Uusiouutiset 2/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 2/2017 Kiertotalouden erikoislehti Kuluttajien muovipakkausjäte kelpaa uusiin muovituotteisiin Tilastointitapa kohensi kierrätysastetta ZenRobotics läpimurron kynnyksellä Romu rakensi Suomea
Uusiouutiset-lehti tarjoaa tietoa kiertotalouden kaikkiin vaiheisiin – kestävään raaka-ainehankintaan – ekologiseen tuotesuunnitteluun – resurssiviisaaseen tuotantoon – vastuulliseen kuluttamiseen – kierrätykseen ja jätehuoltoon Tilaa oma Uusiouutiset! (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/
Muovijalostamon edustaja sanoo suoraan tässä numerossa (s. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Tapahtuma on yksi maailman suurimmista pakkausalan tapahtumista. Seuraavat messut pidetään vasta kolmen vuoden päästä. Toimivilla pakkauksilla on iso merkitys globaalin ruokahävikin vähentämisessä. Lehden osateemoja: Huomisen ratkaisut, yhdyskuntajäte, jätevesi ja -liete, logistiikka. Monikerrosmuovia on erittäin vaikea kierrättää, koska eri muovimateriaalien ominaisuudet eroavat toisistaan. Tästä huolimatta pakkausteollisuus harppoo vauhdilla entistä monimateriaalisempien pakkausten suuntaan. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Mutta entä pakkausten kierrätettävyys. ISSN 0787-0663, 27. Päällekkäisiä kalvoja on vaikea irrottaa mekaanisesti kierrätysprosesseissa. Elintarvikkeiden pakkaamisen markkinoiden ennustetaan kasvavan kolmessa vuodessa kolmeen tuhanteen miljardiin euroon. Ainutlaatuinen tilaisuus tälle keskustelulle olisi ollut toukokuussa Saksassa pidettävillä Interpack-messuilla. PÄÄKIRJOITUS 31.3.2017 Superjuuston kosto K ävimme hiihtolomalla Ylläksellä. Pian tästä luksuksesta saavat nauttia myös kehittyvien maiden asukkaat Aasiassa, Lähiidässä ja Afrikassa. Niin kävi myös paketillinen juustoa, joka reissasi kylmän viileästi 687 kilometriä kylmälaukussamme mökin jääkaappiin, käväisi välillä aamupalapöydässä ja matkasi takaisin. Monikerrosmuovipakkauksilla on uskomattomia ominaisuuksia tuotteen säilyvyyden kannalta. Jos meillä länsimaisillakin on vaikeuksia kehittää näiden kierrätykseen sopivia keräysjärjestelmiä ja kierrätysteknologiaa, mitä tapahtuu Aasiassa ja Afrikassa, kun monimuovipakkausten määrä siellä räjähtää. Seuraava Uusiouutiset numero 3/17 ilmestyy 28.4.2017. Pakkausteollisuus pyrkii materiaalitehokkuuteen myös vähentämällä pakkausmateriaaleja ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja. Pakkausteollisuuden ja kierrätysteollisuuden olisi nyt kreivin aika alkaa keskustella siitä, millaisten pakkausten kierrättäminen on ylipäätään mahdollista. Uusiouutiset 2/2017 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Vesa Keinonen, Lauri Lehtinen, Sara Malve-Ahlroth ja Sonja Vikberg. Ei ihme, että niiden suosio on kasvanut pakkaavassa teollisuudessa. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Amerplast Pirkka ESSI -kiertokassi on tehty puoliksi kuluttajapakkausjätteestä. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Marja-Liisa Louhio, 045 1144 723 marja-liisa.louhio@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, JHY:n, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja Loimun jäsenille 69 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Me länsimaiset ihmiset olemme jo tottuneet siihen, että kalamme, maitotuotteemme ja muut elintarvikkeemme kestävät pilaantumattomina koko matkan elintarviketehtaalta kaupan hyllyille, kotiimme ja mahaamme saakka. Tuntuu, että se on unohtumassa. 16) toivovansa, että pakkaussuunnittelijat välttäisivät monimuovipakkauksia. Suurin osa kasvusta tapahtuu juuri kehittyvissä maissa ja juuri muovipakkauksissa. Pakkausten kierrätettävyys loistaa poissaolollaan Interpackin seminaariohjelmistossa. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Siihen mennessä maailmaan on tuupattu tähtitieteellinen määrä uusia juustopakkauksia. Samaan aikaan EU suunnittelee pakkauksille, myös muovisille, alati tiukentuvia kierrätystavoitteita. Kun purin kotona tavaroita, ihmettelin juustoa: Uudelleensuljettavan muovipakkauksensa ansiosta se oli vieläkin hyvässä syömäkunnossa. Mutta hukataanko hetki. Kuluttajamuovipakkausten kierrätyksen muovijalostamossaan käynnistänyt Ekokem kertoo, että monikerrosmuovit ovat yksi vaikeimmista jätejakeista kierrättää
26 Kierrätyskuidulle on löytynyt Suomesta uusia käyttökohteita esimerkiksi Stora Enson Varkauden-tehtailla. Sisältö 3 6 8 12 14 16 21 22 24 26 28 30 32 33 34 35 36 38 40 40 41 42 43 Lauri Lehtinen Emilia Pippola 36 Propagandajuliste 1950-luvulta korostaa jätepaperin merkitystä vieltiartikkelina. 22 PVC:kin kiertää! Kuvassa muoveja leikataan, jotta ne mahtuvat silppurin suusta sisään. 14 Leo Stranius harrastaa kiertotaloutta ja ajanhallintaa. 4 Uusiouutiset 2/2017 2/2017 Ellina Saarinen Tämän lehden osateemat ovat älykäs jätehuolto, tuottajavastuu, muovit, kuidut ja pakkaukset. Paperinkeräys Oyn kuvakokoelma Pääkirjoitus Jätelakityö kompuroi kiistoissa Ajankohtaista Keski-Suomi jo vauhtiin Circwaste-hankkeessa Työnsä taitajia: Leo Stranius Muovipakkausjätteen laatu yllätti Muoville satavuotinen elämä PVC kiertää yhä tehokkaammin Tilastointitavan muutos kohensi kierrätysastetta Varkauden tehdas haluaa kotimaista kierrätyskuitua ZenRoboticsille globaali referenssiverkosto Kiertotalous tuli myös autoiluun Tapahtumakalenteri Uusiutuvat muovit marssivat Lahteen Maailma pakkaa yhä enemmän muoviin Pidä Lappi Siistinä ry täytti 30 vuotta Romu rakensi Suomea Rode-Joren sudenkuopat Nimityksiä Palkittuja Pitkät kuljetusmatkat eivät syö vaatekierrätyksen ympäristöhyötyjä Pian vaatteiden ostaminen on historiaa Mediakortti Stora Enso
Uusiouutiset 2/2017 5
Tehtävä osoittautui vaikeaksi. Kuvassa remontissa on eduskuntatalo.. Hanne Salonen/ Eduskunta p Monenlaiset vaikeudet kuten alan toimijoiden eripuraisuus ja ministeriön resurssipula ovat hankaloittaneet jätelainsäädännön muutostyötä. Jokaisesta pykälästä käytiin pitkällisiä keskusteluja. JLY, KL , MTK ja STM kritisoivat, ettei ympäristön ja terveydensuojelun tai yhteiskunnan peruspalveluiden turvaamisen näkökulmia ole riittävästi huomioitu. 6 Uusiouutiset 2/2017 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA Jätelakityö kompuroi kiistoissa Jätelain uudistamista valmisteleva työryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen jätelain muutoksista. STM korostaa, että vaikka lainmuutos nimenomaan rajaa sosiaalija terveysalan jätteet kuntien jätehuoltovastuun ulkopuolelle, vaikutuksia tämän alan jätehuoltoon ei ole tarkasteltu. ”Joukko oli erimielinen. Määritelmään ei sisällytettäisi 500 000 euron ylärajaa. Ympäristöministeriö jatkaa vaikutusten arviointia. Hankintalaki taas astui voimaan vasta 1.1.2017. Eriävissä mielipiteissä ja täydentävissä lausumissa kritiikkiä kohdistuukin siihen, ettei lakimuutosten vaikutuksia ole arvioitu riittävästi. Aluksi selvitysmies Mikko Alkio valmisteli itsenäisen ehdotuksensa jätelain ja hankintalain rajapinnoista. Yhteisvaikutukset epäselviä Työryhmä koottiin viime elokuussa. Loppuraportin liitteenä on 50 sivua eriäviä mielipiteitä ja täydentäviä lausumia. TEM moittii, ettei työryhmä päässyt konkreettisiin tuloksiin ja keskeiset tavoitteet jäivät jatkossa tehtävien selvitysten varaan. Ulosmyyntiraja tarkoittaa, kuinka suuri osuus jätelaitoksen liikevaihdosta saa tulla palveluiden myynnistä markkinoille ilman, että jätelaitos menettää kunnan sidosyksikköasemansa. J ätelain muuttamista selvittävä 16-henkinen työryhmä luovitti loppuraporttinsa ympäristöministeriölle maaliskuussa eripuraisena. Pajukallio toteaa, että edessä on iso työ. Jätelaitosyhdistys ry (JLY) sekä Kuntaliitto (KL) jättivät omat eriävät mielipiteet ja täydentävät lausumat, samoin työja elinkeinoministeriö (TEM). Työryhmän tehtävänä oli valmistella jätelain ja hankintalain yhteensovittamista ja huomioida hallitusohjelman kirjaus kuntien jätehuollon rajaamisesta. Tämä on hyvin vaikea aihealue”, työryhmän varapuheenjohtaja, ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio luonnehtii. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Elinkeinoelämän keskusliitto ry (EK) ja Suomen Yrittäjät ry (SY) jättivät yhteisen eriävän mielipiteen ja täydentävän lausuman. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja sosiaalija terveysministeriö (STM) jättivät täydentävät lausumat. Ministeriö teettää tämän vuoden aikana myös selvitykset markkinapaikasta ja bioja jätevoimalainfran yhtiöittämisestä. Ulosmyyntirajaksi 10 prosenttia Jätelakiin työryhmä ehdottaa hankintalakia lievempää sidosyksiköiden ulosmyyntirajaa: 10 prosenttia. Myös valtakunnallisten lajittelumääräysten laatiminen tulee harkittavaksi. YTP, EK ja SY taas kritisoivat, etteivät vaikutusten arvioinnit tue päätelmiä, joita loppuraportissa on esitetty. Loppuraportissa työryhmä esittää muutoksia neljään jätelain pykälään ja yhtä kokonaan uutta pykälää. JLY, KL ja MTK kritisoivat sitä, että valmistelu on keskittynyt kilpailuoikeudellisiin näkökulmiin ja jätealan yritysten toimintaedellytyksiin, kun taas vaikutukset jätteen haltijalle on sivuutettu. Samaan aikaan eduskunta vielä käsitteli hankintainsäädännön uudistusta. Alkion selvitys valmistui 4.11.2016. Hankintalain ja mahdollisten jätelakimuutosten yhteisvaikutuksia ei ehditty selvittää kunnolla
Hankintadirektiivi taas sallisi jopa 20 prosentin ulosmyyntirajan. Kuvassa remontissa on eduskuntatalo. 10 prosentin raja astuisi voimaan vuoden 2018 alusta. Ennen kuin infran yhtiöittämistä selvitetään, tulisi katsoa, liittyykö infraan nykyisellään ylipäätään ongelmia. Se tulee lausuntokierrokselle näillä näkymin loppukeväästä. Nämä pitävät myös kuntien hallussa olevaa infraa yhtenä vapaan kilpailun esteenä, ja haluavat infran myös muiden toimijoiden käyttöön. Kunnan vastuulta siirtyisi jätteen haltijan vastuulle noin 230 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Ympäristöministeriöllä on nyt hyvä kuva, mitä kentällä toivotaan”, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio korostaa. Lausunnoille loppukeväästä V irkamiehet jatkavat nyt jätelakimuutosten hallituksen esityksen laatimista. Koska kunnan jätehuoltovastuun rajaus pienentää kuntayhtiöiden liikevaihtoa, lainsäädäntömuutosten vaikutus kumuloituu. KL ja STM edellyttävät, että ulosmyyntiraja nostetaan vähintään 15 prosenttiin, jotta jätehuoltopalvelut turvattaisiin. YTP, SY ja EK toteavat, että hallinnollista lisätaakkaa on loppuraportissa liioiteltu ja että vastuurajaus pitäisi toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmä arvioi, että ainakin osa tästä tulisi kuitenkin kunnan jätehuoltoon toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden kautta. Näin vältettäisiin hallinnollinen lisätaakka, joka syntyisi, jos koulujen, päiväkotien ja toimistojen täytyisi päättää, miten ne huolehtivat jätehuollostaan. Työryhmä toteaa, että liian tiukka raja voi johtaa kilpailun vähenemiseen ja kuntien toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden toteuttamismahdollisuuksien heikentymiseen. Työryhmä ehdottaa, ettei hallitusohjelman kirjausta toteuteta näin tiukasti, vaan kuntien vastuulle kuuluisi yhä myös mm. TSV-palvelun avoimutta on tärkeä lisätä. JLY toivoo, että raja nostettaisiin 20 prosenttiin kuten hankintadirektiivissä. Edellytyksenä 10 prosentin rajalle on, että ympäristöministeriö laatii tämän vuoden aikana erillisen selvityksen jätteenpolttoja biokäsittelypalvelujen infrastruktuurin eriyttämisestä yhtiöittämällä. STM pelkää, että jätehuoltopalveluja ei ole jatkossa riittävästi ja kohtuullisesti sosiaalija terveysalan toimijoiden saatavilla edes toissijaisen vastuun kautta, koska jätelaitokset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa. Työryhmä arvioi, että 10 prosentinkin raja tulee edellyttämään jätelaitoksilta joko näiden toiminnan supistamista, yhtiöittämistä tai horisontaalisen yhteistyön lisäämistä. JLY ja KL pelkäävät riskiä, että toissijaisena jätteenä vastaanotettua jäte-erää tulkittaisiinkin jälkitarkastelussa markkinaehtoiseksi, mikä vaarantaisi jätelaitosten sidosyksikköaseman. Sen arvioinnin toteuttamisesta on kuitenkin työryhmässä erimielisyyttä. Palvelun antamisen tulee perustua todelliseen markkinapuutteeseen. Myös Hilma-järjestelmää punnitaan markkinapuutteen arvioinnissa. Järjestöt huomauttavat, että kuntien jätehuoltovastuuta on muutettu lainsäädännöllä jo kolmesti kymmenen vuoden aikana. Työryhmän loppuraportti on julkaistu ympäristöministeriön sivuilla 10.3.2017: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ ja_ohjeet/Ymparistonsuojelun_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Jatelain_muutos n. Järjestöt muistuttavat myös, että jätelaitokset tuottavat nykyisin markkinaehtoisia palveluita siellä, missä niille on tarvetta. Hallitusohjelmassa todetaan, että kuntien yksinoikeudet rajataan vain asumisessa syntyviin jätteisiin erityispiirteet huomioiden. JLY ja KL vastustavat kuntien vastuun rajausta. YTP, EK, SY ja TEM haluaisivat, että jätealaakin koskisi hankintalain 5 prosentin ja 500 000 euron raja vuoden 2019 alusta. Selvityksen pohjalta päätetään mahdollisista jatkotoimista. Uusiouutiset 2/2017 7 Hankintalaissa raja on 5 prosenttia ja 500 000 euroa. Työryhmän mukaan 10 prosentin ulosmyyntiraja ylittyy noin 70 prosentilla kuntien jätehuoltoyhtiöistä. ”Vaikka työryhmä ei ollut yksimielinen, keskustelu on ollut tärkeää. Ministeriöt ja Kilpailuja kuluttajavirasto (KKV) aikovat tehdä selvityksen Alkion ja KKV:n ehdottamasta markkinapaikasta, joka voi lisätä avoimuutta ja parantaa jätealan kilpailua. Toissijainen jätehuoltovelvollisuus hyvä Työryhmän jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että kunnan toissijaista jätehuoltovelvollisuutta (TSV, 33 §) tarvitaan jätelaissa. Pajukallion mukaan 10 prosenttia on kompromissiesitys. kunnan toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte. n Hanne Salonen/ Eduskunta p Monenlaiset vaikeudet kuten alan toimijoiden eripuraisuus ja ministeriön resurssipula ovat hankaloittaneet jätelainsäädännön muutostyötä
