Uusiouutiset-lehti tarjoaa tietoa kiertotalouden kaikkiin vaiheisiin – kestävään raaka-ainehankintaan – ekologiseen tuotesuunnitteluun – resurssiviisaaseen tuotantoon – vastuulliseen kuluttamiseen – kierrätykseen ja jätehuoltoon Tilaa oma Uusiouutiset! (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/
Mutta Suomen oma, valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoden 2016 tavoite on melkein jo saavutettu ilman, että kierrätystä edes tarvitsi lisätä. Laskentamenetelmämuutos tekee taikoja kierrätystasollemme: Nykylaskutavalla pääsimme nipin napin vuoden 2013 tavoitteeseen, joka oli 22,5 prosenttia. Uusiouutiset 2/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Anni Eerola, Laura Järvinen, Matti Kakko, Vesa Keinonen, Jari Koponen, Lauri Lehtinen, Timo Mieskonen, Tom Niemi, Marja Saarikko ja Kerttu Vähänen. Lehden osateemoja ovat vastuullinen kuluttaminen, kierrätystuotteet, jätteen vähentäminen ja tuottajavastuu. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Näin on, jos Euroopan komission kiertotalouspaketissaan ehdottama uusi laskentatapa otetaan käyttöön. Valmistauduimme paiskimaan lujasti töitä saadaksemme kaksinkertaistettua muovipakkausten kierrätysmäärät. Kun nykylaskutavalla Suomi on saanut kierrätettyä vain hieman yli 30 prosenttia yhdyskuntajätteistään, ehdotetulla laskutavalla kierrätysaste nousee jopa 40–50 prosenttiin. Ympäristöministeriö viestittää tässä numerossa (katso sivu 14), ettei saavutettuun tasoon olla tyytymässä. ISSN 0787-0663, 27. Valtioneuvosto on painottanut, että kierrätykseen on suhtauduttava riittävän kunnianhimoisesti. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Komissio esitti, että tuotteidenkin uudelleenkäytön saisi jatkossa laskea kierrätysasteeseen mukaan. Heittäydytäänkö nyt lepäämään laakereilla. Esimerkiksi ympäristöministeriön tuore selvitys toteaa, että energiahyödyntäminen on Suomessa elinkaarivaikutuksiltaan puujätteelle parempi vaihtoehto kuin sen kierrätys. Nyt tulevat tavoitteet olisikin yhtäkkiä jo saavutettu. Ananasakäämä! Tuskin Suomi ihan tähän pyrki, vaikka olemmekin iloinneet siitä, että uudelleenkäyttö saisi vihdoin ansaitsemansa arvon kiertotalouspaketissa. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Ympäristö ei nimittäin aina hyödy siitä, että materiaalit yritetään väkisin saada kierrätettyä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: MTV3/ Valve Tuija Pehkonen ja seitsemän muuta tunnettua suomalaista kiipesi MTV3:n Huippujengi-ohjelmassa kohti Perun Tocllaraju-vuoren huippua. Toivottavasti tämä muistetaan Brysselin saleissa. Toki komission ehdottamiin vuosien 2025 ja 2030 yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteisiin (60% ja 65%) pääsyssä on vielä paljon tekemistä. Tavoitteet eivät helpottuisi ainoastaan pakkausjätteiden osalta. Ilmeisesti nykytaso ei kuitenkaan – onneksi – riitä. Onhan uudelleenkäyttö ympäristön ja etusijajärjestyksenkin kannalta hyvä vaihtoehto. pääkirjoitus 23.3.2016 Kierrätysaste ylös, simsalabim! T iesitkö, että Suomi kierrättää muovipakkauksista jo 74 prosenttia. On ironista, että uudella kiertotalouspaketillaan Euroopan komissio halusi nimenomaan estää laskentamenetelmätaikatemput. Seuraava Uusiouutiset numero 3 ilmestyy 3.5.2016. Ympäristöministeriön tekemien alustavien ja epävarmuustekijöitä sisältävien laskelmien mukaan myös yhdyskuntajätteen kierrätysaste kohenee, kun siinä huomioidaan muun muassa pakkausten ja vaatteiden uudelleenkäyttö. Käynnistettiinkö kuluttajamuovipakkausten keräys turhaan. Tavoitteena oli, että jäsenmaat saataisiin vihdoin samalle viivalle, aidosti petraamaan jätteiden kierrätystä, ja kunkin maan raportit vertailukelpoisiksi keskenään. Riitti, että muutettiin laskentamenetelmää. Niiden mukaan Suomi kierrättää muovipakkauksista jo nyt selvästi enemmän kuin komission kymmenen vuoden päähän asettama uusi, tiukentunut tavoite (55 %) edellyttää. Tänä keväänä on siis tiedossa paljon työtä sekä Suomessa että EU-areenoilla, jotta kiertotalouspaketin laskentatapoihin ja määritelmiin löytyy tasapaino, joka kannustaa sekä uudelleenkäyttöön että kierrätykseen – ympäristön parasta unohtamatta. Ympäristöministeriö teki alustavat laskelmat siitä, mikä olisi Suomen vuonna 2013 saavuttama jätteiden kierrätysaste ehdotetuilla laskutavoilla. He kohtasivat matkalla roskiakin, jotka poimivat pois
Muovien kierrätyksestä tekeillä kirja Nopea patentointi antaa Suomi-cleantechille vauhtia Puuvillan kierrätys toi palkinnon Suomeen POP-tulkinta huolestuttaa kierrättäjiä: Erottelu vaikeaa ja kallista Rode-Jore Vastalaukkaa lannan polttoon Kolumni, Laura Järvinen: Yhteiset askeleet luovat kiertotalouden tiekartan Sivuvirtojen proteiini ruokkisi koko Euroopan IFAT-messuille jonotetaan jo Mosambikista Pekingiin Tapahtumakalenteri Kolumni, Anni Eerola: Mistä puhumme, kun puhumme teollisista symbiooseista. 41. Onnittelemme Oletko hamstraaja, helppoilija, varustautuja vai hanskaaja. Suuri osa poistotekstiileistä soveltuisi materiaalina hyödynnettäväksi, s. Nimitysuutisia Palkittuja Tekstiilin uusi versio – Tekstiili 2.0 Kiertolainen Mediakortti Frida Knape. Annimari Lehtomäki BioGTS:ltä pitää patenttien nopeutettua käsittelyä erinomaisena, s. 4 Uusiouutiset 2/2016 SISÄLTÖ 2/2016 3 5 6 7 8 10 12 14 16 17 18 20 22 24 25 28 30 33 34 36 38 38 39 40 40 41 42 43 Tämän numeron osateemat: huomisen ratkaisut, lajittelu ja erilliskeräys, materiaalija ravinnekierrot. 24. 22. Ruotsin kruununprinsessa Victoria jakoi suomalaisille palkinnon puuvillan kierrätyksestä, s. Jiri Halttunen Timo Sillanpää Sara Malve Pääkirjoitus Kerro mielipiteesi Uusiouutisista KHO linjasi jätteenkuljetuspäätöksiä Kasvu Openiin oma Kiertotalouden Kasvupolku ”Maailman hienoin roska-astia” Dubaissa Ajankohtaista Työnsä taitajia: Harri Helin Uudelleenkäyttö ravistaa kiertotalouspakettia Veisitkö roskat, Tuija Pehkonen
Uusiouutiset 2/2016 5 Osallistu lukijaäänestykseen Vastaa näihin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat tämän numeron kaksi parasta juttua. Laukussa on säädettävät hihnat. Arvomme palkinnon kaikkien vastanneiden kesken. Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti. Koko: 31 x 25 cm. Lähetä vastauksesi sähköpostitse viimeistään perjantaina 15.4.2016 osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi Laita viestin otsikoksi Uusiouutisten lukijaäänestys. Liitä mukaan puhelinnumero, josta sinut saa kiinni arkisin työpäivän aikana, jotta tavoitamme sinut, jos voitat. Globe Hope -logo on käsinpainettu. 3) Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestämme. 2) Mitä mieltä olet Uusiouutisista. Lisätietoja laukusta: https://www.globehope.com/fi/harkonen.html. Vastaajien kesken arvomme Härkönen -ekolaukun. Onnea voittajalle ja kiitokset kaikille vastanneille! Lukijoiden palautetta Uusiouutisista: ”Asianmukainen, ammattimainen, hyvää journalismia.” ”Paras kotimainen jäteja kierrätysalan media.” ”Tekisin ehkä ulkoasuun pientä freesausta.” ”Minusta erinomainen ammattilehti, josta saa ajankohtaista tietoa ympäristöstä ja kiertotaloudesta.” Voit voittaa Globe Hopen kierrätysdesigniä! Kerro mielipiteesi Uusiouutiset -lehdestä lukijaäänestyksessämme. Härkönen -ekolaukku (arvo 48 euroa) on tehty Suomen armeijan kaasunaamarilaukusta, jonka alkuperäiset sisätaskut on säilytetty. Kiitokset vastauksistasi ja onnea arvontaan! Viime numeron (Uusiouutiset 1/2016) parhaiksi jutuiksi lukijat äänestivät nämä: 1) Kiertotalouspaketti katsoo koko elinkaarta sekä koko kiertotalouspakettia käsitellyt juttukokonaisuus 2) Laatuongelmat kiusaavat lasin kierrätystä 3) Hyvästi, kaatopaikkajäte! Arvonnassa Holiday Clubin kylpylälahjakortin voitti Lea Hämäläinen Kuopiosta
KHO:n mukaan selvitysvelvollisuutta ei voi syrjäyttää kuntien tekemien sopimuksien määräyksillä. Lue lisää jätteenkuljetuspäätösten taustoista Uusiouutisten arkistonumerosta 3/2013: http://www.uusiouutiset.fi/UU313ltk. KHO katsoi, ettei edellytysten tarkempi (tässä tapauksessa kuntakohtainen) arviointi ole tarpeen, kun siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Edellytysten täytyttävä KHO linjasi jätteenkuljetuspäätöksiä kunta ei olisi voinut päättää siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. pykälän mukaisesti riittävin selvityksin, täyttyvätkö edellytykset todella. 6 Uusiouutiset 2/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN J ätelautakuntien tekemien jätteenkuljetuspäätösten lainvastaisuudesta on nyt saatu Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjaus. helmikuuta useita jätteenkuljetusjärjestelmiin liittyviä ratkaisuja, jotka koskivat Turkua, Oulua, Saloa, Sauvoa, Kärkölää, Paimiota ja Hämeenlinnaa. Toivottavasti tämä rauhoittaa tilannetta ja johtaa vastaavien oikeusriitojen vähenemiseen”, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen näkee. KHO piti esimerkiksi ratkaisuissaan (KHO:2016:19, 532/2016 ja 536/2016) voimassa Turun hallinto-oikeuden heinäkuussa 2014 tekemän päätöksen, jonka mukaan Salon jätehuoltolautakunnan päätös kiinteistön haltijan järjestelmän käyttöönotosta tulee kumota, koska päätökselle ei esitetty riittäviä ja lainmukaisia perusteita. KHO teki helmikuussa monta ratkaisua, joissa vahvistuu se, että jätelautakunnat eivät ole riittävästi selvittäneet, täyttyvätkö edellytykset kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen. pykälän säännöksiä. Pelkät mielipiteet tai esimerkiksi kunnanvaltuuston kanta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen toimivuudesta eivät riitä, vaan jätelautakuntien on perusteltava jätelain 37. Useat kunnat päättivät pitäytyä kiinteistön haltijan järjestelmässä. Osa hallinto-oikeuksien ratkaisuista toteaa, että kuntien päätöksiä ei ole perusteltu lain edellyttämällä tavalla. Perusteluiksi ei myöskään riitä, että päätöksissä toistetaan jätelain 37. Yhdessä ratkaisussaan (KHO:2016:20) KHO taas kumosi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lokakuussa 2014 antaman päätöksen, jonka mukaan Hämeenlinnan yhteinen jätelautap Mielipide, näkemys tai kunnanvaltuuston lausunto eivät riittäneet oikeudelle perusteluiksi siitä, täyttyvätkö kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lainmukaiset edellytykset. pykälän ja hallintolain 31. KHO teki 18. Hallinto-oikeudet ovat kumonneet lukuisia jätelautakuntien päätöksiä ja palauttaneet asioita takaisin lautakuntiin käsiteltäväksi. pdf n. Oikeuskäytäntö muodostuu Kuntien oli uuden jätelain mukaan tarkasteltava ja päätettävä vappuun 2013 mennessä, toimiiko kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus niiden alueella kattavasti, luotettavasti ja syrjimättömin ehdoin. ”On hyvä, että näihin kysymyksiin saadaan vihdoin KHO:n vahvistamaa oikeuskäytäntöä
toukokuuta mennessä: www.kasvuopen.fi/hae n Kasvun Roihu Oy. Kiertotalouden Kasvupolun finaali pidetään 16. Kiertotalouden Kasvupolku etsii nyt yrityksiä, joiden liiketoiminta, tuotteet, palvelut tai teknologiaratkaisut tuottavat jätteistä ja sivuvirroista lisäarvoa, edistävät materiaalien arvokasta hyötykäyttöä ja vievät yhteiskuntaa kohti kiertotaloutta. Parhaat yritykset jatkavat työpajapäivistä valtakunnalliseen Kasvu Open -finaaliin, joka pidetään lokakuun lopussa. Osallistuminen on yrityksille maksutonta. Kiertotalouden Kasvupolun starttipäivä pidetään 20.4. Uusiouutiset 2/2016 7 Kasvu Openiin oma Kiertotalouden Kasvupolku V altakunnallinen Kasvu Open -yrityskilpailu laajenee tänä vuonna kiertotalouteen. Kilpailu on avoinna sekä start-up-firmoille että hieman pidempään toimineille yrityksille, jotka hakevat uusia kasvusuuntia. elokuuta. Kasvupolun kumppaneina toimivat Suez, Motiva, EIT RawMaterials, Jyväskylän yliopiston Kemian laitos sekä Uusiouutiset-lehti. Mukaan kisaan voi hakea vielä sen jälkeenkin, 4. Kokeneet asiantuntijat sparraavat yrityksiä kohti kasvutavoitteiden toteuttamista
