Uusiouutiset 1/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1|2022 Työmaalajittelun taidonnäyte Rakenna kierrätysmateriaaleilla KARI KANGAS: HUOMISEN JÄTEKESKUS ON ÄLYKÄS TYÖMAA TEE ILMASTOTEKO: KÄYTÄ VAATTEITASI
09 276 6980 onniforselloy ”Ilman Kasvu Openin verkostoitumismahdollisuutta yhteistyö Marimekon kanssa olisi jäänyt vain utopistiseksi haaveeksi.” Pasi Ainasoja, Natural Indigo Finland Uutta virtaa yritykseen — hae mukaan sparraukseen! Kasvu Openin maksuttomissa Kasvupolku ® -ohjelmissa sparrataan yritysten liiketoimintaa paremmaksi, ratkaistaan yrittäjien kasvuhaasteita ja tehostetaan verkostoitumista. Kasvupolulla tapaat 6-8 sinulle valittua asiantuntijaa ja vertaisyrittäjiä. Kasvupolku ® on ohjelmakokonaisuus, joka sisältää 2-3 tapahtumapäivää ja digitaalista työskentelyä. Tapahtumapäivät järjestetään joko livenä tai digitaalisesti. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh
Hiilineutraali yhteiskunta kiertotaloudella Tilaa nyt Uusiouutiset! Tilaa kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Kuinka kiertotaloudesta tulee kilpailuvaltti edelläkävijäyrityksille. Miten kiertotalous hidastaa ilmastoja luontokriisiä. Miltä näyttää resurssiviisas tulevaisuuden kaupunki. Millä tavalla kiertotalous auttaa pysymään planeetan rajoissa. Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje UU22_210x297.indd 1 UU22_210x297.indd 1 27.1.2022 9.00 27.1.2022 9.00. Miten toteutan kiertotaloutta työntekijänä. Entä kuluttajana. Miten kiertotalous vauhdittaa rakennusalaa vähähiilisyyteen ja kestävyyteen. Kuinka pysäytetään haitta-aineiden matka
CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 1|2022. “Tanan liikevaihdosta 60 prosenttia tulee jo kierrätyslaitteista.” Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ympäristökouluttaja Erkki Piippo palkittiin Vastuullisen jätehuollon veturi -tunnustuksella Kiertovoimapäivillä. Rakennusalan normit on tehty lineaaritalouden tarpeisiin. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 33. no. 21 48 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Muovien kiertotalouteen jättihanke. SISÄLTÖ 1|2022 Kaatopaikkajyrillä aloittaneen Tana Oy:n yrittäjä Kari Kangas kertoo, että kierrätyslaitteiden menekki kasvaa Euroopassa. vuosikerta KANNEN KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen 23 HA NN AKA ISA HÄ MÄ LÄ IN EN KIV O AD OB E ST OC K Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. Normit eivät nyt kannusta esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttöön. 14 Turkuun tulossa poistotekstiililaitos 16 Tee ilmastoteko: Käytä vaatteitasi 18 Kiertotalousostariin ideoita 20 Kiertotalouskikka 21 Työnsä taitajia: Kari Kangas 22 Kolumni: Sujuvaa sopimista 23 Kivinen tie kiertoihin 26 Työmaalajittelun taidonnäyte 29 Hiekalle rakentajat 32 Rakennusalasta ratkaisija. 34 Rakenna kierrätysmateriaaleilla 36 Voimalaitostuhkaa metsätiehen 38 Sivistynyt katsoo kauas 40 Tapahtumia 43 Pakina: Vaarallinen jyräys 44 Sekoitevelvoite sopisi Suomeen 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Kalusteet uudelleenkäyttöön! Osateemoina kestävä rakentaminen, rakennusja purku jäte, rakennusmateriaalien kierrätys ja hyötykäyttö sekä älykäs kiertotalous
Varsinkin, kun ensimmäisenä olisi porattava reikiä lineaarista maailmaa paaluttavaan pykälämuuriin. Tässä valmiissa maailmassa on vaikea aloittaa kokonaan alusta, toisella tavalla. Jospa niitä voisikin käyttää useampia kertoja, monenlaisiin tarkoituksiin, tavoilla, jotka pitävät jo kertaalleen käyttöön otettujen luonnonvarojen arvon yhteiskunnan kierroissa nykyistä pidempään. Ihmisen määrätietoisen toiminnan lopputuloksena maailman luonnonvarat muuttuvat erinäisten prosessien kautta jätteeksi, tässä tapauksessa rakennusja purkujätteeksi. Minkä voisi jalostaa kierrätettäväksi. Vaikeutena on, että emme pääse aloittamaan tyhjältä tontilta. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 1|2022. Entä jos rakennusten ja rakennusosien sekä rakennusmateriaalien elinkaarta todella voisi jatkaa. Janan päätepisteessä puskutraktori rullaa paikalle. Rakennettu ympäristömme heijastaa tiukan lineaarista maailmaa. Ennen kuin tontille nousee uusia suorakulmaisia kuutioita, alta työnnetään pois teknisen käyttöikänsä päähän saapunutta sekalaista murskaa. Tähän lineaariseen maailmaan on kirjoitettu myös rakentamista ja kaavoitusta ohjaavat lait ja määräykset, lineaariset lainalaisuudet. Rakennusja kiinteistöalakin on alkanut kiinnostua ajatuksesta. On arvioitu, että puolet kaikesta maailmassa vuonna 2050 tarvittavasta urbaanista rakennuskannasta ja infrastruktuurista on vielä rakentamatta. Onko se mahdollista. Jospa rakentaisimmekin sen alusta alkaen kiertotalouden periaattein! Onkohan meidän aloitettava siitä, että puretaan esteenä seisova, lineaariseen toimintatapaan ohjaava sääntely. Lineaarisessa maailmassa luonnonvarat on budjetoitu tiettyyn tarkoitukseen, jonka jälkeen niistä tulee jätettä. Entä onko se laillista. Seinät ympäröivät jo meitä. Janan pituuden määrittää tekninen käyttöikä. Muutamat edelläkävijäyritykset ovat jo kokeilemassa kiertotalouden mukaisia toimintatapoja. Entä onko se laillista. Luonnonvarojen ylikulutus on kuitenkin johtanut maailman jäteja saastekriisiin, ilmastokriisiin ja luontokatoon. Minkä voisi jalostaa kierrätettäväksi. PUSKUTRAKTORILLA PYKÄLIIN P yöreä maailmamme on pilkottu hehtaareiksi ja ruutukaavoiksi. Joudumme taivuttamaan kiertotaloutta käyntiin janan päätepisteestä. Rakennusten elinkaari ei kaartele, vaan rajautuu janaksi. On yritettävä nähdä niiden läpi. Suomessa on aloitettu hankkeita ja tutkimusta, jossa suoraviivaisia rakentamisen prosesseja voisi kääntää arvoa ja bisnestä synnyttäviksi kehiksi. Onko se turvallista. Mitä voisi vielä käyttää uudelleen. Tontit on täytetty pystysuorilla seinillä, betonisilla laatikoilla ja teillä, jotka johdattavat pisteestä a pisteeseen b. Ekologisten kriisien korjaussarjaksi on syntynyt ajatus siitä, että lineaarisesta taloudesta olisi päästävä kiertotalouteen. Onko se mahdollista. Onko se turvallista. Jos seisoo reisiä myöten sekalaisessa murskassa, löytyykö sen alta vielä pyöreä maailma. Siinä kaikella materiaalilla on alku, käyttöikä ja loppu. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 11.2.2022 Mitä voisi vielä käyttää uudelleen
EU:ssa on juuri valmisteilla metsä katolaki. Metsäkadosta ja maankäytön muutoksista syntyy luontokadon li säksi merkittävästi hiilidioksidipääs töjä. Yritys on ostanut GLES Kierrätys Oy:n koko liiketoiminnan. Suomalaisten arkiset kulutus tottumukset voivat tietämättämme uhata luonnonympäristöjä trooppi sissa maissa. Metsää hakataan ja poltetaan Brasiliassa palmuöljyplantaasin tieltä. Kahvi, puu ja paperituotteet, rehusoija ja kaakao ovat neljä riski altteinta tuotetta kiihdyttämään metsien ja muiden luonnonympäris töjen katoa. Circulation Oy osti GLES Kierrätys Oy:n VANTAALAINEN perheyritys Circu lation Oy laajenee yrityskaupoilla. Toukat Volare ruokkii elintarvike teollisuuden sivuvirroilla eli tuotan nossa syntyvillä ylijäämillä. Raportti on arvioinut laskennallisesti, minkälai sia trooppisia metsäkatoriskejä suo malaisten kulutuksesta minimissään aiheutuu. WWF Suomen raportti pohjautuu muun muassa Gaia Consultingin tekemiin selvityksiin. VTTlähtöinen Volare kasvattaa laitoksessaan mustasotilaskärpäsen toukkia, jotka jalostetaan proteiini pitoiseksi jauheeksi. Riskituotteina tutkittiin kaakaota, kahvia, luonnonkumia, naudanlihaa, palmuöljyä, puu ja pa perituotteita, soijaa ja sokeriruokoa. Lue lisää: https://bit.ly/3o01lJ1 UUSIOUUTISET 1|2022 6. Laki kieltäisi metsä katoa ja muiden luonnonympäris töjen tuhoa sekä ihmisoikeuslouk kauksia aiheuttaneiden tuotteiden myynnin EU:ssa. SUOMALAISTEN KULUTUS TUHOAA TROPIIKKIA . KUPPI KAHVIA, pala suklaata, jauhelihakastiketta. ”Molemmat jakoivat samanlaisen vision kierrätysalan tulevaisuudesta”, Kuulasvuo näkee. Tärkeintä olisi vähentää globaalia ylikulutusta ja muuttaa tuotantota poja ympäristöllisesti kestävämmik si. Tutkijat ovat selvittäneet kah deksan riskituotteen alkuperää, tuotanto ketjuja ja vaikutuksia tuotantomaan ekosysteemeihin ja metsiin. Laki on paraikaa kommentoitavana jäsenmaissa. Kymmenessä vuodessa nämä suo malaisten käyttämät kulutustuotteet ovat aiheuttaneet metsäkatoriskin, joka vastaa 29 000 jalkapallokentäl listä metsää, yhteensä noin 17 550 hehtaaria. Viljatuotteita valmistavan Myllyn Paras Oy:n tehtaiden kaurankuori ja taikinajäte on tähän asti hyödyn netty biokaasun ja lämpöenergian tuotannossa. Keväästä 2022 lähtien iso osa jätteestä kiertää hyönteisten kasva tusalustaksi ja saa uuden elämän hyönteisproteiinina Volare Oy:n demolaitoksessa Hyvinkäällä. Tätä voisi edistää sääntelyllä ja lainsäädännöllä. Jauhetta voidaan hyödyntää erilaisissa eläinrehuissa ja lemmikkien ruoissa. Suomeen tuotavien maa ja metsä taloustuotteiden osalta korkean metsäkatoriskin maita ovat Brasilia, Indonesia, Honduras, Paraguay sekä Norsunluurannikko. WWF Suomi on julkaissut ra portin, jonka mukaan länsimaisten ihmisten kulutustottumukset vaa rantavat tropiikin ekosysteemejä tavallisten kulutushyödykkeiden kulutuksen epäsuorien ja suorien vaikutusten kautta. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN AD OB E ST OC K MY LL YN PA RA S Taikinajäte toukille, toukat lemmikeille ELÄINREHUKSI jauhettavien musta sotilaskärpästen toukkien menyy koostuu pian elintarviketeollisuuden sivuvirrasta. Gles Kierrätys Oy:n pääomistaja ja toimitusjohtaja Janne Kuulasvuo siirtyi kaupan myötä betoniliiketoi minnan toimialajohtajaksi Circulati on Oy:hyn. ”Hankittu liiketoiminta tukee Circulation Oy:n strategiaa kas vaa kierrätysalan edelläkävijäksi Uudellamaalla. Toiminta laajenee pääkaupunkiseudulla Helsinkiin sekä kokonaan uusille paikkakunnille Lahteen ja Mäntsälään”, toteaa Circu lation Oy:n toimitusjohtaja Marcus Mannerla. Esimerkiksi sademetsää joudu taan raivaamaan viljelysmaaksi tai puuplantaasien ja karjalaitumien tieltä. Hiilivarastot ja nielut häviävät. Seuraavaksi suurin metsäkato riski on trooppisista maista tuodulla ruoko sokerilla, luonnonkumilla, naudanlihalla ja palmuöljyllä. Raportti tarjoaa myös vastatoimia
0400-197 344 Miinatta Oy, Lahti Hinnat alk. Resepti on Marttojen Hävikistä herkkua -sivustolta: www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/kestava-ruoka/havikista-herkkua/ AD OB E ST OC K Jätteiden lajittelu osoittautui suosituimmaksi arjen vastuullisuusteoksi. Suomen Akatemia on myöntänyt projektille 1,2 miljoonan euron rahoituksen. Nelivuotisen GoverMat-projektin toteuttavat VTT, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto. GoverMat-hanke pyrkii edistämään kiertotaloutta erityisesti kaupunkitasolla. ”Päästäksemme kestävälle yhteiskunnalle asetettuihin tavoitteisiin on tärkeää luoda kokonaiskuva politiikkatoimista, markkinoista, materiaalivirroista, raaka-aineiden kysynnän ja tarjonnan tasapainosta sekä teknologisista ratkaisuista, jotka vaikuttavat kriittisten raaka-aineiden käyttöön ja kiertoihin”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Elina Huttunen-Saarivirta. SC AN ST OC KP HO TO 7 UUSIOUUTISET 1|2022. Uusi suomalaishanke tutkii, voisiko kiertotalous helpottaa sähköisen liikkuvuuden materiaalien saatavuusriskiä. Jätä päällimmäiseksi leipäkerros. K-ryhmän Arkibarometri-kyselyssä näin iso osa vastaajista kertoi lajittelevansa jätteet. Kaikki vaakaohjelmat liitettävissä näyttöön. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,7 miljoonaa euroa. Peitä leipäkerros hillolla tai soseella ja lado taas seuraava leipäkerros. Kasta viipaleet munamaitoon, ja lado ne rasvalla voideltuun vuokaan. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia. 79 % Miljoonahanke pohjustaa kiertotaloutta kaupungeissa SÄHKÖAUTOIHIN, akkuihin ja magneetteihin tarvittavat kriittiset materiaalit ovat niukilla. Mukana on myös kansainvälisiä kumppaneita. 6 m: 12.000 €, 12 m: 23.000 € Meiltä myös varmennetut tasovaa’at, haarukkavaunuvaaka ja trukkivaaka kierrätyskäyttöön. Hanke keskittyy erityisesti akuissa, akkumateriaaleissa, elektroniikan komponenteissa ja kestomagneeteissa käytettävien kriittisten materiaalien kierrättämiseen. Kaada päälle loppu munamaito. AUTOVAAKA 6-26 m pituuksilla www.vaakamyynti.fi info@vaakamyynti.fi puh. HÄVIKKIHERKKU Laskiaisen leipävanukas 2 munaa 5 dl maitoa 8–10 viipaletta pullaa tai paahtotai ranskanleipää marjasosetta tai hilloa LIUKKAITA LASKIAISIA voi juhlistaa tällä herkulla, johon uppoavat kuivahtaneet pullantai leivänviipaleet. 03-781 7470 gsm. Tason materiaalina teräs tai betoni. Vatkaa munat ja maito. Kaupunkiseuduista vertailukohtana toimivat Kokkola ja Pori–Harjavalta teollisuuspuistoineen
”Onnistuneiden koeajojen perusteella voimme todeta, että nesteytetty jätemuovi on käyttökelpoinen vaihtoehto fossiilisille raaka-aineille”, sanoo Nesteen Öljytuotteet-liiketoiminnan johtaja Markku Korvenranta. Tapahtumapäivät järjestetään joko livenä tai digitaalisesti. UUSIOUUTISET 1|2022 8. Toimialakohtaisten Kasvupolkujen lisäksi Kasvu Open järjestää lukuisia aluekohtaisia Kasvupolkuja. Kasvupolku on alueellinen tai toimialakohtainen ohjelmakokonaisuus, joka sisältää 2-3 tapahtumapäivää ja digitaalista työskentelyä. Yhtiö toteutti kaikkien aikojen ensimmäisen teollisen mitan koeajonsa vuonna 2020. Kasvu Openin maksuttomien Kasvupolku® -sparrausohjelmien tavoite on sparrata yritysten liiketoimintaa, ratkaista yrittäjien kasvuhaasteita ja tehostaa verkostoitumista. Nesteen mukaan koeajosarja vahvistaa, että yhtiö kykenee jo jalostamaan merkittäviä määriä kierrätysraaka-aineita drop in -ratkaisuiksi petrokemian teollisuuden käyttöön. Ajot jatkuivat vuoden 2021 aikana, jolloin yhtiö keräsi lisätietoa nesteytetyn jätemuovin käsittelystä ja prosessien vaikutuksesta jalostamon toimintaan. Tähän mennessä Porvoossa on käsitelty nestemäistä jätemuovia yhteensä 800 tonnia. Kauden 2022 Kasvupolku-valikoima julkaistaan helmikuussa. Koeajoissa on käytetty kuluttajamuovijätettä, jota on vaikeaa kierrättää muulla tavoin. Tapahtumapäivät sijoittuvat keväällä touko-kesäkuulle ja syksyllä elo-syyskuulle. Määrä on suunnilleen sama, jonka 50 000 asukkaan eurooppalainen kaupunki tuottaa vuodessa. GE NE RO KIERRÄTYSTAITOJA DIGIMAAILMASSA KIERRÄTYKSENSANKARIT.FI -sivustolla koko perhe pääsee ratkomaan hillo purkkiyhtälöitä, kisaamaan pehmopaperivisassa ja opettelemaan telttaretken jälkipyykkiä. https://kasvuopen.fi/ NE ST E NESTEYTETTY JÄTEMUOVI ON KÄYTTÖKELPOINEN VAIHTOEHTO FOSSIILISILLE RAAKA-AINEILLE. Kuka tahansa eskarista aikuiseen voi testata ja kerryttää kierrätystaitojaan. Tuolloin se prosessoi 400 muovitonnin erän. Kiertotaloudelle useita Kasvupolku-sparrausohjelmia KASVURITYSTEN SPARRAAJA Kasvu Open tarjoaa tänä vuonna kolme Kasvupolkua kiertotalouden teemoista. Verkkosivusto on digitaalinen maailma, joka opettaa hauskalla ja konkreettisella tavalla jätteiden lajittelua, kierrätystä ja materiaalien jatkojalostusta. Kasvu Open -kausi huipentuu 3.11.2022 Kasvu Open Karnevaaliin Jyväskylän Lutakossa. Yhtiö jatkaa koeajoja aiempaa suuremmalla volyymilla vuoden 2022 aikana. Muovijätteen kemiallinen kierrätys harppasi Porvoossa NESTE ON SAANUT onnistuneesti päätökseen ensimmäisen nesteytetyn jätemuovin koeajojen sarjan Porvoon jalostamossaan. Haku Kasvupoluille avautuu ystävänpäivänä 14.2.2022 ja päättyy 20.3.2022. Kasvupolkujen joukossa nähdään kiertotalouden teemoja muun muassa rakentamisen, elintarviketeknologian sekä teollisuuden ohjelmissa. Näillä Kasvupoluilla vauhditetaan kiertotalouteen liittyvien yritysten ja innovaatioiden liiketoimintaa. Kierrätyksen sankarit -sivuston julkaisijat ovat European Recycling Platform (ERP), Mepak-Kierrätys Oy, Puupakkausten kierrätys PPK Oy, Recser Oy, SER-tuottajayhteisö ry, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy, Suomen Rengaskierrätys Oy ja Suomen Uusiomuovi Oy. Sivuston ja sisältöjen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa A-lehtiryhmään kuuluva Genero
Valtran toimeksianto hakee ratkaisuja, joiden avulla työkoneiden tuottama data synnyttää lisäarvoa. Kemin uuden biotuotetehtaan raakapuulogistiikasta. Kun kokonaiskulutus kasvaa, uudelleenkäyttämällä vanhaa ei vähennetäkään uusien laitteiden valmistusta. Parantaako kiertotalous ympäristö kestävyyttä. Uudempi kone voi säästää vettä ja energiaa. Yhdistelmän avulla tutkijat voivat mitata ja vertailla erilaisten kiertotaloustoimien potentiaalisia vaikutuksia sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä. Kun vanha tehoton ja vesisyöppö kone säilyy käytössä, myös sen aiheuttama rasite ympäristölle jatkuu pidempään. Tämä puolestaan voi houkutella ostamaan entistä enemmän. KT Trading on kenkä brändi Eccon nahanhankkija. VR Transpoint kuljetti rautateitse vuonna 2021 näin monta miljoonaa tonnia tavaraa, 2 % edellisvuotta enemmän. Boldoczki, A. Syynä on kaksi ilmiötä, joista tutkijat käyttävät nimityksiä rebound effect (ponnahdusvaikutus) ja burden shifting (ympäristörasituksen pidentyminen). Pilottilinjaston ansiosta Respin voi alkaa tuottaa aiempaa suurempia määriä nahkajätepohjaista kuitua tutkimusja kehitystarkoituksiin sekä kehittää materiaalista demotuotteita. Tutkimus on julkaistu Journal of Industrial Ecology -lehdessä, ja siitä kertoi Euroopan komission uutiskirje. Eccon nahankäsittelylaitosten sivuvirroista valmistettavalla kuidulla on Respinin mukaan paljon potentiaalia monenlaisissa tuotteissa, kuten kengissä. Tutkijat S. Tutkijat käyttivät tapausesimerkkinä pesukoneen uudelleenkäyttöä Saksassa ja tulivat yllättävään lopputulokseen: Kiertotaloustoimenpide kuten pesukoneen uudelleenkäyttö kokonaisena ei välttämättä johdakaan ympäristökestävyyden parantumiseen. Voittajaehdotukset paljastetaan maaliskuussa. Tutkijat kehittivät päättäjien tueksi uuden hybriditutkimusmallin kiertotalousvaikutusten arviointiin. Thorenz ja A. Tekstiilien kierto talous laajenemassa kenkiin JYVÄSKYLÄÄN on valmistunut pilottituotantolinja, jolla tehdään tekstiilikuitua nahkajätteestä. Valtra etsii innovaatioita, jotka edesauttavat kestävän ruoantuotannon ja alkutuotannon digitalisaatiota, tiedolla johtamista, reaaliaikaiseen dataan perustuvaa päätöksentekoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kannattavuutta ruokaketjussa. Ponnahdusvaikutuksessa on kyse siitä, että uudelleenkäyttö saattaa alentaa tuotehintoja. 37,4 SC AN ST OC KP HO TO Koneiden uudelleenkäyttö ei välttämättä aina ole ympäristöystävällisintä. Hybridimalli yhdistää dynaamista materiaalivirta-analyysia ja elinkaariarviointia. Yhtiö teki sopimuksen mm. Kemira etsii digitalisaatiosta ja alustataloudesta ratkaisuja uudistuvaan ja kestävään kemianteollisuuteen. VA LT RA SP IN NO VA 9 UUSIOUUTISET 1|2022. Tavoitteena on löytää uusia liiketoimintamalleja, jotka voivat edesauttaa kemianteollisuutta lisäämään uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä raaka-aineketjuissaan. Tuma halusivat tietää, johtaako kiertotalous ympäristökestävyyteen. Ei välttämättä JOS VANHA PESUKONE kiertää ehjänä uudelleenkäyttöön, ympäristö varmaankin kiittää, koska vältetään uuden pesukoneen valmistuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. KEMIRA JA VALTRA ovat kutsuneet yrityksiä, tutkimuslaitoksia, koulutusalaa ja opiskelijoita innovaatiohaasteeseen, jonka Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo ja KasvuOpen toteuttavat hackathonin muodossa. Miten digitalisaatio auttaa korvaamaan fossiilipohjaiset raakaaineet biopohjaisilla. Vai onko pesukoneen uudelleenkäyttö sittenkään ympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Linja on tekstiilimateriaaleja kehittävän Spinnovan suunnittelema ja rakentama. Linjan rakennuttaja on Respin Oy, joka on Spinnovan ja KT Tradingin yhteisyritys
Uusi tutkimusja testausympäristö sijoitetaan Bioruukkiin, jonka power to x -laitteistolla pilotoidaan jo nyt sähköpolttoaineen valmistusta. Kolme parasta työtä kummastakin sarjasta valitaan hakemusten perusteella esiteltäväksi seminaarissa raadille, joka koostuu kiertotalouden ja jätehuoltoalan yrityksiä ja organisaatioita edustavista kokeneista ammattilaisista. SC AN ST OC KP HO TO OPINNÄYTETYÖKISASSA JAOSSA JOPA 7000 EUROA VTT investoi futuristiseen testausympäristöön TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT investoi 18 miljoonaa euroa uuteen puhtaan energian pilotointikeskukseen, josta tulee luokassaan ainutlaatuinen Euroopassa. ”Akkuja vetypolttokennoteknologioiden lisäksi myös bioja sähköpolttoaineille ja tehokkaille hybridiratkaisuille on tarvetta. Molemmissa sarjoissa jaetaan oma 7000 euron palkintopottinsa. Uusia innovaatioita tarvitaan hänen mukaansa akkuja latausjärjestelmien lisäksi myös raskaan liikenteen tehokkaissa ja vähäpäästöisissä käyttövoimaratkaisuissa. Kisan kautta osallistujat saavat hyvää ymmärrystä siitä, miten eri tavoin kiertotalous näyttäytyy yhteiskunnassamme”, toteaa valintaraadin puheenjohtaja, Jätehuoltoyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Johanna Alakerttula. Seminaari tarjoaa sekä opiskelijoille että raatilaisille mainion tilaisuuden keskustella kiertotalousalan uudesta tutkimuksesta, kehityskohteista ja yhteistyömahdollisuuksista. VT T UUSIOUUTISET 1|2022 10. Tutkimus tähtää uusiutuvan vedyntuotannon kannattavuuteen. ”On valtavan arvokasta päästä keskustelemaan loppuseminaariin päässeiden muiden hakijoiden ja alan ammattilaisten kanssa. Elektrolyysiteknologiaa pyritään tuomaan lähemmäs kaupallisia sovelluksia. Tulevan keskuksen pilotointilaitteistoilla voidaan testata monille aloille ja monenlaisiin ympäristöihin tarkoitettuja energiainnovaatioita. . Opinnäytetyöaiheet saavat kisan kautta näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Pilotointikeskus tarjoaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti uusia kokeellisen tutkimuksen mahdollisuuksia”, Aalto sanoo. JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY haluaa nostaa tulevaisuuden tekijöitä näkyviin ja kuuluviin uudessa opinnäytetyökilpailussa. Kisassa on kaksi sarjaa: 1) ammattikorkeakoulun opinnäytetyö ja 2) yliopiston maisterintutkielma, pro gradu -tutkielma tai diplomityö. Etenkin liikenteessä energiamurros tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla, sanoo VTT:n liikennetutkimusta johtava Ari Aalto. Alakerttulan lisäksi valintaraatiin kuuluvat Annika Sormunen Fortumilta, Mari Lundström Aalto-yliopistosta, Margareta Wahlström VTT:ltä, Marko Printz Rosk’n Rollilta sekä Nina Elomaa SOK:lta. ”Saman katon alla mietitään esimerkiksi liikenteen, kotitalouksien, teollisuuden ja energiatuotannon yhteispeliä tulevaisuuden energiajärjestelmässä”, kuvailee VTT:n liiketoimintajohtaja Jussi Manninen. Uusille urille Palkintosumman lisäksi kisaan osallistuminen avaa yhteistyönäkymiä ja parhaimmillaan jopa uusia urapolkuja. Hakijat voivat ilmoittaa oman opinnäytetyönsä kisaan 14.2.–13.3.2022 välisenä aikana. Palkintosumma voidaan jakaa yhdelle tai useammalle työlle. Kisaan voivat osallistua valmiit opinnäytetyöt, jotka ovat valmistuneet aikaisintaan 18 kuukautta aiemmin. Olennainen osa uutta tutkimusympäristöä ovat vetyteknologiat. Tutkimusja testausympäristö valmistuu VTT:n Bioruukin yhteyteen Espooseen vuonna 2024. Digitaalisuutta hyödyntävän keskuksen ansiosta yritykset pääsevät skaalaamaan ratkaisujaan tuotantomittaan aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin
Hän korostaa kuitenkin, että jätteen vähentäminen on helppoa, innostavaa ja säästää aikaa. Rakenteilla on jopa 25 uutta biokaasulaitosta. I. Huomattava osuus kysynnästä suuntautuisi biometaaniin, josta raskaat ajoneuvot voisivat kuluttaa 2,5–4 terawattituntia. Käy ilmi, ettei pelkkä lajittelu riitä, vaan on muutettava perustavanlaatuisia asioita elämässä, kuten kulutusja ruokailutottumuksia. Tutkijat J. https://minimalismi.fi/minimalismi-kirja/ Zero Waste – Jäähyväiset jätteille KIRJOITTAJA: Otso Sillanaukee KUSTANTAJA: S & S KERTOO: Nollahukasta elämäntapana kertova kirja on ilmestynyt jo vuonna 2018, mutta se sopii mainioksi lukupariksi tällä palstalla esiteltyjen muiden teosten kanssa. Euroopan komission uutiskirje Science for Environment Policy siteerasi tutkimusta, joka on alun perin julkaistu Journal of Hazardous Materials -lehdessä. Lisäksi nykyisiä biokaasulaitoksia laajennetaan. Sanoma tiivistyy yksinkertaiseen kysymykseen: Mikä lopulta on kaikkein arvokkainta. Thurén osaa käsitellä asioita pienen ihmisen näkökulmasta lämmöllä ja huumorilla. https://kustantamo.sets.fi/kirja/zero-waste-2/ Keskiverto suomalainen voi pienentää näin paljon ruokavalionsa ilmastovaikutusta tuotevalinnoilla, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen Ruokaminimi-hankkeesta. Kwak ja Y.-J. Kun mikromuovi kulkee madon elimistön läpi, se pilkkoutuu yhä pienemmiksi kappaleiksi. Miten ihmisen osaksi lankesi pitää yhteiskunnan rattaita pyörimässä kuluttamalla ja haalimalla kaikenlaista turhaa. AD OB E ST OC K Rullaako liikenne pian jätevoimin. Mikromuovit vaikuttivat haitallisesti myös kastematojen solutasolla. Kunto ei kuitenkaan vain opasta kaappien tavarapaljouden karsimiseen, vaikka siihenkin teos antaa monta vinkkiä. Kyse on olennaiseen keskittymisestä. Kiertotalouskin on mainittu! www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512418619/kaikki-kuluttamisesta/ Minimalismi KIRJOITTAJA: Teemu Kunto KUSTANTAJA: Otava KERTOO: Keskiverto länsimainen ihminen omistaa kymmeniä tuhansia tavaroita. Tutkijat mittasivat, että matojen jätöksissä mikromuovit olivat jopa vain 256 nanometrin kokoisia. Noin puolet suomalaisesta biokaasusta syntyisi vuonna 2030 maatalouspohjaisista jätteistä ja tähteistä. Mikromuovi runtelee kastematoja YMPÄRISTÖÖN LEVIÄVÄLLÄ mikromuovijätteellä on vahingollisia vaikutuksia eliöihin paitsi merellä, myös maalla. Asiantuntijat ovat arvioineet, että biokaasun ja biometaanin kotimainen kysyntä vuonna 2030 on jo 4–11 terawattituntia. BIOKAASULAITOKSIA nousee nyt vauhdilla ympäri Suomea. 11 UUSIOUUTISET 1|2022. Siihen verrattuna Teemu Kunton lista omistamistaan 500 tavarasta salpaa hengityksen. An selvittivät maaperäkokeessa, kuinka muutaman sadan mikrometrin kokoiset polyeteenimikromuovipalat vaikuttavat kastematojen eliöihin ja soluihin. Varsinkin muovi tuntuu olevan jäte, jonka välttämiseksi on venyttävä ihmeisiin. Tutkijat havaitsivat, että mikromuovit vahingoittavat selvästi kastematojen lisääntymiselimiä. Sillanaukee johdattaa lukijan huone huoneelta vähentämään jätteet minimiin. 30–40 % SC AN ST OC KP HO TO Madot vaikuttavat siihen, että mikromuovi leviää ympäristöön yhä pienempinä partikkeleina. Biometaanin lisäkapasiteetille on kysyntää, sillä sen käyttö on kasvussa sekä liikenteessä että teollisuudessa. LUE NÄMÄ Kaikki kuluttamisesta KIRJOITTAJA: Julia Thurén KUSTANTAJA: Gummerus KERTOO: Suosituista Sijoituskaveritja Melkein kaikki rahasta -podcasteista tuttu toimittaja Julia Thurén on kirjoittanut monipuolisen ja hauskan teoksen aiheesta, joka koskettaa jokaista. Kirja saa pohtimaan kaikkea ihmisen omistamaa painona, joka vangitsee ja rajoittaa. Sillanaukee valmistaa jopa omat pesuaineensa. Asiantuntijat arvioivat, että vastaavana aikana henkilöautot kuluttaisivat biometaania 0,5–1 terawattia, bussit 0,5 ja laivat 0,85–4 terawattituntia. Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi valittu teos onnistuu tiivistämään ymmärrettävään ja vetävään pakettiin monimutkaiset ilmiöt kuten markkinatalouden historian ja ylikulutuksen sosio-psykologiset taustat
Esivalmistelun aikana hankkeelle löydettiin kumppaneiksi yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia, kaupunki ja ministeriö. Konsortiossa ovat jo mukana SYKEn ja ympäristöministeriön lisäksi Muovipoli Oy, L&T Ympäristöpalvelut Oy, Oy Orthex Finland Ab, Plastone Oy, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Pidä Saaristo Siistinä ry, Karelia ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Lapin yliopisto, Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsingin kaupunki ja Luonnonvarakeskus LUKE. Varsinainen hakemus jätetään huhtikuussa 2022. Toteutuessaan hanke kokoaisi lukuisat kotimaiset ja kansainväliset toimijat tehostamaan yhdessä muovijätteiden kierrätystä, tuottamaan muovien kiertotalouden tarvitsemaa tietoa, pienentämään muoveista aiheutuvia haittoja ja vähentämään kulutusta. joulukuuta tuli tieto, että Suomen hankehakemus on hyväksytty toiselle kierrokselle. AD OB ES TO CK Rakentamisen ja remontoinnin suurtapahtuma Turvallisesti työmaalla – turvallisesti kotona Pinnat uusiksi – vinkit ja tuotteet Raksasta Puu rakentamisessa – kestävää ja ekologista Uutta ilmettä kotiin pienillä tai suurilla muutoksilla Lue lisää: raksamessut.fi Osta liput: Mukana pihasuunnit telun ja -rakentam isen teema-alue ! 12 UUSIOUUTISET 1|2022. Hankekonsortio pyrkii yhteistyöhön myös muista rahoituslähteistä rahoitettavien hankkeiden kanssa. Uusia yhteistyökuvioita on tarkoitus sopia vielä jatkosuunnittelun aikana. P lastLIFE-hankekokonaisuuden tavoitteena on osoittaa, että muovihaaste on mahdollista ratkaista yhteistyössä. ELINA SAARINEN UUTISIA Jos PlastLIFE-hanke menestyy myös EU:n LIFE-haun toisella kierroksella, hanke voisi alkaa vuoden 2023 alussa ja jatkua vuoteen 2030 saakka. Hanke liitetään myös kansallisen muovitiekartan toimeenpanoon ja täydentävien toimenpiteiden rahoituksen suunnitteluun. Hakemus huhtikuuksi PlastLIFE-hankehakemus on siis selvinnyt kaksivaiheisen rahoitushaun ensimmäisestä vaiheesta jatkoon. SYKE korostaa myös muovien kiertotalouteen liittyvää viestintää. Vielä ehtii mukaan SYKE kertoo, että ensimmäisen vaiheen hakemukseen sisältyy prosessien ja materiaalien kehittämishankkeita, tuotesuunnittelua, haitallisten aineiden analytiikan kehittämistä ja muovijätteiden kierrätyksen kehittämistä. PlastLIFE-hankkeen aiehakemusta valmisteltiin runsas vuosi. Jos Suomi menestyy kevään EU:n hankehaussa, Suomessa käynnistyy ennen näkemättömän laaja yhteistyö muovien kiertotalouden edistämiseksi. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskus SYKEn luotsaama konsortio jätti lokakuussa aiehakemuksen kokonaisbudjetiltaan noin 19 miljoonan euron PlastLIFE-hankkeesta EU:n LIFE-ohjelmaan. Tämän kevään aikana hankekonsortio tekee täysimittaisen kokonaissuunnitelman. MUOVIEN KIERTOTALOUTEEN 19 MILJOONAN EURON JÄTTIHANKE. Sinä aikana koottiin ideoita ja kumppaniverkostoa. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo iloitsee hyvistä uutisista. “Haettavalla rahoituksella olisi mahdollista kehittää ja testata esimerkiksi uusia käyttökohteita kierrätysmuoville tai pilotoida uudenlaisia tekniikoita ja toimintatapoja”, Dahlbo taustoittaa. 14
EU-rahoitusta hankkeelle on mahdollista saada enintään 60 prosenttia 19 miljoonan euron kokonaisbudjetista. Työ on ollut pitkäjänteistä ja siihen on saatu mukaan kaikki keskeiset toimijat ja tahot. PlastLIFE-hankkeen ja sen tulosten halutaan näkyvän ja vaikuttavan mahdollisimman laajasti joka puolella Suomea, ja tätä varten jatkosuunnittelussa panostetaan yhteistyökuvioihin esimerkiksi kuntaverkostojen kanssa”, Dahlbo kutsuu. Hanke keskittyy järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen ja jatkuu vuoteen 2022. Vuoden 2016 alussa käynnistyi 20 miljoonan euron Freshabit LIFE -hanke, jota koordinoi Metsähallitus. Tavoitteena on kattaa koko muovien arvoketju. Suomi laati oman kansallisen muovitiekartan laajassa yhteistyössä jo vuonna 2018. ”Suomi on strategisten LIFE-hankkeiden tiimoilta EU:n mallioppilaita. Lue lisää PlastLIFE-valmistelusta: https://circwaste.fi/fi-FI/ Tavoitteet_ja_keinot/Muovi_LIFE_IPn_valmistelu Rakentamisen ja remontoinnin suurtapahtuma Turvallisesti työmaalla – turvallisesti kotona Pinnat uusiksi – vinkit ja tuotteet Raksasta Puu rakentamisessa – kestävää ja ekologista Uutta ilmettä kotiin pienillä tai suurilla muutoksilla Lue lisää: raksamessut.fi Osta liput: Mukana pihasuunnit telun ja -rakentam isen teema-alue !. ”Yhteistyöstä saadaan voimaa yhteiseen päämäärään – muovien kestävään kiertotalouteen. Circwasten kokonaisrahoitus on 18,8 miljoonaa euroa ja se yhdistää kaksikymmentä kumppania Euroopan ensimmäiseen jätteisiin keskittyvään LIFE IP -hankkeeseen. Kaikki tähän mennessä haetut strategiset hankkeet on saatu läpi. Vuonna 2018 Suomi sai 9,1 miljoonan euron rahoituksen EU:n samaisesta LIFE-ohjelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen tähtäävälle CANEMURE-hankkeelle. Tähän Suomi sai 12 miljoonan rahoituksen LIFE-ohjelmasta. EU:n LIFE-ohjelma pyrkii edistämään ympäristöja ilmastonmuutoslainsäädännön, ohjelmien sekä strategioiden toimeenpanoa jäsenvaltioissa. Toivotaan, että menestys jatkuu”, sanoo ympäristöministeriön luontoympäristöosastolla strategisten LIFE-hankkeiden kokonaisuutta koordinoiva erityisasiantuntija Matti Sahla. Helena Dahlbo näkee, että Suomessa on muovitiekarttatyön myötä saatu puhallettua hyvä yhdessä tekemisen henki toimijoiden keskuuteen. ”Muovikartan toimeenpanossa olemme pitkällä, ja ohjelman päivitys jatkoja tehostamistoimineen on parhaillaan työn alla. Muovitiekartta pohjusti Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto arvelee Suomen hyvän menestymisen PlastLIFE-hankehakemuksen kanssa johtuvan siitä, että Suomi on ollut varhaisessa vaiheessa liikkeellä muovien kierrätyksen ja ylipäätään kiertotalouden kehittämisessä. Tavoitteena on kattaa koko muovien arvoketju, mikä on tärkeää muovin kiertotalouden vauhdittamisessa”, Saarnilehto korostaa. Vuonna 2016 Suomi sai yli 11 miljoonaa euroa LIFE-rahoitusta Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeelle, joka toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja edistää kiertotaloutta Suomessa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 15,3 miljoonaa euroa ja se yhdistää yli 20 toimijaa seitsemällä alueella. Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia suuntaava hanke jatkuu vuoteen 2024 ja siinä toteutetaan noin kaksikymmentä konkreettista osahanketta. Jos PlastLIFE-hankehakemus menestyy myös jatkokierroksella, Suomi voi saada käyntiin jo neljännen miljoonaluokan hankekokonaisuuden, joka kohentaa kiertotaloutta ja ympäristön tilaa. ”Innostusta ja halua löytyy tarttua haasteisiin ja ideoita ratkaisumahdollisuuksiksi syntyy, kun eri alojen ihmiset kohtaavat.” 80 miljoonaa Jos PlastLIFE-hanke menestyy myös EU:n LIFE-haun toisella kierroksella, hanke voisi alkaa vuoden 2023 alussa ja jatkua vuoteen 2030 saakka
Havainnekuva esittelee, miltä Topinpuiston poistotekstiilien jalostuslaitos näyttää valmistuessaan vuonna 2025. Pilottilaitos käsittelee noin viisi tuhatta tonnia kotitalouksien poistotekstiiliä. ELINA SAARINEN UUTISIA LS JH 14 UUSIOUUTISET 1|2022. Kapasiteetti on mitoitettu siten, että nykyisillä keräysmäärillä lai tos pystyisi jalostamaan uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen suoma laisilta kuluttajilta kerätyn, käytöstä poistetun tekstiilin. Poistotekstiilin jalostuslaitoksessa käsiteltävä materiaali on koti talouksien poistotekstiiliä, jota jätelaitokset ovat yhteistyössä kerän neet alueiltaan. Täyden mittakaavan poistotekstiilien jalostuslaitoksen ra kentaminen sai vauhtia, kun Business Finland myönsi LounaisSuo men Jätehuollolle (LSJH) kiertotalouden investointiavustusta noin 5,2 miljoonaa euroa. Täyden mittakaavan jalostuslaitos on pitkään jatkuneen työn seuraava askel. Viisi kiloa per suomalainen Laitoksen kapasiteetiksi tulee noin 15 000 tonnia kuluttajien poisto tekstiiliä vuodessa. LSJH vastaa keräyksen järjestämisestä alueellaan sekä valtakun nallisesta toimintamallista ja poistotekstiilin keräyksen kehittämi sestä yhteistyössä muiden Suomen kuntien omistamien jätelaitosten kanssa. Se pystyy käsittelemään noin 10–15 prosenttia kotimaan poistotekstiilistä. Hankeyhteistyön ansiosta LSJH ja Rester Oy käynnistivät viime vuonna Paimiossa poistotekstiilien jalostuksen pilottilaitoksen. Laitos on kaikkiaan noin 20,5 miljoonan euron investointi. ”Poistotekstiilien jalostuslaitosta on suunniteltu vuosia. TURKUUN TULOSSA POISTO TEKSTIILIEN JALOSTUSLAITOS Lounais-Suomen Jätehuolto suunnittelee Turun Topinpuistoon täyden mittakaavan poistotekstiilien jalostuslaitosta. Jos kaikki menee suunnitellusti, laitos valmistuu vuonna 2025. Maailman ensimmäinen Vastaavaa, nimenomaan kuluttajien poistotekstiilien laajamittai seen kiertotalouteen suunniteltua laitosta ei ole missään muualla. Suomen kuntien ja niiden jätelaitosten toteuttamassa keräyksessä tavoitteena on, että poistotekstiiliä saataisiin kerättyä talteen ja hyö tykäyttöön yhteensä noin viisi kiloa per kuluttaja. Tutkimus on edennyt laajoissa Telaketjuhankkeissa. Julkiset ja kunnalliset toimijat, yksityinen sektori sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat tutkineet ja kehittä neet vaatteiden ja tekstiilien kiertotaloutta vuodesta 2012 lähtien. S uomesta voi tulla maailman ensimmäinen maa, jossa koti talouksien poistotekstiilit saadaan kerättyä ja kierrätettyä valtakunnallisesti. ”Poistotekstiilin jalostuslaitoksen rakentaminen mahdollis taa sen, että Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, jossa kuluttajapoistotekstiilit saadaan maanlaajuisesti uudelleenkäyt töön ja kierrätykseen”, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä iloitsee. Topinpuistoon nyt suunniteltu täyden mittakaa van laitos on kapasiteetiltaan kolminkertainen. Business Finlandin investointitukipäätös ratkaisi sen, että laitoksen toteutta minen saadaan nyt liikkeelle ja iso pyörä lähtee pyörimään”, LSJH:n projektipäällikkö Marko Kokkonen luonnehtii
LSJH:n pilottilinjasto puolestaan on suunniteltu kuluttajilta kerätyille vaatteille ja kodintekstiileille. EU:n pitäisi julkaista tekstiilistrategia maaliskuun lopussa. LSJH arvioi VTT:n ja tekstiilija muotialan laskelmiin pohjautuen, että uudet kotimaiset tekstiiliekosysteemit voisivat synnyttää Suomeen jopa 17 000 uutta työpaikkaa. LSJH tekee yhteistyötä kuluttajapoistotekstiilien esilajittelussa Turun kaupungin työpisteen ja Varsinais-Suomen työllistämisen tuki Vartti ry:n kanssa. Linjaston kokoonpano tulee tarkentumaan kevään aikana, mutta mallia voidaan ottaa pilottilaitoksesta. Linjastojen laitteet kilpailutetaan julkisena hankintana. Lue lisää ja hae mukaan: www.jatehuoltoyhdistys.fi Hei opiskelija! HAKUAIKA: 14.2.—13.3.202 2 Yksi tärkeä oppi on ollut se, että hyvin toimiva lajittelu on kriittisen tärkeää tekstiilien kiertotalouden toteuttamisessa. Pilottilaitos on jo kerryttänyt kokemuksia siitä, mihin käyttötarkoituksiin uusiomateriaalit soveltuvat. Jaossa 7000 euroa kiinnostavimmille kiertotaloutta käsitteleville opinnäytetöille. Voidaan siis valmistaa vaatejätteistä jalostusketjun kautta taas uusia vaatteita. Pelkästään Topinpuiston jalostuslaitos työllistää vuonna 2025 arviolta sata henkeä, mutta välilliset vaikutukset ovat paljon suuremmat: ”Työpaikkoja voi syntyä koko arvoketjuun, sekä keräykseen ja kuljetukseen että alkulajitteluun, varsinaiseen lajitteluun ja myyntikelpoisen materiaalin myyntiin eri pisteissä. Uuteen laitokseen on suunniteltu kahta linjastoa. Seuraavaksi LSJH ryhtyy laatimaan ympäristölupahakemusta ja tarvittavia rakennussuunnitelmia. ”Telaketju-hankkeiden kautta on saatu todella paljon tietoa ja opittu paljon. Tulevaisuudennäkymiä hämärtää esimerkiksi se, miten EU linjaa jatkossa tekstiilien tuottajavastuusta. Lajittelu avainasemassa Yksi tärkeä oppi on ollut se, että hyvin toimiva lajittelu on kriittisen tärkeää tekstiilien kiertotalouden toteuttamisessa. Tekstiilien kiertotalouden arvoketjut voisivat synnyttää paljon uusia työpaikkoja. Tuhansia työpaikkoja Poistotekstiilien jalostuslaitos voi olla avaintekijä siinä, että Suomeen syntyy uudenlaista, vastuullisuuteen perustuvaa tekstiiliteollisuutta: ”Tavoitteenamme on luoda uusia kotimaisia tuotantoketjuja poistotekstiilin kierrätyksen ympärille. SUOMI ON KANSAINVÄLISESTI vertailtuna edelläkävijä pois totekstiilien kiertotaloudessa. TYÖPAIKKOJA VOI SYNTYÄ KOKO ARVOKETJUUN. Topinpuiston laitokseen tulee osittain automatisoitu lajittelulinjasto, mutta tarvitaan myös huolellista esilajittelutyötä. Täällä voitaisiin käsitellä ja jalostaa arvotuotteiksi suurempia kin poistotekstiilivirtoja esimerkiksi Itämeren alueen maista. Toivommekin nyt yrityksiltä rohkeita avauksia poistotekstiilikuidun uusia käyttökohteita ajatellen”, Kokkonen painottaa. Tähän tarvitaan erityisesti kuidun jatkojalostajia. Kokkonen uskoo, että jatkossa lajittelijoita tarvitaan lisää: ”Lajittelu on ratkaisevassa roolissa, jotta varmistamme uusiokuidun laadun. Pilotista oppia Paimion pilottilaitoksessa on kaksi linjastoa. ITÄMEREN POISTO TEKSTIILIÄ SUOMEEN. Yksi mahdollisuus on, että Suomeen syntyy jo tehdyn työn ansiosta tekstiilien kiertotalouden osaamiskeskus eli hub. Pilottilaitos tuottaa näistä uusiokuituja, joista puolestaan voi valmistaa esimerkiksi eristeitä, täytteitä, akustiikkalevyjä, suodatinkankaita, pakkausmateriaaleja ja komposiittituotteita. Rakentamaan pitäisi päästä ensi vuonna.. On mahdollisuus, että tästä aukeaa urapolkuja työllistämispalvelujen asiakkaille.” Topinpuiston laitokseen voi Paimioon verrattuna tulla automaattisen lajittelulinjaston lisäksi myös joitakin muita lisäominaisuuksia. Näytepussukoita lähtee sieltä jatkuvasti testeihin jatkokäyttäjille. Sekä Paimion pilottilaitos että Topinpuiston laitoshanke ovat jo herättäneet paljon kansain välistä kiinnostusta. Arvoketjujen syntyminen on kuitenkin vielä epävarmaa. ”Tämä Itämeren alueen hub vaatii vielä oman selvityksen sä. Paimion pilottilinjastolla voimme valmistaa materiaaleittain lajiteltua kuituraaka-ainetta yritysten eri tarpeisiin ja tukea näin yritysten tuotekehitystä. Mutta Topinpuiston tontilla on laajennusvaraa”, Marko Kokkonen vihjaa. Lisäksi LSJH:lla on omia lajittelijoita. Kokemusten perusteella osaamme nyt valita oikeat ratkaisut täyden mittakaavan laitokseen”, laitoshankkeen projektipäällikkö Marko Kokkonen sanoo. Rester Oy:n linja on tarkoitettu yritysten, pesuloiden, sairaaloiden ja kauppojen poistotekstiileille. Jos vielä saadaan rinnalle uusiokuituja hyödyntävää tekstiiliteollisuutta ja kuitukankaan ja langan valmistajia Suomeen, niin tällä on aikamoiset kertautumisvaikutukset valtakunnallisesti”, Kokkonen näkee. Parhaat uusiokuitulaadut kelpaavat jopa langan kehräykseen ja kankaan kutomiseen. Jotta jalostuksessa syntyvät uusiokuitulajit kelpaavat laadultaan korkean arvon uusiokäyttöön, materiaalit on saatava kerättyä talteen riittävän puhtaina ja kuivina, ja ne on osattava tunnistaa ja lajitella jatkokäsittelyyn soveltuviksi syötteiksi
Ratkaisu vaatisi muutosta myös bisnesmalleissa. ”Tällä on valtava päästövähennyspotentiaali, mutta tämä ei vielä hetkeen ole realistisesti toteutettavissa kaikissa tuotantovaiheissa, eikä yksittäinen suomalaisyritys voi vaikuttaa tähän liittyviin päätöksiin koko arvoketjussa”, Levón huomauttaa. Pidän tätä hyvin luotettavana tuloksena”, Levón näkee. Se, mihin suomalaisyrityksellä sen sijaan on vahva vaikutusmahdollisuus, on tekstiilin tai vaatteen suunnitteluvaihe. Näistä aiheutuu tuotantoketjussa päästöjä. TEE ILMASTOTEKO: KÄYTÄ VAATTEITASI Noin puolet suomalaisen tekstiilija muotialan ilmastopäästöistä voitaisiin välttää, jos vaatteita ja tekstiilituotteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään kuin nyt, osoittaa tuore selvitys. Harkituilla ostopäätöksillä ja laadukkaiden tekstiilien suosimisella voimme kaikki vaikuttaa siihen, miten paljon päästöjä tekstiilija muotiala tuottaa”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Levón. J os tekstiilituotteiden ja vaatteiden käyttöikä saataisiin tuplattua, vähennettäisiin noin 46 prosenttia suomalaisen tekstiilija muotialan päästöistä. ”Jos tuotteen käyttöikä pidentyy kaksinkertaiseksi, ei tarvitse valmistaa toista tuotetta samaan käyttötarkoitukseen. Etenkin raaka-aineja materiaalivalinnoissa on paljon tehtävissä. Levón korostaa, että ekologisten kuitujen saatavuuden parantaminen on siitä huolimatta avainroolissa muotialan globaalien päästöjen pienentämisessä. Olisiko yritysten mahdollista tarjotakin kiertotalouden mukaisia vuokraustai kunnossapitopalveluja, jotka pitäisivät tuotteet pidempään käytössä. Suunnittelijat paljon vartijoina Yli 40 prosenttia alan päästöistä voisi vähentää, jos polttoaineet sähkön ja lämmöntuotannossa korvattaisiin uusiutuvalla energialla kaikissa tuotannon vaiheissa. ELINA SAARINEN UUTISIA Vahvistaa aiempia tuloksia Levón ei ole yllättynyt siitä, kuinka merkittävät päästövähennysvaikutukset on tuotteiden elinkaaren pidentämisellä ja uudelleenkäytöllä: ”Kun valmistetaan vähemmän, päästötkin vähenevät.” Ellen MacArthur Foundationin muutama vuosi sitten tekemä arvio tuotti saman suuruusluokan tuloksia. ”Meidän selvityksessämme tulos oli noin 45,5 prosenttia. Lähes 90 prosenttia alan epäsuorista päästöistä aiheutuu tekstiilikuitujen ja materiaalien tuotannosta. Valmistamalla laadukkaita ja pitkäkestoisia tuotteita yksittäinen yritys voi omilla toimillaan vähentää tarvetta tuottaa lisää vastaavia tuotteita. Silloin arvioitiin, että globaalisti tekstiilija muotialan päästöt vähenisivät 44 prosenttia käyttöiän kaksinkertaistamisella. Kuluttajat voisivat jo nyt alkaa suosia ostopäätöksissään laadukkaita ja kestäviä tuotteita ja huoltaa niitä käytön aikana niin, että tuotteet ja vaatteet kestäisivät käytössä mahdollisimman pitkään. SC AN ST OC KP HO TO 16 UUSIOUUTISET 1|2022. Päästöjä ei kierrätyskuitujen ansiosta vältetä tämän enempää siksi, että vaikka käytettäisiin kierrätyskuituja, joudutaan kuitenkin tekemään kaikki samat vaiheet kuin neitseellisiä kuitujakin käytettäessä, esimerkiksi värjäys ja ompelutyö. Ekologiset kuidut ratkaisevat Korvaamalla neitseellinen puuvilla ja polyesteri vastaavilla kierrätyskuiduilla päästöt toimialalla vähenisivät noin 19 prosenttia
