilalla oli useita lempinimiä: ”Kulmis”, ”Köysibaari” ja ”Narubaari”. Allas toimii koko Uudenkaupungin Veden alueen raakavesilähteenä. Sitä on käytetty slangisanoissa sekä paikkojen ja instituutioiden slanginimityksissä, hän kertoo. Allas valmistui 1965. Yleensä nuo epäviralliset nimet ovat sävyltään myönteisiä tai ainakin neutraaleja, mutta toisinaan sävy saattaa olla myös kielteinen. Pikis oli viralliselta nimeltään Pika-Pala ja se sijaitsi silloisen Sokoksen yhteydessä ravintola Kirstan naapurissa. Sairaalan hoitajien asuntola tunnettiin puolestaan ”Kanalana” tai ”Kyöpelinä”. Tällaisia sanoja on hänen mukaansa päätynyt arkisina myös Kielitoimiston sanakirjaan. Kovin kauniita eivät ole myöskään Uudenkaupungin sairaalan, entisen Vakka-Suomen piirimielisairaalan, kutsumanimet ”Pöpilä” ja ”Pöllölä”. Entä ”Emmis”. Eiköhän niin ole paikallisen ”Siperian” ja ”Auschwitzin” kohdalla. Kaupunginlahdesta ei tullut ehdotuksesta huolimatta Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kuninkaanlahtea, mutta kansan suussa sitä kutsuttiin varsinkin aiemmin ”P-lahdeksi” ja vähän hienommin ruotsalaisittain ”Skeidavikiksi”. Tällä vähemmän mairittelevalla nimellä kutsuttiin aikanaan vanhan kansakoulukorttelin kivikoulua. Lyseon lempinimi oli puolestaan ”lyska”. Sillä nimellä koululaiset kutsuivat aikanaan Uudenkaupungin yhteislyseon länsipuolella ollutta kivikkoista aluetta. Hakametsää kutsuttiin myös lempinimellä ”Hakis”. ”Pakkis” on monille varmasti tuttu, mutta mikä oli ”Pikis”. ENITEN lempinimiä näyttää syntyneen paikallisille baareille, kahviloille ja ravintoloille. NIMISTÖNHUOLTAJA Elina Wihuri Kotimaisten kielten keskuksesta kertoo, että tällaisia ispäätteisiä ilmauksia esiintyy sanastossa ja nimistössä ja niitä on käytetty puhekielessä jo pitkään. Uudenkaupungin monilla paikoilla on virallisen nimen lisäksi myös lempinimi tai kutsumanimi, jota monet – erityisesti entiset ja nykyiset nuoret – käyttivät tai käyttävät puhekielessä. Noita yleisesti käytössä olevia ovat esimerkiksi ”amis” (ammattikoulu) ja ”kauppis” (kauppaopisto)
Sen teetti kotiseutuyhdistys Kaupunkim poja ja tekijöinä olivat tunnetut kotiseutumiehet Emil Kavela, Hjalmar Lehtinen, Edvin Luotonen, Eino Salminen ja Oskar Sandbäck. 45 Hakitsu, Makitsu, Pa kkis ja Pikis sijaitsi puolestaan osoitteessa Liljalaaksonkatu 10 eli ns. UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEO. Nimi ”Tuokilan talo” on säilynyt puhekielessä kuitenkin vahvasti. ”Intsku putsku” oli puolestaan lempinimeltään torilla pitkään kauniissa puurakennuksessa toiminut ns. ”TUOKILAN TALO” ja ”Kemiran penkka” ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia kutsumanimiä. Lisää paikkojen nimilistaan ovat muun muassa seuraavat: Ketunkalliota kutsuttiin ”Ketariksi”, Laivanrakentajantie on ”Laivis” ja Myllymäen jyrkkää louhoskohtaa kutsuttiin ”Kuolemankallioksi” tai ”Kuolemanmäeksi”. ”Emmis” on joskus liitetty myös ”Paholaisen kolmioon”, jonka toiset kaksi kärkeä muodostivat ravintola Vaso ja