Astia on sovitettu lämpimiin oloihin, sillä hajunpoistojärjestelmä neutralisoi pahat hajut. Yksikköön mahtuu kaksi 240 litran jäteastiaa, jotka voi tyhjentää normaalilla jäteautolla. Myös tämän tilauksen jatko, 50 maanalaista puristinta, ratkeaa kevään aikana. Säiliöiden sisällä on puristin, joka tiivistää jätteet 3-4 kertaa pienempään tilaan. Kisaa varten Haba rakensi kotimaisten kumppanien kanssa prototyypin luksusjäteastiasta. Haba kilpailee kaupasta muutaman ulkomaalaisen jäteastiatoimittajan kanssa. Haballa on paikallisena yhteistyökumppanina Intercare. Se olisi helmpompi sijoittaa eri kohteisiin. ”Ilman paikallista kumppania ei myyntimies-mynttisen olisi edes mahdollista päästä näille markkinoille”, Salomaa kuvaa. Haba on toimittanut Dubain ”vanhan kaupungin” alueelle 11 maanalaista puristinta. n Ajankohtaista n ELINA SAARINEN p Palmurunkoiseen jäteastiaan saa haluamansa valoshow’n. ”Prototyyppi sai hyvän vastaanoton marraskuussa, kun esittelimme sitä presentaatiotilaisuudessa esimerkiksi Dubain infrapäätöksistä vastaavalle Hussain Lootahille ja kaupungin jätehuoltovastaava Abdul Majeed Saifaielle”, Haban Harri Salomaa kertoo. Aurinkovoimalla toimiva prototyyppi on näyttävä, oikean palmun kokoinen ja näköinen jäteastiayksikkö, josta löytyy lähes kaikki mahdollinen älytekniikka. Lisäksi jäteastioissa on kosketusnäytöt, joista saa turisti-infoa, näkee kartan ja voi tilata taksin tai hätätapauksessa jopa hälytysajoneuvon. ”Maailman hienoin roska-astia”esiteltiin Dubaissa Suomalainen HABA Group on kehittänyt yhteistyökumppaneineen jäteastioiden ”rolls-roycen”. Roska-astia tilaa taksin Kun ihminen lähestyy palmua, se tervehtii ja jätesäiliön läpät aukeavat. Kuusi tuhatta jäteastiaa sisältävän kaupan tarjouskisa ratkeaa keväällä. Säiliössä on myös langaton wifi, jota voi käyttää kymmenien metrien säteellä astiasta. Haba. Palmun lehdissä on aurinkopaneelit. Haballa on Dubaihin hyvät suhteet jo aiempien jätekalustotoimitustensa kautta. Kun säiliö on täyttymässä, valot muuttuvat punaisiksi ja järjestelmä lähettää viestin tyhjentäjälle. Kun ihminen kävelee lähemmäs, valot voimistuvat. 8 Uusiouutiset 2/2016 Y hdistyneiden arabiemiirikuntien suurin kaupunki Dubai isännöi vuonna 2020 maailmannäyttely World Expoa, ja kaupunki haluaa, että juhlavuonna jäteastiatkin ovat viimeisen päälle. Haba hioo nyt jäteastiastaan myös pienempää versiota, jossa on muuten samat ominaisuudet, mutta ei suurikokoista palmurunkoa. Kun säiliöissä on tilaa, palmun runko ja lehdet hohtavat vihreinä. Normaalisti rungossa hohtavat vihreän siniset ledivalot. Säiliö kiittää käyttäjää
Uusiouutiset 2/2016 9
Kotitalouksien jätehuollon järjestää pääkaupunkiseudulla HSY. Vertailussa oli mukana EU:n 28 jäsenvaltion pääkaupungit. Useat toimijat ovat hakeneet täksi vuodeksi määräaikaista poikkeuslupaa sijoittaa kaatopaikalle orgaanisia jätteitä vielä tänä vuonna, koska jätteille ei ole järkeviä hyödyntämismahdollisuuksia tai koska polttokapasiteetti on vasta rakenteilla. Helsinki oli kolmen parhaan joukossa seitsemällä mittarilla. ”Uudenkaupungin yhdyskuntajätteistä suurin osa menee poltettavaksi Viroon. EU:n pääkaupungeissa keskimäärin vain 19 prosenttia yhdyskuntajätteestä lajitellaan. Yhtiö neuvottelee nyt muiden jätevoimaloiden kanssa varallaolotilanteiden jätehuollosta. Listan kärkeen sijoittui Slovenian pääkaupunki Ljubljana. ”Mihin esimerkiksi orgaaninen prosessihäiriöliete laitetaan. Elina Saarinen p Hävikkiruokaa tarjoiltiin Helsingin Narinkkatorilla syyskuussa 2015. Lue lisää: http://www.uusiouutiset.fi/helsingin-jatehuoltoeuroopan-parhaimmistoa/ n Lassila & Tikanoja ei saanut poikkeuslupaa L assila & Tikanoja ei saanut poikkeuslupaa sijoittaa orgaanista jätettä Munaistenmetsän kaatopaikalleen Uuteenkaupunkiin. Uusiouutiset kirjoitti orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamiseen haetuista poikkeusluvista numerossa 1/2016. Vertailun parhaissa pääkaupungeissa lajitteluprosentit olivat Ljubljanassa 55,4%, Tallinnassa 47,2 % ja Helsingissä 38,6 %. Poutiainen ennustaa, että aluehallintovirastoihin alkaa tänä vuonna tulla runsaasti poikkeuslupahakemuksia teollisuudelta, joka hiljalleen herää siihen, että tietyt jätejakeet eivät enää kelpaakaan kaatopaikalle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti joulukuun lopussa 2015, että Lassila & Tikanojalla on sopimus jätteen toimittamisesta polttoon, eikä L&T esittänyt perusteluita, jotka olisivat sallineet kaatopaikkaamista vielä tämän vuoden ajan. Sen voi ehkä kuivattaa, jotta se pysyy lavalla, mutta sitä ei saa laittaa kaatopaikalle, eikä sitä voi polttaakaan, koska ei sillä ole lämpöarvoa. Yhtiö voi varastoida jätettä kaatopaikkaalueellaan, mutta Poutiaisen mukaan tämä vaihtoehto ei houkuttele taloudellisesti, koska varastointi vaatisi kallista pyöröpaalaamista. Kaatopaikkakieltoa ei ole ajateltu teollisuuden sivuvirtojen näkökulmasta.” n Helsingin jätehuolto on Euroopan parhaimmistoa. Lassila & Tikanojan Hannu Poutiainen kertoo, ettei poikkeuslupahakemuksen hylkääminen aiheuta yhtiölle akuuttia ongelmaa. Helsinki sijoittui toiseksi kokonaisvertailussa, jossa pääkaupunkeja vertailtiin 17 eri mittarin perusteella. Haimme poikkeuslupaa lähinnä Viron voimalan huoltoseisokkia ja häiriötilanteita varten.” Poutiaisen mukaan poikkeuslupa olisi myös antanut liiketoiminnallista pelivaraa tilanteessa, jossa yhtiö hakee uutta ympäristölupaa Munaistenmetsän alueen kehittämiseksi. 10 Uusiouutiset 2/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN H elsingissä on Euroopan pääkaupungeista toiseksi parhaiten järjestetty jätehuolto, ilmenee Euroopan komission teettämästä selvityksestä
Näin toteaa tuore Word Economic Forumin ja Ellen MacArthur –säätiön tutkimus. Ranskan ensimmäinen järjestelmä toimitetaan tämän kevään aikana. Lue lisää: http://www.uusiouutiset.fi/muovien-tulevaisuus-ei-enaa-koskaanjatteeksi/ n. Uusiouutiset 2/2016 11 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Tekoälyrobotiikkaa Ranskaan ja USAan K ansainvälinen ympäristöja jätehuoltoalan jätti Veolia on tilannut ZenRobotics Oy:ltä tekoälyrobotiikkaa jätteiden lajittelussa hyödyntävän ZenRobotics Recycler -järjestelmän. ZenRobotics kertoi solmineensa kumppanuuden myös ML Environmental LLC:n kanssa, joka alkaa myydä tekoälyrobotiikkaa Yhdysvaltojen markkinoilla. Jätepuu kannattaa polttaa J ätepuun energiahyödyntäminen Suomessa on nettoympäristövaikutuksiltaan parempi vaihtoehto kuin jätepuun kierrätys. Globaali kysyntä tuotteillemme kasvaa”, sanoo ZenRobotics Oy:n toimitusjohtaja Timo Taalas. Näin totesi rakentamisen puujätteiden ja puupakkausjätteiden käsittelyä ja elinkaaren ympäristövaikutuksia selvittänyt tutkimus. Jotta muovijätteet kiertävät uudestaan takaisin tuotteiden uusioraakaaineiksi, olisi vähennettävä selvästi muovien ”vuotamista ketjusta” eli päätymistä luontoon, olisi luotava tehokkaat uusiomuovimarkkinat ja erotettava muovien tuotanto fossiilipohjaisista raaka-aineista. ”Tämä on robottilajittelun vuosi. Se on julkaistu ympäristöministeriön raportteja -sarjassa (29/2015). n ZenRobotics Oy p ZenRobotics Oy toimittaa tekoälyrobotiikkaa USAan ja Veolialle. n Muovien tulevaisuus: ei enää koskaan jätteeksi O n kehitettävä konsteja, joilla muovista ei koskaan tule jätettä
siinä iässä ollaan hyvin vastaanottavaisia. Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Ne liittyvät esimerkiksi Nuukuusviikkoon ja Euroopan jätteen vähentämisen viikkoon. Ruokaa ei ole varaa haaskata. Siellähän saadaan helposti kokoon tuhansia tykänneitä faneja. Kampanjaan osallistui 64 koulua, joissa on yhteensä 17 000 oppilasta. Sen tuottamisella on niin suuret ympäristövaikutukset. Laki edellyttää, että kuluttajalle tulee antaa ympäristöasioissa maksutonta neuvontaa. Mitä työtehtäviisi kuuluu. Ympäristöaktiivi voi sielläkin bongata vaikka harvinaisempia lintulajeja. Uskon eniten suoraan kontaktiin ihmisten kanssa. Omistajatahomme ovat ulkoistaneet sen tehtävän meille. Mutta minusta somea ihaillaan tällä hetkellä liikaa. 12 Uusiouutiset 2/2016 p Harri Helinin työpaikka on Tampereen ydinkeskustassa. Työskentelin noin kaksi vuosikymmentä Suomen luonnonsuojeluVesa Keinonen n TEKSTI JA KUVA VESA KEINONEN. Rohkaiseminen on parempi tapa. Heitä ei saa kuitenkaan syyllistää tai masentaa. Olen joskus myös kierrellyt kouluilla pitämässä kolmasluokkalaisille oppituntia ympäristöasioista. Meidän pitää olla siellä, missä ihmisetkin ovat. Mitä olet aikaisemmin tehnyt. Miten lapset ja nuoret suhtautuvat ympäristöön. Kaupungin lisäksi omistajiamme ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos Oy. Järjestän paljon erilaisia ympäristöasioihin liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Toreilla ja turuilla. Uskon lasten ja nuorten valistamiseen, Ympäristönsuojelun veteraani Harri Helin työskentelee projektipäällikkönä Ekokumppanit Oy:ssä. Jälkimmäiseen haastoimme mukaan pirkanmaalaisia kouluja. Keskustelua syntyi jokaisen oppilaan kanssa. Olemme vuonna 2003 perustettu, Tampereen kaupungin ympäristöasioihin erikoistunut tytäryhtiö. Koululaisia herätettiin pohtimaan, kuinka tärkeää on syödä lautanen aina tyhjäksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sama määrä ihmisiä olisi kokonaan muuttanut elintapojaan. M ikä on Ekokumppanit Oy. Hänen tehtävänään on auttaa ihmisiä toimimaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Heissähän on tulevaisuus. Millä keinoin kannattaa viestiä. Yhä enemmän käytetään nettiä, sosiaalista mediaa ja pelejäkin
Sen helmiä ovat muun muassa Pyhimystä esittäneen Roger Mooren pari nimikirjoitusta. Vietän paljon aikaa myös Tampereen mökilläni Särkijärven rannalla. Kannustan yksityisiä ihmisiäkin näyttämään esimerkkiä. Pyhimys ajoi sellaisella. Sinällään teen nykyisin aika samantyyppisiä töitä kuin järjestössäkin. Miten asut. Ajan bussilla 22 000 km vuodessa. Omakotitalossa Ikaalisissa, noin 50 kilometriä Tampereelta. Mietin vielä hetken, ostanko sen. Meillä Tampereellakin eräs pariskunta keräsi oma-aloitteisesti roskia ja tupakantumppeja valtavat määrät. Nyt olen itse osa viranomaissysteemiä. Tämä on parempi tapa vaikuttaa kuin naapurien haukkuminen tai kiukkuiset yleisönosastokirjoitukset. Kanssani asuvat teini-ikäiset poikani ja tyttöni. Oletko ympäristön suhteen optimisti vai pessimisti. Mökillä olen tehnyt myös pönttöjä pöllöille, liito-oraville ja lepakoille. Siellä voi nähdä esimerkiksi kärppiä ja näätiä. Innostuin aiheesta jo 1960-luvulla tv-sarjan myötä. Uskon, että tarvittaessa muutoksia voidaan saada aikaan nopeastikin. Nautin siellä luonnosta, jota olen pitkään puolustanut. Lisäksi meillä on pari koiraa. n. Pyhimys-kokoelmaani kuuluu myös vuoden 1961 mallia oleva urheiluauto Volvo P1800. Terveisiä lukijoille. Minulle se on se, että laitan käden taskuun, kun olen kaupassa himoamassa jotain tuotetta. Nykyään minulla on maamme suurin Pyhimys-aiheinen kokoelma. Itse en ole kuitenkaan näyttelijää koskaan tavannut. Uusiouutiset 2/2016 13 liitossa. Minulta kysytään usein, mikä on suurin ekoteko. Mitä harrastat. Halpaa ja ympäristöystävällistä. Olen tainnut istua erilaisissa ympäristönsuojelua koskevissa kokouksissa yhteensä vuosia. Esimerkiksi freoneista luovuttiin, kun huomattiin että ne aiheuttavat maapallon otsonikerrokseen aukon. Pääharrastukseni on englantilaisen Leslie Chartersin luoma Pyhimys-hahmo. Seutulippu maksaa 145 euroa kuukaudessa. Silloin tuli kirjelmöityä ja joskus käräjöityäkin monen tahon kanssa. Mökillä voin ihailla monenlaisia luonnon ilmiöitä