Panelistit rohkaisevatkin suomalaisia etsimään kustannustehokkaimpia ratkaisuja kierrätystavoitteiden saavuttamiseen. Länsi-Savo-lehti kertoo, että biokaasu on tarkoitus puhdistaa liikennekäyttöön ja osin nesteyttää. Raportti toteaa tarkkanäköisesti, että poliittiset päämäärät ovat osin ohjanneet EU:n kiertotaloustavoitteita niin, että ne korostavat kierrätysmääriä kierrätyksen laadun ja taloudellisuuden sijaan. Jätteenpolttokapasiteetti on kuusinkertaistunut. Tähän tarvitaan tutkimustietoa. n Lisätietoja: http://roti.fi/ Roti 2017 p Rakennetun omaisuuden tilaa ruotineet asiantuntijat kiittävät, että kaatopaikkaaminen on vähentynyt Suomessa huomattavasti. Arvosana laski hieman edellisvuodesta, jolloin se oli 9+. Raportissa jätevoimaloiden määräksi ilmoitetaan 6,5. n. Suomen koko yhdyskuntatekniikan arvoksi panelistit laskevat 22,7 miljardia euroa. Panelistit kiinnittävät huomiota siihen, että maamme vesihuoltopalveluiden järjestäminen vaatii rakennemuutosta. Maaliskuussa julkaistun Roti-katsauksen mukaan Suomessa on nyt 145 kaatopaikkaa, 27 biologista kierrätyslaitosta ja yhdeksän jätteen putkikeräysjärjestelmää. Raaka-aineina laitoksessa käytetään muun muassa biojätettä, jätevesilietettä, maatalouden peltobiomassoja, teollisuuden sivuvirtoja ja maatalouden kuivattua lietettä ja lantaa. Toisaalta paneeli korostaa, että kierrätys ei ole edistynyt kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti eikä alan tutkimukseen, kehitykseen ja opetukseen ole satsattu riittävästi, jotta valmistauduttaisiin kiertotalouden vaatimuksiin. Näiden yhdyskuntateknisten järjestelmien arvo on yhteensä noin miljardi euroa. BioSairilalle yli 3 miljoonan tuki M ikkeliläinen BioSairila Oy on saanut työja elinkeinoministeriöltä 3,39 miljoonan euron tuen biokaasulaitokselleen. BioSairila aikoo rakentaa kuivamädätykseen perustuvan biokaasulaitoksen Metsä-Sairila Oy:n jätekeskuksen yhteyteen. Miljardilla jäteinfraa Panelistit huomioivat kuntien yhteistyön ja ennakoivat, että tulevaisuudessa entistä laajempi alueellinen yhteistyö on tarpeen, koska suuremmat yksiköt takaavat paremmat voimavarat investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. 8 Uusiouutiset 2/2017 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA Jätehuoltoinfralle arvosana 9 S uomen rakennetun omaisuuden tilaa 2017 arvioiva Rotipaneeli on antanut maamme jätehuoltoalan infrastruktuurille arvosanan 9. Panelistit muistuttavat myös osaavan henkilöstön ja riittävien taloudellisten resurssien olevan välttämättömiä nykyaikaisen jätehuoltojärjestelmän ylläpidossa. Paneeli kiittää sitä, että kaatopaikat on korvattu rakentamalla kattava jätteenpolttoja biolaitosinfra. Etenkin lajittelulaitoksiin ja biologisiin kierrätyslaitoksiin vaaditaan vielä lisäinvestointeja
Rakennusvaiheessa hankkeen työllistävä vaikutus on noin 170 henkilötyövuotta. Biokaasun nesteyttäminen mahdollistaa biokaasun jakelun raskaan maantieliikenteen sekä merenkulun polttoaineeksi. Lopullinen investointipäätös hankkeesta on määrä tehdä tämän kevään aikana. Gasum Oy:n suunnittelema hankekokonaisuus sisältää Turun Topinojan biokaasulaitoksen laajennuksen sekä biokaasun jalostusja nesteytyslaitoksen rakentamisen. Osana hanketta Turun seudulle rakennetaan kaksi uutta biokaasun tankkausasemaa. Uusiouutiset 2/2017 9 Turun Topinojalle lähes 8 miljoonan tuki T yöja elinkeinoministeriö on myöntänyt Turun biokaasulaitoksen laajennukselle hallituksen kärkihanketukea 7,97 miljoonaa euroa. Investoinnin odotetaan valmistuvan vuoden 2018 aikana. n Gasum p Gasum Oy:n suunnittelema hankekokonaisuus sisältää Turun Topinojan biokaasulaitoksen laajennuksen sekä biokaasun jalostusja nesteytyslaitoksen rakentamisen. Biokaasulaitoksen kokonaiskapasiteetti laajennuksen jälkeen on noin 110 000 tonnia vuodessa puhdistamolietettä ja erilliskerättyä biojätettä sekä teollisuuden sivuvirtoja.. Investoinnin kokonaisarvo on 26 miljoonaa euroa. Turun biokaasulaitoksen vuosittainen nesteytyskapasiteetti vastaa noin 300 raskaan ajoneuvon vuotuista polttoaineenkulutusta
”Lisäksi työntekijöiden työympäristö paranee, koska fyysinen kuormitus vähenee. ”Keräyspiste pitää sijoittaa asuinalueen reunalle kulkureitin varrelle. Molokin projektipäällikkö Samuli Hellemaa kertoo, että uusi menetelmä vähensi huomattavasti kotitalouksien jätekuljetuksia kierrätyspisteille. Siten kuntien kokonaiskustannukset pienenisivät. Samuli Hellemaa kertoo, että Falunin uusi järjestelmä herättää kiinnostusta jo muilla paikkakunnilla Ruotsissa, ja myös Norjasta on saapunut kyselyjä. Enää ei tarvitse pysähtyä jokaisen talon eteen tyhjentämään kunkin kotitalouden astioita. Maan päälle asetettu pintamalli on yhdistetty pienemmän kapasiteetin säiliöryhmään. Raskas liikenne alueella väheni, koska yhtä jätelajia varten keräysauto pysähtyy vain kerran korttelikeräyspisteessä. Afvall Sverige/ Molok Oy. Säiliöryhmä on saman näköinen kuin syväkeräyksessä, joten kapasiteetti on suuri. Aikaisemmin asukkaan piti kuljettaa autolla edellä mainitut pakkaukset erillisiin kierrätysasemiin, joita Falunissa on kymmenkunta. n Korttelikeräyksestä hyviä kokemuksia Falunissa Ruotsin Falunissa otettiin hiljattain käyttöön Molok Oy:n nosturikeräysperusteinen menetelmä korttelikeräykseen. Nyt lähes kaikki jätteet voi viedä kävellen pihalle niille tarkoitettuihin keräyssäiliöihin. Sekajätteeseen päätyi vähemmän pakkauksia ja paperia verrattuna kunnassa aiemmin tehtyihin analyyseihin. Niillä nousee myös biojäte, johon tarvittiin ennen täkkinosto. Usean pienen astian sijaan tarvitsee tyhjentää vain yksi yhteinen astia”. Sitä varten Molok kehitti uudet pienet kovamuoviset sisäastiat. Jäteastioiden manuaalisen vetämisen ja työntämisen sijaan astiat tyhjennetään kauko-ohjattavalla nosturilla. Järjestelmän kustannusvertailu on Molokin tutkimusinsinööri Jenni Rahkosen mukaan haastavaa. Laskelmissa ei kuitenkaan huomioitu tuottajayhteisöjen maksamia kierrätyspisteiden tyhjentämisiä ja jätteiden käsittelyä. Lisäksi asukasta kohden saatiin kerättyä suurempi määrä pakkauksia ja paperia korttelikeräykspisteellä, kuin mitä aiemmin oli kerätty alueellisilla kierrätyspisteillä. Kunnalle koitui hieman lisäkustannuksia pakkausten ja paperin keräyksestä verrattuna pelkän sekajätteen ja biojätteen keräyskustannuksiin. Lisäksi työn määrä pienenee, koska tyhjennettäviä astioita on huomattavasti vähemmän. 10 Uusiouutiset 2/2017 n IRENE ANDERSSON AJANKOHTAISTA E simerkkikeräyspiste kerää kahdeksaa jaetta: Sekajätettä, biojätettä, paperia sekä seuraavia pakkauksia: pahvia, muovia, metallia, väritöntä lasia ja värillistä lasia. p Ruotsin Faluniin on asennettu ensimmäinen Molokin korttelikeräyspiste. Sekajätteeseen vähemmän pakkauksia Projektissa tutkittiin sekajätteen koostumusta sekä erilliskerättyjen pakkausten ja paperien määriä. Myös Suomessa on uudiskohde, jolle korttelikeräysmahdollisuutta parhaillaan harkitaan. Asukas vie ulos lähtiessään jätteet keräyspisteelle, ja keräysauto kerää ne ajamatta asuinalueen sisälle”, Rahkonen tähdentää
Itämeri on luokiteltu erityisen herkäksi merialueeksi ja siksi öljyn päästäminen mereen on kielletty. Viime vuosina päästöt ovat avomerellä vähentyneet. Suurin yksittäinen päästö oli arviolta jopa 1150 litraa öljyä. Uusiouutiset 2/2017 11 Merellä havaittiin 48 öljypäästöä V uonna 2016 Suomen viranomaisten tietoon tuli lähes vastaava määrä mahdollisia alusöljypäästöjä merialueilla kuin edellisvuonna. Valtaosa päästöistä oli muutamia kymmeniä litroja ja tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa. n SYKE, MML, Helcom t Merialueilla öljypäästöjä tarkkaillaan lentovalvonnalla ja satelliittikuvien avulla.. Öljyksi varmistettiin lopulta 48 päästöä, kun lukumäärä vuonna 2015 oli 47 kappaletta. Öljypäästöihin liittyvä tutkinta aloitettiin yhdeksässä tapauksessa
Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vahvistaa verkostoa, saada uusia hankkeita käyntiin ja auttaa rahoituksen järjestämisessä”, Pakarinen listaa. ”Tulemme laatimaan alueelle tiekartan, kuinka kiertotalouden edistämisen ja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa Keski-Suomessa konkreettisin toimin. Pohdimme myös mädätteen n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA ravinnearvon hyödyntämistä. Keskisuomalaista kiertotaloutta edistämään on jo koottu parikymmenhenkinen alueellinen yhteistyöryhmä. 12 Uusiouutiset 2/2017 Keski-Suomi jo vauhtiin Circwastehankkeessa Älyä jätehuoltoon. Lähitulevaisuudessa asukkaat saavat käyttöönsä lukittavat, huoneistokohtaisella tunnistuksella avautuvat jäteastiat. K iertotaloutta edistävän Circwaste-hankkeen alueellinen toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Seuraamme myös muita Circwaste-osahankkeita, sekä muita sellaisia toimia ja hankkeita, jotka eivät välttämättä ole juuri Circwastehankekokonaisuudessa. Tajua Kankaalle Yhdessä Jyväskylän kaupungin osahankkeessa kehitetään Kankaan asuinalueelle älyjätehuoltoa. Keskisuomalaiset toimijat ennättivät jo helmikuun alussa kokoontua alueellisten osahankkeidensa avaustilaisuuteen. p Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta kertoi KeskiSuomen Circwaste-osahankkeiden kick-off-tilaisuudessa, että Circwaste-hankekokonaisuus on yksi Suomen ympäristökeskuksen historian laajimmista.. Kehitämme älykkäitä jätekeräysratkaisuja, teemme syntypistelajittelututkimuksen ja tuotamme neuvontamateriaalia. ”Osahankkeen tavoitteena on biojätevirtojen kestävä ja optimoitu käyttö, etenkin liikennekäyttö. Jätelogistiikka keskiöön uudessa keskussairaalassa. Alueellisena koordinaattorina toimiva Keski-Suomen liitto vetää myös omaa osahankettaan, jossa edistetään jätteiden syntypistelajittelua sekä biokaasun tuotantoa ja liikennekäyttöä. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat resurssiviisaaksi älykaupunginosaksi pyrkivälle alueelle tämän vuoden alussa. ”Kankaalla toteutetaan alueellinen, keskitetty syväkeräysjärp Outi Pakarinen, Pirkko Melville, Tanja Oksa ja Mikko Jylhä esittelivät helmikuussa Circwaste-hankkeessa käynnistyviä keskisuomalaisia osahankkeita. Hiljalleen alkaa kertyä tietoa esimerkiksi omien jätepussien määristä. Tulevaisuudessa tietoa saatetaan hyödyntää esimerkiksi laskutuksessa. Fokus on yhdyskuntajätteissä huomioiden myös harvaanasuttujen alueiden erityispiirteet”, kertoo projektipäällikkö Outi Pakarinen Keski-Suomen liitosta. Biojätteet autoja liikuttamaan. Osahankkeen rahoittajina toimivat Mustankorkea Oy, Sammakkokangas Oy ja Gasum Oy. Näin Keski-Suomi etenee kiertotalouden Circwaste-hankkeessa. Keski-Suomessa Circwaste-osahankkeita pyörähtää käyntiin aluekoordinaatio mukaan luettuna viisi. Kansalaisten ideat kiertotaloutta vauhdittamaan. Pakarinen kertoo, että ryhmän tavoitteena on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja edistää kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta
n -osahankkeen projektijohtaja Mikko Jylhä perustelee. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osahanke hakee ratkaisuja uuden, parhaillaan rakenteilla olevan keskussairaalan jätteiden käsittelyn optimointiin. Jäteautojen ei tarvitse rampata alueella, eikä joka pihaan tarvita erillisiä jäteastioita. Piha-alueita vapautuu muuhun käyttöön ja jäteautoliikenne vähenee”, kuvailee Kankaan älyjätehuoltoa kehittävä Tanja Oksa Jyväskylän kaupungilta. Tulevaan sairaalaan kaavaillaan alipaineella toimivaa putkijärjestelmää. S eitsenvuotinen, kiertotaloutta edistävä CIRCWASTE-hanke on 19 miljoonan euron kokonaisuus. Jyväskylän Kukkumäkeen rakentuva sairaala tulee tuottamaan perusterveydenhoidon palvelut noin 50 000 asukkaalle ja erikoissairaanhoidon palvelut noin 250 000 keskisuomalaiselle. Rakenteilla on 110 000 neliön kokonaisuus. Kaikki on hajallaan, niin leikkaustoiminta kuin jätteiden keräyskin. Syväkeräysastioita aletaan asentaa keväällä. Niiden toteuttajat ovat hankkeen neljältä ydinalueelta – Satakunnan ja Lounais-Suomen muodostamasta Varsinais-Suomesta, Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Karjalasta. Osahankkeita tukee ja niiden tuloksista viestii kiertotalouden palvelukeskus, jota pyörittävät Suomen ympäristökeskus ja Motiva. ”Nykyään vanhat keskussairaalan tilat sijaitsevat yhdeksässä eri rakennuksessa. Valmista pitäisi olla vuonna 2020. Voittajat julkistettiin maaliskuun loppupuolella Jyväskylä-päivien yhteydessä. Jätelogistiikkaan haetaan uusia konsepteja. Jos oma idea jäi vielä rannalle, ideahaku toistuu seitsemän vuoden osahankkeen aikana kaikkiaan kolme kertaa. Ideoiden joukosta asiantuntijaraati palkitsee parhaat, joita lähdetään jatkojalostamaan ja kokeilemaan käytännössä. Suunnittelu aloitetaan tänä vuonna analysoimalla jätteiden lajittelun ja kierrätyksen menetelmät nykysairaalassa. EU on myöntänyt hankkeelle lähes 12 miljoonaa euroa LIFE IP -ohjelmasta. ”Saimme oikein hyviä ideoita, joista noin 60 prosenttia tuli yksityisiltä asukkailta”, kertoo Jyväskylän kaupungilla resurssien viisasta käyttöä johtava tutkimusja kehittämispäällikkö Pirkko Melville. Ensimmäisessä ideahaussa helmi-maaliskuussa jyväskyläläiset ja keskisuomalaiset lähettivät lähes 50 ideaa siitä, miten vaikkapa jätteen syntyä voisi ehkäistä, kierrätystä tehostaa, tavaroiden käyttöikää pidentää ja paikallista resurssiviisautta lisätä. Keksi, karsi, korjaa ja kierrätä Jyväskylän kaupungin toisessa osahankkeessa etsitään ja toteutetaan kuluttajalähtöisiä kiertotaloutta edistäviä kokeiluja. Uuden keskussairaalan osahankkeen etenemistä seurataan myös Uusiouutisten tulevissa numeroissa. n w w w .u us io uu tis et .fi. Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa CIRCWASTE-hankkeessa toteutetaan vuosina 2016 – 2023 yli kaksikymmentä konkreettista jätehuoltoon ja kiertotalouteen kytkeytyvää osahanketta. Uudessa rakennuksessa voimme aloittaa puhtaalta pöydältä myös jätelogistiikan suunnittelun”, Uusi sairaala Mikä CIRCWASTE. Uusiouutiset 2/2017 13 jestelmä. Yhteistyössä on mukana Sitra