Tämä vastaa noin 0,1 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Kun Suomen ulkopuolella syntyvät ilmastopäästöt otetaan laskentaan mukaan, alan hiilijalanjälki on noin 1,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2et). • Puhdas ympäristö. TEE ILMASTOTEKO: KÄYTÄ VAATTEITASI Selvitys tarkasteli etenkin suomalaisen tekstiilija muotialan epäsuoria päästöjä (oranssit luokat). Juuri oikeanlaista Kemiaa: www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kemia-lehden maksuton uutiskirje ilmestyy joka toinen torstai. ”Uusiin kuituihin sisältyy myös valtava globaali bisnespotentiaali, sillä tekstiilikuitumarkkinoiden koko on globaalisti noin 194 miljardia euroa, ja ekologisille kuiduille on valtava kansainvälinen kysyntä”, Levón huomauttaa. Katse koko arvoketjuun Selvitys on jatkoa 1,5 vuotta sitten julkaistulle Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartalle. Nyt julkaistussa tuoreessa selvityksessä tarkastelu ulotettiin myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Nämä niin kutsutut scope 3 -tason päästöt selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa tällä toimialalla. Se selvitti keinot, joilla alan päästöt saadaan Suomessa nollaan vuonna 2035. Selvitys antaa olennaista tietoa tekstiilija muotialan kokonaispäästöistä, sillä 96,5 prosenttia päästöistä syntyy Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on kyllä tehty laajoja selvityksiä vaatealan päästöistä, mutta suomalaistutkimuksessa rajaus oli laajempi: ”Huomioimme sekä teollisen tekstiilituotannon että vaatteet ja kuluttajatekstiilit. Vuonna 2020 julkaistu selvitys arvioi, millaisia suoria ilmastopäästöjä syntyy suomalaisten tekstiilija muotialan yritysten toimista Suomen rajojen sisäpuolella. Uusi Suomalaisen tekstiilija muotialan globaalit ilmastovaikutukset -selvitys kertoo, missä alan merkittävimmät päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää. Tarkka summa on 1 689 000 CO2et. Vastuullisuus, vähäpäästöisyys ja kiertotalous tarjoavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuden menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Suomesta löytyy jo useita bioja kierrätysraaka-aineita kehittäviä ja valmistavia yrityksiä, joissa ekologisten kuitujen tuotanto on lähtemässä käyntiin. Vain yhdeksän prosenttia alan päästöistä syntyy tuotteen käyttövaiheessa, ja kuljetuksetkin aiheuttavat vain noin kaksi prosenttia tekstiilija muotialan kokonaispäästöistä. Se vastaa vajaata kolmea prosenttia keskivertosuomalaisen kokonaishiilijalanjäljestä. • Hyvinvoiva ihminen. Suomalaisen toimialan tekemä hiilipäästöselvitys on kansainvälisesti ainutlaatuinen. • Kilpajuoksu koronaa vastaan. Tilaa niin pysyt tuoreimman tiedon tasalla! SC AN ST OC KP HO TO. Luku on noin 305 kiloa jokaista suomalaista kohden. Ne eivät ole yritysten omassa hallinnassa, mutta johtuvat suoraan niiden toiminnoista. Kotimainen tekstiilialan hiilijalanjälki on 59 300 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tässä laajuudessa ei vastaavantyyppisiä selvityksiä ole tehty muualla”, vahvistavat Levón ja ilmastoliiketoimintaan erikoistuneen Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen. Selvitys tarkasteli, millaisia epäsuoria päästövaikutuksia on tekstiilituotteiden ja vaatteiden tuotannolla koko arvoketjussa. • Fiksut innovaatiot. Ainutlaatuinen selvitys Suomalaisen tekstiilija muotialan tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä samalla kun ala tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä
Tällaisia ideoita tuli yleisöltä, kun Helsingin yliopiston Tiedekulmassa vietettiin kiertotalousostoskeskus-hankkeen avajaisia marraskuun lopussa. Autoja, veneitä ja vaikkapa saunatiloja voi jo yhteiskäyttää ja jakaa digitaalisilla jakamisalustoilla. Kiertotalous ostoskeskus on piir roksen punainen talo. Tuotteiden elinikää pidentävät korjaus, kunnostus ja päivitys. . Sieltä löytyisi vaikkapa pesula sekä työtila, jossa voisi tehdä omia puhdetöitä. Tavaroiden vertaiskauppapaikat ja vuokrausalustat lisäävät käyttökertoja. Kasvisruokaa ja hävikkiannoksia. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Taina Nikula näkee, että sellaisia ovat ainakin tuotteiden elinikää pidentävät palvelut, digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät jakamisalustat sekä sellaiset uudenlaiset palvelumallit, joiden avulla tavaroista saa arvoa ja hyvinvointia ilman niiden omistamista. Hävikkivirroista pantua olutta. Palveluille buustia Mitä sitten ovat kuluttajien kiertotalouspalvelut. Suomessa halutaan tuoda kiertotalouden mukaiset tuotteet, tavarat ja palvelut lähelle ihmistä, osaksi tavanomaista kuluttamista ja asiointia niin, että kiertotalouden mukaisia valintoja olisi helppoa, luotettavaa, turvallista ja kannattavaa tehdä. YM PÄ RI ST ÖM IN IST ER IÖ 18 UUSIOUUTISET 1|2022. Siellä voisi lainata kirjoja ja tarve-esineitä. Kierrätysmuotia, antiikkia ja käytettyjä urheilutarvikkeita. Tässä hankkeessa laadimme kiertotalousostarin toimintamallin, jotta hyvää ideaa voi levittää muuallekin Suomeen ja kansainvälisesti”, taustoittaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Juha Lehtikuja. Kestävää, korjauskelpoista elektroniikkaa. Keskus on myös mukana edistämässä uudelleenkäyttöä Circwaste-hankkeessa. Sieltä voisi myös tilata kotiin vaikka huonekalujen korjauspalvelut. Ruotsin Eskilstunan ReTuna-keskus on hyvä lähtökohta, mutta konseptia voisi vielä laajentaa. ELINA SAARINEN UUTISIA Hanke tuo kiertotalouden mukaiset tuotteet, tavarat ja palvelut lähelle ihmistä, osaksi tavanomaista kuluttamista ja asiointia niin, että kiertotalouden mukaisia valintoja olisi helppoa, luotettavaa, turvallista ja kannattavaa tehdä. Kiertotalousostarilla voisi viedä tavarat korjattaviksi tai tuunattaviksi. Kiertotalous ostarin visiopiirroksessa tule vaisuuden kaupunki kortteli voisi näyttää tältä. Suomella on vielä mahdollisuus olla asiassa edelläkävijä, sillä maailmalta ei vielä löydy kuin pari-kolme kiertotalousostoskeskusta. Ostarilla voisi käyttää yhteiskäyttötavaroita ja yhteisiä tiloja. M itä kaikkea kestävää saisi kiertotalousostoskeskuksesta. KIERTOTALOUSOSTARIIN IDEOITA Kuluttaja pääsee konkreettisesti astumaan sisään kiertotalouteen kiertotalousostoskeskuksessa. Ruokahävikin vähentämiseenkin on jo monia digitaalisia ratkaisuja. Harvinaisuus maailmalla ”Kiertotalous haastaa keksimään ostarin uudestaan. Pääkaupungin Kierrätyskeskus on toteuttamassa yhteistyössä HSY:n kanssa uudelleenkäyttöja kierrätyspalveluita Sortti-pienasemien yhteyteen
”Kiertotalousostoskeskus voi edistää juuri tällaisia kuluttajavalintoja”, Halme näkee. Suomessa eri materiaalien kulutus on korkeinta koko EU:ssa, jopa 32 tonnia asukasta kohti, kun EU-keskiarvo on noin 14 tonnia. LÄMPÖKAMERAN HYÖDYT KIERRÄTYSLAITOKSISSA TULIPALOJEN ENNALTAEHKÄISY TARKALLA 24/7 LÄMPÖTILAMITTAUKSELLA • Reaaliaikainen lämpötilan mittaus useille alueille lämpögrafiikka/ kuvantamistekniikalla. Tavoitteena on tehdä konkreettinen ehdotus Helsingissä toteutettavaksi kiertotalousostariksi ja löytää pysyviä ratkaisuja myös muualle pääkaupunkiseudulle. Parhaita kiertotaloustoimia ovat ne, joiden avulla tuote pystytään pitämään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Kaavoitustyötä vetävä Sari Ollila pitää mahdollisena, että korttelissa voisi tulevaisuudessa toimia Kierrätyskeskus, CitySortti, lainausja vuokraustoimintoja, korjauspalveluja, rakennusosakierrätystä ja hävikkiruokaravintoloita. Tulevaisuudessa, näillä näkymin vuosikymmenen puolivälin jälkeen, kiertotalousostari voi konkretisoitua vaikkapa parhaillaan kaavoitettavaan Kumpulan kärkeen eli Koskelan varikon alueen kaarihalliin. Aluksi konseptia kokeillaan ja pilotoidaan olemassa olevissa ostoskeskuksissa ja myymälöissä. Globaali keskiarvokin on Suomen kierrätysastetta parempi, 8,6 prosenttia. Pilotoinnin kautta etenemme kohti ensimmäisiä käytännön ratkaisuja”, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Juha Lehtikuja summaa. Kiertotalousostarin pilotissa kauppakeskuksen yksi kerros tai osio voisi olla kiertotalouspainotteinen. Meillä on jo joukko tällaisia palveluja, jotka tarvitsisivat buustia”, Nikula sanoo. ”Etsimme nyt kumppaneita ja keräämme ideoita. Alkuperäisessä käytössä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun johtamisen professori Minna Halme muistuttaa, että kiertotalouden eri ratkaisut säilyttävät eri tavoin ekologista ja taloudellista arvoa. Asiakkaiden käytössä voisi olla yhteiskäyttöautoja. Luonnonvarojen otolla on myös haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kiertotalousostarihanke on vasta alussa. Suomessa materiaaleista saadaan myös kierrätettyä vähemmän kuin muualla EU:ssa. Kierto ontuu vielä Nikula ja Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä muistuttavat, että kansakuntana Suomi käyttää valtavia määriä materiaaleja ja luonnonvaroja. • Vähennä vääriä hälytyksiä älykkäillä algoritmeilla • Aseta esihälytykset toimimaan ennen kuin tulipalo syttyy Recycling advert_Hikvision_Jan2022_100x297.indd 1 Recycling advert_Hikvision_Jan2022_100x297.indd 1 26/01/2022 10:06:37 26/01/2022 10:06:37. Kumpulan kärkeen. Tämä tarkoittaa toimia, joiden avulla voidaan olla ostamatta uutta. TAVAROISTA VOI SAADA ARVOA ILMAN OMISTAMISTA. Luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttaa globaalisti noin puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä. ”Suomelle laaditun, kansallisen kiertotalouden edistämisohjelman yhtenä toimenpiteenä on auttaa kansalaisia löytämään kiertotalouspalveluja ja parantaa näiden palvelujen houkuttelevuutta. Kaikkien materiaalien kierrätysaste (CMU) oli Suomessa vuonna 2018 vain seitsemän prosenttia, kun se EU:ssa on ollut miltei 12 prosenttia. Siellä olisi 11 000 neliötä tilaa, joten erilaiset kiertotalouspalvelut sopisivat sinne hyvin. Ostarin tilojen muokkaamisessa ja rakentamisessa voisi hyödyntää uudelleenkäytettäviä rakennusosia
Ira Kekarainen aloitti vuoden vaihteessa myyntipäällikkönä Fortum Recycling & Wastellä.. Mistä idea lähti. Vastaa viimeistään 25. helmikuuta 2021, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 7/21 parhaaksi äänestettiin jutut "Paimion tehdas tuottaa käänteen" ja “Älyä älylaitteisiin”. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. helmikuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Välillä töissä lounas saattaa keskeytyä ja on nopeampaa huuhtaista rasia ja laittaa se pakkausmuovinkeräykseen kuin aloittaa eväsrasian tiskaaminen tai jättää oma eväsrasia muiden tielle tiskipöydälle lojumaan. Meidän muovirasioita sisältävä laatikkomme keittiössä oli aina sekaisin ja rasiat tai vähintäänkin kannet olivat unohtuneet jonnekin. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 1/22, tai 11. Jokainen pienikin asia voi helpottaa ja parantaa toimivuutta. Suomessa syntyy vuosittain jopa 70–100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Näihin oli sitten helppo pakata päivälliseltä ylijäänyt ruoka helposti mukaan otettaviksi annosrasioiksi tai pakata leipomuksia. margariinirasiaan helpottaa kaikkien elämää, kun säilytysastioita ei tarvitse palautella. Ylijääneen ruuan/ leipomuksien pakkaaminen lapsille tai vieraille esim. Toivoisin, että jokainen meistä kiinnittäisi vaatteita ostattaessaan huomiota vaatteen laatuun ja materiaaliin sekä siihen, että todellakin haluaa vaatetta käyttää. Voit voittaa kätevän KOURA-Maskiaskin (arvo 9,90 euroa) kasvomaskien hygieeniseen säilyttämiseen. Palautetta lukijoilta: "Hyödyllistä tietoa.” Päivi KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI IRA KEKARAISEN KOTIALBUMI, KUVA VOIRASIA TEHOKÄYTTÖÖN Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Aloin tiskikonetta täyttäessäni laittamaan ylähyllylle pesuun tyhjät voitai salaattirasiat. Äänestä parasta juttua, voita Maskiaski! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Osallistu lukijaäänestykseen. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Yhdestä materiaalista valmistettu vaate on myös helpompi purkaa kuiduiksi ja kierrättää, kun se on elinkaarensa lopussa. Tuntuu, että arjessa on aavistuksen kiire
Kangas uskoo, että tulevaisuudessa jätekeskus on älykäs työmaa, jolla repijät, seulat, jyrät ja muut koneet kommunikoivat keskenään ja liikkuvat itsenäisesti. K ari Kangas palkittiin vuonna 2021 Vuoden Yrittäjänä ja Keski-Suomen Yrittäjänä. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN, KUVA 21 UUSIOUUTISET 1|2022. Tehdään asiat sovitusti, ei pelätä riskejä, annetaan ihmisille tilaa tehdä rohkeasti uutta. Näin tapahtuu jo metsäkonetyömailla. Yritys oli konkurssikypsä. 50 vuodessa Tanasta on kasvanut noin 50 miljoonan euron yhtiö, joka työllistää nelisenkymmentä henkeä, pitää kotipaikkaansa Jyväskylässä Schaumanin linnassa ja on maailman johtavia jätteenkäsittelykoneiden valmistajia. Kaatopaikkajyrien rinnalle tuotevalikoimaan on noussut kierrätyskoneita ja -laitteita. Tana Rental -tytäryhtiö on tuonut mukaan konevuokrauksen ja kierrätys palveluna -konseptin, jolla on potentiaalia laajentua kansainvälisille markkinoille. Neuvottelujen päätteeksi kolme ystävystä huomasi omistavansa kaatopaikkajyriä valmistavan suomalaisyrityksen, Tana Oy:n. Tulipalo oli tuhonnut tuotantotilat, eikä yrityksellä ollut varaa edes ostaa komponentteja. SEURAAVAKSI: Olemme saaneet asunnon valmiiksi Espanjassa. HARRASTAN: Pelaan sulkapalloa, käyn salilla ja poljen pyörää. SUOSITTELEN: Rehellisyyttä ja rohkeutta. Tilauskanta on ennätyshyvä. On kuitenkin sattumaa, että hänestä tuli yrittäjä. Työntekijät ovat sitoutuneita ja lojaaleja. Tavoitteena on kasvattaa yhtiö orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen kautta lähivuosina sadan miljoonan euron kokoiseksi. Ystävä ehdotti lähtemään erään yrityksen ostoneuvotteluihin. Byrokratia kyllästytti. Asun nytkin noin kilometrin päässä syntymäpaikasta. Tarkoitus on viettää osa vuodesta auringossa. Yhtiö on edelläkävijä dataohjauksessa ja älyn yhdistämisessä koneisiin. PERHE: Uusioperhe, johon kuuluvat puoliso, hänen kolme lastansa ja omat kolme lastani, kaikki jo aikuisia. 26 vuotta sitten juristiksi valmistunut Kangas toimi ison yrityksen talousjohtajana. Olen Tanasta ylpeä.” TANAN HENKI KUKA: Kari Kangas, Tana Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. ”Tanan hengessä on samaa kuin omissa arvoissani yrittäjänä. Hän mietti uutta uraa. Henkilöstö kuitenkin uskoi yhtiöön. Tuotannossa pääasiassa kotimainen kumppaniverkosto on rakentunut luottamuksen ja avoimuuden periaattein. Metsäkoneyhtiö Ponsse onkin Tanalle ohjausjärjestelmiä toimittavan Epecin pääomistaja. Työntekijöiden asenne teki Kankaaseen vaikutuksen: ”Tanassa on maaginen henki, joka näkyi alusta asti. Asiakkaat pystyvät nyt johtamaan toimintaansa tiedolla. Kangas ei tuntenut toimialaa entuudestaan, mutta lähti mukaan. Sen tunnistaminen oli liikuttava ja voimakas kokemus.” Tämä Tanan henki on kantanut. Tanalla on 30 jälleenmyyjän verkosto 30 maassa. MISTÄ: Tampereelta
Toisaalta yritykset voivat edistää kiertotaloutta myös oma-aloitteisesti. Kiertotalouden liiketoiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi palvelujen tarjoamista tuotteiden sijaan tai tuotteen elinkaaren pidentämistä huollon, korjaamisen tai uudelleenvalmistuksen avulla. Esimerkiksi toimitussopimusten osalta laaja toimitussopimusten verkosto voi hajauttaa toiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Samalle alueelle keskittyneillä kiertotalouden toimijoilla voi olla yhteisiä intressejä, mutta myös ristiriitatilanteet ovat mahdollisia. Eri toimijoiden väliset sopimukset ovatkin tärkeä osa kestävän kiertotalouden liiketoiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Sopimusverkostojen ja -ketjujen hallinta on toimijoiden omalla vastuulla. Siksi sopimusverkostot voivat toimia myös riskinhallintakeinona. Yksi vaihtoehto alueellisen yhteistyön lisäämiseksi ja sen ylläpitämiseksi on alueen toimijoiden sopimussuhteiden yhteishallinta. Kirjalliset sopimukset turvaavat sopimusosapuolia tasapuolisesti siksi, että sovittuihin velvoitteisiin ja vastuisiin voidaan epäselvissä tilanteissa palata. KIERTOTALOUDEN SOPIMUS PROSESSEISSA KOROSTUU LUOTTAMUS. Kahdenvälisten sopimusten ohella kiertotalouden toimijoiden sopimussuhteet muodostuvat tyypillisesti sopimusverkostoiksi ja -ketjuiksi erilaisten toimintojen ympärille. Kiertotaloudellisilla sopimuksilla tarkoitetaan niitä järjestelyjä, jotka liittyvät nimenomaan kiertotalouden liiketoiminnan kohteena olevaan tuotteeseen tai palveluun. Suurelta osin sopimukset ovat samanlaisia kuin muuhun liiketoimintaan liittyvät sopimukset. CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin -tutkimushanke vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen. Suullinen sopimus korostaa sopimusosapuolten välistä luottamusta siitä, että velvoitteet ja vastuut ovat kaikille osapuolille KOLUMNI TOPI TURUNEN, NINA AARRAS JA VILLE RAUTIAINEN Topi Turunen on tutkijatohtori Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Sopimussuhteita voi kuitenkin kohdata ennakoimaton tilanne, jossa suullisesti sovitut velvoitteet ja vastuut käyvät epäselviksi ja sopimuksen sisällöstä syntyy erimielisyyttä. Yksittäisillä sopimuksilla on myös mahdollista osoittaa sitoutumista kiertotaloudellisten arvojen edistämiseen. K iertotaloudessa liiketoiminnan tavoitteena on luoda arvoa materiaalija tuotevirroista niin, että materiaalit tai tuotteet pysyvät mahdollisimman pitkään ja kestävästi talouden kierrossa. Sopimukset voivat onnistuessaan toimia kiertotalouden liiketoiminnan vauhdittajina, mutta epäonnistuessaan ne voivat hidastaa tai estää kiertotalousliiketoiminnan kehittymistä. Kuitenkin kiertotalouden liiketoiminnan erityispiirteet on otettava huomioon sopimuksissa. Perinteisesti kiertotaloutta on pyritty ohjaamaan puuttumalla liiketoimintaan julkisoikeudellisella sääntelyllä. Nina Aarras toimii johtavana kiertotalouden asiantuntijana ja Ville Rautiainen lakiasiantuntijana Swecolla. Kiertotalouden liiketoiminnassa tehdään sekä kirjallisia että suullisia sopimuksia. Näiden verkostojen ja -ketjujen tunnistaminen on tärkeää sopimussuhteiden sekä riskien hallinnan näkökulmasta. selviä. Teksti perustuu Strategisen tutkimuksen neuvoston CICAT2025-hankkeessa tehtyyn selvitykseen ja politiikkasuositukseen kiertotalouden sopimusoikeudellisista kysymyksistä. KIERTOTALOUS VAATII SUJUVAA SOPIMISTA Sopimukset voivat joko vauhdittaa tai hidastaa kiertotalousliiketoimintaa. ITÄ -S UO ME N YL IOP IST O, SW EC O Lue lisää: Selvitys on ladattavissa CICAT2025 hankkeen verkkosivuilta osoitteesta: https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/yleinen-fi/kiertotalous_sopimusoikeus/ Politiikkasuositus on ladattavissa osoitteesta: https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/politiikkasuositukset/ SYKEn tutkija Topi Turunen Nina Aarras Ville Rautiainen 22 UUSIOUUTISET 1|2022. Vaatimusta kirjallisesta sopimuksesta ei tule pitää epäluottamuslauseena, vaan kestävän sopimussuhteen perustana. Hän toimii työpakettijohtajana CICAT2025-hankkeessa
Hänen mielestään suomalaisviranomaiset tulkitsevat nyt CE-merkkivaatimuksia uudelleenkäytettäviin rakennusosiin tiukasti. Normeista on muodostunut pullonkaula. Zhu on koordinoinut juuri päättynyttä valtioneuvoston Purater-hanketta, jossa selvitettiin purettujen rakennusosien uudelleenkäytön ja osin myös purkujätteen kierrättämisen mahdollisuuksia, riskejä ja reunaehtoja. Kivinen tie kiertoihin Rakentamisen kiertotaloudelle on kovat tavoitteet, mutta lineaaritalouden järjestelmien korvaaminen on hidasta. EU:n jätedirektiivi on vaatinut hyödyntämään vaarattomasta rakennusja purkujätteestä 70 prosenttia materiaalina vuodesta 2020 alkaen. Uudelleenkäytön mahdollisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi tuotteen lujuus, paloturvallisuusja energiatehokkuusominaisuudet. ”Tämä tukahduttaa innovatiivisuutta, mikä kuuluisi kiertotalouteen”, Zhu sanoo. ”Puretuissa rakennustuotteissa olisi paljon hyödyntämispotentiaalia, mutta viranomaismenettelyt niiden kelpoisuuden osoittamiseen ovat nyt epäselviä”, hän harmittelee. Suomen omatkin kunnianhimoiset ilmastoja kiertotaloustavoitteet edellyttävät rakennusmateriaalien kiertojen nopeaa tehostamista. Tukahduttava normisto. Tilastojen mukaan vasta alle 60 prosenttia purkujätteestä hyödynnetään materiaalina, joskin tiedonkeruun kehittäminen on vielä kesken. uusia ja vanhoja. Tarvittava lupaprosessi ei ole kaikille toimijoille selkeä. Zhu sanoo, että asetus on kuitenkin tehty lineaaritalouden tarpeisiin, eikä purettavia materiaaleja ole helppo vakioida sen vaatimuksiin. Mutta tällöinkin tuotteen on täytettävä kansalliset ja rakennuskohteen vaatimukset, mikä vaatii rakennuspaikkakohtaista varmentamista, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesista kerrotaan. Sellaiset käytännöt ovat vielä muotoutumatta, joiden avulla rakennusmateriaalien kelpoisuutta eri käyttötarkoituksiin voisi kätevästi ja yhdenmukaisesti selvittää ja todentaa. Osia on nyt käytetty lähinnä pilottihankkeissa koeluontoisesti, mutta suuri osa jää uudelleenkäyttämättä. ”Eikä tämänhetkisen viranomaistulkinnan mukaan rakennuspaikkakohtainen tuotehyväksyntäkään voi korvata CE-merkintää.” CE-merkintä vaaditaan, jos rakennustuotteita haluaa myydä. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVAT K iertotalous on tulossa vauhdilla rakentamiseen. Yrityksille ei kuitenkaan nyt ole selkeitä ohjeita, miten kannattaa toimia, jos niitä haluaa käyttää uudelleen, sanoo Zhu. Omaan käyttöön purettuja osia saa kyllä käyttää ilman merkintää: Esimerkiksi kunnan purkukohteista voi hyödyntää elementtejä kunnan omissa rakennushankkeissa. Purater-hankkeessa on arvioitu, että esimerkiksi betonielementit sekä teräs ja käsittelemätön sahatavara olisivat terveyden ja turvallisuuden kannalta uusiokäyttöön kaikkein potentiaalisimpia rakennusosia. Esimerkiksi EU:n rakennustuoteasetuksen vaatimus CE-merkinnästä koskee myös rakennusosia . Kiertotalouden konseptit -liiketoiminnan johtaja Ying Zhu Rambollilta sanoo, että etenkin rakennusosien uudelleenkäytön normiston kehittäminen on ajankohtaista. UUSIOUUTISET 1|2022 23. Yksi tärkeimmistä: Vastuu Ylitarkastaja Mikko Tapiola Tukesista jakaa ajatuksen, että sääntely ei ole pysynyt kiertotalouden perässä. Tiellä on muitakin kiviä. Ohjeita ei ole esimerkiksi CE-merkin hankkimiseen tällaisille osille