On siis tehty tavoiteasetantaa ilman, että laskentaperusteet ja niiden vaikutukset ovat selvät. Sen heijastusvaikutukset jätesäätelyyn ovat ennakoimattomia.” Komissio ei ole vielä arvioinut, minkälaisia vaikutuksia uudelleenkäytön roolin laajentamisella olisi. Uudessa ehdotuksessaan komissio sisällytti tavoitteeseen myös tuotteiden uudelleenkäytön laajentamalla uudelleenkäytön valmistelun määritelmää niin, että se sisältäisi jätteiden uudelleenkäytön lisäksi myös tuotteiden ja niiden osien uudelleenkäytön. Ympäristöministeriö tekee parhaillaan yhteistyössä pakkausalan kanssa muille jäsenmaille aineistoa, jossa kerrotaan, kuinka pakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmät toimivat Suomessa ja miten uudelleenkäyttö meillä raportoidaan ja lasketaan. Ympäristöministeriö tapasi helmikuussa viranomaisia sekä pakkausja kierrätysalan toimijoita kerätäkseen näkemyksiä uudelleenUudelleenkäyttö ravistaa kiertotalouspakettia Uudelleenkäytön huomioiminen kierrätystavoitteiden laskennassa näyttää merkitsevän, ettei pakkausten kierrätyksen eteen tarvitsisi tehdä enää paljoakaan. Suomen luvut osoittavat aika konkreettisesti, että jotain meni pieleen. Tavoitetasosta halutaan tehdä korkeampi kuin nykytaso. Tapaamisissa välittyi Levisen mukaan joidenkin toimijoiden huoli siitä, vaarantavatko ehdotetut uudet laskentatavat kannustavuuden kierrättämiseen. Kenenkään toimijan ei kannata tuudittautua siihen, että kaikki kierrätyksen edistämiseen tarvittava on jo tehty.” Suomesta mallia muille Uudelleenkäytön laskentatavat ja kierrätyksen määritelmät ovat herättäneet keskustelua kiertotalouspaketin jatkovalmistelussa Euroopan ympäristöneuvostossa. Näyttää siltä, että kun komissio otti viime hetkillä kiertotalouspakettiinsa mukaan Suomen kannattaman uudelleenkäytön huomioimisen kierrätysasteen laskennassa, se ei miettinyt, mitä toimenpide merkitsee kierrätystavoitteiden kunnianhimoisuuden kannalta. n ELINA SAARINEN käyttöasteen laskentatavoista ja kierrätyksen määritelmistä. ”Valtioneuvosto haluaa, että kierrätys edistyy. ”Monilla mailla on suurena huolena, hämärtääkö uudelleenkäytön huomiointi kierrätystavoitteita ja millaisia vaikutuksia sillä on hallinnolliseen kuormaan”, Levinen toteaa ja jatkaa: ”Uudelleenkäytön valmistelun määritelmän muuttaminen on herättänyt aiheellistakin kritiikkiä, koska jätteiden ja tuotteiden niputtaminen samaan määritelmään aiheuttaa sekaannusta ja epäselvyyksiä jätehierarkian tulkinnan kannalta. 14 Uusiouutiset 2/2016 E uroopan komissio lupasi kunnianhimoiset kierrätystavoitteet uuteen kiertotalouspakettiin, jonka se julkisti loppuvuodesta 2015. Pohjoismaista löytyy Levisen mukaan ymmärrystä Suomen uudelleenkäyttöä kannattavalle linjalle, mutta on sellaisiakin jäsenmaita, jotka vastustavat ehdotettua muotoilua. Yksi huolestuneista tahoista on Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, jonka asiantuntija Katja Moliis kommentoi kierrätyksen kunnianhimon vesittymistä Uusiouutisten nettisivujen Uusioblogissa helmikuun lopussa näin: ”Komissiolta on unohtunut tarkistaa, miten laskentamenetelmän muutos suhteutuu tavoitteisiin. Ehdotettujen laskentamallien mukaan laskien pakkausjätteen kierrätyksen eteen ei tarvitsisi tehdä Suomessa enää paljoakaan. Aineiston on p Muuttuuko kiertotalouspaketin sisältö vielä?. Juuri nyt EU kartoittaa lainsäädäntöpaketin yleiskuvaa ja ongelmallisimpia kohtia. Suomi olisi jo saavuttanut pakkausjätteiden vuoden 2030 kierrätystavoitteet lähes kaikkien pakkausjätteiden osalta. ”On perusteltua kysyä, ovatko pakkausjätteen kierrätystavoitteet riittävän kunnianhimoisia, jos ne on jo nyt saavutettu”, myöntää ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä. Voimassa oleva direktiivi on asettanut tavoitteet yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle. Kunnianhimoisiksi markkinoiduista tavoitteista saa kunnianhimoa etsiä suurennuslasilla.” Levisen mukaan toimijoiden ei tarvitse olla huolissaan: Ympäristöministeriö pyrkii pitämään huolta, että kunnianhimoisuus säilyy kierrätystavoitteissa. Havainto pakottaa jäsenmaat miettimään kiertotalouspaketin käärintätapoja
n Suomen raportoima pakkausjätteen kierrätysaste sekä arvio yhdistetystä uudelleenkäyttöja kierrätysasteesta Suomessa vuonna 2013 Pakkausmateriaali Nykyinen tavoite paino-% Ehdotus v. 2025 paino-% Ehdotus v. 2030 paino-% Suomen raportoima kierrätysaste 2013 paino-% Arvio yhdistetystä uudelleenkäyttöja kierrätysasteesta Suomessa v. Levinen taas kannattaa uudelleenkäytön ja kierrätyksen yhdistävää tavoitetta, koska se kannustaisi mutta antaisi silti jäsenmaille varaa valita omiin olosuhteisiinsa parhaiten soveltuvat reitit edetä tavoitteeseen. Yksi vaihtoehto olisi poistaa tuotteet ja niiden osat uudelleenkäytön määritelmästä, mutta säilyttää uudelleenkäyttö laskentamenetelmien määrittelyssä. Levinen pitää kuitenkin todennäköisenä, että komission tekemä ehdotus tulee muuttumaan jollain tavalla. ”Monenlaisia ratkaisumalleja joudutaan nyt punnitsemaan, jotta löytyy kunnianhimoinen ja tasapainoinen ratkaisu”, hän toteaa. 2013 kaikki pakkaukset 55 65 75 58 83 muovi 22,5 55 – 23 74 puu 15 60 75 15 62 rautametalli 50 75 85 82 98 alumiini 75 85 l asi 60 75 85 77 83 paperi ja kartonki 60 75 85 98 98 Lähde:Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista jätedirektiviin muuttamiseksi, ns. U-kirje, tammikuu 2016. YTP:n mukaan uudelleenkäytölle tulisi asettaa ihan oma tavoitteensa, jota pitäisi pohtia huolellisesti. Uusiouutiset 2/2016 15 tarkoitus konkretisoida, mitä uudelleenkäytön huomioon ottaminen tavoitteissa tarkoittaisi
Millainen kokemus se oli. Puolustaudun kuitenkin MTV3/ Valve p Tuija Pehkonen kiipesi Huippujengissä Perun Andeille. Muuttiko tämä kokemus suhdettasi luontoon. Elämys jota on vaikea kuvailla. Ainutlaatuinen, mutta fyysisesti ja psyykkisesti huomattavasti raskaampi reissu kuin meistä kukaan osasi odottaa. Sunnuntaisin saatan suunnata vaikkapa Nuuksioon käpsimään ja makkaraa paistamaan. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan kierrätykseen ja luontoon. Matkaa seurataan MTV3-kanavalla.. Olen maalaistyttö Iisalmesta. Olimme äärimmäisen tarkkoja siitä, ettemme jättäneet mitään merkkejä käynnistämme. No nyt taitaa tulla huutia! Tunnustan, että minulla kertyy liikaa ruokajätettä. Missä sitten satunkin liikkumaan, eniten minua surettaa ja huolettaa särjetty lasi, varsikin rannoilla. Nuuksio on sopivasti lähellä, mutta kyllä omin ympäristöni on edelleen Iisalmessa. Näimme jonkin verran vanhoja, kiipeilijöiden jättämiä roskia, ja poimimme ne heti pois. Parikymppisenä sitten muutin Helsinkiin ja tuumin, että on tosi siistiä olla kaupunkilainen, keskellä tapahtumia. Nyt kolmekymppisenä olen jälleen alkanut kaivata takaisin luontoon. Sanat eivät siihen riitä. Myös aikuisen täytynee alkaa käyttää uimatossuja, ettei saa kesäisellä uintiretkellä haavaa jalkapohjaan. Pelkään, että lapset ja eläimet satuttavat itsensä tällaisen piittaamattoman ja vaarallisen roskaamisen takia. Siellä pääsen suoraan kotiovelta lenkkipolulle ja hiihtämään. Vuorella jopa ajan käsite muuttuu. n IRENE ANDERSSON O sallistuit Perun Andeilla kuvattuun Huippujengi-ohjelmaan. Huolestuttaako sinua jokin ympäristössä. Luonto on ollut minulle lapsesta saakka tärkeä ja itsestään selvä osa elämää. 16 Uusiouutiset 2/2016 Veisitkö roskat, Tuija Pehkonen. Onko siis Espoon Nuuksio nyt rakkain luontokohteesi. Vastausvuorossa juontaja ja radiotoimittaja Tuija Pehkonen. Muistan ikuisesti sen hetken, kun saavuimme yli neljän kilometrin korkeuteen perusleiriin aukeamalle, jota ympäröi mahtipontinen näkymä. En ole mikään luontohörhö, mutta tämä oli elämäni seikkailu. Keräsin jo pienenä metsässä sieniä ja marjoja, ja istuskelin ongella iskän kanssa. Varmaan se osaltaan syvensi sitä. Näkyikö ylhäällä vuorella jätteitä. Kaikki, minkä veimme ylös, palasi myös mukanamme alas. Valtavien, ikivanhojen vuorten keskellä tuntee itsensä niin mitättömän pieneksi. Porukallemme ei tullut edes mieleen heittää sinne mitään. Tosi tylsää! Millaista roskaa sinulta itseltäsi syntyy. Lapsuuden maisemieni luonto on onneksi säilynyt ennallaan
Minkälaisia hommia teet nyt, ja mikä on seuraava projektisi. Tavoitteeni on syödä tarkkaan kaikki, minkä ostan. Salli on sittemmin palkittu lukuisilla yrittäjäpalkinnoilla. Henkilöhaastattelut käsittelevät henkilöiden omaa tarinaa. Tänä vuonna 25-vuotisjuhlaansa viettävä Molok Oy on kasvanut kansainväliseksi jätehuoltoalan veturiksi, joka kertoi viimeksi perustavansa uuden tuotantolaitoksen Kiinaan paikallisen yhteistyökumppaninsa kanss a. Arjen kiireessä ja nälkäisenä olen toisinaan unohtanut, mitä kotona jo on, ja ostanut turhaan uutta ruokaa. Radiossa Yle Puhe -kanavalla Tuijalla on oma ohjelma keskiviikkoisin kello 13–14. Käyn pari kertaa vuodessa kirpparilla myymässä tavaroita. Samalla säästän ruokamenoissa ja kulutan vähemmän. Juonnan 15. Hän juontaa Suomen ihanimmat häät -kilpailuohjelmaa tiistaisin 15. Kaiken, mitä en saanut myydyksi, vein UFF:iin. Uusiouutiset 2/2016 17 sillä, että tunnustan puutteeni, ja olen ryhtynyt parantamaan huonoja tapojani. Harkitsen myös pitkään ennen ostopäätöstä. Tuntuu hyvältä, jos joku tarvitsee esineen tai vaatteen, joka on käynyt minulle turhaksi. maaliskuuta. Tuija valittiin vuonna 2012 vuoden radiotoimittajaksi. Kokkailen ylijäämäruuasta sekametelisapuskaa ja munakaspläjäyksiä. maaliskuuta startannutta Suomen ihanimmat häät -ohjelmaa, jossa 12 morsiusparia kilpailee parhaimmista häistä ja koskettavimmasta rakkaustarinasta. onnittelemme : Veikko Salli täyttää 80 vuotta M olok Oy:n perustaja ja Veikko Salli täyttää 80 vuotta 29. n n Tuija Pehkonen kiipeää vuorelle MTV3-kanavan Huippujengi -ohjelmassa sunnuntaisin 6. Kävin hiljattain läpi kaikki säilytyspaikkani. Olen pikkutytöstä asti ollut hääintoilija ja romantikko, joten minua ei totisesti tarvinnut suostutella tekijäporukkaan. Onko sinulla kierrätysideoita. Ostan harvoin mitään uutta. Tässä tahdon tehdä muutoksen. n Molok Oy p Veikko Salli tunnetaan aktiivisena veneilijänä ja intohimoisena golffarina.. Myin ylimääräisiä tavaroita Konepajan Brunoja Kaivarin Kanuuna -kirppareilla. maaliskuuta alkaen. Palkaksi sain mielenrauhaa sekä tilaa ja järjestystä kotiin. Silloinkin hankin vain sellaista, mitä oikeasti tarvitsen ja mistä todella pidän. Viime syksynä Salli nimettiin Jätehuoltoyhdistys ry:n kunniajäseneksi. Salli perusti Molok Oy:n vuonna 1991. Lisäksi teen juontokeikkoja ja pidän omaa ohjelmaa Yle Puheella. Toivon, ettei jääkaapistani enää löydy juustonloppuja tai vanhentuneita vihanneksia. En yksinkertaisesti lähde kauppoihin pyörimään, sillä tiedän, että sieltä tarttuisi helposti mukaani kaikenlaista kivaa ja ihanaa. maaliskuuta alkaen AVAlla
