3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 2/2015 Kuinka kierrättää kuluttajatekstiili. Uusiomateriaaleja infrarakentamiseen Pitkä taival Kiinaan
Rakennusteollisuuttakin on haviteltu mukaan. Olen heittämässä housuja pesukoneeseen, kun huomaan, että molemmat polvet ovat kuluneet puhki. Suomella on mahdollisuus olla tässä osaamisessa eturintamassa (kts. Logistiikka ja lajittelu tuottavat kuitenkin ongelmia. Housut ovat tehtävänsä tehneet. Poltamme siis – vettä. Se ei johdu siitä, että ihmiset pitäisivät vaatteita entistä pidempään, vaan siitä, että halpatuotetut vaatteet ovat jo lähtökohtaisesti huonolaatuisia. Vesi palaa jattele ympäristöä, pese matalassa lämpötilassa. 22). Kemiallisen kierrätyksen menetelmistä odotetaan tulevaisuudessa paljon. Vaateja tekstiiliteollisuus on tehnyt pitkään töitä löytääkseen menetelmiä kuluttajatekstiilien kierrätykseen. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Marika Bobrowska Turun ammattikorkeakoulun työpajaopiskelijat organisoivat tapahtuman, jotta kuluttajatekstiileille löytyisi kierrätyskäyttöä. Kuluttajatekstiilille ei vain vielä oikein ole kierrätyskanavia. Keskuksen arvion mukaan ihmisten käytöstä poistetuista vaatteista noin 72 prosenttia päätyy suoraan jätteeksi ja 22 prosenttia hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin. Keräys ei ole sama kuin kierrätys. Elina Saarinen Päätoimittaja ” A. s. Ohutta kangasta olisi mahdotonta paikata siististi. ISSN 0787-0663, 26. Ranskassa farkkukuitua kerätään seinäeristemateriaaliksi (kts. Eri kangaslaadut eivät välttämättä sovi samaan kierrätysprosessiin, eikä vaatteesta heti edes tiedä, mitä materiaaleja se sisältää. Seuraava Uusiouutiset numero 3 ilmestyy 13.4.2015. s. Toistaiseksi kuluttaja saa ympäristötekonaan tyytyä vaatteen pesulämpötilan säätämiseen. Arvioiden mukaan yhden puuvillakilon viljeleminen vaatetuotantoon vie vettä noin 11 000–20 000 litraa. 6). 92 % puuvillaa, 8 % elastaania”, lukee tyttären housujen pesulapussa. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Yhdeksän euron hinnalla sai siis tämän verran käyttökertoja. Vielä nykyisin valtaosa kuluttajatekstiilistä päätyy energiakäyttöön. Egyptiläistä ja intialaista puuvillaa ei useinkaan voi sekoittaa, koska ne esimerkiksi värjäytyvät eri tavoilla. Uusiouutiset 2/2015 3 pääkirjoitus 5.3.2015 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Monika Bobrowska, Kirsi Knuuttila, Jari Koponen, Virpi Latva, Tuula Raukola, Hille Rautkoski, Sari Tapio ja Kerttu Vähänen. Lehden teemat ovat nestemäiset jätteet, jätevesi ja -liete, lokaja viemärihuolto, öljynerottelu, biojäte ja bioenergia, ruokajäte, materiaalitehokkuus. Housuista ei ole kirppiksille tai lahjoituskonttiin, mutta tekisi mieli kierrättää kangas jotenkin. Ne eivät kestä käytössä. Kehitystyöhön menee kuitenkin aikaa. Vaatteita kierrättävät avustusjärjestöt ovat valitelleet (kts. s. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu ry/ Suomen NP-kierrätys Oy, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Vetoketjut, napit ja olkatoppaukset hankaloittavat prosesseja. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Niinpä kuluttajavaatteiden kierrätys on rajoittunut pienimuotoiseen käsityötoimintaan. 6) saavansa lahjoituksina yhä huonokuntoisempia tekstiileitä. En ole yksin, sillä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen äskettäisen kyselyn mukaan suomalaiset kaipaavat toimivia kierrätysmahdollisuuksia rikkinäisillekin vaatteille. Suomessa tällaisesta käytöstä ei ole innostuttu
Pitkäjänteisyys on viennin a ja o Veisitkö roskat, Juha Sipilä. FA Forest tuotteisti biovoimalatuhkista Mikko Räisäsen esittelemän uusiotuotteen, s. 4 Uusiouutiset 2/2015 SISÄLTÖ 2/2015 3 5 6 8 10 12 15 16 18 20 22 24 26 27 28 30 31 32 33 34 Tämän numeron osateemat: rakennusja purkujäte, puu, kuidut ja tekstiilit, ylijäämämaat,pilaantuneet maat, cleantech-vienti, jätelogistiikka, keräys, käsittely ja mekaaninen erottelu. 16. Lahdessa maailman toinen massastabilointikonferenssi Konkreettisia cleantech-ratkaisuja ”Tulevaisuutta ei tarvitse pelätä” Kolumni, Tuula Raukola: Kierrätettävät timantit eivät lopu Satakunnasta Nimityksiä Tapahtumalla tekstiilijätettä kierrätykseen Kiertolainen Elina Saarinen Tekes, Susanna Lehto. Purkupihan uusi jätekeskus on uusiokäyttöä Uusiomateriaalit osaksi normaalia infrarakentamista Rakennusjätepuusta kuiduttamalla raaka-ainetta Maamassat hyötykäyttöön lähelle Kemiallisessa kierrätyksessä kuluttajatekstiilien toivo. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ideoivat tapahtuman, joka tähtäsi vaatteiden kierrätyksen lisääntymiseen, s. Tekesin Green Growth Day esitteli konkreettisia cleantech-ratkaisuja, s. Pääkirjoitus Työnsä taitajia: Juha Mieskonen Lumppusota riehuu Ranskassa Paal Groupin edustus Innomac Oy:lle Ajankohtaista Rakennusteollisuus mukaan uudelleenkäyttökokeiluihin. 28. 33
Teimme muutama vuosi sitten paluumuuton Raumalta Porvooseen. Missä ja miten asut. Odotan, että pääsen eturintamassa kehittämään perinteistä konepajaja laitetoimittajayritystä järjestelmätoimittajan kaltaiseksi toimijaksi, joka pystyy etenemään tehokkaasti kansainvälisillä markkinoilla ja tarjoamaan isompia kokonaisuuksia kuin perinteisesti. Aloitin jätealalla jo -90-luvun lopussa Neste Oililla, kun tein opinnäytetyön öljytankkereiden jäteöljyja pilssivesien hyödyntämisestä raaka-aineena jalostamoilla. Tietyillä markkinoilla on vahva kilpailu. Kiinnostuin, koska tässä minulla voisi olla vielä entistä enemmän annettavaa. Perheeseen kuuluvat vaimo, kuusivuotiaat kaksostytöt ja 8-vuotias tytär. Tässä on kaikki samassa paketissa: kansainvälisyys, bioenergiaja voimalaitospuoli ja toisaalta jätteenkäsittelyala. Mikä sai sinut vaihtamaan työpaikkaa. Hän on hoitanut ansiokkaasti kotihommat. n ELINA SAARINEN Millainen tausta sinulla on. Se on onnistunut mainiosti. Vuonna 2012 siirryin ZenRoboticsille. Lappeenrannassa meitä on nelisenkymmentä, puolet on konepajaporukkaa ja puolet toimistohenkilöitä. Miten perheen ja matkustustyön yhdistäminen onnistuu. Tein diplomityöni vuonna 2002 Rauman UPM:n voimalaitoksella jätepohjaisista polttoaineista. Tämä osuu hyvin siihen, mitä olen aikaisemmin tehnyt. Uusiouutiset 2/2015 5 Juha Mieskonen vientijohtajaksi Laitexille Isompia kaloja maailmanmarkkinoilta Pitkän uran jätteenkäsittelyteknologian viennissä tehnyt Juha Mieskonen siirtyi tammikuussa ZenRoboticsilta Laitex Oy:n vientijohtajaksi. Onnistuin vaimon valinnassa aikoinani. Käymme asiakkaissa, teemme tarjouksia, teemme kauppoja. Se vaatii toki vaimolta joustavuutta. Terveiset lukijoille. Myös koko Etelä-Amerikka on kiinnostavaa aluetta unohtamatta Ranskaa, Espanjaa, Portugalia ja Iso-Britanniaa, joissa on paljon intressejä korvata hiiltä tai maakaasua uusiutuvilla. Se vaatii organisaatiolta tiettyjä hyvyyksiä, joita olen ilokseni todennut Laitexilta löytyvän. Millainen tiimi teillä on. Uskaltakaa investoida, nyt on siihen hyvä aika. Porvoossa tulee rannikkovesistä hyvin kuhaa. Talvella luistellaan ja lasketellaan lasten kanssa, kesäisin käydään uimassa ja veneillään. Silloin täytyy vain satsata ja olla notkeampia ja parempia kuin muut. Se on matkustamista, tapaamisia ja suhdetoimintaa. Mitä uuteen työhösi kuuluu. Laitex Oy. Lähdemme hakemaan uusia asiakkaita ja edustuksia uusilta markkinoilta, etenkin Aasian suunnasta kuten Japanista, Koreasta, Indonesiasta ja Australiasta. Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Mitä harrastat. Itse istun Porvoossa ja kuuluun viisihenkiseen myyntitiimiin. Ennätyskalani on 8-kiloinen hauki virvelillä Porista. Olin viitisen vuotta BMH:lla ja reissasin silloin paljon varsinkin Eteläja Keski-Amerikassa. En etsinyt uutta työtä, vaan minulle tarjottiin tätä paikkaa. Laitex on ollut vahva Venäjällä, mutta siellä tilanne on nyt vähän jäissä. Odotettavissa on vuosittain toistasataa matkapäivää. Tykkään kalastaa, harrastan uistelua ja heittokalastusta. n p Kalastusta harrastava Juha Mieskonen hakee nyt entistä suurempia kauppoja uusilta vesiltä Laitex Oy:n vientijohtajana
Paitsi kadunkulmissa seisovista kierrätyslaatikoista, Emmaus hakee vaatteita myös suoraan kotoa. Pottia kasvattaa vielä Ranskan valtion vuodesta 2008 maksama tukipaketti kierrätystä ja ekologiaa tukeville yrityksille. Ranskassa on käynnissä kova taistelu tästä raaka-aineesta. Vielä vuonna 2007 tonni kierrätysvaatteita myytiin maailman markkinoilla 80 eurolla, mutta hinta on noussut. Nyt samasta lumppukasasta saa 400 euroa. n p Vielä 2007 tonni kierrätysvaatteita myytiin maailman markkinoilla 80 eurolla. Emmauksen kehitysjohtaja Valérie Fayafrd kertoo, että päätavoitteena on edelleen käyttökelpoisten vaatteiden jakaminen niitä tarvitseville kotimaassa, Afrikassa ja Itä-Euroopassa. Lumppusota riehuu Ranskassa Virpi Latva Virpi Latva. ”Kannattavuus vaihtelee vuosittain, koska tuloksemme riippuu keräämiemme vaatteiden laadusta. Hänen mukaansa ilmiön syynä ei ole niinkään se, että vaatteet pidetään loppuun vaan se, että halpatuontivaatteiden laatu on huonontunut. Myös keskisuuren kierrätysfirman Gebetexin toimitusjohtaja on törmännyt vastaavaan. Kaikki keinot ovat sallittuja. Ranskan merkittävin avustusjärjestö Emmaus kerää ja lajittelee p Kierrätysvaatteiden lajittelu on työvoimavaltaista ja kallista. 6 Uusiouutiset 2/2015 Ajankohtaista n VIRPI LATVA Vanhojen vaatteiden kilohinnan noustua 400 euroon tonnilta kierrätyslaatikon sisällöstä vain osa päätyy vähävaraisille. Kilpailijoita mustamaalataan ja ilmapiiri alalla on kerta kaikkiaan sietämätön”, Georges Bourgeois huokaa. Siitäkin huolimatta, että järjestön riveissä on paljon vapaaehtoistyöntekijöitä. Halutuimpia ovat vanhat farkut, koska denim-kankaasta valmistetaan seinäeristettä. Emmauksen kierrätysketjun kontteja on varastettu ja työntekijöitä uhkailtu. Kierrätystekstiilin maailmanmarkkinahinnan pompattua pilviin kilpailu on koventunut ja avustusjärjestöjen lisäksi markkinoilla on nyt myös kansainvälisiä alan jättiyrityksiä. Nyt lamavuosina vain 40 prosenttia kierrätykseen annetuista vaatteista on siinä kunnossa, että ne voidaan ottaa suoraan käyttöön tai myyntiin. Tulevaisuudessa tekstiilikasan koostumus analysoidaan infrapunasäteen avulla. Mutta niin keräys kuin vaatesäkkien sisällön lajittelu ja myyntikuntoon saattaminen on kallista. Halutuimpia ovat vanhat farkut, koska denim-kankaasta saadaan seinäeristettä. ”Olen ollut alalla vuodesta 1975 enkä ole vielä koskaan nähnyt näin veristä kilpailua. Kontteja varastetaan ja kilpailijat selvittelevät välejään oikeusistuimissa. vuosittain 85 000 tonnia tekstiiliä. Vielä 15 vuotta sitten hyväkuntoisia oli 60 prosenttia”, Fayard vertaa
Uusiouutiset 2/2015 7