Ylisenkadun Alko. Paikalla toimi erinimisiä baareja vuosikymmenien ajan ja ”Emmis” oli sen lempinimi, ainakin yhtenä vuotena tosin virallinenkin nimi. KAUPOILLAKIN on luonnollisesti ollut kutsumanimiä. Alisenkadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa sijainneella Kahvila Eilalla oli useita lempinimiä: ”Kulmis”, ”Köysibaari” ja ”Narubaari”. Se ”Alagrilli” oli Kalarannan grilli, joka toimi jo puretussa Kalarannan rautatieasemarakennuksessa. KAHVILA EILA sijaitsi Alisellakadulla Liljalaaksonkadun kulmassa. Kalarannan asemarakennuksessa toiminut grilli tunnettiin ”Alagrillinä” ja myöhemmin siinä sijainnut pubi ”Häppärinä”. He ovat kaikki jo poistuneet keskuudestamme, mutta heidän työnsä tuloksena monet paikannimet ovat säilyneet tiedossa. Takavasemmalla näkyy Kaupunginlahti sekä keskusta. Tietoja tähän kirjoitukseen on saatu Vakka-opiston Uudenkaupungin perinnepiiriltä, Uudenkaupungin museon johtajalta Mari Jalavalta ja Ari Niittyluodolta. Siinä toimi myöhemmin myös Happy Days -niminen pubi, jota kutsuttiin ”Häppäriksi”. Autotehtaan varhaisiin vuosiin liittyy muuten Alisenkadun puutalossa sijainnut poikamiesasuntola, joka sai lempinimen ”AA-kerho”. Sokosta on sanottu ”Sokkariksi”, mutta myös ”Kenguru-Marketiksi”. Toinen kutsumanimi tuli talon seinään köydellä kirjoitetusta Baari-sanasta: ”Narubaari” tai ”Köysibaari”. ”Sokkari” ja ”Renska” eivät ole mitenkään paikallisia nimiä, vaan ne ovat käytössä yleisesti muuallakin. VANHATTEM paikanimetten kart tehtiin Uudessakaupungissa vuonna 1964. Vastaavasti penger Hangon saareen kantaa edelleen nimeä ”Kemiran penkka”. Näin siitä huolimatta, että se tehtiin silloin, kun Rikkihappo sijoittui saareen ja siitä huolimatta, että tehtaan nimi on nyt Yara. ”Uginaksi”, ”Uginabyksi” ja jopa ”Ugandaksi” nuoremmat ovat nimittäin kotikaupunkiaan kutsuneet. Myös Ravintoloilla on luonnollisesti ollut kutsumanimiä. invalidikioski eli paikallisten sotainvalidien ylläpitämä kioski. Syynä oli mitä ilmeisimmin runsas alkoholinkäyttö ja muutenkin reipas meno. R-Kioski on ”Ärkkäri” ja TB ”Teppari”. Sellaisia ovat esimerkiksi ”Odotuksen mäki”, Kylpylaitos ”Betesda”, ”Hurunkivi”, ”Provastiniitt”, ”Raspinkalli”, ”Heostori”, ”Grunellinmäki”, ”Varkkantanhuv” ja ”Sepämummu verej”. Kasvin Talon Liljalaaksonkadun puoleisessa osassa toimi pitkään kahviloita. Parhaiten tunnettiin ainakin nuorison keskuudessa ”Emmis”. Melko tuoreen lempinimen on saanut Makasiiniravintola 1617: ”Numerobaari”. Melkoinen määrä niistä on sellaisia, joiden sijainnista suurin osa nykyisistä kaupunkilaisista ei taida kovin paljon tietää. Olisikohan nyt aika tehdä ”Uginabyn Uudemman ajan paikannimien kartta”. Viikaistenkadun ja Pohjoistullikadun kulmassa sijaitsi aikanaan lyseolaisten suosima kauppa, jota nimitettiin ”Alakaupaksi” ja siellä myytyjä pitkiä viinereitä ”Ylipitkiksi”. Kasvin talossa, jossa nykyisin toimii kierrätyskeskus. Ilmeisesti siitä kahvila sai lempinimen ”Kulmis”. Asuntolana Levysepänkadun varrella toiminutta