1|2024 25-VUOTIAS HAPPY GROOVE ON KIERRÄTYSBÄNDI DATA KERTOO: KIERTOTALOUS ETENEE, MUTTA HITAASTI Siisteintä ikinä! Tämän numeron liitteenä on Pidä Lappi Siistinä ry:n infolehti. Kierrätysmuovi kelpaamaan Leikkien parempi lajittelu
TTT-lehden arkisto vuodesta 2015 on tilaajien käytössä. tttlehti.fi/tilaauutiskirje Tilaa maksuton uutiskirje tttlehti.fi/ tilaa-lehti TILAA LEHTI. Työhyvinvointiasia ei vanhene. 09 276 6980 onniforselloy Työ Terveys Turvallisuus -lehti on tukenasi kaikissa työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kysymyksissä. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Lehden lisäksi julkaisemme jatkuvasti uutta sisältöä myös verkkosivuillamme
Nyt avaamme ilolla toisen hakukierroksen kevään 2024 yhteishaussa, kertoo koulutuksen vastuuopettaja Piia Nurmi. – Koulutus starttasi ensimmäisen kerran syksyllä 2023. Kestävä kiertotalous -osaajakoulutus (30 op) on haussa 1.–28.4.2024, opinnot alkavat syksyllä 2024. Lisäksi hän on huomannut, että vaikka luonnon heikkenevästä tilasta saadaan koko ajan lisää tietoa, monella toimialalla aihe on edelleen lapsen kengissä. Lue lisää koulutuksen taustoista Turun AMK:n verkkosivuilta. MAINOS Uusi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus tuo kestävyysmuutokseen tarvittavaa osaamista työelämään. Lue lisää Turun AMK:n verkkosivuilta. Samalla kiertotalousperiaate leviää laajemmalle yhteiskuntaan ja osaksi yritysten arkipäivää. Lue lisää Turun AMK:n verkkosivuilta. Toivon että tämä koulutus edistää osaltaan asiaa. Seuraavaksi mieKiertotalousopinnoilla luodaan tulevaisuutta: https://www.turkuamk.fi/fi/ ajankohtaista/3231/kiertotalousopinnoilla-luodaan-tulevaisuutta/ Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous: https://www.turkuamk.fi/fi/ tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/tradenomi-ylempi-amk-kestava-kiertotalous/ Kestävä kiertotalous -osaajakoulutus: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-jaopiskelu/avoin-amk/korkeakouludiplomit/kestava-kiertotalous-osaajakoulutus/ Puheista tekoihin ympäristön hyväksi: Kiertotalouden osaaja uudistaa työelämää www.turkuamk.fi tin opinnäytetyön aihetta, jonka teen omalle työpaikalleni, Auvo kertoo. turku_uu124.indd 1 turku_uu124.indd 1 26.1.2024 13.46 26.1.2024 13.46. – Omat nykyiset työtehtäväni liippaavat kiertotaloutta, ja kiinnostuin aiheesta laajemmin. – Työpaikalta on tullut hyvää palautetta ja on oltu tyytyväisiä siihen, että tiimiin tulee lisää osaamista tämän koulutuksen avulla. Nyt on hyvä hetki toimia! On hienoa, että tietoisuus lisääntyy tämän koulutuksen avulla, Auvo sanoo. Osaajakoulutuksessa voi hankkia uutta osaamista ilman kokonaisen tutkinnon suorittamista. Auvo aloitti kestävän kiertotalouden opinnot Turun ammattikorkeakoulussa. Mukana on 30 insinöörija tradenomipuolen tekijää, joilla on mitä upeampia työuria. Organisaatioissa ei ehkä ole tarpeeksi tietoa tai resursseja. Kestävän kehityksen osaaminen lisää tietoisuutta ja ratkaisuja Kun osaamista tulee lisää, se innostaa työelämässäkin. Kestävä kiertotalous -koulutus (YAMK) on mukana kevään yhteishaussa 13.–27.3.2024, opinnot alkavat syksyllä 2024. Koulutuksesta valmistuu ylempään AMK-tutkintoon eli Master-tutkintoon. – Luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo kauan. Aloin kaivata syvempää asiantuntemusta aiheesta. Vaikka tutkimustuloksia maailman [heikkenevästä] tilasta tulee koko ajan lisää, edistys on edelleen hidasta. Turun AMK:n Kestävä kiertotalous -koulutus suunniteltiin antamaan valmiudet kehittää ja luoda kestävää kiertotaloutta. Koulutuksesta on kaksi hakukohdetta: tradenomi ja insinööri. Se on suunnattu työelämässä pätevöityneille tradenomitai insinöörialojen osaajille, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoimintaa ja antaa panoksensa kestävyysmuutokseen. Merja Auvo yhdisti oman kiinnostuksen ja ammatilliset aloittamalla kestävän kiertotalouden opinnot Turun ammattikorkeakoulussa. Kierrätys ja luonnon tila ylipäätään kiinnostavat, Auvo kuvaa. A siakaspalvelun, taloushallinnon ja liiketoiminnan moniosaaja Merja Auvo kaipasi uralleen uutta nostetta. Todellinen muutoksentekijöiden porukka on mukana koulutuksessa
UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Marttilankatu 26 F 8, 04260 Kerava ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 35. Lapin yliopiston muotoilijat kävivät kuvaamassa Napapiirin Residuumin Kierrätyspuiston toimintaa. Muovijätteen kierrätyksen palvelumuotoiluprojekti käynnistyi Rovaniemellä. Vastahankittu paalain paketoi muovipakkausjätteet kuljetusta varten siisteihin paketteihin. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 1|2024. SISÄLTÖ 1|2024 Immo Sundholm ja Pasi V. no. Kiertotalousalalle tuttu bändi kierrättää soittimia ja uudelleenkäyttää biisejä tekemällä niistä cover-versioita. www.climatecalc.eu Cert. 30 28 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Konkurssi Hollannissa näkyy Suomessa 14 Muovijäteongelma eskaloituu 16 Kiertotalouskikka: Tiia Tuuri 17 Työnsä taitajia: Iida Miettinen 18 Kiertotalous etenee, tosin hitaasti 22 Kierrätysmuovi kelpaamaan 26 Leikkien parempi lajittelu 27 Kumppanuuksia muoviroskan keruuseen 28 L&T muutti Tarasten Kiertotalousalueelle 29 Onko ideoita kierrätyksen nostoon. Virtanen soittavat Happy Groove -bändissä. vuosikerta KANNEN KUVA Jyrki Liikka 26 JY RK I LII KK A EL IN A SA AR IN EN LA PIN YL IOP IST O Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Kati Rajala ja Elina Penttinen iloitsevat Lassila & Tikanojan uusista tiloista Tarasten Kiertotalousalueella. 30 Happy Groove kierrättää hittejä ja ihmisiä 32 Käytetty tavara on nyt trendikästä 33 Tapahtumakalenteri 34 Anusta JHY:n toiminnanjohtaja 35 Pakina 36 Hiomapölystä uusia hiomatuotteita 38 Kovamuoville kova kierrätysaste 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 Opiskelijoilta Osateemoina muovit, pakkaukset, kiertotalouden data ja mittarit
Ideanikkarit ja boksin ulkopuolella viihtyvät hoi, nyt olisi kysyntää radikaaleillekin ajatuksille! ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 16.2.2024 On saatava vuodessa nostettua kierrätys tasolle, johon emme ole päässeet, vaikka olemme yrittäneet viimeiset 15 vuotta. HYVÄT NEUVOT KALLIIT J uhlapuheissa suomalaiset päättäjät korostavat mieluusti, että maamme tähtää kiertotalouden edelläkävijäksi. Kyselyllä kerätään parhaillaan vinkkejä ja ideoita. Poikkeuksellisillekin konsteille on nyt käyttöä. Ympäristöministeriö ja Kiertotalous-Suomi kutsuivat tammikuussa sidosryhmät laajasti mukaan pohtimaan, miten Suomi kohentaisi kierrätysastetta. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 1|2024. Kiertotaloussiirtymän toteutumisastetta on vaikea mitata. Suomi on nyt selkä seinää vasten. Tuoreet kansalaisja yritysbarometrit osoittavat, että ihmisillä ja bisneksillä olisi kyllä halukkuutta toimia kiertotalouden mukaisesti. Myös pakkausjätteiden kierrätys tökkii. Meidän pitäisi tehdä kierrätyksessä huima harppaus parempaan. On yhä paljon halvempaa ostaa uusi kuin korjata vanha. Tulokset eivät mairittele. Mikä tepsisi nopeasti ja laajasti. Ne eivät seiso tilastosarakkeiden numeroissa vaan jossain paljon harmaammalla alueella rivien välissä: Ihmisten ajatuksissa ja toiveissa. On saatava vuodessa nostettua kierrätys tasolle, johon emme ole päässeet, vaikka olemme yrittäneet viimeiset 15 vuotta. Samalla toimenpiteet täytyisi sopeuttaa valtion ja kuntien säästöpaineisiin ja yritysten kasvaviin kustannuksiin. Pitäisi vain tietää, miten. Suomen ympäristökeskuksen, Tilastokeskuksen ja muiden tahojen asiantuntijoiden uraauurtavassa yhteistyössä on kuitenkin onnistuttu luomaan mittareita, jotka kuvaavat, missä vaiheessa kiertotaloussiirtymässä ollaan nyt menossa. Kysyttäessä moni meistä sanoo lajittelevansa jätteet tunnollisesti kierrätystä varten, mutta sekajätepöntöstä koostumustutkijat kaivavat silti hurjasti sellaista, joka olisi voitu kierrättää, jos se olisi lajiteltu oikein. Suomalaiset ylikuluttavat luonnonvaroja surutta. Etenkin muovipakkausten ja puupakkausten kierrätyksessä on kirimistä, jotta päästäisiin vuoden 2025 tavoitteisiin. Miten huomioidaan konstien kustannustehokkuus. Jätteitä syntyy yhä entiseen tahtiin. Hyvät neuvot eivät saisi olla liian kalliita. Mikä olisi tarpeeksi vaikuttavaa. Pieniä positiivisia merkkejä on kuitenkin havaittavissa. Suomi on joutunut komission varhaisvaroitusmenettelyyn, koska maa ei ole saavuttamassa vuoden 2025 yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita. Suomalaisten kehnous yhdyskuntajätteiden kierrätyksessä on herättänyt huomiota Euroopan komissiossa saakka. Ihmisiä lajitteluun motivoisivat varmasti paremmin hyvästä työstä annetut maksuhuojennukset tai muut palkinnot kuin aina vain kalliimmat jätemaksut. Tahtotila kompastuu usein arjen esteisiin ja lineaaritaloutta tukeviin rakenteisiin
Muovin kierrätysasteen arvioitiin olevan Lahdessa samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla. Monta tapaa parantaa muovin vastuullisuutta Muovien kiertotalous on olennainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sillä muovijätteiden polttaminen on merkittävä päästölähde: polton päästöt ovat lähes 30-kertaiset verrattuna kierrätykseen. Erilliskerätyn muovin määrä taas on noussut vuoden 2018 13 prosentista 17 prosenttiin vuonna 2022. Korvaamalla neitseellistä muovia pääkaupunkiseudulla kierrätetyllä muovilla saavutettiin seuraavat päästövähenemät: 2018 -18 896 t 2022 -26 747 t* *Vastaa 2 200 suomalaisen vuosipäästöjä Muovijätteiden polttaminen on merkittävä päästölähde Kierrättämisellä voidaan vähentää päästöjä 191 000 t *Vähentynyt rakentaminen on vähentänyt rakennusmuovien määrää 2018 174 000 t 60 000 t 75 000 t 39 000 t Muovipakkaukset Kovamuovi Rakennusmuovi Muovit yhteensä 67 000 t 88 000 t 36 000 t +10% +12% +13% -8%* Käyttöön tulee kokonaisuutena yhä enemmän muovia 2022 Jätteiksi päätyneistä muoveista erilliskerättiin: Jätteiksi päätyneistä muoveista kierrätettiin takaisin raaka-aineeksi: 2018 2022 9% 11% Muovipakkaukset kiertävät parhaiten – niistä saatiin kierrätettyä 22% vuonna 2022 Kovamuoveista ja rakennusmuoveista saatiin kierrätettyä vain muutamia prosentteja. Nykytiedon valossa viisi vuotta sitten kierrätysaste oli 9 prosenttia. Sen vuoksi onkin olennaista tarkastella muoviin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisuudessaan, oli kyse sitten kierrätysasteen nostamisesta tai käyttöön otettavan muovin vähentämisestä. Vuoden 2018 aikoihin muovin erilliskeräys oli vasta alkutekijöissään, ja siksi halusimme uudessa selvityksessä tarkastella, mihin suuntaan muovin käyttö ja kierrätysaste ovat sittemmin menneet. ”Kierrätysasteen nosto näyttää edellyttävän niin parempaa lajittelua, muovin tehokkaampaa käsittelyä kuin lisää uusiokäyttöön soveltuvaa hyvälaatuista materiaalia. Kierrätysasteella tarkoitetaan osuutta, joka on todella päätynyt kierrätetyksi raaka-aineeksi. Kovaksi muoviksi voidaan luokitella kaikki muu kuin pakkausja rakennusmuovi, eli esimerkiksi ämpärit, muovilelut sekä muoviset puutarhakalusteet. Sekä kovamuovi että rakennusmuovi kiersivät varsin heikosti edelleen vuonna 2022: kovamuovista ainoastaan yksi prosentti kierrätettiin ja rakennusmuovista kolme prosenttia, vaikka ne muodostivat 65 prosenttia käyttöön otetusta muovista vuonna 2022. Esimerkiksi toimenpiteet, jotka kohdistuvat käyttöön otettavan muovin vähentämiseen, eivät välttämättä nosta muovien kokonaiskierrätysastetta, mutta niillä on tärkeä rooli fossiilisten raaka-aineiden sekä roskaantumisen vähentämisessä. Selvityksessä kartoitettiin myös tiedossa olevia lainsäädännöllisiä muutoksia sekä mahdollisia lisätoimenpiteitä, joilla muovin kokonaiskierrätysaste saataisiin nostettua EU:n tavoitteiden mukaisesti 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. ”Vaikka muoviin liittyvään tilastotietoon liittyy epävarmuuksia, niin tällaisen selvityksen avulla saadaan erinomainen yleiskuva muovin keräyksen ja kierrätyksen suunnasta. Toisaalta on hyvä muistaa, että kestävään muovin käyttöön liittyy muitakin näkökulmia kuin vain kierrätysasteen kasvattaminen. Korvaamalla neitseellistä muovia pääkaupunkiseudulla kierrätetyllä muovilla vuonna 2022 saavutettiin noin 27 000 tonnin hiilidioksidiekvivalentin päästövähenemä, joka vastaa n. Kierrätys on kehittynyt, mutta parantamisen varaa on merkittävästi 17% 13% Muovien kierto pääkaupunkiseudulla kehittyy hitaasti Seuraa hankkeen ajankohtaisia kuulumisia hankesivulla: www.espoo.fi/fi/kaikkimuovikiertaa Tutustu koko selvitykseen: espoo_2sivua.indd 3 espoo_2sivua.indd 3 26.1.2024 14.04 26.1.2024 14.04. Ja jos muovin vähentämiseen tähtäävä toimenpide kohdistuu jo valmiiksi hyvin kiertävään muoviin, voi muovin kierrätysaste jopa 11 prosenttia. käyttöosuusvelvoite), kiertotaloutta edistävää tuotesuunnittelua sekä uu191 000 t *Vähentynyt rakentaminen on vähentänyt rakennusmuovien määrää 2018 174 000 t 60 000 t 75 000 t 39 000 t Muovipakkaukset Kovamuovi Rakennusmuovi Muovit yhteensä 67 000 t 88 000 t 36 000 t +10% +12% +13% -8%* Käyttöön tulee kokonaisuutena yhä enemmän muovia 2022 Jätteiksi päätyneistä muoveista erilliskerättiin: Jätteiksi päätyneistä muoveista kierrätettiin takaisin raaka-aineeksi: 2018 2022 9% 11% Muovipakkaukset kiertävät parhaiten – niistä saatiin kierrätettyä 22% vuonna 2022 Kovamuoveista ja rakennusmuoveista saatiin kierrätettyä vain muutamia prosentteja. Suunta positiivinen Selvityksen perusteella käyttöönotetun muovin määrä on noussut vuodesta 2018 pääkaupunkiseudulla 10 prosenttia. 2 200 suomalaisen vuosipäästöä. Tällä hetkellä sääntely, vapaaehtoiset sopimukset ja yhteiskunnallinen keskustelu kohdistuvat pitkälti pakkausjätteisiin, jotka kiertävät jo nykyisellään suhteellisen hyvin. Pakkausmuovi muodostaa kuitenkin vain noin yhden kolmasosan pääkaupunkiseudun muovivirroista. Kierrätys on kehittynyt, mutta parantamisen varaa on merkittävästi 17% 13% Muovien kierto pääkaupunkiseudulla kehittyy hitaasti Pakkausmuovi kiertää pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa kohtalaisen hyvin – kovan muovin ja rakennusmuovin kierto edelleen heikkoa Espoon kaupungin tuottamassa selvityksessä tarkasteltiin muovin kierrätysasteen kehitystä pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa, sekä kartoitettiin toimenpiteitä muovin kierrätysasteen nostamiseksi. Tutkimuksen tarkkuus on vuodesta 2018 hieman parantunut datan laadun parantuessa. Poikkeuksena on kovamuovi, joka selvityksen mukaan kiertää Lahdessa paremmin. Selvitys ehdottaa uusiksi toimenpiteiksi esimerkiksi velvollisuutta sisällyttää tietty osuus kierrätysmuovia kovaja rakennusmuovituotteisiin (ns. Kaikki muovi kiertää -hankkeessa edistämme näitä asioita laajasti erilaisilla kokeiluilla, selvityksillä ja piloteilla yhdessä asiantuntevien yhteistyökumppaniemme kanssa”, kertoo Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen projektipäällikkö Mia Johansson. Edellinen selvitys muovin kierron nykytilasta pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa toteutettiin vuonna 2018 Smart & Clean -säätiön vetämässä Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa, jonka koordinointivastuu siirtyi myöhemmin Espoon kaupungille. MAINOS sia teknologisia ratkaisuja kierrätysprosessissa, kuten kemiallisen kierrätyksen lisäämistä. E spoon kaupunki selvitti muovin kierron nykytilan pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Kaupunki mukana kehityksessä Selvitys tehtiin osana Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanketta, jolla edistetään muovien kiertoa ja uusiomuovin markkinoita. Muovipakkaukset kiertävät pääkaupunkiseudulla parhaiten – 22 prosenttia muovipakkauksista kierrätettiin vuonna 2022. Muovin kokonaiskierrätysasteen nostamiseksi tulevaisuudessa olisi tärkeää panostaa toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kovamuoviin ja rakennusmuoviin. Kierrätysmuovin hiilijalanjälki on huomattavasti neitseellisen muovin hiilijalanjälkeä pienempi. Muovien kiertotalous on olennainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Muovien kierrättämisestä ja polttamisesta pääkaupunkiseudulla aiheutuvat päästöt: 50000 100000 150000 200000 250000 Kierrättämisen päästöt Polttamisen päästöt Tonnia hiilidioksidia 2018 2022 Poltettaessa 1 tonni muovia, päästöt ovat lähes 30 kertaiset verrattuna vastaavan määrän kierrätykseen Vuonna 2022 poltetun muovin päästöt vastasivat 20 000 suomalaisen keskimääräisiä vuosipäästöjä Ohjaamalla muovi kierrätykseen päästöt voivat vähentyä kahdella tavalla: • Päästöt vähenevät, kun muovin poltto vähenee – mutta vain, jos poltettua muovia korvaava polttoaine on uusiutuvaa • Kierrätysmuovi korvaa neitseellistä muovia. Ympäristönäkökulmasta ensisijaisesti on tärkeä vähentää muovin kulutusta eli kyse ei ole pelkästään kierrätysasteen nostamisesta”, toteaa hankkeen projektijohtaja Mari Saario Gaia Consultingilta. Selvityksen mukaan muovipakkausten kierrätysaste on noussut, kun taas kovan muovin ja rakennusmuovin kierrossa on edelleen merkittäviä puutteita. Yhtenä tavoitteena on parantaa kokonaiskäsitystä muovin kierron nykytilasta sekä siitä, mitä toimenpiteitä pitää saada tehtyä, jotta kierrätysastetta saadaan nostettua. ”Jätteen synnyn ehkäisyn toimet eivät näy suoraan ensisijaisesti kierrätysasteessa, vaan muovin kokonaiskäyttömäärissä. Uusin tiedoin voidaan arvioida, että muovin todellinen kierrätysaste on noussut hieman ja on nyt espoo_2sivua.indd 2 espoo_2sivua.indd 2 26.1.2024 14.04 26.1.2024 14.04 MAINOS pienentyä. Selvityksen laati liikkeenjohdon vastuullisuuskonsultointipalveluita tarjoavaa Gaia Consulting yhteistyössä Lassila & Tikanojan (L&T) kanssa. Nousua voidaan pitää kohtalaisena. Samalla herätetään laajempaa keskustelua muovin kierron keinoista, potentiaalista ja yhteistyön merkityksestä”, kertoo Espoon kaupungin Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Reetta Jänis
Kierrätys on kehittynyt, mutta parantamisen varaa on merkittävästi 17% 13% Muovien kierto pääkaupunkiseudulla kehittyy hitaasti Seuraa hankkeen ajankohtaisia kuulumisia hankesivulla: www.espoo.fi/fi/kaikkimuovikiertaa Tutustu koko selvitykseen: espoo_2sivua.indd 3 espoo_2sivua.indd 3 26.1.2024 14.04 26.1.2024 14.04. Nousua voidaan pitää kohtalaisena. Kaikki muovi kiertää -hankkeessa edistämme näitä asioita laajasti erilaisilla kokeiluilla, selvityksillä ja piloteilla yhdessä asiantuntevien yhteistyökumppaniemme kanssa”, kertoo Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen projektipäällikkö Mia Johansson. Korvaamalla neitseellistä muovia pääkaupunkiseudulla kierrätetyllä muovilla saavutettiin seuraavat päästövähenemät: 2018 -18 896 t 2022 -26 747 t* *Vastaa 2 200 suomalaisen vuosipäästöjä Muovijätteiden polttaminen on merkittävä päästölähde Kierrättämisellä voidaan vähentää päästöjä 191 000 t *Vähentynyt rakentaminen on vähentänyt rakennusmuovien määrää 2018 174 000 t 60 000 t 75 000 t 39 000 t Muovipakkaukset Kovamuovi Rakennusmuovi Muovit yhteensä 67 000 t 88 000 t 36 000 t +10% +12% +13% -8%* Käyttöön tulee kokonaisuutena yhä enemmän muovia 2022 Jätteiksi päätyneistä muoveista erilliskerättiin: Jätteiksi päätyneistä muoveista kierrätettiin takaisin raaka-aineeksi: 2018 2022 9% 11% Muovipakkaukset kiertävät parhaiten – niistä saatiin kierrätettyä 22% vuonna 2022 Kovamuoveista ja rakennusmuoveista saatiin kierrätettyä vain muutamia prosentteja. Toisaalta on hyvä muistaa, että kestävään muovin käyttöön liittyy muitakin näkökulmia kuin vain kierrätysasteen kasvattaminen. Kierrätys on kehittynyt, mutta parantamisen varaa on merkittävästi 17% 13% Muovien kierto pääkaupunkiseudulla kehittyy hitaasti Pakkausmuovi kiertää pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa kohtalaisen hyvin – kovan muovin ja rakennusmuovin kierto edelleen heikkoa Espoon kaupungin tuottamassa selvityksessä tarkasteltiin muovin kierrätysasteen kehitystä pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa, sekä kartoitettiin toimenpiteitä muovin kierrätysasteen nostamiseksi. Kierrätysasteella tarkoitetaan osuutta, joka on todella päätynyt kierrätetyksi raaka-aineeksi. Uusin tiedoin voidaan arvioida, että muovin todellinen kierrätysaste on noussut hieman ja on nyt espoo_2sivua.indd 2 espoo_2sivua.indd 2 26.1.2024 14.04 26.1.2024 14.04 MAINOS pienentyä. 2 200 suomalaisen vuosipäästöä. 