14 Uusiouutiset 2/2017 Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Minulle on tärkeää kiertotalouden ympäristökasvatus, se miten kiertotaloudesta puhutaan ymmärrettävästi lapsille ja nuorille. On innostavaa, että ohjausryhmässä on vaikutusvaltaisia jäseniä. Ohjausryhmässä minulla on ympäristöja kansalaisjärjestön edustajana vallan vahtikoiran tehtävä, vaikka toivon toisaalta, että kukaan ryhmän jäsenistä ei piiloudu organisaatiofasadien tai -strategioiden taa, vaan olemme työssä mukana aktiivisesti ja innostuneesti omana itsenämme. Emme käyttäisi luonnonvaroja enempää kuin mitä maapallo tällä hetkellä tuottaa. Mies kertoo CV:ssään muun muassa henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä. n ELINA SAARINEN M itä toivot kiertotalouden ohjausryhmältä ja mikä on oma roolisi siinä. Se kuvastaa, miten tärkeänä kiertotalous nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa. Ajanhallintakoulutustakin antava Stranius sanoo arjen olevan kiertotalouspalapelin kasaamista. Hanna Heikkilä Ajanhallintaa ja kiertotalouspalapeliä Ympäristöja kiertotalousteemat yhdistävät Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu, bloggari ja yrittäjä Leo Straniuksen monenlaisia tehtäviä. Kasvu olisi p Ympäristöasiat ovat Leo Straniuksen tekemisen ytimessä. Millainen olisi yhteiskunta, jossa kiertotalous toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Absoluuttinen irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun välillä olisi onnistunut. Stranius aloitti juuri kiertotalouden kansallisen ohjausryhmän jäsenenä. Se on noin 2,8 tonnia, kun suomalaisella keskimäärin se on noin 11 tonnia.. Toivon inspiroivia esimerkkejä ja konkreettisia toimia
Olisimme siirtyneet ympäristölle haitallisista tuista kiertotalouden edistämiseen ja puhtaaseen teknologiaan ja luoneet kotimarkkinoita, jotka edistävät ympäristöteknologian vientiä ja työpaikkojen syntymistä. Uusiouutiset 2/2017 15 aineetonta ja se synnyttäisi työtä ja yrittäjyyttä. Tiekartan hankkeiden ja ideoiden toimeenpanoa koordinoi asiantuntijoista ja päättäjistä koostuva ohjausryhmä, joka kokoontui ensimmäistä kertaa tammikuun lopussa. Vuoden vaihteessa keksin tarjota niitä pro bono -periaatteella, korvauksetta, mikä on johtanut siihen, että itselläni on nyt vakava ajanhallintaongelma. Teen rauhassa aamuhommat, katson uutiset, somen ja sähköpostin. Toimit ohjausryhmän lisäksi myös monessa muussa tehtävässä: Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, kaupunginvaltuuston jäsenenä, Helsingin ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana sekä yrittäjä ympäristökonsultointiyritys Tyrskyssä. Seuraava tapaaminen on toukokuussa. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Hannele Pokka, kansliapäällikkö, Ympäristöministeriö Jyri Seppälä, johtaja, professori, Suomen ympäristökeskus Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry Antti Vasara, toimitusjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sua, pyöräilyä ja lihaskuntotreeniä. Aiemmin jätteeksi kutsuttu materiaali olisi haluttua raaka-ainetta. Uskalletaan rohkeasti kokeilla pelkäämättä epäonnistumisia. Käpylän lähikalliot ja metsiköt ovat ylivoimaisia suosikkikohteita. Mutta menen tyypillisesti lasten kanssa ajoissa nukkumaan jo yhdeksänkymmenen aikaan. Se on ajan hallintaa ja itsensä johtamista, tapaamisja tehtäväpalapelin kasaamista päivästä toiseen. Kiertotaloutta! Kaikki mitä teen, on tavallaan harrastusta, sellaista, mihin olen päättänyt käyttää aikaani. Olen pitänyt organisaatioille ajanhallintakoulutuksia. Urheilu on tärkeä harrastus. Näin pidän itseni kunnossa, jotta jaksan pyörittää arkea. J. Hiilen kierrossa olisi päästy negatiivisiin päästöihin. Ajanhallinta, lukeminen, asioihin perehtyminen. Lapset heräävät seitsemältä, teemme aamutoimet ja vien lapset hoitoon. Joka ei ole ikinä yrittänyt, ei voi mitään saavuttaakaan. Pidän huolta lounastauosta. Herään aikaisin, neljän-viiden aikaan aamulla. Meillä olisi rohkeaa kokeilukulttuuria ja jakamistaloutta. Yhdeksältä sukellan kokousputkeen. Aamulla harrastan myös liikuntaa, kuten juokSuomen kiertotalouden ohjausryhmän jäsenet: Sitran johdolla laadittiin viime syksynä Suomelle maailman ensimmäinen tiekartta kiertotalouteen. Miten jaat aikasi näiden tehtävien välillä. Ohjausryhmän jäsenet: Puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, maatalousja ympäristöministeri, Ympäristöministeriö Puheenjohtaja Kirsi Sormunen, hallitusammattilainen Henrik Ehrnrooth, hallituksen puheenjohtaja, Climate Leadership Council Jussi Hattula, sijoitusjohtaja, Suomen Teollisuussijoitus Oy Sampo Hietanen, CEO, MaaS Global Ltd Lauri Ihalainen, ministeri, kansanedustaja, Eduskunta Saara Kankaanrinta, hallituksen puheenjohtaja, Soilfood Oy Sixten Korkman, Professor of practice (Economics), Aalto-yliopisto Juha Marttila, johtokunnan 1. Miten asut. Kaupunginvaltuutetun homma on harrastus, vaikka se on toki luottamustehtävä. Haen lapset iltapäivällä kohtuullisen aikaisin. puheenjohtaja, MTK ry Antti Palola, puheenjohtaja, STTK ry Mari Pantsar, johtaja, Sitra Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, Työja elinkeinoministeriö Risto E. Aamuviidestä -kuuteen keskitän päivän tärkeimmät tehtävät, jotka olen edellispäivänä määritellyt. Helsingin Käpylässä kerrostalossa puolison ja kahden pienen lapsen kanssa. Lasten kanssa liikumme lähimetsissä. Mitä harrastat. Kolmenaneljänä iltana viikossa voi olla kaupunginvaltuustoon tai muihin harrastuksiin liittyviä kokouksia, jotka voivat venyä myöhään. Olet myös kahden päiväkoti-ikäisen lapsen isä. Millainen on tyypillinen työpäiväsi. n. Kiertotalous kannattaa ottaa tosissaan ja tehdä siitä aidosti strateginen lähestymistapa, oli kyse liiketoiminnasta tai hallinnon työskentelystä. Kaikkea tekemistäni yhdistävät kuitenkin ympäristöön ja kiertotalouteen liittyvät seikat, joten tekemiseni tukevat toisiaan. Terveisiä lukijoille
Amerplast K eskon liikkeissä asioinut on saattanut jo pakata ostoksensa tuotteeseen, joka on suomalainen esimerkki kuluttajamuovipakkausten suljetusta kierrosta. Vähintään 45 prosenttia muovikassista on peräisin Ekokemin muovijalostamolla kuluttajien muovipakkausjätteestä valmistetusta CIRCO-uusiomuovista. n ELINA SAARINEN Amerplast p ESSI-kiertokassi on ensimmäisiä kuluttajamuovipakkausjätteestä valmistettuja niin sanotun suljetun kierron tuotteita Suomessa. Kuitupakkausten keräyspisteistä 350:een on tarkoitus asentaa puristin, muovipakkauksia on tarkoitus puristaa lopulta noin 150 pisteellä. Siihen kuuluu tällä hetkellä noin 530 muovinkeräyspistettä, lähes 1860 kartonkipakkauspistettä ja vähän yli 1870 lasija metallipakkauspistettä. Kertynyt muovi on kelvannut laadukkaiden uusiomuovien valmistukseen, kertovat keräyksestä ja kierrätyksestä vastaavat. Puristimet ovat toimittaneet Europress Group ja WEG.. Pirkka ESSI kiertokassi on valmistettu 90-prosenttisesti uusiomuovista. 16 Uusiouutiset 2/2017 Muovipakkausjätteen laatu yllätti Muovipakkausten keräys kuluttajilta on lähtenyt kunnolla liikkeelle. Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy on saanut nyt suurin piirtein valmiiksi kuluttajapakkausten keräysverkoston. Kaupasta kotiin kulkeutunut pakkausja muovikassijäte käytetään siis uusien kauppakassien valmistamiseen. t Kassi kulkee kaupasta kotiin ja kotoa ekopistekeräyksen, muovijalostamon ja Amerplastin kautta takaisin kauppaan
Suuri osa kierrätetyistä muovipakkauksista on kuitenkin peräisin yrityksiltä ja teollisuudesta. ”Astiat ja puristimet tyhjennetään vielä nyt aika vajaina. En näe mitään estettä, etteikö tähän päästäisi Suomessakin. Loppuosa kassista on erilaisia väriaineita sekä lisäaineita, jotta kalvo saadaan tehtyä. Esimerkiksi HSY on kokeillut muutamilla alueilla muovipakkausten kiinteistökeräystä. Ekokem. Ekokem valmistaa kerätyistä muoveista myös muoviprofiilia Riihimäellä. Miljoona ihmistä kotikeräykseen Lisäksi kiinteistökohtainen muovipakkausjätteen keräys on yleistymässä vauhdilla. ”Ruotsin keräysjärjestelmä on päässyt kymmenessä vuodessa siihen, että siellä kerätään kuusi kiloa muovipakkausjätettä henkeä kohden. Silloin keräisimme jo 30 000 tonnia muovipakkausjätettä vuodessa”, Saarimaa summaa. Rinki ja muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi ovat asettaneet tavoitteeksi, että keräysverkostolla saataisiin kerättyä alkuvaiheessa valtakunnallisesti 6 000 tonnia eli vähän yli kilo muovipakkausjätettä asukasta kohden. Kierrätysja energiajohtaja Kalle Saarimaa kertoo, että parhaimmillaan on päästy jo yli 60 prosentin kierrätysasteeseen. ”Veikkaan, että viimeistään ensi vuoden aikana jo miljoona suomalaista on muovipakkausten kiinteistökeräyksen piirissä”, Soini ennustaa. Sen takia viime vuonna jäätiin 2 600 tonniin eli noin puoleen kiloon asukasta kohden. Nykyisen keräysverkoston keräyspisteisiin mahtuisi enemmänkin muovipakkauksia. Verkostolla voisi kerätä lähemmäs 15 000 tonnia vuodessa”, Soini laskee. Suomessa syntyy muovipakkausjätettä noin 10–15 kiloa per asukas. Keräyspisteiden perustaminen on ollut hitaampaa kuin alun perin suunniteltiin. Kunnat ja jätehuoltoyritykset ovat alkaneet käyttää lainsäädännön mahdollistamaa tilaisuutta kerätä asukkailta pakkausjätteitä yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa. Laitos on vielä ylösajoja säätövaiheessa. Tammikuun tahdilla tänä vuonna saataisiin kerättyä jo lähes 5 000 tonnia muovipakkausjätettä. Suomessa on useita seutuja, joissa muovipakkausten kiinteistökeräys on tulossa jätehuoltomääräyksiin. Keräysmäärät ovat kuitenkin koko ajan nousseet. Kuluttajilta kerätyt muovipakkausjätevirrat on toimitettu Riihimäelle Fortumiin kuuluvan Ekokemin muovijalostamoon, jossa niistä valmistetaan kierrätykseen sopivia CIRCO-uusiomuovigranulaatteja. Jos kotitalouksista kerättiin viime vuonna 2 600 tonnia muovipakkauksia, yrityksiltä ja teollisuudesta kerättiin samaan aikaan yli 12 500 tonnia. Uusiouutiset 2/2017 17 Keräysverkoston kustannukset ovat vuositasolla noin 14 miljoonaa euroa, josta puolet menee logistiikkaan, siis pakkausjätteiden keräämiseen ja kuljettamiseen. Amerplast / Ekokem p Kuluttajilta kerätty muovipakkausjäte erotellaan Ekokemin muovijalostamossa Riihimäellä muun muassa HDPEja LDPEsekä PP-uusiomuoveihin. Saarimaa näkisi mieluusti, että kerättävät muovipakkausjätemäärät moninkertaistuisivat, koska uusiomuoveille olisi markkinoilla kysyntää. Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini uskoo, että keräysmäärät kasvavat. Kuusi kiloa per henkilö. p ESSI-kiertokassista vähintään 45% on kuluttajilta kerättyä uusiomuovia, vähintään 45% teollisuuden kierrätysmateriaalia kuten Keskon oman keskusvaraston pakkausjätettä, Amerplastin omaa tuotantojätettä tai muita erilaisia teollisia pakkausjätteitä. Tavoitteena on, että 75 prosenttia kuluttajamuovipakkauksista saataisiin muovijalostamossa kierrätettyä
Orthex Ekokem p Tänä vuonna Orthex käyttää uusiomuovia kaikkiaan 20 tuotteen valmistuksessa, ja tuotekehitys jatkuu. Toistaiseksi tuotetut määrät on saatu myytyä kotimarkkinoille. Saarimaa kuitenkin kannustaa keräämään sellaisiakin muoveja, joille ei vielä ole kierrätysratkaisuja. Haasteellisimpia ovat monimuovit ja polystyreenit eli styrox. Hyvä laatu yllätti Kuluttajien keräämän muovin hyvä laatu on yllättänyt muovijalostamosta vastaavan Kalle Saarimaan. ”Olemme olleet tyytyväisiä: kerätty muovipakkausjäte on ollut puhdasta ja yllättävän hyvälaatuista. Se on kevyt ja monipuolinen. Pystymme tekemään siitä laadukkaita tuotteita”, Saarimaa tiivistää. Saarimaa toivoo, että pakkausten suunnittelijat ottaisivat kierrätyksen nykyistä paremmin huomioon ja välttäisivät monimuovipakkauksia.. Näille on Saarimaan mukaan Orthex p Orthex Group käytti vuonna 2015 tuotannossaan 378 tonnia uusiomuovia, viime vuonna jo 706 tonnia. ”On kansantaloudellisesti ja kiertotalousnäkökulmasta hyvä, että onnistumme luomaan kotimaisia suljettuja materiaalikiertoja”, Saarimaa näkee. t Ekokem on löytänyt jo monia kotimaisia asiakkaita Circo-uusiomuovigranulaatilleen, jota yhtiö valmistaa kuluttajien keräämistä muovipakkauksista. Orthex Group puolestaan tuottaa pääasiassa PP-uusiogranulaatista 20 tuotetta, muun muassa kukkaruukkuja, saaveja, ämpäreitä ja säilytyslaatikoita. Eniten harmia ovat aiheuttaneet öljykanisterit, joiden sisälle jäänyt öljy päätyy pesuvaiheessa muovijalostamon jätevesiin ja nostaa hetkittäin laitoksen jäteveden haitta-ainepitoisuudet lähelle ympäristöluvan raja-arvoja. 18 Uusiouutiset 2/2017 Muovipakkauksissa on saavutettu 16 prosentin kierrätysastetavoite, mutta jatkossa kierrätystavoitteet tiukentuvat. Vielä tämän jälkeenkin muovi voidaan murskata ja käyttää uudelleen, lopuksi energiana”, linjaa toimitusjohtaja Alexander Rosenlew Orthex Groupista. Se hidastaa prosessia. Turhia kierrätysmuovin käytön esteitä pitää poistaa”, Soini sanoo. Kotimaisia kierrätyskohteita Muovijalostamo valmistaa kuluttajamuovista kolmea päätuotetta: HDPE-, LDPEja PP-muovista uusiomuovigranulaattia tuotenimellä CIRCO. Hyvin suunniteltu muovituote kestää käyttöä ja katseita vuosikymmeniä. Amerplast valmistaa LDPE-uusiogranulaatista jo mainittuja Pirkka ESSI -kiertokasseja. ”Oikein käytettynä muovi on erinomainen raaka-aine. ”Kierrätystavoitteita ei saavuteta aluekeräyspisteitä lisäämällä, vaan kierrätystä tehostamalla. PET-uusiomuoville asiakaskohteet ovat kehitysvaiheessa. Näin niitä päästään kehittämään. Käyttökohteita on tarjolla runsaasti ja niitä myös tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti lisää. markkinoilla kova kysyntä. Yhtiön tavoitteena on, että vuonna 2020 kaikki kukkaruukut ja parvekelaatikot on valmistettu kierrätysmuovista. Epäpuhtauksia on ollut joukossa vain vähän
