Uusiouutiset 1/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Uudelleenkäytölle vihdoin arvoa Hyvästi, kaatopaikkajäte! Laatuongelmat kiusaavat lasinkierrätystä Kiertotalouden erikoislehti. 3 1/2016 Mitä mieltä kiertotalouspaketista
Laivaromuja ei ole enää vuosikausiin rahdattu köyhien maiden rannikkovesiin purettavaksi, vaan ne tekevät viimeisen matkansa takaisin kotitelakalle Suomeen, jossa ne aloittavat uuden elämän. Tietokone onkin eri kuin viime viikolla, sillä sait juuri päivitetyn version laitetoimittajalta, joka kerää koneet käyttäjiltä säännöllisesti uusien raaka-aineeksi. Ruudulta luet uutisen: suomalaisfirma on jalostanut romanialaiselta vanhalta kaatopaikalta kaivamistaan jätteistä niin paljon hopeaa, että siitä valmistetaan täkäläisen aurinkopaneelitehtaan neljännesvuoden tuotantoerä. Käyt aamutoimilla taloyhtiön viherhuoneessa, jossa asukkaiden jätökset ravitsevat tomaattija lehtikaaliviljelmiä. pääkirjoitus 1.2.2016 Utopian ensihetkiä. Ne kuljetetaan suomalaisilla telakoilla luoduilla laivoilla, jotka on koottu elinkaarensa loppuun seilanneista aluksista. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Vähän sen jälkeen Venäjä luopui viimeisenä maana öljyntuotannosta. Terien kulumisesta ei tarvitse murehtia, koska blenderiä ja muitakin taloyhtiön kodinkoneita vuokraava leasing-firma huoltaa ne säännöllisesti. Kuvittele taloutta, jossa kaikki tavarat ja palvelut tuotettaisiin niin, että vältettäisiin viimeiseen asti ottamasta käyttöön uusia luonnonvaroja ja pyrittäisiin korvaamaan ne kaikki kierrätetyillä materiaaleilla. Muistat, kuinka sijoitusmarkkinat menivät uusiksi siinä vaiheessa, kun yhtiöiden aiheuttamat ympäristövaikutukset alkoivat näkyä kirjanpidossa ja bruttokansantuotteen tilalle otettiin globaalisti käyttöön ympäristön kuormituksen ja resurssien hyödyntämisen huomioiva mittaristo. P ariisin ilmastokokous onnistui joulukuussa solmimaan historiallisen sopimuksen, joka saattaa säästää elämän edellytykset pallollamme. Millainen olisi tällainen maailma. Suomeen on syntynyt metsäteollisuuden veroinen uusi teollisuudenala, joka kuiduttaa ex-halpaketjujen muinoin Aasiassa teettämistä vaatteista uusiopuuvillakuituja. Seuraava Uusiouutiset numero 2 ilmestyy 23.3.2016. Tätä ajatusta on kutsuttu megatrendiksi ja paradigmamuutokseksi hyvästä syystä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Susa Junnola/ Sitra Jyri Seppälä (SYKE), Johanna Pirinen (Konecranes), Anni Huhtala (VATT) ja Pertti Tammivuori (Enevo) puhuivat Sitran paneelissa kiertotalouden mahdollisuuksista ja haasteista Finlandia-talolla joulukuun alussa. Jos ajatus konkretisoituisi täydessä mittakaavassa, sillä olisi yhtä suuret vaikutukset tulevien sukupolvien elämään kuin globaalisti toteutetulla ilmastotyöllä. Ilmeisesti tätä uutta muovia on aiempaa helpompi kierrättää. Nappaat kasviksia smoothieen, jonka valmistat yhteiskeittiössä blenderillä. Joulukuussa saimme myös toisen historiallisen toimenpidesuunnitelman, joka jäi vähemmälle mediahuomiolle: Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa kiertotalouden toimenpideohjelmaksi. ISSN 0787-0663, 27. Kaikki taisi alkaa siitä, kun Euroopan komissio teki sen kiertotalouspaketin vuonna 2015… n Elina Saarinen, Päätoimittaja. Kivihiilikin on historiaa. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on kova tavoite. Avaat tietokoneen ja aloitat etätyöpäivän. Lehden osateemoja ovat huomisen ratkaisut, lajittelu ja erilliskeräys, materiaalija ravinnekierrot. Uusiouutiset 1/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Vesa Keinonen, Päivi Kuisma, Teemu Saralampi ja Lauri Turpeinen. Nyt Venäjä tuottaa osan lämmitysenergiastaan vanhojen kaatopaikkojensa niillä jätteillä, joita ei pysty kierrättämään. Koneen pintamateriaalia on muutettu. Metsäteollisuuden vanhoista tehtaista lähtee uusiokuituja vaateja tekstiilitehtaille ympäri maailmaa. Se pohjautuu ajatukseen siirtymisestä lineaarisesta kulutusmallista resurssien kiertoon. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Työt kutsuisivat, mutta katsahdat ikkunassa leijailevia lumihiutaleita, ja ajatukseksi ajelehtivat menneisiin vuosiin. Tämä tietänee hyvää osakesalkullesi, sillä olet sijoittanut molempiin yrityksiin. Heräät aamulla sängystä, jonka patja ja kaikki vuodevaatteet on tehty kierrätyskuiduista. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa
Laatuongelmat kiusaavat lasin kierrätystä Hyvästi, kaatopaikkajäte! Rode-Jore vetoaa: Lukekaa lehtiä! Monitilatoimisto säästää myös ympäristöä Betonimurske korvaa kiviaineksia Kivikossa Gasum Oy ostaa Taaleritehtaan Biotehtaan Jäte korvaa kivihiiltä Yhdyskuntajätteestä poltetaan nyt puolet Lukijalta: Jäterasvojen polttoa pitäisi välttää Kiertotaloudessa kuluttajien valinnoilla iso rooli Biotalousohjelmaan uusi rahoitusmalli Tapahtumakalenteri Nimitysuutisia Uutisia lyhyesti Kolumni: Teemu Saralampi Kiertolainen. 4 Uusiouutiset 1/2016 SISÄLTÖ 1/2016 3 5 6 8 10 12 15 16 18 22 25 26 28 29 30 33 34 35 36 37 38 39 40 42 Tämän numeron osateemat: jäteja bioenergia, kestävä rakentaminen, lajittelu ja erilliskeräys, uusioraaka-aineet sekä kierrätysalan murros. Uudelleenkäyttö arvoonsa Veisitkö roskat, Heikki Salo. Olli Urpela Jiri Halttunen Elina Saarinen Pääkirjoitus Kerro mielipiteesi Uusiouutisista! Suurten vaikutusten lakiesitykset valmisteltavana Kiertotalouspaketti katsoo koko elinkaarta Uusioraaka-aineille luotava eurooppalaiset sisämarkkinat Mitä mieltä kiertotalouspaketista. Miljoonasade julkaisee uuden levyn. 36. 16. Nyt kisaavat ekosysteemit, sanoo Tekesin Teija Lahti-Nuuttila, s. Heikki Salo kertoo, miksi sen kannessa on tuulimyllyjä, s. 26. Käyttämättömät toimistoneliöt kuormittavat ympäristöä, muistuttaa Päivi Hietanen, s
2) Mitä mieltä olet Uusiouutisetlehdestä. Uusiouutiset 1/2016 5 Kerro mielipiteesi ja voita kylpylähemmottelua! Osallistu Uusiouutist en lukijaäänestykse en! Voit voittaa Holiday Clubin 50 euron kylpylälahja kortin. Vastaa näihin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat tämän numeron kaksi parasta juttua. Lahjakortin voi käyttää osissa ja se on voimassa 12 kuukautta toimituspäivästä. 3) Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestämme?. Liitä mukaan puhelinnumero, josta sinut tavoittaa arkisin työpäivän aikana, jotta voimme tavoittaa sinut, jos voitat. Lahjakortilla voi maksaa mieluisia tuotteita ja palveluita kaikissa Suomen Holiday Club -kylpylähotelleissa ja loma-asunnoissa. Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti. Kiitokset vastauksistasi ja onnea arvontaan! Holiday Clubin lahjakortin voi käyttää hyvään oloon, hemmotteluun tai herkutteluun. Laita viestin otsikoksi Uusiouutisten lukijaäänestys. Arvomme lahjakortin kaikkien vastanneiden kesken. Lähetä vastauksesi sähköpostitse viimeistään perjantaina 26.2.2016 osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi
Työryhmän ehdotuksen mukaan sidosyksiköiden muille kuin omistajilleen harjoittama myynti saisi olla enintään 10 prosenttia niiden toiminnasta. Työja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Elise Pekkala arvioi tammikuun alussa Uusiouutisille, että hankintalakiesitys annettaisiin eduskunnalle helmikuun aikana. Mukana on edustus ympäristöministeriöstä, työja elinkeinoministeriöstä, sosiaalija terveysministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Sen on tarkoitus valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Julkisia hankintoja koskevia EU-direktiivejä on sovellettava kansallisesti 18.4.2016 alkaen. Selvitys tarkastelee, millaisia vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja yrityksiin on hallitusohjelman mukaisella jätehuollon vastuujaon muuttamisella verrattuna nykytilanteeseen ja mahdollisiin muihin vaihtoehtoihin. 6 Uusiouutiset 1/2016 n ELINA SAARINEN S uomen hallitus on linjannut strategisessa hallitusohjelmassaan, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kuntasektori pelkää, että rajaus johtaisi jätehuollon kaaokseen ja huonontaisi sellaisten yritysten toimintaedellytyksiä, jotka ovat tukeutuneet jätehuollossaan kuntainfraan. Ohjausryhmää vetää ympäristöministeriön Anna-Maija Pajukallio. Direktiivi sallisi 20 prosentin myynnin muille kuin omistajille. n Suurten vaikutusten lakiesitykset valmisteltavana Kevään aikana tehdään sekä Suomessa että EU:ssa päätöksiä ja lainsäädännöllisiä linjauksia, jotka mullistavat jätehuollon toteuttamisen käytäntöjä Suomessa. Hankintalain kokonaisuudistusta on valmisteltu pitkään laajassa työryhmässä. YTP:n mukaan kuntien yksinoikeuksien purkaminen edistäisi palveluinnovaatioiden syntymistä ja kierrätystä. Ne muistuttavat kunnallisten jätelaitosten jo tehneen satojen miljoonien eurojen investoinnit jätehuoltoinfrastruktuuriin nykyisen vastuujaon pohjalta. Työryhmän ehdotus oli kompromissi, sillä osa jäsenistä olisi sitä mieltä, että rajan tulisi olla jopa nolla prosenttia. Se tuotti kesän kuulemiskierroksella yli 200 lausuntoa. p Suomi päättää pian muun muassa hankintalaista ja hallitusohjelman mukaisesta kuntien jätehuoltovastuiden muuttamisesta. Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys vastustavat kuntien jätehuoltovastuun kaventamista. Vaikutusten arvioinnissa lähetetään myös kyselyjä jätehuollon asiakkaille. Yksi keskeinen tarkasteltava aihealue on niin sanotun toissijaisen vastuun (TSV) toteuttaminen jatkossa: nykylain mukaan kunta vastaa toissijaisesti myös yritysten jätehuollosta, jos sitä ei ole saatavissa markkinoilta ja jos jäte soveltuu kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään. Työryhmän ehdotus uudeksi hankintalainsäädännöksi valmistui jo viime toukokuussa. Lopullinen linjaus on nyt poliittisten päättäjien käsissä. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry puolestaan pitää rajausta tervetulleena. Hankintalaki eduskuntaan helmikuussa. EU taas käsittelee kiertotalouspaketin jätedirektiiviuudistuksia.. Ministeriöiden yhteinen ohjausryhmä on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kirjauksen toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. Vastuiden muuttaminen tässä vaiheessa olisi taloudellisesti kestämätöntä. Ehdotukseen on sen jälkeen tehty lukuisia korjauksia ja parannuksia. Työ on käynnistynyt taustaselvityksillä ja keskeisten sidosryhmien syvähaastatteluilla. Yksi kiperimmistä kysymyksistä on sidosyksiköiden asema. Poistuuko TSV
Uusiouutiset 1/2016 7
Se korvaa paketin, jonka komissio veti viime vuoden alussa pois käsittelystä ja jonka tilalle komissio lupasi sorvata entistä kunnianhimoisemman aloitteen. Kiertotalouspakettiin sisältyykin jätehuollon lisäksi mm. Ecodesign-direktiiviin komissio haluaa lisätä tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden kriteereitä. Susa Junnola/ Sitra Kiertotalouspaketti katsoo koko elinkaarta Euroopan komission uusi kiertotalouspaketti keskittyy yhdyskuntajätteisiin, mutta tavoittelee myös entistä kestävämpää tuotantoa. n ELINA SAARINEN. 8 Uusiouutiset 1/2016 E uroopan komissio julkisti joulukuun alussa (2.12.2015) uuden tiedonantonsa kiertotalouspaketista. kiertotalous Komissio haluaa ohjata yhteiskuntaa lineaarisesta kulutusmallista materiaalien ja resurssien viisaaseen ja kestävään käyttöön. Kiertotalous on saamassa 5,5 miljardin euron rahoituksen EU:n koheesiorahastosta ja lisäksi Horizon2020-ohjelmasta vielä 650 miljoonan euron potin. Tuottajavastuu laajenee koskemaan myös tuotteen elinkaaren loppuvaihetta. kestävää tuotantoa, teollisia symbiooseja ja tuotesuunnittelua sekä kestävää kuluttamista koskevia ehdotuksia
