3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti J Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 1/2015 Mädättämön mahassa Tuhkista timanttisia tuotteita Kiertotietä kiertotalouteen
”Aloite varmasti tarvitsee hiomista, mutta poisvetäminen ei ollut oikea signaali”, Suomen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi tammikuussa pidetyssä Sitran Kiertotalous Suomessa -tapahtumassa. Lehden teemat ovat rakennusja purkujäte, puu, kuidut ja tekstiilit, ylijäämämaat ja pilaantuneet maat, cleantech-vienti, jätelogistiikka, keräys, käsittely ja mekaaninen erottelu. ISSN 0787-0663, 26. Jotakin oli kuitenkin ehtinyt tapahtua paketin heinäkuisen julkaisemisen ja joulukuisen hylkäämisen välillä, sillä uuden komission kovaa päätöstä hylätä kaikki ja aloittaa alusta ei ole mukisematta nielty. Ennennäkemätön tapahtuma moninkertaisti suomalaisen kiertotalouskeskustelun. Euroopan komissio puolestaan vannoo tekevänsä tämän vuoden aikana uuden kiertotalouspaketin. Jähmeä Suomi lämpeni ennätysnopeasti kiertotalouspaketin vaatimuksille. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Saman paketin, jonka epärealistisia tavoitteita, epäselviä laskentatapoja ja eriskummallisia määrittelyjä jäsenmaat olivat kauhistelleet. L Elina Saarinen Päätoimittaja. Kiertotietä kiertotalouteen EU koukkasi sivutielle. Sitran tammikuussa organisoima kiertotaloustapahtuma todisti tämän. Siitä pitäisi varapuheenjohtaja Frans Timmermansin mukaan tulla ”entistäkin kunnianhimoisempi”. Heinäkuun heräämisen ja joulukuun kylmän suihkun välisenä aikana jäsenmaissa ehdittiin nimittäin sisäistää kiertotalousajattelun radikaalein merkitys: kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä. Koko Eurooppa sanoo olevansa matkalla kohti kiertotaloutta, vaikka tarkemmat koordinaatit sen sijainnista tai sinne johtavista teistä eivät ole vielä päivittyneet navigaattoriin. Tällä kertaa päämäärä on tärkeämpi kuin matka. Olemme alkaneet ymmärtää, että kiertotaloudessa on myös suomalaisen bisneksen näytön paikka ja kasvun mahdollisuus. Nykymenolla maapallomme varat eivät riitä, eikä EU pärjää tuontiraaka-aineiden varassa. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Roger Bagge, Suomen Pakkausyhdistys ry, Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu ry/ Suomen NP-kierrätys Oy, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Antaa tulla vaan, on ajan henki. ”Jäsenmailla on edelleen intoa edistää realistisia ja kunnianhimoisia kiertotaloustavoitteita. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Tapahtuma kokosi Kaapelitehtaalle yli kuusisataa yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja kansanedustajaa. Suomi painaa kaasua. Seuraava Uusiouutiset numero 2 ilmestyy 5.3.2015. Kiertotalouden toimia puuhataan myös tulevaan hallitusohjelmaan. Uusiouutiset 1 /2015 3 pääkirjoitus 30.1.2015 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Paula Eskola, Pirita Eskola, Tom Niemi, Maria Palo, Tiina Toivonen ja Hilkka Vähänen. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen JLY:n järjestämien Jätehuollon energiapäivien osanottajat pääsivät ihmettelemään HSY:n pian valmistuvan mädättämön suuria reaktoreita sisältäpäin. Tulemme edellyttämään komissiolta työtä näiden eteen”, ministeri jatkoi. Euroopan uusi komissio heivasi joulukuussa menemään edellisen kartan, vanhan komission kiertotalouspaketin direktiiviuudistuksineen ja tiukkoine kierrätystavoitteineen. Moni julisti olevansa ”kiertotaloususkossa”
Vientibisnestä maapallon polttavien ongelmien ratkaisemisesta Uudistettu jäteluokitus tekisi joistain tuhkista vaarallista jätettä Paikallisia ratkaisuja biojätteelle Työnsä taitajia: Jussi Valtonen Pohjakuonaa katukiviin ja kenttäpohjiin Arvokkaat metallit talteen lentotuhkista Tuhkista timanttisia innovaatioita Mänty muovipusseiksi Banderollista vaikka huonekasviksi Mädättämö pian valmis Viljelijät kelpuuttavat biojätelannoitetta Ruotsissa Lannan fosfori riittää pitkälle Nokkosista vaatteiksi Nimityksiä FISS – Teolliset symbioosit -toimintamalli lähtemässä hyvin liikkeelle Kiertolainen Mediakortti Elina Saarinen. 16. 25. Suomalaisyhtiöt kuten UPM, Kemira, Rudus, YIT, Kemppi, Martela ja RePack toimivat jo kiertotalouden ajureina, s. VTT Pääkirjoitus Kymmeniä miljoonia kiertotalouden kokonaisuuteen Ajankohtaista Kuinka käy kiertotalouspaketin. 4 Uusiouutiset 1/2015 SISÄLTÖ 1/2015 3 6 8 12 14 16 18 19 20 21 23 24 25 26 28 29 30 32 33 34 35 Tämän numeron osateemat: tuhkat ja kuonat, jätteen energiakäyttö, biojäte ja bioenergia, kaatopaikat, romuautot, vaarallinen jäte ja teolliset symbioosit. 14 Emil Fagerström ja muut Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat suunnittelivat uusiotuotteita, s. S. Tuleeko joistain tuhkista vaarallista jätettä
Uusiouutiset 1 /2015 5
Reichelin esittämässä Eurostatin tilastossa Suomi polttaa eniten jätettä EU-maista.. Suomi jätti lokakuussa Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoimana ”Kohti kiertotaloutta” -hankekokonaisuuden hakemuksen Life IP:n jäteosioon. Valmisteluvaiheessa on valittu viisi esimerkkialuetta kiertotaloudelle: Satakunta, Varsinais-Suomi, Pohjois-Karjala, EteläKarjala sekä Keski-Suomi. 6 Uusiouutiset 1/2015 Ajankohtaista L ELINA SAARINEN Kymmeniä miljoonia kiertotalouden kokonaisuuteen EU:n uusi rahoitusinstrumentti on avaamassa Suomeen valtavan, yli 25 miljoonan euron rahoituskanavan kiertotaloushankkeille ja -pilottilaitoksille. Hanke-esitys läpäisi EU:n ensimmäisen seulan joulun kynnyksellä. ”Suomessa jätehuoltoon ja materiaalitehokkuuteen on tehTreatment of total waste excluding major mineral waste M SYKEn seminaarissa videoyhteydellä kiertotalouden esteistä puhunut Euroopan ympäristövirasto EEA:n Almut Reichel totesi, ettei Suomen kierrätysaste ole noussut odotetusti. Haettu budjetti on yli 25 miljoonaa euroa, josta EU:lta tulisi yli 15 miljoonaa. Jos hakemus hyväksytään, hanke käynnistyisi lokakuussa 2015 ja kestäisi seitsemän vuotta, aina vuoteen 2022 saakka. Hankkeessa voidaan rakentaa vaikkapa maa-ainesten tai uusiomateriaalien alueellisia kierrätyspuistoja. Demohankkeet voivat liittyä esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen jalostamiseen tuotteiksi, resurssitehokkaaseen rakentamiseen, ruokahävikin minimointiin tai kuluttajien neuvontapalveluihin. Lopullinen hankesuunnitelma jätetään huhtikuussa. Kokonaisote Hankkeen erityistavoite on saada aikaan systeemitason muutoksia suomalaiseen jätehuoltoon ja saada ote kiertotalouden kokonaisuudesta. EU:n uusi rahoitusinstrumentti Life Integrated Programme eli Life IP edistää tärkeitä ympäristötavoitteita ja kiertotaloutta aivan uudessa mittakaavassa. ”On tarkoitus, että yli puolet tästä rahasta menee juuri käytännön tekemisen rahoittamiseen, aluetasolle ja paikallisiin demonstraatiohankkeisiin”, sanoi SYKEn Jyri Seppälä SYKEn järjestämässä Kohti kiertotaloutta -seminaarissa Helsingissä joulukuussa
L Ekokemsopimukselle Salon kaupunginvaltuuston sinetti Salon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin ja Ekokem Oy:n sopimuksen kaukolämmön toimittamisesta. Uusiouutiset 1 /2015 7 ty paljon hankkeita, mutta irrallisesti. Sopimus merkitsee, että Ekokem voi edetä suunnitelmissaan rakentaa uusi jätevoimala Salon Korvenmäkeen käsittelemään osan lounaisen Suomen hankintarenkaan yhdyskuntajätteistä. Life IP:n tavoitteena on koota kaikki tekeminen, mikä Suomessa liittyy tähän aihealueeseen, luoda eri hankkeiden välille tiedonvaihtoa ja muodostaa kokonaisnäkemys”, Seppälä linjaa. ”Ja niitä on tulossa vieläkin enemmän”, Seppälä lisää. Life IP:n Suomen Kohti kiertotaloutta -hanke • Haettu budjetti: 25,8 miljoonaa euroa, josta EU:lta 60 % • Koordinoija: SYKE, mukana myös YM, TEM, Sitra, Tekes ja Motiva • Aluetasolla omat demonstraatiohankkeet, joilla omat vetäjät ja alueelliset yhteistyöelimet (maakuntaliitto, ELY, kunnalliset ja yksityiset jätehuoltoyritykset) ja yritykset, tutkimustahot, viranomaiset jne. Asiasta kertoi ensimmäisenä Salon Seudun Sanomat. Suomen valtakunnalliset ja alueelliset jätesuunnitelmat ovat jääneet ilmaan, koska kukaan ei ole koordinoinut, että tavoitteet toteutuisivat. Kukaan ei ole katsonut kokonaisuutta. Salon kaupungin ja Ekokemin sopimuksen mukaan lämmön toimitus alkaa syyskuuhun 2020 mennessä. L M Suomen ympäristökeskuksen kiertotalousseminaarissa puhunut Jyri Seppälä kertoi, että uusi Life IP-hanke tähtää kokonaiskuvan luomiseen Suomen monista kierrätysja kiertotaloushankkeista. Salon nykyinen sopimus Vapon kanssa päättyy samaan aikaan. L Elina Saarinen. Valtuuston päätös syntyi äänin 34–15. SYKE on jo löytänyt Suomesta vähintään 34 miljoonan euron edestä muita aihepiiriin liittyviä hankkeita seitsemälle seuraavalle vuodelle
Ympäristöteknologian viennin suurimpana haasteena, kulttuurierojen lisäksi, on rahoituksen saaminen isojen laitosten vientiprojekteihin. Aiemmin kaupungin jätevedet ja lietteet johdettiin paikalliseen Dianchijärveen, jonka tila on heikentynyt merkittävästi. ”Kiinan markkinoille pääseminen edellytti todella pitkäjänteistä työtä, mutta toisaalta ympäristöteknologian alalla markkina-alueen potentiaali on huomattava. ”Toimitettu projekti on Envor Protech Oy:lle merkittävä päänavaus Kiinan markkinoille. Yhdyskuntalietteet käsitellään biokaasulaitoksessa Envor Protech:in kehittämällä HLAD-teknologialla. Laitoksen kapasiteetti on 182 500 tonnia mekaanisesti kuivattua lietettä vuodessa. Onnistunut Kunmingin projekti on loistava referenssi”, Mäki jatkaa. Envor Protech Oy on vuonna 2002 perustettu Jyväskylässä, Kiteellä, Forssassa ja Vantaalla toimiva prosessi-, ympäristöja yhdyskuntatekniikan insinööritoimisto, joka on erikoistunut mm. Yhtiön HLAD-teknologiaan perustuvia biokaasulaitoksia on toimitettu aikaisemmin mm. Biokaasulaitos on Envor Protechille tärkeä referenssi.. L M Kunmingissä on yli kuusi miljoonaa asukasta. Kiristyvät jätteidenkäsittelyvaatimukset näkyvät kysynnän kasvussa globaalisti. Toteutetussa biokaasulaitoksessa käsitellään alueen kahdeksan suurimman jätevedenpuhdistamon lietteet keskitetysti. Se auttaa pk-yrityksiä aloittamaan vastuullisuusja ympäristötyön. Prosessoitu liete kuivataan, hygienisoidaan ja siitä valEnvor Envor Protech toimitti biokaasulaitoksen Kiinaan mistetaan säkitettyä lannoitetta hyödynnettäväksi maanviljelyksessä. Tuotetulla biokaasulla korvataan energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita. 8 Uusiouutiset 1/2015 Ajankohtaista L ELINA SAARINEN Ekokompassi auttaa yrityksiä Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on kehittänyt pääkaupunkiseudun ja Hyvinkään alueiden pkyritysten tarpeisiin sopivan työkalun, Ekokompassin. www.ekokompassi.fi L Envor Protech Oy on toimittanut yhdyskuntalietteiden käsittelyyn biokaasulaitoksen Kunmingin