He tunnistavat, että tavaraa on liikaa, mutta he eivät halua luopua siitä ilman apua tai painostusta. 18 Uusiouutiset 2/2016 S uomalaiset voidaan jakaa neljään eri profiiliin heidän kiertotalousvalmiuksiensa perusteella, kertoo tuore tutkimus. He ovat hanskaajia, joille kiertotalous merkitsee tavarasta eroon pääsemistä ja oman toimintaHelppoilija katsoo rauhassa Toinen suuri ryhmä ovat helppoilijat, johon kuuluu 30 prosenttia suomalaisista. Hamstraaja rakastaa tavaraa Lähes kolmasosa (27%) haastateltavista on tyylipuhtaita hamstraajia, jotka eivät koskaan heitä mitään pois ja joilla rakkaus tavaraa kohtaan on suurta. Joillakin jopa parisuhde kärsii tästä. Suomalaiset voi jakaa kiertotalousvalmiuksiltaan neljään ryhmään. ”Löydetyt profiilit ovat helppoilija, hamstraaja, hanskaaja ja varustautuja. Ystävät tai lapset kertovat heille, mitä heidän kannattaisi kierrättää tai kokeilla.” Oletko hamstraaja, helppoilija, varustautuja vai hanskaaja?. Tavaroiden lainailu muille on vaikeaa ja keräily täyttää heidän kätkönsä”, Hertto kuvailee. ”Voidaan sanoa, että tämä ryhmä tyypillisesti edustaa suuria ikäluokkia. Profiilit kuvaavat ihmisten ominaista tapaa suhtautua kiertotalouteen, mutta profiilit voivat myös vaihdella tilannekohtaisesti”, palveluanalyytikko Petteri Hertto Palmusta kertoo. He ovat esimerkiksi saaneet perintöä, josta he eivät halua luopua. Heille kiertotalous on jäänyt epäselväksi ja vaikeaksi kokonaisuudeksi, eivätkä he ole teknologian edelläkävijöitä. n TEKSTI MARJA SAARIKKO, KUVITUS L&T/ PALMU Hanskaajalla kierrätystaidot hallussa Vain noin neljäsosa (23%) kuuluu kiertotalouden kannalta kaikkein suotuisimpaan profiiliin. ”Heidän kohdallaan kiertotalouden ratas pysähtyy. Millainen itse olet
n Oletko hamstraaja, helppoilija, varustautuja vai hanskaaja. n. Hän on myös kierrätyspalveluiden tyypillisimpiä käyttäjiä”, Hertto kuvaa. ”Hanskaaja on järjestelmällinen, tehokas ja aikaansaava. Yli puolet (60%) vastanneista sanoi, että helppous on tärkeämpää kuin rahallinen hyöty. Ongelma korostuu etenkin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä”, toteaa palveluanalyytikko Petteri Hertto Palmusta. Palvelumuotoilutoimisto Palmun tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin kiertotalouden ongelmia, tarpeita ja motiiveja syvähaastatteluilla ja kyselytutkimuksella, johon vastasi tuhat suomalaista. Niitä oli käyttänyt 26 prosenttia vastaajista. Lassila & Tikanojan tavoitteena on hyödyntää tutkimuksen tuloksia uusien palveluiden kehittämisessä. Heillä on oma lehtipuhallin, painepesuri ja elektroniikkatyösarja ja he tekevät heräteostoksia Motonetissä.” n mallin toteuttamista järkevästi. Tutkimus poiki uuden palvelumallin O sa suomalaisista toimii jo tänä päivänä tehokkaasti kiertotalouden logiikkaa hyödyntäen, mutta valtaosalle meistä se ei ole vielä konkretisoitunut arjen teoiksi, todettiin Lassila & Tikanojan hiljattain teettämässä tutkimuksessa. ”Kun levoton olo tulee, jotkut haluavat ratkaista sen heti kierrätyspalveluilla. He kuskaavat itse omalla peräkärryllään rakennusjätteet kaatopaikalle. Ilmiö korostui etenkin naisilla. Etenkin omalla paikkakunnalla toimiva kirpputoriryhmä miellettiin arkea helpottavaksi. Tutkimuksen mukaan peräti 37 prosenttia vastanneista ostaisi mielellään kierrätyspalveluita, jos ne helpottavat arkea. Havaintojen pohjalta on jo kehitetty uusi Kimppanoutopalvelu, jonka pilottikokeilu alkoi tammikuussa. Uusiouutiset 2/2016 19 Varustautuja haluaa omistaa Viidesosa haastatelluista kuului varustautujiin, joka on Herton mukaan kaikkein hankalin ryhmä kierrättämisen kannalta, sillä he haluavat omistaa itse kaiken, eivätkä lainaa muilta. Nykyiset kiertotalouden verkkopalvelut ovat vastaajille hyvin tuttuja. Vain murto-osa on valmis näkemään vaivaa kierrätyksen eteen. Palvelun käyttäjä pääsee edullisemmin eroon tavaroistaan, kun niiden nouto tilataan kimpassa muiden kanssa. Myös Facebookin kierrätysja kirpputoriryhmät nousivat selvästi esiin haastatteluissa. 68 prosenttia kertoo, että heillä on kotonaan liikaa tavaraa suhteessa säilytystilaan. He ovat myös valmiita maksamaan niistä. ”He ovat rakentaneet itse talonsa tai ainakin mökin ja terassin. Hän on aktiivinen esimerkiksi Facebookin kierrätysryhmissä. Kierrättämisen on oltava helppoa T utkimukseen osallistuneista peräti 44 prosenttia ilmoitti, että liiasta tavarasta tulee heille levoton olo. Peräti 97 prosenttia vastaajista oli kuullut Tori.fitai Huuto.net -palveluista ja 72 prosenttia oli käyttänyt niitä
Kuluttajamuovipakkausten erilliskeräys on käynnistynyt Rinki-verkostossa Suomessa tämän vuoden aikana. Kirjan taittaa palkittu graafikko Emmi Kyytsönen. n Emmi Kyytsönen. Kirjaa kirjoittaa myös liuta muovien kierrätyksen ja energiahyötykäytön spesialisteja mm. Kesällä ilmestyvän kirjan kustantaa Muovifakta Oy. Kuinka muovijätteet meillä kierrätetään ja hyödynnetään. VTT:ltä, Suomen Uusiomuovista, Lassila & Tikanojalta ja Vantaan Energialta. Mukana on koottua tietoa muovijätemääristä, muovivirtojen käsittelyreiteistä, muovien roolista Suomen energiatuotannosta sekä jätemuovien jalostajista ja uusioraaka-ainetta käyttävästä muovituoteteollisuudesta. Kirja antaa apua myös tavalliselle kuluttajalle muovien lajittelussa, sillä se esittelee yleisimmät kierrätettävät muovit, niiden ominaisuudet, yleisimmät käyttökohteet sekä auttaa muovien tunnistamisessa. Myös Uusiouutiset-lehti on mukana kirjan toteuttamisessa: lehden päätoimittaja Elina Saarinen kuuluu kirjoittajatiimiin. Kirja kiinnittää huomiota myös resurssiviisauden ja kiertotalouden tärkeään vaiheeseen: Tuotannossa ja tuotesuunnittelussa voidaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon muovijätettä jää syntymättä ja siihen, millaisia vaihtoehtoja avautuu jätemateriaalien hyödyntämiseen uudelleen. Aiheesta on tekeillä kirja, Muovien kierrätys ja hyötykäyttö Suomessa. 20 Uusiouutiset 2/2016 Muovien kierrätyksestä tekeillä kirja Uusiouutiset mukana K uinka muovien kierto toteutuu Suomessa tällä hetkellä. Kirjoittajana on tietokirjailija Pasi Järvinen, joka on aiemmin julkaissut muun muassa Muovin suomalaisen käsikirjan ja Uusi muovitieto -kirjan
Uusiouutiset 2/2016 21
Tähtäämme suoraan kansainvälisille markkinoille”, Poranen kertoo. VTT. Porasen mukaan startup-yritykset hyötyvät uudesta mahdollisuudesta etenkin silloin, kun niillä on tarve hakea lisärahoitusta tai uusia kumppaneita. ”Tämä on erinomainen kilpailuetu nykyisiin öljyja puuvillapohjaisiin valmistusmenetelmiin verrattuna.” Yrityksen keksintöjen suojaaminen on vaatinut useiden patenttien hakemista sekä Suomessa että ulkomailla. Ne todennäköisesti mullistavat koko tekstiiliteollisuuden ja tuovat uusia mahdollisuuksia myös metsäteollisuudelle”, uskoo VTT:stä uuden yhtiön toimitusjohtajaksi siirtynyt Janne Poranen. Langasta valmistetut tekstiilit olisivat siten periaatteessa vaikka syötävissä. n MARJA SAARIKKO O tetaan kuituja kuusesta ja männystä, ja kehrätään niistä lankaa. 22 Uusiouutiset 2/2016 Nopea patentointi antaa Suomi-cleantechille vauhtia Biotalouden, kiertotalouden ja puhtaan teknologian keksinnöt voivat nyt saada patentin entistä nopeammin. VTT:ssä tehty keksintö poiki viime vuonna Spinnova-nimisen spin off -yrityksen, jonka puukuituhanke voitti valtakunnallisen biojalostamokilpailun. ”Meillä on vireillä patenttihakemuksia etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. ”Puukuidusta valmistetuilla tekstiileillä on valtava potentiaali. Spinnovalla on hyviä kokemuksia myös Suomen Patenttija rekisterihallituksen käyttöön ottamasta patenttihakemusten nopeutetusta käsittelystä. Näin pyritään vauhdittamaan suomalaisen cleantech-alan kehitystä. Valmistusprosessissa ei käytetä haitallisia kemikaaleja, eikä siinä ole työvaiheita, jotka kuluttaisivat paljon energiaa tai vettä. Puukuitulanka koostuu selluloosasta, joka on pelkkää sokeria ja vettä. Puukuitu olisi Porasen mielestä hyvä raaka-aine esimerkiksi kertakäyttöisille tuotteille, kuten sairaalatekstiileille. Ideaa edelleen kehittävä Spinnova Oy on parhaillaan kaupallistamassa uudenlaisen tekstiililangan tuotantomenetelmää
Cleantech-keksinnöt ohituskaistalla Suomalaiset innovaattorit voivat tätä nykyä hakea keksinnöilleen nopeutettua patenttikäsittelyä, jos keksintö edustaa biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja. n PRH:n toimistopäällikön Jorma Lehtosen mukaan uudistuksella halutaan edistää aktiivisesti biotalouden, kiertotalouden ja puhtaan teknologian kehitystä. Samalla nopeampi käsittely laajeni koskemaan kaikkia cleantech-aloja. Patentin hakija saa ensimmäisen teknisen välipäätöksen neljässä kuukaudessa. n t Puukuitulangan valmistusmenetelmä kehitettiin ottamalla mallia hämähäkin kutomasta seitistä. ”Ala saa erikoiskohtelua myös Euroopan muissa patenttivirastoissa, joissa on käytössä samankaltaisia nopeutetun käsittelyn järjestelmiä.” Nopeutetussa versiossa patenttihakemuksen käsittelyyn kuluu aikaa korkeintaan yhdeksän kuukautta. Esimerkiksi paksuudeltaan, venyvyydeltään ja vetolujuudeltaan puusta tehty lanka on jo puuvillalangan veroista. Ylivoimaista ykköspaikkaa pitää Saksa. Nopeutetun patenttikäsittelyn käyttöönottoon Suomessa on toinenkin syy. Se ei itsessään ole uusi keksintö, vaan yhtiön patentit suojaavat esimerkiksi laitoksen optimoituja sekoitusmenetelmiä ja reaktorirakennetta. Yrityksen ydintuote on skaalattava, tehdasvalmisteinen uuden sukupolven biokaasuja biodiesellaitos, jossa käsitellään orgaanista jätettä hyödynnettäväksi uusiutuvana energiana. BioGTS kasvattaa patenttisalkkuaan Myös jyväskyläläinen cleantech-alan kasvuyritys Bio GTS Oy on viime vuosina hakenut keksinnöilleen useita patentteja. Menetelmänä biokaasun tuotannossa on kuivamädätys. Patenttija rekisterihallituksen vuonna 2015 vastaanottamista patenttihakemuksista noin yhdeksän prosenttia liittyi puhtaaseen teknologiaan. Bio GTS:n kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki pitää puhtaan teknologian patenttihakemusten nopeutettua käsittelyä erinomaisena asiana, joka antaa suomalaiselle cleantechille lisävauhtia. Hän muistuttaa silti myös patentoinnin kääntöpuolesta: kun keksintö saa patentin, se tulee samalla kaikkien kiinnostuneiden tietoon. Spinnova p Spinnovan Janne Porasen mukaan puukuitulangan ominaisuuksissa on jo saavutettu paljon. Vuoden 2016 alusta nopeutetusta käsittelystä tuli pysyvä käytäntö. Kun tarkastellaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien teknologioiden patentointia suhteessa bruttokansantuotteeseen, Suomi yltää komealle nelossijalle heti Ruotsin ja Ranskan kannoille. ”On tärkeää suojata avainteknologia päämarkkina-alueilla, mutta mitä nopeammin keksinnölle saa patentin, sitä nopeammin se tulee julkiseksi”, Lehtomäki miettii. Samalla pyritään parantamaan kansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten Suomi hyvin mukana patenttikisassa K estävään kehitykseen liittyvien keksintöjen määrä maailmassa lähes viisinkertaistui vuosien 1995 ja 2011 välillä, kertoo Euroopan patenttiviraston EPO:n selvitys. Uusiouutiset 2/2016 23 ”On aivan eri asia hakea rahoitusta, kun patentti on jo myönnetty verrattuna siihen, että hakemus olisi vasta vireillä”, toimitusjohtaja sanoo. Innovaatio edellytti yhteistyötä hämähäkkeihin erikoistuneen eläintieteilijän kanssa. Hakemuksia on salkussa ja vireillä sekä Suomessa että yhtiön tulevilla päämarkkina-alueilla Kiinassa, Etelä-Amerikassa ja VäliAmerikassa. Suomi on koko Euroopan cleantech-kehityksessä hyvin mukana. Patenttija rekisterihallitus (PRH) kokeili patenttien nopeutettua käsittelyä viime vuonna. kilpailukykyä.”Cleantechin markkinat ovat usein maailmalla”, Lehtonen muistuttaa. ”Puukuidusta valmistetuilla tekstiileillä on valtava potentiaali.”