Nyt pystymme toimittamaan asiakkaalle koko paketin”, Innomac Oy:n tuotepäällikkö Kari Kohtamäki perustelee. arkistomateriaalin murskaimissa. Yhtiö edustaa esimerkiksi saksalaisen Vecoplanin murskaimia Suomessa. ”Paal Groupin edustus vahvistaa meidän asemaamme sektorilla, jossa tarvitaan sekä murskausta että paalausta. Toimitus pahoittelee virhettä. Sivujen 21–23 kuviin oli merkitty väärä kuvaaja. ”Mietimme, mikä olisi paras paalainvalmistaja, ja totesimme, että Paal Group, joka on Euroopan johtava, laadukas ja perinteikäs firma. Oikaisu n Uusiouutisten numerossa 1/15 sivuilla 21–23 oli juttua metallien talteenotosta tuhkista. Paalainkaupat ovat meidän kokoisellemme firmalle merkittävä osuus liikevaihdosta.” Suurin osa Innomacin noin neljän miljoonan euron liikevaihdosta tulee yhä puusepänteollisuudesta, mutta bioja jätehuoltopuoli kasvavat jatkuvasti. Innomac Oy toimittaa koneita ja laitteita puusepänteollisuuteen puuntyöstöön sekä energiaksi ja kierrätysmateriaaliksi soveltuvan raaka-aineen kuten jätteiden, paperin, pahvin, muovin, kevytmetallien, kankaiden ja puun käsittelyyn. ”Tarjouksia on tehty ja näyttää mukavan vilkkaalta. Viime vuonna yritys aloitti myös itävaltalaisten hakeja pellettikattiloiden maahantuonnin. Innomacilla on toistakymmentä työntekijää. Edustus siirtyi tammikuun alussa Innomacille Rimcon Oy:ltä pitkän uran tehneen Jussi Juutilaisen jäädessä eläkkeelle. Innomac aikookin satsata jatkossa entistä enemmän juuri bioja jätepuolelle sekä paperija arkistontuhoamistoimintaan. Kohtamäen mukaan Innomac oli jo pitkään harkinnut paalaimien liittämistä yrityksen portfolioon. n Paal Groupin edustus Innomac Oy:lle Paal Group p Innomac ja Paal Group aloittavat yhteistyön.. 8 Uusiouutiset 2/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Turkulainen Innomac Oy on hankkinut teollisuuspaalaimien ja ympäristölaitteiden valmistukseen erikoistuneen, saksalaisen Paal Groupin virallisen edustuksen Suomessa. Pääkonttori sijaitsee Turussa. Innomac Oy hoitaa tästedes myös paalaimien huoltoa ja varaosatoimituksia. Paal ja Vecoplan tekevät jo Keski-Euroopassa yhteistyötä mm. Paalainedustuksen saaminen johti saman tien kauppoihin: Innomac toimittaa jo kevään aikana ensimmäisen paalaimen eräälle eteläsuomalaiselle asiakkaalle. Meillä kävi hyvä tuuri, koska Paal Groupin entinen edustaja Jussi Juutilainen sattui jäämään sopivaan saumaan eläkkeelle. Innomac toimittaa myös alumiinintyöstökoneita ja pintakäsittelylaitteita. Aloitimme sitten neuvottelut Paalin kanssa, ja se johti yhteistyöhön”, Kohtamäki taustoittaa. Kuvat oli ottanut Henri Perämäki, ei Harri Perämäki tai Jyväskylän yliopisto
Uusiouutiset 2/2015 9
10 Uusiouutiset 2/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Mustankorkea hamuaa rakennuspuujätettä Mustankorkea p Mustankorkea kertoo, että puumurskeiden saatavuus on heikentynyt. Yhtiö käyttää puumurskaa kompostin tukiaineena. Hinnan laskulla yhtiö toivoo saavansa lisää rakennuspuujätettä, jota käytetään raaka-aineena jätteenkäsittelyprosesseissa: Rakennuspuujätteistä valmistettua puumurskaa käytetään kompostoinnin tukiaineena. n Jäikö uutisnälkä. Käsittelemätöntä puujätettä yhtiö ottaa jatkossa vastaan maksuttomana. Jyväskylässä toimiva jäteyhtiö Mustankorkea kaipaa lisää rakennusjätettä, etenkin puujätettä. Tilaa maksuton Verkk oviesti! www .uusiouutiset.fi. Yhtiö alensi tammikuussa rakennusjätteen vastaanottohintoja
Tehtävä kuuluu tästedeskin ELY-keskuksille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Valmistelun aikana ehdotettu ajoneuvojen ja niiden osien vaatimuksenmukaisuuden valvonnan siirtäminen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille ei toteutunut. Uusiouutiset 2/2015 11 p Tuottajan on huolehdittava siitä, että romuajoneuvoista valmistellaan uudelleenkäyttöön tai hyödynnetään vuodessa yhteensä vähintään 95 prosenttia sekä valmistellaan uudelleenkäyttöön tai kierrätetään vähintään 85 prosenttia. helmikuuta. syyskuuta 2015. n Ajankohtaista n ELINA SAARINEN. Romuautoille 200 vastaanottopaikkaa Tuottajien on huolehdittava 200 kiinteän vastaanottopaikan verkoston järjestämisestä romuajoneuvojen ja niiden osien vastaanottoa varten. Vastaanottopaikkojen osalta asetuksen vaatimukset tulevat voimaan 1. Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista ja vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa astui voimaan 27
Käyttökelpoisten osien uudelleenkäyttö säästää vastaavan tuotteen valmistuksessa tarvittavan energian ja luonnonvarat. Alle prosentti uudelleenkäyttöön Asiantuntijat arvioivat, että purettavien rakennusten materiaaleista vain alle prosentti käytetään Suomessa uudelleen. Purkaminen on hyvin keskittynyttä kaupunkeihin”, sanoo TTY:n arkkitehtuurin laitoksen tutkija Satu Huuhka. Rakennuksia ja rakennusosia käytetään Suomessa vielä kovin Rakennusteollisuus mukaan uudelleenkäyttökokeiluihin. Näin siitäkin huolimatta, että purettavat rakennukset sijaitsevat TTY:n selvitysten perusteella asutuskeskuksissa uusrakennuskohteiden äärellä, jolloin uusiokäyttö onnistuisi jopa paikallisesti. Tyhjät tehdashallit, lähiöt ja puutalot voisivat olla valtava rakennusmateriaalireservi, jos uudelleenkäyttö vauhdittuisi Suomessa. TTY on tutkinut, mitä rakennuksia Suomessa on purettu vuosina 2000–2012. ”75 prosenttia Suomessa purettavista rakennuksista sijaitsee alueella, joka kattaa vain viisi prosenttia Suomen pinta-alasta. Jos energiatehokkaiden rakennusten käyttöikä jää alle 50 vuoteen, voi rakennusmateriaalien valmistus muodostaa suurimman yksittäisen päästölähteen koko rakennuksen elinkaaressa. p Irrotetut betonielementit odottavat uudelleenkäyttöä Raahen Kummatin lähiön korjaustyömaalla. VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ovat toteuttaneet ympäristöministeriön osarahoittaman ReUSE-hankkeen, jossa on ensimmäistä kertaa tutkittu rakentamisja purkujätteiden uudelleenkäyttöä Suomessa. Näin vältetään myös kasvihuonekaasupäästöt. vähän uudelleen, vaikka uudelleenkäyttö olisi ekologista. 12 Uusiouutiset 2/2015 Hyvä suunnittelu edistäisi rakennusja purkujätteen uudelleenkäyttöä ja sitä kautta rakentamisen ekotehokkuutta. Rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuu suuria ympäristökuormia. Tästä hyötyisi myös ympäristö. n TEKSI ELINA SAARINEN, KUVAT TTY / ARKKITEHTUURIN LAITOS Satu Huuhka
Samoin asiakkaat eli kiinteistöjen omistajat, joilla on paljon tyhjiä kiinteistöjä. Siellä voisi olla kysyntää, mutta meillä ei vielä ole toimivia markkinoita”, Huuhka sanoo. Esimerkiksi Iso-Britanniassa niin sanottujen pre-used-rakennusten eli käytettyjen rakennusten kaupasta on jo muodostunut bisnes. q TTY:n opiskelija Paula Tiaisen kahvilasuunnitelmassa moderni rakennus verhoutuu harmaantuneeseen ladonseinälautaan. t Kerrostalosta puretuista betonielementeistä rakennettu uusi matalaenergiatalo Berliinissä (arkkitehti Hervé Biele) on neljänneksen edullisempi kuin uusista materiaaleista valmistettu. Käytännön esimerkkiä kaivataan Kierrättäjät ja purkajat ovat jo kiinnostuneita rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. pTTY:n opiskelija Razvan Iovin siirtolapuutarhamökin sisustus koostuu kollaasimaisista puupinnoista. Uusiouutiset 2/2015 13 ”Rakennusala ei ole vielä herännyt, mutta purkajat ja kierrättäjät jo kovasti miettivät näitä asioita.” Kerrosalassa mitattuna suurin osa purettavista rakennuksista on varastohalleja ja teollisuusrakennuksia, joiden modulaariset rakenteet ja elementtirakenteet sekä palkit soveltuisivat helposti uudelleenkäytettäviksi. Satu Huuhka Paula Tiainen Razvan Iov. ”Puretut rakennukset olivat lisäksi yllättävän nuoria. Muiden kuin asuinrakennusten ikä oli purettaessa keskimäärin vain 40 vuotta, joten voisi ajatella, että niiden osilla ja materiaaleilla on vielä käyttöarvoa”, Huuhka sanoo. Uudessa käytössä vanha rakennusmateriaali voi parhaimmillaan välittää myös tarinoita ja merkityksiä historiastaan. ”Rakennusala ei ole vielä herännyt, mutta purkajat ja kierrättäjät jo kovasti miettivät näitä asioita. Rakennusteollisuus mukaan uudelleenkäyttökokeiluihin. Nyt kaivataan rakennushankkeita, joissa voitaisiin kokeilla ja tutkia uudelleenkäytön toteutumista. Pintaverhoukset ovat hyvä kohde lyhyidenkin puupätkien uudelleenkäyttöön
Rakennusmateriaalien laadun arviointi laboratoriossa on kallista. TTY:n opiskelijat suunnittelivat esimerkiksi puutarhamökin ja kahvilapaviljongin purkumateriaaleista. Hradil korostaa, että olisi tärkeä saada valtakunnalliset yhtenäiset ohjeet ja standardit purkumateriaalien käyttöön. ”Ideoimme opiskelijoiden kanssa suunnitteluperiaatteita, jotka auttaisivat hallitsemaan suunnitteluvaiheessa epävarmuutta, joka liittyy siihen, ettei aina tiedetä tarkkaan, minkälaista rakennusmateriaalia purkukohteista on saatavilla”, Huuhka kertoo. p Cottbusin kaupungissa Saksassa vanhoista betonielementeistä rakennettiin uusia pienkerrostaloja (arkkitehdit Zimmerman + partner). Etualan kylmien autokatosten runko on rakennettu kuvan kerrostaloista irrotetuista elementeistä. ”Emme tiedä, kuka hoitaa purkamisen 50 vuoden päästä. Lyhyemmänkin jännevälin palkit voi käyttää, jos uudisrakennuksessa on yhden suuren tilan sijasta monta pientä. Tutkimusraportti netissä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/ technology/2014/T200.pdf Lisätietoja: petr.hradil@vtt.fi, satu.huuhka@tut.fi n ”Rakennusten ja rakennusosien uudelleenkäyttöä edistäisi, että saisimme Suomessa toteutettua hyvin tehdyn ja dokumentoidun tapaustutkimuksen uudelleenkäytöstä rakentamisessa. Tarkkojen ikkunaja ovimittojen sijasta suunnittelija voi antaa vaihteluvälit. Yksi ympäristöministeriön vihreän talouden hankkeista. 2016. Eristerappaus lisää lämmöneristävyyttä ja suojaa vanhan pinnan. Uudelleenkäytöllä saatiin yli 30% kustannussäästö Satu Huuhka Harri Hagan Satu Huuhka. Kolkwitzin urheiluseuran talo Saksassa, lähellä Cottbusia (arkkitehti P. TTY:n Satu Huuhka valmistelee aiheesta väitöskirjaa, joka valmistuu v. Mukana VTT, Tampereen teknillinen yliopisto, Ekokem Oy sekä Finnish Wood Research Oy FWR. Jähne). Kustannukset pienenisivät, jos käyttöön olisi standardit ja jos tieto rakennusmateriaaleista saataisiin kulkemaan tulevaisuuden purkajille. Uusia rakennuksia suunniteltaessa täytyisi miettiä jo niiden purettavuutta ja kierrätettävyyttä. 14 Uusiouutiset 2/2015 Mikä ReUSE. Liittyy kansalliseen rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelmaan ja Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella -ohjelmaan. Meidän on mietittävä, miten saamme pidettyä informaation tallessa heitä varten, ettei heidän tarvitse testata ja mitata kaikkea uudestaan.” Hradil kertoo, että informaatio voisi kulkea materiaalien CEmerkintöjen tai RFID-sirujen avulla. Tieto tulevaisuuteen ReUSe-hankkeessa koulutettiin suunnittelijoita ottamaan purkumateriaalien uudelleenkäyttö huomioon paitsi purkamisessa, myös uutta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Etsimme nyt yhteistyökumppaneiksi rakennusyhtiöitä ja purkutoimijoita”, Huuhka ja VTT:n projektipäällikkö Petr Hradil kertovat. 3D-rakennuspiirrustuksiin voisi jo suunnitteluvaiheessa liittää purkuohjeet ja säilyttää ne tulevaisuuden purkuorganisaatioille. p Uutta ja vanhaa Raahen Kummatissa (arkkitehdit Harri Hagan p & Petri Kontukoski). n p Puuverhous kätkee sisälleen puretuista betonielementeistä rakennetun rungon
