“Ei lisäinvestointeja jätteenpolttoon” Työnsä taitajia: Johanna Romu. 3 1/2017 Kiertotalouden erikoislehti Sähköromusta arvometalleja uuttamalla Korjattavuutta kännyköihin Kierrätystä kierrätyksen vuoksi
Uusiouutiset-lehti tarjoaa tietoa kiertotalouden kaikkiin vaiheisiin – kestävään raaka-ainehankintaan – ekologiseen tuotesuunnitteluun – resurssiviisaaseen tuotantoon – vastuulliseen kuluttamiseen – kierrätykseen ja jätehuoltoon Tilaa oma Uusiouutiset! (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/
Globaalit sähköromuvirrat ovat tunkio, jolle suomalaisten kannattaa pyrkiä kukoksi. Siltä varalta, että laiteromun määrä yhä vain kasvaa, suomalaiset miettivät ratkaisuja myös elinkaaren loppupäähän. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Marja-Liisa Louhio, 045 1144 723 marja-liisa.louhio@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, JHY:n, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja Loimun jäsenille 69 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. 26) taas suunnittelee tuovansa markkinoille modulaarisen puhelimen, jonka on nimenomaan tarkoitus kestää käytössä pitkään. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Globaalit IT-yhtiöt tuuttaavat kuluttajille laitteita toisensa perään. Tämän kukon tunkiona on röykkiö sähkölaitteiden ja elektroniikan palasia, jotka kiinalainen perhe on irrotellut käsin purkamistaan laitteista ja heittänyt pihalle odottamaan jatkokäyttöä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan juuri motivoi jättiyhtiöitä muuttamaan liiketoimintatapojaan. Lisäksi puhelimen voi päivittää niin, että se pysyy suoritusteholtaan viimeisimpien vaatimusten tasalla. Lehden osateemoja: Älykäs jätehuolto, tuottajavastuu, muovit, kuidut ja pakkaukset. Dokumentti näyttää, että vastuullisenkaan kuluttajan on vaikea löytää aidosti ympäristöystävällistä ja kestävää laitetta. Suomalainen start-up Circular Devices Oy (s. Kaikki pääosat ovat helposti korjattavissa – jopa kuluttaja itse voi tehdä korjauksen. Kohtaus Sue Williamsin dokumenttielokuvasta Death by Design jää mieleen. Yliopistovetoinen konsortio haluaa tehdä kemikaalisiin uuttomenetelmiin perustuvan konttilaitoksen, jonka voi viedä sinne, minne sähköromuvirrat kasautuvat. ISSN 0787-0663, 27. Uusiouutiset 1/2017 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Julius Alisaari, Irene Andersson, Päivi Ikonen, Raija Lahtinen, Sara Malve-Ahlroth, Antti Niskanen, Marja Saarikko, Ari Serkkola ja Mira Valkjärvi. Bisnesidea perustuu siihen, että aina uusi malli syrjäyttää pikavauhtia edellisen. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Kuluttajien on vaikea olla tarttumatta houkutuksiin. n Elina Saarinen Päätoimittaja. PÄÄKIRJOITUS 24.2.2017 Fixit! K ukko kävelee vesisateessa liejuisessa maassa pienen kiinalaistalon takapihalla. Samaan aikaan yhteiskuntamme rakentuu yhä enemmän digitaalisuuden ja älylaitteiden varaan. EU yrittää pehmeästi toppuutella kehitystä korostamalla kiertotalouspaketissaan ja jätedirektiiveissään jätteen synnyn ehkäisyä sekä laitteiden kestävyyttä ja korjattavuutta. 20). Seuraava Uusiouutiset numero 2/17 ilmestyy 31.3.2017. Luonnonvarat ehtyvät, ympäristö pilaantuu ja ihmiset sairastuvat kapineita valmistettaessa ja purettaessa. Yksi idea on järjestää esimerkiksi kansallisia korjauspäiviä (s. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että kapineiden muistitila ja suoritusteho vanhenevat käsiin. Kiasman valkokankaalla Helsingin DocPoint-festivaaleilla tammikuussa esitetty elokuva näyttää konkreettisesti, että hämärissä oloissa valmistetut, nopeasti romuksi päätyvät ja kehittyviin maihin purettaviksi kulkeutuvat kännykät ja tietokoneet ovat ihmisten terveydelle ja ympäristölle katastrofi. Suomalaisopiskelijat ehdottivat selvityksessään keinoja pidentää laitteiden ikää. Vaatimukset jäävät jätehuoltoketjun ja kuluttajien harteille. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Johanna Romun kuva-albumi Ylitarkastaja Johanna Romu Länsija SisäSuomen aluehallintovirastosta harrastaa vaeltamista ja Pohjoismaiden korkeimpien kohtien huiputtamista. Lopputulos: 10 miljoonaa tonnia lisää sähköromua maailmaan joka vuosi. Kun laite vanhenee tai hajoaa, korjaamisesta on tehty lähes mahdotonta tai ainakin kallista ja vaikeaa. Liuotusteknologialla laitteista saisi talteen nykyisin hukattavat harvinaiset maametallit
25 Jouko Hilden ja Nina Palmu ihmettelevät Ekoxin toiminnan kasvuvauhtia. 4 Uusiouutiset 1/2017 1/2017 3 5 6 10 12 14 16 19 20 22 25 26 28 30 31 32 34 35 36 38 40 41 42 43 Ellina Saarinen Tämän lehden osateemat ovat jätteestä energiaksi ja materiaaliksi, teolliset symbioosit, sivuvirrat, arvoaineet, SER, kemikaalit ja tuhkat. 10 Avajaisten kutsuvieraat pääsivät piipahtamaan LATE-lajittelulaitoksessa virtuaalilasien avulla. ”Polttokapasiteetti ei riitä” Nimitysuutisia Tutkielma toissijaisen vastuun tulkinnasta Opiskelijat keksivät yhdistää poistotekstiilit sieniin Mediakortti. Sisältö Elina Saarinen Marja Saarikko EP Audivisual Pääkirjoitus Uusiouutiset on asiantuntijoiden lehti Ajankohtaista LATE-lajittelulaitoksen ensi-ilta Hankintalakiin jätealalle siirtymäaika Työnsä taitajia: Johanna Romu Suomalaiskonsortio uuttaa elektroniikkaromusta arvometalleja Kolumni, Antti Niskanen: Kierrätystä kierrätyksen vuoksi. 35 Europarlamentaarikko Nils Tordvalds kommentoi Euroopan komission tuoretta jätteestä energiaksi -tiedoksiantoa. 38 Suomessa on nyt valmiina yhdeksän jätevoimalan verkosto. Tämä ei vielä riitä, ynnäilivät Yhdyskuntajätteen kiertotalouspäivien vieraat Tampereella. Korjauta, älä vaihda uuteen Suomi 100: Lantakuopasta kaatopaikalle Uusiokäytön kysyntä yllätti Älypuhelin, jonka voi korjata ja päivittää Yhteistyö jatkuu markkinoilla Jätetieto kulkee kuljetuksen mukana Kiero kysymys Suomalaiskeksintö tehostaa teollisuusjätevesien käsittelyä Rode-Jore keksii ”totuudenjälkeisen ajan” elämäntehtävänsä ”Ei lisäinvestointeja jätteenpolttoon” Voiko kierrätysmateriaaleja hyödyntää häiriötilanteissa
… ja uuden sukupolven Tuloksissa korostuu ympäristöalalla viime vuosina näkynyt dynaaminen uudistuminen. n Uusiouutisten lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin palkintoja. Asiaa, ei viihdettä Uusiouutisilta odotetaan selvästi asiapitoista sisältöä. Lukijoiden vastaukset kertovat erittäin laaja-alaisesta ja monipuolisesta kiinnostuksesta kiertotalouden näkökulmiin. Kiinnostuksen kohteista nousi esille muutama kaikista kiinnostavin aihealue. Kullakin Uusiouutisten numerolla on keskimäärin 5,6 lukijaa, joten lehdet kiertävät ahkerasti esimerkiksi työpaikkojen lukukierroissa, kertoo Focusmasterin tekemä tutkimus. Monipuolinen kiinnostus Lukijat pitävät lehden näkökulmaa kiertotalouteen osuvana. Uusiouutiset-lehti on nimittäin myös tuoreiden ja tulevien asiantuntijoiden lehti. 88 prosenttia kyselyyn vastanneista säilyttää lehden numerot. Jopa 73 prosenttia lukijoista osallistu hankintapäätösten tekoon. n ELINA SAARINEN L ukijatutkimuksen palautteen perusteella jopa 95 prosenttia vastanneista on Uusiouutisiin tyytyväisiä. Lehden parhaina puolina lukijat pitävät ajankohtaisuutta, kiinnostavuutta ja monipuolisuutta sekä ammattitaitoista toimitusta. Ilmoitusten huomioarvo on poikkeuksellisen hyvä. Hotelli Haikon Kartano & Spa -lahjakortin voitti Anne Malinen. Lukijoissa on ammattilehdeksi poikkeuksellisen paljon nuoria lukijoita, joilla on vahva sidos lehteen. Ilmoitusaiheista kiinnostavimpia ovat lukijoiden mielestä koulutus ja tapahtumat, uudet toimijat ja uutuudet, kierrätystuotteet, ekologiset ja kestävät vaihtoehdot, hankkeet, haut ja projektikutsut sekä työpaikat ja rekrytointi. Viime vuoden alussa tehty näkökulmalaajennus jätehuollosta kiertotalouden koko ketjuun on ollut pidetty ratkaisu. Lukijakontaktit ovat säännöllisiä ja aktiivisia. Onnea voittajille ja kiitokset kaikille vastanneille!. Lehti tavoittaa päättäjät… Uusiouutisten lukijoilla on merkittävä rooli kierotaloutta ja jätehuoltoa koskevissa hankintapäätöksissä. Uusiouutiset 1/2017 5 Uusiouutiset on asiantuntijoiden lehti Lokakuun lukijatutkimuksessa korostui, että Uusiouutiset on ennen kaikkea kiertotalous-, jätehuoltoja kierrätyssekä ympäristöalojen asiantuntijoiden oma lehti ja kiertotalouden tärkeä tietolähde. Sen sijaan kevyempää ja viihteellisempää sisältöä haetaan pääasiassa muista kanavista kuin kiertotalouden erikoislehdestä. Mainonta huomataan Mainokset huomataan Uusiouutisissa paremmin kuin ammattilehdissä keskimäärin. Lukijoiden mielestä Uusiouutiset-lehti tukee omaa työtä, auttaa pysymään ajan hermolla ja avaa vaikeita asioita helpommin ymmärrettäviksi. S-ryhmän lahjakortit menivät Johanna Sohlmanille, Jarkko Illikaiselle ja Mauri Saastamoiselle. Kolmannes lukijoista on alle 40-vuotiaita. Uusiouutisten lukijat pitävät etenkin alan kehitystä, lainsäädäntöä ja tutkimustietoa valottavista jutuista sekä resurssiviisausaih eista. Lukijat edustavat toimialoista jätehuoltoa ja kierrätystä, asiantuntijapalveluita, ympäristöhallintoa, teollisuutta ja tuotantoa sekä tutkimusta ja koulutusta
Kemialla tai sen lähitieteillä on oltava innovaatiossa keskeinen asema. Kaatopaikalle jäsenmaat saisivat sijoittaa vuonna 2030 enintään 5 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestään. maaliskuuta 2017. Komission vuosi sitten tekemä ehdotus oli 65 prosenttia. Vapaamuotoiset ehdotukset voi lähettää osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Erityisenä kohderyhmänä ovat pkja startup-yritykset, joilla on kiertotalouteen perustuva kemian alan lupaava, teollisesti hyödynnettävä tai jo hyödyntämisvaiheessa oleva innovaatio. tammikuuta jätedirektiiviesityksistä, jotka liittyvät EU:n kiertotalouspakettiin. Muun muassa tekstiilija biojätettä olisi kerättävä erikseen haja-asutusalueita lukuun ottamatta. Parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi selvin luvuin esityksen, jonka mukaan yhdyskuntajätteestä 70 prosenttia tulisi kierrättää vuonna 2030. 6 Uusiouutiset 1/2017 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA Kiertotalouspaketin kierrätystavoitteet tiukentuivat äänestyksessä E uroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti 24. Ruokajätteen määrää tulisi vähentää 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2014 tasoon, merten jätteitä saman verran. Palkinnon myöntämiskriteereitä ovat muun muassa innovaation ja liikeidean selkeys, omaperäisyys ja potentiaali sekä uudenlainen, kestävää kehitystä edistävä lähestymistapa. Komissiolta toivotaan ehdotusta myös teollisuusjätteen ja kaupan jätteiden kierrätystavoitteista. n Lue lisää: http://www.uusiouutiset.fi/ehdotetut-puupakkaustenkierratystavoitteet-liki-mahdottomia-suomelle/ p Ehdotetut puupakkausjätteiden kierrätystavoitteet ovat Suomelle hyvin vaikeita. Euroopan neuvosto puolestaan jatkaa koko ajan käsittelyä puheenjohtajamaa Maltan johdolla. Puiset kuormalavat kiertävät Suomessa tehokkaasti uudelleenkäyttöön. ”Myös elinkaariajattelun ja tuoteturvallisuuden pitäisi näkyä innovaatiossa, samoin siirtymisen pois lineaarisesta make, take, waste -mallista”, sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen jäsen professori Kimmo Himberg. Komissiota pyydetään määrittelemään resurssitehokkuudelle indikaattorit, joiden perusteella resurssitehokkuuden pitäisi kasvaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Parlamentti äänestää esityksistä seuraavan kerran maaliskuussa. Ensimmäinen palkinto jaetaan Kemian Päivien avajaisissa 29. Pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin valiokunta kannatti vieläkin kunnianhimoisempia korotuksia. Palkintoa ei voi hakea, mutta sen sijaan yksityiset henkilöt ja yhteisöt voivat tehdä seuran työvaliokunnalle ehdotuksia palkinnon saajaksi. Kemistien Seura perusti kiertotalouspalkinnon S uomalaisten Kemistien Seura on perustanut palkinnon nostaakseen valokeilaan kemian roolin kiertotalouden kehittämisessä. Kiertotalouden innovaatiopalkinto myönnetään jatkossa joka toinen vuosi. Erilliskeräykselle ja syntypaikkalajittelulle tulisi entistä tiukempia velvoitteita. n PÄIVI IKONEN p Kiertotalousosaajille luotiin uusi palkinto.. Kaikesta pakkausjätteestä tulisi kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
Arvioiden mukaan noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015. Siksi ne ovat myös suurimmat yksittäiset kierrätysasteeseen vaikuttavat jätelajit. Uusiouutiset 1/2017 7 Pääkaupunkiseutu kierrättää 48 prosenttia J o 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Biojäte ratkaisee Biojäte ja paperi muodostavat noin puolet syntyvästä kotitalousjätteestä. EU:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Jatkossa on tärkeää saada entistä enemmän kotitalousjätteen arvokkaita materiaaleja talteen kierrätyksellä. Nyt sitä päätyy kotona edelleen liian paljon sekajäteastiaan”, korostaa HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Kierrätyksen lisääntymiseen vaikuttavat sekä asukkaiden lajitteluaktiivisuus että materiaalihyödyntämiseen perustuvien uusien jätteenkäsittelyteknologioiden kehittyminen ja käyttöönotto. n n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA p Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksien jätemäärät ja käsittelytavat vuosina 2004–2015. Paperin kulutuksen laskiessa sen vaikutus kierrätysasteeseen kuitenkin koko ajan vähenee. HSY. Niitä kehitetään jatkuvasti ja kierrätykselle etsitään uusia tapoja. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014 sekä alueen jätteiden lajittelumahdollisuudet. Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. ”Biojätteen lajittelun tehostumisella olisi selkeästi suurin vaikutus kierrätysasteen nousuun pääkaupunkiseudulla
