Uusiouutiset 1/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MITÄ SUOMALAINEN VOI TEHDÄ MAAILMAN MUOVIROSKAONGELMALLE. 1|2019 MUOVINKERÄYS KÄY KALLIIKSI MALESIAN MITTA TÄYTTYI ROSKIIN RUOKAA ILMASTA!
Lue meistä lisää: www.kiertokapula.fi Kiertotaloutta rakentamassa Tämä kunnallinen jätehuoltoyhtiö ohjaa vastaanottamistaan jätteistä yli 90 % hyödynnettäväksi!
Vastineeksi kummiudesta saatte vastaavalla summalla mediahintaista mainostilaa Uusiouutisten kanavissa vuonna 2019. Lisäksi saatte näkyvyyttä asiasta kertovassa uutisoinnissa. www.tttlehti.fi > Lehden tilaus Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Kiertotalous mullistaa elämäntapamme KEMIA pyörittää kiertotaloutta Painetun TTT-lehden kestotilaus 85 euroa (6 numeroa, sisältää tunnukset digilehteen) . Lue Kemia-lehdestä, kuinka se tapahtuu. TILAUKSET: meilitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai www.kemia-lehti.fi > tilausasiat Mainitse tilauskoodi Uusiouutiset. Kiinnostuitko. Tulisiko organisaationne kummiksi ympäristöalan opiskelijoille. Pelkkä digitilaus 75 euroa (kesto) . Ota yhteyttä: Päätoimittaja Elina Saarinen, puhelin 040 844 9208, elina.saarinen@uusiouutiset.fi Haluamme lahjoittaa kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten vuosikerran mahdollisimman monelle ympäristöalan opiskelijalle ja ympäristöasioista kiinnostuneelle uudelle ylioppilaalle. KEMIA Kemi. Tarjolla on 2 500 euron ja 5 000 euron kummipaketteja. Katamme itse puolet vuosikerran lahjoitusja postituskuluista, ja etsimme organisaatioita sponsoroimaan kuluista toista puolta. Uusiouutisten lukijana saat Kemia-lehden kestotilauksen nyt erikoishintaan 69 euroa/vuosi (normaalihinta 95 euroa) . Uusiouutiset-lehti etsii kumppaniorganisaatioita auttamaan ja tukemaan tulevia ympäristöalan osaajia. Tue ympäristöopiskelijaa! Avuksi töihin TTT-lehti! TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -lehden jokainen numero tarjoaa asiantuntevaa tietoa työkyvystä, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työterveyshuollosta ja työsuojelusta
SISÄLTÖ 1|2019 Luonnonvarakeskuksen tutkija Sanna Kukkonen pääsee perehtymään kädet mullassa tutkimus aiheeseensa, kierrätyspohjaisiin kasvualusta ratkaisuihin. 17 36 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kunnat kirineet kierrätyksessä 14 Ruokaa ilmasta 16 Kiertotalousnimiset: Pirjo Kaivos 17 Työnsä taitajia, Sanna Kukkonen: Kädet mullassa 18 Kolumni, Jussi Huotari: Jätevesien ravinteet kiertoon levien avulla 19 Muovinkeräys käy kalliiksi pikkukunnille 22 Ratkeaako muoviroskaongelma. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi MAINOSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 30. Lääkkeitä pääsee ympäristöön valmistuksen, hävityksen ja etenkin käytön aikana. Jokinäkymä Borneosta. 27 Länsimaat "kierrättävät" jätteet kaukomaiden meriin 28 Lisää muovinkeräyspisteitä 30 Jätelaitosten digiloikka yltää jo pitkälle 32 Puuttuva lenkki löytyi Kanadasta 34 Turkin jätehuolto huutaa rahoitusta 35 Tapahtumakalenteri 36 Lääkejäämät pois vesistöistä 38 Sekalainen rakennusjäte minimiin 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 Asenteella asiantuntijaksi Osateemoina muovijäte ja uusiomuovit, jätteen keräys ja kuljetus, ekologiset pakkaukset ja pakkausten kierrätys. Monet länsimaat ovat "kierrättäneet" muoviroskaansa KaakkoisAa siaan ja sysänneet ympäristö ongelmat köyhimpien har teille. vuosikerta KANNEN KUVA Mustankorkea Oy 22 EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN HO OI HO CK TA N 4 UUSIOUUTISET 1|2019. Lääke ala ja ympäristötutkijat kes kustelivat ympäristöriskeistä joulukuussa Helsingin yliopis ton Tiedekulmassa. Mitä suomalainen voi tehdä
Kuitenkin juuri he tulevat kärsimään, jos maailman päättäjät eivät nyt saa aikaseksi riittävän suurta muutosta. Lapset ja nuoret eivät saa äänestää. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taustalla on sama syy: ylikulutamme surutta maailman luonnonvaroja. Ylikuluttamiseen voi vaikuttaa nopeaakin tietä muuttamalla kulutustottumuksia. Päättäjiin vaikuttaminen on hidasta ja poliittiset järjestelmät kankeita. Teollisen vallankumouksen alusta asti päästöt on sysätty luontoon ”laimentumaan”. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 1|2019. Osta palvelu, älä tuotetta, ja muuta maailma setelinippua viuhuttamalla. Yritykset ja yhteiskunnat ovat liian kauan toimineet niin, että toiminnan ympäristöseurauksilta on suljettu silmät. tammikuuta eduskuntatalon portaille vaatimaan kansanedustajilta entistä jämäkämpiä ja nopeampia päätöksiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nuoret ovat lakkoilleet ympäristön puolesta ympäri Eurooppaa. Sitäkö on ihmisyys vuonna 2019. Että jos tahdot muutosta, vinguta luottokorttia tässä kaupassa, älä tuossa. Kuitenkin juuri he tulevat kärsimään, jos maailman päättäjät eivät nyt saa aikaseksi riittävän suurta muutosta. Ei ole ihme, jos nuoret ottavat megafonin käteen ja lähtevät eduskuntatalolle. Brändiomistajat ovat joutuneet reagoimaan viime aikoina yhä äänekkäämmiksi käyviin vaatimuksiin esimerkiksi vähentää muoviroskaa. Punainen merkintä Wilmassa oli monen mielestä vihreä merkintä ilmastolle. Teknis-taloudellisessa sanastossa ihmisen synonyymi on kuluttaja. Eivätkä aikuisten saavutukset päätä huimaa: Katowicen ilmastokokouksen anti jäi heiveröiseksi, Brasilia ja Suomi suunnittelevat hakkaavansa alas yhä enemmän metsiä, eikä ”maailman mahtavimman maan” päämies suostu edes uskomaan, että ilmastonmuutos on totta. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 30.1.2019 Lapset ja nuoret eivät saa äänestää. Lukiolaiset korostivat, että päätökset on tehtävä nyt, niitä ei voi enää lykätä. ”Nyt on aika tehdä päätöksiä!” ”Teillä on yksi tehtävä: suojata planeettaamme tulevia sukupolvia varten.” ”There is no planet B!” Kantaakseen plakaattejaan mielenosoituksessa lukiolaisten oli oltava poissa koulusta, mutta osanottajat uskoivat ilmastoasian menevän tärkeysjärjestyksessä muutaman oppitunnin edelle. Nyt meret ovat täynnä muoviroskaa, vesistöissä kummittelee lääkeja hormonijäämäcoctail ja ilmakehä saturoituu hiilidioksidilla ja metaanilla. Mutta onko todella niin, että tavallisen ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa muutokseen kaventuvat näihin kahteen: äänestämällä ja kuluttamalla. ÄÄNESTYSLAPPU JA LUOTTO KORTTI LIEHUMAAN! S adat lukiolaiset kokoontuivat 11. Englannin sana consume kääntyy suomeksi näin: kuluttaa, käyttää, kalvaa, syödä, tuhota, niellä, hukuttaa
Tarasten Kierto talousalueelle, 9 tien pohjois ja eteläpuolelle sijoit tuu kaikkiaan 155 hehtaarin alue, jolle kiertotaloustoimin taan on kaavoitettu 66 hehtaaria. Tarasten Kiertotalousalueen asemakaava on valmis. Tänä aikana se on auttanut suomalaisia autoilijoita, yrityksiä, kaupunkeja ja tapahtumia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä yli 40 miljoonaa kilogrammaa, joka vastaa noin 14 000 henkilöauton vuosittaisia päästöjä. ”Forssassa kasvun rajat ovat tulleet vastaan. TARASTEN KIERTOTALOUSALUE ETENEE . Alue on liitetty eritasoliittymällä valtatie 9:ään Kangasalan ja Tampereen rajalla. Jätteenpolton pohjakuonien, pilaantuneiden materiaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelyn ja turvallisen loppusijoituksen sekä raaka-aineiden hyödyntämisen asiantuntijayritys Suomen Erityisjäte on hankkinut alueen kehitykseen perustetusta Tarasten Kiertotalousalue Oy:stä 60 prosenttia. Suomen Erityisjäte aikookin sijoittaa toimintoja alueelle heti ensimmäisten yritysten joukossa. Vastuullinen toiminta vaatii jatkuvaa kehittymistä ja haluamme edistää jätteiden käsittelyn valtakunnallisia ja kansainvälisiä kiertotaloustavoitteita.” Synergiaa Tarasten Kiertotalousalueen keskeinen sijainti Pirkanmaan kasvualueella on Manskisen mukaan erinomainen. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle jo tänä syksynä. 40 prosenttia kiertotalousalueesta omistaa sitä viisi vuotta rakentanut ja kehittänyt Harri Oesch, joka jatkaa aktiivisessa roolissa yhtiön kehittämistä yhdessä Suomen Erityisjätteen kanssa. Yrityksen nykyiset toimipisteet löytyvät Forssasta, Espoosta ja Lahdesta. Tuotetta saa nyt yhteensä 37 liikenneasemalta, joista on 22 kevyen liikenteen asemia ja 15 raskaan liikenteen Neste Truck -asemia. Sijaintinsa ja saavutettavuutensa johdosta alueelle on myös osoitettu tontti raskaan liikenteen huoltoasemalle ja pysäköintiin. ”Tahdomme olla siellä, missä asiakkaammekin ovat. Alueen välittömään läheisyyteen on jo nyt sijoittunut huomattavia kiertotalouden toimijoita kuten Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Suomen Erityisjätteen toimitusjohtaja Jukka Manskisen mukaan hankinta tukee yrityksen kasvustrategiaa kasvavilla kiertotalousmarkkinoilla. https://www.metsakeskus.fi/ vahahiilinen-lappi Jätteistä valmistettu diesel on vähentänyt päästöjä KOKONAAN jätteistä ja tähteistä valmistettu Neste MY uusiutuva diesel tulee henkilöautoilijoiden saataville entistä laajemmin, kun se otetaan jakeluun seitsemällä uudella paikkakunnalla Lahdessa, Karkkilassa, Joensuussa, Kuopiossa, Kokkolassa, Kiimingissä ja Oulussa. Neste MY uusiutuvaa dieseliä on ollut saatavilla valikoiduilla liikenneasemilla vuoden 2017 alusta lähtien. Osatoteuttajia ovat Lapin ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus. Tarastentie valmistuu tämän vuoden kesällä. Haluamme kasvaa, ja Tampereen seutu on Suomen toiseksi suurimpana kasvukeskuksena ihanteellinen alue”, Manskinen näkee. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA IRENE SILLANPÄÄ TA RA ST EN KIE RT OT AL OU SA LU E OY Lapin kunnista vähähiilisiä ENONTEKIÖ, Kolari, Ylitornio, Kemi, Tervola ja Ranua sekä Iin Micropolis haluavat vähentää lappilaisten kuntien kasvihuonekaasupäästöjä ja fossiilisen energian käyttöä Vähähiilinen Lappi eli Väppi-hankkeessa. ELY-keskuksen EAKR-hanke on kolmivuotinen ja siinä päävastuu on Metsäkeskuksella. Ympäristövaikutusten arviointia valmistellaan parhaillaan. 6 SC AN ST OC KP HO TO UUSIOUUTISET 1|2019 6. KANGASALLE Tampereen kupeeseen rakentuva Tarasten Kiertotalousalue on saanut merkittävän veturiyrityksen. Yhteistyöja synergiamahdollisuudet ovat siis hyvät. Kunnat tekevät suunnitelmat päästöjen pienentämiseksi ja vauhdittavat myös kuntalaisia hyödyntämään uusiutuvia ratkaisuja. Investointi valtakunnallisesti merkittävään kiertotalouden keskittymään antaa Suomen Erityisjätteelle mahdollisuuden palvella asiakkaita entistä paremmin ja tehokkaammin. ”Meidän kannaltamme toimintojen liikevaihtopotentiaali on varovasti arvioiden 1—3 miljoonaa euroa, todennäköisesti huomattavasti enemmänkin”, Manskinen arvioi. Työssä auttaa valtakunnallinen Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-verkosto sekä kunta-alan energiatehokkuussopimukset
Hyvä ystävämme ja työtoverimme Irene Sillanpää nukkui pois 12.1.2019. Mitä aikaisemmin pääsemme aloittamaan keskustelut potentiaalisten toimijoiden kanssa, sitä paremmin saamme kokonaisuuden synkronisoitua ja pääsemme hyvissä ajoin aloittamaan sijoittumisalueiden esirakentamisen. Voin nähdä silmissäni alueella esimerkiksi sähköja elektroniikkaromun terminaalitoimintaa” Sundholm pohtii. SC AN ST OC KP HO TO Näin monta prosenttia sekajätteestä on biojätettä. Lisää leipäkuutiot salaattiin, ja kaada päälle hieman oliiviöljyä ja valkoviinietikkaa. Kiertotalouden hybridimalli Suomen Erityisjäte Oy on osa LHJ Groupia. Alueesta kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä Oeschiin. Puh. Tämä resepti jäi hänen viimeiseksi kirjoituksekseen Uusiouutiset-lehdessä. Kuutioi neljä kuivahtanutta leipäviipaletta, ja paista ne pannulla valkosipulin ja oliiviöljyn kanssa rapeiksi. Tarasten Kiertotalousalue Oy:n johtajan haku on jo käynnistynyt. ”Suomen Erityisjätteen keskeinen etu on syvällinen tuntemus ympäristöja kiertotalousalan ja siihen liittyvän liiketoiminnan lainalaisuuksista, kuten luvituksen ja viranomaisyhteistyön prosesseista, materiaalivirtojen muutoksista sekä toimintaan kohdistuvista vaatimuksista. Se avaa mahdollisuuksia entistä valtakunnallisempaan toimintaan: ”Pyrimme kasvamaan ja hakemaan menestystä markkinoilla toimivien tytäryhtiöidemme kautta. Seuraavaksi kehittäjät käynnistävät neuvottelut yritysten ja toimijoiden kanssa alueelle sijoittumisesta. Näin merkittävän kiertotalousalueen kehittäjänä täytyy olla tahoja, jotka ovat hyvin sisällä näissä asioissa”, Tarasten Kiertotalousalue Oy:n vt. 03 3143 5000 I weighing@tamtron.fi I www.tamtron.fi u Tarkka ja nopea punnitus u Summaus ja taaraus langattomasti u Laskuta punnitun materiaalin perusteella AUTONOSTURIVAAKA TAMTRON ANV HELPPOA LASTAUSTA – ANV PUNNITSEE KUORMAT Suomen Erityisjäte tulee toimimaan alueella operaattorina, mutta alkuvaiheessa yrityksellä on myös asiantuntijarooli alueen kehittämisessä, johon on tarkoitus rakentaa oma organisaatio. toimitusjohtaja Harri Oesch sanoo. toimitusjohtaja Harri Oesch kutsuu alueesta kiinnostuneita yrityksiä olemaan häneen yhteydessä.. LHJ on perustanut ensimmäiset yhteistyöyritykset julkisen ja yksityisen sektorin välillä jo 2000-luvun alussa markkinoiden tarpeeseen vastatakseen. Metallia oli 2,4 ja lasia 1,1 prosenttia. Haluamme löytää pian ne yritykset, jotka muodostavat kokonaissynergian näkökulmasta toimivan palapelin”, Oesch kutsuu. Kutsun tätä mallia kiertotalouden hybridimalliksi.” Tarasten Kiertotalousalue Oy:n vt. Keitä mukaan. HÄVIKKIHERKKU Italialainen panzanella-salaatti Kuivahtanutta leipää 2 pihvitomaattia Kurkku Oliiveja ja/ tai sipulia (Muita kasviksia ja salaattia) Basilikaa Valkosipulia Oliiviöljyä Valkoviinietikkaa PILKO kaksi pihvitomaattia, kurkku, basilikaa, oliiveja ja salaattia tai muita kasviksia, joita on jäänyt kaappiin. LHJ:n toimitusjohtaja Immo Sundholmin mukaan Tarasten Kiertotalousalueen hankinta osui LHJ Groupin strategiaan erittäin hyvin. ”Haluamme heti alusta alkaen rakentaa alueelle synergisiä liiketoimintoja kiertotalouden ympärille. Sen omistavat Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (LHJ) ja Kuusakoski Oy. Tarasten alue voi tarjota muillekin tytäryhtiöillemme kasvumahdollisuuksia suhteessa elinkeinoelämän palvelujen tarjoamiseen. 33,9 TARASTEN KIERTOTALOUSALUE ON SAANUT MERKITTÄVÄN VETURIYRITYKSEN. Neljän pohjoisen jäteyhtiön Solekko lajitella -kampanjan tutkimuksen mukaan polttoon menevässä jätteessä on yhä paljon kierrätyskelpoista. Myöhemmin tapahtuneet lainsäädännölliset muutokset kuntavastuun kaventamisessa ovat osoittaneet mallin toimivaksi: ”Olemme pystyneet erittäin hyvällä ja tehokkaalla tavalla tuomaan julkisen ja yksityisen toimijan osaamisen yhteen ja luomaan hyviä ja kilpailukykyisiä palveluita tarvitsijoille
Jätä hakemuksesi palkkatoiveineen ja liitä mukaan CV:si osoitteessa uratori.mps.fi 20.2.2019 mennessä. Ymmärrät verkostoitumisen merkityksen ja olet tottunut toimimaan tiiviissä yhteistyössä niin eri alojen asiantuntijoiden, viranomaisten kuin kaupallisten toimijoidenkin kanssa. Kaikkiaan Suomi saa Life-rahoitusjärjestelmästä tukea yli 32 miljoonaa euroa. 050 553 0709, Tarasten Kiertotalousalue Oy:n vt. Sitran, Nordic Innovationin ja Avanto Venturesin yhteishanke haastaa suuryritykset, kasvuyritykset ja julkiset toimijat mukaan luomaan kiertotaloudesta liiketoimintaa. T A R A S T E N K I E R T O T A L O U S A L U E O Y. Lisäksi hanke tukee prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta. 050 557 1023 ja MPS-konsultti Harri Viitanen, puh. Hankkeen tavoitteena on edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Hankkeessa vähennetään myös maaja metsätalouden päästöjä turvemailla. YVA ja valmis asemakaava mahdollistavatkin jatkossa alueelle niin teollisten toimijoiden kuin vaativien ympäristöluvallisten kiertotaloustoimintojenkin sijoittumisen. Sinulla on kiertotalouden, maanrakennuksen ja/tai vaativien projektien johtamisen tulosvastuullisten roolien parissa hankittua kokemusta. Lisätietoja tehtävästä antavat Suomen Erityisjäte Oy:n toimitusjohtaja Jukka Manskinen, puh. Valio lähtee hankkeessa etsimään innovatiivisia välipaloja eri raaka-aineista ja kuitupohjaisia vaihtoehtoja muovipakkauksille. SC AN ST OC KP HO TO VA LIO Tarasten Kiertotalousalue Oy on rakenteilla oleva, valtakunnallisesti merkittävä kiertotalouden keskittymä, jonka sijainti ja liikennöintiyhteydet ovat ensiluokkaiset Pirkanmaan kasvualueella, Kangasalla Tampereen kupeessa. Käytännössä LOOP tarjoaa konkreettisia, kiertotaloutta edistäviä työkaluja, kuten yhteistyökumppaneita, palvelumuotoilua, tekijöitä ja asiantuntijoita. Alueella on parhaillaan suunittelussa Ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA), joka toimii pohjana ympäristölupaa edellyttäville kiertotalouden liiketoiminnoille. Hankkeeseen on sitoutunut suomalaisia yrityksiä, kuten Kesko, Valio, Unilever Finland, Orthex ja Paperinkeräys. https://www.sitra.fi/hankkeet/ kiertotalouskiihdyttamo-loop-ventures/#mista-on-kyse Kunnan kiertotalouspäivät 2019 19.–20.3.2019 | Helsinki Tutustu ohjelmaan: koulutus.almatalent.fi/kunnan-kiertotalouspaivat Suomi on menestynyt hyvin Euroopan unionin ympäristöalaan keskittyvän Life-rahoitusjärjestelmän hankehauissa. CANEMURE -hankkeessa toteutetaan lähes kaksikymmentä konkreettista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen kytkeytyvää osahanketta vuosina 2018–2014. Kesko, Unilever Finland, Paperinkeräys ja Orthex puolestaan rakentavat yhdessä uutta palvelumallia, jossa kuluttajille toimitetaan arjen tarvikkeita suoraan ovelle ja haetaan samalla vanhat muovipakkaukset kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Tarjoamme sinulle ainutkertaisen mahdollisuuden olla luomassa Suomessa ennennäkemätöntä kiertotalouden keskittymää. Hankkeen koko budjetti on 15,3 miljoonaa euroa. Hanke myös luo edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Alueen välittömässä läheisyydessä toimii jo ennestään huomattavia kiertotalouden toimijoita. Tarasten Kiertotalousalue Oy:n omistajina toimivat Suomen Erityisjäte Oy (60 %) ja kiertotalousaluetta viisi vuotta rakentanut ja kehittänyt Harri Oesch (40 %). Suomen ilmastotyöhön miljoonia SUOMI on saanut 9,1 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission Life-ohjelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen tähtäävälle Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeelle. 040 661 2858, LHJ Group Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholm, puh. Lue koko juttu: https://www.uusiouutiset.fi/suomen-ilmastotyohon-miljoonahanke/ LOOP vauhdittaa kiertotaloutta JOULUKUUSSA käynnistyi pohjoismainen LOOP Ventures -hanke, joka luo yrityksille uusia kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Hanke yhdistää yli 20 toimijaa seitsemällä alueella Suomessa. toimitusjohtaja Harri Oesch, puh. Toimintamme siirtyessä seuraavaan vaiheeseen haemme PROJEKTIJOHTAJAA/TOIMITUSJOHTAJAA vastaamaan alueen rakentamisesta, hallinnoinnista ja palveluiden myynnistä. 040 719 9411