Sinne asennetaan huhtikuussa Enerecin toimittamana moderni murskauslinja energiajätteen, rakennusja puujätteen murskaamiseen ja käsittelyyn. Yhtiö käytti omaa tuotettaan esimerkiksi Lahden jätekeskuksen tontin pohjarakentamisessa. Rakennusja puujätteen yritys on aiemmin toimittanut hyötykäytettäväksi paikallisten kierrätysja jätehuoltoyritysten kautta. Kauppapaikka nettiin Aina purkamisen ja rakentamisen aikataulut eivät sovi yhteen, mikä hankaloittaa purkurakenteiden uusiokäyttöä. Kevään aikana yhtiö lanseeraa myös uuden, kaikille avoimen kauppapaikan uusiokäytettävän purkuja rakennustavaran sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden myyntiin osoitteessa purkutori.fi. Toimisto taas on vanha Malmin sairaalan sosiaalituen toimisto, joka on siirretty moduuleina Lahteen”, Kärkkäinen kertoo. Purkupiha Oy on rakentanut itse koko jätekeskuksen käyttämällä uudelleen muualla purkamiaan rakennuksia ja niiden osia. Tämän takia Purkupiha Oy aikoo rakentaa mahdollisesti Lahteen vielä varaston, jonne se säilöö uusiokäyttökelpoisia rakennusosia ja muuta purkutavaraa odottamaan sopivia käyttökohteita. On ihan arkijärkeä, että rakennusten uusiokäyttö on ympäristön kannalta parempi kuin kierrättäminen jätteenä”, Kärkkäinen sanoo. Tästä on syntynyt noin 600 000 tonnia materiaalia hyötykäyttöön. Kärkkäinen laskee yhtiön purkaneen 11 toimintavuotensa aikana yli 550 000 kerrosneliötä. Valmista kierrätyspolttoainetta ja murskattua puuta energiakäyttöön on tarkoitus tuottaa yli 10 000 tonnia vuodessa. Kärkkäinen arvioi, että Lahdessa tullaan vastaanottamaan vuosittain noin 35 000 tonnia omia ja muiden jätevirtoja. Pyrimme hyödyntämään materiaalit ensisijaisesti toteuttamalla jätehierarkian kahta ylintä tasoa, jätteen synnyn ehkäisyä ja uudelleenkäyttöä”, kertoo Purkupiha Oy:n toimitusjohtaja Kari Kärkkäinen. Jopa tontin täytössä on käytetty uusiomateriaalia. Uusiouutiset 2/2015 15 Purkuliike Purkupiha Oy elää kuten opettaa. Nyt olemme seitsemän miljoonan euron vauhdissa, jätekeskuksen kanssa tulevaisuudessa liikevaihdon odotetaan nousevan yli 10 miljoonan.” n Kari Kärkkäinen pPurkupiha Oy on purkanut 11 toimintavuotensa aikana yli 550 000 kerrosneliötä.. Juuri tätä tarkoitusta varten Lahden uusi käsittelykeskus on rakennettu. Jätebisneksen ja oman kierrätystoiminnan kautta olemme kasvukäyrällä. Käsittelyhallin Purkupiha Oy purki Oulussa ja siirsi sitten Lahteen. ”Puramme rakennuksia lajittelevana purkuna. Kahden hehtaarin piha-aluetta koristaa myös 208 neliön toimistorakennus. Näin yritys toivoo mahdollisimman monen elementin ja osan löytävän sopivan käyttökohteen. Näin säästettiin n. n ELINA SAARINEN Lahdentien varrelle, Jokimaan yrityspuistoon on juuri valmistunut 14 metriä korkea ja 1 800 neliön kokoinen uusi jätteenkäsittelyhalli. Purkupihan uusi jätekeskus on uusiokäyttöä Purkupiha on tuotteistanut betonija tiilimurskeesta sertifioidun Demorock ®-tuotteen, jota se myy maarakentamiseen. Jos purkumateriaaleille ei löydy uusiokäyttökohteita, Purkupiha Oy on prosessoinut ja toimittanut ne hyötykäyttöön ja kierrätykseen. ”Olemme hyödyntäneet kantavat teräsrakenteet, kevytseinät ja kattorakenteet, kattopellit, ikkunat ja ovet, jopa kierreportaat. Purkupiha Oy alkaa kuljettaa keskitetysti tällaisia jätevirtoja ympäri Suomea syntyviltä purkutyömailta Lahden uuteen jätekeskukseensa. 20 000 tonnia luonnon kiviaineksia. Purkaminen uusiokäyttöön on kuitenkin Suomessa vielä pienimuotoista. Nyt Purkupiha Oy alkaa käsitellä jätteestä myös itse kierrätyspolttoainetta ja myy sen kattilalaitoksille. ”Tästä tulee meille tukijalka purkuliiketoimintaan, joka tuotti viime tilikaudella 5,6 miljoonan euron liikevaihdon. Jopa aidantolpan perustukset on osin tehty vanhoista, purkutyömailla ylöskaivetuista betonikakuista. Yhtiön upouusi jätekeskus Lahden Jokimaalla on rakennettu lähes kokonaan uudelleenkäyttöön otetuista purkurakenteista. ”Kun rakennetaan halli käytetystä tavarasta, se ei säästä vain rahaa vaan myös ympäristöä. Helmi-maaliskuussa valmistunutta jätekeskusta katsellessa ei heti uskoisi, että rakennuksilla on menossa jo toinen elämä
He tavoittelevat sitä, että uusiomateriaalit huomioitaisiin isoissa aluehankkeissa jo maankäyttösuunnittelussa”, Lahtinen antaa esimerkin ja jatkaa: ”Liikennevirasto katsoo, miten hankintaprosesseja pitää muuttaa, jotta uusiomateriaalit saadaan mukaan.” 2) Lainsäädäntö muuttuu ja uusiomateriaalien käytön esteitä puretaan. UUMA2-työ (Uusiomateriaalit maarakentamisessa) on hyvässä vauhdissa, mara-asetuksen uudistamistyö tuottaa pian uuden luonnoksen kommenttikierrokselle ja myös maa-ainesten hyötykäyttöä koskeva asetus uudistuu. n ELINA SAARINEN Elina Saarinen. Moni asia muuttumassa ”Suomessa menee 30 miljoonaa tonnia uusiomateriaaleja kaatopaikoille. Kohta on etsittävä toinen tekosyy. 16 Uusiouutiset 2/2015 On pitkään sanottu, että lainsäädäntö on este uusiomateriaalien maarakennuskäytölle. Lahtinen listaa viisi kehityslinjaa, jotka tulevat muuttamaan maarakentamisen toimintatavat niin, että uusiomateriaalien käytöstä tulee vähintään tasavertaista – ellei jopa ensisijaista – luonnonmateriaalien käytön rinnalla: 1) Suunnitteluja hankintaprosesseja kehitetään niin, että uusiomaarakentaminen tulee käytännöksi kaikissa hankkeissa. Uusiomateriaalit osaksi normaalia infrarakentamista Suomessa on tapahtumassa iso rakentamiskulttuurin ja toimintatapojen muutos. ”Helsingin kaupunki on tässä mukana. Pian uusiomateriaalit korvaavat neitseellisiä kiviaineksia maarakentamiskohteissa ympäri Suomea. Suomessa tapahtuu juuri nyt valtavasti sekä lainsäädännön esteiden purkamisessa että demonstraatiohankkeiden toteuttamisessa. En näe mitään syytä, miksei niitä voisi saada hyötykäyttöön maarakentamiseen”, näkee UUMA2-hankkeen koordinaattori Pentti Lahtinen Ramboll Finlandista
Se johtuu valmistusmenetelmästä: raaka-aineena on turpeen ja puupohjaisen metsähakkeen polttamisesta syntyvää lentotuhkaa, joka rakeistetaan vapaassa pyörivässä liikkeessä. Metsäja energiateollisuudessa on paljon hyviä materiaaleja, joille voisi löytyä maarakentamisessa vaikkapa sideainekäyttöä. Siitä rakennettiin kadun suodatinkerros.. Kansainvälisillä foorumeilla Suomen tilanne on herättänyt jopa kateutta, että miten olemme saaneet tällaisen yhteistyön aikaiseksi. Toisaalta tuotteen kantavuus vastaa parhaita suodatinhiekkoja. Massastabiloinnista käsikirja on jo valmistunut. Tämä tuo kustannussäästöjä sekä kaivinkonetyövaiheessa että kaivettujen maamassojen poiskuljetusvaiheessa. KeskiEurooppa on nyt herännyt biotuhkien hyödyntämistarpeeseen, missä Suomi on jo pitkällä”, Lahtinen antaa esimerkin. Motivan ylläpitämille sivuille www. ”Näin jätemateriaalit tulisivat osaksi normaalia infrarakentamista, eivätkä ne olisi enää mitään erityistapauksia”, Peuranen tiivistää. ”Seoksen tekeminen on osa laadunhallintaa. Lahtisen mukaan pelkästään pääkaupunkiseudulla kuljetetaan vuosittain neljä miljoonaa tonnia ylijäämämaata Porvooseen asti läjitykseen ja tilalle tuodaan luonnonhiekkaa. ”Alueellisesti löytyy paljon hyviä materiaaleja, kuten fosforikipsiä Siilinjärvellä, tai rikastehiekkaa Lappeenrannasta. Uusiouutiset 2/2015 17 3) On käynnistymässä merkittävän paljon isoja demonstraatiohankkeita, jotka tarjoavat toimijoille tilaisuuden kehittää prosessejaan ja jotka palvelevat testaamista ja tutkimistyötä. Meillä todella syntyy tässä tuloksia.” Uusiomateriaalien käytön hyödyt ovat suuret. Jos materiaalien hyötykäyttö optimoitaisiin paikallisesti, säästyttäisiin rekkarallilta, melulta, pienhiukkaspäästöiltä ja teiden kulumiselta. FA Forest valmistaa tuhkatuotettaan neljän eri voimalaitoksen tuhkaseoksesta. 5) Tieto helpottaa hyötykäyttöä. Ramboll valmistelee juuri taustatutkimusta mara-asetuksen uusista materiaaleista ja arvioi niihin liittyvän tiedon tarvetta. Tuhkien raja-arvoja toivotaan tarkistettavan. Yhteinen vuosiseminaari pidetään 10. uusiomaarakentaminen.fi on valmistumassa uusiomateriaalien käsikirjasto, kaikille avoin ja päivittyvä, yhtenäinen tietopalvelu, joka tulee olemaan linjassa rakentamisen laatuvaatimusten Infra-RYL:in ja MaaRYL:in kanssa. Teknisen kelpoisuuden ja laadun arviointiin sekä ohjeistukseen on valmistunut ja valmistumassa uusia työkaluja. Merkinnän hakemisessa yritystä auttoi Insinööritoimisto Gradientti. FA Forest Oy:n fill-R-kevytkiviainesta käytettiin teiden rakenteessa 800 metrin matkalla noin kuusi tuhatta tonnia. Miljoonien säästöt Lahtinen kiittelee sitä, että kaikki toimijat ja tahot ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön. Tänä vuonna pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja Kaakkois-Suomi järjestävät omat alueseminaarinsa. Sen jälkeen suodatinkankaan päälle laitettiin suodatinkerrokseksi fill-R-kevytkiviainesta, jolla korvattiin suodatinhiekkaa. Säästöt voivat olla satoja miljoonia euroja. Yritys on juuri saanut tuotteelle CE-merkinnän. Myös jätteenpolton kuonia halutaan mukaan soveltamisalaan.” Peuranen ei lupaa, että raja-arvoihin olisi tulossa suuria muutoksia. syyskuuta Suomen ympäristökeskuksessa. ”Tuotteella on parempi routasuojaominaisuus kuin hiekalla, joten tavaraa tarvitaan kerrospaksuudeltaan puolet vähemmän kuin hiekkaa. ”Eniten palautetta on tullut siitä, että tuhkien hyödyntämisen pitäisi olla helpompaa. Jos kerrospaksuutta voi pienentää vaikkapa uutta tietä rakennettaessa, pohjamaita ei tarvitse välttämättä kaivaa yhtä syvälle kuin perinteistä kivimateriaalia käytettäessä. Jos komissio tai jäsenvaltio puuttuu rajaarvoihimme, koko työ on aloitettava alusta.” Peuranen uskoo, että uuteen mara-asetukseen saadaan uusia materiaaleja ja uusia käyttökohteita, mutta samalla laadunvarmistusta tiukennettaisiin ja ilmoitusmenettelyyn tulisi lisävaatimuksia. n Tuhkatuotetta tiepohjaan Pahasti routavaurioituneet tiet Jyväskylässä, Isännöitsijäntie ja Niittytie, korjattiin viime syksynä tuhkasta valmistetulla uusiotuotteella. Siihen syntyy huokosia, jotka toimivat lämmöneristeenä”, kertoo FA Forest Oy:n maarakentamisen myynti-insinööri Ari Kettunen. ”Meillä on tässä mukana urakoitsijat, teknologiatoimittajat, tilaajat, lainsäätäjät, materiaalien käsittelijät, kunnat, kaikki. 4) Alueellinen yhteistyö organisoidaan nyt kuntoon. ”Olen konservatiivinen, koska nämä asiat on ennakkonotifioitava komissiolle. ”Pisimmällä demohankkeista on Liikenneviraston TaavettiLappeenranta-hanke. Tiet purettiin ensin pohjamaahan asti. n t Jyväskylässä käytettiin routavaurioituneen kadun korjaamisessa tuhkasta valmistettua uusiotuotetta. Kun kyseessä on tuote, sen on oltava aina samanlaatuista ominaisuuksiltaan”, Kettunen huomauttaa. Kuuden alueen työ on jo alkanut. ”Alueyhteistyö on olennaista, jotta logistiikka saadaan toimimaan paikallisten toimijoiden kesken”, Lahtinen kommentoi. Mara-asetuksen uudistamistyötä ympäristöministeriöllä vetävä Else Peuranen kertoo, että keskusteluissa alan toimijoiden kanssa suurimmiksi korjaustarpeiksi on nähty tarkemman ohjeistuksen ja uusien materiaalien mukaan saaminen uuteen mara-asetukseen. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Raisiossa on hyviä isoja hankkeita, samoin Tampereen Lielahden alueella”, Lahtinen listaa. Ympäristöministeriö on käynnistämässä tästä hanketta, johon se toivoo mukaan tutkimuslaitoksia ja jätemateriaalien tuottajia