n Mustankorkea Oy p Tammikuussa Mustankorkean biokaasulaitostyömaalla tehtiin laiteasennuksia ja valmisteltiin piha-alueen kaasuputkistoja. Kahden laitoksen välille oli tarkoitus tulla yhteisiä sähköja vesiliittymiä, jotka on nyt jouduttu miettimään uudelleen ”, sanoo Mustankorkea Oy:n toimitusjohtaja Esko Martikainen. Biokaasulaitos rakennetaan lokakuussa tulipalossa tuhoutuneen kompostointilaitoksen viereen. ”Uusi biokaasulaitos ja uudelleen rakennettava kompostointilaitos valmistuvat suunnilleen yhtä aikaa. Vienti ok Tiedoksianto toteaa, että EU-tasolla ei ole jätevoimaloiden ylikapasiteettia, mutta varoittaa, että voimalakapasiteetti on jakautunut epätasaisesti. ”Tiedoksianto pohjaa valitettavasti enemmän politiikkaan kuin tieteellisiin faktoihin. Niitä maita, joissa polttolaitoksia ei ole ja jotka ovat nojanneet kaatopaikkoihin, komissio kehottaa investoimaan mädätykseen tai pohtimaan jätteen vientiä muiden maiden polttolaitoksiin. Järjestö odotti komission tunnustavan jätteet paikallisena polttoaineena, jotka auttavat EU:ta pääsemään eroon fossiilisista tuontipolttoaineista. Tämän vuoksi jäsenmaiden tulisi vähentää investointejaan ja julkisia tukiaan sekajätettä polttaville uusille jätevoimaloille. Komissio kehottaa jäsenmaita valitsemaan ja tukemaan jätteenpolton sijasta sellaisia teknologiaratkaisuja, jotka edistävät etusijajärjestyksen mukaisesti jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä tai kierrätystä. Valmistuessaan laitos tuottaa biojätteistä ja jätevedenpuhdistamon lietteistä biometaania, jota käytetään liikennepolttoaineena. tammikuuta. Komission mukaan jäte-energialla katettiin vuonna 2014 EU:n energiakulutuksesta 1,5 prosenttia, eikä tämän osuuden tulisi enää merkittävästi kasvaa. Laitoksen harjannostajaisia vietettiin 13. Kiertotalous ei toteudu ilman jätteen energiakäyttöä”, CEWEPin presidentti Ferdinand Kleppmann toteaa. Sen sijaan olemassa olevien voimaloiden energiatehokkuuden kasvattaminen on yhä suotavaa. p Komissio kannustaa varomaan ylikapasiteettia jätteenpoltossa.. 8 Uusiouutiset 1/2017 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA euroopan komissio : EU ei tarvitse lisää jätevoimaloita E uroopan komissio julkaisi tammikuun lopussa tiedoksiantonsa jätteen energiahyödyntämisen roolista kiertotaloudessa. Euroopan jätteenpolttolaitosverkostoa edustava CEWEP pitää komission tiedoksiantoa karvaana pettymyksenä. n Mustankorkean biokaasulaitos harjakorkeuteen B ioGTS:n suunnittelema ja toteuttama biokaasulaitos nousee Mustankorkea Oy:n jätekeskukseen Jyväskylässä. Komission mukaan jäsenmaiden tulee huomioida, että tiukentuvat erilliskeräysja kierrätystavoitteet tulevat todennäköisesti pienentämään jätteenpolttoon ohjautuvia jätemääriä. Biokaasun tuotannon on tarkoitus olla täydessä vauhdissa elokuussa. Biokaasulaitoksen kustannusarvio on 8 miljoonaa euroa
alv). Kustannustasoa voi selittää syntypaikkalajittelun ja kuljetuslogistiikan tehostuminen. Jätemaksukyselyn raportti on JLY:n sivuilla: http://www.jly.fi/jatemaksut2016.pdf JLY p Jätehuollon keskimääräinen kokonaisvuosikustannus kiinteistötyypeittäin vuosina 2010–2016 (sis. Vuonna 2016 jätehuolto maksoi keskimäärin 65 € kerrostaloasukkaalle, 86 € rivitaloasukkaalle ja 93 € omakotitalossa asuvalle. Uusiouutiset 1/2017 9 J ätekustannukset ovat pysyneet asukkailla suurin piirtein samalla tasolla vuodesta 2010 asti, osoittaa Jätelaitosyhdistys ry:n (JLY) tekemä kiinteistöjen jätehuollon kustannusvertailu. Jätemaksut pysyneet samalla tasolla. Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2015 rahanarvoon. Lisäksi yhä suurempi osa sekajätteistä on viety jäteverollisen kaatopaikan sijasta jätevoimalaitoksiin energiana hyödynnettäväksi. Tulosten perusteella kustannukset ovat pysyneet tarkasteluvuosien aikana samalla tasolla kaikille kiinteistötyypeille, vaikka sekajätteen keskimääräinen käsittelyhinta on noussut ja jätehuollon järjestämisen vaatimustaso on kohonnut. JLY on kerännyt kiinteistöjen jätehuollon kokonaiskustannuksia vuodesta 2010
A vajaismaljat nostettiin poikkeuksellisesti Lahden Finnkino-elokuvateatterissa, jonka elokuvakatsomoon noin 130 kutsuvierasta istahtivat popcorn-paketit käsissään. Näin vietettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n uuden LATE-lajittelulaitoksen avajaisia Lahdessa 9. Kapasiteetiltaan 65 000 tonnin ja investoinniltaan 10 miljoonan euron laitos kykenee erottelemaan seka-, energiaja rakennusjätteistä muovia, metallia, alumiinia ja kartonkia materiaalikierrätystä varten. joulukuuta. Honkanen kertoi PHJ:n pyrkivän 50 prosentin materiaalikierrätysasteeseen paitsi syntypaikkalajittelua laajentamalla sekä jätehuoltomääräyksiä ja neuvontaa kehittämällä, myös LATElajittelulaitoksen avulla. 10 Uusiouutiset 1/2017 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA LATE-lajittelulaitoksen ensi-ilta Ripaus Oscar-gaalan tunnelmaa, hippunen futuristista virtuaalitodellisuutta. Elina Saarinen PHJ. 10 miljoonan investointi kiertotalouteen Valkokankaalle pääsivät myös Päijät-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Tuula Honkanen, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja Vimelco Oy:n toimitusjohtaja Päivi Virtanen, joiden avajaispuheet oli tallennettu filmille. p Prosessikaavio näyttää, kuinka jätevirta jakaantuu LATE-laitoksessa. Vierailu Kujalan jätekeskukseen tapahtui valkokankaan ja virtuaalitodellisuuslasien kautta. p LATE-laitos loisti valkokankaalla
”Ympäristöalan osaamisen kysyntä kasvaa globaalisti. Kierrätyksen kasvua selittää osittain tarkempi tilastointi. Myös kierrätykseen päätynyttä lasijätettä on erilliskerätty aiempaa enemmän. Kierrätys on harpannut edellisestä, vuoden 2014 tilastosta sekä tonnimääräisesti että kierrätysasteella mitaten. n Jätelaji Sekajäte yhteensä Erilliskerätyt yhteensä, josta Paperi ja kartonkijäte Biojäte Lasijäte Metallijäte Puujäte Muovijäte Sähköja elektroniikkaromu Muut erilliskerätyt Muut ja erittelemättömät Kaikki yhteensä Jätemäärä 1 268 259 1 391 044 516 491 364 602 84 815 114 382 36 917 41 791 63 603 168 444 78 976 2 738 280 Kierrätys materiaalina 553 1 092 036 479 302 341 247 76 975 114 382 3 262 4 778 63 603 8 487 18 749 1 111 338 Energiakäyttö 975 358 290 267 37 180 20 639 7 672 33 655 36 845 154 277 46 554 1 312 180 Sijoitus kaatopaikalle 292 348 8 741 9 2 716 168 168 5 680 13 673 314 762. Tilastokeskus julkisti joulukuun lopussa vuoden 2015 yhdyskuntajätetilastot. Uusiouutiset 1/2017 11 Loppuvirrallekin on kaksi energiahyödyntämisväylää: arinapolton ohella jätteestä jalostetaan SRF-kierrätyspolttoainetta. LATE-lajittelulaitos ja siihen liittyvä toiminta antavat uutta pontta tämän seudun kierrätysliiketoiminnalle”, hän näkee. Onnittelen PHJ:tä edelläkävijyydestä. ”Rohkea päätös” Kaupunginjohtaja Myllyvirta laski kierrätyksen työllistävän Lahden seudulla jo tuhatkunta ihmistä. Se edistää merkittävästi kiertotaloutta”, Vimelcon Päivi Virtanen arvioi. Samaan aikaan kaatopaikalle on mennyt yhä vähemmän jätettä: Vuonna 2015 enää 11,5 prosenttia eli hieman yli 310 000 tonnia. Kuljettimia laitoksessa on lähes 500 metriä. Versio 1.0 PHJ:n liiketoimintapäällikkö Pekka Kilpeläinen kertoo, että jo koeajot ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Kokonaisvirrasta on saatu kalvomuoveja kiertoon neljä prosenttia ja metalleja kolme prosenttia. Vuonna 2015 tällaista kuitujätettä kerättiin erilleen yli puoli miljoonaa tonnia, ja lähes koko tämä määrä ohjautui kierrätykseen, mikä on nostanut yleistä kierrätysastetta. Paperi ja lasi kiertävät Jätteen energiakäyttö on pysynyt määrältään samoissa lukemissa: noin 1,3 miljoonassa tonnissa. Esimerkiksi erilliskeräystä energiajätteestä on saatu 20 prosenttia materiaalikierrätykseen. Vuonna 2014 kierrätettiin noin 850 000 tonnia eli 33 prosenttia yhdyskuntajätteistä. Vuotta aiemmin kaatopaikalle meni vielä yli 450 000 tonnia, mikä oli tuolloin noin 17 prosenttia yhdyskuntajätteistä. Tämä on laitosversio 1.0, jota kehitämme koko ajan.” n Suomen kierrätysaste nousi yli 40 prosentin LATE-LAJITTELULAITOS – Kapasiteetti 65 000 tonnia kahdessa vuorossa – Murskauskapasiteetti 20 tonnia tunnissa – 250 tonnia jätettä sisään päivässä – 14 laitoksessa erotetun materiaalin talteenottopaikkaa – Laitoksen toimitti Vimelco Oy. Etenkin kaupan ja yritysten paperija kartonkijätteistä on saatu täsmällisempää tietoa. Niiden mukaan Suomessa syntyvästä noin 2,7 miljoonasta jätetonnista jo 1,1 miljoonaa tonnia eli 40,5 % kierrätettiin materiaalina. Tavoitteena on parantaa toimintaa jatkuvasti. Toivottavasti saatte seuraajia”, tervehti ministeri Tiilikainen. Laitoksen prosessikokonaisuuden toimitti Vimelco, jolle laitostoimitus on kokonaisvaltaisuudessaan poikkeuksellinen. Prosentteina mitaten se on laskenut 50 prosentista noin 48 prosenttiin. ”Laitos on suunniteltu uraauurtavalla tavalla: Kotitalouksien sekajätteestä, kaupan alan energiajätteestä ja sekalaisesta rakennusjätteestä erotellaan yhdellä tuotantolinjalla raakaaineita uusiokäyttöön. ”Olemme ennakkosuunnitelmiin nähden todella tyytyväisiä. – Kuljettimet: Ferroplan Oy – Rumpuseulat, murskain ja ballistiset erottimet: Komptech GmbH – Magneettija alumiinierottimet: Master Magnets Ltd – Optiset erottimet: Pellenc ST – Tuulierottimet: Westeria – Pölynpoistolaitteet: PPT Pölynpoistotekniikka Oy p Yhdyskuntajätteet 2015, tonnia Lähde: Jätetilasto – Yhdyskuntajätteet 2015, Tilastokeskus S uomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on noussut viimeisimmässä tilastossa yli 40 prosenttiin. PHJ:lta päätös investoida tällaiseen laitokseen on hyvin rohkea ja tulevaisuuteen katsova. Laitos koostuu 51 yksittäisestä laitteesta. Kaatopaikalle päätyy vain vähän palamatonta kiviainesta ja muuta epäorgaanista. ”Kiertotalous ei toteudu niin, että hallitus päättää, vaan niin, että toimijat ryhtyvät käytännön töihin
Jätealan toimijat odottavatkin nyt, miten linjaus näkyy jätelain muutosten valmistelutyössä. AJANKOHTAISTA n ELINA SAARINEN. YTP: Tiukka raja siirtymäajan jälkeen YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki pitää selvänä, että kansanedustajien tahtona oli, että myös jätealaa sitoo hankintalain tiukka, viiden prosentin ulosmyyntiraja heti, kun siirtymäaika on päättynyt. Kuntien jätelaitoksia edustaja Jätelaitosyhdistys JLY ry ja yksityistä kierrätysteollisuutta edustava Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry ovat täysin eri mieltä siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Jätehuoltoalalla sovelletaan 15 prosenttiosuuden ulosmyyntirajaa tämän vuoden loppuun asti. 12 Uusiouutiset 1/2017 Hankintalakiin jätealalle siirtymäaika J ulkisia hankintoja koskevat hankintalait astuivat mutkikkaan ja pitkän käsittelyn jälkeen voimaan 1.1.2017. Ympäristöministeriön jätelakityöryhmä on päättämässä työtään helmikuun lopussa. p Eduskunta teki päätöksen hankintalaista. Rajojen tulee päteä myös jätealalla. Jätehuollolle säädettiin hankintalaissa oma siirtymäaika sidosyksikkösäätelyä koskien. Uuden hankintalain (1397/2016) mukaan sidosyksikkö saa harjoittaa markkinaehtoista ulosmyyntiä enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuudella liiketoiminnastaan. n http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2016/20161397 Eduskunnan tahdosta kaksi tulkintaa Jätealan edunvalvontajärjestöt ovat keskenään päinvastaista mieltä siitä, mihin eduskunta pyrki hankintalakia säätäessään. ”Hankintalaki on yleislaki. Kiista koskee varsinkin sitä, haluaako eduskunta, että jätealaa koskevassa erityislaissa höllennettäisiin sidosyksikköjä koskevaa markkinaehtoisen ulosmyynnin prosenttirajaa löyhemmäksi kuin yleislakina toimivassa hankintalaissa. Eduskunta on harkitusti ja aiheellisesti määrännyt tiukat rajat sidosyksiköiden toiminnalle markkinoilla. Talousvaliokunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaalija terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. Mitä kansanedustajat tarkoittivat. Lisäksi vuonna 2018 jätealaa koskee yleinen, muille kuin sosiaalija terveysaloille määritelty 10 prosentin ulosmyyntiraja. T alousvaliokunta mainitsi jätetoimialan erikseen puhuessaan siitä, että tarvittaessa on säädettävä toimialakohtaista täsmentävää lainsäädäntöä
Siellä laitteiden sisältämä data ylikirjataan tietoturvaohjelmistolla. Muistikomponentit, joita ei voida digitaalisesti ylikirjoittaa, tuhotaan Seiffi-palvelussa mekaanisesti murskaimella. On myös hyvä muistaa, että jätelaissa on määritetty kunnan toissijainen vastuu huolehtia jätehuollosta siellä, missä markkinatarjontaa ei ole. YTP ry:n mukaan eduskunta ilmaisi selvän tahdon siitä, että jätetoimialan tulee sopeutua samoihin rajoihin kuin muidenkin alojen vuoden 2019 alusta. Toissijaisen vastuun tulkinnasta on tehty tutkielma, josta lisää tässä numerossa sivulla 41. AJANKOHTAISTA n ELINA SAARINEN. Kuusakoski ylikirjoittaa ja murskaa Pakettiautomatilta laitteet jatkavat matkaansa Kuusakoski Oy:n Kivikon turvatilaan. Tämä on jo merkittävä lievennys uuteen hankintalakiin verrattuna”, Rauhamäki korostaa. Suuri osa vanhoista kännyköistä, tietokoneista ja muista muistia sisältävistä laitteista lojuu kaappiemme uumenissa. Tällaisia perusteita ei eduskunnan mielestä pystytty jätealalla osoittamaan hankintalain kuulemisen aikana. Siellä laitteen materiaalit erotellaan ja toimitetaan uudelleen kiertoon teollisuuden tarpeisiin. Vuoden 2017 loppuun asti määritelty 15 prosentin raja oli jätehuollolle kädenojennus, koska eduskunta tietää, että ympäristöministeriö miettii parhaillaan hankintalain ja jätelain rajapintoja ja kuntien vastuun rajausta.” Eksymän mukaan JLY tulkitsee tilannetta niin, että eduskunnan tahtotilana on säätää jätelaissa jätealalle raja, joka mahdollistaisi korkeamman ulosmyyntimahdollisuuden kuin mitä hankintadirektiivi sallisi. Suomessa vain noin 30 prosenttia kuluttajien datalaitteista kierrätetään virallisen järjestelmän sisällä. Seiffissä kuluttaja saa tietoturvakäsittelymaksun maksamalla toimittaa käytöstä poistuvat laitteensa kierrätykseen Postin pakettiautomaattijärjestelmän kautta mistä tahansa Postin palvelupisteestä. ”Hankintalaissa prosenttirajoja ei voinut muuttaa jätealalle, vaan se tehdään erityislakien kautta. ”Saamamme palautteen perusteella nimenomaan huoli tietoturvasta on muodostunut kynnykseksi datalaitteiden kierrättämisessä. JLY: Jätelakiin lievempi raja JLY ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä puolestaan näkee talousvaliokunnan lausuman tarkoittavan nimenomaan sitä, että eduskunta ymmärtää jätealan erityisluonteen ja sen, että jätealalle tarvitaan lievemmät ulosmyyntirajat. Halusimme kehittää palvelun, jossa tietoturva huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin myös materiaalit saadaan paremmin kiertoon”, sanoo SERtuottajayhteisöjen palveluyhtiö Elker Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hietala. Valmistelutyössä on kuultu ympäristöministeriön kokoamaa jätealan työryhmää, jossa on edustajia sekä kunnalliselta että yksityiseltä sektorilta. n Hankintalainsäädäntöön ja jätehuoltopalveluihin markkinoihin liittyy myös jätelain toissijaisen vastuun pykälä. Ja jätealalla, jos jossain, kuntien sidosyksiköt ovat liikevaihdoltaan suuria”. ”Jotta jätehuollon ja kiertotalouden kehittämisen hyvä suuntaus voitaisiin taata, tulisi ulosmyyntimahdollisuus olla vähintään tuo eduskunnan määrittelemä 15 prosentin ulosmyyntiraja myös siirtymäaikojen jälkeen. Mutta miten ympäristöministeriö tämän sitten tulkitsee, se jää nähtäväksi, kun jätelakiesitys tulee.” Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan hallitusohjelmassa mainittua jätelain muutosta. Kansanedustajat ymmärsivät, että jätetoimiala tulee aina poikkeamaan muusta palveluntarjonnasta ympäristön ja terveyden suojelun vaatimusten takia.” JLY oli pettynyt hankintalain lopulliseen muotoon, mutta Eksymä näkee valonpilkahduksen talousvaliokunnan linjauksessa. Uusiouutiset 1/2017 13 Pitäisi olla hyvin voimakkaita perusteita lähteä tästä poikkeamaan. ”Talousvaliokunta erityisesti korosti, että silloin, kun sidosyksiköt ovat suuria, muutamankin prosentin markkinaehtoinen toiminta vaarantaa kilpailuneutraalisuutta. SEIFFI tuo verkostoon 1 400 uutta datalaitteiden kierrätyspistettä S ER-kierrätys, Posti ja Kuusakoski Oy avasivat helmikuun alussa uuden SEIFFI-palvelun, jolla voi kierrättää datalaitteet tietoturvallisesti Postin 1 400 palvelupisteen kautta. Työryhmän linjausten odotetaan valmistuvan helmikuun loppuun mennessä. Tietoturvakäsittelystä laite jatkaa matkaansa Kuusakosken Heinolan käsittelylaitokselle. ”Keskustelimme hankintalain eduskuntakäsittelyn aikana hyvin laajasti eduskuntaryhmien kanssa. n p Kuluttajalla on nyt entistä enemmän kanavia datalaitteensa kierrätykseen
Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä.. Se on pitkälti päätetyöskentelyä ja toimistotyötä. Pääsin aluehallintovirastoon viransijaiseksi kesällä 2012. Neuvontaa annan aina kysyttäessä. Millainen tiimi sinulla on. Hakijat voivat tulla etukäteen meillä käymään ja keskustelemaan vireille tulevasta asiasta ja siitä, mitä hakemuksessa pitää olla. Jokaisella esittelijällä on monta asiaa vireillä yhtä aikaa. Kuuluttamisen jälkeen kirjoitan päätöksen, joka valmistellaan yhdessä ratkaisijan kanssa. Valmistuin ympäristöinsinööriksi sieltä 2009 Jatkoin Tampereen teknillisessä yliopistossa diplomi-insinööriksi ympäristöja energiatekniikan koulutusohjelmassa. Käsittelen pääasiassa turveja jätevesipuhdistamoiden ympäristölupahakemuksia. Ympäristölupavastuualueella meitä on noin 40 henkeä. Kun asia etenee kuulutusvaiheeseen, valmistelen siihen asiakirjat. Joinakin päivinä työ on mekaanista tarkastelutyötä, toiset päivät vaativat pohdiskelua ja lakipykälien tutkintaa sekä kollegoiden kanssa keskustelua. Kattavat lähtötiedot ja hyvä hakemus nopeuttavat prosessia. Kun hakemus tulee sisään, katsomme ratkaisijan kanssa, millaisia täydennyksiä siihen tarvitaan. n ELINA SAARINEN, KUVAT JOHANNA ROMUN ALBUMI M iten päädyit ympäristöalalle. 14 Uusiouutiset 1/2017 ”Kaikki lähtee hyvästä hakemuksesta” Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ympäristöylitarkastajana työskentelevä Johanna Romu esittelee vuosittain noin 15 ympäristölupahakemusta. Esimerkiksi teollisuuspuolen luvat ovat isoja ja hitaita kokonaisuuksia. Valmistelen vuodessa ehkä keskimäärin noin 15 lupaa, mutta se riippuu paljon asiasta. Päätoimipaikka on Vaasassa, mutta osa työskentelee Tampereella ja Jyväskylässä. Mitä työhösi kuuluu. Lukion jälkeen luin vähän aikaa biologiaa Joensuussa, kunnes kuulin Vaasan ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan koulutusohjelmasta
Mitä harrastat. Uusiouutiset 1/2017 15 Hallitus ajaa normiviidakon purkamista ja lupa-asioiden nopeuttamista. Jokainen voi tehdä osansa ympäristön hyvän tilan vaalimisessa ja olla osa ympäristönsuojelua. Jos hakijalla on joku asia epäselvää, aina voi kysyä etukäteen. Kerrostalokaksiossa Vaasassa. Siinä yhdistyvät monipuolisesti voimisteluja painonnostoliikkeet ja aerobinen harjoittelu. n p Pohjoismaiden korkeimpien kohtien huiputtaminen on Johanna Romulle mieleinen harrastus. Kätemme ovat sidotut lainsäädäntöön. Ympäristöasiat yhdistävät kaikki alat. Välillä huomaa, että ajatellaan, että me virkamiehet istumme norsunluutornissa, emmekä ajattele asiakasta maalaisjärjellä. EteläSuomen aluehallintovirasto ja me olemme siinä mukana. Olen innostunut crossfitistä. t Johanna Romu on vaeltanut Suomen, Ruotsin ja Norjan korkeimmat vuorenhuiput Haltista ja Kebnekaisesta lähtien. Harrastan myös lukemista, käsitöitä ja vaeltamista. Annamme ohjeistusta ja neuvontaa. Mitä ajattelet siitä. Me toivomme aina mahdollisimman hyviä hakemuksia, siitä se lähtee. Kaikkea säätelyä ei voi kuitenkaan purkaa. Miten ja missä asut. Nyt on menossa ympäristöministeriön vetämä pilottihanke, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia lupaprosessin sujuvoittamiseen. Kaikessa on kehittämisen varaa. Meillä on 4–5 kaverin naisporukka, ja olemme huiputtaneet Pohjoismaiden korkeimmat huiput. Meidän keskimääräiset käsittelyaikamme ovat vuoden pintaan. Viimeksi kävimme Haltilla. Viimeksi ystäväporukka patikoi Haltille.. Jos norminpurulla ja sujuvoittamisella saadaan asiakkaille tunne, että olemme ihmisläheisempiä, se on hyvä asia. Jos meillä on heti alusta alkaen hyvät tiedot siitä, minkälaiselle toiminalle lupaa haetaan, asiaa on helpompi lähteä ratkaisemaan. Terveiset lukijoille. Siinä tehdään käsilläseisontapunnerruksia ja kiipeillään köysissä
Suomenkin SER-virrasta jopa puolet katoaa virallisten keräysjärjestelmien ulottumattomiin. EU on pitkään ollut huolissaan Euroopan omavaraisuudesta ja täkäläisen teollisuuden huoltovarmuudesta, sillä Kiina hallitsee harvinaisten maametallien lähteitä. 16 Uusiouutiset 1/2017 Suomalaiskonsortio uuttaa elektroniikkaromusta arvometalleja Suomalaiset kehittävät sähköja elektroniikkaromun käsittelyyn konttikokoista liuotuslaitosta, joka voisi ratkaista sähköromun nykykäsittelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja ympäri maailmaa. Asianmukaisesti käsitellystä elektroniikkalaitevirrasta otetaan muun muassa isoissa kuparisulatoissa talteen lähinnä kultaa, palladiumia, hopeaa ja kuparia. Valtavat määrät arvokkaita uusioraaka-aineita heitetään hukkaan: Vuosittain käytöstä poistuu globaalisti jo 50 miljoonaa tonnia laitteita, ja tahti kiihtyy. Talteen saataisiin jalometalleja ja harvinaisia maametalleja, joita globaali vihreä teknologia kipeästi tarvitsee. Siitä huolimatta arvokkaita uusioraaka-aineita sisältävää laiteromua virtaa jatkuvasti sekä EU:sta että Yhdysvalloista kehitysmaihin ja Kiinaan, missä sen erottelu ja käsittely aiheuttaa mittavia ympäristöja terveysongelmia. ”Mekaanisella käsittelyllä ei saada kiinni harvinaisia maameElina Saarinen. Ongelmana on, että nykymenetelmin varsinkaan harvinaisia maametalleja ei oteta romusta talteen. n ELINA SAARINEN S ähköja elektroniikkaromussa (SER) on niin paljon jalometalleja ja harvinaisia maametalleja, että niiden talteenoton taitava laitos päihittäisi kaivoksetkin
Varsinkin piirikorttimurska ja magneetit ovat kuin kultakaivoksia, tai tässä tapauksessa vieläkin arvokkaampaa: harvinaisten maametallien kaivoksia. WEEEFiner-hanke hanke pääsi mukaan Sitran kiertotalouden tiekartta -listaukseen viime syksynä. Kierrätysoperaattorit ovat toimittaneet analyyseihin muun muassa piirilevymurskaa. Hopeaa voi olla kaksinkertainen määrä. Määrät ovat komponenteissa niin pienet, että ne pitäisi irrottaa kemiallisesti”, Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija, valmiuspäällikkö Peter Malmström tiivistää. Huomattiin, että menetelmiä voisi soveltaa myös arvometallien talteenottoon sähköja elektroniikkaromusta. Suomalaiskonsortio aikookin nyt kehittää jalometallien ja harvinaisten maametallien talteenottoon pystyvän, konttikokoisen laitoksen, joka perustuu Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen ja Jyväskylän Energia Oy:n patentoimiin hydrometallurgisiin menetelmiin. Hän uskoo, että yrityspuolen laitteiden ja tablettien pitoisuudet ovat vieläkin paremmat kuin nyt tutkitun, kotitalouksista kerätyn SE-romun. t Yliopistonlehtori Ari Väisäsen työhuoneen hylly Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella Ylistönmäellä on täynnä graduja, väitöskirjoja ja tutkimuskansioita, joiden selkämysten otsikot ovat kiertotalouden ytimessä. Kaivostakin paremmat esiintymät Kaikki alkoi kuutisen vuotta sitten, kun Jyväskylän yliopisto alkoi tutkia Jyväskylän Energian kanssa turpeenpoltossa syntyvää lentotuhkaa. Selvisi, että tuhka sisältää pieniä määriä jalometalleja ja myös harvinaisia maametalleja. Tutkimustuloksista syntyi muun muassa patentoitu kaksivaiheinen uuttomenetelmä ja kaksi väitöskirjaa: Siiri Perämäki väitteli harvinaisten maametallien Kun tutkijat analysoivat tietokoneiden, kännyköiden ja älyteknologialaitteiden elektroniikkakomponenttijätettä, he huomasivat, että romu sisältää tuhkaakin enemmän jalometalleja ja harvinaisia maametalleja – ja moninkertaisesti normaaleihin kaivosesiintymiin verrattuna. JY/ Kemian laitos p Jyväskylän yliopisto on käyttänyt neste-neste-uuttoa menetelmänä, jolla tuhkasta saadaan talteen arvoaineita.. (Kts. Uusiouutisten juttu aiheesta: http://www.uusiouutiset.fi/suomalaispatentilla-tuhkista-jalometalleja/) Puolitoista vuotta sitten Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkijat keskustelivat Teknologiateollisuuden asiantuntijoiden kanssa. Kolmiulotteisuudesta apua Jyväskylän yliopiston kemian laitos, Teknologiateollisuus ja sähköja elektroniikkaromun tuottajavastuuta hoitava Elker Oy ovat nyt aloittaneet laboratoriomittakaavan kokeet, joissa testataan tuhkatutkimuksessa luotuja menetelmiä sähköja elektroniikkaromuun. Kemian laitos kokeilee käsittelymenetelmien yhdistelmiä. ”Piirija kovalevymurskessa voi olla harvinaisia maametalleja jopa 600–750 milligrammaa kilossa. Väisäsen mukaan WEEEFiner-laitokseen syötettävä piirija kovalevysekä magneettimurska ensin joko liuotetaan mineraalihapoilla tai poltetaan tuhkaksi, jonka käsittely on kemian laitokAlkuaine Pitoisuus (%) Arvo jakeessa USD/t Maailmanmarkkinahinta USD/kg Neodyymi 32,0 19 200 60,0 Gadolinium 0,023 12 55,0 Dysprosium 0,1 353 350,0 Praseodyymi 0,21 181 85,0 Terbium 1,55 8 490 550,0 Samarium 1,0 70 7,0 Europium 0,047 94 200,0 Erbium 0,13 123 95,0 Yhteensä 28 500 p Taulukossa on esitetty yhden neodyymimagneetin harvinaisten maametallien pitoisuudet sekä arvo (USD / tonni) ja maailmanmarkkinahinta 31.12.2016. Lähde: JY/ kemian laitos talteenotosta ja Ville Soikkeli jalometallien talteenotosta. Uusiouutiset 1/2017 17 talleja. Magneeteissa neodyymiä voi olla jopa 25 % ja arvokasta terbiumiakin löytyy”, Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen yliopistonlehtori Ari Väisänen kertoo tuloksista
Käsittely kontissa romun luo Tutkijat suunnittelevat prosessin skaalaamista demolaitoskokoon. Kolmen työryhmän tutkijat kehittävät uusia 3D-tulostettavia materiaaleja. Myös molekyylitason metallisiepparit voisivat toimia. ”Esimerkiksi dysprosiumin ja neodyymin tarve kasvaa, mikä tarkoittaa, että niiden maailmanmarkkinahinta voi pompata nopeasti”, toteaa Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija Peter Malmström suomalaisteollisuuden huoltovarmuutta pohtien. Tulevaisuudessa konttilaitoksen prosessi voi vielä tehostua, jos erotteluja saostusmenetelmiä voidaan korvata uusilla ionisieppareilla. Hän vertaa laitosta nykyajan myllyyn, jonne voitaisiin tuoda elektroniikkaromua ja saada takaisin uusioraaka-aineita tai rahaa. Väisänen kertoo, että kemian laitoksen tutkijat ovat jo saaneet uteliaita yhteydenottoja ympäri maailmaa. Tarkempi budjetti, rahoitus ja yhteistyökumppanien kokoonpano vahvistuvat kevättalven aikana. Kiinalle kampoihin Harvinaisista maametalleista kierrätetään globaalisti nyt vain muutaman prosentin verran. Harvinaisilla maametalleilla ja niiden yhdisteillä on magneettisia ja optisia ominaisuuksia, joiden ansiosta niitä voisi käyttää vaikkapa suoraan sensoreina”, Väisänen visioi. Olisi mullistava ajatus, että sähköja elektroniikkaromun käsittely tapahtuisikin huoneen kokoisessa kontissa verrattuna nykyisiin, hehtaarien kokoisiin kuparisulattoihin. Konsortioon etsitään nyt mukaan yhteistyöyrityksiä. ”Maailmaa ei pelasta, että meillä on yksi iso laitos jossain, vaan käsittelylaitos pitäisi viedä sinne, mihin sähköromua kerääntyy ja käsitellä se paikan päällä”, Malmström sanoo. Erottelussa voidaan käyttää saostusta kahden tai kolmen metallin seoksiksi tai tietyntyyppisiksi yhdisteiksi. Työssä auttaa uusi massaspektrometrilaite. Jos prosessi toimisi kontissa, siitä voisi syntyä Suomelle uusi vientituote. Korkean teknologian teollisuuden kannalta tärkeimpiä ovat neodyymi, dysprosium, praseodyymi, terbium, samarium, yttrium, gadoliini ja europium. ”Ihannetapauksessa saisimme arvometallit talteen sellaisessa muodossa, että ne olisivat valmiita, kaupallisia yhdisteitä. Neste-nesteuutolla metallit konsentroidaan. Materiaalit voi tulostaa 3D –teknologialla, jolloin ne toimivat kriittisiksi luokiteltujen metallien sieppareina. p Ari Väisänen kertoo, että Jyväskylän yliopiston kemian laitos tutkii myös aineiden esiintymistä nanopartikkelien mittakaavassa. Elina Saarinen. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella on nimittäin käynnissä toinen kiertotalouteen liittyvä tutkimus, joka sai juuri Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen. 18 Uusiouutiset 1/2017 sen väelle jo tuttua. WEEEFinerin kaltaiset laitokset eivät ehkä heti ratkaisisi Euroopan raaka-ainetarvetta, mutta ne toimisivat kauppapoliittisena osoituksena siitä, että Eurooppa kehittää omia keinojaan materiaalihankintaan. Jotta ratkaisusta tulisi vientikelpoinen, käsittelyn on oltava taloudellisesti kannattavaa. Yhdysvallat on satsannut miljoonia dollareita ottaakseen maametalleja talteen kivihiilestä. n JY/ Kemian laitos p Jyväskylän yliopiston kemian laitos on kehittänyt menetelmiä harvinaisten maametallien talteenottoon jätteistä ja tuhkista. Niiden kysyntä kasvaa kuitenkin vauhdilla, sillä niitä tarvitaan lähes kaikessa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden teknologiassa tuulija aurinkovoimaloista sähköautoihin ja LED-valaistukseen. Siiri Perämäki teki aiheesta myös väitöskirjan. Kaksivaiheisessa happoliuotuksessa saadaan jaoteltua metalleja niiden liukoisuuden perusteella