Vuodesta 2016 vuoteen 2017 energiakäyttö kasvoi peräti kuusi prosenttiyksikköä nousten 60 prosenttiin. ”Sitten nähdään, osuttiinko oikeaan vai ammuttiinko pahasti ohi.” Lue koko juttu: https://www.uusiouutiset.fi/ kierratysaste-laski-johtuuko-vain-tilastoinnin-tietopuutteista/ MHK-KULJETUS OY • Jätehuollon kokonaispalvelut • Tietoturvapalvelut • Eri jätesäiliömallien pesut ja huoltokorjaukset • Laadukkaat Luowia-jätesäiliöt, myös asennettuna PUHTAASTI PAREMPI www.mhkkuljetus.fi • 0400 697 510 • 0400 891 908 Katso lähin keräyspisteesi osoitteesta kierrätys.info Lue lisää keräyspaperin lajittelusta suomenkeraystuote.fi Katso lähin keräyspisteesi osoitteesta kierrätys.info Lue lisää keräyspaperin lajittelusta suomenkeraystuote.fi Arjen pienillä valinnoilla tehdään suuria ekotekoja. Kaiken lisäksi ympäristöhallinto vaihtoi VAHTI-järjestelmästä YLVA-järjestelmään juuri 2017. Tilastokeskus julkaisi tuoreen, vuotta 2017 koskevan yhdyskuntajätetilaston 9. Kaatopaikalle sijoitettiin vuonna 2017 jo yli 60 000 tonnia vähemmän jätettä kuin vuonna 2016. Suomalainen tietää, että luetut lehdet viedään keräykseen. Ei tuottajavastuutietoja Tilastosta pistää silmään se, että yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on kiristyneistä tavoitteista ja lisääntyneestä neuvonnasta huolimatta heikentynyt edellisvuodesta. Kierrätysasteen laskusta ei siis kannata tehdä liian suoria johtopäätöksiä yhdyskuntajätehuollon toimien epäonnistumisesta: ”Toisin kuin vuoden 2016 tilastossa, meillä ei nyt ollut käytettävissä pakkausten osalta tuottajavastuutietoja, jotka Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa ja raportoi EU:lle vasta keväällä. Tilastokeskuksen Juha Espo kuitenkin varoittaa, että vuoden 2017 tilastoon liittyy aiempaa enemmän epävarmuustekijöitä. SUOMESSA yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin vuonna 2017 jopa 99 prosenttia. Tiedot pohjautuvat siis pääosin ympäristöhallinnon omaan järjestelmään. Suomessa poltetaan energiana nyt jo 1 646 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Eläköön paperi!. 20 286 Kierrätysaste laski – Johtuuko vain tilastoinnin tietopuutteista. Kaatopaikalle yhdyskuntajätettä meni enää yksi prosentti eli alle 26 000 tonnia. Vuonna 2017 kierrätettiin enää 39 prosenttia yhdyskuntajätteistä, kun vielä vuonna 2016 kierrätysaste oli 42 prosenttia. Maamme paperiteollisuus saa uutta raaka-ainetta, paperi uuden elämän ja ympäristöllä on aihetta juhlaan. Järjestelmän muutosvaiheessa tavanomaiset tarkistusja ennakkovarmistusmenetelmät eivät ole olleet Tilastokeskuksen käytettävissä. Energiahyötykäyttö sen sijaan on jatkanut roimaa kasvuaan. Pakkausten osalta meillä on ollut vain kuitupakkausten tuottajavastuuraportointitiedot”, Espo korostaa. Tilastokeskus odotti saavansa pikaisesti myös tuottajavastuutiedot mukaan yhdyskuntajätetilastoon. Suomessa on kerätty paperia jo 1940-luvulta lähtien. tammikuuta
Pilottihankkeita ollaan aloittamassa myös jo olemissa olevilla asuinalueilla yhteistyössä jätehuoltoyhtiöiden, esimerkiksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n, kanssa. Virheissä puhutaan siis merkittävistä rahasummista”, laskeskelee kunnossapitoinsinööri Hannu Partanen Pursialan voimalaitokselta. Näin mahdollistetaan sujuva lajittelu myös pientaloalueilla jopa kahdeksalle jätelajille ilman pitkiä ajomatkoja. Perinteiset mineraaliset lannoitteet tuotetaan rajallisista resursseista paljon fossiilista energiaa vaativin menetelmin. Laitoksen entisissä vaaoissa ei ollut lämmitystä, mikä aiheutti haasteita. EU:n lannoiteasetussopu on lahja myös Itämerelle.. Itämeren kannalta toimivat kierrätysravinteiden markkinat tarkoittaisivat, että tulevaisuudessa arvokkaita ravinteita ei hukattaisi vesistöjä rehevöittämään. Jos sen voi korjata, löydät palvelun läheltäsi! www.korjaa.se MO LO K SC AN ST OC KP HO TO Korttelikeräyksestä on toteutettu pilotteja esimerkiksi Ruotsin Falunissa. Ympäristöystävällinen uusi tapa on hyödyntää vaakojen lämmityksessä CHPja lämpölaitosten omaa kaukolämpöä. Korttelikeräyspiste sijoitetaan yhteen keskeiseen paikkaan palvelemaan useampaa kotitaloutta samanaikaisesti. ”Tämä on merkittävä virstanpylväs Baltic Sea Action Groupin ravinteiden kiertoon liittyvälle työlle, joka alkoi Suomen hallituksen Itämeri-sitoumuksesta tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa ja eteni nyt ravinnekierrätyksen saamiseen EU:n lainsäädäntöön”, toteaa BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt. Asetuksen ulkopuolelle jää lannoitteiden käytön ohjaaminen, jota säädellään tällä hetkellä muun muassa nitraattidirektiivillä ja ympäristötukien kansallisilla säädöksillä. Biomassoista tuotettavilla lannoitteilla on mahdollisuus tukea maatalouden kestävää kehitystä ja omavaraisuutta. Pientaloalueilla elää tällä hetkellä noin miljoona suomalaista. Korttelikeräys on aloitettu myös Oulussa, uudella Hiukkavaaran asuinalueella. Esimerkiksi mikkeliläinen Etelä-Savon Energia lämmittää Pursialan voimalaitoksellaan pihan kahta autovaakaa omalla kaukolämmöllä, joka on tuotettu pääasiassa uusiutuvalla energialla. Autovaaka lämpenee omalla kaukolämmöllä SUOMEN talvi laittaa autovaa’at koetukselle. Selvitys: Uusi keräystapa nostaisi kierrätysastetta EU:N ASETTAMIEN tavoitteiden mukaan Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste tulisi olla 50 prosenttia vuonna 2020 ja 55 prosenttia vuonna 2025. Vaa'alle kertynyt jää sai vaa'an näyttämään väärin. EU:n lannoitelainsäädännöstä sopu EU-KOMISSIO kertoi joulukuussa EU-elinten päässeen yhteisymmärrykseen lannoitelainsäädännön muutoksista. Uudet säädökset tuovat kierrätyslannoitteet samalle viivalle nykyisten epäorgaanisten lannoitetuotteiden kanssa ja mahdollistavat niiden kaupan EU:n sisämarkkinoilla. Autovaa’at Pursialaan toimitti Tamtron Systems Oy, joka on toimittanut ensimmäiset nestelämmitysjärjestelmät Scalex 1001 -autovaakoihinsa jo 2010. Perinteisesti vaa’at on pidetty sulana sähkölämmityksen avulla. Suomen hallitus teki vuonna 2010 Itämerisitoumuksen luvaten tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Gaia Consulting Oy:n tekemän selvityksen mukaan korttelikeräys nostaisi pientaloalueiden kierrätysprosenttia nykytilanteen 25 prosentista 50 prosenttiin. Korttelikeräys on uusi, Molok Oy:n kehittämä jätteiden keräyksen toimintamalli, jonka avulla pyritään helpottamaan jätteiden lajittelua tiheästi asutuilla pientaloalueilla. Koko Suomen yhdyskuntajätteiden kierrätysastetta korttelikeräys pystyisi selvityksen mukaan korottamaan noin 2,3 prosenttiyksikköä. Laitoksen pihalle ajaa tiuhaan tahtiin rekkoja ja kuorma-autoja tuomaan haketta energiantuotantoon. ”Jos on sata punnitusta päivässä ja niissä on jokaisessa yhden prosentin heitto, periaatteessa voimalaitokselta häviää rahaa yhden hakekuorman verran
Ker??mme J?TERASVAT sek. raaka-aineita. Kasvaako Vantaan Energian jätevoimalan polttokapasiteetti 600 000 tonniin vuodessa. Arviointiselostuksessa täytyisi esittää, millä keinoin tämä tilanne estetään. -KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi. Kaupunki on huolissaan tilanteesta, jossa kierrätykseen kelpaamatonta jätettä ei saadakaan polttolaitokselle tarpeeksi, ja päädytään polttamaan kierrätykseen soveltuvaa jätettä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/ Vantaan_Energia_Oyn_jatevoimalan_laajennus_Vantaa Jalostamme k?ytetyt kasvi?ljyt ja elintarvikerasvat teknisten tuotteiden raaka-aineiksi korvaamaan neitseellisi. Useat lausujat pitävät hyvänä Vantaan Energian tavoitetta leikata hiilidioksidipäästöjään vuoden 2010 tasosta kymmenesosaan vuoteen 2030 mennessä ja lopettaa kivihiilen käyttö energiantuotannossa kokonaan 2020-luvulla, mitä jätevoimalahanke tukee. Moni lausujataho muistutti, ettei YVA-ohjelmassa ole mainittu, mistä kasvavat jätevirrat olisivat peräisin ja millainen olisi niiden koostumus, ja ettei ohjelmassa huomioida pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen tiukentuvia jätehuoltomääräyksiä, jotka todennäköisesti lisäävät kierrätyskelpoisten jätteiden erilliskeräystä ja muuttavat näin polttoon ohjautuvan yhdyskuntajätteen koostumusta ja vähentävät sen määrää. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys kun haluat laittaa j?terasvojesi ker?ysasiat kuntoon. Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan juuri. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää tarpeellisena sitä, että alueen länsipuolisen Rudus Oy:n toiminnan ja itäpuolelle suunnitellun Remeo Oy:n kierrätyslaitoksen yhteisvaikutukset Vantaan Energian hankkeen kanssa huomioidaan. Jälkimmäisessä tapauksessa jätevoimalan kokonaiskapasiteetti kasvaisi 600 000 tonniin vuodessa. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta huomauttaa, että tiettyjen erityisalojen kuten terveydenhuollon jätteiden, PVC-jätteiden ja autopalottamoiden seulajätteiden polttoon tarvittaisiin lisäkapasiteettia. Vantaan Energian YVA etenee VANTAAN Energia Oy suunnittelee laajentavansa vuonna 2014 valmistunutta jätevoimalaansa joko lisäämällä olemassa olevien kattiloiden kapasiteettia 76 000 tonnia, tai rakentamalla kokonaan uuden arinakattilan noin 150 000 jätetonnin polttamista varten. Vantaan Energian hanke ei kuitenkaan vastaa tähän tunnistettuun tarpeeseen. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri esittää, että hankevaihtoehtoihin tulee lisätä vaihtoehto, jossa jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehitetään jätehierarkian mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala muistuttaa, että hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi pyrkiä ennakoimaan kiertotalouden tuomia muutoksia jätehuoltoon. EL IN A SA AR IN EN. Vuoden loppuun mennessä hankkeesta on annettu 11 lausuntoa
Tieto auttaa kuntaseutuja löytämään ja kehittämään kierrätystä. ”Alueelliselle tiedolle on tarvetta, sillä Suomelle on suositeltu, että alueellinen tarkastelu voisi olla yksi keino saavuttaa EU:n tiukentuvat kierrätysastetavoitteet. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla. KUNNAT OVAT KIRINEET KIERRÄTYKSESSÄ Uusi tutkimushanke on tuottanut ensimmäistä kertaa alueellista tietoa kotitalous jätteiden kierrätysasteista. Suomen ympäristökeskuksen jäteselvitys antaa siis kuntaseutujen käyttöön alueellista tietoa, jonka avulla nämä voivat arvioida kotitalousjätteisiin kohdistuvien toimiensa vaikuttavuutta ja riittävyyttä, sekä seurata alueiden sisäisiä trendejä. Kierrätysasteyli 51 prosenttia Selvityksessä olivat mukana Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Lisäksi ne voivat ohjata kierrätykseen jätehuoltomääräyksillä”, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta korostaa. EU:n tiukentuneiden kierrätystavoitteiden mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Edelläkävijäkunnissa kotitalousjätteistä on saatu kierrätettyä vuonna 2016 keskimäärin 50 prosenttia ja vuonna 2017 keskimäärin hieman yli 51 prosenttia. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Suomen ympäristökeskus kokosi alueellisia tietoja jätteiden määristä. Kuntaseutuja ei kuitenkaan voi suoraan vertailla keskeKUOPION SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 420 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 62% JOENSUUN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 303 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 49% LAPPEENRANNAN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 320 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 59% PORVOON SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 343 kg/asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 45% JYVÄSKYLÄN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 348 kg/asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 58% RIIHIMÄEN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 330 kg/asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 42% HYVINKÄÄN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 330 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 42% 12 UUSIOUUTISET 1|2019. . Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. ELINA SAARINEN SYKE, KUVAN LÄHDE UUTISIA Kotitalousjätteen määrä oli tarkastelluilla kuntaseuduilla vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia. Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia. Yhdyskuntajätteitä tarkastelevan valtakunnallisen tilaston mukaan Suomen yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli 39 prosenttia vuonna 2017. Kunnat ja maakunnat voivat toimia kiertotalouden kiihdyttämöinä. Näistä seitsemän kuntaseudun Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Porvoon ja Riihimäen jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet. Suomen ympäristökeskus on selvittänyt osana Circwaste-hanketta kolmentoista kuntaseudun kotitalousjätteiden määrää ja kierrätysasteita. Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätemäärää ja kierrätystä on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti. Ne voivat aktivoida alueen toimijoita, kasvattaa oman kuntansa asukkaista kestäviä kuluttajia ja tehdä kestäviä julkisia hankintoja. K untaseudut näyttävät petraavan kotitalousjätteiden kierrätystä. Näillä kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia. Kotitalousjätten määrä ja kierrätys aste vuonna 2017. Tilastokeskus julkisti viimeisimmän valtakunnallisen yhdyskuntajätetilaston tammikuun alussa. Tarkastelussa käytettiin uutta näkökulmaa, kotitalousjätteen määrää
Seuraavaksi Suomen ympäristökeskus analysoi tarkemmin alueellisia eroja ja poimii alueilla löydettyjä hyviä käytäntöjä, joita muutkin voivat ehkä hyödyntää. Tulosten perusteella biojätteen erilliskeräys näyttää olevan avainroolissa hyvän kierrätystuloksen saavuttamisessa: Niillä kuntaseuduilla, joilla biojätettä on saatu erilliskerättyä paljon, myös kierrätysaste on korkea. Kekseliäät materiaalien uudelleenkäyttötavat ja kierrätysmateriaalien tuotteistamisideat kannattaa siis jakaa materiaaliloikka.fi -verkkopalvelussa, jonne kuka tahansa voi avoimesti päivittää kiertotaloustekoja. Pakkausjätetiedoista saatiin nyt hyviä taustatietoja Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:ltä. Biojäte avainroolissa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tiina Karppinen kertoo, että alueellinen jäteseuranta on varsin haastavaa, koska tietoa on vaikea saada ja koostaa. PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖKONFERENSSI Tiistai 9.4.2019 Helsingin Messukeskus Aiheita mm: • EU:n kiertotalouspaketti • Pakkausten kierrätys osana kiertotaloutta –osapuolten työnjako • Ympäristövaikutusten arviointi – milloin oikeasti kannattaa kierrättää. Tutkijat ovat yhdistelleet monia lähdetietoja, täydentäneet niitä kyselyillä ja koostaneet niistä yhteneväisen arvoin. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Suomen ympäristökeskus lanseeraa Kiertopalkinnon nostaakseen esiin jätteen syntyä ehkäiseviä ja kierrätystä edistäviä tekoja. Jatkamme kehitystyötä”, Karppinen sanoo. ”Annamme alustan kaikkien käyttöön ja toivomme, että hyvät käytännöt lähtisivät tätä kautta leviämään mahdollisimman laajalle”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola. KUOPION SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 420 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 62% JOENSUUN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 303 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 49% LAPPEENRANNAN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 320 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 59% PORVOON SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 343 kg/asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 45% Suomen Pakkausyhdistys järjestää kevätkauden aikana seuraavat ympäristöaiheiset tilaisuudet: SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY FINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAKING ASSOCIATION Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen www.pakkaus.com PAKKAUSMUOVIT JA YMPÄRISTÖ Tiistai 12.3.2019 Helsingin Messukeskus Aiheita mm: • Muoveja koskeva eurooppalainen säädösympäristö • Kertamuoveja koskeva regulaatio • Suomen Muovitiekartta ja sen asettamat haasteet pakkausalalle • Kierrätysmuovin hyödyntäminen pakkausteollisuudessa • Kädenjälki – viesti ympäristövaikutuksista positiivisesti • Muovien kemiallinen kierrätys Tilaisuuden pääpuhujana on ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Esimerkiksi kuljetusjärjestelmä vaikutti: ”Tietomäärä oli vankempi alueilla, joissa kunta hoitaa keskitetysti jätteiden kuljetusten järjestämisen”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Hanna Salmenperä. PARHAAN KIERTOTALOUSTEON tehnyt kunta, yritys, organisaatio tai tavallinen kansalainen palkitaan maaliskuun puolivälissä ensimmäistä kertaa jaettavalla Kiertopalkinnolla. Esimerkiksi kotikompostoitujen puutarhajätteiden ottaminen mukaan arvioon voi nostaa yhden henkilön jätemäärää jopa 20 prosenttia”, Karppinen havainnollistaa. Etenkin kunnalliset jätehuoltolaitokset ovat olleet korvaamaton apu pohjatietojen toimittamisessa. Suomen ympäristökeskus on koonnut Circwaste-hankkeen yhteydessä verkkopalveluun jo yli neljäkymmentä kiertotaloustekoa. ”Tämä on alku, josta lähdetään liikkeelle. Myös se vaikuttaa tuloksiin, lasketaanko esimerkiksi kotikompostoitu bioja puutarhajäte mukaan vai ei. ”On yllättävää, miten suuri vaikutus kotikompostoinnilla voi olla tuloksiin. • Kiertotalous – ympäristöasiaa vai politiikkaa. Alueellista raportointia on tarkoitus jatkaa ja kehittää niin, että kunnat saavat seurannasta käyttökelpoisia työkaluja kustannustehokkaiden kierrätyskeinojen käyttöönottoon. KENELLE KIERTO PALKINTO 2019. nään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Palkittavan valinnassa huomioidaan idean innovatiivisuus ja monistettavuus sekä yhteisöllisyyden mahdollisuudet
Yritys tuottaa soluviljeltyjä proteiineja hiilidioksidista, vedestä, hivenaineista ja sähköstä bioreaktorissa. Menyy Marsiin Pitkällä tähtäimellä voidaan siirtyä peltoviljelystä ruoan reaktorija soluviljelyyn, johon raaka-aineet saadaan suoraan ilmakehästä. Jatkossa ruoka voidaan tuottaa kysynnän mukaan ja personoida syöjälle sopivaksi”, summaa VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen. Tavoitteena on kehittää ruoantuotantomenetelmiä miehitetylle avaruuslennolle Marsiin. Ruokaa tuotetaan myös lähellä kuluttajaa, hajautetusti. Jo kaksi kolmasosaa eurooppalaisen syömästä proteiinista tulee eläinpohjaisista lähteistä. Tulevaisuudessa älykone valmistaa sinulle terveellisen, maistuvan ja juuri sinun dieettiisi sopivan välipalan nappia painamalla. Solar Foods valittiin juuri Euroo14 UUSIOUUTISET 1|2019. RUOKAA ILMASTA! Mitä jos peltoja ei tarvittaisi enää ruoan tuotantoon. Ruoan tuotantotapojen on pakko muuttua jo demografisista syistä. Hän kertoi tulevaisuuden ruoantuotannosta marraskuun lopussa VTT:n resurssien riittävyyteen keskittyneessä Growth Lab -seminaarissa yli 150 kuulijalle. Ilmakehän hiilestä luodaan yksisoluproteiineja jo nyt”, Poutanen sanoo. Vuonna 2050 meitä saattaa olla maapallolla jo 9,8 miljardia ihmistä, joista lähes 70 prosenttia tulee asumaan kaupungeissa. Kuluttaja voi tulevaisuudessa kaupassa jopa tilata itselleen paikan päällä valmistetun yksilöllisen tuotteen. Kaupallisen proteiinituotannon on määrä alkaa vuonna 2021. ”On tulossa isoja muutoksia siinä, miten ruoka tuotetaan ja tuodaan meille. Yksi tätä teknologiaa hyödyntävistä yrityksistä on suomalainen Solar Foods. VTT:n tutkijat ideoivat parhaillaan Food My Way -projektissa tulevaisuuden ”minitehtaita”, joiden avulla kuluttaja voi räätälöidä itselleen mieleisen, terveellisen tuotteen. Maailman noin 7,8 miljardista nyky. ”Tuotteemme on hienoa puuteria, jota voi käyttää ruokatuotteiden raaka-aineena”, toimitusjohtaja Pasi Vainikka kuvailee. VTT:n visiossa ruokaa voidaan kasvattaa reaktoreissa suoraan ilmasta. Käytämme nykyisiäkin viljelysmaita epätehokkaasti: 70 prosenttia peltoalasta käytetään rehun tuotantoon. Tarvitsemme siis nykyistä enemmän ruokaa, mutta ongelmana on se, ettei kunnollista viljelysmaata enää ole tarpeeksi. Otamme ruoantuotannosta ihmisruoaksi lähinnä valkoiset jauhot, rasvat ja sokerit. ELINA SAARINEN VTT, KUVA UUTISIA Solar Foods valittiin juuri Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomo-ohjelmaan. asukkaasta 1,6 miljardia on ylipainoisia samaan aikaan, kun yli 800 miljoonaa ihmistä on aliravittuja. Tuotantomenetelmä pohjautuu VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimukseen. VTT uskoo, että teknologinen kehitys tulee mullistamaan ruoan tuotantoketjut. ”On jo olemassa esimerkkejä ruoasta ilman peltoja. VTT lisää ruoanvalmistusreseptiin tieteen ja teknologian. H iukooko