• Puujätteelle on käytössä neliportainen laatuluokitussuositus. Sen sijaan projektissa todettiin, että vaikka kierrätetyn kestopuun käyttö uusissa tuotteissa on teknisesti mahdollista, sen Rakennusjätepuusta kuiduttamalla raaka-ainetta Voisiko puupohjaista rakennusja purkujätettä käyttää kuitupohjaisten materiaalien raaka-aineena. Näin siitä voitaisiin valmistaa kuitulankaa tai uusia, paneelimaisia tuotteita. VTT tutki hankkeessa, voiko puupohjaista rakennusja purkujätettä polttamisen sijaan kuiduttaa ja käyttää uusien kuitupohjaisten materiaalien raaka-aineena muissa kuin paperija kartonkiteollisuuden tuotteissa. • Kemiallinen ja mekaaninen kuidutus ovat puunjalostusteollisuudessa käytettäviä massan valmistusmenetelmiä. Luokka A on kemiallisesti käsittelemätöntä puuta ja luokka B kemiallisesti käsiteltyä puuta. Purkupuu kuuluu tähän luokkaan, ellei toisin todeta. Mikä laatuluokitus. veitsija vasaramyllyjauhaminen. • Luokka D on vaarallista jätettä, johon kuuluvaa puuta on käsitelty puun kyllästysaineilla. n HILLE RAUTKOSKI p Suomessa rakentamisen ja purkamisen jätteestä jopa 40 prosenttia on puuta. Tässä puujätteen luokituksessa luokat A ja B ovat biopolttoaineita. VTT VTT. Näin EU:n asettama kierrätystavoite olisi lähempänä toteutumista. Puuta voidaan kuiduttaa mekaanisesti usealla prosessilla. • Muita kuin puunjalostusteollisuuden käyttämiä mekaanisia kuidutusmenetelmiä ovat mm. Näin todettiin VTT:n toteuttamassa ja ympäristöministeriön osittain rahoittamassa kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistävässä kehitysja kokeiluhankkeessa, joka päättyi äskettäin. Käytölle ei ole teknistä estettä. Käytöstä poistettu puu, pois lukien purkupuu, kuuluu yleensä luokkiin A ja B. Tutkimuskohteena olivat erityisesti puujätteen niin sanotut vaikeasti kierrätettävät fraktiot. Kemiallisen kuidutuksen tarkoituksena on liuottaa puukuituja yhdessä pitävä ligniini keittokemikaalien ja lämmön avulla. VTT:n tutkimushanke totesi, ettei kierrätyskäytölle ole teknisiä esteitä, vaikka se onkin työlästä. • Luokan C puu voi sisältää raskasmetalleja ja orgaanisia halogenoituja yhdisteitä, mutta ei puun kyllästysaineita. Home ei estä kierrätystä Tutkimuksen perusteella jätteen jälleenkäsittelylaitokselta saadun jätepuuhakkeen sinistymä eli home ei estä kierrätystä, eivätkä kivija metalliainekset estä kuiduttamista, mikäli sopiva lisämurskaus ja seulonta toteutetaan ja kuidutustapa valitaan oikein. Tällaista puuta ovat esimerkiksi kuormalavat, uudisrakennuksien puutähde ja huonekalut. Hioketta valmistetaan puupöllistä hiomalla, ja hierrettä valmistetaan hiertämällä hakemuodossa olevaa raaka-ainetta hierrelevyjen välissä. Purkupuu on käytettyä puuta, jota syntyy rakennuksia tai maaja vesirakennustyömaiden rakenteita purettaessa. Projektissa testattiin, voidaanko – ja millä menetelmillä – jätepuuta kuiduttaa niin, että aikaansaadun kuitumassan yksittäisten kuitujen sidostenmuodostusominaisuudet ovat vastaavat kuin puhtaasta puusta saadulla kuitumassalla, kuten kemiallisella tai mekaanisella massalla. Luokka C on kierrätyspolttoainetta. Murskeena oleva raaka-aine soveltuu hierreprosessiin. 18 Uusiouutiset 2/2015 Rakennusja purkuteollisuuden puupohjaista jätettä voitaisiin jatkojalostaa muuhun käyttöön. Sitä ei saa sijoittaa muualle kuin vaaralliselle jätteelle luvan saaneelle kaatopaikalle eikä polttaa muualla kuin tarkoitusta varten suunnitellussa polttolaitoksessa. n p Sinistyminenkään ei välttämättä estä kierrätystä, jos käsittelymenetelmät valitaan oikein
jauhinterien kulumista johtuvaa vaihtoväliä. • Kestopuun osalta (D-luokka) sekä kemiallinen että mekaaninen kuidutus todettiin teknisesti mahdolliseksi. Puujätteen pääasiallinen hyödyntämistapa on ollut poltto, koska uusioja uudelleenkäyttöä rajoittavat rakennusmateriaalien laatuvaatimukset. EU:n tavoitteena on 70 prosentin kierrätysaste vuoteen 2020 mennessä. Home tai kemialliset epäpuhtaudet eivät häirinneet kuitujen sitoutumista toisiinsa ja kuidut olivat tarpeeksi pitkiä. Talonrakentamisessa syntyneen puujätteen kierrätyksen ongelmina voivat olla purkupuun sisältämät kosteusja homevauriot tai muut epäpuhtaudet. C-luokan näyte jauhettiin lisäksi veitsimyllyllä. ReUSE-hankkeesta lisää sivuilla 12–14. Suomessa rakennusja purkujätteen kierrätysaste oli vuonna 2013 arviolta noin 26 prosenttia (ilman hyödyntämistä energiana). p Projektissa käytetyt lähtömateriaalimurskeet luokista B-D. Kemialliset epäpuhtaudet vaikuttavat kemikaalien kulutukseen kemiallisessa kuidutuksessa ja voivat liata prosessilaitteita aiheuttaen ylimääräistä huoltoja puhdistustarvetta. Kemiallisessa kuidutuksessa jätepuussa olleet kemialliset epäpuhtaudet (maalit, puunsuoja-aineet yms.) jäävät todennäköisesti jäteliemeen. Uusiouutiset 2/2015 19 hyödyntäminen on toistaiseksi käytännössä kovin työlästä vaatien erilaisia turvallisuustoimenpiteitä prosessissa sekä selvityksiä ja luvan hankintoja viranomaisilta. Povilas Svedas VTT VTT VTT. kivet, metallija muoviroskat) määrää kasvattaen samalla mm. Erityisesti huonolaatuisen puujätteen hyödyntäminen on ollut hankalaa, joten se menee pääasiassa polttoon. Rakennusjätteestä puujätteen osuus on Suomessa noin 40 prosenttia. n p Puuta voidaan myös uudelleenkäyttää luovasti: TTY:n opiskelija Povilas Svedasin kahvilasuunnitelmassa liimapuupalkit on pinottu hirsien tapaan ja veistetty muotoon. Murskaus vielä pienemmäksi ja lisäseulonta vähentävät epäpuhtauksien (mm. n Lisätietoja: VTT, Erikoistutkija Hille Rautkoski, hille.rautkoski@vtt.fi ja ympäristöministeriö, Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, else.peuranen@ymparisto.fi Julkinen raportti luettavissa kokonaisuudessaan: Rautkoski, H., Kataja, K., Gestranius, M., Liukkonen, S., Määttänen, M., Liukkonen, J., Kouko, J., Asikainen, S., Jätepuusta kuitumateriaalia uusille tuotteille (Puukuitu), VTT-R-06905-14 Kemiallinen ja mekaaninen kuidutus soveltuvat jätepuulle Tutkimushankkeessa todettiin, että: • Tutkitut Bja C-luokan murskatut jätepuunäytteet soveltuivat hiertämiseen ja kemialliseen kuidutukseen. p Jätepuumurskeista valmistettuja vaahtoarkkeja. Mekaanisen kuidun käsittely vaatii suojautumistoimenpiteitä prosessia suorittavalta henkilökunnalta, koska syntyvä arseenipitoinen puupöly on terveydelle erittäin vaarallista. p Jätepuumurskeista valmistettua kuitulankaa. Jäteliemet, niiden koostumus ja kierrättäminen eivät kuuluneet tämän projektin selvityksen piiriin. • Sekä kuitulankaa että vaahtoarkkeja oli mahdollista valmistaa jätepuusta kuidutetuista massoista
20 Uusiouutiset 2/2015 Maamassat hyötykäyttöön lähelle Resurssitehokas maamassojen hallinta säästää euroja ja luonnonvaroja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Resurssivirrat haltuun -hanke löysi keinoja edistää maamassojen alueellista uusiokäyttöä. Uusia toimintamalleja etsitään myös yhteistyössä Jyväskylän verrokkikuntien kanssa. n TEKSTI SARI TAPIO JA KIRSI KNUUTTILA, KUVA TIINA TOIVONEN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU BTI
Määrä on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan suurin. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä ja näin edistää alan elinvoimaisuutta sekä järkevöittää ylijäämämaiden hallintaa. Kun käytännöt ovat toimijoiden näkökulmasta riittävän yksinkertaisia, ylijäämämaat sijoitetaan niille osoitetuille, luvallisille paikoille ja myös kunnan viranomaiset pysyvät paremmin selvillä siitä, mihin maita on läjitetty. Kun maamassojen käytön suunnittelua ja alueellista yhteistyötä lisätään, voidaan saada aikaan kymmenien prosenttien säästöt kuljetuskustannuksissa. Suomessa käytetään soraa, hiekkaa, kalliomursketta ja sepeliä rekkakuormallinen asukasta kohden vuosittain. Toimintaympäristö pienissä kunnissa on täysin erilainen kuin kaupungeissa. Kunnat: Parempaa suunnittelua Sitran rahoittamassa Resurssivirrat haltuun -hankkeessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu on pyrkinyt edistämään alueellista maamassojen kierrätystä ja uusiokäyttöä. Työryhmä koostuu pääasiassa kuntien ELY-keskuksen, AVIn, yritysten, toimialajärjestöjen sekä koulutusorganisaatioiden edustajista. Pilaantuneita maita syntyy vain vähän ja pilaantumattomienkaan maamassojen määrät eivät ole suuria. Jyvässeudulla kunnat ovat kooltaan, rakenteeltaan ja rakennustarpeiltaan erilaisia. Tämä ajaa kuntia pohtimaan ylijäämämaiden hallintaa uusista näkökulmista. Vaikka ylijäämämaita ei aina saadakaan sijoitettua kaava-alueelle, olisi kuitenkin syytä selvittää, mikä on kustannustehokkain ratkaisu. Käytämme maamassoja 100 miljoonaa tonnia joka vuosi. Opinnäyte valmistui marraskuussa otsikolla Maamassojen hallinta Jyvässeudulla – Kierrätyksen ja uusiokäytön tehostaminen kuntatoimijoiden näkökulm edesauttaisivat asta. Lainsäädäntö nähtiin pienissä kunnissa liian tiukaksi. Tästä johtuen myös kuntien maamassojen hallintaan liittyvät haasteet poikkeavat toisistaan. Samalla on pyritty löytämään ja kehittämään kuntien ja yritysten käyttöön sellaisia toimintamalleja, jotka ovat monistettavissa valtakunnallisesti. Arkijärjen käyttöä ei olekaan riittävästi huomioitu pienten kuntien näkökulmasta. Uusiouutiset 2/2015 21 Jyväskylän konsteista valtakunnallisia Ylijäämämaiden loppusijoituksesta aiheutuvat kustannukset kasvavat jatkuvasti kuljetusmatkojen pidentyessä. Tahtotila ylijäämämaiden hallinnan järkevöittämiseen on olemassa. Jos tiedetään jo suunnitteluvaiheessa, millaisia massoja kohteesta syntyy, loppusijoituspaikan löytäminen läheltä syntykohdetta helpottuu. Yhteistyöstä potkua Jyvässeudun maarakennustoimijoille on perustettu yhteistyöfoorumiksi Keski-Suomen maarakennustyöryhmä. Jyväskylän verrokkikunnille järjestettiin joulukuussa tapaaminen, jossa kuuden kunnan edustajat eri puolilta Suomea pääsevät keskustelemaan maamassojen hallinnasta. Kuljetuskustannukset aiheuttavatkin 90 prosenttia maamassojen hinnasta. Lupakäytäntöjen keventäminen ja sääntelyn purkaminen maaseudulla