Lisäksi on ristiriitaista, että tietyillä jätejakeilla erilliskeräyksen laajentaminen ja jätteen ohjaaminen enemmän poltosta kierrätykseen voi johtaa ympäristönäkökulmasta nykyistä huonompaan tilanteeseen. Toisin kuin energiahyödyntämisessä, kierrätystavoitetta ei saavuteta yhdellä ratkaisulla. Suomen yhdyskuntajätehuolto perustui pitkään jätteen loppusijoitukseen kaatopaikoille. n TkT Antti Niskanen, toimitusjohtaja LCA Consulting Oy antti.niskanen@lca-consulting.fi Kierrätystä kierrätyksen vuoksi. Merkittävimmät muutokset suomalaisessa jätehuollossa ovat tapahtuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana loppusijoituksessa ja energiahyötykäytössä. Suuressa kuvassa kotitalouksissa syntyvän jätteen hyödyntämisen nykyiset päävaihtoehdot ovat yhdyskuntajätteen (sekajätteen) poltto jätteenpolttolaitoksessa tai jätteen lajittelu kotitalouksissa yhdistettynä kiinteistökohtaiseen erilliskeräykseen, mikä mahdollistaa materiaalien kierrättämisen. Tuolloin pääsimme vihdoin samaan sarjaan muiden Pohjoismaiden kanssa jätteenpolton osalta, vain 10–20 vuotta jäljessä. Kolumni Antti Niskanen E. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lukuisia toimia uusista lajittelulaitoksista kotitalouksien lajitteluaktiivisuuden tehostamiseen. Tämä johtui mm. suurista investoinneista, mutta samalla myös tilastoinnin puutteiden korjaamisesta. Vaikka kolmessa vuodessa saavutettaisiin 50 %:n kierrätysaste eri toimenpitein, on hyvin kunnianhimoisesti ehdotettu, että EU-jäsenmaiden pitäisi saavuttaa vuonna 2025 60 %:n kierrätystavoite ja vuonna 2030 65 %:n. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysynyt Suomessa kauan lähes vakiona (noin 33%), kunnes vuodenvaihteessa kuultiin ilouutinen, että Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 kierrätysaste nousi yli 40 %:n. Ympäristövaikutukset vaihtelevat alueellisesti ja jätekohtaisesti merkittävästi, mutta harvaan asutuilla alueilla kattava erilliskeräys on usein kyseenalaista tiettyjen jakeiden osalta niin kustannuskuin ympäristönäkökulmasta. Kun tavoitteena on kierrätysasteen nosto, tarvitaan lisää erilliskeräystä eli tiukempia velvoiterajoja. Nyt kun helpoimmat ratkaisut on tehty, miten kierrätysaste pystyttäisiin nostamaan noin 40:stä 50 %:iin kolmessa vuodessa. Tämä edellyttää todennäköisesti myös harvaan asutuilta alueilla laajaa erilliskeräystä. Mitkä ovat tuolloin jätehuollon kustannukset ja milloin saavutamme rajan, jossa lainsäädäntö ohjaa käytännössä jätehuoltoa toimimaan eri suuntaan kuin lainsäädännön perimmäinen tavoite ”ehkäistä jätehuollosta aiheutuvaa haittaa ympäristölle”. Mitkä ovat konkreettiset keinot, joilla 60 %:n ja 65 %:n kierrätystavoite voidaan saavuttaa. Uusiouutiset 1/2017 19 U:n kiertotalouspakettiin liittyen on ehdotettu kunnianhimoisia muutoksia jätedirektiiviin ja suunnitelmia yhdyskuntajätteen kierrätysasteen merkittävään nostoon. Kustannuslaskelmien mukaan yhdyskuntajätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen laajentaminen usein nostaa keräyksen kustannuksia eksponentiaalisesti kiinteistökohtaista velvoiterajaa laskettaessa. Vasta vuosi 2009 oli ensimmäinen, jonka aikana hyötykäyttöön ohjautui enemmän jätettä kuin kaatopaikoille. Materiaalihyötykäyttö on jäänyt pienempään rooliin
Opiskelijat käänsivät etusijajärjestyspyramidin ylösalaisin ja pilkkoivat ”jätteen synnyn ehkäisyn” kolmeen osaan: Vähennä, ylläpidä, korjaa. Aihe on haastava. Aineistossa huomio kiinnittyi valintoihin, joita kuluttajat tekevät, ennen kuin tuotteesta tulee jäte. ”Kun puhutaan systeemitason ongelmasta, ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. n ELINA SAARINEN, KUVAT JA PIIRROKSET SUVI JÄRVI A alto-yliopiston Design for Government -kurssin opiskelijat saivat viime keväänä vaikean mutta kiinnostavan briiffin. ”Laitteet eivät kestä enää. Aihetta taustoittaessaan opiskelijat ihmettelivät, miksei lainsäädännössä ole enempää toimia, jotka vaikuttaisivat ennen kuin tuotteesta tai laitteesta tulee jäte. Meidän ehdotuksemme on strateginen: tarvitaan ajatusmallin muutos. Korjaus on kallista Tätä ennen opiskelijat keräsivät aineistoa siitä, miksi ihmiset hankkivat yhä uusia laitteita. Ei puhuta jätteestä vaan laitteiden ylläpidosta”, Järvi tiivistää ryhmänsä tulokset. Ne rikkoutuvat käytössä, kastuvat p Kuluttajan päätökset voivat keikauttaa laitteen tuote-kategoriasta jäte-kategoriaan.. Valtakunnallisen jätesuunnitelman he nimesivät uudestaan ylläpitosuunnitelmaksi. Tiimissä yhdistyivät kestävän kehityksen ratkaisujen suunnittelu, markkinointi ja bisnes sekä tulevaisuuden tutkimus. SERin määrä kasvaa 3–5 prosenttia joka vuosi. He sovelsivat tutkimuksessaan käyttäjäempaattisia suunnittelumetodeita. 20 Uusiouutiset 1/2017 Korjauta, älä vaihda uuteen Opiskelijat ottaisivat Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan uuden ajattelutavan: Jätteenkäsittelyn sijasta kannattaisi puhua tuotteen ja laitteen ylläpidosta. Päinvastoin, elinkaaret vain lyhenevät ja elektroniikka on nopeimmin kasvava jäteluokka”, Järvi muistelee toimeksiannon jälkeisiä tunnelmia. Tähän päivään mennessä ei ole keksitty, kuinka romun määrää vähennetään tai miten laitteiden elinkaarta pidennetään. Ajatusmalli uusiksi ”Oli kiva saada noin kunnianhimoinen tehtävä. Aalto-yliopistossa Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Suvi Järvi tarttui tehtävään yhdessä Riikka Ylitalon ja Merja Langin kanssa. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa (Valtsu) valmistelevat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus antoivat opiskelijoiden tehtäväksi keksiä keinoja, joilla vähennetään sähköja elektroniikkaromun (SER) määrää laitteiden elinkaarta pidentämällä. Vuosittain maailmaan kasautuu 10 miljoonaa tonnia lisää sähköja elektroniikkalaiteromua. He haastattelivat kuluttajia, laitteiden korjaajia sekä myyjiä
Kuluttajat voisivat innostua yhteisöllisistä korjauspäivistä. Järvi kiittelee Design for Government -kurssia huikean hienoksi kokemukseksi. Valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta julkaistaan ensimmäiseksi jätehuollon nykytilaraportti. Mutta lyhytkestoisuus vaivaa myös muita laitteita kuten kodinkoneita. Pidetäänhän siivousja ravintolapäiviäkin. Valmistelu viivästyy hieman, koska tekijät haluavat odottaa tarkempia tietoja parhaillaan EU:ssa valmisteltavan kiertotalouspaketin uusista jätedirektiiveistä ja niiden kierrätystavoitteista. p Nykyinen energiatehokkuusmerkintä ei kerro mitään laitteen kestosta, korjattavuudesta tai toimivuudesta. Esimerkiksi pesukoneen kyljessä oleva tarra voisi kertoa energiatehokkuuden lisäksi laitteen korjattavuudesta, pesutehosta ja laitteen odotetusta eliniästä. Kuinka moni opiskelijoiden ideoista sitten päätyy lopulliseen valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan eli valtsuun. EU-tasolla täytyisi varmistaa, että korjaamiseen tarvittava tieto olisi avoimesti saatavilla. Se on ehkä pieni toimenpide, ja vaikka se ei ratkaisisikaan ison mittakaavan ongelmia, se on positiivista ajatusmaailman muuttamista”, Laaksonen sanoo. Valtakunnallisen jätesuunnitelman he nimesivät uudestaan ylläpitosuunnitelmaksi. Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa työni liippaavat jotenkin tätä aihepiiriä.” Mitä päätyy valtsuun. Parasta työssä on ajattelutavan muuttaminen pois jätteestä”, Laaksonen kiittää. Se on tulossa kevään aikana. n p Opiskelijat käänsivät etusijajärjestyspyramidin ylösalaisin ja pilkkoivat ”jätteen synnyn ehkäisyn” kolmeen osaan: Vähennä, ylläpidä, korjaa. Laaksonen kuitenkin paljastaa, että muutamat opiskelijoiden ehdotukset on noteerattu. Käyttäjälleen laitteet ovat usein niin tärkeitä, että kun laite rikkoutuu, ei ole aikaa odottaa sen korjaamista. Tuottajavastuun kustannukset ovat käytännössä jääneet kokonaan kuluttajien maksettaviksi, mikä ei motivoi valmistajia tekemään kestävämpiä ja korjattavampia laitteita. Kansallisella tasolla tarvittaisiin enemmän korjaajien ammatillista kouluttamista. Ongelmakohtia tunnistettuaan opiskelijat esittivät paikallistason, kansallisen tason ja EU-tason ratkaisuja. ”Kansallinen korjauspäivä on mukana luonnoksessa. Jos Laaksonen saisi itse valita, hän sisällyttäisi valtsuun myös taloudellisen tuen laitteiden korjaustoimintaan esimerkiksi kotitalousvähennyksellä tai ALV-ratkaisuilla. Hän pitää erityisesti ideasta, että jätesuunnitelman rinnalla tehtäisiin tulevaisuudessa ylläpitosuunnitelmia. Laitteet on voitu suunnitella ja rakentaa niin, etteivät ne ole korjattavissa kuin tehtaan ja takuuhuollon kautta. Näiden kautta konkretisoituu käytännössä se, mitä tarkoittaa, kun ajatusmalli pohjautuu ylläpitoon ja jätteen synnyn ehkäisyyn eikä pelkästään jätehuoltovaiheeseen. Laitteisiin olisi saatava nykyisten energiatehokkuusmerkkien rinnalle uusi, laajempi merkki. Korjauspalvelut ovat kalliita ja niitä on harvassa. ”Toivottavasti ajatuksemme pääsevät nyt keskusteluihin ja aamukahvipöytiin. Kotitalousvähennys voisi koskea laitteiden korjausta, kuten Ruotsissa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelutyötä Suomen ympäristökeskuksessa koordinoiva suunnittelija Johanna Laaksonen pitää opiskelijoiden ehdotuksia raikkaina ja hyvinä. ”Opiskelijat pärjäsivät hyvin ja osasivat tuoda asian ilmi toisin kuin mihin virkamieskunnassa on totuttu. Opiskelijat lisäisivät merkintään nämä kategoriat.. Ongelmat kiteytyvät arvokkaita materiaaleja sisältyvään tietotekniikkaan. Järven tiimi ja toista SER-teemaa, kestävien julkisten hankintojen tukemista tutkinut opiskelijatiimi ovat jatkaneet aiheen seuraamista yhdessä kurssin jälkeenkin. Uusiouutiset 1/2017 21 tai hidastuvat käyttökelvottomiksi. Paikallisella tasolla ELY-keskukset voisivat tarjota korjaustoimintaa tekeville yrityksille tukipalveluita. Sitä Laaksonen ei vielä osaa sanoa, sillä se on vielä kesken. Haastattelimme erästäkin 17-vuotiasta, jolla oli ollut jo 15 iPhonea”, Järvi kertoo. Kaiken lisäksi esimerkiksi energiatehokkuusvaatimukset ovat johtaneet vaikkapa pesukoneissa siihen, että komponentit ovat yhä pienempiä ja heikompia. Kone voi olla edullinen mutta toisaalta särkyä helposti ja pestä huonosti
Itsenäistymisvuoden kaupunkilaiset olivat ihastuneet KeskiEurooppaa valloittaneeseen uutuuteen: Vesiklosettijärjestelmät yleistyivät Suomessakin. Ihmislantaa kerättiin peltitynnyreihin. WC otti valta-aseman Nykymaailmasta tutut esteet alkoivat haitata jätteen lannoitekäyttöä. Kuopasta kiertotalouteen -kirjan kirjoittaja Henry Nygård kertoo. Lanta pelloille Jätehuoltoa säätivät vuoden 1875 terveydenhoitolaki ja poliisijärjestys. Suomi 100 Suomi 100 HSY. Nämä määräsivät siitä, mihin aikaan lantaa sai kuljettaa, ja siitä, että lantakuopissa on oltava tiivis pohja. Siinä oli jonkin verran peltipurkkeja, mutta ei vielä lasia tai lumppua, jotka alkoivat pilata lannan lannoitearvoa 1920-luvulla, tai kemikaaleja, jotka yleistyivät 1950-luvulla. Lanta oli vielä tuolloin puhtaasti sitä itseään. Vesiklosetteja varten rakennettiin myös toimiva viemärijärjestelmä. Keinolannoitteiden tulo markkinoille käynnistyi. n ELINA SAARINEN 1917 I tsenäisen Suomen syntyvuonna kaupunkilaiset suomalaiset huomasivat konkreettisesti jätehuollon kehittyneen: Kaduilla ei ollut enää niin paljon ihmisten ja eläinten lantaa kuin aiemmin. Jäte oli tuolloin pääasiassa ihmisten makkilantaa ja eläinten lantaa, jota yksityiset maanviljelijät kävivät hakemassa taloista. Puhtaanapitosäädökset vähensivätkin kuolemia. Aiemmin niitä oli ollut lähinnä rikkailla. Entä millaista se oli 50-vuotiaassa Suomessa 1967. 22 Uusiouutiset 1/2017 Lantakuopasta kaatopaikalle p HSY:n arkistokuva 1910-luvulta kertoo, kuinka jätteitä tuolloin kuljetettiin. Millaista oli Suomen jätehuolto sata vuotta sitten, itsenäisen Suomen syntymävuonna 1917. Jätteillä ja sairauksilla oli havaittu yhteys. Esimerkiksi Helsingissä, jossa oli tuohon aikaan noin 2 700 taloa, maanviljelijät kävivät noutamassa lannan ja kuljettivat sen hevoskuormilla viljelyksille. Osa kärryistä vietiin juna-asemalle ja lanta kuljetettiin junanvaunuissa Malmin kompostialueelle
Väestömäärät kaupungeissa kasvoivat kuitenkin niin nopeasti, että jätteenpolttolaitosten kapasiteetit eivät enää riittäneet. Jätemäärät olivat kasvaneet räjähdysmäisesti. Ensimmäinen maailmansota oli jätehuollonkin kannalta tuhoisa. Meni vielä melkein kolmekymmentä vuotta, ennen kuin kunnat saivat jätelaissa valtuudet järjestää yhdyskuntien jätehuollon ja ennen kuin käsittelylaitosten infrastruktuuria alettiin rakentaa kaatopaikkojen tilalle. Tukholmaan 1910 rakennettu uutuus, jätteenpolttolaitos, kiinnosti. Jätteen koostumus oli täysin erilainen kuin itsenäistymisvuonna, eikä se enää kelvannut lannoitteeksi. Jätteessä oli kaikenlaista, etenkin paperia. Kiinteistöpoltto alkoi vähetä. Siitä kuitenkin aiheutui haittoja, koska tuhkaa ja puoliksi palaneita jätteitä leijaili ilmassa. Suomen täyttäessä 50 vuotta Turku suunnitteli omaa polttolaitosta. Hevoskärryt oli korvattu avolava-autoilla, joihin tyhjennettiin neliskanttiset peltitynnyrit. Sota keskeytti ja lopetti monissa kaupungeissa hyvin liikkeelle lähteneen jätehuollon kehittämisen. Lahden Mukkulaan polttolaitos valmistui 1965. Sota pysäytti pitkäksi aikaa Lajittelujärjestelmiä kehitettiin monissa kaupungeissa. Helsingin Kyläsaaren jätteenpolttolaitos vihittiin käyttöön 1962. 1960-luvulla oli paljon kiinteistökohtaisia polttouuneja. Ainoa maaseudun jätehuoltoa koskeva määräys vaati, että ulkorakennus eli huussi oli oltava. Kaatopaikat pilasivat pohjavedet Suomessa oli virallisesti yli tuhat kaatopaikkaa, mutta epävirallisia dumppausalueita oli paljon enemmän. p Vuonna 1962 valmistunut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos poltti alkuvaiheessa jopa 60 prosenttia helsinkiläisten jätteistä, mutta kun väestöja jätemäärä kasvoi, polttoprosentti laski nopeasti 20 prosenttiin. Yksityiset kuljetusyritykset hoitivat jätteiden viemisen kaatopaikoille. Myös muoviesineet alkoivat tuolloin tulla markkinoille. Uusiouutiset 1/2017 23 Maaseudulla jätehuolto toimi perinteiseen malliin. Vuodesta 1967 meni lähes viisikymmentä vuotta, ennen kuin orgaanisen jätteen kaatopaikalle vieminen kiellettiin laissa. Suomi oli täynnä virallisia ja epävirallisia kaatopaikkoja. Muovi tuli jätteeseen Teollistuminen ja muuttuneet elintavat näkyivät jätteessä. 1967 S uomi täytti 50 vuotta, mutta jätehuolto tai ympäristö eivät juhlineet. Pertti Forss. Autoistuminen oli mullistanut jätteenkuljetuksen. Tämä oli ainoa jätehuoltoa koskeva säädös. Kunnallisia sikaloiden rakentamishankkeita oli vireillä. Esimerkiksi Helsingissä keittiöjätteitä yritettiin kerätä erikseen sikojen ruuaksi. Pahinta oli, että kaatopaikkoina käytettiin vanhoja sorakuoppia ja soita, jolloin pilattiin pohjavesiä. Jätteenpoltosta yritettiin ratkaisua. Niiden pohja oli pyöreä liikuttelemisen helpottamiseksi. Kenelläkään ei ollut jätehuollosta kokonaisvastuuta. Jätteenpoltosta alettiin keskustella etenkin Helsingissä ja Turussa. Lanta meni suoraan pellolle, muut jätteet kiikutettiin tunkiolle. Toinen maailmansota tuhosi lopullisesti uudelleenvirinneet aloitteet. 1967 tehtiin terveydenhoitolakiin muutos, joka alkoi vaatia polttolämpötilaksi 800 astetta. Paperinkeräys Oy, Maan Romu ja muutamat muut yksityiset yritykset keräsivät kierrätyskelpoista materiaalia etenkin konttoreista ja teollisuudesta. Viidessäkymmenessä vuodessa jätteen koostumus oli muuttunut täysin, mutta lainsäädäntöön oli tehty vain yksi muutos: 1920 terveyslakiin oli tehty lisäys siitä, että kuntien on osoitettava jätteille kaatopaikkoja. Jätteenpoltto vaikeuksissa Kaupungeille jätehuolto oli ongelma: jätehuoltoa olisi pitänyt kehittää, mutta siihen ei ollut valtuuksia. Sinne haudattiin kaikki kemikaalitynnyreistä lähtien. Teollisuuden jätteitä vietiin samoille kaatopaikoille