Se koskee betonimursketta. Ensimmäisen kansallisen EOW-asetuksen valmistelu on loppusuoralla. Toivomme, että uusi asetus selkeyttää rajapintaa, milloin ja miten alkuperäisen valmistajan vastuu loppuu ja siirtyy uudelle toimijalle. EU:ssa on arvioitu, että unionissa markkinoilla olevista noin 100 000 kemikaalista vasta 500:n vaarat ja altistuminen tunnetaan kattavasti ja 10 000:n melko hyvin. Yksi tärkeimmistä on vastuu. Rakennustuoteasetus on parhaillaan EU-komissiossa uudistettavana. Purkuvaiheeseen Suomessa suositeltavan virallisen purkukartoituksen tarkoitus on luoda edellytykset purkumateriaalien tarkoituksenmukaiselle hyödyntämiselle ja sijoittamiselle. Jos sitä pystytään sujuvasti, turvallisesti ja taloudellisesti kannattavasti käyttämään uudisrakentamisessa, paine neitseellisten luonnonvarojen rohmuamiseen vähenee. Jos kiertotalouden esteistä halutaan päästä yli, ongelmalliset aineet pitää pystyä tunnistamaan ja poistamaan kierroista nykyistä paremmin. Sillä halutaan helpottaa murskeen kaupallista käyttöä ja hyödyntämistä esimerkiksi lannoitteeksi, viherja talonrakentamiseen. Osa niistä on sittemmin kielletty tai ne on listattu “tarkkailtaviksi” erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalle. Näiden hallinta vaatii kiertotaloudelta paljon . Mutta sen haitta-ainetutkimus on nyt suppea verrattuna esimerkiksi EU:n jätedirektiivin vaarallisten aineiden listaan. . Rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena Tukes toivoo, että päivitetyssä asetuksessa säädetään selkeästi uudelleenkäytöstä. etenkin kun vuosittain yhä uusia aineita todetaan tutkimuksen edistyessä vaarallisiksi ihmisille tai ympäristölle. Vuosikymmenien saatossa rakentamisessa on käytetty valtavasti erilaisia kemikaaleja. Suomessa betoni, metalli ja lasi hyödynnetään pääasiassa kierrätyksen kautta. Rakennusja purkujäte on EU:n jätevirroista suurin. Lisäksi mursketuotteita koskevat edelleen useat eri lait, jotka mursketta käyttävän täytyy osata huomioida. Alkuperäinen valmistaja ei voi tietämättään ottaa vastuuta jonkin toisen tahon käynnistämästä prosessista, jossa vanhasta rakennuksesta purettu, mahdollisesti jo suunnitellun käyttöikänsä päässä oleva rakennustuote saatetaan uudelleen markkinoille.” Asetuksen päivittämisen lisäksi tarvitaan uusia, yhdenmukaistettuja tuotestandardeja, joissa otetaan kantaa eri tuotteiden uudelleenkäytön vaatimuksiin. Asetuksessa säädetään perusteista, joilla murske kuhunkin käyttötarkoitukseen kelpuutetaan. Ennen sitä moni asia on epäselvä. Murskejätteestä tuote Rakennusja purkujätteen kierrätys on pidemmällä kuin rakennusosien uudelleenkäyttö. Aineet paitsiossa Kelpoisuuskeskustelussa jäävät usein paitsioon haitta-aineet. Purater-hankkeeseen osallistunut kestävän rakentamisen tutkimusjohtaja Katja Tähtinen 24 UUSIOUUTISET 1|2022. ”Nykyisen asetuksen mukaan valmistaja kiinnittää tuotteeseen CE-merkinnän ja ottaa vastuun siitä, että tuote on sitä koskevan EU:n yhdenmukaistamis lainsäädännön mukainen. Tässä joukossa on esimerkiksi palonestoaineita, muovinpehmentimiä ja raskasmetalleja. EU-tasoisia EOWasetuksia löytyy esimerkiksi kierrätetylle lasimurskeelle. Betonijätemurskeelle on meillä jo pitkään ollut oma, juuri sitä varten laadittu sääntelynsä, jolla sitä on voitu käyttää maarakentamisessa. Niillä jätteen luokittelu jätteeksi voidaan lopettaa, jolloin sitä voidaan myydä kuten mitä tahansa uutta tuotetta niihin käyttötarkoituksiin, jotka asetus sallii. Nyt purkujätteiden kierrättämistä vauhditetaan ei-enää-jätettä-asetuksilla (End of Waste eli EOW). Nykyisiä rakennuksia ei kuitenkaan ole suunniteltu kierrätettäviksi ja alan lainsäädäntö on rakennettu lineaaritalouteen
UUSIOUUTISET 1|2022 25. ”Ympäristöministeriö rakentaa ja kehittää uutta jätetietojärjestelmää ja me Tilastokeskuksessa uudistamme yhteistyössä järjestelmän kehittämisen kanssa omaa ympäristötilastojen tilastojärjestelmäämme. ”On tärkeää, että rakennusalan toimijat, viranomaiset ja tutkimuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä tietojen keräämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. myös sellaisia aineita, joita ei tiedetä etsiä. Kemikaalikysymyksiin paneutunut ympäristöministeriön virkamies Hinni Papponen toivoo, että tilannetta edistetään esimerkiksi EU:n Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta. Juha Espo Tilastokeskuksesta sanoo, että EU:n jätedirektiivin muutokset ja kiertotalouspaketin vaatimukset jätteiden hyödyntämisestä edellyttävät Suomessakin aiempaa tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa rakentamisen jäteja sivuvirroista, mutta tilastointi on vielä epäsuhdassa uuteen vaatimustasoon. Analytiikkaan liittyvää teknologiakehityksen tarvetta on eritelty vuonna 2019 julkaistussa Sirkku-hankkeen loppuraportissa. Kiire ei ole syy jättää huomioimatta asioita. Pikkuhiljaa askel kerrallaan päästään eteenpäin”, Papponen sanoo. Hankkeessa toivotaan myös, että viranomaiset selventävät, miten purettuja rakennusmateriaaleja jo nykyisen lainsäädännön puitteissa voidaan uudelleenkäyttää ja kierrättää tehokkaammin, Zhu sanoo. Analytiikan löytäminen nimenomaan hieman tuntemattomammille aineille on osoittautunut hankalaksi. ”Tämä on tietysti sellainen muna. Rakennusosien kelpoisuuden osoittamisen käytäntöjen pitää altisteissakin pohjata tutkittuun tietoon. ”Skriinaavaa analytiikkaa pitäisi mielestäni olla paremmin saatavilla purkujätteistä. Tähtinen alleviivaa, että nykyisen lainsäädännön tarkoitus on suojata terveellisyysja turvallisuusriskeiltä. ”Esimerkiksi vein vast’ikään analysoitavaksi sekalaista rakennusjätettä, joka sisälsi orgaanistakin jätettä kuten puusilppua, muovia, metallia ja ehkä lasiakin. Sekä EU-tasolla, jäsenvaltiotasolla että viranomaistasolla tarvitaan tutkimusta ja tietopohjan keräämistä.” Muna?kana-asia Vaikka Suomessa on hyvää analytiikan osaamista, ei monille rakentamisen kiertotalouden kannalta tärkeille aineille ole saatavilla toimivaa analytiikkaa eikä validoituja, vakiintuneita standardoituja tutkimusmenetelmiä. Olisin halunnut tietää, mitä kemikaaleja se sisältää. Pitäisi rohkeasti uskaltaa sanoa, että työsarkaa on vielä paljon. Näin saadaan kiertotalous käyntiin mutta siten, että jätteiden sisältö on paremmin tiedossa.” LAKIEN TARKOITUS ON SUOJATA MEITÄ RISKEILTÄ. Näyte lähetettiin suomalaisesta laboratoriosta analysoitavaksi Saksaan, josta tiedusteltiin, haluammeko analyysin esimerkiksi muovimenetelmällä. Kehitystyössä huomioidaan rakennusjätteiden tilastointitarpeet.” Rakennustietosäätiöltä sanoo, että haitta-aine tutkimuksen lähtökohdat ovat erilaiset kuin mitä tarvittaisiin esimerkiksi uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien haitta-aineiden tunnistamiseen ja osien uudelleenkäytön arviointiin sisäympäristöissä. Emme ole löytäneet Suomesta toimijoita, jotka tällaista skriinausta olisivat pystyneet tekemään”, Kauppi sanoo. Mutta tämä ei ole ihan helppo harjoitus. ”Rakentamisen muovien kiertotaloutta ei kannata aloittaa vanhoista muoviosista vaan pakkausmateriaaleista. On hyvä, että kiertotaloutta saadaan käytäntöön, mutta pitäisi malttaa, jotta olisi teknologiaa, joka mahdollistaa materiaalivirtojen turvallisen hyödyntämisen.” Rakennusten kestävyyttä voi jatkuvasti edistää suunnittelulla ja myös huoltamalla ja korjaamalla rakennuksia huolella. Komissiostakin mukana on useita eri pääosastoja. ”Mutta nyt EU:n asettamien kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden vuoksi joillain osa-alueilla mennään materiaalimäärä edellä. Lisäksi osaamista ja tietopohjaa täytyy kehittää. Sari Kauppi Sirkku-tutkimusta koordinoineesta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että analytiikkaa kaivataan erityisesti erilaisille ainematriiseille. kana-asia, että kukaan ei tarjoa analytiikkaa, kun kukaan ei sitä pyydä, eikä kukaan pyydä, kun sitä ei ole helposti saatavilla. Tähtinen sanoo, että niistäkin rakennusosista, jotka Purater-hankkeessa arvioitiin raaka-aineiltaan uusiokäyttöön mahdollisiksi, täytyy aina tutkia niihin rakentamisen tai korjaamisen aikana lisätyt tuotteet, materiaaleihin käytön aikana mahdollisesti imeytyneet aineet ja muut syntyneet epäpuhtaudet. Olen myös toiveikas, että eri sektorien yhteistyö lisääntyy.” Rakennusten kiertotaloudessa toimitaan kemikaali-, jäteja tuotelainsäädännön rajapinnassa. Esimerkiksi systemaattista purkua ja uudelleenkäyttöä on ehditty tehdä vasta aika vähän. Kaupin mielestä hyvä esimerkki siitä, miten kiertotaloutta voidaan jo nyt toteuttaa rakennusalalla, on Rakentamisen muovien green deal -sopimus. Ehkä aloitteen pitäisi tulla vaatimuspuolelta”, Kauppi pohtii. ”Mutta tällä hetkellä ei ole ohjetta uudelleenkäytettävien rakennusosien altisteiden tutkimiseksi ja mittaustulosten tulkitsemiseksi”, hän toteaa. ”Pitäisi malttaa” Purater-hankkeessa ehdotetaan, että sääntelyä räätälöidään kiertotalouden tarpeisiin. Siksi esimerkiksi prosessiymmärrystä, laadunvarmistusta ja tietoa sopivista uudelleenkäytön kohteista puuttuu”, Zhu sanoo ja jatkaa: “Pilotoinnin kautta voidaan kerätä systemaattisesti tietoa ja vahvistaa kaikkien toimijoiden tietoja osaamispohjaa esimerkiksi purussa ja rakennuskohteen suunnittelussa materiaalien terveellisyyden ja turvallisuuden osalta.” Kauppi toivoo, että tulevaisuudessa rakennusten kiertotalous on helpompaa, jos digitaaliset kirjastot rakennusmateriaaleista ja niiden sisältämistä kemikaaleista saadaan hyvin toimimaan. ”Nyt on tutkimukselle hyvä hetki, jottemme kymmenen vuoden päästä huomaa olevamme ongelmissa, jos uudelleenkäytettävät rakennusosat aiheuttaisivat haittoja sisäympäristöissä. TILASTOT TYÖN ALLA TIEDONKERUUTA rakennusja purkujätteistä ei ole suunniteltu uusien kiertotaloustavoitteiden näkökulmasta. ”Olisin kaivannut lyhytketjuisille klooriparafiineille (SCCP) analytiikkaa, joka havaitsisi tarpeeksi pieniäkin pitoisuuksia, mutta tällaista en ole Suomesta löytänyt”, Kauppi kertoo. Ennen kuin myrkylliset ja biokertyvät SCCP-aineet kiellettiin vuonna 2017, niitä on käytetty esimerkiksi liimoissa ja maaleissa. Valmiit analyysimenetelmät eivät sovellu automaattisesti montaa erilaista materiaalia sisältäville näytteille.” Materiaalien koostumuksen tutkiminen vaatisi niin sanottua skriinaavaa analytiikkaa, joka löytää laajemmin materiaalien ainesisältöjä . “Nyt esimerkiksi kemikaalistrategian osalta on huomattu, että kysymyksiä täytyy työstää yhdessä eri sektoreiden kanssa. Lähes kaikkihan tulee työmaille muoviin käärittynä. Juuri unionistahan on viime vuosina tullut kunnianhimoinen Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja sen alla muun muassa kiertotalouden toimintaohjelma ja kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia. ”Toivottavasti saadaan EU-tason tutkimushakujen kautta käyntiin hankkeita, joissa tämän tyyppiseen kehittämiseen tulee rahaa ja joissa on useita jäsenmaita mukana
UUSIOUUTISET 1|2022 26. PEKKA KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT Rakennusjätteen lajitteluaste ylitti 75 prosenttia Asunto Oy Vantaan Metsäkissassa. Samalla kävivät ilmi muovinkäytön vähentämisen esteet sekä ongelmat jatkojalostuksessa. Työmaa lajittelun taidonnäyte Muovien erilliskeräys siivitti rakennus jätteen lajittelua vantaalaisella kerrostalo työmaalla
Iso käyttökohde ovat erilaiset putket, kuten viemärija ilmanvaihtoputket. Tavoitetta tukevat linjaukset, joita on koottu Suomen kansalliseen muovitiekarttaan. Yliarkkitehti Vesa Ijäs Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAsta tiedusteli vuokra-asuntoihin erikoistuneelta kiinteistösijoitusyhtiö Premicolta, olisiko heillä jotain annettavaa muovin vähentämiseen rakentamisessa. Vantaan Asolaan nousseen yhdeksänkerroksisen asuinvuokratalon työmaasuunnittelua edesauttoi tontin väljyys. Vapaaehtoinen sopimus tähtää rakentamisen kalvomuovien erilliskeräyksen lisäämiseen, kerätyn materiaalin kierrätykseen sekä käytön optimointiin. Valtaosa työmaiden muovijätteistä on kertakäyttöistä pakkausmuovia. Projektissa paljastui, että keräysmuovin uusiokäyttö ontuu pahasti. Lopputulos olikin erinomainen: lajitteluaste ylitti 75 prosenttia. Asia päätyi hankejohtaja Markku Kainulaisen työpöydälle, ja hän ryhtyi tuumasta toimeen. määräinen lajitteluaste työmailla jää kuitenkin 50-60 prosenttiin. Muovipihi Metsäkissa Pilottihankkeessa tarkastelun fokus pidettiin tiukasti työmaassa: mitä rakennustyömaa voi tehdä muovin vähentämisen ja kierrättämisen hyväksi. Muovia käytetään tarvikkeiden suojaamiseen ja eristemateriaalina. Osa muovitiekartan toimista tähtää siihen, että muovijäte lajiteltaisiin nykyistä paremmin rakennustyömailla. Asetus, joka velvoittaa keräämään erikseen rakentamisessa syntyvän muovijätteen, on ollut voimassa kohta kymmenen vuotta. Toiveet ja todellisuus Rakennusteollisuus on Suomessa merkittävä muovinkäyttäjä: sen osuus kaikesta käytetystä muovista on noin viidennes. Kierrätysaste on vielä pienempi, arviolta 35 %. Tulos on huomattavasti parempi kuin työmailla keskimäärin. Työmaan jätehuollosta vastannut Lassila & Tikanoja Oyj järjesti lajittelusta perehdytyksen työntekijöille. Koska työntekijät vaihtuivat eri työvaiheissa, perehdyttämisen piti olla jatkuvaa. Muovien ohella kerättiin erikseen pahvit, terästuotteet, betonia sisältävät tuotteet, kipsilevyja puujäte sekä kuormalavat. Lajittelun tehostuminen kohensi työmaan siisteyttä, ja sitä kautta turvallisuus parani. Yhtäkkiä hankkeella oli takanaan paljon voimaa ja tekijöitä. Samaa suuruusluokkaa on muovin osuus rakennusjätteestä. Nopan mukaan työmaaorganisaatio otti kunnianhimoisen lajittelutavoitteen hyvin vastaan ja oli motivoitunut sen toteuttamiseen. ”Rakennuttajapäällikkö Rainer Nopan kanssa ryhdyimme kahdestaan rakentamaan projektia, aluksi vaatimattomin tavoittein.” ARA, ympäristöministeriö ja Kuntarahoitus lähtivät mukaan kuultuaan, että pilottiprojekti oli käynnistymässä. ”Suuri osa ansiokkaasti kerätystä ja lajitellusta muovista menikin polttoon eikä jatkojalostukseen, mikä tietenkin syö motivaatiota kerääjältä. LAJITTELU PARANSI TYÖMAAN TURVALLISUUTTA. Rakentamisessa käytettyjen muovien määrät oli laskettu tarkoin, jotta hävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän. ”Oli mahtavaa, että työmaa löysi oikean asenteen ja pystyi osoittamaan, että kustannukset eivät oikeastaan muuttuneet suuntaan eivätkä toiseen”, Kainulainen iloitsee. Ohjausta ja opastusta annettiin monella eri kielellä. Tänä päivänä keskipieniä. Motivan tuottama Rakentamisen muovitverkkokoulutus jakaa tietoa ja osaamista aiheesta rakennushankkeiden urakoitsijoille, työmaiden työnjohdolle, tuoteteollisuudelle ja kaupan alalle. Merkittävä osa rakentamisen ja koko toimitusketjun muovijätteestä on juuri kalvomuoveja. Ero selittyy sillä, että iso osa puujätteestä päätyy energiakäyttöön. Osana muovitiekarttaa ympäristöministeriö ja rakennusalan toimijat ovat laatineet yhteisen rakentamisen green deal -sopimuksen. Lisäksi kalvomuovien erilliskeräykseen on laadittu opas. Keskeisiksi keinoiksi nousivat erilliskeräyksen tehostaminen ja lajittelun laajentaminen. ”Muovijätettä ei ehkä kiloissa mitattuna tule paljon, mutta jos se pistetään kasaksi puristamatta, niin sehän on ison näköinen läjä kerrostalotyömaalla”, Lujatalon Noppa luonnehtii. Yhteiskunnalta tarvitaan lisää kannustimia uusiomuovituotteiden kehittämiseen, sillä muoviteollisuus ei yksin pysty haastetta ratkaisemaan”, Kainulainen katsoo. Kalvomuovit pantiin puristimeen, styroksit suursäkkeihin. UUSIOUUTISET 1|2022 27. ”Kirjoitin projektisuunnitelman, jossa hahmottelin ohjeistusta, kuinka muovin vähentäminen rakennustyömaalla tulisi tehdä." Tämän jälkeen Kainulainen alkoi etsiä rakennusliikettä, joka olisi kiinnostunut ottamaan hankkeesta käytännön vetovastuun. Samalla muovien tunnistamista rakennuksissa parannetaan. Muovien erilliskeräys on kuitenkin ollut melko vähäistä. Lähtökohtana nimittäin oli, että pääurakoitsija suunnittelisi muovien keräyksen ja lajittelun työmaalla itse parhaaksi näkemällään tavalla. Rakennusjätteen lajitteluasteessa päätettiin tavoitella vähintään 70 prosenttia. S uomen ensimmäinen muovitiekarttahanke asuntotuotannossa lähti liikkeelle kuin varkain oikeiden ihmisten ja organisaatioiden kohdatessa. Esimerkiksi kalvomuoveja saatiin talteen lähes 2 500 kiloa. Jokaiseen kerrokseen sijoitettiin omat keräysastiansa. Hyviksi havaitut lajittelutavoitteet ja -toimenpiteet otettiin Premicolla kuitenkin heti laajempaan käyttöön. . Kertakäyttöistä pakkausmuovia kuluu työmailla paljon. Lujatalo Oy:ltä ei tarvinnut kysyä kahta kertaa. Keräyslavojen lisääntymisen myötä kuljetuskustannukset kylläkin kasvoivat, mutta kalliin sekajätteen määrä vastaavasti väheni. Tavoitteeksi kirjattiin asetusta laadittaessa, että ainakin 70 painoprosenttia rakennusja purkujätteestä olisi tullut hyödyntää muuten kuin energiana vuoteen 2020 mennessä. Siten jätehuollon kokonaiskustannukset jäivät tavanomaiselle tasolle. Asunto Oy Metsäkissan pihamaalle saimme helposti järjestettyä keräyspisteet eri jätelajikkeille”, Noppa kertoo. Jatkoa seuraa Työmaan kierrätysasteeksi tuli 49 prosenttia. ”Kun pääkaupunkiseudulla tehdään täydennysrakentamista, on usein haasteena, että tontit ovat RAKENTAMISEEN GREEN DEAL RAKENNUSALA haluaa saada muovit kiertämään. Tänä päivänä joka ainoaan yhtiön tekemään asuntotuotantosopimukseen sisältyy Metsäkissa-projektissa luodun ohjeistuksen noudattaminen
Erityisen ongelmallisia kierrätyksen kannalta ovat muut kuin kalvomuovit: kovamuovit, putket ja PVC. Muovien keräyskäytännöt tulisi liittää rakennuttajien ja urakoitsijoiden toiminnanohjausjärjestelmiin sekä työntekijöiden perehdytykseen. Paperisten siirtoasiakirjojen ja pdf-tallenteiden tilalle tarvittaisiin sähköisiä dokumentteja, jotta jätedataa voitaisiin hyödyntää digitaalisissa jäteseurantajärjestelmissä. Kierrätyksen hidasteita ovat myös tietämättömyys erilliskerätyn muovin hyödyntämismahdollisuuksista sekä väärät asenteet. ”Uskon, että ongelmaan löytyy ratkaisu, vaikka se ottaa oman aikansa. Tilausta olisikin käytännönläheiselle koulutusaineistolle, joka opastaisi, miten muovia kannattaa kerätä ja minne sen voi viedä. Ratkaisukeinoja löytyy Ratkaisuja kierrätyspulmiin on toki olemassa. Jätehuoltosuunnitelmassa tarvittava kalusto ja resurssit 2. Toisaalta on monia käyttökohteita, joissa rakennustuotestandardit vaikeuttavat kierrätysmateriaalin käyttöä. Välillä pitää kuitenkin osaoptimoida, jotta saa herätettyä kysymyksiä ja nostettua ongelmia esiin.” Markku Kainulainen vakuuttaa Premicon pitävän kiinni uusista lajitteluvaatimuksista keräysmuovin hyödyntämisvaikeuksista huolimatta. Lähde: Premico ja Lujatalo MISTÄ KIERRÄTYS KIIKASTAA. Rakennusliikkeen hankintahenkilöstölle laaditaan ohjeistus keinoista, joilla muovia vähennetään tilauksissa. Kiertoon menee alle 10 prosenttia rakennusmuoveista, mutta tilanteen odotetaan kohentuvan mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen kehittyessä. Muovijätteiden jäljitettävyydessä olisi paljon parannettavaa. Muutos tapahtuu vain vaatimalla.” Lujatalokin on alkanut noudattaa uusia lajittelukäytäntöjä monissa kohteissaan. ”Urakoitsija ei saa meiltä allekirjoitusta sopimukseen, jos ei sitoudu ohjeistukseen. Kehitystarpeet näkyviksi ARAn korkotuen ja kehittämisrahoituksen lisäksi pilottikohde sai Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jolla on paljolti tuettu julkista asuntotuotantoa. Energiakäytön ja kierrätyksen välisen kilpailutilanteen korjaamiseksi on väläytelty muovijätteen polttoon kohdistuvaa jäteveroa, joka ei kuitenkaan saisi vaarantaa jätevoimaloiden taloutta. ”Vihreän rahoituksen kautta pyrimme tuomaan esille edelläkävijöitä ja referenssihankkeita, jotka parhaimmillaan luovat uusia toimintatapoja ja yhteisiä käytänteitä koko toimialalle. Jätteiden tehokas, järkevä ja oikea-aikainen lajittelu 3. Myös muovien kemialliset ominaisuudet saattavat muodostua kierrätyksen esteeksi. Työmaan kerrossiivoojien määrä ja kouluttaminen 4. Hyvälaatuisenkin materiaalin kierrätettävyyttä uhkaavat painatukset, tarrat ja tarraliimat. Pakkausmuovien osalta kierrätysasteen nostoon olisi hyvät edellytykset jo nyt. Sekalaisen muovijätteen tunnistaminen ei ole aina helppoa. KONSULTTIYHTIÖ Verona Growthin laatimassa Metsäkissa-hankkeen loppuraportissa on selvitetty yleisellä tasolla rakennusmuovien kierrätysvaikeuksia haastattelujen ja aiempien tutkimusten pohjalta. Onko korvaavia tuotteita, ja voitaisiinko käyttää enemmän kierrätettyä muovia?” Kysymyksiin toivotaan vastauksia ympäristöministeriön seuraavalta asuinrakentamisen muovitiekarttahankkeelta, jota Premico ja Lujatalo parhaillaan toteuttavat Espoon Olarissa. Työmaiden ahtauteen vastataan keräysvälineitä kehittämällä. Yksi kierrätystä suuresti hankaloittava tekijä on käytettyjen työmaamuovien likaisuus. Taloudellisena kierrätyskannustimena toimisivat esimerkiksi muovipakkausten tuottajien kierrätyskorvaukset. Metsäkissa-projekti palveli tätä tarkoitusta erinomaisen hyvin”, senior asiantuntija Rami Erkkilä Kuntarahoituksesta perustelee. Kakkoshankkeessa luonnostellaan rakennussuunnittelijoiden käyttöön valintataulukko, josta he voivat katsoa, mitä vaihtoehtoisia materiaaleja olisi käytettävissä. Lainsäätäjällä on mahdollisuus täsmentää rakennusjätteen lajitteluvaatimuksia, ja muovituotteiden valmistajat voitaisiin velvoittaa käyttämään kierrätysmateriaalia. Monikerroskalvojen kierrätys on haasteellista. Korkeat kuljetuskustannukset ja kierrätysmuovista maksettava alhainen hinta lisäävät houkutusta edullisen neitseellisen muovin käyttöön. Työmaan lajittelutuloksen parantaminen kustannuksia kasvattamatta on jo sinällään hieno saavutus, mutta ehkä sitäkin tärkeämpänä hän pitää sitä, että hankkeen myötä kirkastuivat kehitystarpeet ja pullonkaulat. Rakennusteollisuudessa pakkausmateriaaleilta vaadittavat standardit eivät ole yhtä tiukkoja kuin esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. ”On lähdetty selvittämään valmistajilta ja toimittajilta, missä muovia on ja mitä sille aiotaan tehdä. Me haluamme toimia valmiiksi oikein: keräämme muovin ja vähennämme sen määrää sekajätteessä.” Pääurakoitsijan toimenpiteet jätteiden lajitteluun 1. Toteutumisen seuranta ja tarvittaessa puuttuminen. Suurin osa rakennusteollisuudessa syntyvästä muovijätteestä käytetään energiantuotantoon, vaikka ympäristönäkökulmasta kierrättäminen olisi parempi ratkaisu. ”Selväksi tuli, että tärkeätä muovin vähentämisessäkin on rakentamisprosessin huomiointi kokonaisuutena, ei yhden tietyn kohdan osaoptimointi. UUSIOUUTISET 1|2022 28. Rainer Noppa näkee pilottihankkeen toimineen ponnahduslautana muovin käytön tarkastelun laajentamiselle työmaa-aitojen ulkopuolelle. Lajittelun tavoitteet ja toimenpiteet koko työmaan tietoon 5. Kaikki kirkkaat kalvomuovit pystytään jo kierrättämään, mutta värillisen kalvomuodin kierrätys on vielä lapsenkengissä