7 UUSIOUUTISET 1|2024 MAINOS sia teknologisia ratkaisuja kierrätysprosessissa, kuten kemiallisen kierrätyksen lisäämistä. Ympäristönäkökulmasta ensisijaisesti on tärkeä vähentää muovin kulutusta eli kyse ei ole pelkästään kierrätysasteen nostamisesta”, toteaa hankkeen projektijohtaja Mari Saario Gaia Consultingilta. Muovin kokonaiskierrätysasteen nostamiseksi tulevaisuudessa olisi tärkeää panostaa toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kovamuoviin ja rakennusmuoviin. ”Kierrätysasteen nosto näyttää edellyttävän niin parempaa lajittelua, muovin tehokkaampaa käsittelyä kuin lisää uusiokäyttöön soveltuvaa hyvälaatuista materiaalia. Vuoden 2018 aikoihin muovin erilliskeräys oli vasta alkutekijöissään, ja siksi halusimme uudessa selvityksessä tarkastella, mihin suuntaan muovin käyttö ja kierrätysaste ovat sittemmin menneet. Kaupunki mukana kehityksessä Selvitys tehtiin osana Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanketta, jolla edistetään muovien kiertoa ja uusiomuovin markkinoita. Samalla herätetään laajempaa keskustelua muovin kierron keinoista, potentiaalista ja yhteistyön merkityksestä”, kertoo Espoon kaupungin Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Reetta Jänis. Muovien kiertotalous on olennainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Muovien kierrättämisestä ja polttamisesta pääkaupunkiseudulla aiheutuvat päästöt: 50000 100000 150000 200000 250000 Kierrättämisen päästöt Polttamisen päästöt Tonnia hiilidioksidia 2018 2022 Poltettaessa 1 tonni muovia, päästöt ovat lähes 30 kertaiset verrattuna vastaavan määrän kierrätykseen Vuonna 2022 poltetun muovin päästöt vastasivat 20 000 suomalaisen keskimääräisiä vuosipäästöjä Ohjaamalla muovi kierrätykseen päästöt voivat vähentyä kahdella tavalla: • Päästöt vähenevät, kun muovin poltto vähenee – mutta vain, jos poltettua muovia korvaava polttoaine on uusiutuvaa • Kierrätysmuovi korvaa neitseellistä muovia. Sekä kovamuovi että rakennusmuovi kiersivät varsin heikosti edelleen vuonna 2022: kovamuovista ainoastaan yksi prosentti kierrätettiin ja rakennusmuovista kolme prosenttia, vaikka ne muodostivat 65 prosenttia käyttöön otetusta muovista vuonna 2022. Edellinen selvitys muovin kierron nykytilasta pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa toteutettiin vuonna 2018 Smart & Clean -säätiön vetämässä Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa, jonka koordinointivastuu siirtyi myöhemmin Espoon kaupungille. Monta tapaa parantaa muovin vastuullisuutta Muovien kiertotalous on olennainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sillä muovijätteiden polttaminen on merkittävä päästölähde: polton päästöt ovat lähes 30-kertaiset verrattuna kierrätykseen. Poikkeuksena on kovamuovi, joka selvityksen mukaan kiertää Lahdessa paremmin. Kierrätysmuovin hiilijalanjälki on huomattavasti neitseellisen muovin hiilijalanjälkeä pienempi. Selvityksen mukaan muovipakkausten kierrätysaste on noussut, kun taas kovan muovin ja rakennusmuovin kierrossa on edelleen merkittäviä puutteita. Sen vuoksi onkin olennaista tarkastella muoviin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisuudessaan, oli kyse sitten kierrätysasteen nostamisesta tai käyttöön otettavan muovin vähentämisestä. Selvityksen laati liikkeenjohdon vastuullisuuskonsultointipalveluita tarjoavaa Gaia Consulting yhteistyössä Lassila & Tikanojan (L&T) kanssa. Pakkausmuovi muodostaa kuitenkin vain noin yhden kolmasosan pääkaupunkiseudun muovivirroista. Tutkimuksen tarkkuus on vuodesta 2018 hieman parantunut datan laadun parantuessa. Kovaksi muoviksi voidaan luokitella kaikki muu kuin pakkausja rakennusmuovi, eli esimerkiksi ämpärit, muovilelut sekä muoviset puutarhakalusteet. E spoon kaupunki selvitti muovin kierron nykytilan pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Selvityksessä kartoitettiin myös tiedossa olevia lainsäädännöllisiä muutoksia sekä mahdollisia lisätoimenpiteitä, joilla muovin kokonaiskierrätysaste saataisiin nostettua EU:n tavoitteiden mukaisesti 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Korvaamalla neitseellistä muovia pääkaupunkiseudulla kierrätetyllä muovilla vuonna 2022 saavutettiin noin 27 000 tonnin hiilidioksidiekvivalentin päästövähenemä, joka vastaa n. Erilliskerätyn muovin määrä taas on noussut vuoden 2018 13 prosentista 17 prosenttiin vuonna 2022. Tällä hetkellä sääntely, vapaaehtoiset sopimukset ja yhteiskunnallinen keskustelu kohdistuvat pitkälti pakkausjätteisiin, jotka kiertävät jo nykyisellään suhteellisen hyvin. Muovipakkaukset kiertävät pääkaupunkiseudulla parhaiten – 22 prosenttia muovipakkauksista kierrätettiin vuonna 2022. Nykytiedon valossa viisi vuotta sitten kierrätysaste oli 9 prosenttia. Ja jos muovin vähentämiseen tähtäävä toimenpide kohdistuu jo valmiiksi hyvin kiertävään muoviin, voi muovin kierrätysaste jopa 11 prosenttia. ”Jätteen synnyn ehkäisyn toimet eivät näy suoraan ensisijaisesti kierrätysasteessa, vaan muovin kokonaiskäyttömäärissä. käyttöosuusvelvoite), kiertotaloutta edistävää tuotesuunnittelua sekä uu191 000 t *Vähentynyt rakentaminen on vähentänyt rakennusmuovien määrää 2018 174 000 t 60 000 t 75 000 t 39 000 t Muovipakkaukset Kovamuovi Rakennusmuovi Muovit yhteensä 67 000 t 88 000 t 36 000 t +10% +12% +13% -8%* Käyttöön tulee kokonaisuutena yhä enemmän muovia 2022 Jätteiksi päätyneistä muoveista erilliskerättiin: Jätteiksi päätyneistä muoveista kierrätettiin takaisin raaka-aineeksi: 2018 2022 9% 11% Muovipakkaukset kiertävät parhaiten – niistä saatiin kierrätettyä 22% vuonna 2022 Kovamuoveista ja rakennusmuoveista saatiin kierrätettyä vain muutamia prosentteja. Suunta positiivinen Selvityksen perusteella käyttöönotetun muovin määrä on noussut vuodesta 2018 pääkaupunkiseudulla 10 prosenttia. Muovin kierrätysasteen arvioitiin olevan Lahdessa samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla. Yhtenä tavoitteena on parantaa kokonaiskäsitystä muovin kierron nykytilasta sekä siitä, mitä toimenpiteitä pitää saada tehtyä, jotta kierrätysastetta saadaan nostettua. Selvitys ehdottaa uusiksi toimenpiteiksi esimerkiksi velvollisuutta sisällyttää tietty osuus kierrätysmuovia kovaja rakennusmuovituotteisiin (ns. Esimerkiksi toimenpiteet, jotka kohdistuvat käyttöön otettavan muovin vähentämiseen, eivät välttämättä nosta muovien kokonaiskierrätysastetta, mutta niillä on tärkeä rooli fossiilisten raaka-aineiden sekä roskaantumisen vähentämisessä. ”Vaikka muoviin liittyvään tilastotietoon liittyy epävarmuuksia, niin tällaisen selvityksen avulla saadaan erinomainen yleiskuva muovin keräyksen ja kierrätyksen suunnasta
”Suomen Energiamurskeen kautta saamme eteläiseen Suomeen vahvan kasvualustan, joka antaa meille mahdollisuuden toteuttaa uusia teollisia investointeja kiertotalousinnovaatioihin ja -palveluihin”, sanoo Syklon toimitusjohtaja Teemu Koskela. Suomen Verdis Oy:n toimitusjohtajana jatkava Jukka Koivisto näkee uuden omistajan tuovan paljon vahvuuksia: ”Asiakkaille muutos ei näy millään tavalla. SYKLO LAAJENTUU VALTAKUNNALLISEKSI . Leveämmät hartiat Hyvinkään kiertotalouskeskittymä henkilöstöineen ja tiloineen jatkaa toimintaansa Syklo Oy:n tytäryhtiönä. Ympäristölupa antaa mahdollisuuden vastaanottaa vuosittain 100 000 tonnia jätettä. Yritys harjoittaa rakennusja purkujätteiden vastaanottoa, energiajakeiden myyntiä ja kiertotalouteen sopivien tilojen ja toimintojen vuokraamista. Sinkkonen uskoo, että toiminta, työntekijät ja asiakkaat pääsevät hyviin käsiin: ”Olen tehnyt pitkään töitä kasvattaakseni kiertotalouskeskittymän toiminnan siihen mitä se on tänä päivänä. Hyvinkäällä toimivan Suomen Energiamurskeen ostaneella Syklolla on valtakunnallisia kasvuja kehityssuunnitelmia. Yhtiö työllistää pohjoismaissa kaikkiaan noin 1800 ympäristönhuollon ammattilaista. Pääosin Pohjois-Suomessa tähän saakka toimineen Syklon tavoitteena on kasvaa valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi kiertotalousmarkkinoiden uudistajaksi. Liiketoiminta pohjaa vastakin kahteen tukijalkaan: kaupan ja teollisuuden sekä julkisen sektorin toimintaan. Suomen Energiamurskeella on Hyvinkäällä yhteensä 6 400 neliön rakennuskanta. Suomen Energiamurskeen toimitusjohtaja Heikki Sinkkonen jatkaa yhtiön palveluksessa siirtymäkauden ajan. KIERTOTALOUSYHTIÖ Syklo Oy on ostanut Suomen Energiamurske Oy:n Hyvinkäällä Riob Oy:ltä. Se kertoo yrityksen palveluja liiketoiminnan luotettavasta kehittymisestä, että uudenlaiset ostajat ovat aina lähteneet tukemaan kasvua seuraavaan vaiheeseen”, Koivisto hymyilee. Lisäkasvua voi tulla myös yritysostojen kautta. Asiakkaat ovat tunteneet yhtiön vuosien varrella HFT Networkina, RenoNordenina, Urbaserina ja nyt siis Verdis Oy:nä. Nyt on kuitenkin aika leveämmille hartioille ja toiminnan jatkokehitykselle Syklon johdolla.” Hyvinkäällä Syklo aikoo kasvattaa toimintaa entisestään nykyisten ja uusien kumppaneiden kanssa ja myös lisätä työvoimaa. Ranskalainen pääomasijoittaja tähtää nyt 6–8 vuoden päähän. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN SY KL O VE RD IS Urbaserista tuli Verdis RANSKALAINEN pääomasijoitusyhtiö Cube Infrastructure Managersin hallinnoima rahasto on ostanut Urbaser-konsernin pohjoismaiset liiketoiminnat. Tässä tilanteessa löysimme hyvän pohjoismaisen brändin, joka tukee strategiaamme ja puhuttele ihmisiä kaikissa Pohjoismaissa.” Jukka Koivisto ja asiakaspalvelujohtaja Hanna-Liisa Järvinen ovat yhdessä luotsanneet yhtiötä Suomessa yli 20 vuotta monien omistajavaiheiden läpi. UUSIOUUTISET 1|2024 8. Verdis on Suomessa sama kuin Urbaser ennen. Suomessa Verdis Oy:n liikevaihtoa lähdetään kasvattamaan orgaanisen kasvun kautta nykyisestä noin 60 miljoonasta 80–90 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Tuttu organisaatio jatkaa nykymuodossaan. Toiminta jatkuu nyt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa Verdis Nordic -yhtiössä. Omistaja on vaihtunut, mutta aina on matkalla kasvettu. Yhdessä voimme onnistua tarjoamaan ratkaisuja maailmanluokan ongelmiin”, Teemu Koskela jatkaa. ”Olen ironisesti todennut, että elämme viisivuotistaloudessa. Yhtiö tavoittelee korkeaa kierrätysastetta ja suljettuja kiertoja etenkin rakennusmateriaaleissa ja biovirroissa. “On hienoa, että Heikki Sinkkonen tiimeineen on pystynyt luomaan merkittäviä yhteistyösuhteita useiden kiertotalousyhtiöiden kanssa. Näitä yhteistyösuhteita haluamme vahvistaa ja kehittää, koska kiertotaloudessa kukaan ei pärjää yksin. Näistä noin 400 työskentelee Suomessa
Ja säilyy muutamankin päivän hyvänä. Sekoita vaniljasokeri, jauhot ja sooda kahviseokseen. Älä vatkaa, ettei taikina sitkisty. Anna jäähtyä. Anna kakun jäähtyä vuoan alla. klo 10-15). 050 549 6751 (ark. AD OB E ST OC K Rannoilla näkyvä muoviroska kielii, että joessa piileskelee roskaa enemmänkin. Se kuljettaa mereen valtavasti muoviroskaa joka vuosi. Tästä saatiin kierrätettyä 16 kilotonnia. Anna jäähtyä hetki ja kumoa vuoasta. Resepti on Maaja kotitalousnaisten Hävikkivinkki-verkkosivuilta. The Plastic Waste to Value Southeast Asia Challenge -haasteen kumppaneina on globaaleja toimijoita kuten The Incubation Network ja the Alliance to End Plastic Waste. Haasteen kumppanit keräävät ja lajittelevat ympäristöstä muovijätettä ja kehittävät upcycling-ratkaisuja Indonesiaan, Filippiineille, Thaimaahan ja Vietnamiin. Rusinat voit korvata kuivatuilla karpaloilla tai muilla marjoilla tai silputuilla taateleilla. Ota käyttöön Uusiouutisten sähköiset kanavat! Tilaajana pääset tilausnumerollasi lukemaan sekä Uusiouutisten näköislehteä että kotisivujen tilaajille tarkoitettuja sisältöjä. AD OB E ST OC K Pääkaupunkiseudulla päätyi jätteeksi vuonna 2022 näin monta tonnia muovia. Kiehauta ja keitä 3 minuuttia. Filippiinien Pasing-joki on yksi maailman saastuneimmista. Kakku on parempaa seuraavana päivänä. Mausteet voi korvata myös 2 teelusikallisella piparkakkumausteseosta. • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Pilaantuneet materiaalit, vaaralliset jätteet • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisut erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! 9 UUSIOUUTISET 1|2024. Mittaa kahvi, rusinat, mausteet, sokeri ja öljy kattilaan. HÄVIKKIHERKKU Kahvi-rusinakakku eli jum-jum-kakku 3 dl vahvaa kahvia 2 dl rusinoita 1 tl kanelia 0,5 tl jauhettua neilikkaa 0,5 tl jauhettua kardemummaa 2,5 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 4 dl vehnäjauhoja 1 tl ruokasoodaa KAHVI on tutkimusten mukaan yksi yleisimmistä kodin hävikeistä. Kypsennä 175 asteessa uunin alatasolla noin 35 minuuttia. 137 000 Kaakkois-Aasian muoviroskasta arvoa kampanjalla INNOVAATIOVERKOSTO UpLink ja the Global Plastic Action Part nership ovat käynnistäneet yhteisen haasteen Maailman talousfoorumissa Davosissa tammikuussa. Lusikoi taikina vuokaan. Siellä pääset kirjautumaan Kirjautuminen-otsikon alta. Tavoitteena on ratkaista Kaakkois-Aasiaa piinaava muoviroskaongelma arvoa tuottavalla tavalla. Kirjautumisohjeet löydät Tilausasiat-otsikon alta osoitteesta https://uusiouutiset.fi/ tilausasiat/kirjautumisohje/ Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. Tähän tahmean mehevään kakkuun saat käytettyä ylijääneen kahvin. Voitele ja jauhota noin 1,5 litran rengasvuoka. Lähde: Muovin kierron nykytilanne (...) -selvitysraportti. Mene Uusiouutiset-lehden kotisivuille osoitteeseen www.uusiouutiset.fi
Loput olivat suurempia mikromuovipartikkeleita. Talteenottolaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2026. Pullotetussa vedessä tiedetään olevan mikromuovia, mutta iso osa muovista on Pnas-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vielä pienemmässä muodossa eli nanokoossa. Laitos ottaa talteen hiilidioksidin Westenergyn jäte-energialaitoksen savukaasuista. Value4Pack auttaa varautumaan MARRASKUUSSA käynnistyi uusi Value4Pack-hanke, joka tukee ruokapakkaamisen kestävyysmurrosta ja auttaa ennakoimaan tulevaa lainsäädäntöä. Hiekan kierrätyksen ansiosta Hetitec voi tuottaa valuja entistä tehokkaammin ja ympäristöllisesti kestävämmin. Vesipullot tehdään yleensä pet-muovista, joten ei ollut yllättävää, että sitä havaittiin myös vesinäytteistä. Talteen otettu hiilidioksidi nesteytetään ja merkittävä osa siitä toimitetaan Kristiinankaupunkiin, jossa se hyödynnetään Prime Capitalin ja CPC:n omistaman Koppö Energian power-to-x-laitoksessa. Resand elvyttää tamperelaisen digivalimon hiekkaa HIEKAN KIERRÄTTÄJÄ ja elvyttäjä Resand elvyttää jatkossa tamperelaisen digitaalisen valimon Hetitecin hyödyntämän hiekan uuteen käyttöön. AD OB E ST OC K JÄTTEENPOLTON PÄÄSTÖT TALTEEN WESTENERGY OY on solminut aiesopimuksen uuden sukupolven hiilidioksidien talteenottolaitoksen kehittämiseksi, rakentamiseksi ja operoimiseksi Vaasan Mustasaaressa sijaitsevan jäte-energialaitoksensa yhteyteen. Tutkijat analysoivat ramanmikroskoopilla seitsemän eri muovilaadun määriä kolmen eri valmistajan pullovesistä. Tutkijat uskovat sen kulkeutuvan veteen muovisuodattimista, joilla pullotettava vesi puhdistetaan. Nanomuovien terveysvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta ne voivat kulkeutua suoliston ja keuhkojen kautta verenkiertoon ja muun muassa sydämeen, aivoihin ja yksittäisiin soluihin, kertoo tutkimuksesta uutisoinut Duodecim. Valmistuessaan projekti on ensimmäisiä tämän mittaluokan laitoksia maailmassa. Hankkeessa valmistetaan hiilineutraalia synteettistä metaania. Yhdestä vesilitrasta löytyi 100 000–370 000 muovihiukkasta, joista 90 prosenttia oli nanokokoisia. Näin vähenevät sekä Hetitecin tarvitsema neitseellisen hiekan määrä että kuljetukset ja niistä aiheutuvat päästöt. Vielä enemmän vesissä oli kuitenkin polyamidia eli nailonia. Kun päästöistä tehdään polttoainetta, jätehuollon kokonaisuudesta tulee aiempaa ympäristöystävällisempi. Euroopan unionin rahoittama hanke yhdistää 14 organisaatiota 11 Euroopan maasta. AD OB E ST OC K KU VA AJ A UUSIOUUTISET 1|2024 10. Pullovesissä luultua enemmän muovia YHDESSÄ vesipullossa voi olla jopa satojatuhansia nanomuovipartikkeleita, paljastaa tuore tutkimus. ”Tämä alansa huippua edustava talteenottolaitos varmistaa, että jäte-energialaitoksemme edustaa jatkossakin kaikkein edistyneintä tyyppiä koko maailmassa”, toteaa Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi. Suomessa CLIC Innovation vahvistaa ruokapakkaamisen arvoketjujen yhteistyötä. Hiekka elvytetään Resandin Nuutajärven tehtaalla uuden veroiseksi ja palautetaan valimoon, jossa se käytetään tuotantoprosesseissa uudelleen. Hankkeella on merkittävä vaikutus yli 670 000 ihmisen jätehuollon ympäristövaikutuksiin
AD OB E ST OC K Vain näin pieni osa maailman materiaalivirroista palautuu käytön jälkeen takaisin kiertoon ja käyttöön. Talouteen erikoistunut kauppatieteiden tohtori Christer Lindholm esittää painavat perustelut sille, miksi nykyisestä talousjärjestelmästä on pakko asteittain luopua. Tämän paljastaa kirjan alkuosan toteamus, että kiertotalous ei ole nykyisiin ongelmiin ratkaisu, sillä sataprosenttinenkin kierrätys vain viivästyttäisi väistämätöntä törmäämistä ekologisiin rajoihin. Vapaaehtoinen sopimus etsii tehokkaita keinoja kertakäyttöisten muovipakkausten vähentämiseksi. LUE NÄMÄ Kun maailma ei riitä KIRJOITTAJA: Christer Lindholm JULKAISIJA: Vastapaino KERTOO. Yritykset voivat valita omaan toimintansa parhaiten sopivimmat keinot. Kiertotaloudeksi hän kuitenkin kutsuu lähinnä kierrättämistä. Lindholm esittää irtiottoa kapitalismista ja tilalle uutta, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talousjärjestelmää. KII LTO Kuluttajia palkitaan Kiillon pakkausten kierrättämisestä KULUTTAJAT ovat saaneet lisäkannustimen kemianyhtiö Kiillon pakkausten lajitteluun. Muovien kierto kehittyy hitaasti. Circularity Gap -raportin mukaan maailman kiertotalousvaje on kasvamaan päin. Selvisi, että kovamuovit ovat ainakin pakkausmuovien veroinen jätevirta. Kannustin perustuu Kiillon ja pakkausten keräyssovelluksen aloittamaan yhteistyöhön, jonka myötä Kiilto-, Erisan-, Sertoja Linna-merkkien pakkauksista saa viisinkertaisen määrän pisteitä. Kiinnostavaa pohdintaa maustavat nokkelasti otsikoidut luvut, joista lukija voi bongata leffan nimen jos toisenkin. Selvityksessä mukana ollut L&T kehitti muovien kierrätysasteen arviointia varten oman laskentamenetelmän. Lindholm ehdottaa kiertotaloudelle ominaisia asioita kuten ylikulutuksen roimaa vähentämistä ja hyvinvointia omistamisen sijaan. Ylikulutusta tulisi suitsia myös verotuksella, tuilla ja sääntelyllä. https://static.espoo.fi/cdn/ff/DAU6ZbthjX0Fq5wkSqDJsSQlvtNqS188zryKksfWqo4/1705571671/public/2024-01/Selvitys.pdf Kiillon pakkausten lajittelu kierrätykseen on nyt entistä kannattavampaa. 7,2 % Yritykset sitoutuivat vähentämään kertakäyttöisiä pakkauksia MUOVISTEN kertakäyttöisten annospakkausten vähentämiseen on sitoutunut nyt riittävä määrä yrityksiä, jotta vapaaehtoinen green deal -sopimus on tarpeeksi kattava. Tämä tarkoittaisi uusia sääntöjä maailman kauppapolitiikkaan, reilua palkkaa tai perustuloa, ja ympäristökysymysten huomioimista kaikessa tuotannossa. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan myymälöissä otetaan käyttöön uudelleenkäytettäviä take away -pakkauksia. 11 UUSIOUUTISET 1|2024. Näin kerätyt pisteet voi muuttaa rahaksi, kupongeiksi tai lahjoitukseksi hyväntekeväisyyteen. Lopulta malli merkitsisi myös kulutushyödykkeiden hintojen nousua, mikä vähentäisi kulutusta. https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kun-maailma-ei-riita/4669997 Muovin kierron nykytilanne ja edistäminen pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa KIRJOITTAJAT: Olli Sahimaa, Mari Saario ja Jasmin Järvinen (Gaia Consulting) sekä Antti Pitkämäki ja Timo Kangastie (Lassila & Tikanoja) JULKAISIJA: Kaikki muovi kiertää -hanke, Espoon kaupunki, Uudenmaan liitto ja Päijät-Hämeen liitto, Euroopan unionin osarahoittamana KERTOO: Kun Smart & Clean -säätiö lopetti toimintansa, Kaikki muovi kiertää -hanke siirtyi Espoon kaupungille. Sekä kovamuoveissa että rakennusmuoveissa olisi paljon lisäkierrätyspotentiaalia. Pakkaus skannataan puhelimella sovellukseen ja viedään sen jälkeen taloyhtiön jätepisteen tai lähimmän kierrätyspisteen oikeaan astiaan. Seuraavaksi sitoutuneet yritykset määrittelevät itselleen kunnianhimoiset vähennystavoitteet vuoden 2026 loppuun. Raportti tarkasteleekin kierrätysasteita pakkausmuovien lisäksi myös kovamuoveista ja rakennusmuoveista. Selvitysraportti kuvaa, miten muovin kierrätys on edennyt pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa viime vuosina ja miltä suunta näyttää vuoteen 2030 mennessä. Hänen mallinsa on inspiroitunut ainakin Rooman klubin ehdotuksista ja donitsitalousmallista. Bower-sovelluksen kautta kierrätetyistä pakkauksista saa erilaisia etuja. Kuten kirjan nimikin kertoo, maailma ei yksinkertaisesti riitä luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvaan jatkuvaan kasvuun, vaan olemme ajautumassa katastrofaaliseen nokkakolariin talouskasvun ekologisten rajojen kanssa. Joka tapauksessa Lindholm nostaa avainrooliin talouden hyötyjen reilumman jakautumisen. Pääkaupunkiseudulla jätteiksi päätyneistä muoveista kierrätettiin takaisin raaka-aineeksi yhteensä 11 prosenttia, Lahdessa vähän enemmän
EL IN A SA AR IN EN 12 UUSIOUUTISET 1|2024. ELINA SAARINEN Suomen ja Pohjoismaiden jäteautomarkkinoihin. Koneille löytyi ostaja Vuoden vaihteen tienoilla keskieurooppalainen Haller Benelux kertoi yllättäen ostaneensa entisen Geesinknorban omaisuuden. Haller ei ostanut konkurssipesältä yhtiön osakkeita, vaan pelkästään fyysisen omaisuuden kuten tehtaan Emmeloordissa, koneet ja laitteet sekä brändinimet. UUTISIA KONKURSSI HOLLANNISSA VAIKEUTTAA JÄTEAUTOJEN SAANTIA MYÖS SUOMESSA Pakkaavien jätteenkeräysajoneuvojen valmistaja, Geesinknorban hollantilainen emoyhtiö ajautui loppuvuodesta konkurssiin. Konkurssi vaikuttaa väistämättä . Uusia, pakkaavia jäteautoja eli jätepakkareita tarvitsevista jäteyhtiöistä moni saattaa saatavuusongelmien takia joutua odottamaan kalustoa hyvinkin pitkään. Hollantilainen Geesinknorban emo yhtiö esitteli kalus toaan vielä vuoden 2022 IFATmessuilla Saksassa. G eesinknorban emoyhtiö on valmistanut vuosittain keskimäärin kaksi sataa jätepakkaria Pohjoismaiden markkinoille muun muassa yhtiön tehtaalla Hollannin Emmeloordissa. Haller kuuluu osaksi jätealan suurta eurooppalaista Zoeller-konsernia, joka tuottaa muitakin jätepakkarimerkkejä
