KIERTO TALOUDEN BISNESMALLI ANTAA VAATTEELLE MONTA KIERROSTA 2|2018 RESURSSIVIISAUS RAKENTAA INFRAA JÄTEVESILIETE: ARVOTAVARAA! LAJITTELULAITOS, APU ILMASTOLLE
-KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi. Ker??mme J?TERASVAT sek. • Kiertotalousalan oma verkkosivusto: www.uusiouutiset.fi • Tilaa kiertotalouden ajankohtainen, maksuton uutiskirje: http://www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/uutiskirje/ • Lue Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset digimuodossa: http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/ tilaa-uusiouutiset-digilehti/ Kurkkaa uudistuneet sähköiset!. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys kun haluat laittaa j?terasvojesi ker?ysasiat kuntoon
(03) 4246 5370. Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Jaicom Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS . Tilaan Uusiouutiset -lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk. YDINJÄTEHUO LTOA KIVEN SISÄSSÄ 1|2018 SÄHKÖROMUISTA KAIVOS NÄIN JÄTELAIT SYNTYVÄT EU:SSA MIKSI KIERRÄTYS LAAHAA. Olen opiskelija. Tilaa Uusiouutiset -lehti oheisella lomakkeella tai sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi ja puh. Tilaan Uusiouutiset -lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalouden jokaiseen vaiheeseen: • kestävään raakaainehankintaan • ekologiseen tuotesuunnitteluun • resurssiviisaaseen tuotantoon • vastuulliseen kuluttamiseen • kierrätysja jätehuoltovaiheeseen Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Tilaan Uusiouutiset -lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €. ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava .” Lukijatutkimus, Focus Master Tilaus_210x297_uusi.indd 1 01/03/18 07:47
Lapin Safarit elämysyhtiö sai Pidä Lappi Siistinä ry:n jakaman Kultainen Luuta ympäristöpalkinnon. Jope Ruonansuun hahmo Mauri Äkäslompolo näyttää, miten helppoa lajittelu on. Solekko lajitella! 22 40 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kuka hallinnoi markkinapaikkaa. SISÄLTÖ 2|2018 Pavithra työskentelee laatuvalvonnassa suomalaisen Pure Wasten kumppaniyhtiössä Intiassa. krs, 02100 Espoo ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Marja-Liisa Louhio, 045 1144 723 marja-liisa.louhio @uusiouutiset.fi Seija Kuoksa, 040 933 1147 seija.kuoksa @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 28. 14 Kaikki katseet neljässä kunnassa 16 Kiertotalousnimiset 17 Työnsä taitajia 18 Kolumni: Ulla Heinonen 19 Luonnosta mallia tulvasuojeluun 20 Ilmasto hyötyisi lajittelulaitoksesta 22 Kestävää, kiitos! 28 Bitumikatteen pitkä tie asfaltiksi 31 Kolumni: Sanna Autere ja Anu Mänty 32 Suomeenkin lajitteluun ohjaava jätemaksu 34 Jätevesilietteissä arvometalleja 35 Solekko lajitella! 36 Tapahtumia 37 Kasvupajojen sarja kutsuu ja kirittää 38 Infrarakentamisella päästövähennyksiä 40 Palkittuja 41 Nimityksiä 42 Länsivaatteita Swazimaan torilla Osateemoina kiertotalouden bisnesmallit ja ecodesign, kestävä rakentaminen ja uusiomateriaalit. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Pohjantie 3, 8. Tekstiiliteollisuus voisi kasvaa kierto talouden bisnesmalleilla. vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 35 PU RE WA ST E LA PL AN D SA FA RI S HE IKK I GR ÖN DA HL 4 UUSIOUUTISET 2|2018
Koska vähintään 10 000 asukkaan taajama. Ei koska. Jos valintaa oikeasta jäteastiasta ei osaa tehdä ihminen, joka on seurannut jätealaa työkseen kohta 15 vuotta, miten Pihtiputaan mummo voisi siinä onnistua. Ringin sivuilta en löydä vastausta. Mutta menetämme momentumin, koska kierrätystä ei ole ajateltu eikä organisoitu tavallisen suomalaisen näkökulmasta. Älä vain. Koska kunnan täydentävä keräys. Sen sijaan pakasterasia ei selvinnyt tehtävästään: pohja on haljennut. Pakkaus vai muovituote. Kysy sieltä. Kuuluuko se Ringin ekopistekeräykseen. Uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanossa on löydyttävä toimijoille yhteinen sävel, jotta mattimeikäläinen kuulisi kaikkialta saman viestin: Kyllä, näin se onnistuu. Muille muovituotteille kuin muovipakkauksille ei ole kotiseudullani minkäänlaista kierrätysjärjestelmää. Jätehuoltosektorin toimijat nykivät suomalaisia kaikki eri suuntiin. Katso tuolta. Niiden minigrip-pussi on revennyt. Minne sitten. Halukkaita kierrättäjiä olisi. Yleisönosastot ja keskustelupalstat ovat täynnä aivan oikeutettuja vaatimuksia: tahdomme muovinkeräysastian kohtuuetäisyydelle. Onko pakasterasia muovipakkaus. Siellä opastetaan, että pakasterasia on tuote, ei pakkaus, joten sitä ei saa laittaa muovipakkausten keräykseen. Olen heittämässä rasiaa muoviroskikseen, mutta seisahdun. Koska tällaiset jätehuoltomääräykset täällä, tuollaiset tuolla. Minne astiaan. Sekajäteastiasta pakasterasia päätyy Tammervoiman hyötyvoimalaan poltettavaksi. Seuraavana päivänä kaivan pakastimesta leivonnaisia. Jätehuollon monimutkaiset vastuujärjestelmät kieltävät minua laittamasta pussia muovinkeräysastiaan, koska pussi on määritelmällisesti muovituote. Lukuisat suomalaiset olisivat valmiita talkoisiin. Entäs kun muovilaatuja on monta, ja pakkauksessa on myös kartonkia. Materiaali on samaa LDPE-muovia, jota on muovipakkauksissa, joten pussi kelpaisi kierrätettäväksi Ringin järjestelmän kautta. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 14.3.2018 Jos valintaa oikeasta jäteastiasta ei osaa tehdä ihminen, joka työkseen seuraa jätealaa, miten Pihtiputaan mummo voisi siinä onnistua. PYÖRITÄ PELLAVAPÄÄTÄ A amupalajugurttini saa keskellä talvea herkullisen kruunauksen pakkasesta sulatetusta mustikka-mansikkasoseesta. Milloin pakkaus on riittävän puhdas. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 2|2018. Googletan, ja eksyn hämmentävään keskusteluketjuun siitä, mikä on muovin permitiivisyystaajuus. Tee niin paitsi tässä. Koska pakkausjäteasetus. Mutta se ei käy. Suomen pitäisi saada kierrätys nousuun. Ainakin oletan näin aiemman googlailuni perusteella. Kuinka selittää yksinkertaisesti, miksi he eivät sitä voi saada. Samat pohdinnat joutuu tekemään jokainen jugurttipurkkia huuhtova mattimeikäläinen ja hautakynttilänsä kanssa roskista etsivä Pihtiputaan mummo. Joudun tarkistamaan netistä. Koska tuottajavastuu. Pakastin on säilönyt kesäiset maut. Lopulta hoksaan käydä Suomen Uusiomuovin sivuilla. Kiitos että kierrätät
Perinteisesti suurin osa rengasleikkeen hyötykäytöstä on tapahtunut maanrakennuksessa. Käytännössä jokainen Suomessa myyty rengas päätyy kierrätysjärjestelmään ja muuttuu erilaisiksi kierrätysja hyötykäyttötuotteiksi. Mukana siirtyi vesihuollon asiakaspalvelu. ”Entistä edullisemmat kierrätysmaksut perustuvat siihen, että olemme kyenneet tekemään keräämisestä ja kuljetuksista entistä sujuvampaa, kehittämään uusia hyötykäyttötapoja ja saaneet jalostuksesta entistä edullisempaa”, Tuominen sanoo. Digi työkaluksi ”Mentaalinen tavoitetilamme on saada yhdessä tekeminen mukavaksi yli yksikkörajojen. HSY:n vieraat pääsivät tutustumaan uusiin tiloihin Ilmalaan avajaisissa 15. Kannustamme henkilökuntaamme pyöräilemään tai lenkkeilemään töihin”, kertoo toimitusjohtaja Raimo Inkinen. . Avajaiset olivat täynnä musiikkia ja ilmastoystävällistä tarjottavaa. Rakennuksen amfiteatterimaisessa sydämessä kajahti yllättäen keskeltä juhlaväkeä Hinthaaran kyläkuoron ja Vivace-kamarikuoron a cappella -sovitus Uusmaalaisten laulusta johtajana Mia Makaroff. Se toimii hyvin, kun tarvitaan kevyttä maanrakennusmateriaalia.” Vuoden 2018 alussa Suomessa tuli voimaan uusi maanrakennus-asetus MARA. Valjastamme digitaaliset välineet nopeuttamaan ja helpottamaan työskentelyä. Minimaalinen energiatarve tulee uusiutuvasta energiasta. Suomessa myytävien renkaiden kierrätysmaksut halpenivat vuodenvaihteessa. HSY MUUTTI ILMALAAN . helmikuuta. Uuden ajan toimitalo on lähes nollaenergiarakennus. Yleisimmän rengastyypin eli henkilötai pakettiauton renkaan kierrätysmaksu putoaa nykyisestä 1,92 eurosta 1,73 euroon. Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen on erityisen tyytyväinen siihen, että keräystoiminta jatkui tasaisen nousujohteisena. 54 940 6 UUSIOUUTISET 2|2018 6. ”Rengasleike on hyvä lämmöneriste ja sen vedenläpäisykyky on hyvä. Työskentelytilat tukevat yhdessä tekemistä ja edistävät sekä työtehokkuutta että työhyvinvointia”, luonnehti Inkinen tervetulopuheessaan kolmisatapäiselle kutsuvierasjoukolle avajaisissa 15. Vaikuttavan esityksen lisäksi vieraita viihdytti Petri Somer Quartet solistinaan Nina Tapio. Avajaisissa tarjottiin herkullisia salaatteja sekä vadelmaista juustokakkua. helmikuuta. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA IRENE SILLANPÄÄ HS Y/ TE RO PA JU KA LL IO HS Y/ TE RO PA JU KA LL IO Renkaita palautui loistavasti SUOMALAISET tunnetaan ahkerana pullonpalauttajakansana, mutta myös renkaiden kierrättäminen sujuu esimerkillisesti. ”Rakentamistapa ja sijainti tukevat HSY:n ympäristöarvoja. Pääkonttorin sijainnin ohella muutos on suunniteltu ulottumaan organisaation koko toimintakulttuuriin. Kaikki tarjottavat olivat ilmastoystävällisiä. HELSINGIN seudun ympäristöpalvelut HSY jätti Itä-Pasilan Asemapäällikönkadun taakseen ja muutti helmikuussa Ilmalantori 1:een valmistuneeseen hiilineutraaliin monitilatoimistoon. ”Saimme kerättyä talteen noin 1 406 tonnia käytöstä poistuneita renkaita enemmän kuin vuosi sitten”, Tuominen sanoo. Suomen Rengaskierrätys tekee yhteistyötä sopimuskumppaninsa, kierrätysoperaattori Kuusakoski Oy:n kanssa, joka kerää ja käsittelee renkaat. Vuonna 2017 Suomessa kerättiin talteen noin 54 940 tonnia erilaisten ajoneuvojen renkaita. Näin monta tonnia ajoneuvojen renkaita kerättiin Suomessa talteen vuonna 2017. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan asetuksen myötä rengasmateriaalin tapaisen jätteen käyttö maanrakennusaineena helpottuu entisestään. Juna-asema on miltei rakennuksessa kiinni, joten tänne on helppo saapua julkisilla kulkuneuvoilla
SC AN ST OC KP HO TO Koukkujärven biolaitos saa kärkihanketukea TYÖja elinkeinoministeriö (TEM) on myöntänyt Pirkanmaan Jätehuollon biokaasulaitokselle 4,55 miljoonaa euroa energiakärkihanketukea. Laitoksessa syntyvä biokaasu jalostetaan vähäpäästöiseksi liikennepolttoaineeksi esimerkiksi jäteautoihin. Metalliromulastin oli määrä lähteä Inkoosta määränpäähänsä keskiviikkona 14.2.2018. ”Metalliromu toimitetaan tällä kertaa turkkilaiselle terästehtaalle, missä siitä sulatetaan uutta terästä rakennusteollisuuteen. Merikuljetuksesta vastaa Meriaura. Julkinen toimija luo alueelle alustan ja infrastruktuurin, jonka puitteissa yksityiset yritykset voivat kehittää uusia kiertotalouden ratkaisuja”, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio. HÄVIKKIHERKKU Ramen-ripekeitto 1,5 dl vettä 2 ps misoaineksia jämävihannekset jääkaapista 2 rkl kasvisfondia soijakastiketta ramen-nuudelia 200 g kiinteää tofua ripaus chilijauhetta tuorechiliä korianteria KUUMENNA 1,5 l vettä kiehuvaksi ja lisää kaksi pussia misokeittoaineksia, 2 rkl kasvisfondia sekä ruokalusikallinen soijaa. Inkoon purkumetallia Turkkiin FORTUM toimittaa ensimmäistä kertaa historiansa aikana metalliromua laivalla vientimarkkinoille. Paista myös kuutioitu tofu. Voit saksia pinnalle mietoa tuoretta chiliä ja korianteria. Lisää tofuun hieman chiliä ja soijaa. Viipaloi tai pieni jämävihannekset ja paista ne nopeasti öljyssä pannulla. Fortumin Tero Holländer ja Cronimet Nordicin Kristoffer Retva valmistautuivat ensimmäisen metalliromulaivalastin lähtöön. Inkoon hiilivoimalaitoksen purku-urakasta syntyvä metalliromu päätyy metalliteollisuuden raaka-aineeksi Turkkiin. Purusta arvioidaan syntyvän erilaisia materiaaleja kaikkiaan noin 230 000 tonnia. PIR KA NM AA N JÄ TE HU OL TO 7 UUSIOUUTISET 2|2018. ”Biojäte ja lietteet käsitellään laitoksella omilla linjoillaan, mikä mahdollistaa biojätteiden jatkojalostamisen luomulannoitteeksi ja typen ja fosforin korkeatasoisen ravinnekierron”, kertoo Nummela. ”Kiertotalouskeskus on hyvä esimerkki siitä, mitä julkiset toimijat ja yksityiset yritykset saavat yhdessä aikaan. ”Saatu tuki mahdollistaa hankkeen läpiviennin suunnitellulla tavalla siten, että varmistetaan biojätteille aito ravinnekierto ja biokaasulle laaja liikennekäyttö”, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela. Laitoksessa tullaan käsittelemään 17 kunnan biojätteet sekä Nokian jätevedenpuhdistamolla syntyvät lietteet. Nykyiseen kompostointikäsittelyyn verrattuna uusi ratkaisu tuo merkittäviä etuja, koska laitoksessa pystytään hyödyntämään myös biojätteen ja lietteiden energia. Voimalaitoksen seinästä purettu metalli päätyy takaisin kiertoon. Fortum on tehnyt toimituksesta sopimuksen Cronimet Nordicin kanssa. Purkutyöt jatkuvat vuoteen 2019. Kaikesta purkumateriaalista on tähän mennessä kyetty kierrättämään jopa 58 prosenttia. FO RT UM / RI KU ISO HE LL A Tällä hetkellä biojätteet käsitellään Tarastenjärven jätekeskuksen kompostointilaitoksessa ja lietteet kompostoidaan Koukkujärvellä. Käytännössä voimalaitoksen seinästä purettu metalli päätyy takaisin kiertoon eli osaksi uutta rakennusta”, kertoo Fortumin kierrätysja jäteliiketoiminnan kehitysjohtaja Tero Holländer. Biokaasulaitos rakennetaan 2019—2020 Nokian Koukkujärven jätekeskukseen. Jaa annoskulhoihin nuudelit, kasvikset ja tofu. Laitos kytkeytyy osaksi Kolmenkulman alueelle kehittyvää ECO3-kiertotalouskeskusta. Prosessi tuottaa myös kierrätyslannoitteita ja maanparannusainetta. Inkoon hiilivoimalaitoksen purku-urakka on Suomen tämän hetken suurin ja yksi teollisuushistoriamme suurimmista. Keitä toisessa kattilassa 200 g ramen-nuudeleita ohjeen mukaan. Kaada päälle kuuma liemi juuri ennen tarjoilua
Elinkaariklinikan avulla asia selviää. Elinkaariklinikan toteutukseen osallistuvat elinkaariarviointiin erikoistunut asiantuntija ja yrityksen edustaja. Ota yhteyttä: katriina.alhola@ ymparisto.fi Virtuaaliympäristöjä Joensuuhun LUONNONVARAKESKUS (Luke) saa Joensuun toimipaikkaansa, Metla-taloon, tänä vuonna kaksi virtuaaliluontotilaa. Ilmastovaikutukset esiin elinkaari klinikalla MISTÄ tuotteen ilmastovaikutukset ovat peräisin. Kiihdyttämö sparraa kuntien hankkeita SUUNNITTELEEKO kuntanne hankintaa, jonka voisi toteuttaa vähähiilisesti tai kiertotalouden mukaisesti, mutta ette tiedä, miten. Tiedon perusteella yrittäjä voi suunnitella, miten vähentää tuotteidensa ja palveluidensa ilmastovaikutuksia. Gasumin nykyinen biokaasukapasiteetti on noin 650 GWh/vuosi. Gasum tekee Lahden Kujalan biokaasutuotannossa yhteistyötä Labio Oy:n kanssa. Nyt Gasum suunnittelee uutta biokaasulaitosta Lohjalle. Biokaasulaitokset sijaitsevat Suomessa Huittisissa, Honkajoella, Kuopiossa, Oulussa, Riihimäellä, Turussa ja Vehmaalla. Kotimainen biokaasu on avainasemassa esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämisessä”, Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen toteaa. Metla-talon hanke keskittyy konseptointiin ja tutkimustiedon kaupallistamiseen”, Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen selventää. Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran Kiihdyttämö sekä Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus voivat auttaa. Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä elinkaariklinikka-työkalulla on mahdollista arvioida tuotteen tai palvelun ilmastovaikutukset nopealla aikataululla, vain parin päivän työskentelyllä. . Valoja äänimaailma jäljittelevät luontoa. Yhtiö käsittelee 12 biokaasulaitoksessaan biomassoja noin 800 000 tonnia vuodessa. http://www.syke.fi/hankkeet/ pohjoiskarjalanelinkaariklinikat Millainen on virtuaaliluontotila. Yhtiö on tarkastellut mahdollisuutta rakentaa biokaasulaitos Etelä-Suomeen, Lohjalle. GA SU M & LA BIO GASUM SAI LÄHES 8 MILJOONAA EUROA GASUM on saanut työja elinkeinoministeriöltä Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanketukea kaikkiaan 7,82 miljoonaa euroa biokaasun tuotannon lisäämiseen. Lisäksi Gasum tuottaa biokaasua myös yhteistyökumppaneiden kanssa Espoossa, Kouvolassa ja Lahdessa.Gasumilla on biokaasulaitoksia myös Ruotsissa. Valitut hankkeet saavat sparrausapua jo tästä keväästä alkaen. ”Kärkihanketuki biokaasun tuotannon lisäämiseen on vahva osoitus valtion sitoutumisesta biokaasumarkkinan kehittämiseen. Luontoelämyksiä voi kokea sisätiloissa digitalisaation avulla. ”Luken Otaniemen toimipaikassa on meneillään kokeellinen tutkimus virtuaaliluonnon hyödyntämisen mahdollisuuksista työhyvinvoinnissa. Lisäksi jäljitetään, mitkä ovat tuotteen valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden ja prosessien osuudet tuotteen ilmastovaikutuksista. Näin hankkeista voi tulla vähähiilisyyden ja kiertotalouden malliesimerkkejä. Maaliskuun loppuun mennessä ilmoitetut hankinnat pääsevät mukaan jatkotyöarviointiin. SC AN ST OC KP HO TO LU KE UUSIOUUTISET 2|2018 8. Gasum rakentaa pohjoismaista kaasuekosysteemiä, johon kuuluu myös biokaasutuotannon lisääminen. Kiihdyttämö etsii nyt suunniteltuja tai käynnistyviä hankintoja ja investointeja, jotka liittyvät rakentamiseen, liikkumiseen, kuljetuksiin ja julkisiin ruokapalveluihin. Tulosten avulla yritys saa tietoa tuotteensa ilmastovaikutuksista. Siinä mitataan virtuaaliluonnon vaikutuksia stressistä palautumisessa. Nyt laitoksen tarkemmat suunnittelutyöt käynnistyvät. Käy Joensuun Metla-talossa katsomassa