VTT, Fazer ja IBM ovat avanneet IBM:n tiloihin tutkimusja pilottiravintola TestEatin, jossa tutkitaan tulevaisuuden ruokailuun ja ruoantuotantoon liittyviä ratkaisuja oikeassa ravintolaympäristössä tekoälyn avulla. IBM hakee parhaillaan yhteistyökumppaneita Food Trust -alustalle rakentuvaan ekosysteemiin, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Se jäljittää kotimaisen kalan alkuperän ja kertoo avoimesti ja läpinäkyvästi, miten ja missä ruokakala on kalastettu. Siihen liittyvät hyvinvointi, kätevyys, ihmisen elämäntavat ja kokemukset. ”Ruoka on intiimi ja tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Yhteistyön tavoitteena on ruokaan liittyviä ratkaisuja tuottava, avoin crEATe-innovaatioekosysteemi. LOHKOKETJU KERTOO, MISTÄ LOUNASKALA PÄÄTYI LAUTASELLESI. Lohkoketjun idea on, että jokainen ketjun toimija eli niin kutsuttu lohko pystyy tallentamaan omalta osaltaan tietoa, jota muut lohkot hyödyntävät. Lohkoketjun jäljitettävyyden luotettavuus perustuu siihen, että kerran syötettyä tietoa ei voida enää muuttaa. Viime kesänä IBM lanseerasi S-ryhmän kanssa ensimmäisen lohkoketjuun pohjautuvan sovelluksen nimeltä Kuhatutka. Miten ruoka tulevaisuudessa tuotetaankaan, yksi asia on varmaa: teknologian ja tuotantoketjujen kehittämisen lähtökohtana on oltava kuluttaja. Tavoitteena on kehittää ruoantuotantomenetelmiä miehitetylle avaruuslennolle Marsiin. Helsingin Munkkiniemessä saa maistiaisen tulevaisuuden ruokailutavoista ja pääsee myös itse osallistumaan tutkimustyöhön. Tekoäly voi esimerkiksi antaa vinkkejä ihmisen syömän ruoan ravintoarvoista. Lohkoketju on maailmalla käytössä rahoitusalalla, mutta elintarvikeketjussa teknologian käyttö on vielä uutta. Ruoantuotannon on oltava kuluttajakeskeistä”, Poutanen summaa. Ruokakalan reitti selville IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Kaija Sellman-Manninen näkee tekoälyn tuovan uusia mahdollisuuksia yhdistää ruoka ja terveys. Yhdyskuntatekniikka 2019 Näyttely ja seminaareja Rekisteröidy näyttelyvieraaksi ennakkoon: www.yhdyskuntatekniikka.fi. Asiakkaiden liikkeistä ravintolassa kertyy dataa, jota IBM:n tekoäly Watson louhii ja analysoi. TestEat-tutkimusympäristössä voidaan havainnoida kuluttajien valintoja ja suhtautumista aidossa tilanteessa. pan avaruusjärjestön yrityshautomo-ohjelmaan. Lounaalle tekoälyn kanssa. ”Testaamme esimerkiksi, miten ruokalan valaistus, äänimaisema ja esillepano vaikuttavat ruokaan liittyviin valintoihin”, kertoo Fazer Food Servicesin kaupallinen johtaja Hannu Rahnasto. Wicked Rabbit -vegebuffetista voi valita vaikkapa täydellisen kasvislounaan tai piipahtaa kahvilla. ”Uudet proteiinilähteet, ostotilanteessa viimeistellyt välipalat, älykkäät pakkaukset, digitaaliset suosittelijat ja ruokailuympäristön muokkaus ovat esimerkkejä tutkimuskohteista, joiden kehittämisessä ravintolaa tullaan hyödyntämään", VTT:n Kaisa Poutanen sanoo
Asumme ja työskentelemme Helsingin keskustassa. Ruokavaliomme on kasvisja kalapainotteinen. Perinteitä vaalimme Kaivosten kesämökillä Porvoon Gäggdragissa. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Mielestäni tämä Kaivos-laki ei kaipaa kokonaisuudistusta. Olemme tuotteestamme erittäin ylpeitä. ”Tuotteistettuja ja CE-merkittyjä kierrätysbetoneja ei ole kovin monia Suomessa. Olemme urbaaneja, mutta samalla perinteitä kunnioittavia Kaivoksia. Vihreiden innovaatioiden lähde olen ainakin työnantajani CLIC Innovationin kautta. Kaivos-lain kulmakivi on eläminen sopusoinnussa ympäristön kanssa. Koko ala on tehnyt töitä sen eteen, että kierrätysbetoni saadaan vakiintuneeseen käyttöön infrastruktuurirakentamisessa”, kiittää Purkupihan markkinointija kehittämispäällikkö Kati Tuominen. Yhtiö on tuotteistanut betonija tiilijätteestä valmistetun uusiokiviaineksen Demorock-tuotteiksi, jotka soveltuvat lukuisiin maanrakennuskohteisiin pengertäytteestä kantavaan kerrokseen asti korvaamaan neitseellistä kiviainesta. CLIC on yritysten ja tutkimuslaitosten omistama innovaatioklusteri, jossa kehitämme yhdessä kiertoja biotalouden ja energia-alan ratkaisuja globaaleihin tarpeisiin. Purkupiha avaa uuden kierrätysaseman Vantaalle Purkupiha Oy avaa maaliskuussa Vantaalle uuden kierrätysaseman. Uudella kierrätysasemalla on logistisesti erinomainen sijainti. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN CLIC INNOVATION, KUVA PIRJO KAIVOS Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Purkupihalla on jo Lahdessa kierrätysasema rakennus-, energiaja puujätteen käsittelyä varten. Kesämökki lisää Kaivosten ympäristövaikutuksia ja vaatii myös auton käyttöä. Yritykset ja yksityishenkilöt voivat ostaa ja myydä Purkutorilla uusiokäyttökelpoista tavaraa. Millä tolalla ovat Kaivosten ympäristöasiat. ”Pääkaupunkiseudulla syntyy betonijätettä eniten Suomessa. ”Usein kokonaisina purettavat elementit, vaikkapa kierreportaat, kattopalkit tai jopa kokonaiset hallit, voidaan ottaa sellaisenaan uuteen käyttöön jossain muualla” , Tuominen sanoo. Asema on vastaanottoja käsittelypaikka ennen kaikkea rakennusjätteille, betonille ja puulle. Nämä virrat on jo painonsa ja kuljetuslogistiikkansa takia tärkeää käsitellä lähellä”, Rinne tähdentää. Osaamiskokonaisuus tarjoaa asiakkaalle paljon synergiaetua, kun palvelut saa samasta paikasta. Jätteitä lajittelemme, mutta siinä voisimme vielä parantaa. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Oletko kulta-Kaivos, vai kenties vihreiden innovaatioiden lähde. Pyrimme minimoimaan Kaivosten ympäristövaikutukset, mutta parannettavaa toki riittää.Kuljemme pääasiassa jalan tai julkisilla. Minua on kyllä joskus kutsuttu kulta-Kaivokseksi. Purkupiha on yksi Suomen suurimmista purkualan yrityksistä ja yksi johtavista rakennusten purkajista. Mikä on Kaivos-lain kulmakivi. Nyt Purkupiha-konserniin kuuluvat teollisuuslaitosten ja rakennusten purkutöihin erikoistunut Purkupiha Oy sekä haitta-ainetöihin ja vaativiin saneerauspurkutöihin keskittynyt Dammega Oy. Betonit kiertoon Betonin kierrätyksen ja uusiokäytön edistämiseksi Purkupiha on investoinut uuden murskaimen, joka jauhaa raekooltaan 0/45 mm:stä ja 0/90 mm:stä CE-merkittyä Demorockia. Kasvua haetaan edelleen erityisesti ydinliiketoimintoja tukevista liiketoiminnoista. Kaivosten ympäristö muodostuu perheestä, ystävistä, työyhteisöstä, ympäröivästä yhteiskunnasta ja monimuotoisesta luonnosta. Ovatko teidän perheen Kaivokset urbaaneja vai perinteisiä. ”Vantaan kierrätysaseman pääasiallisena roolina on tukea ydinliiketoimintaamme: pääkaupunkiseudun massiivija haitta-ainepurkamista. Kierrätysasemalla on mahdollisuus vastaanottaa myös muiden toimijoiden rakennusjätettä”, kertoo Purkupiha Oy:n kierrätysyksikön johtaja ja Vantaan-toimintojen vastaava Kimmo Rinne. MAINOS www.purkupiha.fi www. purkutori.fi https://www.purkupiha.fi/ demorock-betonimurske/. Purkupiha edistää kierrätystä ja uusiokäyttöä myös perustamallaan ilmaisella Internet-kauppapaikalla www.purkutori.fi
KOULUTUKSENI: FM ja FL bioja ympäristötieteistä Jyväskylän yliopistosta. 17 UUSIOUUTISET 1|2019. ”Pääasiassa olemme tutkineet Äänekosken biotuotetehtaan alueelta syntyviä sivuvirtoja, esimerkiksi sellunkeiton sivujakeita ja jätevesilietteen mädätettä. Kasvipohjaisena osana tutkimme ruokohelpeä.” Kukkonen on suunnitellut kasvualustoihin liittyvät kokeet ja ohjaa niitä. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVA J yväskyläläisen Sanna Kukkosen työ käy esimerkiksi tutkijan työstä, joka ei ole teoreettista kirja-arkistojen kaivelua. Noin 400 000 euron hankkeessa on mukana teollisuutta ja kiertotalousyrityksiä, joiden sivuvirtojen, lannoitevalmisteiden tai mädätysjäännöksen soveltuvuutta kasvualustoiksi tutkijat nyt selvittävät. Lähden sinne haalarit päällä.” KÄDET MULLASSA KUKA: Sanna Kukkonen, Luonnonvarakeskuksen tutkija. MISTÄ: Jyväskylästä. Ensimmäiset koesarjat käynnistyivät Saarijärven Biotalousinstituutissa viime kesänä. Myös itse kasvualustasta on tarkoitus tehdä kierrätettävä ja korvata muoviruukut niin, että kasvualusta kelpaisi käytön jälkeen puutarhaan maanparannusaineeksi. Tavoitteena on kehittää teollisuuden sivuvirroille nykyistä arvokkaampia käyttökohteita sekä korvata kierrätyspohjaisilla materiaaleilla turvetta. Kukkonen on tehnyt tutkijan töitä jo yli 20 vuotta. Siihen liittyy paljon koereissuja Helsingin Viikkiin, Suonenjoelle ja Joensuuhun. SEURAAVAKSI: Luken tutkimusasemalla Piikkiössä teemme kasvihuonekokeita ja testaamme kasvualustojen toimivuutta viljely-ympäristössä. Ihmiselle on tärkeää olla konkreettisesti yhteydessä luontoon ja maahan. Hän on kehittänyt esimerkiksi mansikanja puutarhanviljelyä sekä peltomaan laatumittausmenetelmiä. Aluksi kasvualustat on tarkoitus suunnata kotitarveviljelyyn, vähitellen ammattiviljelyynkin. Luonnonvarakeskuksessa eli Lukessa tutkijana työskentelevä Kukkonen on kaivellut uransa varrella paljon konkreettisempiakin asioita: ”Pitkään olen istunut pelloilla ja kaivellut lieroja!”, hän nauraa. Kasvualustat ovat Euroopassa noin 2,5 miljardin euron bisnes. SUOSITTELEN: Puutarhaharrastusta. Hän tekee samalla myös puutarhakasvilajikkeiden talvenkestävyystutkimusta. ”Tutkimusasemalla työ on käytännön työtä. AIEMMIN: Tulin koulusta suoraan tutkijaksi MTT:lle vuonna 1996. ”Valmistamme seokset, ruukutamme ne ja seuraamme ominaisuuksia: Miten ravinnetalous käyttäytyy, miten lannoite vapautuu, miten rakenne säilyy ja millaiset vedenpidätysominaisuudet alustalla on?” Jyväskylän toimistolla hän tekee suunnittelua, tulosten käsittelyä ja osallistuu kokouksiin. Nyt on menossa kolmas koesarja. Yli vuosi sitten hän aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämässä, kierrätyspohjaisia kasvualusta ratkaisuja kehittävässä tutkimusprojektissa
Lopputuloksena on ravinteiden talteenoton ja kierrättämisen tehostumisen lisäksi ravinnevalumien pieneneminen, mikä johtaa vesistöjen tilan paranemiseen. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Jätevesilähteistä hankkeeseen on valikoitunut yhdyskunnan jätevesi, jätteidenkäsittelyalueen suotovesi, biokaasulaitoksen rejektivesi sekä erilliskerätty ihmisen virtsa. Leväbiomassan hyödyntäminen ravinteiden talteenotossa olisi KOLUMNI JUSSI HUOTARI JONNA PIIPARINEN JA LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA, KUVAT Kirjoittaja toimii tutkijana Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla. JÄTEVESIEN RAVINTEET KIERTOON LEVIEN AVULLA Jätevesien sisältämien typen ja fosforin talteenotto mikrolevien avulla voisi tehostaa kierrätystä ja parantaa vesistöjen tilaa. Leväkasvatusta laboratoriossa biokaasulaitoksen rejektivedessä. 50 vuodessa. Vaikka typen kohdalla rajallisuus ei ole ongelma, vaatii typpiyhdisteiden tuotanto paljon energiaa. Tavoitteena on vesistökuormituksen vähentäminen ja levien sitomien ravinteiden hyötykäyttö. Huotari on toiminut vierailevana tutkijana myös Sisä-Mongolian maatalousyliopistossa. rasvahapot, pigmentit), tai biomassaa voidaan käyttää rehuna. 18 UUSIOUUTISET 1|2019. Nykyisessä jätevedenpuhdistuksessa suuri osa ravinteista jää kierrättämättä. Jussi Huotari toimii tutkijana Leväsieppari-hankkeessa, jossa tutkitaan jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. . Hankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Vanajavesikeskus. Vaihtoehtoisesti leväbiomassa voidaan jalostaa energiaksi, siitä voidaan ottaa talteen arvokkaita komponentteja (esim. helpointa sisällyttää käsittelyprosessiin lähellä päästölähdettä ennen jätevesien viemäriverkostoon laskemista, sekä pienillä jätevedenpuhdistamoilla, joita on valtaosa Suomen noin 500 puhdistamosta. vanajavesi.fi/levasieppari-hanke-ravinteet-talteen-ja-kiertoon-luonnonmukaisesti/ LEVÄBIOMASSAA VOISI HYÖDYNTÄÄ ETENKIN PIENILLÄ JÄTEVEDEN PUHDISTAMOILLA. https://www. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sisältävät valtavan määrän ravinteita, jotka nykyisessä energiaja kemikaali-intensiivisissä jätevedenpuhdistusprosesseissa poistetaan kaasuna ilmaan (typpi) tai saostetaan kasvien kannalta huonosti hyödynnettävissä olevaan muotoon (fosfori). Kehitetyn puhdistustekniikan avulla olemme pelastaneet sisävetemme, mutta samalla poistaneet käyttämämme ravinteet peltojemme ravinnekierrosta ja ruoantuotannosta. Käyttämällä mikroleviä osana jätevedenpuhdistusta jätevesien sisältämistä ravinteista on mahdollista palauttaa merkittävä osa biomassan muodossa hyötykäyttöön lannoitteena. Ravinteiden talteenotto levien avulla on menetelmänä suhteellisen yksinkertainen ja vakaa, kun kasvuolosuhteista huolehditaan. On esitetty laskelmia, joiden mukaan helposti hyödynnettävä louhittava fosfori loppuu maailmasta n. Maailman energiankäytöstä 2 % kuluukin pelkästään typentuotantoon. Siksi se on toteutettavissa monissa erilaisissa jätevesikohteissa. P itkän aikavälin kehityksen näkökulmasta fosfori muodostaa kriittisen resurssin. Ympäristöministeriön rahoittamassa Leväsieppari-hankkeessa selvitetään mikrolevien käyttöä erityyppisten jätevesien ravinteiden sidonnassa sekä leväbiomassan käyttöä lannoitteena
Nyt vain noin 30 prosenttia kerätystä muovista kierrätetään Euroopassa. Myös kustannukset karkaavat korkeiksi. Muovinkeräys käy kalliiksi pikkukunnille 19 UUSIOUUTISET 1|2019. Jopa 18 prosenttia sekajäteroskapussin painosta voi olla muovipakkauksia. Koostumustutkimukset ovat todenneet, että sekajätteen painosta jopa 15—18 prosenttia on muovipakkausjätettä. Keski-Suomessa syntyy vuodessa yhteensä 39 341 tonnia sekajätettä, josta 6 352 tonnia on muovipakkausjätettä. Ilmastohyötyjä saadaan etenkin suurissa kunnissa kuten Jyväskylässä, Äänekoskella, Saarijärvellä ja Muuramessa, jos muovipakkausten erilliskeräys laajennettaisiin kiinteistökohtaiseksi ja jopa vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin. Hyötyykö ilmasto, jos muovipakkausjätteet kerättäisiin asukkailta nykyistä laajemmin. Muovipakkausjätteen kiinteistökeräystä on kokeiltu vasta pieninä pilotteina. Keski-Suomessa muovipakkausjätteitä kerätään tällä hetkellä lähinnä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ja kuntien jäteyhtiöiden ekopisteillä. . Kotitalouksien sekajätteen joukossa on paljon muovipakkausjätettä. Pienissä kunnissa sen sijaan muovipakkausten erilliskeräys kannattaa nykytiedon valossa toteuttaa ekopistekeräyksenä, sillä kiinteistökohtaisessa keräyksessä kuljetusten aiheuttamat ympäristöhaitat syövät kierrätyksestä saavutettavat hyödyt. Jyväskyläläiset kotitaloudet ilmoittautuivat innokkaasti mukaan vapaaehtoiseen muovipakkausten keräyskokeiluun. Kevyt muovi valtaa sekajäteroskiksesta painoaan suuremman tilan. Euroopan unionin kiertotalousdirektiivit edellyttävät, että seitsemän vuoden päästä muovijätteistä kierrätettäisiin 50 prosenttia ja vuonna 2030 jo 55 prosenttia. ELINA SAARINEN LCA CONSULTING, KUVIOT, ANNE KALLIOLA/ MUSTANKORKEA OY, KUVAT K eski-Suomen liiton tilaama ja LCA Consulting Oy:n toteuttama elinkaaritutkimus osoittaa, että lisäämällä kotitalouksien muovipakkausjätteen erilliskeräystä ja kierrätystä voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä. Entä mitkä olisivat täydennetyn erilliskeräyksen kustannukset kerättyä muovijätetonnia, asukasta ja päästösäästötonnia kohti
Jyväskylässä, Äänekoskella ja Saarijärvellä ilmaston lämpenemisen ehkäisyn kannalta selvästi paras vaihtoehto on kerätä muovipakkausjätteitä vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä sekä ekopisteiltä täydentävänä keräyksenä. Pienemmässä kunnassa kuten Karstulassa täydentävä ekopistekeräys lisäisi kustannuksia noin neljä tuhatta euroa vuodessa. Kerättävä pakkausmuovi paalataan Mustankorkean jätekeskuksella ja toimitetaan Riihimäelle Fortumin muovijalostamoon jatkojalostukseen. . Mustankorkea kerää puolivuotisessa pilotissa kokemuksia asukkaiden lajitteluinnosta ja selvittää edellytyksiä kiinteistökohtaiselle pakkausmuovin keräilylle. Laadun voi kuitenkin olettaa paranevan ajan kuluessa. Sen sijaan erilliskeräyksen laajentaminen kiinteistöihin ei näyttäisi ympäristön kannalta kannattavan. Päästöjä vähentää se, että muovipakkauksia ei poltettaisi enää sekajätteen joukossa, sekä se, että jalostettu uusiomuovi korvaisi kierrätyksessä neitseellisiä muoveja. Kiinteistökeräyksen järjestäminen kunnan kahdeksalle yli 20 huoneiston kiinteistölle maksaisi 8 500 euroa lisää ja kiinteistökeräyksen laajentaminen kaikkiin vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin yli 20 UUSIOUUTISET 1|2019. Jyväskylässä ekopistekeräyksen täydentäminen seitsemällä keräyspisteellä kasvattaisi kustannuksia nykyisestä noin 30 000 euroa. Esimerkiksi Karstulassa, jossa selvityksen tekohetkellä ei erilliskerätty lainkaan muovipakkausjätettä eikä kunnassa ollut vielä muovinkeräysastiaa ekopisteellä, muovipakkausten täydentävä ekopistekeräys tuottaisi kahdeksan prosentin kasvihuonekaasupäästösäästöt. Tällöin tonnihinta olisi vähän yli 500 euroa. LCA Consulting laski, paljonko muovipakkausten täydentävä erilliskeräys maksaisi per asukas Keski-Suomen kunnissa. Jyväskylässä tiheimmällä kiinteistökeräyksellä olisi saatavissa jopa yli 21 prosentin päästövähenemä nykytilaan verrattuna, eli vältettäisiin lähes 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöjen syntyminen. Karstulassa muovijätettä ei kannattaisi erilliskerätä suoraan kiinteistöiltä, koska keräyksen päästöt kasvaisivat niin suureksi, että kierrätyksen kokonaispäästöt voisivat jopa hieman kasvaa pelkkään ekopistekeräykseen verrattuna. Vapaaehtoisessa keräyksessä saadaan todennäköisesti laadukkaampaa materiaalia kuin pakollisessa keräyksessä. Ilmoittautuneiden taloyhtiöiden määrä oli kuitenkin positiivinen yllätys. Puoli miljoonaa euroa nykyistä enemmän maksaisi muovipak kausten kerääminen kaikista Jyväskylän vähintään viiden huoneiston kiinteistöistä. Sadan tonnin päästösäästöt Täydentävän ekopistekeräyksen avulla lisääntynyt muovin kierrätys pienentäisi kasvihuonekaasupäästöjä nykytilasta Mustankorkean kohdekunnissa yhteensä noin 133 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa ja Sammakkokankaan kunnissa noin 95 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Kustannukset on jaettu kaikkien kunnan asukkaiden kesken ja kuvattu euroina yhtä asukasta kohden vuodessa. roa. Muovipakkausten erilliskeräyksen täydentämistä selvittänyt tutkimus ennakoi, että Keski-Suomen alueella on odotettavissa, että ainakin alussa muovinkeräysastiaan päätyy paljon muutakin kuin kierrätykseen kelpaavaa muovimateriaalia. Tutkimuksen laskelmat on tehty tiettyjen taustaoletusten perusteella (esimerkiksi käytetyistä polttoaineista ja keräyksessä käytettävästä kalustosta), koska kaikkia mahdollisia skenaarioita olisi vaikeaa ja työlästä huomioida. ”Osasimme toki odottaa, että muovinkeräys kiinnostaa. Saimme mukaan kattavan pilottijoukon”, iloitsee Mustankorkean kuljetusvastaava Terttu Nyberg. Taloyhtiöt ovat vaihtaneet yhden kolmesta sekajäteastiastaan muovinkeräysastioihin tai hankkineet uuden astian muovipakkausten erilliskeräämistä varten. Jos muovipakkauksia erilliskerätään vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä, keräyskulut lisääntyisivät 300 000 euTALOYHTIÖT INNOSTUIVAT KERÄYSKOKEILUSTA LÄHES KAKSISATAA jyväskyläläistä taloyhtiötä innostui lähtemään mukaan Mustankorkea Oy:n marraskuussa käynnistämään, vapaaehtoiseen muovinkeräyskokeiluun. Kaksi kuljetusyritystä tyhjentää muovijäteastiat kerran viikossa. Muovipakkausten keräämisen hyötyjä ja kustannuksia selvitettiin nyt kehitystyön jatkoa varten. Tiheämpi keräys ei aina hyödytä ympäristöä Pienissä kunnissa, kuten Hankasalmella, Karstulassa, Uuraisilla, Kinnulassa, Kivijärvellä ja Kannonkoskella, täydentävällä ekopistekeräyksellä voidaan saavuttaa ilmaston näkökulmasta hyötyjä, vaikkakin hyödyt ovat Jyväskylään verrattuna pienemmät. HSY:n alueella toteutetussa vapaaehtoisessa muovikeräyksessä ja siitä tehdyssä koostumustutkimuksessa huomattiin, että muovijätteeseen kuulumattoman materiaalin osuus pieneni kolmestakymmenestä prosentista vähän yli kymmeneen prosenttiin kahdessa vuodessa, kun asukkaat oppivat lajittelemaan. Joissain tapauksessa kiinteistökeräys jopa kasvattaisi muovipakkausten keräyksen ja kierrätyksen aiheuttamaa ilmaston lämpenemisvaikutusta. Kulut tuhansia euroja tonnilta Mitä enemmän halutaan pienentää kasvihuonekaasupäästöjä lisäämällä keräyspisteitä ja sitä kautta lisätä kierrätykseen ohjautuvan muovijätteen määrää, sitä enemmän kustannukset nousevat. HSY:n lajittelukokeessa suurin osa muovista kelpasi kierrätykseen