”Olemme tiedottaneet tilanteesta asiakkaitamme sitä mukaa, kun olemme saaneet tietoa”, Kärkkäinen sanoo. Kilpailutuksissa vaaditaan myös astioiden valmistuksen ja CO2-päästöjen dokumentointia. Finncont teki vuoden vaihteessa JU HA HO LM ST RÖ MI N AL BU MI . Yksityisten jätehuoltoalan yritysten tarve jäteastiloille on vähentynyt asumisessa syntyvän jätteen keräilyssä, koska jätelain linjaamat vastuumuutokset pakkausja biojätteiden keräyksessä ovat siirtäneet jäteastiahankintoja monilla alueilla yksityisiltä yrityksiltä kunnallisten jäteyhtiöiden kilpailutettavaksi. Finncont Ympäristötuotteet Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kärkkäisen mukaan Finncont odottaa nyt lisätietoja pakkaribrändien uudelta omistajalta. Kilpailuihin osallistuville yrityksille tämä merkitsee kasvanutta toimituskyvykkyysvaatimusta. Juha Holmström poseerasi joulukuussa viimeisen toimittamansa jäteautotilauksen edessä. ”Kun kerroin tilanteesta sosiaalisessa mediassa tammikuussa, aiheuttihan se aikamoisen hätkähdyksen.” Hän arvelee jatkavansa jätehuoltoalalla tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa, mutta tulevia liikkeitä ehtii vielä rauhassa miettiä. Sittemmin yhtiö muuttui Finncontiksi. ”Pystymme hyvin vastaamaan näihin vaatimuksiin. ”Toimitamme eräälle kunnalliselle jäteyhtiölle 28 000 tuulettuvaa, välipohjallista biojäteastiaa. Varaosien toimitus kuitenkin jatkuu myös Norban jätepakkaajamalleihin. Haller Beneluxin johtaja Johan Dingemans kertoo Uusiouutisille, että Geesinkin jätepakkarimallien kuten suositun GPM 4 -takalastaajan valmistus tulee jatkumaan Emmeloordin tehtaalla. ”Toistaiseksi olemme saaneet varaosia hyvin. ”Minulla on kokemusta lajitteluja keräilyvälineistä ja olen myös ollut välillä asiakkaankin roolissa ostamassa jäteautoja”, Holmström summaa. Kärkkäisen arvion mukaan kilpailu jätelogistiikkatuotteiden markkinoilla on kaiken kaikkiaan lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Konkurssiprosessissa selvisi, että Geesinknorban emoyhtiön taloudelliset vaikeudet olivat jatkuneet jo pitkään ennen konkurssia, jopa 15 vuoden ajan. Astioiden valmistusmateriaalina suositaan kierrätysraaka-aineita. ”Ymmärrän kyllä ratkaisun tässä tilanteessa. Emme kuitenkaan vielä tarkkaan tiedä, miten konkurssipesän kauppa vaikuttaa. Olen hyvällä fiiliksellä. Dingemans sanoo suoraan, että laadukkaita jätepakkareita myytiin liian halvalla: ”Meidän on nostettava hintoja vastaamaan tuotantokustannuksia.” Konkurssi yllätti Suomessa Finncont Ympäristötuotteet Oy on toiminut Geesinknorban jälleenmyyjänä. Muutama helmikuulle suunniteltu tilaus täytyi tuolloin peruuttaa jätepakkaajien hollantilaisen emoyhtiön konkurssin vuoksi. ” TOIMITUSAJAT OVAT NYT POIKKEUKSELLISEN PITKÄT.” yhden suurimmista biojäteastiakaupoistaan. Lisäksi tuomme markkinoille ratkaisuja, jotka parantavat jätekuljettajien työergonomiaa ja kohentavat kierrätysasteita kustannustehokkaasti.” 13 UUSIOUUTISET 1|2024. Sen sijaan yhtiö ei aio jatkaa Norban N4 TH:n valmistusta. Konkurssiprosessissa selvisi, että Geesinknorban emoyhtiön taloudelliset vaikeudet olivat jatkuneet jo pitkään ennen konkurssia, jopa 15 vuoden ajan. Samoin Norban monilokeromalli MF jatkaa tuotannossa. KONKURSSI HOLLANNISSA vaikuttaa erään miehen uraan Lahdessa. Holmströmin mittariin ehtii kertyä miltei kolmekymmentä vuotta palvelusaikaa. Jätelaki myllertää kenttää Tuotantokapasiteetti on Euroopassa kovilla myös jäteastioiden valmistuksessa. Vuosien varrella asiakkaat ovat tulleet tutuksi. On hienoa, että toiminnalle on löytynyt jatkaja, mutta oli yllättävää ja valitettavaa, että GeesinkNorban Hollannin yhtiö ajautui konkurssiin”, Kärkkäinen harmittelee. ”Toimitusajat ovat nyt poikkeuksellisen pitkät kaikkialla.” Jätelain muutoksen myötä kalustolle olisi kuitenkin juuri nyt kysyntää, sillä erilliskeräysvaatimukset nousevat. Välillä hän työskenteli pienen rupeaman Paperinkeräyksellä, mutta Flaaming houkutteli Holmströmin takaisin tuttuun taloon vuonna 2009. KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA JÄTEALALLA Entiset sopimukset esimerkiksi pohjoismaisten jälleenmyyjien kanssa eivät kuuluneet kauppaan, vaan Haller aikoo nyt aloittaa jälleenmyyntiverkoston rakentamisen käytännössä alusta. Jätepakkareiden myynnistä Finncont Ympäristötuotteet Oy:llä vuosikausia vastanneen Juha Holmströmin työtehtävät päättyvät kevään aikana. PWS:n valmistama astia mahdollistaa alueellisten jätehuoltomääräysten osalta biojätteen tyhjennysvälin pidentämisen kahdesta neljään viikkoon, mikä vähentää tyhjennysten aiheuttamia CO2-päästöjä ja kuljetuskustannuksia.” Kärkkäisen mukaan jätelain muutokset ovat myllertäneet toimijoiden rooleja käytännön jätehuollossa. Työvuosista Finncontilla jää hyvä maku”, Holmström kommentoi tyynesti. Hän tuli aikoinaan töihin silloiseen Flaaming Oy:hyn jo vuonna 1994. ”Emmeloordin tehtaan kilpailukykyongelmat ovat näkyneet jossain määrin jo aikaisemmin, mutta konkurssi oli itsellenikin yllätys.” Kun konkurssiuutiset saapuivat joulukuussa, Finncont keskeytti heti uusien jätepakkaritilauksien myynnin asiakkailleen. Kärkkäinen kertoo, että tilanne heijastuu koko jäteautomarkkinaan. Nyt on kysyntää etenkin monilokerojäteastioille sekä tuulettuville biojäteastioille
Vuonna 2019 muovijätettä syntyi globaalisti 460 miljoonaa tonnia. Raportti arvioi politiikkatoimien ympäristöllisiä, taloudellisia ja työllis?90 % hukattua muovia ?184 Mt muovin valmistuksen vähentäminen ja estäminen ?95 % hukattua muovia 2019 2040 Globaalien sääntöjen skenaario 2040 Jatketaan nykymallilla -skenaario 28 39 43 172 75 71 14 178 184 29 49 74 83 254 134 51 187 4 2 7 Jätemäärä yhteensä 385 Mt 462 Mt 646 Mt Hukattu muovi 110 (28%) 13 (<3%) 205 (32%) Kierrätetty 29 (<10%) 201 (43%) 52 (<10%) Kierrätys Mekaaninen kierrätys Kemiallinen kierrätys Jätteen käsittely Poltto Suunniteltu kaatopaikkaaminen Hukattu Dumppaus ja epäviralliset kaatopaikat Avopoltto Päästöt ympäristöön ja vesistöihin Muovien valmistuksen vähentäminen Vähentäminen ja synnyn estäminen 1 Mt/vuosi, luvut ovat pyöristettyjä LÄ HD E: NO RD EN / SY ST EM IQ 14 UUSIOUUTISET 1|2024. ELINA SAARINEN liittyvät kasvihuonekaasupäästöt räjähtäisivät 3,1 gigatonniin. Mutta jos toimiin ei ryhdytä, muovijätevolyymit räjähtävät kasvuun, eikä jätehuoltojärjestelmä pysy perässä. Tästä jopa neljännes eli 110 miljoonaa muovijätetonnia päätyi dumppauspaikoille, avopolttoon tai vesistöihin ja luontoon. Luku sisältää neitseellisen muovituotannon arvioidun kasvun 712 miljoonaan tonniin sekä kierrätysmuovimäärän, noin 52 miljoonaa tonnia. Tarvitaan globaali sopimus Ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisuja. Muovia tuotettaisiin parinkymmenen vuoden päästä jo 712 miljoonan tonnin vuositahdilla, ja muoveihin . UUTISIA MUOVIJÄTEONGELMA ESKALOITUU ILMAN POLITIIKKATOIMIA Pohjoismaiden ministerineuvosto ehdottaa 15 poliittista päätöstä, joiden avulla muovijäteongelma ratkeaisi. I lman laajoja poliittisia päätöksiä muovijäteongelma uhkaa kärjistyä. Globaalien sääntöjen skenaario auttaisi pienentämään hukkaan joutuvan muovijätteen määrää 90 prosenttia verrattuna vuoden 2019 tasoon. Raportti listaa 15 tapaa, jolla poliittisilla päätöksillä ja ohjauksella voi vaikuttaa koko muovien arvoketjun eri vaiheisiin niin, että yhä paheneva muoviroskaongelma saataisiin kuriin vuoteen 2040 mennessä. Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi syyskuussa raportin yhteistyössä Systemiq:n kanssa. Tuore raportti ennustaa, että jos maailma jatkaa nykymallilla, muovijätettä päätyy vastuullisten jätehuoltojärjestelmien ulkopuolelle tuplasti nykyistä enemmän. Ilman koordinoituja ja laajasti käyttöön otettavia politiikkatoimia vuonna 2040 maailman jätehuoltojärjestelmien olisi kyettävä hoitamaan jopa 764 miljoonaa muovijätetonnia. Jätehuolto ei pysy perässä Maailman jätehuoltojärjestelmät eivät nytkään kykene selviämään kaikesta tuotetusta muovijätteestä. Tämä tarkoittaisi, että muoviroskaa vuotaisi väärille teille vuonna 2040 jo yli kaksi sataa miljoonaa tonnia
– 23.5.2024 Varaa aika jo kalenterii si!. Käytetään neitseellisen muovin tuotannon maksuja rahoittamaan muovin aiheuttamien ongelmien korjaamista koko muovien arvoketjussa. Otetaan käyttöön tuottajavastuu ja siihen liittyvät ekomodulaatiomaksut tuottajille. Rahoitetaan esimerkiksi muovijätteen keräystä ja kierrätyslaitosten perustamista sillä, että neitseellisen muovitonnin tuottamisesta joutuisi maksamaan alueesta riippuen tuhannesta kahteen tuhatta dollaria. 4. 12. 11. Otetaan epävirallinen sektori reilusti sopimus kumppaniksi. täviä vaikutuksia ja huomioi toimintaympäristöjen alueelliset erot. Asetetaan sitovat tavoitteet muovituotteiden uudelleenkäytölle. Raportti arvioi, että uusiomuovit voisivat vuonna 2040 korvata jopa yli 200 miljoonaa tonnia neitseellisen muovin tuotantoa. Toimenpiteet ovat esimerkkejä 1. Esimerkiksi kuljetuslogistiikan pakkausratkaisuilta kuten kuormalavoilta voisi vaatia jopa sadan prosentin uudelleenkäytettävyyttä. 14. 5. 7. 8. Laaditaan sitovat tavoitteet neitseellisten muovien tuotannon vähentämiselle. Vaikka raportin politiikkatoimet onkin suunnattu kansallisen päätöksenteon tasolle, raportti korostaa, ettei ongelmaa saada ratkaistua ilman yhteisiä, globaalisti sovittuja pelisääntöjä. Kielletään vältettävissä olevat kertakäyttömuovituotteet. 050 549 6751 (ark. klo 10–15) Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/lehti/ Tilaa uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Kiertotaloutta arkeen ja työhön! Tilaa Uusiouutiset itsellesi tai työyhteisölle! Tilaajalahjaksi paketti FabBatchvaatelaastareita! Arvo 12,90 € Kiertotalouspäivät Lahdessa 22. Asetetaan muovijätteen keräykselle ja kierrätykselle sitovat tavoitteet, esimerkiksi globaali 43 prosentin kierrätysasteen minimivaatimus. 3. Vähennetään muovin kulutusta sektorija tuoteryhmäkohtaisilla ohjauskeinoilla. Esimerkiksi tekstiiliteollisuutta voisi kieltää tuhoamasta myymättä jäävää ylijäämää. Lue koko raportti: www.norden.org/en/publication/ towards-ending-plastic-pollution LAPIN MATERIAALIKIERRÄT YS OY | 010 5740 401 LM RAUTAMYYNTI OY | 010 5740 404 Pappilantie 121, Rovaniemi | lapinmetallikierratys.fi MYYMME Teräkset, vanerit Vaihtolavat Respo-peräkärryt KIERRÄTÄMME Romuautot Kaikenlaiset metallit ja kaapelit PURKUTYÖT Muuntajat ja sähkökentät Voimalat ja muut laitokset Kaikenkokoiset rakennukset Tilaa Uusiouutiset itsellesi: • Printti + näköislehti kestotilauksena 108 euroa / 6 nroa • Näköislehti 95 euroa / 6 nroa Tilaa koko organisaatiolle yhteiskäyttötunnukset! • Lukuoikeus koko henkilöstölle • Näköislehteä voi lukea miltä tahansa päätelaitteelta niin kotona, töissä kuin etätyökohteessakin tilaukset@uusiouutiset.fi • Puh. 10. huom.) 13. 15 keinoa Raportin ehdottamat toimet voi jakaa neljään muovien arvoketjun vaiheeseen: neitseellisen muovintuotannon vähentämiseen, lyhytikäisten ja kertakäyttöisten muovituotteiden välttämiseen, uudelleenkäytön, kestävyyden ja kierrätyksen lisäämiseen sekä vastuulliseen jätehuoltovaiheeseen. 15. Otetaan käyttöön lainsäädäntöä, joka puuttuu mikromuovipäästöihin. Esimerkiksi suuri osa muovien kasvavasta käyttötarpeesta pystyttäisiin korvaamaan kierrätetyllä uusiomuovilla. Raportti arvioi, että uusiomuovit voisivat vuonna 2040 korvata jopa yli 200 miljoonaa tonnia neitseellisen muovin tuotantoa. Käynnistetään siivousohjelmia luontoon ja vesistöihin jo päätyneille muoviroskille. Sovitaan yhdessä, millä aikajänteellä lopetetaan ongelmallisimpien muovilaatujen ja kemikaalien käyttö, kuten tiettyjen palonestoaineiden. 2. Pohjoismaat ovatkin kannattaneet kansainvälistä muoviroskasopimusta, joka linjaisi säännöt, tavoitteet ja toimenpiteet. (Raportti pitää kaatopaikkaamista yllättäen parempana kuin jätteenpolttoa, toim. Vaikutetaan suunnittelussa ja kulutustottumuksissa siihen, miten mikromuoveja käytetään. Asetetaan rajoitukset muovijätteen tuonnille ja viennille. Luodaan standardoitu jätteenkäsittelytapa niille muovijätteille, joita ei voi välttää tai kierrättää. 6. Vaaditaan tuotesuunnittelussa turvallista uudelleenkäytettävyyttä, korjattavuutta, kestävyyttä ja kustannustehokasta kierrätettävyyttä. 9
Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Vastaa viimeistään 8. Elinkaaren pidentäminen on paras kiertotalousteko, oli kyse sitten kännykästä tai kerrostalosta. Arvomme vastanneiden kesken Christer Lindholmin kirjan Kun maailma ei riitä (Vastapaino). Motivoituneet ihmiset saavat yhdessä paljon aikaan ja yhdessä syntyy myös parhaat uudet ideat. Korjauspalveluita ja varaosia pitäisi olla saatavilla kaikissa paikoissa, missä laitteita myydäänkin. Pian huomaat, että koko ajattelutapa on muuttunut eikä uuden hankkiminen tunnu enää hyvältä. Äänestä parasta juttua, voita kirjallisuutta! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Vanhan korjaamisesta pitää tehdä helppoa asiakkaille. Kodin tavaroiden korjaamiseen. Mistä ajatus lähti. Lapsi tiputti tulostimen sisälle kynän ja laitehan hajosi. maaliskuuta 2024, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 6/23 parhaaksi äänestettiin juttu ”Anti-machoileva romulaitos”. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 1/24, tai 16. Älä edes mene kauppaan katselemaan uusia tuotteita. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Osallistu lukijaäänestykseen. Tarvitaan vain se yksi tai muutama innostunut saamaan muutos alulle ja näyttämään esimerkkiä omassa työssään. helmikuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Muutos on helpointa pienissä arjen teoissa ja hauskinta hyvässä seurassa. Palautetta lukijoilta: ”Taitavasti kirjoitettu juttu antoi toivoa metallinkierrätyksen kehittämisestä.” Tuija KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI ESPOON KAUPUNKI, KUVA MUUTOKSIA ARKEEN! Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Voit voittaa ajankohtaisen talous teoksen. Nyt pitäisi roudata laite hankalan matkan päähän korjattavaksi ja silti ei tiedä etukäteen, onnistuuko ja paljonko maksaa. Kehittämispäällikkönä Espoon kaupungin Kestävän kehityksen osaamis keskuksessa Tiia Tuuri edistää kiertotaloutta kumppaneiden kanssa Kaikki muovi kiertää aluekokeiluilla käytäntöön hankkeessa.. Toimii sekä työpaikalla että kotona. Mihin arjen epäkohtaan kaipaisit kiertotalousratkaisua. Kun haaveilet vaikka uudesta kännykästä, vaihda vanhaan uusi akku tai osta uusi käytettynä
Sen aikana hän ehti pohtia arvojaan ja sitä, mitä haluaisi elämällään tehdä. Idea Kamupakista syntyi, kun vakava vammautuminen pakotti Miettisen vuoden mittaiselle sairauslomalle. ASUN: Helsingissä miehen ja taaperoikäisen lapsen kanssa. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI KAMUPAK, KUVA ” T untui hyvältä saada kiitosta siitä, että on tehty oikeaa asiaa, kun olemme kyseenalaistaneet totuttuja kulutustapoja”, sanoo pakkausten uudelleenkäyttöä edistävän Kamupakin Iida Miettinen. ”Yksi yritys ei voi muuttaa lineaarisia kulutustapoja, vaan tarvitaan riittävän rohkeaa lainsäädäntöä.” Ruotsissa astui vuoden alussa voimaan uudelleenkäyttöä edellyttävää lainsäädäntöä. Parhaat aallot ovat Atlantilla. Vaikka moni on moittinut EU:sta tulevaa, nopeasti valmisteltua lakialoitesumaa suorastaan ympäristölaki-tsunamiksi, Miettinen ei aaltoja hätkähdä. Miettinen iloitsee, että EU on tehnyt radikaalin kiertotalouden ja vihreän kehityksen lakipaketin. Hän onkin vapaa-ajallaan intohimoinen meloja ja surffari. Hän seisoi marraskuun viimeisenä päivänä lavalla Espoon Dipolissa vastaanottamassa Kamupakin kahden muun perustajan, Karri Lehtosen ja Eero Heikkisen, kanssa yhteensä sadan tuhannen euron arvoista Sininen pallo -palkintoa. Kiertotalous merkitsee luonnossa mielellään liikkuvalle Miettiselle toivoa. SUOSITTELEN: Kannustan kyseenalaistamaan totuttuja toimintaja kulutusmalleja. Tähän Miettinen käytti osan palkintorahoistaankin. Hän alkoi soveltaa panttipullojärjestelmästä tuttua ideaa roskaavaan take away -ruokailukulttuuriin. Surffaus on intohimolajini. Jokainen muutos omassa arjessa on kotiin päin ja jokainen pystyy vaikuttamaan. URANUURTAJA AALLONHARJALLA KUKA: Iida Miettinen, Kamupakin yksi kolmesta perustajasta ja hallituksen puheenjohtaja. Valmisteilla oleva pakkaus jäteasetus kannustaa pakkausten uudelleenkäyttöön. Siksi Kamupak kasvaa tänä vuonna nimenomaan Ruotsissa. 17 UUSIOUUTISET 1|2024. Kamupak hyödyntää digitalisaatiota skaalatessaan uudelleenkäytettävien pakkausten järjestelmää Suomessa ja Ruotsissa. ”Digitalisaatio on ainoa keino, joka tekee uudelleenkäytöstä skaalattavaa sekä logistisesti ja taloudellisesti tehokasta”, Miettinen tiivistää. HARRASTAN: Hiihtoa, kajakointia, pyöräilyä ja muita ulkoja retkeilyliikuntalajeja. Koronavuonna 2020 markkinoille tullut yritys on ollut uudelleenkäytön tienraivaaja. KOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri. Nykyisin Kamupakin astioilla on kotimaassa yli sata asiakasta suurista ravintolaketjuista kauppoihin. Loppuvuodesta Kamupak viimeisteli sulautumisen ruotsalaisen &Repeatin kanssa. Tammikuussa käynnistyivät suuret ketjuyhteistyöt esimerkiksi ruotsalaisjättien kuten Sodexon ja Ican kanssa. MISTÄ: Helsingistä
17 prosenttia kertoi vuokranneensa joskus asunnon tai vapaa-ajan asunnon. Työpäivän jälkeen ei shoppailemaan, vaan kuoroharjoituksiin. Omenankuoret biojäteastiaan. Ylle lempitakki, jonka repsottanut tasku on korjattu. Uutiset kännykältä, joka on ostettu käytettynä – akku vain vaihdettiin uuteen. UUSIOUUTISET 1|2024 18. Kiertotalous etenee, tosin hitaasti Tuoreet tutkimukset ja tilastotieto osoittavat monin tavoin, että Suomessa on vielä paljon tekemistä, jotta taloutemme ja yhteis kuntamme toimisivat kiertotaloudellisesti. Hyviä perinteitä arjessa Suomen ympäristökeskus (Syke) toteutti osana äskettäin päättynyttä Circwaste-hanketta nyt ensimmäistä kertaa kiertotalousbarometrit. 39 prosenttia puolestaan kertoi vähintään joskus lainanneensa itse tavaroita tai työkaluja ystäviltä, sukulaisilta tai muilta kodin ulkopuolisilta henkilöiltä. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK JA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, KUVAT A amupala mummon perintölautaselta. Kiertotalous näkyy suomalaisten kuluttajien ja yritysten arjessa jo monin tavoin. Kansalaisten ja yritysten puolella on selvästi halukkuutta toimia kiertotalouden mukaisesti, mutta kaikki kiertotaloustoimet eivät ole yhtä tuttuja”, summaavat tuloksia . Työpaikan palaverissa pohditaan, miten yrityksen tuotteen voisi valmistaa niin, että se kestäisi kauemmin käytössä ja että sen voisi käytön jälkeen kierrättää. Suomessa pystytään nyt myös seuraamaan ja mittaamaan poikkeuksellisen monipuolisesti sitä, kuinka paljon kiertotalous on edistynyt. Ne selvittivät kyselyillä yritysten ja kansalaisten asenteita kiertotaloutta kohtaan sekä toteutettuja kiertotaloustoimia. Kansalaisbarometriin vastanneista 44 prosenttia kertoi lainanneensa omia tavaroitaan muiden käyttöön ainakin joskus. Ne pidetään koulun liikuntasalissa, joka on koulupäivän jälkeen muidenkin käytettävissä. Tietty kiertotalous myönteisyys näkyy kuitenkin kansalaisten ja yritysten asenteissa ja arvoissa. Työmatka yhteiskäyttöpyörällä. ”Tulokset osoittavat, että asenteet kiertotaloutta kohtaan sekä kansalaisten keskuudessa että yrityksissä ovat myönteisiä. Pyörätien rakentamisessa on hyödynnetty toiselta työmaalta kaivettua uusiomaa-ainesta
Kansalaisten kiertotaloustoimet % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin usein / erittäin paljon melko usein / melko paljon joskus / jonkin verran harvoin / vähän ei ollenkaan en osaa sanoa Kuva 48. UUSIOUUTISET 1|2024 19. Yleisintä tuotteen ostaminen palveluna oli korkeasti koulutetuilla. ”On herkullista nähdä barometristä, että kun yhteiskunnallinen kiertotalouspuhe painottuu teknologioihin ja digialustoihin, oikeasti kansalaisten elämässä kiertotalous näkyy käytännöllisinä asioina kuten tavaroiden uudelleenkäyttönä ja tuttavilta lainaamisena. 80 prosenttia kertoo suojanneensa tavaroita rikkoutumiselta. Toisaalta ihmiset ovat soveltaneet arjessa myös niin kutsuttuja kiertotalouden sisemmän kehän toimia, eli sellaisia tekoja, joilla pidennetään tuotteiden käyttöikää ja vältetään jätteen syntyä. Toiseksi suosituin toimi, uusien tavaroiden hankkimisen välttäminen, edustaa kiertotalouden niin kutsutun sisemmän kehän toimia, joilla vältetään ylikulutusta ja vähennetään jätteen syntyä. . 85 prosenttia kansalaisbarometrin vastaajista kertoo vähentäneensä uusien tavaroiden hankkimista. Kansalaisbarometrin vastaajista 46 prosenttia kertoi ostaneensa palvelun tuotteen sijasta vähintään joskus. (n=975) . Maksullisia huoltoja korjauspalveluita käytetään sen sijaan harvemmin. Barometrin tulokset kertovat, että kiertotaloudesta on tullut suomalaisille tuttu termi. Omistamisen halu lujassa 52 prosenttia kertoo ainakin joskus hankkineensa käytettyjä tuotteita uusien sijaan. Vähemmän uusia tavaroita Barometrien tulosten mukaan kiertotalous näkyy käytännön tasolla sekä yrityksissä että ihmisten arjessa etenkin jätteiden lajitteluna. % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin usein / erittäin paljon melko usein / melko paljon joskus / jonkin verran harvoin / vähän ei ollenkaan en osaa sanoa Kuva 68. Vaikka 39 prosenttia on vähintään joskus lainannut tavaroita ystäviltä, Lajitellut suurimman osan jätteistä kierrätystä varten Vähentänyt uusien tavaroiden hankkimista Ostanut tuotteen, joka on valmistettu kierrätetystä materiaalista tai osista Suojannut tavaroita kulumiselta tai rikkoutumiselta Korjannut itse jonkun tavaran uuden hankkimisen sijaan Ostanut käytettyjä tuotteita uusien sijasta (esim. Jätteiden lajittelu on kansalaisten yleisin kiertotalousteko barometrin tulosten mukaan. Jakamistalouden mahdollisuudet ovat barometrin perusteella suomalaisille vähiten tuttuja. vaatteita tai elektroniikkaa) Vuokrannut maksua vastaan tavaroita tai työkaluja vuokraamosta Antanut vuokralle maksua vastaan oman autosi muiden käyttöön joko suoraan tai vertaisvuokrauksen kautta Mitä seuraavista toimista olet tehnyt viimeisen 12 kk aikana (n=975) Ostanut palvelun tuotteen sijaan Mitä seuraavista tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen liittyvistä toimista olet tehnyt viimeisen 12 kuukauden aikana. Kulttuurissamme on jo paljon vahvaa ja hyvää kiertotalousperinnettä, mitä ei ehkä huomioida riittävästi”, Pitkänen analysoi. Palvelun ostaminen tuotteen sijaan tutkija Tiina Karppinen ja erikoistutkija Kati Pitkänen Sykestä. Toisaalta 43 prosenttia vastaajista sanoo hankkivansa tavarat mieluummin uutena. Ihmiset omistavat myös tavarahoivaan liittyviä työkaluja
(n=975) UUSIOUUTISET 1|2024 20. Koko liiketoiminta perustuu kiertotalouteen 2 % Yli 75 % 4 % 50–75 % 5 % 25–49 % 8 % Alle 25 % 33 % Ei ollenkaan 26 % En osaa sanoa 22 % Kuva 19. Jätteen syntypaik kalajittelua saattaisi edistää tiedotus siitä, että erilliskerätyt jät teet todella päätyvät kierrätykseen. Myös taloudellinen insen tiivi voisi motivoida lajittelua. Melko suuri osa yritysbarometriin vas tanneista ei osannut sanoa, mikä osuus liiketoiminnasta on kiertotalousbisnestä. Laji?eluun vaiku?avat tekijät . Kuinka suuri osa yrityksenne liikevaihdosta perustuu kiertotalouteen. (n=511) . Vastausten jakauma yritysten edustajien arvioimasta kiertotalousliikevaihdon osuudesta yrityksen liiketoiminnassa % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä ei eri eikä samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 66. Jos olisi varma, että kierrätetyt jätteet päätyvät oikeasti hyötykäyttöön Jos lajittelusta saisi rahallista hyötyä (esimerkiksi korvauksen kierrätetyistä materiaaleista tai pienemmän jätemaksun) Jos kotona olisi enemmän tilaa ja säilytys mahdollisuuksia lajiteluille jätteille Jos jätteiden lajittelupiste olisi lähempänä ja paremmin saavutettavissa Jos kotitaloudessani syntyisi enemmän lajiteltavia jätteitä Jos tietäisin, että mitä hyötyä lajittelusta on ja miten lajiteltuja jätteitä jatkokäsitellään Jos laki velvoittaisi tiukemmin lajittelemaan tai lajittelematta jättämisestä saisi sakkoja Jos tietäisin, minne mitkäkin lajitellut jätteet tulee viedä Jos tietäisin, miten jätteitä tulee lajitella ja/tai esikäsitellä ennen lajittelupisteelle viemistä Jos lajittelupiste olisi siistimpi ja paremmassa kunnossa Jos muut perheenjäsenet lajittelisivat jätteensä Jos minulla olisi enemmän aikaa Jos naapurit ja tuttavat lajittelisivat jätteensä Lajittelisin aktiivisemmin..