kaupungille Yunnanin maakuntaan eteläiseen Kiinaan. Envor Protech Oy:n toimitus sisälsi laitoksen kokonaissuunnittelun, SIAja prosessilaitteiden toimituksen ja asennuksen sekä laitoksen käyttöönoton ja henkilökunnan koulutuksen. Kiinan lisäksi Envorin biokaasulaitososaamisen viennistä on neuvottelut käynnissä myös useisiin muihinkin maihin. ”Vientirahoitus välttämätön” Laitoshanketta on vauhdittanut Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES Oy:n tuki sekä se, että Kunming on Jyväskylän ystävyyskaupunki. St1 Biofuels Oy:lle Hämeenlinnaan, Envor Biotech Oy:lle Forssaan, Kymen Bioenergia Oy:lle Kouvolaan, Rayongin kaupunkiin Thaimaaseen sekä Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tilaajan vastuulla oli aluetekniikka ja rakennustyöt. Määrä on suuruusluokaltaan noin kaksinkertainen verrattuna Suomen pääkaupunkiseudulla syntyvään yhdyskuntalietemäärään. Tässä projektissa rahoitusta ovat olleet järjestämässä Suomen Ulkoministeriö ja Finnvera Oyj. Neuvottelemme parhaillaan vastaavien laitosten toimituksista muualle Kiinaan”, kertoo toimitusjohtaja Tero Mäki. ”Toimiva vientirahoitus on tällaisille suurille laitostoimituksille välttämätön, jotta kansainvälisessä kilpailussa pärjätään jatkossakin”, sanoo myyntijohtaja Heikki Kutinlahti. jätteenkäsittelyja bioenergiaprojektien suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi yritys on toimittanut lukuisia biokaasulaitoksiin ja muuhun ympäristöteknologiaan liittyviä suunnitteluja saneerausprojekteja kotimaassa sekä ulkomailla. Biokaasulaitos luovutettiin tilaajalle alkusyksystä ja käyttöönotto on suoritettu loppuvuoden aikana. Ekokompassilla kiinnitetään huomiota myös yrityksen jäteasioihin
Uusiouutiset 1 /2015 9
XO Groupilla on teknistä ja projektipuolen osaamista, Haba Groupilla taas myyntija markkinointipuolen osaamista. Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen pitää romutuspalkkiokampanjaa hyvänä asiana kaikkien kannalta: ”Luonto kiittää, kun autonromuja saadaan pois metsistä ja pihoilta. L ”Luonto kiittää romutuspalkkiosta” Valtio kannustaa hankkimaan uusia, vähäpäästöisiä autoja. Aiemmin XO Group on ostanut nämä palvelut alihankintana. Purkamot ja murskaamot taas saavat kierrätysmateriaalia. ”Olemme jo pitkään tehneet yhteistyötä ja puhuneet aina siitä, miten meillä olisi hyvä synergia tiiviimmällekin yhteistyölle. Valtiokin on tyytyväinen, sillä autoverotulot lisääntyvät.” Suomen Autokierrätys arvioi, että kierrätykseen saadaan kampanjan ansiosta noin 5 000–10 000 romuautoa enemmän kuin normaalisti. ”Jos vuoden lopussa on kirjoitettu 65 000–70 000 uutta romutustodistusta, kampanja on onnistunut.” Romuajoneuvojen jätehuoltoja tuottajavastuusäädökset ovat juuri uudistumassa. Porkkanana tarjotaan heinäkuusta alkaen 1 500 euron romutuspalkkiota niille, jotka vaihtavat yli kymmenen vuotta vanhan auton vähäpäästöiseen. HABA Groupilla on vuokraustoimintaa harjoittava Ecomp Rent Oy sekä kevyitä julkiskalusteita markkinoiva sisaryhtiö Aula Products Oy. ”Tällaisina aikoina asiakkaat miettivät investointeja tarkkaan. Molok M Kiinalaisia jätehuollon ammattilaisia tutustui Molok Oy:n tuotteisiin ja toimintaan tammikuussa.. L Bollegraaf M XO Groupin edustamat keskieurooppalaiset murskain-, paalainja puristinmerkit löytyvät yrityskaupan myötä HABA Groupin repretuaarista. Se on tarkoitus saada valtioneuvoston käsittelyyn alkukevään aikana. 10 Uusiouutiset 1/2015 Ajankohtaista L ELINA SAARINEN HABA Group osti XO Groupin Tamperelainen ympäristöalan yritys HABA Group on ostanut espoolaisen XO Groupin liiketoiminnan. XO Groupilla on yli 15 vuoden kokemus jätemurskaimien, brikettipuristimien, suurpaalaimien sekä laitostoimituksien projekteista. Romuajoneuvoja koskeva uusi asetusluonnos on parhaillaan laintarkastuksessa ja käännettävänä. Tuotteet ja laitteet tukevat hyvin toisiaan”, Harri Salomaa kuvailee. HABA Groupin Harri Salomaa ja XO Groupin Pasi Himanen kertovat miettineensä yritysten yhdistämistä jo kauan. HABA Groupin kautta sekä HABAn että XO Groupin asiakkaat saavat asennusja huoltopalvelut ja laitteiden pitkäaikaisvuokrauksen. XO Group edustaa Keski-Euroopan päämiehiä kuten Weima, Bollegraaf ja Adelmann. Auton omistaja saa mahdollisuuden ostaa käytetyn auton sijasta uuden, vähäpäästöisemmän auton. ”Vähäpäästöisyys on noussut erityisesti Kiinassa viranomaissuositusten myötä suomalaismenetelmän keskeiseksi valintakriteeriksi”, arvioi Molok Oy:n toimitusjohtaja Hannu Jokinen. L Molok kiinnostaa kiinalaisia Jäteastioiden harvenevien tyhjennysvälien myötä vähentyvä liikenne ja näin alentuvat päästöt ovat nousseet Molok-syväkeräysjärjestelmän tärkeimmäksi myyntiargumentiksi Kiinassa. HABA Groupin kautta XO Groupin tuotteille tulee nyt myös vuokraustoiminta. Se auttaa meitä löytämään asiakkaalle sopivia ratkaisuja”, Himanen kertoo. Tuttu nimi säilyy Yhtiö jatkaa HABA Groupin nimellä, mutta tuttu XO Group -nimi säilyy markkinointija aputoiminimenä vastakin
Uusiouutiset 1 /2015 11
Yhdyskuntajätteestä olisi pitänyt kierrättää 70 prosenttia ja pakkausjätteestä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 12 Uusiouutiset 1/2015 Kuinka käy kiertotalouspaketin. Uusi komissio aikoo rakentaa tämän vuoden aikana kokonaan uuden, entistäkin kunnianhimoisemman paketin. Edellisen komission työstämä ja viime kesänä julkaisema kiertotalouspakettiehdotus olisi muuttanut kuutta jätehuoltoon liittyvää direktiiviä (jätepuite-, pakkausjäte-, kaatopaikka-, romuajoneuvo-, akkuja paristosekä sähköja elektroniikkaromudirektiivejä). Haluamme, että kiertotalous on paalupaikalla, kun Junkerin [työllisyyden ja kasvun] ohjelmaa pannaan toimeen, jotta investoinneista hyötyvä talous on kiertotalouden keskiössä”, komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans linjasi komission valmisteluistunnossa Edie-uutishuoneen mukaan. ”Haluamme lähestyä kiertotaloutta katsoen koko ympyrää, emme vain puolikasta ympyrästä”, Timmermans sanoo. Euroopan komission viime kesänä esittämä kunnianhimoinen kiertotalouspaketti direktiivimuutoksineen koki tylyn kohtalon: uusi komissio hylkäsi sen joulukuussa. Komissio aikoo julkaista nopeassa tahdissa aiempaa ehdotusta laajemman, entistä kunnianhimoisemman kiertotalouspaketin tämän vuoden loppuun mennessä. Saadaanko realismia. L ELINA SAARINEN Uusi Euroopan komissio on hylännyt edellisen komission ehdottaman kiertotalouspaketin. ”Aiomme todella tehdä tämän vuoden 2015 aikana, emmekä aio viivytellä. EhdoAjankohtaista
”Nyt on varmistettava, että komissio pitää sanansa siitä, että he tulevat antamaan tämän vuoden aikana uuden ehdotuksen entistä kunnianhimoisempana ja laajempana. Rauhamäki muistuttaa, ettei jäsenmaiden tarvitse pysähtyä odottamaan komission ehdotusta, vaan Suomikin voi edetä omissa kansallisissa kiertotaloustavoitteissaan ja ottaa rohkeasti käyttöön keinoja kasvattaa kierrätysastetta. YTP:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki näkee, että vaikka ehdotuksessa oli epäjohdonmukaisuuksia, siitä olisi voitu muokata normaalissa prosessissa tyydyttävä kokonaisuus. Nyt tämä paketti haudataan ja komissio kehittää tilalle kokonaan uuden paketin. YTP pyrkii vaikuttamaan komissioon sekä suoraan että eurooppalaisen FEADin kautta. O Komission päätös hylätä kiertotalouspaketti on herättänyt närää, mutta parlamentti ei löytänyt tammikuussa yksimielisyyttä jatkotoimenpiteistä. Jos se laskettaisiin kaikkialla samalla tavalla, koko Euroopassa olisi tekemistä edes 50 prosentin kierrätystavoitteessa. Myös kiertotalouden etuja Suomen kansantaloudelle korostava Sitra pettyi komission päätökseen. Tällaisissa tapauksissa haluamme pohtia muita, tehokkaampia tapoja saavuttaa yhteiset tavoitteemme.” Edellisen komission ympäristökomissaari Janez Poto?nik totesi uuden komission päätöksestä kuultuaan Twitterissä näin: ”Olisi vakuuttavampaa, jos komissio ei olisi hylännyt koko kiertotalouspakettia vaan vain parantanut niitä kohtia, joissa oli sen mielestä puutteita. ”Aikalisä ok” Jätelaitosyhdistys ry (JLY) pitää aikalisää tervetulleena. Edellisestä ehdotuksesta puuttui uudelleenkäyttö kokonaan, samoin jätteen synnyn ehkäisy. ”Pelkään, että EU:n kiertotalouspaketin viivästyminen vie pohjaa materiaalikierron kehittämiseltä ja investoinneilta Euroopassa. ”Suomi on laskenut kierrätysprosentin tiukimmalla tavalla. On paljon jätteitä, jotka kerätään kierrätystä varten, mutta niille ei edelleenkään löydy aitoja kierrätyskohteita. Nyt on paikka vaikuttaa sen sisältöön”, Rauhamäki sanoo. laskentatapojen ja kierrätyksen määrittelyyn. Toisaalta se antaa Suomelle mahdollisuuden nousta edelläkävijöiden joukkoon, jos kaikesta huolimatta pystymme edistämään kiertotalouden toteutumista kunnianhimoisesti”, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Vaikuttamisen paikka Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry pettyi komission päätökseen vetää pois kiertotaloustiedonanto ja direktiivimuutokset. Uusiouutiset 1 /2015 13 tus olisi kieltänyt kierrätyskelpoisten ja biohajoavien jätteiden kaatopaikkaamisen vuoteen 2025 mennessä. Parlamentti ei saanut luotua vastaresoluutiota, joka olisi selkeästi vastustanut kiertotalouspaketin hylkäämistä. Työlistalta on pudotettu pois kaikkiaan 80 edellisen komission työstämää lainsäädäntöehdotusta. 80 ehdotusta sai mennä Euroopan komissio julkisti 16.12.2014 työlistansa. Lue lisää aiheesta Uusiouutisten nettisivuilta. Salo näkee kiertotaloudessa sijansa myös energiahyödyntämiselle ja kaatopaikkaamisellekin, koska tietyt, vaaralliset aineet on parempi ottaa pois kierrosta. Teollisuus pitäisi sitouttaa vahvemmin kiertotalouteen kuin vain pelkän pakkausten tuottajavastuun kautta”, Salo listaa. ”Olisi järjetöntä tuhlata EU-instituutioiden aikaa ja energiaa ehdotuksiin, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi. L ”Pelkään, että EU:n kiertotalouspaketin viivästyminen vie pohjaa materiaalikierron kehittämiseltä ja investoinneilta Euroopassa.”. Timmermans perustelee päätöstä sillä, että komissio haluaa saavuttaa tuloksia. Kaikkea voi parantaa, joten odotan mielenkiinnolla uutta ehdotusta.” Jäsenmaat ovat pitäneet kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista tärkeänä, mutta monet, mukaan lukien Suomi, toivoivat edellisen ehdotuksen tavoitteisiin realistisuutta ja täsmällisyyttä mm. Kiertotalouspaketti ja ilmanlaatudirektiivi ovat näiden poisvedettyjen ehdotusten joukossa. JLY:n toimitusjohtaja Markku Salon mukaan komission pitäisi nyt rauhassa selvittää, mikä on kierrätyksen ja hyödyntämisen todellinen nykytilanne Euroopassa uusilla laskentatavoilla mitattuna ja vasta sen jälkeen miettiä tavoitteet kansalliset erot huomioiden. Euroopan parlamentti äänesti komission uudesta työlistasta tammikuussa