Ne saadaan irti pesuja granulointivaiheessa. Kuinka tarkasti muovipakkaus pitää pestä. Keräyspisteverkosto on tarkoitettu vain muovipakkauksille. Mustaa muovia infrapunatunnistus ei pysty erottelemaan. Pakkauksessa on montaa materiaalia, muutakin kuin muovia. Monikerrosmuoveja on haasteellista kierrättää, koska on vaikea löytää sellaista käyttökohdetta, johon niiden vaihtelevat ominaisuudet sopisivat. Lopullisessa verkostossa on ehkä hieman yli 510 pistettä. Riittää, että pakkaus on kyllin puhdas, jotta se ei ala säilytyksen aikana haista. Muovipakkauksilla on yleensä aika samankaltaiset ominaisuudet. Voiko muovipakkausten keräysastiaan laittaa muoviesineitä. Ringin mukaan uusia pisteitä ole enää tarkoitus perustaa. Sitä käytetään esimerkiksi teollisuudessa korvaamaan vaikkapa turvetta tai kivihiiltä. Kartonki ja muu palava, ei-muovinen materiaali ohjautuvat laitoksen linjastolla hylkyerään, josta valmistetaan kierrätyspolttoainetta, SRF:ää. Ne kuitenkin syövät muovijalostamon muovien käsittelyyn tarkoitettua kapasiteettia ja pienentävät näin muovijalostamon kustannustehokkuutta. Jos materiaaleja ei saa irti, pakkaus kuuluu muovinkeräykseen, jos siitä yli puolet on muovia. Vaikka se ei päädykään kierrätykseen, sekajäte ei enää nykyään mene kaatopaikalle, vaan jätevoimaloihin, joissa siitä saadaan sähköä ja lämpöä. Hankalat monikerrosmuovit, PVC ja musta muovi ohjautuvat muovijalostamossa polttoaineen valmistukseen. Pitääkö ne irrottaa. Muovijalostamoon on tullut Ekokemin mukaan riittävän puhdasta muovipakkausjätettä. Jos muoviesineitä olisi jätteiden joukossa paljon, valmistettavan uusiomuovin laatu voisi kärsiä, koska muoviesineiden vetolujuus ja se, miten muovi käyttäytyy sulaessaan, vaihtelevat. Muoviesine voi mennä muovijalostamossa käsittelyprosessin läpi, ellei se ole liian suurikokoinen. Jos asut kaukana muovinkeräyspisteistä tai jos et tiedä, kelpaisiko jokin muovipakkaus keräykseen vaikkapa likaisuutensa takia, voit laittaa muovipakkauksen sekajäteastiaankin. Tuleeko niitä lisää. Tietolähteinä ovat toimineet Rinki Oy:n kanavien lisäksi Suomen Uusiomuovi Oy:n Vesa Soini ja Ekokemin muovijalostamosta tietävä Kalle Saarimaa . Saatko materiaalit irti toisistaan. Joskus pakkausten joukosta löytyy esimerkiksi lasten pulkkia tai muita isoja muoviesineitä. Muovijalostamon käsittelyprosessissa muovipakkaukset pestään joka tapauksessa. Jokin verran sekamuovia ohjautuu Ekokemin Riihimäelle laitokselle muoviprofiilien valmistukseen. P akkausten ekopisteverkostosta vastaava Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy tarjoaa kuluttajille maksutonta puhelinneuvontaa muovipakkausten lajittelemiseen. Muovipakkauksessa on etikettejä. En uskalla aloittaa muovipakkausten lajittelua, koska en ole varma, osaanko. Uusiouutiset 2/2017 19 Miten hyvin muovipakkaus pitää pestä. Muovien kierrätys säästää luonnonvaroja, mutta kierrätys onnistuu vain, jos sitä varten saadaan kerättyä riittävät materiaalivirrat. Tähän juttuun on kerätty vastauksia ja jäljitetty pakkausten matkaa Riihimäellä toimivalle Ekokemin muovijalostamolle, jossa kuluttajien muovipakkausjäte käsitellään kierrätykseen kelpaavaksi uusiomuoviksi. Ei tarvitse. Lajittelu kannattaa aloittaa. Jalostamon toimintaa voidaan myös säätää. Mihin astiaan se kuuluu. Muovin kierrätyksessä tasalaatuisuus on kuitenkin tärkeää. Ringin operatiivinen johtaja Pia Vilenius kertoo, että otsikon kysymys on yksi eniten kuluttajia askarruttavista asioista muovipakkausten lajittelussa. Pakkausasetus määrää, että Suomessa on oltava vähintään 500 keräyspistettä. Muovijalostamossa kartonki, metalli ja muut materiaalit pyritään ottamaan käsittelyprosessissa erilleen muoveista, jotta ne eivät aiheuta uusiomuovituotteille hallaa. Pesun ympäristövaikutuksista ei ole tehty Suomessa tutkimuksia, mutta perusteellista pesua kuumalla vedellä ei suositella. Ruokajäämät eivät siten pääse vaikuttamaan enää lopputuotteen eli valmistettavan uusiomuovin laatuun. p Muovijalostamo erottelee eri muovilaadut ja epäpuhtaudet. Miksi lähin muovipakkausten keräyspiste on niin kaukana. Pulmiin voi kysyä apua myös somekanavista. Virheitä ei tarvitse pelätä, koska muovijalostamo on rakennettu niin, että kierrätysmuovin laatu on aina parasta mahdollista. Esimerkiksi jugurttipurkin metallinen kansi kannattaa laittaa metallinkeräykseen. Rinki Oy on pyrkinyt perustamaan pisteet tiheästi asutuille alueille kauppojen yhteyteen, asiointireittien varrelle, jotta keräyspisteisiin kertyisi mahdollisimman paljon jätettä. Muovijalostamossa on otettu huomioon, että pakkauksissa on aina jonkinlaisia etikettejä. Keräysjärjestelmä on perustettu, jotta kuluttajat käyttäisivät sitä. Ohjeita ja vinkkejä on koottu myös yrityksen nettisivuille osoitteeseen rinkiin.fi. Uusiouutiset 2/2017 19 Ekokem. Huuhtaisu haalealla tai kylmällä vedellä riittää. Tällä hetkellä pisteitä on noin 530
Sen Kettuset tekevät, jotta pakkausjäte ei ala haista. Jugurttipurkkien ja lihapakkausten huuhtelu on pieni, ylimääräinen vaihe. Talvisin perhe säilyttää pakkausmuovipusseja terassilla odottamassa keräyspisteeseen vientiä. Kettunen toivoo, että kierrätysoperaattorit kertoisivat kansalle tuloksia kertyneistä jätemääristä. 20 Uusiouutiset 2/2017. Taloyhtiö ei vielä ole harventanut tyhjennysvälejään, mutta se on harkinnassa. ”Tavallisesti viikon tyhjennysvälillä sekajäteastia on ollut lähes täynnä. Kettuset kävivät muutaman kerran kuukaudessa viemässä sinne aina 3–5 pussillista muovipakkauksia. Keräyspistekalustoa ei ollutkaan ehditty vielä asentaa. Lopulta perhe kuitenkin pääsi tyhjentämään kertyneet pakkausjätteensä, kun Palokan Prisman yhteyteen, noin kahdeksan kilometrin päähän Kettusilta, avattiin puristimella varustettu muovinkeräyspiste. Muovipakkausten lajittelua Kettuset eivät pidä erityisen vaivalloisena. Nyt ajomatka on lyhentynyt: Vähän aikaa sitten Kettunen huomasi sattumalta, että perheen lähikaupan pihaankin on avattu muovinkeräyspiste. Nyt hyvä jos pohja peittyy”, Kettunen on huomannut. ”Kuulimme silloin, että Tampereella kaikki toimii jo tosi hyvin. Haluamme pitää planeetasta huolta samalla tavalla kuin pidämme omasta asuinympäristöstämmekin”, kolmen lapsen isä Joni Kettunen perustelee. Kun Kettuset menivät viime kesänä ensimmäistä kertaa viemään lajittelemiaan pakkausmuoveja keräyspisteelle, heitä odotti tyhjä parkkipaikka. Alku oli hankala. H uuhtaisu hanan alla, ja jugurttipurkki sujahtaa muovipakkausastiaan. Se voisi innostaa yhä uusia kuluttajia lajittelemaan. Muovit sujahtavat oikeaan astiaan samalla vaivalla kuin ne menisivät sekajäteastiaankin. ”Jätteiden lajittelu on elämäntapavalinta. Lajittelemalla pystyy pienentämään jätevuorta ja omaa hiilijalanjälkeään. Se kaihersi”, Kettunen muistelee. 20 Uusiouutiset 2/2017 Hankala alku ei lannistanut Kettusia Muovinkierrätys on vähentänyt taloyhtiön sekajätteen määrää, sillä naapuritkin ovat innostuneet muovien lajittelusta. Tieto viivästyksestä ei ollut tavoittanut innokkaasti lajittelun aloittanutta perhettä. Rinki Oy Rinki Oy p Kuluttajien tekemä lajittelu on tärkeää, jotta muovijätettä kertyy tarpeeksi kierrätystä varten. Näin tyhjennysmaksut voisivat pienentyä. n p Muovipakkausten ekopisteverkostossa on vähän yli 500 pistettä koko Suomessa. Jyväskylän Köhniöllä rivitalossa kissansa kanssa asuva Kettusen viisihenkinen perhe aloitti muovipakkausten lajittelun heti, kun kuuli sen olevan mahdollista
”IBC-kontin muovia voi uusioituna käyttää esimerkiksi infrarakentamiseen, putkiin ja säiliöihin. Kellokoskelta kontin muovi viedään Petäjävedelle granuloitavaksi. Kierrätykseen sopivaa muovia ”IBC-kontin HDPE-muovi on laadultaan hyvä raaka-aine muoviteollisuudelle. ”Näin rekkaan mahtuu 9 tonnin sijasta 42 tonnia muovia, eikä enää tarvitse kuljettaa ilmaa. Teollisuuden hylkymuovit muuttuvat laitoksessa uusiomuoviksi, joka palaa teollisuuden käyttöön. n Muoville satavuotinen elämä Paketo ja Lassila & Tikanoja tekevät yhteistyötä, jotta IBC-konttien muovi kiertäisi käytössä pitkään. Muovisäiliö kestää kierrossa 1,5–5 kertaa. Näistä 60 prosenttia saadaan asiakkaille uudelleenkäyttöön. Muovisäiliön Paketo leikkaa suikaleiksi. Puiset aluslavat ohjautuvat L&T:n Järvenpään kuormalavakeskukseen kunnostettavaksi uudelleenkäyttöön. IBC-kontit ovat pieni mutta käyttökelpoinen uusimuovivirta Petäjäveden laitoksella. Jos IBC-kontin muovinen säiliö on vielä hyväkuntoinen, Paketo puhdistaa sen ja lähettää sen vientiasiakkailleen uudelleentäyttöön. Se on ekonominen ja ekologinen kiertotaloustuote”, Ketola näkee. Niinpä Paketo on vuodesta 2014 saakka toimittanut muovisäiliösuikaleensa Petäjävedelle. Alun perin Muovinkeräys Oy:n nimellä toimineessa laitoksessa on neljä granulointilinjaa ja kaksi murskainta. Jo 41 vuotias laitos granuloi vuosittain tonneittain teollisuuden hylkymuoveja ja muita muovijätteitä. Sen sijaan seinämät ja yläosa soveltuvat puhdistuksen jälkeen materiaalikierrätykseen. Vuosittain Paketolle kertyy noin 9 000 IBC-kontin muovisäiliötä, siis noin 140 tonnia kierrätyskelpoista HDPE-muovia. Idea satavuotisesta muovin elämästä toteutuu, koska muovia pystytään periaatteessa kierrättämään loputtomasti”, Mikkilä tiivistää. Noin 40 prosenttia konteista on kuitenkin sellaisia, että ne eivät enää täytä IBC-kontilta vaadittavia ominaisuuksia. Kuljetuskustannukset ja -päästöt tulevat vähenemään 80 prosenttia”, Reijo Ketola arvioi.. Laitos tekee myös muovijauhoa rotaatiovalutuotantoon. n ELINA SAARINEN Reijo Ketola p Kun IBC-kontti ei enää toimi pakkauksena, siitä tehdään uusiomuovigranulaattia. L&T sai muutama vuosi sitten idean, että IBC-konttien muoville kannattaisi etsiä kierrätyskäyttökohteita, jotta muovin elinkaarta saisi pidennettyä kymmenillä vuosilla. Siinä tapauksessa Paketo purkaa kontin. Paketon toimitusjohtaja Reijo Ketola kertoo, että yrityksen kautta kiertää vuosittain noin 40 000 IBC-konttia ja 10 000 muovitynnyriä. Jos kontin muovisäiliöosa on tullut tiensä päähän, itse kontista saa usein vielä käyttökelpoisen vaihtamalla teräksisen kehikon sisälle uuden muovisäiliön. Paketo hankkii toukokuussa uuden laitteen, jolla muovisuikaleet saadaan puristettua tiiviiksi. Metalliset kehikot menevät terästehtaille uusiokäyttöön. Yleensä säiliön sisällön jäämät ovat pohjaosassa, jonka Paketo toimittaa energiakäyttöön. Uusiouutiset 2/2017 21 K un teollisuuden vaikkapa elintarvikkeiden tai maalin pakkaamiseen käyttämä IBC-kontti on tyhjä, kellokoskelainen Paketo Oy ja Lassila & Tikanoja haluavat saada sen kiertoon. ”Uudelleenkäytettävä kontti säästää asiakkaalle rahaa. L&T:llä on muovigranulointitoimintaa myös Merikarvialla ja Porissa. Muovi on sitkeää, koska säiliö on seinämältään ohut mutta silti kestävä”, L&T:n Petäjäveden granulointilaitoksella toimiva projektipäällikkö Aimo Mikkilä analysoi
Menetelmän suurin kustannuserä on jäähdytykseen käytetty nestetyppi, jota kuluu lähes kilo käsiteltävää mattokiloa kohti. Nykyisin valmistuksessa on lop Nykyisin autojen pintaan levitetään usein ohut pvc-kalvo, joka korvaa maalaamisen ja on suunnilleen puolet halvempi. Toimitusjohtaja, tohtori Joachim Zimmermann kertoo, että 1994 perustettu tehdas on uranuurtaja alallaan. Matot ovat sikäli vaikea kierrätyskohde, että materiaalit ovat muuttuneet paljon 25 vuodessa. Lopulta materiaali jäähdytetään nestetypellä noin 40 pakkasasteeseen. Rakennuskohteissa materiaalin pitkä kesto vähentää myös kierrätystarvetta. Pehmentimien vaihtelut vähentävät taipuisien laatujen kierrätyskohteita. Yli nelikymmenvuotiaat viemärija salaojaputket eivät osoita yleensä vanhenemisen oireita, ja monissa kohteissa PVC-komponenteille voi hyvinkin olettaa yli sadan vuoden käyttöaikaa. Viimeisimpiä, nopeasti menekkiään kasvattavia tuotteita ovat vinyylilankut, kuvioidut, lattialaminaatin tapaiset lattiapäällysteet. Siinä PVC muuttuu hauraaksi ja jauhautuu vasaramyllyssä, kun taas muut muovilaadut jäävät plastisiksi eivätkä hienonnu. Mattoja tulee sekä puretuista lattioista että esimerkiksi vesivaurioituneista tai muutoin epäkuranteista varastoeristä. Muut epäpuhtaudet poistuvat pääosin ilmaluokittimessa. 22 Uusiouutiset 2/2017 P VC on erityisesti rakennusteollisuuden käyttämä materiaali. Sen käsittelykapasiteetti on 3 000–4 000 tonnia vuodessa. Helpointa on kovan PVC:n uudelleenkäyttö, sillä se kestää useita pursotustai ruiskuvalukertoja. Se kierrättää Troisdorfin tehtaallaan PVC-pohjaisia mattoja uusioraaka-aineeksi. n LAURI LEHTINEN, TEKSTI JA KUVAT yritys. Usein vinyylimatot myös jätetään uusimiskohteissa paikoilleen, ja uusi lattiamateriaali asennetaan suoraan niiden päälle, jolloin kierrätystarve siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. Sen jälkeen poistetaan metalli magneettija pyörrevirtamenetelmin. Saksassa 73 prosenttia kulutuksesta menee rakentamiseen. Tämän Porschen pintaa peittää kauttaaltaan hiilikuitukuosinen kalvo – alkuperäinen maali säilyy sen alla uudenveroisena.. Pakkanen avuksi AgPR on neljän lattiapinnoitteita valmistavan yrityksen (Tarkett, Polyflor, Gerflor ja Altro) yhteisesti omistama, kaupallinen PVC kiertää yhä tehokkaammin Polyvinyylikloridi on pitkäikäinen muovi, jonka kierrättäminen onnistuu, kunhan se saadaan mahdollisimman puhtaana jakeena. Putkien, profiilien, kaapeleiden ja mattojen lisäksi sille löydetään jatkuvasti uusia kohteita. Viime vuonna tuotantoa tuli 2 500 tonnia. Prosessissa vanha mattomateriaali jauhetaan suunnilleen kolmisenttisiksi paloiksi