edesauttaisivat ylijäämämaiden hallittua ja valvottua loppusijoitusta. Työryhmä kokoontuu tulevaisuudessa noin kolmen kuukauden välein. Pelkästään Jyväskylän kaupungin rakennuskohteista syntyvien maamassojen kuljetuskustannukset ovat noin 1,3 miljoonaa euroa vuosittain. Kun rakentamisen ylijäämämaat ja täyttötarpeet huomioidaan jo kaavoituksessa, osa ylijäämämaista saadaan sijoitettua paremmin syntypaikalleen. Uusien maankaatopaikkojen perustaminen kaupunkiympäristössä kohtuullisten etäisyyksien päähän on käymässä hankalaksi. Se kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa. sari.tapio@jamk.fi, kirsi.knuuttila@jamk.fi. Tämä johtuu osittain Suomen maantieteellisesti kattavasta tieverkosta. Kuntatoimijoiden haastattelut tuottivat tietoa myös Tapion opinnäytetyöhön. Kuitenkin eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiselle nähtiin tarvetta. Erityisesti kaavoituksen rooli maamassojen loppusijoituksen suunnittelussa nousi vahvasti esille. n Sari Tapio on projektityöntekijä ja Kirsi Knuuttila toimii projektipäällikkönä Jyväskylän ammattikorkeakoulu BTI:ssä. Kun löydetään ne työkalut, joilla päästään haluttuihin lopputuloksiin, saadaan säästettyä niin luonnonvaroja kuin kustannuksiakin. Sen lisäksi Suomessa teiden rakenteista joudutaan rakentamaan paksummat kuin muualla Euroopassa johtuen teiden routimisesta. Kuntatoimijat näkivät toimintamallit omassa kunnassaan pääosin riittävinä. Hankkeen projektipäällikkö Kirsi Knuuttila ja projektityöntekijä Sari Tapio vierailivat syksyllä viidessä Jyvässeudun kunnassa keskustelemassa maamassojen hallinnan tilasta ja niihin liittyvistä toimintamalleista ja kehittämistarpeista
n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT ” J ”Ostamme tehtailta tietyn väristä leikkuuhukkaa. Kemiallinen kierrätys saattaa mullistaa kuluttajatekstiilien kierrätyksen, mutta se vie vielä aikaa. Jauhamme sen mekaanisesti kuitumuotoon, kehräämme langoiksi ja kudomme t-paidoiksi ja muiksi vaatteiksi”, Määttä selittää. Kierrätys on pian strateginen valinta T-paidat menevät kaupaksi yritysmyynnissä. Määtän edustama yritys Pure Waste Textiles valmistaa vaateteollisuuden tuotantoja leikkuujätteistä uusia, ekologisia vaatteita. Kemiallisessa kierrätyksessä kuluttajatekstiilien toivo. Yritys tuo mallistonsa tänä keväänä kuluttajien saataville nettikaupan ja jälleenmyyntiverkoston kautta. Tavoitteena on laajentaa myynScanstockphoto. Tänä kesänä on tavoitteena saada myyntiin ensimmäiset sataprosenttisesti puuvillaiset t-paita-erät. Kangasmäärä, joka menee hukkaan, kiertäisi 11 kertaa maailman ympäri.” Näin havainnollistaa tekstiiliteollisuuden tuotantojätteen valtavaa kierrätyspotentiaalia Kalle Määttä. Yritys yhdistää t-paidoissa kierrätettyä puuvillaa ja polyesteriä. Yritys työskentelee juuri Intiassa, jossa leikkuujätettä syntyy valtavia määriä. 22 Uusiouutiset 2/2015 os maailmassa tehdään vuodessa pari miljardia paria farkkuja, tarvitaan kolme miljardia metriä kangasta. Pelkästään tuotannossa 450 miljoonaa metriä menee hukkaan leikkuupalasissa. Aiemmin yritys kierrätti denim-kuitua, mutta keskittyy nyt trikookankaaseen. Suomi on kehitystyössä hyvissä asemissa
”Valitettavasti on paljon ominaisuuksia, kuten julkistilojen tekstiileissä vaaditut palonsuoja-aineet ja työvaatteiden erikoisominaisuudet, jotka voivat jopa estää kuitujen kierrätyskäytön. ”Tekstiilikierrätystä ei ole vielä se, että joku kerää käyttämättömät vaatteet talteen. Suomalaiset tekstiiliyritykset valmistuttavat vaatteita paljon Virossa”, Auvinen suunnittelee. Uusiouutiset 2/2015 23 t Puuvillan viljely kuluttaa paljon vettä. Suomessa on maailman johtavaa selluosaamista. Sen takia olisi hyvä, jos käytöstä poistettujen vaatteiden kuidut saataisiin takaisin vaateteollisuuden käyttöön. Liitto on mukana selluteknologiaan liittyvissä hankkeissa. Yhteistyökumppanit tutkivat myös kuitujen käyttöä maarakentamisessa geotekstiileinä. Juuri julkaistun Helsingin yliopiston selvityksen mukaan 90 prosenttia vastanneista kuluttajista olisi halukkaita toimittamaan käytetyt tekstiilit kierrätykseen. Vaateja tekstiiliteollisuusliitto ja Sitra ovat käynnistämässä uutta tekstiilikierrätyshanketta, jossa etsitään uusia liiketoimintamuotoja tekstiilikuitujen kierrätykseen. Pure Waste käyttää pelkästään kierrätyskuituja, mutta se onnistuu vain, koska lähtöaineena ovat leikkuutähteet, joiden laatu ja väri ovat tarkkaan tiedossa. Muista maista mallia Auvinen kertoo, että tulevaisuudessa kierrätettävyys hyödynnetään nykyistä paremmin jo tekstiilien suunnitteluvaiheessa. ”Suomella on hyvä paikka päästä kuluttajatekstiilien kierrätyksen globaaliksi johtajaksi. Määttä uskoo, että kuluttajavaatejätteen kierrätyksen tulevaisuus on uusissa, kemiallisissa kierrätysmenetelmissä. Isot vaatetehtaat ovat huomanneet tarvitsevansa myyntinsä kasvattamiseen kaksi maapalloa. Ongelmana on kuitenkin, että kierrätysmenetelmien kehittämisessä ollaan vasta alkuvaiheessa. Nykyisin sekalainen vaatejäte hyödynnetään lähinnä energiana. Vaatejätteet ovat sekalaista materiaalia, ja on vaikea tietää, millaisia puuvillaja kuitulaatuja niihin on käytetty. Sen sijaan suurivolyyminen tuotantoja leikkuujäte saattaisi sopia myös mekaaniseen kierrätykseen. Viron ja Suomen virrat yhteen. Lisäksi vaatteissa on vetoketjuja, nappeja ja toppauksia. n ”Haluamme löytää uusia liiketoimintamalleja yrityksille, joilta jää leikkuujätettä.” Pure Waste Textiles. Näille firmoille kierrätysratkaisut ovat strategisen kiinnostuksen kohde.” Määttä kertoo, että Intiassa, Kiinassa ja Bangladeshissa on jo tavallista, että vaatetehtaat sekoittavat kierrätyskuituja neitseellisten kuitujen joukkoon, koska se säästää kustannuksia. Siihen saakka kuluttajatekstiilien hyödyntämisessä turvaudutaan pienimuotoiseen käsityöläistuotteiden valmistukseen. Pohdimme yhdessä alan yritysten, ympäristöhallinnon, VTT:n ja yliopistojen kanssa uusia konsepteja sille, mitä pois kerätylle tekstiilille voisi tehdä”, liiton toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen kertoo. Ostajia puhuttelee erityisesti kierrätyskuidun käytön tuoma luonnonvarojen säästö: puuvillan viljely vie valtavasti vettä. ”Puuvillan kasvatusta ei tätä vauhtia voida enää paljoa lisätä, se vie liikaa resursseja. Kemiallisiin menetelmiin katsoo myös suomalainen vaateja tekstiiliteollisuus. Menetelmät tulevat laajan mittakaavan tuotantovaiheeseen kuitenkin vasta muutaman vuoden kuluttua. tiverkosto kattamaan kaikki Pohjoismaat. Sen sijaan kuluttajilta jäävä käytetty vaatejäte on paljon vaikeampi kierrättää. Uusilla menetelmillä saisimme uuden raaka-aineen, selluloosapohjaisen jätteen kuitumuotoon, ja sitä voisi hyödyntää tekstiiliteollisuudessa”, Määttä visioi. Määtän mukaan globaalit vaatetehtaat ovat nyt heränneet kierrätyskuitujen mahdollisuuksiin, eikä kyse ole enää pelkästä imagollisesta viherpesusta. VTT ja kotimaiset yliopistot tekevät hyvää kehitystyötä kemiallisissa menetelmissä ja ensimmäisen sukupolven ratkaisut ovat valmiita. ”Haluamme löytää uusia liiketoimintamalleja yrityksille, joilta jää leikkuujätettä. Määttä laskee, että kierrätyskuituja käyttämällä säästetään jopa 2 700 litraa vettä yhtä t-paitaa kohden. Yhteistyökumppanit käyvät keväällä myös tutustumassa muiden maiden parhaisiin kierrätyskäytäntöihin. p Pure Waste Textiles on voittanut vettä säästävillä vaatteillaan ekologinen muotiteko -palkinnon. Tuotantojätteiden hyödyntämisessä haluaisimme yhdistää Suomen ja Viron tekstiilivirrat. Liuotusteknologiaan perustuvat menetelmät voivat erottaa kuitumateriaalit toisittaan. Selvitämme hankkeessa näitäkin asioita.” Liitto ja Sitra julkistavat uuden tekstiilikierrätyshankkeen tarkemman aikataulun ja sisällön toukokuussa
Potentiaaliset asiakkaat ovat käyneet suurennuslasin kanssa katsomassa laitoksen käynnistymistä ja toimintaa”, Mäki sanoo. Aasiassa cleantech-projektien kauppa on pitkäkestoista kehitystyötä. Envor Protech teki kauppojen eteen vuosikausien työn. ”Työ vaatii aikaa ja rahaa, pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Aasian-markkinoilla menestyneet suomalaiset kertovat, etteivät cleantech-kaupat tule pikavoittoina. ”Erityisesti Kiinassa on ensiarvoisen tärkeää, että on paikallinen referenssi. ”Ensimmäisestä kontaktista vuonna 2005 siihen, että ensimmäinen maksuerä liikahti, meni kahdeksan vuotta”, Mäki summaa. Kärkkäinen on työskennellyt pitkään Aasiassa ja rakentanut suhdeverkoston, jota tarvitaan kaupankäynnissä. Kiinalainen haluaa nähdä itse. 24 Uusiouutiset 2/2015 Suomalainen cleeantech-vienti Envor Protech Oy ilmoitti jokin aikaa sitten avanneensa biokaasulaitoksen Kiinan Kunmingin kaupungin yhdyskuntalietteiden käsittelyyn (kts. Uusiouutiset 1/15 s. Sieltä ei tule pikavoittoja.” Pitkäjänteisyys viennin a ja o Hyvät paikalliset yhteistyökumppanit, oikea suhdeverkosto, kulttuurin tunteminen ja valmius vuosien pitkäjänteiseen työhön. n ELINA SAARINEN t MariMaticin Kiinan ja Kaakkois-Aasian markkinoista vastaava Marko Kärkkäinen esittelee Zhuhain uutuuskohteen asuntojen jätevaunua. Envor Protechin toimitusjohtaja Tero Mäki kertoo nyt, että referenssilaitos on hyvin tärkeä, etenkin Kiinanmarkkinoilla. 8). Elina Saarinen Elina Saarinen
Muun muassa työja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kävivät delegaatioineen muokkaamassa maaperää. takaukset. MariMatic pohtii nyt Kiinan-toimiston avaamista. Soul of the city -korttelista tuleekin yksi Zhuhain edistyksellisimmistä asuinalueista ympäristöasioissa. Sitten sille oli saatava provinssitason hyväksyntä, sitten Pekingin keskuskomitean ja ministeritason. Apuna ovat olleet myös entiset suurlähettiläät ja konsulit”, Mäki kuvaa. Lisäksi pihaan tulee viisi keräyspistettä kierrätettäville jakeille kuten pahville, paperille ja muoville. Alueen kerrostaloihin tulee mm. On tärkeää löytää hyvät yhteistyökumppanit kohdemaasta. Kaupunki on satsannut vaarallisten jätteiden ja tartuntavaarallisten sairaalajätteiden käsittelyyn, joiden jätehuollosta vastaa nyt oma yhtiönsä. Kiinalaista asiakasta on oltava altis palvelemaan”, Kärkkäinen kuvailee. Ja on tunnettava paikallinen tapakulttuuri.” Monissa rattaissa Kunmingin-tapauksessa suotuisia olosuhteita rakentamaan vaadittiin monen tason päättäjien hyväksyntä sekä Kiinassa että Suomessa. ”Ajatus biokaasulaitoksesta pitisaada ensin myytyä Kunmingin kaupungille. maalämpöenergiaa ja saksalaiset ilmanpuhdistusjärjestelmät, jotka puhdistavat sisäilmasta pois pienhiukkaset. MariMaticille paikallinen referenssi on sopivan edistyksellinen jatkon kannalta. Alueelle rakennetaan 24 asuinkerrostaloa, yrityskeskus, hotelli hääja juhlapaikkoineen ja musiikkimuseoineen sekä kolmikerroksinen kävelykatu ravintoloineen ja kauppoineen. Hankinnoissa on satsattu eurooppalaiseen ympäristöteknologiaan. Yhtiöllä on vireillä neuvotteluja sekä Kiinassa että