Millainen rooli tässä on Suomella ja suomalaisilla yrityksillä. 14 Uusiouutiset 1/2015 Ajankohtaista Vientibisnestä maapallon polttavien ongelmien ratkaisemisesta Maailma on siirtymässä uuteen, resurssitehokkuutta korostavaan ajatteluparadigmaan, kiertotalouteen. Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä. L ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVAT asvua voidaan synnyttää niin, että luonnonvaroja käytetään vähemmän. ”Kaikkein kriittisimmät raaka-ainepulat tulevat olemaan ravinteikkaissa viljelysmaissa ja puhtaassa vedessä. ”Maapallo ei vain kestä nykymenoa. ”Kiertotalous ei ole vain kierrätystä, jota suurempi arvo muodostuu tuotteiden keräämisestä, uudelleenkäytöstä ja uudelleenvalmistuksesta sekä näitä tukevista palveluista ja infrastruktuurista.” Sitra nostaa kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit uudeksi avainalueekseen, joka käynnistyy maaliskuussa. Suomella on kaikki voimavarat sen tuomien bisnesmahdollisuuksien realisoimiseksi, mutta tämä edellyttää isoa ajattelutavan muutosta ja esteiden purkamista”, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen sanoi avatessaan Sitran suuren Kiertotalous Suomessa -tapahtuman Kaapelitehtaalla 13. (Lue lisää selvityksestä Uusiouutisten nettisivuilta.) Ellen MacArhtur Foundationin johtaja Joss Blériot muistutti M Sitran tapahtuma herätti kuhinaa kiertotalousteemoista.. ” K materiaalien hinnan nousutrendistä ja siitä, että viiden vuoden päästä maapallolla asuu jo kolme miljardia keskiluokkaista kuluttajaa. Resurssitehokkuudesta pakko Hallitusammattilainen Kirsi Sormunen ja Outotecin Pertti Korhonen uskovat, että Suomen kannattaisi hyödyntää osaamistaan ja vahvuuksiaan maailman polttavien ongelmien ratkaisemisessa ja kehittää tästä vientibisnestä. Meillä on molemmissa paljon osaamista, jota voisimme viedä”, Sormunen sanoi. Tapahtuma videoitiin livenä netissä ja se aktivoi suomalaiset sosiaalisen median kanavissa. Tapahtuma kokosi Kaapelitehtaalle yli kuusisataa yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja kansanedustajaa. tammikuuta. Mari Pantsar-Kallio kertoi, että se tulee jatkamaan teollisissa symbiooseissa ja resurssiviisaissa alueissa identifioituja parhaita käytäntöjä. Sitra arvioi Ellen MacArthur Foundationilla teettämänsä selvityksen pohjalta, että kiertotalouden uusiin liiketoimintamalleihin siirtyminen tarkoittaa pelkästään Suomessa vähintään 1,5–2 miljardin euron arvonlisää. Kiertotalous on se moottori, jolla talouskasvun ja hyvinvoinnin sopeuttaminen maapallon kantokykyyn tehdään. On astuttava uuteen paEnnennäkemätön tapahtuma moninkertaisti suomalaisen kiertotalouskeskustelun
Kemira on fokusoitunut vesiintensiivisiin teollisuuksiin, mikä tarkoittaa kiertotaloudessa toimimista monella tapaa. ”Ihmettelen, miksei vielä ole kehitetty Euroopan Fosforinkeräys Oy:tä, kun tiedetään, että Eurooppa on täysin tuontifosforin varassa ja samalla liika fosfori rehevöittää vesistöjämme?” Jokinen kysyi. Julkisiin hankintoihin toivottiin rohkeutta hyödyntää suomalaista edelläkävijäteknologiaa kotimaisten referenssien saamiseksi. Harri Jaskari ehdotti jopa Sitran perustavan ”virkamiesten uskallusrahaston”, joka takaisi investoinnit koelaitoksiin siltä varalta, että tekniikka ei toimikaan. ”Meillä on valtavasti mahdollisuuksia kehittää entistä arvokkaampia tuotteita sivuvirroista ja vähentää edelleenkin kaatopaikalle menevän jätteen määrää.” Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs huomautti, että betonin kierrätysaste Suomessa on 80 %: noin miljoona tonnia betonia kiertää. Esimerkiksi jätevesistä voidaan ottaa talteen hyviä raaka-aineita fosforista pigmenttiin. L M Raaka-aineiden hinnoissa on tapahtunut jyrkkä nousukäänne 2000-luvun taitteessa, eikä trendi ole muuttumassa vaikka öljyn hinta onkin nyt laskenut, muistutti Ellen MacArthur Foundationin johtaja Joss Blériot.. Osanottajat toivoivat lainsäädännön purkavan esteitä ja edistävän kehitystä, jossa jätteistä tehdään tuotteita ja hyödynnettäviä raaka-aineita. Paneelikeskusteluun Korhosen ja Sormusen kanssa osallistuneet kansanedustajat näkivät syitä kuntapäättäjien haluttomuudessa ottaa käyttöön uusia ratkaisuja. ”Suomessa on otettava käyttöön edelläkävijäteknologiaa. Neste Oilin Matti Lievonen muistutti yhtiön olevan maailman suurin kiertotalouden harrastaja biopolttoaineissa: ”Viisi vuotta sitten raaka-aineistamme 95 % oli palmuöljyä. Rudus on myös mukana luonnon monimuotoisuuden edistämisohjelmassa. Uusiutuvien kolmen miljardin euron liikevaihdosta yli kaksi miljardia tulee jo kiertotaloudesta.” Johtaja Esa Laurinsilta kertoi, että resurssitehokkuus on UPM:n biofore-strategian ytimessä. Sitran tapahtumassa kävi ilmi, että suomalaiset yritykset ovat jo voimalla mukana kiertotalousbisneksessä. Rudus kierrättää tästä puolet. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi, että tämä työ on reippaassa vauhdissa. Uusiouutiset 1 /2015 15 Vientibisnestä maapallon polttavien ongelmien ratkaisemisesta radigmaan rohkeasti, koska kiertotaloudesta ja resurssitehokkuudesta tulee välttämätön pakko”, Korhonen sanoi ja ihmetteli, miksi Suomen ambitiot ovat tässä niin paljon heikompia kuin muiden Pohjoismaiden. Kemiran VP Päivi Jokinen kertoi 23 % yhtiön raaka-aineista tulevan teollisuuden sivuvirroista. Nyt meillä on 13 erilaista raaka-ainetta ja yli 60 % niistä muodostuu jätteistä ja rasvatisleistä. Julkisia hankintoja vaivaa rohkeuden puute”, Ville Niinistö sanoi ja mainitsi yhtenä esteenä myös kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolton jätemarkkinadominanssin. ylijäämämaa-aineksia hyötykäyttöön. Rudus kierrättää vuosittain myös 100 000 tonnia lentotuhkaa ja kerää valtakunnallisesti O Kansanedustajat ja yrityskommentaattorit miettivät, voisiko verotuksella kannustaa kiertotalouteen, vai olisivatko normit parempi ratkaisu. Esimerkiksi Lauri Tarastin johtama ryhmä kokoaa helmikuun loppuun mennessä konsteja ympäristölupaprosessien vauhdittamiseen
Uudistettu jäteluokitus vaaraominaisuuksineen astuu voimaan ensi kesäkuussa. Näin varmistetaan, että EU:n taholta osoitetut menetelmät ja kansallisesti tehtävät päätökset eivät vaaranna jätteiden hyötykäytön kehittämistä. VTT yrittää vielä selventää ja jakaa tietoa kansallisella tasolla sekä vaikuttaa EU-komissiossa auki oleviin päätöksiin ja kansallisesti päätettävien vaaraominaisuuksien tulkintaan. 16 Uusiouutiset 1/2015 Uudistettu jäteluokitus tekisi joistain tuhkista vaarallista jätettä VTT:n mukaan jotkut tuhkat ja betonijätteet voidaan luokitella jatkossa vaarallisiksi jätteiksi. Elina Saarinen. Erityisesti huolestuttavat vaaraominaisuudet liittyen ekotokO VTT:n erikoistutkija Jutta Laine-Ylijoki puhui tuhkista Lassila & Tikanojan ympäristöakatemiassa. Tämä vaikeuttaisi niiden hyötykäyttöä ja kaatopaikkasijoittamista. L TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT VTT VTT on huolissaan EU:n komission viime kesäkuussa hyväksymästä uudesta jäteluokituksesta, jonka uudet vaaraominaisuudet uhkaavat tuhkien hyötykäyttöä
”Tällaisia toimijoita meiltä puuttuu.” L O Vaarallisen jätteen luokitus tekisi hallaa jo ennestään vaikealle tuhkien hyötykäytölle. Tuhkien hyötykäyttö edellyttää pääsääntöisesti ympäristölupaa. Mutta akuuttia nyt on, miten betonijätteet ja tuhkat saataisiin pysymään tavanomaisina jätteinä ja siten mahdollistamaan niiden hyödyntäminen jatkossakin”, Laine-Ylijoki sanoo. ”Olemme pystyneet torppaamaan jo muutaman kummallisuuden jäteluokituksen uudistamistyön aikana eurooppalaisella tasolla. Tuhkien heterogeenisyys tekee menettelystä kuitenkin vaikean. Tuhkille olisi oltava myös käyttökohteet ja markkinat, ja teknistaloudellisesti toimiva käsittelyprosessi vaatisi vähintään 50 000 tonnin materiaalivirrat. ”Urakoitsijat ovat tähänkin asti olleet penseitä hyötykäyttämään jätemateriaaleja. Mara-asetus mahdollistaa tiettyjen tuhkien hyötykäytön asetuksessa määritellyissä kohteissa ilmoitusmenettelyllä. VTT:llä on ollut ja on tällä hetkelläkin käynnissä hankkeita vaikutustyötä varten, johon on mahdollista kiinnostuneiden tahojen edelleenkin osallistua. Tuhkatermin alle menevät niin kuonat, petihiekkajätteet, savukaasun puhdistuksen jätteet kuin arinapolton kuonatkin. Loppusijoitus on jätehierarkiankin mukaisesti viimeinen keino”, Laine-Ylijoki korostaa. Esimerkiksi puun ja biomassan polton ja metsähakkeen polton tuhkien maa-alkalija alkalija sulfaattipitoisuudet voivat olla korkeita. Laine-Ylijoki huomauttaa, että esimerkiksi tuotteissa usein on aivan samoja ominaisuuksia, jotka jätepuolella johtavat vaarallisen jätteen luokitukseen. Esimerkiksi jätteen sisältämälle kalsiumoksidipitoisuudelle on määritetty arvo: jos jätteessä on yli viisi prosenttia kalsiumoksidia tai -hydroksidia, jäte tulee luokitella jatkossa vaaralliseksi jätteeksi. M VTT on tehnyt viimeiset viisi vuotta töitä, jotta jäteluokitus ja siihen liittyvät vaaraominaisuudet osoittamismenettelyineen olisivat linjassa EU:n muiden kierrätystä lisäämään pyrkivien tavoitteiden kanssa.. Nämä keräisivät tuhkavirtoja ja suhtautuisivat niihin kuin rakenteita ja sideaineita toimittava materiaalitoimittaja: jalostaisivat, prosessoisivat, tekisivät tuotekehittelyä, etsisivät käyttökohteita, hoitaisivat CE-merkinnät, suunnitteluohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet, tuoteselosteet, myynnin, saatavuuden ja markkinoinnin. Jalostajia tarvitaan Laine-Ylijoki muistuttaa, että kun puhutaan tuhkien hyötykäytöstä, puhutaan todella laajasta kirjosta materiaaleja. Laine-Ylijoen mukaan tuhkien hyödyntämistä edistäisivät ammattimaiset toimijat voimalaitosten ja hyödyntäjien välissä. Vaaraominaisuuksista osoittamismenettelyineen auki on vielä esimerkiksi ekotoksisuus, jolle on nyt jätetty kansallista harkintaaikaa vuoden verran. Vaarallisen jätteen luokitus tekisi hallaa jo ennestään vaikealle tuhkien hyötykäytölle ja vaikuttaisi tuhkan koko käsittelyketjuun luvituksesta alkaen. ”Alkalisuus ja reaktiivisuus ovat juuri sitä, mitä usein haetaankin tuhkia hyödynnettäessä”, Laine-Ylijoki huomauttaa. Uusiouutiset 1 /2015 17 sisuuteen ja ärsyttävyyteen/syövyttävyyteen. ”Meillä ei ole paljon vaarallisen jätteen kaatopaikkoja, tila ei riitä. Jos hyötykäyttökohteita ei löydy, tuhkat täytyy sijoittaa kaatopaikalle. Jäteominaisuuden lakkaamista eli end-of-waste-menettelyä on tarjottu avuksi tuhkien hyödyntämistä vauhdittamaan. Tämä vaikuttaisi erityisesti joihinkin tuhkiin ja betonijätteisiin. VTT on tehnyt viimeiset viisi vuotta töitä, jotta jäteluokitus ja siihen liittyvät vaaraominaisuudet osoittamismenettelyineen olisivat linjassa EU:n muiden kierrätystä lisäämään pyrkivien tavoitteiden kanssa. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle ei tulisi sijoittaa mitään, mikä ei sinne kuulu. Tietyissä hyötykäyttökohteissa näistä ominaisuuksista voi olla jopa hyötyä. Vaarallisen jätteen luokitus tekisi hyödyntämisen todella vaikeaksi”, toteaa VTT:n erikoistutkija Jutta Laine-Ylijoki. Hän puhui aiheesta Lassila & Tikanojan ympäristöakatemian seminaarissa loppuvuodesta. Näiden hyötykäyttöä esimerkiksi maanrakentamisessa on yritetty vauhdittaa muun muassa UUMA2-ohjelmassa. Tuotepuolella valmistaja vain hoitaa asian asianmukaisilla merkinnöillä. M Tuhkat ovat heterogeenisiä