Materiaalina se on kuitenkin käytännöllinen ja pitkäikäinen. Eräänä syynä ovat olleet muiden muassa kaatopaikkakiellon aiheuttamat reaktiot raaka-aineen hankinnassa. Tehtaan suurimmat asiakkaat ovat rekkapressuja valmistavat yritykset, mutta uusina kohteina ovat biokaasureaktorit ja biokaasusäiliöt sekä stadionien kattaminen sateen pitäviksi. Prosessi perustuu valikoivalle liuotukselle, erikoiselle linkoustekniikalle sekä suljetun kierron liuotinkulkuun. Kun kierrätystekniikkakin kehittyy, voimme olettaa materiaalille noin kahdensadan vuoden elinkaarta”, sanoo Thomas Hülsmann, PVC-alan yhteistyöjärjestön AGPU:n toimitusjohtaja. Alkuperäinen maali on säilynyt virheettömänä teipin alla. Hän kertoo myös, että uusio-PVC:n hinta on heilahdellut markkinoilla voimakkaasti. Kierrätykseen tulee jatkuvasti uudempaa materiaalia, joten ruiskuvalutai suulakepuristusta voidaan toistaa useampia kertoja. Varsinkin kovan laadun kierrättäminen on jopa suhteellisen helppoa. Jätteen mukana olevat ruuantähteet nimittäin sisältävät aina suolaa. Kierrätyksen ongelmana on, että näiden lisäaineiden määrää ja laatua on vaikea määrittää, sillä ne vaihtelevat huomattavasti. Suomalainen teippausyritys kertoo, että menetelmä on karkeasti ottaen puolet halvempi kuin maalaaminen. Sen tuloksena saadaan valmistajan ilmoituksen mukaan korkealaatuista, ominaisuuksiltaan neitseelliseen verrattavaa muovimateriaalia, uusio-PVC:tä. Saksassa on jo pitkään ollut käytäntönä, että uudet taksit hankitaan esimerkiksi harmaina, mutta ne teipataan välittömästi saksalaistaksien kellertävän valkoiseen tunnusväriin. Muovimateriaalin kierrätysaste on noin 90 prosenttia. Käytäntönämme onkin ollut lähettää erä muovia asiakkaallemme, jotta he kokeilevat sen soveltuvuutta omaan prosessiinsa”, sanoo Zimmermann. ”Tuottamamme materiaali soveltuu hyvin kalanterointiin, mutta ruiskuvalussa ja suulakepuristuksessa sen toiminta on vaihtelevaa. Pitkäkestoisuutta parannetaan erilaisilla stabilointiaineilla. n Muovien musta lammas P VC on saanut huonoa mainetta lähinnä siksi, että sen poltossa syntyvä suolahappo tai epätäydellisen palamisen tuloksena syntyvät dioksiinit ovat erittäin haitallisia. n p Eräänlainen käsikirja tämäkin – mattomateriaaleja keräävälle työntekijälle toimitettu muovien tunnistuksen apuväline.. Sen kloori synnyttää poltossa harmilliset yhdisteet savukaasuihin, vaikka PVC olisi lajiteltu pois ennen polttoa. Uusia käyttökohteita Eräs kohtalaisen uusi käyttökohde kalvomaiselle muoville on autoteippaukset. Kova laatu kiertää PVC on luonnostaan kova materiaali, ja sellaisena se on sovelias esimerkiksi viemäriputkiin. Tuotantopäällikkö Lothar Szymkowiak kertoo, että yritys on lopettanut kaikkien Reach-luokiteltujen pehmentimien käytön, mikä helpottaa kankaiden kierrätystä. Uusiouutiset 2/2017 23 petettu raskasmetalleihin perustuvien stabilointiaineiden sekä Reach-luokiteltujen pehmentimien käyttö. Hän kertoo, että varsin suuri osa toimitetusta teknisistä kankaista löytää uusiokäyttöä kankaina, esimerkiksi maataloudessa käytettyinä peitteinä ja ostoskassien materiaalina. Kun tarvitaan joustavuutta, se saadaan aikaan materiaaliin listätyillä pehmentimillä, yleensä ftalaateilla. Mehler Technologies GmbH:n tehtaalla Hückelhovenissa luja teryleenikangas saadaan vedenja ilmanpitäväksi kalanteroimalla siihen pehmitettyä PVC:tä. Se kykenee erottamaan esimerkiksi käytettyjen pressujen teryleenikankaan ja siihen kalanteroidun, pehmitetyn PVC:n toisistaan. Saksassa kierrätyksen mannekiinina toimii ikkunateollisuus, jossa lasin lisäksi myös ekstruuderilla valmistetut PVC-karmiprofiilit käytetään uudelleen. Solvay kehitti 15 vuotta sitten VinyLoop-prosessin, jossa vaikeasti kierrätettävät PVC-komposiitit voidaan palauttaa tuotantoon. Vanhoista materiaaleista näitä erityistä huolta aiheuttavaksi luokiteltuja aineita saattaa kuitenkin löytyä, samoin erilaisia täyteaineita. ”Kova PVC voidaan kierrättää teoriassa seitsemän kertaa, mutta käytännössä tilanne on toinen. Kun auto sitten myydään, sen väri ei viittaa taksimenneisyyteen. Tutkimukset esimerkiksi Tanskasta (kuten American Society of Mechanical Engineers: “The Relationship between Chlorine in Waste Streams and Dioxine Emissions from Waste Combustion Stacks”, 1995) ovat vihjanneet, ettei kotitalousjätteessä olevan PVC:n määrällä olisikaan yhteyttä jätteenpolttolaitosten savukaasuissa olevien dioksiinien tai furaanien määrään
Määritelmät eivät ole muuttuneet, mutta nyt Tilastokeskus Tilastointitavan muutos kohensi kierrätysastetta Tuottajayhteisön keräämät tiedot kuitupakkausjätteiden alkuperistä, määristä ja kierrätyksestä kulkevat nyt aiempaa tarkempina Tilastokeskukselle. Tilastokeskus korosti tiedotteessaan, että kierrätysastetta nosti etenkin kaupan aloilla kertyvien kuitupakkausjätteiden määrän täsmentyminen. Aiemmin esimerkiksi kaupasta kertyneitä kuitupakkauksia on jäänyt yhdyskuntajätetilastosta pois, koska ne on laskettu mukaan teollisuusjätteisiin. Tilastokeskus julkaisi viime vuoden lopussa vuoden 2015 yhdyskuntajätetilaston, joka sisälsi iloisen uutisen: Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vihdoin noussut yli 40 prosentin madeltuaan sitä ennen vuosikausia vähän yli 30 prosentissa. Suomessakin on nyt saatu osoitus siitä, kuinka tilastointitapa vaikuttaa kierrätysasteisiin. Teollisuusjätteestä yhdyskuntajätteeksi Kun vertaa vuoden 2014 ja 2015 yhdyskuntajätetilastoja toisiinsa, huomaa, että vuoden 2015 tilastossa erilliskerätyn paperin ja kartonkijätteen sarakkeessa on yli 153 000 tonnia isompi jätemäärä kuin vuoden 2014 vastaavassa sarakkeessa. Espo kiitteleekin Suomen Kuitukierrätys Oy:tä, joka on toiErilliskerätyn paperin ja kartonkijätteen kierrätys ja hyötykäyttö tonneina, vuosina 2014 ja 2015 Käsittelytapa 2014 2015 Jätemäärä yhteensä 363 208 516 491 Kierrätetty materiaalina 315 627 479 302 Käytetty energiana 47 457 37 180 Sijoitettu kaatopaikalle 124 9 p Lähes kaikki erilliskerätystä paperija kartonkijätteestä saadaan kierrätettyä materiaalina. n ELINA SAARINEN pystyy vain paremmin erottelemaan pakkausten kokonaismäärästä alkuperänsä mukaisesti yhdyskuntajätteen määritelmän piiriin kuuluvat pakkausjätteet. Tämä näkyy yhdyskuntajätteen kokonaiskierrätysasteen kohenemisena. 24 Uusiouutiset 2/2017 E uroopassa puhutaan paljon eri maiden kierrätystilastojen vertailtavuudesta ja luotettavuudesta. Stora Enso / Adam Wolosz p Stora Enso valmistaa aaltopahvin raaka-ainetta, kraftlineria, Varkauden uudistetulla tehtaallaan.. Juha Espo Tilastokeskuksesta kertoo, että sarakkeeseen on nyt saatu laskettua aiempaa tarkemmin mukaan ne kuitupakkausjätteet, jotka ovat peräisin kotitalouksista, palvelutoimialoilta ja kaupasta. Lähde: Tilastokeskus 2014 ja 2015. Tilastokeskus pystyy tekemään näin Suomen Kuitukierrätys Oy:n laatiman kuitupakkaustaseen ansiosta. Kuinka tilastot siis täsmentyivät
Kuvio näkyy myös tämän jutun kuvituksena. Kaupan osuuden Tilastokeskus on nyt laskenut mukaan vuoden 2015 yhdyskuntajätetilastoon. Lue tästä lisää sivulta 26. Kuitukierrätyksen kotisivuilla olevassa kuitupakkaustaseessa kierrätykseen päätyvät kaupan ja teollisuuden kuitupakkaukset esitetään yhteenlaskettuna tonnimääränä. Siitä käy ilmi, että teollisuuden kuitupakkauksia päätyi vuonna 2015 kierrätykseen 72 000 tonnia, kun taas kaupan kuitupakkauksia 163 000 tonnia. Kotitalouksien kuitupakkaukset kerätään keräyskartonkina ekopisteverkostolla. Yli 90 prosenttia kierrätetään kotimaassa Toki kierrätys on petrannut muistakin syistä. Niitä varten tarvitaan vielä myös Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n tietoja Suomen markkinoille saatettujen pakkausten kokonaismääristä. Kuitukierrätys kuitenkin pitää myös tarkempaa taulukkoa, jossa kaupan ja teollisuuden kuitupakkausmäärät on eritelty. Esimerkiksi Stora Enso on avannut Varkauteen uuden aaltopahvin raaka-ainetta valmistavan laitoksen, joka vihittiin käyttöön viime vuonna. Uusiouutiset 2/2017 25 mittanut Tilastokeskukselle aiempaa tarkemmin eritellyt tiedot kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden kuitupakkauksista. Eija Jokela arvioi, että kuitupakkausten kierrätys on lisääntynyt kotimaassa vuodesta 2015 vuoteen 2016. n Kuitupakkaustase 2015 – arvio koko markkinasta Kuidut kierrätyksen huippua Suomen Kuitukierrätys Oy p Suomen Kuitukierrätys Oy kokoaa tietoja kuitupakkausten keräysja kierrätysmääristä. Vuonna 2015 kuitupakkauksista kierrätettiin Suomessa 91 % ja ulkomailla 9 %.. ”Tieto on ollut olemassa, mutta ehkä se ei aiemmin ole kulkenut eteenpäin sinne, missä sitä on tarvittu. Materiaalina kierrätettyjen kuitupakkausten määrä on koottu kierrätyslaitoksilta ja operaattoreilta. Esimerkiksi lasijätettä on saatu toimitettua materiaalikierrätykseen yli 60 000 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Kuitukierrätyksen oma arvio markkinoilla olevista, niin sanotusti tuottajavastuujärjestelmän ulkopuolisista pakkausmääristä, on esitetty ”muut kuitupakkaukset” -kohdassa. Tarkemmat vuoden 2016 tilastot kuitupakkausten kierrätysasteesta valmistuvat loppuvuodesta. Suomen Kuitukierrätys ja sen edeltäjä, Suomen Aaltopahviyhdistys ry, ovat eritelleet omissa tilastoissaan hyvin tarkasti jo vuosikausia sen, kertyvätkö pakkausjätteet kaupan vai teollisuuden piiristä. ”Tiedot olemassa vuosikausia” Suomen Kuitukierrätyksen kehityspäällikkö Eija Jokela kertoo, että itse asiassa tietojen täsmentymisessä on kyse vain paremmasta tiedonkulusta. Nyt tiedot on saatu Tilastokeskukseen, kun sieltä on meiltä reippaasti niitä kysytty”, Jokela miettii. Lisäys johtuu siitä, että kotimaasta löytyy entistä enemmän käyttökohteita kierrätyskuiduille”, Jokela huomauttaa. Vuonna 2015 määrä oli 91 prosenttia. Kaupan ja teollisuuden kuitupakkaukset otetaan vastaan tuottajayhteisön järjestämissä terminaaleissa. ”93 prosenttia kaikesta siitä, mitä me [kuitupakkausten tuottajayhteisö yhteistyökumppaneineen] olemme keränneet, on kierrätetty kotimaassa. Koska kuitupakkaukset saadaan kierrätettyä Suomessa yli 90-prosenttisesti ja koska kaupan alalta kertyy mittava pakkausjätevirta, tämä riittää kohentamaan yhdyskuntajätteen kokonaiskierrätysastetta. Tuottajien Suomen markkinoille saattama kuitupakkausten määrä on saatu RINKI Oy:ltä
Hienosäätöä jatketaan. Viime vuosi oli ensimmäinen täyden käynnin vuosi. Samalla kierrätyskuitulaitos herätettiin uudestaan henkiin. Muutostyöt toteutettiin syyskuussa 2015. Kierrätyskuitulaitoksen käsittelykapasiteetti on 140 000 tonnia vuodessa. n ELINA SAARINEN, KUVAT STORA ENSO kuiduille: Samalla jo aikoinaan Corenson aikana käynnistetty kierrätyskuitulaitos otettiin uuteen käyttöön. ”Kierrätyskuidun käyttöä on lähdetty lisäämään vaiheittain sitä p Varkauden tehtaiden tuotantosuuntamuutos hienopaperista aaltopahvin raaka-aineeksi merkitsi, että myös suljettu kierrätyskuitulaitos sai uuden elämän. Paperikone kolme teki aiemmin toimistopapereita, mutta Stora Enso päätti vuonna 2014 muuttaa tehtaan tuotantosuuntaa. Myös kierrätyskuitulaitos pysäytettiin kaksi vuotta myöhemmin. Stora Enso uudisti Varkauden tehtaansa aaltopahvin raaka-aineen valmistukseen. Valkaistun koivusellun sijasta integroitu sellutehdas tekee nyt valkaisematonta pitkäkuitusellua paperikoneen pääraaka-aineeksi. 26 Uusiouutiset 2/2017 E ntinen hienopaperikone tuottaa nyt aaltopahvin raakaainetta, kraftlineriä, Stora Enson Varkauden tehtaalla. Kierrätyskuitua taustakerroksiin Kierrätyskuitulaitos tuotti aiemmin raaka-ainetta Varkauden hylsykartonkikoneelle, jonka tuotanto pysähtyi vuonna 2008. Uudistetun paperikoneen raaka-ainepohjaa täydentää kierrätyskuitu. Stora Enso investoi tehtaan muutokseen yhteensä 110 miljoonaa euroa.. Nyt kierrätyskuitulaitos pyörii taas ja kierrätyspakkausten käyttömäärä on kasvussa. Stora Enson päätös merkitsee sitä, että Varkauteen on saatu uusi kotimainen kiertotalousratkaisu ja käyttökohde kierrätysVarkauden tehdas haluaa kotimaista kierrätyskuitua Kierrätyskuidulle on nyt uutta kotimaista käyttöä
”Lopputuotteen käyttövaatimuksista, kuten lujuusja puhtausvaatimuksista, riippuu, kuinka paljon kierrätyskuitua eri tuotteissa käytämme. Materiaalin joukossa on vielä kirjava valikoima tavaraa, mikä ei kuulu keräyspisteeseen. Muovi kaasuuntuu ja tuotekaasu johdetaan lämmöntuotantoon. Aaltopahvin raaka-aine eli kraftliner on kaksikerroksinen tuote. Uusiouutiset 2/2017 27 mukaa, kun pakkauskartonkitehtaan tuotantoa on ajettu ylös. Nestepakkauksien muovit, esimerkiksi maitotölkkien muovikorkit ja muovipinnoite, sekä aseptisten nestepakkausten alumiinikalvot saadaan prosessissa eroteltua. ”Kaikilla alan toimijoilla on vielä tehtävää, että kuluttaja ohjataan lajittelemaan oikein. Eri rejektijakeet erotellaan ja käsitellään ja ohjataan joko kierrätykseen, polttoon tai kaatopaikalle. Mukana on myös kotitalouksista kerättyä pakkauskartonkia. Toinen iso kierrätyskuituvirta saadaan sekakeräyskartongista. n p Suurin osa kierrätyskuidusta on aaltopahvipakkauksia. ”Varkauden teknologia on uniikki. Kierrätyskuidussa on mukana myös teollisuuskääreitä sekä kaupan ja teollisuuden pakkausmateriaalia. Lisäksi kiertotalouden kannalta on hyvä, että pystymme käyttämään hallitusti tiettyjä määriä kierrätyskuituja”, Tehomaa perustelee. Osa kuluttajien esimerkiksi Ringin ekopisteverkoston kuitukeräysastioihin palauttamista kartonkipakkauksista päätyy siis Varkauteen. Me joudumme sen erottelemaan meidän prosesseissamme, mikä kierrätyslaitoksella saattaa aiheuttaa tuotantohäiriöitä”, Tehomaa sanoo. p Stora Enso haluaa maksimoida kotimaisen kierrätyskuidun käyttömäärän Varkauden tehtaillaan.. Ekopisteeltä Varkauteen Pääosa Stora Enson Varkauden tehtailla käyttämästä kierrätyskuidusta on aaltopahvia sekä aaltopahvin valmistuksessa syntyvää leikkaushylkyä. Prosessi pystyy kuitenkin erottelemaan epäpuhtaudet tarkasti. ”Hankinnassa seuraamme, mikä on eri jakeiden saatavuus, laatu ja käyttökelpoisuus tuotteissamme. Stora Enso haluaa käyttää Varkaudessa kierrätyskuitua, koska se täydentää sellukuitua pääraaka-aineena hyödyntävän laitoksen raaka-aine-valikoimaa. Minulla ei ole tiedossa, että vastaavaa teknologiaa olisi käytössä muualla. Kierrätyskuitua käytetään tuotteen taustakerroksessa oman sellutehtaan valkaisemattoman pitkäkuitusellun lisäksi. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa kierrätyskuiduista tulisi kotimaasta, mutta toistaiseksi tehdas on joutunut myös tuomaan osan käyttämästään kierrätyskuidusta. Osassa tuotteita sitä ei käytetä lainkaan”, Tehomaa tarkentaa. ”Kierrätyskuidut tuovat taloudellista hyötyä. Tämä on hieno kotimainen kiertotalousesimerkki”, Tehomaa näkee. Varkaudessa on ainutlaatuinen kaasutusprosessi, jossa myös alumiinit saadaan talteen ja edelleen uusiokäyttöön. Tavoitteena on, että tehdas ajaisi mitoitustuotannolla tämän vuoden loppuun mennessä”, Varkauden pakkauskartonkitehtaan johtaja Jarkko Tehomaa kertoo. Haemme yhä tuotantotehokkuuden kannalta optimaalista suhdetta.” Alumiinikin kiertoon Tehomaan mukaan etenkin kuluttajilta kerätyn kartonkikuidun laatu vaihtelee