Hiekalle rakentajat Maailman valimoja rakennusteollisuus imee valtavia hiekkamääriä ja synnyttää myös paljon jätehiekkaa. Rakentamiseen ja teollisuuteen tarvitaan tietynlaista, laadukasta hiekkaa. Reutersin viime keväänä julkaisema artikkeli paljasti, kuinka hiekan otosta on kasvanut noin kahden miljardin dollarin kontrolloimaton bisnes. Hiekan liiallinen ruoppaus on kuitenkin tuhonnut vesistöalueiden herkkiä ekosysteemejä etenkin Aasiassa. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa kokonaisia saaria on pyyhitty kartalta. Suomalainen perheyritys Finn Recycling on ensimmäisiä yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisun ongelmaan: jätehiekan voi elvyttää ja kierrättää uudelleenkäyttöön. UUSIOUUTISET 1|2022 29. Ihminen kaivaa käyttöönsä noin 50 miljardia tonnia luonnonhiekkaa vuodessa. Kysynnän määrä on noussut jo 18 kiloon hiekkaa jokaista maailman ihmistä kohden joka päivä. Teollisuuden tarvitsemaa laadukasta hiekkaa kaivetaan järvisedimenteistä, jokisuistoista ja rannikkomerien ja matalikkojen pohjasta. Aavikkohiekka ei ominaisuuksiltaan kelpaa valimoiden, voimalaitosten ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Hiekan otto tuhoaa jokija merenrantaekosysteemejä ja ihmisten elinkeinoja monissa osissa maailmaa. . Vaikka aavikot ovat hiekkaa täynnä, tietynlainen hiekka alkaa olla maailmassa J niukkeneva, kriittinen luonnonvara. Parvittain ruoppausaluksia YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioi, että hiekasta on tullut maailman louhituin materiaali. Kun merivartiosto vielä vuonna 2017 hääti 600 kiinalaista hiekanruoppausalusta vesialueiltaan, vuonna 2020 aluksia häädettiin lähes neljä tuhatta. Hiekkaa tarvitaan rakennusten ja siltojen betoniin, teräsosien valuun, teiden pohjiin, jopa ikkunalaseihin. Taiwanin Matsu-saarten ympäristössä erilaisten hiekanottoalusten lukumäärä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Jokien ja rannikkovesistöjen pohjat on imetty ruoppausaluksiin. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK JA ELINA SAARINEN, KUVAT okainen maailman kaupunki on rakennettu hiekalla
”Maailmassa on 2000-luvun aikana tuhlattu enemmän hiekkaa kuin satoihin vuosiin. Sen avulla teollisuuden käyttämät laadukkaat hiekat pystytään puhdistamaan niin, että niiden ominaisuudet ovat jopa neitseellistä kvartsihiekkaa paremmat. Yritys laskee, että hiekan kierrätyksen ansiosta syntyy yli 60 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Pelkästään valimot tuottavat vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia jätehiekkaa. Kun yritys perustettiin Urjalaan vuonna 2013, sen päätoimiala oli metallien kierrätys ja kiinteistöjen purkubisnes. UUSIOUUTISET 1|2022 30. . Aalto-yliopisto innostui mukaan tutkimusja kehitystyöhön. Yritys oli nähnyt, että kotimaiset valimot painivat jätehiekkaongelmiensa kanssa. Asiakkaalla on kaksi kuluerää: uuden hiekan ostohinta ja vanhan läjittäminen. Kaikki muuttui vuonna 2016, kun yritys päätyi ostamaan Fiskarsilta vanhan Nuutajärven lasitehtaan kiinteistön. Hiekan kierrätyksestä tehtiin kaksi diplomityötä. Eniten jätehiekkaa, lähes 50 miljoonaa tonnia, hylätään Kiinassa. Lasitehtaan uusiokäyttöä Finn Recycling on päässyt hiekankierrätyksen edelläkävijäasemaan vähän sattumalta. On myös vain ajan kysymys, milloin ruopatun hiekan hinta alkaa nousta. Myyntijohtaja Jukka Nieminen laskee, että hiekkaa käyttävä suomalainen valimo saa yrityksen elvytysNuutajärven vanha lasitehdas jatkaa elinkaartaan uusiokäytössä: Tiluksilla elvytetään nykyisin hiekkoja. Vuonna 2017 pilottihankkeesta tuli lupaavia tuloksia. Seitsemän suomalaisen valimon hiekkoja puhdistettiin Nuutajärvelle kehitetyssä laitteistossa. Finn Recycling aikoo viidessä vuodessa moninkertaistaa liikevaihtonsa nykyisestä, kertovat Toni Wesin, Kalle Härkki ja Jukka Nieminen. Urjalalainen perheyritys Finn Recycling Oy aikoo muuttaa tilanteen. Hiekka on kriittinen luonnonvara, jonka tuhlaamisen pitää loppua. Meidän tavoitteenamme on kasvaa maailman suurimmaksi hiekan kierrättäjäksi”, sanoo Finn Recycling Oy:n operatiivinen johtaja Toni Wesin. HIEKAN ELVYTYS VOI VÄHENTÄÄ VALIMOSSA SYNTYVÄN JÄTEHIEKAN MÄÄRÄÄ JOPA 80–90 %. Kulujen kasvu avaa bisnesmahdollisuuksia Hiekan kierrätykseen ei ole ollut taloudellista kannustinta, koska luonnonhiekan hinta on ollut hyvin halpa. Syntyi idea: Josko vanhaa lasimänkilaitteistoa voisi hyödyntää jätehiekkojen puhdistuksessa. Samoin jätehiekasta aiheutuvat jätteenkäsittelyja kaatopaikkakustannukset ovat toistaiseksi olleet pienet. Euroopassakin valimoteollisuus läjittää kaatopaikoille 16,8 miljoonaa tonnia jätehiekkoja. Yritys on kehittänyt termis-mekaanisen hiekankierrätysprosessin, jota yritys itse kutsuu hiekan regeneroinniksi eli elvytykseksi. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja Finn Recycling näkee otollisen bisnesmahdollisuuden edelläkävijäyrityksille: ”Kaatopaikkakustannukset kasvavat nyt erittäin voimakkaasti monessa maassa. Hiekka voidaan käyttää teollisuusprosesseissa yhä uudelleen. . Finn Recycling päätti rakentaa Nuutajärvelle oman hiekan regenerointilaitoksen. Läjityksestä kierrätykseen Samaan aikaan, kun hiekan otto on holtittomasti kasvanut, teollisuuden käyttämää jätehiekkaa kuskataan kaatopaikoille. Jos asiakas elvyttää hiekkaansa meidän prosesseillamme, hän säästää molemmat kuluerät ja vielä hiekan kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset”, tiivistää Finn Recyclingin toimitusjohtaja Kalle Härkki. palveluilla 20–30 prosentin kustannussäästöt verrattuna neitseellisen hiekan käyttöön ja sijoittamiseen kaatopaikalle. Se on elvyttänyt lähivalimoiden hiekkoja nyt jo kolmen vuoden ajan
Kustannuksia säästyy, neitseellistä hiekkaa säästyy. Yritys uskoo, että asiakkaille kannattavinta on perustaa elvytysyksikkö omalle tuotantoalueelleen sen sijaan, että hiekkoja kuljetettaisiin edes takaisin Nuutajärvelle. Lisäksi yksikköä voi ohjata täysin etänä. Toukokuussa 2021 yritys otti käyttöön ensimmäisen modulaarisen hiekanelvytysyksikön. Valimoprosessissa tämä vähentää muotin sitomiseen tarvittavien sideaineiden määrää ja valuvikoja. Finn Recyclingin laborantti Salla Wesin kertoo, että prosessin aikana valimohiekoista poistuu sideaineita kuten hartsijäämiä, pölyä ja muita epäpuhtauksia. Hiekan elvytys voi jopa parantaa hiekan ominaisuuksia. Laitoksen kaksi linjaa ensin kuumentaa, sitten jäähdyttää hiekan. Maailmassa oli vuonna 2015 noin 47 000 valimoa. Hiekkaa palveluna Elvytysprosessi voi vähentää valimossa syntyvän jätehiekan määrää jopa 80–90 prosenttia. Epäpuhtaudet kuten sideaineet poistuvat lämpökäsittelyssä ja sen jälkeisessä mekaanisessa prosessissa. Asiakkaille Finn Recyclingillä on monta perustelua. Hiekan elvytys jopa parantaa hiekan ominaisuuksia: hiekkarakeet ovat pyöristyneempiä ja hiekan lämpökäyttäytyminen on vakaampaa. Valimohiekat pestään ensin. . Yritys neuvottelee parhaillaan ensimmäisistä yksikkötoimituksista saksalaisten ja kotimaisten valimoasiakkaiden kanssa. Tarkoituksemme on olla kaikkialla, missä on valimoita”, Wesin linjaa. Regeneroidun hiekan hehkutushäviö on alle 0,3 prosenttia. Markkinajohtajan asemaa Euroopassa yritys tavoittelee jo tämän vuoden aikana. Jos modulaariyksikkö asennetaan asiakkaan omalle tontille, silloin hiekkaa ei tarvitse kuljetella kauas. UUSIOUUTISET 1|2022 31. Kun neuvottelut siirtyivät etäyhteyksien varaan, yritys alkoi pohtia, voisiko itse elvytysprosessin toteuttaa etäohjauksella asiakkaan omalla tontilla. Maailmanmarkkinoille Finn Recycling näkee, että juuri mobiiliyksikköjen teknologiavienti voi avata oven globaaleille markkinoille: ”Tavoitteenamme on, että viiden vuoden päästä meidän elvytysyksiköitämme on jo useita satoja Saksassa ja muualla Euroopassa. . Kierrätysprosesseja voi myös hyödyntää ristiin: valimohiekkaa voi kierrättää leijupetikäyttöön. Rekat tuovat valimoiden jätehiekkaa Nuutajärven regenerointilaitokselle. Kaiken lisäksi saadaan myös ilmasto hyötyä. Finn Recyclingin ajatuksena onkin tarjota hiekan kierrätystä palveluna, kuukausimaksupohjaisesti. Idea modulaarisesta yksiköstä syntyi osittain koronapandemian ansiosta. Oikeassa kädessä elvytettyä hiekkaa ja vasemmassa neitseellistä luonnonhiekkaa. Vesi kiertää laitoksessa suljetuissa kierroissa. Kuumennus tapahtuu maakaasulla, mutta polttoaineena voisi käyttää myös uusiutuvaa energiaa. Laboratoriokokeissa tutkitaan käsittelyerien pH ja sähkönjohtavuus, mitataan lujuus ja seulotaan raekoot. Kun hiekka kiertää valimoprosesseihin yhä uudestaan, tarvitsee ostaa vastaavasti vähemmän uutta, neitseellistä kvartsihiekkaa. Finn Recycling kierrättää jo kolmasosan eli noin 20 000 tonnia suomalaisten valimoiden vuotuisesta noin 60 000 tonnista jätehiekkaa. Mutta jätehiekkaongelma on globaali. Regenerointiprosessi voi käsitellä valimohiekkojen lisäksi myös voimalaitosten kuten leijupetikattiloiden jätehiekkoja. Kiertotalous on avaamassa Finn Recyclingille uusia, globaaleja bisnesmahdollisuuksia. Modulaariyksikkö voidaan asentaa asiakkaan tuotantoalueen pihaan ilman, että laitoksen prosesseihin tarvitsee tehdä muutoksia. Sen jätehiekkaa taas voi hyödyntää regeneroinnin jälkeen vaikkapa rakennustuotteiden valmistuksessa
MATTI KUITTINEN: MUUTOSVOIMAA LUONNOSTA ARKKITEHTI Matti Kuittinen työskentelee erityisasiantuntijana ympäristöministeriössä. Rakennusalasta ratkaisija. Vihreän rakentamisen kansainväliset sijoitukset ovat nousemassa 25 tuhanteen miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.” Kuittisen mukaan kaikkein vähähiilisintä rakentamista on se, että uutta rakennusta ei tarvitse tehdä. Hän luotsaa kaavoitusja rakentamislakiuudistukseen liittyviä kiertotalousja vähähiilisyyssäädöksiä. Periaatetuki Kaavoitusja rakennuslain valmistelu on herättänyt kovaa keskustelua, mutta Kuittisen mukaan lain kiertotalousja ilmastotavoitteet ovat saaneet periaatetasolla hyvän tuen: ”Lain lausuntopalautteessa on vahva yhteinen näkemys, että ilmasto ja kiertotalous ovat tärkeitä asioita. ”Rakentamisala on muuttunut valtavasti. Kuittinen toivoo siitä ratkaisua, kuinka valmistajilta voisi vaatia nykyistä tarkempaa tietoa tuotteen ympäristöseikoista. ”Haasteena on saada koko rakennusala mukaan. Uudistuva lainsäädäntö voi parhaimmillaan tukea rakennusalan kestävyysmurrosta. Esimerkiksi rakennuksen materiaaliseloste antaisi digitaaliset perustiedot rakennuksen sisältämistä materiaaleista kiertotaloustoimien tueksi. Kiertotaloutta ajatellen etusijalla täytyisikin olla olemassa olevien tilojen uudelleenkäyttö. Rakennusten käyttöja huolto-ohje varmistaisi, ettei rakennus tule elinkaarensa päähän liian aikaisin. Lainsäädännön roolina on asettaa perälauta eli vähimmäisvaatimus, mutta toivon, että kunnianhimon taso ei jäisi vähimmäistasolle.” Laki avaa markkinoita Kaavoitusja rakennuslaki on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn ennen kesälomaa. ELINA SAARINEN, TEKSTI | JUKKA ALASAARI JA YM, KUVAT S uomalainen rakennusala voi toimia ratkaisten kiperimpiä ympäristökriisejä ja kasvattaa samalla liiketoimintamahdollisuuksiaan. Kuittinen näkee, että ilmastoja kiertotaloushaasteiden rinnalle on nousemassa myös huoli luontokadosta. ”Meidän pitäisi pystyä varmistamaan, että eurooppalainen rakentamisen ja muotoilun kulttuuri säilyy ja kehittyy suuntaan, joka pysyy planeetan rajoissa”, sanoo Matti Kuittinen. Kolme rakennetun ympäristön asiantuntijaa kertoo, kuinka vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta voisi tulla bisnesvaltti rakentamisessa. Kuittisen mukaan tässä kotimainen lainsäädäntö voi olla avaamassa valtavia vihreän kiinteistösijoittamisen markkinoita Suomessa: ”Kun ilmastoselvitysasetus saadaan Suomessa voimaan, niin sen jälkeen kaikki meidän uudet rakennuksemme täyttävät tuolta osin EU-taksonomian kriteerit. Vielä 10 vuotta sitten esimerkiksi rakentamisen vaikutukset ilmastonmuutoksen hillinnässä olivat lähinnä marginaalinen kuriositeetti. On myös pohdinnassa, voisiko purkukartoitus olla osa uutta lakia. Ympäristöministeriö on fasilitoinut Pohjoismaissa Euroopan yhteistä uutta Bauhaus-projektia, joka haluaa tuoda vihreät arvot osaksi muotoilua, arkkitehtuuria ja kulttuuria. ”Näkisin tässä tilaisuuden, jossa rakennusala voi vaikuttaa parantavasti ja eheyttävästi.” Kuittisen mukaan Suomessa on paljon esimerkkejä edelläkävijäyrityksistä, jotka tekevät tuotteita ja palveluita vähähiiliseen ja ilmastomyönteiseen rakentamiseen. Kuittinen näkee pohjoismaisen luontosuhteen muutosvoimana: ”Se tuottaisi suunnittelua ja asumista, joka korostaisi resurssien arvostavaa, maltillista ja huolellista käyttöä.” UUSIOUUTISET 1|2022 32. Tulevassa kaavoitusja rakennuslainsäädännössä on suunnitteilla paljon säätelyä, jonka avulla kannustetaan tekemään joustavia, pitkäikäisiä ja muunneltavia rakennuksia. ”CE-merkintävaatimus on ollut esteenä kiertotalouden toteutumiselle ja rakennustuotteiden kiertotalouskäytölle, koska uudelleenkäytettäville tuotteille ei ole mahdollista saada CE-merkintää.” Tärkeä periaate lainsäädännössä on pyrkiä pohjoismaiseen ja EU-tasoiseen harmonisointiin. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta on yksi EU:n vihreiden investointien taksonomian kriteereistä. Sama aikataulu koskee monia keskeisiä asetuksia, kuten rakennuksen ilmastoselvitysasetusta, joka oli lausunnoilla viime kesänä. Toivon, että tämä voisi olla yksi asia, joka auttaa suomalaista kiinteistöalaa kirimään pidemmälle kuin lain minimi.” Kuittinen toivoo, että kilpailuetu näkyy aikanaan myös suomalaisten firmojen kansainvälisessä liiketoiminnassa: ”Jos Suomen hiilineutraaliustavoite alkaa näkyä myös tavassamme suunnitella rakennuksia ja tehdä rakennustuotteita, niille voisi avautua vientinäkymiä. Yksi suurimpia huolia on se, miten rakennusvalvonta saa resurssit varmistaa, että nämä asiat oikeasti etenevät kaavoituksessa ja rakentamisessa.” EU on päivittämässä rakennustuoteasetustaan tämän kevään aikana. Nyt tuntuu, että aika moni yritys on tästä jo hyvin kartalla”, Kuittinen pohtii
Tähtinen mainitsee esimerkkeinä yritykset, jotka ovat Suomesta lähteneet mukaan World GBC:n Net Zero Carbon Buildings -sitoumukseen. Suomalaisia firmoja on alan eturivissä jo viisi: viimeksi tammikuussa listalle nousivat Technopolis ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. Sen tavoite on, että Suomen kiinteistöja rakennusala on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Kehitystä hidastaa tällä hetkellä puute osaajista: ”Jo nyt elinkaarija hiilijalanjälkikonsultit myyvät ei-oota.” #BuildingiLifen hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimenpideohjelman on allekirjoittanut jo 29 organisaatiota. Hän näkee, että kiertotalous ja hiilineutraalisuus ovat yrityksille selvä kilpailuvaltti. Tähtinen uskoo, että allekirjoittajia kertyy vuoden aikana jopa sata. Toimintaohjelmaan on koottu keskeiset toimenpiteet organisaation ja tuotannon kehittämiseen hiilineutraaleiksi. ”Pääviestimme on, että ihmettelyn aika on ohi, nyt vain vasara käteen ja tekemään”, Tähtinen kannustaa. Hän luotsaa järjestössä KIRA-kioski-hankkeita. Lue lisää • https://bit.ly/35cwcvz • rakennakiertotaloutta.fi • https://mrluudistus.fi/ • https://bit.ly/3rtVZqm ”Se, että yritys on hereillä aikaisessa vaiheessa muutoksessa, antaa suoraa kilpailuetua. ”Suomella on edelläkävijäasema, mutta nyt täytyy lunastaa lupaukset.” Lue koko juttu: www.uusiouutiset.fi/ kiertotalous-ja-vahahiilisyys/ ”Tarvitaan toimenpiteitä joka tasolle: organisaatiotason johtamista, tavoitteiden asettamista sekä konkreettisia toimenpiteitä yksittäisissä rakennushankkeissa, kaavoitusprojekteissa ja tuotantolaitoksissa”, Lauri Tähtinen kuvailee. ”Kaikki toimintamme tähtää siihen, että vuonna 2035 rakennettu ympäristö toimisi kiertotalouden mukaisesti ja olisi ilmastokriisin ratkaisija eikä aiheuttaja, kuten nyt”, Lahtinen tiivistää. Tähtinen vetää FIGBC:llä #BuildingLife-hanketta. Toimijat voivat löytää tähän tukea ja yhteistyökumppaneita: FIGBC on koonnut kotimaisia kiertotalouden referenssikohteita ja kiertotaloustietoa rakennakiertotaloutta.fi -verkkosivuilleen. Rakennusmateriaalien päästöjä sekä työmaiden ja kuljetusten päästöjä on tarkoitus vähentää 50 prosenttia. ELLA LAHTINEN toimii kestävän kehityksen asiantuntijana Green Building Council Finlandissa (FIGBC). LAURI TÄHTINEN LUOTSAA HIILINEUTRAALIKSI LAURI TÄHTINEN toimii Green Buildingin Councilin kehityspäällikkönä. Rohkeutta kokeiluihin Lahtinen peräänkuuluttaa toimijoilta rohkeutta kokeilla ja toteuttaa kestävyyden periaatteita oikeissa rakennushankkeissa. Lisäksi FIGBC on rakentanut rakentamisen kiertotalousosaajien verkostoja. UUSIOUUTISET 1|2022 33. FIGBC-verkoston muutkin projektit kuten #BuildingLife ja LifeLevel(s) tähtäävät rakennetun ympäristön ympäristökestävyyteen. Siinä ala asetti itselleen kunnianhimoisia tavoitteita: Rakentamisen energiankäytön päästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. ELLA LAHTINEN KOROSTAA KILPAILUVALTTEJA KIINTEISTÖJA RAKENNUSALA PYRKII HIILINEUTRAALIKSI VUONNA 2035. Tähtisen mukaan Suomesta löytyy hyviä toimintatapoja sekä vähähiilisyydessä että kiertotaloudessa. Ne kokoavat kiinteistöja rakentamisalan kiertotalousosaamista koko rakennusalan käyttöön. Osaajista pula Marraskuussa kotimainen kiinteistöja rakennusala julkaisi yhteisen toimintaohjelman kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä. Se avaa isoja bisnesmahdollisuuksia”, näkee Ella Lahtinen
Raaka-ainetta on loputtomasti, sillä teollisuuden jätteitä syntyy koko ajan lisää, ja vanhoja on varastoituna jopa miljardeja tonneja.” Betolarin tavoitteena ei ole perustaa omia tehtaita, vaan lisensoida Geoprime®-konseptiaan. Vaatii paljon työtä, jotta kierrätysmateriaalista valmistetut ja jalostetut tuotteet olisivat markkinoilla samalla viivalla perinteisempien, neitseellisistä materiaaleista valmistettujen kanssa. Rakentamiseen sopivien kierrätys tuotteiden tuotekehitys vaatii sinnikkyyttä. KATARINA BOIJER | ISOVER, BETOLAR JA EWONA, KUVAT R akennusala on yksi eniten ilmakehän hiilidioksidipäästöjä tuottavista toimialoista. Nyt päästöjen vähentämistarve on muuttamassa maailmaa – ja rakennusalaa. Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki on jopa 80 prosenttia pienempi kuin sementtipohjaisten tuotteiden. Ympäristöystävällisyydellä ja kierrätysmateriaalien käytöllä voi vähentää merkittävästi luonnolle aiheutuvaa rasitusta. Sivuvirroista voidaan käyttää esimerkiksi terästeollisuuden masuunikuonaa, energiateollisuuden biotuhkaa, metsäteollisuuden viherlipeäsakkaa ja kaivosteollisuuden rikastushiekkaa. Lainsäädäntö ei vielä toistaiseksi tasoita pelikenttää. . Esimerkiksi pihakivituotantoon siirtymisessä riittää, että asiakas investoi yhteen lisäainesäiliöön sekä pumppuun.” Yksi Betolarin hyödyntämistä teollisuuden sivuvirroista on paperiteollisuudessa syntyvä viherlipeäsakka. Rakenna kierrätysRakenna kierrätysmateriaaleilla UUSIOUUTISET 1|2022 34. Olemme onnistuneet luomaan menetelmän, jolla sen voi muuttaa murskeeksi, ja käyttää vaikkapa metsäautoteiden pohjan rakentamisessa. ”Käyttöönotto ei vaadi suuria investointeja. Betolarin viestintäpäällikkö Melina Pinomaa kertoo: ”Innovaatiossamme sementti korvataan vaihtoehtoisella sideaineella. ”Se on ollut paperiteollisuuden viimeinen jätesivuvirta, jolle ei ole ollut käyttöä. Geopolymeereja on tutkittu vuosikymmeniä. Lisenssi sisältää muun muassa räätälöidyn reseptiikan sekä tarvittavan tuen uuteen valmistusmenetelmään siirtymisessä. Ekologisuus ei kuitenkaan ole tuotteiden ainoa kilpailuvaltti, vaan asiakkaat odottavat laatua ja turvallisuutta. Kosteusteknistä toimivuutta ja pölynsidontaa parannetaan pienellä määrällä lisäaineita. Hyvä, paha sementti Betonissa käytettävä sementti aiheuttaa suuren hiilidioksidikuorman. Näin säästetään luonnonkiveä”, Pinomaa kertoo. Kotimaiset kierrätysmateriaaleja rakennustuotteiksi jalostavat yritykset ovat havainneet, että vähähiiliset tuotteet kiinnostavat markkinoilla entistä enemmän. Tähän mennessä betoniteollisuus ei ole nähnyt tarvetta ottaa geopolymeeriratkaisuja teolliseen käyttöön, koska sementin valmistaminen perinteisillä tavoilla on ollut helppoa. Se on rakenteeltaan mineraalivillaa löyhempää. InsulSafesta puuttuvat sidosaineet. Suomalainen rakennusmateriaaliteknologiayritys Betolar on kehittänyt tavan, jolla voidaan tuottaa vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, jopa kokonaan ilman sementtiä