Laitos tuottaisi jäännöksen, joka on hygieeninen.” Ruuska uskoo, että alueelta löytyy toimiva yhteistyömalli ja että biohajoavat jätteet kuten biojäte, lietteet sekä maatalouden biohajoava jäte voidaan jatkossakin käsitellä ja hyödyntää omalla alueella. • Hankkeen toteutusaika 1.10.2013–31.12.2014. • Hankkeen pääkumppanit Turun AMK, Lahden kaupunki ja Jyväskylän AMK, rahoittaja Sitra Lisätietoja: • Tiina Toivonen ((tiina.h.toivonen(at)gmail.com) ja Kirsi Knuuttila (kirsi.knuuttila(at)jamk.fi) www. jamk.fi, Sammakkokankaalta Outi Ruuska (outi. Ruuska näkee monipuolisten ratkaisujen toimivan parhaiten biojätteen käsittelyssä. Biohajoavat jätteet haluttaisiin kuitenkin käsitellä lähellä syntypaikkaa. • Hankkeen tavoitteet: tunnistaa ja koota yhteen alueellisia, resurssitehokkuutta edistäviä työkaluja ja toimintamalleja. Tulevaisuudessa paikallinen biokaasulaitos voisi olla sellainen, joka käsittelisi biojätettä ja soveltuisi myös kaupan biojätteiden käsittelyyn. ruuska@sammakkokangas.fi) • Bioenergisiä tuulahduksia – Rehellisesti biokaasusta -blogi https://blogit.jamk.fi/bioenergisia_tuulahduksia/ www.resurssitehokkuus.fi L Sammakkokangas Oy. L Mikä Resurssivirrat haltuun -hanke. ”Vaihtoehtoina on kehittää omaa toimintaa tällä seutukunnalla tai kuljettaa biohajoava jäte asianmukaiseen olemassa olevaan laitokseen. Alueellinen biojätettä ja lietteitä käyttävä biokaasulaitos toisi ympäristöhyötyjä ja lisäisi alueen elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. 18 Uusiouutiset 1/2015 Paikallisia ratkaisuja biojätteelle Saarijärven seudulla toimiva Sammakkokangas Oy hakee paikallista, tehokasta käsittelyratkaisua alueella syntyvälle biojätteelle. ”Biokaasutus tuntuisi varteenotettavalta käsittelyvaihtoehdolta ja liikennekäyttö kiinnostavalta mahdollisuudelta. Ruuskan mukaan parasta olisi, jos löytyisi paikallinen käsittelyvaihtoehto: ”Jätevirtojen hyödyntämiseen ihanteellisinta ovat paikalliset ratkaisut, jotka tukevat alueen yrittämistä ja tuottavat paikallisesti tuotettua maanparannusainetta ja polttoainetta liikennekäyttöön.” ”Yhteistyömalli löytyy” Tulevaisuudessa sekajätettä ohjataan Sammakkokankaaltakin polttoon. Tällä hetkellä Jyväskylän Mustankorkealla on lähin kaupan biojätteille soveltuva käsittelylaitos”, Sammakkokankaan toimitusjohtaja Outi Ruuska pohtii. L TIINA TOIVONEN Sammakkokangas Oy tarvitsee uudenlaisen käsittelytavan biohajoaville jätteille. • Artikkelin kirjoittaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin Tiina Toivonen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankkeessa Resurssivirrat haltuun
Harrastan myös kuntoilumielessä juoksua ja sulkapalloa. Mieluisin harrastus on matkailu, sitä haluaisin harrastaa enempikin. Jäteyhtiöitä on monta ja jätteitä toimitetaan moneen paikkaan. Asun puolison kanssa kahdestaan Turussa. Käyn paljon jätelaitoksissa paikan päällä tapaamassa käytännön työn tekijöitä esimerkiksi vaa’alla. Tehtäväkenttä on laaja, joten tässä pääsee haastamaan itseä. Sillä taataan kuntalaisille hyvät ja kustannustehokkaat jätehuoltopalvelut. 1990-luvulla ajoin jätekuormia Topinojalle ja Orikedon polttolaitoksellekin. Töitäni ovat kuljetusten ja jätteen hyödyntämisen ohjaaminen ja seuranta, kuljetusten suunnittelu, käytännön toteutuksista sopiminen ja kuljetusten hienosäätö. Hyvää ja menestyksellistä vuotta 2015! L M Jussi Valtosella on ainutlaatuinen työ: Hän on Suomen ainoa lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyödyntämisen hankintarenkaan logistiikkapäällikkö.. Gambia, Senegal ja Rooman kevät ovat jääneet matkakohteista parhaiten mieleen. Tämä on uusi työ ja tehtävät muotoutuvat asioiden edetessä. Nautin siitä, että työ on itsenäistä. Sitä ennen olin VR-yhtymällä lean-koordinaattorina Itä-Suomen, Turun, Tampereen ja Kokkolan alueella. Viime kesänä se palkkasi logistiikkapäällikökseen Jussi Valtosen varmistamaan, että sopimukset pitävät ja jätekuljetukset toimivat hankintarenkaan ja kuntalaisten kannalta parhaalla tavalla. Ja tässä saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Meillä on monta sopimuskumppania. Pääsen hyödyntämään kokemustani VR:llä ja kuljetusalalla. Aloitin työelämässä 15-vuotiaana. Jätealalla ihmiset ovat mutkattomia, tervejärkisiä ja mukavia. Toimipaikkani on Turun Seudun Jätehuollon toimistossa, koska olen turkulainen. Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Sitten minulle kuuluu talous ja budjetointi sekä raportointi. ajanut 10 vuotta rekkaa. On osattava katsoa kokonaisetua. Viimeksi vastasin varastosta VR:n varikolla Turussa. Pidän huolta, etteivät kiintiöt alitu tai ylity. Terveiset lukijoille. Mitkä ovat työn parhaita ja huonoja puolia. Hain avointa paikkaa, koska haastava tehtävä houkutti minua. Mitä harrastat. Olen mm. L ELINA SAARINEN Miten päädyit tehtävään. Uusiouutiset 1 /2015 19 Hyppysissä lounaisen Suomen jätevirrat Lounaisen Suomen hankintarengas kilpailutti yhdyskuntajätteen hyödyntämisratkaisut. Menen sinne, missä henkilökunnalla on paras tuntemus ja missä hankintarenkaan yhteistyön arvo muodostuu. Miten ja missä asut. Mitä työhösi kuuluu. Jäteala on minulle uusi, mutta näen, että se on tulevaisuuden ala, jonka merkitys vain kasvaa. Tärkein tehtäväni on huolehtia siitä, että sekalaisen yhdyskuntajätteen hyötykäyttö onnistuu käytännössä hankintarenkaan ratkaisujen ja alueen kokonaisedun mukaisesti, järkevästi, edullisesti ja laadukkaasti. Millainen on työtiimisi. Johtoryhmässä on hankintaryhmän jätelaitosjohtajat. Mitä teit ennen tätä. Palapeli pitää pystyä hallitsemaan: kaikki käytännön asiat, kalustot, aukioloajat, määrät, montako kuormaa milloinkin menee. Olen heidän työrukkasensa. Olen hankintarenkaan ainoa työntekijä, mutta meillä on työryhmä, johon kuuluvat jätelaitosten käyttöpäälliköt ja sen tyyppistä työtä tekevät
Ensimmäiset isot rakennuskohteet toteutettu pohjakuonilla. 20 Uusiouutiset 1/2015 Pohjakuonaa katukiviin ja kenttäpohjiin Tutkimushanke tähtää jätteenpolton pohjakuonien materiaalikierrätykseen. Liukenemisja pölyämisongelmien ratkaiseminen, metallien erotteleminen ja mineraalijakeen tuotteistaminen vaativat lisää tietoa ja tekniikoita. Ilmajoella Lakeuden Etappi Oy:llä pohjakuonista erotelluista mineraaleista, lasija tiilimurskasta on rakennettu hehtaarin kokoinen pohjakuonan käsittelykenttä. 15 prosenttia on 2–12-millistä jaetta ja 15 prosenttia yli 12-millistä. Rantsin mukaan suurin osa pohjakuonasta on 0-2 millimetrin kokoista hienojaetta. Miljoonien arvosta metalleja Suomen Erityisjäte Oy on käsitellyt kuonia Ilmajoella ja Ämmässuolla yhteensä jo yli 90 000 tonnia. Käsittelyyn sopii normaali maanrakennuskalusto. HSY:llä Ämmässuolla taas on testattu erilaisia esikäsittelytekniikoita, seula-erotin-yhdistelmiä ja välppäkauhaa isojen rautajakeiden poistoon. Espoon keskuksen katukivet uusitaan pohjakuonista tehdyillä tuotteilla. ”Testasimme laboratoriokokeilla, millaisilla suhteilla materiaaleja pitäisi sekoittaa, jotta sille saadaan toivotut ominaisuudet. L ELINA SAARINEN Pohjakuonat mukaan uuteen mara-asetukseen. Suomen Erityisjäte Oy kumppaneineen tekee kuitenkin töitä Tekesin GreenGrowth-ohjelman hankkeessa, jotta otsikot olisivat jonain päivänä totta. Tällaisia Helsingin Sanomien otsikoita esitteli Suomen Erityisjäte Oy:n Riina Rantsi Jätehuollon energiapäivillä Espoossa joulukuussa. Tekes Green Growth. Pohjakuonalla voi korvata neitseellisiä materiaaleja”, Saarenpää totesi ja jatkoi: ”Pohjatuhkalla on hyvä lämmöneristävyys, mikä tekee materiaalista routimattoman. Kuonien kierrättämisen tehostamisen tuloksia kuullaan ensi vuonna, kun hanke päättyy. Kantavuudet ovat erittäin hyviä. Tämä on edullinen vaihtoehto.” Etappi on säästänyt pohjakuonia käyttämällä yli 22 600 tonnia luonnonmateriaaleja. LakeudenEtappi M Ilmajoella rakennettiin tuhkista käsittelykenttä. Valitettavasti otsikot eivät vielä ole totta, vaan kyse oli kuvitteellisesta lehden sivusta vuodelta 2016. Kustannussäästöjä on tullut jo 73 500 euroa. ”Siinä on kuonaa asfaltin yläja alapuolella”, summasi Lakeuden Etapin Teemu Saarenpää energiapäivillä. Saarenpään mukaan pohjakuona soveltuu hyvin kenttärakenteisiin
L ELINA SAARINEN Jyväskylän Energia Oy on onnistunut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa kehittämään ja patentoimaan prosessin, jolla biovoimalaitosten tuhkista saadaan uutettua kahdessa vaiheessa talteen jalometalleja kuten platinaa, kultaa ja palladiumia, sekä harvinaisia maametalleja kuten skandiumia ja yttriumia. Tästä virittelemme juuri tutkimushanketta, koska asioista on saatava lisää tietoa”, Rantsi sanoo. Metallimäärät ovat taloudellisesti merkittäviä. Antimonin ympäristövaarallisuus ei ole korkea, mutta sen liukoisuus on hankalasti hallittavissa. ”Pyrin tekemään kaikkeni, jotta pohjakuonat saataisiin Maraan. Mara-asetuksen raja-arvot ovat Suomessa tiukempia kuin muutamissa muissa Euroopan maissa. Harri Perämäki M Siiri Perämäki käsittelee liuosta, jolla on uutettu tuhkasta harvinaisia maametalleja. Nykyisin pohjakuonien hyödyntäminen maanrakentamisessa vaatii ympäristölupaa. ”Tämä on suomalaisen pohjakuonan erikoisuus. Uuttoliuos saa keltaisen värinsä raudasta. Tutkimuslinjoja on auki myös muiden hyötykäyttösovellusten löytämiseksi. Liukoisuuden kannalta ongelmana ovat pohjakuonien antimoni ja kloridi. Uusiouutiset 1 /2015 21 Rautajaetta on suomalaisessa pohjakuonassa yllättävän paljon, jopa 10–12 prosenttia. Alumiineissa olemme keskitasolla”, Rantsi kertoo. Rantsi näkisi mieluusti tietyt pohjakuonajakeet maanrakennusta säätelevän Mara-asetuksen piirissä. Elina Saarinen M Riina Rantsi visioi kuonienkäsittelyn tulevaisuutta JLY:n jätteen energiapäivillä joulukuussa. ”Käsittelytekniikoissa meillä on tarve tutkia, miten saisimme metallin talteen paremmin hienojakeista. Jyväskylän Energia Oy sai prosessilleen patentin vappuna 2013 ja hakee nyt kansainvälistä patenttia. Pölyämishaitat on ratkaistava. Myös kullan erottelu kiinnostaa, mutta tekniikat ovat vielä hyvin kalliita”, Rantsi kertoo. Erityisjäte on mukana myös tutkimuksessa, jossa selvitellään pohjakuonien käyttöä betoniteollisuudessa hiekan korvikkeena. Teollisuusja biojäte lisäävät näiden pitoisuuksia kuonassa. Tekes Green Growth. Sadassa tuhannessa tonnissa pohjakuonaa voi olla 10 000 tonnia rautaa ja satoja tonneja alumiinia ja kuparia, mikä vastaa arvoltaan miljoonia euroja. Luvituksen ja rakennushankkeiden aikatauluja on lähes mahdotonta saada natsaamaan. Suomalaisessa on tanskalaiseen ja hollantilaiseen pohjakuonaan verrattuna myös paljon kuparia. L Arvokkaat metallit talteen lentotuhkista Jyväskyläläiset ovat kehittäneet ja mallintaneet kaksivaiheisen uuttomenetelmän, jolla voimalaitosten lentotuhkista saadaan eroteltua talteen harvinaisia maametalleja ja jalometalleja. Siksi pohjakuonia on toistaiseksi hyödynnetty lähinnä jätekeskusten sisällä kenttärakenteissa