4. Digilehti toimii skaalautuvuutensa ansiosta myös eri mobiililaitteilla. 3. Oikeus: ResQ Clubilla varastettu liikeidea RAVINTOLOIDEN hävikkiruokaa eteenpäin välittävän ResQ Clubin liikeidea on Helsingin käräjäoikeuden mukaan varastettu Bytebuffet-yrityksen Lunchie-palvelukonseptista, kertoo Helsingin Sanomat 22. Sumuta vielä varovasti. Valitse siitä Rekisteröidy –vaihtoehto (jos et ole jo rekisteröitynyt) ja täytä siinä pyydettävät kohdat. http://www.uusiouutiset.fi/luvat-yhdelta-luukulta/ Tikkurila sai toimivan oleskelualueen Tikkurilantorin ja Kirjastonpuiston ympäristöön. Näin monta kiloa kotitalouksien poistotekstiiliä kertyi Lounais-Suomen Jätehuollolle viime vuonna jätekeskuksista, lajitteluasemilta ja keräystempauksista. Syötävä viherlahja VIIMEISTÄÄN Palmusunnuntaina kannattaa istuttaa kirppareilta löytämiisi, pieniin mukeihin ja kippoihin muutaman sentin luomumultakerrokseen käsittelemättömiä, yön yli liotettuja kauran, vehnän tai ohran siemeniä tai kuivattuja soppaherneitä. Tavoitteena on, että lupa-asiakas asioisi eri viranomaisten kanssa yhdeltä asiointipisteeltä, niin sanotusti yhden luukun mallilla. Hän joutuu myös korvaamaan Lunchie-yrityksen oikeudenkäyntikuluja lähes 28 000 euroa. Mikäli laitteesi asetukset sen sallivat, jatkossa laite muistaa kirjautumisesi ja pääset lukemaan lehteä suoraan klikkaamalla valitsemaasi lehden kansikuvaa. TILAATKO Uusiouutisten digilehteä. Ympäristöministeriö pyytää samalla lausuntoja säädösmuutoksista, joilla ympäristövaikutusten arviointi(YVA) ja lupamenettelyjä sovitettaisiin yhteen. Lehti on nyt aiempaa helppokäyttöisempi ja luettavampi. Digitilaaja, oletko jo rekisteröitynyt. Saat ystäville ja itsellesi mukavaa keväistä syötävää leivän päälle ja salaattiin. Kuvatekstissä oli virhe. Sinulle avautuu valkoinen palkki ja siinä teksti: Rekisteröidy ja kirjaudu, ole hyvä. Nettiin rakentuu myös uudistuneiden digilehtien arkisto. Tuomio ei vielä ole lainvoimainen. Sinulle aukeaa näkymä, jonka vasemmassa reunassa lukee Digilehti. Paina Kirjaudu -kohtaa, eteesi avautuu valkoinen laatikko. Paina Rekisteröidy –painiketta. Klikkaa etusivulla oikealla puolella olevaa Tilaaja, lue lehti –palkkia. Voit tarvittaessa tarkistaa tilausnumerosi tai pyytää lisäohjeita soittamalla asiakaspalveluumme, p. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta viimeistään 20. SM AP UIS TO 9 UUSIOUUTISET 2|2018. 2. Siinä väitettiin, että infrahankkeessa olisi tutkittu lentotuhka-sementtiseosta ja kipsiä ja kivituhkaa sisältävien seosten soveltuvuutta stabiloinnissa. TUUNAUSTAUKO SC AN ST OC KP HO TO Oikaisu UUSIOUUTISTEN numerossa 1/18 sivulla 32 oli kuva Rauman Sampaanlahden infratyöstä artikkelissa ”UUMA3 vie uusiomaarakentamisen käytäntöön”. Kastele kylvös sumuttamalla, ja peitä siemenet ohuella multakerroksella. Salasanan määrität tässä itsellesi sopivaksi, sitä ei siis ole sinulle toimitettu etukäteen. maaliskuuta. Sen jälkeen pääset lukemaan lehteä Kirjaudu –toiminnon kautta käyttäen sähköpostiosoitettasi ja itse luomaasi salasanaa. Tikkurilantori rakennettiin vuosina 2012 – 2014, Kirjastotorin avajaisia vietettiin syksyllä 2017. helmikuuta. ResQ Clubin 31-vuotias perustaja ja entinen toimitusjohtaja on tuomittu käräjäoikeudessa 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen yrityssalaisuuden rikkomisesta. Klikkaa lehden kansikuvaa ja odota hetki. 118 000 Tikkurilassa Vuoden Ympäristörakenne -palkitut VANTAAN Tikkurilan ydinkeskustan julkiset tilat, Kirjastopuisto ja Tikkurilantori, on palkittu Vuoden 2017 Ympäristörakenteena. Oletko huomannut, että digilehti on uudistunut. Tässä ohjeet kirjautumiseen: 1. Toimitus pahoittelee virhettä. Digilehden tilaaja, jotta pääset lukemaan uudistunutta digilehteä, sinun on käytävä rekisteröitymässä palveluun osoitteessa www.uusiouutiset.fi. Kuvatekstissä olisi pitänyt lukea kivituhkan sijasta palavan kiven tuhkaa. Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä. Huom! Täytä myös tilausnumerosi, joka löytyy laskusta tai tilausvahvistuksesta. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005576082.html Luvat yhdeltä luukulta LUVITUKSEN uskotaan jouduttuvan, jos uusi lakiluonnos ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamiseksi etenee. 03 4246 5370 tai lähettämällä viestin sähköpostilla asiakaspalvelu@jaicom.com. Aiemmin epämääräinen kaupunginja kirjastotalon ympäristö on nyt arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen oleskelu-, leikkija torialue. Sen avulla sinut tunnistetaan lehden tilaajaksi. Pane muovipussi hupuksi, kunnes siemenet itävät
Täyttöasteen selvittämiseksi Kuusakoski käyttää RFID-tunnisteita, GPS-paikantimia sekä välillä myös kameroita. Kuivauksen tavoitteena on paitsi vähentää jätejakeiden jatkokäsittelyn kustannuksia, myös hyödyntää alueella syntyvää hukkalämpöä ja rakentaa lämpöverkkoa. Etenkin piirilevyissä on paljon arvoaineita. Nämä tuottavat vuodessa noin 80 megawattituntia energiaa vuodessa. IT-projektipäällikkö Mikko Kaskimaa kertoo, että juuri nyt Kuusakoski testaa erityisesti tietosuoja-astioita, jotta ne voisivat kertoa järjestelmälle itse, kuinka täysiä ne ovat. ”Tavoitteenamme on rakentaa kiertotalouden kehitysympäristö, joka toimisi katalyyttinä ja esikuvana kaupalliselle sähköromun kierrätyslaitokselle”, Jyväskylän Energian Risto Ryymin kertoi Keski-Suomen kiertotalousseminaarissa 7. SC AN ST OC KP HO TO PÄ IJÄ T-H ÄM EE N JÄ TE HU OL TO OY , KU JA LA N JÄ TE KE SK US Lisää aurinkovoimaloita Kujalaan PÄIJÄT-HÄMEEN Jätehuolto Oy (PHJ) kehittää energiatehokkuuttaan monin hankkein. ”Voimalan myötä jätekeskuksen sähköomavaraisuus kasvaisi nykyisestä noin 5 prosentista noin 15 prosenttiin”, summaa kehityspäällikkö Antti Leiskallio. Nämä hukataan, jos sähköja elektroniikkaromu ei päädy virallisiin kierrätysjärjestelmiin. Syksyllä Kujalan jätekeskus sai kaksi aurinkovoimalaa. Yhtiö on selvittänyt, kuinka se voisi hyödyntää alueeltaan saatavia polttoaineita ja uusiutuvaa energiaa. Hanketta valmistellaan tänä vuonna yhdessä Lahti Energian kanssa. Tarkoitus on rakentaa suljetun kaatopaikan maapinta-aloja hyödyntävä aurinkovoimala. Tulevana kesänä jätekeskus pilotoi jätejakeiden kuivausta. helmikuuta. Jyväskylän Energia, Elker ja Tapojärvi laskevat parhaillaan, kuinka paljon maksaisi perustaa Jyväskylään demolaitos, joka ottaisi piirilevyistä ja magneeteista talteen kultaa, neodyymiä ja muita arvometalleja. Älyastia kutsuu tyhjentäjää OLEN täynnä, tule tyhjentämään! Kuusakoski kehittää järjestelmää, jonka kautta tieto kierrätysastioiden täyttöasteesta välittyisi tyhjentäjälle reaaliaikaisesti. Tämä on tärkeää EU:n toukokuussa voimaan astuvien tietosuojamääräysten takia. Tänä keväänä PHJ saa pienennettyä Kujalan alueen sähkönkulutusta 5-8 prosenttia saneeraamalla alueen valaisimia. Päätös laitoksen rakentamisesta tehdään tulevana syksynä. Demolaitoksesta pian päätös KESKISUOMALAISET suunnittelevat kierrättävänsä sähköja elektroniikkalaiteromun sisältämät arvoaineet. Kujalan jätekeskuksen energiatehokkuusselvitys oli osa Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n hallinnoimaa YTE – Yritysvetoinen terminaali -hanketta, jonka rahoittivat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto.
Teos on osa Valtioneuvoston kanslian koordinoiman Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa. klo 12.30-17 Oulu 24.4. KERTOO: Vertaisarvioidussa monogra?assa on kuvattu koko Suomen vesihuollon eli vedenhankinnan ja jätevesihuollon historia sadan vuoden ajalta. Vesien vuoksi kokoaa yhteen lähes sata suomalaista vesiensuojelun vaikuttajaa. Omat vaikutukset Itämereen saa selville Itämeri-laskurilla. WSOY lahjoitti tämän kauniisti kuvitetun teoksen 20 000 yläkoululle osana WSOY:n 140-vuotisjuhlavuotta. https://www.facebook.com/pg/WSOYBonnier/posts/?ref=page_internal Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917 – 2017 JULKAISTU: 2017 JULKAISIJA: Tampere University Press. Sitten tapahtui käänne. Kirjoittajat: Petri Juuti, Tapio Katko, Riikka Rajala. https://www.tiedekirja.fi/default/vesien-vuoksi.html LIITTYYKÖ LIIKETOIMINTASI KIERTOTALOUTEEN JA HALUAT SAADA LISÄVAUHTIA YRITYKSESI KEHITTÄMISEEN. klo 12.30-17 Tampere Lisätietoa tapahtumista ja Kiertotalouden Kasvupolusta sekä ilmoittautuminen Kasvupajoihin osoitteessa kasvuopen.fi/kasvupolut/ kiertotalouden-kasvupolku-2018 Ajankohtaista.indd 11 01/03/18 18:17. klo 12.30-17 PK-seutu 25.4. Vesien vuoksi on kuvaus suomalaisesta vesiensuojelusta. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102201/sata%20vuotta%20 vesihuoltoa_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y Vesien vuoksi. klo 12.30-17 Rovaniemi 19.4. Kasvupolku käynnistyy 7 Kasvupajan kiertueella. KIERTOTALOUDEN KASVUPOLKU ® KIERTOTALOUDEN KASVUPOLKU ® Kiertotalouden Kasvupolku® on Suomen kiertotalousverkoston yhteen kokoava valtakunnallinen kasvuohjelma kiertotaloutta hyödyntäville pk-yrityksille. Poisheittämämme ruoka taas vastaa 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä. Valitse sinulle parhaiten sopiva Kasvupaja ja ilmoittaudu mukaan! 12.4. Teos tekee myös analyysia ja katsoo tulevaan. klo 12.30-17 Lappeenranta 19.4. Toinen osa kuvaa vesilaitosten keskeisiä vaiheita ja valintoja. Kirjan ensimmäisessä osassa taustoitetaan vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä ja kuvataan lyhyesti keskeiset kehitysvaiheet. LUE NÄMÄ Pelastetaan Itämeri JULKAISTU: Tammikuussa 2018 JULKAISIJA: Johan Tell ja Iiris Kalliola, WSOY, yhteistyössä WWF:n kanssa KERTOO: Antaa Itämeren ympäristön 90 miljoonalle asukkaalle käytännön vinkkejä, miten omin toimin ja valinnoin voi vaikuttaa niin, että alueen luonto voisi nykyistä paremmin. klo 12.30-17 Seinäjoki 18.4. klo 12.30-17 Kuopio 18.4. Tuloksena on moniulotteinen kertomus vesistöjen suuresta puhdistusurakasta, joka ei vieläkään ole ohi. Mikromuovia voi välttää hygieniatuotteissa ostamalla Joutsenmerkittyjä tuotteita. Osallistumalla maksuttomiin tapahtumiin saat konkreettista apua kasvun tekemiseen sekä verkostoja kiertotalouden toimijoihin. Tarinan edetessä kuullaan alalla työskennelleiden mietteitä ja muistoja. Töölönlahti haisi, Jyväsjärven vesi syövytti perämoottorit piloille ja Päijännettä pidettiin menetettynä tapauksena. Se kertoo, kuinka vesiä ensin liattiin ja sitten herättiin suojelemaan. Opas muistuttaa myös kierrättämään vanhan sähkötai elektroniikkalaitteen SER-kierrätyspisteeseen, suosimaan vihreää sähköä ja välttämään hopeayhdisteitä urheiluvaatteissa. Suomalaisen vesiensuojelun vaiheita JULKAISTU: 2017 Porvoossa JULKAISIJA : Suomen Vesiyhdistys, toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala ja Sanna Vienonen KERTOO: 1900-luvun puolivälin jälkeen moni Suomen vesistö oli kehnossa kunnossa. Kirja kannustaa esimerkiksi lisäämään kasviksia ruokavalioon ja muistuttaa, että yhden naudanlihakilon tuottamisen ilmastovaikutus vastaa 360 sipulikilon tuotannon vaikutuksia
Nämä kysymykset ovat yhä auki. H allitus lykkäsi jätelakiuudistuksen kiperimmät kysymykset kuntien toissijaiseen vastuuseen liittyvistä tarkennuksista ja markkinapaikasta uudistuksen toiseen vaiheeseen. Kuka sen toteuttaa. Millainen digitaalisesta alustasta tulee ja kuka sitä hallinnoi. Nyt vaikeat päätökset on tehtävä, sillä jätelakiuudistuksen toisen vaiheen pitäisi olla voimassa jo ensi vuoden alkupuolella. Jätealan toimijat, ympäristöhallinto ja sidosryhmät ovat keskustelleet markkinapaikan toteuttamistavoista. Tavoitteena on, että markkinapaikasta muodostuu kiertotalouden digitaalinen alusta, joka helpottaa jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Koska aikataulu on tiukka, valmistelijat pyrkivät aluksi saamaan aikaan markkinapaikan, joka toteuttaisi ainakin kunnan toissijaiseen vastuuseen (TSV) liittyvän muun palveluntarjonnan puutteen todentamisen. Paikan pitäisi yhdistää jätehuoltopalvelun tarvitsijat ja tarjoajat ja kertoa, jos markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla kohtuullisin ehdoin. ”Esiin on noussut, että kaikki toivovat markkinapaikan tuovan ratkaisun kunnan toissijaiseen vastuuseen liittyvän palvelutarjonnan puutteen osoittamiseen läpinäkyvästi. KUKA HALLINNOI MARKKINAPAIKKAA. Mutta millainen markkinapaikasta tulee. Jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikkavalmistelu etenee kiireellä. Kuka sen maksaa. ”Paljon on puhuttu siitäkin, että markkinapaikasta halutaan asiakaslähtöinen ja helppokäyttöinen.” 12 UUSIOUUTISET 2|2018. Sen toivotaan edistävän ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA UUTISIA etenkin niiden materiaalien hyötykäyttöä, joille ei vielä ole löytynyt hyödyntämistapaa. Kuka sitä hallinnoi. Markkinapaikkaa toivovat erityisesti jätteiden ja sivuvirtojen haltijat, joilla on tarve löytää materiaaleilleen hyödyntäjiä”, kertoo asiaa ympäristöministeriössä valmisteleva asiantuntija Jenni Lehtonen. Silloin myös itse markkinapaikan täytyisi olla käyttövalmiina, tai ainakin sen kehittämisen jo pitkällä
On kuitenkin vielä kysymysmerkki, miten tämä toteutettaisiin: mikä tieto näkyisi kenellekin ja näkyisivätkö vaikkapa tarjotut hinnat”, Lehtonen sanoo. Se edistäisi KKV:n mukaan myös jätehuoltomarkkinoiden toimivuutta ja logistisia ketjuja. Kilpailuja kuluttajavirasto (KKV) keksi, että perustettaisiin markkinapaikka. Jätteen haltija ilmoittaisi markkinapaikassa, millaista jätehuoltopalvelua tarvitsee. Kunnalla on siis velvollisuus järjestää jätehuoltopalvelut niitä pyytäville silloin, kun muuta (siis yksityistä) jätehuoltopalvelua ei ole tarjolla ja kun jäte soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmässä kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi. Jätehuoltoala on kuitenkin riidellyt siitä, soveltavatko kunnalliset jätelaitokset tätä toissijaista vastuutaan oikein ja riittävän läpinäkyvästi. LAINSÄÄDÄNTÖ rajaa kunnan vastuuta yhdyskuntajätehuollosta. Jatkossa palvelusta tulisi laajemmin koko kiertotalouden alusta. Jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikka olisi digitaalinen alusta, jossa voisi ilmoittaa tarjolla olevista jätteistä, tuotannon sivuvirroista sekä jätepalveluista. Lehtosen mukaan tämä kertoo siitä, että markkinapaikalle on selkeä tarve. Tavoitteena on mahdollistaa markkinapaikkojen kytkeytyminen osaksi laajempaa kokonaisuutta ja koota näin hajallaan olevaa markkinapaikkatietoa samaan paikkaan. ”Markkinapaikkaan voitaisiin luoda muidenkin nähtäville nimetöntä kokoomatietoa siitä, millaisista jätteistä TSV-palvelusopimuksia syntyy. Samaan aikaan on varmistettava, ettei jätehuolto jää millään alueella tai kenelläkään toimijalla retuperälle siinä tapauksessa, etteivät jätteen tuottajat saakaan markkinoilta tarvitsemiaan jätehuoltopalveluita kohtuuehdoin. Tämä on kuitenkin vielä mietintäja keskusteluasteella”, Lehtonen korostaa. Sitä voisivat käyttää jätteitä sekä jätehuoltopalveluja tuottavat yritykset ja yhteisöt, asiantuntijayritykset sekä kuntien jätehuoltoviranomaiset. Sen avulla voisi arvioida, onko palveluista todella puutetta markkinoilla. 13 UUSIOUUTISET 2|2018. "Vahvoilla on ajatus, että ainakin markkinapaikan toissijaista vastuuta koskeva osa perustettaisiin viranomaisjohtoisesti ja julkisin varoin." MIKSI MARKKINAPAIKKA. . Yritykset ovatkin jo perustaneet innolla erilaisia markkinapaikan kaltaisia digitaalisia kierrätyspörssejä. Emme halua sulkea sitä mahdollisuutta pois, että voisi syntyä myös yksityisten toimijoiden perustamia markkinapaikkoja”, Lehtonen muotoilee. Jätteiden markkinapaikka olisi digitaalinen alusta jätteiden ja sivuvirtojen palvelutarjontaan. ”Jäisi edelleen jätteen haltijan tehtäväksi arvioida, onko palvelun hinta kohtuullinen tai onko tarjotun palvelun laatu riittävä.” Ajatuksena on, että kunnan jätehuoltoviranomainen voisi markkinapaikan kautta seurata TSV-toimintaa. Tämä on vaikeuttanut esimerkiksi jätehuoltoviranomaisen valvontaa. Nykyisin ei ole muuta keinoa arvioida, onko jätehuoltopalveluista todella pulaa, kuin se, että jätteen tuottaja itse pyytää palvelua kunnalliselta toimijalta. On riskinä, että paikkaa pyörittävälle kertyy sellaista tietoa jätehuoltomarkkinoista, jota olisi helppo käyttää kilpailua vääristävästi. ”Tällä hetkellä vahvana on ajatus, että lakisääteisyyden vuoksi ainakin markkinapaikan TSV:tä koskeva osa perustettaisiin viranomaisjohtoisesti ja julkisin varoin. Kuuma kysymys on sekin, kuka markkinapaikan perustamisen maksaa ja kuka sitä hallinnoi. TSV-palvelun tarjoajat ja tarvitsijat velvoitettaisiin markkinapaikan käyttöön silloin, kun kyse olisi jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittavasta TSV-palvelusta. ”Alustava ajatus on, että markkinapaikassa pitäisi perustella, miksi tarjous on hylätty. Saamiensa tarjousten perusteella hän voisi sitten tehdä sopimuksen valitsemansa yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Yritykset pelkäävät, että kunnat tarjoavat palveluitaan yrityksille vedoten TSV:hen, vaikka oikeasti kilpailisivat markkinoilla olevien yksityisten jätehuoltoyritysten kanssa. Hylkäysperusteet näkyville. Lainsäädännössä varmistukseksi tällaista tilannetta varten on kehitetty niin sanottu kunnan toissijainen vastuu (TSV). Kunhan tärkeimmät päätökset on kevään mittaan tehty, ympäristöhallinto kilpailuttaa digitaalisen markkinapaikan alustahankinnan. Jos tarjouksia ei sen sijaan lainkaan tule tai jos ne eivät olisi jätteen haltijan kannalta hyväksyttäviä, jätteen haltija voisi tehdä TSV-palvelupyynnön kunnan jätelaitokselle