Singaporessa. p Sopimuksen allekirjoittaminen Envor Protechin biokaasulaitoksen toimittamisesta Kunmingiin oli juhlallinen hetki. ”Ympäristöystävällisyys vetoaa asunnon ostajiin, mutta mukavuus ja laatutaso ovat silti ykkösasioita. Kiinassa ratkaisut käyvät läpi monta tasoa ja joka tasolla tehdään tekniset esiselvitykset ja junnataan byrokratian rattaissa. Lähelle asiakasta Zhuhaissa jätteet lajitellaan kierrätyskelpoisiin ja kierrätyskelvottomiin, jotka viedään jollekin kaupungin lukuisista kaatopaikoista. n t MariMaticin referenssikohde Kiinassa on Zhuhain Soul of the city -kortteli. ”Kunming on Jyväskylän ystävyyskaupunki, mikä auttoi hankkeessa. Asennamme alueelle vajaat kaksi kilometriä putkistoa”, kertoo MariMaticin Kiinan ja Kaakkois-Aasian markkinoista vastaava Marko Kärkkäinen. MariMatic asentaa alueelle putkikeräysjärjestelmän jätteille. Tähtäämme maailman parhaaksi paikaksi asua”, kertovat Zhuhai Kadoo Investementin varajohtaja Ye Ming ja kehitysjohtaja Zheng Lei. Envor Protech, Ari Ylisirniö p Tietä Kunming-kaupoille tasoitettiin vuosia. ”Kerrostaloissa on keskimäärin 30 kerrosta, ja joka kerrokseen tulee oma luukku jätteille. ”Jätteenpolttolaitoksia Zhuhaissa ei ole, sillä asukkaat vastustavat niitä”, kertoo kaupungin ympäristöviraston johtaja Niu Si Qi. Putkikeräystä Zhuhaihin Nyt Envor Protechilla on vireillä Kiinassa useita hankkeita. Yhtiön ensimmäinen referenssi MetroTaifun-putkikeräysjärjestelmästä rakentuu parhaillaan Zhuhain kaupunkiin Macaon lähelle Kiinaan. Ulkoministeriö taas hyväksyi hankkeen aikanaan korkotukiluottohankkeeksi, ja saimme Finnveran myöntämään tälle Toinen Kiinassa läpimurron tehnyt suomalaisyhtiö on MariMatic. Zhuhaissa satsaamme esimerkiksi ilman laatuun. Uusiouutiset 2/2015 25 Mäki korostaa oikeiden ihmisten tuntemisen tärkeyttä. Vientiponnisteluja tehdään myös Thaimaan, Malesian, Filippiinien, Indonesian, Intian ja Etelä-Amerikan markkinoilla. Jo ennen kuin projekti lähti edes liikkeelle, silloinen työja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vietti seurueineen Shanghain maailmannäyttelyreissun yhteydessä useamman päivän Kunmingissa. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy on ollut aktiivisessa roolissa. ”Ottaa oman aikansa, että siellä saa suhteet luotua. Ari Ylisirniö. Asiakas Zhuhai Kadoo & Haijun Estate Development Company Limited rakentaa Zhuhain kaupunkiin Soul of the city -nimistä korttelia, jonka valtteja ovat luksus ja ympäristöystävällisyys. Se vie aikaa.” Suomalaisetkin päättäjät tasoittivat tietä aina ministeritasoa myöten. ”Pitää olla lähellä asiakasta
Keskustan tavoitteena on, että kiertotalouden ja cleantechin piiriin syntyisi 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Ajan sekä sähköettä puukaasuautolla, teen merkittävän osan omasta sähköstäni aurinkopaneelilla ja lämmitän puuhakkeella. 3) Mikä on resurssiviisain tekonne. Yhteiskunnassa täytyy tehdä näkyväksi se taloudellinen arvo, joka hukataan nykyisillä kierrätysasteilla. Minä ja vaimoni. Olin mukana perustamassa Kempeleen ekokorttelia, joka tuottaa oman lämpönsä ja sähkönsä. Miten Suomen kierrätysaste saataisiin nousuun. 26 Uusiouutiset 2/2015 n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVA KATRI HYVÄKKÄ Veisitkö roskat, Juha Sipilä. On tärkeää, että kansalaiset lajittelevat ja kierrättävät jätteensä, mutta se ei yksin riitä ison muutoksen aikaansaamiseen. Mikä on jätteiden lajittelun kannalta haastavin materiaali. Biojäte kompostoidaan, palava pääasiassa poltetaan lämmöksi, muut kunnallisen jätehuollon kautta ja ongelmajäte viedään ao. Tutkimustukea voidaan siis kohdistaa kiertotalouden suuntaan. Meidän täytyy mahdollistaa suomalaisten yritysten tutkimusja kehitystoiminta ja tuotteiden testaaminen pilottihankkeilla. Luvut kertovat, että tässähän on mahtava potentiaali. Pahin jäte on melu. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan kierrätykseen ja jätehuoltoon sekä vinkkejä kiertotalouden edistämiseksi. Tarvitaan innovaatioita ja toimintatapoja, joilla resurssitehokkuutta pystytään lisäämään. Lisäksi tuotannon ja tuotteiden suunnitteluosaamista pitää parantaa, jotta jätteiden määrää voidaan vähentää. 1) Kuka teillä vie roskat. Resurssien käytön volyymi ja rakenne eivät ole kestävällä tasolla. n. Lisäksi julkisen sektorin on muutettava omia toimintamallejaan, prosessejaan ja ostojaan kiertotalouden suuntaan. 6) Minkä kokoisen arvioisitte kierrätysteollisuuden roolin olevan Suomessa 10 vuoden päästä. Suomi tuottaa vuosittain noin 90 miljoonaa tonnia jätettä, josta yli 50 prosenttia ei hyödynnetä mitenkään ja noin 12 prosenttia menee energiakäyttöön. Sarjan avaa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Kiertotalouden ja puhtaan energian kaupallistamista ja vienninedistämistä etenkin Aasian täytyy vauhdittaa erillisellä hankkeella. Keskusta teki strategisen hallitusohjelmaehdotuksen, missä on viisi keskeisintä tavoitetta Suomelle. Muuttamalla suomalaista energiapolitiikkaa uusiutuviin painottuvaksi syntyy tarpeellista kotimarkkinoiden kysyntää. 2) Miten teillä lajitellaan jätteet. 5) Suomen kierrätysaste on vuosia madellut 30–35 prosentissa, kun parhaissa EU-maissa kierrätetään ainakin tilastojen valossa huomattavasti enemmän. Asuinaluetta ei ole kytketty valtakunnan sähköverkkoon. Keskeisenä tekijänä Suomessa ja muuallakin on, että yritykset muuttavat liiketoimintamallejaan kiertotaloutta tukeviksi. Julkisen sektorin tehtävä on rakentaa sellaista ekosysteemiä, jossa kiertotalouden toteuttaminen onnistuu. Neljäs tavoitteistamme kuuluu näin: ”Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi”. Sekä Suomessa että laajemmin EU:ssa ongelmana on heikko materiaaliomavaraisuus. Kun Suomi aiemmin tunnettiin maailmalla Nokiasta, tavoitteena pitää olla, että tulevaisuudessa maamme kansainvälinen maine on käytännönläheinen ongelmanratkoja ilmastonmuutokseen, ruokaan, veteen ja energiaan liittyvissä kysymyksissä. Kun kierrätysastetta pystytään nostamaan, luonnonvarojen tuontia voidaan vähentää. 4) Millaisia kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä haluaisitte mukaan hallitusohjelmaan. pisteisiin. Kun lisäksi huomioidaan, että globaalin kiertotalouden markkina-arvo on yli 1 000 miljardia euroa, niin kasvun mahdollisuuksia todella on
Uusiouutiset 2/2015 27 ”Koska työmenetelmä on uusi, sen tunnettuus on vielä aika pientä. Järjestäjät ovat siitä asti suunnitelleet seminaarin uusimista. Allu p Massastabilointikonferenssin osanottajat pääsivät vuonna 2008 tutustumaan Allun tehtaaseen sekä katsomaan työnäytöksiä. v. Tästä seminaarista saa varmasti hyvän kokonaiskuvan, mitkä ovat massastabiloinnin mahdollisuudet”, Pylväs kutsuu. Japanista, Yhdysvalloista ja Meksikosta. n Tapahtumia n ELINA SAARINEN Lahdessa maailman toinen massastabilointikonferenssi Massastabiloinnista kiinnostuneet ympäri maailmaa kokoontuvat huhtikuussa Lahteen maailman toiseen kansainväliseen massastabilointikonferenssiin. Ehkä vasta kymmenen prosenttia maailman geologeista ja asiantuntijoista edes tietää, mitä massastabilointi tarkoittaa. Allu on kehittänyt massastabilointiin laitejärjestelmiä, Ramboll Finland on geologiaja laboratoriopuolen johtava osaaja, ja Lemminkäinen on toteuttanut satakunta projektia Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa massastabiloimalla on muutettu suota kantavaksi ja kapseloitu pilaantuneita ruoppausmassoja. Tällä on kuitenkin suuret maailmanlaajuiset mahdollisuudet. Massastabilointi on melko uusi menetelmä, joka soveltuu pehmeiden ja kosteiden maa-alueiden ja pilaantuneiden maiden kunnostukseen ja käsittelyyn niin, että maa-alueita voidaan käyttää rakentamisessa. Osanottajat viedään tutustumaan laitteisiin käytännössä Allun tehtaalle Orimattilaan ja työnäytöskohteeseen. Asiantuntijoita pääsee tapaamaan myös näyttelyssä. On hienoa, että olemme saaneet tämän mahdollisuuden tehdä yhteistyössä menetelmää tunnetuksi. Ohjelmaan on varattu runsaasti aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Kokemuksia maailmalta Suomalaiskumppanit Allu, Ramboll, Lemmikäinen Infra, Rusol, Nordkalk, Finnsementti ja Keller sekä Ladec ovat yhdistäneet voimansa ja järjestävät nyt yhdessä maailman toisen kansainvälisen massastabilointikonferenssin. Huhtikuun 22.–24. Konferenssista odotetaan nyt entistäkin kansainvälisempää. Suomeen on keskittynyt alan menetelmä-, laiteja työosaamista. Siitä tuli huikea menestys ja se keräsi Suomeen yli 250 asiantuntijaa yli 20 maasta. Tällä on mahdollista nostaa Suomen kansantalous nousuun”, sanoo Allu Groupin toimitusjohtaja Kauko Pylväs. Menetelmää on käytetty esimerkiksi Tsekeissä ja Meksikossa öljyvuotoalueiden puhdistuksessa ja Yhdysvalloissa patovallien vahvistamisessa. Konferenssissa kuullaan kokemuksia massastabilointikohteista mm. Lahden Sibelius-talo kokoaa kansainvälisesti ainutlaatuisen osaajajoukon massastabilointikonferenssiin. Menetelmälle on maailmalla kysyntää: sillä voidaan esimerkiksi vallata mereltä tuiki tarpeellisia rakentamiskelpoisia maa-alueita tai kunnostaa erittäin pilaantuneita ympäristökatastrofialueita. ”Suosittelisin tapahtumaa kaikille, jotka ovat pilaantuneiden maiden tai maaperärakentamisen kanssa tekemisissä, ovat he sitten suunnittelijoita, urakoitsijoita tai viranomaistahoja. Yhteistyökumppanit järjestivät ensimmäisen massastabilointikonferenssin vuonna 2008. Vierailu on ohjelmassa myös tänä vuonna
Myynti on ollut odotusten mukaista ja kaikki viittaa Plantui p Kasvatuksen kolme vaihetta, joiden kestot vaihtelevat kasvatettavan kasvin mukaan: idätys 1–14 päivää, kasvu 15–30 päivää ja sadonkorjuu 31–60 päivää. 28 Uusiouutiset 2/2015 Tapahtumia n JARI KOPONEN Konkreettisia cleantechratkaisuja Tekesin Green Growth Day esitteli konkreettisia cleantech-ratkaisuja yli kahdellesadalle asiantuntijalle esitysten, videoiden ja näyttelyosastojen kautta. Osanottajat kuulivat puheenvuoroja muun muassa biotaloudesta (UPM-Kymmene, Forchem, St1), kiertotaloudesta ja jätteiden käsittelystä (BMH Technology, Crisolteq, KWH Mirka), energiatehokkuudesta (Fourdeg, Convion, Panimolaboratorio) ja uusista innovatiivisista liiketoimintamalleista (Cleantech Invest, Suunnittelutoimisto Peruste, Demos Helsinki, LUT). Hän haastatteli 47 tanskalaiskodin asukkaita näiden kasvien ostamiseen ja kuluttamiseen liittyvistä toiveista. Janne Loiske aloitti idean kehittelyn jo vuonna 2007. Eräs ständillä esittäytynyt oli turkulainen yritys Plantui. Vähentää ruokahävikkiä Plantui on tuonut markkinoille optimoidun ja automatisoidun laitteiston, jonka avulla tiettyjen ruokakasvien kotiviljely muuttuu yhtä yksinkertaiseksi kuin kodinkoneiden käyttö. Yhtiö on kehittänyt tuotteitaan Green Growth -ohjelmassa. ”Plantui perustettiin vuonna 2012 ja laite tuotiin markkinoille viime vuoden toukokuussa Saksassa ja Tanskassa sekä syyskuussa Suomessa. Tekes, Susanna Lehto. Green Growth Day esitteli tammikuun lopussa Tekesin Green Growth -ohjelman neljästä teemasta ison joukon kiinnostavia tuloksia ja merkittäviä kehityshankkeita