kerrostaloa kutsuttiin puolestaan ”Minkkitarhaksi”. Nuppumäen grilliä torilla kutsuttiin ”Nuppariksi”, ”Nupparin nakkariksi” ja myös ”Ylägrilliksi”. Sen jälkeen se siirtyi Tuokilan omistukseen ja nyt se on ollut jo pitkään Markelan omistuksessa. Moni uusikaupunkilainen puhuu edelleen ”Saabista”, kun tarkoittaa autotehdasta. Alinenkatu 5:ssä sijaitseva komea puutalo oli alunperin Södermannin talo, sitten Suojeluskuntatalo ja Kauppaseuran talo. Vastaavasti moni uusikaupunkilainen puhuu edelleen ”Saabista”, kun tarkoittaa autotehdasta. Aquarius tunnettiin ainakin takavuosina yleisesti ”Aku Ankkana”, Lännentie ”Länkkärinä” tai ”Länskärinä” ja Kaivohuone ”Kaivarina”. Itäpoiju on ”Itis” ja Renlund oli ”Renska”. Entisen Kirstan alakerrassa toimiva Bar M’Uki tunnetaan puolestaan – epäilemättä sijaintinsa vuoksi – ”Monttuna”. Hakitsu eli Hakametsä oli yksi muuttopaineeseen vastaukseksi rakennetuista lähiöistä
46 Seurakunta murroksessa
Mikä on tilanne tulevaisuudessa, riittävätkö seurakunnan varat kaikkien kuuden kirkon ylläpitoon. On selvää, että meillä on seurakunnan kokoluokkaan suhteutettuna mittava määrä kirkkorakennuksia. . Markkula myöntää, että kiinteistökysymys on herkkä asia, koska kotikirkot koetaan tärkeiksi. En voi avata tätä asiaa vielä enempää, Markkula lisää. Neljä prosenttia teki vapaaehtoistyötä vähintään kerran kuukaudessa ja yhdeksän prosenttia tätäkin harvemmin. Seurakuntamme nuorisotyössä on hyvä imu ja fiilis, Markkula tiivistää. Lapsille ja nuorille tarjottavan toiminnan näkee tärkeänä 80 prosenttia. Pääkaupunkiseutu maallistuu nopeimmin Suomessa ja ateismi on kasvussa, Pesonen kiteyttää. . Esimerkiksi vuonna 2017 evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi 17 000 jäsentä. Nuoriin on edelleenkin mahdollista luoda yhteys, koska monet jäävät isoskoulutukseen rippikoulun jälkeen. Osa-alue kaipaa tulevaisuudessa paljon lisähuomiota, koska seurakunta voi parhaimmillaan tarjota hyvin tärkeän kanavan kaupunkiin kotoutumisessa, Markkula sanoo. Voisivatko eri uskontotaustoista tulevat maahanmuuttajat auttaa seurakunnan jäsenmäärän kasvattamisessa. Yhteiskunnan päätöksentekoasemissa olevat 30–40-vuotiaat ovat melko välinpitämättömiä uskontoa kohtaan. – Se on mielenkiintoinen haaste erityisesti sekularisaation eli maallistumisen osalta. – Vanhempien ikäpolvien ja nousevien nuorten sukupolvien välissä on iso kuilu. Seurakuntien on siis osattava luoda sellaisia yhteisöjä, joihin voi liittyä ilman, että ”kysellään jäsentodistuksia tai taivaspasseja pääsyvaatimuksena”. Nuorten sitouttaminen seurakuntaan on Markkulan mukaan ylipäätänsä valtakunnallinen ongelma. – Vaikka meitä olisi jatkossa määrällisesti vähemmän, meidän vaikuttavuutemme seurakuntana voi kuitenkin olla nykyistä suurempi. – Se on suuri ja mielenkiintoinen murros, joka edellyttää työntekijöiden kouluttamista ja valmentamista. Suomalaisista 68,6 prosentilla on evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys. – Eikä kyse ole vain siitä, ettei