Kempeleen Jätekuljetuksen toimitusjohtaja Matti Räisänen ottaa haasteen vastaan: Kierrätysaste on saatava ylös. Yritys käsittelee yhteensä vuosittain noin 50 000 tonnia tuhkia, betonia ja 14 UUSIOUUTISET 2|2018. ”Vastuu palvelujen järjestämisestä ja toimivuudesta kuitenkin säilyy aina peruskunnalla eikä sitä voi ulkoistaa”, hän korostaa. Yritys työllistää alihankkijoidensa kanssa kuutisenkymmentä työntekijää. Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala toteaa yleisellä tasolla, että kunnat voivat itsenäisesti päättää, kuinka ne hoitavat lakisääteiset tehtävänsä. ”Nyt on ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuus siihen, että voimme yksityisenä yrityksenä ottaa haltuun asumisessa syntyvää jätettä. Hän luotsaa isänsä Vesa Räisäsen ja Kari Kammosen vuonna 1990 ostamaa yritystä yhdessä sisarustensa Johannan ja Mikon kanssa. Asumisjätteet yritykselle Tarjouskisan voittaja, Kempeleen Jätekuljetus Ky on toiminut pitkään rakennusja teollisuusjätteiden sekä yritysjätteiden käsittelyssä. Järjestely on ensimmäinen laatuaan Suomessa, joten sen onnistumista seurataan tiiviisti. Tammikuussa neljä kuntaa allekirjoittivat yrityksen kanssa seitsemän vuoden palvelusopimuksen, joka kattaa asukkailta syntyvien jätteiden jätehuollon vastaanottopisteverkos. Yrityksellä on lisäksi siirtokuormaustoimintaa ja muita logistiikkapalveluita. KAIKKI KATSEET NELJÄSSÄ KUNNASSA Oulun eteläpuoliset kunnat Pohjois-Pohjanmaalla aikovat hankkia asukkaidensa jätehuoltopalvelut yksityiseltä yritykseltä ensi vuoden alusta alkaen. Tämä on mahtava mahdollisuus”, sanoo Kempeleen Jätekuljetuksen toimitusjohtaja Matti Räisänen. toineen ja käsittelyineen sekä neuvonnan ja tiedotuksen järjestämisen. ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVA UUTISIA Kunnat odottavat Kempeleen Jätekuljetuksen petraavan jätteiden kierrätystä enemmän kuin kukaan on Suomessa tähän saakka pystynyt. Liminka on kilpailuttanut kuntien lakisääteisten jätehuoltopalveluiden hoitamisen hankintakisassa, jonka voitti perheyritys Kempeleen Jätekuljetus Ky. L iminka, Muhos, Tyrnävä ja Utajärvi aikovat irtautua kunnallisesta jätehuoltoyhtiö Kiertokaari Oy:stä ja järjestää alueellaan asuvien yli 28 000 asukkaan jätehuoltopalvelut hankkimalla ne yksityiseltä yritykseltä. Yritys myös kuljettaa asumisjätteitä Oulun seudulla, mutta kotitalousjätteen käsittelystä yrityksellä ei ole kokemusta. Käytännössä Kempeleen Jätekuljetus Ky:n vastuulle tulee tuottaa kaikki samat palvelut, jotka tähän asti on hoidettu kunnallisen Kiertokaari Oy:n kautta
Aiomme tehdä kovasti töitä”, Räisänen summaa. Kuntalaiset voivat pienentää jätekulujaan lajittelemalla kierrätettävät jätteet. Se helpottaa myös tilannetta jätteenpolttokapasiteetin kanssa, josta on ollut pulaa.” Matti Räisäsen mukaan yrityksellä on osoitteet jätteiden kierrätykseen, polttoon ja loppusijoitukseen, mutta hän ei kerro niistä tarkemmin. Tärkein syy kuntien päätökseen kokeilla uutta ratkaisua ei olekaan palvelutasossa, vaan ilmeisesti alkusysäyksenä on ollut kuntien tyytymättömyys Oulun kaupungin johtamiin osakasneuvotteluihin vuonna 2015, kun Kiertokaari tai silloinen Oulun Jätehuolto yhtiöitettiin. Näin paljon on asukkaita neljässä kunnassa, jotka päättivät hankkia jätehuoltopalvelut sopimuksella Kempeleen Jätekuljetukselta. Kulut on tarkoitus kattaa käytännössä siitä porttimaksusta, jonka Kempeleen Jätekuljetus perii jätettä kuljettavilta yrityksiltä, jotka tuovat kuormansa viranomaisen osoittamaan paikkaan. Jätteenkuljetusyritysten on järjestettävä logistiikka uudestaan niin, etteivät jäteautot kerää samaan kuormaan sopimukseen kuulumattomien alueiden kotitalousjätteitä. Rakennuspuuta se hakettaa energiakäyttöön. Nämä tavoitteet tulee saavuttaa niin, etteivät jätehuollon kustannukset nouse. Neljä kuntaa ovat perustaneet Lakeuden EKO -lautakunnan hoitamaan jätehuollon viranomaistehtäviä. Yritys valmistaa myös kierrätyspolttoainetta, jota se toimittaa esimerkiksi Jepuan tehtaalle. Kunnilla on intressit, että tämä onnistuu. Yrityksellä on Kempeleessä murskauslinja, jossa se lajittelee hyötyjätteitä kierrätykseen ja paalaa paperia, pahvia ja muovia noin 10 000 tonnia vuodessa. Myös puhelinneuvontaan tarvitaan työntekijöitä. Kuntien kanssa tekemä sopimus kasvattaa yrityksen kautta kulkevaa jätevirtaa noin 10 000 tonnilla vuosittain, tosin tarkoista jätemääristä ei ole vielä tietoa. Neuvottelut ekopisteistä ovat käynnissä Ringin kanssa. Yritys käynnistää syksyyn mennessä uuden, miljoonan euron esikäsittelylinjaston. Hasanin mukaan kuntien asukkaista 5-20 prosenttia ei nyt kuulu ollenkaan jätekuljetuksen piiriin. Kunnat odottavat, että palvelutaso nousee, digitalisaatio etenee ja kierrätys tehostuu palvelusopimuksen ansiosta. Mutta mukaan työhön tarvitaan kaikki, niin kunnat, työntekijät kuin kuntalaiset syntypaikkalajittelussa”, Räisänen vetoaa. Minulla on vahva usko, että onnistumme”, sanoo Hasan. Uudet osoitteet jätteille Kempeleen Jätekuljetuksen täytyy löytää jätejakeille osoitteet riittävän läheltä, mutta ei kuitenkaan Kiertokaaren toimipisteistä: ”Kiertokaari ei voi heille tarjota palveluita, koska hankintalaki rajaa markkinaehtoista toimintaa”, sanoo Kiertokaaren käyttöpäällikkö Markku Heinonen. Hän arvioi Kiertokaaren liikevaihdon supistuvan vähän yli miljoonaa euroa eli 8-9 prosenttia liikevaihdosta. ”Sopimus vaikuttaa merkittävästi liikevaihtoomme. ”Kunnat eivät maksa palveluntuottajalle mitään, vaan Kempeleen Jätekuljetuksen liiketoiminta kattaa kustannukset. Työhön aiotaan palkata myös käsin esilajittelua tekeviä, mahdollisesti tukityöllistettyjä. Tällä hetkellä yhdyskuntajätteestä saadaan valtakunnallisesti kierrätettyä 42 prosenttia. ten, kuntalaisten, viranomaisen ja valtion yhteistyötä. Vaikka kunnat eivät suoranaisesti anna palveluntuottajalle rahaa, annamme kuitenkin voimavaroja.” ”Olemme uuden kynnyksellä, ja itseänikin jännittää. 28 000 LAKEUDEN EKO -LAUTAKUNTA KÄY TYÖHÖN LIMINGAN KUNNAN jätehuoltosuunnittelija Pihla Hasan on tutkinut kuntalaisten näkemyksiä ja kuntien vaihtoehtoisia mahdollisuuksia jätehuoltopalveluidensa toteuttamiseen opinnäytetyössään. Yritys aikoo perustaa kuntiin jäteasemat sekä terminaalin jätekul15 UUSIOUUTISET 2|2018. Katso Pihla Hasanin tekemä esitys jätehuollon vaatimasta yhteistyöstä: https://prezi.com/view/tkyGRLdcohge1frzFAbE/ Pihla Hasanin opinnäytetyö Kunnallisen jätehuollon modernisointi : http://www.theseus.fi/handle/10024/131676 KUNNAT EIVÄT MAKSA PALVELUN TUOTTAJALLE MITÄÄN, VAAN KEMPELEEN JÄTEKULJETUKSEN LIIKETOIMINNAN PITÄISI KATTAA KUSTANNUKSET. muuta rakennusja yritysjätettä sekä polttokelpoista jätettä. ”Haaste on kova, mutta otamme sen vastaan. Säästöjä pitäisi syntyä siitä, ettei jätekuljetusyritysten tarvitse enää viedä jätteitä Ruskoon asti. Miljoonan laitosinvestointi Kunnat odottavat Kempeleen Jätekuljetuksen petraavan jätteiden kierrätystä enemmän kuin kukaan on Suomessa tähän saakka pystynyt: Sopimuksen mukaan Kempeleen Jätekuljetus sitoutuu siihen, että se saa kierrätettyä kuntien alueella syntyvästä kotitalousjätteestä valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteen mukaisesti vähintään 55 prosenttia vuonna 2023. Ringille nyt vuokratut pisteet ovat Kiertokaaren perustamia. Yhdessä konserniin kuuluvan Kempeleen Siirtokuljetus Oy:n kanssa yhtiön liikevaihto on noin 9,5 miljoonaa euroa. Se vaatii yritysjetusyrityksiä varten. Hankintakunnilta ei euroja ole tulossa. Lakeuden EKO-lautakunnalla on kova tehtävä saada jätehuollon vapaamatkustajat liittymään järjestettyyn jätteenkuljetukseen. ”Samassa suhteessa pienenevät myös kulumme. Kempeleen lisäksi terminaalit ovat valmistumassa Oulun Ruskoon ja Liminkaan. Asukkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä Kiertokaaren aikaiseen jätehuoltoon. Liikevaihdon kasvattaminen vaatii lujasti työtä, sillä sopimuksen mukaan yrityksen on katettava palvelutason toteuttamisesta aiheutuvat kulut itse. Odotamme noin 10 prosentin kasvua”, Matti Räisänen sanoo. Kunnat voivat toki halutessaan osallistua investointeihin, mutta se ei ole lähtökohtana”, sanoo Limingan kunnan jätehuoltosuunnittelija Pihla Hasan. ”Sopimuksessa kirjattuihin kierrätystavoitteisiin päästään kohtuutyöllä, mutta ei yksin. Hasan näkee tilanteessa uusia, myönteisiä mahdollisuuksia: ”Kunnilla on voimakas tahto kehittää kiertotaloutta ja tukea yritystoimintaa. Pienessä organisaatiossa pystymme paremmin kehittämään palveluita”, Hasan näkee. Yritys suunnittelee myös kiertävän ekopisteen toteuttamista haja-asutusalueille, sekä kouluissa ja päiväkodeissa kiertävän jäteneuvojan palkkaamista. Investoinneista huolimatta kuntalaisen jätemaksun ei pitäisi nousta. Osa saadaan koneellisen käsittelyn avulla ja osa tiukemmilla jätehuoltomääräyksillä. ”Viranomaistoiminta on haluttu tuoda takaisin kuntaan, lähelle asukasta
Mitä mieltä olet tuunaamisesta. Kätevää! Onko kukaan koiranleuka koskaan väännellyt sukunimestäsi omaa versiotaan. 10th International Conference on the Environmental and Technical Implications of Construction with Alternative Materials WASCON 2018 Circular Economy Into Practice 6.-8.6.2018, Tampere Tapahtumassa mm. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Katkaisen ne shortseiksi, tai teen polviin muodikkaat reiät. Tuunailen vaikkapa farkkuni pikapikaa saksilla aivan uuteen uskoon. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Hei ravintoloitsija Sami Tuunanen Joensuusta, mitä kuuluu. Autoani tuunailen esimerkiksi näyttävillä vanteilla. KIERTOTALOUSNIMISET IRENE SILLANPÄÄ SAMI TUUNANEN, KUVA SAMI TUUNANEN Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Hyvää kuuluu joen kaupunkiin, kiitos kysymästä. Sitäkin, eri tavoin. Kyllä vain, mistä arvasit. Sehän on varsinainen kasvava trendi. Sattuuko tuunaus kuulumaan harrastuksiisi. Vanhasta t-paidasta saan salipaidan saksimalla pois hihat ja suurentamalla kaula-aukkoa. www.wascon2018.com 16 UUSIOUUTISET 2|2018. • 130 esitelmää lähes 30 maasta • 11 workshopia • 4 kovatasoista keynotea Varaa edullinen näyttelypaikka ja varmista globaali näkyvyys! Osallistujalle edullisemmat Early Bird -hinnat 15.4.2018 asti. Tunaksi eli tonnikalaksi ovat joskus kutsuneet… Sami Tuunanen on ravintoloitsija Joensuusta. Entä kotiasi. Tunnetko Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. Entä vaatteitasi. Hän omistaa ravintola Wanhan Aitan. Ilman muuta. Mitä kaikkea sinulla on tapana tuunailla
”Nykyään rytmini on päinvastainen: menen nukkumaan iltakahdeksalta ja herään aamuviideltä.” Jätealalle Hietala-Jaula päätyi sattumalta: Käytyään sihteerin ammattitutkinnon hän pääsi työharjoitteluun Lapin jätehuollon kuntayhtymään ja jäi. SUOSITTELEN: Kirjojen lukemista ja ulkoilemista. Ivalolaiselle Hietala-Jaulalle Lappi on tuttua seutua. MISTÄ: Olen syntyjäni alavieskalaisia, mutta nyt olen asunut melkein 30 vuotta Inarissa. Tämä on juhlavuosi. Harvalla työntekijällä on työmaanaan yhtä laaja alue kuin Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapecon asiakasneuvoja Maria-Liisa Hietala-Jaulalla. K olmasosa Suomesta. ”Vaikka joskus joku soittaa ärsyyntyneenä, on mukava, kun lopulta hänet saa hyvälle mielelle.” SALLASTA NUORGAMIIN KUKA: Maria-Liisa Hietala-Jaula, Lapin Jätehuolto kunta yhtymä Lapecon asiakasneuvoja. ”Tänä kesänä tulee täyteen 10 vuotta. Lisäksi pienemmät jäteasemat sijaitsevat Savukoskella, Pelkosenniemellä, Muoniossa, Enontekiössä ja Sallassa. AIEMMIN: Olen ollut 26 vuotta tarjoilijana, josta viimeiset 16 vuotta Saariselällä. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVA 17 UUSIOUUTISET 2|2018. Olen urani huipulla”, Hietala-Jaula nauraa. Ennen Lapecoa hän asui Saariselällä, jossa hän teki töitä tarjoilijana 16 vuotta. Kun asukas tahtoo muuttaa jäteastiansa tyhjennysväliä, kysyä missä on lähin keräyspiste tai saada neuvoja vaikkapa vaarallisen jätteensä jätehuoltoon, Hietala-Jaula auttaa. Hänestä asiakaspalvelu on työssä mukavinta. Noina aikoina hän tottui vuorokausirytmiin, jossa työskenneltiin läpi yön ja mentiin nukkumaan aamu-seitsemältä. Hän neuvoo jätehuoltoasioissa niitä noin 22 000 kotitaloutta, jotka asuvat Lapecon toiminta-alueen yhdeksässä kunnassa Sallasta Nuorgamiin, yli 500 kilometrin välimatkalla. Lapecolla on siirtokuormausja hyötyjäteasemat Kemijärvellä, Sodankylässä, Kittilässä ja Ivalossa. Polttojätettä Lapecon alueelta kuljetetaan noin 15 000 tonnia vuosittain energiakäyttöön Laanilan ekovoimalaitokseen Ouluun. Hän kehuu työyhteisön hyviä työkavereita. KOULUTUKSENI : Oulussa taloushallinnon merkonomiksi ja sihteerin ammattitutkinto. SEURAAVAKSI: Pääsen siirtämään tavaroita takaisin toimitilamme keittiöön, joka oli puoli vuotta remontissa
Miksi emme kunnolla hyödynnä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämisessä ja toisaalta kestävän kehityksen ja digitalisaation mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan luomisessa. Onnistuminen edellyttää jokaisen osallistumista mutta myös yhteistyötä, tiedonjakoa sekä positiivista uuden kehittämistä ja tekemisen meininkiä. Monilla organisaatioilla on digitalisaatiostrategia, mutta sen jalkauttamista vielä mietitään. Onko sanahelinän takana konkretiaa ja liittyvätkö termit lainkaan toisiinsa. Kestävä kehitys, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen, on monimutkainen kokonaisuus. Se antaa keinot analysoida isoja datamassoja ja laajoja riippuvuussuhteita. Siinä onnistuminen vaatii laajaa tiedon analysointia, toimintatapojen muutosta, nopeaa päätöksentekoa ja toimeenpanoa. KOLUMNI ULLA HEINONEN Kirjoittaja on Gaia Consulting Oy:n toimitusjohtaja. Digitalisaatio luo konkreettiset välineet onnistua vaativassa haasteessa. Digitalisaatio antaa meille välineet tähän. M ielestäni kyllä. Se mahdollistaa tiedon tehokkaan jakamisen ja vaikuttamisen kanavat ja tarjoaa tilaisuuden täysin uuden kehittämiselle. Myös linkit liiketoimintaan puuttuvat. Silloinkin kun kestävä kehitys on määritelty tavoitteeksi, se on usein erillinen asiantuntijavetoinen tavoite, joka näkyy toiminnan arvoissa mutta ei liiketoiminnan ajurina. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa myös uudet liiketoimintamallit, kiertoja alustatalouden. Digitalisaatio luo myös uusia toimintatapoja ja päätöksenteon rakenteita. Miten ohitamme nämä pullonkaulat. Strategioita siis on, mutta ne tehdään eri pöydissä ja valitettavan usein turhan samanhenkisellä porukalla. ulla.heinonen@gaia.fi 18 UUSIOUUTISET 2|2018. Tällöin ei myöskään nähdä yhteisiä mahdollisuuksia ja sovelleta oppia. Jos haluamme tehdä jotain uutta ja luoda kestävää tulevaisuutta, tarvitsemme uusia toimintamalleja ja konkreettista tekemistä. Toinen pullonkaula on konkretian puute. Ottaisin tässäkin mallia digitalisaatiosta, ketterän kehittämisen malleista, joissa projektilla on valta viedä kehitystä oikeaan suuntaan. Tarvitsemme strategioiden lisäksi projekteja, jotka tähtäävät yrityksen ja erehdyksen kautta nopeaan konkretiaan. DIGITALISAATIO MAHDOLLISTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN Digitalisaatio ja kestävä kehitys ovat tämän päivän muotitermejä, jotka löytyvät usean organisaation ja yrityksen strategiasta ja monista tulevaisuutta pohtivista kirjoitelmista. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisen ajattelun nopeiden vasteaikojen, virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn avulla. Törmäystä aihepiirien välillä ei tapahdu riittävästi. Projektien tulee hyödyntää palvelumuotoilua ja osallistamista ja törmäyttää osaamista eri aloilta. Se tehostaa tuotantoprosesseja ja parantaa asiakaskokemusta. Kyseessä on mahtava megatrendikaksikko, joka tarjoaa ratkaisun moneen polttavaan kysymykseen. Digitalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä puhutaan, mutta valitettavasti asiantuntijapöydissä, samankaltaisten kesken ja termeillä, jotka eivät aukea ulkopuolisille. Strategian luovilla asiantuntijoilla ei aina ole päätösvaltaa organisaatioissa. Vaikka megatrendikaksikko on olemassa, miksi emme vielä useinkaan näe konkretiaa. Pullonkaulana on siiloutuminen, jota esiintyy monella eri tasolla yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa. Näin digitalisaatio tukee organisaatioiden kestävän liiketoiminnan rakentamista ja ylläpitämistä maailmassa, joka vaatii nopeita liikkeitä, yhteisponnistuksia ja ymmärrystä asiakkaiden ja yhteiskunnan muuttuvista vaatimuksista ja arvoista
Tai merenpinta nousee metrejä. • Maastopalot lokakuussa Kaliforniassa aiheuttivat yli 8 mrd euron tappiot. ”Luonto on ihmisrakenteita joustavampi mukautumaan äärimmäisyyksiin. kasvavia sademääriä. Ilmastonmuutoksen sääkatastrofien globaalit kulut 2017. • Kaakkois-Aasian monsuunikausi tappoi 1 787 ihmistä ja aiheutti 2,8 mrd euron tappiot. Lähde: Munich Re -vakuutusyhtiön riskitutkija Eberhard Faust IFAT-messujen ilmastopaneelissa 23.1.2018. Kuluttajat ja kansalaiset luottavat, että säiden ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia voisi ratkaista ympäristöteknologialla. ELINA SAARINEN RAMBOLL STUDIO DREISEITL, KUVAT R ajut trooppiset myrskyt ovat lisääntyneet viime vuosina yli 400 prosenttia mittaushistorian aikana”, tiivistää Potsdamin yliopiston professori ja Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen tutkija Stefan Rahmstorf. Jo toteutetuissa sienirakennekokeiluissa imitoidaan luontoa itseään, kertoo Ramboll Studion ympäristöarkkitehti Gerhard Hauber. Ilmaston ja sademäärien muutos tulee nopeana iskuna kaupungeille, jotka ovat rakentuneet hitaasti satojen sukupolvien aikana joenuomien ympärille tai meren rantaan. Ilmasto muuttuu nopeasti, mutta kaupungin uudelleen suunnittelu vie yhden sukupolven aikaa.” http://www.ramboll.com/projects/group/ copenhagen-cloudburst 19 UUSIOUUTISET 2|2018. Kun suunnittelussa varataan paljon pinta-alaa ottamaan vesiä vastaan, kaikki ei ole maanalaisten viemärijärjestelmien varassa. Kööpenhaminassa kehitimme Cloudburst-suunnitelman, johon jätimme kaavaan mahdollisimman paljon kasvialueita ottamaan vastaan Ilmastonmuutos maksaa kalliisti • Vuonna 2017 luonnonkatastrofit aiheuttivat toiseksi suurimmat kustannukset mittaushistoriassa: globaalit tappiot 258 mrd euroa. Singaporessa taas on suunniteltu puisto, joka voi tulvan sattuessa aivan hyvin jäädäkin veden alle”, Hauber kertoo. Hän puhui tammikuussa IFAT-messujen esitilaisuutena pidetyssä ilmastopaneelissa Münchenissä. • Etelä-Euroopan yli 40 asteen kesähelteet aiheuttivat noin kolmen mrd euron tappiot. Puolet näistä aiheutui tulvista. ”Pian joessa virtaakin moninkertainen määrä vettä, eikä sillä ole tilaa laajentaa uomaansa. LUONNOSTA MALLIA KAUPUNKIEN TULVASUOJELUUN Ilmastonmuutos kasvattaa Suomessakin sademääriä ja lisää myrskyjä. Kööpenhaminassa tulviin on varauduttu lisäämällä kaupunkirakenteeseen kasvipinta-alaa. • Hurrikaani Harvey aiheutti Houstonissa Teksasissa 68 mrd euron tappiot. ”Isoin ongelma on aika. Kyselyyn vastanneet odottavat päättäjiltä nopeita toimia. 258 mrd euroa seen tulee tuore IFAT Environment Index 2018 -kysely. Tähän johtopäätök” . Kaupungit voisivat ottaa tulvariskeihin varautumisessa mallia luonnon joustavuudesta. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ympäristöystävälliset kaupunkiprojektit kuten sienirakenteiden eli vesivaran rakentaminen kaupunki-infraan. IFAT-messujärjestäjien teettämässä tutkimuksessa 62 prosenttia kyselyyn vastanneista yli 5 000 kansalaisesta on sitä mieltä, ettei riitä, että ympäristöteknologisilla ratkaisuilla vain mukaudutaan tulviin, kuivuuteen tai myrskyihin, vaan teknologiaa täytyisi käyttää näiden ilmiöiden ennaltaehkäisyyn. Vallien tai muurien rakentaminen on vain lyhyen tähtäimen väliaikainen ratkaisu”, Rahmstorf muistuttaa. • Kiinan kesätulvat tappoivat 56 ihmistä ja aiheuttivat 4,8 mrd euron menetykset