”Se, mitä vaikkapa puujakeeseen halutaan, vaihtelee hyvin paljon maittain, jopa tehtaittain. Järjestelmän lajittelunopeuden kasvu ja asiakkaan tarpeet huomioiva joustavuus ovat lisänneet myyntiä, mutta tärkeimpänä 1 2 3 4 5 6 7 8. ”Perinteiset laitokset on rakennettu lajittelemaan tiettyjä jakeita, ne eivät osaa muuta. Asennukset ovat menossa myös Teksasissa Yhdysvalloissa. Myös kouraa on kehitetty niin, että se pystyy tarttumaan entistä painavampiin kappaleisiin. Ratkaiseva käänne tapahtui 2014, kun yritys lanseerasi toisen ZenRoboticsille globaali referenssiverkosto ” O Tekoälyrobotiikkaa jätteiden lajitteluun soveltavasta suomalaisesta start-upfirmasta on kovaa vauhtia kasvamassa yhtiö, joka muuttaa globaalisti tapaa, jolla uusioraaka-aineet kierrätetään. Kierrätysala kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Sen jälkeen määrä on kasvanut lyhyessä ajassa jo yli 30:een. ZenRobotics aikoo perustaa referenssilaitoksen jokaiseen maanosaan. Vaikka laitoksemme olisi ollut pystyssä vuosia, asiakas pystyy yhä uudelleenkouluttamaan robotit poimimaan eri jakeita. Kiinan Jiangsu LVHE Environmental Technology on tilannut järjestelmän rakennusja purkujätteen lajittelua varten. Yritys on kehittänyt tuotetta edelleen. n ELINA SAARINEN sukupolven version, joka lajittelee jätteet tuplasti nopeammin kuin entinen järjestelmä. Kesäkuussa 2016 ZenRobotics Oy kertoi myyneensä maailmalle yhteensä 15 tekoälyrobotiikkayksikköä. Robottijärjestelmä maksaa ominaisuuksista riippuen 600–800 000 euroa. Juuri tällainen asennetaan Australiaan. Japaniin on myyty kahdeksan robottia. Nyt asiakas pystyy säätämään hyvin tarkasti, minkälaisia jakeita he haluavat lajitella”, Taalas kertoo. Yhtiö on viime aikoina tiedottanut ahkerasti uusista ZenRobotics Recycler (ZRR) -lajitteluyksiköidensä kaupoista. Nyt robotiikan ydin on koulutettavuus: Robotit ovat oppineet tunnistamaan jo kymmeniä jätejakeita, esimerkiksi eri muovipolymeerit, kyllästetyn puun ja romumetallit vaikkapa värin ja muodon perusteella. Kuljettimen nopeutta voi säätää asiakkaan tarpeiden mukaan. Toiset haluavat lajitella erikseen vaikkapa maalatun puun. Etelä-Ruotsissa tuotantoyksikkö saatiin juuri käyntiin. Joustavuus, minkä koulutettavuus tuo, pienentää asiakkaan riskejä.” Tänä vuonna lanseerattu kolmekätinen robotti pystyy lajittelemaan 50 prosenttia entistä nopeammin. Itseoppiva robotti muuttaa kaiken Järjestelmän oppimiskyky tuo muuntautuvuutta ja joustavuutta, mikä on tärkeä tekijä, kun kyse on isoista investoinneista. 28 Uusiouutiset 2/2017 lemme läpimurron kynnyksellä”, ZenRobotics Oy:n toimitusjohtaja Timo Taalas kuvailee. Samalla järjestelmän huollettavuutta ja käyttäjäkontrollointia on kehitetty. Materiaalien hinnat vaihtelevat ja lainsäädäntö muuttuu. Asiakas voi siis opettaa robottinsa lajittelemaan juuri haluamiaan jätejakeita. Se pystyy kuuteen tuhanteen poimintaan tunnissa. Yrityksen uusinta, kolmekätistä ZRR3-yksikköä ollaan juuri asentamassa Melbournessa Australiassa
3) Kiina: Tänä kesänä käynnistyy ensimmäinen järjestelmä. ”Viime vuosina organisaatiorakenteemme on ollut murroksessa. Muutamia potentiaalisia maita. Saksa ja Itävalta vaikeita markkinoita, koska vahvat paikalliset laitevalmistajat. Myyjiä ympäri maailmaa Taalas kertoo, että kasvuodotukset tälle vuodelle ovat kovat. 4) Kaakkois-Aasia: Lupaava markkina-alue. t p Robotiikkaa on käytetty rakennusja purkujätteiden sekä yritysja teollisuusjätteen lajitteluun, mutta se soveltuisi myös yhdyskuntajätteeseen. p Tekoälyrobotiikka tunnistaa hihnalta erilaiset jätemateriaalit lukuisten sensorien yhteistiedon perusteella. Yhteistyökumppanina Sun Earth Co. Tänä vuonna julkistetaan ensimmäiset kaupat. ”Tästä vuodesta teemme selkeästi positiivisen vuoden. Suezin kanssa aiesopimus 2013. Kuvassa kaupallistamisjohtaja Rainer Rehn. Kumppanina paikallinen Plexus Recycling and Recon Services. Ihmisen pitää nähdä omin silmin, ennen kuin hän uskoo. Ranskassa asiakkaana Veolia, Alankomaissa Baetsen Recycling. Vasta kun referenssilaitosverkostomme kattaa koko maailman, voimme puhua läpimurrosta”, Taalas määrittelee. 8) Keski-Eurooppa: Sveitsissä, Alankomaissa ja Ranskassa useita robotteja. Tämä on nyt lähellä toteutumista. Minulla on erittäin positiiviset odotukset”, Taalas näkee, mutta tarkkoja tavoitelukuja hän ei halua antaa. Esimerkiksi myyntikumppanit Japanissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa hoitavat myös huollon ja ylläpidon. Itä-Eurooppa vielä kysymysmerkki. Neuvottelut käynnissä suomalaisten asiakkaiden kanssa uusista laitoksista. Kumppanina valtion osittain omistama Jiangsu LVHE Environmental Technology. Kiina satsaa ympäristöasioihin. Uusiouutiset 2/2017 29 menestystekijänä Taalas pitää kuitenkin referenssilaitosverkoston kasvua: ”Paikallisten referenssien rakentaminen on menestyksen salaisuus. Olemme muuttuneet tuotekehitysorganisaatiosta yritykseksi, joka kykenee toimittamaan laadukkaita tuotteita, myymään ja huoltamaan paikallisesti. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska potentiaalisia kasvumarkkinoita. 2) Australia ja Uusi-Seelanti: ZRR3-yksikkö asennetaan kevään kuluessa Melbourneen. n 1) Japani: 8 robottia myyty, mm. Kun saamme paikallisia referenssilaitoksia rakennettua, kiinnostuneet voivat käydä siellä vierailemassa, eikä tarvitse matkustaa kauas. Laitoksia on jo monessa maassa Euroopassa, Japanissa, Kiinassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Meillä on edelleen töissä paljon koodareita, koska tekoäly ja robotiikan ohjaus ohjelmistoineen ovat yhä ydintoimintaamme, mutta meillä on myös yhä enemmän myyntiin, valmistukseen ja asennukseen liittyviä työntekijöitä”, Taalas kuvailee 30-henkistä työtiimiään. Saitamaan suur-Tokion alueelle. 7) Pohjoismaat: ZenRoboticsin ensimmäinen pilottilaitos Sita-Suezin kanssa Helsinkiin 2011 ja täyden mittakaavan laitos 2014. Viime vuosi oli 5 miljoonan euron liikevaihdolla ensimmäinen vuosi, jolloin yritys pääsi tilinpidossa plussan puolelle (ennen investointien poistoa). Keskustelut ovat käynnissä Kaakkois-Aasiassa. 5) USA ja Kanada: 10 robottia myyty Yhdysvaltoihin. Yrityksellä on paljon paikallisia alihankkijoita verkostossaan. ”Kerromme pian uusista kaupoista”, hän vihjaa. Start-up-yritys on tehnyt valtavasti työtä robotiikkansa tuotekehityksessä vakuuttaakseen asiakkaat, että tieteiselokuvista muistuttava tekoälyn ja robottien yhdistelmä todella toimii jätteiden lajittelussa kustannustehokkaalla tavalla. Robots in Waste jälleenmyyjänä. Tämä on vaatinut sijoittajilta pitkäjänteisyyttä. Lupaava markkina-alue. Heillä on valmiudet kasvattaa kapasiteettiaan tarvittaessa. Myynnin kasvu ja tukiorganisaatioiden rakentaminen jatkuvat. 6) Etelä-Amerikka: Ei vielä aktiivista myyntityötä, aloitus ehkä vuonna 2018. ZenRobotics ZenR obot ics. ”Teknologiamme saattaisi suoriutua hyvin myös vaikeasti tunnistettavien jätejakeiden kuten monikerrosmuovien lajittelusta”, toimitusjohtaja Timo Taalas sanoo. EteläAmerikka on vuorossa Taalaksen arvion mukaan vuonna 2018. Uuden teknologian tuominen on aina hidasta. Pääomistaja Invus on uskonut ZenRoboticsiin. Robotiikkayksiköiden valmistamisessa ZenRoboticsilla on tamperelainen alihankkija. Etelä-Ruotsissa tuotantokäyttöön juuri uusi laitos. Keskustelut käynnissä
Eli onko kyseessä yksityisen, yrityksen vai autoliikkeen omistama auto.” Kaupungit menevät kärjessä Selvä enemmistö Shareit Blox Carin kulkupeleistä on tarjolla pääkaupunkiseudulla. Yksi niistä on Shareit Blox Car. Kaupungeissa on enemmän sekä potentiaalisia vuokralleantajia että vuokraajia.” Erik Kanerva kuitenkin painottaa sitä, että autojen vertaisvuokraamisella voi olla markkinoita myös haja-asutusalueilla. ”Syy on aika yksinkertainen. Kiertotalous tuli myös autoiluun Kiertotalous on vähitellen ottamassa jalansijaa myös autoilussa. Perusedellytys on se, että löytyy kriittistä massaa. ”Yrityksemme on mukana erilaisilla foorumeilla, joilla suunSanteri Petrell/ Shareit Blox Car p Shareit Blox Carin myynti -ja markkinointijohtaja Erik Kanerva jakaa palvelun kautta BMW E46 -avoautoaan ja Volvo V60 -perhefarmariaan.. Markkinoille ovat jo ilmaantuneet ensimmäiset autojen vertaisvuokrauspalvelut. Se on mukana myös Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalla. Shareit Blox Car on kaikille osapuolille ilmainen, myöskään mitään kuukausimaksuja ei peritä. Käyttäjä maksaa vain käytöstä ja auton polttoainekustannukset. Vuokraaja taas saa käyttöönsä auton satunnaisia tarpeita varten. n VESA KEINONEN ”Se on vuorokaudessa 2,3 tai 5 euroa riippuen turvan laajuudesta ja vuokrattavan auton omistuksesta. Edullisen auton saa luonnollisesti halvempaan hintaan ja kalliin auton vuokra on korkeampi”, sanoo myyntija markkinointijohtaja Erik Kanerva Shareit.global Oy:stä. 30 Uusiouutiset 2/2017 A uton vertaisvuokraus on palvelu, jossa auton omistaja voi ansaita autollaan silloin, kun hän ei sitä itse tarvitse. Vuokratuotosta auton omistaja saa 70 %, josta vähennetään vuorokausipohjainen Shareit-Turva vakuutuksen osuus. Helmikuussa 2017 palvelun kautta oli vuokrattavana hieman yli sata autoa. Kanervan mukaan käytännössä kaikki vastaavanlaiset jakamispalvelut ovatkin ensin ottaneet tulta kaupungeissa. ”Hinnoittelumme on tunti-, vuorokausitai viikkoperusteinen ja sidoksissa auton arvoon
”Luotan siihen että kun ihminen pääsee rekisteröitymään palveluun, niin siellä myös kontrolli toimii. Helsinkiläisen mielestä vertaisvuokrauspalvelun valitseminen on samalla terveen järjen käyttöä. Nettipohjaisia palveluita on vaivatonta ja nopeaa käyttää. Uusiouutiset 2/2017 31 nitellaan kimppakyytiin perustuvia liikkumisratkaisuja maaseudulle. Muuten liikkuminen tapahtuu julkisella liikenteellä ja mahdollisesti myös jalan tai polkupyörällä.” Kanerva muistuttaa yhdestä karusta tosiasiasta. ”Automme seisoo parkkipaikalla useita tunteja päivässä. Kanervan mukaan vuokraustapahtumia oli viime vuonna 350, joista kertyi yhteensä noin 700 vuokrausvuorokautta. Kustannukset ovat myös selvästi pienemmät kuin autovuokraamoa käyttämällä.” Skogin mukaan palveluun oli helppoa ja turvallista liittyä. ”Mikäli autot olisivat suurimman osan ajasta liikenteessä, niin toisille löytyisi paremmin parkkitilaa. ”Emme ole heistä tarkempaa tutkimusta tehneet mutta yhdistävä tekijä on luonnollisesti halu ansaita rahaa autolla, joka muuten seisoisi käyttämättömänä pihalla tai parkkipaikalla. Monien vuokraajien tavoitteena on myös edistää kestävää kehitystä.” Vähemmän ruuhkia ja päästöjä Erik Kanerva itsekin uskoo, että autojen vertaisvuokraamisella on ympäristövaikutuksia. ”Vertaisvuokraamalla hoidetaan vain tarpeelliset asioinnit ja vaikkapa mökkitai lomamatkat. ”Vielä vuonna 2015 yksityishenkilön tuli rekisteröidä autonsa vuokrauskäyttöön ilman kuljettajaa, mikäli sitä halusi turvallisesti jakaa. ”Meidän pitää myös pohtia sitä, millaista elämänmuotoa haluamme tähän maailmaan tuoda. Ja joskus pienemmän auton omistaja voi tarvita tilatai pakettiautoa.” Noin kolmekymppinen Anders Kähkönen arvelee, että auton omistamisen merkitys entisestään vähenee. On arvioitu, että peräti lähes kolmannes liikenneruuhkista aiheutuu pysäköintipaikkoja etsivistä autoilijoista. ”Tämä mahdollisti sen, että rekisteröintipakko auton vuokrauskäyttöön ilman kuljettajaa poistui.” Monenlaisia käyttäjiä Shareit Blox Carin käyttäjämäärät ovat vielä varsin vaatimattomia. Tällöin vakuutusten hinnat kuitenkin nousivat niin korkeiksi, ettei auton vuokraaminen yksityishenkilönä ollut kannattavaa”, Kanerva sanoo. Ne hyödyttäisivät erityisesti ikääntynyttä väestöä.” Digitalisaatio ja lainmuutokset Erilaisten tavaroiden kimppaomistamiset ovat jo vanha asia mutta vasta digitalisaatio on mullistanut tilanteen kuluttajan kannalta. Ajattelin, että jos tällä voisi hieman tienatakin.” Kähköstä ei lainkaan arveluta vuokrata autoaan tuntemattomalle ihmiselle. Kiertotalous on oikeasti jo olemassa, eivätkä tällaiset palvelut ole enää mitään tulevaisuutta.” Omistaminen ei enää niin tärkeää Anders Kähkönen laittoi oman autonsa vuokralle Shareit Blox Cariin viime syksynä. Shareit Blox Car käynnisti viime vuoden alussa yhteistyön vahinkovakuutusyhtiö If:in kanssa. Henkilöllisyys varmistettiin pankkitunnistuksen avulla. Nuoremmalla sukupolvella siihen ei välttämättä enää liity suuria tunteita. ”Heitäkin palveluamme käyttää, mutta joukossa on paljon myös keski-ikäisiä ja eläkeläisiä.” Myös autoaan vuokraavat ovat melkoisen heterogeeninen joukko. Ja jos jotakin sattuisi, niin vakuutuksethan ovat olemassa.” Kähkönen näkee vertaisvuokrauksen hyvänä vaihtoehtona niillekin, joiden perheessä on jo yksi auto. ”Ensimmäinen käyttötarpeemme oli mökkireissu kaverien kanssa. Nuoret eivät suinkaan ole ainoa kohderyhmä. Ruuhkatkin vähenisivät, mikä näkyy suoraan vähenevissä päästöissä.” Vuokraajalle helppo ja edullinen Helsinkiläinen Anna Skog on yksi Shareit Blox Carin käyttäjistä. ”Auto alkaa olla vain kulkuväline, jolla pääsee paikasta toiseen.” n Muita autojen yhteiskäyttöja vertaisvuokrapalveluja: www.ridenrent.com/ www.24rent.fi www.citycarclub.fi http://ekorent.fi ”Meidän pitää myös pohtia sitä, millaista elämänmuotoa haluamme tähän maailmaan tuoda. Autojen vertaisvuokrauspalvelu houkuttelee hyvin monenlaisia ihmisiä. Autoilun kaikki kustannukset on syytä laskea tarkkaan. Kiertotalous on oikeasti jo olemassa, eivätkä tällaiset palvelut ole enää mitään tulevaisuutta”, sanoo Anna Skog.. Myös lainsäädännön muutokset ovat edistäneet autojen jakamistaloutta. Mikäli auton omistamisesta luovutaan, niin sen turha käyttäminen vähenee. ”Kun käyttää tällaista palvelua, niin ei tarvitse hankkia sitä kakkosautoa. Päätimme kokeilla tätä, koska jakamistalous kiinnostaa minua
32 Uusiouutiset 2/2017 Muovi & Pakkaus 20.–21.4.2016 Lahden Messukeskus http://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/muovipakkaus-2017 Interpack 4.–10.5.2017 Düsseldorf, Saksa www.interpack.com Jätelaitospäivät 10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljonki www.jly.fi Yhdyskuntatekniikka 2017 10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/ Kuljetus 2017 18.–20.5.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.kuljetusmessut.fi/ World Circular Economy Forum 5.–6.6.2017 Finlandia-talo, Helsinki www.sitra.fi ISWA Study tour: Waste-to-energy 18.–24.6.2017 Wien http://www.iswa.org/ Bioenergia 2017 6.–8.9.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.bioenergiamessut.fi/ Maxpo 2017 7.–9.9.2017 Hyvinkään lentokenttä maxpo.fi ISWA World Congress & Wastecon-messut 25.–27.9.2017 Baltimore, Maryland, USA http://www.iswa2017.org/ World Efficiency 17.–19.10.2017 Pariisi, Porte de Versailles http://www.world-efficiency.com/ GB/2017-programme.htm TAPAHTUMAKALENTERI 2017