Tuore puheenjohtajamaa Alankomaat informoi jäsenmaita direktiivien valmistelusta kesäkuun ympäristöneuvoston kokouksessa. Samassa kokouksessa hyväksytään myös jäsenmaiden päätelmät komission toimenpidesuunnitelmasta. Jätteiden sijoittamista kaatopaikalle on tarkoitus vähentää 10 prosenttiin vuoteen 2030.. Ne valmistuvat tämän vuoden aikana. Jokainen jäsenmaa esittää oman kantansa komission esitykseen. Valtioneuvosto on juuri tehnyt jätedirektiiviehdotuksista U-kirjelmän ja komission tiedonannosta E-kirjelmän eduskunnalle. Ministeri osallistui joulukuussa Sitran kiertotalousseminaariin. Eduskunta muodostaa oman kantansa esitykseen kevään aikana. Suomen esittämiä huolia ja ehdotuksia on monilta osin otettu huomioon ja painopistettä on siirretty jätepolitiikasta laajemmin kiertotalouden edistämiseen”, Tiilikainen näkee. Lisäksi kiertotalouspakettiin kuuluu kuuden jätealan direktiivin muuttaminen. EU:n ympäristötyöryhmä on aloittanut jätedirektiiviehdotusten käsittelyn jo tammikuussa. Kierrätyksen laskentaan uusi ohje Komissio aikoo harmonisoida myös sitä, kuinka kierrätys määritellään ja miten se lasketaan eri maissa. ”Suomen huolet kuultiin” Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan komission paketti antaa Suomen kiertotalouden kärkihankkeelle vahvan selkänojan. n Pakkausmateriaaleille kovat kierrätystavoitteet n Pakkausmateriaaleille komissio esittää uusia uudelleenkäyttöja kierrätystavoitteita. Suomessa kaatopaikalle meni viimeisimmän Tilastokeskuksen tilaston mukaan enää 17 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2014. Kiertotalouspakettia käsitellään myös EU:n kilpailukykyneuvostossa. Nämä ovat: – Muovipakkausjätteestä valmisteltava uudelleenkäyttöön tai kierrätettävä 55 % vuoteen 2025 mennessä – Puupakkausjätteestä 60 % vuoteen 2025 mennessä ja 75 % vuoteen 2030 mennessä – Metalleista, lasista, paperista ja kartongista 75 % vuoteen 2025 ja 85 % vuoteen 2030 mennessä n Eduskunnan kanta kevään aikana E uroopan komission toimintaohjelma kiertotaloudesta sisältää suunnitelman toimenpiteistä parille seuraavalle vuodelle. ”Suomen kannalta komission ehdotus on huomattavasti parantunut aiempaan ehdotukseen nähden. Kierrätyksessä Suomen on tehtävä merkittäviä muutoksia jätehuoltojärjestelmäänsä, sillä Suomen olisi jotenkin onnistuttava kaksinkertaistamaan kierrätyksensä vajaassa kymmenessä vuodessa. Komissio valmistelee myös jätteet ja energia -tiedonantoa sekä biomassan kestävyyskriteereitä koskevaa tiedonantoa. n t Ministeri Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen siihen, että ravinteiden kierrätys on kiertotalouspaketissa niin hyvin mukana. Uusiouutiset 1/2016 9 Komissio aikoo selvittää, kuinka tuotteiden takuuaikaa voitaisiin pidentää ja estää sellainen tuotanto, jossa tuotteet suunnitellaan vanhentumaan ja rikkoutumaan nopeasti. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite tiukentuu 60 prosenttiin vuonna 2025 ja 65 prosenttiin vuonna 2030. Jätteiden sijoittamista kaatopaikalle on tarkoitus vähentää 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet ovat erittäin kovia, sillä EU:ssa on jäsenmaita, joissa kaatopaikalle viedään yhä lähes kaikki yhdyskuntajäte. Erityistä huomiota komissio kiinnittää muovijätteeseen, ruokajätteeseen, biomassaan sekä kriittisiin raaka-aineisiin. Kiertotalouspaketti keskittyy jätteiden kokonaismäärän sijasta lähinnä yhdyskuntajätteisiin. Ympäristöministeriö on kuullut joulu-tammikuussa ympäristöja jätealan keskeisiä sidosryhmiä näiden mielipiteistä. Lisäksi komissio haluaa uusioraaka-aineille ja kierrätystuotteille kuten kierrätysravinteille ja -lannoitevalmisteille toimivat markkinat. Kiertotalouspaketti antaa selkänojaa, luo liiketoimintamahdollisuuksia ja tukee Suomen hallituksen tavoitteita”, Tiilikainen sanoo. ”Kiitokset varapuheenjohtaja Kataiselle valmisteluvaiheen yhteistyöstä. Kiertotalouspaketin valmistelun etenemistä voi seurata ympäristöministeriön jäteosio-nettisivujen kautta. Komissio antaisikin huonoiten pärjänneille maille lisäaikaa. Myös jätteenpolton tuhkasta kierrätetty metalli voitaisiin laskea kierrätysprosenttiin mukaan. Kierrätysprosentit tulisi laskea lopulliseen kierrätysprosessiin menevästä jätemäärästä painon mukaan (input). Tässä on tekemistä, sillä kierrätysaste on madellut 32–35 prosentin tuntumassa jo pitkään
Komissio on etsinyt pragmaattisia keinoja luoda tasainen pelikenttä bisnesmallien muuttamiseen ja kuluttajien ostopäätösvoimaan. n ELINA SAARINEN hipstereiden harrastus, vaan malli, jolla markkinatalous toimii tehokkaammin kuin nyt. 10 Uusiouutiset 1/2016 kiertotalous E i mennyt kahta päivää siitä, kun EU julkisti kiertotalouspakettinsa 2.12.2015, ennen kuin Sitra järjesti jo ensimmäisen kansainvälisen tason keskustelutilaisuuden paketin käytännön merkityksistä ja mahdollisuuksista. Yli neljäsataa kutsuvierasta kokoontui 4. Tuotantovaiheeseen tulemme laajentamaan ecodesign-direktiivin p Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen uskoo Suomen hyötyvän kiertotaloudesta: ”Suomessa on paljon yrityksiä, jotka pystyvät tallentamaan vesistä tai jätteistä arvoaineita. Vieraiden joukossa olivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, europarlamentaarikko Heidi Hautala, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Rooman klubin varapresidentti Anders Wijkman. Mikäli lainsäädäntö on oikeanlaista, sekundäärimateriaalit kulkevat rajojen yli ja niille on toimivat sisämarkkinat. Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää myös luoda selkeät säännöt jäteaineen päättymisen kriteereistä ja sivutuotteista.” Susa Junnola/ Sitra. Hän avasi tilaisuuden kertomalla kiertotalouspaketin perusfilosofiasta: ”Meille kiertotalous ei ole fundamentalistinen ekstremistien tai Uusioraaka-aineille luotava eurooppalaiset sisämarkkinat Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen toivoo, että uusi kiertotalouspaketti synnyttää uusioraaka-aineille toimivat sisämarkkinat EU:ssa. joulukuuta Finlandia-taloon pohtimaan kiertotaloutta EU:ssa. Lineaarisessa mallissa ollaan tilanteessa, jossa raaka-aineita lojuu käyttämättömänä kaatopaikalla.” Katainen korostaa, ettei kiertotalous toteudu, ellei markkinatalous ole siinä mukana. Komission esityksessä on kaksi osa-aluetta: lainsäädäntöesitys jätteiden kierrättämisestä ja kaatopaikkasijoittamisen vähentämisestä, sekä toimintasuunnitelma, jossa kuvaillaan seuraavia askeleita. ”Sen sijaan, että katsoisimme pelkkää jätettä, haluamme katsoa koko kiertoa. Katainen uskoo Suomen olevan yksi maista, jotka tulevat eniten hyötymään kiertotalouden malleista
Uusiouutiset 1/2016 11 käyttöalaa. ”Toivon, että materiaalitehokkuudesta tulee pilari ilmastostrategioiden toteuttamisessa”, Wijkman sanoo. Jos regulaatio on oikeanlainen, rahasta ei tule olemaan pulaa. Tulemme tarjoamaan kuluttajille valinnan mahdollisuuksia. Parlamentti on hyvin valmis tarttumaan näihin haasteisiin”, Hautala näkee. Katainen mainitsee erikseen, että EU aikoo luoda ensimmäiseksi Euroopan laajuiset muovin uusiotuotemarkkinat. Tätä varten komissio laatii uusiomuoveille kysyntään pohjautuvat laatukriteerit. Tuotetakuuseen tulee laajennuksia. ”Vetoan yrityksiin, että on myös kuluttajien etu saada kestävämpiä, paremmin valmistettuja ja vähemmän jätettä tuottavia tuotteita.” Kiertotalous avuksi ilmastotyössä Rooman klubin varapresidentti Anders Wijkman korostaa julkisten hankintojen asemaa kiertotalousratkaisujen edistämisessä. Samaan aikaan kiertotalouspaketin julkistamisen kanssa Pariisissa mietittiin ilmasto-ongelmien ratkaisua. Lisäksi on uusi Euroopan investointipankin EFSI-rahasto, joka tukee yksityisiä sekä julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksia (PPP, public-private-partnership-hankkeita). Ennen aikojaan vanhenemaan suunniteltujen tuotteiden vastaiseen taisteluun luodaan erityissääntöjä. Susa Junnola/ Sitra. ”On merkitystä, että meillä on suomalainen poliitikko vetämässä koordinointia”, toteaa Sitran asiantuntijaksi siirtynyt Timo Mäkelä. Europarlamentaarikko Heidi Hautala löytää paketista jotain parannettavaakin. Ne voisivat pyytää tarjouksia ratkaisuista, ei tuotteista”, hän esittää. ”Yleensä julkiset tahot eivät etsi innovaatioita vaan halvinta ratkaisua. Rakennerahastoista voidaan tukea demonstraatiohankkeita ja uutta teknologiaa 5,5 miljardilla eurolla. n p Europarlamentaarikko Heidi Hautala pitää hankaluutena sitä, että EU-tasolla on äärettömän vaikea ottaa käyttöön kaikkein tehokkaimpia taloudellisia keinoja, verotusta. Tuottajavastuun järjestelmiin tulee harmonisoituja minimivaatimuksia”, Katainen listaa. Hän kaipaa pakettiin sitovia tavoitteita sekä materiaalitehokkuuteen että jätteen synnyn ehkäisyyn. Ruokahävikin vähentämiseen ja merten jäteongelman ratkaisuun tarvittaisiin tavoitteita. Kannustamme suunnittelemaan tuotteita, jotka ovat resurssitehokkaita. ”Euroopan parlamentti tulee varmasti kiinnittämään huomiota siihen, ettei voida edetä ilman kunnianhimoisia tavoitteita, indikaattoreita ja keinoja niiden saavuttamiseen. Komissio haluaa vahvistaa muidenkin uusioraaka-aineiden sisämarkkinoita, esimerkiksi jäteja biopohjaisten lannoitteiden. ”Odotan mielenkiinnolla, miten komissio edistää taloudellisia ohjauskeinoja kiertotalouteen”, Hautala totesi Sitran seminaarissa. Hän kiittää ecodesign-direktiivin laajentamisen suunnitelmaa, mutta muistuttaa, että sitä on myös vahvasti vastustettu. Silloin firmat hoitavat homman, koska niiden kannattaa se tehdä.” Kataisen mukaan kiertotalouspaketti tulee avaamaan Suomelle uusia mahdollisuuksia, koska teknologiainnovaatiovetoisuus on kiertotalouden ydintä. Ilmastokokous pääsi yhteiseen sopimukseen ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, ettei ilmasto saisi lämmetä yli 1,5 astetta. Hän kiittää esimerkiksi BSAG:n työtä ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Katainen jatkaa kiertotalousohjelman koordinointia Euroopan komissiossa. Horizon2020rahoituksesta on varattu kiertotalouteen 650 miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Rahoituksen puutteesta kiertotalouden toteuttaminen ei Kataisen mukaan jää kiinni. ”Haluan silti korostaa sääntelyn merkitystä
Yhtenä huolenani on massapohjaisen RMC-indikaattorin keskeiseksi kaavailtu rooli resurssituottavuuden mittaamisessa ja tavoitteen asettamisessa. On hienoa, että tuotesuunnitteluun ja sitä kautta tuotteiden pitkäikäisyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden ja kierrätettävyyden edistämiseen panostetaan monin keinoin. Mitä näkemyksiä Euroopan komission kiertotaloustiedonanto herätti ympäristöja jätealan toimijoiden keskuudessa. 1) Mikä on mielestäsi hyvää kiertotalouspaketissa. 2) Tulee selvittää tarkemmin ”lopullisen kierrätysprosessin” määritelmä, ettei se johMitä mieltä kiertotalouspaketista. 3) Mitä toivot paketin jatkovalmistelulta. 12 Uusiouutiset 1/2016 kiertotalous Johanna Laaksonen, valtakunnallisen jätesuunnitelmatyön koordinaattori, SYKE: 1) Uudelleenkäytön huomioiminen kierrätysprosentin rinnalla on olennainen parannus kestävän jätehuollon mittaamisessa, samoin laskentamenetelmien yhtenäistäminen EU-tasolla. Elinkaarinäkökulma ei saisi unohtua. Kierrätysmateriaalien kysynnän kasvattaminen on hyvä asia, jos ei luoda keinotekoisia markkinoita huonolaatuisille tuotteille. Tuotesuunnittelun tulisi kulkea käsi kädessä kierrätystavoitteiden asettamisen kanssa, jotta tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Sami Lamberg Jari Aalto Paula Eskola, Resurssitehokas elinkeinoelämä -vastuualueen johtava asiantuntija, Motiva: 1) Se on selkeästi edellistä kunnianhimoisempi ja ottaa laajemmin käyttöön keinot, joilla vaikutetaan tuotteiden koko elinkaareen ja pyritään sulkemaan kiertoja tiukemmin, eli siten, että materiaalien arvo säilyy entistä korkeammalla tasolla. 2) Edelleen tarvittaisiin lisää konkretiaa. Vaaralliset aineet pitäisi saada pois kierrosta, muuten kierrätystavoitteiden kasvun myötä riskit kasvavat. Lisätäänkö kierrätystä kierrätyksen vuoksi. Samoin komission ehdottamat kierrätysmäärien yhtenäiset laskentamenetelmät ovat erittäin tärkeitä sekä kierrätystavoitteiden seurannan, että eri maiden keskinäisen vertailtavuuden vuoksi. 3) Laskentatapojen ja määritelmien selkeyttäminen Suomen kommenttien pohjalta. Jotta kiertotalouspaketilla tavoiteltavia hyötyjä voidaan arvioida, tarvitaan oikeita asioita kuvaavat ja luotettavat indikaattorit. Pidän hyvänä myös sitä, että komissio ehdottaa toimia (EU-tasoiset laatustandardit ja end-of-waste-kriteerien selkiyttäminen) kierrätysraaka-aineiden käytön edistämiseksi. 2) Entä huonoa. n ELINA SAARINEN da matalan jalostusasteen kierrättämiseen. Pelkkä massapohjainen tarkastelu/ vertailu ei riitä, vaan aina tulee huomioida myös materiaalien laatuja. Samoin se, että teollisia symbiooseja tukemaan komissio aikoo selkiyttää ja yhtenäistää jätteitä ja sivuvirtoja koskevaa lainsäädäntöään