Tällä hetkellä tarjolla on 30 ravintokasvia. n t Green Growth Day järjestettiin tammikuun lopussa legendaarisella Helsingin Tavastiaklubilla. Kolmanneksi voisi vielä mainita sen, että hukkatuotanto vähenee, koska käyttäjät yleensä syövät sen minkä tuottavatkin.” Plantuin ydinosaamista on kasvibiologian tuntemus. Kasvit toimitetaan itse kehitetyissä kasvikapseleissa, joissa valikoidut korkeatasoiset siemenet ja räätälöidyt ravinteet ovat valmiina. Helppokäyttöisyys johtuu laitteeseen integroidusta tietokoneesta, joka säätelee automaattisesti kasvien saamaa valoa ja ohjaa pumpun säännöstelemää ravinteiden määrää. Tomaattien lisäksi laitteella voidaan kasvattaa vaikkapa kurkkuja ja chilejä. Vihannesten siirtely paikasta toiseen jää pois – kulutus kun tapahtuu siellä, missä tuotantokin. Tekes, Susanna Lehto. Eriväristen ledien avulla kullekin kasvuvaiheelle valikoituu valon spektristä sopiva aaltoalue. Esimerkiksi basilikasta on olemassa satoja lajikkeita, joiden joukosta täytyy löytää se, joka parhaiten soveltuu laitteellamme kasvatettavaksi.” Laitteen valmistus teetetään alihankintatyönä. Vesiviljely ei onnistu kaikille kasveille, eikä aina edes saman kasvilajin eri muodoille. Uusiouutiset 2/2015 29 jatkossakin kannattavaan liiketoimintaan”, kertoo Loiske. Ehkä tulevaisuudessa lähikauppasi mainostaa ”täällä leivotun” lisäksi ”täällä kasvatettua”. ”Omiin käsiin on keskitetty biopuolen asiat, brändi, muotoilu ja design sekä tuotekehitys”, tiivistää Loiske. Kehitteillä on myös entistä suurempi yksikkö. ”Meillä on asiantuntijaverkosto, jonka avulla pystymme lisäämään laitteellemme sopivien kasvien valikoimaa. Lisäksi kasvit ovat täysin puhtaita, eikä niitä tarvitse pestä ennen käyttöä. ”Plantuin menetelmäpatentin suojaaman laitteen myyntivaltit ovat helppokäyttöisyys, tuoreiden kasvisten jatkuva saatavuus kodissa ja kasvun seuraamisesta johtuva elämyksellisyys. Kasvien tuotanto pinta-alayksikköä kohden on laitteella samaa luokkaa kuin kaupallisissa kasvihuoneissa. Ensinnäkin vähäisestä energiankulutuksesta, sillä laitteen tehonkulutus on vain 60 kilowattituntia vuodessa laitteen ollessa päällä koko ajan. Kehitteillä onkin mielenkiintoisia asioita. Tätä halkaisijaltaan 50 senttimetristä laitetta voidaan pitää jo tuotantoyksikkönä, sillä sen avulla voidaan kasvattaa esimerkiksi tomaatteja 60 kiloa vuodessa. ”Ekotehokkuus tulee useammasta asiasta. Luvassa on oheislaite, jonka avulla voidaan normaaliversotukseen verraten lisätä muun muassa versojen vitamiinipitoisuutta ja siten tuottaa entistä terveellisempiä kasveja. Käyttäjälle jää tehtäväksi vain veden lisääminen. Kasvatus jakaantuu kolmeen vaiheeseen: idätykseen, kasvuun ja sadonkorjuuseen. Uskomme, että ravintokasvien tuotanto tulee siirtymään lähemmäksi kulutusta, koteihin, ravintoloihin ja kauppoihin”, Loiske visioi
”Ei pidä aliarvioida ihmisen kekseliäisyyttä. 30 Uusiouutiset 2/2015 ”Tulevaisuutta ei tarvitse pelätä” Seuraavien vuosikymmenten aikana ihmiskunnan täytyy ratkaista sellaiset haasteet kuin ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen. Avaruustähtitieteenprofessori Esko Valtaoja näkee ihmiskunnan nykykehityksen toisin. Kuka olisi voinut sata vuotta sitten edes kuvitella sitä kulttuuria ja teknologiaa, jota meillä on tänä päivänä. Suomalaisten elintaso on noussut valtavasti 50 vuodessa, ja nykyiset kehitysmaat tulevat nousemaan vielä nopeammin. Ennusteiden synkkyys johtuu hänen mukaansa lyhytnäköisyydestä: pitkällä tähtäimellä katsottuna ihmisten vauraus ja onnellisuus kasvavat. Save the Planet – 6th Exhibition and Conference on Waste Management & Recycling for South-East Europe 11.–13.3.2015 Sofia, Bulgaria http://viaexpo.com/en/pages/wastemanagement-recycling-exhibition Tapahtumakalenteri Yhdyskuntatekniikka 2015 20.–21.5.2014 Turun Messuja kongressikeskus http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/2015/ a2271770#_main Jätehuoltoyhdistyksen opintomatka Puolaan 4.–6.6.2015 http://www.jatehuoltoyhdistys.fi/tapahtumat/. Esko Valtaoja on varma, että ihmiskunta keksii keinot. ”Maapallo on tällä hetkellä mukavampi ja turvallisempi paikka asua kuin se on ollut koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historian aikana. Ihmiskunta löytää tien Kehitystä ei voi pysäyttää: vaikka Suomi laittasikin jarrut päälle ja vähentäisi kulutustaan, ei sillä olisi suurta merkitystä maapallolle. Suomi oli 50 vuotta sitten samalla tasolla kuin monet kehitysmaat ovat nyt. Ihmismuisti on lyhyt ja valikoiva,” Valtaoja toteaa. Niin se on aina ennenkin tehnyt. ”Uutiset antavat vääristyneen kuvan maailman nykytilasta, koska ne keskittyvät vain kamalaan tai kummalliseen. ”Moni haikailee paluuta lapsuuden muistojen menneisyyteen, mutta oikeasti meillä menee tänään paljon paremmin. Valtaojan mukaan menneisyyden sijaan meidän pitäisi etsiä vastauksia tulevaisuudesta. Yhteistä näille ennusteille on ajatusmalli, jonka mukaan asiat olivat ennen paremmin, ne ovat nyt huonosti ja koko ajan mennään huonompaan suuntaan. Maailma menee eteenpäin ja maapallon energiankulutus moninkertaistuu, vaikka Suomi seisoisi paikallaan.” Pelkkä elintason alentaminen ei riitä ratkaisuksi nykypäivän ongelmiin. Tapahtumia n KERTTU VÄHÄNEN Moni suomalainen uskoo, että elinikämme aikana ihmiskuntaa kohtaa suuri onnettomuus, oli sen taustalla sitten ilmaston lämpeneminen, lajien massasukupuutto tai öljyn loppuminen. Jos katsotaan realistisesti menneisyyttä ja nykyhetkeä, myös tulevaisuuden mahdollisuudet näyttäytyvät aivan eri valossa.” Tämän päivän ennusteissa katsotaan vuoteen 2025, ja varoitetaan sopeutumaan tuleviin niukkuuden aikoihin ja väistämättömään elintason alenemiseen. Valtaojan mielestä pessimismiin ei ole syytä. ”Ei ole realistista odottaa, että muu maailma hyväksyisi meidän näkemyksemme siitä, että huippu on nyt saavutettu ja tähän pitäisi jäädä. Kirjoissa ja elokuvissa historialliset aikakaudet näyttävät usein loistokkailta, mutta todellisuudessa vielä 1820-luvulla 84 prosenttia maailman väestöstä eli äärimmäisessä köyhyydessä. En näe mitään syytä sille, miksei yli kolmesataavuotinen positiivinen kehitys jatkuisi samansuuntaisena”, Valtaoja tuumaa. Välillä tulee tietysti takapakkia ja harha-askelia, mutta viimeistään kaikkea muuta jo kokeiltuaan ihmiskunta yleensä löytää takaisin oikealle tielle.” n Kerttu Vähänen p Esko Valtaoja luennoi tulevaisuuden ongelmista ja mahdollisuuksista Tekniikka & Talous -lehden ja Talentum Eventsin Jätehuolto 2015 -tapahtumassa helmikuussa
FISS-toimintaa käynnistetään ensin kokeiluna ja jatketaan osana valmistelussa olevia kehittämishankkeita. n Lisätietoja: Prizztech Oy projektipäällikkö Tuula Raukola tuula.raukola@prizz.fii puh. Tilaisuudessa toteutetussa FISS-työpajassa löydettiin lähes 100 symbioosiaihiota ja lukuisa joukko käyttämättömiä resursseja, joille etsitään hyödyntäjää. Tämä on osoitus siitä, että tarvetta teollisen yhteistyön kehittämiselle ja sivuvirtojen hyödyntämiselle on laajalti. Kierrätysliiketoiminta tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia myös pk-kentälle. tuhkien pesuprosessin avulla (Ekokem, Jaakko Soini). Mm. Tästä on osoituksena Harjavaltaan tuotantolaitoksensa sijoittanut CrisolteQ Ltd, joka toimii tiiviissä yhteistyössä alueen suurteollisuuden kanssa (CrisolteQ, Kenneth Ekman). Peittoo 2025 -visio vastaa kierrätysja ympäristöliiketoiminnan haasteisiin tarjoamalla tilaa ja mahdollisuuksia kasvuun ja kehittämiseen. Seminaari saattoi yhteen noin 50 resurssien tarjoajaa, hyödyntäjää ja alan tutkimuksen edustajaa. Porissa 3.2.2015 pidetyssä Tuhkasta timantteja III -seminaarissa esille nousivat erityisesti kierrätyksen bisnesmahdollisuudet. Uusiouutiset 2/2015 31 Tuula Raukola Kierrätettävät timantit eivät lopu Satakunnasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke päättyy maaliskuussa, mutta alueen visio tähtää pitkälle – vuoteen 2025. Timantteja tavoitellaan jatkossakin: niin tuhkassa kuin muissakin teollisuuden sivuvirroissa on paljon hyödyntämättömiä resursseja, joiden arvo liikkuu miljardeissa. Tavoitteena on luoda Peittoon kierrätyspuistosta osaamisen kehittämislaboratorio, joka edistää teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä, uusioraaka-aineiden ja uusien jätteenkäsittely tekniikoiden käyttöönottoa sekä uusiutuvan energian tuotantoa, synnyttää uutta liiketoimintaa ja luo uusia työpaikkoja. Lisää näistä ja muista ajankohtaisista aiheista löytyy seminaarimateriaalista: http://www.prizz.fi/tuhkasta-timantteja-iii Sata symbioosiaihiota Teollisten symbioosien FISS-yhteistyö sai Porissa hyvän startin. Myös jätteenpolton tuhkat sisältävät vielä paljon raskasmetalleja, jotka on mahdollista erotella esim. Alueellisena kehittämisorganisaationa Prizztech tulee jatkamaan FISSyhteistyötä Motivan kanssa ja toimimaan teollisten symbioosien organisoijan roolissa Satakunnassa. rautaromun mukana sulatettavien magneettien sisältämien maametallien arvo on arviolta lähes 2 miljardia USD (Prizztech, Martti Paju). 044 710 5394 www.prizz.fi/peittoo
32 Uusiouutiset 2/2015 Nimitysuutisia n ELINA SAARINEN Envitecpolis n Envitecpolis vahvistaa markkinointiosaamistaan ja yritystoiminnan asiantuntemustaan. KTM Satu Herno on nimitetty hallintoassistenttiksi ja KTM Markus Penttinen operatiiviseksi assistenttiksi. Mieskosen päävastuualueena on projektimyynti eurooppalaisille asiakkaille ja hän raportoi myyntijohtajalle. Hänen vastuualueenaan tulee olemaan markkinointiviestintä. Harri Joki aloittaa tuotantoinsinöörinä maaliskuun puolivälissä. Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy n KTM, FM Mari Karjalainen on otettu yhtiön palvelukseen. Rolig on viimeksi toiminut kemianteollisuuden tuotteita valmistavassa Kiilto Family Oy:ssä. JLY:ssä hänen tehtäviinsä kuuluvat alan lainsäädäntöön liittyvät tehtävät, jäsenlaitosten lainopillinen neuvonta ja koulutus sekä osallistuminen jätehuoltoalan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa säädösvalmistelutehtävissä ympäristöministeriössä. Mieskonen siirtyy Laitexiin Zen Roboticsin myyntijohtajan paikalta. Finncont Oy n Finncont Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on 3.2.2015 alkaen nimitetty DI Petri Rolig (51). Molok Oy n Molok Oy on palkannut kolme uutta työntekijää. JLY ry n Uusi lakimies Laura Siili aloitti työt JLY:ssä helmikuun alussa. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Laitex Oy n Lappeenrantalainen Laitex Oy vahvistaa kansainvälistä myyntitiimiään nimittämällä DI Juha Mieskosen vientijohtajaksi. Mustankorkea n KTM Paula Tyrväinen on nimitetty Mustankorkea Oy:n talouspäälliköksi. Jenni Rahkonen Harri Joki Mari Karjalainen Nimitysuutisten aineisto ". Roligin luottamustoimia ovat olleet Muoviteollisuus ry:n puheenjohtajuus sekä Kemianteollisuus ry:n varapuheenjohtajuus. n n Lähetä nimitysuutiset osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi. Karjalaisen tehtävänä on asiakasyritysten ympäristöhuollon palveluiden markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen. Hän on toiminut aikaisemmin useita vuosia BMH Technology:n myyntitehtävissä. Hän jatkaa myös ERP Finland ry:n maajohtajana. Tämän jälkeen Lahti jatkaa työskentelyään aktiivisena omistajana ja hallituksen jäsenenä Finncontin emoyhtiö Finncont Group Oy:ssä. Lemminkäinen Talo Keskija Lounais-Suomi Oy:n sekä Keskimaa Osk:n taloushallinnossa. Yrityksen palveluksessa on aloittanut markkinointipäällikkö Senja Arffman. Aiemmin hän on toiminut useissa pörssiyhtiöissä: Suomisen toimitusjohtajana, Huhtamäen muovija kartonkituotteiden tuotekehitysjohtajana sekä StoraEnson tuotannonjohtotehtävissä. Finncont Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2010 lähtien toiminut Isto Lahti vastaa Petri Roligin sisäänajosta tehtävään 30.4.2015 saakka. ERP Services Finland Oy n BBA, eMBA, MEMA Juha Rytkönen on nimitetty yhtiön toimitusjohtajaksi. Samuli Hellemaa on aloittanut projektipäällikkönä. Hän siirtyy tehtävään Vapo -konsernin talouspalvelukeskuksesta, jossa hän on työskennellyt kirjanpitotiimin vetäjänä. Jenni Rahkonen on palkattu koulutukseen ja tutkimukseen. Kuvat korkearesoluutioisessa jpg-muodossa, kuvan nimeksi henkilön nimi