Päästösäästöt vastaavat suuruudeltaan 1 400 dieselhenkilöauton vuosipäästöjä 20 000 kilometrin keskimääräisellä käytöllä. ELINA SAARINEN LCA CONSULTING JA SAIJA KESTILÄ, KUVAT K iertokaaren, Perämeren Jätehuollon, Napapiirin Residuumin ja Lapecon alueilla syntyvät sekajätteet, vuosittain noin 108 000 tonnia, kannattaisi lajitella mekaanisella lajittelulaitoksella ennen polttoa. LCA Consulting Oy teki elinkaariarviota varten vaihtoehtoisia skenaariota, joista yhdessä sekajäte vietäisiin lajittelulaitokseen. Tällöin saavutettaisiin nykyistä korkeammat kierrätysasteet hyötyjäteille, toteaa elinkaariarviointi. Tutkimuksessa oli neljän kunnallisen jätehuoltotoimijan lisäksi mukana Oulun Energia. Ilmasto hyötyisi lajittelu laitoksesta Pohjois-Suomen sekajäte olisi ilmastonäkökulmasta hyvä ohjata mekaaniselle lajittelulaitokselle ennen polttoa Laanilan Ekovoimalassa. ”Sekajätteen mekaaninen lajittelu voisi pienentää päästöjä huomattavasti nykytilaan verrattuna”, Antti Niskanen LCA Consulting Oy:stä vahvistaa. Ilmastolle haitalliset päästöt vähenisivät kaikkiaan 6 300 tonnia vuodessa nykytilanteeseen verrattuna. Näin saataisiin kierrätykseen lisää metallia, lasia, kartonkia ja muovia. 20 UUSIOUUTISET 2|2018. Pohjois-Suomesta kattavasti EU on nostamassa yhdyskuntajätteen kierrätysvelvoitteita. Tulos käy ilmi LCA Consulting Oy:n tekemästä yhdyskuntajätteen keräyksen ja käsittelyn elinkaariarviosta Pohjois-Suomessa. Sieltä hyötyjäteet päätyisivät kierrätykseen koneellisen lajittelun avulla. LCA Consultingin tekemä selvitys tarkasteli myös tilannetta, jossa hyötyjätelajit muovi, metalli, lasi ja kartonki kerättäisiin . . LCA Consultingin Antti Niskanen kertoi elinkaariarvion tuloksista Levillä helmikuussa
Muualla Perämeren Jätehuollon alueella asutaan huomattavasti harvemmassa: Torniossa 18 asukasta neliökilometrillä, Keminmaassa kaksi asukasta neliökilometrillä. Niskanen kuitenkin varoittaa tulkitsemasta selvitystä liian mustavalkoisesti. Tulokseen vaikuttaa merkittävästi muovin kierrätysasteen kasvaminen. Ahrikkala muistuttaa, että Kemissä asuu 225 asukasta neliökilometrillä, eli se on poikkeuksellisen tiiviisti asutettu kunta. Esimerkiksi muovin poltosta syntyy paljon päästöjä. Siksi ilmaston lämpenemisen näkökulmasta näyttää siltä, että biojätteen poltto olisi tällä hetkellä Pohjois-Suomen kunnissa järkevämpää kuin nykyistä laajempi biojätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen biokaasulaitoksella. Oulun Energian polttoainejakaumasta johtuen näyttää siltä, että ilmastonäkökulmasta biojätteen erilliskeräystä ei kannata laajentaa nykytasolta ainakaan Oulussa tai pienemmissä kunnissa, Kemiä lukuunottamatta. Tulokset osoittavat, että kierrätykseen kelpaavien hyötyjätteiden kuten muovin, metallin ja lasin yhteinen kiinteistökeräys olisi ilmastonäkökulmasta nykytilaan verrattuna parempi vaihtoehto. Näistä kompostointiin saadaan yhteensä 380 tonnia biojätettä vuodessa. Niskanen muistuttaa, että on täysin realistista, että tulevaisuudessa jäteautot saattavat ajaa biokaasulla. Talteen saataisiin 930 tonnia biojätettä. Alueille eri tavoitteet. Jos biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenisi kaikkiin taajamakiinteistöihin, biojätettä täytyisi alkaa kerätä kaikkiaan 4 300 kiinteistöllä. ”Uskon ja toivon, että esimerkiksi alle 25 000 asukkaan kuntaseuduille tulisi matalammat kierrätystavoitteet kuin yli 25 000 asukkaan kuntien alueille. Näin huomataan, mitä prosesseja voi ja kannattaa muuttaa”, Niskanen sanoo ja korostaa, että elinkaariarviot kannattaakin aina tehdä tapauskohtaisesti, alueen omat ominaispiirteet huomioiden. Jos biojätteen erilliskeräys lisääntyisi Meri-Lapissa, kulut olisivat todennäköisesti paljon korkeammat siellä kuin nyt lasketussa Kemin esimerkissä. Sekajätteen polton joukossa biojäte korvaa Oulun Energian nykyisellä energiamallilla pääosin turvetta, eli jätteenpolton ansiosta vältetään paljon päästöjä aiheuttavaa fossiilisen polttoaineen polttoa. Silloin nyt selvitelty lajittelulaitos voisi olla hyvä vaihtoehto. Perämeren Jätehuolto selvitti, kuinka paljon jätettä saataisiin kierrätykseen ja paljonko keräys maksaisi, jos biojätteen erilliskeräysvelvoite laajennettaisiin kaikkiin Kemin taajaman asuinkiinteistöihin. Tällä hetkellä biojätettä erilliskerätään Kemissä 410 kiinteistöllä. Se edellyttäisi kaikkien tahojen hyvää yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa”, Niskanen kommentoi. Lisäksi keräyskaluston käyttämällä polttoaineella on suuri merkitys kuljetuksen päästöihin. ”Tutkimus näyttää, millainen järjestelmä nyt on ja missä syntyy päästöjä. Vaikka keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuisi nykyistä enemmän päästöjä, ilmastohyödyt ovat -haittoja suuremmat. Hän muistuttaa, että suomalaisista 35 prosenttia eli 1,9 miljoonaa asuu alle 25 000 asukkaan kunnissa. 21 UUSIOUUTISET 2|2018. Esimerkiksi Sallasta biojätettä saataisiin vain 180 tonnia, vaikka keräys ulotettaisiin kaikille kiinteistöille. Jos kaikilla alueilla on sama, valtakunnallinen keskiarvotavoite, se vie pohjan motivaatiolta, koska tiedämme, ettemme pääsisi lähellekään sitä.” ILMASTOLLE HAITALLISET PÄÄSTÖT VÄHENISIVÄT KAIKKIAAN 6 300 TONNIA VUODESSA. yhdessä astiassa ja ne lajiteltaisiin lajittelulaitoksella. Nykyisin Kemissä neljän asunnon tai sitä suurempien asuinkiinteistöjen on lajiteltava biojätteensä erilleen muista jätteistä. Tai sitten taajama-asukas joutuisi pulittamaan biojätetonnin keräyksestä ja kuljetuksesta 259 euroa tonnilta. Konsulttiyritys tarkasteli nyt ensimmäistä kertaa skenaariota, jossa hyötyjätteet kerättäisiin yhdessä ja lajiteltaisiin vasta mekaanisessa lajittelulaitoksessa. Ei mustavalkoista tulosta Biojätteen erilliskeräyksen lisäämisen osalta tulokset ovat vaikeammin tulkittavissa. Biojätekertymät jäisivät lisäksi pieniksi, vaikka erilliskeräysvelvoitetta laajennettaisiin taajamakiinteistöihin. ”Kun kierrätystavoitteet jatkuvasti nousevat, nykymalli ei enää riitä. ”Eli meidän pitäisi joko nostaa nykyasiakkaidemme maksamaa hintaa 56 prosenttia, tai sitten taajama-asukkaat joutuisivat maksamaan kaksinkertaisen hinnan”, Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala summasi Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarissa. Ahrikkala toivookin, että kun Suomi lähtee tavoittelemaan EU:lta tulevia kierrätysasteen nostovaatimuksia, ympäristöministeriö laittaisi realistiset, harvaanasutut seudut huomioivat tavoitteet Suomen eri alueille. Tällä hetkellä yhden biojätetonnin kerääminen ja käsittely maksavat Kemissä 136 euroa tonnilta. BIOJÄTEMAKSU TUPLAANTUISI KEMISSÄ PERÄMEREN JÄTEHUOLTO on laskenut LCA Consultingin tutkimustulosten pohjalta, paljonko Kemin kaupunkialueella maksaisi se, että biojätteen erilliskeräysvelvoitetta kiristettäisiin. Siellä on keskimäärin seitsemän asukasta neliökilometrillä. Kun jätejakeita saadaan kierrätykseen ja pois poltosta, vältetään paljon päästöjä aiheuttavaa neitseellisten materiaalien ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tuloksiin vaikuttavat monet oletusarvot ja valinnat, esimerkiksi se, millaista jäteastian tyhjennysväliä analyysissä on käytetty. Samalla kuljetuksen ja keräyksen päästöt kasvaisivat. Jotta talteen saataisiin 930 tonnia biojätettä, se maksaisi 212 euroa tonnilta, jos kustannukset jaettaisiin kaikkien asukkaiden kesken tasan. Muovin vähentäminen sekajätteestä pienentää sekajätteen polton ilmastolämpenemisvaikutusta. Keräyksen laajuus siis kymmenkertaistuisi kiinteistömäärällä mitattuna, mutta biojätteen saanto vain vähän yli kaksinkertaistuisi
”Koko liiketoimintamme perustuu kiertotaloudelle", sanoo ympäristöjohtaja Sini Rajala. Kun jätettä sitten syntyy, sille pitää löytää hyötykäyttöratkaisu. Lindström pystyy kierrättämään työvaatteita toisiin käyttökohteisiin vaatteen kunnon mukaan, Rajala kertoo: ”Jos tuote on ollut käytössä ensin vaikka kevyessä työssä, eikä sovellu siihen enää vaikkapa jonkun puhdistumattoman tahran takia, se voi mennä käyttöön autokorjaamoon, missä yksi tahra ei haittaa. Lindström tekee tutkimuksessa yhteistyötä ETSAn kanssa. Testaamme myös, että tuote soveltuu prosessiin ja teolliseen pesuun.” Viime vuonna Latviassa aukesi uusi vaatevalmistustehdas. Esimerkiksi saumarakenteet suunnitellaan sellaisiksi, että ne on helppoa korjata. Kokeilut ovat olleet lupaavia. Lisäksi esimerkiksi Koskelassa, Koivuhaassa ja Jyväskylän Vaajakoskella lämpö saadaan talteen pesuprosessin jätevesistä, mikä säästää Rajalan mukaan energiakuluja 15-25 prosenttia. Työvaatetta huolletaan oikeilla menetelmillä, joten se pysyy käyttökunnossa pitkään. Käyttökohde kunnon mukaan Hän käyttää esimerkkinä työvaatteita, mutta 24 maassa toimivalla Lindströmillä on kuusi muutakin palvelukokonaisuutta: mattopalvelut, teollisuuspyyhkeet, hygieniapalvelut, henkilösuojaimet sekä ravintolaja hotellitekstiilit. ”Kun suunnittelemme uusia tuotteita, prosessivastaavat käyvät yhteistyössä katsomassa, soveltuvatko tietyt muutostyöt tai korjaukset tähän tuotteeseen. Pyrimme käyttämään vaatteen mahdollisimman hyvin elinkaaren loppuun asti.” Suunnittelulla korjattavuutta Korjaaminen, huolto ja ylläpito ovat tärkeä osa palvelua. Mutta jatketaan työvaate-esimerkillä: Lindströmin valmistamat työvaatteet ovat käytössä keskimäärin kolme vuotta. Lindström suunnittelee työvaatteensa pääasiassa itse pääkonttorilla Helsingissä lähellä Kalasatamaa. Yritys tulee siinä tiivistäneeksi kiertotalouden mukaisen liiketoimintamallin ytimen. ”Tuotamme asiakkaalle palveluna puhtaan, hygieenisen työvaatetuksen, joka toimii suojaavuudeltaan ja ominaisuuksiltaan työtehtävän tarpeiden mukaan”, selittää Lindströmin ympäristövastaava Sini Rajala. Nappien välitkin mietitään siltä kannalta, että ne eivät ole korjaamisen kannalta liian lyhyitä. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, PUREWASTE JA SCANSTOCKPHOTO, KUVAT T eemme parhaamme käyttääksemme luonnonvaroja mahdollisimman vähän minimoidaksemme maailmalle aiheuttamamme kuormituksen.” Näillä sanoilla alkaa tekstiilipalveluyritys Lindströmin viimeisin kestävyyden vuosiraportti. Samoja kiertotalouden periaatteita sovelletaan kaikilla palvelusektoreilla. Jotta korjaaminen onnistuisi, on katsottava ketjun alkupäätä eli työvaatteen suunnitteluprosessia. Vuonna 1848 värjäämönä aloittaneen, tänä vuonna 170-vuotisjuhlaansa viettävän perheyrityksen bisnesmalli pohjautuu tätä nykyä täysin kiertotalouden periaatteisiin. Työntekijät on koulutettu valitsemaan ympäristön kannalta optimaalisen pesuohjelman. Lindström aikoo kasvaa puolen miljardin euron yhtiöksi kiertotalousmalleilla. Euroopan tekstiilipalvelujärjestö ETSA laskee, että uuden työvaatteet hankkimisen ympäristövaikutukset ovat 22-kertaiset verrattuna vanhan pesemiseen. ”Näin voimme valmistaa vaatteita vain tarpeeseen, jottei niitä tarvitse varastoida pitkään.” Kierrätyskokeiluja Lindström pyrkii ensisijaisesti vähentämään jätteen määrää ja pidentämään tuotteiden elinkaarta. Kestävää, kiitos! Nostaako kiertotalous suomalaisen tekstiiliteollisuuden uuteen nousuun. Sen jälkeen kolmas kierros voi tulla vaikkapa raskaassa teollisuudessa. Pesutoiminnan mikromuovipäästöt ovat viime vuosina nousseet tarkasteltavien asioiden listalle. Pesuloiden vesiä pystytään myös kierrättämään ja suodattamaan. ”Ympäristövaikutukset ovat pienemmät, kun pystymme uudelleenkäyttämään vaatetta, kuin jos joka kerta ostettaisiin uutta”, Rajala huomauttaa. Viime vuonna Lindströmin tekstiilijätteestä 62 prosenttia poltettiin energiaksi, 22 prosenttia kierrätettiin materiaalina ja 16 prosenttia sijoitettiin kaatopaikalle. Kun vaate likaantuu, Lindström huolehtii sen pesusta ympäristöä säästävällä pesuohjelmalla, tai kun vaate rikkoutuu, Lindström korjaa ja ompelee sen kuntoon. Kun valmistus on lähempänä pohjoiseurooppalaisia asiakkaita, toimitusketju nopeutuu. UUSIOUUTISET 2|2018 22. Jossain vaiheessa tulee piste, jonka jälkeen vaatetta ei enää voi korjaamalla saada käyttökuntoon. Vuosittain Lindström Group tekee noin kolme miljoonaa korjaustoimenpidettä, jotka vaihtelevat napin ompelusta tai vetoketjun korjaamisesta isoihin paikkauksiin ja reikien parsintaan. Vuonna 2017 konserni pesi yhteensä 186 miljoonaa kiloa tekstiilejä. ,
Niistä valmistetaan esimerkiksi imeytysmattoja. Tarvitaan myös paikallisia kokeiluja, jotta nähdään, mitä kaikkea voi saada aikaan. ”Energiakäyttö ei ole etusijajärjestyksen mukaan paras vaihtoehto, mutta se on parempi, kuin että jäte päätyisi kaatopaikalle. Kun idea keksitään yhdessä paikassa, se leviää globaalisti.” Lindström toimittaa puuvillaisia työvaatteita yhteistyökumppaneilleen rouhittavaksi ja murskattavaksi. Lindstömin bisnesmallit pohjautuvat korjaamisen ja ylläpidon sekä tuotteen uudelleenkäytön arvokiertoihin. Haluamme olla edelläkävijä kierrättämisessä, siksi tahdomme katsoa jo tulevaisuuteen. Tulemme jatkamaan pitkäjänteistä työtämme tässä.” 23 UUSIOUUTISET 2|2018. Näemme, että uusiokuidun valmistus liuotusmenetelmällä on varmasti jollain aikavälillä mahdollista.” Rajalan mielestä Suomi voisi olla vähän ketterämpi ja rohkeampi kilpajuoksussaan kiertotalouden ykköseksi. ”Projektissa haettiin ratkaisuja puuvillakuiduille, mutta suurin osa meidän työvaatteistamme on sekoitteita ja mukana on paljon nappeja ja neppareita. ”Tarvitaan myös verkostoitumista: voi vaatia useita kumppaneita, että ketju saadaan kuntoon. Kannustamme henkilöstöämme ideoimaan paikallisesti kierrätysratkaisuja ja teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa tässä. Polyamidista ja kumista valmistetuista matoista on valmistettu Venäjällä täytemateriaalia nyrkkeilysäkkeihin. Suomessa Lindström on tehnyt yhteistyötä Taidehallin kanssa, joka on värjännyt Lindströmin pöytäliinajätettä ja valmistanut siitä kasseja. Eri maissa on erilaisia mahdollisuuksia hyödyntämiseen. Rajala pitää Taidehallin yhteistyötä hyvänä esimerkkinä nopeasta kierrätystoteutuksesta: ”Meni vajaa puoli vuotta aloituskeskusteluista siihen, että ensimmäinen kassi oli valmis.” Lindström on ollut mukana myös VTT:n ja Ethican Relooping Fashion -projektissa, jossa on testattu tekstiilijätteen uudelleenkuiduttamista. Kiinassa tekstiilijätettä on käytetty muovinvalmistusprosessissa
Ethica ja VTT kuvaavat tekstiili teollisuuden kierto talouden bisnes malleja näin. Kaikki sellaiset liiketoimintamallit, jotka ylläpitävät tekstiilituotteen arvoa, pidentävät käyttöikää ja edistävät huolenpitoa ja kunnostusta. 3) Puuvilla liuotetaan käyttämällä VTT:n kehittämää uutta teknologiaa. Second hand -markkinat kuten kirpputorit, kierrätyskeskukset, vaihtotorit, vaatevuokrauspalvelut. 2) Uudelleenkäyttö tuotteena. Esimerkiksi suunnittelijat, designerit ja käsityöläisyrittäjät käyttävät raaka-aineenaan käytettyä materiaalia ja valmistavat siitä uusia vaatteita ja tuotteita. Kuitu langasta ommellaan uusia vaatteita. Keskustelimme, että arvoketjuyhteistyö voisi olla hyvä lähestymistapa . 4) Kierrätyksen ketju. Projektissa pilotoitiin tekstiilien suljettua kiertoa: 1) Käytetyt vaateja tekstiilijätteet kerätään kierrätystä varten kuluttajilta. Valitaanko sekoitemateriaaleja, jotka tekevät kierrätyksestä vaikeaa, vai kierrätykseen soveltuvia. Muoti takaisin alkuun Fontellin Ethica ja VTT ovat tutkineet ja pilotoineet uusiin teknologiaratkaisuihin pohjautuvaa tekstiilikierrätyksen ekosysteemiä Relooping Fashion -projektissa vuosina 20152017. 6) Kuluttajat voivat lähettää käytöstä poistamansa vaatteet takaisin keräykseen käyttämällä vaikkapa uudelleenkäytettäviä pakkauksia. ”Relooping Fashionin taustalla oli ajatus, että kehityshankkeet lähtevät liikkeelle, jos yhteistyöhön saadaan mukaan kaikki arvoketjun toimijat. Kiertotaloudessa bisnesmalleja Lindströmin liiketoiminta on kiertotaloutta puhtaimmillaan. Ketjussa mukana kaikki vaiheet käytettyjen tekstiilien keräyksestä lajitteluun ja esikäsittelyyn, langan ja kuidun valmistukseen, kankaiden valmistukseen ja lopulta takaisin tekstiilija vaatevalmistukseen. Yleensä vaaditaan useita toimijoita ja kokonaisia toimijaekosysteemejä, että suljettuihin kiertoihin päästään. Suunnitellaanko vaate helposti korjattavaksi. Lindströmin toiminta sijoittuisi näistä selkeimmin ensimmäiselle ja toiselle arvokierrolle: 1) Korjaus ja ylläpito. 3) Materiaalin uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Tekstiiliteollisuuden kiertotalouden bisnesmalleja tutkinut Paula Fontell Ethicasta pitää Ellen MacArthur -säätiön tunnettua perhoskuvaa ja siinä kuvattuja arvokiertoja hyvänä viitekehyksenä kiertotalouden liiketoimintamallien hahmottamiseen. Näissä tuote siirtyy uudelleen käyttöön jollekin toiselle käyttäjälle. Suunnittelulla muut kiertotalouden vaiheet tehdään joko helpoksi tai vaikeaksi”, Fontell korostaa. Vähittäiskauppa Uudelleenkäytettävät Raaka-aineena kierrätettävät Langan kehräys Kankaan/ neuloksen valmistus Korjauspalvelut Vaatevuokraus Jakaminen ja lahjoittaminen Design ja arvonluonti Käsityöläiset Kirpputorit ja muu second hand Teese-itse Kankaan valmistus Suunnittelu ja tuotanto Kuidutus Lajittelu Teollinen prosessointi Tekstiilien valmistus Kierrätys Käyttäjät Mekaaninen kierrätys M ek aan i n e n ki er r ät y s K em ialline n k ier rätys u ud e l le enk ä y t tö M at e r ia a lin u u d e l leenk ä y tt ö T uot t ee n Ko r jaa m i ne n 24 UUSIOUUTISET 2|2018. 5) Vaatevalmistajat tuottavat ja myyvät uusiovaatteet kuluttajille käyttöön. Kuinka tuoteselosteet tai vetoketjut kiinnitetään. Puuvilla esikäsitellään. 2) Materiaalit lajitellaan. Myös lahjoittamiseen ja hyväntekeväisyyteen pohjautuvat palvelut. Kierrätysmateriaaleista luodaan suunnittelusatsausten ja innovoinnin avulla uusiotuote, jolla voi olla alkuperäistä enemmänkin arvoa. Tavoitteena tekstiilijätteen teollisen mittakaavan suljettu kierrätys. ”Silloin kun uusia vaatteita ja tekstiileitä suunnitellaan, nämä kaikki vaiheet pitäisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Toimijat voivat olla aktiivisia missä tahansa ketjun vaiheessa. Pitää sisällään muun muassa upcycling-liiketoimintamallit. 4) Liuos kehrätään kuiduiksi. Innostuimme teknologiasta ja otimme VTT:n Ali Harliniin yhteyttä