Muoveista on tulossa tärkeä tekijä myös kiertotaloudessa. lisuuksista. Tapahtuman seminaariohjelmasta yksi osio on omistettu muovien roolille ympäristövaikutusten pienentämisessä. Nesteen uusista strategisista sovelluksista vastaava Tomi Nyman kertoo, kuinka kumppanuudessa yhdistyvät IKEAn sitoutuminen uusien fossiilisten materiaalien käytön vähentämiseen ja Nesteen osaaminen uusiutuvissa ratkaisuissa. Keskustelua johdattaa uutistoimittaja Kirsi Alm-Siira. Uusiouutiset 2/2017 33 n ELINA SAARINEN, KUVA LAHDEN MESSUT TAPAHTUMIA Uusiutuvat muovit marssivat Lahteen Uusiutuvat biomuovit ja muovien kierrätettävyys puhuttavat Muovi & Pakkaus 2017 -messuilla Lahdessa huhtikuussa. H uhtikuussa Lahden Messukeskuksessa järjestettävien Muovi&Pakkaus 2017 -messujen sisällössä näkyy uusiutuvien muovien esiinmarssi alan markkinoille. huhtikuuta 2017. Tapahtuma kokoaa yhteen muovija pakkausalan, palveluntuottajat, laitevalmistajat sekä muut alan toimijat.. Muovi&Pakkaus -messut järjestetään Lahden Messukeskuksessa 20.–21. Ajatuksiaan ovat jakamassa alan keskeiset toimijat; Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä, Ari-Pekka Pietilä Amerplastilta, Ali Harlin VTT:ltä, Tomi Nyman Nesteeltä sekä Tomi Kangas Arctic Biomaterials Oy:stä. Muoviesineitä on tarpeen suunnitella ja tuottaa niin, että luonnonvarojen ja energian kulutus on mahdollisimman vähäistä ja että tehokas kierrättäminen on mahdollista. Plastics are BIO! -paneelikeskustelussa kuullaan näkemyksiä biopohjaisten muovien nykyhetkestä, tulevaisuudesta ja mahdolp Vuoden 2014 muovimessuilla yleisö pääsi seuraamaan työpajatyöskentelyä läheltä. Seminaarissa kuullaan muun muassa Nesteen ja IKEAn kumppanuudesta uusiutuvan biomuovin tuotannossa
”Ostajat lopulta valitsevat, ovatko esimerkiksi biomuovit hyvä vai huono asia. ”Oikeanlaisen elintarvikepakkaamisen avulla maailma voisi ruokkia 12 miljardia ihmistä”, Dohse korostaa. • Pidetään 4.–10. n Maailma pakkaa yhä enemmän muoviin Ruoan pakkaaminen muoviin lisääntyy globaalisti. Pakkaaminen on yksi keino parantaa ruoan säilyvyyttä, laatua, turvallisuutta, hygieenisyyttä ja jäljitettävyyttä. Eniten ruokapakkausmarkkinat kasvavat Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. ”Valitettavasti en näe trendiä suosia kierrätettäviä pakkausmateriaaleja, päinvastoin. Osa asiakkaista osaa vaatia teollisuudelta ympäristövastuullisuutta”, Dohse sanoo. Hän uskoo, että keskusteluja vaikkapa kiristyvistä pakkausten kierrätystavoitteista tullaan kuitenkin käymään osastoilla. Kiertotalousaiheiset seminaarit loistavat kuitenkin poissaolollaan Interpackin ohjelmistossa. Samalla pakkauskoot pienenevät, koska yhden hengen talouksia on yhä enemmän. • Pakkausalan valtava messutapahtuma Düsseldorfissa. toukokuuta 2017. Tämä on arvio siitä, minkä kokoiseksi elintarvikkeiden pakkausteollisuus kasvaa vuoteen 2020 mennessä. Ylivoimaisesti suosituin pakkausmateriaali maailmanlaajuisesti on muovi, mikä asettaa haasteita keräysjärjestelmille. Maailman pakkausorganisaatio jakaa myös omat pakkauspalkintonsa. Vuonna 2009 perustettu, YK:n ja UNEPin tukema Save Food -aloite sentään on saanut messuilta oman fooruminsa. pidetään konferenssi siitä, kuinka pakkaukset voivat vähentää ruokahävikkiä. Niillä on esillä myös kierrätysratkaisuja. Seuraavan kerran vuonna 2020. Kehittyvissä maissa kuten vaikkapa Keniassa halutaan pikemminkin monikerrosmuoveja”, sanoi pakkausalan jättitapahtumaa Interpackia luotsaava, Messe Düsseldorfin messujohtaja Thomas Dohse pohjoismaisille toimittajille Kööpenhaminassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa maaliskuussa. Nyt niitä voi käyttää vaikkapa pippuritai käsirasvapulloina. Kierrätys edellyttäisi erottelukelpoisia muovipakkausjätteitä. Kattavuudeltaan Interpack olisi ainutlaatuinen areena pakkausteollisuuden keskusteluille esimerkiksi kiertotalouden tuomista muutospaineista. Messujen avajaispäivänä 4.5. Mikä Interpack. ”Messuhallit ovat loppuunmyytyjä ja meillä on satojen yritysten jonotuslista. Nyt ne pidetään Düsseldorfissa 4.–10.5.2017. Kiertotalous ei mahtunut Interpack-messuille Joka kolmas vuosi järjestettävät Interpack-messut pidetään toukokuun alussa Düsseldorfissa. Dohsen mukaan alan trendejä ovat nyt brändierottelu ja älypakkaaminen, kuitupakkauksiin lisättävät barrier-ominaisuudet sekä biomuovit. Yksi tällainen on saksalainen True Fruits, jonka lasiset mehuja smoothiepakkaukset ovat niin suosittuja, että yritys kehitti uuden tuotelinjan niiden uusiokäyttöä varten. Messuille odotetaan yli 170 000 kävijää yli 160 maasta. Toisaalta oheisohjelmaan käytetty aika on pois itse messuilta ja bisneksen tekemiseltä”, Dohse perustelee. • Järjestäjänä Messe Düsseldorf.. Meillä ei yksinkertaisesti ole tilaa järjestää kiertotalousaiheista oheisohjelmaa. Yli 2 700 näytteilleasettajaa 60 maasta jakautuu toukokuussa Düsseldorfin jo aikaa sitten loppuunmyytyihin 19 messuhalliin, jotka edustavat pakkauskoneita, leipomoja konditoriateollisuutta sekä pakkausmateriaaleja. p Interpack-messut pidettiin edellisen kerran vuonna 2014. Monikerroksiset muovipakkaukset yleistyvät, vaikka niiden kierrättäminen on vaikeaa. 34 Uusiouutiset 2/2017 n ELINA SAARINEN, KUVAT INTERPACK TAPAHTUMIA K olme miljoonaa miljoonaa euroa. Kehittyvissä maissa etenkin maitotuotteiden ja prosessoidun lihan ja kalan pakkaaminen lisääntyvät
Uusiouutiset 2/2017 35 Pidä Lappi Siistinä ry täytti 30 vuotta 90 jätehuoltoja ympäristöalan ammattilaista kokoontui helmikuussa juhlimaan Pidä Lappi Siistinä ry:n pyöreitä vuosia Saariselälle. Kaluston uudistamiseen on pantu miljardi euroa vuosikymmenessä. n 30. VR Group sai Kultaisen luudan. Kuvassa myös PLS:n puheenjohtaja Leo Pitkänen. matkustusmuoto Lappiin matkatessa. VR Groupin yhteiskuntasuhdepäällikkö Nina Routti-Hietala kertoo, että yhtiö on tehnyt työtä ympäristön puolesta jo vuosikymmeniä. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan avaamassa seminaarissa pohdittiin, miten jäteraaka-aineet saataisiin kiertämään tuotannon käytössä ja miten niille voitaisiin luoda lisäarvoa esimerkiksi palvelujen ja digitalisaation avulla. Palkinnon vastaanotti VR Groupin yhteiskuntasuhdepäällikkö Nina RouttiHietala. Tänä vuonna palkinnon sai VR Group. Nykyään yli 94 prosenttia matkustajaliikenteen junista ja 76 prosenttia tavarajunista kulkee sähkövedolla. Yleisöä kiinnosti myös Pakkauskierrätys RINKI Oy:n katsaus siitä, kuinka RINKI-ekopisteverkosto on otettu vastaan ja kuinka pakkausjätteen keräyksen uudelleenorganisointi on sujunut. -vuotisjuhlaseminaarin teemana oli kiertotalous. Juhlaseminaarissakin jaettiin perinteinen Kultainen luuta -palkinto, joka on jaettu jo 15 kertaa Lapin luonnon ja puhtaan ympäristön säilymistä edistäneelle taholle. Junamatkustaminen on ympäristöystävällisin n ELINA SAARINEN TAPAHTUMIA Pidä Lappi Siistinä ry/ Saija Kestilä p Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka avasi juhlaseminaarin
Ahkera kerääjä sai vastineeksi sokeria, suklaata, makeisia, tai kuluttajia kiinnostavia esineitä kuten rannekelloja, radioita, Mekano-rakennussarjoja tai hopeisia aterimia. Jäteraaka-aineita tuotiin pula-aikana ulkomailta. Samaan aikaan niitä heitettiin kotimaassa surutta hukkaan kuluttaen kallista valuuttaa. Keräystoimintaa ryhdyttiin organisoimaan tehokkaasti. Liiton alkuvuosien tärkein tehtävä olikin valistaa ja tiedottaa yksityistä tahoa sekä valtiota. Lumpunlajittelija ja paalauskoneen käyttäjä työssään. Informointia ja kampanjointia ”tuhlaavaiselle kansalle” tehtiin muun muassa lehtiartikkelien sekä radio-ohjelmien välityksellä. Yrittämisen olisi myös oltava tuottavaa. Sanomalehtien mainoksissa kerääjiä houkuteltiin vedoten omaantuntoon tai viljellen ronskia huumoria. Tämän vuoksi alalla toimivat yritykset perustivat Jätealan Keskusliiton vuonna 1950. Jätealan toiminta oli hajanaista ja organisoimatonta. Heikki Hältin kuvakokoelma. p Säkkikaupalla lumppua on tuotu jatkokäsittelyä varten. Tästä kertoo Suomen Uusioraaka-aineliiton tuore historiateos Kiertotalouden Ytimessä. Metalli-, lumppu-, ja paperialan yrittäjät päättivät valjastaa yksityiset kansalaiset keräämään raaka-aineita. 36 Uusiouutiset 2/2017 U usioraaka-aineiden rooli korostui rakennettaessa sodanjälkeistä yhteiskuntaa sotakorvausten ja raaka-ainepulan keskellä. Alan yrittäjien lähtökohtana oli periaate: Mitään, mihin on kerran pantu työtä ja materiaalia, ei ilman muuta saisi tuhota, ennen kuin on tutkittu, eikö sitä vielä voitaisi käyttää Romu rakensi Suomea Kierrätysraaka-aineiden kerääminen ja hyödyntäminen ovat tärkeä osa Suomen historiaa. n IRENE ANDERSSON johonkin
Euroopan unioni toi jätehuoltoon uutta lainsäädäntöä. Lasikeraaminen teollisuusliitto ryhtyi perustamaan Suomeen lasinkeräysverkkoa 1980-luvun alussa yhdessä pakkauslasitehtaiden kanssa. Uusiouutiset 2/2017 37 Vuonna 1951 vain vajaat 40 000 tonnia romurautaa, puolet rautaja terästehtaiden tarvitsemasta 100 000 tonnista, saatiin kotimaasta. Vuosina 1950–1953 jäteainealan suhdanteet ehtivät nousta, laskea ja nousta uudelleen. Teollisuuden keräyspaperintarve saatiin tyydytettyä omin voimin. Paperinkeräys Oyn kuvakokoelma Heikki Hältin kuvakokoelma. Logistiikka kehittyi helpottamaan tavaran siirtoa ja keräystä. Romurauta oli maailmankaupassa yksi merkittävimpiä artikkeleita. Liitto, lasiteollisuus ja pakkauslasitehtaat vastasivat epäröintiin kampanjoilla ja informaatiolla. Sen myötä lumpun keräys ja talteenotto Suomessa loppui. Samalla lumpun kysyntä romahti. Metalliteollisuus toimi nän siirtyessä erikoislumppuihin. lumpun käsittelyä 1950-luvulla. Syynä oli kansainvälinen kartonkija paperimarkkinoiden tilapäinen heikentyminen. Ne lähettivät lasinkeräystä koskevia artikkeleita lehtiin ja kontaktoivat kuntapäättäjiä, ympäristöministeriötä ja alan yhdistyksiä kuten Luonnonsuojeluliittoa ja Pidä Saaristo Siistinä ry:tä. 1980-luku herätteli vastuullisen kuluttamiseen Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, 1980-luvulla, jäteraakaaineiden talteenotto ja hyödyntäminen olivat hyvällä mallilla. Myös jätepaperin keräys takelteli. Suurimmat romua välittävät tukkuliikkeet olivat Romukeskus Oy ja Kuusakoski Oy. Valistus tehosi vähitellen, ja keräyslasin talteenotto lisääntyi rajusti vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Lumppua tarvitsivat kattohuopa-, vanu-, flokki-, tilkesekä paperiteollisuus. Vuositarve oli noin 10 000 tonnia. p Pikkupoika on tuonut keräämänsä jätepaperit kauppaan punnittaviksi. Vuonna 1951 jätepaperia otettiin talteen vain 11 000 tonnia. Syntyi tuottajavastuujärjestelmä. Ala elää jatkuvaa muutosta Vuoteen 2008 tultaessa oli kierrätysteräksen talteenotto kasvanut vuoden 1951 noin 40 000 tonnista 961 570 tonniin, ja keräyspaperin 11 000 tonnista 813 000 tonniin. Panimoista ja virvoitusjuomatehtaista poistuvat kiertopullot myytiin lasitehtaille epäpuhtaana lasiromuna. Se todisti alan toimituskapasiteetin venyvän tarvittaessa. Kunnat suhtautuivat positiivisesti, mutta tuskailivat keräyssäiliöiden kustannuksia. Myös romunkeräyksellä meni hyvin. Ruskean paperin ja kartongin tarve lisääntyi, ja sitä oli tuotava ulkomailta. Tästä määrästä omavaraisuus oli ainoastaan 40 %, sillä keräyskustannukset olivat korkeat, ja tuonti liian runsasta. Uusioraaka-aineiden kirjo kasvoi Suomen Uusioraaka-aineliiton uusien jäsenten tavoin. Ne perustelivat lasin erottamista muista jätteistä kustannusja luonnonsuojeluhyödyillä. Varastot pullistelivat kysynp Lumppua lumppua... Keräyspaperia otettiin talteen 244 083 tonnia. Ulkomainen halpa raakahuopa syrjäytti kotimaisen tuotannon. Romuvarastot olivat täpötäynnä, mutta positiivista oli, että tuontiromun määrä väheni. Vuonna 1982 tuotiin enää 36 000 tonnia. Vuonna 1980 talteen otettiin 287 000 tonnia, tuontiromun määrä oli 92 000 tonnia. Vuonna 1980 teräksen kulutusta vähensi teräskriisi. Jäsenet kuumana, investoinnit olivat vilkkaita, ja romun suhteellisen alhaisesta hinnasta huolimatta sen toimitukset olivat ennätystasoa. Vuonna 1980 keräyslasin määrä oli 7 025 tonnia sirua, ja vuonna 1985 jo 14 649 tonnia sirua. Loput tuotiin ulkomailta
minen on alalle arvokkaan pääoman kierrättämistä”, kiteyttää Suomen Uusioraaka-aineliiton puheenjohtaja Lauri Nylander. t Lauri Nylander, Suomen Uusioraaka-aineliiton puheenjohtaja. Talkoohenkeä on edustanut 4H-liitto. Sain tutkijana paljon uutta tietoa. Nimi muuttui nykyiseksi Suomen Uusioraaka-aineliitoksi vuonna 1995. Vuonna 1970 Jätealan Keskusliiton toiminta lopetettiin, ja tilalle perustettiin Suomen Jäteraaka-aineliitto. Kirjoittaja on historiantutkija Kati Toivanen. Hiljaista tietoa ovat kerryttäneet myös lukuisat opintomatkat. Erimieliset liiton jäsenet kykenivät keskustelemaan rakentavassa hengessä jopa romusodan aikoina 1970-luvun alkuvuosina. Nyt liitolla on 29 jäsentä, kuten esimerkiksi Akkukeräys Oy, Molok Oy, Ekokem Oy, Savaterra Oy ja Paketo Oy. Tutustuimme paikallisen Eko-Kom a.s.:n isännöimänä pakkausmateriaalien lajittelukeskukseen Prahan alueella. Nylander muistelee: ”Syksyllä 2016 opintomatkamme suuntautui Tšekin tasavaltaan. Tällä kertaa bussimme kuljettaja löysi hyvin perille Skodan tehtaille, jotka sijaitsevat Mlada Boleslavissa noin 60 kilometrin etäisyydellä Prahasta”. Kuljettajamme eksyi matkalla, joten saimme ylimääräisen retken. Alan suurten yritysten liikevaihdot kasvavat taloustilanteesta huolimatta kierrätysmateriaalien käytön kasvaessa teollisuudessa ja rakentamisessa. Vain ainainen muutos on varmaa. n Kierrätyksen hiljainen tieto kansien väliin S uomen Uusioraaka-aineliitto kokoaa julkaisemassaan Kiertotalouden Ytimessä -kirjassa jätemateriaalien hyödyntämisen kehityksen alkaen 1950 -luvulta nykypäivään. n Jätealan Keskusliitosta Suomen Uusioraaka-aineliitoksi S uomen Uusioraaka-aineliiton tarina sai alkunsa, kun kansanhuoltoministeriö vuonna 1949 perusti komitean tutkimaan jäteaineiden merkitystä. Liiton 1990-lukua luonnehti jäsenten muuntautumiskyky, lama ja uusi lainsäädäntö. Kirjoittamisprosessista Toivanen toteaa: ”Kun kerroin kirjoittavani romusta, vastauksena oli hellä hörähdys. p 4H-kerholaiset keräävät 1970-luvulla muovisia lannoitesäkkejä. Perustajajäseninä olivat Jätekeskus Oy, Keru Oy, Suomen Metalliteollisuusyhdistys, Suomen Romukauppiaiden liitto, Oy Romurauta Ab, SOK, Tehdasvilla Oy ja Villatehtailijain Yhdistys. Suomen 4H-liiton kuvakokoelma Sanoma Oy Lauri Nylanderin albumi. Alan monipuolistuessa kasvoi myös jäsenmäärä voimakkaasti. Komitea totesi ne kansantaloudelliseksi voimavaraksi. Suomen kierrätysalan liiketoiminnassa on nykyisellään mukana tuhatkunta yritystä. Vuonna 1979 astui voimaan jätehuoltolaki. Kertoessani lisää sävy muuttui. ”Jätehuollon hiljaisen tiedon kerääminen talteen ja julkaiset Kietotolouden Ytimessä -kirjan kirjoittaja, historiantutkija Kati Toivanen. Tutustuimme kauniiseen maaseutuun ja paikallisiin jätteiden vastaanottopisteisiin ennen saapumistamme lajittelukeskukseen.” ”Seuraavana päivänä vierailimme historiallisessa Skodan autotehtaassa ja museossa. Niinpä alan toimijat perustivat Jätealan Keskusliiton alan yhteistyöelimeksi 9.11.1950. Yhteistyö Sitran kanssa käynnistyi. Ala kohtaa lähitulevaisuudessa aivan uudenlaisia haasteita. Valtiota edusti teollisuusneuvos Harras Porkka. Mieleenpainuvaa oli alan toimijoiden vankka usko omaan tekemiseen ja tulevaisuuteen, sekä halu nostaa menneisyys esiin”. 38 Uusiouutiset 2/2017 edustivat muovija energia-alan, kuljetuspalvelujen sekä tuottajayhteisöjen lisäksi esimerkiksi pakkausalaa, renkaita, akkuja, paristoja, kyllästettyä puuta ja kasviöljyä. Vuonna 2000 liitto sai toimintastrategian. Ympäristöinsinööri valotti meille kierrätysmateriaalien merkitystä autojen tuotannossa. Isot tarinat tarvitsevat yksityiskohtia, kuten jäteraaka-aineiden historia Suomen historian tärkeänä sivujuonteena. Liitto ei ole edunvalvontajärjestö, vaan keskustelufoorumi, joka käsittelee jäsenten yhteisiä asioita, haasteita ja etuja