Ioncell-menetelmässä raaka-aine liuotetaan ionisiin liuottimiin ja kehrätään sen jälkeen kuiduksi. Niistä tuomaristo valitsi viisi voittajaa, joista yleisöäänestyksessä eniten ääniä keräsi suomalaisidea puuvillan kierrättämisestä Ioncell-F™menetelmän avulla. ”Kuitumaailman Tesla” Tekstiilikuitujen kysynnän ennustetaan kasvavan 77 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. n LAURI LEHTINEN p Ruotsin kruununprinsessa Victoria jakoi voittopalkinnon suomalaistiimille ja muille voittajille.. Kehräämällä saatu kuitu on lujaa ja korkealaatuista. Uudelleenkuiduttaminen on looginen ratkaisu. Hän oli mukana palkitussa kymmenen hengen tutkijaryhmässä. Kilpailuun saapui yli 2 700 ehdotusta 112 maasta. Ennen liuotusta puuvillajäte on siistattava väriaineista, sillä värit rikastuvat prosessiin. Kuitujen kierrättäminen on ratkaisu tähän ongelmaan, sillä näin saatu kuitu on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyistä neitseellisen materiaalin kanssa. Tämä on eräänlainen kuitumaailman Tesla”, sanoo professori Ali Harlin VTT:ltä. Sitä voisi luonnehtia puuvillan ja silkin väliltä olevaksi materiaaliksi. n Frida Knape Puuvillan kierrätys toi palkinnon Suomeen Suomalainen puuvillan kierrätyskeksintö sai 300 000 euron pääpalkinnon kansainvälisessä kilpailussa. Puuvillan kasvatus sitoo peltoa ja vaatii paljon vettä, eivätkä sadot ole enää kasvaneet. ”Meillä on ollut keskusteluja kuuden globaalin vaatebrändin kanssa. Vaatejätit odottavat Puuvillajätteen käytölle on selkeä paine, sillä EU-lainsäädäntö kieltää tekstiilien sijoittamisen kaatopaikoille. H&M Conscious-säätiö etsi Global Change Award -kilpailulla uusia tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen mahdollistavia ideoita. Siinä puuvillajäte liuotetaan ja kehrätään uudelleen kuiduiksi. Harlinin arvion mukaan menetelmä on teollisessa mitassa aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua. Huonosta raakaaineesta saadaan korkealaatuista tuotetta. ”Ionisten liuottimien etuna on, että sellua liukenee paljon. Näyttää siltä, että ensimmäiset käyttökohteet löytyvät jokapäiväisestä vaatetuksesta ja kodin tekstiileistä”, Harlin sanoo. Niillä kaikilla on yhteinen ongelma – miellyttävän, uusiutuvan raaka-ainelähteen löytäminen. Harlin kertoo, että tavoitteena on perustaa vielä tämän vuoden aikana yritys, joka toimii aluksi selluloosakarbamaattiteknologiaa käyttäen. Lisäksi valmistuneilla kuiduilla on erittäin hyvä vetomurtolujuus, joten ne sopivat myös lujiteaineiksi komposiittimateriaaleihin. Menetelmä perustuu Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen johtaman tutkijaryhmän vuonna 2013 tekemään läpimurtoon. 24 Uusiouutiset 2/2016 24 Uusiouutiset 1/2016 H elsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja VTT:n kehittämä puuvillan kierrätysja uusiokuidutusmenetelmä on voittanut kansainvälisen kestävän kehityksen kilpailun. Ioncell-menetelmällä uudelleenkehrätty puuvilla on tekstiilinä puuvillan kaltaista, mutta laskeutuvampaa ja kiiltävämpää. Myös liuottimen korkea hinta edellyttää, että sen talteenotto saadaan tehokkaaksi
Suomalaiset kierrätysoperaattorit pelkäävät ympäristölupaviranomaisten tulkitsevan pian POP-asetuksen uutta suomalaista ohjetta niin, että meillä pitää. Käytännössä jätteet tulee polttaa, koska kaikille yhdisteille ei ole olemassa fysikaalis-kemiallisia käsittelymenetelmiä. Koko POP-jätteen käsittelyketju pitäisi järjestää niin, ettei muu jäte pääse saastumaan POP-yhdisteillä. n ELINA SAARINEN jonka tarkoitus on auttaa kierrätysoperaattoreita ja viranomaisia asetuksen tulkinnassa. Ohje koskee juuri sähköja elektroniikkaromua (SER) ja romuajoneuvoja, koska Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja ohjeen tekemisen rahoittanut ympäristöministeriö katsovat näiden jätteiden olevan Kuusakoski. Asetuksesta on tekeillä suomalainen ohje, POP-tulkinta huolestuttaa kierrättäjiä Erottelu vaikeaa ja kallista Suomalaiset romuajoneuvojen ja sähköja elektroniikkaromun kierrättäjät pelkäävät, että POP-asetuksen kotimainen tulkintatapa tuo vaikeita ja kalliita vaatimuksia. Uusiouutiset 2/2016 25 P itääkö romuajoneuvojen käsittelijän osata tunnistaa, minkä romuauton penkin pehmusteissa on rajoitukset ylittäviä määriä kiellettyjä bromattuja palonestoaineita. Viiveellä jätehuoltoon EU:n POP-asetus säätelee pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien jätteiden käsittelyä. Missään muussa Euroopan maassa näin ei toistaiseksi tehdä. Kierrätys sallitaan vain tietyille metalleille ja metalliyhdisteille, koska POPaineet eivät saa päätyä kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön. Pitääkö nämä penkit irrottaa käsipelillä littanaksi rutistetusta romukuutiosta ja erotella muusta romusta jo ennen kuin autot menevät murskaukseen. Ohje antaa osviittaa, milloin jäte on luokiteltava POP-jätteeksi ja mitkä ovat sen mahdolliset käsittelyvaihtoehdot. Alemman pitoisuusrajan ylittävät jätteet saa käsitellä fysikaalis-kemiallisesti tai polttamalla
Romuajoneuvojen käsittelijät eivät pidä tarkoituksenmukaisena eivätkä kannattavana sitä, että POP-yhdisteet eroteltaisiin muun jätevirran joukosta jo ennen murskausta. Tämä on nyt käytäntönä kaikissa Suomen automurskaamoissa, samoin Keski-Euroopassa. Toimimme kansainvälisellä kentällä, joten pelip Kierrättäjät pelkäävät, että kotimaiset vaatimukset POP-jätteiden käsittelylle tulevat olemaan kovempia kuin muissa maissa.. ”Pitää kehua SYKEn asiantuntemusta: he ovat tehneet ohjeessa valtavan työn vaikeasta kokonaisuudesta. ”Kaikissa murskaamoissa autoperäistä jätettä on noin 20 prosenttia syötteestä. Juuri tähän kierrättäjät toivoisivat ohjeen antavan apua, samoin siihen, missä vaiheessa käsittelyketjua POP-aineet pitää poistaa, ja kenelle kohdistuvat toiminnan kustannukset. Jokaista osaa ei voi analysoida erikseen laboratoriossa. 26 Uusiouutiset 2/2016 POP-aineiden esiintyvyyden kannalta kaikkein akuuteimpia. Ainoa käyttökelpoinen tapa on erotella kaikki bromia sisältävät jätteet erikseen, mutta tämäkin on kannattavaa vain, jos saadaan samalla puhtaita muovijakeita kierrätykseen. Vaikka aineiden käyttöä on rajoitettu tuotteissa jo viime vuosikymmenellä, aineita sisältäviä autoja ja sähkölaitteita tulee edelleen käyttöikänsä loppuessa jätehuoltovaiheeseen. Esimerkiksi romutukseen tulevien autojen keski-ikä on Suomessa 21 vuotta, joten POP-aineet ovat jätehuollon riesana vielä pitkään. Ohjetta työstänyt SYKEn ylitarkastaja Eevaleena Häkkinen tunnistaa ongelman: ”Bromattujen palonestoaineiden tunnistamiseen ei ole olemassa ison mittakaavan tunnistustai analyysimenetelmää. Mutta kierrätysteollisuuden näkökulmasta ohjeluonnos on kovin lakitekninen, ja se jättää avoimeksi, mitä pitäisi tehdä ja milloin. Miten jätehuoltotoimijat pystyvät sitten tunnistamaan, missä kiellettyjä aineita on. Tämä vaarantaisi suomalaisen autoja kierrätyssektorin kilpailukyvyn. Silloin POPyhdisteet hoidetaan asianmukaisesti”, huomauttaa Kuusakoski Oy:n yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Pohjanpalo. POP-aineita mahdollisesti sisältävät osat, kuten autojen penkkien pehmusteet, menevät yleensä kevytjakeeseen eli fluffiin, joka päätyy joka tapauksessa polttoon. Muissa maissa tällaista ei vaadita. Miten käy lupaehtojen. Meidän huolemme on, että soveltamisohjeessa annetaan pitkälle meneviä päätelmiä, jotka voivat saada luvittavat viranomaiset vaatimaan kohtuuttomia”, toteaa ohjeluonnoksesta lausunnon antanut Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n asiantuntija Katja Moliis. Ohje kuitenkin kieltää POP-aineiden laimentamisen. Käytännössä tämä vaatisi manuaalista erottelua ja kallista mitta-analytiikkaa. Kustannukset jäisivät kierrätysoperaattoreille, joiden kannattavuus on ennestäänkin koetuksella uusiometallien ja -muovien maailmanmarkkinahintojen notkahdettua. Kiellettyjä POP-yhdisteitä ei kuitenkaan ole käytetty läheskään kaikissa ajoneuvoissa tai sähköja elektroniikkalaitteissa. SYKE pyrkii jättämään ohjeeseen liikkumavaraa siihen, erottelevatko toimijat POP-aineet jätehuoltoketjun alkupäässä vai prosessivaiheessa, vai ohjaavatko nämä kaikki POP-aineita mahdollisesti sisältävät jätteet polttoon. Häkkisen mukaan laimentamista on se, jos POP-aineita ei poisteta erikseen, vaan POP-aineita sisältävät jätteet vain murskataan muun jätteen kanssa. ”Käytännön toiminnassa ei pystytä silmämääräisesti tai edes analytiikalla kertomaan, sisältääkö jokin romuajoneuvon tai sähkölaitteen osa POP-yhdisteitä”, Moliis muistuttaa. ”Erotteluvaatimus ennen murskausta toisi isot työkustannukset, jotka koskisivat vain suomalaisia toimijoita. Suomessa tämä ei ehkä ole realistista”, Häkkinen toteaa
joissakin tekstiileissä, kengissä, ajoneuvoissa, sähköja elektroniikkalaitteissa ja rakennustuotteissa. ”EU:n kiertotalouspaketissa sanotaan, että aiotaan tarkistaa jäte-, tuoteja kemikaalilainsäädännön rajapinnat. – Listalla on teollisuuskemikaaleja ja torjunta-aineita, mutta viimeisimpänä listalle on lisätty esimerkiksi joitakin palonsuoja-aineita (mm. Taikatemppu merellä Eräs pelikenttää vääristävä ja suomalaistoimijoita haittaava käytäntö liittyy romuajoneuvoista käsittelyssä syntyvän kevytjakeen eli fluffin suomalaiseen luokittelutapaan ja luvitukseen. Ristiriitojen ristitulessa Kierrättäjien tavoitteena on toimia lainsäädännön vaatimusten mukaan ja yhtäältä saada hyötykäytettyä mahdollisimman paljon, toisaalta poistaa vaaralliset ja haitalliset aineet kierrosta. ”Työ on vielä kesken. Lista täydentyy uusilla aineilla. Suomen Autokierrätys, kierrätysoperaattorit ja tutkimusyhtiöt ovat tehneet pitkään töitä todistaakseen lupaviranomaisille, että fluffin voisi hyvin luokitella tavanomaiseksi jätteeksi myös Suomessa. Tätä tehtävää vaikeuttaa se, että kemikaalilainsäädäntö, romuajoneuvoja ja SERiä säätelevät direktiivit, vaarallisten ja POP-yhdisteiden lainsäädäntö, kierrätystavoitteet ja kaatopaikkasääntely lyövät toisiaan korville. Romuajoneuvojen käsittely on konkreettinen esimerkki siitä, että vaatimuksiin kaivataan ylemmän tason selvyyttä”, Moliis tiivistää. Fluffin luokittelu tavanomaiseksi jätteeksi edistäisi myös sitä, että POP-yhdisteitä mahdollisesti sisältävät jätteet käsiteltäisiin POP-asetuksen vaatimusten ja uuden kotimaisen ohjeen mukaisesti: Silloin niiden poltto Suomessa olisi nykyistä helpompaa. – POP-yhdisteiden eli pysyvien orgaanisten yhdisteiden on todettu olevan myrkyllisiä, hitaasti hajoavia, ravintoketjussa kertyviä ja kauas kulkeutuvia. Se säätelee aineiden käyttöä tuotteissa ja kemikaalina sekä tuotteiden markkinoille pääsyä. Lisäksi se säätelee POP-yhdisteiden käsittelyä jätehuollossa. Tämä on johtanut siihen, että fluffille ei ole Suomessa riittävästi käsittelykapasiteettia. Eräs toinen toimija joutuu laivaamaan fluffinsa Ruotsiin. – Suomen ympäristökeskus tekee ympäristöministeriön rahoituksesta oppaan kotimaisille kierrättäjille ja viranomaisille siitä, mitä POP-asetus tarkoittaa romuajoneuvojen ja sähköja elektroniikkaromun käsittelyn kannalta. Niiden käyttöä tuotteissa on rajoitettu tai estetty. – Tukholman sopimusta toteuttaa Euroopassa EU:n POP-asetus (850/2004, muutoksia 2014). Mikä POP-yhdiste. Opas julkaistaan huhtikuussa sähköisenä Ympäristöhallinnon ohjeita -sarjassa ja ympäristöministeriön nettisivuilla. HBCDD, ehkä myös deka-BDE). Listalle on tulossa uusia bromattuja palonestoaineita (mm. Kaiken lisäksi kotimaisilla lupaviranomaisilla on tässä eri käytäntöjä niin, että Riihimäellä fluffia voi polttaa tavallisessa arinavoimalassa, mutta 115 kilometrin päässä Tampereella ei voikaan. ”Koska POP-jäte joudutaan joka tapauksessa polttamaan, miksi halutaan vaikeuttaa fluffin polttoa luokittelemalla se vaaralliseksi jätteeksi. Uusiouutiset 2/2016 27 sääntöjen pitäisi olla kaikissa maissa samat”, Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtaja Arto Silvennoinen korostaa. Laivamatkan lähtösatamassa fluffilla on oltava vaarallisen jätteen siirtoluvat, mutta jossain Suomen ja Ruotsin aluevesien rajalla sama lasti muuttuukin tavanomaiseksi jätteeksi, joka poltetaan energiaksi tavallisessa, ruotsalaisessa jätevoimalassa. Niitä on käytetty mm. Saimme kuitenkin äskettäin eräästä VTT:n tutkimuksesta selkeän havainnon siitä, ettei fluffissa ole vaaraominaisuuksia”, Silvennoinen kertoo. YK:n Tukholman sopimus arvioi, mitkä aineet ovat tällaisia. Ne voisi polttaa energiaksi kotimaisessa jätevoimalaverkostossa tai niistä voisi valmistaa kierrätyspolttoainetta rinnakkaispolttolaitoksiin. neljä BDE-yhdistettä, SCCP), joita on monenlaisissa yhdyskuntajätteeksikin päätyvissä tuotteissa. Hän uskoo, että vaatimukset tulevat tarkentumaan vielä muissakin EU-maissa. n Pekka Niemi/ Kuusakoski. Ne on yleensä hävitettävä polttamalla, jotta ne eivät jatka kierrätyksen kautta takaisin tuotteisiin. Ja miksi kaikki fluff halutaan automaattisesti luokitella POPjätteeksi ilman riittävää tietopohjaa asiasta?” Katja Moliis kysyy. n p Ohjeistus tulee koskemaan myös sähköja elektroniikkaromun käsittelyä. Pitoisuuksien raja-arvot määrittelevät, miten POP-yhdisteitä sisältäviä jätteitä on käsiteltävä. Häkkisen mukaan Suomi on ensimmäisiä maita, joissa tulkintaohje tehdään. Uusi POP-ohje ei ota kantaa fluffin luokittelukysymyksiin. – Euroopan kymmenistä tuhansista kemiallisista yhdisteistä POPlistalla on nyt 24–25 kaikkein haitallisimmaksi todettua. Siinä missä pääasiassa muovia ja kumia sisältävää fluffia saa esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa polttaa energiakäyttöön jätevoimaloissa tavanomaisena jätteenä, Suomessa ympäristöviranomaiset pitävät sitä vaarallisena jätteenä. Eräs romuajoneuvojen kierrätysoperaattori joutuu varastoimaan vuosittain noin 10 000 tonnia fluffia vaarallisen jätteen kaatopaikalleen jonottamaan polttovuoroa Suomen polttoluvan saaneessa kattilassa