Projektin tärkeimmät tavoitteet olivat mallintaa ja luoda suljetun kierron arvoverkosto eli liiketoimintaekosysteemi sekä pilotoida samalla VTT:n uutta kuidutusteknologiaa. Auta luomaan kuluttajakeräysjärjestelmiä. Se antaa lähtölaukauksen, joka käynnistää prosessin alkupään toimintaa”, Fontell näkee. ”Ketjun syntyminen ei ole pelkästään teknologiasta kiinni. Ethica sparraa ja kehittää kiertotalouden mukaisia ekosysteemejä monella toimialalla. Vältä sekoitteita, jotta farkut olisi helppo aikanaan kierrättää. Muu teollisuus Lajittelu Erilliskeräys Kierrätys u ud e l le enk ä y t tö M at e r ia a lin 25 UUSIOUUTISET 2|2018. ”Tekstiiliteollisuuden nykyiseen, globaaliin ja lineaariseen toimintamalliin tarvitaan ehdottomasti muutosta.” Kiertotalouden mukaisista toimintamalleista on vaikeaa saada kannattavia varsinkin alkuvaiheessa. Toisaalta samaan aikaan on mietittävä myös vaiheita uusiokuidutuksen jälkeen, siis sitä, löytyykö uusiokuidulle kysyntää ja millaisia toimijoita vaatevalmistukseen tarvitaan. 5) Jätehuolto ja valmistajat yhteistyöhön Ota jätehuoltosektori mukaan tuotantoprosessiin, jotta tietäisit, mikä on elinkaaren loppuvaiheen kannalta tärkeää. Ihanteellisinta olisi, jos vaatekaupoissa olisi saatavilla vain ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi tuotettuja vaatteita, mutta valitettavasti tästä ollaan vielä kaukana. Keskustele suoraan hankkijoiden ja näiden alihankkijoiden kanssa ja vaadi kierrätystä. 2) Yhdistä voimat uusiomateriaalihankinnoissa Brändit voivat saada yhteistyöllä skaalaetuja hankkiessaan yhä enemmän kierrätettyjä kuituja. Hän puhuu systeemitason muutoksesta. Viesti myös tuottajien ja kuluttajien kanssa. VTT onkin nyt päässyt kaupallistamaan ja viemään teknologiaansa eteenpäin Infinited Fibre -yrityksen kautta. https://www.iswa.org/fileadmin/user_upload/Calendar_2011_03_AMERICANA/ ISWA_kvadrat_G-Star_WEB.pdf vauhdittamaan teknologian kaupallistamista”, Fontell taustoittaa. Negatiiviset ympäristövaikutukset FARKUT ESIMERKKINÄ MAAILMAN jätehuollon kattojärjestö ISWA ja Rambollin Tanskan-yksikkö tekivät vaatefirmojen ja suunnittelijoiden kanssa yhdessä viisi suositusta kiertotalouden mukaiseen farkkutuotantoon: 1) Suunnittele kestävät farkut Käytä laadukkaita materiaaleja, jotta farkut kestäisivät käytössä. Remeo), Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Pure Waste, RePack, Touchpoint ja Tekes. 3) Koko ketju mukaan Farkuissa ja tekstiileissä tuotantoketjut ovat pitkiä. Ota kierrätys mukaan brändin tarinaan. ”Kiertotalouteen ei voi siirtyä yksin.” Relooping Fashion -projektissa aloitettu työ jatkuu nyt Telaketju-yhteistyössä, jossa mukana on hyvin laaja joukko toimijoita, myös tekstiiliteollisuuden ulkopuolelta. Tämä johtuu Fontellin mukaan hyvin luonnollisesta asiasta: ”Globaalia markkinatalousjärjestelmää on viritetty satojen vuosien ajan nimenomaan lineaariseen toimintamalliin. Siksi se on väistämättä vielä kilpailukykyisempi ja tehokkaampi malli kuin kiertotalouden bisnesmallit. Teknologian kehittäminen oli tärkein puuttunut lenkki, joka mahdollisti ketjun muiden vaiheiden rakentumisen. Ethican Paula Fontell ja VTT:n Pirjo Heikkilä analysoivat Relooping Fashion -projektin aikana saatuja oppeja ja kokemuksia tuoreessa raportissa (Model of circular business ecosystem for textiles). Etsi uusia teknologioita ja uusia bisnesmalleja. Alkupää tarkoittaa tässä tekstiilien keräämistä kuluttajilta sekä kerätyn materiaalin lajittelua ja esikäsittelyä. Tukien avulla samalle viivalle Tekstiiliteollisuus on kiinnostava sektori kiertotalouden näkökulmasta, koska globaalissa mittakaavassa sen aiheuttamat ympäristöhaitat ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät haasteet ovat valtavia. Mukaan valikoitui toimijoita, jotka näkivät toimintamalleissa kiinnostavia mahdollisuuksia. ”Saimme konkreettisen käsityksen, millaisia toimijoita tarvitaan mukaan ja mitä kiertotalouden ekosysteemi käytännössä toimiakseen vaatii”, Fontell summaa. Yhtä aikaa Fontellin mukaan ekosysteemin kehittymisessä onkin olennaista se, että arvoketjun toimijat miettivät ja synnyttävät kiertotalouden mukaisia toimintamalleja samanaikaisesti, koska toimijat ja toimintamallit ovat usein toisistaan riippuvaisia. Suurten volyymien keräyslogistiikan järjestäminen ja yhteistyökumppaneiden kokoaminen ovat haastavia lenkkejä ketjussa. VTT:n, Ethican ja Lindströmin lisäksi Relooping Fashion -pilotissa ovat olleet mukana Seppälä, Suez (nyk. 4) Ole avoin uudelle Kiertotalous on luonteeltaan vanhoja järjestelmiä tuhoavaa ja uutta luovaa
Helsingissä pääkonttoriaan, varastoaan ja tuotesuunnittelua pitävä Pure Waste pyörittää intialaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa Etelä-Intian Tiruppurissa tehdasta, joka valmistaa vaatetehtaiden leikkuutähteistä uusiopuuvillalankaa ja trikookangasta sekä ompeluttaa näistä vaatteita, jotka on tehty sataprosenttisesti kierrätyspuuvillasta. PureWastellä on Intiassa kumppani, joka repii vaatetehtaiden leikkuutähteitä vanuksi. . Yhden puuvillakilon kasvattaminen vie 11 000 litraa vettä. Nämä ovat usein pieniä toimijoita tai perheyrityksiä. Yleensä kierrätyspuuvillaa sekoitetaan neitseelliseen puuvillaan, mutta Pure Waste on kehittänyt prosessejaan niin, että pääsee sataprosenttiseen kierrätyskuituun. Palvelumallimme on asiakkaalle helppo ja huoleton. Siitä valmistettua t-paitaa ei erota neitseellisestä puuvillasta valmistetusta. Yrityksen liikevaihto on kymmenkertaistunut vuodesta 2014 ollen nyt hieman yli miljoona euroa. Lindström on yksi esimerkki tällaisesta toimijasta. Kun tämän yhdistää siihen, että ihmiset tulevat koko ajan tietoisemmiksi ympäristövastuullisuudesta, se on meille tärkeä kilpailuvaltti”, tiivistää Sini Rajala. Viime vuonna Pure Waste myi 25 000 oman tuotemerkkinsä t-paitaa, 28 000 kauppakassia, 10 000 svetaria ja 10 000 hupparia. Suuret konsernit voisivat Fontellin mukaan olla paljon nykyistä kunnianhimoisempia. Kärkipaikalle nyt Fontell uskoo, että kiertotaloudesta voisi löytyä suomalaisen tekstiiliteollisuuden uusi nousu. Lisäksi yritys valmistaa vaatteita yritysten omille private label -merkeille. ”Koko liiketoimintamme, hankintaketjumme ja tuotteidemme elinkaari perustuvat kiertotaloudelle. Hintakin on samaa luokkaa”, Hannes Bengs Pure Wastestä sanoo. ”Tähän saakka on mietitty, mitä kiertotalouden malleja voisi tuoda oman toiminnan rinnalle. Kiertotalouden mukaisesti suunniteltu vaate voi olla kalliimpi kertaostos, mutta se on myös laadukas ja kestää käytössä pidempään. ”Linjastomme repii vaatetehtailta saapuvan leikkuutähteen laadukkaaksi vanuksi. Kehräämme sen ja kudomme sen kankaaksi. Yritys ei värjää lankoja tai kankaita, vaan lopputuotteen väri määräytyy sen mukaan, minkä väristä leikkuutähdettä tehtailta on kerätty. Suomen vahvuutena on esimerkiksi biotalous, josta voi löytyä tekstiiliteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tänä vuonna säästöt tuplaantuvat 800 miljoonaan litraan”, Hannes Bengs laskee. Siitä valmistetaan uusiopuuvillalankaa, -kankaita ja -vaatteita. Uusiopuuvillan käyttö säästää valtavasti energiaa, päästöjä ja etenkin vettä verrattuna vesi-intensiiviseen neitseellisen puuvillan viljelyyn. Yhtiö on onnistunut luomaan kiertotaloudesta bisnestä. Pure Waste kasvaa vauhdilla Paula Fontell nostaa esimerkiksi myös yrityksen nimeltä Pure Waste. ”Viime vuonna Pure Waste säästi 400 miljoonaa litraa vettä. ”Nyt on se aika, kun edelläkävijöiden markkinat jaetaan. Hinta on kuitenkin tärkeä, sillä vaikuttavuuden lisäämiseksi uusiokuiduista tehtyjen vaatteiden pitäisi olla kaikkien saatavilla, ei vain pienen tiedostavan kuluttajaryhmän etuoikeutena. Arvio perustuu siihen, että Pure Wasten liiketoiminta kasvaa jatkuvasti. Jonain päivänä yhtiö toivoo voivansa tehdä sataprosenttisesti kierrätettyä kuitua myös kuluttajilta kerätystä sekalaisesta tekstiilimateriaalista. Toivoisin, että tuotantoa saataisiin Suomeen lisää.” Fontellin mukaan Suomessa onkin jo herätty miettimään kiertotalouden bisnesmalleja. Pure Waste on ollut mukana Relooping Fashion -projektissa, ja jatkaa nyt työtä Telaketju-hankkeessa. 26 UUSIOUUTISET 2|2018. Uusiokuitujen arvoketjut pitäisi saada yhtä tehokkaiksi kuin lineaarisen mallin, ja se on iso haaste.” Fontell pohtii, voisiko yhteiskunta tukea nykyistä voimakkaammin kiertotalouden liiketoimintaa esimerkiksi yritysja investointituin, jotta kiertotalous ei olisi niin kaukana takamatkalla verrattuna lineaarisiin bisnesmalleihin. Mutta meiltä puuttuu vielä sitä, että koko perusbisnes muutettaisiin kiertotalouden mukaiseksi.” Fontell nostaa esiin muutamia suomalaisia edelläkävijöitä. Meillä on myös pieniä designereitä, jotka tekevät kierrätysmateriaaleista uusia arvotuotteita.” Sen sijaan tekemistä on vielä etenkin tuotesuunnittelussa ja siinä, että koko elinkaari mietittäisiin kiertotalouden näkökulmasta. Kuluttajan ei pitäisikään joutua maksamaan enempää, Fontell näkee: ”Arvonmuodostusta olisikin mietittävä uudesta näkökulmasta, eikä lähdettävä kilpailemaan kertakäyttömuodin kanssa. Kiertotaloudessa kehitys on ihan järjettömän nopeaa. Seuraavaksi Pure Waste aikoo alkaa myydä suoraan kehräämäänsä lankaa ja kangasta. On paljon isoja globaaleja toimijoita kuten Ikea ja Hennes & Mauritz, jotka ovat hurjan kiinnostuneita kiertotaloudesta. Vuoden 2020 tavoite on kasvaa puolen miljardin euron yhtiöksi. Pure Wasten prosessissa hävikkiä syntyy vain 5 prosenttia. Tavoite on vielä kaukana, mutta kokeilut ovat olleet lupaavia. ja sosiaaliset vaikutukset eivät kuitenkaan näy lineaarisesti tuotettujen tuotteiden hinnoissa.” Kuluttajat ovat alkaneet vaatia entistä vastuullisemmin tuotettuja vaatteita, vaikka eivät vielä ole valmiita maksamaan niistä enempää. Viime itsenäisyyspäivänä Sirpa Pietikäinen asteli Linnan juhliin mekossa, jonka uusiokuidun oli VTT:n projektissa kehrännyt langaksi juuri Pure Waste. Vuonna 2016 yritys teki alalla liikevaihtoa jo 323 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tavoite on 2,5 miljoonaa euroa. ”Tekstiiliteollisuudessa eniten toimijoita löytyy kiertotaloudessa tuotteen uudelleenkäytöstä, joka kattaa jakamisen, lahjoitukset ja koko second hand -markkinat kirpputoreineen ja kierrätyskeskuksineen
”Uskon, että tulevaisuudessa ihmisten ostokäyttäytyminen muuttuu ekologisemmaksi sen myötä, että markkinoille saadaan kestävästi tuotettuja tuotteita, jotka pystyvät myös kilpailemaan hinnalla. Testin tuloksia on luvassa jouluun mennessä. Uusiopuuvillavaatteet on suunniteltu niin, että hävikkiä syntyy prosessissa mahdollisimman vähän. 27 UUSIOUUTISET 2|2018. Hän toivoo, että koko tekstiiliala pääsisi eroon niin sanotusta fast fashionista, laaduttomasta kertakulutuskulttuurista. Näen suuren markkina-arvon meille siinä, että teemme sataprosenttisesti kierrätettyä.” BISNESMALLIT ANALYYSIIN YHDYSVALTALAISEN jätehuoltojärjestö SWANAn entinen pitkäaikainen presidentti ja ympäristökonsultti John Skinner uskoo, että kiertotalouteen perustuvat bisnesmallit voivat perusteellisesti muuttaa talousjärjestelmää nykyistä tehokkaammaksi ja jätteettömämmäksi. Esimerkiksi vaatteiden väri määräytyy hankittavan leikkuutähteen värin mukaan. . Tarkoituksena on testata, voisiko sitä sekoittaa mekaanisessa kierrätysprosessissa vaatetehtailta kerättyyn ja revittyyn leikkuutähteeseen niin, että päästäisiin tarpeeksi laadukkaaseen lopputuotteeseen. ”Kiertotalouden mukaiseksi pyrkivän yrityksen on mietittävä kaikki avaintoimintonsa siltä kannalta, onko niiden toteuttamiseen vaihtoehtoisia, nykyistä kestävämpiä tapoja”, Skinner sanoi puhuessaan kiertotalouden bisnesmalleista maailman jätehuoltosektorin kattojärjestön ISWAn maailmankongressissa Yhdysvalloissa. Yritykset ovat saattaneet soveltaa käänteistä logistiikkaa, jotta saavat palautusten kautta haltuunsa kriittiset materiaali -ja tuotevirrat. Skinner on käynyt läpi satoja Ellen MacArthur -säätiön, Accenturen sekä kestävää yritystoimintaa edistävien organisaatioiden tekemiä bisnestutkimuksia. Tänä kesänä yritys repii Ruotsista kerättyä vaatejätettä. ”Jos testi onnistuu yhtä hyvin kuin Linnan juhlien puku, voi meillä olla mahdollisuuksia tuotteistamiselle jo lähitulevaisuudessa”, Bengs visioi. Bisnesmallit muuttuvat kiertotalouden suuntaan, kun yritykset satsaavat tuotteidensa pitkäikäisyyteen, kierrätettävyyteen, korjattavuuteen, uusiomateriaalien käyttöön, jätteen vähentämiseen sekä jakamisja palvelukonseptointiin. Tämä tarkoittaa, että yrityksen on mietittävä uudelleen — kiertotalousnäkökulmasta — avaintoiminnot, asiakkaiden tarpeet, kumppanit, kustannusrakenne, jakeluja logistiikkaverkosto, viestintä, tulovirta, jopa arvolupaukset
AIJU HEINONEN TEKSTI JA KUVAT V aikka jätelainsäädäntö ja EU:n kiertotalouspaketti kannustavat jätteiden hyödyntämiseen, uusien kierrätysmateriaalien hyötykäyttö ei kuitenkaan ole yksinkertaista. 28 UUSIOUUTISET 2|2018. Lisäksi työ selvitti bitumikatteiden kaupallistamisprosessia jätteestä hyväksyttäväksi tuotteeksi. Asfalttiteollisuudessa vanhaa päällystettä on jo pitkään hyödynnetty uuden asfaltin valmistuksessa. Bitumikatteet sisältävät jopa kymmenen kertaa enemmän bitumia kuin asfaltti, joten ne ovat potentiaalisia uusiomateriaaleja asfaltin ainesosaksi. Vuonna 2016 astui voimaan orgaanisten aineiden kaatopaikkakielto (VNa 331/2013). Ei kaatopaikalle, ei järkeä polttaa Lainsäädäntö ohjaa kattohuovan eli bitumikatteiden jätehuoltoa kohti kierrätysratkaisuja. EU:n kiertotaloudelle asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tämän lisäksi uusia menetelmiä ja uudenlaista yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ohjaavat kohti materiaalien uusiokäyttöä. Kattohuopajätteen eli jätepohjaisen bitumikaterouheen hyväksyminen tuotteeksi on vaatinut paljon aikaa ja työtä. Bitumikatteen pitkä tie asfaltiksi Jätepohjaisen bitumirouheen hyväksyminen tuotteeksi on ollut pitkä ja haastava projekti. Bitumikatteiden soveltuvuutta asfaltin uusiomateriaaliksi tutkittiin Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun georakentamisen tutkimusryhmässä tehdyssä diplomityössä. Työ keskittyi bitumikatetta sisältävän asfaltin käyttökelpoisuuden todentamiseen teknisten ominaisuuksien kannalta, työterveysja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Kiertoon ohjautuvaa bitumikatejätettä saadaan kahdesta eri lähteestä: vanhaa, käytöstä poistettua bitumikatetta saneerausja purkutyömailta sekä bitumikatteen valmistuksessa syntyvää ylijäämää suoraan teollisuudesta. Tekesin hanke ja siihen liittyvä, vastavalmistunut diplomityö osoittavat tapausesimerkin avulla, millaisia moninaisia vaiheita on vaatinut, jotta kattohuopaa pystytään hyödyntämään Suomessa asfaltin uusioraaka-aineena ja jotta kierrätysasfaltti kelpaisi markkinoille. Lisäksi vuodelle 2020 on asetettu tavoite, että vähintään 70 painoprosenttia rakennusja purkujätteestä hyödynnetään muulla tavoin kuin energian tuotannossa tai polttoaineen valmistuksessa (VNa 179/2012). Saneerausja purkutyömailta toimitettua bitumikatetta. Kaatopaikan sijaan bitumikatteita voidaan hävittää energian tuotannon yhteydessä. . Uusien kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen liittyy monenlaisia esteitä. Orgaanisten aineiden kaatopaikkakiellon myötä myös bitumikatteiden eli kattohuopien sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä. Bitumikatteiden sisältämän mineraaliaineksen vuoksi polttoprosessissa syntyy kuitenkin runsaasti tuhkaa, minkä vuoksi niiden polttaminen ei ole suositeltavaa. Bitumikaterouhetta Suomessa valmistava Tarpaper Recycling Finland Oy käyttää lopputuotteessaan purettujen katteiden ja teollisuuden ylijäämän seosta