Näytän ja tunnen itseni varhaiskeski-ikäiseksi, mikä myös olen, mutta vasta tämä kirottu ilmastonmuutos saa minut tunnustamaan sen. Olisikin kylmää, siihen olen tottunut. Mutta ei, koko talvi on yhtä ja samaa kylmänkosteaa hirveyttä ja ankeutta, joka värisyttää ja vapisuttaa ruumista tunkeutuen luihin ja ytimiin. Riski paljastui, kun kävin Kepan Tallinnan-reissun aikana kastelemassa huonekasvit hänen uudessa Kruunuvuorenrannan asunnossaan. Uusiouutiset 2/2017 39 oi elämän kevät, edes luontoäiti ei ole entisensä! Tuntuuko sinustakin joskus siltä, että itse ilmojen valtiaat ovat liittoutuneet vastaasi. Sellaisten kärsimysten öiden päätteeksi herään jäsenet kankeina ja kipeinä. Ja ennen kuin ehdin vastata, hän jo jatkoi lukien ajatukseni: ”Kyllä, niihin tulee perspaikat! Ja minulla on vielä toinen yllätys sinulle. Ei ole enää olemassa lopputalvea tai alkukevättä. Pahoin pelkään, että sama vaara vaanii nyt minua. Innostan päättäjät rakentamaan ihmisystävällisiä koteja, joissa kukoistavat älyviherseinät. Nyt tuskin näen lunta talven aikana. Laulu kertoo, että hänet ”hiljaa hirtettiin”. Miksi, ja mitä oikeastaan tapahtui. Rakennuksiin kasviseinät, ja katot vihertämään. Joskus, jonain kauniina päivänä. Käsittääkseni äijä joutui naimisiin. Luehan tämä”, sanoi Kepa ojentaen minulle kirjeen, jossa oli kuva älyviherseinästä. Tahdon muuttaa Helsingin puutarhakaupungiksi öisillä retkilläni. Sillä minulla on valtavasti tehtävää sitä ennen. Jos sitä sataa, se sulaa niin, että lapset hädin tuskin ehtivät pulkkamäkeen. n Rode-Joren sudenkuopat: Ilmastonmuutos ja ukkoutuminen n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN V. Samanaikaisesti tämän ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä johtuvan 1,7 asteen lämpötilan nousun kanssa vapauttani ja askeettista eloani piinaa myös toinen tulevaisuuden uhkakuva. Muistatte varmasti Rosvo-Roopen kauhean kohtalon. Tahdon vain nukkua kunnolla kodissani. Kouluun Kulosaareen hiihdin tai viiletin potkukelkalla koko talven. Huomasin kauhukseni olohuoneen pöydällä kasan lehtiä, joissa oli hääpukuja ja muuta teemaan liittyvää höpinää, josta en tajunnut tuon taivaallista. Pihoille vihanneksia ja yrttejä, marjapensaita ja hedelmäpuita… Mietteeni keskeytyivät kuullessani asunnon oven avautuvan. Kepa tupsahti sisään pyörremyrskynä, moiskautti suukon poskelleni, ja ryhtyi esittelemään, mitä hän ja Maikun ja Mikon kesähäitä järjestävä ystävätärporukka olivat Tallinnan kirpputoreilta ja kangaskaupoista löytäneet. Se on haastavaa, sillä Helsingin maaliskuinen sää on lopullisesti seonnut. Toisaalta, jos joskus ukkoudun ja perustan perheen, tahdon ilman muuta tehdä sen Kepan kanssa. Mutta ei vielä pitkään, pitkään aikaan. ”Ja tässä on vanhanajan molskipuuvillaa, ompelen sinulle häihin semmoiset ”pikku-Pietarin piha” -molskihousut, joista aina haaveilit”, lupasi Kepa. Lapsuudessani lumilinna, takapihan Gibraltar, oli useimmiten pystyssä pääsiäiseen saakka. Ainakin jos Kahvi-Kertun salakavalat suunnitelmat toteutuvat. Pelästyin niin, että olin lähteä lipettiin koko kaupungista. Tahvonlahden ja Kruunuvuoren jäällä luistelin saaresta saareen
Molok Oy:n järjestelmässä jätteet kerätään pystysuoriin säiliöihin, osittain maan alle viileään. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä maaliskuussa. Molok/ Avfall Sverige. Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Akatemiaprofessori Markku Kulmala (s. Se palkitsi menestyjiä myös terveydenhuollon, bisneksen ja informaatioteknologian saroilla. Tyhjennysautoliikenne ja päästöt vähenevät. Aro on luonut uuden fotosynteesitutkimuksen vahvuusalueen Suomen tieteeseen. Emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (s. kesäkuuta Milanossa. Filosofina hän on kirjoittanut laajasti tieteen luonteesta ja tieteellisestä ajattelusta. Voittajat julkistetaan 17. 40 Uusiouutiset 2/2017 NIMITYSUUTISIA Aro, Kulmala ja Niiniluoto uusia tieteen akateemikoita A katemiaprofessori Eva-Mari Aro, akatemiaprofessori Markku Kulmala ja emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto ovat uusia tieteen akateemikoita. BioGTS Oy n BioGTS Oy on nimittänyt Teijo Jalon laitosmieheksi 1.9.2016 alkaen, Tero Kempin myyntiinsinööri & asiakasvastaavaksi 18.1. GreenEnergy Finland finaaliin yrityskisassa n Aurinkosähköratkaisuihin erikoistunut GreenEnergy Finaland Oy on nimetty yhdeksi finalistiksi ja Ruban d’Honneur tunnustuksen vastaanottajaksi European Business Awards (EBA) yrityskilpailussa, jota sponsoroi RSM. Lehti jakaa vuosittain tunnustusta yrityksille, joiden ideat ja ratkaisut tuottavat kestäviä innovaatioita. Kuva Ruotsista. Kulmalan alan kansainvälisessä eturivissä tekemä tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista, mikä luo mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutoksen vaikutusten vähentämiseen. p Molok-tuotteita on jo yli 40 maassa. Palkittujen joukossa olivat muun muassa Tesla, Google ja Ikea. Painovoima puristaa jätettä niin, että astiaan saadaan jopa 20 prosenttia enemmän jätettä. New Economy jakoi pelkästään cleantech-sarjassa 16 tunnustusta. 2017 alkaen sekä Joni Räsäsen SIA projekti-insinööriksi 1.2. 1958) on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. HSY n Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän vesihuollon toimialajohtajan virkaan on valittu tekniikan lisensiaatti Tommi Fred. Lehden mukaan Molok Oy:n syväkeräysjärjestelmä auttaa ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä ympäri maailmaa tehostamaan jätehuoltoaan. n PALKITUT Suomen Akatemia p Eva-Mari Aro, Markku Kulmala ja Ilkka Niiniluoto ovat uusia tieteen akateemikoita. Hän on julkaissut 200 tieteellistä alkuperäisartikkelia ja kirjoittanut tai toimittanut lukuisia kirjoja. 2017 alkaen. Molok-tuotteita on jo yli 40 maassa. Molok Oy voitti New Economy -lehden cleantech-palkinnon n Suomalainen Molok Oy on valittu parhaaksi jätehuolto ja kierrätys -sarjassa lontoolaisen New Economy -lehden cleantech-vertailussa. Samalla hänen johtamastaan laboratoriosta on kehittynyt yksi kansainvälisesti arvostetuimmista fotosynteesitutkimuksen keskuksista. Fred aloittaa tehtävässä 1.4.2017. Akatemiaprofessori Eva-Mari Aro (s.1950) on toiminut Turun yliopiston kasvifysiologian professorina vuodesta 1998 alkaen. 1946) on tehnyt erittäin merkittävän uran tiedeyhteisössä ja yliopistomaailmassa. Suomen Yrittäjänaiset n Suomen Yrittäjänaiset on nimennyt Pia Winqvistin, 45, LIEKKI-hankkeen projektipäälliköksi ja Elina Mannisen, 26, yhdistyksen järjestöja viestintäkoordinaattoriksi
n http://www.sciencedirect.com/science/journal/23525509/9/supp/C Pitkät kuljetusmatkat eivät syö vaatekierrätyksen ympäristöhyötyjä p Suomalaiset omistavat nyt kaksi kertaa niin paljon vaatteita kuin 1990-luvulla. Uusiouutiset 2/2017 41 Tekstiilien ja vaatteiden erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys kannattavat ympäristönäkökulmasta, kun kierrätys korvaa neitseellistä puuvillaa, vaikka kuljetusmatkat olisivat pitkiä. Tutkimuksen perusteella ympäristövaikutukset paranevat jo siinäkin tapauksessa, että uudelleenkäyttö ja kierrätys korvaisivat vain 50 prosenttia neitseellisestä tekstiilituotannosta. 5) Kun poistat vaatteen käytöstä, tarkista, voisiko sitä käyttää vielä joku muu. Jotain uutta, jotain vanhaa. Koko vaateketju teollisuudesta ja tuottajista kuluttajiin täytyisikin saada muuttamaan toimintatapojaan. Se poltetaan jätevoimalassa energiaksi.. Jotta tekstiilien erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys hyödyttäisivät ympäristöä, on tärkeää, että kierrätys todella vähentää neitseellisen tekstiilituotannon tarvetta. Muista energianja vedenkulutus. tuulettamalla. Sekä uudelleenkäytön että kierrätyksen lisäys vähentäisivät haitallisia ympäristövaikutuksia enemmän kuin synnyttäisivät niitä. Tutkijoiden työstä julkaistiin tammikuussa artikkeli kansainvälisessä Sustainable Production and Consumption -julkaisussa (9/2017). Tekstiilituottajien vapaaehtoiset toimet keräyksen ja kierrätyksen lisäämiseksi, kierrätystekstiilien suosiminen julkisissa hankinnoissa ja rahalliset tuet kierrätysteknologiaan täydentäisivät toisiaan. Kuluttaja, näin vähennät vaatteidesi ympäristövaikutuksia 1) Osta uusia vaatteita vain tarpeeseen. Tutkijat vertasivat nykytilannetta siihen, että tekstiilejä alettaisiin kerätä ja toimittaa tuplasti nykyistä enemmän joko uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ja tarkastelivat, millaisia ympäristövaikutuksia muutokset aiheuttaisivat. 4) Mieti, voiko pesukertoja vähentää esim. Suomalaiset käyttivät vuonna 2012 yhteensä 71 800 tonnia tekstiilejä, 13,2 kiloa per nenä. 6) Laita huonokuntoinen rääsy sekajätteeseen. Tutkijat toteavat, että pelkkä vaatteiden erilliskeräyksen lisääminen ei vielä paranna tekstiiliketjun ympäristövaikutuksia. Vähennä huvishoppailua. Maailman tekstiilikuidun tuotannon arvioidaan kasvavan 130 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä. Tuore tutkimus osoittaa, että koko tekstiilituotantoketjun olisi muututtava, mikä vaatisi tähän ohjaavaa politiikkaa. Kierrätykseen päätyi vain muutama prosentti tekstiilijätettä. n ELINA SAARINEN K annattaako vanhoja vaatteita ja tekstiilijätettä kerätä ja kuljettaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä. 3) Pyri pidentämään vaatteiden käyttöikää huomioimalla niiden laatu ja korjaamalla tarvittaessa. 80 prosenttia poltettiin yhdyskuntajätteen mukana jätevoimaloissa. Kyllä, osoittavat tutkimuksessaan Helena Dahlbo, Kristiina Aalto, Hanna Eskelinen ja Hanna Salmenperä. Vaikka vaatteita kuljetetaan paljon ulkomaille uudelleenkäyttöä varten, kotimaan sisäiset kuljetukset vaikuttivat enemmän. Kuluttajien valinnoista riippuu, käyttävätkö nämä käytettyä tai kierrätyskankaasta valmistettua vaatetta todella uuden vaatteen ostamisen sijasta, vai lisääkö kierrätys lopulta tekstiilien kokonaiskysyntää. 2) Valitse käytettyjä tai kierrätysmateriaaleista tehtyjä vaatteita. Tutkijat selvittivät, minkälaiset poliittiset ohjauskeinot sysäisivät muutoksen käyntiin. Ympäristövaikutukset olisivat myönteiset esimerkiksi ilmaston, happamoitumisen ja hiukkaspäästöjen kannalta. Kuljetuksilla on vain pieni vaikutus tekstiilijäteketjun ympäristövaikutuksiin. Käytöstä poistuvista tekstiileistä 20 prosenttia erilliskerättiin uudelleenkäyttöön. Kerätyille vaatteille täytyisi löytyä aitoa uudelleenja kierrätyskäyttöä. Lahjoita tai myy
Korkeakoulut ja kaupungit ovat tiiviisti mukana testaajina, innovaattoreina ja mahdollistajina. Turun ammattikorkeakoulu kumppaneineen on lähtenyt innovoimaan yhdessä yritysten kanssa uusia liiketoimintamalleja, jotka perustuvat tekstiilikierrätyksen lisäksi vaatteisiin palveluna. Samaan aikaan uutta liiketoimintaa syntyy Helsingissä ja Turussa TRY OUT! -kokeilualustan kautta. Telaketju-verkostossa kehitetään Suomeen kattava poistotekstiilin keräys-, lajitteluja jalostusketju. Tapahtuman suosio yllätti. Tekstiiliteollisuuden ongelmien ratkaisemista voi lähestyä pyrkimällä muuttamaan kuluttajien käyttäytymistä. Käytännön kokeiluihin kutsutaan nyt kiinnostuneita yrityksiä. n SONJA VIKBERG, SARA MALVE-AHLROTH, KUVA MIKAEL SOKERO Työ jatkuu nyt kahdella rintamalla. Yleisesti kuitenkin pelätään, että kuluttajien käytökseen vaikuttaminen ei riitä ratkaisemaan ongelmia tarpeeksi nopeasti. Siinä yritykset saavat sparrausta asiantuntijoilta ja muilta yrityksiltä. Turun AMK veti laajassa yhteistyössä vuonna 2016 Tekstiili 2.0 -pilottia, jossa saatiin tilastoja siitä, paljonko ja millaista poistotekstiiliä syntyy. 42 Uusiouutiset 2/2017 Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa opiskelijat ja henkilökunta kertovat yritysten kanssa tekemistään kiertotalouden kokeiluista. Kirjoittajista Sonja Vikberg on hankeasiantuntija ja Sara Malve-Ahlroth projektityöntekijä Turun ammattikorkeakoulussa. Hankkeen aikana kävi selväksi, että tekstiilijätettä syntyy valtavasti eikä sillä vielä ole laajamittaista hyötykäyttöä. www.resurssitehokkuus.fi #tryoutfi #6aika K iertotalous tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ”Yrityksiltä kaivataan myös konsepteja, jotka helpottavat vaatteiden korjaamista ja huoltoa tai mahdollistavat helposti tuotteen laadun tunnistamisen”, jatkaa Knuutila. p Vaatteet palveluna -teemasta puhuttiin täydessä Peloton Club -illassa Helsingissä.. Pian vaatteiden omistaminen on historiaa Tekstiiliteollisuus joutuu taistelemaan ekologisten ja eettisten ongelmien kanssa, kun tiedostavat kuluttajat vaativat entistä läpinäkyvämpää tuotantoa. Samalla rakennetaan Try Out! -kiertotalouden ja cleantechin kokeilualustaa, joka auttaa yrityksiä pärjäämään maailmaan suurten muutosten keskellä. Helmikuussa kutsuimme teemasta kiinnostuneita kehittämään yhdessä tekstiiliteollisuutta kestävämmäksi Peloton Club -iltaan. Siksi tarvitaan rohkeita edelläkävijäyrityksiä. ”Paikalla Helsingissä oli runsaasti kiinnostuneita asiantuntijoita, yrityksiä ja opiskelijoita”, sanoo projektipäällikkö Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta
5