3) Luvassa on lukuisia pakollisia ja vapaaehtoisia toimia kiertotalouden tavoitteiden edistämiseen. Asiaperusteet ja faktat jatkovalmisteluun. Lisäksi tarvittaisiin enemmän konkreettisia kannusteita ja velvoitteita ohjaamaan yritysten toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä sekä julkisia hankintoja. Marko Laakkonen/ JLY ry. Myöskään jätehuollon kokonaisvaikutuksia ympäristön tai talouden kannalta ei haluta säädellä. Aikaisempi korkean kierrätysasteen vaatimus saattaa joissakin tapauksissa johtaa jopa uudelleenkäytön välttelyyn. Esitettyjen toimenpiteiden toteutus vaatii myös kansallisella tasolla vahvaa panostusta toimenpiteiden käytäntöön viemiseen ja viestintään. Pekka Kiirala Juha-Heikki Tanskanen, toimitusjohtaja, Rinki Oy: 1) Uudelleenkäytön mukaanotto kierrätysasteen laskentaan on tärkein hyvä asia. 3) Paketin valmistelusta puuttuu edelleen monia tulkintoihin vaikuttavia yksityiskohtia, jotta kokonaisuutta voisi tarkemmin Riikka Kinnunen, asiantuntija, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry: 1) Yhdyskuntaja pakkausjätteelle asetettavilla kierrätystavoitteilla ja niiden toteuttamisella vaikutetaan ensisijaisesti kuluttajien asenteisiin. 2) Kiertotalouspaketti kohdistuu edelleen lähinnä vain yhdyskuntajätehuollon säätelyyn ja siinäkin vain määriin perustuviin prosentteihin. Isot materiaalivirrat mm. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun tavoitellaan materiaalien ja niiden arvon pysymistä kierrossa mahdollisimman pitkään. Tähän tulee varata riittävästi resursseja. 2) Vaikka paketti huomioi aiempaa paremmin myös kierrätysmateriaaleja markkinoille vetävät tekijät, ei näihin tekijöihin kohdistu samalla lailla sitovaa lainsäädäntöä kuin jätteisiin. Jäsenmaiden tilastoinnin ja raportoinnin yhdenmukaisuus tulee myös toteuttaa. 3) Nyt olisi vielä aikaa laskea, millaisia vaikutuksia kierrätysasteeseen seuraa, kun laskentatapa muuttuu ja uudelleenkäyttö otetaan mukaan. Lisäksi kiertotalouspaketin tavoitteet kohdistuvat vain yhdyskuntajätteeseen, vaikka tavoitteita pitäisi asettaa myös elinkeinotoiminnassa syntyvälle jätteelle. Uudelleenkäyttö on etusijajärjestyksessä korkeammalla hierarkiatasolla. 3) Paketin jatkovalmistelussa on tarpeen varmistaa, että kierrätysasteen laskentaan ehdotetut säännöt eivät romuta kierrätystavoitteiden ohjaavuutta. Tämän lisäksi luvataan laatia erilaisia strategioita, työsuunnitelmia ja ohjeita. Pitäisi ensin tietää nykytila. Koska siirtyminen kiertotalouteen on myös systeeminen muutos, on hienoa, että paketti ohjaa parempiin kannustimiin tuotesuunnittelun puolella sekä antaa rahoitusta innovatiivisille demonstrointihankkeille. Laskentamenettelyn yhdenmukaistaminen on oleellista vertailukelpoisen seurannan ja sääntelyn kehittämisen aikaansaamiseksi. tuotannossa ovat isolta osalta sääntelyn ulkopuolella. Tuotannon sääntely ja esimerkiksi tuotteiden ecodesign ovat ainakin toistaiseksi jääneet paketin hurskaiksi toiveiksi. Positiivista on myös, että komissio kannustaa jäsenmaita sivutuoteja end-of-waste -määritelmien käyttöön, ohjaa erilliskeräämään biojätettä ja ottamaan taloudellisia ohjauskeinoja käyttöön. Esitetyt korkeat kierrätystavoitteet voivat yhä estää käytännössä elinkaariajattelun mukaisen etusijajärjestyksestä poikkeamisen jätehuollon kokonaisvaikutusten perusteella. 2) On huonoa, että on asetettu tavoite, ennen kuin tiedetään, mistä se lasketaan. Uusiouutiset 1/2016 13 ympäristöominaisuudet. YTP ry Markku Salo, toimitusjohtaja, Jätelaitosyhdistys JLY ry: 1) Uudelleenkäytön valmistelun laskeminen mukaan kierrätykseen on hyvä ja toivomamme lisäys
Ilmastonmuutos ja uusiutuva energia eivät näy riittävästi kiertotalouspaketissa. 2) Selkeät indikaattorit, verotukselliset kannusteet ja investointien rahoitusmekanismit vauhdittaisivat kiertotalouteen siirtymistä nopeammin. Biotalouteen, digitalisaatioon ja ecodesigniin liittyviä näkökulmia on tuotava jatkossa vahvemmin esiin. Se on selkeä signaali yrityksille investoida kiertotalouden alueelle. 14 Uusiouutiset 1/2016 Kari Herlevi arvioida. n kiertotalous Sami Lamberg. Kierrätystavoitteiden saavuttamisen kannalta kierrätysmateriaalien kysyntä on keskeistä. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra 1) Euroopan komission julkaisema kiertotalouden edistämisohjelma sisältää tärkeitä linjauksia työllisyyden, yritysten kilpailukyvyn ja luonnonvarojen kestävän käytön parantamiseksi. Pelkkä jätehuollon sääntely johtaa näennäiskierrätykseen, jos ei säädellä lisää materiaalien kysyntää. Samoin painotusta konkreettisiin kokeiluihin. Uusi paketti tarkastelee kiertotaloutta edellistä ehdotusta monipuolisemmin, mutta lisää kannusteita tarvitaan. Paketin kehittelyssä tulisi edelleen huomioida paremmin jäsenmaiden erilaiset ilmastoja maantieteelliset olosuhteet ja yhdyskuntien infrastruktuuri. 3) Tarvitaan nopeasti konkreettisia kannusteita ja velvoitteita ohjaamaan yritysten innovaatiotoimintaa, kuluttajien käyttäytymistä sekä julkisia hankintoja
Esimerkiksi tynnyreiden kunnostus ja käyttäminen uudelleen monta kertaa päihittää kertakäyttöiset tynnyrit elinkaaripäästöissä. Kunnostettu tynnyri voidaan käyttää teollisuudessa uudelleen viisi tai kuusikin kertaa ennen romutusta. Ne ajattelevat, että se sotkee muutenkin hankalaa jätetilastointia”, kertoo Rinki Oy:n Juha-Heikki Tanskanen. n Uudelleenkäyttö arvoonsa Euroopan komission uuden kiertotalouspaketin ehkä paras uutinen Suomelle on, että komission mielestä uudelleenkäyttö pitää huomioida entistä paremmin myös kierrätysasteita laskettaessa. Suomessa on toimivat ja tehokkaat järjestelmät esimerkiksi puisten kuormalavojen, pantillisten juomapullojen ja muovisten leipomolaatikoiden uudelleenkäyttöön. Suomessa kaikista pakkauksista kierrätetään nyt vajaa 60 prosenttia. Ilman uudelleenkäyttöä muovipakkausten kierrätysaste on vain 23 prosenttia ja puupakkausten 15 prosenttia. Kunnostukseen tulevien tynnyreiden määrä on pudonnut kolmasosaan 1990-luvun huippuvuosista, koska uudelleenkäyttöön ei ole kannustanut mikään. Puupakkauksissa on todella vaikea saavuttaa kierrätysastetta ilman uudelleenkäytön hyväksilukemista. Onni Forsell Oy Rajamäellä kunnostaa käytettyjä tynnyreitä. Uusiouutiset 1/2016 15 T ähän saakka EU on ylenkatsonut uudelleenkäytön lähes kokonaan omassa tavoiteseurannassaan, vaikka uudelleenkäyttö on etusijajärjestyksessä korkeammalla tasolla kuin kierrätys. ”Uudelleenkäytön valmistelulla on aivan ratkaiseva merkitys Suomelle, mutta on jäsenmaita, jotka eivät halua uudelleenkäyttöä laskea. Jos uudelleenkäytön saa laskea prosentteihin mukaan, muovien uudelleenkäyttöja kierrätysaste onkin jopa 74 prosenttia ja puullakin 62 prosenttia. n ELINA SAARINEN p Sitra järjesti kiertotalousseminaarinsa välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli julkaissut kiertotalouspakettinsa. Ainoastaan kuitupakkauksissa uudelleenkäyttöä on vähän. Asiakkaiden täytyisi kierrättää tynnyrinsä kunnostajien kautta. Nyt tynnyrit päätyvät helposti romutettavaksi”, Jouko Forsell sanoo. Toimitusjohtaja Jouko Forsell kertoo yhtiön kunnostavan nykyisin noin 60 000 tynnyriä vuodessa uudelleenkäyttöön. Toisaalta puupakkauksille on bioenergiatavoitteiden takia kova imu poltettavaksi. Uudelleenkäytön huomioiminen auttaisi lasi-, metalli-, puuja muovipakkausten tavoitteisiin pääsemistä. Metallipakkauksissa tynnyrien kunnostus nousisi ansaitsemaansa arvoon, samoin metallisten rullakoiden uudelleenkäyttö. ”Kiertotalouspaketin periaate on hyvä, mutta vaatisi konkreettisia työkaluja, jotta toimintatavat markkinoilla muuttuisivat. Susa Junnola/ Sitra. Uudelleenkäytön huomioiminen olisi järkevää paitsi tavoitteiden saavuttamisen, myös ympäristön kannalta. Konsulttitoimisto Tauwin tutkimuksen mukaan kunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki voi olla jopa kolme kertaa pienempi kuin kertakäyttötynnyrin. Suomessa puupakkaukset erilliskerätään hyvin, mutta niille ei oikein ole materiaalikierrätyskohteita kotimaassa. Komissio on tiukentamassa pakkausjätteiden kierrätysvaatimusta nykyisestä 55 prosentista vaiheittain 75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ehdotus kuitenkin parantaa mahdollisuuksia laskea pakkausten kuten puulavojen ja pantillisten juomapakkausten uudelleenkäyttö mukaan tavoitteen toteutumiseen, mikä helpottaa tavoitteiden saavuttamista Suomessa huomattavasti
Tämä on vähän kuin olisi saanut uuden tilaisuuden. Levyn nimi on tarkoitettu humoristiseksi viittaukseksi Jimi Hendrixin Electric Ladylandiin. Mistä uuden levyn nimi tulee. Kun viime vuonna lähdimme uudestaan keikkailemaan, valitsimme esitettäviä biisejä ja huomasimme, että ympäristöteema on ollut jo varhaistuotannossa. n ELINA SAARINEN M iljoonasade julkaisee helmikuussa uuden albumin Sähköinen Rouva Maa. Mehän emme olisi tässä, jos se ei tuntuisi tosi kivalta. Ympäristöasiat eivät ole tietoisesti uudella levyllä esillä, mutta niihin viitataan tarinoiden kautta, ei luennoiden. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan kierrätykseen ja luontoon. Olin ensin sitä vastaan, ajattelin että vanhoja hömpötyksiä. Jonkin sortin yhteiskunnallisuus on aina liittynyt Miljoonasateeseen. Olet sanoitusmestari. Esimerkiksi Maa pohjoinen -biisissä puhutaan veden käytöstä. Jouduimme uudestaan yhdessä studioon vähän vahingossa. Vastausvuorossa Miljoonasateen Heikki Salo. Mutta innostuin ja niin muutkin jätkät. Nimikkokappaleessa isä antaa kitaralleen nimeksi Sähköinen Rouva Maa. Mietin joskus, että eipä meikäläisenkään muutosyrityksillä ole ollut mitään seurauksia. Säännöllisesti tulee palautetta, että hienoa, kun on saanut paljon ajateltavaa. Miltä paluu tuntuu. Nuoli ja väri -albumilla oli ympäristöpoliittisia juttuja. Jo aiemmalta Veitsen valossa -albumilta löytyy laulu Keltainen metsä. Jiri Halttunen p Miljoonasade kävi promokuvauksissa uutta levyä varten Jyväskylässä tammikuussa. Ja onhan levyn kannessa tuulimyllyjä. Miljoonasateella on paljon pitkäaikaisia faneja 1980-luvulta asti. Edellisestä Miljoonasateen levystä tulee kuluneeksi 16 vuotta. 16 Uusiouutiset 1/2016 Veisitkö roskat, Heikki Salo. Voiko sanoituksilla muuttaa maailmaa. Onko levyllä viitteitä ympäristöasioihin. Ne laulut ovat nyt ehkä vieläkin ajankohtaisempia. Laulaja ja lauluntekijä Heikki Salo kuvassa toisena vasemmalla.
Minulla on Tampereella kaupunkiviljelyksiä ja mökillä hyötykasveja. Minulla on 25 ruukkua ympäri tonttia Pispalassa. Viime syksyltä on loistava esimerkki: Raikun kyläkoulu Kangasalta meinattiin lakkauttaa. Minulla on yritys, mutta sen infra on kevyt: toimisto eli läppäri kulkee mukanani. Mikä on oma luontosuhteesi. Kateviljely on loistava kiireisen miehen ratkaisu: valkosipulit syksyllä maahan ja lehtiä päälle. Millaista jätettä syntyy työssäsi muusikkona ja kulttuurintekijänä. Summat ovat pieniä, mutta on tosi tärkeää, että sijoittamalla voi tehdä samalla eettisiä asioita. n. Marraskuussa valtuusto perui lakkauttamisen. Sitten meillä on sellainen Made in Pispala -juttu, jossa Linkolan Pentti tulee meidän pihaan aina tammikuussa myymään vastakalastettua madetta ja kuhaa. Euroopan komissio julkaisi ennen joulua kiertotalouspaketin. Se on hieno kaleidoskooppi tai kaukoputki luontoon. Teimme erään oppilaan kanssa koulusta biisin. Autolla ajamisesta tulee enimmät päästöt. Olen jo pitkään ajatellut, että muutos lähtee siitä, että bisnes ja ympäristö nivotaan yhteen. Onko sinulla joitakin kierrätysniksejä, joita haluaisit vinkata muille. Olen kesämökkimiehiä. Siinä on tärkeää se, että kierrätys ja talous ovat samassa. Olemme vaimoni kanssa esimerkiksi mukana Taaleritehtaassa sijoittajana rakentamassa tuulimyllyjä ja biokaasulaitoksia Suomeen. Ei tarvitse kitkeäkään. Mitä sana kiertotalous sinusta tarkoittaa. Siihen tehtiin aseistariisuva video, joka levisi YouTubessa. Viime vuosina olen ruvennut viljelemään ja hoitamaan mehiläisiä. Kaupunkiviljelyä varten olen tehnyt itse altakasteluruukkuja. Uusiouutiset 1/2016 17 Joten luulen, että sittenkin voi. Mehiläistarhaus on uusin juttu. Ne pärjäävät viikonkin, vaikka en ehtisi kastelemaan. Viljelen tomaattia, lehtikaalia, fenkolia, valkosipulia ja Suomessa viihtyviä yrttejä kuten nukulaa ja iisoppia