Tavoitteena oli löytää hyötykäyttökohteita Keljonlahden ja Rauhalahden biovoimalaitosten lentotuhkille, joita syntyy vuodessa noin 56 000 tonnia. Viitisen vuotta sitten Ryymin ja Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen Ari Väisäsen tutkimusryhmä ryhtyivät selvittämään, saisiko lentotuhkista talteen high tech -teollisuuden kaipaamia metalleja, jotka EU on listannut kriittisiksi materiaaleiksi, sillä Kiina dominoi niiden markkinoita. Nyt kehitettyä prosessia voisi jatkossa soveltaa myös kivihiilituhkien, sähköja elektroniikkaromun ja jätteenpolttolaitosten lentotuhkien käsittelyssä. Tutkimusta on tehty osittain Tekes-rahoituksella osana Green Growth -ohjelmaa. Sähköja elektroniikkaromussa pitoisuus voi olla huomattavasti korkeampikin. Lannoitekäyttöä rajoittavat kuitenkin tuhkien sisältämät haitalliset aineet, ja maarakentamista hidastaa luvitus. Kehitetyllä uuttomenetelmällä suurin osa näistä metalleista saadaan liotettua tuhkasta, jonka jälkeen ne voidaan erottaa liuoksesta erilaisilla kemiallisilla menetelmillä. Biovoimalaitosten tuhkissa kriittisten metallien pitoisuudet ovat vaihdelleet muutamista milligrammoista satoihin milligrammoihin kilossa tuhkaa, Ryymin kertoo. ”Ilman hanketta olisimme ottamassa vasta ensimmäisiä askeleita.” Tutkimustyö käynnistyi jo vuonna 2010. Ehkä ennen tälle ei ole ollut tarvetta, mutta resurssitehokkuus on tullut nyt keskeiseksi ajuriksi. Kasvit keräävät niitä maaperästä. Tuhkatutkimusta ylipäätään on tehty maailmalla yllättävän vähän. Näkisin, että me olemme tietyllä tapaa tässä pioneereja”, Jyväskylän Energia Oy:n kehityspäällikkö Risto Ryymin sanoo. Osa tuhkista käytetään Lievestuoreen Lipeälammen täytössä. Toisen vaiheen budjetti on ollut yli miljoona euroa. Nyt haussa on kansainvälinen patentti.. Lähes ne kaikki esiintyvät tuhkassa suurempina pitoisuuksina kuin maankuoressa. Maasta kasveihin Ryymin näkee, että Tekes-rahoitus on mahdollistanut sen, että jyväskyläläistutkijat pääsivät kiilaamaan maailman ensimmäisiksi tällä tutkimusalueella. L Elina Saarinen M Risto Ryymin esittelee Jyväskylän Energian uuttoprosessilleen saamaa patenttia. Ville Soikkeli on valmistelemassa toista väitöskirjaa platinaryhmän metallien talteenotosta. ”Tuhkien vieminen kaatopaikalle tarkoittaa miljoonien eurojen lisäkustannuksia, ja jätevero nousee jatkuvasti.” Noin 20 000 tonnia tuhkista viedään FA Forestin Viitasaaren laitokselle, jossa tuhkista prosessoidaan metsälannoitetta. Väitöskirjatyössään Siiri Perämäki huomasi, että suomalaisten biopolttoaineita käyttävien laitosten tuhkat sisältävät huomattavia määriä harvinaisia maametalleja. 22 Uusiouutiset 1/2015 Tähtäimessä on skaalata laboratoriossa kehitetty resepti täyden mittakaavan toiminnaksi ja rakentaa mahdollisesti maailman ensimmäinen pilottilaitos jalometallien ja harvinaisten maametallien talteenottoon. Tutkimustyö synnytti myös väitöskirjan Jyväskylän yliopistolle: Siiri Perämäki osoitti, miten on kehitetty menetelmä harvinaisten maametallien määrittämiseen ja talteenottoon. ”Tällaista patentoitua teknologiaa ei löydy mistään muualta
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ilmiöitä, jotka vaikuttavat materiaalin rakenteeseen ja sen kykyyn kiinnittää itseensä raskasmetalleja. Ohjelman avulla haetaan innovaatioita, jotka parantavat merkittävästi materiaali-, resurssija energiatehokkuutta sekä luovat pohjaa uusien vihreän kasvun yhteishankkeiden kehittymiselle. Käsittelyssä syntyvän mineraalijakeen ympäristöominaisuudet ja tekniset ominaisuudet tutkitaan laboratoriokokein. • Hankkeen kesto: 10/2012–03/2015 Tekes Green Growth Jätteenpolttolaitosten pohjakuonan hyötykäyttö ja tuotteistaminen Suomen Erityisjäte Oy • Projektin ideana on hyödyntää jätteenpolton kuonan käsittelyssä syntyvää mineraaliainesta maanrakentamisessa ja selvittää kuonien hyödyntämismahdollisuuksia betonija sementtiteollisuudessa. • Laaja Ekokemin vetämä yritysryhmähanke, mukana mm. Työssä kehitetään erilaisia kapselointimenetelmiä ja arvioidaan saavutettujen tuotteiden laatua sekä teknisestä että ympäristönäkykulmasta. • Hankkeen kesto: 06/2013–12/2016 Tuhkista teollisuudelle raaka-ainetta Jyväskylän Energia Oy • Hankkeen ideana on kehittää prosessi, jolla biovoimalaitosten jätevirroista (lentotuhkista) eristetään arvokkaita raaka-aineita. Tuhkien koostumus vaihtelee.. Helsingin Energia, Fortum, UPM, Metsä Group, Stora Enso, Valmet, Rovaniemen Energia, Kemira, Paroc (tutkimuskumppaneina OY, ÅA, VTT, Ekolite) • Hankkeen kesto: 10/2012–03/2015 Haitallisten tuhkien stabilointi epäorgaanisiin polymeerisiin rakenteisiin (GEOPO) Oulun Yliopisto • Tutkimuksessa kehitetään menetelmiä, joilla raskasmetallipitoisia tuhkaja kuonajakeita voidaan stabiloida liukenemattomaan muotoon synteettiseen alumiinisilikaattirakenteeseen. Tuhkasta uutta liiketoimintaa (TUULI) Ekokem-Palvelu Oy • Projektin tavoitteena on luoda toimiva ekosysteemi tuhkan ja kuonan tuottajien, käsittelijöiden ja loppukäyttäjien välille. Käynnissä on parhaillaan useita merkittäviä tutkimusja kehityshankkeita liittyen polttolaitosten ja teollisuuden tuhkien ja pohjakuonien hyödyntämiseen uusiomateriaalina. • Suomen Erityisjätteen lisäksi mukana Lakeuden Etappi Oy ja Inashco B.V., sekä yhteistyöverkostossa asiantuntijat Jukka Palko (Envitop Oy), Matti Ettala (TMI Matti Ettala), Kyösti Ratia (Skanska Infra Oy) ja Tommi Kaartinen (VTT). Prosessoitujen jakeiden hyödyntämistä tutkitaan laajasti erityisesti lujittumista vaativissa sovelluksissa. Hankkeen yhteydessä jätteenpolttolaitosten kuonia käsitellään Suomessa ensimmäistä kertaa ADR-kuivaerotustekniikalla. Biovoimalaitosten jälkeen suunnitelmissa on laajentaa kivihiiltä käyttäviin voimalaitoksiin, elektroniikkaromun käsittelijöihin ja jätteenpolttolaitoksiin. ”Green Growth -ohjelmassa pyrimme löytämään ja rahoittamaan hankkeita, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa ympäristöön. Uusiouutiset 1 /2015 23 Green Growth -ohjelma Tuhkista timanttisia innovaatioita Green Growth – Tie kestävään talouteen -ohjelman pääteema on talouden kestävä kasvu sekä luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. • Kesto: 3/2012–09/2014 L Jyväskylän yliopisto M Biopolttoaineiden tuhkassa on korkeita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja, sillä kasvit keräävät niitä maaperästä kasvaessaan. Sen sijaan, että tuhkat ja kuonat viedään kaatopaikalle, ne voidaan ottaa hyötykäyttöön esimerkiksi maanrakennuksessa, jolloin ympäristö kuormittuu vähemmän”, toteaa Green Growth -ohjelman päällikkö Kari Herlevi. • Oulun yliopiston vetämä hanke, jossa mukana Rovaniemen Energia, Fortum, Jyväskylän Energia, Ekokem, Valmet Power, Stora Enso, Metsä Group, Helen, UPM, Boliden Harjavalta ja Kemira; Ekokemin vetämän TUULI-projektin rinnakkaishanke. Kierrätysasteen nostamisen lisäksi prosessilla vähennetään raaka-aineiden tuontiriippuvuutta kolmansista maista. Projektissa tutkitaan, kuinka tuhkan ja kuonan ominaisuuksia voidaan muuttaa poltto-olosuhteiden ja mekaanisen ja kemiallisen prosessoinnin avulla
Voisimme kehittää sellaisen valmistusprosessin, jonka avulla voisimme kiertää erittäin kalliin etanolin valmistuksen saadaksemme eteeniä. L Euroopan unionin suunnittelema uusi muovidirektiivi on saanut ruotsalaisiin vauhtia. Sveaskog, Holmen, Södra, SEKAB, Borelis, Trioplast ja Tetra Pak tähtäävät koko Euroopan kattavaan teollisuuden alaan. Nykyään meidän muovintuottajien niskaan ladataan paljon syytöksiä. Theilander ei ole aivan yhtä luottavainen kuin suuryritykset. Meillä olisi mahdollisuudet valmistaa kokonaan uudenlainen materiaali. Etanolista irrotetaan siteen eteeni, jota käytetään polyetaanin valmistukseen. ”Pelkästään jo se, että vaippaja vihannespakkaukset ja muovikassit olisivat biopohjaista muovia, tekisi meistä edelläkävijöitä Euroopassa”, Lööf iloitsee. Tämä on tavallisin käytössä oleva muovilaatu”, professori Hans Theilandet, kertoo biopohjaisen muovin valmistusprosessista. Ruotsin kuusi suurinta metsätalouden toimijaa ovat yhteistoimin luoneet biopohjaisen muovin koko tuotannon kattavan tuotantoketjun. ”Näen vain mahdollisuuksia. Ne haluavat valmistaa biopohjaista muovia lähellä olevasta materiaalista – metsän puista. Yksi innostuneista on muovipakkauksia valmistavan Trioplast yhtymän johtaja Carina Lööf. ”Ruotsin teollisuuden tarkoituksena on lähteä kilpailemaan öljyn kanssa. Nykyistä tilannetta ei helpota EU:ssa valmisteilla oleva muovidirektiivi, jonka avulla fossiilisen muovin käyttöä halutaan vähentää nykyisestä 100 miljardin muovikassin vuosikäytöstä neljänneksellä kymmenen vuoden sisällä. Se tulee olemaan taloudellisesti kova tie. Minusta meidän tulisi etsiä toisenlainen ratkaisu. Biopohjaiset muovipussit ja -kassit ovat jo markkinoilla, mutta niiden valmistukseen Ruotsissa käytetään Brasiliasta tuotettua sokeriruokoa. Materiaali, jolla olisi samat ominaisuudet kuin muovimateriaalilla olematta silti muovia”, Theilander miettii.. Hän kertoo, millä tekniikalla biopohjainen muovi saadaan aikaiseksi. 24 Uusiouutiset 1/2015 Mänty muovipusseiksi Biopohjaisesta muovista uusi teollisuudenala Biopohjaista muovia pidetään Ruotsissa ratkaisuna useaan ympäristökysymykseen. Kuuden yrityksen yhteisenä visiona on ollut koko ajan, että Pohjolasta löytyy samanveroista biologista valmistusmateriaalia. Materiaali, jolla olisi samat ominaisuudet kuin muovimateriaalilla olematta silti muovia”, Theilander miettii. Vihdoinkin biohajoava vaippa Ruotsalaisten toiveet ovat korkealla. L MARIA PALO M ”Meillä olisi mahdollisuudet valmistaa kokonaan uudenlainen materiaali. Ajatus muovin valmistuksesta puuraaka-aineista on saanut monen uskomaan vihreän kullan uuteen nousuun: Pohjolan vihreä kulta korvaisi öljystä valmistettavan muovin. Mahdollisuus tehdä puusta muovia on aktivoinut yrittäjäkenttää. Sen uskotaan myös luovan runsaasti uusia työpaikkoja. ”Jotta puusta saadaan muovia, pitää selluloosa murtaa sokeriksi ja fermentoida etanoliksi. Göteborgin Teknillisen Korkeakoulun Chalmersin teknillisen kemian professori Hans Theilander on auttanut monissa kiperissä kysymyksissä Ruotsin metsäteollisuutta. Vaatimus on kova.” Lööfin mukaan biopohjainen muovi on valmistajan ja kuluttajan pelastus. Tarkoituksena on korvata nykyisin muovin tuotannossa käytetty fossiilinen raaka-aine uusiutuvalla raaka-aineella. Nyt prosessi on valmis ja tekniikka on olemassa