Ekologisuuden ohella asiakkaita kiinnostaa tuotteiden laatu. Se on myös turvallinen eriste, ja kuuluu parhaaseen paloluokkaan”, Pulkkinen listaa. ”Paras tapa varmistaa kierrätettyjen raaka-aineiden puhtaus on vaatia toimittajilta ehdotonta jäljitettävyyttä ja toimia sellaisten toimijoiden kanssa, joille on tärkeää tietää, mistä kierrätetyt materiaalit tulevat. Kierrätyslasia villaan Saint Gobain Finland -konserniin kuuluva ISOVER hyödyntää tuotteissaan kierrätyslasia. Niskanen näkee, että lainsäädäntö on isossa roolissa, jotta kiertotalous saadaan rakentamisessa vauhtiin. Hänen mukaansa ympäristöystävällisyys alkaa olla kilpailukykyä. Tuotteet eivät sisällä hajusteita, tuoksuja, eteerisiä öljyjä eivätkä ärsyttäviä aineita.” ”Olemme tehneet todella paljon työtä, että tuotteemme täyttää myös teknisesti vaatimukset ilman lisäaineita. Uusia sivuvirtoja tutkitaan parhaiden reseptien löytämiseksi ja rakennusmateriaalien kehittämiseksi. Se ei myöskään sisällä korroosiota aiheuttavia ainesosia, ja on lahoamatonta ja hajutonta. Teknisissä tuotteissa on tärkeää, että tuotteet testataan akkreditoidussa laboratoriossa, jolloin ei tarvitse selitellä tuotteiden toimivuutta.” Ewona tekee yhteistyötä tekstiilien kiertotalouden edelläkävijän Rester Oy:n kanssa, joka on avannut poistotekstiilien jalostuslaitoksen Paimioon. Se sisältää noin 80 prosenttia kierrätyslasia. Se ei tarjoa kasvualustaa mikrobeille eikä ole altis homehtumaan. ”CE-merkin saamiseen ei tässä vaiheessa ole edellytyksiä, koska geopolymeeribetoni ei kuulu olemassa olevien standardien soveltamisalaan. Ewona korostaa eristelevyjen sisäilmaominaisuuksia ja allergiaystävällisyyttä. Eristeitä voidaan käyttää myös Joutsen-merkityissä rakennuksissa. Tekstiilikuidusta eristettä Ewona valmistaa Haukiputaalla ja Kankaanpäässä Ewonawool-eristelevyjä, jotka on valmistettu polyesterikuidusta. Prosessit pyritäänkin siksi aina käynnistämään nopeasti. ”Hiilijalanjälkeä on tutkittu paljon. ”Lainsäädäntö voi ohjata kierrätettävien materiaalien käyttöä ja pitää huolta, että vaatimukset eivät olisi ylimitoitettuja.” . Ewonan tuotteet voidaan jatkokierrättää siellä. Eristelevyjä voi käyttää niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin, sekä esimerkiksi kouluissa, toimistoissa, elokuvateattereissa, sairaaloissa ja hoitokodeissa. Lasivillan vähähiilisyyteen vaikuttaa positiivisesti erittäin suuri kierrätysraaka-aineiden käyttö.” STANDARDIT MUUTTUVAT HITAASTI. Kierrätetyn tekstiilikuidun käytössä on haasteita, vaikkapa kuinka saadaan tehtyä tuotteita, jotka täyttävät korkeat paloturvavaatimukset ilman lisäaineita.” Niskasen mukaan sisäilman puhtaus ja kiertotalous ovat monille asiakkaille yhä tärkeämpiä. Kuidut on sidottu toisiinsa lämmöllä ilman kemiallisia sideaineita. Pakatessa lasivilla puristetaan kymmenesosaan puhalletusta tilavuudesta. Tunnustuksena kotimaisesta työstä ISOVERilla on Avainlippu. Tuotehyväksynnän kesto voi olla muutamista kuukausista vuosiin. Toimitusjohtaja Kari Niskanen kertoo, että tuotteiden valinnalla voi jo rakennusvaiheessa vaikuttaa sisäilman laatuun: ”Eristelevyillä on huippuluokan äänieristys. Sitä ennen puhallusvilla valmistettiin muun villan ylijäämistä. Mutkia matkassa Vaikka kierrätysmateriaaleista jalostetut tuotteet ovat laadukkaita, CE-merkintää vastaavaa laatutaetta voi olla joskus kimuranttia saada. Tuotepäällikkö Mika Pulkkinen kertoo Hyvinkäällä ja Forssasta valmistettavasta InsulSafe-lasivillasta: ”InsulSafe-puhallusvilla on ekologinen ja raaka-aineita säästävä. Valmistuksessa käytetään uusiu tuvaa energiaa. Ewonawool ei sido kosteutta eikä sisällä mitään epäpuhtauksia. Kierrätysmateriaalin osuus voi olla jopa 85 prosenttia. UUSIOUUTISET 1|2022 35. InsulSafen valmistus alkoi vuonna 2012. Betolarin tuotteilla pyritään kuitenkin täyttämään betonistandardien asettamat vaatimukset.” Betolar ei hae tuotehyväksyntää, vaan sen tekee tuotteen valmistaja. ”Vaikka standardien muutostyö on hidasta, näemme, että regulaatio saattaa tulevaisuudessa merkittävästi kasvattaa vaatimuksia kiinnittää huomiota rakentamisen hiilijalanjälkeen sekä alentaa vaatimuksia vaihtoehtoisten vähähiilisten ratkaisuiden hyväksyntäprosesseille”, hän sanoo toiveikkaasti. Sivuvirtapohjaiset ratkaisut ovat alkaneet herättää mielenkiintoa paperiteollisuuden lisäksi myös infraja kaivosteollisuudessa. Näin vähennetään kuljetuskilometrejä sekä varastosiirtoja. Lasivilla säästää yli 200-kertaisesti energiaa verrattuna siihen, mitä villan valmistuksessa on käytetty. . Arvioitaessa sivuvirtojen soveltuvutta sideaineeksi Betolar testaa esimerkiksi ratkaisujen alkuja loppulujuutta, tiheyttä, työstettävyyttä sekä lämmönja pakkasenkestävyyttä. Toki yrityksen rooli hyväksynnän hakemisessa on varsinkin alkuvaiheessa suuri
Suomessa MARA-asetus säätelee tuhkan hyödyntämistä maarakentamisessa. Tuhkilla ja kuonilla voi korvata luonnonkiviainesta maarakentamisessa joko sellaisenaan, tiivistettynä, seostettuna tai sideaineena. Tuhka ei ole tasalaatuista, vaan sen laatuun vaikuttavat poltettava raaka-aine, polttoprosessi ja se, mistä osasta kattilaa tuhka on kerätty. Tuhka Tuhka on lannoitevalmistelain tyyppiluettelossa MARA-materiaali Analyysi kaatopaikkakelpoisuudesta EOW-status Analyysi MMM:n lannoiteasetusten mukaisista kriteereistä Analyysi maanrakentamisen ympäristökelpoisuudesta ja teknisestä kelpoisuudesta Vaatimukset täyttyy Vaatimukset ei täyty Käyttökohde Vaatimukset täyttyy Vaatimukset ei täyty Lannoitevalmiste Ympäristölupa Käyttökohde Peltolannoite Metsälannoite Maanparannusaine Vaatimukset täyttyy Vaatimukset ei täyty Maanrakennusmateriaali Ympäristölupa Käyttökohde Metsäautotie Väylät (ei moottoritai moottoriliikennetiet ) Kenttärakenne Kaatopaikka Vaarallisen jätteen hävittäminen Ympäristölupa Ympäristöluvan vaativat käyttökohteet UUSIOUUTISET 1|2022 36. MARA-asetuksella halutaan edistää tuhkan käyttöä myös metsätien rakentamisessa tai perusparantamisessa. Tämän jälkeen tuhkakerros peitetään noin 10 sentin murskekerroksella. Näin ehkäistään tuhkassa olevien mahdollisten haitta-aineiden päätyminen ympäristöön. Näissä hankkeissa on teiden rakentamisessa käytetty tuhkamurskeseosta, jossa noin 20–30 painoprosenttia lentotuhkaa sekoitetaan tien pintamateriaalina käytettävän kalliotai soramurskeen sekaan. HENNA-RIIKKA HAIKONEN, RIINA TUOMINEN, TOMMI TENHOLA, SAMULI JOENSUU JA MARKO ÄMMÄLÄ, TEKSTI | TAPIO OY, KUVA V oimalaitostuhkien potentiaali infrarakentamisessa ja lannoittamisessa on jäänyt vielä hyödyntämättä. Lisäksi tuhkan käyttö edellytti aiemmin aina kunnan tai aluehallintoviranomaisen myöntämää ympäristölupaa. Tuhkan laadusta riippuen se soveltuu tie-, katuja kenttärakenteiden eri kerroksiin. Käytämme vuosittain noin 100 miljoonaa tonnia kiviainesta, josta osa olisi mahdollista korvata tuhkalla. Tämän vuoksi ennen tuhkan uusiokäyttöä on tuhkaerästä tutkittava haitta-aineet. . Metsäautotiet tutkittavana Vaikka tuhkatierakentaminen on vielä suhteellisen uusi asia, on viime vuosikymmeninä tuhkalla rakennettujen metsäautoteiden ympäristövaikutuksia ja kantavuuksia tutkittu paljon esimerkiksi Tapio Oy:n vetämissä tuhkahankkeissa 2010-luvulla. Voimalaitostuhkaa metsätiehen Tuhkien hyödyntämisestä tierakentamisessa on saatu hyviä tutkimustuloksia. MARA-asetuksen avulla ympäristönluvan haku korvataan tuhkan rekisteröintimenettelyllä. Puuja turvetuhkaa voi käyttää metsänlannoitteena. Tuhkamurskeseosrakenteella tehtyä tietä ei tarvitse peittää, toisin kuin tuhkapatja-menetelmällä rakennettua tietä. Haitta-aineet selville Tuhkajakeet sisältävät erilaisia raskasmetalleja, joiden päätyminen ympäristöön on suurin tuhkien käyttöön liittyvä riski. Tuhkatiet ovat osoittautuneet kantaviksi ja vahvoiksi tierakenteiksi. Tuhkapatja-menetelmässä tiehen tehdään kaukalo, johon noin 50 sentin paksuinen irtotuhkakerros tiivistetään 30 senttiä paksuksi kerrokseksi. Mikäli käytettävä tuhka ei täytä MARA-asetuksen vaatimuksia, hyödyntämiseen on haettava ympäristölupa. Suomessa syntyy noin 1,5 miljoonaa tonnia tuhkaa vuosittain. Tuhkan käyttö metsäteiden rakentamisessa ja perusparantamisessa on ollut melko harvinaista, sillä Suomessa tuhkan käyttö tienrakentamisessa on pitkälti keskittynyt isojen väylien massiivikäyttöön. Tuhkat voisivat korvata infraja maarakentamisessa luonnon kiviainesta. Suurin osa tuhkasta syntyy puun, turpeen, kivihiilen tai jätteen polton yhteydessä. Kun valitaan käyttötarkoitukseen sopiva tuhka, tuhkan käytön haittavaikutukset ovat vähäiset. Tätä seosta levitetään metsätien pintarakenteeksi 10–20 senttimetrin kerros. Valtaosa tuhkasta käytetään maanrakennukseen esimerkiksi teollisuusja varastorakennuksien pohjarakenteena, väylissä sekä tuhkamursketeissä
Teihin käytetty lentotuhka ei täyttänyt kaikkien raja-arvojen osalta MARA-asetuksen vaatimuksia ja rakentamiseen oli haettu ympäristöluvat. Rakentamiseen päätyy myös lannoitteeksi kelpaavaa tuhkaa. nollanäytteinä. Määritystulokset saatiin hankkeen käyttöön. Haasteena on tietoisuuden puute ja riittämättömät ohjeistukset. Tuhkatierakentamisella voidaan mahdollistaa ekologisempia ratkaisuja ja pienentää ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä pitkällä tähtäimellä. Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta -hankkeen aikana on tarkkailtu Etelä-Savoon rakennettuja tuhkapatjateitä. Se lisää tietoutta ja tukee tuhkan uusiokäyttöä. Tapion hankkeissa käytettyjen tuhkamurskeseoksien on myös todettu lisänneen metsäteiden kantavuutta. Aiempiin tutkimuksiin ja taustatietoihin perustuen valittiin tietyt näytepisteet pintavesija maanäytteiden ottoon. Tien kantavuus kelirikkoaikana säilyi hyvänä eikä talven jälkeen ollut routavaurioita havaittavissa. Pintavesinäytteitä otettiin kolme kertaa vuodessa ja maanäytteet vuosittain. • Tavoitteena on parantaa lämpöja voimalaitoksissa syntyvien eri tuhkajakeiden hyötykäyttöä ja lisätä tietoisuutta tuhkan hyötykäytön mahdollisuuksista. Tuhkan syntypaikalla tehtävällä tuotantoprosessien hallinnalla ja entistä tarkemmalla tuhkan jaottelulla mahdollistetaan tasaja hyvälaatuinen tuhka, mikä edistää tuhkan hyötykäyttöä. Lue lisää: https://bit.ly/3tDlk40 ja https://bit.ly/33o0w5Q Tuhka Tuhka on lannoitevalmistelain tyyppiluettelossa MARA-materiaali Analyysi kaatopaikkakelpoisuudesta EOW-status Analyysi MMM:n lannoiteasetusten mukaisista kriteereistä Analyysi maanrakentamisen ympäristökelpoisuudesta ja teknisestä kelpoisuudesta Vaatimukset täyttyy Vaatimukset ei täyty Käyttökohde Vaatimukset täyttyy Vaatimukset ei täyty Lannoitevalmiste Ympäristölupa Käyttökohde Peltolannoite Metsälannoite Maanparannusaine Vaatimukset täyttyy Vaatimukset ei täyty Maanrakennusmateriaali Ympäristölupa Käyttökohde Metsäautotie Väylät (ei moottoritai moottoriliikennetiet ) Kenttärakenne Kaatopaikka Vaarallisen jätteen hävittäminen Ympäristölupa Ympäristöluvan vaativat käyttökohteet . Toinen tie rakennettiin vuonna 2017 ennen hankkeen alkua ja toinen vuonna 2020 hankkeena aikana. • Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kaavio on laadittu osana hanketta ja se on julkaistu Tapion tuottamassa toimintamallissa. Tuhka toimiikin hyvänä routaeristeenä ja sopii keveytensä ansiosta käytettäväksi esimerkiksi pehmeikköjen ylityksiin, kunhan vedennousu tuhkarakenteeseen on estetty. Isoilla tuhkan tuottajilla on useammin toimiva ketju tuhkan hyötykäytölle, mutta pienemmillä lämpöja voimalaitoksilla tuhkien hyötykäytössä on ollut vielä esteitä. Ennen hanketta kohteessa oli tehty pintavesiseurantaa. Pienemmät päästöt Tuhkatiet ovat Tapion tutkimusten mukaan kantavampia pidemmän aikaa kuin tuhkattomat tiet. • Hanke toteutetaan 1.9.2019–31.12.2022 välisenä aikana. Tieto helpottaisi myös markkinointia. Seurattavien teiden kunto on kestänyt hankkeen aikana hyvänä. • Hanke kehittää yritysten nykyistä liiketoimintaa ja luo mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. • Tämän lisäksi on tehty ympäristönseurantaa rakennetuilla tuhkateillä ja tuhkalannoitetuilla metsäalueilla. • Hanke pyrkii vähentämään kaatopaikalle päätyvän tuhkan määrää ja edistämään tuhkan hyötykäyttöä kustannustehokkaasti ja siten, että paras mahdollinen lisäarvo saadaan talteen. Pintavesinäytepisteistä mitattiin tämän lisäksi 2–4 viikon välein pH ja sähkönjohtavuus kenttämittarilla. Kaavio havainnollistaa, mitkä asiat vaikuttavat tuhkan loppusijoituskohteeseen ja millaisia erilaisia loppusijoituskohteita eri tuhkalaaduille on. Tuhkasta lisäarvoa • Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta -hanke on Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteishanke. Tilanne on kuitenkin ohimenevä ja tasoittuu normaalille tasolle hyvin pian. UUSIOUUTISET 1|2022 37. Myös muissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu pH-, sähkönjohtavuusja raskasmetallitasojen hetkellistä nousua tuhkan käytön seurauksena. Tiedon puute hidastaa tuhkan hyödyntämistä niin maarakennus-, tiekuin lannoitekäytössä. Motiva Oy:n ylläpitämällä Materiaalitorilla on pyritty vastaamaan tähän haasteeseen. Vastaavia tuloksia tien kantavuudesta ja kunnosta on myös saatu muissa hankkeissa, esimerkiksi Tapion 2010-luvulla toteuttamissa tuhkahankkeissa. Seurannan perusteella tuhkalisäys nostaa osittain pintavesinäytteiden pitoisuuksia. Tuhkatiet seurannassa Tuhkan hyötykäyttö infrarakentamisessa on jatkunut vuonna 2019 käynnistyneessä uudessa hankkeessa. Näytteet oli otettu ennen tien rakentamista, joten ne kuvaavat ojaveden luonnontilaa ja toimivat ns. Voimalaitostuhkaa metsätiehen Tuhkapatja-menetelmällä rakennetut tiet ovat osoittautuneet vahvoiksi ja kantaviksi tierakenteiksi. Materiaalitori on jätteiden ja sivuvirtojen tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamispaikka, jossa on mahdollista hakea ja tarjota eri käyttötarkoituksiin soveltuvaa tuhkaa. Esimerkiksi metsäammattilaiset kaipaavat lisää tietoa tuhkan hyödyllisistä ominaisuuksista. Esimerkiksi alueen paikallisilta toimijoilta on puuttunut kauppapaikka, jossa tuhkan hyötykäyttäjä ja tuottaja voivat kohdata. Näiden lisäksi seurattiin myös raskasmetallitasoja. Puuja turveperäinen tuhka sisältää hyödyllisiä ravinteita, joiden palauttaminen metsään lannoitteena on sekä metsänkasvatuksellisesti että ekologisesti perusteltua. Pidemmän aikavälin tarkkailuissa tuhkatiekohteilla ei ole havaittu merkittäviä muutoksia pintatai pohjaveden laadussa. Tieto lisäisi käyttöä Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta -hankkeessa havaittiin, että tuhkaliiketoiminta vaatii kehittämistä
Toisessa julkaisussa, Sitran toimittamassa Ihminen osana elonkirjoa -muistiossa, useat eri alojen tutkijat ja ajattelijat kuvaavat luontosuhteemme ja sivistyskäsityksemme murrosta kestävyyskriisin äärellä. ”Tarvitaan syvää järjestelmämuutosta, pelkät arjen elämäntapamuutokset tai teknologiset ratkaisut eivät yksinään riitä. Vastuuta luonnosta ihmiset kokevat useimmin omassa lähiympäristössä ja omien kulutusvalintojen kautta. Suomalaiset kertovat saavansa luonnosta ennen kaikkea rauhoittumista, virkistymistä ja palautumista arjen kuormituksesta. Suuria lukuja. Lataamme akut luonnolla Suomalaisten luontosuhteet -kysely toteutettiin kyselypalvelu Kantarin internetkyselynä, jossa luontosuhteestaan kertoi 2245 suomalaista. Vastausten perusteella luonto todellakin on tärkeä suomalaisille. Luonnon henkilökohtainen tärkeys nousee iän mukana. 60 prosenttia kokee olevansa vahvasti luontoihmisiä. Ensimmäinen julkaisu on Sitran joulukuussa julkaisema kyselytutkimus suomalaisten luontosuhteista. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA S uomalaisten luontosuhteesta on nyt saatu kahden julkaisun verran uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää mietittäessä, miten onnistua palauttamaan elämisemme maapallon kantokyvyn rajojen sisään. Siinä Sitra halusi katsoa, pitääkö ”suuri kansallinen kertomus” erityisestä suomalaisesta luontoyhteydestä paikkansa ja mitä itseasiassa on se luonto, mihin suomalaiset ovat suhteessa. 87 prosenttia sanoo, että luonto on omassa arjessa erittäin tai melko tärkeää. Ihmisen jalustalle nostava näkemys voi olla yksi syy siihen, että olemme nyt keskellä ekologista kestävyyskriisiä, jossa romutamme omankin elämämme ja toimeentulomme edellytykset ja jossa myös irrallisuuden aiheuttamat sosiaaliset ongelmat yleistyvät. UUSIOUUTISET 1|2022 38. Ihminen osana elonkirjoa -julkaisussa mietitään, miten sivistyskäsityksemme vaikuttaa luontosuhteeseen ja luontokäsitykseen ja mitä sivistys nyt antroposeenin ja ekokriisien aikakaudella oikein tarkoittaa. Selvitykseen kirjoittaneiden tutkijoiden teksteistä välittyy, että ekologinen kestävyyskriisi ei ole pelkkä luonnon monimuotoisuuden kriisi vaan myös ihmisen identiteettikriisi. Jopa puolet suomalaisista kokee syvää yhteyttä luonnon ja muiden lajien kanssa. Yhteiskunnan luontosuhde Yksilöiden vahvat luontosuhteet eivät kuitenkaan muuta maailmaa, elleivät ne siirry toimiksi ja muutoksiksi koko yhteiskunnan luontosuhteessa. Valtaosa suomalaisista katsoo, että vastuu luontokadon pysäyttämisestä on meillä kaikilla. 74 prosenttia suomalaisista on huolissaan luonnon tilasta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Sivistynyt katsoo kauas Sitra selvitti suomalaisten luontosuhdetta ja kokosi ajatuksia sivistyskäsityksemme murroksesta ekokriisin keskellä. Suomalaiset kytkeytyvät luontoon monin tavoin . Kiinteä luontoyhteys ei vaadi matkustamista reppu selässä kansallismaisemaan, vaan suomalaiset nauttivat etenkin lähiluonnosta. Luontoyhteyttä koetaan myös nojatuolissa esimerkiksi luontodokumentteja katsoen. perinteisen luonnon antimien hyödyntämisen ohella aineettomien arvojen tai ihan uusien teknologiavetoisten keinojen kautta. Perinteinen länsimainen sivistyskäsitys on ollut vahvasti ihmiskeskeinen ja ihmistä ja luontoa erotteleva. Tarvitaan isoja rakenteellisia muutoksia, mutta nekään eivät toteudu kunnolla, ellemme ole samalla valmiita tarkastelemaan arvoja ja ihanteitamme.” MILLAISTA OLISI KIERTOTALOUS, JOSSA IHMINEN NÄHDÄÄN OSANA ELONKIRJOA. Sitran kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar sanoo, että yksilötasolla saatamme ymmärtää olevamme osa luontoa ja arvostaa erilaisia luontokokemuksia, mutta kestävyyssiirtymä edellyttää laajempaa yhteiskunnallista ihanteiden ja järjestelmien puntarointia. Selvä enemmistö ilmoittaa olevansa valmis muuttamaan kulutusja elämäntapojaan
Kiertotalouden periaate on tuttu luonnosta, kiertäväthän erilaiset materiaalit luonnon ekosysteemeissäkin. Luonnon suojelemista sen itsensä vuoksi on niin pitkään hanakasti marginalisoitu, koska luonnon suojeleminen on uhannut sitä, että saadaan tulosta viivan alle.” Ekologinen kriisi on jo alkanut aiheuttaa merkittävää taloudellistakin tuhoa, mutta järjestelmämme rakentuvat edelleen niin vahvasti luonnon ja ihmisen eriarvoisuuteen, että luonnon uudenlaista asemaa yhteiskunnassa edistävä joutuu hankalaan ristiriitaan. Tragedioita siellä täällä Ymmärrys siitä, että kannamme moraalista vastuuta myös tulevista sukupolvista ja muusta elonkirjosta, on viime vuosina vahvistunut. Kiertotalouteen kohdistuu odotuksia, että talouskasvu voitaisiin vihdoin irtikytkeä luonnonvarojen kulutuksen kasvusta: Jo käyttöön otetut luonnonvarat ja niiden arvo pidetään yhteiskunnan käytössä teknistaloudellisin keinoin. Ekologinen kriisi on konkretisoinut ihmisen kietoutuneisuuden luontoon. Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa ihminen voi pidättäytyä kuluttamasta ilman, että se on uhka yhteiskunnan toimivuudelle.” Murros konfliktoituu Tämä kaikki on nyt murroksessa. Julkaisutilaisuudessa puhunut toimittaja ja kirjailija Juha Kauppinen sanoo, että vaikka yhä useampi ihminen ajattelee, että suhteemme luontoon pitäisi olla tasavertaisuutta korostavampi kuin se on nyt, vallitseva tapa nähdä luonto on edelleen hyväksikäytön kautta. Se on aiempina vuosikymmeninä ollut vahvasti marginalisoitu ajatus, joka on tulossa nyt marginaalista valtavirtaan. “Luonnon suojelemisen pitäisi olla normaali asia ja vertautua ihmisoikeuksien tai lastenoikeuksien puolustamiseen, sillä luonto on enemmän kuin eturyhmäkysymys. Luontokadon ratkaisemisesta on tullut valtavirtaa esimerkiksi maailman suurilla talousfoorumeilla, sillä luontokadon seuraukset ihmiselle ja taloudelle ovat kohtalokkaat. ”Yhä isompi osa ihmisistä uskaltaa tuoda esille oman ajatusmaailmansa siitä, että luonto on paljon muutakin kuin jotain mitä hyödynnetään. ”Kun ihminen esimerkiksi haluaa pidättäytyä kuluttamasta liikaa tavaroita, se on samanaikaisesti myös haitallista yhteiskunnassa. Sitran selvitys kysyy, millaista olisi sellainen kiertotalous, jossa ihminen nähdään aidosti osana elonkirjoa. Yksi Ihminen osana elonkirjoa -julkaisun keskeisistä viesteistä on, että antroposeenin ajan sivistykseen kuuluu vääjäämättä myös kauaskantoisen ja ylisukupolvisen vastuun ottaminen. Moni kokee vahvasti, että myös toisenlaiset tiedot kuin se, miten luontoa hyödynnetään, pitäisi ottaa huomioon, Kauppinen sanoo. kun kaikki nököttivät kotona eivätkä tuhlanneet, seurasi tragedioita. Maapallon rajat pakottavat meitä ajatte lemaan uusiksi koko elämäntapamme ja suhteemme maailmaan. Mehän olemme ekosysteemien sisällä ja sata prosenttia siitä mitä olemme, tulee luonnosta. Se on kiinnostavaa siitä näkökulmasta, miten sana luonto mielletään. Kauppinen sanoo, että on edelleen vaikeaa puolustaa luontoa ilman sitä sanomaa, että tarvitsemme luontoa itsekin. ”Toisaalta nyt toteutetussa kyselyssä vain seitsemän prosenttia suomalaista koki saavansa luonnosta työtä tai toimeentuloa. Murros myös konfliktoituu yhteiskunnassa ja näkyy esimerkiksi metsiin liittyvässä keskustelussa.” Kipeän keskustelun myötä syvään juurtuneet perinteet ja käsitykset ihmisen roolista maapallolla voivat vähitellen muuttua luonnon ja ihmisyhteisöjen tarpeita palveleviksi ja kehittyvän tieteellisen tiedon mukaisiksi. ja millaisilla hintamekanismeilla taloudellisessa toiminnassa voidaan huomioida luontoa. Tällaiset viestit kertovat, että pohjaamme vielä ajatukseen luonnosta jonakin, mitä ihaillaan vapaa-ajalla ja työ taas on jotain aivan muuta.” IHAILEMME LUONTOA VAPAA-AJALLA, JA TYÖ ON MIELISSÄMME JOTAIN AIVAN MUUTA. Kestävyyskriisi pakottaa etsimään talousmallia, joka mahtuisi planeetan kantokyvyn rajoihin. Parhaillaan keskustellaan esimerkiksi siitä, miten elonkirjoa pitäisi arvottaa UUSIOUUTISET 1|2022 39. Koronakevät 2020 kuvasti hyvin ongelmien syvyyttä . Ristiriita kuluttamisen ja yhteiskunnan toimivuuden välillä pitäisi saada purettua