Kisan voitti englanLaatuongelmat kiusaavat lasin kierrätystä Pakkauslasijätettä on jo saatu kierrätettyä uuden Rinki-ekopisteverkoston kautta lasipakkausten raaka-aineeksi. Tämä on edellytys sille, että lasipakkausjätteen tiukentuvat kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa. Aiemmin lasipakkauksista lähes puolet on mennyt lähinnä maanrakennuskäyttöön. Tai siis siitä osasta lasiätettä, joka on lajiteltu oikein. Jopa kaksi keräyslasikuormaa kolmesta on laadultaan niin huonoa, ettei lasijäte sovellu kierrätettäväksi. ”Lasipakkausjätteessä on ollut laatuongelmia. n ELINA SAARINEN tilainen Berryman-yhtiö, joka valmistaa suomalaisesta lasijätteestä esimerkiksi virvoitusjuomapulloja. 2/3 materiaalista menee maanrakennuskasaan. Rinki Oy ja lasin tuottajayhteisö Suomen Keräyslasiyhdistys ry haluavat nyt lasipakkausjätteen aitoon kierrätykseen, jossa lasipakkauksista valmistetaan uusia lasipakkauksia. Lasieriä pilaavat varsinkin terveydenhuollosta peräisin olevat lasipakkaukset. Kuitenkin vasta kolmasosa tuottajien terminaaleissa vastaanotetuista lasipakkauksista kelpaa kierrätykseen. ”Noin kolmasosa lasijätteestä kelpaa kierrätykseen. 18 Uusiouutiset 1/2016 T ammikuussa käynnistynyt uusi pantittoman pakkauslasin keräysjärjestelmä on kohdannut lajitteluongelmia. Oma astia juomalaseille. Ensimmäinen laivalasti on jo toimitettu kierrätyskumppanille”, hän jatkaa.. Rinki Oy kilpailutti kierrätysvaihtoehdot. Ongelmana ovat olleet erityisesti materiaalin joukkoon kerätyt terveydenhuollon pakkaukset”, kertoo Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen
Hän kehottaa kuljetusyrityksiä poistamaan esimerkiksi vanhainkodit, terveyskeskukset ja eläinlääkäriasemat ajoreiteiltä, joilla kerätään tavallista lasipakkausjätettä. Ongelmana injektionestepullot Tanskanen korostaa, että uusien lajitteluohjeiden sisäistäminen vie kuluttajilta aikaa. ”Järjestämme kevään aikana Rinki-verkoston kauppakeräspisteiden yhteyteen oman astian lasijätteelle kuten peileille, juomalaseille ja kahvikupeille”, sanoo Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen. Uusiouutiset 1/2016 19 Laatuongelmat kiusaavat lasin kierrätystä Alueilla, joilla lasi on aiemmin käytetty soran korvaajana maarakentamisessa, kuluttajat ja yritykset eivät vielä ole oppineet uusia lajitteluohjeita. ”Kotitalouksien apteekkipakkaukset kuten yskänlääkepullot ovat ok, mutta terminaaleihin on tuotu kuormia, joissa on muun lasipakkausjätteen joukossa tai jopa erikseen 200-litran jätesäkissä injektiopulloja. Jätelaitokset pohtivatkin nyt oman keräysastian järjestämistä keramiikkaa ja juomalaseja varten. Rinki Oy Pakkausjätteen tuottajat perustavat uusia Rinki-ekopisteitä Suomeen noin 450.. Kuluttajalasin kuormaan on selvästi tyhjennetty väärien asiakkaiden astioita”, Tanskanen sanoo. Hänen mukaansa yllättävää olisi ollut, jos mitään lajitteluongelmia ei olisi ilmennyt. Terveydenhuollon lasipakkaukset eivät kuulu ollenkaan kuluttajilta kerättävän lasipakkausjätteen joukkoon. Nyt näitä ei enää saa laittaa pakkauslasiastiaan. Esimerkiksi Metsäsairila Oy Mikkelin seudulla on jo päättänyt alkavansa kerätä erikseen kotitalouksista muun kuin pakkauslasin. Ne eivät oikein sovellu myöskään energiakäyttöön menevään sekajäteastiaan, koska polttolaitoksessa niistä on vain haittaa. ”Olemme sopineet kierrätyskumppanin kanssa, että keramiikan ja kotitalouslasin määrää vähennetään neuvonnan avulla pitkäjänteisesti”, kertoo Tanskanen. Kuluttajat eivät kuitenkaan ole syypäitä siihen, ettei kaikki kerättävä lasipakkausjäte ole kelvannut uusien lasipakkausten raaka-aineeksi. Berrymanilla on lasisirulleen niin sanottu end-of-waste-status. Silti niitä on tuotu Rinki-ekopisteverkoston keräysterminaaleihin huomattavia määriä, jopa niin paljon, että ne ovat pilanneet kokonaisia keräyslasieriä. Siellä pakkauslasin joukkoon on ennen laitettu myös keramiikka ja juomalasit. Lasin kierrätyksen estävät terveydenhuollon kohteista peräisin olevat injektionestepullot. ”Jotta materiaalin voi tuoda tuottajien käsittelyyn, on terveydenhuollon lasipakkauksille perustettava oma ajopiiri”, Tanskanen sanoo
Sille Rinki kilpailuttaa oman käsittelytapansa. Verkostossa oli tammikuussa noin 1 500 pistettä, joissa kerätään kartonki-, lasija metallipakkauksia. Suurin osa pisteistä saa vihreän Rinki-ekopistekyltin. ”Keskustelemme parhaillaan eri toimijoiden kanssa terveydenhuollon lasipakkausten lajitteluohjeesta. Se vaatii ihmisiltä uuden oppimista ja alan toimijoilta skarppaamista.” n. Rinki tekee yhteistyötä paperin tuottajayhteisöjen ja vaatteiden kierrätystä hoitavien organisaatioiden kanssa. ”Terveydenhoidon lasipakkauksia on vain yksi tai kaksi tuhatta tonnia kaikesta lasipakkausjätteestä, jota syntyy vajaat 30 000 tonnia. Keräyssäiliöt tarroitetaan lajitteluohjeilla kevään aikana. Verkostoon on tulossa myös viitisensataa pistettä muovipakkausten keräämistä varten. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:n alueella kerätyn lasin laatu on ollut hyvää. Koko verkosto on käytössä heinäkuun loppuun mennessä. Useissa Rinki-ekopisteissä on mahdollisuus palauttaa myös keräyspaperia ja tekstiiliä. Suomessa on jo seutuja, joilla terveydenhoidon lasipakkaukset eivät ole ongelma. Se on pieni virta, joten logistiikka on saatava tehokkaaksi”, Tanskanen sanoo. ”Teemme jokaisen terminaalin kuormista kokoomanäytteitä ja analysoimme ne. Mikäli joku toimija ei saa terveydenhuollon pakkauksia pois kuormista, joudumme kieltämään näitä kuljetusyrityksiä tuomasta kuormiaan meille, kunnes kuormien laatu vastaa ohjeitamme.” Tyhjät terveydenhuollon lasipakkausjätteet voi tuoda Ringille. End-of-waste-kriteerit eivät salli yhtään terveydenhoidon lasia muun lasin joukkoon. Jos kuormissa on terveydenhuollon lasipakkauksia, etsimme kuljetusyritykset, jotka ovat niitä tuoneet. Rinki Oy Oy ovat keskustelleet paitsi kuntien ja kuljetusyritysten, myös terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Ongelmat pyritään ratkaisemaan aina yhteistyössä. Kuluttajakeräyksessä sallitaan lajitteluvirheitä, mutta yritysasiakkailta edellytetään ohjeiden mukaista lajittelua. Lisäksi tuottajayhteisöt ovat perustaneet terminaaleja, joissa otetaan vastaan kuntien ja yksityisten toimijoiden keräämää pakkausjätettä. Se rakentaa alkukeväästä osaan terminaaleistaan niitä varten erilliset vastaanottopaikat, jotta tällekin lasipakkausjätteelle olisi olemassa tuottajien ylläpitämä järjestelmä. Useissa on myös muovipakkausten keräyssäiliö. Kunnan olemassa olevia keräyspisteitä on muutettu monilla paikkakunnilla Rinki-ekopisteiksi. ”Lasi konkretisoi koko kiertotalouden tavoitteen: lajittelun on oltava tarkkaa, jotta materiaali voidaan saada aitoon kierrätykseen. Myös itse korkit on tehty sellaisiksi, ettei niitä ole helppo irrottaa.” Rinki valmistelee nyt sopivaa lajitteluohjetta terveydenhuollon toimijoiden lasipakkausjätteelle. Terveydenhuollon lasia ei kuitenkaan voi toimittaa kierrätyskäyttöön Iso-Britanniaan. 20 Uusiouutiset 1/2016 Se tarkoittaa, että kun jätelasi on puhdistettu ja lajiteltu Berrymanin laitoksella, sitä ei pidetä enää jätteenä vaan tuotteena. ”Monet toimijat sanovat, ettei pulloja voi huuhdella, koska jäämiä ei voi päästää viemäriin. Niitä täydennetään uusilla keräyssäiliöillä niin, että kaikissa Rinki-ekopisteissä on vähintään lasija kartonkipakkausten sekä metallin keräyssäiliöt. Kuluttaja voi siis palauttaa vähintään kolmea eri pakkausjätelajia kaikkiin Rinki-ekopisteisiin. n p Terveydenhuollon injektionestepullot ovat pilanneet kerättyjä pakkauslasijäte-eriä. Jos on riski, että tavanomaisen jätteen joukkoon päätyisi lääkejäämiä, tulee injektiopulloista ottaa korkit pois ja ne on huuhdeltava”, Tanskanen jatkaa. Jotta lasijäte soveltuisi limsapullojen raaka-aineeksi, lasijätteessä ei saa olla terveydenhuollon pakkauslasia. Tanskanen kertoo, että Suomen Keräyslasiyhdistys ja Rinki Ilme yhtenäistyy kevään aikana K aupan ja teollisuuden omistama Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy on perustanut Rinki-ekopisteverkoston kuluttajien pakkausjätteiden keräämistä ja kierrättämistä varten. Tanskanen muistuttaa, että kuntien ja kuljetusyrittäjien velvollisuutena on opastaa asiakkaitaan, jos ne järjestävät pakkausjätteen keräystä
Muokkasimme astioista sileäpintaisia ja nostimme syöttöaukot sille korkeudelle, että joka sentti saadaan käyttöön, jotta astiaan sopii mahdollisimman paljon tavaraa.” Flaaming on viilannut myös astioiden syöttöaukkojen kokoa. Flaaming. Tähän Flaaming palkkaa lisää työvoimaa. n ELINA SAARINEN S uomen Pakkauskierrätys Rinki Oy kilpailutti viime syksynä ekopisteverkostonsa kalustohankinnat ja kuljetukset. n p Rinki-ekopisteverkoston muovipakkausten keräyskalustoa Flaamingin keskuksessa Lahdessa. Ne kuljetetaan Flaamingille Lahteen tarkistettavaksi. Tavoitteena on, että astiat ovat käytössä toukokuun loppuun mennessä. Kuljetusurakat selville Rinki on tehnyt sopimukset keräyssäiliöiden tyhjennyksistä viiden urakoitsijan kanssa. Kauppaan sisältyy vielä parin tuhannen astian lisäoptio. Flaaming koordinoi jakelun ja toimittaa ne sitten verkostoon eri puolille Suomea. Tähän tarkoitukseen Flaaming räätälöi uuden, 10-kuutioisen mallin. Kärkkäinen kehuu hankinnan tekijää huolellisuudesta: astiamalleja on testattu etukäteen käytännön tyhjennystestauksissa eri kuljetusliikkeiden kanssa. Neljäkuutioiset nostosäiliöt keräävät pakkauslasia, seitsenkuutioiset puolestaan muovi-, kartonkija metallipakkauksia. Painoimme kovasti töitä ja kehitimme astiamalleja asiakkaalle sopiviksi”, kertoo Flaaming Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen. Lisää työntekijöitä Jäteastioiden toimittamisaikataulu on tiukka. Rinki-ekopisteistä huolehtivat Lassila&Tikanoja Oyj, HFT Network Oy (uusi nimi Reno Norden Oy), Jätehuolto E. Puhutaan 400–500 keräyssäiliön tahdista parhaina kuukausina”, Kärkkäinen laskee. ”Tämän on meille tosi merkittävä kauppa, jota jumpattiin pitkään. Parkkinen Oy, Paperinkeräys Oy ja Kuljetusliike Rauhala Oy. Lahtelainen Flaaming Oy voitti astiatoimituskaupan. Samassa yhteydessä Flaaming solmi myös Uusiomuovin kanssa sopimuksen sadan kombikontin toimittamisesta pakkausmuovien keräämiseen. Logistiikka työllistää myös kuljetuskumppaneita. ”Lähdimme hakemaan nettotilavuutta. Flaaming onkin nyt siirtynyt toiminnassaan kahteen vuoroon ja on palkannut neljä uutta työntekijää. Yritys toimitti kontit keräyspisteille tammikuussa. Veikko Lehti Oy hoitaa toistaiseksi tyhjennykset Satakunnan alueella. Toimitustahti on jopa 500 astiaa kuukaudessa. Yritykset eivät halua paljastaa sopimuksen arvoa, mutta joka tapauksessa puhutaan miljoonaluokan kaupasta. Jokaiselle kerättävälle jätejakeelle on mitoitettu sopiva aukko. Rinki hankkii Flaamingilta alkuvaiheessa kaksi tuhatta keräysastiaa. Myös pisteiden kunnossapidosta ja siivouksista on sovittu. Flaaming on toimittanut keräysvälineet sieltä valtakunnallisen verkoston keräyspisteisiin ympäri Suomea. Keräysastioita tehdään kahta kokoa. Uusiouutiset 1/2016 21 Satoja keräysastioita kuukaudessa Flaaming Oy voitti kilpaillun kaupan ja toimittaa tuhansia keräysastioita pakkausjätteen keräysverkostoon. ”Saa tässä huhkia. Astioiden on oltava mahdollisimman helppokäyttöisiä. Flaaming ja Rinki allekirjoittivat hankintasopimukset astiakaupasta joulun alla. Astiat valmistetaan Virossa ja Baltiassa aina maalausta ja tarroitusta myöten
n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN dentyy vielä ainakin myöhemmin käynnistyvällä Riikinvoiman ekovoimalaitoksella. Mustankorkea ja muut kunnalliset jätelaitokset ovat varautuneet orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon jo pitkään. Loputkin ravinnepitoiset jätteet ohjautuvat tänä vuonna pois kaatopaikoilta.. Loppiaisen jälkeisenä torstaina pakkanen on kiristynyt Jyväskylässä lähes kolmeenkymmeneen. 22 Uusiouutiset 1/2016 N aakkaparvi repii roskaa irti jäätyneestä penkasta. Naakat turvautuvat vanhasta tottumuksesta kaatopaikan tarjoamaan ruokatähdevarastoon. p Syntypaikkalajittelevan asukkaan biojätteet eivät enää pitkään aikaan ole menneet kaatopaikalle naakkojen herkuksi. Kuudelle poikkeuslupa Kaikkialla kaatopaikat korvaava infra ei kuitenkaan ole vielä valmis. Esimerkiksi Itä-Suomi odottaa vielä Riikinvoiman ekovoimalaitoksen valmistumista. Jätelaitokset ja metsäteollisuuden toimijat ovat käyttäneet kaatopaikka-asetuksen antamaa mahdollisuutta anoa määräaikaista poikkeuslupaa orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamiseen. Vuoden vaihteessa astui voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, joka tekee entisenlaisesta kaatopaikkajätteestä historiaa. tammikuuta 2016, joten orgaanisten jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle tämän jälkeen on laitonta ilman poikkeuslupaa. Naakat eivät tiedä, että nämä saattavat olla viimeisiä herkutteluhetkiä Mustankorkean penkalla – tai oikeastaan kaikilla kaatopaikoilla ympäri Suomen. Suomeen on syntynyt seitsemän jätteenpolttolaitoksen verkosto, joka täyHyvästi, kaatopaikkajäte! Kaatopaikkaa tarvitaan yhä, mutta eri tavalla kuin ennen. Jätelaitokset ovat rakentaneet myös kierrätystä tukevaa infrastruktuuria kuten lajitteluhalleja, erilliskeräysverkostoa ja biologisen käsittelyn laitoksia. Tammikuun alusta alkaen Mustankorkean seudun asukkaiden sekajätepussit eivät olekaan menneet enää penkkaan, vaan ne lastataan siirtokuormaushallissa suuriin kontteihin ja kuljetetaan Pirkanmaalle Tammervoiman voimalaitokseen, jossa ne poltetaan energiaksi. Jätelaitokset ovat hakeneet poikkeuslupia pienten erityisjäte-erien kaatopaikkaamiseen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan 1. Jätehuoltoalan yritykset ovat nekin toteuttaneet jätteen käsittelyvaihtoehtoja kaatopaikkojen tilalle