Opiskelijat saavat toimia ryhmässä, jossa on monen eri alan ja taustan opiskelijoita. Lastentarhan tai koulun kasvissa voisi olla kirjaimia tai numeroita. L PIRITA ESKOLA, OPETTAJAOHJAAJINA SAMI LYYTINEN JA HENNA KNUUTILA Projektipajamme sai viime syksynä toimeksiannon kierrätysmateriaaleista lastenvaatteita valmistavalta Punaiselta Norsulta. Siinä voi säilyttää kenkiä, hiustenkuivaajaa, kiharrinta, wc-paperirullia tai muuta vastaavaa. Yritimme liimailla, sulattaa silittämällä ja ommella paloja yhteen. Uusiouutiset 1 /2015 25 M Pirita Eskolan ohjaama projektipaja ideoi uusiotuotteita. L Kirjoittaja opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta. Toteuttamamme tuotteet Säilytyslokerikko Lokerikon tarkoitus on roikkua vaatekaapissa, vaatehuoneessa, WC-tiloissa tai naulakossa. Monialaiset ryhmät työstävät koulun ulkopuolelta tulevia toimeksiantoja. Pohdimme mahdollisten uusien tuotteiden tarpeellisuutta, ostajakuntaa ja kustannuksia. Vaihtoehtoisesti kankaan voi toteuttaa suikaleista punomalla. Puukehikkoon laitettiin kangas, johon oli valikoitu kuva eräästä teatterin mainoksesta. Isolehtiseen kasviin saa ilmettä valitsemalla lehtiin kuvia. Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta Banderollista vaikka huonekasviksi Turun ammattikorkeakoulun projektipaja kehitti uusiotuotteita vanhoista mainosbanderolleista. Punomalla siihen saatiin kerroksia ja kestävyyttä. Todettuamme, ettei materiaalina käytetty banderollikangas ole miellyttävä ihokosketuksessa, kaikki koristetyynyt ja puutarhatuolit saivat lähteä idealistalta. Uskon koko ryhmän olevan yhtä positiivista kokemusta rikkaampi. Hän toimi viime syksynä ammattikorkeakoulun projektipajan opiskelijaohjaajana . Tilanjakaja Tilanjakaja toteutettiin pienoismallina. Lopulta päädyimme toteuttamaan neljä erityyppistä ideaa. Turun ammattikorkeakoulussa Tekniikan, Ympäristön ja Talouden -tulosalueen opiskelijat aloittavat opintonsa projektipajoissa, joiden oppimistavoitteet ovat enemmän työelämätaitoihin kuin alakohtaiseen osaamiseen suunnattuja. Pajaamme kuului 17 opiskelijaa eri aloilta. Tehtävät vaihtelevat tapahtumien järjestämisestä erilaisten ideoiden kehittelyyn. Ompeleminen todettiin toimivaksi. Punottu kori Ryhmä valmisti punomalla halkojen kantoon tarkoitetun korin. Koriryhmä teki myös pienemmän sisustuskorin. Meillä aihe oli onnistunut. Ryhmä toimi hyvin ja oli helposti ohjattava. L. Aiheeksemme saimme tuotekehityksen ja materiaaliksi banderollikankaat, joita jää jätteeksi Turun alueella noin 700 neliötä vuodessa. Projektipajasta ideoita kierrätykseen Turun ammattikorkeakoulussa järjestetään joka syksy projektipajoja, jossa eri alojen opiskelijoista koostuvissa työryhmissä toteutetaan toimeksiantajien tehtäviä. Toimeksiantajana voi olla mikä tahansa yritys tai yhdistys, joka kaipaa uusia ideoita. Pajatoiminta antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden verkostoitua. Huonekasvi Banderollin paloista tehty huonekasvi sopii esimerkiksi toimistoon, jossa oikeat kukat eivät valon tai hoidon puutteen takia pärjää. Palstalla julkaistavat kirjoitukset kuuluvat opiskelijoiden kurssisuorituksiin. Pajassa tutkittiin toisten aikaansaannoksia ja kyseltiin ehdotuksia omiin tuotteisiin. Ensimmäisellä kerralla tutustuimme kankaaseen ja mietimme sen ominaisuuksia. Sen pituus ja leveys voivat vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Monipuolisuus synnyttää uusia ideoita
Kuonalle kohteita Jätevoimaloiden valmistuminen ja vuoden päässä odottava orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ovat jo ehtineet muuttaa jätelaitosten toimintaa radikaalisti. Millaisia tuhkia ja kuonia jätteenpoltosta syntyy ja miten niitä voisi hyödyntää. ”70 000 tonnia kuonaa on aika paljon. Osanottajat kuulivat katsauksen käynnissä ja suunnitteilla olevien voimalahankkeiden tilanteesta. Kuonia on käsitelty Suomen Erityisjätteen tekniikalla. HSY on aloittanut Rosk’n Rollin kanssa tutkimushankkeen löytääkseen ympäristön kannalta kestävän tavan käsitellä polton lopputuotteet ja edistääkseen kuonien materiaalihyödyntämistä. HSY:n käsiteltäväksi tulee pian vuosittain Vantaan Energian jätevoimalasta yli 60 000 tonnia pohjatuhkaa eli kuonaa ja noin 5 500 tonnia kattilatuhkaa. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki totesi kierrätysasteen matamisen syyksi sen, että kannustin ja ohjauskeinot kierrätyksen lisäämiseksi puuttuvat. Päivien ohjelma painotti energiahyödyntämisen tulevaisuutta ja tuhkien ja kuonien käsittelyä. joulukuuta osallistuneiden katseet tähysivät rakentuvien piippujen sijasta jätevoimaloiden sisälle ja taakse. Jätehuollon energiapäiville Espoon Hanasaaressa 10.–11. Suomen jätteenpolttolaitosten verkosto alkaa olla muutamaa jätevoimalaa vaille valmis. ”Jätteenpoltolla roolinsa” Päivät avannut Energiateollisuuden johtaja Jukka Leskelä näki jätteiden energiahyödyntämisessä monia hyötyjä ja sanoi, että energiahyödyntämisestä on tullut integroitu osa yhdyskuntien jäteja energiaratkaisuja. Tekniikan soveltuvuutta yhdyskuntajätteen käsittelyratkaisuksi rohjettiin päivillä epäillä, mutta Riikinvoiman toimitusjohtaja Juha Räsäsellä riittää luottoa kokonaislaitostoimittaja Andritziin. Jos kierrätys tehostuu, millaiset jätteet jäävät jätevoimaloihin ohjautuvaan sekajätevirtaan. Eniten alalla taitaa kiinnostaa Riikinvoima Oy:n kiertopetikattilalaitoshanke. Savukaasujen puhdistusjätteen eli lentotuhkan tai APC-jätteen Vantaan Energia toimittaa Ekokemille. Päivien järjestäjä Jätelaitosyhdistys ry korosti toimitusjohtaja Markku Salon suulla, että jätteenpoltolla on tärkeä rooli myös tulevaisuuteen ulottuvissa kiertotalousvisioissa. ”Jätehuolto on siirtynyt kaatopaikoilta kentille”, tiivisti HSY:n käyttöpäällikkö Jukka Salmela Espoossa. 26 Uusiouutiset 1/2015 Tapahtumia L ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVAT Mitä jäljelle jää. Energiapäivien väki vietiin vierailulle HSY:n Ämmässuolle katsomaan itse, miten loppusijoitusalue on muuttumassa. Jätehuollon energiapäivien väki katsoikin jo jätevoimaloiden taakse: Mitä tehdä polton tuhkille ja kuonille. Salo toivotti teollisuuden, kaupat ja yritykset kehittelemään jätteille kierrätyskohteita mutta myös jätehierarkian korkeampien tasojen ratkaisuja.. Se vaatii paljon kenttäM Seminaarivieraat pääsivät tutustumaan HSY:n tuhkastabilointiin. Hän soisi, että jätteenpolttoa alettaisiin verottaa, ja antaisi toimijoille vapautta valita kierrätysratkaisuja polton sijasta. Ensi kesälle HSY suunnittelee vielä suurempaa, kentällä tehtävää esikäsittelykoetta kuonien ikäännytyksestä
Siitä otetaan kaasu talteen. HSY tutkii myös, voisiko kuonia käyttää Ämmässuon laajennusrakenteiden tiivisja pintarakenteissa. Säiliöauto puhaltaa pneumaattisesti vaarallisen tuhkan siiloihin, joista se kuljetetaan sekoitusasemalle. Luvitettua tilavuutta on kaikkiaan 120 000 kuutiota, josta nyt on valmistunut alle 50 000 kuutiota. L M Energiapäivien väki pääsi kurkistamaan pian valmistuvan mädättämön sisälle.. HSY miettii nyt, tekeekö se jatkossa stabiloinnin itse vai ostaako se sen palveluna ulkopuolelta. Ämmässuolle on rakentunut Salmelan mukaan kallis mutta turvallinen rakenne vaarallisten jätteiden sijoitusalueeksi. Se on tarkoitus ottaa käyttöön helmikuun lopussa. ”Osavirtamädätyslaitoksia on Euroopassa noin kymmenen”, kertoo HSY:n biojätteen käsittelyn projektipäällikkö Christoph Gareis. Kuonan mineraaliosan käyttö kasvualustoissa neitseellisen kiviaineksen korvikkeena on kiinnostava tulevaisuuden tutkimuskohde. Mädättämö pian valmis Ämmässuolla energiapäivien väki pääsi myös kurkistamaan rakenteilla olevaan uuteen biokaasulaitokseen. Osavirtaprosessilla toimiva laitos yhdistyy kompostointilaitokseen niin, että hienofraktiosta noin 70 prosenttia menee kuivamädätykseen. Laitokseen tulee kaksi mädätysreaktoria. HSY on aloittanut myös tuhkien stabilointikokeet. Pitää löytää esimerkiksi järkeviä koneurakoita, joissa pystytään yhdistämään asioita kokonaisuuksiksi”, Salmela sanoo. Haluaisimme tutkia, josko pystyisimme saamaan kotimaisen metalliteollisuuden hyödynnettäväksi kuonan ei-magneettisia metalleja. Jätteenkäsittely on muuttunut olennaisesti. Kuonan 0–2 millimetrin kokoista mineraalifraktiota voisi ehkä hyödyntää tuhkan stabiloinnissa ja vähentää sillä sementin määrää. ”Olemme vielä oppipoikia kuonankäsittelyssä. Metallien vieminen merikonteissa olisi aika iso ruljanssi”, Salmela jatkaa. HSY:llä on runsaasti käyttökohteita kuonista saataville materiaaleille myös omalla Ämmässuon alueellaan, vaikka materiaalit ylittäisivät jatkossakin Mara-asetuksen raja-arvot ulkopuolista rakentamiskäyttöä rajoittaen. HSY:n tavoitteena on, että konsepti olisi valmis vuonna 2016. 12 hehtaarin kaatopaikan sulku-urakkaan voi käyttää muotoiluun jopa puoli miljoonaa tonnia kuonia ja lievästi pilaantuneita maita. Uusiouutiset 1 /2015 27 logistiikalta ja siltä, miten varastointia ja esikäsittelyä kannattaa yhdistää. pasiteetti on 44 000 tonnia biojätettä vuodessa ja se maksoi 10 miljoonaa euroa. Kombi-tutkimusprojekti hakee reseptiä tukiaineen, mädätteen ja kompostin suhteeseen. Andamentin Oy:n koelaitteisto on käytössä vuoden. HSY on rakentanut seitsemän hehtaarin kuonakentän käsittelyä varten. Laitoksen kaO Energiapäivät houkuttelivat Hanasaaren kulttuurikeskuksen täyteen osanottajia. Karkeaa jaetta sekoitetaan mädätteeseen jälkikompostoinnissa. Tavoitteena on, että mädätyksestä syntyisi mahdollisimman vähän jätevettä. ”Puolen vuoden kokemusten perusteella voin sanoa, että ei kannata keskittyä vain kuonan tai tuhkan käsittelytekniikkaan vaan vastaanoton, varastoinnin ja esikäsittelyn yhdistämiseen kokonaisuudeksi”, Salmela kertoo. Stabilointi itse vai muilta