Maanviljelijät hakivat sitä pelloilleen. Kunnes poliitikot rupesivat taas repimään tätä järjestelmää rikki.” ”Jos jätehuoltoa katselee 150 vuotta taaksepäin, ei ole missään vaiheessa pärjätty ilman kuntaa. Nygård kuvailee kirjassa suomalaisen jätehuollon kehittymistä kaatopaikkakäsittelyn kautta jätteenpolton lisääntymiseen, jätepalveluiden monipuolistumiseen ja kiertotalousvaiheeseen saakka. Kunnille jää aina vähintään paska käteen”, Nygård tiivistää. lukuisten jätelaitosten historiikkeja. Näin kävi uudestaan 1920-luvulla. Väitöskirjassaan hän jäljitti jätehuollon syntyvaiheita terveydenhuoltoajattelun heräämiseen. Vasta 1993 jätelaissa kunnille annettiin laaja vastuu, ja kymmenessä vuodessa jätehuolto kehittyikin kunnallisten laitosten johdolla hyvin. 24 Uusiouutiset 1/2017 Yhdyskuntajätehuollon historia yksissä kansissa p Juuri itsenäistyneessä Suomessa lannalla oli vielä lannoitearvoa. Kirja osoittaa, kuinka jätehuolto on kehittynyt nimenomaan siksi, että kunnille on annettu riittävät valtuudet toimia. Kirjan näkökulma korostaa kuntien roolia jätehuollon järjestämisessä. Suomi 100 Suomi 100 HSY HSY. J ätelaitosyhdistyksen (JLY ry) historiikki Kuopasta kiertotalouteen – Suomen yhdyskuntajätehuollon historia -kirja tiivistää jätehuollon historian Suomessa yksiin kansiin miltei keskiajalta lähtien. Kirjan kirjoittaja Henry Nygård on julkaissut mm. Nygård näkee jätehuollon historian toistavan itseään: ”Kuntien vastuuta jätehuollosta yritetään taas rajata. Historian aikana näitä valtuuksia on yritetty säätää, mutta lait ovat viime hetkillä vesittyneet”, Nygård toteaa ja jatkaa: ”Esimerkiksi vuoden 1875 terveydenhuoltolain esityksessä olleet laajat kuntien valtuudet jäivät lopullisesta laista pois. n p Henry Nygård ja Markku Salo esittelivät historiateosta Yhdyskuntajätteen kiertotalouspäivillä
n TEKSTI JA KUVAT MARJA SAARIKKO Y rittäjäpariskunta Nina ja Marko Palmun mukaan materiaalivirrat ovat niin suuria, että he ovat vuoden alusta laajentaneet toimintaansa isompiin tiloihin Vantaalla sijaitsevassa kiinteistössä. Laitteiden kierto pyritään pitämään mahdollisimman nopeana, mutta ihmeitä ei yritetä tehdä. Kaikille laitteille, joissa on dataa, tehdään tietoturvallinen tyhjentäminen ja vasta sen jälkeen ohjelmistot asennetaan uudelleen. Julkinen sektori tärkeä kohderyhmä Jokaisessa yhtiölle toimitetussa tavaraerässä on Hildenin mukaan useita käyttökelpoista laitteita, jotka voidaan kunnostaa ja myydä uusille asiakkaille. ”Osa asiakkaista haluaa sertifikaatin siitä, että laite on tyhjennetty asianmukaisesti. Olemme avaamassa myös uusia alueellisia pisteitä esimerkiksi Tampereelle”, hän jatkaa. ”Mikäli laite ei toimi tai sen korjauskustannukset ovat jälleenmyyntihintaa korkeammat, niin siitä otetaan talteen vain varaosat ja loput toimitetaan osina kierrätykseen”, Hilden sanoo. ”Kilpailutus suosii uusia laitteita, mikä ei ole ekologista”, sanoo Hilden. Esimerkiksi kopiokoneet, mobiililaitteet ja tietokoneet saavat heidän ansiostaan toisen mahdollisuuden. Uusiouutiset 1/2017 25 Uusiokäytön kysyntä yllätti Kiertotalouden KasvuOpen-kisan viime vuonna voittaneen Ekoxin toiminta on käynnistynyt niin vauhdikkaasti, että se on yllättänyt itse yrittäjätkin. Kysyntää palvelulle on enemmän kuin mihin pystymme vastaamaan”, kertoo yhtiön myynnistä ja markkinoinnista vastaava Jouko Hilden. Asiakkaat ovat yrityksiä ja julkisen puolen toimijoita. Työntekijöitä on kahdeksan, mutta uusia rekrytoidaan jatkuvasti. ”Uusiokäyttöön liittyy nyt melkoinen hype. Nina ja Marko Palmu ovat Canon-tytäryhtiön entisiä omistajia ja perustajia, joten ala on heille tuttua. Tampereelle perustettava uusi palvelupiste keskittyy juuri korkeaa tietoturvaa edellyttäviin asiakkaisiin.” n p Jouko Hilden ja Nina Palmu ovat löytäneet laitteiden uusiokäytöstä kasvavan bisnesalueen. ”Esimerkiksi kopiokoneissa voi olla valtava määrä arkaluontoisia asiakastietoja”, hän kertoo. ”Niiden elinkaari on yleensä 3-4 vuotta, vaikka niistä voisi pienellä korjauksella saada täysin käyttökelpoisia laitteita.” Samalla taataan tietoturva Nina Palmun mukaan yhtiö ratkaisee palveluillaan myös toisen hyvin keskeisen ongelman, tietoturvan. Pohjoismainen markkinakin olisi jo auki, mutta vielä he eivät ole valmiita lähtemään sinne. Ekoxin he perustivat, kun vanha asiakas pyysi heitä ratkaisemaan julkisen puolen laitteiden uusiokäytön haastetta. p Julkisen sektorin ja yrityspuolen käytöstä poistuvissa koneissa on usein kunnostuskelpoisia laitteita.. ”Asennuspuolelle tarvitaan kaksi henkeä, samoin asiakaspalveluun. Yhtiön liikeidea on poistuvien toimistoja esitystekniikan laitteiden uusiokäyttö. Siitä syystä yhtiö avaa kevään aikana uuden portaalin, josta julkinen sektori ja muut asiakkaat voivat seurata myyntiin tulevia laitteita. KasvuOpen-kisa on tuonut kumppaneiksi terveydenhuollon yrityksen ja Tekesin sekä Motivan. Myös leasing-laitteiden uusiokäyttö kiinnostaa monia
Oulun piilaaksosta Vuonna 2013 toimintansa käynnistäneen start-up-yrityksen taustalla on 15 osakasta, jotka tuntevat IT-bisneksen. Käytämme Nokian Ouluun jättämää osaajien ekosysteemiä”, Jokinen sanoo. ”Maailmassa on aikuisia noin 5,6 miljardia. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT PUZZLEPHONE. Lähivuosien aikana jokaisella tulee olemaan älypuhelin. Aivo, runko ja sydän Puhelimessa on kolme modulaarista osaa, jotka ovat kaikki täysin korjattavissa, vaihdettavissa ja päivitettävissä. Nyt tuhlataan luonnon resursseja ja tuotetaan valtavasti sähköja elektroniikkajätettä”, Circular Devices Oy:n muotoilujohtaja Tapani Jokinen perustelee. Aivoissa sijaitsee pääelektroniikka ja kamerat. ”Tavoitteena on, että puhelin suunnitellaan ja valmistetaan kokonaan Suomessa. Koko kännykkää ei tarvitse enää heittää pois sen takia, että tarvitaan tehokkaampaa suorituskykyä, isompaa muistikapasiteettia tai parempaa prosessoria. Se tarkoittaa, että osien on oltava vaihdettavissa ja kuluttajille on annettava mahdollisuus korjata ja päivittää puhelintaan. Sydän pitää sisällään akun, antennin ja tilan, jossa puhelimen voi kustomoida käyttötarkoituksiin lisäämällä esimerkiksi sensoreita ja käyttäjän Älypuhelin, jonka voi korjata ja päivittää Suomalaisfirma suunnittelee valmistavansa pian Oulussa älypuhelimia, jotka päihittävät ekologisuudessaan ja kiertotalousperiaatteissaan nykykilpailijat. On täysin kestämätön tilanne, että arvokkaita raaka-aineita syövän kännykän elinikä on vain 2-3 vuotta. Helsingissä, Oulussa ja Lontoossa toimiva yritys kerää nyt rahoitusta lanseeratakseen markkinoille PuzzlePhonen, jonka suunnittelussa tähdätään mahdollisimman pitkään elinkaareen ja suljettuihin kiertoihin. PuzzlePhonen tarkoitus on kestää käytössä pitkään. 26 Uusiouutiset 1/2017 S uomalainen Circular Devices Oy haluaa tarjota jotakin, mitä markkinoilta ei vielä löydy: kiertotalousperiaatteiden mukaisesti suunnitellun ja valmistetun kännykän. PuzzlePhonen vanhenemista ei tarvitse pelätä, sillä sen voi päivittää ja jopa korjata itse. Toimiva prototyyppi on jo olemassa
Strategiana on tähdätä ensin business-to-business-kauppaan ja yksilöidä kännykät ammattilaisten tarpeisiin. Myöhemmin tähtäimessä ovat kuluttajamarkkinat. ”Verrattuna muihin älypuhelimiin tämän elinkaari on pidempi ja uusiminen ja ylläpitäminen on kuitenkin halvempaa”, Jokinen huomauttaa. Osa rahasta tulee myös EU:n Horizont 2020 -potista. p PuzzlePhonen tekijät näkevät älypuhelimensa monella tapaa osana kiertotaloutta. Ammattilaisille ensin Yritys on mukana myös EU:n kestävän kehityksen projekteissa. Tapani Jokinen Circular Devices, PuzzlePhone. Kännykän hinta tulee Jokisen mukaan olemaan samassa kategoriassa kuin muiden huippuälypuhelinten. Modulaarisuus mahdollistaa uudenlaisia toimintoja. Yksi hanke on miettiä, kuinka kännykän kuorissa voisi käyttää kierrätettävää materiaalia. Olemme joutuneet vähän hidastamaan toimintojamme, ennen kuin saamme rahoituksen käyntiin”, Jokinen sanoo. Tavoiteaikataulun mukaan tämä tapahtuisi vielä tänä vuonna. Kun kameran haluaa päivittää uudempaan versioon, kännykän vanhan aivo-moduulin voi irrottaa ja uusiokäyttää sitä vaikkapa autokamerana, valvontakamerana tai vauvamonitorina. Alkuvaiheessa idea sai Tekes-rahoitusta. Esimerkiksi rungon vaihtamalla kamera voi lentää, koska siitä voi tehdä drone-lennokin. Nyt mukana on joukko yksityisiä rahoittajia. Jos näyttö hajoaa, sen voi irrottaa ja lähettää korjattavaksi tai vaihtaa itse tilalle uuden. n t Circular Devices Oy haluaa tuottaa kokonaan Suomessa suunniteltavia ja valmistettavia älypuhelimia. Uusiouutiset 1/2017 27 tarvitsemia toimintoja. Modulaarisuus on skaalattavissa, mikä tarkoittaa, että samalla periaatteella voi rakentaa kännykän lisäksi vaikkapa tabletin tai tietokoneen. Lääkäriä varten puhelimeen voisi integroida esimerkiksi verikokeiden analysointiin tarvittavia toimintoja, rakennusmestarille lämpökamerat ja muut työkalut. ”Puhelimen tuominen markkinoille on iso venytys taloudellisesti. Nyt yritys etsii siis rahoitusta lanseeratakseen puhelimen markkinoille. Runko on selkäranka, jossa on tarpeeseen mitoitettu näyttö ja johon muut osat telakoituvat. Kännykästä vapautuvilla osilla voi myös täydentää samaan ekosysteemiin sopivia muita IT-laitteita. ”Vaihdettavilla moduuleilla puhelimen voi personoida vastaamaan käyttäjän tarpeita ja mieltymyksiä muotoilun, materiaalien ja toiminnallisuuden osalta”, Jokinen sanoo. Start-up haluaa sotia isojen valmistajien kvartaalitalousajattelua vastaan. PuzzlePhone sai viime vuonna Yhdysvaltojen Green Council -järjestön Catalys Awardin elektroniikkajätteiden vähentämiseen pystyvästä keskinnöstä
28 Uusiouutiset 1/2017 Yhteistyö jatkuu markkinoilla Materiaalien arvovirrat eli ARVI-ohjelma tuotti kaupallisesti ja akateemisesti merkittäviä tuloksia, jotka tukevat Suomen pyrkimystä kiertotalouden edelläkävijäksi. n ELINA SAARINEN T ietokoneyhtiö Dell on rakentanut uusia tapoja synnyttää arvoa kiertotaloudessa. p Tutkimusohjelman tulokset on jaoteltu teemoittain. Se hallinnoi laitteidensa elinkaarta, pyrkii suljettuihin kiertoihin, uudelleenkäyttää ja kierrättää osat kumppaniverkostonsa kanssa ja saa edullisia uusioraakaaineita. Tutkimusyhteistyössä vahvistui uusi, systeeminen näkökulma kiertotalouteen. Tapaus Dell on vain yksi Tampereen teknillisen yliopiston (TUT) tutkimista uusista kiertotalouden liiketoimintamalleista. ARVI. Tutkimus on osa Materiaalien arvovirrat eli ARVI-ohjelman systeemisen kiertotalouden teemaa. Kaivos listasi tutkimusalueiden avainviestit seuraavasti: Muovi on mahdollisuuksien materiaali myös kierrätettynä. Tutkijat tarkastelivat kiertotalouden liiketoimintamalleja Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Brasiliassa. (Dell ei kuulunut ohjelmaan, mutta oli yksi tutkituista case-esimerkeistä.) ”ARVI-ohjelmasta ainutlaatuista teki tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö, jonka ansiosta tutkijat pystyivät tarkastelemaan materiaalivirtoja systeemisestä näkökulmasta eli kokonaisuuksina”, CLIC Innovation Oy:n ohjelmapäällikkö Pirjo Kaivos totesi ARVIn loppuseminaarissa 16. Samalla sen rooli on muuttunut sähköja elektroniikkajätteen tuottajasta materiaalivirtojen hallitsijaksi ja kierrätysverkoston organisoijaksi. tammikuuta. Neljä materiaalivirtaa tutkimuksen kohteina Kaivos tiivisti loppuseminaarissa ARVI-ohjelman tulokset neljän tutkitun materiaalivirran (muovit ja kumit; sähköja elektroniikkajäte; yhdyskuntajäte ja liete; tuhkat) sekä horisontaalisten teemojen (systeeminen kiertotalous ja resurssitehokkuus sekä materiaalitiedon tuottaminen ja analysointi) osalta
Satojen miljardien markkinat ”Meillä on Suomessa valtavan hyvää teknologiaa ja paljon yrityksiä, jotka voisivat harjoittaa vientitoimintaa suurilla ja erittäin nopeasti kasvavilla markkinoilla. Puumuovikomposiitit ovat varteenotettava sovelluskohde kierrätysmuoveille. ARVI-kumppanit vakuuttivatkin, että tutkimusohjelmassa käynnistynyt yhteistyö näkyy myös siinä, kuinka tuloksia kaupallistetaan markkinoille. Materiaalivirtojen seuranta tehostaa jätehuoltoa ja kannustaa kiinteistöjä vaikuttamaan jätehuollon kustannuksiin. Uusiouutiset 1/2017 29 Lajittelu parantaa kierrätysmuovin laatua niin, että voidaan päästä jopa neitseellistä muovia vastaaviin mekaanisiin ominaisuuksiin. ARVI-ohjelmassa luotiin myös sähköinen siirtoasiakirja, josta on erillinen artikkeli tässä numerossa sivuilla 30–31. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaisia, yritysten yhteistoiminnallisia bisnesmalleja. Tutkimuksen kokonaisarvo oli 10 miljoonaa euroa, josta yritykset rahoittivat 35 prosenttia, julkiset tutkimuslaitokset 15 prosenttia ja Tekes 50 prosenttia. Kun kiertotaloutta tarkastellaan kokonaisuutena eli systeemisesti, voidaan tunnistaa kullakin alueella toimivia institutionaalisia ajureita ja esteitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka jätteestä saadaan arvoa. Suomalaisilta ratkaisu moneen ongelmaan Mitä sitten ARVI-ohjelman näkökulma systeemisestä kiertotaloudesta tarkoittaa. Sähköja elektroniikkaromu on jätevirta, joka sisältää kriittisiä arvometalleja ja harvinaisia maametalleja. Kun romua murskataan, myös pölyihin sitoutuu arvometalleja. Seuraavan 25 vuoden aikana alan investointimarkkinat ovat useita satoja miljardeja euroja ja laitosten huoltoon ja käyttöön liittyvät markkinat ovat nekin satoja miljardeja euroja. Ne ratkaisut, mitkä toimivat Suomessa, eivät välttämättä toimi jossain muualla. Typen talteenotto puhdistamolietteistä on potentiaalinen keino saada ravinteet kiertoon. ”Kunhan saamme kaksi tai kolme referenssiä, tässä on varmasti tarjolla kasvubisnes”, Lepomäki uskoo. EWR:llä on käynnissä useita investointien kehitysprojekteja Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa, joissa rakennetaan yhteensä kaksi miljardia tonnia yhdyskuntajätteen käsittelykapasiteettia noin miljardialla eurolla. Vuonna 2025 jätettä syntyy globaalisti 2,2 miljardia tonnia. EWR on veturiyritys, joka niputtaa suomalaista ja kohdemarkkinoiden paikallista osaamista, hankkii laitosratkaisuille teknologiatoimittajat, rahoitukset ja investoi. Ohjelman kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta kiitteli ohjelman tuottaneen sekä akateemisesti että kaupallisesti merkittäviä tuloksia, jotka vaikuttavat ympäristön ja koko yhteiskunnan tulevaisuuteen ja jotka vahvistavat Suomen asemaa kiertotalouden yhtenä edelläkävijänä. Yhdyskuntajätteet ja -lietteet ovat olleet ARVI-ohjelmassa laaja, kansainvälinen tutkimuskohde, jossa on tehty yhteistyötä muun muassa Kiinan ja Brasilian paikallisten kumppaneiden kanssa. Tutkimusyhteistyö on edesauttanut siinä, että suomalaisyritykset kuten Valmet ovat saaneet viime aikoina uusia kauppoja näillä markkinoilla. Jos mielii tuottaa jätteestä arvoa ja bisnestä, on osattava tunnistaa alueen ominaispiirteitä ja tarjota tarpeen mukaan yksittäistä tuotetta tai laajaa kokonaisratkaisua. n Ainutlaatuisia tuloksia K olmevuotinen