”Tavoitekäsittelyaikamme on 10–12 kuukautta”, Länsija SisäSuomen aluehallintoviraston johtaja Tarja Savea-Nukala sanoo. ”Kyllähän jätettä voi viedä vaikka ulkomaille käsiteltäväksi, mutta onko siinä sitten järkeä, jos kotimaista kapasiteettia on pian valmistumassa?” hän kysyy. Hakemukset myöhässä Hakemuksia on kuitenkin vielä käsittelemättä. Suurempi ongelma voivat olla ne kuormat, jotka käännytetään jätelaitoksen portilta sen takia, että ne eivät täytä kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksia”, Uudenmaan ely-keskuksen ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen sanoo. Kun laitetaan tarpeeksi rahaa, varmasti löytyy kaikille jätteille käsittelysysteemi”, pohtii PohjoisSuomen aluehallintoviraston ympäristöneuvos Juha Anttila. ”Ainahan on mahdollista, ettemme myönnäkään poikkeuslupaa kaikille haetuille jätejakeille. Jätelaitokset välivarastoivat nyt jätettä kentillään siihen saakka, kunnes aluehallintoviraston päätökset tulevat. Vuoden 2015 loppuun mennessä annetut poikkeuslupapäätökset Toimija Kunta Päätöspäivä Jätemäärä tonnia Puhas Oy Joensuu 1.12.2015 37 700 Sammakkokangas Oy Saarijärvi 11.12.2015 22 500 Metsäsairila Oy Mikkeli 1.12.2015 20 000 Keski-Savon Jätehuolto Oy Leppävirta 20.11.2015 20 000 Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Savonlinna 6.11.2015 20 000 Ylä-Savon Jätehuolto Oy Iisalmi 16.12.2015 18 000 Yhteensä 117 900 p Aluehallintovirastot olivat vuoden 2015 loppuun mennessä myöntäneet poikkeusluvan vasta kuudelle toimijalle sijoittaa orgaanista jätettä kaatopaikalle. ”Emme pidä välivarastointia huolestuttavana, koska toimijoilla on hyvät välivarastointikentät. Hakemuksissa esitetyt perusteet poikkeuksille ovat olleet ylimalkaisia tai ne ovat puuttuneet kokonaan. Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen toivoo, että viranomaisilla olisi ympäri Suomen sama linja päätöksissään, jotta toimijat olisivat yhdenvertaisessa asemassa. Niiden perusteena on Riikinvoiman ekovoimalaitoksen viivästyminen. Uusiouutiset 1/2016 23 Aluehallintovirastot olivat 31.12.2015 mennessä myöntäneet poikkeusluvat kuudelle jätelaitokselle sijoittaa kaatopaikoille yhteensä 117 900 tonnia orgaanista jätettä. Osa orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskevista anomuksista on tehty myös ympäristöluvan tarkistamisen tai muuttamisen yhteydessä, joten niistä on vaikea saada kattavaa kuvaa. Yhtenäinen linja Parsama korostaa, ettei poikkeusluvan saaminen ole mikään automaatti. Kaikki poikkeusluvat ovat määräaikaisia tämän vuoden loppuun. Hakijan on perustellusti selvitettävä, ettei kaatopaikattavalle jätteelle ole olemassa mitään muuta käsittelyvaihtoehtoa tai että käsittelytapa kyllä löytyy, mutta tällä hetkellä ei ole riittävästi kapasiteettia tarjolla. Perusteena kaikissa myönnetyissä luvissa on, että korvaavan käsittelykapasiteetin valmistuminen on viivästynyt. Aluehallintovirastot eivät ole voineet ehtiä käsitellä kaikkia poikkeuslupa-anomuksia, koska suurin osa hakemuksista jätettiin aivan loppuvuodesta. Aluehallintovirastoissa on vireillä pitkälti toistakymmentä poikkeuslupa-anomusta.. Poikkeuslupa-anomus on nähty viimeiseksi keinoksi, johon on nyt jouduttu muutamien ongelmallisimpien jäte-erien osalta turvautumaan. Poikkeusluvat on myönnetty määräaikaisina vuoden 2016 loppuun saakka. Tällöin hakemuksessa tulisi esittää, mikä käsittelytapa on tarkoitus ottaa käyttöön ja milloin. Kaikki nämä poikkeusluvan saaneet toimijat odottavat Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoksen valmistumista. Toimijat ovat etsineet viimeiseen asti hyödyntämisratkaisuja jätteilleen. Olemme joutuneet pyytämään hakemuksiin täydennyksiä”, vahvistaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvos Marja-Terttu Parsama. Hakemuksista puuttuu usein esimerkiksi tieto poikkeusluvan kohteena olevasta jätemäärästä. Aluehallintovirastoissa on vireillä pitkälti toistakymmentä jätelaitosten tai metsäteollisuuden toimijoiden tekemää poikkeuslupa-anomusta. ”Vaikka rajoitus on ollut tiedossa monta vuotta, poikkeuksia koskevia anomuksia on tullut vireille todella myöhään
n Kaatopaikalle jää aina jotakin p Mustankorkea Oy:n Piia Aho osoittaa, missä sijaitsee yhtiön uusi siirtokuormausasema. ”Kierrätyspolttoaineen rejektit olemme vieneet joko jätevoimaloihin tai kunnallisille kaatopaikoille. Jätelaitokset ovat hakeneet poikkeuslupaa sijoittaa kaatopaikalle esimerkiksi sairaaloiden jätteenkäsittelyn hylkyä, seulaalitetta ja -ylitettä, puhdistushiekkoja, rasvanerotuskaivojätteitä, välppäjätettä, pölyävää jätettä, PVC-eriä, hartseja ja satunnaisia jäte-eriä kuten tulipalojätteitä. Ei ainakaan metsään Myös muut poikkeuslupaa hakeneet jätelaitokset ovat hakeneet lupia pienille yksittäisille jäte-erille. Tietysti tilanne voi tästä muuttua”, toimitusjohtaja J uha Torvinen pohtii. Metsäteollisuuslaitosten omille kaatopaikoille menee nyt lähinnä soodasakkaa. ”Rakennusjätteen käsittelystä toki voi vielä orgaanista rejektiä tulla, mutta lainsäädännössä on vielä aikaa vuoteen 2020 asti kehittää sitä prosessia”, Oksanen huomauttaa. Suezin yhteiskuntasuhdejohtaja Anu Oksasen mukaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ei tuonut Suezin toiminnan kannalta suuria muutoksia. Minne putkirikon jätteet. Yritysasiakkaiden jätteet on pyritty ohjaamaan pois kaatopaikoilta jo ennen lakimuutosta, eikä Suezilta synny rejektiä tai muutakaan orgaanista jätettä, joka vaatisi kaatopaikkaamista. Vähän pelkään, että jos emme näin tekisi, osa jätteistä voisi päätyä metsään tai soramonttuun”, Martikainen sanoo. Lupahakemuksessa on varauduttu yllättäviin tilanteisiin. Tehtaat ovat hakeneet poikkeuslupia esimerkiksi putkirikon yhteydessä mahdollisesti syntyville orgaanisille kuitupitoisille lietteille ja muille kunnossapitoja huoltotöissä syntyville satunnaisjäte-erille. Jätelaitokset vain haluavat hyvää hyvyyttään palvella asiakkaita ja hakevat siksi poikkeuslupia. ”Nämähän eivät ole kaatopaikan pitäjän ongelma vaan jätteen tuottajien. ”Olemme ajatelleet, että yrityksillä olisi maakunnassa edes joku paikka, jonne ne voisivat tuoda tällaiset jätteensä. Jos jätelaitokset laittaisivat näiltä portit kiinni, monet yritykset olisivat vaikeuksissa. Kaatopaikalle ennen mennyt jäte on viety vuoden alusta Tammervoiman hyötyvoimalaan, kertoo Esko Martikainen. Otamme vastaan yritysjätettäkin, koska sille ei ole ollut mitään muutakaan paikkaa. Pakkohan meidän on se tehdä, kun ei meillä ole omaakaan kaatopaikkaa”, Jylhä perustelee. Yrityksiltä tällaiset asiat kuin orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto jäävät helposti huomaamatta.” Esko Martikaisen mukaan jätelaitos palvelee yrityksiä toissijaisen vastuun pohjalta. Mustankorkea on hakenut poikkeuslupaa kaikkiaan 9 200 tonnille erityisjätteitä, mutta koko määrä tuskin toteutuu. Nämä ovat pieniä jäte-eriä, ja niiden kuljettaminen pitkiä matkoja on järjetöntä”, perustelee Mustankorkea Oy:n toimitusjohtaja Esko Martikainen. Metsäsektori kritisoi sitä, ettei jätehuoltoyrityksillä ole tarjota käsittelypalveluita näille jätteille, vaan teollisuus joutuu nyt itse varautumaan poikkeustilanteisiin lupa-anomuksin. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvos Juha Anttila näkee jätelaitosten hakeneen poikkeuslupia tällaisille jätteille, jotta yhtiöt voivat palvella yrityksiä, joilla ei ole omia kaatopaikkoja. Myös Napapiirin Residuum on hakenut poikkeuslupia palvelumielessä. Rakennusjätteille jatkoaikaa Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy:n ja Veli-Matti Jylhä Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Jylhä kertoo yritystensä pyrkivän hyödyntämään kaiken asiakkailtaan keräämän jätteen, mutta kaikelle ei hyötykäyttökohdetta löydy. ”On jäte-eriä, joille ei ole mitään hyötykäyttöä. Niiden määriä on etukäteen vaikea ennakoida. 24 Uusiouutiset 1/2016. Suurin jätelaitos HSY on hakenut poikkeuslupaa yhteensä vain 14 000 tonnille tämänkaltaisia jätteitä. 24 Uusiouutiset 1/2016 V aikka orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ohjaa suurimman osan jätteistä muualle kuin penkkaan, on yhä jätteitä, joille on vaikea löytää mitään hyötykäyttöä. ”Näille jätteille on hankala löytää mitään järkevää hyötykäyttöä
Kuinka moni muu muka voi kerskua sellaisilla näkymillä kuin Vanha kauppahalli, Helsingin kaupungintalo tai Uspenskin katedraali. Minä puolestani uskon, että käsi joka paperia ostaa, tekee hyvää koko maailmalle, ja erityisesti meille viluisille Rode-Joreille. Lukekaa lehtiä, ostakaa kirjoja! Ryhtykää kirjoittamaan kirjeitä ja kortteja, tai lähetelkää edes lappuja kaikille niille joista välitätte, niin pelastatte ihmissuhteet, mielenrauhan, kirjoitustaidon, kirjakaupat, postit, paperitehtaat… Sanotaan, että käsi joka kehtoa keinuttaa, hallitsee maailmaa. Näen sieltä punagraniittisen obeliskin nimeltään Keisarinnankivi sekä Presidentin linnan. Ajatukset lievät jossain internetavaruudessa, ja vieressä kävelevä tai vastaan tuleva lähimmäinen on yhdentekevä. Tahdon vihdoin korjata tämän yleisen väärinkäsityksen. Kunhan maltat pysytellä aloillasi riittävän kauan, törmäät varmasti kaipaamaasi henkilöön. Se tulee tarpeeseen: yöt ovat todella kylmiä. Yrittäkää itse nukkua ilman patjaa, peittoa ja tyynyä! Vetoan teihin, rakkaat ihmiset: Osoittakaa empatiaa. Jos satut etsimään minua, tule Kahvi-Kertun telttaan. Naapureissa ei ole valittamista, ei myöskään kotini sijainnissa pääkaupungin parhaalla paikalla. Juodaan sumpit ja turistaan. Oli sitten kyseessä jääkiekon maailmanmestaruus, ryhmäkaraoke Eurovisionin laulukilpailun voiton vuoksi, tai jo kolmisen sataa vuotta kalalaitureilla järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat. Meillä kahdella on ollut pientä silmäpeliä iät ja ajat. Kauppatorihan on tanner jossa tapahtuu. Uusiouutiset 1/2016 25 O let varmasti kuullut minusta, ja kuitannut kuulemasi pelkäksi loruksi tai urbaanilegendaksi. Olen tästä tilanteesta hyvin huolissani. Osoitteeni on Helsingin Kauppatori, mutta roden, eli paperinkeräyssäiliöni, tarkemman sijainnin paljastan aniharvoille. Niin on Kepa määrännyt. Kuinka kaltaisteni kiertotaloustieteilijöiden ainutlaatuinen vapaa elämäntapa voi säilyä tulevaisuudessa, jos kansa hylkää täysin paperin. Sauli muistaa aina moikata viilettäessään rullaluistimillaan ohi, samoin Lennua ulkoiluttava Jenni-rouva. Syy tähän näkyy, kun kurkistan torille. n Lukekaa lehtiä! Rode-Jore vetoaa kansalaisiin: n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN. Jokainen käy täällä joskus, monet jopa päivittäin. Nyt hän oli löytänyt minulle kirpputorilta lämpimän villapaidan, ja sain sen tänään. Ja olin unohtaa mainita meren puolelle kurkistaessani näkyvät risteilijät. Patjani on nimittäin viime aikoina uhkaavasti ohentunut. Kansa kulkee siellä älyvempaimiinsa keskittyneenä, joku itsekseen höpöttäen, toinen kulmat kurtussa vehjettään näpräillen. Rodeni on linnani. Elämäntapakiertotaloustieteilijänä tiedän, että kotirodeni on myös kaiken alfa ja omega, sillä kun tavaran ensimmäinen elämä loppuu, seuraava alkaa, ehkäpä minun huomassani. Nimeni on Jori, kavereiden kesken Jore. Lisäksi tunnen kaikki mahdolliset ja mahdottomat ihmiset. Kunnollista peitettä minulla ei ole ollut enää miesmuistiin. Kyllä, meikäläinen on oikea ja ihka elävä Stadin kundi. ”Tavataan torilla” on lentävä lause, joka kokoaa kansan yhteen ja juhlimaan kulmilleni. Pahvinen istuinalustani roikkuu aina naulassaan, josta nappaan sen kiltisti istuimeni suojaksi