• LCA Consulting Oy tutki, minkälaisia ilmastovaikutuksia ja kustannuksia syntyisi Keski-Suomen alueen kunnissa, jos kotitalouksissa syntyvien muovipakkausjätteiden erilliskeräystä lisättäisiin nykyisestä. • Selvityksessä käytettiin elinkaarimallinnusta sekä jätteen erilliskeräyksen optimointityökalua. • Selvitysraportti on luettavissa: https://www.keskisuomi.fi/filebank/25710-Muovipakkausten_erilliskerayksen_taydentaminen_Keski-Suomen_alueella.pdf VAIKKA MUOVIA KERÄTTÄISIIN KIINTEISTÖILTÄ TIUHAAN, JÄISIVÄT ILMASTOHYÖDYT PIKKUKUNNISSA VÄHÄISIKSI. Pienissä kunnissa ja haja-asutusalueella muovipakkausjätteiden tiheä kiinteistökohtainen erilliskeräys ei ole ympäristövaikutuksiltaan eikä kustannuksiltaan järkevää.” Tulosten perusteella kaikkia kuntia koskeva yhteinen velvoiteraja muovipakkausten kiinteistökeräykselle ei ole järkevä vaihtoehto, vaan kiinteistökeräysvelvoite tulisi määritellä esimerkiksi kuntakohtaisesti. Mikä selvitys. • Osana selvitystä rakennettiin Keski-Suomen kymmenelle kohdekunnalle GaBi-mallinnosohjelmalla elinkaarimallit, joilla tarkasteltiin muovipakkausten keräyksessä tapahtuvien muutosten vaikutuksia koko muovin käsittelyketjusta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Tällöin kiinteistökeräys kattaisi koko Keski-Suomen alueella 1 165 kiinteistöä. Jos muovipakkausten erilliskeräys ulotettaisiin koskemaan yli 20 huoneiston kiinteistöjä, talteen saataisiin Keski-Suomessa yhteensä 695 tonnia muovipakkauksia, mikä olisi kolminkertaisesti nykymäärään verrattuna. Selvitys olettaa, että kukin asukas saisi lajiteltua erilliskeräykseen noin viidesosan vuoden ai21 UUSIOUUTISET 1|2019. Suurin kiinteistökeräyksen kustannus kerättyä tonnia kohden aiheutuisi Kivijärven, Kinnulan ja Kannonkosken kiinteistökeräyksestä. Kivijärvellä, Kinnulassa ja Kannonkoskella yhden muovijätetonnin erilliskerääminen maksaisi 3500 euroa, kun muovia kerättäisiin kaikilta vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä. LCA Consulting Oy:n toimitusjohtaja Antti Niskanen tiivistää selvityksen tulokset näin: ”Muovipakkausjätettä kannattaa kerätä tiheimmin kiinteistökeräyksellä siellä, missä asuu eniten ihmisiä. ja asuminen on tiivistä. Kuntakohtaiset velvoitteet Muovipakkausten kierrätysasteiden nostamiseksi keräystä on siis ilmaston lämpenemisen ehkäisyn sekä kustannusten näkökulmasta järkevintä kohdistaa suuriin ja keskisuuriin kuntiin, joissa asukkaita on paljon kana syntyvistä muovipakkauksistaan eli kuusi kiloa. Pienimissä kunnissa kuten Kinnulassa, Kivijärvellä ja Kannonkoskella kierrätysaste olisi noin 6,5 prosenttia. Täydentävä ekopistekeräys maksaisi Jyväskylässä 0,2 euroa per asukas ja Muuramessa, Äänekoskella ja Saarijärvellä 0,3 euroa per asukas. Karstulassa yhden muovijätetonnin keräämisen kulut olisivat kaikkein tiheimmässä kiinteistökeräyksessä yli kaksinkertaiset siihen verrattuna, paljonko yhden muovijätetonnin kerääminen maksaisi esimerkiksi Jyväskylässä. Vaikka muovia kerättäisiin kiinteistöiltä tiuhaan, jäisivät ilmastohyödyt pikkukunnissa vähäisiksi. Keski-Suomen alueella keräystä tulisi ensisijaisesti kohdistaa Jyväskylään, jossa asuu noin puolet koko maakunnan asukkaista. Selvitys tarkasteli vaihtoehtoina myös sitä, että laajennettua ekopistekeräystä täydennettäisiin lisäksi sillä, että muovipakkausjätettä alettaisiin kerätä suoraan kiinteistöiltä nykyistä laajemmin. Jos keräys ulotettaisiin kaikille vähintään viiden huoneiston kiinteistöille, Jyväskylässä hintalappu olisi vielä maltillinen 2,6 euroa asukasta kohden. Näin olisi potentiaalia saada erilliskerättyä yhteensä 396 tonnia, eli kierrätykseen ohjautuisi lähes tuplasti niin paljon muovijätettä kuin nykyisin. Pikkukunnissa tonnimääräinen kustannus olisi jopa seitsenkertainen Jyväskylän kustannustasoon nähden. Pienissä kunnissa velvoiterajaan kuuluvia kiinteistöjä on vähän ja siirtymämatkat ovat pitkiä, jolloin yhden muovipakkaustonnin keräämiseen menee aikaa. Karstulassa se maksaisi 0,9 euroa asukasta kohden, kun taas Kivijärvi-Kinnula-Kannonkoski-alueella 2,8 euroa per asukas. Selvitys arvioi, kuinka paljon muovijätettä saataisiin talteen erilliskeräyksellä, jos ekopistekeräystä täydennettäisiin Suomen Pakkauskierrätys Ringin ja jätehuoltoyhtiöiden ekopisteitä lisäämällä. Tiheimmissäkin erilliskeräysvaihtoehdoissa saataisiin esimerkiksi Jyväskylässä kierrätettyä vain vähän yli 16 prosenttia syntyvästä muovipakkausjätteestä. Sen sijaan Karstulassa järjestelmä maksaisi 5,3 euroa per asukas ja Kivijärvi-Kinnula-Kannonkoski-alueen kunnissa peräti 8,9 euroa per asukas. Jos kiinteistökeräys ulotettaisiin 3 571 kiinteistöön, eli kaikkiin viiden tai sitä suurempien huoneistojen kiinteistöihin, erilliskerättyä saataisiin yhteensä 907 tonnia muovipakkauksia, eli nelinkertaistaistettaisiin nykyiset kierrätykseen ohjautuvat muovipakkausjätemäärät. • Tutkimus on osa EU:n Life IP -ohjelmasta rahoitettua Circwaste – kohti kiertotaloutta -hanketta • Selvityksen tilasi Keski-Suomen liitto. Näin laskien tulisi yhden vältetyn hiilidioksidipäästötonnin hinnaksi esimerkiksi Karstulassa yli 2000 euroa. Tällöin olisi syytä harkita innovatiivisia keräysratkaisuja kuten monilokerokeräystä, jotta logistiikasta aiheutuvat päästöt eivät kasvaisi liian suuriksi. Mukana oli Keski-Suomen kaksi suurinta jäteyhtiötä eli Mustankorkea Oy ja Sammakkokangas Oy, Suomen Uusiomuovi Oy sekä useita Keski-Suomen alueen organisaatioita ja jätehuoltoviranomaisia. Jos ekopistekeräyksen lisäksi muovipakkauksia kerättäisiin vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä, kulut olisivat jyväskyläläisille euron per asukas, kun taas Karstulassa 2,6 euroa asukasta kohden ja Kivijärvi-Kinnula-Kannonkoski-alueella jo yli seitsemän euroa per asukas. • Tutkimus vertaili nykytilaa kolmeen skenaarioon: 1) täydentävä ekopistekeräys 2) muovipakkausjätteen kiinteistökohtainen erilliskeräys vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä 3) kiinteistökohtainen erilliskeräys vähintään viiden huoneiston kiinteistöltä. Muutamia euroja per asukas Pienemmissä kunnissa täydentävä ekopistekeräys voidaan toteuttaa kiinteistökeräykseen verrattuna suhteellisen kustannustehokkaasti. Keräyksen ilmastovaikutuksia voitaisiin pienentää vaihtamalla keräysautojen polttoaine dieselistä esimerkiksi biokaasuun. Mikäli pienissä kunnissa aloitettaisiin muovipakkauksien erilliskeräys myös kiinteistöiltä, olisi ympäristökuorman minimoimiseksi järkevää kerätä ekopisteet ja kiinteistökeräyspisteet samalla keräysreittiajolla. Keräysmäärä moninkertaistuisi Tällä hetkellä ekopisteillä saadaan kerättyä muovipakkausjätettä koko Keski-Suomen alueella yhteensä 231 tonnia. 12 000 euroa lisää. • Selvityksessä arvioitiin kierrätykseen ohjautuvia muovipakkausten määriä ja laatua, muovipakkausten keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutuksia sekä kustannuksia nykytilalla ja kolmella vaihtoehtoisella täydentävän erilliskeräyksen vaihtoehdolla kymmenessä Keski-Suomen alueen esimerkkikunnassa
Osanottajissa oli toimittajia, taitei lijoita, vaikuttajia, järjestöaktiiveja ja kolmesta maasta kotoisin olevia tavallisia ihmisiä, jotka pääsivät matkalle mukaan voitettuaan kisan sosiaalisessa mediassa. ”Ryhmämme keräämä roskamäärä oli neula heinäsuovassa. Hondurasin Roatan voisi olla paratiisi saari, mutta lähemmässä tarkastelussa paljastuu karu totuus: ”Koko rannan hiekka on mikro muovihippuja. Tuntui pahalta todeta, että me ihmiset olemme itse tuhonneet näin kauniin ja kirjavan ekosystee min”, Kilpeläinen kertoo. Maisemaa koris tavat koralliriutat ja mangrovemet sät. Globaalit kuluttajabrändiyhtiöt ovat ryhtyneet vapaaehtoisiin toimiin vähentääkseen muoviroskaa ympäristössä. Aamuvarhaisella ryhmä va rustautui pitkävartisin kumisaappain ja siivousvälinein ja jalkautui eri puo lille saarta. Loppumaton siivousurakka Ryhmän jäsenet tekivät parhaansa siivotakseen saaren rantoja ja metsiä yhdessä paikallisten koululaisten kanssa. Yksi heistä oli Senja Kilpeläinen. ”Turistin on helppo sulkea silmät ongelmalta. Heti resortin ulkopuolel la maisema on roskia täynnä.” Kilpeläinen kuvailee, että saarella ei ole juuri minkäänlaista kierrätys 22 UUSIOUUTISET 1|2019. Ratkeaako muoviroskaongelma. Mutta riittävätkö toimet. ELINA SAARINEN U pea hiekkaranta päättyy smaragdin hohtoiseen mereen. Iltaisin ryhmä kokoontui keskustelemaan näkemästään, kat somaan lohduttomia dokumentteja maailman muovijäteongelmasta ja kuuntelemaan alan ammattilaisten näkemyksiä siitä, miten tilannetta voisi parantaa. Kun sai säkin täyteen, aalto pyyhkäisi me reltä lisää. Kahlasimme vyötäröä myöten roskalillussa. Kun nousee vedestä, joutuu pyyhkimään ihon roskista”, kuvailee helsinkiläinen Senja Kilpeläinen, joka koki omin silmin lokakuus sa sen, mitä ihmisten huolimaton muovien käyttö on tehnyt haavoittu vimmille ekosysteemeille. Paratiisisaaren turistirannat oli poijutettu niin, että pahimmat roska lautat eivät pääsisi pilaamaan länsi maisten turistien lomatunnelmaa. Merellä kelluu jäte muovilauttoja, jotka ympäröivät saaren. Uudet yhteistyöfoorumit kutsuvat ongelman ratkaisemiseen mukaan koko muovien arvoketjun. Vesistöistä huolta kantava Kilpeläinen osallistui SodaStreamin järjestämään kolmi päiväiseen ympäristötempaukseen, ja matkusti Hondurasiin 150päisen kansainvälisen seurueen mukana
Asiat eivät ole yksiselitteisiä.” FO X 23 UUSIOUUTISET 1|2019. Palattuaan kotiin hän kokeili poikaystävänsä kanssa kuukauden ajan olla ostamatta muovipak kauksia, mutta muovidieet ti osoittautui mahdottomaksi: ”Kaupasta on todella vaikeaa ostaa mitään ilman että ostaisi samalla muovia. Mukana ovat Pepsicon lisäksi esimer kiksi CocaCola ja Unilever. National Georaphic -televisiokanavalla on pyörinyt tammikuussa muovijäteongelmaa käsitteleviä dokumentteja osana kanavan Planet or Plastic -kampanjaa. Voisiko sen hank kia käytettynä. ”Muoville on tulossa rajoitteita ja sitä koskevaa lainsäädäntöä, mutta se on hidasta. Ei säiky tettäisi ihmisiä asiantuntijajargonilla ja kauheilla faktoilla.” Hondurasin siivoustempauksen järjestäjän SodaStreamin Pohjois maiden markkinointijohtaja Michele Fitzwilliams kertoo Kilpeläisen ryh män keränneen yhteensä noin yhdek sän tonnia roskia. Mietin, että pitäisikö näillä yrityksillä olla jokin vastuu tuottamastaan jätteestä.” Kilpeläinen uskoo, että kuluttajat alkavat vaatia yrityksiltä ja brändi omistajilta vaikuttavia tekoja. Neljäsosa sen pakkauksista on valmistettu kier rätetystä uusiomuovista, jotta yhtiö tukisi kierrätysmuovin markkinoiden syntymistä. Yhtiöt ovat vähitellen heräämässä siihen, että jotain on tehtävä. Yrityksillä olisi nopeus toimia”, Kilpeläinen näkee. ”Valitettavasti yhdeksän tonnia roskaa on myös se määrä, jonka ihmiset heittävät meriin noin joka 30. Maria Westerbrosin kanssa. Kilpeläläinen toivoo, että ihmiset uskaltautuisivat ottamaan matalan kynnyksen askelia oikeaan suuntaan ympäristöasioissa eivätkä pelkäisi virheitä. Nämä aikovat välttää kaikkea turhaa muovia, innovoida uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä ja kompostoituvia muoveja ja kierrättää muovijätteet niin, että ne eivät enää päädy ympäristöön. Viime vuonna SodaStreamin osti kansainvälinen virvoitusjuomistaan tunnettu jätti Pepsico. sekunti, joten tajusimme nopeasti, että siivoaminen ei koskaan tule riit tämään, vaan on puututtava jätteen synnyn ehkäisyyn.” Uusi muovitalous yhdistää Kuinka globaalit jätit sitten vä hentävät muovijätettä. Hän kiittelee, kuinka hyvin muovin keräysastioita alkaa jo löytyä ainakin pääkaupunkiseudulla. Mahdoton muovidieetti Matka sai Kilpeläisen miettimään, mitä yksittäinen ihminen voi teh dä ongelmalle. ”Haluaisin itse tehdä jotakin yri tysten ja järjestöjen kanssa ja innos taa ihmisiä aktivoitumaan. Viherpesu ei enää riitä ”On vaikea saada aikaan tuloksia ilman, että infra saadaan kuntoon. Ne vietiin Hondu rasiin käsiteltäväksi, koska Roatanin saarella ei ole käsittelykapasiteettia. Toisaalta muovilla on saatu ruoan säilyvyys paranemaan, mikä pienentää ruokahävikkiä, joten en kannata kategorista muovikieltoa kaan. Unilever tähtää siihen, että vuo teen 2025 mennessä 100 prosenttia sen muovipakkauksista on suunnitel tu uudelleenkäytettäviksi, kierrätettä viksi tai kompostoituviksi. Kilpeläinen on myös ryhtynyt lajittelemaan muovipak kausjätteensä erilleen sekajätteestä. Roskisten virkaa toimit tavat muovitynnyrit rannalla. järjestelmää. Kanava on rahoittanut muoviroskan ehkäisyhankkeita hyväntekeväisyysjärjestö National Geographic Societyn kautta esimerkikisi Intiassa. Tuuli puhaltaa niistä roskat mereen. . Si toumuksen on allekirjoittanut jo 250 organisaatiota. Vuonna 2017 Unilever käytti 4 850 tonnia kierrätysmuoveja. Kehittyvissä maissa ongelmana on rahan ja resurssien puute. ”Vi herpesu ei mene enää kriittisessä yleisössä läpi.” Tästä Kilpeläinen jutteli esimer kiksi siivousmatkalla mukana olleen Plastic Soup Foundationin perustajan Kilpeläinen on alkanut pohtia omia ostotottumuksiaan: Tarvitsenko tuotetta oikeasti. Pepsico taas on mukana Ellen MacArthur säätiön New Plastics Economy aloitteessa, joka lanseerasi lokakuussa yhteistyössä YK:n kanssa globaalin sitoumuksen muovijätteiden vähentämiseksi. Aloitteessa mukana olevien orga nisaatioiden pakkaukset vastaavat kahtakymmentä prosenttia kaikesta globaalisti tuotetuista pakkauksista. Meressä kellui jatkuvasti tiettyjen brändien pakkausroskaa
On kerättävä kaikki muovijäte, koska se on resurssi. Unilever, Coca-Cola ja Pepsico ovat mukana myös yksityisen ja julkisen sektorin kiertotalousyhteistyöfoorumissa: Vuonna 2015 Davosissa perustettu, noin 60 organisaatiota ja yritystä yhdistävä PACE ( Platform for Accelerating the Circular Economy) edistää kiertotaloutta sekä alueellisesti että globaalisti. Saksassa astui alkuvuodesta voimaan standardi ekologisille pakkauksille, ja samanlaista suunnitellaan nyt myös EU-tasolla. Kiertotalous pienentää kustannuksiamme, vähentää riskejä ja lisää luottamusta”, kuvaili Unilever Japanin johtaja Takayuki Kitajima Sitran World Circular Economy Forumissa Jokohamassa lokakuussa. Kierrätysteollisuus lupasi jalostaa markkinoiden käyttöön 10 miljoonaa tonnia jätemuoveista valmistettuja uusiomuoveja, mutta muovien käyttäjiltä irtosi lupaus käyttää tästä määrästä vain puolet, viisi miljoonaa tonnia. Yhteenliittymällä on tähän mennessä yli kymmenen miljoonan dollarin rahoitus. Ideana on käynnistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita materiaalien tehokkaisiin talteenottojärjestelmiin sekä edistää tätä tukevaa lainsäädäntöä, teknologiaa ja rahoitusta. Muovi kelluu kauas Japanissa on ollut vuodesta 2004 saakka ohjelma, joka on kannustanut pakkaavia yrityksiä vähentämään muovijätettä ja edistämään kierrätystä vapaaehtoisin toimin. ”Esimerkiksi Saksassa on hyvä jätehuoltojärjestelmä, joka puuttuu monista maista, joissa roskaantuminen on ongelma. Uusiomuovista valmistetaan nykyisin pitkälti kukkaruukkuja ja puiston penkkejä. SE NJ A KIL PE LÄ IN EN 24 UUSIOUUTISET 1|2019. Ymmärretään faktat roskaantumisongelman takana”, tiivisti Saksan ympäristöministeriön vesihuoltojohtaja Regina Dube Jokohamassa. Tuotekehitystä ja kysyntää tarvitaan myös siihen, etteivät uusiomuovit päätyisi vain alempiarvoisiin tuotteisiin kuten nyt, vaan suljettuihin kiertoihin pakkauksesta pakkaukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa yhteenliittymä käynnistää pilottiprojektit kolmessa maassa, Indonesiassa, Ghanassa ja Vanuatussa. Ala haluaa muuttua kiertotalouteen ja on valmis investoimaan kierrätysratkaisuihin. Senja Kilpeläinen totesi Hondurasissa, että muoviroskan siivousurakka on loputon. Moviroska siis leviää roskan pudottamispaikalta maailman vesistöissä kauas. Lokakuussa Coca-Cola siivosi rantoja muoviroskista Okinawassa neljänsadan hengen tiimillä. Muovijätteen erilliskeräys ja käsittely on turhaa, jos kierrätyksen tärkein pala puuttuu, eikä kierrätetylle uusiomuoville ole käyttökohteita. Coca-Cola puolestaan aikoo käyttää juomapakkauksissaan 50 prosenttia kierrätysmateriaaleja. Kierrätysketjun tärkein pala hukassa Yritykset tekevät siis vapaaehtoisesti jo paljon, mutta voisivat tehdä vielä paljon enemmänkin. Japanilaistutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia Okinawan saarelle huuhtoutuneista PET-pulloista oli peräisin muualta kuin Japanista. Mutta siihen tarvitaan kumppaneita ja yhteistyöhön on saatava mukaan kaikki, myös kuluttajatuotteiden valmistajat ja vähittäiskauppa. Eurooppalaista muoviteollisuutta edustavan PlasticsEuropen toimitusjohtaja vastasi Dubelle Jokohamassa muoviteollisuuden tiedostavan ongelmat. Japani kerää ja levittää parhaita käytäntöjä Plastics Smart -kampanjalla. Menkäämme taaksepäin ketjussa, ihan arvoketjun alkuun ja aloittakaamme tuotesuunnittelusta: luodaan kannustimet kierrätettävyydelle ja varmistetaan samalla, ettei kiertoon pääse haitallisia aineita kuten bromattuja palonestoaineita. Kierrätysteollisuus on vielä nuori teollisuus, jossa on varaa . Tämä kävi ilmi, kun Euroopan komissio pyysi viime keväänä eurooppalaisilta muovien kierrätysketjun toimijoilta vapaaehtoisia sitoumuksia muovien kierrätystoimiin. ”Meille on hyvää bisnestä siirtyä kiertotalouteen. ”Aiomme vuoteen 2030 mennessä kerätä ja kierrättää saman verran pulloja ja tölkkejä kuin myymme vuosittain”, muistutti yhtiön johtaja Titoy Francisco samassa Jokohaman tapahtumassa. Tänä vuonna foorumi luo pitkän tähtäimen toimintasuunnitelman muovijäteongelman ratkaisemiseksi. ”Muoviteollisuudessa on tapahtunut viime vuosina asennemuutos. Japani on yksi projektin edelläkävijämaista. Tämän vuoden kesäkuuhun mennessä Japani aikoo lanseerata kertakäyttömuoveja vähentävän ja muovijätteen keräystä lisäävän muovien kiertotalousstrategian
5. Suomalainen, näin vaikutat merten muoviroskaongelmaan MONI SUOMALAINEN haluaisi estää muoviroskan päätymistä valtamerten ongelmaksi. Osta uusiota Jotta muovijäte todella kierrätettäisiin, tarvitaan valmistavaa muovituoteteollisuutta, joka käyttää raaka-aineenaan jätteistä jalostettuja uusiomuoveja. Suomessa kaikki muoviset kuluttajapakkaukset, jotka kerätään Rinki-ekopisteissä tai kiinteistökeräyksessä, kuljetetaan Fortumin muovijalostamolle Riihimäelle. Jos poltat, pidä mukanasi miniroskista tumpeille. Lisäksi yhteenliittymän toivotaan ilmiantavan uusiomuovimarkkinoiden kehittymisen esteitä ja monitoroivan edistystä. Tällä hetkellä Euroopassa muovin kokonaiskysynnästä vain kuusi prosenttia on kierrätetyn muovin kysyntää. Valvo, että päättäjät, viranomaiset ja muut toimijat panevat toimeen Suomessa yhdessä laaditun muovitiekartan. Yritykset ymmärtävät, että kiertotaloudella on mahdollisuus päästä kansainvälisen kilpailun edelläkävijöiksi. Vaadi värittömiä, yhdestä materiaalista valmistettuja pakkauksia tai pakkauksia, jonka eri materiaalit on kuluttajan helppo irrottaa toisistaan. Muovituotteiden käyttölakko voi aiheuttaa ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Lajittele muovipakkausjäte oikeaan erilliskeräysastiaan. Suosi nimenomaan kotimaisia ja eurooppalaisia uusiomuovituotteita, niin luot kysyntää Euroopassa ja hidastat jätemuovien rahtaamista Kaakkois-Aasiaan. Lue lisää: https://www.newplasticseconomy.org/ 4. Kuluttaja voi yrittää vaikuttaa valmistaviin brändeihin, jotta nämä suosisivat sellaisia pakkausratkaisuja, joita pystyy kierrättämään nykyisillä kierrätysteknologioilla. Tiesitkö, että suomalaisen kierrätysmuovipullon hiilijalanjälki on alle kymmenesosa neitseellisen pullon jalanjäljestä. http://marinelitter.iswa.org/ 6. Äänestä ja vaikuta päättäjiin Muovien suljetut kierrot tarvitsevat paitsi markkinatoimijoiden vapaaehtoisia sitoumuksia ja kuluttajien oikeita toimia, myös lainsäädäntöä, joka lisää pakkausten tuottajien vastuuta tuottamastaan jätteestä ja tekee uusiomuoveista nykyistä kilpailukykyisempiä neitseellisiin muoveihin verrattuna. Tässä vinkkejä, kuinka voit vaikuttaa ongelmaan: 1. Yhteenliittymän tärkeimpinä tavoitteina on edistää lyhyen aikavälin vapaaehtoisia toimia ja investointeja esimerkiksi jätteiden lajitteluja kierrätyslaitoksiin, kierrätysmateriaalien laatustandardien luomiseen ja jätemäärien seurantaan ja raportointiin. Suomen jätehuoltoja kierrätysketjusta on myös saatavilla poikkeuksellisen avointa tietoa. Muovipakkauksia erilliskerätään esimerkiksi Ringin ja kuntien ekopisteillä ja kiinteistökeräyksellä suoraan kotitalouksista. Tiesitkö, että uusiomuovista valmistettu muovikassi on Optikassi-tutkimuksen mukaan ekologisempi valinta kuin puuvillasta valmistettu kangaskassi. Siellä muovijätteestä jalostetaan primäärimuovia korvaavaa uusioraaka-ainetta lähinnä kotimaisen muovituote teollisuuden käyttöön. Suomessa ISWAn jäsen on Jätehuoltoyhdistys ry. Muovilakkoon vai ei. Lisätietoa muovien hyödyistä löydät täältä: https://www.muovikuuluukiertoon.fi/ 2. Muoviprofiileista valmistetaan puolestaan esimerkiksi puistokalusteita, terasseja, eläinsuojia ja aitoja. https://www.fortum.