Vieläkö joku väittää, ettei ilmaisia lounaita ole olemassa. ”Tee ilmastoteko, syö hävikkiateria”, hän huudahti, ja kutsui minut ja Kepan illalliselle seuraavana viikonloppuna. Lauantaina poljemme kohti Pitkäsiltaa! n Stadin ruokaskenen Tähdetaiteilija Rode-Jore hallitsee n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN. Näin nerokkaan idean vuoksi olen halukas kaivamaan jopa kukkaroni jemmasta. Nyt sitten kaikenkirjavat blokkarit ja reseptinrustaajat ovat ryhtyneet intoilemaan katuruuasta, jonka meikäläinen keksi jo aikojen alussa. Silloin kannattaa ottaa tilaisuudesta vaari, jottei mikään käyttökelpoinen joudu haaskuuseen. Sillä on ehkä myös kukkia ja kynttilöitä. Tapasin hiljattain Kahvi-Kertussa hankkeen vetäjän Tuure Parkkisen, joka kehui, kuinka kätevää on hakea kotiin valmista ruokaa raaka-aineitten hinnalla. Törmäsinkin äsken sopivasti hankkeen puuhanaiseen Johanna Kohvakkaan, joka pyyhälsi ohitseni kassi täynnä liian käyriä kurkkuja ja muita rumia kasviksia. Juhlan kunniaksi hän saa pukeutua hienoon kirpparikretonkiinsa. 28 Uusiouutiset 2/2016 E uroopan komissio valitsi Helsingin Euroopan toiseksi parhaaksi kierrättäjäkaupungiksi. Varsinkin myyntiajan päättyessä hardcore-harrastaja löytää valtavasti aineksia herkkuihin. Kuulemma myös paikallinen gourmet-maailma on nyt alkanut ymmärtää jäännöselintarvikkeitten arvon. Ovathan keittiömestarit kautta aikojen tienneet, että esimerkiksi lihan riiputtaminen mureuttaa sitä. Sellaiseen ravintolaan tahdon myös ehdottomasti viedä Kepan oikeille illallistreffeille. Vain mielikuvitus on rajana myymättä jääneen ruuan saalistamisessa. Minä tosin jätän väliin, koska kuten jo tiedätte, en tähän ikään mennessä ole maksanut lounaistani yhtään mitään. Näistä jämäsapuskan hyödyntämisen pioneereista esimerkiksi ResQ on nettipalvelu, josta löytyy tiedot lounasravintoloiden ylijäämäruuasta, jota voi noutaa mukaansa puoleen hintaan. Silti vasta nyt täkäläiset huippukokit tajusivat, että ruuan pieni viipyily matkan varrella vain muhevoittaa sitä, antaa sille sellaista umamia, joka vie kielen mennessään. Tässä on varmasti tapahtunut erehdys! Me ansaitsemme ehdottomasti ensimmäisen sijan. Ja hyvin on porukalle maistunut. Hän oli juuri matkalla Made in Kallioon, jossa From Waste to Taste -hävikkiruokaravintola popahtaa maaliskuun ajan. Siispä fillarit paraatikuntoon, ja ykköstamineet koipussista esiin. Eikös muuten jo Albert Einstein sanonut, että mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Ihan järkevältä kuulostaa. Sellaisista, jotka on tähän asti vain heitetty pois. Ajatelkaa nyt vaikka rakkaan Kauppatorini tuiki tavallista tapahtumien kiertoa: Lokki sieppaa turistin kädestä lihapiirakan, puolet siitä putoaa ilmassa, josta minä sen akrobaattisen taitavasti nappaan. Sen sijaan olen kovasti innostunut eräästä toisesta hankkeesta. Saamme istua pöydän äärellä, joka on katettu kauniisti, ja peitetty pöytäliinalla. Kesäiltaisin olen kestinnyt kavereita Kolera-altaan portailla tarjoillen riperisottoa, sotkusoppaa, rääperosollia ja tähdetorttuja. Tori onkin kauppiaan hylkäämää syötävää metsästävälle kokille oikea runsaudensarvi. Ihmeen kauan se Helsingin ravintolaskeneltä kesti. From Waste to Taste -työnimellä kulkevasta, Helsinkiin perustettavasta ravintolasta, joka valmistaa ruuan pääasiassa kauppojen hävikkielintarvikkeista. Monenmoista, missä milloinkin kiertänyttä ja pyörinyttä sapuskaa olen tarjonnut myös ystävilleni
Uusiouutiset 2/2016 29
Vuoden vaihteessa voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vähentää omalta osaltaan vaihtoehtoja, mutta ei vähennä kustannuspaineita lannankäsittelyssä. Hevosten lukumäärä on liki kolminkertaistunut sitten 1980-luvun aallonpohjan. Hevosala on pitkään ajanut lannanpolton sallimista muuallakin kuin jätteenpolttolaitoksissa. Noin 75 000 hevosta tuottaa merkittävän määrän lantaa, joka on erinomainen maaparannusaine jopa sellaisenaan, jos käytetty kuivike on sopiva. Ongelmana tässä ratkaisussa on alati kasvavat kustannukset. On toivottu, että tämä Ruotsissakin Saila Niemi p Pääkaupunkiseudun kehyskunnat ovat merkittäviä hevosja lantatihentymiä. Hevosenlannasta on tullut talleille ongelma. Lannan jatkokäsittelyn ulkoistaminen on jo pitkään ollut arkipäivää lukuisille talleille. Lannan vähittäismyynti sellaisenaan tai viralliseksi lannoitevalmisteeksi jalostettuna vaatii myös omat satsauksensa. Tie pannuhuoneeseen on kuitenkin kivinen. Kaikki talliyrittäjät eivät itse ole viljelijöitä eikä taajamatallien lähiympäristöstä välttämättä löydy riittävästi lantaa hyödyntävää Vastalaukkaa lannan polttoon Kun hallitus linjasi, että hevosen lannan energiakäyttö sallittaisiin, heräsi monilla talliyrittäjillä toive saada polttaa kuivikelantaa lämmitystarkoituksessa. Kirkkonummelaisen tallin jaloittelutarhojen siivoaminen on osa arkea. Mitä isot edellä... maataloutta. n TOM NIEMI. Toisin kuin ennen maaja metsätalouden koneellistumista, niin ihmiset kuten hevosetkin keskittyvät nyt taajamien liepeille, mistä löytyvät tallien asiakkaat – ratsastajat sekä tallipaikkaa vuokraavat hevosten omistajat. 30 Uusiouutiset 2/2016 L ainsäädännön muuttaminen hevosenlannan polttoa sallivaan suuntaan ei olekaan niin yksinkertainen juttu kuin mitä hallitus on lupaillut
Valitettavasti lantaa sääntelee EU-tason asetus, joka on jäsenmaita varsin sitova, eikä niin joustavasti sovellettavissa kansalliseen lainsäädäntöön kuin esimerkiksi puhdistamolietteen käyttöä ohjaava direktiivi. Tällöin ei tarvitse noudattaa niitä erityismääräyksiä, joita lietettä sisältävän tuotteen käyttöön muuten liittyisi. Koska maatalouden kasviperäisiä sivutuotteita ei lainsäädännössä määritetä jätteiksi, ei polttaminenkaan näin ollen edellyttäisi jätteenpoltolle asetettuja vaatimuksia. Mitään aikataulua tai varmaa tietoa komission halukkuudesta tällaisen säädöksen valmisteluun ei kuitenkaan ole. Jatko edellyttäisi kuitenkin lainsäädännön muutoksia. Jätös on jätettä H evonlannan polton sallimisen tulkinta on johtanut lainoppineet perimmäisten kysymysten äärelle. Fortumin HorsePowerin asiantuntija Anssi Paalanen kertoo, että laitoksen polttotekniikka ja savukaasujen puhdistusjärjestelmät on suunniteltu täyttämään lainsäädännön vaatimukset erityyppisten jätteidenkin rinnakkaispoltolle. Sopimukseen kuuluu myös purukuivikkeen toimitus tallille, koska halutaan vakioida polttoon tulevan aines. Moni oletti, että hallituksen tarkoitus oli kuivikelannan polton mahdollistaminen tavanomaisissakin lämmityskattiloissa. Esimerkiksi lannoitevalmistelainsäädännössä tyyppinimessä ’maanparannusaineena sellaisenaan käytettävä sivutuote’ puhdistamoliete ikään kuin lakkaa olemasta, kun sitä on seoksessa alle 10 prosenttia. Filosofisessa mielessä lannan ehkä voisi ajatella olevan muuntunutta kasvibiomassaa, varsinkin, jos unohtaa tuotoksen runsaan pieneliöstön. sivutuoteasetus (1069/2011) antaisi periaatteessa komissiolle mahdollisuuden säätää niistä edellytyksistä, joilla hevosen lantaa voisi polttaa myös tavanomaisissa lämpölaitoksissa, jotka eivät täytä jätteenpolton vaatimuksia. Energiayhtiö Fortum on näyttävästi markkinoinut hevosalalle tuotteistamaansa lannankäsittelyä, jossa palveluun kuuluvilta talleilta tullut kuivikelanta kuljetetaan yhtiön voimalaitokseen poltettavaksi muun biomassan seassa. Hevosala on pitkään ajanut lannanpolton sallimista muuallakin kuin jätteenpolttolaitoksissa. n Tom Niemi ”Laittoman toiminnan salliminen ei ole suomalaista virkamieskulttuuria eikä yhteiskuntaa”, lisäsi osaltaan osastopäällikkö Risto Artjoki maaja metsätalousministeriöstä, linjaten samalla, että lainsäädäntö on tehty muutettavaksi. Maaja metsätalousministerin sekä paikalla olleiden virkamiesten oli vain todettava syyn olevan EU-tason lainsäädännössä. Uusiouutiset 2/2016 31 käytössä oleva vaihtoehto käsittelypaletissa suitsisi kustannusten nousua. ...sitä ei pienet perässä Viimeistään 14.1.2016 pidetyssä hevosenlannan hyötykäyttöseminaarissa Helsingissä tuli lunta tupaan niille talliyrittäjille, jotka olivat toivoneet hallitusohjelman kirjauksen tarkoittavan myös omatoimisen lannanpolton pikaista mahdollistamista. ”Lainsäädäntö on kaikille sama. Myös Vapo koepoltti tammikuussa turpeen ja lannan seosta Forssan laitoksellaan. Käytännön toteutus on tähän asti hyytynyt luvan saannin mahdottomuuteen. Tuomioistuimissa silti tulkitaan lakeja niin kuin ne on kirjoitettu. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan aiheuttane ähkyä hevosenlannan polton vakinaistamiselle Fortumin Järvenpään lämpövoimalaitoksella. n p Turve on hyvää kuiviketta, koska sillä on kyky sitoa virtsasta erittyvää ammoniakkia vähentäen haju-, terveysja ympäristöhaittoja. Lannaksi kutsumamme aineshan koostuu sonnasta ja kuivikkeesta, jonka osuus lannasta voi olla jopa 90 %. Siispä tarvittaisiin säädös, jolla hevosenlanta pääsisi jätestatuksestaan. EU:n asetuksessa eläinperäisistä sivutuotteista on sangen selkeästi kirjattu polttoon menevä lanta jätteisiin kuuluviksi, joten näin tuomareilta säästyi vaiva pohtia lannan syvintä olemusta. Toiveet eivät kuitenkaan ole jääneet byrokratian purkua lupailleelta hallitukselta kuulematta. Luvan hakija oli vedonnut siihen, että koska hevonen elää kasvikunnan tuotteilla, ei lantakaan muuksi muutu. Jossain [maissa] sitä vain katsotaan läpi sormien”, totesi ministeri Kimmo Tiilikainen. Paljon muuta hallitus ja eduskunta eivät voi asialle tehdä, ainakaan nopealla aikataulalla. Vastaavalla tavalla voisi lainsäädäntö määrittää sellaisen turvallisen enimmäismäärän hevosenlantaa polttoaineen seassa, jolla jätteenpolton tiukoista vaatimuksista voitaisiin poiketa. EU:n ns. Päätöstä ympäristöluvasta Fortum odottaa maaliskuussa, eikä yhtiö ounastele sen suhteen ongelmia. Korkein hallinto-oikeus joutui vuonna 2009 ottamaan kantaa siihen, onko hevosen lanta alkuaan eläinvai kasviperäistä. Linnea Niemi
32 Uusiouutiset 2/2016
Kiertotalous luo myös mahdollisuuksia kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyölle, mikä tukee paikallista kasvua ja työllisyyttä. Maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Tuo tapa on hiilineutraali kiertotalous, jossa materiaalit sekä arvo kiertävät ja neitseellisten luonnonvarojen käytöstä pyritään eroon. Niille on tarjolla suurimmat hyödyt, kun maailman talouden perusta on uusiutumassa kohti kestävämpää muotoa. Yhteiskuntien on muututtava tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi kiihtyvän väestönkasvun, luonnonvarojen hupenemisen ja ilmastokriisin myötä. n Laura Järvinen työskentelee asiantuntijana Sitran Kiertotalous-avainalueella Yhteiset askeleet luovat kiertotalouden tiekartan Laura Järvinen S. Erityisesti pyritään hyödyntämään Sitran resurssiviisas alue -avainalueella perustetun resurssiviisaiden kuntien muodostaman Fisu-verkoston (Finnish sustainable communities) ja sen toimintaa tukemaan muodostetun palvelukeskuksen työtä. Kuinka vältämme tallomasta toisiamme varpaille. Kiertotalouden tiekarttatyö saa entistä vahvemman tuen valtiolta, kun askelmerkkejä aletaan asetella maaliskuusta alKolumni kaen yhteistyössä ympäristöministeriön, maaja metsätalousministeriön ja työja elinkeinoministeriön kanssa. Ohjenuoraksi tehdään Sitran johdolla kansallista kiertotalouden tiekarttaa. Kunnat ja kaupungit ovat keskeisiä toimijoita kiertotalouden käytännön kehittämisessä ja soveltamisessa. Julkiselta sektorilta tarvitaan puolestaan mahdollistajia, jotka varmistavat, että ennakkoluulottomat kokeilut saadaan toteutettua. Jo tiekarttatyön aikana tehdään konkreettisia kokeiluja, joiden avulla testataan kiertotalouteen kannustavia ideoita ja uusia toimintatapoja kevyesti sekä nopeasti. Tavoitteeseen päästään vain, jos Suomessa isolla joukolla otetaan yhdessä askelia kohti tuota tavoitetta ja harjoitellaan uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Tässä hyödynnetään oppeja ja tunnistettuja kehitystarpeita aiemmasta Sitran toiminnasta. Sitra tekee työtä, että Suomi olisi kiertotalouden kärkimaa vuonna 2025. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. Mukana ovat myös elinkeinoelämä sekä muut merkittävät sidosryhmät. Työn tavoitteena on luoda yhteinen tahtotila tehokkaimmista keinoista, joilla päästään kiertotalouden edelläkävijäksi. Nopea eteneminen mahdollisuuksia tarjoavalla polulla ei kuitenkaan suju, ellemme sovi yhdessä askelmerkeistä: Mikä on tahtimme, milloin on syytä sipsuttaa, milloin puolestaan ottaa harppauksia. Kiertotalous on pitkälti markkinalähtöistä toimintaa, mutta sitä voidaan vauhdittaa sääntelyllä ja kannusteilla. Sitran tavoitteena on, että hallinto ja kokeilut vauhdittavat innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa. Sitran tavoitteena on edistää kiertotalouden ratkaisujen kokeilemista kunnissa ja kaupungeissa. Ministeriöt saavat käyttöönsä Sitran vetämän ja fasilitoiman tiekarttatyön tiedot ja tulokset. Kokeiluihin tarvitaan toimijoita, jotka osaavat tarttua kiertotalouden mahdollisuuksiin ja uusiin toimintatapoihin. Uusiouutiset 2/2016 33 uomi ja suomalaiset yritykset ovat nyt uuden mahdollisuuden edessä; uutta talouskasvua, työpaikkoja sekä kestävää kehitystä olisi näköpiirissä, jos omaksumme uuden tavan toimia. Kokeilujen tulokset pyritään skaalaamaan laajemmin yhteiskuntaan. Niissä on jo otettu ensimmäiset askeleet kohti edelläkävijyyttä