Oikein suunniteltuna ja käytettynä monitilatoimisto on myös positiivinen ympäristöteko. ”Kiinnostukseni kohdistuu erityisesti uusiin työtapoihin, käyttäjälähtöiseen suunnitteluun sekä kestävän työympäristön tematiikkaan.” Turhat tilat ovat Hietasen mukaan tyypillinen ympäristön rasittaja. Meillä seisoo siis jatkuvasti tyhjillään tiloja, joita lämmitetään, valaistaan, siivotaan ja jäähdytetään.” Organisaation tilaratkaisu tulisikin suunnitella toimintaa ymmärtäen ja yhdessä käyttäjien kanssa. Kestävässä työympäristössä neliöitä on organisaation toimintaan nähden optimaalinen määrä. Kestävä rakentaminen Monitilatoimisto säästää myös ympäristöä Monitilatoimisto on nykyajan toimistoratkaisu, joka joustaa työtehtävien mukaan. ”Sähkösäätöiset työpisteet ovat ergonomisia ja säätyvät helposti eri käyttäjille. 26 Uusiouutiset 1/2016 A rkkitehti Päivi Hietanen työskentelee Aaltoyliopiston työympäristöpäällikkönä kehittäen uusia työja oppimisympäristöratkaisuja. Työpisteitä on vähemmän kuin käyttäjiä. Jaetussa työympäristössä säästetään myös kalustekustannuksissa. ”Kalusteet ovat helposti liikuteltavia ja työpistekalustus yhtenäistä niin, että layout-muutokset ja sisäiset muutot hoituvat ketterästi”, Hietanen kertoo. Tämä on myös monitilatoimiston idea.” Muutosketteryys avainasemassa Monitilaympäristössä pieniä muutoksia on mahdollista toteuttaa nopeasti ja ketterästi. ”Toimistoissa työpisteiden käyttöaste on keskimäärin 40 prosenttia. Ne alkavat jo olla samanhintaisiakin kuin tavalliset pöydät.” Olli Urpela. Kestävässä työympäristössä resursseja käytetään älykkäästi. n VESA KEINONEN ”Monissa organisaatioissa ollaan nyt siirtymässä jakamistalouteen, jossa tiloja, työpisteitä ja palveluita käytetään yhteisesti
Uusiouutiset 1/2016 27 Monitilatoimisto on joustavuudessaan ylivertainen verrattuna perinteiseen huonetoimistoon, koska sen käyttäjämäärää voidaan kasvattaa ilman isoja muutoksia. ”Samalla parannetaan työntekijöiden hyvinvointia sekä helpotetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista.” Paperinkulutuksen vähentäminen on työpaikoilla kestopuheenaihe. ”Tilojen avoimuus auttaa myös ilmanlaadussa. ”Kiinteistöissä tuotettujen hiilidioksidipäästöjen määrittäminen on olennaista ympäristövaikutusten seuraamisessa. Käyttäjien hyvinvointi huomioitava Aalto-yliopiston työympäristöpäällikkö painottaa sitä, että pelkkä tilojen muuntojoustavuus ei riitä, mikäli organisaation toimintakulttuuri on staattinen. Selvitimme, että oven avaamalla pienen neuvotteluhuoneemme ilmanvaihto kolminkertaistui verrattuna tilanteeseen, jossa ilmanvaihdosta huolehdittiin ainoastaan koneellisesti.” Yrityksen suuren kokoontumistilan ilmanvaihto puolestaan kaksinkertaistui sitä ja toimiston muita tiloja yhdistävän käytävän kautta. Mahdollisuus joustotyöhön sekä virtuaalineuvotteluiden suosiminen ovat toimivia ratkaisuja. Ympäristövaikutusten mittaristo kehittyy Y mpäristöinsinööri Ari-Pekka Lassila työskentelee Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ssä. ”Muutosketteryyttä voidaan rakentaa kokeilukulttuurilla, tekemällä pieniä muutoksia työympäristössä jatkuvasti tai isompia muuttoja säännöllisesti. Usein näillä myös virkistetään henkilöstöä.” Kestävässä työympäristössä tulee huomioida kokonaisvaltaisesti käyttäjien hyvinvointi. n Vesa Keinonen. Työntekijä sai käyttöönsä mobiilivälineet ja henkilökohtaisille tavaroilleen lukittavan lokerikon”, Hietanen sanoo. Myös jätteiden määrä ja paperin kulutus ovat usein mittauksissa mukana”, Hietanen toteaa. Haluammekin mitata päästöt niin, että tavanomaisen laskennan lisäksi otetaan huomioon alueelliset vaihtelut”, Lassila kertoo. Kehitämme mittareita edelleen, jotta päästöjen vertailu toimintojen muuttuessa on mahdollista ja mielekästä.” Hiilidioksidipäästöjen laskennassa normaali tapa on käyttää valtakunnallista, yleispätevää ominaispäästö-kerrointa. Yhtään seinää ei tarvinnut kaataa, kalustetta hankkia tai henkilöä muuttaa. ”Silloin tarkastellaan tyypillisesti toimitilojen energiankulutusta sekä työmatkaliikenteen ja liikematkustamisen aiheuttamaa kuormitusta. Yritys rakentaa, ylläpitää ja kehittää tiloja yliopistoille sekä heidän kumppaneilleen. ”He myös ymmärtävät oman roolinsa ympäristökuormituksen vähentämisessä.” Hiilijälkeä on mitattu jo monissa tietotyöorganisaatioissa. ”Sen ympäristövaikutukset ovat kuitenkin todella pienet verrattuna esimerkiksi tilankäytön tehostamisella saavutettaviin hyötyihin”, Hietanen muistuttaa. Käytössä on erilaisia tiloja erilaisiin tarpeisiin. Turha matkustaminen kuormittaa ympäristöä. Elokuusta 2015 alkaen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on toiminut uudessa monitilatoimistossa Tampereen Hervannassa, mutta ensimmäisen monitilatoimiston yhtiö remontoi itselleen jo viisi vuotta sitten. ”Tämä tarkoittaa paitsi hyvää ergonomiaa ja sähkösäätöisiä työpisteitä myös mahdollisuutta vaihtaa työpäivän aikana paikkaa ja asentoa.” Kestävässä työssä ihmiset osaavat hyödyntää työympäristönsä eri elementtejä ja digitaalisia välineitä. ”Esimerkiksi meidän ”mobiilitoimistoomme” tuli äskettäin uusi työntekijä. Lassilan toimenkuvaan kuuluu energiankulutukseen, ympäristövaikutuksiin sekä kestävään kehitykseen liittyviä asioita. ”Energiayksikköä kohden tuotettujen päästöjen määrä kuitenkin vaihtelee laitoskohtaisesti muun muassa käytettyjen polttoaineiden mukaan. t Arkkitehti Päivi Hietasen mukaan käyttämättömät neliöt kuormittavat ympäristöä eivätkä luo organisaatiolle arvoa. Ympäristöinsinööri on ollut mukana mittaamassa oman työpaikkansakin ilmanlaatua. n p Ympäristöinsinööri Ari-Pekka Lassila työskentelee Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n monitilatoimistossa. ”Suunnittelemalla tilat avoimiksi saadaan niistä ilmanlaadun kannalta vähemmän haavoittuvia, koska olosuhteet pääsevät tasaantumaan”, Lassila selvittää
p “Kivikon urakassa käytämme Betorocia jakavissa kerroksissa. Tämän rakennusvaiheen työt aloitettiin Kivikossa syksyllä 2014 ja urakka valmistuu syksyllä 2016. Luonnon kiviaineksia pitäisi kuljettaa EteläSuomeen huomattavasti kauempaa”, Putto toteaa. Rudus Rudus. Sinne Betrocia toimitetaan kaikkiaan noin sata tuhatta tonnia. Se korvaa luonnon kiviaineksia”, työnjohtaja Aki Putto Kreate Oy:stä sanoo. ”Kehä I:n vilkas liikenne antaa haastetta muuten normaalille infraurakalle. n p Ruduksen kehittämää Betoroc-betonimursketta on toimitettu jo yli viisi miljoonaa tonnia eri infrarakentamisen työmaille. Kivikon projektissa betonimurske oli mukana jo tarjouspyynnön työselostuksessa. Molemmat ovat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä. ”Mursketta tuodaan työmaallemme Rudus Kierrätyksen Länsisalmen ja Konalan toimipisteestä. Tämän vuoden tuotanto on reilut 400 000 tonnia. Siinä todettiin muun muassa, että jakavassa kerroksessa voidaan käyttää Tiehallinnon julkaisun Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa mukaisten BEM I ja BEM II -luokkien betonimurskeita. ”Käytämme Kivikon projektissa Betoroc-mursketta Kehä I:n, katujen ja kevyen liikenteen väylien jakaviin kerroksiin”, kertoo työnjohtaja Aki Putto Kreate Oy:stä. Kreate vastaa Kehä I Kivikontien toisen rakennusvaiheen infraurakoinnista. Työt ja logistiikka täytyy suunnitella muun liikenteen ehdoilla”, Aki Putto huomauttaa. Betorocin käytöstä on jo yli kahdenkymmenen vuoden kokemukset, sillä ensimmäiset rakennuskohteet tehtiin jo 1990-luvulla. Betonimurskeen on oltava CE-merkittyä ja sen tulee täyttää MARA-asetuksen vaatimukset. Tälle työmaalle betonimurskaa toimitetaan kaikkiaan lähes 100 000 tonnia. 28 Uusiouutiset 1/2016 Betonimurske korvaa kiviaineksia Kivikossa R uduksen kasettiauto kaartaa Helsingissä Kehä I:llä Kivikon eritasoliittymän työmaalle. Kivikontien toisen rakennusvaiheen rakennuttajina toimivat Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Liikennevirasto. Tällä hetkellä yksi suurimmista on Kreate Oy:n urakoima Kehä I Kivikontien toinen rakennusvaihe. Betorocia on Suomessa käytetty tähän mennessä viisi miljoonaa tonnia. Tästä ajaa ohi noin 60 000 autoa vuorokaudessa. Lastina on Ruduksen tuotteistamaa Betoroc-mursketta, joka on syntynyt betonin ja tiilen kierrätyksen lopputuotteena
G asum Oy ja Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy ovat allekirjoittaneet kauppasopimuksen Taaleritehtaan Biotehdas I Ky -pääomarahaston omistaman Biotehdas-ketjun myymisestä Gasum Oy:lle. Kaupan oletetaan toteutuvan 29.2.2016. Rahaston sijoittajina on noin 200 suomalaista sijoittajaa. Lisäksi laitokset kierrättävät jätteiden sisältämät ravinteet. Lisäksi olemme luoneet uusia työpaikkoja sekä voittoa sijoittajille. Uusiouutiset 1/2016 29 Gasum Oy ostaa Taaleritehtaan Biotehtaan Gasum Oy ostaa valtakunnallisen Biotehdas-ketjun. Kaupalla Gasum varmistaa biokaasun saatavuutta myös kaasuverkoston ulkopuolisissa kohteissa sekä mahdollistaa entistä kattavamman tarjoaman Gasumin asiakkaille. Ohjenuorana on ollut päästöjen hallinta sekä tekninen varmatoimisuus”, Biotehdas Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi sanoo. Taaleritehdas perusti Biotehdas-pääomarahaston vuonna 2012 tavoitteenaan rakentaa Suomeen ensimmäinen valtakunnallinen biokaasulaitosten verkosto. n p Biotehtaan biokaasulaitos valmistui Kuopioon vuonna 2014. Biotehdas-ketju käsittelee vuosittain yhteensä 275 000 tonnia biohajoavia jätteitä, kuten kotitalouksien ja teollisuuden biojätettä sekä jätevedenpuhdistamoiden lietettä. Viisi laitosta tuottaa uusiutuvaa biokaasuenergiaa yhteensä noin 170 000 megawattituntia vuodessa. Kuva on otettu laitoksen viimeistelyvaiheessa. Valtakunnalliseen Biotehdas-ketjuun kuuluvat tuotannossa olevat biokaasulaitokset Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja Honkajoella sekä kesällä 2016 valmistuva laitos Riihimäellä. ”Tämä kauppa on Gasumille merkittävä askel biokaasuliiketoiminnan ja -markkinan kehityksessä, sillä Biotehdas on ollut suomalainen suunnannäyttäjä kiertotalouteen perustuvissa ympäristöratkaisuissa”, Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen toteaa. Nyt Biotehdas on valmis siirrettäväksi Gasumille, joka on sopivin taho jatkamaan Suomen biokaasumarkkinoiden kehittämistä”, Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:n sijoitusjohtaja Tero Luoma kertoo. ”Olemme rakentaneet asiakkaidemme kanssa suomalaisella pääomalla koko maan kattavan biokaasulaitosten ketjun, jolla parannetaan sekä suomalaista jätehuoltoa että ympäristöä. Vuosittain Biotehtaat kierrättävät noin viisisataa tonnia fosforia ja noin tuhat tonnia typpeä. Elina Saarinen. ”Oma visiomme on ollut kehittää suomalaista biojätteen käsittelyä resurssiviisaammaksi ohjaamalla biojätteet biokaasun tuotannon ja ravinteiden kierrätyksen piiriin ympäristöpäästöjä vähentäen
Siinä tutkitaan myös energiantuotantotekniikoita kuten plasmaa, kaasutusta, pyrolyysiä ja mädätystä. Teollisuus, kauppa ja yritykset kaipaavat nyt käsittelyvaihtoehtoja jätteilleen, kun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on astunut voimaan. J ätelaitosyhdistys JLY ry:n järjestämillä yhdyskuntajätehuollon kiertotalouspäivillä todettiin, ettei jätteenpolton kapasiteettia juuri ole vapaana Suomessa. Eurooppa tarvitsee edullista energiaa.” Stengler kertoi komission julkaisevan tänä vuonna paperin jätteen roolista Euroopan energiatuotannossa. 30 Uusiouutiset 1/2016 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Jäte korvaa kivihiiltä Yhdyskuntajätehuollon kiertotalouspäivien osanottajat pohtivat, mikä on jäte-energian rooli EU:ssa tulevaisuudessa ja miten jätelaitokset varautuvat kiertotalouteen. Polttokapasiteettia on kyllä tarjolla. Kiertotalouspäivillä puhunut jätevoimaloiden kattojärjestö CEWEPin Ella Stengler uskoo, että jätteen siirto maasta toiseen poltettavaksi tulee helpottumaan ja viennin lainsäädännölliset rajoitukset höllenemään: ”Olisi hyödyllistä viedä muutoin kaatopaikalle päätyvää jätettä muihin maihin poltettavaksi. Jätteenpoltto vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. p Jätteenpoltto vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, sanoo jätevoimaloiden kattojärjestö CEWEPin Ella Stengler. Jätteenpolttolaitosten kapasiteetti on usein jo myyty lähivuosiksi. Katja Kurki-Suonio Energiateollisuudesta kertoi kiertotalouspäivillä Pöyry Management Consultingin tutkimuksesta, jonka mukaan jätteenpoltto on korvannut Suomessa pääasiassa fossiilisia p Jätelaitosyhdistyksen järjestämät yhdyskuntajätteen kiertotalouspäivät kokosivat yli 150 osanottajaa.