Yrityskyselyssä yllätys Suuri osuus (67 prosenttia) yritysbarometrin kyselyyn vastanneista yritysedustajista kertoo, että kiertotalous on erittäin tai melko merkittävää yrityksen arvoille. ”Tämä omistamisen halu yllätti minut. Yhteistyössä ovat mukana Syke, GTK, Luke, VTT, Tilastokeskus ja Aalto-yliopisto sekä rahoittajina myös ympäristöministeriö ja työja elinkeinoministeriö. Laji?eluun vaiku?avat tekijät tuttavilta tai sukulaisilta, peräti 71 prosenttia vastaajista sanoo haluavansa mieluiten itse omistaa käyttämänsä tavarat. Materiaali-intensiteetti ei ole laskenut suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli käyttöön otettu tonni luonnonvaroja ei tuota aiempaa enempää arvoa. Suomen materiaalien kiertotalousaste on vain vähän yli neljä prosenttia, kun se EU:ssa on keskimäärin melkein 12 prosenttia. Hän näkee yritysbarometrin tuloksissa positiivisen viestin: ”Suomalaisyrityksillä on kiinnostusta lisätä kiertotalouden mukaista liiketoimintaansa. Barometrin tulos muodostaa tässä kiinnostavan ristiriidan sen datan kanssa, mitä on saatu kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksista. Kansalaisja yritysbarometri tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Syken hallintoja palvelualoilla sekä elinkeinotoiminnassa tekemistä pilottitutkimuksista käy kuitenkin ilmi, että esimerkiksi päivittäistavarakaupan alalla sekajätteen joukossa on biojätettä yli 21 prosenttia ja muovia lähes 23 prosenttia. Se liittyy Suomen kansallisen kiertotalousohjelman tavoitteisiin, joissa tähdätään siihen, että Suomesta tulisi kiertotalouden edelläkävijämaa. Tiina Karppinen kertoo, että oli haastava toteuttaa yritysbarometri, johon kaikenlaiset yritykset monikansallisista tuotantoyrityksistä kotitoimistotyöläiseen tai kenkäkauppiaaseen voisivat vastata. Mutta tuloksissa oli paljon vaihtelua toimipisteittäin, toimialoittain ja alueittain. Tämä kertoo päättäjille muutoksesta, joka on kytemässä.” Yllättävän suuri osuus vastaajista kertoi aikovansa lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta yrityksensä liiketoiminnassa seuraavan viiden vuoden aikana. Tulisi olemaan haastavaa siirtyä kulttuuriin, jossa kaikkea ei tarvitsekaan itse omistaa, vaan vähäkäyttöisempiä asioita voisi joustavasti jakaa”, Pitkänen sanoo. Tarkoituksena on, että barometritutkimus saisi jatkoa neljän vuoden välein, mutta rahoituksesta ei vielä ole tehty päätöstä. Itse asiassa monet tilastolliset indikaattorit kertovat, että Suomi on EU-maiden keskiarvoa jäljessä. Parhaillaan Syke viimeistelee myös luonnonvarojen käytön skenaariotyötä osana valtakunnallista kiertotaloussopimuksen tekoa. % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä ei eri eikä samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 66. Se kertoo, että halukkuutta kiertotaloussiirtymään on. Nämä indikaattoritiedot on juuri päivitetty viimeisimmillä tiedoilla. Osana Circwaste-hanketta Tilastokeskus on rakentanut 18 indikaattorin tai indikaattorijoukon patteriston, joka kuvaa kiertotalousliiketoimintaa ja kiertotalouden tunnuslukuja. Ravintola-alalla sekajätteisiin eksyy peräti 37 prosenttia biojätettä, muovia taas 18 prosenttia. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste ei ole ponnisteluista huolimatta kohentunut ainakaan vuoden 2021 tilastoissa, vaan päinvastoin huonontunut 42 prosentista 39 prosenttiin. Toistetaanko tutkimukset. • Katso lisää kiertotalouden tunnuslukuja: www.uusiouutiset.fi • Lue kiertotalousindikaattoreista: https://bit.ly/uusio • Syken kiertotalousseuranta Circwaste-hankkeessa: www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Seuranta • Tilastokeskuksen kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit: www.stat.fi/tup/kiertotalous/kiertotalousliiketoiminnan-indikaattorit.html • KIVOn koostumusanalyysien tietopankki: https://kivo.fi/ymmarramme/koostumustietopankki/ UUSIOUUTISET 1|2024 21. Syke puolestaan on luonut Circwaste-hankkeessa kiertotalouden sosiaalisten indikaattorien mallin sekä tutkinut kierrätyksen ja jätemäärien alueellista edistymistä. ”Kiertotalouden kannalta merkittävimmät asiat ovat niin erilaisia eri yrityksissä”. Jätetulokset ristiriitaisia Sekä yritysettä kansalaisbarometrissä kiertotalous mielletään erityisesti jätteiden syntypaikkalajitteluna ja kierrättämisenä. ”Circwaste-hankkeessa tehdyissä kolmessa koostumustutkimuksessa kävi ilmi, että sekajätteessä on vielä merkittävästi kierrätyskelpoista materiaalia. 35 prosenttia vastanneista haluaisi lisätä sitä, mutta he eivät vielä tiedä, miten se tapahtuisi. Kierrätys laahaa Suomalaisen materiaalijalanjälki oli vuonna 2021 yli 47 tonnia, mikä on yli kolme kertaa suurempi kuin EU-kansalaisella keskimäärin. Turun seudulla tutkituissa päiväkodeissa, kouluissa ja toimistoissakin sekajätteeseen eksyy biojätettä yli 24 prosenttia ja muovia yli 16 prosenttia. 29 prosenttia aikoo lisätä kiertotalousliiketoimintaansa. Kotimainen materiaalien kulutus on pysytellyt jo vuosia noin 250 miljoonan tonnin tuntumassa. Kokonaisjätemäärä ja jäte-intensiteetti eivät ole laskeneet. Muovia sekajätteestä oli kuitenkin 30,5 prosenttia. Majoitusalalla biojätteen osuus sekajätteestä oli pilottitutkimuksessa pienempi, vain noin 13 prosenttia. ”Tämä tarkoittaa, että tuotteita ja palveluita on pystytty tuottamaan aiempaa pienemmillä ympäristöön kohdistuvilla paineilla”, Tilastokeskuksessa indikaattorien tekoon osallistunut Tuomas Kaariaho selventää. Suomen Kiertovoima KIVO ylläpitää tietopankkia kunnallisten jätelaitosten tekemistä sekajätteen koostumustutkimuksista. 83 prosenttia yritysbarometrin vastaajista sanoo, että yrityksessä lajitellaan yhdyskuntajätteitä. Kansalaisbarometrin vastaajista jopa 97 prosenttia kertoo lajitelleensa suurimman osan jätteistään kierrätystä varten viimeisen vuoden aikana. Yritysten parissa toimiville liiketoimintakonsulteille ja yrityskehittäjille olisikin tekemistä auttaa yrityksiä pohtimaan, mitkä voisivat olla juuri oman yrityksen merkittävimmät kiertotaloustoimet. Kiertotalousindikaattorityölle toivotaan jatkoa myös Tilastokeskuksessa. Tosin jos ei huomioida kaivosjätteitä, joita Suomessa syntyy muuhun Eurooppaan verrattuna huomattavan paljon, jäteintensiteettiä on onnistuttu pienentämään. Yritysbarometrin tulokset antavat kiinnostavaa ja laajaa tietoa yritysten käytännöistä ja kiertotalousasenteista myös sellaisilta toimialoilta, joita ei perinteisesti pidetä ”kiertotalousaloina”. Yksittäisten tutkimusten valtakunnallinen edustavuus on vain suuntaa-antava, ja tarvittaisiin säännöllisesti toteutettuja tutkimuksia tietopohjan vankistamiseksi”, huomauttaa erikoistutkija Hanna Salmenperä Sykeltä. Jätemäärät ovat päinvastoin kasvaneet. Myös yritysbarometrin tuloksia jätteiden lajittelusta voi peilata muuhun tutkimukseen. Niissä on todettu, että sekajätteen joukossa on alueella kuin alueella yhä hyvin paljon sellaista jätettä, mikä kelpaisi kierrätykseen. Koostumustietojen perusteella kotitalouksien sekajätepussissa on yli 32 prosenttia biojätettä ja muoviakin 17,8 prosenttia. KIERTOTALOUSASTE HEIKKO TILASTOLLISET MITTARIT osoittavat, että Suomi on vielä kaukana tavoittelemastaan kiertotalouden edelläkävijämaan asemasta. Kulutamme paljon muita maita enemmän luonnonvaroja, ja saamme käyttöön otetuista luonnonvaroista paljon pienemmän osuuden pysymään yhteiskunnan kierroissa tuottamassa arvoa
Samasta muovista Borealis on listannut kymmenen periaatetta hyvin kierrätettävän muovipak kauksen suunnitteluun. Jos suunnittelussa mennään väärään, lajittelulla tai erottelulla on vaikea enää pelastaa materiaalia kierrätykseen.” . ’ H yvä suunnittelu maksimoi tuotteen arvon vielä käytön jälkeenkin. Tuomainen kertoi seminaarissa Borealiksen kehitystyöstä siinä, että vaikka pakkauksessa vaadittaisiin useita kerroksia, kuten rasvaa tai kosteutta läpäisemättömiä barrier-kerroksia, kaikki kerrokset voisi valmistaa samasta muovilajista, kuten PE:stä tai PP:stä. Jos pakkauksessa on käytetty eri materiaaleja, ne tulisi olla helposti eroteltavissa. Kuinka tuotesuunnittelulla ja jätelogistiikalla saadaan aikaan laadukasta kierrätysmuovia. Jätemateriaaleista jalostetun ja kierrätetyn uusiomuovin käyttökoh teet saattavat tulevai suudessa laajentua jopa sellaisiin tuotteisiin, joilta edellytetään tiukkoja laatukritee reitä, kuten elintarvike pakkauksiin. Ohjelmat etsivät järjestelmätason ratkaisuja edistääkseen muovien kiertotaloutta Suomessa. Se mahdollistaa pitkän elinkaaren, eli uudelleenkäytön ja kierrätyksen. PlastLIFEja SPIRIT-ohjelmat etsivät järjestelmätason ratkaisuja muovien kiertotalouteen. Elinkaarensa lopussa kierrätykseen sopivat parhaiten muovipakkaukset, jotka ovat vaaleita tai läpinäkyviä ja jotka on valmistettu mielellään yhdestä muovilaadusta. Kierrätysmuovi kelpaamaan UUSIOUUTISET 1|2024 22 ’ H. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, ELINA SAARINEN, LAPIN YLIOPISTO JA ORTHEX, KUVAT Näin totesi Borealis Polymersin ja SPIRIT-ohjelman muovien kiertotalouden päällikkö Jaakko Tuomainen puhuessaan PlastLIFEn ja SPIRIT-ohjelmien yhteisseminaarissa Espoon Innopolissa marraskuun lopussa
EU on kyllä asettanut tavoitteita jätteiden kierrätysmäärän kasvattamiseen. ”Keräysja kierrätysjärjestelmän monimutkaisuus on saavuttanut tietyn maksimin. Kumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Orthex Finland, Pidä Saaristo Siistinä, Plastone, Suomen Biokierto ja Biokaasu sekä Turun yliopisto. • PlastLIFEä koordinoi Suomen ympäristökeskus. Harlin nosti esimerkiksi pakkausten uudelleenkäytön, jota on usein esitetty ratkaisuksi muovijätteen määrän vähentämiseen. Se taas on saattanut johtaa siihen, että yhdessä pakkauksessa on useita erilaisista materiaaleista tehtyjä kerroksia. Lapin yliopiston erilaisissa työpajoissa annetaan kuluttajille taitoja ja ideoita tuotteiden käyttöiän pidentämiseen ja kierrätykseen. Uudelleenkäyttökin edellyttää kuitenkin toimiakseen monenlaisia järjestelmätason muutoksia toimivasta palautuslogistiikasta pesujärjestelmiin. • www.plastlife.fi PlastLifeja SPIRIT-ohjelmien sekä yhteistyökumppaniverkoston asiantuntijat tapasivat marraskuussa Espoon Otaniemessä. Järjestelmätason ongelma VTT:n professori Ali Harlin muistutti, että jäteongelma on systeemitason ongelma. . Esimerkiksi muovikasseista ja kuplamuovista on valmistettu työpajoissa silitysraudalla sadetakkeja. Kierrätysasteet laahaavat Jätelainsäädäntö ei nykyisin aseta vaatimuksia kierrätyksen laadulle. • Hankebudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta kierrätysasteet eivät ole kohentuneet tavoitetahdilla. Hankkeen työpaketit tavoittelevat esimerkiksi muovipakkausten kierrätysasteen nostamista 55 prosenttiin, muovijätteen kierrätyksen kaksinkertaistamista ja pakkausmateriaalijätteen vähentämistä. Voisiko esimerkiksi tiettyjä jätemateriaaleja kerätä samoihin astioihin ja erotella ne vasta laitoksissa. Muiden muovijätteiden kuten vaikkapa kovamuovituotteiden keräys ja kierrätys ovat vielä pakkauksiakin huonommalla tolalla. • PlastLIFE toteuttaa Muovitiekartan tavoitteita. muovipakkausjätteestä saadaan kierrätettyä materiaalina. Kuluttajiltakin vaadittaisiin toisenlaisia tapoja kuluttaa ja käyttäytyä. Erilliskeräystä on laajennettu. Rahoitusta tulee kumppaneiden omarahoituksen lisäksi myös ympäristöministeriöltä, maaja metsätalousministeriöltä, Lappeenrannan kaupungilta, Keskitien säätiöltä, ProAgria Länsi-Suomelta, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:ltä sekä yrityksiltä kuten Olvi, HKScan, Orkla, SD Smith, RKW Finland, Metsä Board ja Wipak. Vain osa esimerkiksi kuluttajien Mikä PlastLIFE. Myös kierrätysprosesseja ja -teknologioita kehitetään jatkuvasti. Millainen järjestelmä tuottaisi parhaan tuloksen keräysja kierrätysasteella, UUSIOUUTISET 1|2024 23. Ympäristövaikutuksia on lähdetty pienentämään monessa yrityksessä esimerkiksi keventämällä ja vähentämällä pakkausmateriaaleja. • Seitsenvuotinen hanke käynnistyi joulukuussa 2022 ja jatkuu vuoteen 2029. Yhä monimutkaisemmaksi käyneitä pakkauksia on yhä vaikeampi kierrättää. Silloin siihen ei ole yhtä simppeliä ratkaisua, vaan on muutettava kokonaisuutta: suunnittelua, kuluttamista, materiaalivirtoja sekä jätteen keräys-, erotteluja kierrätystapoja. Siitä ei voi enää tehdä kovin paljon monimutkaisempaa”, professori Ali Harlin näkee. • PlastLIFE on laaja kansallinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Mekaanista kierrätystä täydentävät kemiallisen kierrätyksen prosessit. . Monimutkaisuus jo ääripäässä. Tutkimusohjelmissa onkin virinnyt halu tutkia, kuinka kiertotalouden logistiikka ja kierrätys olisi järkevintä hoitaa. Se puolestaan on vaikuttanut niin, että nyt jätteet on lajiteltava niiden syntypaikalla entistä tarkemmin, yhä useampiin astioihin. Hanke saa rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta
UUSIOUUTISET 1|2024 24. Mitä kriteereitä tulisi tarkastella järjestelmää rakennettaessa. PlastLIFE-hankkeessa Orthexin tavoite on löytää ja testata uusia potentiaalisia uusiutuvan muovin raaka-aineita. SPIRITissä Orthex on mukana rakentamassa kierrätysmuovin käytön lisäämiseen tähtäävää ekosysteemiä. Orthex kehittää uusiomuovien käyttömahdollisuuksia sekä SPIRIT-ohjelmassa että PlastLIFE-hankkeessa. . YK:n ympäristöohjelman raportin mukaan muoveissa on tunnistettu yli 13 000 kemikaalia kuten palonestoaineita. SPIRIT-ohjelmaan kuuluvassa SULKI-projektissa tutkitaan, miten Fortum Circo® -kierrätysmuovimateriaali soveltuisi elintarvikekäyttöön, jos materiaali valmistettaisiin kuluttajilta kerätyistä elintarvikemuovipakkauksista. Projekti kestää vuoden 2024 loppuun. Sen vuoksi kannattavan teollisen elintarvikekelpoisen uusiomuovin tuottaminen vaatisi ainakin lajitteluteknologian kehittymistä. ”Toteutettu pilottitutkimus osoittaa erinomaisesti, että myös mekaanisesti kierrätetty materiaali on käytössä turvallista ja mahdollista hyödyntää jopa elintarvikkeiden pakkaamisessa”, kommentoi Fortum Recycling & Wasten muoviliiketoiminnan ja teknologian kehityspäällikkö Mikko Koivuniemi. ”Uusiomuovia on helppo käyttää esimerkiksi tummissa ja läpinäkymättömissä tuotteissa kuten saaveissa ja kukkaruukuissa. ympäristöja hiilijalanjäljellä ja kustannustehokkuudella mitattuna. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Tuotekehityksen ja testien tulokset osoittavat, että kierrätysmuovi on ainakin periaatteessa elintarvikekelpoista. ”Tarvitaan kuitenkin vielä paljon tutkimusta sekä etenkin pakkausten materiaalien harmonisointia, jotta teollinen käyttö olisi mahdollista”, Koivuniemi huomauttaa. Uusiomuovi ei käy kaikkeen Kodin säilytysja keittiötuotteita valmistavan Orthexin ja teollisuudelle muovituotteiden sopimusvalmistusta tekevän Plastonen edustajat muistuttivat, että vaikka valmistajilla olisi halu käyttää uusiomuoveja tuotteissaan, käytännössä tähän liittyy monia haasteita. Myös uusiomuovien värivalikoima on rajallinen. Haastavaa niitä on käyttää tuotteissa, jotka ovat elintarvikekontaktissa tai joiden on oltava läpinäkyviä tai kestettävä suuria lämpötilavaihteluita”, Orthexin tuotekehityspäällikkö Hanna Kukkonen listasi. Se tarkoittaa, että elintarvikekäyttöön tarkoitetun kierrätysmuovin täytyy olla valmistettu alun perin elintarvikekäytössä olleista muovipakkauksista. Periaatteessa elintarvikekelpoista Kierrätysmuovia ei ole voinut hyödyntää esimerkiksi pakkauksissa, jotka ovat kontaktissa elintarvikkeiden kanssa. ”Täytyy varmistaa, että kiertotalouden materiaalit ovat turvallisia ympäristölle ja ihmisille”, hän muistutti. Lajittelun parannuttava Haasteita luo tuoteturvallisuuden edellyttämä suljettu kierto. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Salla Selonen toi seminaarissa keskusteluun vielä yhden näkökulman: muoveihin lisättävät täyteja lisäaineet. Heterogeenisistä lähtöaineista valmistettujen uusiomuovien laatu ei välttämättä täytä materiaalille asetettuja tavoitteita. . Tutkimusprojekti keskittyykin seuraavaksi juuri lajitteluteknologioihin, jäljitettävyyden parantamiseen ja lainsäädännön rajoitusten tarkasteluun
Tälle aihealueelle on SPIRITissä omistettu oma työpakettinsa. Borealiksen oma tavoite on, että vuonna 2030 Porvoon Kilpilahden tuotannon syöttöaineista jo kolmasosa olisi uusiutuvia tai kierrätettyjä. SPIRIT-OHJELMA JO PUOLIVÄLISSÄ MUOVITEOLLISUUDEN vihreää siirtymää ja kestävyysmurrosta edistävä, nelivuotinen SPIRIT-ohjelma (Sustainable Plastics Industry Transformation) on edennyt puoliväliin. BO RE AL IS Mikä SPIRIT. Viimeisimmistä myönteisistä kehitysaskeleista ohjelmassa Tuomainen nostaa esiin erityisesti ponnistelut korvata fossiilisia syöttöaineita kuten nestekaasua ja naftaa uusiutuvilla syöttöaineilla muovin tuotannossa. SPIRIT-ohjelma tavoittelee laajemminkin hiilineutraalia muovituotantoa. Mukaan on saatu yli 45 kumppaniorganisaatiota yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja eri alojen yrityksistä. Ohjelmassa on käynnistynyt jo 11 ekosysteemihanketta, ja lisää on työpöydällä. Hiili talteen ja kiertoon Borealis aikoo myös leikata omien tuotantolaitostensa päästöjä. Borealiksella on Porvoossa olefiiniyksikkö sekä muovitehtaita kuten polypropeeni-, Borstar-polyeteenija LD-polyeteenilaitokset. Sivuvirrat hyötykäyttöön SPIRIT-ohjelmassa toteutetaan tutkimusta, testausta, pilotointeja ja demonstraatioita, joilla kehitetään esimerkiksi kierrätysteknologioita. SPIRITin kumppanit tutkivat myös, kuinka parantaa keräysja lajittelumenetelmiä kierrätyksen tehostamiseksi. • www.spiritprogramme.com . Uusiutuvien raaka-aineiden kuten sivuvirroista ja jätteistä saatavan biomassan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen materiaaleiksi nousee ohjelmassa entistä vahvemmaksi tutkimusalueeksi. ”Olen tyytyväinen siihen, missä vaiheessa olemme ekosysteemien rakentamisessa ja yhteisten projektien käynnistämisessä”, Tuomainen kehuu. Menetelmä lisää jäljitettävyyttä ja datan hallintaa tuotteen koko elinkaareen. Ohjelman toisella puoliskolla on luvassa tuloksia, jotka toteuttavat osaltaan muoviteollisuuden vihreää siirtymää. Cajo Technologies vetää Zero Ink -hanketta, jossa tutkitaan kierrätystä hankaloittavien etikettien korvaamista lasermerkinnöillä. ”On kyse myös uusista käyttäytymismalleista ja uusista palvelupoluista, uusista rutiineista”, Häkkilä sanoo. Ohjelmapäällikkö ja veturiyrityksenä toimivan Borealis Polymersin muovien kiertotalouden päällikkö Jaakko Tuomaisen mukaan tutkimusja kehitysohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin. ”Toivottavasti saamme kevään aikana positiivisia päätöksiä useammasta projektista”, Tuomainen odottaa. Toinen merkittävä hanke edistää Oy Plastex Ab:n johdolla uusiomuovien hyödyntämistä elintarvikehyväksyntää vaativissa tuotteissa. Lapin yliopisto on mukana esimerkiksi Rovaniemen kierrätyskeskuksen palvelumuotoiluprojektissa. Ekosysteemihankkeet liittyvät niin uusiutuviin raaka-aineisiin, muovien kierrätykseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen kuin vihreän siirtymän mahdollistamiseen. 45 kumppaniorganisaatiota SPIRIT-ohjelman ensimmäinen puolisko on ollut yhteistyöverkostojen, tutkimusja kehitystyön sekä hankkeiden rakentamista. Esimerkiksi VTT:n johtama Forest CUMP -tutkimushanke selvittää teollisuuden hiilidioksidipäästöjen talteenottoa ja hiilidioksidin hyödyntämistä muovituotteiden raaka-aineena. Lisäksi Business Finland tarjoaa 50 miljoonan euron rahoituksen kumppaneiden tki-projekteihin. • SPIRIT-ohjelman ekosysteemissä ovat mukana muun muassa Aalto, Cajo, Clic Innovation, Suomen ympäristökeskus, Fortum, Green Fuel Nordic, Lamor, Muovipoli, Muoviteollisuus ry, Neste, Orthex, Plastex, Prefere Resins, Rani Plast, Resiclo, Salpakierto, Spinverse, Sulapac, Sumi Oy, Suomen Pakkaustuottajat, Uponor, Valmet, Vantaan Energia, VTT, Wastewise Group, Wipak sekä Åbo Akademi. Muovituotteiden käyttöikää on tarkoitus pidentää muun muassa tuotesuunnittelun ja uudelleenkäytön avulla. UUSIOUUTISET 1|2024 25. ”Uskon, että saamme käyntiin jo tämän kevään aikana uusia tutkimusprojekteja, jotka liittyvät uusiutuviin syöttöaineisiin ja toisaalta hiilen kierrättämiseen ja tuotannon hiilineutraalisuuteen”, Tuomainen sanoo. • Veturina toimii Borealis, joka on sitoutunut satsaamaan 50 miljoonaa euroa muovien kestävyyssiirtymän vauhdittamiseen. Kuluttajat aktivoituvat PlastLIFEssä mukana olevan Lapin yliopiston teollisen suunnittelun professori Jonna Häkkilä muistutti, että kuluttajien mieltymykset ohjaavat nyt suunnittelussa kohti kestävyyttä: biopohjaisia materiaaleja, kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöä. • SPIRIT-ohjelma (Sustainable Plastics Industry Transformation) käynnistyi keväällä 2022 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun. • Business Finland rahoittaa ohjelmaa 20 miljoonalla. Vaikka hiilineutraaliustavoite on vielä kaukana, ohjelma kartoittaa oikeaa reittiä ja etsii tutkimuksen avulla sopivia työkaluja tavoitteeseen päästäkseen. (Lue aiheesta lisää sivulta 26.) KEVÄÄN AIKANA ON LUVASSA TUTKIMUSPROJEKTI UUTISIA