Palstalla julkaistavat kirjoitukset kuuluvat opiskelijoiden kurssisuorituksiin. Monialaiset ryhmät työstävät koulun ulkopuolelta tulevia toimeksiantoja. Tapahtuman tarkoituksena olikin synnyttää pitkälle kestävää yhteistyötä, jottei poltettavaksi joutuvaa tekstiilijätettä synny enää niin paljon. Projektipajalaiset kutsuivat paikalle yhteistyökumppaneiksi Pelastusarmeijan, Turun Seudun Jätehuollon ja Ekokaarinan. Projektipajassa monialainen opiskelijaryhmä sai toimeksiantajalta tehtävänannon, jota työstettiin koko syyslukukauden ajan samalla oppien projektityötaitoja ja verkostoituen muihin opiskelijoihin ja yrityksiin. Tapahtumaan kutsuttiin myös tahoja, jotka voisivat lajitella tekstiilijätettä, kuten nuorten työpaja Fendari, sekä tahoja, jotka uudelleenkäyttävät tekstiilijätettä, kuten Pure Waste ja nuorten taidetalo Vimma. n MARIKA BOBROWSKA, OPETTAJAOHJAAJINA HENNA KNUUTILA JA SAMI LYYTINEN Marika Bobrowska. p Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittivät tapahtuman kautta yhteistyötä, joka on tärkeää, jotta vaatejätettä saataisiin ohjattua hyötykäyttöön. Syksyn alussa pajalaiset alkoivat suunnitella ja ideoida tapahtumaa. Projektipajani sai Henna Knuutilalta tehtävänannoksi tekstiilijätteen kierrätystapahtuman järjestämisen, sillä orgaanisen kaatopaikkakiellon vuoksi jätteelle on keksittävä hyötykäyttöä. Uusiouutiset 2/2015 33 Tiesitkö, ettei tekstiiliä saa enää laittaa kaatopaikkajätteisiin vuoden 2016 jälkeen. Siellä kerättäisiin kotitalouksista tulevaa tekstiilijätettä samalla, kun ihmisiä valistettaisiin tekstiilijätteen kierrättämisestä. Tarkoituksena oli myös keskustella mahdollisesta yhteistyön aloittamisesta. Vierailu herätti pajalaisissa ja toimeksiantajassa monia uusia ajatuksia ja tehtävänatoa päätettiin muuttaa hieman. n Turun ammattikorkeakoulussa Tekniikan, Ympäristön ja Talouden -tulosalueen opiskelijat aloittavat opintonsa projektipajoissa, joiden oppimistavoitteet ovat enemmän työelämätaitoihin kuin alakohtaiseen osaamiseen suunnattuja. Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta Tapahtumalla tekstiilijätettä kierrätykseen Turun ammattikorkeakoulun projektipajalaiset ideoivat ja organisoivat joulukuussa tapahtuman tekstiilijätteen vähentämiseksi. Vahvimmaksi ideaksi nousi se, että tapahtuma voisi olla järjestetty Turun ammattikorkeakoulun tiloissa. Kysymyksiä ja käyntikortteja vaihdettiin puolin ja toisin. Vielä viime syksynä yhteiseen projektipajaan päässeet 15 Turun ammattikorkeakoulun Sepänkadun toimipisteessä aloittanutta opiskelijaa eivät sitä tienneet. Joulukuussa projektipaja huipentui Turun ammattikorkeakoulun tiloissa järjestettyyn tapahtumaan, jossa kutsutut vieraat esittelivät toimintaansa ja kertoivat, mitä voisivat omalta osaltaan tekstiilijätteen kierrättämisen hyväksi tehdä. Se muuttui kick off -tyylisen tapahtuman järjestämiseksi, jonka tarkoituksena oli saattaa tekstiilijätteen parissa toimivia yrityksiä ja toimijoita yhteen. Toimeksiantajan ehdotuksesta projektipaja kävi tutustumassa Forssan kaupungin Texvex-nuorten työpajaan, jossa parikymmentä henkilöä lajittelee ja myy pääsääntöisesti kuluttajapoistona kotitalouksista saatua tekstiiliä
Virkavalta loi niin suuren määrän erilaisia kortteja, ettei niitä voinut kantaa sikaniskaisessakaan kaulassa, vaan ne oli tungettava paksuun lompakkoon. Rahvas puursi pelloilla ja metsissä ultraviolettivalon ruskistettavana. Koska kyseinen poliittinen ajatussuunta on hieman huonossa huudossa, käyttöön otettiin vain yksi väri, keltainen. Kortti ei enää julistanut kantajansa säätyä. Lisäksi määrättiin, ettei ainakaan rakennustyömaalle saa mennä ilman huomiotaherättävää luokitteluväriä. Eikä siinä kaikki. Konttorikansa alkoi kulkea kaduilla kortit kaulahihnoissa heiluen. Tämä taas ei sopinut virkamiehille, joten he ottivat käyttöönsä järeämmät aseet. 34 Uusiouutiset 2/2015 Duunarin paluu Wanhaan aikaan herrat, rouvat ja rahvaan erotti toisistaan väristä. Nyt duunarit tunnistaa EN 471 -normin mukaisesta varoitusvaatteesta. Pian kuka tahansa saattoi hankkia säteilytystä lampuista tai ulkomailta, mikäli kotimaan UV-arvot eivät riittäneet. Sen jälkeen ruskettumisesta tuli muoti-ilmiö. Huutavan puutteen paikkasivat kulunvalvontakortit. Luokkayhteiskunta on palannut. Edes kampaamon sorvin ääreen ei pääse ilman föönin käyttöön oikeuttavaa tulityökorttia. Rekka-auton nuppiin pääsemiseen vaadittavien lupien määrää nostettiin niin, että helpommin ja halvemmalla irtoavat vaikka liikennelentäjän paperit. Se oli vakava isku ammattiyhdistysliikkeelle. Kortteja tehtailtiin joka lähtöön työturvallisuudesta tulitöihin. Teollistuminen vei myös duunarit sisätiloihin. Korteilla voi osoittaa tiettyyn luokkaan kuulumisensa vain, jos ne ovat näkyvissä. Niin sanottu parempi väki kärsi D-vitamiinin puutetta sisätiloissa. Korttia vaativien töiden määrä paisutettiin täältä ulkoavaruuteen. Tilanne oli ylemmän portaan kannalta kestämätön. n Kiertolainen Väritön Kiertolainen. Kadulla meklaria ei enää erottanut rasvarista eikä valkokaulustyöläistä haalariväestä. Suorittavan portaan voi bongata jo kaukaa. Kaulanauhoja ei reippaassa työssä voinut käyttää, mutta vero.fi määräsi verokortit joka duunarin rintataskuun. Todellisen syyn tiedämme. Ensimmäiseksi rakennustyöläiset pantiin verolle. Herrat ja rouvat erottaa taas duunareista kilometrien päästä. Viranomaispropagandan mukaan se takaa työntekijän näkyvyyden sekä päivänvalossa että hämärässä ja ulkoisen valonlähteen valaisemana myös pimeässä. Akateemisen tutkinnon vaatimasta takapuolen puuduttamisesta luentosalin penkkejä vasten ei seurannut mitään näkyvää. Takaisinmallintamalla virkamiehet päätyivät merkitsemään duunarit sen sijaan, että olisivat luoneet uusia kortteja toimistoväelle. Lakananvalkoinen iho ja pömpöttävä vatsa kertoivat korkeasta asemasta ja varallisuudesta. Tarkoitusta varten lainattiin vankien luokittelujärjestelmä Saksan kansallissosialisteilta. Kortittomuus kavalsi henkilön olevan joko duunari tai työtön. Virkamiehen ja kirvesmiehen eroa ei huomannut kuin korkeintaan käsien känsistä. Virkavalta päätti rientää avuksi. Lompakossa haudottavissa korteissa on kuitenkin se ongelma, että ne eivät näy ulospäin
Lisätietoja myyntipäällikön tehtävistä antaa toimitusjohtaja Jukka Koivisto tiistaina 10.3. Edellytämme sinulta kykyä kehittää kuljetustoimintamme laatua ja tehokkuutta sekä nykyisiä toimintamallejamme, sillä tavoitteenamme on kasvattaa liiketoimintaamme merkittävästi lähivuosien aikana erityisesti Etelä-Suomessa. Tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pystyt motivoimaan organisaatiosi yhä parempiin suorituksiin. Olet mielellään kuljetuslogistiikan (kumipyöräliikenteen) ammattilainen, jolla on jo vuosien kokemus tulosvastuullisesta kuljetustoiminnan johtamisesta. Vastaat osaltasi, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kaikki hakemukset käsitellään luottamuksellisesti. Sinulla on organisointikykyä ja hyvät vuorovaikutustaidot. www.hftnetwork.fi Haemme nyt teknisen tai kaupallisen peruskoulutuksen omaavaa henkilöä Myyntipäällikön / suurasiakaspäällikön tehtävään Työskentelet osana myyntija yritysasiakasorganisaatiotamme. 044 713 0200. Tarjoamme mahdollisuuden olla mukana kehittämässä voimakkaasti kasvavaa yritystä rennossa organisaatiossa. 020 747 9091. klo 13–15, puh. Lähetä hakemus palkkatoivomuksineen sähköpostitse 18.3.2015 mennessä osoitteeseen kalle.hakala@hftnetwork.fi otsikolla ’Aluepäällikkö’’. 5 HFT Network Oy on kokonaisvaltainen ympäristöalan palvelutoimittaja, joka on erikoistunut ympäristöhuollon jätemateriaalihallintaan sekä ympäristöalan informaatioja asiantuntijapalveluihin. Asiantuntija-, informaatioja tietojärjestelmäpalvelut yhtiö tuottaa itse. Liitä hakemukseen CV:n lisäksi lyhyt kuvaus itsestäsi. Yhtiö kuuluu pohjoismaiseen RenoNorden ASA -konserniin, joka listautui Oslon pörssiin joulukuussa 2014. Hahmotat asiakkaidemme tarpeet ja rakennat heille innovatiivisia palveluratkaisuja. ja torstaina 12.3. Palvelukokonaisuuksien tuottaminen perustuu omaan tuotantoon sekä hallittuun verkostoitumiseen. Sinulla on vankkaa näyttöä ympäristöhuoltopalvelujen tuloksellisesta myynnistä. HFT Network Oy:n liikevaihto on noin 28 MEUR. Haemme myös Etelä-Suomeen teknisen peruskoulutuksen omaavaa henkilöä Aluepäällikön / kuljetuspäällikön tehtäviin Vastaat yrityksemme kuljetustoiminnasta apunasi kolme työnjohtajaa. Toimipaikkasi on Espoon Juvanmalmilla. Tärkeimpiä tehtäviäsi on uusien yritysasiakkaiden hankinta. Liitä hakemukseen CV:n lisäksi lyhyt kuvaus itsestäsi. klo 15–18, puh. Kykenet työskentelemään itsenäisesti ja haluat jatkuvasti kehittää itseäsi. Lisätietoja aluepäällikön / kuljetuspäällikön tehtävistä antaa liiketoimintajohtaja Kalle Hakala tiistaina 10.3. Toimipaikkasi sijaitsee Espoon Lintuvaarassa (myös muu toimipiste voi tulla kyseeseen). Lähetä hakemus palkkatoivomuksineen sähköpostitse 18.3.2015 mennessä osoitteeseen jukka.koivisto@hftnetwork.fi otsikolla ’Myyntipäällikkö’. Kaikki hakemukset käsitellään luottamuksellisesti.. Olet aktiivinen, tavoitteellinen, oma-aloitteinen ja pitkäjänteinen. Edellytämme myös matkustusvalmiutta. Olet myös alan asiantuntijana mukana kehittämässä yhtiömme liiketoimintaa. Puhut ja kirjoitat sujuvaa englantia, ruotsin kielen taito katsotaan eduksi