luterilainen ehtoollisteologia tahdo taipua kovin helposti kotona vastaanotettuun ehtoolliseen. – Yksilöt saavat tärkeän asian, esimerkiksi asunnottomuuden tai ruokakassitoiminnan, sydämelleen ja lähtevät huolehtimaan avuntarvitsijoista. Esimerkiksi vuoden 2011 valtakunnallisten tilastojen mukaan kirkon vapaaehtoistyötä teki 13 prosenttia suomalaisista. – Halutaan, että kirkko on, vaikka he eivät siellä kävisikään. Voidaan arvioida, että korkeintaan joka viides vanhemmista näkee mielekkääksi opettaa esimerkiksi iltarukousta lapselleen. Uskontojen kohtaamisia Väestöennusteiden mukaan Uudenkaupungin asukasluku laskee. Kiinteistöistä on jo jonkin verran luovuttu ja paikallisella seurakunnalla on sillä rintamalla aika radikaalejakin ajatuksia, mutta ei välttämättä kirkkorakennuksiin liittyen. Vapaaehtoistyön merkitys Samassa kirkon tulevaisuuskomitean mietinnössä todetaan, että seurakunnan työntekijät ovat tulevaisuudessa nykyistä enemmän seurakuntalaisten rekrytoijina erilaisiin tehtäviin. – Järjestämme nyt jo maahanmuuttajille tarkoitettuja Goodwill cafe -tapaamisia Uudessakaupungissa. Se on meidän alueellamme vahvuus, samoin se, että iso osa ikäluokista käy rippikoulun. FAKTA Seurakuntien jäsenmäärä muuttuu . Kirkolla kustannuspaineita Kirkkohallitus tilasi keväällä 2017 konsulttiyhtiö Perlacon Oy:ltä seurakuntien tilasta kertovan kustannuspainelaskelman. Sen mukaan kirkko ja seurakunta avaavat jatkossa ovensa kaikille ja kaikkiin suuntiin. Viime vuonna Uudenkaupungin seurakunta sai 35 uutta jäsentä. . Tosin hän lisää, että verkon kautta lähetetyt jumalanpalvelukset eivät kokonaan korvaa paikan päällä koettuja tilaisuuksia. – Meillä on paljon kiinteistöjä, mutta jää arvioitavaksi, mitä niille tapahtuu, jos taloudellinen pohja heikkenee. Kuinka kohtaamme muiden uskontojen edustajat ja miten tuomme heille esiin omaa uskoamme. Sen mukaan kirkko ei ehkä kosketa useimpien ihmisten arkea, mutta monet heistä – ehkä tietämättäänkin – haluavat, että yhteiskunnassa on jotakin pyhää. Siitä syntyvä voi lähteä moninkertaistumaan ja näinhän se oli ihan aikojen alussa jo Jeesuksen ja hänen 12 kaverinsa kanssa. En ole varma siitä, onko kiintiömenettely paras ratkaisu, Markkula pohtii. Kirkon tutkimuskeskuksen mietinnössä nostetaan esiin myös englantilaisen uskontoa tutkineen sosiologin Grace Daviesin ajatus sijaisuskonnollisuudesta. Markkulan mukaan murroskohdat voivat synnyttää jotakin uutta ja hedelmällistä. – Siinäpä on tuhannen taalan kysymys. – Islaminuskoisten määrä on kasvussa Suomessa, mutta kristinuskolla on vankka asema yhä esimerkiksi maaseudulla. Uudessakaupungissa tilanne ei tosin ole ihan niin paha. – Iso osa perheistä käy täällä seurakunnan perhekerhoissa. Siinä ikäluokassa uskonnottomuus on poikkeuksellisen korkeaa Suomessa. Siinä todetaan, että kirkko tarvitsee merkittäviä uudistuksia voidakseen vastata tulevaisuuden haasteisiin. Selvitämme Uudessakaupungissa parhaillaan kiinteän virtuaalikirkkojärjestelmän teknisiä vaihtoehtoja