Poranäytteille tehtiin erilaisia massa ja kappaletestejä, jonka lisäksi näytteiden sideaineet uutettiin sideainetutkimuksia varten. Jotta tuote voidaan saattaa markkinoille, sen on sovelluttava asfaltin ainesosaksi. Rakennustuotteeksi luokiteltavan bitumikaterouheen CE-merkitseminen on kuitenkin mahdollista vapaaehtoisen eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA) avulla, joka laaditaan eurooppalaisen arviointiasiakirjan (EAD) pohjalta. Tutkimusta varten porattiin yhteensä 57 bitumi katetta sisältävää näytettä sekä 71 referenssinäytettä kahdelta eri koekohteelta. Vasemmalla referenssipäällyste ja oikealla bitumi katerouhetta sisältävä päällyste. Vuoden 2014 alussa alkoivat selvitykset bitumikatteiden saatavuudesta. Teknisen arvioinnin (ETA) valmistuttua Tarpaper Recycling Finland Oy on antanut bitumikaterouheelleen valmistajan vakuutuksen (CE-merkintä) marraskuusta 2017 lähtien. . Halkaisuvetolujuudessa ja muissa massa ja kappaletes teissä ei ollut merkittäviä eroja bitumikate ja referenssimassojen välillä. Saatettaessa uutta tuotetta asfalttimarkkinoille on aluksi selvitettävä tuotteen vaikutukset asfaltin teknisiin ominaisuuksiin. Bitumikate rouhetta sisältävä poranäyte. Selvitykset varmistivat, että bitumikaterouheen raakaaine materiaali riittää aiottuun kohteeseen. Hän vertaili bitumikaterouhetta sisältäviä asfalttiporanäytteitä referenssipora näytteisiin. Heinonen selvitti teknistä kelpoisuutta ja toiminnallisia ominaisuuksia laajoilla laboratoriokokeilla. Jätteistä jalostetut tuotteet luokitellaan lähtökohtaisesti jätteeksi, jolloin niiden hyödyntämistä ja varastoimista varten tarvitaan ympäristölupa. Näytteiden jäykkyydet olivat samanlaisia muihin tyypillisiin suomalaisiin asfalttimas soihin verrattuna. . 29 UUSIOUUTISET 2|2018. NÄIN TUTKIMUS TEHTIIN AIJU HEINONEN tutki diplomityössään bitumikaterou heen eli kattohuovan teknistä soveltuvuutta asfaltin ainesosaksi. Tutkimuksessa tehtyjen laboratoriokokeiden ja selvitysten perusteella ei tullut esille rajoituksia, jotka estäisivät bitumikatteen käytön asfaltin ainesosana tutkituissa käyttö kohteissa. Lisäksi on kartoitettava uusiotuotteen käyttöä vaikeuttavat tekijät ja ratkaistava ennalta niihin liittyvät ongelmat, jotta tuote voi vakiinnuttaa asemansa markkinoilla. Poranäytteitä tutkittiin asfalttinäytteiden tutkimiseen tarkoitettujen SFSstandardien mukaisilla menetelmillä. Tämän jälkeen alkoivat selvitykset tuotteen soveltuvuuden osoittamiseksi. Kierrätykseen pohjautuvan uuden tuotteen kaupallistamisessa keskeisintä on selvittää ja hakea tarvittavat viranomaishyväksynnät sekä osoittaa, että tuote täyttää käyttökohteelle asetetut vaatimukset. Asfalttimarkkinoilla EoW-statuksella on suuri merkitys, sillä ilman sitä jokainen tuotetta hyödyntävä asfalttiasema tarvitsee ympäristöluvan tuotteen hyödyntämiseen. Bitumikaterouheen CE-merkitseminen ei ole pakollista, koska rouheelle ei ole olemassa harmonisoitua tuotestandardia. Neljän vuoden urakka Bitumikaterouheen kaupallistamiseen kaikkine selvityksineen on kulunut noin neljä vuotta. Bitumikaterouheita koskeva EAD-dokumentti on julkaistu elokuussa 2016. Erilaisten hyväksymismenettelyiden avulla on osoitettava, että tuote täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Bitumikatteen teknisen kelpoisuuden lisäksi selvitettiin myös tervey dellinen soveltuvuus ja ympäristökelpoisuus. Lainsäädännön vaatima hyväksyntä onnistuu joko CE-merkinnän, kansallisen tyyppihyväksynnän tai vapaaehtoisen sertifikaatin avulla. Bitumikaterouheelle on saatu ”ei enää jätettä” -status (End of Waste, EoW), jolloin ympäristölupaa ei tarvita ja tuotteen käyttäminen helpottuu. Asfalttialan markkinat ohjaavat vahvasti CE-merkinnän suuntaan
Näin se säästää luonnonvaroja sekä pienentää asfalttimassan valmistuk senaikaisia hiilidioksidipäästöjä. Sen lisäksi, että bitumikatteiden hyödyntäminen asfaltissa pidentää katetuotteiden elinkaarta, katerouheen lisääminen asfaltin tuotantoon vähentää tuoreen bitumin tarvetta. Uuden jätepohjaisen tuotteen tapauksessa materiaalin keräys ja varastointi on aloitettava paljon ennen tuotteen hyötykäyttöä, jotta materiaalin saatavuus varmistuu. Myös lainsäädännön ja normien tulkitseminen voi hidastaa kierrätystuotteiden hyödyntämisen aloittamista. Kierrätettävä bitumikatejäte murskataan asfaltti teollisuudessa hyö dynnettäväksi bitumi katerouheeksi. Työ löytyy täältä: https://aaltodoc.aalto.fi/ handle/123456789/28968 . Näin ollen tuotetta hyödyntävien ammattiryhmien edustajien on vaikea viestiä omista tarpeistaan ja vaatimuksistaan dokumentin luonnosteluvaiheessa. Uusien kierrätystuotteiden tapauksessa hidasteita aiheuttavat tuotteilta vaadittavat hyväksymismenettelyt, jotka voivat kestää useita vuosia, erityisesti jos tuote ei kuulu olemassa olevien standardien piiriin. Tällöin vaarana on, ettei dokumentti sisällä kaikkea tarpeellista tietoa, eikä tuotteen hyödyntämistä voidakaan aloittaa dokumenttien valmistuttua. Kiertotalouteen liittyvien menetelmien kehittäminen ja ma teriaalien hyötykäyttö asettavat suuria haasteita teollisuudelle. Toivottavasti bitumikatteiden uusiokäyttö on yksi askel, jonka asfalttiteollisuus on valmis ottamaan kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikuttaminen vaikeaa Uusien kierrätystuotteiden eurooppalaisen arviointiasiakirjan (EAD) laadintaan liittyy viestinnällinen ongelma: EAD laaditaan eurooppalaisen teknisten arviointien yhteistyöelimen (EOTA) sisäisenä dokumenttina, eikä luonnos ole julkinen. Materiaalien hyötykäyttöön liittyviä prosesseja olisi syytä helpottaa ja sidosryhmien välistä yhteistyötä parantaa, sillä uusiokäytön edut jakautuvat koko yhteiskuntaan. Pohjoismaissa bitumikatetta sisältäviä koetiekohteita on Suomen lisäksi tehty Tanskassa ja Ruotsissa. Jäteverolaki kirittää Jätemateriaalista jalostetun uuden tuotteen markkinoille saattamisessa on tärkeää huomioida nykyinen jäteverolaki, joka sallii materiaalihyötykäyttöön tarkoitettujen jätteiden varastoimisen verovapaana vain kolme vuotta. Bitumikaterouheesta saatava kierrätysbitumi on halvempaa kuin tuore bitumi. 30 UUSIOUUTISET 2|2018. • Aiju Heinonen on tehnyt kattohuovan tuotteistamisesta asfalttiteollisuuden uusioma teriaaliksi diplomityön Aalto yliopistoon. Jäteverolaista aiheutuu uusien jätemateriaaleista jalostettujen tuotteiden valmistajalle merkittävä riski, kun tuotteen raaka-aineena toimivaa jätettä joudutaan varastoimaan ennen kuin tuote vakiinnuttaa asemansa markkinoilla. Lähtökohtaisesti purkutöiden yhteydessä tehdään asbestikartoitukset, mutta tämän lisäksi bitumikatteita rouheeksi murskaava Tarpaper Recycling Finland Oy suorittaa EAD:n velvoitteiden mukaisesti omaa laadunvalvontaansa, jonka perusteella asbestipitoiset erät poistetaan kierrosta. Kierrätysmateriaalien käyttökelpoisuuden todentaminen ja markkinoille saattaminen vievät aikaa. Bitumikatteiden toimittaminen kierrätykseen on edullisempaa kuin niiden hävittäminen osana energian tuotantoa. Lisäksi asenteet uusio materiaaleja kohtaan ovat ennakkoluuloisia ja hidastavat uusien menetelmien käyttöönottoa. Työ oli osa ”Kier rätysasfaltin markkinakelpoi suuden edellytysten luominen, demokohteena kattohuopaa sisältävä asfaltti" tutkimus projektia, joka kuuluu Tekesin hallinnoimaan INKA – innova tiiviset kaupungit (2014–2017) ohjelmaan. Teknisen soveltuvuuden lisäksi tutkimusryhmä selvitti, että materiaalin uusiokäytöstä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Bitumikatteiden kierrätyksessä yksi suurimmista hyötykäyttöön liittyvistä epävarmuuksista on ollut asbestin mahdollinen esiintyminen vanhoissa purkukohteissa. Tämän lisäksi tuotteen hyödyntämisen aloittaminen vaatii paljon selvityksiä, joiden valmistumiseen kuluu useita vuosia. Siten bitumikaterouheen käytöstä saadaan taloudellista etua asfaltin valmistuksen yhteydessä. Ilmasto, katteissa käytetyt materiaalit ja päällysteille asetetut vaatimukset eroavat toisistaan eri maissa, joten aiheeseen liittyvää tutkimusta tarvitaan myös Suomessa. Rouhe voidaan lisätä sellai senaan asfalttimassan joukkoon valmistuk sen yhteydessä. Bitumikatteiden kierrätyksen yhteydessä on varmistettava, ettei asbestia päädy kiertoon, joten asiaa on selvitetty perusteellisesti. Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että bitumikaterouhetta sisältävä asfaltti kestää jäykkyysominaisuuksiensa ansiosta liikenteen aiheuttamaa rasitusta perinteistä asfalttia paremmin menettämättä kylmäkestävyyttään. Ominaisuudet sopivat Bitumikatteiden hyödyntäminen asfalttipäällysteiden materiaalina on vakiintunut käytäntö monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. HYÖTYJÄ TALOUDELLE JA YMPÄRISTÖLLE KIERTOTALOUDEN edistäminen on yksi Euroopan unionin ta voitteista ja se ohjaa myös Suomen lainsäädäntöä kohti kierto taloutta. Diplomityö on nimeltään Kierrätysasfaltin markkinakelpoisuuden edellytysten luominen – Demokohteena bitumikatetta (kattohuopaa) sisältävä asfaltti . Tällä perusteella bitumikaterouhe näyttäisi soveltuvan hyvin Suomen tieolosuhteisiin
Jotta useampi innostuisi kestävistä kulutusvalinnoista, niitä pitää osata perustella myös muilla keinoin. MUUTAMASSA PÄIVÄSSÄ TESTIÄ OLI TEHTY JO YLI 100 000 KERTAA. Muhiiko kestävän arjen ratkaisuissa seuraava kansainvälinenkin menestystarina. Omien elintapojen ja kulutusvalintojen ympäristövaikutukset selvästi kiinnostavat suomalaisia. • Fiksu kuluttaminen Suomessa – Motivaatioprofiilit apuna liiketoiminnan kehittämisessä: www.sitra.fi/ julkaisut/fiksu-kuluttaminen-suomessa-motivaatioprofiilitapuna-liiketoiminnan-kehittamisessa/ Osaavatko yritykset tarttua kestävän arjen bisnes mahdollisuuksiin. Sitra julkaisi vuodenvaihteessa Elämäntapatestin (elamantapatesti.sitra.fi), joka laskee nopeasti ja helposti asumisesta, liikkumisesta, ruokailusta ja kuluttamisesta syntyvän hiilijalanjäljen. Suomessa kestävän arjen tuotteita ja palveluja tarjoavat edelläkävijät ovat jo liikkeellä. Myönteisistä asenteista huolimatta omien tottumusten muuttaminen voi silti olla vaikeaa. Kiireessä valitsee helposti sen mitä ennenkin. Suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut. Lisäksi testi antaa käyttäjälle vastausten perusteella räätälöityjä vinkkejä, joiden avulla voi elää parempaa elämää ja säästää ympäristöä, aikaa ja rahaa. Testin ympärillä on käyty runsaasti keskustelua, ja monille oman hiilijalanjäljen suuruusluokka on tullut yllätyksenä. KESTÄVIÄ VAIHTOEHTOJA ARKEEN valinnoilla voimme myös pienentää päästöjä huomattavasti. Ylen vuodenvaihteessa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää ilmastonmuutosta erittäin tai melko vakavana ongelmana. Yrityksille ympäristöja kuluttajanäkökulmien yhdistäminen avaa runsaasti uusia bisnesmahdollisuuksia, mutta osaammeko tarttua niihin. K estävien arjen valintojen tekeminen on parhaimmillaan helppoa, parantaa elämänlaatua ja säästää samalla aikaa ja rahaa. Kuluttajien tarpeiden ja kulutusvalintoihin vaikuttavien motivaatiotekijöiden kirjon ymmärtäminen auttaa paketoimaan tuotteet ja palvelut osuvasti erilaisille kohderyhmille. Testaa itse • Elämäntapatesti ( elamantapatesti.sitra.fi ) kertoo, ovatko elämäntapasi ympäristön puolella vai sitä vastaan. • 100 fiksua arjen tekoa -verkkopalvelu ( www.sitra.fi/ 100tekoa ) antaa vinkkejä hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Kulutustilanteissa meitä myös motivoivat kovin eri asiat – vain yksi näistä on ekologisuus. Jokapäiväisillä arjen teoilla ja KOLUMNI SANNA AUTERE, ANU MÄNTY SITRA/ MIIKKA PIRINEN, KUVAT Sanna Autere on viestinnän asiantuntija ja Anu Mänty johtava asiantuntija Sitrassa. Muutamassa päivässä testiä oli tehty jo yli 100 000 kertaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta eli siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja tarvitaan lisää – myös Suomen rajojen ulkopuolella. Omantunnon herääminen voikin olla ensiaskel tekoihin. Fiksu kuluttaminen Suomessa -selvityksen mukaan ympäristönäkökulma motivoi ensisijaisesti noin kolmasosaa suomalaisista. Jos pystymme tarjoamaan ekologisia vaihtoehtoja, jotka ovat edullisempia, säästävät aikaa, lisäävät hyvinvointia tai muuten vain helpottavat arkea, ne ovat houkuttelevia paljon laajemmalle joukolle ja näin saadaan fiksusta arjesta uutta fiksua bisnestä. 31 UUSIOUUTISET 2|2018
Tämän järjestelmän on erilaisissa maavertailuissa todettu kannustavan heikommin jätteen synnyn ehkäisyyn ja lajitteluun verrattuna esimerkiksi punnituksiin perustuviin jätemaksuihin. HANNA SALMENPERÄ, HELENA DAHLBO JA OLLI SAHIMAA TERO PAJUKALLIO, KUVA P ay as you throw” eli ”maksat siitä, minkä heität menemään” (PAYT) on yhdyskuntajätehuollossa usein nostettu esille tehokkaana taloudellisena ohjauskeinona. Millainen jätemaksu sopisi Suomeen. Jätemaksut voivat ohjata asukkaita ja muita jätteen tuottajia vähentämään jätteen määrää ja lajittelemaan entistä enemmän hyötyjätejakeitaan kierrätystä varten. Toteutustapojen vaikuttavuuskin vaihtelee. Jätteiden lajittelua Otaniemessä. Hankkeessa kannustavat jätemaksut Suomen ympäristökeskus ja Pirkanmaan Jätehuolto miettivät nyt, millaisilla ohjaavaan jätemaksuun liittyvillä toimilla yhdyskuntajätteen kierrätysaste lähtisi nousuun. LAJITEHO-hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen olosuhteisiin soveltuvaa painoperusteista jätemaksujärjestelmää sekä luoda jätehuollosta vastaaville tahoille tietopohjaa ja tarvittavat työkalut käynnistää erityyppisiin olosuhteisiin soveltuva, lajitteluun aidosti kannustava maksujärjestelmä. 32 UUSIOUUTISET 2|2018. On kuitenkin monta eri tapaa toteuttaa PAYT-periaatetta. Euroopan komissio kannustaakin jäsenmaita ottamaan käyttöön tällaisia lajitteluun ohjaavia jätemaksuja. Tämä maksu pysyy samana riippumatta tuotetun jätteen määrästä. Hankkeen päätavoitteena on kehittää PAYT-suunnitelmamalli jätelaitosten käyttöön erilaisilla asuin alueilla. Hinnoittelutyökalu auttaa jätetaksojen määrittelyssä ja kustannusten laskennassa, erilaisissa skenaariotar. Suomessa on ollut pitkään käytössä tyhjennyskertoihin ja astiavolyymiin perustuva jätemaksu. Lajittelua tehostavat käytännöt eli LAJITEHO-hanke kestää tämän vuoden loppuun saakka. Osassa EU-maista on edelleen käytössä kiinteä jätemaksu asukasta tai , asuntokuntaa kohden. PAYT-jätemaksut voivat perustua astian tyhjennyskertoihin, astiavolyymiin, jätteen painoon tai etukäteen ostettuihin jätesäkkehin, jotka ovat erihintaisia eri jätejakeille. Suomeenkin lajitteluun ohjaava jätemaksu Suomen ympäristökeskus ja Pirkanmaan Jätehuolto kehittävät nyt Suomen olosuhteisiin soveltuvaa painoperusteista jätemaksujärjestelmää. Suunnitelmamallia varten hanke luo Excel-pohjaisen työkalun, joka sopii syntypaikoilla lajiteltavien, erilliskerättävien jätelajien paino perusteiseen hinnoitteluun. Jätteiden punnitus ei ole ollut Suomessa kovinkaan yleistä vaan lähinnä kokeilujen asteella. Kiinteä maksu ei ole tasapuolinen jätteen tuottajia kohtaan, eikä kannusta vähentämään jätemäärää tai kierrättämään. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö kierrätyskokeiluhankerahoituksella
Projektiryhmä tarkasteli seuraavia järjestelmiä: Nykyinen järjestelmä eli tyhjennysja volyymiperusteinen jätemaksu Painoperusteinen järjestelmä, jossa sekajätemaksu ohjaa lajitteluun Merkki-/säkkiperusteinen järjestelmä Osa tunnistetuista heikkouksista ja vahvuuksista on yhteisiä kaikille järjestelmille. Tällä on myös vaikutuksensa kunnan käyttöönottaman, punnitukseen perustuvan PAYT:n asiakaskuntaan. Samalla hanketoimijat keräävät tietoa toteutuksen juridisista ja hallinnollisista esteistä. Painoperusteinen, asiakkaan tunnistuksen ja asuntokuntakohtaisen jätelaskutuksen sisältävä PAYT-järjestelmä on kansainvälisten kokemusten mukaan tuloksellinen mutta kallis investointija käyttökustannustensa vuoksi. Kannustavan jätemaksun lisäksi paino perusteisen jätemaksujärjestelmän toinen tärkeä elementti on lajittelun palvelutason kehittäminen. Vielä monilla alueilla käytössä oleva kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus muodostaa merkittävän pullonkaulan jätepunnitusten laajamittaiselle käyttöönotolle. Kuinka kehittyneitä PAYT-järjestelmiä on sovellettu eri maissa. Myös vapaamatkustajuus ja väärinkäytökset ovat mahdollisia kaikissa PAYT-järjestelmissä. Suunnitelmamallin rakentamisen tueksi Pirkanmaan Jätehuolto teettää sekajätteen koostumustutkimuksen. Asukas tekee jätteen kuljetuksesta sopimuksen suoraan jätekuljettajan kanssa ja maksaa palvelusta sopimuksen mukaan. Näyttää siltä, että kunta ei voi velvoittaa alueella toimivia yrittäjiä käyttämään jotain tiettyä teknologiaa jätekuljetuksissaan. KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS MUODOSTAA PULLONKAULAN JÄTEPUNNITUSTEN LAAJAMITTAISELLE KÄYTTÖÖNOTOLLE. Monissa PAYT-järjestelmissä jätemaksu koostuu kiinteästä jätemaksuosasta ja PAYT-osasta, mutta tällöin maksun ohjaava vaikutus voi jäädä pieneksi. Hanke selvittää lisäksi järjestelmän kustannusja ympäristövaikutuksia sekä sitä, kuinka uudenlaiset maksujärjestelmät vaikuttavat kierrätysasteen nousuun, jos ne otetaan käyttöön valtakunnallisesti. kasteluissa ja viestintää tehostavien aineistojen ja kaavioiden laatimisessa. Kunnalliset päätöksentekijät tarvitsevatkin tietoa jätetaksan uudistamisen merkityksestä ja vaikutuksista. PAYT-järjestelmään kytkeytyy aina taksapolitiikka. Tämä niin sanottu SWOT-analyysi tehtiin sekä jätteen tuottajan eli asukkaan, jätehuoltoyrityksen että jäteviranomaisen näkökulmasta. 33 UUSIOUUTISET 2|2018. Asukkaita tulee säännöllisesti kannustaa ja motivoida lajitteluun mm. Tuleva jätelain muutos kaventaa kunnan vastuulla olevaa jätehuoltoa entisestään. Kuinka sopiva taksataso. Kaikissa järjestelmissä niiden tehokas toteutuminen edellyttää merkittävää ja jatkuvaa panostusta neuvontaan. Säkkitai merkkiperusteisen järjestelmän voidaan arvioida olevan haasteellinen Suomen oloihin mm. Jätemaksun jyvittäminen suurissa kiinteistöissä yksittäisille asuntokunnille on vähintään haastavaa nykyiseen jätemaksujärjestelmään verrattuna. Nykyistä tyhjennysja volyymiperusteiseen taksoitukseen pohjautuvaa järjestelmää on mahdollista kehittää siten, että se kannustaa jätteen tuottajia lajittelemaan jätteensä tehokkaammin. Kehittyneiden PAYT-järjestelmien kokeilu Suomen olosuhteissa voisi mahdollisista hallinnollisista haasteista huolimatta olla tervetullutta. Eri järjestelmien välillä voi kuitenkin olla eroavaisuuksia sen osalta, kuinka systeemi luo tilaisuuksia tai kannusteita väärinkäytöksiin. Etusijajärjestyksessä ensisijaista on jätteen synnyn ehkäisy. Tällaisia viritysmahdollisuuksia liittyy ainakin taksoitukseen, palvelutasoon ja neuvonnan määrään ja kohdistuvuuteen, mutta myös jätepunnitusten käyttöönottoon. Lisäksi he selvittävät hyötyjätejakeiden yhteiskeräyksen ja sitä seuraavan laitosmaisen erottelun vaikutuksia lajittelun tehostumiseen. Heikkoudet ja vahvuudet analysoitu Hankekumppanit ovat laatineet analyysin kirjallisuuden ja asiantuntijalähteiden pohjalta siitä, minkälaisia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia erilaisiin PAYT-järjestelmiin liittyy. Päätökset jätetaksojen muutoksista tekee kuntien jätehuoltoviranomainen. Tiukentuva lainsäädäntö sekä kierrätystavoitteet ovat kaikille järjestelmille yhteinen mahdollisuus tai haaste. Punnitusperusteisesta järjestelmästä on esim. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. merkittävää hyötyä siinä, että asukkaat tiedostavat jätemääränsä entistä paremmin ja saavat motivaatiota paremman lajittelun toteuttamiseen. Jätepunnituskokeilun käynnistämisen tueksi tarvitaan monenlaista tietoa. Kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Tämä merkitsee merkittävän väestönosan putoamista pois punnitukseen perustuvan järjestelmän piiristä. Millaisia PAYT-järjestelmiä on ja mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet jätehuollosta vastaavan henkilön tai asukkaan näkökulmasta. Joissakin maissa systeemiin siirtymistä on tuettu julkisin varoin. kertomalla niistä hyödyistä, joita lajittelusta on saatavissa: Asukkaalle järjestelmä tuo kustannussäästöjä, kun taas ympäristö hyötyy, kun luonnonvaroja käytetään säästeliäämmin. Ruotsissa todettu MITÄ JÄTELAKI SANOO. Punnitusten ei tarvitse välttämättä johtaa asukaskohtaiseen jätemaksuun suurilla kiinteistöillä. Onnistuvatko jätepunnitukset. Järjestelmä kannustaa entistä paremmin lajitteluun, jos hyötyjätejakeille ja sekajätteelle on erilaiset taksat. Lisäksi nykyisellään jätekustannusten taso on kiinteistön muihin kuluihin verrattuna melko alhainen. JÄTELAIN mukaan kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua. Suunnitelmamalliin kuuluu myös PAYT:n käyttöönottoa tukevien viestinnällisten aineistojen valmistelu. Jätteiden punnitusten kattavalle käyttöönotolle on Suomessa kuitenkin olemassa yksi haaste. Hankekumppanit perustavat aineistopankin alan kansainvälisistä tutkimuksista ja selvityksistä. siksi, että se on merkittävästi erilainen kuin nykyjärjestelmä ja että sen toimivuudesta erityisesti talvioloissa on epäilyksiä