Tämä osuus olisi tarkoitus tuplata vuoteen 2018 mennessä, joskin viimeisimmän seurantaraportin mukaan aikataulusta ollaan jo jäljessä. http://www.smed.se/wp-content/ uploads/2014/11/Slutrapport.pdf L M Britta Moutakis iskee pöytään Ruotsin biojätteiden M kierrätystavoitteet. Tämä on noin 99 % tuotannosta. Eviran yhteenvedossa ei ole eritelty tuotteiden raaka-ainepohjaa eikä sitä, onko kyseessä komposti, mädäte vai jokin muu. Ruotsin ympäristöhallintoon kuuluva Naturvårdsverket ehdottaa kuitenkin tiukennuksia lainsäädäntöön niin fosforin kuin haittaaineidenkin aiheuttamien ympäristöriskien vuoksi. Lähes koko tuotanto menee maatalouden lannoitekäyttöön. Sertifioitujen laitosten mädätteitä kutsutaan biolannoitteeksi ja tuotteen jatkokäyttö on sujunut mallikkaasti. Suomessa on tilastojen valossa korkeampi erilliskerätyn biojätteen kierrätysaste kuin Ruotsissa, kuten kävi ilmi Markku Salon esityksestä. Kompostoimalla käsitellään Ruotsissa enää noin neljännes biojätteistä, kun vielä 2010 osuus oli puolet. Lähes 900 000 tonnia mädätettä päätyi 2013 maatalouden lannoitekäyttöön. M Markku Salo toivoo yhdenmukaista kierrätyksen määrittelyä EU-maissa.. Toteutuessaan uudet levitysrajoitukset vaatisivat biokaasulaitoksilta merkittäviä satsauksia mädätteiden jatkokäsittelyyn, koska tuotetta pitäisi saada taloudellisesti levitettyä nykyistä suuremmalle pinta-alalle. Lainsäädäntö Ruotsissa on toistaiseksi mahdollistanut mädätteiden runsaahkon peltokäytön kohtuullisen lähellä biokaasulaitoksia. L Lisätietoja: Biolaitosyhdistyksen seminaari Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta 29–30.10.2014. Kaikki menee – toistaiseksi Valtaosa biokaasulaitoksista, jotka Ruotsissa käsittelevät biojätteitä , ovat ns. Ruotsin suurimmissa kaupungeissa biojäte enimmäkseen poltetaan muun jätteen seassa, vaikka 60 % Ruotsin kunnista erilliskerääkin biojätettä. yhteismädättämöjä, joiden syötteenä voi olla myös lantaa, olkea tai esimerkiksi energiakasveja. Vertailu maittemme välillä hankaloituu, jos halutaan tarkastella millaiseen käyttöön käsitelty biojäte lopulta päätyy, koska seurantajärjestelmät ovat niin erilaiset. Suomessa ei ole julkaistu tarkkaa tietoa kierrätettyjen biojätteiden päätepysäkeistä. Biolannoitteen tuottamiseen laaditussa SPCR 120 -sertifioinnissa puhdistamoliete ei kuulu sallittujen syötteiden joukkoon. http://www.biolaitosyhdistys.fi/6 Jensen, Carl & Johansson Malin: Uppföljning av etappmålet för ökad resurshushållning i livsmedelskedjan. Jätevesilietettä ei Ruotsissa käsitellä yhteismädättämöissä, vaan erikseen niillä vedenpuhdistamoilla, jotka biokaasua tuottavat. Juha Pirkkamaan esittämät ja Eviran laatimat taulukot maanparannusaineiden valmistusmääristä eri käyttökohteisiin ovat vertailukelvottomia Ruotsista saatavaan aineistoon nähden, koska Ruotsin käytännöstä poiketen valmistusmäärämme esitetään kuutiometreinä eikä tonneina. Tilaisuudessa puhunut Britta Moutakis kertoi myös, että Ruotsin kunnat eivät nykyisin tue kotikompostointia taksapolitiikalla kuten ennen, mikä onkin johtanut kotikompostoinnin vähentymiseen. 28 Uusiouutiset 1/2015 Tapahtumia L TOM NIEMI , TEKSTI JA SAILA NIEMI, KUVAT Viljelijät kelpuuttavat biojätelannoitetta Ruotsissa Erilliskerätyn biojätteen mädätysjäännöksillä on menekkiä Ruotsissa. SMED Rapport Nr 155 2014. Biokaasutuksen osuus biojätteen käsittelymenetelmänä kasvaa sekä Suomessa että Ruotsissa, todettiin Biolaitosyhdistyksen seminaarissa 29.–30.10.214. Moutakiksen mukaan Ruotsissa kotitalouksien, kauppojen ja ravintoloiden ruokajätteestä erilliskerätään ja käsitellään biologisesti noin 25 %. Jätevesilaitoksilla on oma REVAQ -laatusertifiontinsa
On peltoja, joissa fosforipitoisuudet ovat sen verran korkeita, etteivät ne tarvitse ravinteen lisäystä vuosiin. MTT järjestämässä seminaarissa 22.10.2014 saattoikin päätellä, että lannan hyödyntämisellä on mitä suurin merkitys kierrätystavoitteiden ja päästövähennysten saavuttamisessa. Samoilla apajilla ovat osin myös biolaitosten tuotteet. Suomessa on alueellisia lantakeskittymiä, kuten Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Ravinteiden kierrätyksessä fosforin rooli on korostunut, koska se on tärkeä kasvinravinne, rajallinen louhittava luonnonvara ja huuhtoutuessaan merkittävä vesistöjen rehevöittäjä. Uusiouutiset 1 /2015 29 Lannan fosfori riittää pitkälle Jo lannan sisältämä fosfori riittäisi likipitäen kattamaan Suomen maanviljelyn fosforintarpeen. Julkisuudessa on usein ollut esillä maailmanlaajuinen huoli kivennäisfosforin loppumisesta, mutta ongelmaan löytyy ainakin tilapäinen kansallinen ratkaisu. Seminaarissa referoidun MTT:n tutkimusraportin (124/2014) yhteenvedossa todetaankin, että lainsäädäntömme edelleen mahdollistaa fosforinlevitysmääriä, jotka eivät ole optimaalisia kasvituotannon tai ympäristönkään näkökulmasta. Tarkasti ottaen lantakin katsotaan jätteeksi esimerkiksi poltettaessa, vaikka se toisaalta on myös sellaisenaan viljelyyn käypä ravinteikas maanparannusaine. Vasta näiden varastojen hiljalleen vähetessä nykymääräinen lanta ei enää riittäisi kaikkeen tarpeeseen. Ainesten tilavuudet ja painot suhteessa ravinnepitoisuuksiin ovat suuret. Tulevaisuudessa tuskin on odotettavissa helpotuksia ravinnerikkaiden ainesten sallittuihin levitysmääriin. Kari Ylivainio referoi MTT:n tekemää tutkimusta, jossa verrattiin Suomen viljelymaiden fosforivarantoja eri alueilla suhteessa viljelykasvien tarpeisiin ja muodostuvan lannan määriä eri alueilla. L M Kari Ylivainio MTT:stä muistutti, että fosforia ei kannata lisätä peltoon, jos riittävää satovastetta ei tule. Vielä ei myöskään päästä samaan ravinteiden annostelutarkkuuteen kuin käytettäessä keinolannoitteita, kuten Tapio Salon esityksestä kävi ilmi. Tähän kuluisi aikaa vähintään toistakymmentä vuotta. Tällä hetkellä este lannan ravinteiden tehokkaammalle hyödyntämiselle on aineksen epätasainen jakautuminen maassamme. Eloperäisessä jätevirrassa lantaa on noin 20-kertaisesti verrattuna biojätteiden ja puhdistamolietteiden yhteismäärään. Hyvä uutinen, mutta kuinka saada ilmeisen tehottomassa käytössä oleva lantamäärä kunnolla markkinoille. Suomen maatalous ei hevillä tule kärsimään pulasta, koska teoriassa jo lantafosforin tehokkaalla hyödyntämisellä katettaisiin koko maan nurmija viljanviljelyn tarve jonkun aikaa. Lannan hyödyntämisen ongelmat ovat osin samoja kuin orgaanisten yhdyskuntajäteperäistenkin lannoitevalmisteiden. Joten todennäköisesti ympäristönormit edelleen kiristyvät. Tämä tietäsi lisää tuotekehittelyä, jotta eloperäisten ainesten sisältämät ravinteet saataisiin nykyistä tiiviimpään muotoon ja taloudellisesti kuljetettua nykyistä laajemmille alueille. Kuljetuskustannukset rajoittavat kuitenkin sen, kuinka laajalle alueelle lantaa kannattaa siirtää. M SYKE:n Juha Grönroos ja MTT:n Sari Luostarinen huumori aseinaan taistossa lannan ympäristöystävällisemmän käytön puolesta. Lisätietoja: Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarin esitykset kalvoineen ovat nähtävissä: http://seminaarit.net/mtt/lannasta-enemman L TOM NIEMI , TEKSTI JA SAILA NIEMI, KUVAT
”Nokkosten kuidut ovat vahvempia kuin puuvillan, eikä niiden viljely vaadi samalla tavoin luonnonvaroja kuin puuvillan viljely, nokkosia kun kasvaa luonnostaan kaikkialla”, Lappalainen perustelee tiimin konseptia. Esimerkiksi Sirinä-designistä kerrottiin, että nokkoskuidut ovat firmalle tuttu materiaali, jota se olisi erittäin kiinnostunut hyödyntämään entistä laajemmin. ”Tiesimme ideamme olevan teoriassa hyvä. Siinä liikeidea, jolla heltisi ykköspalkinto Tampereen ammattikorkeakoulun eli Tamkin opiskelijoiden syksyisessä BioHubbening-innovointikilpailussa. ”Voittajaesityksen suurimmat ansiot ovat luova ajattelu, konseptin M Nokkonen taipuu ekologiseksi tekstiilikuiduksi.. 30 Uusiouutiset 1/2015 Tapahtumia L HILKKA VÄHÄNEN Nokkosista vaatteiksi Nokkoset kudotaan vaatteiksi, lasikuitujätteestä syntyy sementtiä, ja nanoselluloosa taipuu tiivisteeksi. Yritys etsi uusia tapoja hyödyntää laitteistojaan biojalostamoissa. Siinä vaiheessa, kun oikeat yritykset kiinnostuivat, tajusimme, että meillä on myös todellinen liikesuunnitelma”, kuvailee ympäristötekniikan opiskelija Robert Wilkinson. ”Eettisille tuotteille on kasvavat markkinat, kunhan ne osataan kaupallistaa ja suunnata oikein.” Joukkue otti kisan aikana yhteyttä useisiin pohjoismaisiin tekstiilialan yrityksiin ja tiedusteli niiden mielenkiintoa nokkosvaatteisiin. Nyt olemme ihan haltioissamme.” Idean nokkosten käytöstä kuitumateriaalina keksi metsäalaa Tamkissa opiskeleva Sanna Lappalainen. ”Kun esittelimme suunnitelmamme, tuomariston reaktio oli niin hillitty, ettei siitä voinut päätellä mitään. Eroon lasikuitujätteestä Toimeksiannon kilpailijoille antoi kanadalaislähtöinen GL&V, globaali selluja paperiteollisuuden laitetoimittaja. Mistä tehdään tulevaisuuden ekologiset vaatteet. ”Olemme ikionnellisia mutta myös yllättyneitä”, kuvailee kuusihenkisen voittajajoukkueen tunnelmia liiketalouden opiskelija Jekaterina Abakumova. Vaikkapa nokkosista, joista muokataan kestävän kehityksen kriteerit täyttäviä kuituja tekstiilien raakaaineeksi. Kuitujen tuotanto tapahtuu modernien biojalostamojen prosessilaitteilla. Näin ideoivat tamperelaisopiskelijat bioalan innovaatiokisassa
Näin ideoivat tamperelaisopiskelijat bioalan innovaatiokisassa. ”Tosin loistavia ehdotuksia oli niin monta, että me tuomarit jouduimme työskentelemään aivan juhlallisuuksien alkuun asti”, paljastaa TT Gasketsin johtaja Aleksi Arpiainen. Ahlstromin haasteen kisaajille asetti yhtiön henkilöstöja yritysvastuujohtaja Paula Aarnio, joka pyysi opiskelijoita kehittämään ympäristölle mahdollisimman haitattomia keinoja hankkiutua eroon lasikuitujätteestä. Kilpailun 26 joukkuetta oli jaettu kisaamaan kaikkiaan kolmessa kategoriassa. BioHubbening-tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta siitä on tavoitteena tehdä jokavuotinen perinne. Biotuotteisiin, bioprosesseihin ja bioenergiaan keskittyneen kilpailun ideoi ja sen järjestelyistä vastasi Tamkin koulutuspäällikkö Ulla Häggblom. Lisäksi joukkue painotti, kuinka Suomella metsäalan jättiläisenä ja nanoteknologian edelläkävijänä on erinomaiset resurssit kehittää ja tuotteistaa nanoselluloosapohjaisia tiivisteitä. ”Mutta kun apua etsi, sitä myös löytyi. Haasteeseen vastasi parhaiten joukkue, joka rakensi suunnitelmansa nanoselluloosan varaan. L Hilkka Vähänen O Nokkoset vaatteiksi! Voittoisan konseptin kehittivät paperiteknologiaa opiskeleva Saku Kallioinen (vas.), metsäopiskelija Sanna Lappalainen, ympäristötekniikkaan erikoistuva Robert Wilkinson, tuleva liiketalouden ammattilainen Jekaterina Abakumova, ympäristötekniikan opiskelija Teemu Puskala ja konetekniikkaan paneutuva Antti Siren. TT Gaskets antoi kilpailijoiden tehtäväksi löytää uusi biomateriaali, josta valmistaa tiivisteitä. ”Samantapaisia ideoita oli muillakin, mutta tuomariston vakuuttivat ykkösjoukkueen ratkaisupainotteinen esitys ja yksityiskohtaisesti suunniteltu tuotantoprosessi”, kertoo Aarnio, jonka mukaan yhteistyöprojekteja koulutuslaitosten ja yritysten välillä saisi olla enemmän. GL&V:n lisäksi tehtävänantajina toimivat kuitumateriaalien tuottaja Ahlstrom sekä tiivistevalmistaja TT Gaskets. Saimme tuoreimpia tutkimustuloksia lasikuidun uusiokäytöstä muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkijoilta”, Kauhanen kiittelee. Voittajatiimiin kuuluneen metsätalouden opiskelijan Iida Kauhasen mukaan joukkueella ei juuri ollut kokemusta lasikuidusta, joten työ vaati todella paljon tiedonhankintaa. Uusiouutiset 1 /2015 31 Nokkosista vaatteiksi Nokkoset kudotaan vaatteiksi, lasikuitujätteestä syntyy sementtiä, ja nanoselluloosa taipuu tiivisteeksi. kehittäminen tuotetasolle asti sekä ekologisen näkökulman ja materiaalin uusiutuvuuden painottaminen”, kehuu GL&V:n Business Manager Janne Hautala. ”Joukkueen jäsenet osoittivat myös vakuuttavaa asiantuntijuutta esitelmänsä jälkeisessä kyselytuokiossa.” Tiimi korosti nanoselluloosan olevan vihreä superaine, jolla on luonnonmateriaaliksi yllättävän hyvät ominaisuudet. Voittajan valinta oli tuomarien mukaan vaikeaa, mutta kärkeen nousi lopulta joukkue, jonka suunnitelmassa jäte työstettiin energiaksi ja sementiksi. Jätehuolto 2015 10.–11.2.2015, Finlandia-talo, Helsinki http://www.talentumevents.fi/tapahtumat/conferences/jatehuolto+ Yhdyskuntatekniikka 2015 20.–21.5.2014 Turun Messuja kongressikeskus http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/2015/a2271770#_main Jätehuoltoyhdistyksen opintomatka Puolaan 4.–6.6.2015 http://www.jatehuoltoyhdistys.fi/tapahtumat/ Tapahtumakalenteri. Kisaan osallistui 130 opiskelijaa. Arpiaisen mukaan voittajat erottuivat lopulta edukseen innovatiivisuuden ja realistisuuden yhdistelmällä