Tulevaisuuden proteiinit on siis opittava etsimään muualta, kuten juuri sivuvirroista. Länsimaiden ihmiset saavat nykyään proteiininsa lähinnä eläinproteiiniin muodossa, mutta siihen eivät resurssit jatkossa riitä. n KERTTU VÄHÄNEN V ehnän poisheitettävät osat, ohran puriste ja rypsiöljyn valmistuksen sivutuotteena syntyvät puristekakut hyödynnetään nykyisin lähinnä eläinten ruokinnassa. Sivuvirrat hyödynnettäisiin Poutasen vision mukaan ensi alkuun sellaisina kuin ne elintarviketeollisuudesta tulevat. Näin sanoo VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen. Hänen mukaansa ihminen haluaa tehdä sitä enemmän valintoja, mitä enemmän elintaso nousee. 34 Uusiouutiset 2/2016 Sivuvirtojen proteiini ruokkisi koko Euroopan Uudenlainen biojalostamo voi tuottaa entistä ekologisempia elintarvikkeita. Suomalaista kauraa ja rypsiä Pelkkä ruuan ekologinen tuotantotapa ei kuluttajalle kuitenkaan riitä.. Pian on toisin. Vaikkapa rypsikakut sopisivat hyvin ruokapöytään. Myöhemmin prosessia voidaan muokata niin, että mahdollisimman iso osa proteiinista pysyy mahdollisimman hyvälaatuisena. Hän on maailmanlaajuisesti tunnettu elintarvikkeiden ja bioraakaaineiden tutkimuksen yhdistäjä. Näissä sivuvirroissa on kuitenkin riittävästi proteiinia kattamaan koko EU-alueen ihmisten proteiinitarve. Ennen ajateltiin, että ruuantuotannossa on yksi ”päätuote”, eikä sivuvirtojen ole katsottu kelpaavan syötäväksi. Tällaisessa tilanteessa biotalouden sivutuotteista jalostettu ruoka esittäytyy edukseen ekologisena vaihtoehtona. Energiapitoista ruokaa tarvitaan maapallon väkimäärän kasvaessa. Poutanen muistuttaa, että sivuvirroissa on runsaasti etenkin proteiinia, joka pitäisi saada paremmin ihmisten ravintokäyttöön. ”Ruuantuottajilla täytyy jo nyt olla sormi kuluttajan valtimolla, mutta tulevaisuuden kuluttajat haluavat entistä enemmän valtaa päättää siitä, kuinka heidän syömänsä ruoka tuotetaan”, Poutanen sanoo
Lisäksi prosessissa syntyy proteiinitärkkelystä ja öljyä. Niin kutsutut DES-liuottimet eli syväeutektiset liuottimet tarjoavat helpon ja kestävän keinon saada proteiinit irti esimerkiksi panimomäskistä, rypsin puristekakuista ja vehnäleseestä. Suomalaisen kauran laatu ja ekologiset tuotantotavat antavat sille myös brändiarvoa”, kehuu Poutanen ja harmittelee heti perään sitä, että hyvälaatuista kauraa joutuu silti yhä rehuksi. Liuottimia käytetään ensisijaisesti rehulle, mutta ne voisivat sopia myös elintarvikkeiden proteiinirikasteeksi. Prosessointi ei tee ruuasta epäterveellistä Nykyihminen ei syö pelkästään energiantarpeensa tyydyttämiseksi vaan on myös kiinnostunut tuotteen tuotantotavasta. VTT:n kehittämä toinen uusi menetelmä erottaa tehokkaasti proteiinit maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Tätä nykyä teollisuus tuottaa pitkälle prosessoituja, kaloripitoisia tuotteita, kuten erilaisia makkaroita, joiden runsasta käyttöä asiantuntijat kehottavat syystäkin välttämään. ”Uudenlainen biojalostamo voi hyvin tuottaa jakeita myös elintarviketeollisuuden käyttöön”, näkee VTT:n Biotaloudesta viennin veturi -seminaarissa luennoinut Poutanen. ”Prosessointi itsessään ei automaattisesti tee ruuasta epäterveellistä, vaan kaikki riippuu tuotantotavoista ja tavoitteista”, professori sanoo. Puusta ruokaa ja terveyttä Kun Poutanen ottaa puheeksi ruuan valmistamisen puusta, monelle tulee ensimmäisenä mieleen pula-aika ja pettuleipä. Poutasen mukaan ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksei teollisuus voisi valmistaa pitkälle jalostettuja mutta samalla vain vähän energiaa sisältäviä ruokia. Kuluttaja ei valitse tuotetta, jos ei nauti sen syömisestä”, professori tähdentää. ”Terveelliset prosessoidut ruuat voisivat helpottaa valintaa kalliin ja terveellisen ja halvan mutta epäterveellisen välillä.” n. Puusta saadaan myös terveysvaikutteisia raaka-aineita ja emulointiaineita. Tulevaisuuden biojalostamoissa tuotetaan sellun rinnalla paljon muutakin, vaikkapa samaa ravintokuitua kuin täysviljatuotteissa. Tuotekehittäjät ovat jo ratkaisseet haasteen toisen lupaavan raakaaineen eli kauran osalta. Elintarviketeollisuus istuu usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan lihavuuden yleistymisestä länsimaissa. Puusta tehdyn ruuan ei kuitenkaan tarvitse olla vain viimeinen vaihtoehto. Innovaatio on jo käytössä ja markkinoilla. Uusiouutiset 2/2016 35 ”On ensisijaisen tärkeää, että uudet tuotteet maistuvat hyvältä. VTT:ssä on pitkään kehitetty fraktiointiprosessia, jossa päätuote on kauran kolesterolia alentava kuitu. ”Kaura on hyvä esimerkki tuotteesta, jota kehitetään Suomessa. Menetelmällä saattaa siten olla sovelluksia myös elintarviketeollisuudessa
”BDE pitää uutta kiertotalouspakettia hyvänä ja kunnianhimoisena. Messut ovat kasvaneet ja meidät tunnetaan nyt joka puolella”, kuvailee BDE:n lehdistöpäällikkö Ronald Philipp. Messuille odotetaan yli 135 000 kävijää ympäri maailmaa. ”Sen tärkeimpiä aiheita ovat tulvat ja ilmastonmuutos, hormonit ja lääkejäämät jätevesissä, viemäriverkostojen kunto sekä ravinteiIFAT-messuille jonotetaan jo 230 000 näyttelyneliötä ei riittänyt: IFAT-messut on taas loppuunmyyty. 36 Uusiouutiset 2/2016 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN S uomalaiset jätehuoltoalan toimijat suuntaavat jälleen 30.5.–3.6. Suomalaispäättäjiä kiertotalousfoorumissa IFAT-messujen tuorein yhteistyökumppani on yksityisten jäteja vesihuoltoalan yritysten järjestö BDE, joka järjesti aikaisemmin Kölnissä omaa Entsorga-tapahtumaansa. Kierrätykseen, jätehuoltoon, vesienkäsittelyyn ja yhdyskuntatekniikkaan keskittyvä IFAT-tapahtuma täyttää 16 messuhallia, yhteensä 230 000 neliötä näyttelytilaa, josta puolet on varattu kierrätysalalle. pidettävään kiertotalousaiheiseen foorumiin. Jäsenyritykset ovat olleet tyytyväisiä. ”Se oli meidän 1750:lle ympäristöalan jäsenyrityksellemme hyvä ratkaisu. EU:n johtohahmoja ja suomalaisiakin päättäjiä on tulossa puhumaan esimerkiksi tiistaina 31.5. Voiton vei tällä kertaa rakentamiseen ja infratekniikkaan keskittynyt Bauma.. Müncheniin näytteilleasettajiksi tahtovat kierrätysalan yritykset joutuvat jonotuslistalle. kertaa. Tiistaina seminaariohjelmassa on myös jätteestä energiaksi -seminaari, joka keskittyy kierrätyksen haasteisiin. Yhdistyksen 14 000 jäsentä tuovat tärkeän lisän tapahtuman kävijämääriin ja näytteilleasettajakuntaan, mutta yhdistyksellä on roolinsa myös messujen ohjelmassa. Etenkin tavoite siitä, että kaatopaikalle saisi sijoittaa enää 10 p Suomalaisyrityksiäkin näkyi IFATja Bauma-messujen mediatapaamisessa. IFAT-messuista on tullut niin suosittu tapahtuma, että näyttelytila myytiin loppuun jo vuoden vaihteessa. Etenkin kierrätysalan yrityksiä riittää jonotuslistalla. Sari Pekkala Allusta kertoi, että koska jättimessut pidetään tänä vuonna aivan peräkkäin, Allun oli valittava, kumpaan se osallistuu. den, etenkin fosforin kierrätys. Tänä vuonna DWA järjestää yhdessä Euroopan vesiyhdistys EWAn kanssa viisipäiväisen symposiumin. Münchenin messujen järjestelyissä on mukana vahvat kumppanit. BDE aikoo kattojärjestönsä FEADin kanssa kutsua messuille korkean profiilin esiintyjiä. Vuonna 2010 IFAT ja Entsorga sulautuivat toisiinsa. Esimerkiksi Saksan vesi-, jätevesija jätealan yhdistys DWA on toiminut messujen yhteistyökumppanina alusta saakka. Myös siitä puhutaan, kuinka vesija jätealalla on puutetta nuorista osaajista”, kertoi DWAn julkaisuista vastaava osastonjohtaja Rainer Berg Uusiouutisille IFATin järjestämässä mediatapaamisessa tammikuussa Münchenissä. Mistä työntekijöitä alalle. Müncheniin, kun yksi maailman suurimmista jätealan tapahtumista järjestetään jo 50
Torstaina 2.6. Yhtiö tähtää sillä etenkin Pohjoismaiden markkinoille. vuorossa ovat muun muassa seminaarit sähköja elektroniikkajätteen lainsäädännöstä sekä lietteen käsittelyn säätelystä. Kumppaneita Suomesta. Markkinointipäällikkö Craig McLeod kertoo, että yhtiö aikoo lanseerata IFATissa uuden, rakennusjätteiden käsittelyyn ja maarakentamiseen keskittyvän tuotteen. Seminaariohjelma täydentyy koko ajan. messuilla on luvassa asiaa kaatopaikkakaivoksista. Tytäryhtiö Novocarbo markkinoi yhtiön biohiiltä ja lannoitetuotetta. Yritys inspiroitui kehittämään biojätteen kaasutusteknologiaa törmättyään pyrolyysiin liittyviin ongelmiin. Kumppaneina meillä on sekä kuntia, vesilaitoksia että teollisia toimijoita”, kertoo Pyregin myyntipäällikkö Bernd Beyer. Pyregillä on jo 11 referenssilaitosta Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa. Uusiouutiset 2/2016 37 prosenttia vuonna 2030, tulee muuttamaan jätehuoltoa radikaalisti”, Philipp uskoo. Hän pitää todennäköisenä, että Saksan tämänhetkistä jätteenpolton ylikapasiteettia, jota on rakennettu noin 24 miljoonalle tonnille jätettä mutta käytetään nyt 18 miljoonan tonnin osalta, tullaan väliaikaisesti käyttämään esimerkiksi Romanian ja Kreikan kaatopaikkajätteiden poltossa, kunnes maat saavat oman jätehuoltoinfransa rakennettua. ”Lisäksi toivomme myyvämme messuilla demo-yksikkömme, joka kiertää tällä hetkellä Saksassa asiakkaiden testikäytössä.” Toinen Pohjoismaihin kurkotteleva IFAT-näytteilleasettaja on kuutisen vuotta sitten perustettu saksalainen Pyreg. Yhtiö on tulossa biohiiliprojektin kumppaniksi myös Tukholmaan. Yksi IFATista jo hyvissä ajoin paikkansa varannut yritys on kansainvälinen toimija CDE Global, jonka ympäristöhuoltoon keskittyvä yksikkö CDEnviro näkyy messuilla myös ulko-osastolla. ”Etsimme juuri partnereita Suomesta. Yritys tarjoaa pyrolyysin sijasta hajautettua, modulaarista käsittelymenetelmää, joka muuntaa puutarhajätteet biohiileksi tai puhdistamolietteet fosforilannoitteeksi ja jonka ylijäämäenergialla p ”Asiakaskohtainen kilogrammapohjainen laskutus on tulevaisuuden trendi, koska se motivoi asiakasta vähentämään jätteen syntyä”, sanoo IFATissa uuden trukkivaa’an esittelevän Pfreundtin Bruno Reckman. Tänä vuonna yhtiö käynnistää kuusi uutta laitosta. p Rainer Berg kertoo, että DWA sai messuilta paikan heti sisäänkäynnin luota. p Bernd Beyer ja Sine Friedrich kertovat Pyregin olevan mukana fosforin kasvisaatavuutta tutkivassa väitöstutkimuksessa, joka valmistuu vuoden sisällä. Keskiviikkona 1.6. n. voi pyörittää vaikkapa lietteen kuivatuslaitosta
38 Uusiouutiset 2/2016 Tapahtumia n ELINA SAARINEN Mosambikista Pekingiin Afrikkalaiset delegaatiot matkasivat Pekingiin tutustumaan vesienkäsittelyn vaihtoehtoihin. 31st International Conference on Solid Waste Technology and Management 3.–6.4.2016, Philadelphia, USA http://www.solid-waste.org Jätehuollon ajankohtaispäivä 5.4.2016, Seinäjoki http://www.aluekehityssaatio.fi/aluekoulutus/jatehuollon-ajankohtaispaiva-5-4-2016 Tapahtumakalenteri M arraskuussa Kiinan Pekingissä pidetty vesialan ammattitapahtuma Water Expo China sai ensi kertaa vieraita Afrikasta. Messujärjestäjien, Messe Frankfurtin ja Kiinan vesialan insinöörijärjestön (Chinese Hydraulic Engineering Society), mukaan tapahtuma hyötyi Kiinan hallituksen viimeaikaisista satsauksista vesiteollisuutensa kehittämiseen. Mosambikin delegaatiosta messuille osallistui muun muassa tiedeja teknologiaministeriön asiantuntija Crimildo Marcelino. php?tapahtuma_id=297 IFAT 30.5.–3.6.2016, München, Saksa http://www.ifat.de/en/Home. Messe Frankfurt p Tänä vuonna vesialan tapahtuma pidetään Pekingissä marraskuun puolivälissä. Messuilla ja sen oheisseminaareissa vieraili yhteensä yli 20 000 kävijää, joista yli 2 500 tuli ulkomailta. Yksi oheisseminaari käsitteli Kiinan vesipolitiikkaa tekstiiliteollisuuden toimijoiden näkökulmasta. Kansainvälisyys näkyi myös näytteilleasettajissa, jotka edustivat 26 maata ja aluetta. n YTP ry:n kevätkokous ja seminaari 14.–15.4.2016 Lahden Seurahuone http://www.ytpliitto.fi/fin/ajankohtaista/ tapahtumat/ REW Istanbul 28.–30.4.2016 Tüyap, Istanbul, Turkki www.rewistanbul.com Jätelaitospäivät 18.–19.5.2016 Helsinki http://www.jly.fi/tapahtuma. ”Tulin tutustumaan etenkin vedenpuhdistusja membraanijärjestelmiin”, hän sanoi. Tekstiiliteollisuuden jätevesien käsittelyä koskeneen seminaarin järjestivät yhdessä H&M ja WWF (World Wildlife Fund for Nature)