5 huoneiston asuinkiinteistöiltä taajamissa (viimeistään) ja kunnan hallintoja palvelutoiminta Bioja pakkausjätteiden keräys Elinkeinotoiminta ja muu julkinen kuin kunta (viimeistään), (kg/vko) Tekstiilijätteen aluekeräys (viimeistään) Pakkausjätteiden keräys vähint. Pienmetallin ja pakkausjätteen erilliskeräys puolestaan laajenee vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöille vuoden 2023 heinäkuussa, ellei näin jo kerätä. Hän osallistui joulukuisilla Kiertovoimapäivillä jätelakipaneeliin. Samaan aikaan myös kunnan hallintoja palvelutoiminnan kiinteistöiltä aletaan kerätä pakkausjätettä tietyillä kriteereillä. voimaan 1.12.2021 1.9.2022 Siirtoasiakirjaan merkittävä asetuksen mukaiset tiedot + SYKEn rekisteriin kirjaaminen 1.9.2022 alk. On tarkistettava jäteUudistuneen jätelainsäädännön aikataulu huolestuttaa julkisen jätealan toimijoita, selvisi Suomen Kiertovoima KIVO ry:n Kiertovoimapäivillä. 40 UUSIOUUTISET 1|2022. Jätelakipaneelin puheenjohtaja, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala kokosi osanottajille asetusten keskeisimmän sisällön. Näin kiteytti julkisen jätehuoltoalan tunnelmia Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen. Jo heinäkuussa voimaan astuu monta uudistusta. Kompostoinnista on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle 1.1.2023 alkaen. KOONNUT ELINA SAARINEN ”TÄSSÄ OLLAAN MAHDOTTOMAN EDESSÄ” . 5 huoneiston asuinkiinteistöiltä taajamissa sekä kunnan hallintoja palvelutoiminta (viimeistään) Kuljetusten kilpailutuksiin liittyvä kunnan markkinakartoitusvelvollisuus astuu voimaan (ennakoitava) JHVO:n kompostointirekisteriin kompostoijien tiedot Pakkausjätteet kunta-tuottajasopimuksen mukaisten tuottajien korvausten maksu alkaa Biojätteiden kuljetus Kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään (aikaisintaan) 19.7.2024 Biojätteiden kuljetus Kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään (viimeistään) Biojätteiden keräys Kaikilta asuinkiinteistöiltä yli 10000 asukkaan taajamissa (viimeistään) Pakkausjätteet Kunnan järjestämään kuljetukseen 1.1.2022 Kirjanpitovelvollisuus jätteistä (jäteasetus) Tiedonantovelvollisuus jätteistä (jäteasetus) Sähköinen siirtoasiakirja käyttöön • Jätelain velvoite (musta) • Jätelakiluonnoksen (vaihe 2) velvoite • Jäteasetuksen velvoite (sininen) • Huom. Tämän vuoden heinäkuussa on biojätettä alettava erilliskerätä myös taajamien palvelu-, matkailutai työpaikka-alueiden kiinteistöiltä. Uudistunut jätelainsäädäntö kirvoitti panelisteilta pettyneitä kommentteja. Suurimmalla osalla on vaikutusta kunnalliseen jätehuoltoon”, Innala tiivisti muutoksen mittakaavaa. Tehtävälista venyy Innalan mukaan muutokset tietävät kunnan jätetoimijoille pitkää tehtävälistaa. Toimijat aikovat kuitenkin kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Jätelakiosio herätti kiinnostusta siksikin, että valtioneuvosto oli hyväksynyt jätelainsäädäntöuudistukseen liittyvät keskeiset asetukset vain viikkoja ennen tapahtumaa. Heinäkuussa 2024 biojätteen erilliskeräys laajenee yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille asuinkiinteistöille. Tässä ollaan aika mahdottoman edessä.” 31.12.2021 1.7.2022 19.7.2021 1.1.2023 1.7.2023 19.7.2023 Uusi jätelaki voimaan Pakkausjätteet Kunta-tuottaja yhteistoimintasopimuksen solmiminen (viimeistään) Biojätteiden keräys vähint. Tuulia Innalan esitys kokosi jätelainsäädännön uudistuksen muutokset aikajanalle. Kotikompostointi on vaihtoehto erilliskeräykselle. Jäteasetus linjaa esimerkiksi, että biojätteen erilliskeräys alkaa taajamissa vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä tämän vuoden heinäkuussa. ” J ätelakiuudistuksen suunta oli hyvä, mutta aikataulu, jolla muutos täytyy tehdä, harmittaa. ”Noin puolet pykälistä muuttui uudistuksessa. TAPAHTUMIA Paljon muuttuu Kiertovoimapäiville osallistui pitkälti toistasataa osanottajaa sekä paikan päällä että etäyhteyksin
5 huoneiston asuinkiinteistöiltä taajamissa (viimeistään) ja kunnan hallintoja palvelutoiminta Bioja pakkausjätteiden keräys Elinkeinotoiminta ja muu julkinen kuin kunta (viimeistään), (kg/vko) Tekstiilijätteen aluekeräys (viimeistään) Pakkausjätteiden keräys vähint. Raksa-messujen yksi osateema on kestävä ja ekologinen puurakentaminen. KU NT AL IIT TO JA KIV O Kodin ja asumisen teemat esillä Rakentaja 2022 -messutapahtumissa KODIN TOIMINNALLISUUDEN merkitys on kasvanut korona-aikana. Omasta mielestäni kaikki vastuut eivät ole nyt selkeästi lakiin kirjoitettuja.” 31.12.2021 1.7.2022 19.7.2021 1.1.2023 1.7.2023 19.7.2023 Uusi jätelaki voimaan Pakkausjätteet Kunta-tuottaja yhteistoimintasopimuksen solmiminen (viimeistään) Biojätteiden keräys vähint. Lakiuudistuksia on nimittäin vielä luvassa lisää, koska EU on muuttamassa omia jätedirektiivejään. Kunta voi jätelain edellytysten täyttyessä siirtää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä sakoja umpisäiliölietteiden kuljetukset kiinteistön haltijan järjestettäväksi. Kuljetuspäätöksistä on riidelty oikeusasteissa saakka, eikä uusi jätelainsäädäntö ole tuomassa riitoihin selvää ratkaisua. Käsittelyssä hallitus kuitenkin muutti esitystä. 7.–8. Lahden Messukeskuksessa on tarjolla tietoa, tuotteita ja palveluita niin asukkaille kuin uudisrakentajille sekä mökin kunnostajillekin. ”On tosi hankalaa, että polttokelpoisen jätteen kuljetus on jatkossa joissain kunnissa eri systeemissä kuin pakkausjätteiden. Asiantuntijat auttavat rakennusprojekteissa, remontointitarpeissa ja sisustuskysymyksissä Lappi Areenalla. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi pakkausjätteiden keräyksen suuret, yhtäaikaiset muutokset, joihin varautumiseen jäi aikaa hyvin vähän jätelainsäädännön valmistelun viivästyttyä yli vuodella alkuperäisestä aikataulusta. Viranomaista helpottaa, että jätelaissa ollaan menossa kohti kunnan vastuuta.” Selkeyttä lakiin Veli-Matti Suhonen toivoo, että kuljetusasiat ”hoidetaan lopulta kuntoon” jätelakiuudistusten seuraavilla kierroksilla. 5 huoneiston asuinkiinteistöiltä taajamissa sekä kunnan hallintoja palvelutoiminta (viimeistään) Kuljetusten kilpailutuksiin liittyvä kunnan markkinakartoitusvelvollisuus astuu voimaan (ennakoitava) JHVO:n kompostointirekisteriin kompostoijien tiedot Pakkausjätteet kunta-tuottajasopimuksen mukaisten tuottajien korvausten maksu alkaa Biojätteiden kuljetus Kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään (aikaisintaan) 19.7.2024 Biojätteiden kuljetus Kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään (viimeistään) Biojätteiden keräys Kaikilta asuinkiinteistöiltä yli 10000 asukkaan taajamissa (viimeistään) Pakkausjätteet Kunnan järjestämään kuljetukseen 1.1.2022 Kirjanpitovelvollisuus jätteistä (jäteasetus) Tiedonantovelvollisuus jätteistä (jäteasetus) Sähköinen siirtoasiakirja käyttöön • Jätelain velvoite (musta) • Jätelakiluonnoksen (vaihe 2) velvoite • Jäteasetuksen velvoite (sininen) • Huom. www.pohjois-suomenmessut.fi “Kun jätelaki kesällä vahvistettiin, sain hyvin pettyneitä yhteydenottoja.” huoltomääräykset, valmistauduttava kompostirekisterin pitämiseen, selvitettävä kunnan kuljetusten piiriin tulevat taajamakiinteistöt, tarkistettava taksan rakenne, pohdittava sekalaisen jätteenkuljetuksen järjestäminen… Kaiken lisäksi jätehuoltolautakuntien jäsenistö vaihtui 80-prosenttisesti viime vuoden kuntavaaleissa. Se harmittaa”, Suhonen kritisoi. Messuilla on myös oma teema-alueensa, joka on omistettu pihasuunnittelulle ja piharakentamiselle. Kyseessä on Pohjois-Suomen suurin rakentamiseen, kunnostamiseen ja sisustukseen keskittyvä messutapahtuma. Oulussa Rakentaja 2022 -messut pidetään 22.–24. https://lahdenmessut.fi/tapahtumat/raksa/ 41 UUSIOUUTISET 1|2022. Kuljetuskiista jatkuu. Ympäristön kannalta yksi keskeinen asia eli lietteet pitäisi myös saada Suomessa vastuullisesti hoidettua”, näkee Lounais-Suomen Jätehuollon asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta. Riitely on työllistänyt jäteviranomaisia, kertoo Uudenmaan jätelautakunnan jäteasiain päällikkö Christine Perjala: ”Olemme joutuneet tappelemaan kuljetuspäätöksistä. Myös Rosk’n Roll Oy:n toimitusjohtaja Vesa Heikkonen suomi tempoilevaa lainvalmistelua. voimaan 1.12.2021 1.9.2022 Siirtoasiakirjaan merkittävä asetuksen mukaiset tiedot + SYKEn rekisteriin kirjaaminen 1.9.2022 alk. Rakentaja 2022 -messut esittelevät kodin ja asumisen teemoja kevään aikana sekä Oulussa että Rovaniemellä. Kuntaliittokin on jo valmistellut oppaan työntekijöiden tueksi. toukokuuta vietetään Rakentaja 2022 Rovaniemi -messutapahtumaa. Vielä jätelain esitysversio ehdotti jätteenkuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopumista: Kiinteistön haltija ei enää olisi kilpailuttanut omia kiinteiden jätteidensä kuljetuksia, vaan kuljetukset olisi kilpailuttanut keskitetysti kunta. maaliskuuta. Uusien luottamushenkilöiden pitäisi ehtiä perehtyä jätehuollon perusteisiin ja omaksua vielä lakiuudistuksetkin nopeassa ajassa. huhtikuuta Ouluhallissa. Silloin pidetään muun muassa ammattilaisseminaari. Tiukasta aikataulusta huolimatta ala aikoo hoitaa homman. Molemmissa tapahtumissa puhujat kertovat monipuolisesti kotiin ja asumiseen liittyvistä aiheista messujen ohjelmalavalla. Lahden Raksa-messuilla asiaa ammattilaisille ja kuluttajille RAKSA-MESSUT järjestetään juuri kevään kynnyksellä, 11.–13. Panelisteja harmitti etenkin jätteenkuljetuspäätöksen veivaus. ”Kun jätelaki kesällä vahvistettiin, sain hyvin pettyneitä yhteydenottoja”, hän sanoi ja jatkoi: ”Toivon, että säännösasettelussa pysyttäisiin tietyssä päämäärässä ja varmistettaisiin lakia muutettaessa, että keinot oikeasti vievät meitä tätä päämäärää kohti.” Innala toivoo paljon tulevilta lakiuudistuksilta: ”Toivoisin vakaata säädösympäristöä, jossa perusvastuut eivät vaihdu viiden vuoden välein. ”Jos olisi oltu aikaisemmin liikkeellä, olisimme saaneet enemmän aikaa uuteen järjestelmään siirtymiseen. Raksan ensimmäinen näyttelypäivä eli perjantai tarjoaa ohjelmaa erityisesti rakennusalan ammattilaisille ja alaa opiskeleville. Lopullisessa jätelaissa kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyi osittain. Jatkossa kunnan tulee kilpailuttaa keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuten bioja pakkausjätteen kuljetukset
Maaliskuulta kesäkuulle siirtyy myös Helsinki Chemicals Forum 2022. Tapahtumat järjestetään Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa. PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic järjestetään 18.–19.5.2022 Helsingin Messukeskuksessa. Koronapandemian pahenemisesta johtunut hallituksen linjaus keskeytti messut viimeisten tapahtumatuntien aikana. Sähkö Valo Tele Av 2022 -messut siirrettiin syyskuulle 7.–9.9.2022. Samoin maaliskuulle suunnitellut Jyväskylän Rakennusmessut uudistuvat ja siirtyvät pidettäväksi 17.–19.3.2023. Messujärjestäjät toivovat, että rokotekattavuus tuo jo lähikuukausina helpotusta niin alan yrityksille kuin tapahtuma-alalle. KORONATILANNE SIIRTÄÄ USEITA TAPAHTUMIA P akkaus-, elintarvikeja muovialan ammattilaisten tapahtumakokonaisuus PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic sekä samaan aikaan Messukeskuksessa järjestettävät horeca-alan ammattilaisten Gastro Helsinki ja painoalan Sign, Print & Promotion on päätetty siirtää toukokuulle. Esimerkiksi rakennusmessuilla on vuosittain vieraillut noin 15 000–20 000 asiakasta. PulPaper kesäkuussa Metsäteollisuuden johtava kansainvälinen tapahtuma PulPaper 2022 on siirretty koronarajoitusten vuoksi maaliskuulta kesäkuulle. Tapahtumakalenteri Koronapandemian turvallisuusrajoitukset saattavat aiheuttaa muutoksia tapahtumajärjestelyihin. Nykyisten rajoitusten sekä haastavan koronatilanteen vuoksi ammattitapahtumien järjestäminen maaliskuussa on vaikeaa. HE LS IN GIN ME SS UK ES KU S PacTec-messut pidettiin viimeksi vuonna 2020. Tarkista viimeisin tilanne tapahtumajärjestäjältä. Jyväskylän Messut kertoo joutuvansa siirtämään useita messutapahtumiaan: Kuljetusalan Kuljetus-näyttely on päätetty siirtää vuodella eteenpäin, toukokuulle 2023. Kaksipäiväiset ChemBio sekä HCF-foorumi järjestetään 8.–9. Tarkempi päivä varmistuu lähiaikoina. kesäkuuta. Samoin kemian ja bioalan suurtapahtuma ChemBio Finland 2022 on päätetty siirtää maaliskuusta alkukesään. Aikataulumuutoksen syynä on, että tapahtumien toteuttaminen on korona rajoitusten takia yhä haastavaa. kesäkuuta. YTP:n seminaari siirtyy Myös Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry ilmoitti siirtävänsä maaliskuulle suunnitellun ympäristöseminaarinsa toukokuulle. Messukeskus teki siirtopäätöksen yhdessä yhteistyökumppaneidensa Suomen Pakkausyhdistys ry:n, Elintarviketeollisuusliiton ja Muoviyhdistyksen kanssa. Kolmipäiväinen PulPaper järjestetään 7.–9. Ison tapahtuman järjestäminen epävarmassa koronarajoitustilanteessa katsottiin liian riskialttiiksi. Sen uusi ajankohta on 25.– 27.5.2023. Linkit tapahtumasivuille ja lisää tapahtumia: www.uusiouutiset.fi/tapahtumat KIERTOTALOUS OSAKSI RAKENTAMISEN ARKEA 11.2.22, webinaari PAKKAA TULEVAISUUTEEN – PACK TO THE FUTURE! Package Heroes -hankkeen seminaari 15.2.2022 klo 13–16 KIERTOTALOUDEN ALUEIDEN JA VERKOSTOJEN OPIT JATKOON 6Aika: ILPO -hankkeen tuloswebinaari 16.2.2022 klo 8:30 DATA4CIRCULARITY – towards a data-driven circular economy in Finland 16.2.2022 klo 9:00–14:30, online FIGBC KOULUTTAA: Vähähiilisyystavoitteet ja elinkaaren hiilijalanjälki 18.2.2022, webinaari RAKSA-MESSUT 2022 11.–13.3.2022, Lahden Messukeskus CIRCULAR INNOVATION FAIR 17.3.2022 RA22-Uusiouutiset-84x130mm5mmbleed.indd 1 RA22-Uusiouutiset-84x130mm5mmbleed.indd 1 21.1.2022 13.45.30 21.1.2022 13.45.30 42 UUSIOUUTISET 1|2022. Tapahtumat oli tarkoitus järjestää 16.–17.3.2022
Oli kiusaus ottaa rennosti, puuhailla muuta, säätää tuuletusta, lämmitystä tai ovea jyräyksen aikana. Esihenkilö kiitteli nopeaa reagointiani. Joskus ylikin. Ehdin tajuta, että mies litistyisi telan ja teräksisen pylvään väliin. Ehdin puntaroida, aikoiko hän vastoin sääntöjä napata tuolin itselleen vai aikoiko hän auttaa ja viskata tuolin keskelle telan nieltäväksi. Tela pysähtyi ja kasa ehti vain nytkähtää kohti miestä. Lastulevykaapit luhistuvat kuin korttitalot. Sitten vasta ehdin säikähtää. Mutta vempain on myös vaarallinen. Uudella asemalla perehdytykseen kuului muun muassa jätejyrällä ajo. Pöytiä, kaappeja, lastulevyä ja sen sellaista. Jatkoimme ajoa ja lavojen likistelemistä. Sileää tuli ja asiakkaat pysyivät poissa tieltä. Se on hämmästyttävää, mitä kaikkea ehtii ajatella ja tehdä äkkitilanteissa. Tein tapahtumasta ns. Telan lähes vaaksanmittaiset terät kuin hirviön hampaat viimeistelevät työn. Mies roikkui kaksin kerroin kaiteen yli ja tarttui tuolin jalkaan. Ne repivät, raastavat ja halkaisevat kalusteet ja nyssäkät. Kahdeksan tonnin rautamöhkäle liikkuu voimakkaan dieselmoottorin tasaisella voimalla. Mökelsin, että tästä se johtuu, ja näytin nappulalla olevaa sormea. Ensimmäisen lavan litistely sujui hyvin. Henkilöauton painoinen teräsrulla murskaa, litistää ja tiivistää. Jyrällä voi jyskyttää laajoin kaarroksin tasaisella pihalla jätelavalta toiselle ja tehdä sen päätyötä: jyrätä lavalle heitettyä roinaa. Painoin telan pysäytysnappulaa vaistomaisesti. Tuoli putosi lavaan, ja mies vetäytyi pylvään taakse ja katosi autojen ja peräkärryjen sekaan. Hän perehdytti, minä ajoin. VAARALLINEN JYRÄYS V aihdoin taannoin työpaikkaa toiselle jäteasemalle. Ojentunut käsi kirposi tuolinjalasta kuin sähköisestä paimenlangasta. Säästetään kuljetuskustannuksissa ja -päästöissä sekä lavojen vaihtamiseen menevässä ajassa. Varsinkin pienimmät jäteasema-asiakkaat seuraavat innokkaasti härvelin liikkeitä. Jotkut haluavat tulla jopa kömpelön vehkeen avuksi. Kaikki tuo on ymmärrettävää, ja vain kuljettaja on lopulta vastuussa ja velvollinen olemaan hereillä. Sohvavuori lannistuu, trukinlavatorni kaatuu. Terävät puusäleet osuisivat häneen ensin. En tee sitä, sillä ensimmäinen ajo kyseisellä jyrällä jätti pysyvän muistijäljen. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 1|2022 43. Tuntui miltei, että ilmiannan itseni, vaikka ketään ei sattunutkaan. Olin juuri vetämässä jäteläjää telalla kohti jyrää ja lavan takareunaa, kun pylvään takaa ilmestyi käsi ja käden jatkeena mies suoraan telan eteen. Lavan reunoihin sinkoaa tikkua, sälettä ja mulikkaa. Kerran jos toisenkin saa hätistellä liian uteliaita tai muuten vaan lähellä seisoskelevia asiakkaita, joskus vanhempia, jotka kantavat sylissään lapsia katsomaan omituista laitetta. Myöhemmin opastin muita aloittelijoita tekemään samoin. Seuraava, pinnoitetun puun lava oli melkein täysi. vähältä piti -ilmoituksen sähköiseen tapaturmajärjestelmään. Jyrä on kuin takajaloillaan seisova mekaaninen hirmulisko, muinaisaikojen dinosaurus, jonka vaikuttavin ulkonäköseikka on korkeuksissa heiluva suhteettoman suuri pää ja raateluhampaat. Rullailun jäljiltä lavaan mahtuu moninkertainen määrä aineksia. Vedin vähän ekstraa happea. Jyrääminen tapahtuu kirahvin korkuisen, taittuvan teräsvarren päässä pyörivällä telalla. Lavan reunalla nökötti puinen ruokapöydän tuoli, jossa oli pyöreät pinnat selkänojassa ja vähän paksummat jalkoina. Ajan kuluessa ajosta oli tullut jo rutiinia. Onneksi olin aikaisemmalla asemalla vähäisestä jyräkokemuksesta omaksunut tavan pitää sormea koko ajan telan pysäytysnappulalla. Kapistuksella ajamista voisi verrata lähinnä pienen lossin kuljettamiseen. Ahtauduimme esihenkilön kanssa pieneen lasikoppiin
Tarjonnan lisäksi kysyntää Lainsäädäntö asettaa jo kierrätysvelvoitteita, joiden tavoitteena on ohjata materiaalit ensikäytön jälkeen materiaalina hyödynnettäväksi sen sijaan, että ne loppusijoitettaisiin kaatopaikalle tai poltettaisiin energiakäytössä. Kierrätysraakaaineita voisi suosia julkisissa hankinnoissa. Tarvitaan siis myös kysyntää. Sekoitevelvoite sopisi Suomeen Suomi voisi jo ottaa käyttöön kansallisia keinoja siihen, että kiertotalous etenisi tuote tasolla. Saario on ohjannut kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaiassa Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n tilaamaa selvitystä siitä, millaisin keinoin kierrätyspohjaisten raaka-aineiden ja uusiomateriaalien markkina-asemaa voisi vahvistaa neitseellisiin verrattuna. Euroopan unionin kiertotalouden toimintaohjelmassa on aloitteita, joilla teollisuutta kannustetaan ja myös velvoitetaan käyttämään kierrätettyjä raaka-aineita. Kierrätysvelvoitteet pyrkivät lisäämään kierrätysmateriaalien tarjontaa markkinoilla. Selvityksessämme tuomme yhden mahdollisen vaihtoehdon tähän: käyttöosuusvelvoitteen”, taustoittaa YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu. Se voisi myös tuoda myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kisassa on vaikea pärjätä, sillä perinteisillä, neitseellisillä materiaaleilla on kilpailussa satojen vuosien etumatka. Ympäristöministeriö selvittää uusiomuovin käyttövelvoitetta. Joskus kyse voi olla asenteista tai laatu-, turvallisuustai saatavuushuolista. UUSIOUUTISET 1|2022 44. Selvitys julkaistiin joulukuun puolivälissä YTP:n webinaarissa. ”Markkinaehtoinen kiertotalous tarvitsee uusiomateriaalin kysynnän vahvistamista. ELINA SAARINEN, TEKSTI | SCANSTOCKPHOTO JA ORTHEX, KUVAT K ierrätetyistä raaka-aineista jalostettujen materiaalien käyttö uusien tuotteiden raaka-aineena voisi tuoda monenlaisia etuja kansantalouteen: Se voisi parantaa sivuvirtojen ja jo kertaalleen hylättyjen jätteiden hyötykäyttöä, nostaa näiden raaka-aineiden jalostusastetta ja sitä kautta vientitasetta, vahvistaa omavaraisuutta ja kohentaa työllisyyttä. Kierrätysraaka-aineet joutuvat kuitenkin kilpailemaan markkinoilla neitseellisten raaka-aineiden kanssa. Muun muassa juomapulloihin on jatkossa käytettävä tietty osuus uusiomuovia. . Mutta usein kyse on ihan kustannuksista”, tiivistää Gaian senior advisor Mari Saario. Kiertotalous ei kuitenkaan toimi, ellei kierrätysja uusiomateriaaleille ole käyttöä teollisuudessa. ”Tällä hetkellä kierrätyspohjaisten raaka-aineiden ja materiaalien arvon pitäminen kierroissa ja käytössä on usein taloudellisesti kalliimpaa tai hankalampaa kuin neitseellisten raaka-aineiden
Vero ja maksut Pakollisen ja velvoittavan käyttöosuusvelvoitteen rinnalla on myös joustavampia tapoja edistää kierrätysraaka-aineiden kysyntää kotimaisin toimin, osoittaa Gaian selvitys. ”Kierrätysmateriaalien suosiminen julkisissa hankintakriteeristöissä voisi olla joustava ja kiinnostava työkalu”, näkee Saario. Euroopan komissio puolestaan esitti vähän yli vuosi sitten akkuasetusehdotuksessaan, että uusien akkujen tulee sisältää tietty määrä jätteestä talteen otettuja materiaaleja. ”Asiaa ei voi jättää yksin vapaaehtoisuuden varaan.” Voiteluöljyille ja ravinteille YTP ja Gaia näkevät, että EU:n tasolla mahdollisuuksia olisi kierrätysravinteiden ja kierrätysmuovien markkinoiden avaamisessa sekä suomalaisen käytettyjen voiteluöljyjen jalostuskapasiteetin kasvattamisessa myös tuontiraaka-aineille. Veron lisäksi on muitakin taloudellisia ohjauskeinoja. Muovipulloihin ja akkuihin EU:n lainsääntöehdotuksissa on äskettäin esitetty muutamiakin käyttöosuusvelvoitteita. Heinäkuussa voimaan tullut jätelaki edellyttää, että pakkaustuotMUOVEILLE TULOSSA JO SUOMEN HALLITUS esitti viime syksynä vuoden 2022 talousarvioesityksessään, että aletaan selvittää, voitaisiinko Suomessa jo ottaa muoviteollisuudelle käyttöön kierrätetyn muovin käyttövelvoite. Ehdotuksessa on myös valmius arvioida velvoitetta uudelleen teknologian ja markkinoiden kehittyessä. Esimerkiksi kuvan pesuvati, ämpäri ja kauha on valmistettu vanhoista kalastusverkoista jalostetusta, laadukkaasta uusiomuovista. tajien kierrätysmaksuja ekomoduloidaan eli porrastetaan kierrätykseen kannustaviksi. Ehdotus on myös jo piristänyt akkukierrätyksen markkinoita”, Koivisto kiittää. Vapaaehtoiset sitoumukset jättävät tilaa joustavuudelle ja innovatiivisille ratkaisuille, kunhan yrityksiltä löytyy riittävästi motivaatiota sitoutua käyttämään kierrätysmateriaaleja. Hän korostaa, että käytäntö ei saa huonontaa laatua tai turvallisuutta. Käyttöosuusvelvoite sopisi etenkin tilanteisiin, joissa kierrätysraaka-aineen hinta on neitseellistä kalliimpi. Valvonta voidaan järjestää joustavasti sopimusosapuolten välillä. Käyttöosuusvelvoite tarkoittaa, että materiaalin tai tuotteiden valmistajat, jakelijat tai markkinoille laskijat on velvoitettu käyttämään tietyissä materiaaleissa tai tuoteryhmissä määrättyjä osuuksia kierrätysraaka-aineita. Tuottajia koskevat pakkauksissa uudet, mukautetut maksut, joiden taso määräytyy sen perusteella, kuinka kierrätyskelpoisia pakkaukset ovat tai kuinka paljon tuotteissa on käytetty kierrätysmateriaaleja. ”Ympäristöministeriö toteuttaa selvityksen, jonka on tarkoitus edetä helmikuussa”, kertoo ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo, joka puhui YTP:n webinaarissa joulukuussa. Lue lisää: https://bit.ly/3olIfNR . Kierrätysraaka-aineiden käytöstä on mahdollista tehdä julkisiin hankintoihin joko velvoite tai pisteytettävä kriteeri. Tämän markkinan vivuttaminen auki parantaisi biokaasulaitosten kannattavuutta”, Saario painottaa. Lainsäätäjä voi käyttöosuusvelvoitteen avulla ohjata virtoja korkeamman arvon käyttökohteisiin tai ympäristön kannalta ihanteellisimpaan käyttöön. Vaadittu kierrätysmetalliosuus tulee täyttää akkumallija valmistuseräkohtaisesti. Erityisesti infrarakentamisessa keino voisi olla vaikuttava, koska toiminnan volyymit ovat suuria. Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevassa SUP-direktiivissä vaaditaan, että PET-muovipulloja valmistettaessa raaka-aineesta 25 prosenttia on oltava kierrätysmuovia vuodesta 2025 alkaen. Fortum Recycling & Wasten yhteiskuntasuhdejohtaja Janne Koivisto pitää EU:n akkuasetusehdotusta hyvänä konseptina sille, kuinka käyttöosuusvelvoite eli sekoitevelvoite kannattaisi lainsäädäntötasolla toteuttaa. Selvitykseen sisällytetään muovin lisäksi myös muita materiaalija tuoteryhmiä. ”Nykyinen EU-lannoitevalmistelainsäädäntö hyvin laajasti jopa estää kierrätysravinteiden käyttämisen silloinkin, kun se voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Suosituksen soveltuvuutta ja toteutustapaa olisi julkisissa hankinnoissa mahdollista tarkastella tapausja tuoteryhmäkohtaisesti. ”Pakottamalla käyttäjiä ottamaan käyttöön tietty osuus kierrätysraaka-aineita avataan markkina, totutetaan käyttöön ja synnytetään kierrätysinvestointeja rohkaisevaa kysyntää”, Saario summaa. Joustavuutta sitoumuksin Myös vapaaehtoiset green deal -sopimukset voivat olla hyvä, kansallinen keino edetä kiertotaloudessa. Ympäristöministeriö vahvistaa, että selvitys on lähdössä käyntiin helmikuussa. ”Ehdotus on kohdennettu tarkkarajaisesti, siinä on riittävät siirtymäajat ja velvoite on porrastettu etenemään vähitellen. Käyttöosuusvelvoite olisi asetettava hallitusti ja ennakoiden. Hänen mukaansa Fortum pitää käyttöosuusvelvoitetta keskeisenä toimena, jolla luodaan kysyntää kierrätysraaka-aineille ja samalla kiihdytetään toimialan investointeja. Tuotteen haittavero kohdistuu tuotteeseen, joka ei täytä vaatimusta kierrätetyn raaka-aineen vähimmäisosuudesta. UUSIOUUTISET 1|2022 45. Liian tiukat vaatimukset voivat Saarion mukaan johtaa heikkolaatuisen kierrätysmateriaalin ylitarjontaan. Tietojen läpinäkyvyyttä edistää, että on tarjoajan intressi pystyä todistamaan, että materiaali todella on kierrätyspohjaista, laadukasta ja haitatonta. Kotimainen Orthex on jo pitkään hyödyntänyt uusiomuovia tuotteidensa valmistuksessa. Gaian ja YTP:n selvitys nostaa esiin julkiset hankinnat konstina lisätä kierrätysmateriaalien kysyntää. Käyttöosuusvelvoitteen synonyyminä käytetään myös termiä sekoitevelvoite