Uusiouutiset 1/2016 31 p Jätteenpolttolaitosten korvaamat polttoaineet (GWh/a) laitoksittain. p Yhdyskuntajätteiden kiertotalouspäivät jatkoivat aiemmin pidettyjen Jätehuollon energiapäivien sarjaa.. Salon laitos on ennakkoarvio. Lähde: Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa -raportti. Pöyry Management Consulting, 2015
Pöyry on laskenut, että fossiilisten polttoaineiden korvaamisella säästetään yhteensä 1,2 miljoonaa tonnia CO 2 -päästöjä vuonna 2020. ”Lisäksi rinnakkaispolttolaitoksia on luvitettu jätteille parikolmekymmentä. Pöyry arvioi julkaistujen hankesuunnitelmien perusteella kapasiteetin kasvavan 1,8 miljoonaan tonniin vuonna 2018. Pöyryn arvion mukaan jätteenpoltolla tuotettiin viime vuonna kaukolämpöä noin 2,2 TWh. Lähde: Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa -raportti. 32 Uusiouutiset 1/2016 polttoaineita yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa. Korvatut polttoaineet ovat olleet lähinnä maakaasu ja kivihiili. Jätteenpolton osuus kaukolämmön tuotannosta on tuolloin kahdeksan prosenttia. ”Samalla jätteet kotimaisina polttoaineina vahvistavat toimitusja huoltovarmuutta”, Kurki-Suonio huomautti. Pöyry Management Consulting, 2015.. Vuonna 2020 jätteenpoltolla tuotetaan noin 1,2 TWh sähköä, mikä on noin 1,7 –1,8 prosenttia Suomen sähkön kokonaistuotannosta. ”Jätelaitokset ovat aktiivisia toimijoita kiertotaloudessa. Jätteenpolttokapasiteetti vuonna 2015 oli noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Laitoksilla on toimiva infrastruktuuri, mahdollisuuksia investoida, hyvät verkostot yrityselämään, osaamista sekä tahtoa ja intoa.” Näin tiivisti Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen sitä, millainen rooli kunnallisilla jätelaitoksilla on kiertotalouden toteuttamisessa. Jätteenpoltto säästää Suomen energiasektorilla arviolta 0,4 miljoonan CO 2 -tonnin päästöt vuodessa. Yli 150 kiertotalouden ja yhdyskuntajätehuollon asiantuntijaa kokoontui Helsinkiin 2.–3.12.2015 Jätelaitosyhdistyksen järjestämille ensimmäisille yhdyskuntajätehuollon kiertotalouspäiville. Pöyry arvioi tuotannon nousevan noin 2,9 TWh:iin vuonna 2020. Näistä noin puolessa käytettään vuosittain jätepolttoaineita Energiateollisuuden kaukolämpötilaston mukaan”, Kurki-Suonio summasi. n Raportti Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa on luettavissa Energiateollisuuden sivuilta: http://energia.fi/sites/ default/files/et_jatteiden_energiakaytto_loppuraportti_161015.pdf p Suomen jätteenpolttolaitokset ja rinnakkaispolttolaitokset
Vuotta aiemmin jätettä syntyi noin 50 000 tonnia enemmän, 2,68 miljoonaa tonnia. n ELINA SAARINEN. Esimerkiksi muovijätettä saatiin vuonna 2014 erilliskerättyä talteen noin 51 000 tonnia. Eniten on kasvanut sekajätteen polttaminen jätevoimaloissa. Kierrätysaste on jämähtänyt 32,5 prosenttiin. Vuonna 2014 kaatopaikalle meni enää noin 17 prosenttia yhdyskuntajätteistä. n Yhdyskuntajätteet 2014, tonnia Tilastokeskus Yhdyskuntajätteestä poltetaan nyt puolet Kaatopaikalle menee enää 17 prosenttia Suomen yhdyskuntajätteistä. Uusiouutiset 1/2016 33 Y hdyskuntajätteiden energiakäyttöaste on noussut 50 prosenttiin vuonna 2014. Erilliskerätyn muovijätteen kierrätys materiaalina väheni puoleen vuoden 2013 luvuista. Tämä selviää Tilastokeskuksen 1.12.2015 julkaisemasta jätetilastosta. Kierrätysmääriä ovat nostaneet sähköja elektroniikkaromun kasvanut määrä sekä se, että muista erilliskerätyistä jätteistä yhä suurempi osa on saatu kierrätettyä materiaalina. Samalla kun polttaminen on lisääntynyt, kaatopaikkaaminen on vähentynyt selvästi. Yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätyksen vähenemistä selittää myös se, että Suomessa on syntynyt entistä vähemmän paperija kartonkijätettä, jopa 37 000 tonnia vähemmän kuin vuonna 2013. Jätetonneina mitattuna kierrätys jopa väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 kaikkiaan noin 16 000 tonnia. Vaikka jätteen absoluuttinen määrä on hitusen pienentynyt, polttoon on ohjautunut lähes 180 000 tonnia enemmän yhdyskuntajätettä kuin edellisvuonna. Kierrätys sen sijaan ei ole lisääntynyt. Myös erilliskerätyn lasin määrä on vähentynyt noin 23 000 tonnia. Suomessa syntyi 2,63 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä vuonna 2014. Näistä muoveista kierrätettiin vain noin 4,5 tuhatta tonnia. Vielä vuonna 2013 noin 25 prosenttia Suomen yhdyskuntajätteistä sijoitettiin kaatopaikalle. Erilliskerätyt muovit ohjautuivat lähes kokonaan (46 455 tonnia) polttoon. Myös biojätteen erilliskeräys ja kierrätys ovat lisääntyneet. Tilastokeskuksen Juha Espo kertoo, että muovijätteistä yli 30 000 tonnia on muovipakkauksia, jotka ovat tilastojen mukaan näyttäneet ohjautuneen kierrätyspolttoaineen valmistukseen. Mutta yhä suurempi osa erilliskerätyistäkin jätteistä päätyy energiahyötykäyttöön, esimerkiksi rinnakkaispolttolaitoksiin kierrätyspolttoaineena
Voiteluaineina käytettävät mineraaliöljyt ovat monimutkaisia sekoituksia suorista ja haarautuvaketjuisista parafiineista, syklisistä parafiineista ja aromaattisista hiilivedyistä. Elimistö ei kykene itse hajoittamaan yhdisteitä tehokkaasti ja rasvaliukoisina ne kertyvät, eli rikastuvat elimistöön (esim.dioksiini). Lisäaineista tärkeimpiä ovat sinkkidialkyyliditiofosfaatit, kaliumalkyylisuolat ja esterit, magnesium, natrium ja kalsiumsulfonaatit, sekä trikresyylifosfaatti (TCP). Esimerkkejä on paljon siitä, että mineraaliöljyissä on aineita, jotka ovat vaarallisia, kertyvät elimistöön sekä säilyvät pitkään, myös pohjavesissä. Rypsiöljyn polttamisessa sellaisenaan syntyy PAH-yhdisteitä yhtä paljon petrolidieselistä, mutta mutageenisiä yhdisteitä pahimmillaan jopa kuusinkertainen määrä petrodieseliin verrattuna (Lähde: Instituto di Richere, Copurgin yliopisto). Poltettiinpa miten ja mitä hyvänsä, aina syntyy päästöjä, jotka eivät lennä häviten avaruuteen, vaan joutuvat ennemmin tai myöhemmin maahan ja pohjavesiin. Kasviöljyissä on se hyvä puoli, että jos sitä ei polteta, se hajoaa biologisesti. 34 Uusiouutiset 1/2016 Jäterasvojen polttoa pitäisi välttää K ierrätys on hyvä asia, mutta mitä hyvänsä ja miten hyvänsä ei pidä kierrättää, koska sillä voi tehdä myös korvaamatonta vahinkoa. Kalan syöntiä rajoitetaan, Itämeren kalat eivät kelpaa Eurooppalaisten mielestä edes eläimille, kalanrehutehtaat eivät saa dioksiinivapaita raaka-aineita jne. Syntyy aineita, joita kasvit voivat käyttää ravinnokseen. – mutta onko asia todella näin. Tutkimusta tukee se, että ilman ilman laadun huonontuessa sydänsairaudet lisääntyvät. Maataloudessa kaikki sellainen voitelu, joka valuu maahan, tehdään lisäaineistetuilla mineraaliöljyillä. Olipa tuotantosuunta mikä hyvänsä, öljyssä olevat myrkyt joutuvat pellon kautta ihmisen ravintoketjuun. Epäilen, että Suomessa ei ihmisille vaarallisiin päästöihin kiinnitetä minkäänlaista huomiota, vaan tehdään niinkuin se entinen mylläri, kun kissan jätös meni tuuttiin: Mylläri käänsi selkänsä todeten: ”Ei sydän itke, kun silmä ei näe”. Jostain syystä julkisuuteen kelpaa vain sota tai siihen verrattavat kuolemat (0,2 milj. Varsinkin käytettyjen kasviöljyjen ja jäterasvojen polttamista sellaisenaan pitäisi kaikin tavoin välttää. antraseenia, fenantreenia, pyreeniä ja trifenyyliä. Vähiten päästöjä tulee poltettaessa kaasumaisessa muodossa olevia polttoaineita. Kun öljynporauslautta räjähti Meksikonlahdella, tonnikalakanta romahti. n Lauri Turpeinen Loimaa. Stanfordin yliopiston tutkijat saivat selville, että PAH-yhdisteet sekoittivat ja estivät kalojen sydämen toiminnan. Vain muutamissa suurissa laitoksissa on savukaasujen puhdistuslaitteita. Laivojen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat vuodessa 10 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman (Lähde: Lundin tekninen korkeakoulu). Suomessa on tuhansia pieniä polttolaitoksia, joissa poltetaan jäteöljyjä ja kaikkea mikä palaa, mitä erilaisimmilla virityksillä. Mineraaliöljyistä löytyy useita epäpuhtautta aiheuttavia yhdisteitä kuten PAH-yhdisteitä, mm. 2014) sekä liikenneonnettomuuksissa henkensä menettäneet (1,3 milj./v). Julkisuudessa todetaan usein, että Suomessa on puhdas maaperä, ilma ja vesi, jne. Kun kaikkien selkärankaisten sydämen toimintaperiaate on sama, se koskee myös ihmistä. Muita epäpuhtauksia ovat nitrosoamiinit, klooratut parafiinit ja formadehydit. Normaali ihmisen silmä näkee vain 40 micronia ja suuremmat partikkelit – eli savupiipun nokkaan katsominen päästöjen toteamiseksi ei riitä. Suoraan maahan ja pohjavesiin jäteöljyjä on mennyt jo 50 vuoden aikana noin 300 miljoonaa litraa, lisäksi öljyvahingoista tulleet määrät, joista ei tarkkaa tietoa ole. Päästöihin kuolleista (7 milj./vuosi, lähde: WHO:n raportti) eikä myöskään nälkään kuolleista (yli 8 milj./vuosi, lähde, Wordometers) uutisoida, vaikka luvut ovat monikertaiset
”Yhtä lailla ylijäämäkapasiteettia voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin pienten ja suurten yritysten sekä yritysten ja valtion organisaatioiden välillä”, hän muistutti. kertaa järjestetyssä Cleantech Venture Day -sijoitustapahtumassa. Kiertotalouden uusia ilmiöitä pohdittiin Cleantech Venture Day -tapahtumassa Lahdessa. ”Toisen ylijäämä voi olla toiselle liiketoimintaa. Chase uskoo, että kuluttajat toimivat tekemillään valinnoilla jakamistalouden vetureina. Chase on tullut tunnetuksi perustamastaan kimppa-autoyrityksestä Zipcar, joka on kasvanut nopeasti alansa suurimmaksi maailmassa. Hän uskookin, ettei tulevaisuudessa osteta autoja enää samoja määriä kuin nyt, sillä matkoja voidaan myös jakaa. Jacobs halusi selvittää, mitä bisnesmahdollisuuksia kiertotalous ja cleantech panelistien mielestä tarjoavat. Ladecista NIA:n toimitusjohtajaksi siirtyvä Nina Harjula kertoo, että uusi yhtiö keskittyy verkostojensa avulla vauhdittamaan suomalaisen cleantech-sektorin nousua. Kiertotaloudessa kuluttajien valinnoilla iso rooli Kaikkea ei tarvitse enää omistaa. Tapahtumia n PIRJO KUISMA ”Vähäpäästöisestä elämäntavasta kiinnostuneet ihmiset ovat jo nyt innostuneita yhteisöllisistä markkinapaikoista, joiden kautta on mahdollista vaihtaa tai vuokrata vaikkapa koteja, autoja, kimppakyytejä tai erilaisia käyttöesineitä”, Robin Chase kertoi. Keskustelun moderaatoori, Tampereen yliopiston akatemiaprofessori Howard T. Lue lisää: http://www.uusiouutiset.fi/kiertotaloudessa-kuluttajilla-iso-rooli/ n Panu Rissanen Haluavatko kuluttajat ostaa tulevaisuudessa uusia autoja, vai onko niiden jakamisesta tullut jo arkipäivää, kysyi Zipcarin perustanut Robin Chase. Uusi yhteisyritys vauhdittamaan cleantechia Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy vastasi CVD:n järjestämisestä nyt viimeistä kertaa, sillä vuosi vuodelta kasvaneen tapahtuman järjestelyvastuu siirtyy vuoden alussa aloittavalle uudelle yhtiölle, joka on osittain Ladecin omistama. Jakamistalouden ideana on saada maksimihyöty ylimääräisestä kapasiteetista, jota syntyy eri aloilla”, Chase korosti. Materiaalivirroista liiketoimintaa Materiaalien tehokkaampi kierrättäminen puhutti Lahden Sibeliustalossa järjestetyn CVD-tapahtuman paneelikeskusteluun kutsuttuja suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Ylimääräistä kapasiteettia voitaisiin käyttää eri aloilla tehokkaammin, mikäli sen jakaminen organisoitaisiin paremmin.. Uuden yrityksen, Nordic Innovation Accelerator Oy:n (NIA) toinen omistaja on yrityskiihdyttämöja sijoitusyhtiö Green Campus Innovations Oy (GCI), jonka puolestaan omistaa Lappeen-rannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Verkostoitumisen edistämiseksi yhtiöllä on käytössään työkalu, eri osapuolia yhdistävä verkkoalusta Nordic Innovation Accelerator, jossa sijoittavat pääsevät tutustumaan cleantech-yritysten profiileihin. Uusiouutiset 1/2016 35 T ätä mieltä on yhdysvaltalainen naisyrittäjä, Peers Inc -menestyskirjan kirjoittanut Robin Chase, joka vieraili luennoimassa kiertotaloudesta Lahdessa 10
Kasvu Open -kisan ja aikoo nyt monistaa palvelunsa Keskija Itä-Euroopan sekä Pohjois-Kiinan kaukolämpömarkkinoille. ”Tekes-rahoitteiset cleantech-alan pk-yritykset ovat vuoden 2010 jälkeen luoneet yli kolme tuhatta työpaikkaa, tuottaneet kolmen miljardin euron liikevaihdon ja vieneet yli neljälläsadalla miljoonalla eurolla tuotteita ja palveluita”, Lahti-Nuuttila summaa. Toistasataa hanketta Tekesin Green Growth -ohjelman koordinaattori Markku Heino Spinversestä kertoo ohjelman tuottaneen hyviä tuloksia kaikilla neljällä painopistealueellaan, joita ovat materiaalija energiatehokkuus, biotalous, kiertotalous sekä uudet liiketoimintakonseptit. Biotalousohjelmaan uusi rahoitusmalli Tekes testaa biotalousohjelma-alueellaan uutta rahoitusja palvelumallia, joka hakee kansainvälisen viennin kärkiä liiketoimintaekosysteemeistä. Hän viittaa palavalla lautalla Nokian Stephen Elopin kuuluisaan puheeseen, jossa Elop vertasi Nokiaa liekehtivään öljynporauslauttaan. ”Ohjelmassa on toteutettu 140 konkreettista, yritysvetoista hanketta ja nelisenkymmentä tutkimushanketta esimerkiksi ravinteiden kiertoon ja vähähiilisyyteen”, Heino listaa. 36 Uusiouutiset 1/2016 Tapahtumia n ELINA SAARINEN K ansainvälisen cleantech-alan kilpailu on siirtymässä yritystasolta ekosysteemitasolle. p Tekesin Green Growth -ohjelmaan osallistuneet yritysten edustajat kertoivat työn hedelmistä Tekesin seminaarissa joulukuussa.. Hän esitteli Tekesin Green Growth -ohjelman tuloksia yritysten kasvuiltapäivässä joulukuussa. Näin toteaa Tekesin Teija Lahti-Nuuttila. ”Tekesin GreenGrowth-ohjelma on antanut mahdollisuuden tehdä jotain luovaa siitä katastrofista, että joku päätti polttaa meidän lautan”, summaa älykkäitä lämmitysratkaisuja tuottavan Fourdegin Markku Makkonen. Paremman arvon tuotteita Ekokem on vetänyt Green Growth -ohjelmassa Tuuli-hanketta, joka on etsinyt tuhkasta uutta liiketoimintaa. Jan Österbacka kertoo Ekokemin aikovan toteuttaa lähivuosina sekä kuivaettä märkäerotusmenetelmiin perustuvat, kiinteät tuhkan jalostusyksiköt. Ohjelman tulokset, raportit ja seminaariaineistot ovat saatavilla Green Growth -nettisivuilla. Puheen jälkeen joukko nokialaisia päätyi perustamaan Fourdegin, joka voitti loppuvuodesta mm