Viivi Leiviskä Reetta Anderson Timo Piekkarista teollisuusneuvos L Tasavallan presidentti on myöntänyt 19.12.2014 Ekokem Oyj:n toimitusjohtaja Timo Piekkarille Teollisuusneuvos-arvonimen. Hän on osallistunut uransa aikana aktiivisesti elinkeinoelämän järjestötoimintaan useissa valtakunnallisissa järjestöissä ja liitoissa. Kati Vaajasaari on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Ympäristökonsultointi-yksikköön Espooseen. Ramboll L Karoliina Lehmusvirta on nimitetty markkinointija viestintäjohtajaksi Espooseen. Nimitysuutisia L ELINA SAARINEN Jätelaitosyhdistys JLY ry L Järjestelmäasiantuntija Jyri Björkman aloitti työn vuodenvaihteessa JLY:ssä. Vuodesta 2009 alkaen hän on toiminut Ekokemin toimitusjohtajana. Hän on työskennellyt aiemmin Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ssä ja Ramboll Finland Oy:ssä. Ekokem L Ekokemin T&Kosastolle on valittu uusiksi projektipäälliköiksi Viivi Leiviskä ja Reetta Anderson. Piekkarilla on pitkä ja monipuolinen kokemus suomalaisen teollisuuden palveluksessa. Tätä ennen hän toimi Kuusakoski Oy:ssä vastaavassa tehtävässä. Anderson on koulutukseltaan DI, ja hän on työskennellyt aiemmin Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ssä kehitysinsinöörinä ja projektipäällikkönä useissa tutkimusja kehitysprojekteissa. 32 Uusiouutiset 1/2015 Aluehallintovirastot L Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on nimittänyt ympäristölupavastuualueen johtajat kolmeen aluehallintovirastoon määräajaksi 1.1.2015–31.12.2019. Kaikki ovat toimineet ympäristölupavastuualueen johtajan tehtävissä vuodesta 2010 alkaen. Isömöttönen on aikaisemmin työskennellyt Kekkilä Oy:ssä kompostointipalveluiden myyntipäällikkönä, liiketoiminnan kehitysosaston hankejohtajana Vapo Oy:ssä sekä Vapo Biotechin teknisenä johtajana. L Ekokem M Ekokemin toimitusjohtaja, YTP:n hallituksen jäsen Timo Piekkari sai teollisuusneuvoksen arvonimen.. Leiviskä viimeistelee vesija ympäristötekniikan opintojaan Aalto-yliopistossa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ylijohtajana jatkaa Kari Virranta. DI Inari Weijo on nimitetty Rakennetekniikan alueyksikön päälliköksi Tampereelle. Tuula Liukko on nimitetty HSEQ-palveluiden liiketoimintapäälliköksi Ympäristökonsultointi-yksikköön Lahteen. Virkoihin on nimitetty maatalousja metsätieteiden maisteri Tarja Savea-Nukala Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoon, filosofian kandidaatti Timo Lehtonen Itä-Suomen aluehallintovirastoon ja diplomi-insinööri Erkki Kantola Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Piekkarilla oli aivan keskeinen rooli, kun syksyllä 2013 kaksi ympäristöalan yritysten etua valvovaa liittoa yhdistivät voimansa ja Ympäristöyritysten liitto ry fuusioitui Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:hyn(YTP). Tämä fuusio vahvistaa YTP:n asemaa toimialan edunvalvojana samaan aikaan, kun toimialaan kohdistuu yhteiskunnan toimesta entistä enemmän odotuksia tulevana kasvualana. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Fonectalla. Jyrin tehtäviin kuuluu muun muassa tietojärjestelmien ja verkkosivustojen kehittäminen ja ylläpito. Ari Simonen on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Ympäristökonsultointi-yksikköön Tampereelle. Pohjois-Savon ELY-keskus L Valtioneuvosto on nimittänyt elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten ylijohtajat tehtäviinsä viiden vuoden määräajaksi ajalle 1.1.2015–31.12.2019. BioGTS L DI Kauko Isomöttönen on nimitetty BioGTS Oy:n projektipäällikön tehtävään 12.1.2015 alkaen
Toivomme saavamme mukaan muitakin hyviä alueellisia hankkeita, joilla on osaavat tekijät, jotta toiminta saadaan aktiivisesti liikkeelle ja tuloksia aikaan. FISS on yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla autetaan yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttämään uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Nyt alueellinen toiminta on nytkähtänyt reippaasti liikkeelle, kun Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen seuduille on saatu alueellinen FISS-organisaattori EAKR-rahoituksen turvin. Teollisetsymbioosit.fi -sivusto esittelee esimerkkejä suomalaisista teollisten symbioosien caseista. Ota yhteyttä: Paula Eskola, puh. Asiantuntijayhteistyön ja yhteiskehittämisen kautta pyritään siihen, että osaaminen ja tutkimustieto saadaan vietyä käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja toisaalta uusille tutkimustarpeille löydetään sopivat tutkimuskumppanit. FISS:in alueelliset organisoijat kootaankin helmikuussa koulutukseen, jossa he saavat oppia ja kokemuksia Britannian teollisten symbioosien (NISP) -ohjelman koordinaattorilta sekä käytännön työkaluja teollisten symbioosien edistämiseen alueellaan. Lisätietoja tilaisuudesta löytyy Motivan verkkosivuilta tapahtumista. Kymenlaakson pohjoisosassa organisoijana toimii Kouvola Innovation. 040-5552961, paula.eskola@motiva.fi L Paula Eskola. Kiinnostuitko ja kaipaatko lisätietoa. Pohjois-Karjalassa toimintaa koordinoi PIKES yhdessä KETI:n ja Joensuun tiedepuiston kanssa. Sivusto laajenee vuoden 2015 alussa FISS:in tietokanavaksi ja viestintäalustaksi. Asiantuntijayhteistyöllä ja yhteiskehittämisellä uusia ratkaisuja Teollisten symbioosien edistämisessä ja uusien ratkaisujen löytämisessä hyödynnetään asiantuntijayhteistyötä pyrkien hyödyntämään olemassa olevaa tietoa ja osaamista sekä tarvittaessa käynnistämällä uusia kehityshankkeita. Lapin alueella toimintaa koordinoi Kemin Digipolis. Cursor vastaa Kymenlaakson eteläosasta ja Päijät-Hämeestä. Uutiskirjeen voi tilata sivustolta. FISS lanseerattiin syksyllä 2014 ja ensimmäinen yrityksiä verkottava työpaja pidettiin lokakuussa Kemissä. Aiheesta ilmestyy uutiskirje, joka kokoaa noin neljästi vuodessa, mitä uutta teollisten symbioosien ympärillä tapahtuu niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Uusiouutiset 1 /2015 33 FISS Teolliset symbioosit -toimintamalli lähtemässä hyvin liikkeelle Teollisissa symbiooseissa yritykset luovat uuttaa liiketoimintaa ja lisäarvoa tuovia tuotteita hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Oikeiden asiantuntijoiden löytämisessä voidaan hyödyntää tätä varten kerättyä ”asiantuntijapoolia”, eli eri tutkimusja kehitysorganisaatioiden henkilöistä koostuvaa verkostoa, joka on yritysten ja fasilitaattoreiden käytössä. Helmikuu on aktiivista teollisten symbioosien aikaa, sillä 3. Tavoitteena on Kolumni Kolumni saada toiminta käyntiin asteittain kaikkialla Suomessa. helmikuuta Porissa järjestetään seuraava FISS-työpaja, jossa tavoitteena on tunnistaa mahdollisia synergioita Porin seudulla. Alueelliset organisoijat verkottavat ja auttavat käytännön edistämistyössä He aktivoivat yrityksiä, järjestävät työpajoja ja ylläpitävät tietokantaa, johon kerätään yritysten tarvitsemia tai ylimääräisiä resursseja, sekä avustavat symbioosien toteutuksessa
Pääsääntöisesti seksikkyys puhkeaa kukkaan vasta parin avio/avo-kierroksen jälkeen. Sitten tuli uusi direktiivi. Mäntyharjua ei kannata lähteä valloittamaan kylmiltään. Se on vaikeaa olla metroseksikäs, kun kärsii suljetun paikan kammosta. Uusioseksikäs on tietysti useammassa uusioperheessä kulmansa hionut iskä/ äiskä. Husqvarnan voi päräyttää käyntiin vaikka joka aamu, ilman naapurivalitusta meluja ympäristösääntöjen loukkaamisesta. Kun puuala alkaa aueta, voi sitten siirtyä tukevampaan tavaraan ja lukea koko kustannusosakeyhtiö Tammen tuotanto. Kuinka kummassa Helsingin Itäkeskuksen kasvatti voisi olla seksikkäämpi kuin Espoon Tapiolassa asuva. Asiaa voi lähestyä varovasti vaikkapa lukemalla virolaista kirjailijaa Immi Pajua. Vaatimukset muuttuvat koko ajan. On kehitettävä omaa seksikkyyttä tai ainakin sopiva malli. Ei kun kierrättämään. Kyseessä on selkeä markkina-aukko, tyydyttämätön tarve. Sitä katsoessa herää kuitenkin epäilys. Piti olla metroseksikäs. Aina on jotain liikaa tai liian vähän. Arvattavasti seuraava villitys on sukupuolineutraali seksikkyys, mikä kuulostaa paremminkin diagnoosilta. 34 Uusiouutiset 1/2015 Uusioseksikäs Seksin markkinoilla mikään ei tunnu riittävän. Viiltosuojavarusteet suojaavat sekä lipsahduksilta että vanhoilta puumilta. L Kiertolainen Kiertolainen. Uusi seksimuoti suosii haja-asutusaluilla asuvia. Satunnaissahurin kannattaa käyttää mineraalipohjaista öljyä. Se ei jämähdä koneeseen kiinni, mikäli käyttöä ei ole riittävästi. Vielä -90-luvulla riitti hyvä kotikasvatus ja sisäsiisteys. Metsuriseksikkyys on sikäli hyvä hype, että sen noudattaminen maksaa vain tilkan kaksitahtibensaa ja vieläkin pienemmän tilkan teräöljyä. Seuraavaa seksuaalista uudelleenorientaatiota voi vain arvailla tai kehittää oma alalaji. Monessa pirtissä lausahdus: ”haeppas plikka työkalut, pitää terä terottaa” saa ihan uuden merkityksen. Nyt on muotia olla metsuriseksikäs. Hätäisemmät voivat tosin kokeilla farkkujen kivipesusta tuttua menetelmään hiertää sielustaan metroja muu seksuaalisuus. Urbaaneille uunoille metsuriksi alkaminen ei käy käden käänteessä. Uusio-onni edellyttää kunnollista jauhatusta useissa ihmissuhteiden liemissä. Tositoimiin tarvitaan kunnon varusteet. Asuinosoitekin on metrokarttojen ulkopuolella. Liian tuoreiden neitsytavioisten on turha edes yrittää. Viiltosuojahousut ja metsurisaappaat ovat metsuriseksuaalille välttämättömiä samoin kuin biologinen teräöljy. Uusioperheiden yleistyessä tulisi tähänkin kierrätystarpeeseen vastata. Tämä uusi seksityksen villitys on tosin Kehä kolmosen ulkopuolella asuville ja Hakkaraiselle helpompaa kuin satunnaiset metrokosketukset. Sen vuoksi onkin vain ajan kysymys, milloin Uusiouutisten uusioseksikyys lyö muut muodot laudoiksi. Vähemmän akateemisille piireille on tarjolla vain moottorisahojen käyttöohjeita