Perämäki kertoi, mitä kaikkea voitaisiin saada rekallisesta eli noin 30 tonnista lietettä: ”Siinä olisi 13 grammaa palladiumia, kolme kiloa harvinaisia maametalleja ja 0,4 tonnia fosforia. Harvinaisten maametallien testit ovat vielä kesken. Tämä tarkoittaa, että Renault Zoen hinnasta noin 6 500 euroa on sähköakkupaketin kustannuksia, Teslan tehokkaammasta sähköautosta jo 16 000 euroa. ”Olemme vielä laboratoriomittakaavassa, joten emme vielä tiedä, tulisiko menetelmästä lopulta varteenotettava ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto kaivoksille”, Perämäki pohtii. Tapahtumaan osallistuu vieraita lähes 30 maasta. Lietteissä saattaa kuitenkin olla potentiaalia alkuaineiden kierrätyksen näkökulmasta. Mukana oli myös Helsingin Viikin lietenäytteitä. Hän on mukana juuri alkaneessa autokierrätyksen kansainvälisessä IARC-kongressissa Itävallassa, Wienissä. 34 UUSIOUUTISET 2|2018. Poltto-liuotus-inoninvaihto-saostusmenetelmä on tuonut hyviä tuloksia esimerkiksi palladiumin ja fosforin talteenotossa. JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN lietteisiin rikastuu arvometalleja jopa tuhatkertaisesti verrattuna maankuoren esiintymiin. Lisäksi lietteissä on muun muassa harvinaisia maametalleja kuten ceridumia ja skandiumia. Akun hinta on noin 160 euroa kilowattitunnilta tehoa. Yhdessä tonnissa jätevesilietettä on esimerkiksi palladiumia 56 euron arvosta, kultaa 5,6 euron arvosta ja platinaa 5,5 euron edestä. Akkuja tarjotaan jo vuokrattavaksi tai liisattavaksi sähköautoihin. Nämä alkuaineet ovat kriittisen tärkeitä esimerkiksi älyteknologian ja vihreän teknologian tuotteille. Yhdysvalloissa toiminta on jo suositumpaa kuin vanhoista ajoneuvoista saatavan romumetallin kauppa. Tällä hetkellä niiden hinta vaihtelee rajusti", arvioi Avicenne Energyn johtaja Christopher Pillot. kertaa, nyt Wienissä 14.-16. Tähän vaikuttaa se, että vakuutusyhtiöt suosivat romuautoista pelastettujen, edullisempien mutta laadukkaiden varaosien käyttöönottoa korjaamotoiminnassa. Rekkalastista lietettä 600 kännykkää ”Yhteensä lietteissä on arvoaineita, fosforia ja rautaa noin 160 euron arvosta per lietetonni. Jyväskylän Nenäinniemen puhdistamolla syntyy jätevesien käsittelystä noin 12 000 tonnia lietettä vuosittain. Hän uskoo, että myös Euroopassa varaosien kierrätys uudelleenkäyttöön tulee lisääntymään. SÄHKÖAUTOJEN akkujen korkeat valmistuskustannukset pitävät toistaiseksi sähköautojen hintoja ylhäällä. Hankkeessa on valmistumassa Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus. IARC-kierrätyskongressi pidetään jo 18. "Uskon, että ainakin litium-ion-akkujen kierrätyksen hoitaa tähän erikoistunut spesialisti, ei autonvalmistaja", Pillot toteaa. Jotkut autovalmistajat suunnittelevat oman akkuvalmistuksen aloittamista. "Jotkut asiantuntijat ennustavat, että akkujen hinnat laskevat reilusti, mutta jää nähtäväksi. maaliskuuta. Alkuaineita kertyy jätevesiin kotitalouksista, teollisuudesta ja sadevesiviemäreistä. Tutkijat analysoivat Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon lietenäytteitä. Tutkijat ovat määrittäneet alkuainepitoisuuksia jätevedenpuhdistamojen jätevesistä ja lietteistä sekä tutkineet ja kehittäneet menetelmiä, joilla metalleja voisi saada lietteistä talteen. ELINA SAARINEN EL IN A SA AR IN EN Vuokra-akkuja sähköautoihin. Paljon riippuu siitä, kuinka nikkelin, koboltin ja litiumin hinnat kehittyvät. http://www.icm.ch/iarc-2018 JÄTEVESILIETTEISSÄ ARVOMETALLEJA . Pillot ei kuitenkaan usko, että autovalmistajat alkaisivat isossa mittakaavassa sähköakkujen tuotantoon saati akkujen kierrätysbisnekseen. Keski-Suomen kiertotalousseminaarin osanottajat kuulivat myös Circwaste-hankkeen edistymisestä. Yhdysvaltalainen Joseph Holsten LKQ:sta uskoo, että sähköautot alkavat muuttaa romuttamoiden käytäntöjä hitaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näistä riittäisi aineksia vaikkapa kolmeen palladium-sormukseen, harvinaisia maametalleja kuuteensataan kännykkään ja fosforilannoitetta 20 peltohehtaarille.” TAPAHTUMIA 3 kg Näin paljon harvinaisia maametalleja on rekallisessa jätevesilietettä. Jyväskylän seudun puhdistamolietteet ovat kuivattuna siis laskennallisesti noin puolen miljoonan euron arvoisia”, totesi Jyväskylän yliopiston tutkija Siiri Perämäki helmikuun alussa Keski-Suomi kohti kiertotaloutta -seminaarissa. Sen mukaan Keski-Suomessa syntyy noin 1,8 miljoonaa jätetonnia vuodessa, eniten rakentamisessa, kertoivat Tiina Karppinen ja Outi Pakarinen
Solekko lajitella -kampanjan tähti Mauri Äkäslompolo on kertomansa mukaan keksinyt kiertotallouven. Pohjoisen Suomen ympäristötoimijat tapasivat Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarissa Levillä. Hän kertoi kampanjasta Pidä Lappi Siistinä ry:n perinteisessä ympäristöseminaarissa, joka pidettiin helmikuussa Levillä. SA IJA KE ST ILÄ . Maurin videot ovat keränneet kymmeniä tuhansia katselukertoja. HE IKK I GR ÖN DA HL 35 UUSIOUUTISET 2|2018. Siinä paljastui, että vaikka seudulla asukkaita edellytetään lajittelemaan hyötyjätteensä erikseen ja vaikka kiinteistöjen pihoissa on tähän sopivat jäteastiat, siitä huolimatta polttokelpoisen jätteen joukkoon menee paljon hyötyjätettä. . Polttoon päätyneestä jätteestä lähes puolet olisi kelvannut tarkemmalla lajittelulla kierrätykseen. Näin biojätteet jäävät vähän tyhjän päälle”, Alatervo mietti. sekä Oulun Energia päättivät käynnistää yhteisen neuvontaja tiedotuskampanjan. Mutta Mauri Äkäslompolo on vasta pääsemässä vauhtiin. Biojätteille ei mädättämöä Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Jukka Alatervo pohti seminaarissa sitä, minne biojäte ohjautuu käsittelyyn sitten, kun se saadaan lajiteltua erilliskeräyksen kautta pois polttokelpoisesta jätteestä. Puolen Suomen alueella asuu puoli miljoonaa suomalaista. solekkolajitella.fi -nettisivut ja kampanjan Facebook-sivu ovat aktivoineet ihmisiä mukaan kampanjaan. Kaikki tapahtuu ja toimii. Viime kesänä pohjoisen Suomen kunnalliset jäteyhtiöt – Kiertokaari, Perämeren Jätehuolto, Napapiirin Residuum ja Lapeco . Pääviesti on, että lajittelu on yksinkertaista. Kolme vuotta kestävä kampanja sai paikallisten suuhun sopivan nimen. ”Ainakaan vielä tuorein tutkimus Kiertokaaren alueelta ei antanut viitteitä siitä, että polttokelpoisen jätteen koostumus olisi juurikaan muuttunut”, Juntunen sanoo. Viime keväänä kuitenkin Napapiirin Energia ja Vesi Oy yllättäen irtaantui hankkeesta ja jätti aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen oman lietteenpolttolaitoksensa rakentamiseksi. ”Meillä oli suuret odotukset, että Rovaniemen seudun yhdyskuntien biojätteet ja lietteet olisi prosessoitu yhdessä Napapiirin biokaasulaitoksessa. Tarve kampanjalle huomattiin, kun Oulussa tehtiin vuonna 2016 polttokelpoisen jätteen lajittelututkimus. SOLEKKO LAJITELLA! MAURI Äkäslompolo kuorii keittiössään perunoita ja kertoo samalla kameralle, kuinka on keksinyt ”kiertotallouven”: hän toi sen kuulemma rekalla Saksasta jo 1950-luvulla. ”Lähes puolet polttokelpoisesta jätteestä voi olla sellaista, joka olisi voitu lajitella hyöty käyttöön”, Juntunen taustoittaa. ”Solekko tehä. Neuvontakampanjalla päätettiin vaikuttaa ihmisten asenteisiin, ei infraan. ”Ei tämä ole vain hupia ja hauskaa, vaan seuraamme myös kampanjan vaikutuksia. Tutkimme kerran vuodessa polttokelpoisen jätteen koostumusta.” Jäteyhtiöt teettävät jätteistään lähtötila-analyysin, johon kampanjan tuloksia sitten voidaan verrata. Kampanja-alue ulottuu Raahesta Inariin. Solekko lajitella -neuvontakampanjan videoilla koomikko Jope Ruonansuun esittämä Mauri Äkäslompolo lajittelee sutjakasti biojätteet, metallin ja lasin oikeisiin astioihin. Haluamme nimenomaisesti muuttaa ihmisten asennetta tähän suuntaan”, perustelee Kiertokaari Oy:n Mari Juntunen. Samalla hän turisee tarinoita, jotka liittyvät lajittelutouhuun enemmän tai vähemmän polveilevien vaiheiden kautta
Tavoitteena on, että rakentamistaito siirtyisi opettajien mukana kouluihin ja oppilaille. Opetuksessa painotetaan digitaalisia ratkaisuja ja työkaluja. 36 UUSIOUUTISET 2|2018. Hankkeessa kehitetään uuden opetussuunnitelman mukaista pedagogiikkaa ja ilmiöihin pohjautuvaa oppimista. Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi SC AN ST OC KP HO TO SC AN ST OC KP HO TO Aurinkopaneeleita Ihan pihalla TEKISITKÖ itse aurinkopaneelin. Kalusteet kiertoon kunnissa TILOJEN tehokkaampi käyttö, purkujäte ja kalusteiden kierrättäminen nousivat esimerkeiksi mahdollisuudesta edistää kiertotaloutta kunnissa, kun asiantuntijat pohtivat kiertotalouden keinoja seminaarissa Tvärminnessä helmikuussa. Hiilineutraalien kuntien HINKU-työhön liittyvä seminaari kokosi parikymmentä Länsi-Uudenmaan kuntien, yritysten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijaa keskustelemaan kiertotaloudesta ja asukkaiden osallistumisesta ilmastotyöhön. Oppilaat tutkivat energiaja vesitalouteen liittyviä kysymyksiä. Rakennuskurssi oli osa opetushallituksen Ihan pihalla – kärkihanketta. Vajaa parikymmentä opettajaa kerääntyi Suomen ympäristökeskukseen rakentamaan itse aurinkopaneeleita sekä Arduino sääasemia. Tapahtumakalenteri 18TH INTERNATIONAL AUTOMOBILE RECYCLING CONGRESS IARC 2018 14.-16.3.2018 Wien, Itävalta www.icm.ch GLOBAL RECYCLING DAY 18.3.2018, ympäri maailmaa https://www.globalrecyclingday.com/ JYVÄSKYLÄN RAKENNUSMESSUT 16.-18.3.2018 Jyväskylän Paviljonki http://www.jklrakennusmessut.fi/ E-MOBILITY WORLD 21.-25.3.2018 Friedrischafen, Saksa http://www.ibo-messe.de/ibo-de/messeinformationen/e-mobility-world.php JÄTEHUOLLON KEVÄTPÄIVÄT 10.-11.4.2018 Tornio http://www.jatehuoltoyhdistys.fi/ajankohtaista/jatehuollon-kevatpaivat-ja-kevatkokous/ KASVUPAJAPÄIVÄ, SEINÄJOKI 12.4.2018 Seinäjoki kasvuopen.fi/kasvupolut/kiertotalouden-kasvupolku-2018 BIOKIERTOTALOUDESSA TAPAHTUU 16.4.2018 Jyväskylä https://www.keskisuomi.fi/filebank/25473-16_4_2018_ohjelma.pdf KASVUPAJAPÄIVÄ, ROVANIEMI JA KUOPIO 18.4.2018, Rovaniemi ja Kuopio kasvuopen.fi/kasvupolut/kiertotalouden-kasvupolku-2018 TALOUSHALLINNON AJANKOHTAISPÄIVÄT, KIVO-KOULUTUS 18.-19.4.2018 Scandic Julia, Turku http://kivo.fi/events/kivo-koulutus-taloushallinnon-ajankohtaispaivat/ YTP RY:N KEVÄTSEMINAARI 19.4.2018 Messukeskus, Helsinki http://www.ytpliitto.fi/fin/ajankohtaista/tapahtumat/ KASVUPAJAPÄIVÄ, OULU JA LAPPEENRANTA 19.4.2018, Oulu ja Lappeenranta kasvuopen.fi/kasvupolut/kiertotalouden-kasvupolku-2018 KASVUPAJAPÄIVÄ, ETELÄ-SUOMI 24.4.2018 Pääkaupunkiseutu kasvuopen.fi/kasvupolut/kiertotalouden-kasvupolku-2018 KASVUPAJAPÄIVÄ, TAMPERE 25.4.2018 Tampere kasvuopen.fi/kasvupolut/kiertotalouden-kasvupolku-2018 VALTAKUNNALLISEN JÄTESUUNNITELMAN TOIMEENPANO LOUNAIS-SUOMESSA -TYÖPAJA 26.4.2018, Varsinais-Suomen liitto, Turku https://www.lyyti.fi/reg/valtsu IFAT International Trade Fair for Environmental Technologies and Services 15.-18.5.2018 Messe München, Saksa http://www.ifat.de/index-2.html Aurinkopaneelien rakentamistaito kulkee opettajilta kouluihin ja oppilaille
Kasvu Open -tiimi rakentaa verkostokarttaa kiertotalouteen kytkeytyvistä toimijoista. Tampere Katso päivitetty kasvupajojen tapahtumalista: kasvuopen.fi/kasvupolut/kiertotalouden-kasvupolku-2018. . ”Kasvupajoihin ovat tervetulleita kaikki kiertotaloudesta kiinnostuneet toimialasta riippumatta. Kovimmat kasvajat palkitaan valtakunnallisessa finaalissa Kasvu Open Karnevaalissa syksyllä. Kasvupajapäivät • 12.4. Yritys voi löytää uusia kumppanuusmalleja, laajentaa tarjoamaa ja löytää uusia asiakkaita.” ”On muutakin: kiertotalous voi auttaa yritystä hallitsemaan riskejä sekä saamaan rahoitusta. Vetoaa sijoittajiin Sitra uskoo, että kasvupajat helpottavat erikokoisten yritysten kiertotaloustransformaatiota: ”Kasvu Open on mahtava ja toimiva konsepti yritysten kasvun tukemiseen”, sanoo Sitran kiertotalouden ja jakamistalouden asiantuntija Daniel Kaufmann. ”Olemme valtavan innoissamme, että saamme auttaa suomalaisia yrityksiä kiertotalouden kontekstissa näin isosti yhdessä Sitran kanssa. Pääkaupunkiseutu • 25.4. Kasvu Open -tiimi on toteuttanut Kiertotalouden kasvupolun myös edellisvuosina, mutta nyt konsepti laajenee. KASVUPAJOJEN SARJA KUTSUU JA KIRITTÄÄ Sitra ja Suomen suurin kasvuyrittäjyysohjelma Kasvu Open yhdistävät voimansa vauhdittaakseen suomalaisyrityksiä kansainvälisen kiertotalousbisneksen kärkeen. 20-30 kasvunälkäisintä yritystä valitaan Kiertotalouden kasvupolulle Kasvu Open -kasvuyrittäjyysohjelmaan, jossa sparraus jatkuu kolmena kiitoratapäivänä. Vakuuttavat kiertotalouden ratkaisut puhuttelevat sijoittajia. Kasvupajat järjestetään kevään aikana pääkaupunkiseudulla, Lappeenrannassa, Tampereella, Seinäjoella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. ELINA SAARINEN KASVU OPEN/ MATIAS ULFVES, KUVA S itra ja Kasvu Open toteuttavat yhdessä valtakunnallisen ja kansainvälisestikin ainutlaatuisen tapahtumien ja työpajojen sarjan. Seinäjoki • 18.4. Rovaniemi ja Kuopio • 19.4. Yritykset saavat konkreettista asiantuntija-apua bisneksensä kehittämiseen, kasvamiseen ja muutokseen kohti kiertotalouden ja resurssiviisauden mukaisia toimintamalleja. Kiertotalouden edelläkävijäyritykset houkuttelevat myös kovimpia osaajia, siis hyviä työntekijöitä”, hän jatkaa. 37 UUSIOUUTISET 2|2018. Paikallisilla kasvupajoilla tuomme tapahtuman mahdollisimman lähelle mahdollisimman isoa kohderyhmää”, Roiha kutsuu. "Buustaamme yhdessä koko suomalaista kierto talouden ekosysteemiä." Forssassa kasvupaja yhdistyy syksyn FRUSH-tapahtumaan. Jokaiseen kasvupajaan tulevat asiantuntevat sparraajat sekä keynote-puhujat, jotka voivat auttaa yrityksiä liiketoiminnan kehittämisen eri teemoissa kuten markkinoinnissa tai kasvustrategian laatimisessa. Oulu ja Lappeenranta • 24.4. Janne Roiha kutsuu mukaan kasvuhaluisia yrityksiä kaikilta toimialoilta, sillä kiertotalouden bisnesmalleja voi soveltaa melkein millä alalla tahansa. Sitran lisäksi kasvun kumppaneiksi ryhtymisensä ovat jo vahvistaneet Business Finland, Motiva ja kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset. Hän muistuttaa, että kiertotalous voi tuoda yritykselle monenlaisia etuja: ”Sen lisäksi, että kiertotalouden ratkaisut ja liiketoimintamallit voivat lisätä liikevaihtoa, ne voivat parantaa yritysten operatiivista tehokkuutta, synnyttää säästöjä ja vähentää hukkaa. Buustaamme yhdessä koko suomalaista kiertotalouden ekosysteemiä”, kertoo valmentaja Janne Roiha Kasvun Roihusta, joka voitti Sitran järjestämän hankekilpailutuksen