ja toivomme pääsevämme hyvinkin pian liikkeelle, Markkula kuvailee. Se olisi mahdollista, jos onnistuisimme vahvistamaan kristittyjen identiteettiä ja sitoutumista seurakuntaan, Markkula sanoo. Uudessakaupungissa on seurakuntien yhdistymisen jälkeen kuusi kirkkoa ja neljä kappeliseurakuntaa. Nyt jo joka kolmas kaupunkiin syntyvä lapsi on maahanmuuttajataustainen. – Tulevaisuuden arvioinnissa on kiehtovaa pohtia sitä, mikä on oma vaikutuksemme siihen. Seurakuntaan voisi tulla tutustumaan ja oleilemaan ja samalla voisi ajautua mukaan syvemmälle johdattavaan toimintaan. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan esimerkiksi kirkon avustustyö on monille tärkeä syy kuulua kirkkoon. Markkula toteaa, että terveessä seurakuntakulttuurissa palkalliset työntekijät auttavat seurakuntalaisia tunnistamaan omat lahjansa. – Niin kauan kuin ihmiset ovat olleet hyvää hyvyyttään kirkon jäseniä ja maksaneet kirkollisveroja, ei meidän ole tarvinnut muuttaa toimintatapaamme. . – Kirkkojen pelkkä ylläpitäminen ei kuitenkaan ole älyttömän kallista, vaan enemmän maksavat suuremmat korjausinvestoinnit ja henkilöstömenot. Nuorten rooli kaipaisi syvempää keskustelua. – Tärkein ja uskottavin viesti on se, miten yksilöinä ja yhteisöinä elämme todeksi kristityn elämäntapaa. Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesosen mukaan perinteisten uskonnollisten yhteisöjen merkitys ihmisten elämää ohjaavina tekijöinä on heikentynyt. – Suomessa tilannetta voisi kuvata niin, että jos jäsenyys kirkossa oli ennen vanhaan oletusarvo ja usein ulkopuolelta annettu kulttuurinen valinta, niin nyt se on nuoremmissa ikäluokissa yhä enemmän tietoinen yksilön valinta. Pitkällä tähtäimellä se on vain yksi maallistumisen ja kirkosta vieraantumisen välivaihe, Davies pohtii. Suurin eroamisen syy on se, ettei henkilö usko enää Jumalaan. Kyse ei ole vain sanallisesta viestinnästä. Käännettynä ajatus on se, että moni haluaa kuulua yhteisöön, ennen kuin voi muodostaa kantansa varsinaiseen asiaan. Se, miten lähimmäisenrakkauden ydinsanoma osataan välittää, vaikuttaa olennaisesti seurakuntien tulevaisuuteen. – Perheelliset naiset ovat perinteisesti olleet uskonnollisen perinteen siirtämisen ydinjoukkoa. . . On ikävää, jos kiinteistöihin menevät kulut alkavat olla liian suuri osa seurakunnan kokonaistaloutta. Meidän seurakunnassamme tällaisia pieniä auttavia yhteisöjä voisi olla vaikka kuinka paljon. . Näkyvän maailman lisäksi avaamme myös taivaan ovia, Markkula kuvailee. Kirkolle luodaan parhaillaan uutta strategiaa nelivuotiskertomuksen avulla. . . Uskon siihen, mitä englanninkielisessä maailmassa on kuvattu ilmaisulla ”belonging before believing”. Seurakunnan tulevaisuus 10–20 vuoden päästä lähtee keskeisesti omasta tahtotilastamme. 