ELINA SAARINEN, TEKSTI | EMMA KIRJAVAINEN/ LAPIN YLIOPISTO, KUVAT L egopalikoita. ”On tärkeä heittäytyä ja päästä sisälle palvelutilanteisiin. Millaisia opasteita tai ohjeita hän voisi tarvita. ”Palvelumuotoilu tuo käyttäjän näkökulman muovien kierrättämiseen”, kiteyttää Lapin yliopiston teollisen muotoilun professori Jonna Häkkilä taiteiden tiedekunnasta. Usein lajittelun esteenä on sekin, että ihmiset pelkäävät tekevänsä väärin”, Häkkilä sanoo. Miten lajittelumerkinnät ja pakkausten tai tuotteiden ominaisuudet tukevat lajittelua. Arktisen kiertotalouden kehittäjä Residuum haluaisi kuitenkin saada myös muun muovin kuin vain muovi. Siellä ei kuitenkaan pilottivaiheen jälkeen olisi asiakaspalvelua, joka voisi neuvoa muovijätettä tuovia asiakkaita, vaan lajittelun pitäisi toimia itsepalveluna, myös lumessa ja pakkasessa. Muovipakkausjätteelle on oma vastaanottopisteensä Ekokiepissä. Kehollista heittäytymistä kuvitteellisiin tilanteisiin. Napapiirin Residuumin Kierrätyspuistoon asukkaat voivat jo nyt tuoda muovipakkausjätettä. Aivoriihi laboratoriossa. LEIKKIEN PAREMPI LAJITTELU Kuinka muovijätteen lajittelu onnistuu, jos muovipakkausten lisäksi myös pulkat, puutarhatuolit ja rakennusmuoviputket pitäisi osata lajitella erikseen. . Ulottuuko palvelupolku kotiin asti, siihen hetkeen, kun ihminen alkaa lajitella jätettä. ”Tällä hetkellä meillä vastaanotetaan pulkat, rakennusputket ja rikkinäiset puutarhakalusteet lajittelemattomana jätteenä. Esimerkiksi rakennustyömailla syntyvä putkijäte olisi hyvin kierrätykseen kelpaavaa, samoin kotitalouksien tietyt muovituotteet – jos ne on lajiteltu oikein. Niitä kerätään Ekokiepin puolella puristimella varustettuun jäteastiaan. pakkaukset kiertämään. Kyse on palvelumuotoiluprojektista, joka liittyy muovien kierrätystä, vähentämistä ja korvaamista edistävään PlastLIFE-hankkeeseen. Helmikuussa muotoilun ammattilaiset ja kierrätyksen asiantuntijat kokoontuivat yhteiseen työpajaan. 26 UUSIOUUTISET 1|2024. Niitä voisi vastaanottaa Kierrätyspuiston Hyötykiepin puolella. Kehitysehdotuksia on tarkoitus käydä läpi maalis-huhtikuussa. Rovaniemellä lajittelusta tehdään asiakkaalle helpompaa palvelumuotoilun kautta. ”Tavoitteena on luoda konkreettinen palvelukonsepti, jossa asiakaskokemus on sujuva ja jossa lopputuloksena muovit on lajiteltu oikein”, tiivistää Jonna Häkkilä. Tällaisin apukeinoin Lapin yliopisto ja Napapiirin Residuum yhteiskehittävät työpajoissa muovien lajittelun mahdollistavia palvelupolkuja. Tavoitteena on, että Kierrätyspuisto Residuumissa vierailevat asukkaat ja yritykset osaisivat lajitella oikein paitsi muovipakkaukset, myös muut sellaiset muovitavarat, jotka kelpaisivat mainiosti kierrätykseen. Arjen haasteet eivät aina tue tätä tahtotilaa. Tämä vaatii paljon paitsi ihmisten lajitteluosaamiselta, myös Residuumin neuvonnalta ja tiedotukselta, puiston opasteilta ja koko lajittelun palvelupolulta. Kuvien avulla virtuaalinen puisto visualisoidaan laboratorioon. Yliopiston Sinco-laboratorioon visualisoidaan työpajoissa virtuaalinen kierrätyspuisto, jossa palvelutilanteita voi simuloida ja näytellä. ”Tiedämme aikaisemmista tutkimuksista, että ihmiset haluavat kyllä kierrättää. Kun sitä jätekasaa katsoo, siellä näkyy paljon kierrätyskelpoista”, tietää Napapiirin Residuumin käyttöpäällikkö Markku Erola. Lapin yliopiston muotoilijat ottivat paljon kuvia vierailuillaan Kierrätyspuisto Residuumissa. Tässä voi käyttää kuvia tai legopalikoita, kokeilla ja leikkiä ja näytellä erilaisia skenaarioita”, Kirjavainen kuvailee. Palvelupolkua katsotaan asiakkaan näkökulmasta: Mitä ihminen näkee tullessaan kierrätyskeskukseen. Yliopiston muotoilijat työstävät avainlöydöksiä, ja niitä voi vielä yhdessä kehittää ja testata. Virtuaalipuisto laboratorioon Lapin yliopiston suunnittelija Emma Kirjavainen kertoo, että palvelumuotoiluprojekti käynnistettiin keräämällä pohjatietoa Residuumin tarpeista ja Kierrätyspuiston toiminnasta
Yrityksellä on käynnistymässä projekteja Intiassa, Brasiliassa ja Filippiineillä. . Järjestelmää on testattu esimerkiksi Rosán kaupungissa ja Milanossa. Siivousjärjestelmä jokiin Yritys on kehittänyt jokien ja vesistöjen muoviroskan siivousjärjestelmäänsä nyt useita vuosia. Näytöksestä vastuussa oli italialaisyritys River Cleaning. Muoviroskan keräämisen lisäksi sopimukseen kuuluu ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia, yleistä joen kunnostusta ja suojelua sekä ympäristöparannuksia Mumbain alueella. Pienemmät veneet pääsevät helposti kiekkojen läpi. Asiakkaat ovat yleensä esimerkiksi jätevesiyhtiöitä, yksityisiä yrityksiä tai kuntia. Yritys on alun alkaen perustettu vuonna 2008 valmistamaan muoviosia autoteollisuuteen, mutta kymmenen vuotta sitten yritys teki liiketoimintastrategiassaan täyskäännöksen. Aurinkopaneelien ansiosta rakenne on energiaomavarainen. Lisensointimalli testaukseen Rubinin mukaan kehitystyö on ollut hidasta, sillä kerättyjen roskien jatkolajitteluun ja kierrätykseen on löydettävä rahoitus ja paikalliset kumppanit. Bisnesmalli on saatu tuottoisaksi vasta viime vuonna, kun yritys keksi kokeilla toimintaa lisensointimallilla. Yhteisymmärrystä viestivä sopimus allekirjoitettiin tammikuussa RiverRecyclen ja Mumbain paikallishallinnon viranomaisten kesken Davosissa maailman talousfoorumissa. KUMPPANUUKSIA MUOVIROSKAN KERUUSEEN Innovatiiviset yritykset Suomessa ja maailmalla punovat verkostoja, jotta vesistöissä kelluva muoviroska napattaisiin haaviin. Jos tulossa on suurempi alus tai vaikkapa puunrunko, järjestelmään avautuu automaattisesti aukko, joka päästää tulijan ohi. Niiden sisällä pienet lavat pyörivät vinhasti ohjaten muoviroskaa vedessä kohti keräysallasta. Vapaasti kelluvat keräyskiekot päästävät veden ja kalat virtaamaan läpi, mutta ohjaavat roskan keräystankkiin. ”Käytämme aiemmassa bisneksessä kertynyttä rahaa ratkaistaksemme vesistöjen muoviroskaongelman”, sanoo liiketoiminnan kehitysjohtaja Nicola Rubini. Nicola Rubini kertoi, että River Cleaningin ratkaisua on kokeiltu vesistöjen muoviroskaongelmaan jo useissa pilottikohteissa. ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVAT I talian Riminissä marraskuussa pidettyjen Ecomondo-messujen messuhallien välisessä vesialtaassa kellui värikkäiden kiekkojen rivistö. ”Nyt etsimme jakelijoita Euroopasta sekä yhteistyökumppaneita”, Rubini sanoo mainiten erikseen suomalaisen RiverRecyclen, jonka maine ja osaaminen kumppanuuksien rakentamisessa on kiirinyt. . RiverRecycle myös jatkaa jo aiemmin aloitettua yhteistyötä Mumbain Mithi-joella. RiverRecyclelle sopimus Mumbaissa Suomalainen RiverRecycle on solminut viime aikoina merkittävän yhteistyösopimuksen Intiassa. Yritys esitteli järjestelmäänsä Ecomondo-messuilla Italiassa. 27 UUSIOUUTISET 1|2024. River Cleaningin siivousjärjestelmä ohjaa joen pinnalla kelluvat roskat pois vedestä ja kierrätykseen
Täällä on modernit ja toimivat tilat. Muovin vastaanottomääräksi on arvioitu kaksi tuhatta tonnia. Uudella yksiköllä on ympäristölupa vastaanottaa vuosittain 82 000 tonnia jätettä. Lassila & Tikanojan viestinnän asiantuntija Elina Penttinen ja Tarastenjärven yksikönpäällikkö Kati Rajala kertovat, että tuottajayhteisöjen hallinnoima muovipakkausjäte kuljetetaan Tarastenjärveltä Riihimäelle Fortumille kierrätettäväksi. Muovijäte on kevyttä, joten pie nikin tonnimäärä merkitsee suuria volyymejä. ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVAT P yöräkone purkaa muovi pakkausjätettä puristimesta ja työntää sen saman tien uuden paalaimen käsittelyyn. Uusi laitos antaa L&T:lle mahdol lisuuden vastaanottaa yrityksistä ja teollisuudesta myös seka ja biojätet tä. Myös jätepuun haketus onnistuu. Täällä L&T:llä on nyt hyvin tilaa käsitellä ja siirtokuormata Pirkan maan alueella syntyvää muovi pakkausjätettä, kartonkia, pahvia, paperia, puuta, rakennusjätettä, lasia, metallia ja tietoturvamateriaalia. L&T:llä on nyt Tarastenjärvellä kaksi katettua 3600 neliön hallia sekä toimistorakennus, jonka isoista ikku noista avautuu näkymä alueen nimik kokohteelle, pienelle Tarasjärvelle. Muu muovi viedään pääasiassa L&T:n omalle kierrätyslaitokselle Merikarvialle. ”Kasvua on odotettavissa etenkin Ringin keräyksen kautta tulevassa muovissa ja muussa pakkausjätteessä sekä yritysasiakkaiden kuormissa”, Rajala ennakoi. Kaivattua tilaa Multisiltaan verrattuna tilat yli kol minkertaistuivat. Koko käsit tely tapahtuu katon alla upouudessa hallissa Tarasten Kiertotalousalueella, jonne L&T avasi tammikuun alussa käsittelylaitoksen. Ei aikaakaan, kun paalain muo toilee kahdeksankertaisin langoin vahvistetun muovipakkausjätepaa lin valmiiksi odottamaan kuljetusta kierrätykseen. Kaiken kaikkiaan tonttia on 5,5 hehtaaria. L&T MUUTTI TARASTEN KIERTOTALOUSALUEELLE 28 UUSIOUUTISET 1|2024. Muovijätepaali pääsee muiden tuoreiden paalien riviin. Uusi paalain pääsi tositoimiin tammikuun alussa. Tästä noin 40 000 tonnia on pahvia, kartonkia ja paperia. Myös sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on hyvä”, kertoo yksikönpääl likkö Kati Rajala. . Puuta yksikkö voi vastaanottaa 4 000 tonnia. Lassila & Tikanojan Mika Mansikkaviita vaikuttaa tyytyväiseltä jäl keen. Tänne sijoit tuu muita samantyyppisiä toimijoita, jotka tuovat synergiaetuja. Uutta saksalaista paalainta on ehditty käyttää vasta muutama päivä, mutta käyttöedut on jo huomattu: Vaihto muovin paalaamisesta karton gin paalaamiseen tapahtuu nopeasti. Kierto talousalueella on yhteiskäytössä vaaka. Tarvitsee vain painaa nappia, niin paalain tietää muuttaa paalilankojen asettelua. Tarasten Kiertotalousalueelle tapahtui vuoden vaihteessa. Toimiston katolla on aurinkokeräimiä, jotka tuottavat noin kymmenen prosenttia laitoksen energiankulutuksesta. Tietosuojamateriaalin ja kappaleta varan vastaanotto tapahtuvat toimis torakennuksen vieressä lämmitetyssä hallissa, jossa kelpaa tehdä korjaus töitä sekä pestä bajamajoja ja muuta kalustoa. Uudessa yksikössä työskentelee 60 työntekijää. Tällaisen muovimäärän siirtely ja paalaaminen vaativat tilaa, jota Tarastelta nyt löytyy. L&T on investoinut uuteen paalai meen ja pesulinjastoon. ”Tarasten Kiertotalousalue on ra kentanut infran valmiiksi meidän toi veiden mukaisesti. Muutto Tampereen Multisillasta . Uusi laitos antaa L&T:lle mahdollisuuden paalata muovijätettä katon alla sekä vastaanottaa yrityksistä ja teollisuudesta myös sekaja biojätettä
”Meidän on tarkoitus pohtia vakavasti, millaisia lainsäädännöllisiä muutoksia voisimme tehdä jätteenpolton hillitsemiseksi”, Yympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen sanoo. Minäkin olen ollut mukana ainakin seitsemän lakimuutoksen valmistelussa, ja näyttää siltä, että jätehuoltovastuiden muuttelu jatkuu edelleen, sillä vastuita tullaan tälläkin hallituskaudella taas veivaamaan uuteen asentoon”, Levinen sanoo ja huomauttaa: ”Vastuiden hajanaisuus vaikeuttaa jätevirtojen seurantaa ja tehokasta ohjausta. Kysely hakee radikaalejakin ideoita Nyt kaivataan hyviä ideoita siitä, miten tavoitteet voitaisiin saavuttaa. ”Kunnan jätehuoltovastuita on viimeisen 15 vuoden aikana muutettu moneen kertaan. Jätelaki muuttuu jatkuvasti Levinen näkee, että varhaisvaroitusmenettelyn ajankohta oli Suomelle haastava, koska jätelainsäädännön valmistelu viivästyi Suomessa monista syistä. Levisen mukaan komission useille jäsenmaille tekemät kansalliset varhaisvaroitusraportit ja niistä nostetut parhaat käytännöt antavat hyvää pohdittavaa keinovalikoimaan. Esimerkiksi Liettuassa on määritelty kansallisessa jätesuunnitelmassa yläraja poltettavan jätteen määrälle. ONKO IDEOITA KIERRÄTYKSEN NOSTOON. Kolmaskin siintää jo näköpiirissä: Ensi vuonna komissio käynnistää varoitusmekanismin siitä, ovatko jäsenmaat oikeassa tahdissa vuoden 2030 kierrätystavoitteen suhteen. Yhdyskuntajätetilastoissa olemme EU:n keskiarvon alapuolella. helmikuuta saakka, joten nopeat ehtivät vielä vastata. Nyt ovat hyvät neuvot kalliit. ”Toivomme radikaalejakin ideoita”, kutsuu Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö A nnukka Berg. Ympäristöministeriö ja Kiertotalous-Suomi keräävät kyselyllä ideoita kierrätysasteen nostamiseksi. Vastausaikaa on 16. ympäristöministeriön ja Kiertotalous-Suomen organisoimassa Näin Suomi harppaa kierrätystavoitteisiin -tilaisuudessa. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA S uomi ei ole saanut kierrätystä kohenemaan vuosikausiin. Tammikuussa käynnistynyt tapahtumasarja kokoaa sidosryhmät ja asiantuntijat laajasti keskustelemaan siitä, miksi Suomi ei ole onnistunut nostamaan kierrätysastettaan, sekä keinoista, joilla kierrätyksen pullonkaulat saataisiin poksautettua auki. Ideoita ja vastauksia käydään läpi 8.3. Liian paljon polttoon Komission viime heinäkuussa antama varhaisvaroitusraportti totesi, että Suomen suurimmat heikkoudet kierrätysasteen nostamisessa liittyvät siihen, että jätettä ohjautuu Suomessa polttoon yli kaksi kertaa EU-keskiarvon verran. Jätteenpolttolaitokset ovat todennäköisesti tulossa päästökaupan piiriin vuodesta 2028 lukien, mutta tämä ei tuo nopeaa ohjausvaikutusta. Toimintaympäristön epävakaus on hidastanut jätehuollon kehittämistä ja investointeja Suomessa jo pitkään.” Lue koko juttu: www.uusiouutiset.fi ”JÄTTEENPOLTTOVERO EI OLE TYÖPÖYDÄLLÄ.” 29 UUSIOUUTISET 1|2024. Tuolloin yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi olla jo 60 prosenttia. Ruotsi on ottamassa käyttöön uusia sekajätteen lajittelulaitoksia, jotka erottelevat sekalaisesta jätteestä vielä kierrätykseen kelpaavaa materiaalia kuten muovia, ennen kuin muu materiaali jatkaa polttoon. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio kertoo, että jätteenpolttovero ei ole juuri nyt keskustelun aiheena valtiovarainministeriössä. Suomen olisi onnistuttava kohentamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta ennätysmäisen nopeasti ja historiallisen ylös. Yksi syy oli se, että Suomessa on ollut vuosikausia poliittisia ristiriitoja etenkin siitä, miten yhdyskuntajätehuollon vastuut tulisi Suomessa järjestää. Suomi on joutunut surkean kierrätystuloksen vuoksi Euroopan komission varhaisvaroitusmenettelyyn nyt kahdesti. Raportti suositteleekin Suomea ottamaan käyttöön taloudellisia instrumentteja, jotka ohjaisivat jätettä pois poltosta kohti kierrätystä. Uudelleenkäyttö ja jätteen synnyn ehkäisy ovat etusijajärjestyksessä ensisijaisia. Euroopan komissio antaa Suomelle kiitosta tällaisten keskustelufoorumien luomisesta
Happy Groove kierrättää kierrättää hittejä ja ihmisiä Forssassa on ainutlaatuinen bändi, jota ei muualla ole. Happy Groove -bändi tarjoaa vähähiilistä ja hyväntuulista musiikkia, mikä on ympäristöystävällinen kulutuksen muoto, muistuttavat Immo Sundholm ja Pasi V. Hänet palkattiin Forssan kaupungille ja tehtävä oli kunnallisen jätehuoltoyhtiön käynnistäminen. Ennen jätelain uudistusta 1994 Suomessa oli yli tuhat kaatopaikkaa. UUSIOUUTISET 1|2024 30. LHJ on kuuden kiertotalousyrityksen konserni, jota Sundholm on rakentanut vuodesta 1995. Virtanen. JYRKI LIIKKA, TEKSTI JA KUVAT H appy Groove pystyy keikkailemaan kahdessa paikassa samaan aikaan niin, että molemmissa paikoissa esiintyy jopa 13 henkilöä tai enemmänkin. . Loimi-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Immo Sundholm on yhtyeen perustaja ja itseoikeutettu vetäjä. Kierrätysmusiikkia eli covereita soittava Happy Groove täyttää tänä vuonna 25 vuotta. ”Olen tehnyt johtamista yli 30 vuotta, se soveltuu myös bändin johtamiseen”, sanoo Sundholm. ”Olen viimeinen, joka on nähnyt alan kehityksen alkuhetkestä lähtien”, Sundholm toteaa. Nykyisin LHJ:lla työskentelee 130 henkilöä, liikevaihto on noin 41 miljoonaa. Ison bändin johtaminen vaatii junailua ja organisaatiokykyä, jotta asiat etenevät. Tällä hetkellä aktiivisia jäseniä on 39. Bändissä on soittanut ja laulanut vuosien kuluessa 80 henkilöä. Ohjelmistosta löytyy vaikkapa Kirkan ympäristöhenkinen laulu Varrella virran
Esiintymisasut taitavat olla seuraava kierrättämisen kehityskohde. Yksi Sannin suosikkikappaleista oli Gloria Gaynorin I Will Survive. Jos pitää itsestään huolta ja soittaa säännöllisesti, soittotaitoa voi pitää yllä pitkään”, Virtanen kertoo. ”Venttiilit ja liikkuvat osat ovat kiinni ruuveilla. En kertonut kuinka vähän”, paljastaa Virtanen. Tanssivat paljon ja huutavat Lisää!”, Virtanen täsmentää. Nimeksi valikoitui ABGB (Alan Burgess Garage Band). Yhteystiedot talteen Soittajia ja laulajia tulee ja menee kunnon kierrätyksen tapaan. Viimeisin biisi settiin on Tom Jonesin It’s not unusual. Yhtyeen soittimet ostetaan usein käytettyinä ja kunnostetaan. ”Kesällä keikan jälkeen laulua harrastava nainen tiedusteli, voisiko tulla koelaulamaan. Nyt Virtasella on kaksi käytettyinä hankittua fonia. Parasta on sosiaalisuus ja on hienoa päästä esiintymään”, Virtanen tuumaa. ”Jos en pysty soittamaa kitaraa, siirryn rytmimunaan”, letkauttaa Sundholm. ”Otan vastaan näkökulmia, jos jokin laulu ei sovi. ”Seuraan soitinten markkinapaikkoja Facebookissa ja käyn liikkeissä, jotka niitä myyvät. Sointi paranee, kun oppii itse säätämään. ”Ihmiset haluavat kuulla sellaista musiikkia, jonka tunnistaa ja joka saa jalan vipattamaan”, sanovat Immo Sundholm ja Pasi V. Suomen Erityisjäte Oy:n liiketoimintajohtaja Pasi P. Ohjelmistossa on 250 biisiä, joista 150:ssä soivat puhaltimet. Hyvä biisi on hyvä biisi Sundholm valitsee laulut itsevaltiaan tavoin. Kyselyitä tulee myös bändin ulkopuolelta. Uusi jäsen löytyy kätevästi tuttavapiirin kautta. . Eniten hiilijalanjälkeä jättävät siirtymiset keikkapaikoille tai harjoituksiin. Soittimet kestävät pitkään, eivätkä kaikki soittimet syö sähköä. Hän suostui ja hänen ystävänsä tuli myös”, muistaa Sundholm. Kun löytyy mieluisa soitin, se ostetaan”, Sundholm kertoo. Virtanen. Kokonaisuus on kuin perhe”, virkkaa Sundholm. ”Suosikkejani on Earth, Wind & Firen September. Kun alkuperäinen laulaja Alan jäi viitisen vuotta sitten pois, tarvittiin uusi nimi. Toinen on hankittu eBaystä, toinen muusikoiden.netistä. Kaveri, jolla oli rummut, pyysi kitaraa aiemmin soittanutta Immoa jammailemaan. Ennen poliittista uraansa hän oli aktiivinen musiikin harrastaja, hänellä oli omakin keikkabändi. Sundholm kehotti kaivamaan soittimen naftaliinista ja Virtanen innostui tarttumaan soittopeliin pitkän tauon jälkeen. Kun mukaan saatiin basisti ja laulaja, oli yhtyeen perusta valmis. Bändissä lauloi vuosina 2008–2010 myös nykyinen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka on kotoisin Forssasta. Soitinta pitää putsata ja öljytä.” Seuraavat 25 vuotta Tarkoitus on soittaa niin kauan kuin kykenee. Ensimmäinen keikka oli 2001 Immon 40-vuotisjuhlissa. Bändikuva: Happy Groove. ”On mukava tunne, kun bändi onnistuu. Kierrätys näkyy ja kuuluu Suurin osa bändistä soittaa käytetyillä soittimilla. Jos autoa ajaessa radiossa soi hyvä biisi, se merkitään oitis ylös. Sen kanssa oli tarkoitus leikkiä kauppaa, leikin korjauspajaa”, Virtanen kertoo. Hyvän tavaran voi aina korjata. Tällä hetkellä yhtyeen nuorin jäsen on parikymppinen ja vanhin on 76-vuotias. Jos yleisö viihtyy, se on ekstraa. Säätämällä sointi paranee Virtanen muistuttaa, että kodin elektroniikalla ja sähkölaitteilla on usein enää vähän arvoa. Julma diktaattori hän ei kuitenkaan ole. . Silloin laulajien pestit olivat täynnä, mutta yhteystiedot otettiin talteen”, Sundholm kertoo. Kansainvälisiä keikkalavojakin on koluttu. Jos kitarassa on jokin pieni vika, hän vie sen kaverille korjattavaksi. Nimi ja tyyli vaihtuvat Yhtyeen tarina alkoi mistäpä muualta kuin autotallista. ”Isäni on soittanut 15-vuotiaasta saakka trumpettia, hän täyttää 85 vuotta. Nyt laulajia on kahdeksan. Se uppoaa aina. Yhtye on rokannut ja rollannut monissa kiertotalousalan tapahtumissa. ”Rekrytointitilaisuudessa Immo kysyi, olenko soittanut jotain. Myös Village Peoplen Y.M.C.A.:ta on kiva soittaa.” Taattuja menobiisejä ovat myös David Lee Rothin Just A Gigolo ja Stevie Wonderin Superstition. Jos joku ruuvi irtoaa, ei ole ihan pihalla. Forssasta treenikämppä löytyy Sundholmin piharakennuksessa, jonne mahtuu kerralla 15 henkilöä, kun tiukasti ollaan. ”Oli hauska huomata, että tässä iässä oppii uutta ja soittotaito voi kehittyä, kun ahkerasti treenaa. Hänen instrumenttinsa on alttosaksofoni. Hän on opetellut huoltamaan ja korjaamaan niitä. Virtanen liittyi bändiin 2020. ”Kun bändi tarvitsi naislaulajia, kysyin tulisiko hän laulamaan. Kesäterassilla Happy Joe -siiderin etikettiä tuijotellessa se kehkeytyi: Happy Groove. Uuden nimen myötä myös ohjelmistoa laajennettiin ja yhden päävokalistin tilalle otettiin useampi laulaja. Virtanen huomauttaa, että musiikin soittaminen, laulaminen tai kuunteleminen eivät ole kovin luontoa kuluttavaa. ”Viihdymme keskenämme ja meillä on kivaa yhdessä. Tai istuuko ehdotettu laulu bändin profiiliin.” Runsaudenpula on positiivinen ongelma. ”Isäni toi töistä vanhoja puhelimia, jotka palastelin tunnissa osiin. Hannes Merisaaren vetämiä puhallintreenejä kuudelletoista soittajalle pidetään Turussa ja Tammelassa. Keikkavarustukset liikkuvat käytetyllä, harmaalla, vuoden 2015 Ford Transitilla, joka syö dieseliä yhdeksän litraa satasella. Valitussa kappaleessa täytyy olla tilaa puhaltimille ja stemmalaululle. Sundholmin kaikki sähkökitarat ovat käytettyjä. UUSIOUUTISET 1|2024 31. Tyylilaji on tuolloin suoraviivaista rokkia ja rockabillyä