Ramboll on Tampereen kaupungin toimeksiannosta tutkinut, miten kasvihuonekaasuja voitaisiin vähentää infrahankkeissa. Luiskat 1:2 tai jyrkempänä harjan molemmilla puolilla ?5 m ?1,5 m Mikäli em. R akennetun ympäristön kasvihuonekaasuja voi vähentää resurssitehokkuudella. KusRESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 38 UUSIOUUTISET 2|2018. Myös jakavaan kerrokseen olisi ollut resurssiviisaita ratkaisuja. Laskenta sisältää asfalttikerroksen sekä kaikki sen alapuoliset rakenneosat ja pohjanvahvistustoimenpiteet. ilmastonmuutoksen pysäyttäminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti”, painottaa Ramboll Finland Oy:n Urban-sektorin kehityspäällikkönä työskentelevä Riina Känkänen. Harjan leveys enintään 5 m • . Massanvaihdossa muualta tuotu kiviaines olisi voitu korvata betonimurskeella. Laskennassa käytettiin standardiin pohjautuvaa Rambollin Infrahankkeiden päästölaskentamenetelmää. Laskimme näiden hankkeiden rakentamisen päästöt”, kertoo Känkänen. Esimerkkikohteessa Tampereella olisi voitu välttää neljäsosa kohteen rakentamisen päästöistä. Nopeat päästövähennykset, joita voidaan saada aikaiseksi toimintatapoja muuttamalla, ovat tärkeitä, kun tavoitteena on . Asfalttipäällysteet olisi toteutettu matalalämpöasfaltilla. Kokonaisuudessaan maanpinnan yläpuolella • . Sadan tuhannen säästöt Kauhakorven kadun toteutuneille ratkaisuille etsittiin käytännöllisiä, resurssiviisaita vaihtoehtoja. VALLI Vallin muodolle on esitetyt kriteerit: • . IRINA SILLANPÄÄ JUHA PARVIAINEN/ RAMBOLL FINLAND, KUVAT Purettavien rakennusten betoni on murskattuna parhaimpia vaihtoehtoisia MARA-materiaaleja maarakentamiseen. Tulokset olivat merkittäviä: ”Laskenta osoitti, että resurssiviisailla vaihtoehdoilla olisi voitu välttää noin 25 %, eli neljäsosa Kauhakorvenkadun rakentamisen päästöistä. Tavoitteena on muun muassa, että rakennusja purkujätteestä 70 % kierrätetään materiaalina vuoteen 2020 mennessä. Oletuksena oli, että kolmen kilometrin etäisyydellä olisi toinen rakennuskohde tai kivenottamo, josta olisi saatu kiviainekset täyttöihin. ”Valitsimme yhdessä kaupungin kanssa tarkasteluun viisi jo toteutettua infrahanketta Tampereelta: Kauhakorvenkatu, Arvo Ylpön katu, Tesoman koulu sekä Härmälänrannan Myrskynkatu ja Härmälänojanpuisto. Esimerkki MARA-materiaalien käytöstä vallin rakentamisessa poikkileikkauskuvana. Alueiden suunnittelussa, kaavoituksessa ja hankesuunnittelussa tarvitaan kiertotalousajattelua. Tarkastelu osoitti, että esimerkiksi Kauhakorvenkadun rakentamisessa merkittävimmät päästöt aiheutuivat perustusrakenteista, erityisesti niissä käytetyistä teräsrakenteista. Myös rakentamiseen liittyvä maaja kiviainesten kuljetus aiheutti päästöjä. ”Tavoitteisiin ei päästä, ellei toimiin ryhdytä välittömästi. Teräksen ja asfaltin valmistus kuluttaa energiaa ja tuottaa paljon päästöjä. Suodatinkerroksessa hiekka olisi korvattu pohjatuhkalla. Myös päällysrakenteet tuottivat huomattavan osan päästöistä. Myös rakentamisen kiviaineshuolto on tunnistettu yhdeksi potentiaaliseksi tekijäksi rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä. kohdat eivät täyty ! käsitellään väylänä tai kenttänä INFRARAKENTAMISELLA PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ Resurssitehokas rakentaminen voi tuoda nopeasti kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä
Ramboll luovutti työryhmälle valmiin asiantuntijanäkemyksensä, joka sisältää muun muassa poikkileikkausohjeita siitä, mitä materiaaleja ja millaisina kerroksina voidaan käyttää esimerkiksi rakennusten alle, ja milloin ne muuttuvat kenttärakenteiksi. Rambollilla on pitkä kokemus erilaisten teollisten sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksien selvittämisessä ja maanrakentamisen resurssiviisaan toiminnan kehittämisessä. 39 UUSIOUUTISET 2|2018. ”Purettavien rakennusten betoni on murskattuna parhaimpia vaihtoehtoisia MARA-materiaaleja maarakentamiseen. HELSINKI ON SÄÄSTÄNYT RESURSSI VIISAALLA RAKENTAMISELLA NOIN 25 MILJOONAA EUROA. ”Tilaajina ja suunnittelun ohjaajina kaupungeilla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa resurssiviisaisiin ratkaisuihin ja päästöjen vähentämiseen infrarakentamisessa”, painottaa Känkänen. ”Ministeriöstä ryhmään kuului MARA-asetuksen laatijoita, SYKEn 67 500 puolelta asetuksen asiantuntijoita. Kaupunkien rooli korostuu, koska ne kilpailuttavat vuosittain paljon infrarakentamisen suunnittelua ja toteutusta. . Se sallii huomattavasti aikaisempaa laajemmin erilaisten teollisten sivutuotteiden hyödyntämisen maarakentamisen eri kohteissa, myös kortteleissa ja jopa teollisuusja varastorakennusten alla. Samaan aikaan on kehitetty kaupungin toimintamalleja ja uusia rakentamisen kiertotalousratkaisuja. ”Rakennusvaiheessa on muistettava, että myös betonikerrokset on rakennettava ja tiivistettävä kerroksittain riittävän stabiliteetin saavuttamiseksi”, Rambollin Jukka Huppunen sanoo. 2018. Mikäli infrarakentamisen päästövähennyspotentiaalia tarkastellaan esimerkiksi koko Tampereen kaupungin tasolla ja suhteutetaan se vuosittain rakennettavaan katuneliömäärään, päästövähennyspotentiaali vastaa päästöjä, jotka syntyvät esimerkiksi kaikkien Tampereen ekaluokkalaisten vuoden kouluruokailuista tai tuhannen pirkanmaalaisen edestakaisista bussityömatkoista kuukaudessa. MARA:n soveltamisohje työkaluna Yleispiirteisen MARA-asetuksen käyttöä helpottavan soveltamisohjeen valmisteli työryhmä, johon kuului edustajia Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), ympäristöministeriöstä ja Rambollista. Kauhakorvenkadun päästövähennyspotentiaali 67 500 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO2 -ekv) vastaa 54 Thaimaan matkan tai 355 matkapuhelimen valmistuksen päästöjä. Tämä mahdollistaa esija kenttärakentamisessa merkittävät päästövähennykset ja kustannussäästöt. Näin monta hiilidioksidiekvivalenttikiloa päästösäästöjä olisi saatu Tampereen Kauhakorven kadun infrarakentamisesta. Aluksi hän hieman taustoittaa aihetta: ”Maa-ainestasapaino lähtee liikkeelle suunnittelusta. . Kiviainesten osalta päästöt laskivat resurssiviisaassa vaihtoehdossa lähes 40 %”, selventää Känkänen. Kestävä rakentaminen näkyy myös kaupunkien tavoitteissa”, iloitsee Känkänen. Uusi MARA-asetus tuli voimaan 1.1. Siten, että kohteesta toiseen voidaan siirtää tarvittavaa maa-ainesta”, Huppunen selittää. Ongelmia syntyy, jos yleistai asemakaavaan liittyvässä massataloussuunnittelussa ei osata ottaa huomioon alueella syntyvien maa-ainesten maksimaalista hyödyntämistä ja synkronoida sitä lähialueiden hankkeisiin. Suomen heterogeeniset olosuhteet ja vaikkapa kuvan kaltaiset pehmeikköalueet saattavat aiheuttaa epämiellyttäviä yllätyksiä rakentamisessa. Siirryttäessä detaljija rakennesuunnitelmiin mietitään, mitä materiaaleja esimerkiksi katuja korttelialueilla voitaisiin käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on säästänyt resurssiviisaan rakentamisen ansiosta vuosina 2014—2016 kaikkiaan noin 25 miljoonaa euroa, 3,3 miljoonaa litraa polttoainetta sekä 10 400 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Kaava-alueiden rakentaminen alkaa hahmotellulla yleissuunnitelmalla. Hän tuo tuoreeltaan kuulumiset odotetuista, pian julkaistavista MARA-asetuksen eli jätteiden käyttöä maarakentamisessa säätelevän asetuksen soveltamisohjeista. ”Rakenteiden suunnittelu on muistettava aina tehdä kohdekohtaisesti asiantuntijoiden toimesta”, muistuttaa Rambollin Jukka Huppunen. tannuksissa olisi vastaavasti säästetty noin 110 000 euroa. Betonimurskalla voidaan rakentaa esimerkiksi laajoja kenttiä säästäen näin luonnon maa-ainesta ja vähentäen merkittävästi hiilidioksidipäästöjä”, Huppunen sanoo. Rambollista mukana oli materiaalien hyödyntämisen, rakennevaihtoehtojen ja geotekniikan osaajia”, Huppunen kertoo. Kaupungit ovat selvästi heränneet päästövähennyspotentiaaliin infrarakentamisessa. ”Vastaavia laskelmia Ramboll on tehnyt Helsingin kaupungille Kivikon eritasoliittymän katuhankkeessa sekä Turun Skanssin alueella. Soveltamisohjeessa on myös selvennyksiä, milloin väylä muuttuu kentäksi, neuvoja minimija maksimileveyksistä, vallien luiskakaltevuuksista ja muita yksityiskohtaisia ohjeita. MARA-asetus luo markkinoita Palaverista vapautunut Ramboll Finland Oy:n Infra avainasiakaspäällikkö Jukka Huppunen liittyy keskusteluun
Konsernilla on myös 17 hotellia, 10 safaritaloa sekä 10 metsäravintolaa maastoja elämyskohteissa sekä useita koirafarmeja ja porotiloja. Tämä kahden miljoonan euron investointi on tuonut tullessaan sen, että kaluston päästöt ovat entistä pienempiä, kelkat ovat hiljaisia ja kestävät pidempään. Nelitahtikelkat ovat hiljaisempia ja vähäpäästöisempiä kuin kaksitahtikelkat. ”Lapin Safarit on hyvä esimerkki yrityksestä, joka kantaa vastuun ympäristöä kohtaan ja pyrkii ympäristöystävällisyyteen monin eri tavoin. Yritys käynnisti ISO 9001 -sertifioinnin jo vuonna 1998, ensimmäisenä safariyrityksenä maailmassa. Esimerkiksi polttoaineen kulutuksen pienenemisestä on kertynyt jo hyvää dataa. 40 UUSIOUUTISET 2|2018. Äkäslompolossa yritys kampanjoi, että kaikki alueen safariyrittäjät siirtyisivät hiljalleen nelitahtisiin kelkkoihin. Lapin Safarit levittää toiminnallaan myös viestiä lappilaisesta, puhtaasta luonnosta ympäri maailman”, palkinnon myöntäneen Pidä Lappi Siistinä ry:n hallituksen puheenjohtaja Leo Pitkänen kommentoi. Vuonna 1982 ohjelmapalveluyritys aloitti viiden moottorikelkan voimin. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kovaa vauhtia kansainväliseksi kilpailuvaltiksi, kertoo Tomi Kuosmanen: ”Jo 98 prosenttia moottorikelkoistamme on nelitahtisia. 98 prosenttia vieraista tulee ulkomailta, suurin osa Euroopasta. Kaksitahtisella kelkalla sai ajaa 15 000 kilometriä ja bensa lensi pakoputkesta, haisi ja paukkui. Nelitahtimoottoreihin Viime tilikaudella 32 miljoonan euron safariliikevaihdon tehneessä yrityksessä sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu kulkevat käsi kädessä taloudellisen menestyksen kanssa. Lapin Safarit on toiminut Lapissa yli 30 vuotta ja kasvanut merkittä” . KULTAINEN LUUTA LAPIN SAFAREILLE Pidä Lappi Siistinä ry osoitti ympäristöpalkintonsa Lapland Safaris Oy:lle kiitoksena Lapin puhtaan ympäristön säilyttämiseen tähtäävästä työstä. Mitoitamme kaikki aktiviteettimme sen kestävyyden mukaan.” Näin sanoi Lapland Safaris Oy:n johtaja Tomi Kuosmanen vastaanottaessaan Kultainen Luuta -ympäristöpalkintoa Levillä Ympäristöseminaarissa helmikuun alussa. Lapin luonto on tiimimme herkin jäsen. NELITAHTIKELKKOJEN PÄÄSTÖT OVAT ENTISTÄ PIENEMPIÄ. Sesonkiaikana yrityksen palveluja pyörittää yli 1 300 työntekijää Lapin matkailukeskuksissa: Kemissä, Rovaniemellä, Saariselällä, Hetassa, Luostolla, Levillä, Ylläksellä, Oloksella, Pallaksella, Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä. Nyt kelkkoja on yli 600 ja vieraat lämpiminä pitäviä vaateja varustesettejä yli 15 000. Joka vuosi yli 300 000 vierasta saa kokea Lapin luonnon heidän järjestämillään ja ohjaamillaan retkillä. M eillä on täällä luonnollinen huvipuisto, Euroopan viimeinen erämaa. Nelitahtisilla on ajettu parhaimmillaan 40 000 kilometriä, ja ne jatkavat elämää vielä senkin jälkeen yksityisillä jälkimarkkinoilla.” Yritys seuraa ympäristöystävällisyyden toteutumista mittarein. ELINA SAARINEN JA IRENE SILLANPÄÄ SAIJA KESTILÄ, LAPLAND SAFARIS JA HSY/ TERO PAJUKALLIO, KUVAT PALKITTUJA väksi ohjelmapalveluyritykseksi
Ramboll Finland Oy FM Risto Retkin on nimitetty 15.12.2017 alkaen ympäristöasiantuntijaksi Jätehuoltoja resurssienhallinta -yksikköön Jyväskylään. VUODEN PETRAAJA HOTELLIALALTA Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY julkisti Helsingin seudun ilmastoseminaarissa Messukeskuksessa 15.2. HSY:n Mia Nygård kiitti kunniamaininnan saanutta Käpylän peruskoulun erityisopettaja Jukka-Pekka Anttista sinnikkäästä työstä koulun jätemäärän vähentämisessä. ”Kiitän raatia, ja olen iloisen yllättynyt tästä kunniamaininnasta. Jätteen synnyn ehkäisy on yksi resurssiviisauden osa-alue: ”Jätettä syntyy paljon, jos siihen ei kiinnitä huomiota. Teemme kouluissa tärkeää valistustyötä vaatimattomilla resursseilla. Kuusakoski Oy Kuusakoski Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty dipl. 41 UUSIOUUTISET 2|2018. Tomi Kuosmanen vastaanotti Kultaisen Luudan Levillä. Lapin Safarit on myös mukana kehittämässä sähkökäyttöistä moottorikelkkaa. Kuljetamme kaiken syntyvän jätteen pois luonnosta.” Luontoretket suuntautuvat olemassa olevalle reitistölle, jotta koskematonta erämaata ei tarvitse haavoittaa. Palkinnot jakoi HSY:n hallituksen puheenjohtaja Mia Nygård. Mikko Kuusilehto (42), joka on työskennellyt vuodesta 2016 Kuusakosken johtoryhmän jäsenenä vastaten yhtiön operatiivisista toiminnoista Suomessa ja Ruotsissa. Hotellialalla jätettä syntyy keskimäärin 2 300 kiloa työntekijää kohden vuodessa. Hotelli pienentää ruokahävikkiä tarjoamalla seisovan pöydän sijasta lautasannoksia. Vuoden Petraajan 2017. Se on palkinto Suomen kaikille kouluille. Nykyinen toimitusjohtaja, vuonna 2013 aloittanut Atte Kekkonen luopuu samalla määräaikaiseksi sovitusta tehtävästään. HSY:n materiaalitehokkuusasiantuntija Henna Teerihalme kertoo voittajan alittaneen tämän määrän viime vuosina 25-50 prosentilla. Pyrimme pois kertakäyttöastioista ja käsipapereista. Tiivis yhteistyö kierrätysja hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa auttaa hyödyntämään kaiken ylitse jäävän materiaalin huonekaluista ja tekstiileistä pikkuesineisiin. ”Haluamme näyttää kansainvälisille vieraillemme arktisen luonnon kaikessa karuudessaan, kauneudessaan ja haavoittuvuudessaan, sekä jättää sen myös jälkipolvien ihasteltavaksi.” . ”Kiitos tiimille, kiitos yhteistyökumppaneille. Koulun tärkein ilmastotyö on asennekasvatus”, totesi opettaja Jukka-Pekka Anttinen. Esimerkiksi vajaat shampoopullot ovat tervetulleet yhteistyökumppanin asuntoloihin. ”Visiona on, että jonain päivänä ajamme kansallispuistoon täysin äänettömästi ja päästöttömästi, ihailemme siellä revontulia läpinäkyvien suojakupujen alla, nuotioitakaan ei enää tarvita.” Yrityksellä on myös sähköavusteisia fatbike-polkupyöriä. . Kunniamaininnan sai Käpylän peruskoulun erityisopettaja Jukka-Pekka Anttinen. Koulun ruokalassa on esimerkiksi käytössä punnituskello, joka kannustaa vähentämään ruokajätteen määrää. Voittaja on Hilton Helsinki Strand. Tulipuut tuodaan mukana. Aamiaisbuffetissa on käytössä pienet tarjoiluastiat, jolloin jätemäärä pysyy pienenä. Olemme todella kiitollisia tästä tunnustuksesta”, iloitsi Hilton Helsinki Strandin Jani Jernström. ins. Lapin luonto on tiimimme herkin jäsen. Vuoden 2017 Petraajan palkinnon pokkasivat Hilton Helsinki Strandin Director of Operations Jani Jernstöm ja Marketing and Communications Manager Johanna Uimonen. Luonnonvaraisia eläimiä kunnioitetaan, ja vieraille välitetään viestiä ympäristötietoisuudesta ja luonnon arvostamisesta. NIMITYKSIÄ ISS Palvelut Oy VTM Tiia Soininen on nimitetty johtamaan ja kehittämään ISS Suomen sisäistä ja ulkoista viestintää. Yritys osallistuu aktiivisesti reittien ja taukopaikkojen suunnitteluun. Verkostomme avulla pystymme tekemään kestäviä hankintoja tässä
Swazimaan oma tuotanto taas päätyy vientiin, suurimmaksi osaksi Etelä-Afrikkaan. Torin tekstiilit on haettu yleensä Mosambikista, mutta alun perin ne ovat peräisin esimerkiksi Australiasta, Intiasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. LÄNSIVAATTEITA SWAZIMAAN TORILLA Mitä länsimaista lähetetylle poistotekstiilille tapahtuu. Opiskelijoiden havainnot ovat arvokasta tietoa myös tekstiilikiertotalouden Telaketju-verkostolle. Heille tekstiilikauppa on elinkeino, joskin niukka sellainen. Useimmille paikallisille se on ensisijainen paikka ostaa vaatteita, sillä keskustan vaateliikkeet ovat yksinkertaisesti liian kalliita. Telaketjussa kehitetään tekstiilin keräystä, lajittelua, jalostusta ja uudelleenkäyttöä. Ehjät tekstiilit päätyvät pieniksi jäätyään sisaruksille ja sukulaisille, mahdollisesti myös kirkolle annetaan lahjoituksia. S wazimaalainen second hand -tori on pressukatosten peittämä kenttä, jossa käytetyt vaatteet, kengät ja asusteet vaihtavat omistajaa. Katosten alle on kasattu tuhansittain ulkomailta tuotuja tekstiilejä, joita kauppaavat paikalliset myyjät. Globaalien kysymysten ja ketjujen pohtiminen on tärkeää. Käyttökelpoisten vaatteiden myyminen tukkutavarana kolmansiin maihin on herättänyt Suomessakin . Uudet vaatteet tuodaan pääosin ulkomailta. paljon keskustelua. Entä vaikuttaako ulkomailta tuotujen, käytettyjen tekstiilien myynti Swazimaan omaan vaateteollisuuteen. Ne harvat vaatteet, jotka jäävät kotimaahan myyntiin, ovat yhtä kalliita kuin tuontitekstiilit. Kuluttajan onkin vaikea tietää kotimaisesta vaatteesta. Käytännössä kaikki vaatteet kulutetaan loppuun. Kolme opiskelijaa vietti syyslukukauden Swazimaassa tekemässä opintoihin liittyvää harjoittelua. Mitä tapahtuu myymättömille vaatteille. ILONA SEPPÄLÄ, MARIANNA HILAKARI, TOMMI KARI JA MARKETTA VIRTA TEKSTI JA KUVA Rikkinäisistä vaatteista tehdään esimerkiksi tyynyliinoja, tilkkutäkkejä tai rättejä. Mikäli vaatteita vielä jää yli, ne lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen useimmiten kirkon kautta. Kysyimme myös, poltetaanko ylijääneitä vaatteita, mutta saimme poikkeuksetta kieltävän vastauksen. Tämä hankala kierto vaikeuttaa kotimaisen vaatemarkkinan kasvua Swazimaassa. Toisin kuin Suomessa, Swazimaassa second hand ei tarkoita omien, vaille käyttöä jääneiden tavaroiden uusiokäyttöä. Paikalliset myyjät ovat itsenäisiä kauppiaita. Swazimaan vaatetehtaalla massatuotetut vaatteet käyvät lisäksi Etelä-Afrikassa käsiteltivinä. Rikkinäisistä vaatteista tehdään esimerkiksi tyynyliinoja, tilkkutäkkejä tai rättejä. Jos vaatteeseen ei kohdistu kysyntää, sen hintaa alennetaan, mikä yleensä johtaa kaupantekoon. Ainakaan Swazimaahan tuotuja tekstiilejä tai kenkiä ei juuri jää myymättä. OPISKELIJOILTA 42 UUSIOUUTISET 2|2018. Tiedustelimme asiaa paikallisilta myyjiltä, joista moni tuntui hämmentyvän kysymyksestä
Käsitellyn jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen on nyt mahdollista myös ilmoitusmenettelyn avulla.. Out with the old, in with the new. www.erityisjate.fi Scanwaskeinokiviaines infrarakentamisessa Säästä luonnonvaroja, vähennä ympäristöhaittoja ja rakenna kestävästi. Uusi MARA-asetus (Vna 843/2017) helpottaa pohjakuonan hyödyntämistä infrarakentamisessa