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/kierratys-ja-jatepalvelut/kierratyspalvelut-ja-tuotteet# Palautetuista kierrätysmuovipulloista puolestaan valmistetaan paitsi uusien juomapullojen aihioita, myös reppuja, jalkineita ja kännyköiden osia. PET-pullo kierrätetään kokonaan Suomessa. Globaalit brändit ja Ellen MacArthur -säätiö ovat käynnistäneet oman aloitteensa uuteen muovitalouteen. Foerster totesi. Joulukuussa komissio lanseerasi Circular Plastics Alliance -yhteenliittymän vähentämään muoviroskaantumista, lisäämään muovien kierrätystä ja kehittämään uusiomuovimarkkinoita. Perustamamme yhteenliittymä kannustaa markkinatoi25 UUSIOUUTISET 1|2019. Meidän teollisuudenalamme on valmis investoimaan laitoksiin ja innovaatioihin. Muovipakkaukset estävät esimerkiksi ruoan pilaantumista. Lajittele muovijätteet Älä heitä muoviroskaa maahan. Kerätyistä kuluttajamuovipakkauksista kierrätetään tällä hetkellä 65—70 prosenttia. ”Eurooppalainen teollisuus on jo osoittanut olevansa sitoutunut ympäristön kannalta kestävämpään muovitalouteen. Muovipakkaukset ovat keveitä ja kestäviä, mikä pienentää kuljettamisen päästöjä. http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Vahenna_valta_kierrata_ja_korvaa__muovit(48210) https://www.uusiouutiset.fi/digilehti/uu0718/ muovitiekartta-on-valmis innovaatioille. Uusiomuoville markkinat Euroopan komissio on ottanut aktiivisen roolin yhteistyön herättelijänä. Työskentelemme nyt Euroopan yhteistyöfoorumeissa muutoksen eteen”, Karl-H. Tavoitteena on saada kierrätykseen 75 prosenttia. Esimerkiksi kansainvälinen jätehuolto-organisaatio ISWA on käynnistänyt aloitteita ja etsii rahoitusta tähän. Uusiomuovista valmistetaan esimerkiksi kukkapurkkeja, kastelukannuja, muovikasseja, muovikalvoja ja muoviputkia. Osa muovijätteestä päätyy siksi energiahyötykäyttöön kotimaassa ja kierrätysasteessa on vaikea päästä sataan prosenttiin. Yhteenliittymästä tulee korkean tason päättäjät kokoava sidosryhmäverkosto, joka tuo samaan pöytään koko muovien arvoketjun jätteiden kerääjistä ja kierrättäjistä jalostajiin, brändiomistajiin ja vähittäismyyjiin. Vinkkejä kierrätyskelpoisiin pakkauksiin löytyy täältä: https://www.uusiouutiset. Jätehuoltoinfra kuntoon Tehokkain tapa vaikuttaa valtamerten muovijäteongelmaan olisi tukkia roskien vuoto vesistöihin eli tukea asianmukaisen jätehuoltoinfran rakentumista kaikkialle, etenkin Kaukoitään ja Afrikkaan. Löydät lisätietoja suomalaisesta uusiomuovien kierrätyskäytöstä täältä: http://www.uusiomuovi.fi/fin/muovi_kiertaa/ yritysesimerkkeja/ 3. Kysy eduskuntavaaliehdokkailta, miten he edistäisivät kiertotalouden toteutumista. Tähän kuluttajalla on vain vähän vaikutuskeinoja. Komissio toivoo saavansa mukaan etenkin pakkaus-, rakennusja autoteollisuuden edustajat, koska nämä alat käyttävät muoveja eniten. Vaadi valmistajalta kierrätyskelpoisia pakkauksia Tiesitkö, että kolmannes nykyisin käytössä olevista muovipakkauksista on sellaisia, ettei niitä voi nykyteknologialla kierrättää. Voit vaikuttaa kysyntään suosimalla ja pyytämällä valikoimiin tuotteita, jotka on valmistettu uusiomuoveista. fi/opas-kierratyskelpoisen-muovipakkauksen-suunnitteluun/ Kiertotaloutta olisi, jos yritykset suunnittelisivat pakkaukset, muovituotteet ja koko käyttöketjun suljetuksi niin, että takaisinkeräysjärjestelmät ja kierrätysmenetelmät olisi mietitty ja yritykset voisivat hyödyntää jätemateriaalit uusiomateriaalina käytön jälkeen. Suomi on yksi harvoja maita, joissa muovijätteet kiertävät melko hyvin kotimaisiin uusiomuovituotteisiin
Plastic Bank -järjestö maksaa muovijätteestä rahaa roskien kerääjille esimerkiksi Haitissa, Filippiineillä, Brasiliassa ja Balilla. Samalla kun ympäristö siistiytyy, roskien kerääjät saavat elannon ja pääsevät pois köyhyydestä. Kampanjassa kuntalaiset saivat palautetuista muovijätteistä kunnan omaa Plastic Coin -valuuttaa, joka on rahanarvoista kampanjassa mukana olevissa yrityksissä. Pantillisten palautusjärjestelmien toimivuudesta on globaalisti hyviä kokemuksia. Direktiiviehdotuksen mukaan muovisten juomapullojen keräystavoite on 77 % vuonna 2025 ja 90 % vuonna 2029. Joulukuussa EU pääsi sopuun kertakäyttömuoveja koskevasta lakiesityksestä. mijoita yhteistyöhön ja dialogiin sekä tarjonnan että kysynnän sektoreilla, jotta voimme yhdessä rakentaa hyvin toimivat uusiomuovimarkkinat”, sanoo Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Markkinoille ei saa tuoda muovisia kertakäyttöisiä vanupuikkoja, ruokailuvälineitä, lautasia, pillejä, juomien sekoitustikkuja eikä ilmapallojen varsia. Yritykset kuten Shell tukevat järjestöä perustamalla kohdemaihin KOULUMAKSUT VOI MAKSAA MUOVIJÄTTEELLÄ. HO OI HO CK TA N/ ER GO GL OB AL 26 UUSIOUUTISET 1|2019. Maailmalla muovipakkauksien keräämisestä saatavan rahan on todettu vähentävän roskaantumista. Paikallisissa jätekeskuksissa muovit lajitellaan, niistä poistetaan etiketit ja ne myydään uusiomuovia ostaville asiakkaille kuten saksalaiselle Henkelille tai Marks and Spencerille, joiden muovipussit on valmistettu 75-prosenttisesti tästä niin kutsutusta sosiaalisesta muovijätteestä. Valtava muovijätemassa oli peittänyt joen Malesian puoleisella Borneon saarella viime syksynä. Pakkaajat siivoamaan Vapaaehtoiset toimet ja yhteistyö tarvitsevat tuekseen kannustimia esimerkiksi lainsäädännöstä. Soinin 4H-yhdistys osallistui Sitran Maapalloliigaan ja keksi, että asukkaita voisi palkita laajemminkin muovijätteen keräämisestä. Todennäköisesti kesällä julkaistava direktiiviehdotus sanoo, että jäsenvaltioiden on vähennettävä muovia sisältävien elintarvikepakkausten ja juomamukien kulutusta mm. Tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot voivat mm. . Juomapakkaukset pitää suunnitella niin, että korkit ja kannet pysyvät kiinni pakkauksessa koko käyttövaiheen ajan. Palkintorahat sai halutessaan ohjata paikallisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. YLE Uutiset kertoi lokakuussa, että kotitalousmuovista maksettiin euron kilolta. asettamalla kansallisia tavoitteita, vapaaehtoisilla sopimuksilla sekä taloudellisella ohjauksella. Plastic Bank -järjestön perustaja David Katz kehotti Sitran järjestämään World Circular Economy Forumiin osallistuneita sulkemaan hanan eli tukkimaan muoviroskan pääsyn meriin. perustaa pantillisia palautusjärjestelmiä tai tuottajavastuujärjestelmiä. Esimerkiksi Suomessa pantillisista muovipulloista palautuu 91 prosenttia, tölkeistä 94 prosenttia ja lasipulloistakin 87 prosenttia. Kertakäyttöisissä, PET-muovista valmistetuissa pulloissa tulee kierrätysmateriaalia olla 25 % vuonna 2025 ja kaikissa muovipulloissa kierrätysmateriaalin osuuden tulee olla 30% vuonna 2030. Kertakäyttöisiin muovituotteisiin on merkittävä tieto sopivista jätteenkäsittelyvaihtoehdoista, roskaantumisen haitallisista ympäristövaikutuksista sekä tuotteessa olevasta muovista. ”Teemme muoviroskasta kullan kaltaista arvomateriaalia. Muoviroskien siivoamiskuluihin joutuvat osallistumaan myös muovia sisältävien kalastusvälineiden valmistajat. Tälläkin hetkellä roskaa valuu vesistöihin köyhien maiden dumppausalueilta. Hana kiinni Plastic Bank on huomannut, että kun muoviroskasta on tullut paikallisille ihmisille rahanarvoista, se on kadonnut tehokkaasti kaduilta ja vesistöistä. . Meillä kaiken voi maksaa muoviroskalla. Muovijätteellä voi ostaa riisiä, kännykän tai terveydenhuoltopalveluja”, tiivisti Plastic Bank -järjestön perustaja David Katz Jokohaman World Circular Economy Forumissa. Auttaisiko pantti. Kertakäyttöisten juomaja ruokapakkausten valmistajat ja tupakkayhtiöt joutuvat osallistumaan roskien keräämisen ja kuljettamisen kustannuksiin
Arvioiden mukaan sekalaisesta muovijätteestä vain 60% kelpaa kierrätykseen. EU:n kierrätysprosentit eivät kerro totuutta todellisesta kierrätyksestä niin kauan kuin niihin lasketaan ulkomaille viedyt jätteet”, sanoo malesialainen jätehuoltoasiantuntija Theng Lee Chong, jonka Uusiouutiset tapasi EcoExpoAsia-tapahtumassa Hongkongissa lokakuussa. Monista Euroopan maista ja Yhdysvalloista kuitenkin puuttuu muovijätteen kierrätys kapasiteettia, eikä jalostetuille uusiomuoveille ole riittävästi kierrätyskysyntää paikallisessa muoviteollisuudessa. Vai suljetko ensin hanan?”, Katz kysyy. Kun Kiina sulki muovijätteeltä portit, muovijätettä on alettu rahdata Kaakkois-Aasian maihin. Älkää viekö jätteitä vaan puhtaita uusioraaka-aineita. Kaikki Suomessa kerättävä kotitalouksien muovijäte viedään käsiteltäväksi Riihimäen muovijalostamolle. Roskavuoret ovat kuitenkin jo ehtineet pilata ympäristöä ja aiheuttaa terveyshaittoja paikallisille asukkaille. Kiinan päätettyä viime vuoden alussa, ettei se enää ota vastaan kuin jalostettua uusioraaka-ainetta, länsimaiset jäteoperaattorit ovat etsineet kuumeisesti jätteillensä uutta osoitetta. Samalle dumppausalueelle oli päätynyt muovijätteitä myös Espanjasta, Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Japanista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Aina löytyy satama, joka suostuu ottamaan ne vastaan. ”Kehittyneiden maiden on otettava vastuu omasta jätehuollostaan, eikä sitä saa sysätä köyhien maiden harteille. Koulumaksut voi maksaa muovijät teellä”, Katz kertoo. Länsimaiset jätteet seilaavat kuitenkin yhä maailman merillä. Kirjoittamassaan artikkelissa hän toteaakin, että muovijätteiden kansainvälistä vientiä valvotaan heikosti: ”Bisnesnäkökulman lisäksi on kysymys myös toiminnan eettisyydestä, köyhien hyväksikäyttämisestä ja päästöjen ulkoistamisesta.” https://unearthed.greenpeace.org/2018/10/21/ uk-household-plastics-found-in-illegal-dumps-in-malaysia/ https://www.uusiouutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/Theng.pdf kierrätyskeskuksia ”neutraloimaan” tai kompensoimaan yrityksen tuot tamaa muovijätemäärää, vähän samalla periaatteella kuin päästö hyvitysjärjestelmässä kompensoidaan hiilidioksidipäästöjä. Iso-Britanniassa syntyi syksyllä kohu, kun Greenpeacen tutkivan journalismin Unearthed-ryhmä paljasti, että brittiläistä kotitalousmuovijätettä löytyi laittomalta kaatopaikalta Malesiassa. Hän penää yrityksiltä ja muovi teollisuudelta paljon nykyistä suu rempaa ja vaikuttavampaa vastuuta tuottamansa muovin aiheuttamista haitoista: ”Jos pakkaukseen valitaan kierrä tykseen kelpaamattomia moniker rosmuoveja vain siksi, että niihin pystytään printtaamaan markkinoin nin kannalta tehokas ulkoasu, missä on teollisuuden vastuu?” Jätehuoltoasiantuntija Theng Lee Chong kertoo Malesian ottaneen aluksi vastaan länsimaiden muovijätettä, mutta se aiheutti niin paljon ympäristöhaittoja, että maan mitta täyttyi. Hän muistuttaa, että muovia tuotetaan tänä vuonna 300 miljoonaa tonnia. ”Ottakaa vastuu jätteistänne” Iso-Britannia ehti raijata lähes 90 000 tonnia muovijätettä Malesiaan ja Yhdysvallat miltei tuplasti tämän määrän, ennen kuin Malesian uusi hallitus alkoi syksyllä rajoittaa muovijätteen tuontia. Kontrolloikaa vientiä. 40 % vastaanotetusta jätteestä siis jää jätteeksi ympäristöön tai mereen. Olemme pystyneet perustamaan Haitiin sata koulua. Lokakuussa hallitus ratsasi ja sulki laittomia jätteenkäsittelyalueita. ”Jätteitä viedään esimerkiksi Filippiineille ja Indonesiaan, jotka eivät vielä ole asettaneet mitään rajoituksia. ”Tavoitteenamme ei oikeastaan ole perustaa jätekeskuksia vaan luoda yhteisöllisyyttä. LÄNSIMAAT ”KIERRÄTTÄVÄT” JÄTTEET KAUKOMAIDEN MERIIN MONI LÄNSIMAA vie sekalaista muovijätettä köyhiin maihin, joissa ei ole kunnollisia jätehuoltojärjestelmiä ja joista jäte vuotaa vesistöihin ja meriin. Aiemmin nämä maat nojasivat Kiinaan muovijätteidensä käsittelyssä. Jätteitä viedään kehittyneistä maista myös Afrikkaan”, Theng muistuttaa. Haetko rätin ja alat pyyhkiä. Ongelmia lykätään yhä köyhempiin maihin, joissa jätehuoltojärjestelmät ovat alkeellisia, kierrätyslaitosten toiminnan kontrollointi on vieläkin huonompaa ja ympäristöriskit siten suurempia. Siitä maailman meriin valuu 8—12 miljoonaa tonnia roskaa merissä jo nyt lilluvan noin 150 miljoonan jätetonnin seuraksi. EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN 27 UUSIOUUTISET 1|2019. Kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mihin heidän muoviroskansa päätyvät. Suomi on joukossa poikkeus, sillä kotimainen kierrätysketju toimii ja uusiomuoveille on kysyntää suomalaisessa muovi tuoteteollisuudessa. Hänen mukaansa muoviroskan siivoaminen ympäristöstä on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on sulkea muovien vuoto ympäristöön: ”Jos keittiösi hana vuotaa ja vettä on lattialla, mitä teet ensin. Moni näistä maista ylpeilee hyvillä kierrätysasteillaan. Theng kertoo, että Malesian alettua rajoittaa jätteiden tuontia muutamat muut Kaakkois-Aasian maat kuten Thaimaa ja Vietnam ovat seuranneet perässä
Pirkkalan ja Tampe reen pilottialueilla noin 70 kiinteistöä on aloittanut muovipakkausten keräyksen. Yhtiö on pak kausmuovin kiinteistökohtaisen keräyksen edelläkävijä Suomessa. Keräystä ei kuitenkaan velvoiteta, mikäli nouto kiinteistöltä ei ole talou dellisesti tai ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos keräyskohteeseen on pitkä kuljetusmatka. Pari miljoonaa suoma laista asuu jo nyt kiinteistöissä, joihin palvelu olisi haluttaessa saatavissa. Muovien keräämiseen on tullut uusia kannustimia jätehuoltomää räyksiin monella alueella, ja kunnalli set jätelaitokset ovat lisänneet muovi jätteen kiinteistökohtaista keräystä. 2,5 miljoonan suomalaisen kotipihaan Tämä merkitsee, että joka toisen suomalaisen pihaan olisi saatava muovipakkausjätteen keräysastia. HSY:n Hanna Tukiainen iloitsee siitä, että muovi pakkausten keräys ja kierrätys lisääntyvät koko ajan. Tällä hetkellä muovipakkauksia ke rätään suoraan kiinteistöiltä niin, että palvelu kattaa noin puoli miljoonaa suomalaista. Vuoden 2019 alussa uudistuneisiin EteläKarjalan jätehuoltomääräyksiin on tullut muovipakkausten erillis keräysvelvoite suurille taloyhtiöille. ”Muovipakkausten keräys kiinnos taa taloyhtiöitä. Edelläkävijä Etelä-Karjalassa Muovipakkausten keräys tehostuu myös esimerkiksi EteläKarjalan Jätehuollon alueella. Muovipak kausten keräys kiinteistöiltä laaje nee Pirkkalan ja Tampereen lisäksi Kangasalan, Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven taajamaalueille. Muovi pakkaukset kerätään isoista, ajoneu vonosturin avulla tyhjennettävistä jätesäiliöistä. Yhteensä muovipakkauksia vastaanotetaan EteläKarjalassa 26 ekopisteellä. Tuottajavastuun piiriin kuuluvia muovipakkauksia on kerätty Suo messa vuodesta 2016. Lisää muovinkeräyspisteitä Kuluttajien muovipakkausjätteistä yhä suurempi osa saadaan pian talteen kierrätystä varten Suomessa. Keskittymällä taajamiin ja isoihin keräysvälineisiin haluam me varmistaa muovinkeräyksen ympäristöhyödyt”, kertoo tekninen päällikkö Timo Varsala Pirkanmaan Jätehuollosta. Pääkaupunkiseudulla ja Kirk konummella muovipakkauksia on . Pääkaupunkiseutukin kokeilee pakollisuutta Helsingin seudun ympäristöpal velut HSY parantaa kotitalouksien lajittelumahdollisuuksia entisestään uudistamalla pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuolto määräykset. Kunnat ovat jo hyvässä vauhdissa muovijätteiden keräämisen lisäämi sessä. 28 UUSIOUUTISET 1|2019. Muovipak kausten keräyksestä vastaa pakkaus kierrätyksen palveluyhtiö Rinki Oy. Keräys lisääntyy niin Rinki-ekopisteiltä kuin suoraan kiinteistöjen pihasta. EteläKarjalan Jätehuollon muovi pakkausten keräys sai viime kesänä Kuntatekniikan saavutus 2018 palkinnon. Kiinteistö voi liittyä keräykseen omalla syväsäiliöllä tai Pirkanmaan Jätehuollolta vuokratta valla säiliöllä. Vuonna 2021 biojätettä, muovi, lasi ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiin teistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. EteläKarjalassa kotitalouksien muovipakkauksia kerätään sekä Rinkiekopisteillä että EteläKarjalan Jätehuollon ekopisteillä. ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVAT J otta Suomi saavuttaisi vuo delle 2025 asetetun kierrä tystavoitteen, jonka mukaan 50 prosenttia muovipak kauksista on kierrätettävä, on kerättävä selvästi yli puolet suomalaisten käyttämistä muovipakkauksista. Esimerkiksi Pirkanmaan Jäte huolto laajentaa muovipakkausten ke räystä tänä vuonna
Keskon kauppojen yhteydessä sijaitsee nelisensataa Rinki-ekopistettä, joista lähes 190:ssä on muovinkeräysmahdollisuus. Tammivuoren mukaan suuntaus on se, että yhä suurempi osa kerätyistä jätteistä kertyy sellaisista paikoista, joissa muovijätettä kerätään puristimella varustetulla kalustolla. Jatkossa kaikki pääkaupunkiseudun kierrätyspisteet ovat Rinki-ekopisteitä ja asiakaspalvelusta vastaa Rinki”, selventää Ringin operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori. Muovipakkauksia yli 60 Rinki-pisteellä ”Tavoitteenamme on ohjata kierrätykseen peräti 60 prosenttia kotitalousjätteestä vuoteen 2025 mennessä. Kesällä 2018 Rinki lisäsi muovipakkausten vastaanottoa HSY:n alueella neljälletoista Rinki-ekopisteelle. Rinki-ekopisteiden siivouskulut vaihtelevat kahden ja kolmen miljoonan euron tietämillä vuositasolla. Puristimeen mahtuu Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella Rinki-ekopisteitä on nyt 140. Määräyksien tueksi kehitämme palveluvalikoimaa kiinteistöille, esimerkkeinä monilokerokeräys tai kimppakeräys naapurin kanssa”, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Kuluttajat voivat palauttaa Rinki-ekopisteisiin käytetyt kartonki-, lasija muovipakkaukset sekä pienmetallin. . Kun ihmiset oppivat käyttämään puristinpaikkoja, he huomaavat, että siellä asiointi on helppoa ja siellä on aina tilaa pakkauksille.” Tammivuoren mukaan tämä on ympäristön kannalta hyvä suuntaus, sillä puristinpisteen tyhjentäminen säästää noin 20 ajokilometriä tavallisen keräysastian tyhjentämiseen verrattuna. ”Muutos selkeyttää toimintaa kuluttajille. Asiakaspalveluun tulee vuosittain tuhansia kontakteja”, Tammivuori kertoo muutoksesta. Nyt tätä työtä jatkaa Rinki”, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Ringin tavoitteena on lisätä muovipakkauskeräystä talven aikana. 29 UUSIOUUTISET 1|2019. pisteiden siivous, kunnossapito ja asiakaspalvelu. Jätehuoltomääräysten muutos tuo muovijätteen keräysastiat paremmin asukkaiden ulottuville erityisesti 5—9 huoneiston kiinteistöissä. Lisäksi pisteillä kerätään paperia ja useimmissa myös käyttökelpoisia vaatteita. Keskon kiinteistöpäällikkö Hanna Lehmuskoski sanoo, että Rinki-ekopistepalvelulla pyritään samaan laatutasoon kuin Keskon muissakin palveluissa. Kaupasta ostetut pakkaukset palautuvat niihin takaisin. Pisteiden sijainnin ja niissä kerättävät jätemateriaalit voi tarkistaa karttahausta osoitteessa rinkiin.fi/rinki-ekopisteet. Ringille siirtyivät nyt myös MUOVINKERÄYS KAIKKIIN KESKON PISTEISIIN YLI 1850 RINKI-EKOPISTEESTÄ kauppojen yhteydessä on jo yli 900 pistettä. Niistä muovipakkauksia kerätään 63 pisteessä. ”Lokakuisen kyselymme mukaan K-ryhmän asiakkaat arvostavat etenkin ruokahävikin vähentämistä ja Ringin palveluita vastuullisuustekoina. Rinki vastaa nyt kokonaisuudessaan ekopisteiden ylläpidosta ja asiakaspalvelusta pääkaupunkiseudulla. ISOT HYPERMARKETTIEN RINKI-EKOPISTEET OVAT KUIN PIENIÄ TEOLLISUUSLAITOKSIA JA KAUPAN PEILIKUVA. ”Isot hypermarkettien Rinki-ekopisteet ovat kuin pieniä teollisuuslaitoksia ja kaupan peilikuva. Pääkaupunkiseudulla pakkausjätteiden kerääminen on asukkaille nyt entistäkin selkeämpää, kun Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kierrätyspisteet siirtyivät vuoden alusta Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:lle. uusien jätehuoltomääräysten mukaan kerättävä erikseen kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Valtakunnallisesti Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy aikoo lisätä muovinkeräyspisteiden lukumäärää noin viidelläkymmenellä. Tähän saakka muovipakkausten keräys kiinteistöiltä on ollut vapaaehtoista. Sen saavuttaminen edellyttää myös jätteiden aiempaa tehokkaampaa lajittelua kiinteistöillä, jolloin saamme yhä suuremman osan jätteistä hyödynnettyä materiaalina. ”Puristimeen mahtuu noin viisi tuhatta kiloa eli 30—40 kertaa enemmän tavaraa kuin tavalliseen keräyskonttiin”, Tammivuori laskee. ”Olemme resursoineet lisää kapasiteettia asiakaspalveluun ja kouluttaneet siihen työntekijöitämme. HSY:n mukaan määräykset perustuvat kyselytutkimuksen tietoon, että valtaosa asukkaista on valmiita lajittelemaan enemmän, jos keräyspaikka on omassa taloyhtiössä tai lähellä kotia. Keskon tavoitteena on saada muovinkeräys kaikkiin K-ruokakauppojen yhteydessä oleviin Rinki-ekopisteisiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Ringin operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori kertoo, että Suomen Pakkauskierrätys Rinki on kouluttanut asiakaspalveluun lisää työntekijöitä varautumaan kasvaviin yhteydenottomääriin pääkaupunkiseudun kierrätyspisteiden asiakaspalvelun siirtyessä Ringin vastuulle. ”HSY:n tavoitteena on ollut vuodesta 2006 alkaen palvella pääkaupunkiseudun asukkaita rakentamalla alueelle kattava ja yhtenäinen keräyspisteverkosto, jonne on helppo tuoda ja lajitella jätteitä. Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön Ringin kanssa”, Keskon vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske kertoo