Järjestöllä on runsaasti suuria projekteja ympäri maailman. Uudelleenkäytössä on paljon mahdollisuuksia, totesivat seminaariosanottajat Mikkelissä. On siis tärkeä kokoontua ja miettiä yhdessä, miten tästä korkeasuhdanteesta saadaan kaikki irti. Konseptia testaamassa oli Viirin kirppiksen kaverina Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. U udelleenkäyttö on hurjassa nosteessa. ja 7. Hankkeessa on perustettu uudelleenkäyttötoimijoiden verkosto RENET ja kehitetty toimijoille työkaluja oman toiminnan tavoitteelliseen ja laadukkaaseen edelleen kehittämiseen. Vertaiset treffeillä Seminaari oli samalla Circwaste-hankkeen uudelleenkäyttöosan loppuseminaari. Tämä oli ajatus, joka ohjasi RENET Uudelleenkäyttöverkosto ry:n ja Circwaste-hankkeen järjestämää uudelleenkäyttöä koskevaa seminaaria Mikkelissä 6. marraskuuta 2023. KOONNEET KATJA VIBERG, TIMO ALANKO JA ELINA SAARINEN KA TJA VIB ER G KÄYTETTY TAVARA ON NYT TRENDIKÄSTÄ . Suomessa järjestö ei toistaiseksi ole saanut jalansijaa. Tulokset näyttävät, että käytettyjen tavaroiden ostaminen on tällä hetkellä yksi kulutustrendeistä. RENET-verkoston puheenjohtaja Tuovi Kurttio maalaili seminaariyleisölle kuvan melkoisessa murroksessa olevasta uudelleenkäyttöalasta. Maanantaina etkoilla 6.11. Pöydästä voidaan tuoda ajatuksia myös virallisempaan jätealan yhteistyöryhmään. Tutkimuksen mukaan kuluttajamarkkinoilla on paljon merkkejä, joiden ympäristölupauksiin ei ole luottamista. TAPAHTUMIA Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta. Seminaarin iltapäivän ohjelmassa esiteltiin hankkeessa kehitettyjä konsepteja. Koko ala murroksessa Circwaste-hankkeessa kehitettiin myös uudelleenkäyttöbarometri, jonka Janne Kilpiö esitteli. Tarvetta on monenlaisille tekijöille, uusille ideoille, investoinneille, tavoitteille ja yhteistyölle. osallistujat tutustuivat Uutta Elämää Groupin toimintaan ja verkostoituivat illallisella. Uudelleenkäyttöverkoston seminaari Mikkelissä nosti esille uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Olisikohan RENET sopiva jäsen. Mission Zero Academyn päällikkö Kaisa Karjalainen kertoi edustamansa järjestön toiminnasta sekä hankkeista, jotka pyrkivät vähentämään jätteen määrää ja näiden hankkeiden yhdistämisestä EU:n politiikkaan. Salmenperä esitteli kiertotalouden kansalaisbarometrin tuloksia. Koulutuksessa aukkoja Hanketyöntekijä Ruut Uurtimo Vates-säätiöstä esitteli uudelleenkäytön toimintamalliselvityksen sekä selvityksen uudelleenkäyttöön liittyvistä osaamistarpeista. Uudelleenkäytölle pyöreä pöytä Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén ja RENETin puheenjohtaja Tuovi Kurttio julkistivat uudelleenkäytön pyöreän pöydän. Järjestön tarkoituksena on parantaa uudelleenkäyttöalan toimintaedellytyksiä sekä edistää uudelleenkäyttöalan toimijoiden välistä yhteistoimintaa ja näkyvyyttä. Hankkeen asiantuntija Janne Kilpiö ja Minna Nurmi Viirin kirppikseltä Nurmijärveltä kertoivat vertaisoppimistreffeistä. Stén kertoi, että ympäristöministeriössä ollaan iloisia uudelleenkäytön pyöreän pöydän perustamisesta. Palvelua testannut toiminnanjohtaja Ville Luukkanen Uutta elämää Groupista kommentoi laskennan vaikuttavuutta ja koko toimialan yhteisen työn tärkeyttä. Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että uudelleenkäyttökentällä on todella monenlaista osaamisen tarvetta, eikä nykyinen koulutusjärjestelmämme pysty vastaamaan kaikkeen. Satu Vasala kertoi RENET Uudelleenkäyttöverkoston tarjoamasta luonnonvaralaskenta-jäsenpalvelusta. Seminaaripuitteet tarjosi paikallinen uudelleenkäyttötoimija Uutta Elämää Group. Konseptin ideana on keskustella vertaisen kanssa oman toiminnan onnistumisista, haasteista ja kehittämisen näkymistä. Tiistain seminaaripäivän avasi Mikkelin uudelleenkäyttöseminaari osoitti, että uudelleenkäyttö on nousussa. Uutta elämää RENET Uudelleenkäyttöverkosto on uusi uudelleenkäytön etujärjestö Suomessa. Kysy lisää RENET Uudelleenkäyttö verkostosta: info@renet.fi www.renet.fi 32 UUSIOUUTISET 1|2024. Barometrin tarkoituksena on kerätä tietoa uudelleenkäyttöalasta Suomessa yhteisen viestinnän, vaikuttamisen ja tutkimuksen tueksi. Uudelleenkäytön toimijoiden on syytä kokoontua miettimään, miten uudelleenkäytön korkeasuhdanteesta saadaan kaikki irti. Tutkija Tero Heinonen Suomen ympäristökeskuksesta kertoi mainonnan vihreisiin väittämiin ja ympäristömerkkeihin liittyvästä tutkimuksesta. Seminaari kokosi yhteen lähes sata uudelleenkäytön ammattilaista ja sidosryhmää ympäri Suomen
Ammattilaisseminaarit tarjoavat tietoa kaupunkien ja kuntien päättäjille sekä rakennusalan ja taloyhtiöiden vastuuhenkilöille. Messujen yhteydessä palkitaan Kestävät innovaatiot. Messuille ovat omalla osastollaan tulossa muovija pakkausalan yritysten, korkeakoulujen, kiertotaloustoimijoiden ja jätehuoltoalan yritysten lisäksi myös muun muassa pakkausalan tuottajayhteisöjä ja yhteistyökumppaneita kuten Sumi, Suomen Pakkaustuottajat, Rinki, Pakkausyhdistys ja Suomen Rengaskierrätys. maaliskuuta. KO KO LA HT I OY Vuonna 2022 PacTec-messukokonaisuudessa vieraili yli 3 200 ammattilaiskävijää. Tapahtumakalenteri VENE BÅT -MESSUT 9.-18.2.2024, Helsingin Messukeskus VIHREÄN SIIRTYMÄN WEBINAARISARJA: Biodiversiteetti – voiko sitä mitata. Edelliskerralla vuonna 2022 messut keräsivät hieman alle sata näytteilleasettajaa. Lahden Messut kutsuu kävijöitä kulkemaan valaistun katoksen alta kohti messukeskusta. maaliskuuta, pidetään Lahden Messukeskuksessa perinteiset Raksa-messut jo 40. ME SS UK ES KU S/ EM MI KÄ HK ÖN EN Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi 33 UUSIOUUTISET 1|2024. Raksa-messut kuuluvat Suomen suurimpiin rakennusalan messuihin. kertaa. Tapahtumakokonaisuus palvelee verkostoitumista, sillä kaikkia tapahtumia yhdistävät yhteiset arvoketjut. Kilpailuraati valitsee osallistujien joukosta kolme finalistia, jotka pääsevät pitchaamaan ideansa PlastExpo-lavalla 13. Lahdessa on jälleen luvassa kiinnostavaa sisältöä paitsi näyttelyosastoilla, myös ohjelmanumeroissa. Suomen Messusäätiö lahjoittaa voittajalle viisi tuhatta euroa. maaliskuuta. Ehdokkaita voi esittää vielä 16. Tammikuun loppuun mennessä tapahtumaan oli ilmoittautunut näytteilleasettajaksi jo yli 110 yritystä ja organisaatiota. Messukeskuksessa pidetään samaan aikaan myös horeca-alan Gastro Helsinki ja graafisen viestinnän Sign, Print & Promotion -messut. Pakkausja muoviala estradilla PACTEC, FoodTec & PlastExpo Nordic -messukokonaisuus kerää pakkausja elintarvikealan sekä muoviteollisuuden toimijat yhteen Helsingin messukeskukseen 13.–14. Juhlavuoden teemoja ovat viisas asuminen sekä kodin pienet ja suuret muutokset. 14.2.24 klo 9-10:20 SIISTEINTÄ IKINÄ! Pidä Lappi Siistinä ry:n teemavuoden avajaistilaisuus 15.-16.2.2024, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä KISUN KIERTOTALOUSKAHVIT Työkaluja yritysten kiertotalousajattelun vahvistamisen tueksi 15.2.24 klo 8:30-9:30, Teams KISUN KIERTOTALOUSKAHVIT Kiertotalouden green deal kunnissa ja alueilla 29.2.24 klo 8:30-9:30, Teams RAISING RECYCLING BY SORTING PLASTICS FROM MIXED MSW -WEBINAR 6.3.24 klo 10-12:30, Teams KISU JA YM: NÄIN SUOMI SAAVUTTAA KIERRÄTYSTAVOITTEET -TAPAHTUMASARJAN TOINEN TAPAHTUMA 8.3.24, Paja, Mariankatu 9, Helsinki ja Teams BIODIFUL ROUND TABLE 8.3.24 RAKSA-MESSUT 8.-10.3.2024, Lahden Messukeskus HELSINKI CHEMICALS FORUM 2024, CHEMBIO FINLAND SEKÄ PULP & BEYOND 10.-11.3.24, Helsingin Messukeskus PACTEC, FOODTEC, PLASTEXPO NORDIC 13.-14.3.2024, Helsingin Messukeskus HELSINGIN KIERTOTALOUSKLUSTERIN DEMOTORSTAI-WEBINAARI 14.3.24 KIERTOTALOUDEN GREEN DEAL KIINTEISTÖJA RAKENNUSALALLA 15.3.24 klo 10-11, Teams LAUREA KIERTOTALOUS LIVING LABIN AAMUKAHVIT Transition Design 4.4.24 klo 8:30-9:00, Zoom VIHREÄN SIIRTYMÄN WEBINAARISARJA: Vihreällä vedyllä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta 10.4.24 klo 9-10:20 WCEF2024 15.-18.4.2024, SQUARE-keskus, Brysseli, Belgia ja online HELSINGIN KIERTOTALOUSKLUSTERIN DEMOTORSTAI-WEBINAARI 18.4.24 NORDIC BIOGAS CONFERENCE 21.4.2024, Aalborg, Tanska LAUREA KIERTOTALOUS LIVING LABIN AAMUKAHVIT Kiertotalousosaamisen edistäminen 2.5.24 klo 8:30-9:00, Zoom IFAT-MESSUT 13.-17.5.2024, Munchen, Saksa KIERTOTALOUSPÄIVÄT 22.-23.5.24, Lahti POHJOINEN TEOLLISUUS 22.-23.5.2024, Oulu BIODIFUL LEADERSHIP FORUM 23.5.24 Raksa-messuilla juhlavuosi KEVÄÄN KYNNYKSELLÄ, 8.–10. helmikuuta 2024 mennessä
”Olen aktiivinen verkostoituja ja näen verkoston voiman. ”Nyt pääsen aloittamaan kiertotalouden ammattilaisten kotipesän rakentajana”, hän iloitsee. Maanantaina 22. Hakemista ei tarvinnut empiä. ”Tehtävä täsmää täydellisesti osaamiseeni ja aiempaan kokemukseeni. Nyt Anu alkaa johtaa toimintaa jäsenten hyväksi. ”Haluan tukea jäsenistön osallisuuta, motivoida ja lisätä vuorovaikutteisuutta. tammikuuta 2024 hän aloitti perinteik kään Jätehuoltoyhdistyksen toiminnanjohtajana. Tämä on ensimmäinen kerta vuonna 1987 perustetun yhdistyksen historiassa, että toimintaa koordinoimaan palkataan toiminnanjohtaja. ”Jätehuoltopäivät ovat yhdistyksen kruununjalokivi ja jätealan päätapahtuma, mutta tulen katsomaan, voisiko tapahtumatoimintaa laajentaa.” ”Oikea askel” Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja Juha-Pekka Salmi on iloinen siitä, että yhdistys otti rohkean askelen eteenpäin ja palkkasi toiminnanjohtajan: ”Vuosi 2023 oli yhdistykselle hyvä vuosi. Hän on ollut yhdistyksen jäsen jo vuosia. Näitä Patrikainen pitää vahvuuksinaan. Olisiko pian aika päivittää myös yhdistyksen ja Jätehuoltopäivien nimet?”, hän pohtii. Turun Jätehuoltopäivät onnistuivat hyvin ja talous on kunnossa. Toiminnanjohtaja voi kanavoida jäsenistön osaamista ja energiaa yhteiseen päämäärään, kestävyysmurroksen edistämiseen”, hän näkee. Uskon, että siitä on hyötyä myös Jätehuoltoyhdistyksen viestinnässä”, sanoo uusi toiminnanjohtaja Anu Patrikainen. Myös hallituksen varapuheenjohtaja Annika Sormunen uskoo, että yhdistyksen toiminta tehostuu valinnan myötä: ”Tavoitteenamme on nostaa yhdistyksen toiminta uudelle tasolle ja tehdä siitä entistä houkuttelevampaa kiertotalousalan ammattilaisille.” ” O Olen tosi iloinen ja innoissani, ehkä jopa tohkeissani!” 34 UUSIOUUTISET 1|2024. Se oli ihan paras joululahja.” Toiminnanjohtajan tarkka toimenkuva muotoutuu tehtävän myötä, mutta siihen kuuluu ainakin viestintää, jäsenpalveluja ja verkostojen johtamista, osaamisen kehittämistä, yhdistyksen hallintoa ja tapahtumatuotantoa. Tieto siitä, että hän on saanut paikan Jätehuoltoyhdistyksessä, tavoitti Patrikaisen mieluisalla hetkellä: ”Hallituksen puheenjohtaja laittoi viestiä jouluaattoaamuna. Kaikki sopi yhteen Patrikainen kuuli osa-aikaisesta tehtävästä verkostojensa kautta sekä Jätehuoltoyhdistyksen viestinnästä. järjestöjohtamista, tapahtumatuotantoa, verkostojen rakentamista kuin osaamisen kehittämistäkin, ja vieläpä kiertotalouden ja ympäristöalan kontekstissa.” Patrikainen on toiminut aiemmin kunnallista jätehuoltoa edustavan Suomen Kiertovoima ry:n koulutuspäällikkönä. ANUSTA JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN TOIMINNANJOHTAJA Ilouutinen uudesta pestistä tavoitti Anu Patrikaisen jouluaattoaamuna. Hän on työskennellyt lähes kymmenen vuotta Uudenmaan Vihreiden toiminnanjohtajana. Ammatillisesta taustastani löytyy niin . ELINA SAARINEN, TEKSTI | ANNIKA SORMUNEN, KUVA Näin kuvailee Anu Patrikainen tunnelmiaan uuden tehtävän kynnyksellä
Uskomattomalla insinöörivaistolla pojat saivat mitoitettua vauhdinottokasan ja lähes pystysuoraan kohoavat hyppyrit niin, että lauta liisi kaiken yli ja hypyt ja pyörimiset ilmassa toimivat. Tiesin putken ja koko tankkauspisteen tarkalleen. Ihan toisaalla homma meni eri tavalla putkeen. Päätyivät tietysti lumilautareileiksi ja hyppyriaineistoksi. Tökin kohmeisin käsin avainta reikään ja se lipsahti. Pumpun johto piti yhdistää sähkötolppaan, ja tolpan ovi oli tietysti lukossa niin kuin pitääkin. Kone oli valmiina, riippulukko, kahvalukko ja säiliön lukko avattu. Säiliökaapin ja itse säiliön avaamiseen tarvitaan muun muassa kolme eri avainta. Luulin että menee Kiinaan asti. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 1|2024 35. Kollega haki avaimen ja hetken päästä hän oli valmiina avaamaan tolpankin lukon. Toistaiseksi naapurit eivät ole valittaneet, eikä kaupunki syyttänyt roskaamisesta. Ostin Torista parilla eurolla, hän totesi. Tankkaus on melko monimutkaisen kuuloinen operaatio. Naama loisti. Valmistelut oli tehty. Normaalisti hillityn oloinen mies ei malttanut odottaa päästäkseen kertomaan kuulumisia, vaan tarina alkoi jo vaatekaapeilla. Pojat kysyivät naapurilta joutavan teräsputken – se oksan haaraan leuan vetotangoksi. Lukko oli jäässä, kollega kertoi. Tankkaus pääsi käyntiin. JOSKUS MENEE PUTKEEN M arraskuun lopulla tulin viikon poissaolon jälkeen aamuvuoroon, ja kollegalla oli heti kerrottavaa. Hänen vuorolleen osui jätettä litistävän työkoneen tankkaus. Tarinan alussa jännitin kollegan puolesta, tuleeko jossain vaiheessa nuhteita, mutta kaikki tuntuivat suhtautuvan juttuun leppoisasti. Edellisellä viikolla kollegan vuorona oli normaalitöiden lisäksi hoitaa myös etäohjauksessa olevaa asemaa. Mutta vielä puuttui yksi avain. Koetin lämmittää sitä kämmenellä. Mutta avain ei ollut tullut mukaan, vaan se oli aseman sisällä. Ilman aikuisten apua tai kehotusta. Vuorovastaava lähti pelastajaksi. Hän osallistui huvittuneena kertomukseen ja näytti valokuvaa tilanteesta ja apuvälineestä. Vaimo katseli ennakkoon kauhulla, minä kannustin. Nurkallamme on nyt puuhapuisto, ulkokuntosali ja laskettelukeskus. Rinteessä saavat muutkin naapuruston lapset ja nuoret laskea. Putken pää on asvaltin tasalla noin metrin päässä sähköpisteestä, uppoaa pystysuoraan maan uumeniin ja on noin 10 cm halkaisijaltaan. Tehtävään kuuluu seurata tilannetta kameroista ja tarvittaessa käydä paikan päällä. Jos uskaltavat. Näin tilanteen. Kesäksi pojat kätkevät lautailuputket pensaston alle aluskasvillisuuden sekaan. Siitä nousee paksuja kaapeleita kaapille. kysyin. Hän löysi avaimen fikkarilla reikää valaisten, ja sai sen ongittua pitkän, jousimaisen, joustavan varren päässä olevalla magneetilla. Kotipihamme metsänlaita tammikuussa: teinipoikiemme ajokortti-ikäinen kaveri raahasi viime talvena paikalle kaksi paksua, muovista siltarummun pätkää ja tänä talvena punaisen minkä lie putken. Kierrätyskamaa ja putkien uudelleenkäyttöä. Haavereita ei ole sattunut. Oliko syvä. Ovet ja luukut auki, tankkausletku viritetty. Se otti kimmokkeen ehkä polvesta ja lensi maassa olevaan putkeen. Ihme, että avain saattoi kimmota niin kauaksi, juuri siihen putkeen ja osua vielä pieneen rakoon, joka jäi kaapeleilta vapaaksi. Ja jos kaikki menee loppuunkin asti putkeen, pätkät päätyvät hyvin uudelleenpalvelleina lopulta meidän asemallemme. Jokaisena laskettelupäivänä pojat muotoilevat hyppyrit uudelleen ja reilien paikat vaihtuvat
Mirkalla SHAPEn Boosting Circularity ja Sustainable Materials -fokusalueet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Hiomatuotevalmistaja Mirka etsii tapoja pidentää tuotteidensa elinkaarta ja kierrättää esimerkiksi hiomisesta syntyvää pölyä uusien tuotteiden materiaaliksi. ELINA SAARINEN, TEKSTI | MIRKA, KUVAT V astuullisuuteen ja päästöjen vähentämiseen tähtäävä hiomatuotevalmistaja Mirka on käynnistänyt yhdessä kumppaniverkostonsa kanssa uuden yhteiskehittämisprojektin. Joulukuussa käynnistyneen From Dust to Value -projektin yksi tavoite on kehittää hiomapölystä tällaisia suljetun kierron tuotteita. Hiomapölystä uusia hiomatuotteita UUSIOUUTISET 1|2024 36. Mirka toimii veturiyrityksenä SHAPE-ekosysteemissä, jossa tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pidentää tuotteiden käyttöikää, kehittää aiempaa vastuullisempia tuotteita ja vähentää samalla koko pintakäsittelyn arvoketjun ja asiakkaiden kuten esimerkiksi eurooppalaisen autoja rakennusteollisuuden hiilijalanjälkeä. From Dust to Value -projekti löysi paikkansa SHAPE-ekosysteemiprojektiksi hienosti, sillä se tukee sekä kiertotalouden edistämisen että kestävien materiaalien fokusalueiden tavoitteita. Mirka alkoi pohtia, voisiko tätä pölyä hyödyntää raaka-aineena. Voisiko puupintojen hiomisesta syntyvää hiomapölyä hyödyntää uusien materiaalien ja tuotteiden raaka-aineena. Materiaaliteemaa vetävä Markus Kass kertoo, että From Dust to Value -projektissa yhteiskehittämisen konsortioon saatiin monipuolisesti osaamista koko puun arvoketjun eri vaiheista sekä myös materiaalien tutkimuksesta ja käsittelyprosesseista. Yhteiskehittämiseen avautui väylä Mirkan vuonna 2022 Business Finlandin tuella käynnistämän, viisivuotisen SHAPE-ekosysteemin kautta. Osa SHAPE-ekosysteemiä Mirka on tunnettu pölytöntä hiontaa tukevista ja työterveyttä edistävistä ratkaisuistaan, joissa hiomapöly otetaan talteen eikä se pääse hengitysilmaan. Siinä hiomapölystä voi parhaimmillaan jalostua jopa sellaisia materiaaleja, joita voi käyttää itse hiontaan käytettävien tuotteiden valmistuksessa. Lisäksi yhteistyökumppanit katsovat, kuinka voisi hyödyntää muita puupohjaisia sivuvirtoja ja jätemateriaaleja kuten metsäteollisuuden ja puutuoteteollisuuden prosesseissa syntyvää sahanpurua tai kuorta. Puupohjaisia pintoja kunnostettaessa ja hiottaessa syntyy hienojakoista, puupohjaista pölyä. . Konkreettinen kehitystyö tehdään ekosysteemin kumppanuushankkeissa, joita rahoittavat Mirkan lisäksi kumppaniyritykset, tutkimuslaitokset ja Business Finland
Sivuvirrasta muovikalvoa ja liimaa hiomapaperiin Kiinnostavia hyödynnettäviä materiaaleja löytyy kumppaniverkostosta muitakin hiomapölyn lisäksi. ”Haluamme hyödyntää jäteja sivuvirtoja laajasti korkean lisäarvon tuotteiksi, ja tässä on vielä paljon tekemistä. 12 kumppania From Dust to Value -projektissa on kaksitoista kumppania, joista Åbo Akademilla on Mirkan ohella suurin rooli. Osa tuotteistamme on kertakäyttötuotteita, joten on meidän velvollisuutemme löytää ratkaisuja, jotka pidentävät tuotteiden elinkaarta ja lisäävät kierrätystä”, Kass huomauttaa. Yrityksistä mukana ovat Woodly, Kiilto, Tonester, GVK Coating Technology, Cajo Technologies, Fiberwood sekä Montinutrasta äskettäin nimensä muuttanut Boreal Bioproducts. ”Tunnistamme projektissa erilaisia, riittävän kokoisia materiaalivirtoja, jotta toimintaa voi tehdä teollisesti. Metsäteollisuudessa ja mekaanisessa puunkäsittelytoiminnassa syntyy sahanpurua ja kuorijätettä sekä muita sivuvirtoja, joilla saattaisi olla nykyistä enemmän hyödyntämispotentiaalia. Irtoava hiomapöly otetaan talteen. Mirkan materiaaliteemaa vetävä Markus Kass odottaa From Dust to Value -projektilta kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. ”Toivon, että löydetään hyvät ratkaisut tutkimushaasteisiin ja saadaan sivuvirroista aikaan materiaaleja, jotka ovat hyödyllisiä meille, kumppaneille ja muillekin toimijoille”, Kass tiivistää. Jos hiomanauhan käyttöikä saadaan kaksinkertaistettua, pidempi elinkaari on kestävyysasioita painottaville asiakkaille tärkeä näkökulma. Näin meille syntyy mahdollisuus kierrättää sivuvirtamateriaalia uusiksi tuotteiksi”, Kass näkee. Kiertotaloudesta liiketoimintaa Mirkalla on käynnistymässä muitakin yhteiskehittämisprojekteja. ”Kiertotalous on iso osa liiketoimintaamme. SHAPE-ekosysteemihanketta fasilitoivan Spinversen Markku Heino näkee, että yhteiskehittäminen avaa väyliä entistä laajempaan materiaalien hyödyntämiseen kiertotalouden periaattein. Kolmivuotisen projektin loppuvaiheessa yritykset aktivoituvat testaamaan syntyneitä materiaaleja ja tuotteita. Iso teema on myös tutkia, kuinka teollisuuden sivuvirtoja voi hyödyntää, kun syntetisoidaan aiempaa kestävämpiä, keraamimateriaaleihin pohjautuvia hiomajyviä, jotka pysyvät entistä paremmin kiinni hiomapaperissa. Kiertotaloutta tehdään lähtökohtaisesti yhdessä muiden kanssa. Lopputuotteena voi syntyä vaikkapa muovikalvoa, dispergointiaineita tai hartsikomponentteja, joita voi käyttää liimoissa. Työ on nyt käynnistynyt tutkimuslaitoksissa ja projektin kumppanuusyrityksissä. . Tutkimushankkeisiin tarvitaan monenlaista osaamista ja kumppanit eri kohdista arvoketjua ovat tervetulleita mukaan. Kolmen vuoden projektissa ovat tutkimuskumppaneina mukana myös materiaalien ja tuotteiden elinkaariarviointia kehittävä Turun yliopisto sekä eristemateriaaleja lähtöaineista kehittävä Helsingin yliopisto. SHAPE antaa nyt hyvät puitteet konkreettiseen yhteistekemiseen.” UUSIOUUTISET 1|2024 37. Yritys osallistui vuonna 2023 myös Circular Design -ohjelmaan. ”Nämä kaikki kolme ovat sellaisia materiaaleja, mitä itsekin käytämme tuotantoprosessissa, kun teemme hiomapapereita. Mirka onkin ottanut kiertotalouden osaksi liiketoimintaansa ja tähtää voimakkaasti uudelleenvalmistuksen markkinoille. Projektin ensimmäinen vaihe on eristää lähtömateriaaleista ligniini ja selluloosakuidut ja optimoida käsittelyprosesseja”, Kass kertoo. . Välimateriaaleina saadaan esimerkiksi erilaisia alustakemikaaleja, joita voi hyödyntää laajasti kemianteollisuudessa