Teknologialle saattaa olla kysyntää myös Ruotsissa, Itämeren maissa ja Keski-Euroopassa. n. ”Yhdistämme valtavan määrän eri tietolähteiden tuottamaa dataa laivan omaan dataan. Frost & Sullivan ennustaa, että nämä muodostavat vuonna 2020 jo yli 60 prosenttia globaaleista cleantech-markkinoista. Eniram haluaa palvella 10 000 laivaa ja tuottaa näille miljardi euroa säästöjä. Toinen valmisteilla oleva ohjelma on Cleanweb, joka liittyy siihen, miten digitalisaatiota voi hyödyntää cleantech-ratkaisuissa asiakaslähtöisesti. Olemme taitavia datan analysoinnissa ja optimoinnissa. Yritys tekee bisnestä niin sanotulla cleanweb-alueella yhdistämällä digitalisaation cleantechiin. Tekes testaa uutta rahoitusja palvelumalliaan biotalous-ohjelmassaan. Jalostusprosessiin voi integroida muita jätemateriaaleja, esimerkiksi jätehappoja, jotka menevät nyt Riihimäelle neutralisoitaviksi”, Österbacka kertoo. n Eniram vähentää meriteollisuuden päästöjä S uomalainen Eniram on löytänyt keinon vähentää meriteollisuuden päästöjä ja polttoainekuluja. Teemme matemaattisen mallinnuksen, jotta pääsemme yksinkertaiseen ohjeistukseen. Laivan kapteeni näkee komentosillalla vihreän, keltaisen tai punaisen valon sen mukaan, operoiko hän laivaa optimaalisesti”, Eniramin Henrik Dahl kertoo. Eniramin asiakkaina on yli 250 valtamerialusta, mukaan lukien 2/3 maailman kaikista risteilyaluksista. Siihen ehtii vielä mukaan, Lahti-Nuuttila muistuttaa: ”Sen haku päättyy helmikuun lopussa. Hän laskee, että Suomeen tarvitaan ehkä puoli tusinaa jalostusyksikköä. Nyt yritys on tehnyt ratkaisustaan massatietopalvelun, jolla se aikoo laajentua bulkki-, tankkerija konttialuksiin. Tekes aikoo nyt uudistaa ohjelmatoimintaansa, jotta löytyy yritysten yhteistyöhön perustuvia, globaaleilla cleantech-markkinoilla pärjääviä ekosysteemejä. Tällä tahdilla meriteollisuuden päästösäästöt 20-kertaistuisivat neljään miljoonaan tonniin. Uusiouutiset 1/2016 37 Jätteestä energiaksi ja materiaaliksi 4.2.2016 Finlandia-talo, Helsinki http://talentumevents.fi/je/ 31st International Conference on Solid Waste Technology and Management 3.–6.4.2016 Philadelphia, USA http://www.solid-waste.org REW Istanbul 28.–30.4.2016 Tüyap, Istanbul, Turkki www.rewistanbul.com IFAT 30.5.–3.6.2016 München, Saksa http://www.ifat.de/en/Home ISWA World Congress 19.–21.9.2016 Novi Sad, Serbia http://www.iswa.org/nc/events/calendar/eventdetail/ show_detail/iswa-world-congress-2016/ IFAT India 28.–30.9.2016 Mumbai, Intia www.ifat-india.com Jätehuoltopäivät 4.–5.10.2016 Kalastajatorppa, Helsinki www.jatehuoltopaivat.fi Jäte, Vesi, Ympäristö 12.–14.10.2016 Helsingin messukeskus http://www.messukeskus.com/Sites3/EnviroExpo/ Naytteilleasettajat/Sivut/default.aspx Energia 2016 25.–27.10.2016 Tampere http://www.expomark.fi/w/messut/energia/ Tapahtumakalenteri ”Ajatuksena on luoda tuhkasta tuotteita, joilla on parempi arvo kuin nykyisessä maanrakennuskäytössä. Jos ohjelma kiinnostaa, olkaa yhteydessä.” Biotalouden ekosysteemejä Tekes kehittää yhteistyössä Finnveran, Suomen Akatemian, Sitran ja Finpron kanssa. Resurssiviisaus valtaa markkinat Aikaisemmin maailman cleantech-markkinoista valtaosa on tullut uusiutuvista energioista. Yritys on onnistunut vähentämään näiden alusten kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä 200 000 tonnilla ja laivanomistajien kustannuksia 50 miljoonalla eurolla. Samalla kun cleantech-sektori kasvaa, yhä suurempi osa muodostuu tulevaisuudessa resurssiviisauteen sekä materiaalija energiatehokkuuteen liittyvistä tuotteista ja palveluista. Meillä on yli miljardi päivittäistä mittapistettä laivoissa, globaali säätietokanta sekä maailman tarkin kaupallisessa käytössä oleva meren syvätietokanta
Hänen tehtäviinsä kuuluu vastata mm. Ympäristöneuvos Harri Laurikka, 45, on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2007. Lisäksi hän on toiminut muun muassa Hyvinkään kaupungilla ympäristötekniikan insinöörinä. Masala (s. Heli Haapea aloittaa työt JLY:n kehitysinsinöörinä 1.2.2016. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa ympäristöministeriössä, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ssä sekä Vantaan kaupungilla. Suomessa kierrätyspolttoaineiden standardisoinnista vastaa Suomen Standardisoimisliiton toimialayhteisö Yleinen Teollisuusliitto. Nimitysuutisten aineisto. Suhteutettuna talouden kokoon Suomessa tuotetaan paljon kierrätyspolttoainetta. Outokumpu Oyj:n ja Nordea Corporate Financen palveluksessa. Aiemmin Laurikka on työskennellyt energiatalouden ja ilmastopolitiikan tutkijana sekä konsulttina energia-alalla. Hänen työtehtäviinsä kuuluu jätealan sähköisten järjestelmien kehitystyö. 1976) siirtyy Ekokem-konserMikko Talola vetää kierrätyspolttoaineen standardisointia n Jätealan pitkäaikainen toimija, diplomi-insinööri Mikko Talola on nimitetty kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn uuden kierrätyspolttoaineita standardisoivan komitean puheenjohtajaksi. Sitä käytetään yleisesti energiantuotannossa ja teollisuusprosesseissa. Hän vastaa Ekokem-konsernin viestinnästä, sijoittajasuhteista, yhteiskuntavastuusta ja strategiasta. Michael Tsui on nimitetty Business Development Director, Far East -tehtäviin Aasiassa. Teknologian kehittyessä ja uusien käyttökohteiden löytyessä muovijäte voidaan tulevaisuudessa poimia kierrätyspolttoaineesta erilleen ja ohjata kierrätykseen”, Talola jatkaa. Jyrki Pentinlehto on nimitetty hallintopäälliköksi. Standardisointi on myös merkittävä väline ympäristöriskien arvioinnissa ja hallinnassa”, Talola kertoo. Vesa Valkama on nimitetty teknologiaohjelmapäälliköksi. Euroopassa kierrätyspolttoaineita koskevaa standardisointityötä on tehty jo pitkään Suomen vetovastuulla. Kuvat korkearesoluutioisessa jpg-muodossa, kuvan nimeksi henkilön nimi. yrityksen taloushallinto-, lakija vakuutusasioista. Viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt kehityspäällikkönä ja ICT Johtoryhmän jäsenenä. Nimitysuutisia Bioenergia ry n Bioenergia ry:n hallitus on valinnut Bioenergia ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi tekniikan tohtori Harri Laurikan. Suomi on kierrätyspolttoaineketjussa tarvittavien laitteiden ja teknologian tuottaja. 1975) siirtyy Ekokem-konsernin palvelukseen Lassila & Tikanoja Oyj:stä, jossa hän on toiminut useiden vuosien ajan konsernin tietohallinnon eri kehitystehtävissä. Hän vastaa Ekokem-konsernin ICT-toiminnoista ja kehittämisestä. ”Kierrätyspolttoaineen kansainvälinen standardisointi edesauttaa kierrätyspolttoaineeseen liittyvää vientiä ja kansainvälistä kauppaa. Molok Oy n Kimmo Laaksonen on nimitetty kehityspäälliköksi vastuualueinaan erityisesti kotimaan korjaus-, huoltoja varaosamyynnin sekä materiaalikierrätysliiketoiminnan kehittäminen. Ekokem-konsernin Head of Group IT -tehtävään on nimitetty Ville Koivumäki. Koivumäki (s. ”Esimerkiksi kulutuksessa syntyvä erilaatuinen muovijäte on tällä hetkellä vaikeasti hyödynnettävä materiaali. Työssä ovat olleet mukana erityisesti kierrätyspolttoaineen valmistajat, laitevalmistajat sekä energiasektori ja tutkimuslaitokset. Heli on työskennellyt aikaisemmin Kiertokapulan alueen jätelautakunnan viranhaltijana ja osallistui sinä aikana myös Suomen Kuntaliiton HARKO jätehuolto -projektiin. Hän on ollut kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Suomen valtuuskunnissa asiantuntijana erityisesti päästöjen vähentämistä ja markkinapohjaisia mekanismeja koskevissa kysymyksissä. Ekokem-konserni n Ekokem-konsernin strategia-, IRja viestintäjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 1.2.2016 alkaen KTM Hanna Masala. Masalalla on kokemusta talousja rahoitusalan esimiesja johtotehtävistä mm. 38 Uusiouutiset 1/2016 nin palvelukseen Solidium Oy:n palveluksesta, jossa hän on työskennellyt sijoitusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vastaten nimettyjen omistusten hallinnasta sekä Solidiumin viestinnästä. Jyrki Pentinlehto Vesa Valkama Michail Tsui Jätelaitosyhdistys ry n Jätelaitosyhdistys ry:n (JLY) uusi lakimies, OTM, MMK Amanda Nikkilä aloitti työt marraskuussa 2015. n n Lähetä nimitysuutiset osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi. Kiinteä kierrätyspolttoaine on tavallisesta jätteestä valmistettua polttoainetta
Uusiouutiset 1/2016 39 Lue lisää näistä ja muista uutisaiheista : www.uusiouutiset.fi Tilaa maksuton uutiskirjeemme! http://www.uusiouutiset.fi/verkkoviesti/ Seuraa meitä Twitterissä: @Uusiouutiset #kiertotalous L&T osti Puijon Kiinteis töhuolt o Oy:n Porvoo seen bioja kiertot aloude n yritysp uisto Pariisin ilmastosopimus vauhdittaa cleantechratkaisuja Väitös: Kännyköiden kotisäilytys haittaa sähköromukeräystä Kun tala iset tyy tyv äisi ä: jät ehu olto hoi det aan hyv in Eko kem hoi taa Kan kaa npä än jätt eid en hyö dyn täm isen Tam tro n voi tta jak si Tu ott ava Ide a -ki san yri tys sar jas sa Destam atic voitti Tuotta va Idea -kisan yhteis kuntas arjan Kierrä tä tekstii lit kaupp areissu lla Selloss a Uutisia lyhyesti
Seuraavina kohteina olivat Metsä Fibren ja Stora Enson tuotantolaitokset Kemissä. Paikallaolijoiden esittelyjen jälkeen aloitettiin alustuksella, jossa tuotantolaitoksen edustajat avasivat sivuja jätevirtojen nykytilannetta (määrät, nykyisiä ja mahdollisia käyttökohteita, varastoinnit jne.) Perustietojen vaihdon jälkeen lähdimme tutustumaan. Jokaiseen tilaisuuteen osallistui noin 10–15 yrittäjää ja tehtaista ympäristöja tuotantovastaavia, jotta tilanteesta saataisiin paras mahdollinen kokonaiskuva. Meri-Lapissa on jo pitkään tehty työtä teollisuuden sivujakeiden hyödyntämiseksi. Tällöin tapahtuu myös tiedonvaihtoa suomalaisten ja muiden pohjoismaisten yrittäjien ja teollisuuslaitosten välillä. Joihinkin jatkojalostustarpeisiin, kuten kuivaukseen, oli tarjolla jo valmiita teknologioita. Tehdasosuuden ja ravitsevan lounaan jälkeen alkoi päivän mielenkiintoisin osuus, ainakin näin yrityskehittämisen näkökulmasta, eli ideointivaihe. 40 Uusiouutiset 1/2016 Teemu Saralampi kentälle sivuvirtojen syntyja varastointipaikoille, jotta esimerkiksi sivuvirtojen käyttöön liittyvät logistiset reunaehdot tulisivat selkeästi esille. Oman osa-alueensa sivuja jätevirtojen tarkastelussa muodostivat jatkojalostus-/ symbioosituotetarkastelut, joihin yrittäjiltä ja teollisuuslaitosten edustajilta tuli kiitettävästi ideoita. fact finding -työtavan, jossa pk-yrittäjät tutustuvat konkreettisesti teollisuuden sivuja jätevirtoihin syntyja varastointipaikoilla. n Teemu Saralampi toimii projektipäällikkönä yrityksessä Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat Kemin Digipolis Oy Fact Finding -työtapa teollisuuden sivuvirtojen hyötykäytön edistämisessä T eollisuuden prosesseissa syntyy useita eri sivuvirtoja, joilla on arvoa pk-yrittäjille ja miksei myös muille teollisuuden aloille. Työtavan ideana on saattaa toimijoita yhteen, luoda uusia ideoita ja liiketoimintaa sivuvirtojen suhteen. Kierrosta on tarkoitus jatkaa kuluvan vuoden aikana Ruotsin ja Norjan teollisuuden parissa. Ideointivaiheessa pk-yrittäjät ja tehtaan henkilöstö istuivat yhdessä alas ja antoivat ideoiden tonavan virrata. Syksyllä 2015 otimme käyttöön ns. Fact Finding -kierros aloitettiin SMA-Mineral Oy:n tuotantopaikalla Torniossa, jossa syntyy vuosittain noin 40 000 tonnia kalkkipitoisia sivuvirtoja. Yleensä yrittäjät näkivät potentiaalin suurena, mutta siihen liittyi paljon epävarmuustekijöitä. Asiaa on edistetty muun muassa osallistumalla FISS-toimintaan ja kartoittamalla Meri-Lapin 1,4 miljoonan tonnin vuotuiset syntyvät jakeet, joilla voidaan korvata vastaava määrä neitseellisiä luonnonvaroja. Jokainen kertoi aluksi, mitä ajatuksia ja kysymyksiä aamupäivän tehdaskierros oli herättänyt. Nämä epävarmuustekijät kytkeytyivät suurimmilta osin konkreettisten käyttökohteiden puutteeseen, sillä jo yksittäisen jakeen vuotuinen määrä voi olla tuhansia tonneja, mikä asettaa haasteen tarpeeksi suurten kohteiden löytämiseksi, unohtamatta liiketoiminnan kannattavuutta. Symbioosituoteideat liittyivät uusiin käyttötapoihin ajatellen suuren volyymin kohteita
Uusiouutiset 1/2016 41
Verkkoon kiinni jäämättömät probleemat jäävät vaille ratkaisua. Se on kyllä varautunut katastrofeihin, kuten verkon kaatumiseen ja sähkökatkoihin. Faksista se ei ole kuullutkaan ja telexiä se pitää kieroutuneena äijävitsinä. Kemiassa molekyylit saavat vauhtia – teoreettisella – tasolla. Sen puheessa vilahtavat megat ja gigat; se gigattaa. Se on niin pinnallinen, että ruksii tablettipyyhkäisyllä sadoittain Tinder-ehdokkaita päivässä yhden vilkaisun taktiikalla. Mikä se on. Koeputkiin se ei koske, eikä voikaan niin tehdä vaarantamatta megainvestointiaan rakennekynsiin. Se ei puhu puhelimeen, se skypettää. Jos naama ei nanosekunnissa miellytä, lähtee sulho tapaamattomien ruksien merkitsemälle hautausmaalle. Juuri kun olet kuvitellut päässeesi perille siitä, mikä melua aiheuttaa, saatkin kuulla, ettei se olekaan WhatsApp, vaan joku niistä miljoonista muista apseista. Se on kaiken sen huippuasiantuntija, johon se löytää WolframAlphasta vastauksen. Skypeen taas ei voi vastata, mikäli on bad hair day. Sitä riskiä se ei ota. Sellaisen omistajan ei tarvitse ymmärtää matematiikasta. Sanomalehti on sille esihistoriallinen ilmestys, köyhän tabletti. S illä piippaa tai tuuttaa joku kaikenaikaan. Säästyneen tunnin se sitten käyttää sosiaalisessa mediassa. Ammatillisesti se on varautunut pitkäkestoiseen kriisiin graafisella laskimella. Uudet kynnet maksavat tulevalle pätkätyöläiselle varsin pitkän pätkän. Ja taas on binäärimaailma mutamaa kuvatiedostoa rikkaampi. Se kantaa mukanaan USB-tikkua varmistuksia varten ja lautastikkua sähkökatkon varalta. Matematiikassa se pärjää jopa Wolframin ulkopuolisessa maailmassa, sikäli mikäli Matlab pystyy yhtälön ratkaisemaan. Kaikkia näitä jumalia se palvoo ruokkimalla niitä teksteillä, valokuvilla ja videoilla. Työharjoittelijan blogista, Periscopesta ja Instagamista jne löytyy tästä lisää. Se taas tarkoittaa sellaista hetkeä, jolloin hiuslakka on antanut periksi maan vetovoimalle ja sykerö pään päällä on lässähtänyt. No tietysti meidän uusin palkaton työharjoittelijamme, joka tutustuu työelämään. Laskutikun sijaan se heiluttaa selfiekeppiä. 42 Uusiouutiset 1/2016 Mikä se on. Se ei ymmärrä, kun kerron, että Jumala olisi luonut meille käteen selfie-tikun, jos olisi halunnut meidän lähettelevän kuvia omaksi kuvakseen luomistaan. Riittää, että osaa näpsytellä lukuja koneeseen tavalla, joka hirvittää vanhempaa laskutikkumiestä. Voitteko kuvitella matriisin kääntöä alle minuutissa! Sen numerovispain valmistaa käänteismatriisin nopeammin kuin käsin laskeva ehtii tehdä ensimmäisen laskuvirheensä. Kiertolainen Työharjoittelussa nuhjaantunut Kiertolainen. Sikäli mikäli sosiaalimediassa elämiseltä ehtii, se tekee myös eräänlaista työtä Se on siis kaikkien tieteiden asiantuntija, mikäli vastaus löytyy verkosta. Matematiikka ja kemia menevät tuosta vaan materiaalitieteistä ja historiasta puhumattakaan. Ja apsejajan riittää About.mestä periskoopin kautta Zooppaan
5