ARVI-tutkimusohjelma eli Materiaalien arvovirrat päättyi viime vuoden lopussa. EWR jalkauttaa nyt päättyneen ARVI-ohjelman visiota siitä, että vuoteen 2030 mennessä suomalainen teollisuus on edelläkävijä systeemisten resurssitehokkuusratkaisujen tuottamisessa ja käytössä tunnistaen jätemateriaalien arvopotentiaalin. Tuhkissa arvoaineiden talteenotto edellyttää koostumuksen erittäin tarkkaa selvittämistä. Ohjelmaan osallistui 22 yritystä ja 10 tutkimuslaitosta. ARVI-työssä tätä tietoa tuotettiin, mikä edistää uusiomateriaalien käsittelyä ja käyttökohdevalintoja. Se on joko ongelma tai raaka-ainetta”, Lepomäki korostaa. Suomalaisille teknologiaratkaisuille näyttäisi olevan kysyntää etenkin Kiinassa, jossa niillä parannetaan yhdyskuntajätteistä saatavan energian talteenoton ympäristöhyötyjä. ”Myös päätöksentekijöiden ja asiakkaiden olisi osattava ajatella holistisesti, sillä kokonaisratkaisut voivat sopia yhtä aikaa esimerkiksi sekä jätehuolto-, energiantuotantoettä teollisuuden raakaainetarpeisiin”, toteaa ARVI-työstä ponnistaneen start-up-yrityksen Eera Waste Refining Oy:n (EWR) toimitusjohtaja ja ARVIohjausryhmän ensimmäinen puheenjohtaja Hannu Lepomäki. Ohjelmassa julkaistiin muun muassa 22 diplomityötä, 9 kandidaatintyötä, 1 väitöskirja, 41 teknistä raporttia, 40 vertaisarvioitua lehtiartikkelia ja 20 konferenssijulkaisua. Kiertotalouden muutos tapahtuu eri alueilla eri tahtiin ja eri tavoin. Lisäksi pidettiin yhdeksän työpajaa kiertotalouden liiketoimintamalleista ja perustettiin ARVI-tietokanta, jonka avoin elinkaaritieto lisää tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa tietojen luotettavuuden arvioinnin. Vaatii tutkimusta ja työtä saada arvoaineet talteen. Voidaan myös tunnistaa toimijoiden keskeisiä ekosysteemejä, jossa muutokset yhdessä toimijassa vaikuttavat kaikkiin muihinkin: kumppaneihin, asiakkaisiin ja kilpailijoihin. ARVI kuului CLIC Innovation Oy:n hankekokonaisuuteen. EWR vastaa ARVI-ohjelmassa lanseerattuun käsitteeseen, systeemiseen kysyntään, kehittämällä yrityskumppaniensa kuten BMH Technologyn, Outotecin, Valmetin, Kuusakosken, Lassila & Tikanojan, Pöyryn, ÅF:n ja Ekokemin kanssa etenkin jätehuollon ja energiahuollon tarpeita integroivia hankkeita. ARVI-ohjelman loppuraportti tutkimuslinkkeineen löytyy jo netistä ja sitä täydennetään vielä kevään kuluessa: http://arvifinalreport.fi/ Suomenkielinen tiivistelmä tulosnostoineen on verkossa: https://issuu.com/clicinnovationltd/docs/clic_ arvi_loppuraportti_final_sivut. Suurin osa jätemäärien kasvusta tapahtuu OECD-maiden ulkopuolella
Ohjelmistojohtaja Sakari Oikarinen sanoo, että palvelussa on toteutettu yksinkertainen tunnistus PIN-koodilla. Hänen mukaansa siirtokirjassa on jätteen tuottajaa, kuljettajaa ja vastaanottajaa koskevat tiedot, jotka täytetään mobiilisti älypuhelimella tai tabletilla. n ARI SERKKOLA J ätelaki (JäteL 121§) edellyttää siirtokirjaa, kun kuljetetaan rakennustai purkujätettä, pilaantunutta maaainesta, sakoja umpikaivolietettä, hiekantai rasvanerotuskaivon lietettä ja vaarallisia jätteitä. Tiedot voidaan poimia digitaalisista lomakkeista nopeasti laskutukseen. Jos joku tieto on lomakkeesta puuttunut, lasku on saatettu palauttaa täydennettäväksi. Stormossen/ Johan Hagström. Monesti kuitenkin kuorma on jo mennyt, ja paperi tulee perässä. Talouspäällikkö Håkan Hagberg Stormossenilta on työryhmineen asettanut siirtokirjalle perusvaatimukset. Tai vaakaoperaattori on täyttänyt paperit kuljettajan puolesta. Sen jälkeen, kun kuljettaja ja jätelaitoksen vaakaoperaattori ovat kirjanneet omat tietonsa, he kuittaavat osuutensa allekirjoituksella. Kuljettaja on kirjoittanut siirtokirjan, kun hän tulee vaa´alle. Pakolliset tietokentät varmistavat sen, että mikään lomake ei jää keskeneräiseksi. Stormossen Oy ja Tietomitta ovat kehittämässä ja ottamassa käyttöön digitaalista siirtokirjaa, jossa kuormatiedot ja kuljetus ovat ajan tasalla. Digitaalinen siirtokirja tuo helpotuksen ajassa laahaaviin papereihin. Käytännössä jätteen tuottaja ja kuljettaja kirjautuvat järjestelmään nelinumeroisella koodilla. Vaivaton tekniikka Siirtokirjalle on luotu keskitetty palvelu, joka toimii Tietomitan palvelimella. Stormossenilla on järjestelmässä kaikki tunnetut kuljetusp Stormossen ja Tietomitta kehittivät ARVI-ohjelmassa digitaalista siirtokirjaa jätteenkuljetuksiin. Kiinnostava toiminto on se, että sen jälkeen, kun jätteen tuottaja on kirjannut siirtotietonsa, järjestelmä lähettää automaattisesti sähköpostin noutotilauksesta kuljetusyritykselle. Siksi asiakirjat ovat olleet monissa tilanteissa puutteellisia. Näin noutoja ei tarvitse erikseen tilata. Aikaa ja vaivaa on kulunut. Eri osapuolet kirjaavat tiedot kuljetusprosessissa ”samalle lomakkeelle”. 30 Uusiouutiset 1/2017 Jätetieto kulkee kuljetuksen mukana Siirtokirjaa tarvitaan aina, kun kuljetetaan haitallisia ja vaarallisia jätteitä. Paperien täyttäminen on kuitenkin koettu hankalaksi
Sadat ja tuhannet jätesiirrot voidaan digitaalisesti arkistoida vähintään kolmeksi vuodeksi, mitä jätelaki velvoittaa. Siirtokirjojen avaaminen ja tietojen syöttäminen on kaikille osapuolille vaivatonta. Lisäksi digitaalisen siirtokirjan täyttäminen on kuljettajalle paperista lomaketta helpompaa. Uusiouutiset 1/2017 31 yritykset ja niiden yhteystiedot. Tieto jätekuormasta kulkee kuljetuksen mukana. n p Sähköinen siirtokirja sopii sekä jätteen tuottajan että kuljettajan käyttöön.. Digitaaliset siirtokirjat tuottavat Håkan Hagbergin mukaan täsmällisyyttä ja helpotusta kuljetusketjun eri osapuolille. Kuljetusliike voi ennakoida ja suunnitella kuljetukset tehokkaammin, kun se näkee noutotilaukset jo etukäteen. Täyttämisen logiikka ja tietokentät varmistavat laskutustietojen oikeellisuuden, minkä johdosta jälkikäteiskyselyjä ei enää tarvitse tehdä. Tiedot tallentuvat sitä mukaa, kun kuljetusprosessi etenee. Jokaisesta kuormasta jää digitaalinen muisto. A) LSD B) LCA C) LHJ D) LGBT 2) Mikä kirjainlyhenne kuvaa kunnallisen jätetoimijan velvollisuutta hoitaa yksityisen sektorin jäte, jolle ei ole markkinaehtoista käsittelypalvelua. Luotua järjestelmää testataan ensin parin kuljetusliikkeen kanssa. A) TSV B) TMS C) EVVK D) VMP Sen jälkeen se otetaan laajempaan käyttöön. Digitaalista siirtokirjaa on kehitetty Tekesin ARVI-tutkimusohjelmassa, josta on kerrottu enemmän tämän numeron sivuilla 28–29. Toisaalta samalla kun tuottaja avaa siirtokirjan, järjestelmä myös kertoo kuljettajalle jätteen nouto-paikan. Siirtoasiakirjojen arkisto on avattavissa www-selaimella. Arkistosta voi poimia kuormia eri hakusanoilla, kuten päivämäärä, kuljettaja, kuljetusyritys, tuottaja, jätetyyppi, jne. 1) Mikä seuraavista on työkalu materiaalien elinkaaren arviointiin. Järjestelmä ohjaa vastuun siirtokirjojen luomisesta prosessin alkuun, jätteen tuottajalle. Hyötyjä kaikille osapuolille Lähitulevaisuudessa jätteiden punnituskeskus lukee tulevan auton, ja järjestelmä hakee automaattisesti jätteen painon vaa´alta
Joulukuussa valmistui uusi, parin tuhannen neliön katettu halli, jossa Kierto stabiloi orgaanisia erityisjätteitä kuten jauheita, maaleja, lakkoja, liimoja, väriaineita, öljyisiä jätteitä, aktiivihiiltä ja lietteitä. Musakka ja Kierron toimitusjohtaja Antti Eriksson uskovat EPSE-menetelmän muuttavan koko teollisten jätevesien käsittelyn. Toiseen halliin rakennettiin kokonaan uusi fysikaaliskemiallinen laitos, jossa käsitellään teollisuuden nesteitä kuten kevytöljyjätteitä, hapettavia aineita, happoja, emäksiä, glykoleita ja muita teollisuuden jätenesteitä. Kierto myös lisensoi menetelmää ja auttaa integroimaan sen teollisuuden omiin jätevesiprosesseihin, niin sanotuksi on-site-ratkaisuksi. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN nostavat vuotuisen käsittelykapasiteetin noin 50 000 tonniin. 32 Uusiouutiset 1/2017 K ierto Ympäristöpalvelut Oy:stä on nopeasti tullut teollisuuden vaikeiden jäteongelmien ratkaisija. EPSE on valinnut kumppanikseen Kierto Ympäristöpalvelut Oy:n soveltamaan menetelmää teollisuusjätevesien puhdistamiseen. Huhtikuussa 2015 yritys muutti Hyvinkäältä Järvenpäähän ja alkoi käsitellä siellä teollisuusjätenesteitä, kiinteitä erityisjätteitä ja teollisuuden vaarallisia jätteitä. Sen on kehittänyt ja sitä markkinoi Global Ecoprocess Services eli EPSE-yhtiö, jonka puikoissa on Lasse Musakka. ”On satoja teollisuuslaitoksia, joiden jätevesien metallien poisto on mahdollista ratkaista meidän menetelmällämme. Uudet investoinnit Suomalaiskeksintö tehostaa teollisuusjätevesien käsittelyä EPSE vie erikoiskemikaaliin perustuvaa puhdistusmenetelmää maailmalle. Sen käyttöönotto ei vaadi kuin pieniä muutoksia metalleja poistaviin. Yrityksen salaisuus on uusi, patentoitu suomalaiskeksintö metallisten jätevesien saostukseen. Infrastruktuuriin ja laitosteknologiaan kuten ultrasuodatukseen, separaatioon ja mekaanisiin puhdistuslaitteistoihin on investoitu kahdessa vuodessa noin viisi miljoonaa euroa. Kierto Ympäristöpalvelut Oy soveltaa sitä teollisuusjätevesiin
EU-hanke käynnistyi joulukuussa. 30 vuotta vanha idea EPSE-menetelmä perustuu metallurgi Vesa Rissasen 1990-luvulla kehittämään ideaan, jolla Rissanen sai erikoiskemikaalin avulla saostettua liukoiset metallit peittauslaitoksen jätevesistä. Kaivokset ovat kuitenkin vain yksi sovellusosa-alue. Teollisuusjätevesiasiakkaille tehdyt testit ovat miesten mukaan osoittaneet menetelmän toimivan. n Kaivokset kiinnostuneita EPSE on testannut menetelmää kaivosvesien käsittelyyn muun muassa Etelä-Afrikassa ja Kanadassa. Markkinat ovat pääasiassa ulkomailla, jossa yhtiöt haluavat monistaa Suomessa kehitettyjä sovelluksia. p Järvenpään uudessa laitoksessa metallit saostetaan lisäämällä happoihin EPSE-kemikaalia.. Erotuksena nykyisille hydroksidisaostusmenetelmille EPSEmenetelmissä syntyvä sakka on täysin liukenematonta, eikä prosessin loppupäässä tapahdu enää takaisinliukenemista. Siitä asti EPSE on hankkinut menetelmälle globaalia patenttisuojaa, joka on nyt saatu. Kaivosten jätevedet voidaan käsitellä Musakan mukaan juomakelpoisiksi. Happo siirretään reaktoriin, ja seoksen pH nostetaan kemikaalien avulla riittävän korkeaksi. Eriksson kertoo EPSE-menetelmän tekevän tarpeettomaksi esimerkiksi ioninvaihtotekniikan, joka aiheuttaa yleensä suurimmat kustannukset fysikaalis-kemiallisissa vedenkäsittelylaitoksissa. Neutraloinnin jälkeen vesi on kirkasta. Uusiouutiset 1/2017 33 vedenkäsittelylaitoksiin”, Eriksson sanoo. Kun asiakas sitten näkee analyysit ja testitulokset, loppukommentti on, että tästä tulee mullistava keksintö”, Eriksson kertoo. Jäljelle jäävä vesi on riittävän puhdasta suoraan viemäriin. Vasta 2012–2013 alkoi valjeta, millaisia käyttösovelluksia ja millaista kaupallista arvoa menetelmällä voisi olla. Muilla nykymenetelmillä päästään metallipoistumissa milligrammojen tasolle, Erikssonin mukaan EPSE-menetelmässä peräti mikrogramman tasolle, siis tuhat kertaa tarkempaan saostukseen. Vasta nyt alamme ymmärtää, mihin kaikkeen menetelmä taipuu”, Musakka sanoo. n t Kierto Ympäristöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Antti Eriksson ja EPSEn toimitusjohtaja Lasse Musakka tutkivat uuden fysikaalis-kemiallisen käsittelylaitoksen piirustuksia. Mikä EPSE-menetelmä. Teollisten jätevesien puhdistus on toinen, ja sen markkinapotentiaalin Musakka ja Eriksson laskevat kasvavan Pohjoismaissa nopeasti kymmeniin miljooniin euroihin. Projektin tavoitteena on kehittää menetelmät ja teknologiat ympäristöä vähemmän rasittavalle kaivostoiminnalle (nk. Mukana on eurooppalaisia yliopistoja, Ranskan geologian tutkimuskeskus ja kavosyhtiöitä. Kaivosteollisuudessa ympäri maailmaa on kysyntää menetelmille, jotka pienentäisivät kaivosten ympäristövaikutuksia ja parantaisivat sosiaalista hyväksyttävyyttä. EPSE on ollut mukana myös Itä-Suomen kaivosteollisuuden kasvuohjelmassa ja kaivosvesiverkostossa. Laajennuksen myötä pelkästään Järvenpäähän syntyy seuraavien vuosien aikana 20 uutta työpaikkaa”, hän jatkaa. ”Menetelmällä on valtava määrä sovellusalueita teollisten jätevesien käsittelystä kaivosteollisuuden jätevesiin, pilaantuneiden maiden käsittelyyn ja teollisiin prosesseihin. EPSE-menetelmän avulla pienetkin esiintymät on mahdollista hyödyntää vaikkapa mobiilikalustolla. EPSE on mukana Horizont 2020 -rahoitteisessa, seitsemän miljoonan euron Impact-tutkimushankkeessa. ”low impact mining”). EPSE-menetelmässä ei myöskään tarvita saostusapukemikaaleja kuten alumiiniklorideja tai ferrosulfaatteja raskasmetallien seostamiseen, ainoastaan pH:n säätökemikaaleja. Jatkuvatoimisessa prosessissa metallit saostetaan lisäämällä happoihin EPSE-kemikaalia. Kanada on tiukkojen ympäristövaatimusten maa, joten referenssinä kohde olisi arvokas. ”Meillä on nyt 25 työntekijää. ”Yleisin asiakaskommentti on, että kuulostaa mahdottomalta. ”Olemme pystyneet pudottamaan vedenpuhdistuksen investointija käyttökustannukset alle puoleen entisestä vedenkäsittelystä”, väittävät EPSE-yhtiön toimitusjohtaja Lasse Musakka ja menetelmää käyttävän ja lisensoivan Kierto Ympäristöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Antti Eriksson. Tuotetusta liukenemattomasta sakasta voisi periaatteessa erotella arvometalleja tai sakka voitaisiin hyödyntää esimerkiksi lujan ja kestävän betonin valmistuksessa, jos lainsäädäntö ei estäisi tätä luokittelemalla sakan vaarallisek si jätteeksi. Sakan hyötykäyttöä tutkitaan nyt yliopistoyhteistyössä. S uomalainen Global Ecoprocess Services eli EPSEyhtiö on patentoinut oman EPSE-menetelmän, joka soveltuu liukoisten raskasmetallien poistoon jätevesistä