47 Katja Kaartinen Minkälainen on Uudenkaupungin seurakunta 10 tai 20 vuoden päästä. Uudenkaupungin seurakunnassa on noin 11 400 jäsentä. – Tarkoitus on miettiä seurakunnan rakennusten fyysisiä ovia ja seurakuntalaisten asenteiden ovia. . Murroksen rinnalla on tietysti tärkeää muistaa se, että seurakunta on kutsuttu palvelemaan tarvitsevia ja haavoitettuja. Vielä 2015 paikalliseen seurakuntaan kuului 12 500 jäsentä. . . . Vastaus on kiinni paljolti seurakuntalaisista, koska tulevaisuus riippuu siitä, minkälaisen seurakuntalaiset haluavat siitä rakentaa. Olisi siis odotettavissa, että myös seurakunnan jäsenmäärä laskee. Laskelma ei ole julkinen, mutta samana vuonna kirkolliskokouksen talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen totesi, että laskelmien mukaan kirkollisverotulot pysyisivät nykyisellä tasollaan vuoteen 2025 asti, sen jälkeen suunta muuttuisi jyrkemmin alaspäin. Pesosen mukaan uskonnot monimuotoistuvat ja institutionaalisen uskonnollisuuden merkitys laskee. – Kirkkoherrana toivon, että seurakuntamme on tulevaisuudessa nykyistä useammalle henkilökohtaisesti merkittävä. Koronan takia Uudessakaupungissakin otettiin nopeasti askelia kohti verkkolähetyksiä, kun jumalanpalveluksia ja muita tapahtumia lähetettiin netissä. – On ilmeistä, että kriisin myötä netin kautta välitetyt jumalanpalvelukset tulevat osaksi entistä useampien seurakuntien normaalia arkea. – Silloin, kun näin on, olemme eri uskontojen välisessä kohtaamisessa. Hyväksi ja mielekkääksi koetussa jumalanpalveluksessa on kuitenkin kyse yhteisestä kokemuksesta lauluineen, rukouksineen ja yhdessä murrettuine leipineen, Markkula pohtii. . Ja tietysti mukana kuvassa on Jumala, joka voi aina yllättää yli ja ohi meidän ihmisten tekemien tulevaisuusskenaarioiden, Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkula toteaa. Riittävätkö varat kirkkoihin. Niiden kautta voi syntyä jotakin hyvin suurta. Mietinnössä ehdotetaan, että seurakuntien luottamusmieshallinnon rakennetta kevennettäisiin ja nuorille tulisi eri portaisiin kiintiöpaikat sekä läsnäoloja puheoikeus. Kaikilla ei ole voimavaroja lähteä palvelemaan muita, Markkula lisää. Tosin kukaan ei vielä tiedä, mitä se voisi olla, Markkula muotoilee. Markkulan mukaan on mahdollista, että auttamisen halun ympärille voisi muodostua seurakunnan sateenvarjon alle monia pieniä yhteisöjä. Kirkon teettämän laskelman mukaan 2030-luvun puolivälin jälkeen enää vain noin puolet suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, tämä siis siinä tapauksessa, että eroamistahti jatkuu nykyisenlaisena. ”Kirkossa on tarve kehittää milleniaalien sukupolvelle jotakin uutta.”. Voimme kehittää seurakunnan toimintaa tavoittavampaan ja vuorovaikutteisempaan suuntaan. . – Keskitymme yksilöihin ja pienempiin yhteisöihin. Siinä tutkittiin, mitä tapahtuu, jos nykyinen jäsenmäärän lasku jatkuu. Uskon, että tämä merkittävyyden kokemus on isosti kiinni suhteesta seurakunnan ydinsanomaan, Markkula lisää. Vain viidennes alle 40-vuotiaista naisista kokee uskonnollisuuden elämässään merkittäväksi. Uskonnottomuus ja ateismi Nuorten aikuisten ikäluokissa uskonnottomuus ja ateismi ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin aiemmissa ikäpolvissa. Nuoret naiset haasteena Erityisiä haasteita kirkolla on alle 40-vuotiaiden naisten tavoittamisessa. Yksilön valinta Vaikka seurakuntien jäsenmäärät ovat laskussa, niin kirkon historia on täynnä esimerkkejä murroskohdista. . Markkula ehdottaa, että seurakunta voisi tarjota heille esimerkiksi valmennusta kristillisen vanhemmuuden tueksi. Miten kutsumme tutustumaan meihin, Markkula pohtii. . Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa seurakunnassa entisestään. Kirkkoherrana Markkula näkee, että seurakunnan tulisi tulevaisuudessakin keskittyä kirkon ydinsanomaan ja sen pohjalta kumpuavaan yhteisöön. . – Yleisellä tasolla kirkon ja paikallisseurakuntien hallinnon keventäminen on suotavaa. Kirkossa onkin tarve kehittää milleniaalien sukupolvelle jotakin uutta. Työntekijät valtuuttavat ja valmentavat vapaaehtoisia toteuttamaan kutsuaan yhdessä muiden kanssa. Vuosittain kirkosta eroaa noin 50 000 jäsentä. Seurakunnassa on jo rakennettu eri kulttuurien ja kielialueiden välisiä kohtaamispaikkoja. He lopulta muuttivat koko maailman, Markkula muistuttaa. . Kirkon tulevaisuuskomitea julkaisi vuonna 2016 mietinnön, jossa pohditaan kirkkojen ja seurakuntien tulevia vuosikymmeniä. Kirkkoon saa tulla, mutta jatkossa sekä työntekijät että seurakuntalaiset kulkevat aiempaa enemmän ulospäin. Verkko ja yhteisöt Ennen keväällä alkanutta koronakriisiä vain pieni osa evankelis-luterilaisista seurakunnista lähetti säännöllisesti jumalanpalveluksia internetissä. . Moni kokee myös esimerkiksi kirkon kannat seksuaalivähemmistöjä kohtaan vieraiksi. Yli 85 prosenttia kirkon jäsenistä näkee esimerkiksi vammaisten ja vanhusten auttamisen tärkeänä tai melko tärkeänä syynä kuulua kirkkoon. Me olemme toitottaneet jatkuvasti yhteisöllisyyden käsitettä ja sen kaipuuta, mutta Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan yksilöllisyyden tarve on nousussa.
040 163 4737 Aurahovi – Koti tuen ja palveluiden äärellä www.aurahovi.fi info@aurahovi.fi Levysepänkatu 15 23500 Uusikaupunki • Valmistuu Ketunkalliolle joulukuussa • Uusia ja esteettömiä vuokra-asuntoja • Yhteisiä tiloja ja tekemistä, ystäviä • Tukea ja apua arkeen tarpeiden mukaan • Kuntoilutilat ja saunaosasto • Hyvää kotimaista ruokaa. 7-17, la 8-14 www. vahterus.com OLETKO HARKINNUT KODINVAIHTOA. Ota meihin yhteyttä Jyrki Liikkanen, 050 386 3237 jyrki.liikkanen@spkoti.fi Sp-Koti Oy | Eloisa Koti LKV Oy Masku-Mynämäki-LaitilaUusikaupunki Miia Elo, yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KiAT, MyAT 044 342 6022 miia.elo@spkoti.fi LKV, LVV, osakas, ITS-TEK, FMA Huolto Rengas LAIHO P. 48 Vahterus onnittelee 130-vuotiasta paikallislehteä. euromaster.fi 1000 nastaa X-ICE NORTH 4 X-ICE SNOW Turvallista liikkuvuutta pohjoiseen talveen TESTIVOITTAJA Autotehtaankatu 9, U:ki AURAHOVIN SENIORIKOTI VALMISTUU UUTEENKAUPUNKIIN ASUNNOT OVAT NYT HAETTAVISSA! VARAA OMA HENKILÖKOHTAINEN ESITTELYAIKASI: Evamaria Ståhlberg, Aurahovi P. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark