1|2021 Raja luonnon varojen käytölle Rakennuksesta materiaalipankki SYKEN PÄÄJOHTAJA LEIF SCHULMAN: TOTEUTETAAN KESTÄVYYSMURROS! KIERTOTALOUS VAIKUTTAA JO SUOMALAISTEN ARKEEN
Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalousmuutoksesta: • muovien lajittelu ja kierrätys • erilliskeräyksen tuomat säästöt • biojätteestä biokaasua liikenteeseen • jakamistalous ja muu kestävä kulutus • uusiomateriaalit korvaavat luonnonvaroja • kiertotalous ilmastotekona Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus , Focus Master Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Saat 7 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. 09 276 6980 onniforselloy
Lisäksi aiomme tehdä kaikista pakkauksistamme kierrätettäviä. Osallistu innovaatiokilpailuun! PAKKAUSTARINOITA 2021 Onko sinulla oivaltava tuotepakkaus tai idea, joka auttaa vähentämään turhaa muovia tai lisäämään pakkausten kierrätettävyyttä. Lue lisää ja ilmoittaudu: lidl.fi/pakkaustarinoita ÄLÄ JÄTÄ VIIME TIPPAAN Osallistu 31.3.2021 mennessä. Voisiko olla. Parhaat ideat keksineille on luvassa hyviä palkintoja sekä mahdollisuus nähdä oma pakkausratkaisu Lidlin hyllyssä. Lidlissä tavoitteemme on vähentää muovin määrää omien merkkiemme tuotepakkauksista 20 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Kutsumme yritykset ja korkeakoulut kirittämään meitä tavoitteidemme saavuttamisessa ja keksimään ratkaisuja turhan muovin vähentämiseksi
vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 18 SC AN ST OC KP HO TO OL LI PE NT IKÄ IN EN TO IVO HE IN IM ÄK I Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. 26 Raja luonnonvarojen käytölle 30 Pian emme enää omista itse 33 Seula-alitteelle uusi sintrauslaitos 34 Kalvomuovit kiertoon työmailla 36 Ideakortit käyttöön! 37 Kiertotalous jo suomalaisten arjessa 40 Tapahtumia 43 Mikromuoviongelma kiteytyi pelikentille 46 Sivuvirroista uusiosideaineita 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Kohti ympäristöystävällistä rakentamista Osateemoina kestävä rakentaminen, rakennusja purkujäte, uusiomaarakentaminen sekä älykäs kiertotalous. Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosi on potkaistu Lahdessa käyntiin sivakoiden. Kiertotalous on hiipimässä rakentamiseenkin. Suomen Asuntomessujen Pyörre-kohteen rakentamisessa Lohjalla on hyödynnetty osittain uusiomateriaaleja. Se onnistu yhteiskäyttösuksilla. Lahtelaisia kannustetaan liikkumaan lihasvoimin. no. 30 6 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 14 Kuusi keihäänkärkeä iskee ruokahävikkiin 16 Lietteille kattava käsittelyverkosto 18 Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi 20 Kiertotalouskikka 21 Työnsä taitajia: Leif Schulman 22 Rakennuksesta materiaalipankki 24 Kolumni: Maa-ainesten kierrätys 25 Helpottuuko betonin uusiokäyttö. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3042 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 32. Auto on hyvä esimerkki tuotteesta, jota ei enää tarvitse ostaa eikä omistaa itse. Asiantuntijaryhmä ehdottaa omistajuuteen perustavanlaatuista muutosta. www.climatecalc.eu Cert. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 1|2021. SISÄLTÖ 1|2021 Murtuuko kaupankäynnin malli
Eikä se vähene, jollei käytölle aseteta rajoja. Vaikea raskaus on viedä hengen. Globaali kulutuskin on jo 1,6 maapallon luokkaa. Se on velvollisuutemme koko Äiti Maalle. Se kuiskaa, että hiilineutraali kiertotalous olisi keino vähentää luonnonvarojen käyttöä ja tuottaa silti taloudellista hyvinvointia, maapallon kantokyvyn rajoissa. Olemme ryöväämässä heiltä elämän edellytykset. Siitä huolimatta näiden ongelmien ratkaisu ei tutkijoiden mukaan ole yhdenkään valtion prioriteettilistalla. Eikä kulutus vähene, jollei luonnonvarojen käytölle aseteta selviä rajoja. Se ei ole velvollisuus vain isänmaalle. Suomalaisten hyvinvointi aiheuttaa ympäristövaikutuksia myös rajojemme ulkopuolella. Lautakunta tähdentää, että lasten synnyttäminen on naisten isänmaalleen suorittamaa asevelvollisuutta. Suomalaiset ovat kuulleet kuiskauksen ja lähteneet vahvistamaan sen kaikua. Elvytystä! huutaa EU. ISÄNMAALLE VELKAA F inlandia-palkitussa Anni Kytömäen Margarita-romaanissa kirjan päähenkilö odottaa lasta 1950-luvun Suomessa. Jos se päästetään kaatumaan, laskua eivät voi maksaa edes lapsenlapsemme. Ylikulutus on vuosikymmeniä ylittänyt kestävän tason. Luonto, luottopankkimme, on ajautumassa konkurssiin. Onhan sodasta toipuvalla kansalla runsain mitoin luonnonvarojakin hyödynnettävänä. Tammikuussa ehdotuksensa julkaissut kiertotalouden strategisen ohjelman työryhmä tuli väistämättömään johtopäätökseen: Meidän on nopeasti vähennettävä luonnonvarojen kuluttamista. Vielä 1950-luvulla suomalaisten kulutus olikin niukkaa. Päättäjien huomio kohdistuu lähinnä työllisyyteen ja talouskasvuun. Jos kaikki maailmassa kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan kulutuksen tarpeet. Kuka tunnustaisi, että hyvinvointimme ylläpito synnyttää nykyisessä talousmallissa koko ajan kasvavaa velkaa. Suomen päättäjät ovat maailmassa harvinaisuus katsoessaan todella talouskasvun ja työllisyyden ohella prioriteeteista tärkeimpään. Taustalta kuuluu hentoinen ääni. Mikä olisi merkittävämpi teko kuin suojella planeettaa tuleville sukupolville. Luonnonvaroiltaan rikas kansakuntamme täyttää korkean elintason tarpeet kuluttamalla yhä enemmän muiden maiden luonnonvaroja. Elimme jopa hiilineutraalisti. Kansainvälinen tutkijajoukko varoitti tammikuussa, että ilmastonmuutos, lajien massasukupuutto ja luonnonvarojen ylikulutus ovat johtamassa katastrofiin: Ne uhkaavat jo planeetan kykyä ylläpitää monimutkaista elämää. Sittemmin on aarniometsää kaatunut ja malmeja kaivettu siinä määrin, etteivät ”käyttämättömät luonnonvarat” kelpaa enää vauvatalkoiden perusteluksi. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 11.2.2021 Meidän on nopeasti vähennettävä luonnonvarojen kuluttamista. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 1|2021. Hän saa aborttilautakunnalta kirjeen. Enkä tarkoita vain valtiontalouden paisuvia lainasummia, vaan sitä lainaa, jota joka päivä otamme luonnon ja tulevien sukupolvien piikkiin
J ätelakiesitys on edennyt lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyyn. Kuitupakkausten kierrätysaste on ollut jo vuosia yli sadan. Jätteenkuljetukset määrittävät nyt jätelain kokonaisuudistustyötä. Lasipakkausten kierrätysaste oli 98 prosenttia vuonna 2019, metallipakkausten 85 prosenttia ja puupakkausten 27 prosenttia. Tavoitteena on, että jätelaki astuisi voimaan heinäkuun alussa. . Muovipakkauksista kierrätettiin jo 42 prosenttia. Marraskuussa hallitus päätyi kuitenkin kompromissiin: sekajätteen kuljetuksissa säilyisi yhä kaksoisjärjestelmä, mutta kierrätettävien jätteiden kuljetukset kilpailuttaisi kunta. ”Kompromissiesitys mutkistaa sääntelyä ja monimutkaistaa kunnan jätehuollon järjestämistä verrattuna lausunnoilla olleeseen esitykseen. Muutaman viime vuoden aikana puupakkausten kierrätysaste on kuitenkin kohentunut. Myös muiden pakkausjätteiden kierrätys on hyvässä vauhdissa. PUUPAKKAUSTEN KIERRÄTYSASTE ON NOUSSUT YLI KYMMENEN PROSENTTIYKSIKKÖÄ VUODESTA 2018. JÄTELAKIESITYS MAALISKUUSSA. Pakkausten kokonaiskierrätysaste nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 71 prosenttiin. Sääntely mutkistuu Keväällä tehty esitys tähtäsi järjestelmän selkiyttämiseen ja siihen, että kuljetuksista riitelystä päästäisiin rakentamaan kiertotaloutta kokonaisuutena. Ympäristöja ilmasto ministeri Krista Mikkonen arvioi Uusiouutisille, että jätelaki tulisi neuvoston ja käännöstyön jälkeen eduskunnan käsiteltäväksi ehkä jo maaliskuun alussa. Jätelakipaketti on myöhästymässä vuoden alkuperäisestä tavoitteesta. Vielä keväällä esitettiin, että kaikkien kiinteiden jätteiden kuljetus siirtyisi kunnan keskitetysti järjestämäksi. Riita kuljetusjärjestelmistä on jatkunut Suomessa jo kymmeniä vuosia. Tämä olisi selvitysten mukaan parantanut jätehuollon kokonaisuuden hallintaa ja auttanut saavuttamaan kiertotaloustavoitteita. 6 UUSIOUUTISET 1|2021 6. Vaikutuksia kierrätysasteeseen on vaikea arvioida tarkasti, mutta kokonaisuudessaan uusi jätelaki tulee lisäämään tuntuvasti kierrätystä”, Mikkonen summaa arvioinnin tuloksia. Muovipakkausten kierrätysaste on noussut aimo harppauksella vuodesta 2018, jolloin kierrätysaste oli 31 prosenttia. Tilastoissa heijastuu esimerkiksi lisääntynyt verkkokauppa, jonka myötä ekopisteisiin päätyy runsaasti muun muassa pahvipakkauksia. Puupakkausten kierrätys on yhä kaikkein haastavinta, sillä heikkolaatuiset, uudelleenkäyttöön kelpaamattomat puupakkaukset ohjautuvat Suomessa yleensä poltettavaksi bioenergiana. Parhaiten kiertää kuitu. Viimekeväisestä jätelakiesityksestä poiketen hallitus päätyi marraskuussa ehdottamaan, että jätteenkuljetuksessa säilytettäisiin sittenkin osittain vielä kaksoisjärjestelmä. Koska marraskuinen päätös muutti selvästi lausunnoilla ollutta jätelakiesitystä, ympäristöministeriö teki virkamiestyönä uuden vaikutusten arvioinnin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n virallinen tilasto vahvistaa sen, mitä muovikierrätyksen asiantuntijat ehtivät jo ounastella: Suomalaiset ovat ottaneet innostuneina vastaan mahdollisuuden lajitella muovipakkauksia erikseen RINKI-ekopisteillä. Vielä vuonna 2017 se oli vain 15 prosenttia. On vaatinut yhteensovittamista, jotta on löydetty yhteinen sopu ja muoto, jolla jätelakipaketti saatiin lopulta etenemään”, Mikkonen myöntää. ”Pitkä valmistelu kertoo, että tästä asiasta on ollut hallituksessa hyvin erilaisia näkemyksiä. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN, PÄIVI IKONEN JA MATTI VÄLIMÄKI TE RO PA JU KA LL IO JY VÄ SK YL ÄN KA UP UN KI Muovipakkausten kierrätys harppasi MUOVIPAKKAUSTEN kierrätysaste nousi vuonna 2019 uuteen ennätykseen
Lusikoi päälle vadelmahilloa sekä kermavaahtoa. Paista viipaleet kauniin kullan ruskeiksi molemmin puolin. Kuvassa Pyörre-talon tulevat asukkaat Timo Ranta ja Jukka Turunen. HÄVIKKIHERKKU Riperitarit 8 viipaletta vaaleaa kuivaa leipää tai pullapitkoa 2 kananmunaa 3 dl maitoa 2 rkl sokeria 2 tl vaniljasokeria 1 tl kanelia 2 rkl voita tai margariinia Tarjoiluun vadelmahilloa kermavaahtoa manteleita tai pähkinöitä LASKIAISEN HERKKU syntyy kuivahtaneista leiväntai pullanrippeistä. Talon autotallissa on hyödynnetty vähähiilistä geopolymeeribetonia ja lattiamassan sideaineena masuunikuonaa. Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio kertoo, että messualueen talotekniikassa avainsanoja ovat vähähiilisyys ja energiatehokkuus. Siitä voidaan myydä aurinkosähköä valtakunnan verkkoon silloin, kun sähkön hinta on korkeimmillaan. ”Tällöin jätteet lajitellaan jo kodeissa, eikä omakotitalojen pihoille tule erillisiä keräysastioita.” Kiertotalous on esillä jo ensi kesänä Lohjan Asuntomessuilla. Sitran kyselyyn vastanneista sanoi raivanneensa pandemian aikana lisätilaa esimerkiksi kierrättämällä, varastoimalla tai heittämällä pois omistamiaan tavaroita. JE SS E KA IN UL AIN EN / AS UN TO ME SS UT Vastaanotamme . Kuumenna voi paistinpannulla. Virtanen p. Sideaine voidaan korvata myös monella muulla teollisuuden sivuvirralla. HS Y Kiertotalous näkyy Asuntomessuilla LOHJAN vuoden 2021 ja Naantalin vuoden 2022 Asuntomessuilla näkyy kiertotalousteema. Nosta neljä viipaletta lautasille tai vadille. Kääntele leipätai pullaviipaleet muna-maitoseoksessa ja nosta suoraan kuumalle pannulle. (Sitra: Lifestyles after lockdown.) 34,2 % Lohjan Asuntomessuille tulee kiertotalouden mallitalo. Ripottele pinnalle mantelilastuja ja nosta päälle toinen leipätai pullaviipale. asbestijätettä . Lohjaan valmistuu esimerkiksi vähähiilinen kiertotalouden mallitalo nimeltä Pyörre. ”Aurinkokaupungissa korostuu erityisesti aurinkoenergia.” Alueelle on tulossa älykäs aurinkosähköjärjestelmä, jossa on akkuvarasto. 040 587 1675 Ratkaisuja ympäristön hyväksi! 7 UUSIOUUTISET 1|2021. tuhkia erityisjate .. Kysy lisää Pasi P. Sekoita kulhossa kananmunat, maito, sokeri, vaniljasokeri ja kaneli. Vinkki on HSY:n saasyoda.fi -tähdereseptien aarteita. Naantalin vuoden 2022 asuntomessualueen messuaikainen pääravintola rakennetaan Matalahden ruoppausmassojen stabilisointikoekentän päälle. Myöhemmin paikalle tulee parkkipaikkoja. kreosootilla pilaantunutta betonijätettä . Alueelle tulee myös esimerkiksi keskitetty jätteiden korttelikeräys
UUSIOUUTISET 1|2021 8. WS OY VAIN IHMINEN VOI SUOJELLA MAAILMAA KAISA HAPPOSEN ja Karri ”Paleface” Miettisen Ilmastotekokirja (WSOY) antaa uskoa ja aktivoi jokaisen toimimaan, jotta maailma pelastuu. Tutkijat epäilevät päättäjien kykyä ja tahtoa tehdä riittäviä, välttämättömiä politiikkamuutoksia, jotta katastrofi olisi vielä estettävissä. tammikuuta 2021 alkaen. Talouskasvusta olisi luovuttava. Avaruustähtitieteilijä, emeritusprofessori Esko Valtaoja sanoo kirjassa: ”Maapallo on ainoa tuntemamme elävä planeetta, eikä sitä kannata vetää vessanpöntöstä alas. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hidastamisen politiikkatoimet ovat täysin riittämättömiä. ”Nykyinen korkea elintaso on saavutettu ympäristön ja tulevien sukupolvien kustannuksella. Oman lukunsa saavat niin kasvissyönti, lentohäpeä kuin metsäkadotkin. Edelläkävijäyritykset eivät aikailleet, vaan ilmoittivat tuotteidensa ja esineiden osiensa sisältämät huolta aiheuttavat aineet tietokantaan saman tien. Lue koko uutinen: www.uusiouutiset.fi/ tutkijat-maailmanloppu-on-estettava/ SC AN TS TO CK PH OT O SC AN TS TO CK PH OT O Kaisa Happonen ja Karri Miettinen kirjoittivat Ilmastoteko kirjan. Tilanteen vakavuus vaatisi tutkijoiden mukaan perusteellisia muutoksia globaaliin kapitalismiin. Miksi näemme luonnon vain omaisuutena tai resurssina. Tietokanta otettiin käyttöön lokakuussa viime vuonna. Tieteellisen tutkimustiedon valossa maailman noin 7–10 miljoonasta lajista jopa 20 prosenttia eli noin miljoonaa uhkaa sukupuutto. Yli viisi miljoonaa ilmoitusta tietokantaan UUTEEN tietokantaan on tullut jo yli viisi miljoonaa ilmoitusta tuotteiden sisältämistä huolta aiheuttavista aineista ja haitallisista kemikaaleista. Ylikulutusongelma kiteytyy pikamuotiin. Kemikaalivirasto Echa julkaisi lokakuussa niin sanotun SCIP-tietokannan (Substances of Concern in articles as such or in complex objects/ products.) Tietokanta kerää tietoa ja lisää läpinäkyvyyttä esineiden sisältämistä vaarallisista kemikaaleista. Keskenkasvuisinakin ihmiset, ja vain me, voimme olla koko planeetan ja sen kaiken elämän suojelijoita.” Tutkijat: Maailmanloppu pitää estää ILMASTONMUUTOKSEN ja luontokadon aiheuttamat seuraukset tulevat olemaan paljon aiempaa ymmärrettyä vakavampia. Lyhyen tähtäimen hyvinvointiin keskittyminen uhkaa pitkällä aikavälillä kaikkia elämää ylläpitäviä järjestelmiä”, tutkijat kirjoittavat tammikuussa Frontiers in Conservation Science -lehdessä. Luonnolle ja ympäristölle aiheutuvat kielteiset vaikutukset olisi hinnoiteltava. Fossiilisia raaka-aineita ja energiaa ei saisi enää käyttää. Näin varoittaa 17 kansainvälisen ympäristötutkijan joukko. Kirja opettaa myös, miten boikotoida, järjestää mielenosoitus tai vaikuttaa taideaktivismin keinoin. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tärkeys havainnollistuu kirjassa niin, että ilman hyönteisiä hukkuisimme kakkaan. Tutkijat varoittavat, että planetaariset rajat ylittävää kulutusta ei voi enää ylläpitää, vaan sitä on pakko suitsia, joko suunnitelmallisesti tai sitten katastrofien seurauksena. Esineiden valmistajien, kokoajien, markkinoille saattajien, maahantuojien ja myyjien oli ryhdyttävä ilmoittamaan tuotetietojaan viimeistään 5. Tämän on tarkoitus esimerkiksi helpottaa kuluttajia tuotevalinnoissaan ja kierrättäjiä tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen käsittelyssä. Ilmastoaiheiden lisäksi kirja käsittelee monia muitakin ympäristökysymyksiä, välillä kärjistäen ja yksinkertaistaen, välillä lukijaa tehtävien kautta aktivoiden. Markkinoita ja pääoman kertymistä olisi säädeltävä tiukasti. Echa julkaisee tiedot lähiaikoina verkkosivuillaan. Ne uhkaavat koko planeetan kykyä ylläpitää enää monimutkaista elämää, myös ihmiskunnan elämää. Tutkijajoukko pelkää, että jo tämän vuosisadan aikana ilmastonmuutos, lajien massasukupuutto ja luonnonvarojen ylikulutus voivat ajaa maailman katastrofitilaan. Kirja pohdiskelee ihmisen vinksahtanutta luontosuhdetta
Omakotiasukkailla petrattavaa lajittelussa 9 UUSIOUUTISET 1|2021. Ympäristöministeriö ohjaa keskipitkän ilmastosuunnitelman eli Kaisu2:n valmistelua. Tällä voi tankata 100 raskasta ajoneuvoa tai 4 000 henkilöautoa joka vuosi. Kaikille avoin nettikysely avautui 19. Kotimaan liikenne on merkittävä päästölähde. Gasumilla on nyt 16 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa. AN DR EI PA LO MÄ KI Munkkaan biokaasulaitos käyntiin PÄÄKAUPUNKISEUDUN BIOJÄTTEET muuntuvat liikennebiokaasuksi ja maatalouden luomulannoitteksi. Laitos käsittelee vuosittain 60 000 tonnia biojätettä. Vielä 2018 näin kertoi tekevänsä vain 16 prosenttia vastaajista. Sen sijaan kerrosja rivitaloissa asuvista vastaajista vain 14 prosenttia kertoi, ettei lajittele biojätteitään. Kysely on auki täällä: https://ym.fi/-/kansalaisten-kuuntelemisesta-pontta-ilmastosuunnitelman-uudistukseen-miten-vahennamme-paastoja-tehokkaasti-ja-reilustiJU HA -P EK KA HU OT AR I BIOJÄTTEIDEN LAJITTELUSSA on kehittämisen varaa pohjalaisissa omakotija paritaloissa. Molempien politiikkatoimien perusteena on yhteinen Hiisi-hanke (Hiilineutraali Suomi 2035: Ilmastoja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset). Se on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelma päästöjen vähentämiseen ja huomioi myös nielut. Kaisu vähentää taakanjakosektorin päästöjä. Linjaukset tehdään hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopussa. Gasumin Lohjan biokaasulaitos nousi Rosk’n Rollin kiertotalousalueelle, Munkkaan jätekeskukseen. Gasum on avaamassa helmikuun lopussa uuden kaasutankkausaseman Järvenpäähän, Boogie-yritysalueelle. helmikuuta saakka. Liikenneja viestintäministeriön koordinoiman fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnos on juuri lausunnoilla. Tiekartasta on tarkoitus saada valtioneuvoston periaatepäätös kevään aikana. Se tuottaa 11,1 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Näistä syntyy 50 000 tonnia luomulannoitteita ja 40 gigawattituntia biokaasua. Tutkimuksen toteutti Innolink. Tavoitteena on päästä Suomen hiilineutraalisuustavoitteeseen 2035. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnos esittää keinoja, joilla liikenteen päästöt vähenisivät ensimmäisessä vaiheessa 0,62 megatonnia. helmikuuta saakka. 35 prosenttia vastaajista kertoi lajittelevansa jo pakkausmuovit erilleen. GA SU M Nyt on aika vaikuttaa ilmastopolitiikkaan! JUURI nyt kansalaiset ja sidosryhmät voivat vaikuttaa siihen, millaiset päästövähennystoimet koetaan toimiviksi ja reiluiksi. Kysely paljasti, että pakkausmuovien lajittelu on lisääntynyt. VTT:n koordinoima ja viisi tutkimuslaitosta yhdistävä Hiisi-hanke laatii laskennalliset ja laadulliset arviot ilmastosuunnitelman sekä ilmastoja energiastrategian vaikutuksista. IE:n politiikkatoimia pohditaan parhaillaan. Hallitus etsii uusia keinoja, joilla päästöjä voitaisiin vähentää 1,65 miljoonaa tonnia. Vielä ehtii, sillä kysely on avoinna 19. Se voi vastaanottaa jopa 34 000 tonnia kiinteitä ja lietemäisiä biojätteitä. Gasum on laskenut, että yhtiön myymällä liikennekaasulla vähennettiin viime vuonna liikenteen hiilidioksidipäästöjä 26 000 tonnia. Valmistelutyöhön voi osallistua koko kevättalven ajan ja vielä lausuntokierroksellakin heinä-elokuussa. Kuluttajat antoivat Ab Stormossen Oy:lle hyvän kokonaisarvosanan: 8,6. Kuka tahansa voi ottaa kantaa keinoihin, jotka vähentävät hiilijalanjälkeämme esimerkiksi liikenteessä, asumisessa ja ruokailussa. Gasumin biokaasulaitos Lohjan Munkkaan jätekeskuksessa aloitti kaupallisen käyttönsä tammikuussa. Pääkaupunkiseudun kiertotaloutta kohentaa toinenkin Gasumin hanke: Vantaan Viinikkalassa on auennut yhtiön siirtokuormausasema. IE toimii pohjana kansallisen energiaja ilmastosuunnitelman päivitykselle, jonka luonnos on lähetettävä EU:n komissiolle kesäkuussa 2023. Siirtokuormausasemaa operoi Encore Ympäristöpalvelut yhteistyössä Gasumin kanssa. Jotta Suomi pääsee hiilineutraalisuustavoitteeseen, liikenteen tulisi olla käytännössä päästötöntä vuoteen 2045 mennessä. Jopa 58 prosenttia näissä kodeissa asuvista, jäteyhtiö Stormossenin kuluttajaja asiakaskyselyyn vastanneista kertoi, että ei lajittele biojätteitään. Erilliskeräys omakotitaloissa ei ole alueella pakollista. Hallitus on parhaillaan laatimassa konkreettisia ilmastosuunnitelmia. Lausuntoaikaa on 19. Työja elinkeinoministeriö valmistelee samaan aikaan ilmastoja energiastrategiaa (IE). tammikuuta. Kaisu-suunnitelma on tarkoitus antaa selontekona eduskunnalle syksyllä 2021. Sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan työhön myös sektorikohtaisissa työpajoissa maalis-huhtikuussa
Suomessa oli Gasumin mukaan viime vuoden lopussa noin 13 600 kaasukäyttöistä ajoneuvoa. Lindströmin lisäksi myös useat kunnalliset teolliset pesulat ovat aloittaneet poistotekstiilien toimittamisen Rester Oy:n tulevaan tekstiilien kiertotalouslaitokseen. Sitä voi kierrättää esimerkiksi tekstiiliteollisuuden käyttöön langan ja edelleen kankaan tai teknisten tekstiilien raaka-aineeksi. Energiavirasto päätti tammikuussa myöntää uusia tukia biokaasun tankkauspisteille. “Haluamme paikantaa turhan muovin, vähentää ja korvata sitä”, sanoo Lidl Suomen Thomas Heinrichs. Ruskon lajittelulaitos ottaa vuosittain vastaan noin 100 000 tonnia rakentamisen, purkamisen, teollisuuden ja kaupan jätteitä. Oulussa juhlittiin samalla kertaa kahta uutta laitosta: Laanilan biovoimalaitosta ja Ruskon jätteiden lajittelulaitosta. Rester rakentaa Paimioon uutta poistotekstiilien jalostuslaitosta. ”Tavoitteemme on olla edelläkävijä vastuullisten työvaatteiden toimittajana, mutta samalla haluamme olla rakentamassa ja omalta osaltamme edesauttamassa kestävämmän tekstiiliteollisuuden kehitystä,” sanoo Touchpointin tuore toimitusjohtaja Noora Salonoja. TE RO PA JU KA LL IO Kisa etsii luovia pakkausratkaisuja LIDL SUOMI haastaa yritykset ja opiskelijat kehittämään oivaltavia pakkausratkaisuja Pakkaustarinoita 2021 -kisassa. Laitos jalostaa poistotekstiileistä tekstiilikuitua. Liikenteen infrastruktuurituen päätökset löytyvät energiavirasto.fi-sivulta. Laitosinvestoinnit olivat yhteensä lähes 250 miljoonaa euroa. Yhtiön emoyhtiö on vastuullista työvaatepalvelua tekevä Touchpoint. Polttoaineeksi tulee pääosin puu, mutta turvetta korvataan myös jätteestä jalostetulla SRF-kierrätyspolttoaineella. ”Matka kiertotalouden konkreettisiin tekoihin ja kohti kestävämpää tulevaisuutta on käynnissä”, näkee Outi Luukko. Rester Oy ja tekstiilipalvelukonserni Lindström ovat solmineet sopimuksen, jonka avulla Lindströmin poistotekstiilit kiertävät jatkossa teollisuuden uusiokäyttöön. Yhteistyö tulee kattamaan Suomen kaikki tulosyksiköt. Tuettujen tarjoajien joukossa on sekä uusia että vanhoja biokaasualan toimijoita. ”Haluamme olla toimialamme suunnannäyttäjä kestävän kehityksen osalta”, sanoo Anna-Kaisa Huttunen Lindström-konsernista. Tukea saaneiden asemahankkeiden joukossa on sekä nesteytetyn maaja biokaasun tankkausasemia raskaalle liikenteelle että paineistetun maaja biokaasun tankkausasemia henkilö-, jakeluja jäteautoille. Biokaasun tankkausasemien rakentamiseen myönnettiin yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Emoyhtiö Touchpointille Resterin tuore yhteistyösopimus on erittäin tärkeä, sillä se on iso edistysaskel kohti tekstiilitoimialan kiertotaloutta ja esimerkki siitä, miten yhteistyötä täytyy tehdä yli yritysrajojen. Muita kierrätyskohteita ovat rakennusteollisuuden eristysja komposiittimateriaalit sekä esimerkiksi akustiikkalevyt. KA TI LE IN ON EN UUSIOUUTISET 1|2021 10. ”Lindström-kumppanuudella on Resterille merkittävä rooli tämän arvoketjun rakentamisessa. Lindströmiltä laitokseen ohjautuvat alkuvuodesta lähtien työvaatteiden, ravintolatekstiilien ja puuvillapyyherullien poistotekstiilit, noin 500 tonnia poistotekstiiliä vuosittain. Näistä laitos jalostaa kierrätyspolttoaineeksi jopa 45 000 tonnia. Uudet tankkauspisteet perustetaan Alavudelle, Forssaan, Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan, Joensuuhun, Kajaaniin, Kokkolaan, Kuopioon, Lapinjärvelle, Laukaaseen, Lohjaan, Naantaliin, Pertunmaalle, Pietarsaareen, Pirkkalaan, Pyhäjärvelle, Äänekoskelle sekä Vöyriin. Kun jalostuslaitos pääsee täyteen vauhtiin tänä vuonna, laitos pystyy käsittelemään noin 12 000 tonnia poistotekstiiliä vuosittain. Määrä kasvoi edellisvuodesta yli 30 prosenttia. Kolmannes laitoksen vastaanottamasta jätteestä pystytään erottelemaan kierrätykseen tai hyödyntämään uusiomateriaalina maarakentamisessa. 18 uutta biokaasuasemaa BIOKAASUAUTOILU helpottuu Suomessa. Juhlatilaisuus pidettiin koronatilanteesta johtuen virtuaalisesti. Puhas Oy sai tukea Joensuun asemalle. Virtuaalivihkiäiset Oulussa OULUN ENERGIAN uudet laitokset vihittiin käyttöön tammikuun lopussa. Laanilan biovoimalaitos korvaa Toppilan vanhemman ykkösyksikön lämmön ja sähkön tuotannon. Voittajat valitsee kesällä asiantuntijaraati. Paimion laitoskiinteistöön tulee Resterin lisäksi kunnallinen toimija, Lounais-Suomen Jätehuolto, joka tulee käsittelemään kuluttajien poistotekstiilit. Työvaatteet kohti suljettua kiertoa TYÖVAATTEIDEN teollisen mittakaavan kierrätys kohenee Suomessa. Gasum sai tukea viidelle hankkeelle, Wega Group kahdelle. Juhlapuheen piti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Rester-yhteistyön ansiosta Lindströmin palvelusta poistettavien työvaatteiden kierrätysaste nousee Suomessa nykyisestä noin viidestä prosentista lähes sataan prosenttiin. Materiaalivirtojen ennustettavuus ja kierrätettävän poistotekstiilin tasalaatuisuus takaavat erinomaisen pohjan kehittyvälle kiertotaloustoiminnalle”, sanoo Resterin uusi toimitusjohtaja Outi Luukko
”Aiemmin sitä on levitetty pelloille, mutta nykyään viljan ostajat eivät kelpuuta viljaa, jonka lannoitteessa on mukana yhdyskuntalietettä. Toki haluaisimme, että koko 20 000 tonnia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää Putrettina”, sanoo pro fessori Olli Dahl. Näin sanoo johtava asiantuntija Outi Pyy Suomen ympäristö keskuksesta Sykestä, joka on selvittänyt, kuinka maarakentamisen kiertotalouteen liittyvät asetukset ja ohjeistukset toimivat. Ongelmana ovat kuitenkin vielä kompostin sisältämät muovi ja lääkejäämät. Yksi hetulavalas voi sitoa jopa 120-vuotisen elämänsä aikana vartaloonsa enemmän hiilidioksidia kuin tämä määrä puita. Tutkijoiden tavoitteena on, että Putretin suuren mitan tuotanto käynnistyisi kahdessa vuodessa ja sen levittäminen päijäthämäläisiin metsiin viidessä vuodessa. (Lähde: Ilmastotekokirja.) 1300 Tuhkasta ja kompostista metsälannoite AALTO-YLIOPISTON TUTKIJAT ovat kehittäneet uuden, metsiin tarkoitetun täsmälannoitteen. JU HO JÄ PP IN EN Sairaalatekstien kiertotalous etenee myös Sami&Samuhankkeessa. NordicBioprojektissa onnistuttiin kehittämään menetelmiä kuten vaahtorainausteknologiaa sairaalatekstiilien kiertotalouteen. ”Paikallisen lannoitetarpeen täyttäminen nielisi 7 000 tonnia kompostia. Maarakentamisessa tilaa kiertotaloudelle MAARAKENTAMISESSA voitaisiin hyödyntää nykyistä huomatta vasti enemmän ylijäämämaita, betonimursketta, kuonia ja tuhkia. Jyväskylän sairaala Novassa on testattu puupohjaisia, antibaktee risia ja muovia korvaavia potilashuoneiden väliverhoja. RaKiKytutkimushanke käynnistyi vuonna 2018. Hiljattain päättyneessä CircVolhankkeessa tehty selvitys toteu tettiin useiden pilottikohteiden avulla. ”Jos puhdistettu kuitu hyväksytään sairaaloissa, prosessia voi daan hyödyntää muuallakin. Suomesta siihen osallistuivat VTT ja Pure Waste Textile Oy. Putretiksi nimetyssä lannoitteessa pysyy mukana myös hiili, joka puolestaan on hyvä maanparannusaine. Tuotteen koko ilmastovaikutus on alustavien laskelmien mukaan vain noin 11 prosenttia keinolannoitteesta, jonka valmistamiseen tarvitaan kemikaaleja, kuten typpeä sisältävää ureaa, sekä maaperästä louhittua fosforia. Suomessa ruoppausmassoja on käsitelty lähinnä massastabiloi malla ja käyttämällä niitä satamarakenteissa. Hankkeessa kehitettiin tuotteita ja toimintamalleja, jotka täyttä vät säädösten vaatimukset. 11 UUSIOUUTISET 1|2021. Tuhkan käyttö sellaisenaan on jo sallittu. Sairaalatekstiilit voisi kierrättää KERTAKÄYTTÖISTEN sairaalatekstiilien kuidut voitaisiin kier rättää uusiin tuotteisiin, jos kuidut ensin puhdistettaisiin. Ne sopisivat kuiten kin myös vaikkapa viherrakentamiseen. Kaksivuotisen RaKiKyprojektin toteuttivat yhdessä Aal toyliopiston kanssa Luonnonvarakeskus ja Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy. Se on koostettu bio kaasulaitoksen kompostista ja polttolaitoksen tuhkasta. Putretin metsäkäyttö edellyttää myös lakimuutosta, sillä Suomessa metsiä ei saa lannoittaa orgaanisella kierrätyslan noitteella. www.serty.fi RE ET TA VIR TA NE N Päijäthämäläisiin metsiin aletaan ehkä pian levittää uutta kierrätyslannoitetta. Polttolaitoksen tuhkassa taas on kaliumia. ”Kompostia tulee Lahden seudulla 20 000 tonnia vuodessa”, kertoo tohtorikoulutettava Antti Pietiläinen. Uuden kierrätyslannoitteen valmistus kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin keinolannoitteiden tuotanto. Tämä lisää kuitujen käyttömahdolli suuksia kaikkialla”, sanoo erikoistutkija Pirjo Heikkilä. Tämä selviää VTT:n tutkimuksesta. Komposti sisältää runsaasti fosforia ja orgaaniseen ai nekseen sitoutunutta typpeä, jotka molemmat ovat tärkeitä kasviravinteita. VTT:n mukaan varma ja edullinen menetelmä olisi pesuainepuhdistus. Työ jatkuu Telaketjuhankkeessa. Siksi sille piti keksiä uutta käyttöä.” Lannoitteessa käytettävä tuhka on peräisin Lahti Energia Oy:n puunpolttolaitoksesta. Sen pon timena toimi valtava kompostimäärä, joka syntyy Labio Oy:n biokaasun tuotantolaitoksessa Lahdessa
Laitoksessa tehdään biojätteistä ja lietteistä biokaasua sekä lannoitteita. Kaupan arvo on 2,5 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöön siirtyivät Salpakierron maaja kiviainesten vastaanottoon liittyvät toiminnot sekä osa Salpakierron henkilöstöstä. ”Tonttien hankinta mahdollistaa paremmin toimintojen kehittämisen tulevien vuosien aikana. SC AN TS TO CK PH OT O UUSIOUUTISET 1|2021 12. Alueella on kymmenen kuntaa ja yhteensä 124 000 asukasta. Ekoroskin hyötykäyttöasemilla kävi yhteensä jopa 306 561 kotitalousasiakasta. Koukkujärvi keskiöön tonttikaupalla PIRKANMAAN Jätehuolto ostaa Nokian kaupungilta bioja kiertotalouden ECO3-alueella sijaitsevat Koukkujärven jätekeskuksen kaksi tonttia, yhteensä 60 hehtaaria. Toiminta rahoitetaan kiinteän kuukausittaisen maksun kautta. EIN O AN SIO SA LP AK IER TO OY Salpakierto ja Salpamaa toimivat Kujalan jätteenkäsittelykeskuksessa Lahdessa. Suomen Akatemia rahoittaa hanketta noin kahdella miljoonalla eurolla. Jokainen alueen kotitalous asioi hyötykäyttöasemilla keskimäärin kuudesti. Nyt on huomattu, että myös toimijoiden data on saatava vuoropuheluun. Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio, biolaitoksen laitosmestari Tommi Jaakkonen, Nokian kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen ja kaupungin kehitysyhtiö Verten toimitusjohtaja Sakari Ermala seuraavat biolaitoksen valmistumista ECO3-kiertotalousalueella. Salpamaan toimitusjohtajaksi on nimitetty Antti Leiskallio. ”Tämän takia käynnin kynnys on matala ja jäte kulkee kierrätykseen meidän kauttamme sen sijaan, että se joutuisi luontoon”, arvioi Ekoroskin toimitusjohtaja Michael Östman. Kallion mukaan tontin hankinta mahdollistaa myös tulevaisuuden investoinnit muun muassa aurinkovoimaan, vetytehtaaseen sekä hiilidioksidin talteenottoon. Salpamaa ottaa vastaan yritysten maaja kiviaineksia sekä teollisuuden epäorgaanisia sivutuotteita. Datakin yhteistyöhön KIERTOTALOUTTA ja sen edellyttämää systeemistä muutosta ei voi edistää yksin, vaan siihen tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä. Salpamaa hoitaa uusiomaa-ainekset PÄIJÄT-HÄME ON SAANUT vuoden vaihteessa kaksi uuden nimistä kierto talous organisaatiota. Hyötykäyttöasemilla käynti on kotitalouksille maksutonta. Pirkanmaan Jätehuolto haluaa panostaa nyt tulevaisuuden energiaratkaisuihin. Alueelle valmistuu biolaitoksemme ja BIG-kaasuntankkausasema. Koukkujärven vanha kaatopaikka on kasvanut viime vuosina kiertotalouden keskukseksi. Kehitämme alueella myös jätteen vastaanottoa ja mullan tuotantoa”, Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio kertoo. Tammikuussa käynnistynyt, kaksivuotinen Circular Design Network -hanke rakentaa innovaatioverkoston datan jakamiseen ja yhdistämiseen. ”Yhtiön perustamisessa on kyse maaja kiviainespalvelujen uudelleenjärjestämisestä vastaamaan kunta-, hankintaja jätelain vaatimuksia. Pirkanmaan Jätehuollon jätekeskus on sijainnut tontilla jo vuodesta 1995. Ekorosk ennätykseen VIIME VUONNA 30-vuotisjuhlaansa viettänyt Kokkolan seudun kunnallinen jäteyhtiö Ekorosk pääsi juhlavuotenaan ennätykseen. ”Odotamme datan avoimuudesta ja laajasta hyödyntämisestä merkittävää mahdollistajaa ja muutostekijää materiaalien kiertotalouteen”, sanoo ekosysteemialoitetta koordinoiva Inka Orko VTT:ltä. Hankkeen ydinryhmässä ovat VTT, Aalto-yliopisto, GTK, Luke sekä SYKE. Uusien kiertotalouskonseptien edellyttämä tieto on tällä hetkellä hajallaan kiertotalouden tutkijoilla, ratkaisujen kehittäjillä, tuotteiden valmistajilla ja käyttäjillä, kauppapaikoilla, kunnilla sekä julkisilla toimijoilla. Näistä yhtiö kierrättää uusioraaka-ainetta tai ohjaa ne hyödynnettäväksi rakentamisessa. Kokonaisuudessaan nyt tehtävä järjestely turvaa alueella toimivien maanrakennusyritysten ja rakennusliikkeiden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä”, Leiskallio perustelee. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimi vaihtui tammikuussa ja on nyt Salpakierto Oy. Samalla yhtiö on perustanut tytäryhtiön nimeltä Salpamaa Oy
Muu jätemuovi päätyy kaatopaikoille tai huuhtoutuu rannoilta jokiin ja edelleen mereen. ”On selvää, että edistyksellisellä vastuullisuustyöllä on yhä tiiviimpi yhteys liiketoiminnan kannattavuuteen”, sanoo HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä. Selvitys käy läpi, millaisia kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja voi tehdä kaavoituksessa, aluesuunnittelussa, tontinluovutuksessa, tilaamisessa, kilpailutuksessa ja suunnittelussa. Yhtiö on tunnistanut ilmastovaikutuksiltaan suurimmat kohteet. Kustantamo kompensoi kirjan hiilijalanjäljen lahjoittamalla rahaa Suomen Luonnonsuojeluliitolle. Raportti summaa, että rakennukset tulisi nähdä eripituisista elinkaarista koostuvina materiaalipankkeina. Päästöjen kokonaismäärä vuonna 2019 oli noin 2,4 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. ”Tavoitteenamme on kehittää olosuhteisiin sopiva kiertotalouskonsepti, jota voidaan soveltaa myös muilla merkittävillä meriroskan syntysijoilla”, kertoo johtava tutkija Mona Arnold VTT:stä. KERTOO: Millaisia mahdollisuuksia tilaajilla ja rakennuttajilla on toteuttaa kiertotaloutta rakentamisessa Lounais-Suomessa. SC AN ST OC KP HO TO Itämeren alueen maissa ruoantuotannon osuus ilmastopäästöistä on noin 20 prosenttia, mistä lihantuotannon osuus on noin puolet. LUE NÄMÄ Ilmastotekokirja KIRJOITTAJAT: Kaisa Happonen ja Karri Miettinen KUSTANTAJA: WSOY KERTOO: Kirja aktivoi lukijaa ajattelemaan ja toimimaan, jotta maapallo pelastuisi. Hankkeessa ovat mukana VTT, öljyntorjunnan teknologiasta tunnettu Lamor, jätteiden keräysja nostoteknologiaa kehittävä RiverRecycle, muovijätteiden kierrätykseen teknologiaa toimittava Wimao sekä prosessiteollisuuden teknologiatoimittaja Valmet. Näitä ovat oman tuotannon energiaratkaisut sekä alkutuotannon rehutuotanto, peltoviljely ja lannan kiertotalouskäyttö. Yhtiön oman teollisen tuotannon osuus on viisi prosenttia tästä. HK SC AN Jakartassa kierrätetään PET-pullot ja kestävät polypropeenituotteet, kuten putket ja säiliöt. HKScan selvitti ja laski koko ruokaketjunsa päästöt Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa. 13 UUSIOUUTISET 1|2021. Kiertotaloutta edistävät suunnittelu, olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien käyttö, muuntojoustavuus, korjattavuus ja jätteetön purettavuus, uudelleenkäyttö, materiaalipassit sekä energiatehokkuus. www.valonia.fi/materiaali/ kiertotalouden-potentiaali-rakentamisessa-lounais-suomessa/ Roskat pois joesta suomivoimin SUOMALAISTOIMIJAT ovat käynnistäneet Kelmuvex-projektin, joka siivoaa muovijätettä pois vesistöistä Indonesian Jakartassa. Hanketta rahoittaa Business Finland. Yhtiö aikoo vähentää merkittävästi päästöjään ja lisätä hiilinieluja yhdessä sopimustuottajiensa ja muiden kumppaniensa kanssa Zero Carbon -ilmastosuunnitelman mukaisesti. Myös itse rakentamisja käyttövaiheessa sekä purkamisja uusiokäyttövaiheessa on paljon mahdollisuuksia. Tavoitteena hiilineutraali ruoantuotanto RUOKATALO HKSCAN tähtää hiilineutraaliksi yhtiön oman teollisen tuotannon osalta jo vuoteen 2025 mennessä. Jo kirjan ulkomuoto kertoo, että tämä ei ole ihan tavallinen opus: Kannet ovat ruskeaa pahvia ja selkämys puuttuu kokonaan —ehkä siksi, että kirja olisi käytöstä poistuessaan helppo kierrättää. Toinen tavoite on muuttaa koko maatiloilta kuluttajille asti ulottuva ruokaketju hiilineutraaliksi vuoteen 2040 mennessä. Kirjan tuotot ohjataan Luonto-Liiton ilmastotyöhön. Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa JULKAISIJA: VarsinaisSuomen liitto ja AFRY Finland Oy. Katso erillinen juttu Ajankohtaista-palstalta tästä lehdestä. Selvitys esittelee myös seitsemän esimerkkikohdetta Suomesta ja maailmalta. Tekijäkaksikko kertoo, että alun perin kirjan nimen pitikin olla Kirja, joka pelastaa maailman. Selvityksen loppuraportti antaa tästä hyvän tilannekuvan
Tiekartta julkaistiin tammikuun Koko ruokaketjun yhteinen tiekartta linjaa kuusi pääteemaa, joiden avulla Suomi voi puolittaa ruokahävikin määrän vuoteen 2030 mennessä. Vapaaehtoisesti ja ketterästi Vaikuttavia ohjauskeinoja on monia. ELINA SAARINEN HANNA HARTIKAINEN/ LUKE, FAZER, KUVAT UUTISIA “Tällä tavalla asiaan ei ole kovinkaan monessa EU-maassa vielä paneuduttu, joten siellä on oltu hyvin kiinnostuneita Suomen toimenpiteistä.” puolivälissä Luken järjestämässä webinaarissa. Kaikkia keihäänkärkiä yhdistää kolme periaatetta: elintarviketurvallisuus, ympäristövaikutusten vähentäminen ja taloudellinen kannattavuus. Laajan yhteistyöhankkeen ansiosta Suomella on tästä pian erittäin hyvä kokonaiskuva. Koko ruokaketju on laatinut yhteisen tiekartan, joka kokoaa keskeisiä keinoja vähentää elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa: alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupoissa, ravitsemuspalveluissa ja kotitalouksissa. ”Yhdessä ketjun osassa tehty toimenpide ei saa siirtää ympäristökuormaa toisen ketjun vaiheen huoleksi”, Luken tutkija Inkeri Riipi huomauttaa. Luonnonvarakeskus (Luke) on koordinoinut työtä, jossa Suomeen on kehitetty kansallinen ruokahävikin seurantajärjestelmä. Sen toimet auttavat puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Tarvitaan ohjauskeinoja, vapaaehtoisia sopimuksia ja yhteistyötä, jotta tähän päästään”, sanoo Luken tutkija Hanna Hartikainen. Samalla kootaan keinoja, joilla hävikkiä voi vähentää. EU:n vuonna 2019 antama asetus velvoittaa EU-jäsenmaat seuraamaan jatkuvasti ruokahävikkiä ja elintarvi14 UUSIOUUTISET 1|2021. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. ”Tavoite puolittaa ruokahävikki on kova. Vaikuttavat ohjauskeinot Yhdessä enemmän KUUSI KEIHÄÄNKÄRKEÄ ISKEE RUOKAHÄVIKKIIN Suomalainen ruokaketju on laatinut ainutlaatuisen tiekartan. Tiekartta tiivistää ruokahävikin vähentämiskeinot kuuden keihäänkärjen avulla: 1) Vaikuttavat ohjauskeinot, 2) Kasvatuksella ja tiedolla kohti kestävämpää yhteiskuntaa, 3) Käytäntöjä muuttamalla kestävämmäksi, 4) Teknologiasta älyä, uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja, 5) Tutkimuksen kehitys ja hävikin seuranta sekä 6) Yhdessä enemmän. M issä ruokahävikkiä syntyy ja miksi
Brändää vastuullisuus Toimintaympäristöä voi muokata sellaiseksi, että hävikkituotteille syntyy kysyntää. Asioita käydään jo läpi kotitaloustunneilla yläkoulussa, mutta niitä voisi opettaa myös alakoulussa, varhaiskasvatuksessa, toisella asteella ja ammattiopetuksessa. Yksi keino on myös tehdä vastuullisuudesta myyntivaltti brändäämällä hävikkituotteita vaikkapa kaupan omana tuotesarjana. Sosiaaliset normit ovat hyvin voimakas vaikuttamiskeino, jota tulisi tutkia ja hyödyntää nykyistä enemmän. Teemme tiivistä yhteistyötä myös pohjoismaisella tasolla ja muutenkin alan tutkijoiden kanssa. Esimerkiksi Fiksuruoka.fi auttaa kuluttajia yhdistämään ekoteot ja edulliset ruokaostokset. Uudelleensuljettava pakkaus estää ruoan pilaantumista. ”Olisi hienoa, jos meidän aktiivisuutemme näkyisi myös mahdollisena ruokaketjun toimijoiden kilpailuetuna”, Hartikainen näkee. ”Kannustamme alan toimijoita lähettämään meille tietoa meneillään olevista ja alkavista, ruokahävikkiä vähentävistä toimista ja hankkeista. Työhön kannustavat myös YK:n kestävän kehityksen agenda sekä Suomen hallitusohjelma. Toimijat voisivat tuoda ylijäämätuotteitaan esiin vuorovaikutteisessa, informatiivisessa verkkofoorumissa, josta muut ketjun toimijat voisivat löytää hyödynnettävää. Meillä onkin hyvä etunoja, jos näitä käytäntöjä otetaan muuallakin käyttöön.” HÄVIKKI TUOTTEEN VOI BRÄNDÄTÄ. Fazer on kehittänyt Makea moka -karkkipussit, joihin pakataan Lappeenrannan makeistehtaalla ulkonäöltään viallisia mutta muuten moitteettomia karkkeja. Luken tutkijat Hanna Hartikainen ja Inkeri Riipi kertovat, että he ovat käyneet ahkerasti esittelemässä Suomen toimenpiteitä EU:n komissiolle. Sinkkutalouksille voi tarjota pienempiä pakkauskokoja. Paljasta kokeilu tai käytäntö! Avoimuus auttaa muitakin toimijoita”, Riipi kannustaa. Ruokahävikkisovellukset ja älyjääkaapit helpottavat reseptien ja ruokaostosten suunnittelua. SUOMEN RUOKAHÄVIKIN seurantatyö ja nyt valmistunut tiekartta ovat jo herättäneet kansainvälistä kiinnostusta, sillä kaikkien EU-jäsenmaiden on raportoitava hävikkija elintarvikejätemääriään EU:lle vuodesta 2020 eteenpäin. Luken tutkija Inkeri Riipi kertoo, että tiekarttatyön valmistelussa sidosryhmät painottivat vapaaehtoisia ohjauskeinoja: ”Vapaaehtoiset keinot ovat nopeita ja ketteriä. Tiekarttatyön ohjausryhmän jäsen, Elintarviketeollisuus ry:n Anna Vainikainen sanoo, että työstä on viestitty myös elintarviketeollisuuden kattojärjestölle Brysselissä: ”Tällä tavalla asiaan ei ole kovinkaan monessa EU-maassa vielä paneuduttu, joten siellä on oltu hyvin kiinnostuneita Suomen toimenpiteistä. Tavoitteena on laajentaa sitoumusta lähivuosina ravitsemuspalveluihin ja alkutuotantoon. ”Esimerkiksi punalaputettujen tuotteiden ostamisesta on tullut laajasti hyväksyttyä eri tuloryhmissä”, Riipi kertoo. Vaikuttavat ohjauskeinot Yhdessä enemmän ETUKENOSTA KILPAILUETUA. ”EU:sta on tullut paljon mielenkiintoa meitä kohtaan. Viesti meidän työstämme välittyy eteenpäin”, tutkijat kertovat. He uskovat, että Suomelle on paljon hyötyä siitä, että seurantatyössä on tehty edelläkävijätyötä. Olemme oppineet paljon. Yhteinen materiaalifoorumi Ruokahävikin vähentämisen keinot tulisi tuoda koulutukseen. Hävikin voi hyödyntää myös liiketoimintamalleissa. Esimerkiksi materiaalitehokkuussitoumuksen tavoite on parantaa yritysten kannattavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia”, Riipi huomauttaa. Teknologia avittaa Luken pilottiprojektissa ravintolat ja kaupat ovat voineet hyödyntää satoennustetietoja tilauksissaan. Lue lisää: www.luke.fi/ ruokahavikkiseuranta/tiekartta/ Fazerin Makea moka -karkkipusseihin pääsevät esimerkiksi värivirheelliset karkit, jotka ovat muutoin moitteettomia. Teknologisesta kehityksestä esimerkiksi käyvät myös suojakaasupakkaukset, jotka pidentävät säilyvyyttä. 15 UUSIOUUTISET 1|2021. Elintarvikeketju suunnittelee yhteisen materiaalifoorumin perustamista. Kerro muillekin! Luke on koonnut tiekarttatietoa ja hyviä vähentämiskeinoja päivittyvälle tiekartta-verkkosivustolleen. Motivan koordinoiman Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen ovat jo allekirjoittaneet niin Elintarviketeollisuus, Päivittäistavarakauppa kuin Suomen Pakkausyhdistyskin. Kaupoissa tätä voidaan tehdä tuotesijoittelulla, punalaputuksella ja dynaamisella hinnoittelulla. kejätettä
Vaihtoehdot lietteen käsittelyyn kartoitetaan työn myöhemmässä vaiheessa. ELINA SAARINEN UUTISIA Nykyisin noin 70 000 kuutiota lietteitä vastaanotetaan käsittelyyn. Osa vastaanottopaikoista olisi jo nykyisin käytössä olevia, osa uusia. Vastaanottoon keskitetty verkosto Suunnittelutyössä lähdetään siitä, että koko LSJH:n toimialueen saostusja umpisäiliölietteet vastaanotetaan ja käsitellään jatkossa keskitetysti muutamassa paikassa. Tällä hetkellä lietteet käsitellään kuntien jätevedenpuhdistamoilla ja LSJH:n kilpailuttamassa Gasumin Turun biokaasulaitoksessa. LIETTEILLE KATTAVA KÄSITTELYVERKOSTO Lounaisen Suomen lietehuolto on parantumassa kuntayhteistyön ansiosta. Ryhmän on tarkoitus esitellä suunnitelmat osakaskunnille tänä syksynä. Useimmissa nykyisissä lietteiden vastaanottoja käsittelypaikoissa ei pystytä käsittelemään juurikaan nykyistä enempää viemäriverkoston ulkopuolisia lietteitä. Lounais-Suomen alueen kunnat varautuvat suunnittelutyöllä siihen, että sakoja umpisäiliölietteelle olisi riittävästi vastaanottoja käsittelykapasiteettia. L ounais-Suomen alueelle suunnitellaan nyt kattavaa saostusja umpisäiliölietteiden vastaanottoja käsittelyverkostoa. LO UN AIS -S UO ME N JÄ TE HU OL TO 16 UUSIOUUTISET 1|2021. Todellisen määrän on arvioitu olevan 100 000–150 000 kuutiota vuodessa. Liete kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Mahdolliset investoinnit toteutettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Rejektivesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle joko sellaisenaan tai esikäsittelyn jälkeen. Asiaa valmistelee kuntien edustajista ja asiantuntijoista koottu työryhmä. . Paikoitellen ongelmana on, että viemärilinjoihin ei voi johtaa nykyistä enempää saostusja umpisäiliöjätevesien käsittelystä syntyvää jätevettä, koska ne ovat jo ennestään täydessä kuormituksessa viemäriverkkoon liittyneiden jätevesistä ja hulevesistä. Kokonaisuus kattaisi ensimmäistä kertaa kaikki Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) 17 osakaskuntaa. Puhdistamoissa on myös saneerausja mahdollisia lisäinvestointitarpeita. Puhdistamot on mitoitettu viemäriverkostoa pitkin tuleville jätevesille. Tämä on myös määräaika sille, että lietteiden kuljetusten kilpailutus on siirtynyt kunnille kaikissa alueen kunnissa. Vastaanottopisteeseen tuodusta saostusja umpisäiliölietteestä erotetaan esikäsittelyssä rejektivesi ja liete. Lietteiden vastaanottopaikat sijaitsisivat Turun Topinojalla, Aurassa (entisellä jätevedenpuhdistamolla), Salossa (nykyisellä jätevedenpuhdistamolla tai Korvenmäessä), Paraisilla (Korppoossa ja Rauhalassa) ja Kemiönsaaressa (nykyisillä vastaanottopaikoilla Kemiössä ja Taalintehtaalla). Saostusja umpisäiliöiden sekä pienpuhdistamojen lietteet kerätään kiinteistöiltä lieteautoilla
Työryhmän vastaanottoja käsittelyverkoston suunnitelma sisältää ehdotuksen tarvittavien investointien kiireellisyysjärjestyksestä ja toteutusaikataulusta. Kuinka huijata aivoja, kun työn aloitus tökkii. Mitä etätyöstä on sovittava. ”Päätimme koota laajan työryhmän, koska lietehuollon järjestäminen on kuntien yhteinen asia. Selvitys antoi viitteitä, että lietteitä päätyi virallisten käsittelypaikkojen ulkopuolelle, mahdollisesti jopa ympäristöön. Selvitys paljasti, että arviolta vain alle puolet viemäriverkoston ulkopuolella syntyvästä lietteestä käsiteltiin asianmukaisesti. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen voimassa olevaan hintaan, kunnes lopetat tilauksen. Tilaa TTT-lehti itsellesi tai työpaikallesi! Kestotilaus 88 €/vuosi, 6 numeroa vuodessa. Miten nostaa taakat turvallisesti. LSJH on sittemmin teettänyt selvityksen sakoja umpikaivolitteiden määristä seudulla. Käsittelymäärät todennäköisesti kasvavat LSJH odottaa aiempien kokemusten ja selvityksen perusteella, että käsittelyyn toimitetun lietteen määrä kasvaa, kun alueella sijaitsevat lietesäiliöt tyhjennetään entistä kattavammin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirryttäessä. Jätelakiesitys ei poista riskiä Hallituksen käsiteltävänä olevassa uudessa jätelakiesityksessä on linjattu, että kunnat voisivat sakoja umpikaivolietteiden jätehuollossa yhä valita myös vaihtoehdon, että kiinteistön haltija itse järjestää tyhjennykset ja kuljetukset. Asukkaiden ja ympäristön kannalta paras lopputulos saadaan, kun lietehuoltoa tarkastellaan kokonaisuutena yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa”, kertoo LSJH:n palvelujohtaja Jaana Turpeinen. Kun lietehuolto siirtyi yhdessä kunnassa, Kemiönsaaressa, LSJH:n kilpailuttamaksi vuonna 2013, havaittiin, että Kemiönsaaressa puhdistamolle toimitetun lietteen määrä miltei kaksinkertaistui. Pelittääkö monitilatoimisto. Lietetyhjennykset on tähän saakka hoidettu niin, että kiinteistönhaltija itse tilaa kaivojen tyhjennykset. Digilehden arkisto käytössä tilaajille. Esittelyssä erilaiset työpaikat ja ammatit laajalla kirjolla. Lounais-Suomen kokemukset osoittavat, että kiinteistönhaltijan itse kilpailuttaessa palvelun on riskinä, että tarvittavia tyhjennyksiä ei aina tilata. Sen kertoo TTT-lehti. TTT-lehti on tukenasi työhyvinvoinnin uudistuksissa! Työ Terveys Turvallisuus -lehti kertoo asiantuntijoiden vinkit ja koetellut ratkaisut työelämän ongelmiin. Nykyisin käsittelyyn vastaanotetaan vuosittain reilu 70 000 kuutiota, mutta todellisen määrän on arvioitu olevan 100 000–150 000 kuutiota vuodessa. LSJH:n alueen kunnat ovat siirtäneet käsittelyn järjestämisvastuun LSJH:lle osakassopimuksella. LSJH ostaa lietteiden käsittelyn palveluntarjoajilta. Selvitys paljasti hälyttäviä huomioita Saostusja umpisäiliölietteiden riittävän vastaanottoja käsittelykapasiteetin varmistamiselle tuli tarve, kun LSJH alkoi valmistella Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan kuljetusjärjestelmäpäätöksen mukaista siirtymistä kunnan kilpailuttamiin lietekuljetuksiin. Puhdistamattomana ympäristöön päätyvät lietteet tarkoittavat merkittävää ravinnekuormaa ympäristölle. Työryhmän suunnittelutyöstä tekee haastavaa se, ettei kenelläkään ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon saostusja umpisäiliölietteitä alueella syntyy. Tilaukset: tttlehti.fi/ tilaa-lehti Tutustu lehteen, tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje: tttlehti.fi/tilaa-uutiskirje
Kisa korostaa vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ympäristöpääkaupunkivuoden tiimiin kuuluu hyvin laaja joukko erilaisia yhteistyökumppaneita. Lahti lanseerasi heti innovaatiokisan ratkaisujen etsintään. LAHDEN YMPÄRISTÖ PÄÄ KAUPUNKIVUOSI KÄYNTIIN Lahti viettää Euroopan ympäristöpääkaupungin teemavuotta 2021 poikkeuksellisissa oloissa yhteistyössä kumppaneiden kanssa. lokakuuta pidetyssä ympäristöpääkaupunki-infossa. Lahti tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä, vain viidessä vuodessa. Esimerkiksi Lahden seudun kehitys LADEC Oy käynnistää 25 000 euron rahoituksen turvin mentorointipilotin, joka mittaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yrityksissä. Yritykset, korkeakoulut ja yhdistykset käynnistävät nyt jaetulla 418 000 euron rahoituksella monenlaisia ympäristöprojekteja Päijät-Hämeessä. Määrä vastaa noin 135 000 ihmisen edestakaisen Thaimaan-lennon päästöjä. Ideoita haetaan työmatkailupyöräilyn lisäämiseen, kiinteistöjen energiatehokkuuteen sekä yritysten materiaalivirtojen hallintaan digitaalisesti. Vaikeudet eivät kuitenkaan ole saaneet Lahtea peruuttamaan tai tinkimään tavoitteistaan, päinvastoin: ”Vaikeat ajat ovat tuttuja Lahdelle. ”Kunnat ovat kuin kapellimestareita alueensa ilmasto-orkesterissa, jossa soittajina ovat alueen eri toimijat. Lahti otti ensim mäisenä kaupunkina Suomessa ja ehkä maailmassa käyttöön kaupunkisukset heti ympäristöpää kaupunkivuotensa aluksi. TO IVO HE IN IM ÄK I/ LA HT I 18 UUSIOUUTISET 1|2021. . Lahti on tehty kestäväksi. Juuri vaikeina aikoina olemme ennenkin tehneet tulevaisuuden kannalta merkittäviä valintoja. Vaikka soittajat ovat loistavia, kapellimestaria tarvitaan aina”, kuvaili kuntien roolia ilmastotyössä ilmastoja ympäristöministeri Krista Mikkonen puhuessaan 30. ELINA SAARINEN UUTISIA Yhteistyö näkyy innovaatioina Ympäristöpääkaupunkihankkeen johtaja Milla Bruneau uskoo, että Lahti tullaan muistamaan siitä, kuinka löydettiin uudenlaisia tapoja tuoda asiantuntijat, kuntalaiset ja kansainväliset tekijät yhteen samojen tavoitteiden ääreen. Lahden alueen vuosittaiset kasvihuonepäästöt laskivat vuodesta 1990 vuoteen 2019 huimat yli 690 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Siivitämme Eurooppaa kohti parempaa tulevaisuutta”, ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja Saara Vauramo tiivistää. K oronapandemian pyyhkiessä maailman yli Lahti astui teemavuoteensa hyvin erilaisissa merkeissä kuin silloin, kun tieto valinnasta tuli — kolmannella yrittämällä — vuonna 2019. Lahti julkaisi infotapahtumassa 19 uutta toimijaa, jotka saivat rahoituksen ympäristöpääkaupunkiprojektin toisella hakukierroksella
"Kunnat ovat kuin kapellimestareita alueensa ilmastoorkesterissa, jossa soittajina ovat alueen eri toimijat", ilmastoja ympäristöministeri Krista Mikkonen kuvailee. Teemavuoden yhteydessä on kiva kertoa näistä vähän laajemmalle yleisölle”, toimitusjohtaja Tuija Suurhamari sanoo. Sisältöjä johdantokurssiin tuottavat kaikki Lahden yliopistokampuksen toimijat, eli Helsingin yliopisto, LahFlow by Pinja on yhdessä kiertotalouden toimijoiden kanssa kehitetty, selainpohjainen materiaalivirtojen hallintaja raportointijärjestelmä. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on iloinen siitä, että yritykset ovat ottamassa merkittävää roolia ympäristöpääkaupunkivuoden toteuttamisessa. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä puolestaan rakentaa ja testaa 20 000 euron rahoituksen avulla Haavi-Heikki-laitteen, joka suodattaa mikro muovit pois vesistöistä aurinkoja tuulienergian voimin. Yritysyhteistyötä Yhdeksän yritystä on jo nimitetty ympäristöpääkaupungin pää yhteis työ kumppaneiksi. Kiertotalouskeskus ja koulutusta Painovoima ry kehittää 25 000 eurolla Sopenkorpeen kiertotalousja kaupunkikeskus Circcua. ”Lahden ympäristöalan ja kestävän kehityksen korkeakouluosaaminen kootaan kaikille avoimeksi Ympäristöakatemian johdantokurssiksi. ”Lahdelle ympäristöpääkaupunkivuosi on historiallisesti merkittävä. Näytämme, että Lahden kokoinen kaupunki voi olla kokoaan paljon suurempi.” VASTUULLISUUS ON ÄLYKKYYTTÄ. Sitowisen viestintäja vastuullisuusjohtaja Minttu Vilander uskoo, että insinöörit ja sovelluskehittäjät voivat pelastaa maailman, kun ratkaisuja kehitetään yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa.. Yhtiö pohtii muovien kiertotaloutta ja fossiilipohjaisten muovien korvaamista biopohjaisilla. Kumppanien määrä kasvaa yhä neuvottelujen myötä. Kaikkiaan ympäristöprojekteja on valittu mukaan jo yli 30. den-Lappeenrannan LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu. Me uskomme, että vastuullisuus on älykkyyttä.” Päijät-Hämeessä kotipesäänsä pitävä, Euroopan johtavien pakkausvalmistajien joukkoon kuuluva Wipak tavoittelee sekin hiilineutraalisuutta vuoteen 2025 mennessä. Flown avulla: FLOW MUUTTAA MATERIAALIVIRRAT RAHAKSI Flow on modulaarinen järjestelmä, josta voit valita tarvitsemasi toiminnallisuudet: älykkäät vaakaja vastaanottotoiminnot reaaliaikainen varastojen hallinta sähköinen siirtoasiakirja tiedon jakaminen toimitusketjun osapuolille kuormatietojen raportointi ja laskutusaineistojen luominen Lue lisää: www.pinja.com /teollinen-digitalisaatio/ flow Ota yhteyttä: annimari.lehtomaki@pinja.com +358 50 567 4111 saat ajan tasalla olevaa tietoa materiaalivirroista eri vaiheissa, kuljetuksesta ja punnituksesta aina laskutukseen ja raportointiin saakka löydät kiertotalouden piilossa olevat kulut näkyviksi ja varmistat, että mitään ei jää laskuttamatta vastaat uuden jätelain kiristyviin raportointivaatimuksiin kustannustehokkaasti! vähennät manuaalista työtä automatisoimalla tiedonkulkua ”Älykäs kaupunki on yhtä kuin kestävä kaupunki. Kurssin teemoja ovat muun muassa hiilineutraalisuus ja kiertotalous”, kertoo Lahden yliopistokampuksen koordinaatioyksikön pääsihteeri Minna-Maija Salomaa. Tämä ei kuitenkaan ole päätepiste tai maali, vaan alku. Näitä ovat Fujitsu Finland, Lassila & Tikanoja, Päijät-Hämeen Osuuspankki, Sitowise, LähiTapiola Wellamo, Osuuskauppa Hämeenmaa, Niemi, Wipak ja CGI. ”Meillä on jo iso liuta käytännön ratkaisuja. Helsingin yliopiston koulutusja kehittämispalvelut HY+ koordinoi uuden verkkokurssin toteuttamista 20 000 euron rahoituksella. Kaikki projektit on esitelty greenlahti.fi/projektit -nettisivulla
Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Lisäksi fermentoitumisprosessissa muodostuvaa bokanestettä voi käyttää puutarhassa luonnonmukaisena lannoitteena. Voit voittaa kotimaisen Luonkos Finland Oy:n metsäpohjaista luonnon kosmetiikkaa. Jenni Nurmi on Reroute Oy:n kiertotalouden ja rakennetun ympäristön asiantuntija. Arvomme vastanneiden kesken yhteensä kolme tuotetta: Yhden Infinitymetsäöljypuhdistuskakun ihonhoitoon (arvo 39,95 euroa) ja kaksi Vitalityvartaloöljykakkua (arvo 32,95 euroa). Biojätteen erilliskeräystä ei ollut asuinalueellamme saatavilla. Mistä idea lähti. helmikuuta 2021, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 7/20 parhaaksi äänestettiin juttu "Joululahjalelut kierrätykseen". Vastaa viimeistään 23. Käytännön kiertotalousvinkkini on kotitalouden biojätteiden käsittely bokashi-menetelmällä. Myös kunnalliset lupamääräykset kannattaa varmistaa. Kiertotalouden lisäksi olen intohimoinen puutarhaihminen, ja nämä kaksi asiaa yhdistyvät tässä japanilaista alkuperää olevassa menetelmässä, jossa mikro-organismien ja maitohappokäymisen avulla biojäte hajoaa ja pilkkoontuu luonnollisesti erittäin ravintorikkaaksi mullaksi. Tuntui kuitenkin typerältä laittaa biojäte sekajätteen joukkoon. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalousvinkkisi. Osallistu lukijaäänestykseen. Pakkaukset ovat muovittomia. Luonkosin vegaanisissa metsäkakuissa on käytetty Suomessa kehitettyä metsämikrobiuutetta. Bokashissa biojätteet saa käsiteltyä jo syntypaikalla kohtuullisen vähällä vaivalla, ja lopputuotteelle on selkeä käyttö. Palautetta lukijoilta: "Tärkeä asia ja ajankohtainen! Jospa ihmiset tämän lukiessaan miettisivät, kannattaako halpaa kertakäyttölelua edes ostaa.” Satu. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 1/21, tai 11. helmikuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Bokashoinnin aloittaminen on helppoa ja edullista, eikä vaadi mitään erikoisosaamista. Kompostoinnin aloittaminen tuntui vaativan liikaa aikaa ja rahaa. Muutama asia on silti syytä muistaa: biojätteet tulee pilkkoa pieniksi, ja multatehdas tulee olla jyrsijäsuojattu. KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN JENNI NURMI, KUVA BIOJÄTE BOKASHIIN Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Erityisesti puutarhassa viihtyville menetelmä tarjoaa verrattomia etuja, kun ravinnerikasta multaa valmistuu kuin itsestään. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Suuri osa ravinteista säilyy. Hiili sitoutuu multaan sen sijaan, että se vapautuisi ilmaan ja muuttuisi hiilidioksidiksi. Äänestä parasta juttua, voita luonnonkosmetiikkaa! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu
Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei voi enää lisätä, eikä luonnon voi antaa köyhtyä enää yhtään lisää. Schulman pitää monipuolisuutta vahvuutena paitsi luonnossa, myös pääjohtajan työssään. Kevään aikana Schulman ryhtyy pohtimaan SYKEn strategiaa ja organisaatiorakennetta. Hän totesi ekologisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen kestävyyden erottamattoman yhteyden jo tutkiessaan ja opettaessaan Keniassa ja Tansaniassa sekä kirjoittaessaan väitöskirjaa Amazonian lajikirjosta. Talouden on huomioitava reunaehdot.” Schulmanille keskeinen tehtävä on luontokadon estäminen. Nuorella sukupolvella on myös voimakas tahto. KOULUTUS: Filosofian tohtori. Optimismiin kuuluu toiveikkuus ja tulevaisuususko, mutta myös negatiivisten asioiden toteaminen”, Schulman kuvailee itseään. Ei ole peruskorjaustai saneeraustarvetta.” Schulman uskoo, kuten viime vuonna suosituksensa antanut kansainvälinen arviointiryhmä, että SYKEllä olisi rahkeita pyrkiä johtavaan asemaan kansainvälisessä tutkimuksessa. ”Olen optimistinen realisti, mutta en valitettavasti enää tässä iässä idealisti. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA UUSIOUUTISET 1|2021 21. Onhan hän työskennellyt myös maatalon renkinä ja lemmikkikaupan myyjänä. SUOSITTELEN: Kaltaisilleni keski-ikäisille, keskiluokkaisille ja keskinkertaisille äijille kestävyysmurroksen ottamista vastaan positiivisena asiana. S uomen ympäristökeskuksen (SYKE) pääjohtajana tammikuussa aloittanut Leif Schulman uskoo, että kestävyysmurros on mahdollinen. Olen luopunut kasvatetusta nisäkäslihasta, sitä suosittelen, ja ulkomaan matkailun vaihtamista mahtavaan kotimaahan tutustumiseen. Kuten Schulman totesi SYKEn 25-vuotisjuhlassa: joko toteutamme kestävyysmurroksen, tai itkemme ja toteutamme. Työt Helsingin yliopiston Kasvitieteellisen puutarhan intendenttinä ja johtajana sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana ovat vain vahvistaneet, että luonnon monimuotoisuus on kestävän kehityksen perusta. Luottamusta kestävyysmurrokseen lisäävät tieto ja teknologia. Schulman sanoo pyrkivänsä vaikuttamaan, että murros toteutuisi mahdollisimman kivuttomasti ja että päätöksiä tehtäisiin nopeasti. SEURAAVAKSI: Jalostan oppimaani pikkuhiljaa tulevaisuuden linjauksiksi yhteistyössä koko SYKEn työyhteisön kanssa. ”Vaikka olemmekin jo hirveän myöhässä, kaikilla rintamilla. ”SYKE on kokonaisuutena vahva ja hyvässä kunnossa. ”Tulen edistämään tiedeviestintää, avointa tiedettä ja dataa ja sitä, että pyritään kansainväliselle huipputasolle.” MONIMUOTOISUUS KANNATTELEE KUKA: Leif Schulman, SYKEn pääjohtaja. MISTÄ: Espoosta. Ei ole kyse siitä, että pitäisi luopua jostakin ja siirtyä ikävään, päinvastoin: On paljon ikäviä asioita, joista saa luopua. Tämä on erinomainen lähtökohta. HARRASTAN: Perhe-elämää. Kyse ei ole idealismista, vaan siitä, että ihmiskunnalla ei ole muita vaihtoehtoja
Yhtiö on aloittanut yhteistyön suomalaisen Ethican kanssa. 22 UUSIOUUTISET 1|2021. Kiertotalouden arviointi perustuu digitaalisuuteen sekä läpinäkyvään dataan. Sertifiointikriteerit katsovat tuotteen ja materiaalien terveellisyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA K aupungit ja rakennukset voivat toimia tulevaisuuden materiaalipankkeina. . ”Ethica etsii nyt kumppania, jonka kanssa voisimme toteuttaa ensimmäisen täysin Cradle to Cradle® -periaattein toteutetun rakennusprojektin”, kertoo Ethican kiertotalouskonsultti Lilli Linkola. Cradle to Cradle on kiertotalouden sertifiointisysteemi, jossa on jo mukana lähes 300 yritystä ja yli 600 sertifioitua tuotetta. Suomen rakennusja kiinteistöala on vahvistamassa yhteistyötä, jotta kaupungeista ja alueista tulee entistä kestävämpiä, sanan kaikissa merkityksissä. Reaaliaikainen Building Material Scout -tietokanta näyttää rakennukseen käytettyjen tuotteiden sertifikaatit sekä kestävyysominaisuudet, ympäristövaikutukset, kierrätyspotentiaalin, hiilijalanjäljen sekä arvioidun arvon elinkaaren päässä. Rakennuksesta materiaalipankki Keski-Euroopassa on rakennettu jo satoja kiertotalouden mukaisia kohteita. Saksalainen konsulttiyhtiö EPEA edistää kiertotalouden mukaisen Cradle to Cradle® -periaatteen juurtumista rakentamiseen. Suomessa rakentamisala on ottanut tavoitteekseen, että kaikissa merkittävissä rakennetun ympäristön hankkeissa huomioitaisiin vähähiilisyys ja kiertotalous
Hän kertoi ympäristöministeriön marraskuussa järjestämillä rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivillä, että Hollannin tavoitteena on ottaa vuonna 2030 puolet vähemmän luonnonvaroja käyttöön kuin nykyisin. https://bit. ”Jäte on materiaalia ilman identiteettiä. https://bit.ly/2MeU2NP • 3Cklusteri on osaamiskeskittymä, joka edistää rakentamisen kiertotaloutta. Määritelmä kuvaa, mitä aluesuunnittelun eri tasoilla on huomioitava, jotta kaavoitus ja aluesuunnittelu ohjaavat kohti kestävää rakennettua ympäristöä. FIGBC:n kestävät alueet -toimikunta on päivittänyt kestävän alueen määritelmää huomioimaan kiertotalouden. Tuemme myös alueilla ja kaupungeissa muodostuvia kiertotalousekosysteemejä ja alan hankkeiden käynnistymistä”, listaa FIGBC:n Jessica Karhu. Rakentaminen oli yksi painopistealue äskettäin valmistuneessa kiertotalouden strategisen ohjelman työssä. 20 prosenttia kuluttaa infrarakentaminen. Sen tavoitteena on vähentää jätettä, lisätä rakennusja purkujätteiden hyödyntämistä riskit halliten sekä parantaa jätetilastoinnin tarkkuutta. https://bit.ly/3a95rH8 • Tampereen Hiedanrantaan rakentuu älykäs ja kestävä kaupunginosa: https:// hiedanranta.fi/ • PURATER edistää purkumateriaalien kelpoisuuden määrittelyä. https://bit. Tässä muutamia hankeesimerkkejä lisätieto lähteineen: • Rakennusteollisuus RT on laatinut vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 tiekartan: www.rakennusteollisuus.fi/ tiekartta • Green Building Council Finland ja Sitra ovat käynnistäneet KIRAkioskihank keen rakentamaan kiinteistö ja raken tamisalan kiertotalouden osaamiskes kittymää. Rakennusteollisuuden vastavalmistuneen vähähiilisyyden tiekartan mukaan rakennusala ja rakennettu ympäristö tuottivat Suomessa vuonna 2017 noin 17,1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt. ”Hollannissa rakennusala käyttää 40 prosenttia kaikista luonnonvaroista. Materiaalipassi tai lokikirja helpottaa rakennusosien uudelleenkäyttöä ja rakennusmateriaalien kierrätystä, mutta se pidentää myös rakennuksen käyttöikää helpottaen kunnossapitoa”, toteaa Hollannin Rijkwaterstaatin Evert Schut. Rakennettu ympäristö kestäväksi Suomen kiinteistöja rakentamisala tähtää kiertotalouteen ja aikoo myös vähentää ilmastopäästöjään. Arvo säilyy ja kasvaa Dokumentointi, sertifiointi ja kiertotalouden mukaisuus nostavat rakennuksen arvoa. https://figbc.fi/projekti/kirakioski/ • Helsingin kaupungin kierto ja jakamis talouden tiekartassa on rakentamisalan toimia. Aluesuunnittelussa voimaa Joulukuussa polkaistiin käyntiin Sitran tukemana Green Building Council Finlandin (FIGBC) vetämä KIRA-kioski-hanke. https://bit. Siinä rakennetaan Suomeen kiinteistöja rakennusalan kiertotalouden osaamiskeskittymä. JÄTE ON MATERIAALIA ILMAN IDENTITEETTIÄ. Hankkeista vauhtia Suomessa tehdään juuri nyt paljon rakentamisen ja kiinteistöalan kierto talouden vauhdittamiseksi. Se edisti kiertotalouden mukaista liiketoi mintaa ja sivuvirtojen sekä maamasso jen hyödyntämistä maarakentamisessa: https://circvol.fi/ nallisessa jätesuunnitelmassa, joka julkaistaan nyt kevättalvella. Kiinteistösijoittajat ovat Diemin mukaan kiinnostuneet konseptista, koska siinä vanhojen kiinteistöjen arvo ei laske vaan voi jopa nousta. ”Esimerkiksi kiinteistöön rakentamisen aikana laitetun teräksen arvo voi olla kiinteistön käyttöajan päättyessä jopa korkeampi kuin rakentamisaikana.” EPEAn konsultti Pascal Keppler uskoo, että rakentamisen kiertotalouspassista tulee ajan myötä samalla tavalla hyödyllinen ja vaadittava dokumentti kuin nykyisestä rakennuksen energiatehokkuustodistuksesta. Siksi infrasektori on koordinoitava mukaan kiertotaloustoimiin”, Rijkwaterstaatin kiertotalous neuvonantaja Jessica Reis Leffers korostaa. Passista käy myös ilmi kiertotalousindeksi: kuinka kierrätettäviä materiaalit ovat sekä pystyykö ne erottelemaan ja purkamaan ehjinä. Materiaalipassissa tiedot Materiaalin jäljitettävyys ja rakentamisen materiaalipassi on tavoitteena myös hollantilaisessa kiertotalouden CB’23 Impulse -ohjelmassa. ly/3ceKA7X • WOOL2LOOPhanke hyödyntää geopoly meeriteknologiaa rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen kierrättämisessä. https://bit.ly/3a95piu • Rapurc luo toimintamalleja ja kehittää tiedonsiirtoa rakennus ja purkujätteen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Silloin niillä on arvoa myöhemminkin, myös rakennuksen elinkaaren jälkeen”, sanoo EPEA Hampurin johtaja Markus Diem. ly/3t5ofiY • CityLoops sulkee kaupunkien materiaa livirtojen silmukat. ”Hanke kokoaa tietoa, vauhdittaa muutosta ja tukee uuden liiketoiminnan syntymistä. ”Suomella on merkittävä mahdollisuus toimia puhtaan rakentamisen ja kiinteistönpidon suunnannäyttäjänä”, Aho kommentoi ympäristöministeriön tilaisuudessa. Rakentaminen on painopistealueena myös päivitettävässä valtakun23 UUSIOUUTISET 1|2021. https://bit.ly/39lL761 • CIRCuIThanke yhdistää toimijat pää kaupunkiseudulta, Kööpenhaminasta, Hampurista ja Lontoosta. https://bit.ly/3a9mEQB • Varma on tehnyt rakentamisen kierto talousohjeen hankkeilleen. www.wool2loop.eu/ • HYPPY hyödyntää rakennusten osat ja materiaalit. Kaupunkikiertue käynnistyy aluksi virtuaalisesti. Hiilineutraalisuustavoitteeseen eli 3,3 miljoonan tonnin tasolle päästäisiin innovatiivisilla ratkaisuilla noin vuonna 2035–2040. ly/39neJQn • CircVol 6Aika hanke päättyi juuri. Tiekartan päästötavoitteeksi vuodelle 2030 asetettiin, että päästöt olisivat tuolloin enää 7,4–8,9 miljoonaa tonnia. Rakennuksesta materiaalipankki Rakennuksen digitaalinen kiertotalouspassi esittää, mitä materiaaleja rakennukseen on käytetty, mikä on niiden alkuperä ja sisältävätkö ne haitta-aineita. Kestävä alue on hiilineutraali, kiertotalouden mukainen ja käyttää uusiutuvaa energiaa. ”Kun dokumentoidaan, mitä missäkin on käytetty, kaupungit ja rakennukset voivat toimia materiaalipankkeina. Hiilijalanjälki on 30 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Jussi Aho Firalta pitää rakentamisen ja kiinteistönpidon systeemistä muutosta väistämättömänä. Hän kertoi Saksan esimerkeistä Ethican järjestämässä Kiertotalous rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa -webinaarissa marraskuussa. Raaka-aineet saavat identiteetin
Tutkimuksessa kävi ilmi, että jokaiselle eri maa-aineslajille on olemassa omat uudelleenkäyttökohteensa. Sekä logistiikkakustannukset, maankaatopaikkamaksut että neitseellisten raaka-aineiden kustannukset pienenevät. Rakentaminen on yksi mahdollisuuksia täynnä olevista toimialoista, sillä siinä liikkuvat suuret raaka-aineja maa-ainesvolyymit. kadunrakentamisessa ja muissa kantavissa rakenteissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maa-ainesten kiertotalous on ollut olennainen osa infrarakennushankkeita jo pitkään. Tehokkaan maa-ainesten kierrättämisen tärkein tekijä on tehokas ja hyvin suunniteltu maa-aineslogistiikka. kehitysmahdollisuuksia infrarakennusyrityksessä. Maa-ainesten kiertotaloudessa olennainen rajoittava tekijä on, että maa-ainesten laadullisten ominaisuuksien pitäisi täyttää uudelleenhyödyntämiskohteen vaatimukset. Tampereen yliopistossa toteutettiin tutkimus, jossa selvitettiin maa-ainesten kiertotalouden nykytilaa sekä KOLUMNI ANTTI NOKELAINEN, JOHANNA ALAKERTTULA Antti Nokelainen on kehitysinsinööri YIT:llä. Kaikkia ylimääräisiä maa-aineksia ei todennäköisesti saada kierrätettyä, mutta tavoitteena tulisi aina olla maankaatopaikalle sijoitettavan maa-aineksen määrän minimointi ja maa-ainesylijäämien ja tarpeiden kohtaamisen sujuvoittaminen eri työmaiden välillä. MAA-AINESTEN KIERRÄTYS KANNATTAA Maa-ainesten kierrätyksellä parannetaan infrarakentamisen taloudellisia toimintaedellytyksiä. Materiaali Hyödyntämiskohde Kiviainekset Ylijäämäkiviainesta jalostetaan ja hyödynnetään mm. Esimerkiksi väylärakentamisessa suuria määriä heikkolaatuisia savija hiekkamaita korvataan kiviaineksella teiden kantavien kerrosten rakentamisessa. Sille on asetettu myös EU:ssa tiukkoja tavoitteita sekä kiertotalouden että hiilidioksidipäästöjen osalta. Antti Nokelainen Johanna Alakerttula 24 UUSIOUUTISET 1|2021. Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Johanna Alakerttula on jatko-opiskelija Tampereen yliopistolla. Moreeni ja hiekka Hyödynnetään täytöissä ja rakenteissa, joilla ei ole korkeita kantavuusvaatimuksia. Rakentaminen nousi esiin myös juuri julkaistussa kiertotalousohjelmassa. Rakentamisessa kiertotalous yhdistetään hyvin usein rakennusjätteisiin. Systemaattisen kierrättämisen avulla saadaan pienennettyä maa-ainesten kuljetusmatkoja, jolloin myös rakentamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenevät. Savi ja siltti Kierrätetään muun muassa kasvualustojen valmistamiseen, maisemointiin ja meluvalleihin. Kun maa-aineksia korvataan toisilla, seuraa tilanne, jossa aina jollekin materiaalille tulee määrittää CICAT2025 KIERTOTALOUDEN KATALYYTIT: INNOVAATIO EKOSYSTEEMEISTÄ LIIKETOIMINTA EKOSYSTEEMEIHIN TUTKIMUSHANKE VAUHDITTAA SIIRTYMISTÄ KESTÄVÄÄN KIERTOTALOUTEEN. Maa-aineisten ominaisuudet ja kierrätyksen suunnittelu ovat ratkaisevassa asemassa. Tehokkaalla maa-ainesten hallinnalla saadaan myös parannettua rakennushankkeiden taloudellisia toimintaedellytyksiä. Infrarakentamisen mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseksi ei sovi kuitenkaan unohtaa, sillä kiviainekset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja ja siksi niiden resurssiviisas hyödyntäminen on hyvin tärkeää. Infrarakentamisessa tarve maa-ainesten kiertotaloudelle nousee siitä, kun osassa rakennusprojekteista syntyy ylimääräisiä maa-aineksia louhintojen ja kaivuutöiden seurauksena ja vastaavasti osalla projekteista on tarve ylimääräiselle materiaalille. Taulukossa on esitetty erilaisten maa-ainesten uudelleenkäyttökohteita. Jos hyödyntämiskohdetta ei löydy, ainoa vaihtoehto on sijoittaa ne maankaatopaikalle. Maa-ainesten kierrättämisen ansioista kustannuksia saadaan pienennettyä. Ylijäämämateriaalien hyödyntämistä saadaan tehostettua seuraamalla ja suunnittelemalla ennakoivasti maa-ainesten ylijäämiä ja tarpeita. hyödyntämiskohde. L ähes jokaisella toimialalla hiilineutraalius sekä kiertotalous ovat asioita, joita pyritään nyt tehostamaan erilaisilla toimenpiteillä
”Betonimursketta ei ole missään tapauksessa kannatettavaa poistaa MARA-asetuksesta, vaan näiden kahden asetuksen rinnakkaiseloa on syytä korostaa kiertotalouden edistämiseksi”, lausuu Insinööritoimisto Gradientti. Betoniteollisuus moittii, että jos nyt asetetaan perusteettoman tiukkoja vaatimuksia, se heikentää kiertotalouden toimintaedellytyksiä ja vaikeuttaa vastaavien ei-enää-jätettä-asetusten laatimista jatkossa. Lausuntopalaute ja asetusluonnos: https://bit.ly/39TCX3N 25 UUSIOUUTISET 1|2021. Ramboll Finland pitää haasteellisena etenkin sulfaatin, kloridin ja fluoridin raja-arvoja. tettuja tuotteita ja uusiomateriaaleja hyötykäyttöön, korvaamaan luonnon kiviaineksia. Lausujat myös toivovat asetukseen selkeämpää ohjeistusta uuden asetuksen ja jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan MARA-asetuksen välisestä soveltamisjaosta. Pitkään valmisteltu asetusluonnos betonin jätteeksi luokittelun päättymisestä herättää huolta. Milloin sitä voisi käyttää rakentamisessa, betonituotteiden valmistuksessa tai jopa lannoitteena. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry epäilee, ettei asetus riittävästi edistä kierrätysbetonin tuotteistamista. Tietyissä tapauksissa asetusluonnos avaisi uusiomateriaaleille myös maarakentamista korkea-arvoisempaa käyttöä, esimerkiksi lannoitteina ja maanparannusaineina. ”Asetus on merkittävä askel siihen suuntaan, ettei kerran käytössä ollutta materiaalia enää pidettäisi nykyiseen tapaan lähtökohtaisesti neitseellistä raaka-ainetta huonompana.” Kuvassa Vuoden 2020 Betonirakenne -kisan voittaja, Olympiastadionin perusparannus. HSY:n mukaan kierrätysmateriaaleille asetettavissa vaatimuksissa olisi huomioitava kiertotalouden edistämistavoite, eikä etenkään neitseellistä materiaalia tiukempaa vaatimustasoa voi pitää perusteltuna. ”Asetusluonnoksessa ehdotetut raja-arvot ovat monin paikoin niin tiukat, että ne eivät todennäköisesti mahdollista laajasti esimerkiksi rakennusten purkamisesta syntyvän betonijätteen hyödyntämistä”, varoittaa lausunnossaan Rakli ry. Suurin huoli koskee kuitenkin sitä, että asetusluonnos asettaa jäteluokituksen päättymiselle niin tiukat raja-arvot ja vaatimukset, että käytännössä asetus saattaa aiheuttaa täysin päinvastaiset vaikutukset kuin toivottiin. ELINA SAARINEN TUOMAS UUSHEIMO, KUVA M illoin betonijäte ei enää ole jätettä. HELPOTTUUKO BETONIN UUSIOKÄYTTÖ. Sen sijaan, että betonimurskeen hyödyntäminen yleistyisi ja helpottuisi, se saattaa jopa vähentyä ja vaikeutua. Lausujat pitävät positiivisena sitä, että jäteluokituksen päättymisellä pyritään edistämään kiertotaloutta ja saattamaan betonimurskeesta valmis. Betoniteollisuus ry kannattaa, että betonimurskeelle saadaan vihdoin arviointiperusteet jäteluonteen päättymiselle. Uusiomateriaalien käytölle on tulossa jopa tiukemmat vaatimukset kuin neitseellisille materiaaleille. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisestä eli niin sanottu betonin end-of-waste-asetusehdotus oli vuoden vaihteessa lausuntokierroksella. Asetusehdotus keräsi lausuntokierroksella nelisenkymmentä kommenttia
”Kiertotalous on keino vähentää luonnonvarojen käyttöä ja samaan aikaan ylläpitää talouden hyvinvointia ja uudistaa Suomen elinkeinorakennetta”, ohjausryhmän puheenjohtaja, työelämäprofessori Reijo Karhinen tiivisti. tammikuuta ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkoselle sekä valtiosihteeri Kimmo Tiilikaiselle. Ehdotukseen kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi sisältyy yli 40 ehdotusta, joilla Suomi siirtyy hiilineutraaliksi kiertotalousyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Laaja työryhmä luovutti ehdotuksensa kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi virtuaalisesti 13. Merkittävin linjaus on, että Suomessa primääriraaka-aineiden eli neitseellisten luonnonvarojen kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa vuonna 2035. Raja luonnon varojen käytölle Kotimaisen luonnonvarojen käytön on vähennyttävä. Hän näkee, että Suomea uhkaavat monet haasteet: Ilmasto muuttuu, luonnon monimuotoisuus hupenee ja luonnonvaroja ylikulututetaan. Samalla Suomen väestö ikääntyy kilpailijamaita nopeammin. Yritysten tuottavuuskehitys on heikko. Karhisen mukaan kiertotalous on Suomelle merkittävä mahdollisuus ja keino vahvistaa Suomen vientivetois26 UUSIOUUTISET 1|2021. Ohjelmatyöryhmä näkee, että kiertotalous on paitsi elinehto, myös Suomen talouden menestyksen avain. Samaan aikana sekä resurssien tuottavuus että materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO,KUVAT VALTIONEUVOSTO, GRAAFI U usi suunta -niminen strateginen ohjelma esittää ympäristöja taloushaasteisiin ratkaisuksi kiertotaloutta. Näin linjaa uusi kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus
Kulutus kohtuutasolle Suomessa raaka-aineiden kulutus ylittää kestäväksi arvioidun tason moninkertaisesti. Maassamme raaka-aineiden kulutus oli 29 tonnia per asukas vuonna 2015. ta taloutta ja työllisyyttä tasapainossa ympäristön kanssa. Ohjelmaehdotus linjaa, kuinka määrätietoisen johtajuuden, laajan yhteistyön, lainsäädännön, taloudellisten ohjauskeinojen sekä digitalisaation keinoin luodaan kestävät kiertotalousmarkkinat. Tavoitteet kirittävät toimiin Ministeri Krista Mikkonen muistutti ohjelman julkistustilaisuudessa, että meidän on pystyttävä sopeuttamaan toimintamme maapallon kestävyyden rajoihin. Kiertotalous muuttaa paitsi raaka-aineiden käyttöä, myös tuotesuunnittelua, yritysten bisnesmalleja sekä yhteistyötä arvoketjuissa. Kulutus on ollut kasvussa. ”Nyt meillä on ensimmäistä kertaa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kestävälle käytölle. Nämä ovat myös kiertotalouden työkaluja. Kuluttajat voivat saada tuotteita Käyttö Valmistus Suunnittelu Raaka-aineet Takaisinotto ja kierrätys Neitseelliset raaka-aineet Energian talteenotto Loppusijoitus Biokierrot kuten biokaasun tuotanto, kompostointi ja biokemialliset tuotteet Tuotteet palveluina, yhteiskäyttö Korjaus, huolto ja päivitys Uudelleenvalmistus Käytetyn tuotteen tai osan myynti Kierrätetyt raaka-aineet 27 UUSIOUUTISET 1|2021. Näin pystytään myös vähentämään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja autetaan saavuttamaan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite. Kestäväksi arvioitu taso on 3–8 tonnia asukasta kohden. Kiertotalouden mukaisten valintojen tulisi olla kuluttajille helppoja, linjaa kiertotalouden strategista ohjelmaa valmistellut työryhmä. Graafi esittää, kuinka hukan olisi vähennyttävä kierron kaikissa vaiheissa. Hallitus viimeistelee tulevina kuukausina myös kestävän kasvun ohjelmaa ja kestävän verotuksen tiekarttaa. Ohjelma esittää neitseellisten luonnonvarojen käytön pysäyttämistä vuoden 2015 tasolle vuoteen 2035 mennessä”, Mikkonen sanoo ja jatkaa: ”Uskon, että tavoitteesta tulee yhteinen, kaikkia kirittävä, kuten hiilineutraalisuustavoitteesta, ja että se kannustaa toimijoita luomaan omia kiertotaloussuunnitelmia tavoitteeseen pääsemiseksi.” Vaikka luonnonvarojen käytön rajoitus herätti ohjelman työryhmässä keskustelua ja eriäviä mielipiteitä, Mikkosen mukaan hallitus aikoo pitää siitä kiinni: ”Poliittisesti olemme yksimielisiä siitä, että luonnonvarojen käytön rajoitus tullaan asettamaan.” Hallitus lähettää ohjelmaan liittyvän periaatepäätöksen lausuntokierrokselle maaliskuun alussa. . EU:n keskiarvo on 14,5 tonnia per asukas. Painopisteet ovat vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa
EU:n keskiarvo oli 11 prosenttia. Bruttokansantuotteen kasvaessa myös luonnonvarojen käyttö on kasvanut tasaisesti, eikä irtikytkentää ole vielä tapahtunut. NYT ODOTETAAN KIERTOTALOUTTA EDISTÄVÄÄ REGULAATIOTA. Vuonna 2018 Suomen materiaalien kiertotalousaste (CMU, ciruclar material use rate) oli noin 7 prosenttia. Myös työja elinkeinoministeriö esittää varauman primääristen raaka-aineiden käytön linjaukseen ja sanoo, ettei tavoite saa olla ristiriidassa ilmastoja energiastrategian linjausten kanssa. Paineita edetä nopeammin Karhisen mukaan valmistelutyössä on korostunut tunne, että Suomi on nyt murrostai taitekohdassa. Tärkeää on luoda markkinat kiertotalousratkaisuille. Suomen tarkoitus on vahvistaa kiertotalouden edelläkävijäasemaansa maailmalla. Ohjelmaehdotuksen kolmas tavoite on kaksinkertaistaa Suomen materiaalien kiertotalousaste. ”Eri tahot tuntuvat olevan valmiimpia etenemään nopeammin kuin päättäjät. Kiertotalouteen kuluvat myös tuotteiden käyttöiän pidentyminen, korjausmahdollisuudet, resurssien jakamispalvelut ja muut kestävät ratkaisut, jotka pitävät materiaalit kierrossa entistä pidempään. Ohjausryhmää luotsannut Reijo Karhinen sanoo, ettei ohjelmatyö olisi ollut uskottava, jollei se olisi ottanut kantaa luonnonvarojen käyttöön. Tästä kertoo se, että maaja metsätalousministeriö jätti ohjelman luonnonvaratavoitteesta eriävän mielipiteen. Bruttokansantuotteen pitäisi kaksinkertaistua suhteessa luonnonvarojen käyttöön, eli jokaisesta käyttöön otetusta luonnonvaratonnista pitäisi saada nykyiseen verrattuna kaksinkertainen taloudellinen hyöty. Kiertotalousaste tarkoittaa kierrätysmateriaalien . Hintatietoinen ajattelu pelaa nyt suoraan lineaaritalouden maaliin.” Tarvittaisiinkin siis sääntelyä ja ohjauskeinoja myös siihen, että kiertotalouden ratkaisut voisivat pärjätä markkinakilpailussa lineaaritalouden kanssa. valmisteltiin keskeisten ministeriöiden, tutkimuslaitosten, Sitran ja Business Finlandin yhteistyönä. ”Ei vain korvata neitseellisiä raaka-aineita kiertoraaka-aineilla, vaan tarvitaan uutta tuotesuunnittelua, tehokkaampia prosesseja ja suuri määrä investointeja, jotta tämä on mahdollista”, Tiilikainen sanoi. ”Ihmiset on opetettu hintatietoisiksi. ”Hallitus on jo tarkentanut, että uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä tulee vähentää. Kuluttajan näkökulmasta on tärkeää, että kiertotalousratkaisut ovat heille helppoja.” Ohjelman julkistustilaisuuden paneelissa puhunut kansalaisraadin jäsen Annukka Ollitervo muistutti, että kiertotalouden ratkaisut, esimerkiksi tavaran korjaaminen uuden ostamisen sijasta, ovat tällä hetkellä ihmisille usein vielä liian kalliita. Samalla on mahdollista, että uusiutuvien luonnonvarojen käyttö jopa kasvaa, koska osa uusiutumattomista korvautuu uusiutuvilla”, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen totesi ohjelman julkistustilaisuudessa. Enemmän hyötyä vähemmällä Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sanoi pitävänsä resurssien tuottavuuden kaksinkertaistamistavoitetta kaikkein haastavimpana. osuutta kaikista kotimaan valmistuksessa käytetyistä materiaaleista. Ohjelmaan eriävä mielipide ja varauma Luonnonvarojen käytön rajoitus on ollut työryhmässä vaikea pala. Suomessa luonnonvarojen kokonaiskäyttö on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1975. Ministeriön kritiikin mukaan tavoite ei erottele uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja toisistaan. Ministeri Krista Mikkosen mukaan ohjelmaehdotus on jo herättänyt kansainvälisesti positiivista huomiota. Odotetaan selvästi regulaatiota, joka edistäisi kiertotaloutta. 28 UUSIOUUTISET 1|2021. Näin ratkaisut vähentävät luonnonvarojen kulutusta. Ohjelman valmisteluun on osallistunut laajasti yrityksiä ja kansalaisia: neljä teemaryhmää, kansalaisraati, verkkoaivoriihi sekä neljä tiedepaneelia. Kiertotalouden edistämisohjelma käyttöön palveluina omistamisen sijasta
• Ekosysteemeille ja kiertotalouden mukaiselle suunnittelulle kasvukiihdyttämö. • Suomi osallistuu Euroopan komission johdolla valmisteltavan, hallitustenvälisen ja globaalin kiertotalousallianssin perustamiseen ja toimintaan. Business Finlandin hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen kehuu nyt valmistunutta strategista ohjelmaa erinomaisen kokonaisvaltaiseksi ja kunnianhimoiseksi. Vähähiilistä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaa, ekosysteemien kehittymistä ja laitosinvestointeja tukemaan tarvittaisiin 200–250 miljoonaa euroa. Siiloutuminen hidastaa kiertotaloutta, joka edellyttää yhteistyötä yli toimialaja hallintorajojen. • Perustetaan kansallinen osaamisverkosto tukemaan kuntien ja alueiden ekosysteemija kiertotaloustyötä. • Kiertotalous kauppapolitiikkaan. Näin kiertotalous edistyy • Kiertotalouden strategisen ohjelman ehdotus esittää kaikkiaan 41 toimenpidettä, joiden avulla Suomeen syntyy maailman parasta kiertotalousosaamista. • Lisää rahoitusta kiertotalouden tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnalle, demonstraatioja laitosinvestoinneille sekä ekosysteemeille. Julkisen sektorin pitää olla suunnannäyttäjä jäteperäisten materiaalien hyödyntäjänä ja asettaa materiaalien käytölle selkeät, mitattavat tavoitteet”, sanoo RT:n maaja vesirakentajia edustava elinkeinojohtaja Juha Laurila. Lisäksi TEM on saanut niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista 38 miljoonaa euroa kiertotalouden ja kestävän kasvun avustuksiin vuosina 2020–2021. Circular Finland -brändityö. • Rakentaminen ja kaavoitus tukemaan kiertotaloutta, tähän päivitetyt pääperiaatteet. Kiertotalous vaatii lisäresursseja Ohjelmaehdotus korostaa, että ehdotusten toteuttamiseksi tarvitaan riittävä, pitkäjänteinen ja oikein kohdistettu rahoitus. ”Keskeinen ongelma on, ettei markkinoita vielä ole. • Kiertotalous kuntastrategioihin. RT toivoo, että vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit tulisivat kaikkiin julkisiin rakennushankkeisiin jo vuonna 2022. Ohjelma esittää, että lisäresursseja tarvittaisiin. • Hiilineutraalista kiertotaloudesta on tarkoitus tehdä elinkeinopolitiikan ja talouden uudistamisen tukijalka mm. Rakennusteollisuus RT kehuu kiertotalouden edistämisohjelmaa, etenkin tavoitetta kehittää julkisia hankintoja. Luonnonvaravero voisi tehdä uusiomateriaalista kilpailukykyisemmän neitseelliseen raaka-aineeseen verrattuna. 29 UUSIOUUTISET 1|2021. Riskirahoitusta ja markkinoita Karhinen korostaa, että Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet tulla kiertotalouden edelläkävijäksi, mutta siinä pisteessä ei Suomi vielä ole. ”Esimerkiksi tuotteistetun betonipurkujätteen hyödyntäminen ei ole toteutunut täysimääräisesti. Vapaaehtoisia sitoumuksia esimerkiksi uusiomateriaaleihin siirtymisestä. ”Ratkaisevaa on, miten Suomi onnistuu viemään tämän ohjelman toteutukseen. Lue lisää: https://ym.fi/ kiertotalousohjelma . Selvitystyöhön ja suunnitelmiin on budjetoitu yhteensä 6,6 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Julkisilla hankinoilla voidaan kasvattaa kiertotalousratkaisujen kotimaista kysyntää. • Tiloille joustavaa yhteiskäyttöä, vähemmän vajaakäyttöä. • Arvioitavina ovat myös esimerkiksi kaivannaisveron, maa-ainesveron sekä kierrätysteollisuuden sähköveroluokan alentamisen mahdollisuudet. • Kierrätysmateriaaleille lisää arvoa ja markkinoita. Esimerkiksi Sitran World Circular Economy Forumin pohjalta perustetaan mahdollisesti globaali osaajaverkosto ja säätiö. Nyt kiertotalouden edistämiseen on varattu ympäristöministeriön kehyksessä 2,3 miljoonaa euroa ja työja elinkeinoministeriölle (TEM) 3 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Meillä on valtavasti osaamista, innovaatioita sekä kykyä luoda maailman tarvitsemia kiertotalouden ratkaisuja”, hän toteaa. • Käynnistetään kiertotalouden ekologisen tuotesuunnittelun design-ohjelma. • Lisää julkista rahoitusta teollisia symbiooseja edistävälle FISS-verkostolle. • Kiertotalouden muutososaajien verkosto perustetaan kiinteistöja rakennusalalle. Keinoina esimerkiksi digitaaliset markkinapaikat, verot, sekoitevelvoitteet, pantit, sopimukset, kansainvälinen yhteistyö. “Kiertotalous auttaa hallituksen isojen tavoitteiden toteuttamisessa, eli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa”, sanoo ministeri Krista Mikkonen. • Jäteveron korottamista ja veropohjan laajentamista selvitetään, samoin jätteenpolttoveroa. • Rakentamisessa, liikkumisessa, energiassa ja infrastruktuurissa hankitaan, suunnitellaan ja otetaan käyttöön vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja. Mahdollista: globaali luonnonvarasopimus. • Suomi tekee kansainvälistä kiertotaloustyötä. Koko budjettikehyskauden ajan tarvittaisiin lisäksi vuotuinen 27 miljoonan euron rahoitus julkisiin hankintoihin, teollisiin symbiooseihin, ekosysteemien kehittämiseen sekä tuotesuunnitteluun. näillä keinoilla: • Luonnonvarojen käytön vähentämiseen kansallinen sopimus. • Kestävän verotuksen tiekarttatyössä arvioidaan mahdollisuuksia hinnoitella luonnonvaroja. Se kokoaa työkalut, tietopankit, verkostot ja alustat. • Vientiyrityksille kiertotalousratkaisujen integraattorimalli. • Kiertotalous kriteeriksi julkisiin hankintoihin. Tuetaan mm. Haasteena on esimerkiksi voimakkaasti siiloutunut hallinto. KIRA-foorumin ja Green Building Council Finlandin työtä. Tämä tulisi EU:n elpymisinstrumentin rahoituksesta vuosina 2021–2026. Yritykset eivät vielä uskalla investoida tuotekehitykseen saatikka tuotantokapasiteettiin.” Korhosen mukaan Ilmastorahastolla tulee olemaan tärkeä rooli riskirahoituksessa
Kun omistajuus säilyy tuottajalla tai valmistajalla koko elinkaaren, asiakas maksaa siitä, että voi käyttää tuotetta. Näin edistetään materiaalien suljettuja kiertoja ja säilytetään materiaalien arvo talouden käytössä. Pian emme enää omista itse Tutkijat uskovat, että kymmenen vuoden päästä ei tavallisen kuluttajan kannata tai tarvitse omistaa itse yhtä paljon kuin nyt. . Kiertotalouden asiantuntijat ennustavat, että olemme suuren muutoksen kynnyksellä. Esimerkiksi autoa tai polkupyörää ei välttämättä tarvitse omistaa itse. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vuokraamisen tai jakamispalvelujen kautta”, Sitran kiertotalouden asiantuntija Riku Sinervo tiivistää idean. Tuote on vain väliaikainen muoto, jonka materiaali ottaa kiertäessään yhteiskunnassa uudestaan ja uudestaan. 30 UUSIOUUTISET 1|2021. Tuote suunnitellaan siten, että kun tuote tulee käyttöikänsä loppuun, sen materiaalit on helppo ottaa takaisin uusioraaka-aineeksi kierrätysprosessin kautta. Tuottajan omistajuus vauhdittaisi kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta . Tuottajasta omistaja Producer Ownership eli tuottajan omistajuus -periaate on liiketoimintamalli, jossa tuotteen valmistaja säilyy joko osittain tai kokonaan tuotteen omistajana myös silloin, kun tuotetta käyttävät sen asiakkaat. Uuden omistajaperiaatteen mukaan valmistajan kannattaa tehdä kestäviä, pitkäikäisiä, helposti päivitettäviä ja korjattavia tuotteita. Sitra, University College London (UCL) , Systemiq ja Sun-instituutti ovat julkaisseet keskustelunavauksen, joka ehdottaa omistajuuden perusperiaatteiden muutosta. Kuluttajillekin on jo tarjolla paljon vaihtoehtoja, jotka tarjoavat tietyn tuotteen palveluna. Omistajuus on murroksessa. Kaikki hyötyvät, jos tuottaja eli tuotteen valmistaja säilyttää tuotteen ja materiaalin omistajuuden. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVAT K ymmenen tuhatta vuotta olemme käyneet kauppaa niin, että tavara on vaihtanut omistajaa. Jo alle kymmenen vuoden päästä tämä käytäntö voi jäädä historiaan. ”Nykyisin omistamme paljon tuotteita, joilla on lyhyet elinkaaret ja matalat käyttöasteet
Luonnonvarat on muutettu valmisteiksi. Yritykselle avautuu uusia tilaisuuksia kannattavaan bisnekseen. Sitra uskoo, että oikeilla ohjauskeinoilla tuottajan omistajuudesta tulee valtavirtaa jo vuoteen 2030 mennessä. ja vähentäisi neitseellisten raaka-aineiden ja luonnonvarojen käyttöönoton tarvetta. Emme voi jatkaa näin, mutta insentiivit tukevat yhä hukkaamista ja saastuttamista”, Ekins sanoi ja jatkoi: ”Jos haluamme systeemistä muutosta, meidän on muutettava järjestelmän toiminta-asetuksia. He eivät tiedä, mitä materiaaleja tuotteet sisältävät, eivätkä voi vaikuttaa tuotteen suunnitteluun tai koostumukseen. Ottaessaan vastuun koko tuotteen elinkaaresta tuottaja saa myös uudenlaisen kokonaisnäkemyksen tarvittavista tuoteja materiaaliominaisuuksista. Huollot ja korjaukset ovatkin tuottajan vastuulla. Omistajuus on yksi niistä. Myös jätehuolto sujuvoituu: ”Nykyjärjestelmässä kuluttajat ovat vastuussa tuotteista niiden elinkaaren lopussa. Malli tuo etuja myös kuluttajakaupassa. Sitra toteutti ajatushautomo Demos Helsingin kanssa selvityksen omistamisen muutoksesta kiertotaloudessa. Teollisuus on aina ottanut voittonsa luonnon kustannuksella. Se listaa useita politiikkasuosituksia sekä Suomen että EU:n päättäjille, jotka edistäisivät murrosta kohti tuottajan omistajuutta: veroa lineaarisesti tuotetuille tuotteille, kiertotalouden rahoitustukia, julkisten hankintojen kriteeristön muutoksia, yksittäisen kuluttamisen ohjausta, tuottajan omistajuuteen rakentuvien bisnesekosysteemien tukia sekä kiertotalouden koulutusta myös yrityksissä ja julkisella sektorilla. Isoimmat vaikutukset saadaan, kun mennään bisneksen ja hinnoittelun ytimeen.” Paljon etuja Sitran mukaan tuottajan omistajuuteen liittyy monenlaisia etuja sekä yrityksille ja teollisuudelle, kuluttajille että ympäristölle. Kuluttajan harteilta putoaa monta omistamiseen liittyvää velvollisuutta. Hän puhui aiheesta Sitran World Circular Economy Forumin sivutapahtumana pidetyssä webinaarissa 3. Tämä puolestaan vähentää päästöjä ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. ”Näin syntyy laillinen kehikko ja kaupallinen kannustin, joka palkitsee resurssitehokkuudesta ja kiertotaloudesta”, sanoo UCL:n professori Paul Ekins. Raportissa ne kritisoivat nykyistä järjestelmää siitä, että materiaalilta katoaa arvo, kun se päätyy jätevaiheeseen. Ympäristö hyötyy monella tavalla. Tämä voi näkyä suunnitteluosaamisen korostumisena yritysten kilpailukykytekijänä. Sitran mukaan tuottajan omistajuuden tulisi olla kärjessä myös EU:n kiertotalousohjelmissa ja tuotesuunnittelusääntelyssä. Tuottajan kannattaa rakentaa hyvät takaisinottoverkostot ja valita kierrätykseen asiantuntevimmat kumppanit. Nyt planeetan rajat ovat tulleet vastaan. Resurssitehokkuus paranee, sillä valmistettuja tuotteita käytetään enemmän, eivätkä ne loju kaapeissa tai varastoissa. Bisneksen ytimeen ”Nyt alamme nähdä, millaisia seurauksia sadan vuoden lineaaritaloudella on. Tärkein tuottajan omistajuuteen liittyvä etu on, että se mahdollistaisi talouskasvun kiihdyttämättä materiaalien kulutusta. Uudet bisnesmallit muodostavat aiempaa tiiviimpiä ja pitkäaikaisempia asiakassuhteita ja lisämyyntiä. Tuottajan omistajuus siirtää jätehuoltoon liittyvät päätökset kuluttajalta taholle, joka tuntee tuotteen materiaalit parhaiten ja pystyy myös vaikuttamaan elinkaaren loppuvaiheen mahdollisuuksiin. joulukuuta. Tämä minimoi hukkaa ja pienentää tuotantovaiheen ympäristövaikutuksia. Kun tuottaja tuntee kierrätysprosessit, hän voi suunnitella tuotteen alun perin niin, että se on helppo kierrättää. Tuote palveluna -liiketoimintamalli on jo kasvattanut suosiotaan yritysten välisessä kaupassa, b2b-puolella. Valtavirtaa jo vuonna 2030. Tällä tavoin jäte päätyy paikallishallinnolle tavalla, joka tekee kierrätyksestä mahdotonta tai liian kallista”, Ekins huomauttaa. Raportti on julkaistu joulukuussa sekä suomeksi että englanniksi. Tuottajavastuu ei riitä UCL, Systemiq ja Sun-instituutti julkaisivat syksyllä 2019 Launch-projektin raportin (Making Materials Work for Life —Introducing Producer Ownership). Yrityksen kustannuksia pienentää, jos tuotteet suunnitellaan helposti huollettaviksi ja päivitettäviksi niin, että vaikkapa kuluneet osat on helppo vaihtaa. MEIDÄN ON MUUTETTAVA JÄRJESTELMÄN TOIMINTAASETUKSIA. Tarvitaan monimutkainen jätestatuksen päättymiskriteeristö (end-of-waste), jotta jätteeksi joutuneet materiaalit saadaan otettua takaisin yhteiskunnan käyttöön. Luonnonvarojen käytön vähentyessä luonnon monimuotoisuudella on mahdollisuus elpyä. Kun materiaaleja käytetään älykkäästi ja monta kertaa, pienenevät tuotteen ympäristövaikutukset koko tuotantoketjussa lähtien kaivostoiminnasta. Yritys pystyy myymään tavaran tai tuotteen sijasta asiakkaan toivoman suoritteen, jonka tuote mahdollistaa. 31 UUSIOUUTISET 1|2021. Sama tavara voi tuottaa halutun suoritteen lukuisia kertoja ja jopa useille asiakkaille. Siitä huolimatta heidän pitäisi tehdä päätökset siitä, mitä jätteelle tehdään. Tuotetta voi käyttää joustavasti vain silloin kuin sitä tarvitaan, eikä sen säilytys vie tilaa kotoa
Tamturbo tuottaa teollisuusasiakkailleen kompressoitua ilmaa palveluna, samaan tapaan kuin miten asiakkaat ostavat vettä ja sähköä. Sitra on tutkinut 60 suomalaisyrityksen toimintaa, joilla on jo käytössä tuottajan omistajuutta ja kiertotaloutta edistäviä bisnesmalleja. Tässä käytetään reaaliaikaista monitorointia. Materiaali palveluna -bisnesmallissa valmistaja tuottaa ja omistaa materiaalit. Kritiikki kohdentuu myös EU:n nykyiseen tuottajavastuujärjestelmään. Jakamisalustat ja digitaaliset ratkaisut helpottavat tuottajan omistajuus -periaatteen toimintaa. Suorituskyky palveluna -bisnesmallissa tulos on tärkeämpi kuin tuote. Malli konkretisoi asiakkaan saaman lisäarvon tavalla, joka synnyttää luottamusta ja generoi uutta myyntiä. Asiakkaan ei tarvitse kantaa yksin riskiä tuotteen hajoamisesta. Tuotteiden ja resurssien käyttö on optimoitu ennakkosuunnittelulla, mikä vähentää tyhjäkäyntiä, hukkaa ja jätettä. Se on palvelu, joka helpottaa yksityisomisteisten laivojen ja veneiden vertaisvuokrausta. Yksi Sitran mainitsema esimerkki tästä on Suomen Palautuspakkaus Oy eli Palpa, jonka pantillisen pullonpalautusjärjestelmän ansiosta suomalaiset palauttavat ahkerasti PETja lasipullot sekä tölkit takaisin valmistajalle. Näin valmistaja takaa, että tuotteet kerätään talteen käytön jälkeen ja niiden materiaalit hyödynnetään esimerkiksi uusien tuotteiden valmistuksessa. Jakamisalustojen operaattorit eivät yleensä omista itse tuotteita, joita heidän alustoillaan jaetaan. Asiakas maksaa siitä, että saa materiaalit käyttöönsä joustavasti ja tarpeensa mukaan. Palveluntarjoaja säilyy tuotteen omistajana ja ottaa vastuun sen huollosta ja ylläpidosta. Bisnesmalli johtaa siihen, että palveluntarjoajan kannattaa pitää valikoimassaan luotettavia, helposti huollettavia ja kestäviä tuotteita. Jakamisalustat ja digitaaliset ratkaisut helpottavat tuottajan omistajuutta. Tuote palveluna -mallissa asiakas vuokraa tai liisaa tuotteen sen sijaan, että ostaisi sen. Myös pantti on osa tätä bisnesmallia. Sitra antaa esimerkin materiaali palveluna -bisnesmallin mukaisesti toimivasta yrityksestä. Tuottajavastuu ei nykyisessä muodossaan kannusta teollisuutta innovatiivisiin, kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin, kuten uudelleenkäyttöön, tuotteiden pitkäikäisyyteen tai kierrätyskelpoisuuteen, koska huomio kiinnittyy vain jätehuoltovaiheeseen. Tämä asettaa neitseelliset raaka-aineet kilpailussa parempaan asemaan kuin kierrätetyt uusioraaka-aineet. Jotta yritys voi luoda tuottavan bisnesmallin, joka synnyttää asiakkaalle lisäarvoa, tarvitaan myös yhteistyökumppaniverkosto ja oikeanlainen kiertotalouden ekosysteemi. Lisämaksusta takuuaika voi pidentyä jopa kolmeen vuoteen. Asiakas maksaa tuotetta ostaessaan panttimaksun, jonka hän saa takaisin, kun hän palauttaa tuotteen takaisin valmistajalle. Sitra nostaa esimerkiksi suomalaisen Swappien, joka myy käytettyjä älypuhelimia tarjoten niihin samalla pitkän, 12 kuukauden takuun. Mutta heidän tarjoamansa palvelut helpottavat muiden ekosysteemitoimijoiden siirtymistä tuottajan omistajuus -malliin ja muihin kiertotalouden ratkaisuihin. Raportin mukaan tuottajavastuuta olisi huomattavasti laajennettava. Sitran mukaan yritysten ja teollisuuden siirtymää kiertotalouteen ja tuottajan omistajuuteen tulisi nyt tukea sekä rahoituksella, tukipolitiikalla, lainsäädännöllä että julkisilla hankinnoilla. Takuu voi joko sisältyä tuotteen hintaan tai se voidaan myydä lisäpalveluna. Tämä on pidempi kuin se takuu, jonka puhelinten valmistajat itse tarjoavat. Bisnesmallin etuna on entistä tiiviimpi asiakaskontakti, johon kuuluu myös koulutusta. Omistajuuteen pohjautuva bisnesmalli voi olla tuottava, mutta se vaatii teknologiaa, sopivaa infrastruktuuria, kiertotalousosaamista yritykseen sekä rahoitusta. Järjestelmä vaatii laajaa yhteistyötä. Jotta tämä bisnesmalli toimisi, materiaalien on oltava jäljitettävissä ja identifioitavissa. Sitran raportti nostaa suorituskyky palveluna -bisnesmallista monta kotimaista yritysesimerkkiä. Valtavalo myy LED-valaistusta palveluna sen sijaan, että myisi valaisimia ja lamppuja. Fluid Intelligence myy kuukausihinnalla öljyä käyttävien laitteiden ja koneiden toimintavarmuutta, mikä vähentää raskaan teollisuuden seisokkeja ja vikatiloja. Yritysten on ensinnäkin ymmärrettävä, millaisia muutoksia toimintaympäristössä on tapahtumassa ja millaiset bisnesmallit toimivat. Tuottajalla on koko ajan käsitys siitä, missä materiaalit ovat ja minkälaisissa tuotteissa. Materiaaleja menee hukkaan vähemmän, koska asiakas voi palauttaa käyttämättä tai myymättä jääneet materiaalit. Sitran mukaan Suomella on mahdollisuus päästä edelläkävijäasemaan tuottajan omistajuudessa, koska pioneeriyrityksemme ovat jo menestyksekkäästi luoneet tuottavia bisnesmalleja, vaikka nykyinen toimintaympäristö antaakin etua kilpaileville, lineaarisille bisnesmalleille. Tähän bisnesmalliin kuuluvat valmistajan tai palveluntarjoajan tarjoamat pitkät, jopa elinikäiset takuuajat. Neljäs tuottajan omistajuutta toteuttava bisnesmalli on toimintatakuu. Tuottajavastuussa (Extended Producer Responsibility, ERP) tuottaja eli tuotteen valmistaja, maahantuoja tai myyjä, on vastuussa tuotteen jätehuollosta. Sitra nostaa esimerkiksi Skipperin. Tuottaja tarjoaa asiakkaalleen tämän palveluna niin, että tuottaja vastaa kaikesta siihen liittyvästä: tarvittavista tuotteista, niiden huollosta ja toimivuudesta ja joissain tapauksissa myös niiden operoinnista. 32 UUSIOUUTISET 1|2021. Suomessa jo menestyjiä Tuottajilta eli valmistajilta muutos vaatii paljon. SUOMALAISYRITYKSET JO PITKÄLLÄ TUOTTAJAN OMISTAJUUTTA tukevia bisnesmalleja ovat esimerkiksi tuote palveluna, materiaali palveluna, suorituskyky palveluna sekä toimintatakuu. Sitra nostaa tästä bisnesmallista esimerkiksi yrityksen 3stepIT, joka tarjoaa asiakkailleen IT-laitteita vuokrauspalveluna pitäen itsellään hallinnan koko laitteen elinkaaresta. Tuottajan omistajuus toteuttaisi suuren osan EU:n tavoittelemista kiertotalousvaikutuksista ja vielä tavalla, jossa kiertotalouteen satsaava yritys pääsee taloudellisesti hyötymään siitä, että sen tuotteet kestävät käytössä useita kierroksia. Tuottaja tai palveluntarjoaja ja asiakas sopivat etukäteen, millaista laatua, suorituskykyä tai tuloksia asiakas odottaa. Suomen Kemikaalitukku käynnisti viime vuoden alussa palvelun, jossa se tarjoaa asiakkailleen kemikaaleja kuukausiperusteista maksua vastaan. Näin haitallisten kemikaalien riskit pienenevät
Refeco Oy:n on otettava huomioon ilmastonmuutoksen hillintä.” Suunnitelmien mukaan uusi laitos koostuisi tuotantohallista, savukaasujen puhdistuslaitteistosta ja vastaanottohallista. Laitos tuottaa sintrauksen yhteydessä sivutuotteena lämpöenergiaa. KATARINA BOIJER SCANSTOCKPHOTO, KUVA P urkujätteen kierrätyksessä ja käsittelyssä jää jäljelle seula-alitetta, joille on ollut hankala löytää hyötykäyttöä. Nokian Kolmenkulman alueella sijaitseva ECO3 on bioja kiertotalouden yritysja yhteistyöalue. SEULA-ALITTEELLE UUSI SINTRAUSLAITOS Refeco Oy suunnittelee uutta sintrauslaitosta. Polton aikana siitä muodostuu granulaattia, joka on lasittunutta raetta. Nyt Refeco Oy suunnittelee Nokian ECO3-alueelle uutta laitosratkaisua. 90 hehtaarin ECO3-aluetta on juuri laajennettu 25 hehtaarilla. Laitoksessa hyötykäyttöön soveltuvaa granulaattia syntyisi vuosittain noin 14 000–28 000 tonnia. Granulaatin käyttö maanrakentami. 33 UUSIOUUTISET 1|2021. Tuotantoja varastohalli ovat alipaineistettuja. Refecon sintrauslaitos pystyisi täydessä kapasiteetissaan käsittelemään vuodessa noin 60 000 tonnia tätä materiaalia. Laitos tuo ratkaisun purkujätteen käsittelyssä muodostuvan seula-alitteen hyödyntämiseen. Nyt laaditaan arviointiselostusta. Savukaasut puhdistetaan Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä. Alustavan aikataulun mukaan hankkeen selostus tulisi nähtäville tämän vuoden alkupuolella. “Tälle sintrausmenetelmälle on tehty maailmanlaajuinen uutuustutkimus, eikä vastaavaa ole löytynyt mistään. Purkamisessa syntyvää jätettä käsiteltäessä jää jäljelle niin kutsuttu seula-alite, jolle on ollut vaikea löytää sopivia hyötykäyttökohteita. sessa säästäisi luonnonmateriaaleja, kuten soraa. Purkujätteen käsittelyn seula-alite koostuu esimerkiksi lasivillasta, puusta, vaahtomuovista, styroksista, paperisilpusta, muovista ja muista materiaaleista. REFECON LAITOKSESSA SYNTYISI KYMMENIÄ TUHANSIA TONNEJA KIERRÄTYSMATERIAALIA, JOTA VOISI KÄYTTÄÄ VAIKKAPA MAARAKENTAMISESSA. Lämpöä voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa. Refeco Oy:n toimitusjohtaja Marko Ravelin kertoo: “Arvioinneilla saa tietoa suunniteltavan sintrauslaitoksen hiilidioksidipäästöistä ja siitä, voiko päästöjä vähentää. Refecon laitosratkaisu avaa materiaalivirralle hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi maanrakentamisessa. Poistoilmat johdetaan uunin palamisilmaksi, ja ne puhdistetaan ja johdetaan ulos piipun kautta”, Ravelin kertoo. Valmistettua tuotetta voidaan myös jatkokehittää erilaisiksi tuotteiksi, esimerkiksi roudan eristeeksi ja betonin lisäaineeksi
Lehtonen kertoo, että seuraavien vuosien aikana kerätään tietoa siitä, kuinka paljon kalvomuovia käytetään rakentamisen toimitusketjuissa ja kuinka paljon siitä valmistetaan kierrätysmuovisia tuotteita. ”Kerätyn tiedon pohjalta asetamme kunnianhimoiset tavoitteet vuosille 2024–2027 kalvomuovien kierrätyksestä ja kulutuksen vähentämisestä”, Lehtonen tarkentaa. Nykyisin noin kaksi kolmasosaa siitä päätyy energiakäyttöön. Kalvomuovit kiertoon työmailta Suomi linjaa ensimmäisenä maana maailmassa vapaaehtoisella green deal -sopimuksella yhteiset tavoitteet sille, että koko rakentamisen toimitusketju siirtyisi kohti kalvomuovien suljettua kiertoa. Yhteinen sopimus toteuttaa konkreettisella tavalla Suomen kansallisen muovitiekartan linjauksia. Ilman lisätoimia muovijätteen määrän ennakoidaan kasvavan viidenneksellä vuoteen 2035 mennessä. Kalvomuoveja käytetään rakennustuotteiden pakkaamiseen ja sisäsuojaukseen. Sopimukset sitouttavat Ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen pitää vapaaehtoisia sopimuksia hyvänä keinona vauhdittaa siirtymää kohti kiertotaloutta: ”Kiertotaloudessa vaaditaan koko tuotantoketjun yhteisiä keinoja, jolloin green dealin tapaisilla sopimuksilla voidaan saada hyviä tuloksia aikaan. Kierrätysmuovi on tarkoitus saada rakennustuotteissa takaisin markkinoille ja rakennusalan käyttöön. Tällä hetkellä rakentamisen kalvomuovit kuten pakkaamiseen käytettävät muovit menevät työmailla vielä pitkälti sekajätteeseen tai energiajakeeseen. K oko rakentamisen ja muovialan arvoketju sitoutuu kalvomuovien kierrättämiseen kansainvälisesti ainutlaatuisella sopimuksella. Se myös avittaa Suomea lähemmäs tavoitettaan olla kiertotalouden edelläkävijä. ELINA SAARINEN ADOBESTOCK JA SCANSTOCKPHOTO, KUVAT Koko rakentamisen ja muovialan arvoketju liittyy mukaan uraauurtavaan sopimukseen. 34 UUSIOUUTISET 1|2021. Uusi sopimus tähtää siihen, että kalvomuovijäte lajitellaan ja kerätään talteen työmailta niin huolellisesti, että muovijäte kelpaa jalostettavaksi kierrätyskalvomuoviksi. Rakennustuotteisiin kierrätysmateriaaleja Tavoitteena on, että kalvomuovien raaka-aineesta 40 prosenttia on kierrätettyjä kalvomuoveja vuoden 2027 loppuun mennessä. Toimijoita sitouttaa nähdä omien toimien vaikuttavuus.” Vuonna 2020 muovijätettä syntyi arvioiden mukaan Suomessa lähes 315 000 tonnia. Lisäksi sopimukseen liittyvät yritykset sitoutuvat hyödyntämään nykyistä enemmän kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita
. jonka asiakas taas hankkii ensisi jaiseksi pakkausmateriaalikseen. Kalvomuovit ovat luonteva seuraava askel. ”Mieltä lämmittää erityisesti se, että nyt on saatu sopimus, jossa ei ole asetettu tavoitteita ainoastaan materiaalien keräämiselle vaan myös niiden jatkokehittämiselle ja hyödyntämiselle.” Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina uskoo, että sopimuksen tavoitteisiin on helppo tarttua ja niiden toteutumista voidaan hyvin seurata. Lehtipuun mukaan YTP ja sen jäsenyritykset ovat hyvillä mielin mukana jatkamassa muovien kierto talouden edistämistä. 35 UUSIOUUTISET 1|2021. Kaikkiaan muovijätettä syntyi Suomessa vuonna 2020 arviolta lähes 315 000 tonnia. Hän muistuttaa, että rakennusala voi vaikuttaa omilla valinnoillaan merkittävästi luonnonvarojen käytön ja ilmastopäästöjen vähentämiseen. Osa puolilla on yhteinen näkemys siitä, että muovi kuuluu kiertoon.” Muoviteollisuuden toimitusjoh taja Vesa Kärhän mukaan muovien kierrätyksen tutkimus ja kehitys ovat edistyneet niin, että hän uskoo kalvo muovien 40 prosentin uusiomuovi tavoitteen olevan saavutettavissa ja jopa ylitettävissä: ”Uskon, että nähdään kotimaisia kalvoja, joiden raakaaineesta jopa yli puolet on uusiomuovia.” Kärhä korostaa, että kotimainen muoviteollisuus valmistaa yhä enem män uusiutuvista ja uusioiduista raakaaineista myös rakennusmuovi tuotteita ja niiden suojapakkauksia. ”Sopimuksella pyritään kerää mään nämä muovit ja uusioimaan ne Suomessa toimivaksi raakaaineeksi, Rakennusalan ja muoviketjun sopimus Vapaaehtoisen rakentamisen muovien green deal -sopimuksen solmivat joulukuussa: • Ympäristöministeriö, • Rakennusteollisuus RT ry, • Suomen Kuntaliitto ry, • Kemianteollisuus ry, • Muoviteollisuus ry, • Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, • Teknisen Kaupan liitto ry (TKL), • Sähköteknisen Kaupan liitto ry (STK) ja • Rakennusja sisustustarvikekaupan liitto RASI ry. Yritykset mukaan Yritykset ovat päässeet sitoutumaan nyt solmittuun sopimukseen tammi kuusta alkaen. On tärkeää saada yritykset laajasti mukaan sitoutumaan tähän”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitus johtaja Aleksi Randell. ”Tarvitaan kulttuurimuutosta mutta myös ihan käytännön ratkai suja. Onnistunut sopimisen kulttuu ri on jo herättänyt kansainvälistä huomiota, esimerkiksi Euroopan komissiossa. ”Muovi kuuluu kiertoon” Kemianteollisuuden toimitusjoh taja Mika Aaltoa ilahduttaa, että sopimus on käytännön askel kohti kiertotaloutta. Kysyntää tulee myös uudenlaisille neuvonta ja kumppanuusmalleille. Tämä on kansainvälisesti uusi päänavaus, mikä on herättänyt Euroopassakin kiinnostusta”, toteaa Päivi Piispa. Materiaalit on saatava helposti lajiteltua hyödynnettävään muotoon”, korostaa Ympäristöteolli suus ja palvelut YTP ry:n toimitus johtaja Otto Lehtipuu. Kun muo vijäte saadaan riittävän puhtaana talteen, sen voi prosessoida ja kier rättää uusien tuotteiden ja pakkaus ten materiaaliksi ja palauttaa näin takaisin rakennustyömaille. • Sopimus julkistettiin 8. ”Nyt tehty sopimus edistää muo vien vastuullista käyttöä rakentami sen toimitusketjussa ja työmailla. joulukuuta 2020. Hän vetää ympäristöministeriössä projektipäällikkönä rakentamisen muovitiekartan toteutusta yhdessä toimialan ja sidosryhmien kanssa. ”Tämä sopimus on konkreetti nen ja tärkeä askel kiertotaloudessa ja koko arvoketjun edistämisessä. ”Kun kalvomuovi saadaan laji teltua erilleen puhtaana ja tasalaa tuisena, se voidaan helposti jalostaa jatkokäyttöön esimerkiksi uusiksi kalvoiksi sekä muihin rakennusalan ja muidenkin alojen tuotteisiin. ”On arvokasta, että olemme saa neet koko arvoketjun mukaan raken tamisen muovisopimukseen. Rakentamisessa kalvomuoveja käytetään rakennustuotteiden pakkaamiseen ja suojaamiseen. Toivomme, että kerätty kalvomuovi saadaan jalostettua ja käytettyä edelleen uusiomuovina kotimaisissa tuotteissa”, Randell sanoo. Rakentamisen alalla on solmit tu green deal sopimus kestävästä purkamisesta. Kansainvälistä huomiota Suomessa on menestyksekkäästi otet tu käyttöön toimialojen, ministeriöi den ja kuntien välisiä vapaaehtoisia sopimuksia. ”Kunnat ja kaupungit voivat omal la esimerkillään ja hankintojensa kautta edistää juuri muovien kierto taloutta ja ylipäätään rakentamisen jätteiden kierrätystä.” Lue lisää sopimuksesta: https:// valtioneuvosto.fi/-/1410903/sopimus-kalvomuovien-kerayksesta-ja-kierratysmateriaalien-kaytosta-vauhdittaa-rakentamisen-kiertotaloutta Tuuli Kunnas Rakennusteollisuu desta kertoo, että sopimuksen myötä kalvomuovien syntypaikkalajittelu ja erilliskeräys tehostuvat. Ympäristöministeriö uskoo, että Suomi voi olla edelläkävijä ja tuoda esiin kokemuksiaan ja kiertotalouden hyviä käytäntöjä Pohjoismaissa, EU:n sisämarkkinoilla sekä globaalilla tasolla YK:ssa, jossa etsitään juuri yh teistä ratkaisua muun muassa merten muoviroskaongelmaan. Jätteiden lajittelu, keräys ja kul jetus lisääntyvät. Tämän onnistuessa kierrätysympyrä sulkeutuu vauhdittaen kiertotaloutta muovien avulla.” Uutta bisnestä Ympäristö ja kierrätysalan yri tyksille sopimus tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työmailla on usein vähän tilaa ja vähän aikaa
36 UUSIOUUTISET 1|2021. Kiertotalouden edistämiseen löytyi monia keinoja tontinluovutusehdoista kaavamääräyksiin. Yleisenä johtopäätöksenä nousi esiin, että kiertotaloudelle pitää varata sekä aikaa että tilaa. Ideakortit ovat vapaasti kenen tahansa hyödynnettävissä. Nämä ja hankkeen tuloseminaarin tallenne sekä muuta ajankohtaista KIRA-alan eli kiinteistöja rakentamisalan kiertotaloudesta löydät osoitteesta figbc.fi/kiertotalous. Senaatti kiinteistöjen kanssa etsittiin ratkaisuja, miten ohjeistaa työtilojen konseptointia kohti kiertotaloutta, SATO Oyj:n kanssa mietittiin ratkaisuja purkumateriaalien hyödyntämiseen ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelun kanssa etsittiin kaavoitukseen keinoja edistää kiertotaloutta. Esimerkkinä, jos halutaan, että purettava betoni tulisi hyötykäyttöön, sille pitää etsiä pitkälti jo ennen purkuun ryhtymistä käyttökohde ja miettiä välivarastointi, jotta betonimurskan kierrätys onnistuisi kaikkien ketjun osapuolten toimesta. Hankkeen tulokset koottiin tulosraporttiin. Aikaa ja tilaa Kiertotalousvalmennus -hankkeen toteuttaa Green Building Council Finland Sitran tuella. Syntyneet neuvot ja vinkit koottiin kahdeksaan ideakorttiin. KIERTOTALOUS EI VOI OLLA ERILLINEN ELEMENTTI, JOKA LISÄTÄÄN VIIME VAIHEESSA. Jotta suunniteltavassa rakennuksessa voitaisiin hyödyntää uusiomateriaaleja, vaikka eristeissä tai kivimateriaaleissa, pitää suunnittelijan ottaa tämä suunnittelun lähtökohdaksi samoin kuin tilaajankin. Suunnittelussakaan kiertotalous ei voi olla erillinen elementti, joka lisätään viime vaiheessa. Hankkeen tavoitteena oli, miten jo monessa kiertotaloushankkeessa teoriatasolla mietittyjä tavoitteita voidaan soveltaa käytäntöön projekteissa. Tähän kysymykseen hankkeessa etsittiin vastauksia kolmen pilottiorganisaation kanssa. Päinvastoin, kiertotalouskriteerien pitää olla suunnittelua ohjaavia lähtökohtia aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi kustannusten. Kaavoitus on voimakas työkalu Kaavoitus ja aluesuunnittelu ovat avainasemassa kiertotalouden edistämisessä. IDEAKORTIT KÄYTTÖÖN! Mietitkö, miten toteuttaa kierto taloutta kiinteistöja rakentamis alalla. Suomalaisessa järjestelmässä kaavoitus on voimakas työkalu, jolla voi vaatia toimijat toteuttamaan kaupungin ja kunnan tahtoa. Ota uudet ideakortit käyttöön! JESSICA KARHU FIGBC, KUVA K iertotalousvalmennus -hankkeen johtavana teemana oli, miten kiertotaloutta voidaan edistää konkreettisesti kiinteistöja rakentamisalan hankkeissa
Jakamistalous kirittää kuntia Indikaattorit valottavat, lisääkö kiertotaloussiirtymä ihmisten hyvinvointia. SYKE julkisti indikaattorit yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa järjestetyssä webinaarissa joulukuussa. Tutkimustietoa siitä, kuinka oikeudenmukaisesti kiertotalouden hyödyt ja haitat jakautuvat, tai siitä, millaisia ennakoimattomia sosiaalisia seurauksia transformaatiolla voi olla, on vielä vähän tarjolla. Kiertotalouden palvelut ovat yhä useamman ulottuvilla. Näin kertovat uusimmat kiertotalouden mittarit. Kuntalaiset pääsisivät helposti varaamaan vaikkapa iltaisin tyhjillään olevia koulujen tiloja. Kiertotalous jo suomalaisten arjessa Suomessa on kehitetty ensimmäiset indikaattorit kiertotalouden sosiaalisten vaikutusten mittaamiseen. Samalla SYKE kertoi myös uudet, päivitetyt tiedot kotitalousjätteiden kierrätyksen alueellisesta kehityksestä. Sosiaalinen patteristo on jatkoa Tilastokeskuksen aiemmin julkaisemille kiertotalouden liiketoiminnan indikaattoreille. Kiertotaloudessa on myös monipuoliset työllistymismahdollisuudet. ELINA SAARINEN SYKE/ CIRCWASTE, TAULUKOT K iertotalouskoulutusta tarjotaan yhä enemmän kaikkialla Suomessa. Jakamistalouden uudet indikaattorit mittaavat näitä asioita: Kuinka esimerkkikuntien omistamia tiloja voi yhteiskäyttää, paljonko kirjastoista voi lainata tavaroita ja paljonko kuntalaisten käytössä on yhteisiä kaupunkipyöriä. SC AN ST OC KP HO TO 37 UUSIOUUTISET 1|2021. Kiertotaloussiirtymä vaikuttaa ihmisten työhön ja arkeen. Niiden valossa kiertotalouden sosiaalinen kehitys vaikuttaa myönteiseltä. Circwaste-hankkeen tutkija Kati Pitkänen esitteli SYKEn webinaarissa uusia indikaattoreita, joilla voi seuKorjausja jakamispalvelut edistävät kiertotaloutta. rata kiertotalousmurroksen sosiaalisia vaikutuksia. ”Julkisten tilojen yhteiskäytössä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia”, Pitkänen näkee. Circwaste-hanke kehitti indikaattorit kiertotalouskoulutuksen, kiertotalouteen työllistymisen, jakamistalouden ja kierrätysmahdollisuuksien seurantaan. Kunnat voisivat ottaa käyttöön sähköisen varausjärjestelmän. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä Circwaste-hankkeessa kehitettiin Suomen ensimmäiset kiertotalouden sosiaaliset indikaattorit
Kaaviossa on kuvattu eri ammattikorkeakouluissa tarjottujen kiertotalouskurssien yhteenlaskettu opintopistemäärä lukuvuonna 2019–2020. . Kaaviossa näkyy kirjastosta lainattavien esineiden määrä muutamissa Circwaste-alueiden kunnissa suhteessa väkilukuun. Indikaattorit kuvaavat ja mittaavat kiertotalouden sosiaalisia puolia, esimerkiksi jakamistalouden etenemistä. Kirjastojen esineillä tarkoitetaan muita tavaroita kuin kirjoja, elokuvia ja äänilevyjä. Varattavat tilat ja lainattavat tavarat kunnissa Kiertotalouteen liittyvä opetus ammattikorkeakouluissa 38 UUSIOUUTISET 1|2021
Seurantatulosten mukaan eri aluei den kehitys kotitalouksien jätemäärässä ja kierrätyksessä kulkee eri suuntiin: toisaalla asukaskohtaiset jätemäärät ovat kasvaneet ja toisaalla laskeneet. Indikaattori paljasti, että palkkatuella ja työkokeiluilla työllistetään heikoimmissa asemissa olevia hyvin paljon juuri kiertotalousalalle. ”Kierrätystyöntekijä on yksi suosituimmista tukityöllistämisen kohdeammateista”, Pitkänen sanoo. Mittari vertailee, kuinka pitkä matka suomalaisilla on lähimmälle muovinkeräys-, sähköja elektroniikkaromutai tekstiilinkeräyspisteelle. Kierrätystavoitteeseen vielä matkaa Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta EUmaissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. ”Kierrätysasteissa ja jätemäärissä nähdään heikkoja positiivisia signaaleja. Kuitenkin esimerkiksi Lapissa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa yli kolmannes väestöstä joutuu taivaltamaan yli viisi kilometriä lajitellakseen muovipakkaukset erilleen. Kaupunkipyörät ovat yleistyneet etenkin suurimmissa kaupungeissa. Kävi ilmi, että kiertotaloutta voi opiskella jo lähes kaikissa maamme ammattikorkeakouluissa ja useimmilla aloilla. Koulutusta tarjottiin etenkin teknillisellä ja kaupallisella alalla, jopa hyvinvointialalla. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa jopa 14 prosenttia kaikista viime vuonna palkkatuella työllistetyistä oli juuri kierrätystyöntekijöitä. Eikä autoilu aina onnistu kestävästi, vaikka asukas haluaisi: Lapissa tuhansia kierrätystyöntekijöitä. Palkkataso on kuitenkin nousussa. He ottavat vastaan käytettyä tavaraa, lajittelevat sitä ja korjaavat ja kunnostavat sitä uudelleenkäyttöön. ”Kiertotalouden koulutustarjonta on kasvussa ympäri maata”, Pitkänen summaa. joulukuuta 2020 uutta alueellista seurantatietoa kotitalousjätteen määristä ja kierrätysasteesta. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 43 prosenttia vuonna 2019. ”Vahvinta kierrätysasteen kasvu on ollut Turun seudulla”, toteaa Circwaste hankkeen vastuullinen johtaja Tuuli Myllymaa SYKEstä. Kirjastoista voi lainata vaikkapa luistimet, lautapelejä, askelmittarin tai viulun. Siksi tarkastelemme alueen sisäisiä kehitystrendejä”, Karppinen tarkentaa. Mutta ikävä kyllä kotitalousjätteiden kierrätysas teet eivät ole nousseet niin nopeasti kuin haluaisimme nähdä”, sanoo SYKEn tutkija Tiina Karppinen. 19 ammattikorkeakoulua on kehittänyt kiertotalouden opintosisältöjä ainutlaatuisessa KiertotalousAMK-yhteishankkeessa. Koko maassa prosenttiluku on keskimäärin neljä prosenttia. Jyväskylässä on lainattavissa yli 450 esinettä tai tavaraa. Keräyspisteelle matkaa Indikaattorit kuvaavat myös, kuinka saavutettavissa kestävä kiertotalousarki on suomalaisille eri alueilla. Opintopisteiden lukumäärässä kärkisijaa pitää Lapin ammattikorkeakoulu, joka tarjosi edellisellä lukukaudella opiskeltavaksi 162 opintopisteen edestä kiertotaloustietoutta. Asukaslukuun suhteutettuna myös pienet kunnat kuten Nurmes menestyvät hyvin tällä jakamistalouden mittarilla arvioituna. Indikaattori seuraa myös, kuinka lähellä sijaitsevat esimerkiksi biokaasuauton tankkausasemat tai sähköauton latauspisteet. Seuraavina tulivat Turun ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä LAB-ammattikorkeakoulu. He joutuvat todennäköisesti turvautumaan autoon pisteelle päästäkseen. Turussa pyöriä on yli 300. ”Olisi hyvä, jos pystyisimme vertaile maan tuloksia myös alueiden välillä. ”Alueellisen seurannan merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Useimmilla kuntaseuduilla jätemäärät ovat jonkin verran vähentyneet. Eniten asukaskohtainen jätemäärä on vähentynyt Kiertokapulan alueella, Hy vinkäällä ja Riihimäellä. Koska 55 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen on vielä matkaa, työtä on tehtävä paljon kotitalousjätteen kierrätyksen tehostamiseksi. Kiertotalousalalla on matalampi palkkataso kuin muilla aloilla keskimäärin. Kirjastoista voi lainata paljon muutakin kuin kirjoja, esimerkiksi askarteluvälineitä. Tarvitaan alueellisia ratkaisuja ja parhaiden ideoiden monistamista. Olisi myös tärkeää tietää, minkälaista kehitys on ollut kotitalouksien lisäksi muissa yhdyskuntajätteissä esimer kiksi kaupoissa, ravintoloissa, toimistoissa ja kouluissa”, Tiina Karppinen korostaa. Kotitalousjätteen kierrätysasteet nousivat jonkin verran Joensuun, Kuo pion, Lahden, Porvoon, Turun ja Vantaan seuduilla, joilla kasvu on ollut noin 1–2 prosenttiyksikköä. Noin puolet suomalaisista asuu alle kahden kilometrin päässä lähimmästä muovipakkausjätteen keräyspisteestä. Nyt tiedot eivät ole vertailukelpoisia alueiden välillä. Kuntien ja säätiöiden kierrätyskeskuksissa työskentelee yhteensä SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE jul kaisi 10. Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu. Näin esineiden elinkaari pitenee. Tuhansia kierrätystyöläisiä Kiertotalouteen työllistytään useimmin ammatillisen koulutuksen kautta. . SC AN ST OC KP HO TO Lue lisää SYKEn sosiaaliset indikaattorit kiertotaloudelle: https://materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Seuranta KiertotalousAMKhankkeen loppuraportti: https://issuu.com/lapinamk/docs/b_15_2020_tyni_et_al www.kiertotalousamk.fi 39 UUSIOUUTISET 1|2021. Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Lahden, Riihimäen, Turun ja Vantaan seuduilla asukkaiden kotona tuottamien jätteiden määrä väheni. KUNNAT ETENEVÄT ERI VAUHTIA Kirjastoista voi lainata vaikka mitä Kirjastoissa on jo melko hyvin tarjolla monenlaista tavaraa yhteiskäyttöön. ja Itä-Suomen alueilla on myös suurimmat puutteet biokaasuautojen tankkausasemaverkostossa ja sähköautojen latausasemien määrässä. Kiertotalousopetusta tarjolla yhä enemmän SYKE keräsi myös tietoa kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen kiertotalouskursseista ja opintopisteistä lukukaudella 2019–2020. Siellä jätemäärä putosi jopa 20–25 kiloa asukasta kohden. Asukaslukuun suhteutettuna Imatra nousee kärkeen pyörien määrässä
JÄTELAKI PUHUTTI KIERTOVOIMAPÄIVÄNÄ 40 UUSIOUUTISET 1|2021. “Asukkaalle tulee olemaan nykyistä epäselvempää, kuka hänen jätehuoltoaan hoitaa.” TAPAHTUMIA Nykyisen kaksoisjärjestelmän aikana jätteenkuljetukseen liittyvät riidat ovat olleet toistuvasti käsiteltävänä hallinto-oikeudessa. Eksymä epäilee, että kaksoisjärjestelmän osittainen säilyttäminen ei tuo selkeyttä jätehuollon sirpaleisiin vastuisiin, päin vastoin. Nyt, kun kuljetukset eriytyvät kahdelle toimijalle, tämä ei tule onnistumaan. KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä sanoi jätealan toimijoiden asettaneen jätelakiuudistukselle paljon toiveita siitä, että uudistus antaisi rauhaa toteuttaa kiertotaloutta käytännössä. Euroopan komissio on varoittanut, että juuri sirpaleisuus on yksi suurimmista esteistä Suomen päästä kierrätystavoitteisiin. Päivillä puhuttiin paljon myös kiertotalouden digitalisaatiosta sekä monipuolisesta hanketyöstä, jota on käynnissä ympäri Suomea esimerkiksi KIVOn jäsenorganisaatioissa ja niiden yhteistyökumppaneilla. ”Kiinteistöillä tulee operoi maan kaksi toimijaa: Kunta biojätteissä ja yksityinen yritys sekajätteissä. Tämä tuo päällekkäisiä kustannuksia asukkaalle”, Ahrikkala ennakoi. KOONNUT ELINA SAARINEN TE RO PA JU KA LL IO . Kunta kilpailuttaa kotitalousjätteen kuljetusurakoita keskitetysti osassa Suomea. Asukas joutuu maksamaan logistiikkaja asiakaspalveluista kummallekin operaattorille. Perämeren Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala kertoi olevansa pettynyt siihen, millaisia vaikutuksia hallituksen uudella esityksellä todennäköisesti on etenkin kiinteistön haltijan kilpailuttaman kuljetuksen alueella. Hallituksen jätelakiesitys puhutti ja hämmensi Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämässä Kiertovoima-webinaarissa. Toisissa kunnissa kuljetuksen järjestää kiinteistön haltija. joulukuuta, vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hallitus tiedotti päässeensä yhteisymmärrykseen jätelakipaketista ja jatkavansa osittain kuljetusten kaksoisjärjestelmää. ”Meillä oli ajatus, että olisimme voineet hoitaa monilokeroautolla jätteiden keräystä. Webinaariin osallistuneiden keskustelusta heijastui kuitenkin pelko siitä, että uusi kompromissiesitys vain lisää riitoja ja monimutkaistaa asukkaan kierrätystekoja. Kiertovoimapäivä kokosi webinaariin etäyhteyksien ääreen jopa 280 osanottajaa. T apahtuma pidettiin 2. ”Pitäisi saada kiertotaloutta edistävä laki. Hinnoittelulla vaikea palkita Kompromissiesitys vesittää mahdollisuudet palkita hinnoittelun avulla asukasta hyvästä lajittelusta. Nyt on syntymässä tuottajavastuun alueelle malli, joka on potentiaalisesti samanlainen riidanaihe kuin kuljetusten kaksoisjärjestelmä on ollut.” Kiertovoimapäivä katsoi sinnikkäästi kehittymismahdollisuuksiin ja tulevaan. Kaksoisjärjestelmä on herättänyt paljon riitelyä ja oikeuskiistoja. Eksymän mielestä hallituksen esityksessä on riski riitelyn jatkumiseen niin kuntatasolla kuin oikeusasteissakin. Siitä kahden vuoden kuluttua keräys siirtyy kunnan hoidettavaksi.” Ahrikkala pelkää tämän kylvävän jälleen uuden riidanaiheen siemenen alalle. Sekajäte jää yksityisen tahon hoidettavaksi.” Myös siirtymäajat aiheuttavat päänvaivaa: ”Osa kiinteistöistä tulee biojätteen erilliskeräyksen piiriin jo vuoden päästä. Tuottajavastuussa riskejä Fortumin kierrätysja liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa kritisoi KIVOn webinaarissa sitä, että jätelakiesitys keskittyy hyvin kapeaan alueeseen kuten jätteen keräykseen, vastuisiin ja kustannusjakoon. Uusia riidanaiheita. Asukkaalle tulee olemaan nykyistä epäselvempää, kuka hänen jätehuoltoaan hoitaa
Kasvu Open -sparraus on osoittautunut toimivaksi reseptiksi kiihdyttää yrityksiä kohti menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2018 PulPaper-messuilla ei tarvinnut huolehtia turvaväleistä. Jyväskylässä kesän kynnyksellä, mutta nyt tapahtuma on peruttu. Metsäteollisuuden johtava tapahtuma PulPaper siirtyy vuodella eteenpäin kevääseen 2022. Virtual pre-PulPaper pidetään 29.4.2021. Syksyllä 2021, 6.-7.10.2021, järjestetään kuitenkin uusi FinnBuild goes Kiinteistö -tapahtuma yhtä aikaa Kiinteistömessujen kanssa. Lisäksi yritykset pääsevät mukaan verkostoitumaan lokakuussa järjestettävään valtakunnalliseen Kasvu Open Karnevaaliin. Bioja kiertotalouden Kasvupolun yrityskumppaneina toimivat Neste, Kemira, Kuusakoski, VTT, GRK Infra, Alva sekä kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset. lokakuuta 2021. Hae mukaan bioja kiertotalouden Kasvupolulle! VALTAKUNNALLINEN kasvuyritysten sparrausohjelma Kasvu Open käynnistyy jälleen. Tämän vuoden huhtikuussa, 28.4.2021, pidetään kuitenkin virtuaalinen ennakkotapahtuma ChemBio 2021. Hae mukaan Bioja kiertotalouden Kasvupolulle! Hakuaika on auki 17. Korona peruu yhä tapahtumia KORONAPANDEMIA ei vielä hellitä, mikä heijastuu kiertotalousalan tapahtumatarjontaan. Toukokuulle suunniteltu, vuoden tärkein kotimainen infra-alan näyttely Yhdyskuntatekniikka 2021 on päätetty koronatilanteen vuoksi siirtää syksyyn. Paikkana säilyy Turun Messukeskus. Kemian ja bioalan suurtapahtuma ChemBio Finland puolestaan siirtyy vuoteen 2022. Näyttelytoimikunta päätti tammikuisessa kokouksessaan, että uusi ajankohta tapahtumalle on 13.14.10.2021. Mukaan toivotaan myös yrityksiä, joiden liiketoimintamallit edistävät materiaalija resurssitehokkuutta. Uusi ajankohta on 1.–3. Sparrausprosessin tukena on digitaalinen Kasvu Open -työtila. Tämän vuoden teemana ovat kestävät ja skaalautuvat bioja kiertotalouden ratkaisut sekä ilmastonmuutoksen hillintä. Bioja kiertotalouden kasvupolulle valitut yritykset pääsevät sparramaan maksuttomasti oman liiketoimintansa kehittämistä yhdessä Kasvupolun mielenkiintoisten kumppaneiden ja Kasvu Open -verkoston asiantuntijoiden kanssa kahdessa tapahtumapäivässä, 3.6.2021 ja 18.8.2021. Kasvupolku nostaa esiin yrityksiä, joiden ratkaisuilla voi korvata fossiilisia, neitseellisiä raaka-aineita kestävämmillä vaihtoehdoilla kuten biopohjaisilla materiaaleilla, sivuvirroilla, jätteillä tai uusioraaka-aineilla. Metallinjalostukseen, kiertotalouteen, maarakentamiseen ja kaivosteollisuuteen keskittyvät FinnMateria-messut oli tarkoitus järjestää . . Haussa uudet kestävät ratkaisut Bioja kiertotalouden Kasvupolun kumppanit Neste, Kemira, Kuusakoski, VTT, Alva, GRK Infra ja Uusiouutiset etsivät ja haluavat omalla osaamisellaan auttaa kasvusta ja kehittymisestä innostuneita, kunnianhimoisia yrityksiä, joilla on tarjota uusia ratkaisuja bioja kiertotalouden edistämiseen. Kasvupolulle valitut yritykset saavat tärkeää tukea ja rahanarvoisia verkostoja yrityksensä kasvuun sekä maksutonta sparrausta eri alojen asiantuntijoilta ja Kasvupolun kumppaneilta. FinnMateria-messut järjestetään seuraavan kerran 25.–27.10.2022. maaliskuuta asti. Ainakin ensimmäinen sparrauspäivä toteutetaan digitaalisesti. Kasvu Open vahvistaa osaamista, auttaa löytämään potentiaalisia kumppaneita, avaa rahoituskanavia, helpottaa teknologisten ratkaisujen kaupallistamista, tarjoaa näkyvyyttä sekä vauhdittaa liiketoimintaa. Suomen suurin rakennusalan tapahtuma FinnBuild oli tarkoitus pitää nyt huhtikuussa, mutta se on siirretty lokakuuhun 2022. Kasvupolku käynnistyy 45 minuutin mittaisella starttiwebinaarilla 17.2.2021. Lahden Messut on päättänyt siirtää Raksa-messut maaliskuulta lokakuulle. https://kasvuopen.fi/kasvupolut/ bio-ja-kiertotalous/ ME SS UK ES KU S MA TIA S UL FV ES 41 UUSIOUUTISET 1|2021. Myös PulPaper järjestää kuitenkin verkkotapahtuman jo tänä vuonna
”Uusiomaarakentamisessa tarvitaan ensin tahtotila. Kun kaikki nämä toteutuvat, tuloksena on onnistunut uusiomaarakentaminen”, kiteyttää Marjo Koivulahti Ramboll Finlandista. ”Uusiomaarakentamisessa on toteutettu paljon pilotteja, joiden tietoa kannattaa hyödyntää”, muistuttaa UUMA-työn uranuurtaja, Pentti Lahtinen Rambollista. Uusiomateriaaleja hyödyntämällä voi säästää neitseellisiä kiviaineksia, vähentää ilmastopäästöjä, tuotteistaa teollisuuden sivuvirtoja ja parantaa ympäristön tilaa. Kiertotaloutta edistävällä uusiomaarakentamisella on Suomessa jo pitkä historia. Juha Forsman Rambollista kertoo, että UUMA4:n painopistealueita ovat ympäristölupa-asiat, ilmastopäästöindikaattorit, materiaalien tekniset vaatimukset, verkostotyö, kierrätyskasvualustat, vähähiilinen esirakentaminen, syvästabiloinnin uusiosideaineet ja stabiloidut kaivumaat sekä hankintaprosessit. UUMA-TYÖ JATKUU U usiomaarakentamisen edistämistyölle mietitään myös pitkäjänteisempää jatkoa, UUMA ry -yhdistyksen perustamista. Hankkeessa syntyi muun muassa Uusiomateriaalit kaupunkien infrarakentamisessa -käsikirja. Sitten lainsäädäntöä, teknisiä vaatimuksia sekä oikea aikataulu. Lopuksi tarvitaan ohjeiden mukainen toteutus. Teollisuuden jätteiden hyötykäyttö maarakentamisessa käynnistyi jo 1970-luvulla. Maamassojen sekä ruoppausmassojen stabilointi sekä uusiosideaineiden käyttö yleistyivät 1980ja 1990-luvuilla. CL EA N TU RK U Massastabilointia koekentällä. UUMA4 käyntiin Neljättä UUMA-hanketta valmistellaan alustavasti niin, että se jatkuisi vuoteen 2023 saakka. Hän puhui lokakuussa pidetyssä uusiomaarakentamisen webinaarissa, joka kokosi runsaat 150 osanottajaa. UUMA-hankkeet ovat toimineet tiedon kerääjinä ja keskustelufoorumeina. Neljättä UUMA-hanketta valmistellaan alustavasti niin, että se jatkuisi vuoteen 2023 saakka. Päivittyvä tapahtumakalenteri: www.uusiouutiset.fi/ tapahtumat. Tapahtumakalenteri TARKISTA ajantasaiset tapahtumatiedot järjestäjän verkkosivuilta. Nyt suunnittelmissa on aloittaa neljäs UUMA-hanke. Uusiomaarakentaminen on edistynyt Suomessa kolmen UUMA-hankkeen avulla. Kolmannessa, vuonna 2018 käynnistyneessä UUMA3-hankkeessa on edistetty väyläja kaupunkirakentamista monin tavoin. Seuraavaksi toimijoiden yhteistyötä. Tekstiilien kiertotalouden ajankohtaisfoorumi (webinaari) 11.3.2021 klo 13-15 https://www.stjm.fi/tapahtumat/tekstiilien-kiertotalouden-ajankohtaisfoorumi-2/ YTP:n webinaari: Uusiomateriaalien markkinat – keräyksestä kiertotalouteen 25.3.2021 klo 12-16 https://ytpliitto.fi/save-the-date-ytp-webinaari-25-3-2021/ World Circular Economy Forum Event 15.4.2021, Hollanti ja online https://www.sitra.fi/en/news/finland-canada-and-the-netherlands-join-forces-to-advance-the-circular-economy-as-key-to-a-sustainable-recovery/ FRUSH 21.4.2021 www.frush.fi ChemBio Finland: Virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021 https://chembio.messukeskus.com/ Virtual Pre-PulPaper 29.4.2021 https://pulpaper.messukeskus.com/?lang=fi Pohjoinen Teollisuus 2.-3.6.2021, Oulu https://pohjoinenteollisuus.expomark.fi/ World Circular Economy Forum 2021 13.-15.9.2021, Toronto, Kanada https://www.sitra.fi/en/news/finland-canada-and-the-netherlands-join-forces-to-advance-the-circular-economy-as-key-to-a-sustainable-recovery/ Kuntamarkkinat 15.-16.9.2021 https://kuntamarkkinat.fi/ Raksa-messut 1.-3.10.2021 Lahden Messukeskus https://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/ raksa FinnBuild goes Kiinteistö 6.-7.10.2021 https://finnbuild.messukeskus.com/ Yhdyskuntatekniikka 2021 13-14.10.2021 Turun messukeskus http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/ 42 UUSIOUUTISET 1|2021. Se jatkaisi UUMA-edunvalvontaa vuonna 2024
Tekonurmikentillä joudutaan tekemään arvo valintoja, kun mikromuovi rajoitukset kiristyvät. Rouhetta on lisättävä kentille säännöllisesti, sillä sitä katoaa ympä ristöön ja painuu kokoon palloilijoi den painon alla. Euroopassa pääsee vuosittain noin 42 000 tonnia muovihitua ympäristöön sellaisten tuotteiden käytöstä, joihin on varta vasten lisätty mikromuoveja. Mikromuovirajoitusten tiukentuessa jalkapalloa on ehkä pelattava tulevaisuudessa ilman kumirouhetta tai keksittävä ympäristöystävällisempiä täyttöaineita. Tekonurmilla käytetään nyt täy teaineena pääasiassa käytetyistä au tonrenkaista valmistettua SBRkumi rouhetta eli styreenibutadieenikumia. Suomen Palloliitto pelkää täyskiellon kustannuksia. Tästä jopa yli kolmannes on peräi sin urheilukentiltä, joilta vapautuu vesi ja maaekosysteemeihin vuosit tain arviolta 16 000 tonnia mikro muovia. Mikromuoviongelma kiteytyi pelikentille Mitä tapahtuu jalkapallo kenttien kumirouheelle. Rajoituksilla on nyt tarkoitus vä hentää ympäristöön kertyvän mikro muovin määrää noin 500 000 tonnia seuraavien 20 vuoden aikana. Niille on siis tehtävä jotakin. Sen kohtalo on nyt pohdittavana. Huolena jalkapallo kenttien kumirouhe Mikromuoveja on löydetty vesistöistä, juomavedestä ja maaperästä. Hulevesien, tuulen ja nappulakenkien mukana muovia kulkeutuu maaperään ja vesistöihin. 43 UUSIOUUTISET 1|2021. Koska ne eivät hajoa, niitä kertyy jatkuvasti kasvavia määriä eläimiin, ravintoket juihin ja sitä kautta myös ihmiseen. Tällaisia ovat esimer kiksi kasvinsuojeluaineet, lannoitteet, siemenpinnoitteet sekä kosmetiikka ja pesuaineet. KATJA PULKKINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVAT E uroopan kemikaali virasto esittää EUkomissiolle kahta vaihtoehtoa, joilla jalkapallokenttien ku mirouheen joutumista vesiin ja maaperään voitaisiin vähentää. Rouheita käytetään kentillä kitkan ja joustavuuden lisäämiseen sekä nurminukan pystyssä pitämiseen. . Kemikaalivirasto ehdottaa tar koituksella lisättyjä mikromuoveja kiellettäviksi tuotteissa, joista niitä vääjäämättä vapautuu käytön aikana ympäristöön. Myös jalkapallokentillä täyteai neena käytettävän kumirouheen katsotaan täyttävän mikromuovin määritelmän. Tekonurmisten urheilukenttien ku mirouhe on merkittävä mikromuovin lähde
Kielto kävisi kalliiksi Kemikaalivirasto on tuonut vaihtoehtojen edut ja puutteet päättäjien punnittaviksi. Esimerkiksi luonnonkorkista ja kookoskuidusta on markkinoilla luonnollisia täyteaineita. Luonnollisiinkin vaihtoehtoihin voi liittyä ympäristöja terveyskysymyksiä. Mikromuovirajoitukset eivät estä tällaisten luonnollisten aineiden käyttöä. Pohjoinen ulottuvuus tuo keskusteluun oman lisänsä. Lisäksi se saattaa johtaa kenttien uusimiseen ennen niiden käyttöiän päättymistä. Mutta biohajoavuus on venyvä käsite. Hänen mielestään mahdollinen rouhekielto tarkoittaisi koko kenttärakenteen ja osittain myös kentän alapuolisen rakenteen uusimista. Kenttien kohtalo huolettaa Suomen Palloliitosta kerrotaan, että Suomessa on 420 tekonurmikenttää, joista seurat ovat rakennuttaneet noin neljänneksen ja loput ovat kuntaomistuksessa. Kielto olisi kuitenkin viraston arvion mukaan noin viisi kertaa kalliimpaa yhteiskunnalle. Nämä keinot pitäisi ottaa käyttöön kolmivuotisen siirtymäajan kuluessa. Toisessa vaihtoehdossa mikromuoveiksi katsottavia rouheita voisi jatkossakin käyttää pelikentillä, mutta niiden pääsyä ympäristöön vähennettäisiin erilaisten teknisten ja käyttäjäkulttuuriin liittyvien keinojen avulla. Täyteaineena voidaan jatkossa käyttää myös erilaisia biohajoavia materiaaleja. Kemikaalivirastosta kerrotaan, että kenttiä on mahdollista rakentaa myös ilman rakeista täyteainetta. Rajoitukset eivät nimittäin koskisi esimerkiksi teollisesti valmistettuja muoveja, jos ne todistettavasti hajoavat ympäristössä. Materiaalien maatuminen kostealla kentällä taas voi tuottaa kentälle esimerkiksi homepölyä. Tilanne voi elää kysynnän lisääntyessä. Biohajoavuuden määritelmästä esitettiin kemikaaliviraston valmisteluprosessissa erilaisia näkemyksiä. Eli asentamalla esimerkiksi suodattimia sadevesijärjestelmiin, laitaelementtejä kenttäaitoihin ja kenkäharjoja kulkureiteille ja panostamalla lumenpoistotapoihin. Kemikaaliviraston asiantuntija Christoph Rheinberger muistuttaa kuitenkin, että ratkaisussa, jossa rouhe kiellettäisiin, on huomioitu, että tekonurmikenttiä uusitaan muutenkin, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. ”Kuulimme hyviä käyttäjäkokemuksia tällaisista kentistä valmistelun aikana Norjasta. Se menee komission kautta Euroopan neuvoston ja parlamentin tarkasteluun ja Echan jäsenmaiden komitean päätettäväksi mitä luultavimmin tänä vuonna. Uudenlaisia täytemateriaaleja voidaan ottaa pikkuhiljaa käyttöön siirtymäajan kuluessa kenttiä muutenkin uusittaessa.” Auvinen kertoo, että sisähalleihin on meilläkin asennettu sokeriruo’osta tehtyä täytettä. EU-päättäjät saavat kemikaalivirastosta punnittavakseen erilaisia vaihtoehtoja. Jalkapalloa pitäisi pelata ilman rouhetäydennystä tai mahdollisesti remontoida kenttiä toisenlaisille täyttöaineille sopiviksi. Päättäjistä riippuu, mitä seuraavaksi tapahtuu ja millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia rajoituksilla on. Lopullisen biohajoavuuden määritelmän ja sen todentamiseksi tarvittavat testit vahvistavat päättäjät. Puurouhetta on toistaiseksi käytetty vain Yhdysvalloissa,” Auvinen sanoo. Komissio saa kemikaalivirastosta punnittavakseen kaksi erilaista jalkapallokenttien tilanteen ratkaisuehdotusta. Niiden pohjalta komissio valmistelee ehdotuksen nykyisen kemikaaliasetuksen täydentämiseksi. ”Suurin osa nykyisistä kentistä uudistettaisiin joka tapauksessa ehdotetun siirtymäajan puitteissa. Tällöin pehmustekerros asennetaan kenttäpinnan alle. Toisessa rouheen markkinoille saattaminen kiellettäisiin kokonaan kuuden vuoden siirtymäajalla. Kielletäänkö rouhe. Liiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen sanoo, että kaikkien keinonurmikenttien uudistaminen maksaisi Suomessa 100?150 miljoonaa euroa ja vanhan materiaalin kierrätys lisäksi noin 15 miljoonaa. ”Täyttöaine on hyvä tietää jo kenttää suunniteltaessa, sillä täyteaine on olennainen osa kentän rakennetta. Tekonurmikentän käyttöikä on noin 10 vuotta.” Vanhat kentät ovat siirtymäajan jälkeenkin joitakin vuosia käyttökelpoisia etenkin harjoituskäyttöön, vaikka niille ei lisättäisi uutta kumirouhetta. “TEKONURMI KENTÄT OVAT MAHDOLLISTANEET SUOMALAISEN JALKAPALLON KEHITTYMISEN.” Korkkia ja kookosta Kumirouheelle on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja, joskin saatavuus on vielä rajallista ja hinnat usein rouhetta korkeampia. Jos luonnonmateriaaleja käsitellään palonestoaineilla tai homeenestoaineilla, tästä syntyy kemikaalikuormaa. Viraston riskinarviointikomitean puheenjohtaja Tim Bowmer kertoo, että asiasta käytiin komiteassa pitkällisiä keskusteluja ja päädyttiin siihen, että kielto olisi tehokkain tapa muovipäästöjen vähentämiseen. Pelkkä rouheen vaihto ei aina onnistu, Rheinberger kertoo. 44 UUSIOUUTISET 1|2021. “Mielestämme erilaiset [tekniset] päästöjen vähentämiskeinot eivät tarpeeksi tehokkaasti estä normaalista kulumisesta ja käytöstä aiheutuvaa mikromuovin kulkeutumista kentiltä,” Bowmer summaa. Tämä tarkoittaa, että siirtymäajan jälkeen kentille ei voisi enää lisätä uutta rouhetta. Auvinen kertoo, että Suomessa on kokeiltu yhtä korkkirouhekenttää, mutta korkki jäätyi täkäläisissä olosuhteissa ja se piti poistaa. Ja hiekkahan on jo pitkään käytetty, tuttu täyteaine,” Rheinberger sanoo. Lisäksi luonnonmateriaalien tuotannolla ja kuljettamisella on omat vaikutuksensa, joiden suhteuttaminen kumirouheen ympäristöjalanjälkeen ei ole yksioikoista. ”Muista vaihtoehtoista esimerkiksi mäntypohjaisten sellujen soveltuvuudesta meidän olosuhteisiimme ei ole vielä kokemuksia
Näitä voidaan hienosäätää tulevien vaatimusten mukaan. Siellä renkaista syntyy kumigranulaattia ja kumijauhetta teollisuuden raaka-aineeksi. Tuominen kertoo, että granulaatista voi tehdä tekonurmitäytteen lisäksi esimerkiksi karjan alusmattoja ja pihalaattoja. Jos renkaat saavat pinnoittamalla uuden elämän, kumijätteen määrä vähenee niiden käyttöaikana noin 30 kiloa. Käytössä likaantuneen ja monista materiaaleista koostuvan tekonurmen uusiokäyttö on vielä haastavaa. Nyt virasto ehdottaa komissiolle rajoitettavaksi vain yli 100 nanometrin kokoisia muovihiukkasia. Yritys on toimittanut tekonurmikenttiä pohjoisiin olosuhteisiin jo pitkään. Mikromuoviongelmasta nanomuoviongelmaan. ”Suomessa käytetään vuosittain noin 3,5 miljoonaa henkilöauton rengasta, mutta niistä pinnoitetaan vain reilut 50 000. Lisäksi urheilukenttiin liittyy isoja kysymyksiä, jotka eivät edes kuulu kemikaaliasetukseen ja siten myöskään kemikaaliviraston punnittaviksi. Nyt Suomeen tuodaan kumigranuulia ja jauhetta muualta, jatkossa saamme kotimaista materiaalia.” 45 UUSIOUUTISET 1|2021. Ne mahdollistavat ympärivuotisen harjoitusja ottelutoiminnan,” Auvinen sanoo. Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen kertoo, että raskaiden ajoneuvojen renkaiden pinnoittaminen on yleistä, mutta henkilöautojen renkaisiin sitä tehdään vähemmän. ”Kesärenkaissa on liikkeellä enemmän ulkomaisia halparenkaita kuin talvirenkaissa, joita valmistetaan myös kotimaassa.” Käytetyn henkilöauton renkaan kumiosa painaa noin kahdeksan kiloa. Talvirenkaiden pinnoitus on suositumpaa. Tekonurmia valmistavalla Unisport-Saltexilla ollaan hieman toiveikkaampia. Myös rajoitettavien muovikuitujen minimikokoa nostettiin satakertaiseksi. Echan alkuperäisen luonnoksen mukaan mikromuovirajoitukset olisivat koskeneet muovihiukkasia, joiden koko on 1 nanometristä 5 millimetriin. Yrityksen vientija kehityspäällikkö Hannu Salmenautio on samaa mieltä siitä, että on turha valmistaa kenttiä, joiden päätarkoitus on pelkkä ympäristöystävällisyys. Kumijauheesta taas voidaan valmistaa auton polkimien kumiosia, tiivisteitä ja kengänpohjia sekä käyttää sitä maaliteollisuudessa. Suomen Rengaskierrätys Oy investoi nyt renkaankäsittelylaitokseen, joka avataan Lopelle vuonna 2023. Yksi niistä on tekonurmijäte ja uusiokäyttö. Rengasralli vähenee Käytetyt renkaat ovat varsinaisia maailmanmatkaajia. Nyt Suomessa kerättyjä renkaita menee paljon esimerkiksi maarakentamiseen. SUOMESSA KÄYTÖSTÄ POISTUU noin 50 000 tonnia renkaita vuodessa. Se kehittää ja valmistaa niin kumirouhekenttiä kuin uusia täytevaihtoehtoja. Echan sosioekonomisen komitean mukaan tutkimusmenetelmät eivät ole vielä niin kehittyneitä, että alle sadan nanometrin hiukkasia pystyttäisiin mittaamaan tuotteista. ”Varsinkaan pohjoisessa vaihtoehtoiset materiaalit eivät ole sitä luokkaa, että kuuden vuodenkaan jälkeen niihin voitaisiin helposti siirtyä. Tällä pystytään nostamaan kotimaisten renkaiden jalostusastetta. Kemikaaliviraston sosiaaliekonominen komitea ei pidä kumpaakaan ehdotetuista vaihtoehdoista toista parempana vaan alleviivaa, että kyseessä on poliittinen valinta siitä, mitä arvoja halutaan painottaa. Ja tekonurmikentäthän ovat mahdollistaneet suomalaisen jalkapallon kehittymisen. ”Esimerkiksi täytteen polymeeripitoisuutta säätämällä voidaan vaikuttaa sen biohajoavuuteen ja kentän peliominaisuuksiin. Pienempien hiukkasten oletetaan olevan suurempia toksisempia. Tämä tietenkin vaikuttaa myös siihen, kuinka kauan täyteaine säilyy kentällä eli kuinka usein sitä täytyy nurmelle lisätä. Vain laadukas rengas kannattaa pinnoittaa uudelleen. Kinkkisiä kysymyksiä on käsiteltävänä myös hiukkastasolla. Kun säännöt ovat selvillä, tiedetään enemmän myös kustannuksista,” Salmenautio sanoo. Kemikaaliasetus edellyttää, että lainsäädäntö on käytännön tasolla toteuttamiskelpoista. ”Jotakin tulee muuttumaan ja se pitää hyväksyä. Lähes kaikki kerätään kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Prosessin aikana alarajaa kuitenkin nostettiin. Täytteistä voidaan valmistaa laadukkaita ja ympäristöystävällisempiä. RENGASJÄTE KIERTÄÄ Peliominaisuudet päärooliin Palloilijoita huolettaa kentän pelikuntoisuus. Olisi hienoa, jos myös henkilöautojen renkaiden pinnoituskulttuuri alkaisi kukoistaa, sillä hyvät rengasrungot kestäisivät toisenkin kierroksen.” Pullonkaula on tällä hetkellä se, että pinnoitettujen renkaiden kauppa käy hitaasti. ”Kenttiä tehdään urheilua varten ja niiden pitää olla ensisijaisesti pelattavia.” Salmenautio kuitenkin näkee, että kannattaa katsoa tulevaan. Kansalaisjärjestöt ja osa asiantuntijoista on esittänyt huolensa siitä, että tällainen määrittely voi johtaa mikromuovien korvaamiseen nykyistä pienemmillä, nanokokoisilla muovihiukkasilla. Salmenaution mielestä ehdotettu kuuden vuoden siirtymäaika on kohtuullinen. Pohjoisiinkin olosuhteisiin pystytään jo valmistamaan Fifan laatustandardit täyttäviä uudenlaisia täyteaineita.” Siihen, mihin suuntaan täyteaineita kannattaa kehittää, vaikuttavat tulevat määritelmät. Echan riskinarviointikomitean mielestä poikkeavaa alarajaa ei olisi tarvittu, sillä analyyttisten menetelmien sijaan kieltoa olisi voitu pienten hiukkasten osalta valvoa valmistajien toimittamien asiakirjojen perusteella. Esimerkiksi suomalaisten jalkapallokenttien kumirouhetäyte jauhetaan pääosin Tanskassa usean eurooppalaismaan renkaista. Rengasjätettä voi vähentää esimerkiksi julkista liikennettä suosimalla ja renkaiden uudelleen pinnoituksella. ”Tällä korvataan neitseellistä kumia ja tuontirenkaita
”Lisäksi uusiomateriaalien hyödyntäminen vähentää neitseellisten maavarojen käyttöä.” Tavallista on myös, että kun savimaalle rakennetaan, niin savi kuljetetaan pois ja sen tilalle tuodaan soraa. Meidän tavoitteenamme on löytää tarkoitukseen sopivia uusia kierrätysmateriaaleja, joilla on perinteisiä sideaineita pienemmät hiilidioksidipäästöt”, hän kertoo. Pilaristabiloinnissa stabilointikoneen sekoitinkärki painetaan pehmeään maa-ainekseen. CleanTurku-tiimin erityisasiantuntija Reeta Huhtinen koordinoi Topinpuisto-hankkeessa yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Hankkeessa kiinnitetään huomiota suurivolyymisiin teollisuuden . Kenttäkokeissa testattiin massa stabilointia Naantalin Matalahdessa. Näitä olivat Suomen Erityisjätteen yhdyskuntajätteen poltosta syntyvä pohjakuona, UPM:n Jämsänkosken tehtaan lentotuhka, Ecolan Oy:n Stabi-tuote, mikä sisältää kivihiilen, puun ja turpeen poltosta syntyvää lentotuhkaa sekä Nordkalkin uunipölyä ja poltetRESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 46 UUSIOUUTISET 1|2021. sivuvirtoihin, muun muassa tuhkiin ja kuoniin. SIVUVIRROISTA UUSIOSIDEAINEITA Turun ja Kaarinan rajalla sijaitseva Topinpuiston kiertotalouskeskus kasvaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. T eollisuuden sivuvirroista jalostetut uusiosideaineet ja uusiomaarakentamisen ratkaisut ovat keinoja edistää rakentamisen kiertotaloutta. Turku Science Park Oy toimii hankkeessa sen kumppanina. Topinpuiston savien esitestaamiseen ovat osallistuneet Åbo Akademin molekyylitieteen ja tekniikan laboratorio sekä Turun ammattikorkeakoulun kemiantekniikan sekä maaja betonilaboratoriot yhdessä Nordkalk Oy:n, Ecolan Oy:n, Renotech Oy:n, UPM Kymmene Oyj:n ja Suomen Erityisjäte Oy:n kanssa. Vuoden 2020 aikana laboratoriokokeissa testattiin savimaan stabilointia neljällä eri uusiosideaineella. Topinpuiston alueen omistaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Kärkeä ylös nostettaessa sen kautta syötetään maahan sideainetta. Maan stabilointi läheltä saatavilla uusiosideaineilla vähentää maansiirtoja ja liikenteestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lopputulos muistuttaa hieman rakennuksen pohjan paalutusta. Jätteeksi koetulle materiaalille löytyy tällöin arvokasta jatkokäyttöä. ”Stabiloinnissa käytetään yleensä sementtija kalkkipohjaisia sideaineita. MATTI VÄLIMÄKI JESSE KAINULAINEN, OLLI PENTIKÄINEN, JOANNA SOINIO TURKU AMK, KUVAT Kokeilujen ideana on avata tietä kierrätysmateriaalien laajemmalle käytölle maarakentamisessa. Laboratorioista kenttäkokeisiin Topinpuiston savimaa on tarkoitus lujittaa niin sanotun pilaristabiloinnin avulla. Turun seudun kehitysyhtiön, Turku Science Park Oy:n CleanTurku-tiimi tukee yrityksiä kehittämään kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Sideaine sekoitetaan maahan pyörittämällä sekoitinta, jolloin sideaineen lujittumisen myötä maahan muodostuu lujittuneita pilareita, jotka vastaanottavat penkereen kuormat. Savimaat, joille rakennetaan, stabiloidaan uusiosideaineiden avulla
Betonissa on käytetty jo vuosien ajan pieniä määriä lentotuhkaa, jota syntyy kivihiilen polton yhteydessä. ”Avainasemassa on eri toimijoitten välinen yhteistyö. ”Esimerkiksi Turun kaupunki on tehnyt päätöksen, että ruoppausmassoja ei tulisi enää läjittää mereen. ”Hanke kokoaa yhteen alan yrityksiä, korkeakouluja ja julkisen puolen toimijoita. ”Kun MARA-asetuksen vaatimukset täyttyvät, niin uusioaineiden käyttöön väylissä, kentissä ja valleissa ei tarvita enää ympäristölupaa vaan selvitään ilmoitusmenettelyllä. tua kalkkia sisältävä Terra POZ. Vuoden 2021 aikana vuorossa ovat myös kenttäkokeet.” Kohti tuotteistamista Topinpuistossa tavoitteena on avata tietä kohti kiertotalouden mukaisia toimintamalleja. Vuonna 2018 voimaan astunut MARA -asetus tehostaa osaltaan jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Sideaineet sekoitettiin tällöin ruoppausmassaan pinnasta. Matalahden koestabiloinnit palvelevat myös Lauttarannan rakentamista. 47 UUSIOUUTISET 1|2021. Naantalin Matalahden kenttäkokeissa hyödynnettiin yhteensä 66 tonnia uusiomateriaaleja. ”Betonissa tarvittavan hienon hiekan, fillerin, saanti on haastavaa, ainakin globaalilla tasolla. Kaikissa stabilointiseoksissa oli mukana myös jonkin verran sementtiä. Maarakentamisen lisäksi uusiomateriaaleilla saattaa olla tulevaisuudessa entistä enemmän merkitystä myös muualla rakentamisessa. Näitä olivat muun muassa lämpövoimalan biotuhka, kalkinvalmistuksessa syntyvä uunipöly sekä jätteenpolton pohjakuona. RUOPPAUSMASSOJAKIN STABILOITU TURUN SEUDULLA on kokeiltu CircVol 6Aika -hankkeessa myös ruoppausmassojen stabilointia. Huhtinen on aloittanut vuoden alussa työja elinkeinoministeriön rahoittamassa rakennusteollisuuden kiertotaloutta edistävässä hankkeessa nimeltä 3C-Cluster (Circular Materials and Solutions for Construction Industry). 66 tonnia Jätteestä aarre Järvinen ja Huhtinen näkevät uusiosideaineilla olevan paljon mahdollisuuksia maarakentamisessa. Muitakin tällaisia materiaaleja voisi varmasti olla”, Järvinen pohtii. Kansallisella tasolla uusiomaarakentamista on edistetty viime vuonna päättyneessä CircVol 6 Aika -hankkeessa, jossa Topinpuiston stabilointikokeita tehtiin. ”Yrityksetkin ovat lähteneet innolla mukaan yhteistyöhön. ”Stabilointia uusiosideaineilla on kokeiltu myös esimerkiksi Helsingin Kuninkaantammessa UUMA3-hankkeessa”, Huhtinen kertoo. Heidän näkökulmastaan on jännittävää, kun jätteeksi koettu materiaali voikin osoittautua aarteeksi”, Järvinen huomauttaa. Tavoitteena on edistää uusien kiertotalouden mukaisten rakennustuotteiden syntymistä”, hän kertoo. Kentällä otetuista näytteistä tehtyjä koekappaleita testattiin myöhemmin laboratoriossa. ”Kaikki kokeilussa stabiloidut koekentät täyttivät ja jopa ylittivät niille asetetut lujuusvaatimukset.” Järvinen huomauttaa, että tarve ruoppausmassojen stabilisoinnille ja jatkokäytölle on kasvanut. . Alan keskeinen vaikuttaja on myös UUMA-hanke, joka kokoaa yhteen uusiomaarakentamisen alan keskeiset toimijat. ”Ainakin osa uusiosidosaineista näyttää toimivan hyvin, mutta kaikkien kohdalla pitää jatkaa vielä laboratoriokokeita. Mitä enemmän uusioaineita testataan ja niistä saadaan käyttökokemuksia, sitä helpompi on siirtyä niiden laajamittaiseen käyttöön.” Turun Topinpuisto kokeilee ja edistää kiertotaloutta. Turun seudulla kokeiltiin myös ruoppaus massojen stabilointia CircVol 6Aika -hankkeessa, kertoo lehtori Maarit Järvinen Turun ammattikorkeakoulusta. Ne on sijoitettava maalle.” Turussa valmistellaan ruoppausmassojen läjitystä ja stabilointia Lauttarannan alueella, jonne on tavoitteena rakentaa asuntoalue. Tosin MARA-asetus ei koske syvästabilointia, joten siltä osin sääntely-ympäristöä tulee vielä kehittää.” Omat haasteensa uusiomateriaalien käytölle tuo rakennusalan tietty konservatiivisuus ja varovaisuus. ”Sementillä stabiloidun vertailualueen lisäksi stabilointiin käytettiin esimerkiksi sementin ja raakaraudan valmistuksessa syntyvän masuunikuonajauheen yhdistelmää.” Stabilointiin käytettiin myös tuhkaja kalkkiseoksia. Uusiomaarakentamista työntävät toisaalta eteenpäin esimerkiksi kuntien ilmastotavoitteet ja pyrkimykset kohti vähähiilistä rakentamista. Lehtori Maarit Järvinen Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että kenttäkokeessa Naantalin Matalahdelta ruopattua savea läjitettiin rantaan ja massastabiloitiin eri uusiosideaineilla
Kuva on Docendon kustantaman Kuulin allien laulavan -kirjan kuvitusta. ”Suomen luonto on paljon ihmeellisempi kuin me osaamme ymmärtääkään. Joskus juuri se, että on paikallaan ja katselee lähelle, on tärkeää ja hienoa”, Pyykkö sanoo. Hän . Teoksellaan hän kannustaa pysähtymään havainnoimaan ympäröivää luontoa ja arvostamaan siellä tekemiään havaintoja. L uontotoimittaja Minna Pyykön kirjoittama ja kauniilla vesiväriteoksilla kuvittama päiväkirja on valittu WWF:n Vuoden luontokirjaksi. Valinnan teki Helsingin yliopiston rehtori ja WWF Suomen hallituksen puheenjohtaja Jari Niemelä. 48 UUSIOUUTISET 1|2021. Minna Pyykön maalaus kuvittaa lehtopöllön poikaset kuutamossa. WWF:n esiraadin, eli pääsihteeri Liisa Rohwederin ja suojelujohtaja Jari Luukkosen, tehtävänä oli valita kuusi finalistia kaikkien kilpailuun osallistuneiden luontokirjojen joukosta. Hän kertoo maalanneensa niitä hetkiä, joita on luonnossa itse kokenut. Muut Vuoden luontokirja 2020 -finalistit olivat Kimmo Ohtosen Metsä elää (Docendo), Juha Taskisen Jää hyvin, saimaannorppa (Docendo), Juha Syvärannan Meritunturit (Minerva), Heikki Willamon Metsä minussa (Parvs) ja Markku Välitalon Hiljaisilla havumailla (omakustanne). Kuulin allien laulavan on suomalaista luontoa esittelevä maalauspäiväkirja. Kirjan on julkaissut Docendo. Ei tarvitse mennä pitkälle nähdäkseen jännittäviä asioita. ELINA SAARINEN MINNA PYYKKÖ JA SCANSTOCKPHOTO, KUVAT PALKITTUJA JA NIMITYKSIÄ Vuoden luontokirja kannustaa lukijaa pysähtymään ja havainnoimaan ympäröivää luontoa ja arvostamaan siellä tekemiään havaintoja. ALLIEN LAULU INSPIROI VUODEN LUONTOKIRJAA Luontoa kunnioittava ja suojeleva Kuulin allien laulavan -teos on valittu Vuoden luontokirjaksi. ”Tarinoiden kirjallisuuteen, taiteeseen ja tieteeseen perustuva viitekehys on toimiva ja asettaa lukijan – ja maalausten katselijan – pohtimaan luonnon ja ihmisen suhdetta.” Henkilökohtainen suhde suomalaiseen luontoon onkin inspiroinut Minna Pyykköä teoksen kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. Se etenee vuodenaikojen mukaan, joten lukija pääsee maalausten ja tekstien välityksellä seuraamaan luonnon muutosta. Kilpailussa oli mukana yhteensä 29 teosta. Kilpailuun osallistui edellisvuosien tapaan laaja kirjo teoksia. kuvailee kirjan näkökulmaa luontoa kunnioittavaksi, ylläpitäväksi ja suojelevaksi. 29 vaihtoehtoa Vuoden luontokirja valittiin jo 43:nnen kerran
FM, Ins. AMK Markus Grav on nimitetty suunnittelijaksi Vesi-toimialalle Espooseen. Mika Nieminen Noora Salonoja Henna Knuutila Markus Grav Joni Mäenpää Anu Rinkinen Arto Pitkänen Antti Kumpula Outi Luukko 49 UUSIOUUTISET 1|2021. Hopsista-ryhmä (Luke ja VTT) kehittää pakkauksia humalan sivuvirroista, joita syntyy viljelyn ja oluenvalmistuksen yhteydessä. Touchpoint Yrityksen toimitusjohtajana on aloittanut 1.1.2021 aiemmin kehitysjohtajana toiminut Noora Salonoja, 33. Tiimit kisasivat rahoituksesta haastekilpailussa, jonka voittajaideat valitsi tuomaristo. Anu Rinkinen on nimitetty HSEQ Manageriksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Espooseen. NIMITYKSIÄ “Saimme konkreettisia tuoteideoita.” Yhdeksälle tiimille rahoitus ideakisassa Birkewolle-tiimin (Aalto, Luke, VTT ja Syke) idea on läpinäkyvyyden mahdollistaminen tekstiiliarvoketjussa. Circular Indicators Toolboxin (VTT, Aalto ja Syke) ideana on digitaalinen työkalupakki, jonka avulla tuotteet voidaan suunnitella pitkäikäisiksi. Kilpailu on osa organisaatioiden yhteistä Circular Design -verkostoaloitetta. Pakkauksia humalan sivuvirroista Stack2Recycle-tiimi (Aalto, Syke ja VTT) aikoo rakentaa polymeereistä materiaalin kierrätykseen ulottuvan pakkauskonseptin, jossa hiilidioksidipäästöt minimoidaan. Tana Rental Reijo Pirkola on nimitetty Tana Rentalin myyntija asiakkuuspäälliköksi 4.1.2021 alkaen. ”Saimme konkreettisia tuoteideoita nykypäivän tarpeisiin, mutta myös ideoita, joiden kypsyttäminen käytännön konsepteiksi vaatii aikaa ja laaja-alaista yhteistyötä arvoketjussa. AMK Mika Nieminen on nimitetty ryhmäpäälliköksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Tampereelle. Pirkolan vastuualueeseen kuuluu Tanan vuokraliiketoiminnan johtaminen Suomessa ja osittain Virossa, TANA-laitteiden myynti ja asiakassuhteiden hoito kotimaassa, sekä huoltoja varaosatoiminnan koordinointi. Syksyllä myyntijohtajana aloitti pitkän linjan työvaatealan ammattilainen Joni Mäenpää. High Purity Metal Extraction Using Plasma and Magnetic Spectrometry (Aalto, GTK, VTT ja Syke) kehittää ratkaisua metallien talteenottoon erilaisista jätteistä. Kilpailun aihealueita ovat pakkaukset, tekstiilit, mineraalit ja metallit, elintarvikejärjestelmät, akut ja rakentaminen. MSc. Aalto-yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja VTT:n isännöimään kisaan tuli kaikkiaan 26 ideaa. ”Seuraavassa kiertotalouden kehitysvaiheessa meidän on ymmärrettävä systeemitason puutteet ja mahdollisuudet sekä luotava uusia toimintatapoja ja konsepteja näihin vastaamiseksi”, kertoo kilpailun vetäjä, Co-Creation Manager Inka Orko VTT:stä. Aiemmin hän toimi Ekopartnerit Oy:n myyntipäällikön tehtävässä. Virtual Zero Waste Agrofood System -tiimi (VTT, Luke ja Syke) työstää järjestelmänäkymää resurssivuotojen ja uusien kiertotalouden mahdollisuuksien tunnistamiseen. Toivomme herättävämme sidosryhmäkumppaneiden mielenkiinnon”, toteaa liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Manninen VTT:stä. Arto Pitkänen jatkaa johtoryhmän jäsenenä, vastuullaan tuotanto. Tiimit ovat rahoitustuen turvin alkaneet kehittää ideoita konsepteiksi ja ehdotuksiksi. Salpamaa Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty Antti Leiskallio. Kilpailun tarkoitus on kannustaa organisaatioita luomaan monitieteisiä kiertotalouden konsepteja, joissa yhdistyvät liiketoiminnan, teknologian, kestävyyden ja sääntelyn näkökohdat. Ramboll Finland Oy FM Antti Kumpula on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Lahteen. Rester Oy Outi Luukko on aloittanut Rester Oy:n toimitusjohtajana. Sustainable Growing Medium for Global Greenhouse Production -tiimi (GTK, Luke, VTT ja Syke) kehittää kompostoitavaa kasvualustaa, joka perustuu sekundaarikuituihin ja mineraalisiin sivuvirtoihin. DOOMED (GTK ja VTT) paneutuu kaivosjätteen hyödyntämiseen tekniikalla, joka jäljittelee mineraalin luontaista rapautumisprosessia. Henna Knuutila on nimitetty asiakkuusja kehitysvastaavaksi. Touchpointin vuonna 2008 perustanut ja toimitusjohtajana toiminut Outi Luukko jatkaa Touchpointin johtoryhmässä ja hallituksen jäsenenä. Lisäksi Luukko toimii jatkossa tytäryhtiö Rester Oy:n toimitusjohtajana. YHDEKSÄN kiertotalouden suunnittelulähtöistä ratkaisua on saanut rahoitusta ideansa kehittämiseksi. Clothing Circulator (Aalto ja VTT) miettii datalähtöistä palvelualustaa kuluttajille, jotka haluavat tehdä kestävän kehityksen mukaisia vaatevalintoja. Ins
S uomessa on ollut jo jonkin aikaa käytössä eri rakentamisen sertifikaatteja, joilla voidaan osoittaa, miten rakentamisessa on huomioitu ympäristöä kuormittavat tekijät. Rakennuksessa on näin ollen pyritty minimoimaan kaikki rakentamisja kiinteistön ylläpitovaiheessa syntyvä ympäristöhaitta. Turun Kupittaalle valmistunut EduCity rakennettiin LEED-luokituksen mukaisesti. Erot esimerkiksi LEED-sertifikaatin, Joutsenmerkin ja BREAAM-sertifikaatin välillä syntyvät muun muassa käytetyistä standardeista sekä arvioitavien osa-alueiden painotuksista. Tämä on toivottavasti trendi, joka jatkaa kasvuaan, ja jatkossa ympäristöystävällinen rakentaminen on yhä tärkeämpää. LEED-sertifikaatti on yksi suosiotaan kasvattanut sertifikaatti, jonka mukaan on rakennettu esimerkiksi Turun Kupittaalle hiljattain valmistunut EduCityn kampus. Tavoitteena on vähentää yksityisautoilua ja suosia saavutettavuutta julkisilla kulkuvälineillä tai polkupyörällä. netuimmista rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmistä. Sertifikaatti on otettava huomioon viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Teksti on kirjoitettu osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta, jota rahoittaa pääosin EU Life IP -ohjelma: www.materiaalitkiertoon.fi OPISKELIJOILTA ED UC ITY 50 UUSIOUUTISET 1|2021. Rakentamisen sertifikaatit pyrkivät kaikki edistämään kestävää ja ympäristöystävällistä rakentamista. Green Building Council Finlandin mukaan LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -luokitus on yksi koko maailman tun. LEED-ajattelu tukee muun muassa tiivistä ja tehokasta maankäyttöä, sillä sertifikaatti ohjaa rakentamista keskittymään taajama-alueille. LEED-sertifikaatin myöntäminen perustuu riippumattoman, kolmannen osapuolen tekemään arviointiin tilojen, rakennuksen tai rakennushankkeen ympäristöominaisuuksista. OTTO KAARTO JA MARKETTA VIRTA Rakentamisen sertifikaatit pyrkivät kaikki edistämään kestävää ja ympäristöystävällistä rakentamista. Kiinteistössä on kiinnitetty huomiota esimerkiksi matalaan energiankulutukseen ja rakennuksen hyvään saavutettavuuteen. Turun Kupittaalle valmistunut seitsenkerroksisen EduCity on suuri rakennus, mutta koostaan huolimatta se on rakennettu korkeimman LEED-luokituksen mukaisesti. KOHTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ RAKENTAMISTA Rakentamisen ympäristösertifikaatit kertovat halusta satsata laatuun. Rakennuksen suunnitteluratkaisuissa on pyritty myös huomioimaan mahdollisimman kattavasti kestävän kehityksen mukaiset arvot. Riippumatta siitä, mitä sertifikaattia päättää hakea, kertoo se halukkuudesta panostaa rakentamisen laatuun sekä tahdosta huomioida rakennuksen käyttäjät ja ympäristö. Sertifikaatin tarkoitus on muun muassa vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia ja edistää terveellisempien työympäristöjen kehittämistä. Muita tunnettuja ja käytössä olevia ympäristöystävällisestä rakentamisesta kertovia sertifikaatteja tai ympäristömerkkejä ovat esimerkiksi BREEAM-sertifikaatti ja Joutsenmerkki
050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”TÄLLÄ ALALLA UUSIO UUTISET ON IHAN MUST!” ”PALJON TYÖHÖNI LIITTYVÄÄ, UUSINTA TIETOA.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2016. 3/21 5.5.2021 varaukset 1.4. 6/21 28.10.2021 varaukset 23.9. mainosaineistot 23.2. Kestävä rakentaminen. Bioja ravinnekierrot. Kestävät kunnat, vastuullinen kauppa. mainosaineistot 12.11. mainosaineistot 19.1. Rakennusja purkujäte, puun kierrätys ja hyötykäyttö, älykäs kiertotalous. ”TÄRKEITÄ AIHEITA, JOITA EI KUULE MUISTA UUTIS VÄLINEISTÄ.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. 7/21 9.12.2021 varaukset 2.11. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. mainosaineistot 12.4. Kullakin Uusiouutisten lehdellä on 5-6 lukijaa. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Kuidut, tekstiilit, uusiomaarakentaminen, jätevesi ja liete, pakkaukset. Älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut, ecodesign. Hiilineutraali ja uudistuva teollisuus. Suljetut kierrot. mainosaineistot 4.10. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. mainosaineistot 17.8. Arvoaineet, SER ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2021. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. 4/21 16.6.2021 varaukset 17.5. 5/21 9.9.2021 varaukset 9.8. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. mainosaineistot 24.5. Muovien ja pakkausten kierrätys ja kehitys. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2021 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/21 11.2.2021 varaukset 11.1. Tutkimuksen toteutti Focus Master Oy. Vihreät julkiset hankinnat, kiertotalousalan koulutus, keräys ja kierrätys, ruokahävikki. Biokaasu ja fossiiliton energia, jätevesi ja liete, keräys ja kierrätys. Keräys ja kierrätys, vastuullinen kuluttaminen, kiertotalousalan koulutus. 2/21 18.3.2021 varaukset 15.2. Jokainen printtinumero luetaan lähes 13 000 kertaa. Uusiomarkkinat ja kierto talouden bisnesmallit
Miksi sinun kannattaa hakea mukaan. Miten pääset mukaan. • Haku Kasvupolulle on auki 17.3.2021 saakka osoitteessa www.kasvuopen.. Mukaan haetaan erityisesti ilmastonmuutosta hillitseviä, globaalisti skaalautuvia teknologisia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja. Lisäksi tulet tapaamaan joukon liiketoiminnan ammattilaisia, jotka omalla osaamisellaan sparraavat yritystäsi kasvuun. Pääset tapaamaan Kasvupolun kumppaneita sparrauspäivien tapaamisissa. Ratkaisut voivat liittyä muun muassa • raakaöljyn ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin • uusiin biopohjaisiin raaka-aineisiin • sivuvirtojen, materiaalivirtojen ja materiaalikiertojen hyödyntämiseen. Näissä tapaamisissa saat heidän monipuolisen tukensa oman liiketoimintasi kehittämiseen. • Vastaa huolella hakemuksena toimivaan kasvuyritysanalyysiin • Kasvupolun tuomaristo tulee valitsemaan mukaan 15 mielenkiintoisinta yritystä • Ilmoitamme kaikille valintojen tuloksesta kaikille hakijoille Bioja kiertotalouden Kasvupolku on maksuton sparrausohjelma kasvua haluaville alan yrityksille