”Keskinen Recycling on alallaan ihan ylivoimaista luokkaa muovin käsittelyssä ja kierrätyksessä”, kehuu Fluo-konsernin Ekokuljetus-liiketoimintaa johtava Petri Niemelä. Uuden putken valmistusta varten ei tarvita neitseellistä muovia. Yhdistämällä koko arvoketjun jätteen syntypaikkalajittelusta ja keräyksestä kuljetukseen, kierrätysraaka-aineiden jalostukseen ja kierrätystuotteiden myyntiin saakka Fluo-konserni on onnistunut siinä, mihin muovin kierrätyksen visioissa harvoin uskalletaan edes tähdätä: ”Kaikki se muovi, mikä Kuortaneelle tulee, kyetään kierrättämään takaisin käyttöön. K uortaneella toteutetaan muovien suljettua kiertoa. Fluo-konserniin kuuluva Keskinen Recycling vastaanottaa tehtaiden, työmaiden ja yritysten jäteja hukkamuovieriä. Lisäksi Kuortaneelle päätyvän muovimateriaalin keräys on tehokkaasti organisoitu. ELINA SAARINEN, TEKSTI | FLUO, KUVAT ”Kaikki se muovi, mikä Kuortaneelle tulee, kyetään kierrättämään takaisin käyttöön. Vain pari prosenttia materiaalista menee polttoon”, summaa Fluo-konsernin toimitusjohtaja Petri Aaltonen. Tähtäyspiste korkealla Vaikkapa HDPE-muovista aikoinaan valmistettu ja kymmeniä vuosia palvellut muoviputki voi siis murskauksen ja granuloinnin jälkeen jatkaa elämäänsä vielä toisen vuosikymmeniä kestävän rupeaman uutena muoviputkena. ”On kyse selkeästä muovilajikkeesta. Me keräämme, puhdistamme, murskaamme ja jatkojalostamme sen uusiksi kierrätyspohjaisiksi putkituotteiksi samalle asiakkaalle”, Aaltonen antaa esimerkin. Niistä se jalostaa vuosittain tuhansia tonneja granulaatteja omaan kierrätystuotetuotantoonsa sekä muiden tehtaiden ja teollisuuslaitosten käyttöön, niin ruiskuvaluun kuin putkija kalvotuotantoonkin. ”Kaukolämpöputkia tulee työmailta ympäri Suomea. 38 UUSIOUUTISET 1|2024. Kierrätysaste on jopa 98 prosenttia. Hän uskoo, että jos kotitalouksien muovipakkauksetkin valmistettaisiin vain yhdestä muovilajikkeesta, kierrätysluvut olisivat ihan toista luokkaa kuin nyt. Samalla tuotannon hiili sitoutuu käyttötuotteeseen, joka palvelee pitkään. Kuortaneella valmistettu uusiomuovituote voidaan kerätä käytön jälkeen takaisin ja hyödyntää uusiomateriaalina yhä uudelleen. ”Meillä on teollisuusasiakkaita, joiden toiminnasta syntyy tällaista putkijätettä. Fluo-konserni kerää materiaalit kaikkialta Suomesta ja noutaa isommat erät vaikka suoraan työmaalta tai tehtaalta. Fluo-konserniin kuuluva Keskinen Recycling ottaa vastaan esimerkiksi kaukolämpöputkia, vesijohtoja, viemäriputkistoja, muovisäiliöitä, tynnyreitä ja IBC-kontteja, muovilevyjä sekä teollisuuden hukkamateriaaleja ja rakennusmuovia. Kierrätysaste on jopa 98 prosenttia.” Suljettuja kiertoja Salaisuus on siinä, että kerättävä muovijätemateriaali soveltuu hyvin kierrätettäväksi. Kun tuotteessa on vain yhtä tai kahta muovilaatua, sitä pystytään tehokkaasti kierrättämään”, Niemelä huomauttaa. Niissä on rautaa RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ KUORTANEELLA TOTEUTETAAN MUOVIEN SULJETTUA KIERTOA. . Tuotteissa ei ole sekaisin useita erilaisia muovilaatuja. KOVAMUOVILLE KOVA KIERRÄTYSASTE Rannikkopohjalaisen Fluo-konsernin arvoketju osoittaa, että kun kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, muovien kierrätysaste saadaan nostettua yli 90 prosenttiin
Kuljetuksen päästöt muodostavat noin 55 prosenttia konsernin päästöistä. Toisen puolen omistaa pääomasijoitusrahasto Sponsor Capital. Yritykset tekivät rannikkopohjanmaalla muitakin yrityskauppoja ja ostivat pienempiä kuljetusja jäteyhtiöitä. Näin tuotamme positiivista kädenjälkeä”, Aaltonen taustoittaa. ”Olemme investoineet vähäpäästöisiin biokaasuautoihin. Kaikki pystytään käsittelemään Keskinen Recyclingillä. ”Yhtiön juuret ovat yrittäjävetoisissa paikallisissa yrityksissä. Silloin Jätehuolto Niemelä Oy:n Petri Niemelä, Oy O. ”Laskennassa ovat mukana jätteiden kuljetukset, käsittelylaitosten päästöt ja energiankulutus. Hiilikädenjälki eli positiiviset ilmastovaikutukset olivat kuitenkin kahdeksan kertaa suuremmat: konsernin toiminnan ansiosta asiakkaat välttivät yli 32 200 tonnin päästöt. Kuljetusta ja jätteen syntypaikan palveluita tarjoavat Kokkolassa Ekokuljetus, Vaasan alueella Ekoman sekä Pietarsaaren seudulla Finells Transport. Konsernilla on portfoliossaan kaikkiaan viisi kiertotalouden tuotantolaitosta. Muiden muassa Iso-Britannia on alkanut jo vaatia uusiomuovin käyttöä tietyissä markkinoilleen tuotavissa tuotteissa. Aaltonen astui konsernin toimitusjohtajaksi vuonna 2022, mutta Fluon ensimmäinen askel otettiin jo vuonna 2017 pedersöreläisen Hotel Polariksen rappusilla. Muovi palaa uusiomuoviksi, uretaani menee polttolaitokseen ja rauta kierrätetään metalliteollisuuteen”, Niemelä listaa. 32 000 Petri Aaltonen uskoo, että uusiomuovien kysyntää kasvattaa niin kutsuttu käyttöosuusvelvoite tai sekoitevelvoite. 80 autostamme kymmenkunta on biokaasuautoja. Kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä yhtiö valmistaa kierrätyspolttoaineita. Se tarkoittaa, että uusien muovituotteiden valmistuksessa on käytettävä tietty osuus kierrätettyjä uusiomuoveja. Ajamme tehokkaasti ja fiksusti mahdollisimman täysiä kuormia ja hyödynnämme meno-paluu-logistiikan. Ekomanin uusi vastaanottolaitos Vaasan Lintuvuoren Circle’s Edge -kiertotalousalueella otetaan käyttöön helmikuun puolivälissä. Samaan yhtiöön yhdistyi myös pietarsaarelainen Finells Transport. Meillä on koko arvoketju omissa käsissä, mikä on strateginen valinta”, Aaltonen näkee. Lisäkasvua haetaan mahdollisesti myös yritysostoilla. Niemelä kertoo, että yhdistyminen on tehostanut toimintaa ja tuonut kuljetuksiin päästösäästöjä. Vaikka muovin käsittely on energiaintensiivistä toimintaa, siitä huolimatta ympäristöhyödyt ovat näin paljon suuremmat kuin haitat”, Fluo-konsernin toimitusjohtaja Petri Aaltonen huomauttaa. Rannikkopohjanmaan lisäksi kaukaisin toimii Joensuussa, Itä-Suomen Murskauskeskuksella. Keskinen Recycling kierrättää myös rikkoontuneet jäteastiat ja roskapöntöt. Tästä noin 10 000 tonnia on muoveja. Viime vuonna niitä tuotettiin 15 000 tonnia. Kierrätyksen avulla vältetään neitseellisen muovin tuotannon aiheuttamat päästöt. Muovista kasvua Konsernin viimeisin yritysosto tapahtui vuonna 2023, kun Kaustisella toimiva FL Pipe liittyi arvoketjuun. ja polyuretaania. Uusi laitos Circle’s Edge -alueelle Nyt konsernissa on 130 työntekijää ja asiakkaina kuusi tuhatta yritystä ja 35 000 kotitaloutta. Syntysanat hotellin rappusilla Vuonna 2020 perustettu Fluo-konserni muodostuu kuudesta kierrätysyrityksestä, jotka yhdessä rakentavat yhtenäisen ketjun kuljetuksesta ja keräyksestä käsittelyyn ja uusiotuotteiden valmistukseen. Konserni vastaanottaa terminaaleissaan Kokkolassa, Pedersöressä, Joensuussa ja Kuortaneella miltei kaikkia hyötyjakeita kartongista kierrätyspuuhun ja biojätteeseen. Avainhenkilöt omistavat Fluo-konsernista puolet. KAHDEKSAN KERTAINEN KÄDENJÄLKI FLUO-KONSERNI laskee, että sen toiminta tuo asiakkaille enemmän ympäristöhyötyjä kuin haittoja. Pystymme palvelemaan asiakasta paikallistuntemuksella ja osaamisella. 39 UUSIOUUTISET 1|2024. Fluo-konsernin positiiviset ympäristövaikutukset ovat laskennan mukaan vuotuisesti näin suuret hiilidioksidi ekvivalenttitonneina. Konsernin yhteenlaskettu materiaalien kierrätysaste on 63 prosenttia ja hyödyntämisaste 97,5 prosenttia. Se valmistaa muovihylsyjä, muoviputkia sekä tekee kompaundointia. Ulkopuolisella taholla teettämänsä hiilikädenjälkija -jalanjälkilaskennan mukaan Fluo-konserni tuotti vuonna 2022 noin neljä tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä. Kaiken kaikkiaan konsernin hyppysissä on noin 80 000 tonnin jätevirta vuosittain. Ekokuljetus osti Pohjanmaan Hyötykäytön Kokkolan liiketoiminnan vuonna 2020. Muovien kierrätyksessä yhtiö näkee myös suurimman kasvupotentiaalin. Jylhästä, Niemelästä ja Häggblomista syntyi Ekokuljetus JNH Oy. Häggblom Ab:n Glenn Häggblom ja Veli-Matti Jylhä Oy:n Veli-Matti Jylhä keksivät, että yhtiöt yhdistämällä saisi synergiaetuja. Liikevaihtoa on Aaltosen mukaan tarkoitus kasvattaa 28 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon vuoteen 2026 mennessä
Vuosittain jaettava Sininen pallo -ympäristöpalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN ”Haluamme palkita sellaisia innovaatioita, jotka mahdollistavat ihmisten käytöksen muutoksen isossa mittakaavassa ja tekevät muutoksen helpoksi.” käytöksen muutoksella on iso rooli ekologisen kriisin kukistamisessa. ”Sininen pallo -palkinnolla haluamme nostaa esiin, että kuluttajan . PALKITTUJA 100 000 EURON PALKINTO KAMUPAKILLE Vuoden 2023 Sininen pallo -palkinnon voittajat ovat Kamupakin perustajat Iida Miettinen, Karri Lehtonen ja Eero Heikkinen. Kamupakin perustajien kehittämä ratkaisu vähentää ympäristöä kuormittavien kertakäyttöisten noutoruokapakkausten tarvetta ja antaa kuluttajille mahdollisuuden valita noutoruualleen kestävämmän pakkauk sen. Palkinnon rahoittavat Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Svenska litteratursällskapet i Finland SLS tasaosuuksin. Merkittävällä rahasummalla huomioidaan tahoja, jotka ovat tehneet skaalautuvia tai monistettavia ratkaisuja, joilla kukistetaan ympäristökriisiä. Toivomme, että tunnustus kannustaa myös muita yrittäjiä kyseenalaistamaan vakiintuneita kulutusmalleja kestävämmän ja kiertävämmän maapallon varmistamiseksi”, Kamupakin perustaja Iida Miettinen sanoo. SLS:n osuus rahoitetaan Ingrid, Margit ja Henrik Höijer II -rahastosta. ”Olemme häkeltyneitä” ”Olemme häkeltyneitä ja kiitollisia merkittävästä ympäristötunnustuksesta, joka osoittaa meille, että olemme käyttäneet energiaamme oikean asian parissa. P alkinnon kokonaisarvo on 100 000 euroa ja palkitut jakavat sen tasaosuuksin. Kamupakin perustajat nousivat lavalle Espoon Otaniemessä vastaanottamaan Sininen pallo -ympäristöpalkintoa marraskuun lopussa. Mutta vastuu ei voi olla yksittäisten ihmisten harteilla. He pokkasivat palkinnon Espoon Dipolissa 30.11.23. Siksi haluamme palkita sellaisia innovaatioita, jotka mahdollistavat ihmisten käytöksen muutoksen isossa mittakaavassa ja tekevät muutoksen helpoksi”, sanoo palkinnon työryhmän vetäjä, Nesslingin säätiön tiedeja toiminnanjohtaja Katja Bargum. Lue myös Iida Miettisen haastattelu tästä numerosta sivulta 17! SO FIA SU OK KO 40 UUSIOUUTISET 1|2024. Kamupakin ratkaisu on tarjota ravintoloiden käyttöön uudelleenkäytettäviä pakkauksia, jotka pysyvät kierrossa digitaalisen pantin avulla
41 UUSIOUUTISET 1|2024. Vuosien 2016–2023 aikana Ympäristöbonusta on lahjoitettu 26:lle eri hankkeelle 953 830 €, eli lähes miljoona euroa. Mari Pantsar työskenteli ennen yrittäjyyttään Sitran kestävyysratkaisujen johtajana. Rahat jaettiin 25.1.24 Nuuksion kansallispuistossa. on Emma Karin ja Mari Pantsarin toukokuussa 2023 perustama yhtiö, joka auttaa yrityksiä minimoimaan ympäristöja ilmastovaikutuksiaan, vastaamaan lisääntyviin raportointivaatimuksiin ja laatimaan biodiversiteettija kiertotaloussuunnitelmia. Kari & Pantsar Co. Oskar Mattsson on nimitetty kiinteistökoordinaattoriksi Resurssit-tiimiin. Ympäristökonkarien konsulttitoimisto Kari & Pantsar sai uuden osakkaan Solwers-konsernista SOLWERS OYJ on ostanut kolmasosan ympäristökonsultointiin keskittyvästä muutostoimistosta Kari & Pantsar Oy:stä. Terhi Rauhamäki on nimitetty vastuullisuusjohtajaksi. Molok Oy Timo Nurmi on nimitetty tuotekehityspäälliköksi Molok Oy:ssä 21.1.2024. Tehtävä on tässä muodossaan Ruduksessa uusi. Aiemmin Colliander johti yhtiön biopolttoaineiden liiketoimintaa ja on ollut käynnistämässä kahta uutta tehdasta. Ympäristötiedettä opiskellut Emma Kari (vas.) on koulutukseltaan filosofian maisteri ja Mari Pantsar analyyttisesta kemiasta väitellyt filosofian tohtori. Osakkuudellaan Solwers vahvistaa yhtiöidensä läsnäoloa ekologisissa ja ympäristöpalveluissa. Hän on kokenut järjestöjohtaja ja ympäristöalan pitkän linjan ammattilainen. Jokainen Ympäristöbonus-lahjoituskohde sai käytettäväkseen 26 488 euroa. Uski on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Klubilaisia on yli 200 000. ”Jatkamamme vastuullisuustyötä ja panostamme siihen jatkossakin niin paljon kuin mahdollista”, kertoo Partioaitan toimitusjohtaja Markus Mäkinen. 365-klubilaiset saavat itse osallistua Ympäristöbonus-kohteiden valintaan. Jouni Välimäki on nimitetty hankintajohtajaksi CRH Finland Services Oyj:ssä, ja hän vastaa CRH:n Suomi-yhtiöiden (Rudus Oy, Finnsementti Oy, CRH Finland Oyj) hankintatoiminnasta. Partioaitan Ympäristöbonukset jaettiin Nuuksiossa viidelle lahjoituskohteelle VIIME VUODEN aikana Partioaitasta tuotteita ostaneet 365-klubilaiset ovat kerryttäneet yhteensä 132 440 euron Ympäristöbonus-potin. Rudus Oy Ruduksen ympäristöasiantuntija Heli Kanto on nimitetty ympäristöpäälliköksi. Rester Oy Rester Oy on nimittänyt Joachim Collianderin toimitusjohtajaksi 19.02.2024 alkaen. Molok®-jätehuoltoratkaisuja kehittävä Molok Oy on osa SULO Groupia. Ylijohtaja toimii ministeriön ilmastoja ympäristönsuojeluosaston päällikkönä. Jätehuoltoyhdistyksen uusi hallitus on aloittanut toimintansa. Ilmastoja ympäristönsuojeluosasto vastaa asioista, jotka koskevat ilmastonmuutosta, teollisuuden ympäristönsuojelua, ilmansuojelua, kiertotalouden edistämistä ja jätehuoltoa, kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemistä, maaperän pilaantumista sekä ympäristövahinkojen ehkäisemistä, jälkihoitoa ja korvaamista. Kari & Pantsarin asiakaskuntaan kuuluu yrityksiä pienistä ja keskisuurista suurfirmoihin, finanssialan toimijoita sekä kaupunkeja. Stora Ensolla hän on ollut merkittävässä roolissa lanseeraamassa ja kaupallistamassa uusia tuotteita ja innovaatioita. Anna Silventoinen on nimitetty kehityspäälliköksi. NIMITYKSIÄ Jätehuoltoyhdistys ry MMM Anu Patrikainen on valittu yhdistyksen ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. KA RI & PA NT SA R CO PA RT IO AIT TA SOS-Lapsikylän Maria Ulvinen vastaanotti lahjoituksen Partioaitan Markus Mäkiseltä. Ympäristöministeriö Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Veli-Matti Uskin 5.2.2024–4.2.2029 väliseksi ajaksi. Hallituksen puheenjohtajana toimii Juha-Pekka Salmi ja varapuheenjohtajana Annika Sormunen. Jäseniä ovat Eija Jokela, Tarja Niemelin, Pekka Niskasaari ja Jenni Rahkonen sekä varajäseniä Mikko Ahokas, Anne Kandolin, Juha Orava ja Marko Printz. Partioaitta lahjoitti nyt rahat viidelle lahjoituskohteelle. Ympäristöbonuslahjoitus annettiin Ikäinstituutille ikääntyneiden luontoliikuntavajeen paikkaamiseen, John Nurmisen Säätiölle Itämeren suojeluun, Plan International Suomelle Suomeen muuttaneiden nuorten luontosuhteen ja ympäristötietoisuuden vahvistamiseksi, Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:lle soiden suojeluun ja ennallistamiseen sekä SOS-Lapsikylälle lasten luontoharrastusten tukemiseksi. Kehityspäällikkö Mika Autio siirtyy kevään 2024 aikana emoyhtiö CRH:n palvelukseen. Uski on työskennellyt vuodesta 2020 lähtien ympäristölupavastuualueen johtajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Yhtiö suunnittelee parhaillaan nimenvaihdosta ja kansainvälistymistä. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Suomen Kiertovoima KIVO ry:ssä. Yrityksen palveluihin kuuluvat myös johdon strateginen vastuullisuuskonsultointi, ekologiset kompensaatiot ja luontopohjaiset ratkaisut. Emma Kari on aiemmin toiminut muun muassa kansanedustajana ja ympäristöja ilmastoministerinä
Uusi hanke pohtii, miten puruja voisi hyötykäyttää. Ravintoloissa ja kahviloissa sen sijaan suuri osa biojätteestä on kahvinpuruja. Kahvinpuruille hyötykäyttöä uudessa hankkeessa: Turun ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa, joka auttaa varsinaissuomalaisia yrityksiä – kuten Unica-ravintoloita – kohti kestävää kasvua. Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu, Ukipolis, Yrityssalo ja Kemiönsaari-Parainen. Tulostusmateriaali vaatii vain kahta elintarviketta, vettä ja kahvinpuruja, ja se on täysin kompostoituvaa, uudelleentulostettavaa ja kestävää. Coloradolaisessa yliopistossa on kehitetty 3D-tulostusmateriaalia kahvinpuruista. Tuomas Mäkeläinen on energiaja ympäristötekniikan opiskelija ja Marketta Virta hankeasiantuntija Turun ammattikorkeakoulussa. Tartuimme toimeen ja aloimme selvittää, mitä kahvinpuruista voisi tehdä. Kun kahvi on keitetty ja juotu, jäljelle jäävät kahvinpurut. Rannekelloja ja tulostusmateriaalia Kesko ja Berner aloittivat 2022 yhteistyön, jossa kahvinpuruilla korvataan kasvuturvetta puutarhanhoitotuotteissa. K otona kahvinpuruja syntyy ehkä maltillinen määrä ja ne voi heittää kompostiin tai biojätteen sekaan. OPISKELIJOILTA UN SP LA SH 42 UUSIOUUTISET 1|2024. Osana Next Level -hanketta lähdemme seuraavaksi kokeilemaan, miten 3D-materiaalin valmistus kahvinpuruista onnistuu. Useita opiskelijaravintoloita pyörittävä Unica oli yksi mukana olevista yrityksistä. Sitä olemme lähteneet selvittämään osana Euroopan unionin osarahoittamaa Next Level – Nokka kohti muutosjoustavaa ja kestävää kasvua -hanketta. Työpajasta ideoita Hankkeessa järjestettiin syksyllä 2023 opiskelijoille työpaja, johon eri yritykset tulivat antamaan oman toimeksiantonsa. Kahvinpuruista voi valmistaa myös biomuovia, vaikkapa kotona, mutta myös liiketoimintaa kahvinpuruista on kehitetty. Työpajan aikana ilmeni, että Unica haluaisi tehdä jotain kahvinpuruille, . Ehkä joskus Unican ravintoloissa voi nähdä kahvinpuruista valmistettuja tuotteita! Euroopan unionin osarahoittama Next Level – Nokka kohti muutosjoustavaa ja kestävää kasvua -hanke tukee varsinaissuomalaisten yritysten kykyä ja mahdollisuutta ennakoida ja varautua toimintaympäristön muutoksiin. Uusi Next Level -hanke selvittää muun muassa, mitä kahvinpuruista voisi tehdä. Esimerkiksi Berliinissä toimiva Kaffeeform valmistaa kahvinpuruista tehdystä biomuovista rannekelloja ja kahvimukeja, ja Isossa-Britannissa BeaNused valmistaa polystyreenipeltejä ja -profiileja. TUOMAS MÄKELÄINEN JA MARKETTA VIRTA Kahvinpuruja syntyy ravintoloissa ja kahviloissa valtava määrä. Neste K -liikenneasemilta kerätään purut jalostettavaksi Bernerin yhteistyökumppanin laitokselle. KAHVINPURUJEN TOINEN ELÄMÄ Suomalaiset juovat eniten kahvia koko maailmassa. Voisiko niitä hyödyntää. joita syntyy päivittäin valtavia määriä. Kahvinpuruilla voi korvata hiekkaa sementissä ja sitä voi käyttää sienien kasvatuksessa
mainosaineistot 26.1. mainosaineistot 1.3. mainosaineistot 11.11. mainosaineistot 11.4. Uusiouutisten jakelu painettuna ja näköislehtenä on keskimäärin 5000 kpl vuonna 2024. Uusiouutisten verkkosivulla on lähes 110 000 sivukatselua/ v. Bioja ravinnekierrot Biokaasu, fossiiliton energia, jätevesi ja -liete 6/24 Vko 49 (noin 5.12.24) varaukset 1.11. 050 549 6751 (arkisin klo 10-15) tilaukset@uusiouutiset.fi https://www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ https://holvi.com/shop/ uusiouutiset/ PAINO PunaMusta ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Tekstiilit ja kuidut Kiertotalouden suunnittelu, hiilineutraalit kiertotalouden arvoketjut 4/24 Vko 37 (noin 13.9.24) varaukset 15.8. mainosaineistot 23.8. mainosaineistot 3.10. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. Uutiskirjeellä on n. Arvoaineet ja SER, akut Haitta-aineet, suljetut kierrot Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Muovit ja pakkaukset Kiertotalousdata ja -mittarit 2/24 Vko 12 (noin 22.3.24) varaukset 22.2. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2024 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/24 Vko 7 (noin 16.2.24) varaukset 18.1. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2024. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. 3 200 tilaajaa. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi www.uusiouutiset.fi TILAUKSET puh. Kiertotalouden tekijät Osaaminen, ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes 3/24 Vko 18 (noin 3.5.24) varaukset 3.4. Rakentamisen kiertotalous Vihreät julkiset hankinnat, kestävät kunnat, IFAT-messujen antia 5/24 Vko 43 (noin 25.10.24) varaukset 24.9. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh
Molok ® -jätesäiliöiden tyhjennys on turvallista ja ergonomista Tyhjennyksessä hyödynnetään automaatiota ja nosturivoimaa Ei raahausta Ei kiilautumisvaaraa Ei voimankäyttöä. molok
Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu, Ukipolis, Yrityssalo ja Kemiönsaari-Parainen. joita syntyy päivittäin valtavia määriä. Uusi Next Level -hanke selvittää muun muassa, mitä kahvinpuruista voisi tehdä. Kahvinpuruista voi valmistaa myös biomuovia, vaikkapa kotona, mutta myös liiketoimintaa kahvinpuruista on kehitetty. Kahvinpuruille hyötykäyttöä uudessa hankkeessa: Turun ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa, joka auttaa varsinaissuomalaisia yrityksiä – kuten Unica-ravintoloita – kohti kestävää kasvua. Kun kahvi on keitetty ja juotu, jäljelle jäävät kahvinpurut. Uusi hanke pohtii, miten puruja voisi hyötykäyttää. Kahvinpuruilla voi korvata hiekkaa sementissä ja sitä voi käyttää sienien kasvatuksessa. Tuomas Mäkeläinen on energiaja ympäristötekniikan opiskelija ja Marketta Virta hankeasiantuntija Turun ammattikorkeakoulussa. Osana Next Level -hanketta lähdemme seuraavaksi kokeilemaan, miten 3D-materiaalin valmistus kahvinpuruista onnistuu. Voisiko niitä hyödyntää. TUOMAS MÄKELÄINEN JA MARKETTA VIRTA Kahvinpuruja syntyy ravintoloissa ja kahviloissa valtava määrä. Sitä olemme lähteneet selvittämään osana Euroopan unionin osarahoittamaa Next Level – Nokka kohti muutosjoustavaa ja kestävää kasvua -hanketta. Tartuimme toimeen ja aloimme selvittää, mitä kahvinpuruista voisi tehdä. KAHVINPURUJEN TOINEN ELÄMÄ Suomalaiset juovat eniten kahvia koko maailmassa. Tulostusmateriaali vaatii vain kahta elintarviketta, vettä ja kahvinpuruja, ja se on täysin kompostoituvaa, uudelleentulostettavaa ja kestävää. Työpajan aikana ilmeni, että Unica haluaisi tehdä jotain kahvinpuruille, . Ehkä joskus Unican ravintoloissa voi nähdä kahvinpuruista valmistettuja tuotteita! Euroopan unionin osarahoittama Next Level – Nokka kohti muutosjoustavaa ja kestävää kasvua -hanke tukee varsinaissuomalaisten yritysten kykyä ja mahdollisuutta ennakoida ja varautua toimintaympäristön muutoksiin. Esimerkiksi Berliinissä toimiva Kaffeeform valmistaa kahvinpuruista tehdystä biomuovista rannekelloja ja kahvimukeja, ja Isossa-Britannissa BeaNused valmistaa polystyreenipeltejä ja -profiileja. Useita opiskelijaravintoloita pyörittävä Unica oli yksi mukana olevista yrityksistä. K otona kahvinpuruja syntyy ehkä maltillinen määrä ja ne voi heittää kompostiin tai biojätteen sekaan. Työpajasta ideoita Hankkeessa järjestettiin syksyllä 2023 opiskelijoille työpaja, johon eri yritykset tulivat antamaan oman toimeksiantonsa. OPISKELIJOILTA UN SP LA SH 42 UUSIOUUTISET 1|2024. Ravintoloissa ja kahviloissa sen sijaan suuri osa biojätteestä on kahvinpuruja. Rannekelloja ja tulostusmateriaalia Kesko ja Berner aloittivat 2022 yhteistyön, jossa kahvinpuruilla korvataan kasvuturvetta puutarhanhoitotuotteissa. Coloradolaisessa yliopistossa on kehitetty 3D-tulostusmateriaalia kahvinpuruista. Neste K -liikenneasemilta kerätään purut jalostettavaksi Bernerin yhteistyökumppanin laitokselle
Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2024. 050 549 6751 (arkisin klo 10-15) tilaukset@uusiouutiset.fi https://www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ https://holvi.com/shop/ uusiouutiset/ PAINO PunaMusta ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. Bioja ravinnekierrot Biokaasu, fossiiliton energia, jätevesi ja -liete 6/24 Vko 49 (noin 5.12.24) varaukset 1.11. Tekstiilit ja kuidut Kiertotalouden suunnittelu, hiilineutraalit kiertotalouden arvoketjut 4/24 Vko 37 (noin 13.9.24) varaukset 15.8. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2024 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/24 Vko 7 (noin 16.2.24) varaukset 18.1. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. mainosaineistot 26.1. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi www.uusiouutiset.fi TILAUKSET puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Uusiouutisten verkkosivulla on lähes 110 000 sivukatselua/ v. mainosaineistot 23.8. mainosaineistot 1.3. Arvoaineet ja SER, akut Haitta-aineet, suljetut kierrot Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. mainosaineistot 3.10. Uutiskirjeellä on n. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. Uusiouutisten jakelu painettuna ja näköislehtenä on keskimäärin 5000 kpl vuonna 2024. mainosaineistot 11.11. Kiertotalouden tekijät Osaaminen, ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes 3/24 Vko 18 (noin 3.5.24) varaukset 3.4. Rakentamisen kiertotalous Vihreät julkiset hankinnat, kestävät kunnat, IFAT-messujen antia 5/24 Vko 43 (noin 25.10.24) varaukset 24.9. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. mainosaineistot 11.4. Muovit ja pakkaukset Kiertotalousdata ja -mittarit 2/24 Vko 12 (noin 22.3.24) varaukset 22.2. 3 200 tilaajaa
molok. Molok ® -jätesäiliöiden tyhjennys on turvallista ja ergonomista Tyhjennyksessä hyödynnetään automaatiota ja nosturivoimaa Ei raahausta Ei kiilautumisvaaraa Ei voimankäyttöä
1 2021 Pidä Lappi Siistinä ry Siisteintä ikinä 2024 Pidä Lappi Siistinä ry:n infolehti 2024 | www.pidalappisiistina.fi Lapin tunnettu talkoohenki tulevaisuuden väreissä
Yhdistys tekee ympäristökasvatustyötä muun muassa Lapin kouluissa ja päiväkodeissa. Yhdistys järjestää ohjattuja talkooleirejä kansallispuistoissa Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa sekä siivousja vieraskasvitempauksia ja muita tapahtumia yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Talkootyön ohessa Elina ehti tallentaa meille huikeita otoksia, kuten tämän kansikuvan Kiilopäältä. Kannen kuva: Elina Laaksonen Taitto: Raisa Wegelius Paino: Punamusta Oy, Tampere Elina Laaksonen oli mukana UKK-puiston talkooleirillä vuonna 2023. Pidä Lappi Siistinä kannustaa vastuulliseen kuluttamiseen, roskattomaan retkeilyyn ja vapaaehtoistyöhön lähiluonnon puolesta. Siisteintä ikinä! on järjestön teemahanke vuosina 2024– 2025. 2 Pidä Lappi Siistinä ry 2021 SISÄLTÖ 3+1 x Minun Lappi 3 Tunnista väriä! 4 Talkoot – mikä ihana tekosyy! 6 Tule tekemään siisteintä Lappia ikinä! 8 Pidä Lappi Siistinä ry on sitoutumaton ympäristöjärjestö. Lue myös muista tavoista talkoilla luonnossa sivulta 6 ja katso kuvaajan mietteet viereiseltä sivulta!. Järjestö jakaa tietoa Lapin ainutlaatuisesta luonnosta ja asukkaiden sekä retkeilijöiden vaikutusmahdollisuuksista sen hyväksi paitsi somessa, myös vuosittaisessa seminaarissa ja tilattavilla neuvontaja koulutuskäynneillä. Hankkeessa edistetään monialaista yhteistyötä sekä toteutetaan osallistavia tapahtumaideoita kiertotalouden edistämiseksi ja lappilaisen lähiluonnon puolesta. Viirinkankaantie 1 96300 Rovaniemi posti@pidalappisiistina.fi Toimitus; Raisa Wegelius Kuvat: Shutterstock/Raisa Wegelius, ellei erikseen mainittu. Hanke avataan seminaarissa Saariselällä 15,–16.2.2024. Siisteintä ikinä 2024 Pidä Lappi Siistinä ry:n julkaisu 02/2024
Iso kuva Kiilopäältä 2023, Elina Laaksonen. 3 2021 Pidä Lappi Siistinä ry 3+1 x minun ” Hallituksen jäsenyys on ollut minulle tilaisuus olla osana tärkeää tehtävää: jakaa tietoa kauniista, karusta ja hauraasta Lapin luonnosta, jota on kunnioitettava ja suojeltava. – Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriön ilmastoyksikön erityisasiantuntija, Siisteintä ikinä! -seminaarin avaaja ” Lapin vahvuus on pohjoisen mentaliteetti: apua saa aina kun rohkenee kysyä. Puhtaan luonnon kokeminen ei ole itsestäänselvyys lapsillemme. Se on minusta vaikuttavinta sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Sittemmin vietin tutkijana paljon aikaa Käsivarressa. Roskatalkoilun lisäksi luokka mm. Pitkät nauruhepulit ovat jääneetkin elävästi mieleen. Luokkakuva Raisa Wegelius. – Elina Laaksonen, toisen kauden hallituksen jäsen Pidä Lappi Siistinä ry:ssä ” Vuosia sitten toimin Kiilopäällä talkooleirin vetäjänä. lahjoittaa pullopanttirahaa ja kioskituottoja meriensuojeluun sekä kertoo ympäristöteoistaan pienemmille koululaisille.. Juomavesi tuli lähteestä ja telttasaunan jälkeen pulahdimme lampeen. – Karolina Ajanki, kulttuurisuunnittelija, Aawastock-festivaalin tuottaja, Siisteintä ikinä! -seminaarin puhuja Lappi Kuvat: Kasvokuvat haastateltujen omia. Vastaus ei ole epämääräistä mutinaa tai sitkuttelua vaan ”milloin tarvitset?” Lapin ihminen antaisi vaikka villapaidan päältään. Iltaisin kaikki olivat talkootöistä väsyneitä, mutta onnellisia. ” Ei oo ollu ikinä tylsää kerätä roskia, vaikka vaatteetkin voi mennä likasiksi, kun tietää että tekee hyvää luonnolle! Aikuisetkin vois ottaa mallia! – Rovaniemen Korkalovaaran koulun 4A-luokka, joka sai vuoden 2024 Kultainen Luuta -tunnustuksen
Me homenokat yritetään vain pysyä mukana ja sovittaa uusia tapoja vanhoihin kaavoihin. Tulevilla sukupolvilla on juuri nyt paljon kysymyksiä, ja meillä aikuisilla on vastuu heidän tulevaisuuttaan koskevista päätöksistä. Lapissa on vireillä monenlaisia hankkeita esimerkiksi biomassoihin, kaivannaisiin ja uusiutuviin energioihin liittyen. Eri ikäryhmiä tavoitettiin päiväkoti-ikäisistä toisen asteen opiskelijoihin. Wegeliuksen mukaan juuri tämä omakohtainen huomio ylisukupolvisista pinttyneistä asenteista sai aikaan ajatuksen myös ei-osallistuvia aikuisia huomioivasta, tietoa lisäävästä hankkeesta. – Kysyessämme lapsilta perheiden aikuisten asenteista kierrätystä kohtaan saimme kuulla paljon positiivista, mutta myös harmittavan monta meille itsellemmekin lapsuudesta tuttua kommenttia tai uskomusta, kertoo Pidä Lappi Siistinä ry:n järjestökoordinaattori Raisa Wegelius. Vuonna 2023 yhdistyksen työntekijät tekivät 30 vierailua ja tapasivat 6850 lasta, nuorta, opettajaa ja ohjaajaa. Esimerkiksi lajitteluohjeet päivittyvät koko ajan, ja sekös arjessa kismittää, kun joku kertoo että juuri oppimamme onkin seuraavana päivänä väärin! Meidän pitäisi pystyä sietämään epätäydellisyyttä ja keskeneräistä maailmaa paremmin, luottaa siihen että myös tekniikka ja yhdyskuntarakenne kehittyy ympärillämme. ” Ei meillä kierrätetä, kun samaan paikkaan ne kaikki päätyy kuitenkin. Silti kotoa periytyvät asenteet tai tavat saattavat pysyä tiukassa ja jopa lannistaa nuoren omia pyrkimyksiä. Mutta kyllä me yhen kaverin kanssa monesti salaa lajitellaan. – Lapsien on helpompi sopeutua muutokseen ja uuteen tietoon. Tunnista väriä! Otsikon kuva: Pia Roering. 4 Pidä Lappi Siistinä ry 2021 Ympäristökasvatusotsikko Vastuullista kuluttamista, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen arvostamista lähestytään Pidä Lappi Siistinä ry:n kouluvierailuilla osallistavan toiminnan, kuten pelien, leikkien ja keskustelun avulla. On aika ottaa haltuun ne usein unohtuvat tiedonhaun ja yhteistyön taidot. – Kahdeksasluokkalainen ” Poltetaan mikä palaa ja laitetaan roskiin, mikä ei. Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus mietityttää kaikkia, mutta erityisesti nuoria. – Seitsemäsluokkalainen ” Maailma ois paljon siistimpi paikka, jos ihmisiä ei olis – Neljäsluokkalainen Maksuton ympäristökasvatus Lapin kouluissa ja päiväkodeissa on Pidä Lappi Siistinä ry:n perustoimintaa. Kun sinnikkäästi teemme parhaamme, emmekä keksi tekosyitä, se riittää. Tutkittua tietoa on nyt saatavilla enemmän kuin koskaan, ja nuoret ovat aidosti kiinnostuneita ympäristönsä hyvinvoinnista. – Tunnistin omalta kohdaltani ainakin epäilyn siitä, onko haja-asutusalueiden kierrätyksellä mitään merkitystä, kun ottaa huomioon myös logistiikan hiilijalanjäljen. Siisteintä ikinä! -kampanjalla tavoitetaan myös lappilaisia aikuisia näkemään tulevaisuuden värit. Oikea alareuna: Raisa Wegelius.
Työtä siis riittää. Kevätsiivous-tapahtuma Kemin kevätmarkkinoilla toukokuussa. Kirppari, retkitalkoot ja muuta kivaa! Keskustelua kierrätysväreissä. Tapahtumissa yhdistetään keskusteluja, lähiluontotalkoita tai kierrätystyöpajoja esimerkiksi kulttuuriin tai liikuntaan. Hankkeessa tarjotaan yhteisöille vastuullisuusneuvontaa ja järjestetään tapahtumia. Niiden keräämät jätelajit toimitetaan tuottajavastuullisille yrityksille materiaaliksi, tai energiaja lannoitekäyttöön. Hankkeessa järjestettävissä tapahtumissa pyritään kohtauttamaan eri alojen toimijoita paikalliseen yhteistyöhön. Vuonna 2021 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa 37 prosenttia. Suomessa syntyy noin 3,3 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa, josta noin puolet kotitalouksissa. Tavoitteena on nostaa astetta vuoteen 2025 mennessä 55 % ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin. Yhtenä välineenä arjen selkeyttämisessä toimivat pohjoismaiset jätevärit ja -symbolit, jotka tulevat yhtenäistämään myös Suomen ohjeistuksia. Lapissa välimatkat ovat pitkiä ja kaikkien jätelajien erilliskeräys haja-asutusalueilla ei ole hiiliviisasta, joten asukkaiden omatoimisuudella ja esimerkiksi biojätteen kompostoinnilla on suuri merkitys! Kotitaloudet vihreään diiliin Pidä Lappi Siistinä ry kutsuu lappilaisia tapahtumantekijöitä, ympäristötoimijoita, yhteisöaktiiveja ja kuntia seminaariin 15.–16.2.2024 Saariselälle. Järjestö on poliittisesti ja yhteiskunnallisesti sitoutumaton toimija, minkä toivotaan kutsuvan mukaan kaikenlaisia ihmisiä, joita yhdistää halu toimia ympäristön hyväksi. Hanke myös kannustaa erilaisia toimijoita keskusteluyhteyteen. Kumppaneita tarvitaan lisää! Jos sinulla on ideoita, tahtoa tai resursseja olla mukana syksyllä 2024 tai vuonna 2025, otathan yhteyttä! Kevään tapahtumat seminaarin lisäksi: Ympäristöilta-keskustelusarja kierrätyksestä, vieraslajeista ja paikallisista luontoriskeistä Ranuan kylissä helmi-toukokuussa. 5 2021 Pidä Lappi Siistinä ry Yhteistyötä paletin täydeltä Vuosien 2024–25 aikana Pidä Lappi Siistinä ry toteuttaa Siisteintä ikinä! -hankkeen, jossa tavoitellaan aikuisia edistämään kierrätystä. Suomen ”green dealissa” tavoitellaan valtion, kuntien ja kaikkien toimialojen jaettuja ponnistuksia kohti hiilineutraalia kiertotaloutta 2035. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin, että kun keväällä 2025 yhdistys käy jälleen kiertämässä Lapin kouluja, kaikkialla osattaisiin nimetä vaarallisen jätteen ja sekajätteen lisäksi seitsemän muuta kotitalousjätteen värikästä lajia, ja mitä astioihin lajitellaan. Kotitalouksien kannalta myös hankkeessa avainasemassa ovat jätehuoltoyhtiöt, kuten Lapissa Lapeco, Napapiirin Residuum ja Perämeren Jätehuolto Jäkälä, joilla on keräyksen ja ekoasemien ylläpidon lisäksi myös tiedotuksellinen rooli. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Erika Virtanen on innostunut kohtaamisista: – Parhaassa tapauksessa voimme vuoropuhelun avulla löytää arjen ekotekojen keskeltä myös avaimia siihen, miten toteuttaa ja tukea vihreää siirtymää Lapissa oikeudenmukaisesti. Vuoden aikana järjestetään myös uusia tapahtumia. Myös kotitalouksilla on tärkeä rooli. Hankkeessa yhdistys tarjoaa kumppaneidensa kanssa vastuullisuusneuvontaa yhteisöille ja välittää ympäristötietoa verkostoissa ja tapahtumissa. Nämä yhtiöt yhdessä muiden toimijoiden, kuten Ringin ekopisteiden kanssa muodostavat kotitalouksia palvelevan kokonaisuuden. Seminaari käynnistää yhteistoimintaan kannustavan Siisteintä ikinä! -hankevuoden
Hankekoordinaattori Ursula Karjalainen mainitsee Lapin luonnon monimuotoisuuden suurimpana uhkana lupiinit, mutta myös muut vanhojen puutarhojen karkulaiset ovat torjujan tähtäimessä. 6 Pidä Lappi Siistinä ry 2021 #soolotalkoot-kampanja – tapaa ihmisiä tai nauti omasta rauhasta! Voit osallistua soolotalkoisiin omassa pihapiirissäsi, puutarhapalstallasi tai yhteistyökaupunkien osoittamassa talkookohteessa yksin tai porukalla. Lupiinin siitepöly sisältää lupaniinimyrkkyä, joka voi haitata esimerkiksi kimalaisten lisääntymistä. Suomi on rakennettu vapaaehtoistyöllä, mutta nykyajan talkoot toimivat myös kohtaamispaikkana, tiedonvälityksessä ja tieteellisen tutkimuksen aineistonkeruussa. Ilmoituksesta pieni rahapalkkio! Kuva: Maarit Kyöstilä Talkoot – mikä ihana tekosyy! Tekstit: Pidä Lappi Siistinä ry, Pidä Saaristo Siistinä ry. Lupiinilla on maaperää rehevöittävä vaikutus ja se leviää tehokkaasti. Hankkeessa kuntien työntekijöitä koulutetaan muun muassa vieraskasvijätteen oikeaan hävittämiseen. Karjalaisen mukaan tärkeintä onkin tiedon jakaminen lappilaisille. Pidä Lappi Siistinä ry:n Länsi-Lappiin ja Rovaniemelle kohdistuvassa vieraskasvihankkeessa 2022–2024 tehdään lajeja tutuksi, laaditaan torjuntasuunnitelmia sekä tietysti talkoillaan. iNaturalist on maailman suurin luontoharrastajien virtuaalinen yhteisö, joka kerää tietoa maailman eliöistä ja niiden levinneisyydestä. Lapissa erityisesti karut elinympäristöt ja kirkkaat vedet ovat vaarassa. Karjalainen myöntää torjunnan monet haasteet: – Ilmastonmuutos pidentää myös vieraslajien kasvukautta. Lisätietoa: Vieraslajit.fi Vinkki! Vieraslajiesiintymiä voi myös ilmoittaa Crowdsorsa-sovellukseen useassa kunnassa. Haitallisten lajien listaan tulee jatkuvasti lisäyksiä, joista monen voi tunnistaa mummolan pihalta. Kainuun ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen listaa vielä yhden syyn: – Vaikka laki määrää maanomistajan torjumaan ja poistamaan haitalliseksi säädetyt vieraslajit maallaan, osa ihmisistä ei sitä halua tehdä. Somen avulla asukkaita ja mökkiläisiä kannustetaan tunnistamaan lajeja, ilmoittamaan havaintoja sekä tietysti järjestämään torjuntatalkoot joko omassa puutarhassa kavereiden kanssa tai kunnan kohteessa uusiin ihmisiin tutustuen!. Ihmisiä on muuttanut paljon pois, eikä tontteja enää huolleta, jolloin vieraskasvit pääsevät leviämään pihapiirien ulkopuolelle. Tulevaisuudessa haasteita aiheuttavat myös vesistöissä leviävät kasvit. Kasvustot peittävät alleen kotoperäisiä lajeja, haittaavat niiden ravinnetaloutta ja kilpailevat pölyttäjistä. Lataa iNaturalist-sovellus ja liity Vieraslajien torjunta Suomessa -projektiin. Mikä olisikaan talkoita suomalaisempi perinne elvyttää takaisin loistoonsa
järjestää paikallisten kumppaniensa kanssa vuonna 2024 ainakin kolmet ohjelmalliset Siisti Biitsi -talkoot. Luvassa on kesäkaudella myös pienempiä roskatalkoita sekä vieraskasvien torjuntatalkoita. Enontekiön Tervaniemen hiekkarannalta kerättiin yhteensä 245 roskaa, joista valtaosa oli muovipusseista syntynyttä silppua Jäät työntävät Ounasjärvelle talvella päätyvät muovipussit rannoille ja järveen. Luontopalveluiden virkistyskäytön asiantuntija Petri Kulha näkee Metsähallituksen kannalta Siisteintä ikinä! -hankkeessa mahdollisuuksia hyvän asian vaikuttavaan edistämiseen: – Uudenlaisia, myös paikallisia yhteisöjä osallistavia vapaaehtoistyön konsepteja on kannatettavaa kokeilla! On kaikkien yhteisellä vastuulla, että viemme viestiä vastuullisesta luonnossa kulkemisesta eteenpäin, vähennämme luonnon kuormitusta erämaisissa kohteissa ja suojelemme perinnemaisemia, Kulha linjaa. Toukokuussa talkoillaan Kemissä, heinäkuussa Inarijärvellä ja syyskuussa Rovaniemen kylissä yhdessä folk-tapahtuma Jutajaisten kanssa. Voisiko yhdistys auttaa myös sinun yhteisösi talkoissa. Lapset pääsivät näin tutustumaan sekä suoraan toimintaan keräämällä roskia, että poliittisiin prosesseihin.Koko Siisti Biitsi -ohjelman tavoitteena onkin vaikuttaa tiedon avulla ja monella tasolla vesistöjemme tulevaisuuteen. Helppo keino on perustaa talkoot ja raportoida kerätyt roskat Siisti Biitsi -sovelluksella! Jännäri painottaa myös vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelmapäällikkö Julia Jännäri kertoo, että tietoa – eli talkoita – tarvitaan lisää: – Jotta sisävesien roskaantumisen syitä ja seurauksia ymmärrettäisiin paremmin, Lapin järvien ja jokien varrelta löytyvistä roskista olisi erityisen tärkeää saada tietoa. Lapin järvien ja jokien roskaantumisesta ei tietoa vielä löydy tarpeeksi. Meille elintärkeän Itämeren roskaantumista on seurattu jo 1970-luvulla, mutta sisävesistä on kerätty seurantatietoa vasta noin 10 vuoden ajalta juuri Siisti Biitsi -ohjelman avulla. Leireillä tehdään ohjatusti monenlaisia töitä pitkospuiden ja laavujen kunnostuksesta reittimerkintöihin. Sparraa itseä ja kavereita! Lataa Siisti Biitsi -sovellus, jossa voit ilmoittaa talkoistasi ja saada tietoa muiden tapahtumista. Talkoilla tietoa myös tutkimukseen Yhteispeli uuteen arvoon Talkoilu on myös ehkä siistein tekosyy tulla ihailemaan karunkauniita maisemia ja valkeita öitä. Niinpä vastuullisen ja roskattoman retkeilyn merkitys kasvaa entisestään, ja myös uusia yhteistyön muotoja kehitellään. Sovelluksen avulla myös raportoit keräämäsi roskat ja seuraat omia tilastojasi! Lisätietoa: Siistibiitsi.fi Myös marjastus omiin ja muiden tarpeisiin on luonnossa liikkumista ja lappilaista talkoohenkeä parhaimmillaan! Kuva: Jaana Ollonen.. Pussit hajoavat muovisilpuksi, jonka kerääminen on haastavaa. Järjestön Siisti Biitsi -ohjelma on innostanut suomalaisia siivoamaan rantoja pohjoisinta Lappia myöten. Eräs Siisti Biitsi -kummikouluohjelmaan sitoutunut koulu vakuutti kunnan päättäjät lisäämään roska-astioita. 7 2021 Pidä Lappi Siistinä ry Pidä Saaristo Siistinä ry on tehnyt työtä roskaantumista vastaan vuodesta 1969 lähtien. Pidä Lappi Siistinä ry. Metsähallituksen Luontopalveluista lisää osoitteessa Luontoon.fi. Lapissa järjestettiin vain yhdet Siisti Biitsi -talkoot vuonna 2023. Tämä vuosi näyttää suuntaa tulevaisuuden toimintamuodoille. Iltanuotiolla lihakset kipeinä ja mieli avoinna hohottamaan väsyneille jutuille – ei ole vastavaa! Pidä Lappi Siistinä ry:n jäsenille on perinteisesti järjestetty yhdistyksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen talkooleirejä Lapin kansallispuistoissa. Tulevaisuudessa leirit saattavat olla Metsähallituksen sopeuttamistoimien myötä vaakalaudalla, kun palvelurakenteesta karsitaan. Kesän 2024 talkooleireistä tiedotetaan jäsenten uutiskirjeessä. Leiriyhteistyö on ollut merkittävä osa yhdistyksen toimintaa ja se on antanut Lapin-kävijöille mahdollisuuden työskennellä kansallispuistojemme hyväksi turvallisesti. Tumppeja löytyi Tervaniemeltä vain 25 kappaletta, kun kaupunkirannoilta niitä voidaan raportoida kerralla jopa tuhansittain. Enontekiöllä siivottu ranta ei ole virkistyskäytössä, mikä näkyi erityisesti maailman yleisimmän roskan eli tupakantumppien vähäisyytenä. Palasten seuraava olomuoto on mikromuovi, jonka kerääminen on käytännössä mahdotonta
Liity nyt: www.pidalappisiistina.fi ei ole pelkästään vihreä – tule maalaamaan kanssamme siitä Siisteintä ikinä! Pidä Lappi Siistinä -yhdistyksen tavoitteena vuosille 2024–2025 on aktivoida tiedon jakamisen ja osallistavan toiminnan avulla lappilaisia edistämään vapaaehtoispohjalta vastuullisempaa kuluttamista sekä huolenpitoa lähiluonnostamme. Emme yksin voi päättää tulevaisuuden värikarttaa, mutta voimme auttaa Lapille sopivien sävyjen löytämisessä. Liity jäseneksi, tue toimintaamme, kerro ideasi tai tarjoa muuten auttava kätesi! Kiitos kun värität. Olemme sitoutumaton toimija ja toivotamme kaikenlaiset äänet tervetulleeksi rakentavaan keskusteluun ja konkreettiseen yhteistoimintaan Lapin ainutlaatuisen luonnon ja viihtyisän ympäristön säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Kumppanimme: Alfons Digital Alko Oy Eräsoppi ET Fuels Fjällräven Frendy Harriniva Kainuun ELY-keskus L&T Lapeco Kiitos! Toimintamme mahdollistavat Ympäristöministeriö, kumppaniyritykset ja -yhteisöt, henkilöja kannatusjäsenet. Tulevaisuus Lapland Safaris Lapland Hotels LähiTapiola Lappi Kajaanin Romu Metsähallituksen Luontopalvelut Napapiirin Residuum Partioaitta Wilderness Hotels Erityiskiitos Lapecolle, ensimmäiselle Siisteintä ikinä! -kumppanillemme! Terveisin Rovaniemen toimiston väki Toimistop äällikkö Kira Erika Virtanen, toiminnanjohtaja Raisa Wegelius, koordinaattori Ursula Karjalainen, hanketyöntekijä