Vastaavasti mitä paremmin asukas lajittelee jätteensä kierrätyskelpoisina, sitä edullisemmalla hän pääsee. Igesund kertoi yli 180-päiselle yleisölle Bergenin toimista jätehuollon digitalisoinnissa. Jätelaitosten digiloikka yltää jo pitkälle Digitalisaatio muuttaa jätehuollon. Lajittele, niin säästät Norjalainen BIR on palkittu digitaaliloikastaan monella kansainvälisellä areenalla. 30 UUSIOUUTISET 1|2019. Koska maksujärjestelmä perustuu tyhjennysmääriin ja pay-as-youthrow eli saastuttaja maksaa -tyyppiseen laskutukseen, tämä on edellyttä. Asukkaita motivoivat lajitteluun pelillistämisen ja hinnoittelun elementit. Tähän on vielä pitkä matka. Jäteasemalla voi jo asioida verkkokaupan kautta, jätepisteet ovat älykkäitä, tyhjennysreittien optimointi säästää päästöjä ja sensorit ja anturit tarkkailevat jäteastioiden täyttymistä. Tampereella suomalaiset jätelaitokset ja jätehuoltoalan toimijat kertoivat inspiroivia esimerkkejä tekemistään digitalisaatioratkaisuista, jotka helpottavat palvelun käyttäjän elämää. Kaikilla kaupungeilla on edessä sama polku, joten voisimme oppia toisiltamme.” ’ Näin totesi norjalaisen jätehuoltoyhtiö BIRin suunnitteluosaston johtaja Toraf Igesund Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämillä Kiertovoimapäivillä Tampereella marraskuun lopussa. Bergenin alueen yhdeksän kuntaa ovat investoineet viime vuosina mittavasti jätehuollon seurantaan ja digitalisoimiseen. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA O lemme kulkeneet digitalisoimisen polkua alkaen informaation keräämisestä ja analysoimisesta siihen, että tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja jopa palvelutarpeen ennakoinnissa. BIR tähtää teknologisilla ratkaisuilla siihen, että asukas saa palkinnon tekemästään onnistuneesta jätteiden lajittelusta ja jätteen vähentämisestä: Mitä enemmän sekalaista, lajittelematonta jätettä asukas synnyttää, sitä suurempi on hänen jätemaksunsa. Tiedon hallintaja analysointimenetelmät mahdollistavat tulevaisuudessa oikeudenmukaiset ja kierrätykseen motivoivat laskutusmallit, personoidut palvelut, onnistumisen vertailun ja ennakoinnin. Bergeniin on perusteilla pilvipohjainen data-alusta, jonka avulla jätelaitokset voisivat hinnoitella jätehuoltopalvelunsa dynaamisesti ja jakaa parhaita käytäntöjä pohjoismaisten kumppaneidensa kanssa. Lopulta päämääränä on tekoälyn avustama vaikuttaminen ja käyttäytymismallien simuloiminen
Jätelaitokset voivat käyttää kerättyä tietoa monin tavoin toiminnan seurantaan, optimoimiseen, ennakointiin ja parantamiseen. Heillä on operationaalista joustavuutta, he tuntevat käyttäjät, sidosryhmät ja lainsäädännön. Igesund kertoo, että esimerkiksi Bergenissä järjestelmän on toimittava yhteen kaikissa eri jätteidenkeruujärjestelmissä: haja-asutusalueiden RFID-tunnisteilla merkatuissa pinta-astioissa, lähiöiden syväkeräysastioissa, joissa sensorit seuraavat astioiden täyttymistä, sekä keskustan ahtaiden keskiaikaisten kujien alle asennetuissa, maanalaisissa jätejärjestelmissä, joissa mitataan luukkujen avauskertoja ja jätepussien painoja. Kierrätyskelpoiset viedään omaan laitokseensa prosessointiin. Kymenlaakson Jäte kävi tutustumassa Trevison jätehuoltoon. Kun data saadaan avoimeksi, alkaa rakentua tiedon hyödyntämiseen perustuvia ekosysteemejä”, Nilsen uskoo. Trevison alueella jätehuolto on kunnallisen Contarina-jäteyhtiön hoidossa. He tekevät itse paljon ja ostavat paljon palveluita yrityksiltä. Jäteautojen lukulaite tunnistaa astiat. Jätelaitokset saavat yhden yhteyspisteen eri paikoista haalittuun dataan. ”Maksamme tyhjennysurakoitsijoille tyhjennysten määrän mukaan. Sensorit, datajärjestelmät ja käyttöliittymät ovat eri toimittajilla erilaiset, eivätkä ne sovi yhteen. Toimitusjohtaja Kari Martikainen kertoi näkemästään Kiertovoimapäivillä. Tuottajat osallistuvat kuluihin Tuottajat eli pakkaajat ja tuotteen maahantuojat maksavat tonnikohtaista hintaa jätteistä, eli kattavat suuren osan jätehuollon kustannuksista. Suurikokoiset jätteet kerätään kiertävillä keräyksillä, jotka eivät maksa asukkaille mitään. Eri laitetoimittajien vertikaaliset järjestelmät 31 UUSIOUUTISET 1|2019. Muoviastiaan menevät myös lasi ja metallitölkit. ovat kuin yksittäisistä innovaatioista muodostuva vankila. Alueella ei ole kaatopaikkoja eikä jätteenpolttolaitoksia yhdyskuntajätteille. Kuidusta tehdään keskikerrosta aaltopahvipakkauksiin, muovista puistonpenkkejä ja absorbentti käytetään peltojen vedenpidätyskyvyn parantamiseen." KUN TIEDÄMME TASAN TARKKAAN TYHJENNYS MÄÄRÄT, OLEMME SÄÄSTÄNEET 1,7 MILJOONAA EUROA. ”Koostumusanalyysin mukaan sekajätteestä lähes kolmannes muodostuu vaipoista. Kaikilla on erilaiset systeemit, jotka pitäisi saada vuorovaikutukseen keskenään. nyt tarkan tiedonkeruujärjestelmän rakentamista. Kunnalliset jäteyhtiöt voivat olla etujoukoissa avointen arvoketjujen rakentamisessa. ”Digitalisaatioon ei vielä ole standardeja. 29 prosentin parannus kierrätysasteeseen Tulokset ovat olleet lupaavia: sekajätteen määrä on vähentynyt muutamassa vuodessa kahdeksan prosenttia ja eri jakeiden kierrätysasteet ovat parantuneet 5—29 prosenttia. Trevisossa on maailman ensimmäinen vaippojen käsittelylaitos, jossa vaipat pestään, hygienisoidaan ja murskataan. Avaintekijät hyvässä kehityksessä ovat olleet tehokas, kattava ja tiheä jätteiden keräys, tiedotus, neuvonta ja valistus sekä asukkaiden palkitseminen halvemmilla jätemaksuilla, kun lajittelu sujuu. Sekajäte menee omaan laitokseen, jossa siitä erotetaan parhaimmat muovit ja kuidut sekä kompostoituva orgaaninen aines ja kiviainekset. Järjestelmä on tehostanut operatiivista tehokkuutta ja tuonut säästöjä jätehuollon järjestämiseen. BIR on kuitenkin nyt päättänyt lähteä auttamaan nimenomaan jätelaitoksia ympäri maailmaa, jotta alan toimijat oppisivat toistensa virheistä ja pääsisivät eteenpäin digitalisaation polulla. ”Kaakkois-Suomen hankintarengas on asukasmäärältään täsmälleen saman kokoinen, mutta meillä sekajätettä kertyy vielä kolme kertaa enemmän”, Martikainen vertaa. Yritys on nyt perustamassa pilvipohjaista data-alustaa, jota yritys kutsuu ratkaisukirjastoksi. BIR on perustanut yhteisyrityksen norjalaisen IT-alan toimijan WasteIQ:n kanssa. Martikaisen mielestä tämä on olennainen tekijä siinä, että asukkaita voidaan veloittaa pay as you throw -mallilla eli niin, että mitä paremmin asukas lajittelee kierrätyskelpoisia ja mitä vähemmän sekajätettä hän tuottaa, sitä edullisempia ovat jätemaksut. Vaikeinta on ollut saada eri tietojärjestelmät ja alustat keskusteleITALIAN TREVISO SAI KIERRÄTYKSEN HUIPPULUKUIHIN SUOMEN yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pitkään madellut neljänkymmenen prosentin tuntumassa, eikä kehitystä parempaan tunnu syntyvän millään. maan keskenään niin, että kaikkea kumuloituvaa tietoa pystyttäisiin oikeasti hyödyntämään päätöksenteossa, ennakoinnissa ja palvelujen kehittämisessä. ”Kunnalliset jäteyhtiöt ovat verkoston tärkein solmu. Asukkaat lajittelevat jätteet viiteen astiaan, joissa jokaisessa on RFID-koodi. Se on alueena hyvin samantyyppinen kuin Suomen pääkaupunkiseutu. Kutakin kotitaloutta pystytään siis laskuttamaan juuri sen tuottaman jätemäärän mukaisesti. Martikaisen mukaan Treviso tavoittelee vuonna 2020 jo yli 96 prosentin kierrätysastetta ja sekajätteen määrän vähentämistä alle 10 kiloon per asukas. Palvelun testaus on juuri käynnissä Bergenissä, mutta Nilsen uskoo, että se voisi hyödyntää kaikkia jätelaitoksia Pohjoismaissa ja muuallakin. Contarina on voinut investoida jätteenkuljetuskalustoon: firmalla on 470 pakkaria, jotka toimivat biokaasulla. Me haluamme rakentaa jätetiedolle avoimen yhteysrajapinnan, jonka avulla jätelaitos saa kontrollin omaan dataansa”, yrittäjä Anders Waage Nilsen WasteIQ:sta kuvailee. BIR joutui rakentamaan erillisen hallinnointityökalun, eräänlaisen yhdyskäytäväratkaisun eri tietojärjestelmien ja tietokantojen integrointiin. Dynaamisen hinnoittelun ja data-analyysien lisäksi palvelu mahdollistaa kaupunkien välisen vertailun ja parhaiden toimintatapojen jakamisen. Parhaat ratkaisut jakoon Eri tietojärjestelmien keskustelemattomuus on yleinen ongelma, eikä se koske vain jätehuoltoalaa. Lopusta valmistetaan kierrätyspolttoainetta. Esimerkiksi jätemaksuista aikaisemmin luistaneiden vapaamatkustajien määrä on romahtanut, minkä ansiosta BIR on kerännyt 2,5 miljoonaa euroa lisätuloja. Euroopan komission palkkaamat konsultit suosittelivat Suomea ottamaan mallia Italian Venetossa sijaitsevasta Trevison maakunnasta, jossa kierrätysaste on noussut jo yli 70 prosenttiin. Vuodesta 2000 alueella on onnistuttu pääsemään asukaskohtaisissa sekajätemäärissä noin 200 kilosta 58 kiloon. Asukkailla on sekajätteen lisäksi astiat kartongille ja pahville, puutarhajätteelle, biojätteelle sekä muoville. Kun tiedämme tasan tarkkaan tyhjennysmäärät, olemme säästäneet 1,7 miljoonaa euroa”, Igesund kuvaa
Ketjuun tarvitaan teknologiaa, jolla muovijäte nesteytetään. Syntyy neste, josta epäpuhtaudet tislataan pois sakkaan ja saadaan puhdas monomeeri jatkokäyttöä varten. Pyrowaven toimitusjohtaja Jocelyn Doucetin mukaan teknologia pienentää muovimonomeerien tuotantoketjun hiilijalanjäljen noin viidesosaan verrattuna perinteisiin mekaanisen kierrätyksen teknologioihin. Niissä riittää haasteita, sillä lainsäädäntökenttä on todella monimutkainen. Kahdeksan vuoden tuotekehityksen jälkeen yritys on käynnistänyt Montrealissa konttikokoisen, liikuteltavan, mikroaaltopyrolyysilaitoksen, joka käsittelee kuluttajilta syntyvää, esilajiteltua polystyreenimuovijätettä katalyyttisellä, mikroaaltoihin perustuvalla depolymerisaatioprosessilla (CMD). Tämän vuoden aikana Pyrowave toteuttaa toisen vastaavan projektin Sarniassa, Ontariossa. Siellä ketjun kumppaneina ovat INEOS ja kierrätysyhtiö ReVital. ”Edunvalvonnan kehittäminen ja alan toimintaedellytysten parantaminen ovat Liiton toiminnan päätavoitteita. PUUTTUVA LENKKI LÖYTYI KANADASTA S uomeenkin suunnitellaan kemiallisen kierrätyksen arvoketjua muovijätteille. Liitto täyttää 80 vuotta vuonna 2020. Kierrätyslaitokset voivat ostaa tai liisata kontin ja rikkoa siellä muovien polymeeriketjut monomeereiksi, joista voi jalostaa neitseellisen kaltaisia muovituotteita. Liittoa luotsannut puheenjohtaja Kirsi Hiukka esitteli yleisölle seuraajansa, Harri Niukkasen Tramel Oy:stä, sekä uuden toiminnanjohtaja Riikka Kinnusen, joka siirtyi Liittoon syksyllä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:stä. Vuoden 2020 aikana yritys suunnittelee laajentavansa teknologian myös polypropeenimuovijätteisiin. Muutoksia edessä Harri Niukkanen kertoi olevansa innostunut päästessään kehittämään Romukauppiaiden Liiton toimintaa. Reaktori pilkkoo muovit juurimolekyyleiksi mikroaalloilla. Aasian maat tarjoavat valtavan tilaisuuden edistyksellisille kierrätysteknologioille”, Doucet sanoi. EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN 32 UUSIOUUTISET 1|2019. Se vaatii meiltä osaamista ja uusia verkostoja sekä yhteistyötä romuliikkeiden välillä ja kierrätysalan toimijoiden ja viranomaisten välillä”, Niukkanen näkee. Näin styroksisista ruokapakkauksista voi valmistaa suljetussa kierrossa vaikkapa uusia ruokapakkauksia. Kanadalainen start-up on kehittänyt tällaisen teknologian ja etsii parhaillaan projektia Euroopasta. Marraskuussa hän esitteli uuden puheenjohtajan sekä syksyllä aloittaneen uuden toiminnanjohtajan. Romukauppiaiden Liitto kokoontui Jyväskylään keskustelemaan esimerkiksi työturvallisuusasioista. EuRIC-kattojärjestöstä on työssä suuri apu”, Kinnunen uskoo. KOONNUT ELINA SAARINEN EL IN A SA AR IN EN Romukauppiaiden Liiton valtikka vaihtui UUSI puheenjohtaja ja uusi toiminnanjohtaja esittäytyivät 150 osanottajalle Romukauppiaiden Liiton Laatuja luokittelupäivillä Jyväskylässä marraskuussa. Pyrowave käynnisti loppuvuodesta 2017 yhteistyön pohjoisamerikkalaisen styroksintuottaja INEOS Styrolutionin kanssa aikomuksenaan kehittää suljettu kierto PS-muovipakkauksille. Hän uskoo hyötyvänsä työssä kaksikymmenvuotisesta kokemuksestaan materiaalien ja sähköromun kierrätyksessä. ”Teknologiamme sopii maihin, joissa on jo toimivat kierrätysjärjestelmät. ”Jatkossa myös romukauppa-ala tulee olemaan yhä enemmän tekemisissä aiempaa useampien materiaalien kanssa, kuten muovien, akkujen ja tekstiilien. ”Me olemme puuttuva lenkki muovien kemiallisessa kierrätyksessä. Etsimme nyt kumppaneita toteuttamaan projektia Euroopassa. Meidän kaltaistamme yritystä kiinnostaa Suomen hallituksen tahto edistää puhtaita teknologioita”, Doucet kertoi Uusiouutisille Hongkongin EcoExpoAsia-messuilla, joille yritys osallistui Kanadan osastolla. Montrealilainen Pyrowave Inc etsii kumppaneita mahdollisesti Suomesta toteuttaakseen Euroopassa saman, minkä yritys on jo tehnyt Kanadassa. Montrealin laitoksen kapasiteetti on tuhat tonnia vuodessa, mutta konttirakenteen ansiosta laitosta on helppo laajentaa. TAPAHTUMIA Kirsi Hiukka on luotsannut Romukauppiaiden Liittoa puheenjohtajana
Se käsittelee noin 200 tonnia biojätettä päivässä. Ensimmäinen biokaasulaitos nimeltään O-Park avattiin Lantaun saarella 2018. Toinen biolaitos avautuu vuonna 2021 Sha Lingiin ja sen kapasiteetti on 300 tonnia päivässä. Ylitarkastaja Janne Kohonen Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoi aiheesta marraskuussa suunnitteluja konsultointiyritys Rambollin järjestämässä Sivuvirroista kannattavaa liiketoimintaa -seminaarissa Helsingin Altaalla. Vaatimuksia on vaikea vertailla”, Kohonen sanoi. Hän kertoo, että Suomessa teollisuuden raaka-aineista kierrätettyjä on vain kahdeksan prosenttia, kun esimerkiksi Hollannissa 26 prosenttia. ”Nämä ovat työläitä tapauksia, eikä näistä ei ole paljoa ennakkoesimerkkejä. Sivutuotteena hyödyntäminen on materiaalille usein helpompi tie kuin EoW-prosessi, jos materiaali on luokiteltavissa sivutuotteeksi, sanoo Rambollin Eero Parkkola: ”Meidän näkemyksemme mukaan EoW on käypä prosessi silloin, kun jätettä syntyy monesta kohteesta ja kun valmistettavaa tuotettakin käytetään monessa paikassa.” Parhaimmillaan jätemateriaalin tuotteistaminen tuo monenlaisia hyötyjä: tuotteen monipuolinen käyttäminen helpottuu, varastointi on sujuvampaa ja yleinen suhtautuminen materiaaliin on aiempaa myönteisempää. Teollisuusjätteitä tuotteistamaan SUOMESSA olisi potentiaalia lisätä teollisuudessa syntyvien jätemateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntämistä, mutta lainsäädäntö ei tee tästä kovin helppoa. Suomen valmistelemista EoW-säädöksistä toinen liittyy jätteenpolton kuonien käyttöön rakennustuoteteollisuuden tuotteiden, esimerkiksi pihalaattojen, valmistamisessa. Lastauslaiturin alainen taso voidaan hyödyntää kierrätysteknologialle, koska säästyy tilaa”, kertoo projektipäällikkö Christian Mikkelsen. Hongkong on investoimassa biojätteen käsittelylaitoksiin. Jocelyn Doucet ja Thu Lam Chan Pyrowave-yhtiöstä kertoivat EcoExpoAsia-messuilla kehittämästään kemiallisen kierrätyksen konttiteknologiasta ja kehottivat kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. EcoExpoAsia-messut järjestettiin Hongkongissa lokakuun lopussa jo 13. Hän suosittelee ennakkoneuvottelua ELY-keskuksen tai aluehallintoviraston kanssa. Potentiaalia siis olisi. Siirtokuormausta pystyasennossa Toinen Hongkongin EcoExpoAsia-messuilla esittäytynyt firma oli ErgoGlobal, joka kuvailee itseään maailman ainoaksi pystysiirtokuormausasemaksi. ”Me pohdimme, miten sivuvirrat saadaan muutettua ongelmasta mahdollisuudeksi. Hallitus on ajanut kärkihankkeessaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja. Suomessa teollisuuden raaka-aineista kierrätettyjä on vain kahdeksan prosenttia, kun esimerkiksi Hollannissa 26 prosenttia. ”Nämä laitokset eivät vielä riitä käsittelemään hongkongilaisten biojätteitä, joten kolmas laitos on jo suunnitteilla”, kertoo Chan Ho-sun Hongkongin ympäristönsuojeluosastolta. Messuilla vieraili ennätysmäärä, lähes 15 000 kävijää 106 maasta ja alueelta. . ”Vertikaalisesti puristava siilo antaa paljon etuja. Näytteilleasettajia saapui yli 330, 19 maasta, pääasiassa manner-Kiinasta ja Aasian Tyynenmeren alueelta. Jätteeksi luokittelun päättymisen edellytykset voidaan ratkaista tapauskohtaisesti, jos EoW-säädöstä ei ole annettu. Ergo Global on toimittanut vertikaalisia siirtokuormausasemia jo yli 50 kaupunkiin Aasian Tyynenmeren-alueella, kertoo Christian Mikkelsen. Se antaa viranomaisille ja toiminnanharjoittajille opastusta siitä, mitä on huomioitava, jos hakee jätteelle jätestatuksen päättävää tuotteistusta. Rambollin kiertotalouteen liittyvä seminaarisarja jatkui marraskuussa sivuvirtojen ja jätemateriaalien hyödyntämismahdollisuuksien avaamisella. Mikkelsenin mukaan pitkien välimatkojen maina myös pohjoismaiset markkinat kiinnostavat. EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN 33 UUSIOUUTISET 1|2019. Onko sivuvirrassa esimerkiksi jotakin arvokkaita komponentteja, jotka kannattaisi hyödyntää arvokkaammassa käytössä kuin vaikkapa maarakentamisessa, tai onko haitallisia aineita, jotka on ensin poistettava”, Rambollin Minna Pirilä antaa esimerkin. . ErgoGlobalin vertikaalisia siirtokuormausasemia on asennettu esimerkiksi Vietnamiin, Kiinaan, Filippiineille, Malesiaan ja muihin Aasian maihin. Toinen taas koskee betonimurskeen käyttöä betonituotteiden raaka-aineena, maarakentamisessa ja viherrakentamisessa. Voimme hyödyntää painovoimaa, jolloin tarvitaan vähemmän voimaa ja energiaa. Hän muistutti myös siitä, että jos aikoo tuoda markkinoille jätteestä valmistetun tuotteen, sen on täytettävä kemikaalija tuotelainsäädännön vaatimukset. . Tähän liittyen ympäristöministeriö on valmistellut muistiota jätteeksi luokittelun päättymisen (End of Waste, EoW) tapauskohtaisen arvioinnin kriteereissä ja sisältövaatimuksista. kertaa. Arvoaineet parhaaseen käyttöön Ramboll toteuttaa selvityksiä jätemateriaalien ja sivuvirtojen hyötykäyttöön, tuotteistamiseen, markkinapotentiaalin arviointiin ja käyttötarkoitusten analysointiin
Ympäris töasiat eivät ole nyt etusijalla Turkissa”, näkee ympäristöin sinöörien järjestön presidentti Baran Bozo?lu. Turkin vaatimukseen ei kuitenkaan suostuttu. Maa on viime vuosina rakentanut osittain EU-tuella satakunta virallista kaatopaikkaa, joilla on toimivat kaasunkeräysja suotovesijärjestelmät. ”Jätteiden keräys logistiikkaan ei ole Turkissa tarpeeksi rahaa. "Tilanne on painajaismainen. Turkin kotitalousjätteet viedään pääasiassa yhä kaatopaikalle, koska se on halvinta. Joulukuun Katowicen ilmastokokouksessa Turkki tavoitteli maaluokituksensa muutosta kehittyneestä kehittyväksi maaksi päästäkseen käsiksi köyhille maille varattuun ilmastoinvestointien rahastoon. Kaatopaikkakasat huojuvat Turkin väestö kasvaa nopeasti: arvioiden mukaan se nousee nykyisestä yli 80 miljoonasta yli sataan miljoonaan. Tarvitsisimme uusia kaatopaikkoja välittömästi ainakin 60 alueelle." TURKIN JÄTEHUOLTO HUUTAA RAHOITUSTA Turkki aikoo sulkea jätteiden dumppausalueet vuoteen 2023 mennessä ja rakentaa tilalle kunnollisen jätehuoltoja kierrätysinfran. Ministerin mukaan Turkki tarvitsee ympäristörahoitusta voidakseen parantaa ympäristön tilaa tuleville sukupolville. Turkin jätteessä olisi paljon biokaasun tuottopotentiaalia, sillä jätekoostumusanalyysien mukaan jopa 60 prosenttia turkkilaisten kotitalouksien jätteistä on orgaanista. Pakolaisleireillä jätettä syntyy tavanomaista enemmän. Ympäristö on valitettavasti listalla viimeisenä. EL IN A SA AR IN EN 34 UUSIOUUTISET 1|2019. Tarvitsisimme uusia kaatopaikka-alueita välittömästi ainakin 60 alueelle. Samaan aikaan EU on leikannut Turkille suunnattua rahoitusta, koska EU on huolissaan maan demokratiavajeesta ja ihmisoikeuskehityksestä. Kaatopaikkainfrastruktuurikaan ei ole vielä kunnossa. ”Suljemme kaikki dumppausalueet vuoteen 2023 mennessä. Myös ulkomainen rahoitus takkuaa. Öisin epäviralliset toimijat keräävät niistä muovit ja paperit. Turkin ympäristöministeriön apulaisministeri, professori Mehmet Emin Birpinar, pitää EU:n rahoitusleikkauksia pahana virheenä. Yhdyskuntajätettä syntyy Turkissa yli 30 miljoonaa tonnia, josta jopa kolmannes viedään epävirallisille dump pausalueille. Aiemmin Turkki oli lupautumassa leikkaamaan päästöjään 21 prosenttia . T urkin jätehuoltotilanne on huolestuttava. Vaarallisen jätteen käsittelyyn on alettu perustaa jätteenpolttolaitoksia, mutta siihenkin tarvittaisiin lisää investointeja: ”Tiedämme, että osa vaarallisista jätteistä hyödynnetään nyt epävirallisia reittejä, vaikka lain mukaan niiden alueellinen käsittely on pakollista. Istanbulin ja Ankaran väkiluvun ennustetaan kasvavan miltei kolmanneksen. Hän uskoo, että seuraavaksi jätehuoltosektorille alkaa syntyä biokaasuja mädätyslaitoksia, sillä ne ovat edullisempia rakentaa kuin suuret jätevoimalat. Kunnat pitävät jätehuoltoa suurimpana haasteena. Kaatopaikkoihin nojaava jätehuoltojärjestelmä tarvitsisi kipeästi lisää investointeja käsittelyja kierrätyskapasiteettiin, mutta Turkin julkisen sektorin rahoitus on kriisissä. Etenkin Syyrian vastaisella raja-alueella kaatopaikat ovat ääriään myöten täynnä, mutta ei ole tilaa perustaa uusia. Jätteet kerään tyvät kaduille. Syyrian sota ja pakolaisten virta ovat kasvattaneet Turkkiin tulevaa väkimäärää arviolta viisi miljoonaa. Tämä asettaa valtavia paineita jätehuoltojärjestelmälle, joka huojuu jo nyt. Joskus näemme jätteiden kelluvan joessa”, ?enaydin sanoo. ”Tilanne on painajaismainen. Suuriin jätteenpolttoinvestointeihin tai kierrätyslaitoksiin löytyy niukasti rahaa. Verorahat eivät vain riitä”, taustoittaa kierrätysjärjestö RECin johtaja Rifat Ünal Sayman. Kaatopaikkojen kapasiteetti on täysin lopussa, mutta niitä ei voida sulkea, koska ei ole mitään tilalle”, kuvailee Turkin kuntien liiton ympäristöjohtaja Osman ?enaydin. ”Kotitalousjätehuolto pitäisi kustantaa verotuksella, mutta koska väestö kasvaa, meidän on rakennettava koulut, sairaalat ja kodit näille ihmisille, kaikkiaan noin viisi miljoonaa kiinteistöä. Uusiutuvan energian rakentamiseen on investoitava yli kymmenen miljoonaa dollaria joka vuosi”, Birpinar linjasi lokakuussa kansainvälisessä toimittajatapaamisessa. Kuntien täytyisi myös investoida keräyskalustoon ja perustaa syntypaikkalajittelujärjestelmä. Näille päätyy noin 18 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, mutta maassa on yhä kokonaisia provinsseja, joilla ei ole virallista kaatopaikkaa
Hän on toiveikas: ”Jos Turkki investoisi ympäristösektoriin ja jätehuoltoon, se työllistäisi. Jos olisin ympäristöministeri, lisäisin ensi töikseni kuntien investointeja ympäristöön.” Messe Münchenin järjestämät IFAT Eurasia -messut pidetään Istanbulissa 28.-30. Seminaarin avaa kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Eeva-Maria Maijala. Vuonna 2017 messuille saapui yli 11 300 kävijää 68 maasta. Jotta maa täyttäisi EU-tavoitteet jätehuollossa ja kierrätyksessä, maahan tarvittaisiin noin 60 miljoonalla eurolla laitosinvestointeja. Nyt vaarana on, että Turkin päästöt tulevat kaksinkertaistumaan seuraavien 15 vuoden aikana. Pintavesistä 79 prosenttia on pilaantunut.” Bozo?lu kertoo, että noin puolet hieman yli tuhannesta jätevedenpuhdistamosta ei toimi kunnolla. Maaliskuussa pidettävät IFAT Eurasia -messut keskittyvätkin esittelemään kansainvälistä kierrätysteknologiaa. Entä millaisia ovat pakkausja pienmetallin yhteis keräyksen mahdollisuudet. Miten kiertotalous näkyy kaivosteollisuudessa. Kuinka muovipakkauksista saataisiin kierrätettyä puolet. Esimerkiksi Ankaran hallintorakennuksissa jätteet lajitellaan omiin astioihinsa. Esimerkiksi tällaisia aiheita tarjoaa perinteikäs ympäristöseminaari, jonka Pidä Lappi Siistinä ry järjestää 31.1. Jos vireillä oleva uusi lainsäädäntö menee läpi, kaksi tuhatta uutta ympäristöinsinööriä saa töitä ja pintavedet puhdistuvat. maaliskuuta. Turkin kierrätysmarkkinoiden kooksi on laskettu noin viisi miljardia euroa vuosittain. Kaatopaikkojen kaasunkeräysjärjestelmät jauhavat metaanikaasusta sähköä. Messujen teemoina ovat jätehuolto ja kierrätys, jätteenpoltto, jätevedet sekä yhdyskuntatekniikka. Turkki onkin saanut EU:lta rahoitusta jätevesihuoltoon. Tapahtumakalenteri PIDÄ LAPPI SIISTINÄ RY:N YMPÄRISTÖSEMINAARI 31.1. Tämä lasketaan Turkissa uusiutuvaksi energiaksi. EL IN A SA AR IN EN Turkin ”ensimmäinen nainen” Emine Erdo?an on tehnyt aloitteen jätteen määrän vähentämiseen ja syntypaikkalajittelun tehostamiseen tähtäävään hankkeeseen, jonka Turkin ympäristöministeriö on virallisesti käynnistänyt. Pidä Lappi Siistinä kirittää kierrätystä KUINKA jätevesilietteet käsitellään Rovaniemellä. Seminaari tarjoaa kurkistuksia myös jätehuollon älykkäisiin järjestelmiin ja uusiin keräysmalleihin kuten korttelikeräykseen. Esimerkiksi jätevesiratkaisuille on nyt Turkissa tarvetta, kertoo ympäristöinsinöörien järjestön presidentti Baran Bozo?lu: ”Teemme vuosittain raportin Turkin pahimmista ympäristöongelmista, joita tällä hetkellä ovat vesien pilaantuminen, päästöt ilmakehään sekä toimimaton jätehuolto. 35 UUSIOUUTISET 1|2019. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina aktivoituneet: pakkaus jätteen käsittelyyn ja kierrätykseen on syntynyt muutamassa vuodessa satoja uusia yrityksiä. Turkin ympäristöministeriö julkisti juuri zero waste -strategiansa, jonka mukaan maahan perustetaan kierrätysjärjestelmä vuoteen 2023 mennessä ja jätteiden kierrätysaste nostetaan 60 prosenttiin jo ensi vuonna. Tilaisuuden suojelijana toimii asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka lähettää seminaariin videotervehdyksensä. Ylläksellä. 60 miljardilla investointeja Vaikka rahoituksessa on ongelmia, Turkin hallinto asettaa kunnianhimoista lainsäädäntöä jätehuoltoon, minkä uskotaan vilkastuttavan jätehuoltoteknologian markkinoita. – 1.2. Tilastot ovat hyvin epäluotettavia, sillä maan jätehuolto toimii pitkälti epävirallisten yritysten voimin. Nyt maa kierrättää arvioiden mukaan noin 9–15 prosenttia jätteistään. 12.2.2019 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistotien kampuksen auditorio, Opistotie2, Kuopio Kokoeko/ilmoittautuminen WORLD RESOURCES FORUM: CLOSING LOOPS 24.-27.2.2019, Antwerpen, Belgia www.wrf-antwerp2019.be JYVÄSKYLÄN RAKENNUSMESSUT 8.-10.3.2019 Jyväskylän Paviljonki www.jklrakennusmessut.fi PAKKAUSMUOVIT JA YMPÄRISTÖ 12.3.2019 Helsingin Messukeskus http://www.pakkaus.com/events/pakkausmuovit-ja-ymparisto/ KUNNAN KIERTOTALOUSPÄIVÄT 19.-20.3.2019 Paasitorni, Helsinki https://koulutus.almatalent.fi/kunnan-kiertotalouspaivat/ IFAT EURASIA 28.-30.3.2019 Istanbul Expo Center, Turkki ifat-eurasia.com Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi vuoteen 2030 mennessä noin 500 megatonnin päästöpotistaan. – 1.2.2019 Lapland Hotel Äkäshotelli http://www.pidalappisiistina.fi/ympaeristoeseminaarit HIILINEUTRAALI LIIKENNE JOENSUUHUN – SANOISTA TEKOIHIN 5.2.2019 Joensuun Tiedepuisto https://www.businessjoensuu.fi/ajankohtaista/ tapahtumat/hiilineutraali-liikenne-joensuuhun-sanoista-tekoihin EU INDUSTRY DAYS 5.-6.2.2019 Brysseli, Belgia https://ec.europa.eu/eip/ageing/events/2019eu-industry-days_en VIHERPÄIVÄT & -TEKNIIKKA 6.-7.2.2019 Jyväskylän Paviljonki https://www.vyl.fi/viherpaivat/ KOKOEKO-SEMINAARI: JÄTEHUOLTO JA KIERTOTALOUS UUDEN MURROKSESSA – HAASTEITA VAI MAHDOLLISUUKSIA. Biokaasuosaamiselle, kaasunkeräysjärjestelmille, modernille kaatopaikkateknologialle ja dumppausalueiden sulkemisosaamiselle olisi maassa kysyntää
Neuvottelut on määrä saada päätökseen vuonna 2020”, Miettinen kertoi Lääkkeet ja ympäristö -seminaarissa. Käytätkö hormonihoitoa. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVAT H elsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT), Aalto-yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin tutkimuskonsortio sai juuri Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostolta 3,7 miljoonan euron rahoituksen ratkaistakseen lääkkeiden valmistukseen, käyttöön ja hävitykseen liittyviä ympäristöuhkia ja kestävän kehityksen haasteita. Oletko antibioottikuurilla. Sieltä ne päätyvät jätevedenpuhdistamolle ja mahdollisesti vesistöön. On todennäköistä, että jäämiä näistä lääkkeistä on virtsassasi. ”Vihreän kemian periaatteena on, että halutaan vähentää aineiden valmistamisen ja käytön aiheuttamaa haittaa ympäristölle. Otitko kipulääkkeen. Suuri osa puhdistamolle päätyvistä lääkeaineista kulkeutuu prosessin läpi vesistöihin ja sitoutuu . Me haluamme tarkastella lääkeaineiden ympäristövaikutuksia koskevia sääntelykehikkoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti, tunnistaa aukkoja ja lisätä vaikuttavuutta tuottamalla suosituksia sääntelyn kehittämiseksi”, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Mirella Miettinen. Sääntely on hajanaista ja siinä on puutteita. Lääkejäämät pois vesistöistä Ympäristön lääkeainejäämistä aiheutuvat ekologiset riskit ovat lisääntyneet sekä paikallisesti että globaalisti. Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä, mutta ei synteettisiä orgaanisia yhdisteitä kuten lääkeaineita. Suomalaistutkijat saivat juuri useiden miljoonien rahoituksen lääkkeiden ympäristöriskien vähentämisen tutkimiseen. Hoidatko tulehtunutta ihoa. 36 UUSIOUUTISET 1|2019. ”Uudelle kemikaalistrategialle on ehdotettu malliksi Pariisin ilmastosopimusta. Mallia ilmasto sopimuksesta. Kansainvälinen yhteisö on päivittämässä globaalia kemikaalien hallintaa ohjaavaa strategiaa (SAICM, Strategic Approach to International Chemicals Management). Vihreä kemia perustuu kestävään kehitykseen”, luonnehti hankejohtaja, professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta uuden hankkeen taustoja Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä Lääkkeet ja ympäristö -seminaarissa Tiedekulmassa joulukuussa. ”Ympäristön kemikalisoituminen, myös lääkeaineista johtuva, aiheuttaa osaltaan globaaleja ympäristöongelmia. Niillä voi olla haitallisia vaikutuksia vesieliöille. Tutkijat haluavat myös edistää lääkeainejäämien puhdistamista jätevesistä sekä puhdistamolietteen hyötykäyttöä. Se hyväksyttiin vuonna 2006 ja tähtäsi siihen, että vuoteen 2020 mennessä kemikaalien ympäristövaikutukset olisivat hallinnassa niin valmistuksessa kuin käytössäkin. Kestävää lääkekehitystä tavoitteleva SUDDEN-hanke pyrkii vähentämään lääkekehityksen ympäristöriskejä, kuromaan umpeen lääkkeiden maailmanlaajuisten tuotantoketjujen lainsäädännöllisiä ongelmakohtia sekä kehittämään kiertotalousmalleja lääkkeiden pakkausmateriaaleihin
2017 selvittää EPIC-tutkimushankkeessa, onko kustannustehokkaampaa puhdistaa lääkejäämiä niiden alkuperäisellä päästölähteellä kuin kunnallisen puhdistamon jätevedestä, lietteestä ja juomavedestä. EU kuitenkin velvoittaa jäsenmaitaan tarkkailemaan vesiympäristöstä vesipuitedirektiivin tarkkailulistan seitsemää lääkeainetta: diklofenaakki, erytromysiini, klaritromysiini, asitromysiini, 17?-etinyyliestradioli (EE2), 17?-estradioli (E2) ja estroni (E1). Lääkkeiden valmistamista kehittyvissä maissa tulisi suitsia nykyistä paremmin, samoin eläinlääkintää. Komissiolta uusi strategia Euroopan komissio aikoo vielä ennen ensi kesää julkaista tiedonannon, jonka tavoitteena on vähentää lääkejäämien päätymistä ympäristöön. Riskialtteimpia lääkeaineita voisi tunnistaa yhteistyöhankkeessa ( http://i-pie.org ) kehitettävillä kriteereillä”, sanoo proviisori Sini Eskola, joka toimii myyntilupa-asiantuntijana Euroopan lääketeollisuusjärjestö EFPIA:ssa. lietteeseen. Strategiapaperi kävi läpi sidosryhmäkonsultaation vuosina 2017 ja 2018. Helsingin yliopiston dosentti Tiina Sikanen kertoo, että heidän tutkimusryhmänsä Viikissä kehittämää mikrofluidistista menetelmää käytetään nyt SUDDEN-hankkeessa tutkittaessa lääkeaineiden metaboliaa mikrosirujen avulla, eli sitä, missä muodossa humaanikäytössä olevat lääkeaineet päätyvät ympäristöön ja miten mahdolliset lääkejäämät eliminoituvat eri eläinlajeissa. ”Meidän on pystyttävä vaikuttamaan lääkepäästöjen ympäristövaikutuksiin joka vaiheessa lähtien lääkkeen suunnittelusta ja tuotannosta päätyen käyttöön ja jätevesien käsittelyyn. 37 UUSIOUUTISET 1|2019. Päästölähteet olisi saatava tiukempaan kontrolliin, sanoo Clayton: ”Jos saisimme kiinni lääkejäämät niin sanotuista hotspot-lähteistä eli sieltä, missä jäämiä syntyy eniten, se välttäisi ongelmia myöhemmässä vaiheessa ketjua. Lue lisää: https://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/ohjelmat-ja-hankkeet/ kestavan-kasvun-avaimet2/sudden/ . 90 prosenttia vaikutuksista syntyy käyttövaiheessa”, sanoo Helen Clayton Euroopan komission ympäristön pääosastolta. Suomen lainsäädännössä ei ole poistovaatimuksia jätevesien lääkejäämille. Sikasen mukaan nyt on tarvetta lääkealan ja ympäristöalan yhteistyölle ja -tutkimukselle. Uudet puhdistusteknologiat kuten membraaniteknologiat ja kehittyneet hapetusmenetelmät lääkeainepäästöjen syntypaikoilla toteutettuna toimivat paremmin kuin keskitetyt, biologiset jätevedenpuhdistamot. Ympäristövaikutuksia aiheuttavaa diklofenaakkia päätyy jätevedenpuhdistamoille 2040 kiloa vuodessa. EPIC-hanke jatkuu heinäkuulle 2019. ”Lääketeollisuus on ehdottanut, että ympäristövaikutusten riskinarviointia laajennettaisiin. Riskinarviointia voisi päivittää ennen kuin alkuperäislääkkeen patentointi umpeutuu. Nyt luonnos on komission sisäisessä käsittelyssä. LUT oli osa EPIC-tutkimusryhmää ja jatkaa nyt SUDDEN-hankkeessa tutkimalla vedenpuhdistuksen mahdollisuuksia lääkeainejäämien eliminoimisessa. On kuitenkin ristiriitaista tietoa siitä, voisiko virtsan ja jätevedet kerätä ja käsitellä erikseen esimerkiksi sairaaloiden ja hoitokotien potilailta.” Lääkkeet pois jo ennen puhdistamoa. Silloin voitaisiin huomioida koko markkinoilla oleva lääkeaineen määrä. Suomen ympäristökeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto alkoivat jo vuonna LÄÄKKEEN YMPÄRISTÖRISKI ON ARVIOITAVA MYYNTILUVAN saaneiden lääkkeiden on vuodesta 2006 lähtien täytynyt käydä läpi ympäristöriskin arviointi. Vanhoja lääkkeitä ei saa heittää vessanpönttöön, mutta silti moni suomalainenkin tekee niin, vaikka Suomessa on hyvä mahdollisuus palauttaa käyttämättömät lääkkeet takaisin apteekkeihin. Ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan yleensä ole kriteeri lääkkeen myyntiluvan saannille.Tällä hetkellä noin tuhannelle lääkeaineelle ei ole tehty ympäristöriskinarviointia. Hankkeen tulosten mukaan esimerkiksi särkylääke parasetamolin pitoisuudet ovat erityisen korkeita hoitolaitosjätevesissä. ”Esimerkiksi parasetamoli ja ibuprofeiini saadaan jätevedenpuhdistamoilla hyvin pois, mutta diklofenaakki vain 40-prosenttisesti”, sanoo LUT:in professori Mika Mänttäri. Tästä vedestä saatetaan tuottaa juomavettä ja lietettä käyttää maanparannusaineena. Strategia kokoaa muutamia tärkeimpiä toimia, jotka tähtäävät ongelman nykyistä parempaan hallintaan lääkkeen koko elinkaaren aikana. Lääkkeiden määräämistilanne on hyvä paikka ohjeistaa potilasta oikeaan lääkkeiden hävittämiseen. Strategialla ei olisi lainsäädännöllistä sitovuutta, mutta se antaisi ohjeita ja suosituksia lääkkeiden määräämiseen, käyttöön ja hävitykseen ja jakaisi parhaita käytäntöjä
Pohjois-Karjala on yksi edelläkävijäalueista, jotka ovat sitoutuneet kehittämään hyviä kiertotalousratkaisuja osana Circwaste-hanketta. Urakoitsija K. Pohjois-Karjala pohtii, voisiko rakennusjätteisiin liittyviä vaatimuksia yhdistää rakennusvalvonnan loppukatselmuksiin. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli on jo sanonut jatkavansa rakennusjätteiden lajittelukäytäntöä myös muilla uusilla työmaillaan. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 38 UUSIOUUTISET 1|2019. Urakoitsija on raportoinut kuukausittain työmaan jätemäärät viime huhtikuusta saakka, jolloin rakentaminen käynnistyi. ELINA SAARINEN AINO HEIKURA, KUVAT Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli on sanonut jatkavansa rakennusjätteiden lajittelukäytäntöä myös muilla uusilla työmaillaan. Tämä on hyvä menetelmä ja helpottaa myös muiden vastaavien kohteiden arviointia tulevaisuudessa”, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projektipäällikkö Aino Heikura. Lajittelun kannattavuus lisääntyy erityisesti silloin, jos sekalaisen rakennusjätteen hinnat ovat huomattavasti lajiteltua jätettä kalliimpia. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli pyrkii siihen, että sen työmaalta ei syntyisi sekalaista rakennusjätettä, vaan kaikki lajiteltaisiin hyödyntämistä varten. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli edellytti jo urakkatarjouspyynnössään, että kohde rakentuu kiertotalouden periaattein. Yhtenä työmaan tavoitteena on, että sieltä ei synny lainkaan sekalaista rakennusjätettä. Tavoitteena on hyödyntää rakennusja purkujätteistä 70 prosenttia ja kierrättää yhdyskuntajätteistä 60 prosenttia. Nyt urakoitsija voi seurata ja todentaa, pitikö arvio paikkaansa. Pohjois-Karjala aikoo lisätä materiaali -ja energiatehokkuutta, tuoda kiertotalouden luontaiseksi osaksi eri sektoreiden toimintaa ja vahvistaa uutta kiertotalouden yritysja liiketoimintaa. On kuitenkin myös haasteita: jätteen tunnistaminen on toisinaan vaikeaa. Jos jätteen tunnistamiseen menee työmaalla liikaa aikaa, lajittelu ei ole enää kustannustehokasta”, Heikura huomauttaa. Pohjois-Karjalan Circwaste-hankkeen alueellinen yhteistyöryhmä nosti rakennusjätteet yhdeksi painopistealueeksi tuoreessa kiertotalouden alueellisessa tiekartassaan. Tervo Oy:lle jätevastaavan nimeäminen ja yksityiskohtainen jätemäärien raportointi on ollut . Rakentajat on perehdytetty jätteiden lajitteluun niin, että nämä osaavat lajitella biojätteet, eristevillat, kipsilevyt, kiven, lasin, metallin, muovin, pahvin ja kartongin, poltettavan energiajätteen, puhtaan ja käsitellyn puun, kattohuovat, vaaralliset jätteet sekä PVC-muovit erilleen. SEKALAINEN RAKENNUSJÄTE MINIMIIN Kuinka päästä valtakunnallisia keskiarvoja parempiin kierrätystuloksiin. Siksi työmaa hyötyy lajitellessaan jätteet hyvin jo syntypaikalla. Päämäärien saavuttamisessa tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, koulutusta ja ohjeistusta. Urakoitsija teki osana urakkasopimustaan jätehuoltosuunnitelman sekä nimesi jätevastaavan seuraamaan ja koordinoimaan jätehuoltosuunnitelman toteutumista. uutta, mutta kokemukset ovat olleet hyviä: ”Urakoitsija arvioi ennen kohteen käynnistymistä, miten paljon jätettä tulee syntymään. Tiekartat ja laaja yhteistyö kirittävät Pohjoisja Etelä-Karjalaa, Keski-Suomea ja Lounais-Suomea esimerkillisiin kiertotaloustekoihin. J oensuussa rakennetaan parhaillaan yli kahtasataa opiskelija-asuntoa työmaalla. Tällaista toimintatapaa ei ole koettu työmaalla hankaloittavana, vaan päinvastoin positiivisena asiana. Esimerkiksi mihin laariin laitetaan komposiitti, jossa on monia materiaaleja. Euro konsultoi Sekalainen rakennusjäte on kaikkein kallein jätelaji. ”Euro on konsultoinut lajittelemaan