Prosessi pystyy myös tekemään todella hienoa 0,02–0,04 millimetrin kokoista kumijauhetta. 43.) Renkaista jalostetusta uusiokumista voi tehdä myös kumin seosainetta, bitumin lisäainetta kumiasfalttiin, tiivisteitä, kumiosia tai erilaisia puristetuotteita kuten laattoja. Metalli kiertää uusiometallina. Tässä vaiheessa metallia saadaan hyvin eroteltua. Tanskalainen Eldan Recycling on suunnitellut Lopen laitoksen linjaston. Suomen Rengaskierrätys on jo neuvotellut sekä kotimaisten että ulRESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 46 UUSIOUUTISET 1|2022. Suomen Rengaskierrätys suunnittelee Lopelle uutta kiertotalouslaitosta, joka pystyy jalostamaan renkaan materiaalit korkean arvon käyttöön. RENKAISTA ENEMMÄN ARVOA Suomen Rengaskierrätys aloittaa uuden kiertotalouslaitoksen rakentamisen Lopelle. Laitos tulee työllistämään kymmenkunta henkeä suoraan ja välillisesti renkaiden keräysja käsittelylogistiikan kautta vielä paljon enemmän. R enkaan kierrätys on ottamassa harppausta eteenpäin. Tanskalainen Eldan Recycling on suunnitellut linjaston, jossa renkaat leikataan moneen otteeseen niin, että prosessissa saadaan eroteltua puh. Tavoitteena on saada käytetyt renkaat hyötykäytettyä aiempaa korkeamman jalostusarvon käyttökohteissa, kuten uusiokumina. ELINA SAARINEN, TEKSTI | JUHO PAAVOLA JA ARKKITEHTITOIMISTO VIRKKUNEN & CO, KUVAT “Kierrätystuotteet eivät vielä ole kilpailussa lähelläkään samalla viivalla neitseellisten materiaalien kanssa”, Risto Tuominen harmittelee. Kumista leikataan ja jauhetaan haluttuja palakokoja. das kumi, teräs ja renkaan sisältämät kuidut erikseen. Uusiokumille kilpailuetua Uusiokumiraaka-ainetta voi käyttää kumiteollisuudessa kumituotteiden valmistuksessa. Raaka-aine sopii myös tekonurmen kuten jalkapallokenttien täyteaineeksi, joskin tekonurmikäytön tulevaisuus on parhaillaan Euroopan kemikaaliviraston ja EU-päättäjien punnittavana mikromuovija kemikaalipäästöriskien vuoksi. Rakennamme nyt laitoksen, joka pystyy erottelemaan renkaasta kaiken kumimateriaalin jopa 99,99-prosenttisesti kumiteollisuuden uusioraaka-aineeksi”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen linjaa. Ensin renkaat esilajitellaan ja esileikataan noin kämmenen kokoisiksi palasiksi. ”Olemme alalla miettineet, että rengas on liian hieno tuote yksinkertaiseen maarakennuskäyttöön, vaikka se toimiikin siinä hyvin. Lopuksi materiaali leikataan vielä kahdesti niin, että päätuotteena syntyy neljän millimetrin kumirouhetta, josta kaikki kuitu ja rauta on saatu pois. Laitos pystyy käsittelemään 20 000 tonnia renkaita, mutta mikäli tuotteille on kysyntää, kapasiteettia voi nostaa 30 000 tonniin ottamalla käyttöön kolmannen työvuoron. Nykyisin kumigranulaattia tuodaan Suomen kumiteollisuuden tarpeisiin ulkomailta. (Lue aiheesta lisää: Mikromuoviongelma kiteytyi pelikentille, UU1/21 s. Seuraavassa vaiheessa saadaan leikattua 30–50 millimetrin kokoisia paloja
Uudessa laitoksessa kumissa oleva 168 000 teräs saadaan erottelun avulla metalliteollisuuden raaka-aineeksi. ”Kilpailutamme erikseen keräys logistiikan, terminaalitoiminnot, leikkausja lajittelupalvelut sekä runkologistiikan. ”Renkaista talteen saatava kuitu on pitkää kuitua, josta pystyy valmistamaan uusia tuotteita, kunhan niille vain löytyy markkinat”, Tuominen uskoo. Entä pystyttäisiinkö käytetyistä renkaista jalostetusta uusiokumista joskus valmistamaan uusia renkaita. Toimijat saavat tarjota kaikkea tai osaa näistä palveluista. Laitoksella käsiteltävästä noin 20 000 rengastonnista erotellaan kuitua noin kaksi tuhatta tonnia. ”Ulkomailla raskaan kaluston renkaiden pinnoittamisessa käytetään jo kierrätyskumia. Kun rengasta käytetään maarakentamisessa 60 000 tonnia vuodessa, säästyy moninkertainen määrä kiviainesta: samoihin rakenteisiin uppoaisi 168 000 tonnia soraa. Sen lämpöeristeominaisuudetkin ovat lekasoran luokkaa. Viime vuonna Suomessa tehtiin kaikkien aikojen keräysennätys: Käytöstä poistettuja renkaita kerättiin talteen noin 65 000 tonnia, kertoo Risto Tuominen. Kierrätystuotteet eivät vielä ole kilpailussa lähelläkään samalla viivalla neitseellisten kanssa”, hän harmittelee. Lisäksi käytetyistä renkaista on tehty ampumaratojen valleja, ratsastuskenttien maneesien pehmikepinnoitetta sekä vedenpuhdistamoiden apurakenteita. Pieni osa eli noin 4000–7000 tonnia menee sementtiteollisuuteen, jossa renkaat käytetään energiaksi. Suomessa muutama valmistaja tekee käytetyistä renkaista myös räjäytyssuojamattoja. Lisää kannattavuutta Jos uusioraaka-aineelle on markkinoilla menekkiä, koko kierrätyksen arvoketjun toiminnasta tulisi kannattavampaa. Näin monta tonnia nykyistä enemmän soraa tarvittaisiin maaja infrarakentamiseen ilman renkaiden kierrätystä. Rengaskierrätyksen valtakunnallisena operaattorina on toiminut Kuusakoski, mutta sopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Niitä käytetään esimerkiksi kevennysrakenteissa ja salaojakerroksissa. Kumituotteiden uusioraaka-aineen hinnoissa sen sijaan puhutaan jo sadoista euroista tonnilta”, Tuominen arvioi. KIERRÄTETÄÄN KOTIMAASSA MILTEI KAIKKI talteen kerätty rengasmateriaali, 65 000 tonnia, saadaan hyötykäytettyä ja kierrätettyä kotimaassa. Renkaan sisältämä rauta pystytään hyötykäyttämään sementtiteollisuudessa, jossa se korvaa neitseellistä rautaa. Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuomisen mukaan renkaalla on hyviä ominaisuuksia maarakentamisessa: rengas ei kellu eikä paina ja se on soraan verrattuna kevyttä. Kysyntää materiaaleille alkaa olla, vaikka Tuomisen mukaan kierrätysraaka-aineen onkin yhä hyvin vaikea kilpailla neitseellisen materiaalin kanssa. 47 UUSIOUUTISET 1|2022. Tämä lisäisi uusiokuminkin kysyntää. Kierrätyslaitoksen kokonaisbudjetti on 17 miljoonaa euroa. Tuominen toivoo, että etenkin julkisissa hankinnoissa otettaisiin kilpailutuksessa paljon nykyistä enemmän käyttöön kriteereitä, jotka vaatisivat ja suosisivat kierrätysraaka-aineiden käyttöä. ”Kun rengasmateriaali nykyisin menee markkinoille esimerkiksi maarakennuskäyttöön, hinta on lähellä nollaa, kuitenkin hiukan plussan puolella. Hyöty kertautuu rengasmateriaalin keveyden ansiosta. Rengaskierrätys on jo avannut tarjouskisan uudesta operaattorista. Renkaita kierrättämällä on Suomessa korvattu neitseellistä kiviainesta ja säästetty kotimaisia soraharjuja. Tämä puolestaan laskisi myös kuluttajien rengaskauppojen yhteydessä maksaman kierrätysmaksun hintaa. Jos maa routii ja liikkuu, rengasmateriaali ei murene. Kotimaassa 80–85 prosenttia käytetyistä renkaista hyödynnetään infraja maarakentamisessa. komaisten kumiteollisuustoimijoiden kanssa. Renkaissa on myös polymeerija rakennekuituja kuten aramidia. ”Olisi hienoa, jos saisimme tehtyä korkeamman jalostusasteen tuotetta koko Suomen rengasmäärästä. Rengaskierrätys on arvioinut laskennallisesti, kuinka paljon Suomessa säästyy neitseellistä kiviainesta sen ansiosta, että renkaat kiertävät maaja infrarakennuskäyttöön korvaamaan kiveä. Aiempi ennätys vuodelta 2019 oli 61 500 tonnia. Tähän käyttöön renkaita kuluu noin 6000–8000 tonnia vuodessa. Tällä hetkellä kierrätysmaksu henkilöauton neljän renkaan setiltä on noin 7 euroa (1,74 euroa renkaalta). Aluksi kuitu menee energiakäyttöön, mutta Tuomisen mukaan kuitujen materiaalikierrätystä jo tutkitaan. UUSIOKUMISTA VOI SAADA JOPA SATOJA EUROJA TONNILTA. Kuidut voisivat sopia vaikkapa eristemattoihin tai muihin tekstiilikuitutuotteisiin. Esimerkiksi autojen valmistukseen tarvitaan tekstiilikuitupehmusteita. Vain 50–60 tonnia on viety Viroon. Tavoitteena on, että laitos otettaisiin tuotantokäyttöön Lopella alkuvuodesta 2023. Se synnyttäisi lisäarvoa ja pienetäisi kansalaistenkin maksamia rengasmaksuja.” . Teemme päätöksen kisan voittajista vappuun mennessä.” Koska Suomessa kerätään vuosittain talteen yli 60 000 tonnia renkaita, yhä noin 40 000 tonnia renkaita ohjautuu uuden laitoksen rakentamisenkin jälkeen maaja infrarakentamiseen, ainakin toistaiseksi. Tällainen tutkintalinja on myös meillä, mutta en pysty vielä sanomaan tästä tarkemmin. Kohti suljettua kiertoa. ”Päättäjät vaativat, että pitäisi kierrättää, mutta lainsäädäntö vaikeuttaa markkinointia. Olisi todella hienoa, jos pääsisimme suljettuihin kiertoihin, mutta se vaatii vielä kovasti työtä.” Suomen Rengaskierrätys allekirjoitti urakkasopimuksen uuden laitoksen rakentamisesta juuri joulun alla Jatke Oy:n kanssa. Korkeamman jalostusasteen uusiomateriaalin tuottaminen ja myyminen mahdollistaisivat myös renkaan tuottajavastuumaksujen alentamisen
Hän on virkavuosiltaan yksi pisimpään alalla toimineista jätehuoltojohtajista. Hän piirtää Seka & Bio -sarjakuvaa. Alusta lähtien Vuoden vääntäjä 2021 -kunniamaininnan sai pitkän linjan jätehuollon kehittäjä, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholm. S uomen Kiertovoima KIVO jakoi Kiertovoimapäivillä perinteiset tunnustukset jätehuollon ja kiertotalouden sitkeille uurastajille. Tuona aikana hän on motivoinut tuhansia asukkaita lajitteluun. Sarja. VIIDELLE UURASTAJALLE TUNNUSTUS Erkki Piippo, Immo Sundholm, Timo Hämäläinen, Tuulia Innala ja Johanna Routio palkittiin Kiertovoimapäivillä. Piippo on toiminut neuvojana ja ympäristökouluttajana vuodesta 1994 lähtien. Toista kertaa Supervääntäjä -titteli oli jaossa vasta toista kertaa yhdistyksen historiassa. Työn lopputuloksena muodostui nyt 16 kunnan alueellinen jätehuoltoyhtiö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, jonka toimitusjohtajana hän on ollut yhtiön perustamisesta eli vuodesta 1995 lähtien. Tiimi on tehnyt suuren taustatyön sen eteen, että kunnat ja pakkaustuottajat pääsivät allekirjoittamaan yhteistyösopimuksen. ”En näe, että tämä olisi palkinto vain pirkanmaalaisten työlle, vaan tämä on koko Suomen Kierrätyskoutsien tunnustus”, Piippo kiittää. Kunniamaininnan saivat Suomen Kiertovoima ry:n asiantuntija Timo Hämäläinen, Suomen Kuntaliitto ry:n erityisasiatuntija Tuulia Innala ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lakimies Johanna Routio. Suomen Kiertovoima ry KIVOn Vastuullisen jätehuollon veturiksi valittiin ympäristökouluttaja Erkki Piippo (keskellä), Vuoden vääntäjäksi toimitusjohtaja Immo Sundholm (2. Piipon toteuttamana jäteneuvonta on tarvittaessa taipunut teatteriksi, elokuviksi tai sarjakuviksi. oik.), Timo Hämäläinen (oik.) ja Johanna Routio. 1990-luvun puolivälissä hän oli Forssan kaupungilla projektipäällikkönä. KIV O 48 UUSIOUUTISET 1|2022. Kunniamaininnat ojensi KIVOn hallituksen puheenjohtaja Vesa Heikkonen (vas.). Erkki Piippo on itsekin sarjakuvataiteilija. Pirkanmaan Jätehuollon julkaisuissa. Sundholmin työpanos jätteen energiahyödyntämisen kehittämistyössä on ollut merkittävä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ympäristökouluttaja Erkki Piippo palkittiin Vastuullisen jätehuollon veturi -tunnustuksella. kuvaa on julkaistu mm. Sundholm on myös kehittänyt jätehuoltoalan kulttuuria ja edistänyt kunnallisen ja yksityisen alan yhteistyötä. vas.) sekä supervääntäjiksi Tuulia Innala (2. ELINA SAARINEN PALKITTUJA Supervääntäjä -titteli oli jaossa vasta toista kertaa kunnallisen jätehuoltoalan yhdistyksen historiassa
Kaskinen oli CLC:n hallituksen varajäsen 2019-2021. Mirva Naatula Jenni Järvi Tuuli Kaskinen Asta Ruotsalainen Kaisa Tyni-Mannela Johanna Hento Lauri Larvus ja Jukka-Pekka Smolander Rauno Partanen Pasi Kaskinen 49 UUSIOUUTISET 1|2022. Hän jatkaa edelleen myös Suomen Tietoturva Oy:n toimitusjohtajana. Kaisa Tyni-Mannela on nimitetty kotimaan myyntiassistentiksi 19.1.2022 alkaen. Kaskinen on työskennellyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 20 vuoden ajan. Nykyinen toimitusjohtaja Jukka Mäkelä jatkaa neuvonantajan roolissa sekä hallituksen jäsenenä. Molok Oy Jenni Järvi on nimitetty laatuassistentiksi 15.12.2021 alkaen. Aikaisemmin Pajunen toimi Lassila & Tikanojan kehitysjohtajana. Hän on tuttu myös kansallispuistojen kävijöille. Puistojen humoristiset ja informatiiviset opastetaulut ovat Leinosen käsialaa. Johanna Hento, ympäristösuunnittelija (amk) sekä tradenomi, aloittaa viestintäasiantuntijana 1.2.2022 alkaen. Erityistä kiitosta saavat Tampereen toimet puukerrostalorakentamisen lisäämiseksi. Vuosina 2021–2022 Tampereelle rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostalokotia. Ismo Tuormaa asuu välillä Vantaalla, välillä Nurmeksessa. Ritschkoff on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vanhempi neuvonantaja. NIMITYKSIÄ Tampere palkittiin puurakentamisesta YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ja Motiva ovat myöntäneet julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Leinosen ympäristöpilapiirrokset ovat tunnettuja ulkomaita myöten. Climate Leadership Coalition Climate Leadership Coalitionin hallitus on nimittänyt yhdistyksen uudeksi toimitusjohtajaksi Tuuli Kaskisen, joka on toiminut viimeksi ajatushautomo Demos Helsingissä. Keronen toimii jatkossa CLC:n neuvottelukunnan toisena puheenjohtajana ja osa-aikaisena CLC:n hallituksen ja tiimin neuvonantajana. Ensimmäistä kertaa jaetun tunnustuksen myönsi ministeri Krista Mikkonen marraskuussa Puupäivässä. Lisäksi Mäkelä jatkaa nykyisessä roolissaan Montisera-yhtiössä. Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy on nimittänyt johtajistoonsa kaksi uutta henkilöä: Juha-Pekka Smolander on nimitetty yhtiön asiakkuusjohtajaksi ja Lauri Larvus strategisen vastuullisuuskonsultoinnin johtajaksi. Montinutra Oy Jaakko Pajunen on nimitetty Montinutran toimitusjohtajaksi. Journalisti, juontaja, opetuselokuvien tekijä ja dokumentaristi Tuormaa on saanut kiitosta kansantajuisesta ja lukijaa koskettavasta tyylistään. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia, ja kaupungin tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Asta Ruotsalainen on nimitetty tuoteasiantuntijaksi 1.2.2022 alkaen. Hän on toiminut aiemmin LHJ:llä ympäristöneuvojana sekä biojätteen ja poistotekstiilien keräysja kuljetusjärjestelmän asiantuntijana. Seppo Leinonen aloitti piirtäjän uransa Kajaanissa. Hän on tämän tehtävän ohella toiminut 31.12.2021 asti myös Cool-Finland Oy:n toimitusjohtajana Pasi Kaskinen, KTM on aloittanut 1.1.2022 alkaen Cool-Finland Oy:n toimitusjohtajana. Tiedon Haravan ovat aikaisempina vuosina saaneet toimittajat Pasi Toiviainen, Minna Pyykkö, Arja Kivipelto ja Heli Saavalainen. Yksikön johtajaksi nimitetty Lauri Larvus (MMM) siirtyy Rambollille Gaia Consultingilta. Hän aloitti tehtävässään tammikuussa. Poikkeuksellisesti juhlavuonna jaettiin kaksi Haravaa, jotka saivat Suomen ainoa ympäristöpilapiirtäjä Seppo Leinonen ja elämäntyönsä ympäristöjournalismin parissa tehnyt Ismo Tuormaa. Hän siirtyy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n palvelukseen mainostoimisto Mainossatama Oy:stä, jossa hän on toiminut toimittajana ja sisällön tuottajana Rauno Partanen, ympäristöja metsätalousinsinööri (amk) siirtyi 1.1.2022 alkaen toiminnan vahvan kehityksen ja kasvun myötä kokoaikaisesti Suomen Materiaalikierrätys Oy:n toimitusjohtajaksi. Tiedon Haravat Leinoselle ja Tuormaalle 30-VUOTISTA taivaltaan marraskuussa juhlinut Ympäristötoimittajien yhdistys palkitsi ansioituneita jäseniään Tiedon Haravalla Ympäristöjournalismin Päivässä. LHJ Group Mirva Naatula, ympäristösuunnittelija (amk) on aloittanut 1.1.2022 alkaen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n viestintäpäällikkönä. Juha-Pekka Smolander (DI) on työskennellyt Rambollissa vuodesta 2013 lähtien, viimeksi rakennetekniikan sektorijohtajana. Hän toimii vuorotteluvapaasijaisena 31.8.2022 saakka. Samalla Ramboll perustaa Suomeen strategisen vastuullisuuskonsultoinnin yksikön. CLC:n toimintaa yhdistyksen perustamisesta vuodesta 2014 lähtien johtanut ja kehittänyt toimitusjohtaja Jouni Keronen jää eläkkeelle 31.3.2022. Hän on toiminut aiemmin LHJ Group konsernissa viestintäja markkinointipäällikkönä. YM PÄ RI ST ÖT OIM ITT AJ IEN YH DIS TY S Suomen Metsäyhdistys Suomen Metsäyhdistyksen vuosikokous on valinnut yhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi filosofian tohtorin Anne-Christine Ritschkoffin. Hän aloittaa CLC:n toimitusjohtajana 1.4.2022
Lajittelulla säästetään jätekustannuksissa, sillä lajitellun jätteen vienti on edullisempaa kuin lajittelemattoman. Kirjoittaja on energiaja ympäristötekniikan insinööri Turun ammattikorkeakoulusta. K aupungeissa kertyy kalusteita, jotka ovat tarpeettomia kaupungin eri yksiköissä. SAARA AHTAANLUOMA Kaupungeilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävässä kuluttamisessa. KALUSTEET UUDELLEENKÄYTTÖÖN! Kiireisissä muutoissa kalusteet ja irtaimisto päätyvät kaupunkiorganisaatioissa usein jätteeksi. Kalusteet, joita ei voi käyttää uudestaan sellaisenaan, voidaan hyödyntää toisten kalusteiden varaosina tai lajitella materiaaleittain kierrätystä varten. Usein muuttoaikataulu on kuitenkin tiukka ja ylimääräisen irtaimiston jatkokäytön huolehtimiselle ei jää aikaa. Jokaisen tulee tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja rajallisten luonnonvarojen säästämiseksi. Selvitin syksyllä 2021 osana opinnäytetyötäni Helsingin kaupungin kalusteiden uudelleenkäytön nykytilaa. Uusien kalusteiden hankintaa ei voida kokonaan välttää, mutta hankinnoissa tulisi painottaa mahdollisuutta kunnostaa ja korjata hankittavat kalusteet. Kunnosta ja korjaa Tehostamalla kaupungilla jo olemassa olevien kalusteiden käyttöä säästetään jätekulujen lisäksi uusien kalusteiden kustannuksissa. Tarpeettomia kalusteita kertyy etenkin yksiköiden muutoissa. Kalusteiden uudelleenkäyttö avaa työpaikkoja ja luo työllistävää vaikutusta mm. Pyrin työssäni tuomaan kehitysehdotuksia kaupungin kalusteiden uudelleenkäytön tehostamiseksi ja selvitin myös, miten muissa kaupungeissa on onnistuttu kalusteiden uudelleenkäytössä. Tällöin helpoimmaksi koetaan käyttökuntoisten kalusteiden sijoittaminen jätteeksi. Kalusteiden uudelleenkäyttö auttaisi kaupunkeja kohti kestävyyttä ja hiilineutraaliutta. Käyttökelpoista materiaalia päätyy polttoon. suunniteltu. Tästä kertyy kaupungeille suuria jätekuluja. Kalusteiden kunnostamisella kasvatetaan kalusteen elinkaarta ja pidennetään kalusteen käyttöä. Kalusteiden uudelleenkäytöllä vältetään myös uusien kalusteiden tuotannossa syntyvä ilmastokuorma. Aloitetaan kestävä kuluttaminen kaupungeista. Uusien hankintojen sijaan tulisi pyrkiä tehostamaan ja huolehtimaan jo olemassa olevasta irtaimistosta ja sen käytöstä. kalusteiden kuljettamisessa. Ensisijaisesti tarpeettomat kalusteet tulisi hyödyntää kaupungin muissa yksiköissä samassa käyttötarkoituksessa, johon kaluste on alun perin . OPISKELIJOILTA UN SP LA SH 50 UUSIOUUTISET 1|2022. Kalusteiden uudelleenkäyttöön vaaditaan resursseja ja yhteistyötä sekä tiukkaa ohjeistusta ja sitoutumista. Siksi kaupunkiorganisaatioiden tuleekin vähentää niin sanottujen ”turhien” hankintojen tekemistä
mainosaineistot 24.2. Uutiskirjeellä on n. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. mainosaineistot 29.9. 4/22 23.6.2022 varaukset 13.5. Uusiomarkkinat, älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut, ecodesign. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Bioja ravinnekierrot. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. 7/22 9.12.2022 varaukset 1.11. 3 000 tilaajaa. Muovien ja pakkausten kierrätys ja kehitys. Biokaasu ja fossiiliton energia, jätevesi ja liete, keräys ja kierrätys. 5/22 9.9.2022 varaukset 8.8. Keräys ja kierrätys, vastuullinen kuluttaminen, kiertotalousalan koulutus. mainosaineistot 27.5. Kullakin numerolla on keskimäärin 2,6 lukijaa. 3/22 11.5.2022 varaukset 4.4. Suljetut kierrot. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2022 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/22 11.2.2022 varaukset 10.1. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2022. Arvoaineet, SER ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. Kestävät kunnat, vastuullinen kauppa. Rakennusja purkujäte, puun kierrätys ja hyötykäyttö, älykäs kiertotalous. mainosaineistot 14.4. 2/22 18.3.2022 varaukset 14.2. Vihreät julkiset hankinnat, kiertotalousalan koulutus, keräys ja kierrätys, ruokahävikki. Kiertotalousbisnes. mainosaineistot 18.8. mainosaineistot 20.1. mainosaineistot 14.11. Kestävä rakentaminen. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Hiilineutraali teollisuus, uusiomaarakentaminen, jätevesi ja liete. Tekstiilien ja kuitujen kiertotalous. Uusiouutisten verkkosivulla on yli 155 000 sivukäyntiä/ v. Printtilehden keskipainos 1200 kpl. 6/22 21.10.2022 varaukset 19.9. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research
Molok-jätepiste on vastuullinen • vähemmän tyhjennyksiä tarkoittaa vähemmän päästöjä • työllistämme ison joukon suomalaisia • huolehdimme, että hiilijalanjälkemme on jatkuvasti aleneva Oman alueesi Molok-asiantuntijat auttavat sinua • suunnittelussa ja mitoituksessa, jotta jätepiste on taloyhtiöön sopivan kokoinen • varmistamme, että keräys tapahtuu lainsäädännön ja alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti Mahdollisuus kauniiseen ympäristöön vastuullisesti www.molok.fi 7 jätelajia pieneen tilaan sopii pieniin ja suuriin taloyhtiöihin