Sen vuoksi he ovat siirtyneet lähemmäksi, ja kököttävät nyt kotini ympärillä kahvimukeineen ja lihapiirakoineen. Siis presidentti Trumpin tapaan ”vaihtoehtoista faktaa”. n Rode-Jore keksii ”totuudenjälkeisen ajan” elämäntehtävänsä n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN H. Olen vakuuttunut, että nämä ihmiset tarkoittavat pohjimmiltaan hyvää. Lisäksi olen aina unelmoinut saavani olla Justiina, joka pitää jöötä kaulimensa kanssa, ja heristelee sitä jokaiselle, joka ei tokene ja elä sovussa lähimmäisensä kanssa”, Kepa visioi. Sen jälkeen on vuorossa seuraavan mielipideryhmän esitys, joka puretaan seuraavana päivänä, ja niin edelleen. Jokainen näkökanta kuulostaa ainakin näin asiaa tuntemattoman korvissa varsin järkevältä. Kahvi-Kepan kioskille tuntuu kerääntyneen jonkin seminaarin jälkeen ihmisiä, jotka ovat keskenään eri mieltä. Mietin yhä tätä, kun otan muutamat askeleet Kahvi-Kepan teltalle. Keskustelumme hiipuu pattitilanteeseen. Yksimielisyyttä ei synny. Ymmärrän heidän kiistelevän hankintalain muutoksista ja niiden vaikutuksista jätehuoltoon. Pohdin kuulemaani. Kuuntelen kiivasta kommentointia. Sinä voisit hoitaa metsäretket. Minun ei tietenkään ole tarpeen esitellä itseäni. Seuraavana päivänä kaikki jakavat yhdessä sen synnyttämät ajatukset. Voiko sama asia olla yhtä aikaa niin ja näin, totta ja valhetta. Silloin käsitän, mitä tarkoitat, miksi olet sitä mieltä, ja miltä sinusta tuntuu. Mielipideryhmät esittävät kantansa näytelmän keinoin. Vähitellen porukka hajaantuu ja poistuu kukin taholleen. Iltaisin vetäisin flamencotanssitunnit. Tervehdimme, ja porukka esittelee itsensä. ”Valmistaisin maistuvat sapuskat osanottajille. ”Tiedätkös Jore”, Kepa sanoo, ”Usein minäkään en ymmärrä mielipiteitäsi, mutta sitten pysähdyn ja keskityn kuuntelemaan. Mutta minkä roolin Kepa siellä ottaisi. Tätä en käsitä. Jatkamme juttua yhdessä. Kaiken esiintuodun tukena ovat kuulemma vankat faktatiedot. He äkkäsivät kattoni käteväksi lepopaikaksi salkuille ja käsilaukuille. Mutta he eivät ymmärrä toisiaan. Eivät mokomat ymmärrä vaimentaa puhettaan ennen kuin yskin ja köhin sen verran äänekkäästi, että he huomaavat minun olevan paikalla. 34 Uusiouutiset 1/2017 erään kesken nokosten ulkoa kantautuvaan äänekkääseen keskusteluun. Eläydyn, eli olen empaattinen. Jos saisimme heidät jonnekin, missä heidän on pakko kuunnella ja ymmärtää myös vastapuolta?” Nytpä tiedän: Perustamme jätehuoltoalan psykodraamaryhmän johonkin syrjäiseen täysihoitolaan! Keräämme osanottajilta mobiililaitteet pois. Keskustelijat vaikuttavat olevan vilpittömästi mielipiteittensä takana. Sama varmaan pätee näihin ihmisiin. Ryömin ulos ja liityn joukkoon. Kaikki ovat ystävällisiä ja asiallisia. Kurssikeskuksesta tulee jätehuoltoalan oma Namibia, ja minusta sen Martti Ahtisaari
Uusiouutiset 1/2017 35 n IRENE ANDERSSON TAPAHTUMIA ”Ei lisäinvestointeja jätteenpolttoon” Näin europarlamentaarikko Nils Torvalds tiivisti Euroopan komission tammikuisen tiedonannon jätteiden energiakäytön tulevaisuudesta Jätteestä energiaksi ja materiaaliksi -tapahtumassa. Helsingissä kesäkuussa järjestettävään World Circular Economy Forum -tapahtumaan on ilmoittautunut jo 800 osanottajaa. Esitys jätedirektiivistä on edennyt Euroopan parlamenttiin. Tapahtumapaikka oli Clarion-tapahtumakeskus Helsingin Jätkäsaaressa. Nykyisellään siitä kierrätetään 44 prosenttia. Tällä hetkellä Suomen jätteenpolttokapasiteettia ei katsota liialliseksi. EU on tehnyt harmi kyllä lainsäädännön jätehuollolle, ei kiertotaloudelle. helmikuuta kokosi viitisenkymmentä kiertotalouden ammattilaista päivittämään asiat, jotka viitoittavat alan lähitulevaisuutta. J ätteestä energiaksi ja materiaaliksi -tapahtuma 2. (Lue lisää tämän numeron sivulta 6.) Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen huomautti avauspuheenvuorossaan uskovansa hallituksen strategiaan, jonka mukaan Suomi on 10 vuoden sisällä maailman kiertotalouden kärkimaa. Euroopan komissio valitsee parhaillaan projekteja Innovations Deal -pilottiohjelmaan”, luettelee Tiilikainen ajankohtaisia hankkeita. Kootaan yrityksistämme Team Finland -paletti kehittämään ratkaisuja maailman jätehuolto-ongelmiin,” maalailee Tiilikainen. ”Kiertotalousyrityksemme ovat sitoutuneet tähän päämäärään. Mutta jos jatkossa lajittelemme ja käsittelemme jätettä järkevämmin, ylikapasiteetti on syntymässä. Tiedonanto tarkastelee energiatuotannon ja EU:n jätehierarkian suhdetta. Suomalaisilta ratkaisuja maailmalle ”Jos katsomme tulevaisuuteen, jotain pitää tehdä. Kiertotalous on Euroopan komission tärkeimpiä projekteja. Lars Sonckin vuonna 1932 suunnittelema, sisätiloiltaan täysin uusittu vanha satamamakasiini toi oman merisumuisen tunnelmansa tilaisuuteen. Torvalds avasi siinä EU:n jätteestä energiaksi -tiedonannon merkitystä Suomelle. EP Audiovisual. ”Näytetään maailmalle, miten Suomi ottaa edelläkävijän roolin haltuunsa. Tavoite on, ettei kierrätyskelpoista materiaalia päätyisi polttoon. Sitä vauhdittaa Euroopan komission tammikuussa antama tiedonanto jätteiden käytöstä energiaksi. Älkää ihmeessä ryhtykö tekemään siihen suuria lisäinvestointeja! Jokainen joka nyt investoi, joutuu todennäköisesti tappelemaan ylikapasiteetin kanssa”, varoitteli Torvalds. n p Europarlamentaarikko Nils Torvalds kommentoi komission tiedoksiantoa tuoreeltaan Brysselistä. Päivän mielenkiintoisin ja ajankohtaisin osuus oli europarlamentaarikko Nils Torvaldsin videotervehdys Brysselistä seminaarilaisille. Sen osoittaa esimerkiksi innostunut osallistuminen Tiekartta Kiertotalouteen -hankkeeseen. Parlamentin ympäristövaliokunta vaati tammikuun lopussa, että yhdyskuntajätteen kierrätystavoite pitäisi nostaa 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
Jos pakkausmateriaalia ei ole käytössä, koko prosessia ei ole käytössä”, sanoo Mauno Rönkkö. Hankkeessa tarkasteltiin pääasiassa muovien, mutta myös kumin ja tekstiilien kierrätystä ja niihin liittyviä riskejä. Muovin tai muiden pakkausmateriaalien loppuessa loppuu nopeasti myös elintarvikejakelu. On helppoa, turvallista ja nopeaa ottaa ruokapaketti ostoskoriin ja laittaa perheelle maittava päivällinen. Mutta mitä tapahtuu, jos yhteiskunnassa sattuu jotain poikkeuksellista, eikä elintarvikemuovia yhtäkkiä olekaan saatavissa?. Elintarvikemuovit ovat kriittinen osa huoltovarmuutta, koska koko tuotantoja kuljetusketju on sidottu pakkausmateriaalin ominaisuuksiin. M itä tapahtuu, jos yhteiskunnassa sattuu jotain poikkeuksellista, eikä pakkausmuovia yhtäkkiä olekaan saatavissa. Voisivatko kierrätysmateriaalit korvata elintarvikemuovit yhteiskunnan häiriötilanteissa. Tutkimuspäällikkö Mauno Rönkkö ja nuorempi tutkija Samuel Hartikainen selvittivät Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittamassa tutkimuksessa kiertotalouden lainsäädäntöä ja siihen liittyvää ohjeistusta siirryttäessä normaaliolosuhteista häiriötilanteisiin ja kohti poikkeusolosuhteita. ”Elintarvikeprosessissa kaikki – pakkaaminen, kuljetus ja myynti – on suunniteltu toimivaksi yhteen. Mikään ei saa pettää. p Ruokakaupan hyllyllä hyvin moni tuote on pakattu muoviin. Häiriötila voi aiheutua esimerkiksi energian tuotannon, maahantuonnin tai raaka-aineen loppumisesta tai laajoja tuhoja aiheuttavasta myrskystä. Kuinka silloin valmistettaisiin tai korvattaisiin esimerkiksi kaupan muovipakkaukset. Tutkijoiden mukaan tämä edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön ja tarkempaa haitta-aineiden monitorointia. 36 Uusiouutiset 1/2017 n RAIJA LAHTINEN Voiko kierrätysmateriaaleja hyödyntää häiriötilanteissa
Energiahäiriötilassa energiatuotantoa voitaisiin tehostaa muun muassa sallimalla tietyn (jäte) jakeen energiapoltto kierrätyksen sijaan. Säännösten lieventäminen ei tule kyseeseen, sillä kontaminaatioiden, kuten virusten, bakteerien ja haitallisten yhdisteiden, vaara on ilmeinen. Meillä ei ole esimerkiksi kemikaalimonitorointia kaikille niille aineille, joita kierrätysmateriaalissa voi olla”, huomauttaa Hartikainen. Tutkijat painottavat, että kierrätysprosessissa on hallittava sekä tekniset että kemialliset ominaisuudet ja tunnettava riskit. Eikä pidä unohtaa valvontaa. Tuotteita ja niiden pakkauksia ei selvästikään suunnitella kierrätettäväksi”, sanoo Hartikainen. n. Jätehuollon häiriötila voi vaikuttaa merkittävästi myös kriittisten toimintojen ylläpitoon, erityisesti elintarvikehuoltoon ja kriittiseen teollisuustuotantoon. ”Jätehuollon häiriötilanteet ovat merkittävä riski. Molempien tutkijoiden mielestä kiertotalous muuttaa jätehuoltoa siinä määrin, että nykyinen jätelaki tulisi saattaa ajan tasalle. Voidaanko sivuvirtoja ottaa laajemmin käyttöön ja saada siten uutta kapasiteettia”, kertoo Rönkkö. Seurauksena on helposti haitta-ainetilanteita. Monitorointi ja analyysit kuntoon ”Meillä on hyvin konkreettisia puutteita. ”Sallitaanko vaikkapa jonkin pitoisuuden nostaminen hetkellisesti”, lisää Hartikainen. Niitä tarvittaisiin paljon enemmän jo nyt normaalioloissa, jotta yhteiskunnalla olisi valmius toimia turvallisesti myös erilaisissa häiriötilanteissa. Tästäkin huolimatta haitallinen yhdiste voi jäädä huomaamatta, sillä niitä voi syntyä tai kertyä materiaaliin ennalta arvaamatta myös kierrätysprosessien yhteydessä. Esimerkiksi PET-pullot voidaan kierrättää takaisin pulloiksi. Jo materiaalia ja tuotetta suunniteltaessa tulisi huomioida, miten se käyttäytyy kierrätyksessä. Jätehuolto ei ole kuin nielu, vaan sen tehtävä on tuottaa uusioraaka-aineita ketjun alkupäähän. Vuoden kestänyt hanke päättyi marraskuussa 2016 ja sen rahoitti Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE). Esimerkiksi ministeriö voisi ohjeessaan kuvata, miten jonkin tietyn häiriötilanteesta johtuvan ongelman kanssa tulisi toimia – kuten, minkä (jäte)jakeen keräystä priorisoitaisiin häiriötilanteessa. Esimerkkejä löytyy harmaasta taloudesta. Lainsäädännön ohjeistamista joudutaan siksi tekemään jo nyt. Hallitse ominaisuudet, tunne riskit Kierrätyksen yksi suurimmista haasteista on materiaalin puhtaus. Kertyvät jätteet kontaminoituvat, jolloin niitä on vaikea kierrättää. Materiaali tulee vain hyvin harvoin puhtaana kiertoon. Tuotanto keskeytyy ja siitä syntyy lisäongelmia”, toteaa Rönkkö. Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että suurempi ongelma on se, ettei kiertotalous toimi parhaalla mahdollisella tavalla muun muassa jätelain kanssa edes normaalioloissa. Materiaalikatkon sattuessa kierrätysmateriaaleja ei voi yleisesti ottaen käyttää elintarvikepakkauksissa. ”Jos käytössä ei ole enää vaikkapa puhdasta polyeteeniä, niin raaka-aineen muuttaminen toiseksi voi olla jo pakkauskoneille tuskainen prosessi”, toteaa Samuel Hartikainen. Kiertotalous vain voimistaa jätehuollon roolin muutosta. ”Olennaisinta tässä tutkimuksessa oli jätehuollon jo muuttunut rooli. Hankkeessa tarkasteltiin pääasiassa muovien, mutta myös kumin ja tekstiilien kierrätystä ja niihin liittyviä riskejä. Jos sitä ei ole, kaikki on mahdollista. Jätehuollon rooli on kiertotaloudessa merkittävä”, sanoo Hartikainen. Tarvitaan aineja materiaalivirta-analyyseja, mikrobiologisia ja kemiallisia laboratorioanalyysejä, solutoksisuustestejä, indikaattoriyhdisteiden jatkuvaa monitorointia ja riskinarviointia. Lain mukaan uusiomateriaalia saa käyttää kontaktimateriaalina ruoka-aineisiin vain, jos prosessi on saanut siihen hyväksynnän. ”Halusimme selvittää tutkimuksessa, voidaanko yhteiskunnan häiriötilassa loiventaa haittailmiöitä lainsäädännön ohjeistamisella, ostaa sillä aikaa. Kyse voi olla pienimmillään hajutai värivirheestä, mutta mukana voi olla myös haitallisia ja vaikeasti havaittavia kontaminaatiota. Pakkauksen monimuotoisuus ja funktionaalisuus eli barrier-ominaisuudet on räätälöity hyvin pitkälle tiettyyn pakkaukseen ja tiettyyn tuotantoketjuun – elintarvikkeeseen, kuljetukseen ja säilytykseen hyllyllä. ”Kiertotalouden tavoitteet ovat hyvät, mutta kaikkeen pakkaamiseen on tullut kertakäyttökulttuuri. n Matine-tutkimus n Itä-Suomen yliopiston hankkeessa Kierrätysmateriaalivirtojen käyttöön liittyvien riskien arvioinnin hyödyntäminen maanpuolustuksessa ja poikkeusolosuhteissa tutkittiin kiertotalouden lainsäädäntöä ja siihen liittyvää ohjeistusta siirryttäessä normaaliolosuhteista häiriötilanteisiin tai kohti poikkeusolosuhteita. Lisäksi jätehuollon häiriötilassa haitta-aineiden ja toksiinien vaikutus korostuu, mikä voi vaikuttaa merkittävästi materiaalien laatuun ja niiden aiheuttamiin terveysja ympäristöhaittoihin, kuten allergeenien, toksiinien ja haitta-aineiden lisääntymiseen. Jos materiaalivirroista halutaan pois haitalliset aineet tai kontrolloida niiden käyttöä, se edellyttää monitorointia ja analyysia sekä monitorointimenetelmien kehittämistä. Vastuullisina tutkijoina toimivat tutkimuspäällikkö, FT, dosentti Mauno Rönkkö ja nuorempi tutkija FM Samuel Hartikainen. Jos tämä ei toimi, tuotantoprosessitkaan eivät toimi. Hanke toteutettiin Ympäristöja biotieteiden laitoksella Kuopiossa. Uusiouutiset 1/2017 37 Elintarvikepakkaukset ovat usein tietylle tuotteelle tehtyjä, pitkälle jalostettuja monikerrospakkauksia
Jätteenpolttokapasiteettiin on investoitu Suomessa noin miljardi euroa 10 vuoden aikana. Poltetaanko SRF:ää. Tällä on vaikutus kauppataseeseen, sillä olemme voineet käyttää nyt paikallista energialähdettä tuontifossiilisten sijaan. Entä mikä on jätelaitosten rooli tulevaisuudessa, kun jätelakimuutos rajaa kuntien vastuuta jätehuollossa. ”Huoltovarmuusmielessä on syytä varautua jätteen paalaukseen ja varastointiin.” Gemifinin Ismo Hiltunen laskee yhtiön vieneen tänä vuonna ulkomaille, esimerkiksi Viroon ja Ruotsiin, poltettavaksi yhteensä yli 100 000 tonnia jätettä. Jätettä viedään yhä Suomesta ulkomaille polttoon, vaikka tässä tulisi olla omavaraisia. Ruotsin jätevoimaloiden parhaisiin tuloksiin, yli 8000 vuosikäyttötuntiin, on Pekkisen mukaan erittäin haasteellista Suomessa päästä jokaisella laitoksella joka vuosi, kun jätteenpolttolaitoksemme ikääntyvät. ”Jätteenpoltto on korvannut maakaasun käyttöä Pirkanmaalla. 38 Uusiouutiset 1/2017 ”Polttokapasiteetti ei riitä” Mikä tulee olemaan jätevoimaloiden polttokapasiteetti muutaman vuoden päästä. Lisäksi noin 30 rinnakkaispolttolaitoksella on lupa käyttää jätepohjaista SRF-polttoainetta eli niin kutsuttua kierrätyspolttoainetta. Pekkinen uskoo, että kierrätyspolttoaineen suosio saattaa tulevaisuudessa jopa kasvaa monipolttoainekattiloissa, vaikka Jätelaitosyhdistys on arvioinut, että esimerkiksi rakennusja purkup Noin 150 kunnallisten jätelaitosten, energiayhtiöiden, kuntien ja jätehuoltoalan toimijoiden edustajaa kokoontui Jätelaitosyhdistyksen järjestämille Yhdyskuntajätteen kiertotalouspäiville Tampereelle 30.11.–1.12. Nyt maassa on Lahti Energian voimalaitos mukaan luettuna yhdeksän voimalaitosta, jotka hyödyntävät jätteiden energiaa. Näitä pohdittiin Yhdyskuntajätteen kiertotalouspäivillä. Sillä on myös iso vaikutus päästöihin, sillä jätevoimalla on pienemmät päästöt kuin maakaasulla”, Pekkinen summaa. Pekkinen tarkasteli Pöyryn ja Jätelaitosyhdistyksen tekemiä jätteen energiahyödyntämisen kapasiteettilaskelmia ja vertasi niitä laitosten toteutuneisiin polttomääriin. Tästä noin 45 000 tonnia on ollut yhdyskuntajätettä. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN TAPAHTUMIA uomessa on tilaa ainakin vielä yhdelle jätteenpolttolaitokselle. ”Markkinaehtoisten jätevirtojen energiakäyttöpalvelun tarvetta ei pystytä tyydyttämään Pirkanmaalla, Itä-Suomessa tai muuallakaan Suomessa”, Pekkinen sanoi ja epäili, ettei edes Lounais-Suomen jätevoimalan rakentaminen välttämättä helpota tilannetta. ” S. Miten käy kierrätyspolttoaineen suosion. Se kuvaa, ettei meillä tällä hetkellä ole riittävästi polttokapasiteettia.” Näin totesi Tammervoima Oy:n toimitusjohtaja Mika Pekkinen Jätelaitosyhdistyksen järjestämillä Yhdyskuntajätteen kiertotalouspäivillä Tampereella 30.11. Esimerkiksi jätteen lämpöarvo, huoltoseisokit ja toteutuvat käyttötunnit aiheuttavat Pekkisen mukaan sen, että laskennallisesta nimelliskapasiteetista täytyy vähentää viidestä kymmeneen prosenttia. Viennin ja varastoinnin osuus vuonna 2015 oli 250 000 tonnia. Pekkinen muistutti, että valtaosa jätevoimaloiden kapasiteetista on jo myyty pitkillä, 10-20 vuoden sopimuksilla. Tämän perusteella Pekkinen arvioi, että vuonna 2020 todellinen, käytössä oleva polttokapasiteetti tulee olemaan noin 1,4 miljoonaa tonnia