Kolmas päämäärä on ympäristöja kiertotalousosaamisen ja -koulutuksen vahvistuminen”, tiivistää huhtikuusta asti aluekoordinaattorina toiminut ympäristötarkastaja Salme Muurikka Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta. Lounais-Suomi haluaa nostaa yhdyskuntajätteiden kierrätysasteen yli valtakunnallisen tavoitetason. Yhteistyöryhmät ovat tunnistaneet uusia hankeideoita, aloitteita, yhteistyötapoja, tutkimustarpeita, viranomaistyön tarpeita sekä liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouteen liittyen. Muita ajankohtaisia kiertotalouden teemoja alueella ovat Telaketju-hankkeessa etsittävät, kestävät poistotekstiilien hyödyntämistavat, maatalousja yritysmuovien kierrättämisen lisääminen alueellisten selvitysten avulla sekä magneettien kierrätyksen kehittämiseen tähtäävät toimet Porin seudulla. Purkukatselmusmenettelyistä ja rakennusjätteen koostumusselvityksistä saatavaa tietoa hyödynnetään, kootaan tietopankki hyötykäyttöteknologioista ja selvitetään uusiokäyttöalustan tarvetta. Biokaasuautoilu vauhdissa Keski-Suomessa syntyy jätehuollon nykytilakatsauksen perusteella yli miljoona tonnia rakentamisen jätteitä. Alueet ovat asettaneet sekä lyhyen tähtäimen tavoitteita että pitkän ajan päämääriä vuodelle 2030 ja ylikin. Seuraava kehitysaskel on löytää näille toimille tekijät”, sanoo Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Aleksis Klap. Kaikki viemäriverkoston ulkopuoliset lietteet halutaan asianmukaiseen käsittelyyn. Rakennustyömaan henkilöstön perehdytys lajitteluohjeisiin auttaa vähentämään sekalaisen rakennusjätteen määrää. Maakunta aikoo lisätä biokaasun tuotantoa selvästi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Etelä-Karjala tähtää siihen, että ympäristöliiketoimintaan syntyy vuoteen 2030 mennessä 500 uutta työpaikkaa ja että alan liikevaihto kasvaa 15 prosenttia. 500 Keski-Suomi keskittyy lisäksi biohajoaviin jätteisiin, biokaasuun ja ravinnekiertoon. Kiertotalouden palvelukeskus on ollut mukana alueellisten tiekarttojen laadinnassa”, Salmenperä kertoi Circwaste-hankkeen tilaisuudessa Helsingissä joulukuussa. Rakennusjätteet muodostavat yli 60 prosenttia kaikista Keski-Suomen jätteistä. 500 uutta työpaikkaa ”Etelä-Karjalassa tiekartan päämääriä ovat kestävä hyvinvointi, päästöttömyys, jätteettömyys ja ylikulutuksettomuus sekä työpaikat ja liiketoiminnan kasvu kiertotalouden alalla. Greenreality Network puolestaan luo uusia ympäristöja energia-alan bisnesmahdollisuuksia. Myös Etelä-Karjalassa pohditaan Keski-Suomen tavoin uusia menetelmiä betonin kaltaisen tuotteen valmistamiseen Urban Infra Revolution -hankkeessa. Lappeenrannan kaupunki ja Saimia ammattikorkeakoulu käynnistivät viime syksynä yhteisen Saimia Business Mill -yrityshautomon. VTT tutkii Jyväskylässä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä esimerkiksi betonin kovettamisessa. Sidosryhmien kanssa laaditaan ruokahävikin vähentämiseen tiekarttaa Varsinais-Suomen Luonnonvarakeskuksen toimesta. Toimintamallit vievät eteenpäin valtakunnallista jätesuunnitelmaa aluetasolla. Keski-Suomi kehittää myös muovipakkausjätteiden kotitalouskeräystä ja kehittää muoville korvaavia materiaaleja. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyneessä hankkeessa pohditaan sementin korvaamista jätevirroilla. 39 UUSIOUUTISET 1|2019. Yhteiskuntajätteen sisältämästä biojätteestä on tarkoitus kierrättää 80 prosenttia. http://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI Lounais-Suomella korkea kierrätystavoite Rakentaminen on myös yksi Lounais-Suomen havaitsemista painopistealueista. Ympäristöja kiertotalousalan opetuksen tarjoavat kouluasteille yhteistyössä Lappeenrannan kaupunki ja LUT yliopisto teemalla ”LUT Junior University Lappeenranta”. Tähän kuuluu esimerkiksi biokaasun vakiinnuttaminen osaksi liikennepolttoaineiden tarjontaa. Kaikille kouluasteille halutaan tarjota vielä tänä vuonna ympäristöja kiertotalousalan opetusta. Biokaasupotentiaalia olisi laskelmien mukaan kaikkiaan 460 gigawattituntia, kun nykyinen tuotanto on noin 37 gigawattituntia. Siksi Keski-Suomen tiekartassa olikin luontevaa ottaa rakennusja purkujätteet yhdeksi painopistealueeksi, kertoo Outi Pakarinen Keski-Suomen liitosta. Toinen yli 50 kunnan alueella korostettava painopiste ovat biojätteet ja ravinnekierto. Ympäristöja kiertotalousosaamisen vahvistaminen on kolmas Etelä-Karjalan painopistealue. . Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisessä ja ravinnekierrossa Lounais-Suomi tähtää edelläkävijäksi. Lounais-Suomessa on tarkoitus helpottaa uusiomateriaalien hyödyntämistä kuntien rakentamista ja ympäristöasioita ohjaavilla määräyksillä ja jakamalla tietoa alueellisista, rakentamiseen kelpaavista kierrätysmateriaaleista. ”Tiekartan tavoitteita asettaessamme huomasimme myös, ettei kaikille toimille löydy tekijää. Ylijäämämassojen parempaan sijoitteluun on käynnissä kansallisia hankkeita, joissa Lounais-Suomessa tehdään pilotointia esimerkiksi maamassojen stabilointiin liittyen. Lappeenrannan kaupunki on kunnostautunut myös hiilettömässä liikkumisessa. Muovipakkausten kerääminen on lähtenyt Etelä-Karjalassa niin hyvin käyntiin, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy sai kesäkuussa Vuoden Kuntatekniikan saavutus -palkinnon aiheesta. Kiertotalouden palvelukeskus kokoaa hyvistä käytännöistä aineistoa palvelukeskuksen tietopankkiin: ”Tiekartat toimivat mallina muillekin alueille ja heidän prosesseilleen. MALLIA MUILLEKIN TIEKARTAT ovat hyvä keino viedä alueellista kiertotaloustyötä ja löytää hyviä käytäntöjä monistettavaksi muuallekin, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Hanna Salmenperä: ”Alueelliset yhteistyöryhmät ovat Circwaste-aluekoordinaattorin kanssa tunnistaneet omalle alueelleen tärkeitä aihepiirejä, joita halutaan edistää. Julkisten toimijoiden olisi hyvä huomioida kiertotaloustavoitteet jo rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa. Jos saadaan osoitettua, että tämä on hyvä työkalu asioiden edistämiseen, ehkä tätä voi soveltaa valtakunnallisesti ja Suomen ulkopuolellakin”, Salmenperä näkee. Myös kriittisten ja harvinaisten arvometallien talteenottoa sähköja elektroniikkaromusta demotaan Keski-Suomessa. ”Jyväskylässä kaasuautoja on rekisteröity toiseksi eniten Suomessa, vaikka emme ole maakaasuverkon alueella”, Pakarinen muistuttaa. Etelä-Karjala tähtää siihen, että ympäristöliiketoimintaan syntyy vuoteen 2030 mennessä 500 uutta työpaikkaa ja että alan liikevaihto kasvaa 15 prosenttia
VANHASTA TAVARASTA UUSI SISUSTUS Meeri Särkkä voitti Ruohonjuuren palkinnon luonnonvaroja säästävällä muotoilutoimistollaan. ELINA SAARINEN RUOHONJUURI, KUVAT UUTISIA Telaketju-pilotin tavoitteena on saada Suomeen poistotekstiilien jalostuslaitos. Sisustuksen ei tarvitse aina perustua uuden ostamiseen ja kuluttamiseen. . Meeri Särkkä edistää raaka-aineiden viisasta käyttöä paitsi jokaisessa projektissaan, myös esimerkin voimalla. 40 UUSIOUUTISET 1|2019. Ruohonjuuri-rahastosta jaetaan vuosittain yksi palkinto sekä useampia apurahoja kehitysja tutkimushankkeille, innovaatioille ja toimintaan, jotka edistävät energian ja raaka-aineiden viisasta käyttöä, luonnon kanssa tasapainossa olevan yhteiskunnan kehittämistä sekä maapallon luonnonvarojen oikeudenmukaista käyttöä. Ruohonjuuri-palkittu Meeri Särkkä tahtoo, että julkiset tilat olisivat viihtyisiä ja toimivia ilman, että kulutetaan turhaan luonnonvaroja. Ehee hankkii sisustuksissa käyttämänsä materiaalit kirpputoreilta ja nettihuutokaupoista, korjaa tai muokkaa niitä ja antaa niille uuden elämän osana julkista tilaa. Muotoilutoimisto sai lokakuussa viiden tuhannen euron palkinnon Ruohonjuuri-rahastosta. Vuonna 2018 palkinnon ja apurahojen teemana oli kierrätys ja uusiokäyttö. M eeri Särkän perustama Ehee on uudenlaista kiertotaloutta edustava yritys, joka tekee tilasuunnittelua kierrätysmateriaaleilla. Ruohonjuuri jakoi palkinnon ja apurahoja kaikkiaan kuudelle toimijalle. . Vuoden 2018 Ruohonjuuri-palkinto ja apurahat jaettiin lokakuussa kestävän kehityksen ja kiertotalouden pioneereille. Lopullisen laitoksen toivotaan voivan käsitellä myös naapurimaiden tekstiilijätteitä. Ruohonjuuri jakoi lisäksi apurahoja raakaaineiden viisaaseen käyttöön ja kierrätykseen. Hän hyödyntää suunnittelutyylissään kirpputoreja ja tavaranvaihtorinkejä
Ekosysteemipalveluiden hallinnan alalla hän on Euroopan johtavia tutkijoita. Purkupiha-konserniin kuuluvat teollisuuslaitosten ja rakennusten purkutöihin erikoistunut, vuonna 2003 perustettu Purkupiha Oy sekä haitta-aine töihin ja vaativiin saneerauspurkutöihin erikoistunut, vuonna 2008 perustettu Dammega Oy. Hänen tehtävänään on suunnitella jalostuslaitosta ja sen liiketoimintaa. Hanke edistää onnistuessaan merkittävällä tavalla materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä. Kasvun myötä konserniin on nimitetty uusia tekijöitä. Primmer on toiminut useissa kansainvälisissä ja kansallisissa asiantuntijaja luottamustehtävissä ja hänet valittiin viime vuonna resurssitehokkuutta ja kestävyyttä tarkastelevan YK:n alaisen kansainvälisen luonnonvarapaneelin jäseneksi. Aiemmin hän on toiminut johtavissa rooleissa ABB:lla, Huurre Groupilla ja Muntersilla useissa eri maissa. Arto Arvola toimi aiemmin Bayer Oy:ssä HSE-asiantuntijana. ILMASTONMUUTOS SHOW & DINNER -TYÖRYHMÄ / KAISA LEPPÄNEN (5 000 €) Apurahan avulla toteutetaan kolmeosainen Ilmastonmuutos Show & Dinner -esityssarja. Käynnissä olevan jalostuslaitospilotin pohjalta on tavoitteena saada Suomeen poistotekstiilien jalostuslaitos. SISUSTUKSEN EI TARVITSE AINA PERUSTUA UUDEN OSTAMISEEN JA KULUTTAMISEEN. Tutkielma käsittelee ympäristön kannalta kestävien, sienipohjaisten tuotteiden tutkimusta sekä sienipohjaisten biohajoavien materiaalien käyttöä ja kehittämistä kalustemuotoilun parissa. Myös Varsinais-Suomen liitto on myöntänyt pilotille laadukkaan lajittelun ja tunnistusteknologian kehittämiseen ja testaamiseen tukea. SIDEFLOW -PALVELU / KIA NYQVIST, SUVI JÄRVI (3 000 €) Apuraha mahdollistaa Sideflow-palvelun pilotoinnin. Suomen ympäristökeskus Tutkimusprofessori Eeva Primmer on nimitetty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) uudeksi tutkimusjohtajaksi. Jenni Rahkonen Anna Räty Peetu Hirvonen Kati Tuominen Kimmo Rinne Eeva Primmer 41 UUSIOUUTISET 1|2019. Kesällä 2018 poistotekstiilin jalostuslaitospilotti sai työja elinkeinoministeriön myöntämän investointituen. Hänellä on aiempaa kokemusta esimiesja asiantuntijatehtävistä Lassila & Tikanoja Oyj:ssä, Stena Recycling Oy:ssä ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:ssä. Molok Oy DI Jenni Rahkonen on nimetty Molok-korttelikeräys hankkeen projektipäälliköksi vuodelle 2019. Hän jatkaa edelleen yhtiön kiertotalousasiantuntijana. Kati Tuominen on nimitetty 19.11.2018 alkaen markkinointija kehittämispäälliköksi vastaamaan konserniyhtiöiden markkinoinnista, liiketoimintojen kehittämisestä sekä yhteiskuntaja sidosryhmäyhteistyöstä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja metsien talouskäytön yhteensovittamisesta vuonna 2010 väitellyt Primmer on tutkinut luonnonvaroja, luontoa ja ekosysteemipalveluita sekä energiajärjestelmiä koskevaa päätöksentekoa ja päätösten toimeenpanoa. Primmer on työskennellyt SYKEssä vuodesta 1997. Hankkeen omarahoituksessa ovat mukana lähes kaikki Suomen kunnalliset jätelaitoksen. Purkupiha Oy Kimmo Rinne on nimitetty 10.12.2018 alkaen kierrätysyksikön johtajaksi vastaamaan yhtiön kierrätysyksikön operatiivisesta toiminnasta. Viimeksi hän on toiminut Caverion Oyj:n johtoryhmässä Itä-Eurooppa Divisioonan johtajana sekä Caverion Emerging Markets Oy toimitusjohtajan tehtävissä. Hän aloitti tehtävässään 10.12.2018. Yhtiöiden liikevaihto vuonna 2018 oli yli 30 miljoonaa euroa. Komun toivotaan löytävän tulevalle laitokselle investoijia sekä sen tuotteille loppuasiakkaita. NIMITYKSIÄ Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto veturinaan ovat mukana tekstiilien lajitteluja hyödyntämisverkosto Telaketjussa. Esityksessä kohdataan ilmastonmuutoksen synnyttämiä tunteita armollisesti, esittävän taiteen keinoin. MARI KOPPANEN (2 000 €) Apuraha myönnettiin kalustemuotoilun pro gradu -tutkielman loppuunsaattamiseksi. Ensi-ilta on huhtikuussa 2019. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n asiantuntijaksi on nimitetty FM Arto Arvola. Purkupiha Kokonaispurku-urakoihin, asbestitöihin ja kierrättämiseen erikoistunut Purkupiha on vahvassa kasvussa. Purkupiha Group on konsernin emoyhtiö. Purkupiha Group Oy Peetu Hirvonen on nimitetty 17.9.2018 alkaen Group Controlleriksi vastaamaan konsernin taloustoiminnoista, raportoinnista ja sisäisestä laskennasta. Sacklénilla on vankka kokemus teollisesta palveluliiketoiminnasta ja tulosvastuullisesta johtamisesta kansainvälisessä ympäristössä. Stena Recycling Oy Niclas Sacklén on nimitetty Stena Recycling Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.9.2018 alkaen. Hanke on suunnattu tekstiilija vaatetusalan yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille, jotka teettävät tekstiileistä tuotteita sarjatuotantona ja jotka haluavat säästää rahaa ja lopettaa luonnonvarojen tarpeettoman tuhlauksen. Poistotekstiilin käsittelyja jatkojalostuksen toteutuksen suunnittelu Suomeen on mahdollista Telaketju-hankkeen kehitystyön ansiosta. RUOHONJUURIAPURAHAN SAIVAT: JOHANNA KOHVAKKA & LIISA LEHTINEN (5 000 €) Kaksikko demoaa pantillisia astiaratkaisuja ja toimintamalleja sekä minimoi materiaalin kulutusta. Lopullisen laitoksen toivotaan voivan käsitellä myös naapurimaiden tekstiilijätteitä. Lokakuussa jalostuslaitoshankkeen liiketoimintasuunnittelijana Lounais-Suomen Jätehuollossa aloitti Hanna Komu. DI Anna Räty on nimetty 1.1.2019 alkaen tuotehallintainsinööriksi (PDM-Engineer) tuotedatan ylläpitoon ja muutosten hallinnointiin. PRO HEINÄVESI / JUKKA LEPPÄNEN, OUTI SILFVERBERG (5 000 €) Grafiittikaivoshanketta vastustamaan perustettu Pro Heinävesi -kansalaisliike haluaa säilyttää puhtaan luonnon saattamalla ihmisten tietoon Heinävedelle, Tuusniemelle ja Leppävirralle suunnitellun grafiittikaivoksen riskit ja sen vaikutukset vesistöihin sekä muuhun ympäröivään luontoon
Kokeileminen, tulosten arviointi sekä niistä oppiminen ovatkin myös Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmässä avainasemassa. ANNI HONKONEN JEMINA HONGELL, KUVA "On uskomattoman hienoa päästä tositoimiin suoraan opinnoista." ristötekniikan koulutusohjelman ammattikorkeakoulusta ja päätin tehdä jotain radikaalia: vaihtaa yliopistosta ammattikorkeakouluun. Kaikki on mahdollista, kun asenne on kohdillaan. ASENTEELLA ASIANTUNTIJAKSI E nsi kertaa kuullessani kiertotaloudesta luulin, että kyse on pienestä ympäristöpuuhastelusta. Haaveilin lääketieteellisestä, opiskelin hullun lailla ja päädyin puolivahingossa Tampereelta Turun yliopistoon opiskelemaan biologiaa – aikeenani tietysti suorittaa paljon kemian ja fysiikan kursseja tulevaa lääkärin uraani ajatellen. Puolivahingossa löysin energiaja ympä. Ensimmäisiä työtehtäviäni on esimerkiksi projekti, jossa vaarallisia metalleja sisältävät jätteenpolttolaitostuhkat epselöidään, eli käsitellään EPSEn patentoimalla menetelmällä, jolloin niistä tulee vaarallisen jätteen sijaan maanrakennusmateriaalia. Sain toimia itselleni tärkeän puhtaan veden ja vesien suojelun puolestapuhujana. Puursin kesällä kesätyöni ohessa käytettyjen banderollien uusiokäyttöön liittyvää harjoittelua ja syksyllä pääsin opiskelija-assistentiksi työskentelemään oman alani projekteihin. OPISKELIJOILTA 42 UUSIOUUTISET 1|2019. Sitä tekemisen meininkiä! Tunsin suorastaan pursuavani uutta tietoa, taitoja ja kykyjä. Perinteisten insinööriaineiden ohella aloitin harjoittelun Resurssitehokkaan liiketoiminnan (nykyisin Kiertotalouden liiketoimintamallit) tutkimusryhmässä. Lopullisesti löysin intohimoni, kun tiimimme vetäjä Piia Nurmi pyysi minua Turun ammattikorkeakoulun ja Ruisrockin yhteistyöprojektin projektipäälliköksi. Kokonaisuuden valjetessa tajusin, että jokaiselle meistä nuorista opiskelijoista kiertotalous tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia päästä kiinni johonkin, missä kukaan muukaan ei ole vielä hyvä. Ammattikorkeakoulussa tutustuin projektioppimisen konseptiin. Minut on juuri valittu kiertotalousyritys Global EcoProcess Services Oy:n (EPSE) uudeksi projektikoordinaattoriksi. EPSEn menetelmä on suomalainen innovaatio, ja yritys on kovassa kasvussa. Anni Honkosen mukaan kiertotalouden oppiminen ei ole helppoa, koska kyse on perustavanlaatuisesta muutoksesta, johon ei ole selkeitä ohjeita. Luotsasin parinkymmenen hengen opiskelijaryhmää yhteistyössä monen eri tahon kanssa ja opiskelijani saivat aikaiseksi upean lopputuloksen. Tiimissä työskentely, omiin opintoihin vaikuttaminen sekä ainutkertainen mahdollisuus luoda verkostoja työelämään jo opiskeluaikana ovat vain muutamia niistä asioista, joita olen tutkimusryhmätoiminnasta saanut. Asenne kuitenkin ratkaisee. Vuosi biologian parissa opetti minulle kaksi asiaa: en halua tehdä lääkärin työtä enkä halua opetella ulkoa kasvien ja eläinten latinankielisiä nimiä. Onkin uskomattoman hienoa päästä tositoimiin suoraan opinnoista. Minulle kiertotalouden pariin löytäminen ei tapahtunut suorinta tietä
Jätehuoltopäivillä lokakuussa. Tutkimuksen toteutti Focus Master Oy. mainosaineistot 15.10. Biokaasu ja energia. Muovijäte ja uusiomuovit. mainosaineistot 9.8. Mediakortti 2019 AIKATAULU, OSATEEMAT JA ERIKOISJAKELUT Numero Ilmestyy Osateemat Erikoisjakelut, tapahtumat 1/19 30.1.2019 varaukset 3.1. FRUSHtapahtumassa 18.19.9.2019 Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku syyskuussa. Kestävät kaupungit & asuminen. Erikoisjakelu kaupan alalla. Asumisen jätehuolto. Jätteen keräys ja kuljetus. 6/19 30.9.2019 varaukset 3.9. Kiertovoimapäivillä marrasjoulukuussa. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Uusiomaarakentaminen. Kullakin Uusiouutisten lehdellä on 5-6 lukijaa. mainosaineistot 10.9. Kestävät julkiset hankinnat. Ruokahävikki. Ekologiset pakkaukset ja pakkausten kierrätys. 8/19 11.12.2019 varaukset 13.11. Arvoaineet ja kemikaalit. Vesi, jätevesi ja liete. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Älykäs kiertotalous. ”TÄRKEITÄ AIHEITA, JOITA EI KUULE MUISTA UUTIS VÄLINEISTÄ.”. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. mainosaineistot 22.2. Biotalous ja vastuullinen teollisuus. Vastuullinen kuluttaminen ja kauppa. mainosaineistot 10.1. 7/19 1.11.2019 varaukset 7.10. Asumisen jätehuolto. Kestävä arki. Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristö seminaarissa tammihelmikuun vaihteessa 2019 2 /19 14.3.2019 varaukset 14.2. Tekstiilien kierrätys. Kiertotalouden bisnesmallit. Kiertotalouspäivillä sekä YTnäyttelyssä 15.16.5.2019 Kasvu Open sparrauskisan Kiertotalouden kasvupolun tapahtumissa 4/19 3.6.2019 varaukset 6.5. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Biolaitospäivillä marraskuussa. Bio ja ravinnekierrot. mainosaineistot 13.5. YTP ry:n kevätseminaarissa 21.3.19 sekä ChemBiotapahtumassa 27.28.3.2019 sekä Kasvu Open sparrauskisan Kiertotalouden kasvupolun kasvupajatapahtumissa Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku 20.3.3.4.2019 3/19 29.4.2019 varaukset 1.4. Rakentaminen ja purkaminen. 5/19 28.8.2019 varaukset 1.8. Kasvu Open Karnevaalin finaalitapahtumas sa lokakuun lopussa. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO Forssa Print TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”TÄLLÄ ALALLA UUSIO UUTISET ON IHAN MUST!” ”PALJON TYÖHÖNI LIITTYVÄÄ, UUSINTA TIETOA.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2016. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Logistiikka. mainosaineistot 8.4. Sähkö ja elektroniikkaromu ja akut. Uusiokuidut, puu ja paperi sekä tekstiilit. Jokainen printtinumero luetaan lähes 13 000 kertaa. mainosaineistot 20.11. Uusiouutisten verkkosivuilla on yli 50 000 sivukatselua ja yli 27 400 käyntiä vuodessa. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh
Kierrättämällä vapautat tarpeettomaan tavaraan sidotut raaka-aineet uudelleen käyttöön. Vaaralliset ja haitalliset aineet pois laitteesta erilliseen käsittelyyn. Löydä lähin kierrätyspisteesi: www.kierrätys.info Mitä tehdä käytöstä poistetulle sähkölaitteelle. www.serkierratys.fi 210x262mm Sähkölaitteiden kierrätys on helppoa! Kierrätyksestä saatavia materiaaleja käytetään uusien tuotteiden valmistuksessa. kierrätys.info. Osa ehjistä laitteista tarkastuksen jälkeen uudelleen käyttöön. Raaka-aineita ja materiaalia teollisuuden käyttöön. Tee ilmastoteko ja vie SER lähimpään keräyspisteeseen! Löydät kierrätyspisteet helposti osoitteesta www.kierrätys.info. Käytöstä poistettujen sähkölaitteiden kierrättäminen on pieni vaiva, jolla on suuri vaikutus