Oma lukunsa ovat teollisuusja yrityspuistot, joissa voivat kiertää myös asiantuntemus sekä käytetyt tilat ja laitteistot. Yhteistyöstä neuvotellaan parhaillaan. Biokaasua hyödyntävä voimalaitos tuottaa sekä lämpöä että sähköä, jotka molemmat saadaan hyödynnettyä suljetussa konseptissa. Uusiouutiset 2/2016 39 Anni Eerola saattamiseen. Tuotteen raaka-aineista jopa 40 prosenttia on eri teollisuuden alojen sekä oman tuotannon jätemateriaalia. Helistölä Oy:n yhteinen sisaryhtiö PS Processing Oy on vuonna 2011 perustettu kierrätysalan yritys, joka on erikoistunut Styrox-jätteen keräilyyn, käsittelyyn ja uusiokäyttöön. Yrityksen lopputuotteena on puhdas polystyreeni, jota voidaan hyödyntää lukuisten muovituotteiden raaka-aineena. Kiertotalouden maailma ei tule rysäyksellä valmiiksi, kestävät ratkaisut saavutetaan maltilla ja sillä, että tarjolla on toteutuspolkuja erilaisiin tilanteisiin. n Anni Eerola, FISS Varsinais-Suomi -hanke projektisuunnittelija, Valonia Mistä puhumme, kun puhumme teollisista symbiooseista. Mitä kaikkea symbioosit oikeasti voivat pitää sisällään. Monialayritys Sybimar Oy:n tarjontaan kuuluvat muun muassa energiaja elintarviketeollisuuden laitteistotoimitukset, elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin pohjautuva biopolttoaineiden tuotanto sekä kalanviljely ja kasvihuonetuotanto. Oman yrityksen marginaaliseltakin kuulostava sivuvirta voi kattaa toisen yrityksen vuoden materiaalitarpeen. T eollisen mittakaavan kiertotaloutta edistävien teollisten symbioosien selkokielistäminen kuitataan monesti ”toisen jäte on toisen raaka-aine” -mantralla. Laiva koostuu valtavasta määrästä terästä, laitteita, putkia, kanavia, kaapeleita ja erilaisia rakennusmateriaaleja ja sisältää kaikki toiminnot energiantuotannosta jätevesien käsittelyyn sekä palveluja viihdytystoimintoihin. Lämmöntuotanto hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä ja viljelylaitoksen ravinnepitoiset vedet edelleen kasvihuoneen lannoituksessa. Viime kesänä telakalla etsittiin oppilastyönä hyötykäyttöä tuotannosta syntyvälle muovikelajätteelle. Sulotek Oy:n ja Jätehuolto M. Lisäksi yritys saa materiaalikseen muun muassa kuljetuspakkauksia kala-alan yrityksiltä. Sulotek on erikoistunut leikkaamaan kolmiulotteisia kappaleita muun muassa EPSja XPS -materiaalista ja osa PS Processingin materiaalista onkin toisen emoyhtiön tuotannon sivuvirtaa. Saven, hiekan ja muiden kiviperäisten perusraaka-aineiden lisäksi tehtaalla pystytään tiilimassan osina hyödyntämään muun muassa keraamisesta teollisuudesta tulevia saniteettiastioita, paperiteollisuuden kaoliinijätteitä sekä eristeteollisuuden hiekkakivipölyä. Sivuvirtojen käyttö korvaa osittain neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja käytetyillä sivuvirroilla on myös myönteisiä laatuvaikutuksia. Syntyvä määrä on Meyerille marginaalinen, mutta helposti eroteltavana jäte-eräkokonaisuutena sille oli mielekästä etsiä jatkokäyttömahdollisuuksia. Tässä neljä esimerkkiä VarsinaisSuomesta: Turussa sijaitsevalla Meyer Turku Oy:n telakalla valmistetaan risteilijöitä, jotka ovat pieniä kaupunkeja itsessään. Kalanviljelyn ja kasvihuoneen biojäte voidaan vielä hyödyntää uudelleen lannoitteiden tuotannossa ja biokaasuna. Keloille on löytynyt kiinnostunut vastaanottaja, joka pystyisi hyödyntämään niitä omassa tuotannossaan. Teollisia symbiooseja on ajateltava monipuolisesti, jotta kiertotalouden sekä kansantaloudellinen että ympäristöllinen hyöty saadaan maksimoitua. Kemiönsaaren Mjösundissa toimiva Keramia Oy valmistaa tiiliä. Vuonna 2015 yritys toimitti noin 420 tonnia paalattua EPS-materiaalia uusiokäyttöön
”Kun ilman hiilidioksidipitoisuus oli esihistoriassa kolme kertaa nykyistä suurempi, meriveden pinta oli 50 metriä nykyistä korkeammalla.” Taalas korostaa, että vaikka ilmastonmuutosta onnistuttaisiinkin hillitsemään, vie kymmeniä vuosia ennen kuin torjuntatoimet alkavat purra. Nevalainen vastaa yhtiön yleisestä hallinnosta, henkilöstöhallinnosta ja toimintajärjestelmästä sekä toimii hallituksen ja johtoryhmän sihteerinä. Taalas on seurannut ilmastonmuutoksen etenemistä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Vuoden 2016 teknologiajohtajat valittu n Vuoden 2016 teknologiajohtajiksi on valittu Wärtsilän tutkimusja kehitysjohtaja Ilari Kallio ja M-Files Oy:n perustaja ja teknologiajohtaja Antti Nivala. 40 Uusiouutiset 2/2016 Minne asti meri nousee. Insinööri Toni Harjumäki on nimitetty Finncontin Innovaatiojohtajaksi. n Jari Koponen Kultainen Luuta motoyritykselle n Kelkkoja, moottoripyöriä ja mönkijöitä myyvä rovaniemeläinen BRP Finland Oy on saanut Kultainen Luuta -palkinnon. n Vuodenvaihteessa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerinä aloitti Petteri Taalas. u BRP Finlandin Marko Kotala vastaanotti palkinnon ympäristöseminaarissa Ylläksellä tammikuussa. DI Ari Kohonen on nimitetty Finncontin tuotekehitystoiminnoista vastaavan Finncont Design Studion esimieheksi. Hän muistuttaa, että lämpenemisen aiheuttama meriveden nousu voi uhata myös makean veden varantoja. Insinööri Teemu Suomalainen ja Insinööri Lauri Uotila on nimitetty tuotesuunnittelijoiksi Finncont Design Studioon. Jätekukko Oy n Jätekukko Oy:n hallintopäälliköksi on nimetty FM Virve Nevalainen. Jätekukko Oy:n materiaalikoordinaattoriksi on nimetty FM Jani Bergström. Pidä Lappi Siistinä ry myönsi palkinnon yritykselle jätteiden korkean kierrätysasteen, uusiutuvan energian käytön ja vähäpäästöisten kelkkojen kehittämisen ansiosta. Nimitysuutisten aineisto Finncont Oy n Insinööri Jussi Varjonen on nimitetty ostajaksi. Palkittuja Nimitysuutisia n Lähetä nimitysuutiset osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi. Kuvat korkearesoluutioisessa jpg-muodossa, kuvan nimeksi henkilön nimi. Hän toimi aiemmin Suomen Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana. Jussi Varjonen Ari Korhonen Teemu Suomalainen Lauri Uotila Virve Nevalainen Jani Bergström Hannu Bask/ HSY Pidä Lappi Siistinä ry. Kyläkallion hoivakoti on Vuoden Petraaja n HSY on myöntänyt Vuoden Petraaja 2015 -palkinnon Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n Kyläkallion hoivakodille. Bergström toimii Savo-Karjalan alueella käynnistyneessä hankkeessa vetäjänä vastaten uusiomateriaalien hyötykäytöstä kiertotaloudessa
Joissain kukin voi sulloa tekstiilit kunnosta riippumatta samaan pussiin, kiikuttaa pussin keräykseen ja materiaalin luvataan päätyvän asianmukaisesti kierrätettäväksi. Uusiouutiset 2/2016 41 Tekstiilin uusi versio – Tekstiili 2.0 Tekstiili 2.0 poistotekstiilipilotti etsii uusia hyödyntämistapoja tekstiileille, jotka ovat alkuperäisessä tarkoituksessaan käyttökelvottomia. Pilotti pyrkii edistämään kiertotalouteen siirtymistä ja sen edistämisessä Turun ammattikorkeakoululla on paljon kokemusta. Pilotissa keskitytään jätelogistiikkaketjun alkupäähän eli toimivan keräyksen ja lajittelun selvittämiseen, unohtamatta hyödyntäjiä. Tämä pilotti on toivon mukaan vain alkusysäys ja jatkossa poistotekstiileistä tulee kannattava teollinen raaka-aine. Yhtä kaikki, tällä hetkellä niin rikkinäisen pussilakanan kuin kulahtaneen t-paidan saa kiertoon pienellä vaivalla. Loppukädessä hyödyntäjät määräävät lajittelun tarkkuuden. Tällä hetkellä tiedetään, että volyymia on runsaasti ja suurin osa kerättävästä materiaalista soveltuu tämän hetkisen tiedon mukaan materiaalina hyödynnettäväksi. n MATTI KAKKO, KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPISKELIJA JA TIMO MIESKONEN, PROJEKTIKOORDINAATTORI, TURUN AMK T ulevaisuuden yhteiskunnassa tuhlaamiseen ei ole varaa. Tekstiilit lajitellaan etusijajärjestyksen mukaisesti niin, että sellaisenaan käyttöön soveltuva materiaali voidaan toimittaa hyödyntäjille. Jo nyt pilotin lajiteltu tekstiili on kenen tahansa hyödyntäjän saatavilla. Pilotissa kerätään kotitalouksien poistotekstiiliä maksutta vuoden 2016 ajan Varsinais-Suomessa. n Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa Tekstiili 2.0 -pilotissa työskentelevät eri alojen opiskelijat ja henkilökunta kertovat tekstiilikierrätyksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä pilotin etenemisestä. Toisen jäte tulee yhä useammin olemaan toisen raaka-aine. Joissain houkutellaan ihmisiä kierrättämään käytöstä poistetut tekstiilit alennuksilla uusista tuotteista, joissain lahjoitetaan vaatteita hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta niitä tarvitseville. Täydellisessä kiertotaloudessa materiaali kiertää ilman, että syntyy loppusijoitettavaa jätettä. Pilotissa tapahtuva tekstiilin lajittelu tehdään käsin. Tämä lajittelu tehdään, jotta saadaan mahdollisimman tarkkaa tietoa kerätyn tekstiilin määristä ja laadusta. Erilaisia kampanjoita käytöstä poistettujen tekstiilien keräämiseksi ja kierrättämiseksi tuntuu ilmestyvän jatkuvasti. www.poistotekstiili.fi Sara Malve p Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittävät tekstiilien lajittelua ja keräyksen laatua yhteistyökumppaneiden kanssa.. Tekstiili 2.0 -pilotissa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat mahdollisuuden työskennellä yhteistyössä paikallisen jätehuoltoyhtiön kanssa ajankohtaisen aiheen ympärillä. Tekstiili 2.0 on Lounais-Suomen Jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun, SITRA:n, Turun kaupungin, Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokemin rahoittama hanke. Eri jätejakeista juuri tekstiilien kierrätys on tällä hetkellä kaikkien huulilla. Jäljelle jäävä tekstiili lajitellaan niin, että se voidaan valmistella uudelleenkäyttöä varten, hyödyntää materiaalina tai viimeisenä vaihtoehtona hyödyntää energiana. Meillä suurin vastuu on ollut pilotin aikana kerätyn tekstiilin lajittelun organisoimisessa ja siihen liittyvässä raportoinnissa
Kirjeet voi unohtaa saman tien ja tarvittaessa kertoa, että katosivat bensa-aseman baarissa. ”Haista home” on moderni liiketoimintasuunnitelma. Kukaan ei ole koskaan saanut mitään mukavaa kirjatussa kirjeessä. Sillä tavalla on valmiiksi rokotettu putkiremontin kuluja vastaan. Putkiremontista selviää taloudellisesti vain olemalla riittävän köyhä. Vastaan on turha pullikoida. Jälkimmäiset ovat keksineet monopolin. Nykykoti taas on helposti pilaantuva tuote. Ennen ei postissa kadonnut mikään. Kirjattuja kirjeitä ei kannata hakea laisinkaan. Meillä oli ennen posti ja oma lompakko. Kullan etsintä on Talvivaaran vuotojen vuoksi lopetettu, joten nyt kaivetaan rahaa kuluttajan lompakosta. Putkiremontti taas tuottaa sekä isännöitsijälle että remonttifirmoille. Vakuutusyhtiön virta toimii paremmin, jos taloissa on uudet ja vähemmän vuotavat putket. Aina löytyy pätevä selitys. Sitä toteutetaan homekoirien avulla. Ne ovatkin korvanneet villakoirat kotien yleisimpinä lemmikkeinä. Ne, jotka kärvistelevät kaiken kohtuuden ylittävien remonttilaskujen kanssa, voivat syyttää vain itseään. Työttömät rakennusinsinöörit ovat keksineet taloille teknisen käyttöiän ja luoneet itselleen tyhjästä työtä. Korvauslupauksia myyvien kannalta putkiremontti on hyvää liiketoimintaa. Nykyään Suomessa haetaan etupäässä hometta. Sitten tietää, ettei siellä ainakaan. Jos kuitenkin saavat haettua käräjäoikeuteen, voi aina vannoa käsi Raamatulla, ettei edes tiennyt, mistä mitäkin nykyään haetaan. Vaan on tässä uudessa maailmassa paljon hyvääkin. ”Luulin spämmiksi” jatkaa samaa rataa. 42 Uusiouutiset 2/2016 Mitä meillä ennen oli. Pääasia on luonnollisesti kassavirta, joten mitään niin uutta ei talosta löydy, ettei sitä voisi remontoida. Ennakkoon ei tiedä, ellei hanki kuljetusta matkahuollosta. Senpä vuoksi ne ovat keksineet korvauksille ikävähennykset. Siksi eläkeläiset muuttavat toimivien palveluiden maahan. Tyhjä lupaus maksaa vähemmän. Tähän on tultu kassavirran vuoksi. Liikaa tienaaminen osoittaa epäsolidaarista ahneutta, joten siitä sietääkin rangaista. Tilaajan vastuuseen vedoten pääurakoitsija kieltää asukkaiden omat rempat. Ennen tunsi posteljoonin. Sen jälkeen asunnon omistajan on avattava lompakkonsa rituaalille, jonka nimi on ”putkiremontti”, vaikka putket ovat sivuroolissa. Laskuja ei tarvitse maksaa ainakaan ajallaan. Kadonneen posti metsästyksessä tarvitaan nykyään Indiana Jonesin seikkailumieltä. Suomessa taas talon parasta ennen päiväys on 50 vuotta. Muualla talo toimii asuntona satoja vuosia. Nyt ei löydä enää laatikkoa saatikka sitten toimistoa. n Kiertolainen Homekoiraton Kiertolainen. Vieläkin tuntee, mutta kirjevirkamies on ulkoistanut itsensä eläkkeelle Turkkiin. Jos ne haluaa takaisin, on muutettava Turkkiin. ”Laskunne on juuttunut roskapostisuodattimeen” toimii selityksenä muutaman kuukauden. E innen meillä oli posti, josta tuli itella, josta tuli posti, joka katosi. Posteljooni on jo siellä. Siellä posti vielä kulkee. Putkiremontissa pääurakoitsija omistaa sinun lompakkosi, et sinä. Väillä paketti on automaatissa, kaupan kassalla tai bensa-aseman kahvilassa. Niille, jotka joutuvat nielemään remonttipölyä ilman asumistukea, käy remontti kalliiksi. Jos haluat uudet keittiökaapit, putkifirman alihankkija asentaa ne monopolihintaan. Kaukaa viisas ostaa varmuuden vuoksi niin kalliin asunnon, että saa välittömästi vastikkeetkin asumistuen piikkiin