Tuemme elinkeinoelämän jätehuoltotarpeita hankkimalla markkinoilta parasta osaamista markkinaehtoiseen hintaan. mivan ja tasapuolisen järjestelmän perusasiakkaille. Uusiouutiset 1/2017 39 jätteestä ja muovijätteestä on jatkossa yhä enemmän paineita ohjata entistä suurempi osa kierrätykseen polton sijasta. Pekkinen pohtii, että pitkällä tähtäimellä katsottaessa jossain vaiheessa kierrätys todennäköisesti lisääntyy niin paljon, että jätteenpolttolaitoksissa saattaa olla ylikapasiteetin vaara. Kallio johdatti kiertotalouspäivien toiseen tärkeään teemaan pohtimalla, mikä on kunnallisen jätelaitoksen rooli tulevaisuudessa, kun jäteja hankintalakimuutokset kaventavat kunnallisen toimijan vastuuta jätehuollossa. Mitä huominen tuo. Vaikka metallia päätyy kotitalousjätteen seassa yhä paljon polttokattilaan asti, alumiinin ja metallin määrää on saatu vähennettyä jo lähes prosentin verran polttojätteestä, lasin määrää toinen mokoma. p Tampere on osoittautunut suosituksi jätehuoltoalan tapaamispaikaksi.. ”Jätelaitoksen merkitys on, että takaamme kaikissa oloissa toit Yhdyskuntajätteen kiertotalouspäivien osanottajat pääsivät myös tutustumaan Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen. Tavoitteena on, ettei pohjakuonaa jäisi makaaman varastokasoihin, vaan siitä saataisiin vielä loputkin metallit talteen ja kuona saataisiin hyödynnettyä vaikkapa tierakentamisessa. Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio muistutti, että tehdyt jätehuoltoratkaisut ovat jo tuoneet asukkaille hyötyjä: Pirkanmaan Jätehuollon alueella on tutkitusti Suomen halvimmat kerrostalokiinteistöjen jätemaksut. Pohjakuonalla kierrätysastetta ylös Tammervoima Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy ovat tehneet paljon neuvontatyötä muistuttaakseen asukkaita jätteiden lajittelusta. Hallitsemme materiaalien arvoketjuja, kehitämme tiedonhallintaa ja tarjoamme yrityksille kehittämisalustoja innovointiin”, Kallio näkee. Listalta löytyvät esimerkiksi seuraavat roolit: – Yhteistyökumppani, verkostojen kokoaja ja ylläpitäjä – Hankeja projektikumppani – Neuvoja, informoija – Asukkaiden kiertotalouden edistäjä, esimerkiksi uudelleenkäyttöratkaisujen etsijä ja mahdollistaja – Asiakaspalvelija ja yksilöllisten palvelujen räätälöijä – Kierrätykseen kannustaja (Esim. Jätelaitoksen rooli muuttuu Jätelaitosten monenlaisia rooleja kiertotaloudessa listasivat myös Kymenlaakson Jäte Oy:n kehityspäällikkö Annika AaltoPartanen, HSY:n projektipäällikkö Kirsi Karhu ja ympäristöministeriön ylitarkastaja Sirje Sten. Valtakunnallisesti metallin ja lasin lajittelun tehostaminen voisi nostaa kierrätysastetta 2–3 prosenttia. painoperusteinen laskutus, keräyksen ja kuljetuksen innovointi) – Kunnan resurssitehokkuuden asiantuntija ja edistäjä – Vastuullisten hankintojen vauhdittaja – Etusijajärjestyksen mukaisten ja korkealaatuisten jätehuoltopalvelujen ja -innovaatioiden hankkija, tuottaja ja kehittäjä – Luotettava, esimerkillinen ja luova julkinen toimija, rohkea kokeilija n Pekkisen mukaan jätelaitokset ja jätevoimalat satsaavat nyt pohjakuonan materiaalihyödyntämiseen monenlaisilla kehityshankkeilla
Kiertotalousja jätehuoltoala kiinnostavat Louhiota: ”Välitän luonnosta ja ympäristöstä, ja kierrätys on minusta tärkeää. City Solutions -divisioonan vastaavaksi johtajaksi on nimitetty Technology and New Ventures -yksikön johtaja Per Langer 1.3.2017 alkaen. Elina Saarinen p ”Odotan onnistumisia ja sitä, että opin uutta haastavalla alalla”, Uusiouutiset-lehden uusi myyntipäällikkö Marja-Liisa Louhio sanoo.. Pöyry Finland Oy n DI Mari Puoskari on nimitetty Ympäristöliiketoimintayksikön johtajaksi ja Pohjois-Euroopan alueellisten toimintojen johtoryhmän jäseneksi. Puhalletaan yhteen hiileen hyvän asian puolesta. Hans Andersson Recycling Oy (ent. Mikael Fjäder on nimitetty Rudus Oy:n toimitusjohtajaksi. Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri Marko Pukkinen 1.2.2017–31.12.2018 väliseksi määräajaksi. Lehden toisena myyntipäällikkönä jatkaa Jaana Koivisto, joka vastaa myös Työ Terveys Turvallisuus -lehden mediamyynnistä. YTP ry sai uusia jäseniä n Edunvalvontajärjestö Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry on laajentunut. Nämä asiat ovat lähellä sydäntäni. Siksi tuntuu hyvältä päästä työskentelemään kiertotalousalan omassa lehdessä. Uusiouutiset-lehden omistavassa Kempulssi-konsernissa on tehty muitakin nimityksiä. Kajaanilainen Energiahake Huurinainen Oy murskaa erilaisia materiaaleja polttokelpoiseen muotoon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävien lisäksi Lauri Kivekäs vastaa Ruduksen yhteiskuntavastuuasioista sekä Ruduksen Viron ja Venäjän yhtiöiden toiminnasta. Rambollin ympäristöja terveysliiketoiminnasta nykyisin vastaava Pentti Manninen keskittyy jatkossa rooliinsa ympäristöja terveystoimialan laboratoriopalveluiden globaalina johtajana. Hän pyörittää yhdessä miehensä kanssa mainosja markkinointitoimisto Studio Ink Oy:tä, joka valmistaa muun muassa Klaukkalan paikallis-, järjestöja urheiluseuralehtiä. Hän siirtyy yhtiöön Pöyryn Pohjois-Euroopan ympäristöliiketoimintojen johtajan tehtävästä. Tämän vuoden alusta järjestön jäseniksi liittyivät Energiahake Huurinainen Oy, Hans Andersson Reycling Oy ja RenoNorden Oy. Hän seuraa tehtävässä Irene Sillanpäätä, joka siirtyy Uusiouutisten levikkivastaavaksi. Consumer Solutions -divisioonan vastuulle kuuluvat sähkönmyynti sekä tietyt kuluttajaliiketoiminnan osat Technology and New Ventures -yksikön toiminnasta. n Fortum jakaa City Solutions -divisioonansa F ortumin City Solutions -divisioona jaetaan 1.3.2017 alkaen kahteen divisioonaan: City Solutions ja Consumer Solutions. Järvenpään Romu) kehittää pääkaupunkiseudulla romun käsittelyä, talteenottoa ja kierrätystä. City Solutions -divisioonan vastuulle kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö, biopolttoaineet sekä muut kiertotalouden ratkaisut. Rudus Oy n Lauri Kivekäs on nimitetty Rudus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Ramboll Finland Oy n Ympäristöja Terveys -liiketoiminnan johtoon on nimitetty FM Jaana Tyynismaa. Molemmat divisioonista vastaavat johtavat kuuluvat Fortumin johtoryhmään ja raportoivat toimitusjohtaja Pekka Lundmarkille. Fjäder on toiminut vuodesta 2008 alkaen Rudus Betonituote Oy:n toimitusjohtajana ja betonituotteiden toimialajohtajana. Louhio on toiminut lehtialalla kymmenkunta vuotta. Yritys toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa . Kuoksa ja Koivisto tuuraavat tarvittaessa Marja-Liisa Louhiota myös Uusiouutisten myyntitehtävissä. Vapaa-aikana Louhio harrastaa ulkoilua ja koiran hoitoa. Consumer Solutions -divisioonan vastaavan johtajan haku on käynnistetty. Betonituotteet-toimialan tuoteryhmäjohtajat Kimmo Leimola ja Kimmo Karja on nimitetty liiketoimintajohtajiksi. n NIMITYSUUTISIA Aluehallintovirastot n Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi on nimitetty terveystieteiden tohtori Sirkka Jakonen 1.2.2017–31.12.2018 väliseksi määräajaksi. 40 Uusiouutiset 1/2017 Marja-Liisa Louhio Uusiouutisten myyntipäälliköksi M arja-Liisa Louhio on aloittanut tammikuussa Uusiouutiset-lehden uutena myyntipäällikkönä. Puoskari on aiemmin toiminut johtotehtävissä Ekokemissä. RenoNorden Oy on erikoistunut kotitalousjätteen ja Suomessa myös yritysjätteiden keräykseen ja kuljetukseen. Kemia-lehden myyntipäälliköksi on nimitetty Seija Kuoksa. n Fortum p Per Langer ryhtyy johtamaan Fortumin City Solutions -divisioonaa, jonka vastuulle kuuluvat muun muassa jätteen energiahyötykäyttöja kiertotalousratkaisut. Kaikki mukaan kiertotalouteen”, Louhio kutsuu. Töitä he tekevät pääasiassa kotitoimistossaan Nurmijärvellä
Rytkönen kysyy, miten varmistetaan kunnallisten jäteyhtiöiden TSV-toimintojen läpinäkyvyys ja miten arvioidaan, täyttyvätkö lakisääteiset edellytykset. Rytkönen työskentelee Lassila & Tikanoja Oyj:ssä, joka on Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n jäsenyritys. Näin kyseessä olisi hallintopäätös, mikä loisi sille lain mukaiset valituskanavat. TSV-sopimusten tulisi olla julkisia, jotta voitaisiin arvioida, täyttyvätkö kaikki kolme TSV:n edellytystä (jätteenhaltijan pyyntö, muun palvelutarjonnan puute ja jätteen soveltuvuus laadultaan ja määrältään kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä). Tämän niin sanotun TSV:n eli toissijaisen vastuun käyttöä ei ole seurattu valtakunnallisesti. Tutkielmassaan Rytkönen tuottaa tulkintakannanoton TSV:stä. Samassa yhteydessä, kun kunta teettää palveluntarjonnan arvioinnin, kunnan täytyisi myös uusia ja päivittää TSV-palveluiden tuottamisen toimeksianto. Kunnan on järjestettävä elinkeinotoiminnan jätteiden jätehuolto silloin, kun jätteenhaltija sitä pyytää, alueella on puutetta yksityisestä palveluntarjonnasta ja kun jäte soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään. Siksi tarkkoja tietoja TSV:stä ei ole. Rytkönen tuo esiin, että jätelain pykälä on epäselvä, eikä siitä ole oikeustulkintaa, koska TSV:stä ei ole tehty muutoksenhakuun oikeuttavia hallintopäätöksiä. Toissijaisella vastuulla on vaikutuksia myös jätehuoltopalvelujen markkinoihin. Hänen mukaansa kunnan TSV-toimeksiannon tulisi aina perustua säännöllisesti tehtävään palvelutarjonnan kartoittamiseen. Pirjo Rytkönen on tutkinut kunnan toissijaisen jätehuoltovastuun tulkintaa oikeusnotaarin tutkielmassaan elokuussa Itä-Suomen yliopistossa. Käytännöt vaihtelevat alueittain. n Tutkielma on julkaistu netissä YTP ry:n sivuilla osoitteessa: http://www.ytpliitto.fi/fin/ajankohtaista/julkaisut/. Jätelaitoksen markkinaehtoisen toiminnan ja TSV-toiminnan erillinen tarkastelu kiinnostaa esimerkiksi hankintalainkin käsittelemän kunnallisen yhtiön sidosyksikköaseman kannalta. Uusiouutiset 1/2017 41 n ELINA SAARINEN REW Istanbul 16.–19.3.2017 Tüyap, Istanbul http://en.rewistanbul.com/ Chembio Finland 29.–30.3.2017 Messukeskus, Helsinki http://chembio.messukeskushelsinki.fi/ Muovi & Pakkaus 20.–21.4.2016 Lahden Messukeskus http://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/muovipakkaus-2017 Interpack 4.–10.5.2017 Düsseldorf, Saksa www.interpack.com Jätelaitospäivät 10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljonki www.jly.fi Yhdyskuntatekniikka 2017 10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/ Kuljetus 2017 18.–30.5.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.kuljetusmessut.fi/ World Circular Economy Forum 5.–6.6.2017 Finlandia-talo, Helsinki www.sitra.fi Bioenergia 2017 6.–8.9.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.bioenergiamessut.fi/ Maxpo 2017 7.–9.9.2017 Hyvinkään lentokenttä maxpo.fi World Efficiency 17.–19.10.2017 Pariisi, Porte de Versailles http://www.world-efficiency.com/ GB/2017-programme.htm TAPAHTUMAKALENTERI 2017 Toissijaisen vastuun tulkinnasta tutkielma TUTKIELMA K ilpailuja hankintalainsäädäntöön liittyy tiiviisti jätelain 33 §, joka koskee kunnan toissijaista jätehuollon järjestämisvastuuta. Jätelaitoksia ei vaadita eriyttämään kirjanpidossaan TSV-toimintaansa samalla tavalla kuin edellytetään jätelaitosten markkinaehtoisten toiminnan eriyttämistä
TeMu Fabrics päätyi kolmen parhaan joukkoon ja matkalle kohti Piilaaksoa. www.resurssitehokkuus.fi saatio. TeMu Fabrcis voitti ideallaan kilpailun, jonka päävoittona oli 15 000 euroa. Toivomme, että tulevaisuudessa voimme vaikuttaa positiivisella tavalla ympäristöön, luoda lisää työpaikkoja sekä muuttaa maailmaa paremmaksi. Opiskelijoiden liiketoimintaideana oli kasvattaa tekstiilijätteessä sieniä ja edelleen jalostaa niistä sieninahkaa. Opiskelijat keksivät yhdistää poistotekstiilit sieniin Sienten ja tekstiilijätteen yhdistäminen on idea, joka siivittää opiskelijaryhmää ideakiihdyttämökisojen voittoihin ja yrittäjiksi kiertotalouteen. Se on eri yliopistoiden järjestämä kilpailu ja ideakiihdyttämö”, kertoo Turun kauppakorkeakoulun opiskelija Mira Valkjärvi. TeMu Fabrics tuli valituksi Bastun järjestämän haastekilpailun finaaliin, joka järjestettiin 31.1.2017. Reboot Finland Pitching Awards -kilpailu keräsi yhteen viidentoista eri hackathonin voittajat ympäri Suomea. n Kirjoittajista Julius Alisaari on opiskelija Turun ammattikorkeakoulussa, Mira Valkjärvi opiskelija Turun kauppakorkeakoulussa ja Sara Malve-Ahlroth projektityöntekijä Turun ammattikorkeakoulussa. 42 Uusiouutiset 1/2017 S yyskuisessa Tekstiili Hackathonissa neljä toisilleen tuntematonta opiskelijaa valitsi sattumalta saman haasteen: Kehittää heikkolaatuiselle tekstiilijätteelle hyödyntämismahdollisuus teollisella skaalalla. Meitä yhdistää intohimo ideaa kohtaan sekä korkea työmoraali”, sanoo Julius Alisaari. ”Tapahtuman jälkeen kuitenkin palasimme normaaliin opiskelijaelämään, kunnes sain idean, että voisimme koittaa osallistua Helsinki Challengeen. Bastu on Turun seudulla toimiva, kuudennen aallon yritystoimintaa tukeva ja luova organiOpiskelijoilta resurssitehokkuudesta Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa opiskelijat ja henkilökunta kertovat yritysten kanssa tekemistään kiertotalouden kokeiluista. Nyt tiimi suuntaa katseensa kohti yrityksen perustamista ja idean työstämistä todelliseksi tuotteeksi. n JULIUS ALISAARI, MIRA VALKJÄRVI, SARA MALVE-AHLROTH Sara Malve-Ahlroth p TeMu Fabrics -tiimi Tekstiili Hackathonissa.. Sienet pystyvät hajottamaan melkein mitä tahansa materiaaleja. Tuntien ideoinnin jälkeen tiimin valinta kirkastui. Tiimi sai marraskuussa tietää tulleensa valituksi pitchaamaan Slushissa järjestettävään sivutapahtumaan. ”Yksikään meistä ei olisi ikinä uskonut, mihin Tekstiili Hackathon meidät vielä johtaisi. ”Saimme paljon motivaatiota ja uskoa ideaamme Slushin sivutapahtumasta, joten lähdimme tutkimaan muita mahdollisia kilpailuja ja kiihdyttämöjä”, kertoo Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Julius Alisaari. Sienistä voisi valmistaa myös monenlaisia tuotteita. Vaikka TeMu Fabrics on saavuttanut jo paljon, vasta nyt alkaa todellinen matka opiskelijoista yritysomistajiksi ja kiertotaloutta hyödyntäväksi yritykseksi. Ryhmän rento ilmapiiri ylläpitää hyvää ryhmähenkeä ja luovuutta. Hackathonin tuomaristo ihastui ennekuulumattomaan ideaan ja TeMu Fabrics -tiimi voitti kisan. Samalla rakennetaan Try Out! -kiertotalouden ja cleantechin kokeilualustaa, joka auttaa yrityksiä pärjäämään maailmaan suurten muutosten keskellä